5 2009 kesäkuu
fifi.voima.fi
5
Köyhän kakku 13
r at ta at ja yt Euolj t, erko Kusisiskot 15 v Distromies 22
kone
n ide
an
i tom a
a:
Kaluste-Voutilainen 31
PMMP 46
Poikakerho koossa 50
MERKKITU
KESÄKUUN
OTTEET
8
voima 5 / 2009
valtavan innon levittää tietoa eu-asioista ja europarlamentista. Vain vastuuttomat eivät ymmärrä eu:n merkitystä ja tärkeyttä. Nyt pitää näyttää, että eu-parlamentti ei ole turhan panttina. Komissaari Olli Rehnin mukaan parlamentti on ollut "edelläkävijänä poliittisen yhteistyön tiivistämisessä". Europarlamentilla "on jo nyt paljon valtaa", ja se on taannut eurooppalaisille "halvempia puheluja ja tekstiviestejä". Lisäksi Rehn suitsuttaa Helsingin Sanomien vieraskynäpalstalla ilmasto- ja energiapakettia, joka asettaa "kunnianhimoiset tavoitteet ilmastonmuutoksen hidastamiseksi". Tosin parlamentin käsittelyn jälkeen ilmastopaketti alkoi vesittyä ministerineuvostossa. Rehn ymmärtää eu:n ongelmia, sillä hän ilmoittautuu myös itse eu-kriitikoiden joukkoon. Kritiikillä on tosin rajansa. Rehnin mukaan "kriittisyys ei tarkoita välinpitämättömyyttä tai äänestämättä jättämistä". Poliittinen eliitti, eu:n tiedotusosasto ja suomalainen media uskovat vahvasti, että ihmiset saadaan innostettua vaaleihin voimakkaalla tiedottamisella.
U - V A A L I T O V AT S Y N N Y T TÄ N E E T
TEKSTI: KIMMO JYLHÄMÖ & HANNA KUUSELA KUVITUKSET: KLAUS WELP
kansalaisesta, joka äänestää, koska haluaa, on katoamassa. Nyt apuun etsitään koneistoa, ellei jopa konetta. eu:n ongelmien korjaamisen sijaan ratkaisuja etsitään tiedotusmasiinasta, puoluekoneiston ohjaamien listavaalien mahdollisuudesta, valistuneista asiantuntijoista tai jopa valmiiksi ohjelmoiduista koneista. Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Juha Akkanen vaatii kolumnikirjoituksessaan, että "äänestäjät pitäisi vain saada äänestämään oikeita henkilöitä, niitä, joiden puolueet toivovat pääsevän europarlamenttiin". Suomen Kuvalehden pääkirjoitus menee askeleen pidemmälle sanoessaan, että "äänestäminen ei siis edellytä eu:n tuntemusta tai ylipäätään hankalan tiedon hallitsemista. Juuri siksi äänestämme, jotta valituksi tulee luotettava henkilö, joka perehtyy puolestamme asioihin". Teknokraattinen ajattelu saavutti huippunsa Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa. Sen mielestä edes luottamusta ehdokkaaseen ei tarvita: "vaalikoneen antama ehdokas on parempi kuin ei ehdokasta".
U N E L M A A K T I I V I S E S TA
Joka viides vuosi järjestetään EU-par-lamentin vaalit, jossa pääkirjoitukset & EU-tiedotus loihtivat näkyviin kansan vallan.
jailija José Saramago kirjastaan, jossa kansalaiset protestoivat äänestämällä tyhjää. Saramagon kirjassa äänestysprosentti lähenee sataa, mutta äänestyslaput jäävät tyhjiksi. Saramagon metafora paljastaa demokratian alkuvoiman: kansan mahdollisuuden tehdä itsensä kuuluvaksi ja näkyväksi. Koneisto ei kuitenkaan tätä kestä. Sitä ei ole ohjelmoitu ymmärtämään kansan ääntä: Saramagon romaanissa tyhjät äänestysliput johtavat poikkeustilaan ja armeija marssitetaan kaduille. kuvaama vaaliprotesti tuskin toteutuu. Mutta mitä tapahtuu, jos eu-vaalien äänestysprosentti onkin alle 30 tai 20? Olisiko se ainoa kritiikin muoto, jonka vallanpitäjät ymmärtävät? Juuri tästäkö tiedotusvimmassa on kyse: pelosta, että kansa astuisikin eurooppalaisessa politiikassa esiin protestin muodossa? Tähän asti ongelmallisen tuloksen tuottaneet kansanäänestykset on siivottu maton alle. Kokoomuksen äänenkannattaja Nykypäivä pohtii demokratiakriiSUOMESSA SAR AMAGON
yhtäkkiä äänestää tyhjää. He eivät anna protestiääniä, vaan nimenomaan tyhjiä ääniä, lippuja ilman merkintää, ilman provokaatioita", kertoi Voiman 7/2007 sivuilla portugalilainen kir"Ä Ä N E S TÄ J ÄT A L K A V AT
siä ulkoministeri Alexander Stubbin kanssa. "Kriitikoiden mielestä ongelmana onkin juuri se, että herrat vievät Eurooppa-projektia eteenpäin ja unohtavat kansan mielipiteen. Näinhän on käynyt niin Ranskan kuin Hollannin kansanäänestyksille ja nyt on käymässä myös Irlannissa. Stubb ei kuitenkaan hyväksy analyysiä kansan tahdon ohittavasta unionista", Nykypäivä kirjoittaa. Miten Stubb sitten perustelee näiden yhteensä 80 miljoonan asukkaan valtioiden kansanäänestysten ohittamisen? Hän sanoo Nykypäivässä, että "ei 300 000 maltalaisella ole oikeutta päättää satojen miljoonien eurooppalaisten kohtalosta". Ei ole irlantilaisilla, hollantilaisilla tai ranskalaisillakaan. Ei ole ylipäätään kansalla, koska eu-asioita ei päästetä kansan päätettäväksi kuin eu-parlamentin vaaleissa.
Mitä uu, tapaht lien vaa jos EU- rosentti ysp äänest lle 30 tai onkin a ? 20
Suomen Kuvalehti yrittää antaa eu-parlamenttivaaleille arvoa, mutta lipsauttaa samalla totuuden: "valta on vain hetken kansalla." Nykypäivässä taas ulkoministeri Stubb kertoo tavasta, jolla eu:n valta tosiasiassa etenee: "integraatiossa on menty pidemmälle kuin uskalletaan ääneen sanoa." Samalla Stubb toteaa, että "jos eu:sta halutaan entistä demokraattisempi, se tarkoittaa kulkemista liittovaltion suuntaan". Kansan tahtoa vastaankin puhuessaan Stubb ja kokoomus ovat kuitenkin rehellisempiä kuin monet muut puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta: liittovaltiosta ei paljon ääneen puhuta.
L O P U LTA O L E N N A I S TA ei niinkään ole se, äänestätkö vai et. Molemmat voivat olla poliittisen toiminnan muotoja, joista ei tarvitse potea syyllisyyttä. Toki hyvät mepit ovat toivottavam-
pia kuin huonot, vaikka parlamentin valta onkin tällä hetkellä epäselvä ja demokratian kannalta lähinnä symbolinen. Toisaalta alhainen äänestysprosentti saattaa olla ainoa tapa kiristää valtaa kansalle. Silloin eu:n eliitti saattaisi ymmärtää, että kansalaiset eivät usko ja luota eu:n demokratian tilaan edes vaaleissa. Joka tapauksessa eurooppalainen demokratia on pakko luoda jossakin muualla kuin näissä vaaleissa. Tyhjistä äänilipuista kirjoittaneen Saramagon käsitys demokratian tilasta ei ole toiveikas. Valta on toisaalla: "Demokratia on amputoitu, kaapattu. Vaikka aikakaudellamme voi puhua kaikesta, emme silti ole päättämässä juuri mistään. Teeskentelemme, että demokratiassamme olisi muutakin sisältöä kuin parin vuoden välein rituaalinen äänestäminen, jolla ei ole kuitenkaan mitään vaikutusta. Valta on jossain aivan muualla. Rikkaat käskevät suuryhtiöt, kansainväliset rahoituslaitokset ja rahamarkkinat päättävät ja kaikki puolueet tottelevat." Onko näin eu-koneessakin?
kirja
voima 5 / 2009
11
Tyhmät fanit
Kertooko media siitä mistä ihmiset ovat kiinnostuneita vai toisinpäin?
nähtiin tänä keväänä pelaajien järjestämä mielenosoitus. Kun kiekko putosi keskiympyrään ottelun alussa, jäivät pelaajat kaikilla pelipaikkakunnilla seisomaan paikoilleen. Työnseisauksella, jota ei erityisemmin uutisoitu ja johon katsojat eivät osanneet reagoida juuri mitenkään, sm-liigan pelaajayhdistys halusi protestoida ammattiurheilijoiden tapaturmavakuutuslain uudistamista vastaan. Jo nykyistenkin asetusten vallitessa monilla kiekkoilijoilla on suuria vaikeuksia saada vakuutusyhtiö Pohjolasta korvauksia kesken jääneestä urastaan. Mielenosoitukset kentällä ja katsomoissa ovat kuitenkin valitettavan harvinaista herkkua.. on irlantilainen toimittaja ja urheilufani. Humphreys on kirjoittanut viihteellisen teoksen ammattilaisurheilun myyteistä ja instituutioista. Hänen kirjansa sivuaa monella tasolla myös politiikkaa, mediaa, sanan- ja mielipiteenvapautta, rasismia ja ihmisluontoa. Kaikesta tästä Humphreys on kaivanut esille hauskoja esimerkkejä kuuluisien urheiluhahmojen elämästä. Hän ei selvästi kuitenkaan tiedä yhtään mitään suomalaisesta urheiluelämästä kaikkine hienoine hahmoineen Matti Nykäsestä ja Jere Karalahdesta Seppo Rätyyn ja Timo Jutilaan. Viimeksi mainittu, Tampereen Tapparan ja Suomen maajoukkueen monivuotinen luottopuolustaja, tiettävästi osallistui 1990-luvulla
JOE HUMPHRE YS
J
Ä ÄK IEKON
SM-LIIGASSA
Tampereen kouluja kiertäneeseen rasismin vastaiseen kampanjaan. Ilmeisen huonosti erääseen tilaisuuteen valmistautunut Jutila vastusti rasismia kertomalla koululaisille, että ilman maahanmuuttajia meillä ei olisi kaikkia näitä kebab- ja pizzapaikkoja. usein siitä, että heillä ei ole mitään mielenkiintoista sanottavaa. Jokainen urheilijoiden haastatteluita nähnyt tietää jo ennen toimittajan ensimmäistä kysymystä, että tämä hiihtäjä tai uimari aikoo tehdä parhaansa ja katsoa mihin se riittää, ja arvostaa kanssakilpailijoitaan erittäin suuresti. Joskus harvoin, kun toimittaja kysyy mielipidettä siitä tai tästä ajankohtaisesta aiheesta, urheilijat vastauksineen vaikuttavat useimmiten vähän hölmöiltä. "Ei ihmisoikeuksien jyrääminen ole ikinä jees, mutta on maailmassa pahempiakin asioita", pituushyppääjä Tommi Evilä kommentoi Pekingin olympialaisten aikaan 2008.
U R H E I L I J O I TA M O I T I TA A N
U Unitedin kokoonp panosta? U r h heilijoilla ja heidän valmentajillaan on suunnilleen yhtä paljon mielipiteitä kuin ihmisillä keskimäärin on. Suurin osa ammattilaispelaajista on kuitenkin katsonut viisaimmaksi pitää mielipiteet tyystin ominaan tai ainakin olla levittelemättä niitä haastatteluissa. Se onkin ihan viisasta, sillä "huonoista" tai muuten vain vääristä mielipiteistä tupsahtaa usein paskaa käteen. Englannin jalkapallomaajoukkueen silloinen valmentaja Glenn Hoddle antoi alkuvuodesta 1999 lehtihaastattelun, jossa kertoi näkemyksensä siitä, että vammaiset ovat vammaisia siksi, että ovat edellisessä elämässään tehneet jotakin pahaa. Potkuthan siitä seurasi, kolmen päivän kuluttua jutun ilmestymisestä. 18. päivänä 2005 Irakissa kuoli 70 ihmistä pommi-iskussa. Samana päivänä Roy Keane lähti Englannin valioliigaseura Manchester Unitedista. Irlannin television pääuutislähetyksessä Irakin tapahtumat olivat kolmantena aiheena. Roy Keane oli ykkösenä, ja toisena juttuna kerrottiin ex-ammattilaispelaaja George Bestin huonontuneesta terveydentilasta. Tämä Humphreysin esille nostama esimerkki saa jälleen miettimään kysymystä, kertooko media siitä mistä ihmiset ovat kiinnostuneita, vai ovatko ihmiset kiinnostuneita siitä mistä media kertoo.
MARRASKUUN
Urheilijalle ä saattaa vääräst mielipiteestä aa tupsahtaa pask käteen.
toisaalta, miksi urheilutähtien tulisi kommentoida politiikkaa tai mitään muutakaan oman alansa ulkopuolista asiaa? Tulisiko jalkapalloilijalla tai jääkiekkoilijalla olla jonkinlainen velvollisuus tietää enemmän vaikka 1900-luvun poliittisesta historiasta kuin roskakuskilla tai puutarhurilla? Miksi David Beckhamin mielipide Britannian punnan vaihtamisesta euroon kiinnostaisi ketään yhtään sen enempää kuin ministeri SirkkaLiisa Anttilan mielipide Manchester
M U T TA
Jukka Vuorio
Joe Humphreys: Rumaa peliä. Like 2009. 254s.
Tuomas Kyrö
12 voima 5 /2009
Kakkua köyhälle
EU:ssa jäsenvaltiot saavat hoitaa sosiaalipolitiikkansa miten lystäävät. Sen kyllä huomaa.
sähkön tuotanto on yksityisten yritysten käsissä. Kovat hinnat välttämättömyyksistä ajavat ihmisiä köyhyyteen. Samaan aikaan Saksan valtio on ajanut asumistukia alas. "Meidän on pakko elää saastaisissa ja turvattomissa olosuhteissa", Erika Biehn, tyylikäs keski-ikäinen nainen sanoo kiihkeään sävyyn. "Peruspalvelujen yksityistämisen takia joudumme maksamaan älyttömiä summia", säestää hänen maaE G M O N T- P A L AT S I I N on saapunut köymiehensä Jens Schröter, iso huivihyyttä kokeneiden ihmisten valtuus- päinen mies, jolla on ollut asunnotkuntia ympäri Eurooppaa, köyhyyttä tomuuskausia. "Meitä kohdellaan ehkäisevän eapn-verkoston ja eu:n kuin eläimiä." kahdeksanteen vuotuiseen kokoukItalian köyhät puhuivat paperitseen. Kaikkien detomien Eurooppaan legaatioiden viespyrkijöiden puoti on sama. Edellilesta. "Berlusconin ä sen konferenssin hallitus on julistaillä eväillä näm M jälkeen mikään ei nut sodan köyhiä, miset lähtevät ih ole edennyt paei köyhyyttä vasinsa? takaisin koteih rempaan suuntaan. taan." He kertovat, t va Olosuhteet ovat että Italiassa on Kokoukset anta huonontuneet. keskitysleirejä, joitoivoa, eräs Puheenjohtahin maahantulijat sanoo. osanottaja ja yrittää pusertaa sullotaan. Laivoja ulos edes joitakin käännytetään meedistysaskeleita, rellä takaisin, jolloin ne uppoavat ja turhaan. Etenkin Kreikka tuntuu oleihmiset hukkuvat. van Euroopan murheenkryyni. Ai- Miksi eu ei valvo ollenkaan mitä jänoa valonpilkahdus on, että "viime senmaissa tapahtuu, he kysyvät. vuonna käytiin julkista keskustelua minimipalkasta, joka on tuntematon K Ö Y H I E N puheenvuoroja kuunnellut käsite Kreikassa", delegaation jäsen työllisyys- ja sosiaaliasioiden komissaari, Tsekin Vladimir Spidla ei saa Elissavet Papagiannoglou sanoo. eu-komissiota edustava kreikka- ulos suustaan ainuttakaan konkreetlainen nainen ottaa puheenvuoron tista lausetta. ärsyyntyneenä Kreikan delegaation "Olisi mukavaa, jos komissaari valitukseen ja kertoo, että Espanjas- kertoisi Euroopan köyhille ihan itsa sentään on parannettu romanien se, miksi mitään ei tapahdu", kreikkalainen nainen tenttaa Eurooppaasemaa. "Mutta Kreikassa me elämme salissa. "Kun palaamme täältä koedelleen teltoissa, uskokaa tai äl- teihimme joudumme kohtaamaan kää!" Kreikan romaneja edustava ihmisiä, jotka ovat vielä paljon huoGiannoula Magga kivahtaa. Krei- nommassa tilanteessa kuin me. Mikkassa äärimmäisessä köyhyydes- si meidän pitää kertoa heille, että pasä elävät myös albaanit ja Ukrainan rempaa ei ole odotettavissa?" "Köyhyyttä mittaavat tilastot ovat romanit, puhumattakaan paperittokaksi vuotta jäljessä", Spidla mutisee mista maahanmuuttajista. Magga kertoo pyytäneensä viime silmät hermostuneesti seinästä toivuoden kokouksessa eu-komissaa- seen viistäen. "Olisi kiva, että ne olirilta, että hän tekisi edes jotain ro- sivat tuoreempia, mutta ei niitä vaan manien hyväksi. "Mitään ei tapah- pystytä tekemään." tunut." B U L G A R I A L A I N E N Irina Kolyandova S A K S A L A I S E T ovat raivoissaan siitä, on umpiköyhä ala-asteen opettaja. että perusasioiden, kuten veden ja Hän kuvailee täydellisen maailman: "Siellä ei ole poliitikkoja eikä politiikkaa, eikä köyhyyttä."
M I K S I S O P P A A pitää jakaa niin julkisesti, että kaikki näkevät köyhät jonottajat?" Ranskan köyhien valtuuskuntaan kuuluva Cédric Doux ihmettelee. "Hallinto haluaa nöyryyttää meitä. Mene sinne, ei kun tuonne. Tuntuu kuin pelaisi pöytätennistä, mutta minä olen se pallo."
Yläpuolelle
L Ä H D I N L O M A L L E Teatterikorkeakoulun pääsykokeista lapsuuteni maisemiin Onkimaalle, Mäntsälän maaseudulle. 1990-luvulle sijoittuva lapsuuteni oli monessa mielessä hyvää aikaa. Minua ja sisaruksiani ja samalla vanhempieni ystävien lapsia kasvatti yhdessä neljästä kuuteen kuvataiteilijaa, joita yhdisti varsin paineettomat kasvatusmetodit. Kasvatuksen johtolauseena toimi "Pekka, ota täysvastuu lapsista". Se oli halpa vitsi. Lapsijoukolla oli tapana kirmata ikäjärjestyksessä alastomina pelloilla, kun vanhemmat istuivat juomassa kaljaa ja puhumassa yhteisötaiteesta kielellä, jota harva ymmärtää. Kotitieni nimi oli "sattumalta" Taiteilijankuja, naapurirakennuksen seinässä luki "Taidefarmi" ja meidän pihalla oli kikkelin muotoisia veistoksia. Yksi vanhemmistamme dokumentoi koko alastoman lapsuutemme videokameralle, mikä nyt meitä tietysti ilahduttaa. Lapsistakin tehtiin taidetta. LAPSUUTEMME OLI
ihanteellinen, mutta se oli törmäyskurssilla sen saman tiedostamisen ja käsitteellistämisen maailman kanssa, johon kaikki lapset joutuvat. Tulee se hetki, jolloin on kysyttävä, mitä vanhempani itse asiassa tekevät. Mitä on taide? Se oli traumaattinen hetki. Voisi kuvainnollisesti väittää, että tulin kuuroksi, sokeaksi ja vammaiseksi sillä hetkellä, enkä kyennyt mihinkään luovaan toimintaan vuosikausiin, sillä minua piinasi taiteilijuuden syvin olemus. Taide oli hirviö, johon liittyi valtava kiinnostus ja samalla äärimmäinen epävarmuus ja voimattomuus sen edessä. En tiennyt mitä tehdä täyttääkseni vanhempieni saappaat. Kaikki ahdistus kulminoitui kysymykseen "Mitä taide on?" Suutarin lapsella on tietysti helpompaa: "Mikä kenkä on?". Mutta jos erittelee eri taiteenaloja, voi todeta, että esimerkiksi teatteritaiteilijoiden lapsilla on vaivattomampaa. Teatteri tapahtuu rajatussa paikassa, ajassa ja konkretian keinoin. Se on käsitettävissä. Usein kuuleekin kolmannen polven näyttelijöiden kertovan: "Me leikimme lavasteissa ja piileskelimme lavan alla, se oli ihmeellistä." He tutustuvat ensin aikuisten työhön lapsen silmin, alhaalta, sitten he astuvat itse näyttämölle ja kokeilevat mitä se on. Heillä on portaat näyttämön alta näyttämön päälle. alleen paljon häilyvämpää tavaraa. Performanssi, tilataide, yhteisötaide, videotaide ja niin edelleen laajentavat kuvataiteen piiriä niin, että enää ei voi sanoa, että kuvataide tapahtuisi jossakin paikassa, jossakin muodossa tai tiettyä tarkoitusta hakien. Lapsi tietää että hänen vanhempansa tekevät kuvataidetta, mutta hän ei mitenkään voi itse lähteä tekemään taidetta tekemällä taidetta. Häneltä puuttuu ensinnäkin vastaus suureen kysymykseen "Miksi?", mutta jopa käsitys "Mitä?" Taideahdistukseni lievittyi tietysti oivaltamalla, kuinka epäoleellinen kysymykseni "Mitä taide on?" on. Siitähän nyt ei voi lähteä. Mutta kyllä moni aikuinenkin, taidepiirien ulkopuolelta, on yhtä lailla lapsen asemassa ihmetellessään "Miten tuo voi olla taidetta?" Heitä vaivaa sama alemmuuden tunne, joka seurasi minua lapsena. He luulevat, että taide on jotakin ylevää. He pelkäävät, että se on jotakin heitä suurempaa, vaikka totuus on, että taiteilijan teokset ovat tasan hänen itsensä kokoisia. Ja mitä taiteilijan kokoon tulee, ihminen harvoin ajautuu taiteilijaksi inspiraationaan oma suuruutensa, päinvastoin. Vain nöyrä ihmettelijä voi tehdä taidetta.
Miten Kolyandova jaksaa kasvattaa kuuliaisia lapsia yhteiskuntaan, joka antaa opettajan itsensä nääntyä? Hän saa työstään arvokkuutta, mutta ei rahassa mitattavaa arvostusta. "Euroopassa on 14 miljoonaa työssäkäyvää köyhää", hänen haudanvakava ystävänsä huomauttaa. "On pakko katsoa pidemmälle ja laittaa arvot järjestykseen", Kolyandova hymyilee kainosti. Hänellä ei ole koskaan ollut varaa mennä hammaslääkäriin. Kun Kolyandova kuulee, että Suomessakin hammaslääkäri alkaa olla vähävaraisille hankala haaste, hän antaa pari hyväksi havaitsemaansa vinkkiä. "Kerään kipua lievittäviä yrttejä ja olen syömättä suklaata, jos hammassärky on oikein kova." tarjoavat köyhien konferenssille ministeritason puitteet. Palatsin barokkituolit, kokit valkoisissa esiliinoissaan, kohteliaat mustiin pukuihin sonnustautuneet tarjoilijat, herkkuja notkuvat lounaspöydät hetken aikaa establishmentin elämää. "Jos yrittäisin huomenna istua tuossa vastapäisessä puistossa, poliisi ajaisi minut pois", belgialainen nainen nauraa. Nämä ihmiset ovat kuninkaita tämän päivän, köyhiä koko loppuvuoden. Vuosi 2009 on eu:n luovuuden ja innovaation teemavuosi. Ensi vuosi on omistettu köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiselle. Kiire tulee.
E U J A B E L G I A N V A LT I O
K U V ATA I D E K AT S O O
Susanna Kuparinen
E R Ä S Y S TÄ V Ä N I I H M E T T E L I ,
miksi haen teatteriohjaajaksi. Yleensä teatterin piirissä ihmiset haluavat ensin näytellä eli leikkiä ja sitten vanhempana käyttää vähän aivojakin eli ohjata. Mutta kyllä minä itse ymmärrän asian laidan. Olen mielisairaiden kuvataiteilijoiden kasvattama, lapsikatraan nuorin. Sieluni tärisee suhteessa taiteen tekemiseen. Minun on parasta aloittaa se suuntautumalla ylhäältä alas. Pois sammakkoperspektiivistä, ohjaajan pallille, hieman tilanteen yläpuolelle. Ruusu Haarla
EGMONTIN KOULUKUNTA. "Meidän pitäisi keskittyä poistamaan rikkaus maailmasta, ei köyhyys. Kun rikkaus katoaa, silloin köyhyyttäkään ei enää ole", Saksan Jens Schröter filosofoi Brysselin toukokuussa.
Reittivinkki: YTV ja HKL testaavat yhdessä Neste Oilin kanssa uutta linjaa Kaakkois-Aasian palmuöljyplantaaseilta Helsinkiin
Perunan ylistys
Aiju Salminen
E R K U L L I S E T suomalaiset uudet perunat tulevat taas. Näen jo höyryävän kattilallisen perunoita tillivedessä, eri sillipurkkeja, kasviksia, grillituotteita ja muita lisukkeita. On aika kuluttaa lamaan katsomatta. Suomalaisia uusia perunoita onkin saatava ensimmäisten joukossa ja hinnalla millä hyvänsä. Siksi suomalaisia viljelijöitä huolestuttaakin aikainen perunanviljely Etelä-Ruotsissa ja muualla kaukomailla, Ruotsin halpa kruunu ja se, ettei ulkomaisia perunoita vain myytäisi suomalaisina. Samalla voiperunoita popsiva kuluttaja ei mieti mitään. Kuluttaja ei pohdi, miksi pellot 600 kilometriä Helsingistä lounaaseen tuottavat mauttomampia perunoita kuin esimerkiksi pellot 1 000 kilometriä Helsingistä pohjoiseen. Tai kenen kukkaroa ajatellaan, kun Suomessa on aikaistettu uusien perunoiden kasvattamista kasvihuoneissa ja muilla keinoilla, jotta juhannuksen sijaan perunoita saataisiin jo vapuksi. Tai miksi uusien perunoiden saantia yleensä on aikaistettu ja kuinka paljon aikaistaminen kuluttaa luonnottomuudessaan energiaa, kuten talvella kasvatetut tomaatit.
H
Tai miksi 79 prosenttia vettä sisältävän perunan ensiversio maksaa kymmenkertaisia hintoja verrattuna arkipottuun. Tai miksi kesän ensi kurkkuja tai syksyn ensi sieniä ei ylistetä luonnollisuudessaan samoin kuin uusia perunoita kaikkine markkinatalouden lisukkeineen. Tai mitä seurauksia siitä on, että haavoittuvaa perunaa suojellaan vuosittain maailmanlaajuisesti 2,5 miljoonalla tonnilla torjunta-aineita. Tai miksi ihminen teknologian kehityksestä huolimatta edelleen käyttää 90 prosenttia energiasta ruuan tuotantoon ja jakeluun. Tai miksi tällä vuosituhannella nälästä kärsii edelleen joka seitsemäs ihminen. Tai miksi se ihminen ylipäätään taas söikään. Näitä ajatuksia maistellessa toivotankin kaikille lukijoille maukasta ja maltillista kesää! Rami Kolehmainen
John Reader: Peruna. Eräs maailmanhistoria. Suomea koskeva osuus: Anne Paavola. Like 2009. 374 s.
xxxxxxx
HONKAHOVI
7.6.16.8.2009
MÄNTTÄ
09
Nykytaidetta funkkiskartanossa.
Hiljaiset meluaidat
N ÄY T T E LY Olen asunut Helsingissä moottoriteiden läheisyydessä viisi vuotta. Olen kiintynyt niihin. Ensimmäinen tiesuhteeni syntyi asuessani Lahdentien vieressä. Parvekkeeltani Viikistä näkyi Lahdentietä pitkin melkein Koskelaan saakka. Liikenteen kohina ja isojen keltaisten katulamppujen sähkövinkuna ei lakannut ikinä. Olen piirtänyt Lahdentien meluaidoista monia töitä, eikä sen audiovisuaalinen estetiikka ole jättänyt minua vieläkään rauhaan. Viimeksi kuluneet puolitoista vuotta olen asunut Turuntien vieressä. Se ei näy puiden läpi parvekkeelle asti, mutta kuuluu koko ajan. Lahdentien betonisen jylhyyden jälkeen se tuntuu metsäisine
ympäristöineen intiimiltä ja vaatimattomalta, melkein maalaiselta.
E N N E N TÄTÄ T Y Ö TÄ
Ohjattua alastomuutta
TA P A H T U M A Jalkapallo-otteluissa mielenkiintoisimpia hetkiä ovat ne harvat kerrat, kun joku rohkea katsoja lähtee kirmaamaan kentän poikki ilman vaatteita eli viuhahtamaan. On vain todella harmi, että esimerkiksi suurimpien kansainvälisten urheilutapahtumien televisioinnin ohjaajat eivät näytä viuhahtajia nykyään enää ollenkaan. Paljon on siis muuttunut alkuperäisistä olympialaisista ja urheiluhengestä, jolloin osanottajat painivatkin alasti. Ihmisen luonnollinen olotila on olla alasti. Synnymme alasti, ja kaikki kivoimmat jutut kuten nukkuminen, peseytyminen, vessassa käyminen ja tietty seksin harrastaminen on rennointa tehdä alasti. Ja vaikka täysin vapaaehtoisesti asumme tässä hemmetin kylmässä maassa ja käytämme talvitakkeja yhdeksän ja puoli kuukautta vuodessa, ovat suomalaiset saunakulttuurin ansiosta erityisen sinut alasto-
muuden kanssa. Ei täälläkään tosin ihan niin vapautuneita olla, että juoksulenkille tai laivaristeilylle yleensä ilman vaatteita lähdettäisiin.
MUNASILLA AN OLEMINEN
on maassamme tosi suosittua. Tai ainakin niin voisi päätellä rekisteröityjen naturistiyhdistysten määrästä. Luonnonmukaiset ry, Suomen Naturistiklubi klubi u ry, Suomen Naturismin Ystävät ja Suomen Naturistiliitto ry pitävät huolta a siitä, että naturisteilla riittää tapahtumia ja tapaamisia. Järjestöjen toiminnan ulkopuolellakin voi mennä viilettää ilman rihman kiertämää. Virallisia nakurantoja löytyy Helsingin Pihlajasaa-
resta ja Porin Yyteristä. Naturistit painottavat, että järjestöjen toiminnalla ei ole mitään tekemistä seksin tai seksuaalisuuden kanssa. Suomen laki on naturismin kanssa hieman ymmällään, sillä lain tulkinnasta riippuen naturistinen teko voi hyvinkin olla sukupuolisiveellisyyttä loukkaava.
Jukka Vuorio Nakukymppi 2009 -juoksu 12. 6. Padasjoen Vesijaon kylässä. Naturistiristeily Ruovedellä höyrylaiva Tarjanteella 11.7. Naturistiviikonloppu Hämeenlinnassa Aulangon lomakylässä 31.72.8. www.naturistiliitto.fi, www.nakukymppi.net
Leonhard Lapin: Molotov-Ribbentrop (yksityiskohta), 1989. Silkkipaino, 73 x 48,5 cm. Kuva: Matias Uusikylä.
Hämeenlinnanväylä oli minulle vain yksi Helsingistä pois vievistä moottoriteistä kartalla. Näkymä on kuvattu Metsäläntien ylikulkusillalta joskus kesäkuussa viime vuonna. Vallitseva todellisuus on oleellinen suhteessa lopputulokseen, enkä saa hukata sitä piirtäessäni. Todellisuuden lisäksi yritän piirtää esiin omaa fantasiaani hiljaisesta kaupungista, jossa tie saa olla omassa rauhassaan, ilman autoja ja niiden luomaa kiirettä alkukesän auringon-
valon lämmittäessä asfaltin pintaa. Olen piirtänyt tien hitaasti ja hartaudella, jotta näkisin ja ymmärtäisin sen erityislaadun ja osaisin tuoda sen esiin sen ansaitsemalla arvokkuudella ja arvoituksellisuudella. Piirustuksen tiessä on lupaus muutoksesta, tulevaisuudenpelko ja kaipuu toisaalle. Mistä tai minne, se ei ole niin tärkeää.
T a i d e k e s k u s
Taidekeskus Honkahovi | www.honkahovi.fi | Johtokunnantie 11 | 35800 Mänttä | puh. (03) 4747 005 E Avoinna joka päivä klo 1118 | Liput 8/7/2e
Nikki Jääskeläinen
ENJOY THE SILENCE,
Nikki Jääskeläisen piirustuksia Helsingin S-Galleriassa 18.5.5.6. Fleminginkatu 34.
TURUN KAUPUNGIN TAIDEMUSEO
ITÄINEN RANTAKATU 38, 20810 TURKU PUH. 02 2620 850, AVOINNA: TISU 1119, WWW.WAM.FI
WÄINÖ AALTOSEN MUSEO
Joensuun Ilosaaressa 12.6.2009
Snekka, Club For Five ja Tanssiorkesteri Lossimies. Liput 22e / S-Etukorttialennus 2e, K-18
Kihaus Folk Rääkkylässä 3.5.7.2009
Mukaansatempaavaa tunnelmaa ja tekemistä koko perheelle: Mikael Konttinen yhtyeineen, Eläkeläiset, Pekko Käppi Jussi Syren & the Groundbreakers, A.P. Sarjanto ja monet muut! Nuorten Folk ja Lasten Kihaus Folk
Lisätietoja: www.kihaus.fi, p. 050 307 0539
KUVA: Sakari Kannosto
"Hämeenlinnanväylä kylpee alkukesän auringonvalossa", hiili kankaalle, 191 x 150, 2009.
Tom Engblom Eeva-Kaisa Jakkila Sakari Kannosto Kaija Kiuru Heta Kuchka Tuomas Laitinen Marko Lampisuo Ville Lenkkeri Jaakko Mattila Hans Rosenström Maria Stereo Sari Tenni
E
ÄRIN! NESTÄVÄ ÄÄ
JUSSI SARAMO
WWW.SARAMO.NET
Silvia Modig toimittaja
TOJA. IKEITA VAIHTOEH TÄMISELLE OLE O INEN. TYIS PALVELUJEN YKSI A ON MAHDOLL LE, NATOLLE JA TTAVA EUROOPP YDINVOIMAL UOMIOON O ÄITT VÄITTÄVÄT, ETTEI YMPÄRISTÖN H . HYVINVOIVA JA ÄLÄ USKO
"Jussi on nuoreen ikäänsä nähden jo kokenut poliitikko ja edelleen täynnä vilpitöntä punavihreää aatteen paloa. Tällaisia ihmisiä tarvitaan jotta tasavertainen ja oikeudenmukainen maailma olisi mahdollinen." "Kun Euroopassa kokouksissa ja tapahtumissa tapaa muiden maiden vasemmistolaisia, he yleensä tuntevat ainakin kaksi suomalaista: Esko Seppäsen ja Jussin. Jussi on Vasemmistonuorten puheenjohtajana pystynyt luomaan Euroopan laajuisen verkoston ja hän tuntee eri maiden puolueet, toimijat ja poliittisen tilanteen. Tälläinen todellinen eurooppalaisuus ei ole kovin yleistä missään suomalaisessa puolueessa."
Paavo Arhinmäki kansanedustaja
Helmaetn ulompat n hEur opua
09 Eurovaalit 7.6.20
atunto www.testaaom
si.fi
102 104
Saara Hartzell
Elokuvatuotantopäällikkö, matkaopas
110 111
Aino-Kaisa Pekonen
Lähihoitaja
Kaarina Kailo
FT, tietokirjailija
Vuokko Piippolainen
Sahatavaran lajittelija
62 Lauri Alhojärvi
63 Hanna Era
64 Taina Hollo
65 Lena Huldén
66 Aino Kainulainen
107
112 117
Annika Lapintie
Kansanedustaja, varatuomari
Sirpa Puhakka
Puoluesihteeri, YTM
108
Minna Sirnö
Kansanedustaja, FM
67 Aaro Kare
68 Jonas Kettunen
69 Esther Leander
70 Tommi Lievemaa
71 Minna Luomala
Kiba Lumberg
Kuvataitelija, kirjailija
120
109
Sari Virta
Kehittämisjohtaja, FM
Anna Mikkola
Europarlamentaarikon avustaja, BA
72 Jarmo Muhonen
73 Katriina Oinas
74 Kari Peitsamo
75 Tero Pitkä
76 Laila Räikkä
a naisten Solidaarisuuttarja menttiin! elämää Europ la
www.vasemmisto
Vasemmistonaiset
77 Arjo Suonperä
78 Aapo Toivanen
79 Anna-Mili Tölkkö
80 Martti Vaskonen
naiset.fi
www.european-left.org www.skp.fi www.european-left.org
81 JuhaPekka Väisänen
Omatuntosi ajattelee kuten me.
Kaarina Kailo
tutkija, aktivisti, kunnanvaltuutettu Toisenlainen EU on mahdollinen Yhtiövallasta kansojen Euroopaksi
104
www.kaarinakailo.net
Eurovaalit 7.6.2009. Ennakkoäänestys 27.5.-2.6.
www.testaaomatuntosi.fi
Kari Peitsamo
www.karipeitsamo.com
74
24 voima 5 /2009
Hummerin sakset
Miskito-intiaanit sukeltavat henkensä kaupalla herkkusuiden punaista kultaa.
H
itärannikolla sijatsevassa Puerto Lempiran kylässä pyörätuolilla kulkeva mies on tavallinen näky. Karibianmeren rannikkoalueella yksi tavallisimmista elinkeinoista miesten keskuudessa on hummerinsukeltaminen, jota tehdään tyypillisesti oman terveyden uhalla, kun muita vaihtoehtoja ei ole. Moskiittorannikko on tuottoisaa hummerialuetta hummeria pidetään "punaisena kultana" josta ulkomaat kiinnostuivat 1970-luvulla. La Moskitian alueen miskito-intiaanit ovat olleet perinteisesti erinomaisia sukeltajia, jotka pystyivät sukeltamaan hummereita omaan käyttöönsä ilman happitankkeja.
ONDURASIN
maksetaan vain puolet, mitä perustellaan sillä, että puolet saaliin painosta on vettä. ovat yleensä 12 päivän pituisia", sanoo Edy Cuevas, joka on sukeltanut neljän vuoden ajan. "Keikalta tulee yleensä noin 1 0002 000 lempiraa (4080 euroa), joskus vedan [vuosittaisen neljän kuukauden pyyntitauon] jälkeen reissulta voi tulla 6 000 lempiraa (240 euroa)." Olot veneissä ovat kehnot. Pikkupurtilolla voi olla ahdasta, jopa 60 sukeltajaa, eikä säännöistä välitetä. Varusteet ovat vanhat eikä niitä osata käyttää oikein. "Jotkut kapteenit kohtelevat hyvin, toiset eivät. Kaikkien kanssa joutuu tekemään liikaa töitä ja lepoa on liian vähän", Cuevas kertoo. Veneillä tapahtuu pahoinpitelyjä ja on tarjolla huumeita, joita annetaan joskus palkkioksi sukeltamisesta. Suurin vaara on kuitenkin liian syvälle sukeltaminen liian nopeassa tahdissa, josta seuraa usein sukeltajantauti. Taudista selviää painekammiossa, mutta veneet menevät yhä kauemmas avomerelle harventuvien hummerikantojen vuoksi, ja monesti kiireellinen hoito viivästyy päiväkausia, kun sukeltaja täytyy saada rantaan sairaalaan.
" S U K E L L U S K E I K AT JESUS GONZA-
toivat kuitenkin mukanaan varusteita ja lisäsivät hummerien kysyntää: tätä nykyä lähes kaikki saalis päätyy Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Yhdysvalloissa suuria asiakkaita ovat olleet Red Lobster -ketjun omistava Darden Restaurants ja elintarviketukkuri Sysco. Varallisuus ei kuitenkaan jää La Moskitiaan, vaan alueelle jää arvioiden mukaan vain noin viidennes kymmenien miljoonien dollareiden bisneksestä. Sukeltaja tienaa saaliin painon mukaan, nykyisin noin 50 lempiraa paunalta eli reilut kaksi euroa puolelta kilolta. Sukeltajille tosin usein
U L K O M A I S E T T O I M I J AT
mautui kymmenen vuotta sitten menen vänä. n eräänä iltapäivänä. Gonzalez nousi vedestä ja pystyi kävelemään itystyi käv se, mutta tunnin kuluttua hän tunsi kipua selässään ja niskassaan. Miskitomies arvasi, että nyt kävi huonosti. "Olin painekammiossa kahdeksan päivää, mutta se oli kolme päivää onnettomuuden jälkeen. Olimme 200 merimailin päässä rannikolta, kun onnettomuus tapahtui", Gonzalez kertoo hiljaisella äänellä pyörätuolissaan. Gonzalezkin sukelsi hyvin syvälle, aina 40 metriin asti. Veneenomistaja auttoi taloudellisesti kahdeksan kuukauden ajan, mikä on harvinaista. Sen jälkeen apua ei ole kuulunut. Gonzalezilla on neljä tytärtä ja yksi poika. Perhe syö kaksi ateriaa päivässä, koska varaa ei ole kolmeen. Vaimo pesee pyykkiä töikseen. Gonzalezin jaloissa on vähän tuntoa, mutta hän ei pysty seisomaan, eikä hänestä ole apua. Kysyn häneltä, mitä hän tekee kaiket päivät. "Nada." kertoo olevansa tietoinen miskitosukeltajien tilanteesta. Hallitus pyrkii etsimään alueelle vaihtoehtoisia elinkeinoja ja on ohjeistanut sukeltajia ja auttanut muun muassa sukeltajien etujärjestöä (amhbli), mutta valvontaan ei riitä resursseja, kertoo työministeriön Grizelda Zelaya Santos samalla kun esittelee hallituksen julkaisemia sukeltajille tarkoitettuja oppaita. "Valvomme yrityksiä, jotka palkkaavat sukeltajia ja auditoimme aluksia joka vuosi. Emme pysty kuitenkaan tutkimaan tilannetta avomerellä resurssipulan vuoksi", Santos sanoo. Hallitus epäilee, että väärinkäytöksiä sattuu. Esimerkiksi kapteenit
HONDURASIN HALLITUS
käskevät sukeltamaan syvemmälle kuin olisi laillista, mutta todisteita ei ole. "Sukeltajat eivät ole tietoisia riskeistä, ja valtio on yrittänyt kouluttaa heitä. Koulutuksen vastaanotto on ollut turhauttavaa. Usein neuvot ohitetaan olankohautuksella, ja joskus sukeltajat valitettavasti vammautuvat myös tahallaan korvauksien toivossa", Santos huokaisee. hakeneet korvauksia lakiteitse Hondurasin hallitukselta. amhbli pyrkii auttamaan lakimiesten palkkaamisessa ja kansainvälisen yhteisön herättämisessä, mutta toistaiseksi tulokset ovat olleet niukkoja. Ilmiö on raskas myös naisille, jotka joutuvat elättämään itse koko perheen, kun mies on kuollut tai
S U K E LTA J AT O V AT
vammautunut. Vammautuneet miehet puolestaan joutuvat elämään häpeän kanssa, kun heistä on tullut taakka. Miehet kertovat haluavansa käyttää käsiään ja aivojaan, mutta resursseja ei ole, koska heidän asemaansa ei ole tunnustettu. Onnettomuuden kohdanneelle isälle tilanne on erityisen vaikea. Jesus Gonzalez pelkää teini-ikäisen poikansa puolesta. "En halua, että hän joutuu kärsimään samoin kuin minä. Haluaisin, että hän voisi käydä koulua, mutta se on köyhälle kaukainen unelma." Gonzalezin poika seisoo vaiti isänsä vieressä. Pihan takana on joki ja laguuni, kauempana Karibianmeri. "Ehkä hän joutuu kuitenkin sukeltamaan." Janne-Pekka Manninen
MISTÄ HUMMERIT TULEVAT
Miskitosukeltajat ovat 1440-vuotiaita miehiä. Arvioiden mukaan vuosittain noin 1 100 aktiivista sukeltaa, ja heistä noin 400 vammautuu työssään. Vuodesta 1975 asti kuolonuhreja on tilastoitu 360. Viime vuonna uhreja oli yhdeksän. Vuonna 2005 hummeribisnes oli Hondurasissa 29 miljoonaa dollaria. Saaliista 95 prosenttia viedään Yhdysvaltoihin. Miskitot puhuvat miskitoa, kolmannes heistä ei puhu espanjaa. Lukutaidottomuus on yleistä, mikä vaikeuttaa espanjan- ja englanninkielisten ohjeiden ymmärtämistä. Pyynti on ollut niin aggressiivista, että on jouduttu ottamaan käyttöön muutaman kuukauden vuosittainen tauko, jolloin hummerikanta saa palautua. Hummerinostajat vakuuttavat ostavansa vain katiskoilla pyydettyä hummeria, mutta Hondurasin hallituksen valvonnan vähäisyyden vuoksi tätä on vaikea varmistaa.
hän "Ehkä nkin kuite joutuu aan." keltam su
Janne-Pekka Manninen
LEZ, 45,
vam-
KURJA PERINTÖ. Jesus Gonzalez toivoo poikansa säästyvän samalta kohtalolta kuin isänsä, mutta köyhän perheen vaihtoehdot ovat vähissä.
RULLATEN KAUPUNKIIN. 48-vuotias Jose Dawns opetteli onnettomuutensa jälkeen tekemään koruja, joita hän myy Puerto Lempirassa.
KAUPUNKI ONTUU. Puerto Lempiran katukuvassa kainalosauvojen varassa kulkeva tai pyörätuolissa istuva mies on tavallinen näky. Onnettomuudet ovat iskeneet rajusti kylän miesväestöön.
PUOLIKAS. Onnettomuus on miskitomie-
voima 5 / 2009
25
hille kova isku ja he kokevat menettävänsä maskuliinisuutensa. Naisten on vaikea ilmaista tunteitaan ja he tuntevat jäävänsä monesti yksin elättäjän roolissaan.
Klaus Welp
28 voima 5 /2009
LOUHI & PAPU. Parivaljakon
neulomisharrastus sai alkunsa joulumyyjäisissä vuonna 2006, jossa kuvataiteilijat myivät omakustannesarjakuviaan. "Kaija opetti minua neulomaan myyntipöydän takana istuskellessamme, kun siellä oli hieman tylsää", Louhi sanoo.
Kuolema
riippumatossa
kesä on tullut on aika tarttua dekkariin!
Pulliainen & Liinoja VAMPULA POP Vol. 1
esa pulliainen kitaroi ja Tapio Liinoja tarinoi myyttisestä Vampulasta, Suomesta, jota ei enää ole..
Jim Thompson LUMIENKELIT Jo Nesbø KUKKULAN KUNINGAS
pieni kaupunki Suomen Lapissa sinnittelee arktisen talven loputtomassa yössä, kunnes kammottavien rikosten ketju katkaisee lumen ympäröimän rauhan. Ylikomisario Kari Vaaran on selvitettävä myös oma menneisyytensä saadakseen rikosten vyyhdin ratkaistua. Totuus saattaa repiä kappaleiksi niin hänet, hänen perheensä kuin koko tuntureiden ympäröimän yhteisön.
roger brown on kykyjenmetsästäjä, jolla on aivan liian kaunis galleristivaimo, aivan liian kallis talo ja joka siksi joutuu varastamaan aivan liian paljon arvotaidetta tutkimiltaan johtajakandidaateilta. Kaikki sujuu kuitenkin hyvin, kunnes kohtaaminen taidenäyttelyn avajaisissa sysää liikkeelle tapahtumien vyöryn, jossa metsästäjä voi muuttua saaliiksi ja vain yksi jäädä henkiin.
Gerry Birgit Ilvesheimo LYKANTROPIA
lykantropia on kertomus ihmisistä, jotka kulkevat omia teitään sotien välisen ajan Euroopassa.
Nyt Kniga mahtuu taskuun!
uudet tasku-knigat saatavilla pokkaripisteistä kautta maan
TUOTTEILLA 99%:N TYYTYVÄISYYSTAKUU!
w w w.ws oy. f i w w w. jo h nny k ni g a . f i
voima 5 / 2009
31
Mitä voi ostaa 15 vuoden toimeentulotuilla? Esimerkiksi ranskalaisen nahkakalustuksen sosiaalijohtajan työhuoneeseen. Ja miten se tehdään? Voima kertoo, miten sosiaalilautakuntaa kusetetaan.
Miljardin euron mies
TEKSTI: SUSANNA KUPARINEN KUVITUKSET: VILLE SAVIMAA
Kyseisenä iltana Areenassa on käyty Amin Asikaisen nyrkkeilyottelu. Kysyn Voutilaiselta, kuuluuko sosiaalijohtajan työnkuvaan nykyään nyrkkeilyottelujen seuraaminen. meille jäi paljon aikaa henkilökohtaiseen yhteydenpitoon. Silloin marraskuussa meillä oli akuuttina muun muassa tämä romanikerjäläisasia ja meillä oli suunnitteilla poliisin katupartioiden tehostaminen, jossa myös sosiaalitoimesta on työntekijöitä mukana", Voutilainen selvittää. Miten romanikerjäläiset ja kuohuviinitarjoilu sopivat yhteen? Entä nyrkkeily ja katuväkivallan ehkäisy? Eikö se ole hieman mautonta? "Makuasiahan se on, selkeästi", Voutilainen myöntää. "Tämä on tavattoman herkkä ja kunnioitusasia, mutta ison viraston asiakkaiden asioiden hoitaminen tapahtuu toisinaan vaativissa ja korkea-arvoisissakin kuvioissa. Se kuuluu vain työhöni, sellaisen henkilön työhön, jolla on miljardin vastuu." "Ja onhan nyrkkeilyssä säännöt." Sosiaalijohtaja vaikuttaa puhelimessa mukavalta. Huomaan toivottavani hänelle onnea matkaan lautakunnan kohtaamisessa, vaikka olen ollut Voutilaisen tuhlaavaisuudesta yhtä vihainen ja järkyttynyt kuin muutkin helsinkiläiset.
"OTTELUN LOMASSA J U L K I S T E N V I R A S T O J E N tilitiedot ovat julkisia. Kovin helposti niitä ei kuitenkaan käsiinsä saa. Noin 40 puhelun jälkeen ja kaupungin lakimiehen avustuksella olin päässyt viikkoa aiemmin, vappuaattona, sosiaalitoimen näyttöpäätteelle selaamaan Voutilaisen edustustilin tietoja. Olin kuullut jo vuotta aiemmin huhuja, joiden mukaan Jyväskylässä järjestetyn Terve-Sos-messutapahtuman illanvietossa Helsingin sosiaalitoimen johtaja oli kaivanut kaupungin luottokortin taskustaan ja tarjonnut juomia ravintolassa sosiaalitoimen rahoilla. Messujen teemana oli Yhteinen vastuu muuttuvat rakenteet, ja sen avasi peruspalveluministeri Paula Risikon katsaus alkoholihaittojen ehkäisyn uusiin linjauksiin. Kyseinen kuitti löytyykin edustustilin tiedoista. Puolen yön aikoihin Voutilainen on maksanut 570 euron laskun Jyväskylän Sokos hotellin ravintolassa.
Lasku täyttää yhden a4-arkin, ja se koostuu kymmenistä drinkeistä. Seurue on juonut muun muassa valkovenäläisiä, Irish Coffeeta, Camparia, Bombay Saphire -giniä, dry martineja, chardonnayta ja tuontioluita. Laskun oheen on kirjoitettu käsin selvitys, jonka mukaan isäntänä on toiminut sosiaalijohtaja itse. Juomia on tarjottu "sosiaalilautakunnan jäsenille, jaostojen jäsenille ja sosiaaliviraston henkilökunnalle". on valta päättää miten hän edustustiliään käyttää", haastattelemani sosiaalitoimen virkamies toteaa. "Normaalisti sosiaalitoimessa suhtaudutaan tarkasti alkoholitarjoiluihin ja baari-istunnoissa on ollut tapana, että jokainen ostaa juomansa itse. Virastomme vastuulla on erilaisia päihdeongelmaisia ja heikossa asemassa olevia kaupunkilaisia, joten alkoholitarjoilua ja tuhlaamista pidetään mauttomana, etenkin kun budjetit pienenevät ja palveluja joudutaan karsimaan.Virkamiesten odotetaan näyttävän esimerkkiä."
" S O S I A A L I J O H TA J A L L A
halunnut niitä kalusteita", Helsingin sosiaalitoimen johtaja Paavo Voutilainen puuskahtaa puhelimessa 5. toukokuuta. Puolitoista viikkoa aiemmin julkisuuteen tullut 71 900 euron sisustuslasku alkaa jo kadota uutisista, mutta Voutilainen kertoo, että vielä samaisena iltana hän joutuu kohtaamaan Helsingin sosiaalilautakunnan. Miten ihmeessä sosiaalijohtaja on voinut hummata niin paljon rahaa kalusteisiin? Mutta tänään Voutilainen on tarjoutunut vastaamaan kysymyksiin ihan toisesta tapauksesta. Ihmettelen Voutilaiselle marraskuun 28. päivänä sosiaalitoimen edustustililtä kuitattua 1089,20 laskua Hartwall-Areenan tarjoiluista. Kaupungin aitiossa on nautittu kuohuviiniä, konjakkia, olutta, hiillostettua lohta ja buffettipäivällinen. Muista edustustilin kuiteista poiketen mukana ei ole selvitystä ketkä tilaisuuteen ovat osallistuneet.
EN MINÄ EDES
Kuittien perusteella voi päätellä, että Voutilainen alkaa hoitaa suhdetoimintaa. Lounaita ja kahvitteluja, virkamiehen arkea, kun julkisia rakenteita puretaan eli tehdään bisnestä ja käydään tiukkoja neuvotteluja palveluntarjoajien kanssa. Voutilainen syöttää ahkerasti poliitikkoja, säätiöiden väkeä, entisen työnantajansa diakonissalaitoksen yhteyshenkilöitä ja muita arvokkaita kontakteja. Säästöpankinrannan ravintola Marco Polo on käynyt sosiaalijohtajalle tutuksi. "Avustajat sommittelevat herkeämättä tulevia ohjelmia", virkansa varmistanut sosiaalijohtaja kirjoitti Hengellisen Kuukausilehden kolumnissaan vuonna 2008. "Rooliodotuksia, julkisuutta, valtaa, poliittisia vaikutusareenoita, vastuuta ja suuria asioita riittää." valittiin sosiaalijohtajan virkaan salaisella lippuäänestyksellä vuonna 2006. Hänen takanaan seisoivat vihreät ja kokoomus korostaen Voutilaisen "muutosjohtajuutta" ja "kolmannen sektorin osaamista". Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok.) oli haukkunut sosiaalivirastoa "vuotavaksi laivaksi". Virasto ylitti jatkuvasti budjettinsa, ja ruoriin haluttiin johtaja, joka kunnioitti budjettikuria. Uuden sosiaalijohtajan toivottiin etsivän ratkaisuja tehostamalla ja kilpailuttamalla. Diakonissalaitoksen diakoniajohtajana toiminut teologian maisteri ja pappi Paavo Voutilainen päihitti pätevämmän vastaehdokkaansa, demaritaustaisen Kari Välimäen äänin 5033. Voutilaisen hoteisiin annettiin Suomen suurin virasto. Välimäestä tuli sittemmin sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö.
PA AVO VO U T I L A I N E N
työntekijät puhuivat arvojen koventumisesta ja asiakasvastaisuudesta. Sosiaalitoimessa vallitsee pelon ja vaientamisen ilmapiiri, raportissa todetaan. Vuoden 2008 raportti julkaistiin tasan viikko ennen Voutilaisen herraseurueen nyrkkeilyiltaa. Raportissa kerrotaan, että sosiaalitoimesta ohjataan ihmisiä kirkon diakoniatyön turviin ja leipäjonoihin. Tämän sosiaalitoimi kiisti. nousi iltapäivälehtien lööppeihin 22. huhtikuuta, kun Helsingin kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen (skp) teki kyselyn Voutilaisen kalustehankinnoista. Hakanen oli saanut tietoonsa , että sosiaalitoimenjohtaja oli sisustanut työhuonettaan, sen aulaa ja sihteerinsä huonetta 71 900 eurolla. Hakasen mielestä hankinta oli moraaliton aikana, jolloin sosiaalimenoja supistetaan. "Samaan aikaan kun Voutilainen hankki kalusteensa, ohjeistettiin sosiaaliviraston vastuualueiden johtoa hakemaan säästökohteita, koska erityisesti toimeentulotuen ja lastensuojelun menot olivat ylittämässä budjetin ja muualta pitäisi siksi säästää", Hakanen kertoo. Kalusteet oli tilattu turkulaiselta Divaani Oy:ltä. Voutilainen perusteli hankintaa ja kaupungin omien kalustehankkijoiden sivuutusta sillä, että sisustussuunnittelijan kaavailemia kalusteita ei saanut kuin Divaanista. Hankintalain mukaan kalusteet pitää kilpailuttaa kaupungin viiden kalustetoimittajan kesken. Voutilaisen esimies, apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen (kok.) sanoi Helsingin Sanomissa 29. huhtikuuta, että hankinta oli laiton, mutta hankintalain sivuutus oli muodollinen virhe.
VOUTIL A INEN ITSE P I A N E R Ä S sosiaalitoimen nimettömänä pysyttelevä virkamies ottaa yhteyttä Voimaan ja kertoo, että Voutilainen nauttii jälleen sosiaalilautakunnan luottamusta. Sosiaalitoimessa huhutaan, että Voutilainen on antanut lautakunnalle ja esimiehelleen Paula Kokkoselle harhaanjohtavan kuvauksen kalustehankinnan vaiheista. Tämä oli paljastunut sattumalta jo vappuaattoaamuna, kun osa työntekijöistä oli kuullut Radio Ylen
toimittajia aina kun tarvitaan", hän sanoo. "Siellä oli paikalla puolustusvoimista eversti Hannu Liimatta ja kenraalimajuri Arto Räty, poliisista apulaispoliisipäällikkö Jari Liukku, ylikomisario Mika Pöyry, kuntaliitosta sosiaali- ja terveyspuolen johtaja Jussi Merikallio, politiikoista Arto Bryggare ja Diakonissalaitoksen hallituksen puheenjohtaja Samuli Haapasalo, ja sitten oli vielä sosiaalitoimesta Jarmo Räihä", Voutilainen listaa. Isäntänä toimi Voutilainen ja kaupungin turvallisuusjaoston johtaja Hannu Hakala. "Sosiaalitoimi osallistuu myös turvallisuusasioihin, meillä on säännöllinen yhteydenpito kaupungin turvallisuusjaostoon, poliisiin ja puolustusvoimiin", Voutilainen selittää. "Se on yksi keino, jolla sosiaalinen syrjäytyminen pidetään kurissa."
"A U TA N M I E L E L L Ä N I
hoitaa virkaansa huhtikuussa 2006 riitaisissa tunnelmissa, sillä hänen pätevyydestään tehtiin valitus hallinto-oikeuteen. Valitus pyöri oikeuden rattaissa pari vuotta. Helsingin hallinto-oikeus totesi keväällä 2007, että Voutilainen on epäpätevä. Helsinki valitti Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Pari ensimmäistä vuotta edustuskulut pysyvät maltillisina. Tililtä on tehty yksi suurempi otto, 1300 euroa. Sillä on tarjottu lounas kehitysvammaisten jalkapalloturnauksen osallistujille. Vuonna 2008 edustustilin käyttö lisääntyy noin 9 000 euroon vuodessa. Saman vuoden huhtikuussa korkein hallinto-oikeus kumosi alemman oikeusasteen päätöksen ja ilmoitti, että Voutilainen on pätevä virkaansa. Voutilaisen katsottiin olevan ammattijohtaja, joka ei tarvitse sosiaalialan korkakoulututkintoa. Kaksi vuotta kestänyt kujanjuoksu päättyi.
VOUT IL A INEN ALKOI
a Sosiaalitoimess vallitsee pelon n ja vaientamise ilmapiiri, raportissa todetaan.
tihkua omituisia signaaleja varsin pian Voutilaisen virkaanastumisen jälkeen, kun sosiaaliasiamies Lilli Autin raportti julkistettiin vuonna 2007. Raporttiin haastatellut sosiaaliviraston
S O S I A A L I T O I M E S TA A L K O I
32 voima 5 /2009
aikaisesta Kokkosen haastattelun. Kokkonen moitti Voutilaista, mutta vihjasi alaisten hoitaneen hankintavalmistelun huolimattomasti. Tämä herätti sosiaalitoimen sisällä suuttumusta, virkamies kertoo. Sosiaalitoimessa epäiltiin, että Voutilainen oli antanut Kokkosen ja sosiaalilautakunnan ymmärtää, että hän ei ole hankinnasta vastuullinen, vaikka kunnon johtajana ottaakin vastuun. "En ole hoitanut ja valvonut kalustamista yksityiskohtaisesti. Lähtökohtana oli tilattu sisustussuunnitelma, ja sen perusteella sisustus tilattiin", Voutilainen kertoi Helsingin Sanomille 22. huhtikuuta. Virkamies kertoo, että erityisesti taloushallinnossa ollaan vihaisia. Virkamiesten ammattiylpeyttä oli loukattu, sillä taloushallinnon talouspäällikkö Leena Karhu-Westman oli tiedottanut Voutilaiselle jo hyvissä ajoin, että hankinta on laiton. sosiaalitoimen talouspäällikköön Leena Karhu-Westmaniin ja kysyn onko huhussa perää. Eteeni avautuu täysin absurdi maailma. Talouspäällikkö on peloissaan. Ensimmäisen puhelinsoiton aikana Karhu-Westman vetoaa virkasalaisuuteen. Hän pyytää soittamaan seuraavana päivänä uudelleen, että hän ehtii selvittää entiseltä esimieheltään kuinka paljon voi virkasalaisuuden puitteissa puhua. "Haluan olla lojaali sosiaalitoimelle."
O TA N Y H T E Y T TÄ
päätosluettelon tavalliseen tapaan illan lautakuntaa varten. En voi hyväksyä kalustehankintapykälää vietäväksi lautakunnan ottoharkintaan", Karhu-Westman kirjoittaa. "Summa on tosi suuri vaatii yksilöinnin siitä, mitä hankitaan.Lisäksi Divaani Oy ei taida olla kaupungin kilpailuttamia hankintapaikkoja, joten sekin on vähän hankala kysymys, kun kilpailutuksen raja on 15.000 euroa. Esitän, että asia käydään läpi kunnolla ja katsotaan, voimmeko yleensäkään tehdä tällaistä tilausta suorahankintana." hieman eri tavalla muotoiltuna, ilmestyi seuraavaan sosiaalilautakunnan kokoukseen 7. huhtikuuta. Hankinta eteni lautakuntaan asti, koska taloushallinto sivuutettiin kokonaan. Päätösluetteloa ei annettu kenellekään talousosaston virkamiehelle normaalikäytännön mukaan tarkistettavaksi. "Tämä jälkimmäinen rikkoo niitä ihan samoja pykäliä. Eli meillä on talousarvioinnin noudattamisen ohjeissa 15 000 rajana", Leena KarhuWestman kertoo. "Olin siinä välissä sairaslomalla ja kukaan ei edes pyytänyt, että olisin katsonut sitä." Olet kuitenkin talouspäällikkö? "Olen talouspäällikkö ja annoin tiedot lautakunnan sihteerille ja esimiehelleni. Kun kuulin Paula Kokkosen haastattelun, joka herätti täällä todella ikävää tunnetta, lähetin myös Paula Kokkoselle tämän viestin." Missä vaiheessa lähetit Paula Kokkoselle tämän tiedoksiannon? "Sen jälkeen kun menin vappuaattona töihin ja mulle kerrottiin, että hän oli radiossa todennut, että meidän ihmiset on tehnyt mokan." "Tiedän, että hankintayksikkö ei ole ollut tässä mukana." Karhu-Westman ilmoittaa, että taloushallinnossa tunnetaan lakipykälät hyvin. "Me ollaan tässä ihan syyttömiä, ja nyt mä puhun ihan avoimesti, kun sain luvan. Pelkään pahoin, että tässä yritetään meidät syyllistää."
S A M A H A N K I N TA P Ä ÄT Ö S ,
"Luottamus perustuu siihen, että me saimme asianmukaisen selvityksen ja Voutilainen myöntää tehneensä arviointivirheen. Valitettavasti virheet ovat inhimillisiä ja niitä sattuu. Keskusteluissa päädyttiin siihen, että virheet pitää myöntää. Suomessa on ollut tapana, että kun pyytää anteeksi, niin anteeksi voi jopa saada. Tämä oli tärkein asia." puheenjohtaja Sirkku Ingervo (vihr.) harmittelee, että kalustehankintaa ei enää voi perua, mutta kehuu Voutilaisen johtajantaitoja. Yritän kysyä, mistä johtuvat sitkeät huhut siitä, että alaiset mokasivat. Ingervo kiertää kysymyksen. "Voutilainen otti vastuun, se on johtajan tehtävä." Ingervo seisoo Voutilaisen takana. Hän kertoo, että myöntämällä virheensä Voutilainen vältti sanktiot. "Voutilainen on yksi tämän kaupungin parhaista johtajista", Ingervo kehuu. "Hän on siitä harvinainen ihminen, että hän aidosti kuuntelee ihmisiä, alaisiaan ja tätä aikaa."
S O S I A A L I L A U TA K U N N A N
sen, että saan kertoa sulle mitä olen tehnyt", Karhu-Westman sanoo, kun otan häneen uudelleen yhteyttä. "Minun tehtäväni on katsoa taloudellisia päätöksiä kunnallisen ottoharkinnan puolesta, ennen kuin ne menevät seuraavalle tasolle." "Hallintolakimies Anneli Levänen lähetti minulle koko päätösluettelon, siellä oli muitakin päätöksiä. Minä katson ne ennen lautakuntaa, ja tarkistan vastaavien johtajien ja sosiaalijohtajan päätökset." Karhu-Westman toisin sanoen tarkistaa, että kaikki sosiaalilautakunnan eteen menevät päätökset on valmisteltu lainmukaisesti. "Katsoin 24. maaliskuuta sen pykälän, joka oli menossa sosiaalilautakuntaan näistä kalustehankinnoista ja ilmoitin, että se ei ole talousarvion noudattamisohjeiden mukainen." Kalustehankintapäätös ei päätynyt illalla pidettyyn sosiaalilautakunnan kokoukseen, koska KarhuWestman ei sitä hyväksynyt vaan palautti sen uudelleen harkittavaksi sosiaalijohtajalle ja hänen alaisilleen saatteen kera. Karhu-Westman lähetti viestin hankinnan laittomuudesta Paavo Voutilaisen sihteerille Marianne Winterille, sosiaalitoimen hallintolakimiehelle Anneli Leväselle, sekä Voutilaisen lähimmälle alaiselle Jarmo Räihälle, jonka virkanimike sosiaalitoimessa on johtava asiantuntija.
" O L E N N Y T S E LV I T TÄ N Y T K A R H U -Westmanilta, miksi hän ei lähettänyt viestiä suoraan Voutilaiselle. "Voutilainen ja hänen sihteerinsä ovat hyvin selkeästi ilmaisseet tullessaan virkaan, että asioiden pitää kulkea ylöspäin organisaatiota pitkin", Karhu-Westman vastaa. Oliko Voutilainen jo palannut sairaslomaltaan, kun viesti tuli? "Oli joo. Päivä oli 24. maaliskuuta. Se on minun syntymäpäiväni, joten muistan sen." K YSYN K A R H U - W E S T M A N I N viestin sisältö on yksiselitteinen: "Olen käynyt läpi sosiaalijohtajan
(vas.) yllättyy, kun kerron hänelle, että taloushallinto oli varoittanut Voutilaista jo hyvissä ajoin hankinnan laittomuudesta. "Voutilainen ei maininnut lautakunnalle antamassaan selvityksessä talouspäällikön viestistä mitään." Hän ei siitä huolimatta suostu kertomaan, mitä lautakunnassa oli puhuttu: "Me tehtiin sellainen kollektiivinen ratkaisu, tämä kyseinen henkilö ja sosiaalilautakunta, että Paavo itse informoi tilanteesta ja perusteluistaan julkisuuteen." "Ja kyllä Paavo tulee julkisuuteen, ihan varmasti. En voi kuvitella että hän ei sitä tekisi, kyllä se siellä niin selvästi sovittiin." "Olen ollut lautakunnassa vasta neljä kuukautta, en tunne häntä vielä kovin hyvin."
JOU KO K AJA N OJA
Voutilainen kuuntelee aidosti tätä aikaa.
saanut huomautusta tai virkavirhesyytettä. Hän antoi sekä suullisen että kirjallisen selvityksen hankinnasta sosiaalilautakunnalle toukokuussa suljettujen ovien takana. Sosiaalilautakunta antoi Voutilaiselle anteeksi. Syyt siihen jäivät epäselviksi. Lautakunta lupasi Voutilaiselle, että se ei kommentoi selvitystä julkisesti. Voutilaisen annettiin poikkeuksellisesti kerätä kirjallinen selvitys takaisin lautakunnan jäseniltä.
VOUTIL A INEN EI
Voutilaiselle uudelleen 12. toukokuuta. Sosiaalijohtaja on yhtä ystävällinen kuin edelliselläkin kerralla ja ilmoittaa, että on mielellään käytettävissä "tämmöisessä asiassa."
S O I TA N P A A V O
sosiaalilautakunnan jäsenelle ja yritän selvittää, minkälaisen kuvan Voutilainen on kalustehankinnasta antanut. Mihin lautakunnan luottamus Voutilaiseen perustuu? Kaikki kolme antoivat ymmärtää, että Voutilaisen virhettä voi ymmärtää. "Kokkonenhan on julkisesti sanonut, että vaikka tässä on tapahtunut virhe, hän ei halua antaa huomautusta", sosiaalilautakunnan jäsen Sanna Vesikansa (vihr.) kertoo. " Penään Vesikansalta, että missä virhe Voutilaisen mukaan täsmällisesti tapahtui. "Olet varmaan tietoinen, että Voutilainen oli pitkään sairaslomalla, sen olet varmaan kuullut?" Tämä pitää paikkansa. Voutilainen oli kahden kuukauden sairaslomalla ja palasi töihin 16. maaliskuuta. Vesikansa siis vihjaa, että kalusteet olisi hankittu sillä aikaa, kun hän oli pois työpaikalta.
S O I TA N K O L M E L L E
Kuka päätöksen kalustehankinnasta teki? "Minä. Yksiselitteisesti. Se oli tärkeä päätösluettelon päätös, joka ihan normaalin valmistelun kautta tuli minulle ja kirjotin siihen nimeni. Se on silloin mun päätös, ja mun virhe oli yksiselitteisesti siinä, että en perehtyny siihen asiaan riittävästi ja sillon tuli, tota, niin ihan liian kalliit kalusteet hankittua sillä virheellisellä päätöksellä." Paula Kokkonen antoi radiohaastattelussa ymmärtää, että sinä otit vastuun, mutta ne olisivat olleet sun alaiset jotka mokasivat. "Öö, hehe. Mä kuulin sen Paulan haastattelun. Ja tota, öö, siinä ehkä noin kymmenkunta kertaa mainittiin mun nimi ja kerrottiin selkeesti, että mun kanssa käydyn keskustelun perusteella mä oon yksiselitteisesti vastuussa siitä päätöksestä. Miten on mahdollista, että olet vaan kirjoittanut nimesi alle johonkin päätökseen, kun sosiaalitoimen taloushallintopäällikkö on lähettänyt yksiselitteisen viestin, että tässä rikotaan kilpailutussäännöksiä. Miten on mahdollista, että sama päätös ilmestyy uu-
delleen päätöslistalle? "Öö, siis mä en nyt ainakaan tunnista saaneeni tällaista ilmoitusta." Se on tullut maaliskuun loppupuolella. "Kenelle?" Sihteerillesi Marianne Winterille, hallintolakimies Anneli Leväselle, Jarmo Räihälle. Miten sä et ole tiennyt, jos siitä on informoitu noin selkeesti? "Kato nytten, tässä on nyt tämä juttu jota sä et nyt näköjään suostu ottamaan huomioon, et tä mähän otan nyt yksiselitteisesti vastuun siitä päätöksestä, jonka mä olen tehnyt. Se oli virhe, mä en tutustunut riittävästi taustoihin. Mä yritän kaikin keinoin välttää sitä mistä nyt Paula Kokkosta syytetään, että hän moittii valmistelua." "Ja totta kai siinä valmistelussa on ollut erilaisia vaiheita. Jotkut on ollut enemmän oikeessa ja jotkut väärässä, mutta minunhan se vastuu on. Minun olisi pitäny tutustua tämäntyyppiseen informaatioon mistä sä nyt puhut, paremmin." No ketkä siellä on olleet väärässä? "No tätä mä en nimenomaan kommentoi, mä en kerta kaikkiaan lähde haukkumaan ihmisiä julkisesti tilanteessa, jossa mä otan vastuun." Sä annat mun taas ymmärtää, että ne on sun alaiset, jotka ne virheet on tehny... "Ei o!" Tosiasiassa taloushallintoosasto on informoinut täysin pätevästi, että päätös ei kestä päivänvaloa. Miten on mahdollista, että varsinkin kun sulla on sellanen maine, että tutkit tarkasti kaikki pienimmätkin asiat... "Joo, niin se on kyllä ja arvaa miltä tuntuu kun en nyt tehnyt sitä." Niin siis tässä tapauksessa et tehnyt? "Tässä tapauksessa mä en nimenomaan tehny ja arvaa onko harmittavaa." Niin, eli siis sä syytät edelleen alaisiasi? (korottaa ääntä) "En, enkä syytä, vaan itseäni! Oli, oli tota varmasti tarjolla riittävä informaatiota ja olisin voinut perehtyä siihen asiaan paremmin ja huomata tähän asiaan liittyvät monet ongelmat, mutta niinpä en tehnyt." Eli otat moraalisen vastuun, mutta... "Sekä muodollisen että moraalisen." Sä ottaisit muodollisen vastuun jos sanoisit, että taloushallinnosta tullut viesti oli sun edessä, luit sen ja totesit, että enpä välitä kilpailutussäännöistä mitään vaan teen hankinnan joka tapauksessa. Jos sanoisit näin, niin ottaisit muodollisen vastuun. "Mutta kun se olisi valehtelua. Mä en ole nähnyt sitä taloushallinnon viestiä." Joku on tehny sen päätöksen, että kalustepäätös menee takaisin sinne esityslistalle. Kuka se oli? "Mitä sä tarkotat, että takaisin esityslistalle?" Viesti siitä, että päätös rikkoo hankintalakia, on tullut taloushallinnosta sun eteen, sun sihteerille ja muutamille lähimmille alaisille. Sen jälkeen se on ilmestynyt takaisin esityslistalle. Kuka päätöksen teki, että se menee sinne takaisin ja että taloushallinto ohitetaan? Ei se itsestään ole sinne
mennyt. "No tässä asiassa on vaan yksi päättäjä ja se olen minä. Ja mä olen päättänyt siitä silloin kun se mulle on tullut ja siinä ei ole yhtään mitään lisäkommentoitavaa." Minkä takia taloushallintoa ei tässä asiassa kuultu? (hetken hiljaisuus) "En mä tiedä, kyllä mä ihmettelen sitä, että minkähän takia taloushallinto, nyt sä viittaat johonkin sähköpostiviestiin, ei laittanut mulle sitä tiedoksi suoraan." Miksi kalusteet tilattiin juuri Divaanista? Kuka ne tilasi? "No siihenkin on vaan yks vastaus. Tilaajahan on minä joka on kirjottanu sen päätöksen alle." Kuka Divaanin on oikein tuonu kehiin? Oletko sä selannut jossain vaiheessa jotain katalogia, että nämä olisi sellaisia, jotka sopii mulle? (huokaisee) "Nyt taas tulee sellaisia kysymyksiä, että mä en noihin pysty vastaamaan." Et ole siis itse tilannut niitä? "No en todellakaan niin kun konkreettisesti ole tilannut mistään Divaanista. Se on vuosia vanha prosessi tämä suunnittelu. Siinä oli monia vaiheita ja osittain se tossa alkuvuonna akutisoitu, tai kun mä olin sairaslomilla, ja koko tää niin kun kuvio valmistu sillon mutta, öö..." Mutta kuka on päättänyt, että se suunnittelu ja ne kalusteet tilataan sieltä? "No minä olen päättänyt! Yksiselitteisesti." Miksi Divaani? "No se tulee nimenomaan siitä että mä olen allekirjoittanut sen päätösluettelon päätöksen." Mutta senhän sä olet allekirjoittanut vasta maaliskuussa. Mutta ihan alunperin, onko teillä sosiaalitoimistossa jotain yhteyksiä Divaaniin? "No ei todellakaan, mulla ei ole ollut mitään yhteyksii Divaaniin ennen tätä kuviota." Kuka on tuonut Divaanin tähän mukaan? "Pidän tässä nyt sitä linjaa, että vaikka tietäisinkin, niin mä en tuo nyt kenenkään muun nimeä tähän mukaan." Tämä on julkista tietoa. "Tietysti." Sä olet julkisen viraston johtaja, et sä voi salata tollasia asioita. "Ai että mitä asiaa?" Mitä kautta turkulainen yritys on uinut sosiaalitoimistoon, kuka päättää asioista. Sun pitää kertoa, sä olet julkinen virkamies etkä salaseuran johtaja. "Minä, minä. Se on ihan selvää että se on mun vastuulla tämä Divaaninkin tähän tulo." Eli siis sinä olet sen Divaanin valinnut. "Näin voi sanoa." Mistä syistä? Miksi Divaani? "Se nyt oli varmaan ihan täydellinen sattuma. Katalogia katseltiin, että mitkä olisi sopivia huonekaluja, silloin 2007. Mä en todellakaan muista tarkkaan. Ja sitten siinä syntyi se alustava suunnitelma johon sitten palattiin, kun mä olin sairaslomilla ja tää piti saada kuntoon." Siis kun olit sairaslomalla, sun alaiset alkoi kehiä tätä Divaania, että nyt tilataan sulle kalusteet, kun sä olet ollu niin kipeäkin, kö? "Ei, vaan ajateltiin loogisesti, että kun kohde on pitkään pois niin huoneen kalustaminen on silloin loogista koska se ei sitten häiritse työtä." Olet palannut sairaslomilta 16.3. "Kyllä."
voima 5 / 2009
33
Ensimmäisen kerran kalustehankintapäätös on mennyt taloushallintoon 24.3. Eli päätössekoilu ei todellakaan ole tapahtunut silloin kun olet ollut sairaslomalla. "Ei, ei missään tapauksessa. Se päätöksenteko on tapahtunut minun töissäoloaikana, ihan niin kun sä sanot, ja ja, siinä ei ole ketään muuta vastuullista kuin minä, Voutilainen." Eli siis toisin sanoen sinä olet aikoinaan valinnut Divaanin, teillä on ollu joukko katalogeja, joita sä olet selannut ja todennut että tämä on hyvä,... "Joo-o..." Päättänyt, että täältä tilataan kalusteet... "Ei, vaan suunnitellaan heidän kanssaan yhdessä." Niin, eli Divaanista saadaan sisustussuunnittelija... "Nimenomaan." Joka, yllätys yllätys, toteaa, että
suunnitelman mukaisia kalusteita saa ainoastaan Divaanista. (hiljaisuus) Ei käynyt mielessäkään, että on olemassa ihan lainsäädäntö näihin hankintoihin? "No siinä alkuvaiheessahan oli puhtaasti kysymys alustavasta suunnittelusta, koko tämän kuvion hahmottamisesta." "Ja sillon koko homma katkes siihen että tuli virastolta nää valitukset [Voutilaisen pätevyydestä] ja koko tää kalustushomma pysäytettiin." "Ja sitten tuli uusi vaihe, jossa nyt ajallisesti oli sitten tämä onneton sairasloma, ja siinä sitten kiireessä organisaatio palasi niihin alustaviin suunnitelmiin joita ei koskaan oltu kunnolla katsottu." Miksi te kävelette teidän alaistenne yli? "No mä kyllä kiistän, että olisin kävellyt alaisten yli. Tossa tilantees-
sa. Sen mä kyllä kiistän tiukasti." Mä olen saanu toisenlaista tietoo. "Niin. Sä joudut sitte vähä punnitsemaan, että mikä se tilanne sitten on. Toi ei kyllä kuulosta tutulta eikä mun jutulta." Olet kasannut ympärillesi läheisimpien alaisten joukon, ja johdat sosiaalivirastoa niin kuin Diakonissalaitosta. Itseasiassa sä kävelet jatkuvasti virkamiestesi ylitse. Että siellä ei vastuut kulje normaalisti, ei sillä tavalla kuin valtion tai kunnan virastossa pitäisi kulkea. Että tietyllä tavalla koko tämä kalustesotku ei yllätä ketään. Teidän vastuuhierarkia ei enää toimi. Mitäs tähän sanot? "No on raju yleistys kerta kaikkiaan. Nyt tässä on tapahtunu yksiselitteisesti virhe, ja mä en tiedä miten päin tässä pitäisi olla ja vielä rajummin myöntää, että näin se on. Virhe
on tapahtunu, joka on sitten uono prosessi ja huono päätös." Mutta sen takiahan teillä on taloushallinto, että se ilmoittaa jos joku asia on valmisteltu virheellisesti tai on laiton. Että sitä mä en vaan yksinkertaisesti voi ymmärtää, miten sä syytät koko ajan sitä prosessia kun siinä on toimittu juuri oikein. "Prosessi on nimenomaan... Kun mä syytän prosessia, mä syytän itseäni siitä, että mä en ole riittävän hyvin perehtyny siihen informaatioon, joka olis ollu saatavilla ihan mennen tullen, tän huonon päätöksen välttämiseksi." Yritätkö sä nyt päästä irti tästä sotkusta niin, että otat julkisesti vastuun, mutta sitten piilossa suljettujen ovien takana annat ymmärtää, että alaiset on mokannu? "No en todellakaan, tuo tuntuu erittäin loukkaavalta ja hurjalta tom-
mosta kuulla." Onko sun ympärillä hovi? "No ei todellakaan oo hovi! Mutta virastonjohtajalla täytyy ilman muuta olla ihmisiä joiden kanssa tätä työtä tekee." Etkö tunne lainsäädäntöä vai etkö välitä siitä? "No tässä tapauksessa täytyy sanoa, että mä en tuntenu sitä riittävän hyvin. Ja jälleen kerran on kysymys siitä, että mä en perehtyny tähän asiaan riittävän huolella." Niin, mutta sitten jos sulle tulee suora viesti sun omilta alaisilta, ketkä tuntee tän lainsäädännön... "Tuliko mulle suora viesti?" Niin, jos se on tullu sun sihteerille, niin eikö sitä sitten ole sulle delegoitu, että sä et sitten vaan ole ollut tietonen, niinkö? "No mä en oo kerta kaikkiaan tätä viestiä nähny." Sulla ei ollu mitään tietoa siitä,
34 voima 5 /2009
että tämmönen kilpailutussäädös on olemassa? "No totta kai tunnen kilpailutussäädöksen, ja ja, tietysti luotin siihen, että organisaatio yleisesti ottaen valmistelee ilman muuta hyviä ja lainmukaisia päätöksiä." Sun organisaatiosihan on toiminut loistavasti, yritän jäljittää missä se moka on tapahtunut. "No kyllä se minun kohdallani on tapahtunut. Et sä saa muuta vastausta." Eli siis sä et tiedä kerta kaikkiaan kuka on muotoillu uudelleen sen kalustehankintapäätöksen ja laittanu sen takaisin sinne listalle? "No en todellakaan tiedä kuka sen on muotoillu ja pistäny listalle. Se, että se on siellä listalla, se on julkinen asia. Se, että siellä on minun ja juristin nimet, se on julkinen asia. Mun nimi on päätöksen tekijän nimi, minä olen tehnyt virheen, se on sekä muodollinen että moraalinen virhe Joo. "Se harmittaa mua suunnattomasti, ja tota siinä se on nyt suurinpiirtein kaikki." Kun sä puhut sosiaalilautakunnalle tai kun sä puhut Paula Kokkoselle, niin ne ymmärtävät, että olet jalo, moraalinen ihminen, kun sä otat vastuun sun alaisten puolesta. Mulle sä väität tota samaa. Ja uskon, että tässä asiassa sä yksinkertaisesti valehtelet. "Missä minä valehtelen?" Siinä, että sä et ole saanut viestiä taloushallinnosta, että tämä on laiton hanke ja sä olet sen sivuuttanut. "Niin mä sanon sulle, että sitä viestiä ei ole mulle tullut ja mä ihmettelen, että miksi sitä ei ole mulle lähetetty jos semmoinen nyt sitten on." Niin. Aivan. "Niin, että olisko ollut reilua laittaa mulle sitten se tiedoksi ja sillä tavalla niin kuin auttaa, jottei se tee minusta hölmöä idioottia?" Luulen, että sitä tiedoksiantoa nää ihmiset on nimenomaan yrittänyt. "Mun sähköpostin logilistassa näkyy onko se viesti mulle lähetetty." On täysin moraalitonta, että annat sellasta kuvaa. Kokkoselta on tullut signaali, että alaiset on mokannu ja sä nyt otat vaan vastuun, niin eiks se oo... "Ei se, ei se oo näin, jos mä sanon että mä oon ollu huolimaton ja kaikki mahdollisuus olis ollu tehdä myös hyvä päätös jos ois lukenu sen informaation oikein joka oli saatavilla, jos ois paneutunut, pysähtynyt, kattonut koko sen jutun paremmin, niin virhettä ei ois tullu." Joo. Äsken puhuit myös sekavista prosesseista ja... "Niin, itseni osalta." Ei vaan puhuit nimenomaan ton koko kalustehankinnan sekavista prosesseista eli... "No ton mä haluun korjata. Mä nimenomaan puhun sekavuudesta siihen tapaan liittyen, millä mä itse sen homman hoidin." Selvä, teen omat johtopäätökseni tästä. Kiitos haastattelusta. "Joo okei, tarttetsä vielä mitään tukea tai apua?" No en välttämättä just nyt. Yhtä asiaa haluaisin kysyä, että oletko antanut ohjeistuksen sosiaalivirastoon, että tästä asiasta ei saisi julkisuuteen puhua? "En. En todellakaan. Tää on ihan käsittämätöntä, että sä kysyt tällasta." Entä oletko sä antanut ohjeistusta joskus aiemmin, että sosiaalivirastosta pitäisi antaa positiivisia signaaleja, että negatiivisista asioista ei saisi puhua? "En todellakaan." (naurahtaa hermostuneesti) Kiitos sulle. miksi hän ei keskeyttänyt kalustehankintaprosessia. Kyllähän Leväsen juristina on täytynyt tietää, että hankinta on laiton. "Kun sain kalustehankintaa koskevan päätöstekstin, kiinnitin huomiota siihen, että hankintaa ei ollut kilpailutettu", Levänen vastaa sähköpostiviestissään. Sitten hän kertoo jotakin aivan uutta tietoa: "Minulle ilmoitettiin, että tilaus oli jo tehty ja huonekalut olivat jo tulossa. Tästä syystä annoin päätöksen olla päätösluettelossa." Lähetän uuden sähköpostin: Kuka teki tilauksen? Kuka sanoi, että kalusteet oli jo tilattu? Miksi tilaus on tehty ennen lautakunnan kokousta ja päätöstä? Sehän on laitonta. "Asian ilmoitti minulle Jarmo Räihä", Levänen kertoo. Kalustehankinnassa oli rikottu sosiaalilautakunnan ottoharkintaa.
K AUPUNGILLA ON
Virkamiehet ovat vastuussa lautakunnille. Tämä on demokratian kulmakivi.
jyrkät säännöt siitä, että lautakunnalle ei saa laittaa hyväksyttäväksi takakäteispäätöksiä. Kaupunginvaltuutettujen muodostamilla lautakunnilla on otto-oikeus kaikkiin virkamiesten päätöksiin. Päätökset voi valmistella loppuun asti, mutta hankintoja ei saa tehdä, ennen kuin päätökset on hyväksytty lautakunnissa. Sosiaali- ja terveysasioista vastaava apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen on antanut tästä tiukat ohjeistukset heti astuttuaan virkaansa vuonna 2004.
JARMO RÄIHÄ ON
SOSIAALIBRÄNDI
"MINÄHÄN SANOIN JO KERR AN,
ranskalaisia kalusteita ei saanut muualta kuin Divaanista. Jos tuotetta ei ole muualta saatavissa, niin silloin kilpailutus voidaan ohittaa", Jarmo Räihä sanoo. Lause kuulostaa tutulta. Tätä samaa perustetta Voutilainen on käyttänyt myös ulkoistaessaan kalliita konsulttisopimuksia muun muassa entisille alaisilleen Diakonissalaitokselle. Esimerkiksi asunnottomuushankkeeseen on palkattu kaikki keskeiset tekijät viraston ulkopuolelta. Asiantuntijapalvelua ei kilpailutettu, sillä "vastaavaa asiantuntemusta ei ole muualta saatavissa", Voutilainen perustelee päätösluettelossaan. Sosiaalitoimessa taas on ihmetelty, miksi talon omat asiantuntijat eivät kelpaa. Voutilainen puhuu sosiaaliturvasta sosiaalibrändinä. Samaan aikaan kun Voutilainen ulkoistaa asunnottomuusprojektia, hän ajaa alas sosiaalitoimen omia asunnottomuusyksiköitä. Matalan kynnyksen asuntolapaikkoja vähennetään. Asunnottomuusprojektin brändi on "nimi oveen". Kaiken on sovittava samaan muottiin. Seuraus: viime kuukausien aikana asuntoloissa on jouduttu sanomaan 400 kertaa ei yösijaa pyytäville. Sairaaloista kotiutetaan ihmisiä kaduille.
V Ä I T T E LY V O U T I L A I S E N kanssa siitä, oliko hän saanut talouspäällikkö Karhu-Westmanin viestin vai ei, on naurettava. Voutilainen tuntee kilpailutussäännöt ja hankintalain kuin omat taskunsa. Paavo Voutilainen oli esittelijänä, kun sosiaalilautakunta antoi lausunnon uudistetusta kaupungin hankintasäännöstä 4. syyskuuta 2007. Lausunnossa pidetään hyvänä, että hankinnoissa noudatetaan kilpailuttamista 15 000 euron ylittävissä hankinnoissa. Kaikkien virastojen johtajat saivat lisäksi koulutuksen hankintalain ja -säännön velvoitteita kilpailuttamisen suhteen. Voutilainen kieltää 35 minuuttia kestävän haastattelun aikana 11 kertaa, välillä lähes hysteeriseen sävyyn, koskaan nähneensä KarhuWestmanin viestiä tai kuulleensa siitä. Jos Voutilainen sen myöntäisi, olisi selvää, että hän on syyllistynyt tietoiseen virkavirheeseen. Mutta Voutilaisen kieltoon on myös toinen, raskauttava syy. Hankintalain lisäksi Voutilainen käveli tietoisesti sosiaalilautakunnan päätösvallan yli.
ollut valmistelemassa kalustehankintaa Voutilaisen kanssa alusta asti. Räihä kuuluu Voutilaisen hoviin. Hän on sosiaaliviraston johtava asiantuntija, joka on vastuussa muun muassa romanikerjäläisille suunnatusta Rom po drom -projektista. "Hän on täysin riippuvainen Voutilaisen suosiosta", kuulen toisaalta sosiaalitoimesta. Voutilainen on palkannut esikuntaansa henkilöitä ohi normaalin hakumenettelyn. Johtavaksi asiantuntijaksi Voutilaisen johtoryhmään valittu sosionomi Maria Degerman palkattiin ilman julkista hakua ja työnkuvan määrittelyä. Räihää ja Maria Degermania pidetään Voutilaisen hankalimpina käsikassaroina. Kumpikin on nostettu epävarmaan liehittelijän asemaan ohi virkahierarkian. Mutta olkoon Räihän maine mikä tahansa, hän kuulostaa puhelimessa hyvin väsyneeltä. Räihä on puun ja kuoren välissä. Hänen nimensä esiintyy kalustehankinnan yhteydessä joka paikassa. aika kertoa se ihan koko prosessi", Räihä aloittaa, kun soitan hänelle 20. toukokuuta. Hyvä, vihdoinkin. "Kalusteidea syntyi jo vuonna 2007. Divaanin toimitusjohtaja istui sosiaalitoimen palaverissa ja heiltä pyydettiin tarjous. Mutta kun tuli tämä valitus, jossa sanottiin, että sosiaalijohtaja ei ole pätevä tähän tehtäväänsä, niin hanke keskeytettiin. Ajateltiin, että katsotaan sitten myöhemmin." Pyydän Räihää tarkentamaan, ketkä ajattelivat. "Siis minä ja Voutilainen. Sitten tuli korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu keväällä 2008. Syksyllä 2008 kalustehankintaa alettiin suunnitel"OLISI EHK Ä
la uudelleen." Räihä ei tiedä mistä Divaani tuli keskusteluihin. "Paavo Voutilainen sitä hankintaa on hoitanut." Räihän selitys sille, miksi Voutilainen valitsi juuri Divaanin on hyvin yksinkertainen: "Divaani maahantuo niitä ranskalaisia nahkahuonekaluja." Selvä. Räihä viitannee johtajan huoneeseen tilattuihin Le Corbusierin divaaniin ja nojatuoleihin. "Sitten tänä keväänä, olisko ollut helmikuuta, Voutilainen soitti minulle ja ilmoitti, että voisiksä kaivaa sen suunnitelman. Pyydettiin siltä yhtiöltä sitä vanhaa tarjousta, joka oli tehty syksyllä 2007." Varmistan vielä, että Voutilainen itse soitti Räihälle kesken sairaslomaansa ja pyysi tätä aloittamaan hankinnan uudelleenvalmistelut. "Kyllä. Pyysimme Divaani Oy:ltä uutta tarjousta, ja toimitusjohtaja kävikin täällä helmikuussa, 24. helmikuuta tarkalleen. Katsottiin sitten, että mitä kalusteita ja kuinka. Minä ilmoitin palaverissa Divaani Oy:n toimitusjohtajalle, että hankintapäätös tehdään, kun Voutilainen palaa sairaslomalta." "17. maaliskuuta on lähtenyt meidän organisaatiosta sähköposti Divaaniin, jossa todetaan, että tarjous hyväksytään." Voutilainen palasi sairaslomalta 16. maaliskuuta, eli hankinta on tehty heti seuraavana päivänä. Kuka lähetti sähköpostin? "Sähköpostin lähetti Voutilaisen sihteeri." Mutta ei varmasti omavaltaisesti? Kenen nimet olivat alla? "Marianne Winterin nimi, mutta voidaan sanoa, että sähköpostin lähetimme minä ja Voutilainen." "Sitten siinä varmaan tapahtui joku väärinkäsitys, nimittäin sitten se hankintaprosessi käynnistyi. Divaani lähti tilaamaan Ranskasta ja Saksasta niitä huonekaluja." ja sitten kun tuli juristeille talouspäällikön sähköposti, niin olimme jo siinä tilanteessa, että kun kysyimme Divaanista että voiko tilauksen perua, niin he ilmoittivat, että sitä ei voi enää perua." Voutilainen oli siis tietoinen talouspäällikkö Karhu-Westmanin viestistä? "Voutilainen ei saanut sähköpostia, mutta minä informoin Voutilaista, ja kerroin, että tämmönen sähköposti on tullut ja sittenhän me tehtiin uusi hankintapäätös." Voutilainen sanoo, ettei ole koskaan saanut talouspäällikkö KarhuWestmanin viestiä, ettei ole koskaan kuullutkaan siitä. "Kyllä minä olen informoinut häntä. Ehkä hän ei muista, meillä on valtavasti asioita täällä hoidettavana ja miljardin budjetti." "Uudessa hankintapäätöksessä on kaksi keskeistä eroa. Talouspäällikkö Karhu-Westmanin kirjeessä oli kilpailuttamisen lisäksi vaatimus, että päätös pitää avata, että mitä hankitaan. Eli päätöksessä pitää ilmoittaa, että sisustetaan sihteerin huonetta ja aulaa ja niin edespäin." Kumpaakaan ei tehty. Eikä olisi edes voitu tehdä, kun kalusteet olivat jo matkalla. Mitä ihmettä Voutilaisen ja Räihän päässä on liikkunut? Ensin tehdään omavaltaisia hankintoja sosiaalilautakunnan ohi ja sitten sosiaalilautakuntaa huijataan. Hankinta oli pakko saada lautakunnan kokoukseen ja läpi normaalimenettelyn mahdollisimman matalalla profiililla. Siksi Leena Karhu-Westman ja taloushallinnon virkamiehet piti sivuuttaa hankinnan valmistelusta. Kerron Räihälle, että olen näh" S I I TÄ S E K ÄY N N I S T Y I
nyt päätöslistan. Ei siinä ole mitään avattu, eikä mainittu edes summaa. Päinvastoin. Päätös on muotoiltu mahdollisimman harhaanjohtavasti Johdon kalusteet -nimekkeellä. Siitähän voi helposti tulkita, että kyse on koko 11. kerroksen kalusteista. vielä sosiaalilautakunnan jäseneltä Sanna Vesikansalta, joka oli kyseisessä kokouksessa 7. huhtikuuta. Vesikansa kertoo, että kalustehankinta tuli lautakuntaan viraston läpihuutolistassa, jota valtuutetut eivät katso tarkemmin läpi. Ne kun ovat niitä rutiinipäätöksiä, joissa luotetaan virkamiehen rehellisyyteen. "Ne ovat otsikoita asioista, jotka sosiaalijohtaja on päättänyt", Räihä selittää. Se, että viimeinen sana on kaupunkilaisten valitsemilla valtuutetuilla, on demokratian kulmakivi. Räihä yrittää vielä taikoa pykäliä, jolla huijauksen saisi valkaistua. "Alunperin sen piti mennä irtaimen omaisuuden määrärahoista, mutta sitten se päätettiin maksaa sosiaalijohtajan määrärahoista." Räihä tietää itsekin, että on samantekevää kummasta rahasta hankinta on tehty. Kaikki yli 15 000 euron hankinnat pitää kilpailuttaa, ja lautakunnan viimeistä sanaa ei saa ohittaa. Vähintään lautakunnan puheenjohtajaa täytyy informoida.
V A R M I S TA N TÄ M Ä N
Ingervolle ja kysyn, onko hänelle kerrottu hankinnasta. Tiesikö hän, että Voutilainen toi lautakunnan eteen hyväksyttäväksi hankinnan, joka oli jo tehty? "Ei minua ole informoitu siitä, että tilaus oli jo käynnissä, kun asia tuli päätöslistalle. Hämmentävää", Ingero vastaa.
S O I TA N S I R K K U
matalan profiilin taktiikka petti, koska kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen lukee kaupungin asiakirjat suurennuslasin kanssa. "Sen jälkeen kun Yrjö Hakasen kirje tuli julkisuuteen, niin sen jälkeen on keskusteltu lautakunnan kanssa ja lautakunta on kuullut sosiaalijohtajaa", Räihä selittää. Alan sääliä Räihää. Alainen yrittää selittää johtajansa toimet parhain päin. Kun lautakunta hyväksyi Voutilaisen kalusteostokset, sillä ei ollut kaikkea tarvittavaa tietoa käytössään. Varsinkaan se ei tiennyt, että tilaus oli jo tehty: heillä ei enää ollut valtaa päättää mistään. Jarmo Räihä, te olette nolanneet sosiaalilautakunnan ja käyttäneet härskisti hyväksi valtuutettujen luottamusta. "Kömmähdyshän tässä asiassa tapahtui, että hankinta käynnistyi ennen virallista päätöstä." Kaupunginvaltuutetut käyttävät ylintä päätösvaltaa kaupungissa, ja virkamiehet ovat vastuussa lautakunnille. Tämä on demokratian kulmakivi.
VOUTIL A ISEN JA R Ä IHÄN
että kyseessä olisi sosiaalitomen toimintatapa. Sosiaalitoimessa ei tehdä omavaltaisia päätöksiä eikä ohiteta hankintalakeja. "Tähän sopii se vanha fraasi, että rapatessa roiskuu", Räihä sanoo. "Tässä on nyt käynyt niin." Ja lisää: "Ajatellaan kokonaisuutena vielä tätä asiaa. Huonekalut eivät ole mikään kertaostos vaan ne kestää vuosia ja vuosia."
R Ä I H Ä K I I S TÄ Ä ,
18. toukokuuta hallintolakimies Anneli Leväselle.Hänen ja Voutilaisen nimet ovat päätöslistan alla. Kysyn Leväseltä,
L Ä H E TÄ N S Ä H K Ö P O S T I A
Voutilaisen puhelinhaastattelu julkaistaan kokonaisuudessaan Voiman verkkolehdessä Fifissä.
KAHDEN PÄIVÄN LIPPU 70 EUROA
Festari- ja klubiliput nyt ennakkomyynnissä!
Katso myyntipisteet ja ohjelma osoitteesta www.ilosaarirock.fi
I A S A! ST PU S O P IS LI JO A
Mikset kerrankin äänestäisi samaa puoluetta kuin omatuntosi?
109
Anna Mikkola
Europarlamentaarikon avustaja, BA
112
Sirpa Puhakka
Puoluesihteeri, YTM
108
Kiba Lumberg
Kirjailija, kuvataiteilija
116
Jussi Saramo
117
Minna Sirnö
118
Kyösti Suokas
120
Sari Virta
TUL:n kehittämisjohtaja, FM
121
Eero Väätäinen
Erityisopetuksen suunnittelija, rehtori, KM
Vasemmistonuorten puheen- Kansanedustaja, FM johtaja, tietotekniikka-asentaja
Rakennusliiton II puheenjohtaja, varatuomari
grafex
6.6.16.8.2009
Kuraattori
Kiinalaista nykytaidetta
24.4.-16.8.2009
KUOPION TAIDEMUSEO
Kauppakatu 35 www.taidemuseo.kuopio.fi
PURNU
Avoinna joka päivä klo 1118 Tilauksesta ryhmille 23.5. 23.8.2009 MUSTASAARI 63 / 35 100 ORIVESI as. Tiedustelut ja ryhmävaraukset: (03) 335 4323 | 050 331 5820 | 0400 501 065
kuva : si mo sa a ri ko sk i
20.5. 30.8.2009
Vapaa pääsy
Kaupungintalo Pohjoisesplanadi 1113 mape 919 / lasu 1117
www.framework.fi
voima 5 / 2009
37
Tikritin yössä
Kristiina Koivunen osallistui terroristijahtiin Irakissa.
PIDÄTYS. Tarkastajat ovat löytäneet etsintäkuulutetun.
TEKSTI & KUVAT: KRISTIINA KOIVUNEN
H A L U AT K O tulla seuraamaan, kun etsimme terroristeja arabikylistä?" kenraali Sarhad kysyy. Totta kai haluan. Kirkukin poliisilaitos tekee Sarhadin johdolla pari ratsiaa viikossa. Odotan yöllä lähtöä poliisiasemalla. Edellisenä päivänä on ollut hiekkamyrsky, ja huoneet ovat harmaan hiekkapölyn peitossa. "Pelkäätkö sinä hiiriä?" eräs poliisi kysyy minulta. Monet kurdinaiset kuulemma pelkäävät. Minä en, mutta pohdin onko niitä ränsistyneessä rakennuksessa. Poliisit tarkastavat aseitaan ja eräs mies tutkii pölyistä työkalupakkia. Hän selittää tulkin välityksellä, että siinä on atsc-laite. Se tunnistaa, onko lähistöllä pommeja tai dynamiittia. Hän kertoo menevänsä ensimmäisenä sisään ratsian kohteena olevaan taloon. Muut tulevat perässä, kun hän antaa luvan. Lähtö on aamukolmelta. Poliisijeepit ajavat letkassa maaseudulle, Tarkalanin kylän poliisiasemalle. Se sijaitsee paksujen hiekkasäkkivallien keskellä. Ohitamme amerikkalaisten sotilasajoneuvoja, hekin osallistuvat siis operaatioon. "Tämä on kenraali Sarhadin sotaa terroristeja vastaan. Kirkukia ympäröivissä kylissä on terroristeja. He ovat saudeja, syyrialaisia, iranilaisia ja jotkut ovat irakilaisia", tulkki selittää.
Ryhmien johtajat istuva huonokuntoiselta autotallilta näyttävällä poliisiasemalla. Kun pistäydyn rakennuksessa, sähköt katkeavat ja kokous jatkuu taskulamppujen valossa. Piha on täynnä poliisiautoja. Lasken parikymmentä autoa, tulkin mukaan autoja on muualla lisää. Miehiä istuu autoissa ja lavoilla, jotkut torkkuvat, jotkut tutkivat tekstiviestejä tai valokuvia kännyköistä. Juuri kukaan ei tupakoi. Miehet ovat rauhallisia ja rentoja, vaikka edessä on vaarallinen tehtävä.
T E R R O R I S T I T
O V AT tappaneet kahden edellisen päivän aikana viisi ihmistä läheisessä Daquqissa. Kirkukin poliiseja on kuollut paljon terroristien tekemissä iskuissa. Poliisipäällikkö Sarhad Qadir arvioi, että heitä kuolee myös jatkossa. Kirkukin poliisilaitos jatkaa tarkastusten tekemistä siitä huolimatta. Daquq on kaupunki, jossa seurasin kenraali Sarhadin kanssa kakaijuhlaa. Terrori-iskut tehtiin käyntimme jälkeen. Autot lähtevät liikkeelle viideltä. On kaunis kuutamo. Lasken, että olen viidennessätoista autossa. Vain etummaisessa autossa vilkkuu sininen valo katolla. Perässämme näkyy poliisiautojen valoja niin kauas kuin
s ei ole arkastu avikolla T rha. A ollut tu ainen mies ilj istuu h la ankaal kädet k na. sidottu
tiellä on näkyvyyttä. Myöhemmin kuulen, että operaatioon osallistui 350 poliisia ja 45 autoa Kirkukista. Poliisiradio laitetaan päälle vasta tässä vaiheessa. Ensimmäiseksi kenraali Sarhad kuuluttaa, että mukana olevan videokuvaajan on siirryttävä auton sisältä sen lavalle. Pian näen, että erään jeepin lavalla istuvien poliisien joukossa seisoo yksi mies suuren kameran kanssa. Poliisilaitos teettää videon operaatiosta ja toimittaa sen irakilaisille ja kansainvälisille televisioasemille.
OLEMME TIKRITIIN
keskustietokoneeseen. Amerikkalainen pommikoira juoksee kylän ympärillä ja kaksi helikopteria kaartelee sen yläpuolella. Kylän miehet näyttävät tietävän miten toimia, he istuvat maassa rauhallisina odottamassa. Poliisit ovat kohteliaita ja nopeita. Tarkastus ei ole ollut turha. Aavikolla istuu hiljainen mies kädet kankaalla sidottuna. Etsintäkuulutettu. Samaan aikaan poliisit tarkastavat, ettei kukaan mies ole vastoin määräyksiä jäänyt kyliin. Tämä on heille työn vaarallisin vaihe. pääsen turvamiesten kanssa tutustumaan niihin. Naiset ja lapset ovat kotona, kouluissa jatkuu opetus. Kysyn tulkin välityksellä kolmessa talossa, miltä tuntuu kun poliisit tekevät yllätysiskun. "Poliisit voivat tulla koska haluavat. Se on meille normaali asia, sillä perheessämme ei ole terroristeja", vastataan kaikkialla. Iskussa löytyy kuitenkin kuusi etsintäkuulutettua miestä. Heidät viedään Kirkukiin. Operaatioon osallistuu myös 150 yhdysvaltalaista ja 150 irakilaista sotilasta. Amerikkalaissotilaat liikkuvat panssaroiduissa miehistönkuljetusvaunuissa. Heidän kuvaamisensa ei ole suotavaa. Kirkukin poliisit matkustavat pakettiautojen lavalla palestiinalaishuivi suojanaan yön kylmyyttä ja päivän paahdetta vastaan. Kun heistä ottaa kuvia, he hymyilevät. "Ota toinenkin kuva", jotK U N K Y L ÄT O N T U T K I T T U ,
kut sanovat. Kaikki sujuu aikataulun mukaisesti ja hyvin organisoidusti. Kenraali Sarhad arvioi etukäteen, että operaatio päättyisi kello 9.30. Se päättyy viisi minuuttia aikaisemmin. Poliisiautot kokoontuvat viimeisen kylän ulkopuolelle, amerikkalaiset ajoneuvot parkkeeraavat vierekkäin lähistölle ja myös Irakin armeijan joukot liikkuvat ryhmänä.
K I R K U K I N P O L I I S I T L Ä H T E VÄT kotimatkalle, monet ottavat kuvia kännyköillä. Ilmeet ovat iloisia. Kun ajamme huonokuntoista aavikkotietä, poliisit istuvat autojen lavoilla pitäen kiinni kaiteista. Kun tulemme moottoritielle, he lojuvat rentoina autoissaan. Kun tulemme Kirkukin arabikaupunginosaan, he matkustavat seisten kiväärit ojossa. Tässä vaiheessa kamerani akut ovat jo lopussa. Maailma tuntuu olevan voimaton terrorismin edessä. Kenraali Sarhadilla on selkeä ratkaisu: "Hankin tietoja terroristeista ja sitten otan heidät kiinni."
johtavalla tiellä. Tikrit on Saddam Husseinin kotikaupunki, jossa amerikkalaisten miehitystä on vastustettu kaikkein pontevimmin. Tulkki on kuullut, että menemme Tikritin lähellä olevaan kolmeen kylään, joissa ei ole tehty koskaan aikaisemmin terroristitarkastusta. Kun tulemme kylään, näen, kuinka se tapahtuu. Kaikki yli 18-vuotiaat miehet tuodaan kylän viereiselle aukiolle. Heidän henkilöllisyystodistuksensa tarkastetaan. Poliisit vertailevat henkilökortteja listaan etsintäkuulutetuista henkilöistä. Amerikkalaiset ottavat heidän sormenjälkiään. Heidän repuissaan on korkeat antennit, eli tietokoneet ovat reaaliaikaisessa yhteydessä
Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori. Hän työskentelee opettajana Salahadinin yliopistossa Erbilissä, Irakin Kurdistanissa. http://sahmaran.blogspot.com www.kurdistan.fi Lue lisää kenraali Sarhadista seuraavalta aukeamalta.
38 voima 5 /2009 .
GENTLEMAN PESHMERGA Vanhoissa valokuvissa kenraali Sarhad on peshmerga, kurditaistelija.
TEKSTI & KUVAT: KRISTIINA KOIVUNEN
Ihmemies Sarhad
Kirkukin poliisipäällikkö, kenraali Sarhad Qadir, yritettiin tappaa itsemurhaiskulla. Nyt hän elää poliisien ympäröimänä & jahtaa väsymättä terroristeja.
S
ARHAD
QADIR
heti haastatteluun. Keskustelemme Sarhadin kanssa koko matkan Daquqiin, 40 kilometrin päähän Kirkukista. Sarhad Qadir, 42, on rakastetuin Kirkukin johtajista. Hän on ensimmäinen irakilainen poliisi, jolle Yhdysvaltojen armeija on myöntänyt kenraalin arvon. Irakilaisissa tiedotusvälineissä häntä kutsutaan aina kenraali Sarhadiksi. Hän liikkuu aina saattueessa, jossa hänen autonsa edessä ja takana on avolavajeeppi, kummankin lavalla kolme poliisia. Kun tulkki ja minä hyppäämme autoon, kysyn ensimSUOSTUU
mäiseksi, voinko ottaa kuvia. Irakissa poliisien kuvaaminen on yleensä kielletty. "Voit kuvata mitä tahansa", hän vastaa ja ojentaa nipun kurdinkielisiä papereita, joissa on muun muassa tilastoja poliisien kuolleisuudesta Kirkukissa. Ensimmäinen haastattelukysymys jää lähes viimeiseksi. Kenraali Sarhad on erittäin puhelias. Koska ajamme kahden sotilasajoneuvoa muistuttavan poliisijeepin välissä, kysyn pelkääkö hän koskaan. "En pelkää, on tärkeää taistella terroristeja vastaan. Me teemme heitä vastaan kaiken mahdollisen, samoin he tekevät meitä vastaan. Minua vastaan on tehty itsemurhaisku, terroristi kuoli, minä en", kenraali Sarhad vastaa. "Kerran sain myrkytettyä ruokaa,
mutta paranin sairaalassa", hän toteaa lyhyesti. Aiemmin olen kuullut, että hän toipui myrkytyksestä täpärästi, koska hänelle tehtiin nopeasti Iranissa suuri leikkaus. "Kirkuk on terroristien keskus, se on kurdi- ja arabialueiden rajalla ja arabit ovat sunneja", kenraali Sarhad selittää. Hän kertoo menevänsä minne tahansa ottamaan kiinni terroristeja. "Kerään tietoja terroristeista ja sitten yritän saada heidät kiinni", hän tiivistää työnsä. "Kirkukin poliisilaitos tekee yhteistyötä kaikkien kanssa: Irakin
poliisin, Irakin ja Yhdysvaltojen armeijan ja useiden tiedustelupalvelujen kanssa. Yhdysvaltojen armeija ei pysty tekemään terroristitarkastuksia ilman meidän lupaamme", hän jatkaa.
AJA MME KIN KIRKU-
ttaa alusin o on, "H vaim toisen moni ei vai mutta yt sitä." yn hyväks
läpi muuta liikennettä ohittaen. Kenraalin Land Cruiserissa ei ole sireenejä, mutta edellä ajava poliisiauto laittaa sireenit päälle ennen risteyksiä, ja muut autot väistyvät. Bagdadin moottoritiellä kuski ajaa 120 km/h, mikä on irakilaisittain melko hiljainen nopeus. Kukaan ei käytä turvavöitä.
Sarhad Qadir kertoo elämästään: "Olin peshmerga, kurditaistelija, 1980-luvulla. Haavoituin neljä kertaa taistellessani Saddam Husseinin armeijaa vastaan. Kun kurdit saivat autonomian vuonna 1991, menin opiskelemaan Erbilin poliisiakatemiaan. Kun valmistuin sieltä, ensimmäinen työni oli rahakuljetusten turvaaminen." Kenraalin tuttavat kuvaavat häntä termillä "gentleman peshmerga". "Olen naimisissa, minulla on vaimo ja neljä lasta, kaksi tyttöä ja kaksi poikaa", hän kertoo. Hän meni naimisiin ollessaan peshmerga, ja myös vaimo alkoi peshmergaksi. "Halusin ottaa toisen vaimon, mutta vaimoni ei hyväksynyt sitä", hän jatkaa hymyillen ja autossa olevat miehet rämähtävät nauruun. "Ennen kuin amerikkalaiset tuli-
voima 5 / 2009
39
vat tänne Irakiin kuusi vuotta sitten, olin poliisilaitoksen johtaja Erbilissä. Vuonna 2003 siirryin Kirkukin valtiollisen poliisilaitoksen johtajaksi, vastasin sen päivystyksestä kolme kuukautta. Sen jälkeen amerikkalaiset ja Kirkukin kaupunginjohtaja halusivat, että Kirkukin lääniin perustetaan oma poliisilaitos. Olen suunnitellut ja kehittänyt sen", hän kertoo. Sitten hän esittelee poliisilaitoksensa tilastoja: "Meillä työskentelee 3800 poliisia ja meillä on 27 toimistoa eli poliisiasemaa. Kirkukin läänin poliiseista 47 prosenttia on arabeja, 26 prosenttia turkmeeneja ja 26 prosenttia kurdeja", hän kertoo. Poliiseista kahdeksankymmentä on naisia. Hän osoittaa ulos ikkunasta, ohitamme juuri erään hänen toimistonsa eli Daquqin poliisilaitoksen. En ehdi ottaa siitä kuvaa, mutta olen käynyt siellä pari kuukautta aikaisemmin. Irakissa poliisilaitokset sijaitsevat paksujen betonimuurien takana. Myös Daquqin poliisiasemaa ympäröi reilun metrin paksuisista hiekkasäkeistä tehty korkea valli. Poliisiasemille ajetaan betoniporsaista rakennettua labyrinttimaista tietä pitkin. Itsemurhaiskujen vaaran takia asiakkaat saavat asioida poliisiasemilla vain kävellen. Koska minä kävin Daquqin poliisiasemalla sen päällikön ystävän kanssa, pääsimme sinne autolla. Sen pohja tutkittiin suurella peilillä ennen kuin ajoimme poliisilaitoksen pihalle. vaihtaa puheenaihetta. Hän korostaa sananvapauden merkitystä. Viime vuonna Kirkukissa murhattiin kaksi toimittajaa. "Kirkukin poliisilaitos tekee paljon yhteistyötä tiedotusvälineiden myös arabien, kuten Al Iraqia -televisioaseman kanssa. Huolehdimme, että he saavat oikeita tietoja", hän sanoo. "Jos suomalaisia toimittajia haluaa tulla tänne tutustumaan Kirkukiin, niin autamme heitä mielellämme." Myöhemmin eräs kirkukilainen toimittaja kertoo kenraali Sarhadin olevan poikkeuksellinen irakilaisten poliisijohtajien joukossa. Toimittajien on vaikea tehdä yhteistyötä useimpien kanssa. Yhteistyö Suomen kanssa kiinnostaa poliisipäällikköä. "Kirkukin poliisilaitos haluaisi työskennellä Suomen sisäministeriön kanssa. Toivon, että suomalaiset poliisit tulisivat tänne kouluttamaan meidän poliisejamme", Sarhad Qadir sanoo. "Tulisin mielelläni Suomeen kertomaan Kirkukin poliisien työstä ja Kirkukin tilanteesta, mikäli Suomen sisäministeriö tai Suomen poliisi kutsuu minut sinne." "Kirkuk on kuin Irak pienoiskoossa, täällä on kaikki etniset ja uskonnolliset ryhmät. En usko, että mikään ryhmä saa tahtoaan läpi. On suuri vaara, että tilanne vaikeutuu tulevaisuudessa, jos amerikkalaiset lähtevät Irakista." Käännymme Alisaraan menevälle tielle. "Menemme kakai-uskonnon juhlaan. Elämässä täytyy olla muutakin kuin terroristijahtia. Täällä on tapettu monta kakaita, 130 ihmistä, siksi menen heidän juhlaansa, vaikka vaimo ja lapset odottavat kotona", Qadir selittää. Haastattelu tapahtuu torstai-iltapäivällä, ja Irakissa perjantai on pyhäpäivä. Sarhad Qadirilla on viikossa kaksi vapaapäivää, jotka hän viettää perheensä luona. Muulloin hän nukkuu poliisiasemalla. Kakaiden juhla on värikkäässä teltassa autiomaassa sijaitsevassa
SARHAD QADIR
kylässä. Paikalla on muitakin arvohenkilöitä Kirkukista. Heistä jokainen pitää lyhyen puheen, myös Sarhad Qadir. arvioi etukäteen olevansa tilaisuudessa noin viisitoista minuuttia, mutta aika venyy hieman pitemmäksi. Toivon, että tulkki ottaisi minusta kuvan yhdessä kenraali Sarhadin kanssa. Juhlapaikalla se ei onnistu, kenraali kävelee vauhdikkaasti autoon henkivartijoiden ympäröimänä. Pyydän tulkkia kysymään asiaa häneltä autossa. Kun kysymys on käännetty kurdiksi, kenraali sanoo, että otetaan kuva heti. Pysähdymme tien laitaan. Etummainen poliisiauto kääntyy nopeasti ja pysäköi viereemme. Maasturit näyttävät olevan ketteriä autoja. Useita poliiseja juoksee kenraalin ympärille kiväärit kädessä. Ympärillä on autiota hiekkaerämaata, muuta liikennettä ei ole. Tulkki näppää nopeasti pari kuvaa ja hoputtaa minua palaamaan autoon. "Täällä on tosi vaarallista", hän sanoo. Land Cruiser ampaisee liikkeelle heti kun sen ovet ovat kiinni. Kirkuk vapautui Saddamin hallinnosta vuonna 2003 amerikkalaisten joukkojen tullessa sinne. Suurin osa sen asukkaista on kurdeja, mutta kaupunki ei kuulu Kurdistanin autonomiseen alueeseen, jossa kurdeilla on aluehallitus. "Kurdistanin aluehallitus olisi voinut tehdä paljon enemmän Kirkukin hyväksi viime kuuden vuoden aikana", Kenraali Sarhad sanoo. "Bagdadin hallitus ei auta Kirkukin kurdeja. Esimerkiksi kun kurdipoliisi kuolee täällä, hänen leskensä ei saa eläkettä. Työssä kuolleen kirkukilaisen arabipoliisin leski sen sijaan saa. Kurdien aluehallitus voisi vaatia Bagdadia tekemään korjauksia tällaisiin asioihin", hän sanoo. Asia koskettaa hänenkin sukuaan. Myös Sarhad Qadirin veli Ahmad Qadir oli poliisi Kirkukissa. Hän kuoli 35-vuotiaana lokakuussa 2005 terroristeja vastaan tehdyssä operaatiossa. Hänen leskensä ja kaksi lastaan eivät saa eläkettä. "Meillä kurdeilla on se ongelma, että meillä on kaksi tiedustelupalvelua, kummallakin pääpuolueella kdp:llä ja puk:lla on oma. Kaikkia asioita on kaksi. Meidän on vaikea tehdä keskenämme yhteistyötä, siksi emme voi taistella kunnolla vihollista vastaan", Kenraali Sarhad selittää.
SARHAD QADIR
"Jos haluat tietoja vielä joistakin asioista, toimita kysymykset kirjallisina niin etsimme niihin vastaukset", hän toteaa lähtiessään. Tien varteen on pysäköity useita poliisiautoja. Kenraali Sarhad kävelee nopeasti muutaman metrin matkan toiseen autoon, ja useita poliiseja juoksee hänen viereensä. Autot ampaisevat liikkeelle saman tien. Sarhad Qadirin parin päivän kuluttua, kysyn minkä ikäisenä hän alkoi peshmergaksi. "Olin silloin 16-vuotias. Kun kyläläiset näkivät minut suuren aseen kanssa, he suuttuivat äidilleni, että miksi hän antoi minun alkaa peshmergaksi. Heidän mielestään olin silloin vielä lapsi", hän selittää.
K U N TA P A A N
Hän haluaa näyttää itsestään sissiaikoina otettuja kuvia. Hänen työhuoneensa seinät ovat täynnä valokuvia ja kunniakirjoja. Sarhad Qadir kaivaa esille suuren kirjekuoren ja levittää siitä kymmeniä valokuvia sohville ja pöydille. Eräässä kuvassa olen minä ja Sarhad Qadir. Tapasin hänet lyhyesti puoli vuotta aikaisemmin, kun tarvitsin turvamiehiä käydäkseni joukkohaudoilla. En muista valokuvan ottamista, enkä pysty salaamaan hämmästystäni. "Minä olen poliisi", Sarhad Qadir sanoo hymyillen. Kehotan häntä kirjoittamaan oman elämänkertansa. Kenraali vastaa, että se on ollut mielessä. Kerrottavaa on paljon.
KOLMEN KERROKSEN VÄKEÄ. Arabi- ja kurdipoliisit paiskivat töitä amerikkalaissotilaiden rinnalla. Kurdipoliisin kuollessa perheelle ei liikene eläkettä.
KETTERÄ AJOPELI. Turhiin pysähdyksiin ei ole varaa, kun maasturiletka ajaa levottomien kaupunginosien läpi.
palanneet Kirkukiin Kenraali Sarhad osoittaa ulos ikkunasta: "Tämä on arabikaupunginosa, täällä on vaarallista. Siellä missä on arabeja, siellä on vaarallista", hän tiivistää. Otan tuulilasin läpi kuvia edessä olevasta poliisiautosta. Intoni valokuvata hämmästyttää kenraalia. Sitten ohitamme talon, jonka pihalla on morsiusparin koristeltu auto. "Täällä on häät, ota kuva tästä", hän sanoo. Auto pysäytetään ja kenraali avaa vieressään olevan ikkunan. "Onko tämä kurdi- vai arabikaupunginosa?" kysyn. "Kurdikaupunginosa", kuuluu vastaus. Hetken kuluttua auto pysähtyy tien laitaan, sillä kenraali haluaa näyttää minulle marttyyriveljensä Ahmad Qadirin kuvan. Se on korkeassa pylväässä tien laidalla. Kaikkialla Kirkukissa näkyy kuvia totisista kurdimiehistä. He eivät ole laulajia eivätkä poliitikkoja, vain taistelussa kuolleita peshmergoja. Sitten tulkki sanoo kenraalin siirtyvän toiseen autoon.
KUN OLEMME
KIISTANA KIRKUK
Kirkukin ongelmien pelätään kärjistyvän.
I R A K I N O N G E L M AT K U L M I N O I T U -
kiistassa öljykaupunki Kirkukista. Kaupungissa ja sen lähistöllä tapahtuu poliittisia murhia lähes päivittäin tilanteen ollessa rauhoittumaan päin muualla Irakissa. Viime joulukuussa 60 ihmistä kuoli itsemurhaiskussa suositussa kirkukilaisessa ravintolassa, ja hieman sitä ennen yhdeksän ihmistä kuoli ja 40 loukkaantui Kirkukin poliisiakatemiaan tehdyssä iskussa. Kirkukin poliisipäällikkö Sarhad Qadir pelkää tilanteen pahenevan tulevaisuudessa, sillä naapurimaat Syyria, Iran ja Turkki haluavat sitä. Alueelle saapuu jatkuvasti uusia terroristeja Syyrian kautta. Uutisissa terroristiryhmistä mainitaan yleensä vain al-Qaida. Sen lisäksi alueella toimii useita muita
V AT
terroristiryhmiä, kuten Naksibanditit ja Devlet Islamiya (Islamin valtio). Saddamin kauden ongelmien jälkeen arabi- ja kurdipoliitikot ovat amerikkalaisten saavuttua pystyneet tekemään keskenään melko hyvin yhteistyötä. Viime syksystä lähtien Bagdadissa sijaitsevan Irakin hallituksen ja Erbilissä sijaitsevan Kurdistanin aluehallituksen välit ovat kuitenkin kiristyneet. Monet pelkäävät sisällissodan syttymistä arabien ja kurdien välille, mikäli amerikkalaiset joukot lähtevät Irakista presidentti Obaman suunnitelmien mukaisesti vuonna 2011. Erimielisyyksien keskiössä on aina Kirkuk ja sen öljyvarojen hallinta.
40 voima 5 /2009
-files
voima
V O I M A N TA L O U S T O I M I T U S : TEPPO, MATTI & OTTO
NAFTA-influenssan jäljillä
Uudet raikkaat tuulet
syyllisiä on nyt kaivettu maailmalla ainakin puoli vuotta. Ahneet pankkiirit on jo klisee, laiskat valvojat uusi hitti. Valvonnasta viime kädessä päättävät, siis kansan äänestämät poliitikot, pyörittelevät silmiään ja osoittelevat sormella muualle. Wall Street Journalissa ja muissa maailman talouslehdissä on tietysti jo päätetty, että finanssikriisin vika on oikeastaan myös niissä tavallisissa ihmisissä, jotka eivät ymmärtäneet hienostuneita asuntolainojen ehtoja eivätkä kyenneet maksamaan velkaansa. Syyllisten sijaan olisi varmaan paras etsiä niitä ilmiöitä, jotka sitovat ihmiset niin konkreettisesti finanssimarkkinoihin. Eläkevakuutusyhtiöthän sitoivat duunarin oman eläkkeen pörssiyritysten arvonkehitykseen. Eli samalla kun storaensolainen toivoo parempia palkkoja, pitäisi ajatella myös sitä, että yritysten voitotkin olisivat suurempia.
FINANSSIKRIISIN I T S E A S I A S S A palkkojen osuus bruttokansantuotteesta mitattuna on jo 1970-luvulta asti tasaisesti laskenut kaikissa teollisuusmaissa. Ihmisiä kiinnostaa keskimäärin parempi elämä. Ottamalla velkaa ihmiset ovat voineet tavoitella sitä elämää, johon muuten ei ole annettu mahdollisuuksia, koska palkkojen osuus bruttokansantuotteesta on koko ajan laskenut. Kodin omistaminen, auton ostaminen tai elintason parantaminen jo muutamaksi viikoksi saattaa edellyttää pankkilainaa tai pikavippiä. Kuitenkin esimerkiksi valtio tukee monin tavoin omistusasumista vuokraasumisen sijaan. Näin vuokra-asuminen on kallista ja kämppiä vähän. Yhä useampi joutuu harkitsemaan asuntolainan ottamista. Jos duunarit sidotaan eläkkeillä yritysten tuloksiin, on velka tapa sitouttaa ihmiset töihin ehdoilla millä hyvänsä. Velkaa maksavalla ei ole varaa olla kuukausia ilman töitä. O P E T U S M I N I S T E R I Ö suunnittelee opintotuen uudistamista. Sitä valmistelleessa ryhmässä pyörii jo uusi raikas käsite: kannustava laina. Sillä tarkoitetaan käytännössä pakkolainaa, eli opiskelijan oikeus opintotukeen tai asumislisään sidotaan siihen, että opiskelijat nostavat samalla täysimääräisesti opintolainaa. Lainataivas avautuu, ja viimeinenkin velan kapitalistisen ansan välttänyt ihmisryhmä pakotetaan sen "kannustavista" ovista sisään. Eikö velasta voisi välillä irtautua hirttäytymisen sijaan?
sikainfluenssan leviämistä tai leviämättömyyttä on seurattu tarkasti. Pelkona on ollut, että taudista tulisi pandemia, jollaisen syntyminen ja leviäminen ennemmin tai myöhemmin lienee väistämätöntä. Kuitenkin potentiaalisesti pandemiaksi leviävän taudin syntymisen todennäköisyyteen voi vaikuttaa muun muassa kauppapoliittisilla valinnoilla. Myöskään sikainfluenssan synty ei vaikuta pelkältä sattumalta.
NA
V
IIME
KUUK AUSI-
synty on onnistuttu jäljittämään Meksikolaiseen La Glorian kylään. 3 000 ihmisen pikkukylästä löydettiin taudin ensimmäinen kantaja, "potilas nolla". Kylässä oli kaikkiaan satoja tautitapauksia. Kylän lähellä toimii yhdysvaltalaisen suuryrityksen Smithfields Corporationin valtava tuotantolaitos, jota pidetään taudin syntypaikkana. Sikalassa tehdään pekonia vuosittain 800 000 siasta. Smithfields tunnetaan yrityksenä, joka ei juuri piittaa ympäristökysymyksistä. Vuonna 1985 yhtiö tuomittiin Yhdysvalloissa vesilain rikkomisesta 12,6 miljoonan dollarin sakkoihin. Kyseessä oli historian suurin kyseisen lain perusteella annettu sakko. Yhtiö oli johtanut Pagan-jokeen kaikki sikalastaan syntyvät jätteet, pääosin sian ulosteet. Oikeuden päätöksellä yhtiö pakotettiin rakentamaan asianmukainen jätteenkäsittely-yksikkö sikalansa yhteyteen.
SIK AINFLUENSSAN
kin tilanteen. nafta on erittäin "yritysystävällinen" sopimus, jossa investoiminen sopijamaiden välillä tehtiin erittäin helpoksi ja kannattavaksi. Smithfields ryhtyi siirtämään tuotantoaan Meksikoon, jossa paikallinen heikko lainsäädäntö ja vapaakauppasopimuksen takaama hyvä investointien suoja takasivat, ettei vesilaeista tarvinnut välittää. La Glorian jättisikala avattiin jo samana vuonna. La Glorian sikalassa ei ole jätteidenkäsittelyä. Eläimet elävät käytännössä ulosteiden seassa, erittäin ahtaasti ja voimakkaasti antibiooteilla lääkittynä. Resepti tautimutaatioiden syntymiselle on täydellinen. Yhdysvaltalaiset kansalaisjärjestöt ovatkin jo alkaneet kutsua sikainfluenssaa "naftainfluenssaksi". Avaaz-järjes-
tön mukaan kyseessä on tyypillinen esimerkki irti päässeen suuryrityksen vaarallisuudesta.
S M I T H F I E L D S -yrityksen tarkoituksena on kuitenkin ollut parantaa La Glorian sikalan jätteidenkäsittelyä tulevaisuudessa, koska tästä on tulossa taloudellisesti kannattavaa. Päästökaupan myötä sikalan metaanipäästöjen vähentämisestä saa päästökaupan oikeuksia, joita voi kaupata eteenpäin. Meksikossa on paljon suunnitelmia vastaavalle päästöoi-
keuksien hankkimiselle. Määrää lisää se, että nafta-sopimuksen myötä Meksikoon on siirtynyt paljon eläintuotantoa. Smithfieldsin hanketta konsultoineen Ecosecurities-yhtiön mukaan sikainfluenssan paikantaminen yhtiön tilalle tuskin johtaa päästöoikeushankkeen kaatumiseen. Hankkeella on yk:n virallinen hyväksyntä. Rahakkaiden päästöoikeuksien saamisen jälkeenkin tosin jätteidenkäsittely on heikompaa kuin mihin Yhdysvaltain laki pakottaisi.
Teppo Eskelinen
voimaan tullut Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus nafta muutti kuitenVUONNA 1994
Talouskriisin ratkaisut jakavat maailmaa
tuhoaan, mutta maailmanjärjestöjä tämä ei tunnu horjuttavan. Tähän mennessä asemiaan ovat vahvistaneet rikkaiden maiden ja nousevien kehitysmaiden maaryhmä g20 sekä Kansainvälinen valuuttarahasto imf. Samaan aikaan erityisesti kehitysmaat haluaisivat lisää valtaa yk:lle, mutta monet rikkaat maat vastustavat ajatusta. Uhkana on kansainvälisten ristiriitojen syveneminen. Valtasuhteiden uusjaon suuntaviivat luotiin g20-kokouksessa Lontoossa 2. huhtikuuta. Rikkaissa maissa harva esitti kysymystä siitä, millä g20:n oikeuttaa asemansa. Monessa kehitysmaassa ja nousevissa talouksissa kysymyksiä esitetään yhä kovemmin äänenpainoin. "Kriisin aiheutti valkoisten,
KEE
T
ALOUSKRIISI
TE-
Otto Bruun
sinisilmäisten ihmisten irrationaalinen käytös. Ennen kriisiä he vakuuttivat tietävänsä kaiken. Nyt he ovat todistaneet, etteivät tiedä mitään", ilmaisi Brasilian presidentti Lula da Silva tuntojaan The Guardian -lehdessä 1. huhtikuuta 2009. Myös Kiina purki poikkeuksellisella tavalla turhautumistaan syyttämällä kriisin synnyttäneitä rikkaita maita "klovneiksi", joiden jälkiä kiinalaiset joutuvat mielestään siivoamaan. Intia oli Fortunen mukaan Kiinaa maltillisempi. "Voin mennä kotiin tyytyväisenä", totesi pääministeri Mammohan Singh lehdelle 2. huhtikuuta 2009. kesäkuussa käsittelemään talouskriisin ratkaisuja kehitysmaiden näkökulmasta. Moni rikas maa on
YK KOKOONTUU
väheksynyt kokousta vedoten muun muassa yk:n tehottomuuteen. Väitteessä on osa totta, mutta World Development Movement Suspendingin kahden vuoden takaisen raportin mukaan esimerkiksi rikkaiden maiden g8-ryhmän ansioluettelo ei vakuuta. Ilmastonmuutoksen torjunnan kiireellisyyttä on julistettu g8:n julkilausumissa ainakin vuodesta 1998 lähtien. Birminghamin 1998 kokouksessa ilmastonmuutosta luonnehdittiin "suurimpana ympäristöuhkana". Maat lupasivat tuolloin "ryhtyä kansallisiin toimiin päästöjen vähentämiseksi". Vastaavia lupauksia kansallisesta ja kansainvälisestä toiminnasta annettiin myös vuosina 1999, 2000, 2001, 2002 ja tämän jälkeen. Tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi.
g20:stä vastaavia vertailuja ei vielä ole olemassa. Se aktivoitui valtionjohtajatasolla vasta nykyisen kriisin myötä. Tehokkuuden ongelmat koskevat myös imf:ää. Se on vuosia ajanut talouspolitiikkaa, joka on pikemminkin kiihdyttänyt kriisin syntymistä kuin estänyt sitä. Toisen maailmansodan jälkeiseen tilanteeseen perustuvan hallinnon demokratisointi ei ole juuri edennyt. g20 kokoontuu seuraavan kerran syyskuussa pohtimaan ratkaisuja talouskriisiin, g8 käsittelee ilmastoasioita heinäkuussa Italiassa. yk järjestää talouskriisin kehitysvaikutuksia käsittelevän huippukokouksen kesäkuun alussa.
Matti Ylönen
oa oja roja Miksi veroja aa taa kannattaa ? a? maksaa?
Katoa a kaikk ko i työ Kiina an?
Voiko lla kuluttama ik vaikuttaa?
Tuhoa ako kasv ympä u ristön ?
Onko eläkkeesi turvassa? u s Uhkaako globaali talous demokratiaa?
Adel Abidin | SANNA HALME | MINNA HAVUKAINEN | MAIJA HELASVUO | ANNE HIRVONEN | MIINA HUJALA | Armas Hursti | RIINA HÄNNINEN | JAN IJÄS | sampsa IndréN | JONNA JANDUIN | JONNA JOHANSSON | MIKA KARHU | JUKKA KÄRKKÄINEN | harri larjosto | TOMMI LEHTOVIRTA | JARMO MÄKILÄ | TERO NAUHA | KAIJA PAPU & AINO LOUHI | Andrew Paterson | PCP (PAINTING COLLECTIVE PERKELE) | REIJO PURANEN | VESA RANTA | SUOMI POST MORTEM | SATU-MINNA SUORAJÄRVI | JUHA SÄÄSKI | Taide 10 | TODELLISUUDEN TUTKIMUSKESKUS | KALLE TURAKKA PURHONEN | TIMO VAITTINEN | VOIMA-LEHDEN VASTAMAINOSRYHMÄ | SUSANNA VUORIO | HENRY WUORILA-STENBERG | Kuraattori: Teemu Mäki
NÄYTTELYPAIKAT: HYVINKÄÄN TAIDEMUSEO | HÄMEENKATU 3 D | TIto 1118, peSU 1117 PROMENADIGALLERIA | VAIVERONKATU 10 | TIPE, SU 1318, LA 1215 KAUPUNKIALUE | WWW.todellisuudenTAJU.com
Nykytaiteen toistuva kesätapahtuma
12.6.30.8.09 HYVINKÄÄ
PÄÄSYLIPPU
TAIDEKAUPUNKIIN
mänttä-vilppula-kortti
Sisäänpääsy samalla kortilla · Serlachius-museoihin Joenniemen kartano Valkoinen talo www.serlachius.fi · Mäntän kuvataideviikoille www.mantankuvataideviikot.fi · Taidekeskus Honkahoviin www.honkahovi.fi
20
KAKSI VIIKKOA ETUKÄTEEN VARATUN MAJOITUKSEN YHTEYDESSÄ MÄNTTÄ-VILPPULA-KORTISTA 10 % ALENNUS: Mäntän Klubi www.mantanklubi.com Peltolan luomutila wwwpeltolanluomutila.com Hotelli Alexander www.hotellialexander.fi
Kesähotelli- mökki- ja retkeilymajamajoituksesta ks. www.manttavilppulamatkailu.fi puh. (03) 488 6841
Talven linjat 2009 - 2010 Oriveden Opistossa
Sanataide, draama ja elokuva, kul uuri- ja mielipidekirjoi aminen, suomen kieli ja kirjallisuus, tea eri, musiikki, sarjakuva, Avoin Ateljee, Piirustuskoulu ja Oriveden Opiston Kirjoi ajalukio. www.orivedenopisto.fi
KILJAVAN KESÄN HARRASTEKURSSIT NURMIJÄRVELLÄ
3 pv, 29.6.1.7.
Golfkurssi alkeet, Kitaran soiton opettelu, Lasten maalauskurssi (täynnä), Lavatanssien jatkokurssi, Pianonsoiton ja säestyksen perusteet, Pilates intensiivikurssi alkeet sekä Äijäjooga
5 pv, 29.6.3.7.
Afrotanssi ja kehonhuolto, Espanjan alkeet, Joogakurssi, Kuntoloma, Seniorit ja atk, Tenniskurssi, Valo kuvassa kuvaa varjoa ja valoa, Vapauta tunne-energiasi sekä Videokuvaus ja editointi
3 pv, 2.4.7.
Golfin jatkokurssi, Lavatanssien täydennyskurssi ja Pilates intensiivikurssi täydennys Kesämaalarit
6 pv, 29.6.4.7.
Ilmoittaudu Kiljavan opistolle 5.6. mennessä. Ilmoittautumislomake: www.kiljavanopisto.fi. Lähetämme kurssikutsun n. 3 viikkoa ennen kurssin alkua.
Kuvataidekurssit Kaapelitehtaalla ja Suomenlinnassa.
Kuvataidekursseja kaiken ikäisille taiteenharrastajille sekä vasta-alkajille. Ilmottautumiset käynnissä!
W W W. H E L S I N G I N T A I T E I L I J A S E U R A . F I
Aloita yliopistosi Akatemiassa
Psykologia, Kasvatustiede Sosiologia, Valtio-oppi Poliittinen historia Historia, Kirjallisuus Kielet ja kulttuuri Teatteritoiminta Kansainvälisyys Oikeustiede
Helsingin Taiteilijaseuran kuvataidekoulu ja kurssikeskus Tallberginkatu A , Helsinki. Puh. () sähköposti kurssit@helsingintaiteilijaseura.fi
uusi k a ts a s tart a a li e d ia p o t.tv! m w w w.vone
Kauniainen
09 5404 240
A su k amp u k s e lla !
akatemia.org
v voionmaan op sto n op s opisto
Viestintälinjat 17.8.2009 - 4.6.2010 (40 ov)
vauhtia viestintäopintoihin / täydennä ammatillista osaamistasi
Elokuva & tv, Dokumentti, Elokuvanäyttelijät, Valokuvaus, Lehtitoimittajat ja Radio & tv-toimittajat.
Toimittajalinjoilla tiedotusopin perusopinnot ja elokuvanäyttelijöillä opintosuorituksia Teatterikorkeaan/avoin yliopisto.
Opinto-ohjelmassa on musavideoita, lyhytelokuvia, dokumentteja, digi&mv-valokuvia, juttuja lehtiin sekä ohjelmia radioon ja televisioon perusopintojen ja muiden harjoitusten lisäksi. Suurin osa opiskelijoistamme jatkaa yliopistoon tai ammattikorkeakouluun.
Uutuutena elokuvakoulu.
- lue netistä niin tiedät enemmän!
www.voionmaanopisto.com
info@voionmaanopisto.com - puh. 03 314 22 900
44 voima 5 /2009
eläin
Sukulaisissa Uralilla
Uralin kupeessa asuu kansa, joka kaupunkilaistuu mutta ei venäläisty. Udmurttien elämässä tarut & luonto ovat väkevästi läsnä.
O K U T A R R A A olkapäästäni, kun olen poistumassa venäläisravintolasta. Ollaan Izhevskissä, Venäjän federaatiossa Uralin länsipuolella. Iäkkäämpi nainen hymyilee minulle tuttavallisesti. Leveä hymy vapauttaa näkösälle kullalla korjatun hammasrivistön. Sitten, selittelemättä sen kummempia, kultahampainen ja hopeahiuksinen nainen heittäytyy kaulaani. Asusta ja vienosta pesuaineen hajusta päätellen hän on ruokapaikan siivooja. "Upeata tavata sukulaisia", nainen hihkaisee korvaani venäjäksi. Vastaan halaukseen ujosti. Oikeastaan rutistus tuntuu aika kotoisalta. Vähät siitä, etten ole koskaan edes tavannut koko tyyppiä. S U O M A L A I S T E N ja udmurttien sukulaisuus perustuu kieleen. Suomen ja udmurtin keskeinen sanasto ja kielioppi ovat yhteistä alkuperää. Kielisukulaisuus on silti kaukaista: suomalaisena udmurtin kielestä ei ymmärrä juuri mitään. Silti udmurttien vieraalle osoittama välitön lämpö saa vakuuttumaan siitä, että side välillämme on erityinen. Suomalaista kohdellaan udmurttikodeissa ja juhlissa kuin kunniavierasta. Udmurtit elävät Izhevskissä, Udmurtian pääkaupungissa, vähemmistönä venäläisten keskuudessa. Helsingin kokoisen kaupungin ilme on moninainen: kaupunkiin rakennetaan jo toista moskeijaa, sillä tataarejakin on Izhevskissä paljon. Vaikka yhä useampi udmurtti
Inna Perheentupa
Siili
S AT U J E N P I I K I K Ä S puuhailija ja kotipihojen tuhiseva vierailija on hämärässä liikkuva hyönteissyöjä. Sille maistuvat myös madot, sammakot, sisiliskot, linnunpoikaset ja jopa käärmeet. Kasviksista taas esimerkiksi pähkinät, marjat, sienet ja siemenet. Eurooppalainen siili (Erinaceus europaeus) elää suurimmassa osassa läntistä Eurooppaa. Suomessa sitä tavataan ainakin Kainuun korkeudelle asti. Liki muuttumattomana yli 15 miljoonan vuoden ajan säilynyt siili on evoluution mallikappale hyvästä selviytymiskyvystä. Suomessa laji on levinnyt ihmisen mukana niin sanottuna kulttuurilajina, ja se elää nimenomaan ihmisen vaikutuspiirissä. Aikuisen siilin pituus on 2030 senttimetriä ja sen paino vaihtelee 500 gramman ja puolentoista kilon välillä. Pulskimmillaan yksilöt ovat ennen horroksessa viettämäänsä talvea. Siili suojautuu saalistajilta käpertymällä keräksi piikeiksi jäykistyneiden selkäkarvojen suojaan. Siilin luontaisista vihollisista mäyrä selvittää esteen pitkillä kynsillään. Kettu taas pärjää yleensä nopeudellaan. Siilin piikistä tulee ikävä haava, joka helposti tulehtuu. Tämä oli hyvin tiedossa ystävälläni, jonka kanssa kerran illalla kävelin Helsingin Taka-Töölössä. Silloin yksinäinen siiliressukka lähti ylittämään Mannerheimintietä autovirran hetkeksi pysähdyttyä punaisiin valoihin. Vaikka siili kykenee juoksemaan jopa kaksi metriä sekunnissa, ainakaan tämän yksilön kulttuurisopeutuminen ei varoittanut vaarasta ajoissa. Eläinrakas ystäväni juoksi hengestään piittaamatta autojen eteen ja juoksi siili kourissaan lähimpään kukkapuskaan. Käsiin ei jäänyt haavan haavaa. Juuri autot siiliä uhkaavatkin. Ne kärsivät viheralueiden pirstoumisen ohella myös ravintoketjussa kasaantuvista ympäristömyrkyistä ja melusta. Ilmastonmuutos saattaa laajentaa siilin levittäytymistä pohjoisempaan. Samalla säätilojen epävakaistuminen tuottaa lisääntyviä ongelmia kaikille talvisiin horrokseen vaipuville eläimille. Tuula Nyströmin ja Tiina Kinnusen tuoreessa Eurooppalaisen siilin suojelu ja hoito -teoksessa (Sammakko, 2009) kerrotaan tarkemmin siilin elintavoista ja hoitamisesta. Luonnonvaraista eläintä ei saa vangita lemmikiksi. Eläinsuojelulain mukaan avun tarpeessa olevaa luonnonvaraista eläintä on kuitenkin autettava. Silloin on tärkeää tunnistaa ongelma ja löytää oikea auttamisen tapa. Tässä Nyströmin ja Kinnusen siilikirja on oiva manuaali. Minulle ainakin oli uutta, että siilillä on tapana vaahdottaa sylkeään kuin sillä olisi vesikauhu. Se liittyy siilin kitalaessa olevan kemiallisia aineita erittävän Jaakobin elimen toimintaan. Mutta sen kai ovat kuulleet jo kaikki, että siilille ei saa antaa maitoa. Siili on laktoosi-intolerantti ja saa maidosta masun kipeäksi.
asuu kaupungissa, on kaupunkilaisudmurtti jossain määrin paradoksi niin voimakkaasti luonto ja sen kanssa harmoniassa eläminen on aina kuulunut udmurttikulttuuriin. Jo udmurtin kieli paljastaa luonnon keskeisen aseman: esimerkiksi eri lintujen laululle on omat verbinsä. Perinteinen udmurttikulttuuri elää voimallisimmin kylissä, joista nuoriso on kuitenkin pikkuhiljaa siirtynyt kaupunkiin.
O N udmurteille ideaali ja harmonia. Ne ihmiset, jotka eivät konkreettisesti elä maalla, voivat tuntea sen jopa vahvemmin", Juri Vozisov vakuuttaa. Julia Orlova selaa cd-kasaansa samalla kun Vozisov kokoaa vesipiipun osia. Aurinko taittuu izhevskiläiskerrostalon ikkunasta sisään. Ollaan Orlovan ja tämän isän, taiteilija Sergei Orlovin, työhuoneella. Orlova valitsee PJ Harveyn levyn ja heittäytyy sohvalle. "Tapaamme vähintään kerran kuussa täällä, polttelemme vesipiippua ja kuuntelemme hyvää musiikkia." Olisi helppo ajatella Orlova ja Vozisov keneksi tahansa Izhevskin venäläisistä, puhuvathan he keskenään venäjää. Kun epähuomiossa "LUONTO
hSuomalaista ko tidellaan udmurt unkodeissa kuin k niavierasta.
viittaa heihin venäläisinä, "russkii", muuten säyseä Vozisov säpsähtää ja korjaa heti: "Olemme Venäjän asukkaita, muttemme venäläisiä. Me udmurtit olemme enemmän niin kuin te suomalaiset. Rauhallisia ja hitaasti avautuvia." Vozisov ja Orlova määrittelevät itsensä kolmannen polven udmurteiksi. Se tarkoittaa, että he ovat kaupunkilaisia eivätkä puhu udmurttia, mutta ovat korostetun ylpeitä taustastaan. Vozisov on valmistunut yliopistosta pääaineenaan etnologia. Häntä kiinnostavat erityisesti suomensukuisten kansojen sadut. Hän tuntee myös hyvin Kalevalansa. Orlova opettaa yliopiston kuvataiteen laitoksella. Udmurttitausta on helppo aistia hänen maalauksistaan, joissa satujen tarusto, luonto ja eläimet ovat läsnä. "Maaseudulla ei ole minkäänlaisia tulevaisuuden näköaloja", Vozisov sanoo vakavana. keittää opiskelija-asuntolan huoneessa teetä ja tarjoaa vieraalle äidin maalta lähettämiä perunapiirakoita. Hän on viimeisen vuoden opiskelija Udmurtian valtion yliopiston udmurtinkielisen journalismin linjalla. Mihailova vietN ATA L I A M I H A I L O V A
tää viikot kaupungissa ja matkustaa viikonlopuiksi vanhempien luo kotikylään muutaman kymmenen kilometrin päähän Izhevskistä. "Puhuin vanhempien kanssa lapsena venäjää. He halusivat, että oppisin yhden kielen hyvin", Mihailova kertoo. "Sukulaiset sen sijaan halusivat keskustella udmurtiksi. Ujostelin kuitenkin puhua äidinkieltäni. Vasta myöhemmin tajusin, että ujostelemalla en saavuta mitään." Kouluikäisenä Mihailova päätti, että työskentelisi aikuisena udmurtin kielellä ja opetteli kieliopin. "Tarvitaan udmurtinkielistä lasten ohjelmaa, jotta lapset osallistuisivat ja puhuisivat udmurttia. Haluan perustaa järjestön, joka rohkaisee lapsia puhumaan ja kirjoittamaan udmurtin kielellä." Omien kokemustensa perusteella Mihailova tietää, ettei puhuminen saa olla pakollista. Se aiheuttaa helposti vastareaktion. "On tärkeintä, että lapsilla itsellään on halu oppia. Tarvitaan enemmän luontevia tapaamisia, joissa on helppo puhua udmurttia. Ja tietysti tarvitaan rahaa." Mihailova tapaa muita udmurtteja esimerkiksi udmurttidiskoissa, joita järjestetään Izhevskissä parin kuukauden välein. Udmurtin kielen merkitys on kasvanut Mihailovan elämässä yhä suuremmaksi. "Ennen ajattelin venäjäksi. Nyt huomaan kuitenkin puhumisen lisäksi myös miettiväni udmurtiksi."
Inna Perheentupa
Inna Perheentupa
VÄHÄN AHDASTA.
Natalia Mihailova asuu yliopistoasuntolan huoneessa kolmen muun opiskelijatytön kanssa. Viikonloppuisin hän pääsee maalle missä tilaa on
PADAN ÄÄRELLÄ. Nuoret ovat valmistaneet puuroa Varkled Bodjan kylässä koko päivän. Rukouksen jälkeen puuro jaetaan kaikkien kyläläisten kesken.
METSÄ ON PYHÄ
prosenttia on ortodokseja. Arjessa ortodoksisuus ja udmurttien perinteinen luonnonusko ovat kietoutuneet toisiinsa. "Saatan mennä kirkkoon ja rukoilla Inmaria, se auttaa aina", sanoo 21-vuotias udmurtti Natalia Mihailova. Udmurteilla on lähes sata eri jumalaa, joista tärkein on ilman jumala Inmar. Lisäksi udmurtit uskovat henkiin ja enkeleihin. Myös kuolleet ovat läsnä arjessa. Pöytiä katetaan juhlapäivinä kaksi, yksi eläville ja toinen kuolleille. Niillä notkuvat udmurttien perinteiset herkut: räiskäleitä muistuttavat tabanit, perunasta tehdyt perepets-piirakat ja voimakas kumushka-juoma. OrtodoksiU D M U R T E I S TA N O I N 9 0
suus näyttäytyy udmurttikodeissa seinään kiinnitettyinä sievinä ikonialttareina. Perinteinen usko on voimakkainta Etelä-Udmurtiassa ja Tatarstanissa, jossa sijaitsee useita udmurttikyliä. Varkled Bodjassa Tatarastanin puolella kyläläisten kodeissa ole vieläkään ortodoksialttareita. Asukkaat kerääntyvät yhä keväisin pellon reunalle rukoilemaan jumalilta hyvää satoa. Rukouksen suorittaa kylän vanhin mies vyötäröllään esi-isien kutoma rukousvyö. Muut miehet asettuvat hänen taakseen riveihin ja naiset omiin riveihinsä. Nuoriso on keittänyt koko päivän puuroa suurella avotulella. Kun puuro on siunattu, se jaetaan kaikkien kylän 50 kotitalouden kesken.
Tuomas Rantanen
Valitse, miten käyttämäsi vihreä sähkö on tuotettu.
Eko ähkö tuottaa sähköä ain a taan ko k osäh o a hköä ainoas aan ö uusiutuv uusiutuvilla energial hteillä pie oiu uv ne aläh ei ä pienvoimalaitoksissa. Emme myy fossiilisilla alai oks s Emm y f siil lla lla pol aineill t p polttoaineilla, turpeella tai ydinvoin l ta d oimall t ettua h ö malla tuotett sähköä. a
Kaikki Ekosähkön tuo ntolaitokset aikki osä ön tuotan l tok e sä k ovat pienvoimalaitoksia. Valtaosa a pi oimala k ia a t osa Suomess vihreänä sä k Suome sa vih eänä sähkönä myyy tävästä sähköstä tuotetaan suurissa ästä sähköstä tu et st t ö tuot t u ssa vesivoimalaitoksissa. es imalai siss s i
Ekosähkön a upe o odennettaEkosähkön alkup rä on todennetta u n vissa yksittäi ille otan olai oksille vissa yks ttäisille tuotantolaitoksille i a sa saakka. Emme osta erikseen ympäris mme mm osta ikseen m istöa voa, joka liitetään sähköpörssistä öarv a j a iitetään sähkö örssistä ä ö hanki hankittuun sähköön. sähköön.
Ol m Olemme lisän eet uusiutuvaa enerl isänn t uusiut va e giaa käyttäviä hankintalähteitä. a aa ytt ä ttä ank nta e ä Myös uus a selvityksiä mm. tuulivoiuusia e vityksiä m . uli o i ä ma lisäämi s man lisäämiseksi on käynnissä an miseks ä nnissä.
Soita asiakaspalveluumme 0800 92 480 tai vaihda Ekosähköön netissä www.ekosahko.fi
shampoot hiusten hoitoaineet käsipesut vartaloshampoot kodin puhdistusaineet hajusteettomat
KOTIMAINEN JA LUONNONMUKAINEN PESUAINEPERHE
TEE EK osta täyttöpalvelusta!
OTEKO
Ole hyvä luonnontuote oy, 05 215221, 045 1327 086, info@olehyvaluonnontuote.fi, www.olehyvaluonnontuote.fi
Ecover-pesuaineet
Voimaa luonnosta:
7: TOFUISMUS No
way to the su "Tofu is a door
nny side of life"
Ecover-astianpesuaine pesee a tiskisi kirkkaiksi luontoa likaamatta ja käsiäsi hellien. Siksi se on oivallinen valinta vaikkapa mökillekin mukaan. Kaikki Ecover-sarjan pesuaineet ovat kasvi- ja mineraalipohjaisia ja hajoavat luonnossa nopeasti ja täydellisesti. Ruohonjuuresta saat Ecovera pesuaineet myös täyttöpalveluna omaan pulloon. Näin säästät sekä luontoa että rahaa!
Rit: KaSv iSsyÖjän kAve kut ViaNa-veGeHeR ! viHdOin SuoMesSa "Kana"-fileet ismakkarat
Vege-kevätkääryleet Vege-Kebab s-Schnitzel
Real Jumboskasv
Kasvi
HELSINKI: Ekokauppa Ruohonjuuri Salomonkatu 5, 00100 HELSINKI
(Kamppi, Hotelli Presidentin rakennus)
Kasvispurilaispihvit
100% kasv isper äiset
Soija-Bolo
gnese
11: TOFUISMUS No
ta Ruohonjuures Viana-tuotteet an! oushinta kesäkuussa tarj
TAMPERE: Ekokauppa Ruohonjuuri Hatanpään valtatie 4, 33100 TRE p. 03- 214 5688 TURKU: Ekokauppa Ruohonjuuri Linnankatu 9-11, 20100 TURKU p. 02- 478 2660
"To
body and min fu talks to your
d."
inki) (reilu mein ohonjuuri.fi www.ru
voima 5 / 2009
tuttipullon sisältöön juuri kuumennettaessa."
S Y K S Y L L Ä 2 0 0 8 pmmp levytti Pilttilastenruokamerkille ilmaisena hyväntekeväisyytenä mainoskappaleen Aatsipoppaa. Piltin omistaa nykyään maailman suurin ruoka- ja juomayhtiö Nestlé. Sveitsissä pääkonttoriaan pitävän firman liikevaihto on noin 130 miljardia euroa. Ruokajättiä vastaan 1970-luvulta saakka käynnissä ollut boikotti on ehkä maailman tunnetuin yritysboikotti. Alkunsa boikotti sai yhtiön äidinmaidonkorvikkeen aiheutettua välillisesti jopa miljoonien afrikkalaislasten kuoleman. Yritys ei ole parantanut toimintatapojaan. Olette varmaan saaneet paljon palautetta, että ihmiset boikotoivat teitä Nestlé-jutun takia? pv: "Mä toivoin, että sä kysyt tätä. Mä en rehellisesti sanottuna tiennyt, että Piltti on Nestlén ostama. Olen syntynyt vasta 1980-luvulla, ja tiedostin maailman asioista jotakin oikeastaan vasta 1990-luvulla, jolloin suurin Nestlé-kohu oli jo varmaan puitu. Mä ajattelin, että tehdään vaan yksi lastenlaulu, kiva juttu, ja Miran sisko sai vastavalmistuneena graafikkona mukavasti heti työnkin sen kannen suunnitteluun." "Mä tiesin Piltistä etukäteen vain sen, että ne tekee yhteistyötä Man-
47
nerheimin lastensuojeluliiton kanssa. Me ollaan oltu tekemisissä muutaman naisen kanssa Piltiltä, tai pitäisikö nyt sitten sanoa Nestléltä. He ovat tavallisia mukavia naisia ja perheenäitejä, meillä oli pieni yhteistyö joka sai naurettavat mittasuhteet. En pyydä Piltti-yhteistyötä anteeksi, vaan lähetän näille meidän kanssa yhteydessä olleille naisille lämpimät terveiset." ml: "Niin se on kanssa semmonen juttu, että mä tiedän äänenhuollosta, keikkailusta, laulamisesta ja studiotyöskentelystä, mut en mä tiedä paljon noista asioista muuta kuin että siinä on käytetty kotimaisia raakaaineita ja et se firma työllistää paljon täällä ihmisiä." pv: "Sitten tulee, että pmmp boikottiin, ajattelin raivoissani, että vittu laittakaa, mua ei kiinnosta yhtään." ml: "Me ollaan itse tosi hartaita kasvismössöjen tekijöitä, tehdään lasten ruoat itse kun ollaan kotosalla." pv: "Ehkä joku joskus perustaa kotimaisen lastenruokafirman, jota se ei myy ulkomaille siinä vaiheessa kun se on kasvanut tarpeeksi isoksi. Mutta tää on nykyään valitettavasti pelin henki." Jukka Vuorio
PMMP: Veden varaan. Sony BMG 2009.
LEVYMYYNTI KASVUSSA
Markkinat toimivat & kilpailu vapaa-ajasta kovenee.
myynti jatkaa tasaista kasvuaan. Vaikka musiikkilevyjen myynti on laskenut viime vuosina, vuosia jatkuneen kasvun jälkeen, dvd-elokuvien markkinat ovat kasvaneet vuosikymmenessä lähes kolminkertaisiksi. Elokuvatallenteiden myynti kasvoi vuosina 19972007 Suomessa 62 miljoonasta 150 miljoonaan euroon. Musiikkilevyjen myynti pysyi kappalemääräisesti varsin vakaana Suomen markkinoilla 1980-luvulta aina vuoteen 2006 saakka. Vuotuinen myynti oli noin 1011 miljoonaa äänitettä, mikä vastaa noin 100 miljoonan euron vuosimyyntiä. Katteista on vähitellen tingitty, ja äänitteen keskimääräinen myyntihinta laski 2000-luvulla. Viime vuosina kappalemääräinenkin myynti on lähtenyt laskuun. Piratismia syytetään. Levyjä on kopioitu vuosikymmenien ajan, ainoastaan käytetty tekniikka on muuttunut. "Kilpailuasetelma ei ole tällä hetkellä kauhean terve ja reilu. 90-minuuttisen C-kasetin kopioimiseen meni aikanaan se 90 minuuttia. Sitä ei pystynyt kloonaamaan kaikille luokkakavereille hetkessä", kertoo ÄKT:n Tommi Kyyrä. Vaikka koko luokka ei missään olosuhteissa levyä olisi ostanut, Kyyrän mielestä puolet olisi voinut ostaa.
CD- JA DVD-LEV YJEN T I L A S T O K E S K U K S E N M U K A A N kuluttajien kulttuuriin ja vapaa-aikaan käyttämien rahojen osuus käytettävissä olevista rahoista on pysynyt vuosikymmenet samana. Rahoista on nykyään kuitenkin kilpailemassa useampi taho kuin 20 vuotta sitten. Konserttien määrä on kasvanut, myös Suomessa. Samoin hinnat. Vuonna 1997 Michael Jacksonin konserttia pääsi seuraamaan Olympiastadionille muutamalla sadalla markalla. Tämänkesäisen Madonna-konsertin lippujen hinnat lähtevät 100 eurosta. Kuluttajien viihde- ja kulttuurirahoja tavoittelee myös esimerkiksi peli- ja elokuvateollisuus. Finnkinon
kävijämäärä kasvoi vuoden 2009 tamm mihuhtikuussa 15 prosenttia.
" K A I K K I V A P A A - A J A N toiminta on pois muilta samoilla markkinoilla toimivilta", elokuvajakelija Sandrew Metronomen markkinointipäällikkö Peter Toiviainen toteaa. "Jos pelaa tietokoneella tai konsolilla, ei katso elokuvaa. Jääkiekon MM-finaalin aikana elokuvateatterissa on hiljaista." "Tekniset vallankumoukset ovat aina haastavia. Sama tilanne oli elokuvamarkkinoilla, kun vhs tuli markkinoille." Uhkakuvat väistyivät viimeistään, kun vhs-tallenteista saadut tulot ylittivät elokuvateatterien tuotot. Suomen peliohjelmisto- ja multimediayhdistys Figman toimitusjohtaja Riku Olkkonen myöntää tietokone- ja konsolipelien työntyneen musiikin ja elokuvien kanssa samoille markkinoille: "Arvioimme kotimaiset kokonaismarkkinat 107 miljoonan suuruisiksi. Tämäkin on varsin konservatiivinen arvio." Kuluttajien musiikkiin käyttämät rahat ovat myös menneet alati kalliimpiin soittimiin, kuten Applen iPodiin.
Jari Tamminen Murrosfoorumin Pirate Bay, piratismi ja tekijänoikeudet -keskustelu lauantaina 13.6. klo. 1618. Paikalla muusikoita sekä Piraattipuolueen edustaja. Tilaisuus on maksuton. Sosiaalikeskus Satama, Kyläsaarenkatu 11, Helsinki.
ändringar möjliga / muutokset mahdollisia
viihteeseen ja kulttuuriin käyttämästä rahasta kovenee koko ajan. Vaikka musiikin laiton lataaminen loppuisi, ei musiikkiäänitteiden myynti välttämättä nousisi entiselle tasolleen. Taloudellisen järjestelmämme, yhteiskuntamme ja kilpailutilanteen luonne on sellainen, että toisen voitto on toisen tappio.
K I L P A I L U K U L U T TA J I E N
Paprika Korps (PL) Puppa J ja Punky Reggae Band, Faso Kan (BF/FIN) Dobranotch (RUS), Rinneradio, Wimme, Kaikukasti, Aurora Borealis (RUS) Transkaakko, Kuukumina, Underwater Sleeping Society...
biljetter/liput 5 120 e (Lippupalvelu, Tiketti)
biljetter:www.faces.fi | office@faces.fi 5-120 (Lippupalvelu, Tiketti)
50 voima 5 / 2009
Poikakerho koossa taas
kutsuu jälleen leffafriikkejä ja muita hyttysiä pelkäämättömiä, hymyileviä ihmisiä suviyöhön. Juhlien ohjelmiston taiteellinen toimikunta, Peter von Bagh, Kaurismäki-brothers ja Timo Malmi, on kasannut taas kerran erinomaisen ohjelmiston. Mutta ilmeisesti naiset ovat kehnoja ohjaajia tai sitten herrakerho haluaa nähdä leffa-alan naiset vain kameran toisella puolella, palvottuina katseen kohteina.
S
ODANK YL Ä
Uuden elokuvan helmet -sarjaan on koottu elokuvia 17 ohjaajalta. Kaksi ohjaajista on naisia. Juhlien kahdeksasta ulkomaisesta ja kotimaisesta päävieraasta kaksi on naisia.
SODANK YL ÄN
Kategoriassa "muut ulkomaiset vieraat" paistattelee kaksi miesohjaajaa, Kazakstanista ja Saksasta. Niinikään juhlien mestariluokkia vetämään on valittu kaksi miestä, Sveitsistä ja Italiasta. Juhlien spesiaalina nähdään Rauni Mollbergin Mukka-sovitus Maa on syntinen laulu. Vieraiden suhteen voi ajatella suopeasti, että kaksi kahdeksasta on ihan mittakaavassa. Elokuva-ala on miehistä hommaa, suurten budjettien taidetta, jossa miesverkostot jyräävät. Keitä nämä naispuoliset päävieraat sitten ovat? Miksi heidät on kutsuttu? Ohjaaja Samira Makhmalbafia ihmetellään ehkä aavistuksen setämäiseen sävyyn Sodankylän nettisivujen tiedotteessa: "Hätkähdyttäviä
saavutuksia nuorelta naiselta Iranin kaltaisessa islamilaisessa maassa, etenkin näin aroista aiheista (kaksostyttöjen tragedia isänsä vankina; eloonjäämistaistelu kurdivuoristossa)." Kotimaisten vieraiden ainoa nainen, dokumentaristi Anastasia Lapsui, on kutsuttu yhdessä työparinsa Markku Lehmuskallion kanssa. Uuden elokuvan helmet -sarjan viisitoista miesohjaajaa ja heidän elokuvansa saavat tiedotteessa vuolassanaiset luonnehdinnat. Tarjolla on kapitalismin älykästä kritiikkiä, yhteiskunnallista kannanottoa, mestarillisuutta, testamenttia ja filosofis-ekologista lempeyttä. Hienoa, että sarjaan on valittu
SODANK YL ÄN
edes kaksi naisohjaajaa. Mutta onko heidät otettu mukaan eräänlaisena isällisenä eleenä? Katsoiko kukaan heidän elokuviaan etukäteen? Kelly Reichardtin Wendy and Lucy -jenkki-indie-leffasta mainitaan lyhyesti, että se on vuoden kehutuimpia elokuvia, "kertomus nuoresta naisesta vaarassa menettää kaikkensa". Selvä. Moskovan filmijuhlien voittajan Vera Strorozhevan elokuvasta Travelling With Pets sanotaan vain, että se on "naiskomedia". Jahas. Uuden elokuvan helmien kolmas nimeltä mainittu nainen on "Buñuelin bordelliklassikkoa kaunistava Catherine Deneuve". Eläköön. käsikirjoittajalle ja ohjaajalle, joka on vielä uransa alussa. Mikä on naiskomedia, elokuvantekijä Marjo Viitala? Luurin päässä on hiljaista. "En tiedä." Onko tässä mitään syytä kehittää pms-oireita? Kai miehet saavat omille festareilleen pyytää ketä haluavat ja valita sinne lempielokuvansa? "Totta kai henkilökohtaiset mieltymykset vaikuttavat. Ja naisia on ohjaajina vähemmän, koska se on johtajan paikka. Mutta loistavia tekijöitä on paljon, eri asia sitten on, halutaanko heitä nostaa." Elokuvasäätiön johtaja Irina Krohn on alkanut antaa naisohjaajille aiempaa enemmän tuotantotukea. Elokuvien laadullista tasoa on arvosteltu. Tuntuu, että miesohjaajien huonot elokuvat ovat vain huonoja elokuvia, naisohjaajien huonot elokuvat ovat naisten ohjaamia huonoja elokuvia. Naisten ohjaamat elokuvat esitetään naiselokuvien festivaaleilla, miesten ohjaamat elokuvat elokuvafestivaaleilla. Huomio ja arvostus pakkautuvat jälkimmäisiin. Ja raha seuraa perässä.
S O I TA N T U T U L L E
"Festivaaleilla ohjaajat saavat näkyvyyttä, tavoittavat erikoisyleisöjä ja luovat kontakteja muihin tekijöihin ja rahoittajiin", Viitala myöntää. tekisi hyvää se, että teoksen vastaanottoa ei määrittele tekijän sukupuolielin, vaan teoksen puhuttelevuus. Ettei olisi naisaiheita ja aiheita, eikä naistekijöitä ja tekijöitä. Ettei naisten tarvitsisi olla niin hengästyneitä, kun he pääsevät ohjaamaan. Että ei tarvitsisi arvailla Sodankylän yöttömässä yössä, onko se tuulen tuoma kaihoisa vaikerrus Arja Havakan laulua vai feministien ulinaa. Susanna Kuparinen
TA I T E E L L E
Sodankylän 24. elokuvajuhlat 10.14.6. www.msfilmfestival.fi
VOIMAN KESÄKILPAILU
V E R A S T R O R O Z H E V A N elokuva Travelling With Pets esitetään Sodankylän elokuvajuhlilla. Kyseessä on esittelytekstin mukaan "naiskomedia". Onko kyseessä a) naisten tekemä komedia, b) komedia, joka on tehty vain naisille vai c) komedia naisista? Minkälaisia muita teemoja ja aiheita Strorozhevan elokuva käsittelee? Vastaukset Voimaan 20.6. mennessä. Vastaajien kesken arvotaan Voiman ilmainen vuosikerta.
EXIT ONLY. Syvän joen (1971) ohjaaja John Boorman on yksi Sodankylä ulkomaisista päävieraista.
voima@voima.fi, tai Voima-lehti, Hämeentie 48, 00500 Helsinki.
valkokangas
Animaatio on toteutettu 3D-tekniikalla. Elokuvateatterissa istutaan siis lievästi dorkat pokat päässä, mutta eihän sillä väliä pimeässä teatterissa. Kolmiulotteisuus tuo mukavan lisän visuaaliseen kerrontaan, mutta siitä ei kuitenkaan ole maltettu ottaa kaikkea irti. 3D-tekniikka ei ole vielä tätä päivää dvd-markkinoilla, eikä elokuva voi nojata siihen liikaa jotta se on muutettavissa 2D-versioksi. Muutoin myyntiluvut voisivat kärsiä. Harmillisesti toteutus jää näin hieman puolitiehen.(JT) Henry Selick: Coraline ja toinen todellisuus. Ensi-ilta 5.6. sydäntä? -kysymyksen äärellä kyllä ollaan, mutta ei siitä oikein osata ottaa kaikkea irti. Sama asiaa on pohdittu huomattavasti paremmin viime vuosina esimerkiksi Galactica-televisiosarjassa. Kysymys sodan säännöistä kulminoituu Terminator Pelastuksessa ajankohtaisesti sotilasjohtajien välinpitämättömyyteen sivullisten siviiliuhrien kohtaloista. Välinpitämättömät sotilaat rinnastuvat Skynetin terminaattoreihin. Kun Skynet jo asetelmallisesti edustaa kontrollista riistäytynyttä sotilaallis-teollista kompleksia, ei elokuvasarjan visiota armeijasta voi pitää hirvittävän mairittelevana. Surkeat käsikirjoittajat ja ohjaaja kuitenkin onnistuvat mokaamaan lähes kaiken tässä elokuvassa. Ainoa valonpilkahdus elokuvassa oli Arskan pikainen paluu terminaattorin rooliin, tosin meikin ja tietokonetehosteiden avustuksella. Se ladonovi oikeasti toi elämän elokuviin.(JT) McG: Terminator - Pelastus. Ensi-ilta 3.6.
jari tamminen & Tuomas Rantanen
Kaikkien oikeus satuihin
Amerikkalaistunut brittikirjailija Neil Gaiman on erikoistunut aikuisten satuihin ja unimaailma on ollut hänelle erityisen rakas elementti. Maailmanmaineeseen kirjailija nousi Sandman-sarjakuvillaan, joissa kuvataan nukkumatin seikkailuja valve- ja unimaailmoissa. Ja se heppu on melko kaukana Pikku kakkosen derkkuanimaatioista. Yhdistämällä tarinoissaan tutut sadut kauhukirjallisuudesta ja -elokuvista tuttuihin elementteihin Gaiman on onnistunut luomaan omintakeisen satutuotannon, johon täysi-ikäisetkin ovat voineet syventyä ihan julkisesti ja avoimesti. Osa näistä saduista on vaihtelevasti sopinut hieman nuoremmillekin katsojille. Gaimanin kirjaan perustuva Coralinenukkeanimaatio sukeltaa tutun tuntuisesti unimaailmaan, jossa kaikki ei sitten menekään ihan hirveän hyvin. Elokuvan seitsemän vuoden ikäraja hieman ihmetytti siinä kohdassa, kun Coraline-tytön silmiä oltiin vaihtamassa napeiksi, mutta mitäpä minä Elokuvatarkastamoa neuvomaan.
Hukatut mahdollisuudet
Terminator-elokuvasarja perustuu oikeastaan kahden kysymyksen varaan. Voiko koneilla olla tunteita ja onko sotilailla sekä sotilas-teollisella kompleksilla moraalia. Ensimmäistä kysymystä sivuttiin elokuvassa T2 varsin notkeasti ja kekseliäästi, sen jälkeen ei niinkään. T3 oli tuhota koko franchisen ja uusinkin osa antaa korkeintaan tekohengitystä. Onko peltimiehellä
Naisen arvoitus
Lars voi Trierillä on naisvihaajan maine, sillä hänen elokuvissaan rääkätään paljon naisia. Breaking the Waves -elokuvassa (1996) taivaskin heltyy ihmeeseen, kun keskushenkilönä vaikuttava omalaatuinen, mutta ehdottoman hyvään pyrkivä nainen tekee itsestään seksuaalisen uhrin uskoessaan voivansa siten pelastaa rakastamansa miehen. Dancer in the Darkissa (2000) vähintään
yhtä viaton naishahmo ensin sokeutuu ja joutuu petollisen ystävämiehen huijaamaksi. Lopulta väkivaltainen yhteiskunta teloittaa hänet muiden tekemien syntien takia. Tässä tarinassa siis Neitsyt Maria muuntuu Jeesukseksi. Brechtiläisellä otteella tehdyssä Dogvillessä (2003) ahdingossa oleva muita auliisti huomioiva nainen joutuu vieraassa ympäristössä kaikkien niin raskaasti tuuppimaksi, että lopussa hyväntahtoisinkin katsoja on valmis hyväksymään hänen muodonmuutoksensa armottomaksi kostajaksi. Von Trierin elokuvien huonosti kohdellut naiset eivät ole vain uhreja, ja silloinkin kun ovat, on moraalisen syytöksen kohde aina ympäristö, eivät vähiten miehet. Naisvihan sijaan von Trieriä voisi ehkä ennemminkin syyttää siitä, että asettamalla naisen moraalisesti miestä ylempään asemaan hän syyllistyy toisenlaiseen esineellistämiseen. Madonnasta on vain lyhyt matka seksiorjaan ja toisin päin. Tosin ehkä juuri sitä von Trier yrittääkin meille osoittaa. Tuoreessa Antichristissa naisen piina viedään vielä astetta aikaisempaa pidemmälle. Elokuva lähtee etenkin naisen seksuaalisuuteen kulttuurisesti liitetystä syyllisyydestä. Miehen ja naisen yhteisen surutrauman kautta von Trier asettaa vastakkain miehisen järkifetisismin ja naisen tunteiden kaaokseen paikallistuvan pelottavan luonnon. Jos elokuvan provokatiivisen ilmaisun kestää ja malttaa pohtia elokuvan tarkoi-
tusta tarkemmin, voi yrittää tulkita, että se kertoo meille kauhutarinaa siitä, mitä tapahtuu kun miehinen rationaliteetti yrittää isällisesti alistaa syvän traumaattisten tunteiden virtaa. Kuinka juuri tämä miehinen rationaliteetti otteensa menetettyään lopulta ajautuu sisäiseen ristiriitaan ja päätyy kuin päätyykin polttamaan noitansa roviolla.
Antichristissa von Trierin varioima madonna/huora -hahmo muuttuu jo saatanaksi. Tosin viinilasien ääressä voi hyvin kiistellä siitä onko paljastuva antikristus sittenkin miehen vai naisen, elokuvan ohjaajan vai koko kulttuurin piinaaja. Antichristin ongelma ei minusta ole sen sanoma, vaan se, että se ei ole kovin hyvä elokuva. Leffa on ilmaisultaan enimmäkseen ikävystyttävä. Kun elokuvassa on dramaturgista materiaalia oikeastaan vain lyhytelokuvaan, taidokasta näyttelijätyötäkin joudutaan ikävästi polttamaan puhki. Väkivaltansa puolesta elokuva on yksiselitteisen vastenmielinen. (TR) Lars von Trier: Antichrist. Ensi-ilta 5.6.
voima 5 / 2009
51
Demokratisoituva elokuvatuotanto
Hollywoodin budjetit paisuvat vuosi vuodelta, on elokuvien tekeminen paradoksaalisesti demokratisoitumassa. Yhä useammilla on varaa digitaaliseen kuvausvälineistöön, joka riittää kelpo kuvanlaadun tuottamiseen, ja ripeät nettiyhteydet mahdollistavat jo melko laadukkaan kuvan välittämisen kotikatsomoihin. Lisäksi erikoistehosteet, jotka joitain vuosia sitten maksoivat mansikoita, syntyvät jo kotikonstein ja -konein. Toki elokuvan valmistumiseen tarvitaan tekniikan lisäksi muutakin. Tarvitaan sitoutuneita ja innostuneita faneja, jotka ovat valmiita lahjoittamaan aikansa ja taitonsa produktiolle ilmaiseksi. Tuorein elokuvallinen esimerkki fanien määrätietoisuudesta on Taru sormusten herrasta -pastissi The Hunt For Gollum. Chris Bouchardin ohjaama, alle 5 000 dollaria maksanut ja ilmaiseksi netissä jaettava 40-minuuttinen lyhäri kuvaa pätkän Sormusten herran tarusta. Valitsemalla pienen, kirjan liitteistä löytyvän ja elokuvista pois jätetyn yksityiskohdan tekijät onnistuvat uittamaan teoksensa osaksi laajempaa jatkumoa. Ajoittain onnahtelevan dialogin ja töksähtelevän tarinan antaa auliisti anteeksi kokonaisuuden toimiessa kuin suursormus konsanaan. Produktion mahdollistanut vapaaehtoisten virta ei ole katkennut elokuvan kuvausten päätyttyä. Fil-
S
AMALLA KUN
miryhmä on saanut käännösapua ympäri maailmaa, minkä ansiosta elokuvasta on tarjolla esimerkiksi suomenkielisillä teksteillä varustettu versio. kaltaiset faniprojektit ovat juridisesti mahdollisia vain ja ainoastaan sen johdosta, että kukaan ei nettoa niistä rahaa. Mikäli tätä Peter Jackson -kloonia yritettäisiin myydä edelleen, hyökkäisivät j.r.r. Tolkienin perilliset ja New Line Cinema porukan kimppuun oikeuksiensa perässä. Kukaan ei kuitenkaan voi kieltää ihmisiä tekemästä kotivideoita omaksi ilokseen, vaikka nykytekniikalla kotivideot alkavatkin lähestyä ammattituotantojen tasoa ja levitys on tehokasta netin välityksellä. Ensimmäisen viikon aikana thfg katsottiin yli miljoona kertaa.
KLONKUN METSÄST YKSEN
JENS JONSSONIN ELOKUVA S O ONSSO O
"Pingis iskingi gi voi olla hy vin hyv hämme tävä mmentä kok oke kemus. s Myö My nteis y isessä mielessä." mie s
NYT/HS
"...muistuttaa visuaal av aaliselta ilmeeltään Ro elt Roy Anderssonin mestarilli a mustia komedi me llisi k dioita"
ILT LTASANOMAT O
TÄHTIHETKI / YLE
tekijöillä sitten mitään muita kuin pyyteettömiä tavoitteita? Toki, thfg:n tekijät keräävät menestyksensä avulla rahoitusta seuraavaa elokuvaansa varten. Kotimainen Star Wreck poiki jo tekijöilleen rahoituksen äärimmäisen kiinnostavaan Iron Sky -elokuvaan. Mutta siinä ei kyllä ole mitään kritisoitavaa, omaehtoisten elokuvien tulvaa kelpaa odotella. Jari Tamminen
ONKO NÄ IDEN ELOKU V IEN
"Elokuva onnistuu l a u olla yhtä aikaa l ä koskettava ja s v hillit itön"
"Elokuvan sydän E n ä on paikallaan np a ja san ma anom veljeydestä de e kosketta tav ava"
ILTALEHTI ALE
VIIHDEIMPERIUMI H PE
Ensi-ilta Helsingissä 22.5.2009 www.ki .kinoscreen.com
11
Sido minut! Ota minut! 9.6. & 12.6.
The Hunt For Gollum ilmaiseksi osoitteessa www.thehuntforgollum.com
VOIMAN TV-LIITE
3.6 YLE TV2: Dokumenttiprojekti: Paratiisi (Suomi, 2007) Keskellä EU-vaalien kärjistelyä pakolaisuudesta, siirtolaisuudesta ja laittomasta maahanmuuttajuudesta Elina Hirvosen dokumenttielokuva paljastaa omaan kotitalousarkeemme kuuluvien espanjalaisten tomaattien esimerkin kautta koko eurooppalaisen ulkomaalaisdebatin pohjimmaisen kaksinaismoraalin: kuinka itse asiassa Euroopan talousrakenne oleellisesti nojaa Europan ulkopuolelta tulevaan halpaan työvoimaan ja tavallisiin ihmisiin kohdistuvaan sydämettömään riistoon. 9.6. FST: Eemeli ja possuressu (Ruotsi, 1973) Astrid Lindgrenin loppumaton luottamus lasten luovuuteen ja oikeamielisyyteen saa yhden klassisen kirkastuksensa Olle Hellbomin ohjaamassa elokuvassa, jossa sosiaalisesti herkkävaistoinen Vaahteramäen metkuntekijä väistelee emonsa hylkäämän possun kanssa sinänsä hyvää tarkoittavan, mutta yksinkertaisen ja äkkipikaisen isänsä ääliömäisiä kasvatusyrityksiä ja muita aikuisten tiukkapipoiluja ja siinä sivussa osoittaa meille, mistä aineksista kasvaa reilumman ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan tukipilareita. 15.6 YLE TEEMA: Metallica: Some Kind of Monster (USA, 2004) Joe Berlingerin ja Bruce Sinofskyn julman ekshibitionistinen dokkari kertoo kuinka römeän koskettavasta musiikistaan tunnettu Metallica-yhtye pyrki pelastamaan hankalaksi äityneen levytysprosessinsa palkkaamalla psykologin auttamaan jäseniään moninaisten ahdistustensa hallinnassa, mikä on kyllä omiaan tekemään kuvatuista artisteista tragikoomisia narreja, mutta silti todistaa oudon vakuuttavasti, että kaiken päkistyksen tuotoksena syntyy kuin syntyykin jotain muuta kuin teineille myytävää kertakulutushömppää.
Tuomas Rantanen
PEDRO ALMODOVAR 16.8. saakka
Elokuvateatteri
ORION
Eerikinkatu 15 p. 09-61540201
VÄLTÄ JONOJA OSTA LIPUT NETISTÄ!
52
voima 5 / 2009
posti
sananvapauden nimissä Jussi Halla-aholle mainostilaa lehdestänne? Mielestäni sananvapauden suurin kipupiste Euroopassa on nimenomaan sen reagointi äärioikeistolaiseen propagandaan. Mitäs jos tekisitte aiheesta vaikka jutun. Kuinka pitäisi suhtautua esim. holokaustin kieltäjiin jotka saavat mielipiteellään vankeutta Saksassa, eikö se ole periaatteessa mielipide-vangin täyttävä asema? Eikö sillä että äärioikeistolainen ideologia pyritään tukahduttamaan, luoda samalla heille sananvapauden marttyyreja. Ja sen kautta lisää suosiota. Kuinka helposti äärioikeistolainen ideolgia lyödään surutta rasismiksi? Onko äärioikeiston sananvapauden tukahduttaminen osasyy sen kasvavaan suosioon?
TUOMO H.
Kaunis poliisi
Juttunne poliisista (Poliisin tehtävä, Voima 4/2009) oli hyvä ja kriittinen etenkin, kun lama on tullut ja yhteiskuntaa uhkaa koventuminen. Myös kommunismia koskeva juttu (Kapitalismin terapeutti, Voima 4/2009) oli kiinnostava. Kummallista, että USA:n kommunisteja ei otettu kokoukseen mukaan. Teidän lehtenne kannessa on hyvännäköisen pohjoisirlantilaisen naismellakkapoliisin kuva, mutta olitte aivan turhaan muuttaneet kuvaa niin, että mellakkakypärän silmikon alta eivät kasvot näkyneet lainkaan kypärähupun alta. Olisitte vain antaneet nuoren ja kauniin naismellakkapoliisin silmien näkyä. Tässä osoitteessa on video kauniista unkarilaisesta naismellakkapoliisista. Käyttäkää siitä kuvia myöhemmissä lehdissänne. Video: www. youtube.com/watch?v=q6bGD_Wp6wg
SAULI I.
Suosikkiasiat paketissa
Vittu-aukeama liitti yhteen monta suosikkiasiaani: pimpan, Nigerian ja Barbie-animaation. Tykkäsin.
ANU
Oletko nähnyt konekivääriä?
60
Susanna Kuparinen: oletko koskaan nähnyt konekivääriä? Kertoisitko, millä tavalla poliiseille kaavailtu kranaattipistooli näyttää konekivääriltä? Kerro myös, näyttääkö sinko mielestäsi panssarivaunulta tai haulikko sotalaivalta. Entä sekoitatko nallipyssyn ja hornet-hävittäjän usein keskenään?
JUKKA
Viherpesuako vain?
Mmoi, luin tänään lehdestä, että Coca-Cola tuo markkinoille uuden ympäristöystävällisemmän pullon. Kiinnostaisi lukea Voimasta tai Fifistä kirjoitus, jossa pohdittaisiin onko näitten isojen pahojen multikansallisten yritysten ekoteot vain viherpesua vai onko oikeasti kiva kun yritetään olla ekologisempia. Minä pieni maan matonen en itse osaa sitä päättää tai tietää.
PIRPA S.
Toimittaja vastaa
Kun muija kirjoittaa pyssyistä niin tässä on tulos. Mutta kiitos oikaisusta, joka päivä oppii jotakin uutta. Tutuin piippu taitaa olla se rauhanpiippu.
SUSANNA KUPARINEN
Tattis
Voima on tärkeä ja tarpeellinen.
HELENA K.
Voima
Hienoa työtä!
Hienoa jatkuvaa kyseenalaistamista establishmentin "totuuksia" kohtaan. Lopetin esim. Hesarin tilaamisen jo 15 vuottta sitten kun alkoi vain jokin tökkiä sitä lukiessa. Jatkakaa samalla linjalla. Eli kyseenalaistakaa koko ajan.
REISKA
Köyhyys on kärsimystä
Köyhyys naisistuu ja kasvaa Suomessakin. Miljoona ihmistä köyhyysrajan alapuolella ei ole vähemmistö vaan rikos perustuslakia vastaan, hallitus rikkoo lakia. Riittävä perusturva ja toimeentulo kuuluu kaikille lain mukaan, miksi siihen ei vedota päättäjien suhteen ja miksi media ei uutisoi oman maan köyhyyttä? Köyhyys on kärsimystä kaikille, jotka siinä joutuvat elämään, se syö terveyttä ja vie ennenaikaiseen hautaan. Miksi poliittiset puolueet eivät lähesty asiaa lain kautta ja vaadi hallitusta vastuuseen?
YKSI MILJOONASTA
Jätteantoisaa!
Slavoj Zizekin haastis oli jätteantoisaa! Vielen Danke!
OKKO P.
Huomenta!
Lapsenlapsen heräämistä odotellessa lueskelin Voimaa 4/2009. Jo pääkirjoituksen kohdalla tuli herätys! Minulle. Palikat lensivät paikoilleen. Olen tämmöinen työväenluokasta kotoisin oleva ikänsä keskiluokkaan kurottautunut, mutta oikeaa paikkaansa edelleen etsivä mummeli. Kimmo Jylhämön pohdinta populismista ja sen vihaamisesta antoivat uusia eväitä vaatimattomalle henk. koht. etsinnälleni. Kirjoituksen muusta annista puhumatta. Kiitos. Kaikkea hyvää.
PIRKKO
Humana kommentoi
Humanaan kuuluva vapaaehtoisia kouluttava koulu DRH South Zealand (Lindersvold) ja Suomen UFF vastaavat: Maria Paldaniuksen jutussa Ilmaistyötä & pisteiden keruuta Voimassa 4/2009 oli virheellistä informaatiota ja puutteita, jotka olisi siis voinut hyvin helposti tarkistaa meiltä ennen jutun julkaisemista. Humana People to peoplen toiminta on alkanut 1977, eikä 1950-luvulla. Noin 30-vuodessa sen toiminta on laajentunut 225 eri projektiin ympäri maailmaa. Humana on tietoinen median luomasta maineesta, mutta yli kolmenkymmenen vuoden kokemus kestävän kehityksen
Anti-Halla-aho-mainos
Vetoatte antimainoksissa sananvapauteen. Tuli mieleen hypoteettinen tilanne että antaisitteko
Alaston keisari
Voiman vastamainokset nyt A3- julisteina. 10 erilaista, 2 viiden julisteen settiä.
Tilaa 5 julistetta hintaan 25 . Kaikki 10 julistetta hintaan 40 , kaupan päälle 2 yllätysjulistetta!!! Hinnat sisältävät postituskulut. Tilaukset oheisella kupongilla tai osoitteesta tilaukset@voima.fi. Saatavilla myös Rosebudin kirjakaupoista. Kaikki julisteet nähtävissä osoitteessa www.voima.fi.
vastamainokset: politiikka
"EDUSTAJA"-TUOL I
kset: vastamaino markkinat
PA Money
henkeä. Jumalan täynnä. ne seitsemän takaa silmiä jotka ovat edestä ja tulisoihtua, seitsemän oli neljä olentoa, ympärillä edessä paloi valtaistuimen valtaistuimen jylinää; ja keskellä ja ukkosen ja valtaistuimen ja ääniä ja lähti salamoita meri, kristallin näköinen; lasinen Ja valtaistuimesta ikäänkuin ILM.4:5-6 edessä oli Ja valtaistuimen
"MATTI"
-PÄÄMINISTERINTUO
LI
"UNIVERSALI"KAUKOSÄÄDIN
Diiba-daaba
samö hot samö
nau! nau n a u!
Vedä itsesi meidän jojoon.
Ilmastomuutos
vakiona
persaukista PA vedättää
Aina myös persaukisille. eikö? ostostelun mahdollistaa kuluu rahaa. Näppärää, MasterCord sinulta PA Money sitä enemmän ja hävitme vippaamme. enemmän ostat jojon jatkona mitä Älä huoli, sinä et olisi eivät riitä? cashgoneksiTM, mutta rahat Ilman meitä, Tätä etua kutsutaan pikkukivaa, sotateollisuutta. kaikenlaista menetät rahaa. ja pääset osaksi Tekisikö mielesi MasterCordia, yhtiön toimintaa PA Money suurimman kun käytät maailman tuet samalla rahasi meihin, Sijoittamalla moottorit. täjistä puuttuisi
MasterCord" "PA Money
reilusti
A is a unregistered
breakmark
of Voima-Adbusters
PA Money
morphoration.
MasterCord PA Money
All rights reversed.
voima 5 / 2009
53
parissa on silti jatkunut ja vapaaehtoisia lähtee Afrikkaan vuosittain noin 400. Tänä päivänä Humana vaikuttaa 4,5 miljoonaan ihmiseen projekteissaan (225 projektia ympäri maailman), 2 5 000 oppilasta käy Humanan koulua (suurin osa Afrikassa) ja sillä on 5 000 työntekijää. Itselleni oli yllätys kuinka erilaisin motiivein ihmiset tulevat tähän koulutukseen, joten syyt keskeyttämiseenkin ovat hyvin erilaisia. Keskeyttämisprosentti on noin 30 eikä suinkaan 80. Virheellistä tietoa oli myös, että huhtikuun 2008 tiimissä olisi aloittanut 10 , siinä aloitti viisi opiskelijaa, joista kaksi lähti Afrikkaan. Järjestö tarjoaa mahdollisuuden vapaaehtoistyöhön Afrikassa tavalliselle ihmiselle, joten vaatimuksena on motivaatio ja ainoana sääntönä päihteettömyys. Jotta Afrikkaan saadaan oikeasti vastuuntuntoisia, ahkeria ja itsenäisiä työntekijöitä, vaatii se koulutukselta aika paljon. DRH-kouluissa opitaan ottamaan vastuu omista opinnoista ja opiskelemaan itsenäisesti verkko-oppimisympäristössä. Siellä on käytännön opintoja hyvinkin paljon. Kyse on vain siitä, mitä opintotehtäviä itse valitsee. Omana opiskeluaikanani olen opetellut tekemään sementtilattiaa, maalaamaan ja korjaamaan rakennuksia, tehnyt puuta säästävän uunin, opetellut puhdistamaan vettä, parantamaan akupunktiolla ja organisoimaan erilaisia, suuriakin, tapahtumia. Puolen vuoden koulutusjaksolla vapaita viikonloppuja on noin yksi kuukaudessa, kesällä ja jouluna noin viikon loma. Suomen ulkoministeriö tukee 13 Suomen UFF:n kehitysyhteistyöhanketta (Mosambikissa, Angolassa ja Intiassa). Kaiken kaikkiaan Suomen UFF tukee yli kolmeakymmentä koulutus- ja sosiaalihanketta kehitysmaissa. Vuoden 2008 lahjoitusten kokonaisarvo oli 4,2 miljoonaa euroa. Lahjoitukset sisältävät UFF:n vaatekierrätystoiminnan tuottoa ja vaatelahjoituksia sekä Suomen ulkoasiainministeriön ja Euroopan komission hanketukea. Suomen UFF ei tue rahallisesti Humana People to Peoplen vapaaehtoisohjelmaa, mutta on ollut erittäin tyytyväinen vapaaehtoisten projekteilla tekemään työhön. Vuoden 2008 aikana Suomen UFF:n keräsi lahjoituksia yli 7,6 miljoonaa kiloa. Määrästä suurin osa oli tekstiilejä, mutta myös muuta kierrätystavaraa otettiin vastaan. Kaikki UFF:lle tulleet ehjät ja käyttökelpoiset tuotteet kierrätetään, myös lumppu toimitetaan jatkokäsittelyyn (pääsääntöisesti rakennusteollisuuden raaka-aineeksi).
NIINA NUMMINEN
Promotion manager www.lindersvold.dk
Kirjoittaja vastaa
Ensiksi pahoittelen virheellistä vuosilukua, joka johtui sekaannuksesta Humanan, UFF:n ja Planet Aidin toimintavuosia tutkiessani. Sitten asiaan. Humanan opettajakunta väittää median yksin luoneen järjestöä varjostavan negatiivisen kuvan. Meille syötettiin tätä pajunköyttä ensimmäisiltä luennoilta asti. Mistä luulette median saavan juttuaiheensa? Huma-
nan epäilyttävä toiminta ja talouspetokset ovat saaneet suuren huomion osakseen jo vuosien ajan, eikä sen maine ole puhdistunut. Tuoretta todistusaineistoa löytyy jatkuvasti ja hämärän peitossa olevia porsaanreikiä on ilmenee sitä enemmän mitä syvemmälle järjestön perusteisiin on lähdetty koluamaan. Esimerkkinä mainittakoon järjestön perustajan, tanskalaisen Amdi Petersenin mystinen katoaminen ja poistuminen järjestön leivistä 1979, kunnes hänet etsintäkuulutettiin. Vuonna 2002 FBI löysi hänet Yhdysvalloista ja lähetti Tanskaan. Petersen tuomittiin lukuisista vero- ja talousrikoksista. On helppoa kirjoittaa ympäripyöreitä numeroita siitä monessako maassa toimintaa on käynnissä ja jättää vähemmälle huomiolle se, mitä näissä projekteissa todella saadaan aikaan, ja millä hinnalla. Vapaaehtoisten ja köyhien viljelijöiden kustannuksella tehty työ ei lopulta kanna paljoa hedelmää. Veroja kiertäen ja vapaaehtoistyöläisiä hyväksikäyttäen tienataan huikeita summia, joiden kohde on hämäränpeitossa. Vai onko täysin normaalintuntuista hyväntekeväisyystoimintaa, että yksi ihminen maksaa kuuden kuukauden vapaaehtoistyöjaksostaan lähes 10 000 euroa myymällä onnetonta Humana-lehteä kaduilla viikko toisensa perään ja maksaa samalla itsensä kipeäksi koulumaksuilla? Monet vapaaehtoiset tulevat Itä-Euroopan maista. Orjatyö ruoka- ja majoituspalkalla kuuden kuukauden ajan on vähävaraisimmille ainoalta tuntuva keino tavoittaa unelmansa. Romanialaiset ystäväni sanoivat että jos he palaavat maahansa, eivät he pääse lähtemään vapaaehtoistyöprojektiin enää koskaan. Heidän maassaan ei ole tarjolla samanlaista mahdollisuuksien paljoutta kuin vauraammissa maissa. Internetissä on kattava varoitussivusto järjestöä koskien, missä on luettavissa henkilökohtaisia tarinoita ja kokemuksia järjestön aivopesusta, manipuloinnista ja alistamisesta. TVIND-alert sivusto luotiin juuri faktoja selvittämällä ja ihmisten todellisia kokemuksia esille tuoden. Kuten Niinakin kirjoittaa: kun lähetetään joku kuudeksi kuukaudeksi Afrikkaan, se vaatii koulutusjaksolta paljon. Yhdyn tähän täysin. Humanan kouluilla DmM-database opinto-ohjelma vapauttaa opettajat opettamistyöstä, kun oppilaat rohmuavat itsenäisesti tietoa googlesta ja wikipediasta. UFF on asia erikseen. Vaatelahjoitusten kulkureittejä on useampikin toimittaja tutkinut niin Suomessa kuin kansainvälisesti. On löydetty näyttöä siitä, että vain murto-osa vaatteista todella menee kehitysmaihin. Suurin osa menee myytäviksi Humanan liikkeisiin lähinnä Baltian maissa, ja ne mitkä eivät sinne kelpaa, lähetetään Afrikkaan. Siellä Humana myy niitä edelleen ja tekee voittoa paikallisten kustannuksella. Vaatteista saatujen varojen lopullinen päämäärä on myös mysteeri, joka on otettu perinpohjaisen tutkimuksen alle viimeisen vuoden sisällä, ennen kaikkea Englannissa ja myös meillä Suomessa.
MARIA PALDANIUS
kaikki tilaukset osoitteeseen tilaukset@voima.fi. Voiman vuosikertatilauksen yhteydessä muista mainita, että kyseessä on Ympäristöatlas-tarjous!
Tilaa Voima,
saat kaupan päälle Le Monde diplomatiquen arvostetun Ympäristöatlaksen. Tiiviitä tekstejä ympäristön tilasta viimeisimmän tutkimustiedon valossa, noin 150 karttaa ja kuvallista esitystä. Nidottu, 98 sivua. Lisätietoja: www.intokustannus.fi. Ovh 19 euroa.
Voimamakuupussit
Vietnamilaisten yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Paino vain 140 g. Kyläilyyn ja retkille, korvaa lakanat retkeilymajassa. tilaukset@voima.fi
Aseet auroiksi!
27
Armeijan vanhat ilauuukaasunaamarilauatukuk u kut voima-painatukniikik i sella. Huipputekniiktä ä ka: sekä olka- että vyötäröhihnat!
19
54 voima 5 /2009
Tukholman-risteilyn
Päivä Tukholmassa
Kuninkaanlinna, vanha kaupunki, Grönä Lund, nk-tavaratalo, Globen, Sergelin tori ja mm-95. Vaikka voihan sitä valita toisinkin. Södermalm, Slussen, Hermansin kasvisravintola, anarkosyndikalistien kahvila Kafe 44, kirpputorit ja kaupungin parhaat falafelit Folkets Kebabissa. Lähdin valokuvaajan kanssa tutustumaan läntisen naapurimaan pääkaupunkiin avoimin mielin. Ennen kansankotiin pääsemistä meidän olisi kuitenkin vietettävä ilta ja yö Viking Linen risteilyaluksessa.
Kuvat: Minna Kallinen
T
UKHOLMA.
Menomatka
Illalla laivalla esiintyi Anita Hirvonen, jonka missasimme, mutta jonka seuraavana aamuna näin laivan rantauduttua istuvan tupakalla ulkona keulaportin edustalla ja vilkuttavan iloisesti laivasta ulos ajaville autoseurueille. Hirvonen on 63-vuotias. Hän on syntynyt samana vuonna kuin Ruotsin kuningas Kaarle xvi Kustaa. He ovat kummatkin melko menestyneitä elämässään. Minä olen 31-vuotias ja minulla on vielä toiset 31 vuotta aikaa ottaa heidän saavutuksensa kiinni. m/s Mariellan buffetpöydässä syöminen maksoi 31 euroa henkilöä kohden. Sillä summalla saa kahden tunnin ajan mättää noutopöydän alku-, pää- ja jälkiruokia sekä ennen kaikkea olutta sekä valko- ja punaviiniä. Ja lapsille tietysti limsaa. 31
8 now!" Teksti viittaa Kaliforniassa loppuvuodesta 2008 tehtyyn lakimuutokseen, jossa avioliitto määriteltiin mahdolliseksi vain eri sukupuolta olevien kesken. Aikaisemmin Kaliforniassa avioliitto oli ollut mahdollista myös samaa sukupuolta olevien kesken. Lakimuutoksesta tehtiin lukuisia valituksia ja nostettiin amerikkalaiseen tapaan uusia oikeusjuttuja. Korkein oikeus antaa päätöksensä valituksista viimeistään 5. kesäkuuta. Myöhemmin, palattuamme laivaan, tunsin uudenlaisen tuntemuksen. En uskaltanut pitää juuri hankkimaani pinkkiä gay-paitaa, koska pelkäsin laivaristeilyllä olevien junt-
Toinen buffet
Päästyämme Tukholmaan aurinko ei paistanut, mutta pukeuduin silti sortseihin, oltiinhan nyt sentään ulkomailla. Ensimmäinen kohteemme oli kaupungin kuuluisin kasvisravintola Hermans. Vegeravintolassa sattui olemaan "Vegan Wednesday", jonka nimi varmaan kertoo kaiken oleellisen. Buffetpöydässä oli tarjolla 20:ta erilaista ruokaa, jotka kaikki olivat päivän teeman mukaan vegaanisia. Pöydässä oleva liitutaulu vahvisti sanomaa lennokkaalla "go vegan!" -tekstillä. Ravintolassa on kolme osaa asiakaskäyttöön. Sisätiloissa heti buffetpöydän vieressä on noin kymmenkunta pöytää. Lisäksi löytyy katettu kevyin läpinäkyvin seinin ja liukuovin varustettu ulkoterassi, sekä muutamia pöytäpaikkoja vapaassa ulkoilmassa. Tosin viimeksi mainitussa on se huono puoli, että pulut, pikkulinnut ja varsinkin lokit vaikuttavat estottoman kiinnostuneilta asiakkaiden ruoka-annoksista. Heti ihmisruokailijoiden poistuttua ulkoilmapöydistä lennähtävät siivekkäät ystävämme paikalle varmistamaan, ettei biojätettä jää roskikseen asti vietäväksi. Ja sama käsittely odottaa, jos yksinäinen ruokailija lähtee käymään vaikka vessassa ja unohtaa lautasensa pöytään vartijaa vaille. Ruuan hintalaatu-suhde oli huomattavasti parempi kuin Viking Linellä. Yhdeltä hengeltä 20 vegaanisen ruokalajin buffet maksoi 98 kruunua eli 10 euroa. Punkkua tai olutta ei tosin hintaan sisälly, mutta eivätpä ne olisi siinä vaiheessa maistuneetkaan. Kafe 44:lla ei, ennakko-odotusteni mukaisesti, voinut maksaa Visa electronilla. "Var är bankomat?", kysyin myyjältä, ja sain vastaukseksi riikinruotsilla jotakin, jonka onnistuin tulkitsemaan ehkä tuurillakin oikein. Pankkiautomaatilla pienin nostettavissa oleva summa oli 500 kruunua, joka minusta tuntui suurelta sum-
malta. Valitsin sen, ja palasin kahvilan tiskille. Vaihdoin asiointikielen englantiin, ja pahoittelin, että maksan kaksi kahvia viisisatasella. Setelin koko ei kuitenkaan vaikuttanut olevan suuri ongelma, ja palvelu oli ystävällistä.
tä kiertelemään. Viinan blandikseksi hankittiin muutamia tölkkejä limua ja energiajuomia. Aikaisemmin laivalla matkustaessani ovat sieltä ostetut tölkit olleet aina pantittomia. Mutta nyt oli toisin. Olimme matkalla Tukholmasta Helsinkiin, ja tölkkien kyljessä niistä luvattiin maksaa pantti. Eestissä. Seuraavana aamuna, palattuamme kansankodista takaisin Helsinkiin, kohtasimme terminaalissa vielä joukon siviiliasuisia poliiseja. He kysyivät, mistä maasta olemme kotoisin. Vastasimme totuudenmukaisesti, että Suomesta. Poliisimies halusi nähdä henkilöllisyystodistukset, jotka kaivoimme esiin kiltisti. Kytät tarkistivat radiopuhelimen välityksellä, ettei meillä ollut "hakuja" eli etsintäkuulutuksia. Ei ollut. Samaan aikaan useita muita ihmisiä käveli kaikessa rauhassa poliisien ohi. Tunsin oloni hieman sorretuksi, mutta toisaalta jotenkin onnekkaaksi, että olin kotoisin siitä maasta mistä oletettavasti pitikin.
Olen homo
Alkuperäisen suunnitelmani mukaan olin aikonut syödä Folkets Kebabissa kaupungin parhaaksi kehutun falafelrullan. Illan ja päivän buffetit ruokajuomineen olivat kuitenkin aiheuttaneet sen verran täyteläisen olon, että joimme paikan terassilla vain kahvit. Paikan työntekijät näyttivät siltä, että saattaisivat olla kotoisin esimerkiksi Liba-
Homona Kalliossa
Samana päivänä kun uskaltauduin pukemaan gay-paidan päälleni ja kulkemaan Kalliossa, pelkäsin Hesarilla häiriköivien sekakäyttäjien hakkaavan minut. Yleensä en pelkää. Yleensä koen sulautuvani Kallion kulkijoihin vaivattomasti. En tiedä miltä avoimesti homoista ihmisistä tuntuu kaupungin kaduilla, mutta epäilin mielessäni, että jos he joskus pelkäävät, saatan gay-paitaa pitäessäni päästä lähelle sitä tunnetta.
Jukka Vuorio Folkets Kebab, Folkungagatan 63. Emmaus Second Hand, Götgatan 14. Hermans, Fjällgatan 23B. Kafe 44, Tjärhovsgatan 46. www.whatisprop8.com
euroa siitä lystistä tuntui melkoisen ylimitoitetulta. Tai, no, jos olisi ollut lihansyöjä jolla on todella tilava mahalaukku, hinta olisi ehkä ollut juuri ja juuri sopiva. Toisaalta, buffetin on ehkä syytäkin olla ylihinnoiteltu, sillä monet asiakkaat eivät jaksa täällä syötyään enää tehdä tai ostaa yhtään mitään, vaan raahautuvat hyttiin valittamaan pahaa oloa. Minusta tuntuu, että viisi viime vuotta buffetpöydän hinta on seurannut täsmälleen omia ikävuosiani.
nonista. "Excuse me but where are you from?", kysäisin kahvit myyneeltä mieheltä. "From Stockholm", hän vastasi. Sen siitä saa kun kyselee tyhmiä. Kiersimme second-handeja ja ostin Emmauksen kirpparilta palestiinalaishuivin hinnalla, jolla aito palestiinalainen olisi epäilemättä elänyt ainakin viikon. Eräästä vaatekaupasta hankin vaaleanpunaisen t-paidan, jossa lukee isolla "Legalize Gay", ja pienellä "repeal prop
tien hakkaavan minut, koska paidassani lukee isolla "gay", ja koska näytän paidassani pullealta mammarilta. Junttien pelkääminen oli siinä mielessä ristiriitaista, että koen itsekin olevani melkoinen juntti.
Paluumatka
Kun laiva lähti puoli viideltä iltapäivällä takaisin kohti Suomea, talsimme Mariellaan tax-free-myymälään. Ostimme karkkia ja viinaa, niitähän laivan tax-freestä ostetaan, mitä si-
netissä: stäväsi Paras y .voima.fi fifi