R Y T M I T ELÄMÄÄ N
24. 25.5.2008, LA 11
Lauantai 24.5.2008 klo 11-20
MUSIIKKIA: SOL Y LLUVIA (CHI) | DISSIDENTEN »THE TANGER SESSIONS« (GER/MAR) | SUURLÄHETTILÄÄT | TUOMO | AXL SMITH & THE NEOTRONICS | HANNA MARSH | HASSE WALLI POWER TRIO | MESSENGERS - DAVE LINDHOLM & JOE VESTICH (USA/FIN) | LEPAKKOTIIMI | OURVISION-VOITTAJAT 2008 TEATTERIA JA SIRKUSTA: KAMOTO COMMUNITY ARTS THEATRE (ZAM) | I`MPRO-PARHAIMMISTO 2008 | LOS CHATOS SHOW (CHI) LASTENOHJELMAA: CARIBIANCA GOES BIG BAND | LAULUYHTYE PARKU | UPPO-OUTO JA KUMIANKAT | ALLI HUUPPA | TANSSIVAT JUMALAT (IND/FIN) | KHMER-TANSSIESITYS (CAM) | INKAMUSIIKIN TYÖPAJA (PER/FIN) | ROSKISNALLEN JUMPPA | KALLIGRAFIAA SEKÄ LINTU- JA KUKKAMAALAUKSIA (CHN) | KIINALAISEN LÄÄKETIETEEN ITSEHOITOA (CHN) | LASTEN PUUTARHA | SATUTUOKIOITA | PIIPPOLAN VAARIN LUONA AFRIKASSA -TEATTERITYÖPAJA ASIAOHJELMAA: MANJUSHREE THAPA (NEP) | PEDRO LEMEBEL (CHI) | WASHINGTON CUCURTO (ARG) | ZHANG YU & LI JIANHONG (CHN) | ULKOMAANKAUPPA- JA KEHITYSMINISTERI PAAVO VÄYRYNEN | TOHTORI PENTTI ARAJÄRVI | JOONAS HYTÖNEN & MEHDI YOUNES | BETTINA SÅGBOM & ELISABETH REHN | KEPA-PANEELI | GLOBBARIT | MAAILMAN SANITAATIOTILANNE | TANSANIALAISEN KAHVINTUOTTAJAN TARINA | KENIAN KONFLIKTIN VAIKUTUKSET LASTEN OIKEUKSIIN | PEKINGIN OLYMPIALAISET JA SANANVAPAUS | ILMASTO-OIKEUDENMUKAISUUS | GLOBALISAATION JÄLJET | SUOMEN ROOLI KRIISIHALLINNASSA | PLANTAASITALOUS, MAAOIKEUDET JA SADEMETSIEN HAKKUUT PARHAAT JATKOT LIVEKLUBILLA NOSTURISSA KLO 21-03 LES BOUKAKES (ALG/FRA/ITA/TUN) | ALAMAAILMAN VASARAT | TRIO TAIKA UV-VALOSHOW | DJ LEVY
Nosturi, Telakkakatu 8 | Liput: 10 Tiketti p. 0600 11 616 (0,98/min+pvm), Lippupalvelu p. 0600 10 800 (1,83 /min+pvm) | 12 ovelta
IL TORI -- ATIEN 20 & SU 111 8, KAISANIEMEN PUISTO & RAUT
Sunnuntai 25.5.2008 klo 11-18
MUSIIKKIA: BARBARA HENDRICKS (USA/SWE) | MAMANI KEITA & NICOLAS REPAC (MLI/FRA) | VÄRTTINÄ | JOHN MCGREGOR (UK/FIN) | TIJUANA TAXI & M.A. NUMMINEN | TANGO SIBONEY (BOL/FIN) | M4 (NAM/FIN) TEATTERIA, TANSSIA JA SIRKUSTA: KAMOTO COMMUNITY ARTS THEATRE (ZAM) | ZNAPD DRAMA GROUP (ZAM) | KUUROJEN TEATTERIRYHMÄ (NAM) | CAPOEIRA AÇÃO LIBERDADE (BRA/FIN) | LOS CHATOS SHOW (CHI) LASTENOHJELMAA: AMURA (EST/IND/NED/NZL/SEN/TUR/USA/FIN) | LAULUYHTYE PARKU | MIKKO PERKOILA: LAULUJA LAPSILLE | INKAMUSIIKIN TYÖPAJA (PER/FIN) | ROSKISNALLEN JUMPPA | KALLIGRAFIAA SEKÄ LINTU- JA KUKKAMAALAUKSIA (CHN) | KIINALAISEN LÄÄKETIETEEN ITSEHOITOA (CHN) | LASTEN PUUTARHA | SATUTUOKIOITA | PIIPPOLAN VAARIN LUONA AFRIKASSA -TEATTERITYÖPAJA | NUKKETEATTERIA ASIAOHJELMAA: MANJUSHREE THAPA (NEP) | PEDRO LEMEBEL (CHI) | WASHINGTON CUCURTO (ARG) | SERGEI ZAVJALOV & HAMDAM ZAKIROV (RUS) | HEIDI HAUTALA | OKSANA TSHELYSHEVA (RUS) | AMAZONASIN KANSANLIIKKEET JA SADEMETSIEN KOHTALO | MAARIT TASTULA & ZARMINA RAZAI | MIRJA PYYKKÖ & WILSON KIRVA | KEPAN KEHITYSRAHOITUSPANEELI | JULKISTEN HANKINTOJEN EETTISYYS | GLOBBARIT | MAAILMAN SANITAATIOTILANNE | ISLAM EUROOPASSA | VENÄJÄN IHMISOIKEUDET | KENIAN KONFLIKTIN VAIKUTUKSET LAPSEN OIKEUKSIIN | EUROOPAN KULTTUURIENVÄLISEN VUOROPUHELUN TEEMAVUOSI PARHAAT JATKOT LIVEKLUBILLA GLORIASSA KLO 21-02 MOMO CAT & GROUNDSOUND BAND FEATURING JHIKOMAN (FRA/MAR/TAN/FIN) | VALRAVN (DEN) | DJ SVENGALI (GHETTO BLASTER)
Gloria, Pieni Roobertinkatu 12 | Liput: 5 Tiketti p. 0600 11 616 (0,98/min+pvm) | 7 ovelta
M AI NEN!
YHTEISTYÖSSÄ:
300 näytteilleasettajaa ja myyjää | 50 eksoottista keittiötä | Elävä kirjasto | Kansalaisjärjestöjen tietoiskuja | PlayFair2008 Olympiakylä | Luonnonsuojelukylä | YK- ja Ihmisoikeuskylä | Maailmakauppakylä | Maailman kirjat | Katutaidetta ja performansseja
PÄÄJÄRJESTÄJÄ:
K E H I T Y SY H T E I ST YÖ N PA LV E L U K E S K U S K E PA RY O I K E U D E N M U K A I S E M M A N M A A I L M A N P U O L E STA W W W. K E PA . F I
Koko ohjelma: www.maailmakylassa.fi
Tilaukset ja nettitestit: www.kuluttaja.fi
Kuluttaja mukana Maailma kylässä festivaaleilla, Helsingin Kaisaniemen puistossa, Mahdollisuuksien torilla 24. 25.5.
Helli läheistäsi kovalla Like-kirjalla!
dille! Joka äi em lle vanh Erilaisi mille!
Katja Tukiainen RUSINA
idille! levalle ä Tu
Mieltä liikuttava sarjakuva odotuksesta, syntymästä ja elämän alusta. Herkistää äidin kuin äidin! Upeana lankasidottuna laitoksena. ovh 22e
Tiia Aarnipuu TRANS SUKUPUOLEN MUUNNELMIA
Uraauurtava tietoteos sukupuolirajojen haastamisesta ja ylittämisestä, sukupuolen variaatioista ja sukupuoli-identiteetin ristiriidoista. ovh 26e
Timo Taussi & Tommi Tukiainen PANOPÄIVÄKIRJA
Yksin, kaksin vai opintoryhmässä? Kun panet, pane muistiin. Tarpeellinen päiväkirja kaikille, jotka harrastavat seksiä. ovh 14e
idille! Rokkiä
rokkarin ngstisen A e! vaimoll
G
idille! olf fariä
! e äidille Herkäll
Rohkea
le! lle äidil
Ben Fong-Torres & The Doors THE DOORS
"Hienojen, ennen julkaisemattomien kuvien ja uusien haastattelujen ansiosta tätä kirjaa voi suositella kaikille vähänkin innokkaammille faneille." Soundi ovh 38e
Deborah Curtis ETÄINEN KOSKETUS Ian Curtis ja Joy Division
Controll-elokuvana tunnettu koskettava tarina traagisesti kuolleesta Joy Divisionin laulajasta. ovh 24e
Alice Cooper & Keith Zimmerman ALICE COOPER Golfhirviö
Taatusti erilainen golfkirja sokkirokkarin hämmästyttävä tie alkoholistista greenien kauhuksi. ovh 29e
Susan Fletcher MERIHARAKAT
Upea tarina luottamuksesta, menetyksestä ja yksinäisyydestä. "Fletcherillä on kyky kirjoittaa äärimmäisen runollisesti ja samalla realistisesti." - Image ovh 29e
Virginie Despentes KING KONG -TYTTÖ
King Kong -tyttö hyökkää naisten niskaan syydettyä uhrimentaliteettia vastaan. Despentes puolustaa pornoa ja väittää sen vaikutusta positiiviseksi. ovh 26e
www.like.fi
www.like.fi
Kunniallisista kaupoista kautta maan!
Iso Roba 20, Helsinki www.myspace.com/likekauppa
Serj Tankian (USA), Foo Fighters (USA), Linkin Park (USA), Billy Talent (CAN), Justice (FRA), The Sounds (SWE), Paramore (USA), Coheed & Cambria (USA), The Dø (FRA/FIN), Black Lips (USA), Hardcore Superstars (SWE), Dinosaur Jr. (USA), Municipal Waste (USA), Emmanuel Jal (GB) Danko Jones (CAN), Lauri Tähkä & Elonkerjuu, Apulanta, Cmx, Eläkeläiset, YUP, Scandinavian Music Group, Mokoma, Stam1na, Eläkeläiset, Diablo, Herra Ylppö & Ihmiset, Stella, Von Hertzen Brothers, Kari Peitsamon Skootteri, Tuomari Nurmio & Hunajaluut, Ismo Alanko Teholla, Pauli Hanhiniemi & Hehkumo, Pepe De Luxe, Rotten Sound, Rytmihäiriö, Absoluuttinen Nollapiste, Astrid Swan, Sara, Jenni Vartiainen, Goon, Umbra, Smokesuit, The Friend, Karoshi Lovers, Samettivallankumos, Downstairs, Disco Ensemble
Liput: Kolme päivää 95 Euroa Kaksi päivää (pe-la, la-su) 80 Euroa Päiväliput 60 Euroa Kolme päivän liput myynnissä Anttiloiden TopTen pisteissä: Seinäjoki, Helsinki (City, Itäkeskus, Kodin Ykköset Kaisaniemi) Jyväskylä, Turku (Kivikukkaro), Kokkola, Kuopio, Lahti, Oulu ja Vaasa.
Majoitustiedustelut: Etelä-Pohjanmaan Matkailu 06-420 9090 matkailu@epmatkailu.fi
www.provinssirock.fi.
ILMOITUS
MERKKITU
TOUKOKU
OTTEET
UN
voima 04 / 2008
7
7.5.20085.6.2008
rjoitus
sis
Vasemmalta
Piraatit
22
32
Lukasenko
Vapauden päivän mielenosoitus päättyi Minskissä pamputukseen. Yhteistyö ulkomaisten kollegoiden kanssa takaa valkovenäläisille toimittajille pääsyn turvallisuuspalvelun mustalle e listalle, Novaja Gazetan jutussa epäillään.
Ruotsalaisen Piratbyrånin porukka on noussut tekijänoikeuskeskustelun tähdiksi. Sara Anderssonin mielestä aika on jo ajanut ohi perinteisestä tallennekaupasta.
kukaan ei uskonut, että tuloksena olisi oikeistohallitus. Siis ei kukaan. Kaikki gallupit lupasivat demareille voittoa. Vasemmisto joutui ymmälleen. Vihreitä kauan sympanneelle on ollut kova paikka nähdä, kuinka vihreät muuraavat itsensä osaksi oikeistoa. En kuitenkaan usko, että muuttuminen osaksi keskustaa ja oikeistoa tulee olemaan vihreille haitallista kannatuksen kannalta. Moni urbaani kaupunkilainen ei halua leimautua maaseutupuolueeseen eikä sen enempää liian oikeistolaiselta kuulostavaan kokoomukseen. Vihreät on kiva vaihtoehto, semminkin kun näyttää siltä, että ydinvoimajunttaukset tehdään aina silloin, kun vihreät ovat hallituksessa. Vihreitä tarvitaan.
E N N E N E D U K U N TA V A A L E J A
Khmerit
Kambodzan kansanmurhamuseossa käydään vuoropuhelua murhaajien ja henkiinjääneiden välillä. Näyttelyvieraiden viestit punaisten khmerien taistelijoiden valokuvissa kertovat tukahdetusta viha vihasta. ukahdetusta viha hasta.
27
22
porvarihallitukseen sulki keskust telun laajemmasta vasemmistosta. Parlamentaariseen vasemmistoon kuuluvat vain vasurit ja detoa marit. Vasemmistolaisuus ei tunnu kiinnostavan s on ka uus on u Kaune onnollis muita kuin puoluepolitiikan liepeillä pörrääviä innnä t tellektuelleja. Ihmiset, jotka parantavat maailmaa ta ja lu eiköhän me n t työllään, pyrkivät hyviin ja oikeisiin tekoihin ja laain, jote metsään! je jentamaan tietoisuuttaan. M Moni vasemmistolainen varmistelee, että tekee asiat henkilökohtaisesti oikein. Samalla pienten piirien pohen liittiset t teot ja halut jäävät ainoastaan aikomuksiksi ja poliittisiks eleiksi. liittisiksi Samalla poliittiset halut kulkevat omaa tietään. Mikä innostaa politiikassa? En usko, että on pelkkää sattumaa, että oikeistolaisen politiikan keulakuvat pomppasivat julkisuuteen seksielämällään. En usko myöskään, että he itLSD:n tarina alkoi seitsemän vuosikymmentä se sitä halusivat. Kansalaiset haluavat nähdä intohimoja, vaikka ne eivät liityisikään politiikkaan. Silti olisi kivemsitten pioneerihenkisten tiedemiesten omista paa, jos poliittiset intohimot suuntautuisivat yhteisten ei kokeiluista. Nyt psykedeliatutkijat ennustavat kokeilu yksityisten asioiden hoitamiseen. alan uu nousua: muuttuneiden tajunnantilojen uutta
V I H R E I D E N PÄ Ä S Y
s. 14 nos ai astam V vais-
Antti Puomio
pahenna ydinjätteisiin liittyvää katastrofia. Jäteongelmat ovat jo olemassa ja niiden kanssa on elettävä. Teollisuus haluaa halpaa sähköä, rakentaa ydinvoimaa, ja kansakunta maksaa viulut. Jos homma posahtaa käteen, kulut maksaa valtio, ei ydinvoimaa rakentanut teollisuus. Suurin ydinvoimaan liittyvä katastrofi on se, että ydinvoimaan satsaaminen tekee kaikesta muusta energiapolitiikasta naurettavaa. Aina kun ydinvoimasta puhutaan, kaivetaan esille erilaiset energiapolitiikan risupaketit, joissa luvataan satsata myös "vaihtoehtoiseen" energiatuotantoon. sa Sitten ne unohdetaan. S
E I M U U TA M A Y D I N R E A K T O R I J U U R I K A A N
LSD
terapiamerkitystä tutkitaan jälleen. terapia
KolUMNIT UMNIT
Teemu Mäki s.12 Otto Bruun s.36
INTERNET
GLOBAALI
VAIKUTTAMISEN
04 2008 HUHTIkuu
www.voima.fi
TYÖKALUPAKKI
s. 13
KA KANNEN KUVA Kl Klaus Welp li liite So Sosiaalifoorumi
Ajassa ..................8-12 Poliittinen kirja .........11 Voimakalenteri .. 1519 Talous .....................38 Media ..................... 41 Luonto .................... 42
Musiikki ........... 4445 Kirjallisuus .......4647 Elävä kuva ....... 4849 Voima testaa .......... 51 Lukijaposti .........52-53 Toisaalta ................. 54
D E M A R E I D E N J Ä Ä M I N E N hallituksen ulkopuolelle saattaakin olla parasta, mitä vasemmistolle on pitkään aikaan tapahtunut. Vasta nyt demarit joutuvat miettimään, mitä vasemmisto tarkoittaa ihan oikeasti, oikeistolaisen vasemmistolaisuuden jälkeen. Vasemmiston toivo on kokonaan demareissa. Kirjallisuutta ja keskustelua vasemmiston historiasta ja ongelmista riittää, nyt tarvitaan vasemmistolaista politiikkaa. Ja mitä se on? Tavoitteena pitää olla globaali sosiaalidemokratia: Euroopan paras terveydenhuolto, solidaarinen tulonjako, elämiseen riittävä perustulo, ydinvoimaton hajautettu energiapolitiikka, edistyksellinen veropolitiikka, jossa rikkaat maksavat enemmän, varallisuusveron palauttaminen, maailman paras hoito- ja koulutuspolitiikka, itsenäisten yliopistojen kukoistuksen varmistaminen, inhimillinen globalisaation hallinta ja itsenäinen puolustus ilman Natoa. Niitä enemmistö kannattaa. Miksi vasemmistolaiset teemat eivät kelpaa vasemmistolle?
s. 3
KOE KOE
TAMPEREELLA 17.18.5. TAMPEREELLA 17.18.5. LA 7
Kimmo Jylhämö
4
Oksana 10 Istuntosalin pojat 8 Kosto khmereille 27 Sammaltaide 36 Ruokakauppaa 38 Persosto taiteen asialla 44
04
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 Toimituspäällikkö Susanna Kuparinen Toimitussihteeri, toimittaja Hanna Nikkanen toimittaja Hannele Huhtala (09) 7744 3113 Toimistusharjoittelija Inka Kreuger Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3111, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3111 & graafikkoavustaja Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö/Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3114, 040 507 7165 ensimmäinen lukija Anu Harju Avustajina tässä numerossa Ujuni Ahmed, Otto Bruun, Teppo Eskelinen, Matti Hagelberg, Irina Halip, Sini Harkki, Minni Havas, Markus Himanen,Maria Hukkamäki, Suvi Karjalainen, Veli Koskinen, Riikka Kuoppala, Jukka Könönen, Pertti Laesmaa, Veli-Matti Lehtikangas, Anu Lönnqvist, Teemu Mäki, Mimmi Nietula, Simo Ollila, Ville Ropponen, Markku Salmi, Aiju Salminen, Juhani Similä, Laura Similä, Heng Sinith, Teivo Teivainen, Edina Tokodi, Tere Vadén, Matti Ylönen Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat & Heikki Hiilamo Markkinointi ja Jakelu Jari Tamminen 050 331 4357 Tilaukset Jukka Vuorio 040 3220713 Voiman vuositilaus 10 numeroa 33,64 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 60 000, Voima 3/08 ilmestyy 7. huhtikuuta. ISSN 1457-1005
8
voima 04 / 2008
PIONEERIT Psykedeliatutki-
muksen ensimmäisen aallon aikana Albert Hofmann oli alan tähti tiedeyhteisössä, Timothy Leary taas hippien keskuudessa. Nyt nuoret tutkijat ovat rynnänneet penkomaan miesten arkistoja.
Psykedeelien terapiakäyttöä tutkitaan jälleen. en. LSD-tutkimuksen sen veteraanit kokoontuivat Sveitsiin muistelemaan vanhoja matkoja ja iloitsemaan alan maineen kohenemisesta.
TEKSTI: MARKKU SALMI
set aineet eivät Hofmannin mukaan ole huumeita perinteisessä merkityksessä, vaan välineitä joiden avulla voimme tavoittaa olemuksemme syvempiä tasoja ja tulla tietoiseksi omasta henkisestä alkuperästämme. kasvien ja aineiden käytöstä löytyy aina paleoliittiselta kaudelta asti. Intian ikivanhassa Veda-kirjallisuudessa puhutaan jumalallisesta soma-juomasta ja Meksikossa huichol-intiaanit ovat kulkeneet pyhillä peyote-vaelluksillaan vuosisatoja. Amazonasilla on edelleen yleisesti käytössä huumaava ayahuasca-juoma. Hallusinogeenien kansankäyttöä tutkinut etnobotanologi Dennis McKenna uskoo, että klassiset psykedeelit lsd, meskaliini, psilosybiini ja dmt-yhdisteet voisivat toimia työkaluina muuntuneiden tietoisuuden tilojen ymmärtämiselle. "Psykedelian tutkimuksessa on näkyvissä vasta jäävuoren huippu", McKenna toteaa. "Olemme kuin joukko apinoita, jotka ovat löytäneet viidakkoon pudonneen avaruus-aluksen. Psykedeeliset aineet voivat olla evoluutiomme puuttuva lenkki. Niiden rakenteessa on ainutlaatuinen vastaavuus oman hermojärjestelmämme kanssa."
MERKKEJÄ PSYKEDEELISTEN
S D : N K E K S I J Ä , 102-vuotias Albert Hofmann, joutui jäämään kotiinsa, kun aineen 70-vuotispäivää juhlittiin Sveitsissä järjestetyssä World Psychedelic Forumissa. Konferenssi kokosi Baselin messukeskukseen
L
oppivuodet
alan johtavat tutkijat ja parituhantisen yleisön. Hofmannin konferenssille lähettämä tervehdys jäi tämän viimeiseksi puheenvuoroksi. Huhtikuun lopussa alan isä kuoli. Veteraanitutkijat vitsailivat Baselissa tuon tuosta omista ainekokeiluistaan. "On tainnut tulla otettua liikaa happoa, kun unohtelee asioita", naureskeli lsd:n käyttöä psykoterapiassa pitkään tutkinut Stanislav Grof. Albert Hofmann syntetisoi lsd:n Sandozin lääketehtaalla Sveitsissä vuonna 1938. Aineen todellinen merkitys selvisi hänelle vasta 1943 hänen hengitettyään vahingossa höyrystynyttä ainetta. Hofmann suhtautui lsd-kokemukseensa tiedemiehen uteliaisuudella ja rationaalisuudella. Mieltäjärisyttävän kokemuksen aikaansaanut aine oli nopeasti jäljitetty. H U H T I K U U N 1 9 . päivänä 1943 Hofmann kokeili lsd:tä uudelleen isommalla annoksella. Päivä tunnetaan polkupyöräpäivänä, sillä Hofmann taittoi urheasti kotimatkansa pyöräillen. Hän kirjoitti myöhemmin nähneensä ajaessaan maailman kuin vääristävän peilin kautta ja tunteneensa polkevansa paikallaan. Kotona Hofmann kuvitteli naapurin rouvan noidaksi, epäili kauhuissaan joutuneensa pirun riivaamaksi ja piileskeli uhkaavaksi muuttuneilta huonekaluilta. Lopulta pelon korvasi rauhan ja kiitollisuuden tunne. Hofmann kuvasi lsd-matkaansa elämänsä merkittävimmäksi kokemukseksi. "Ymmärsin löytäneeni aineen, jolla voi muuttaa tajuntaa. Koin voimakasta yhteyttä luontoon, sellaista mystiikanomaista tunnetta kuin joskus lapsena olin kokenut." Kokemus kuori tiedemiehestä esiin mystikon. lsd ja samankaltai-
käynnisti kaksi vuosikymmentä kestäneen tutkimustyön, jonka aikana tutkijat selLSD:N LÖY T YMINEN
voima 04 / 2008
9
EKSTAASITERAPIAN KOEKANIINIT
Washington Post Magazinen artikkelissa The Peace Drug MDMAterapiaa kokeilleet kertoivat kokemuksistaan.
DONNA, RAISKAUKSEN UHRI: "Tunsin oloni rauhallisemmaksi. Tuntui, että yhdistin kokemuksia toisiinsa sen sijaan, että olisin heittänyt ne kaikki vain laatikkoon." "Tärkeintä oli, että saatoin katsoa pelkoani ja häpeääni. En ollut tiennyt, että häpesin." "Aikaisemmin tiesin, että minun täytyi kulkea taistelukentän läpi, mutta en pystynyt siihen. Terapian aikana tiesin, että pystyin, enkä pelännyt. pel Lääke antoi minulle voimat olla pelkäämättä pelkoa." AMY, HYVÄKSIKÄYTÖN UHRI: "Tuntui kuin oksentaisin. Kyselin, että milloin se ihana tunne alkaa. Odotin, että nousisin korkeammalle, mutta huume kiskoikin minua alaspäin." "Näin itseni valkoiseen peittoon käärittynä vauvana, ja perheeni, ja tajusin, että se ei ollut minun vikani. Minut täytti rauhan ja turvallisuuden tunne." "Ei ollut mukavaa palata sinne kellariin, hyväksikäyttöön, hakkaamiseen. Olin toiminut autopilotilla niin pitkään, että tunteminen oli t v vaikeaa."
reseptilääkkeiksi. "Se on täysin mahdollista, mutta pitää edetä pienin askelin. Lääketehtailla tuskin on suurempia intressejä psykedeelejä kohtaan, koska ne eivät ole patentoitavissa olevia valmisteita kuten särkylääkkeet. Näitä aineita ei ole tarkoitettu käytettäväksi kuten normaaleja lääkevalmisteita. Joillekin ihmisille saattaa elämässään riittää yksi mdma- tai lsd-kokemus", sanoo Doblin. mukaan lsd vie ihmisen matkalle omaan mieleensä. He uskovat, että aineesta avautuva taivas tai helvetti on ihmisen oman psyyken tuotos. Katsaus sisäänpäin voi olla raskas kokemus kuin rankka psykoterapiasessio, jossa joutuu kohtaamaan oman mielensä möröt. Aldous Huxleyn mukaan psykedeelit avaavat tajunnan ovet, mutta kun on kerran katsonut sisään, tietää mitä siellä on. Doblin ei kiellä psykedeelisten aineiden käytön vaaroja. Matkan varrelle on jäänyt moni ystävä. Doblinilla on omakohtaisiakin kokemuksia siitä, miten mopo voi karata: opiskeluaikojen lsd-kokeilut johtivat jatkuvaan käyttöön, suurempiin annoksiin ja rankempiin trippeihin. Pahoja matkoja alkoi tulla mukaan ja opiskelut jäivät kesken. Myöhemmin Doblin palasi yliopistoon ja hoiti hommat kunnialla loppuun. Voimakkaista psykedeelisistä kokemuksista toipuminen oli hänen mukaansa terapiaa itsessään.
PSYKEDELIANTUTK IJOIDEN
lyhyesti
Kytätkin tykkää Linuxista
Linuxia käyttävät jo poliisitkin. Vuonna 2005 Ranskan valtiollinen poliisi luopui Microsoft Office -ohjelmien käytöstä ja siirtyi avoimeen lähdekoodiin perustuvan OpenOffice.org-toimisto-ohjelmiston käyttöön, kertoo www.softpedia.com-sivusto. Vuotta myöhemmin kenkää sai Internet Explorer, joka sekin korvattiin ilmaisella avoimen lähdekoodin vaihtoehdolla, Mozilla Firefoxilla. Muutos ei kuitenkaan loppunut yksittäisten ohjelmien vaihtoon. Softpedian mukaan Ranskan poliisin IT-osasto on arvioinut kaikkien poliisin 70 000 pöytäkoneen siirtyneen käyttämään Linuxin Ubuntu-käyttöjärjestelmää Microsoft XP:n sijaan vuoteen 2013 tai 2014 mennessä. Vaihdon on arvioitu säästävän noin seitsemän miljoonaa euroa vuodessa. Myös Saksassa on havahduttu Linuxin iloihin. Vuosi sitten maan veroviranomaiset vaihtoivat 12 000 tietokonettaan käyttämään Linuxia. Nyt myös Berliinin poliisi tahtoo eroon Windowsista. Poliisien mukaan ohjelma, jota he käyttävät esimerkiksi rikosilmoitusten kirjaamiseen, ei ole nykyisellään tarpeeksi tehokas eikä luotettava. Valituksen kirjaaminen tietokantaan saattaa viedä asiakkaalta ja poliisilta puolesta tunnista puoleentoista tuntiin. Avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmään vaihtaminen parantaisi tietokoneiden käytettävyyttä ja säästäisi lisäksi miljoonia euroja. Lehdistötiedotteessaan toiveikkaat poliisit mainitsivat, että säästöjen ansiosta he saisivat tänä vuonna joulubonuksensa, joita aiottiin aiemmin leikata budjetin tasapainottamiseksi.
vittivät aineen fyysisiä ja psyykkisiä vaikutusmekanismeja usein omakohtaisen kokeilun kautta. Hofmannia ja hänen kollegojaan seurasi joukko kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita. usa:n keskustiedustelupalvelussa cia:ssa oltiin jo 1950-luvulla kiinnostuneita lsd:n mahdollisuuksista. Siitä kaavailtiin kuulusteluissa käytettävää totuusseerumia. Arvostetuissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa lsd:tä kokeiltiin niin omiin työtekijöihin kuin asiasta tietämättömiin tavallisiin kansalaisiin. Ainetta kokeiltiin muun muassa pahaa-aavistamattomiin bordelliasiakkaisiin, joiden sekoilua kuvattiin peililasiseinien läpi. Moni menetti mielenterveytensä lopullisesti. Tunnetuin mkultra-ohjelman uhreista lienee usa:n armeijan biokemisti Frank Olson, joka tappoi itsensä hyppäämällä hotellihuoneensa ikkunasta. Samalla lsd:n käyttö levisi amerikkalaisen opiskelija- ja hippinuorison keskuuteen ja tuomittiin voimakkaasti maan poliittisen kuohunnan keskellä. lsd kiellettiin usa:ssa vuonna 1967. Samalla loppui aineen teollinen valmistus. Nyrkkipajojen epäpuhtaat aineet päätyivät katukauppaan ja aiheuttivat runsaasti ongelmia. Tämä lisäsi entisestään lsd:n huonoa mainetta. Kun mkultra:n vastuuton toiminta tuli 70-luvun alussa päivänvaloon, cia:n johtaja Richard Helms määräsi hallinnassaan olevan arkistomateriaalin tuhottavaksi. Myöhemmin likapyykkiä puitiin usa:n kongressin kuulusteluissa. Hofmann nimittikin lsd:tä omaelämäkertansa otsikossa ongelmalapsekseen: Mein Sorgenkind. Teoksesta on otettu uusintapainos, jossa on Stanislav Grofin saatesanat ja te-
kijän uusi esipuhe. Myös psykedeelisen tutkimuksen "kulta-ajan" monituhatsivuinen aineisto on nyt saatavilla digitalisoidussa muodossa Hofmann-säätiön kokoelmissa. psykedeelisen tutkimuksen renessanssi", luonnehtii yhdysvaltalaisen maps-tutkimuslaitoksen perustaja ja johtaja Rick Doblin. Doblin, 54, on tutkijanuransa aikana nähnyt psykedelian ala- ja ylämäet. Vuonna 1986 perustettu Multidisciplinary Association for Psychedelic Studies eli maps syntyi huumesodan kuumimpina vuosina, jolloin alan yhdysvaltalaistutkijat olivat törmäyskurssilla maansa hallituksen kanssa. Tänä päivänä tilanne on valoisampi, ja yhteiskuntatieteiden tohtorinarvonsa Harvardista hankkineesta Doplinista on tullut psykedeelisten aineiden kliinisen tutkimuksen puolestapuhuja. maps on ei-kaupallinen tutkimuslaitos, joka pyörii yksityisten rahoittajatahojen ja jäsenistönsä avustuksella. Vuotuinen tutkimusbudjetti on miljoonan euron tietämissä. Käynnissä olevia projekteja on usa:ssa, Euroopassa, Kanadassa ja Israelissa. Niissä tutkitaan muun muassa lsd:n, ekstaasin eli mdma:n ja psilosybiinin käyttöä syöpäpotilaiden terapiassa ja traumaperäisen stressihäiriön hoidossa.
"MENEILLÄÄN ON
arvostettu Washington Post Magazine -lehti julkaisi artikkelin maps:n harjoittamasta mdma-terapiasta otsikolla "The Peace Drug". maps:n tavoitteena on kolmen vuoden sisällä käynnistää 1520 uutta tutkimusprojektia sekä Euroopassa että usa:ssa. Tavoitteena on saada psykedeelit luvanvaraisiksi
MARR ASKUUSSA 2007
ei ole "perinteinen psykedeeli" vaan amfetamiinijohdannainen empatogeeni. Usein käytettynä se tyhjentää aivojen serotoniinivarastot ja aiheuttaa vaikeaa masennusta. mdma:n terapiakäyttö perustuu siihen, että sen on havaittu lievittävän pelon ja ahdistuksen tunteita, tekevän käyttäjästään luottavaisemman ja mahdollistavan vaikeidenkin muistojen rauhallisen tarkastelun. Se voi auttaa etenkin potilaita, jotka kärsivät traumaperäisistä stressihäiriöistä. Lääke ei paranna, mutta avaa potilaan sulkeutunutta mieltä terapeutille. "mdma on hyvin voimakas, neurokemiallisesti sotkuinen ja potentiaalisesti vahingollinen aine", aineen testilupia vastustava brittipsykologi a. c. Parrott varoittaa Washington Post Magazinen artikkelissa. Niin on morfiinikin, vastaa Harvardin psykiatrian professori Roger k. Pitman. "Ja sillä me hoidamme syöpäpotilaita."
M D M A , E K S TA A S I ,
Oona Juutinen
Köyhän miehen uraani
Arizonan yliopiston farmakologian ja toksikologian laitoksen tutkimus paljastaa, että ammuksissa käytetty köyhdytetty uraani, DU, vaikuttaa pysyvästi
DNA:han.
www.maps.org www.psychedelic.info www.heffter.org http://druglibrary.org
AINEISSA. Sveitsiläi-
nen kemisti Hofmann löysi LSD:nvuonna 1938, kun hän etsi tehokasta ainetta migreenilääkeeseen. Psykedelian tutkimus kukoisti 1940- ja 1950-luvuilla. Sitten huumeidenvastainen sota painoi alan maan alle. Nyt yksityistä rahoitusta löytyy jälleen.
Japanilainen lääkäri Katsumi Furitsu kävi huhtikuussa Suomessa kertomassa köyhdytetyn uraanin vaikutuksista terveyteen. Hän toimii aktiivisesti icbuw:ssa, kansainvälisessä uraaniaseiden kieltoa ajavassa ryhmittymässä, joka lobbaa täyskieltoa parhaillaan YK:ssa. Furitsu kehottaa Suomen hallitusta olemaan asiassa aktiivinen, koska tulevissa rauhanturva- ja nopean toiminnan joukkojen tehtävissä myös suomalaiset sotilaat voivat altistua du:lle. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen ei ehtinyt tavata Furitsua, mutta Salolaiselle toimitettiin uusinta tietoa du-aseista. "Belgia kielsi viime vuonna ensimmäisenä maana maailmassa du-aseiden valmistuksen, kuljetuksen ja käytön alueellaan. Uusi-Seelanti kaavailee samaa", iloitsee Furitsu. On vahva epäily, että du:lle altistuneet miehet "levittävät" sen vaikutuksia syntyviin lapsiinsa siemennesteen mukana. Esimerkiksi Persianlahden sodan veteraanien vastasyntyneillä lapsilla on ollut sisäelinvaurioita ja ulkoisia epämuodostumia. Sormien tai raajojen puuttuminen on tyypillistä myös irakilaisvauvoille, joiden vanhemmat ovat asuneet DU:lle altistuneilla alueilla. Yhdysvaltalainen Mount Sinain lääketieteellinen korkeakoulu on käynnistänyt tutkimuksen, jolla halutaan selvittää, löytyykö irakilaislasten maitohampaista DU:ta.
Anu Harju
Auta irakilaisten lasten hammashanketta, lisätiedot ja ohjeet www.icbuw.org
10 voima 04 /2008
Koonnut Hanna Nikkanen & Jari Tamminen
ÖVEREITÄ AGAIN JNHJHJHGKS MAINOKSIA
Jos tuntuu siltä, että mainokset menevät toisinaan liiHelsingin Elimäenkadun sosiaalikeskuk- rahoistasi, et an pitkälle pyrkimyksissään huijata sinut senyksin. Mainoksista valitetaan monista syistä ja lähole ja Taideteollisen korkeakoulun aktiiveja yhdistääaanja Best Rejected Advertising -sivustolle on tökohdista, voi tukea hankkimalla 10 euron t-paidan esimerkiksi painatuksella Ars Longa, on pääkerätty liuta esimerkkejä. Valituksen kohteiksi Quartal Brevis. Taik-paitoja voi tiedustella tynyt niin Petan "rupea vegaaniksi" -kampanja kuin osoitteesta juska.jutila@taik.fi. yltiöseksistiset myyntikehotuksetkin. Moraalista närkästystä synnyttäneiden mainosten lisäksi sivustolta löytyy mainoksia, joita ei ole suostuttu julkaisemaan, ja vastamainoksia. Loputtoman mainoskriittisiä sivuston ylläpitäjät eivät kuitenkaan ole, sillä myös sitä rahoitetaan muun muassa mainoksilla, joissa välitetään bikinein verhottuja puolisoita brasilialaisille. (JT) www.bestrejectedadvertising.com
Oksana
bin Laden
Ihmisoikeusaktivisti Oksana Tshelysheva ei uskalla palata kotiin. Terroristiksi hän on aika mamo.
mielenosoittajia ei reuhdota eikä hakata", Oksana Tshelysheva toteaa Venäjän suurlähetystön edustalla Helsingissä. Meneillään on mielenilmaus Venäjän miliisin mielivaltaa ja raakuutta vastaan. Erityisesti protestoidaan 4. huhtikuuta Moskovassa
ON OUTOA KUN
ME OLEMME TAUTI
Läntisessä Irakissa al-Anbar-provinssissa viime aikoina rajusti levinnyt, harvinaisen aggressiivinen malaria on nimetty blackwateriksi. Tauti sai nimensä palkkasotureita Irakiin toimittaneen Blackwater Worldwide -yhtiön mukaan. Kaimansa tavoin taudista on erittäin vaikea päästä eroon. Tauti tuhoaa maksan ja munuaiset ja sen yhtenä oireena on musta tai punainen virtsa. Ilman pikaista lääkehoitoa se tappaa uhrinsa vuorokaudessa. Potilaiden tilannetta ei juurikaan helpota se, että sairaaloissa ei ole tarvittavia lääkkeitä ja suuri osa lääkäreistä on paennut sotaa ulkomaille. (JT) www.ipsnews.net
laittomasti pidätettyjen seitsemän nuoren miehen väkivaltaista kohtelua. Venäläinen Tshelysheva osallistuu ensimmäistä kertaa mielenosoitukseen ulkomailla. Hän katselee helistimiä helisyttäviä mielenosoittajia ja sivummalla tilannetta tarkkailevia poliiseja. Lähetystön portista astuu mies virveli kourassa. Mies vilkaisee aktivisteja ja jatkaa matkaansa. Tshelysheva seuraa häntä katseellaan. "Kyynistä joukkoa", hän toteaa. Nizhny Novgorodissa ja kahdessa lähikaupungissa pidätettiin jälleen ihmisoikeusaktivisteja ja opposition väkeä ja ratsattiin heidän tilojaan. Tietokoneet, kännykät ja jopa romaanit pakattiin Nizhnyn poliisiasemalla varastoon,
PÄ Ä SI Ä I S E N A L L A
joka pullisteli edellisten etsintöjen saaliista. Jos Tshelysheva olisi suunnitelmiensa mukaan palannut Suomenvierailulta kotiinsa, hänetkin olisi pidätetty "terrorismia tukevan ja levittävän" aineiston takavarikoinnin yhteydessä. Tshelysheva tekee Suomessa samaa työtä kuin Nizhny Novgorodissa, yrittää vastata loputtomiin avunpyyntöihin, joita satelee venäläisiltä kollegoilta ja tsetseeneiltä. "Olin Venäjällä niin pitkään kuin pystyin. Halusin aina palata ulkomaanmatkoilta kotiin. Enää se ei ehkä käy. Ja onhan työnteko täällä helpompaa, kun ei koko ajan tarvitse pelätä." ja seurattu; puhelinta kuunnellaan ja sähköpostit luetaan. Myös äitiä ja tytärtä on uhkailtu. "Äitini sanoi puhelimessa, että heillä on turvallisempaa kun olen täällä. Olen heille turvallisuusriski." Niin, Tshelyshevahan on venäläisviranomaisten mukaan terroristi. Tshelyshevan terroristiura alkoi hänen ahdistuttuaan Tsetsenian sodan jaloissa runnoutuvien siviilien hädästä vajaat 10 vuotta sitten. Provokaatiot ja tekaistut syytteet supistavat Venäjän kansalaisjärjestökenttää entistäkin kapeammaksi. Tshelysheva vaatii ulkomailta enemmän tukea Venäjän aktivisteille. "Tällä hetkellä venäläisten ihmisoikeusaktivistien on todisteltava Amnestylle ja Human Rights Watchille, että emme ole rikollisia", kiihtyy Tshelysheva. "Eräs pieni eurooppalainen järjestö vastasi Nizhny Novgorodin pidätyksiä koskevaan tukipyyntööni, että "emme voi auttaa, kampanjoissamme on säilytettävä maantieteellinen tasapaino". Kahden viikon kuluttua heidän tasapainonsa salli kirjoittaa puolestamme vetoomuksen."
V E N Ä J Ä L L Ä H Ä N TÄ O N U H K A I LT U
SORI HUOLIMATTOMUUDESTA
Brittiläisen öljy-yhtiö BP:n lakimies Robert White otti kirjeitse yhteyttä The Yes Men -jäynämiehiin ja esitti huolestuneisuutensa jeesmiesten keskeneräiseksi jääneestä Beyond Petrol -parodiasivustosta, jolla ei edes ollut omaa osoitetta. Parodialuonnos löytyi ankarasti kaivamalla theyesmen.org-sivuston syövereistä. Sivulta löytyi useita mukaelmia BP:n logosta, eikä BP suinkaan ollut tällaisiin antanut lupaa. Herra White toteaa kirjeensä lopuksi, että vaikka BP ei varsinaisesti vastusta jeesmiesten toimintaa, se on kuitenkin pahoittanut mielensä. Yes Men puolestaan pahoitteli vastauskirjeessään, että he eivät olleet ehtineet viimeistellä sivustoa, koska olivat keskittyneet muihin öljyjättiläisiin kuten ExxonMobiliin ja Halliburtoniin. Yes Men lupasi ryhdistäytyä. Nyt sivusto on viimeistelty kaikkien katsottavaksi ja sillä on oma osoite. Vertailkaapa www.beyond-petrol.com ja www. bp.com-sivustoja. Ne ovat kuin kaksi marjaa, kunnes tekstejä tarkastelee lähemmin. (JT)
VAARALLINEN NAINEN.
Suomen Pen yrittää saada Tshelysevalle virallisen turvapaikkakirjailijastatuksen.
SEPALUS AUKI, SISKOT!
Se pieni ero naisten ja miesten välillä? Historiaa. Naisetkin saavat nyt pissata seisaaltaan. Malmön vapaa naisyliopisto tuo kesäkuussa Helsinkiin Pilluhousut-työpajan. Siellä pohditaan seisaltaanpissaamisen historiaa ja sosiaalisia merkityksiä, tarkastellaan kaupunkisuunnittelua kyykkypissaajien näkökulmasta sekä tutustutaan naisten pissaustyyliä muuttaviin käytännön housu- ja muihin ratkaisuihin. "Kyse on siitä, miten naiset liikkuvat julkisessa tilassa", työpajan järjestäjiin kuuluva Lina Nyberg selitti Aftonbladetin Punkt Se -liitteelle. "Kyykyssä joutuu altistamaan koko takapuolensa katseille." Aiemmat työpajat ovat päättyneet nestepitoiseen buffettarjoiluun, jonka jälkeen kaikki osallistujat ovat käyneet yhdessä pissalla. (HN)
VENÄJÄ TARKKAILEE
Oksana Tshelysheva toimi varapuheenjohtajana Venäläis-tsetsenialaisessa ystävyysseurassa (RCFS), joka pääsi Venäjän korkeimman oikeuden laatimalle ääriaineslistalle muun muassa Talebanin ja al-Qaidan kanssa. RCFS lakkautettiin vuonna 2006. Viime vuonna RCFS rekisteröitiin Suomessa järjestön toimintaedellytysten säilyttämiseksi ja tuen osoittamiseksi. Turvallisuuspalvelu FSB:n mukaan RCFS:n rekisteröiminen Suomessa on "levottomuutta herättävää". RCFS:n Venäjällä rekisteröity seuraaja, Nizhny Novgorodin suvaitsevaisuutta edistävä säätiö, on saanut tuta osansa viranomaisten painostuksesta. Helmikuun lopussa suvaitsevaisuussäätiölle ilmoitettiin uudesta rikossyytteestä, nyt "laittoman kirjallisuuden tuomisesta Nizhny Novgorodin alueelle". Työntekijöille ei ole kerrottu, mitä laittomalla kirjallisuudella tarkoitetaan. Venäjän parlamentin ylähuoneen varapuhemies Alexander Torshin sanoi huhtikuussa, että Venäjä tarkkailee myös ulkomaisia järjestöjä ja Euroopassa järjestettäviä tapahtumia. Lisäksi Venäjä tiukentaa ääriaineksiksi tulkittua aineistoa julkaisevien internetsivujen valvontaa.
ovat viime aikoina saaneet enemmän tukea poliitikoilta, diplomaateilta ja kirjailijoilta kuin kansainvälisiltä järjestöiltä ja Euroopan mailta. Esimerkiksi Noam Chomsky yritti neljän päivän ajan faksata vetoomustaan Medvedeville Moskovaan." Suomen Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson kertoo puhelimessa, että Amnesty International on lähiaikoina tuottamassa "jotain" asiaan liittyvää. "Ollakseen tehokasta kampanjan on oltava näkyvä, ja kunnon työ vie aikaa", hän perustelee vastaten Tshelyshevan moitteisiin järjestön verkkaisista reaktioista. Johansson sanoo lähettäneensä Suomen Moskovan-suurlähettiläälle Ari Heleniukselle pyynnön pitää yhteyttä Tshelyshevan kollegaan Stanislav Dmitrievskiin Nizhny Novgorodissa. Dmitrievski on useiden syytteiden jälkeen parhaillaan ehdonalaisessa vapaudessa, mutta odotettavissa on lisää syytteitä. Oksana Tshelysheva saattaa jatkossa työskennellä Suomessa pidempäänkin, jos suunnitelmat Suomen penin hänelle kaavailemasta turvapaikkakirjailija-statuksesta toteutuvat. Hän uskoo tuon aseman suojelevan häntä sen verran, että hän uskaltaisi toisinaan käydä Venäjällä. "Kaikesta huolimatta Venäjä pelkää kielteistä julkisuutta. Ehkä tuo pelko suojelee minua."
" V E N Ä J Ä N I H M I S O I K E U S T O I M I J AT
Anu Harju
www.hroniki.info
kirja
voima 04 / 2008
11
Vasemmiston potpurri
Toimittaja lukee kuin piru raamattua, miten vasemmiston vapaa intelligentsia puhuu itse vasemmistosta.
on tai ei ole ohi, suomalainen vasemmistoälymystö kirjoittaa kahdessa uudessa kirjassa. Puolueiden kriisi pureutuu puolueiden nykyahdinkoon ja Vasemmisto etsii työtä vasemmiston kompastuskiveen, nimittäin työhön. Toisen taustalla on Megafoni-verkkolehden prekariaatti-intelligentsia, toisen taustalla politiikassa mukana pörräävä kansalaisaktivistien joukko. Osittain joukot limittyvät. Kummastakin leiristä löytyy myös Voimaan kirjoittaneita siis meitä. Keskustelulle vasemmistosta on tyypillistä dialektiikka, jossa asiat muuttuvat vastakohdikseen erityisesti silloin, kun aiheena on vasemmisto itse. Kun vaaleissa porvarit pääsivät varastamaan työväen, ehdottaa vasemmisto nyt vastaiskua: on politisoitava yksilöllistyminen. Dialektiikka jatkuu. Vihreiden pitäisi "ymmärtää" historiallinen kytkeytymisensä vasemmistoon. Ja oikeastihan vihreät porskuttavat porvarihallituksessa: ei oikealla eikä vasemmalla vaan edellä, vihreät itse sanovat. Kirjoissa vasemmistoa määritellään parjaamalla ja paijaamalla. Ennen kaikkea siltä vaaditaan yhtä ja toista. Vaatimukset ovat usein ristiriitaisia, joskus mahdottomia. Ja alaluokituksia, erilaisia pikkuvasemmistoja? Niitä on lukemattomia, on vanhaa vasemmistoa, laitavasemmistoa, 1970-luvun vasemmistoa, vasemmistolaista opiskelijaliikettä, antiautoritääristä vasemmistoa ja systeemivasemmistolaisuutta. ristiriidoissaan. Sen koko olemassaolo kyseenalaistettiin, kun Neuvostoliitto hajosi ja vasemmistolaisen valtion elävä esimerkki hävisi keskustelujen horisontista. Sen jälkeen on ongelmaksi noussut, kuinka erottaa toisistaan puoluepoliittinen vasemmisto ja ayliike. Ristiriitaisimmillaan vasemmisVA S E M M I S TO E L Ä Ä
V
ASTAKK AINASETTELUN AIK A
ton vaatimukset ovat silloin, kun se sanoo, että vastarinta on sallittua, jopa toivottavaa jopa sitä itseään vastaan. Vasemmistohan näkee itsensä aina vastavoimana. Silloin on hyvä muistaa 1990-luvulla vasemmiston myöntelypolitiikkaa lama-ajan hallituksessa. Myös kysymys työn merkityksestä pursuaa ristiriitoja. Perinteisen työn ulkopuolella jätetään tai jäävät pätkätyöläiset siinä missä pääomatuloilla elävät, eläkeläiset, työttömät, koululaiset, päiväkotilaiset, kotona olevat isät, äidit ja lapset ja niin edelleen. Ja silti pelkästään työn ja kapitalismin kautta määritellään nykyyhteiskunnassa ihmisen arvo, kuten Vasemmisto etsii työtä osoittaa. Vasemmistosta kirjoittamista horjuttaa jatkuva ideologinen hämmennys: vallankumouksellista vasemmistoa muistellessa unohdetaan nykyaika. Vasemmistolaiselle tekstille on kuitenkin ominaista, että kaikki ristiriidat tiedostetaan. monenkirjavuutta alleviivaa se, että eräissä teksteissä äärivasemmistolaisiksi ajatuksiksi nähdään vaatimukset täystyöllisyydestä ja tasaisemmasta tulonjaosta. Toisaalla taas myönnetään vasemmiston älyllisen kehityksen pysähtyneisyys ja pidetään tunkkaisena näkemyksenä materialistista käsitystä politiikasta, jonka mukaan politiikka tarkoittaa "eturyhmien välisiä intressikamppailuja". Vai onko tunkkaista ainoastaan se, että eturyhmiksi luetaan vain perinteinen ay-liike ja sen kirkkaimmiksi edustajiksi paperi- ja ydinteollisuus? Vielä 2000-luvulla vasemmistolle on ongelma, kuinka sovittaa saman liikkeen sisälle haihatteleva älymystö ja suoraselkäinen tehdastyöläinen puhumattakaan muualta tulleesta alipalkatusta paskaduunien tekijästä.
VA S E M M I S TO N V A S E M M I S T O N T U L E V A I S U U D E N kannalta pelottavalta kuulostaa se, että vasemmiston tärkein tehtävä on "perustella oikeutuksensa olla olemassa". Se ei ole minkään poliittisen liikkeen kannalta kovinkaan hedelmällinen lähtökohta. Kovin radikaalilta ei kuulosta, että tulevaisuudessa vasemmisto saattaa vaatia pääoman vapaan liikkeen ra-
joittamista. Se ei kuulosta kovin jyrkältä ainakaan pamflettikirjassa. Sen jälkeen voikin muistella, että hyvinvointivaltio on "vasemmiston suurin rakennusprojekti". Ja tietenkin kirjoista löytyy myös vastakkainen kanta, jonka mukaan on myös ongelmallista, että vasemmisto nähdään yksisilmäisesti "julkisten palveluiden puolustajana". Vasemmistolaiset puheet työelämän uudistamisesta eivät kuulosta inspiroivilta eikä uskottavilta, kun porvarihallitus parhaillaan uudistaa työelämää sosiaalidemokraattien perintöä jatkaen. alleviivaa pamflettikirjassa Puolueiden kriisi, että vasemmistosta kumpuaa "retorinen tyhjyys" ja "yhteisöllisyyden kriisi". Että ihmiset eivät miellä suhdettaan yhteiskuntaan enää luokkien kautta. Että vasemmisto on tehnyt "oikeistolaista politiikkaa". Sen sijaan prekariaattivasemmistosta huudetaan, että "on murskattava yleisvasemmistolainen hegemonia", vallalla oleva ajattelutapa, joka ei hyväksy työstä kieltäytymistä. Kun uusliberalismi on häpäissyt työn, kansakunnan, edustuksellisen politiikan ja sukupuoliroolit, on vasemmiston tuhottava nämä arvot kokonaan ja "luotava uusia", parempia arvoja. Uuden vasemmiston tulee vastustaa teollisuustyön "palkkatyömallia" ja puolustaa "kaupunkitilan" haltuunottoa. Uuden vasemmiston pitäisi myös "jättää ihmiset rauhaan" ja tiedostaa, että usein "heikkojen auttaminen" ei auta. Prekariaattivasemmisto vaatii lisäksi "perustuloa", "vapaata kaupunkitilaa" ja "tiedon vapautta". Ja kuitenkin "yhteisten taistelujen rakentamista". Mutta kenen kanssa? Toisten vasemmistolaisten? Kaikesta dialektiikoistaan huolimatta ja ehkä juuri siksi nämä kirjat kannattaa lukea yhdessä oppiakseen, missä vasemmisto menee ja mitä sieltä on tuleman. Rakkaudesta vasemmistoon.
VA S E M M I S T O L A I N E N V I H R E Ä
misVasem tehkein ton tär erustel"p tävä on ksensa olla utu la oike massa". ole
Kimmo Jylhämö
Hanna Kuusela & Mika Rönkkö (toim.), Puolueiden kriisi. Like 2008. 142 s. General Intellect, Vasemmisto etsii työtä. Like 2008. 299 s.
PUOLUEIDEN KRIISI
Sivuja kirjassa Vasemmisto mainitaan Marx Sosialismi Kommunismi Porvarit Oikeisto Uusliberalismi Fordismi Työ Puolue Kapitalismi Markkinat Globalisaatio Kansalaistoiminta Politiikka 142 188 7 12 3 6 19 122 5 224 405 26 110 80 107 425 mainintoja per sivu 1,32 0,05 0,08 0,02 0,04 0,13 0,86 0,04 1,58 2,85 0,18 0,77 0,56 0,75 2,99
VASEMMISTO ETSII TYÖTÄ
299 366 28 19 1 21 46 71 79 2618 30 202 238 98 108 528 mainintoja per sivu 1,22 0,09 0,06 0,003 0,07 0,15 0,24 0,26 8,76 0,10 0,68 0,80 0,33 0,36 1,77
12 voima 04 /2008
Kansa nousee kun vesi laskee
Onko kehitysavusta hyötyä?
M O N I E P Ä I L E E , että kehitysavusta ei ole hyötyä. Tavallisin syy skeptisyyteen lienee refleksinomainen epäluottamus sekä avun jakajiin että vastaanottajiin. Ajatellaan, että välikädet ne rahat kuitenkin pöllii ja jos ei pölli, niin avunsaaja jää ruokomajaan lekottelemaan. Jotkut tuumivat myös, että se vasta surkeaa olisikin, jos kehitysapu nostaisi Afrikan jaloilleen: liian monta uutta jääkaappia, henkilöautoa, tietsikkaa, ilmastointikonetta ja automarkettia pörähtäisi käyntiin ja ilmastonmuutos karkaisi käsistä. Kehitysapua vastustetaan myös syyllisyyden kiistämiseksi. Eräässä seminaarissa muuan taloustieteilijä vaahtosi minulle: "On törkeää syyttää entisiä siirtomaaisäntiä kehitysmaiden nykytilasta, sillä siirtomaa-ajasta on kauan, eikä Suomi ole koskaan sellainen edes ollut!" E E R O P A L O H E I M O K Ä V I vuosina 20022006 viidesti Afrikassa ihmettelemässä. Vuonna 2007 hän kirjoitti kirjan Tämä on Afrikka, jossa hän väitti, että kehitysapu pitäisi lopettaa, sillä se kuluu lähinnä byrokratiaan ja korruptioon. Kirja huomattiin, koska kehitysapukritiikki tuli hieman yllättävältä taholta. Paloheimo vaikutti pätevältä ja puolueettomalta: kokenut teknokraatti ja vihreä tiedeihminen, ei mikään valtiovarainministeriön nationalistinen säästöhaukka. Kirjan johtopäätös oli kuitenkin kaksiosainen: nykyinen kehitysapu pitää lopettaa, sen sijaan on annettava jonkin aikaa 10 kertaa suurempaa uudenlaista kehitysapua, jolla laitetaan kuntoon afrikkalaisten perus- ja yliopistokoulutus. Kirjaa luettiin ja uutisoitiin kuin piru raamattua. Näkemys nykyisen kehitysavun hyödyttömyydestä noteerattiin innokkaasti, mutta vaatimus kymmenkertaisesta ja tehokkaammin organisoidusta ja kohdistetusta kehitysavusta ohitettiin epärealistisena haihatteluna. Minusta kehitysapua on jatkettava ja lisättävä. Jos näen jonkun hukkuvan, on minun uitava häntä auttamaan tai heitettävä pelastusrengas eikä jäätävä puntaroimaan kenen syytä veteen joutuminen oli tai että mitäs jos heitän renkaan vahingossa ohi ja se menee hukkaan. Globaali rakennemuutos on meillekin välttämätön, sillä vain kehitysmaiden nostaminen köyhyydestä voi pysäyttää aavikoitumisen ja väestönkasvun. Ja vasta kun kehitysmaiden työläisillä on sosiaaliturva ja ay-liikkeen takaama mahdollisuus neuvotella reilut työsopimukset, päättyy suurpääoman ylivalta ja työpaikkojen joukkopako täältä. E N TÄ S S E N J Ä L K E E N ?
Kiinan hallinnosta kohteliaasti: vaikuttaminen on korkeintaan "erittäin haastavaa". Naurussa vilahtelee kuitenkin välillä ironia. Kiinan vesiensuojelusta puhumaan saapunut Yun Ge on kosmopoliitti ympäristövaikuttaja, joka uskoo, että maan hallituksen on otettava aihe vakavasti, pakon edessä. "Hallitus asetti jo vesien saastumisen ehkäisyn ensimmäiseksi ympäristötavoitteekseen ja se ymmärtää, että tämä on välttämätön askel, jotta voitaisiin tavoittaa harmoninen yhteiskunta kuten he sanovat", Yun Ge nauraa hersyvästi. "Joka vuosi konflikteja syntyy ja ympäristökysymyksiä nousee esiin joka puolella Kiinaa. Jos hallinto ei pysty ratkaisemaan niitä, tästä ei tule ainoastaan este talouden kasvulle, vaan myös uhka vallalle."
Y
UN GE PUHUU
ta. Hänen mukaansa 90 prosenttia kaupunkien pohjavesistä on kolibakteerien ja muiden myrkkyjen saastuttamaa. "Rajusti saastuneita jokia löytyy paljon. Olemme toimineet seudulla, jolla esiintyy erittäin paljon syöpää. Syövät johtuivat kemian tehtaasta, joka päästi käsittelemättömiä saasteita veteen. Pintavedestä on tullut maataloudessa käyttökelvotonta, ja pohjavesikin on juomakelvotonta." Vesikysymysten ratkaisuun tar-
vitaan kipeästi kansalaisjärjestöjen panosta, Yun Ge pohtii. Ilman niiden painostusta päättäjät eivät tarttuisi ongelmiin. "Meidän täytyy kertoa ulkopuoliselle maailmalle, mitä tapahtuu. Samalla yritämme tiedottaa paikallisille ihmisille heidän lakisääteisistä oikeuksistaan ja painostaa paikallishallintoa. Jos se ei toimi, painostamme korkeamman tason päättäjiä ratkaisemaan ongelmat lainmukaisesti." kemiantehtaan saastuttamalla alueella kampanjasta oli hyötyä. "Tehdas suljettiin, mutta kyläläiset eivät ole vieläkään saaneet korvauksia." Ge myöntää kuitenkin, että tie lainsäädännön periaatteiden muuttamiseksi on pitkä. "Yritimme saada vesien saastumista estävään lakiin muutoksen, joka antaisi yksityishenkilöille ja järjestöille mahdollisuuden nostaa syytteen saastuttajia vastaan. Epäonnistuimme, koska se olisi ollut hyvin rohkea muutos. Menee kauan, ennen kuin hallitus tai saastuttajat joutuvat oikeuden eteen", hän sanoo.
YUN GEN MUKAAN
luksustuote Kiinan maaseudulla. Yli puolet maan väestöstä asuu Yangtse-joen pohjoispuolella sen massiivisten vesivarojen ulottumattomissa. Yun Gen järjestö Xinjiang Conservation Fund on kartoittanut Xinjiangin alueen vesitilannetPUHDA S VESI ON
Sini Harkki
Jos jokainen maailman ihminen kuluttaisi yhtä paljon luonnonvaroja kuin suomalainen keskimäärin, tarvittaisiin neljä ja puoli maapalloa, mutta ei mikään pakota kehitysmaita nälästä ja orjuudesta vapauduttuaan omaksumaan kulutustottumuksiamme. Kun kehitysmaiden luonnonvaroista ja työvoimasta aletaan maksaa reilua hintaa ja käytön ympäristövaikutuksista haittaveroa, emme mekään enää pysty jatkamaan saastuttamista ja luonnonvarojen lyhytnäköistä tuhlausta. Maailman sotilasmenot ovat muuten 1 040 miljardia dollaria vuodessa. Siitä USA:n osuus on puolet. Se on 22 kertaa enemmän kuin kehitysavun kokonaismäärä. Mitä investoinnilla saadaan? Sillä on esimerkiksi saatu hengiltä yli miljoona irakilaista vuonna 2003 alkaneen toisen Irakin sodan ja sitä seuranneen miehityksen aikana. Kehitysapu ei yksin pysty parantamaan sodan ja epäreilun kaupan aiheuttamia haavoja. Siksi kehitysapuakin tärkeämpää on sotabisneksen lopettaminen ja rikkaita suosivan niin sanotun vapaakaupan korvaaminen reilulla kaupalla. Koska sotien lopettaminen ja kaupan reiluttaminen ovat kuitenkin vielä kesken, on annettava myös kriisi- ja kehitysapua, joka pelastaa, kouluttaa ja voimauttaa ihmisiä auttamaan itseään.
Japanin hallitus ajaa pontevasti perustuslain 9. artiklan purkamista, joka kieltää sodan ja asevoimien ylläpidon.
K
ÄY T Ä N N Ö S S Ä A R T I K L A 9
Teemu Mäki
ORB:n tutkimus julkaistiin tammikuussa 2008 (Opinion Research Business, London 2008) www.opinion.co.uk
on jo kumottu, käyttihän Japani esimerkiksi vuonna 2006 asemenoihinsa 43 701 000 dollaria. Artiklan purkamista perustellaan muun muassa terrorismin torjuntaan vedoten. Japanilaiset rauhanaktiivit aloittivat jo vuonna 2005 kampanjan 9. artiklan tukemiseksi. Sotaveteraani Kiiko Uzawa, 75, myy kankaisia yhdeksikön muotoisia pinssejä, joita koristaa pieni kukka. Hän osallistuu toukokuussa Tokiossa järjestettävään rauhankonferenssiin, johon odotetaan 10 000:ta kansainvälistä vierasta. Sähköpostihaastattelussa sodan kokenut Uzawa kertoo pitävänsä sotaa ihmisen aikaansaannoksista järjettömimpänä. "Olen ylpeä perustuslaistamme, joka kieltää osallistumisen sotatoimiin. Hallituksen ja sen edustamien kansalaisten tulisi puolustaa sitä,
mutta tällä hetkellä 75 prosentilla japanilaisista ei ole omakohtaista kokemusta sodasta. Esimerkiksi nuoret eivät välttämättä näe yhteiskunnan vaivihkaista militarisoitumista uhkana." Aktivistit ovat perustaneet eri puolille Japania jo noin 8 000 artikla 9 -toimintaryhmää. Japanin valtapuolueet puolestaan ovat nyt organisoimassa vastaliikettä artikla 9:ää puolustaville toimintaryhmille. "Japanin perustuslaki lienee maailmassa ainoa, jossa tavoitteeksi selkeästi kirjataan maailman rauha ja sotien lopettaminen. Perustuslain noin 60-vuotisen voimassaolon aikana yksikään japanilainen ei ole kuollut tai tappanut sodassa", Uzawa kertoo. sotilaallista tukea terrorismin vastaisessa sodassaan. Kiiko Uzawan mukaan Japanin hallitus on varsin kekseliäs yrittäessään kiertää 9. artiklan rajoitteet. "Japaniin on muuan muassa perustettu armeijan kaltainen organisaatio, jota kutsutaan itsepuolustusjoukoiksi. Maassa liikkuu huhuja salaisista suunnitelmista perustuslain muuttamiseksi niin, että itsepuolustusjoukkoja voitaisiin käyttää amerikkalaisten joukkojen rinnalla. Eri puolilla maata järjestetään jo yhteisharjoituksia", Kiiko Uzawa kertoo. Amerikkalaisten sotilastukikohdat Japanissa ja maiden välinen tiivis yhteistyö herättävät yhä enemU S A H A L U A A J A P A N I LTA
PIISSIÄ. Japanissa toimii jo 8 000 toimintaryhmää artikla 9:n puolesta.
män kritiikkiä aktivistien lisäksi myös tavallisten japanilaisten keskuudessa. "Japanin liberaalidemokraattinen puolue kulkee USA:n talutusnuorassa. Tutustuin maaliskuussa Okinawan saarella sijaitsevaan amerikkalaiseen tukikohtaan. Omakotitaloaluetta halkovat pitkät kiitoradat. Toinen toistaan uudenaikaisempien sotakoneiden huolto ja lastaus jatkuu yötä päivää. Alueelle kuljetetaan muun muassa Irakista palaavia sotilaita. Raiskaukset ja murhat ovat yleisiä." "Japanin hallitus on 30 viime vuoden aikana antanut amerikkalaisille ystävällisenä eleenä rahallista tukea kymmeniä miljardeja dollareita. Japanilaisilla verorahoilla on rakennettu amerikkalaissotilaille asuntoja, pystytetty elokuvateattereita ja kustannettu jopa baarimikkojen univormut."
Anu Harju
Sähköpostihaastattelun käänsi Tarja Malmi-Raike. Tokiossa järjestetään laaja kansainvälinen Artikla 9 -konferenssi 4.6.5. www.article-9.org/, http://whynot9.jp/
IPPU 65 KAHDEN PÄIVÄN L utta maan. yynnissä ka
Ennakkoliput m ww.ilosaarirock.fi Katso lisätietoja w
grafex
TM Done palmuöljypohjaiset NoCare tuotteemme siloittavat ihosi lisäksi sademetsätkin.
Jälki-istuntoja
INTERNET
V O I M A N M E N N E S S Ä painoon kunnallisvaalien äänestyspaikkojen avautumiseen on 179 päivää 14 tuntia 40 minuuttia ja 7 sekuntia, kertoo istuntosali.netin vaalilaskuri. Vuodesta 2006 lähtien toiminnassa ollut Istuntosali on kahden vuonna 1990 syntyneen helsinkiläislukiolaisen, Mikael Mattilan ja Jan Leinebergin, toimittama eduskuntatyötä ja Suomen sisäpolitiikkaa käsittelevä verkkolehti. Ministerien ja kansanedustajien seassa pyörivässä kaksikossa on ajatuksena jotakin karmivaa. Miksi he eivät liity anarkistiryhmiin tai dokaile kaduilla kuten muut samanikäiset? Onko isänmurha jäänyt tekemättä? "Meistä ei tule ikinä poliittisia broilereita. Ei me mitään poliitikkoja faniteta. Valtiovaltaan ei saa koskaan olla täysin tyytyväinen", Mattila tyrmää.
torstaisin. Leineberg epäilee, että vaikka eduskunnan tiedotuspäällikkö Marjo Timonen suhtautuikin myönteisesti Istuntosaliin, jotkut keski-ikäiset byrokratian pyörän virkamiehet ovat järjestelmällisesti pistäneet kapuloita rattaisiin. Myös muiden toimittajien parissa on ollut erinäisiä nokankoputuksia. Syksyllä 2007 Leineberg ja Mattila käännytettiin eduskunnan porteilta useaan otteeseen, vaikka lupien piti olla kunnossa. "Eräät kansanedustajat ovat suhtautuneet jopa halveksivasti. Onneksi asenne on muuttumassa parempaan suuntaan", Mattila toteaa.
P O J AT Y M M Ä R TÄ V ÄT, miksi eduskunnan
Leineberg toteaa. Teatteriltahan politiikka näyttää, kun sitä lehtereiltä katsoo. "Pienet puolueet eivät saa mediassa tarpeeksi ääntään kuuluville. Eduskunnan sisäänpäinlämpiävyyttä voisi myös vähentää niin, että kansa pääsisi vaikuttamaan päätöksiin muulloinkin kuin valitsemalla poliitikot kerran neljässä vuodessa." Silti kaksikko kannustaa kaikkia käyttämään äänioikeuttaan. Ja tutkimaan myös muita vaihtoehtoja vaikuttaa. "Istuntosali.netin voi käsittää myös pieneksi protestiksi", Mattila arvioi.
Inka Krueger www.istuntosali.net
V E R K K O L E H D E N Sopeutuja-projekti seuraa ensimmäisen kauden kansanedustajien Arja Karhuvaaran sekä Juha Miedon sopeutumista eduskunnan arkeen. Kansanedustajien valinta projektiin sujui vähän kuin itsestään. "Karhuvaaran tapasimme kun kävimme kokoomuksen vaalikahveilla. Mieto taas on tunnettu ja helposti lähestyttävä tyyppi. Vaikkei hiihtäjälegenda ole eduskunnassa juuri mitään saanut aikaan, hänenkin kaltaisiaan kansanedustajia tarvitaan. Eduskunnan pitäisi olla läpileikkaus koko kansasta", Mattila perustelee valintoja.
käytävillä pyöriviin nuoriin on helppo suhtautua nihkeästi. Aikuisen voi olla vaikea uskoa, että ihminen, joka ei saa vielä edes äänestää, pystyy kirjoittamaan politiikasta. Se ongelma korjaantuu pian. Tulevissa kunnallisvaaleissa pojat saavat äänestää ensimmäistä kertaa. Ehdokas puuttuu vielä. "Äänestämme henkilöä enemmän kuin puoluetta. Vaikka yksi ihminen tuntuu vähältä isossa puolueessa, on sillä puolueen kannalta merkitystä minkälaisia ihmisiä sen sisällä on mielipiteineen", Leineberg ja Mattila perustelevat.
I S T U N T O S A L I . N E T I N on tarkoitus lisätä nuorison kiinnostusta politiikkaan. Tekijät sanovat kuitenkin ymmärtävänsä mainiosti ikätovereiden epäluuloisuuden. "Olemme itsekin pettyneitä esimerkiksi vihreisiin, koska puolue on myynyt periaatteitaan. Jos tätä ja edellistä hallitusta vertaa, olemme huomanneet, ettei paljon mikään ole muuttunut",
ITSENÄINEN MEDIA.
M AT T I L A J A Leineberg joutuivat taistelemaan itselleen akkreditoinnit Eduskuntataloon. Heillä on oikeus kulkea kuten muillakin toimittajilla, tosin vain
"Me tajuamme kyllä, että olemme nuoria ja että emme ole ammattilaisia. Välillä saa tuntea itsensä hölmöksi, kun kokeneet toimittajat juoksevat eduskuntatalossa kamerat käsissä jonnekin, eikä itse tiedä yhtään, mitä tapahtuu", Mattila ja Leineberg naureskelevat.
Toimittanut Susanna Kuparinen & Anu Harju voima@voima.fi TOIMINTA
kello 1216 Helsingin Sitratorilla & Kanneltalon ympäristössä osana Hyvä kasvaa kaupungissa -tempausta, välineet vahtimestareilta, 50 ripeintä palkitaan Hyvällä asialla -rintanapilla.
5.5. SIIVOUSTALKOOT 10.5. JUOK SUMIELENOSOITUS OLYMPI AHENGES-
SÄ,
Amnestyn Kiinan ihmisoikeustilannetta kritisoivaa Peking-kampanjaa Tampereella, kokoontuminen kello 12.45 Emil Aaltosen puistoon. Lisätiedot Satu Helin 050 464 4338 & Antti Larjo 044 543 0987. 13.5. KRIITTINEN PYÖR ÄRETK I, Helsingin Maan ystävien 10 km:n retkellä vaaditaan autoilta tilaa pyöräilijöiden käyttöön, reitti kiertää Kampin, Töölön, rautatieaseman, Kallion, Sörnäisten & Kruununhaan kautta, lähtö kello 17 Havis Amandalta. Kriittisiä pyöräretkiä myös 10.6., 8.7., 12.8., 22.9. & 14.10., lisätiedot Tatu Päkkilä 040 519 7282 & Anders Backström 045 633 9217.
Antti Rautiainen & venäläisvieraita, kello 1219 Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla. EL Ä, RIEHU! -iltaklubi Wäiskissä kello 2003. Lisätiedot Elina Harju 045 6384 175. ÄITIENPÄIVÄMY YJÄISET kello 1114 Helsingin Marjatta-koululla, Poutuntie 12, mm. lastenvaatekirppis, taimia, poniratsastusta, kahvio & elävää musiikkia. PALLOK ISSA-GA AL A, kalliolaisen mimmifudisjoukkueen tukipileet ravintola Pasificossa kello 21-02, livemusiikkia ja Dj:t Copa Mundials, narikkamaksulla sisään.
TAPAHTUMAT
tarjolla reilun kaupan elintarvikkeita, kotimaisia luomutuotteita, etnisiä & muita rytmejä, kahviolympialaiset, dokumenttielokuvia & epäreilu jalkapallo-ottelu Mikkelin Kirkkopuistossa, pe kello 1218, la kello 1016, www.reilutmarkkinat.net.
9.10.5. REILUN K AUPAN M ARK K INAT,
Reilusti ruokaa. Reiluun kauppaan sekä luomutuotteisiin keskittyneet markkinat. Ohjelmassa Tansanialainen kahvinviljelijä Gipson J. Lyimon kertoo kahvintuottajan arjesta ja lavalla soi etniset rytmit, ska-, bluegrassa, jazz- ja rock-sävelet. Mikkelin Kirkkopuistossa 9.10.5. www.reilutmarkkinat.net
10.5. (A)JATUK SI A!
-tapahtumassa esitetään anarkistisia ja antiautoritaarisia ajatuksia eri näkökulmista, mukana kuvataiteilija Nalle Virolainen, kirjailija Olli Tammilehto, anarkisti
s/v Estellen Paattiparty. Reilun kaupan purjelaiva Estellen tukikeikka Pub Petessä la 10.5. klo 2003, Hietaniemenkatu 7, Helsinki. Esiintyjinä Simbad, Merikastanja & Jrie. Liput 5 euroa. Merirosvoiksi pukeutuneille halpaa juomaa. Lisätietoja Estellestä www.estelle.fi.
-kaupunginosatapahtuma Helsingissä, kävelyfestivaali, tanssia, teatteria, musiikkia, kirppiksiä & elokuvia, www. kallionkulttuuriverkosto.fi. 12.5. NAISTEN K ANSAINVÄLINEN OLOHUONE, teemana Korean kulttuuri, korealainen tanssi & luento korealaisista perinnepuvuista, tarjolla etnisiä makupaloja Thaimaasta, kello 14 Helsingin Caisassa, ilmoittautuminen (09) 310 37508. 16.18.5. ELMU 30 VUOTTA, juhlavastaanotto jäsenille & Elmun kanssa ystävystyneille tahoille, ihmisille ja asioille kello 19 Helsingin Nosturin salissa, ilmoittautumiset toimisto@elmu.fi. 17.5. ELMUN JUHL AKULKUE kello 15 alkaen Lepakonaukiolta Nosturille, jossa leppoisaa kaffettelua ja muisteloa alakerran ravitsemusliike Nousussa. 17.18.5. SUOMEN SOSIA ALIFOORUMI Tampereella Työväenmuseon Werstaalla, Väinön Linnan aukio 8, sekä Vanhassa kirjastotalossa, Keskustori 4, www.sosiaalifoorumi.fi. TE ATTERIPL ÄJÄYS, Matinkylän Raittikarnevaalin teatteritapahtumassa korostetaan yhteisen tekemisen merkitystä ja omasta yhteisöstä huolehtimisen tärkeyttä, esitykset Espoon Matinkylän Monitoimitalon teatterissa, Matinraitti 17, vapaa pääsy, lisätiedot Minna Rahikka 040 742 8271. MAHDOLLISUUK SIEN TORIT: Vaasa 10.5., Joensuu, Kuopio, Oulu & Tampere 17.5., Lappeenranta 18.5., Espoo & Kajaani 23.5., Maarianhamina, Turku & Savonlinna 24.5., Helsinki (Maailma ky9.18.5. K ALLIO KUKK II
lässä) 24.25.5., Hyvinkää 25.5., Jyväskylä 30.5., www.mahdollisuuksientori.fi. 24.5. KUMPUL AN K YL ÄJUHL AT, Helsingin vanhin asukaslähtöinen kaupunginosafestari kello 10 02, mm. Happoradio & The Flaming Sideburns.
KESKUSTELUT & SEMINAARIT
7.5. MINISTERIEN MONIKULT TUURINEN K YSELY-
TUNTI, vuorossa hallinto- ja kuntaministeri Ma-
ri Kiviniemi, kello 17 Helsingin kulttuurikeskus Caisassa, ilmoittautumiset Ella Lazareva 050 378 2461. K ILPAILUYHTEISKUNTA JA SOLIDA ARISUUS -paneelissa Outi Alanko-Kahiluoto, Vesa Kanniainen, Heikki Patomäki, Liisa Uusitalo, Heikki Joustie & Mika Ojakangas kello 16.15 19.15 Helsingin yliopiston Porthania III:ssa. 17.5. MIK SI OLYMPIATULI EI VAL AISE? Kiinan ihmisoikeustilanteesta Pekingin olympialaisten alla keskustellaan Tampereella Suomen sosiaalifoorumissa kello 1315 Työväenmuseo Verstaan auditoriossa.
LUENNOT
7.5. MENEST YK SEK Ä S R AKK AUSEL ÄMÄ, SEK SI JA
AVIOLIITTO,
brittiläinen psykologi & henkinen opettaja Dave Oshana luennoi englanniksi, Elämisen taito -luentosarjaa, kello 1820 Helsingin Harmoniahuoneessa, Paasivuorenkatu 8, sisäpiha.
voima 04/ 2008
xxxxxxx
19
Turku punastuu
TA I D E N ÄY T T E LY Turun taidemuseon kesänäyttely Punase lippude all tuo nähtäville virolaista neuvostotaidetta. Stalinin ajan taidetta kutsuttiin erehdyttävästi sosialistiseksi realismiksi. Todellisuuden kanssa sillä ei ollut mitään tekemistä. Kuten diktatuureissa aina, taiteesta leikattiin kärki ja se pakotettiin romantiikan ja ihanteen palvelukseen. "Taide kuuluu kansalle" tulkittiin ennen sosialistista realismia kansan oikeudeksi osallistua taiteen tuottamiseen ja nauttia taiteesta. Myöhemmin iskulauseen merkitys muuttui, ja neuvostotaiteilijan tehtävänä oli tehdä helposti ymmärrettävää ja massoja miellyttävää taidetta. Stalinin ajan taiteessa rakennettiin työn sankaruuden kulttia samaan aikaan, kun ihmiset kuolivat nälkään. Turun taidemuseon lehdistötiedotteessa sanotaan, että esimerkiksi Viktor Karrusin maalauksessa Sosialistisen taistelun haaste traktorinkuljettajille "iloiset traktorinkuljettajat riemuitsevat, kun maanviljelyksen tuotantotavoitteita nostetaan entisestään". Samaan aikaan todellisuudessa iloiset traktorinkuljettajat raahattiin vankileirille 15 minuutin myöhästymisestä. Varamiespalvelu-yhtiöt on yksi näyttelyn sponsoreista. Paskaduuneja paskapalkoilla paskaduunareille välittävältä, osaltaan suomalaista työkulttuuria nakertavalta pätkätyölafkalta tämä osoittaa harvinaisen rankkaa itseironian tajua.
Susanna Kuparinen
Punaste lippude all, Stalinin ajan taidetta Viron taidemuseon kokoelmasta. Turun taidemuseossa 8.5.31.8., Aurakatu 26.
Rauhan voima on voittamaton! -juliste on vuodelta 1951. Sen on tehnyt Rudolf Pangsepp (s. 1929). Kumun taidemuseon kokoelmasta.
en Suomen kellomuseossa WeeGeessä ti, pe su kello 1118, keto 1120.
HELSINKI MITÄ KUULUU? K AK DEL A? HOW ARE
avajaistilaisuus 12.5. Helsingissä Kampin liikekeskuksessa, kaikki tapahtumat www.museoviikko.fi.
Kaisu Paavilaisen & Anne Siirtolan sosiaalinen taideprojekti, joka koostuu videokuvista, äänistä, valokuvista, lasten maalauksista & teksteistä, 28.9. asti Kulttuurien museossa, Tennispalatsi. HÄMEENLINNA ILVEK SEN JÄLJILL Ä -näyttely paljastaa, oliko Hämeen alkuperäisasukkailla tupsukorvat, 8.5.5.10. Hämeenlinnan kaupungin historiallisella museolla, avoinna päivittäin kello 1117. SALO PUNA INEN TÄPL Ä, varsinaissuomalaisen taiteen myyntitapahtuma 9.18.5., esillä noin 300 teosta sadalta kuvataiteilijalta, tipe kello 1018, la 1117, su 1118 Salon taidemuseon Veturitallissa. TORNIO GALLERIA LOHINIVA -UUSINTA, uusintanäyttelyssä on uusia teoksia galleriassa näyttelyn pitäneiltä taiteilijoilta sekä Martti Tyynelän kuvamateriaalia gallerian ajalta & galleriaan liittyvää muuta aineistoa, 22.6. asti Aineen taidemuseossa, lisätiedot 040 554 9645. MUSEOV IIK KO 12.18.5. teemalla eurooppalaisuus meissä. Museoviikkoon osallistuvat museot eri puolilla Suomea valottavat tarjonnallaan miten eurooppalaiset kulttuurit ovat muovanneet suomalaista kulttuuria ja identiteettiä. Viikon aikana voi muun muassa osallistua Eurooppalaisuus meissä -teemaopastuksiin Helsingissä Suomen kansallismuseossa, Raumalla Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseossa sekä Rauman taidemuseossa. Viikon
YOU?
VALOKUVAT
HELSINKI HUIPPU V UOR ILTA GAL APAGOK SELLE EL ÄMÄ Ä Ä ÄRIOLOSUHTEISSA,
Erkki Luomaahon luontovalokuvia 17.5. asti Kanneltalon Galleriassa, mato 920, pe 918, la 1016. SACRED PL ACES PYHÄT PAIK AT, Juha Suonpään 10-vuotinen etnografinen hanke kuvaa turismin näyttämöitä, 1.25.5. Galleria Hippolytessa, ti pe kello 1217, lasu kello 1216. SHOCK CULTURE, libanonilaisen Randa Mirzan installaatio on osa hänen sotaa, mediaa ja turismia käsittelevästä projektistaan, 22.6. asti Suomen valokuvataiteen museossa Kaapelitehtaalla, tisu kello 1118. Englanninkielinen taiteilijatapaaminen 29.5. kello 1718. TÄYSILL Ä JA KESKELL Ä & YÖN HAHMOT, Stefan Bremerin kuvasarjat osana ELMU ry:n 30-vuotisjuhlavuotta, väläyksiä ELMUn ja Lepakon alkuajoista, 31.5. asti arkisin kello 1116 Ravitsemusliike Nousussa ja Nosturin ala-aulassa. AUTERETAR, Hanne Vartiaisen kokemuksia saunasta ja saunomisesta, näyttely 1.6. asti Sauna Arlan galleriassa, lisätiedot Kimmo Helistö 050 536 9027. STAGE /NÄY T TÄMÖ, Heli Rekulan yksityisnäyttely, jossa uusien teosten rinnalla Suomessa ennen näkemättömiä kuvia, aiheina mm. kulttuuriset kauneuskäsitykset, totuttujen normi-
en liukuminen identiteetissä, roolit ja esillä olo, 3.5.8.6. Galleria Kalhama & Piipossa. LAHTI VALOKUVIA, Tomás Amos Kouban kuvissa käsitellään alastomuutta, pervoutta ja katseen kohteena olemista sekä provosoidaan perinteistä muotokuvaa vastaan, 11.5. asti Lahden Taidepanimolla, Päijänteenkatu 11, tipe kello 1219, lasu kello 1216. TAMPERE DHAR AMSAL A KEVÄT 2008! Tiina Rosenqvistin kuvia tiibetiläispakolaisten mielenosoituksista Dharamsalassa keväällä 2008, näyttelyn kuvat seuraavat Dharamsalassa asuvien Tiibetin-pakolaisten kamppailua saada äänensä kuuluviin, 3.31.5. kulttuurikeskus Telakan alakerrassa. TURKU MA AILMAN IHANIN T Y TTÖ, Miina Savolaisen ja 10 Hyvösen lastenkodissa varttuneen nuoren naisen yhteisötaideprojekti, joka seuraa tyttöjen kasvua lapsista nuoriksi aikuisiksi 10 vuoden ajan, 22.6. asti Wäinö Aaltosen museon Studiossa ja kahviossa, avoinna tisu kello 1119. WATERGAMES, Jukka Hautamäen videoinstallaatio 9.5.1.6. Valokuvakeskus Perissä. Voimakalenterissa julkaistaan tietoja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava Voima ilmestyy 2.6. ja on jakelussa huhtikuun. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan torstaihin 22.5. kello 12 asti voima@ voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
Apeiron Kirjat
Ì
voima 04 / 2008
23
VAPAUS! Tekijänoikeus-
järjestöjen havittelema kontrollin taso on mahdoton haave, Sara Andersson uskoo.
Huhhahhei!
TEKSTI: TERE VADÉN KUVAT: KLAUS WELP
ennakkoluuloja. Sara Andersson on yksi ruotsalaisen Piratbyrånin työntekijöistä, mutta hänellä ei ole puujalkaa eikä hän näytä kalvakkaalta nörtiltäkään. Piraatti-Sara on Suomessa tapaamassa "kollegoita", kuten hän itse sanoo, erityisesti Pirate Cinema Helsinki -ryhmän aktiiveja, joista yksi on haastettu oikeuteen tekijänoikeusrikoksesta syytettynä. Ryhmä järjesti vuonna 2007 elokuvanäytöksiä Elimäenkatu 15 a:n sosiaalikeskuksessa Helsingissä esittäen netistä ladattuja elokuvia. Sara ei kuitenkaan näe tilannetta taisteluna pahojen suuryritysten ja hyvien, vapaata kulttuuria puolustavien piraattien välillä, vaikka yksi syy Suomen-vierailuun on, että kysymykset ja ongelmat ovat yhteisiä, kansainvälisiä. Samankaltaisia oikeudenkäyntejä on vireillä ympäri maailmaa. Miksi näitä oikeudenkäyntejä tulee koko ajan lisää? Yhtiöt ja muut rikoksista puhuvat ja syytteitä nostavat tahot ovat vihaisia, koska esimerkiksi Pirate Cineman kautta ihmiset ovat ottamassa kulttuurin omiin käsiinsä, tässä tapauksessa katsoen elokuvia yhdessä omalla tavallaan. Viha ja raivo syntyy siitä, että yhtiöt ovat menettäneet valtansa ja kontrollinsa jo kauan sitten. Kyse ei ole rahasta tai taiteilijoiden toimeentulosta. Johtuuko kontrollin menetys teknologian kehityksestä? "Kaikki alkoi kauan ennen internetiä. Kirjapainotekniikan keksiminen mahdollisti esimerkiksi Raamatun kopioimisen niin, että kopio oli lähes täydelleen alkuperäisen kaltainen. Monien pappien mielestä koko keksintö tuli paholaisesta. Nyt käydään samankaltaista keskustelua." "Tietenkin informaation jakamisen mahdollisuudet ovat räjähdysmäisesti kasvaneet internetin myötä. Tietoverkot kärjistävät tilannetta ja synnyttävät ongelmia ihmisille, jotka haluavat kontrolloida sitä, mitä kulttuuri on, miten kulttuurin pitää syntyä, kuka saa olla taiteilija ja niin edelleen. Nyt kun on olemassa toisenlainen tapa toimia, he kärsivät. "Mutta kyseessä ei ole taistelu, ei ole kyse voittamisesta tai häviämisestä. Ei ole sotaa meidän ja heidän
O
N A I K A K U M O TA
Piraatti-Sara Andersson ei koe käyvänsä sotaa ketään vastaan. Teknologia vain muuttuu, ja kulttuuri sen tahdissa.
välillä. Maailma vain muuttuu." Sanotko, että taistelua ei ole siksi, että voititte jo? "Ei, siltä ei tunnu. Me vain etsimme tapoja tehdä internetistä ja tiedostonjakamisesta ja informaation indeksoinnista ja kopioinnista parempia, toimivampia. Etsimme uusia mahdollisuuksia. Emme taistele ketään vastaan, koetamme vain parantaa informaation jakamisen muotoja ja mahdollisuuksia. Tästä kaikki eivät pidä. Jos on olemassa taistelu, se koskee heidän väitettään, että he edustavat kaikkia taiteilijoita ja niin edelleen ja että kulttuuria on tehtävä heidän mallinsa mukaisesti." Miten Piratbyrånin toiminta eroaa liikkeen "poliittisesta siivestä", Piraattipuolueesta? "Piratbyrån koskee lähinnä digitaalisen kulttuurin ja informaation jakamisen ideologista tasoa. Osallistumme keskusteluun, luemme, keskustelemme, pidämme luentoja kouluissa ja yliopistoissa, ja toimintamallimme on myös enemmän kansainvälinen; Piraattipuoluehan luonnollisesti keskittyy ruotsalaiseen politiikkaan, joka meille on vain osa koko maisemaa." On kiinnostavaa, että tiedon ja informaation vapauden puolesta voidaan esittää niin "äärioikeistolainen" kuin "äärivasemmistolainenkin" argumentti, ja usein molemmat esiintyvät rinnakkain näissä liikkeissä. "Juuri niin! Argumentteja on hyvin monenlaisia, koska asian perusta, se, mitä tietokone on, ei
ole poliittista." Piraattipuolueen puheenjohtaja Rick Falkvinge korostaa yksilön vapautta, liberalistista oikeutta yksityisyyteen ja salaiseenkin kommunikointiin ja sanoo, että kun teknologia on muuttunut, bisnesmallien on muututtava myös. "Esimerkiksi ruotsalaiset puolueet muuttivat viime vaalien alla mielipiteitään yhtä mittaa, edestakaisin, vapaan tiedostonjaon puolesta ja vastaan, aina hiukan tilanteen mukaan." Tästä päädytään tiedon vapauteen ja yksityisyyden suojaan. Vastaavasti eräänlainen vasemmistolais-kollektivistinen argumentti vaatii kulttuuria ja koulutusta kaikkien vapaaseen käyttöön. "Tiedon vapaudessa ja informaation jakamisessa on kyse pikemminkin ajattelutavasta kuin poliittisesta puolen valinnasta."
P E R U S T E T T I I N vuonna 2003, kun Ruotsissa käytiin kiihkeää keskustelua ennen uuden yhteiseurooppalaisen tekijänoikeuslainsäädännön hyväksymistä. Nimi syntyi osittain vitsinä. Ruotsissa oli jo olemassa Antipiratbyrån, joka edustaa lähinnä elokuva-, video- ja tietokonepeliyrityksiä, jotka vastustavat laitonta kopiointia eli piratismia. Ja kun kerran oli Antipiratbyrån, täytyi tietysti perustaa Piratbyrån, koska "eihän voi vastustaa jotakin, jota ei ole olemassa". Piratbyrån teki vastustajilleen palveluksen, mutta halusi samalla synnyttää keskustelua asioiden laajemmista yhteyksistä ja digitaalisen kulttuurin luonteesta. Alkujaan Piratbyrånin yhtenä kehityshankkeena toiminut The Pirate Bay -tiedostonjakosivusto lähti pian omille teilleen. Mediassa Pirate Bayn oikeustapaus on ollut näkyvästi esillä muuallakin kuin Ruotsissa. Piraatti-ilmiöt ovat saaneet hyvin julkisuutta. Onko ilmapiiri muuttumassa? "Tilanne on kiristynyt myös uuden lainsäädännön myötä. Laki ei suojele tavallisia ihmisiä, vaan pikemminkin aiheuttaa heille hankaluuksia, tekee heistä rikollisia. Pirate Bay on oikeudessa syytettynä musiikin kopioinnin ja jakamisen mahdollistamisesta. Syytös on kuitenkin heikoilla ja muutenkin naurettava. Suuri numero on tehty siiP I R AT B Y R Å N
ERILAISIA MERIROSVOJA
Piratbyrån on ruotsalainen verkostomainen organisaatio, joka ei halua kuvata itseään järjestöksi, vaan pikemminkin "jatkuvaksi keskusteluksi" koskien kopioimista, informaatioteknologiaa ja digitaalista kulttuuria. Byroo on järjestänyt erilaisia seminaareja, keskustelutilaisuuksia, luentoja, mielenosoituksia ja performansseja, sekä tuottanut taideteoksia ja mediaa. The Pirate Bay on Piratbyrånista erkaantunut seurantapalvelu (tracker), joka ylläpitää listoja tiedostonjaosta, mikä tapahtuu vertaisperiaatteella. Käytännössä Pirate Bayltä voi hakea linkin, jonka kautta pääsee lataamaan BitTorrent-protokollaa käyttäen tiedostoja (esimerkiksi musiikkia, kirjoja, elokuvia ja niin edelleen). Pirate Bayn arvioidaan olevan maailman suurin seurantapalvelu ja se oli vuoden 2008 alkupuolella maailman suosituimpien internetsivustojen listalla mittaustavasta riippuen parin-kolmensadan suosituimman joukossa. Piratpartiet on vuonna 2006 Ruotsissa perustettu puolue, jonka pääasiallisena tavoitteena on tekijänoikeuslainsäädänön uudistaminen siten, että tekijänoikeus koskisi vain kaupallista käyttöä ja kestäisi korkeintaan viisi vuotta. Puolue sai muutama kuukausi perustamisensa jälkeen vuoden 2006 eduskuntavaaleissa noin 35 000 ääntä (0,63 %). Myös Suomessa ollaan perustamassa sisarpuoluetta, perustava kokous on Tampereella 24.25. toukokuuta. http://piratbyran.org/ http://thepiratebay.org http://www.piratpartiet.se/ http://piraattipuolue.fi
24 voima 04 /2008
tä, että Pirate Bay saa mainostuloja, joiden väitetään olevan syy koko toimintaan. Mutta näin ei ole. Vaikka he saisivat kymmeniä miljoonia sakkoja, Pirate Bay jatkaisi toimintaansa." "Syytöksen takana olevat yritykset luulevat, että kyse on yksittäisistä ihmisistä, neljästä pahasta pari-kolmekymppisestä tietokonenörtistä. Mutta ehkä kyse onkin miljoonista käyttäjistä, miljoonista verkon vertaiskäyttäjistä, jotka luovat niin Pirate Bayn, Piratbyrånin kuin internetinkin." "Jo itse internet syntyi ihmisten käyttötavoista, ja hakkerien ja muiden "kummajaisten" merkitys oli suuri. Alusta lähtien internetissä on ollut kyse informaation jakamisesta, ei yksittäisistä käyttäjistä ja heidän mahdollisuuksistaan kontrolloida. Tätä ei ymmärretä ja siksi ymmärtämättömät ovat jo menettäneet pelin. He eivät tiedä mitä tapahtuu." Mutta jos vielä inttäisi, eikö sittenkin ole menossa taistelu. Eikö olisi mahdollista, että on olemassa internet ja yhtä aikaa lait, jotka tekevät tiedostojenjaon mahdottomaksi? "No, nythän tiedostojen jakaminen on jo tekijänoikeuslakien rikkomista. Mutta sillä ei ole vaikutusta." Mutta entä jos internetliikennettä aletaan valvoa esimerkiksi pakottamalla palveluntarjoajat tarkkailemaan kaikkea liikennettä? tavat moninaistuvat. Toivon tekijänoikeusteollisuuden ja lainsäätäjien puolesta, että ne hoksaavat pian missä mennään ja palaavat todelliseen maailmaan, eivätkä tuputa omaa kuvitteellista kontrollin maailmaansa."
SARA
Vanhat t aava mallit s n puominu toimia unhan ne k lestani, a interneila eivät p iä. t
LE
KARPELA
Suomessa tuli vuoden 2006 alussa voimaan tekijänoikeus- ja rikoslain muutos, joka tunnetaan Lex Karpelana. Lex Karpela yhdenmukaistaa lainsäädäntömme EU:n tekijänoikeusdirektiivin mukaiseksi. Lain mukaan esimerkiksi luvattomasta tiedostojen jakelusta voidaan rangaista, vaikka jakelu ei tapahtuisikaan ansiotarkoituksessa. Laittoman aineiston lataaminen internetistä on kielletty. Lisäksi "tehokkaita" teknisiä suojakeinoja ei saa kiertää, eikä teknisistä suojauksista saa keskustella "organisoidusti". Vielä ei ole aivan selvää, mitä laki käytännössä tarkoittaa. Esimerkiksi "tehokkaan suojakeinon" ja "organisoidun keskustelun" määritelmät ovat epäselviä. Heti vuonna 2006 Mikko Rauhala aloitti "Organisoitu keskustelu" -kansalaistottelemattomuuskampanjan. Rauhalan organisoimalla webfoorumilla käytiin keskustelua kopiosuojausten kiertomenetelmistä. 39 henkilöä allekirjoitti tunnustuksen osallistumisestaan keskusteluun. Kahdelle kampanjaan osallistuneelle luettiin helmikuussa 2007 syyte, josta heidät toukokuussa samana vuonna vapautettiin. Syyttäjä on valittanut asiasta hovioikeuteen ja käsittely on kesken. Myös lain valmisteluun liittyi epäkohtia, joista eduskunnan apulaisoikeusasiamies huomautti opetusministeriötä. Apulaisoikeusasiamies piti ongelmallisena, että lain valmisteluun keskeisesti osallistunut virkamies oli samanaikaisesti myös Gramexin alaisen Esekin ja Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskuksen johtokunnan jäsenenä.
IDEOLOGI? Piraatit eivät
mahdu politiikan perinteiseen oikeavasen-jakoon. "Informaation jakamisessa on kyse pikemminkin ajattelutavasta kuin poliittisesta puolen valinnasta."
"Sitä on jo yritetty. Tämä on taas merkki siitä, että ei tajuta, mistä on kysymys. Jos ihmiset esimerkiksi maksaisivat internetpalveluntarjoajille pakollista lisenssimaksua, joka välitettäisiin tekijänoikeusjärjestöille ja sitä kautta taiteilijoille, se olisi ihan ok. Mutta ongelma on, että he eivät tiedä mitä minä kuuntelen ja katson, eivätkä tekijänoikeusjärjestöt edusta kaikkia taiteilijoita, eivät varsinkaan kaikkia niitä taiteilijoita, joiden töitä internetin avulla jaetaan. Eikä jakamiseen tarvita world wide webiä ja sen protokollia. Kotikopiointi on maailmalla valtavaa, erityisesti siellä missä internetyhteydet ovat huonot." on ollut Merirosvotoimiston toiminnassa mukana alusta lähtien. Hän korostaa, että kysymys ei ole perinteisestä lobbausjärjestöstä, koska kaikki toimii ilman keskusjohtoa. Hänen roolikseen on Piratbyrånin saitilla nimetty "diverse, mediakontakt"; sekatyöläinen siis.
22-V UOT I A S ANDER SSON
Sara kertoo kirjoittavansa, osallistuvansa keskusteluihin, pitävänsä yllä yhteyksiä mediaan. Piratbyrånin toiminnassa on mukana myös taiteilijoita, opettajia, journalisteja, opiskelijoita ja tietokonenörttejä. Kukin osallistuu tilanteen ja oman halunsa mukaan. Sara kertoo joskus käyttävänsä lähes kaiken aikansa Piratbyrånin toimintaan, toisinaan taas vain jokusen tunnin kuukaudessa. Erityisellä ilolla hän muistelee viime vuodelta Steal This Film II -dokumentin tekoa. Piratbyrånin saitilla näkyvät ihmiset näyttävät olevan suhteellisen nuoria. Missä ovat vanhukset? "No, esimerkiksi Steal This Film II:ssa on vanhempia kavereita. Yleensä he ovat ilmaisunvapauden puolustajia, taiteilijoita tai muita kulttuurinörttejä." Kuinka paljolti tämä kaikki on sukupolvikysymys? Esimerkiksi Pirate Cineman tiedotteessa sanotaan, että "emme maksa elokuvis-
ta, koska niiden ilmainen jakelu netissä on meille yhtä luonnollista kuin ilma, jota hengitämme". Samoin Steal This Film II:ssa haastatellut nuoret kadulla sanovat "No sehän on netissä. Kyllä sen saa ottaa". Tuo ei ole ihan minun kokemukseni maailmasta. "Meille on opetettu, ettei saa varastaa. Mutta kopioiminen ei ole samaa kuin varastaminen. Kopion tekeminen jättää alkuperäisen tallelle. Käsityksemme mukaan ei siis ole puhe varastamisesta, eikä kopioiminen ole varkautta. Kaiken pohjalla on kysymys immateriaalisten asioiden luonteesta. Sukupolvien välinen ero johtuu teknisen puolen ymmärtämisestä. Poliitikot ja lainsäätäjät ovat valitettavan pihalla. Totta kai internetin kaikkien ominaisuuksien ymmärtäminen on vaikeaa, mutta ainahan voi kysyä joltakulta!" "Tietokoneet kehittyvät koko ajan, kovalevyt ovat suurempia, verkot ovat nopeampia; digitaalisen luomisen, miksaamisen, muokkaamisen
KO R O S TA A , ettei ole nörtti. Hänen tietokoneensa on kuulemma erilaisista osista koottu vanha pc, jonka käyttöjärjestelmänä on Windows. Käyttöjärjestelmävalinta ei kuitenkaan ole tietoinen kannanotto, "siinä vaan on käynyt niin". Hän tutustui nettikulttuuriin ensin irc-keskustelukanavilla, joihin lähti mukaan silloisen poikaystävänsä usuttamana. Netti kuitenkin näytti viehätyksensä nopeasti ja ensin Sara ystävineen aloitti radio-ohjelman, joka käsitteli digitaalista maailmaa. Pian tästä syntyi myös Piratbyrån. Mikä kaikki muuttuu uuden toimintatavan myötä? Tietokoneohjelmistot, tietosanakirjat, musiikki, elokuvat? "Muutos ei koske pelkästään jakelua, vaan ihmisten toimintaa, esimerkiksi taiteen tekemisen tapoja. Koko suhde kulttuuriin muuttuu ja on muuttunut jo pitkän aikaa. Kopiointi on mahdollista kaikille, mutta ihmiset käyttävät mahdollisuutta monin tavoin. Se kytkeytyy eri lailla eri ihmisten elämään. Tilanne muuttuu koko ajan. Uusia mahdollisuuksia syntyy, yhtiöitä perustetaan, uusia bisnesmalleja putkahtelee esiin. Toiset taas käyttävät internetiä kulttuurin luomiseen." Eli ei olisi ongelma, jos vanhoja malleja jäisi jäljelle? "Ei se ole minulle ongelma, mutta muilla tuntuu olevan ongelmia sen suhteen, mitä minä teen. Vanhat mallit saavat toimia minun ja Piratbyrånin puolesta, kunhan ne eivät pilaa internetiä. Kukaan ei välittäisi näistä yhtiöistä, elleivät ne puuttuisi ihmisten tapaan toimia internetissä. Mutta ne puuttuvat asiaan, koska niiden bisnesmalli vaatii sitä. En siis tahallani ärsytä heitä, mutta toimintatapani ovat heidän kannaltaan kielteisiä." "Elämme maailmassa, joka suosii lyhyen tähtäimen ratkaisuja, taloudellisia arvoja. Yhtiöt ovat ajautuneet pahaan ristiriitaan. Toisaalta teknologian edistymistä tuetaan ja halutaan, mutta toisaalta sitä muista syistä vastustetaan. Teknologian edistyminen tekee rajatuista bisnesmalleista mahdottomia." Piratbyrånin saitilla on työntekijöiksi listattu viisi miestä, mutta vain yksi nainen, Sara. Miksi? "Kuvaruudulla ei ole sukupuolta, mutta sillä esitetyt ajatukset ja ideat tulevat ihmisiltä, ja siksi kasvatuksen ja yhteiskunnan miesvaltaisuus hiipii kuvaan. Lapsia kannustetaan harrastamaan erilaisia asioita sukupuolen mukaan, heidän oletetaan asettavan asiat tietynlaiseen tärkeysjärjestykseen." Mitä on ohjelmassa seuraavaksi? "Odotan erityisesti reissua Manifestaan [eurooppalainen nykytaidebiennaali], Trentinoon, Italiaan. Meidät kutsuttiin sinne, koska olemme osallistuneet myös erilaisiin kulttuuritapahtumiin. Vuokraamme bussin ja viivymme siellä ainakin viikon verran." Ja teette mitä? "No, taidetta, ilmeisesti."
www.stealthisfilm.com
Etsimme
JÄSENHANKKIJOITA JA TIIMINVETÄJIÄ
Helsinkiin, Joensuuhun, Jyväskylään, Lahteen, Lappeenrantaan, Tampereelle ja Turkuun. Paikkoja rajoitetusti!
TARJOAMME SINULLE · Mielekkään ja haastavan ulkoilmatyön menestyksekkäässä projektissa. · Harvinaisen hyvän yhteishengen. · Ihmisoikeuskoulutusta työn ohessa. · Toistuvia haasteita ihmisoikeuksien puolesta! HAKEMUKSET HELSINKIIN JA TURKUUN sähköpostitse F2F-projektikoordinaattori Ruut Karhuselle ruut@amnesty.fi. HAKEMUKSET JOENSUUHUN, JYVÄSKYLÄÄN JA TAMPEREELLE sähköpostitse varainhankintavastaava Adam Kralille adam@amnesty.fi. HAKEMUKSET LAHTEEN JA LAPPEENRANTAAN varainhankintavastaava Else Hukkaselle else@amnesty.fi.
TELETIIMIN JÄSENIÄ
Etsimme reippaaseen teletiimiimme Amnestyn arvoista kiinnostuneita tiiminjäseniä ja tiiminvetäjää.
HAKEMUKSET TELETIIMIIN varainhankintavastaava Else Hukkaselle else@amnesty.fi. Lisätietoja osoitteessa www.amnesty.fi
Valtakunnallisen pyöräilyviikon päätapahtuma Helsingissä. Neljä päivää pyöräilyä & kulttuuria. Lähes kaikkiin tilaisuuksiin vapaa pääsy!
Työskentelemään katulasten parissa, kouluttamaan opettajia,taistelemaan HIV/AIDS epidemiaan vastaan.
Ota yhteyttä: veronique@humana.org tai +45 2367 4906, www.lindersvold.dk
FillariFestari
15.-18.5.2008, Helsinki
www.alueportaali.net/fillarifestari
maailma.net portti parempaan maailmaan
Kun haluat tietää, mitä maailmassa tapahtuu
www.maailma.net
oa oja roja Miksi veroja aa taa kannattaa ? a? maksaa?
Katoa a kaikk ko i työ Kiina an?
Voiko lla kuluttama ik vaikuttaa?
Tuhoa ako kasv ympä u ristön ?
Onko eläkkeesi turvassa? u s Uhkaako globaali talous demokratiaa?
Tieto lisää tukkaa?
Voiko geeniterapia saada kaljun kasvamaan tukkaa? Markkinatalouden mallimaat löytyvät Pohjolasta. Kuka kerää luvut Irakin sodan uhritilastoihin? Köyhyys menee aivoihin. Lue -lehdestä! Tutkittuja, välillä hiuksianostattavia juttuja ja tutkijoiden näkemyksiä ajankohtaisista asioista kiinnostavasti ja ymmärrettävästi 11 kertaa vuodessa.
The land of the free and the home of the brave?
15 euroa
/ 5 lehteä
Tutustumistarjous:
500 euron
Tilaa Yliopisto-lehti Tilaa Yliopisto-lehti j ja osallistu
matkalahjakortin arvontaan!
Markku Ruotsila
postitse: oheisella kortilla,
Tilaa itsellesi tai lahjaksi jonka postimaksu on jo maksettu
verkossa: www.helsinki.fi/yliopistolehti sähköpostilla: tilaajapalvelu@yap.fi
YHDYSVALTAIN KRISTILLINEN OIKEISTO
Missään länsimaassa uskonto ei ole yhtä merkittävä kulttuurinen, yhteiskunnallinen ja poliittinen voima kuin Yhdysvalloissa. Miltei kaksi kolmasosaa Yhdysvaltain kansalaisista uskoo Jeesuksen toiseen tulemiseen, Harmageddonin taisteluun ja maailmanloppuun. Yhdysvaltain kristillinen oikeisto on muokannut amerikkalaista politiikkaa jo yli 20 vuoden ajan: abortista kantasolututkimukseen, luomisopista vähemmistöjen oikeuksiin sekä YK:n perhe- ja kehityspolitiikasta terrorisminvastaiseen sotaan. Markku Ruotsilan teos on ensimmäinen suomenkielinen tietopaketti tämän vaikutusvaltaisen liikkeen historiasta ja opeista. Nidottu, n. 400 sivua · Suositushinta 33
(viestin otsikoksi Yliopisto-lehti Voima) puhelimella: 0303 9778 (mape klo 721)
Helsingin yliopiston tiedelehti
Kyllä kiitos, tilaan Yliopisto-lehden tutustumishintaan 15 e / 5 numeroa. Tilaus jatkuu tämän jälkeen kestotilauksena. Kyllä kiitos, tilaan Yliopisto-lehden kestotilauksena 43 e (12 kk). Kyllä kiitos, tilaan Yliopisto-lehden määräaikaisena 50 e (12 kk). Kyllä kiitos, haluan näytenumeron. Osallistun vain arvontaan ja maksan itse postimaksun.
Tarjous koskee vain uusia kotimaan tilauksia. Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää Yliopisto-lehden suoramarkkinointiin. Voit kieltää käytön ilmoittamalla siitä Yliopisto-lehden tilaajapalveluun. Tilausehdot ja arvonnan säännöt: www.helsinki.fi/ajankohtaista/yliopistolehti/tilausehdot.html Suku- ja etunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Yliopistolehti maksaa postimaksun
Kimmo Ketola ym. (toim.)
Alexis de Toqueville
HELSINGIN YLIOPISTO Yliopisto-lehti Tunnus 5012723 00003 Vastauslähetys
Voima08
USKONTO JA IHMISMIELI
Uskonto ja ihmismieli on ensimmäinen suomenkielinen johdatus kognitiiviseen uskonnontutkimukseen. Se pyrkii selittämään kulttuuriset rajat ylittävää uskonnollista ajattelua, käyttäytymistä ja kokemusta kognitiivisen psykologian, neurotieteen ja evoluutioteorian näkökulmista. Kognitiivisessa uskontotieteessä uskonnon ajatellaan nousevan ihmismielen rakenteesta. Nidottu, 357 sivua · Suositushinta 31
DEMOKRATIA AMERIKASSA
Alexis de Tocquevillen (18051859) Demokratia Amerikassa on klassinen eurooppalainen kuvaus Yhdysvalloista. Teos analysoi Yhdysvaltojen kehityksen avulla demokraattisen yhteiskunnan luonnetta, ongelmia ja tulevaisuutta. Tocqueville erittelee Yhdysvaltojen poliittista järjestelmää ja demokratian vaikutuksia maan asukkaiden mielenlaatuun. Sidottu, 688 sivua · Suositushinta 36
Tutustu verkossa: www.helsinki.fi/yliopistolehti
www.gaudeamus.fi
Kuvaan kirjoitettua: Elät helvetissä, nartunpenikka! Sinulla on ihmisen ruumis mutta levottoman haamun mieli. Sinäkin olet ihminen, mutta miksi et tunne myötätuntoa ketään kohtaan? Poika syntyi kuusi kuukautta liian aikaisin (Ja on siksi vajaamielinen). Mielesi ei tunne minkäänlaista oikeamielisyyttä.
voima 02 / 2008
27
NARTUNPENIKKA
Set Prum liittyi punaisiin khmereihin 2.2.1974. Kuvanottohetkellä hän oli 14-vuotias ja arvoltaan sotilas. Nyt hän on 47-vuotias ja asuu kotikylässään Kambong Chhnangin provinssissa Kambodzassa. Hän sanoi antamassaan haastattelussa vuonna 2002, että "en kadu toimintaani punaisissa khmereissä, en lainkaan!"
Kuvien jäljet
teksti: Simo Ollila Kuvat: HENG SINITH
Kambodzan kansanmurhasta syytettyjen oikeudenkäynnit alkavat heinäkuussa, lähes kolmenkymmenen vuoden odotuksen jälkeen. Phnom Penhissä sijaitsevan Toul Slengin kansanmurhamuseon vierailijoille on kuitenkin jo suotu mahdollisuus antaa oma tuomionsa. Tuomio on kovasanainen.
Kuvaan kirjoitettua: Petit kansakunnan, maanpetturi! Tyhmä mies! Paholainen! Mutsinnussija! Son Senillä ei ole uskontoa. Mies on katastrofi! Vitun hullu!
TYHMÄ MIES
Son Sen (s. 1930) tunnettiin jo ennen punaisten khmerien valtakautta nimillä Toveri Khieu tai Toveri numero 89. Hän kuului Kambodzan kommunistisen puolueen keskuskomiteaan vuodesta 1974 aina kuolemaansa saakka. Son Sen oli eräässä vaiheessa neljänneksi vaikutusvaltaisimmassa asemassa punaisten khmerien valtahierarkiassa. Hänen vaimonsa Yun Yat toimi Demokraattisen Kambodzan tiedotusministerinä. Vuodesta 1976 Son Sen toimi Kambodzan puolustusministerinä. Hän toimi myös Santebalin, eli punaisten khmerien salaisen poliisin johdossa. Salaisen poliisin johtajana hän oli vastuussa pahamaineisen, nykyään Toul Slengin kansanmurhamuseona toimivan erityisvankila s-21:n toiminnan suunnittelusta. Son Sen ja yhteensä 13 hänen perheenjäsentään ja sukulaistaan murhattiin punaisten khmerien johtajan Pol Potin käskystä 10.6.1997 yhdessä liikkeen viimeisimmistä sisäisistä puhdistuksista. Son Seniä ei koskaan syytetty eikä tuomittu rikoksistaan ihmiskuntaa vastaan.
ssa Museo kkeukttu poi on salli uoropuhelu v sellinen a näyttelyvie jiyn j näyttel lillä, murhaa vä raiden idän uhriensa en ja he älillä. v
Punaisten khmerien valtakaudella Toul Slengissä toimi pahamaineinen kidutuskeskus s-21. Nykyään keskuksen tiloissa toimii kansanmurhamuseo. Museon pysyvään näyttelyyn kuuluu vaikuttava, tuhansien kuvien kokoelma punaisten khmerien uhreista. Punakhmerit kuvasivat kaikki vankinsa, joista suurin osa teloitettiin pian kuvan ottamisen jälkeen. Vuodesta 2002 museossa on ollut esillä valokuvanäyttely myös kansanmurhaan syyllistyneistä kiduttajista ja sotarikollisista. Museon johdon hiljaisella suostumuksella museossa on sallittu poikkeuksellinen
vuoropuhelu näyttelyn ja näyttelyvieraiden välillä, murhaajien ja heidän uhriensa välillä. Julmuuksista vastuullisten punaisten khmerien kuvia on häpäisty ja tärvelty polttamalla, raaputtamalla, maalaamalla ja kirjoittamalla. Runnelluissa ja herjausten peittämissä valokuvissa on outoa, liikuttavaa kauneutta. Vain punaisten khmerien ykkösjohtajan Pol Potin kuva on poistettu näyttelysalista. "Pol Potin kuva on toimistossani", Kambodzan dokumentointikeskuksen johtaja Youk Chhang kertoo. Hän on itsekin yksi Pol Potin hirmuhallinnosta selviytynyt. "Museon henkilökunta ei pitänyt seksuaalissävyisistä loukkauksista joita oli piirrelty kuvaan, ja pyysi
voima 02 / 2008
29
Kuvaan Kirjoitettua: Paholaistyttö! Tulet kuolemaan salaman iskemänä! Sinä kuolet vielä! Narttu! Et tule selviämään hengissä!
PAHOLAISTYTTÖ
Chatna Im liittyi punaisiin khmereihin 27.7.1973. Arvoltaan hän oli sotilas. Chatna oli kuvanottohetkellä 20-vuotias. Nykyisin 52-vuotias Chatna asuu kotikylässään Kandalin provinssissa Kambodzassa. Vuonna 2002 tehdyssä haastattelussa hän sanoi, että "punaisten khmerien johtajat pitäisi teloittaa rangaistuksena armottomista murhatöistään, ja myös minulle tehtyjen vääryyksien vuoksi".
minua siksi poistamaan sen. Museossa vierailevien nuorten ei ole sallittua nähdä sellaista." Kambodzan dokumentointikeskus on usa:n kongressin rahoituksella vuonna 1995 perustettu voittoatavoittelematon järjestö. Vuodesta 1997 lähtien se on toiminut itsenäisenä ja puolueettomana järjestönä yksityisen ja valtiollisen tuen turvin. Dokumentointikeskuksen päätehtävä on Kambodzan kansanmurhaa koskevan tiedon säilyttäminen jälkipolville. Keskuksen keräämät tiedot ja asiakirjat ovat tärkeitä tulevassa kansanmurhaoikeudenkäynnissä. Chhang oli yllättynyt, että muidenkin kuin ylimpien khmer-johtajien kuvat tärveltiin. Julkinen keskustelu tulevista oikeudenkäynneistä
entisiä punaisten khmerien johtajia vastaan on luonut julmuuksiin syyllistyneiden ja niiden uhrien välille hyvin mustavalkoisen asetelman. "Tämän asetelman tilalle toivoisin syntyvän harmaan vyöhykkeen, jolla keskustelu ja sitä kautta ymmärrys ja sovitus voisivat kehittyä. Toivon, että tämä näyttely voisi auttaa tuon harmaan vyöhykkeen synnyttämisessä." on 22-vuotias Phnom Penhissä syntynyt ja siellä asuva nuorimies. Iältään hän käy lähes keskiverto-kambodzalaisesta. Kansalaisten keski-ikä kun on kansanmurhan perintönä uskomattoman alhaiset 21,3 vuotta. Hän käänsi tätä artikkelia varten museovieraiden
VIREAK SOK BUN
kuviin piirtämät khmerinkieliset kirjoitukset. "Khmerin kieli on varsin rikasta loukkausten ja herjausten suhteen", hän nauraa. Opiskelujen ohella Vireak on työskennellyt runsaat kaksi vuotta Toul Slengin kansanmurhamuseota vastapäätä sijaitsevassa Boddhi Three -hotellissa. Silti hän ei ole koskaan vieraillut museossa. Toisin kuin monilla muilla ikäisillään kambodzalaisilla, hänellä on kuitenkin varsin selvä käsitys punaisten khmerien hallinnon aikaisista tapahtumista. Hän on kuullut niistä vanhemmiltaan, sukulaisiltaan, naapureiltaan ja muilta tuon ajan kokeneilta. "Ne olivat helvetillisiä aikoja kambodzalaisille", Vireak sanoo. "Ih-
30 voima 04 /2008
Kuvaan kirjoitettua: Tulet kuolemaan salaman iskemänä! Senkin Bangkokin huora! Et näe enää koskaan valoa! Synnyt uudestaan madoksi! Tulet vielä kokemaan samat kärsimykset kuin ne jotka aiheutit muille. Petit oman isäsi. Tulet elämään näin (häpäistynä) ikuisesti. Sinä mieletön! Elät kuin koira!
Kuvaan kirjoitettua: Nartunpenikka! Synnyt uudestaan vajaamielisenä! Senkin kaupungin huora! Elät kuin koira, idiootti! Mutsinnussija! Jos olet ihmisolento, niin miksi teit sen minkä teit?
BANGKOKIN HUORA
Ke Paukin (s. 1934) alkuperäinen nimi oli Ke Vin. Heinäkuussa 1975 puolueen määräysten uskollisena toteuttajana tunnettu Pauk valittiin Demokraattisen Kambodzan pohjoisen vyöhykkeen johtoon. Ke Pauk oli vastuussa lukemattomista julmuuksista ennen punaisten khmerien valtakautta, sen aikana ja sen jälkeen. Vuoden 1978 lopussa Paukin johtamassa sisäisessä puhdistusoperaatiossa surmattiin noin 100 000 itäisen hallintoalueen virkamiestä ja asukasta. Tämä oli aikakauden suurin yksittäinen hirmuteko. Vietnamin maahantunkeutuminen lopetti kansanmurhan muutamaa kuukautta myöhemmin. Ke Pauk kuoli luonnollisen kuoleman nukkuessaan kotonaan Anglong Vengissä Kambodzassa 15.2.2002. Häntä ei koskaan saatettu oikeuden eteen, eikä tuomittu teoistaan ihmiskuntaa vastaan.
MUTSINNUSSIJA
Theam Chhim liittyi punaisiin khmereihin 16.4.1974 ollessaan 15-vuotias. Kuvanottohetkellä hän oli 18-vuotias. Chhim oli sotilasarvoltaan ryhmänjohtaja. Hän on nyt 48-vuotias ja asuu kotikylässään Kambong Chhnangin provinssissa Kambodzassa. Kambodzan dokumentointikeskuksen vuonna 2002 tekemässä haastattelussa hän sanoi että "en voi koskaan unohtaa kokemuksiani punaisissa khmereissä. Ajattelen niitä yhä uudelleen ja uudelleen. En voi ymmärtää miksi emme nosta syytteitä heitä [punaisten khmerien johtajia] vastaan? Miksi?"
ENTINEN VILJA-AITTA
Puhemies Maon opeista ammentaneet punaiset khmerit ajoivat Kambodzan poikkeuksellisen intensiiviseen väkivallan, julmuuden ja hulluuden kierteeseen, jopa väkivaltaisen 1900-luvun mittapuulla. Vuosina 19751979 punaisten khmerien hallinto tappoi nykytutkimusten mukaan noin kaksi miljoona omaa kansalaistaan teloituksin, väestönsiirroin, pakkotyöhön näännyttämällä ja mielipuolisen talouspolitiikan aiheuttamissa nälänhädissä. Nykyään Kambodzan väkiluku on yli 13 miljoonaa. Maa on edelleen toipumassa tästä ajanjaksosta ja sitä seuranneesta pitkästä sisällissodasta. Entinen Kaakkois-Aasian vilja-aitta on nyt yksi alueen köyhimmistä maista.
misillä ei ollut mitään keinoja taistella vastaan tai puolustaa itseään. Ihmiset pakotettiin raatamaan pitkiä päiviä punaisten khmerien täydellisessä kontrollissa, ja silti heille annettiin vain vähän ruokaa. Jos jotkut yrittivät paeta tai varastaa syötävää, heidät tapettiin." "Toivon mukaan ensi vuonna alkavat oikeudenkäynnit punaisten khmerien johtajia vastaan ovat oikeudenmukaisia, ja ne paljastavat sen kuka oikein oli tuon kaiken takana", Vireak jatkaa. Hän ei oikein usko, että pelkästään oikeuteen haastetut viisi punaisten khmerien johtajaa olisivat vastuullisia tuon ajan julmuuksista. Hän epäilee, että jotkut jotka ovat nykyisin korkeissa poliittisissa asemissa, olivat mukana tapahtumissa. "Tämä voisi selittää sen miksi nykyisin Kambodzan kouluissa ei opeteta mitään tuosta ajanjaksosta", Vireak päättelee. Vireak saattaa olla hyvinkin oikeilla jäljillä. Onhan esimerkiksi maan pitkäaikainen pääministeri
Hun Sen entinen punaisten khmerien itäisen hallintoalueen virkamies. sotarikostribunaali ja Kambodzan hallitus pääsivät viime vuonna viimeinkin sopuun vielä hengissä olevien punaisten khmerien johtajia vastaan aloitettavista oikeudenkäynneistä. Erityistuomioistuimen perustamiseen liittyvät valmistelut ja neuvottelut kestivät kymmenen vuotta. Tribunaalin kolmekymmentä ulkomaista ja kambodzalaista tuomaria vannoivat viime kesänä virkavalansa. Ensimmäiset syytteet on jo luettu ja varsinaisten oikeudenkäyntien arvioidaan alkavan ensi heinäkuussa. Tällä hetkellä tutkintovankeudessa on viisi henkilöä. Iältään 65 ja 82 ikävuoden välillä olevia pidätettyjä odottavat raskaat syytteet sotarikoksista ja rikoksista ihmiskuntaa vastaan. Yksi syytetyistä on Nuon Chea. Häntä kutsuttiin punaisten khmerien aikaan nimellä Veli numero kaksi, Pol Potin ollessa numero yksi. Pol
Y K : N K A N S A I N VÄ L I N E N
Pot kuoli luonnollisen kuoleman viidakkotukikohdassaan Thaimaan rajan tuntumassa vuonna 1998. Tutkintovankeudessa on myös Kaing Guek Eav, eli Duch joka oli Toul Slengin kidutuskeskuksen johtaja. Iso osa väestöstä on kansanmurhan tapahtumien traumatisoimaa ja kansallisen tragedian jälkihoito ollut kehnoa. Alun perin Kambodzan hallitus vaati oikeudenkäyntejä pidettäväksi paikallisin voimin paikallisessa oikeusistuimessa, mutta yk ei tähän ymmärrettävästi suostunut. Oikeuslaitos on maassa heikko, ja korruption riivaama. Kambodzan hallituksen motivaatio oikeusprosessin kiirehtimiseksi on ollut vähäinen. Niin maan entinen kuningas Norodom Sihanouk kuin tärkeä kauppakumppani Kiinakin ovat suhtautuneet oikeusprosessiin vastentahtoisesti. Hallituksen nykyisissä johtotehtävissä toimivilla on lähes kaikilla joitain yhteyksiä punaisten khmerien hallintoon. Pitkään jatkuneissa neuvot-
teluissa hallituksen ja sotarikostribunaalin välillä on ollut kyse myös rahoituksen löytämisestä. Tällä hetkellä oikeusprosessin hintalapussa lukee 56 miljoonaa dollaria. Kansanmurhaoikeudenkäyntien panokset ovat tämän päivän Kambodzalle poikkeuksellisen suuret. Oikeusvaltion perustaa on vaikea rakentaa, jos rikolliset eivät joudu vastaamaan teoistaan. Myös julmuuksien uhreilla on vihdoinkin mahdollisuus tulla kuulluiksi ja saada oikeutta. Tämä voi olla ensiaskel kansallisen sovituksen ja poliittisen vakauden tiellä.
Kuvat ovat Kambodzan dokumentointikeskuksen vuonna 2002 tuottamasta näyttelystä "Historian uhrit: punaisten khmerien julmuuksien uhrien ja julmuuksiin syyllistyneiden ääniä". www. dccam.org
32 voima 04 /2008
Lukasenko syö lapsensa
Valko-Venäjä kasvoja ei puhdista enää mielenosoitukseen matkanneet sääsminkäänlainen PR-kampanja. Minskin keväässä KGB tyivät selkäsaunalta, sillä vainoaa toimittajia ja pieksee mielenosoittajia. metrojunat tai linja-autot eivät pysähtyneet Jakub ematon s Mutta niin kauan kuin maan ainoa ystävä on Kolasin aukiolla lainRatkai uttu on kaan, vaan veivät väen rikosj spalvelun Venäjä, Lukasenkolla ei ole hätäpäivää. suoraan Tiedeakatemiu
J U L K I S I L L A K U L K U VÄ L I N E I L L Ä
puneet kaksi hrodnalaisrouvaa, jotka päätyivät teatterisalin sijaan mellakkapoliisin linja-autoon. Miliisin toiminnan voi tulkita varoitukseksi oppositiolle: miliisi pamputti yhtä innokkaasti niin naisia, teini-ikäisiä kuin vanhuksiakin.
teksti: Irina HALIP kuvitus: minnI havas
kovaa ei ole Minskissä lyöty vuosikausiin. Mellakkapoliisi hajotti Minskissä 25. maaliskuuta järjestetyn vapauden päivän mielenosoituksen kovaotteisesti. Pamppu heilui sen verran ahkerasti, että olisi voinut kuvitella koko kansakunnan kohtalon olevan suoraan verrannollinen pidätettyjen
N
ÄIN
ja pahoinpideltyjen mielenosoittajien määrään. Ja kuitenkin vapauden päivänä juhlitaan nimenomaan Valko-Venäjän valtiota, jonka ensimmäinen itsenäisyysjulistus kirjoitettiin 90 vuotta sitten. Mielenosoittajien piti kokoontua alun perin ydinkeskustassa Jakub Kolasin aukiolla, mutta kaupunginhallitus arvioi hieman syrjemmässä sijaitsevan Tiedeakatemian aukion soveltuvan tarkoitukseen paremmin. Tuntia ennen mielenosoituksen alkua mellakkapoliisi ja miliisi sulki-
vat Jakub Kolasin aukion yleisöltä. Kaikki liian lähelle sattuneet jalankulkijat työnnettiin miliisin linja-autoihin. Toimittajiakaan ei säästelty: Nasa Niva -lehden toimittaja ja valokuvaaja sekä liettualaisen ltr-televisiokanavan kuvausryhmä pahoinpideltiin pidätyksen yhteydessä. Mellakkapoliisin haaviin joutui myös satunnaisia ohikulkijoita kuten Minskiin teatterimatkalle saa-
isu turvall alta erittäin kann ä työkalu. näppär
an aukiolle. Väkeä kerääntyi paikalle nelisen tuhatta. Puolisen tuntia tapahtuman alkamisen jälkeen miliisi vaati mielenosoittajia hajaantumaan välittömästi, muussa tapauksessa miliisi uhkasi käyttää voimatoimia. Mielenosoituksen luvallisuus ei vaikuttanut miliisin vaatimuksiin. Koska valkovenäläiset eivät ole vielä oppineet lentämään, väkijoukon oli kuljettava Itsenäisyyden valtakatua pitkin noudattaakseen miliisin vaatimusta. Itsenäisyyden valtakadulla odottanut mellakkapoliisi jakoi mielenosoittajat pienempiin
ryhmiin, jotka ohjattiin sivukaduille. Ketään ei enää pidätetty, sillä miliisiasemat olivat jo tupaten täynnä, eikä pidätettyjä aiottu vapauttaa ennen oikeudenkäyntiä. Nähtiinpä vapauden päivänä Minskin kaduilla armeijan kalustoakin. Kaksi vuotta sitten entinen opposition presidenttiehdokas Aljaksandr Kazulin tuomittiin vapauden päivän mielenosoitukseen osallistumisesta viideksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen. Vapauden päivä ärsyttää vallanpitäjiä erityisen paljon ilmeisesti siksi, että se on elävä muistutus kansan taipumuksesta aina silloin tällöin ilmaista vapaata tahtoaan.
M U U TA M A P Ä I V Ä opposition mielenosoituksen jälkeen Valko-Venäjän viranomaiset kiinnittivät valppaat katseensa uuteen kohteeseen: riippumattomiin toimittajiin, joiden koteihin Valko-Venäjän turvallisuuspalvelu KGB teki tehoiskuja samanaikaisesti useassa kaupungissa. Vain viikkoa aiemmin presidentti Lukasenko oli neuvotellut brittiläisen imagokonsultin Timothy Bellin kanssa suurimittaisen pr-kampanjan aloittamisesta. Tarkoitus on parantaa Valko-Venäjän julkisuusku-
voima 04 / 2008
33
vaa lännessä. Bellin asiantuntemusta ovat käyttäneet hyväkseen muun muassa Margaret Thatcher, Augusto Pinochet ja Boris Berezovski. Valkovenäläistoimittajat tulkitsivatkin tapahtuneen niin, että toimittajien ahdistelu oli Lukasenkon ja Bellin ensimmäinen yhteinen PR-tempaus. Kymmenien toimittajien torstaiaamu alkoi KGB:n kotikäynnillä. Kaikki tapahtui tiukasti lain kirjaimen mukaan: kotietsintäluvat oli al-
lekirjoittanut Minskin apulaissyyttäjä Aleksei Stuk. Kotietsintöjä tehtiin Minskin lisäksi myös monissa muissa suurissa kaupungeissa kuten Homelissa, Hrodnassa, Vitsebskissä, Brestissä ja Bobruiskissa. Maakunnissa KGB toi mukanaan omat todistajatkin, esimerkiksi Vitsebskissä todistajat olivat paikallisia varusmiehiä. Bobruiskilainen toimittaja Andrei Sobin ei suostunut avaamaan oveaan KGB:n pyynnöstä, joten paikal-
le haettiin sääntöjen mukaan huoltomies murtamaan ovi. toimi kaikkialla saman kaavan mukaan: se takavarikoi asunnoista tietokoneet ja sanelulaitteet sekä myös kirjoja ja aikakauslehtiä. Toimittajiin kohdistuneen tehoiskun selitettiin liittyvän kolme vuotta jatkuneeseen rikostutkintaan presidenttiin kohdistuneesta kunnianloukkauksesta.
T U R V A L L I S U U S P A LV E L U
Animaatioaiheisessa Multklub-sivustossa pyöri aikanaan presidentti Lukasenkon innoittamia animaatiopätkiä. Lukasenkon hahmo oli kyllä huvittava, mutta ei erityisen loukkaavalla tavalla. Siitä huolimatta Multklub-sivuston ylläpitäjä Andrei Obozov ja animaatioprojektista vastannut Pavel Morozov katsoivat parhaaksi lähteä maasta. Yksikään KGB:n tutkimista toimittajista ei ollut osallistunut animaatioelokuvien tuotantoon millään tavalla. Ratkaisematon rikosjuttu vain on turvallisuuspalvelun kannalta erittäin näppärä työkalu, sillä sen varjolla saa aina tarvittaessa hankittua kotietsintäluvan tai vaikkapa pidätysmääräyksen. Turvallisuuspalvelua kiinnostaville toimittajille on yhteistä se, että he ovat tehneet yhteistyötä joko puolalaisen radio Racjan, puolalaisen Belsat-tv-kanavan tai European Radio for Belarusin kanssa. Turvallisuuspalvelu on erittäin kiinnostunut kyseisistä kanavista, sillä ne lähettävät uutispimennossa olevalle Valko-Venäjälle länsimaisesti toimitettua ohjelmaa ja työllistävät paikallisia toimittajia. Apulaissyyttäjä Stukin KGB:n apulaispäällikkö Viktor Veregille osoittamassa toimeksiannossa on käsin kirjoitettu lisäys: Kotietsintöjä on syytä tehdä myös muiden poliittisesti radikaalien aktivistien luona. Toimittajien puhdistukset ovat siis vain suuren erikoisoperaation alkumaininkeja.
Jutut on julkaistu Novaja Gazetan numerossa 22; 31.3.2.4.2008. Suomentanut Anu Lönnqvist. Voiman aiemmat Valko-Venäjän tilannetta käsittelevät artikkelit löytyvät netistä, www.voima.fi. Tuomas Rantanen, Totaalista ja teatteria, Voima 9/2007 & Julle Tuuliainen, Voima testaa rockin sydämen, Voima 7/2007.
VIIMEINEN DIKTATUURI
Kymmenen miljoonan asukkaan Valko-Venäjää luonnehditaan usein Euroopan viimeiseksi diktatuuriksi. Tämän laskuopin mukaan Slobodan Milosevicin Jugoslavia oli se viimeistä edellinen.
toisen kerran vuonna 1991 Neuvostoliiton romahdettua. Aikaisempi, vuonna 1918 saavutettu itsenäisyys päättyi kymmenessä kuukaudessa, kun neuvostojoukot ottivat maassa vallan. Vuonna 1991 uudelleen itsenäistyneen valtion johtoon nousi länsimielinen Stanislav Suskevits. Maa otti tuolloin askeleita lännen suuntaan ja luopui vapaaehtoisesti neuvostoaikaisista ydinaseistaan. Uudelleen itVA L KO -V E N ÄJ Ä I T S E N Ä I S T Y I
itsevaltaisin ottein. Hän on myös muuttanut maan perustuslakia omia valtaoikeuksiaan lisäämällä. Presidenttikausidenttikausien määrä on nykyään rajoittamaton. oittamaton. Lukasenko kielsi vanhojen punahojen valkoisten kansallisten tunnusten käytön, ja käyttöön otettiin neuvosin toaikaisiin symboleihin pohjautuvat ohjautuvat liput ja vaakunat. Samaan aikaan an valkovenäjän kielen käyttöä on vätöä hennetty venäjän kustannuksella. Puuksella. navalkoisista lipuista ja muista symbouista leista sekä valkovenäjän kielestä onkin tullut paljolti Lukasenkon asenkon vastaisen opposition tunnus. us. Lukasenko vaasenko littiin uudelleen keväällä 2006. llä Tuolloisten vaalien jälkeen nähtiin en ensimmäisen kerran kymmeneen mmeneen vuoteen laajoja Lukasenkon vason taisia mielenosoituksia, kun opun positio perusti Ukrainan n oranssin vallankumouksen innoittaman telttaleirin Minskin keskustaan Lokakuun aukiolle. Leiri hajotettiin väkivalloin, ja
VIIMEISEN KERRAN
senäistynyt Valko-Venäjä otti käyttöön vanhat vuonna 1918 käytetyt punavalkeat kansalliset tunnukset. Pian kaikki muuttui. Populistinen valtiontilan johtaja Aljaksandr Lukasenko päihitti vastustajansa vaalikamppailussa ja parlamentti valitsi hänet vuonna 1994 presidentiksi. Läntisten arvioiden mukaan vuoden 1994 valinta oli ainoa kerta, kun Lukasenko valittiin rehellisesti. Lukasenko alkoi hallita maata hyvin
useita aktivisteja tuomittiin rangaistuksiin. Yks oppositiojohtajista, preYksi sidentt sidenttiehdokas Aljaksandr Kazulin, tu tuomittiin viideksi ja puoleksi vuode vuodeksi vankeuteen. L Lukasenkon aikana ValkoVenäjän opposition toiminta Ve on käytännössä tukahduo tettu. Maan sähköiset tiet dotusvälineet ovat internetiä lukuun ottamatta hallituksen tiukassa valvonnassa. Muutamia riippumattomia sanomalehtiä vielä ilmestyy, mutta monet lehdet joudutaan painamaan ulkomailla ja salakuljettamaan maahan. k Vuosina 19992000 Valko-Ven ko-Venäjällä tapahtui sarja mystisiä katoamisia. Lyhyen ajan sisäl sisällä katosi jäljettömiin kaksi näky näkyvää oppositiojohtajaa, oppositi positiota tukenut liikemies sekä Venäjä Venäjän television ykköskanavan ORT:n ku kuvaaja. Myöhemmin on esitetty tod todisteita Lukasenkon hallinosuudesta sieppauksiin. Epäilyjä non osuude
tukee muun muassa Euroopan neuvoston tekemä tutkimus. Valko-Venäjän hallitus on kiistänyt syytökset. ihmisoikeusrikkomusten takia EU ja USA ovat asettaneet Valko-Venäjän ylimmälle johdolle viisumikiellon. Viimeisten tietojen mukaan Valko-Venäjän hallitus aikoo kostaa viisumikiellon rajoittamalla opposition kannattajien maasta pääsyä. Matkustuskiellossa on jo tällä hetkellä opposition keulahahmoihin kuuluva Anatol Ljabedzka. Valko-Venäjän tärkein liittolainen on Venäjä, joka myy Valko-Venäjälle kaasua ja öljyä reilusti alle maailmanmarkkinahintojen. Samalla Venäjä ostaa valtaosan Valko-Venäjän teollisuustuotteista maksaen siitä käyvän hinnan. Järjestely pitää yllä Valko-Venäjän vahvasti subventoitua valtiojohtoista taloutta. Venäjän tukema vakaa talous on myös olennainen syy Lukasenkon edelleen vahvaan kansansuosioon.
J AT K U V I E N
Anu Lönnqvist
EMMA / Espoon kaupunginmuseo / Helinä Rautavaaran museo / Kellomuseo / Leikkilinna Ahertajantie 5, Tapiola, Espoo INFO (09) 81631818 www.weegee.fi Avoinna: ma suljettu ti,pe-su 11-18 ke-to 11-20
Majaleirit ja taideleirit
TAIDELEIRIT KAAPELITEHTAALLA
kesällä
PIENOISMALLILEIRIT MAJALEIRIT ESPOON MUOTOILULEIRIT RUUKINRANNASSA KUVATAIDELEIRIT TUUNAUSLEIRIT LASTENLEIRIT
Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu
ARKKI
PERHELEIRIT JATKOLEIRIT
www.arkki.net
6856426 info@arkki.net
Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 00180 Helsinki www.kaapelitehdas.fi kaapeli@kaapelitehdas.fi p. 09-4763 8300
LÖYDÄ OMA HELSINKISI
tiedät... S ä h ä n s on edullisin
ExpressBu
HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO · HAKASALMEN HUVILA · KOULUMUSEO · LASTENMUSEO · TUOMARINKYLÄN KARTANOMUSEO · SEDERHOLMIN TALO
MUSEOT VIEVÄT MUISTOIHIN
EDULLINEN JA TURVALLINEN KAIKILLE TEILLE
LIJA-ALEN KE S
EXPRESSBUS
LAPSET
OP I
WWW.HELSINGINKAUPUNGINMUSEO.FI
VAPAA PÄÄSY
Tarkista alennusehdot www.eb. /alennukset
www.eb.
EL
aina
-50%
-50%
LÄISALEN N KE Ä
-30%
S NU
US
voima 04 / 2008
35
Veljensä vartija
Mimmi Nietula
Israelilainen vankila opetti Firyal Jaran ajattelemaan itse. Jaran veli teki itsemurhaiskun, jonka seurauksena syytön sisar lojui vankilassa kolme vuotta.
NUORI nainen kantaa tarjottimella tuoksuvaa kahvia. Hän hymyilee varovaisesti ojentaessaan minulle pienen kupin ja istuu viereeni kuluneelle vihreälle sohvalle. Huoneessa on minun ja 20-vuotiaan Firyal Jaran lisäksi Jaran äiti, isä, mummo, tulkki ja pari ystävää. Ihmispaljouden syynä ei ole ulkomaisen toimittajan vierailu. Väki on paikalla toivottamassa Jaraa tervetulleeksi kotiin. Betlehemiläisessä
H
Mimmi Nietula
ENTO
pakolaisleirissä asuva musliminainen on juuri vapautunut vankilasta kolmen vuoden jälkeen. Firyal Jara oli 17-vuotias, kun hänen elämänsä muuttui lopullisesti. Päivä alkoi kuten muutkin: Jara teki kunnon tyttären tavoin aamiaista äidilleen, isälleen ja poliisiveljelleen. Veli kertoi paastoavansa, hän oli syönyt jo ennen auringonnousua. "Jumalan siunausta," veli toivotti äidille ennen töihin lähtemistään. Firyal Jara ei tiennyt nähneensä rakkaan veljensä viimeistä kertaa. Veli teki myöhemmin samana päivänä itsemurhaiskun Jerusalemissa, aivan pääministeri Ariel Sharonin toimiston lähellä. Jara kuuli veljensä kuolemasta tullessaan iltapäivällä koulusta. "En suostunut uskomaan, että kiltti ja kunnollinen veljeni olisi mennyt tekemään jotain niin kamalaa." Veljen, vanhimman pojan, oli odotettu pitävän huolta perheestä. "Kun lopulta tajusin tilanteen, ja että veljeni oli to-
della kuollut, en voinut lakata itkemästä. Olin niin vihainen hänelle." ollut aikaa, sillä heti seuraavana päivänä Israelin sotilaat saapuivat. Terroritekoa ei aiottu jättää rankaisematta. Puskutraktori saatteli sotilaita pakolaisleirin kapeilla kujilla. "Sotilaat tuhosivat kotimme maan tasalle. He asettivat pommeja pystyyn jääneisiin seiniin ja räjäyttivät sen, mihin puskutraktori ei pystynyt," Jara kertaa. Sukulaiset majoittivat murheen murtaman perheen, kunnes he saisivat etsittyä uuden katon päänsä päälle. Uusi koti löytyi, mutta ilo jäi lyhyeksi. Seitsemän kuukautta veljen kuoleman jälkeen Israelin sotilaat palasivat keskellä yötä. "He rikkoivat oven, ajoivat perheeni ulos yöhön ja nappasivat minut," Jara kertoo. Perheelle ei kerrottu, mistä oli kysymys. Kodin tuhottuaan sotilaat sulloivat pelosta sekaisen Jaran autoon. Tästä alkoi kolme vuotta kestänyt vankeus, jonka aikana nuori nainen kertoo oppineensa kipeän läksyn. "Vankilassa opin ajattelemaan itse. Kukaan ei auta, jos asiat päättävät mennä väärään suuntaan. En voi luottaa muihin kuin itseeni." Jara puhuu hiljaa, uskaltamatta katsoa sukulaistensa suuntaan.
SUREMISELLE EI ENSIMMÄISEN VUODEN
PALESTIINAN VANGIT. Pakolaisleiri, jossa Firyal Jara asuu, sijaitsee Betlehemissä aivan kaupunkia ympäröivän muurin varjossa.
YKSI MONISTA. Israelin vankiloissa on noin 120 naisvankia.
Ihmisoikeusjärjestö Addameerin mukaan osaa naisista pidetään vangittuina heidän miestensä painostamiseksi.
t "Vangit tiesivä aina, että nyt tulee turpaan."
osastolle suojaliiveissä ja kypärissä päällään ja pamput käsissään." Firyal Jara hakattiin kahdesti vankeuden aikana. Kerran kyseessä oli kollektiivinen rangaistus koko huoneen asukkaille. Toisella kerralla Jara oli yksin. Hän oli puhunut arabiaa huonetovereidensa kanssa ja maininnut sanan "juutalainen". Tämän kuullut vartija väitti hänen sanoneen haluavansa tappaa kaikki juutalaiset. Rangaistuksena Firyal sidottiin matalaan sänkyyn jaloista ja käsistä useiden tuntien ajaksi. Häntä hakattiin pampuilla, lyötiin ja potkittiin.
Vankila-ajasta puhuminen tuntuu Jarasta tuskalliselta. Hän on onnellinen päästyään perheensä luokse, mutta ei vielä oikein osaa asennoitua vapauteen. Edessä on kuitenkin suuria päätöksiä: on tehtävä aikuisen naisen valintoja opinnoista ja avioliitosta. Betlehemissä vapaus on näennäistä, Jara sanoo. Palestiinalaiset ovat vankeja, oli vankila sitten todellinen rangaistuslaitos tai muurin ympäröimä kaupunki.
Mimmi Nietula
vankeudestaan Jara vietti täydessä epävarmuudessa. Tuomiota ei julistettu eikä kukaan kertonut hänelle vangitsemisen syytä. Ensimmäisen vankilavuoden päätteeksi Jara lopulta tuomittiin kolmeksi vuodeksi vankeuteen mahdollisesta itsemurhaiskun suunnittelusta. "He ajattelivat, että koska veljeni oli tehnyt iskun, minäkin suunnittelisin sellaista." Mitään todisteita tällaisista suunnitelmista ei ollut. "Totta kai olin vihainen veljeni kuoltua, mutta veljelleni, en ulkopuolisille. En ikinä voisi tuottaa perheelleni sellaista tuskaa, jota veljeni teko heille tuotti." Vankilassa Jara tuli hyvin toimeen muiden vankien kanssa, mutta vartijat kohtelivat vankeja huonosti ja nöyryyttivät heitä. Vartijat tapasivat nimetä yhden vangeista puhenaiseksi, joka oli vastuussa kaikesta kommunikaatiosta vankien ja vartijoiden välillä. Puhenaisen rooli oli epäkiitollinen. "Vartijat eivät pitäneet siitä, että tämä vanki pyrki ajamaan vankien etua liiaksi, ja hänet pantiin eristykseen kahdeksi vuodeksi," Jara kertoo. pahoinpitelivät vankeja fyysisesti ja saattoivat suihkuttaa kylmää vettä vankien päälle. Eräs nuori nainen raahattiin hiuksista pihalle hakattavaksi Jaran silmien edessä. "Vangit tiesivät aina, että nyt tulee turpaan, kun vartijat ilmaantuvat
VA R T I J AT
MAAN TAPA
KOLLEKTII V INEN R ANGA ISTUS
palestiinalaisyhteisöjä. Itsemurhaiskun jälkeen ei ole jäljellä tekijää, jota rangaista. On sureva ja selityksiä etsivä perhe ja salaperäiset aatetoverit. Ensimmäinen ryhmä on helppo löytää, jälkimmäistä tavallisesti ei. Firyal Jaran perheen koti tuhottiin kahdesti rangaistuksena yhden perheenjäsenen rikoksesta. Kuluvan vuosikymmenen alkupuolella Israel kokeili asuintalojen tuhoamista terrorisminvastaisena taktiikkana. Armeija uskoi, että tieto omaan lähipiiriin kohdistuvasta rangaistuksesta voisi saada terroristikandidaatin harkitsemaan tekoaan uudelleen. Armeijan hypoteesi osoittautui virheelliseksi ja se ilmoitti luopuvansa taktiikasta. Siihen mennessä lähes 700 taloa oli tuhottu. Joskus kuten Jaran perheen tapauksessa samaa perhettä rangaistiin useita kertoja. Palestiinalaisten kodit eivät suinkaan ole vielä turvassa. Israelin puskutraktorit tekevät yhä yllätysvisiittejä palestiinalaisalueille. Joskus purkamista perustellaan vinkillä pommipajan toiminnasta tai etsityn rikollisen piilottelusta,
S AT U T TA A
joskus selityksenä on kaavoitusrikkomus. Laki ei vaadi ennakkovaroituksia. tutkineen Meir Margalitin mukaan talojen tuhoamisen myötä pyritään tuhoamaan myös palestiinalaisten identiteettiä. "Kotitalolla on erityisen suuri merkitys palestiinalaisille. Pojat rakentavat naimisiin mennessään talonsa lähelle lapsuudenkotia säilyttäen näin sekä fyysisen läheisyyden että kokemuksen esi-isien maanomistuksen jatkuvuudesta", Margalit kirjoittaa. "Kotien tuhoaminen ja pakkolunastaminen on hyökkäys ihmisen minuutta ja identiteettiä vastaan." Geneven sopimus kieltää siviiliomaisuuden tuhoamisen, jos se ei ole välttämätöntä sotilasoperaation kannalta. Israelin mukaan sopimus ei päde palestiinalaisalueilla, koska alueet toisin kuin itse Israel eivät muodosta Geneven sopimukseen kuuluvaa valtiota.
I L M I Ö TÄ J E R U S A L E M I S S A
Hanna Nikkanen
36 voima 04 /2008
SAMMALTARHA. Edina Tokodin
kädenjälki näkyy rantativolin alueella.
NY
sammaloituu
No niin, taas sitä mennään katutaiteen merkeissä metrovartijaa pakoon. New Yorkin katuelämää vihreäksi värittävä Edina Tokodi on päätynyt vähän tavallista luovempaan ratkaisuun. Tällä kertaa kämmenet ja vaatteet eivät tahraannu spraysta eivätkä lateksista, vaan korkeintaan liimasta ja sammalesta. Voiman toimittaja Jukka Vuorio löysi vihreän vallankumouksen. Se alkaa Brooklynista!
TEKSTI:
Jukka Vuorio
KUVAT:
edina tokodi
N K A R I S S A S Y N T Y N Y T ja New Yorkin Brooklynissa asuva Edina Tokodi, 29, on luonut nykyisen kotikaupunkinsa kaduille uudenlaista elämää. Rakennusten ja joukkoliikennevälineiden seiniä koristaa siellä täällä Tokodin "green graffiteja". Ne ovat sammalesta ja ruohotupoista muotoiltuja erilaisia hahmoja, kuten karhuja, jäniksiä, lintuja, kauriita ja muita eläimiä. New Yorkin ja Milanon taidekoulujen kosmopoliitti kasvatti haluaa lähentää ihmistä ja luontoa.
U
VIHERPEUKALO. Unkarilais-ame-
rikkalainen taiteilija liimaa sammalta seinille.
Mitäs tämä nyt oikein on, Edina Tokodi? "No, olen aikaisemmin pitänyt taidenäyttelyitä sisätiloissa. Niissä oli esillä paperista ja elävistä kasveista tekemiäni installaatioita. Ollessani matkalla Japanissa kävin tutustumassa monenlaisiin puutarhoihin ja sain siellä idean erilaisten hahmojen muotoilusta kasveja käyttämällä. Palattuani Yhdysvaltoihin aloin sitten kiinnittää sammalta seinälle." Oletko tehnyt myös tavallisia graffiteja? "En oikeastaan, tein vuosia sitten Italiassa yhden ainoan jota voi sanoa perinteisessä mielessä graffitiksi." Etkö pidä perinteisistä graffi-
teista? "Pidän, pidän. Olen monesti ollut hämmästynyt kuinka hienoja ja kauniita töitä kaupunkien kaduilla voi nähdä. Täällä New Yorkissa on erityisen hyvät mahdollisuudet bongata isoja ja komeita maalauksia." Onko taiteellasi jokin poliittinen sanoma? "Ensisijaisesti työni ovat esteettisiä, eivät poliittisia. Teoksien on tarkoitus kyllä herättää ajatuksia." Minkälaisia ajatuksia? "Isoissa kaupungeissa asuvien ihmisten luonto- ja eläinsuhde on nykyään olematon. Ympäristön ja luonnon pahoinvointia on helppo olla ajattelematta koska emme näe luontoa missään. Mielestäni kaupunkeihin tulisi entisestään kehittää erilaisia puutarha- ja viheralueita. Omat poliittiset mielipiteeni ovat vihreitä ja työni edustavat niitä." Minkälaista palautetta katutaiteesi on saanut? "Yleisesti ottaen palaute on ollut positiivista. Eniten kommentteja tulee netin kautta, ja olen ryhty-
eihin aupunk lisää K an tarvita alueita. hapuutar
nyt siellä moneen yksityiseen keskusteluun taiteesta, ympäristöstä ja ympäristötaiteesta. Jos voin vähääkään vaikuttaa ihmisten näkemyksiin, olen onnistunut ainakin jollakin tasolla." "Erityisen mielenkiintoista minusta on tarkkailla kadulla miten ihmiset reagoivat teoksiini. Suhtautuvatko he välinpitämättömästi, repivätkö ne pois vai hoitavatko eläviä kasveja. Hyvällä hoidollahan työni ovat paljon pitkäikäisempiä." Oletko joskus joutunut vaikeuksiin liimatessasi turvetta seinään? "Kerran olin liimaamassa sammalta metrovaunun sisäseinään, kun vartija tuli paikalle. Hän ei kuitenkaan oikein tiennyt miten suhtautua tekemisiini ja pääsin lähtemään kotiin ilman seuraamuksia. Nykyään New Yorkissa katutaiteilijat on laitettu ahtaalle, ja esimerkiksi graffitimaalaajat ovat saaneet isoja vahingonkorvauksia maksettavikseen. Pyrin laittamaan teokseni seinille sellaisiin kellonaikoihin, että paikalla olisi mahdolli-
simman vähän ihmisiä." No miten on, voiko taidettasi nähdä joskus Suomessa? "Ehkä voisikin. Suunnitelmissani on jossakin vaiheessa muuttaa takaisin Eurooppaan, mutta en ole vielä päättänyt minne siellä. Arvostaisin todella paljon mahdollisuutta tulla töihin jonnekin EU:n alueelle." Saatko muuten elantosi taiteesta? "Olen ammatiltani graafinen suunnittelija. Se on sitten näkökulmakysymys kuinka paljon siinä on taidetta." Ja laitetaanko vielä Voiman lukijoille jotain terveisiä? "Joo. Totta kai yhteistä luontoamme tulee suojella, mutta sen lisäksi uskon, että jos jokaisella olisi oma puutarha jota hoitaa, olisi länsimaisella yhteiskunnalla paljon tasapainoisempi suhde luontoon."
www.mosstika.com
voima 04 / 2008
37
GREEN CARD. Tokodi on tehnyt
ruohograffitejaan myös luvalla, kuten Philadelphian eräälle metroasemalle.
STOP NURTSILLE! Vartija ei
tiennyt miten suhtautua metrovaunun seinään ruohotuppoja kiinnittäneeseen taiteilijaan.
PUUTARHASSA. Erilaiset eläinhahmot seikkailevat New Yorkin kaduilla.
38 voima 04 /2008
-files
VOIMAN TA L O U S T O I M I T U S : TEPPO, MATTI & OTTO
voima
Ruualla saa leikkiä
Öljyinen etiikka
M I K Ä Y H D I S TÄ Ä
hampurilaisketju McDonaldsia, öljy-yhtiö Shelliä ja elintarvikejätti Nestléä? Ainakin se, että niihin sijoittavat erilaiset eettiset sijoitusrahastot. Etiikka taloudessa on ihan kiva ajatus. Mutta miksi sen pitää tarkoittaa sitä, että eettiset sijoitusrahastot tuntuvat poimivan yrityksiä suoraan kansalaisjärjestöjen boikottilistoilta? Lontoossa helmikuun lopulla julkistettu Holden & Partnersin raportti paljastaa, että eettiset rahastot ovat pahimmillaan vain naiivien säästäjien harhaanjohtamista. Raportissa vertailtiin eettisten rahastojen eniten suosimien yhtiöiden vastuullisuutta. ympäristöhippi puvussa, Paul Hawken, tiivisti rahastojen ongelman: "Ne määrittävät eettisyyden niin laajasti, että sillä ei ole enää mitään käytännön merkitystä." Kaivos- ja jopa tupakkayhtiöt ovat päässeet mukaan eettisten rahastojen sijoituskohteisiin. Ongelmaksi muodostuvat aina kriteerit: negatiivisten kriteerien rahastot sulkevat pois räikeimmin epäeettiset alat kuten ase- ja pornoteollisuuden. Toiset rahastot taas sijoittavat kaikkiin teollisuuden aloihin, mutta valitsevat jokaiselta "parhaita käytäntöjä edistävän" yrityksen. Molemmat arvottamistavat johtavat kuitenkin rahastot sijoittamaan esimerkiksi ilmaston kannalta kestämättömiin öljy-yhtiöihin: käsiään Nigeriassa jo vuosikymmeniä liannut Shell on hyvässä seurassa BP:n ja Totalin kanssa.
Maailmanlaajuisen ruokakriisin suurin syy ei ole biopolttoaineiden valmistus vaan keinottelu.
ruokakriisi on viime kuukausien aikana ajanut ahdinkoon ja nälkään miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa. Yksi syy kriisin aiheuttaneeseen hintojen nousuun on sijoittajien kasvanut kiinnostus globaaleja ruokamarkkinoita kohtaan. Se taas on kytköksissä Yhdysvaltain finanssikriisin aiheuttamaan yleiseen maailmantalouden epävarmuuteen. "Öljyn hinta on kohonnut kymmenen vuoden ajan ja metallien hinnat viisi vuotta, mutta maataloustuotteiden hinnat tulevat nyt perässä. Rahaa tulvii erikoisrahastoihin", totesi Investec-rahaston osin omistava Max King 9. huhtikuuta Telegraph-lehdelle.
G
LOBA ALI
Riisillä, soijalla ja muilla perusraaka-aineilla käydään globaaleilla markkinoilla kauppaa siinä missä öljyllä, kullalla ja osakkeillakin. Kallistuvat ruokamarkkinat ovat kuitenkin osakkeita turvallisempi sijoituskohde, kun kukaan ei tiedä miten Yhdysvaltain osakemarkkinoilla finanssikriisin seurauksena käy. Vain suunta on selvillä, ja se on alaspäin. suuntaa ei kukaan osaa ennustaa. Siihen kun vaikuttavat myös ennätyskorkea öljyn hinta, Kiinan lihankulutuksen kasvu, biopolttoaineiden viemä viljelyala ja muun muassa Australiaa vaivaava kuivuus. Pitkällä aikavälillä ruuan raaka-ainehinnat ovat nousussa, mutta kuukausittaiset vaihtelut ovat suuria. Sijoittajille tämä tarkoittaa sijoitustavasta riippuen mahdollisuukR U O K A K R I I S I N TA R K K A A
sia paitsi varmempiin sijoituksiin, myös keinotteluun. Keinottelijat ostavat esimerkiksi soijan, vehnän ja riisin johdannaisia, joilla tarkoitetaan etukäteen tehtäviä sopimuksia tulevista kaupoista. Jos arvaa markkinoiden kehityksen oikein, voi johdannaiskaupoilla tehdä lyhyessä ajassa suuria voittoja. paitsi ruuan hinnan nousuun edelleen, myös ruuan tuotannon välillisiin kustannukK E I N O T T E L U J O H TA A
siin. Epävarmuuden seurauksena esimerkiksi maataloustoimintaan liittyvien vakuutusten hinnat nousevat. "Laskun maksavat lopulta kuluttajat", totesi Agriservicesyhtiön toimitusjohtaja William p. Jackson 22. huhtikuuta New York Timesille. Osa tuottajista hyötyy hinnannoususta, mutta köyhimmissä maissa nämäkin hyödyt jäävät vähäisiksi. Seurauksena on jo nyt ollut ruokamellakoita eri puolilla maailmaa.
Matti Ylönen
AMERIKKALAINEN
O P - P A N K I N mukaan eettisessä sijoittamisessa ihmisiä kiinnostaa "mielenkiintoinen yhdistelmä tukea omia eettisiä arvoja ja samalla harjoittaa tuottavaa sijoitustoimintaa". Mielenkiintoista se kenties on, mutta helppoa omien arvojen edistäminen pörssissä ei taida olla. Ehkä rahastoja pitäisikin kutsua eettisen sijaan kapitalismin peruskauraksi: ainakin ne ovat maailmalla jo 1 500 miljardin euron bisnes. Ja pahempaakin esiintyy eettisten rahastojen ulkopuolella. Yhdysvaltainen Vice-rahasto on eettisestä lätinästä suivaantuneena päättänyt pistää sijoittajiensa rahat yksinomaan alkoholi-, tupakka-, ase-, uhkapeli- ja pornoteollisuuteen. Taloussivun toimittajankin usko markkinatalouden reiluuteen horjuu, kun juuri tämän rahaston tuotto paljastuu yhdeksi maailman parhaista.
Joukko uusia kehitysmaita saattaa hyötyä velkahelpotuksista aikanaan.
kongressi päätti äskettäin hyväksyä niin sanotun Jubilee act -lain, joka laajentaa kehitysmaiden velkojen mitätöintiohjelmiin mukaan pääsevien maiden joukkoa. Laki velvoittaa Yhdysvaltain valtiovarainministeriötä neuvottelemaan imf:n ja Maailmanpankin vuosikokouksissa jopa 24 uuden kehitysmaan hyväksymisestä velkojen mitätöintiohjelmiin. Näiden tulisi olla maita, joille velkahelpotus on välttämätöntä kansainvälisesti sovittujen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Tällä hetkellä velkahelpotuksista potentiaalisesti hyötyvien maiden joukossa on 42 maata. Eri kansalaisjärjestöjen ja yk-järjestöjen mukaan reilusti yli 60 maata tarvitsisi täydellisen velkojen mitätöinnin saavuttaaakseen yk:n vuosituhattavoitteeet. Niitä voidaan pitää köyhyyden vähentämisen minimikonsensuksena.
Y
H D Y S V A LT A I N
Otto Bruun
vaatimusten joukkoon uuden elementin, kun kongressi päätyi edellyttämään mailta sitoutumista terrorismin vastaiseen taisteluun. Tämä lisäys luo todennäköisesti velkahelpotusohjelmiin enemmän turvallisuuspoliittisia sitoumuksia. Käytännössä ohjelmat kestäV E L K A H E L P O T U S O H J E L M I I N kelvät vuosia, minkä aikana Maapaaminen ei kuitenkaan ole ilmanpankki seuraa, että maat sama kuin velkojen mitätöin- ovat sitoutuneita noudattamaan ti. Vaikka vuosituhattavoitteet ohjelmia myös pitkällä aikaväedellyttävät sataprosenttista lillä. Tällä hetkellä velkavelkojen mitätöintiä, voihelpotusohjelmiin massaolevat aloitteet kelpaavista 42 koskevat velkoet maasta velkaja vain kolmellpotuks n Velkahe mmäise helpotuksia on le tärkeimmälle ri saanut toistairahoituslaitokovat ää ttavia seksi 27 maata. selle. Kahdenkanna oksille. välisistä veloisJoidenkin maislait rahoitu ta neuvotellaan den velkahelerikseen. potukset on jääLisäksi maidytetty poliittisen den oletetaan käytilanteen vuoksi. Nyt vän Maailmanpankin velkahelpotusohjelmiin politiikkaohjelman läpi. Kyse kelpuutetut maat hyötyvät ohon Maailmanpankin hallinnoi- jelmista vuosien kuluttua, jos mista talouspoliittisen "ratio- silloinkaan. nalisoinnin" vaatimuslistoista. Niissä korostuu joskus köy- M A A I L M A N P A N K K I E I vastusta hyyden vähentäminen, mutta saataviensa mitätöintiä. Velkayleensä lähinnä julkisen sekto- helpotusten henkeen kuuluu, rin supistaminen. että rahoituslaitoksille korvaViime aikoina ohjelmissa on taan velkahelpotukset täysipainotettu hyvää hallintoa. Nyt määräisinä. Mikäli Maailmanhyväksytty laki lisäsi ohjelma- pankki pyyhkii yli velkoja 100
Vaikka keskustelu kongressissa keskittyi köyhyyden vähentämisen merkitykseen lähinnä Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden näkökulmasta, lakia pidettiin laajasti tervetulleena myös kansalaisjärjestöjen piirissä.
miljoonan edestä, se saa saman summan velkahelpotusten rahoittajamailta. Useimmat kehitysmaiden velat ovat kuitenkin niin sanottuja "haamuvelkoja". Se tarkoittaa sitä, että niistä tiedetään, ettei mailla ole mitään mahdollisuutta maksaa niitä. Niitä ei myöskään aktiivisesti peritä. Tällöin velkojen mitätöinti on lähinnä kirjanpitoharjoitus. Käytännössä velkahelpotukset ovat äärimmäisen kannattavia rahoituslaitoksille. Tämä johtuu siitä, että velkahelpotukset korvataan nimellisarvon, ei markkina-arvon mukaan. Kehitysmaiden velkapapereista on tullut kauppatavaraa, jota kaupataan sen mukaan, minkälaisia mahdollisuuksia niillä uskotaan olevan velkojen takaisinmaksuun. Erittäin velkaantuneen maan lainapaperin markkina-arvo voi olla vain joitakin kymmeniä prosentteja nimellisarvosta. on velkaa noin 2 800 miljardia dollaria.
K A IKK INEEN KEHIT YSMA ILL A
teppo eskelinen
> Yllättäviä yhteyksiä ja uusia näkökulmia tämän maailman asioihin joka perjantai. > Asiaa esimerkiksi ihmisoikeuksista, globalisaatiosta, yritysten yhteiskuntavastuusta ja ympäristöstä.
Tilaan Vihreän Langan!
< < < < < > > > > >
Tutustumistarjous: 12 numeroa / 10 Kestotilaustarjous: 1. vuosikerta 40 Opiskelija, eläkeläinen, työtön, vsk. 35 Tilaan ilmaisen näytenumeron Tilaan Vihreän Langan ilmaisen uutiskirjeen
<<<<<<<<<<<<<<<< Vihreä Lanka Oy Tunnus 50003550 00003 Vastauslähetys
POSTIMAKSU MAKSETTU
> Tutustu 3 kk kympillä!
> Vuosikertatilaajalle kirja tai leffalippu!
Kätevimmin hoidat tilauksesi netissä.
10
numer oa
12
Vuositilaajan lahjaksi* valitsen:
< > Oras Tynkkysen / Rosa Meriläisen pamfletin < > Finnkinon leffalipun < > Like-pokkarin**:
Omat tietoni:
> NIMI > OSOITE > POSTITOIMIPAIKKA > PUHELIN/SÄHKÖPOSTI > ALLEKIRJOITUS
> www.vihrealanka.fi fi
Aloita Akatemiassa, jatka korkeakoulussa
Media Assistant Tanssija
Vocational Qualification in Audiovisual Communication + 2 subjects from the academic curriculum of the IB Diploma Programme. Opetuskielenä suomi ja englanti. Tanssijan tutkintoon johtava ammatillinen koulutus. Opetuskielenä myös englanti!
Lähihoitaja
Näyttötutkintoon valmistava koulutus iltaisin ja viikonloppuisin, työssäoppiminen ja tutkintotilaisuudet pääosin päivisin.
Painotuotantoassistentti
Valittavana opetussuunnitelmaperusteinen tai näyttötutkintoon valmistava koulutus: opintoja koulussa, harjoittelua huippuyrityksissä ja hyvät yhteydet työelämään. Alalla töitä tarjolla! Kysy lisää
Sirpa Utriainen puh. 050 5020 385 sirpa.utriainen@pkky.fi www.pkky.fi/amoo www.ammattiopisto.fi
Psykologia, Kasvatustiede Sosiologia, Valtio-oppi Poliittinen historia Historia, Kirjallisuus Kielet ja kulttuuri Teatteritoiminta Kansainvälisyys Oikeustiede
Hakulomakkeet
www.pkky.fi/amoo amo.outokumpu@pkky.fi
TYÖVÄEN AKATEMIA
Kauniainen 09 5404 240
As u v iihty is ä llä k a mp u k s e lla .
Akatemia.org
dia e voionmaanm opisto
Viestintälinjat 18.8.2008 - 5.6.2009
Valitse viidestä 10 kuukauden linjasta oma alasi. Elokuvalinja, elokuvanäyttelijät, valokuvaajat, lehtitoimittajat ja radio-tv-toimittajat. Opinto-ohjelmassa on musavideoita, lyhytelokuvia, dokumentteja, valokuvia, juttuja lehtiin, ohjelmia radioon ja televisioon perusopintojen ja harjoitusten lisäksi. Suurin osa jatkaa Voionmaan jälkeen yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa, osa menee suoraan töihin. Viime kurssista 54% jatko-opiskelee ja 38% on töissä. Lue nettisivut ja hae vauhtia Voionmaalta elämään ja opintoihin!
www.voionmaanopisto.com
info@voionmaanopisto.com puh. 03 314 22 900
KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI
l
Jatkuva ilmoittautuminen
2008
Kesän kiinnostavimmat kurssit - kesäyliopistossa
Haluaisitko piirtää sarjakuvaa tai maalata merellisessä Helsingissä? Kiinnostaisiko Sinua tietää, miten tehdään menestyselokuva? Miltä kuulostaisi hieroglyfien tai nuolenpääkirjoituksen taito? Opettelisitko uutta kieltä, vaikkapa kiinaa tai saamea? Pohtisitko mediatutkimuksen kysymyksiä? Vai soutaisitko sittenkin viikinkiveneellä? Perehtyisitkö Latinalaiseen Amerikkaan? Hurmaisitko salsataidoillasi? Kiinnostaisiko Sinua kolmas sektori tai kulttuurituotannon suunnittelu?
Kesäyliopistossa on tänäkin vuonna yli 500 kurssia, jotka ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Katso lisää houkuttelevia vaihtoehtoja www-sivuiltamme, tai nouda ohjelma pääkaupunkiseudun kirjastoista tai kirjakaupoista. Nyt myös verkkoilmoittautuminen! Ohjelmassa: Avointa ammattikorkeakouluopetusta Abiturienttikursseja · Useita avoimia yleisötilaisuuksia Taideaineita · Tietotekniikkaa · Täydennyskoulutusta Avoimena yliopistollisena opetuksena mm.: Arkeologia Assyriologia · Design Management · Egyptologia Elokuvataide · Estetiikka · Henkilöstöjohtaminen Historia ja yhteiskunta · Informaatiotutkimus · Kolmas sektori · Kulttuurituotannon suunnittelu · Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi · Latinalaisen Amerikan tutkimus · Mediatutkimus · Musiikki · Taiteiden tutkimus · Tanssi ja kehonhuolto · Teatteritiede · Työja organisaatiopsykologia Eritasoisia kielikursseja: Arabia · Englanti · Espanja Hollanti · Italia · Japani · Kiina · Kreikka · Latina Portugali · Ranska · Ruotsi · Saame · Saksa · Swahili Thai · Tsekki · Turkki · Unkari · Venäjä · Vietnam Viittomakieli · Viro · Suomea ulkomaalaisille
Helsingin Seudun Kesäyliopisto
HE LSINGFORSNEJDE NS SOMMARUNIVERSITET
Liisankatu 16 A 8, 00170 Helsinki puh. (09) 6811 020 info@kesayliopistohki.fi
www.kesayliopistohki.fi
ia
voima 04 / 2008
41
Koonnut Pertti Laesmaa
Mitä Muhammed tekisi?
Profeetta ei hiiltynyt väkijoukon metelöinnistä.
K
IIRUHDAN
R Ä N TÄ S AT E E S S A
Suomen Islamilaiseen Yhdyskuntaan Lönnrotinkadulle. Yhdyskunnan jäsen Ujuni Ahmed on kutsunut Voiman siellä järjestettävään "Islam ja media" -aiheiseen seminaariin. Moskeija sijaitsee kerrostalon kerhohuoneessa. Minut otetaan sydämellisesti vastaan. Jätettyämme kengät tilavaan eteiseen luikahdamme Ahmedin kanssa seminaarisaliin. Ahmed kuiskaa salin olevan yleensä vain miesten käytössä, mutta tällaisia seminaareja varten osaan siitä lasketaan myös naiset. Täyteen pakatussa salissa istuu yli puolensataa nuorta, tytöt oikealla ja pojat vasemmalla. Naisten pukukoodi on hiukset kokonaan peittävä huivi ja täyspitkä hame, osalla on koko vartalon peittävä hijab. Miesten pukeutuminen noudattelee perinteisempää suomalaista peruslinjaa. Moni tyttö on peittänyt hiuksensa muodikkaasti asetellulla merkkihuivilla ja joukossa vilahtelee pitkien mekkojen päälle vedettyjä piukkoja nahkatakkeja somistuksenaan kullanhohtoiset käsilaukut. Eräs nuori mies on pukeutunut armeijan harmaisiin. On joukossa kantasuomalaisiakin. viisi tyttöä kertomassa profeetta Muhammedin hyvistä teoista. Hunnuttautuneet tytöt kuvailevat profeetan hyviä luonteenpiirteitä ja antavat niistä esimerkkejä. Ahaa, tässä siis vasta lämmitellään itse seminaaria varten. Tauon aikana Ahmed ja suomalaiskäännynnäinen Anni, joka haluaa esiintyä vain etunimellään, esittelevät minulle moskeijaa. Pääosin somalialaistaustaisista muslimeista koostuva sunnaislamilainen yhdyskunta on
SALIN EDESSÄ ISTUU
toiminut jo yli 20 vuotta ja tilat ovat käymässä ahtaiksi. Seurustelu- ja rukoustilojen lisäksi moskeijassa on kaksi koululuokkaa ja toimisto sekä keittiö. Seuraa rukoushetki. Miehet vetäytyvät rukoilemaan omaan huoneeseensa ja naiset omaansa. Käy ilmi, että naisten oma tila onkin eteinen, jossa etummaiset rukoilevat kenkäkasan vieressä. Suurin osa tytöistä asettuu riveihin kasvot Mekkaa kohti. Osa jää paikalleen istumaan. Islamin mukaan veri on epäpuhdasta, eikä siten esimerkiksi kuukautisten aikana osallistuta yhteisrukoukseen. Rukoushetken jälkeen seminaari jatkuu. On vuorossa poikien osuus. Kaksi nuorta miestä kertoo Muhammedin hyvistä teoista ja upeasta luonteesta jo tutuksi käynein sanakääntein. Muutama tyttö tarjoilee mehua ja leivonnaisia. Mediasta ei pihahdeta sanallakaan. kysymysten esittämisen vuoro. Nousen reippaasti pystyyn ja esitän kysymykseni: "Miten mielestänne voisi nykyisessä mediatilanteessa saada tasapuolisemmin muslimien äänen kuuluville?" Kysymykseeni vastataan tyhjillä katseilla ja kohteliaalla hiljaisuudella. Yhdyskunnan hallituksen jäsen Jama Egal palauttaa seminaarin raiteilleen pyytämällä osallistujia miettimään profeetta Muhammedin hyviä luonteenpiirteitä ja esimerkkejä niistä. Olen kuin puulla päähän lyöty mikä se semmoinen Islam ja media -seminaari on, jossa media siivutetaan kokonaan? Ponnistan itseni uuteen kysymykseen. "Profeetta Muhammed oli oman aikansa julkisuuden henkilö. Tuolloin ei ollut lehdistöä eikä mediaa sellaisessa muodossa kuin nykypäivänä, mutta sanomaansa levittäessään hän joutui uskonnon ja julkisuuden väliseen hankauskohtaan. Olette kertoneet hienoja esiSITTEN ONKIN JO
merkkejä profeetta Muhammedin elämästä, joten kysyn nykyisessä mediailmastossa mitä Muhammed tekisi?" Tämä kysymys ottaa enemmän tuulta alleen ja Jama Egal vastaa kertomalla esimerkin profeetan elämästä. Jumala kertoi Muhammedille, että hänen yrityksiään levittää islamin sanomaa tulisi häiritsemään metelöivä väkijoukko, joka yrittäisi estää häntä saamasta ääntään kuuluville. Jumala kehotti profeettaa olemaan välittämättä häiriköistä, ja niinpä Muhammed jatkoi saarnaamista eikä hiiltynyt väkijoukon metelöinnistä. Muhammed siis otti median rauhallisesti, eikä lähtenyt sotaan sitä vastaan. Egalin mukaan mediaa ei pidä vastustaa väkivallalla, mutta hän tunnistaa suuttumuksen syyt. Seminaarin vastaus islamin ja profeetta Muhammedin kielteiseen mediakuvaan on kertoa rakkaudella profeetasta, keskittyä siis Muhammedin tavoin olemaan hermostumatta muiden metelistä.
YMMÄRRÄN väärinkäsityksen syyn. Länsimainen media on määritellyt ongelmaksi islamin. Profeetta Muhammedia koskeva mediakiista pilakuvineen ja filmeineen määrittyy länsimaissa uskonnon ja sananvapauden väliseksi kysymykseksi, kun se taas muslimeilla kietoutuu juuri profeetta Muhammedin persoonaan. Kun asiaa lähestytään näin eri vinkkeleistä ja abstraktiotasoilla, ei ole mikään ihme, ettei hedelmällistä vuoropuhelua synny. Tämän vahvistaa seminaarin jälkeen myös parikymppinen musliminainen Suad Musse, joka on ollut järjestämässä tapahtumaa ja toimi sen juontajana. Hänen mukaansa Muhammed-pilakuvat ja uusi hollantilainen Fitna-herjaelokuva eivät ole hermostuttaneet Suomen muslimiyhteisön tyttöjä tai poikia. Silti seminaarin tarkoituksena on ehkäistä tai poistaa väärinkäsityksiä, joita myös musliminuorille voi syntyä islaminuskosta median kautta. Siten nuoret kertoessaan Muhammedin hyvistä luonteenpiirteistä ovat tästä näkökulmasta asian ytimessä. VIIMEIN
Tähtiliput liehuvat, musiikki pauhaa, kansa riemuitsee, kun pieni nainen, tummaihoinen mies ja valkohiuksinen ukko pauhaavat puheitaan. Vaalit ovat tulossa. Jyrki Raina, Ahjo 9/2008
Yksi kärähti tupakanpoltosta. Toista rankaistiin ronskeista tekstiviesteistä. Kolmatta kiusataan, kun hän ei osaa tanssia. Neljäs kyselee lehtien palstoilla neuvoja, että miten tyttöjen kanssa seurustellaan. Mistä mahtaa olla kyse? Yläkoulun kahdeksanneltahan se kuulostaa, mutta oikea vastaus on Suomen eduskunta. Nimimerkki Pikkutakki, Iltalehti 19.4.2008
Yksi ensimmäisiä kurssejani yliopistossa oli yhteiskuntatieteiden opiskelijoille pakollinen Yhteiskunta ja luonto -kurssi. Kun tentin, elämäni ensimmäisen, aika koitti, en löytänyt oikeaa salia yliopiston päärakennuksesta. Koe jäi tekemättä. Toisella kerralla otin mukaani opiskelukaverini, jotta varmasti löytäisin paikalle. Kysymykset olivat mielestäni helppoja, mutta jännitin tenttiä niin paljon, että lähdin salista vastauspaperi kädessäni. Tajusin asian vasta rakennuksen ulko-ovella, enkä kehdannut enää palata takaisin. Tarja Filatov Tuomas Kokon mukaan, Ylioppilaslehti 7/2008
Kukkaterapia: Kanerva auttaa yksinäisyyteen. Kansiteksti, Olivia 5/2008
MEDIASTA & PILKASTA
"Mediaa vastaan ei voi väkivallalla hyökätä", sanoi joku seminaarissa. Nuori herra nousee kertomaan, miten meidän pitäisi ottaa vastaan median pilkka uskontoamme vastaan. Profeetta Muhammedia (Jumala siunatkoot ja varjelkoon häntä) pilkattiin ja häntä syytettiin muun muassa taikuudesta ja valehtelusta jo hänen elinaikanaan, vaikka hän kieltäytyi väkivallasta ja rukoili kaikkea hyvää ja Jumalan johdatusta jopa vihamiehilleen. Kaikki hyvä ja paha tulee Jumalan tahdosta. Se meidän muslimien pitäisi painaa mieleen.En ole itse ikinä ymmärtänyt väkivaltaa. Ymmärrän kuitenkin sitä vihaa, jota muslimit tuntevat, kun rauhallisesta ja oikeudenmukaisesta profeetastamme tehdään pilaa. En ymmärrä, miksi kukaan haluaa loukata toisten ihmisten elämäntapaa ansaitakseen rahaa tai lietsoakseen vihaa. Jokainen joka on seurannut tiedotusvälineitä viime aikoina ymmärtää, mitä raha saa ihmiset tekemään. Tekikö esimerkiksi Johanna Tukiainen itsestään naurunalaisen ilmaiseksi? Entä saivatko lehdet, jotka julkaisivat profeetta Muhammedin pilakuvat tarpeeksi rahaa ja mainetta? Media toimii aina median säännöin, mutta voimme itse päättää, antaako se meidän elämällemme suunnan vai teemmekö sen itse.
Ujuni Ahmed Ujuni Ahmedista on kirjoitettu Voiman numeroissa 1/07 & 3/08. Jutut löytyvät sivuilta www.voima.fi.
Ujunin ja Annin kanssa asematunnelissa Suomen Islamilaisen Puolueen värväriin. Hän pyytää "siskoja" täyttämään kannattajakortit yhdistyksen saattamiseksi puoluerekisteriin. Seuraa pirteä keskustelu, jossa somalialaistaustainen Ujuni, kantasuomalainen käännynnäinen Anni ja lähinnä vuoristokarabahilaiselta sissiltä khakinvärisine varusteliiveineen ja monikerroksisine huiviviritelmineen näyttävä suomalaismies vääntävät kättä puolueen tavoitteista ja tarpeellisuudesta. Puolueagitaattori siirtyy välillä tytöttelemään, mutta huomaa vaihtaa takaisin siskotteluun. Kiihkeimmäksi puheenaiheeksi nousee alkoholinmyynnin kieltäminen. "Suomessa eletään Suomen lakien mukaan, eikä suomalaisia pidä yrittää pakottaa noudattamaan islamin lakeja", Ujuni väittää. Suvaitsevaista linjaa suosivat seuralaiseni saavat soimausta kotoperäisen sissin taholta. Hän kiirehtiikin ojentamaan Ujunia ja Annia siitä, miten "oikea muslimi" ajattelee. Nuori mies jakelee Suomen Islamilaisen Puolueen kannattajakortteja, mutta puolueohjelma ja muut tiedot ovat jääneet häneltä kotiin. Hänellä on nimittäin omien sanojensa mukaan päällä vain kevyt kenttävarustus.
K O T I M AT K A L L A T Ö R M Ä Ä M M E
Naiset pääsevät aivan samoihin tehtäviin kuin miehet. Myös sukupuoliajattelu on häviämässä. Tätä kuvastaa esimerkki talvisotaharjoituksista, joissa naissotilas hyppäsi ensimmäisenä lumihankeen ja huusi: "Hei jätkät, varokaa, täällä on lunta muniin asti!" Gustav Hägglund, Ovi 2/2008
Joku on sanonut osuvasti, että ainoa nykyaikainen rakkaustarina on kuluttajan ja tavaran kohtaaminen. Tilanne ei kuitenkaan ole aivan näin yksioikoinen, sillä media suoltaa alituisesti sellaisiakin rakkaustarinoita, joiden osapuolina on vielä mies ja nainen. Niissä puhkeaa kukkaan rakkaus julkisuuteen ja rakkaus rahaan. Jorma Merikoski, Aikalainen 7/2008
Mira Karjalainen
42 voima 04 /2008
siemen
K A N S A S I N Y L I O P I S T O Yhdysvaltain vilja-aitan keskeltä julkaisi huhtikuussa viimeisimmän tutkimuksen gm-viljojen toteutuneista sadoista. Sadot ovat olleet pienempiä kuin perinteisiä siemeniä käyttäen vaikka kasvualueet ovat olleet samat. Alan jättiläinen Monsanto reagoi tutkimustuloksiin ilmoittamalla, etteivät sen tuotteet itse asiassa olekaan opan timoituja sadon on määrään vaan Monsanton omalle Roundup-tuholaismyrkylle. Isommat at sadot kuulemma ovat vasta piirustuspöydällä tai laboratoriossa. M A A P A L L O N K A S V A V A N väestön ruokkiminen ja ruokkimiseen keskittyvien yritysten kasvavat tuottovaateet luovat haasteita maataloussektorille. Kehitysmaita on vaadittu avaamaan peltonsa ja Euroopan unionia markkinansa gm-kasveille. Geenimuuntelun eturintamassa kulkevat Yhdysvallat kruununjalokivinään maailman suurimmat gm-viljoja tuottavat yritykset. Gm-viljalle peltonsa valjastaneessa Pohjois-Amerikassa on ilmennyt useita tapauksia, joissa gm-viljojen ominaisuuksia on siirtynyt tahattomasti perinteisiin viljoihin. Luonto on toiminut luonteensa mukaisesti. Sateet, tuulet, linnut ja hyönteiset ovat sekoittaneet perimät. Kukaan ei osaa sanoa mitkä ominaisuudet gm-viljoista mahdollisesti leviävät luontoon. Samalla monet markkinoilla olevat viljat on varustettu niin sanotulla terminaattorigeenillä, joka estää kasvien siementen itämisen. Näin viljelijät joutuvat ostamaan joka vuosi uudet siemenviljat. Mikäli terminaattorigeeni leviää laajalti voivat seuraukset olla katastrofaaliset.
Taivaanvuohien seurassa
TÖYHTÖHYYPPÄ? TaivaanVeli-Matti Lehtikangas
vuohen poikanen kuivatteli itseään ukkoskuuron jälkeen. Kameran linssin läpi sen päästä näytti kasvavan töyhtö, mutta kyse oli sen takana törröttävästä juurakon haarasta.
siivillään pyrähtäen. Tajusin että taivaanvuohien elämä oli nopeaa sykettä ja ne kiitävät unohdukseen, ovat vanhoja ennen kuin minä olen lakannut edes kasvamasta. En voinut olla ihailematta lintujen luontaista vaistoa, kun saalistavan sinisuohaukan silhuetti ilmestyi taivaalle. Muutama sekunti ja nuo maastoutumisen mestarit yksinkertaisesti katosivat näkökentän ulottuvilta. Nuo tuhatvuotista untaan nukkuvan taikuri Merlinin linnut... Kun sinisuohaukka oli kadonnut, aivan kuin vaistonvarainen naps vaan rantaniityn ja kosteikon yllä, ja siinähän ne poikaset taas olivat toimissaan.
KOSTEIKOSSA maatessani saatoin tuntea sydämeni sykkeen maata vasten, eikä aika tuntunut sykkivän sen tahdissa hukkaan. Nuo hetket mitattiin kaukaa menneisyydestä sykkivällä verenkellolla ja niissä löyhähti vuosituhansien turpeen ja mullan sekainen lemu. Rantalehdon lehtivihreän ja rantaniityn tuoksut imeytyivät sadekuuron jälkeen hapekkaana verenkiertooni: hengitin niitä, hengitin kesää. Mutta joinakin päivinä hiipi ajatuksiin myös kaiken turhuus. Silloin kaikki oli latistunut yhdeksi litteäksi, ikäväksi ja värittömäksi. Huitaisin reiän ympärilläni inisevään ja survovaan sääskiparveen ja kävelin pois kaikkeen tähän kyllästyneenä... Sitten näin nuorimman taivaanvuohenpoikasen lentoharjoituksen aikaisin eräänä kesäaamuna. Kuvasarja tarttui muistikortille juuri niillä sekunneilla ja sadasosilla, kun taivaanvuohen poikanen kohosi rantaniityltä epävarmasti siivilleen, poukkoili metrin korkeudessa ilmassa kymmenkunta metriä ja pudota mätkähti sitten peltoon kuin rapakivi. Seuraavana aamuna poikanen osasi jo lentää hyvin rantaniityn poikki ja sitten eräänä heinäkuun päivänä koko poikue oli kadonnut taivaan tuuliin, jättämättä muuta jälkeä kuin tunteen, että olin löytänyt taivaanvuohien seurasta sen, mitä olin etsinytkin. VIHREÄSSÄ
Pyrstöllään mäkättävän taivaanvuohen kesä on nopeaa sykettä.
avattiin viime maaliskuussa kaikkien siemenpankkien äiti. Ikiroutaan louhittu ydinräjähdyksen kestävä tuomiopäiväholvi tarjoaa suojasataman ennen näkemättömälle määrälle maatalouskasvien siemeniä. Kasvien nooanarkki lastataan siltä varalta, että joskus jotain katastrofaalista tapahtuisi. Katastrofiin voi johtaa niin ilmaston lämpiäminen kuin lajien tuhoutuminenkin. Viljelykasvien geenimuuntelu voi pahimmassa tapauksessa tuhota monien kasvilajien luonnolliset kannat. Vaikka tuomiopäiväholvin avajaiset noteerattiin kiitettävästi, on laitoksen rahoitus jäänyt vähälle huomiolle. Rahoittajien joukosta löytyvät gm-siemenbisneksen suurimmat yritykset, kuten yhdysvaltalaiset DuPont/Pioneer ja Monsanto sekä sveitsiläinen Syngenta. Samalla kun yritykset rahoittavat tuomiopäiväholvia, ne lobbaavat markkinoiden avaamiseksi tuotteilleen lisäten samalla holvin tarpeelliseksi tekevän katastrofin mahdollisuutta. Pukit vartioivat kaalimaata.
NORJAN HUIPPUVUORILLE
kiseltään helppoa, sillä onhan niidenkin suojeluvaistoon kirjoitettu, että me olemme tappajia ja haisemme kuolemalta. Britanniassa ammutaan vuosittain 85 000 tuhatta taivaanvuohta. Vaikka Suomessa laji onkin muutama vuosi sitten rauhoitettu, löysin äskettäin Paimion metsästysseuran nettisivuilta tekstin, jossa seuran kesäkokous oli päättänyt rauhoittaa muun muassa kurjet, haikarat, nokikanat, kuovit ja niin edelleen. Mutta tekstin lopussa käy selvästi ilmi, että rauhoitus ei kuitenkaan koske taivaanvuohta. kaikkea ennalta aavistamatonta, joten käytin aina samoja maastovaatteita ja suoritin tietyt toimet samassa järjestyksessä. Peitin silmäni ja kasvoni
K A I K K I L I N N U T P E L K Ä Ä V ÄT
Jari Tamminen
taivaanvuohen mäkätykset alkavat kuulua kirjoituskämppäni yläpuolelta toukokuussa. Tuo kummallinen soidin- ja reviirimäkätys syntyy, kun urostaivaanvuohi tekee ilmassa syöksyjä alaspäin levittäen samalla pyrstösulkansa levälleen niin, että niitä vasten iskeytyvä ilma aiheuttaa tuon äänen, josta lintu on saanut nimensäkin. Mäkätyksestä saattaa erottaa kymmenen surisevaa sointua. Ääni voimistuu tasaisesti ja on viidennen soinnun kohdalla voimakkaimmillaan ja häipyy sitten kuulumattomiin, kohotakseen seuraavassa syöksyssä taas kuuluviin. Mäkätys toistuu noin viidentoista sekunnin välein. Naaraat eivät mäkätä pyrstöllään, ne kitkuttavat maassa. Kesän edetessä pääsin ihan saapastuntumalta ja kädenojennuksen päästä tutustumaan taivaanvuohipoikueen elämään. Liikuin, makasin, konttasin ja istua kökötin kameran kanssa lähes päivittäin hautovien lintujen lähettyvillä. Se ei ollut äkO I D I N TA A N L E N TÄ V Ä N
vihreällä hyttyslakilla ja käsieni vaaleuden vihertävillä hansikkailla. Liikuin aina avoimella rantaniityllä tasaisesti, antaen hahmoni kasvaa, mutta en niin, että ääriviivani olisivat muuttuneet pelottaviksi. Olin aina yksin, enkä koskaan piiloutunut. Sain seurata aikuisten taivaanvuohien tarkkaa huolenpitoa poikasistaan ja sitä, miten äkkiä poikaset oppivat huolehtimaan itsestään: hankkimaan ravintoa madoista, kirvoista, hyönteisistä ja kotiloista. Ja sain nähdä myös miten viimeisenä kuoriutunut poikanen hyppäsi pontevasti ja pelkäämättä uimasilleen, päästäkseen leveän ojan yli, jonka sen isommat sisarukset ylittivät jo
mme Me ole ja a tappaji e m haisem ta. al kuolem
Veli-Matt Veli-Matti Lehtikangas
KUKA SURMAISI SATAKIELEN...
...varsinkin kun sen ohjeellinen hinta on 252 euroa. Osa lintulajeista on rauhoitettu kokonaan. Rauhoittamattomatkin linnut, kuten varis ja harmaalokki, ovat pesimäaikaan rauhoitettuja. Ympäristöministeriön asetus rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeellisista arvoista annettiin tammikuussa 2002. Ohjeelliset arvot auttavat tuomioistuimia rauhoitusmääräysten rikkomusten käsittelyssä ja korvausten määrittämisessä. Alimman maksuluokan pikkulinnut maksavat vain 17 euroa laaki. Joukkoon kuuluu monta tuttua visertäjää, kuten hippiäinen, hömötiainen, leppälintu, pajulintu, peippo, punarinta, räystäspääsky, sinitiainen ja tiltaltti. Taivaanvuohi kuuluu toiseksi alimpaan, 34 euron, maksuluokkaan. Sille pitävät seuraa muun muassa haarapääsky, kiuru, käpytikka, laulurastas, mustarastas, peukaloinen, punatulkku, talitiainen, varpunen ja västäräkki. Lintujen hinnasto kipuaa sen jälkeen muutaman kympin sykäyksinä ylöspäin. Esimerkiksi närhi ja törmäpääsky maksavat 50 euroa, tervapääsky 67 euroa, kottarainen 87 euroa, töyhtöhyyppä, naakka ja naurulokki 101 euroa, mustavaris 135 euroa, tilhi 336 euroa ja käki 420 euroa. Taivaanvuohia saalistava sinisuohaukka on jo kalliimpi tapaus, sen tappaminen maksaa 673 euroa. Suomen kansallislintu laulujoutsen on yllättäen samanhintainen kuin lapasotka, 2 018 euroa. Kolmen tonnin sarjaan kuuluvat muun muassa tunturikiuru, tunturipöllö ja rantakurvi. Yli neljän tonnin hinta pitää pulittaa muuttohaukasta ja valkoselkätikasta, 4 037 euroa. Viiriäinen on kallista myös luonnossa, 4 205 euroa per pyrstö. Kotkasta joutuukin maksamaan jo 4 877 euroa. Kolmen kärki on petolintujen hallussa: tunturihaukka 6 391 euroa, kiljukotka 6 728 euroa ja merikotka 7 400 euroa. Kaikkiin summiin lisätään oikeudenkäyntikulut päälle.
Susanna Kuparinen
www.ymparisto.fi
Millaista vihreää sähköä sinä käytät?
Vertaile vaihtoehtoja www.ekosahko.fi
NATURLAND®
Keväis
S u n it a :
muheva Mm. nämä
iä
k uja hetrmkrkinatmmäe Ruohonjuuresta löyd t u
Laventelisuklaa
Seed&Bean:
uanlaitna leivän päälle, ru lsiumrikas luomutah tekoon... Ka kkeen atusti! toon, salaattikasti Kokeile: ihastut ta
( t a h in i) Seesamtahna
Luomulaventelilla ryyditetty reilun kaupan tumma suklaaunelma rauhoittaa kiireisen mieltä ja hellii makuhermoja. Flavonoidirikas laventelisuklaa on hyvän mielen nautinto. Kokeile ja ihastu!
Ekokauppa Ruohonjuuresta löydät myös muut laadukkaat Seed&Bean-tuotteet aina suklaakuorrutetuista parapähkinöistä mandariinisuklaaseen.
HELSINKI: Ekokauppa Ruohonjuuri Salomonkatu 5
(Kamppi, Hotelli Presidentin rakennus)
W ho le Ea rt h:
L u o m u C o la
sipsit -Gourmetksista Terra ure
ju Värikkäät, luksussipsit. istetut valm
Kolahtava kokemus. Kujeilevankupliva kulauteltava!
TAMPERE: Ekokauppa Ruohonjuuri Hatanpään valtatie 4, 33100 TRE p. 03- 214 5688 TURKU: Ekokauppa Ruohonjuuri Linnankatu 9-11, 20100 TURKU p. 02- 478 2660
Verkkokauppamme osoitteessa:
i) (reilu meinink
www.ruohonjuuri.fi
kuva Mari Kajasmaa
44 voima 04 / 2008
Kaleeriorjilla ja piiskanheiluttajilla on yhteinen edunvalvontajärjestö.
Tekijänoikeuden
H
ÄMÄR ÄN KELL ARIN OVI
asialla
narahtaa auki ja minua tervehtii tunkkaisen ilmavirran lisäksi musta hiuspehko. Haastateltavani Ville Vitut ei näytä yhtä katkeralta kuin pseudonyymi antaisi olettaa. Treenikämpän perältä löytyy Villen luola, jonka näyttää vallanneen piuhasotku ja kasa vilkkuvia laitteita. Leppoisan oloinen hevari tarjoaa minulle kahvia keittimestä, jonka ulkonäkö saa minut kieltäytymään kohteliaasti. Olen tullut esittämään muutaman kysymyksen Persostosta, vaihtoehtoisesta tekijänoikeusjärjestöstä, jota Ville edustaa. Persosto on vastareaktio Teostolle, joka on säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikin kustantajien tekijänoikeusjärjestö. Se edustaa noin 19 000 kotimaista ja noin kahta miljoonaa ulkomaista musiikin tekijää ja kustantajaa. Mutta kysytäänpä Villeltä, mikä tässä sitten mättää. Onko tämä vitsi? "Ei." Keitä te olette? "Persosto lähti liikkeelle itsenäisissä musiikkipiireissä turhautumisesta vallitsevaa tekijänoikeusjärjestelmää kohtaan. Monelle nuorelle musiikintekijälle selviää asteittain karu totuus siitä, kuinka vaikeaa musiikkia on saada kuuluville, kuin-
ARTISTI MAKSAA. "Kun levyt eivät oikein menekään kaupaksi, jää artisti väliin-
putoajaksi", Ville Vitut muistuttaa. "Levyteollisuus ja Teosto ajavat läpi pakkokeinoja. Se lietsoo vain lisää kapinamieltä kuluttajissa."
ka paljon hyvää musiikkia jää kuulematta, ja kuinka musiikkibisnes on elitistinen, itseään suojeleva järjestelmä, josta reiluus on kaukana." Logo kertoo jo paljon, mutta mistä tässä on kyse? "Persosto on rekisteröimätön yhdistys, jonka aatteena on vastustaa nykyistä musiikin jakeluinfrastruktuuria ja aktivoida tekijänoikeuksien haltijoita pitämään kovempaa ääntä oikeuksistaan." Teoston tehtävänähän on juuri pitää huolta siitä, että musiikin tekijät saavat rahaa teoksiensa esityksestä ja tallentamisesta. Millä tavalla Teosto ei täytä tehtäväänsä? "Syvin ongelma on se, että sama järjestö edustaa sekä musiikin tekijöitä että kustantajia. Kustantajat haluaisivat myydä ihmisille mahdollisimman suuria painoksia parinkymmenen euron muoviläpysköitä. Tekijät taas haluaisivat saada musiikkiaan kuuluville sekä jonkinlaisen korvauksen työstään." "Levyteollisuudessa eletään nyt murrosaikaa. Kun levyt eivät oikein menekään kaupaksi, jää artisti väliinputoajaksi helpommin kuin koskaan. Ihmiset eivät haluaisi maksaa kymmeniä euroja levyistään ja tätä vastaan protestoidaan sillä, että musiikista ei maksetakaan mitään. Samalla levyteollisuus ja Teosto ajavat läpi pakkokeinoja, kuten järjettömiä kopiointisuojauksia. Se puolestaan lietsoo lisää kapinamieltä kuluttajissa." Mikä sitten on ratkaisu? "Korottaa äänensä ja yrittää saada muutkin tekemään niin, purra hammasta ja odottaa. Oikeudenmukaista systeemiä odotellessa kannattaa pitää huolta omista oikeuksistaan ja miettiä, millä lisensseillä tuotoksiaan levittää. On artistille hyödyllistä, että osa tuotannosta on kaikkien kuultavissa. Kaikkea ei voi kuitenkaan ilmaiseksi antaa, paitsi jos sitten leipä tulee jostain muualta. Yleensä tulee, sillä ei musiikilla tässä maassa elä muut kuin paatuneimmat hittirobotit." Mitä Persoston toimintaan kuu-
luu? "Meitä on hyvin pieni joukko, joten laajamittaista järjestötoimintaa ei vielä ole. Kunhan rivimme kasvavat, voimme painostaa ääniteteollisuutta hyväksymään sellaiset säännöt, jotka todella toimivat. Kotisivuillemme tulee ladattavaksi sopimuspohjia, joita voi käyttää mallina sopiessaan oman älyllisen pääomansa käytöstä." Miten Persostoon voi liittyä? "Käyttämällä Persosto-logoa julkaisussaan ja ilmoittamalla siitä meille sähköpostitse." Entä jos kuulunkin Teostoon? "Toivotamme myös tervetulleeksi ne, jotka joutuvat käytännön syistä kuulumaan siihen, mutta Teoston kantaa asiaan en osaa arvailla." Mihin sitoudun liittyessäni? "Etpä juuri mihinkään. Meillä ei ole vielä resursseja kuunnella murheitasi. Jokaisen tulee tiedostaa omat oikeutensa ja sopia itse siitä, miten älyllistä pääomaansa antaa käyttää. Sitä on tekijänoikeus." Suvi Karjalainen
persosto@gmail.com www.persosto.org
MIKÄ VITUN VILLE?
Ville esiintyy pseudonyymin takana, sillä hän ei sanojensa mukaan tykkää julkisuudesta eikä koe henkilöllisyyttään olennaiseksi seikaksi. Ensimmäisessä bändissään Pofony (19992004) Ville vielä vaikutti omalla nimellään, seuraavassa yhtyeessään Medeia (20042007) taas nimellä b. Nykyinen nimi astui voimaan uusimman projektin, Kasvaimen, myötä. Kasvain on seitsenhenkinen suomenkielistä, monivaikutteista äärimetallia tekevä kokoonpano, joka valmistelee ensi syksylle tähtäävää lp-julkaisuaan Maailman palkka.
inka krueger, susanna kuparinen, pertti laesmaa & jari tamminen Työvoitto
Mattip teki Save The King -levyään vuodesta 1997 vuoteen 2008. Osa levyn kappaleista on peräisin kymmenen vuoden takaa ja ne saivat alkunsa taiteilijan mukaan "läppäbiiseinä". Levylle kasaantui materiaalia, joka ei sellaisenaan sopinut emoyhtye Ceebrolisticsin julkaisuille. Ensimmäisen inkarnaationsakin levy sai jo vuonna 2003. King 10' -ep sisälsi rungon jonka ympärille Mattip on nyt kasannut tämän ensimmäisen pitkän soolonsa. Vuosien mittaan muuttuneet mieltymykset kuuluvat levyllä, jonka kappaleet poukkoilevat räpistä elektroon, dub stepiin ja ihan suoraan runonluentaan. Runokirjan julkaisun, Ceebrolisticsin, Alas-klubien järjestämisien ja muiden sekalaisten projektien ohessa syntynyt levy onnistuu tyylikirjosta huolimatta pysymään jaloillaan loppuun saakka ja piirtämään ehyen kuvan kymmenvuotisesta valmistumisprosessistaan. (JT) Mattip: Save The King. Fullsteam 2008. pilta. Edellisiltä levyiltä tutut tarinat yhteiskunta- ja ympäristöongelmista sinkoutuvat kuulijan korville, huonosti menee yhteiskunnalla ja alaspäin on matka. Kun sekaan lisätään vielä yhdellä kappaleella vieraileva kirjailija/runoilija J. K. Ihalainen, puhutaan todellisesta outolinnusta suomalaisen hip-hopin piirissä. Outolintu on myös Asan urakehitys levy-yhtiöiden suhteen. Ensilevy monikansalliselta Warner Musicilta, seuraavat kaksi levyä julkaisi kokoluokkaa pienemmät Fried Records ja Numbers Entertainment. Uusimman Loppuasukas-levyn Asa onkin sitten julkaissut jo itse Roihis Musica -yhtiön kautta. Vastavirtaa henkeen ja vereen, vihdoinkin Roihuvuoresta tulee todellisia pommeja. (JT) Asa: Loppuasukas. Roihis Musica, 2008. makkaasti korostettua. Beat ei ole kuitenkaan mihinkään hävinnyt, vaan se on vain viileän viipyilevää. Muusikot ovat pääosin valkoisia. Huolellista ja varmaa porukkaa, joka soittaa aina niin saamarin kauniisti. Baritonisaksofonisti Gerry Mulliganin juttuja olivat pianottomat kvartetit. Sellaisella ne Chet Bakerin kanssa jo Los Angelesissa soittivat. Toisaalta Mulligan oli itse taitava pianisti. Taitava pianisti on myös vetopasunisti Bob Brookmeyer, joka taas liittyy tähän toiseen juttuun, eli Mulliganin orkesteriprojektiin. Mulligan vieraili usein Pariisissa. Tällä tuplalevyllä on kuultavissa mainio vuoden 1960 konsertti. Bonuksena kuulemme myös Mulliganin kvartetin konsertin samassa salissa vuodelta 1962. Yleiso on aivan täpinöissään. Ja syystä kyllä! (PL) Gerry Mulligan: Concert Jazz Band Live At The Olympia Paris 1960. Gambit Records 2006. la kirkkaana, malilaismuusikon soittaessa ilman taustaorkesteria. Kaoundong Cissoko -kappaleen nopeatempoista tulkintaa kuunnellessa on kuitenkin vaikea uskoa, että soittimia on vain yksi. Diabaté luo bassokulut ja soittaa soolot käyttäen ainoastaan peukaloitaan ja etusormiaan. The Mandé Variationsissa afrikkalainen koraimprovisaatio yhdistyy myös länsimaisiin vaikutteisiin. Esimerkiksi albumin päättävä Cantelowes liittää alun perin Länsi-Afrikan heimoissa tarinankertojien säestämiseen käytetyn soittimen haikean äänimaailman spagettiwesterneissä soineisiin Ennio Morriconen säveliin. Levy ei avautunut ensimmäisellä kuuntelukerralla, vaan kuulosti lähinnä ylipitkältä harppusoololta. The Mandé Variations on kuitenkin levy josta oppii todella pitämään ajan kanssa. Yksinkertaisesta toteutuksesta syntyy ilmava tunnelma, joka vie kuuntelijan avaruuden kiertoradoille. (IK) Toumani Diabaté: The Mandé Variations. World Circuit Production 2007. sen synnyttämiä vihan, turhautumisen ja pelon tunteita, mutta toimii myös auringon mukanaan tuomien hulluuden tunteiden kanavoimisessa. Seis luo oman lajityyppinsä. Se on vähän grimeä, vähän hiphoppia, mutta myös suomalaisen laulelmaperinteen päivitys. Levyn lyriikat ylittävät hippareiden yliviljelemät nokkelat sloganit, eikä se myöskään ole sukua puoli-ironisille retrobändeille. Levyn äänimaisema on rujo, mutta artistinen. Kappaleet sijoittuvat asvalttiseen pössyn ja ontuvien ihmisten kaupunkiin. Lappeenrannasta helsinkiläistyneen Laineen alter ego ajelee vainoharhoissa ratikoilla ja asuu talossa, jossa on todella outoja naapureita. Establishment on etäinen alienheimo, josta todetaan yksinkertaisesti: "Ei ne meitä, ne leikkii sivistyneitä." Laineen asenne ei ole itkeskelevä tai vihainen. Kun testasin levyä yläkerran teetä litkivien kukkaislasten jatkoilla, he ahdisuivat ja pyysivät kohteliaasti vaihtamaan Grateful Deadiin. Laineen tarinat ovat täynnä ristiriitaa ja repivyyttä, mutta havainnot ovat niin tarkkoja, että ne pistävät naurattamaan. Tunnistaminen naurattaa. (SK) Laineen Kasperi: Seis. Ähky Records 2007.
Älykköjazzia
Ensin Miles Davis pystytti tuubaorkesterinsa. Sitten Gerry Mulligan ja Chet Baker äityivät jammailemaan Kalifornian klubeilla. Ja sitten juonessa olivat myös Dave Brubeck ja Paul Desmond, The Modern Jazz Quartet, Zoot Sims, Lee Konitz, Stan Getz jne. Coolia! Kyllä. Cool ja west coast ovat hienostuneen elegantteja jazztyylejä. Rytmi ei ole voi-
Pommeja Roihuvuoresta
Asa jatkaa omien polkujensa tallaamista. Poleemisen tarinan pulppuamista säestää bändi, jonka torvi- ja haitaripainotteinen säestys alkaa kuulostaa jo balkanhipho-
Yhden miehen bändi
Lehmännahalla päällystetystä pullokurpitsasta ja kalastussiimasta valmistettu harppusoitin, kora, soi Toumani Diabatén toisella soololevyllä The Mandé Variationsil-
Täältä tullaan elämä
Kasperi Laineen levy Seis ilmestyi jo viime keväänä. Levy auttoi purkamaan kaamok-
voima 04 / 2008
47
ja aggressiivinen mutta vaikutusvaltainen pitäjän mahtimies. Hän oli moniosaaja, joka huolehti virrenveisuun ohella kansanopetuksesta, rokotuksista ja rikastumisesta. Elosteleva, 20 poikapuolisella äpärällään kerskuva Saxberg oli "kavaljeeri", joka edusti aikansa tehokasta asiakashallintaa ja perintätoimia. Ovelana "pitäjänpankkiirina" hän kietoi kiinnityslainoin liekaansa niin köyhät maattomat kuin säätyläiset korkeita oikeudenpalvelijoita myöten. Tappamansa piian vanhemmat hän lahjoi kahdella tynnyrillä ruista ja vaatii sitten lahjuksensa takaisin. Saxbergin toiminta oli myös yhteiskunnan rakenteiden kautta tapahtuvaa alistamista. "Miksi monet eliittiryhmät olivat tai pystyivät esittämään tietämättömiä suomalaisen yhteiskunnan rakenteesta ja ongelmista", kysyy Peltonen kirjansa lopussa. Saxbergin ja pappien kanssa painimaan joutuvat Tampereen yliopistoon historian opiskelijoiksi pyrkivät, joten kirjasta ilmestyy uusi painos. Teoksen soisi löytävän tiensä eri ikäpolvien lukemistoon. Monille hyvät sivistyneet, pahat saxbergit ja tyhmä kansa voivat olla elettyä todellisuutta oman henkilö- ja sukuhistorian kautta. Sopii myös juristeille, poliittisille päättäjille ja feministitutkijoille.
L U K K A R I S A X B E R G O L I B R U TA A L I
Ihminen on ruma
Miksi juuri kauneuskirurgia herättää ihmisissä puistatuksen ja paheksunnan aaltoja?
plastiikkakirurgin vastaanotolle toivomuksenaan näyttää vanhemmalta ja ryppyisemmältä, kirurgi tuskin suostuisi moiseen leikkaukseen. Asiakasta pidettäisiin todennäköisesti ruumiinkuvahäiriöisenä. Nuorennusoperaatioita taas pidetään normaalina toimintana. Samoin naisten rintaleikkauksia pidetään normaaleina ja hyväksyttävänä, mutta tutkimuksen mukaan kirurgit pitivät miesten rinta- tai pohjeimplantteja huvittavina ja jopa paheksuttavina, vaikka teknisesti operaatio on lähes sama ja tähtää samaan lopputulokseen: viehättävään ja seksikkääseen vartaloon. Kauneuskirurgia on sukupuolittunutta: kirurgeista valtaosa on miehiä ja asiakkaista yhdeksän kymmenestä on naisia. Kauneuskirurgia mielletäänkin usein naisen itsetunnolle välttämättömäksi apukeinoksi. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan 1855-vuotiaista suomalaisnaisista liki neljäsosa oli harkinnut kauneusleikkausta, kun taas ruotsalaisista reilu kolmasosa ja brasiliattarista yli puolet oli pohtinut leikkaukseen menemistä. Kulttuuriantropologi Taina Kinnusen tutkimus Lihaan leikattu kauneus käsittelee suomalaista kauneuskirurgiaa. Hän selvitti sekä kyselyin että haastatteluin kirurgien ja asiakkaiden käsityksiä ja kokemuksia kauneusleikkauksista.
JOS JOKU HAKEUTUISI
kauneusleikkaukseen hakeudutaan, jotta tultaisiin normaaliksi eikä niinkään kauniiksi. Nykyajan normaali on nuori, terve, seksikäs ja toimintakykyinen ihminen. Kinnusen mukaan eritoten nuoruudesta on tullut salakavalasti normaaliuden synonyymi ja vanhuudesta on tullut saastaista, poikkeavaa ja epätoivottua. Vanhuudesta on tullut parantamista vaativa sairaus, ja tähän rakoon asettuu kauneuskirurgia. Nykyaikainen äärimmilleen viety nuoruuden ylistäminen on melko tuoretta perua. Vielä 1950-luvulla naisen odotettiin käyttäytyvän "ikänsä mukaisesti" ja vanhenevan "arvokkaasti".
R U U M I I N K AU PA L L I S T U M I N E N
rinnastus on kuitenkin ongelmallista, sillä rintaleikkausten kohdalla silpominen perustuu "vihjevaltaan" eikä sosiaaliseen pakkoon. ja kasvojenkohotukset ovat aiheuttaneet vakavia komplikaatioita ja moni on kuollut rasvaimuun. Silikoni-implanttien vaarallisuudesta on noussut kansainvälinen Silicone Sisters -liike, joka ajaa eri maiden lakeihin rajoituksia silikonin käytöstä leikkauksissa. Vastaanotolle tulee satunnaisesti naisia, jotka aviomiehet tuovat restauroitavaksi. Yllättävää on, että työskentely perinteisesti vähemmän ulkonäkökeskeisiksi mielletyillä aloilla kuten opetustoimessa ja hoitoalalla ajaa monet kauneusSILIKONITISSIT
n Vanhuudesta o , tullut saastaista epäpoikkeavaa ja toivottua.
leikkaukseen. Haastateltavat pelkäsivät arvostelevia katseita ja esimerkiksi opettajiin kohdistuvaa koulukiusaamista perustellen sillä leikkaukseen hakeutumistaan. Nyt kun sosiaalialatkin mielletään esiintymistyöksi, ei ole ihme, että moni hakeutuu nuoruusleikkauksiin poistaakseen kasvoiltaan rypyt jotka tekevät ilmeestä "väsyneen, pahantuulisen tai tyytymättömän". Kirurgialla siis säädellään kasvojen tunneilmaisua. Lukuisia kasvoja kiristäviä operaatioita läpikäynyt näyttelijä Hannele Lauri lausahtaakin tämän valossa kiintoisasti: "En silittäisi polvia, nostattaisi peppua tai muuttaisi nenää. Haluan pitää ilmeeni ja tunnistettavat piirteeni."
Mira Karjalainen Taina Kinnunen. Lihaan leikattu kauneus. Kosmeettisen kirurgian ruumiillistuneet merkitykset. Gaudeamus 2008. 300 s.
Harri Larjosto
Laura ja Juhani Similä Matti Peltonen: Lukkari Saxbergin rikos ja herännäispappilan etiikka. Gaudeamus 2006. 269 s.
myös pönkittämään länsimaista käsitystä normaalista. "Juutalais-, slaavilaisja neekerineniä" operoidaan näyttämään etnisesti neutraaleilta, mikä kuitenkin käytännössä tarkoittaa tietynlaista eurooppalaista nenätyyppiä. Kinnusen tutkimuksen mukaan
K A U N E U S K I R U R G I A L L A P Y R I TÄ Ä N
ja välineellistyminen toteutuu monella eri tasolla. Haastatelluista moni kertoikin suurentaneensa rintojaan, jotta vaatteet istuisivat paremmin. Naiset siis leikkelivät mieluummin itseään kuin vaativat normaalille ihmisruumiille sopivia vaatteita tai ompelivat kaupan vaatteita itselleen sopiviksi. Mitä useampi päätyy veitsen alle ja "nuorentaa" itseään, sitä silokasvoisemmaksi vaikkapa viisikymppisen standardikuva muuttuu. Siten päädytään tilanteeseen, joka on jo todellisuutta Yhdysvalloissa ylemmän keskiluokan keskuudessa: nuoruuskirurgiasta tulee normi ja naista, joka ei suostu veitsen alle, pidetään itseään ja aviomiestään laiminlyövänä ja jopa likaisena. Nuoruuskirurgian menestys perustuukin pelolla hallitsemiseen: mitä jos en nyt mene kasvojenkohotukseen tai laita Botoxia otsaan? Onko ensi vuonna liian myöhäistä ja nuoruus lopullisesti menetetty? Olenko tuomittu ikuisiin otsaryppyihin? Eräät seksuaalipolitiikan tutkijat rinnastavat rintasuurennokset naisten ympärileikkauksiin; povileikkaukset tulisi kieltää samoin argumentein naisiin kohdistuvana väkivaltana. Kinnusen mukaan tällainen
ai, sattuu. Kinnusen kirja on koristeltu kauniin hirveillä Harri Larjoston valokuvilla.
Ninni Kairisalo
"kaikilla meillä on oikeus pidempään kasvukauteen ja ikuiseen kesään pohjoisesta asuinpaikasta huolimatta!" kevätvinkki aloittelijalle kaupunkitilan haltuunottoon: Kävele kaupungilla erittäin hitaasti ja etene suoraan sielläkin, missä liikkumista on ohjattu pienillä esteillä. Ylitä esteet suurieleisesti tai tanssien, ja pääset nauttimaan vallattomasta päiväkävelystä.
LOPUKSI ILMAINEN
Ikuinen stadi
Anu Rinkinen kaivertelee matkaoppaassaan kiintoisia omakohtaisia juonteita ikuisesta kaupungista. Teoksessa viipyillään kiintoisasti suomalaisrunoilijoiden Rooma-suhteessa: Eino Leino pakersi Tiberin rannalla Danten Jumalaisen näytelmän suomennosta ja Elina Vaara tutustui outoon ruokalajiin nimeltä pizza. "Pietarinkirkon epäinhimillinen musertava suuruus herättää minussa oppositsionihengen", kirjoitti Mika Waltari. Ja hän oli pirun oikeassa. Rooma on kliseiden kulissi ja maailman muhkein ulkoilmamuseo. Historian kerrosvoileipä tarjoaa
RUNOILIJANAK IN TUNNETTU
Maria Hukkamäki Elina Turunen (toim.): Hässäkkä Pasifistinen toimintaopas. Sadankomitea 2007. 90 s.
kirkkoja, palatseja, museoita ja katakombeja. Oppaan takakansiteksi lupaa modernin Rooman esittelyä. Rinkisen lyyrinen tyyli sirahtaa muikeasti, mutta kun teos on kustantajan vaatimuksesta sovitettu Mondo-muottiin, katkeaa juohevinkin juoksutus pian ravintoloiden, hotellien, putiikkien ja nähtävyyksien tylsähköön listaamiseen. Rooma näyttäytyy jälleen kerran kliseidensä Colosseum, Forum Romanum ja Vatikaani muodostamana kulissina ja keskustan kauppojen mainostauluna. Moderni Rooma on toki aivan muuta, kuten karuja lähiöitä, laittomia maahanmuuttajia ja hurjia lii-
kenneruuhkia. Roomalaiset elävät ikuisessa stadissaan kuin missä tahansa metropolissa. Pitkät illalliset eli cebat ovat avain Rooman bonjaamiseen. Roomassa bussikuski voi vetäistä vodkakahvit aamulla ennen työvuoroa, eikä hätiä mitiä. Ja kun As Roma voittaa mestaruuden, kaupungin kaduilla bailataan viikko! Triviaaliformaatista johtuen opas jää lähinnä jazz-klubien katsasteluksi. Sääli. Ville Ropponen
Anu Rinkinen: Rooma. Mondo-matkaopas. Image-kustannus 2008. 200 s.
48 voima 04 / 2008
Raiskaajien
värikäs maailma
G
R AN V Í AN KORK EIDEN E S PA NJ A N PÄ Ä K AU P U N GI SS A
ja koristeellisten talojen päällä on enkelipatsaita ja jumalhahmoja. Kuvaan ohjaaja Pedro Almodóvarin ihaileman risteyksen, Alcalá- ja Gran Vía -katujen kulman. On huhtikuu, ja Madridin kaduilla on paljon liikennettä. Jalkakäytävä on täynnä turisteja. Almodóvar kertoo Almodóvar on Almodóvar -kirjassa kuvaavansa päivittäin tämän madridilaisen kadunkulman, kuten Smoke-elokuvassa (1995) Harvey Keitelin esittämä hahmo kirjakauppansa edustan Brooklynissa. Hostellini sijaitsee pienellä kadunpätkällä, jonka tunnelma on lähempänä almodóvarilaista maailmaa kuin tuo varsin tyypillinen ja tylsä eurooppalaisen pääkaupungin kadunkulma, josta Almodóvar kertoo pitävänsä. Katu nousee pääkatu Gran Víalta pohjoiseen. Sen varrella päivystää ympäri vuorokauden prostituoituja. Hostellin oven vieressä kirkkaan sininen neonvalokyltti mainostaa Sauna Azulia, mutta sen ovi ei ole koskaan avoinna. Yksi naisista pitää mukanaan pientä radiota, josta kuuntelee poppia. Naisen sukkahousut ovat rikki. Hän voisi olla hahmo jostakin Almodóvarin säkenöivän värisestä elokuvasta, joissa vilisee naisia äärimmäisissä olosuhteissa ja mielentiloissa. ei Almodóvar on Almodóvar -kirjan avulla voi suunnistaa. Sen parasta antia ovat valitettavan harvat tarinat siitä, mistä Almodóvar on saanut käsikirjoitustensa aiheet. Esimerkiksi Pahat tavat -elokuvaan (1983) tuottaja Luis Calvo vaati roolia naisystävälleen Christina s. Pascualille. Kirja vain kurkkaa Almodóva-
rin elämään. Kun Almodóvar saapui Madridiin, hänen ensimmäinen työpaikkansa oli Telefonicán prameassa rakennuksessa, joka näkyy tästä Gran Vían ja Alcalán kulmasta. Almodóvar saapui pääkaupunkiin vuonna 1968 La Manchasta, maalaiskylästä, jonka sielunmaiseman ankeutta Almodóvar ei lakkaa mollaamasta. Värikylläiset elokuvat ovat ohjaajan mukaan vastareaktio lapsuuden umpimieliseen koruttomuuteen, sekä pukeutumisessa että elämässä ylipäätään. La Manchasta on kotoisin myös Don Quijote, Cervantesin tuulimyllytaistelija. Jonkinlaisia esitaistelijoita he kumpikin kai ovat realismia paetessaan. hyvänä naisten kuvaajana, mutta kirjaa lukiessa kummastuttaa se, miten lähes jokaisessa elokuvassa nainen raiskataan ja raiskaus toimii jollain tavalla naista elähdyttävänä. Puhu hänelle -elokuvassa (2002) nainen herää koomasta, varhaisemmassa työssä Sido minut! Ota minut! (1990) väkivaltainen vapauden riisto johtaa onnelliseen avioliittoon. Vahvojen naisten ongelmat pyörivät miesten ympärillä eikä kukaan naisista elä varsinaisesti itsenäisesti. Almodóvar luo elokuvissaan maailman, jossa säännöt ovat vinksallaan. Ohjaajan taitavuudesta kertoo se, että hän onnistuu viekoittelemaan katsojan elokuviensa maailmaan niin totaalisesti, että hänen vinksahtaneet perversionsa hyväksyy, vaikka olisikin verenhimoinen feministi. Almodóvar kuvaa parhaiten itse omien elokuviensa perustarinaa kommentoidessaan John Cassavetesin elokuvaa Ensi-ilta (1977). "Siinä oli kaikki ne elementit, joista elokuvissa ja tarinoissa pidän: näyttelijätär, näytelmä, suhde ohjaajan kanssa, rakastaja, joka on näyttelijä, ja pohjattomasti tuskaa."
A L M O D Ó VA R I A P I D E TÄ Ä N
MAALAISSERKKU. Pedro Almodovar löysi Madridista lapsena kaipaamansa värit ja tunteet. Tosielämässä Alcalá- ja Gran Via -katujen risteys näyttää arkisemmalta kuin ohjaajan mielikuvituksessa.
Hannele Huhtala Frédéric Strauss: Almodóvar on Almodóvar. Like 2008. 379 s.
Kuvakollaasi: Mirkka Hietanen & Hannele Huhtala
valkokangas
Musiikillisia retkiä
Harvoin musiikin voimaa on esitetty yhtä konkreettisesti kuin Mika Kaurismäen uudessa Sonic Mirrorissa. Dokumentin keskiössä on rumpali Billy Cobham. Hän osallistuu Sveitsissä autististen potilaiden asuntolassa järjestettyyn musiikkiterapiaan. Sen avulla on saatu Alepassakin kajalit silmillä. (JT) Mika Kaurismäki: Sonic Mirror. Elokuvissa nyt. laiset torpattuaan jatkoi uraansa veli venäläisen kurittamisella. Rautamiehen siirtyessä valkokankaalle post 9/11 -maailmassa on tarinan kulku pysynyt pääpiirteittäin samana, mutta vihulaisiksi on päivitetty äkäiset muslimit ja asekauppiaat. Iron Manin esittämät pelot kuvaavatkin enemmänkin kansallisia päähänpinttymiä ja traumoja kuin todellisia ulkopuolisia uhkia. (JT) Jon Favreau: Iron Man. Elokuvissa nyt.
jari tamminen & tuomas rantanen
Pelkoja päin
Suomalaiset toimintaelokuvat ovat järjestään vaivaannuttavan kömpelöitä elleivät ne mahdollisesti käsittele talvi- tai jatkosotaa. Suomalaiseen kulttuuriin ei kuulu jatkuva lähimmäisenpelko. Yhdysvaltalaiseen kulttuuriin naapurin, naapurimaiden ja hieman kaukaisempienkin kavereiden pelko liittyy keskeisesti. Ehkä se selittää Hollywood-actionin suuren määrän, peilaavathan elokuvat yhteiskuntaa joka ne synnyttää. Tuore Iron Man -elokuva kuvastaa hyvin pelkojen kohteen näennäistä vaihtumista. Rautamiehen synty Tales of Suspence -sarjakuvalehden sivuilla 1960-luvulla liittyi keskeisesti punaiseen vaaraan. Vietnamilaiset vangitsivat sankarin, joka sitten vietnami-
Saatanalliset säkeet
Suomessa metsäkeskustelu on yhä tabu. Tabu on myös saamelaiselta alkuperäiskansalta riistetyt oikeudet ikimuistoisten elinympäristöjensä metsien käyttöön. Viime vuonna valmistunut Hannu Hyvösen Inarin Nellimin hakkuita ja niitä koskevia metsäkiistoja käsittelevä dokumentti ei ole kelvannut Suomessa televisiokanaville. Ulkomaiden festivaaleja se kiertää sitäkin ahkerammin. Hyvönen asettelee kameran eteen metsäkiistan osapuolet Metsähallituksen virkailijoista metsureihin, poroisäntiin ja luonnonsuojelijoihin. Hyvönen ei peittele omaa osallisuuttaan samalla barrikadilla porotaloutta harjoittavan alkuperäiskansan ja ikimetsien luontoarvoja puolustavien luonnonsuojelijoiden rintamassa. Asetelman vinouden keskellä jyrkkä puolueettomuus olisikin vähemmän informatiivista ja jopa vähemmän objektiivista. Ylä-Lapissa palkkansa vahvasti koneistetusta metsätaloudesta saa vain pieni osa verrattuna niihin, joiden leipä lohkeaa porotaloudesta tai matkailusta. Kiistahakkuut kohdistuvat juuri niihin metsiin, jotka ovat erityisen tärkeitä sekä porojen talvilaiduntamisen että matkailun suhteen tärkeiden luonto- ja maisema-arvojen kannalta. Vuosikausia näitä järeitä luonnonmetsiä on hakattu esimerkiksi rautateille ratapölkyiksi ja kaadettu surullisen kuuluisan Kemijärven sellutehtaan Moolokin kitaan. Kun paikalliset poroisännät tekivät YK:lle
kontakti potilaisiin, joiden kanssa kommunikointi on aikaisemmin ollut vaikeaa tai mahdotonta. Musiikin leikatessa kielimuurin yli pintaan nousee ihmisyys. Elokuvan toinen opetus voisi olla, että musiikki pitää elää ennen kuin sitä voi soittaa. Yli kuusikymppinen veteraanirumpali menee Brasiliaan oppiakseen eteläisen pallonpuoliskon rytmejä ja opettelee niitä paikallisten nuorten kanssa. Tämä musiikin elämisen filosofia antaa mahdollisuuden tulkita aivan uudella tavalla hivenen hassuja tukkahevareita, jotka käyvät lähi-
kantelun siitä kuinka Suomen valtio ja metsäyhtiöt tuhoavat alkuperäiskansan luontaistalouden, Metsähallitus keskeytti hakkuut hetkeksi ja isot metsäyhtiöt keiltäytyivät ostamasta puuta alueelta. Vuonna 2007 hakkuita jatkettiin kun paikallinen lämpöyhtiö suostui ostamaan kiista-alueiden puuta. Nyt arvometsien arvokasta materiaalia haaskataan polttokattiloissa. Vihaksi pistää tämä lyhyttähtäiminen tuhotalous ja sen valtiovallalta saama suojelus. Hyvösen dokumentissa ei ole mitään vikaa. Se pamfletoi olosuhteisiin nähden maltillisesti ja tuo paljon uutta näkökulmaa suomalaiseen metsäkeskusteluun. Se pitäisi näyttää parhaaseen katseluaikaan televisiosta ja järjestää perään laaja asiantuntijakeskustelu siitä, kuinka Suomi hoitaisi asian oikeudenmukaisesti ja kestävällä tavalla. Jos mitään ei tehdä, menetetään niin ympäristö kuin työpaikatkin. (TR) Hannu Hyvönen: Viimeinen joiku Saamenmaan metsissä? Esityksiä toukokuussa muun muassa Hazel Wolf Environmental Film -festivaaleilla 1.4.5. Seattlessa ja Green Film -festivaaleilla Soulissa. Elokuva on kutsuttu myös alkuperäiskansojen filmifestivaaleille Nepaliin 4.7.6. Yhteenveto esityksistä sekä myynti- ja lataustiedot: www.elonmerkki.net.
voima 04 / 2008
49
Digitilaa kaupungissa
suomalaisille lupauksilla sivistystä ja osallistumista lisäävästä media-avaruudesta. Toistaiseksi sen kautta on syntynyt lähinnä maksullisia viihdekanavia. Nyt niiden haastajaksi on ilmestynyt kaupunkitelevisiohanke m2hz. Kanavan kevään ohjelmia ovat muun muassa uussuomalaisten voimin kaikille suomalaisille koottava Baabel, mediataiteilijoiden Mediaraati ja Maan ystävien Ilmastopaneeli. m2hz:n takana on vuonna 2000 perustettu järjestö m-cult. Sen toiminnanjohtaja Minna Tarkka näkee kanavan fyysisen kaupunkitilan jatkeena. "Kanavan materiaalina ovat erityisesti erilaiset pientoimijoiden tuottamat sisällöt. Ideana on avoin ohjelmaympäristö, josta olemme sulkeneet pois vain väkivallan ja erilaisen hyväksikäytön." Mutta entä jos vapaa tila täyttyykin sillä, että poliitikot propagoivat itseään ja mainostoimistot tuottavat mukaohjelmia, joiden todellinen tarkoitus on vain myydä lenkkareita tai operaattoripalveluita? "En usko että tällaista riskiä juurikaan on. Perusidea on se, että sisällöntuotannon täytyy tapahtua enemmän "bottom up" kuin "top down". Kun sisältö tulee ruohonjuuritasolta, on selvää, että kaikki ohjelmat eivät ole kaikkien mieleen."
D
IGITELEVISIO MY Y TIIN
Tallennus- ja lähetystekniikan halpenemisen pitäisi synnyttää pienellä pääomalla ohjelmaa tuottavia kanavatahoja. Suomalaista digiverkkoa kuitenkin hallitsee YLE:stä ulkomaalaisille omistajille yksityistetty Digita Oy. Minna Tarkka nimeää amsterdamilaisen Salto-kaapelikanavan yhdeksi m2hz:n esikuvista. Sen perusrahoitus tulee kunnalta, mutta ohjelmantekijöillä on omia sponsoreita ja mainostajia. "Suomessa on pakko toimia digiverkossa, jossa yleishyödyllisille hankkeille ei helposti löydy tilaa kaupallisesti hinnoitelluilta digi-taajuuksilta. Siksi liikenne- ja viestintäministeriön tulisi varata lähetystaajuuksia myös tällaisille paikallisille yhteisötelevisiohankkeille." Eikö ole vaarana, että kansalaisosallistumisen tukivaroin lanseerattu kanava kääntyy kaupalliseksi? Kuka valvoo journalistista linjaa? "Kaikki hallinnolliset ratkaisut riippuvat nyt siitä, miten tämä lähtee käytännössä käyntiin."
Tuomas Rantanen M2HZ-kanava on nähtävissä www. m2hz.net-verkkosivuilla, Welhon kaapelissa DINA-kanavalla sekä mobiilipalveluissa. Uutta ohjelmaa lähetetään keskiviikkoisin klo 18 & uusintana sunnuntaisin klo 15.
Kid t sta vai ei
V
E S I V A N H I N V O I T E H I S TA ,
sillä voidellaan kielten kantoja kuulusteluissa ympäri maailmaa. Amnesty International jatkaa kampanjaansa "laajennettuja kuulusteluja" vastaan uudella The Stuff of Life -lyhytfilmillä. Filmi kuvaa waterboarding-nimellä kulkevaa vesikidutusta, josta puhutaan ja kirjoitetaan paljon, mutta josta ei juurikaan kuvia näy. Lyhkärin kuvauksissa näyttelijä sidottiin makaamaan laudanpätkän päälle ja hänen suuhunsa kaadettiin vettä aivan kuin kuulusteltaville tehdään. Katsojan tehtäväksi jää "kidutuksen" määrit-
WOMEN ON THE ROAD
tely. Raskauttava todiste on se, että menetelmä oli jo Espanjan inkvisition hyväksi havaitsema. jari tamminen
toukokuusta elokuuhun
www.unsubscribe-me.org
VOIMAN TV-LIITE
Ranskalainen kaksiosainen dokumentti kerii kesäkuun 1967 Lähi-idän sotatapahtumien kautta mitä seurasi ja yhä vieläkin seuraa siitä, kun toisen maailman sodan voittajavaltioiden johdolla toukokuun seitsemäntenä päivänä 60 vuotta sitten perustetun Israelin valtion rakentamisessa ei koskaan otettu asianmukaisesti huomioon sitä, että alueella asui jo ennestään ihmisiä. 7.5. ja 14.5. YLE TV1: Kuuden päivän sota Australialainen kvasirohkea viihteellinen draamasarja esittää meille vailla ironian häivääkään, kuinka tavallisessa bordellissa voi olla töissä aivan kuin missä tahansa porvarillisessa työpaikassa ja kuinka samalla voi kantaa aidon keskiluokkaista huolta kodin ja lasten ohella myös asiakkaiden hyvinvoinnista ja omasta urakehityksestä alalla, mikä kaikki herättää kysymyksen siitä, mitä ihmettä meille yritetään tämän moskan kautta viestiä. Sunnuntaisin MTV3: Rakkauden ammattilaiset Ruotsalaisen mestariohjaaja Jan Troellin Vilhelm Mobergin romaaneihin perustuvissa hienoissa siirtolaiselokuvissa seurataan köyhien maajussien pitkää ja kivistä taivalta 1800-luvun Smålandista unelmien Amerikkaan tavalla, joka selvittää laajemminkin skandinaavisen mielenlaadun muotoutumista aikakaudella, jolloin ei meillä eikä kyllä Amerikallakaan mennyt niin hyvin miltä nyt saattaa näyttää. 10.5. ja 17.5. FST5: Maastamuuttajat (Ruotsi, 1971) ja Raivaajat (Ruotsi 1972).
Tuomas Rantanen
AULI MANTILAN NEITOPERHO 9.5. & 17.5.2008
ELOKUVATEATTERI ORION
Eerikinkatu 15, 00100 Helsinki, puh. 09-615 40 201
kummijärjestöt
voima 04 / 2008
51
Kiitos & anteeks
Kummilapsijärjestöjen hyväntekijöillä on erikoisia ajatuksia auttamisesta.
keskustella siitä omistamastani afrikkalaislapsesta." Huono alku puhelulle. Kummilapsitoiminta on kehitysyhteistyötä kummallisimmillaan. Sen takana on joukko kiistattomia hyveitä: vilpitön halu auttaa, into tutustua vieraisiin kulttuureihin, rakkaus ruohonjuuritason yhteisötyöhön. Ja jotenkin se johtaa sekopäisiin tilanteisiin. Kummijärjestöjen työntekijät kertovat huimia juttuja. On kodinelektroniikkaa, jota lähetetään Suomesta sähköttömiin kyliin. On likaisia setiä, jotka valitsevat kummilapsekseen nätin lukiolaistytön ja ilmestyvät yllätysvierailulle. On kummivanhempia, jotka uskovat ostaneensa oikeuden käskeä lasta valitsemiensa harrastusten ja opintojen pariin. On lukemattomia tyyriitä lahjoja, jotka herättävät tuhoisaa kateutta vastaanottajan ystäväpiirissä. "Joskus kummivanhemmat eivät tajua, miten erilaista elämä on
HALUAISIN
siellä", Plan Suomi Säätiön viestintäpäällikkö Marja-Leena Suvanto pohtii.
K U M M I T O I M I N TA O N erinomainen tapa kerätä yksityisiä lahjoituksia. Henkilökohtainen kontakti kohdemaan lapseen hellittää kummasti lahjoittajien kukkaronnyörejä. Kummit kehuvat saavansa suhteesta vähintään yhtä paljon kuin avun vastaanottaja: kummiyhteys tuntuu oikealta ystävyydeltä, kansainvälisyyskasvatukseltakin. Kahden vieraan ihmisen välisessä avustussuhteessa on silti hurjan draaman ainekset. On elämänsisältöä hakevia kummeja, jotka tuppautuvat kiusaantuneen lapsen elämään. On lapsia, joiden mielikuvituksessa kaukomailla asuvat ventovieraat auttajat paisuvat pelastajiksi. Antajille myydään hyvää omaatuntoa ja kiitollisuutta niin kai kaikessa hyväntekeväisyydessä. Apuun ja kiitollisuuteen perustuva suhde vieraiden ihmisten välillä on kuitenkin outo ja intiimi ja täynnä ihonväriin, sosiaaliluokkaan ja sukupuoleen liittyviä rankkoja odotuksia. Tarinoista päätellen auttajien on usein vaikea ymmärtää oman roolinsa rajoja.
kaa joku tanssi!" Tanssikäskyn saaneet koululaiset olivat raivoissaan. Moni erosi akuutista rahapulasta huolimatta kummiohjelmasta. "Se oli vapauttavinta, mitä olen ikinä saanut tässä työpaikassa tehdä", yhdysvaltalaisen järjestön paikallinen kummikoordinaattori sanoi postitettuaan kummilasten erokirjeet. kummijärjestöt vakuuttavat, että täkäläiset kummit eivät pääse kohteisiin riehumaan kuin intiaanitanssia vaatinut jenkki. Osa selittää asiaa hyväntekeväisyyskulttuurilla ja silkalla kehtaamisella: suomalaiset eivät tee numeroa auttamisestaan. Järjestöt ovat myös ryhdistäneet ja yhtenäistäneet eettisiä ohjeitaan. Kaikki tähän juttuun haastatellut järjestöt ovat allekirjoittaneet suomalaisten kummijärjestöjen yhteisen ohjeiston, jolla pyritään estämään muun muassa eriarvoisuuden syntymistä kummikohteessa. Samalla yhä harvempi järjestö suuntaa avun suoraan yksittäisille lapsille; rahat kulutetaan tavallisesti koko yhteisöä koskettaviin hankkeisiin. Lapsikontakti on ainoastaan markkinointikikka ja parempi niin.
SUOMALAISET
Mirkka Hietanen
"Intiaaneja", huudahti muuan kummi haltioissaan törmättyään yllätyskäynnille guatemalalaiseen kouluun, ja heilutti dollarin seteliä. "Tanssi-
Hanna Nikkanen
Ketä tuetaan?
Aina yhteisöä, ei yksittäistä lasta.
Mihin tuki käytetään?
Yhteisön ja järjestön yhdessä valitsemiin asioihin. Tukikohteet liittyvät muun muassa terveyteen, infrastruktuuriin, toimeentuloon ja koulutukseen.
Mitä kummivanhem- Miten valvotaan? mat saavat?
Käydä kirjeenvaihtoa lapsen kanssa, jos haluavat. Kirjeitä, kuvia tai piirustuksia vaihdetaan yleensä 24 kertaa vuodessa. Kummeille lähetetään myös kummilehti ja raportteja yhteisön asioiden edistymisestä. Isoja paketteja ei saa lähettää, ettei syntyisi kateutta. Kummivanhempia kehotetaan lähettämään pieniä lahjoja: kiiltokuvia, kyniä, hiussolkia. Vierailuja vartioidaan, eivätkä aikuinen ja lapsi saa viettää aikaa kahdestaan. Kirjeet kulkevat Planin postiketjun kautta, jossa ne luetaan ja tarvittaessa käännetään.
Mitä maksaa?
300 e / vuosi.
Plan Su Säätiö omi
Yksittäisiä kummilapsia, lapsiryhmiä ja yhteisöhankkeita. Painopiste on ollut yksittäisten lasten tukemisessa, mutta se on siirtymässä ryhmien ja yhteisön tukeen.
Pääosin koulutuskuluihin, tarpeen mukaan myös elinkustannusten kattamiseen; esimerkiksi Etiopian aidsorpo-ohjelmassa katetaan myös lasten ruoka- ja terveydenhoitokolut. Myös vapaa-ajanohjausta tuetaan.
Kummilapsen tai lapsiryhmän kuvan, kohde-esittelyn ja kaksi kummikirjettä vuodessa. Yhteisöhankkeiden kummit saavat kuvia ja raportteja projektin etenemisestä.
Kummeja kehotetaan muistamaan mieluummin koko lapsiryhmää kuin yksittäistä lasta. Pakettien lähettämistä säädellään muutenkin, ja paikallinen kummiyhdyshenkilö valvoo kaikkea toimintaa paikan päällä.
Yleensä 240300 e / vuosi.
lähetysse
ura
Aina yhteisöä, ei yksittäistä lasta.
Muun muassa lasten terveyteen, ravitsemukseen ja koulunkäyntiin, yhteisön terveysvalistukseen, vesiprojekteihin sekä maanviljelyn ja elinkeinojen tukemiseen.
Kuvan ja halutessaan käydä kirjeenvaihtoa.
Kummit eivät saa lapsen kotiosoitetta, vaan kirjeenvaihto tapahtuu järjestön kautta ja kirjeet luetaan. Asiakaspalvelu selvittää, jos kummin tarkoitusperät tuntuvat epäilyttäviltä. Kummit sitoutuvat noudattamaan järjestön lastensuojeluohjeita.
300540 e / vuosi.
world visi
200330 e / vuosi riippuen lapsen koulutasosta.
on
Yksittäisiä paikallisen lastensuojelun piirissä olevia lapsia Nakurun kaupungissa Keniassa.
Koulupukuihin, -kirjoihin ja -maksuihin, terveydenhuoltoon ja ruokaan. kei Yhteisöä tuetaan erillisten hankkeiautta. den kautta.
Valokuvia, kirjeitä ja piirustuksia. Kummitapaamisia järjestetään kahdesti vuodessa eri paikkakunnilla Suomessa, kummimatkoja Nakuruun taas joka toinen vuosi.
Lahjojen antamista yksittäiselle lapselle rajoitetaan, jotta ne eivät synnyttäisi kateutta. Omatoimisten vierailujen järjestelyt on hoidettava yhdessä paikallisen järjestön kautta. Kirjeenvaihtoa valvotaan lastensuojelullisista syistä. Kummien on sitouduttava ohjeistoon, joka säätelee muun muassa lasten yksityisyyden suojaa.
nakuru lapset n
Alkaen 240 e / vuosi.
Tavallisesti yhteisöä, ei yksittäistä lasta. Käytännöt riippuvat paikallisesta kumppanijärjestöstä, mutta käytännössä kummituki ohjataan kaikkien kummiohjelmassa mukana olevien lasten tai perheiden hyväksi.
Eri kohteissa eri asioihin, pääsääntöisesti koulutukseen sekä peruspalveluiden tukemiseen ja yrittäjien pienlainoihin. Lasten tai heidän vanhempiensa odotetaan olevan aktiivisia kummirahoin tuetuissa yhteisöa. hankkeissa.
Postia kaksi kertaa vuodessa. Nimikkokummilasta tukevat kummit saavat kirjeen ja kuvan lapselta, projektikummit saavat kuulumisia koko ohje jelmasta.
Puskurirahastoilla varmistetaan, etteivät kummin maksuhäiriöt uhkaa kummilapsen mukanaoloa. Lasten suojelemiseksi yhteydenpito tapahtuu paikallisen järjestön valvonnassa. Suoria osoitetietoja ei anneta edes lapsen koulun päätyttyä. Interpedian edustajat vierailevat säännöllisesti kaikissa kummikohteissa ja valvovat myös yhteistyöjärjestöjen taloudenpitoa.
interpedia
52 voima 04 / 2008
Voi pyhä lehmä!
Vai autonrenkaitten tyhjennystä, ja maailma pelastuu! Heh, ei enää kapeampaa ajatusmaailmaa löydy? Entä jos se auton omistaja tarvii autoa hädän hetkellä, eikä pääsekkään liikkeelle, joku kuolee, kuka kantaa vastuun? Olisiko muita typeriä ideoita. Pete kan professorit ette olekkaan osanneet hommaa oikein tai olette tulleet häirityksi ja homma siis tyritty, josta seurauksena esim. vaimoni ajaa rekkani alle joka ADR-kuormassa. Noh ei siinä mitään, loppuupahan raskas työ omalta osaltani ja alkaa pitkä yö... Ei haittaa itseäni sen jälkeen. Uskon että entinen luokkakaverini lukioajoilta, valtionsyyttäjä Mika Illman mielellään tutkii tätä asiaa pidemmälle, ja toivon syvästi myös niin. Tammisen Jarille... häpeän isoisän ratkaisua vaihtaa nimensä täksi ja harkitsen alan vaihtoa jo tämän perusteella. Kukas sitten Jarillekkaan paskapapereita kauppaan tuo tai vedenpuhdistuslaitokselle kemikaaleja? Terveisin mitta se on työläiselläkin.
Mika Tamminen Turku
posti
3.5. järjestettävää hamppumarssia? Ajatuskin "suuresta kannabisnumerosta" Voiman jakelupisteissä saa ainakin minulle hymyn huulille. Kannabiksen vaarattomuudesta kun löytyy niin paljon oikeasti varteenotettavia todisteita, että näiden faktojen saaminen myös tuulipukukansan tietouteen olisi vain hyväksi. Onnittelut muuten ihan loistavasta lehdestänne, arki olisi paljon harmaampaa ilman teitä. Nikolai
Voima olkoon kanssamme, mutta...
Hämmennyn lehden uudesta (?) linjasta, johon näyttäisi kuuluvan "taiteilija" Teemu Mäen toimiminen kolumnistina. Mitä häh, voisi fiksumpi kysyä; Mäki on parhaimmillaankin käsittääkseni eläinrääkkääjä, ja viimeksi kun tarkistin, se ei ole taidetta. Miksi näinkin fiksun lehden toimitus kokee haluavansa tulla nähdyksi moisen sakan seurassa..? Tai ehkä kyseessä onkin joku toinen Mäki, joku saman niminen ja näköinen, mutta vähemmän kuvottava (pliis)? Sini
Lämmin kiitos
Olen autistin äiti eli luen autismia käsittelevät artikkelit poikkeuksellisen kriittisesti. Veeti Nevalaisesta kirjoitettu juttu oli hieno! Neurotyyppinen ei voi koskaan täysin ymmärtää, miten autisti ajattelee, mutta tässä artikkelissa toimittaja oli päässyt hyvin lähelle. Lämmin kiitos tekstistä, jonka kaltaisia toivoisin lisää. Sanna
Tervehdys
Olen Voima-lehden tilaaja. Lehtenne on helvetin hyvä! Ilkka
Jari Tammiselle
Tuo teidän "rengaspuhkomisohjeenne"!!!? Siinä täyttyy kriteerit kiihottamista kansakuntaa vastaan erityisesti, jos liikenteessä teidän takia tapahtuu esim. onnettomuus, vaikka nyt suuronnettomuus syystä. että hevosiaan citymaasturilla hinaava vaimoni ei huomaakkaan renkaitten tyhjentymistä tai te tekni-
Aspergerin syndrooma on erilainen
Olisi ollut mukavaa, jos Veetistä olisi kirjoitettu enemmän sävyyn "erikoinen tyyppi" kuin "asperger-henkilö". Minulla on AS, ja niin myös lukuisilla ystävilläni eikä kenelläkään meistä ole lähelläkään noin vaikeita oireita (kuten ettei voisi mennä pankkiin miettimättä asiaa kuukautta). Tuossa on mahdollisesti
Suuri kannabisnumero?
Nyt kun kaikki suuret valtakunnalliset lehdet alkavat julkaisemaan jokakeväisiä propagandapläjäyksiä kannabiksen vaaroista yhteiskunnalle sekä kansalaisille, tahtoisin tiedustella olisiko seuraavassa Voimassa mahdollista nähdä juttu jossa käsiteltäisiin esimerkiksi
Osta hyvä fillari!
Suomen armeijan vankka miestenpyörä takaa timmit pohkeet. Tyylikäs.
Myynnissä: Horisontti Team ry:n pyöräpajalla, Vellikellontie 4 (Malminkartano), Helsinki, p. 0440-999 503.
Voima-makuupussit
130 ¤ 22
Aseet auroiksi!
Armeijan vanhat, kaasunaamarilaukut voima-painatuksella. Huipputekniikka: sekä olkaettä vyötäröhihnat!
Vietnamilaisten yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Paino vain 140 g. Kyläilyyn ja retkille, korvaa lakanat retkeilymajassa. Rosebudin kirjakaupoista tai suoraan toimituksesta, tilaukset@voima.fi
19
TUOTE SUUREN KYSYNNÄN VUOKSI TILAPÄISESTI LOPPU, UUSI ERÄ SAAPUU TOUKOKUUN KULUESSA
Nyt saatavilla myös kansainvälisesti arvostetun Le Monde Diplomatiquen suomenkielinen editio. Kuudes Diplopokkari ilmestyy toukokuussa, tänä vuonna julkaistaan neljä pokkaria. Tilaukset: www. mondediplo.fi
voima 04/ 2008
53
kyse jostakin muusta kuin AS-oireesta, paniikkihäiriöstä tms. Aspergerin syndroomasta tiedetään valitettavasti todella vähän, ja Voiman kirjoittama artikkeli antaa erittäin vääristyneen kuvan tästä monimuotoisesta oireyhtymästä. Itse olen töissä, seurustelen, teen taidetta, kävelylenkkejä, harrastan tanssia ja baareissa istuskelua kavereiden kanssa. AS näkyy minussa lähinnä aistiyliherkkyytenä, ylisiisteytenä sekä herkkyytenä stressille. Meitä ns. normaalia elämää viettäviä AS-henkilöitä on paljon, eikä kukaan tiedä meistä mitään. Voima olisikin voinut tehdä artikkeliin pienen palstan muistakin AS-henkilöistä, tai siitä miten oireet yleensä vaihtelevat ja eri ihmisissä näkyvät. Esim. bussissa matkustaessa useimmista AS-ihmisistä on inhottavaa, jos vieraat ihmiset koskevat heitä ohimennen hipoen. Säpsähdysreaktioita jäädään ihmettelemään, koska aistiyliherkkyydestä ei tiedetä mitään. Veetin tarina on ennen kaikkea ihmisen tarina, ei AS-henkilön hän ei edusta tätä kirjavaa joukkoa, ja esim. hänen seksuaalisuudessaan kohtaamansa ongelmat eivät millään tavalla liity AS-oireyhtymään. Juulia
teessä on kysymys (Voima 03/2008). Aspergerin syndroomasta tullee vakavasti otettava sairaus, jos/kun siihen löydetään sopiva hoitomuoto. Sitä ennen "sairaudesta" on hankala hyötyä rahallisesti. Ilari Imppola
Pakkopullaa nutalla
Thank-yous nuorisotalojen ala- ja yläasteikäisten leipomisartikkelista! Se kun on nuorisolautakunnan poliittinen ohjelma. Helsingin 1018-vuotiaiden nutaohjelma: pakkopullaa... Oranssin ja valtaajaporukoiden autonomia/sosiaalikeskus on oma ideologia, joten miksi nämä porukat haluavat sekaantua alaikäisten ohjelmiin? Eikö yli 18-vuotias jo halua irtaantua nuta-linjauksista? Kuinkahan monella Oranssin jäsenellä on se pakollinen nuta-jässäri? Helsingin kaupunki aina maksaa Oranssin viulut, joten Vantaa ja Helsinki voisivat ottaa Vernissan takaisin kansalaisaktiiveille tyypeille. Sylvi M.
Kiitos
Lämmin kiitos Viimeiset torpparit -artikkelista. Se oli vuoden paras ja tärkein lehtijuttu. Sami H.
Miten kävi vegaanin?
Voimassa oli melkein vuosi sitten lyhennelmä kantelusta oikeusasiamiehelle liittyen Hämeenlinnan vankilan naistenosastolla tapahtuneeseen vegaanin kohteluun. Mitenköhän tällekin asialle loppujen lopuksi kävi? Tuli vaan mieleen, kun uusimmassa numerossa oli aiemmin haastateltujen tyyppien jatkoseurantaa. Tästäkin jutusta olisi samalla tavalla kiva tietää, että mitä oikeusasiamies lopulta teki. Kiitos hienosta lehdestä! Tomi
Tiibet on Kiinassa
Voima-lehdessä 03/2008 kirjoitettiin tuntematta historiaa maantieteestä. Tiibet on kuulunut Kiinaan ainakin yli 200 viimeistä vuotta. Imperialistiset valtiot kuten Englanti ja Japani ryöstivät sen väliaikaisesti. Ehdotan tässä että hirviö USA ja sen liittolaiset, mukaanlukien muuan Finlandia, suljetaan olympialiikkeestä, vaikkakin on huomattava, että nykyinen liike toimii dopingammattiurheilun liikkeenä. Tämä on totta
Toimitus vastaa
Oikeusasiamies ei ole vielä käsitellyt vegaanin asiaa. Hänen saamansa tiedon mukaan voi kestää vuoden tai kauemmin ennen kuin asiaan saadaan päätös.
Veeti ja sairaus
Hanna Nikkanen on nerokkaan alitajuisesti oivaltanut, mistä sairauskäsit-
TILAA VOIMA, SAAT
METI -sarjakuvakirjan
kaupan päälle
(ovh. 19,95)
Meti on Aapo Rapin Meeri-mummonsa kertomusten pohjalta luoma sarjakuvahahmo, joka seikkaili Voiman sivuilla vuosina 20042006. Pidetty ja kehuttu.
Nelivärisessä teoksessa on 64 sivua. Arktinen Banaani, 2008.
Reilun kaupan T-paidat naisille ja miehille, "kraft" tai "fuerza" -tekstillä. Koot: Naiset XS - XL Miehet S - XL (Napakat mallit). Toistaiseksi vain Voima-lehden vanhoille ja uusille tilaajille.
Tilaa
Tilaan Voima-lehden vuosikerran (10 numeroa) 33,64 ¤, saan kaupan päälle uuden Meti-sarjakuva-albumin!!! Tilaan erikseen meti-albumin hintaan 17 euroa. Tilaan seuraavia voima-tuotteita
Tilaukset myös tilaukset@voima.fi, (09) 7744 3120. Hinnat sisältävät postitus- ja käsittelykulut Noudettuna toimistolta (Hämeentie 48, Helsinki) ilman postituskuluja
Tilaajan nimi: Postiosoite: Postinumero: Allekirjoitus:
Sähköposti: Puhelin: Postitoimipaikka:
54 voima 04/2008
Elmerin asialla
L M E R I A D O P T O I T I I N Suomeen Nigeriasta puolitoistavuotiaana. Hänen äitinsä on kehitysvammainen eikä pystynyt huolehtimaan pojastaan. Elmeri muutti Suomeen äidin enon Paul Abbeyn ja hänen vaimonsa Reena Laukkanen-Abbeyn luokse Eeron, Aarren ja Auran pikkuveljeksi. Adoptio oli pitkä prosessi, jonka läpivieminen kesti puolitoista vuotta ja toisaalta hyvä näin; raskaahkon järjestelmän taustalla on lapsikaupan estäminen. Lapseksiottamista mutkisti se, että Suomella ei ole Elmerin syntymämaan Nigerian kanssa sopimusta adoptioista, joten lapseksiottamista ei voitu tehdä Suomeen lapsia välittävän adoptiojärjestön kautta. Adoptointi on tällaisessa tapauksessa mahdollista sukulaisuussuhteen perusteella, adoptioneuvonnan läpikäymisen jälkeen, lapseksiottamislautakunnan luvalla ja hovioikeuden vahvistettua ulkomailla tapahtuneen adoption. Kaikki ehdot täyttyivät, lupa saatiin ja Elmeri on nyt Suomen kansalainen. Loppu hyvin, kaikki hyvin? Valitettavasti ei. Kela kieltäytyy maksamasta Elmerin ottoäidille kaikille muille suomalaisille kuuluvia vanhempainetuuksia. Kelan lakijaosto antaa syyksi, että Elmeriä ei adoptoitu Kelan hyväksymän adoptiotoimiston kautta.
E
Perheelle päätös tuli kuin isku vasten kasvoja. "Tuntuu ihan käsittämättömältä, että olemme Suomen kansalaisia ilman kansalaisoikeuksia", Reena Laukkanen-Abbey harmittelee. Jorma Huuhtanen kieltäytyy kommentoimasta, miten voi olla mahdollista, että toiset suomalaiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Hän tosin valittelee tapahtunutta ja muistuttaa, että Kelaa sitoo etuuslainsäädäntö. Huuhtasta ei kiinnosta, että Laukkanen-Abbeyn perhe on toiminut lain mukaan, vaan kannustaa omaan aktiivisuuteen vääryyden korjaamiseksi. Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) arvioi, että Kelan virkamies on selvästikin käyttänyt vapauttaan tulkita monimutkaista lakia, mutta painottaa ettei ota kantaa yksittäiseen keskeneräiseen tapaukseen. Brax toteaa kyllä yleisellä tasolla että "epäselviä normeja tulkittaessa pitää aina tulkita perusoikeusmyönteisellä tavalla. Tämä opetetaan jo peruskurssilla jokaiselle juristille". Oikeusministeri kehottaa kääntymään Kelaan liittyvissä asioissa peruspalveluministeri Paula Risikon (kok.) puoleen. Ministeri Risikon luulisi ottoäitinä olevan tietoinen ulkomailta lapsen adoptoineen perheen arkeen liittyvistä haasteista. Risikolta heruu perheelle sympatiaa, mutta hänK E L A N P Ä Ä J O H TA J A
livaltaisesti", Reena Laukkanen-Abbey ihmettelee. Mielivaltaisiin tulkintoihin löytyy jonkinlainen selitys anonyymiksi jättäytyvän Kelan virkailijan vinkatessa, että valtiohan se säästää aina kun vain voi. Kirstunvartijan roolin tuoma katteeton ylimielisyys selittynee osaksi sillä, että vastuuta ei oikeasti tarvitse tehdyistä päätöksistä kantaa. miten vähäeleisesti demokraattiset instituutiot saadaan polvilleen anonyymin byrokratian edessä. Kela saa perustuslain näyttämään balladilta ja oikeuslaitoksen nivelreumaiselta kurtunsoittajalta. Nyt kun Kela on suoltanut päätöksensä ulos, se voi itseriittoisana organisaationa kätevästi hukuttaa kaikki omituisten päätöstensä oikaisuyritykset kuukausien tai jopa vuosien muutoshakuprosesseihin. Jotain tumpeloinnin laajuudesta kertoo se, että Kelan muutoksenhakulautakunnalla on tällä hetkellä 26 000 oikaisupyyntöä jonossa. Ehkä olisi aika päivittää Kelan slogania: "Elämässä mukana, muutoksissa tukena... jos hotsittaa." Katsotaan, kuinka tässä ottelussa käy Elmeri 1 v 10 kk vastaan Systeemi. Kela on ilmoittanut palaavansa asiaan joskus vuoden 2009 puolella.
E L M E R I N TA P A U S O S O I T TA A ,
Klaus Welp
kin kertoo olevansa jäävi ottamaan kantaa yksittäiseen tapaukseen. Tosin peruspalveluministeri myöntää, että "saamani tiedon mukaan Kelan toimistoissa on voinut olla eriäviä tulkintoja tuen myöntämisessä".
Myötätunto, niin molemmin puolin mieltälämmittävä asia kuin se onkin, ei helpota perheen arkea. "Miten voi olla mahdollista, että sosiaali- ja terveysministeriön alainen Kela voi tehdä päätöksiä täysin mie-
Veli koskinen
Z ON NYT VOLTTI!
Ranskan kulttuurikesk us järjestää 40-vuotisjuhliensa kunn iaksi suuren elokuvajuhlan Helsing in Bio Rexissä. Yli vuorokauden ajan ranskalaisia filmejä klassikoista uu tuuksiin! Tervetuloa!
v
16.05.-17.05.2008 biorex
1 / NÄYTÖS
Lisätiedot MySpace.c
om/cinema24h
Fullsteam Records esittää:
Magic Recoveries
(CD/LP/Download)
Uusi albumi 7.5.2008
12.05. Tampere, Klubi | 13.05. Turku, Klubi | 14.05. Jyvaskylä, Lutakko (ei ikärajaa) | 15.05. Joensuu, Karjalantalo 16.05. Mikkeli, Vaakuna | 17.05. Kuopio, Henry´s Pub | 18.05. Helsinki, Nosturi (ei ikärajaa) | 21.05. Helsinki, Tavastia 22.05. Pori, Bar Kino | 23.05. Seinäjoki, Rytmikorjaamo (ei ikärajaa) | 24.05. Rovaniemi, Tivoli | 25.05. Oulu, 45 Special
www.discoensemble.com www.myspace.com/discoensemble
Disco Ensemble:
Video Vortex (DVD) Kesto yli 4 tuntia!
Mattip:
Save the King (CD/10"/Download) Ceebrolisticsista tutun Mattip:n soololevy
Medeia:
s/t (CDEP/Download) Uusi ep nyt kaupoissa
Ismo Alanko Teholla:
Blanco Spirituals (CD/LP/Download) Ismo Alanko elämänsä vedossa
w w w. f u l l s te a m r e c o r d s . c o m