fifi
ok 11 touk 5 20 uu
i .voima.f
TU E
RIIPPU M
A
TO
NTA JOURNAL
Tilaa!
voima .fi
MA
!
5
liite Attacin ja ESVY:n maatalouspoliittinen lehti
IMF sammuttaa valot Euroopasta 8 Kokoomuspehmo? 14 Egyptin kirjavallankumous 21 Dxxxa D: "Olen paskakuski" 44
IS
M IA
. TIL A A V
OI
SLY & ROBBIE FT. JUNIOR REID SLY & ROBBIE FT. JUNIOR REID
12.14.8.
2011
Q-TIP Q-TIP Q-TIP Q-TIP Q-TIP Q-TIP Q-TIP Q-TIP
W
SHANTEL & BUCOVINA CLUB ORKESTAR
MIDLAKE F E S T I V A L MIDLAKE F E S T I V A L MIDLAKE F E S T I V A L MIDLAKE
F E S T I V A L
O O OOO
PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANI: YHTEISTYÖSSÄ:
OO
L
W W W. FLO WFE STI VA L .COM
F
W W W W W W W W W W W W .FA .FA .FA FA C C C C E E E E B B B B O O O O O O O O K K K K .C .C .C C O O O O M M M M /F /F /F /F L L L L O O O O W W W W F F F F E E E E S S S S T T T T I I I I VA VA VA VA L L L L
JANELLE MONÁE JANELLE MONÁE JANELLE MONÁE JANELLE MONÁE JANELLE MONÁE JANELLE MONÁE JANELLE MONÁE
MOGWAI MOGWAI MOGWAI MOGWAI MOGWAI
LA 13.8.
SU 14.8.
SU 14.8.
FLOW
LA 13.8.
SU 14.8.
PE 12.8.
THE DØ THE DØ THE DØ THE DØ THE DØ
LA 13.8.
LIPUT MYYNNISSÄ
TIKETISSÄ 70-115
W W W .T I K E T T I . F I
K LI E PU 1.6 T .K M LO YY 9 NN AL IS K SÄ AE N
night of hunters tour
Ke 28.9.2011 klo 20 Jäähalli, Helsinki
Ei lämmittelijää, ovet aukeavat klo 19 · Liput 49 e + mahd. toimituskulut toriamos.com
ilmoitus
KESÄKUUN MERKKITUOTTEET
5
2011
9
PUOLIVÄLI TOIMII
Pehmoilu synnytti Ecuadorin & Argentiinan talousihmeet.
K O K O O M U K S E N varapuheenjohtaja Sampsa Kataja kommentoi Portugalin tilannetta STT:lle 9. huhtikuuta toteamalla, että Portugalissa mennään joko hallitsemattomaan velkajärjestelyyn tai maa pelastetaan tiukalla vakautusohjelmalla. "Puolivälin ratkaisua ei ole olemassa", Kataja totesi. Historia ei tätä väitettä tue. Ecuador mitätöi vuonna 2007 velkoja, joita kansainväliset liikepankit olivat solmineet tietäen, etteivät menettelytavat olleet Ecuadorin lakien mukaisia. Lisäksi maa leikkasi kaikkien velkojensa arvoa. Pohjana oli julkinen selvitys, jonka Ecuador oli teettänyt veloistaan. Moni ennusti Ecuadorille kovia aikoja, mutta uhkakuvat eivät toteutuneet. Maan talous kasvoi vuonna 2010 lähes neljällä prosentilla. Talouskasvun odotetaan kiihtyvän tänä vuonna viiteen prosenttiin. A R G E N T I I N A O N vielä kiinnosta-
IMF:n lainaohjelman lääkkeet olivat tuttuja: yksityistämisiä, säätelyn purkamista ja valtavia budjettileikkauksia. Seurauksena oli talouden yhä syvenevä laman kierre. IMF:n talousennusteet olivat järjestelmällisesti ylioptimistisia. Vuonna 2001 Argentiina sai tarpeekseen. Se päätti ajaa 100 miljardin dollarin julkisen velkansa konkurssiin ja sovitteli sen arvon. Lisäksi maa hylkäsi IMF:n talousopit ja päätti katkaista valuuttansa kytköksen dollariin.
TÄ M Ä N J Ä L K E E N IMF:n talous-
vampi esimerkki. Maa ajautui yhteen maailmanhistorian vakavimmista talouskriiseistä ja IMF:n lainaohjelmaan vuonna 1998. Maan valuuttakurssi oli sidottu dollarin kurssiin, mikä rajoitti rahapolitiikkaa huomattavasti.
ennusteet muuttuivat järjestelmällisesti ylipessimistisiksi aina huhtikuuhun 2003 asti. Tällöin IMF luonnehti Argentiinan kasvua "pitkän laman lyhyeksi nousupiikiksi". Ennen vuoden 2008 globaalia talouskriisiä Argentiina oli käynyt läpi viiden vuoden talouskasvun kauden läntisen pallonpuoliskon nopeimmalla kasvuvauhdilla. Todellinen inflaatiokorjattu talouskasvu tällä ajanjaksolla oli 47 prosenttia.
Matti Ylönen
aikana kerätyt kokemukset. "Kymmenen viimeisen puolen vuoden aikana solmittua IMF:n lainasopimusta osoittavat, että IMF ajaa edelleen velallismaille tiukkaa talous- ja rahapolitiikkaa sekä kiistanalaisia rakenteellisia uudistuksia", todettiin Eurodadin vuoden 2009 lopulla julkaisemassa tutkimuksessa. Esimerkiksi Portugali joutuu nielemään lainapakettinsa mukana kokonaiset 222 ehtoa, joista monet liittyvät IMF:n ja Maailmanpankin arviointilaitosten tunnistamille "sensitiivisille" alueille, erityisesti yksityistämisiin ja tuloeroja kasvattavaan, regressiiviseen veropolitiikkaan. Kreikassa vastaavien lääkkeiden tehosta on jo kokemusta kahden vuoden ajalta. Tätä kirjoitettaessa maa on ajautumassa uudelleen akuuttiin rahoituskriisiin, kun talouden sokkihoito on tappanut talouskasvun synnyttämiseen välttämättömän taloudellisen aktiivisuuden ja kuluttajakysynnän. Unkari on myös kiinnostava esimerkki. "Vuonna 2009 Unkari oli IMF:n tähtioppilas Itä-Euroopassa. Toisin kuin muut Itä-Euroopan maat, se pysyi uskollisena alkuperäiselle budjettialijäämätavoitteelle", toteaa aihetta tutkinut Daniela Gabor Development and Change -lehdessä syyskuussa 2010. Toukokuu 2010 toi Unkariin uuden hallituksen. Se lupasi kääntää vyönkiristyspolitiikan suunnan ja "pyytää talouden vahvimpia toimijoita auttamaan niitä, jotka ovat yhä hädänalaisia." Uusi hallitus otti IMF:n vahvojen vastalauseiden saattelemana käyttöön pankkiveron, joka oli neljä kertaa suurempi kuin missään muualla maailmassa. Samalla vahvistettiin IMF:n ohjeiden vastaisesti elvytyspolitiikkaa, joka rahoitettiin verottamalla talouden tuottavimpia sektoreita. "IMF keskeytti välittömästi Unkarin lainaohjelman. Se ennusti rajua reaktiota markkinoilta ja ulkomaisten
pankkien pakoa", Gabor kirjoittaa. Uhkakuvat eivät toteutuneet. poliitikot ja heidän eurooppalaiset kollegansa ovat toivottaneet IMF:n tervetulleeksi ratkomaan Euroopan kriisimaiden ongelmia. "Avustuspaketin pitää olla tiukka, koska muuten ei ole mitään järkeä taata kenenkään lainoja", linjasi Jyrki Katainen (kok.) Aamulehdelle 8. huhtikuuta 2011 valtiovarainministerin roolissa. "IMF:n mukaan tulo Irlannin kriisin ratkomiseen on tervetullut", totesi puolestaan Sauli Niinistö (kok.) Helsingin Sanomissa Irlannin kriisistä 26.11.2010. Portugalin pakettia muodossa tai toisessa kannattaneista puolueista sosiaalidemokraatit eivät ilmeisesti ole vaatineet IMF:n mukanaoloa, mutta eivät ole sitä toisaalta näkyvästi vastustaneetkaan. Keskustelu lainapakettien kautta ajetusta yhteiskuntapolitiikasta yleisemmin on ollut Suomessa vähäistä. Ongelmana ei ole pidetty esimerkiksi sitä, että IMF on epäonnistunut jokaisen merkittävimmän talouskriisin synnyn tunnistamisessa. IMF:n tunnustamat epäonnistumiset kehitysmaissa eivät ole herättäneet keskustelua. Rikkaissa maissa ihmetellään, miksi meidän pitäisi "pelastaa" asiansa "tyrineitä" valtioita. Köyhissä maissa kasvaa katkeruus sekä entistä elämäntyyliään jatkavia sijoittajia että maiden demokratioiden yli marssivia ulkovaltoja kohtaan. Näyttää siltä, että lainapaketit pelaavat eri puolilla Eurooppaa populististen ryhmien pusseihin. Sivutuotteena kasvaa rasismi. Lähellä olevaa on aina helpointa vihata.
M
ONET SUOMALAISET
Eurooppalainen yhteisö oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen kyykyttänyt Saksaa talousehdoilla, joiden puitteissa maalla ei ollut mitään mahdollisuuksia luoda parempia elämän edellytyksiä kansalaisilleen. Toisen maailmansodan päätyttyä oli opittu sen verran, että kun Saksan sotavelkojen neuvottelu aloitettiin vuonna 1953, ei maata haluttu ajaa uudelleen lamaan. Velat olivat suuruudeltaan 29,7 miljardia silloista Saksan markkaa, ja vastasivat 21:tä prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä on nykystandardeilla erittäin vähän. Kreikka, Irlanti ja muut köyhän Saksan velkojamaat päättivät armahtaa Saksaa mitätöimällä noin puolet maan julkisesta ja yksityisestä velasta. Saksalle annettuja velkahelpotuksia ei sidottu tiukkaan vyönkiristyspolitiikkaan. Lisäksi velkahelpotuksiin liitettiin tulevien maksuvaikeuksien varalta sovittelumekanismi. Saksalle myönnettiin oikeus pidättäytyä tilapäisesti maksamasta velanhoitokuluja, jos maan kauppatase painuisi alijäämäiseksi. Tällä pykälällä lainoittajamaat sitoutuivat käytännössä siihen, että ne ostaisivat Saksasta enemmän tuotteita kuin sinne myyvät. Näin velkoja ei tarvinnut maksaa kallisarvoisilla valuuttavarannoilla tai uudella velalla. Saksan markan sallittiin devalvoitua viennin tukemiseksi. Sopimus kattoi kaikki yksityisen ja julkisen puolen velat. Sijoittajat kärsivät tappioita, mutta markkinat eivät seonneet. Käynnistyi Saksan talousihme, joka veti koko Eurooppaa vuosikymmenien nousuun. Saksan talousihme tapahtui toki hyvin toisentyyppisessä maailmantalouden tilanteessa, mutta esimerkkejä olisi voitu hakea myös tältä vuosituhannelta Argentiinasta tai Ecuadorista (katso laatikko).
U R O O P A N U N I O N I L L A ja Suomella on edessään useita vaihtoehtoisia kehityskulkuja. Euroopan velkakriisin ratkaisuun on ehdotettu esimerkiksi keskuspankkirahoitusta, Euroopan keskuspankin lanseeraamia joukkovelkakirjoja ja kansainvälisen velkasovittelun käyttöönottoa. Lisäksi velkakriisin yhteydessä on ajettu rahoitusmarkkinaveroa, joka kasvattaisi sijoittajien maksuosuutta pidemmällä aikavälillä. Kaikki nämä ovat uskottavia ratkaisumalleja yhdessä tai erikseen. Teknisistä ratkaisumalleista puhuttaessa unohtuu kuitenkin helposti se tärkein: Euroopan ongelmien kestävä ratkaisu on mahdollista vain, jos maanosan kansalaisilla on syytä uskoa toimeentuloonsa ja elämän merkitykseen myös tulevaisuudessa. Jos Euroopan pää- ja valtiovarainministerit olisivat pitäneet tämän kysymyksen mielessä, ei Portugalin 222 vaatimuksen "pelastuspaketti" olisi nykymuodossa juolahtanut kenenkään mieleen.
Fifi.voima.fi/voima-tv
Voima-televisiota ei vielä ole, mutta Voima-televisio tulee.
Ylioppilasteatterin Valtuusto III -esityksestä kertova video on ensimmäinen yritys antaa muotoa Voima-televisiolle. Kuvaus, leikkaus & toimitus Mete Sasioglu.
Kaksi vuosikymmentä feministiasialla
1960-luvun alku. Pieni tyttö haluaisi pelata jalkapalloa. Pojat antaisivat hänen tulla mukaan, mutta jonkun isä-valmentaja ilmestyy aina jostain, nöyryyttää ja estää kentälle pääsyn. "Tullakseen feministiksi ei tarvitse paljon muuta kuin syntyä", summaa Tuija Pulkkinen nyt. "Mä halusin tehdä lapsena poikien juttuja. Kotona ei kielletty. Mutta aina sitä sai osakseen ulkopuolisten ihmettelyä, jos meni vaikka hyppäämään mäkeä." Pulkkinen johtaa Helsingin yliopiston sukupuolentutkimusyksikköä, feminismin suurinta linnaketta suomalaisessa akateemisessa maailmassa. Epäoikeudenmukaisuuden kokemus on jalostunut haluksi purkaa tieteen keinoin niitä vallankäytön tapoja, joilla tyttöjä ja poikia tässä maailmassa tuotetaan. Kristiina-instituuttina tunnettu naistutkimusyksikkö täyttää tänä keväänä 20 vuotta. Asiasta on kyllä hieman hankala muotoilla lauseita, sillä instituutti muuttui oppiaineeksi vuoden 2010 taitteessa ja naistutkimus samassa rytäkässä sukupuolentutkimukseksi. Ja feminismikin on poliittinen käsite, sopiiko sellaista tutkimuksen yhteydessä käyttääkään? Elsi Hyttinen Lue lisää Fifistä.
E
fifin luetuimmat
1. Teppo Eskelinen: Hyvät vihreät ystävät
Tutkija Teppo Eskelinen analysoi toverihengessä syitä vihreiden vaalitappioon.
ajalta 27.4.26.5.2011
4. Jari Hanska: Veronkiertotemppu & kuinka se tehdään
Voimassa 3/2011 julkaistu juttu kiinnostaa edelleen. Jari Hanska tutkii, millaiset mahdollisuudet hallintarekisteriuudistus avaisi veronkiertoon.
2. Teppo Eskelinen: Hyvät toverit
Eskelinen pohtii oman leirinsä, vasemmistoliiton, vaalitappiota.
3. Eekku Aromaa: Osama Bin Laden on kuollut, eläköön?
Rauhanaktivisti kieltäytyy iloitsemasta ihmisoikeuksien kuolemasta.
5. Thomas Wallgren: Mitä punavihreän liikkeen tulee oppia perussuomalaisilta
Jatkuvan kasvun yhteiskunta on mahdoton ja merkittävä sivilisaatiomurros on välttämätön. Tätä perustelee kuukauden luetuin Näkökulma-juttu.
P
I D E M M Ä L L Ä A I K AVÄ L I L L Ä
M
voisi olla toisin, jos Euroopassa maltettaisiin katsoa historiaan.
ONI ASIA
miljardeista puhumista oleellisempaa on ihmisten arkitodellisuus sekä se, miltä asiat näyttävät. Tämän vuoksi "sijoittajien saamisen vastuuseen" oli keino tähän ihan mikä hyvänsä tulisi olla jokaisen EU-integraation lähettilään asialistalla. Sama koskee ihmisten toimeentuloa. Jos pelastuspaketti pelastaa kansalaisia näköalattomuuteen ja työttömyyskortistoon, näkyvät keskisormet pian Lissabonista, Dublinista ja Ateenasta Brysseliin asti.
blogeissa maaliskuussa
Veli Itäläinen Eekku Aromaa
Neuvostoliitossa köyhä eli paremmin
...sanoo uusliberaali ekonomisti.
Osama bin Laden on kuollut, eläköön?
Kieltäydyn iloitsemasta ihmisoikeuksien kuolemasta.
5
2011
11
katukulttuurilehti rileh hti kesä 2011
"Saksa voi luopua ydinvoimasta kymmenessä vuodessa." TALOUSSANOMAT 11.5.
PAU PAUL POLANSKY LA KY
Runoi ja oilija a romanien a n asialla l
4¤
Hamppu palaa pelloille
Finola-öljyhamppulajike palautettiin maataloustuettavien kasvien listalle muutaman vuoden tauon jälkeen.
Finola on ainut EU:ssa hyväksytty öljyhamppu, mutta EU-byrokratian vuoksi se pudotettiin hyväksyttyjen kasvien listalta vuoden 2006 jälkeen. Kyse oli mittausvirheestä: määritysajankohta oli Finolalle väärä. Kun kasvista mitattiin THC-arvoa eli lajikkeen psykoaktiivisen ainesosan määrää, ei otettu huomioon suomalaisia kasvuolosuhteita. Meikäläisen lajikkeen viljely pohjolan olosuhteissa tuottaa sallittuun THC-arvoon sopivia tuloksia. Pelko huumekasvin viljelystä on turha. Hampusta hyötyä -hankkeen projektikoordinaattori Noora Norokytö harmittelee hampunviljelyn huumeisiin liittyvää mielikuvaa. "Hamppu on kestävän kehityksen hyötykasvi, joka sopii mainiosti suomalaisiin olosuhteisiin ja josta voidaan hyödyntää kasvin kaikki osat." tuettujen kasvien listalle takaisin päässeen Finolan viljely ei kuitenkaan ole. MaatalousO N G E L M AT O N TA N Y T
HEL KI ELSINK EL KODITTOMIEN DITTOMIEN T SILMI SILMIN & IN KONTULA-EKSTRA! NTULA N A
LÄHIRUOKAA JA VILLIVIHANNEKSIA EK A K
CLAE CLAES A ANDERSSON: DE ON DERSSON N:
"Myös rakkau esta voi ös rakka s akkaudesta voi v jäädä riippuvaiseksi" äädä riippu dä p eksi
Mitä tänään kulttuur ssa? ä ulttuuri ? u rissa
· suomalaisen nukketeatterin nousu kket r ou u u · Suomi-elokuvan ongelmallinen mieskuva e ie · saamelainen nykyrunous yllättää runous
ALEKSI K I NEUVONE NEUV EN & HYVÄ ARKI H
SINISILMÄINE MONIKULTTUURISUUS L NEN M IKULTT EN IK LTTU KU U
S
UOMESSA KEHITETTY
tuen saadakseen viljelijä saa käyttää vain Eviran sertifioimaa siementä. Sertifiointi lienee keino varmistua siitä, että THC-arvo pysyy sallituissa rajoissa. Kallis sertifioitu siemen on ollut hankalasti saatavilla, esimerkiksi kuluvalta keväältä myydään eioota. Tuusulalainen Lassilan luomutila on viljellyt öljyhamppua koko 2000-luvun, ilman tukiaisia. "Ja viljelemme jatkossakin niin", tilan isäntä Jukka Lassila sanoo. "Tällaisella pakolla käyttää sertifioitua siementä vain lisätään siementuottajien ylivaltaa. Siksi käytämme tilalla itse tuotettua Finola-lajikkeen siementä, vaikka viljelyala ei saakaan maataloustukea." Lassila sanoo viljelyn olevan riskinottoa, sillä tukien puuttuessa sadon pieleen meno käy kukkarolle. Esimerkiksi kuivuus voi pilata sadon. Sadon onnistuessa ei myynti ole ollut ongelma. "Kysyntää on. Kaikki menee", Lassila kertoo.
Kirsi Haapamatti
pu on Hamp ityksen " n keh estävä kasvi." k hyöty
Lahjaksi tai matkalle mukaan!
KAKSI HAMPPUA
" K U I T U H A M P P U V E T Ä Ä vertoja puuvillalle, jonka kasvatus jättää suuren ekologisen jalanjäljen. Puuvillan viljely kuluttaa tolkuttomasti vettä ja vaatii paljon torjunta-aineita. Hamppua ei myrkytetä lainkaan", kasvintuotantoagrologi ja kuituhampun käyttöä edistäviä hankkeita yli kymmenen vuoden ajan vetänyt Jari Luokkakallio Pro Agria Etelä-Pohjanmaasta sanoo. Kuituhamppua käytetään huonekaluteollisuudessa ja eläinten kuivikkeeksi, ja jalostuksen sivutuotteena syntyvä pöly voidaan hyötykäyttää vaikka kissanhiekassa.
" S U O M A L A I S E L L A tuotantotek-
niikalla hamppukuidun tuotanto on kilpailukykyistä. Kuidulla on kasvava kysyntä. Öljyn nouseva hinta nostaa muovikuitujen hintaa", Luokkakallio vertaa. Jari Luokkakallio uskoo myös öljyhamppuun. "Se on erittäin suosittu terveysruoka, jota tuodaan Suomeen paljon. Arvioisin, että Suomessa sitä voitaisiin viljellä tuhansia hehtaareita pelkästään elintarvikkeeksi. Hampun valkuainen on sopivaa myös rehuksi, ja sillä voitaisiin korvata tuontisoijaa."
Veera Vartiainen
39,
3950
Kiinan, Pakistanin & Intian rajakiistat
51,
40,
Rakennuskirjakauppa
TURKMENISTAN Pohjoisalueet KHYBER PAKHTUNKHWA Islamabad HEIMOALUEET
Siachenin jäätikkö AKSAI CHIN
Pakistanin miehittämät alueet, joita Intia vaatii (Azad Kashmir ja Pohjoisalueet) Intian miehittämät alueet, joita Pakistan vaatii (Jammu ja Kashmir)
Kashmir Azad Jammu ja Kashmir Kashmir
C H I N E
AFGHANISTAN
KIINA
Kiinan miehittämät alueet, joita Intia vaatii Intian alueet, joita Kiina vaatii
Runeberginkatu 5, Helsinki (käynti Et. Rautatiekatu 12, katutaso) Puh. 0207 476 401
M Kamppi
ARUNACHAL
HIMACHAL PRADESH PUNJAB HARYANA New Delhi RAJASTHAN NEPAL Thimphu Kathmandu SIKKIM BHUTAN ASSAM MEGHALAYA BIHAR NAGALAND
PAKISTAN
PUNJAB BALOCHISTAN
Avoinna ma-to 917, pe 9-16, katso kesän aukioloajat netistä.
PRADESH
Tutustu koko tuotevalikoimaamme verkkokaupassa www.rakennustieto.fi
INTIA
MADHYA PRADESH
UTTAR PRADESH
MANIPUR MYANMAR
0
300
600 km
BANGLADESH TRIPURA Dhaka MIZORAM LÄNSI-BENGALI
12
5
2011
"Hallitustunnustelujen ja velkakriisin lisäksi Demari.fi:n kävijämääriä kasvatti viime viikolla kannabista ja natsismia käsitellyt juttu. Sivuston kävijämäärä kasvoi edellisviikosta 114 prosenttia." MAINONTA & MARKKINOINTI 19.5.
Inkkarit voittivat
Amazonian intiaanit ottivat erävoiton oikeudessa öljyyhtiö Chevronista. Ecuadorissa jännitetään nyt, miten käy öljynporaajien kiikaroiman Yasunin kansallispuiston.
erävoiton jo 18 vuotta jatkuneessa "vuosisadan ympäristöjutussa", kun ecuadorilainen tuomioistuin määräsi öljyyhtiö Chevronille yli yhdeksän miljardin dollarin sakot sademetsän ekokatastrofista. Tuomio on historiallinen, sillä ensimmäistä kertaa intiaaniheimot ovat haastaneet monikansallisen yritysjätin oikeuteen maassa, jossa rikos on tapahtunut ja voittaneet. Nueva Lojan kaupunki tunnetaan myös nimellä Lago Agrio, "kitkerä järvi". Nimi juontuu öljynporauksesta alkaneista "kitkeristä ajoista", sillä sitä ennen aluetta kutsuttiin "Lago Dulceksi", makeaksi järveksi. Nueva Lojan tuomari Nicolás Zambrano määräsi Chevronille historian suurimmat sakot historian pahimmasta ympäristökatastrofista. Öljyjatti ei hevin taivu maksamaan, sillä yhtiön edustaja kommentoi tuomiota tuoreeltaan "laittomaksi ja mahdottomaksi panna toimeen". Chevron aikoo valittaa tuomiosta. Molemmat tahot syyttävät toista osapuolta vilpistä. Chevronin mukaan oikeusistuin on korruptoitunut. Intiaanien lakimiehen Pablo Fajardon arvion mukaan taas Chevron on käyttänyt yli 700 miljoonaa dollaria puolustukseensa ja viimeiset 18 vuotta poliittisten suhteiden luomiseen ja lobbauskampanjoihin.
I
Oppiva hölmöläinen
K ÄY N P A R H A I L L A A N elämäni parasta ruotsin kurssia. Tällä kurssilla virkamiesruotsi omaksutaan lastenkirjoista ja lauluista, joskus puistossa juttelemalla. Pissalla tai kahvilla saa käydä koska tahansa. Tänään esitimme lehdestä poimittuja henkilöitä ja kohtasimme fiktiivisesti toisemme baarissa ja rupattelimme. Tunneilla on vain yksi sääntö, kaikki pitää yrittää sanoa ruotsiksi. Tällaista pedagogiikkaa ei korkeakoulussa oteta aivan vakavasti: "Se kurssi on ihan vitsi, ei siellä tartte tehä mitään." Kurssi on toki huoleton, mutta oppi uppoaa minuun kuin Titanic. Siis mistä moinen vähättely? Meidän korkeakoulussamme kunnioittavimmin suhtaudutaan aikuisille suunnattuun "rankkaan" pedagogiikkaan. Opiskelija on itsenäinen ja pärjäävä, hän ei tarvitse opettajalta päänsilittelyä eikä kehuja. Hän osaa itse määrittää oman edistymisensä ja suodattaa opetuksesta itselle hyödyllisen materiaalin. Jos opettaja toteaa "Vittu mitä paskaa", opiskelija aikuisena ihmisenä yksinkertaisesti kääntää lauseen itselleen omassa päässään: "Ohjaamasi kohtauksen sisältämän tunnelatauksen luoma raskaus ei ole tasapainossa kohtauksen luettavuuden ja lähestyttävyyden kanssa. Tämän takia kohtauksesi potentiaalinen katsoja saattaa kasvattaa vastareaktion, joka estää taiteellisen viestisi perille pääsyn." Käyhän se näinkin.
N T I A A N I T S A I V AT
Pahimmasta rikoksestaan öljynporaajia ei ole vielä tuomittu.
pedagogiamallissa opiskelija on ikään kuin lapsen roolissa, hän on tulosvastuuton ja huoleton sekä riippuvainen opettajan kannustuksesta ja hyväksynnästä. Toisessa pedagogiamallissa roolit ovat oikeastaan toisinpäin: opettaja on havainnontekijä, lapsenomainen osapuoli, jonka impulsiiviset reaktiot opiskelijan suorituksiin tarjoavat ikään kuin informaatiotarjottimen, oppimisen laajan ja etäisen mahdollisuuden, johon opiskeljia tarttuu oman motivaationsa mukaan. On tietysti tärkeää, että toisin kuin lapsi, joka oppii sinisilmäisesti, aikuinen oppii tiedostaen kritiikin mahdollisuuden. Mutta kuinka syvälle oppimistapahtumaan "aikuisuus" on tarpeellista tunkea? Olen huomannut oppivani parhaiten, kun saan lapsen tavoin tunaroida ja opettaja hymyilee rakastavasti leikkikehän laidalla. Kuulostaa ehkä naiivilta, mutta kaikkihan me tiedämme, että lapset ovat oppimisen ammattilaisia. Miksi lapsenmielisyys olisi aikuiselle opiskelijalle häpeäksi?
ENSIMMÄISESSÄ
I N T I A A N E J A E D U S TA V A järjestö piti tuomiota "oikeansuuntaisena, mutta täysin riittämättömänä". Intiaanit korostavat, etteivät he tavoittele taloudellista hyötyä oikeustaistelullaan. Pääosa korvaussummasta menee maaperän puhdistukseen. Noin miljardi on varattu asukkaiden syöpäsairauksien hoitoon. Loput menevät pitkäaikaiseen terveysrahastoon, pohjaveden puhdistukseen ja puhtaan juomaveden kuljettamiseen. Chevron tuomittiin myös tunnustamaan rikoksensa ja osoittamaan julkinen anteeksipyyntö ympäristökatastrofin uhreille. Tätä öljy-yhtiö ei ole vielä tehnyt.
CHEVRON VS. ECUADOR. Alun perin jutussa oli syytettynä öljy-yhtiö Texaco, jonka ostettuaan alan jätti Chevron joutui syytetyn penkille. Vuonna 2009 Chevron haastoi Ecuadorin Haagin kansainvälisen tuomioistuimeen vaatien korvauksia menetetyistä investoinneista. Öljyjätti voitti jutun. Nyt Ecuador otti revanssin omalla maaperällään.
voisi läpikäydä kauhistuttavan hyppäyksen vanhasta ja tutusta uuteen, jos hän ei lapsenomaisesti saisi tukeutua opettajaansa syvän uskon ja luottamuksen tilassa. Oppiminen on muutosta. Ja muutoksen hetki on kokijalleen aina sokea ja hyväuskoisuuden mahdollistama, eikä siinä ole mitään itsenäistä. Oppiva on olennoista kaikkein epäitsenäisin ja haavoittuvaisin hölmö. Itsenäisyys on sitä, että kotona voi todeta olevansa oppimastaan eri mieltä.
K U I N K A I H M I N E N Y L I P Ä ÄTÄ Ä N
Ruusu Haarla
Kirjoittaja opiskelee ohjausta Teatterikorkeakoulussa.
aiheuttamat tuhot Amazoniassa ovat vertaansa vailla. Viime vuoden öljykatastrofi Meksikonlahdella tai surullisenkuuluisan Exxon Valdez -öljytankkerin karilleajo Alaskassa 1989 kalpenevat sademetsän tuhonneiden myrkkyhöyryjen ja öljyjärvien rinnalla. Pahimmasta rikoksestaan öljynporaajia ei ole vielä tuomittu. Öljy-yhtiöiden saapuminen Amazonian viidakkoon 1960-luvulla johti kahden etnisen ryhmän, tetetesien ja sansahaurisien, katoamiseen kartalta. Ecuadorissa Chevronia pidetään yhtenä syyllisenä näiden kahden intiaaniheimon vaiettuun kansanmurhaan. Eristyksissä eläneet heimot menettivät maansa öljyteollisuudelle, ja kun intiaanit alkoivat levittää julkisuuteen tietoa öljynporauksen ympäristötuhoista, hävitettiin heimot jäljettömiin.
Ö LJ Y N P O R AU K S E N
Chevronin tuhoaman alueen kupeessa sijaitsevaa Yasunin kansallispuistoa voisi kuvailla paratiisiksi maan päällä. Yasunin alueella on planeetan rikkain biodiversiteetti, siellä on enemmän eliölajeja kuin koko Euroopassa yhteensä. Silmänkantamattomiin jatkuvan trooppisen puu- ja liaanimeren alla on jättimaiset öljyvarat. Yasunin musta kulta saattaa osoittautua kirouksen sijaan siunaukseksi. Vuonna 2007 ympäristöaktiivit saivat Ecuadorin hallituksen kannattamaan historiallista aloitetta, joka voi pelastaa paratiisin tuholta. Aloitteen idea on yksinkertainen. Ecuador sitoutuu jättämään kansallispuiston öljyn poraamatta, jos kansainvälinen yhteisö sitoutuu kompensoimaan osan menetetyistä öljytuloista. Asia on yhteinen, Amazonian sademetsä muodostaa maailman keuhkot. Yasuni ITT -aloitetta luonnehditaan Kioton jälkeiseksi ympäristöpolitiikaksi, sillä tavoite ei ole maksaa
AMAZONI AN V IIDAKOSSA
tuhojen korjaamisesta, kuten metsien uudelleenistutuksesta, tai päästöpoliittisesta uudelleenjärjestelystä, kuten päästökauppa. Aloitteen idea on ympäristötuhojen ennaltaehkäisy.
A L O I T E H E R ÄT T Ä Ä silti kysymyksiä. Jos rikkaat teollisuusmaat sitoutuvat maksamaan Ecuadorille siitä, että se jättää öljyvarannot maan alle, mikä takaa sen, ettei seuraava hallitus päätä kuitenkin porata öljyä ja tuhota kansallispuistoa? Tällä hetkellä Saksa on ainoana maana sitoutunut projektiin, ja se on onnistunut hankkimaan vasta yhden prosentin tavoitellusta rahoituksesta. Chevronin tuomio ja ympäristötuhojen puiminen on kuitenkin antanut aloitteelle uutta nostetta. Muun muassa YK:n pääsihteeri Ban-Ki Moon toivoi aloitteelle kansainvälisen yhteisön tukea. Juan José Aguilar & Raisa Musakka
FRANK TAKAA SEN, ETTÄ TÄNÄ KESÄNÄ NOLOTTAA.
K Y L L Ä N O L O T TA A
E L O K U VAT E AT T E R E I S S A 1 7 . 6 .
14
5
2011
"Maailmalla sähköautoilu kiihdyttää, Suomessa ympäristöystävällinen verotus torppaa sähköautot" TEKNIIIKKA & TALOUS 19.5.
Mafian roskaraha
Osaman kuolema
että operaatio oli suunniteltu murha, joka rikkoi useita kansainvälisen oikeuden peruskohtia. Aseettoman uhrin kiinniottamista ei ilmeisesti edes yritetty. Voisi kuvitella 80 kommandon pystyneen siihen, etenkin kun he eivät kohdanneet vastarintaa paitsi kohteen vaimolta, jonka sanotaan heittäytyneen heitä kohti. Yhteiskunnissa, jotka väittävät noudattavansa lakia, epäillyt pidätetään ja tuodaan reiluun oikeudenkäyntiin. Painotan, "epäillyt". Huhtikuussa 2002 FBI:n johtaja Robert Mueller kertoi lehdistölle, että historian kiivaimman rikostutkinnan jälkeen FBI pystyi sanomaan vain "uskovansa", että suunnitelma oli tehty Afganistanissa, vaikkakin toteutettu Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa ja Saksassa. FBI uskoi siihen 2002, mutta ei tiennyt sitä kahdeksan kuukautta aiemmin, jolloin Washington hylkäsi Talebanin tarjoukset (kuinka vakavia ne olivat, sitä emme tiedä, sillä ne torjuttiin välittömästi) luovuttaa Osama, jos heille esitetään todisteet joita Washingtonilla ei ollut, kuten pian saimme tietää. Näin ollen Obama valehteli, kun hän sanoi Valkoisen talon lausunnossa, että "saimme pian tietää al-Qaidan olevan 9/11-iskujen tekijä". Sittemmin ei ole esitetty mitään vakavasti otettavaa. On paljon puhetta Osaman "tunnustuksesta", mutta se on vähän kuin minä tunnustaisin voittaneeni Bostonin maratonin. Hän rehenteli sillä mitä piti suurena aikaansaannoksena.
K ÄY Y H Ä S E LV E M M Ä K S I ,
"Yllättävän moni kokoomuslainen kannattaa perusturvan nostoa."
löytäneet Italiassa uuden tulonlähteen: ympäristörikokset. Italialaisen ympäristöjärjestön Legambienten arvioiden mukaan tämä on yli 20 miljardin bisnes vuosittain. Järjestön mukaan rikoksia tapahtuu jopa 80 päivässä. Esimerkiksi ongelmajätteestä "kaR I KO L L I S J Ä R J E S T Ö T O VAT
toaa" mafian avittamana vuodessa jopa viidesosa, 31 miljoonaa tonnia. Italian ympäristöministeri Stefania Prestigiacomo kertoi hiljattain uuden jäteajoneuvojen kontrollisysteemin, Sistrin, ottamisesta käyttöön kesäkuussa. Italialaislehti Il Fatto Quotidianon mukaan ministeri toivoo Sistrin pysäyttävän laittoman jätekaupan. Jo-
kainen jätteitä kuljettava ajoneuvo varustetaan USB-tikulla ja mustalla laatikolla, joiden avulla ympäristöpoliisi monitoroi sen liikkeitä. Lehti muistuttaa, että laitteet ovat kiinni ajoneuvossa, eivät sen kuormassa. Käytännössä trailerit jätteineen voi siis vaihtaa toisiin pysähdysten tai katvealueiden kohdalla. Veera Vehkasalo
Uusi perustulopuolue?
Kokoomuksen Harri Jaskari haluaa nostaa p perusturvaa.
hallitusneuvotteluiden kiistakapuloista on sosiaalidemokraattien ja vihreiden vaatimus nostaa perusturvaa, eli pienimpien päivärahojen tasoa, sadalla eurolla. Hallitustunnustelija Jyrki Katainen suhtautuu perusturvan nostoon nihkeästi, mutta kokoomus ei ole asian suhteen yksituumainen. "Yllättävän moni kokoomuslainen kannattaa perustulon nostoa, mutta haluavatko he yhdistää sen tasaveroon on vielä epäselvää", hallitusneuvotteluja läheltä seuraava taho kertoo.
Y
KSI
keskusteltu Washingtonin tuohtumuksesta siihen, että Pakistan ei luovuttanut Osamaa, vaikka selvästikin armeijassa ja turvallisuusjoukoissa oltiin tietoisia hänen sijainnistaan Abottabadissa. Vähemmän on puhuttu Pakistanin tuohtumuksesta siihen, että Yhdysvallat tunkeutui heidän maaperälleen toteuttamaan poliittista murhaa. Amerikkalaisvastainen kiihko on Pakistanissa jo valmiiksi hyvin voimakasta, ja tällaiset tapahtumat todennäköisesti pahentavat sitä. Päätös kipata ruumis mereen on suututtanut muslimimaailmaa. Voimme kysyä itseltämme miten olisimme reagoineet, jos irakilaiset kommandot olisivat tunkeutuneet George W. Bushin taloon, tappaneet hänet ja heittäneet ruumiin Atlanttiin. On ilmeistä, että hänen rikoksensa ovat huomattavasti pahempia kuin Osamalla, eikä hän ole "epäilty", vaan selvästikin "käskijä", joka antoi määräyksen panna toimeen "äärimmäinen kansainvälinen rikos, joka eroaa muista sotarikoksista vain sillä, että se pitää sisällään koko pahuuden" (lainaus Nürnbergin tuomioistuimelta), josta hyvästä natsirikolliset hirtettiin: satoja tuhansia kuolleita, miljoonia pakolaisia, lähes koko maan tuhoaminen, katkera lahkolainen konflikti, joka on nyt levinnyt muualle.
MEDIASSA ON
muun muassa kansanedustaja Harri Jaskari tunnetaan perusturvan noston kannattajana. "Moni kokoomuslainen ajattelee, että perusturvan pitäisi olla sellainen, että se kannustaa lyhytaikaisenkin työn vastaanottamiseen. Jokainen työtehtävä on työntekijälle mahdollisuus näyttää työnantajalle osaamisensa ja reitti pidempiin työsuhteisiin positiivisiin siirtymiin elämässä." Jaskarin mukaan ongelmallisin on etuviidakko, joka koostuu vaikkapa työmarkkinatuesta, asumistuesta ja sosiaalitoimiston toimeentulotuesta. "Pienikin muutos tuloissa katkaisee etuudet. Jos voisimme taata perusturvan varassa elävälle, että hän saa pitää jokaisesta ansaitsemastaan eurosta vaikkapa 50 senttiä, se kannustaisi työntekoon."
K O K O O M U S L A I S I S TA
on lähellä perustuloa. Hän kertookin jutelleensa pari päivää aiemmin vihreiden Osmo Soininvaaran kanssa. "Soininvaaran mielestä realistinen mahdollisuus olisi nostaa käteen jäävien tulojen määrää 35 prosenttiin." Nyt perusturvalla eläjä saa pitää satunnaisista tuloistaan 20 prosenttia kuukaudessa, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa. Kela taas valittaa hukkuvansa paperisotaan asumistukien muutoshakemusten kanssa, sillä asumistuen saajan pitää ilmoittaa Kelaan, jos tulot nousevat yli 50 eurolla kuukaudessa. "Koko yhteiskunta on jämähtänyt. Meidän pitää luoda yksinkertaisempi tukisysteemi."
JASK ARIN MALLI T E R V E Y D E N J A hyvinvoinnin laitos julkisti maaliskuussa tutkimuksen, jonka mukaan suomalainen minimiturva on tipahtanut asumiskulujen jälkeen alle länsieurooppalaisen keskitason. "Olen toki tästä huolissani. Mutta niille, jotka eivät viitsi mennä töihin, täytyisi voida sanoa, että työnteko on aina kannattavaa, edes päiväksi."
TURVAA TYÖHÖN. "En näe pätkätyötä itsessään ongelmana vaan reittinä työelämään. Mutta jos niiden seurauksena menettää sosiaalietuudet, se ei ole motivoivaa."
LEIVÄSSÄ ON KIVI
Keskustelun aikana Jaskari pohdiskelee, onko hän pehmo vai kova ja sanoo sitten, että "työstä ja opiskelusta kieltäytyviltä minimiperusturvaa voisi jopa madaltaa". Näinhän tehdään jo nyt. Hallitusneuvotteluissa on väläytelty kestävyysvajetta ja menoleikkauksia. Vastikkeellinen perusturva on ongelmallinen olosuhteissa, joissa sosiaali- ja terveyspalveluja karsitaan. Miten erotella vätykset kykenemättömistä vajaalla henkilökunnalla? Ja saako vätykset jättää ojanpohjalle kuolemaan nälkään?
Susanna Kuparinen
Harri Jaskari on kirjoittanut kokoomukselle perustuloa käsittelevän kirjan Sisällä vai ulkona kohti perustuloa? Kansallinen sivistysliitto 2007. 162 s.
Susanna Kuparinen
Kiviniemi venkoilee irti hallintarekisteristä
misestä, sillä salaus piilottaisi myös lainsäätäjien ja päättäjien omistukset. MTV3:n 45 minuuttia -ajankohtaisohjelma käsitteli toukokuussa hallintarekisteröintiä. Ohjelmassa muistutettiin, että lehdistö on selvittänyt muun muassa poliitikkojen lähipiirien omistuksia Arvopaperikeskuksen päätteiltä, jolloin paljastui ettei yksikään ministeri ollut ilmoittanut jääviydestään. Hallintarekisteröinnin seurauksena omistukset eivät enää näkyisi Arvopaperikeskuksessa. kohdannut laajaa vastarintaa eduskunnassa ja mediassa. Yllättäen myös uudistuksen käynnistäjä sanoutuu siitä irti. "En kannata tässä esitetyssä muodossa. Näyttää siltä, että emme tuossa esityksessä vielä pysty takaamaan sitä, että julkisuus on sellaista, että ei synny sitä harmaata taloutta", Kiviniemi sanoo 45-minuuttia-ohjelmassa. Kommentti on outo. Julkisuuden
L AK IUUDISTUS ON
mukaan terroristeja suojelevat yhteiskunnat ovat yhtä syyllisiä kuin terroristit itse, ja niitä tulisi kohdella samalla tavalla. Kukaan ei pistänyt merkille, että näin Bush kehotti miehittämään ja tuhoamaan Yhdysvallat sekä murhaamaan maan rikollisen presidentin. Ja murhaoperaation nimi, Operaatio Geronimo. Imperialistinen mielenlaatu on läntisessä yhteiskunnassa niin syvällä, että kukaan ei tunnu käsittävän, että he itse asiassa ylistävät Osamaa kun he liittävät hänet sankariin, joka taisteli urheasti kansanmurhaa tekeviä miehittäjiä vastaan. Murha-aseetkin nimetään rikostemme uhrien mukaan: Apache, Tomahawk... Sama kuin Luftwaffe olisi antanut hävittäjäkoneidensa nimeksi "juutalainen" ja "mustalainen". On paljon enemmänkin sanottavaa, mutta jopa kaikista ilmeisimpien ja perustavimpien tosiasioiden tulisi tarjota meille jonkin verran ajateltavaa. Noam Chomsky
"BUSHIN DOKTRIININ"
Julkaistu Takku-sivustolla 19.5. http://takku.net
E S K U S T A N M A R I Kiviniemi ei kannata osakkeiden salaomistukseen tähtäävää lainsäädäntöuudistusta, jonka on laatinut silloisen hallinto- ja kuntaministeri Kiviniemen asettama valtiovarainministeriön työryhmä. Työryhmän helmikuussa valmistuneessa, 500-sivuisessa lakipaketissa ehdotetaan, että myös suomalaiset sijoittajat voisivat salata omistuksensa suomalaisissa pörssiyrityksissä niin sanotun hallintarekisteröinnin suojissa. Salaamista ehdotetaan myös listaamattomien yritysten omistuksiin. Uudistus on herättänyt pelkoa veronkierrosta ja avoimuuden vähene-
K
katoaminen on hallintarekisteröinnin automaattinen seuraus. Voima julkaisi arvopaperiuudistuksesta reportaasin huhtikuussa. Työryhmän johtaja, VM:n Tuija Taos kertoi puhelinhaastattelussa, että työryhmän Kiviniemeltä saama nimenomainen tehtävä oli laajentaa hallintarekisteröinti koskemaan myös suomalaisia sijoittajia. Tämän voi lukea myös Kiviniemen allekirjoittamasta työryhmän toimeksiannosta.
Susanna Kuparinen
45 minuuttia -ohjelman voi katsoa netissä, www.katsomo.fi/?progId=69414 Voiman artikkeli hallintarekisteristä juttuarkistossa, fifi.voima.fi. Löytyy hakusanalla veronkiertotemppu.
Kari Sihvonen
vuosi elämästä
Tutustu uudistuneeseen naapuriisi.
5
2011 2011
17
Metsänsuojelijat turpakäräjillä
Venäläiset aktivistit kamppailevat laitonta moottoritiehanketta vastaan.
lopettaa metsien hävittäminen Himkin kaupungin ympäristössä Moskovan lähellä tuntuu olevan päättymätön tarina. Nyt kamppailu on saavuttanut kliimaksinsa. MoskovaPietari-moottoritiesuunnitelman takana olevat voimat käyttävät aktivisteja vastaan silmitöntä väkivaltaa. Metsän puolustajat ja Teplotehnikalihankkijayrityksen palkkaamat vartijat ottivat useaan kertaan yhteen toukokuun 5. päivänä. Hyökkääjät kävivät aktivistien kimppuun nyrkein ja pampuin. Vakavasti loukkaantuneita on useita, osa naisia. Hyökkääjät olivat peittäneet päänsä hupuilla. Osa heistä oli siviilivaatteissa, yksi natsiunivormussa. Oikeudenmukainen Venäjä -puolueen nuoriso-osaston puheenjohtajan Dimitri Gudkovin mukaan vartijat on tunnistettu yksityisen Vitjaz-turvallisuusyrityksen työntekijöiksi.
Y
RIT YS
teet siitä, että tilanteen huononeminen johtuu ranskalaisen Vinci-yhtiön vaateista. Moottoritietä rakennuttavan WCC LLC:n omistaa Vincin venäläinen tytäryhtiö Vinci Concession Russe. Yhtiö vaatii 100 miljoonan euron korvauksia viivästyksistä, joita kansalaisten protestit ovat aiheuttaneet Moskova Pietari-moottoritien rakentamiselle. Täten ranskalainen yritys suoraan kan-
inen nskala ustaa Ra kann yritys än kaikkia mä käyttä aktivistien a keinoj tamiseen. painos
Moskovan lähellä sijaitsevien metsien puolustajat pyytävät solidaarisuutta korruptionvastaisessa taistelussaan tilanteessa, jossa laki ei heitä suojaa. He pyytävät, että ihmiset muissa maissa vaatisivat ranskalaisen Vinci-yhtiön jättävän projektin välittömästi. "Taistelu Himkin metsän puolesta tarvitsee tukea Euroopan parlamentin tasolla", Dimitri Godkov vetoaa. "Tilanne vaatii sitä, että hankkeen takana olevat yritykset viedään oikeuteen, sillä heillä ei ole mitään laillisia perusteita jatkamiseen."
Oksana Tselyseva
Kirjoittaja on venäläinen toimittaja & PEN-järjestön turvakaupunkikirjailija, joka on työskennellyt muun muassa Novaja Gazeta -lehdessä. Englannista suomentanut Elsi Hyttinen.
että poliisi suojelee joukkoja. Esimerkiksi toukokuun 4. ja 5. päivän välisenä yönä Himkin poliisin johtaja Tanasijtsuk henkilökohtaisesti pysäytti alueelle matkalla olleet poliisit. Tanasijtsuk ei välittänyt siitä, että koska rakennuttajilla ei ole puiden kaatoon tarvittavia lupia, hakkuut ovat laittomia.
O N S Y Y TÄ O L E T TA A ,
puolustajat väittävät, että heillä on aukottomat todisHIMKIN METSIEN
nustaa käyttämään kaikkia keinoja aktivistien painostamiseen. Himkin metsän puolustajat julkaisivat hiljattain CEE Bankwatchin tutkimustulokset siitä, mikä North West Concession Company, MoskovaPietari-moottoritien urakoitsija, oikein on. Näyttäisi siltä, että on luotu monimutkainen veroparatiisiyritysten verkosto, joka on urakoitsijan "ranskalaisen" omistajan takana. Tätä voidaan pitää selvänä merkkinä laajemmasta hankkeeseen liittyvästä korruptiosta.
HOLTITONTA RAKENTAMISTA
T O U K O K U U N 1 2 . P Ä I V Ä N Ä työ-
miehet aloittivat Pyhän Yrjön lähdettä ympäröivän tammiston kaatamisen Himkissä. Samana päivänä Gazpromin tekniset tarkastajat tulivat aukiolle tarkistamaan korkeapaineistettua putkis-
toa, joka kulkee osittain samaa reittiä kuin suunniteltu moottoritie. He totesivat saman ongelman kuin aktivistit: rakentajilla ei ollut tarvittavia lupia, vaikka töitä tehtiin putken lähellä. He olivat kauhuissaan, koska putki saattaisi vahingoittua ja jopa räjähtää. Työt pysäytettiin heidän vaatimuksestaan. Tämä ei kuitenkaan ole lopullinen ratkaisu. Gazpromin päätös antaa silti
metsän puolustajille tilaisuuden kerätä voimiaan. Näin Gazpromista on toistaiseksi tullut aktivistien liittolainen.
Oksana Tselyseva
T OI M I N TA , TA PA H T U M AT, K E S K US T E LU T & LUE N N O T
18.-19.6.
DESUCON 2011, japanilaista populaarikulttuuria, ohjelmassa luentoja & työpajoja Lahden Sibeliustalolla, kuvassa tapahtuman kunniavieras Yuuko Gotoo, www. desucon.fi
12.6.
HELSINKI-PÄIVÄN TANSSIT, musiikista vastaa kansanmusiikkiyhtye Freija, kello 19-21 Pitskun Kulttuurikirkko, Henrikintie 25, Helsinki, kuva Ilari Nummi
11.-12.6.
11.6.
KÄPYLEHMIEN MM-KISAT, mukana sarjoja niin alle kouluikäisille kuin vanhemmillekin lapsille, kisat järjestetään ensimmäistä kertaa kello 11 Merikarvian Koivuniemen Herran tilalla, Rantatie 116, www.koivuniemenherra.fi
LASIPALATSI DESIGN MARKETS, uransa alussa olevien suunnittelijoiden uusia tuotemerkkejä sekä musiikkia & urbaania taidetta kello 10-18 Helsingin Lasipalasin aukiolla. Kuvassa Veragami-korusarjan japanilaishenkistä kesämallistoa, kuva Vera Melleri
osioissa julkaistaan tietoja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava Voima ilmestyy 4.7. ja on jakelussa heinä- ja elokuun. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 30.6. kello 12 asti voima@ voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. Koonnut: Tea Kalska.
VOIMA-KALENTERIN
150. tutkija Peter Sandelin & hänen kollegansa kertovat Pohjois-Irakin kiertomatkastaan, ruokaa & kurdilaista musiikkia, kello 17-20 Cafe Viikissä, putkitie 3, Helsinki. 9.6. SARJAKUVAOPETTAJIEN PÄIVÄ, sarjakuvaopettajia kiinnostavaa ohjelmaa, vapaa pääsy, Helsingin Sarjakuvakeskuksessa, Hämeentie 150, ilmoittautumiset solja.jarvenpaa@minedu.fi. 12.6. HELSINKI-PÄIVÄ, piknik-utopiaa, ilmaisia uimahalleja, eläviä patsaita, kirjallisuutta, teatteria, avoimia ovia, konsertteja, liikuntaa, meriretkiä & viherelämää ympäri kaupunkia, www.helsinkiviikko.fi 18.6 . SUNNUNTAIMAALARIT, Turun seudun sunnuntaimaalarit piirtävät esiin kaupungin rumien yksityiskohtien kauneuden, kuvajamien jälkeen teokset jätetään paikalleen löydettäväksi, kello 11 Turun keskusta. HELSINKI YOUR MOVE, Suurtapahtuma kutsuu nuoret liikkumaan, kokeilemaan uusia lajeja & kuulemaan bändejä & artisteja 27.5.1.6. Olympiastadionin ympäristössä, www.yourmove.fi/suurtapahtuma LASIPALATSI DESIGN MARKETS, uransa alussa olevien lahjakkaiden suunnittelijoiden kiinnostavia uusia tuotemerkkejä sekä musiikkia & urbaania taidetta 11.-12.6.kello 10-18 yhden teltan alla Helsingin Lasipalasin aukiolla. LES LUMIÈRES -FESTIVAL, musiikkia, filosofiaa, tiedettä tanssia & runoutta valistusajan kulttuurifestivaaleilla 12.-19.6., lisätietoja www. lumieres.fi POHJOISMAINEN JONGLEERAUSTAPAHTUMA tuo
6.6. KURDILAINEN ILTAMA
KESKUSTELUT & LUENNOT
29.5. LUONNONTIETEELLISEN MUSEON TIETOISKU,
esittelyssä dinosaurukset kello 13 & savannien yön äänet kello 13.30, Helsingin Luonnontieteellinen museo, Pohjoinen Rautatienkatu 13.
5.6. INTERNATIONAL SCIENCE DAY -SEMINAARI,
yhteen jongleerauksen harrastajat ja ammattilaiset ympäri maailmaa 9.-12.6. www.nordicjuggling.com KAUHAVA PUUKKO- & KÄSITYÖFESTIVAALI, myyntinäyttely, työnäytöksiä & puukkokilpailu Kauhavan koulukeskuksen tiloissa 18.-19.6., lisätietoa www.puukkofestivaalit.fi KURIKKA HAKU PÄÄLLÄ rakkausfestivaali 10.-11.6. Suksee Areenalla, www.hakupaalla. com LAHTI DESUCON 2011, japanilaista populaarikulttuuria, ohjelmassa luentoja & työpajoja 18.-19.6. Sibeliustalolla, www.desucon.fi
LAPPEENRANTA LASTEN LEIKKIMÖKKIKYLÄ WILLIRANTA, Lasten leikkimökkikylä on suunniteltu & rakennettu viimeistellysti kuin aikuisten asuntomessut, upeita viheralueita & kukkaistutuksia myöten, 12.6.-28.8. Lappeenrannan satamassa, Hiekkalinnan kupeessa. OULU VECTORAMA, verkkopelitapahtuma on Pohjois-Suomen suurin lanitapaaminen 16.-19.6. Rajakylän koululla, www.vectorama.info PAIMIO VALTAKUNNAALLISET AFORISMIPÄIVÄT,
TOIMINTA
29.5 . KYLÄJUHLAT,
englanninkielinen tieteen & taiteen seminaari kello 9.30-16 Turun Sigyn-salissa, Linnakatu 60, lisätiedot www.isd2011.fi
17.6. OUTSIDER ART: EUROPEAN PERSPECTIVES -SYM-
POSIUM, eurooppalaiset asiantuntijat pohtivat
marginaalitaiteen määrittelemisestä & kaupallistumisesta kello 9-18, Helsingin Ateneumin taidemuseossa, ilmoittautuminen 1.6. mennessä, lisätietoja www.outsiderartpastforward.eu
TAPAHTUMAT
nuorten kulttuuri- & musiikkitapahtumassa bändejä, pittikoulu, diskoilua, pelejä & muuta toimintaa Jyväskylän Lutakossa. 28.5. SIRKUSSARJISLAUANTAI, avoin poikkitaiteellinen sarjistapahtuma kaikille kello 12-16 Helsingin Sarjakuvakeskuksessa, Hämeentie
27.5. LUTAKKO JÄISSÄ,
tapahtumassa yhdistetään aforismeja performanssitaiteeseen & improvisoidaan aforismeja, ohjelmassa myös aforismisarjakuvia, sanataidetuokioita lapsille & aforismiaiheinen seminaari, 17.-18.6. Varsinais-Suomen kansanopistolla UUSIKAUPUNKI MEREFESTI, koko perheen karnevaaleilla voi kokea torihumua, päästä ajelulle moottoripyöräkerhon kanssa, katsella poniagilityä & lentää helikopterilla, 10.-12.6., ohjelma www.merefesti.blogspot.com
kirpputori, arpajaiset, lätynpaistoa, käsitöitä & luomuherkkuja kello 15-17 Pitskun Kulttuurikirkolla. 31.5 . ILMASTOINFOA & DESIGNKIERRÄTYSTÄ, asukasneuvoja palvelee kello 11-17, Helsingin Sanomatalo, 2. krs, Mannerheiminaukio 3. 11.6. POLTTOPALLON SM-KILPAILUT 2011, kaikille joukkueille avoin SM-turnaus 11.6.2011 kello 10-18, Vanha Maantie 6, Espoo, ilmoittautuminen polttopallo@gmail.com, lisätietoa www.polttopallo.fi. KÄPYLEHMIEN MM-KISAT, kisat järjestetään ensimmäistä kertaa, mukana sarjoja niin alle kouluikäisille kuin vanhemmillekin lapsille, kello 11 Merikarvian Koivuniemen Herran tilalla, Rantatie 116, www.koivuniemenherra.fi KARSTULA SATUSIVELLIN, lastenkulttuuriviikko tarjoaa sadunkerrontakilpailun, taideleirin & muita kulttuuritapahtumia rauhallisella maaseudulla 27.6.-3.7., lisätietoja www.satusivellin.fi LOHJA JÄRVIPÄIVÄT, Soudun ohella Aurlahdessa pääsee nauttimaan torielämästä & zumbasta, Porlassa järjestetään myös vesiensuojelutapahtuma & luontopolku 17.-18.6., ohjelma www.järvipäivät.fi TURKU KÄVELYRETKET KIVIKAUDELLE, Räntämäen alueella asuttiin jo 4000 vuotta sitten, näe merkkejä muinaisesta asutuksesta opastetulla 3 kilometrin kiertokävelyillä 6.6., lähtö kello16, 8.6. kello 18 & 11.6. kello 16.30 Turun Kristillisen opiston paikoitusalueelta, Lustokatu 7. JENNY MARIAN MATKASSA KOROISTEN NIEMELLÄ, Elämyksellinen, opastettu kierros Korois-
ten niemen piispanlinnan raunioilla ruustinna Jenny Maria Montin Tallgrenin (18521931) johdolla, 6.6. , 7.6. & 12.6. lähtö kello 19, Catilluksentien & Viruskujan yhtymäkohta, paikoitusalue, Koroistentie 2. HELSINKI HELSINKI PRIDE, Suomen suurin homo-, lesbo-, bi- & transtapahtuman tavoitteena on lisätä avoimuutta & moninaisuuden arvostamista yhteiskunnassa, 27.6.-3.7., avajaiset Kolmen Sepän aukiolla 27.6. kello 15.30, päätösbileet 3.7. LeBonkissa, koko ohjelma www.helsinkipride.fi
KURSSIT
11.6. TARINATEATTERIN KURSSI, Miten elävöittää koulutuksia toiminnallisilla & draamallisilla menetelmillä? Ilmoittautuminen 3.6. mennessä martti.pekkanen@pp.inet.fi, 040 771 7979. 12.6. SABLUUNAPAJA, lasten työpajassa tehdään sabluunamaalauksia kello 12-14, Helinä Rautavaaran museo, WeeGee-talo, Ahertajantie 5, Espoo. TURKU KOROISTEN KASVIVÄRJÄYSPÄIVÄT, kasvivärjäystä & villan huovutusta 6.6., 7.6. & 8.6. kello 11-15 Turun ammattikorkeakoulun LUMO-keskuksessa, Koroistentie 2. HELSINKI VIIDAKKOSARJAKUVATYÖPAJA, sarjakuvakurssi lapsille 13.17.6 kello 1015, Sarjakuvakeskuksessa, Hämeentie 150, ilmoittautuminen www.sarjakuvakeskus.fi MONIKULTTUURINEN SARJAKUVATYÖPAJA, sarjakuvakurssi lapsille 6.-10.6. kello 10-15 Sarjakuvakeskuksessa, Hämeentie 150, ilmoittautuminen www.sarjakuvakeskus.fi
T U T U S T U K E S Ä N O H J E L M A A N W W W. R U N O V I I K K O . F I
POLITIIKAN PALUU
Juha Herkman
POLITIIKKA JA MEDIAJULKISUUS
Mitä mediajulkisuus tekee politiikalle? 224 s 35
K Kyösti Pekonen PUHE EDUSKUNNASSA 248 s 33 Juha Koivisto & Vesa Oittinen (toim.)
M j Marja Alastalo & M Maria Åkerman (toim.) TIETO HALLINNASSA Tietokäytännöt suomalaisessa yhteiskunnassa MEGA-MARX Johdatus uuteen Marxiin
223 s 35
2 276 s 33
Osuuskunta Vastapaino puh. (03) 3141 3501 fax (03) 3141 3550 Yliopistonkatu 60 A 33100 Tampere tilaukset@vastapaino.fi www.vastapaino.fi
Ohjaus Nurmijärven Kivi-juhlilla Aleksis Kiven Kai Lehtinen Liput Lippupalvelusta: aikuiset 25 eläkeläiset 23 lapset yli 7 v. ja opiskelijat 17
Esitykset 1.7. klo 18 2.7. klo 18 3.7. klo 15 13.8. klo 15 14.8. klo 15 20.8. klo 15 21.8. klo 15
Kivi-juhlat ry. p. 050 584 3306 www.kivijuhlat.fi
pentin ulman ät 2011 päiv
31.7. 7.8.
A ILO/iV
www.pentinkulmanpaivat.fi
EI TÄHTEÄ, RISTII TAI KUUTA. Mikään ei ole Pyhimykselle pyhää, edes uskonto. Hänen mielestään ihmisen ei kannata selittää maailmaa jumalan kautta: "Ihminen juurensa mystifioi, että voi niitä paremmin ymmärtää ja sunnuntaina, ihminen Jumalan loi", hän riimittelee kappaleella "0".
5
TEKSTI KUVA
2011
21
JARI TAMMINEN TOPI LAITI
Pyhimys vai venkula?
Korkeat sfäärit & kommunikaation ongelmat, tuliset karvanopat & Snellmanin henki ovat aina pinnalla, ainakin jos uskoo räppäri Mikko Kuoppalaa.
M
UUSIK KO
Mikko Kuoppala eli Pyhimys ei ole uskonnollinen mies. Taiteilijanimensä hän lainasi Simon Templarilta. Siis fiktiiviseltä veijariseikkailijalta, jonka Roger Mooren tv-sarja teki kuuluisaksi 1960-luvulla. "Pyhimys selvisi kaikista ongelmatilanteista niin smoothisti, että ei tulleet mieleenkään mitkään uskonnolliset viittaukset. Jos johonkin uskon, niin juuri siihen että mikään, tai varsinkaan kukaan, ei ole pyhä." Kaimansa tavoin Kuoppala välittää sanottavansa sulavasti ja huumorin avulla. Ja sitä sanottavaa piisaa. Uudella Medium-albumillaan Kuoppala sivuaa toistuvasti viestinnän vaikeutta. Levyn alussa hahmotellaan maailma jossa elämme, sitten keskitytään yksilöihin ja lopulta vedetään nämä yhteen. Korkeiden sfäärien ja alkuräjähdysten jälkeen, tarkasteltaessa maailmaa yksilötasolla, kuvaan astuvat kommunikaatio-ongelmat. "Haluan näyttää, että on mahdotonta tarkkailla todellisuutta objektiivisesti. Tietoon pitäisi suhtautua kriittisesti, siinä on aina kuitenkin pohjimmiltaan kyse jonkun mielipiteestä. Ei absoluuttista totuutta ole olemassakaan." silmät auki, mul on karvanopat liekeissä." Pyhimys riimittelee kappaleella Kaunotar ja Sirviö. Kappaleen kertojaminä samaistuu Big Brotherin Perttu Sirviöön. Navanalushuumori olisi helppo kuvitella BB-Pertunkin suuhun. Todellisuuden peilaaminen tosi-tv-formaatin kautta tarjoaa tehokkaan läpileikkauksen ajastamme. "Tosi-tv on viimeisin turhuus, joka on aiheuttanut paljon keskustelua tästä ajasta. Tarkan castingin ansiosta se saa meidät kuvittelemaan olevamme hieman keskimääräistä älykkäämpiä. Tästä ei kuitenkaan käy syyttämi" H E I T Y H M Ä T Y T TÖ, P I DÄ
nen mediaa tai vallanpitäjiä, ihmisellä vaan on taipumus paeta todellisuutta." Hiphopin rajoja koetteleva Medium soljuu sulavasti valssista bossa novaan ja iskelmä lyö kättä sämpleille. Puhelaulun perinteiden mukaisesti tekstiä on paljon, ohuen pamfletin verran. Vakavampia aiheita rytmittää myös huumori. pajattaa umpisuomalainen Pyhimys yhdessä moninaisista rooleistaan ja jatkaa: "Lukeeks mun otsassa Pappa betalar? Jos mul olis nittionio problemer, niin raha ei ois yks niist." Bättre Folk -kappale lähestyy kulttuurien yhteensovittamisen haasteita esimerkkinä kuvitteellinen suomenruotsalainen. Robban ei ole, vastoin yleistä stereotypiaa, menestynyt. Niin sanottu pakkoruotsi on viime aikoina ollut framilla julkisessa keskustelussa. Kuoppalan mielestä väittely entisen isäntäväen kielen osaamisen hyödyistä on toisarvoista. "En minä itse kouluruotsista pitänyt. Sittemmin olen kuitenkin opiskellut opettajaksi ja olen näkemyksiltäni vähän snellmanilainen." J.V. Snellman oli vahvasti sitä mieltä, että opiskelussa ei ole kyse pelkästään oikeudesta vaan velvollisuudesta. "Jos ihmistä eläinlajina määrittää jokin sellainen kuin sivistys, niin minun mielestäni tehtävämme on siirtää sitä sivistystä ketjussa eteenpäin. Kyllä kaikki voivat sitten myöhemmin päättää, käyttävätkö keräämäänsä tietoa mihinkään." Eikä ajatus opin hyödyllisyydestä tai tarpeellisuudesta koske pelkästään ruotsin kieltä ja tätä päivää. "No, 1500-luvulla jälkikasvulle opetettiin, että jumala loi maailman, koska se oli silloinen tieto. Hyvä, että opettivat. Siinähän se tieto välittyi ja muokkautui. Siihen, miten tieto nykyään käsitetään, sisältyy myös se, että kaikkea kohtaan kuuluu olla kriittinen."
" J A G Ä R I N G E N C L I C H É ",
tään ttäydy si i Me he emmik tyhm an, se lla kuin o uttaa. t huoles
ei tähteä, ristii tai kuuta." Medium ottaa toistuvasti kantaa tuotemerkkeihin ja mielikuvien tehtailuun. Swooshien ja dieseleiden maailmassa kaikki brändätään. "Olisi sokeata kuvata maailmaa kuvaamatta niitä käytänteitä, joista olemme sopineet keskenämme. Kappale Vatos Logos käsittelee kaikkia brändejä, ei pelkästään myytäviä sellaisia. Uskonnon ja nationalismin jälkeen rupeamme etsimään uusia samaistumisen kohteita ja se on ihan sama onko se ruusu tai ruiskukka tai Nike. " "Jopa puolueet tekevät politiikkaa imagolla, eivät asioilla. Sinänsä brändit eivät ole sen kummempia asioita kuin vaikkapa sanat. Ongelma on siinä, että koska symboleilla ei ole mitään objektiivista merkitystä, ne johtavat helposti yksinkertaistamiseen ja väärinkäsityksiin." Kuoppala kuvaa kappaleellaan maailmaa sellaisena kun se meille kuluttajakansalaisille näyttäytyy, brändien hallitsemana. Hengenheimolaisen hän löysi yllättäen chileläisrunoilija Pablo Nerudasta. "Nerudan United Fruit Co. -runon pätkä oli täysin spontaani lisäys tuohon biisiin. Runo käsitteli juuri samoja teemoja kuin mitä olen yrittänyt tässä itsekin hahmottaa. Se oli ihan taivaanlahja."
E I R U U S U U TA I R U I S K U K K A A ,
Kun pasuuna oli soinut ja kaikki oli valmista maan päällä, Jahve jakoi maailman. Osansa saivat Coca-Cola Incorporated, kaivosyhtiö Anakonda, Ford Motors ja sen sellaiset. United Fruit varasi itselleen mehevimmän, minun maani keskirannikon, Amerikan suloiset uumat. Se risti alueensa uudelleen Yhdistyneiksi Banaanivalloiksi. Ja vainajien leposijoille, laajan maan valloittaneiden rauhattomien sankareiden ja lippujen, vapauden päälle se perusti koomisen oopperansa. (Suom. Pentti Saaritsa.)
E I O L E mustavalkoista Kuoppalan maailmassa. Ei edes suhde kansallisromanttiseksi juopotteluksi yltyneisiin jääkiekon maailmanmestaruusjuhliin. "Se, että jotkut tekevät kumisella kiekolla enemmän maaleja kuin toiset, muuttaa koko kansakunnan tilaa. Sehän on kuin kansallinen psyykelääke ja se, jos mikä, on mielenkiintoista. Ilmiötä voi analysoida ja ottaa samalla ilon irti, en edes tiedä iloitsinko siitä kumikiekosta vai oliko ihmisten ilo tarttuvaa." Kuoppala itse seurasi hysteriaa lähietäisyydeltä, sillä hän heilui Kauppatorin lavalla basson kaulassa. Kollegat Monspilta, Jare & VilleGalle saivat Häissä-biisinsä pyörimään lätkäkisojen lähetyksiin ja menestys oli taattu. Videolla ja sittemmin lavallakin hyysäsi myös Pyhimys osana possea. Mestaruuden yhteydessä käytiin julkisuudessa myös keskustelua rasismista. Osa juhlijoista huusi mestaruutta ja oli samalla ajamassa väärän värisiä maasta. "Kun tästä ihmisen sisäänrakennetusta me vastaan te -asetelmasta ei pääse millään eroon, niin on pitänyt keksiä tuollainen suhteellisen vaaraton kumikiekkoharrastus, jossa vaikka eri valtioiden edustajat voivat kisailla. Tietenkin tällöin syntyy myös konflikteja, sillä hyvä me -asenne pitää aina sisällään ei niin hyvä te -asenteen." Tällä kertaa täysin merkityksetön taustatekijä ei tainnut olla persujen jytkykään. "Metroseksuaalisuuden jälkeen on tullut äijäkulttuuri, joka on puolestaan johtanut junttiuden nousuun. Takatukat ovat muotia ja mitä pellempää roolia vetää, sitä parempi." Ehkä meidän pitäisi ottaa yhteisten asioidemme hoito vähän vakavammin. "Suomalaisethan ovat keskimäärin ihan fiksuja. Enkä puhu mistään Tatu Vanhasen teorioista, vaan hyvästä koulutuksesta. Me vaan heittäydytään tyhmemmiksi kuin mitä me ollaan, se mua huolestuttaa. Jos katsoo kauempaa, ei erota, esittääkö joku idioottia vai onko se sitä." MIKÄÄN
www.pyhimys.com Keikoilla ympäri maan läpi kesän
Elä Elämän koreus
Kaleva Kalevalan kankahilta Afrika Afrikan savanneille 17.5.-4 17.5.-4.9.2011
Gallen-K Gallen-Kallelan tie 27, Espoo (09) 849 2340 www.gallen-kallela.fi www.gal Avoinna 17.5. lähtien: päivittäin 11-18 päivittäin 11-18 Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 13. Yleisöop
LÄ EH VIE
on täynnä tapahtumia. Bongaa omasi! DIT!
H
A
U
T
E
KUVA: KIRSI TUOKKO
4.3.-12.6. TOR ARNE I JOAN MIRÓ MIRÓ JA SUOMALAISTA FANTASIAA 5.4.-28.8. Marikki Hakola: PIIPÄÄ REMIX
OPASTUKSET: LA: Taidetunti klo 14 SU: Taidetunti klo 13, Taidevartti klo 16 Taidehaltijan tunti Satuja Mirósta klo 14 (yli 4-v.)
C O U T U R E
VOI HYVÄ TAVATON UU !
MI KÄ HE IN ÄK
Taidekeskus Honkahovi | www.honkahovi.fi Johtokunnantie 11 | 35800 Mänttä |puh. (03) 4747 005 | Avoinna joka päivä klo 1118, myös juhannuksena. 28.6.31.7. to klo 1120 | Liput 28e
T a i d e k e s k u s
HONKAHOVI 11 | 12.6.14.8.2011 | MÄNTTÄ
KAUKO SORJOSEN SÄÄTIÖ
weegee
näyttelykeskus
Ahertajantie 5, Tapiola I Ti, to, pe 11-18, ke 11-20, la,su 11-17 www.weegee.fi I www.emma.museum I Bussit Kampista 106 ja 110
5
2011
23
TEKSTI & KUVAT
HENRIK BYRN
KATUKIRJASTO. Kirjanystävien jono tutkii kauppiaan kadulle latomaa kirjapaljoutta.
Vallankumous on hyvä asia Egyptin, sen kirjailijoiden ja heidän kirjojensa sisältöjen kannalta. Sen välitön vaikutus kirjamarkkinoihin on kuitenkin huono.
kirjojen myynnin vähentyneen vallankumouksen jälkeen jyrkästi, jopa 70 prosenttia", selittää Nour Mad-Buli, joka työskentelee itse kirjamyyjänä kivenheiton päässä Tahririn aukiolta, Egyptin vallankumouksen keskipisteestä. Liike on kulkenut suvussa vuosikymmeniä, ja Mad-Buli puhuu rauhallisesti kirjan mahdollisuuksista näinä uusina aikoina. Vallankumous on muuttanut egyptiläisten ajattelutapoja radikaalisti ja vähentänyt pelkoja, jännitteitä ja tietämättömyyttä. Tunne vastuusta motivoi ihmisiä etsimään uusia ratkaisuja. Tuoreimmat vallankumousta käK I R J A M Y Y J ÄT S A N O V AT
irjat äiset k sta m Ensim moukse ku i vallan in vain kaks ti julkais a kapinan viikko lkeen. alun jä
sittelevät kirjat on asetettu kirjakaupassa näkyvästi esille, ja niitä tutkivat kiinnostuneina kaikki ikäryhmät teineistä eläkeläisiin. Kuitenkin egyptiläiset käyttävät nykyisin entistä vähemmän aikaa lukemiseen muutama kuukausi vallankumouksen puhkeamisen jälkeen. Joko ihmisillä ei ole aikaa lukea, koska he osallistuvat aktiivisesti mielenosoituksiin, seuraavat sanomalehtiä, katsovat televisiota ja kuuntelevat radiota pysyäkseen viimeisimpien uutisten tasalla, tai sitten he puhuvat päivän tapahtumista ja tulevaisuudestaan kahvikupin ääressä yhdessä kaupungin lukuisista kahviloista tai jossakin niistä sadoista keskusteluryhmistä, joita kaduille ja aukioille on syntynyt. "Intellektuellien ja muiden kirjanlukijoiden suuri enemmistö osallistuu edelleen aktiivisesti vallankumouk-
5
2011
25
HILJAISTA ON. Madbulin kirjakauppa Kairon keskustassa.
TEKSTUAALISTA HÄIRINTÄÄ.
Egyptiläiset ilmaisevat itseään ennennäkemättömin tavoin tässä voileipämyyjä Tahririn aukiolla Kairossa.
KIRJAT JÄÄVÄT KAUPPAAN. Tahririn aukio, jossa ihmisillä on muutakin tekemistä kuin lueskella.
POLITIIKALLA MENEE HYVIN. Nour MadBuli on elänyt kirjojensa kanssa seitsemän vuotta kirjakauppiaana. "Kiinnostus poliittisiin kirjoihin on lisääntynyt valtavasti vallankumouksen alkamisen jälkeen."
SUKUPOLVENSA ÄÄNI.
"Olen egyptiläinen ja ylpeä siitä", julistaa nuori nainen, joka osallistui vallankumouksen tapahtumiin.
COPY WRITERIT. Ihmiset tuottavat aktiivisesti lisää "kirjallisuutta" vaikka sitten mielenosoitusbannereita kirjoittamalla.
Ennakkovarauksella Dracula-buffet perjantaisin. Ravintolatilassa A-oikeudet.
Cirque Dracula
- varietee keskellä Turkua
Spiegeltent, Mannerheiminpuisto 23.6.-14.8.2011 ke-la klo 19, su klo 16
Liput 39/30 , S-etukortilla 35 Lippupiste 0600 900 900 (1,97/min+pvm, klo 7-22) VIP-paketit. Lisätiedot ja varaukset: +358 (0)2 2627 600/vip@turku2011.fi
Tuotanto ArtTeatro
www.turku2011.fi
28
A BOO GRAVE. Haudasta kuuluu böö. Abu Ghraibin vankilassa vartijat leikkivät vankien ihmisoikeuksilla, mutta mitä lastenhuoneissa leikitään? Käsi ylös, kuka ei ole lelupyssy kädessä leikkinyt rosvoa ja poliisia tai inkkaria ja länkkäriä?
5
2011
5
2011
29
30
THE TWINS. Veljekset kuin ilvekset. Kaksoistornien varjossa toinen kaksosista rakentaa ja toinen murskaa, ja välillä toisinpäin. Loputtomassa tanssissa roolit vaihtelevat, ja kärsijöiksi joutuvat sivulliset.
5
2011
Attac
Attac
RUOKAOMAVARAISUUS RATKAISEE ONGELMIA
teksti Jukka Lassila / kuva Markku Lassila
Etelä-Suomen Luonnonmukaisen Viljelyn Yhdistys ESVY ry on helmikuun puolivälissä hyväksytty Via Campesinan jäseneksi. Esvy on ollut jo vuodesta 2008 mukana tämän kansainvälisen pien- ja perheviljelijöiden järjestön Euroopan osaston toiminnassa. European Coordination Via Campesina ECVC toimii maatalouden ekologisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi nimenomaan viljelijälähtöisesti.
muassa GMO asioissa. Yhteistyöstä huolimatta ovat järjestöjen roolit varsin erilaisia. IFOAM:in suuntautuessa koko luomusekstorin kehittäjäksi, on ECVC:n lähtökohtana viljelijälähtöinen edunvalvonta, joka tähtää koko maatalouspolitiikan uudistamiseen. IFOAMin intressissä on kirkasotsainen luomun ajaminen kapea-alaisena ja tiukkana normituksena. ECVC:n toiminnassa katsotaan huomattavasti laajemmin kokonaisuutta, kuluttajien toiveita maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämistä kaikkialla Euroopassa.
MUUTOSTA SOPEUTUMISEN SIJAAN
Suomen maatalouspoliittista keskustelua on vuosikausia ohjannut poikkeuksellisen voimakas näköalattomuus. Välttämättömien rakenteellisten muutosten sijaan Suomessa vaaditaan viljelijöiltä pelkästään sopeutumista lähes täysin elintarviketeollisuuden intressejä myötäilevään "viralliseen" maatalouspolitiikkaan. Vaihtoehdottomuus ja rakennemuutoksen sopeutuminen on kestämätön taival, joka näivettää maaseutumme lopullisesti. Vallitseviin olosuhteisiin ja markkinatilanteeseen sopeutumisen sijaan, meidän täytyy löytää konkreettisia vaihtoehtoja maatalouden elinvoimaisuuden kehittämiseksi. Vuodesta toiseen Suomessa on täysin mahdotonta tuottaa raaka-aineita Euroopan alhaisimmilla hinnoilla teollisuuden tarpeisiin. Samaan aikaan Euroopan monimutkaisin maataloustukijärjestelmä uuvuttaa viljelijät byrokratian rattaisiin.
KOM ISSION C AP- U U DISTU KSE T E I RIITÄ
ia Campesina on monille suomalaisille lähes tuntematon, mutta sen vaikutukset maailman maatalouspolitiikassa ovat merkittävät. Siinä missä muut viljelijäjärjestöt ovat pysyneet nöyrän hampaattomina WTO:n edessä, on Via Campesina pystynyt jarruttamaan ja kyseenalaistamaan WTO-neuvottelujen etenemistä. Samalla järjestö on saanut ruokasuvereniteettiin pyrkiviä toimia pysyväksi osaksi YK:n maatalouspoliittisia tavoitteita.
E M M E O L E YK SI N
Euroopassa viljelijälähtöisen maatalouspolitiikan ajaminen on jäänyt pitkälti ECVC:n harteille, sillä Copa-Cogecan on valitettavan sinisilmäi-
sesti antautunut teollisuuden, gmo-tuotannon ja "vapaiden markkinoiden" puolestapuhujaksi. Copa väittää edustavansa13 miljoonaa eurooppalaista maanviljelijäperhettä ja olevansa heidän äänitorvensa. Copan kanssa yhdessä toimii EU:n maatalousosuuskuntien järjestö Cogeca, jossa on jäsenenä 38 000 osuuskuntaa. Ei ole vaiettu salaisuus, että Copan toimintaa rasittaa meille suomalaisillekin kovin tuttu tilanne, missä viljelijän äänitorvena olo rajoittuu juhlapuheisiin. Puheiden muuttuminen teoiksi estyy useimmiten ulkopuolelta tulevan rahoituksen mukana. Sen laulua laulat, jonka leipää syöt! Meillekin tuttu IFOAM taas on luomujärjestö, jonka kanssa ECVC on samoilla linjoilla muun
KU VA 1 :
Marcelo Durão Brasilian Maattomien liikkeestä (MST) kävi Suomen vierailullaan tutustumassa Esvyn toimintaan. Kuvassa: Taru Salmenkari, Marcelo Durão, Milka Kalmanlehto, Haiku ja Jukka Lassila.
ECVC:n mukaan komission esittämällä CAP- uudistuksella on oikea linjaus koskien ruokaturvallisuutta. Mutta luonnon monimuotoisuuden, biodiversiteetin ylläpitoa, ilmaston muutosta ja maaseutumaiseman säilyttämistä koskevat linjaukset ovat huomattavan huonolla tolalla. Komission esittämien toimenpiteiden vaikutukset ovat kaiken lisäksi kovin rajallisia ja pinnallisia. Niin kauan kuin vapaakauppa ja kilpailu kansainvälisillä markkinoilla säilyvät CAP:in perustana, todellisia muutoksia viljelijän aseman parantamiseksi on mahdotonta saada aikaan. Maatalouden elinvoimaisuuden turvaamisen keskeinen elementti on maataloustuotteiden hinnan nostaminen tuotantokustannuksia vastaavalle tasolle. Tätä tosiseikka ei voida korvata näennäisparannuksilla tukijärjestelmässä.
LUOMU EDISTETTÄVÄ LUOMUN EHDOILLA
Luonnonmukainen tuotanto ei ole näpertelyä, vaan se on nähtävä todellisena ja pitkälti ainoana mahdollisuutena maailman ruokaongelman ratkaisijana. Samaan aikaan, kun Suomessa naureskellaan ja pidetään mahdottomana maabrän-
4
Maan ääni
di työryhmän luomutavoitteita, muunmuassa YK on tuonut esille raporteissaan Luomun poikkeuksellisen hyviä mahdollisuuksia ruoantuotannon turvaajana. Luomua on edistettävä tosissaan, mutta on muistettava ettei edistäminen saa tapahtua viljelijän toimeentulon kustannuksella ja viljelijän ennestäänkin raskasta byrokratiaa lisäämällä. Kysynnän kasvaessa luomutuotteet ovat tulleet merkittäväksi osaksi kansainvälistä elintarvikebusinesta. Luomun mahdollisuus ratkaista ruokaongelmia on sen kyky huolehtia nimenomaan alueellisesta ruoantuotannosta ja mahdollisimman pitkälle paikallisilla tuotantopanoksilla. Jos tästä tavoitteesta lipsutaan, on vaarana Luomun ajautuminen osaksi ongelmaa. Ranskassa luomuviljelijät ovat perinteisesti tuottaneet vähintään 40 % käyttämästään rehusta itse. Luomusäädösten muuttuminen on johtanut luomukotieläintilojen siirtymiseen ostorehun käyttöön. 2008 Ranskassa luomukananlihan tuotanto kasvoi 17 % luomusoijan viljelyn laskiessa 28 %. Tuotannon laskua on korvattu tuonnilla mm. Brasiliasta, jossa luomusoijaviljelmät raivaavat alaa sademetsistä täysin tavanomaisen tuotannon tavoin. Kotieläin- ja kasvituotannon erkaantuminen ja tuotannon suuntautuminen vientimarkkinoille asettaa luomutuottajat painimaan samojen ongelmien kesken kuin muutkin maanviljelijät ympäri maailmaa.(Le Monde diplomatigue, Maaliskuu 2011)
VAIKUTTA M I N EN EU RO O PA S S A
penhaminassa toukokuun alussa. ESVY:n Aira Sevon osallistui ECVC:n edustajana Euroopan Komission neuvoa-antavan luomuryhmän järjestäytymiskokoukseen. Suomalaisten mukanaolo kansainvälisessä yhteistyössä parantaa tiedonsaantia ja avaa uusia vaikutusmahdollisuuksia Euroopan luomu- ja maatalouspolitiikassa.
NYT ON TY ÖN A IKA !
Maatalouden ahdingon helpottamiseksi luomun edistäminen ei yksin riitä. On puututtava maa-
talouden rakenteellisiin ongelmiin, jotta viljelijöille saataisiin oikeus harjoittaa elinkeinoansa kestävästi ja kannattavasti. ESVY:n jäsenyys Via Campesinassa on alku työlle, joka tähtää ruokajärjestelmän totaaliseen uudistamiseen. Sen aikaansaamiseksi kansalaisjärjestöjä ja viljelijöitä on saatava mukaan kamppailuun alueellisen, ekologisen ruoantuotannon puolesta. Tie päämärien saavuttamiseen tulee olemaan pitkä ja haasteellinen, sen vuoksi matkaan on lähdettävä nyt!
EUROPEAN COORDINATION VIA CAMPESINA ECVC
25. jäsenjärjestöä 18:sta euroopan maasta. Pohjoimaisia viljelijäjärjestöjä on mukana ESVYn lisäksi kolme: Frie Bønder Levende Land Tanskasta, Norsk Bonde - og Smabrukarlag Norjasta ja NORDBRUK Ruotsista. ECVC kuuluu kansainväliseen Via Campesina liikkeeseen.
VIA CAMPESINA
n. 150 järjestöä yli 70:stä maasta. Liikkeen piiriin kuuluu kaikkiaan n.200 miljoonaa maanviljelijää Afrikasta, Aasiasta, Euroopasta, Pohjois- ja Etelä-Amerikasta. Via Campesina on itsenäinen, poliittisesti ja taloudellisesti riippumaton liike, joka ajaa ruokaomavaraisuutta (ruokasuvereniteettia) ratkaisuksi maatalouden ekologisiin ja sosiaalisiin ongelmiin.
RUOKASUVERENITEETTI
tarkoittaa oikeutta määritellä itsenäisesti kullekin alueelle parhaiten sopivan ruoan tuotannon, jakelun ja kulutuksen tavat huomioiden erilaiset ekologiset, sosio-ekonomiset ja kultturiset olosuhteet.
ECVC jäsenyys tarjoaa monia uusia vaikutuskanavia. Pohjoismaiden jäsenjärjestöjen yhteistyökokous pidettiin Oslossa maaliskuussa, jossa ESVY:n edustaja oli ensimmäistä kertaa suunnittelemassa yhteisiä pohjoismaisia tavoitteita ruokapolitiikkaan. Suunnittelua jatketaan Köö-
RUOKAJÄRJESTELMÄN ON PAKKO MUUTTUA
Jukka Lassila
nko nykyinen ruokajärjestelmä tullut tiensä päähän? Samaan aikaan, kun kuluttajat ovat heränneet vaatimaan puhdasta ekologisesti tuotettua ruokaa herättyään teollismaisen ruoantuotannon epäkohtiin, taistelevat maanviljelijät ympäri maailman ennennäkemättömien talousongelmien kanssa. A Viable Food Future -raportin mukaan puolet maailman nälkää näkevistä on pienviljelijöitä, jotka pystyisivät monipuolisella ekologisella tuotannolla ruokkimaan itsensä lisäksi myös paikallista väestöä. Mutta globaalin maatalouspolitiikan pelisäännöillä he ovat pakotettuja yksipuoliseen vientivetoiseen tuotantoon. Se näkyy myös Suomessa. Harva suomalainen viljelijäkään enää ruokkii perheensä oman peltonsa antimilla, vaan yhä useamman ruokapöytä täyttyy kauppaketjujen mainoskasseissa kotiin kannettavalla alkuperättömällä massalla.
RUOKAPIIRIT
naisuuksia. Byrokratia on tehnyt monipuolisesta tuotannosta lähes mahdotonta samaan aikaan, kun tukipolitiikka on osaltaan ohjannut jatkuvaan yksikkökoon kasvuun.
MAATA LOUDE N OMAVA R A ISUUS
Kiinnostus ruoan alkuperästä ja tuotantotavasta on johtanut siihen, että vanhoihin ruokapiireihin on enemmän pyrkijöitä, kuin mitä he pystyvät ottamaan vastaan. Uusia piirejä syntyy melkein kuin sieniä sateella, mutta ruokapiirien ongelmaksi on noussut tuotteiden saatavuus. Kun vielä -90 luvulla monelta luomutilalta oli mahdollisuus saada tuotteita vihanneksista ja viljasta kananmuniin, on tuotannon yksipuolistuminen tehnyt tällaisista tiloista 2000-luvulla melkoisia harvi-
Viimeaikoina on tehomaataloudeksi kutsuttu keskeiseksi mittariksi noussut ihmistyövoiman minimointi suhteessa peltoalaan tai eläinmäärään. Tämä ei ainakaan tilastoista katsottuna täytä maalaisjärjen tehokkuuden määritelmiä. Tehokkuutta voitaisiin myös mitata käytetyn peltoalan ja energian suhteella ruokittavaan väestöön. Keskeisten maataloustuotteiden omavaraisuus saavutettiin 60-luvulla, jolloin keinolannoitteita käytettiin puolet nykyistä vähemmän. Viimevuosina maataloustuotteiden omavaraisuus on usean raaka-aineen osalta kuitenkin jäänyt saavuttamatta. Rukiin osalta omavaraisuus ylitettiin viimeksi vuonna 2000. Tilanne on tällä hetkellä heikko myös ainakin sokerin, valkuais-, öljy, ja puutarhakasvien tuotannossa.
LUOMUSTA T E H OA T UOTA NTOON
Yhä useamman ruokapöytä täyttyy kauppaketjujen mainoskasseissa kotiin kannettavalla alkuperättömällä massalla.
ruokajärjestelmään. Suomessa on peltoalaa käytettävissä noin 0,4 hehtaaria henkilöä kohden. Kuinka paljon vaatisi väestömme ruokkiminen tehokkaalla luomutuotannolla? Alueellisessa luomuun perustuvassa ruoantuotantomallissa voidaan laskea kuinka paljon yksi tila tai tilojen yhteenliittymä pystyisi ruokkimaan energiaomavaraisesti optimi tuotannolla. Nykykulutuksella 500 henkilön ruokkimiseen tarvittaisiin noin 100 ha mikä tarkoittaa n. 0,2 ha/henkilö. Tätäkin tehokkaammin peltoalaa olisi mahdollista käyttää, mutta se vaatisi muutoksia ruokailutottumuksissamme. Tämä on mahdollista, kun näemme maatilat ekologisina kokonaisuuksina, joiden ensisijainen tehtävä on täyttää niitä ympäröivän väestön ravinnon tarve. Tämä tarkoittaa peltoviljelyn monipuolistamisen lisäksi puutarha- ja kasvihuonetuotannon toteuttamista laajasti ja hajautetusti. Ympärivuotinen kasvihuonetuotanto olisi mahdollista toteuttaa ekologisesti tuottamalla ihmisravinnoksi kelpaamattomasta biomassasta biokaasua, josta saatavalla energialla voitaisiin maatilan muun käytön lisäksi saada kasvihuonetuotannossa tarvittava energia.
KOHTI M ONIP U OLISE M PAA TU OTANTOA
YK:n maaliskuussa 2011 julkaiseman raportin mukaan luomuviljely voisi tuplata sadon köyhissä maissa. Olisiko tämä sama mahdollista myös pohjoisessa? Pelkkä luomu ei siihen varmasti yksin riitä, vaan samalla on siirryttävä monipuoliseen, ravinteita kierrättävään alueelliseen
Yhteiskunnan kehitystä on mitattu agraariväestön määrän pienentymisellä. Voitaisiinko tulevaisuudessa kehityksenä nähdä monipuolista ekologisesti kestävää maaseutua. Tehokkuuden mittari voisi olla sen ruokkimien ihmisten lisäksi siitä elantonsa saavan väestön määrä. Monipuolinen ja ekologinen tuotanto vaatii ihmistyövoimaa ja investointeja, joita tässä maatalouden kannattavuustilassa viljelijän on mahdotonta toteuttaa. Maatalouden kehityksen kulmakivi voi löytyä kuluttajista ja viljelijöiden ja kuluttajien välisen raja-aidan hämärtämisellä. Ruokapiirien ongelmiin tuotteista ja viljelijöiden ongelmiin kannattavuudesta on mahdollista löytää ratkaisu yhteistyötä syventämällä ja kehittämällä tuotantoa yhdessä.
5
Attac
Markku Rämö
1
uomen ja Neuvostoliiton jatkosodan aikana valtiovalta lupasi sotiimme osallistuneille vastikemaata niille, jotka olivat menettäneet maansa rajantakaiselle naapurille. Valtio lunasti lupauksensa, josta seurasi Euroopan rauhan ajan mittavin, mutta myös yksi onnistuneimmista maareformeista. Tätä aikaisempi maareformi meillä koettiin torpparien ja mäkitupalaisten itsenäistämisen yhteydessä. Maalaisväestölle ja koko kansallemme tämä oli paras ratkaisu.
J Ä RJ ESTELM Ä L LISTÄ A S UTTA MISTA
ten, että sukulaiset ja aikaisemmat tuttavuussuhteet säilyivät. Entisen Suomen rajantakaisia nimiä otettiin käyttöön myös nykyiseen Suomeen muutettua. Vasaroinnin pauke ja muut talonrakentamisen äänet kattoivat laajan alan ääniympäristöä. Asutustoiminnan perusta luotiin maanhankintalailla.
KUN RUOTSI TYÖLLISTI...
SUURTILOJEN MAAKANNIBALISMI KU VA 1 :
Sotaväsymystä potevilla oli valtava maannälkä. Kotien rakentamisen tarve vähintään yhtä suuri. Nuorille terveille perheille jaettiin pystymetsää eli niin sanottuja kylmiä tiloja. Ensitilaksi rakennettiin yleisesti sauna, sen jälkeen alettiin asuintalon rakentaminen. Näin Suomi asettui rauhallisesti kotikonnuilleen. Yhteiskuntarauhaa ostettiin jakamalla maata maattomille. Vuoden 1945 maanhankintalain perusteella muodostettiin noin 100 000 uutta tilaa. Metsätyömies-pienviljelijät muodostivat yhteiskuntamme pohjakerrostuman. Maan hankintaan käytettiin kaikkiaan 2,77 miljoonaa hehtaaria. Rintamamiestiloja perustettiin eniten Pohjoisja Itä-Suomeen sekä Pohjois-Pohjanmaalle ja Savoon. Suomi asutettiin suureksi osaksi kylittäin si-
Koska kaikille ei sodan jälkeen ja 1950-luvulla riittänyt töitä, puhuttiin "maaseudun liikaväestöstä". Tuolloin koettiin Ruotsiin muuton aallon aikakausi suomalaisten hajasijoittuessa eri puolille Ruotsia, ketkä autotehtaille, ketkä terästeollisuuteen tai muualle. Suomalaisten autoistuminen alkoi paljolti Ruotsista. Sikäläiset työnantajat olivat varsin tyytyväisiä suomalaisten uutteraan työntekoon. Itsekin asuin Ruotsin Fagerstassa vanhempieni kanssa käyden viisi ensimmäistä kouluvuotta samassa ruukkikaupungissa. Maalaisliitto perustettiin 1906. Tänään se tunnetaan Keskusta -puolueena. Sosiaalidemokraattinen puolue perustettiin 1899, jonka pääosan muodostivat maataloustyöläiset ja mökkiläiset. Nykyisin demarit asuttanevat runsaasti kaupunkeja. Maalaisväestö heräsi toissavuosisadalla uskonnollisissa herätysliikkeissä. Sittemmin tukea haettiin raittius- ja nuorisoaatteesta. Järjestäydyttiin myös poliittisiksi liikkeiksi.
Asutuskeskuksissa harjoitettava pienimuotoinen puutarhanhoito on noussut Keski-Euroopassa ja Britanniassa Suureen suosioon. Milloinkahan Suomessakin palataan takaisin hyväksi havaittuun kotitarveviljelyyn?
KU VA 2 :
Kauan sitten ihmisillä oli vähemmän rahaa kuin nyt, mutta palvelut olivat kunnossa syrjäkylilläkin.
KU VA 3 :
Maanomistus viljelymahdollisuuksineen oli ihmisille perheineen ruoan ja turvallisuuden tae kaupungeissakin - paljon enemmässä määrin kuin nykyisille kaupunki-ihmisille. Vaikka Suomessa alkoi hidas, joskin pitkäaikainen nousukausi, se ei ulottunut pienviljelijäväestöön. Tämän väestönosan asema sen kun vaikeutui. Varakkaimpien vaikuttajien vuosia jatkunut hyökkäys asutustoimintaa vastaan oli pitänyt pienviljelijöitä tiukassa komennossa. Oikeisto onnistui kaupunkisosialistien tukemana estämään maanhankintalain mukaisen lisämaiden saannin pientiloille. Suurtilalliset eivät tahtoneet suoda pientilallisten rakentaa tilojaan elinkelpoisiksi. Suurtilalliset pyrkivät päinvastoin hankkimaan pientilojen maita lisämaiksi itselleen. Tällaista suurtilojen lisämaan ahnehtimista norjalaiset pienviljelijät kutsuvan maakannibalismiksi.
ASUTUS- JA MAATILATALOUSLIITTO (AML) SYNTYY
Peltoa on mahdollista hoitaa ikääntyneemmälläkin kalustolla.
Halpakorkoiset lainat olivat pientilojen kehittämisen elinehto. Maalaisliitto otti tehtäväkseen perustaa Asutusliiton, joka on AML:n alkuperäinen nimi. Liiton taustavaikuttajina kunnostautuivat Arvo Korsimo ja Veikko Vennamo. Perustavassa kokouksessa 25.4.1954 Kuopiossa oli paikalla 105 edustajaa. Tätä ennen oli perustettu pitäjäyh-
6
Maan ääni
distykset Iisalmeen, Vieremälle ja Lapinlahdelle. Asutusliiton kunniapuheenjohtaja Veikko Vennamo toimi myös keskeisellä paikalla maatalousministeriön asutusasiain osaston (ASO) ylijohtajana. Vennamo määritteli myös liiton tehtävän: "Valtakunnallinen Asutusliitto uskoo tavalliseen ihmiseen, sinuun, ja panee Sinut ja Sinun perheesi tärkeimmäksi. Tämän ihmisyyden periaatteen mukainen "jokainen ihminen on arvokas" tulee Valtakunnallisen Asutusliiton käsityksen mukaan peruslähtökohtana olla: 1. että jokaisella perheellä on oikeus omaan kotiin ja arvonantoon; ja 2. että jokaisella ihmisellä on oikeus vapaaseen eli valinnanvaraiseen työhön ja tämän rehellisen työn kautta saada itsellensä kohtuullinen ja turvattu toimeentulo. 3. Toisaalta vapauden periaate, josta Valtakunnallinen Asutusliitto myös haluaa pitää kiinni, edellyttää: a. että maassa vallitsee todellinen taloudellinen vapaus ja taloudellinen kansanvalta; ja b. että maassa vallitsee todellinen kansanvalta, yksilön taloudellinen riippumattomuus s.o yksilön taloudellinen riippuvaisuus pääomasta, kapitaalista tai valtiosta ei saa olla liian suuri."
AML:N RA K E N N E
EU-tukijärjestelmässä tuki kohdistetaan puolestaan niille, joilla jo ennestään on eniten peltoalaa ja muuta tilaomaisuutta, kuten oman maamme wahlrooseille ja kaltaisilleen. Eniten EU:n maataloustukea annetaan Britannian hoville. Eikö puutteessa elävä hovi ole vielä keksinyt kustannussäästöihinsä oivaa keinoa neuvoa väkensä leipäjonoihin kuten täällä Suomessa?
PIENTILOILLA HYVÄ HEHTAARITUOTTO
Suuret tilojen haltijat ovat monissa yhteyksissä nurisseet pientilojen olemassa olosta juuri pienuuden takia, väittäen muun muassa näiden hidastavan maito- ja muiden huoltoautojen reittejä, joka tekee maataloustuotannosta osaltaan nappipeliä. Aikaisemmin samalta suunnalta propagoitiin pientilojen vähentävän eri alueiden kokonaistuotantoa. Käytännössä on kuitenkin käynyt toisin: Pienet tilat ovat hehtaaria kohden tuottaneet enemmän ravintoa ihmisille kuin suurtilat. Samoin on koettu myös muualla maailmassa. Lapsiperheille maatiloilla asuminen on mieluisaa sekä ympäristön että käytännöllisen oppimisen että tekemisen osalta. Luonto ja kulttuuriympäristö eläimineen opettaa monenlaista hyödyllistä rentoutus ja mielenrauha mukaan lukien.
MAAPALLON PERUSELINKEINO
MITÄ RUOKA MAKSAA?
KOLUMNI
iityttäessä EU:hun lupailtiin elintarvikemenojen huomattavaa alennusta elintarvikkeiden raaka-aineiden hintojen laskun takia. Hetkellisesti elintarvikkeiden hinnat hieman alenivatkin, mutta notkahdus ei ollut kovin pitkäaikainen. Raaka-aineiden hinnan alennuksen korvaaminen osittain tukijärjestelmällä ei ole hyödyttänyt viljelijöitä vaan maatalouden kannattavuus on jatkuvasti alentunut tilakoon kasvusta huolimatta. Tuet ohjautuvat yhä edelleen lähinnä maataloutta harjoittamattomille maanomistajille peltomaan hinnan nousun myötä, sekä elintarviketeollisuudelle halpojen raaka-aineiden muodossa. Samalla itsenäisen talonpojan asema on muuttunut byrokratian rengiksi, joka totalitäärisen valvonnan alaisena joutuu jatkuvasti nöyristelemään virkakoneis-
Asutus- ja maatilatalousliitolla on maan kattavasti 16 piirijärjestöä useine paikallisyhdistyksineen. Valtakunnallinen Asutus- ja maatilatalousliitto on kesäisin koonnut jäsenensä liittokokouksiin ulkoilmatapahtumineen sekä muihin vapaamuotoisiin tapahtumiin.
OMA MAA - L EH TI
AML on julkaissut viikottain Oma Maa-nimistä lehteä, jonka sisältö on koostunut maatiloilla toimivien isäntien ja emäntien haastatteluista, kuntakohtaisesti usein maataloussihteerien ja kunnanjohtajien haastatteluista, liiton, piirien ja yhdistysten tapahtumista, monenlaisista maatalouden ja maaseudun tapahtumista, metsätaloudesta, lainsäädännöstä sovelluksineen ym. Lukuisa määrä AML:n jäsenistä on omaksunut luomuviljelyn sopivaksi tuotantomuodokseen, etenkin karjatiloilla.Taloudellisista syistä Oma Maan vuosi 1995 jäi viimeiseksi vuosikerraksi. Toimin lehden päätoimittajana vuodesta 1979 vuoden 1995 loppuun. Pohjoismaiden pien- ja perheviljelijät ovat vuorotelleet pohjoismaisen pienviljelijäkonferenssin järjestämisestä vuosittain AML:n ehdotuksesta. Kirjeenvaihto oli suhteellisen vilkasta.
EU:N MAATA LO U STU K EA ENITEN MAATA OMISTAV ILLE
Maataloutemme maapallolla on perustarve maailman kaikille kansalaisille. Suuri osa maailman kansalaisista kärsii nälästä ja väkimäärä sen kun lisääntyy. Kestävän ruoan ja rehun tuotannon on perustuttava agroekologisiin menetelmiin pitämällä peltomaat kasvien peittäminä sekä multakerrosta kasvattaen monimuotoisella viljelyllä. Maailman väkimäärän kasvu velvoittaa kaikkien maiden pitämään huolta peruselintarvikkeiden omavaraisesta tuotannosta, ja hyvät rapiat päälle katovuosista kärsiville maille. Ruoka on maailman jokaiselle ihmiselle se kaikkein tärkein hyödyke. Ellei ruokaa saada, ei muillakaan tarvikkeilla tai turhakkeilla ole minkäänlaista hyötyä. Uskon alkuperäisistä raaka-aineista luonnonmukaisesti valmistetun ruoan jota ei ole ruiskutettu torjunta-ainein eikä lannoitettu "räjähtävän" tehokkaalla typpilannoitteella ja johon ei ole lisätty E-lisäaineita eikä muitakaan synteettisiä turhakkeita palvelevan parhaiten ihmisten ravitsemusta ja terveyttä.
Raaka-aineiden osuus elintarvikkeiden hinnanmuodostuksessa on keskimäärin noin 14 prosenttia.
toa ja todistelemaan heille pilkun tarkkaa tukiehtojen noudattamista. Raaka-aineiden osuus elintarvikkeiden hinnanmuodostuksessa on keskimäärin noin 14 prosenttia. Alkutuotannon osuus kuluttajien ruokamenoista on noin 30 prosenttia, mikä koostuu raaka-aineista ja maataloustuesta. Maataloustuotannon arvo henkeä kosken laskettuna on 377 euroa ja maataloustuen 450 euroa. Kuluttajan kannalta voidaankin kysyä: onko tässä mitään järkeä? Nykyistä tulonjakaumaa hinnanmuodostuksessa muuttamatta, voidaan laskea raaka-aineiden hintojen voivan nousta keskimäärin 2,2-kertaiseksi, jos nykyisestä tukijärjestelmästä luovuttaisiin. Viljelijän kannalta kyseinen hinnannousu kattaisi tuotantokustannukset ja mahdollistaisi maatalouden pääsyn reaalitalouden pelikentille.
Jukka Lassila
Erityisen tarpeellisena pien- ja perheviljelijät ovat kiitelleet Asutus- ja maatilatalousliittoa halpakorkoisten lainojen järjestämisessä tarvittaviin investointeihin, samoin Oma Maa-lehden tarjoamaan asialliseen neuvontaan sellaisenaan sekä haastateltavien asiansa osaavien maataloustuottajien kautta. Menneiden vuosikymmenten aikana Suomen maataloustukijärjestelmä on palvellut maatiloja käytännönläheisemmin järkevämmin nimenomaan pientilojen elinkelpoistamiseksi.
OSAAJIA TARVITAAN
2
KOLUMNI
uuan ja ruuan tuottamiseen käytettävien tuotantopanosten hinnan nousu on virittänyt maailmalla välillä kiivastakin keskustelua. Ja niin kuin keskusteluissa yleensä, on puhuttu asiasta ja asian vierestä. Tässä kehityksessä on ilahduttanut etenkin se, että kuluttajille on tullut selkeä viesti ruuan hinnasta. Se tulee vääjäämättä nousemaan tulevina vuosina. On puhuttu niin sanotusta maailmanmarkkinahinnasta. Tämä teoreetikkojen suosima termi on käytännössä aina ylijäämäerien enemmän tai vähemmän polkumyynnillä aikaansaatu epärealistisen alhainen hinta. Jatkuvaan kaupankäyntiin ja pitkiin sopimuksiin moisilla hinnoilla kukaan ei pysty sitoutumaan. EU:n pinta-alasidonnaiset tuet johtivat matalien tuottajahintojen aikana näennäisviljelyn voimistumiseen. Kohoavilla hinnoilla viljelijän kannattaa nyt huolellisesti paneutua siihen, mitä viljelee ja ennen kaikkea miten viljelee. Ammattitaito on pikku hiljaa taas nousemassa kunniaan. Nyt vaan olisi pystyttävä takaamaan viljelijöille huippuluokan koulutusta ja erikoiskasvien viljelyn kursseja. Viljelyosaamisen parantamiseen tähtääville hankkeille on saatava pysyvämpää rahoitusta. Suomalainen viljelyosaaminen on myös hyvä vientiartikkeli, joka taatusti auttaa kehittyviä maita. On uskottava omaan osaamiseen. Ja on muistettava kaiken aikaa hakea ja jakaa viljelytietoa eteenpäin ammattisisarille ja -veljille.
Visa Vilkuna
7
Attac
Onko luonnonmukainen maatalous menettämässä vaihtoehtoisen luonteensa ja muuttumassa vain yhdeksi tehomaatalouden alalajiksi?
alkuperäinen teksti Philippe Baqué / käännös Eeva Talvikallio
TUHOAVA TEHOLUOMUTALOUS?
uonnonmukaisen maatalouden käsite syntyi ja levisi Euroopassa reaktiona kemialliselle ja produktivistiselle tuotantoajattelulle, joka yleistyi toisen maailmansodan jälkeen. Se veti puoleensa kaupunkilaisväestöä, joka kaipasi läheisempää yhteyttä maahan. Johtaviksi periaatteiksi kirjattiin mm. monipuolinen ja vuoroviljely, uusiutuvan energian käyttö, tuottajien autonomian kasvattaminen, pientuottajien aseman vahvistaminen, tuottajien omien siementen käyttö, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen sekä synteettisten aineiden käyttökielto. Vuonna 1991 Euroopan osin sekavalta näyttänyttä tilannetta käytettiin Brysselissä tekosyynä yhtenäisen säännöstön sanelemiseksi koko EU:lle. Sääntöjen noudattamisen valvonta jäi yksityisten ja kaupallisten tarkistuslaitosten hoidettavaksi, mikä oli täysin vastoin sitä osallistavan kontrollin henkeä, jota tuottajat, kuluttajat ja jalostajat olivat siihen asti itse vaalineet. Sertifiointi on vahvistanut vertikaalisten tuotantoketjujen muodostumista solidaaristen verkostojen sijaan. Ekologisille ja sosiaalisille arvoille, jotka ovat meille olennainen osa luomutuotantoa, ei enää ole mitään sijaa taloudessa. EU:n säännöt johtivat vapaata kaupankäyntiä ja vapaata kilpailua suosivien markkinoiden syntyyn. Tällä on kovin vähän tekemistä alkuperäisten luomutavoitteiden kanssa. Tammikuussa 2009 voimaan astunut uusi Eurooppalainen luomuviljelylainsäädäntö sallii luomutuotteissa 0,9 % muuntogeenisiä ainesosia ja myöntää joukon erivapauksia kemikaalien käytön suhteen. Uudet säännökset määrittelevät vain lopputuotteen standardit ja viittaavat kintaalla maatalouden käytännöille. On siirrytty tuotannon keinoja määrittelevästä sääntelystä pelkästään sen tuloksia määrittelevään sääntelyyn.
RA H A R ATKAI SE E
vuosi Etelä-Amerikassa soijanviljelyn seurauksena. Tästä huolimatta brasilialaiselta luomusoijalta ei vaadita minkäänlaista todistusta siitä, ettei sen tuottamisella olisi pahennettu tätä tuhotyötä. Nämä suurosuuskunnat, joilla ei ole mitään kemikaalien käyttöä vastaan "tavanomaisessa" maanviljelyssä, kasvattavat yhteyksiään monikansallisiin yrityksiin, jotka ovat mukana muuntogeenisten organismien kehittämisessä ja kaupallistamisessa. On varsin todennäköistä, että geenimanipuloinnin alalla merkittäviä taloudellisia intressejä omaavien yhtiöiden vaikutusvallan kasvu on vaikuttanut myös Euroopan komission päätökseen nostaa luomutuotteissa sallittujen muuntogeenisten organismien osuus 0,9 %:iin.
PUHEIDEN JA TEKOJEN RISTIRIITA
Tässä prosessissa monet maatalousosuuskunnat ovat kulkeneet etunenässä. Niiden tuottomarginaalit ovat kohonneet huomattaviksi, eritoten siipikarjan ravinnon tuotannon ja myynnin seurauksena. Ranskassa aiemmin voimassa olleen säännöstön mukaan luomukasvattajan oli tuotettava 40 % eläintensä ravinnosta omilla maillaan. EU:n uusi säännöstö on katkaissut tämän sidoksen maahan. Vuonna 2008 Ranskan luomusoijan tuotanto laski 28 prosentilla luomusiipikarjan tuotannon kasvaessa 17 %. Kotimainen soija väistyi halvemman tuontisoijan tieltä. Osuuskunnat ostavat länsimaille tuotetun luomusiipikarjan ruokkimiseen tarvitseman soijan pörssimeklareiden hallitsemilta kansainvälisiltä markkinoilta, joilla läpinäkyvyydelle ei juuri anneta arvoa. Italiasta ostettu luomusoija joka on saatettu tuottaa Romaniassa tai Puolassa kilpailee markkinoilla Brasilialaisen luomusoijan kanssa. Sitä tuotetaan eritoten Mato Grosson osavaltion suurviljelmillä, joiden koko voi suurimmillaan yltää 5000 hehtaariin. Mato Grosso on Brasilian osavaltioista kaikista raskaimmin osallisena Amazonin sademetsien tuhoamisessa. Noin 2,4 miljoonaa hehtaaria sademetsää tuhoutuu joka
Suurosuuskuntien ja luomuyritysten johto puhuu kauniita maan, ympäristön, maalaisten ja kuluttajan kunnioittamisesta. Suurmyymälöiden sanelemat lait ovat kuitenkin kaukana näistä periaatteista. Luomutuotteiden hankinnassa noudatetaan samoja tuhoisia saneluun perustuvia ostomekanismeja kuin perinteistenkin tuotteiden kohdalla. Tuotteita pudotetaan myynnistä toisten toimittajien lupaamien alempien hintojen vuoksi. Tässä hintasodassa sosiaaliset arvot ja ympäristön kunnioitus jäävät vaille huomiota. Espanjalaisella Bionestillä on Andalusiassa, viisisataa hehtaaria kasvihuoneita luomumansikalla. Vaikka maa tuhoutuu monokulttuurin takia, Bionest on kuitenkin oikeutettu kutsumaan mansikoitaan luonnonmukaisiksi, koska niihin sisältyvät ainesosat on sertifioitu. Sadonkorjuuta varten Bionest palkkaa satoja naisia Romaniasta, Puolasta ja Filippiineiltä. Työläiset elävät täydessä eristyksessä kasvihuonemeren keskellä, alistettuina ankaraan kuriin: vierailut ovat kiellettyjä, uloslähtemiseen on pyydettävä lupa, passit on takavarikoitu... Aihe on yhtiölle arka, eivätkä johtajat suostu vastaamaan sitä koskeviin kysymyksiin. Andalusian Cádizin vuoristossa sijaitsee pieni maatalousosuuskunta nimeltä La Verde. Osuuskunnan perusti 1980-luvulla joukko päivätyöläisiä. Osuuskuntaan kuuluvat kuusi perhettä kasvattavat hedelmiä ja kasviksia ja pitävät muutamaa lehmää ja lampaita neljäntoista hehtaarin alueella.
TAISTELU JATKUU
Tuotteita pudotetaan myynnistä toisten toimittajien lupaamien alempien hintojen vuoksi. Tässä hintasodassa sosiaaliset arvot ja ympäristön kunnioitus jäävät vaille huomiota.
"On olemassa lakeja ja normeja, jotka kieltävät meiltä ikiaikaisen oikeutemme kasvattaa itse omat siemenemme ja estävät meitä sertifioimasta säilyttämiämme ikivanhoja siemenlajikkeita. Tällä haavaa toimintamme pysyy juuri ja juuri lain puitteissa, mutta jos huomenna tuotteittemme myynti kielletään, niin meidät pakotetaan ostamaan luomusiemenemme Monsantolta". La Verdessa pohditaankin tällä hetkellä luomusertifikaatista luopumisen mahdollisuutta. Samankaltaisia tapauksia löytyy Kolumbiasta, Boliviasta, Brasiliasta, Intiasta, Italiasta ja Ranskasta. Luomubisneksen vastustus kasvaa kautta maailman. Yhä useammat maalaiset, maalaisyhteisöt ja pienet tuottajaosuuskunnat puolustavat pienviljelyä ja muita ekologisen maatalouden muotoja, joissa korostuvat inhimillisen kokoiset viljelmät, luonnon monimuotoisuuden kunnioittaminen ja ruokasuvereniteetin toteutuminen. Monet kieltäytyvät sertifikaateista ja ovat luoneet niiden tilalle osallistavia takuujärjestelmiä, jotka perustuvat luottamukseen ja läheisempiin suhteisiin tuottajien ja kuluttajien välillä.
RAAKAA BISNE STÄ
"Olimme ensimmäisten joukossa siirtymässä luonnonmukaiseen viljelyyn," kertoo Manolo Zapata. "Se noudattaa isovanhempiemme ja isoisovanhempiemme perinteitä ja sopii yhteen taistelumme tavoitteiden kanssa. Jos luonnonmukainen viljely ei palvele tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden, autonomian, omavaraisuuden ja ravitsemuksellisen itsemääräämisoikeuden palauttamisessa, siinä ei ole mitään mieltä. Sertifioijat eivät auta meitä vähääkään. Viljelijöitä, jotka monipuolistavat viljelyksiään ja kasvattavat useita eri lajikkeita, verotetaan ankarammin kuin niitä, jotka harjoittavat intensiivistä monokulttuuria."
Lyhennetty Philippe Baquén Le Monde Diplomatique artikkelista.
Vuonna 2007 koko maailmassa yli 30 miljoonaa hehtaaria maata oli luomuviljelyn käytössä. Teholuomuviljelyn yleistyessä sitä uhkaa sama produktivistisen maatalousajattelun aikaansaama ylitarjonta, jota vastaan luomun perustajat ovat lähtökohtaisesti taistelleet. Monikansallinen elintarviketeollisuus ja suuret maanomistajat kehittävät korkeatuottoisia, vientiin keskittyneitä monokulttuuriviljelmiä. Köyhät pientuottajat Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa valjastetaan kehityksen välineiksi; vahvat suuryritykset pakottavat ne tuottamaan luonnonmukaista ruokaa teollistuneiden maiden hyvinvoivalle väestölle. Kolumbialaisen Daabon-yhtymän tuottama palmuöljy, jota käytetään suurimmassa osassa Euroopan luomujalosteista, on muodostunut symboliksi markkinoiden uusimmille ongelmille. Daabon omistaa tuhansia hehtaareita luonnonmukaisia öljypalmu-, kaakao-, banaanija kahviviljelmiä, joiden tuotannon se kuljettaa Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Monimutkaisen tytäryhtiöverkoston kautta ryhmä kontrolloi maan suurinta biodieselin tuotantolaitosta. Daabonin omistavalla Davilan perheellä on erittäin vahvat yhteydet maan entiseen presidenttin, Alvaro Uribeen. Hänen kahden toimikautensa aikana maan armeija tappoi tuhansia ihmisiä ja toimeenpani puolisotilaallisten joukkojen avustuksella massiivisia maalaisväestön pakkosiirtoja, jotta vaikutusvaltaiset maanomistajat voisivat viljellä luomua ja istuttaa öljypalmuja. Tämä on erottamattomasti kytköksissä puolisotilaallisten joukkojen toimintaan. Se, kuinka paljon sosiaaliset ja ekologiset arvot lopulta painavat luomutuottajien, -jalostajien ja -kuluttajien ajattelussa, tulee määrittämään luomun tulevaisuuden. Typistyykö luomu yhdeksi taloudelliselle uusliberalismille alisteiseksi markkinoiden sektoriksi vai voiko se yhä tarjota sille vaihtoehdon?
8
Maan ääni
MAAKIISTAT KÄRJISTYVÄT ITÄ-AASIASSA
Globaaleilla maamarkkinoilla itäisen Aasian maat sekä ostavat että myyvät. Itä- ja Kaakkois-Aasian maat voidaan jakaa kotimaisen maanviljelyn arvostuksen mukaan.
Taru Salmenkari
apanissa, Etelä-Koreassa ja Kiinassa maatalousmarkkinat ovat vapaakauppasäännöksistä huolimatta melko suljettuja kotimaisten viljelijöiden suojelemiseksi. Kaikissa näistä maista on tehty maareformi, mikä merkitsee pientilavaltaisuutta. Viljelijäväestö tosin ikääntyy, koska viljelyn kannattavuus on laskenut.
H ELP P OA YH TÄ L Ö Ä E I O L E
toimintaan tai puunkorjuuseen. Suomalaisista yhtiöistä mukana ovat biodieselinsä kaakkoisaasialaisilta öljypalmuplantaaseilta ostava Neste. Metsäyhtiöiden varsinkin Kiinassa sijaitsevien paperitehtaiden tarpeisiin alkuperäismetsiä hakataan ja puupeltoja istutetaan tilalle.
KONFLIKTEJA KASAANTUU
KUVA:
Taiwanin maaoikeusliikkeen mielenosoitus siirsi riisipellon presidentinpalatsin eteen.
Japanin viljelijät ovat perinteisesti tukeutuneet konservatiiviseen pääpuolueeseen, joka on vastineeksi äänistä huolehtinut viljelijöiden edusta. Etelä-Korean militantti viljelijäliike on torpannut maatalouskaupan liberalisoinnin, minkä kuluttajat maksavat korkeina ruuan hintoina. Kiinassa valtavan väestön ruokkiminen on aina ollut poliittisen huomion kohteena. Näissä maissa maakiistat liittyvät infrastruktuurin rakentamiseen ja kaupunkien kasvuun. Näissä taloudellisissa konflikteissa rajallisen maan käytöstä muu kuin maatalouskäyttö nähdään usein tuottavampana tai yleistä etua palvelevana. Plantaasityyppinen maatalous on lähes olematonta, vaikka Kiinassa jotkut suuryhtiöt, kuten oma Stora Ensomme, ovat sitäkin yrittämässä. Nämä maan arvon ja ruokahuollon ymmärtävät valtiot ovat itse mukana globaaleilla maamarkkinoilla niin Kaakkois-Aasiassa kuin Afrikassakin. Toinen joukko alueen maita muodostuu niistä köyhemmistä maista, joiden maita muualta tulevat yhtiöt hamuavat joko viljelyyn, kaivos-
Näiden maiden maakonflikteissa on kyse maan siirtymisestä yhdentyyppisestä viljelymallista toiseen. Maataisteluissa pienviljely tai keräilytalous yrittää pitää puoliaan vientivetoista, jopa ulkomaalaisomisteista plantaasitaloutta vastaan. Näissä maissa poliittinen valta ei ole vielä eriytynyt maanomistuksesta, mistä osoituksena on Thaimaan sotilashallituksen pääministerin maanhaalintaskandaali. Perinteisistä maanomistajasuvuista tulee esimerkiksi Filippiinien presidentti Noynoy Aquino, jonka sukulaiset ovat estäneet lain mukaisen maauudistuksen tiloillaan ja selvinneet jopa sokerityöläistensä joukkomurhasta. Maakonflikteihin liittyy myös etninen ulottuvuus. Suuryritysten valtiolle tuomat valuuttatulot painavat enemmän kuin vaikkapa sademetsien alkuperäisasukkaiden toimeentulo. Etniset puhdistukset maanomistuksen varjolla ovat yleisiä Burmassa, missä ulkomaalaisten yritysten patoja kaivoshankkeet ovat väline väestönsiirtoihin, armeijan tuomiseen vähemmistökansojen vastarinta-alueille ja jopa alueiden hukuttamiseen patoaltaiden alle.
Itäisen Aasian maakonfliktien moninaisuudesta on tämän jutun rinnalle valittu kaksi konfliktia, joissa välillisesti tai välittömästi näkyy Yhdysvaltain sotakoneiston vaikutus maakonflikteihin. Taiwanin esimerkki kertoo myös siitä, kuinka globaalin talouden paine maahan ei aina ilmene suursijoittajien maanhaalintana. Maan myynnillä paikataan verotulojen laskua samaan lyhytnäköiseen tapaan kuin kunnallisten sähkölaitosten myynnillä 1990-luvun Suomessa.
NÄENNÄISKASVUA MAAOIKEUKSIA RIKKOEN
Taiwanilla viljelymaata pakko-otetaan vaikka hukkamaaksi.
Taru Salmenkari
apun kylä Miaolissä tuli koko Taiwanin tietoisuuteen viime vuoden kesäkuussa, kun kyläläiset asettuivat kaivinkoneiden eteen. Dramaattiset kuvat lehdistössä ja 73-vuotiaan vanhuksen itsemurha saivat hallituksen jättämään kyläläisten asunnot rauhaan. Maa kyläläisiltä on kuitenkin jo viety. Taiwanin hallitus on vuosikymmeniä pakkoottanut maata kaupunkien kasvuun sekä teollisuuden ja infrastruktuurin rakentamiseen. Lain väljät määräykset mahdollistavat melkein minkä tahansa, kuten alueen talouskasvun, ymmärtämiseksi yleiseksi eduksi, joka lienee yleisin pakko-ottojen perustelu. Joskus sama maa-alue on pakkolunastettu useita kertoja peräkkäin. Hsinchussa saa hyvin käsityksen pakkolunastuspolitiikan todellisuudesta. Ensimmäiset kaksi tiedepuistoa vetivät paikalle teollisuutta, jonka tuomia työpaikkoja arvostettiin. Enää teollisuus ei suuremmin etsi Taiwanilta maata, koska tuo-
tanto on jo siirtynyt manner-Kiinaan. Kehityksen toivossa viljelymaata silti jatkuvasti pakko-otetaan lisää, vaikka 70 % aiemmin pakkolunastetusta maasta on hukkamaana. Biotiedekompleksi, yliopiston sivukampus ja muotikeskus ovat antaneet odottaa tuloaan jo vuosikymmenen. Paperilla Hsinchu näyttää kuitenkin kehittyneeltä ja epäilemättä vakuuttaa keskushallituksen kauniilla kartoilla, joilla kaikki nämä suunnitelmat esitetään toteutuneina. Nyt Hsinchussa ollaan pakko-ottamassa entistäkin suurempaa maa-aluetta, vaikka sillä on monenlaista todellista elinkeinotoimintaa maanviljelystä pienyrityksiin. Hallituksen silmissä maatalous on vanhanaikainen elinkeino. Pienyritykset kyllä työllistävät, mutta veroja yleisesti kiertäessään eivät rikastuta kaupungin kassaa. Maan pakko-otto onkin keino paikata budjettialijäämää. Välillä paikallishallitus panee maan myyntiin ennen kuin sitä on edes pakkolunastet-
Välillä paikallishallitus panee maan myyntiin ennen kuin sitä on edes pakkolunastettu.
tu. Myyntitulon lisäksi hallitus saa tuloja viljelysmaan kaavoittamisesta teollisuus- tai asuinalueeksi, jolloin maa siirtyy ylempään veroluokkaan. Viljelijät puolestaan häviävät, koska lunastetusta maasta saatava korvaus ei riitä samantasoisen asunnon ja maan ostamiseen. Pakkolunastuspolitiikan takana ovat arvot, jotka mieltävät kehityksen olevan teollistumista ja kaupungistumista. Pienemmillä paikkakunnilla perinneruokia näkee kaupan, mutta pääkaupunki Taipeissä yhteys paikalliseen ruokakulttuuriin on ohut. Vaikka Taiwanilla ei kasva vehnää, syödään sitä jo enemmän kuin riisiä. Vehnäkulttuuri tuli Taiwanille Kiinan sisällissodan jälkeen sekä yhdysvaltalaisena ruoka-apuna kommunismia vastaan taistelevan nationalistihallituksen tueksi että nationalistien mukanaan tuomien pohjoiskiinalaisten sotilaiden ruokavaliona. Sittemmin Yhdysvallat on kaupannut maataloustuotteitaan osana pakettia, jossa Taiwan sitoo suurvallan intressejä itsensä puolustamiseen. Nykyisin saarivaltio tuo 70 % elintarvikkeistaan, vaikka oma maa on viljavaa. Viime vuosina arvomaailma on alkanut muuttua. Paikalliset maataistelut ovat alkaneet yhdistyä kansalliseksi maaoikeusliikkeeksi. Siitä on tullut myös opiskelijaliike, kun kaupunkilaisnuoriso on alkanut etsiä taiwanilaista kulttuuria ja vihreää elämäntapaa maaseudulta. Läpimurto mediahuomiossa on jo saavutettu ja keskushallituskin on alkanut reagoida haasteeseen.
9
Attac
kylvetään salaattia ja yrttejä viikon välein. Eli kyllä tässä puuhaa ja valvontaa riittää, tiivistää Kalevi kesän sesonkiaan. Kalevi hoitaa luomuvihannestensa markkinoinnin ja kuljetukset Kemi-Tornio talousalueelle itse. Alkuun minä soittelin ja kyselin kaupoista, milloin tarvitsee tuoda lisää. Varsin pian huomasin, että HeVi-osastojen vastaavien ammattitaito ja asenne vaihtelevat niin paljon, että työhön on tartuttava itse. Nyt ajelen parin päivän välein alueen marketit läpi ja täydennän luomuhyllyäni tarpeen mukaan. Olen jopa lupautunut ostamaan pilaantuneet tuotteet takaisin, mutta toistaiseksi takaisinostoihin ei ole ollut tarvetta.
OM A AP U PARAS AP U
Kankaanrannan puutarhalla tomaatit kasvatetaan siemenestä alkaen itse. Kalevin mukaan melkoinen määrä tavanomaisissa kasvihuoneissa jylläävistä ongelmista tulee tuontitaimien ja juurakkojen mukana. Kun aloitin tomaatin luomuviljelyn, perustin kasvatuspetit kivennäismaasta ja naudanlantakompostista. Sen jälkeen olen käyttänyt lisävoimana pääasiassa kanankakkaa, mutta itse kasvupeti on sama, sillä se näyttäisi paranevan vuosien saatossa. Viime vuosina olen kokeillut myös nokkosvettä, jonka teho niin lannoitus kuin kasvin-
"Nämä punaiset kirsikkatomaatithan käyvät vallan hyvin vaikka lauantaipussiksi lapsille, sillä ne ovat todella makeita."
SOPUSOINTU TURVAA TULEVAISUUDEN
teksti ja kuva Vippe Ay
suojelumielessä vaikuttavat lupaavalta, valottaa Kalevi Kankaanranta puutarhansa ravinnepuolta. Kalevi levittää koko kasvukauden aikana tarvittavan kanankakan yhdellä kertaa kasvupetin keskelle tehtävään vakoon. Kasvi ottaa orgaanista lannoitetta täsmälleen tarpeen mukaan eikä sitä pääse huuhtoutumaan ympäristöön ja vesistöön. Kalevi on seurannut huolellisesti Torniojoen rantatörmän kasvillisuutta eikä siinä ole näkynyt pienintäkään merkkiä rehevöitymisestä kasvihuoneiden kohdalla.
LAATUA VAI MÄÄRÄÄ
Tornion Vojakkalassa luomupuutarhaa pitävä Kalevi Kankaanranta korostaa viljelytoimissa sopusointua luonnon kanssa. Uumajassa biologiksi opiskelleen miehen mukaan ryöstäminen kostautuu joka tapauksessa ajan myötä. Sopusointu luonnon kanssa on paras tulevaisuuden turva.
yllähän se pitäisi jokaisen käsittää, jos maasta otetaan kymmenien tonnien sato vuosittain ja sitten lisätään vain muutama pussi apulantaa, niin hakoteillähän sitä ollaan. Maaperän tasapaino siinä järkkyy väistämättä, kiteyttää Kalevi luomuviljelynsä perusajatuksen. Samalla mies jatkaa, että apulantahomma on väliaikaista urheilua luonnon kustannuksella.
PI TK Ä KO K EM U S
Kalevi aloitti luomuviljelyn opiskelujensa päätyttyä vuonna 1984. Tähän aikaan Kalevin puuhai-
lua ilman apulantaa ja kemikaaleja ihmeteltiin sekä epäiltiin voimallisesti. Sertifioitu luomu tuli mukaan kuvioihin vasta vuonna 1987. Alusta alkaen Kalevilla on ollut pari noin 800 neliön kasvihuonetta Torniojoen törmällä. Yrityksen koko on miehen mielestä passeli, sillä se työllistää hänen lisäksi kiireaikaan muutamia koululaisiakin. Maaliskuun alussa työt alkavat kylvöllä, sitä seuraa koulinta ja istutus. Kesäkuun alkuun saadaan usein ensimmäiset tomaatit, sopivasti lakkiaisiin. Tomaattisesonki lopuu syksyn pakkasiin joskus lokakuun paikkeilla. Pitkin kasvukautta
KU VA :
Kauniita terttuja vai mitä arvelet, kysyy torniolainen luomutomaatin viljelijä Kalevi Kankaanranta.
Vallalla on jo useita vuosia ollut sanonta laadun ja määrän suhteesta. Kaikissa yhteyksissä korostetaan laatua. Mutta miten on luomun kohdalla? Luomun tyrmääjät puhuvat ainosta mahdollisesta argumentista eli määrästä. Mitä ihmeen järkeä on tuottaa paljon, mutta kehnoa? Minä saan tomaateistani satoa ehkä puolet tavanomaisen apulantaviljelijän sadosta, mutta sadon laatu on parempaa. Ison tomaatin sato keikkuu noin 13 15 kilossa neliöltä. En minä ole makua tutkinut, sillä uskon kuluttajien tietävän asian laidan. Monet valittaa apulantatuotteita vetisiksi, mutta en osaa ottaa siihenkään kantaa, sillä syön vain maukkaita luomutuotteita, filosofoi Kalevi määrän ja laadun suhdetta. Kankaansyrjän puutarha tuottaa sekä kirsikkatomaattia että normaalia. Molempia saa sekä keltaisena että punaisena. Itse kullekin tuotteelle löytyy oma kuluttajakuntansa. Yksi tykkää makeammista kirsikkatomaateista, toisten valitessa napakamman makuisia isompia. Nämä punaiset kirsikkatomaatithan käyvät vallan hyvin vaikka lauantaipussiksi lapsille, sillä ne ovat todella makeita, todistaa Kalevi.
10
Maan ääni
PIENVILJELYN KESTÄVÄT KÄYTÄNNÖT VIILENTÄVÄT MAAPALLOA
Nykyiset globaalit tuotannon, kulutuksen ja kaupankäynnin tavat ovat aiheuttaneet mittavia ympäristötuhoja. Niihin kuuluu myös ilmastonmuutos, joka vaarantaa planeettamme ekosysteemien toiminnan perustan ja työntää ihmisyhteisöä katastrofiin.
teksti Via Campesina / käännös Ossi Kakko
15
Risto Isomäki
YDINVOIMA FUKUSHIMAN JÄLKEEN
Mitä ydinvoimaan liittyviä riskejä on tähän asti lakaistu maton alle?
15 TERVEYS KAUPAN
Köyhällä ei ole varaa sairastaa. Miten terveydestä on tullut markkinatavara ja miten kansainvälinen terveyspolitiikka voidaan muuttaa.
Meri Koivusalo & Outi Hakkarainen
Teppo Eskelinen
lmastonmuutos osoittaa, että laajamittaiseen fossiilisten polttoaineiden kulutukseen, liikatuotantoon ja "vapaakauppaan" perustuva kehitysmalli on epäonnistunut. Via Campesina uskoo, että ratkaisut meneillään olevaan kriisiin syntyvät järjestäytyneistä yhteiskunnallisista ryhmistä, jotka kehittävät oikeudenmukaisuuteen, solidaarisuuteen ja terveisiin yhteisöihin perustuvia tuotannon, kaupankäynnin ja kulutuksen tapoja.
TEKNOLOGIASTA EI APUA
15
KEHITYKSEN LOPPU
Ihmisten hyvinvoinnin kannalta merkityksellisenä käsitteenä kehitys on ohi.
Mika Rönkkö (toim.)
Teknologiset korjaukset eivät ratkaise nykyisiä globaaleja ympäristön ja ihmissuhteiden katastrofeja. Kestävä pienviljely on työvoimavaltaista ja vaatii vähän polttoaineita. Siksi se voi osaltaan viilentää maapalloa. Via Campesina harjoittaa ja puolustaa pienimuotoista perheviljelyä kaikkialla maailmassa ja vaatii ruokaomavaraisuutta. Riippumaton ravinnontuotanto tarkoittaa ihmisten oikeutta terveelliseen ja kulttuurillisesti soveliaaseen ravintoon, joka tuotetaan ekologisesti mielekkäillä ja kestävillä menetelmillä. Ihmisten itsensä on voitava määritellä omaan ruokansa ja maatalousjärjestelmäänsä liittyvät asiat. Tämä asettaa tuottajien toiveet ja tarpeet ruokatalouden politiikan sydämeksi markkinoiden ja yhtiöiden vaatimusten sijasta. Ruokasuvereniteetti asettaa ensisijalle paikallistaloudet ja kansalliset markkinat. Riippumattomuus voimaannuttaa maatyöläisten ja perheviljelijöiden vetämää maataloutta, käsityönä toteutettavaa kalastusta, paimennukseen perustuvaa laidunnusta, sekä ympäristön, ihmisten ja talouden kestävyyteen perustuvaa ruuantuotantoa, jakelua ja kulutusta.
MAALAISJÄRKI KÄYTTÖÖN
TOISENLAISEN MAAILMAN MANIFESTI
10
Attacin kymmenvuotinen taival Aasian talouslamasta globaaliin finanssikriisiin. Kirja kehittelee perustuloa, poikkikansallisia veroja ja globaalia demokratiaa.
Harri Leppänen
GADDAFIN KUNNAILLA
23
Kirja kuvaa elämää Gaddafin Libyassa yli kahdenkymmenen vuoden ajalta. Oiva käsikirja Libyan loisteliaaseen historiaan ja ristiriitaiseen nykypäivään
Via Campesina vaatii välittömästi paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä päättäjiä: - Kumoamaan maatalousbisnestä pyörittävien yhtiöiden vallan, koska ne varastavat maat pientuottajilta ja tuottavat roskaruokaa, sekä synnyttävät ympäristökatastrofeja. - Korvaamaan teollisen maatalouden ja eläintuotannon pienimuotoisella kestävällä maataloudella, jota tuetaan todellisilla maareformiohjelmilla. - Edistämään tervejärkistä ja kestävää energiapolitiikkaa, mikä sisältää energiankulutuksen vähentämistä yhdistettynä aurinko- ja biokaasuenergian tuotantoon maatiloilla, sen sijaan että edistettäisiin nykyhetken poliittisten muoti-ilmiöiden mukaisesti agropolttoaineiden tuotantoa. - Soveltamaan maatalous- ja kauppapolitiikkaa paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla siten että se tukee kestävää maataloutta ja ravinnon paikallista kulutusta. Tämä tarkoittaa sellaisten maataloustukien kieltämisen, jotka johtavat halvan ruuan dumppaamisen markkinoille. Tiivistetty La Via Campesinan kannanotosta ilmastonmuutokseen: http://www.viacampesina.org/main_en/index.php?option=com_content&t ask=view&id=457&Itemid=37
Richard Riese
MUSTAT LASIT vammaisuus valkokankaalla ja televisiossa
24
Mustat lasit rohkaisee kyseenalaistamaan kaavamaiset käsitykset vammaisista ja näyttää moniulotteisen ihmisen. Esimerkkejä tunnetuista elokuvista ja tv-ohjelmista.
HINNAT SISÄLTÄVÄT POSTIKULUT
WWW.INTOKUSTANNUS.FI
11
Attac
REILUMMAT HINNAT VILJELIJÖILLE
teksti Jukka Lassila kuva Visa Vilkuna
Ehdotettu CAP tukijärjestelmä ei tule poistamaan alhaisten hintojen muodostamaa ahdinkoa, joka viljelijöillä on kaikilla ruoantuotannon sektoreilla. Viime vuosikymmenten aikana vapautetut markkinat ovat saaneet aikaan ruoan hintojen epävakaata heilahtelua. Tasaisia ja reiluja markkinahintoja ei voida toteuttaa ilman maataloustuotteiden ja markkinoiden kansallisia säädöksiä.
astakkaisena ehdotuksena Euroopan Komission antamalla ehdotukselle, FoodSovCAP työryhmä ehdottaa keskeisiksi aiheiksi tulevalle CAP kaudelle toimenpiteitä, joilla voidaan vahvistaa tuotannon kannattavuutta. Liian suuria markkinoita tulee voida leikata. Tuottajien, jalostajien ja vähittäismyyjien väliset suhteet tulee järjestää uudelleen niin, että arvonlisä jakautuisi kohtuullisemmin ja tuotantoportaat olisivat läpinäkyvämmät.
YM PÄR I STÖ H AASTEET
kannustimia viljelijöille toimenpiteisiin ympäristön hyväksi.
DUMP PAA MINE N KUR IIN
Useat maataloustuet edelleen mahdollistavat viennin Euroopasta alle tuotantokustannusten. Tällainen dumppaaminen tuhoaa etelän valtioiden sisäiset markkinat. EU:n ja kehittyvien maiden välille kehitettävien vapaakauppasopimusten ja vientisäädösten tulee perustua tulliveroon, mikä ei mahdollista vientiä alle tuotantokustannusten.
MINKÄLAINEN CAP AUTTAA?
Niin sanottu tehotuotanto tulee edelleen kasvamaan, kuten on nähtävillä Saksassa ja muualla Keski-Euroopassa. Pitkälle teollistunut ruoantuotanto Euroopassa saastuttaa jokia ja vesivaroja, johtaa maan rappioitumiseen ja edistää biodiversiteetin katoa. Ilmastonmuutos vaikuttaa maatalouteen, mutta tehotuotanto on myös vastuussa ilmastonmuutoksesta. Tämän hetken valtaapitävät toimintamallit tulee vaihtaa sosiaalisesti ja ympäristöystävällisesti kestäviksi tuotantomenetelmiksi. CAPin pitää luoda tuntuvia
Ei ole järkevää hajottaa CAPia kahteen eri pilariin, joista jälkimmäisen tarkoituksena olisi minimoida ensimmäisestä aiheutuvia haittoja maatyöläisille ja ympäristölle. Siksi FoodSov CAP peräänkuuluttaa uudenlaista tuenmuodostusta: - mahdollisuus terveelliseen ruokaa kuuluu kaikille - tasaiset ja oikeudenmukaiset tulot viljelijöille - tasaiset ja reilut hinnat kuluttajille
Useat maataloustuet edelleen mahdollistavat viennin Euroopasta alle tuotantokustannusten.
- ekologisesti kestävää maataloutta - vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä - etelään dumppaaminen lopettava FoodSovCAP työryhmä ehdottaa seuraavia pykäläuudistuksia CAPiin: - tuotannon ja markkinoiden sääntelyä - läpinäkyvä ja reilu tuotantoketju - Euroopan laajuinen kestävä ruoka ja maatalousjärjestelmä - suoraan maksettaville tuille pienempi rooli - julkinen rahoitus maaseudun kehittämiseen
MITÄ ON RUOKASUVERENITEETTI?
Ruoka suvereniteetti tarkoittaa itsemääräämisoikeutta ja ihmisten, maiden tai useiden maiden oikeutta määritellä oma ruoka, maatalous ja kalastus säädöksensä ilman kolmansien maiden ruokatalouden tuhoamista. Tähän nojaten FoodSov CAP julkaisi maaliskuussa 2010 Euroopan Ruoka Julistuksen European Food Declaration, jonka allekirjoittivat yli 300 järjestöä, yli 30 maasta.
12
Maan ääni
MAAN KAHMINTA KURIIN
Kuutti Koski
Kehitysmaissa on viime vuosina virinnyt maanvaltausbuumi, joka yltyi talouskriisin myötä. Paikallisten viljelijöiden maaoikeudet saavat usein siirtyä suuren mittakaavan maatalousbisneksen tieltä.
aailmanpankin varovaisen arvion mukaan ulkomaiset investoijat hankkivat pelkästään vuonna 2009 maatalousmaata 45 miljoonaa hehtaaria maailmanlaajuisesti. Luku vastaa suurin piirtein Ruotsin pinta-alaa. Global Land Project -järjestön arvio pelkästään Afrikasta samalta vuodelta oli 63 miljoonaa hehtaaria. Valtiot ovat pyrkineet varmistamaan omien kansalaistensa ruokaturvan ostamalla maatalousmaata rajojensa ulkopuolelta ja yksityiset investoijat ovat sijoittaneet maatalousmaahan muun talouden ollessa huonolla tolalla.
PAKKOKEINOJA TEKOSYIDEN VARJOLLA
Maakauppoihin liittyy usein pakkolunastuksia ja maakaappauksia ("land grabbing"). Aktivistitutkija Shalmali Guttal, Focus on the Global South -järjestöstä, on tarkastellut erityisesti KaakkoisAasiassa sijaitsevan Mekongin alueen maaoikeuskysymyksiä. "Maaoikeuksien polkeminen on Mekongin alueen pienviljelijöiden pahimpia ongelmia", hän toteaa. Guttalin mukaan talouskriisiä on käytetty tekosyynä häikäilemättömille maakaappauksille. Pienviljelijöiden maankäyttöoikeuksista ei Mekongin alueella ole usein virallisia dokumentteja, jolloin maakaappaukset ovat erityisen helppo toteuttaa. Hallitusten ja monikansallisten yritysten välisissä maakaupoissa on paljon läpinäkyvyysongelmia ja Guttalin mukaan korruptio on erittäin yleistä. Focus on
the Global South vaatii maakaappausten ehdotonta kieltämistä. Talouskriisi on lisännyt paitsi maatalousmaiden valtauksia, myös ruuan hinnalla keinottelua. Ruuan hinta on noussut voimakkaasti ja on tällä hetkellä korkeammalla kuin vuosien 2007-2008 ruokakriisin aikaan. Esimerkiksi Laosissa ruoka oli vuoden 2010 lopussa 71% pitkän aikavälin keskiarvoa kalliimpaa. Suuren luokan maatalousbisnes, maavaltaukset ja siirtyminen rahakasvien viljelyyn on johtanut entistä suurempaan riippuvuuteen tuontiruuasta. Riippuvuus kallistuvasta tuontiruuasta on ongelmallista etenkin kehitysmaiden köyhille, joiden tuloista iso osa menee jo ennestään ruokaan. Suuren mittakaavan maatalousbisneksen sijaan Guttal peräänkuuluttaa ruokaomavaraisuutta ja paikallisiin ruokamarkkinoihin panostamista. Guttal puhuu "ruokasuvereniteetista". Tällä hän tarkoittaa ihmisten oikeutta määritellä itse alueelle parhaiten sopivat ruuantuotannon tavat.
VOITOT VÄÄRÄÄN OSOITTEESEEN
Maailmanpankin viime syyskuussa julkaisemassa laajassa raportissa todetaan, että suurista maakaupoista on ollut kehitysmaille lähinnä haittaa. Maailmanpankki on nostanut esiin myös hyvin hoidettuja maakauppoja, mutta tutkimusten perusteella valtaosasta löytyy vakavia ongelmia. Maailmanpankki pyrkii kuitenkin näkemään
Jos maakaupat eivät hyödytä kehitysmaita, miksi niitä sitten tehdään?
maakaupoissa jonkinlaisen win-win mahdollisuuden. Maailmanpankki on yhdessä YK -järjestöjen kanssa ryhtynyt laatimaan eettistä ohjeistusta maakauppoihin. Kyse on vapaaehtoisuuteen perustuvasta periaatelinjauksesta, joka tunnetaan nimellä Responsible Agricultural Investment (RAI). Guttalin mukaan ohjeistus on "vaarallisen harhaanjohtava" aloite, joka pikemminkin oikeuttaa maakaappauksia kuin estää niitä. YK:n ruokaoikeusasiantuntija Olivier de Schutter on kutsunut aloitetta "valitettavan riittämättömäksi". Focus on the Global South on osa laajaa etelän kansalaisjärjestöistä koostuvaa verkostoa, joka on kritisoinut Maailmanpankin vetämää aloitetta. Verkosto vaatii RAI:n hylkäämistä ja maan kahminnan välitöntä kieltämistä. Mutta jos maakaupat eivät hyödytä kehitysmaita, miksi niitä sitten tehdään? Hallitusten suunnalta maakauppoja perustellaan sillä, että ne luovat työpaikkoja ja tuovat verotuloja. Guttalin mukaan hyödyt eivät näy paikallisten ihmisten elämässä. "Esimerkiksi kiinalaiset valtionyhtiöt tuovat oman työvoiman mukanaan. On ilmiselvää, etteivät paikalliset ihmiset hyödy tästä mitenkään". Yrityksille tarjotaan usein myös verolomia ja muita verohelpotuksia. Pikavoittoja maakaupat epäilemättä tuottavat ja joku kehitysmaissakin kaupoista varmasti hyötyy. Pienviljelijöille ne ovat kuitenkin usein tuhoisia.
Kolmas maailma on täällä
Lukutaito ja koulutus ovat tehokkain tie tasaarvoon ja kehitykseen. Jos kuulut maailman onnekkaisiin lukutaitoisiin, pystyt myös ottamaan asioista selvää ja vaikuttamaan. Muutos syntyy tietoisuudesta me kerromme asioista, joista valtamedia vaikenee.
LUKUTAITOISILLE
13
Maan ääni
MINNE MENET
teksti & kuvat Visa Vilkuna
kotlannin pohjoisosassa, Orkeneyn saaren eteläkärjessä pientä luomutilaa ja majoituspalvelua pyörittävä Mike Wheems on hieman huolissaan luomun tulevaisuudesta. Vuosikymmenten takaisesta luomun perimmäisestä ajatuksesta ei ole jäljellä paljoakaan. Luomutuotanto on lähinnä sitä toimintatapaa, joka pitää ihmiset terveinä, maaseudun asuttuna ja pellot kunnossa jälkipolvillekin. Nämä kolme syytä olivat määräävässä roolissa, kun Glasgowissa syntynyt taiteilija ja belfastilainen maisemaarkkitehti päättivät hypätä sivuun bisnesmaailmasta. Christina ja Mike Wheems hankkivat vajaan seitsemän hehtaarin tilan 25 vuotta sitten 12.500 punnalla. Alkuun tilalla on muutamia lehmiä juuston tuotantoa varten. Mutta jo vuosia tilan pellot ovat tuottaneet vihanneksia ja juureksia orkeneyläisten tarpeisiin
AINA VAA N KAU E M PAA
tava konsultti täyttämään viljely- ja tukilomakkeita, jotta työstä saisi parhaimman mahdollisen hyödyn. Ja vuosi vuodelta tulee lisää ohjeita ja muistettavaa, mikä tuskin on kokonaisedun mukaista, harmittelee Mike Wheems ja kaipaa aikoja, jolloin viljelijän ammattitaito punnittiin pelloilla ja kotieläinrakennuksissa.
V UODE NA IKOJ E N MUKAA N
KUVA 1 :
Wheemsin tilan pihalta avautuu varsin mukava näköala pohjoiselle Atlantille.
KUVA 2 :
- Lehmien jälkeen tulivat luomulaatikot, jotka tekivät hyvin kauppansa. Reilun kymmenen vuotta sitä kesti, kunnes viitisen vuotta sitten sekin jäi pikku hiljaa pois. Emme pystyneet tuottamaan tilalla kaikkia asiakkaiden haluamia tuotteita enkä toisaalta taas halunnut alkaa agentiksi, joka haalii laatikoihin sopivaa sisältöä, pohtii Mike. Hänen mukaansa luomuun kuuluu läheisyys erottamattomana osana. Nykyisin luomulaatikoihin kerätään tuotteita, jotka ovat saaneet auton ja lentokoneen kyytiä vaikka millä mitalla. Miken mukaan tämä on suorastaan naurettavaa. Vaikka nämä tuotteet täyttäisivätkin jonkun tietyn luomustandardin, tätä ei voi pitää terveenä ja kannatettavana kehityksenä. Samaan aikaan kun Hollannissa tuotetaan luomua huipputehokkaasti isoilla pinta-aloilla, pientuottajien on entistä vaikeampaa saadaan jalkaa kauppojen oven väliin omien lähiluomutuotteidensa kanssa. Englannin luomuvalvontaa hoitaa voittoa tavoittelematon yhdistys Soil Association, joka aikanaan perustettiin enemmän aatteelliselle kuin bisnespohjalle. Nyt vallalla oleva linja on melko puhtaasti bisnes, vaikka samalla kertaa puhutaan kauniita sanoja lähiruuasta ja maaseudun elinvoimaisuudesta. - Harmittaa vietävästi kuinka paljon aikaa ja rahaa poltetaan luomustandardien ylläpitoon ja tarkastusten tekemiseen. EU:n byrokratian monimutkaisuudesta johtuen viljelijän on palkat-
Markkinointi on yksi luomun kompastuskivistä. Kuluttajien olisi ymmärrettävä sesongit huomattavasti nykyistä paremmin. Aina ei voi olla tarjolla kaikkia tuotteitta, vaikka ne ravitsemusterapeuttien piirtäminä ravintoympyrässä olisivatkin. Pienten lähiluomuerien kanssa ollaan jo vaikeuksissa, sillä kauppias toteaa usein saavansa vastaavia luomutuotteita ulkomailta tuotuina halvemmalla ja helpommin. Wheemsin tilalla on kuuden vuoden viljelykierto. Perunan jälkeen tulee härkäpapu tai herne. Kolmantena vuonna on vuorossa kaali, sitten porkkana ja kuudes vuosi on viherlannoitusta pääasiassa puna-apilalla. Lisälannoitus hoidetaan kompostoidulla merilevällä ja naapuritiloilta saatavalla hevosenlannalla. Wheemsit ovat antaneet kaiken konetyön pelloillaan urakoitsijan hoitoon. - Merilevä on mainio maanparannusaine ja lannoite, mutta sen keruu on kovin työlästä. Rannoille on usein vaikea päästä ja upottava hiekka estää koneiden käytön. Usein olemme kompostoineet levän suoraan rannalle, jonka jälkeen sen käsittely on helpompaa. Aurinkoisilla keleillä olemme joskus saaneet kerätyksi kuivanutta merilevää, joka on helppo murskata suoraan peltoon levitettäväksi, kertoo Christina.
MY ÖS A IKAA SE UR AT E N
Mike ja Christina elävät pitkälle "alkuperäisten" luomuaatteiden ohjaamina.
nyttä suklaalaikkua. Tila oli pitkään mukana WWOOF-organisaatiossa, jonka kautta voi hakeutua töihin luomutiloille ympäri maailmaa. Ruoka ja asunto annetaan ja tätä vastaan on tehtävä kuutisen tuntia töitä päivässä. Kun pariskunnan lapset asustelivat kotona, työ vapaaehtoisten kanssa sujui joustavasti. Jäätyään kahdestaan tilanpitoon, Mike ja Christina kokivat vapaaehtoisten opastamisen ja perehdyttämisen vievän liikaa aikaa. Yhä edelleen he ovat mukana tukemassa järjestöä, mutta vapaaehtoisia tilalle ei oteta. Wheemsin tilalla toteutuu filosofi Karl Jaspersin viisaus kouriintuntuvalla tavalla: "Asia, jonka ihminen joka ottaa omakseen tekee hänestä sen, mikä hän on."
Neljä vuotta sitten Wheemsillä annettiin yhden periaatteen mennä. Tilalle hankittiin noin 400 neliöinen muovitunneli. Tämä oli pariskunnan mukaan vallankumous tuotannossa. Nyt tietyistä kasveista saadaan useampi satoi vuoden mittaan ja asiakkaat saadaan pidettyä tyytyväisempinä. Kasvihuoneessa toimii suunnilleen samanlainen viljelykierto kuin avomaallakin. Yksi Miken lempikasveista on nokkonen. Isännän mukaan moni asia voi pettää, mutta nokkoseen voi aina luottaa. Nokkosvedellä on sekä lannoitettu että torjuttu muun muassa pavussa ilmen-
15
5
2011
31
5
2011
33
KOHTALONSA MERKITSEMÄT. Kastilaitos säätelee Intiassa edelleen sitä, millainen tulevaisuus lapsilla on edessään.
TEKSTI KUVA
MIIKA KLEMETTILÄ V.K. RAMACHANDRAN
Intian kastihäkki
Suomalainen tuloverotus & hyvinvointivaltio haukotuttavat intialaista Jogia. Kastilaitos & dalitien järjestelmällinen syrjintä taas saavat suomalaisen leuan loksahtamaan. Mutta Intiaa & Suomea yhdistää globaali maailmantalous, jossa köyhille jätetään jaettavaksi yhä vähemmän.
I
hermostuneena märkiä jalanjälkiä. Yritän sulautua ympäristööni, kun selkäni
S T U N P Ö Y TÄ Ä N J A K AT S E L E N
takaa kajahtaa "terve!", ja heti perään selvällä suomen kielellä "mitä kuuluu?" Olen jäänyt rysän päältä kiinni. Pöytään istuu hotellin työntekijä. Odotan syyllisenä mitä tuleman pitää, mutta mies ei ole moksiskaan. Hän ilmeisesti vähät välittää siitä, että uin luvatta uima-altaassa, olenhan suomalainen. Alamme keskustella. Hovimestari Jogi Mahar on nähnyt kaltaisiani ympäri maailmaa. Hän tietää, että me suomalaiset pelkäämme väkijoukkoja, olemme yksitotisia, maksamme säntillisesti laskumme ja olemme persoja alkoholille. Mikä tärkeintä meillä on rahaa. Itse asiassa hän ei ole hovimestari vaan consierge; mies jonka tehtävänä
vat ehän o et "H ne ansain . Miksi onsa kohtal ingfisher K herra eistä olisi h a?" ss vastuu
on viihdyttää vieraita. Ollessaan töissä Dubaissa hän oli tavannut jopa Mika Häkkisen. Häkkinen oli luovuttanut consiergen käyttöön American Express platinum -korttinsa. "Käy kaupoissa ja osta itsellesikin jotain."
Ymmärrän Jogin kuvittelevan, että minulta löytyy samanlainen kortti mitäpä yhdellä uinnilla silloin on väliä. Jogi ihmettelee Suomea, kuinka jokainen suomalainen voi olla rikas. Kerron hänelle, ettei se pidä paikkaansa, mutta ei meillä ole köyhiäkään, ainakaan niin kuin Intiassa. Kaikki johtuu siitä, että Suomessa maksetaan tulojen mukaan veroja. Jokainen suomalainen voi matkustella ulkomaille, jos on säästäväinen. Jogi ei ole kuullutkaan tuloveroista. Juttelemme lisää, mutta käy nopeasti selväksi, että kansantalouden periaatteet ovat Jogille vieraita. Hän tietää kuitenkin yhtä ja toista, koska on käynyt aikanaan yksityiskoulua ja osaa lukea. Hän on lähtöisin köyhästä kylästä ja päässyt hyväntekeväisyys-
järjestön sponsoroimana kouluun. Kouluopit tosin aiheuttivat kotona kränää, isä ei muun muassa hyväksynyt pojan käsityksiä lapsen hedelmöittämisestä. Hindulaisen käsityksen mukaan lapsi syntyy Brahmanista, maailmansielusta.
S
ELOSTUKSENI SUOMAL AI-
S E N yhteiskunnan hyvinvointimallista saa Jogin haukottelemaan. Sosiaalidemokratia voi sopia kaukaiseen Pohjolaan, mutta tuskin Intiaan. Jogi ei näe mitään yhtäläisyyttä multimiljönääri herra Kingfisherillä ja kadulla vaeltavilla kerjäläisillä. "Hehän ovat ansainneet kohtalonsa, miksi herra Kingfisher olisi heistä vastuussa?"
34
5
2011
Hän pitää ehdotustani kasteista luopumisesta typeränä, mutta antaa anteeksi, koska olen suomalainen. Mutta tulemme asian ytimeen. Jogi kertoo kasteista ja siitä, kuinka ne säätelevät ihmisen asemaa. Hän pystyy luettelemaan ulkoa ainakin 100 kastia. Intian kastilaitos on tuhansia vuosia vanha järjestelmä. Pääkastit ovat bramiinit eli papisto ja opettajat, khastriyot; soturit ja johtajat, vaisyot eli kauppiaat ja lopuksi sudrat, jotka ovat maanviljelijöitä ja käsityöläisiä. Nämä ovat varnoja, ja niiden lisäksi kastit jakaantuvat satoihin jateihin erilaisten ammattien mukaan. Käytännössä jatit eli alakastit ovat ihmisten sukunimiä. Hän tietää ihmisen sukunimen perusteella, mistä ja kuka hän on. Lähes jokainen intialainen tietää kymmeniä alakasteja. Joka muuta väittää, valehtelee. "On varmaan niitä, joita asia ei liikuta, mutta he ovat yleensä ulkomailla opiskelevia yläluokan hinduja", Jogi kertoo hymyssä suin. Ja kaikkea ei aina haluta kertoa turisteille, hän lisää. Jogi osoittaa minulle hotellin muurin takana kyhjöttävää hedelmien myyjää. Tyttö kuuluu lamani-kastiin. Lamanit ovat alun perin kotoisin Rajasthanista, josta heidät ajettiin satoja vuosia sitten pois. Diaspora johtui lamanien avioliittokäytännöistä. Heillä on usein tapana naittaa tytär omalle sedälleen. Goan lamanit ovat kotoisin Karnatakasta, jossa he ovat maanviljelijöitä. Kastisukunimi on Jadhav. Heidän sijoittumisensa on alhainen, he eivät useimmiten omista maata ja ovat ainoastaan dalitien ja adivasien yläpuolella.
vuotta sitten talot oli tehty lehmänlannasta ja savesta. Heidän alapuolellaan ovat kastittomat. Kastittomia kutsutaan daliteiksi, "koskemattomiksi." Ylempikastiset hindut saastuvat, mikäli he koskevat daliteja. Dalitit eivät saa käyttää yhteistä kaivoa, kävellä yleistä tietä, mennä kylään tai temppeliin eivätkä käyttää ylempikastisten seurassa kenkiä. Käytännössä heidät on suljettu yhteisön ulkopuolelle. Jogi kertoo hindulaisuuden perustuvan puhtauteen. Noudattamalla puhtaussäädöksiä ja pidättäytymällä tappamisesta sekä sian- tai naudanlihan syömisestä hindu ansaitsee itselleen hyvän seuraavan elämän. Ketju jatkuu, kunnes hän lopulta vapautuu jälleensyntymisen kärsimyksestä eli samsarasta ja tapahtuu moksha, jolloin hän yhtyy Brahmaniin. oli ollut lapsi, eräs dalit oli ilmaantunut läheiseen metsään. Mies oli tehnyt perheelle aiemmin töitä ja oli jonkinlainen tuttu, joten Jogin äiti oli vienyt vettä saviruukussa. Dalitien ei annettu käyttää perheen astioita ja käytön jälkeen ruukku oli tarkoitus hävittää. Utelias poika oli kuitenkin ennättänyt koskea ruukkua. Vanhemmat olivat joutuneet suunniltaan poika oli dalitin saastuttama. Jogin isä oli raivoissaan kylän miesten kanssa lähtenyt etsimään dalitia aikomuksenaan tappaa hänet. He eivät olleet kuitenkaan tavoittaneet
K
UN JOGI
chin raporttien mukaan joka tunti dalit joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Joka päivä raiskataan kolme dalit-naista, kaksi dalitia tapetaan, kaksi dalit-kotia poltetaan. Arviot ovat todennäköisesti alakanttiin, koska yleensä poliisi ei suostu rekisteröimään daliteja koskevia rikosilmoituksia. Maaseudulla daliteja pakotetaan tekemään töitä alle dollarin päiväpalkalla. Kieltäytyjiä pahoinpidellään, eikä ole harvinaista, että koko kylä hävitetään. Vaikka Intian lain mukaan on kiellettyä velvoittaa tai pakottaa ketään siivoamaan ihmisulosteita tai eläinten raatoja käsipelillä, daliteille se on todellisuutta. He ovat usein maaorjan asemassa; sukupolvia sitten otettu laina on edelleen maksamatta korkeiden korkojen ja lainopillisen avun puutteen takia. Laina ei lyhene koskaan. Dalitien kohtelu on viime vuosikymmeninä raa´istunut, minkä taustalla ovat yksinkertaiset syyt: muukalaispelko ja kateus. Jogi kertoo närkästyneenä kaikista etuisuuksista, jotka olisi saanut, jos olisi avioitunut dalitin kanssa: avioliittolahjan eli rahaa, kunnon asunnon ja turvallisen konttorityön hyvällä palkalla. Tiedän tohtori Ambedkarin saavutuksista dalitien oikeuksien puolesta, mutta Jogi liioittelee. Tuskin dalitin kanssa avioituminen mikään arpajaisvoitto on. Taustalla häämöttää suomalaisillekin tuttu kuvitelma, että kaikki pakolaiset ovat siipeilijöitä. Valtio pitää heistä kyllä huolen, mutta ei meistä tavallisista. ja ranta-aallokossa hyppii poikajoukko vasten aaltoja. Istun varjon alla, mutta ystäväni Rahul seisoo auringossa. Hän katselee kaukaisuuteen ja maiskuttelee tavan takaa. Ei ole asiakkaita. Rahul kääntyy ja huomauttaa vaaleasta ihonväristäni. On syytä laittaa aurinkovoidetta uv-säteily on petollista. Tiedän mitä hän ajattelee ihonväristä. Minusta on aivan sama, vaikka ihminen olisi vihreä. Rahulille asia ei ole kuitenkaan yhdentekevä. Hän on auringon paahtama, mutta kertoo ylpeänä sukulaisistaan, jotka ovat vaaleita. Mitä vaaleampi, sitä jalompi. Siksi yläkastin hindut ilmaantuvat rannalle vasta auringonlaskun aikaan. Rahul Pawar on dalit. Hän kuuluu Intian syrjittyyn luokkaan. Edes dalitin varjo ei saanut koskettaa yläkastista. Rahul on kotoisin Karnatakasta ja tullut Goaan työn perässä. Tavat ovat tosin höltyneet, eikä dalit-syntyperä välttämättä merkitse mitään rannalla, jossa kaikki ovat in cognito. Rahulin pomo Elliot Gaonkar toteaa lakonisesti: "Rahul se tässä on minun pomoni." Rantabaarin ja vesiurheilufirman omistaja Elliot on lukutaidoton. Hän tarvitsee Rahulia jokaista tekstiviestiä ja kuittia varten. Rahul on myös ainoa, joka osaa ajaa parasailing-venettä. "En voi uskoa kalliita laitteita näille paukapäille", Elliot viittaa ympärillä pyöriviin apupoikiin. Vaikka Rahul on päässyt elämässä
eteenpäin, olen huomannut syntyperän merkityksen: hän ei koskaan istu samalle aurinkopedille kuin minä, eikä kosketa minua oma-alotteisesti. Kuin palvelija hän huolehtii jatkuvasti hyvinvoinnistani, eikä koskaan kieltäydy mistään. Olen huomaamattani alkanut passauttaa itseäni. Minua hävettää käytökseni, ja ymmärrän, ettemme ehkä koskaan voi
suku oli köyhtynyt siirtyessään Uttar Pradeshista Karnatakaan, eikä perheellä olisi muuten ollut varaa kouluttaa Anilia. Rahulin tavoin merelle. Tunnen kuinka Rahulia painaa murhe. Ensin hän ei aikonut kertoa minulle mitään, vaikka olin huomannut tiettyjä seikkoja: jännitteitä kotona, ihmisten poissaoloja, joille ei ollut mitään järkevää selitystä. Lopulta kuulin kiertoteitse, mistä kaikessa oli kyse. Rahul on 25-vuotias ja naimaiässä. Hän oli itse valinnut mielitietykseen erään lamanin. Tyttö on rannalla kiertelevä kaupustelija, joka luetaan kerjäläiseksi. Rahul oli marssinut tytön vanhempien luokse ja esittänyt asiansa. Hän kertoi ansaitsevansa hyvin ja suunnitteli perustavansa lähitulevaisuudessa yrityksen. Rahaa oli säästössä, eikä tulevan vaimon tarvitsisi tehdä työtä. Tytön isä soitti Elliotille joka todisti Rahulin olevan mies sanojensa takana. Sitten molempien vanhemmat tapasivat. Rahulin isä ja äiti tiesivät poikansa kunnianhimosta ja taipuivat tämän tahtoon. Tytön isä sanoi kyllä, mutta sillä ehdolla, että nuori pari pysyisi Goassa. Rahul lupasi, sillä kaikki ymmärsivät yskän. Tytön isä katsoi suositukseksi vielä siskon nousun kastiasemassa. Rahul kertoi itse Priyalle sekä Anilille, jotka hyväksyivät naimakaupan. Kaikki meni hyvin, kunnes toiset siskot kuulivat naima-aikeista. He joutuivat suunniltaan. Aluksi he läksyttivät veljeään ja tuomitsivat avioliiton mahdottomaksi. Rahul oli kuitenkin dalit. Dalit ei yksinkertaisesti voinut naida ylempikastista. Mutta Rahul piti päänsä. Alkoi järjestelmällinen terrori; Rahulin sisko kävi tytön vanhempien luona ja haukkui heidät pataluhaksi. Toinen sisko järjesti miesjoukon pahoinpitelemään Rahulin. Kostoksi Rahul kävi kyseisen siskon kotona ja pahoinpiteli tämän aviomiehen. Väkivalta muuttui ilkivallaksi, eräänä yöllä Rahulin moottoripyörä oli rikottu käyttökelvottomaksi. Nyt välit ovat tulehtuneet ja perhe jakautunut. Rahul pidättäytyy jatkamasta koston kierrettä, liika on liikaa. Hän haluaisi unohtaa siskojensa olemassaolon, mutta pelkää jäävänsä yksin. Intiassa hylkiön asema ei ole kadehdittava, usein ainoa mihin voi luottaa on oma suku. Joskus skisma näyttää minusta turhalta, kuten nyt katsellessani auringonlaskua. Jokainen on oman onnensa seppä, sanotaan. Sitä paitsi tytön perhe on köyhä oli sitten ylempää kastia tai ei. Rahul on hyvä siinä, mitä tekee, ja hänellä on kunnianhimoa. Eiväkö siskot muka ymmärtäisi järkipuhetta? "Minä voisin puhua heille", ehdotan ohimennen. Mutta minunkin mahtavuudellani on rajansa. Rahul katsoo minua surumielisesti ja toteaa "tämä on minun maani tapa". Sitten hän kehottaa juomaan lisää olutta.
K
AT S E L E N
sisko ahulin joukon "R ies rjesti m elemään jä pit pahoin . Kostoksi in Rahul hoinpiteli pa Rahul iomiehen." av siskon
olla todellisia ystäviä. Rahulin kotona olemme melkein samanarvoiset, mutta yleisellä paikalla hän ikään kuin kutistuu. Hän on oma itsensä vain työpaikalla ja kotonaan. Olen monta kertaa raahannut häntä ravintoloihin, mutta Rahulin itsetunto pettää aina viime hetkellä. Päädymme lopulta jollekin torakoita kuhisevalle kioskille. Sielläkään Rahul ei suostu syömään tai juomaan mitään. Hän seuraa kun tilaan chicken lollipopseja ja poistuu läheiselle kujalle, muka puhumaan puhelimeen. muutakin oppimista: mennessäni Rahulin kotiin hänen kotiväkensä tervehtii minua "suurena valkoisena läskinä", missä ei ole hiukkaakaan ivaa. Titteli "suuri valkoinen läski" kuvaa henkisiä ominaisuuksiani. Minussa, suomalaisessa postinkantajassa, on oltava jotain suurta koska uskaltaudun heidän kotiinsa. Edes Rahulin pomo Elliot ei ole koskaan käynyt kylässä. Dalitien sosiaalinen asema alkaa valjeta heidän yliherkästä suhtautumisestaan minun syntyperääni kohtaan. He eivät millään antaisi minun poistua kotoaan. Ensin Rahulin äiti alkaa kyynelehtiä, sitten siskot ja veljet lapsineen muodostavat läpipääsemättömän muurin. Äiti sopertaa sydäntä särkevästi: "Koskaan tänne ei tule enää hyviä ihmisiä." Joskus tunnen itseni vangiksi, makaan talon ainokaisella sängyllä ja katselen orsilla vilisteleviä rottia. Silti palaan aina uudestaan. He eivät halua minulta mitään on vain tärkeää että olen läsnä. Rahul on kertonut harvasanaisesti perheen menneisyydestä. Tiedän, että hänen isänsä ja äitinsä asuivat maakuopassa, eikä lapsilla ollut edes vaatteita. Englantilaisen hyväntekeväisyysjärjestön kautta Rahul pääsi yksityiskouluun ja oppi lukemaan. Koulu toi muutakin hyvää, sillä Rahulin luokkakaveri Anil meni naimisiin Priya-sisaren kanssa. Anil kuului ramakhastrya-kastiin. Naimakauppa oli molemmille suotuisa, Priya sai sukunimen ja koska vaimo oli dalit, Anil pääsi opiskelemaan collegeen alennetuilla lukukausimaksuilla. Ramakhastrya-
J
intialainen syntyy johonkin kastiin tai sen ulkopuolelle, kuten dalitit ja adivasit, joksi kutsutaan Intian alkuperäisiä heimoja. Mutta jopa kristityillä ja muslimeilla on omat kastinsa. Ainoat, jotka eivät tunnusta kastien olemassa oloa, ovat sikhit, joiden yksi periaate on vastustaa hindujen kastilaitosta. Kasti seuraa ihmistä läpi elämän, eikä siitä voi irtisanoutua. Nainen voi avioliiton kautta yletä kastijärjestelmässä, mutta mies käytännössä ei. Kastien välisistä avioliitoista, jos asialla on alempikastinen mies, rangaistaan ankarasti. Yleensä rangaistus koskee myös miehen perheenjäseniä. Jogi avaa pöydälle unohdetun Goa Times -lehden. Hän näyttää minulle "haetaan seuraa" -palstan. "Roomalaiskatolinen mies (bramiini) etsii hyvän sukutaustan omaavaa, kilttiä tyttöä", Jogi selittää. Mies on niin sanottu riisikristitty. Aikoinaan portugalilaiset lupasivat hinduille riisiä, jos he kääntyisivät kristityiksi. Ihmiset ottivat kasteen, mutta säilyttivät hindulaiset tapansa. Ja kuinka kukaan voisikaan sanoutua irti kasteista. Se on sama kuin ihmisellä ei olisi nimeä. Kysyn daliteista keitä he ovat? Jogi hätistää tarjoilijan pois ja kertoo lapsuudestaan. Hänen sukunimensä on Mahar ja kotikylässä Goan ja Karnatakan rajalla he ovat maanviljelijöitä. Kylä on alkeellinen, vielä viisitoista
OK AINEN
päivä "Joka kolme taan raiska ista, kaksi a dalit-n tapetaan, dalitia lit-kotia a kaksi d taan." polte
miestä. Pojan pelastamiseksi oli löytynyt eräs toinenkin konsti: äiti oli pyöräyttänyt lehmänlannasta kakun, joka Jogin oli täytynyt syödä. Lehmänlanta on hinduille pyhää aihetta, jolla katsotaan olevan puhdistava vaikutus. Huomautan, että eikö tappaminen ollut hinduilta kielletty. Jogi keikuttaa päätään sivuttain. Pään keikutus tarkoittaa kaikkea "en tiedä" "sellaista sattuu" väliltä. Tapahtuneesta oli jo aikaa parikymmentä vuotta. Maailma oli siitä muuttunut, hän sanoo. Nyt dalitit ja muut saattoivat istua samassa pöydässä, ainakin Goassa ja Mumbaissa. Utelen lisää menneistä ajoista, jolloin Jogi madaltaa ääntään ja kertoo, että joskus humalapäissään kylän miehet etsivät dalit-naisia ja tekivät heille "seksuaalisia tekoja". Siis "koskemattomia" päivisin mutta ei öisin.
JOIDENK IN ARVIOIDEN
O
N K E S K I P Ä I VÄ
T
AVOI S S A O N
mukaan daliteja on enemmän kuin Yhdysvalloissa asukkaita. Human Rights Wat-
SUUN NITT ELE O MA R EITT ISI JA ARVO IN EN RIEM WWW OSOITTE UPAKET ESSA TI .MAT KA BUSS HUOLTO .FI/ IPAS SI
VOIT A 100 0
Hauskin reitti ei aina ole suorin
Matkahuollon Bussipassi. Matkusta kotimaassa minne haluat viikon ajan 149 eurolla tai kaksi viikkoa 249 eurolla.
* Kilpailuaikaa on 14.8.2011 asti. Bussipassin voi hankkia ympäri vuoden.
Talven linjat 2011 - 2012 Oriveden Opistossa
Musiikkilinja, Kirjoi ajalinja ja Avoimen yliopiston väylä, Kuvataidelinja, Avoin ateljee, Sarjakuvakoulu, Oriveden Opiston Kirjoi ajalukio www.orivedenopisto.
Laula, maalaa, ratsasta, soita, valokuvaa, samoile, kirjoita, osallistu, löydä, koe...
-Vietä LUOVA VÄLIVUOSI!
Vuoden aikana voit valita sisältöjä kolmelta linjaltamme:
· RokkiBreikki (musiikki) · TaideBreikki (kuvataide) · HevonBreikki (hevoset ja luonto)
Luo oma välivuotesi samanhenkisten ope ajien ja opiskelijoiden kanssa!
KESKI SUOMEN OPISTO
Sirkanpolku 1, 44200 Suolah | 010 841 5500 | www.ksopisto.fi
EF International Language Centers
Ylöjärvellä Tampereen naapurissa
Kielikurssit Ulkomailla
www.ef.com
Soita ilmaiseksi
0800-1-54354
tai käy netissä
Medialinjat 15.8.2011-1.6.2012
Toimittajalinjat
Lehdet: kirjoittaminen, valokuvaus, nettilehdet, tiedotusopin perusopinnot (25 op Tampereen yliopiston avoin yliopisto) Radio ja tv: radion suorat lähetykset, videokuvaus- ja editointi, netti, tiedotusoppi Kuvajournalismi, dokumentti-, taide-, studio- ja luontokuvaus sekä filmikuvaus Elokuvailmaisun perusteet ja eri tehtävät kuvausryhmässä: käsikirjoittaja, ohjaaja, kuvaaja, äänittäjä, leikkaaja, valaisija ja tuottaja Dokumentaarinen elokuva- ja tv-ilmaisu, dokumentin historia, dokumentin käsikirjoittaminen, elokuva- ja tv-dramaturgia, ohjaus, kuvaus, äänitys, leikkaus ja tuotanto Elokuvanäyttelijän ja näyttelijän perusopinnot, paljon harjoitustöitä sekä 51 opintopistettä Teatterikorkeakoulun avoimeen yliopistoon
Valokuvauslinja
On aika vaihtaa maisemaa!
Elokuva- ja tv -linja Dokumenttilinja
joille ja aikuisille ympäri Järjestämme kielikursseja opiskeli 40 kohteestamme. vuoden. Valitse oma maisemasi yli sinua! Mitä vielä odotat? Maailma odottaa Soita jo tänään 0800-1-54354
Elokuvanäyttelälinja
nyt! äällä Viime vuosikurssilta 54% jatko-opinnoissa ja 36% töissä. p Opintoseteleitä jaossa myös tänä vuonna! Haku
Kalevankatu 44, 00180 Helsinki, kielikoulut@ef.com
Kesäyliopisto on avoin kaikille. ilmoittaudu nyt.
Haluaisitko piirtää sarjakuvaa tai maalata merellisessä Helsingissä? Opettelisitko uutta kieltä, vaikkapa japania tai swahilia? Pohtisitko kansalaisvaikuttamisen haasteita? Vai haluaisitko tutustua Itä-Aasian demokratiakehitykseen tai pohjoiseen kansanuskoon? Perehtyisitkö Latinalaiseen Amerikkaan tai uskontoon ja parantamiseen? Hurmaisitko salsataidoillasi? Kiinnostaisiko Sinua hallintotiede tai kulttuurihistoria?
Kesäyliopistossa on tänäkin vuonna yli 570 kiinnostavaa ja ajatuksia herättävää kurssia. Katso houkuttelevia vaihtoehtoja www-sivuiltamme, tai nouda ohjelma pääkaupunkiseudun kirjastoista tai kirjakaupoista. Ilmoittautuminen onnistuu kätevästi verkossa. Ohjelmassa: Avointa ammattikorkeakouluopetusta Abiturienttikursseja · Useita avoimia yleisötilaisuuksia Taideaineita · Tietotekniikkaa · Täydennyskoulutusta Avoin yliopistollinen opetus: Aikuiskasvatustiede Arkeologia · Assyriologia · Design Management · Egyptologia · Estetiikka · Hallintotiede · Historia-aineita Hoitotiede · Informaatiotutkimus · Kansalaisvaikuttaminen · Kulttuurihistoria · Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi · Latinalaisen Amerikan tutkimus Liikuntalääketiede · Musiikki · Taiteiden tutkimus Tanssi ja kehonhuolto · Teatteri ja kasvatus · Teatteritaide · Työ- ja organisaatiopyskologia · Uskontotiede Eritasoisia kielikursseja: Arabia · Englanti · Espanja Hollanti · Italia · Japani · Kiina · Kreikka · Latina Portugali · Puola · Ranska · Ruotsi · Saksa · Somali Swahili · Tanska · Thai · Turkki · Venäjä · Viittomakieli · Viro · Suomea ulkomaalaisille, tasot 19 sekä erikoiskursseja · Englantia, ruotsia ja venäjää ulkomaalaisille
www.kesayliopistohki.fi
38
5
2011
TEKSTI KUVITUS
RICK FANTASIA IIDA SALO
Senaattori Walkerin ristiretki
Yhdysvaltain ay-liike näkee valoa pimeydessä. Keväällä 1981 Ronald Reagan käynnisti presidenttikautensa iskemällä ammattiliittoja vastaan. Nyt, kolmekymmentä vuotta myöhemmin, Wisconsinin ankara ay-laki on havahduttanut amerikkalaiset vaatimaan menetettyjä oikeuksiaan.
5
2011
39
UKAAN ei osannut odottaa, että Madisonin kaupungista Wisconsinissa tulisi Yhdysvaltain yhteiskunnallisen elämän keskus. Yhtäkkiä sadat rauhanomaiset mutta riehakkaat julkisten alojen työntekijät ja opiskelijat valtasivat osavaltion hallintorakennuksen koristeellisen istuntosalin neljän viikon ajaksi helmija maaliskuussa, ja kymmenettuhannet mielenosoittajat tukivat valtaajia rakennuksen ulkopuolella. Suuria mielenosoituksia nähtiin myös muiden osavaltioiden hallintokeskuksissa Pennsylvanian Harrisburgissa, Virginian Richmondissa, Idahon Boisessa, Vermontin Montpelierissä, Ohion Columbuksessa ja vielä tuhannet muut osallistuivat solidaarisuusmarsseille Los Angelesissa, San Franciscossa, Denverissä, Chicagossa, New Yorkissa ja Bostonissa. Kutsu saapua "kävelemään egyptiläisten lailla" saavutti tuhannet ihmiset ja synnytti kiukun ja turhautumisen aallon, joka kesti kauan.1 Vaatimus oli yksinkertainen: mielenosoittajat vaativat Wisconsinin republikaanikuvernööri Scott Walkeria luopumaan ankarasta lakiuudistuksesta, jonka tarkoitus oli lamauttaa julkisten alojen ammattiyhdistystoiminta koko osavaltiossa. Lakiuudistus puskettiin lopulta läpi osavaltion republikaanienemmistöisessä senaatissa, mutta Wisconsinin taistelulla saavutettiin jotain. Wisconsinissa syntyi liike samalla hetkellä, jolloin liikettä tuhottiin. Wisconsinin konflikti havahdutti monia työväenluokkaisia amerikkalaisia epäpolitisoitumisen pitkästä unesta. Kollektiivinen protesti oli vetänyt sikeitä 75 vuoden ajan, eikä se ehkä nyt mene takaisin nukkumaan. Kun kuvernööri Walker vei työntekijöiltä heidän oikeutensa, hän onnis-
K
tui korostamaan niiden merkitystä, ja samalla hän tuhosi ne harhakuvitelmat, joiden ansiosta miljoonat työväenluokkaiset äänestäjät ennen heitä kutsuttiin "Reagan-demokraateiksi" olivat vuosikymmenten ajan äänestäneet omia etujaan vastaan. Walker perustelee lakimuutostaan leikkausten tarpeella, mutta sen todellinen tarkoitus oli riistää julkisen sektorin työntekijöiltä heidän keskeisimmät järjestäytymisoikeutensa. Se kävi selväksi silloin, kun Wisconsinin julkisten alojen liitot suostuivat kaikkiin lakiin liittyneisiin menoleikkauksiin, kunhan työntekijät saisivat vain säilyttää neuvotteluoikeutensa. Walker kieltäytyi. "Tämä on hetkemme", hän raakkui puhelimen luuriin, kun linjan päässä oli miljonääri David Kochia imitoiva media-aktivisti. Walkerin oikeistolaiset tukijaveljekset David ja Charles Koch, jotka kuuluvat yhteen planeetan rikkaim-
on " Tämä ", hän me hetkem uhelimen ip raakku uriin. lu
mista perheistä, ovat rahoittaneet ammattiyhdistysliikkeen vastaista toimintaa eri puolilla Yhdysvaltoja. Heidän yrityksensä Koch Industries oli yksi kuvernööri Walkerin kampanjan suurista tukijoista. Nauhalle tallentuneessa puhelinkeskustelussa, joka julkaistiin pian televisiossa, radiossa ja verkossa, Walker vertasi itseään suorasanaisesti Ronald Reaganiin, joka aloitti vuonna 1981 oman presidenttikautensa irtisanomalla häpeämättömästi 12 000 lakkoilevaa lennonjohtajaa. Kun Walker aloitti oman hyökkäyksensä ammattiyhdistysliikettä vastaan, hänellä oli Reaganin perintö mielessään ja suureelliset haaveet omasta poliittisesta urastaan pelissä. Näissä olosuhteissa neuvottelu ammattiliittojen kanssa tuskin onnistuisi.
Liitot lamautetaan
Walkerin lain tavoite on lamauttaa ammattiliittojen toiminta heikentämällä niiden perusylläpitoa ja rajoittamalla rajusti niitä kysymyksiä, joihin liiton neuvotteluoikeus ulottuu. Laki vaatii ammattiliitoilta vuotuisia äänestyksiä siitä, nauttiiko liitto jäsentensä luottamusta, ja estää ay-jäsenmaksujen suoran perimisen palkasta. Liittojen neuvotteluoikeus koskee jatkossa ainoastaan palkkoja, mutta palkankorotustenkin osalta katto asetetaan inflaation tasolle näin yksi liittojen tärkeimmistä tehtävistä käytännössä menettää merkityksensä. Muista aiheista liitot eivät saa edes neuvotella. Tämä tapahtuu yhteiskunnassa, jossa valtio tarjoaa hyvin vähän sosiaalisia tukia ja jossa siksi kollektiivinen neuvotteluoikeus on ollut tärkein tekijä, kun työntekijät ovat taistelleet mistään aivan mi-
nimitason ylittävistä etuuksista. Sekä yksityisillä että julkisilla aloilla palkkataso pysyy jumissa ja sosiaalinen tuki lähes nollassa, jos ammattiliitto ei tue työntekijöitä. Näin ollen useimmat matalasti koulutetut ja fyysistä työtä tekevät yhdysvaltalaiset eivät voi odottaa siedettävää eläkettä, sairasvakuutusta, palkallisia lomia, äitiyslomia, edullista päivähoitoa tai mitään muita teollisen yhteiskunnan sosiaalisia etuuksia, elleivät he kuulu liittoon.2 Walker ja muut republikaanikuvernöörit pyrkivät tuhoamaan julkisten alojen kollektiivisen neuvotteluoikeuden, koska se on yksi ay-liikkeen vallan viimeisistä linnakkeista yhdysvaltalaisessa yhteiskunnassa. Yksityisellä sektorilla palkat ja työolot ovat olleet alamäessä vuosikymmeniä ja liittojen jäsenten osuus työvoimasta kutistunut seitsemään prosenttiin (1950-luvulla liittoihin kuului 33 prosenttia). Tähän on syynä ulkoistaminen, järjestäytymättömien tuotantolaitosten suosiminen ja yritysten hyökkäykset liittoja vastaan; kaikki toimia, jotka lihottavat nopeasti osakkeenomistajien voittoja. Julkisella sektorilla tilanne on ollut toinen. Työnantajat siis kuntien pormestarit ja osavaltioiden kuvernöörit, joiden kaudet ovat lyhyitä ovat perinteisesti tarvinneet julkisen sektorin työntekijöiden tukea varmistaakseen uudelleenvalintansa. Vastaavasti he ovat tarjonneet liitoille sopimuksia, joissa pitkän tähtäimen kulut (kuten terveys- ja eläkemenot) korostuvat mutta palkankorotukset pidetään maltillisina, jotta lyhyen tähtäimen budjettivajeita ei syntyisi. Yhdysvaltalaisista julkisen sektorin työntekijöistä 36 prosenttia nauttii terveys- ja eläketurvaa ammattiliittojen kautta. He ovat opettajia, bussikuskeja, toimistotyöntekijöitä, terveydenhuollon työntekijöitä, yliopistoväkeä, oikeuslaitoksen henkilökuntaa, vartijoita, poliiseja ja palomiehiä. Julkisten alojen liittoja vastaan suunnattu hyökkäys uhkaa tuhota heidän elintasonsa ja turvaverkkonsa ja samalla se hajottaa yhden demokraattipuolueen tärkeimmistä järjestäytyneen poliittisen kannatuksen lähteistä. Jos tämä onnistuu, lopputulos on yhteiskunta vailla ammattiliittoja ja vailla järjestäytynyttä vastapainoa yhtiövallalle.
potuksia ja nostettava julkisten alojen työntekijöiden sairausvakuutus- ja eläkemaksuja (5,8 ja 12 prosentin korotukset), mutta se ei riittäisi. Lisäksi julkisten alojen työntekijöiltä olisi vietävä oikeus kollektiiviseen neuvotteluun. Hän toki jätti poliisien ja palomiesten liitot ehdotuksensa ulkopuolelle, olivathan ne tukeneet hänen vaalikampanjaansa. Kävi ilmi, että sokkidoktriinin käsikirjoituksen mukaisesti Walker synnytti keinotekoinen budjettikriisinsä yksinomaan tuhotakseen ammattiliitot, joita ilman Wisconsinin 300 000 julkisen sektorin työntekijällä ei ole keinoa järjestäytyä. Walkerin hankkeen tuottama harvinaislaatuinen yhteiskunnallinen draama teki Wisconsinista kansallisen huomion keskipisteen viikkokausiksi. "Kill the bill", kaikui väkijoukoissa. Jännitys kasvoi entisestään, kun osavaltion senaatin 14 demokraattijäsentä pakeni Wisconsinista varmistaakseen, ettei senaattiäänestyksen vaatima minimiosanottajamäärä täyttyisi eikä heitä voitaisi pakottaa äänestämään lakiehdotuksesta. Koko taistelun ajan 14 demokraattia odotti naapuriosavaltio Illinoisissa, Wisconsinin osavaltion lain ja poliisin tavoittamattomissa; poliisi vartioi heidän kotejaan siltä varalta, että joku palaisi kotiin. Kolmen viikon kuluttua republikaanit jakoivat lakiehdotuksen kahteen osaan niin, että budjettikysymykset ja ammattiliittoja koskevat muutokset erotettiin toisistaan. Tämä paljasti Walkerin todellisen motivaation ja mahdollisti lainvoimaisen senaattiäänestyksen ilman 14 puuttuvaa demokraattia. Walker ja republikaanit olivat voittaneet, mutta voiton poliittinen hinta tulee olemaan korkea.
Sankareiden paluu
Maaliskuun kahdentenatoista, päivää lakiehdotuksen hyväksymisen jälkeen, Wisconsinin 14 demokraattia palasivat Madisoniin sankareina. Heitä vastassa oli yli 150 000 ammattiliittojen jäsentä ja maanviljelijää, 50 traktoria sekä tuhansia Wisconsinin yliopiston opiskelijoita. Yleislakosta puhuttiin avoimesti eivätkä puhujat olleet vain trotskilaisia, vaan muun muassa palomiesten ja opettajien liittojen maltillisia johtajia. Televisiossa asiantuntijat kutsuivat lakkouhkaa täysin kohtuulliseksi re-
on järjestää uusi äänestys kahdeksasta senaattipaikasta, jotka ovat tällä hetkellä republikaaneilla. Kuvernööriä itseään ei voi erottaa ennen kuin hän on ollut tehtävässään vuoden vuosipäivä on merkitty lukemattomiin wisconsinilaisiin kalentereihin. Republikaanit ovat käynnistäneet oman kampanjansa osavaltiosta paenneita demokraattisenaattoreita vastaan, mutta julkinen mielipide on vakaasti neljäntoista demokraatin puolella. Tapahtunut on avannut monien silmät sille, mitä republikaanien valta voi heidän elämässään muuttaa. Samalla mielipidetiedustelut kertovat ammattiliittojen nauttivan vahvaa tukea: kollektiivisen neuvottelun oikeuden säilyttämistä tukee niin Wisconsinissa kuin koko maassakin 6070 prosenttia äänestäjistä. Floridassa ja New Jerseyssä paikalliset kuvernöörit tulivat toisiin aatoksiin omien vastaavien suunnitelmiensa suhteen nähdessään Wisconsinin tapahtumat. Indianassa demokraattisenaattorit ottivat mallia wisconsinilaisista kollegoistaan ja pakenivat Illinoisiin estääkseen republikaanikuvernööriä heikentämästä liittoja. Toisaalta liittojen toimintaa on rajoitettu uusilla laeilla Michiganissa ja Idahossa, ja Ohiossa asiasta keskustellaan. Taistelu on laajennut koko maahan. Työväenluokalle on jaettu tässä pelissä huonot kortit, mutta sota ei ole läheskään ohi. Ay-vastainen ajattelu ulottuu syvälle yhdysvaltalaiseen järjestelmään ja kulttuuriin, ja yritysvalta esittää vaatimuksiaan poliitiikassa rohkeammin kuin koskaan ennen. Demokraattipuolueella ja maan suurimmalla ammattiliittojen kattojärjestöllä, AFL-CIO:lla, ei ole juurikaan kokemusta massaliikkeiden tukemisesta, elleivät mainitut liikkeet ole heidän omiaan. Tästä huolimatta Wisconsinin taistelu on levinnyt kuin pensaspalo ja venyttänyt amerikkalaisten yhteiskunnallisen mielikuvituksen rajoja. Nyt kaikki tietävät, mitä on pelissä. Kolmekymmentä vuotta sitten Reaganin ay-vastaisuus näytti hurmaavan amerikkalaiset ja tuomitsevan maan pitkään pimeyteen, jonka aikana valmius yhteiskunnalliseen toimintaan hiljalleen rapistui. Kevään 2011 ironia on siinä, että Reagania imitoineen kuvernööri Walkerin toimet Wisconsinissa ovat ehkä vihdoin murtaneet Reaganin taian.
Rick Fantasia on sosiologian professori Smith Collegessa, Massachusettsin Northamptonissa. Artikkeli on julkaistu Le Monde diplomatiquen numerossa 4/2011. Käännös Hanna Nikkanen.
Teekutsuliikkeen tuki
Ennen hyökkäystään liittoja vastaan Walker oli verrattain tuntematon wisconsinilainen paikallispoliitikko, jonka nousu valtaan marraskuun 2010 vaaleissa oli pitkälti republikaanipuolueen laitaoikeistolaisen teekutsuliikkeen nousun ansiota.3 Kampanjassaan Walker korosti osavaltion menojen leikkauksia, mutta ei maininnut suunnitelmaansa kollektiivisen neuvotteluoikeuden purkamiseksi. Ensimmäisten kolmen kuvernöörikuukautensa aikana Walker leikkasi yritysten verotusta ja laski osavaltion vauraimpien asukkaiden tuloverotusta ja sitten julisti osavaltion ajautuneen "budjettikriisiin". "Kriisin" ratkaisemiseksi, Walker ilmoitti, olisi peruttava köyhien verohel-
r Walke än itseä ertasi aisesti v an suoras eaganiin. dR Ronal
aktioksi tapahtuneeseen. Tämä olisi normaalia monessa muussa yhteiskunnassa, mutta Yhdysvalloissa se oli ennennäkemätöntä. Lakkouhittelujen rinnalla käytiin myös konkreettisempiin toimiin. Käynnissä on laaja kampanja, joka vaatii osittaisia uusintavaaleja. Tavoitteena
VIITTEET 1 "Down with Hosni Walker", Le Monde diplomatique, englanninkielinen sivusto, Diplomatic Channels, 25.2.2011, mondediplo.com/blogs/down-withhosni-walker 2 Rick Fantasia and Kim Voss, Hard Work: Remaking the American Labor Movement, University of California Press, Berkeley, California, 2004. 3 Rick Fantasia, "What happened to the US left?", Le Monde diplomatique, englanninkielinen laitos, joulukuu 2010.
40
5
2011
TA LO US & RU O K A
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 30.6. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. ohjelmassa keskustelua & tulevan toiminnan suunnittelua, kelloaika & paikka Porvoossa ilmoitetaan myöhemmin Talousdemokratian kotisivuilla & Facebookissa, www.talousdemokratia.fi 17.6. TORILL A KOK ATA AN, kokit mittelevät taitojaan tapahtumassa, joka on osa Neitsytperunafestivaaleja, Turun kauppatori.
PA AMINEN, TURKU N EI TS Y TPERU N A FE ST I VA A L I,
Asvaltti vihertää
San Fransiscon pormestari ajoi läpi direktiivin, jolla edistetään terveellistä & hyvää sapuskaa.
maanjäristyksen rapauttamaa ja vuonna 2003 purettua vanhaa ramppia on vielä pätkä jäljellä, mutta yliajoväylä loppuukin lyhyeen. Hayes Valley Farm sijaitsee entisen ylikulkuväylän rampin ja sen kyljessä olevan jättömaan muodostamassa kulmassa Hayes Valleyn kaupunginosassa San Fransiscossa. Tämä kaupunkikasvimaa on jättimäinen pinta-alaltaan noin 2,5 aaria.
TAPAHTUMA
31.5. KUINK A VÄLTÄN TURHAT KEMIK A A-
Kemikaalicocktail-blogia pitävä Noora Shingler vastaa tapahtumassa ihmisten kysymyksiin ruuan & kosmetiikan sisältämistä kemikaaleista, kello 15-18, Helsingin Kampin Ruohonjuuressa, Salomonkatu 5. 7.6. HAMARON MARKK INAT, musiikkia, kanttiini & myyjäiset kello 18-20, Räimän knettä, Räntämäki, Turku.
LIT?
1 1 .6.
Aurajoenrannan perunajuhlan ohjelmistossa on kokkailua, aitoja makuja, perunaruokakisa & lähiruokamarkkinat, 18.-19.6., Varvintori, www.turku2011.fi/neitsytperunafestivaali
V
UODEN 1989
TALOUSDEMOK R AT I AN K ESÄTA-
voima
Kadulla seisoo Freeway Food Forest: ruukkuja, joissa kasvatetaan muun muassa manteli-, omena- ja päärynäpuita. Eric Anderson lakaisee oksia ja lehtiä ruukkujen juuresta. Hän kertoo käyvänsä Hayes Farmilla joka sunnuntai, vaikka välimatkaa kertyykin: Eric asuu San Fransiscon lahden toisella puolella. Rampin päästä näkee koko viljelmän laajuuden: kumpuja ja laaksoja ja niitä suojaavat isot puut, joiden juuressa kyykkii toistakymmentä vapaa-
ehtoista istuttamassa, harventamassa ja rakentamassa uusia penkereitä. kantakaupungin suurin kaupunkiviljelmä Hayes Valley Farm on viljelyaktivistien ja kaupungin yhteisen ponnistuksen ja neuvottelun tulos. Vuoden 2010 lopussa kautensa päättänyt pormestari Gavin Newson ajoi läpi direktiivin, joka edistää terveellistä ja ekologista ruokaa. Se sisältää lähiruoan, ruokaan liittyvän
SAN FR ANSISCON
MOTARISAFKAA. Kaupunkiviljely kukoistaa Kaliforniassa. Hylätty moottoritienpätkä on muutettu keitaaksi vapaaehtisvoimin.
WWF huumediileri
olla yksi ainut tinkimätön tavoite: pelastaa luonto. Tähtäin voi olla vain kulutuksen autoilun, lentämisen, karjatalouden, teollisuuden, psyykettä ja luontoa kuormittavan työn vähentämisessä. WWF Suomen, Gaudeamuksen ja HYY Yhtymän Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla 9.5. järjestämässä Ilmastonmuutos käytännössä -seminaarissa viesti oli toinen: ilmastonmuutos on tiedemiesten, poliitikoiden ja hallitusten byrokraattien kesken kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ratkeava hallinnollinen kysymys. Seminaarin yhteydessä julkaistiin yritysten yhteiskuntavastuuta avoimesti hehkuttava 415-sivuinen (WWF:n tukema) kirja Ilmastonmuutos käytännössä (Gaudeamus 2011), josta voi vetää ainakin yhden johtopäätöksen: kirjoittajilla yhtä vähän kuin seminaarin puhujilla ei ole aavistustakaan yritystoiminnan perimmäisestä tarkoituksesta, joka on tuottaa osakkaille voittoa.
Y M P Ä R I S T Ö L I I K K E E L L Ä P I TÄ I S I H E N R Y F O R D ( 1 8 6 3 1 9 4 7 ) uskoi toisin. Hän maksoi työntekijöilleen keskimääräistä parempaa palkkaa ja palkitsi asiakkaita laskemalla Fordin T-mallin hintaa. Osakkaat nostivat Fordia vastaan kanteen. Ford puolusti itseään oikeudessa sanomalla, että liiketoiminta on asiakkaiden palvelua, ei kultakaivos. Dodge vs. Ford on edelleen Yhdysvalloissa voimassa oleva oikeusperiaate: yhtiön toiminnan tavoitteena on tuottaa voittoa omistajille. Periaate dominoi useimpien markkinatalousmaiden yhtiölainsäädäntöä: yritysjohtajalla on lain säätämä velvollisuus asettaa omistajien etu muiden intressien ympäristön, työntekijän, kuluttajan edelle.
ruoka
Oma fisu paras fisu
Suomessa syötävästä kotimaisesta kalasta lähes puolet on vapaa-ajankalastajien pyytämää.
itsessään aiheuttavat hyvin vähän ilmastopäästöjä: ne eivät märehdi eikä niitä ruokita. Ne olisivat olemassa, vaikka ihmiset eivät niitä söisikään. Kalastuksen ilmastokuormitus syntyy kalastusaluksen polttoaineesta ja kylmäkuljetuksista, ja se vaihtelee suuresti. Kalastaja Pentti Linkolan verkolla ja soutaen pyytämät kalat ovat hiilijalanjäljettömiä. Isolla moottoriveneellä ajeleva jättikalojen urheilukalastaja tai Pohjanmereltä katkarapuja pyytävä alus puolestaan aiheuttavat saaliilleen useiden kilojen päästötaakan. Kotimaisista järvistä ja meristä kalastetut ahvenet, hauet, kuhat, särjet, silakat, mateet, muikut ja lahnat ovat kestävää ruokaa, sillä niiden kantoja ei uhkaa ylikalastus. Niiden kalastaminen on jopa hyväksi ympäristölle, sillä kalojen mukana vesistä poistuu rehevöitymistä aiheuttavaa fosforia.
ympäristöaktivismiin pettyneen aktivisti Kristo Muurimäen mukaan aktivisti halataan kuoliaaksi a) uskottelemalla, että puolueilla olisi hänelle jotakin merkityksellistä annettavaa, sekä b) antamalla hänelle palkkaa maltillisemmasta poliittisesta toiminnasta. "Jos aktivistit saadaan sitoutumaan maltillisimpiin tavoitteisiin ja vielä annetaan heille jotakin menetettävää, kuten raha ja työpaikka, heidät saadaan luopumaan radikaalista politiikasta." Hirttäytyminen julkiseen rahaan ei riitä WWF:lle. Se ottaa vastaan verirahaa myös yrityksiltä, joita vastaan se samanaikaisesti toimii. WWF kutsuu korruptiota kumppanuudeksi, ymmärtämättä, että korruptio on korruptiota: jos huumepoliisi ei voi ottaa rahaa vastaan huumediileriltä, millä logiikalla ja moraalilla WWF ottaa rahaa vastaan Stora Ensolta? On vaikea keksiä yhtäkään hyvää syytä, miksi luontoa raiskaavat yritysjätit eivät tekisi yhteistyötä ympäristöjärjestöjen johtavan huumediilerin, WWF:n, kanssa.
SALONK IKELPOISEEN
V
I L L I T K A L AT
K A L A N V I LJ E LY O N K U I T E N K I N
Jouko Kämäräinen Lue paljon keskustelua herättänyt näkökulmakirjoitus kokonaisuudessaan Fifistä.
eläintuotantoa siinä missä broilerien tai porsaidenkin kasvattaminen. Sekä Norjan lohen että kasvatetun lohen tuottaminen aiheuttaa ilmastopäästöjä saman verran kuin broilerin kasvatus. Kalanviljely aiheuttaa myös paikallisia typpi- ja fosforipäästöjä, jotka rehevöittävät vesistöjä. Fosforia tulee etenkin pikkukaloista valmistetusta kalanrehusta, joka tuodaan yleensä ulkomailta. Typpeä kerääntyy pohjasedimenttiin kalojen ulosteista ja syömättä jääneestä rehusta. Suomalaisessa kaupassa on lohen lisäksi kasvatettua siikaa, nieriää tai taimenta, mutta yhä useammin voi bongata toisella puolen maailmaa kasvatettua kalaa, kuten vietnamilaista pangasiusta tai afrikkalaista voikalaa. Ne ovat yleisiä myös suurkeittiöiden ja ravintoloiden listoilla. Kysy siis tarjoilijalta, mistä ruo-
kalistan kala tulee. Usein tarjoilija ei osaa vastata, mutta kysymykset ohjaavat ravintoloita paremman kalan hankintaan. Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan maailman kalakannat romahtavat alle 50 vuodessa, jos kalastusta jatketaan nykyiseen malliin. WWF:n julkaisemasta kalaoppaasta saat lisää tietoa kalalajien uhanalaisuudesta. Sen saa myös lompakkoon mahtuvana lehtisenä. Monien kotimaisten järvi- ja merikalojen kannat kestäisivät runsaampaakin kalastusta. Älä osta siikaa säkissä vaan kysy kaupassa ja ravintolassa, mistä kalat tulevat.
VUONNA 2006
Tutki lisää: www.wwf.fi/kalaopas Tuuli Kaskinen, Outi Kuittinen, Saija-Riitta Sadeoja ja Anna Talasniemi: Kausiruokaa herkuttelijoille & ilmastonystäville. Teos 2011. 276 s.
5
yritystoiminnan, ruoan turvaamisen, ravintosisältöjen standardien ja kalastuksen hallinnan lisäksi urbaanin maatalouden, jota Hayes Valley Farmkin on osaltaan toteuttamassa. Urbaanin ruoantuotannon katsotaan sisältävän lukemattomia mahdollisuuksia ja ohjelma lupaakin apua vapaiden tilojen kartoittamisessa ja niiden osoittamisessa viljelykäyttöön. San Fransiscon kaupungin ja sen puistosäätiön myöntämä noin 50 000 dollarin starttiavustus Hayes Valley Farmille on konkreettinen osoitus siitä, että Newsonin ruokaohjelman osaalueita todella halutaan tukea muutenkin kuin paperilla ja puheissa. Avustus käytettiin perustuksiin, taimiin ja muihin materiaaleihin. Entä kuka rahoittaa projektia tällä hetkellä? "Ihmiset, jotka pitävät siitä, mitä me teemme", kertoo Jay Rosenberg, yksi vapaaehtoiskoordinaattoreista, ja viittaa niin naapuritalojen asukkaisiin kuin muihin kaupunkilaisiin ja vapaaehtoisiin. Kävijämäärä onkin ollut suuri: vuonna 2010 farmilla vieraili noin 8 000 ihmistä.
K A S V I M A AT VA LTA A VAT
2011
41 41
Esimerkiksi Lontoossa Capital Growth -verkoston tavoitteena on perustaa 2 012 uutta viljelypaikkaa vuoteen 2012 mennessä. Jopa kaupungin pyöräilevä pormestari Boris Johnson on nähty lapio kourassa, ainakin lehtikuvissa. Valleyn kiireisin päivä. Se on yksi avointen ovien päivistä, jolloin kuka tahansa saa tulla auttamaan viljelyhommissa ja viedä päivän päätteeksi satoa mukanaan. Tuljoita riittää, ja osa aloittelee päivän joogaamalla yhdessä tierampin alkupäässä. Viime vuoden tammikuussa avatulla tilalla on tehty paljon työtä: perustusten tekemistä ja alustamista pahvilla, maa-aineksen tuontia ja pengertämistä. Vapaaehtoiset kertovat osallistumisensa perustuvan yhdessäololle ja uusien ystävien kanssa puuhaamiselle ja talkoilulle, kaupunkitilassa omin ehdoin toimimiselle ja tekemiselle. Sadosta ei juurikaan puhuta muut syyt houkuttelevat ihmiset paikalle. Iltapäivällä kokoontumispisteen pöydällä on kotiinvietäviksi kasoittain mangoldia ja pinaattia, jota Eric ja muut vapaaehtoiset napsivat suoraan suuhun. Joskus vielä maistellaan paikallista hunajaa.
S U N N U N TA I O N H AY E S
rmilla 010 fa 00 a2 Vuonn li noin 8 0 vierai istä. ihm
Tampereen taidemuseon
alaa muidenkin kaupunkien joutomailta ja välitiloista. Suomessa ja erityisesti Helsingissä ilmiötä ovat viritelleet Dodo ry:n vapaaehtoiset. Helsingissä vuosien mittaiset palstajonot kertovat siitä, ettei kaupunki ole pysynyt kaupunkilaisten kasvavan viljelyinnostuksen perässä. Sillä aikaa kun San Fransiscon kaupungin koneisto ja lamaa yhä potevat grynderit pohtivat, miten kehittää vanhan rampin ja sen reunustan tonttia tulevaisuudessa, paikalliset viljelyaktiivit ovat jo lapio kourassa tekemässä unelmistaan totta. Muissakin kaupungeissa asukkaiden ja kaupungin yhteistyö tuottaa hedelmällistä tulosta.
puutarha on paikalla, joka on kaavoitettu asuinalueeksi. Viljelmä onkin suunniteltu väliaikaisuus mielessä pitäen se on siirrettävissä osissa ja Hayes Valleyn oppien kera muille joutomaille, isoille tai pienille.
H AY E S V A L L E Y N U R B A A N I
TAMPERE ART MUSEUM
Tampereen taidemuseo www.tampere.fi/taidemuseo
Päivi Raivio www.hayesvalleyfarm.com, www.capitalgrowth.org, www.kaupunkiviljely.fi
Maria Miklas
Temakisushi ohrasta
kuudelle
Temakisushi on tee se itse -ruokaa. Kukin syöjä rullaa pöydässä makunsa mukaan merileväarkin sisään kalaa ja kasviksia. Suomalaiset kalat sopivat hyvin sushiin. Poikkeuksia ovat hauki, made, ahven, kiiski ja mahdollisesti kuha, joista voi saada lapamadon. - 10 nori-arkkia - 3 dl rikottuja ohrasuurimoita - ½ dl riisiviinaetikkaa - 2 rkl sokeria - 1 tl suolaa - 1 avokado - 1 puska mitsuna1. Keitä rikottu ohra kypsäksi pakkauksen ohjeen mukaan, yleensä noin 20 minuuttia. Kiehauta pienessä kattilassa puoli desiä vettä, riisiviinaetikka, sokeri ja suola. Kääntele seos ohran joukkoon ja jäähdytä. 2. Leikkaa kalat, avokado, kurkku, porkkanat ja tofu ohuiksi suikaleiksi. Halkaise tai viipaloi sienet. Revi salaatinlehdet pienemmiksi, jos tarpeen. 3. Sekoita pähkinät ja salaattia tai muita salaatinlehtiä - 1 porkkana puolikas kurkku - 2 dl mungpavun tai sinimailasen ituja - 250 g tofua - 50 g siitakesieniä misotahna keskenään. Jos käytät suolapähkinöitä, huuhtele ensin suola pois. Jos haluat tahnasta juoksevampaa, lisää tilkka vettä. 4. Leikkaa noriarkit saksilla neljään osaan: leikkaa ensin arkki poikittain puoliksi ja syntynyt suorakulmio vielä puoliksi. 5. Aseta ainekset kauniisti tarjolle. Kata jokaiselle pieni soija-astia. 6. Kukin ruokailija kokoaa oman rullansa: avoimelle arkille laitetaan - 1½ dl kuorittuja maapähkinöitä tai suolapähkinöitä - ½ dl vaaleaa misotahnaa - wasabia, soijakastiketta ja gariinkivääriä tarjoiluun ensin ohut kerros ohraa ja sitten muita täytteiltä. Arkki kannattaa täyttää vinottain kulmasta kulmaan. Rullaa kastetaan soijakastikkeen ja wasabitahnan sekoitukseen. Eri makuisten rullien välillä makuja tasataan syömällä pala gari-inkivääriä.
Raaka-aineiden hiilijalanjälki: 2,88 kg CO2e/kg Valmistuksen hiilijalanjälki: 0,07 kg CO2e/kg Yhden annoksen jalanjälki on 0,49 kg CO2e/kg
5
2011
43
Kypsää naivismia
polkujaan kulkeneella 22-Pistepirkolla ei ole kiire minnekään. Uusi Lime Green Delorean -albumi avautuu autereisella ja lähes meditatiivisella Lighst By The Highwaylla. Levyllä on useita yli kuusiminuuttisia biisejä, jotka kasvavat hiljalleen täyteen mittaansa. Pääosassa ovat helmeilevät akustiset kitarat, tilaa luovat kosketinsoitinmatot sekä tietenkin P. K. Keräsen korkealta soiva nasaali laulu. Bändin sointi on kypsynyt helposti tunnistettavaksi. Viisikymppiset Pirkot käsittelevät soittimiaan indierockin vanhemman valtiomiehen rentoudella ja itsevarmuudella. Levyllä kuuluu myös 22-Pistepirkkojen toinen puoli. Rupinen garagerock soi edelleen esipuberteettisen kömpelösti. Hellyttävällä peruskouluenglannilla lauletut tekstit kuljettavat kuulijan minimalistisen naivismin äärelle. Ufo Girl on hilpeän kosmista
J
O 3 0 V U O T TA O M I A
avaruusfolkia ja Broken toys make no noise -tyyppiset sloganit aseistariisuvia. P. K. ja Asko Keräsen sekä Espe Haverisen hallitun holtiton soitto saa trion kuulostamaan elävältä. Nukkavierun nyhjäävät introt kasvavat neilyoungmaisiksi kitarapurkauksiksi. Peruna suussa lauletun garegebluesin vastapainoksi kuullaan päätösraitojen jo lähes mahtipontisia jousia. Lime Green DeLorean ei tuo esiin radikaalia uudistumista. Se on oiva näyttö 22-Pistepirkon koko uran vahvuuksista yhdelle albumille puristettuna. Omituisen vetoava kypsä naivismi kantaa koko levyn läpi. Pirkkojen asenne tekemiseensä on kiitettävän konstailematon.
Timo Kalevi Forss 22-Pistepirkko: Lime Green Delorean (Bon Voyage Recording Company 2011)
Kimmo Brandt
Kuvat: Heikki Nuutin
en
8.-10.7.2011
Rääkkylä
Musiikkia kansalle!
www.kihaus.fi
S-Etukorttialennus 2 normaalihintaisista festivaalilipuista ja perhelipusta.
Sielun Veljet
M US I I K K I TA PA H T U M AT
Osta lippusi ajoissa!
Kahden päivän festivaalilippu 75 e
Sielun Veljet · Neljä Ruusua Aphex Twin (UK) · Blackfield (UK/ISR) Buzzcocks (UK) · Gentleman (GER) Iced Earth (USA) · Kvelertak (NOR) Melt-Banana (JPN) · Ojos De Brujo (SPA) The Exploited (UK) · Kate Nash (UK) Red Sparowes (USA) · Michael Monroe Madness (UK) · Cody ChessnuTT (USA)
28.5.
diskossa.
TV-RESISTORI Tampereen klubin Hang the Dj -indie-
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 30.6. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
Helsingin korjaamon Kulmasalin Tusovkaklubilla. BLOODLIGHTS & THE SOULS Tampereen Klubilla. PIERCED ARROWS, THE HEARTBURNS & MODERNI EL ÄM Ä HEL SINGIN Dom-klubilla.
R A APPANA, JUNO & HEIKK I KUUL A, SOLONEN& KOSOL A, OLLI PA & FUNK SONS &POUTA SOUND , Turun Klubilla Turku Souncheckissä. 6.6. ABE V IGODA & BL ACK T WIG Helsingin 6. linjalla. 7.6. TORTOISE & MAGYAR POSSE Tampereen Klubilla. 8.6. K ARMA TO BURN & TALBOT Tampereen Yotalolla.
11.6. THE VALK YRIANS & POSTELJOONA & YSTÄ-
ROCK, POP & HIP HOP
28.5. ANNA JÄRV INEN ,
Helsingin Korjaamon
Vaunusalissa.
MAT TI JOHANNES KOIVU & SA-
Turun Klubilla. STEPA, LOOST KOOS & NOPSAJALK A Jyväskylän Lutakossa. INFERIA, THE JASSER AR AFATS & THR ASHGRINDER Helsingin Lepakkomiehessä. 1.6. ANGUS BURNS RED Helsingin Nosturissa. CYKLES Helsingin Semifinaalissa. K IVESK IVES BIGBAND, YOURNALIST & HALF APPLE Turun Klubilla. NOPAT Helsingin Bar Loosessa. 2.6. LUCA GARGANO SINGS FOO FIGHTERS , kello 21 Helsingin Club Ahjossa, Bulevardi 2-4.
MAE KOSK INEN & HÄNEN TAIK ABÄNDINSÄ
3.6. SAT TUMA, SK AZY LESA & TUNDR AMATIK S
Ennakkoliput kätevästi:
Helsingin Korjaamon Vaunusalissa. THE WRECK ING QUEENS Helsingin Korjaamon Kulmasalissa. 14.6. NOME ANSNO & R ADIOPUHELIMET Turun Klubilla. 15.6. TUNGUSK A PRESS & LOTTA kello 23 Oulun
VÄT
Katso muut ennakkomyyntipisteet ja koko ohjelma www.ilosaarirock.fi
grafex
44
5
2011
Taiteilija isolla D:llä
"Taiteilijana olo on yleisesti ottaen paskakuskin hommaa", sanoo räppäri & kuvataiteilija Dxxxa D.
MUSAHOM-
tehdään usein huonoilla liksoilla, epäinhimillisiin aikoihin, autossa istumista ympäri Suomea, punkkaamista missä sattuu", räppäri Dxxxa D sadattelee. "Ja se kaikki siitä ilosta, että saa illat pitkät roudata tekstejään kännisille ihmisille, jotka sekä taputtelevat olalle että vittuilevat. Toisaalta kommunikointi yleisön kanssa ja palautekin on
MAA
suorempaa musiikin parissa kuin maalauksen." "Usein tulee myös tunne, että isot levy-yhtiöt aliarvioivat ihmisten älyllisiä lahjoja rankasti. En keksi muuta selitystä sille, että isot levyfirmat puskevat keskinkertaista vedellä laimennettua kusta pihalle vuodesta toiseen." Dxxxa D avasi talvella ikkunagallerian, jota koristaa lähipäivinä Uniikkikappale -teos. "Kuvataidepuolellakin tulee joskus tuskarit... pitäisi tehdä korkealentoista taidetta ja pitää galleria-
näyttelyitä yrittäjän riskillä. Siihen ongelmaan reaktiona vuokrasin näyteikkunan Hakaniemestä omalle Trrpa-nimiselle gallerialle. Rakentelen sitä pikkuhiljaa."
TÄ M Ä N P A S K A K U S K I -taiteilijan homma lähti liikkeelle hiphopista, breikkauksen kautta tulivat mukaan graffiti-taide ja rap. Hän on maalannut ja pitänyt näyttelyitä, tehnyt performansseja, kuvituksia ja musiikkia sekä breikannut. Edellisen pitkäsoiton Katoa tai katoat Dxxxa D teki yhdessä Nukkehallituksen
kanssa. Soitto ja osa teksteistä on improvisoitua, ja se sisältää kollektiivirunoja ja eri aikakausien poliitikkojen houreista koottuja tekstikollaaseja. Hän kertoo olevansa levystä erityisen ylpeä. "Saimme aikaan kokonaisteoksen, joka on kuin yksi iso jami, ja koko paska on heitetty yhdellä otolla purkkiin lukuun ottamatta yhtä biisiä. Levy on sekopäisyydessään ja ääliömäisyydessään loisteliain saavutus ja myös musiikillisesti rikas, sillä lisäkseni Nukkehallituksessa on seitsemän soittajaa."
U U S I M M A LTA
Uniikkikappale-levyltä voi siis varmaankin odottaa jotain yhtä omaperäistä? "Luonnehtisin teosta käsitetaiteeksi. Se on eräänlainen välikysymys piratismi- ja tekijänoikeuskeskusteluihin, joita on käyty pitkään. Eli mitä tapahtuu albumin arvolle, kun sitä ei ole saatavilla kuin yksi kappale, eli käytännössä ei ollenkaan?" "Siinä leikitään myös kuvataiteen ainutkertaisuuden ajatuksella. Maalaustaiteessa ja kuvataidebisneksessä teoksen yhden arvon määrittäjä on sen ainutkertaisuus, tässä teoksessa sotketaan pakkaa tuomalla ainutkertaisuuden idea äänilevyyn. Äänilevyn olemassaolo massojen taiteena taas on mahdollista vain, jos siitä on saatavissa kopioita."
D X X X A D P I TÄ Ä
opäion sek äliö"Levy än & ä sä syydes essään lois d y mäisy saavutus." telias
siinä että kukaan ei tiedä mikä on "aito" kopio ja mikä "väärennös". Uniikkikappale on ensimmäinen levy, jonka artisti on tehnyt täysin itse. "Mieluummin hommaan soittoporukoihin taitavia muusikoita, itse keskityn puhumiseen. Olen varmaan maailman paras bändinjohtaja luovasti soittavien muusikoiden kannalta ajateltuna, sillä mun bändeissä soittajat saavat soittaa ihan mitä lystäävät. Ei se mulle kuulu, mitä tyypit soittaa." Taiteilijalla on monta nimeä. Darra. Dorka. Dulla, luettelee Dxxxa D. Omansa hän keksi pyörittyään 90-luvun alussa Rovaniemen räppikuvioissa. Hän halusi itselleen teatraalisen ja teennäisen katujen miehen nimen, joka mahdollistaa erilaisten roolien läpipuhumisen ja kertojanäänet teksteissä. Oikeaa nimeään hän ei halua tuoda julkisuuteen. "Ajattelin että tämmöinen xxx-rated olisi ilmiasu taiteenfilosofialleni, ettei ole aihetta mitä ei voisi käsitellä. Aika idealistinen ajatus. Ja nuo äxät voi korvata halutessaan muilla kirjaimilla, sanaleikinomaisesti." Dxxxa D, miten vakavasti haluat itsesi otettavan? "En osaa sanoa millä vakavuusasteella taiteilijaoireyhtymäni sijaitsee. Taidehan perustuu leikkiin "todellisuuden" ja kielen kanssa, eikä taiteilijaa pidäkään ottaa mitenkään erityisen vakavasti, sehän tekee vain silmänkääntötemppuja ja kikkoja koko ajan."
N O , TA I T E E N F I L O S O F I
Tonight at Noon: e. To Mingus, with Love. 1. Prophone Records 2011.
Mingus on aina lämmintä
Charles Mingus (19221979) tunnetaan paitsi taitavana basistina myös erittäin voimakkaana ja mielikuvituksellisena säveltäjänä. Hänen musiikkinsa oli välillä vihaista, poliittista, humoristista tai traagista ja paljon muutakin. Aina se oli kuitenkin rehellistä, voimakasta ja omalla tavallaan äärimmäisen lämmintä. Kymmenvuotiaana Yhdysvaltoihin muuttanut André Sumelius opiskeli jazzrumpujen soittoa Kaliforniassa. Vuonna 2008 Sumelius kokosi ympärilleen nuorista taitajistamme koostuvan Tonight at Noon -yhtyeen. Yhtyeessä soittavat saksofoneja Jussi Kannaste ja Mikko Innanen, trumpettia Jukka Eskola ja koskettimia Mikko Helevä. Bassoa ei ole! Charles Mingusin sävelmästä nimensä ottanut yhtye on tehnyt jälleen uuden levyn. Yhtye oli muuten yksi tämän vuoden April Jazzin hittiesiintyjiä. Yhtye ei pyri kopioimaan ihannettaan, vaan esittää sävellyksistä pieteetillä omat tulkintansa. Ja kyllä. Mingusia se on! (PL)
Satu Juoperi
todennäköisenä, että laskee teoksesta myöhemmin sekä kopioita että väärennöksiä liikkeelle. Vitsi on
Reetta Huusko
reetta huusko, elsi hyttinen, pertti laesmaa & jari tamminen
Yona & orkesteri l liikkuvat pilvet: V Vaikenen laulaen. T . Timmion Records 2011. Anna Järvinen: A Anna själv tredje. J Johanna Kustannus 2 2011. Tamikrest: Toumastin Glitterhouse Records 2011. Jodarok: Valvo viiteen nuku kolmeen. Omakustanne 2011.
Levy, joka vainoaa pitkään
Kansallisromanttisia tyylejä, melankolisuutta ja reggae-soundeja yhdistelevä laulaja-lauluntekijä kertoo avaavansa toisella tulokkaallaan aiheita, joista hänen on "mahdotonta puhua, mutta helpottavaa laulaa". Esikoislevyn tavoin tämä koukuttaa välittömästi. Vahvuudeksi nousevat jälleen kerran eri musiikkilajien ja soitinten rikkaus sekä Yonan uskottava ote musiikkiinsa. Orkesteri on aivan huikean taidokas ja jousisovitusten kaunis sointi saa aikaan kylmiä väreitä. Kun tämä yhdistetään laulajan omaperäiseen ja vangitsevaan ääneen, on kuuntelukokemus täydellinen. "On mun mieleni vihdoinkin tyyni, siellä kurjet laulaa minut tunnistaen, niin kuin tietäisi paluuni syyn", laulaa Yona. Tuntemus on samanlainen, kun istuisi laiturinnokassa nähden vain kirkkaan sinisen taivaan. Aistit äärimmillään, haistaen ja maistaen koko maailman. Biisit ja niiden sanat jäävät soimaan mielen sopukoihin pitkäksi aikaa. Samankaltaisen musiikkielämyksen toivoisi kokevansa useamminkin. (RH)
Viiltävää, kaunista, l hd ll lohdullista
Tärkein on säilynyt: Anna Järvisen ääni, joka on yhtä aikaa lasinkirkas ja pehmeä, hauras ja täynnä voimaa. Jossa on kaikki: rakkaus, yksinäisyys, yövuorosta palaavan siirtotyöläisen väsymys, paljaiden jalkojen vapaus ja lavatanssien kaiho. Ainoastaan levyn päättävä Nuori ja kaunis, duo Olavi Uusivirran kanssa, ei sovi kokonaisuuteen, ja siksi levy saa tässä yhden tähden vähemmän kuin voisi saada. Anna själv trädje on Järvisen ensimmäinen suomalaiselle Johanna-levymerkille tekemä levy, ja tämä biisi saa miltei epäilemään, etteivät he ole oikein ymmärtäneet, millaisen aarteen ovat saaneet. "Nuori ja kaunis" on se kappale, joka levyltä ensimmäiseksi jää soimaan korvaan, mutta sen harmittomasti popahtavat soundit ovat kovin kaukana kaikesta siitä, mikä Järvisen tuotannossa on hienoa. Kuten esimerkiksi Uppåt framåt på finskan koruton onni. Tai Lilla Annan retrosti soivat hammondit, jotka rakentavat siltaa tästä hetkestä johonkin jo kadotettuun tai kuviteltuun menneisyyteen, jossa tärkeintä olivat leikki, hellyys ja ilo. (EH)
Valtiottomien l l laulu
Valtioton nomadikansa Saharasta, tuaregit, on saanut asiaansa framille Suomessakin musiikin kautta. Terakaft-yhtye on vieraillut Maailma kylässä -festivaalilla ja Palefacen levyllä Helsinki Shangri-La. Yhtyeen aavikkoblues yhdistää kotiseuduilleen ominaisen musiikin länsimaisiin blueselementteihin. Vaikutteiden sekamelska sopii mainiosti useiden valtioiden alueella asuvan kansan ääneksi. Samoilla musiikillisilla linjoilla on myös toinen Saharan-lähettiläs, Tamikrest. Perinteisiä aineksia länkkärivaikutteisiin yhdistävä yhtye panostaa kansansa ahdingosta kertomiseen, ja levyn mukana tulevan vihkosen ranskan- ja englanninkieliset käännökset mahdollistavat viestin laajemman leviämisen. Terrorisminvastaisen sodan ja siirtomaavallan aikaisten ja jälkeisten rajanvetojen puristuksiin jäänyt kansakunta jatkaa kärvistelyään ja tekee mitä on tehnyt jo tuhansia vuosia. Selviytyy. Hypnoottisen monotoniset rytmit yhdistettyinä sähkökitaroihin luovat rauhoittavan äänimaiseman, joka tuntuu ajattomalta. Se on alati muuttuva ja samalla pysyvä, kuin autiomaa. (JT)
Ken voi, ken ei
Jodarokin omakustanteinen sooloalbumi on rennoilla biiteillä ja muutamilla räpvierailijoilla höystettyä jamittelusettiä. Pojat ovat väsänneet saunomisen ja hyvän ruuan ja juoman yhteydessä oikein kelpo lätyn, jota voi fiilistellä muutkin kuin vannoutuneet räppidiggarit. Levyllä mollivoittoinen angstailu on kaukana ja leppoisa meininki tarttuu. Musiikki on helposti lähestyttävää, arkisten asioiden tutkailua eri kanteilta. Jodarok on parhaimmillaan sanoilla kikkaillessaan ja luodessaan kuuntelijalle hauskoja mielikuvia. Tätä täytyy kuunnella kovalla, että saa sen oikean fiiliksen. Biitti on yllättävänkin koukuttavaa ja rehelliset lyriikat hymyilyttävät. Levyn oivallisin biisi on "Mitä tapahtu", jossa ihmetellään ajanjuoksua ja vuosien vierimistä. Äsken olit ekaluokkalainen räkänokka, yhtäkkiä ootki kolkyt. Ihmettelyyn on monen helppo yhtyä. Setti on omiaan kesäiseen puistojammailuun, arkiseen jumitukseen ja aurinkoisiin krapulapäiviin, jolloin mikään ei ole vakavaa. Valvo viiteen nuku kolmeen. Ken voi, ken ei. (RH)
48
5
2011
Hittoon
tiedemies James Lovelock on todennut, että ydinvoimaa tarvitaan väliaikaisena energiantuotantomuotona ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Lovelockin mukaan hyppäystä täysin puhtaaseen päästöttömään energiantuotantoon ei voisi edes toteuttaa, koska seurauksena maapalloa suojaava pienhiukkaskerros häviäisi ja maapallo altistuisi liian kovalle lämmölle ja tämä aiheuttaisi ilmaston ylikuumenemisen. Samainen herrasmies on esittänyt myös mielestäni nerokkaimman ydinjätteen säilytyspaikan, Amazonin viidakot. Sen jälkeen ei enää kukaan ryntäisi sinne tuhoamaan luontoa tuhansiin vuosituhansiin, luonto voittaisi, maapallo voittaisi ja ihminen voittaisi. Varsinainen järkivihreyden kiteytymä.
argumentaatio!
Ei lapsuuden traumat vaan geenit
O U L U M U R H I E N jälkeen julkisuudessa on päivitetelty nuorten psyykkisiä ongelmia ja pohdittu, mikä terapia niihin auttaisi. Marko Hamilon kirja Luonnollisesti hullu on tämän keskustelun satoa: hän toteaa kirjansa ensimmäisessä lauseessa sen syntyneen ärtymyksestä nuorison pahoinvointia koskevaan keittiöpsykologisointiin. Syyt koulumurhiin ja pienempiin ongelmiin eivät löydy lapsuuden traumoista. Ihmislajin geenit ovat kivikautisella tasolla, evoluutio ei ole juurikaan edennyt muutamassa tuhannessa vuodessa. Luontaiset reaktiomme ovat samat kuin esi-isillämme, jotka yrittivät pysyä hengissä villieläinten keskellä. Moni nykyoloissa irrationaalinen ja sairaudeksikin luokiteltu käytös on aiemmin ollut järkevää. Kirja ei ole koulumurha-analyysi, ne mainitaan vain ohimennen. Hamilo käy helppotajuisesti läpi tärkeimmät psyykkiset häiriötilat. Ongelmien ratkaisu on biologisten syiden ymmärtäminen ylimedikalisoimisen ja psykoterapian tuputtamisen sijasta.
B
RITTILÄINEN
taa monessa, että ydinvoimateollisuus meillä ja muualla ei ota riskejä tosissaan. "Suomen tähänastinen energiapoliittinen keskustelu on usein ollut puhtaasti ritualistista, eräänlaista teatteria. Sen ei ole ollut tarkoitus vaikuttaa mihinkään eikä opettaa mitään kenellekään", Isomäki aloittaa kirjansa. Hän perää "keskittynyttä, riittävän monen perättäisen argumentointikierroksen syvyistä keskustelua energiapolitiikasta ja ydinvoimasta".
I T S E E N O L I S I näinkään diplomaattinen. Argumentoiva keskustelu ei ole itse asiassa johtanut mihinkään järkevään. Rahalla pyöritetty ydinvoimalobby Suomessa on toiminut terävästi ja armottomasti, se perustettiin jo vuonna 1998 ja siellä olivat isojen puolueiden toimijat mukana. Miehinen argumentointi piilotettiin kulissien taakse ja etualalle nostettiin pehmeämpi lobbaus, joka annettiin naisten tehtäväksi, kuten Kojon ja Litmasen kirjasta The Renewal of Nuclear Power in Finland selviää. Usko argumentaatioon kaatuu, kun sillä oikeasti on merkitystä kuka puhuu ja kelle ja kenen verkostoissa ja kenen iholla.
K
ydinvoimakysymys on saanut eri maissa erilaisia poliittisia käänteitä. Saksassa Fukushima sinetöi vihreiden vaalivoitot, Suomessa taas järkivihreät nousivat onkaloistaan ja kertoivat, että pelko ydinvoimaa vastaan on turhaa ja liioiteltua. Vihreiden Osmo Soininvaaran mukaan "kamppailu ydinvoimasta on Suomessa pitkälti kääntynyt vastustajien tappioon". Tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki puolestaan on koonnut opetukset Fukushimasta yhden kirjan kansien väliin. Isomäki edustaa järkevää ydinvoimakriittistä kantaa, joka oletFUKUSHIMAN JÄLKEEN
teknologiaa. "Sekä Suomessa että Ranskassa on toista tuhatta kilometriä pitkät, tuuliominaisuuksiltaan erinomaiset merenrannikot. Kuitenkin Saksan tapainen, käytännössä sisämaavaltio on pystynyt rakentamaan kymmeniä kertoja enemmän tuulivoimaa kuin nämä kaksi potentiaaliltaan erinomaista tuulivoimavaltiota", kirjoittaa Timo Juurikkala kirjassa Ydinilluusio. Jos Suomessa aiotaan edistää tulevaisuuden energiateknologiaa, pitää ydinvoima yksinkertaisesti ajaa hiljalleen alas, jotta hajautettu uusi energiapolitiikka voisi alkaa. Saksasta voi ottaa mallia.
Kimmo Jylhämö Risto Isomäki: Ydinvoima Fukushiman jälkeen. Into Kustannus 2011. 150 s. Matti Kojo & Tapio Litmanen (toim.): The Renewal of Nuclear Power in Finland. Palgrave Macmillan 2009. 255 s. Sergio Zabot & Carlo Monguzzi: Ydinilluusio. Scripta manent 2011.
tä tuskin jätettiin yksin. Toista on nykyajan suurkaupungeissa. Masennus on medikalisoitu, masentuneen katsotaan tarvitsevan ammattilaisen eikä ystävän apua. Freudilainen koulukunta johtaa mielenterveyden häiriöt seksuaalisuuteen. Evoluutioteorian mukaan hengissä pysyminen ja jälkeläisten tuottaminen on tätäkin tärkeämpää. Kun ihmislajin edustajat parittelivat savannilla, sen uroksen geenit siirtyivät jälkipolville, joka suoriutui toimeenpiteestä nopeasti, ennen kuin leijona tai toinen mies puuttui peliin. Hänen jälkeläisensä saattavat toivoa erektion pitempää kestoa, mutta luonnonvalinta ei suosinut esisetiämme, joilla oli tämä ominaisuus. selkeästi ja johdonmukaisesti kirjoitettu. Hamilon näkemykset ovat loogisia. Kirjaa lukiessa ihmettelee useammankin kerran, ettei ole itse tullut ajatelleeksi samaa. On helpompi sopeuttaa yhteiskunnan pelisäännöt biologiseen ihmisluontoon sopiviksi kuin muuttaa ihmisluontoa teknisen yhteiskunnan tarpeisiin. Esimerkkinä Hamilo mainitsee opetuksen suunnittelun. Siinä pitäisi huomioida se, että paikallaan istuminen ei sovi kaikkien lasten temperamentille.
K IRJA ON
Veera Vartiainen
tulisi hylätä pelkästään siksi, että se vesittää tarpeen kehittää kilpailukykyistä ja paikallista uusiutuvan energian
M I N U S TA Y D I N V O I M A
oloissa, joissa yhteisöissä oli noin 150 lajimme jäsentä. Kun masentunut kulkee pää painuksissa, hän viestittää sosiaalisesti ylempänä olevilleen, ettei ole uhka heille. Läheisilleen hän viestittää tarvitsevansa tukea. Masentuneen luonnollinen reaktio on eristäytyä, mutta kivikaudella hänG E E N I M M E K E H I T T Y I VÄT
Kristiina Koivunen Marko Hamilo: Luonnollisesti hullu. Avain 2011. 159 s.
Marjo Jääskä, susanna kuparinen & jari tamminen
Michael Pollan: Oikean ruoan ohjeet. . Syöjän käsikirja. Atena 2011. 140 s.
Ritva Harzell: Roskankerääjän päiväkirja. Robustos 2011. 178 s.
Noora Shingler: Marjoja ja a maskaraa. Kuinka hylkäsin käsin turhat ruoka- ja kosmetiikkakemikaalit. t. Atena 2011. 200 s.
Garth Ennis: G Thor Viikingit. T Egmont Kustannus 2011. Eg 011. 128 s. 12
Paul Auster: Näkymätön. Tammi 2011. 303 s.
Iskulauseita kunnon ruoasta
Michael Pollan kiteytti yksinkertaista ja tervejärkistä syömistä koskevat ohjeensa muutama vuosi sitten ilmestyneessä teoksessa Oikean ruoan puolesta. Kirjassa on kolme ydinajatusta: Syö ruokaa. Sopivasti. Lähinnä kasviksia. Näille peruspilareille perustuu myös tekijän uusin kirja Oikean ruoan ohjeet. Kirjasessa Pollan antaa 64 napakkaa sääntöä, joiden avulla ruokavalinnat ovat terveellisiä ja helppoja. Ohjeisto on vastakommentti hallitsemattomina velloville ruoka- ja ravinto-suosituksille, joiden perusteella tavallinen ihminen ei enää tiedä, mitä suuhun voi laittaa. Kirjan muistisäännöistä osa on Pollanin itsensä kehittämiä, osa blogilukijoilta tai kansanperinteestä lainattuja. Aika monet nikseistä, ehkä parhaimmat, sisältyvät jo Oikean ruoan puolesta -kirjaan. Yksi suosikeistani on tämä: "Vältä tuotteita, joissa on yli viisi ainesosaa." Ohje helpottaa pähkäilyä ruokakaupassa, sillä jo pikaisella vilkaisulla saa käsityksen, onko ostoskoriin menossa aitoa ruokaa vai pitkälle jalostettua teollista tavaraa. Oikean ruoan ohjeet on kiireisen selailijan käsikirja, josta saa kyllä käsityksen aiheesta. Vinkkiopuksen rinnalle tai sijaan suosittelen silti Pollanin aiempaa, perusteellisempaa ja siten perustelevampaa teosta. (MJ)
Roskien pyhä Ritva
On tammikuun 3. päivä. "Erotin tupakkaaskin jo kaukaa. Se oli aina samaa merkkiä: punainen Marlboro. Se oli heitetty aina samaan paikkaan", Ritva Harzell kirjoittaa Roskankeerääjän päiväkirjassaan. Kansalaisaktivisti Harzell kertoo retkistään ulkoilualueilla, luonnossa, ojanpientareilla ja muualla urbaanissa kaupunkiluonnossa. Kirja kattaa vuoden ajanjakson. Harzellilla on missio: hän kerää roskia. Hän on kiehtovan pakkomielteinen, ja hänen suhteensa roskiin on lähes fetisistinen. Roskat ovat rumia ja niiden heittely luontoon järjenvastaista toimintaa. Harzell ei kuitenkaan päästä roskia näin helpolla. Päiväkirja starttaa tehokkaasti. Harzell näkee autonsa ikkunasta tienpientareelle hylätyn muovipullon. Hän pomppaa ulos autosta liikennevaloissa hetken mielijohteesta ja poimii pullon talteen. Autot takana tööttäävät kiukkuisesti. Harzell kääntelee pulloa käsissään ja tutustuu uuteen löytöönsä: "Se haisi asfaltille ja öljylle." Kirjan luettuaan alkaa nähdä roskia joka paikassa. Harzell kuitenkin toimii tahattomasti esimerkkinä. En halua elämääni enää yhtään pakkomiellettä, sillä kun roskien keräämisen kerran aloittaa, on vaikea lopettaa. (SK)
Tietoa ja tilitystä
Kemikaalicocktail -bloggaaja Noora Shingler jäljittää Marjoja ja maskaraa -kirjassaan terveellisempää, ekologisempaa ja eettisempää elämäntapaa. Kriittisen katseen kohteena ovat erityisesti ruokalautasen ja meikkipussin sisältö. Projektin käynnisti tarve selättää oudot vatsavaivat, ja lopulta Shingler päätyi minimoimaan maidon, sokerin, leivän, hiivan ja lihan käytön. Jääkaapista katosivat myös raskaasti prosessoidut, runsaasti lisäaineita sisältävät ruoat ja tilalle tuli luomu raaka-aineita. Samassa rytäkässä tavalliset kauneuspurnukat vaihtuivat luonnonkosmetiikkaan. Kirja on sähäkkä soppa henkilökohtaista tilitystä sekä lähdeviittein merkittyä tietoa. Omakohtaisuus herättää sympatiaa, mutta rapatessa on myös roiskunut. Shingler esimerkiksi vetää yhtäläisyysmerkin karrageenin ja hiivauutteen välille, mikä ei käsittääkseni pidä paikkaansa. Tyyliltään teksti on blogimaisen epämuodollista, mikä varmasti jakaa mielipiteet. Itseäni tuttavallinen siskolta siskolle -ote ei häirinnyt, mutta muutamat puhekielisyydet ärsyttivät. Väsyttävää oli nimenomaan samojen sanojen toistelu. Kun silmille heitetään liian paljon "huttua" ja "scheissea", sitä vaan ei "perusjamppa" jaksa. (MJ)
Jumalaista menoa
Amerikkalaisen mainstream-sarjakuvan irlantilaisen kauhukakaran Garth Ennisin tarina ukkosenjumala Thorista julkaistaan suomeksi Thor-elokuvan vanavedessä. Näin siitäkin huolimatta, että albumilla ja elokuvalla ei ole muuta yhteistä kuin päähenkilö. Jo 1960-luvulta Marvel-sarjakuvauniversumin vakiokalustoon kuulunut Thor kohtaa Ennisin suhteellisen kreisissä tarinassa zombieviikinkejä, jotka pistävät New Yorkin matalaksi ja pätkivät kaikkia turpaan. Tarinoissaan Yhdysvaltain presidentin murhannut sekä ultraväkivaltaisia ja asefetisistisiä kostofantasioita esitellyt Ennis ei ole jättänyt uskontoakaan rauhaan. Preacher-sarja oli lähinnä rienaava, ja tälläkin kertaa eri uskontojen ja jumalien sekoittaminen keskenään on kerrassa raikasta kontekstissaan. Thor Viikingit -albumin kuvaus viikingeistä on vähemmän mairitteleva. Nämä raivohullut raakalaiset ovat kaukana kunnian kentät -fantasioista, joita nykyään niin monet kansallistunteen kyllästämät suomalaisetkin elättelevät. Ennis ei tällä kertaa listi presidentti Bushia, mutta niittää hänet maahan sanan säilällä tässä alkujaan vuonna 2003 ilmestyneessä helmessä. (JT)
Austerin panokirja
Jossakin vaiheessa kirjailijasta tulee niin suuri, että kustannustoimittajat mykistyvät kunnioituksesta. Messiaat saavat rapistua rauhassa eikä kukaan sano, ettei keisarilla ole vaatteita. Paul Auster on 1980-luvun alusta asti ihastuttanut keinovalikoimallaan. Hän on suvereeni näkökulmilla ja metatekstillä leikittelijä, ja myös uusin romaani häikäisee narraation eri keinoilla. Mutta. Kirja ei kerro mistään. Kirjallisuudenopiskelija Adam Walker kohtaa ikävän hepun, kirjallisuusproffan, joka on ehkä salainen agentti. Walkerilla on suhde siskoonsa tai ehkä ei ole, kas, kun kirja on pitkälti Walkerin käsikrijoitusluonnos, eikä koskaan voi tietää puhuuko Walker totta vai ei. Tätä sitten voimme pohtia kirjan edetessä, mutta so fucking what? Näkymätön on kvasifilosofisen hölinän ja irrallisten juonikuvioiden luonnoslehtiö. 1980-luvulla uransa aloittaneet ironikot ja metaironikot aina kuvittelevat, että leväperäisyyden ja tyhjyyden saa anteeksi, kun itsereflektoi sen taiteeksi ja sisällöksi. Ihmettä ei tapahdu. Tyhjä on tyhjä. Ehkä Auster salaa tietää tämän ja yrittää antaa lukijalle jotakin pureskeltavaa. Kirjassa harrastetaan eksplisiittisesti kuvailtua seksiä enemmän kuin koko Austerin tähän astisessa tuotannossa yhteensä. Heinälatokamaa. (SK)
kirja
49
5
2011
49
Pohjois-Karjalan helvetti & taivas
2000-luvun Pohjois-Karjala-projekti avasi prekaarin sydämen & sielun. Pätkätyöläinen on joustamisen, verkostoitumisen & ikuisen kouluttautumisen markkinoilla kamppaileva neurootikko.
R E K A R I S A AT I O on palkkatyön kriisi kahdella tasolla. Yksilölle prekarisaatio merkitsee joustamista ja tulosvastuuta mutta myös pitkittyvää epävarmuutta. Toisaalta prekarisaatio nakertaa yhteiskunnan rakenteita, jos työ menettää paikkansa yksilön toimeentulon, oikeuksien ja identiteetin takaajana. Näin prekarisaation vaikutukset paikantaa Prekarisaatio Pohjois-Karjalassa -tutkimusryhmä. Tutkimusryhmän mukaan prekarisaatio huolena, elämän yleisenä epävarmistumisena on psykologinen oire globaalin kapitalismin logiikan paikallisesta sisäistämisestä. Prekaari työläinen onkin neurootikko: hänen on yritettävä jatkuvasti kaikkensa työllistymisensä eteen hiomalla cv:tä, tekemällä harjoitteluita, verkostoitumalla ja uudelleenkouluttautumalla tietämättä edes varmasti, auttaako
P
kaikki vaivannäkö oikukkailla työmarkkinoilla. mieleen Dante Aligherin Jumalaisen näytelmän: pohjoiskarjalaisilta työmarkkinoilta löytyvät helvetti ja taivas. Uskossa koulutukseen kiirastulen tapaisena väylänä vakaaseen työsuhteeseen on jotain teologista. Prekarisaatio Pohjois-Karjalassa -projekti haastatteli suomenkielistä sekä venäjänkielistä ryhmää. Tutkija Leena Åkerbland kuvaa, kuinka haastatellut joutuivat valitsemaan osaamisensa vahvistamisen ja uudelleenkouluttautumisen väliltä. Jälkimmäinen tarkoitti nollasta aloittamista ja ensimmäinen horisontitonta epävarmuutta. Prekaarin koko elämänkaari on jatkuvasti tapetilla: "Prekaaria olemisen tapaa leimaakin jatkuva menneen reflektointi ja ennen kaikkea jatkuva tulevaisuuteen uudelleenorientoituminen." Työvoimahallinnosta ei ollut paljon
K I R J A N K E R R O N TA T U O
apua venäjänkieliselle ryhmälle. VTM Jukka Könösen mukaan suomalainen työvoimatoimisto ei tunnistanut haastateltujen venäläisten naisten aiempaa koulutusta, vaan automaattiratkaisuna kaikille tyrkytettiin lähihoitajan koulutusta. FM Juhana Venäläisen mukaan vuoden 2006 Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi -aluekehitysohjelma on eräänlainen karjalainen capitalisim lo-
jalta työnhakijoille. yö Tämä on mahdollista, jos työ määritellään palkallista työaikaa laajemmin vaihtuviksi projekteiksi, yrittäjyydeksi tai työllistymistä edistäväksi aktiivisuudeksi, työkyvyn ylläpitämiseksi. luo varallisuutensa ihmisen reproduktiosta eli koulutuksesta, kasvatuksesta ja kulttuurista ja tarvitsee halpaa työvoimaa, jolta voi odottaa pyyteettömiä uhrauksia. VTT Jussi Vähämäen mukaan juuri koulutuspolitiikka ja työmarkkinoiden vaatimus uudelleenkoulutettavuudesta tekee työnhakijoista muokattavia ja ohjailtavia, eli prekaaria. Yleensä koulutuksen ajatellaan kasvattavan valinnan vapautta ja itsenäisyyttä. Vähämäen mukaan haastattelut osoittavat koulutuksen olevan lähtökohtaisesti "väärää" ja pikemmin lykkäävän työn kautta saavutettavan itsenäisyyden "sopivamman" uudelleenkouluttautumisen taakse. Kun autonomisuuden halusta synT I E T O K Y K Y K A P I TA L I S M I
tyy tarve kou kouluttautua, mutta koulutus t ty lutus on työmarkkinoiden kannalta väärää, yks on tietämättään prekayksilö risoinut its inut itsensä. odotettavissa, että inhimillisten kykyjen kätilönä koulutus synnyttäisi lopulta zizekiläisen ylimäärän uhaksi systeemille itselleen? Kriittinen pedagogiikka ja omaehtoiset opintopiirit karkaavat tietokykykapitalismin kynsistä ja muodostavat yhteisöllistä tuotantoa. Ihmisten välittömistä tarpeista lähtevä ja yhteisöllisempi tuotantotapa nähdään kirjassa mahdollisuutena järjestää tietoresurssien tuotanto ja jako uudessa taloudessa.
O L I S I K O S I LT I
sa Uskos tukseen koulu apaisena ulen t kiirast vakaaseen ä väylän eeseen on t työsuh eologista. t jotakin
ve story- versio sikäli, että ohjelmassa moraalinen ja sosiaalinen vastuu työn tarjonnasta halutaan siirtää työnanta-
Antti Heinonen Eeva Jokinen, Jukka Könönen, Juhana Venäläinen & Jussi Vähämäki (toim.): "Yrittäkää edes!" Prekarisaatio Pohjois-Karjalassa. Tutkijaliitto 2011. 201 s.
TÄÄLLÄ AFRIKKA
12.5.4.9.2011
UMON KONSERTTISARJA SYKSYLLÄ 2011 HELSINGISSÄ
Serge Vollin: Parc national, 2006
PE-SU 19.-21.8.2011 KLO 19.00, SAVOY-TEATTERI HELSINGIN JUHLAVIIKOT: KURT WEILL & BERTOLT BRECHT - MAHAGONNYN KAUPUNGIN NOUSU JA TUHO Avanti!, UMO ja Musiikkiteatteri Kapsäkki. Ohjaus Lauri Maijala. Kapellimestari Dimitri Slobodeniouk. Päärooleissa Helena Juntunen j Peter ja Nordman. Liput: 39 / 37 / 30 TO 8.9.2011 KL0 19.00, SAVOY-TEATTERI UMO & WAYNE KRANTZ (USA) UMO solistinaan Wayne Krantz, sähkökitara Liput: 25 / 20 / 12,5 TO 13.10.2011 KLO 19.00, SAVOY-TEATTERI UMO KLASSIKKO: A GOOD TIME WAS HAD BY ALL - JUHLAKONSERTTI ESKO LINNAVALLILLE Liput: 25 / 20 / 12,5 TO 27.10.2011 KLO 19.00, SAVOY-TEATTERI UMO UUSI MUSIIKKI: MADE IN FINLAND - KIILA RY:N 75-VUOTISJUHLAKONSERTTI Solisteina Johanna Iivanainen ja Susanna Hietala Liput: 15 / 10 TO 3.11.2011 KLO 19.00, SAVOY-TEATTERI UMO RYTMI: STEVIE WONDER NIGHT Solisteina Sami Saari, Janna Hurmerinta, Antti Kleemola ja Heini Ikonen. Liput: 25 / 20 / 12,5 TO 24.11.2011 KLO 19.00, VANHA YLIOPPILASTALO UMO KLASSIKKO: SWING-GAALA NOSTALGISET SWING-TANSSIAISET Solistina Sami Pitkämö Kapellimestarina Kirmo Lintinen Liput: 25 / 20 / 12,5 , buffetin kanssa (alk. klo 18.00) Dinner & Show -lippu 50 / 45 / 42,5 PE 16.12.2011 KLO 21.00, TEMPPELIAUKION KIRKKO KOHTI JOULUA: LAURA NÄRHI & UMO Liput: 25 / 20 / 12,5 CLUB FOR FIVE & UMO ERILAINEN TANGOKONSERTTI KIERTUE SYKSYLLÄ 2011 www.umo.fi/clubforfive TI 20.9. KE 21.9. TO 22.9. PE 23.9. LA 24.9. Liput: 32 PAVILJONKI, JYVÄSKYLÄ TAPIOLASALI, ESPOO MUSIIKKITALO, HELSINKI (LOPPUUNMYYTY) LOGOMO, TURKU * PROMENADIKESKUS, PORI
Roosin talo, Pitkänsillankatu 39 ja Näyttelyhalli, Pitkänsillankatu 28 KOKKOLA
www.kokkola.fi/museot www.khrenlunds.blogspot.com
ENNAKKOMYYNTI: LIPPUPALVELU (* paitsi Club For Five ja UMO Turun Logomossa: Lippupiste) Lisätietoja: www.umo.fi
UMO.FI/SYKSY
50
5
2011
Melankolikon toinen puoli
Jodie Fosterin ja Lars von Trierin erilainen tapa käsitellä masennusta paljastaa amerikkalaisen & skandinaavisen kulttuurin erilaisuuden.
R E U D I N M U K A A N murhetta ja melankoliaa yhdistää tuskallinen mieliala, ulkomaailman kiinnostavuuden ja rakastamiskyvyn katoaminen ja suorituskyvyn estyminen. Murheen murtama on menettänyt jotakin todellista, melankoliassa taas ihmiseltä puuttuu jotakin hieman ideaalisempaa: menetetty ei ole välttämättä oikeasti kuollut, se ei vain enää sovi rakkautemme
F
kohteeksi. Melankolia on olennaisesti sisäinen tila. Vaikka dramaattiset tunnetilat ovat esittävän taiteen peruskauraa ja erilainen mielen järkkyminen tyypillistä henkilöiden karakterisoimisen materiaalia, todellinen masennus on harvoin elokuvien pääaiheena. Sisäänpäin kääntynyt masennus on aiheena haastava. Siksi on jopa hiukan yllättävää, että Suomessa tulee liki samaan aikaan ensi-iltaan peräti kaksi elokuvaa, jotka käsittelevät nimen-
omaan masennusta, eivät niinkään surua, murhetta tai alakuloa. Majava sijoittaa masennuksen osaksi ylemmän keskiluokkaisen amerikkalaisen perheen julkisivun murenemista. Amerikkalainen perheinstituutio on samaan aikaan vahva ja heikko. Uudisraivaajahenkinen yhdessä yrittäminen saattaa suojella monilta ulkoisilta uhkilta, mutta sisäisen vaaran edessä se muuttuu helposti vankilaksi.
JODIE FOSTERIN OHJAUS
GALAKTINEN MASENNUS.
Von Trier kaataa Melancholiassa masentuneen kannettavaksi enemmän kuin koko maan painon.
Ulkokultainen kuori saattaa vahvistaa oman elämän sisäistä onttouden kokemista, ainakaan se ei sitä paranna. Fosterin kuvaamaa perhettä koettelee sisältäpäin Mel Gibsonin esittämän perheenisän masennus. Perheen natistessa liitoksistaan itsetuhon tielle horjuva miesparka keksii terapoida itseään sivupersoonan avulla. Tämä itsevarma ja luova sivupersoona ilmaisee tahtoaan isäntänsä liikuttaman majavakäsinuken välityksellä. Konkurssikypsää leikkikalutehdasta johtavasta epäonnistujasta tulee Majavansa ansiosta outo mutta karismaattinen pärjääjä. Uuden itseluottamuksensa kautta hän onnistuu voittamaan bisneksen haasteet ja samalla uudelleen vaimonsa rakkauden. Tällä tiellä edessä on oman persoonallisuuden hajoaminen. Majavan pääviesti on kirkas kuin keväinen puro: kuvatun ympäristön tekopyhä elämäntapa perustuu valheelliseen uskomukseen, jonka mukaan kaikki aina kääntyy paremmaksi. Foster osoittaa satuttavasti, ettei uskomus ole totta ja että tuohon valheeseen tarrautuminen tuottaa suurta onnettomuutta. Koska onni ei itsestään käänny, vaikeudet ja ahdistuksen aiheet olisi paras kohdata ja ainakin yrittää hoitaa ennen kuin ne kasvavat hallitsemattomiksi. Foster on erinomaisen oikeilla jäljillä, mutta päätyy kenties lopullisen tragedian syövereitä tai yleisen yhteiskunnallisen tason käsittelyhaasteita välttääkseen tarrautumaan juuri sellaiseen "kaikki kääntyy paremmakM U T TA O J A S TA A L L I K K O O N .
si kun perhe pitää yhtä" -ideologiaan, josta samalla näyttää yrittävän pyristellä irti. Foster ei lopulta sittenkään osaa tai uskalla sanoa, että juuri tekopyhä perheideologia ja vaivihkaa sen sisällä kasvava tunne elämän merkityksettömyydestä saattavat olla se perustava ongelma.
C A N N E S I S S A P R O V O K AT O R I S I L L A
Hitler-puheillaan hämminkiä aiheuttanut Lars von Trier lähestyy uudessa Melancholia-elokuvassaan masennusta enemmän sisäisen kokemuksen kuin ulkoisen tapauskertomuksen näkökulmasta. Tiettävästi hänellä on aiheeseen omakohtaista tuntumaa. Siinä missä Fosterin elokuva käsitteli masennusta ahdistavan perhedynamiikan ja sosiaalisten odotusten näkökulmasta, von Trier avaa melankolikon eksistentiaalista tuskaa kaatamalla hänen päälleen sananmukaisesti enemmän kuin koko maapallon painon. Melancholia on päällisin puoli kaksiosainen tarina, jossa ensin vietetään hyvin ahdistavia hääjuhlia ja sitten koetaan erityisen vahvojen tunnetilojen ja jännitteiden välittämänä planetaarinen maailmanloppu. Cannesin kohuilusta huolimatta todellista Hitlerin tai natsien ihailijaa ei löydy Melancholiasta eikä tekijän aikaisemmasta töistä etsimälläkään. Hänen elokuviensa muotokieli voi olla kovaa ja väliin sadomasokististakin, mutta niiden totaalisuus ei ole koskaan loppuun asti alistavaa eikä milloinkaan moraalisesti niskan päällä.
T R I E R P A K O T TA A
usein katsojansa
maria kozulya, tuomas rantanen & Jari Tamminen
François Ozon: Potiche Aivovaimo. Ensi-ilta 1.7. Jodie Foster: Majava. Teattereissa nyt. Joseph Guzman: Nude Nuns with Big Guns. Teattereissa nyt. Dvd vuokraamoissa ja kaupoissa. Laittomana netissä. Lars von Trier: Melancholia. Ensi-ilta 3.6. Matthew Vaughn: X-Men First Class. Ensi-ilta 3.6.
Vahvan naisen tarina
Potiche on hidastempoinen farssi, jossa vastakkain ovat porvarit, kommarit, naiset ja miehet. Firmalla ei mene hyvin. Pujolien sontikkatehtaan työntekijät lakkoilevat vuoden 1977 Ranskassa. Työläiset ovat saaneet tarpeekseen Robert Pujolin diktatuurista ja passittavat pomonsa sairauslomalle. Catherine Deneuven esittämä Suzanne on kotiäiti, joka täyttää miehensä saappaat perheyrityksen johdossa. Tästä alkaa vanhojen syrjähyppyjen muistelu ja abstraktien Kandinsky-sateenvarjojen suunnittelu. Johtajattaren kova työ meinaa mennä hukkaan, kun sontikkatyranni palaa hermolevoltaan vanhat suunnitelmat mielessään. Suzannella ei kuitenkaan ole aikomustakaan palata takaisin pelkäksi palkintovaimoksi. Parhaimmillaan Potiche on tarina vahvasta naisesta, latteimmillaan 1970-luvun estetiikalla leikittelevä pätkä, jota ei pelasta edes Deneuven ja Depardieun läsnäolo. (MK)
Perhe on sairas
Jodie Fosterin Majava kertoo amerikkalaisen ylemmän keskiluokan perheen sisäisestä murenemisesta. Sen syynä on Mel Gibsonin esittämän perheenisän masennus. Majava toistaa kiusallisesti Sam Mendesin American Beautyn (1999) perusasetelmaa. On hulluksi tuleva perheenisä, itsellisyyttään hakeva äiti ja perheen tunteiden autiomaata pakenevat nuoret. Fosterilla absurdin ja traagisen suhde ei asetu missään vaiheessa vastaavaan tasapainoon kuin Mendesin mestariteoksessa. Näyttelijätyössäkin on pinnistämisen makua. Suurin ongelma on siinä, että tarinaa paketoidessaan Foster tarrautuu kyseenalaistamiinsa perhemyytteihin. Juuri niihin, joiden onttouden paljastamisessa American Beauty onnistui erityisen hyvin. Fosterin eduksi on silti todettava, että jos riman asettaa kolmeen metriin ja menee sen alta noin metrin, on silti hypännyt korkeammalle kuin suurin osa muista. (TR)
Uusi rahoitusmalli?
Roskafeffoja on hyviä ja huonoja, NNWBG on hyvin huono. Quentin Tarantinon ja Robert Rodriguezin grindhouse-roskaleffojen menestys lienee kannustanut tätä projektia. Harmillisesti ohjaaja Guzmanilta puuttuu sekä tyylitaju että sanottava. Optimitapauksessahan genren elokuvissa punotaan terävä viesti tarkoituksellisen kömpelön kerronnan sekaan. 85 000 dollarin budjetilla tuotetussa NNWBG:ssa ovat kiinnostavia vain ja ainoastaan ulkotaiteelliset seikat. Kaksi yhtiötä on haastanut samat 5865 henkilöä oikeuteen elokuvan luvattomasta nettilataamisesta. Hysteeriseksi rinnakkaiset oikeustapaukset tekee se, että samat yhtiöt riitelevät keskenään siitä, kumpi elokuvan oikeudet omistaa. Yhdysvalloissa oikeuksien haltija voi saada korvauksia jopa 150000 dollaria kultakin tuomitulta. Olisiko tässä uusi rahoitusmalli elokuvateollisuudelle? Tuotetaan sontaa ja rahastetaan oikeussalissa, hiiteen taiteellinen kunnianhimo. (JT)
Masennuksen juhlaa
Lars von Trierille tyypillistä ovat epäsovinnaiset elokuvakerronnan metodit, vahvat moraaliset kysymyksenasettelut sekä melodraamaattisuuteen asti jyrkät tunnetilat. Melancholia on harvinaisen voimakas tutkielma masennuksen totaalisuudesta, mutta myös hiukan sen voittamisesta. Von Trier rakentaa jännitteitään kamarielokuvan sisäkuvien, sosiaalista klaustrofobiaa vahvistavan käsivarsikuvauksen sekä vaikuttavien yöllisten ulkokuvien keinoin. Planetaarisen katastrofin kuvat eivät ole scifiä vaan jonkin sortin ekspressionismia. Von Trierilla naispäähenkilöt toimivat alteregoina, joiden kautta hahmottuu ulkoisen piinan sielullinen ylittäminen. Hänen näyttelijänsä onnistuvat aina järisyttämään, eikä Kirsten Dunst tee poikkeusta. Melancholian muoto on haastava. Vasta sulkeutuessaan se palkitsee katsojansa ja osoittaa, kuinka taiteellisesti ilmaisuvoimainen tekijä kokonaisuutta ohjaa. (TR)
Mutiaisista
Vuonna 1963 Yhdysvalloissa mustien kansalaisoikeustaistelun keskellä syntynyt XMen-sarjakuva toimii mainiona allegoriana yhä jatkuvalle taistelulle. XMen on ryhmä ihmisiä, jotka ovat siirtyneet evoluution seuraavalle portaalle. Mutantteja. Niitä toisia. Ryhmän tarinan edetessä rinnastuksia on haettu vuosikymmenten kuluessa ajankohtaisiin ongelmiin. Kulloinkin pinnalla olleet ongelmat on muistettu aina yhdistää menneisiin synteihin. Ensimmäisessä X-Men -elokuvassa keskitysleiriltä selvinnyt Eric Lencher lainaa Malcom X:ä. Uusimmassa elokuvassa iskulause Black and Proud puolestaan muuntuu muotoon Mutant and Proud. Tällä kertaa tarinassa palataan ryhmän alkuaikoihin. Kylmän sodan melskeessä mutantit sotketaan ihmisoikeusdebatin lisäksi osaksi Kuuban ohjuskriisiä. Eihän tämä Shakespearea ole, mutta ihan passeli kesäpopcorniksi. Ehkä kaikkien hallaaholaisia persuja äänestäneidenkin kannattaisi katsastaa tämä. (JT)
5
2011
51
myötäelämään kaltoin kohdellun ja kovia kokevien naishahmojensa sielullisen tuskan siitä, kuinka muiden ehdoilla toimiva maailma on tavalla tai toisella rakennettu vinoon. Tässä suhteessa Melancholia istuu tekijänsä tuotantoon luontevasti niin teemoiltaan kuin kuvakieleltään. elokuva Antichrist (2009) kärvisteli sekin moninaisen ahdistuksen syövereissä, mutta se oli myös korostetun vastenmielinen raaistavan väkivaltansa takia. Merkityksiltään monitasoisen Antichristin suurin pulma oli siinä, että kokonaisuutena se jäi roisin kuvakielensä vangiksi. Siinä myös mielen järkkymiselle on ilmeinen ulkoinen syy ja kuvattu psykopatologia vääntyy jonkinlaiseksi alkuvihaksi maailman epäoikeudenmukaisuutta ja etenkin primitiivisten tunteiden rationaalista hallintapyrkimystä kohtaan. Melancholiassa kerronnan kärki on hiotumpi, ja samalla todellinen ja vertauskuvallinen nivoutuvat yhteen paljon tehokkaammin kuin edeltäjässään. Masennuksen oirerepertuaariin kuuluvien sosiaalisen sivullisuuden, sitoutumisen mahdottomuuden, ajantajun hämärtymisen, irrationaalisen käyttäytymisen ja etenkin kaiken ääVON TRIERIN EDELLINEN
rimmäisen turhaksi kokemisen kuvaamisessa elokuva yltää tunteen tasolla melko ylittämättömiin mittasuhteisiin. koko tuntemamme maailman tuhoutumisen ajatus voi lopullisuudessaan tuntua lamauttavalta, elokuva ei sittenkään ole ensi sijassa lohduttoman tuhokierteinen sen enempää yksilöllisellä kuin globaalilla tasolla. Hiukan paradoksaalista ehkä, mutta sisuksiltaan se ei ole pessimistinen. Siinä missä Foster tarjoaa masentuneelle avuksi perheen yhdistävää rakkauden voimaa, von Trier näyttää löytävän toivon säteen lähinnä siinä, kuinka maailman pohjimmaiseen epätoivoon ja turhuuteen voi kaiken keskelläkin yrittää suhtautua muutenkin kuin täysin alistuen. Maailman kokemisen tavan on murruttava sisältäpäin. Se saattaa tosin edellyttää, että koko entisen maailman on jossain merkityksessä väistyttävä. Melancholian voi nähdä voimauttavana. Ainakin sellaisen katsojan silmin, joka itse ei kärsi masennuksesta.
VA I K K A TA R J O L L A O L E VA
Tuomas Rantanen Von Trierin & Fosterin elokuvien arviot viereisellä sivulla.
VOIMAN TV-LIITE
Tuomas rantanen 5.6. YLE teema: Viimeisellä rannalla (USA, 1959). Stanley Kramerin ohjaama ja Gregory Peckin, Ava Gardnerin, Fred Astairen ja Anthony Perkinsin tähdittämä melodraama kuvittaa kylmän sodan aikaisen pasifismin hengessä kuinka muun maailman jo tuhouduttua ydinsodassa ihmiskunnan jäljelle jääneet odottavat Australian eristyneisyydessä vielä muutamia päiviä omaa vääjäämätöntä kohtaloaan ja onnistuu välittämään yhdessä jaetun epätoivon tunnelman niin riipaisevasti, että ainakin 70-luvulla eräs pikkupoika sai teoksesta vaikutteita paitsi uniinsa, myös orastaviin yhteiskunnallisiin mielipiteisiinsä.
19.6. YLE TV2: Suur-Suomen toiset kasvot (Suomi, 1995)
Lisa Hovinheimon tabuja murtava dokumentti antaa kasvot sille kuinka NatsiSaksan rinnalla sotinut Suomi toteutti vuosina 19411944 miehittämässään ItäKarjalassa rotuperusteista vankileiripolitiikkaa ja osoittaa meille tässä ajassa eläville esimerkiksi senkin kuinka paraikaa nettifoorumien kiihkeälle puheelle "epäkansallisen väestön" loiselosta ja aktiivisen syrjinnän oikeutuksesta on tässäkin maassa omat juurensa.
Keskiviikkoisin Nelonen: Mad Men (4. tuotantokausi, USA, 2010 )
Sopranosinkin luoneen Matthew Weinertin katsojalle vaativampi draamasarja amerikkalaisesta 19501960-luvun mainosmaailmasta on paljon enemmän kuin tyköistuvilla puvuilla ja tupakoinnin seksikkyydellä ratsastava epookki: se luotaa muodon, rytmin ja pinnaltaan pinnallisten mutta sisimmältään rikkaasti kerrostettujen henkilöiden kautta nykyisten arvokäsitysten arkeologisia kerroksia ja kertoo maailmasta, jota ei varmasti koskaan ole ollut, mutta joka juuri sellaisena selittää senkin, miksi amerikkalainen unelma on aina traaginen silloinkin kun ollaan voittajia.
E LO K U VAT
MIDNIGHT SUN FILM FESTIVALEILLA Sodankylässä nähdään Aki Kaurismäen Le Havre, www.msfilmfestival.fi
15.-19.6.
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 30.6. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
HELSINKI SOTA & R AKK AUS ELI ÄLK Ä Ä AMPUKO NAPOLEONIA, Woody Allen -sarjan elokuva 2.6.
kello 16 & 4.6. kello 19 Elokuvateatteri Orionissa. BONNIE & CLYDE, 31.5. kello 21 & 3.6. kello 21 Elokuvateatteri Orionissa.
SODANK YL Ä MIDNIGHT SUN FILM FESTI VAL
15.-19.6., www.msfilmfestival.fi dokumentaarisia lyhytelokuvia monikielisyydestä 18.-19.6. Media LIV AB , Humalistonkatu 7, www. turku2011.fi
TURKU POLYGLOT-ELOKUVAFESTI VA ALI, ARS 11 SATELLIT TINÄY T TELY: FANTA RÉGINA
Aboa Vetus & Ars Nova esittelee kolme lyhytelokuvaa Burkina Fasosta, Aboa Vetus & Ars Nova -museo, avoinna joka päivä klo 1119. Itäinen Rantakatu 4, www.aboavetusarsnova.fi KL AFFI - ELOKUVAT YÖPAJA, tule kuvaamaan oma lyhytelokuvasi, ensi-iltaan päästään kolmessa tunnissa, elokuvat toteutetaan alan ammattilaisten ohjaamina, katso aikataulut & lisätiedot www.turku2011.fi/klaffi-minun-turkuni L A STEN & NUORTEN ELOKUVALEIRI 1950-LUKU, teemme 1950-lukuun sijoittuvia lyhytelokuvia 15.17.6. & 20.21.6. kello 916, Kuralan kylämäki, Jaanintie 45, Lisätietoja & ilmoittautumiset www.valoaurinko.net
NACRO -LYHY TELOKUV I A,
ORION
Eerikinkatu 15, Hki Liput 5 /4 /2
52
5
2011
Sentraalisantran CD-seireeni
Mikkelissä elelee kävelevä taideteos. Teoksen nimi on Ritva Nurmi.
R
Nurmi on pistänyt Mikkelin Kyyhkylässä vanhan kartanoalueen navetan kukoistamaan riemunkirjavilla kierrätysteoksillaan. Paikalla on Sotainvalidien veljesliiton kuntoutuskeskus, missä Nurmi järjestää vapaaehtoistyönä yhteislaulua. Hänellä on omasta takaa 500 itse tehtyä laulelmaa. Nurmi on työskennellyt palolaitoksen sentraalisantrana Kirkkonummella ja Lieksassa. Jäätyään työttömäksi rantautui hän tänne Saimaan rannalle hoitolaitoksen avustajaksi. Hän sai palkakseen käyttöönsä kivinavetan,
I T VA
distää apa yh rsan Harv en so kuolle nuken pään een. is ruumi
joka tuolloin toimi varastona. Nurmi kunnosti sen, ja nyt Navettanäyttely on aina auki, sillä ovi ei ole lukossa. Nurmi teki 1960-luvulla ensimmäiset otuksensa luonnonmateriaaleista. Nykyään Nurmelle kelpaa materiaaliksi kaikki jäte. Nurmi on aito itetaiteilija. Hänellä ei ole mitään yhteyksiä taidemaailmaan, mutta välitön yhteys yleisöönsä, jota käy paikalla autolasteittain. Tieto tästä roinakarnevaalista on kiirinyt puskaradion kautta, ja Nurmi innostaa ihmisiä tekemään oman taiteensa. "Maailma hukkuu roskiin. Minä pyydän ihmisiä tuomaan jätepurtelonsa minulle ja teen niistä jotain hauskaa. Ne eivät ole mitään taidetta, koska kuka tahansa osaa tehdä sellaisia, tarvitaan vain rojua, liimaa, vähän väriä ja lapsenmieltä. Ihmiset voisivat koristella kotipihansa roskillaan." on hykerryttävä. "Tämä hulluus alkoi tästä työstä. Asuin eräällä koululla. Siellä oli
N U R M E N E S I T T E LY K I E R R O S
poisheitettyjä sukkia ja lapasia iso kasa. Siitä syntyi Auringonlasku." Kuka tahansa voisi tehdä tällaisia, mutta harvapa yhdistää kuolleen sorsan pään nuken ruumiiseen ja asettaa näytille nimellä Galev sorsane. Autonrenkaan sisäkumin puolikkaasta on syntynyt Naurava mate, pyöränrenkaista käärmeitä ja sateenvarjon jämistä lepakoita. Pölynimuri, harava, kahvinsuodatin ja polvisuojat muotoutuvat avaruusolennoiksi, pesusienistä ja koirankarvoista tulee apina. Jalkapallosta ja vessanrenkaasta Saturnus. Kaikki muuntuu Nurmen käsissä joksikin muuksi. Nurmi pukeutuu myös omatekoisiin vaatteisiin, joissa on käytetty löydettyjä materiaaleja. "Löysin vanhan tilkkutäkin, josta tein komean takin. Vanhoista sukkahousuistani tein hatun ja rintaliiveistä laukun. Haluan olla kävelevä näyttely. Ihmiset tulevat keskustelemaan ja kiittävät päivitellen, että voi kun hekin uskaltaisivat pukeutua noin." "Ihmiset eivät ole läsnä omana itsenään lainavaatteissa. He ovat ahdistuneita ja heidän kanssaan on hankala puhua." säkeen laulustaan "Tuletko luokseni kahville" ja alkaa rakentaa uusinta teostaan, jonka teko-ohjeet hän näki unissaan. Teoksen nimi on CD-seireeni. Pihamaa on täynnä kierrätysfantasioita. Pihapurosta on tullut Ajan virta. Se on täytetty pallomeren palloilla rannoillaan romukaupunki. Navetan edessä on Valopuu, joka loistelee pimeässä valonheijastimien välkkeessä. "Minä halaan kaikkia ihmisiä koko ajan, olivat he minkä värisiä tai näköisiä tahansa. Halaaminen tasoittaa vastakkaiset energiat, voi kokea että ollaan kaikki yhtä suurta perhettä ja voidaan nauraa yhdessä."
R I T VA N U R M I L U R A U T TA A
Dirk Huelstrunk
TAITEILIJAN VAATEMANIFESTI.
Omaksi itsekseen pukeutumisen tarve näkyi jääkiekon MM-kisoissa, kun ihmiset naamioituivat Suomi-lippuun, Ritva Nurmi hykertelee. "Hyvähän se on kun ihmiset tuntevat hetken yhteisyyden tunnetta keskellä poliittista riitelyä."
Erkki Pirtola Tuija Nurmen teoksia Helsingin Remake Galleriassa 15. kesäkuuta asti. Avoinna maanantaista perjantaihin kello 1018 & lauantaisin 1116, Hakaniemen torikatu 2.
Raija Suominen
N ÄY T T E LY T
IMITATION OF LEIF, Maiju Salmenkiven & Aleksi Tolosen maalausinstallaatio 26.5.19.6., tiistaisin, torstaisin & perjantaisin kello 1118, keskiviikkoisin 1120 & lauantaista sunnuntaihin 1117 Näyttelykeskus Weegeen Galleria Aarnissa, Ahertajantie 5. MIRJAM EFRON : KAUKAA HAETUT, valokuvanäyttely on puheenvuoro rasismia vastaan, 24.5 10.6., maanantaista torstaihin kello 920 , perjantaisin 918 & lauantaisin 1016, Helsingin Kanneltalon Galleriassa, Klaneettitie 5. Kuvassa teos Dunja puistossa. KERRAN GRÖNLANNISSA, Minna Kurjenluoman valokuvia Grönlannista, 12.6. asti maanantaista sunnuntaihin kello 1020, Oulun Pohjoinen valokuvakeskuksen Rantagalleriassa, Hallituskatu 7. Kuvassa teos Nukajaraq (2010). VÄRIMATKA KIINAAN, valokuvanäyttely esittelee kiinalaista värikulttuuria 27.11. asti tiistaisin kello 1120 & keskiviikosta sunnuntaihin 11-18, Helsingin Kulttuurien museossa Tennispalatsissa.
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 30.6. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
GALLERIAT
ESPOO IMITATION OF LEIF, Maiju Salmenkiven &
Aleksi Tolosen maalausinstallaatio 26.5.19.6., tiistaisin, torstaisin & perjantaisin kello 11-18, keskiviikkoisin 1120 & lauantaista sunnuntaihin 1117 Näyttelykeskus Weegeen Galleria Aarnissa, Ahertajantie 5. HELSINKI FIELDWORK, valokuvataiteilija Sanna Kanniston yksityisnäyttely pohtii ajankohtaista rajankäyntiä taiteiden & tieteiden välillä, 19.6. asti tiistaista torstaihin kello 1117 & lauantaista sunnuntaihin 1116, Gallery Kalhama & Piippo
Contemporary, Mannerheimintie 3. WATERS-VESI Ä-AMANZI, Suomalais-eteläafrikkalainen näyttelyprojekti 26.5.19.6. tiistaista torstaihin kello 1217.30 & perjantaista sunnuntaihin 11.3016, Galleria Rantakasarmi, Suomenlinna C 1. TURKU PÄIVIKK I AL AR ÄIHÄ, 28.519.6., tiistaista perjantaihin kello 1418 & lauantaista sunnuntaihin 1216, B-galleria, Aninkaistenkatu 5. JYVÄSKYLÄ SIIRTOL APUUTARHA kesänäyttelyssä jokaiselle taiteilijalle on varattu metri kertaa metri -kokoinen "palsta" käytössä olevasta ripustusalasta, 3.6.4.9. joka päivä kello 1020 Korpilahden sataman Höyry-galleriassa, Korpilahdentie 10.
WARSZAWA , ESPOO EL ÄMÄN KOREUS ,
MUSEOT
Kalevalan kankahilta Afrikan savanneille, Gallen-Kallelan museon juhlavuoden toinen näyttely, 4.9. asti päivittäin kello 11-18, Gallen-Kallelan museo. RAUMA VA IN EL ÄMÄ Ä - ARS R AUMA 2011, teoksia Vexi Salmen kokoelmista, 11.9. asti tiistaista torstaihin kello 1117 & perjantaista sunnuntaihin 1116, kesällä 1.6.31.8. maanantaista torstaihin kello 1118 & perjantaista sunnuntaihin 1116, Rauman taidemuseo. TAMPERE TÄHDET TUIKK IVAT, 195070 -lukujen iskelmätähtiä Alvar Kolasen kuvaamana & ajan vintage-pukuja, 28.5.31.7., tiistaista perjantaihin kello 917 & lauantaista sunnuntaihin kello 1118 Tampereen Taidehallissa, Väinö Linnan aukio 13.
VALOKUVAT & VIDEOTEOKSET
HELSINKI VÄRIMATK A K IINA AN , valokuvanäytte-
Lars Rebersin valokuvia Varsovasta 12.6. asti, maanantaista sunnuntaihin kello 10-20 Pohjoisen valokuvakeskuksen Kummigalleriassa, Hallituskatu 7.
ly esittelee kiinalaista värikulttuuria 27.11. asti tiistaisin kello 1120 & keskiviikosta sunnuntaihin 1118, Kulttuurien museo, Tennispalatsi. MIRJAM EFRON : K AUK A A HAETUT, valokuvanäyttely rasismia vastaan, 24.5 10.6., maanantaista torstaihin kello 920 , perjantaisin 918 & lauantaisin 1016, Kanneltalon Galleriassa, Klaneettitie 5. OULU KERR AN GRÖNL ANNISSA , Minna Kurjenluoman valokuvia Grönlannista, 12.6. asti maanantaista sunnuntaihin kello 1020, Pohjoinen valokuvakeskuksen Rantagalleriassa, Hallituskatu 7.
VEISTOKSET
VANTAA VEISTOSPUISTO 2011 ,
14.8. asti Påkaksenpellolla, Vanha Kuninkaalantie 6, Vantaa.
YMPÄRISTÖTAIDE
KERAVA REIK Ä AVARUUDESSA ,
tunnettuja ympäristötaiteilijoita Euroopasta & Yhdysvalloista 27.5.28.8. tiistaista perjantaihin kello 1218 & lauantaista sunnuntaihin 1117, Keravan Taidemuseossa, Kumitehtaankatu 5, Kerava.
5
2011
53
Sankareiden laulut
kansainvälisen emojärjestönsä 50-vuotissyntymäpäivää näyttävästi ja antaumuksella, kuten kuuluukin. Vuoden mittaan on luvassa konsertteja, rockklubeja ja runoiltoja sekä elokuvafestarit. Juhlien kärkihankkeena on vastajulkaistu kirjan ja cd-levyn yhdistävä Mitä vapaus on. Levyllä on 12 biisiä, joita on ollut tekemässä kotimainen kärkikaarti. Palefacen eli Karri Miettisen tuottaman levyn rinnalla samoissa kansissa on myös kirjan verran taustatietoja kappaleissa esiteltävistä ihmisistä. Levy käsittelee Amnestylle sopivasti ihmisoikeustaistelijoita, jotka ovat joutuneet vainon uhriksi. Levy kertoo heidän tarinansa. Ympäri maailmaa kerätyt ihmiskohtalot soljuvat venäläisestä kotiovelleen murhatusta toimittajasta Anna Politkovskajasta guatemalalaisen naisten oikeuksien ajajan Norma Cruzin kautta kiinalaiseen äitiin. Kivuliaan ajankohtaiset Romanian romanit saavat osansa huomiosta, Hortto Kaalon perustajajäsen Marko Putkonen muistuttaa heidän ahdingostaan. kappaleet seikkailevat karun rock-mätön ja oopperalaulun välillä ja vierillä. Moninainen artistikatras on saanut lähdemateriaalista paljon irti, asiaan on selkeästi keskitytty. Monet jopa onnistuvat paMUSIIKILLISESTI LEV YN
S
U O M E N A M N E S T Y juhlii
remmin kuin omassa leipätyössään. Tiedotustilaisuudessa tekijöiden suulla todettiinkin, että kaikki osallistujat ovat mukana innoissaan ja että musiikki on tehokas keino välittää viestiä. Hieman ihmetyttää, miksi useampi näistä muusikoista ei tartu tähän mahdollisuuteen ja hyödynnä julkisuuspääomaansa useamminkin. Esimerkiksi hevipiireissä ei kuulemma tavata ottaa kantaa, miksi ei? Levyllä itsensä ylittävä Herra Ylppö kuitenkin kannusti keskittymään levyn tarinoihin, ei artisteihin.
L O I S TA V A N L E V Y N multikliimaksi saavutetaan, kun sukupolviensa heittämällä parhaat sanoittajat Ismo Alanko ja Asa yhdistävät voimansa. Tilityksen kruunaa pohjalla paukkuvat DJPP:n taustat. Suurin ongelma juhlajulkaisussa on formaatti. Onko tämä lintu vai kala, levy vai kirja? Se ei sovi kokonsa puolesta levyhyllyyn ja kirjahyllyyn se taas hukkuu. Vaarana on, että ansiokkaat tarinat vaipuvat pölyiseen unholaan.
Veera Vartiainen
Jari Tamminen Mitä vapaus on Amnesty Internationalin 50-vuotisjuhla-albumi. Amnesty International & Fullsteam Records 2011. Amnestyn synttärijuhlat käynnistyvät Maailma kylässä -festivaaleilla lauantaina 28.5. Tulevaa ohjelmistoa voi vahdata osoitteesta www.amnesty.fi.
54
5
2011
Räyhäävä posliini
Mitä yhteistä on posliinikannulla & vallankumouksella?
kuuluvan kansalle, ja valistustyöhön ryhdyttiin entisessä Keisarillisessa posliinitehtaassa, jossa syntyi agitaatioposliini. Se ajoi vallankumouksen asiaa ja julisti uuden ideologian mukaisia aatteita ja ihanteita. Agitaatioposliini oli uusien vallanpitäjien tärkeä propaganda-ase. Vapriikissa Tampereella tutustutaan kesän ja syksyn ajan agitaatioposliiniin, joka on yksi Venäjän 1900-luvun taiteen omaleimaisimpia ilmiöitä. Luokaamme uusi maailma -näyttely tuo suomalaisten nähtäville laajan kokoelman agitaatioposliinia Pietarista, Eremitaasista, Keisarillisen posliinitehtaan museosta. Massojen kulutustavaraa agitaatioposliinista ei koskaan tullut, koska se oli rahvaalle aivan liian kallista. Lähes koko tuotanto päätyikin ulkomaille keräilijöiden tai museoiden kokoelmiin.
VA P R I I K I I N N ÄY T T E LY tutustuttaa kävijän myös 1920-luvun Leningradiin, vallankumouksen kehtoon. "Olemme saaneet Pietarista valtion valokuva-arkistosta näyttelyymme valokuvia, jotka eivät ole olleet aikaisemmin esillä missään ulkomailla. Museovieras voi sukeltaa mukaan tuohon tulevaisuudenuskoiseen aikaan ja tavoittaa ajan hengen. Kuvissa rakennetaan milloin vallankumous- tai vappujuhlia, käydään lukutaidottomuuden kimppuun, harrastetaan ruumiinkulttuuria ja tehdään agitaatiotyötä erilaisten näytelmien ja kulkueiden avulla", kertoo näyttelypäällikkö Marjo-Riitta Saloniemi. Tuolloin 1920-luvulla syntyivät myös venäläisen avantgarden klassikot, Kazimir Malevitsin teekannu ja puolikupit. Malevitsin ohella tätä suprematistiseksi kutsuttua posliinitaidetta loivat myös Nikolai Sujetin ja Ilja Tsasnik.
L
E N I N J U L I S T I TA I T E E N
TEETÄ VALLANKUMOUKSEN AIKAAN. Aate tunki kodin tarve-esineisiin Neuvostoliitossa.
Reetta Huusko Luokaamme uusi maailma! Agitaatioposliinia Pietarin Eremitaasista 27.5 30.10 2011.
RU UM I I N K ULT T U UR I
HELSINKI SAMBA CARNAVAL 10-11.6., ohjelma & esiintyjät www.helsinkisambacarnaval.fi MAALARIN HARMAA PÄIVÄ , Suvaitsevaisuuden & erilaisuuden hyväksymisen teemoja flamencon rytmein päiväkotiikäisille 7.6. & 8.6. kello 9 & 10.30 Tampereen Hällä-näyttämöllä, Hämeenkatu 25. PINOKKIO, tarina Pinokkion & hänen isänsä seikkailuista, esityksiä 6.8. asti Tampereen komediateatterissa, lasten katetulla ulkoilmanäyttämöllä, www.komediateatteri.fi, kuva Petri Heinonen
Antigone 7.6. kello 19 Korjaamon Vaunusalissa on osa INTERNATIONAL IN NORDIC COUNTRIES -teatterifestivaalin ohjelmaa 7.-12.6. Helsingissä, ohjelma www.kassandra.fi/inc , kuva Johnny Korkman
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 30.6. asti, voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
TANSSI
30.5. SIRKUS RUSK IS, Vammaisten lasten tanssi- ja draama ryhmä esiintyy kello 1313.15. YOUR MOVE -tapahtuman päälavalla, Helsingin Olympiastadionin vieressä. HELSINKI HELSINK I SAMBA CARNAVAL 10.11.6., ohjelma & esiintyjät www.helsinkisambacarnaval.fi JOENSUU JOENSUUN TANSSIVIIKKO tarjoaa tans-
sileirejä, tanssikursseja & tanssiesityksiä 28.6. 7.7. www.joensuuntanssiviikko.webs.com KUOPIO KUOPIO TANSSII & SOI tanssifestivaali yhdistää Aasian, Euroopan & Amerikan kulttuureita 16.22.6., ohjelmatiedot www.kuopiodancefestival.fi TAMPERE MA AL ARIN HARMA A PÄ IVÄ, Suvaitsevaisuuden teemoja flamencon rytmein päiväkoti-ikäisille 7.6. & 8.6. kello 9 & 10.30 Hällänäyttämöllä, Hämeenkatu 25.
RIES,
TEATTERI
HELSINKI INTERNATIONAL IN NORDIC COUNT-
teatterifestivaali avaa näkökulmia pohjoismaiseen todellisuuteen 7.12.6. ohjelma www.kassandra.fi/inc SOLITARIO ALISA, sukellamme Alisan alitajuntaan & uniin, 28.5., 30.5., 31.5. 2.6. & 3.6. kello 19, Ilvesteatterissa, Sampsantie 50. TAMPERE PINOKK IO, tarina Pinokkion seikkailuista, esityksiä 6.8. asti Tampereen komediateatterissa, lasten katetulla ulkoilmanäyttämöllä, www.komediateatteri.fi HULVATON HOTELLI, huippuhilpeä kesäkomedia, esityksiä 6.22.6, 12.7.7.8. & 14.8. Tampereen komediateatterin katetulla ulkoilmanäyttämöllä, www.komediateatteri.fi
humoristinen tarina ystävyydestä & työstä kaupungin hiljaisella urheilukentällä, Ensi-ilta Aboa Vetus & Ars Nova -museon pihanäyttämöllä 16.6.kello 19, muut esitykset www.linnateatteri.fi
TURKU KENTTÄ
SIRKUS
Dracula herää eloon kun sirkus, teatteri & musiikki kietoutuvat kokonaisuudeksi, 23.6.4.8. Mannerheiminpuistossa, esitysajat www.turku2011/cirque-dracula.
TURKU CIRQUE DR ACUL A,
BURLESQUE
17.6. BURLESQUE COCKTAIL VOL. 3 SPEAKEASY, Esiintyjinä Burlesque Polaire, Bettie Blackheart, Frank Doggenstein, Marie la Mint, Lafayette Lestrange, Mimi de Froufrou & Billie Simone, kello 224 Tampereen Yo-talolla.
PERFORMANSSI
TURKU PERFORMANSSI 2011, performanssitaiteen
festivaali esittelee teoksia nykyperformanssin huipulta 27.29.5. ohjelma www.performanssi2011.com.
5
2011
55
Suomen rakennustaiteen museon näyttely 8.6.25.9.2011 Luentoja, arkkitehtuurikävelyitä, opastuksia, pihatapahtumia, arkkitehtuurielokuvia... Lue lisää www.mfa.fi
*
Älä unohda
on muistutus. Kasvot ovat portti toiseen, jotain, joka voi herättää meissä empatiaa ja ymmärrystä toisia kohtaan. "Kuoleman kasvot" on muistutus, jottemme unohtaisi Jyri Jaakkolaa ja Bety Carinoa, henkilöitä, jotka eivät unohtaneet toisten kärsimystä. Maalatut kasvot edustavat kalloja, joita käytetään Meksikossa Kuolleiden päivän juhlissa muistamaan jo edesmenneitä. Nuo kasvot ovat täällä muistuttamassa meitä, ei pelkästään kuolleista, vaan etenkin heistä, jotka elävät ja kamppailevat oikeuksiensa puolesta, Oaxacassa ja muissa maailman kolkissa.
"KUOLEMAN K A SVOT"
H E I J A S TA M A L L A
ITSEMME
elävien kallojen silmistä, meillä on mahdollisuus luoda yhteys, vaikka vain henkinenkin, heihin jotka joutuvat kohtaamaan kuoleman jokapäiväisessä elämässään. Toisten auttaminen ei ole sankariteko, vaan inhimillinen ele. Sitä meidän ei tulisi koskaan unohtaa.
10.6.28.8.
PIMIÖ/ANIMOI* David Shrigley* & STUDIO Anna-Maija Aarras 10.6.4.9. Crème de la Crème Mestariteoksia Turun taidemuseon kokoelmasta 5.2.
turuntaidemuseo.fi
Aurakatu 26, (02) 2627 100
Filippo Zambon
Kirjoittaja on yksi Taide konfliktissa -näyttelyn taiteilijoista. Näyttelyn aiheena kansalaisaktivismi & taiteen poliittisuus. Mukana muun muassa Hirvitalo, Lea & Pekka Kantonen & Yhteiskunnallinen kokkikoulu. Tampereen Työväenmuseo Werstas 1.6. 21.8. Avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 1118. Vapaa pääsy.
Bongaa katugallerian herkut ja lähetä ne meille osoitteeseen voima@voima.fi.
Liikkuva koti
2.3.-7.8.2011
HÄMEENKATUA, huhtikuu 2011. TAMPERE.
Kulttuurien museo Tennispalatsi 2. krs www.kulttuurienmuseo.fi
56 56
5
2011
posti
palaute@voima.fi
Asiaa!
Kimmo Jylhämö 5/2011 pääkirjoituksessa oli kerrassaan hienoa itsekritiikkiä lehdeltä. Oman ajatusmaailman kriittinen tarkastelu onkin aina loistanut poissaolollaan brändistä nimeltä Voima. Lehtihän tarjoaa tosiasiassa yllättävän kapeakatseisen ja äärimmilleen tuotteistetun maailmankuvan, joka vapauttaa tarkasti rajatun kohderyhmänsä mukavasti tarpeesta ajatella kriittisesti omilla aivoillaan.
Tukholman AIK & pesäpallomaila
Vanhat, hyvät ajat takaisin
Missä luuraavat kirjeenvaihtajabloggaajien vanhat jutut. Miksen löydä enää mistään kirjeenvaihtajien viime kuun juttuja ???? Ei kai niitä nyt poistettu ole hä?
Joonas
Viestintää
Ihmettelen osaamattomuutta, kun en saa läpi kommenttiani Sofin tekstiin. Ennen kirjoittelin koneella ja myös keskustelin puhelimessa. Nykyään en ymmärrä miten toimia; on nimittäin teksti että voisi kommentoida, mutta miten se onnistuu kun tekee kaiken mitä pyydetään mutta tämä idiootti kone ei suostu ottamaan tekstiä vastaan. Kommentointiin tarvitaan joku ihmeen tunnusluku ja ja jotain lisää. Mitä tämä on? Kun olisi mielenkiintoinen juttu ja haluisi keskustella siitä niin se ei käy. Mitä tämä kaikki oikein merkitsee? Voisitteko te siis avata tämän foorumin keskustelulle vai pidättekö täällä jotain salaseuraa?
"Voimalainen"
Toimitus vastaa: Hei Joonas. Fifihän on luonnoltaan terrieri, joten ei siltä mitään saa pois, jos kerran on annettu. Mutta on totta, että navigaatiosysteemiä on rukattu viime aikoina. Tavoitteena on parempi tulevaisuus, joten kärsivällisyyttä, jos järjestelmä välillä takkuaakin. Kunkin kirjoittajan vanhoihin teksteihin pääsee sivun oikeassa laidassa olevasta linkkiluettelosta. Jos taas et ole erityisesti kiinnostunut kenestäkään yksittäisestä kirjoittajasta, klikkaamalla sivun yläbannerin kohtaa blogit pääset katsomaan koko joukkueen viimeaikaiset tekstit. Jos taas haluaisit surffata jollain muulla metodilla, kerro siitä lisää.
Tulevaisuuden näkymiä
Hei ajattelin piristää ihmisten tulevaisuuden näkymiä tällaisella tekstilla jos sopii lehteenne: Ei olla yksin tässä maailmankaikkeudessa, onneksi! Viralliset UFO-paljastukset, ns. Disclosure, on alkanut USA:ssa. FBI ja NSA ovat julkaisseet salaisia asiakirjojaan liittyen mm. Roswellin tapaukseen, jossa kolme humanoidia löydettiin kuolleena. Maailma tulee muuttumaan kertaheitolla, kun päästään myös salattuun UFO-teknologiaan käsiksi; rakentamaan lentäviä lautasia ja lämmittämään taloja antigravitaation tms lähes ilmaisen energian avulla. Saastutus loppuu siihen ja maantiet
jäävät lasten leikkipaikoiksi, urheiluharjoituksiin tai kuka mitäkin käyttöä keksii. Kannattaa vähentää nyt television tuijottelua ja ostosreissuja ja alkaa tuijottelemaan taivaalle. UFO- kontaktiuutisia tulee nyt kaikkialta maailmasta tasaisena virtana. Japanin ylläkin leijui lukematon joukko kosmoksen kansalaisia mikä minkinlaisella aluksella. On vaikea kuvitelle mitä kaikkea tulee tapahtumaan, mutta luulen, että nälänhätä voitetaan pikimmiten, uskonnot muuttuvat enemmän henkisyyden suuntaan ja lomamatkamme tulevat suuntautumaan toisille planeetoille. Jonkin aikaa tässä nyt vielä tapellaan isokenkäisten taloushirmujen ja maailman riistohallitusta rustaavien kanssa, mutta sitten ollaankin jo jättämässä materialismin ihannointi ja keskitytään elämän antoisampiin puoliin kuten rauhaan ja kaikenkattavaan universaaliin ja kosmiseen rakkauteen, joka ei tunne rajoja eikä pääse lopahtamaan. Maapallokin siitä rauhoittuu, tulivuoret lopettavat yskimisensä ja järisevät mannerlaatat ärhentelemästä toisilleen. Jos tämän linkin voi siihen vielä laittaa: http://vault.fbi.gov/search?Sea rchableText=flying+saucers.
Didi Annapurna
Huolimatonta!
Tuomas Rantanen on tainnut nauttia Taistelun Turusta hieman huolimattomasti, kun ei tänne sosiaalikeskusta vaan autonomista kulttuurikeskusta olla pykäämässä. Pieni mutta iso ero.
Rastahobitti Turuust
Toimitus vastaa: Fifin salaseura on sikäli harvinainen, että kuka tahansa saa liittyä siihen. Tervetuloa! Sivuston käyttäjäksi rekisteröidytään yläpalkin kohdasta rekisteröidy. Siellä luodaan käyttäjätunnus ja valitaan salasana. Rekisteröityminen kyllä edellyttää, että käytössäsi on sähköpostiosoite.
puoti
Voiman hienot
brändi-paidat ja -hupparit Materiaalina ovat täällä taas! luomupuuvi
(huppari luomupuuvillaa/
lla!
kierrätyspolyesteriä)
Voimamakuupussit
Vietnamilaisten yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Paino vain 140 g. Kyläilyyn ja retkille, korvaa lakanat retkeilymajassa.
Voimalaukku
Armeijan vanhat t ikaasunaamarilaukut Voimapainatuksella. Huipputekniikka: ösekä olka- että vyötäröhihnat!
...ja Tilaa vielä Voima-lehti:
10 numeroa vuodessa, 39 euroa. Tuet riippumatonta journalismia ja autat meitä tekemään parempaa lehteä. Kaikki tilaukset mieluiten maillila osoitteeseen tilaukset@voima.fi tai puhelimella (09) 7744 3120.
5
2011
57
ujournalismia opoliittista laat odessa Kosm neljä kertaa vu
lo.fi www.mondedip
Aloita yliopistosi Akatemiassa
Psykologia, Kasvatustiede Sosiologia, Valtio-oppi Poliittinen historia Historia, Kirjallisuus Kielet ja kulttuuri Teatteritoiminta Kansainvälisyys Oikeustiede
Asene kysymys
Hyvä yritys se valkoiset veturimiehet mutta olette täysin hakuteillä (Voimassa 3/2011 maailma & me -palstalla). Olen itse ns. valkoihosena ulkomailaisena työntekijänä VR lla töissä,ja minulle ärsyttää se keskustelu ihoväristä. ihoväristä ei todelakaan ole väliä.olen törmäänyt ulkomaalaisvastuttajia niin kuljettajan kuin konduktöörin puolella. Mutta hei! noin 20 % suomalaiset on ulkomaalaisvastusia,ns.perussuomalaiset.Minulle on sanottu suoraan että `Mä ihon ulkomaalaisia mutta sä oot hyvä jätkä ´jne. Vr lla on 0 toleransia jos kyse on syrjintä ja Vr työnantajana ei voi syytä, Vr kohtelee ulkomaalaisia työntekiöiden hyvin ja tasapuolisesti ,mutta selän takana,ja ehkä koska olen valkoinen (oletavat että olen myös rasisti) saa kuula kaikenlaista.Mutta sitä saa myös asiakaista.osa meiidän asiakaisten mielestä valkoinen ulkomaalainen on automaatisesti venälainen tai virolainen ja voi painua helvettiin.Vaikka maailmassa on kuinka monta maita missä asuvat valkoisia.Mustaihosia ovat sitten taas kaikki sossusomaleita.(vaikka suurin osa heistä on suomen kansalaisuus,harva suomalainen tunnustaa heidät selläisenä ) Se on afrosuomalainen tai pelkka suomalainen,eikö niin? ,venäläiset naiset huoria ja ruotsalaiset homoja jne. Sekin on päivitäistä,ei voi mitään,sehan on asene kysymys. Se että konduktööri on pyytänyt kuljettaja olla pysähtämättä asemalla jos matkustaja on musta on valhe! Ja sitä paitsi mahdoton,mitä muut poisuvat matkustajat sitä sanoivat
jos ajataisimme ohi? Mitäs liikeneohjaus joka valvoo junan kulkua? Lääkeiden jakamisesta,me toimittetaan löytötavarat pääsäänöllisesti löytötavaratoimistoon (lääkereseptin vaikka apteekin), katsomatta kenen tavarasta on kyse, On aina olemassa työntekijät jotka eivät kiinostaa mitään muuta kuin palkka,tai käytävät valtansa väärin,ehkä he kuuluvat siihin 20% ulkomaalaisvastaisia suomalaisia, mitäs sitten,? sehan on demokraatia.Suomessa saa perustaa natsipuolekin,eikö se kertoo riitätvästi? Kyllä teidän Voiman informatti VR lla sen tiettää.
Pete
Kauniainen
09 5404 240
A su k amp u k sel l a !
akatemia.org
ndus Socialis Mu
Leiri yhteiskunnallisesti uteliaille nuorille
Toimituksen kommentti: Nimimerkki Peten lukijapalaute julkaistiin poikkeuksellisesti editoimattomana.
Jotain tasoa!
Laittakaa se durandurania arvostellut teini muihin hommiin. "Levvyarvostelija" joka ei ole aiemmin kuullut kyseisen bändin tuotantoa on kuin politiikan toimittaja joka ei tiedä ketkä ovat hallituksessa. Muutenkin voisitte yrittää noudattaa periaatetta, että jutun kirjoittaja on edes jollain tasolla perillä aiheestaan.
Konössääri
2.-10.7.2011 Hartola
Hakuohjeet ja lisätietoja nettisivuiltamme
mundussocialis.net
Huom! Mundus Socialis -leiri on kaikille osallistujille ilmainen!
Yhteistyössä EU:n Youth in Action, Kansan Sivistysrahasto, Davis Projects for Peace
Lyhyesti
On muuten vitun ärsyttävä lehti.
Anonym
tilaukset@voima.fi
(25 euroa) Fuerza-, Kraft - tai Fifi-rintapainatuksilla.
Kokovaihtoehdot S-XXL, slim-leikkauksella S-XL.
T-paidat
Hupparit
Fuerza- tai Kraft-selkäpainatuksella. Huppari vetoketjulla (55 euroa). Huppari ns.kengurumallina (vain Fuerza) in (49 euroa). Kokovaihtoehdot S-XXL. ot S XXL
49 45
19
INTERNATIONAL AMNESTY
Y STORESTA OSTA OMA ALBUMISI AMNEST TORE.FI. OITTEESTA WWW.AMNESTYS OS SAATAVILLA MYÖS HYVIN STA JA VARUSTETUISTA LEVYKAUPOI OMEN! TAVARATALOISTA YMPÄRI SU
"
a on jonkinnistyminen enettäminen. Se on itsekästä ja lyhytkatseista." Paleface
Albumin tuotoilla tuetaan Amnestyn ihmisoikeustyötä. ihmisoikeustyötä amnesty.fi/mitavapauson fullsteam.fi
"
okasta saada ä kappaleet ihmisijoille. Jokainen ihan eri valoon." Paula Vesala