5/2021 KESÄKUU | VOIMA.FI ANU HÄLVÄ TAITEILIJA AHDINGOSSA UUSI VISIONÄÄRINEN TALOUSLIITE!
Lue lisää: pride.? Olemme olemassa, jotta kukaan ei jäisi yksin. Vuodesta 1991 lähtien olemme tehneet töitä seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeuksien, osallisuuden ja hyvinvoinnin eteen. Liity ja lahjoita Tue Helsinki Pride -yhteisön työtä! Lahjoittamalla voit tukea sateenkaarinuoria, lhbtiq+ -turvapaikanhakijoita tai Helsinki Pride -viikon järjestämistä! Jäsenenä pääset vaikuttavaksi osaksi yhteisöä, tuet työtämme ja saat esimerkiksi alennusta tuotteistamme.
tampere on vihreä Äänestä kuntavaaleissa | Rösta i kommunalvalet 13.6.2021 Ennakkoäänestys | Förhandsröstning 26.5.–8.6.2021 Merve Caglayan 27, Annala, varavaltuutettu, tietojenkäsittelytieteen opiskelija, vihreiden puoluehallituksen jäsen 56 Ella Helenius 25, Armonkallio, sairaanhoitajaopiskelija, vapaaehtoinen 63 Taru Kaario 44, Messukylä, neljän lapsen äiti, sairaanhoitaja, HHJ 75 Maija Kajan 68, Kaakinmaa, gynekologi, tietokirjailija (sit.) 77 Tuomo Kondie 28, Keskusta, ? loso? an maisteri, karjalaisaktivisti 85 Brigita Krasniqi 24, Tammela, Vihreiden nuorten puheenjohtaja, feministi, opiskelija 86 Erik Lydén 42, Vehmainen, ensihoitaja, hallintotieteiden yo 96 Anna Moilanen 39, Vuores, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, lähihoitaja, Tampereen Seudun Vihreiden Naisten pj 102 Jaakko Mustakallio 33, Tammelantori, KTM, vihreiden ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja 103 Tuomo Pekkanen 43, Kalkku, FM, myymäläpäällikkö 113 Tuomo Pollari 39, Petsamo, diplomi-insinööri 117 Iiris Suomela 27, Kaleva, kansanedustaja, valtuuston varapuheenjohtaja 134 Suvi Syrjäläinen 44, Turtola, yrittäjä, ohjelmoinnin opettaja 136 Oras Tynkkynen 43, Keskusta, YTM, ilmastotyön asiantuntija 139 Ville Tynkkynen 27, Armonkallio, YTM, väitöskirjatutkija 140 Anne Välinoro 59, Pyynikki, YTM, kulttuuritoimittajakulttuuritoimija 151 Mainoksen maksoi Tampereen Vihreät ilmoituksessa esiintyviltä ehdokkailta kerätyillä rahoilla. Riikka Mattila 36, Keskusta, pappi 97 Ellen Ojala 24, Kaukajärvi, ilmastoaktivisti, opiskelija 109 www.tampereenvihreat.? Lue lisää: pride.? Olemme olemassa, jotta kukaan ei jäisi yksin. Vuodesta 1991 lähtien olemme tehneet töitä seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeuksien, osallisuuden ja hyvinvoinnin eteen. Liity ja lahjoita Tue Helsinki Pride -yhteisön työtä! Lahjoittamalla voit tukea sateenkaarinuoria, lhbtiq+ -turvapaikanhakijoita tai Helsinki Pride -viikon järjestämistä! Jäsenenä pääset vaikuttavaksi osaksi yhteisöä, tuet työtämme ja saat esimerkiksi alennusta tuotteistamme.
Aulan suuri kesäale Huviksi ja hyödyksi Euroopan ulkopuolelta Lapset Itsensä hyväksyminen Kauno True crime Stefano Mancuso Loistavat kasvit 10,00 € Paolo Giordano Tartunnan aikaan 10,00 € Lucia Berlin Kotiinpaluu 10,00 € Saku Korosuo Suomalainen kiipeilyopas 10,00 € Lesley-Ann Jones Lennon 10,00 € Christoph Ribbat Ravintolassa 10,00 € Sinimaaria Kangas Eettisen lihansyönnin opas 10,00 € Haemin Sunin Rakkaus on sitä että hyväksyy 10,00 € Matt Haig Huomioita neuroottiselta planeetalta 10,00 € Matt Haig Kuinka aika pysäytetään 10,00 € Matt Haig Keskiyön kirjasto 10,00 € Carina Bergfeldt Seitsemän päivää jäljellä 10,00 € Jan Stocklassa Stieg Larssonin tutkimukset 10,00 € Paul Granholm Paluu helvetistä 10,00 € Melba Escobar Kauneussalonki 10,00 € Karina Sainz Borgo Caracasissa on vielä yö 10,00 € Yu Hua Kiina kymmenellä sanalla 10,00 € Leena Valmu Probus ja suuri suoliston taistelu 10,00 € Lesley-Ann Jones Ihmeellinen universumi 10,00 € Caruso & Rabaiotti Piereskeleekö se? 10,00 € Neil Patrick Harris Taikajengi 10,00 € Hinnat voimassa 31.7. saakka. Lisää kirjoja aulakustannus.fi Nämä ja paljon muita kirjoja 10 € Andri Snaer Magnason Ajasta ja vedestä Kaunis kirja ihmisestä ja ilmaston muutoksesta. 31,90 € Natalia Ginzburg Kieli jota puhuimme Moderni italialais klassikko perheen ja yhteisen kielen merkityksestä. 29,90 € Hyvinvarustetuista kirjakaupoista ja aulakustannus.fi P.S. Liity postituslistalle, saat 20 % alekoodin: aulakustannus.fi/liity Åsa Wikforss Vaihtoehtoiset faktat Mitä tieto on ja varsinkin: mitä tieto ei ole. 27,90 €
Kristiina Järvenpää Hammashoitaja, 67 686 Antti Jääskeläinen Projektipäällikkö, 49 687 Armi Kunnaala Hävikkikukkakauppias, 33 703 Petrus Pennanen Ydinfysiikan tohtori, kaupunginvaltuutettu, puolueen PJ, 49 722 Roosa Sandelin Mediasisällön tuottaja, 23 735 Aki Snellman Tuottaja, 51 743 Ehdokkaita kuntavaaleissa — avoinpuolue.fi Jari Hult Kokki 556 Tilt Ylönen Yrittäjä, opiskelija 557 Tapani Smått Yrittäjä, insinööri 527 Terhi Simola Hallintotieteen maisteri, eläkeläinen 529 Janne Jasu Ohjaaja, sosionomiopiskelija 632 Johanna Ahonen Yrittäjä, Marketing Technologist 243 Tehdään yhdessä parempi maailma! Mikael Porjo Levyseppä-hitsaaja, koneistaja 27 HELSINKI ESPOO TAMPERE VANTAA TURKU avoin ihmisille avoin tulevaisuudelle avoin vapaudelle avoin tieteelle HYVINKÄÄ • Torjutaan ilmastonmuutos • Perustulo kaikille • Onnellinen nuoruus — loppu kiusaamiselle ja syrjäytymiselle • Kannabis lailliseksi • Tyhjät tilat ihmisille • Kaupunkiluonto kukoistamaan Edistämme näitä asioita: äänestä avoinpuolue.fi/teemat .. ja näitä: Asumisen hinta alas | Pysäytetään segregaatio ei ghettoja Suomeen | Seksityöntekijöiden turvallisuus ja oikeudet | Avoin hallinto: Live-striimaus luottamuselimiin | Vanhempien tasa-arvo eroperheissä | Eutanasia | Eläinten oikeudet | Kestävä ruoantuotanto | Tasapainoinen talous | Malmin kenttä säilytettävä | Oikeudenmukainen ja vakaa euroalue | Ilmainen joukkoliikenne alle 16-vuotiaille | Lasten ja vanhusten yhteistyö | Erityislasten tuki ja koulutus | Paremmin auttava pakolaispolitiikka | Valta kansalle: Hybrididemokratia | Valtiosta uskonnollisesti neutraali Kristiina Järvenpää Hammashoitaja, 67 686 Antti Jääskeläinen Projektipäällikkö, 49 687 Armi Kunnaala Hävikkikukkakauppias, 33 703 Petrus Pennanen Ydinfysiikan tohtori, kaupunginvaltuutettu, puolueen PJ, 49 722 Roosa Sandelin Mediasisällön tuottaja, 23 735 Aki Snellman Tuottaja, 51 743 Ehdokkaita kuntavaaleissa — avoinpuolue.fi Jari Hult Kokki 556 Tilt Ylönen Yrittäjä, opiskelija 557 Tapani Smått Yrittäjä, insinööri 527 Terhi Simola Hallintotieteen maisteri, eläkeläinen 529 Janne Jasu Ohjaaja, sosionomiopiskelija 632 Johanna Ahonen Yrittäjä, Marketing Technologist 243 Tehdään yhdessä parempi maailma! Mikael Porjo Levyseppä-hitsaaja, koneistaja 27 HELSINKI ESPOO TAMPERE VANTAA TURKU avoin ihmisille avoin tulevaisuudelle avoin vapaudelle avoin tieteelle HYVINKÄÄ • Torjutaan ilmastonmuutos • Perustulo kaikille • Onnellinen nuoruus — loppu kiusaamiselle ja syrjäytymiselle • Kannabis lailliseksi • Tyhjät tilat ihmisille • Kaupunkiluonto kukoistamaan Edistämme näitä asioita: äänestä avoinpuolue.fi/teemat .. ja näitä: Asumisen hinta alas | Pysäytetään segregaatio ei ghettoja Suomeen | Seksityöntekijöiden turvallisuus ja oikeudet | Avoin hallinto: Live-striimaus luottamuselimiin | Vanhempien tasa-arvo eroperheissä | Eutanasia | Eläinten oikeudet | Kestävä ruoantuotanto | Tasapainoinen talous | Malmin kenttä säilytettävä | Oikeudenmukainen ja vakaa euroalue | Ilmainen joukkoliikenne alle 16-vuotiaille | Lasten ja vanhusten yhteistyö | Erityislasten tuki ja koulutus | Paremmin auttava pakolaispolitiikka | Valta kansalle: Hybrididemokratia | Valtiosta uskonnollisesti neutraali Kristiina Järvenpää Hammashoitaja, 67 686 Antti Jääskeläinen Projektipäällikkö, 49 687 Armi Kunnaala Hävikkikukkakauppias, 33 703 Petrus Pennanen Ydinfysiikan tohtori, kaupunginvaltuutettu, puolueen PJ, 49 722 Roosa Sandelin Mediasisällön tuottaja, 23 735 Aki Snellman Tuottaja, 51 743 Ehdokkaita kuntavaaleissa — avoinpuolue.fi Jari Hult Kokki 556 Tilt Ylönen Yrittäjä, opiskelija 557 Tapani Smått Yrittäjä, insinööri 527 Terhi Simola Hallintotieteen maisteri, eläkeläinen 529 Janne Jasu Ohjaaja, sosionomiopiskelija 632 Johanna Ahonen Yrittäjä, Marketing Technologist 243 Tehdään yhdessä parempi maailma! Mikael Porjo Levyseppä-hitsaaja, koneistaja 27 HELSINKI ESPOO TAMPERE VANTAA TURKU avoin ihmisille avoin tulevaisuudelle avoin vapaudelle avoin tieteelle HYVINKÄÄ • Torjutaan ilmastonmuutos • Perustulo kaikille • Onnellinen nuoruus — loppu kiusaamiselle ja syrjäytymiselle • Kannabis lailliseksi • Tyhjät tilat ihmisille • Kaupunkiluonto kukoistamaan Edistämme näitä asioita: äänestä avoinpuolue.fi/teemat .. ja näitä: Asumisen hinta alas | Pysäytetään segregaatio ei ghettoja Suomeen | Seksityöntekijöiden turvallisuus ja oikeudet | Avoin hallinto: Live-striimaus luottamuselimiin | Vanhempien tasa-arvo eroperheissä | Eutanasia | Eläinten oikeudet | Kestävä ruoantuotanto | Tasapainoinen talous | Malmin kenttä säilytettävä | Oikeudenmukainen ja vakaa euroalue | Ilmainen joukkoliikenne alle 16-vuotiaille | Lasten ja vanhusten yhteistyö | Erityislasten tuki ja koulutus | Paremmin auttava pakolaispolitiikka | Valta kansalle: Hybrididemokratia | Valtiosta uskonnollisesti neutraali Kristiina Järvenpää Hammashoitaja, 67 686 Antti Jääskeläinen Projektipäällikkö, 49 687 Armi Kunnaala Hävikkikukkakauppias, 33 703 Petrus Pennanen Ydinfysiikan tohtori, kaupunginvaltuutettu, puolueen PJ, 49 722 Roosa Sandelin Mediasisällön tuottaja, 23 735 Aki Snellman Tuottaja, 51 743 Ehdokkaita kuntavaaleissa — avoinpuolue.fi Jari Hult Kokki 556 Tilt Ylönen Yrittäjä, opiskelija 557 Tapani Smått Yrittäjä, insinööri 527 Terhi Simola Hallintotieteen maisteri, eläkeläinen 529 Janne Jasu Ohjaaja, sosionomiopiskelija 632 Johanna Ahonen Yrittäjä, Marketing Technologist 243 Tehdään yhdessä parempi maailma! Mikael Porjo Levyseppä-hitsaaja, koneistaja 27 HELSINKI ESPOO TAMPERE VANTAA TURKU avoin ihmisille avoin tulevaisuudelle avoin vapaudelle avoin tieteelle HYVINKÄÄ • Torjutaan ilmastonmuutos • Perustulo kaikille • Onnellinen nuoruus — loppu kiusaamiselle ja syrjäytymiselle • Kannabis lailliseksi • Tyhjät tilat ihmisille • Kaupunkiluonto kukoistamaan Edistämme näitä asioita: äänestä avoinpuolue.fi/teemat .. ja näitä: Asumisen hinta alas | Pysäytetään segregaatio ei ghettoja Suomeen | Seksityöntekijöiden turvallisuus ja oikeudet | Avoin hallinto: Live-striimaus luottamuselimiin | Vanhempien tasa-arvo eroperheissä | Eutanasia | Eläinten oikeudet | Kestävä ruoantuotanto | Tasapainoinen talous | Malmin kenttä säilytettävä | Oikeudenmukainen ja vakaa euroalue | Ilmainen joukkoliikenne alle 16-vuotiaille | Lasten ja vanhusten yhteistyö | Erityislasten tuki ja koulutus | Paremmin auttava pakolaispolitiikka | Valta kansalle: Hybrididemokratia | Valtiosta uskonnollisesti neutraali Kristiina Järvenpää Hammashoitaja, 67 686 Antti Jääskeläinen Projektipäällikkö, 49 687 Armi Kunnaala Hävikkikukkakauppias, 33 703 Petrus Pennanen Ydinfysiikan tohtori, kaupunginvaltuutettu, puolueen PJ, 49 722 Roosa Sandelin Mediasisällön tuottaja, 23 735 Aki Snellman Tuottaja, 51 743 Ehdokkaita kuntavaaleissa — avoinpuolue.fi Jari Hult Kokki 556 Tilt Ylönen Yrittäjä, opiskelija 557 Tapani Smått Yrittäjä, insinööri 527 Terhi Simola Hallintotieteen maisteri, eläkeläinen 529 Janne Jasu Ohjaaja, sosionomiopiskelija 632 Johanna Ahonen Yrittäjä, Marketing Technologist 243 Tehdään yhdessä parempi maailma! Mikael Porjo Levyseppä-hitsaaja, koneistaja 27 HELSINKI ESPOO TAMPERE VANTAA TURKU avoin ihmisille avoin tulevaisuudelle avoin vapaudelle avoin tieteelle HYVINKÄÄ • Torjutaan ilmastonmuutos • Perustulo kaikille • Onnellinen nuoruus — loppu kiusaamiselle ja syrjäytymiselle • Kannabis lailliseksi • Tyhjät tilat ihmisille • Kaupunkiluonto kukoistamaan Edistämme näitä asioita: äänestä avoinpuolue.fi/teemat .. ja näitä: Asumisen hinta alas | Pysäytetään segregaatio ei ghettoja Suomeen | Seksityöntekijöiden turvallisuus ja oikeudet | Avoin hallinto: Live-striimaus luottamuselimiin | Vanhempien tasa-arvo eroperheissä | Eutanasia | Eläinten oikeudet | Kestävä ruoantuotanto | Tasapainoinen talous | Malmin kenttä säilytettävä | Oikeudenmukainen ja vakaa euroalue | Ilmainen joukkoliikenne alle 16-vuotiaille | Lasten ja vanhusten yhteistyö | Erityislasten tuki ja koulutus | Paremmin auttava pakolaispolitiikka | Valta kansalle: Hybrididemokratia | Valtiosta uskonnollisesti neutraali Aulan suuri kesäale Huviksi ja hyödyksi Euroopan ulkopuolelta Lapset Itsensä hyväksyminen Kauno True crime Stefano Mancuso Loistavat kasvit 10,00 € Paolo Giordano Tartunnan aikaan 10,00 € Lucia Berlin Kotiinpaluu 10,00 € Saku Korosuo Suomalainen kiipeilyopas 10,00 € Lesley-Ann Jones Lennon 10,00 € Christoph Ribbat Ravintolassa 10,00 € Sinimaaria Kangas Eettisen lihansyönnin opas 10,00 € Haemin Sunin Rakkaus on sitä että hyväksyy 10,00 € Matt Haig Huomioita neuroottiselta planeetalta 10,00 € Matt Haig Kuinka aika pysäytetään 10,00 € Matt Haig Keskiyön kirjasto 10,00 € Carina Bergfeldt Seitsemän päivää jäljellä 10,00 € Jan Stocklassa Stieg Larssonin tutkimukset 10,00 € Paul Granholm Paluu helvetistä 10,00 € Melba Escobar Kauneussalonki 10,00 € Karina Sainz Borgo Caracasissa on vielä yö 10,00 € Yu Hua Kiina kymmenellä sanalla 10,00 € Leena Valmu Probus ja suuri suoliston taistelu 10,00 € Lesley-Ann Jones Ihmeellinen universumi 10,00 € Caruso & Rabaiotti Piereskeleekö se? 10,00 € Neil Patrick Harris Taikajengi 10,00 € Hinnat voimassa 31.7. saakka. Lisää kirjoja aulakustannus.fi Nämä ja paljon muita kirjoja 10 € Andri Snaer Magnason Ajasta ja vedestä Kaunis kirja ihmisestä ja ilmaston muutoksesta. 31,90 € Natalia Ginzburg Kieli jota puhuimme Moderni italialais klassikko perheen ja yhteisen kielen merkityksestä. 29,90 € Hyvinvarustetuista kirjakaupoista ja aulakustannus.fi P.S. Liity postituslistalle, saat 20 % alekoodin: aulakustannus.fi/liity Åsa Wikforss Vaihtoehtoiset faktat Mitä tieto on ja varsinkin: mitä tieto ei ole. 27,90 € Kristiina Järvenpää Hammashoitaja, 67 686 Antti Jääskeläinen Projektipäällikkö, 49 687 Armi Kunnaala Hävikkikukkakauppias, 33 703 Petrus Pennanen Ydinfysiikan tohtori, kaupunginvaltuutettu, puolueen PJ, 49 722 Roosa Sandelin Mediasisällön tuottaja, 23 735 Aki Snellman Tuottaja, 51 743 Ehdokkaita kuntavaaleissa — avoinpuolue.fi Jari Hult Kokki 556 Tilt Ylönen Yrittäjä, opiskelija 557 Tapani Smått Yrittäjä, insinööri 527 Terhi Simola Hallintotieteen maisteri, eläkeläinen 529 Janne Jasu Ohjaaja, sosionomiopiskelija 632 Johanna Ahonen Yrittäjä, Marketing Technologist 243 Tehdään yhdessä parempi maailma! Mikael Porjo Levyseppä-hitsaaja, koneistaja 27 HELSINKI ESPOO TAMPERE VANTAA TURKU avoin ihmisille avoin tulevaisuudelle avoin vapaudelle avoin tieteelle HYVINKÄÄ • Torjutaan ilmastonmuutos • Perustulo kaikille • Onnellinen nuoruus — loppu kiusaamiselle ja syrjäytymiselle • Kannabis lailliseksi • Tyhjät tilat ihmisille • Kaupunkiluonto kukoistamaan Edistämme näitä asioita: äänestä avoinpuolue.fi/teemat .. ja näitä: Asumisen hinta alas | Pysäytetään segregaatio ei ghettoja Suomeen | Seksityöntekijöiden turvallisuus ja oikeudet | Avoin hallinto: Live-striimaus luottamuselimiin | Vanhempien tasa-arvo eroperheissä | Eutanasia | Eläinten oikeudet | Kestävä ruoantuotanto | Tasapainoinen talous | Malmin kenttä säilytettävä | Oikeudenmukainen ja vakaa euroalue | Ilmainen joukkoliikenne alle 16-vuotiaille | Lasten ja vanhusten yhteistyö | Erityislasten tuki ja koulutus | Paremmin auttava pakolaispolitiikka | Valta kansalle: Hybrididemokratia | Valtiosta uskonnollisesti neutraali
KES ÄKU UN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS KENEN JOUKOISSA SEISOIN Taistolaisten sisäpiiriin kuulunut ja liikkeestä eronnut Lauri Hokkanen on kirjoittanut tilinteon aikakau desta, josta monet vaikenevat. ”Se on todennäköi sesti yksi tämän kevään kuohuttavimmista kotimai sista tietokirjoista.” HS, Jaakko Lyytinen www.docendo.fi VIIMEINEN SIIRTO Teemu Vaarakallion toimittamassa kirjas sa joukko suomalaisen ympäristöliikkeen kes keisiä toimijoita kir joittaa politiikasta, ruohonjuuritason liik keistä, tutkimuksesta ja tulevaisuuden vi sioista. Ennen kaik kea he pohtivat, mi ten ilmastokriisin ja luontokadon eh käisemiseen voi daan päästä, ja miksi maapallon tulevaisuus on yh teisöiden, ei yksilöiden, varassa. Koodilla VOIMA saa 30 % alennuksen kustantajan verkkokaupasta: kustantamo.sets.fi/kirja/viimeinen-siirto KUN TUTKIJA KOHTAA VIHAA Sosiaalinen media on nostanut tutki joihin ja asiantunti joihin kohdistuvan vihapuheen uu della tavalla esiin. Noora Kotilaisen ja Johanna Vuorelman toimitta massa teoksessa eri alojen tutkijat kirjoittavat koh taamastaan viha mielisestä pu heesta, analysoivat sitä ilmiönä ja pohtivat siihen ratkaisuja. Teoksen on kuvittanut tai teilija Aiju Salminen. Umpihanki on Rosebud Booksin ja Rauhanpuolustajien vuonna 2018 perustama kirjasarja. www.rauhanpuolustajat.org BURUNDI Burundin kahvia luonnehditaan lem peäksi, hedelmäisek si, pähkinäaromiseksi. Oma reilun kaupan Burundikahvimme tulee n. 1000 viljelijän Mboneramiryango osuuskunnasta. Se kas vaa keskimäärin 1/3 hehtaarin kokoi silla tiloilla n. 1300 metrin korkeudella. Osuuskunnat ovat it se saaneet myydä kahvia vientiin vasta muutaman vuoden. Reilut 3/4 maan vientituloista kertyy kahvista. BKT/asukas on Burundissa 785 USD (Suomessa 53159 USD) ja 185 miljoonana kilon kahvi sadosta juodaan itse n. 2% . www.kehitysmaakauppa.org KOKO HUBARA: BECHI Ravistava esikoisro maani yhdeltä suku polvensa kiinnosta vimmista tekijöistä. Bechi on graduaan viimeistelevä kolme kymppinen helsin kiläisnainen. Hänen äitinsä Shoshana taas on kirjailija, jo ka jätti ovet pauk kuen taakseen je meninjuutalaisen sukunsa, muut ti Suomeen, ja jonka omaelämäkerrallinen romaani kohautti maata aikoinaan. ”Koko Hubaran esikoisromaani pureutuu väkevästi äidin ja tyttären vaikeaan suhteeseen.” – Helsingin Sanomat www.otava.fi AIKAKONEITA JA UTOPIOITA: KAUKOKAIPUU Taiteilija Akseli Gallen-Kallelan (1865– 1931) matko ja käsittelevä näyt tely kuljettaa kat sojan 1880luvun Tyrväältä 1920lu vun New Mexicoon, herätellen pohti maan suhdettam me matkustami seen, liikkumiseen ja niiden mukanaan tuomaan kokemuk seen maailmasta. Matkustamista käsitellään nykytai teen ja äänimaailmojen siivittämänä. Varaa vierailusi ennakkoon vello.fi/gallenkallelanmuseo Museo avoinna ma–su 11–18 Gallen-Kallelan tie 27, Espoo Hopply Sparkling Hop Water – humalakasvil la maustettu kuplave sien perhe Fat Lizardilta. Aidoista humalista, aikui seen makuun. Alkoholiton, kaloriton, huoleton. Hopply Boston on mar jaisan raikas vadelman, karhunvatukan ja hibis kuksen hauska kombo. Hopplyn humalat ovat samoja humalia, joil la loihditaan Fat Lizardin muidenkin juomien iha nimmat makukärjet. Hopply on vilpitön valin ta aikuisiin hetkiin, joihin seitinohut on liian paksua. HOPPLY BOSTON hopply.rehab Tampereen kulttuuritalo Telakan terassi on edelleen auki. Tarjolla tutut terassivirvokkeet ja monipuolisen ravintolakeittiön muut herkut. Tsekkaa myös netistä talon klubiiltojen, teatterin ja gallerian ohjelmat. Terassilla on nyt myös lisäalue. Tullikamarin aukio, 3 Tampere www.telakka.eu TELAKAN TERASSI gallen-kallela.fi
KES ÄKU UN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS KENEN JOUKOISSA SEISOIN Taistolaisten sisäpiiriin kuulunut ja liikkeestä eronnut Lauri Hokkanen on kirjoittanut tilinteon aikakau desta, josta monet vaikenevat. ”Se on todennäköi sesti yksi tämän kevään kuohuttavimmista kotimai sista tietokirjoista.” HS, Jaakko Lyytinen www.docendo.fi VIIMEINEN SIIRTO Teemu Vaarakallion toimittamassa kirjas sa joukko suomalaisen ympäristöliikkeen kes keisiä toimijoita kir joittaa politiikasta, ruohonjuuritason liik keistä, tutkimuksesta ja tulevaisuuden vi sioista. Ennen kaik kea he pohtivat, mi ten ilmastokriisin ja luontokadon eh käisemiseen voi daan päästä, ja miksi maapallon tulevaisuus on yh teisöiden, ei yksilöiden, varassa. Koodilla VOIMA saa 30 % alennuksen kustantajan verkkokaupasta: kustantamo.sets.fi/kirja/viimeinen-siirto KUN TUTKIJA KOHTAA VIHAA Sosiaalinen media on nostanut tutki joihin ja asiantunti joihin kohdistuvan vihapuheen uu della tavalla esiin. Noora Kotilaisen ja Johanna Vuorelman toimitta massa teoksessa eri alojen tutkijat kirjoittavat koh taamastaan viha mielisestä pu heesta, analysoivat sitä ilmiönä ja pohtivat siihen ratkaisuja. Teoksen on kuvittanut tai teilija Aiju Salminen. Umpihanki on Rosebud Booksin ja Rauhanpuolustajien vuonna 2018 perustama kirjasarja. www.rauhanpuolustajat.org BURUNDI Burundin kahvia luonnehditaan lem peäksi, hedelmäisek si, pähkinäaromiseksi. Oma reilun kaupan Burundikahvimme tulee n. 1000 viljelijän Mboneramiryango osuuskunnasta. Se kas vaa keskimäärin 1/3 hehtaarin kokoi silla tiloilla n. 1300 metrin korkeudella. Osuuskunnat ovat it se saaneet myydä kahvia vientiin vasta muutaman vuoden. Reilut 3/4 maan vientituloista kertyy kahvista. BKT/asukas on Burundissa 785 USD (Suomessa 53159 USD) ja 185 miljoonana kilon kahvi sadosta juodaan itse n. 2% . www.kehitysmaakauppa.org KOKO HUBARA: BECHI Ravistava esikoisro maani yhdeltä suku polvensa kiinnosta vimmista tekijöistä. Bechi on graduaan viimeistelevä kolme kymppinen helsin kiläisnainen. Hänen äitinsä Shoshana taas on kirjailija, jo ka jätti ovet pauk kuen taakseen je meninjuutalaisen sukunsa, muut ti Suomeen, ja jonka omaelämäkerrallinen romaani kohautti maata aikoinaan. ”Koko Hubaran esikoisromaani pureutuu väkevästi äidin ja tyttären vaikeaan suhteeseen.” – Helsingin Sanomat www.otava.fi AIKAKONEITA JA UTOPIOITA: KAUKOKAIPUU Taiteilija Akseli Gallen-Kallelan (1865– 1931) matko ja käsittelevä näyt tely kuljettaa kat sojan 1880luvun Tyrväältä 1920lu vun New Mexicoon, herätellen pohti maan suhdettam me matkustami seen, liikkumiseen ja niiden mukanaan tuomaan kokemuk seen maailmasta. Matkustamista käsitellään nykytai teen ja äänimaailmojen siivittämänä. Varaa vierailusi ennakkoon vello.fi/gallenkallelanmuseo Museo avoinna ma–su 11–18 Gallen-Kallelan tie 27, Espoo Hopply Sparkling Hop Water – humalakasvil la maustettu kuplave sien perhe Fat Lizardilta. Aidoista humalista, aikui seen makuun. Alkoholiton, kaloriton, huoleton. Hopply Boston on mar jaisan raikas vadelman, karhunvatukan ja hibis kuksen hauska kombo. Hopplyn humalat ovat samoja humalia, joil la loihditaan Fat Lizardin muidenkin juomien iha nimmat makukärjet. Hopply on vilpitön valin ta aikuisiin hetkiin, joihin seitinohut on liian paksua. HOPPLY BOSTON hopply.rehab Tampereen kulttuuritalo Telakan terassi on edelleen auki. Tarjolla tutut terassivirvokkeet ja monipuolisen ravintolakeittiön muut herkut. Tsekkaa myös netistä talon klubiiltojen, teatterin ja gallerian ohjelmat. Terassilla on nyt myös lisäalue. Tullikamarin aukio, 3 Tampere www.telakka.eu TELAKAN TERASSI gallen-kallela.fi 40 15 10 Teemu Vähäkallio Mara Balls Sonja Finér TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA 23 5 / 2021 • 7 24.5.–27.6.2021 SUURI ENEMMISTÖ SUOMALAISISTA ymmärtää, että koronaepidemiaa ra joitettiin hyvää tarkoittaen. Levites sään virus ei antanut armoa ravintola illoille, perhejuhlille, ei häille eikä hautajaisille. Laulun siivin ja halauk sin tuo auringon kruunulta nimensä saanut mahtipöpö inhottavine väkäsi neen telakoitui ihmisestä toiseen. Tietenkin ihmiset on pitänyt erottaa toisistaan ja joukot hajottaa. Taiteilija Anu Hälvä kertoo tässä lehdessä kaipaavansa esiintymisiä oi kean katsomon edessä – mielellään jo pa täyden katsomon, mutta se ei ehkä ole pitkään aikana mahdollista. Hälvä kaipaa esitystilannetta, jossa ”yleisö hengittää esiintyjän kanssa”. Koronan leviämisvaiheessa moinen taiteellinen yhteishengitys on ollut viran omaisten painajainen, mutta on outoa, jos se on uhka edelleen, kun monia muita rajoituksia höllätään ja rokotusvauhti on hurja. Taiteiden ja tapahtumien kentän ammattilaiset eivät ole olleet ainoas taan epätoivoisia omasta talou dellisesta ahdingostaan. He ovat sydän juuriaan myöten loukkaantuneita siitä, miten päättäjät eivät tee aktiivisesti muutoksia tilanteen parantamiseksi. JONKINL AINEN ONNI ONNETTOMUUDESSA saattaa olla kulttuuriesi tysten ja tapahtumien nousu näky väksi – siis siksi, kun niitä ei ole – ja sellaisten ihmisten keskuudessa, jotka eivät ennen ole mieltäneet itsekin hyö tyvänsä kulttuurialasta. Ravintolat ja hotellit ovat tyhjinä ilman festarivieraita. Taksit seisovat asemilla. Loimulohiteltalle tai lörtsy kioskille ei ole jonoa. Urheiluseurojen, lionsklubien ja 4Hkerhojen aktiiveja ei ole tarvittu järjestyksenvalvojiksi, liikenteen ohjaajiksi tai Tpaitojen myyjiksi. Jos kulttuurikokemukset rajoit tuvat vain kesään ja sivutulojen hankkimiseen, festaritienestit teke vät mahdolliseksi löhöilyn talvel la TV:n ääressä ja kuukausittaisten korvaus ten maksamisen monikansal lisille, veroja kiertäville suoratoisto jäteille. VOIMAN TALOUSLIITTEESSÄ TUTKIJAT, viittä vaille valmiit tohtorit ja tule vat nobelistit, pohtivat miten talous tieteiden pitäisi reagoida maailman muutoksiin. Liite käsittelee kysymyksiä, jotka ovat aivan liian vähän nousseet esiin talousjournalismissa: Keskus pankkien valtaa on pitkään pidetty itsestään sel vänä, mutta nyt ylivalta on murtu massa – miten? Hoiva ei kokonaisuu dessaan näy talouden tilastoissa, ja monien hoivatyötä tekevien oletetaan haluavan työskennellä ilman palkkaa – miksi? Entä kun ”velkaa” on maail massa enemmän kuin ”rahaa”, eivät kä valtiot edes teoriassa aio maksaa velkojansa pois, miksi poliittisessa pu heessa velka muuttuu konkreet tiseksi puutokseksi, jota muka maksetaan hy vinvointia kiristämällä? SUOMESSA ÄÄNESTETÄÄN TAAS pian. Päättäjän ei tarvitse olla talouden asiantuntija eikä kulttuurin ammatti lainen, mutta on erittäin hyvä, jos suo sikki vallan ytimeen ymmärtää talou desta ja kulttuurista edes jotakin. Erinomainen alku ymmärryk sen kasvattamiseen on lukea nämä lehdet. ILONA IIDA SIMES Tuhoutuneet tienestit Pääkirjoitus VOIMA Vellamonkatu 30 b , 3. krs, 00550 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | VT. PÄÄTOIMITTAJA Teemu Matinpuro 050 594 1499 | ULKOASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikot Ninni Kairisalo & Pinja Nikki | MUU TOIMITUS Kukka-Maria Ahokas, Julius Halme, Matti Ikonen, Juno Lehtinen, Antti Kurko, Anna Miettinen, Nauska, Pinja Nikki, Hanna Niittymäki, Annika Pitkänen, Pinja Porvari, Tuomas Rantanen, Iida Simes, Satu Söderholm, Jari Tamminen, Markku Tuhkanen & Miia Vistilä | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Acton, Miika Auvinen, Elisa Helenius, Esko Juhola, Petri Kaikosuo, Vilma Malmgren, Mikko Niskasaari, Ville Ranta, Vilppu Rantanen, Rosk, Johannes Roviomaa, Sanni Seppo, Kaisu Tervonen & Karstein Volle | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Tuomas Hiilamo, Vilppu Rantanen & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 ja Matti Ikonen | TILAUKSET Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Sanoma Manu, Tampere | PAINOS 60?000 | ISSN 1457-1005 | REKISTERISELOSTE voima.fi/rekisteriseloste | Free Palestine! 5 Ka ns i: N au sk a N au sk a 42 Jälkipelit-podcast VASTAMAINOS TÄMÄN LEHDEN VÄLISSÄ on Voiman ensimmäinen talousliite. Se on kannanotto paremman talouden, talousjournalismin ja talouden tietopohjan laajentamisen puolesta. Liitteen on koonnut Pauli Huotari, tutkija Helsingin yliopiston poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelmasta. Kuvitus on taiteilija Juha Sääsken siveltimestä.
8 • 5 / 2021 Mikä on kuntavaalien tärkein teema? Mielipide HENNI KINNUNEN, 31 Kuopio ”Tärkeintä on äänestää. Henkilökohtaisesti tärkeintä on lapsiperheitten palvelut. Omassa kunnassani kouluja ei ole riittävästi, lasten täytyy matkustaa.” MARJALIISA, 75 Turku ”Talouden kehittäminen ja yhteiskuntarauhan säilyttäminen. Esimerkiksi tällä hetkellä tuntuu olevan aika epävakaata työmarkkinoilla ja huonot ajat odotettavissa.” KARI SALMI, 73 Helsinki ”Perusterveydenhuolto ja koulutus on tärkeitä. Sit se on yksilöstä kiinni, et hoitaa hommansa himaan.” AIUB DAWDI, 22 Vantaa ”Ensimmäiseksi tulee mieleen tasa-arvo.” EMANUELE, 39 Helsinki Toivottavasti uudet päättäjät jatkavat samoilla linjoilla kuin edellisetkin. Tätä epidemiaa on hallittu oikein. Ja toivon, että he tekevät erilaisista asuinalueista tasa-arvoisempia. TEKSTI KUKKA-MARIA AHOKAS TEKSTI JA KUVAT JUNO LEHTINEN Oikeistodiktaattori vs. radikaalisosialisti ”L UONNONVARAT on kansallistettava”, Perun presidentinvaalien toisella kierroksella kampanjoiva sosialisti Pedro Castillo sanoi. ”Otan kyllä vastaan isäni neuvoja”, oikeiston vastaehdokas Keiko Fujimori sanoi. Hänen isänsä on maan entisen itsevaltainen presidentti Alberto Fujimori, joka hallitsi maata diktaattorin tavoin 1990-luvulla. Eteläamerikkalainen Peru valmistautuu kesäkuussa pidettäviin presidentinvaaleihin koronapandemian keskellä. Maassa keskustellaan nyt kiivaasti siitä, pitäisikö maata viedä kohti Castillon edustamaa valtiojohtoista sosialismia vai säilytetäänkö uusliberaali markkinatalousmalli. Gallupien mukaan ehdokkaat ovat tasaväkiset. Talous on tärkeä kysymys, koska suurin osa kansasta on tyytymätön nykyiseen talousmalliin. IPSOS-yhtiön kyselyn mukaan 87 prosenttia kansalaisista haluaisi siihen jonkinlaisia muutoksia. ”PÄ ÄKAUPUNGISSA LIMASSA kauhistuttiin siitä, miten maakunnissa äänestetiin ensimmäisellä kierroksella. Castillo edustaa unohdettua kansanosaa”, poliitikan kommentaattori Alberto Bajak sanoi. Unohdettu kansanosa ovat maaseudun köyhät, työväenluokka ja alkuperäiskansat. Viime vuosikymmenten uusliberaali talouspolitiikka ei ole heitä hyödyttänyt. Castilloa kannatetaankin gallupien mukaan kaikkialla muualla paitsi vauraassa Limassa, joka on talouselämän ja politiikan keskus. Syrjäisille alueille ei ole saatu peruspalveluita kuten terveydenhuoltoa tai koulutusta. Niitä Castillo aikoo ajaa. ”Tervehdin kaikkia teitä unohdettuja. Tervehdin ihmisiä alueilla, joilla valtio ei ole läsnä”, Castillo lausui kannattajilleen. Sosialistisen hallitusohjelman mukaan tulonjakoa on muutettava, kaivosteollisuuden tuloja on kansallistettava ja ulkomaisten yritysten toimintaa on suitsittava. Kriitikot sanovat, että toimet karkottavat ulkomaisen pääoman maasta ja vievät maan kohti Venezuelan kaltaista kriisiä. PROTESTIÄ ÄNET VOIVAT RATKAISTA vaalituloksen, vaikka molemmilla ehdokkailla on omat ydinkannattajansa. Ensimmäisellä kierroksella perulaiset äänestivät omaa suosikkiehdokastaan eivätkä maltilliset ehdokkaat menestyneet. Tulevalla toisella kierroksella monet äänestävät inhokkiaan vastaan. ”En ole välttämättä Fujimorin kannalla, mutta en voi missään nimessä hyväksyä kommunismia”, Walter Villalobos Barturen sanoi kommunisminvastaisessa mielenosoituksessa toukokuun alussa. Hän on entinen ammattisotilas ja kertoi taistelleensa 1990-luvun sisällissodassa. Verinen sota käytiin Perun valtion ja maolaisen Loistava polku -järjestön välillä. Sodan loppuminen lasketaan Alberto Fujimorin ansioksi, mikä lisää hänen perhedynastiansa suosiota. Antikommunismi on etenkin pääkaupungissa vahva voima. Myös Keiko Fujimoria vastustamaan on perustettu Ei Keikolle -niminen kansanliike, joka muistuttaa hänen isänsä perinnöstä. Alberto Fujimori teki sisällissodan aikana vallankaappauksen, yksityisti valtionyhtiöt, murhautti toisinajattelijoita ja järjesti kampanjoita, joissa pakkosteriloitiin köyhiä naisia. Fujimorien perhe tunnetaan mittavasta poliittisesta korruptiosta ja vankilatuomioista. ”Keiko edustaa mafiamaista organisaatiota, jonka epädemokraattisuudesta on historialliset todisteet. Emme hyväksy Fujimoria missään nimessä”, Ei Keikolle -kansanliike sanoo Facebooksivullaan. Kirjoittaja on parhaillaan Perussa tekemässä tiedonjulkistamisen journalismiprojektia. Seuraa uutisia Latinalaisesta Amerikasta Voiman nettisivuilla! Perun uusi presidentti valitaan kesäkuussa. Valtiojohtoisen sosialismin ja vapaan markkinatalouden kannattajat väittelevät nyt kiivaasti. Pedro Castillo, Perun presidentinvaalien sosialistiehdokas. An din a/ Bra ian Re yna
5 / 2021 • 9 N ETISSÄ meistä kerätyllä tiedolla käydään kauppaa, ja mainostajat hyödyntävät näitä tietoja kohdistaakseen mainoksensa juuri oikeille henkilöille. Tämä tietojen kerääminen ja kohdistaminen ovat sallittua toimintaa, mutta varsinkin kohdistamisen algoritmit pidetään salassa. Tietoturvasta tarkat ovat ymmärrettävästi huolissaan siitä, mitä kaikkea tietoa heistä tallennetaan. Myös viestisalaisuuden säilyminen kiinnostaa monia. Viestipalvelu Signal mainostaa palveluitansa sillä, että sen välittämät viestit on kryptattu eivätkä ulkopuoliset pääse niitä tonkimaan. Signal kilpailee markkinoilla muun muassa WhatsAppin, Facebookin omistaman viestipalvelun kanssa. SIGNAL YRITTI mainostaa itseään Face bookin omistamassa Instagramissa. Signalin mainokset eivät ole pelkästään hyödyntäneet käyttäjistä kerättyä ja mainostajille tarjottua dataa kohdentamiseen. Mainokset oikeas taan perustuivat vain ja ainoastaan tämän tiedon näyttämiselle. Mainokset luotiin kullekin käyttäjälle automaattisesti tarjotun tiedon perusteella, ja niissä saatettiin todeta, että sait tämän mainoksen, koska olet vastanainut pilatesohjaaja, kirjanpitäjä tai goottibaarimikko. Lisäksi mainoksissa viitattiin vastaanottajan sijaintiin ja muihin henkilökohtaisiin tietoihin. Signalin mukaan Facebook sulki sen kampanjatilin nopeasti, eikä mainoksia ehditty kovin kauaa näyttää yleisölle. Facebook kiisti väitteen kampanjan keskeyttämisestä, mutta Signal on julkaissut kuvakaappauksen, joka näyttäisi tukevan sen väitettä. Riippumatta siitä, estikö Facebook mainokset vai ei, Signalin kampanja oli kiinnostava tuodessaan näkyviin käyttäjistä tallennettua dataa. Säikähtikö Facebook rehellisiä mainoksia? Rahkasammal ei ole hyvä turpeen korvike TEKSTI JARI TAMMINEN TEKSTI JULIUS HALME Karstein Volle Signal näytti mainoksissaan käyttäjille miten mainoksia kohdennetaan. Turpeen korvaaminen sammaleella kukkamullassa ei ole ekologista. S UOMEN LUONNONSUOJELULIITTO SLL tyrmää puutarhaja huonekasvituotteita valmistavan Biolanin väittämät, joiden mukaan kasvatusmullan sisältämän turpeen korvaaminen rahkasammaleella olisi ekologista. Yhtiön mukaan rahkasammalta nostettaessa suo säilyttää hiilivarastonsa ja biotooppinsa eli luontotyyppinsä. ”Ilmaston lisäksi on tärkeää ottaa huomioon biodiversiteetti”, SLL:n Pirkanmaan aluesihteeri Anne Hirvonen kommentoi. Rahkasammaleen mukana nostetaan pintaturvetta, ja sammalta joudutaan hankkimaan soilta, jotka eivät ole olleet käytössä turvetuotannossa. Suon repiminen muuttaa sen hiilinielusta hiilen ja metaanin lähteiksi. Suon ennalleen palautuminen kestää vähintään 30 vuotta, ja lajiyhteisöt muuttuvat todennäköisesti pysyvästi. Ympäristönsuojelun kannalta ongelmana on myös viranomaisten tulkinta, jonka mukaan soiden kuorimiseen riittää vain maanomistajan lupa. Turpeennostolta laki edellyttää ympäristölupaa. VAIKKA RAHKASAMMALEEN ja pintaturpeen käyttö raaka-aineena ei ole suoalueille yhtä haitallista kuin turve, luonnonsuojelun tai ilmastonmuutoksen kannalta ne eivät ole kestäviä vaihtoehtoja. Suurin osa Suomen suotyypeistä on uhanalaisia, ja niillä elää 280 uhanalaista lajia, joista valtaosa on hyönteisiä. Tällä hetkellä kuluttajille ei ole juurikaan tarjolla ekologista kasvatusmultaa. ”Kierrätykseen perustuvat menetelmät olisivat hyviä, mutta ongelmahan on ollut, ettei sellaisia ole katsottu kannattavaksi edes kehittää, koska turve on ollut niin halpa ratkaisu”, Hirvonen pohtii. Biojätteestä, nurmesta ja järviruo’osta voitaisiin tuottaa multaa kompostoinnin ja biokaasutuksen avulla. Vain harva suomalainen tiesi multatuotteiden sisältävän turvetta, kävi ilmi Biolanin nettipaneelista. Ylivoimaisesti suurin osa, 75 prosenttia vastaajista, toivoi, että multatuotteet olisivat ympäristöystävällisesti tuotettuja.
10 • 5 / 2021 TEKSTI MARKKU TUHKANEN KUVA JUNO LEHTINEN Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér on huomannut, että monet pörssiyhtiöt ovat vastuullisempia hankinnoissaan kuin kunnat Suomessa. Kuntien päätökset ratkaisevat ilmastokriisin ja luontokadon K ESÄKUUN kuntavaaleissa yli kolmekymmentätuhatta suomalaista uskoo itsensä olevan kelvollinen ja vastuullinen henkilö hoitamaan asioita meidän muiden puolesta. Heille jokaiselle onkin nostettava hattua. Ilman valtuutettuja, heidän intoaan ja aikaansa päätökset jäisivät tekemättä ja yhteiset asiat hoitamatta. Kesäkuun puolivälissä tiedämme ketkä ovat ne kansalaisten luottamuksen lunastaneet 8859 kunnanja kaupunginvaltuutettua, jotka käyttävät meidän äänestäjien heille luovuttamaamme valtaa. Tuleviin vallankäyttäjiin ja heidän tekemiensä päätöksien sisältöön pyritään vaikuttamaan myös puolueiden ulkopuolelta. Ekologista, sosiaalista ja taloudellista vastuullisuutta edistävä Finnwatch ry on yksi kuntapäättäjien huomiota halajavista kansalaisjärjestöistä. ”Kun kuntavaaleissa ehdokkaita on niin paljon enemmän kuin eduskuntavaaleissa, vaikuttamistyö on hankalampaa, eikä isoja järjestöjen vaikuttamiskampanjoita ehkä nähdä saman verran”, sanoo toiminnanjohtaja Sonja Finér. FINNWATCHIN KUNTA-AGENDALL A on kolme merkittävää asiakokonaisuutta: julkiset hankinnat, verot ja kuntien ilmastotoimet. ”Julkisten hankintojen vastuullisuuden puute on tosi iso ongelma. Meillä tehdään yli 30 miljardilla eurolla julkisia hankintoja verovaroilla vuosittain, ja niissä hyvin harvoin huomioidaan vastuullisuuskysymyksiä. Erityisesti ihmisoikeuksien huo mioiminen arvoketjussa on retuperällä. Kyllä varmasti paljon lisää voitaisiin tehdä myös ilmastoja ympäristökysymyksissä. Kunnissahan tämä ilmastokriisi ja muu luontokato ratkaistaan, kuntien päätöksillä”, toteaa Finér. Finnwatch tunnetaan parhaiten tutkimusraporteistaan, joissa se avaa suomalaisten suuryritysten toimintatapoja vastuullisuuden näkökulmasta. Asenteet yrityselämässäkin ovat muuttuneet. Nykyisin esimerkiksi monet pörssiyhtiöt ovat tarkempia hankinnoissaan, sillä väärinkäytöksillä on usein suora vaikutus pörssikurssiin. Vastuuton toiminta on huonoa bisnestä. Julkisella puolella, esimerkiksi kuntien ja valtion hankinnoissa, samanlaista kohtalonyhteyttä ei välttämättä ole. ”Valtion tai kuntien julkisissa hankinnoissa huomioidaan vastuullisuus paljon huonommin kuin monissa yksityisissä yrityksissä”, Finér myöntää. ”Vastuullisuuden puuttuminen julkisissa hankinnoissa harvemmin johtaa suoraan mihinkään näkyvään ongelmaan. Joskus harvoin voi koitua mainehaittoja, vaikkapa kun hankitaan katukiviä Kiinasta, eikä tiedetä mistä ne kivet tulevat, ja kotimaiset kivet häviävät kilpailussa. Tällaisesta toiminnasta voi herätä keskustelua. Mutta yleensä julkiset hankinnat eivät Suomessa herätä intohimoja. Toimittajatkin ovat kiinnostuneita pikkujoulujen viinilaskuista, mutta miljardeilla euroilla tehtyjä ostoja he seuraavat paljon vähemmän”, sivaltaa Finér. Usein hankintapäätösten ja niiden seurausten ketju ulottuu niin pitkälSonja Finérin mukaan kuntien hankintojen vastuullisuuteen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota.
5 / 2021 • 11 TEKSTI JA KUVA IIDA SIMES MUUTTUMATONTA MUOTIA M UINAISINA AIKOINA, jolloin päivät olivat aurinkoisia ja linnut lauloivat, Voiman numerossa 4/00 esiteltiin pukeutumisen uusia tuulia. Otsikon Eettistä kevättä ilmassa alla Atso Mikkola ja valokuvaaja Natalia Baer esittelivät tyylikkään pukeutumisen perusteita. ”Kevään 2000 eettinen muoti on iloisen värikästä ja sadunomaista. Ei siis ruskeanharmaita riihipaitoja tai virttyneitä farmareita.” Tekijät mitä ilmeisimmin piikittelivät Voiman toimituksen pukeutumista. ”Eettisyys, eli moraaliseen oikeaan pyrkivä asenne, on nimittäin enemmän kuin pelkkää ekologisuutta. Eettisyys sisältää myös ihmisen fyysisistä ja henkisistä tarpeista huolehtimisen – ilon, itseilmaisun ja toimeentulon”, he analysoivat maailmaa syleillen. ”Eettistä pukeutumisessa on ainakin materiaalien ja valmistustapojen ekologisuus, kierrätys, paikallisuus, valmistajan pienuus, … mittatilaustyö, käsityö, itse tehty, korjattu, klassisuus, sopivuus käyttäjän persoonaan ja olemukseen, kerrospukeutuminen, ristiinpukeutuminen, taiteellista ja esteettistä nautintoa tuottava, iloa luova ja aidosti omaperäinen.” KIERRÄTYSMUODIN AMMATTILAINEN JA vastuullisuusvaikuttaja Outi Pyy muistaa hyvin ajat parikymmentä vuotta sitten, jolloin ”vaatteiden laatu ei ollut vielä romahtanut”. Vaatekauppojen vaatteet olivat tuolloin kalliita, mutta ”Henkkamaukankin vaatteet olivat priimaa”, Pyy sanoo viitaten Hennes & Mauritziin, joka nykyään tunnetaan H&M -halpisvaateketjuna. Viime aikoina Voimassa on puitu useaan otteeseen vaateteollisuuden syntejä. Kauppaketjut suoltavat markkinoille öljystä jalostettua, muovista pikamuotia, jolla tarkoitetaan kauppojen aivan liian nopeasti vaihtuvaa vaatevalikoimaa, kuteiden heikkoa laatua ja olematonta kestävyyttä. Niinpä eettinen ja ekologinen kevätmuoti 2021 on edelleenkin kierrätettyä. Tyyleistä kuumimmat trendit ovat ”kasari ja ysäri”, Pyy kertoo. Nyt nuoret haluavat trenssejä ja ylisuuria blazereita olkatoppauksineen eli vaatteita, joita 1980–90-luvulla käyttivät keski-ikäiset. Pyyn mukaan nykynuoret tuntevat tarkkaan merkit ja materiaalit, ja ”hyvälaatuinen brändikama myy aina”. On jopa mahdollista, että kestäviä 1980-luvun vaatteita kierrätetään useaan kertaan. Käytettyjen vaatteiden myymälöiden halutuimmat ovat tunnettuja suomalaisia merkkejä, erityisesti Vuokkoa ja Marimekkoa ennen 1990lukua, eli kun vaatteet valmistettiin suomalaisissa tehtaissa: ”työntekijöille maksettiin silloin kunnollista palkkaa”, Pyy valaisee. le, että niin kansalaisten kuin kuntapäättäjienkin on vaikea hahmottaa kokonaisuutta. ”Jos ei oteta huomioon vaikkapa ihmisoikeuksia, vääristetään kilpailua sillä tavalla, ettei kaikilla toimijoilla ole samat säännöt. Sellaisen vaikutukset eivät näy välttämättä suoraan sille kunnalle, vaan yleisemmin yhteiskunnassa”, Finér selittää. ”Euroopan Unionin ja kuluttajien vaaatimukset ohjaavat yrityksiä tekemään enemmän alihankintaketjujen vastuullisuuden eteen, mutta samaan aikaan julkinen sektori lähettää ihan toisenlaista viestiä: ihan sama missä ja miten tuotetaan, kunhan se vaan on halpaa”, hän jatkaa. RUOTSISSA JULKISTEN hankintojen vastuullisuutta on kehitetty systemaattisesti jo vuosia. Eri toimijat vaihtavat tietoja ja koordinoivat hankintoja keskenään. Finnwatch on esittänyt, että Suomeenkin perustettaisiin pysyvä organisaatio, jonka tehtävänä olisi luoda vastuullisia hankintamalleja ja jakaa osaamista. ”Jos ostetaan esimerkiksi tietokoneita, niin olisi valmiita malleja miten kilpailutetaan myös ihmisoikeusja ympäristökysymykset. Myös sopimusaikaista valvontaa voitaisiin koordinoida yhteistyössä tällaisen pysyvän yksikön kanssa”, havainnollistaa Finér. ”Nykyisin HILMA-järjestelmässä, jossa tilastoidaan julkisia hankintoja, ei ole edes tilastointia vastuullisille hankinnoille. Valtion pitäisi korjata tämä, jotta saataisiin luotettavaa dataa. Uudessa Hankinta-Suomi -strategiassa kovasti korostetaan vastuullisuuskysymyksiä, mutta niiden konkreettinen käytännön toteutus on jätetty auki.” Kuntapäättäjät ovat joukko meitä tavallisia kansalaisia edessään alati monimutkaisempia asioita. Vastapuolella taas voi hyvinkin olla kansainvälisen suuryhtiön huippujuristeja koukeroisine asiakirjoineen. Näitä asetelmia on jo nähty esimerkiksi sosiaalija terveyspalvelujen hankintojen yhteydessä. ”Kuntapäättäjän ei tarvitse tuntea hankintalain yksityiskohtia. Suuremmissa kunnissa on omat hankintajuristit ja osataan hankintalaki. Ongelma on pienissä kunnissa, joissa hankintoja saatetaan tehdä jonkun muun työn ohessa, eikä osata tai välttämättä uskalletakaan kilpailuttaa muuta kuin hinnan perusteella.” Ulkoistusten vastuullisuutta Finnwatchissa ei ole tutkittu. Epäsuorasti siitä voisi saada tietoa maksettujen verojen kautta. ”Esimerkiksi verojen maksuvastuullisuus ei näy kuntien laskelmissa. Ei oteta huomioon sitä, että jos säästö tuleekin siitä, että se uusi toimija ei maksakaan veroja”, Finér kertoo. KUNNAT KILPAILEVAT keskenään uusien yritysten saamisesta alueilleen. Yritykset puolestaan ovat aikaa sitten oppineet kilpailuttamaan kuntia siitä, kuka lupaa eniten tukea, esimerkiksi yritystä varten rakennettavaa infraa. Entä jos kuntaan sijoittuva suuryritys maksaisikin jonkinlaista vastuullisuusveroa, joka käytettäisiin paikallisyhteisön tarpeisiin? ”Tällaiseen ehdotukseen paikallisesta vastuullisuusverosta ei meillä ole kantaa. Mutta Norjassa on luonnonvarojen käyttöä koskeva vero, samantyyppinenhän olisi kaivosvero, mitä tällä hetkellä Suomessa valmistellaan. Ehkä tällaisia pitäisi miettiä. Tärkeintä on, että veropohja on tiivis ja laaja, ja että yritykset joutuvat maksamaan yhteisöverot, eli korjataan ne hyvin tiedossa olevat verojärjestelmän porsaanreiät. Ja toimialoille, kuten kaivostoimintaan, jossa käytetään meidän kaikkien yhteistä kansallisvarallisuutta, jonka yksityinen yhtiö ottaa haltuunsa ja myy, pitäisi saada kaivosvero. Nykyisinhän Suomi käytännössä lahjoittaa kansallisvarallisuuden ilmaiseksi yhtiöille.” Biotaloutta pidetään vaalipaneeleissa ja talouskeskusteluissa tulevaisuuden lupauksena ja se mielletään helposti vastuulliseksi tai luontoa kunnioittavaksi liiketoiminnaksi. Onko termi jonkinlainen päättäjien viherpesuaine? ”Biotalous on valtava kattokäsite, jonka alle mahtuu monenlaista kestävää ja täysin kestämätöntä toimintaa. Monet asiantuntijat suhtautuvat aika kriittisesti biotalouteen, ja se oli ehkä enemmän edellisen hallituksen projekti”, hymähtää Finér. ”Toki kyllähän meillä vieläkin esimerkiksi biopolttoaineisiin tunnutaan uskovan näissä päästövähennyksissä. Mutta meidän pitää lopettaa hiilen polttaminen myös biologisen hiilen muodossa eli ei meille biotaloudesta mitään suurta pelastajaa tähän ilmastoja luontokatoon ole tulossa.” KUNTAVA ALEJA EDELTÄVISSÄ vaalikeskusteluissa puoluejohtajat ovat nostaneet esille paljon sellaisiakin aiheita, joihin kuntapäättäjillä ei ole todellisuudessa ole valtaa vaikuttaa. Finér nostaisi kuntavaalikeskusteluun valtakunnallisista teemoista verotuksen. ”Valtakunnallisen tason päätökset vaikuttavat merkittävästi myös kuntiin. Esimerkiksi listaamattomien yritysten osinkoverotuksella on myös kuntatalouteen merkittävää vaikutusta. Eli kun muunnetaan ansiotuloja pääomatuloiksi, kunnille ei kerry vero tuloja. Toivoisin, että tämäntyyppiset asiat nousisivat myös kuntavaalien alla keskusteluun.” TÄRKEINTÄ ON, ETTÄ VEROPOHJA ON TIIVIS JA LAAJA, JA ETTÄ YRITYKSET JOUTUVAT MAKSAMAAN YHTEISÖVEROT, ELI KORJATAAN NE HYVIN TIEDOSSA OLEVAT VEROJÄRJESTELMÄN PORSAANREIÄT. Kuumimmat trendit ovat kauniita ja kestäviä vaatteiden klassikoita. Marimekkoa ja nahkaa. Vintagea ja uudempaa designia. Ensimmäinen Voimalehti ilmestyi marras kuussa 1999. Juhla vuoden sarjassa pa lataan aiheisiin ja teemoihin, joita Voimassa on käsi telty parin vuosi kymmenen aikana.
12 • 5 / 2021 Kulttuurihäirintä PROTEIINIPANIIKKI Syömme niin paljon proteiinia, että se näkyy jopa viemärivedessä. Silti proteiinin saannista hätäillään ja sitä tankataan myös lisäravinteina. Tästä kärsii myös luonto. TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA LUKESSA TEHTYJEN LASKELMIEN MUKAAN JO YKSISTÄÄN UUDENMAAN, VARSINAIS-SUOMEN JA AHVENANMAAN PELLOT RIITTÄISIVÄT RUOKKIMAAN SUOMALAISET VEGAANIRAVINNOLLA. To im itu kse llist a ain eist oa. R UOKAKESKUSTELUISSA toistuu yksi aihe ylitse muiden: ”Saatko tarpeeksi proteiinia?” Erityisesti tätä kysellään kasvisruokaa syöviltä. Erilaiset proteiinipainotteiset ruokavaliot ovat suosittuja, mutta ei kyse ole pelkästään ketodieettiä tai vastaavaa harrastavista. Monet meistä huolehtivat proteiinin saannista vimmaisesti. Samalla kun proteiinia kasataan lautasille, paikataan (usein oletettua) proteiinipuutetta ravintolisillä. Niitä ei voi välttyä näkemästä jokaisen marketin kassalla patukoina. Perinteisten proteiinipirtelöiden ja patukoiden rinnalle markkinoille on tullut myös proteiinijäätelön, proteiini karkin, proteiinipullan ja proteiiniveden kaltaisia tuotteita. On melko vaikeaa keksiä elintarviketta, josta ei löytyisi runsasproteiinista versiota. Niiden kauppa onkin kasvanut hurjaa vauhtia. Arviot alan globaalista liikevaihdosta vaihtelevat, mutta puhutaan kymmenistä miljardeista euroista. Kasvun myös ennakoidaan jatkuvan. Monipuolisesta ruokavaliosta huolehtiminen on tietenkin tärkeää ja kannustettavaa. Olemme kuitenkin tilanteessa, jossa proteiinia nautitaan jo liikaa, eikä tämä ole sen enempää terveellistä kuin ympäristöystävällistä. Henkilökohtaisella tasolla liika proteiini on tutkimusten mukaan raskasta käsiteltävää elimistölle, erityisesti munuaisille. Ja mikäli proteiinia tankataan esimerkiksi punaisen lihan muodossa, sydänja verisuonitautien riski nousee kohisten. Mutta miten tämä proteiinipaniikki näkyy ympäristössä? Helsingin seudun ympäristöpalvelut eli HSY on tutkinut muutoksia jätevedessä – siis sitä, mitä vedämme vessanpöntöistä alas. Typen määrä pääkaupunkiseudun jätevedessä on 2000-luvulla lisääntynyt 50 prosentilla ja syynä on pääosin se, että syömme liikaa proteiinia. Syömme siis niin ylenpalttisesti proteiinia, että se näkyy jo viemärivedessäkin. HSY:n Typpikuormitus ja proteiinin syönti -selvityksessä haastatelluista yli viidesosa uskoi, että keho käyttää ylimääräisen proteiinin lihasten rakennusaineena. Näin ei suinkaan ole. Tarpeeton, ylimääräinen proteiini muuttuu kehoissamme typeksi ja poistuu virtsan mukana pönttöön. TYPPI ON FOSFORIN ohella pahin vesistöjen rehevöittäjä, ja sen puhdistaminen jätevesistä on työlästä puuhaa. Mutta kansalaisten pissa ei suinkaan ole ainoa tapa, jolla tarpeeton proteiinin tankkaus näkyy vesistöissämme. Sekä lautasilla että lisäravinteissa proteiini on useimmiten eläinperäistä, ja eläinteollisuus aiheuttaa merkittävän osan suomalaisten vesiä rehevöittävistä päästöistä. Suomen ympäristökeskus SYKEn tutkimusten mukaan eläintalous aiheuttaa kasvituotantoon verrattuna moninkertaisen fosforikuorman vesistöihin ja arviolta lähes 90 prosenttia Suomen maatalouden kasvihuonepäästöistä. Tässä huomioidaan siis pelloilta saatavan sadon käyttö kotieläintaloudessa ja rehuteollisuudessa, ryhmäpäällikkö Jani Salminen SYKEstä muistuttaa. ”Suomen peltoalasta lähes 80 prosenttia palvelee kotieläintaloutta. Tämä luku sisältää rehuteollisuuden käyttämän viljan ja lisäksi siihen kuuluu myös kalankasvatuksen rehu.” Eläintuotannossa tapahtuu suurta hävikkiä, koska eläimet, no, elävät. Myös kasvien kasvatuksessa syntyy päästöjä, mutta Luonnonvarakeskus Lukessa tehtyjen laskelmien mukaan jo yksistään Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan pellot riittäisivät ruokkimaan suomalaiset vegaaniravinnolla. Tämä tosin on mitta kaavaa antava arvio, ei ehdotus keskittää kaikkea ruuantuotantoa mainituille alueille. Monien vähemmän haitalliseksi mieltämän broilerin ja kananmunan tuotannon ravinnekuormitus on merkittävää, ja jo yksittäinen tuotantoyksikkö voi pahimmillaan vaikuttaa huomattavasti läheisiin vesistöihin. ”Jos ja kun kotieläintuotanto keskittyy, myös lanta keskittyy ja riski ylimääräiselle ravinnekuormitukselle kasvaa. Ravinteiden kierrätyksen edistämiseen on satsattu viime vuosina, mutta ei ole ihan selvää, miten vaikuttavaa tämä työ on ollut. Lannan kierrätyksestä riippumatta ravinnekuormituksen nopeaa vähenemistä ei kuitenkaan ole realistista odottaa, koska kyse on pitkälti ravinteista, jotka jo ovat maaperässä ja jotka ovat sinne vuosien saatossa kertyneet”, Jani Salminen toteaa. KOKO RUOKAJÄRJESTELMÄN muuttaminen ei tietenkään ole helppoa puuhaa, ja vaivan lisäksi se ottaa aikaa. Kiire on kuitenkin todellinen. SYKEn tutkimusprofessori Minna Kaljonen tutkii oikeudenmukaista kestävyysmurrosta, eli sitä kuinka voisimme muuttaa elämäntapamme ekologisesti kestävämmäksi. Mitä syömme ja kuinka sen tuotamme on tuon murroksen keskiössä. Kaljonen muistuttaakin, että tarvitsemme paljon tekoja läpi koko yhteiskunnan, jotta kykenisimme tähän siirtymään. ”Esimerkiksi kotimaiset palkokasviarvoketjut eivät toimi, koska niihin ei ole satsattu. Suurin osa härkäpavusta menee edelleen eläinten rehuksi. Tarvitaan lajikkeiden ja viljelymenetelmien kehitystä, jotta palkokasvien satovarmuutta ja kannattavuutta voidaan parantaa. Ne on saatava vahvemmin mukaan viljelykiertoihin”, Kaljonen toteaa. Myös tuotekehittelyssä riittää vielä työtä. ”Esimerkiksi ruokapalveluille on olemassa vain rajallisesti sopivia tuotteita. Tällä hetkellä uskotaan vahvasti, että markkinat hoitavat homman, mutta jos kilpailuetu on kotieläintuotannolla, eivät markkinat tilannetta yksin ratkaise. Ruokapolitiikan toimia on tarkasteltava kattavasti läpi koko ketjun ja poistettava myös nykytilaa ylläpitävät polkuriippuvuudet. Ja sitten meidän pitäisi oppia syömäänkin niitä papuja.” Eläinperäisten tuotteiden kilpailuetuun vaikuttavat muun muassa maataloustuet sekä se, että ulkoisvaikutuksia – siis päästöjä – ei ole hinnoiteltu kunnolla, jos ollenkaan. Kaljonen vetää SYKEn Just food -hanketta, joka selvittää juuri niitä polkuja, joita pitkin pääsemme ruuantuotannossa kohti kestävämpää ruokajärjestelmää. ”Tuotamme tietoa tulevan murroksen vaikutuksista maatalouteen, ravitsemukseen eri sosioekonomisissa ryhmissä ja suhteessa muihin ympäristövaikutuksiin. Pohdimme reilun siirtymän keinoja käytännössä ja politiikan keinoin. Hankkeen perusviesti on, että ei ole yhtä kaikkea ratkaisevaa ratkaisua, vaan tarvitaan laajoja läpi ruokajärjestelmän meneviä toimia, jotta tuottamamme ja kuluttamamme ruoan kestävyys paranee”, Kaljonen summaa. RUUAN TUOTTAMISEN ohella korjattavaa on siis myös ruokailijoiden asenteissa. Lihan syömiseen liittyy edelleen suuria tunteita, ja monissa tutkimuksissa – myös HSY:n tekemässä – korostuu punaisen lihan tärkeys erityisesti miehille. Ongelmalliset ruokavaliot muuttuvat hitaasti, mutta tunnelin päässä on nähtävissä valoa – eikä se välttämättä ole vastaantuleva juna. Tilastokeskuksen mukaan lihan kulutus kääntyi vuosi kymmeniä jatkuneen kasvun jälkeen hienoiseen laskuun vuonna 2019. Samalla huomionarvoista on, että lihan kulutus on ollut suurempaa iäkkäämmissä ryhmissä, kun taas nuoret kuluttavat sitä vähemmän. Muutoksella on kuitenkin niin kiire, ettei sitä voi laskea vain nuorten kulutuskäyttäytymisen varaan. Ruokavalion muutos ei tarkoita punttisalilla rehkimisen lopettamista. Riittävästä proteiinin saannista saa huolehtia. Kannattaa kuitenkin muistaa, että överit eivät ole vajareita parempi vaihtoehto sen enempää massan keräämisen kuin ympäristön kannalta. Ja samalla kun arvioi proteiinin tarvetta, voi kiinnittää huomiota siihen, miten se on tuotettu. Artikkelin kysymyksiä on kommentoinut myös erikoistutkija Seppo Knuutila SYKEstä.
5 / 2021 • 13 To im itu kse llist a ain eist oa.
14 • 5 / 2021 100 Tilaukset: kauppa.voima.fi, tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109 11linjaa-kollektiivi RUINS OF THE WORKING CLASS 35€ + POSTIKULUT Ensimmäinen teos turkulaisesta graffitikulttuurista kuvaa graffitin ja hylättyjen rakennusten kohtaamista sekä vuorovaikutusta vuosilta 1994-2021. Jenni Holma, Veera Järvenpää ja Kaisu Tervonen NÄKYMÄTÖN SUKUPUOLI Ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsukupuolisuudesta. Kirja koostuu valokuvista, omaäänisistä henkilötarinoista ja sarjakuvista. 25 € SIS. POSTIKULUT Jari Tamminen NAUTI TYHJYYDESTÄ Vastamainoksia ja niihin liittyviä artikkeleita, jotka ovat ilmestyneet Voimassa 2015-2019. VOIMAKAUPPA 15€ SIS. POSTIKULUT JA MUITA VASTAMAINOKSIA 29,90€ SIS. POSTIKULUT Veikka Lahtinen ja Pontus Purokuru MIKÄ LIBERALISMIA VAIVAA? Liberalistinen kapitalismi on hallinnut länsimaissa vuosikymmenet, mutta nyt se on kriisissä. Ajankohtainen teos valottaa hallitsevan länsimaisen aatteen murenemista ja pohtii mitä voi tulla sen jälkeen. 26,90€ SIS. POSTIKULUT Kaisu Tervonen (toim.) 13 KATSELUASENTOA Televisio on entistä vähemmän kansakunnan yhteinen rituaali ja entistä enemmän jokaisen yksityinen tunne-elämys. Esseekokoelma tarkastelee kolmestatoista vinkkelistä miltä televisio tuntuu. 25€ + POSTIKULUT HellRaisers Crew HELLRAISERS CREW – GRAFFITI FROM ESPOO, FINLAND EST. 1990 Kirja kertoo HRC:n, graffitien maalaamiseen keskittyneen espoolaisporukan, syntytarinan ja sen taipaleesta läpi 1990-luvun. 26,90 € SIS. POSTIKULUT Suvi Auvinen LIHAN LOPPU Mitä syömme huomenna? Ruokatrendit tulevat ja menevät, mutta yksi on tullut jäädäkseen: kasvissyönti. Lihantuotannon päästöjen vuoksi kasvissyöntiin siirtyminen saattaa olla jopa väistämätöntä. LISÄ Ä TU OTT EITA VER KKO KAU PAS SA! Voimassa on monipuolista ja ajatuksia herättävää luettavaa. Asiaa kulttuurista ja yhteiskunnasta. Tilaamalla Voiman varmistat, että olet aina ensimmäisten lukijoiden joukossa. Samalla tuet riippumatonta journalismia ja Voiman ilmestymistä. 2/2021 MAALISKUU | VOIMA.FI Teemu Tanner sohvaperuna & Indiesankar i 39 € 10 NUMEROA PIDÄTKÖ LUKEMASTASI? TILAA VOIMA! 25€ SIS. POSTIKULUT Noora Kotilainen & Johanna Vuorelma KUN TUTKIJA KOHTAA VIHAA Tutkijoihin kohdistuvaa vihaa, uhkailua ja asiatonta puhetta tarkastellaan tässä teoksessa historiallisesta, kokemuksellisesta ja käsitteellisestä näkökulmasta. ASIANTUNTIJUUS, TIEDE JA JULKISUUS
5 / 2021 • 15 TAMPEREEN SKENE Omaehtoiset yhteisölliset taidetilat kaupunkikulttuurin ja -politiikan tekijöinä T ILA ON USEIN EDELLYTYS taiteen tekemiselle ja kokemija kokemiselle. Tampereen kaupungin selle. Tampereen kaupungin huono kulttuuritilatilanne on huono kulttuuritilatilanne on ollut tiedossa ja julkisessa kesollut tiedossa ja julkisessa keskustelussa jo vuosia. kustelussa jo vuosia. Omaehtoisesta toimijuudesta ja osallisOmaehtoisesta toimijuudesta ja osallistavasta yhteisöllisyydestä lähtevä tee se ittavasta yhteisöllisyydestä lähtevä tee se itse -kulttuuri on voimistunut kaupungissa se -kulttuuri on voimistunut kaupungissa 2000-luvulla kohisten. Erilaisia yhteisöllisiä 2000-luvulla kohisten. Erilaisia yhteisöllisiä kulttuuritiloja – ja niiden myötä kulttuuriyhkulttuuritiloja – ja niiden myötä kulttuuriyhteisöjä – on syntynyt viimeisen 20 vuoden aiteisöjä – on syntynyt viimeisen 20 vuoden aikana eri puolille Tamperetta kymmenittäin. kana eri puolille Tamperetta kymmenittäin. Tällaisia ovat muun muassa Vastavirta-klubi, Tällaisia ovat muun muassa Vastavirta-klubi, Pyynikin aikamatkat, Kansankioski Romu & Pyynikin aikamatkat, Kansankioski Romu & Random, Kulttuurikeskus Maanalainen, OnRandom, Kulttuurikeskus Maanalainen, Onkiniemi Ateljee ja Nokialla toimiva Tehdas kiniemi Ateljee ja Nokialla toimiva Tehdas 108. 108. Toiminta on lähtenyt sekä konkreettisista Toiminta on lähtenyt sekä konkreettisista että ideologisista syistä. että ideologisista syistä. ”Olen halunnut tehdä kotikaupungistani ”Olen halunnut tehdä kotikaupungistani paremman paikan olla, elää ja luoda kulttuuparemman paikan olla, elää ja luoda kulttuuria”, kertoo yksi Tampereen yhteisöllisen kultria”, kertoo yksi Tampereen yhteisöllisen kulttuuritoiminnan viime vuosien keskeisimmistä tuuritoiminnan viime vuosien keskeisimmistä vaikuttajista, vaikuttajista, Maria Mattila Maria Mattila.. Pääosin vapaaehtoistyöhön perustuva akPääosin vapaaehtoistyöhön perustuva aktiivinen toiminta on ehkäissyt syrjäytymistä, tiivinen toiminta on ehkäissyt syrjäytymistä, Kun julkisia kulttuuritiloja ei ollut, Tampereella tartuttiin toimeen ja alettiin tehdä niitä itse. Syntyi skene, jolla on tänä päivänä Tampereelle ja Tampereen hengelle suuri merkitys, mikä aletaan ymmärtää kuntapolitiikassakin. TEKSTI PETRI KAIKOSUO KUVAT ANNA MIETTINEN Mara Balls -yhtyeen keulakuva, kuvataiteilija ja kansalaisaktivisti Maria Mattila tunnetaan Tampereelle järjestämistään yhteisötaidetiloistaja ja kaupunkitapahtumista. Täksi kesäksi hän suunnittelee rockfestivaalia Ossi Somman veistospuistoon Siurossa.
16 • 5 / 2021 KELTAISELLA TALOLLA EI TARVINNUT TEHDÄ MITÄÄN, SEN SIJAAN SIELLÄ SAI TEHDÄ PALJON. OLENNAISTA ON JATKUVUUS: KUN YHDESTÄ TILASTA TULEE LÄHTÖ, TÄYTYY OLLA TARJOLLA VAIHTOEHTO antanut työtä taiteilijoille ja luonut Tampereelle luovaa toimintaa ruokkivaa ilmapiiriä, jonka vaikutus koko Tampereen kaupunkikulttuuriin on suuri. ”Toiminta luo kaupunkiin merkittävää hyvinvointia. Se vaikuttaa suuresti kaupunkilaisiin, alueisiin ja ihmisten käsitykseen itsestään tamperelaisina”, kertoo Tampereen kaupungin kulttuurija vapaa-aikapalvelujen kehittämispäällikkö Jaakko Laurila. Hiljalleen omaehtoisten kulttuuritoimijoiden arvo ja merkitys on noteerattu myös Tampereen kunnallisessa päätöksenteossa. Heitä on kuultu kulttuuritilojen tuoreessa tilaselvityksessä Tampereen kulttuuritilat — Nykytila ja tulevaisuuden tarpeet (2021). Ruohonjuuritason toimijoiden ajatukset ja tarpeet on otettu huomioon Tampereen kaupungin Kulttuuristrategiassa sekä osaksi Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hanketta. Vaikka omaehtoinenkin kulttuuri nykyään jo nähdään keskeiseksi menestyksen välineeksi kaupungin strategioissa, puheista on vielä matkaa käytännön poliittisiin päätöksiin. ”Kaupunkikehittämisen näkökulma ja toiminnan skaala on aivan eri. Siinä ei aina välttämättä tunnisteta ruohonjuuritason toimijoiden tarpeita”, arvioi kulttuurija kaupunkitila-aktivistina Tampereella toiminut Tampereen yliopiston ympäristöpolitiikan tutkija Mikko Kyrönviita. ”Viimeisten vuosien aikana Tampereella on systemaattisesti tuhottu tiloja, joissa todella elämänmakuinen ja kansainvälisesti kiinnostava kansankulttuuri syntyy, elää ja kukoistaa. Ainutlaatuisen kulttuurin keskuksen Keltaisen Talon kohtalon lisäksi asuinrakentamisen tieltä raivatut Tikkutehdas ja Pyynikin Trikoo sekä koko ajan rapistuva Onkiniemi ovat muutamia surullisia esimerkkejä kulttuurityöhön kohdistuvasta sabotaasista”, huomauttaa Mattila. MATTILA PERUSTI ENSIMMÄISEN yhteisötaidetilansa 2014 Keltaiseen Taloon Tampereen Tammelaan. Kahden vuoden aikana talossa järjestettiin satoja keikkoja, kymmeniä taidenäyttelyitä, kyläjuhlia, talkoita, työpajoja ja jameja. ”Talossa tutustuttiin, rakastuttiin, perustettiin bändejä, käynnistettiin kulttuuriprojekteja, tehtiin taidetta, kumottiin ennakkoluuloja, opittiin toisistamme, otettiin kantaa ja vaikutettiin elinympäristöön. Keltaisella Talolla ei tarvinnut tehdä mitään, sen sijaan siellä sai tehdä paljon”, Mattila kertoo. Keskeistä toiminnassa oli rahan, kieltojen ja varsinaisen valvonnan puuttuminen. Kaikki työ tapahtui talkootyönä ja kulloinkin paikalla olevat huolehtivat tilasta. Yhteisöllisyyttä synnyttävä osallistaminen, se että ihmiseen ihmiselle annetaan mahdollisuus ja häneen luotetaan ja häntä kannustetaan, on ollut Mattilalle kaiken toiminnan lähtökohta. ”Kun on saanut kokea tämän itse, siirtää kokemuksen seuraavalle. Näin pyörii ja toimii itseohjautuva yhteisö”, Mattila kuvaa. Keltainen Talo sai Tampereen kaupungin kulttuuripalkinnon vuonna 2014, mutta se purettiin silti kaupungin tiekaavan alta vuonna 2016. Kahden vuoden aikana tiiviiksi hitsautunut yhteisö ja valtakunnallistakin huomiota saanut kulttuuritoiminta jäi kodittomaksi. ”Moni oli jopa muuttanut kaupunkiin Keltaisen Talon vuoksi”, Mattila kertoo. Rapistumaan päässeen talonrähjän purkutuomio oli etukäteen tiedossa, mutta se, ettei Tampereen kaupunki pystynyt osoittamaan uutta tilaa merkittäväksi kasvaneelle toiminnan jatkamiselle, oli pettymys. ”On tragikoomista, että samaan aikaan kun toinen käsi ojentaa Keltaiselle Talolle Vuoden kulttuuriteko -palkinnon, toinen käsi ohjaa purkumoukaria. Viesti on ristiriitainen ja kuvastaa myös kaupungin sisällä vellovaa ideoiden ja tavoitteiden ristiriitaa – ja edustaa sellaista näköalattomuutta, jota minun on vaikea ymmärtää”, sanoo Mattila. Yhteisöllinen henki ei kuitenkaan hävinnyt mihinkään. Keltaisen Talon perinteitä jatkanut Kansankioski Romu & Random on elävöittänyt Tampereen kaupunkikulttuuria vuodesta 2018. ”Myöhemmin tulleet projektit ovat olleet sitten ihan uudenlaista taloudellisen vastuun jakamista yhdessä. Tällä työllä olen osoittanut, että sekin on mahdollista. Kaupungilta toivoisi tiloja, joissa vuokrat olisivat niin maltilliset, että niitä voisi yhdessä maksaa.” Kesän 2020 Mattila piti Tampereen keskustassa yhteisötaidetila Palomaraa, josta käsin järjestettiin muun muassa yksi koronavuoden 2020 harvoja kaupunkitapahtumia, Romu-festivaali. Omaehtoisten toimijoiden talkoilla järjestämä kaupunkifestivaali toi viikon aikana nähtäväksi ja kuultavaksi yli 100 musiikki-, runoja performanssiesitystä. Kaikki tehtiin talkoilla ja tapahtumat olivat kävijöille ilmaisia. ”Festivaalin idea oli olla kaupunkisuunnistusleikki, joka yhdistää eri toimijoita saman asian äärelle. Kohderyhmien ja yleisöjen sekoittuminen rakentaisi näkymättömiä siltoja kaupunkiin”, kertoo Mattila. OMAEHTOISTEN KULTTUURITOIMIJOIDEN SUHDE Tampereen kaupunkiin on jännitteinen. ”Kaupungilla on paljon kiinteistöjä tyhjillään, esimerkiksi vanha kulkutautisairaala on ollut yli tyhjänä kymmenen vuotta. Pitäisi löytää joustavampia ja erilaisiin tarpeisiin sopivia tapoja saada tiloja vuokrattua”, pohtii Kyrönviita. ”Voi vain kuvitella, mitä kaikkea toimintaa sairaalassa olisi kymmenen vuoden aikana järjestetty ja olisiko rakennus tällä hetkellä niin huonossa kunnossa, jos se olisi ollut kaiken aikaa käytössä?” hän jatkaa. Luovan työn tekijöille kelpaavat usein vaatimattomat ja väliaikaisetkin tilat, kuten vanhat teollisuustai koulurakennukset ja tyhjillään olevat liiketilat. ”Olennaista on jatkuvuus: kun yhdestä tilasta tulee lähtö, täytyy olla tarjolla vaihtoehto”, sanoo Mattila. Syksyllä 2020 toimintansa vanhassa kaupungin omistamassa verkatehtaassa aloittanut Onkiniemi Ateljee toimii studiona ja työtilana Mattilan lisäksi muillekin tamperelaistaiteilijoille. Ateljee on myös keikkapaikka sekä galleria, jossa paikalliset taiteilijat saavat töitään esille. Kaupunki vuokraa omistamaansa, purkuuhan alla olevaa, vanhaa verkatehdasta tietyin eh”Lähtökohtaisesti kaupunki on kaikenlaisen kulttuurin puolella. Underground-kulttuuri on toki aina ollut läsnä, mutta kyllä tämä keskustelu on mennyt eteenpäin ihan viime vuosina. Tällä hetkellä etsitään aktiivisesti ratkaisuja kulttuurityön ja kaupungin muiden kehittämisintressien ristiriitoihin”, kertoo Tampereen kaupungin kulttuurija vapaa-aikapalvelujen kehittämispäällikkö Jaakko Laurila. Ju no Le ht ine n
5 / 2021 • 17 OLENNAISTA ON JATKUVUUS: KUN YHDESTÄ TILASTA TULEE LÄHTÖ, TÄYTYY OLLA TARJOLLA VAIHTOEHTO TARVITTAISIIN KIPEÄSTI AGENTTEJA, TULKKEJA KULTTUURIKENTÄN JA KAUPUNGINHALLINNON VÄLILLE doin. Esimerkiksi suuremmat kokoontumiset on Onkiniemessä turvallisuusmääräysten vuoksi kielletty. Ongelma remonttiuhan tai kaavamuutosten kohteina olevien rakennusten käytössä on väliaikaisuus. Säädösten vuoksi myös tilojen vuokraaminen yhteisötilaksi on käytännössä monesti hankalaa ja varsinkin pitkäjänteinen suunnitttelu monesti mahdotonta. ”Tontit ovat arvokkaita. Monesti tuntuu, että tilojen annetaan mennä tarkoituksella niin huonoon kuntoon, että ne täytyy purkaa. Esimerkiksi asbesti, jota Onkiniemessä tutkitaan, on oiva syy heittää kaikki vuokralaiset ulos ja purkaa vanha rakennus uusien tieltä. Emme voi tietää, kuinka kauan saamme tässä tilassa olla ja mitä sille tapahtuu sen jälkeen”, kertoo Mattila. Virallisesti Onkiniemi Ateljeekin on Mattilan oma, firman nimissä vuokrattu työtila. ”Olen oppinut toimimaan niin, etten varsinaisesti riko sääntöjä.” Mattila on kokenut kommunikaation kaupungin päättäjien kanssa haastavaksi ja turhauttavaksi: ”Toimin itse kentällä ja minun on vaikea tavoittaa tahoja jotka päättävät esimerkiksi Tampereen kulttuuripolitiikasta. Me tarvittaisiin kipeästi sellaisia agentteja, eräänlaisia tulkkeja kulttuurikentän ja kaupunginhallinnon välille. Henkilöitä, jotka puhuvat ja ymmärtävät molempien kieltä.” AKTIIVISET ASUKK A AT JA TEKIJÄT ovat kaupungille iso voimavara. Monesti kiinnostavin ja luovin taide tapahtuu marginaalissa. Tampereen uuden kulttuuristrategian pääteemoja ovat kulttuurin yhdenvertaisuus, kulttuuritoimijoiden tukeminen, kulttuuriympäristö sekä kansainvälisen tason elämystarjonta. Kulttuuristrategia antaa pohjaa myös Tampereen haulle kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026. Ammattimaisesti toteutettavan taiteen sekä kansalaistoiminnan mahdollistaminen ovat uuden kuntien kulttuuritoimintalain (2019) mukaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä. ”Pyrimme siirtämään painopistettä yhä vahvemmin toimijoiden tukemiseen. Kentän toimijoilta on otettu paljon sisältöjä mukaan kulttuuripääkaupunkihankkeen suunnitelmiin”, kertoo kehittämispäällikkö Laurila. Kaupunki on selvitellyt kulttuuritilakeskuksen perustamista purkuja remonttiuhan alla olevaan Onkiniemeenkin, mutta tällä hetkellä todennäköisin vaihtoehto on tyhjillään oleva Nekalan vanha koulu. Tämä ratkaisisi osan tilaongelmasta. ”Pyrimme mahdollistamaan asioita, mutta aina organisaation toimintatavat, resurssit, tilojen kunto tai lainsäädäntö eivät niitä mahdollista. Ristiriitoja on syntynyt ja varmasti syntyy jatkossakin. Usein taustalla on pyrkimys toimijoiden yhdenvertaiseen kohteluun, jolloin tilanne saattaa näyttäytyä yksittäiselle toimijalle negatiivisena”, pohtii Laurila. VUONNA 2006 PISPAL A AN VALL ATTUUN TALOON perustettu taideja kulttuuritila Hirvitalo on hyvä esimerkki yhteisöllisten toimijoiden vaikutuksesta kaupungin tekemiin päätöksiin. ”Paitsi että siellä on kaikenlaista kiinnostavaa ja yhteisöllistä toimintaa, niin myös rakennuskulttuurin säilymisen kannalta arvokas talo on säilynyt sen toiminnan ja yhteisön myötä. Muutenhan siihen olisi hyvin luultavasti rakennettu uudisasuntoja”, sanoo Kyrönviita. Kaupunki myönsi Hirvitalolle ensin viiden kuukauden vuokrasopimuksen, jonka jälkeen kulttuuriväki nousi vastustamaan suunniteltua häätöä tilasta. Kaupunki suostui myöntämään Hirvitalon toimijoille toistaiseksi voimassaolevan vuokrasopimuksen, joka on jatkunut näihin päiviin saakka. ”Omaehtoisen kulttuurin on hyvä pysyä omaehtoisena. Pyrimme resurssien rajoissa kehittämään sellaista tukea ja mahdollistavaa asennetta, joka antaa tilaa toiminnalle”, kertoo Laurila. Vahvan kansanliikkeen taakseen kerännyt taidekeskus Hirvitalo oli pitkään purku-uhan alla, koska tontti oli kaavoitettu pientaloasumiselle ja epävarmuus oli este pitkäjänteiselle toiminnan suunnittelulle. ”Vaikka viranomaisten toiminnan pitäisi lain mukaan olla läpinäkyvää, niin usein kysymys kiinteistöjen hallinnasta ja niihin liittyvistä vastuista on hallinnollisesti epäselvää”, myöntää Laurila. ”Selkeytämme nyt tilannetta. Tavoite on, että kiinteistöt omistava yksikkö ja kiinteistöalan ammattilaiset eivät joutuisi tekemään sisällöllistä arviointia ja joutuisi päättämään esimerkiksi vuokran alennuksista, vaan kaikki tulkinta tehtäisiin kulttuuriorganisaatiossa ja tuet myönnettäisiin lautakunnan kautta”, hän jatkaa. Maaliskuussa 2021 Tampereen kaupunginhallitus linjasi hallintomuutoksen valmistelusta, joka mahdollistaa Hirvitalon lisäksi Kurpitsatalon, Tahmelan Huvilan, Rajaportin saunan ja Hatanpään Pesulan sekä Takahuhdin taidekeskuksen siirtäminen ulkoisesta vuokrauksesta sisäiseen vuokraukseen. Muutoksella tunnustetaan tilat kulttuuritiloiksi ja niiden kunnossapitovastuu siirtyy vuokralaiselta kaupungille. Muutos mahdollistaa kulttuuritoimijoille pitkäaikaisen toiminnan tiloissa. ”Tahmelan Huvilan säilyminen kaupunkilaisten kulttuurikeitaana on viimeisin todelllinen erävoitto. Sen eteen taisteltiin ja se kannatti”, sanoo Mattila. K AUPUNGILL A ON MONIA KEINOJA vastata kulttuurikentän toimijoiden tarpeisiin. ”Kaupunki pystyy vastaamaan yhteisöjen tarpeisiin osallistuvan budjetoinnin kautta. Esimerkiksi Laikun puiston skeittialue tehtiin yhteistyössä Pirkanmaan kaarikoirien kanssa, niin että kaupunki maksoi kustannukset”, kertoo Laurila. Kaupunki voi tarjota kulttuuritiloja, tuotantotukea, sekä toiminta-avustuksia, joita monet yhdistystoimijatkin saavat. Underground-kulttuuri vah vistaa Tampereen brändiä Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hanketta varten. ”Undergroundista ponnistavat yhteisötoimijat antavat käsityksen Tampereen hengestä ja asioista kuten toisista välittäminen, sydämellisyys, luova yhdessä tekeminen, suvaitsevaisuus sekä aktiivinen ja rakentava ote”, kuvaa Laurila. Mattila on luottavainen omaehtoisen ja yhteisöllisen kulttuurin näkymiin Tampereella tällä hetkellä: ”Kaupunki on käynnistänyt kartoituksen tilojen suhteen, sekä tunnistanut kulttuurikentän hädän. Yhteisötaidetilat porskuttavat koronorajoitusten puitteissa ja odottavat parempia aikoja yhtä lailla luottavaisesti.” ”Kaupunkiaktivismista on puhuttu Tampereella viimeiset 10 vuotta. Hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä on jaettu eri kaupunkien kesken. Tampereen kaupungin suhtautuminen on ollut kautta linjan vähän kahtalainen, mutta kaiken kaikkiaan ymmärrys tämän asian arvosta on lisääntynyt”, arvioi skeittari, kaupunkitila-aktivisti ja Tampereen yliopiston tutkija Mikko Kyrönviita
Samuel Adouchief oikeuspsykiatriaan erikoistuva lääkäri 513 Leena Aholainen kalevalainen jäsenkorjaaja, yrittäjä 514 Outi Alanen näyttelijä, ensihoitaja (AMK) 515 Torsti Alhava ekonomi, viestintämarkkinaasiantuntija 516 Mirja Arajärvi eläkeläinen 517 Paavo Arhinmäki kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu 518 Mira-Veera Auer oppisopimusopiskelija, järjestöviestinnän työntekijä 519 Mikko Aulio opettajaopiskelija, luonnontieteiden kandidaatti 520 Kai Backman ylipostimies, eläkeläinen 521 Edina Bilajac tulkki, lähihoitaja 522 Carlo Eugenio Colaneri teologian ylioppilas 523 Johanna Elonen aluetoimitsija Kimmo Aaltonen nuorisoasiainneuvos, eläkeläinen 512 524 Jakov Gerchman humanististen tieteiden kandidaatti, historian opiskelija 525 Eeva-Maria Grekula köyhyystutkija 526 Saliven Gustavsson kääntäjä, yrittäjä 527 Ilpo Haaja pääluottamusmies 528 Mia Haglund pääsihteeri, politices magister, kaupunginvaltuutettu 529 Sandra Hagman tohtori, sosiaalityöntekijä 530 Mirka Haili projektipäällikkö 531 Aino Halonen tuottaja 532 Ahmad Noor Hassan merkonomi 533 Taavi Heikkilä filosofian ylioppilas 534 Sami Heikkinen koneasentaja, pääluottamusmies, ammattiosaston puheenjohtaja 535 Titta Hiltunen opiskelija, valtiotieteiden kandidaatti 536 Veronika Honkasalo kansanedustaja, nuorisotutkija, kaupunginvaltuutettu 537 Ahmad Hosseini lähihoitaja, yhteisöpedagogiopiskelija 538 Pauli Jokinen tietokirjailija, yrittäjä 539 Nathalie Jones-Métivier jatko-opiskelija, valtiotieteiden kandidaatti 540 Jami Järvinen tarjoilija, toimittaja 541 Antti Kaajakari sosiaaliohjaaja 542 Marja Kaitaniemi projektipäällikkö, energia-asiantuntija 543 Timo Kallio käsikirjoittaja, linja-autonkuljettaja 544 Maija Karhunen tanssija, hankekoordinaattori 545 Elina Kauppila kouluttaja, yrittäjä 546 Antti Kauppinen museokoordinaattori, Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtaja 547 Eliel Kilpelä redaktör, kustannustoimittaja 548 Toni Kirsikkapuu humanististen tieteiden kandidaatti, kasvatustieteen ylioppilas 549 Mai Kivelä kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu 550 Dan Koivulaakso opetusministerin erityisavustaja, specialmedarbetare, kaupunginvaltuutettu, YTM, KTK 551 Kiira Koivunen yrittäjä, graafinen suunnittelija 552 Laura Kolehmainen ympäristöpoliittinen asiantuntija, oikeustieteen opiskelija 553 Sini Kollan sosionomi-diakoniopiskelija, asiakasneuvoja 554 Jouni Konttila toimitsija 555 Hannu Koponen tietokanta-asiantuntija, luottamusmies 556 Vesa Korkkula filosofian ja elämänkatsomustiedon opettaja, kaupunginvaltuutettu 557 Anna Koskela tanssitaiteilija 558 Minja Koskela musiikin maisteri, yhteiskuntatieteiden maisteri 559 Seppo Koskinen tutkimusprofessori 560 Maarit Kuikka postityöntekijä 561 Pertti Kurkela graafikko, työtön 562 Noora Laak Arkkitehti 563 Juho Lehto luokanopettaja, kasvatustieteen maisteri 564 Akseli Lehtola opettaja, kansantaloustieteen maisteri 565 Markus Lehtola kouluavustaja, iltapäiväkerhon vastuuohjaaja 566 Emilia Leinonen luokanopettaja 567 Anna Lemström Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja, eduskuntaryhmän avustaja 568 Laura Lintula rehtori, freelance-muusikko 569 Veera Luhtala raitiovaununkuljettaja, kulttuurialan freelancer 570 Ludwig Löcke varastotyöntekijä 571 Minna Majaniemi talousja sosiaalihistorian maisteriopiskelija 572 Ajak Majok järjestökoordinaattori, taiteilija 573 Petra Malin kaupunginvaltuutettu, sosiaalityön yliopisto-opettaja 574 Paula MalleusLemettinen ompelijamestari, yrittäjä 575 Valtteri Meriruoko diplomi-insinööri 576 Lauri Metsola kouluttaja 577 Herkko Miettinen sairaanhoitaja 578 Tuija Mikonranta tilastohaastattelija 579 Hanna Mithiku johtava asiantuntija, teologian maisteri 580 Sami (Frank) Muttilainen kaupunginvaltuutettu, nuorisoja kulttuurityöntekijä 581 Tommi Mäklin väitöskirjatutkija (tietojenkäsittelytiede) 582 Tuomas Nevanlinna kirjoittaja, suomentaja 583 Mila Nirhamo nukketeatteritaiteilija, taidekasvattaja 584 Vili Nissinen teatteritaiteen maisteri, esitysja kuvataiteilija 585 Kimmo Nurminen tapahtumatuottaja 586 Henrik Nyholm työläinen, varavaltuutettu 587 Seppo Paakkinen sosiaalityöntekijä, eläkeläinen 588 Janina Paasonen opiskelija 589 Petrus Palomurto opiskelija, yhteiskuntatieteiden kandidaatti 590 Mikko Perttola työtön 591 Anni Pihlaja sosiaalityöntekijä 592 Kirsi Pihlaja sosiaalityöntekijä, terapeutti 593 Mike Pohjola kirjailija, yrittäjä 594 Sirpa Puhakka tietokirjailija, toimittaja 595 Orjo Pättiniemi kulttuurituottaja, merkonomi 596 Arvind Ramachandran arkkitehti, kaupunkisuunnittelija 597 Reko Ravela farmaseutti 598 Irja Remekselä eläkeläinen 599 Riku Räihä filosofian maisteri, luova kirjoittaja 600 Mane Räisänen matkailupalvelujen tuottaja, luontoja ympäristöalan opiskelija 601 Julia Saarholm sovittelija, tutkimuskoordinaattori 602 Vili Saarnio järjestötyöntekijä, sosiaalisen nuorisotyön ohjaaja 603 Suldaan Said Ahmed kaupunginvaltuutettu, yhteisötyöntekijä 604 Aydin Ilmari Saiyar erityisopettaja, VTM, kokki 605 Santtu Salmela koripallovalmentaja, sosionomiopiskelija 606 Ilkka Salonen opettaja, tekniikan tohtori 607 Janne Selin yhteisötyöntekijä 608 Jussi Silvonen dosentti, tiedetoimittaja 609 Riina Simonen yhteiskuntatieteiden maisteri 610 Saana Simonen sosionomi (AMK) 611 Minna Sirnö kirjastoja kulttuuritoimenjohtaja 612 Tapio Solonen muusikko 613 Casimir Spring asiakaspalvelija 614 Galia Suárez Katainen ravintolayrittäjä 615 Anu Suoranta työehtoasiantuntija, valtiotieteiden tohtori 616 Sami Säynevirta metsätalousinsinööri, järjestöpäällikkö 617 Maria Tsatsaroni sosionomiopiskelija, kieltenopettaja 618 Heta Tuura työsuojeluvaltuutettu 619 Nadja Uusiperhe opiskelija 620 Elina Vainikainen yhteiskuntatieteiden maisteri, viestintäammattilainen 621 Antti Vainionpää valtiotieteiden maisteri, tietotekniikan insinööri 622 Meri Valkama toimittaja, viestinnän asiantuntija 623 Mikko Vallius sairaanhoitaja 624 Jani Valpio freelancer, varavaltuutettu 625 Riitta Vartiainen erikoissairaanhoitaja, muistihoitaja 626 Salla Viitanen juristi 627 Janne Viljamaa valtiotieteiden maisteri, lehtori 628 Mikko Vuorinen eläkeläinen, atk-suunnittelija 629 Anna Vuorjoki koulupsykologi, kaupunginvaltuutettu 630 Marika Väisänen työehtoasiantuntija, viestinnän suunnittelija 631 Elina Wallin päiväkodin johtaja, kasvatustieteen maisteri 632 Viktoria Welling suurtalousesimies, herastuomari 633 Feniks Willamo agentti, musiikkialan yrittäjä 634 Sanna Wuorio viestinnän asiantuntija 635 Fatma Yasa lastenhoitaja 636 Paavo Ylönen matkaopas 637 Jan Österberg vahtimestari 638 HELSINKI helsinki.vasemmisto.fi vasemmisto.fi Ennakkoäänestys kotimaassa 26.5.–8.6. | ennakkoäänestys ulkomailla 2.–5.6. | vaalipäivä 13.6.2021 Vaalimainoksen on maksanut Helsingin Vasemmistoliitto ry. Samuel Adouchief oikeuspsykiatriaan erikoistuva lääkäri 513 Leena Aholainen kalevalainen jäsenkorjaaja, yrittäjä 514 Outi Alanen näyttelijä, ensihoitaja (AMK) 515 Torsti Alhava ekonomi, viestintämarkkinaasiantuntija 516 Mirja Arajärvi eläkeläinen 517 Paavo Arhinmäki kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu 518 Mira-Veera Auer oppisopimusopiskelija, järjestöviestinnän työntekijä 519 Mikko Aulio opettajaopiskelija, luonnontieteiden kandidaatti 520 Kai Backman ylipostimies, eläkeläinen 521 Edina Bilajac tulkki, lähihoitaja 522 Carlo Eugenio Colaneri teologian ylioppilas 523 Johanna Elonen aluetoimitsija Kimmo Aaltonen nuorisoasiainneuvos, eläkeläinen 512 524 Jakov Gerchman humanististen tieteiden kandidaatti, historian opiskelija 525 Eeva-Maria Grekula köyhyystutkija 526 Saliven Gustavsson kääntäjä, yrittäjä 527 Ilpo Haaja pääluottamusmies 528 Mia Haglund pääsihteeri, politices magister, kaupunginvaltuutettu 529 Sandra Hagman tohtori, sosiaalityöntekijä 530 Mirka Haili projektipäällikkö 531 Aino Halonen tuottaja 532 Ahmad Noor Hassan merkonomi 533 Taavi Heikkilä filosofian ylioppilas 534 Sami Heikkinen koneasentaja, pääluottamusmies, ammattiosaston puheenjohtaja 535 Titta Hiltunen opiskelija, valtiotieteiden kandidaatti 536 Veronika Honkasalo kansanedustaja, nuorisotutkija, kaupunginvaltuutettu 537 Ahmad Hosseini lähihoitaja, yhteisöpedagogiopiskelija 538 Pauli Jokinen tietokirjailija, yrittäjä 539 Nathalie Jones-Métivier jatko-opiskelija, valtiotieteiden kandidaatti 540 Jami Järvinen tarjoilija, toimittaja 541 Antti Kaajakari sosiaaliohjaaja 542 Marja Kaitaniemi projektipäällikkö, energia-asiantuntija 543 Timo Kallio käsikirjoittaja, linja-autonkuljettaja 544 Maija Karhunen tanssija, hankekoordinaattori 545 Elina Kauppila kouluttaja, yrittäjä 546 Antti Kauppinen museokoordinaattori, Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtaja 547 Eliel Kilpelä redaktör, kustannustoimittaja 548 Toni Kirsikkapuu humanististen tieteiden kandidaatti, kasvatustieteen ylioppilas 549 Mai Kivelä kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu 550 Dan Koivulaakso opetusministerin erityisavustaja, specialmedarbetare, kaupunginvaltuutettu, YTM, KTK 551 Kiira Koivunen yrittäjä, graafinen suunnittelija 552 Laura Kolehmainen ympäristöpoliittinen asiantuntija, oikeustieteen opiskelija 553 Sini Kollan sosionomi-diakoniopiskelija, asiakasneuvoja 554 Jouni Konttila toimitsija 555 Hannu Koponen tietokanta-asiantuntija, luottamusmies 556 Vesa Korkkula filosofian ja elämänkatsomustiedon opettaja, kaupunginvaltuutettu 557 Anna Koskela tanssitaiteilija 558 Minja Koskela musiikin maisteri, yhteiskuntatieteiden maisteri 559 Seppo Koskinen tutkimusprofessori 560 Maarit Kuikka postityöntekijä 561 Pertti Kurkela graafikko, työtön 562 Noora Laak Arkkitehti 563 Juho Lehto luokanopettaja, kasvatustieteen maisteri 564 Akseli Lehtola opettaja, kansantaloustieteen maisteri 565 Markus Lehtola kouluavustaja, iltapäiväkerhon vastuuohjaaja 566 Emilia Leinonen luokanopettaja 567 Anna Lemström Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja, eduskuntaryhmän avustaja 568 Laura Lintula rehtori, freelance-muusikko 569 Veera Luhtala raitiovaununkuljettaja, kulttuurialan freelancer 570 Ludwig Löcke varastotyöntekijä 571 Minna Majaniemi talousja sosiaalihistorian maisteriopiskelija 572 Ajak Majok järjestökoordinaattori, taiteilija 573 Petra Malin kaupunginvaltuutettu, sosiaalityön yliopisto-opettaja 574 Paula MalleusLemettinen ompelijamestari, yrittäjä 575 Valtteri Meriruoko diplomi-insinööri 576 Lauri Metsola kouluttaja 577 Herkko Miettinen sairaanhoitaja 578 Tuija Mikonranta tilastohaastattelija 579 Hanna Mithiku johtava asiantuntija, teologian maisteri 580 Sami (Frank) Muttilainen kaupunginvaltuutettu, nuorisoja kulttuurityöntekijä 581 Tommi Mäklin väitöskirjatutkija (tietojenkäsittelytiede) 582 Tuomas Nevanlinna kirjoittaja, suomentaja 583 Mila Nirhamo nukketeatteritaiteilija, taidekasvattaja 584 Vili Nissinen teatteritaiteen maisteri, esitysja kuvataiteilija 585 Kimmo Nurminen tapahtumatuottaja 586 Henrik Nyholm työläinen, varavaltuutettu 587 Seppo Paakkinen sosiaalityöntekijä, eläkeläinen 588 Janina Paasonen opiskelija 589 Petrus Palomurto opiskelija, yhteiskuntatieteiden kandidaatti 590 Mikko Perttola työtön 591 Anni Pihlaja sosiaalityöntekijä 592 Kirsi Pihlaja sosiaalityöntekijä, terapeutti 593 Mike Pohjola kirjailija, yrittäjä 594 Sirpa Puhakka tietokirjailija, toimittaja 595 Orjo Pättiniemi kulttuurituottaja, merkonomi 596 Arvind Ramachandran arkkitehti, kaupunkisuunnittelija 597 Reko Ravela farmaseutti 598 Irja Remekselä eläkeläinen 599 Riku Räihä filosofian maisteri, luova kirjoittaja 600 Mane Räisänen matkailupalvelujen tuottaja, luontoja ympäristöalan opiskelija 601 Julia Saarholm sovittelija, tutkimuskoordinaattori 602 Vili Saarnio järjestötyöntekijä, sosiaalisen nuorisotyön ohjaaja 603 Suldaan Said Ahmed kaupunginvaltuutettu, yhteisötyöntekijä 604 Aydin Ilmari Saiyar erityisopettaja, VTM, kokki 605 Santtu Salmela koripallovalmentaja, sosionomiopiskelija 606 Ilkka Salonen opettaja, tekniikan tohtori 607 Janne Selin yhteisötyöntekijä 608 Jussi Silvonen dosentti, tiedetoimittaja 609 Riina Simonen yhteiskuntatieteiden maisteri 610 Saana Simonen sosionomi (AMK) 611 Minna Sirnö kirjastoja kulttuuritoimenjohtaja 612 Tapio Solonen muusikko 613 Casimir Spring asiakaspalvelija 614 Galia Suárez Katainen ravintolayrittäjä 615 Anu Suoranta työehtoasiantuntija, valtiotieteiden tohtori 616 Sami Säynevirta metsätalousinsinööri, järjestöpäällikkö 617 Maria Tsatsaroni sosionomiopiskelija, kieltenopettaja 618 Heta Tuura työsuojeluvaltuutettu 619 Nadja Uusiperhe opiskelija 620 Elina Vainikainen yhteiskuntatieteiden maisteri, viestintäammattilainen 621 Antti Vainionpää valtiotieteiden maisteri, tietotekniikan insinööri 622 Meri Valkama toimittaja, viestinnän asiantuntija 623 Mikko Vallius sairaanhoitaja 624 Jani Valpio freelancer, varavaltuutettu 625 Riitta Vartiainen erikoissairaanhoitaja, muistihoitaja 626 Salla Viitanen juristi 627 Janne Viljamaa valtiotieteiden maisteri, lehtori 628 Mikko Vuorinen eläkeläinen, atk-suunnittelija 629 Anna Vuorjoki koulupsykologi, kaupunginvaltuutettu 630 Marika Väisänen työehtoasiantuntija, viestinnän suunnittelija 631 Elina Wallin päiväkodin johtaja, kasvatustieteen maisteri 632 Viktoria Welling suurtalousesimies, herastuomari 633 Feniks Willamo agentti, musiikkialan yrittäjä 634 Sanna Wuorio viestinnän asiantuntija 635 Fatma Yasa lastenhoitaja 636 Paavo Ylönen matkaopas 637 Jan Österberg vahtimestari 638 HELSINKI helsinki.vasemmisto.fi vasemmisto.fi Ennakkoäänestys kotimaassa 26.5.–8.6. | ennakkoäänestys ulkomailla 2.–5.6. | vaalipäivä 13.6.2021 Vaalimainoksen on maksanut Helsingin Vasemmistoliitto ry.
Samuel Adouchief oikeuspsykiatriaan erikoistuva lääkäri 513 Leena Aholainen kalevalainen jäsenkorjaaja, yrittäjä 514 Outi Alanen näyttelijä, ensihoitaja (AMK) 515 Torsti Alhava ekonomi, viestintämarkkinaasiantuntija 516 Mirja Arajärvi eläkeläinen 517 Paavo Arhinmäki kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu 518 Mira-Veera Auer oppisopimusopiskelija, järjestöviestinnän työntekijä 519 Mikko Aulio opettajaopiskelija, luonnontieteiden kandidaatti 520 Kai Backman ylipostimies, eläkeläinen 521 Edina Bilajac tulkki, lähihoitaja 522 Carlo Eugenio Colaneri teologian ylioppilas 523 Johanna Elonen aluetoimitsija Kimmo Aaltonen nuorisoasiainneuvos, eläkeläinen 512 524 Jakov Gerchman humanististen tieteiden kandidaatti, historian opiskelija 525 Eeva-Maria Grekula köyhyystutkija 526 Saliven Gustavsson kääntäjä, yrittäjä 527 Ilpo Haaja pääluottamusmies 528 Mia Haglund pääsihteeri, politices magister, kaupunginvaltuutettu 529 Sandra Hagman tohtori, sosiaalityöntekijä 530 Mirka Haili projektipäällikkö 531 Aino Halonen tuottaja 532 Ahmad Noor Hassan merkonomi 533 Taavi Heikkilä filosofian ylioppilas 534 Sami Heikkinen koneasentaja, pääluottamusmies, ammattiosaston puheenjohtaja 535 Titta Hiltunen opiskelija, valtiotieteiden kandidaatti 536 Veronika Honkasalo kansanedustaja, nuorisotutkija, kaupunginvaltuutettu 537 Ahmad Hosseini lähihoitaja, yhteisöpedagogiopiskelija 538 Pauli Jokinen tietokirjailija, yrittäjä 539 Nathalie Jones-Métivier jatko-opiskelija, valtiotieteiden kandidaatti 540 Jami Järvinen tarjoilija, toimittaja 541 Antti Kaajakari sosiaaliohjaaja 542 Marja Kaitaniemi projektipäällikkö, energia-asiantuntija 543 Timo Kallio käsikirjoittaja, linja-autonkuljettaja 544 Maija Karhunen tanssija, hankekoordinaattori 545 Elina Kauppila kouluttaja, yrittäjä 546 Antti Kauppinen museokoordinaattori, Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtaja 547 Eliel Kilpelä redaktör, kustannustoimittaja 548 Toni Kirsikkapuu humanististen tieteiden kandidaatti, kasvatustieteen ylioppilas 549 Mai Kivelä kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu 550 Dan Koivulaakso opetusministerin erityisavustaja, specialmedarbetare, kaupunginvaltuutettu, YTM, KTK 551 Kiira Koivunen yrittäjä, graafinen suunnittelija 552 Laura Kolehmainen ympäristöpoliittinen asiantuntija, oikeustieteen opiskelija 553 Sini Kollan sosionomi-diakoniopiskelija, asiakasneuvoja 554 Jouni Konttila toimitsija 555 Hannu Koponen tietokanta-asiantuntija, luottamusmies 556 Vesa Korkkula filosofian ja elämänkatsomustiedon opettaja, kaupunginvaltuutettu 557 Anna Koskela tanssitaiteilija 558 Minja Koskela musiikin maisteri, yhteiskuntatieteiden maisteri 559 Seppo Koskinen tutkimusprofessori 560 Maarit Kuikka postityöntekijä 561 Pertti Kurkela graafikko, työtön 562 Noora Laak Arkkitehti 563 Juho Lehto luokanopettaja, kasvatustieteen maisteri 564 Akseli Lehtola opettaja, kansantaloustieteen maisteri 565 Markus Lehtola kouluavustaja, iltapäiväkerhon vastuuohjaaja 566 Emilia Leinonen luokanopettaja 567 Anna Lemström Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja, eduskuntaryhmän avustaja 568 Laura Lintula rehtori, freelance-muusikko 569 Veera Luhtala raitiovaununkuljettaja, kulttuurialan freelancer 570 Ludwig Löcke varastotyöntekijä 571 Minna Majaniemi talousja sosiaalihistorian maisteriopiskelija 572 Ajak Majok järjestökoordinaattori, taiteilija 573 Petra Malin kaupunginvaltuutettu, sosiaalityön yliopisto-opettaja 574 Paula MalleusLemettinen ompelijamestari, yrittäjä 575 Valtteri Meriruoko diplomi-insinööri 576 Lauri Metsola kouluttaja 577 Herkko Miettinen sairaanhoitaja 578 Tuija Mikonranta tilastohaastattelija 579 Hanna Mithiku johtava asiantuntija, teologian maisteri 580 Sami (Frank) Muttilainen kaupunginvaltuutettu, nuorisoja kulttuurityöntekijä 581 Tommi Mäklin väitöskirjatutkija (tietojenkäsittelytiede) 582 Tuomas Nevanlinna kirjoittaja, suomentaja 583 Mila Nirhamo nukketeatteritaiteilija, taidekasvattaja 584 Vili Nissinen teatteritaiteen maisteri, esitysja kuvataiteilija 585 Kimmo Nurminen tapahtumatuottaja 586 Henrik Nyholm työläinen, varavaltuutettu 587 Seppo Paakkinen sosiaalityöntekijä, eläkeläinen 588 Janina Paasonen opiskelija 589 Petrus Palomurto opiskelija, yhteiskuntatieteiden kandidaatti 590 Mikko Perttola työtön 591 Anni Pihlaja sosiaalityöntekijä 592 Kirsi Pihlaja sosiaalityöntekijä, terapeutti 593 Mike Pohjola kirjailija, yrittäjä 594 Sirpa Puhakka tietokirjailija, toimittaja 595 Orjo Pättiniemi kulttuurituottaja, merkonomi 596 Arvind Ramachandran arkkitehti, kaupunkisuunnittelija 597 Reko Ravela farmaseutti 598 Irja Remekselä eläkeläinen 599 Riku Räihä filosofian maisteri, luova kirjoittaja 600 Mane Räisänen matkailupalvelujen tuottaja, luontoja ympäristöalan opiskelija 601 Julia Saarholm sovittelija, tutkimuskoordinaattori 602 Vili Saarnio järjestötyöntekijä, sosiaalisen nuorisotyön ohjaaja 603 Suldaan Said Ahmed kaupunginvaltuutettu, yhteisötyöntekijä 604 Aydin Ilmari Saiyar erityisopettaja, VTM, kokki 605 Santtu Salmela koripallovalmentaja, sosionomiopiskelija 606 Ilkka Salonen opettaja, tekniikan tohtori 607 Janne Selin yhteisötyöntekijä 608 Jussi Silvonen dosentti, tiedetoimittaja 609 Riina Simonen yhteiskuntatieteiden maisteri 610 Saana Simonen sosionomi (AMK) 611 Minna Sirnö kirjastoja kulttuuritoimenjohtaja 612 Tapio Solonen muusikko 613 Casimir Spring asiakaspalvelija 614 Galia Suárez Katainen ravintolayrittäjä 615 Anu Suoranta työehtoasiantuntija, valtiotieteiden tohtori 616 Sami Säynevirta metsätalousinsinööri, järjestöpäällikkö 617 Maria Tsatsaroni sosionomiopiskelija, kieltenopettaja 618 Heta Tuura työsuojeluvaltuutettu 619 Nadja Uusiperhe opiskelija 620 Elina Vainikainen yhteiskuntatieteiden maisteri, viestintäammattilainen 621 Antti Vainionpää valtiotieteiden maisteri, tietotekniikan insinööri 622 Meri Valkama toimittaja, viestinnän asiantuntija 623 Mikko Vallius sairaanhoitaja 624 Jani Valpio freelancer, varavaltuutettu 625 Riitta Vartiainen erikoissairaanhoitaja, muistihoitaja 626 Salla Viitanen juristi 627 Janne Viljamaa valtiotieteiden maisteri, lehtori 628 Mikko Vuorinen eläkeläinen, atk-suunnittelija 629 Anna Vuorjoki koulupsykologi, kaupunginvaltuutettu 630 Marika Väisänen työehtoasiantuntija, viestinnän suunnittelija 631 Elina Wallin päiväkodin johtaja, kasvatustieteen maisteri 632 Viktoria Welling suurtalousesimies, herastuomari 633 Feniks Willamo agentti, musiikkialan yrittäjä 634 Sanna Wuorio viestinnän asiantuntija 635 Fatma Yasa lastenhoitaja 636 Paavo Ylönen matkaopas 637 Jan Österberg vahtimestari 638 HELSINKI helsinki.vasemmisto.fi vasemmisto.fi Ennakkoäänestys kotimaassa 26.5.–8.6. | ennakkoäänestys ulkomailla 2.–5.6. | vaalipäivä 13.6.2021 Vaalimainoksen on maksanut Helsingin Vasemmistoliitto ry. Samuel Adouchief oikeuspsykiatriaan erikoistuva lääkäri 513 Leena Aholainen kalevalainen jäsenkorjaaja, yrittäjä 514 Outi Alanen näyttelijä, ensihoitaja (AMK) 515 Torsti Alhava ekonomi, viestintämarkkinaasiantuntija 516 Mirja Arajärvi eläkeläinen 517 Paavo Arhinmäki kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu 518 Mira-Veera Auer oppisopimusopiskelija, järjestöviestinnän työntekijä 519 Mikko Aulio opettajaopiskelija, luonnontieteiden kandidaatti 520 Kai Backman ylipostimies, eläkeläinen 521 Edina Bilajac tulkki, lähihoitaja 522 Carlo Eugenio Colaneri teologian ylioppilas 523 Johanna Elonen aluetoimitsija Kimmo Aaltonen nuorisoasiainneuvos, eläkeläinen 512 524 Jakov Gerchman humanististen tieteiden kandidaatti, historian opiskelija 525 Eeva-Maria Grekula köyhyystutkija 526 Saliven Gustavsson kääntäjä, yrittäjä 527 Ilpo Haaja pääluottamusmies 528 Mia Haglund pääsihteeri, politices magister, kaupunginvaltuutettu 529 Sandra Hagman tohtori, sosiaalityöntekijä 530 Mirka Haili projektipäällikkö 531 Aino Halonen tuottaja 532 Ahmad Noor Hassan merkonomi 533 Taavi Heikkilä filosofian ylioppilas 534 Sami Heikkinen koneasentaja, pääluottamusmies, ammattiosaston puheenjohtaja 535 Titta Hiltunen opiskelija, valtiotieteiden kandidaatti 536 Veronika Honkasalo kansanedustaja, nuorisotutkija, kaupunginvaltuutettu 537 Ahmad Hosseini lähihoitaja, yhteisöpedagogiopiskelija 538 Pauli Jokinen tietokirjailija, yrittäjä 539 Nathalie Jones-Métivier jatko-opiskelija, valtiotieteiden kandidaatti 540 Jami Järvinen tarjoilija, toimittaja 541 Antti Kaajakari sosiaaliohjaaja 542 Marja Kaitaniemi projektipäällikkö, energia-asiantuntija 543 Timo Kallio käsikirjoittaja, linja-autonkuljettaja 544 Maija Karhunen tanssija, hankekoordinaattori 545 Elina Kauppila kouluttaja, yrittäjä 546 Antti Kauppinen museokoordinaattori, Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtaja 547 Eliel Kilpelä redaktör, kustannustoimittaja 548 Toni Kirsikkapuu humanististen tieteiden kandidaatti, kasvatustieteen ylioppilas 549 Mai Kivelä kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu 550 Dan Koivulaakso opetusministerin erityisavustaja, specialmedarbetare, kaupunginvaltuutettu, YTM, KTK 551 Kiira Koivunen yrittäjä, graafinen suunnittelija 552 Laura Kolehmainen ympäristöpoliittinen asiantuntija, oikeustieteen opiskelija 553 Sini Kollan sosionomi-diakoniopiskelija, asiakasneuvoja 554 Jouni Konttila toimitsija 555 Hannu Koponen tietokanta-asiantuntija, luottamusmies 556 Vesa Korkkula filosofian ja elämänkatsomustiedon opettaja, kaupunginvaltuutettu 557 Anna Koskela tanssitaiteilija 558 Minja Koskela musiikin maisteri, yhteiskuntatieteiden maisteri 559 Seppo Koskinen tutkimusprofessori 560 Maarit Kuikka postityöntekijä 561 Pertti Kurkela graafikko, työtön 562 Noora Laak Arkkitehti 563 Juho Lehto luokanopettaja, kasvatustieteen maisteri 564 Akseli Lehtola opettaja, kansantaloustieteen maisteri 565 Markus Lehtola kouluavustaja, iltapäiväkerhon vastuuohjaaja 566 Emilia Leinonen luokanopettaja 567 Anna Lemström Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja, eduskuntaryhmän avustaja 568 Laura Lintula rehtori, freelance-muusikko 569 Veera Luhtala raitiovaununkuljettaja, kulttuurialan freelancer 570 Ludwig Löcke varastotyöntekijä 571 Minna Majaniemi talousja sosiaalihistorian maisteriopiskelija 572 Ajak Majok järjestökoordinaattori, taiteilija 573 Petra Malin kaupunginvaltuutettu, sosiaalityön yliopisto-opettaja 574 Paula MalleusLemettinen ompelijamestari, yrittäjä 575 Valtteri Meriruoko diplomi-insinööri 576 Lauri Metsola kouluttaja 577 Herkko Miettinen sairaanhoitaja 578 Tuija Mikonranta tilastohaastattelija 579 Hanna Mithiku johtava asiantuntija, teologian maisteri 580 Sami (Frank) Muttilainen kaupunginvaltuutettu, nuorisoja kulttuurityöntekijä 581 Tommi Mäklin väitöskirjatutkija (tietojenkäsittelytiede) 582 Tuomas Nevanlinna kirjoittaja, suomentaja 583 Mila Nirhamo nukketeatteritaiteilija, taidekasvattaja 584 Vili Nissinen teatteritaiteen maisteri, esitysja kuvataiteilija 585 Kimmo Nurminen tapahtumatuottaja 586 Henrik Nyholm työläinen, varavaltuutettu 587 Seppo Paakkinen sosiaalityöntekijä, eläkeläinen 588 Janina Paasonen opiskelija 589 Petrus Palomurto opiskelija, yhteiskuntatieteiden kandidaatti 590 Mikko Perttola työtön 591 Anni Pihlaja sosiaalityöntekijä 592 Kirsi Pihlaja sosiaalityöntekijä, terapeutti 593 Mike Pohjola kirjailija, yrittäjä 594 Sirpa Puhakka tietokirjailija, toimittaja 595 Orjo Pättiniemi kulttuurituottaja, merkonomi 596 Arvind Ramachandran arkkitehti, kaupunkisuunnittelija 597 Reko Ravela farmaseutti 598 Irja Remekselä eläkeläinen 599 Riku Räihä filosofian maisteri, luova kirjoittaja 600 Mane Räisänen matkailupalvelujen tuottaja, luontoja ympäristöalan opiskelija 601 Julia Saarholm sovittelija, tutkimuskoordinaattori 602 Vili Saarnio järjestötyöntekijä, sosiaalisen nuorisotyön ohjaaja 603 Suldaan Said Ahmed kaupunginvaltuutettu, yhteisötyöntekijä 604 Aydin Ilmari Saiyar erityisopettaja, VTM, kokki 605 Santtu Salmela koripallovalmentaja, sosionomiopiskelija 606 Ilkka Salonen opettaja, tekniikan tohtori 607 Janne Selin yhteisötyöntekijä 608 Jussi Silvonen dosentti, tiedetoimittaja 609 Riina Simonen yhteiskuntatieteiden maisteri 610 Saana Simonen sosionomi (AMK) 611 Minna Sirnö kirjastoja kulttuuritoimenjohtaja 612 Tapio Solonen muusikko 613 Casimir Spring asiakaspalvelija 614 Galia Suárez Katainen ravintolayrittäjä 615 Anu Suoranta työehtoasiantuntija, valtiotieteiden tohtori 616 Sami Säynevirta metsätalousinsinööri, järjestöpäällikkö 617 Maria Tsatsaroni sosionomiopiskelija, kieltenopettaja 618 Heta Tuura työsuojeluvaltuutettu 619 Nadja Uusiperhe opiskelija 620 Elina Vainikainen yhteiskuntatieteiden maisteri, viestintäammattilainen 621 Antti Vainionpää valtiotieteiden maisteri, tietotekniikan insinööri 622 Meri Valkama toimittaja, viestinnän asiantuntija 623 Mikko Vallius sairaanhoitaja 624 Jani Valpio freelancer, varavaltuutettu 625 Riitta Vartiainen erikoissairaanhoitaja, muistihoitaja 626 Salla Viitanen juristi 627 Janne Viljamaa valtiotieteiden maisteri, lehtori 628 Mikko Vuorinen eläkeläinen, atk-suunnittelija 629 Anna Vuorjoki koulupsykologi, kaupunginvaltuutettu 630 Marika Väisänen työehtoasiantuntija, viestinnän suunnittelija 631 Elina Wallin päiväkodin johtaja, kasvatustieteen maisteri 632 Viktoria Welling suurtalousesimies, herastuomari 633 Feniks Willamo agentti, musiikkialan yrittäjä 634 Sanna Wuorio viestinnän asiantuntija 635 Fatma Yasa lastenhoitaja 636 Paavo Ylönen matkaopas 637 Jan Österberg vahtimestari 638 HELSINKI helsinki.vasemmisto.fi vasemmisto.fi Ennakkoäänestys kotimaassa 26.5.–8.6. | ennakkoäänestys ulkomailla 2.–5.6. | vaalipäivä 13.6.2021 Vaalimainoksen on maksanut Helsingin Vasemmistoliitto ry.
20 • 5 / 2021
5 / 2021 • 21 TEKSTI IIDA SIMES KUVAT NAUSKA Koronaepidemiaa torjuvat toimet ovat kurittaneet taidealaa erityisen ankarasti. Ohjaaja ja muusikko Anu Hälvä pitää tilannetta epäoikeudenmukaisena. Suuri kaipuu teatteriin V IIME VUODEN 2020 keväällä alettiin kautta maan huomata, että koronaepidemiassa on tosi kysymyksessä. Viruksen torjuminen sulki koko maan päivittäistavarakauppoja lukuunottamatta. Työpaikat muuttuivat etätyökonttoreiksi ihmisten omissa kodeissa. Onneksi tilanne hellitti, ja parin kuukauden kuluttua liike-elämä avautui. Vaan kaikki salit eivät avautuneetkaan. Kulttuurielämä pysähtyi. Teatterit pysyivät visusti kiinni koko kesän. Syksyllä 2020 teatterit avautuivat vain osittain ja lyhyeksi ajaksi. ”Onneksi en silloin ymmärtänyt, miten kauan tämä poikkeustila kestää”, nauraa teatteriohjaaja ja muusikko Anu Hälvä. ”En tiedä, miten olisin jaksanut, jos olisin tiennyt, että tämä kestää yli vuoden. Löysässä hirressä roikkuminen on ollut helpompaa sulattaa, kun ajattelen, että ’vain kolme kuukautta vielä’.” Anu Hälvä (s. 1964) on vuodesta 2008 työskennellyt teatteriohjaajana. Hän tekee keikkaa freelancerina ympäri Suomena. Hän on kouluttautunut filosofian maisteriksi teatteritieteestä ja musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksesta. Hänellä on myös laulunopettajan pätevyys. Suurelle yleisölle hän tuli tunnetuksi, kun hän 1990-luvulla näytteli television hittisarjoissa Blondi tuli taloon, Metsolat ja Ihmeidentekijät. Heinäkuussa hänen ohjaamansa Kaunis Veera -musikaali saa ensi-iltansa Kangasalan kesäteatterissa, jos korona suo. KULTTUURITAPAHTUMIA JA -TILOJA koskevat tiukemmat rajoitukset kuin muita elämänalueita. Kun yhteiskuntaa nyt pikkuhiljaa avataan, taide-elämän annetaan tulla yskien kaukana perässä. Jopa pääkaupunkiseudulla, jossa virus on riehunut erityisen voimakkaana, ikäihmiset pääsevät uimahalliin, mutta teatteriin tai konserttiin korkeakulttuuria rakastavat senioritkaan eivät vieläkään pääse. Anu Hälvä kollegoineen ei ymmärrä päättäjien ajatusmaailmaa. ”Koko kulttuurialaa on rieponut, että nämä toimet ovat niin epäsuhdassa.” Ehkä taiteen kenttä on byrokratian ammattilaisille vieras: ”Joko he eivät ymmärrä tai he eivät välitä. Oikeastaan kumpikin on yhtä paha.” Esiintyvien taiteilijoiden toimeentulo on normaalistikin erittäin epävarmaa. Taiteen tuoma leipä ei ole vain kapea, vaan jopa murusina. Sairastuminen pelottaa aina, eikä vain korona, vaan mikä tahansa flunssa. Nuhaiset taiteilijat ovat ennenvanhaan kammenneet itsensä töihin nenäkannujen ja kurkkupastillien avittamina. Pahinta on, jos tauti sattuu joulun aikaan: ”Mistään ei saa pennin latia. Mistään ei tule tukea, avustusta, ei mitään.” Hälvä rakastaa erityisesti joulukonsertteja. Hän laulaa kirkoissa ja monenlaisissa saleissa. ”Kirkoissa on hyvä akustiikka. Ne sopivat kaltaiselleni klassisen laulajalle. Ja joulun aikaan ihmiset ovat poikkeuksellisen virittyneitä samalle taajuudelle.” Joulun alla Hälvä on voinut lyhyessä ajassa tienata summia, jotka ensin tuntuvat isoilta. Mutta eivät enää niin isoilta, kun ymmärtää, että joulun tuloilla on rahoitettava myös hiljainen alkukevät. Taiteen alan freelancerit ja pienyrittäjät eivät ole olleet oikeutettuja samanlaiseen sosiaaliturvaan tai sairauslomien korvauksiin kuin niin kutsutusti vakituisissa työsuhteissa olevat. ”Meidän taiteilijoiden sosiaaliturva on ihan olematon”, Hälvä toteaa. Hälvä kuuluu siihen laajaan joukkoon taiteilijoita, jotka muutama vuosi sitten
22 • 5 / 2021 ”pakotettiin” yksityisyrittäjiksi. Hän on koronan aikaan ollut oikeutettu työttömyysturvaan, mistä hän on erittäin iloinen. Korvaukset ovat olleet pieniä, mutta saapahan kuitenkin jotain estämään talouden täydellinen romahdus. ”En tiedä mitä olisi ilman tukia tehnyt, muuttanut sillan alle!”, Hälvä vitsailee. ”Mulla on ihan minimaalisen pienet kulut. Ja olen ollut aika pelkuri jo ennen, niin että olen saanut vähän rahaa säästettyä puskuriksi.” Se on ollut laiha lohtu. Hän oli ajatellut, että jossain elämäntilanteessa varmuusvarat voisivat olla tarpeen. Mutta ei hän, eikä varmaan kukaan muukaan taiteen alalla osannut odottaa tällaista sulkutilaa: ”Nyt sitten tuli sellainen iso aalto. Koko ala on laakista vainaa.” HÄLVÄ OHJASI HILJATTAIN Seinäjoen Kaupunginteatteriin Peppi Pitkätossu -musikaalin. Se ehdittiin saada valmiiksi ensi-iltaan keväällä 2020, jonka jälkeen koko esityskausi siirrettiin keväälle 2021. Tämän vuoden ensi-illan aamuna iskivät taas uudet rajoitukset. ”En saanut katsoa ohjaamaani teoksen ensi-iltaa salissa”, Hälvä huokaa. Katsojarajoitusten takia hän katsoi tai pikemminkin kuunteli teoksen pienestä pleksikopista. Seinäjoen epidemiologinen tilanne ei edes ollut kovin paha. ”Siellä on 400 hengen sali. Tällä hetkellä siihen saa ottaa 20 katsojaa. Tämähän on ihan sietämätöntä. Turvavälithän ovat nyt kymmenen metriä. Joku on laskenut, että kahden metrin turvaväleillä saliin voisi ottaa 120 katsojaa. Mutta ei!” Hälvä ei ole sitä mieltä, että hallitus tai viranomaiset olisivat kokonaan väärässä. Koronaepidemia on vakava asia, ja toimenpiteitä on ollut pakko tehdä. Suomessa epidemian hillintä on ollut menestyksekästä, ja sitä varmasti kaikki arvostavat. Silti monelle on jäänyt epäselväksi, miksi taiteen alan tapahtumat on supistettu lähes olemattomiin. ”Tämä on ollut aivan epäoikeudenmukaista. Näiden rajoitusten pitäisi perustua johonkin todelliseen [laskelmaan].” Epidemian kiihtymisvaiheessa ruuhka-Suomen baareissa sallittiin karaoken laulaminen, mutta esityksiä ei. Eli kieltoon ei vaikuttanut ihmisten määrä, vaan tilaisuuden laji. ”Jos joku lauloi karaokea lavalla, se oli sallittua, mutta jos joku sai palkkaa laulamisesta, se olikin konsertti eli kiellettyä”, Hälvä muistelee. Vaikka rajoitukset tehtiin hyvää tarkoittaen, musiikin ammattilaiset kokivat ne ilkeytenä. Minimaalisen pieni lohtu muusikoille lienee se, että karaoken taustamusiikit ja lyriikat ovat nekin tekijänoikeuslain eli Teosto-korvausten piiriin kuuluvaa taidetta. Ilman muusikoita ja sanoittajia karaokekappaleita ei olisi olemassakaan. Tietenkin viruksen leviämisvaiheessa karaokekin kiellettiin. Suomi käyttää koronaviruksen torjunnassa ”testaa, jäljitä, eristä ja hoida” -toimintamallia. Kulttuurin alasajo lienee osa tuota ”eristystä”. Toisin kuin tavaratalot ja kaupat, kulttuurin salit on eristetty tyhjiksi. HA ASTATTELUN AIKOIHIN keväällä 2021 näyttää siltä, että vielä kesälläkään ei taide pääse näyttämöilleen eivätkä yleisöt katsomoihin vapaasti saati runsain joukoin. ”Jos ensi syksynä on vielä tällaista, en tiedä, miten me taiteilijat jaksamme”, Hälvä huokaa. Ja hänen kun pitäisi kyetä ohjaamaan näytelmä jo kesäteatteriin. Taiteen määrärahoista leikataan tänä vuonna 17,5 miljoonaa ja ensi vuonna yli 20 miljoonaa pienentyneiden veikkausrahojen takia. Rajoitukset ja pienentyneet apurahat ovat Hälvän mukaan ”kuolinisku monelle tällä alalla.” Netissä ikävä kyllä yleisön responssi jää pois, Hälvä voivottelee. Hän kaipaisi tunnetta siitä, miten ”yleisö hengittää esiintyjän kanssa”. Ja hänkin kaipaa elävää taidetta, ”teatteria, musiikkia, tanssia, mitä ikinä!” Erityisesti teatteria. Hälvä muistelee taide-elämystä: ”Kom-teatterin Poika oli viime syksynä upea esitys. Olimme maskit päällä turvavälein, penkkejä oli teipattu. Moni ei mahtunut sisään, mutta me onnekkaat pääsimme. Sitä katsoessa kulminoitui, miten monia esityksiä tämä virus on tärvellyt. Mutta se oli niin hyvä, että se imaisi mukaansa ja koronan vaikeudet unohtuivat.” Vaikka muutamat musiikin ja teatterin toimijat ovat kyenneet striimaamaan taide-esityksiään, striimaus ei ole vaihtoehto kovinkaan monelle taiteen tekijälle. Aniharvalla on tekniikkaa, jolla tämä kykenee tekemään nettiin kunnollisia, soundeiltaan korkeatasoisia ja hyvän näköisiä tallennuksia. Jotta striimeistä koituisi tekijälleen tuottoa, taiteilijoiden pitäisi pystyä myymään niihin lippuja eli katseluoikeuksia. Jotkut teatterit ja orkesterit ovat onnistuneet myymään joitain esityksiä, mutta yksin työskentelevät taiteilijat eivät yleensä pysty siihen ilman välistä vetäviä lippukauppoja tai ohjelmatoimistoja. Pienilläkin tuloilla on jakajansa. Voisiko kulttuuriala protestoida epäreilua kohtelua vastaan? ”Mitähän se protesti voisi olla?”, Hälvä pohtii. Hän ei usko kulttuurin kapinan voimaan. ”Ala on aika hajallaan.” Kukaan ei ainakaan aio lakkoilla, päinvastoin. ”Kaikki odottavat ihan hulluna töitä ja palaavat lavalle heti kun voivat. On pakko päästä pitämään taitoa yllä ja harjoittamaan ammattia. Viis siitä rahasta!” Loppukaneetin viisveisaus oli vitsi. Kyllä taiteilijat, kuten taiteilijoiden ruokkijat, kampaajat ja majoittajat haluavat työstään palkkaa. Kaunis Veera Kangasalan Kesäteatterissa 2.–4.7. ja 13.–15.8.2021. Esitys myös kiertää Suomea. T AIDEKENTÄN AHDINGOSTA kirjoitettuihin juttuihin kiukuttelulla huomiota hakevat mölisijät ovat viljelleet ”menkää oikeisiin töihin” -kommenttia. Vaikka taiteilijat ja taidekentän ammattilaiset yrittivät olla loukkaantumatta roskapuheista, heitä alkoi pelottaa, etteivät ihmiset ymmärrä mistä taideja tapahtumabisneksessä on kyse. Tapahtumaelinkeinon keskusjärjestön, Tapahtumateollisuus ry:n edunvalvontajohtaja Kati Kuusisto kertoi Voimalle ihmettelevänsä, miksi juuri tapahtumia halutaan suitsia niin kovasti. Niissä on jopa järjestyksenvalvojia opastamassa ihmisiä ja kontrolloimassa turvavälejä. Nyt jo ”toreilla, kauppakeskuksilla ja lenkkipoluilla” on sallittua turvavälein liikkua, vaikka valvontaa on vähemmän tai ei ollenkaan, Kuusisto muistuttaa. Tartuntatautilailla ei haluta rajoittaa elinkeinoja. Kuusisto epäilee, ettei esiintyvien taiteilijoiden ja tapahtumajärjestäjien ammattimaista työtä jostain syystä tunnisteta tai haluta tunnistaa elinkeinoksi. Juuri siinä piilee epäreilun kohtelun ydin. TILASTOKESKUKSEN TUTKIMUKSIIN pohjaten kulttuurialan edunvalvontajärjestö Kulta ry kertoo Kultuurin puolesta -raportissaan, miten kulttuuritoimialat työllistivät vuonna 2019 liki 120 000 henkilöä. Kulttuurialalla toimivia yrityksiä oli noin 18 000, ja niille kertyi liikevaihtoa 13,4 miljardia euroa. Kulttuurin ja joukkoviestinnän aloilla maksettiin kulttuurialan työllisten ostovoimaksi päätyviä palkkoja 3,6 miljardia euroa. Taikasana on ”ostovoima”: kulttuurialan toimijoille maksetut liksat eivät yleensä ole sitä luokkaa, että ne päätyisivät pimeille tileille Panamaan, vaan rahat jäävät yhteiskuntaan kiertoon. Esitykset ja tapahtumat ostavat palveluita suoraan erityisesti tekniikan alan ammattilaisilta, kuten sähköä kanavoivilta firmoilta, valaisijoilta, timpureilta sekä äänen ja kuvan toistamisen ja tallennuksen ammattilaisilta. Kulttuurija tapahtuma-aloista hyötyvät välillisesti erityisen paljon myös ravintola-ala, majoituspalvelut, siivousala ja liikenne. Mitä hienompi tilaisuus, sitä enemmän rahaa kuluttajilta siirtyy vaatekaupoille, ompelimoille, kampaamoille ja kauneushoitoloille. Juuri tähän viittaa sanonta, jonka mukaan kulttuuriin sijoitettu raha tulee moninkertaisena takaisin. TURUILLA JA TOREILLA on ollut helppo huomata menneiden aikojen rahavirtojen suuruus, kun purot ovat kuivuneet. Savonlinnan kaupunki on kutsunut ”kriisiksi” kaksi kertaa peruuntuneita oopperajuhlia, vaikka ainakin kesällä 2020 kotimaanmatkailun valtava piristyminen ulottui myös Savonlinnaan. Tänä vuonna kaupungissa iloitaan onnesta onnettomuudessa, eli että taidemusiikin pienempiä tapahtumia, kuten Timo Mustakallio -laulukilpailut kyetään oletettavasti järjestämään. Samoin Pori Jazz -festivaali järjestää muutamia konsertteja, vaikka iso tapahtuma peruuntuu vielä kesällä 2021. IIDA SIMES Taiteen ja tapahtumien töitä ei tunnisteta elinkeinoiksi STRIIMAUS EI OLE VAIHTOEHTO KOVINKAAN MONELLE TAITEEN TEKIJÄLLE.
Woolf, futis ja oma tila Ju no Le htin en VIRGINIA WOOLF ei oletettavasti pitänyt jalkapallosta. Tiedän, ihan käsittämätöntä! Näin voi kuitenkin päätellä hänen klassikkoteoksestaan Oma huone (suom. Kirsti Simonsuuri). ”[M]iesten luomat arvot ovat vallalla. Karkeasti sanoen, jalkapallo ja urheilu ovat ’tärkeitä’; muodin palvonta, vaatteiden ostaminen ’tyhjänpäiväistä’.” Syyllinen Woolfin kommenttiin oli paitsi epätasainen yhteiskunnallinen tilanne sinänsä, myös Englannin jalkapalloliitto FA. Oma huone ilmestyi Britanniassa vuonna 1928. FA oli käytännössä kieltänyt naisten jalkapallon seitsemää vuotta aiemmin. Siitä oli tekemällä tehty miesten laji, joidenkin miesten mustasukkaisesti vartioima ja pelaama peli. Miksi näin? Koska naisten tehtävä oli tehdä kotia. Koska naisten matsit keräsivät yleisöjä, jotka uhkasivat miesten matsien suosiota. Koska naisten matsit eivät tuottaneet tarpeeksi hyväntekeväisyyteen – johon, jännä kyllä, miesten pelituottojen ei tarvinnut mennä lain. Mitä näitä nyt on. TUOREEN JALKAPALLOPODCASTIN Jälkipelit toisessa jaksossa ruoditaan kyseistä FA:n päätöstä ja sen vaikutuksia naisten jalkapalloilun toissijaiseen asemaan. Onko FA:n syy, että vuonna 2021 – tasan sata vuotta päätöksen jälkeen – naisten Champions Leaguen otteluita ei finaalia lukuun ottamatta nähty Suomessa edes maksukanavilla? Teemme jalkapallopodcastia samasta syystä kuin hakeudumme jalkapallon harrastajina kentälle vuosi toisensa jälkeen. Jalkapallo ihmetyttää, innostaa ja vituttaa. Jokainen jalkapalloilija tai jalkapallon katsoja tunnistaa lajiin liittyvän ajatusten ja tunteiden ristivedon. Jälkipelit toimii palauttavana harjoitteena. Tapahtumia puidessa muistaa, että jalkapallo ei ole niin vakavaa, että yksittäistä epäonnistumista kannattaisi itkeä päiväkaupalla. Toisinaan podcast toki muistuttaa, että jalkapallo on paljon vakavampaa: se on ison rahan bisnes ja pelikenttä, joka on täynnä yhteiskunnallisten vinoumien muodostamia kuoppia. TUNNETUIN SITAATTI WOOLFIN Oma huone -teoksesta on tämä: ”Naisella on oltava rahaa ja oma huone, jos hän aikoo kirjoittaa.” Woolf kirjoitti luovan työn ehdoista, mutta hän olisi yhtä hyvin voinut kirjoittaa jalkapallosta. Ammattimainen pelaaminen vaatii konkreettisia resursseja. Yhdysvaltalaisen huippujalkapalloilijan Megan Rapinoen omaelämäkerta Yksi elämä (suom. Tero Valkonen) sanoo tämän suoraan vaikka kirjallisesti vähemmällä tenholla. Rapinoe vaatii oman huoneen: hän manaa päätöstä, että vuoden 2014 MM-kisat pelattiin isoksi osaksi tekonurmella, jota ei ollut koskaan käytetty miesten MM-kisoissa. Ja hän vaatii rahaa: ”Palkkaan liittyvä epätasa-arvo johti myös siihen, että jalkapalloauktoriteettien oli helpompi kontrolloida meitä.” Rapinoen edustama aktivistiatleetti on Jälkipelien ensimmäisen jakson aiheena. KENTIN YLIOPISTON JATKO-OPISKELIJOILLA on muuten oma jalkapallojoukkue nimeltä FC Virginia Woolf. Woolf on siis päätynyt taistelemaan omasta tilasta myös pelikentällä. KAISU TERVONEN Johanna Ruohosen ja Kaisu Tervosen Jälkipelitpodcast löytyy 1.6. alkaen osoitteesta voima.fi/audio. Lisätietoa sivulta www.facebook.com/jalkipelit #jälkipelit
Mitäs Mitäs Mitäs -festivaali Rajoja rikkova taiteiden juhla mitasmitasmitas.? 16.-18.7.2021 Nuutajärvi, Urjala Keski-Pohjanmaan kansanopisto Kälviä www. kpedu.fi/arts info.kansanopisto@kpedu.fi 040 808 5035 Nuorten ja aikuisten kouluttaja kansanopistoon? Kiinnostaako opiskelu vuoden pituisella Kälviä Arts taidelinjalla Keski-Pohjanmaan kansanopistossa? Sinulla on mahdollisuus rakentaa itsesi näköinen kokonaisuus valitsemalla perusopinnot tanssin, sirkuksen, kuvataiteen ja teatterin suuntautumisista. Voit opiskella lisäksi monitaiteisesti soveltavan taiteen, ympäristötaiteen, kokemuksellisen taiteen ja produktioiden kokonaisuuksista valitsemiasi osia. Opinnot ovat laadukasta nykytaideopetusta ja teknisten taitojen harjoittelun lisäksi saat paljon käytännön kokemusta oman ilmaisun laajentamiseen. Lue lisää ja hae: www.kpedu.fi/arts Koulutukset alkavat syksyllä 2021. sirkus tanssi teatteri kuvataide www.kpedu.FI hae nyt KÄLVIÄ ARTS -TAIDELINJa lle! • Hieroglyfeistä globalisaatioon: 500 vuotta Meksikon valloituksesta • Johdatus Itä-Euroopan romaneihin, 5 op (HY) • Katsaus urheilupolitiikan maailmaan • Kurkistus permakulttuuriin – periaatteista käytäntöön • Kuuba: Vallankumouksen menneisyys ja nykyisyys • Muinaisen Egyptin taide, 2 op (HY) • Taidehistorian kursseja • Tulkkauksen perusteet, 5 op (Diak) Lisäksi opetustarjontaa lähes 30 eri kielessä Kursseja kulttuurinnälkäisille www.hsky.fi VAPAA AKATEMIA elokuva ja video kuvataide kuvitus ja graafinen suunnittelu visuaalinen viestintä valokuvaus Hae 2.8. mennessä. www.vapaa-akatemia.fi Saimaankatu 11, Lahti “ piirrä.......................... maalaa...................... kuvaa......................... kuvita......................... kuvittele............. käsikirjoita............... lavasta....................... ohjaa.......................... julkaise...................... ... ... ... .. .. .. . . . rakastu elämääsi. 22.5.–6.6. Puristamo Kaapelitehdas Villiä sivistystä ! Kriittinen korkeakoulu – yli 50 vuotta hilpeän humanismin puolesta Kirjoittaminen • Puhetaito • Kuvataide • Filosofia • Kulttuuri • Inhimillinen kasvu • Vuorovaikutustaidot • Luova ajattelu • ... Etä-, hybridija lähiopetusta Tutustu myös Jyväskylän, Tampereen, Porin, Kajaanin ja Imatran toimintaamme! www.kriittinenkorkeakoulu.fi
5/ 2021 • 25 ”Laki on kaikille sama, vain tuomiot vaihtelevat” Johanna Vehkoo sai korkeimmalta oikeudelta valitusluvan, mutta Junes Lokan paksun syytenipun käsittely Oulun käräjäoikeudessa on kompuroinut pahasti. TEKSTI MIKKO NISKASAARI KUVA VILLE RANTA T OIMITTAJA Johanna Vehkoon huhtikuun alussa saama valituslupa korkeimmalta oikeudelta on yleisen edun kannalta erittäin tärkeä. Tästä oudosta oikeusjutusta on uhannut tulla sananvapauden kannalta vaarallinen tapaus. Vehkoo oli suljetussa Facebook-ryhmässä kutsunut natsipelleksi ja rasistiksi oululaista kaupunginvaltuutettu Junes Lokkaa, joka oli ollut tulossa häiriköimään hänen kirjansa esittelytilaisuutta. Oulun käräjäoikeus tuomitsi Vehkoon Lokan kunnian loukkaamisesta, koska sen mielestä natsi on niin loukkaava nimitys, ettei sitä saa käyttää, vaikka se olisi tottakin. Lokka on itse kutsunut itseään natsiksi. Rovaniemen hovioikeus piti tuomion voimassa katsoen, ettei kirjaansa esittelevä toimittaja Vehkoo ollut esiintynyt toimittajana, eikä hänen kritiikkinsä kohdistunut Lokan poliittiseen toimintaan, vaan pikemminkin persoonaan. Mahdollisesti hovioikeuden tuomarit eivät olleet hahmottaneet Junes Lokan poliittisen toiminnan olevan yhtä kuin erilaisiin tilaisuuksiin tunkeutumista, niissä kuvaamista ja muuta häiriköintiä sekä hänen inhoamiensa ihmisten seuraamista ja parjaamista. Tätä Vehkoo viestissään kuvasi ja kritisoi. Se, miten kirjan kirjoittanut toimittaja olisi kirjaansa esitellessään irtaantunut toimittajan ammatistaan ja asemastaan, ei hovioikeuden tuomiosta selviä. Toivon mukaan korkein oikeus saa asiaan valaistusta. VALAISTUSTA TARVITA AN myös siihen, miksi Facebook-ryhmässä kirjoittaminen on joko peruste tuomita tai peruste jättää rikosilmoitus kokoaan tutkimatta. Johanna Vehkoon viesti ilmestyi noin 200 hengen suljetussa ryhmässä, mutta Rovaniemen hovioikeuden mukaan sillä ei ole merkitystä: ”Vehkoon on täytynyt ymmärtää, että julkaisemalla kirjoituksen riidattomasti kahdelle sadalle henkilölle vaara kirjoituksen leviämisestä laajemmalti ja myös Lokan tietoon on todennäköinen”. Muutamia kuukausia ennen Vehkoon viestin julkistamista poliisien suljetussa, noin 2 500 jäsenen Facebook-ryhmässä parjattiin joukolla pappi Marjaana Toiviaista. Parjausten päädyttyä lehtien sivuille Toiviainen teki poliiseista rikosilmoituksen. Sen tutkinnan esti syyttäjä Laura Sairanen: ”Koska viestejä ei oltu tarkoitettu kokonaan julkisiksi (suunnattu ainoastaan suljetun ryhmän jäsenille), katson ettei asiassa ylity esitutkintakynnys kunnianloukkauksen tai muunkaan rikoksen osalta”. ”Laki on kaikille sama, vain tuomiot vaihtelevat”, irvaili aikoinaan kirjailija Anatole France, ja tämä näkyy yhä pätevän, vaikka perustuslaki edellyttää aivan muuta. JUNES LOKKA on muutoinkin menestynyt hyvin Oulun syyttäjänviraston ratkaisuissa. Maaliskuussa Iltalehden toimittaja sai syytteen Lokan kun nian loukkaamisesta, koska hän oli kutsunut tätä Twitterissä ”ihmiskunnan loppusijoitussaastaksi” ja ”kusipääksi”. Lokka puolestaan on saanut samasta konttorista pinon päätöksiä, joissa syyttäjät katsovat, ettei ole aihetta syyttää Lokkaa, joka levittämissään videoissa kutsuu nimettyjä kansalaisia ”vitun idiootiksi”, mielenterveyspotilaaksi, avohoitopotilaaksi, huutelee ”voi vittu teitä neekereitä”, ”Suvi uuniin” ja niin edelleen. Oulun syyttäjänviraston arvoasteikossa nämä kaikki häviävät kirkkaasti natsipellelle ja kusipäälle. Toki Lokka on saanut Oulussa myös syytteitä. Käsittelyvuoroaan odottaa peräti kuusi rikosjuttua, joiden pääosan käsittely Oulun käräjäoikeudessa on kuitenkin pahasti viivästynyt. Uusimman syytteensä Lokka sai maaliskuussa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, ja sille on jo varattu istuntopäivä syyskuulle. Kiihottamisrikoksista Lokalla on ennestään kaksi tuomiota, tuorein tuli viime lopulla Rovaniemen hovioikeudesta. MUIDEN SYYTTEIDEN kanssa on edetty hitaammin. Lokkaa ja hänen avopuolisoaan Tiina Wiikiä vastaan nostettiin Oulussa kolme syytettä 29. maaliskuuta vuonna 2019. Syytteistä kaksi koskee kunnianloukkausta, kolmas yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä. Kesäkuussa 2020 Lokka sai Oulun käräjäoikeudessa kaksi uutta syytettä kunnianloukkauksista. Yhdellekään näistä viidestä jutusta ei ole vielä määrätty edes istuntopäivää. Vanhimmat ovat odottaneet käsittelyään jo 26 kuukautta, viimevuotiset 11 kuukautta. Johanna Vehkoota vastaan Lokkajuttu pantiin käräjäoikeudessa vireille 8. lokakuuta 2018, ja tuomio annettiin 12. huhtikuuta 2019. Aikaa kului kuusi kuukautta. NÄMÄ RIKOSJUTTUJEN vanhukset ovat käräjätuomari Kari Ahon työlistalla. Hän selittää viivästymistä osin koronalla, joka tosin alkoi vaikuttaa vasta reilu vuosi sitten, osin muilla työ kiireillä. ”Syyttäjä on ollut kiinni Kittilän kunnan laajassa jutussa, ja se on vaikuttanut näiden muiden aikatauluun. Jutut on kuitenkin annettu heti vastaajille tiedoksi, joten ne eivät pääse vanhenemaan”, Aho vakuuttaa. ”Tavoite on käsitellä nämä jutut syksyllä. Ei kuitenkaan aivan alkusyksystä, koska syyttäjällä on elo–syyskuussa vielä joku Kittilä-vyyhden haara oikeudessa”. Tarkoitus oli tarkistaa myös Lokasta tehtyjen syyttämättäjättämispäätösten tilanne, ja paljonko niitä kaikkiaan on, yksin Oulussa. Syyttäjälaitoksen Pohjois-Suomen syyttäjäalue kuitenkin kieltäytyi antamasta tietoja. ”Me emme tee hakuja henkilön nimen perusteella”, selitti toimistovirkailija johtavan aluesyyttäjän Leena Hurmala-Kanervan päätökseen vedoten. Syyttämättäjättämispäätökset ovat kiistatta julkisia, mutta poliisit ja syyttäjät ovat parin viime vuoden aikana systemaattisesti etsineet tekosyitä estääkseen julkisten asiakirjojen luovuttamisen. Tämä Ville Rannan piirtämä pilakuva ilmestyi alun perin Demokraattilehdessä 18.10.2018. Keväällä 2019 Ranta ilmoitti Facebookissa huutokauppaavansa originaalin ja lahjoittavansa tuoton Johanna Vehkoon oikeudenkäyntikuluihin. Journalistiliitto osti teoksen 7?588,80 eurolla.
Päätoimittaja Ajankohtaiskirjojen tekijä Muutoksentekijä kulttuurin, kirjaston ja työväenopiston elimissä Asuntojen kiskurihinnat alas vuokrasäätelyllä Berliinin malliin Pormestarishowsta laajaan luottamushenkilödemokratiaan 172 RISTO KOLANEN Helsinki OIKEUS HYVÄÄN ELÄMÄÄN KUULUU KAIKILLE! KALLION VASEMMISTON KUNTAVAALIEHDOKKAAT VAALIPÄIVÄ SU 13.6.2021 ENNAKKOÄÄNESTYS 26.5. – 8.6.2021 TITTA HILTUNEN Valtiotieteiden maisteriopiskelija TOMMI MÄKLIN Väitöskirjatutkija NADJA UUSIPERHE Opiskelija NATHALIE JONES-MÉTIVIER Väitöskirjatutkija KIMMO NURMINEN Tapahtumatuottaja, Kallion Vasemmiston pj MIKKO VALLIUS Sairaanhoitaja (AMK) MAI KIVELÄ kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu ANNI PIHLAJA Lastensuojelun sosiaalityöntekijä SALLA VIITANEN Juristi, FM (musiikkitiede) DAN KOIVULAAKSO Opetusministerin erityisavustaja REKO RAVELA Farmaseutti FENIKS WILLAMO Agentti/promoottori, musiikkialan yrittäjä LAURA KOLEHMAINEN Ympäristöpoliittinen asiantuntija JULIA SAARHOLM Tutkimuskoordinaattori, sovittelija JAN ÖSTERBERG Vahtimestari MIRKA HAILI Sosionomi (Ylempiamk) EMILIA LEINONEN Luokanopettaja SAMI SÄYNEVIRTA Järjestöpäällikkö, metsätalousinsinööri SALIVEN GUSTAVSSON Verbaaliproletaari, yrittäjä NOORA LAAK Arkkitehti RIINA SIMONEN Yhteiskuntatieteiden maisteri, työtön 527 531 536 540 550 551 553 563 567 582 586 593 598 602 610 617 620 624 627 634 638 TUOMAS RANTANEN Voima-lehden kustantaja, valtuutettu vuodesta 2001 M ak sa ja : Tu om as Ra nt an en Kulttuurin koronatuet | Mielenterveys | Kaupunkimetsät 858 Helsinki Minun Helsingissäni ei taidetta heitetä rekan alle OIKEUDENMUKAISUUS JA KULTTUURI Kimmo Sarje Filosofian tohtori, kuvataiteilija Helsinki 217 Aki Saariaho, Espoo opettaja, cityvihreä ja toipuva alkoholisti IHMISET, LUONTO JA KULTTUURI KUNTOON. 199 Thomas Wallgren, Helsinki Aktivisti, valtuutettu, filosofian professori PAPERITTOMIEN YSTÄVÄ, VEROPARASIITTIEN VIHOLLINEN 242 M ak sa ja : H el si ng fo rs Sv en sk a Ar be ta rf ör en in g
5/ 2021 • 27 Miten ihmiskunta ruokitaan Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoite numero 2 on poistaa nälkä vuoteen 2030 mennessä. Se näyttää tuoreimpien kriisien muovaamassa maailmassa mahdottomalta tehtävältä. TEKSTI JOHANNES ROVIOMAA KUVAT SANNI SEPPO S UURI OSA maailman ihmisistä elää jatkuvassa tai ajoittaisessa nälässä. Pysyvän ruokaturvan esteenä on nippu syiden ja seurausten ketjuja. Ihmiskuntaa ei voi ruokkia keinolla millä hyvänsä. On otettava huomioon planeetan ja ekosysteemin tulevaisuus. Kolmannes kasvihuonepäästöistä on toistaiseksi ruuantuotannon aiheuttamia. Arvoista ja tavoitteista puhumisen sijaan pitää alkaa toimia toisin. Avainasemassa ovat pientuottajat ja se miten heitä tuetaan matkalla muutokseen. Viljeltävien lajikkeiden määrää on lisättävä, eikä maatalous voi enää tukeutua fossiilikapitalismiin. Tulevaisuuden ruuantuotannossa tehokkuuden keskeisen kriteerin pitäisi olla kestävyys. NÄKYMÄTÖN NÄLKÄ Yhdistyneiden Kansakuntien eli YK:n alaisuudessa toimivat Maailman ruoka ohjelma (WFP) ja elintarvikeja maatalousjärjestö (FAO) julkaisivat maaliskuussa Hunger Hotspots -selvityksen, jonka mukaan 34 miljoonaa ihmistä kahdessakymmenessä valtiossa on askeleen päässä täydellisestä nälänhädästä. Raportin mukaan katastrofaalisin tilanne on Jemenissä, Etelä-Sudanissa ja Pohjois-Nigeriassa. Selvityksen mukaan myös esimerkiksi Afganistanissa, Syyriassa, Libanonissa ja Haitissa tilanne on hälyttävä. Aseelliset konfliktit, ekokatastrofit ja tuoreimpana koronapandemia ovat lisänneet nälänhätää. YK:n mukaan joka yhdeksäs maapallon asukas, eli 821 miljoonaa ihmistä kärsii aliravitsemuksesta. Nälkäisten määrä oli kasvussa jo ennen koronaa. Uutismediat nostavat usein otsikoihin nälänhädän konfliktien ja ekokatastrofien yhteydessä, mutta eivät syvenny nälän juurisyihin. Suurin syy pitkäkestoiseen nälkään on kestämätön ja epäoikeudenmukainen ruoka-, kauppaja kehityspolitiikka, kertoo Ville Lähde, filosofi ja BIOS-tutkimusyksikön tutkija. Mitä nälällä oikeastaan tarkoitetaan, ja miten sitä mitataan? Lähteen mukaan vallitseva poliittinen paradigma on ollut se, että nälkä johtuu riittämättömästä tuotannosta. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. ”Nälän syy ei useimmiten ole ruoan puute, vaan köyhyys ja eriarvoisuus. Usein myös ajatellaan virheellisesti, että ruokaa on jo tarpeeksi, kunhan se vain siirretään muualle”, Lähde sanoo. Nälkää ei torjuta kestävästi tuomalla ruokaa. Ihmiset tarvitsevat vakaan elannon, mutta omistuksen epätasaisuus ja eriarvoistava kauppapolitiikka estävät vakauden saavuttamisen. Akuutti nälänhätä on ikään kuin jäävuoren huippu ruokaturvattomassa maailmassa, jonka pelisäännöt ovat epäreilut. Ongelma on myös nälän mittaamisessa ja määrittelyssä. Esimerkiksi FAO:n tutkimuksissa nälkää AGENDA 20 30
28 • 5 / 2021 mitataan keskimääräisen päivittäisen kalorimäärän mukaan vuoden tarkasteluajanjaksolla. ”Tavoitteet voidaan saavuttaa helposti, jos asetetaan ongelmallisia mittareita. Taustalle jää näkymätöntä nälkää”, Lähde sanoo. ”Nälän kolmoistaakka tarkoittaa, että ruoasta ei saa tarpeeksi energiaa ja ravintoaineita, ja yksipuolinen ruoka aiheuttaa monenlaisia terveysongelmia. Pelkkiä kalorimääriä tuijottamalla ei saada kokonaiskuvaa ihmisen ravinnon tarpeen täyttymisestä, koska ruoka ei ole vain energiaa. Ihmiset tarvitsevat vitamiineja, proteiinia, rasvoja, kuituja, hivenaineita ja niin edelleen”, sanoo Lähde. Ravinnon saantia tulisi tarkastella todellisen kulutustarpeen mukaan. Monissa maissa, joissa ihmiset kärsivät aliravitsemuksesta, työpäivät ovat pitkiä ja fyysisesti kuluttavia. Esimerkiksi maanviljelijän päivittäinen kalori tarve on suurempi kuin ihmisen, joka ei tee niin fyysistä työtä. Tilannetta voisi verrata absoluuttisen köyhyyden mittariin, joka on asetettu 1,90 dollarin päiväbudjettiin. Vertailun vuoksi: Maailmanpankin raportin mukaan lähes puolet maapallon ihmisistä elää alle 5,50 dollarin päiväbudjetilla. Auttaako mittari hahmottamaan köyhyyttä millään tavalla, kun se on asetettu näin alas? Sama koskee nälkää. FAO:n määritelmät ovat vuosien ajan olleet alimitoitettuja. Nälkä ja köyhyys tulisi nähdä moniulotteisemmin, jotta voitaisiin rakentaa kestäviä toimintatapoja. Niiden taustalla piilevät syyt tulisi ymmärtää paremmin. ”En usko, että kukaan ajattelee, että zero hunger olisi mahdollinen vuoteen 2030 mennessä. YK:n tavoitteita tulisi uudistaa ja selkeyttää pandemian jälkeisessä maailmassa.”, Lähde sanoo. Pitäisi puhua nälän lisäksi laajemmin ruokaturvattomuudesta. Todellisuudessa jopa kolme miljardia ihmistä kärsii aliravitsemuksesta tai vajaaravitsemuksesta. Lähde kertoo, että ruokaturva on neljän pilarin varassa. Onko ruokaa saatavilla (availability) oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa? Entä onko ihmisillä pääsy (access) ruuan äärelle ja mahdollisuus hankkia sitä? Rajoitetaanko ruoan hankintaa taloudellisesti, sosiaalisesti tai poliittisesti? Onko ihmisten turvallista valmistaa ja käyttää (utilization) ruokaa? Ja onko käytössä puhdasta vettä ja kotitalousenergiaa? Ovatko olosuhteet vakaat ja turvalliset (stability) vuodenajoista riippumatta? Lähde kertoo, että maailman nälkä voitetaan vain, jos paikalliset ruokajärjestelmät ympäri maailmaa ovat kunnossa. Ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien hillintä on edellytys sille, että tämä on mahdollista. ”Avainasemassa ovat pientuottajat, jotka vastaavat noin puolesta maailman ruokatuotannosta. He ovat samalla myös maailman haavoittuvaisinta väkeä”, Lähde sanoo. ”PELISÄÄNNÖT UUSIKSI” ”Kriisit ovat herättäneet meidät keskustelemaan enemmän yhteisistä pelisäännöistä. Miten voitaisiin saavuttaa ihmisen ja planeetan hyvinvointia tuottava järjestelmä, johon kaikki voisivat sitoutua? Nyt eletään sellaista polarisaation ja konfliktien aikaa”, Helena Kahiluoto, LUT-yliopiston (Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto) kestävyystieteen professori, sanoo. Kestävyystieteissä rakennetaan kokonaiskuvaa maailmasta ja tutkitaan, mitä tarvitaan, jotta ihmiskunta voisi hyvin planeetan kantokyvyn rajoissa. ”Usein nälkäiset nähdään avuttomina uhreina. Se ei ole oikea kuva, vaikka hätäapuakin tarvitaan. Nälkä johtuu kestämättömästä talousjärjestelmästä ja historiasta”, Kahiluoto sanoo. Nälkään ja ruokaturvaan nivoutuu paljon kestävyysongelmia; ympäristökriisit, maaperän köyhtyminen, epätasaisesti jakautuneet resurssit ja väestönkasvu. ”Väestönkasvu on voimakkainta juuri ruokaturvattomimmilla alueilla. Naisten kouluttautuminen ja koko väestölle jakautuva terveydenhuolto ovat tutkimusten mukaan paras tapa vähentää väestönkasvua”, Kahiluoto kertoo. Hänen mukaansa uudelleenjako vaatii reilumpaa kansainvälistä päätöksentekoa ja kannustinjärjestelmiä, jotka tukevat kestävää taloutta. Tällä hetkellä hintoihin ei sisälly sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Ruoantuotannossa voidaan suojautua ilmastonmuutokselta ja hillitä sitä muun muassa etsimällä parhaita keinoja sitoa hiiltä maaperään. ”Viljelykasveja pitäisi monimuotoistaa, jotta ilmastonmuutokseen voidaan sopeutua. Maapallon ruoantuotanto on aivan liian harvojen kasvilajien varassa”, huomauttaa Kahiluoto. Kahiluoto nostaa yhtenä esimerkkinä esiin peltometsäviljelyn Etiopiasta, jossa hän on tehnyt paljon tutkimusta. Peltometsäviljely sitoo hiiltä maaperään, monipuolistaa ravitsemusta ja on samanaikaisesti tuottavaa viljelijöille. ”Etiopiassa hallitus ulottaa verkostonsa jokaiseen kylään, jossa on maatalousneuvoja. Ongelma on hierarkkinen historia ja valta-asetelmat, joiden takia viljelijöiden kokemukset ja palaute eivät tavoita hallitusta”, Kahiluoto sanoo. Kahiluoto kertoo, että täyskäännös ruokajärjestelmissä vaatii ajatusmallien muuttamista. ”Se voi onnistua helpommin toisin tekemiseen osallistumalla kuin arvopuheen kautta. Hyvät esimerkit ovat avainasemassa.” KESTÄVÄ MAATALOUS JA OMAEHTOINEN RUOKATALOUS Ruoka, ruoantuotanto ja nälkä linkittyvät lopulta myös maaperään. Ihmiset ovat aina sidoksissa paikalliseen aluees een ja maantieteeseen. Nykyinen maatalouden kehitys on perustunut fossiilikapitalismiin. Ihmistyövoimaa on korvattu fossiilipohjaisilla koneilla, lannoitteilla, torjunta-aineilla ja jalostetuilla siemenlajikkeilla. Tuotantoa kasvattamalla on saatu parempia satoja, mutta vallitseva kehityksen suunta on kuormittanut maaperää, vesistöjä ja ilmasAGENDA 20 30 Artikkeli on osa sarjaa, joka käsittelee 17 kestävän kehityksen tavoitetta, jotka on hyväksytty YK:N Agenda 2030:ssa. EI KÖYHYYTTÄ EI NÄLKÄÄ TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA HYVÄ KOULUTUS SUKUPUOLTEN TASA-ARVO PUHDAS VESI JA SANITAATIO EDULLISTA JA PUHDASTA ENERGIAA IHMISARVOISTA TYÖTÄ JA TALOUSKASVUA KESTÄVÄÄ TEOLLISUUTTA INNOVAATIOITA JA INFRASTRUKTUUREJA ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN KESTÄVÄT KAUPUNGIT JA YHTEISÖT VASTUULLISTA KULUTTAMISTA ILMASTOTEKOJA VEDENALAINEN ELÄMÄ MAANPÄÄLLINEN ELÄMÄ RAUHAA JA OIKEUDENMUKAISUUTTA YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS YK:n virallisen tilaston mukaan noin yhdeksän prosenttia ihmisistä kärsii aliravitsemuksesta. Todellisuudessa lähes 40 prosenttia ihmisistä elää vajaaravitsemuksessa. toa ympäri maailmaa, myös Suomessa. Maailman kasvihuonepäästöistä kolmannes on peräisin ruoantuotannosta. Samanaikaisesti suuri osa länsimaalaisista ihmisistä on vieraantunut siitä. Miten ihmisten terveyttä edistävä ja samanaikaisesti ekologisesti kestävä ruoantuotanto on mahdollista nykymuotoisessa hyvinvointiyhteiskunnassa? ”Pitäisi irtikytkeä toisistaan maailman ruokaongelma ja paikalliset ratkaisut. Ne ovat kahden eri tason kysymyksiä”, Galina Kallio sanoo. Hän on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkija, joka on erikoistunut omaehtoisen talouden, uudistavan maan= ravittu = vajaaravittu
5/ 2021 • 29 EI KÖYHYYTTÄ EI NÄLKÄÄ TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA HYVÄ KOULUTUS SUKUPUOLTEN TASA-ARVO PUHDAS VESI JA SANITAATIO EDULLISTA JA PUHDASTA ENERGIAA IHMISARVOISTA TYÖTÄ JA TALOUSKASVUA KESTÄVÄÄ TEOLLISUUTTA INNOVAATIOITA JA INFRASTRUKTUUREJA ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN KESTÄVÄT KAUPUNGIT JA YHTEISÖT VASTUULLISTA KULUTTAMISTA ILMASTOTEKOJA VEDENALAINEN ELÄMÄ MAANPÄÄLLINEN ELÄMÄ RAUHAA JA OIKEUDENMUKAISUUTTA YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS viljelyn ja kumppanuusmaatalouden tutkimiseen. Hän tutkii ruoantuotantoa hyvinvointiyhteiskunnan näkökulmasta. ”Meillä on yhteinen maapallo, mutta ei ole olemassa globaalia maaperää. Maaperä on aina paikallista. Se on aina tiettyjen tahojen omistuksessa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa yhä suuremmaksi osaksi maa on yksityisten yritysten omistamaa. Kun maan omistaminen keskittyy monikansallisille yrityksille, maata on vaikeaa hankkia”, Kallio sanoo. Hän korostaa, että pitäisi katsoa tilastoja; minkälaisessa käytössä maa on tällä hetkellä ja millaiset asiat pitävät yllä kestämätöntä maankäyttöä. Kallion mielestä maailman ruokaongelmien juurisyyt olisivat ratkaistavissa, mutta ei niillä keinoilla, joita niihin tällä hetkellä tarjotaan. Tällaisiksi keinoiksi Kallio kertoo kolonialistiset ja markkinatalouden mekanismit, joilla halutaan lisätä tuotantoa, hinnalla millä hyvänsä. ”Tehokkuutena on nähty se, että ihmistyömäärä vähenee, eikä sitä, että toiminta olisi oikeasti kestävää. Se ei ole energiankäytön, tuotantopanosten, ympäristökuorman, eikä edes ravinnon laadun kannalta tehokasta”, Kallio sanoo. Kallio on kiinnostunut tutkijana ratkaisuista, jotka haastavat vallitsevaa järjestelmää, joka ylläpitää tehoRuokaturva on taattu, jos ruokaa on olemassa, eikä ihmisiltä estetä pääsyä ruuan luo esimerkiksi konfliktin tai muun poliittisen tilanteen takia. Ruokaturvan takaavat ympäri vuotiset vakaat olot. KÄYTETTÄVYYS PÄÄSY Viljelykasveja pitäisi monimuotoistaa. Käytännössä muutama yritys omistaa patentin yleisimpiin siemeniin. EN USKO, ETTÄ KUKAAN AJATTELEE, ETTÄ ZERO HUNGER OLISI MAHDOLLINEN VUOTEEN 2030 MENNESSÄ. YK:N TAVOITTEITA TULISI UUDISTAA JA SELKEYTTÄÄ PANDEMIAN JÄLKEISESSÄ MAAILMASSA tuotantoa. Hän kertoo, että eri puolilla maailmaa monilla ihmisillä on jo tarvittavaa osaamista ja tietoa. ”Kolonialistinen diskurssi ylläpitää asetelmaa, että he tuolla eivät tiedä, me tiedämme. Myös ruuantuotannon osalta kehitysapu saattaa pohjautua siihen ajatukseen, että globaali pohjoinen tietää, miten koulutus, viljely ja ruokahuolto pitäisi järjestää”, Kallio sanoo. Hän on kollegansa kanssa lanseerannut uuden termin: omaehtoinen ruokatalous, jossa tietoisesti pyritään kestävään toimintaan sekä hajautettuun paikalliseen päätöksentekoon. Tavoitteena on pyristellä pois rakenteista, jotka ylläpitävät ympäristön, sosiaalisten suhteiden ja toimeentulomallien kestämättömyyttä. ”Esimerkiksi siemenkauppa on hyvin säänneltyä. Käytännössä neljä tai viisi yritystä omistaa patentin yleisimpiin siemeniin. Tästä syystä siemenkaupan ympärille on muodostunut vaihtoehtoisia toimintatapoja”, sanoo Kallio. Ihmiskunnan tarvitsee ottaa askel taaksepäin, voidakseen kasvattaa ruokaa ekologisesti ja energiankulutuksen näkökulmasta kestävästi. Se tarkoittaa, että tulevaisuudessa yhä suuremman osan ihmisistä on siirryttävä alkutuotannon pariin, myös Suomessa. Kallion mukaan tällä hetkellä Suomessa maataloudessa työskentelee vain noin kaksi prosenttia työllisestä väestöstä. Julkisessa keskustelussa viljelijöitä joko pyhitetään tai demonisoidaan. ”Viljelijät eivät ole vain yksi joukko, vaan erilaisia ihmisiä, kovan tason maatalousyrittäjistä, pientilallisiin ja edelläkävijöihin.” Yhdenlaisia edelläkävijyyden muotoja ovat uudistava viljely ja kumppanuusmaatalous, joissa tuottajat pyrkivät vähentämään riippuvuuttaan ulkoisista tekijöistä kuten tuotantopanoksista ja tukijärjestelmistä. Viljelijät haluavat itse päättää, kenelle tuotteet menevät, miten ravinteiden kierto on järjestetty, mistä siemenet tulevat, millaista energiaa käytetään ja niin edelleen. Kumppanuusmaanviljelys vaatii siis paljon työtä. ”Monimuotoiset pientilat ovat täällä aivan marginaalissa. Suurin osa viljelymaasta on monokulttuurisessa käytössä. Peltopinta-ala on valjastettu eläinten ravinnoksi. Energiasuhde on täysin kestämätön. Meillä on perusoikeutena puhdas ilma, vesi, terveydenhuolto, koulutus… Miksi ruoka ei ole yksi perusoikeuksistamme?”, kysyy Kallio. SAATAVUUS VAKAUS
Koko kaupunki yhtä flowtilaa Helpompaa hyvinvointia polkemalla 35 € / kausi hsl.fi/kaupunkipyorat kumppani
Mirka Muukkonen ”Kaikkien kuuluu saada tukea arjen jaksamiseen.” 322 Pormestariehdokas, Turun Vasemmistoliitto annamakipaa.net Anna Mäkipää uudelleen valtuustoon Tehdään yhdessä punavihreä Turku! 323 KÖYHIEN YSTÄVÄT Ei eriarvoisuudelle! TURKU Riikka Oksanen 339 Max Rauvola 328 Vipu ry facebook.com/viherpunainen, viherpunainen.blogspot.fi 505 504 468 SOHVI SIRKESALO lehtori, kulttuuriaktivisti, TaM fb.com/PoliitikkoSohvi JOUNI SIRÉN yrittäjä, kansalaisaktivisti jounisiren.net KAISA KORTESOJA sirkustirehtööri, hyvinvointiaktivisti fb.com/Kaisa-Kortesoja-Tampereen-vasemmisto INVESTOIDAAN TAITEESEEN JA KULTTUURIIN, INVESTOIDAAN KAIKKIEN HYVINVOINTIIN. M ai no ks en m ak sa ja : eh do kk aa t its e Jari Tamminen NAUTI TYHJYYDESTÄ JYMYSUOSITUT VASTAMAINOKSET VÄRIKUVINA 25 € SIS. POSTIKULUT Tilaukset kauppa.voima.fi , tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109
Sosiaalioikeuden professori Kaupunginvaltuutettu PENTTI ARAJÄRVI Helsinki 124 M ak sa ja : Pe nt ti Ar aj är vi RAKKAUDESTA KOTIKAUPUNKIIN JA IHMISIIN. HELSINKI KUN PELKKÄ PUHE EI RIITÄ ELINA KAUPPILA elinakauppila.fi? elinakauppila2021 ? elina kauppila ? ILMASTOTEKOJA ? YMPÄRISTÖTEKOJA ? YHDENVERTAISUUSTEKOJA NYT 546 Yhteistyöllä liikkumisen puolesta! hannukoponen.fi tietokanta-asiantuntija Helsinki, Katajanokka M a ks a ja : eh d ok a s it se koko: 1/8 vaaka mitat: 118 x 76 mm hinta: 250 e lehti: 5/2021 Ilmoitusaineiston toimitus aineisto@voima.fi Huom! Mainos on maksettu 1. ilmoituksen yhteydessä viitenumerolla 12100 01092 (yhteensä 349,68 euroa), jossa oli tuo lehden 3-4 ilmoitus ja tämä seuraavan lehden ilmoitus samalla laskulla. Mainostaja / maksaja: Hannu Koponen Merisotilaankatu 3 B 18 00160 Helsinki gsm 040 6610512 hannu.koponen@icloud.com 556 K un EU-johtajat huhtikuussa vierailivat Turkissa, kameroiden edessä nähtiin nolo tuolileikki. EUkomission puheenjohtaja Ursula von der Leyen jätettiin ilman tuolia. Kahteen neuvottelutuoliin istahtivat Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdo?an. Hämmentynyt von der Leyen ohjattiin kauemmas sohvalle. Sosiaalinen media risti tilanteen sohvagateksi. Vahingosta tuskin oli kyse. Erdo?an tunnetaan provokaattorina. Tapauksen jälkeen turkkilaiset virkamiehet syyttivät sohvaskandaalista EU:n sisäistä valtataistelua. Vahinko tuskin oli sekään, että vaille tuolia jäi juuri EU:n naisjohtaja. Erdo?an on aiemmin todennut, että naisten ja miesten välinen tasa-arvo on vastoin luontoa. Maaliskuussa Turkki erosi naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisesta Istanbulin sopimuksesta, koska se uhkaa ”perinteisiä perhearvoja” ja ”edistää homoseksuaalisuutta”. Naisiin kohdistuva väkivalta on merkittävä ongelma Turkissa. Istanbulin sopimus oli yksi aiheista EU-vierailun asialistalla. Von der Leyenin kohtelu osoitti jälleen, kuinka epäluotettava kumppani Turkki on EU:lle. Erdo?anin politiikka on ollut vuosi vuodelta aggressiivisempaa. Turkki käy sotaa kurdeja vastaan oman maansa lisäksi myös naapurimaidensa Syyrian ja Irakin alueella. Vuonna 2019 maa ryhtyi poraamaan kaasua Kyproksen aluevesillä EU:n varoituksista huolimatta. Maan sisällä ihmisoikeuksia, demokratiaa ja sananvapautta poljetaan entistä härskimmin. Maaliskuussa tuli ilmoitus siitä, että maan kolmanneksi suurin puolue HDP aiotaan lakkauttaa. Toukokuussa alkoi oikeudenkäynti yli sataa kurdimyönteistä poliitikkoa ja aktivistia vastaan. Oppositiopuolue HDP on puolustanut rauhanomaisesti kurdien, naisten, seksuaalivähemmistöjen ja työläisten oikeuksia. Kaikesta tästä huolimatta EU ojentaa Turkille kättä. Syynä on EU:n ja Turkin välillä vuonna 2016 tehty pakolaissopimus, joka on päättymässä. Turkki lupasi pitää miljoonia Syyrian sodan pakolaisia maassaan, jos EU maksaa siitä. Tällä Erdo?an nyt kiristää EU:ta. EU ei voi seurata vierestä tällaista kehitystä. Ensimmäinen askel on lopettaa unionin turvapaikkapolitiikan häpeällinen ulkoistaminen. EU tarvitsee toimivan turvapaikkajärjestelmän, joka perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Tuolileikki Turkin kanssa ei sitä ole. SILVIA MODIG Euroopan parlamentin jäsen SILVIAMODIG.FI EU:N JA TURKIN TUOLILEIKKI JATKUU MODIG! Sini Kollan, Helsinki sosionomi-diakoniopiskelija Instagram & Twitter: @sinikettutytto LAITA AKTIVISTI ASIALLE! 554 RYHDY VOIMANOSTAJAKSI JA TILAA LEHTI KOTIISI ALK. 39E/VUOSI. Tilaukset: kauppa.voima.fi, tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109
Muovin kirous Kun Kiina päätti, ettei se enää ota vastaan muovijätettä länsimaista, sitä alkoi tulvia sen naapurimaihin – kansanterveyden kustannuksella. Mitäpä jos ongelma otettaisiin käsittelyyn ketjun alkupäässä? TEKSTI AUDE VIDAL SUOMENNOS KIRSI KINNUNEN KUVA KARSTEIN VOLLE INFOGRAFIIKKA CÉCILE MARIN YHTEISTYÖSSÄ SUOMEN EDITIO MONDEDIPLO.FI I NDONESIASSA , Malesiassa, Thaimaassa, Filippiineillä ja Vietnamissa häikäilemättömät yrittäjät väittävät kierrättävänsä muovijätettä, mutta monissa tapauksissa jäte vain lajitellaan ja poltetaan ulkoilmassa tai levitetään luontoon. Joskus se varastoidaan siksi aikaa, että rikolliset yrityspomot ehtivät liueta paikalta, ennen kuin varasto on täyttynyt ääriään myöten. Kun muovijätettä poltetaan ilman varotoimia tai se jätetään hajoamaan ympäristöön, siitä vapautuu dioksiineja, furaania, elohopeaa ja PCB-yhdisteitä eli polyklooribifenyylejä. Suurin osa niistä on erittäin nopeasti haihtuvia tai rasvaliukoisia myrkkyjä, jotka voivat saastuttaa ympäristöä ja kerääntyä ihmisen elimistöön, mikä aiheuttaa syöpiä ja hormonitai hermostojärjestelmän häiriöitä. Ihmeteltyään aikansa alueella leijuvaa pahaa hajua sekä väkeä vaivaavia ihoja hengityselinsairauksia Male sian länsirannikon kylien asukkaat saivat viimein selville, että alueella toimi valtava määrä jätteenkäsittelylaitoksia. Erään kylän entinen päällikkö Tan Ching Hin on ollut perustamassa Kuala Langatin alueen ympäristönsuojelun toimintaryhmää, jonka laskel mien mukaan alueella toimi vuonna 2018 peräti 38 laitosta, ja niistä ainoastaan yhdellä oli virallinen toimintalupa! Alue sijaitsee Malakansalmen rannalla Klangissa toimivan maan suurimman sataman lähettyvillä. Jätteiden polttamiselle vaihtoehtoja etsivä suuri kansainvälinen kansalaisjärjestö Gaia eli Global Alliance for Incineration Alternatives on yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa selvittänyt, että Malesiaan tuotiin vuonna 2018 yli 900 000 tonnia muovijätettä ja Thaimaahan ja Vietnamiin yli 400 000 tonnia. Jätteet alkoivat tulvia KaakkoisAasiaan sen jälkeen, kun Kiina lopetti länsimaisten jätteiden käsittelyn vuonna 2018. Siihen asti länsimaat olivat lähettäneet jätteensä Kiinaan samoissa konteissa, joissa Kiina toimitti valmistamiaan tavaroita länteen.
34 • 5 / 2021 M ou en thia s / W ikim ed ia C om m on s 2010luvun alkupuolella Kiinan osuus oli yli 75 prosenttia maailman jätemarkkinoista, joiden arvo oli noin 10 miljardia dollaria. Heinäkuussa 2017 Kiina ilmoitti Maailman kauppajärjestölle WTO:lle, että se aikoi sulkea ovensa ulkomaisilta jätteiltä 1. tammikuuta 2018. Tämän ”Kansalliseksi miekaksi” kutsutun operaation tarkoituksena oli ”suojella Kiinaa, sen ympäristöä sekä sen kansalaisten terveyttä”. Jätteidenkäsittelyteollisuus siirsi sen jälkeen osan toiminnastaan Kaakkois-Aasian maihin, joiden eturivissä oli Malesia. Malesialla – sen enempää kuin Indonesialla tai Thaimaallakaan – ei ole teknistä kapasiteettia käsitellä tyydyttävästi kaikkea saapuvaa jätettä siitäkään huolimatta, että muovipakkauksia käytetään laajasti myös paikan päällä. Maan ympäristölainsäädäntö on päinvastoin varsin höllällä pohjalla. Köyhimmillä väestöryhmillä ei ole mahdollisuuksia kieltäytyä työskentelemästä kaatopaikoilla, joita vuoden 2018 jälkeen on noussut kaikkialle. Jätteiden käsittelyä on harjoitettu koko 2010-luvun ajan jatkuvasti kasvavan teollisuuden siivittämänä, mutta viime aikoina toiminta on saanut aivan uudet mitat. VIRANOMAISET OVAT JAHKAILLEET päätöksissään. Esimerkiksi Thaimaa määräsi muovijätteiden tuonnille väliaikaisen kiellon huhtikuussa 2018, mutta perui sen seuraavassa kuussa. Malesia kieltäytyi myöntämästä tuontilupia toukokuussa 2018, mutta avasi hanat kesäkuussa – ilmoittaakseen taas elokuussa kolmen kuukauden tuontikiellosta, joka muuttui pian kolmen vuoden määräaikaiskielloksi. Indonesiassa teollisuusministeri Airlangga Hartarto pyysi marraskuussa 2018 ympäristöasioista vastaavaa virkaveljeään poistamaan tuontikiellon vedoten niihin 40 miljoonaan dollariin, joita jätteiden käsittely edustaa maan kauppataseessa – mutta ei onnistunut siinä. Eri maiden hallitusten vastaukset muuttuivat selkeämmäksi vasta keväällä 2019, ja niistä heijastui eräänlainen ekologinen isänmaallisuus. Malesian ympäristöministeri Yeo Bee Yin ilmoitti tuolloin saaneensa suljettua yli 148 muovijätteen käsittelyä tai varastointia harjoittavaa tehdasta tai työpajaa. Vaillinaisten lupien varassa rahdattuja jätteitä tai kokonaan luvattomia kuljetuksia alkoi paljastua yhä enemmän. Vieraillessaan Klangin satamassa huhtikuussa 2019 ministeri totesi Espanjasta tulleen jäterahdin saapuneen väärennetyn ilmoituksen turvin. Jätteiden väitettiin olevan kierrätettäviä, mikä ei pitänyt paikkaansa. Kuukauden kuluttua ministeri ilmoittikin palauttavansa 3 000 tonnia jätteitä sen alkuperämaihin eli Yhdysvaltoihin, Japaniin, Ranskaan, Kanadaan, Australiaan, Britanniaan ja jopa Bangladeshiin. Sätittyään malesialaisia välittäjiä ”maanpettureiksi” hän ilmoitti viejämaille: ”Me vaadimme kehittyneitä maita tarkistamaan muovijätteiden käsittelyä koskevan sääntelynsä ja lopettamaan jätteiden toimitukset kehittyviin maihin. Jos te vielä tuotte niitä Malesiaan, me vastedes tyynesti lähetämme ne teille takaisin.” Kolme päivää myöhemmin Luoteis-Malesian Penangin osavaltiossa sijaitsevassa maan toiseksi suurimmassa satamassa tullivirkailijoiden huomio kiinnittyi 265 konttiin, joissa oli sekaisin mätänemistilassa olevia orgaanisia aineita ja muovijätteitä. Saman vuoden kesäkuussa valtion viranomaisten listalla oli 126 konttia maahan luvatta tuotuja jätteitä ja 155 konttia odottamassa tarkastusta. Jätekonttien virta ei vaikuta pysähtyneen senkään jälkeen. Indonesia puolestaan palautti Yhdysvaltoihin kesäkuussa 2019 viisi Seattlesta tullutta konttia, joiden sisältö oli ilmoituksen mukaan ”kierrätettävää paperia”, mutta jonka seassa oli muovia ja käytettyjä vauvanvaippoja. Filippiinien presidentti iski myös tahollaan nyrkkiä pöytään ja antoi Kanadalle uhkavaatimuksen, jossa maata vaadittiin ottamaan jätteensä takaisin ennen toukokuuta 2019. Sen jälkeen Filippiinit kutsui diplomaattinsa kotiin, lähetti 69 konttia kohti Vancouverin satamaa ja uhkasi upottaa ne Kanadan aluevesiin, jos maan viranomaiset kieltäytyisivät ottamasta niitä vastaan. Lopulta lasti palautettiin Kanadaan ongelmitta. JÄNNITTEET PUHKESIVAT Genevessä huhtija toukokuussa 2019 pidetyssä Baselin yleissopimusta koskevassa kokouksessa. Sopimuksen avulla valvotaan vaarallisten jätteiden kansainvälisisiä siirtoja ja niiden hävittämistä. Kaakkois-Aasian kansalaisjärjestöt, joiden puolesta Norja teki kokouksessa ehdotuksen, halusivat sisällyttää sopimustekstiin muovijätteitä koskevan kohdan, joka estäisi laittomat kuljetukset. Järjestöjen tuolloin lanseeraama vetoomus ”Stop dumping plastic in paradise!” (Seis muovin dumppaukselle paratiisiin!) on tähän mennessä kerännyt lähes miljoona nimeä. Yhdysvallat vastusti ehdotusta ankarasti, vaikka se ei ole edes ratifioinut
5/ 2021 • 35 Japani Saksa Britannia Yhdysvallat Kanada EteläSudan Belgia Ranska Australia Filippiinit Norja Kiina 1 Portugali Ukraina Espanja Romania Italia Laos Etelä-Korea Inde Indonesia Thaimaa Alankomaat Vietnam Malesia Taiwan Hongkong 1 Turkki 59 40 45 39 32 20 89 48 23 20 19 103 85 57 16 18 40 36 43 33 17 17 Saksa Yhdysvallat Marshallinsaaret Eurooppa Amerikka Aasia Oseania Vienti tuhansina tonneina vuonna 2019 Alankomaat Australia Belgia Japani Japani Hongkong Etelä-Korea Filippiinit Yhdysvallat Hongkong Yhdysvallat Kiina Espanja Yhdysvallat Japani Saksa Britannia Australia Belgia Malesiaan Vietnamiin Thaimaahan Indonesiaan C ÉCILE M ARIN Muovijätekauppa vuonna 2019 Laillinen kauppa tuhansina tonneina Nettovienti yli 50 000 tonnia Nettoviennillä tarkoitetaan viennin ja tuonnin välistä erotusta. 1. Hongkongin tuonti on pienentynyt viidennekseen vuoteen 2016 verrattuna. Muu Kiina on lopettanut tuonnin. Maa joka ei ole allekirjoittanut muovijätesopimusta Baselin sopimus Suurimmat viejät… Nettotuonti yli 50 000 tonnia 250 100 50 500 880 Lähteet: YK, Comtrade-tietokanta; Baselin sopimus. sopimusta, mutta ehdotus hyväksyttiin siitä huolimatta. Nykyisin yleissopimuksessa on liite, joka kieltää ei-kierrätettävien muovien viennin ilman vastaanottavan maan etukäteissuostumusta. Kierrätettävien muovien vienti on edelleen sallittua. Uusi säädös koskee kaikkia maita, myös Yhdysvaltoja. On liian aikaista arvioida vuoden 2021 alussa voimaan tulleen uuden säädöksen vaikutuksia. Male sian Maan ystävien jäsenyhdistys SAM kuitenkin varoitti jo tammikuun lopussa Zero Waste Europen ja Gaian julkaisemassa raportissa: ”Euroopan jätteiden laittomat kuljetukset estävät Malesiaa saavuttamasta ’zero waste’ -tavoitettaan.” Malesia kielsi jätteiden tuonnin Baselin yleissopimuksen linjauksia mukaillen jo lokakuussa 2018, mutta viranomaiset eivät ole silti onnistuneet lopettamaan jäteliikennettä. SAM huomauttaa, että salakuljetus edellyttää monenlaisten eri toimijoiden, muun muassa järjestäytyneen rikollisuuden mukanaoloa, mikä mahdollistaa kuljetettavia aineita tai niiden määränpäätä koskevien tietojen väärentämisen. Yhdistyksen mukaan ”jätekuljetusten kaikissa vaiheissa on vakavia puutteita”. Vuoden 2020 alussa Malesia oli palauttanut ainakin 4 000 tonnia laitonta muovijätettä kahteenkymmeneen lähettäjämaahan. Esimerkiksi Ranskaan se palautti 43 konttia. Saman vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana maahan kuitenkin tuli yli 33 000 tonnia jätettä pelkästään Britanniasta, eli yli 81 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kierrätettävän jätteen kauppa on toki edelleen sallittua, mutta sekä Baselin yleissopimuksessa että Euroopan unionin jätedirektiivissä edellytetään, että jätteet on kierrätettävä maassa, jossa ne on tuotettu, ”ellei ympäristön ja terveydenhuollon kannalta ole edullisempaa tehdä se muualla”. Tällöin Kaakkois-Aasia on pois suljettu, koska sen infrastruktuurit ovat kokonaisuudessaan vähemmän tehokkaita kuin OECD:n jäsenmaissa. Toinen kansalaisjärjestöjen tavoite onkin kieltää näiltä mailta kaiken, myös kierrätettävän muovijätteen, vienti. SAM ja sen kansainväliset kumppanit vaativat länsimaiden teollisuutta myös parantamaan pakkausten ekologista suunnittelua helpommin kierrätettävien materiaalien suuntaan. Ne ehdottavat myös jätteiden kaikkinaista vähentämistä ja erityisesti kertakäyttöpakkausten hylkäämistä. KIERRÄTYS ON KAUKANA lopullisesta ratkaisusta, sillä sen mahdollisuudet ovat rajalliset ja sen toteutus monimutkaista ja kallista. Rajallista muovin kierrätys on siksi, että muovin nimellä kulkee hyvin erilaisia materiaaleja. Ne on merkitty numeroilla 1–7: 1 tarkoittaa polyeteenitereftalaattia, josta käytetään lyhennettä PET ja josta valmistetaan vesija virkistysjuomapulloja: 2 tarkoittaa korkeatiheyksistä polyeteeniä (PE-HD), jota käytetään maito-, öljyja pesuainepulloissa: 5 tarkoittaa polypropeenia (PP), jota käytetään monissa eri tuotteissa, kuten noutoaterioiden kuljetusrasioissa. Nämä muovit voidaan kierrättää vain kerran. Muita muoveja (3, 4, 6 ja 7) ei voi kierrättää lainkaan. Kierrätyksen monimutkaisuus johtuu lajittelun vaatimasta huolellisuudesta, jota kuitenkin on vaikea edellyttää muovien käyttäjiltä, olivatpa kyseessä kotitaloudet tai yritykset. Pyrkimys tehdä asiat hyvin voi jopa hankaloittaa tilannetta yhtä paljon kuin välinpitämättömyyskin, jos lajittelun vaatimia tietoja ei ole saatavilla. Jos kierrätettävät muovit heitetään samaan roska-astiaan niiden muovien kanssa, joiden toivotaan olevan kierrätettäviä, jätteiden lajittelu toimii heikosti tai ei lainkaan. Usein paikalliset viranomaiset pyrkivät myös vähemmän valikoivaan keräämiseen. Kierrätys on kallista, koska esilajittelu vaatii joko kehittynyttä tekniikkaa tai yksinkertaisesti paljon työvoimaa. Sen kannattavuutta heikentää öljyn hinnan alhaisuus, mikä mahdollistaa uuden muovin valmistamisen kierrätettyä edullisemmin. Tällöin lainsäätäjän on pakotettava valmistajat käyttämään kierrätettyjä materiaaleja tai tuettava heitä taloudellisesti. Lue tämä artikkeli laajempana ja muita Diplon artikkeleita osoitteessa voima.fi.
Lukuvuosi 30.8.2021-20.5.2022 repininstituutti.fi Kuvataidekoulutus Kotkassa B i r c h B o u l e v a r d B i e n n i a l 2 2 1 IHMISEN OSA 1.7 .8.8.2021 VEISTOTAIDETTA IISALMESSA EUROOPAN PISIMMÄLLÄ KOIVUKUJALLA K O I V U K U J A B I E N N AA LI 2 2 1 VAPAA PÄÄSY Kuraattori taiteilijaprofessori Kaarina Kaikkonen iisalmi.fi/koivukujabiennaali Anna-Kaisa Ant-Wuorinen Andy Best ja Merja Puustinen Heimo Suntio Nora Tapper Aaron Heino Marjukka Korhonen Jouni Airaksinen Panu Rytkönen Kaarina Kaikkonen Suomen Taideyhdistys – Finska Konstföreningen ry on perustettu vuonna 1846 ja sen tarkoituksena on suomalaisen kuvataiteen tukeminen sekä sen tuntemuksen ja harrastuksen edistäminen. Yhdistys pyrkii erityisesti tukemaan nuoria, uransa alussa olevia lahjakkaita kuvataiteilijoita. Nyt julistetaan haettavaksi korkeintaan 35-vuotiaille, ammattiin valmistuneille kuvataiteilijoille tarkoitetut nuorten taiteilijoiden apurahat. Apurahan hakuaika on 1.5.–31.8.2021. Apuraha on suuruudeltaan 6 000 euroa ja sitä haetaan sähköisellä lomakkeella verkossa. Linkki hakuun löytyy Suomen Taideyhdistyksen kotisivuilta suomentaideyhdistys.fi. Myönnetyt apurahat jaetaan joulukuussa. Hakijan tulee esittää hakemuksessa apurahan käyttötarkoitus perusteluineen. Apuraha voidaan myöntää työskentelyapurahana, kohdeapurahana tai kuvataiteen jatko-opintoihin kotimaassa tai ulkomailla. Apurahaa ei myönnetä opintotuella tehtäviin perusopintoihin. Suomen Taideyhdistys ilmoittaa apurahansaajan sosiaaliturvaa koskevat tiedot Melalle (Maatalousyrittäjien eläkelaitos). Lisätietoja: suomentaideyhdistys.fi, info@suomentaideyhdistys.fi, puh. 045 7731 4315. SUOMEN TAIDEYHDISTYKSEN NUORTEN TAITEILIJOIDEN APURAHAT 2021 Tapahtuman järjestää Pääpartnerit Maailma kylässä -festivaali | World Village Festival VERKOSSA maailmakylassa.fi 29.–30.5.2021 VAPAA PÄÄSY! Puheohjelmaa MAINA KIAI (KEN) , ANDRI SNÆR MAGNASON (ISL) , TARJA HALONEN, JUTTA URPILAINEN, PEKKA HAAVISTO, VILLE SKINNARI, PIRKKA-PEKKA PETELIUS, INA MIKKOLA, JULIA THUREN, ARTO O. SALONEN, PERTTU PÖLÖNEN, ELINA LEHIKOINEN Lastenohjelmaa SKIDIT DISKO WORLD TOUR, MUTAVEIJARIT, TYÖPAJOJA Konsertteja ja dokumenttielokuvia Kestävän tulevaisuuden puolesta For a sustainable future
Lukuvuosi 30.8.2021-20.5.2022 repininstituutti.fi Kuvataidekoulutus Kotkassa Lukuvuosi 30.8.2021-20.5.2022 repininstituutti.fi Kuvataidekoulutus Kotkassa XXV MÄNTÄN KUVATAIDEVIIKOT MÄNTTÄ ART FESTIVAL Erehtyminen | To Err Is Human 13.6.–31.8.2021 | Kuraattori Anna Ruth Mäntän kuvataideviikot Pekilo, Tehtaankatu 21, 35800 Mänttä 044 259 9194, info@kuvataideviikot.fi Osta ennakkolippu: kuvataideviikot.johku.com #mäntänkuvataideviikot | www.kuvataideviikot.fi Sa m i Lu kk ar in en ja R o o p e M o kk a, Ja et tu Ja ka m at o n K ei n o te ko in en Mikkelin taidemuseo Maaherrankatu 18–20, 50100 Mikkeli Kauppakeskus Akseli, 2. krs 040 129 5090 www.mikkeli.fi/museot www.mitabiennaali.fi Avoinna: touko–syyskuussa ti–su 10–17, ma suljettu loka–huhtikuussa ke–su 10–17, ma–ti suljettu Pixelache Helsinki #BURN___ festival 6.–13.6.2021 Keskustakirjasto Oodi, Kansalaistori ja burn.pixelache.ac Työpajoja, esityksiä, radio-ohjelmaa. Syötäviä kirjoja, itsepuolustusta teknologiaa vastaan, sieniä. Ääntä, kuvaa, kehoja ja valoa. Pixelache – taidetta ja tutkimusta määritelmien tuolla puolen
38 • 5 / 2021 S HOWPAINISSA otteluiden koreografiat ja lopputulokset on käsikirjoitettu etukäteen. Lajiin kuuluu myös saippuaoopperamaista juonenkuljetusta, jolla pohjustetaan tapahtumia ja otteluita. Laji on erityisen suosittu Yhdysvalloissa, Meksikossa ja Japanissa. Parhaiten esiintyville painijoille voi avautua ovi Hollywoodiin, tosi-tv:seen tai peräti politiikkaan. Liikevaihdoltaan suurimman showpainiorganisaation, yhdysvaltalaisen WWE:n televisio-ohjelmat Raw ja Smackdown ovat näkyneet huhtikuusta alkaen myös Suomessa Subtv:llä. Käsikirjoituksissa on esillä kullekin aikakaudelle ominaisia poliittisia aiheita. Viime vuosikymmenen aikana WWE:n kehissä esiintyi paha putinisti Rusev (Miroslav Barnyashev), maahanmuuttajia inhoava oikeistopopulistinen agitaattori Zeb Colter (Wayne Maurice Keown) ja todellisuudentajunsa menettänyt salaliittoteorioiden levittäjä Sami Zayn eli Rami Sebel yhdessä roolissaan. SHOWPAINISSA PAINIJOIDEN JULISTUKSET ovat käsikirjoitettuja, mutta moni kehistä tuttu on päässyt uransa jälkeen oikeaan poliittiseen virkaan, kuten pormestariksi, kansanedustajaksi tai kuvernööriksi. WWE:n kauhuhahmo Kane on yli 20-vuotisessa tarinassaan muka haudannut veljensä elävältä ja käynyt vihanhallintaterapiassa. Kane on kehän ulkopuolella Poliit tiset showpainijat He uhoavat, kamppailevat ja näyttelevät kameroiden edessä. Olipa painija puhtoinen kansansuosikki tai katala selkäänpuukottaja, kuuluisimmat atleetit viehättävät myös äänestäjiä. TEKSTI MIIKA AUVINEN KUVA NINNI KAIRISALO PARHAITEN ESIINTYVILLE PAINIJOILLE VOI AVAUTUA OVI HOLLYWOODIIN, TOSI-TV:SEEN TAI PERÄTI POLITIIKKAAN.
15/ 2021 • 39 Poliit tiset showpainijat SHOWPAINISTA TUTUT POLIITIKOT OVAT USEIN POPULISTEJA JA KUULUVAT OIKEISTOPUO LUEISIIN. Glenn Thomas Jacobs, republikaani ja Knoxin piirikunnan pormestari Tennesseen osavaltiossa. Tvja elokuvatähti Jesse ”The Body” Ventura esiintyi showpainijana 70ja 80-luvuilla. Hänet muistetaan Predator: Saalistaja -elokuvasta ja tv-sarjastaan Salaliittoteoriat Jesse Venturan johdolla. Ventura valittiin Minnesotan kuvernööriksi vuonna 1998 ja palveli yhden kauden. Eri pienpuolueisiin kuulunut, 2020 presidentinvaaleissa Alaskan Vihreiden presidenttiehdokkaaksikin valittu Ventura toimii yhä politiikan kulisseissa. Hänen mielestään Yhdysvaltojen poliittinen systeemi on läpeensä korruptoitunut. SUOMEN KIELTÄ KUULTIIN kansainvälisissä painikehissä 1990-luvun alussa, kun Tony Halme oli mukana WWE:tä edeltäneen WWF:kiertueella. Halmeen rooli kehässä oli ilkeä suomalainen. Hänen painipersoonansa Ludvig Borga puhui Yhdysvalloista epäkunnioittavasti haukkuen maan saastumista ja koulutusjärjestelmää. Borgan sisääntulomusiikkina raikasi Maammelaulu. Kun yleisö ei noussut seisomaan ylevän musiikin aikana, Borga haukkui heitä suomeksi kusipäiksi. Suomessa Halme tunnettiin paremmin kohujulkkiksena ja poliitikkona. Perussuomalaisille suuren äänisaaliin kerännyt Halme nousi eduskuntaan vuoden 2003 vaaleissa ja työskenteli kansanedustajana vuosina 2003–2007. Hänet tuomittiin poliittisen uransa aikana useista rikoksista, kuten rattijuopumuksesta ja huumausaineiden käytöstä. Halme tappoi itsensä vuonna 2010. MERKITTÄVIN SHOWPAINIKEHISSÄ esiintynyt poliitikko on Donald Trump. Ennen presidenttikauttaan, vuonna 2007, käsikirjoituksen mukaan Trump oli riidoissa WWE:n toimitusjohtajan, republikaani Vince McMahonin kanssa. Riidasta kehitettiin Battle of the Billionaires (Miljardöörien taistelu), ottelu, jossa pohattojen valitsemat painijat Umaga (Edward Fatu) ja Bobby Lashley (Franklin Roberto Lashley) ottivat yhteen: se miljardööri, jonka valitsema painija häviäisi, ajettaisiin kaljuksi. Ottelu pidettiin WWE:n lippulaivatapahtumassa, vuosittaisessa Wrestlemaniassa. Trumpin valitsema Lashley voitti koitoksen. Tapahtuman huippuhetkenä rimpuileva McMahon sidottiin tuoliin. Lashley ja Trump ajelivat nautiskellen vastustuskyvyttömän McMahonin hiukset. Yhdysvaltojen presidentti Trump nimitti Vince McMahonin puolison, menestyneen yrittäjän ja senaattoriksikin kahdesti pyrkineen republikaanipoliitikon Linda McMahonin johtamaan liittovaltion pienliiketoimintaa valvovaa virastoa, SBA:ta vuosina 2017–2019. Myöhemmin Trump nimitti Vince McMahonin talou delliseksi neuvonantajaksi koronakriisistä elpymistä käsittelevään työryhmään. SHOWPAINISTA TUTUT POLIITIKOT ovat usein populisteja ja kuuluvat oikeistopuolueisiin. He kosiskelevat kansaa helpoilla ratkaisuilla ja lupauksilla, joita he eivät pysty pitämään. Kuten showpainissakin, suuret puheet jäävät vain uhoksi. Alviina Alametsä Vihreä europarlamentin jäsen alviina.alametsa@europarl.europa.eu Instagram: @alviinaalametsa Facebook: @alviinavaaleissa Twitter: @alviinaalametsa www.alviina.fi Kohti täysiä sateenkaarioikeuksia Alviina E uroopassa 60% seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvista pelkää pitää kumppaniaan kädestä julkisesti. Itsekin tiedän panseksuaalina tämän tunteen. Jotkin seurustelusuhteeni ovat olleet toisia hyväksytympiä. Se on yksiselitteisesti väärin. Onneksi seksuaalija sukupuolivähemmistöt ja liittolaiset ovat puolustaneet ihmisoikeuksia tinkimättömästi. Sateenkaarioikeudet ovatkin edenneet harppauksin HLBTIQ-liikkeen alusta, ja tänään yhä useampi seksuaali-ja sukupuolivähemmistöön kuuluva ihminen voi elää turvallisesti omana itsenään. Kehitys on kuitenkin eriytynyt maiden välillä. Ja osassa Eurooppaa ollaan menty huonompaan suuntaan. Konservatiivisuus ja koronakriisi ovat iskeneet rankasti erityisesti sateenkaarinuoriin. Monille koti ei ole turvallinen paikka; Suomessa joka neljäs seksuaalija sukupuolivähemmistöön kuuluva yläkoululainen kokee kotonaan fyysistä väkivaltaa. Myös valtiot voivat käyttää poikkeustilaa tekosyynä heikentää julmasti vähemmistöjen oikeuksia, kuten Unkarissa, jossa poistettiin viime vuonna oikeus korjata juridinen sukupuolensa. Puolassa taas on ryhdytty julistamaan vastenmielisesti vähemmistöistä ”vapaita” alueita, joilla poliisi partioi. Siksi julistimme keväällä Euroopan parlamentissa ylivoimaisella enemmistöllä EU:n HLBTIQ-vapauden alueeksi. Perusoikeuksien turvaamiselle löytyy laajaa tukea joidenkin maiden vastustuksesta huolimatta. Myös EU:n uudessa HLBTIQ strategiassa on monia sateenkaarioikeuksien kannalta tärkeitä tavoitteita, kuten viharikosten ja vihapuheen asettaminen EU:n rikosluetteloon. Euroopan unionin tulisi tehdä vielä paljon enemmän kansalaisten perusoikeuksien turvaamiseksi. EU-rahojen saamista ja käyttöä pitäisi rajoittaa, mikäli maa syyllistyy ihmisoikeusloukkauksiin. Lisäksi EU:n tulee yhdenmukaistaa pari-ja perhesuhteisiin liittyviä dokumentteja, jotta jokainen perhe tunnistetaan, jäsenmaasta riippumatta. Euroopan tuomioistuin käsittelee juuri tapausta, jossa Bulgaria kieltäytyi antamasta naisparin lapselle syntymätodistusta, mikä jätti lapsen ilman kansalaisuutta. Tämä tilanne on korjattava. Kaikilla, myös sateenkaariperheillä, on oltava oikeus tulla tunnustetuksi sekä vapaus matkustaa ja asua koko EU-alueella. Euroopan Vihreät kampanjoivat tällä hetkellä myös ”eheytyshoitojen” kieltämiseksi EU-laajuisesti. On järkyttävää, että Suomessakin seksuaalisuuden tai sukupuoli-identiteetin muokkaamiseen tähtäävät ”eheytyshoidot” ovat yhä sallittuja, vaikka tutkitusti ne aiheuttavat tutkitusti vakavaa psykologista vahinkoa, ja ovat henkistä väkivaltaa. Seksuaalija sukupuolivähemmistöjen oikeuksia voidaan edistää monin tavoin Euroopan unionissa, jäsenmaissa ja kunnissa. Mutta muutokset eivät tapahdu itsestään. Erityisesti naisten ja vähemmistöjen oikeuksia ja olemista pyritään rajoittamaan jatkuvasti. Siksi meiltä kaikilta vaaditaan valppautta, liittolaisuutta ja poliittista toimintaa. Monet symboliset eleet, kuten sateenkaarivähemmistöjen vapauden alueeksi julistautuminen tai sateenkariliputus kunnantalolla, ovat arvokkaita. Samalla Suomessakin tarvitaan ennen kaikkea lisää käytännön tekoja, translain uudistamisesta palveluiden ja ihmisoikeuksien turvaamiseen. Sateenkaarioikeudet toteutetaan parhaiten kuuntelemalla sateenkaariyhteisöä itseään.
40 • 5 / 2021 Ekokatastrofia pysäyttämässä Teemu Vaarakallio toimitti kirjan suomalaisesta ympäristöliikkeestä lähestyvän ekokriisin kynnyksellä TEKSTI VILMA MALMGREN KUVA JUNO LEHTINEN Y MPÄRISTÖKRIISIN VAK AVUUTTA on mahdotonta kiistää. Tiede tarjoaa välineet sen ymmärtämiseen ja kertoo mitä sen estämiseksi tulisi tehdä. Kriisin pysäyttäminen vaatii enää konkreettisten muutosten tekemistä. Miten muuttaa olemassa oleva tieto toiminnaksi? Tähän kysymykseen tarttuu Teemu Vaarakallion toimittama kollektiivikirja Viimeinen siirto: Suomalainen ympäristöliike nyt eli kuinka mahdoton tehdään, joka käsittelee suomalaisen ympäristöliikkeen nyky tilaa yhdeksän esseen muodossa. Kirjoittajina on ympäristöliikkeen aktiiveja. Vaarakallio itse toimii ympäristöliikkeessä, työskentelee Amnestylla ja opiskelee Pariisissa Sciences Po -yliopistossa. VA ARAKALLIO KEKSI AIHEEN ollessaan Sveitsissä tutkintavankeudessa, jonne hän joutui osallistuttuaan väkivallattomaan protestiin. Protesti halusi kiinnittää huomiota USB-pankin ekologisesti kestämättömään liiketoimintaan tukkimalla pankin sisäänmenoväylät. Täysin väkivallattomaan toimintaan viranomaiset reagoivat erittäin rajuin keinoin. Sellissä Vaarakalliolle syttyi halu jäsentää liikkeen toimintaa. Kirjan tekeminen ei ollut itsetarkoituksellista, vaan ensi sijassa Vaarakallio halusi dokumentoida tuleville sukupolville, mitä suomalaisessa ympäristöliikkeessä juuri nyt tapahtuu. Lisäksi hän halusi jäsentää liikkeen sisällä käytävää moninaista keskustelua. ”Kun liikuin eri porukoissa, huomasin, että liikkeen sisällä ihmiset puhuivat kriisistä monin eri tavoin. Halusin jäsentää näitä erilaisia katsantoja. Tuntui, että kirja voisi olla hidas formaatti, jossa tällaista keskustelua pystyisi järkevästi käymään. ” Hän koki, että olisi itse hyötynyt kirjasta silloin, kun ensimmäistä kertaa ryhtyi toimeen ekokriisin hillitsemiseksi. ”Olisin saanut läpileikkauksen liikkeen ajattelun moninaisuudesta, jonka pohjalta olisin voinut arvioida sitä, mikä muutosteoria ja kuvaus vallasta vastaa käsityksiäni.” Alusta asti tavoitteena oli, että teoksesta tulisi kollektiivikirja, jotta saavutettaisiin parhaiten edellä kuvatut päämäärät. Rajaus Suomeen oli selvä. ”En olisi halunnut lähteä totalisoimaan koko kansainvälistä ympäristöliikettä. Suomessa kokonaismateriaalin kulutus ja päästöt suhteutettuna väestöön ovat maailman suurimpia, joten onhan meillä myös velvollisuus toimia ensimmäisenä.” VA ARAKALLIO PYRKI SA AMA AN kirjaan mahdollisimman kattavan kuvan ympäristöliikkeestä. Kirjan ensimmäinen osa taustoittaa ympäristöliikkeen viimeisintä aaltoa ja vanhojen toimijoiden roolia siinä. Leo Stranius kirjoittaa suomalaisen ympäristöliikkeen kehityksestä ja liikkeelle keskeisten teemojen noususta politiikkaan. Sini Harkki pohtii ympäristöliikkeen mahdollisuuksia vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon, Teppo Heinänen ja Sanna Ryynänen kirjoittavat tutkimuksen roolista ympäristöliikkeessä. Toinen osa kuvaa vuoden 2018 jälkeen syntyneitä isoja kansanliikkeitä. Sonja Nielsen kirjoittaa Ilmastoveivi2019-kampanjasta ja sen kasvusta Climate Move -liikkeeksi, Maija Li Raudaskoski kuvaa Fridays for Future -liikettä sekä nuorten roolia yhteiskunnallisessa muutoksessa ja Sonja Reponen kirjoittaa Elokapinasta ja väkivallattomasta kansalaistottelemattomuudesta aktivismin muotona. Luku näyttää, miten massaliikkeet lähestyvät periaatteessa samaa asiaa erilaisin metodein. Kolmannessa osassa luodaan katsaus tulevaisuuteen. Amos Wallgren kirjoittaa ilmasto-oikeudenmukaisuudesta, Eleonoora Karttunen ekoanarkismista ja Toni Ruuska syväekologisesta ympäristöfilosofiasta. Kirjoittajat pohtivat tulevaisuuden mahdollisia maailmoja ja eri kriisien yhteen kietoutumista. Vaarakallion periaatteena oli ottaa mukaan vain sellaista liikkeitä, joihin kuka tahansa yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta voisi lähteä mukaan. Tarkoitus on näyttää suomalainen ympäristöliike kaikessa moninaisuudessaan: osassa liikkeistä ajatellaan, että muutos voi tapahtua olemassa olevien poliittisten instituutioiden sisällä, systeemikriittisissä liikkeissä edellytetään taas koko yhteiskunnallisen järjestyksen muutosta. ”Näkemyseroja on esimerkiksi siinä, tapahtuuko ekokriisin ratkaiseminen valtiokeskeisesti vai tulisiko valtiosta luopua.” Vaarakallio kuitenkin lisää, että ajatusta yhtenäisestä suomalaisesta ympäristöliikkeestä tukee todellisuus, jossa osallistutaan samoihin mielenosoituksiin ja tehdään yhteistyötä. EKOKRIISIN RATKAISUJA käsitellään usein uusliberaalista yksilöperspektiivistä. Esseissä rakennetaan kuitenkin ajattelua, joka nojaa yhteisölliseen voimaan ja poliittisiin yhteisöihin. Vaarakallion mukaan yksilöllä ei juuri ole voimaa ratkaista ekokriisiä. Yhteisöstä voiman saanut toiminta on kestävämpää ja kykenee aidosti haastamaan vallitsevat yhteiskunnalliset rakenteet. ”Yhteisö on ainut poliittinen tila, jossa voidaan luoda uusia ajattelun ja tekemisen tapoja. Tätä kautta voidaan sitten puhkoa reikiä siihen vallitsevaan houreuneen, jossa päästöt vain kasvavat ja luonnon tuho kiihtyy.” Vaarakallio toivoo, että kirja pystyisi tekemään tyhjäksi tekosyyt olla toimimatta. ”Toivon, että lukija kirjan luettuaan pystyisi valitsemaan ympäristöliikkeestä itselle sopivan paikan täyttää inhimillinen velvollisuutensa ympäröivää luontoa, toisia ihmisiä ja tulevia sukupolvia kohtaan.” Vaarakallio uskoo, että ympäristöliike jatkaa voimistumistaan. ”Uskon, toivon ja tiedän, että mobilisaation määrä kasvaa. Mobilisaatio ja toiminta ruokkivat toisiaan eli mitä enemmän ympäristöliike pystyy tekemään vastarintaa, sitä enemmän se houkuttelee uusia toimijoita. Liike tulee kasvamaan ja toimimaan entistä tehokkaammin ja vaikuttavammin.” Teemu Vaarakallio (toim.): Viimeinen siirto: Suomalainen ympäristöliike nyt eli kuinka mahdoton tehdään S&S 2021, 336 s.
15/ 2021 • 41 RASISMI EI OLE VAIN ENNAKKOLUULOJA, se on järjestelmä. Näin toteavat Rasismi, valta ja vastarinta -kirjan toimittajat Suvi Keskinen, Minna Seikkula ja Faith Mkwesha. Onkin totta, että rasismin typistäminen huuteluksi ja vitseiksi ei tee oikeutta laaja-alaiselle ja monitahoiselle ongelmalle, joka näkyy myös Suomessa. Rasismi, valta ja vastarinta -teoksessa rasismia lähestytäänkin ilahduttavan monesta näkökulmasta. Kirja monipuolistaa ja laajentaa sitä kuvaa, jota esimerkiksi Reni Eddo-Lodge ja Toni Morrison ovat käsitelleet äskettäin suomennetuissa teoksissaan. Lievää paperinmakuisuutta ei voi välttää, ja erityisesti kirjan alkupuoli teoreettisine osuuksineen on melko raskasta luettavaa. Konkreettisempiin aiheisiin pureutuessaan kirja muuttuu kiinnostavammaksi. Erityisen hyvä on kirjan neljäs luku, jossa Suvi Keskinen pohtii kolonialismin historiaa Suomessa. Tavallisesti ajatellaan, että pieni Suomi on ollut muiden valtojen, alistama eikä kytkeytyisi mitenkään esimerkiksi orjakaupan aikakauteen. Suomella ei ollut omia siirtomaita (Ruotsin vallan aikaa lukuunottamatta), mutta yksittäiset suomalaiset osallistuivat siirtomaiden hallintoon ja pohjoiseen virtasi orjien tuottamia hyödykkeitä. Kolonialismin historiassa suomalaiset ovat olleet mielenkiintoisella tavalla kaksoisasemassa. Suomalaisia pidettiin alempana rotuna oletetun aasialaisen alkuperän vuoksi. Samalla suomalaiset katsoivat saamelaisten olevan itseään alempi rotu. Vastaava asetelma oli olemassa esimerkiksi Algeriassa, missä ranskalaisten alistamat paikalliset pitivät Saharan eteläpuolisesta Afrikasta kotoisin olevia ihmisiä alempinaan. Saamelaisten lisäksi myös monet muut ryhmät ovat Suomessa valkoisiin nähden eriarvoisessa asemassa. Maahanmuuttajia on luokiteltu ”hyviin” ja ”huonoihin”, ja esimerkiksi vietnamilaisten on katsottu edustavan ensin mainittua ryhmää. Hai Nguyenin artikkelissa tuodaan kuitenkin hyvin esille, että stereotypiat eivät aina ole sävyltään negatiivisia ja yltiöpositiivinen kuva jostakin ihmisryhmästä voi olla myös haitallinen. Oman osansa kirjassa saavat myös avustusjärjestöt, joiden varainkeräys on perustunut pitkään kuvastolle, jossa autetut esitetään mahdollisimman surkeassa asemassa. Tämä ylläpitää vanhoja stereotypioita. Avustusjärjestöjen näkökulmasta asia on hyvin ongelmallinen, koska ihmisten haluun auttaa pitäisi pystyä jotenkin vaikuttamaan. Millaista olisi kuvasto, joka ei ylläpitäisi stereotypioita, mutta saisi silti ihmiset lahjoittamaan? Siihen ei Rasismi, valta ja vastarintakaan pysty vastaamaan. Kirjan suurin ongelma on, että se raapaisee aihettaan monesta eri kulmasta, mutta ei oikein syvenny mihinkään teemaan riittävästi. Pieni rajaaminen olisi tehnyt kirjalle hyvää. On kuitenkin selvää, että hiljainen ei-rasistisuus ei riitä, vaan tarvitaan aktiivista antirasismia, jotta syrjivät rakenteet saadaan purettua. Suvi Keskinen, Minna Seikkula & Faith Mkwesha: Rasismi, valta ja vastarinta – Rodullistaminen, valkoisuus ja koloniaalisuus Suomessa. Gaudeamus 2021, 287 s. TEKSTI ESKO JUHOLA Valkoisen hegemonian jäljillä Artikkelikokoelma nostaa esiin suomalaisen rasismin historian ja nykytilan. Kirjaarviot SAARA TURUSEN (s. 1981) kolmas autofiktiivinen romaani Järjettömiä asioita haastaa miettimään parisuhdenormeja ja sitä, mitä pidämme elämässä tärkeänä. Turunen omaksuu Teatterikorkeakoulussa dramaturgiaa opiskellessaan asenteen, että romanttisesta rakkaudesta kirjoittaminen on typerää ja pinnallista. Pitäisi kirjoittaa yhteiskunnallisista ja poliittisista aiheista, jos haluaa olla uskottava taiteilija. Turunen alkaa kuitenkin kyseenalaistaa oppimaansa asennetta, joka tuntuu tunkkaiselta ja ulkoapäin sanellulta. Minäkertoja tutustuu poikaystäväänsä ollessaan parikymppisenä opiskelijavaihdossa Barcelonassa. Vastakohdat vetoavat toisiinsa: kunnianhimoinen ja totinen suomalaistyttö ja tavallista elämää viettävä iloinen katalonialaismies. Kumpikaan ei halua muuttaa pois kotimaastaan, mutta ei myöskään erota. Suhde tuntuu yhtä aikaa järjettömältä ja ihanalta. Teos käsittelee kiinnostavia aiheita: rakkautta, kansainvälistä seurustelua, katalonialaista ja espanjalaista kulttuuria, taiteilijan elämää, lapsettomuutta, estyneisyyttä ja vakavaa sairastumista, kun miehen veli saa syövän. Soljuvasti etenevä romaani sisältää myös sitä arvostettua poliittisuutta, koska se kuvaa lähietäisyydeltä katalonialaisten itsenäistymispyrkimyksiä. Saara Turunen: Järjettömiä asioita Tammi 2021, 337 s. TEKSTI ELISA HELENIUS Etäsuhteen iloista ja vaikeuksista TEKSTI ELISA HELENIUS OUTI MÄKINEN tarttuu koukuttavassa esikoiskirjassaan Karu planeetta herkkään aiheeseen: rakkauden kaipuuseen. Hän on 36-vuotias heteronainen, joka ei ole vielä seurustellut vakavasti. Aiheesta on kirjoitettu vain vähän, vaikka kaikki eivät toiveistaan huolimatta löydä kumppania tai solmivat kestävän parisuhteen tavallista myöhemmässä iässä. Esseekokoelmassa tarkkanäköisiä huomioita sinkkuudesta ja kiinnostavia viittauksia muihin aihetta käsitteleviin teoksiin. Mäkinen analysoi myös populaarikulttuurin sinkkuhahmoja, joihin on usein vaikea samaistua. ”Tuntuu, että sinkulle on tarjolla tasan kaksi vaihtoehtoa: säälittävä elämässä epäonnistuja tai vallaton seikkailija”, Mäkinen kirjoittaa. Itsellinen vastoin tahtoaan Teos käsittelee lisäksi seksuaalisen väkivallan rankkoja seurauksia. Vasta kirjaa kirjoittaessaan Mäkinen pystyi kunnolla kertomaan nuorukaisesta, joka raiskasi hänet. Kyseessä oli vieläpä nuoren naisen ensimmäinen seksikokemus. Pariutuneet unohtavat helposti aiemman yksinäisyytensä ja saattavat olla epäempaattisia yksineläjiä kohtaan. Teosta voi suositella (iki)sinkkujen lisäksi heille, joilla on ennakkoluuloja sinkkuja kohtaan. ”Miksi yksin matkustavaa kehutaan rohkeaksi, mutta kukaan ei puhu siitä rohkeudesta, jota tarvitaan arjen elämiseen yksin?” Outi Mäkinen: Karu planeetta — Kirja rakkauden kaipuusta. Otava 2021, 222 s.
42 • 5 / 2021 ”Mitä järkeä tässä on?” 31 vuotta sitten Espoossa perustettu graffitijengi HRC on kasvanut kotikaupunkinsa rinnalla. Nyt maalaajien suhdetta kaupunkiin on saatu kirjaan ja näyttelyyn. TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA ACTON & ROSK: HRC, MATINKYLÄ 1992 Soved: ”Nykyään puhutaan paljon kaupungin koristelusta, kun puhutaan katutaiteesta. Ei meidän lähtökohta ollut se, että muilla olisi koristellumpi kaupunki.” Acton: ”Ei me koristeltu kaupunkia. Teimme siitä omannäköisen.” joja, lehtiä ja muita. Minulla on ollut tarve säilyttää todisteita omasta kulttuurista. Haluan tietenkin olla osa tuota jatkumoa ja jättää myös jäljen itsestäni tuleville sukupolville. ’Hei vaan, täällä olin’.” Aikaisempi versio HellRaisers Crew -kirjasta ilmestyi vuonna 2016. Nyt tekstejä ja kuvia on lisätty, sivumäärä tuplattu ja kieli on vaihtunut englanniksi. Kirja julkaisumuotona sopii graffiti kulttuuriin hyvin, koska dokumentaatio on ollut alusta alkaen tärkeä osa sitä. Katoavaksi tarkoitetut teokset taltioituvat kuviin. Edellinen HRC-kirja päätyi osaksi Espoon kaupungin museon kokoelmia. ”Totesivat museolla, että heillä on ’lakisääteinen velvoite säilyttää nuorisokulttuuria käsitteleviä ja dokumentoivia teoksia’. Hauskaa, että vaikka 200 vuoden päästä joku voi kaivaa museon arkistoista meidän kirjan ja tutkia 1900-luvun lopun nuorisokulttuuria”, Acton pohtii. Toinen HRC-porukassa alusta saakka mukana ollut, Soved, jatkaa: ”Siinä kirjassa on paljon ajankuvaa, historiallista kamaa. Sekä itse maalaava että asiaa täysin tuntematon saavat molemmat kuvaa kulttuurista. Näkisin tämän jopa enemmän historiankirjaan verrattavana kuin taideopuksena, vaikka kuvia kirjassa riittääkin.” HRC ON SIIS EDELLEEN aktiivinen porukka, jonka jäsenistä osa on ollut mukana alusta alkaen ja osa on tullut mukaan matkan varrella. Jäsenten ohella toiminta on pysynyt osittain samana ja osin hieman muuttuneena. 1990-luvun aikana porukan nimimerkit tulivat tutuiksi erityisesti Länsiväylän varrella olevissa betonirakenteissa. Sittemmin touhu on saanut uusia muotoja, ja nimet näkyvät nykyään luvallisilla seinillä, näyttelyissä ja nyt kirjan sivuilla. Luvattomat touhut myös haastavat ja asettavat yhteiskunnan normeja kyseenalaisiksi. Asian voisi muotoilla Actonin tavoin niin, että käsitys siitä minkä tulisi olla luvallista tai luvatonta vaihtelee. ”Eihän me silloin nuorena koettu olevamme kriminaaleja. Otimme kyllä sen viitan vastaan, kun sitä meille väkisin tarjottiin. Me olimme homman suhteen iloisia ja koimme tekevämme jotain kivaa, uutta ja siistiä.” Soved haluaa hieman laventaa sitä, minkä yleensäkään pitäisi näyttäytyä kiellettynä.”En mä näe jonkun alikulkutunnelin maalaamista rikollisena. Ei se mun mielestä tee mitään vahinkoa kenellekään.” Soved huomauttaa – naurahtaen – että voihan sitä halutessaan nähdä homman työllistävän vaikutuksen: ”Ensin ostan omilla rahoillani maalit ja työllistän kauppiasta. Sitten vietän päivän maalatessa ja olen poissa muusta pahan teosta. Lopulta joku tulee buffaamaan [”puhdistamaan”, toim. huom.]. Siinähän on kolmen tyypin duunit, eikä mitään ole rikottu.” ”Kyllähän mä välillä mietin mitä järkeä tässä on, mutta on se tekemisen pakko. Ja näin koronaaikaan ei mitään muutakaan saa tehdä”, Soved tiivistää. Lue koko haastattelu osoitteessa häiriköt.fi Marko Acton Saarelainen: HellRaisers Crew – Graffiti from Espoo, Finland est. 1990. 176 sivua, Voima/Rosebud 2021. Näyttely HRC – Raising Hell since 1990 Helsingissä, Pasilan kaupunkitaidekeskuksessa 19.6. asti. Kasöörin katu 3 lh 4. M ONIEN MIELISSÄ Espoo yhdistyy lähinnä vauraaseen keskiluokkaan, pientaloalueisiin ja Westendin kultahammasrannikkoon. Helsingin kainalossa sijaitseva kokoelma lähiöitä vaikuttaa helposti tylsemmältä kuin Ruben Stillerin kävelysauvat, eikä graffiti oikein istu kaupungin brändiin. Kyse on kuitenkin Suomen toiseksi suurimmasta kaupungista, ja graffitijengi HRC ilmoittaa olevansa ”osa espoolaisuutta vuodesta 1990 alkaen”. ”Meidän näkemys Espoosta on ihan varmasti erilainen kuin monella”, toteaa Acton. Acton eli Marko Saarelainen perusti HRC:n lapsuudenkaverinsa Roskin kanssa. Vaikka hänen luvattomat graffitinsa täyttivät Espoota läpi 1990-luvun, kyse ei ollut vihasta kotikaupunkia kohtaan. ”Vaikka olenkin sitä kaupunkia vandalisoinut joskus 90-luvulla ihan tolkuttomia määriä, ei se koskaan ollut vihaa kaupunkia kohtaan. Päinvastoin, olen aina kokenut Espoon omakseni.” NYT HELLRAISERS CREW’N eli HRC:n tarina löytyy yksien kansien välistä. ”Olen luonteeltani dokumentoija. 90-luvun alusta alkaen olen kuvannut kaikkea ja kerännyt hirveän läjän kir
TEKSTI JARI TAMMINEN Banksy kaapattiin museoon, ja hyvä niin Katutaiteilija Banksy on mystifioitu ja vieroksuttu, hieman turhaankin. Nyt hänen ajatuksiinsa, teoksiinsa ja uraansa voi tutustua taidenäyttelyssä. E NGLANNIN BRISTOLISTA kotoisin oleva Banksy on aiheut tanut hämmennystä taidemaailmassa 2000luvulla. Taiteilija on kritisoinut museoita ja samaan aikaan salakuljettanut teok siaan museoiden seinille. Hän on rakentanut katutaiteesta ponnistavan menestyvän taiteellisen uran ilman perinteisten taide instituutioiden apua. Hän on haastanut kapitalistisen sortokoneiston ja samalla saanut yhä suurempien spektaakkelien rakentamiseen tarvitsemansa rahat kapitalistisilta taidemarkkinoilta. Hän on yhdistänyt taiteilijuuden ja aktivismin toisiinsa tavalla, jossa yhtä ei ole mahdollista erottaa toisesta. Kaiken tämän hän on tehnyt ilman, että hänen henkilöllisyytensä on paljastunut. Banksy kiinnostaa, koska ristiriidat kiinnostavat. MÄNTÄN SERL ACHIUS MUSEOISSA avattu Banksy. A Visual Protest -näyttely ei ole Banksyn näyttely, se on näyttely Banksystä. Taiteilija ei ole näyttelyn suunnitteluun osallistunut. Päätöksen koota näyttely ilman taiteilijan osallisuutta voisi halutessaan nähdä museon ylimielisyytenä ja vittuiluna. Toisaalta taiteilijaa ja hänen teoksiaan kunnioittaen koostettu näyttely tuskin on ihan hirveästi pois Banksyltä, ja pahimmillaankin on hänen vinkkelistään harmiton. MUSEOIDEN JA BANKSYN suhteeseen vaikuttaa parikin tekijää. Toinen liittyy taiteilijan asenteeseen ja toinen museoiden omiin pakkomielteisiin. Banksyn mukaan museot edustavat voittajien, valloittajien ja rikkaiden katsetta. Hän on tietenkin ihan oikeassa tässä arviossaan. Taidemuseoita riivaa esinefetisismi. Museonäyttelyssä teosten tulisi olla eksklusiivisia, eli ”alkuperäisiä”, ”ainutlaatuisia” ja ”taideobjekteja”. Banksyn taide kuitenkin perustuu toisteisuuteen sekä itsensä ja muiden kopioimiseen. Hänen museaaliset vaatimukset täyttävät ”alkuperäiset” ja siten ”arvokkaat” teokset sijaitsevat usein jonkun rakennuksen seinässä tai ovat jonkun keräilijän kokoelmissa museoiden ulottumattomissa. Tämän museoita riivaavan esinefetisismin ei tulisi kuitenkaan antaa estää ajallemme relevantin taiteilijan työn tutkimista ja tarkastelua. Mäntässä tätä toisteisuutta ja monistamista ei säikähdetty. Sitä jopa syleillään esittämällä samoista teemoista tehtyjä ja keskenään hieman erilaisia vedoksia sekä esimerkiksi cd-levyjä, joita saa kirpputorilta muutamalla eurolla (tai halvemmalla). Paikoitellen näyttely tuo mieleen enemmän Kansallismuseon tavan lähestyä aihetta kuin sen, mitä taidemuseoissa on totuttu näkemään. Valinta on hyvä ja taiteilijan ajatus välittyy hänen ”kaiken kansan taiteeksi” tarkoitetun materiaalinsa kautta. Ristiriidat läpäisevät Banksyn tuotannon kaikilla tasoilla, niin tässäkin näyttelyssä. Lue koko näyttelyarvio osoitteesta häiriköt.fi Banksy. A Visual Protest Mäntän Serlachius museoissa 10.10. asti. Museoon otetaan asiakkaita rajatusti. Ennakkovarauksella varmistat oman paikkasi, mutta sisään pääsee myös ilman ennakkovarausta päivittäin koronatilanteen sallima määrä yleisöä. Sisäänpääsy maksuton. Tilaukset: kauppa.voima.fi, tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109 Antti Kalakivi PERINTÖ 35€ + POSTIKULUT Maalauksia, paikkoja, tekijöitä ja tarinoita helsinkiläisestä graffitikulttuurista neljännesvuosisadan ajalta valokuvin ja tekstein. HELSINKI-GRAFFITIA VUOSILTA 1992-2017 35€ + POSTIKULUT 25€ + POSTIKULUT Teos kertoo, mitä graffiti on ja miten sitä tehdään. Siinä esitellään tarvittavat materiaalit ja välineet sekä valotetaan monin tavoin graffitin tekemisen eri vaiheita suunnittelusta toteutukseen ja dokumentointiin. GRAFFITISTA INNOSTUNEILLE RUINS OF THE WORKING CLASS Kautta aikain ensimmäinen teos turkulaisesta graffitikulttuurista kuvaa graffitin ja hylättyjen rakennusten kohtaamista sekä vuorovaikutusta vuosilta 1994-2021. 11linjaa-kollektiivi: Juho Toiskallio GRAFFITI – WRAITTERIN KÄSIKIRJA Lisää tuottei ta Voima kaupa ssa! ninni@kaligraphics.fi / www.kaligraphics.fi KALI GRAPHICS
44 • 5 / 2021 Tärkeintä on toisen kohtaaminen Esitystaiteilija Samee Haapa ajattelee, että taide ei ole luksusta, vaan työkalu käsitellä koronaa ja muita vaikeita asioita. TEKSTI TUOMAS RANTANEN KUVA ANNA MIETTINEN S OVITTUUN AIK A A ja paikkaan saapuvalle yleisölle annetaan ensimmäiseksi karnevaalinaamioita muistuttavat hengityssuojat. Meitä osallistujia on vain kolme, koska maalis kuisten koronarajoitusten mukaan esitystilassa saa olla korkeintaan neljä ihmistä. Meille paljastetaan myös esityksen pelisäännöt: kukin saa etsiytyä esitystilaan yksin seuraamalla oman naamarinsa värillä merkittyä reittiä, ja erityisen tärkeitä ovat käsimerkit, joilla voimme säädellä etäisyyttänne toisiimme ja esiintyjään. Itse esitys tapahtuu hämärretyssä huoneessa, johon on pystytetty 1970-luvun Star Trek -televisiosarjan mieleen tuovia keinotekoisia kalliolavasteita. Vaikeasti jäsentyvän äänimaiseman keskellä puuhailee outo hahmo. Välillä tämä alien ottaa käsimerkein kontaktia meihin vierailijoihin. Jossain vaiheessa hahmo alkaa purkaa lavasteita, mikä pudottaa osallistujat jonnekin esityksen ja todellisuuden väliin. Kyseessä on Kaiken keskus -ryhmän teos Lim. ”Lim on matemaattinen kaava, jolla mitataan raja-arvoa silloin, kun ei tiedetä mitä muuttujat ovat. Tässä tapauksessa kyse on siitä, mitä muuttujia esityksen sisällössä voi olla, kun sovelletaan ulkoa määrättyjä koronarajoituksia”, kertoo teoksen taiteellinen takapiru ja ainoa esiintyjä Samee Haapa. Esityksessä kaavaa sovelletaan erityisesti tilassa olevien ihmisten välisten etäisyyksien säätelyllä. ”Alun perin tarkoitus oli käsitellä sitä, miten toisilleen vieraat ihmiset ovat fyysisesti kosketuksissa toistensa kanssa. Halusin myös tutkia millaisia kohtaamisen mekanismeja syntyy eibinäärisestä sukupuolisuudesta.” Puhe mekanismeista liittyy esityksen taustalla vaikuttavaan pelisuunnittelun näkökulmaan. ”Kun teatterin puolella puhutaan yleisösuhteesta, pelien yhteydessä puhutaan mekanismeista. Koronan kohdalla minua kiinnostavat sääntöjä enemmän ne mekanismit, joilla yritämme käsitellä niitä. Taide taas voi auttaa ihmisiä huomaamaan, miten heidän omilla valinnoillaan on kaikissa asioissa merkitystä.” SAMEE HAAPA ON ESITYSTAITEILIJA , jonka tie alalle ei ole kulkenut kaikkein tavanomaisinta reittiä. ”15-vuotiaana fanitin John Coltranea ja harjoittelin tenorisaksofonia jopa kahdeksan tuntia päivässä. Sitten kun löysin John Cagen ja buddhalaisen tulkinnan taiteesta egon ilmentymänä, myin kaikki soittovehkeet ja levyt.” Tämän törmäyksen kautta Haapa päätyi yliopistoon opiskelemaan, mistä taide-esityksessä on antropologisessa mielessä kyse. Kiinnostus kehollisuuden käsittelyä kohtaan vei hänet 2000-luvun alussa Outokummun kokeellisen tanssin kouluun ja sen jälkeen Englantiin Liverpool Institute for Performing Arts -kouluun. Siellä omimmaksi ilmaisulajiksi valikoitui immersiivinen esitystaide, jossa korostuvat yleisön osallistaminen ja esitysympäristön merkitys. ”Liverpool oli silloin Euroopan kulttuuripääkaupunki, ja siellä näin ensimmäisen kerran isoja immersiivisiä teoksia. Löysin niiden kautta kiinnostuksen pohtia taiteen keinoin, kuinka luoda osallistujille mahdollisimman moninaisia tiloja toistensa kohtaamiseen ilman, että määrittelisin tilanteita loppuun asti heidän puolestaan.” Suomeen palattuaan Haapa perusti Kadonnut kaupunki Oy -kollektiivin, joka muutti sittemmin nimensä Kaiken keskukseksi. Taiteellisen työn ohella hän tekee väitöstutkimusta esiintymisestä immersiivisissä esityksissä ja peliesityksissä. ”Ehdotusten tekeminen siitä, miten yhdessä oleminen voidaan organisoida, on myös politiikan peruskysymys. Siirtymä opituista normeista moninaisuuteen vaatii perustelemaan esityksen lähtötilanteen joka kerta uudestaan. Tämä tekee prosessista myös yhteiskunnallisesti merkityksellistä.” VAIKKA LIMIN KOHDALLA nähtiin paljon vaivaa esityksen toteuttamiseksi kaikkien turvasääntöjen mukaisesti, samalla siinä kyseenalaistettiin se, mitä AVI:n määräyksissä pidetään välttämättömänä. ”Ymmärrän tietenkin terveysturvalliset syyt, mutta ’välttämättömyys’ palautuu pulmallisesti jonnekin Maslow’n tarvehierarkiaan. Se näyttää vihjaavan, että taide ei olisi välttämätöntä. Aina kun ihminen on joutunut kriisin keskelle, on kyse sitten sodista, luonnonmullistuksista tai äärimmäisestä epätasa-arvosta kuten orjuuden kohdalla, taiteella on ollut keskeinen osa tukemassa selviytymistä. Taide siis ei ole luksusta, johon on varaa vasta sitten, kun kaikki on kunnossa, vaan sitä tarvitaan erityisesti silloin kuin ei mene hyvin.” Haapa kantaa huolta myös siitä, miten monet esittävän taiteen ammattilaiset saattavat vaikean tilanteen takia vetäytyä alalta kokonaan. Silti hänestä korona-ajasta voi seurata hyvääkin. ”Ainakin omassa kuplassani velloo suuri sosiaalisen kaipuu. Ajattelen siksi, että juuri sosiaalisuuteen perustuville immersiivisille esityksille voi syntyä erityistä tilausta. Pakon edessä on syntynyt uusia esitysmuotoja, joista osa voi jäädä pysyvästi moni muotoistamaan esittävän taiteen alaa.” Muotoa tärkeämpiä ovat aina esityksen takana olevan mekanismit. ”On hyvin mahdollista tehdä esitys, joka taustallaan olevien mekanismien tasolla vetää mattoa alta omalta sanomaltaan. Siis esimerkiksi niin, että tehdään esitystä vapaudesta, mutta ei anneta mitään vapautta katsojille.” Kaiken keskus valmistaa Limin itsenäistä toista osaa, joka näillä näkymin toteutuu ensi vuoden puolella.
TEKSTI JA KUVA TUOMAS RANTANEN VILLIN JA VAARALLISEN LUONNON NÄKÖHARHA A jatuksissamme villi luonto on usein edelleen ääretön ja ihmiselle vaarallinen. Tosiasiassa villiä koskematonta luontoa ei löydy enää juuri mistään. Maailman nisäkkäistä vain neljä prosenttia on villieläimiä, mutta jopa 60 prosenttia on karjaa. Maailmassa on enemmän lehmiä kuin ihmisiä. Toisaalta kasvit ovat 82 prosenttia maapallon biomassasta, eli 7500 kertaa enemmän kuin ihmiset. Ihmiset ovat vaivaiset 0,01 prosenttia maailman biomassasta ja silti meillä on valtavat vaikutukset ympäristöön. Elämme antroposeenista aikaa. Sillä viitataan usein nykyiseen aikakauteen, jolla ihmisen toiminnalla on ollut merkittävä ja jatkuvasti kasvava vaikutus maapallon ilmastoon ja ekosysteemeihin. Toiminnallamme on liian usein luontoa, siis myös omaa elinympäristöämme ja elinehtoamme, tuhoava vaikutus. Ihminen on kuin ylikasvanut kolmevuotias, jolle on annettu vasara käteen paukuttelee menemään vähän kaikkialle ja minne sattuu. Maailmalla lajikato kiihtyy edelleen. Hallitustenvälisen luontopaneeli IPBES:in julkaiseman raportin mukaan jopa miljoonaa maailman kahdeksasta miljoonasta lajista uhkaa sukupuutto. Myöskään Suomi ei ole onnistunut saavuttamaan kansainvälisiä tavoitteita lajikadon pysäyttämiseksi, vaan se on jopa kiihtynyt. Suomen 48 000 eliölajista jopa joka yhdeksäs on uhanalainen. Emme voi jatkaa luonnon tuhoamista. Tarvitsemme sitä selvitäksemme. Luonto tarjoaa meille puhtaan ilman, veden ja ravinnon. Se vaikuttaa myös hyvinvointimme tarjoten paikan rauhoittua ja liikkua. Komissio julkaisi viime vuonna uuden biodiversiteettistrategian ja loppuvuodesta järjestetään Kunmigniin YK:n biodiversiteettikokous, jossa on tarkoituksena hyväksyä maailmanlaajuinen post-2020 biodiversiteettikehys. Meidän on aika toimia. Maailman luonnon monimuotoisuus vähenee kiihtyvällä tahdilla huolimatta monista kansainvälisistä tavoitteista. Emme voi jatkaa kulkuamme moukarin kanssa posliinitalossa ja tuhota loppujakin posliineja. Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu WWW.SIRPAPIETIKAINEN.EU A URINKOINEN toukokuun maanantaiaamu kello 9.40 Helsingin Itä-Pasilassa. Ohjaaja Aino Kivi seisoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston edessä kädessään iso valkoinen mappi. Salla Markkanen, Iiro Ollila ja Tobias Zilliacus treenaavat kohta kuultavia musiikkiesityksiään massiivisten hallintorakennusten, Pasilan aseman ja piskuisen Rauhansaseman välisen aukion reunassa. Kohta paikalle saapuu lisää yleisöä, Yleisradion kuvausryhmä ja ohjaaja Jalmari Nummiluikki, joka ryhtyy striimaamaan kännykällä tapahtumaa suoraan verkkoon. Työryhmä 6+ valmistautuu laittomaan teatterinäytökseen, jolla kritisoidaan esittävän taiteen kannalta kohtuuttomia yleisötilaisuusrajoituksia. Etukäteisinfossa on korostettu, ettei kyse ei ole koronan vähättelystä tai sen turvatoimien vastustamisesta, vaan tasapuolisuuden vaatimuksesta sääntöjen tulkintoihin. Yleisöllä on maskipakko, katsomossa paikat on asetettu kolmen metrin turvavälein, ja kaikilla istuimilla odottaa myös puteli käsidesiä. Lainrikkomus liittyy siihen, että tilaisuuteen on pyydetty sallitun kuuden katsojan sijaan seitsemän hengen yleisö. Median edustajien kanssa taidetaan päästä jopa yhdeksään. Esityksen aluksi Kivi lukee Aluehallintovirastolle juuri lähettämänsä sähköpostiviestin. Siinä kerrotaan, kuinka tapahtuma-ala on 2,35 miljardin euron toimiala, joka työllistää lähes 200 000 ihmistä. Kuulemme myös, miten korona kriisin aikana alan liikevaihto on pudonnut 80–95 prosenttia. "PERUSTUSL AIN MUK A AN perusoikeuksia saa rajoittaa vain tarkkarajaisesti, yhteiskunnallisesti hyväksytysti ja oikeasuhtaisesti. Tällä hetkellä koronarajoituksin rajoitetaan kulttuurintarjoajien oikeutta elinkeinon harjoittamiseen sekä kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia. Kun tapahtumia koskevat säädökset ovat etenkin Etelä-Suomessa näin paljon tiukempia kuin mikään muu säätely ja ne aiheuttavat merkittävää vahinkoa, onkin kysyttävä, ovatko rajoitukset välttämättömiä ja oikeasuhteisia”, lausuu Kivi painokkaasti. Tämän jälkeen hän soittaa poliisille ja ilmiantaa laittoman esityksen. Poliisin päivystyksessä kuulemma luvataan partion saapuvan paikalle, jos vain suinkin ehtii. Seuraavaksi Markkanen ja Ollila esittävät kappaleen, jonka sanat perustuvat Aluehallintoviraston kokoontumisrajoituksia koskeviin ohjeistuksiin. Niistä ilmenee, miten rajoituksista huolimatta erivapautta suodaan silloin, kun kokoontuminen tapahtuu työpaikoilla. Kertosäkeessä esiintyjät piruilevat sattuvasti olevansa työpaikallaan nytkin. Tapahtuman valtakunnallisen tasapuolisuuden luonnetta korostaa, että Zilliacus esittää sekä Aluehallintovirastolle lähetetyn kirjeen että oman musiikkikappaleensa toisella kotimaisella kielellä. Esityksen viimeisessä osassa esiintyjäjoukkoa täydentää vielä dramaturgi Titta Halinen, ja saamme kuulla ensemblen laulavan kakofonisena kuorona tapahtumalle Facebookissa tukensa osoittaneen noin 1 800 henkilön nimet. POLIISIA EI NÄY eikä kuulu. Lievästä pettymyksestä huolimatta kaikki ymmärtävät, että poliisia kiinnostaa erityisen vähän puuttua tällaiseen yleisen oikeustajun vastaisten normien protestointiin. Lopuksi Kivi muistuttaa yleisöä poistumaan paikalta huomaavaisesti ja tungosta välttämättä. Työryhmä 6+ tiedottaa tulevista tapahtumistaan Facebookissa. Terveisiä juoksuhaudoista Ohjaaja Aino Kivi ilmiantaa esityksensä poliisille. Media seuraa tarkkaavaisesti.
46 • 5 / 2021 moshimoshi moshimoshi I All That Plazz (2021) VUOSI SITTEN PERUSTETTU helsinkiläinen moshimoshi tulee ryminällä vaihtoehtorockin kentälle. Yhtye julkaisee tänä vuonna kolmen EP:n Le vy ar vi ot trilogian josta ensimmäinen osa ilmestyi vappuna. Reilun 11 minuutin mittainen, viisi biisiä sisältävä levy on eheä kokonaisuus, joka lupailee hyvää tulevalta. Musiikissa yhdistyvät genret emosta, punkkiin ja jazzista melodiseen indiepoppiin. Lopputulos ei kuitenkaan kuulosta siltä, että tyylien välillä kikkailtaisiin vain kikkailun vuoksi. Energinen soitto hioutuu kitaristi-laulaja Aatu Kovasen raakaan huuto lauluun ja lopputulosta on helppo verrata vuosi tuhannen vaihteen At the Drive-In -yhtyeen tuotantoon. Mistään nostalgiatripistä ei ole kyse, sillä soundi on rehellisen tuoretta ja omaleimaista. ANTTI KURKO Emmi Kuittinen & Ikuisen ikävän orkesteri Itken ja laulan Kansanmusiikki-instituutti (2020) ITKULAULUT VYÖRYVÄT musiikin alkulähteiltä tuoden viestin ”entisten aikojen idättäjäisiltä”, jotka yltävät ”katsomaan tätä kurjarukkaa”. Viuluineen, kanteleineen, munniharppuineen ja jouhikkoineen, yllätysbonuksena ukulele, Emmi Kuittisen luotsaama kahdeksan naisen kokoonpano nostattaa syvän dynaamisia soundeja, jotka kehystävät maata järisyttävää laulua. Itkujen vokalismi edellyttää huikeaa teknistä osaamista, oikeaa hengitystä ja hyviä vatsalihaksia. Muinaiset sävelet saavat joskus seurakseen uudemman musiikin synkooppeja. Itku epäoikeudenmukaisuudesta soimaa meitä, jotka haluamme ”ilmaiseksi ihanuutemme saada”, kun muualla kärsitään. Välillä itkusta kumpuaa rakkaudesta helisten kaipuun suloa, kiitollisuutta kaikesta, kunnioitusta korkeuksiin. IIDA SIMES TEKSTI PINJA PORVARI KUVA ANNA MIETTINEN Se kuuluu kappaleilla Bikini Killistä Irwin Goodmaniin. Voiko musiikki päästä koskaan poliittiselta todellisuudelta täysin pakoon? Kenen joukoissa seisot, ?kenen lauluja laulat B RITANNIAN SINGLELISTAN toiselle sijalle nousi vuonna 2013 kiistanalainen kappale. Hitti oli Ihmemaa Ozista tuttu Ding-Dong! The Witch Is Dead. Entinen pääministeri Margaret Thatcher oli hiljattain kuollut. Turun yliopiston musiikkitieteen yliopistonlehtori ja populaarikulttuurin historian dosentti Kari Kallioniemi kutsuu sitä selkeäksi kannanotoksi. Vuonna 1939 julkaistulla kappaleella ei ollut alun perin mitään tekemistä politiikan kanssa. ”Voimme politisoida tiettyjä kappaleita. Ne voivat olla samanaikaisesti suosittuja epäpoliittisista ja poliittisista syistä.” Poliittinen musiikki liitetään Suomessa yhä vahvasti 70-luvun poliittiseen laululiikkeeseen. Moni suomalainen säveltäjä ajattelee, ettei taidemusiikilla joko ole tai pitäisi olla mitään yhteyttä politiikkaan. Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston musiikkitieteen dosentin Juha Torvisen tutkimuksesta vuodelta 2016. Poliittisuus on näkynyt Kallioniemen mukaan populaarimusiikissa aina tavalla tai toisella. Poliittinen ilmapiiri on vain muuttunut vuosikymmenten aikana niin, että se tuodaan hienovaraisemmin esille. ”AgitPropia ja suoraa protestikulttuuria on nykyään vaikeaa havaita muussa kuin retrohengessä. Mutta undergroundista voi löytää ihan suoria poliittisia kannanottoja, joita ei haluta millään tavalla estetisoida. Siellä on vanha protestin poljento.” MUSIIKILLA VOIDAAN PYRKIÄ edistämään jotain yhteiskunnallista asiaa, esimerkiksi nostaa vähälle huomiolle jääneitä aiheita julkiseen keskusteluun. Feministeiksi julistautuneet rapartistit näyttivät esimerkkiä, kun naispuolisten tekijöiden näkyvyydestä ja kohtelusta alettiin puhua Suomessa vuonna 2018. Vaikka Suomen levy-yhtiöjättien suojista ei perinteistä oikeisto-vasemmisto-musiikkia enää julkaista, identiteettipolitiikka on aina läsnä. Näkyvimmin musiikillisen ilmaisun oikeuksista on viime vuosina keskusteltu Pyhimyksen ja Maustetyttöjen loukkaavien sanoitusten vuoksi.
5/ 2021 • 47 Jaakko Laitinen & Väärä Raha Suomi Disco Playground Music (2021) YHTYEEN MUSIIKKI ON HEILLE , jotka ovat pohtineet millainen ääniraita Kaurismäen ja Kusturican kollaboraatiossa soisi. Yhtye ymmärtää balkanilaisen kansanmusiikin kirjoittamattoman säännön: mitä sorretumpi kansakunta, sitä kauniimpaa sen musiikki. Sydänjuuria riipivät balkantorvet ja melankoliset lappalaislyriikat muistuttavat elämän häilyvyydestä ja siitä, että on syytä juhlia vielä, kun on aikaa. Jaakko Laitinen & Väärä Raha on ennen kaikkea live-bändi, ja se kuuluu myös Näennäinen-albumin julkaisukiertueella Zürichissa äänitetyn setin taidokkaassa jälkityössä. Vaikkei kiertueen nimikkoalbumin kappaleita löydy siitä montaa, se on erittäin eloisa ja hyvin suunniteltu kokonaisuus. Suomi Disco on vinyylilevy, jota pandemian uuvuttama sielu kaipaa. JULIUS HALME Yhden tuottajan kasaaman levyn etu on tietenkin siinä, että äänimaisema pysyy yhtenäisenä. Biisi biisiltä vaihtuvat vokalistit kuitenkin tuovat omat haasteensa. Massimon melko niukat beatit, läskit bassot ja terävä säksätys sopii joillekin tosi hyvin ja toisille ei sitten ollenkaan. Levyn kohokohta on Aren, Palefacen ja Sairas T:n vetämä Dunning Krueger. Se on paras räppibiisi, mitä Suomesta on tullut pitkään aikaan. Osa levyn biiseistä seisoo suorin jaloin, eivätkä ne lähde koskaan kunnolla liikkeelle. Vaikka kokonaisuudessa MZMO ei oikein kanna itseään, se onnistuu myös jossain täydellisesti. Ei se huono saavutus ole. JARI TAMMINEN DJ Massimo MZMO Monsp (2021) DJ MASSIMO on tehnyt niin sanotun tuottajalevyn. Eli tuottanut levyn taustat, ja kullakin biisillä vierailee vaihtuva porukka kotimaisia räppääjiä. Kenen joukoissa seisot, ?kenen lauluja laulat Myös musiikin visuaalisilla keinoilla vaikutetaan. Rap-artisti Childish Gambinon This Is America -kappaleen musiikkivideo vilisee symboleja, jotka viittaavat Yhdysvaltain aseväkivaltaan ja rasismiin. OSA POPULA ARIMUSIIKIN alalajeista on luotu vahvasti tiettyä tarkoitusta varten. Siksi rapin ja punkin on vaikea väistää niille ominaista poliittisuutta. Kallioniemi mainitsee Cheekin esimerkkinä rap-artistista, joka onnistui näennäisesti väistämään genren perinteistä poliittisuutta. Cheek voidaan Kallioniemen mukaan kuitenkin nähdä, osin vertauskuvallisesti, varakkuutta ja kulutuskulttuuria ihannoivan kansanosan äänitorvena tai ”kokoomuksen hovitaiteilijana”, ja sitä kautta melko poliittisena artistina. ”Usein ajatellaan, että jos teet poliittista musiikkia, se on automaattisesti vasemmistolaista. Jos teet sitä oikeistolaisesta näkökulmasta, se ei ole enää poliittista. Se vain heijastaa yleisesti tavoiteltavia asioita ja yhteiskunnan arvoja.” MUSIIKKIA VOIDA AN MYÖS esittää tilanteissa, joilla on poliittisia kytköksiä. Osa muusikoista on vastustanut musiikkinsa käyttöä tiettyjen presidenttiehdokkaiden kampanjatilaisuuksissa Yhdysvalloissa. Eniten soittokieltoja, muun muassa Neil Youngilta ja Rihannalta, on kerääntynyt Donald Trumpille. Kampanjoihin valitut kappaleet ovat usein isänmaallisia tai tuovat ehdokkaasta muuten jonkin edustavan puolen esille. Musiikkia voidaan käyttää silti tietämättään vastoin tavoitteitaan. Kenties tunnetuin väärinymmärretty kampanjalaulu on Bruce Springsteenin Vietnamin sotaa kritisoiva Born In The U.S.A. Musiikkitieteistä väitellyt tutkija ja kriitikko Sini Mononen mainitsee kampanjoinnissa myös vaalipodcastien ja -mainosten sisältämän musiikin. Ehdokkaat voivat luoda äänen keinoin mielikuvia tukemaan omia poliittisia argumenttejaan. Kun toisen vaalivideossa käytetään akustista kitaraa, toisen äänimaisema voi olla uhkaava, jopa dystooppinen. Suoraa poliittista toimintaa edustaa artivismi, taiteen ja aktivismin sekoitus. Punk-yhtye Pussy Riot on yhdistänyt musiikin aktivismiin ja osoittanut performansseillaan mieltään Venäjällä. Morrissey provosoi keikoillaan ja ottaa kantaa niin eläinten oikeuksien puolesta kuin maahanmuuttoa vastaan. PELKÄSTÄÄN ARTISTINA OLO voi tuntua poliittiselta, jos kuuluu johonkin vähemmistöön. Myös se, kenen musiikki kuuluu ja missä yhteydessä, voi olla poliittista. Vuoden 2018 Helsinki Pridelle esiintymään tilatun israelilaisen artistin Dana Internationalin valintaa kritisoitiin, koska artisti oli osoittanut tukea Israelin armeijan ihmisoikeusloukkauksille. Björk sai porttikiellon Kiinaan vuonna 2008 huutaessaan Tiibetin nimeä keikallaan Declare Independence -kappaleen aikana. Valko-Venäjä hylättiin tänä vuonna Euroviisuista kokonaan, kun sen edustuskappale sisälsi epäsuoraa pilkkaa maan presidentin vastustajia kohtaan. Sota-aikojen poliittisessa musiikissa esiin nousevat Kallioniemen mukaan joko eskapismi, nostalgia tai propaganda. Yhdysvalloissa tehtiin kylmän sodan aikaan paljon Neuvostoliiton vastaista propagandamusiikkia. Myöhemmin maassa syntyi myös moderni folkin protestiliike. Mustien rhythm and blues -musiikista alettiin 50-luvun taitteessa käyttää nimitystä rock ’n’ roll, jotta se kelpaisi valkoiselle yleisölle. Valkoisilla esittäjillä siitä saatiin salonkikelpoisempaa, radiossa soitettavaa musiikkia. MONONEN PUHUU VASTUUSTA hyvän taiteen määrittelemisessä. Kenelle annetaan tilaa mediassa, kuka saa olla pääesiintyjä festareilla. ”Se, mitä orkestereissa tai radiossa soitetaan, on tapa luoda kaanon ja käsitys siitä, mikä on taiteen ja kansakuntien historiaa. Se on radikaalilla tavalla poliittista.” Mononen muistuttaa, ettei teoksen poliittisuus tee siitä automaattisesti hyvää taidetta. Poliittinen taide voi olla jopa hyväksikäyttöä. Esimerkiksi silloin, kun tuhansia pakolaisia hukkui Välimerellä vuonna 2016, keskusteltiin sitä esittävän taiteen lähtökohdista. Edes orkesterimusiikki ei lopulta säästy politiikan lonkeroilta. ”Voidaan väittää, ettei orkesterimusiikki ole abstraktina taiteena koskaan poliittista, mutta onhan meillä Sibelius. Finlandia on poliittinen kappale, sillä se on kansallisaatteen nostattaja”, Mononen sanoo.
48 • 5 / 2021 TEKSTI VILPPU RANTANEN Spike Leen konserttielokuvassa David Byrne viitoittaa tietä utopiaan. Unelmat paremmasta Amerikasta J OSKUS 80 LU V ULL A David Byrne sanoi MTV:n (Music Television) haastattelussa olevansa rasisti. Silloin rakenteellisen rasismin vääjäämätöntä vaikutusta omaan toimintaan ei ollut varsinkaan valkoisten rock-muusikoiden tapana tunnustaa, joten hän joutui selittelemään lausuntoaan. Nyt hän muistelee tätä American Utopian mainoksessa naureskellen tunnetun afroamerikkalaisen elokuvaohjaajan Spike Leen kanssa. Lee on ohjannut muun muassa elokuvat She’s Gotta Have It (1986), Do the Right Thing (1989) ja BlacKkKlansman (2018). Byrne tunnetaan parhaiten Talking Headsin keulakuvana ja soolotuotantonsa monipuolisista yhteistöistä eri artistien, kuten Brian Enon ja St. Vincentin, kanssa. Leen uusin ohjaus, konserttielokuva American Utopia, rakentuu Byrnen samannimisen Broadway-esityksen päälle. Teoksen rakenne on yksinkertainen: Byrne yhtyeineen esittää kappaleita, joiden välissä hän jakaa yleisölle ajatuksiaan ajan kohtaisista teemoista. Kaikki soittimet ovat kannettavia ja langattomia, lavalla ei ole mitään ylimääräistä tai kiinteää. Talking Headsin ja Byrnen tuotannot viuhuvat ohi, kun 12-henkinen yhtye tanssii kappaleesta toiseen. Visuaalisesti elokuva on erittäin kunnianhimoinen. Kuvaus sulautuu osaksi esityksen koreografiaa niin, että katsojasta ei tunnu kuin vain istuisi yleisössä, vaan olisi itse osana esitystä. Lava on rajattu metalliketjuista koostuvin seinin valtavaksi kuutioksi, jonka sisällä tunnelma vaihtelee aina railakkaasta hartaaseen ja nöyrästä vallankumoukselliseen. AMERICAN UTOPIA on huomattavan poliittinen elokuva. Alusta alkaen Byrne puhuu suurista yhteiskunnallisista ongelmista, rasismista, demokratian tilasta ja poliisiväkivallasta. Resepti parempaan maailmaan on yksinkertainen: meidän jokaisen on muututtava, myös Byrnen itsensä. Elokuvaa kannattelee ajatus siitä, että ”pelkän viihdyttämisen” ajat ovat ohi. Nykyään taiteelta tulee vaatia enemmän eikä yhteiskunnan lävistäviä ongelmia voi enää unohtaa. Leen teos ei ole ensimmäinen konserttielokuva, jossa David Byrne esiintyy. Vuonna 1984 Jonathan Demmen ohjaama Stop Making Sense tunnetaan yhtenä kaikkien aikojen parhaista konserttielokuvista. Siinä päähenkilön sisäinen maailma nousee lavalle tavoilla, jotka lähestyvät teatteria. Nyt osin samatkin kappaleet esiintyvät uudessa kontekstissa, jossa omien kokemusten ja havaintojen päälle laskeutuu yhteiskunnallisen vastuuntunnon taso. Lee on tehnyt elokuvastaan omansa näköisen. Vaikuttavimmillaan se on, kun yhtye esittää Janelle Monáen protestilaulun Hell You Talmbout, joka vaatii muistamaan poliisin surmaamien mustien yhdysvaltalaisten nimiä. Byrne kertoo miettineensä, sopiiko kappale hänen esittämäkseen, mutta idean saaneen Monáelta innostuneen vastaanoton. Ympäri maailmaa Brasiliasta Ranskaan ja eri puolilta Yhdysvaltoja koottu yhtye ottaa kappaleesta kaiken irti. Edesmenneet ovat riipaisevan todellisesti läsnä valokuvissa, joista monia pitelee heidän läheisensä. TER ÄVÄSTÄ POLIITTISUUDESTA AN huolimatta teos ei ole polarisoiva. Siinä syyllisyys on lopulta toissijaista ja yksilön parantuminen mahdollista. Yhteiskunnallisen muutoksen individualististen lähtökohtien voi nähdä heijastavan tekijöiden amerikkalaisuutta. David Byrnen ja Spike Leen utopiassa tiedostavuus voi ja saa olla hauskaa ja inspiroivaa. Nykyään parhaat bileet ovat ehdottoman antirasistiset. Tämä ajatus kantaa Yhdysvaltojen ulkopuolellakin. Siinä missä Stop Making Sense alkaa Hollywoodin Pantages Theatren lavan paljailta seiniltä, joiden päälle teos vähitellen puetaan, American Utopia päättyy metallihäkin riisumiseen ja Broadwayn Hudson Theatren sei nien paljastumiseen. Ympyrä sulkeutuu samalla kun Byrne yhtyeineen marssii Road to Nowheren tahdissa pois lavalta, jolla on nyt tilaa uusille äänille. On mielenkiintoista nähdä, miten American Utopian tarina jatkuu ja missä nuoremman polven muusikot vielä nähdään. ELOKUVA SAI ENSI-ILTANSA koronapandemian vuoksi erityisjärjestelyin toteutetuilla Toronton elokuvajuhlilla 2020. Sittemmin sitä on esitetty yksinoikeudella HBO Max -kanavalla Yhdysvalloissa, ja nyt se on tullut vuokrattavaksi myös Suomessa. Elokuvaa voi kaikin puolin pitää koronaajan ilmentymänä: se tuo jo vuodeksi menetetyn elävän musiikin katsojan kotiin ja palauttaa mieliin läsnäolon taianomaisen voiman ja ainutlaatuisen vaikuttavuuden. American Utopia 2020, ohjaus Spike Lee, pääosassa David Byrne Vuokrattavissa iTunes ja YouTube -alustojen kautta. D avid Le e / H BO
ELOKUVAT Thomas Vinterberg: YHDET VIELÄ Ensi-ilta 21.5. (alueelliset koronarajoitukset huomioiden) Thomas Vinterbergin Yhdet vielä alkaa sukelluksella lukiolaisten kaljabakkanaaleihin. Oscarilla palkitun elokuvan päähenkilö on elämänilonsa ja niin kotona kuin työmaalla auktoriteettinsa menettänyt historianopettaja Martin ( Mads Mikkelsen). Yhdessä kolmen virkaveljensä kanssa hän ryhtyy testaamaan teoriaa, jonka mukaan ihminen on luovim millaan ja työkykyisimmillään pikkuhiprakassa. Vinterbergin viehtymyksen perhetrage dioihin – esimerkiksi Juhlat (1998), Submarino (2010), Jahti (2012) ja Kursk (2018) – tunteva katsoja aavistaa oitis, mikä kaikki tässä saattaa mennä vikaan. Lee Isaac Chung: MINARI Elokuvateattereissa nyt. Voiko kaukaisesta Koreasta tuodun kasvin, minarin, juurruttaa Yhdysvaltain Arkansasin takamaiden kovaan ja kärsivään maahan? Voi, yhtälailla kuin sinne voi asuttaa korealai sen perheenkin. Kuin haalistunut, mutta ajatukseltaan terävä muisto, Minari vie katsojansa 1980luvun Yh dysvaltoihin. Muinaiseen aikaan, jolloin valtion suuruus ja kauneus oli niin täysin asukkaidensa sisäistämä, etteivät he vihanneet muukalaisia, vaan jakoivat ylpeänä elintilaansa. Perheen vanhempien työ kanankasvatta mossa on ankeaa ja tylsää. Jacobisä ( Steven Yhdet vielä käsittelee tanskalaisittan (ja suomalaisittain) ylivuotavaa alkoholikulttuu ria kaikkine tekopyhyyksineen ja sosiaalisine sivuluisuineen sortumatta moralismin ulko kultaisuuteen. Alkoholi ei näyttäydy elämän ongelmien juurisyynä, vaan lähinnä ongelmal lisena lääkkeenä ikääntymisen, kylmenevien ihmissuhteiden ja häpeän muotoja ottavaan eksistentiaaliseen kriisiin. Ratkaisussaan Vinterberg viittaa suoraan filosofi Søren Kierkegaardiin esittäen ihmisen onnen riippuvan siitä, miten hän kykenee ylittä mään oman epätäydellisyytensä. Päätöskuvan kin voi halutessaan nähdä oivaltavana pastissina kierkegaardilaisesta käsitteestä hyppy. TUOMAS RANTANEN Yeun) ja Monicaäiti ( Yeri Han) pysyvät henkisesti koossa perheensä takia. Isää innostaa maasta nousevat aasialaiset kasvit, joita tarvi taan korealaiseen ruokaan. Vaikkei koko kulmakunnalla ole samanlaista käsitystä kristillisyyden nyansseista, uskonto yhdistää enemmän kuin erottaa haurasta kyläyhteisöä. Jottei meno pysähtyisi, hommaa saapuu ravistelemaan rehellisen suorasukainen isoäiti (supertähti Yuh-Jung Youn). Hän tulee puoli vahingossa sopeuttaneeksi perheen uuteen maahan pakottamalla nämä jättäytymään uuden yhteisön armoille. IIDA SIMES Minari Yhdet vielä Emerald Fennell: LUPAAVA NUORI NAINEN Elokuvateattereissa nyt. TUOMAS RANTANEN Emerald Fennellin elokuvassa kolmikymppinen Cassie ( Carey Mulligan) nöyryyttää miehiä, jotka eivät ymmärrä missä kulkee raiskauksen ja seksuaalisen hyväksikäytön raja. Elokuva on kiinnostavimmillaan pyrkiessään fuusioimaan todenmakuista arkirealismia Kill Bill tyylitel tyyn kostoteemaan. Kompastuskiveksi muodostuu kuitenkin juuri tämän yhtälön paketointi, joka on lopulta yhtä epätyydyttävä poliittisena manifestina kuin fantasiana. Lue lisää arvioita osoitteessa I hmisoikeudet, mielipiteenvapaus ja demokratia ovat nousseet ulkopolitiikan keskiöön. Euroopan unioni on ihmisoikeuksien puolustajana iso tekijä ja unionin mielipiteellä on painoarvoa. Suomi taas on maailmalla kovin pieni tekijä, promille maailman väestöstä. Unionin kautta mielipiteemme kuitenkin näkyy ja kasvaa kokoaan suuremmaksi. EU on nostanut ihmisoikeusasiat oman politiikkansa keskiöön ja Euroopan parlamentilla on kansalaisten mielipiteen esilletuojana ollut tässä tärkeä merkitys. EU on meille vahva arvoyhteisö ja keino vaikuttaa niin lähialueillamme kuin koko maailmassa. Kauppapolitiikassa unionilla on täysi toimivalta jäsenmaidensa puolesta. EU-parlamentti on asteittain ajanut kauppasopimuksiin yhä enemmän määräyksiä, jotka antavat mahdollisuudet vaatia kauppakumppaneiltamme korkeampia ympäristönormeja, sitoutumista Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittamista. Amazonin metsäkato vaikuttaa EU-parlamentin kantaan Brasilian kanssa tehtävän vapaakauppasopimuksen hyväksymisessä. Vietnamin kanssa tehdyn kauppasopimuksen iso kysymys oli vaatimus Vietnamin sitoutumisesta Kansainvälisen työjärjestö ILO:n työntekijöitä suojaaviin sopimuksiin. EU:n ja Kiinan välinen investointisuojasopimus odottaa käsittelyään EU-parlamentissa. Senkin hyväksymiseen moni liittää ihmisoikeusnäkökulman. Joulukuussa EU-parlamentti hyväksyi uuden ihmisoikeusloukkauksiin tarttuvan pakotemekanismin. Se mahdollistaa pakotteiden kohdentamisen suoraan henkilöihin, jotka ovat syyllistyneet selkeisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Ensimmäistä kertaa mekanismia käytettiin tänä keväänä, kun EU päätti pakotteista niitä venäläisiä kohtaan, jotka olivat vastuussa oppositiopoliitikko Aleksey Navalniyn oikeuksien loukkaamisesta ja hengen vaarantamisesta. EU:n ja Turkin suhteissa ihmisoikeuskysymykset ovat nousseet ratkaisevaan asemaan. Huoli Turkin demokratian kaventumisesta, oppositiopoliitikkojen pidätyksistä ja median saattamisesta hallitsevan puolueen valvontaan lisäävät epäluuloa pitkään paikallaan polkeneisiin Turkin EU-jäsenyysneuvotteluihin. Toukokuussa EU-parlamentissa hyväksytty Turkki-kannanotto vaatii Turkin hallinnolta linjanmuutosta sekä sisäisesti että suhteissa lähinaapureihinsa, erityisesti Kyprokseen. EU asettaa yhä enemmän vaatimuksia kauppakumppaneilleen ja erityisesti naapureilleen kautta linjan. Ollakseen uskottava, unio nin on pidettävä oma pesäänsä puhtaana. Siksi keskustelu Unkarin ja Puolan demokratiaa rajaavasta kehityksestä jatkuu. Demokratiaa on puolustettava jatkossakin. Eero Heinäluoma Euroopan parlamentin jäsen S&D-ryhmä eeroheinaluoma.fi Demokratia vaatii puolustajansa
50 • 5 / 2021 Äänestämällä vasemmistolaista ehdokasta edesautat ruohonjuuritason nuorisotyötä. Tämän päivän nuoret ovat tulevaisuuden yhteiskunta. Lupa unelmoida Kuvittele tulevaisuus, jossa jokaisella on oikeus turvallisuuteen kotona ja kaduilla. Oikeus ja mahdollisuus kokea osallisuutta yhteiskunnasta, vapaana syrjinnästä. Tulevaisuus, jossa jokaisen oikeus hyvinvointiin toteutuu ilmastokestävissä kunnissa. Näiden unelmien puolesta lupaamme tehdä töitä. #lupaunelmoida www.feministinenpuolue.fi Jenni Holma valokuvaaja, taiteen maisteri Helsinki Eeva Houtbeckers apurahatutkija, kohtuusaktivisti, KTT Helsinki Anna Jensen tutkija, kuraattori, TaM, FM Helsinki Eeli Kytömäki sosionomiopiskelija, transaktivisti Helsinki Nera Beciroski Opiskelija Helsinki Emilia Taskinen liikennesuunnittelija, DI Helsinki Vlada Petrovskaja järjestösuunnittelija, asunnottomuustoimija Helsinki Valo Vesikauris sosionomiopiskelija, transasiantuntija Helsinki Tetti Vähämaa perintäasiantuntija, YTM Helsinki Johanna Sjöholm toiminnanjohtaja, yhdistysaktiivi Vantaa Katju Aro kaupunginvaltuutettu, taiteen maisteri Helsinki Annica Hosio varhaiskasvatuksen opettaja, PsK Vantaa Sirpa Acquah Sosionomi amk, opettaja (AmO) Espoo Heli Hirvonen aikuiskouluttaja, FM, MMM Espoo Heta Johansson lähihoitaja, sosiaalija terveysalan perustutkinto Espoo Riikka Pöntinen KM, YTM Tampere Lassi Alhorinne näyttelijä, teatterin opettaja, TeM Helsinki K u va t: Sa n n a Sa as ta m o in en -B ar ro is M ain o ks en m ak sa ja : F em in is tin en p u o lu e Pia Brandt opettaja, kielitieteen maisteri Helsinki Lauri Alhojärvi koulunkäyntiavustaja, kulttuurintutkija FM Helsinki 9.6. YLE Areena 9.6. alkaen: Kolme naista (Portugali, 2018) Fernando Vendrellin kolmeosainen minisarja kertoo Portugalin diktaruuria vastaan ennen vuoden 1974 Neilikkavallankumousta toiminei den kirjailija Natália Correian, kustantaja Snu Abecassisin ja Vera Lagoan nimen takana toimineen toimittaja Maria Armanda Pires Falcãon tarinat. HBO Nordic: Mare of Easttown Craig Zobelin minisarja nojaa erityisesti Kate Winsletin vahvaan roolityöhön pennsylvanilai sessa pikkukaupungissa asuvana keskiikäisenä ja elämänsä vastoinkäymisten kovettamana rikosetsivä Mare Sheehanina. Vaikka kaikkien lajityyppikliseiden mukaisesti ensimmäisessä jaksossa metsästä löytyy murhattu vähäpukei nen nuori nainen, sarjan henkilögalleriassa ja hahmojen välisessä draamassa on tavanomais ta tuoreempaa koukkua. 26.5. Yle Teema & Fem: Systeeminmurskaaja (Saksa 2019) Pari vuotta sitten Sodankylän filkkareilla vie railleen Nora Fingscheidtin esikoiselokuva kertoo aggressioiden hallinnan ongelmista ja muutenkin häiriöoireilevasta yhdeksän vuotiaasta Bennistä ( Helena Zengel) sekä kasvattajien voimattomuudesta hänen autta misessaan. Fingscheidt osoittaa vastaansa nomattomasti, miten ihmismieli muodostuu tunteiden pitelemättömän alkuvoiman ja niiden hallitsemiseen pyrkivien vastavoimien törmäyksestä. 28.5 Yle TV1: Juurakon Hulda (Suomi 1937) Hella Wuolijoen kirjoittamassa, Valentin Vaalan ohjaamassa sekä Irma Seikkulan ja Taunon Palon tähdittämässä komediassa pöyhitään suomalaisen elokuvan kultakau den henkeen nähden poikkeuksellisella tavalla kaupungistumisen kitkaa, luokkakysy myksen jännitteitä ja perinteisten sukupuoli roolien murtumisen ensi askelia. 2.6. YLE Teema & Fem: Jos tämä katu osaisi puhua (USA 2018) Moonlightista (2016) tunnetun Barry Jenkinsin runollisessa poliittisuudessaan pysäyttävä ohjaustyö perustuu afroamerikkalaisen kir jailijaaktivisti James Baldwinin (1924–1987) samannimiseen romaaniin (1974). 1970luvun Harlemiin sijoittuva elokuva kuvaa tunteita herättävällä voimalla, mitä rakenteellinen sorto, rodullistettu köyhyys ja poliisin tekemät kansalaisoikeuksien loukkaukset tarkoittavat tavallisille ihmisille. KOONNUT TUOMAS RANTANEN VOIMA N TV-TÄR PIT Filippo Meneghetti: YHDESSÄ Jo Fassbinderin elokuvissa näytellyt Barbara Sukowa esittää saksalaissyntyistä Ninaa, joka on asunut vuosikausia ystä vänsä Madeleinen eli Madon ( Martine Chevallier) naapurina. Ninan vaatimuk sista huolimatta naiset eivät ole kertoneet kenellekään, että he ovat enemmän kuin lapsuudenystäviä ja naapureita. Heidän välillään on syvä rakkaussuhde. Kamera seuraa keskittyneesti Ninaa ja Madoa näyttäen näiden pienimmätkin mielenliikahdukset. Kun Mado sairastuu vakavasti, Nina käyttäytyy kuin hänestä puuttuisi iso osa. Vaikkei Madon ruumis enää toimi yhtä hyvin kuin rakastava mieli, kuin magneetti Mado vetää Ninaa puoleensa. Lapsina he leikkivät piilosta, aikuisina he eivät halua piiloon ainakaan toisiltaan. Kerrostalon pimeä rappukäytävä on naisia erottava vallihauta, tunneli kahden todellisuuden välillä ja jopa väkivallan kanava. Tšehovin kolme sisarta ikävöivät Moskovaa, mutta tässä proustilais tšehovilaisessa elokuvassa halutaan paeta Roomaan. Madon aikuiset lapset syyllistävät äitiään vaistoten sen, mikä Madolle ja Ninalle on ollut selvää: lasten kauan sitten edesmenneen isän ja Madon välillä ei ollut rakkautta. Loistava Léa Drucker esittää tytärtä, joka kokee tehtäväkseen sulkea Ninan pois äitinsä elämästä. IIDA SIMES Suvi West: EATNAMEAMET – Hiljainen taistelumme M ILL AISTA ON EL Ä Ä saamelaisena 2020luvun Suomessa? Valitettavan monet suomalaiset eivät osaa vastata tähän kysymykseen alkuunkaan. Eri puolilla Saamenmaata, Helsingissä ja New Yorkissa kuvattu Eatnameamet – Hiljainen taistelumme esittää kamppailua, jota käydään arkisten oikeuksien sekä oman kielen ja kulttuurin puolesta. Ongelmat ovat nousseet esiin mediassakin viime vuosina, mutta korjattua niitä ei ole saatu. Episodimaisesti etenevässä elokuvassa moneen kertaan lupauksensa pettänyt valtio ei näyttäydy mitenkään luotettavana neuvottelukumppanina. Vaikeutensa asiaan tuo se, että saamelaisia koskevia päätöksiä tehdään usein etelässä, jossa saamelaisten ääntä ei liiemmin kuulla. Monien kokemukseen suomalaisuudesta ei kuulu kolonialismia ja alistamista. Kenties siksi saamelaisten kohtaamien vääryyksien sisäistäminen on monille vaikeaa hahmottaa ja hyväksyä. Se on johtanut myös siihen, että saamelaisten kulttuuri on surutta valjastettu viihteen, markkinoinnin ja menekin edistämisen palvelukseen. SUVI WEST on leikannut elokuvaansa esimerkkejä siitä, kuinka mediassa urheilijat ja missit ovat poseeranneet saamelaisten asuissa, ja kansainvälisille huippuvieraille on järjestetty kitchin ja rasismin sekaisia Lappi-riittejä. Dokumentin esimerkit ovat ilmeisen ongelmallisia, mutta on hyvinkin mahdollista, ettei niiden taustalla ole aikanaan ollut pahantahtoisuus, vaan tiedon puute ja ymmärtämättömyys. Voi perustellusti sanoa, että kaikkien suomalaisten tulisi katsoa tämä dokumentti. Vihdoin elokuvateatterilevitykseen saatu dokumentti on aiemmin nähty DocPointissa ja Tampereen elokuvajuhlilla. JARI TAMMINEN Taistelu maasta ja elämästä Lupa unelmoida Kuvittele tulevaisuus, jossa jokaisella on oikeus turvallisuuteen kotona ja kaduilla. Oikeus ja mahdollisuus kokea osallisuutta yhteiskunnasta, vapaana syrjinnästä. Tulevaisuus, jossa jokaisen oikeus hyvinvointiin toteutuu ilmastokestävissä kunnissa. Näiden unelmien puolesta lupaamme tehdä töitä. #lupaunelmoida www.feministinenpuolue.fi Jenni Holma valokuvaaja, taiteen maisteri Helsinki Eeva Houtbeckers apurahatutkija, kohtuusaktivisti, KTT Helsinki Anna Jensen tutkija, kuraattori, TaM, FM Helsinki Eeli Kytömäki sosionomiopiskelija, transaktivisti Helsinki Nera Beciroski Opiskelija Helsinki Emilia Taskinen liikennesuunnittelija, DI Helsinki Vlada Petrovskaja järjestösuunnittelija, asunnottomuustoimija Helsinki Valo Vesikauris sosionomiopiskelija, transasiantuntija Helsinki Tetti Vähämaa perintäasiantuntija, YTM Helsinki Johanna Sjöholm toiminnanjohtaja, yhdistysaktiivi Vantaa Katju Aro kaupunginvaltuutettu, taiteen maisteri Helsinki Annica Hosio varhaiskasvatuksen opettaja, PsK Vantaa Sirpa Acquah Sosionomi amk, opettaja (AmO) Espoo Heli Hirvonen aikuiskouluttaja, FM, MMM Espoo Heta Johansson lähihoitaja, sosiaalija terveysalan perustutkinto Espoo Riikka Pöntinen KM, YTM Tampere Lassi Alhorinne näyttelijä, teatterin opettaja, TeM Helsinki K u va t: Sa n n a Sa as ta m o in en -B ar ro is M ain o ks en m ak sa ja : F em in is tin en p u o lu e Pia Brandt opettaja, kielitieteen maisteri Helsinki Lauri Alhojärvi koulunkäyntiavustaja, kulttuurintutkija FM Helsinki Äänestämällä vasemmistolaista ehdokasta edesautat ruohonjuuritason nuorisotyötä. Tämän päivän nuoret ovat tulevaisuuden yhteiskunta.
Äänestämällä vasemmistolaista ehdokasta edesautat ruohonjuuritason nuorisotyötä. Tämän päivän nuoret ovat tulevaisuuden yhteiskunta. Äänestämällä vasemmistolaista ehdokasta edesautat ruohonjuuritason nuorisotyötä. Tämän päivän nuoret ovat tulevaisuuden yhteiskunta. Lupa unelmoida Kuvittele tulevaisuus, jossa jokaisella on oikeus turvallisuuteen kotona ja kaduilla. Oikeus ja mahdollisuus kokea osallisuutta yhteiskunnasta, vapaana syrjinnästä. Tulevaisuus, jossa jokaisen oikeus hyvinvointiin toteutuu ilmastokestävissä kunnissa. Näiden unelmien puolesta lupaamme tehdä töitä. #lupaunelmoida www.feministinenpuolue.fi Jenni Holma valokuvaaja, taiteen maisteri Helsinki Eeva Houtbeckers apurahatutkija, kohtuusaktivisti, KTT Helsinki Anna Jensen tutkija, kuraattori, TaM, FM Helsinki Eeli Kytömäki sosionomiopiskelija, transaktivisti Helsinki Nera Beciroski Opiskelija Helsinki Emilia Taskinen liikennesuunnittelija, DI Helsinki Vlada Petrovskaja järjestösuunnittelija, asunnottomuustoimija Helsinki Valo Vesikauris sosionomiopiskelija, transasiantuntija Helsinki Tetti Vähämaa perintäasiantuntija, YTM Helsinki Johanna Sjöholm toiminnanjohtaja, yhdistysaktiivi Vantaa Katju Aro kaupunginvaltuutettu, taiteen maisteri Helsinki Annica Hosio varhaiskasvatuksen opettaja, PsK Vantaa Sirpa Acquah Sosionomi amk, opettaja (AmO) Espoo Heli Hirvonen aikuiskouluttaja, FM, MMM Espoo Heta Johansson lähihoitaja, sosiaalija terveysalan perustutkinto Espoo Riikka Pöntinen KM, YTM Tampere Lassi Alhorinne näyttelijä, teatterin opettaja, TeM Helsinki K u va t: Sa n n a Sa as ta m o in en -B ar ro is M ain o ks en m ak sa ja : F em in is tin en p u o lu e Pia Brandt opettaja, kielitieteen maisteri Helsinki Lauri Alhojärvi koulunkäyntiavustaja, kulttuurintutkija FM Helsinki Lupa unelmoida Kuvittele tulevaisuus, jossa jokaisella on oikeus turvallisuuteen kotona ja kaduilla. Oikeus ja mahdollisuus kokea osallisuutta yhteiskunnasta, vapaana syrjinnästä. Tulevaisuus, jossa jokaisen oikeus hyvinvointiin toteutuu ilmastokestävissä kunnissa. Näiden unelmien puolesta lupaamme tehdä töitä. #lupaunelmoida www.feministinenpuolue.fi Jenni Holma valokuvaaja, taiteen maisteri Helsinki Eeva Houtbeckers apurahatutkija, kohtuusaktivisti, KTT Helsinki Anna Jensen tutkija, kuraattori, TaM, FM Helsinki Eeli Kytömäki sosionomiopiskelija, transaktivisti Helsinki Nera Beciroski Opiskelija Helsinki Emilia Taskinen liikennesuunnittelija, DI Helsinki Vlada Petrovskaja järjestösuunnittelija, asunnottomuustoimija Helsinki Valo Vesikauris sosionomiopiskelija, transasiantuntija Helsinki Tetti Vähämaa perintäasiantuntija, YTM Helsinki Johanna Sjöholm toiminnanjohtaja, yhdistysaktiivi Vantaa Katju Aro kaupunginvaltuutettu, taiteen maisteri Helsinki Annica Hosio varhaiskasvatuksen opettaja, PsK Vantaa Sirpa Acquah Sosionomi amk, opettaja (AmO) Espoo Heli Hirvonen aikuiskouluttaja, FM, MMM Espoo Heta Johansson lähihoitaja, sosiaalija terveysalan perustutkinto Espoo Riikka Pöntinen KM, YTM Tampere Lassi Alhorinne näyttelijä, teatterin opettaja, TeM Helsinki K u va t: Sa n n a Sa as ta m o in en -B ar ro is M ain o ks en m ak sa ja : F em in is tin en p u o lu e Pia Brandt opettaja, kielitieteen maisteri Helsinki Lauri Alhojärvi koulunkäyntiavustaja, kulttuurintutkija FM Helsinki Äänestämällä vasemmistolaista ehdokasta edesautat ruohonjuuritason nuorisotyötä. Tämän päivän nuoret ovat tulevaisuuden yhteiskunta.
Terhi Ainiala Suomen kielen yliopistonlehtori, dosentti 767 Elina kekkonen Sosiaalityöntekijä, yhteiskuntatieteiden maisteri 804 Riikka Leinonen Eduskunta-avustaja, opiskelija 824 Leo Stranius Kaupunginvaltuutettu, toimitusjohtaja 870 Dolf assmann Filosofian maisteri, kirjastonhoitaja 774 Otso Kivekäs Digitalisaatiojohtaja, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 806 Johanna Nuorteva Erityisopettaja, varavaltuutettu 844 Reetta Vanhanen Lääkäri, valtuustoryhmän puheenjohtaja 883 Kati Juva Neurologian erikoislääkäri, kaupunginvaltuutettu 796 Anna Laine Verkkotuottaja, paikallisaktiivi 818 Tuomas Rantanen Kaupunginvaltuutettu, kustantaja 858 M ak sa ja: H els ing in Vih re ät Äänestä Vihreitä !