4/2019 TOUKOKUU | VOIMA.FI AJATUS EUROOPASTA TEE-SE-ITSE-EUROOPPA EUROKONDIS ANGST EUROPA EUROMORFOOSI EURAASIAN LAIDALLA EUROOPPAA NÄKYVISSÄ PAIKKA MAAILMASSA FINAL COUNTDOWN EUROOPAN KEVÄT UUDET NÄKYMÄT PÄTKIVÄ YHTEYS EUROPSYKOOSI VOTE OR DIE! UNIO NIUN I EUROOPPAUTOPIA TÄHDET SUMUSSA EUROOPAN IDEA PROFESSOR I TEIVO TEIVAINEN
Liikkumisen vapautta, 30 €/kausi. Kaupunkipyörät levittäytyvät myös Itäja PohjoisHelsinkiin. Rekisteröidy kaupunkipyöräilijäksi: hsl.fi/kaupunkipyörät LIPUT ALKAEN 15 € KANSALLISTEATTERIN LIPPUMYYMÄLÄSTÄ 010 733 1331 (0,0835 €+pvm/mpm) kansallisteatteri.fi LIPPUPISTEESTÄ 0600 900 900 (2 €/alk. min+pvm/mpm) lippu.fi Yhteistyökumppani #kansallisteatteri ESA LESKINEN – SAMI KESKI-VÄHÄLÄ YHDESTOISTA HETKI Vaalikevään täysosuma ANTON TŠEHOV KOLME SISARTA – moderni klassikko – OHJAUS Paavo Westerberg OHJAUS Esa Leskinen MYÖS VAPPUAATTONA RIIKKA KUNELIUS 100 % COTTON iholla ja kaukana GRAVITY & OTHER MYTHS BACKBONE Rajoja rikkovaa akrobatiaa Australiasta OHJAUS Darcy Grant OHJAUS Anne Rautiainen MELLI MAIKKULA PELLE Truth + pain = fun eli hauskan algoritmi ANTON TŠEHOV LOKKI julma komedia OHJAUS Kaisa-Liisa Logren OHJAUS Riikka Kunelius TULOSSA SYKSYLLÄ TEATTERIKAUSI ON NYT PARHAIMMILLAAN!
TOU KOK UUN MER KKI TUO TTE ET RAKAS YSTÄVÄNI. TAI 15 EHDOTUKSEN FEMINISTINEN MANIFESTI Miten kasvattaa tyttärestään feministi? Afrikkalaisen nykykirjallisuuden tähti antaa täsmälliset ohjeet. Muutama vuosi sitten Chimamanda Ngozi Adichie sai lapsuudenystävältään kirjeen. Tuore äiti halusi tietää, miten hän onnistuisi kasvattamaan tyttärestään vahvan ja itsenäisen naisen. Tämä sydämellinen, tarkkanäköinen ja hauska kirja on Adichien vastaus. www.otava.fi ILMOITUS Pelagon pyörät ovat kymmenessä vuodessa tulleet pitkälle. Pyörät sopivat monenlaiseen arkeen, ja niissä on läsnä suomalainen muotoiluperinne ja laatuajattelu. Vuoden arkipyöräksi tituleeratusta Pelago Airistosta on tänä keväänä julkaistu uusi taivaansininen väri. Airisto on viimeistelty kokonaisuus, jolla sujuvat niin työmatkat kuin kesäiset retket. Tehokkaat napadynamovalot eivät ne koskaan jää matkasta. Laaja skaala vaihteita ja hydrauliset levyjarrut toimivat kevyesti kaikissa olosuhteissa. www.pelagobicycles.com 10 VUOTTA UUTTA SUOMALAISTA PYÖRÄMUOTOILUA HELSINKI LIT -KIRJALLISUUSFESTIVAALI Kirjallisia keskusteluja muiden muassa André Acimanin (Call Me By Your Name), Rachel Cuskin (Siirtymä), Hassan Blasimin (Allah99) ja Kim Thúyn (Ru) kanssa. Kansainvälinen, käännöskirjallisuuteen keskittyvä festivaali Helsinki Lit järjestetään jo viidettä kertaa Savoy-teatterissa 17.–18.5. Tämän vuoden teemoiksi nousevat pakolaisuus, vanhemmuus, identiteetti suhteessa valtioihin ja kulttuureihin, sukupolvisuus sekä kertomusten voima ja omakohtaisuus. Liput: 35/25 e 2 päivää, 25/15 e 1 päivä, lippu.fi Koko ohjelma: www.helsinki-lit.fi VILLE NIINISTÖ: LÖYTÖRETKEILIJÄ Ville Niinistö halusi poikasena löytöretkeilijäksi, mutta hänestä tuli poliitikko – kansanedustaja, vihreiden puheenjohtaja ja ympäristöministeri. Niinistön johdolla vihreiden kannatus kohosi ja puolueen painoarvo kasvoi, mutta vuodet ottivat koville. Hän kuvaa yhdessä Veera Luoma-ahon kanssa kirjoittamassaan kirjassa kaunistelematta haastavia ja raskaitakin vaiheita, joita kävi läpi puolueen puheenjohtajana ja ministerinä keskelle kiihkeitä ilmastoja budjettineuvotteluita, Talvivaaran kriisiä ja politiikan raakaa julkisuuspeliä. Kaupoissa 2.5. www.otava.fi Neljännen aallon feminismiksi virinnyt intersektionaalisuus on tehnyt feminismistä muidenkin kuin naisten asian. Sukupuolen lisäksi se huomioi myös esimerkiksi ihonvärin, vammaisuuden ja seksuaalisuuden. Viime keväänä Bluestockingblogistaan Vuoden kannanottajana palkitun Minja Koskelan teos käsittelee muun muassa äitimyyttiä, sukupuolen moninaisuutta, populaarikulttuuria ja vihapuhetta, jotka sitoutuvat laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja feministiseen itsereflektioon. www.karisto.fi MINJA KOSKELA: ENNEN KAIKKEA FEMINISTI Tämän lähemmäs ei lähiruoka voi tulla! Helsieni Growkitillä saat käytetyt kahvinporosi kasvamaan herkullisia osterivinokkaita. Ruokasienten kasvatus ei vaadi edes valoisaa ikkunalautaa, joten jokaisesta kodista löytyy Growkitille sopiva soppi. Helsienen tuotteiden avulla saat helppohoitoista satoa, kuten siitakesieniä, myös pihalla – ota kesämökkisikin hyötykäyttöön. Kurkkaa monipuolinen valikoima Helsienen verkkokaupasta ja kokeile sienten kasvatusta sisällä tai ulkona! www.helsieni.fi KASVATA SIENIÄ KAHVINPOROISSASI TELAKAN TERASSI Tampereen kulttuuritalo Telakan terassi on jälleen auki. Tarjolla tutut terassivirvokkeet ja monipuolisen ravintolakeittiön muut herkut. Tsekkaa myös netistä talon klubi-iltojen, teatterin ja gallerian ohjelmat. Tullikamarin aukio, 3 Tampere www.telakka.eu VEGAANINEN LAKKI Jäikö improbaturit saamatta? Ei hätää! Helunalla nyt myynnissä Fredriksonin vegaaninen ylioppilaslakki. Tuotteen valmistuksessa ei ole käytetty mitään eläinperäisiä materiaaleja. Ylioppilaslakin hikinauha on tehty PVC:stä ja lippa PVC-laminoidusta selluloosasta. Lakin päällinen on Brilliant-samettia, vuori sinivalkoinen ja lyyra kullattu. Valmistettu Keiteleellä käsityönä, perinteisin työtavoin ja menetelmin. Tuotteella on Avainlippu-tunnus täyden kotimaisuutensa ansiosta. 59 euroa, Heluna Shop, Hämeentie 48, Helsinki www.helunanetti.com
4 / 2019 • 7 TOU KOK UUN MER KKI TUO TTE ET RAKAS YSTÄVÄNI. TAI 15 EHDOTUKSEN FEMINISTINEN MANIFESTI Miten kasvattaa tyttärestään feministi? Afrikkalaisen nykykirjallisuuden tähti antaa täsmälliset ohjeet. Muutama vuosi sitten Chimamanda Ngozi Adichie sai lapsuudenystävältään kirjeen. Tuore äiti halusi tietää, miten hän onnistuisi kasvattamaan tyttärestään vahvan ja itsenäisen naisen. Tämä sydämellinen, tarkkanäköinen ja hauska kirja on Adichien vastaus. www.otava.fi ILMOITUS Pelagon pyörät ovat kymmenessä vuodessa tulleet pitkälle. Pyörät sopivat monenlaiseen arkeen, ja niissä on läsnä suomalainen muotoiluperinne ja laatuajattelu. Vuoden arkipyöräksi tituleeratusta Pelago Airistosta on tänä keväänä julkaistu uusi taivaansininen väri. Airisto on viimeistelty kokonaisuus, jolla sujuvat niin työmatkat kuin kesäiset retket. Tehokkaat napadynamovalot eivät ne koskaan jää matkasta. Laaja skaala vaihteita ja hydrauliset levyjarrut toimivat kevyesti kaikissa olosuhteissa. www.pelagobicycles.com 10 VUOTTA UUTTA SUOMALAISTA PYÖRÄMUOTOILUA HELSINKI LIT -KIRJALLISUUSFESTIVAALI Kirjallisia keskusteluja muiden muassa André Acimanin (Call Me By Your Name), Rachel Cuskin (Siirtymä), Hassan Blasimin (Allah99) ja Kim Thúyn (Ru) kanssa. Kansainvälinen, käännöskirjallisuuteen keskittyvä festivaali Helsinki Lit järjestetään jo viidettä kertaa Savoy-teatterissa 17.–18.5. Tämän vuoden teemoiksi nousevat pakolaisuus, vanhemmuus, identiteetti suhteessa valtioihin ja kulttuureihin, sukupolvisuus sekä kertomusten voima ja omakohtaisuus. Liput: 35/25 e 2 päivää, 25/15 e 1 päivä, lippu.fi Koko ohjelma: www.helsinki-lit.fi VILLE NIINISTÖ: LÖYTÖRETKEILIJÄ Ville Niinistö halusi poikasena löytöretkeilijäksi, mutta hänestä tuli poliitikko – kansanedustaja, vihreiden puheenjohtaja ja ympäristöministeri. Niinistön johdolla vihreiden kannatus kohosi ja puolueen painoarvo kasvoi, mutta vuodet ottivat koville. Hän kuvaa yhdessä Veera Luoma-ahon kanssa kirjoittamassaan kirjassa kaunistelematta haastavia ja raskaitakin vaiheita, joita kävi läpi puolueen puheenjohtajana ja ministerinä keskelle kiihkeitä ilmastoja budjettineuvotteluita, Talvivaaran kriisiä ja politiikan raakaa julkisuuspeliä. Kaupoissa 2.5. www.otava.fi Neljännen aallon feminismiksi virinnyt intersektionaalisuus on tehnyt feminismistä muidenkin kuin naisten asian. Sukupuolen lisäksi se huomioi myös esimerkiksi ihonvärin, vammaisuuden ja seksuaalisuuden. Viime keväänä Bluestockingblogistaan Vuoden kannanottajana palkitun Minja Koskelan teos käsittelee muun muassa äitimyyttiä, sukupuolen moninaisuutta, populaarikulttuuria ja vihapuhetta, jotka sitoutuvat laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja feministiseen itsereflektioon. www.karisto.fi MINJA KOSKELA: ENNEN KAIKKEA FEMINISTI Tämän lähemmäs ei lähiruoka voi tulla! Helsieni Growkitillä saat käytetyt kahvinporosi kasvamaan herkullisia osterivinokkaita. Ruokasienten kasvatus ei vaadi edes valoisaa ikkunalautaa, joten jokaisesta kodista löytyy Growkitille sopiva soppi. Helsienen tuotteiden avulla saat helppohoitoista satoa, kuten siitakesieniä, myös pihalla – ota kesämökkisikin hyötykäyttöön. Kurkkaa monipuolinen valikoima Helsienen verkkokaupasta ja kokeile sienten kasvatusta sisällä tai ulkona! www.helsieni.fi KASVATA SIENIÄ KAHVINPOROISSASI TELAKAN TERASSI Tampereen kulttuuritalo Telakan terassi on jälleen auki. Tarjolla tutut terassivirvokkeet ja monipuolisen ravintolakeittiön muut herkut. Tsekkaa myös netistä talon klubi-iltojen, teatterin ja gallerian ohjelmat. Tullikamarin aukio, 3 Tampere www.telakka.eu VEGAANINEN LAKKI Jäikö improbaturit saamatta? Ei hätää! Helunalla nyt myynnissä Fredriksonin vegaaninen ylioppilaslakki. Tuotteen valmistuksessa ei ole käytetty mitään eläinperäisiä materiaaleja. Ylioppilaslakin hikinauha on tehty PVC:stä ja lippa PVC-laminoidusta selluloosasta. Lakin päällinen on Brilliant-samettia, vuori sinivalkoinen ja lyyra kullattu. Valmistettu Keiteleellä käsityönä, perinteisin työtavoin ja menetelmin. Tuotteella on Avainlippu-tunnus täyden kotimaisuutensa ansiosta. 59 euroa, Heluna Shop, Hämeentie 48, Helsinki www.helunanetti.com EUROOPPA ON LAIVA globaalilla merellä, ja se vaatii peruskorjausta. Meri ei ole nyt tyyni. Vuotojen tukkimisella voi aikansa hoitaa seurauksia, mutta ei varsinaisia syitä. Tarvitaan lahojen ja toimimattomien rakenteiden korvaamista uusilla sekä ennen kaikkea kurssin muuttamista sosiaalisesti oikeudenmukaisempaan, kestävämpään ja ekologisempaan suuntaan. Mutta millä suunnitelmilla ja minkä ihmiskuvan varassa tämä tehdään? Se riippuu seuraavien ja sitä seuraavien ja tulevien vaalien äänistä. Kääntyminen on hidasta. Laivan kapea vertauskuva murrettakoon kuitenkin alkuunsa. Todellisuudessa Eurooppa ei ole metallia, puuta, purjeita tai rahaa. Se on sekavampi ja tunnevetoisempi. Eurooppa on reilun 500 miljoonan ihmisen liitto. Henkilökohtaiset tavoitteet, ideat ja tunteet sekä syttyvät että unohtuvat. Öisin meistä jokainen näkee unia ja aamuisin on toivoa tai epätoivoa pullollaan. Elävä elämä on rakkautta, vihaa, vaikeuksia, iloa, syntymää, kuolemaa, toimettomuutta ja toimeliaisuutta, tulevia ja menneitä kesäpäiviä sekä talven pimeää sydäntä. Työtä tehdään ja tarvitaan. Liittomme on tuottanut rakenteita, jotka voivat vaikuttaa kiinteiltä, mutta ovat aina sopimuksenvaraisia. Ne ovat syntyneet historiallisissa tilanteissa, ja ne voivat kukoistaa tai nuutua. Jos ne eivät palvele, ne pitää vaihtaa. Demokratiassa ei kuitenkaan saa koskaan täysin sitä mitä tilaa, mutta yhtenevien tavoitteiden ja vastatavoitteiden dialogissa syntyy aina jotain. EU:N VALUVIAT estävät tehokkaasti kurssin muuttamista. Ekonomisti ja filosofi Frédéric Lordonin mukaan Unionimme perussopimukset tekevät mahdottomaksi sen, mikä olisi välttämätöntä sosiaa lisesti oikeudenmukaisen politiikan toteuttamiseksi. Le Monde Diplomatiquen (2/2019) artikkelissaan Lordon luettelee näitä esteitä. ”Kaikki pyrkimykset tehdä jotain toisin ovat tuomittuja törmäämään EU:n eri perussopimuksiin. Juuri perussopimusten takia on muodollisesti mahdotonta höllentää talouskuria, joka tuhoaa julkisia palveluja, tai esimerkiksi sulkea ilman minkäänlaista poliittista legitimiteettiä toimiva itsenäinen keskuspankki.” Samat rakenteet dominoivat yritysten ja valtioiden rahoitusta sekä tekevät mahdottomaksi pysäyttää yritysten tuotannon siirtymisen halvempiin maihin. Valtion tuen myöntäminen on vaikeaa. Euroopan idea on kaunis, mutta nyt meidän on kohdattava ongelmamme. Tilanteen kestämättömyys on jo kirjoitettu otsikoihin. MA ALISKUUSSA Täydellinen maailma -podcastissa (YLE/Kioski) eduskuntavaalien alla Li Andersson kuvasi päivän politiikan ja poliittisen idealismin suhdetta. Hänelle politiikka on taiteenlaji, jonka taituruus mitataan kyvyssä toimia ja ajatella sekä-että-periaatteella. Hyvällä poliitikolla pitää olla käsitys suunnasta, johon yhteiskuntaa haluaa kehittää, ja ymmärrys siitä miksi. Tarvitaan selkeä ihmiskuva, koska jokainen suunta tuottaa myös kaltaistaan ihmisyyttä. ”Mutta tietenkin, jotta olet taitava poliitikko, sinun pitää nähdä myös mitkä ovat vaikka seuraavan neljän vuoden aikana ne pienet askeleet tässä reaalimaailmassa, jotka otetaan sinne sinun utopian suuntaan. Eli silloin kun sinä pystyt yhdistämään konkreettisen päiväpolitiikan laajempaan visioon, niin silloin poliitikko on mielestäni oikeilla jäljillä.” EU-VA ALIPÄIVÄ on 26. toukokuuta. Ehdokkaaksi kannattaa valita henkilö, joka osoittaa kykyä nähdä mahdollisen suunnan johon EU:ta pitäisi viedä tulevaisuudessa. Asioiden jatkaminen entiseen malliin on utopiaa, siis siinä toisessa, epärealistisuutta kuvaavassa merkityksessään. JARKKO KUMPULAINEN 29.4–26.5.2019 TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA VOIMA Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | PÄÄTOIMITTAJA Jarkko Kumpulainen 044 980 5215 | ULKOASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikko Ninni Kairisalo | MUU TOIMITUS Christian Hakkarainen, Satu Lehtinen, Santtu Paananen, Annika Pitkänen, Velda Parkkinen, Mitro Partti, Iida Simes, Sara Sumelahti, Jari Tamminen & Miia Vistilä | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Hartti Ahola, Vesa Asikainen, Lionel Clerc, Esko Harni, Ossi Kakko, Leona Kotilainen, Hyunhee Lee, Teemu Matinpuro, Anne Muotka, Meri Parkkinen, Mika Pekkola, Syksy Räsänen, Jiipu Uusitalo, Kai Vaara, Elina Vessonen & Kaisa Åstrand | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 | TILAUKSET Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Alma Manu, Tampere | PAINOS 70?000 | ISSN 1457-1005 | REKISTERISELOSTE voima.fi/rekisteriseloste Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n 4 13 Keltaliivit 25 Hortoilu 30 IHME 45 Kemikaalit 38 M/S Europa Pääkirjoitus Unkari 40 ETC ”TARVITAAN SELKEÄ IHMISKUVA, KOSKA JOKAINEN SUUNTA TUOTTAA MYÖS KALTAISTAAN IHMISYYTTÄ.”
TEKSTI JARKKO KUMPULAINEN KUVA SATU LEHTINEN Uutisia Ukrainan äärioikeiston ylläpitämä Mirotvorets-nettisivusto julkaisi Suomessa maanpaossa olevan toimittaja ja ihmisoikeusaktivisti Oksana Chelysevan yhteysja perhetiedot. Sivusto syyttää Chelysevaa Ukrainan vastaisesta propagandasta. Mirotvorets maalitti Suomessa työskentelevän toimittajan Mikä on mielestäsi tärkeää EU:ssa? JANNE KUOSMANEN: (Kontiolahti) ”EU:ssa on tärkeää se meillä eurooppalaisilla jonkunlainen yhtenäisyys. Yhtenäisyyden tunnetta tulee ainakin vapaasta liikkuvuudesta ja tietenkin yhteisestä valuutasta.” TERHI HEINO: (Helsinki) ”Avoimuus ja liikkuvuus, sekä vaihto-opiskelumahdollisuudet. Olen työskennellyt Saksassa ja ollut opiskelijavaihdossa, joten olen kokenut nämä asiat itselleni hyviksi.” MARJA-LIISA LEPPÄNEN: (Viitasaari) ”Että Euroopan maiden välillä pysyisi rauha. Ja myös se, että ei täällä yksin pärjättäisi, koska Suomi on niin pieni maa. Ilman vapaata liikkuvuutta oltaisiin kuin vankilassa.” URITO MORENO: (Helsinki) ”On tärkeää, että voi liikkua vapaasti EU:n alueella. Tällä saa mahdollisuuksia nähdä eri tapoja elää, kohdata erilaisuutta ja avartaa mieltä. Mielipide S UOMEN Ulkoministeriö vaatii Ukrainan viranomaisia poistamaan toimittaja ja ihmisoikeusaktivisti Oksana Chelysevan profiilin kyseenalaiselta Mirotvorets-sivustolta. Chelysevaa mustamaalaava profiili luotiin Ukrainan äärioikeiston ylläpitämälle sivustolle maaliskuun lopussa. Chelyseva kirjoittaa aktiivisesti muun muassa Voimaan. Ulkoministeriön lähteen mukaan Chelysevan asiaan liittyvät vaatimukset on esitetty Ukrainan suurlähetystön virkamiehille. Ministeriöistä kerrotaan, ettei välineitä painostukselle ole, joten käytännössä vastuu asian etenemisestä on kehotuksen jälkeen ukrainalaisten diplomaattien käsissä. Mirotvorets sivusto on Ukrainan ääri oikeiston työkalu poliittista painostusta varten. Sivusto tuli kansainväliseen tietoisuuteen keväällä 2016, kun siellä julkaistiin 4 500 ukrainalaisen ja kansainvälisen toimittajan nimet sekä yhteystiedot. Toimittajia yhdisti pyyntö akkreditoitua separatistialueille. Journalistiliiton mukaan kyseiset toimittajat joutuivat nimettömien vihaviestien ja tappouhkauksien vyöryn kohteeksi. Tapahtuman jälkeen muun muassa Ukrainan ulkoministeri Arsen Avakov puolusti verkkosivua Facebookissa. ”Ihmiset, jotka ovat tämän tietokannan takana tekevät ehdottomasti laitonta informaation keräämistä, jonka tarkoituksena on pelotella ja hiljentää ihmisiä”, Chelyseva kommentoi. Viime syksynä Saksa vaati Ukrainaa poistamaan sivustolta entisen liittokanslerinsa Gerhard Schröderin yhteystiedot ja profiilin. SIVUSTON ON PERUSTANUT vuonna 2014 ukrainalaisen Kansanrintamapuolueen kansanedustaja Anton Geraschenko ja sitä on pitänyt yllä kansalaisjärjestö. Mediatiedot viittaavat siihen, että Ukrainan poliisi ja turvallisuuspalvelu SBU käyttävät sivuston väitteitä totuutena omassa työssään. Useat ukrainalaiset toimittajat syyttävät Mirotvoretsia painostamisesta. Sivusto kampanjoi myös aktiivisesti Ukrainan journalistiliiton puheenjohtajaa Sergei Tomilenkoa vastaan. Chelyseva kertoo tietokantaan joutumisen lisänneen turvattomuuden tuntua. Hänen yhteystietojensa ja kuvien lisäksi sivulla on jaettu kuva myös hänen Venäjällä asuvasta tyttärestään. maininta Mirotovertsissa vaikeuttaa Chelysevan työtä. ”Tiedot laitettiin tietokantaan muutama päivä ennen kuin matkustin Italiaan monitoroimaan erästä oikeudenkäyntiä.” Oikeudenkäynti koski Ukrainaan sotimaan matkustanutta Italian kansalaista, jota syytetään räikeistä ihmisoikeusrikkomuksista. Paikalla oli joukko Italiassa asuvia ukrainalaisia osoittamassa tukeaan syytetylle. Oikeusistuntoa seuranneena iltana ryhmän keskeinen henkilö otti Chelysevaan yhteyttä Messengerissä. ”Me tiedämme kuka sinä olet”, mies oli todennut. ”Tällä tavoin sivu siis toimii. Kun menen kyseisen oikeustapauksen seuraavaan istuntoon Italiaan, niin koen että minun pitää tehdä toimenpiteitä ollakseni turvassa”, Chelyseva kertoo. Nyt Mirotvoretsin tulevaisuus on Chelysevan mielestä äskettäin valitun Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin käsissä. Suhde siihen tulee paljastamaan hänen poliittisen linjansa, joka vielä vaalikampanjassa jäi arvailujen varaan. ”Jos hän pitää sivuston, niin se tarkoittaa käytännössä sitä, ettei Ukrainassa tule tapahtumaan muutoksia”, Chelyseva analysoi. CHELYSEVA on ukrainalaissyntyinen Venäjän kansalainen ja hänellä on turvapaikka Suomessa Tšetšeniaan liittyvien kirjoitusten aiheuttaman uhkailun vuoksi. Chelyseva on palkittu vuonna 2006 Amnesty Internationalin Journalism Under Threat -palkinnolla sekä 2014 Haagin Writers Unlimited -festivaaleilla Oxfamin, Novibin ja PEN:n sananvapauspalkinnolla. Chelyseva on raportoinut aktiivisesti ukrainan kriisistä ja nostanut esiin siellä tapahtuneita ihmisoikeusloukkauksia. Mirotvorets-sivusto syyttää Chelysevaa ”Ukrainan vastaisesta propagandasta” ja ”yhteiskunnallisesti merkittävän tiedon manipuloinnista”. SUOMEN JOURNALISTILIITTO vaatii ulkoministeriötä tuomitsemaan Mirotvorets-verkkosivuston toiminnan ja liiton jäsenen maalittamisen. Oksana Chelyseva
4 / 2019 • 9 Maata pitkin matkustaminen saa omat matkamessunsa taas toukokuussa. Järjestäjien mielestä ekologisten valintojen tekeminen ei tarkoita sitä, että elämänlaatu laskisi. Valtionyhtiö Posti Group Oyj polkee työntekijöiden oikeuksia ja samalla rapauttaa palveluja. Työntekijöiden palkkoja on alennettu jopa 40 prosenttia. TEKSTI JARI TAMMINEN TEKSTI JARI TAMMINEN Lentämisen verot ylös ja junaliikenteen alas Posti polkee Kustia R UOTSISSA lentomatkustamisen määrä on kääntynyt laskuun ja samalla on syntynyt lentohäpeän käsite. Suomessa lentomatkojen määrä puolestaan jatkaa kasvuaan, mutta myös maata pitkin matkustamisen suosio osoittaa kasvun merkkejä. Toukokuussa Helsingissä toista kertaa järjestettävät maitse matkustamiselle omistetut matkailumessut ovat yksi merkki lisääntyneestä kiinnostuksesta. ”Tavoitteenamme on auttaa ihmisiä löytämään vaihtoehtoja lentämiselle”, kertoo Arto Sivonen, yksi messujen järjestäjistä. Messujen keskeinen tehtävä on tukea muutosta ekologisempaan liikkumiseen. Messuille kokoontuu maata pitkin matkustamiseen liittyviä toimijoita jakamaan tietoa ja inspiraatiota muun muassa junaja pyörämatkailusta. SIVOSEN MIELESTÄ matkajärjestelyjen suhteen ollaan siirtymävaiheessa. Verkkokaupat ja -palvelut ovat tehneet lentomatkustamisesta ennennäkemättömän helppoa, mutta aivan vastaavaa joustavuutta ei ole vielä tarjolla raideliikenteen kohdalla. Reittisuunnitteluun on kuitenkin jo olemassa verkkopalveluja ja sovelluksia ainakin Euroopan raideja lautta liikenteessä. Interrailin Rail Planner -sovellus sekä maatapitkin.net-sivusto tarjoavat reittejä useaan Euroopan maahan. Sivosen mielestä matkatoimistojenkin olisi aika herätä maitse kulkemiseen. ”Kiinnostusta on ja tässä olisi tuhannen taalan paikka matkatoimistoille, jotka ovat menettäneet markkinoita lentolippujen nettikaupalle”, Sivonen arvelee. Lentomatkailun vähentämisen puolesta puhuttaessa yleisön asenteet vaikuttavat vastaanottoon. Moni olettaa, että vaaditaan elämän laadun laskemista, vaikkei siitä suinkaan ole kyse. ”Ei maata pitkin matkustaminen myöskään tarkoita sitä, että lentäminen pitäisi lopettaa kokonaan. Joihinkin paikkoihin ei pääse muuta kuin lentämällä, mutta kaikkialle ei tarvitse lentää. Matkustaminen on osa matkaa. Junassa istuminen ja ihmisten tapaaminen on totaalisen erilaista kuin nopea lentäminen.” Lentämisen hinnoittelua voitaisiin Sivosen mielestä tarkastaa. ”Lentämisen veroja pitäisi kasvattaa ja junaliikenteen verotusta keventää. Ja rataverkkoon sekä ravintolavaunuihin ja palvelun tasoon pitäisi satsata”, Sivonen listaa. Lentokoneiden polttoaine kerosiini on nykyään verovapaata. Maata pitkin -matkamessut Sofia Future Farmissa Helsingissä 5. toukokuuta. Tapahtumaan on vapaa pääsy. ”T ÄYSIN TUOMITTAVA A ja moraalitonta puuhaa”, kuvailee Postija logistiikka-alan unioni PAU:n Juha Pöyry Postin toimintaa. Posti Group Oyj on ulkoistanut vähän kerrallaan työtehtäviä ja samalla työntekijät on siirretty uusien ja heikompien työehto sopimusten piiriin. Työehtoshoppailu-termillä kuvataan sitä, miten työehtosopimuksilla kikkailemalla palkkaa ja työ ehtoja voidaan heikentää ilman, että työntekijöitä tarvitsee erikseen irti sanoa. Työehtoshoppailusta ja ulkoistamisista kärsivät muutkin kuin työntekijät. ”Kaksi vuotta sitten sanomalehdenjakajat halpuutettiin, kun Posti perusti Posti Palvelut Oy:n, liittyi työnantajaliitto Medialiittoon ja siirsi työntekijät liikkeenluovutuksella uuteen yhtiöön. Sanomalehdenjakajiin ryhdyttiin noudattamaan PAU:n työehtosopimuksen sijaan Teollisuusliiton sopimusta, joka on tasoltaan selvästi heikompi. Jakajien palkat laskivat keskimäärin 40 prosenttia. Päätöksen myötä työntekijöiden vaihtuvuus on ollut yli 100 prosenttia ja tämä näkyy palvelun laadussa.” Vastaavasti Postin käyttämän SOLhenkilöstöpalvelun työntekijät ovat aikaisemmin olleet SOL Henkilöstöpalvelut Oy:n palveluksessa. Huhtikuussa 2019 SOL siirsi heidät kaikki yksipuolisesti SOL Logistiikkapalvelut Oy:n työntekijöiksi ja samalla edullisemman työehtosopimuksen piiriin. ”Saimme huhtikuussa käsiimme SOL:in vuokratyöntekijöille lähettämän sähköpostin, jossa kerrottiin, että he ovat jatkossa toisen yrityksen palveluksessa ja heille tullaan maksamaan huonompaa palkkaa. Tosin eihän siinä viestissä työntekijöille tietenkään ääneen sanottu palkan laskevan”, PAU:n Pöyry kertoo. POSTI GROUP OYJ on täysin valtion omistama yhtiö, jolla on palveluvelvoite. ”Omistajan pitäisi päättää, mitä linjaa yhtiössä vedetään. Kysyimme eduskuntavaalien alla kaikkien puolueiden puheenjohtajilta mielipidettä tästä, mutta ainoastaan Vasemmiston Li Andersson otti kantaa asiaan, ja tuomitsi toiminnan”, Pöyry toteaa. Maata pitkin junailua Italian Isola del Cantonessa. D av id G ub ler
10 • 4 / 2019 T EKOÄLY JA ROBOTIT ovat ihmisten historian viimeisimpiä työelämän mullistaneita teknologioita. Tuottavuus kasvaa ja ihmisten työtuntien tarve vähenee. Poliittista keskustelua siitä, miten tämä työelämässä tapahtuva muutos pitäisi ottaa huomioon, on käyty niukasti. Ajatuspaja Vasemmistofoorumille raportin aiheesta kirjoittanut toimittaja Elias Krohn ei näe, että robotiikan ja tekoälyn hyödyntäminen johtaisi välttämättä työttömyyteen. Siitä huolimatta, että nykyisen kaltainen kehitys on johtanut siihen suuntaan. Negatiivisten vaikutusten välttäminen on mahdollista, mutta Krohnin mukaan puolueet ovat heränneet laiskasti ongelmaan. Robotit orjiksi, työntekijät vapaiksi -raportissa esitetään, että työ joudutaan ajattelemaan tulevaisuudessa uudelleen niin työllisyyspolitiikan, työehtojen kuin sosiaaliturvan ja ekologiankin kannalta. ”Teknologisen kehityksen myötä työtuntien määrä on pysynyt samana, mutta tuottavuus on saatu kasvuun. Toisin sanoen sama tulos voidaan saada aikaan vähemmällä työtuntimäärällä”, Krohn kertoo. Robotisaation ja tekoälyn avulla työntekijöiden työtunteja voisi vähentää työttömyyden ja vastentahtoisen osa-aikatyön sijasta. Krohn käsittelee raportissaan työn teon muutosta kahden vuosikymmenen aikajänteellä. Tulevaisuutta ohjaavia päätöksiä tarvitsisi tehdä jo tulevalla hallituskaudella. HYÖDYN EPÄTASAINEN jakautu minen on yksi keskeisimpiä poliittisia kysymyksiä ihmistyötä korvaavan tekoälyn ja robotiikan lisääntyvässä käytössä. Tällä hetkellä kehityksestä hyötyvät lähinnä pääomanomistajat, eivätkä työntekijät. Yhteiskunnalliset rakenteet eivät ole pysyneet mukana työn digitaalisessa kehityksessä. Tähän mennessä tekoäly ja robotiikka eivät ole koventaneen työn vaatimuksia. Päinvastoin, niiden voi nähdä koventaneen työn vaatimuksia. Toisille uusimman tekno logian hyödyntäminen tuotannossa on tarkoittanut osa-aikaisuutta ja työttömyyttä. ”Vastentahtoinen pätkätyö ja itsensä Robotiikan ja tekoälyn ennustetaan muuttavan syvästi työn ja yhteiskunnan rakenteita. Muutoksesta keskustellaan ja sitä tutkitaan, mutta kehitystä pitäisi ohjata myös poliittisesti. TEKSTI MERI PARKKINEN KUVA SATU LEHTINEN Poliittiset robotit Robotiikka Elias Krohn pohtii, kuinka digitaalinen työelämän muutos voisi vaikuttaa positiivisesti työn tekemiseen.
LINNUT LOPUSSA TEKSTI IIDA SIMES KUVA TUOMAS JÄÄSKELÄINEN työllistäminen ovat nykypäivänä yhä yleisempää”, Krohn kertoo. Nykyisellään säilyvä kehitys voi aiheuttaa joukon ongelmia kuten työttömyyttä ja työntekijöiden oikeuksien laiminlyömistä. ”Edessä voi olla teknologisen kehityksen luoma tuottavuusloikka, jonka seuraukset työllisyyden kannalta ovat arvaamattomia. Mikäli talouskasvu jää tuottavuuden kasvua vähäisemmäksi, työttömyysongelma pahenee ainakin lyhyellä aikavälillä.” Työtä järjestetään uudelleen esimerkiksi yritysten tarjoamilla digitaalisilla alustoilla, joilla työntekijä ja asiak kaat sopivat keskenään palvelujen ostamisesta. Tällaista alustatalouden yritysmuotoa hyödynnetään esimerkiksi ruuankuljetus-, taksija siivouspalveluyrityksissä. ”Työn tekijöiden oikeuksien puolustaminen uusis sa työolosuhteissa on tärkeää”, Krohn sanoo. TEKNOLOGIAN HALLINTA vaatii korkeaa osaamista. Kun työ muuttuu yhä enemmän koneiden ja tekoälyn avulla tehtäväksi, koulutus nousee yhä keskeisemmäksi tekijäksi. Koulutuksesta leikkaamisen tuhoisat vaikutukset korostuvat. ”Työelämän koulutusvaatimukset kasvavat, mikä vaatii panostuksia varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Koulutukseen pääsyn pitää olla helppoa myös työttömille”, Krohn sanoo. Raportin julkistamistilaisuuden yleisökeskustelussa esitettiin huoli teko älyn kehittymisestä yli ihmistyövoiman tarpeen. Tekoäly tuntuu havittelevan myös korkeakoulutettujen työtehtäviä. ”Toimittajana minua kosketti uutinen siitä, että tekoälyn avulla oli onnistuttu tuottamaan urheiluuutinen”, Krohn kertoo. Ihmistyön tarve ei ole kuitenkaan loppumassa. Raportissa hän esittää huomioimaan poliittisten valintojen tärkeyttä suurten työelämän muutosten keskellä. ”Välttämätön ekologinen jälleenrakennus voi lisätä ihmistyön tarvetta. Työllisyys ja ympäristö asetetaan herkästi vastakkain, vaikka nimenomaan ekologisesti kestävään yhteiskuntaan siirtyminen vaatii valtavasti uutta työtä”, Krohn sanoo. Ympäristön ottaminen huomioon keskellä työelämän teknologista murrosta vaatii myös poliitikkojen huomiota. ”Uuden tietoteknologian ekologiset ja sosiaaliset haitat ovat tällä hetkellä vakavia, jos ajatellaan esimerkiksi sen vaatimien harvinaisten mineraalien louhimista. Tähän pitäisi löytää ratkaisuja", Krohn sanoo. Parhaimmillaan työn muutos voi vapauttaa ihmisen työaikaa mielekkäämpien tehtävien hoitamiseen. Työntekijöiden elämänlaatu paranee samalla kun työn tuloksia syntyy tehokkaasti. ”Robotteja hyödynnetään tänä päivänä fyysisesti raskaissa ja yksin kertaisissa, puuduttavissa työtehtävissä. Tietotyössä algoritmit toimivat ihmistyön apuna tai korvaavat sitä. Tämä tehostaa ihmisen työskentelyä. Samalla ihmisen kapasiteettia vapautuu tärkeämpiin ja mielekkäämpiin tehtäviin”, Krohn summaa. Huhtikuussa julkaistu Robotit orjiksi, työn tekijät vapaiksi -raportti on julkaistu Vasemmistofoorumin verkkosivuilla. vasemmistofoorumi.fi ”TYÖLLISYYS JA YMPÄRISTÖ ASETETAAN HERKÄSTI VASTAKKAIN, VAIKKA NIMENOMAAN EKOLOGISESTI KESTÄVÄÄN YHTEISKUNTAAN SIIRTYMINEN VAATII VALTAVASTI UUTTA TYÖTÄ.” K AIKKEIN AIKAIN neljännessä Voimassa (3/2000) toimittaja ja tietokirjailija Jani Kaaro kirjoitti Suomen ympäristökeskuksen julkaisemasta uhanalaisten lajien luettelosta. Se oli hänen mukaansa ”karua luettavaa”. ”Käki kukkuu kauempana” -otsikon alla Kaaro totesi, ettei Suomella mene hyvin. ”Jos toimikunnan edellisessä mietinnössä korostuivat vanhojen metsien lajit, nyt ovat vuorossa maatalousympäristön eläimet ja kasvit. Aikaisemmin aivan tavalliset peltolinnut, kottarainen ja pelto sirkku alkavat jo olla harvinaisia.” Uhanalaisten lajien luokitus oli ollut herätys metsäaktivismille. Kun ensimmäinen uhanalaisten lajien mietintö ilmestyi vuonna 1985, aktivistit kokosivat rivinsä hakkuita vastaan. Kaaro syötti nostalgiapallon päättäjille: ”Uhattujen lajien lista on suuri ilmaan heitetty kysymys siitä, millaisessa Suomessa haluamme elää. Kertooko punainen kirja vain menneestä maailmasta, jolloin aidanseipäitä oli silmänkantamattomiin, lampaita aurinkoisella kedolla, jossa kukkien väri särki silmiä, ja tiltaltti siltsalttisitti metsän reunassa. Se Suomi ei ole iäksi menetetty, vaan tuotavissa takaisin poliittisilla päätöksillä ja ajan kanssa. Siinä uhanalaisten lajien lista voi olla avuksi.” PÄÄTTÄJÄT EIVÄT ole ottaneet opikseen. Vuoden 2019 raportin mukaan joka yhdeksäs eliölaji uhkaa kadota Suomen luonnosta. ”Uusi eliölajien uhanalaisuusarviointi osoittaa Suomen luonnon köyhtyvän edelleen. Yli 22 000 lajista 11,9 prosenttia on uhanalaisia, kun edellisessä ar vioinnissa osuus oli 10,5 prosenttia. Uhanalaisia on kaikissa lajiryhmissä, suhteellisesti eniten linnuissa ja sammalissa. – Paljon voidaan tehdä uhanalaistumisen pysäyttämiseksi, mutta toimilla on kiire”, ympäristöministeriö kommentoi. ”Lajien uhanalaistumiseen ovat vaikuttaneet merkittävimmin metsäelinympäristöjen muutokset, jotka ovat ensisijainen uhanalaisuuden syy 733 lajille. Yleisimpiä niistä ovat metsien uudistamisja hoitotoimet, vanhojen metsien ja kookkaiden puiden sekä lahopuun väheneminen.” Voima seurasi ilmastomarssi-mielenosoitusta Eduskuntatalolla 6. huhti kuuta 2019. Luonnonvarakeskuksen johtaja Leif Schulman puhui protestissa. ”Minun elinaikanani 60 prosenttia selkärankaisista on hävinnyt. Kun torjumme ilmastonmuutosta, meidän täytyy samalla pitää yllä ja parantaa luonnon monimuotoisuutta.” Ensimmäinen Voimalehti ilmestyi marras kuussa 1999. Juhla vuoden sarjassa pa lataan aiheisiin ja teemoihin, joita Voimassa on käsi telty parin vuosi kymmenen aikana.
12 • 4 / 2019 Kulttuurihäirintä Israelin Euroviisuissa juhlitaan moniäänisyyttä, vapautta ja rakkautta palestiinalaisen kylän päälle rakennetussa messukeskuksessa. TEKSTI SYKSY RÄSÄNEN KUVA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA Kitkerät juhlat I SRAELIN HUHTIKUUN vaa lien jälkeen Benjamin Netanjahu jatkaa pääministerinä yhdettätoista vuotta. Hänen menestyksensä perustuu siihen, että hän on sekä yllyttänyt että myötäillyt Israelin yhteiskuntaa poliittisen painopisteen siirtyessä oikealta äärioikealle. Vaaleissa tapahtui kuitenkin käänne, joka järkytti jopa Israelin apartheidin ystäviä. Netanjahu haki liittolaiseksi Juutalainen voima -puolueen, joka ilmoittaa ohjelmassaan, että ”länsimainen demokratia” on uhka juutalaisvaltiolle. Puolue myös vakuuttaa estävänsä ihmis oikeuksien, sananvapauden ja demokratian väärinkäytön, koska ne edistävät vihollisten voittoa. Juutalaisen voiman johtajat ovat rabbi Meir Kahanen (1932–1990) opetuslapsia. Kahanen poliittiseen ohjelmaan kuului muun muassa rotujen välisen seksin kieltäminen, palestiinalaisten karkoittaminen ja Israelin muuttaminen teokratiaksi. Vuonna 1994 Kahanen perustaman Kakh-puolueen aktiivi Baruch Goldstein murhasi rynnäkkökiväärillä 29 palestiinalaista ja haavoitti yli sataa Ibrahimin moskeijassa, minkä jälkeen Israelin hallitus kielsi Kakhin terroristijärjestönä. Nyt 25 vuotta myöhemmin Kakhin perillinen Juutalainen voima saattaa päätyä hallitukseen. Israelin apartheidin yhdysvaltalaiset ydinkannattajat American Jewish Committee ja AIPAC poikkeuksellisesti kuvasivat Juutalaista voimaa äärioikeistolaiseksi ja tuomitsivat sen politiikan. Vastalauseissa on kuitenkin ontto kaiku, koska keskeisissä kysymyksissä Juutalaisen voiman ja muiden puolueiden välillä on lähinnä sävyero. Oikeusministeri Ayelet Shaked kampanjoi vaaleissa videolla, missä hän suihkuttaa päälleen hajuvettä pullosta, jossa lukee ”Fasismi” ja vakuuttaa pistävänsä korkeimman oikeuden aisoihin. Poliittista keskustavasemmistoa edustava Benny Gantz, entinen armeijan komentaja, haastoi Netanjahun kehumalla pommittaneensa osan Gazasta ”takaisin kivikaudelle”. Hänen vaalivideoissaan näytettiin Gazan raunioita ja palestiinalaisten hautajaisia, joiden päällä kuolonuhrien laskuri mittasi Gantzin saavutuksia. Tätä ei pidetty huolestuttavana Israelissa eikä ulkomailla. VAALIKAMPANJASSAAN Gantz lupasi lisää väkivaltaa Gazaan. Gazan saarto on jatkunut yli 12 vuotta. Armeija hyökkää päivittäin Gazan maanviljelijöiden ja kalastajien kimppuun ja ampuu mielenosoittajia. Keskustavasemmistolaiselle Gantzille tämä ei ole tarpeeksi. YK:n mukaan Gazasta on tullut ihmiselämälle kelvoton asuinpaikka veden ja maaperän saastumisen ja tuhotun infrastruktuurin takia. Palestiinalaiset ovat yli vuoden osoittaneet joka perjantai mieltään Gazan ja Israelin erottavan aidan luona. Kaksi kolmasosaa Gazan asukkaista on pakolaisia, ja he vaativat saada käyttää kansainvälisen oikeuden takaamaa oikeuttaan palata kotiin nykyisen Israelin alueelle. Is rael on vastannut mielenosoituksiin haavoittamalla yli 26 000 ja tappamalla yli 190 mielenosoittajaa, mukaan lukien journalisteja, lääkintähenkilökuntaa ja kymmeniä lapsia. YK:n komission mukaan tästä pitäisi aloittaa tutkinta mahdollisina sotarikoksina ja rikoksina ihmisyyttä vastaan. Israelissa asia nähdään toisin: pakolaisten ampumisesta on tullut osa perjantai-illan arkea. Tolkun ihmiset osallistuvat asepalveluksessa miehityksen ylläpitämiseen, pitävät siviilien ampujia sankareina ja äänestävät valtaan päättäjiä, joiden ei enää tarvitse teeskennellä tavoittelevansa rauhaa tai kannattavansa yhtäläisiä oikeuksia. Israelilaisen fasismin tutkijan Ze’ev Sternhellin sanoin, Israel on ”poikkeuksellinen laboratorio, jossa näkee valistuksen arvojen hiljaisen rapautumisen”. EUROOPAN HALLITUSTEN suhtautumista Israelin siirtymiseen apartheidista kohti fasismia kuvaa täydellisesti se, että maassa järjestetään Euroviisut, joiden slogan on ”uskalla unelmoida” ja teemana inkluusio, diversiteetti ja yhtenäisyys. Kilpailu pidetään Tel Aviv Expo Centerissä, joka on rakennettu etnisesti puhdistetun palestiinalaisen kylän, al-Shaykh Muwannisin, päälle. Osana Euroviisuja Suomen edustaja Darude tekee matkailumainoksen apartheidille laulamalla – mitä ilmeisimmin vailla iro niaa – Tel Avivissa sairaalan katolta siitä, miten kamalaa on kääntää katseensa ihmisoikeusloukkauk sista. Sen enempää Daruden kuin EUmaidenkaan ongelma ei ole, ettei mitään voisi tehdä. Jokainen artisti, jokainen kulttuurihenkilö, jokainen tutkija ja jokainen turisti voisi kieltäytyä valkopesemästä Israelin politiikkaa sanoillaan, rahoillaan tai hiljaisuudellaan. Euroviisujen jättäminen väliin lähettäisi sekä Israelin yhteiskunnalle että Euroopan päättäjille selvän viestin, että apartheidia ei hyväksytä. Euroopassa ei toki vain katsota sivusta Israelin toimintaa. Päin vastoin, Eurooppa tukee Israelin sotarikoksia aktiivisesti. Yksi selvimmistä tavoista on aseiden myynti, osto ja yhteiskehittely. Israelilaisten aseiden myyntivalttina on, että aseita on testattu palestiinalaisiin, usein siviileihin. Suomen sopiessa tammikuussa 2019 uusien asejärjestelmien hankkimisesta Israelista puolustusministeri Jussi Niinistö kommentoikin, että ”ei ole haitaksi, että niitä on kokeiltu käytännössä”. Suomi tukee sotarikoksia myös sallimalla tuonnin Israelin siirtokunnista miehitetyiltä alueilta. EU kielsi tuonnin Krimiltä vain kolme kuukautta sen jälkeen kun Venäjä miehitti alueen, koska EU ei tunnusta Venäjän suvereniteettia Krimillä. EU ei myöskään tunnusta Israelin suvereniteettia Länsirannalla ja pitää siirtokuntia laittomina, mutta toivottaa silti niissä valmistetut tuotteet tervetulleiksi. Tämä on paitsi poliittisesti ristiriitaista, myös kansainvälisen oikeuden vastaista, koska kaupankäynti tukee siirtokuntia ja valtioilla on velvollisuus olla tunnustamatta ja edesauttamatta laitonta tilannetta. Euroopassa Irlanti on ensimmäisenä siirtymässä noudattamaan kansainvälistä oikeutta kieltämällä siirtokunnassa valmistettujen tuotteiden tuonnin. Maan koko ei ole ratkaiseva tekijä, vaan yhden toimet rohkaisevat muita seuraamaan. Jos Suomi haluaa olla edelläkävijä kansainvälisen oikeuden ja rauhan edistämisessä, sillä on siihen kaikki edellytykset. Mutta se vaatii sitä, että kansalaiset vaikuttavat päättäjiin, jotta nämä ottavat lait ja ihmisoikeudet vakavasti. Kirjoittaja oli loppuvuodesta 2018 vapaaehtoisena professorina Palestiinassa Birzeitin yliopiston fysiikan laitoksella. Hän on tehnyt ruohonjuuritason ihmisoikeustyötä miehitetyllä Länsirannalla International Solidarity Movement -järjestössä ja on israelilaisen ICAHD-ihmisoikeusjärjestön Suomen osaston puheenjohtaja. ”PAKOLAISTEN AMPUMISESTA ON TULLUT OSA PERJANTAIILLAN ARKEA. TOLKUN IHMISET OSALLISTUVAT ASEPALVELUKSESSA MIEHITYKSEN YLLÄPITÄMISEEN JA PITÄVÄT SIVIILIEN AMPUJIA SANKAREINA.”
4 / 2019 • 13 To im itu ks ell ist a ain eis to a Me välitämme turvallisuudesta. Siksipä testaamme aseemme ääriolosuhteissa Gazan kaltaisissa asutuskeskuksissa. Näin tiedät, että ostaessasi israelilaisen asejärjestelmän saat taistelussa testattua turvallisuutta.
14 • 4 / 2019
4 / 2019 • 15 Kuvataiteilija ja pedagogi Katriina Haikala ei pelkää muutoksia, vaan elää niitä koko ajan. Haikala saa kiksejä kangistuneiden valtarakenteiden tuhoamisesta, vanhojen järjestelmien kyseenalaistamisesta ja taistelusta vapaan ajattelun puolesta. TEKSTI IIDA SIMES KUVA SATU LEHTINEN Taide paljastaa sorron ja auttaa sorrettuja Henkilökuva K ANTAAOTTAVALLA taiteilijalla on monta rautaa tulessa. Nyt Katriina Haikala valokuvaa miesten, kuten Akseli GallénKallelan ja Édouard Manet’n, maalaamia taiteen klassikoita uudestaan. Taiteilijat käyttivät aikoinaan malleina prostituoituja, ja niin tekee myös Haikala: malleissa on mukana henkilöitä, jotka tekevät seksityötä. Teoskokonaisuus nähdään kesällä 2019 Mäntän kuvataideviikoilla. Haikalaa motivoi halu vaikuttaa ja nostaa esiin huomiotta jääneitä kokemuksia. ”Sanoin hiljattain taidekeskustelussa Tokiossa, että koen olevani palveluammatissa. Olen aina ajatellut, ettei taiteeni merkitys ole todellakaan pelkässä itseilmaisussa, vaan haluan käsitellä asioita, jotka vaativat yhteiskunnallista keskustelua.” Ihmisillä on monenlaisia taidenäkemyksiä. Itseilmaisua painottava taide on Haikalan mielestä ”ihan ookoo”. Mutta Haikalalle se ei riitä. ”Mun edesmennyt isäni oli palavasieluinen idealisti. Häneltä opin, että maailma ei ole koskaan valmis. Kaiken, mitä meillä on nyt tässä, voi kyseenalaistaa. Kaikki, mitä on rakennettu, on tosiaan vain rakennettu. Sen kaiken voi purkaa ja rakentaa uudestaan”, sanoo Haikala viittoillen ympärilleen Helsingin yliopiston arkkitehtuurisesti tasokkaassa rakennuksessa. Haastattelun paikka havainnollistaa Haikalan näkemystä. Suuri osa yliopistoa on hiljattain ihan konkreettisesti rakennettu uudestaan, mutta sitä on paljon purettu pois taloudellisilla leikkauksilla ja irtisanomisilla. TOINEN SYY HALUUN vaikuttaa asioihin ja ihmisiin piilee Haikalan pedagogin taustassa: ”Kasvatuksessa pyritään aina muuttamaan asioita tiedon ja taidon avulla. Ihmisen voi ajatella muuttuvan, kun se saa opetusta, tietoa ja taitoa. Samalla ihmisen ajattelumallit muuttuvat.” Samalla pitää huolehtia että ihminen muuttuu johonkin parempaan ja ettei vaan vahingossa tulla kasvattaneeksi uusia tuhovoimia. ”Opettajan opinnoissa, tai ihan kaikessa muussakin, kun vaikka luen uutisia, on tärkeää miettiä minkälainen ihmiskäsitys tai maailmankuva milloinkin on taustalla. Ne vaikuttavat juuri siihen, mikä on juuri se ’parempi’ suunta.” Ihmiskäsityksen ja maailmankuvan paljastaminen saati arvottaminen voi olla hankalaa. ”Enhän mä voi koskaan sanoa jollekulle, että tämä elää ’vääränlaisesti’ tai ’väärässä kulttuurissa’. Kontekstia pitää pystyä ymmärtämään. Silti on asioita, joissa ei anneta periksi ja joissa ei voi luistaa. Ihmisoikeudet ovat tällaisia.”, Haikala sanoo painokkaasti. KANSALAISET KADUILLA ja netissä kommentoivat politiikkaa usein kyynisesti, varsinkin jos puhutaan isoista ongelmista, kuten ilmastonmuutoksesta tai taloudellisesta eriarvoisuudesta. Haikala painottaa, että isot yhteiskunnalliset asiat voivat muuttua. ”Ehdottomasti! Ja tällaiseen ajatteluun mulla on täysin itsekäs syy: toivo. Niin kauan kun on toivoa, on myös elämää”, sanoo Haikala kääntäen kliseen ympäri. ”Kun kaikki toivo on menetetty, voi tehdä itsarin, jättää kaiken ja poistua paikalta. Mutta juuri siksi ja omaa elämääni varten mä haluan ylläpitää ajatusta toivosta jostain paremmasta.” Toivoa löytää helpommin, kun ymmärtää, etteivät asiat pysy paikallaan.” ”Mikään ei ole niin varmaa, kuin se, että asiat muuttuvat. Mikään ei pysy paikallaan, mikään ei ole status quo -tilassa. Siksi meidän täytyy kunkin tehdä valinta, haluammeko olla mukana muutoksissa ohjaten niitä haluamaamme suuntaan.” ERÄS KUULUISIMMISTA Katriina Haikalan töistä on muotokuvien piirtämisprojekti. Se alkoi pari vuotta sitten, kun Suomen itsenäistymisestä tuli sata vuotta. Haikala oli huomannut, että Suomen historiaa kerrottiin miesten tarinoiden kautta, ja hän halusi nostaa naiset näkyviksi heitä piirtäen. Taideteos laajeni, ja nyt tavoitteena on saada aikaan tuhannen naiseksi itsensä määrittelevän ihmisen muotokuvat. Hän ei piirrä niitä ainoastaan Suomessa, vaan on jatkanut teostaan ulkomaisissakin taidemuseoissa, kuten Lontoossa, Tokiossa, Roomassa ja Beninissä. Teoksen nimi on Social Portrait – Women Only. Haikala keskittyy kymmenen minuuttia kerrallaan malliinsa, joka on usein jonottanut pitkäänkin. Malli saa puhua, mutta kohdettaan tuijottava taiteilija ei pysty kommunikaatioon. Piirtäessään Haikala katsoo vain malliaan, mutta ei paperia ollenkaan. Kymmenen minuuttia on pitkä aika mallille pohtia tunteitaan ja miettiä, miten tässä pitäisi olla. Prosessissa ihmisistä kuoriutuu usein surua. Haikala on saanut paljon tunteikasta palautetta: ”’Minua ei ole koskaan katsottu näin intensiivisesti’ on ollut yleinen kommentti.” Tuntuuko, kuin koskettaisit ihmistä samalla, vaikket otakaan hänestä kiinni? ”Mä istun kuitenkin yli metrin päässä. Mutta kyllä”, Haikala myöntää. ”Moni on sanonut, jopa ’tuntui, että sä hyväilit minua’”. Lopuksi piirustuksen malli saa valita kahdesta kuvasta toisen itselleen ja toinen jää Haikalalle. Mukaan tuleva kuva on konkreettinen muisto yhteisestä hetkestä ja osallisuudesta suurempaan kokonaisuuteen, koko teokseen. Erityisen arvokkaaksi sekä hetken että piirustukset kokivat mallit Japanissa, jossa Haikalan malleina vieraili erityisesti transihmisiä. ”He halusivat tulla näkyviksi omassa yhteiskunnassaan. He sanoivat teokseni olevan siihen ensimäinen askel.” • s. 1977 Turussa, asuu Helsingissä. • Taiteiden kandidaatti Aalto-yliopistosta. Opiskellut myös taidepedagogiksi. • Kuvaja performanssitaiteilija, jonka töitä on ollut esillä ympäri maailmaa, muun muasa New Yorkissa, Washingtonissa, Tokiossa, Berliinissä, Oslossa, Tukholmassa, Dominikaanisen tasavallan Puerto Platassa, Pietarissa ja Murmanskissa. • Työskentelee myös kansalaisjärjestöjen kanssa. • Tutkii yhteiskunnan ja kuvataiteen, muodin, designin ja performanssitaiteen yhteyksiä, kritisoi töissään normeja ja paljastaa yhteiskunnan valtarakenteita. On kiinnostunut naisten kohtaamista vaikeuksista, koska ne kertovat naisen roolista länsimaisessa yhteiskunnassa. • Perustanut yhdessä Vilma Metterin kanssa Tärähtäneet ämmät -taideduon. • www.katriinahaikala.com Katriina Haikala ”KUN VAIKKA LUEN UUTISIA, ON TÄRKEÄÄ MIETTIÄ MINKÄLAINEN IHMISKÄSITYS TAI MAAILMANKUVA MILLOINKIN ON TAUSTALLA.”
Mm. Johannes Ekholm, Eetu Viren & Pontus Purokuru TYÖSTÄKIELTÄYTYJÄN KÄSIKIRJA Seppo Turunen LUONTO IHMISEN AIKAKAUDELLA Salla Nazarenko & työryhmä KORRUPTIO SUOMESSA Ari Turunen MULKEROT PATSAALLE KOROTETTUJEN SUURMIESTEN ELÄMÄKERTOJA 27 00 Paula Hirsjärvi, Marianna Norring & Laura Uotila ELÄINKOKEET SUOMESSA € KEVÄTUUTUUKSIA INNOLTA€ Heikki Hiilamo NÄKYMÄTTÖMÄT SANKARIT 26 90 REKISTERÖITYNEENÄ ASIAKKAANA -20% NÄISTÄKIN HINNOISTA: INTOKUSTANNUS.FI 24 90 23 90 26 90 29 90 Ulla Koskinen SUOMESSA SELVIYTYMISEN HISTORIAA KIVIKAUDELTA KESKIAJALLE JA 1900-LUVUN ALKUUN Taru Anttonen & Milla Karppinen SANKARITARINOITA TYTÖILLE Emmi Jäkkö & Aleksis Salusjärvi SANKARITARINOITA POJILLE 26 90 Kirjaan pohjautuva sarja nyt Ylellä! Myös äänikirjana 24 90 /kpl Myös e-kirjana Myös e-kirjana
Mm. Johannes Ekholm, Eetu Viren & Pontus Purokuru TYÖSTÄKIELTÄYTYJÄN KÄSIKIRJA Seppo Turunen LUONTO IHMISEN AIKAKAUDELLA Salla Nazarenko & työryhmä KORRUPTIO SUOMESSA Ari Turunen MULKEROT PATSAALLE KOROTETTUJEN SUURMIESTEN ELÄMÄKERTOJA 27 00 Paula Hirsjärvi, Marianna Norring & Laura Uotila ELÄINKOKEET SUOMESSA € KEVÄTUUTUUKSIA INNOLTA€ Heikki Hiilamo NÄKYMÄTTÖMÄT SANKARIT 26 90 REKISTERÖITYNEENÄ ASIAKKAANA -20% NÄISTÄKIN HINNOISTA: INTOKUSTANNUS.FI 24 90 23 90 26 90 29 90 Ulla Koskinen SUOMESSA SELVIYTYMISEN HISTORIAA KIVIKAUDELTA KESKIAJALLE JA 1900-LUVUN ALKUUN Taru Anttonen & Milla Karppinen SANKARITARINOITA TYTÖILLE Emmi Jäkkö & Aleksis Salusjärvi SANKARITARINOITA POJILLE 26 90 Kirjaan pohjautuva sarja nyt Ylellä! Myös äänikirjana 24 90 /kpl Myös e-kirjana Myös e-kirjana Maailma kylässä -festivaali 25.–26.5.2019 | La 11–21 Su 11–19 Kaisaniemen puisto & Rautatientori, Helsinki Teemana ilmastonmuutos Vapaa pääsy! maailmakylassa.fi #maailmakylässä Toistasataa elämystä Taidetta ja toimintaa Satoja kansalaisjärjestöjä Kymmeniä katukeittiöitä Pääpartnerit: Tapahtuman järjestää: Maailma kylässä 20 vuotta: HelsinkiCotonou Ensemble & ystävät (FIN/BEN/USA) 25.5. klo 12.30 Savanni-lava Liniker e os Caramelows (BRA) | Amparanoia (ESP) | Timo Lassy & Ricky-Tick Big Band Brass RYHDY VOIMANOSTAJAKSI JA TILAA LEHTI KOTIISI ALK. 39E/VUOSI. Tilaukset: kauppa.voima.fi, tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109 100
18 • 4 / 2019
4 / 2019 • 19 TEKSTI ESKO HARNI KUVAT VELDA PARKKINEN Euroopan identiteetti Eurooppa on itsetutkiskelun tilassa. Uudelleen arvioitavana eivät ole vain eurooppalaiset arvot ja globaali rooli, vaan myös unionin tarpeellisuus. EU:n hajoamisen ennustajia on paljon, mutta maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen näkee myös vahvoja viitteitä unionin tiivistymisestä. E UROOPAN ROOLI osana maailmanpoliittista yhteisöä on ristiriitainen ja murroksessa. Samalla kun Eurooppaa ravisuttavat sisäiset kriisit ja kansallisvaltioiden vastakkainasettelut, moninapainen globaali maailmanjärjestys vaatii Euroopalta itsensä uudelleen oivaltamista. ”Eurooppa tarkoittaa minulle yhtä paikkaa maailmassa, jossa monia ihmisten tasa-arvoisuuteen liittyviä asioita on pitkään pohdittu kiinnostavalla tavalla. Toisaalta taas se on paikka, jossa eurooppalaisten tapa hyväksyä että ei-eurooppalaiset olisivat tasaarvoisia kumppaneita, on puolestaan ollut ongelmallisempaa”, maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen pohtii. Teivainen työskentelee Helsingin yliopistossa. Tutkijana häntä kiinnostaa erityisesti globaali kapitalismi ja sen suhde demokraattisten ihanteiden toteutumiseen maailmassa, esimerkiksi suomalaisten sellufirmojen toiminnan oikeudenmukaisuuteen Uruguayassa. Demokratia merkitsee hänelle ihmisten mahdollisuutta osallistua omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin tasavertaisin tavoin. Euroopan roolin osana maailmanpoliittista yhteisöä Teivainen näkee ristiriitaisena. Tulevissa EU-vaaleissa tämä ristiriitaisuus on edelleen läsnä. Siitä huolimatta, että esimerkiksi globaalin kapitalismin valta on voimistunut entisestään, ei vaaleissa ja niihin liittyvissä keskusteluissa ole juuri pohdittu eurooppalaisten suhtautumista ulkopuolisiin. ”Kysymys siirtolaisuudesta on tästä poikkeus. Suhtautuminen ei-eurooppalaisiin puuttuu silti edelleen selkeästi näistä vaaleista. Tällainen rajaaminen ei ole tietenkään ainoastaan eurooppalaisille tyypillistä, vaan on läsnä kaikkialla muuallakin. Se on jollain tapaa yleisinhimillistä.” EUROOPPA ON PITKÄÄN , ainakin viimeiset 500 vuotta, ollut tavalla tai toisella maailmanpoliittinen valtakeskus. Tärkeitä kysymyksiä eurooppalaisille ovat olleet lähinnä ne, jotka liittyvät Euroopan suhtautumiseen itseensä. Tässä suhtautumisessa on kuitenkin tapahtunut muutoksia. Euroopassa on Teivaisen mukaan 2010-luvun aikana herännyt orastavaa – silti edelleen kuitenkin vähäistä – kiinnostusta siihen, että sen sisällä tapahtuu asioita, joiden on aiemmin ajateltu tapahtuvan lähinnä muualla maailmassa. Kuvaava esimerkki tästä on vuosikymmenen alussa alkanut eurokriisi, ja sen seurauksena alkaneet Kansainvälisen valuuttarahaston toimet. ”Tällöin Kansainvälinen valuuttarahasto alkoi toimia Euroopan sisällä talouskuria tuottavana ylikansallisena organisaationa. Aiemmin sen toimet olivat kohdistuneet lähinnä köyhiin kolmannen maailman valtioihin.” Toinen esimerkki suunnanmuutoksesta on keskustelu prekarisaatiosta ja AY-liikkeen roolista. Aiemmin Euroopassa on ollut vallalla oletus, että sen sisällä toimineet ammattiyhdistysliikket olisivat olleet poikkeuksellisen edistyksellisiä esimerkiksi suhteessa afrikkalaisiin ammattiyhdistysliikkeisiin. ”Prekarisaatio, kansainvälisten luottolaitosten vallan lisääntyminen ja siirtolaisuus muokkavaat Euroopasta paikkaa, joka muistuttaa hiukan aiempaa enemmän esimerkiksi Afrikkaa tai Latinalaista Amerikkaa. Olisiko meidän siis tarpeellista oppia oppimaan heiltä. Tätä voidaan kutsua uudenlaiseksi globaalin vallan pedagogiaksi. Eurooppalaiset ovat liian pitkään kuvitelleet olevansa muun maailman opettajia.” YKSI TODENNÄKÖINEN skenaario tulevissa EU-vaaleissa on rasististen voimien kasvu Euroopan parlamentissa. Poliittisen keskustelun yhtenä ongelmana on Teivaisen mukaan kuitenkin erityisesti rasismin ja populismin käsitteiden epämääräisyys. ”Populismi-termiä käytetään turhan yksioikoisesti niputtamaan yhteen oikeistolaisia ja vasemmistolaisia vallan haastajia. Monessa tapauksessa näiden eri liikkeiden toiminta perustuu hyvinkin vastakohtaisiin lähtökohtiin.” Vasemmalla toimivien populististen liikkeiden toiminnassa kiinnitetään enemmän huomiota Euroopan globaaliin rooliin. Tästä hyvänä esimerkkinä on Kreikan entinen valtiovarainministeri Yanis Varoufakis, joka pohti globaalin demokratian mahdollisuuksia. ”Tällaiset näkökulmat eivät ole toistaiseksi saamassa merkittävää asemaa Euroopan parlamentissa. Myöskään keskustelu Euroopan suhteesta muuhun maailmaan laajemmin tuskin tulee siirtolaisuutta lukuunottamatta vaaleissa esille.” Se, että selvästi rasismiin perustuvien liikkeiden toiminta samaistetaan populismin kautta esimerkiksi globaalia demokratiaa pohtiviin vasemmistolaisiin liikkeisiin on Teivaisen mukaan merkittävä ongelma Euroopan tulevaisuuden kannalta. ”Tämä saa nämä kahteen täysin erilaiseen lähtökohtaan perustuvaa poliittista liikehdintää kuulostamaan helposti samantyyppisiltä asioilta. Samaistaminen epäpolitisoi ja hälventää eroja, joita näihin liikkeisiin liittyy etenkin globaalin solidaarisuuden suhteen. Samaistaminen piilottaa enemmän kuin asioita kuin täsmentää niitä, eikä se kuvaa kovin hyvin tuleEurovaalit • s. 1965, Helsinki • Maailmanpolitiikan professori Helsingin yliopistossa vuodesta 2006. • Tutkimuskohteena ovat globaali poliittinen taloustiede, ihmisoikeudet, poikkikansalliset kansalaisliikkeet, globaali demokratia ja kapitalismin ristiriidat. • Toiminut tieteen ohella myös aktiivisena kansalaisyhteiskunnan toimijana. • Kirjoittanut viimeksi kirjan Maailmanpoliittinen kansalliskävely (Into, 2017). Yhdessä Heikki Patomäen kanssa kirjoitettu A Possible World: Demo cratic Transformation of Global Institutions (Gaudeamus, 2003) on ilmestynyt useilla eri kielillä. • American Sosiologial Association on palkinnut hänet parhaasta maailmanjärjestystä käsittelevästä väitöskirjasta vuonna 2000. Teivo Teivainen
20 • 4 / 2019 vaisuusvisioiden kannalta relevantteja asioita.” TULEVIEN EU-VA ALIEN alla on useissa eri yhteyksissä puhuttu eurooppalaisen liberalismin kriisistä. Tällä on viitattu etenkin Eurooppaa koskeneeseen pakolaiskriisin, joka asetti eurooppalaiset pohtimaan omaa suhdettaan universaaleihin ihmisoikeuksiin perustuvaan ajatteluun. Liberalismi-termiin sisällytetään Teivaisen mukaan kaksi keskenään ongelmallista ajatusta: omistusoikeuteen perustuva rahavallalle kasvanut järjestelmä sekä suvaitsevaisuuteen liittyvät arvot. ”Liberalismin käsitteellä hämätään asioita, tahallaan tai tahtomatta. Perinteisesti liberalismi on määritelty niin, että ihminen saa tehdä niin kuin haluaa, kunhan siitä ei aiheudu liiallista haittaa muille. Ja jos aiheutuu, niin asioista sovitaan jollain tavalla yhdessä. Jostain syystä kuitenkin oletetaan, että myös kapitalistiset omistusoikeudet olisivat luonnollinen osa liberaaleja vapauksia. Näin oikeisto on onnistunut omimaan vapausaatteen itselleen. Poliittisesti tämä on merkittävää, sillä jos ihmisiltä kysytään haluavatko he enemmän tai vähemmän vapauksia, on vastaus yleensä selvä. Tämä on yksi suurimmista ideologisista hämäyksistä”, Teivainen herättelee. ”Kapitalististen omistusoikeuksien kohdalla olisikin parempi puhua liberaalin oikeiston sijaan omistusoikeistosta. Tälle ryhmälle on liberalismin käsitteen kautta annettu vapauden lippu heilutettavaksi. Vapausihanteen yleisessä hengessä voidaan sanoa että puolustetaan vapautta, mutta käytännössä kuitenkin priorisoidaan omistusoikeuksia.” Liberaaleihin arvoihin liittyvien termien käyttö myös osaltaan peittää eurooppalaisen ylivallan ja globaalin rasismin ulottuvuuksia. Eurooppalaiset tuntuvat ajattelevan, että esimerkiksi pakolaiskriisi uhkaa juuri heille ominaisia, ”parempia arvoja”. Kun esimerkiksi kolmannesta maailmasta tuleva kritiikki kohdistuu siihen, millä oikeudella Eurooppa ylläpitää omaa valtaansa maailmanjärjestyksessä, sen ajatellaan kohdistuvan nimenomaan eurooppalaisiin liberaaleihin arvoihin. Usein se kohdistuu pikemminkin eurooppalaiseen ylimielisyyteen. ”Kuvaava esimerkki tästä on kun Suomi oli pelipaikalla Maailmanpankin toiminnassa. Tekikö Suomi maailmanpoliittisena toimijana jotain köyhien maiden päätösvallan lisäämiseksi? Ei tehnyt. Miksi ei? Yhtenä perusteena Suomen edustaja käytti sitä, että nimenomaan Suomen kaltaiset maat puolustavat naisten ja homojen oikeuksia, eivätkä etelän köyhät maat tee niin. Tämä on yksi klassisen koloniaalinen perustelu rikkaiden valkoisten ylivallalle: koska oletamme edustavamme eurooppalaisia hienoja arvoja, meidän täytyy siis estää köyhiä maita pääsemästä kansainvälisiin instituutioihin vesittämään arvojamme. Silti Suomen virallisissa julistuksissa samaan aikaan kerrottiin Suomen edistävän köyhien maiden päätösvallan lisäämistä kansainvälisissä instituutioissa.” EUROOPPA ON SISÄISESTI hajaantunut esimerkiksi itäisessä Euroopassa nousseiden autoritääristen liikkeiden myötä ja eurooppalaisiksi miellettyjä arvoja kyseenalaistetaan muualtakin. ”Esimerkiksi homojen oikeudet tai feministiset arvot kyseenalaistetaan Venäjän valtion taholta.” Slovenialainen filosofi Slavoj Žižek onnistui vuonna 2007 suomennetussa Uusi luokkataistelu -teoksessaan ärsyttämään pakolaiskriisiin liittyvillä näkemyksillään vasemmistoliberaaleja, jotka vaativat rajojen avaamista. Hänen mukaansa heidän esittämänsä vaihtoehto on tekopyhä, sillä vasemmistoliberaalit tietävät, ettei täl”EUROOPPALAISET OVAT LIIAN PITKÄÄN KUVITELLEET OLEVANSA MUUN MAAILMAN OPETTAJIA.” pelastamiseksi tulisi olla ennen kaikkea yleiseurooppalaisia. ”Rajat kiinni -ajattelun sijaan Varoufakiksen hankkeessa on olemassa selkeästi globaali kosmopoliittinen perusvire, eikä maahanmuuttoa nähdä siinä uhkana. Vaalien kannalta tämä saattaa olla marginaalinen keskustelu, mutta se kertoo niistä tenlainen ole täysin mahdollista ja tähän torjuntaan heidän ajattelunsa lopulta perustuu. Näkökulma on erikoinen kun huomioon otetaan vasemmistolaiseen ajatteluun vahvasti kuulunut internationalismin ja kosmopolitismin perinne. Žižekin näkemys kertoo myös jotain olennaista eurooppalaisen vasemmiston tilasta. ”Tämänkaltaiset ulostulot ovat alkaneet näkyä eurooppalaisen vasemmiston keskuudessa suhteellisen paljon. Erityisesti siinä, miten osa eurooppalaista vasemmistoa on alkanut jollain tapaa lähestyä populismiksi kutsuttua uusoikeistolaitaista liikehdintää”, Teivainen huomioi. ”Ajatellaan, että ulkopuolelta tulevat ihmiset tuodaan tänne horjuttamaan eurooppalaisen työväenluokan taistelua. Etenkin Saksassa on havaittavissa että rajat kiinni tai maassa maan tavalla -tyyppinen ajattelu on tullut osaksi myös vasemmistolaista politiikan tekemistä. Vasemmistolaisen kosmopoliittisen perinteenkin kannalta on ikävää, että tämänkaltaista liikehdintää on herännyt.” Eurooppalaisen vasemmiston sisällä on viime aikoina käyty myös laajempaa keskustelua Euroopan tulevaisuudesta. Yksi näkyvin esi merkki tällaisesta on Yanis Varoufakiksen euroopanlaajuisiin tulonjakoihin ja yhteisiin velkakirjoihin perustuva Green New Deal. Ehdotuksen mukaan Euroopan tulevaisuuden järjestelyjen ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja talouden
4 / 2019 • 21 ”KAPITALISTISTEN OMISTUSOIKEUKSIEN KOHDALLA OLISIKIN PAREMPI PUHUA LIBERAALIN OIKEISTON SIJAAN OMISTUSOIKEISTOSTA. TÄLLE RYHMÄLLE ON LIBERALISMIN KÄSITTEEN KAUTTA ANNETTU VAPAUDEN LIPPU HEILUTETTAVAKSI.” densseistä joita eurooppalaisen vasemmiston sisällä on tapahtumassa.” ”Green New Deal -liikehdinnän sisällä on vahva näkemys siitä, että Eurooppa nähdään poikkikansallisena poliittisena toimijana, verrattuna siihen että kansallisvaltiot nähdään vahvoina poliittisina yhteisöinä.” UUSIMMAN EUROOPAN unionin turvallisuuspoliittisen strategian mukaan EU:n turvallisuuspoliittinen ympäristö on huonontunut. Koko Euroopan unionin olemassaolon on nähty olevan vaakalaudalla. Ilmeisimpiä syitä tälle kehitykselle ovat olleet Yhdysvaltojen ulkopoliittinen suunnanmuutos sekä Venäjän koventunut ulkopolitiikka. Myös brexit horjuttaa toisen maailmansodan jälkeen syntynyttä eurooppalaista integraatiota. EU:n ja Yhdysvaltojen välisissä suhteissa on tapahtunut merkittävä muutos. Aiempi selvästi vahvempi yhteistyö on muuttunut kauppasotaretoriikaksi ja Yhdysvaltojen vaatimuksiksi saada eurooppalaiset kantamaan suurempaa vastuuta omasta turvallisuudestaan. ”Eurooppalaisen ulkoja turvallisuuspolitiikan seuraaminen on muuttunut mielenkiintoiseksi Donald Trumpin presidenttiyden myötä. Eurooppalainen turvallisuusajattelu perustuu usein edelleen siihen, että Yhdysvallat voisivat taata eurooppalaista turvallisuutta etenkin Naton kautta. Trumpin toiminta on ollut hälytyskello sille, ettei tähän voi enää luottaa.” On myös selvää, että Kiinan vaikutusvalta tulee kasvamaan tulevaisuudessa. ”Kiina esittää, ettei sillä ole merkittäviä turvallisuuspoliittisia intentiota. Siitä huolimatta sen asevoimat kasvavat entisestään. Tämä tulee olemaan merkittävä kysymys Euroopan turvallisuuden kannalta tulevaisuudessa tavalla tai toisella. Asiasta herää Suomessakin keskustelua vaikkapa Tallinnaan vievän tunnelin tai Jäämerenradan kaltaisten hankkeiden yhteydessä.” VUODEN 2018 nuorisobarometrin mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista nuorista ajattelee Euroopan unio nin jäsenyydestä olevan Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa. Tutkimuksen mukaan nuoret luottavat Euroopan unioniin selvästi aiempaa enemmän ja suomalaiset nuoret kokevat heillä olevan paljon yhteistä muiden eurooppalaisten nuorten kanssa. Myös yleisten kannatusmittausten mukaan Euroopan unionilla näyttäisi menevän hyvin. Sitä tukee ennätysmäärä eurooppalaisia. Tulokset saattavat hämmentää, ja ne ovatkin jääneet brexit-keskustelun jalkoihin. Ajatus Euroopan unionin pikaisesta hajoamisesta on Teivaisen mukaan epätodennäköinen siten kuin esimerkiksi brexitin myötä on ajateltu. ”Vaalien alla on ilmassa, että Euroopan unioni yhtenäisenä poliittisena toimijana olisi hajoamassa, mutta en usko, että se on katoa massa lähiaikoina mihinkään. Tuudittautuminen kansallisvaltioiden vastaiskuun on liian yksinkertaistavaa ajattelua. Poliittiset voimat, jotka pyrkivät luomaan unionista maailmanpoliittista toimijaa, ovat edelleen olemassa ja osittain jopa voimistumassa, toisin kuin helposti oletetaan.” Unioni on myös siinä mielessä aiem paa yhtenäisempi, että viime aikoina on alettu korostaa selkeämmin yhteisen ulkopolitiikan merkitystä. ”Todennäköisesti olemme menossa sitä kohti, että unionista tulee entistä brysselivetoisempi poliittinen toimija sen sijaan, että yksittäisten kansakuntien merkitys tulisi korostumaan. Näiden välinen rinnakkaisuus ja jännite tulevat kuitenkin säilymään.” M ak sa ja : Ha nn a Sa rk kis en tu kir yh m ä Vasemmistoliiton 1.varapuheenjohtaja kansanedustaja, eurovaaliehdokas ILMOITUS VUONNA 2040 Euroopan unioni on hiilineutraali alue, jossa kaikilla tarvitsevilla on töitä. Euroopassa on toteutettu ”green new deal”, jonka avulla yhteiskunnista on tehty ilmastokestäviä ja luotu uusia työpaikkoja. Euroopassa panostetaan osaamiseen, koulutukseen ja innovaatioihin. Automatisaatio ja tekoäly on muuttanut työelämää ja mahdollistanut työn jakamisen. Talous perustuu kiertotalousmalliin, turha kulutus ja jätteet on minimoitu. Ihmiset liikkuvat maiden sisällä ja rajojen yli sujuvasti junilla ja energia tuotetaan vähäpäästöisesti. Helsingistä pääsee junalla Berliiniin. Ihmiset syövät puhdasta ja pääosin paikallisesti tuotettua ruokaa. Merien ja maaluonnon tila ja monimuotoisuus on parantunut ympäristön suojelun ja saastumisen vähentymisen ansiosta. Pääomat on ohjattu pois fossiiliteollisuudesta, julkiset ja yksityiset rahavirrat tukevat ympäristöllisesti ja inhimillisesti kestävää tuotantoa. Vuonna 2040 Euroopan Unioni on onnistunut tukkimaan verovuodot ja sulkemaan veroparatiisit. Maiden välinen haitallinen verokilpailu on loppunut ja kaikki jäsenmaat huolehtivat kansalaistensa vähimmäistoimeentulosta. Työntekijöiden oikeudet toteutuvat kaikkialla ja työstä maksetaan elämiseen riittävä palkka. Suuryritysten valta on pienentynyt, ne maksavat veronsa asiallisesti ja noudattavat lakeja, pienet yritykset pystyvät kilpailemaan suurten kanssa. Ihmisten yksityisyydestä ja oikeuksista huolehditaan myös digitaalisessa taloudessa. Ylisuuret pankit on pilkottu ja finanssikeinottelu on loppunut. Euroopan keskuspankin rakenteita ja julkisen talouden ohjausta on uudistettu tukemaan työllisyyttä ja hyvinvointia. Vuonna 2040 kaikki Euroopan unionin jäsenmaat noudattavat oikeusvaltioperiaatteita ja kunnioittavat ihmisoikeuksia. Rasismia ja vähemmistöjen syrjintää vastaan tehdään jatkuvasti töitä. Jäsenmaat ovat sopineet yhdessä maahanmuuton säännöistä ja yhteinen maahanmuuttopolitiikka kunnioittaa Eurooppaan pyrkivien ihmisoikeuksia. EU:ta kehitetään rauhanunionina ja unioni pyrkii ulkosuhteissaan rakentamaan rauhaa myös muualle maailmaan. Unioni kunnioittaa myös köyhien maiden oikeuksia ja vahvistaa ihmisoikeuksien ja ympäristöasioiden toteutumista globaalisti. EU on merkittävä kehitysrahoittaja. Demokratiaa ja osallistumisoikeuksia kunnioitetaan ja vahvistetaan EU:ssa kaikilla tasoilla. Miltä tämä kuulostaisi? Visio ympäristökestävästä ja inhimillisestä Euroopasta voi muuttua todeksi, jos Euroopan kansa käyttää äänivaltaansa. Voit äänestää muutoksen puolesta antamalla äänesi Vasemmistoliiton eurovaaliehdokkaille 26.5. Hanna Sarkkinen Eurooppa 2040 180
Epävarmuuden EU-vaalit Euroopan unioni on murroksessa ja tulevat vaaliennusteet lupaavat myrskyä. Voima poimi Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisusta Euroopan villit kortit ja mustat joutsenet neljä kehityskulkua, jotka on syytä ottaa huomioon uurnille mennessä. TEKSTI ESKO HARNI KUVA NINNI KAIRISALO ”HAJOAAKO RAHALIITTO, VAI ONKO OLEMASSA MUITA RATKAISUJA?” NÄMÄ HUOMIOT perustuvat Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuun Euroopan villit kortit ja mustat joutsenet (6/2018). Raportin ovat toimittaneet Juhana Aunesluoma ja Suvi Kansikas. Julkaisu koostuu kahdestatoista asiantuntijalausunnosta, jotka ovat kirjoittaneet Laura Nordström, Emilia Palonen, Markus Ojala, Timo Miettinen, Antti Ronkainen, Leena Malkki, Daniel Sallamaa, Johanna Vuorelma, Kari Möttölä, Suvi Kansikas, Eija Ranta, Anne Toppinen, Annukka Vainio ja Paavo Järvensivu. Julkaisussa käsitellään Eurooppaa koskevia yllättäviä ja odottamattomia tapahtumia ja kehityskulkuja, joilla toteutuessaan on merkittäviä yhteiskunnallisia seurauksia. Euroopan villit kortit ja mustat joutsenet 1. VAIKKA PITKÄÄN JATKUNUT eurokriisi on suurimmaksi osaksi ohi, rahaliiton rakenteelliset ongelmat ovat edelleen läsnä. Rahaliiton suurimpien talouksien kasvu hiipui edellisen vuoden aikana merkittävästi. Kysymys rahaliiton yhtenäisyydestä on myös edelleen ratkaisematta. Missä määrin euromaiden tulisi yhtenäistää talouksiaan? Saksan kanta on edelleen tiukka. Linjauksen mukaan jäsenmaiden tulisi kunnioittaa rahaliiton sääntöjä tiukasti, jotta taloudellinen yhteisvastuu voisi olla mahdollista. Välimeren mailla puolestaan on vaikeuksia sopeutua Saksan asettamiin ehtoihin. Etenkin Kreikan, Italian ja Portugalin pankeissa on paljon velkakirjoja ja ongelmaluottoja. Niin sanotun Hansa-ryhmän – johon Suomi kuuluu – kannassa korostuu Saksan lailla vähintään E UROOPAN UNIONI on kriisissä ja Eurooppa on poliittisesti entistä hajautuneempi. Sen yhtenevää arvopohjaa ovat rapauttaneet brexit sekä pitkään jatkuneet pakolaisja eurokriisit. Eurooppalaiselle liberalismille ja kaikille yhteisiin ihmisoikeuksiin perustuvat arvot kyseenalaistuivat, kun Lähi-Idästä ja Afrikasta alkoi saapua entistä suurempi määrä pakolaisia Eurooppaan. Samaan aikaan äärioikeisto ja kansallispopulistiset puolueet kasvattivat Euroopassa suosiotaan. Rahaliitto ja eurokriisi ovat asettaneet jäsenmaat eriarvoiseen asemaan. Kriisi on romuttanut pahiten kärsineissä maissa eläkejärjestelmiä sekä vaikuttanut koulutuksen yksityistämiseen ja julkisten palveluiden alasajoon. Rahaliiton poliittiset ja taloudelliset hyödyt näyttävät valuneen selvimmin Saksaan. Tulevat EU-vaalit käydään epävarmemmassa tilanteessa kuin koskaan aiemmin. Erityisen mielenkiintoiset ja tuloksiltaan arvaamattomat näistä vaaleista tekee se, että kansallismieliset ryhmät ovat kasvattamassa kannatustaan samalla kun konservatiivien (EPP) ja sosiaalidemokraattien (S&D) suuren koalition kannatus on laskemassa jopa alle 50 prosenttiin. ”Suuri koalitio joutuu nojaamaan entistä enemmän liberaalien tukeen, mikä todennäköisesti kärjistää parlamentin jännitteitä”, kertoo politiikan tutkija Antti Ronkainen. Vaalien suurin kysymys on, voiko tämän lähtöasetelman myötä syntyä pysyvää yhteistyötä eri ryhmien välille? Entä kykenevätkö eri maiden oikeistopopulistit järjestäytymään yhdeksi yhtenäiseksi europuolueeksi? Tulevista vaaleista tekee erityisen myös se, että niissä ei päätetä ainoastaan komission koostumuksesta ja johtajasta, vaan myös Eurooppa-neuvoston ja Euroopan keskuspankin johtajista. ”Tänä vuonna tehdään merkittäviä päätöksiä EU:n suunnasta sekä jäsenmaiden välisestä voimatasapainosta”, Ronkainen toteaa. Euroopan unioni on sekavassa tilassa, eivätkä tulevat vaalit näytä lupaavan ainakaan varmempaa tilannetta. Tärkeimpiä vaalien jälkeisiä kysymyksiä ovat rahaliiton yhtenäisyys, demokratian tila, turvallisuusja ulkopolitiikka sekä ilmastonmuutos ja kestävä kehitys. Eurovaalit
”SUURIN ONGELMA ON, ETTÄ KOKONAISVALTAISEEN MUUTOKSEEN EI OLLA VARAUDUTTU.” 2. EUROOPAN UNIONIA on pidetty poliittisena järjestelmänä vailla poliittista yhteisöä. Vaikka EU:lla on lakeja säätävää ja toimenpanevaa valtaa, ei tätä vastassa ole esimerkiksi ylikansallista ja yhtenäistä kansalaisyhteiskuntaa. Kuinka tähän haasteeseen vastataan tulevaisuudessa? Todennäköistä on, että jos esimerkiksi eurokriisin aiheut tamia ongelmia ei kyetä korjaamaan, kasvaa euroskeptisyys entisestään. On myös mahdollista, joskin epätodennäköisempää, että syntyy julkiseen toimintaan tähtäävä kansalliset rajat ylittävä ”Euroopan kansan” liike. Tämä voisi haastaa EU:n instituutiot arvaamattomilla tavoilla. Populististen liikkeiden nousu Euroopassa on tuottanut vastakkainasettelua ruokkivia puhetapoja, jotka vaikeuttavat demokraattisten periaatteiden toteutumista. Mistä todella äänestetään? Entä mitä ongelmia löytyy vastakkainasettelun takaa? Populismin nousu nostaa esiin ainakin kaksi mahdollista kehityskulkua. Jos populistiset liikkeet eivät kykene lunastamaan lupauksiaan, on vaarana että usko demokratiaan heikkenee entisestään. Toisaalta taas populismin nousu voi innostaa ihmisiä ja herättää heidän uskonsa politiikkaan. Tämä voi johtaa siihen, että syntyy uudenlaisia perinteisen puoluepolitiikan ulkopuolella toimivia liikkeitä tai kokonaan uusia poliittisia puolueita. 3. ULKOJA TURVALLISUUSPOLIITTISESTI Euroopan unionin suurimpia avoimia kysymyksiä ovat suhtautuminen Trumpin valinnan jälkeen muuttuneeseen Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaan sekä Venäjän ja Kiinan koventuneeseen politiikkaan. Nämä laajemmat ulkopoliittiset murrokset voivat lisätä kiinnostusta EU:n yhteistä puolustusta kohtaan. Tähtääkö jäsenmaiden toimintavalmiuksien nostaminen korvaamaan vaihtoehdon Natoon liittymisestä? Toisaalta onko unionilla kykyä luoda esimerkiksi uskottavaa ja itsenäistä sotilasliiton kaltaista järjestelmää? Suurimpana Euroopan sisäisenä turvallisuusuhkana voidaan pitää terrorismia ja uudenlaisia poliittisen väkivallan muotoja. Vielä 2000luvun alussa terrorismin uhkaa pidettiin lähinnä ulkoapäin tulevana ilmiönä, mutta nykyään terrorismin ennaltaehkäisy on yhä voimakkaammiin kiinnittynyt väkivallan uhkiin Euroopan sisällä. On mahdollista, että tulevaisuudessa äärioikeiston ja jihadistien suorittamat poliittisen väkivallan teot kärjistyvät. Lisäksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen tähtäävät toimet voivat synnyttää uudenlaisia poliittisen väkivallan muotoja. Kuinka EU kykenee turvallisuuspoliittisesti näihin vastaamaan? 4. ILMASTONMUUTOKSEN hillitseminen on merkittävä haaste myös EU:lle tulevien vuosikymmenten aikana. Kuinka luoda ympäristön kestokyvyn kannalta kestävää taloudellista kasvua? Entä onko se edes mahdollista, ja mitä seurauksia tällä on? On todennäköistä, että esimerkiksi biotalouteen tähtäävistä toimista huolimatta ilmastonmuutos tulee jatkumaan. Tällä on valtavia seurauksia etenkin maaja metsätaloudelle. Ilmastonmuutoksen eteneminen tuottaa myös esimerkiksi hallitsemattomia muuttoliikkeitä, niin kutsuttua ilmastopakolaisuutta. Valtioiden perusinfrastruktuuri on bioenergiaan panostamisesta huolimatta edelleen riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Suurin ongelma on, että kokonaisvaltaiseen muutokseen ei olla varauduttu. Millaisia muutoksia esimerkiksi rakennusala ja asumispolitiikka tulevat kohtaamaan tulevaisuudessa? Millaiseksi Euroopan voimatasapaino muodostuu jos talouskasvuun sidotusta politiikasta luovutaan? varauk sellinen suhtautuminen rahaliiton yhtenäistämiseen. On siis epärealistista odottaa rahaliiton vahvempaa yhtenäistymistä. Hajoaako rahaliitto, vai onko olemassa muita ratkaisuja? Eräs mahdollinen kehityskulku on niin sanotun exit-mekanismin luominen. Tämä tarkoittaa jäsenmaalle mahdollisuutta erota rahaliitosta, jolloin jäsenmaa saisi itselleen oman valuutan ja poistaisi tarpeen sisäisen devalvaation pakottamiin toimiin, esimerkiksi palkanalennuksiin. Exitmekanismin myötä talouspoliittiset velvoitteet eivät poistuisi kokonaan, mutta ne muuttaisivat muotoaan. ILMASTONMUUTOK SESTA OIKEUTEEN K ansalaiset ovat alkaneet haastaa hallituksiaan oikeuteen. Alankomaissa jo vuonna 2015 yli 900 kansalaista haastoi ja voitti oikeusjutun hallitustaan vastaan. Belgiassa hallitus ja paikallishallituksia on myös haastettu oikeuteen. Kansalaiset ovat haastaneet hallituksia oikeuteen toimimattomuudesta ilmastonmuutoksen edessä. Avoimia tapauksia on ainakin Irlannissa, Alankomaissa, Belgiassa, Sveitsissä ja Norjassa. Maailmanlaajuisesti yli 1000 oikeusjuttua on jätetty liittyen ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutos uhkaa ihmisiä, ekosysteemejä sekä taloutta. Ihmisten elinkeinot vaarantuvat. Perheet joiden elämään ilmastonmuutos on jo radikaalisti vaikuttanut ovat viemässä EU:n oikeuteen vaatien parempaa ilmastonsuojelua ja perusoikeuksien toteutumista. Monet tutkijat, järjestöt ja kansalaiset tukevat aloitetta. Vuosina 2002-2016 yli 120 miljoonan ihmisen on arvioitu kuolleen ennenaikaisesti ilmastonmuutoksen seurauksena. Kesän 2003 kuuman aallon arvioitiin aiheuttaneen jopo 70 000 ennenaikaista kuolemaa Euroopassa. Ikäihmiset, hengitysja sydänsairaat sekä lapset kärsivät eniten esimerkiksi äärilämpötiloista. Luonnon ääri-ilmiöt, kuten kuivuus ja tulvat, lisäävät infektioriskiä ja tartuntatautien leviämistä uusille alueille. Ilmastonmuutos vaikeuttaa myös ruoantuotantoa ja hankaloittaa puhtaan veden saantia. Erityisesti ilmastonmuutoksen seurauksista tulee kärsimään pienituloiset, sairaat, iäkkäät, lapset ja raskaana olevat naiset. Järjestin maaliskuussa parlamentilla tapahtuman liittyen tähän oikeusjuttuun: People’s climate case. Yksi asianomistajista on Sáminuorra. Aikaisemmin nuoret ovat voineet luottaa yhteisöjen vanhimpien neuvoihin ongelmatilanteissa, mutta nykyään vastaus puuttuu liian usein. Luonnon toiminta on muuttunut niin radikaalisti, että perinnetiedolla ei ole enää käyttöä ilmastonmuutoksen aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi. Eikä perinteiset elinkeinot enää käytännössä onnistu. Päättäjät ovat vastuullisia. Ongelma tiedetään ja tietoisesti riittävät toimet jätetään vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen tekemättä. Hallitukset ja EU ovat syyllisiä laiminlyöntiin tai vähintäänkin heitteillejättöön, ellei rikokseen ihmisyyttä vastaan. Poliitikkojen on tehtävä isoimmat päätökset, erityisesti EU-tasolla. Suomen puheenjohtajuuskausi alkaa heinäkuussa. On Suomen velvollisuus edistää kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, jolla on vaikutusta. Myös kunnilla on roolinsa. Julkisten hankintojen kautta on mahdollista tukea ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja esimerkiksi panostamalla julkiseen liikenteeseen, erityisesti päästöttömään ja vähäpäästöiseen. Yksilöt voivat helpoiten vaikuttaa ruokavalintojensa kautta. Suosimalla kasvispainotteista, lähellä tuotettua ja luomua mahdollisuuksien mukaan on mahdollista tukea myös paikallisia toimijoita. Tietysti myös liikkuminen sekä muut kulutusvalinnat ovat tärkeässä osassa. Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu WWW.SIRPAPIETIKAINEN.EU
Ilmastov eivi2019 on kansalai sten ilmastok ampanja . Vaadimm e vetoomu ksella, että Suomi ajaa heinäkuu ssa 2019 alkavalla EUpuheenjo htajakau dellaan ilmaston lämpene misen hillitsem istä 1,5 asteesee n. SIINÄ ON PAIKKA, @ilmastov eivi2019 @ilmastov eivi19 www .ilma stove ivi20 19.fi Allekirjoit a vetoomus ja vaadi kanssamm e kestäväm pää ilmastopo litiikkaa EU:ssa
4 / 2019 • 25 Voima haastatteli Ranskan keltaliiviliikkeen aktivisteja ja selvitti, kuinka poliittinen protesti järjestäytyy yhä jatkuvien viikoittaisten mielenosoitusten ulkopuolella. TEKSTI JA KUVAT LIONEL CLERC JA LEONA KOTILAINEN Keltainen tekee näkymättömän näkyväksi M ARRASKUUSSA 2018 syntynyt keltaliiviliike on ainutlaatuinen. Se on järjestäytynyt sosiaalisissa verkostoissa ja kohtaamispaikoissa puolueiden, järjestöjen ja ammattiliittojen ulkopuolella. Sen vastarinnan keinoja ovat esimerkiksi liikenteen pysäyttäminen liikenneympyröissä, presidentti Emmanuel Macronia ja taloudellista eriarvoisuutta vastustavat kymmenien tuhansien ihmisten lauantaiset massamielenosoitukset sekä lakkoilu. Vaikka liikkeen kannatus on laskenut protestin alkuajoista, ranskalaiset ovat tukeneet sitä poikkeuksellisen laajasti. Liikkeessä on ihmisiä eri ikäja yhteiskuntaluokista. Puhuimme heistä muutaman kanssa. Saavumme helmikuisena tiistai-iltapäivänä Montreuilin kaupunginosaan itäiseen Pariisiin. Olemme tulleet selvittämään, miten tämän hetken kiivain poliittinen protesti järjestäytyy viikoittaisten mielenosoitusten ulkopuolella. Aukiolla seisoo hökkeli, jonka vieressä olevalle pöydälle on katettu teetä, kahvia ja keksejä. Esillä on lentolehtisiä, jotka käsittelevät keltaliivien vaatimuksia ja tulevia tapahtumia. Pöydän ympärillä on parikymmentä ihmistä. Monilla on yllään keltaiset liivit. Joku lämmittelee tynnyriin tehdyn tulen äärellä. Osa viipyy pidempään, jotkut pysähtyvät hetkeksi juomaan kupin kuumaa. Monet ohikulkijatkin hymyilevät meille. Sadan tuhannen asukkaan Montreuilissa keltaliivit ovat järjestäneet katutapahtumiansa joulukuusta saakka. Arkisin päivystetään torilla, ja kerran viikossa on yleiskokous. Montreuilista on menty yhdessä muiden Pariisin itä osien keltaliivien kanssa lauantaisiin suurmielenosoituksiin. ”Tähän asti tavoitteemme on ollut olla näkyvillä, jotta kiinnostuneet voivat tavata meitä ja toi siaan, keskustella ja muuta. Tämä toimii, sillä uusia ihmisiä on tullut mukaan toimintaan”, kertoo Marion. Hän on tällä hetkellä se, joka vastaa kysymyksiin alueen keltaliivitoiminnasta. Koska liike ei halua henkilöityä, mediavastaava vaihtuu viikon välein. MARRASKUUSSA, KUN KAIKKI ALKOI, media esitti liikkeen olevan poliittisella kentällä voimakkaasti oikealla. Monin paikoin laulettiin Marseljeesia, Ranskan liput liehuivat, rasistisia iskulauseita huudettiin ja kerran soitettiin poliisit liikenneympyrään pysäytetyssä rekassa piileskelevien siirtolaisten perään. Useat mediat ja poliitikot painottivat juuri näitä asioita, vaikka kaikki keltaliivitoiminta ei suinkaan ollut rasistista, eikä suurin osa keltaliiveistä ole äärioikeistolaisia. Äärioikeisto on hyökännyt väkivalloin muita keltaliivejä vastaan lukuisia kertoja protestin alkuajoista saakka. Fasistit on kuitenkin kerta toisensa jälkeen ajettu pois, kuten Pariisissa 8. joulukuuta ja Lyonissa 9. helmikuuta. Vaikka liikkeessä varmasti on yksittäisiä rasisteja ja fasisteja, näkyviä äärioikeistolaisia ryhmiä tai tunnuksia ei protesteissa yleensä nähdä tai hyväksytä. Pariisiin ystäviään tapaamaan tullut Mado suhtautui keltaliiviliikkeeseen aluksi varovaisesti, kun tietoa sen aktiiveista tai perimmäisistä tarkoitukKoska keltaliiviliike ei halua henkilöityä, Marion on yksi monista Monteruilin vaihtuvista mediakontaktihenkilöistä. Keltaliivit
26 • 4 / 2019 sista ei ollut. ”Täytyy myöntää, että aivan protestin alkuvaiheessa olin todella epäileväinen, että liitynkö mukaan sen äärioikeistolaisen leiman takia. Saadakseni tietoa menin kotikaupunkini liikenneympyrään, ja vähitellen aloin tuntea itseni keltaliiviksi.” Keltaliivit tekevät päätöksiä itsenäisesti ja paikallisesti, mutta myös valtakunnallisia tapaamisia on pidetty. Pienessä Commercyn kunnassa asioista päätetään yhdessä eikä joidenkin sanelemina, suoran demokratian periaatteita noudattaen. Kuten 350 muutakin keltaliiviä, Mado osallistui tammikuussa Commercyn tapaamiseen, jota kutsutaan ”yleiskokousten yleiskokoukseksi”. Tähän kokoukseen kerääntyi 70 eri puolilla Ranskaa järjestäytyneiden paikallisten kokouksien edustajat. Tapaamisessa linjattiin joitain reunaehtoja keltaliiviliikkeelle, kuten antirasismi ja homofobian sekä seksismin vastaisuus. Tämä oli erityisen tärkeää Madolle. ”Keskustelimme toiminnasta ja demokratiasta, mutta itselleni tärkeintä oli tuo julkilausuma, jossa sanottiin, ettei liikkeessä ole tilaa minkäänlaiselle syrjinnälle.” • taloudellinen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus • julkisten palveluiden parantaminen • poliitikkoja velvoittava kansalaisaloite • tyhjää äänestäneiden äänten huomioon ottaminen • rikkaiden veronkorotukset • asunnottomuuden selättäminen • veden, sähkön ja rautateiden uudelleen kansallistaminen • sukupuolien välinen palkkatasa-arvo • minimipalkan nostaminen • ilmainen julkinen liikenne. (kerätty Commercyn yleiskokouksessa tammikuussa 2019) Keltaliivien vaatimukset Lisäksi Commercyn yleiskokous kokosi yhteen liikenneympyröissä muodostetut vaatimukset. Keltaliivit vaativat taloudellista ja sosiaalista oikeutta, julkisten palveluiden parantamista, poliitikkoja velvoittavaa kansalaisaloitetta, tyhjää äänestäneiden äänten huomioon ottamista, rikkaiden veronkorotuksia, asunnottomuuden selättämistä, veden, sähkön ja rautateiden uudelleen kansallistamista, sukupuolien välista palkkatasa-arvoa, minimipalkan nostamista ja ilmaista julkista liikennettä. Viimeisin maanlaajuinen yleiskokous pidettiin huhtikuun alussa Saint-Nazairessa, jonne kokoontui 800 ihmistä kahdestasadasta eri keltaliiviryhmästä. Seuraava suurtapaaminen on kesäkuussa. VAIKKA KELTALIIVIEN MÄ ÄRÄ ei ole enää kasvanut, näyttäisi liike tulleen poliittisesti yhtenäisemmäksi. Liikkeen eri suuntaukset vaikuttaisivat yhdistyneen yleisemmäksi valtarakenteiden vastustamiseksi militantimpien ja kokeneempien keltaliivien avustuksella. ”Talous palvelee vain niitä, joilla on valtaa. Meidän on taisteltava saadaksemme oikeutta kaikille. Meidän täytyy taistella oikeudenmukaisuuden puolesta”, julistaa 72-vuotias Pierre. Hän käy Montreuilin kohtaamispaikassa lähes päivittäin ja ottaa joskus osaa lauantain mielenosoituksiin. Liike yhdistää alempaa keskiluokkaa, sekä työläisiä ja toimeentuloltaan epävarmassa tilanteessa eläviä. Sekä ääripuolueisiin kuuluvat että niin sanotut epäpoliittiset keltaliivit vastustavat sosiaalista eriarvoisuutta. Maahanmuuttokysymys on käytännössä merkityksetön. Suomessa jotkut äärioikeistolaiset toimijat yrittivät matkia Ranskan liikettä, mutta keskittyivät siirtolaisuuskysymykseen, vaikka todelliset ongelmat Suomessakin liittyvät taloudelliseen kurjistamispolitiikkaan. Julkisia palveluja on yksityistetty ja vähennetty ja sosiaaliturvaa leikattu. Muun muassa tämän vuoksi ne, jotka yleensä jalkautuvat kaduille eriarvoisuutta vastustaakseen, hylkäsivät Suomen keltaliiviliikkeen ennen kuin se edes alkoi. Joitain pieniä torikokoontumisia on Suomessa rasistien esiintymisten lisäksi ollut, mutta ei mitään Ranskaan verrattavissa olevaa. Ranskan liikkeen vahvuudet, taktiikoiden moninaisuus ja periksiantamattomuus poliisiväkivallan edessä ovat Suomen poliittisissa liikkeissä verrattain harvinaisia. ”Olen aina hoitanut tehtäväni kunnolla. Ja nyt näen, mihin olemme menossa ja maailman, jonka jätämme lapsillemme! Menemme suoraan tuhoa kohti”, parahtaa Andre, eläkkeellä oleva lääkäri seitsemän tuhannen asukkaan kunnan La Tour-du-Pinin liikenne ympyrässä. ”En taistele itseni, vaan lastenlasteni vuoksi. Minulla on kamala olo, kun mietin millainen tulevaisuus tulevia sukupolvia odottaa. Jos he voivat edes hengittää!” Samoilla linjoilla on Montreuilissa tapaamamme eläkeläinen Monique. Hän kasvoi työläisperheessä, ryhtyi opettajaksi ja teki töitä jopa Suomessa asti. ”Tulen tänne solidaarisuudesta nuorempia sukupolvia kohtaan. Heillä ei ole samoja mahdollisuuksia nousta yhteiskuntaluokastaan kuin minulla oli. En lähde täältä, ennen kuin asiat muuttuvat.” SUURMIELENOSOITUKSIA on järjestetty ympäri Ranskaa viikoittain viiden kuukauden ajan. Valtiovalta on vastannut häätämällä keltaliivejä kaduilta ja liikenneympyröistä. Poliisi on käyttänyt kyynelkaasua, vesitykkejä, pamppua sekä erilaisia ammuksia, joiden takia kymmenet ovat menettäneet raajojaan ja silmiään. Useat tuhannet ovat loukkaantuneet lievemmin. Tuhansia on otettu kiinni ennen mielenosoituksia tai niiden aikana ja pidätetty. Laki mielenosoittamisen rajoittamiseksi tuli voimaan helmikuussa. Maaliskuussa poliisi sai seurakseen armeijan. Esimerkiksi Amnesty International, Euroopan parlamentti sekä YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet ovat tuominneet muun muassa mielenosoittajiin kohdistetun suhteettoman ja liioitellun väkivallan ja kritisoineet mielenosoittamista rajoittavaa lakia. Valtion jatkuvat tukahduttamistoimet väsyttävät ja myös pelottavat monia, mutta talven väistyessä tieltä ja kevään koittaessa on odotettavissa enemmän liikehdintää ja yhteistoimintaa liikenneympyröissä ja muualla. Keltaliivien vaatimukset tähtäävät sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaiseen yhteiskuntamalliin, kun taas jo pitkään niin vasemmistokuin oikeistovetoistenkin hallitusten uusliberaali politiikka on ajanut kansallisen omaisuuden yksityistämistä ja leikkauspolitiikkaa. Koska vallanpitäjien ja yhteiskunnallista muutosta vaativan liikkeen päämäärät ovat vastakkaiset, ja koska neuvotteleminen ei ole mahdollista, Ranskan hallinto ei näe muita tapoja vastata vaatimuksiin kuin väkivallan ja pelottelun. Tässä taistelussa Macronilla on kaksi vaihtoehtoa: hänen on erottava tai tuhottava keltaliiviliike. Kevät näyttänee, mihin keltaliiviliike vielä kykenee. Jo marraskuussa keltaliiviliikkeeseen osaa ottanut Andre kertoi käyvänsä vieläkin koti kaupunkinsa keltaliivitapahtumissa. Väki on vähentynyt, mutta ihmiset vaativat edelleen muutosta. Pierre käy lähes päivittäin Montreuilin keltaliivien kohtaamispaikassa. Monique sanoo pysyvänsä keltaliiviliikkeessä kunnes asiat muuttuvat.
Eiran aikuislukiossa opiskelet myös kesällä LUKIO | HIGH SCHOOL | PERUSKOULU | AINEOPINNOT | LUVA EIRASSA eira .fi Kesäopetus Eirassa ilmoittaudu 8.-31.5.2019 Edistä opintoja kesän intensiivikursseilla. Lisätietoa ja kurssitarjonnan löydät osoitteesta eira.fi/kesaopetus. Tervetuloa infotilaisuuteen 14.5. klo 16:30 / Laivurinkatu 3 • Kesäkurssit lukiolaisille 3.-14.6.2019 • Abikurssit 7.-23.8.2019 • Verkkokurssit Seuraa myös muita koulutuksiamme • Perusteet peruskoulussa Hakuaika 6.5. 4.8.2019 eira.fi/peruskouluun • High Quality Finnish Courses Apply 6.5. 4.8.2019 eira.fi/suomenkurssit • LUVA Ovi auki lukio-opintoihin Hakuaika 21.5.-23.7.2019 eira.fi/luva • Lukio Jatkuva ilmoittautuminen eira.fi/lukioon Osallistutko syksyn yo-kirjoituksiin tai suunnitteletko opintojen aloittamista syksyllä? Käytä kesä hyödyksi! E U R O V A A L I K I E R T U E 29.4. Helsinki 3.5. Oulu 4.5. Rovaniemi 5.5. Kemi 9.5. Helsinki 14.5. Helsinki 16.5. Porvoo 16.5. Porvoo 17.5. Espoo 18.5. Vantaa 21.5. Kouvola 22.5. Lappeenranta 23.5. Kotka 24.-26.5. Helsinki Europarlamenttivaalit Ennakkoäänestys 15.-21.5. | Vaalipäivä 26.5.2019 www.vaadifaktat.? KESKI-POHJANMAAN KANSANOPISTO Opistontie 1, 68300 KÄLVIÄ | 040 808 5035 | info.kansanopisto@kpedu.fi ESITTÄVÄ TAIDE – TANSSI | ESITTÄVÄ TAIDE – TEATTERI KUVATAIDE JA KÄDENTAIDOT KIRJOITTAMINEN | VALOKUVATAIDE syksy 2019 MENTORITOIMINTA: mahdollisuus tutustua saman ammattialan ihmisiin ja auttaa maa hanmuuttajamiehiä töiden etsimisessä. TUKIHENKILÖTOIMINTA: etsimme vapaa ehtoisia ystäväksi ja tueksi maahanmuuttaja miehille. KESKUSTELURYHMÄ: suomenkielistä kes kustelua maahanmuuttajille ja suomalaisille. Vieraasta Veljeksi -hanke yhdistää suomalaisia ja maahanmuuttajamiehiä! Ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsuku puolisuudesta . Jenni Holma, Veera Järvenpää, & Kaisu Tervonen (toim.): NÄKYMÄTÖN SUKUPUOLI Hinta 20E. Tilaukset: kauppa.voima.fi, tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109
28 • 4 / 2019 HARTTI AHOLA SUVILAHTI DIY SAMPO
4 / 2019 • 29 HARTTI AHOLA SUVILAHTI DIY SAMPO GALLERIA HELSINGIN SUVILAHDEN DIY skeittiparkki näyttäytyy vapaan kaupunkikulttuurin alustana. Parkki sijaitsee Kalasataman kyljessä teollisuusalueen ja sataman jäänteenä museoidun Kaasulaitoksen välissä. Alue on saareke vapaakaupunkiajatuksen pohjalta kukkivaa asfalttia, jonka tilaa ovat kaventaneet parakit, nosturit ja kauppakeskus. Ne modernisoivat kaupunkikuvaa ja luovat uuden ” sammon”. Sampo jatkaa siitä, mihin Hartti Aholan vuoden 2013 Talkootnäyttely jäi. Skeittareille haastava parkki tarjoaa paikan monille nuorten tapahtumille ja kohtaamisille. Aholan mukaan dokumentointi on hatun nosto nuorten omatoimisuudelle, taidoille suunnitella skeittiparkkeja, parkin synnyttämille betonirakenneyrityksille, yrityksille jotka vaikuttavat kaupunkikuvaanjagraffittikulttuurillesekätästä kaikesta kertoville pien julkaisuille. Suvilahti DIY – Sampo -sarjan valokuvat olivat huhtikuun esillä Vallilan kirjaston Galleria Kajavassa. HARTTI AHOLA: SUVILAHTI DIY – SAMPO – Valokuvia skeittiparkista
30 • 4 / 2019 K EVÄT ja alkukesä ovat villivihannesten parasta aikaa. Ruoan kerääminen itse on mukavaa. Se luo yhteyden villiin elinympäristöön. Villien vihannesten ja yrttien keruuta on alettu kutsua hortoiluksi. Verbi juontuu latinaperäisestä horta-sanasta, jolla kuitenkin on tarkoitettu kasvatettua puutarhaa. Meillä Suomessa on ainutlaatuiset jokamiehen oikeutemme. Ne takaavat oikeuden marjastaa, sienestää, retkeillä ja hortoilla. Kaupunkien laidoilla ja maaseudulla ei tarvitse mennä edes metsään, sillä yleensä omasta pihasta löytyy mitä herkullisimpia salaattiaineksia: voikukkaa, vuohenputkea, nokkosta, ukonputkea, saksankirveliä, ratamoa, koiranputkea tai karhunputkea sekä pihlajan ja koivun nuoria lehtiä. Herkkua voi höystää tomaateilla, savusaunassa kuivattujen tomaattien säilöntäöljyllä tai vuohenjuustolla. Villihapatteiden ja hapankurkkujen liemillä maustettu kastike sopii salaattiin. Villikasveilla tai -vihanneksilla voi höystää mitä tahansa, vaikka leivonnaisia, marinadeja, hunajaa, liköörejä ja snapseja. Ulkoisesti niitä voi käyttää kosmetiikassa. Pieniä nokkosia kerätessä ei tarvitse edes hanskoja, kun nappaa kiinni kärkilehdistön alapuolelta. Lehdet pehmenevät hyvin, jos salaattikastiketta on kylliksi, silloin ei tarvitse ryöpätä. Yrteillä on terveyttä edistäviä ja jopa lääkinnällisiä ominaisuuksia. Kuitenkin on tärkeää opetella tuntemaan myrkylliset kasvit. VILLIN LUONNON ravintoaineiden ja mikrobiston monimuotoisuus vahvistaa elimistömme immuunipuolustusta Hortoilu on villivihannesten keräilyä ja käyttämistä ravinnoksi. Se on erinomainen tapa syödä terveellisesti ja hankkia ilmaista ruokaa luonnosta. Sesonki on käynnistymässä juuri nyt. TEKSTI JA KUVAT KAI VAARA Katajamäen yhteisön Jatta Mahiya tuoksuttelee villihapatteiksi menossa olevaa horsmaa, nokkosta ja vuohenputkea. Hortoilu
4 / 2019 • 31 Hapattamalla villivihannekset saadaan säilymään jopa seuraavaan vuoteen. Kaikki hapatetut tuotteet ovat terveellisiä. Varo kuitenkin myrkkykasveja! TEKSTI KAI VAARA KUVA OSSI KAKKO Villivihanneksia hapattamaan! M AITOHAPPOKÄY MINEN tuottaa probiootteja eli eläviä, tutkitusti terveyttä edistäviä mikrobeja, jotka kiinnittyvät suoliston pintaan ja vahvistavat suoliston mikrobitasapainoa. Villivihanneksissa on paljon kuituja, ja ne vahvistavat ja helpottavat suolen toimintaa. Kuidut ovat myös prebiootteja, jotka auttavat terveyttä edistävien mikrobien kasvua suolistossa. 1. Kerää viitisen kiloa villivihanneksia. Horsma on hyvä vatsan hellijä ja helppo kerätä. Mukaan voikukan lehtiä tai kukkia, vuohenputkea, saksankirveliä tai koiranputkea. Mausteeksi ratamoa, piparjuurta tai nokkosta antamaan lisävoimia ja makuja. Aina voi testata mitkä kasvien yhdistelmät maistuvat parhaimmilta. Hyviä kasveja on valtavasti, opettele tuntemaan niitä. Jos isojen määrien hapattaminen tuntuu vaikealta, voi aloittaa pienistä purkillisista. Jos et heti pääse käsittelemään kasveja, säilytä niitä viileässä ja levitettynä, koska keruu astiassa tiiviisti oleva massa alkaa heti lämmetä bakteeriprosessien käynnistyessä. 2. Laita astiaan pari litraa vettä, ja lisää siihen seitsemän ruokalusikallista suolaa (noin prosentin verran kokonaismassasta). Lisää mukaan puoli desiä hapanlientä maitohappokäymisen varmistamiseksi. Jos aiemmista hapatteista valutettua lientä ei ole, käy esimerkiksi kaupan hapankaali tai hapankaalimehu, Molkosanuute, hapanleivän palat tai muu maitohappoinen tuote. Pilko villivihannekset pieneksi hakkelukseksi (alle sentin mittaisiksi paloiksi). Lisää ne nesteeseen ja survo niitä nuijalla niin, että solurakenteet pehmenevät. Laita kaalin, ohdakkeen tai takiaisen isoja lehtiä pinnalle, katteeksi lautanen ja painot päälle. Jos ei oikeita keraamisia hapatusastioita painoineen ole käytössä, painoiksi käyvät kiehutetut kivet vedellä täytettyjen pakastepussien kanssa. Kansi kiinni ja päälle vesilukko, jos on. Prosessi tuottaa hiilidioksidia. Happea ei saa päästä astiaan, koska se edistää pintahiivan syntymistä. 3. Vie astia viileään päiväksi tai pariksi varsinkin, jos teet tätä lämpimällä säällä. Kylmäkäynnistys poistaa käymisen virheet, kun maitohappobakteeri alkaa lisääntyä mahdollisia anaerobisia bakteereja alhaisemmissa lämpötiloissa. Siirrä astia 18–22 asteeseen noin 5–7 päiväksi. Tämän jälkeen säilytä sitä kolmisen viikkoa noin 15 asteessa, jos mahdollista. Lopuksi siirrä se vii leään, vaikka kellariin. 4. Valmista tulee noin kolmen kuukauden kuluttua. Maut voivat kypsyä vielä pidempään, mutta satsia voi heittää huuleensa aiemminkin. Massasta voi tehdä sauvasekoittimella tahnaa, jolloin se sopii vaikka levitteeksi. Tahnaa voi säilöä purkkeihin, kun täyttää ne piripintaan ja sulkee ne tiiviisti. Ennen purkittamista tahnasta voi valuttaa lientä, joka on sellaisenaan terveysjuomaa tai hyvää salaatti kastikkeissa. 5. Purkkien avaamisen jälkeen tahna on aina käytön jälkeen paineltava pinnaltaan tasaiseksi nestekerroksen alle ja sitä pitää säilyttää viileässä. Pinnalle saattaa muodostua val keaa, vaaratonta pintahiivaa, mikä ajan myötä voi vaikuttaa makuun. Jos pinta jää röpelöiseksi, se houkuttelee homeita, jotka ovat harmaata verkostoa. Jos pintakerros homehtuu, poista se. Kai Vaara esittelee Sosiaalifoorumissa Helsingissä villivihanneksia ja hapatteita 4.–5.5. Lisätietoja: sosiaalifoorumi.fi ja parantaa aivojen toimintaa. Terveestä ja luonnollisesta maaperästä kasvavilla villeillä kasveilla, sienillä, marjoilla, hedelmillä, siemenillä, pähkinöillä ja juurilla sekä luonnonkaloilla ja riistalla on meille tärkeää annettavaa. Viljeltyä ravintoa paremmin ne vastaavat elimistömme muinaisina, paleoliittisina aikoina kehkeytyneisiin tarpeisiin. Omaehtoisen terveydenhoidon voi aloittaa paikoilta, joiden elinolosuhteet mahdollistavat kasvien monilajiset yhteisöt, kuten takapihoiltamme, metsien laidoilta, puistoista, niityiltä, pensastoista, soilta sekä järvien ja merien rannoilta. Vihanneksia kannattaa kerätä erityisesti maaperästä, jota teollinen metsänhoito ja maatalous tai urbaani maankäyttö typerine nurmikoineen ei vielä ole syrjäyttänyt. MUSEOVIR ASTON MUK A AN villikasvien kerääminen on viime vuosikymmenen ajan ollut metsien virkistyskäytössä eniten kasvanut harrastus. Vaikka villiyrttien satunnainen käyttö on muuallakin maailmassa yleinen ja elävä perinne, Suomessa on nykyään suhteellisesti eniten villikasvien ja -kukkien kerääjiä maailmassa. Suomen villivihannessesonki on huomattavan pitkä, ja Suomea voikin pitää hortoilun mekkana. Suomalaisten kiinnostus hortaan ja hortoiluun näkyy alan tietokirjallisuudessa. Alan klassikoita ovat itseoikeutetusti Toivo Rautavaaran (1905–1987) kirjoittamat teokset. Häntä ovat seuranneet muun muassa Virpi Raipala-Cormier, Eija Lehmuskallio ja Sami Tallberg. Viimeisen vuosikymenen ajan mitä tuotteliain on ollut Sinikka Piippo, joka on julkaissut huikeat viitisentoista teosta villivihanneksista, perinnehoidoista, lääkekasveista, rakkauden kasveista, kasveista mielenterveyden tukena, luonnon näkymättömästä kauneudesta ja sen salaisista voi mista. Nykyajan ihmisestä on tullut riippuvainen kansainvälisestä kulutuksen kulttuurista, mutta nyt voi olla aika alkaa jälleen opetella sitä, mistä elämme ja keitä olemme tällä maaperällä. Villivihanneksia menossa hapatukseen. Vasemmalta voikukan kukkia, kyläkellukan kukkia ja lehtiä, männyn kukkia, kuusen kerkkiä, pajun kukintoja ja nokkosta. Maitohorsma on mitä mukavin villivihannes. Se on hellä vatsalle. Villivihannekset hapattumassa. Ne ovat nesteessä, päällä on isoja lehtiä ja lautanen. Niiden päälle vettä pakastepusseissa ja painoksi kivi.
K I R J A K A U P P A & E i kohti tuhoaan kulkevassa maailmassa ollut ollenkaan kaikki ennen paremmin. Tauteja on taltutettu, nälänhätää helpotettu, lapset osaavat lukea ja laskea. Paljon tarpeellista tietoa, taitoa ja kauneutta olemme saaneet viisailta tieteen ja taiteen tekijöiltä. Ajat ja tavat muuttuu. Aina mukana kulkeva vanha fyysinen kirja on kovin monella vaihtunut aina mukana kulkevaan monitoimikoneeseen. Joka totisesti on se Rautavaaran korttipakka, sieltä löytyy kaikki, se kertoo kaiken. Mutta sen laitteen ”tieto” on jatkuvasti muuttuvaa tulkintaa, ”näin on, kun siltä tuntuu”. Käyttö ohjaa lyhytsyklisyyteen, kaikessa pitää pelätä häikäilemätöntä manipulaatiota, jokaiseen artikkeliin pitää suhtautua valeuutisena. Kun otat kaupan hyllystä Kari Enqvistin kirjan, tiedät sen olevan Enqvistin ajattelua kirjoitushetkellä. Kun avaat anonyymin verkkouutisen, saat mitä joku toinen on tilannut. Poimin hyllystäni vuosien takaa tärkeäksi muistamani kirjan, Tractatus, Kyyhky ja unikko, Zivago, Hamsunin Nälkä, Graham Greene. Kellertyneet reunat, repaleinen kansipaperi; harmoniset mittasuhteet, harkittu klassinen kansitypografia; puoliranskalaisen sidoksen karkea kluutti hivelee sormenpäitä; avaan ja selaan, tunnen romaaneille kehitetyn huokoisen paperin, oikea kuitusuunta ja grammapaino, hyvä opasiteetti, harkittu pistekoko, kaunis klassinen antikvafontti. Täydellinen hyvän graafikon luoma pieni arkitaideteos. Kuvan rinnalle tulee nyt hajut. Hyllyssä vietetyt vuodet, pöly, kevyt vanhan tupakan tuoksu, ehkä sikari. Ajalta, jolloin ihmisten olohuone oli samalla tupakkahuone ja hyllyjen täyttämä kirjasto. Harkittu hankinta Ervastilta, Hiltuselta, kirjaston poistolaarista ehkä? Siirryn nimilehdelle. Perhosen siiven kosketus. Yksi ylimääräinen sydämen välilyönti. Haikeus. Kello käy menneelle vuosikymmenelle. Ei tuo taannoinen hetki palaudu heti, varmuus hetken luomasta kohtalosta tavoittaa kuin lempeä uni. Arka omistuskirjoituksesi vuosikymmenten takaa. Ensikosketuksemme ennen ensimmäistä kosketusta. Tämän vuoksi kannatti elää. Tervetuloa tekemään löytöjä, luomaan muistoja. Erittäin suuren valikoiman vanhanaikainen kirjakauppa. Rosebud Kolme seppää (Kolmen sepän aukiolla, Stockmannin pääovea vastapäätä) kolmeseppaa@rosebud.fi, 040 826 8282 Ma–pe 9–20, la 10–19, su 11–18 Suuren valikoiman Rosebud Citycenter Asematunnelissa. Omat kirjakaupat lapsille: Rosebud Mini Asematunnelissa, Forumissa ja Kluuvissa. Tiedekirjakaupat Kaisa-talolla ja Tiedekulmassa. Lisäksi Rosebud Kaapeli ja Kuopio.
4 / 2019 • 33 Sosiologi Göran Therborn väittää Ruotsin olevan uusliberalismin tähtioppilas. Hänen mukaansa maan tuloeroja on tilastoissa reippaasti aliarvioitu. TEKSTI SANTTU PAANANEN KUVA CHRISTIAN HAKKARAINEN S OSIOLOGI Göran Therborn tarjoaa mannaa suomalaiselle itsetunnolle: Suomessa tuloerot ovat pienemmät kuin Ruotsissa, jossa ne ovat karanneet Therbornin mukaan käsistä 1980-luvulla ja ovat Euroopan keskitasoa suuremmat. Monet tilastot näyttävät tilannetta suotuisampana, minkä Therborn selittää johtuvan tilastoinnin vääristymistä. ”Ruotsalaista tulonjakoa ja eriarvoisuutta koskevat luvut ovat usein väärin esitettyjä. Ruotsissa pääomatulot, kuten kiinteistöt ja osakeomistukset, ovat tärkeitä. Tilastoista ne jätetään pois, jotta maita voitaisiin vertailla keskenään. Tämän takia muun muassa Luxemburgin tulotutkimus ali arvioi Ruotsin eriarvoisuutta”, Therborn kertoo. Käänne kohti eriarvoistumista alkoi vuonna 1980. Tuolloin Ruotsissa olivat maailman pienimmät tuloerot. Tämän jälkeen eriarvoistuminen on ollut radikaalia. Paradoksi on, että suuri osa Ruotsin eriarvoistumisesta on tapahtunut sosiaalidemokraattisen hallinnon aikana. ”Suomen ei pitäisi seurata Ruotsin esimerkkiä”, Therborn sanoo. GÖRAN THERBORN ON yksi viime vuosikymmenien vaikutusvaltaisimmista ja siteeratuimmista sosiologeista. Hän on Cambridgen yliopiston emeritusprofessori ja keskittynyt viime vuosikymmeninä globaaleihin kysymyksiin ja eriarvoisuuden tutkimukseen. Uudessa kirjassaan Kadotettu kansankoti hän palaa takaisin Ruotsiin. Eriarvoisuustutkijan synnyinmaa muuttui eriarvoiseksi hänen työskennellessään ulkomailla. Luvut, joita Therborn esittää pääoman keskittymisestä ja ruotsalaisen tulonjaon eriarvoisuudesta ovat hätkähdyttäviä: Vuonna 2017 kansan rikkain kymmenys omisti kaikkien kotitalouksien varallisuudesta 78 prosenttia. Varakkain prosentti väestöstä puolestaan omisti peräti 42 prosenttia. Kun Ruotsin eriarvoistumisen tie 40 vuotta sitten alkoi, oli läntinen maailma kehittymässä kohti uusliberalismia. Nobel-palkittujen uusliberaa lien talousajattelijoiden Friedrich von Hayekin ja Milton Friedmanin näkemykset markkinoiden vapaudesta rantautuivat Margaret Thatcherin Britannian ja Ronald Reaganin Yhdysvaltojen lisäksi myös Ruotsin politiikkaan. Oikestolaiset näkemykset talouden ja yhteiskunnan suhteesta juurtuivat entisestään 90-luvulla talouskriisin vauhdittamana. Kriisin myötä Ruotsissa hylättiin muun muassa täystyöllisyyden perinne. Kriisin syiksi tulkittiin muun muassa palkkojen liika kasvu ja yritysten markkinaosuuksien pienuus, joten ratkaisut olivat sen mukaisia. Tilannetta lähdettiin ratkomaan nykyajan talouskriiseistä tutulla tavalla: palkat alas ja voitot ylös. ”Silloin siirrettiin sivuun sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden näkökulmia. Talouskriisin uusliberaali tulkinta oli tärkeä vaikutin tämän takana. Vuoden 1990 markkinoiden romahdus vahvisti Ruotsin tulonjaon haitallisia puolia”, Therborn kertoo. THERBORN EROTTELEE eriarvoisuuden kolme muotoa. Niistä ensimmäinen on taloudellinen tai resurssien eriarvoisuus. Toinen, elämänehtojen eriarvoisuus, koskee luokkasidonnaisia eroja terveydessä, kuten sairastavuudessa tai elinajanodotteessa. Eksistentiaalinen eriarvoisuus puolestaan kuvaa sitä miten muun muassa etnisyys tai sukupuoli rajoittavat elämän mahdollisuuksia. Kaikki kolme ovat läsnä nyky-Ruotsissa. ”Elämänehtojen eriarvoisuus lisääntyy. Kuilut luokkien välisissä elinajanodotteissa kasvavat. Eksistentiaalista eriarvoisuutta kohtaavat tänä päivänä katkerimmin maahanmuuttajat, etenkin Lähi-Idästä ja Afrikasta tulleet ihmiset”. Therborn näkee paradoksaaliseksi myös sen, että eriarvoisuutta vastustetaan laajalti, mutta sille ei tehdä mitään. Hänen esittelemänsä tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta kehittyneen demokraattisen valtion kansalaisesta maailmassa toivoo nykyistä tasa-arvoisempaa tulonjakoa. Miksi julkinen keskustelu eriarvoisuudesta ei käänny poliittisiksi toimen piteiksi? THERBORN ESITTELEE ASIOITA, jotka vaikeuttavat tasa-arvotoiveiden muuttumista poliittisiksi agendoiksi: Nykyaikainen finanssikapitalismi uhkaa demokratiaa. Egalitaristinen kansalaisdemokratia vastaan epäegalitaristinen talous. Kapitalistisesta eriarvoisuudesta hyötyvät tulevat vastustamaan tasa-arvoa. ”Näin lääketieteellisillä termeillä: eriarvoisuudella on oma immuunipuolustuksensa. Pääoman ja rikkaiden intressit ovat aina tasa-arvoistamista vastaan.” Therbornin mainitsemien tutkimusten mukaan poliittinen vaikutusvalta on jakautunut tulotason mukaan. Ylempien tuloluokkien poliittiset preferenssit ovat nousseet Ruotsin politiikan asialistoille viime vuosikymmeninä huomattavasti alempaa useam min. Alempien luokkien pienempi äänestysaktiivisuus selittää asiaa ainakin osittain. ”Eriarvoisuus on yleinen keskustelun aihe. Kaikki ovat tietoisia eriarvoisuuden ongelmasta, Davosin talousfoorumin porvaristo ja Financial Timesin toimittajat. Ei ole olemassa mitään aihetta, mistä ei voisi keskustella valtamediassa. Valtamedia on edistyksellisempää kuin politiikka”. ”Huono-osaisimmat ihmiset luottavat vähiten siihen, että asioita voidaan muuttaa politiikalla. Köyhät ja hajaasutusalueilla asuvat ihmiset ovat huonommassa asemassa, mikä johtaa suuttumukseen ja protesteihin”, Therborn selittää. ”Meillä on suuri tehtävä poliittisen valistuksen kanssa. Meillä, jotka kannatamme tasa-arvoa”, Therborn sanoo ilmeenkään värähtämättä. Kansankodista luokkayhteiskunnaksi Göran Therborn puhui eriarvoisuuden teemoista luennoillaan Helsingissä ja Turussa. • s. 1941, Kalmarin kunta, Ruotsi. • Eläköityi 2010 Cambridgen professorin virasta. • Työskennellyt tieteentekijänä jokaisella asutulla mantereella. • Sosiologian professori, edustaa postmarxistista sosiologiaa. • Tutkinut globaaleja aiheita eri näkökulmista, esimerkiksi perheja sukupuolisuhteita, eriarvoisuutta, kaupunkeja ja valtaa. • Therbornilta suomennettu kirjat Maailma: Aloittelijan opas, Eriarvoisuus tappaa ja Kadotettu kansankoti: Kuinka pääoma kaappasi Ruotsin. Göran Therborn Sosiologia K I R J A K A U P P A & E i kohti tuhoaan kulkevassa maailmassa ollut ollenkaan kaikki ennen paremmin. Tauteja on taltutettu, nälänhätää helpotettu, lapset osaavat lukea ja laskea. Paljon tarpeellista tietoa, taitoa ja kauneutta olemme saaneet viisailta tieteen ja taiteen tekijöiltä. Ajat ja tavat muuttuu. Aina mukana kulkeva vanha fyysinen kirja on kovin monella vaihtunut aina mukana kulkevaan monitoimikoneeseen. Joka totisesti on se Rautavaaran korttipakka, sieltä löytyy kaikki, se kertoo kaiken. Mutta sen laitteen ”tieto” on jatkuvasti muuttuvaa tulkintaa, ”näin on, kun siltä tuntuu”. Käyttö ohjaa lyhytsyklisyyteen, kaikessa pitää pelätä häikäilemätöntä manipulaatiota, jokaiseen artikkeliin pitää suhtautua valeuutisena. Kun otat kaupan hyllystä Kari Enqvistin kirjan, tiedät sen olevan Enqvistin ajattelua kirjoitushetkellä. Kun avaat anonyymin verkkouutisen, saat mitä joku toinen on tilannut. Poimin hyllystäni vuosien takaa tärkeäksi muistamani kirjan, Tractatus, Kyyhky ja unikko, Zivago, Hamsunin Nälkä, Graham Greene. Kellertyneet reunat, repaleinen kansipaperi; harmoniset mittasuhteet, harkittu klassinen kansitypografia; puoliranskalaisen sidoksen karkea kluutti hivelee sormenpäitä; avaan ja selaan, tunnen romaaneille kehitetyn huokoisen paperin, oikea kuitusuunta ja grammapaino, hyvä opasiteetti, harkittu pistekoko, kaunis klassinen antikvafontti. Täydellinen hyvän graafikon luoma pieni arkitaideteos. Kuvan rinnalle tulee nyt hajut. Hyllyssä vietetyt vuodet, pöly, kevyt vanhan tupakan tuoksu, ehkä sikari. Ajalta, jolloin ihmisten olohuone oli samalla tupakkahuone ja hyllyjen täyttämä kirjasto. Harkittu hankinta Ervastilta, Hiltuselta, kirjaston poistolaarista ehkä? Siirryn nimilehdelle. Perhosen siiven kosketus. Yksi ylimääräinen sydämen välilyönti. Haikeus. Kello käy menneelle vuosikymmenelle. Ei tuo taannoinen hetki palaudu heti, varmuus hetken luomasta kohtalosta tavoittaa kuin lempeä uni. Arka omistuskirjoituksesi vuosikymmenten takaa. Ensikosketuksemme ennen ensimmäistä kosketusta. Tämän vuoksi kannatti elää. Tervetuloa tekemään löytöjä, luomaan muistoja. Erittäin suuren valikoiman vanhanaikainen kirjakauppa. Rosebud Kolme seppää (Kolmen sepän aukiolla, Stockmannin pääovea vastapäätä) kolmeseppaa@rosebud.fi, 040 826 8282 Ma–pe 9–20, la 10–19, su 11–18 Suuren valikoiman Rosebud Citycenter Asematunnelissa. Omat kirjakaupat lapsille: Rosebud Mini Asematunnelissa, Forumissa ja Kluuvissa. Tiedekirjakaupat Kaisa-talolla ja Tiedekulmassa. Lisäksi Rosebud Kaapeli ja Kuopio.
SUEDE UK • NAS US • HOT CHIP UK CHISU • DANNY BROWN US • D.R.E.A.M.G.I.R.L.S. EMPRESS OF US • IDLES UK • ISMO ALANKO KURT VILE & THE VIOLATORS US • LOW US MAGMA FR • OLAVI UUSIVIRTA • PYKÄRI FEAT. AHJO ENSEMBLE • PÄÄ KII • RUUSUT SNAIL MAIL US • STEPHEN MALKMUS & THE JICKS US • UNCLE ACID & THE DEADBEATS UK VESTA • WASTE OF SPACE ORCHESTRA AAVIKKO • ASA & BAND • BLACK MIDI UK • CASS MCCOMBS US CIRCLE • CLEDOS • D A M-F UN K SOLO LIVE US • FOREST SWORDS UK GEORGIA UK • HOT SNAKES US • IBE • JUKKA NOUSIAINEN & KUMPP. KATE TEMPEST UK • KRIDLOKK X TUUTTIMÖRKÖ X AIVOVUOTO LET`S EAT GRANDMA UK + KYMMENIÄ MUITA! 1 p v 7 9 € • 2 p v 1 1 9 € • 3 p v 1 3 9 € L i p u t j a l i s ä t i e d o t : s i d e w a y s h e l s i n k i . f i @ s i d e wa y s h e l
4 / 2019 • 35 Essee Suvaitsevaisuuden on vaikea asettua identiteettikeskeiseen aikaamme. Erilaisiin sosiaalisiin ryhmiin kuuluminen ja jaettuja ominaisuuksia korostava keskustelu edistävät erilaisuuden sietämistä. TEKSTI ELINA VESSONEN KUVA MIIA VISTILÄ Sietämisen pienet piirit ”S UVAITSEVAISUUS on todella pitkäveteinen hyve. Se on tylsä. Se on negatiivinen. Suvaitsevaisuus tarkoittaa ihmisten sietämistä, sitä että kestää asioita”, kirjoitti englantilainen kirjailija E. M. Forster teoksessaan Two Cheers for Democracy. Pitkäveteisen sietämisen on vaikea juurtua puoluekenttää pirstaloivan identiteettipolitiikan aikaan. Sietämällä ei houkutella äänestäjiä tai kirjoiteta viraalia blogipostausta. Sietämisen sijaan on esiteltävä feministin, sananvapaustaistelijan, maahanmuuttokriitikon, ilmastoaktiivin tai muun identiteetin arvomerkkiä. On tehtävä selväksi, millä Twitter-rintamilla taistelee ja keitä vastaan. Suvaitsevaisuus ja identiteetti ovat osittain vastavoimia. Identiteetti alleviivaa eroja, suvaitsevaisuus häivyttää niitä. Identiteettiin vedoten otetaan tilaa ja vaaditaan oikeuksia, suvaitsevaisuuden nimissä niitä tarjotaan muille. Kun identiteetit törmäilevät, syntyy sanaharkka tai pahimmillaan uskonsota. Äärimmäinen suvaitsevaisuus puolestaan on yhtä kuin mielipiteetön hiljaisuus. Kun vahvasti identiteettiinsä sitoutunut ihminen kannattaa suvaitsevaisuutta, hän saattaa määritellä sen omaa sietämisen piiriään mukaillen. Esimerkiksi Jussi Halla-ahon Scriptablogissa esiintyy kahdenlaista suvaitsevaisuutta: suvaitsevaisuutta ja ”suvaitsevaisuutta”. Kuten arvata saattaa, lainausmerkitty suvaitsevaisuus kuvaa suvaitsevaisuutta, jonka piiriin lasketaan Halla-ahon mielestä vääriä ihmisryhmiä. Halla-aho itse toivoo lainausmerkitöntä suvaitsevaisuutta, jossa sisäpiiriläisten ja ulkopuolisten raja on aidattu uuteen paikkaan. Filosofi Karl Popperin ajatuksia seuraten monet piirtävät suvaitsevaisuuden rajat suvaitsemattomuuteen: ”suvaitsemattomuutta ei tarvitse suvaita”. Tämä laajasti jaettu ajatus kuulostaa yleispätevältä, mutta se ei auta meitä nousemaan identiteettisotien yläpuolelle. Tämä siksi, että Popperia mukailevaa fraasia voi soveltaa käytäntöön vasta kun on määritelty, ketkä ovat suvaitsemattomia. Kumpi on suvaitsematon: se, joka rajoittaisi vihapuhetta vai se, joka sallisi sen? Kumman ajatusmaailma on suvaitsevaisempi: feministin vai feministin kriitikon? Väitän, että henkilön identiteetin perusteella on helppo ennustaa, ketä hän pitää suvaitsemattomana. Suvaitsevaisuuden ja identiteetin välillä on siis sitkeä jännite. Pääomasijoittaja ja koodari Paul Grahamin kirjoituksista löytyy yllättävä ehdotus jännitteen purkamiseksi: pidä identiteettisi pienenä. Mitä vähemmän määreitä ihminen kelpuuttaa identiteettiinsä, sitä harvemmin hän joutuu törmäyskurssille toisten identiteettien kanssa. Ihmisen on esimerkiksi helpompi suvaita feminismin tai filosofiankritiikkiä,joshäneikoesitä oman identiteettinsä kritiikiksi. Grahamin mukaan väittelykin on hedelmällisempää, kun osallistujat eivät lähesty aihetta identiteettipoteroista. PIENEN IDENTITEETIN STRATEGIA A on vaikeaa toteuttaa kirjaimellisesti, sillä identiteetit muotoutuvat monimutkaisesti koulutuksen, kasvatuksen, kulttuurin ja monen muun tekijän yhteisvaikutuksesta. Vahva identiteetti auttaa vastoinkäymisissä luovimisessa, joten käsitystä itsestään ei kannata riisua liiaksi. Pienen identiteetin strategiaa voi kuitenkin pitää itsetutkiskelun ohjenuorana, jos haluaa tarkastella ja lisätä omaa suvaitsevaisuuttaan. Voi kysyä itseltään: näkisinkö enemmän tai ymmärtäisinkö paremmin, jos ajatuskokeena irrottautuisin jostakin identiteettini osasta? Jotkut identiteetit tarjoavat suvaitsevaisuudelle hedelmällisemmän kasvualustan kuin toiset. Tutkijoiden mukaan ihmiset ovat suvaitsevaisempia, jos ihminen samastuu sellaisiin sosiaalisiin ryhmiin, joiden jäsenistössä hän kokee olevan vain vähän päällekkäisyyttä. Esimerkiksi tanssijat ja koodarit eivät ole päällekkäisiä sosiaalisia kategorioita, koska harva ajattelee, että tanssijat ovat yleensä koodareita tai että koodarit ovat yleensä tanssijoita. Tutkimusten mukaan ihminen, joka kokee kuuluvansa moneen erilliseen sosiaaliseen ryhmään, on suvaitsevaisempi myös muiden ryhmien jäseniä kohtaan. Monimuotoisempien identiteettien rohkaiseminen saattaisi siis auttaa suvaitsevaisuusvajeessa. Ehkä käytännöllisin tapa lisätä erilaisuuden sietämistä on viilata politiikan ja yhteiskunnallisen keskustelun retoriikkaa. Tutkija Karen Stenner kertoo the Guardian-lehdelle, että ihmiset ovat suvaitsevaisempia, kun yhteiskunnallisessa keskustelussa korostetaan niitä ominaisuuksia, jotka eri ryhmien edustajat jakavat. Toisin sanoen ihmiset sietävät erilaisuutta paremmin, kun he eivät keskity eroihin vaan jaettuihin tapoihin, tavoitteisiin ja mielipiteisiin. Stenner pitää tätä paradoksaalisena, mutta identiteetti/ suvaitsevaisuus-jännitteen näkökulmasta ilmiö käy järkeen. Kun kokee olevansa samaa porukkaa, ei tarvitse pinnistellä sietääkseen. Oli strategia mikä hyvänsä, suvaitsevaisuuden juurruttaminen identiteettipolitiikan aikakauteen ei ole helppoa. On kuitenkin vaikea kuvitella, että millään pienen sietämisen piirillä olisi tarpeeksi laajalti tietoa, taitoa ja arvoja paremman yhteiskunnan kehittämiseen. E. M. Forsterinkin mukaan suvaitsevaisuus on paitsi pitkäveteinen hyve myös uutta rakentavan, demokraattisen yhteiskunnan tärkeimpiä ominaisuuksia. Kirjoittaja on vapaa tutkija ja kirjoittaja. Hän on väitellyt äskettäin Cambridgen yliopistosta aiheenaan psykologisten ominaisuuksien mittarit. ”PIENEN IDENTITEETIN STRATEGIAA VOI KUITENKIN PITÄÄ ITSETUTKISKELUN OHJENUORANA, JOS HALUAA TARKASTELLA JA LISÄTÄ OMAA SUVAITSEVAISUUTTAAN.” SUEDE UK • NAS US • HOT CHIP UK CHISU • DANNY BROWN US • D.R.E.A.M.G.I.R.L.S. EMPRESS OF US • IDLES UK • ISMO ALANKO KURT VILE & THE VIOLATORS US • LOW US MAGMA FR • OLAVI UUSIVIRTA • PYKÄRI FEAT. AHJO ENSEMBLE • PÄÄ KII • RUUSUT SNAIL MAIL US • STEPHEN MALKMUS & THE JICKS US • UNCLE ACID & THE DEADBEATS UK VESTA • WASTE OF SPACE ORCHESTRA AAVIKKO • ASA & BAND • BLACK MIDI UK • CASS MCCOMBS US CIRCLE • CLEDOS • D A M-F UN K SOLO LIVE US • FOREST SWORDS UK GEORGIA UK • HOT SNAKES US • IBE • JUKKA NOUSIAINEN & KUMPP. KATE TEMPEST UK • KRIDLOKK X TUUTTIMÖRKÖ X AIVOVUOTO LET`S EAT GRANDMA UK + KYMMENIÄ MUITA! 1 p v 7 9 € • 2 p v 1 1 9 € • 3 p v 1 3 9 € L i p u t j a l i s ä t i e d o t : s i d e w a y s h e l s i n k i . f i @ s i d e wa y s h e l
Hanki hyvää luettavaa Heather morris auschwitzin tatuoija “Elämänmyönteisin, rohkaisevin ja rohkein tarina jonka olen koskaan lukenut.” – Graeme Simsion Yu hua kiina kymmenellä sanalla Miljardin ihmisen käännös “kollektiivista yksilöiksi kuuluu maailmanhistorian olennaisimpiin aatekeikauksiin. Kirja välittää päätähuimaavan muutoksen kiehtovasti.” – KSML matt haig huomioita neuroottiselta planeetalta Lempeää lääkettä someahdistukseen. Hienosti kirjoitettu vertaisopas. jyrki vainonen Yön ja päivän tarinoita Tarinoita ihmeistä ja ihmisistä. “ Vainosen groteskius osuu täydellisesti maaliinsa.“ – Keskisuomalainen jussi lehmusvesi Operaatio zuckerberg Mitä se Trukkerperi meistä ajattelee? Satiiri Zuckerbergin ohjailemista suomalaistolloista. aulakustannus.fi Aula & Co Muista myös Piereskeleekö se? ROUTE COUTURE 20e Tilaukset www.kauppa.voima.fi TIL AA NY T
100 20 € SIS. POSTIKULUT 42 € SIS. POSTIKULUT Tilaukset kauppa.voima.fi , tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109 SILKKIMAKUUPUSSIT T-PAIDAT Laatujournalismia jo 20 vuotta Antti Kalakivi PERINTÖ 35 € + POSTIKULUT Perintö esittelee maalauksia, paikkoja, tekijöitä ja tarinoita helsinkiläisestä graffitikulttuurista neljännesvuosisadan ajalta valokuvin ja tekstein. Jenni Holma, Veera Järvenpää ja Kaisu Tervonen NÄKYMÄTÖN SUKUPUOLI Ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsukupuolisuudesta. Kirja koostuu valokuvista, omaäänisistä henkilötarinoista ja sarjakuvista. 21 € SIS. POSTIKULUT Timo Kalevi Forss ja Aiju Salminen MITÄ ON PUNK? 5–12-vuotiaille lapsille suunnatun tietokirjan tarkoitus on saada myös lapsi toimimaan omaehtoisesti. Punk on hauskaa! 4/2018 TOUKO KUU | VOIMA .FI Ina Mikkola mediassa kasvanut 8/2018 LOKAKUU | VOIMA.FI koomikko lindström Kauanko politiikalle voi nauraa? 39 € SIS. POSTIKULUT VOIMAN TILAUS Voimaa 10 numeroa vuodessa. Ulkomaan tilauksiin lisätään postituskulut (Eurooppaan vuositilaus 39,00 e/vuosi +25 e, muut maat 39,00 e/vuosi +50 e) Vietnamilaisten yksinhuoltajaäiten valmistama silkkimakuupussi sopii lakanaksi yökylään ja on kätevä reissussa. Silkki hengittää kesäkuumalla ja lämmittää talvella. Auki sivusta, helppo mennä sisään ja ulos, tasku tyynylle, tuplatikattu, Koko 90 x 220 cm, Paino 140 g. 100% silkkiä! Pure Waste -paidat ovat 85% puuvillaa, 15% polyesteriä ja 100% kierrätystä. Ne on valmistettu vaateteollisuuden hukkamateriaalista. Jokaista paitaa kohden säästyy 2700 litraa vettä. VOIMAKAUPPA 20 € SIS. POSTIKULUT
38 • 4 / 2019 Artikkeli Etelä-Koreassa kiistellään kuukautis suojista irtoavista kemikaaleista. Käyttäjät valittavat terveysongelmista ja oikeuteen on haastettu niin siteiden valmistaja kuin tutkimuksia teettänyt ympäristöjärjestökin. TEKSTI JA KUVAT HYUNHEE LEE JA VESA ASIKAINEN Kuukautissuojien kemikaalit syynissä E TELÄKOREALAINEN naisten ympäristöjärjestö Korean Women’s Environmental Network (KWEN) tutkitutti paljonko terveyssiteistä ja pikkuhousunsuojista irtoaa erilaisia terveydelle haitallisia kemikaaleja. Tutkimuksesta lähtenyt kiista johti useiden kemikaalien kieltämiseen. Järjestön tutkimuksessa suosituimmasta tuotteesta löydettiin muun muas sa bentseeniä, asetonia ja tolueenia. Kuukautissuojien muoviosista löytyi yhdisteitä, joiden tiedetään häiritsevän hormonitoimintaa ja lisäävän tiettyjen syöpien riskiä. Viranomaiset kiistivät järjestön testituloksen, testasivat kaikki EteläKoreassa myytävät kuukautistuotteet ja vaipat ja totesivat kaikkien olevan turvallisia sekä täyttävän kansalliset ja kansainväliset kriteerit. Kuukautissuojien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuuksille ei kuitenkaan ole asetettu raja-arvoja Etelä-Koreassa eikä kansain välisesti. KWEN:N TUTKIMUKSESSA haihtu vien orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärää verrattiin yleisten tilojen materiaalien pitoisuuksille asetettuihin raja-arvoihin. Enimmillään raja-arvo ylittyi 500-kertaisesti. KWEN kritisoi viranomaisten tutkimusta siitä, että kemikaalien haitallisuutta verrattiin altistukseen iholle ja hengityselimille, mutta ei vaginan limakalvolle, joka absorboi herkästi kemiallisia yhdisteitä. Järjestö huomauttaa että kuukautissuojien kemikaalien haitallisuutta lisää niiden yhteisvaikutus ja vaikutusaika. Altistus jatkuu vuosikymmenien ajan, mitä viranomaiset eivät ottaneet huomioon. ”Avasimme kolmeksi päiväksi nettisivun, jonne naiset saattoivat kuvailla kertakäyttöisten kuukautis siteiden käyttöön liittyviä epätavallisia oireita. Yli kolme tuhatta naista raportoi muun muassa kuukautisvuodon vähentymisestä, epäsäännöllisestä kierrosta, lisääntyneistä kivuista, kouristuksista, ihoärsytyksestä ja infektioista”, järjestön aktivisti So-Young Leeahn kertoo. KWEN julkisti naisten kokemukset sloganilla ”Kehoni on todiste”. Kampanjan seurauksena EteläKorean viranomaiset käynnistivät lääketieteellisen tutkimuksen kertakäyttöisten kuukautissuojien ja naisten raportoimien terveyshaittojen välisestä yhteydestä. Alustavissa tuloksissa niiden välistä yhteyttä ei ole voitu sulkea pois. Kertakäyttöisten terveyssiteiden ja vaippojen kemikaalipitoisuuksia on korealaislöydösten myötä tutkittu Korealainen naisten ympäristöjärjestö osoittaa mieltään turvallisten kuukautissuojien puolesta. So-Young Leeahn toimii sekä naisille että ympäristölle terveellisten kuukautisten puolesta. Raportti
4 / 2019 • 39 myös kansainvälisesti. Tutkimuksessa oli tuotteita kuudesta eri maasta, myös Suomesta. Alkuvuodesta julkistettujen tulosten mukaan VOCja ftalaattiyhdisteiden määrät olivat suurempia kuin muovituotteissa yleensä, ja pitoisuudet vaihtelivat rajusti eri tuotteiden välillä. ETELÄKOREASSA TUTKIMUKSET ovat johtaneet myös oikeustoimiin. Klean Nara -nimisen valmistajan Lillianterveysside oli aiheuttanut epätavallisia oireita monille raportoineista. Testissä sen VOC-pitoisuudet olivatkin korkeimmat. Yli viisituhatta naista nosti joukkokanteen yhtiötä vastaan. Klean Nara haastoi vastavuoroisesti KWEN:n ja tutkimusta johtaneen professorin oikeuteen ja vaati satojen tuhansien dollarien vahingonkorvauksia. Klean Nara menetti miljoonien dollarien myyntitulot, ja sen osakekurssi putosi rajusti, kun kyseinen terveysside vedettiin pois kauppojen hyllyiltä. Molemmat oikeuskäsittelyt ovat edelleen kesken. Testissä narahti myös korkean VOC-pitoisuuden Whisper-side, joka on moni kansallisen P&G-yhtiön tuote. Yhtiö valmistaa Suomessakin suosittuja Always ja Tampax -kuukautissuojia ja se oli kolmanneksi suurin kuukautissuojien valmistaja Etelä-Koreassa. Kohun myötä yhtiö sulki Korean tehtaansa ja vetäytyi kokonaan pois maan kuukautis suojamarkkinoilta. ETELÄKOREASSA YRITYKSET on nyt velvoitettu ilmoittamaan kuukautissuojien pakkausselosteessa ainakin osan käyttämistään valmistusmateriaaleista ja -kemikaaleista. Viranomaiset ovat kieltäneet kolmisenkymmentä allergisoivaa valmistusmateriaalia kuukautissuojissa ja aloittaneet suojien sisältämien dioksiinien, ftalaattien ja pestisidijäämien testauksen. Monet eteläkorealaiset naiset ovat siirtyneet käyttämään luonnonmukaisina markkinoituja kuukautissuojia. Myös kestositeet ja kuukautiskupit ovat tulleet markkinoille. Uusien siteidenkään turvallisuudesta ei ole takeita, sillä esimerkiksi yhden korealaisvalmistajan orgaanisena markkinoidusta siteestä löytyi terveydelle haitallisia pitoisuuksia radonia. Orgaaniset siteet ovat myös hinnakkaita, ja Leeahn muistuttaa, että vähävaraisemmillakin naisilla tulisi olla varaa kuukautisterveyteen. ”Jatkamme toimintaa sen puolesta, että kuukautiset ovat turvallisia niin naisille kuin ympäristöllekin”, Leeahn toteaa. ”KUUKAUTISSUOJIEN VOC-PITOISUUKSILLE EI KUITENKAAN OLE ASETETTU RAJA-ARVOJA ETELÄ-KOREASSA EIKÄ KANSAINVÄLISESTI.” Kaisa Åstrand inky.sarjakuvablogit.com Jiipu Uusitalo tajukankaankutoja.sarjakuvablogit.com
40 • 4 / 2019 Ruotsalaisen vasemmistolehdistön lippulaiva ETC on toiminut yli 40 vuotta. Lehti henkilöityy Johan Ehrenbergiin, joka ei ole jäänyt pelkän lehtityön varaan. Ehrenbergin johdolla ETC-yhtiöt muun muassa tuottavat aurinkoenergiaa, rakentavat taloja ja ovat mukana jopa lannoitebisneksessä. TEKSTI TEEMU MATINPURO KUVAT PEKKA TURUNEN Ruotsalaisen journalismin Pelle Peloton J OHAN EHREN BERG kertoo olevansa sosialisti, tai nykyään ennemminkin aurinkososialisti, solsialist. Trotskilaisissa järjestöissä nuorena toiminut ETClehtiperheen pääomistajan yksi lempilapsista on nykyään aurinkosähköä tuottava ETCel-yhtiö. ETC on ollut alusta asti sosialistinen lehti, mutta itsenäinen media puoluepolitiikan ulkopuolella. Vastuullisena lehtikustantajana toimimisen ohella Ehrenberg on myös kulttuurin ja nykyään erityisesti ympäristöpolitiikan moniottelija sekä kirjailija. Vaikka Ehrenberg korostaa poliittisuuttaan, hän ei ole mennyt puoluepolitiikkaan. Hän on pikemminkin miettinyt miten pystyy parhaiten vaikuttamaan muilla tavoin ja valinnut itsenäisen journalismin ja ympäristöystävällisen teknologian edistämisen. Hänelle politiikka on nimenomaan tekemistä, ei mielipiteitä. Ensimmäiset lehtensä Johan Ehrenberg loi jo kouluaikoinaan. Järjestötoiminnan rajoitteisiin kyllästyneenä hän perusti ystäviensä kanssa ETC-lehden edeltäjän Partisano-kulttuurilehden. Sen ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1976, mutta jo vuonna 1978 nimi vaihtui ETC:ksi. Samalla yleisvasemmistolainen kulttuurilehti muuttui laajoihin reportaaseihin ja valokuvajournalismiin keskittyneeksi aikakauslehdeksi. Lähin suomalainen vastine olisi alkuaikojen Image, mutta sosialistinen sellainen.
4 / 2019 • 41 1990LUVULLA ETC oli vaikeuksissa. Lehteä oli hankala saada laajaan jakeluun lehti kioskeihin. Taloudellisista syistä Ehrenberg keskittyi mainosja mediatoimiston pyörittämiseen ja tuotti lähinnä yhteiskunnallista viestintää ammattiliitoille. Hän myös kirjoitti useamman yhteiskunnallisen kirjan. Vuonna 2004 lehti muuttui Nyhetsmagasin ETC -viikkolehdeksi, kun se sai ensimmäistä kertaa valtion lehdistötukea. ETC oli jälleen Ehrenbergin päätyö. Vuodesta 2013 lähtien viikkolehden rinnalla on ilmestynyt päivälehti Dagens ETC. Se ilmestyy nyt arkisin painettuna sanomalehtenä ja viikonlopun numerot julkaistaan pelkästään digilehtinä. Kiivaiden kasvuvuosien jälkeen syksyllä 2017 ETC ajautui jälleen taloudelliseen kriisiin. Valtio päätti periä takaisin miljoonia kruunuja lehdistötukea, koska tulkitsi yllättäen, ettei tuen perusteena olevaan levikkiin voitu lukea maksettuja kirjatilauksia eli järjestöjen jäsenilleen tekemiä tilauk sia. Kriisi koski erityisesti aiemmin luotuihin viiteentoista Dagens ETC:n paikallispainokseen, jotka jouduttiin ajamaan alas, eikä irtisanomisilta vältytty. Ehrenberg tunnetaan nimenomaan luovana ratkaisijana ja kriisistä selvittiin. ETC perusti joukkorahoitushankkeen, jonka se nimesi Kansan lehdistötueksi. Toisin sanoen lehden lukijat ja tukijat tulivat apuun lehdistötuen takaisinmaksun mahdollistamiseksi. Keräys jatkuu edelleen ja on tuottanut tähän mennessä lähes kaksi miljoonaa kruunua (noin 200 000 euroa). Viime vuonna Dagens ETC:lle myönnetty lehdistötuki kattoi vajaat 20 prosenttia lehden kuluista. JOURNALISMIN TÄYTYY olla aktivismia: ”Mikäli journalismi yrittää vain katsoa vierestä ilmastonmuutosta ja muita suuria haasteita kuten rasismia, niin silloin journalismista tulee yksinkertaisesti epäkiinnostavaa. Tällöin ihmiset alkavat käyttää muita menetelmiä tiedonsaantiin ja keskusteluun”, Ehrenberg varoittaa. Journalismin tehtävä ei ole vain kertoa mitä tapahtuu. ”Pitää kertoa mitä tapahtuu ja mitä asian hyväksi voi tehdä, ja keskustella niistä ratkaisuista. Hyvistä tai huonoista, mutta pitää uskaltaa keskustella lukijoiden kanssa eikä vain raportoida.” Klassinen journalismi korostaa pyrkimystä objektivisuuteen, mutta Ehrenberg ei usko puolueettomaan journalismiin. Tiedotusvälineet seuraavat toisiaan ja toistavat samoja uutisia. ”Joka päivä uutistoimituksissa on tarjolla 2 000 uutista, joista kaikki mediat valitsevat samat kahdeksan uutista.” Loput 1994 päivittäisistä tapahtumista jää uutisoimatta, koska konsensusta niiden uutisarvosta ei ole. Hänen mukaansa Ruotsissa lähes 90 prosenttia ulkomaanuutisista on peräisin amerikkalaisista medioista, kun vastaavasti esimerkiksi Ranskassa jopa 50 prosenttia on peräisin ranskalaisista lähteistä. Ruotsalaisjournalismin tilasta kertoo Ehrenbergin mielestä se, että yht’äkkiä puolen vuoden aikana tiedotusvälineiden välittämä kuva Kiinasta on muuttunut täysin. Aiemmin ylistetttiin Kiinan osuutta globalismissa, kun vihdoin he olivat mukana ja kauppa kävi. Kukaan ei pidä Trumpista, mutta siitä huolimatta kaikki välittävät nyt hänen luomaansa uutta kuvaa Kiinasta uhkana. Tässä tarinassa Kiina on vaarallinen suurvalta, joka haluaa kaikin tavoin lisää valtaa. Muutos tapahtui Ehrenbergin mukaan hyvin nopeasti. ”Sama koskee esimerkiksi Venäjää. Voin kirjoittaa, että Putin on diktaattori, mutta en voi kirjoittaa, että hän olisi sanonut yhtään asiaa, joka on totta. En edes silloin vaikka lausunto olisi totta, sillä silloin olen hänen agenttinsa.” Toisaalta Ehrenberg korostaa, ettei vaihtoehtoisen median tehtävä ole myöskään valita puolta. Kriittinen asenne on säilytettävä kaikkia kohtaan, eikä pidä tehdä kuten jotkut pienet äärilehdet, jotka asettuvat yksisilmäisesti tukemaan esimerkiksi Syyrian tai Venezuelan kaltaisten maiden hallintoja ja syyttävät ongelmista USA:ta. TÄNÄ PÄIVÄNÄ ETC on enemmän kuin pelkkä lehti. Sen kylkeen syntynyt yritysrypäs yrittää toteuttaa konkreettisesti lehden edustamia arvoja. Aurinkoenergia, ekologinen kohtuuhintainen rakentaminen, ympäristöystävälliset lannoitteet ja ilmastokompensaatio ovat lehden sisaryritysten vastauksia ilmastonmuutokseen. Tällä hetkellä ETC-perheen taloudellisesti suurin yksikkö on 50 prosentin osuudella ETC-el-aurinkosähköyhtiö. Lehtien osuus on noin 30 prosenttia. Mutta mikäli Ehrenbergin unelma toteutuu, mikä näyttää todennäköiseltä, tulevaisuudessa taloudellisesti suurin osa-alue tulee olemaan ekologinen ja yhteisöllinen vuokra-asuntotuotanto, jonka joukkorahoitushanke etenee lupaavasti. Tavoitteena ei ole pelkästään nollaenergiatalo, vaan myös ylimääräisen energian tuottaminen ekologisesti. Ensimmäinen talo valmistuu näillä näkymin tammikuussa 2020 Västeråsiin. Jatkossa on suunnitelmissa rakentaa taloja myös Örebrohon ja Malmöön. J OHAN EHRENBERG sairastaa parantumatonta kroonista lymfaattista leukemiaa. Taudin etenemisnopeutta ja jäljellä olevaa elinikää ei voida ennustaa. Tavallisimmin tauti etenee hitaasti ja potilaat voivat elää jopa yli 15 vuotta. Toisinaan tauti leviää nopeammin ja elinajan ennuste jää muutamaan vuoteen. Toistaiseksi neljännesvuosittain tehdyissä tarkastuksissa Ehrenbergin leukemia on edennyt hitaasti. Useimmille ETC on yhtä kuin Johan Ehrenberg, ja on aiheellista kysyä voiko toiminta jatkua hänen jälkeensä. Kuultuaan sairaudestaan hän kertoo keskittyneensä erityisesti yritysten vahvistamiseen siten, että ne selviäisivät myös ilman häntä. Lehdet ovat hänen mukaansa jo riittävän vahvoilla, mutta muiden hankkeiden kanssa riittää vielä töitä. Niiden on vielä kasvettava, jotta ne kantaisivat omilla jaloillaan. Omistukset on tarkoitus siirtää perustettavan säätiön haltuun. Ehrenberg on kyennyt säilyttämään optimisminsa ja aktiivisuutensa sairaudestaan huolimatta. Hänen viimeisimmän, ilmastonmuutoksen torjunnasta kertovan kirjansa nimi on kuvaavasti Hoppet (Toivo). Hän vierailee säännöllisesti eri puolilla Ruotsia valamassa ihmisiin uskoa maailman pelastamiseen. Kirjan alaotsikko onkin Vain sinä voit pelastaa maailman! Ikuinen optimisti Johan Ehrenbergillä todettiin muutama vuosi sitten parantumaton syöpä. Sairaudestaan huolimatta hän jatkaa maailman parantamista. ETC • Ensimmäinen lehti ilmestyi Partisanonimisenä joulukuussa 1976. Vuodesta 1978 lehti on ilmestynyt ETC-nimellä. Ilmestyi epäsäännöllisesti aikakauslehtenä vuoteen 2004, josta lähtien säännöllisesti viikottain Nyhetsmagasin ETC:nä, jonka rinnalla vuodesta 2014 Dagens ETC -sanomalehti maanantaista perjantaihin paperilehtenä ja lauantain ja sunnuntain numero pelkästään digiversiona. • Dagens ETC:n tilaajia on tällä hetkellä hieman yli 10?000. Viikkolehti Nyhetsmagasin ETC:n painos on 7?000. • Toimituksessa työskentelee 15 journalistia, henkilökunnan kokonaismäärä on 28. • ETC-lehtien lisäski yritysperheeseen kuuluut muun muassa kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä Kloka hem -aikakauslehti (painos 10?000), ETC-kirjakahvila Tukholman Södermalmilla, ETC-striimauspalvelu ETC-play, kirjankustantamo, sähköyhtiö, rakennusyhtiö ja päästökompensaatioyhtiö. • Nettisivut: www.etc.se. Kuukausittain sivustolla käy keskimäärin 300?000–400?000 vierailijaa. Juttusarja on osa Kordelinin säätiön tukemaa ja Voimalehden tuottamaa Journalismin haasteet 2019 -hanketta.
232 Yrittäjä, toimittaja, EU-osaaja, feministi Vihreät De Gröna M ak sa ja : Le en a Br an dt Leena takaisin Brysseliin! Lue lisää www.leenabrandt.fi Leena Brandt Euroopan on uudistuttava ympäristön ehdoilla Taideyliopiston Kuvataideakatemian maisterinäyttely 4.5.–2.6.2019 Vapaa pääsy www.kuvankevat.fi Exhibition Laboratory Merimiehenkatu 36 B & C Project Room Lönnrotinkatu 35 Avoinna ti-su 11–18 Kansallismuseon torni Mannerheimintie 34 Avoinna 4.–17.5. ke-su 12–18 Cinema Orion Eerikinkatu 15 Näytökset la 4.5. klo 14–18, ke 8.–29.5. klo 17–20 ja su 2.6. klo 11–14 kansainvälistäjournalismiasuomeksi. tilaaDiploalkaen30 € / vuosi (sisältää myös digilehden) mondediplo.fi
4 / 2019 • 43 Kasvatus TEKSTI ESKO HARNI KUVA ANNE MUOTKA K UVITTELE luokkahuone, johon tullessaan opettaja katsoo ympärilleen ja to teaa: ”Hei, meillähän on täällä yksi poikakin mukana!” Tai: ”Onpas hauskaa, että joukossa on ulkomaalainen!”. Tällaisia loukkaavia tilanteita, ja niihin liittyviä haasteita käsitellään hiljattain julkaistussa Vastapainon kustantamassa Feministisen pedago giikan ABC -kirjassa. Aihepiiriä käsittelevää kirjaa ei ole aiemmin Suomessa julkaistu. Teos vastaa tarpeeseen huomioida sukupuolen moninaisuus sekä sosiaaliset erot käytännön opetuksessa. Kirjan kirjoittajiin kuuluvan kasvatustieteen professori Kirsti Lempiäisen mukaan kirja syntyi paitsi tästä tarpeesta, myös tavoitteesta popularisoida kirjassa käsiteltyjä teemoja. ”Yliopiston sisällä käydyt keskustelut ovat usein vaikeaselkoisia ja edellyttävät tieteellisen käsitteistön tuntemista. Pyrimme kirjan avulla tuomaan sukupuoleen, tasa-arvoon ja koulutukseen liittyvän keskustelun ulos tästä kuplasta, käytännölliselle tasolle”, Lempiäinen kertoo. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät ole valmiita. Niistä puhutaan yhä enemmän, mutta puhuttu ei usein siirry käytäntöön. Tähän ongelmaan voidaan Lempiäisen mukaan vastata ottamalla huomioon vähemmistön asemassa olevien omat näkemykset sekä nostamalla rohkeasti esille teemoja, joista ei syystä tai toisesta puhuta. ”Hyväksymme tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden juhlapuheissa. Puhumme esimerkiksi luokkajaosta, mutta tämä puhe jää usein ainoastaan toteamisen tasolle. Kirjassamme tuomme esille toimintatapoja ja -malleja, jotka ottavat aktiivisesti huomioon toimijoiden omat merkityksenannot. Kannustamme pohtimaan juuri niitä asioita, joista emme välttämättä halua tai osaa puhua”, Lempiäinen sanoo. SUKUPUOLENTUTKIJA , kirjan toimituskuntaan ja kirjoittajiin kuuluva Tuija Saresma korostaa, että suomalaiset haluavat kuvitella olevansa poikkeuksellisen tasa-arvoisia. Tällainen tasa-arvon illuusio pätee niin sukupuolten väliseen taloudelliseen kuin koulutukselliseen tasa-arvoonkin. ”Keskiluokkaisuus on ollut ja on edelleen normi suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Akateemisessa maail massa, siis yliopistoissa, valkoinen keskiluokkainen keski-ikäinen mies on yhä edelleen oletusarvo, ja suurin osa professoreista kuuluu tähän kategoriaan. Peruskouluissa opettajakunta on naisistunut, mutta on edelleen hyvin valkoinen. Sukupuolesta puhutaan vain toistuvissa paniikeissa siitä, että pojilla on koulussa hätä”, Saresma toteaa. Koulutus ja koulutusvalinnat ovat eriarvoistuneet Suomessa viime vuosina. Yksi suurimmista ongelmista kietoutuu peruskoulutuksen jälkeiseen vaiheeseen, nuoren siirtyessä peruskoulutuksesta toisen asteen koulutuksen piiriin. Samat vaihtoehdot eivät tässä vaiheessa ole käytännössä mahdollisia kaikille. Niihin vaikuttavat ratkaisevasti esimerkiksi yksilön sosioekonominen asema ja sukupuoli. ”On tutkimuksia jotka viittaavat siihen, että niin sanotut huonot valinnat tässä vaiheessa ovat usein perittyjä. On myös tarpeen pohtia, mikä itse asiassa lopulta on hyvä ja mikä huono valinta. Toimijan näkökulmasta esimerkiksi vetäytyminen työelämästä tai koulutuksen piiristä voi näyttäytyä mielekkäältä, koska vaihtoehtoja ei välttämättä yksinkertaisesti ole. Johdonmukaista on toimia niiden mahdollisuuksien mukaan, mitä on tarjolla”, Lempiäinen pohtii. Viime vuosina on kiinnitetty kasvavaa huomiota poikien ja tyttöjen eroaviin oppimistuloksiin – etenkin poikien koulumenestyksen on katsottu heikentyneen. Ilmiö on epäilemättä huolestuttava, mutta Lempiäisen mukaan siihen kytkeytyviin puhetapoihin liittyy kuitenkin isoja ongelmia, sillä ne stereotypisoivat yksilöitä ja ihmisryhmiä. ”Tämä on vaikea alue, kun alamme nimeämään ja yhtenäistämään ryhmiä: kutsumaan ihmisjoukkoja yksioikoisesti esimerkiksi pojiksi ja tytöiksi. Eroja löytyy aina näennäisesti yhtenäisiltä vaikuttavien ryhmien sisältäkin, ja tämä tulisi ottaa huomioon jo opettajankoulutuksessa”, Lempiäinen sanoo. OPETUSTIL ANTEISSA ESIINT Y VIÄ epätasa-arvoisia ja stereotypisoivia tilanteita voidaan Saresman mukaan ymmärtää paremmin intersektionaalisuuden käsitteen kautta. Intersektionaalisuus viittaa siihen, että yksilöt eroavat toisistaan sukupuolen, mutta myös esimerkiksi seksuaalisuuden, koulutuksen, varallisuuden, ihonvärin, uskonnon tai ruumiillisen kyvykkyyden suhteen. Intersektionaalisuuden huomioiminen opetuksessa Saresman mukaan tarkoittaa käytännössä ennen kaikkea opettajien kriittistä itsereflektiota. ”Opettaja voi kysyä itseltään, olenko minä esimerkiksi luokka-asemaltani oletusarvoisesti ’normaali’, ja miten se vaikuttaa siihen, miten kohtelen ja arvioin muita? Miten vaikuttaa vaikkapa se, että tulen ’hyvästä perheestä’ – pystynkö ymmärtämään ja hyväksymään toisenlaisista taustoista tulevat? Olenko valmis kyseenalaistamaan ja purkamaan etuoikeuksia, silloinkin kun se tarkoittaa omien etuoikeuksieni tunnistamista ja niistä luopumista?”, Saresma sanoo. Oletusarvosta yksilöihin Tasa-arvoinen koulutus ja opetus eivät ole valmiita – niiden toteutumista voidaan edistää feministisen pedagogiikan avulla. Kirsti Lempiäinen kehottaa opettajia pohtimaan luokan ja sukupuolen vaikutuksia oppimisen portaiden nousemiseen.
F E E L H E LS I N K I . I N F O KO KO P Ä I V Ä N TA PA H T U M A M U S I I K K I TA LO S S A 8.6. SUNNUNTAINA 19.5. KLO 12–18 Roihuvuoren Kirsikkapuistossa HANAMI Helsingin XII kirsikankukkajuhla SAKURA-FESTIVAALI 2019 Parapara-, butoja daidengaku-tanssiesityksiä, taikorumpuja, origameja, teetaidetta, kyogen-teatteria ja budo-esityksiä, akitaja shiba-koiria, cosplayharrastajia. Myynnissä japanilaisia herkkuja. Vapaa pääsy! WWW.ROIHUVUORI.FI/HANAMI Tärkeä dokumentti jo kadonneista teoksista ja graffitipaikoista maalarien kertomana. 35€ + postikulut >> kauppa.voima.fi / tilaukset@voima.fi PERINTÖ – HELSINKI GRAFFITI 1992–2017
T APA AN kirjoittaja Maryan Abdulkarimin ja käsikirjoittaja-ohjaaja Khadar Ahmedin Itäkeskuksessa turkkilaisessa kahvilassa. He ovat juuri palanneet Berliinistä, jossa he ovat osallistuneet Miracle Workers -kollektiivin jäseninä Venetsian taidebiennaalin Suomen paviljongin taiteilijoita esittelevään tapahtumaan. Abdulkarim ja Ahmed iloitsevat kollektiivin Berliinissä saamasta vastaanotosta. Tapahtuma sisälsi elokuvaesityksiä, performansseja, luentoja sekä otteita taiteilijoiden teksteistä. Se ennakoi Venetsiassa toukokuussa alkavaa biennaalia, jossa kollektiivin näyttely A Greater Miracle of Percep tion tulee olemaan esillä. Kollektiivin töissä risteävät pakolaisuus, turvapaikanhakijat, saamelaisuus, kansallisuudet ja taiteen mahdollisuudet. Taiteilijat ottavat kantaa vallankäyttöön, mutta pyrkivät samalla elävöittämään poliittista mielikuvitusta ihmeen vertauskuvan kautta. Abdulkarimin mukaan kollektiivia inspiroi afrofuturisti Sun Ran toteamus: ”Mahdollista on kokeiltu, ja siinä on epäonnistuttu, nyt on aika kokeilla mahdotonta.” ”Afrofuturismi nojaa eteenpäin, mutta katsoo samalla taakseen”, Abdulkarim sanoo. ”Mustien ihmisten historia ei ole vain kahleita ja siirtomaaisännän armoilla olemista. Rasismin ja imperialismin alta löytyy historia, johon voimme nojata ja joka ei ole vain alistava, vaan tarjoaa mahdollisuuksia uudenlaiseen tulevaisuuteen. Tämä tulevaisuus kumpuaa muustakin kuin vain tarpeesta murtaa kahleet.” Abdulkarimin mukaan kollektiivin taiteessa ihme ei näy niinkään teemana, vaan se kuvastaa ennen kaikkea kollektiivin tapaa toimia. ”Ihme voi olla kuviteltavissa, muttei vaikuta mahdolliselta”, Abdulkarim toteaa. ”Tiedämme monia tapoja, kuinka yhteiskunta voisi olla erilainen, mutta ne tuntuvat kaukaisilta. Barack Obaman valinta Yhdysvaltojen presidentiksi vuonna 2008 oli ihme. Missään länsimaisessa valtiossa ei oltu valittu tummaihoista henkilöä presidentin virkaan. Se ei ollut ollut kuviteltavissa olevien mahdollisuuksien piirissä.” Ahmedin mielestä Venetsian biennaaliin lähtevä kollektiivi on omanlaisensa ihme. Kollektiivin on perustanut monialainen ja -kansallinen taiteilijoiden joukko, joka ei järjestäydy rajojen, vaan taiteen ehdoilla. ”Suomesta ei ole koskaan aikaisemmin lähetetty tällaista näyttelyä”, Ahmed sanoo. ”Ihme on objektiivinen kuvitelma. Mitä jos asiat olisivat näin? Millaista se olisi?” Ahmedin lyhytelokuvaa Yövaras (2017) voi myös pitää ihmeenä. Se haastaa sekä tekijöidensä että sisältönsä osalta perinteisiä suomalaisia elokuvantekemisen tapoja. Yövaras ja Miracle Workers -kollektiivin toiminta osoittavat, että hierarkkisia rakenteita ja etuoikeuksia on mahdollista purkaa. ”Kyse on siitä, kuinka teemme työtämme ja olemme suhteessa toisiimme”, Abdulkarim sanoo. ”Meidän ei tarvitse hypätä Venetsiassa Alvar Aalto -paviljongin päälle ja huutaa, että hierarkiat ovat perseestä.” Abdulkarim ja Ahmed kokevat, että taiteen voima perustuu asioiden ilmentämiseen sekä tunteiden ja ajatusten herättämiseen. Taide avaa maailman, jossa mahdoton on mahdollista. ”Taiteen ei tarvitse tehdä mitään, mutta se voi tehdä vaikka mitä”, Abdulkarim toteaa. ”Nautin taiteesta, jota saan itse tulkita. Jos taideteoksessa selitetään, mistä siinä on kyse, niin se tuntuu helposti valmiiksi ohjelmoidulta.” Voiko taide sitten avata poliittisia mahdollisuuksia ja edistää vapautumista muuttumatta kuitenkaan yksiulotteiseksi? ”Taiteilijoiden ei tarvitse salata poliittisia mielipiteitään”, Abdulkarim vastaa. ”Olennaista on, kuinka asiat tehdään. Jotkut taiteilijat kertovat ihmisille, mitä heidän tulisi ajatella. Näin he rakentavat muurin itsensä eteen, mikä luo halun kääntyä pois.” Koreografi Sonya Lindforsin taide on Abdulkarimille esimerkki siitä, kuinka ihonvärin ja kehon kaltaisia kipeitä asioita voidaan käsitellä taitavasti. Lindfors on musta taiteilija, joka tekee työtään valkoisessa ympäristössä, mutta hän jättää taiteen kokijalle vapauden muodostaa itse johtopäätöksensä. Abdulkarimin ja Ahmedin puheista nousee esiin, että kollektiivi tuottaa ystävyyttä ja myötätuntoa. ”Ilman empatiaa ei ole mahdollista muodostaa kollektiiveja tai fasilitoida ympäristöä, jossa tapahtuu oivalluksia ja lähentymistä”, Abdulkarim sanoo. ”Toivon, että empatia on tapa ja työkalu, joka näkyy toiminnassamme.” Empatian luominen yhteiskunnassa, jota väkivalta, rasismi ja hyväksikäyttö rasittavat, tuntuu erityisen tärkeältä. Se näyttäisikin olevan yksi kollektiivin tehtävistä. ”Tarvitsemme nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa kollektiiveja”, Abdulkarim painottaa. ”Miracle Workers -kollektiivi ylittää useita rajoja ja mantereita. Se osoittaa toiminnallaan, että asioita voi tehdä eri tavalla.” • Miracle Workers -kollektiivi osallistuu Venetsian 58. biennaaliin. • Kollektiivin näyttely A Greater Miracle of Perception tarkastelee ihmettä poeettisena välineenä. • Kollektiivi toteuttaa vuoden 2019 aikana lisäksi sarjan tapahtumia, joista ensimmäinen järjestettiin Berliinissä 3. huhtikuuta. Muut tapahtumat järjestetään Helsingissä, Venetsiassa ja Kaarasjoella. Tästä on kyse Venetsian 58. taidebiennaaliin lähtee tänä vuonna Suomesta ennennäkemättömän monimuotoinen ryhmä taiteilijoita. Miracle Workers -kollektiivi purkaa valtarakenteita ja ruokkii poliittista mielikuvitusta. TEKSTI MIKA PEKKOLA KUVAT FRAME FINLAND Ihmeen äärellä Nykytaide Miracle Workers -kollektiivi: (vas.) koreografi ja taiteellinen johtaja Sonya Lindfors, taiteilija Leena Pukki, käsikirjoittaja-ohjaaja Khadar Ahmed, taiteilija Outi Pieski, kirjoittaja Maryan Abdulkarim, taiteilija ja kuraattori Lorenzo Sandoval, kirjailija Hassan Blasim (oik.) kuraattori Bonaventure Soh Bejeng Ndikung, kuraattori Christopher Wessels, elokuvantekijä ja tarinankertoja Suvi West, taiteilija Martta Tuomaala, elokuvantekijä Christopher L. Thomas ja kuraattori Giovanna Esposito Yussif.
46 • 4 / 2019 Teatteri Milja Sarkola tekee teatteria julkisen ja yksityisen kohtaamisesta ja siihen liittyvistä vaikeista tunteista. Teoksissaan hän pyrkii mieluummin vastakkainasettelujen purkamiseen kuin poliittiseen kantaaottavuuteen. TEKSTI TUOMAS RANTANEN Nyanssit kohdallaan TÄMÄ EI OLE KATSE . En blick är en blick är en blick -esitystä varten teatteriopiskelijat ovat rakentaneet roolihahmojaan itseensä kohdistuvaksi kuviteltujen katseiden kautta. Pa te Pe son ius L AVAN ETUALALLA on piano, jonka päällä on kynttelikkö. Näyttämökuva on riisutun valkoinen ja sen takaseinän suljetut tyyliovet ovat kuin klassisesta porvariskodista. Näytelmän kuluessa ne avautuvat joulukalenterin luukkujen tapaan paljastaen eri versioita perhehistoriassa pitkään muhineesta tragediasta. Kyse on Milja Sarkolan kirjoittamasta ja ohjaamasta näytelmästä Harriet, Se kertoo teki jän isoisoäidistä Harriet Theslef stä (1891–1965), jonka tiedetään olleen paikalla elokuussa 1918 kun sisällissodan valkoinen majuri Olof Lagus (1893–1918) menehtyi epäselvissä olosuhteissa revolverin luotiin. Siitä asti historiankirjoittajat ovat kiistelleet siitä, tekikö Lagus itsemurhan, kuoliko hän mustasukkaisuusdraaman välienselvittelyssä tai jollain muulla motiivilla tehdyn surman seurauksena. ”Omassa suvussa eläneen tarinan pöyhimisen ohella halusin tutkia sitä, miten kuvamme todellisuudesta muuttuu, kun kaikki ristiriitaiset tulkinnat tapahtuneesta esitetään näyttämöllä rinnakkain totena. Minua kiinnosti myös monien versioiden avoin naisviha ja ylipäänsä se oudon suuri valta, mitä tähän miehisen sotaympäristön keskellä vaikuttaneeseen sairaanhoitajaan projisoidaan”, Sarkola pohtii. HARRIETIN MUODOSSA on samaa viimeisen päälle hiottua sävyerottelua, rytmin hallintaa ja loogista tarkkuutta kuin Sarkolan Svenska Teaterniin viime keväänä ohjaamassa näytelmässä I Would Prefer Not To. Tässä Herman Melvillen vuonna 1853 kirjoittamassa tarinassa newyorkilaisessa asianajotoimistossa työskentelevä lahjakas nuori mies menettää asteittain kiinnostuksensa työhön ja kaikkeen muuhunkin. ”Esteetikko minussa rakastaa voimakasta ja matemaattista muotoa ja minua kiinnostaa myös kieleen kätkeytyvä loogisuus. Toistolla voi herkistää katsojat nyansseille ja auttaa tarkentamaan katsojan katsetta”, Sarkola selittää. Tärkeässä osassa silläkin kertaa olivat riisutut mutta symbolisesti voimakkaat näyttämötilalliset ratkaisut. ”Näissä molemmissa näytelmissä lavastuksesta on vastannut Kaisa Rasila, joka on todella taitava lukemaan tekstiä. Jos teksti ja tilaratkaisu vuoropuhelevat minua kiinnostavalla tavalla, näyttelijöiden luovuus pääsee ohjauk sessani pääosaan.” MINIMALISTISEN TÄSMÄLLISEEN ilmaisuun pyrkiminen on kulkenut Sarkolan mukana jo ennen teatteriopintoja Skunkteatern-ryhmälle ohjatuista Samuel Beckettin pienoisnäytelmistä alkaen. Toisaalta hänen töissään yhtenä pääteemana toistuvat yksityisen ja julkisen välinen jännite ja siitä nousevat ristiriitaiset tunteet. Omiin kokemuksiin pohjautuvista esityksistä Perheenjäsen (2011) käsitteli taiteilijaperheen sisäistä vieraantumista, Jotain toista (2015) seksuaalisuuden kohtaamista ja häpeän tunnetta sekä Allt som sägs (2016) äiti– tytärsuhdetta, naiseksi kasvamista ja yksinäisyyden teemoja. ”Englanninkielessä yksinäisyyteen voi viitata kahdella eri käsitteellä, loneliness ja solitude. Minua kiinnostaa jälkimmäinen, jossa on mukana enemmän eksistentiaalista ulkopuolisuutta. Toisaalta varsinaista dialogia tärkeämpää minulle on erilaisten näkökulmien ja esityksissä olevien aineistojen välinen vuoropuhelu”. Sarkolan ohjaukset ovat saaneet yleensä kiittävän vastaanoton. ”Minulla on etuoikeutettu olo siitä, että töitäni on ymmärretty niin hyvin. Se riippuu enemmän ajan hengestä ja sattumastakin kuin taiteellisen työn arvosta sinänsä”, huokaa Sarkola. HUHTIKUUN LOPULLA Lilla Teaternissa ensi-iltaan tulee Sarkolan ja Jessica Grabowskyn yhdessä Teatterikorkeakoulun ruotsinkielisten opiskelijoiden kanssa rakentama En blick är en blick är en blick. Se kertoo katseen voimasta ja välttämättömyydestä, ja siitä mitä näkökulmia voimme valita itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme. Ensi vuoden helmikuussa hän ohjaa Q-teatterille uuden näytelmänsä, joka käsittelee yhteiskuntaluokkia ja rahankäytön suhdetta ihanteisiin. Yhteiskunnallisestikin puhuttelevista teemoistaan huolimatta Sarkola suhtautuu varauksella ajatukseen taiteensa poliittisuudesta. ”Minusta on kiinnostavampaa puhua poliittisesta, kun viitataan nimen omaan johonkin ideologiseen ohjelmaan. Kaikki taide ei ole poliittista eikä kaikki henkilökohtainen enää ole poliittista, vaikka slogan näin väittääkin. Pelkästään se, että taideteos käsittelee epätasa-arvoa tai ajan kohtaisia asioita, ei tee siitä poliittista.” Sarkola pyrkii erityisesti viholliskuvien purkamiseen. Sen hän kokee olevan julistavuuden ja suoran kantaa ottavuuden vastakohta. ”Yritän saattaa katsojan sellaisen itsetutkiskelun ja oivaltamisen äärelle, missä konfliktihakuisuus ja vastakkainasettelut taittuisivat ja ymmärrys eri näkökulmista ennemmin kasvaisi kuin vähenisi. Ajattelen, että edes oikean politiikan puolella tätä maata ei auta pätkääkään, jos me joita äärikonservatiivisten arvojen vahvistuminen ahdistaa, kieltäydymme ymmärtämästä perussuomalaisten äänestämisen takana olevia syitä ja perusteita.” Milja Sarkola: Harriet. Esitykset Ryhmäteatterissa 27.4. asti. Kesällä ylimääräinen esitys, jonka aika ja paikka julkistetaan toukokuussa. Milja Sarkola & Jessica Grabowsky & työryhmä: En blick är en blick är en blick. Esitykset Lilla Teaternissa 25.4.–9.5.
4 / 2019 • 47 TEKSTI JA KUVA TUOMAS RANTANEN Portit auki Poltettu dramaturgia Arviot P ORTTITEATTERI on ammattilaisvetoinen vapautuvien vankien teatteri, jonka esityksissä koostuvat omaelämäkerrallisuus ja yhteiskunnallisuus. Tuija Minkkisen ohjaama Sovinto 1919/2019 on sovitettu Suomenlinnan kirkkoon. Se kytkee sisällissodan jälkeisen vankileiriajan tässä ajassa koettuihin syyllisyyden ja sovituksen kaariin. Vaikka sadan vuoden erottamat yhteiskunnalliset olosuhteet ovat erilaisia, paluussa osaksi yhteisöä toistuvat samankaltaiset elementit. Näytelmä jakaantuu viiteen jaksoon: luottamuksen menetykseen, vihaan, anteeksiantoon, kiitollisuuteen ja kotiinpaluuseen. Jaksojen välissä kuullaan Sanna Salmenkallion sovittamia ja koko ensemblen voimin toteutettuja musiikkiesityksiä. Luottamuksen kadottamista ilmentää riipaiseva tarina, jossa huostaanotettu tyttö joutui rakastamansa lastenkodin hoitajan pettämäksi, mutta hän pystyi vuosikymmenten jälkeen palauttamaan uskonsa toisiin ihmisiin anteeksipyynnön ja -annon kautta. Viha näyttäytyy miehessä, joka kosti työantajansa epäreiluutta tappelemalla sivullisten kanssa. Toinen taas päätyi väkivaltaan, kun ei kyennyt hallitsemaan aggressioitaan auktoriteetteja kohtaan ja kolmas siksi, että koki menettäneensä päihdeongelmansa takia ihmisarvonsa. Kiitollisuus avautuu vanhan vangin muisteluna ankarasta keittiömestarista, joka pakotti kertojan suhtautumaan ruuanvalmistukseen sellaisella tarkkuudella ja kunnioituksella, joka antoi laajemmin mallia oman elämän hallintaan. Porttiteatterin esitykset lisäävät jo itsessään ymmärrystä yhteisestä todellisuudestamme. Samalla niiden syvä vaikuttavuus perustuu omat elämänvalintansa peliin laittavien esiintyjien aseistariisuvaan sitoutumiseen sekä koko metodin yleisen ihmisyyden puolesta kamppailevaan eetokseen. Esitykset Suomenlinnassa päättyivät 17.4. Vuodessa 1–2 uutta esitystä. Huomaa myös Vankimessut Helsingin Dallapénpuistossa 26.5. O HJAAJA-DRAMATURGI Katariina Numminen avaa tuoreessa Drama turgiakirjassa näkökulmia esityksiin, jotka luovat itse omat pelisääntönsä ja/tai hyödyntävät leikkiä asioiden esittämisessä loputtomina todellisen maailman muunnelmina. Esimerkiksi hänen Baltic Circleen tekemänsä Asu (Näyttämöloru) käsitteli riisumisen ja pukemisen varioinnin kautta sairaiden ja lasten hoivaamista, heikkoutta, rooleja, esittämistä, paljastamista, piilottamista sekä seksiä ja erotiikkaa. Teatteri Takomossa nyt esillä oleva Rakkaus ja toisto nojaa Eeva-Liisa Mannerin Poltetun oranssin (1969) paljaiksi rangoiksi kaluttujen fragmentaaristen kohtausten ja näyttelijöiden lavalle tekemien improvisaatioharjoitteiden väliseen dialogiin. Mannerin näytelmässä mieleltään järkkynyt Marina kokee kehää kiertävällä tavalla transferenttista rakkautta terapeuttiaan kohtaan. Harjoitejaksoissa näyttelijät soveltavat minimalistisen kaavan sisällä tapahtuvaa toistensa ohjaamista tavalla, joka leikkii sekä ensemblen sisäisen transferenssin että esityksen ja yleisön välisen tunteensiirron (ja sen puuttumisen) jännitteillä. Teos päättyy Laura Braniganin 80-luvun hittikappaleeseen Self Control, joka asettaa retorisen kysymyksen siitä, missä kohtaa kontrollivalta tässä esityksissä mahtaa lymytä. Valitusta näkökulmastaan esitys vetoaa enemmän katsojan älylliseen uteliaisuuteen kuin esteettisen eläytymiseen. Tutkimusretkelle kannattaa varata mukaan avointa seikkailumieltä ja muutama oma ajatelma siitä, mitä esitystaide ja sen dramaturgia ovat tai saattavat olla. Katariina Numminen & työryhmä: Rakkaus ja toisto Esitykset Teatteri Takomossa 10.5. asti. Katariina Numminen, Maria Kilpi & Mari Hyrkkänen (toim.): Dramaturgiakirja. Kaikki järjestyy aina (2019) MIAPETRA KUMPULA-NATRI ILMOITUS T UNTUU TURHAUTTAVALTA, että juuri kun uskoimme tasa-arvon edenneen pitkälle ja sukupolven kerrallaan poistavan lainsäädännöstä siellä yhä esiintyvät vanhentuneet ajattelumallit, saavummekin hetkeen, jossa happi vähenee ja yhä useammalle tulee vaikeuksia hengittää vapaasti. Ennakkoluuloilla leimaaminen on yhä vallitsevampi trendi. Ei ainoastaan iho, uskonto, kansallisuus, maahantulovuosi, vaan myös sukupuoli, saati homotai transseksuaalisuus, tekevät yksilöstä panettelun kohteen. Olemme pitkään tuudittautuneet siihen, että positiivinen tasaarvokehitys jatkuu ja naisten asema yhteiskunnassa alati vahvistuu. Valitettava tosiasia on, että yhä useammassa Euroopan maassa tasa-arvokehitys on pysähtynyt ja jopa kääntynyt. Esimerkkejä löytyy Euroopasta useita. Oikeusvaltion nakertamisessa ja muukalaisvastaisuudessa kunnostautunut Unkarin pääministeri Viktor Orbán on käyttänyt naisista alentavia puheenvuoroja ja hänen Fidesz-puolueensa on myös halunnut lopettaa yliopistoista sukupuolittuneisiin rakenteisiin kriittisesti suhtautuvan naistutkimuksen. Aborttioikeuden kumoamista on esitetty ainakin Puolassa, Liettuassa ja Slovakiassa. Lisäksi lukuisat oikeistopulistipuolueet keräävät suosiota niin Ranskassa, Italiassa kuin viimeisimmäksi Espanjassa. Äärikonservatiiviset sukupuolikäsitykset ja oikeistopopulistinen ideologia kulkevat käsi kädessä. Valitettavan usein unohtuu, että ääni oikeistopopulisteille on samalla ääni huonommalle tasa-arvolle. Olen vuosia kysellyt esimerkkiä todistamaan väitteen vääräksi – saamatta sellaista. Kirjasta Vapiseva Eurooppa (Vastapaino) löydän Emilia Palosen ja Tuija Saresman artikkelista samoja havaintoja, kuin olen itse tehnyt. He kirjoittavat, miten ”nykyisiä populisteja ei pidä koossa vain kansallismielisyys, vaan niitä ylläpidetään eliitinvastaisuuden, anti-intellektualismin, EU-kritiikin ja naisvihan avulla.” Lisäisin itse vielä listaan anti-tutkimuksen, anti-feminismin ja ihan viimeisimpänä Suomeenkin laskeutuneen anti-ilmastonmuutoksen. Palonen ja Saresma kirjoittavat myös, että ”naisvihan kaltaiset toimintatavat tihkuvat populismista myös politiikan ulkopuolisiksi toimintatavoiksi”. Enää esimerkkejä ei valitettavasti tarvitse hakea historiasta tai rapakon takaa. Eduskuntavaaleissa perussuomalaiset ottivat loppukirillään ison loven suomalaisten äänistä – ja samalla paaluttivat jälleen kerran asenneilmapiiriään tiukemmin yhteiskuntamme keskusteluilmapiiriin. Toisaalta haluan onnitella sydämestäni Suomea ja uutta eduskuntaa lähes tasa-arvoisesta tuloksesta, 93 naista kahdestasadasta on sukupuolijakaumaltaan historiamme tasaisin tulos! Aion kuitenkin olla sokeutumatta edustajien sukupuolen edessä ja katsoa, millaista politiikkaa kansanedustajat tekevät. Nainen ei ole populismiliikkeissä enää vapaa ja itseisarvoltaan jakamattoman ihmisoikeuden omaava yksilö, vaan ennemminkin perheen kautta tarkasteltu objekti. Tämä ajattelumallilta pitää katkaista siivet Euroopassa. Yksi vaikuttamisen paikka on toukokuun eurovaaleissa. Älä jätä ääntäsi käyttämättä, sillä silloin annat päätösvallan jollekin muulle. KELLOJEN TIKITYS TAAKSEPÄIN ON PYSÄYTETTÄVÄ miapetra.fi Europarlamentaarikko (sd)
HÄ M EE NT IE VIID ES LIN JA SÖ RN ÄI ST EN RA NT AT IE VAASANKATU HELSING INKATU ST UR EN KA TU BRAHENKENTTÄ HAKANIEMENRANTA SI LT A SA A RE N K AT U TEOLL ISUUS KATU JUNATIE TYÖP AJAN KATU SÖ RN ÄI ST EN KA TU M M M ALEK SIS KIVEN KATU Vegaanikenkiä, kosmetiikkaa, kirjoja, kodinpuhdistusaineita, karkkia, Reilun kaupan tuotteita ja paljon muuta! Heluna Shop, Hämeentie 48, Helsinki. ti–pe klo 12–18, la klo 12–16. WWW.HELUNANETTI.COM Vegaanikenkiä, kosmetiikkaa, kirjoja, kodinpuhdistusaineita, karkkia, Reilun kaupan tuotteita ja paljon muuta! VEGAANINEN SEKATAVARAKAUPPA KURVISSA! RAVINTOLA AUKI: ma 11–14 ti–pe 11–21 ja la–su 12–21 Kinaporinkatu 2, Helsinki, (09) 701 2961 Sörnäisten metroaseman vieressä W W W .R O O TS K IT C H EN .F I LO U N A S JA C A T ER IN G VÄRIKÄSTÄ VEGERUOKAA TUOREISTA RAAKA-AINEISTA helsinki Hakaniemen kauppahalli (väistötila) (ma–pe 11–18, la 11–16) turku Kauppahalli (ma–pe 11–17.30, la 11–15.30) KELTAISET SIVUT Kallion keltaiset sivut kokoaa yhteen alueen parhaat palvelut Hakaniemestä Harjuun ja Linjoilta Kalasatamaan. Haluatko mainostaa yritystäsi keltaisilla sivuilla? Hienoa! Se on nimittäin edullista ja tehokasta. Ota yhteyttä: voima@voima.fi Kalli n MAINOSTAJALLE! ? ? ? ? KIRJATELTTA MAAILMA KYLÄSSÄ Helsingin Rautatientori la 25.5. klo 11–21 ja su 26.5. klo 11–19 Daniel Innerarity VIERAANVARAISUUDEN ETIIKKA Sanna Autere & Sanna Peurakoski VEGESATO! Heini Strand HYVÄ VERSE Keskustelussa mukana Rauhatäti Heikki Hiilamo NÄKYMÄTTÖMÄT SANKARIT Artemi Troitski VASTARINTAA VENÄJÄLLÄ Kymmeniä kustantajia La 25.5. klo 14.15-15:30 La 25.5. klo 16.15-16:45 La 25.5. klo 19.30-20.00 Su 26.5. klo 13.45.-14.15 Su 26.5. klo 16.45-17.15 INTOKUSTANNUS.FI Tule tapaa maan kirjai lijoita
HÄ M EE NT IE VIID ES LIN JA SÖ RN ÄI ST EN RA NT AT IE VAASANKATU HELSING INKATU ST UR EN KA TU BRAHENKENTTÄ HAKANIEMENRANTA SI LT A SA A RE N K AT U TEOLL ISUUS KATU JUNATIE TYÖP AJAN KATU SÖ RN ÄI ST EN KA TU M M M ALEK SIS KIVEN KATU Vegaanikenkiä, kosmetiikkaa, kirjoja, kodinpuhdistusaineita, karkkia, Reilun kaupan tuotteita ja paljon muuta! Heluna Shop, Hämeentie 48, Helsinki. ti–pe klo 12–18, la klo 12–16. WWW.HELUNANETTI.COM Vegaanikenkiä, kosmetiikkaa, kirjoja, kodinpuhdistusaineita, karkkia, Reilun kaupan tuotteita ja paljon muuta! VEGAANINEN SEKATAVARAKAUPPA KURVISSA! RAVINTOLA AUKI: ma 11–14 ti–pe 11–21 ja la–su 12–21 Kinaporinkatu 2, Helsinki, (09) 701 2961 Sörnäisten metroaseman vieressä W W W .R O O TS K IT C H EN .F I LO U N A S JA C A T ER IN G VÄRIKÄSTÄ VEGERUOKAA TUOREISTA RAAKA-AINEISTA helsinki Hakaniemen kauppahalli (väistötila) (ma–pe 11–18, la 11–16) turku Kauppahalli (ma–pe 11–17.30, la 11–15.30) KELTAISET SIVUT Kallion keltaiset sivut kokoaa yhteen alueen parhaat palvelut Hakaniemestä Harjuun ja Linjoilta Kalasatamaan. Haluatko mainostaa yritystäsi keltaisilla sivuilla? Hienoa! Se on nimittäin edullista ja tehokasta. Ota yhteyttä: voima@voima.fi Kalli n MAINOSTAJALLE! ? ? ? ? MAISTUVA, KAIKILLE AVOIN, OLOHUONE KESKELLÄ KAUPUNKIA 1.5. VAPPUBRUNSSIT 12.5. ÄITIENPÄIVÄLOUNAAT 17.5. RATIKAN AVAJAISET 18. 19.5. GERMAN GRILL TOUR 1. 2.6. LITTLE ITALY FESTIVAL 8.6. GRILL & GARDEN 12.6. HELSINKI-PÄIVÄ 13.6. STREETFOOD THURSDAY 14.6. PERJANTAIN AVAUS 15.6. LASTEN LOMAPÄIVÄ fri sat 17. 18.5. grill event open sun 19.5. KESÄN AVAUS // SUMMER OPENING K E V Ä T K I R P P I S S E C O N D H A N D 18.5. 11 17 TEURASTAMON POLKUPYÖRÄKIRPPIS LA 11.5. klo 11-15 100 L iik ut t ava a v o i m a a v u o d est a 1999 Laatujournalismia jo 20 vuotta RYHDY VOIMANOSTAJAKSI JA TILAA LEHTI KOTIISI ALK. 39E/VUOSI. Tilaukset: kauppa.voima.fi, tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109 10€
Demokratia, ihmisoikeudet ja ilmasto too big to fail JOONA MIELONEN M ak sa ja : Tu kir yh m ä Jo on a M ie lo ne n 174 TIINA AHLFORS.FI Ei enää köyhiä 2030! 163 Ilm oit uk se n ku sta nta a H eid i H au ta la n tu kir yh m ä Saavutetut oikeudet eivät ole itsestäänselvyyksiä. Suomen Taideyhdistys on perustettu vuonna 1846 ja sen tarkoituksena on suomalaisen kuvataiteen tukeminen sekä sen tuntemuksen ja harrastuksen edistäminen. Yhdistys pyrkii erityisesti tukemaan nuoria, uransa alussa olevia lahjakkaita kuvataiteilijoita. Nyt julistetaan haettavaksi korkeintaan 35-vuotiaille, ammattiin valmistuneille kuvataiteilijoille tarkoitetut nuorten taiteilijoiden apurahat. Apurahan hakuaika on 2.5.–30.8.2019. Apurahaa haetaan sähköisellä lomakkeella verkossa. Linkki lomakkeeseen löytyy 2.5. alkaen Suomen Taideyhdistyksen kotisivuilta: suomentaideyhdistys.fi/haku-2019-nuoret Hakijan tulee esittää hakemuksessa apurahan käyttötarkoitus perusteluineen. Apuraha voidaan myöntää työskentelyapurahana, kohdeapurahana tai esimerkiksi laitehankintoihin. Apuraha on mahdollista myöntää myös kuvataiteen jatko-opintoihin kotimaassa tai ulkomailla. Apurahaa ei myönnetä opintotuella tehtäviin perusopintoihin. Apurahat jaetaan joulukuussa. Suomen Taideyhdistys ilmoittaa apurahansaajan sosiaaliturvaa koskevat tiedot Melalle (Maatalousyrittäjien eläkelaitos). Lisätietoja: suomentaideyhdistys.fi, info@suomentaideyhdistys.fi, puh. 045 7731 4315. SUOMEN TAIDEYHDISTYKSEN NUORTEN TAITEILIJOIDEN APURAHAT 2019 HANGÖ TEATERTRÄFF 6.–9.6. M u k a n a m m . J u h a Va l k e a p ä ä & Ta i t o H o o r é n , S u s i e Wa n g ( N O R ) , O b l i v i a & B l a u e F r a u ILMAINEN FESTIVAALIBUSSI HKI-HANKO-HKI LA 8.6. www.hangoteatertraa.org
4 / 2019 • 51 J. R. R. Tolkien mullisti nykyaikaisen fantasiakirjallisuuden tarinallaan hobiteista, mahtisormuksesta ja Keskimaasta. Samalla Tolkien epäonnistui yhdessä tavoitteessaan. TEKSTI JARI TAMMINEN Taru kirjailijan synnystä D OME K ARUKOSKEN ohjaama Tolkien kuvaa Taru sormusten herrasta -kirjasarjan kirjoittajan uran määrittäneitä vuosia. Ensimmäisen maailmansodan juoksuhaudat ja opiskelu kuvataan tekijöinä, jotka eniten muokkasivat J. R. R. Tolkienia. Karukoski näyttää katsojalle mitä tapahtui, sen sijaan että analysoisi Tolkienin tarinoita syvemmin. Vaimo Edith kannustaa Tolkienia miettimään, miksi hän kirjoittaa tarinoitaan ja ammentamaan lisää tämän oivaltamisesta, mutta elokuva jättää vastaamatta tähän pohdintaan. TAIDE ELÄÄ AJASSA ja uudet tulkinnat teoksista tehdään aina omaan aikaansa sopiviksi. Kaikki eivät kuitenkaan suhtaudu myönteisesti tähän hienosäätöön. Tolkienin tuotanto onkin nähty lähes pyhänä, ja tätä vasten onkin kertovaa, että Tolkienin suhteellisen sup pean kirjallisen tuotannon kumppaniksi on julkaistu moninkertaisesti tietokirjoja, hajanaisia tarinan palasia ja elämäkertoja. Tolkienin tuotanto onkin kanonisoitu tavalla, joka ei välttämättä vastaa kirjailijan omaa tavoitetta. Runsain mitoin mytologioista itse lainaillut Tolkien on ollut avoin tavoitteestaan luoda Englannille uusi mytologia. Hän esimerkiksi kirjoitti vuonna 1951 kirjeessään Milton Waldmanille halustaan luoda kirjallinen kokonaisuus ”jossa olisi kuitenkin tilaa toisille mielille ja käsille, jotka synnyttäisivät maalauksia, musiikkia ja draamaa”. SEN SIJA AN , että Tolkien olisi luonut hiekkalaatikon, jossa muutkin voisivat leikkiä, hänen kirjallista perin töään on museoitu ja vaalittu vimmaisesti. Pian tähän on kuitenkin tulossa jälleen yksi särö. Verkkokaupastaan parhaiten tunnettu Amazon osti loppuvuodesta 2017 250 miljoonalla dollarilla oikeudet Tolkienin tarinoihin perustuvan sarjan tuottamiseen. Peter Jacksonin Taru sormusten her rastaja Hobitti -filmatisoinneista tämä Amazonin tuleva sarja poikkeaa ainakin siinä, että sen tapahtumien on kerrottu sijoittuvan varhaisempaan aikaan. Tuohon aikaan liittyvät tekstit ovat hajanaisia ja julkaistu poikkeuksetta kirjailija jo kuoltua. Tulemme siis näkemään jotain uutta Tolkienin maailmasta – ja ehkä myös sellaista, jota hän ei itse koskaan edes visioinut. Ehkä Tolkienin tarinat siirtyvät samalla hieman kohti hänen visioimaansa mytologiaa, jota kerrotaan uudestaan ja uudestaan moniäänisesti niin, ettei kenelläkään ole yksin oikeutta siihen. Dome Karukoski: Tolkien, ensi-ilta 3.5. Humprey Carpenter & Christopher Tolkien (toim.): J.R.R. Tolkien – Kirjeet. WSOY 2009. 463 s., suom. Tero Valkonen. Euroopan parlamentin Sosialistien & Demokraattien ryhmä S&D K OSKAAN toisen maailmansodan jälkeen Euroopan unioni ei ole ollut niin tärkeä ja tarpeellinen kuin nyt. Koskaan sen olemassaoloa ei ole kyseenalaistettu niin voimakkaasti kuin nyt. Yhden tärkeän jäsenmaan Britannian irtaantuminen on esimerkki meneillään olevasta prosessista, jonka lopputulosta ei vielä tiedetä. Brexit on myös esimerkki kummallisesta politiikan paradigman muutoksesta. Kun aikaisemmin neuvotteluilla pyrittiin parempaan, nyt tavoite on minimoida riskit ja uhkat. Myös maailma on menossa suuntaan, jossa vain yritetään estää suurvaltasuhteiden huononeminen. Aina silloin tällöin tulee mieleen Bertolt Brechtin runo: ”Mitä aikaa on tämä, jolloin puhe puista on melkein rikos, koska siinä vaietaan niin monista rikoksista...” Runo jatkuu: ” Se joka levollisena ylittää kadun, tuskin enää muistaa ystäviään, jotka ovat hädässä.” Runo päättyy toteamukseen, että totisesti elämme synkkää aikaa. Kun Brecht kirjoitti runon 30-luvulla, elettiin totisesti synkkää aikaa. Synkkää minusta on se, että Eurooppa heikkenee ja sen globaali merkitys vähenee, jos brexit toteutuu. Suomi menettää käytännönläheisen työtoverinsa. He häviävät ja me häviämme. Monille EU:n vastustajille ja vihaajille on syntynyt tunne, että EU väkisin vaikeuttaa Britannian eroamista. Näin ei tietenkään ole. Kysymys on enemmänkin siitä, että sisämarkkinat ovat briteille niin tärkeät, että EU-jäsenyyden eduista ei oikeasti haluta luopua. Tekiköhän kukaan missään vaiheessa briteille selväksi, mitä yhteismarkkinoilta poisjääminen todella merkitsee. Kansanäänestys käytiin enimmäkseen kysymällä: tykkääkö EU:sta vai ei. EU:n tilalle tarjottiin nostalgiaa ja entisiä suuruuden aikoja. En minäkään aina tykkää EU:sta, se on teknokraattien paratiisi. Ärsyttävän hidas vastaamaan ajankohtaisiin haasteisiin, mutta ainakin pienelle maalle ainoa tapa kesyttää globalisaatiota ja vastata niihin uhkiin, joihin yksikään maa ei iso eikä pieni pysty yksin vastaamaan. Ja niitähän on: ilmastonmuutos, terrorismi, kansainvälinen rikollisuus ja veronkierto. Suurvalloista on tullut aggressiivisia protektionisteja, joilla on halu heikentää, jopa murtaa sääntöihin perustuvia kansainvälisiä järjestöjä. Teknojätit tekevät mitä haluavat ja uusi finanssikriisi on nurkan takana. USA on menettänyt Donald Trumpin myötä kansainvälisen johtajuuden, joten EU:lla olisi nyt saumaa ottaa tuo johtajuus. Siis on ihan sama, tykkäätkö EU:sta vai et, kunhan käyt äänestämässä. LIISA JAAKONSAARI EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSEN LIISAJAAKONSAARI.FI Tykkäätkö EU:sta vai et? Tolkien
LIIKE AVATTU VAPPUNA! Ilahduta kevään juhlijaa elämyslahjalla! viiden elokuvan sarjalippu art deco -olohuoneeseen kaupungin sydämessä! Liput ja ohjelmisto: www.cinemaorion.fi Elokuvateatteri Orion Eerikinkatu 15, Helsinki Rakkaudesta elokuvaan jo vuodesta 1927 #maatheexhibition #maatheroleplayinggame MATTHEW DAY JACKSON 18.5.–29.9. MÄNTTÄ | SERLACHIUS.FI | RAVINTOLAGOSTA.FI SERLACHIUS-BUSSILLA TAMPEREELTA SUORAAN MUSEOIHIN M at th ew Da y Ja ck so n, pi irr os M aa -ro ol ip el iin , 20 19 . SERLACHIUS-MUSEOT ninni@kaligraphics.fi / www.kaligraphics.fi KALI GRAPHICS
4 / 2019 • 53 Lynchin kauhistuttava luovuus David Lynch ja Kristine McKenna: Tilaa unelmoida Suomentanut Ari Väntänen & Elina Koskelin Like 2018, 576 s. TEKSTI IIDA SIMES Groteskisti Sipilän Suomesta Irvokkaasti itsetuhosta S ANOMALEHTIEN pilapiirroksissa näkyy harvoin raiskauksia, katkottuja päitä tai alastomia poliitikkoja. Netissä Suomen politiikkaa piirroksillaan kommentoivalle Sira Moksille nämä ovat tavanomaista kuvastoa, kun hän kritisoi hallituksen sanomisia groteskin herkullisilla, järkyttämään tarkoitettuilla karikatyyreillä. Hän piirtää poliitikot usein myös eläimiksi tai ottaa vaikutteita sarjakuvista, kuvataiteesta ja elokuvista. Rankkoja kuvia sensuroidaan usein sosiaa lisessa mediassa. Moksilla on oma nettisivu, jossa hän julkaisee piirroksiaan silloinkin kun Facebook-tili on suljettuna. Köyhien sota -kokoelmassa on piirroksia Juha Sipilän hallituksen ajalta, vuosilta 2015–2019. Moksi kärjistää näyttääkseen todellisuuden puheiden takana. Kuvat on tehty reaktioina päivänpolttaviin uutisiin eikä konteksteja selitetä, joten viittausten ymmärtäminen vaatii välillä hyvää poliittista muistia. Albumiin painetut kuvat ovat netissä julkaistujen tapaan valokuvia mustavalkoisista piirroksista ja niissä on harmaa taustaväri, joka luo illuusion sanomalehdistä leikatuista kuvista. Joitain kuvia on käsitelty reunoiltaan tummemmiksi, mikä vahvistaa kuvien ahdistavaa ilmapiiriä entisestään. Moksi tekstaa hyvin, mutta puhekuplat on yleensä tekstattu koneella eri fonteilla. Fonttien, ku vien kokojen ja kuvankäsittelyn vaihtelu tekee kokoelmasta visuaalisesti epä tasaisen. Sira Moksi: Köyhien sota Täysi Käsi 2019, 64 s. S UOMESSA TEHDÄ ÄN paljon omaelämäkerrallisia sarjakuvia ja monet niistä käsittelevät mielenterveyden ongelmia. Arjesta avautuminen yleistyi sarjakuvablogien myötä 2000-luvulla eikä rankkojakaan aiheita kaihdeta. Tunnetuimpia mielenterveysaiheisia albumeja ovat viime vuosina olleet Viivi Rintasen Mielisairaa lan kesätyttö (2014), Emmi Valveen Armo (2018) sekä Kris Kerä sen Ahis tunut pupu (2016 ja 2017). Aihetta käsitellään usein myös Suomen sarjakuvaseuran Sarjakuvablogit.comsivus tolla. Kimmo Lustin Vedä käteen -pienlehti erottuu tarjonnasta poikkeuksellisen groteskilla kuvituksellaan. Jos et halua nähdä tupakan työntämistä silmään, peniksen työntämistä leivänpaahtimeen tai viittauksia hirttäytymiseen tai lapsenmurhaan, älä avaa tätä teosta. Vedä käteen kertoo kaunistelemattomasti miten vanhemmat haukkuvat ja laiminlyövät lastaan ja mitä se lapsen minäkuvalle vielä aikuisenakin aiheuttaa. Albumissa vuorottelevat näennäisen tyynet pohdiskelun hetket, julmuutta lämpöön yhdistävät lapsuusmuistot ja painajaismaiset kuvat halusta tehdä mielikuvituksellista väkivaltaa itselleen. Aikuisuuskaan ei ole turvallista, ja myönteistenkin asioi denkin kohtaaminen nostaa kauhun pintaan. Surrealistisetkin kuvat on piirretty selkeällä viivalla. Värimaailma on läpi koko albumin hennon pastellinen. Vaikka albumi on lyhyt, siihen mahtuu paljon asiaa. Kimmo Lust: Vedä käteen! Täysi Käsi 2019, 35 s. TEKSTI MIIA VISTILÄ TEKSTI MIIA VISTILÄ E LÄMÄKERTA PALJASTAA , minkälainen ihminen on tuo mestarillinen, mutta harhaisen omituinen elokuvaohjaaja, jonka mielen sopukoista on noussut esiin runneltuja ja epämuodostuneita miehiä, eteerisen kauniita naisia, säriseviä sähköjohtoja, jotka avaavat portin toiseen todellisuuteen, ahdistavia huoneita, joissa kääpiö steppaa ruudullisella lattialla ja ydinräjähdyksiä, joista maan päälle sikiää itse pahuus, Twin Peaksin Bob. Varmasti David Lynchin mielenmaisemiin ovat vaikuttaneet hänen suomalaiset sukujuurensa. Kaikkihan me Pohjolassa tiedämme, miten pölkyt ja pöllöt kertovat totuuksia. Tilaa unelmoida kertoo, miten ohjaajan lapsuus oli tavallisen keskiluokkaista. Oikeastaan juuri sellaista, lähes ironisen seesteistä, jonka luottonäyttelijä Kyle MacLachlanin hahmo Jeffrey toi kankaalle Blue Velvet -elokuvassa vuonna 1986. Elämä yhdysvaltalaisessa pikkukaupungissa oli turvallista ja söpöä, mutta se alkoi järkkyä, kun päähenkilö (MacLachlan tai Lynch) alkoi ymmärtää kaikkialla vaanivan vaaroja, syntejä ja viettelyksiä. Lynch kuvaa elokuvissaan rakenteita, jotka raottavat mitä kliseisintä todellisuuden harhaa. Lynchille sekä suloiset pienet kylät että suurkaupunki Los Angeles ja erityisesti sen kuuluisa Mulholland Drive -ajotie (jonka varrella Lynch asuu) ovat pelkkiä korttitaloja. Ne romahtavat, kun niitä raapaisee vain katsomalla niitä elokuva kameran linssin läpi. Niistä paljastuu rinnakkaisia, kauhistuttavia todellisuuksia. LYNCH-ELÄMÄKERTA koostuu limittäin olevista kahdesta kirjasta. Elokuvakriitikko Kristine McKenna on tehnyt suurtyön kartoittaessaan tähtiohjaajan henkilöhistoriaa ja iskenyt henkilöt, ajat ja paikat kohdalleen. Maestron tehtäväksi on jäänyt kommentoida olennaisimpia asioita omissa osioissaan. Rakenne toimii yllättävän hyvin. Epäilemättä ilman McKennaa asioita ehkä vahingossa, ehkä jopa tahallaan unohteleva Lynch olisi varmasti kirjoittanut silkkaa puutaheinää, mutta nyt Lynch saa päästellä omia totuuksiaan joutumatta stressaamaan esimerkiksi siitä, kuka oikeastaan olikaan hänen vaimonsa, kuka rakastajattarensa ja missä vaiheessa. Lukija saattaa myös luulla, että jokin suuri rahakatastrofi on ollut Lynchille tärkeää, mutta hui hai: todella tärkeitä elämää koossa pitäviä asioita ovatkin olleet oman talon rakentaminen, lavasteiden nikkarointi, meditaation eteneminen ja vanhojen ystävien yllättävät kohtaamiset. Ainoastaan Dyyni-elokuva (1984) on iso ahdistuksen aihe sekä McKennan että Lynchin teksteissä. Elämäkerrassa näyttäytyy Laura Palmerin oikean isän villi sydän. Arviot
54 • 4 / 2019 ELOKUVAT Christian Petzold: TRANSIT Ensi-ilta 10.5. Christian Petzoldin uusin elokuva perustuu Anna Seghersin Ranskan miehitystä ja juutalaisvainoja käsittelevään kirjaan vuodelta 1942. Siinä televisiomekaanikko Georg ( Franz Rogowski) pakenee miehitetystä Pariisista Marseilleen ja pyrkii kuolleelta kirjailijalta varastamallaan henkilöllisyydellä kohti Meksikoa. Matkalla hän kohtaa paperittoman Melissan ja tämän pojan Drissin sekä ajautuu hämärään suhteeseen kirjailijan lesken Marien kanssa. Elokuvan erityinen juju on siinä, että toisen maailmansodan ajan asetelmat on sijoitettu nyky ajan ympäristöön. Tämä brechtiläisen vieraannuttava ratkaisu pakottaa katsojaa kohtamaan totalitarismin uhkaa ja pakenemisen logiikkaa päivitetystä näkökulmasta. Samalla elokuva viittaa suoraan ajankohtaiseen pakolaiskeskusteluun. Petzold on tunnettu saksalaisuuden suuria traumoja käsittelevistä ja asetelmallisista elokuvistaan. Esimerkiksi 1970-luvun terrorismia sivuava Vainotut (2000) kuvaa aikuistuvaa teiniä, joka pakenee poliisia maan alla elävien vanhempiensa kanssa. Barbara (2012) kertoo puolestaan DDR:ssä systeemin epäsuosioon joutuneesta lääkäristä ja Phoenix (2015) juutalaisesta naisesta, joka keskitysleiriltä vapauduttuaan palaa kummittelemaan hänet sinne kavaltaneelle miehelleen. Transit on hämmentävä elokuva, jossa vahva vertauskuvallisuus ja unenomaisista ihmiskohtaamisesta yhteen kursittu kokonaisuus on samaan aikaan nerokas ja oudolla tavalla falski. Lopputekstien kohdalla soimaan pärähtävä Talking Headsin Road to Nowhere asettaa palikat vihdoin kohdalleen. Hukassa oltiin ja ollaan yhä. TUOMAS RANTANEN Transit 10.5. KOONNUT TUOMAS RANTANEN Yle Areena: Aikuiset (Suomi 2019) Anna Brotkinin ja Anna Dahlmanin televisiosarja hipsterikahvilaa kroonisen eksistentiaalikriisinsä keskellä pyörittävästä Oonasta ( Anna Airola) ja muista kalliolaisessa elämäntapakuplassa elävistä nuorista aikuisista vertautuu rentoudessaan, ironisessa hauskuudessaan ja pohjimmaisessa inhimillisyydessään enemmän esimerkiksi norjalaissarjaan Nuoret ja lupaavat (2015–) kuin meillä yleensä esillä oleviin saman lajityypin tuotoksiin. 29.4. Yle TV2: Dear White People (USA 2014) Sundance-festivaaleilla aikanaan palkittu Justin Simienin elokuva on tiedostavan satiirinen tutkielma amerikkalaisessa yliopistomaailmassakin yhä mitä moninaisemmilla tavoilla esiintyvistä rotuennakkoluuloista ja poliittisen korrektisuuden vaatimuksista. Se poiki myös suositun televisiosarjan, joka on nähtävillä ainakin Netflixissä. Yle Areena: Brecht (Saksa 2019) Heinrich Breloerin pieteetillä kirjoittama ja ohjaama neliosainen televisiosarja kirjailija ja teatterinuudistaja Bertolt Brechtistä (1898–1956) käy läpi työssään ja ihmissuhteissaan luovan, mutta häpeämättömän itsekeskeisen taiteilijaneron elämänkaaren. Oppi-isän metodeita älykkäästi peilaa myös haastattelujen ja muun dokumentaarisen aineiston lomittaminen vieraannuttaviksi elementeiksi draaman sisälle. 24.5. alkaen Yle TV1: Press – vallan vahtikoirat (Britannia 2018) Mike Bartlettin käsikirjoittama draamasarja kertoo vasemmalle kallellaan olevan laatulehden ja herravihaista kohujournalismia tykittävän skandaalilehden tekijöiden kautta informaatiotulvassa pulikoimisen tuskasta, median kustannuspaineista, toimittajien vaihtelevista ammatillisista taidoista ja moraalista – sekä siitä, miten merkittävä rooli journalismilla kaikkine haasteineen on demokratian ja vallankäytön kontrolloimisessa. C More: The Little Drummer Girl (Britannia / USA 2018) Pääsiäisenä Subilla esitetty Israelin ja Palestiinan 1970-luvun lopun asetelmia pöyhivä vakoilusarja perustuu lajissaan ylittämättömän John Le Carrén romaaniin. Oldboystä (2003) ja Handmaidenista (2016) tunnetun Park Chan-wookin ohjaus tavoittaa alku tekstin kerroksellisuuden samalla kun epookissa on sihti kohdallaan. Voiman TV-tärpit Anthony & Joe Russo: AVENGERS – ENDGAME Elokuvateattereissa nyt. Marvel-kustantamon sarjakuviin perustuva elokuvasarja, niin sanottu Marvel Cinematic Universe, saavutti jonkinsorttisen kulminaatiopisteen Avengers – Endgamessa, joka on sarjan 22. elokuva. Ei tätä miljardeja tahkoavaa rahantekokonetta tietenkään oikeasti suljeta, mutta välitilinpäätös tämä ainakin on. Ja tämä on samalla hyvä kohta huomioida ainakin yksi muutos, joka on tapahtunut kuluneen 11 vuoden aikana. Pitkin matkaa fanit ovat vaatineet kovaäänisesti näkyvämpiä rooleja naisille. Samalla on vaadittu myös elokuvia, joiden pääosissa olisi naisia. Näihin toiveisiin vastaaminen on ollut vaikeaa ja Marvelin (sekä sen omistaman Disneyn) suunnalla meno on ollut jopa niin käppä ukkoista, että välillä naishahmot on siivottuu pois leluvalikoimastakin. Ehkä naispuolinen action-figuuri ei vaikuta emansipaation kulminaatiopisteeltä, mutta sen puuttuminen kertoo jotain. Yhtiö ei ole luottanut siihen, että naishahmojen ympärille rakennetut tarinan ja lelut myisivät. Maailma kuitenkin muuttuu – liian hitaasti, mutta kuitenkin. Muutamaa kuukautta ennen Avengers – Endgamea ensi-iltaan tuli Captain Marvel -elokuva, jonka nimihenkilö on juurikin nainen ja koko porukan kovin tyyppi. Pelot tyttöbakteereja pelkäävistä katsojista osoittautuivat turhiksi ja elokuva ylitti haamurajana pidetyn miljardin dollarin lipunmyyntitulot alta aikayksikön. Nämä elokuvat pohjustavat tulevaisuutta, jossa katsojille tullaan tarjoamaan enemmän naisia toiminnallisissa rooleissa. Tätä kehitystä tervehdin ilolla. Avengers – Endgame on tietenkin tuttua Marvel-laatua. Kerronta rullaa hyvin, näyttelijät ovat päteviä ja tehosteet komeita. Tarina ei ole hirvittävän syvällinen, mutta ei kai kukaan sitä tältä toimintaelokuvien Kauniilta ja rohkeilta odotakaan. JARI TAMMINEN Avengers – Endgame Espen Sandberg: AMUNDSEN Ensi-ilta 26.4. Löytöretket ovat kiihkeitä seikkailuja. Ei, kattia kanssa: Etelänavan valloittaneesta Norjan kansallissankarista Roald Amundsenista ( Pål Sverre Hagen) tehty elokuva näyttää löytöretkeilyn olevan sangen epäelokuvallista käkkimistä jäissä ja kynttilöiden polttelua retkeilijöiden odotellessa hyisten tuulten hiljenemistä. Leffa keskittyykin Amundsenin temperamenttiin ja naissuhteisiin. Amundsen oli kunnianhimoinen ja seikkailunnälkäinen mies – ja kuin hemmoteltu tuhlaajapoika, jota kiltti, sankarin laiminlyömä veli alati odotti palaavaksi. Amundsen viittasi kintaalla tylsille rahan tapaisille asioille, mikä ymmärrettävästi rasitti hänen napakeikkansa maksanutta lähipiiriään. Amundsen-elokuva on komea kansainvälinen satsaus. Sitä on kuvattu Norjan lisäksi Islannissa, ja tekijätiimissä on jostain syystä paljon tšekkejä. Naispääosaan on saatu jopa Katherine Waterston, brittiläis-yhdysvaltalainen tähti, joka tunnetaan Harry Potter -sarjan viimeisimmista Ihmeotus-elokuvista. Loppua kohden elokuva alkaa junnata, joten se olisi vaatinut vielä käsikirjoittamista ja leikkaamista. Silti täytyy nostaa norjalaisille hattua: upeaa, että saivat tämän aikaan! IIDA SIMES Amundsen 26.4.
4.-8.6.2019 IMATRA Artistic Director is Kamran Shahmardan ”Piedra” Teatteri Imatra 4.6. klo 19.00 ”The Wedding Show” Teatteri Imatra 6.6. klo 19.00 ”Nasty” Karelia-sali 8.6. klo 19.00 ”John Demjanjukin oikeusprosessit. The Holocaust Cabaret” Teatteri Imatra 5.6. klo 19.00 ”Shimmer Gold Tour” Karelia-sali 7.6. klo 19.00 KOKO OHJELMISTO WWW.BLACKANDWHITETHEATRE.NET
SILVIA MODIG! 7 5 Europarlamenttivaalit 26.5.2019, ennakkoäänestys 15.–21.5.2019 Euroopan unioni on maailman historian menestyksekkäin rauhanprojekti. Juuri nyt sitä uhkaavat ennennäkemättömällä tavalla ilmaston lämpeneminen, eriarvoisuuden kasvu ja äärioikeiston nousu. Niiden pysäyttämisestä riippuu koko Euroopan tulevaisuus. Äänestä ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan puolesta! www.silviamodig.fi