JA
OS
SA
KO KO
5
6 20 12 ke
KE
SÄ
N
ATTE JÄRVINEN S. 22 S. 24 LONTOO
sä
e
lo
ku
u
-PASILAN KEISARI PAS L AN K ISAR S
-RAHAN KISAT RA AN KISAT
fif
i.v
oi
m
AYN RAND
-RIKKAIDEN R KK A N S S KK SUOSIKKI
a.
fi
S. 58
LIITE: PAX PA X
5-
6
s. 30
a! iv V
! !
ERÄÄN SUOMALAISEN PERHEEN TARINA.
140-VUOTISJUHLANÄYTELMÄ SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ
ENSI-ILTA 19.9.2012
Heimo Harju viettää leppoisia eläkepäiviä vaimonsa Virpin kanssa Normandiassa. Eräänä päivänä hän tajuaa, ettei sittenkään ole valmis vetäytymään. Mittavan uran politiikan ja liike-elämän palveluksessa tehnyt Heimo haluaa vielä yhden elämän. Hän päättää palata takaisin Suomeen. Paluu nostaa esiin asioita, joiden kohtaamiselta Heimo ja Virpi ovat ulkomailla säästyneet. Isänmaa ei enää ole sama,
josta he lähtivät. Harjujen 1970-luvulla syntyneet lapset Jarno ja Jonna eivät näytä löytäneen paikkaansa maailmassa, ja perheensisäinen sukupolvien kuilu osoittautuu luultua syvemmäksi. Lisäksi Heimon ja Virpin avioliiton käsittelemättömät asiat iskeytyvät heidän kasvoilleen rajuina ja pelottavina. Uusi alku ei ole mahdollinen, ellei vanhoja asetelmia romuteta. Patriarkka on kaunis ja koskettava draama kahden sukupolven eroista, suun-
taansa etsivästä maasta ja taistelemisen arvoisesta rakkaudesta. Ohjaus Juha Jokela Rooleissa Raimo Grönberg, Kristiina Halttu, Minka Kuustonen, Antti Luusuaniemi, Juha Muje, Pirjo Määttä, Kaija Pakarinen, Heikki Pitkänen, Juha Varis, Kirsti Wallasvaara
35 / 32 / 18
ANDREI MOGUCHI
JAN GUILLOU
MICHAEL BARAN
Ohjaus ANDREI MOGUCHI, 21.22.8.2012
Ohjaus PASI LAMPELA, 5.9.2012
MIKKO RIMMINEN
Ohjaus MICHAEL BARAN, 12.9.2012
JUSSI MOILA
AMERICA VERA-ZAVALA
Ohjaus PETRA VEHVILÄINEN, 3.10.2012
JONAS HASSEN KHEMIRI
Ohjaus ARTO AF HÄLLSTRÖM, 7.11.2012
JUKKA PUOTILA JA TAINA WEST
Ohjaus JUHANA VON BAGH, 9.11.2012
TEIJA MUURINEN
Ohjaus ELJAS LIINAMAA, 15.11.2012
16.11.2012
Ohjaus SATU PAAVOLA, 24.11.2012
Kansallisteatteri Facebookissa
WWW.KANSALLISTEATTERI.FI / LÄNTINEN TEATTERIKUJA 1 / 00100 HELSINKI / WWW.LAVAKLUBI.FI
LIPUT 010 733 1331 / YRITYKSET JA RYHMÄT 010 733 1332 (0,083 puhelu+0,06/0,17 /min) LIPPUPISTE 0600 900 900 (1,97 /min+pvm) LIPPU.FI
OTA SUUNTA KOHTI HILJAISUUTTA.
KAMPIN KAPPELI
facebook.com/kampinkappeli
12 . 7. 2 0 15 13 . - k . f i sa s uus a a r i r o c Joe n . ilos www
m, e e do ent fr gender. pre s rom f an, ing re " Turn cie ty and ing a wom ual. o x e s e b from l worthy, , a trans s OK!" I fe e an artis t eing B
& Atlas arles egar ty Ch ny H Anto
rninoguvan Skusosmen Tu an el k oc i a
av r ir Lumo lt a Ilo sa a i- i ens
Lähe leffaan Laulurinteelle
nd ony a sons (USA) Ant ohn the J nsuu & Joe rchestra City O
s ja lämy nen e artis tia illi s iik k muuta n mu ä uode y mment V enk v iitis
tä ketis Ti iput L
ilmoitus
KESELOKUUN MERKKITUOTTEET
SISÄLTÖ 5.6. 2.9.2012
AJASSA 818
Poliisi ajaa pehmeällä autolla
Pallo käy lämpimäksi, Riossa mietitään ratkaisuja s. 8 · Lukijaposti s. 10 · Nykyajan brändätyt työläiset s. 12 · Vastuullinen investointipankki s. 13 · Sananvalta, Ruusu Haarla s. 14 · Meriluonto kituu ahneuden armoilla s. 14 · Rahan voima, Tero Tähtinen s. 16 · Vippibisnestä s. 16 · Meirän pelto ravitsee s. 17 · Lämpöennätyksiä s. 17 · Toisinajattelija, Hanna Kuusela s. 18 · Mahdollista proosaa uudessa seurassa s. 18
56
2012
7
PÄÄKIRJOITUS
Kimmo Jylhämö on klaukkalalainen porvari.
14
Kognitiivinen myopia
ja etsin pakonomaisesti luettavaa, johon uppoutua siihen asti, että ollaan varmasti riittävän korkealla. Käsiini osuu Finnairin Blue Wings -lehti, joka näyttää olevan kestävän kehityksen ystävä. Lehden välissä on mainosliite CSR 2012, jonka kannessa ruokajätti Kesko nimetään sadan kestävimmän yrityksen joukkoon maailmassa. CSR tarkoittaa corporate social responsibilityä, yritysten yhteiskuntavastuuta. "Ennen Corporate Social Responsibility (CSR) katsottiin maineen ja riskinhallinnan välineeksi. Nykyään CSR tunnustetaan sosiaalisen innovaation ja pitkäaikaisen arvon luomisen tärkeäksi veturiksi", mainosliitteen päätoimittaja kirjoittaa. Liitteessä kerrotaan Nokian Bridge-ohjelmasta, jolla vanhoista työntekijöistä päästään eettisesti eroon. Keskolle CSR taas tarkoittaa reilun kaupan ruusuja, Viking Linelle maakaasulla toimivaa laivaa, joka vähentää hiilidioksidipäästöjä 20 prosenttia. Ydinenergiayhtiö Fortum hehkuttaa aurinkoenergiaa, turveyhtiö Vapo puhuu vesiensuojelusta ja UPM ecodesignista.
ISTUN LENTOKONEESSA
TÄSSÄ LEHDESSÄ 2247
· Lontoo & olympiatason bisnestavoitteet s. 24 · Viva Granlund maalaa elämää siltojen alle s. 30 · Zygmunt Bauman ei usko nettidemokratiaan s. 39 · Homot ja Israelin maine s. 40
22
Atte Järvinen,
työkseen hauska mies.
Katseen tasalla
34
KULTTUURI 4865
Valokuvareportaasi Boliviasta.
jossa minua odottaa hotelli Silken Berlaymont Bryssel. Se sijaitsee aivan EU-komission viereisessä korttelissa. Hotelli maksaa yli 300 euroa yö, aamiaisella juotavaksi saa kahvien ja smoothien lisäksi ehtaa samppanjaa. Minun viuluni maksaa EU-komissio, joka lennättää minut Brysseliin tutustumaan uuteen kestävän kehityksen raporttiin. Lentoni Brysseliin tuottaa 860 kiloa hiilidioksidipäästöjä, kertoo www.atmosfair.de. Hotellin vessassa minua odottaa pahvinen infopyramidi, jossa lukee englanniksi "Our ecological engagement". Hotelli lupaa, että ammeeseen heitetyt pyyhkeet pestään päivittäin, muut vain joka toinen päivä. Näin säästetään vettä. Jätehuolto tehostuu sillä, että roskiin laitetut lehdet laitetaan kierrätykseen. Energiaa säästyy, kun ei pidä ikkunaa auki, jos lämmitys tai ilmastointi on päällä. Ohhoh.
S A AV U N B RYS S E L I I N ,
Kuvakuva, Maarit Suomi-Väänänen s. 49 · Petri Martikainen, ei enää skitso s. 49 · Onnea haudan takaa s. 50 · Juhani Harri & esineiden viehätys s. 50 · Harri Nykänen pohtii kirjallista rohkeutta s. 52 · Muoviufo museossa s. 53 · Julma Henri piilottaa kasvonsa ja paljastaa sielunsa s. 54 · Musiikkikolumni, Pertti Laesmaa s.55 · Teflon Brothers ärsyttää jälleen s. 56 · Kuka oli Ayn Rand? s. 58 · Vampyyrit maailmanhistorianruorissa s. 59 · Runous ja ihmisoikeudet s. 60 · Historia, tuo ehtymätön friikkisirkus s. 61 · Suuri runokesä s. 62 · Ridley Scott palaa asiaan s. 64
49
58
60
AKTIV I S M I S. 66 AKTIVISMI V
KOLUMNIT 14, 16 & 18
istun rahtilaivassa matkalla kohti Travemündeä ja pohdin, kuinka pääsisimme eroon kognitiivisesta myopiasta eli likinäköisyydestä, kuten Maailmanpankin ilmastoasiantuntija Andrew Steer toivoo (s. 9). Rahtilaiva tuottaa murto-osan hiilipäästöjä verrattuna kiireisiin työlentoihin. (Omituisinta hiilijalanjäljen laskemisessa on se, että töistä aiheutuvia kuluja ei useinkaan laskea hiilidioksidipäästöiksi. Eikö juuri ne pitäisi laskea?) Lomani on alkanut kuukautta tavallista aikaisemmin, koska Voimakin downshiftaa ensimmäistä kertaa. Voima 56 on kaksoisnumero ja minäkin leikkaan itseltäni yhden kuukauden tulot. Siihen olisi yllättävän monella muullakin varaa. Samalla puita kaatuu vähemmän, ja mikä tärkeintä, kesä tuntuu pidemmältä. Suurin piirtein sen verran meidän kaikkien pitäisi tinkiä, jotta kulutuksemme olisi tämän planeetan kestorajoilla. Voimauttavaa kesää kaikille! Kimmo Jylhämö
N Y T, TÄTÄ K I R J O I T TA E S S A N I ,
Ruusu Haarla
S. 14
Tero Tähtinen
S. 16
Hanna Kuusela
S. 18
56
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3112, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala Toimituspäällikkö Susanna Kuparinen vapaalla 31.10. asti, vt. Elsi Hyttinen (09) 7744 3113 Toimitussihteeri Hämähäkki Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 Toimitusharjoittelija Teemu Muhonen ensimmäiset lukijat Anu Harju & Tapani Möttönen Avustajina tässä numerossa Zygmunt Bauman, Otto Bruun, Rachel Eliza Griffiths, Maria Haanpää, Kirsi Haapamatti, Ruusu Haarla, Kalle Heino, Marjo Jääskä, Jan Kaila, Maria Karuvuori, Jussi Korhonen, Meeri Koutaniemi, Hanna Kuusela, Pertti Laesmaa, Topi Laiti, Sami Lindfors, Fanny Malinen, Reeta Metsänen , Tommi Mustaniemi, Harri Nykänen, Kaija Papu, Jukka Peltokoski, Pilli-Liisa, Erkki Pirtola, Eija Pohjansaari, Maria Pääjärvi, Panu Raatikainen, Kukka Ranta, Petri Rautiainen, Katerina Scioccolina, Kari Sihvonen, Kasper Strömman, Maarit Suomi-Väänänen, Karoliina Suonpää, Tero Tähtinen, Verna Virkkunen Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen Jakelu Jari Tamminen 050 331 4357 Tilaukset Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima 7/12 ilmestyy 3. syyskuuta. ISSN 1457-1005
AJASSA
8
56
KIMMO JYLHÄMÖ MIRKKA HIETANEN
2012
AJASSA
TEKSTI KUVITUS
Rio ohoi
Kesäkuussa Brasiliassa pidettävä Rio+20-kokous pohtii, kuinka kuumaksi planeetta Maan voi päästää & kuinka pitkälle kehityksen täytyy saada kehittyä.
PALLO KUUMENEE. YK:n kesäkuussa vetämässä Rio+20-kokouksessa yritetään kursia kokoon 20 vuotta sitten aloitettu projekti kestävästä kehityksestä.
puhutaan off ylös ilman yksityissektoria ja the record, lehdis- vihreää taloutta, mikä suomeksi tövirkailija muis- tarkoittaa: kapitalismia kehitystuttaa toimit- maihin. Komissiossa pohditaan tajia: jokaiseen keinoja, joilla sijoittajat ja yrityksuoraan lainaukseen tarvitaan ko- sen saadaan investoimaan enermission lupa. Vessaan ei yksin pää- giahankkeisiin kehitysmaissa. se, vaan turvallisuussyystä lehdisEsteeksi saattavat osoittautua tövirkailija vie toimittajat sinne erityisesti öljyntuotantoon sitoupyynnöstä. tuneet maat, jotka kokevat vihreEU:n komission kehityspoli- än talouden estävän kehitystä. Euroopan komission on siltiikkaa käsittelevä lehdistötilaisuus Brysselissä alkaa. ti helpompi esittää yhtenäistä Istumme komission kehitys- energiapolitiikkaa etelän köyhiin politiikan infohuonessa ja mietin, maihin kuin vaatia sitä itseltään. miksi kaikki on näin hankalaa. EU:n yhtenäistä energiapolitiikLehdistön toivottaa tervetul- kaa ei ole. Siinä missä Saksa ajaa leeksi Klaus Rudischhauser, joka alas ydinvoimaa, Suomi lisää sitä. on komission kehitys- ja yhteistyöosaston johtaja. Toimittajia on I R K W I L L E M te Velden, paikalla muun muassa Guardianistutkimusraporttihankkeen ta, Dagens Nyheteristä ja Frankfur- vetäjän erikoisalaa ovat talouter Rundschausta. dellinen kasvu ja kansainväliset Rudischhauser kertoo, että suorat sijoitukset. "Kehitysavussa ei ole kyse pelkästään komission kehy-provain solidaarisuujektissa työskendesta, vaan myös telee toista tuEU:n jäsenmaiden hatta ihmistä. Rahaa kehittyviykyi- veronmaksajien allon n en maiden auttaMaap antuotan- intresseistä. Meimiseen menee yli dän tulee varmisuo 11 miljardia euroa nen r ngel- taa, että saamme o äisi vuodessa. to riitt e, että liika yhteistyökumppaJos laskee yhneita etelästä jats teen EU:n ja sen ma on n väärässä kossakin", te Velo de sanoo. jäsenmaiden yhruoka kassa. Raportin tekiteisen kehitysai p jät yrittävät olla avun, summa asettamatta liian kattaa noin 60 prosenttia koko maailman kehi- suoria vaatimuksia, koska ne eitysavusta. EU on paljon vartija. vät ole toimineet tähänkään asti. Tilaisuudessa käsitellään "Emme esimerkiksi sano raNiukkenevat luonnonvarat -raport- portissa, ettei vedenjakelua pitia, jonka komissio on tilannut täisi yksityistää. Yritämme antaa kolmelta think tankiltä, mutta neutraaleja neuvoja", te Velde jonka lopputulemia komissio ei vastaa kysymykseen yksityistäallekirjoita etukäteen. Tarkoitus misen vaaroista. "Yhtä lailla ongelmallisia ovat on myös harjoitella Rio+20-kokousta varten. maakysymykset. Esimerkiksi Afrikassa on paljon maata epämääE H I T Y S A V U S TA , kuten juuräisessä tilassa: ei tiedetä, kuka ri mistään muustakaan isos- maat omistaa. Indonesiassa taas ta kysymyksestä, ei nykyisin voi voidaan kysyä, onko väärää maakeskustella puhumatta samalla ta menossa biopolttoaineiden ilmastonmuutoksen torjumises- tuottamiseen." "Raportissa suosittelemme ta tai hidastamisesta. Siksi YK:n kesäkuussa vetämässä Rio+20- kestävän kehityksen ratkaisua, konferenssissa yritetään vihdoin mikä ei ole sinänsä kannanotkursia kokoon 20 vuotta sitten to luomuun tai tehotuotantoon. aloitettu projekti. Luomu tuottaa vähemmän, mutRion kokouksen aiheena on ta toisaalta se kuormittaa ymmaailmanlaajuinen kestävä kehi- päristöä vähemmän. Tehotuotys ja "vihreä talous". Etukäteen tannossa on päinvastoin, mutta jännitetään, kuinka mitäänsano- ratkaisu pitää löytää kunkin maan maton julkilausuma kokouksesta itse", te Velde sanoo. saadaankaan tehtyä. Kehitysmaissa ruoan tuotanEU:n komissio ajaa kyllä kehi- to jakelu on tehotonta, mutta tyspolitiikallaan kestävää energi- toisaalta ylijäämäjätettä ei juuriaa kaikille, koska 1,3 miljardilta kaan synny. Länsimaissa ongelmat ovat ihmiseltä maailmassa puuttuu energia, ja oikeastaan kaikki ke- päinvastaiset. Ruokakierto toihitys on kiinni energiasta. Uusiu- mii tehokkaasti, ruokaa tuotetuvan energian määrä halutaan taan paljon ja sen jakeluhävikki tuplata, ja energiatehokkuutta on pieni, mutta ylijäämäjätettä halutaan lisätä, sillä ilman ener- tuotetaan 40 prosenttia. Nykyigiaa ei ole terveyttä eikä koulu- nen tuotantomme riittäisi ruokkitutusta. maan maapallon kasvavan väesVallitsevan ajattelun mukaan tön ongelmana on vain se, että kehitysmaita ei saada hinattua liika ruoka on väärässä paikassa.
N
YT
D
K
AJASSA
56
"Kun Neste Oil onnistui sulkemaan Greenpeacen parodiasivuston uhkailemalla ruotsalaista palvelinhotellia, se käytti Kiinasta omaksuttua sensuuritaktiikkaa. Verkkopalveluita tarjoavat yksityiset yritykset tekevät yhä suurempia päätöksiä sananvapautemme rajoista." Laitos.fi
2012
9
Samalla kestävä kehitys nostaa odotuksia ja tuotantostandardeja, mikä voi olla kehitysmaille ongelma. Korkeat standardit estävät kehitysmaita tuottamasta EU:n markkinoille.
R näkäytetäänparaatiesimerkkikestävästä ruoantuotannosta Kenian Lake NaiAPORTIN
vashaa, jossa puutarhateollisuus, puutarhakaupat, pienet maatilat ja geoterminen energia kohtaavat täydellisessä sopusoinnussa. "Jos vesiekologiassa huomataan ongelmia, alkavat paikalliset, kansalliset ja kansainväliset toimijat etsiä kokonaisvaltaisia
ratkaisuja veden, energian ja maan hoitamiseksi", kerrotaan tutkimusprojektin sivulla esittelyvideossa (http://prn.to/IExcYL). Ideana on, että enemmän kuluttava teollisuus maksaa ekosysteemipalveluksista, jotta koko järvialueen kokonaisekologia säilyisi ja tuottavuus kasvaisi. Kehityspolitiikan paradoksi on kuitenkin se, että vain kasvu auttaa nousemaan köyhyydestä, mutta samalla kasvu tuottaa vääjäämättä lisää kulutusta, yksityistämistä ja luonnon riistoa. Energia- ja teknologiakeskeisten ratkaisujen ongelma ovat itse energia- ja teknologia.
"Puolet ihmiskunnasta elää edelleen maaseudulla ja kolmasosa vuosituhansien aikana päteväksi koetun teknologian varassa. Moderni maailmanosa kasvattaa makean veden kulutustaan, sillä vain kymmenen prosenttia vedestä käytetään kotitalouksissa, olipa kyseessä sitten rikas tai köyhä maa", Olli-Pekka Haavisto kirjoittaa Fifin artikkelissa Maailman vesipäivän hiljaisuus. Tuskin yksikään maa luopuu Rio+20-kokouksessa kulutuksen ja kehityksen lisäämisestä. Kehitys näyttää kehittyvän joko mustan tai vihreän kapitalismin askelin.
KEHITYSAVUN UUSI ALKEMIA
Maa, vesi & energia kuuluvat yhteen, julistaa EU:n tilaama kehityspoliittinen raportti.
K E H I T Y S P O L I T I I K A N velho
50/50 RIITTÄISI
Yli 20 vuotta ilmastopolitiikkaa seurannut Andrew Steer on oppinut, että hyvät suunnitelmat vaatisivat oikeanlaista psykologiaa toteutuakseen.
M A A I L M A N P A N K I N ilmastoT E O L L I S U U S M A A T toivovat,
politiikan erityisasiantuntija Andrew Steer on tyytyväinen. Hän kiittää Niukkenevat luonnonvarat -raporttia. "Jos halutaan vähentää köyhyyttä, on investoitava, on laitettava pääomaa, on ymmärrettävä, millaiset suhteet erilaisilla rahastoilla on, on ymmärrettävä, että eri toimijoilla on erilaiset roolit", Steer kiteyttää raportin johtopäätökset eli "vihreä tien". "Luulen että olemme kaikki samalla puolella." Hän katselee ympäri EU:n komission ovaalia pöytää ja kysyy: "Jos tämä kaikki on selvää, niin miksi on tehty niin vähän?" Ennen vastaustaan Steer hän muistuttaa, että kyllä kehityspolitiikassa jotakin on saatu aikaiseksikin. "Viimeiset 20 vuotta meillä on ollut mahtava ohjelma, ja 80 prosenttia todellisesta kasvusta on tapahtunut kehittyvissä maissa. 660 miljoonaa ihmistä on nostettu köyhyydestä vuoden 1992 jälkeen. Eikä kyse ole vain Kiinan noususta vaan myös Afrikasta, esimerkiksi Ghanasta. Afrikka on hyvällä tiellä", Steer sanoo.
että etelä kasvaisi vähemmän maapalloa kuluttaen kuin ne itse. Siitä länsimaiden tosin pitää maksaa etelälle kehitystukea. On katsottava tukipolitiikkaa silmiin ja mietittävä, mikä on idealismin ja käytännön suhde. "Poliittinen talousanalyysi kritisoi sellaisia raportteja, jotka esittävät ainoastaan ideaalisia tai 'parhaiten toimivia' kehitysehdotuksia", Steer lainaa uutta raporttia. Steer on vanha kettu, joka myöntää ilmastopolitiikan idealistiset sudenkuopat. "Vuonna 1992 kirjoitimme briljantin raportin, jossa kerrottiin, mitä pitää tehdä, ja olimme kaikessa oikeassa. Vielä kymmenen vuotta myöhemmin kaikki oli edelleen oikein. Kaikki vanhat suosituksemme olivat edelleen oikeita. Ainoa ongelma oli, että kukaan ei totellut suosituksiamme. Emme tarvitse enää raporttia, jossa kerrotaan mitä pitää tehdä, vaan tarvitsemme raportin jossa kerrotaan, miten toteuttaa päämäärät", Steer toteaa. Steerin mukaan vuodessa käytetään tuhat miljardi dollaria siihen, miljardia että tuetaan ympäristölle haitallisympä ta energiaa, kuten f fossiilista polttoainetuotantoa. "Miksi emme ta tätä?" Steer tajua kysyy ja toteaa, että tarvitsemme e enemmän psykolog psykologiaa. Steerin mukaan kyse on kogmuka nitiivisesta lik likinäköisyydestä. Emme näe lähihetkeämme pitemmälle. pitemm
" Y K S I L Ö T eivät
nen on hyvin kallista, mutta kaikki investoinnit ovat kalliita. Vitsi on siinä, että investoinnit uusiutuvaan energiaan maksavat itsensä takaisin lyhyessä ajassa. Meidän on vain osoitettava ihmisille tämä uskottavammin", Steer sanoo. Kuinka asiat voidaan esittää houkuttelevammin? Steer hakee esimerkkejä. Jos ihmisiltä kysytään, haluavatko he maksaa lennollaan New Yorkista Los Angelesiin hiilidioksidiveroa 20 dollaria, vain 15 prosenttia vastaa kyllä. Jos taas kysytään, haluavatko he maksaa lennolla New Yorkista Los Angelesiin hiilidioksidiveroa 20 dollaria ja samalla vähentää ongelmia, joita lentäminen tuottaa, 60 prosenttia vastaa kyllä.
A S I O I T A V O I D A A N muuttaa. Esimerkiksi Indonesiassa vaadittiin energian hinnan nostamista, ja neljä vuotta sitten presidentti tuplasi sen. "Iran teki vielä enemmän. Se vähensi energiatukia 50 miljardia dollaria ja käytti 20 miljardia dollaria köyhien tukemiseen", Steer kertoo. Iranissa leikattiin radikaalisti bensan hintatukea, ja sen hinta nelinkertaistettiin. Samalla asetettiin kuukausittainen käyttöraja, jonka jälkeen löpöstä joutui maksamaan vielä enemmän. Energiapolitiikan muutokselle on syynsä. Iranissa käytetään energiaa noin kymmenen kertaa enemmän kuin Euroopassa. Steer on valmis tyytymään vähään Riossa. "Voisimme tyytyä 50/50-ratkaisuun. Aluksi sopimuksen allekirjoittaisi 50 maata ja 50 suuryhtiötä. Se riittäisi. Muut tulisivat mukaan myöhemmin."
voi suunnitella uusia temppuja, mutta toiminnan lähtökohta on aina sama. "Lähes miljardi maailman ihmistä on aliravittuja, 0,9 miljardilla ei ole käytettävissään puhdasta vettä eikä 1,5 miljardilla minkäänlaista sähkönlähdettä. Vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi nykyistä parempi veden-, energian- ja maankäytön hallinta on ratkaisevan tärkeää", Niukkenevat luonnonvarat -raportti kertoo. Lisäksi energian- ja vedentarpeen odotetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 40 prosentilla ja elintarvikkeiden tarpeen 50 prosentilla nykyisestä. "Veden ja energian saannin sekä ruokaturvan varmistaminen kestävällä tavalla kaikkialla maailmassa on käymässä entistä vaikeammaksi", raportti kuvaa tilannetta. Niukkenevat luonnonvarat vaativat EU:ta suuntaamaan kehityspolitiikkaa uudelleen. "Päätöstä luonnonvarojen kilpailevasta käytöstä ja jakautumisesta rikkaiden ja köyhien välillä ei pidä jättää yksistään markkinoiden tehtäväksi", raportti julistaa yrittäen todistaa, että markkinat ja eettiset arvot kuuluvat yhteen. Osallistava ja kestävä kehitys vaatii valtion, yritysten ja kehitysavun antajan yhteistyötä.
R A P O R T T I O N O S A suurta käännöstä kohti vihreää taloutta, mikä tarkoittaa vieläkin globaalimpaa kapitalismia, jossa uskotaan, että yksityisten investointien, kulutuksen ja markkinoiden kautta vähennetään köyhyyttä. Mutta miten taataan, että yksityiset investoinnit ovat eettisiä? "Emme tee ohjelmaa pelkästään yksityiselle sektorille. Esimerkiksi energiaratkaisuissa yritämme tukea riskejä, joita yhtiöt ottavat, ja samalla varmistaa, että tariffit pysyvät riittävän alhaisina myös kaikkein köyhimmille", sanoo Andris Piebalgs, Euroopan
unionin kehitysasioista vastaava komissaari. Piebalgs ei näe yksityissektorin tulossa juurikaan ongelmia, koska tähän asti yksityinen sektori ei ole ollut halukas tulemaan mukaan ylipäätään. "Rahoittajina emme ole energia-alan eksperttejä. Mieluummin annamme tukirahaa yrityksille, joilla on osaamista."
T O S I A S I A S S A riskejä ja ongel-
mia on jo nyt. Maakaappaukset alkavat olla tunnettu ilmiö. Ulkomaiset yhtiöt tai jopa valtiot hankkivat kehitysmaista maata sijoitusmielessä. Eteläkorealainen Daewoo-yhtiö yritti ostaa miljoona hehtaaria Madagaskarista, kiinalainen liikemies alueita Islannista. Eurooppalaiset yritykset, kuten StoraEnso, toimivat uuden kolonialismin hengessä ja muuttavat pahimmillaan viljelymaat biopolttoaineen tehtaaksi. "Toinen puoli tarinasta on se, että asumattomat alangot, joilla ei ole teknologiaa, samoin kuin farmit, jotka ovat liian pieniä ja joilla ihmiset eivät pysty elättämään itseään, eivät voi olla ratkaisu", Piebalgs selittää. "Joissain maissa ihmisiä on kyllä siirretty vastoin heidän omaa tahtoaan. Siirrot on kuitenkin tehty ihmisten pelastamiseksi, jos farmeilla ei elätetä perheitä."
P I N N A N A L L A lymyää pessi-
jaksa jak odottaa tulevaisuuden hyöle tyjä, tyj jos joutuvat maksamaan niistä ma etukäteen", Steer etu sano sanoo. "V "Väitetään, että muutoksien tekemimuuto
mismi, mutta Piebalgs puolustelee EU:n kehitystukea. "Ei ole eurooppalainen kansallinen velvollisuus maksaa kehitysmaan asukkaan menoja, mutta meillä on kyllä velvollisuus auttaa, kun on tarvetta." Miksi tarvitaan juuri kehitystukea? "Siksi, että meillä ei ole varaa olla välittämättä. Olemme tukeneet 15 vuotta esimerkiksi Burkina Fasoa, jossa edistystä ei ole juurikaan tapahtunut. Totta kai on myönnettävä, että olisi ollut hyvä, jos edistystä olisi saatu aikaiseksi, mutta asiat ovat monimutkaisia. Jos emme auta, voi olla, ettei kukaan muukaan auta." Hyvää tahtoa on ennenkin ollut mukana, mutta siitä ei välttämättä seuraa kehitystä tai edistystä. Tulevaisuus näyttää, onko kokonaisvaltainen maa-, vesi- ja energiapolitiikka ynnä markkinamekanismi yhtä kuin kehityspolitiikan viisastenkivi.
Niukkenevat luonnonvarat -raportti http://bit.ly/ KIHqVU
10
56
2012
AJASSA LUKIJAPALAUTE
Bonnierin toimitusjohtaja Jonas Bonnier: "25 vuoden ajan olen maksanut urheiluosastosta, saanut joka aamu neljä sivua, enkä koskaan ole halunnut sitä." Mainonta & markkinointi 24.5.
PILLI-LIISA
palaute@voima.fi
Ateistinen propagandalehti?
Voima-lehden sivuilla yleistynyt räyhääminen kaikkea vasemmistolais-ateistisesta maailmankatsomuksesta poikkeavaa vastaan hyötyy perussuomalaisten rappeuttamasta keskustelukulttuurista: persuthan ovat jo tehneet poliittisesta korrektiudesta ja suvaitsevaisuudesta kirosanan. Niinpä enää ei tarvitse yrittääkään keskustella sivistyneesti tai ymmärtää toisenlaisia vakaumuksia tai kulttuuriperintöä, johon henkisyys kuuluu itsestään selvänä osana. Mikä kätevintä, samaa persukaavaa seuraten erimielisiä voi aina syyttää huonosta huumorintajusta! Nyt vielä vedotaan ironiaan, mikä kertoo lähinnä siitä, että ihan vielä ei olla niin korkealla vallan kahvassa, että samaa voisi suoltaa vakavissaan. Siinä vaiheessa kun valheellinen propaganda uskontojen vahingollisuudesta etenee lainsäädäntöön asti, voidaan jo nähdä mitä esimerkiksi "humanisti" Susanna Kuparisen kaltaisten ylimielisyys on todelliselta luonteeltaan.
O Tempora
KOMMENTTI
kaaleja. Ette halunneet julkaista artikkelia, koska viranomaiset kieltävät, että sellaista tapahtuu. Nyt kun Etelä-Suomea on sumutettu neljä vuotta myrkyllisillä kemikaaleilla, tulokset alkavat näkyä konkreettisesti: Helsingin keskuspuiston puut kuolevat yksi toisensa jälkeen. Olen kierrellyt puistoa ja katsellut, miten sadat puut ovat tulleet alas juurineen kaikkineen, niin että valtavat juuristot nousevat pystyyn ja muodostavat seinämiä maastoon. Vastaavasta raportoidaan kaikkialla maailmassa, missä kemikaalivanat halkovat säännöllisesti taivasta. Olisikohan jo aika alkaa tiedottaa ihmisiä asiasta ja yrittää tehdä jotakin ennen kuin luonto kuolee kokonaan?
Hanna Mäkelä
Forenom haiskahtaa
viime numeron artikkelin innoittamana haluaisin kertoa esimerkin Forenomin kiinteästä yhteydestä vantaalaiseen sosiaalivirastoon. Olimme viime vuonna vesivahinkoa evakossa Forenomilta vuokratussa yksiössä Vantaalla. Maksajina olivat sekä vakuutusyhtiö että me omalla osuudellamme vuokrasta. Meidän osuudestamme tuli lasku yksiön osoitteeseen. Palattuamme takaisin omaan asuntoomme viimeinen vuokraerä oli vielä laskuttamatta. Forenomin ja sen laskuttajan virheiden takia lasku meni yksiön osoitteeseen, vaikka vuokrasopimus oli jo purettu ja varsinainen osoitteemme oli Forenomilla tiedossa. Tapahtuman seuraava vaihe kummastutti ja vihastutti. Koska meitä ei enää siitä yksiöstä löytynyt, niin Forenom toimitti laskun paikalliseen sosiaalivirastoon. Siellä sitten selvitettiin oikea osoitteemme. Emme ole edes sosiaaliviraston asiakkaita, joten virkailija on joutunut tekemään yksityisen yrityksen laskutukseen liittyviä selvitys- ja postitustöitä. Tuohan on Forenomille helppo keino siirtää perintätoimet sosiaaliviraston huoleksi.
TEEMU MUHOSEN
On kyllä ennenkuulumattoman tylsää, että jos kirja ei kerta kaikkiaan maistu vaan tökkii joka lauseellaan, kriitikko ei edes uskalla epäillä käännöstä vaan toteaa vaisusti, että oikoluku on valitettavasti jäänyt vähän kesken ja että teos ei vaikuta Woolfin pääteokselta. Merimatkan julkaiseminen suomeksi on minun mielestäni sekä kustantajalta että suomentajalta anteeksiantamattoman kritiikitön teko, sillä Virginia Woolf ei todellakaan ollut mikään kielellisesti vajaakehittynyt idiootti esikoista kirjoittaessaan. Hän oli täysin runoilija silloin. Olen surullinen ja kuohuksissani siitä, että tällaista tehdään, ja varsinkin siitä, että kriitikko joko käytä kriitikonoikeuksiaan tai edes välitä nähdä ja ottaa selvillä, mistä Woolfin kohdalla on kysymys.
Arto Virtanen
Hei Teemu Mäki!
Kirjoititte Voimaan, että Senegalissa 70% proteiineistä tulisi kalasta. Oikea lukema kalan osuudelle on 20%. Olette ilmeisesti lukenut Suomen Kuvalehteä, jossa oli sama virhe. Suomen Kuvalehdessä myönnettiin virhe, mutta lehti ei silti tehnyt kunnollista oikaisua. Ymmärrän ettei kukaan tarkista jokaista lukemaansa yksityiskohtaa. Siksi onkin tärkeää, ettei virheellisiä lukuja leviteltäisi.
Ville Idström
Kiitos, Salla Kärkkäinen!
Kolumnisi Koreasta ovat todella mielenkiintoisia, ja odotan aina uusien ilmestymistä. Kiitoksia niistä :)
Kaisa
Naamani on omani
Hei! Pitääkö kuulua Facebookiin tai johonkin muuhun nettiyhteisöön voidakseen ottaa Voimassa kantaa? Olen päässyt 2009 suurella vaivalla Fb:sta eroon, se kun alkoi tökkiä jo kahden päivän kokeilun jälkeen. En haluaisi enkä myöskään liity siihen uudestaan. Ärsyttää kun joka paikassa tyrkytetään Facebookia.
Leena
Kertokaa kemikaaleista
Otin vuosi sitten yhteyttä koskien ilmakehään sumutettavia kemiKiitos palautteesta, mutta oletko varma että oikea luku on 20%? Mistä tietosi on peräisin? Oma käsitykseni ei perustu Suomen kuvalehteen (jota en lue). FAOn mukaan kalan osuus ihmisten proteiiniravinnosta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on tuo mainitsemasi 20%, mutta saman lähteen mukaan kalan osuus on paljon suurempi monissa rannikkovaltioissa, kuten Senegalissa, jossa se on 70%. Myös Senegalin valtio ilmoittaa näin virallisissa tiedotteissaan.
Teemu Mäki
asiakaspalvelupäälliköltä kolmasti tiedustellut laskun "eksymisestä" sosiaalivirastoon, mutta vastausta en ole saanut. Vuokraamassamme yksiössä olivat vaatekaapin peili, ovi ja saranat, kattovalaisimet, pakastelokeron luukku ja roskakaapin mekanismi rikki ynnä muuta. Näistä vioista olisi laskuttu meitä, jos emme olisi huomauttaneet niistä parin päivän sisällä muutosta. Tämä on kyllä kerrottu vuokraohjeissa pienellä tekstillä, mutta jos ei esimerkiksi osaa suomea kunnolla, tällaisiin seikkoihin ei ehkä osaa paneutua, ja vuokralaiset joutuvat syyttä maksumiehiksi. Forenom tekee "tupatarkastuksen" aina vuokrasuhteen lopuksi ja laatii siitä raportin, johon ei ole luottamista. Meidän raportissamme oli muun muassa astioiden ja aterimien lukumäärät väärin ja lueteltiin sisustustarvikkeita, joita siellä asunnossa ei edes ollut. Lisäksi raportin mukaan keittiön kaapistoja ja tasoja ei ollut siivottu, vaikka koko yksiö oli lähtiessämme huomattavasti siistimpi kuin tullessamme. Koko Forenom-kokemustamme leimasi pelkkä rahastuksen maku.
OLEN FORENOMIN
Runo
Inspiroiduin Kimmo Jylhämön kirjoittamasta jutusta ja tein siitä sanomalehtirunon: I don´t do happiness Elämä vastaisi paremmin todellisuutta kaikki luulevat toiset taas vaativat parempaa näkökulmaa hyvinvoinnin ja onnellisuuden tilaa vaurauteen Onnellisuuspolitiikka se on osa heidän menestysidentiteettiään
Heta-Elena Heiskanen
Toimitus vastaa: Ei tarvitse, toimitukselle voi lähettää palautetta sähköpostilla ja kirjoittaa myös kommentteja Fifi-juttuihin.
Kimmo Jylhämö
Vastaava päätoimittaja
Funny shit Merimatkan arvostelu
Hannele Huhtala kirjoitti Virginia Woolfin Merimatkasta arvostelun toukokuun Voima-lehteen. En pysty uskomaan, että hän olisi kirjan lukenut se nimittäin oli kehnoin suomennos mitä ikinä olen lukenut, niin paljon kuin käännöskirjallisuutta olenkin ehtinyt lukea. Jos Aki Kaurismäen vitsi toteutuisi ja maailman rikkain prosentti päästettäisiin päiviltä, myös hyvätuloisen Kauriksen matka päättyisi lähimpään gulagiin.
Silver Lindeman
Helena S.
AJASSA
56
2012
11
"Tilastot todistavat: Facebook tuhoaa avioliittoja"
Kauppalehti 25.5.
Pienkalastajat voittivat Senegalissa
hallitus perui toukokuun alussa kalastuslisenssit 29 ulkomaiselta troolialukselta. Viikkoa aiemmin myös naapurimaa Mauritania lakkautti ulkomaisten troolareiden kalastusoikeuksia aluevesillään. Senegalin kalastusministeri Pape Dioufin tekemä päätös on vastaus kansan kasvaneeseen tyytymättömyyteen sekä liikakalastusta kohtaan että edellisen hallinnon korruptoituneeseen tapaan myydä lisenssejä ulkomaisille yhtiöille. Päätöksen toivotaan rauhoittelevan paikallisia kalastajia, jotka uhkasivat keväällä 2011 hallitusta suorilla toimilla.
SENEGALIN UUSI
suurimmillaan 10 000 hengen mielenosoituksia. Kalastajajärjestöjen johtajat uhkasivat, että kalastajat häätävät ulkomaiset troolarit aluevesiltään omin käsin, ellei hallitus lakkauta kalastussopimuksia. Kalastussektori työllistää 12-miljoonaisen väestön Senegalissa arviolta 600 000 tuhatta, Greenpeacen arvion mukaan kaikki väliportaat mukaan laskien jopa miljoona ihmistä. menettäneet 10 000 tonnin kokoiset jättitroolarit ovat rekisteröityneet muun muassa Venäjän, Liettuan, Marokon, Ukrainan, Mauritiuksen, Kiinan ja Belizen lipuilla. Troolialukset käyttävät saalistuksessa satelliittia avukseen ja saattavat pyytää ja käK A L A S T US LU PA N SA
sitellä yhdessä päivässä 200 250 tonnia kalaa. Määrä vastaa FAO:n mukaan vähintään 9 000 senegalilaisen vuosittaista kalankulutusta. Paikallisten käsin rakennetut puuveneet pyytävät vain muutaman tonnin kalaa vuodessa rannikkoalueilta. Ulkomaisten troolarien tyhjentämä meri pakottaa paikalliset kalastajat suuntaamaan entistä pidemmälle avomerelle. Saaliiksi jää entistä pienempi ja ruotoisempi kala. Senegalissa nälkä kasvaa: yhä useammat perheet syövät enää vain kerran tai kaksi päivässä, ja yhä harvempi kalastajaperheen lapsi pääsee kouluun.
Kukka Ranta
Senegalin pienkalastajat ovat järjestäneet
V U O D E N AJA N
FIFIN LUETUIMMAT
1. Aki Kaurismäki
ajalta 24.4.28.5.
3. Blogi: Nina Sarell
5. Markus Kuokkanen
Eräs lause käymälässä
Ohjaaja Aki Kaurismäki palaa prosenttilaskuihin.
2. Näkökulma: Paavo Järvensivu
Kotirauhan häiritsijät
Lattiallani nukkuu maajussipataljoona.
4. Näkökulma: Jouko Kämäräinen
MM-kiekkoilijat markkinoivat ihmeranneketta
Jääkiekon MM-kisat valjastetaan Vitawin Balance -huijauksen markkinointiin.
Kaupunki
kukkivaksi:
S-etukortin haltija, tiedä oikeutesi
Osuuskunnissa on merkittävää yhteiskunnallista muutospotentiaalia, Paavo Järvensivu kirjoittaa.
Helsinki päätti hiljentää Occupy-liikkeen
"Helsinki on kieltänyt päivätyllä tiedotteella teltat, vaunut ja katokset", Jouko Kämäräinen kirjoittaa.
Guerilla
gardening
Ryhdy sinäkin sissipuutarhuriksi!
BLOGEISSA TOUKOKUUSSA
Salla Kärkkäinen
Havaintoja korealaisesta suoritusputkesta
Kauneuden & menestyksen tavoittelu pitää korealaiset kiireisinä.
Se on pieni askel kohti värikkäämpää, ystävällisempää ja onnellisempaa maailmaa! Heitä siemenpommeja! Pommit ovat näppärästi käteen sopivia pallonmuotoisia, kasassa pysyviä "multakasoja", jossa on kukkasten siemeniä sisällä. Siemenpommit löydät Ruohonjuuresta.
Fanny Malinen
Siemenpommeista
kupongilla
Tällä
Luomullisesti. www.ruohonjuuri.fi
Rajojen ylittämisestä
Edes EU-passilla ei välty kysymykseltä, miksi on tulossa Britanniaan.
-
normaalihinnoista pois 30.6. asti.
20%
terveystuotteet... Valloitu valikoimastamme!
Luomuruoka, superfoodit, lähiruoka, luonnonkosmetiikka, ekopesuaineet
Kamppi
Itäkeskus
Tampere
Turku
12
56
2012
KULTTUURIHÄIRIÖ
"SAK:n kakkosmiehen Matti Huutolan mielestä Vattin uusi ylijohtaja Juhana Vartiainen on samanlainen "köyhien kyykyttäjä" kuin Sampo-konsernin hallituksen puheenjohtaja Nalle Wahlroos." Kauppalehti 23.5.
Minä-brändi työmarkkinoilla
K A H D E K S A N K Y M M E N TÄ prosenttia työpaikoista täyttyy muuten kuin virallisten työnhakuilmoitusten kautta: ne jaetaan tutuille ja ystäville. Näin ainakin väitetään. "Kun tätä hoetaan, väite alkaa toteuttaa itseään. Ihmiset huolestuvat omasta roolistaan,
siitä onko tarpeeksi hyvä tyyppi", Katariina Mäkinen sanoo. Mäkisen vastavalmistunut väitöskirja työelämäsparrauksesta kuvaa kovaa maailmaa, jossa elämme väitöskirjan otsikkokin kysyy, "miten minusta tulee arvokas". Arvonnostoon käytetään menestyksen takaavia valmennuskursseja ja itsetunto-oppaita.
M Ä K I N E N S A N O O,
että hän on
itsekin yliopiston tutkijana riippuvainen kontakteista, vaikkei usko saaneensa apurahoja "kaverinkauppaa". "En halua moralisoida ihmisiä, jotka tekevät itsestään esimerkiksi työnhakuvideon. Pitää huomioida, että elämme yhteiskunnassa, joka on luonut pakottavan kehyksen toiminnalle." Väitöskirjassaan Mäkinen
pyrkii tarkkailemaan erityisesti sitä, miten itsen markkinoimisen käytännöt arkipäiväistyvät. "On pelottavaa, kun ajatellaan, että jos epäonnistuu työnhaussa, ei ole tarpeeksi hyvä ihmisenä." näkökulma on erityisesti työelämän feministisessä kritiikissä. "On hyvä, että nykyään korosMÄKISEN
tetaan sitä, että naisetkin pärjäävät. Siitä huolimatta minulle feministinä on tärkeää muistaa se, että naiset ja miehet voivat olla myös heikkoja."
Hannele Huhtala
Katariina Mäkinen: Becoming Valuable Selves. Self-Promotion and Individuality in Late Capitalism. Tampere University Press 2012. 321 s.
Kaija Papu
MAAILMA & ME
koonnut Kimmo Jylhämö & Jari Tamminen
Oikeussalidraama
K U VATA I T E I L I J A J A N I L E I N O N E N esiintyy Helsingin käräjäoikeudessa kesäkuun alussa. Performanssi liittyy Leinosen viime vuoden helmikuussa toteuttamaan taideprojektiin, jonka osana pihistettiin ja mestattiin Ronald McDonald -mainosnukke. Giljotiinilla suoritettua mestausta edelsi netissä julkaistu, terroristeilta muotokielensä lainannut video, jossa vaadittiin pikaruokaketjua parantamaan tapansa. Aikaisemmin Leinosta on uhkaillut ainakin Raisio Oyj, joka kiukustui Leinosen Elovena-paketteihin pohjautuvista töistä. Leinonen löi saamansa uhkailukirjeen kehyksiin ja myi sen taidekeräilijälle. Nähtäväksi jää, mitä Mäkkärin kiukuttelusta seuraa.
JCDecaux: Mainokset eivät lisää kulutusta!
U L K O M A I N O S Y H T I Ö JCDecaux'n Joisitko vähemmän?
KOLMEN VUODEN URAKKA. PI541 on kunnioitusta herättävä todiste siitä, kuinka tahto voittaa jännetupintulehduksen. Runko on rakennettu vaahtomuovista oikean auton 3D-mallinnuksen pohjalta. Mallinnus tehtiin Tampereen liikkuvan poliisin autotallissa.
-kampanja julistaa, että alkoholimainokset eivät lisää alkoholin myyntiä. Semisti kilarin ja täysin skitson julkilausuman takana on pelko alkoholimainontaa säätelevän lainsäädännön kiristämisestä. Facebook-kyselyn lisäksi JCD hakee botnea väitteelleen Taloustutkimuksen toteuttamasta kyselystä. Vaikka Talkkarin kysely on otokseltaan edustava (n=1 009), kysymyksenasettelu on ongelmallinen. "Jos alkoholimainonta kiellettäisiin, uskotteko sen vähentävän alkoholin käyttöänne?" -kysymyksen vastauksilla ei tee mitään, koska kuluttajan on melko mahdotonta arvioida mainosten todellista vaikutusta kulutuskäyttäytymiseensä. Mainonnalla luodaan myös alitajuisia tarpeita, jotka eivät suinkaan ole kuluttajalle itselleen selviä.
Pehmeämpi poliisiauto
Kaija Papu käy virkkuukoukulla yleistyksiä vastaan.
O L I I S I O N huolehtinut brändistään hyvin. Poliisiin luotetaan. Taloustutkimuksen vuonna 2010 toteuttaman viimeisimmän poliisibarometrin mukaan 96 prosenttia kansastamme piti poliisia erittäin tai melko luotettavana. Tosiasia on myös se, että poliisien maailma koetaan miehiseksi maailmaksi. Tähän yleistykseen taiteilija Kaija Papu on lähtenyt lyömään säröjä. Yhteistyössä virkavallan kanssa, tosin. Papun teos PI541 on aidon kokoinen, villalangasta osin virkattu, osin neulottu tarkka kopio oikeasta poliisiautosta.
P
liinisen imagon ja, no, feminiiniseksi koetun virkkaamisen. "Arvotamme asioita ilman, että mietimme niitä juurikaan. Yhdistän töissäni asioita, jotka yhteiskunnan mielestä eivät kuulu yhteen, ja herätän katsojan
Kulttuuripommi haudan takaa
K E S Ä N S U U R I M M A N kulttuuripommin pamautti mediamo-
guli Aatos Erkko, joka vielä haudan takaa pistää tulevaisuuden suomalaisen tiede- ja kulttuurielämän uusiksi. Hän testamenttasi Jane & Aatos Erkon säätiölle valtavan omaisuuden. Säätiön varat nousevat lähes 900 miljoonaan euroon, ja säätiö kasvaa käytännössä yhtä suureksi kuin Kulttuurirahasto. Mielenkiintoiseksi Jane & Aatos Erkon säätiön tekee laaja tukipolitiikka. Se on tukenut niin Marttaliittoa, Bostonin balettia, satamajäänsärkijä Turson peruskorjausta, Meilahden sairaalan leikkausrobotin hankintaa, Sarjakuvan tiedotuskeskusta kuin Suomen Majakkaseuraakin. Summat ovat vaihdelleet muutamasta tonnista yli miljoonaan euroon. Säätiöllä on jatkuva haku. Kaiken kukkuraksi se omistaa Hesarista lähes neljäsosan. Säätiöstä tuli mediamoguli. http://www.jaes.fi/
on osin PI541 , osin tu virkat kopio tu neulot utosta. a poliisi
miettimään asenteitaan. Voi olla, että joitain se vain naurattaa, mutta toivottavasti osa yleisöstä kuitenkin herää ajattelemaan pidemmälle." Samalla kun Papu pohtii työssään poliisin imagoa, hän tulee osallistuneeksi virkavallan PRkampanjaan. Hänen tavoitteensa ei olekaan kritisoida poliisia, pikemminkin kommentoida. Ehkä myös kysyä, onko poliisin kovisimago tarkoituksellinen saati
tarkoituksenmukainen. "Työstä varmasti voi tulkita, että minulla on itselläni hyvin ristiriitainen suhde poliisiin. En varmaankaan haluaisi yhteiskuntaa ilman poliisia, mutta ei se tarkoita, ettei sen toiminnassa olisi arveluttavia ulottuvuuksia. Toivottavasti tämä työ tuo jonkin uuden elementin keskusteluun poliisin luonteesta." vallan symboli, ehkäpä myös sen miehinen jatke. Onko virkattu poliisiauto tulkittavissa poliisin kastroimiseksi? Papu ei menisi näin pitkälle. "Kastraatiohan on valtavan negatiivinen asia! Miksi pehmeys olisi niin rajusti negatiivista? Jos poliisista tulisi pehmeä ja välittävä, niin miksi kyse olisi kastraatiosta eikä voitosta?" Papu nauraa päälle: "Minähän teen tässä poliisille kruunun."
AUTO ON POLIISIN
kovien ja pehmeiden arvojen asema yhteiskunnassa", Papu toteaa ykskantaan. "Poliisin 'kuuluu' olla kova ja miehen 'kuuluu' olla kova, eikä se tosiaankaan itke. Tokaisu 'mitä sä nyt pillität' sisältää negatiivisen konnotaation sen sijaan, että oltaisiin ylpeitä siitä, että on tunteita." Suuri virkkuutyö asettaakin vastakkain poliisin kovan masku" M U A Ä R S Y T TÄ Ä
Jari Tamminen
PI541 Kiasman Camouflage-näyttelyssä Helsingissä 15.6.7.10.
AJASSA
56
2012
13
Pankkien Robin Hood
Suomalainen investointipankki imitoi pörssin osaajia & rakentaa voitoillaan uutta yhteisöä.
U O N E O N täynnä tietokoneita. Pöytäkoneen ruudussa vaihtuu nuolinäppäimellä osakkeen nimi, kurssikehitys ja se, miten aiemmin tällä alalla rahaa tehneet osakesijoittajat suhtautuvat kuhunkin yritykseen. Jos he ostavat kyseisen yrityksen osakkeita muita enemmän, pallukat ryhmittyvät janan ylle. Grafiikka on alkeellisen kulmikasta, mutta saatan silti katsella investointitoiminnan merkittävää innovaatiota. Kyseessä on IT-ammattilaisen Sakari Virkin 20 vuoden työn tulos. Parasiitiksi nimetty ohjelma on patentoitu ja sitä on testattu vuodesta 2003 lähtien Yhdysvaltain pörssimarkkinoilla. "Kun näen, että 70 prossaa parhaista osaketoimijoista valitsee jonkun kohteen, niin silloin ostan. Kyse on yleisen mielipiteen eli lukemattomien singulaaristen tapahtumien yhdistymisen sääntöjen ja säännönmukaisuuden hahmottamisesta", Virkki sanoo. Ohjelma jäsentää pörssin avointa tietoa niin, että se kykenee erottamaan kunkin osakkeen kohdalla viimeisen 12 vuoden aikana arvopaperikauppaa käyneistä ne, jotka osaavat parhaiten asiansa. Kun se on erotellut jyvät akanoista, voidaan osaajien toimia seuraten vainuta hyvät sijoituskohteet.
H
"Me päästään loggaamaan Wall Streetillä miljoonia viikoittain tienaavien tyyppien aivoihin, eikä he edes tiedä sitä. Pakkolunastamme pääoman edustajien kyvyt meidän käyttöömme, samalla tavalla kuin pääoma käyttää tavallisesti parasiittina hyväkseen meidän kykyjämme", Robin Hood Prekariaatin investointipankin puuhahenkilö Akseli Virtanen tiivistää. Hän vetää Aalto-yliopiston Future Art Base -tutkimusyksikköä. pirstaloituneeksi muuttunutta nykytyöelämää henkisesti uuvuttavaksi. "Tunteemme, halumme ja toiveemme ovat elimellinen osa talouden toimintaa eivätkä siitä
V I R TA N E N K U VA A
nettä organisoitumiseen ja itsenäisyyden luomiseen", Virtanen selventää.
P U O L E T P A R A S I I T I N tuotoista menee aluksi tonnin sijoittaneille osuuskunnan jäsenille. Toinen puoli menee yhteiseen toimintaan, "radikaaleihin projekteihin" ja mikrolainoihin. Tämän toisen puolen käytöstä päättävät osuuskunnan jäsenet. Jokaisella on yksi ääni riippumatta rahamäärästä. Projektin jäsenyyttä voi tällä hetkellä hakea kuka tahansa. Kun tarjolla on paljon rahan tekemää rahaa, ihmiset alkavat ehkä liittoutua keskenään tai pedata parempia kulmia itselleen. "Demokratian historiasta tiedetään, että mitkään säännöt eivät pysty takaamaan yhteisön hyvää organisoitumista. Vahvemmat pystyvät käyttämään lakeja hyväkseen, ihmiset teeskentelevät noudattavansa yhteisiä arvoja." Virtanen vakavoituu. "Pystyykö vastustamaan itseään? Kyvyttömyyttään yhteistyöhön. Se on tämän Robin Hoodin onnistumisen kriittisin kohta, ei Parasiitin toiminta. Jos otetaan tosissaan se, millaisia paskiaisia me ollaan."
mme ttakaa e se, "O mm tosissa askiaisia ia p millais mme." ole
erillistä. Ongelma eivät olekaan pelkät ahneet pankkiirit ja uusliberalismin juonet, vaan me itse ja mielentilamme", Virtanen sanoo. "Olemme kyynisiä, opportunistisia ja lamaantuneita. On kuin mahdollisen alue olisi ehtynyt ja poliittinen mielikuvitus loppunut." Tästä uupumisen havaitsemisesta lähti investointipankin idea. Mitä tapahtuu, jos mahdollisuus saada rahaa, joka ei olisi sidottu työntekoon, ulotetaan myös niiden ulottuville, jotka joutuvat tekemään melkein mitä tahansa työtä? "Oikeasti tämä on organisatorinen koe: käytetään finanssiväli-
on valjastettu Robin Hood Prekariaatin investointipankin käyttöön, jonka hallituksessa Virkki toimii. Investointipankin joka on tarkemmin ottaen osuuskunta tarkoituksena on tarjota sijoittajaeliittiä laajemmalle joukolle mahdollisuus rahatuloon, joka ei ole sidottua työntekoon.
NYT OHJELMA
eettisyyteen investointipankki ei ota kantaa. Ja kieltämättä osaavien osakesijoittajien kuppaaminen on epäeettistä. "Todellinen etiikka on tavassa, jolla uskallamme ottaa vastuuta toisen hauraudesta ja avoimuudesta", Virtanen vastaa.
SIJOITUSTOIMINNAN
Petri Rautiainen
Robin Hoodin nettisivut avautuvat kesäkuussa. futureartbase.org
14
56
2012
"Argentiina kansallistamassa öljy-yhtiön Päätös on aiheuttanut rajun kiistan Espanjan ja Argentiinan välille. Myös EU on tuominnut kansallistamistoimet." Yle 4.5.
AJASSA
SANANVALTA
Kirjoittaja opiskelee ohjausta Teatterikorkeakoulussa.
Korallit kuolevat
Ryöstökalastus & taitamattomat sukeltajat vauhdittavat meriluonnon tuhoa Indonesiassa.
Dive Komodo
EKOSYSTEEMIEN PUOLESTA. Sukellusyrittäjät toimivat Komodon luonnonpuistossa pääasiassa vastuullisesti ja seuraavat jatkuvasti korallien tilaa.
Ylämäkeen, poikien perään
nykyisten koulukavereideni ja opettajieni kanssa leirikoulussa. Ensimmäinen talvinen aamu metsän keskellä alkoi siten, että opettajat tulivat herättämään meitä suureen hirsimökkiin, jossa nukuimme. Meitä alettiin jakaa ryhmiin. Odotin malttamattomana omaani. Viimein lehtori ilmoitti viimeisen ryhmän kokoonpanon. Siihen menivät kaikki pojat! Mutta ilkikurisesti kiljahtaen lehtori lisäsikin poikaryhmään vielä minut, ja kaikki alkoivat nauraa kuin cheerleader-leirillä ja taputtaa käsiään yhteen. Haaveeni kävivät toteen. Päivä alkoi suunnistuskilpailulla oman ryhmän jäseniä vastaan. Ensiksi meidät laitettiin kiipeämään köyden varassa jyrkkää rinnettä ylös, minä jonon viimeisenä. Yleisen riuhtomisen seurauksena jalkani lipesivät rinteestä ja irtauduin köyden päästä kiinni pitäen ilmoihin, fysiikan lakien vastaisesti. Pojat olivat jo kakkosrastilla, kun minä lensin villisti puiden katveessa kuin Tarzanin Jane. Kiljuin niin korkealta kuin osasin, mutta kukaan ei tullut pelastamaan.
N Ä I N U N TA , E T TÄ O L I N
palautti minut ykkösrastille, pienelle hirsimökille, jonka eteen oli ripustettu kenkiä. Kengät olivat eri paria kaikki. Otin yhden kengän mukaani ja jatkoin ylämäkeen, poikien perään. Vastaani polulla tuli "matkanjohtaja", viiksekäs mies, joka sanoi: "Ei ei ei! Ne ovat monoja! Ei tämä käy!" Olin aivan hämmentynyt. Menin takaisin, kurkkasin mökkiin, siellä oli sauvoja. Mies huusi vieressä, hän selvästi piti minua hidasälyisenä. Halusin nähdä sukset, ennen kuin voisin valita eripariset "monot" ja sauvat. Juoksin seuraavalle rastille, jossa pojat olivat jo lähdössä ladulle. Katsoin suksia. Lukemattomasti eri merkkejä. Tässä vaiheessa aloin hätääntyä. Tilanne vaikutti epätoivoiselta. Menin takaisin monorastille ja otin kaksi liian isoa kenkää ja päätin, että nämä kiinnitän sukseen kuin sukseen. Kun tulin takasin suksirastille, osa pojista oli jo palaamassa hiihtolenkiltä, punaisin poskin. Lysähdin lumeen ja aloin itkeä.
VIIMEIN ILMALENTO
häviäjä. Olisinko voinut vaan itkeä koko päivän mökin takana ja olla puhumatta kenellekään koko viikkoon, en kai. Miten pääsisin yli näin murskaavasta häviöstä? Minua ei olisi haitannut olla viimeinen, mutta se etten saanut edes monoja jalkaan, se oli murskaavaa. Harmittiko minua joutua sarjaan, jossa en voi voittaa? Eikö olisi ollut mukavampaa kilpailla tyttöjen kanssa, missä olisin voinut tuntea oloni voittajaksi? Eivätkö kaikki jälkeenjääneet voisi muuttaa yhteen hirsimökkiin virkkaamaan, niin pojat voisivat hiihtää? Mutta minä haluan hiihtää isojen poikien sarjassa! Edellytän kuitenkin, että minun ei anneta jäädä jälkeen. Mutta eihän kukaan odota minua, koska se tekisi hänestäkin jälkeenjääneen, eikä menestyjän. Odotanko minä muita? En, koska uskon omaan mahdottomaan menestykseeni sarjassa, jossa ei ole edes kaikille monoja.
OLIN YLI VOIMA INEN
luonnonpuisto, Indonesia, huhtikuu 2012. Sukeltaja laskeutuu pinnan alle Tatawa Besar -nimisessä sukelluskohteessa, joka sijaitsee Korallikolmioksi kutsutulla alueella. Vastaan ei ui koralliahvenia, keijukaloja eikä karettikilpikonnia, vaikka hän on tottunut näkemään niitä täällä runsaasti. Sitten syy paljastuu: koralliriutta on tuhoutunut 500 neliömetrin alueelta. Asialla ovat olleet laittomat kalastajat, jotka käyttävät kalastukseen räjähteitä. Kohde ei ole ainoa tuhoutunut, ja niin tuhoa todistaneet sukeltajat kuin asiasta huolestuneet luonnonsuojelijatkin ovat nousseet vaatimaan Indonesian hallitusta parantamaan alueen suojelua. "Kyse ei ole muutamasta sukelluskohteesta vaan kestävästä kalastuksesta ja sen hyödyistä paikallisille yhteisöille", tohtori Peter J. Mous kirjoitti avoimessa kirjeessään The Jakarta Post -lehdelle. Mous oli aktiivisesti mukana Komodon luonnonpuiston suojelussa kymmenisen vuotta sitten ja on seurannut alueen tilannetta myös sen jälkeen. "On tieteellisesti todistettu tosiasia, että kalastuskunnat hyötyvät alueista, jotka on suojeltu kalastukselta tällaiset alueet auttavat ympäröiviä kalavesiä pysymään terveinä."
K
OMODON
ovat ilmastonmuutos ja saastuminen. WWF:n arvion mukaan alueella elää 100 miljoonaa ihmistä, joiden elinkeino on uhattuna, mikäli suojelutoimiin ei ryhdytä. Komodon luonnonpuisto on arvostettu sukelluskohde. Sen voimakkaissa virtauksissa sekoittuvat Intian ja Tyynen valtameren vedet, mikä houkuttelee paikalle poikkeuksellisen monimuotoista merenalaista elämää aina delfiinejä ja paholaisrauskuja myöten. "Vaikka monet kohteet ovat edelleen loistavassa kunnossa, melkein kaikissa niistä on nähtävissä kalakantojen pieneneminen ja osassa vakavia vaurioita", Komodon vesillä toimiva sukellusyrittäjä, sukellusjärjestäjien liiton edustaja Greg Heighes kertoo.
K A L A STUS R ÄJÄ HTEILL Ä
tai syanidilla on lyhytnäköinen tapa, joka ehkä tarjoaa yhden ison saaliin, mutta ylikalastuksen
lailla pikkuhiljaa tuhoaa alueen kalakantoja ja ennen kaikkea koralleja ja tämän seurauksena vedenalaisen elämän monimuotoisuutta. Syy korallien tuhoon ei silti ole yksin kalastajissa. Vaikka vastuullisesta luontomatkailusta onkin povattu pelastusta Komodolle, myös jotkin epäammattimaisesti toimivat sukellusyritykset kuormittavat luontoa. Taitamattomat sukeltajat, ankkurointi väärään paikkaan ja riuttakoukkujen käyttö voivat aiheuttaa koralleille paikoitellen jopa enemmän tuhoa kuin räjähdekalastus. "On ajan kysymys, koska sukeltajien jatkuvasti kasvava määrä alkaa aiheuttaa vaurioita koralleille. Sellaisiin kohteisiin, jotka näyttävät kärsivän, voisi asettaa rajoituksia", Greg Heighes sanoo.
Kalle Heino
KOMODON KOHTALONHETKET
Kaakkois-Aasian Korallikolmiota pidetään maailman monimuotoisimpana elinympäristönä. Alueella sijaitsee 30 prosenttia maailman koralliriutoista, ja siellä elää 35 prosenttia kaikista koralliriuttojen kalalajeista. Korallikolmion alueen jakavat kuusi maata: Indonesia, Filippiinit, Malesia, Papua-Uusi-Guinea, Salomon-saaret ja Itä-Timor. Korallikolmion kalat ja muut eliöt tarjoavat elannon jopa 120 miljoonalle ihmiselle. Korallikolmiossa sijaitsee maailmanperintöluetteloon listattu Komodon luonnonpuisto, joka koostuu vulkaanisista saarista ja niitä ympäröivästä merialueesta. Synkimpien ennusteiden mukaan Korallikolmio tuhoutuu tämän vuosisadan aikana, kun merten lämpötila, happamuus ja merenpinta nousevat ja huonosti hoidetut rannikot vaurioituvat. Tämä johtaa ilmastopakolaisuuteen: kymmenetmiljoonat ihmiset lähtevät rannikoilta kaupunkeihin paremman elannon perässä.
Ruusu Haarla
Filippiinien, Malesian, Papua-Uuden-Guinean, Salomon-saarten ja Itä-Timorin rajaamaa Korallikolmiota pidetään, vielä toistaiseksi, yhtenä maailman monimuotoisimmista elinympäristöistä. Laittoman kalastuksen lisäksi suurimpia uhkia Korallikolmiolle
INDONESIAN,
Kalle Heino
Tiedekulma on auki koko kesän -- tule nauttimaan kaupungin parhaat kahvit uudelle terassille ja hae samalla kesälukemisesi Tiedekulman Shopista.
TONMUUTOS 4.8.6. GLOBAALI ILMAS YLLÄTTÄÄ 11.15.6. ANNA METSÄN PIENHIUKKASIKSI 18.22.6. HIILINIELUSTA LÄSSÄ 6.-10.8. ARKEOLOGIT KY 13.24.8. ITÄMERI U 27.31.8. SADONKORJU t vastuullisesti valmistetu HYVÄ TEKO POP-UP -- ja niiden valmistajat sekä esteettiset esineet, ideatvat Tiedekulmassa. kuluttajat kohtaa PUU 31.7. saakka INTERAKTIIVINEN HIILI
KESÄN TEEMAT
TIEDEKULMA, ALEKSANTERINKATU 7, HELSINKI. AVOINNA MAPE KLO 1020. LA KLO 1116.
TALOUS
16 RAHAN VOIMA
56
2012
AJASSA
Nuoret & rahattomat velkakierteessä
Pikavippibisnes on automatisoitua riistokapitalismia, jonka riskit kantaa köyhin.
Kirjoittaja on tamperelainen kirjailija.
Perhosen oppitunnit
-niminen aktivistinoviisi käveli Kalifornian punapuumetsiä puolustavan luonnonsuojelijajoukon metsäleiriin ja ilmoitti haluavansa tehdä jotakin estääkseen seuduille kaavaillut avohakkuut. Kun Hill joitakin päiviä myöhemmin kiipesi Lunaksi nimetyn jättimäisen punapuun latvaan viivyttääkseen sen kaatamista, hänellä ei ollut aavistustakaan millaiseen seikkailuun oli astunut. Melkein heti sen jälkeen kun Hill oli kotiutunut Lunan latvukseen, luontoaktivistien ja Pacific Lumberin välille leimahti avoin sota. Puutavarayhtiö yritti häätää mielenosoittajat mailtaan väkivalloin ja näännyttää Hillin nälkään. Aktivistit taas vastasivat tilanteeseen kiihdyttämällä massaprotesteja ja viemällä kiistan lööppeihin. Kiristyneen ilmapiirin keskellä Hill vannoi, ettei laskeutuisi Lunasta ennen kuin se oli virallisesti suojeltu. Hän piti sanansa. Ja pysyi puussa huikeat 738 päivää eli reippaasti yli kaksi vuotta. Hill kirjoitti myöhemmin kokemuksestaan eloisan ja syvällisen kirjan The Legacy of Luna, jossa hän kuvaa puussaelämisen arkisia käytäntöjä, päättäväisyytensä ja itseluottamuksensa kasvua, ajoittaisia epäuskonkausiaan, vääjäämätöntä muuttumistaan julkisuuden henkilöksi, henkilökohtaisen suhteen syntymistä kotipuunsa kanssa ja ennen kaikkea harvinaislaatuisesta koettelemuksestaan ammentamiaan opetuksia.
S Y K S Y L L Ä 1 9 9 7 J U L I A B U T T E R F LY H I L L E R Ä Ä N P O I K K E U K S E L L I S E N raivokkaan talvimyrskyn aikana hän valvoi useita päiviä putkeen, roikkui huojuvan puun rungossa viimeisillä voimillaan ja oli jo varma elämänsä päättymisestä. Äärielämyksensä keskellä hän kertoo kokeneensa syvän henkisen avautumisen, kulkeneensa ikään kuin kuolemanpelon läpi sen toiselle puolelle ja siten vapautuneensa siitä. Myrskyn viimein mentyä hän saattoi vain havahtua huimaavaan oivallukseen: "Tajusin, että koska olin päästänyt irti kaikista kiintymyksistäni mukaan lukien kiintymyksen omaan elämääni , kenelläkään ei ollut enää minkäänlaista valtaa minuun. He voisivat halutessaan ottaa elämäni minulta, mutta minä en enää eläisi hetkeäkään pelon ohjaamana." Ilmiselvän uskonnollisuutensa ohella Hillin valaistumiskokemus on hyvin gandhilainen muistutus ihmisen tahdonvoiman poliittisuudesta. Kun ihminen päättää jotakin ja kestää sen vaivojansa vaikertamatta, silloin ihmekin on mahdollista: yksi hauras perhonen voi panna kokonaisen miljonäärikorporaation polvilleen.
S E N tietojen mukaan Suomessa myönnetään lähes 4 000 pikavippiä päivässä. Viime vuoden lokajoulukuussa pikavippejä myönnettiin yhteensä lähes 90 miljoonaa euroa eli noin miljoona euroa päivässä. Samaan aikaan käräjäoikeudet ruuhkautuvat velkariidoista. Niiden määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2005, jolloin pikavippiyritykset tulivat Suomen markkinoille. Nyt käsiteltävinä on yli 300 000 velkaasiaa. Maksuhäiriöiden määrä kasvoi viime vuonna selvästi. Suomen Asiakastiedon mukaan alle 30-vuotiaiden velkomustuomioiden määrä on kasvanut tänä vuonna 32 prosentilla. Sama ikäryhmä ottaa eniten pikavippejä.
K A I K K I N U O R T E N velkaantuminen ei johdu huonoista taloustaidoista. Nuorilla on pätkä- ja silpputöitä ja pienet tulot, joten pankit eivät anna heille lainaa. Kun tulotaso vaihtelee, vuokrasta ja muista laskuista ei ehkä selviä ilman vippejä. Mikäli tilanne ei paranekaan, voi syntyä kierre, jossa entisiä pikalainoja maksetaan ottamalla lisää vippejä muualta. Seuraukset voivat olla pahat. Luottotietojen menettäminen estää vuokrasopimuksen tai pankkilainan saamisen ja voi lopulta johtaa syrjäytymiseen opinnoista ja työelämästä.
T
ILASTOKESKUK-
Fixura ja Lainaaja.fi. Fixuran välittämistä lainoista 25 prosenttia eli joka neljäs on päätynyt perintään. perintä on tuottavaa bisnestä. Kuluttajaviraston mukaan firmat keräävät rahaa esimerkiksi antamalla velallisen siirtää eräpäivää maksullisella tekstiviestillä. Velallisen kulut kasvatetaan nopeasti perintälain sallimiin enimmäismääriin. Kuluttaja-asiamies ilmoitti äskettäin vievänsä markkinaoikeuteen pikavippiyhtiöiden saatavia perivän WestStarin. KuluttajaM YÖS L A I N OJ E N
asiamies vaatii markkinaoikeutta kieltämään yhtiön toimintatavan ja tehostamaan kieltoa 50 000 euron uhkasakolla. Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa pikavipeille 3650 prosentin korkokattoa, ja vippien tilaaminen lisämaksullisella tekstarilla halutaan kieltää kokonaan. Aikaisemmat toimenpiteet pikavippibisneksen hillitsemiseksi ovat olleet riittämättömiä. Saa nähdä, kuinka käy nyt.
Eija Pohjansaari
JÄTTILÄISPAJATSON ANATOMIA
P I K A V I P P I . F I , ostosraha.fi, everyday.fi sekä tuottoa.fi ovat kaikki osa OPR-Vakuus-nimistä vuonna 2005 perustettua yhtiötä, jonka alkuperäinen osakepääoma oli suuruudeltaan 15 000 euroa. Kauppalehden menestyjäyritys 2011 on ollut tuottava: vuonna 2011 se teki liikevoittoa 11,6 miljoonaa euroa, ja taseen loppusumma oli 22,8 miljoonaa euroa. Yrityksellä on 16 työntekijää. Yhtiön avainhenkilöiden tausta on mielenkiintoinen. Timo Jouhki, yksi yrityksen kolmesta perustajajäsenestä, tuomittiin sisäpiiritiedon väärinkäytöstä Suomen taloushistorian toistaiseksi suurimpiin sakkoihin vuonna 2006. Seuraavana vuonna eräs yhtiön osaomistajista tuomittiin törkeästä sisäpiiritiedon väärinkäytöstä ehdolliseen vankeusrangaistukseen. O P R - VA K U U S mainostaa kump-
Tero Tähtinen
Kaikki en ei umin kaant noista vel huo johdu aidoista. t talous
sijoitus on tuhat euroa, jolle luvataan sijoituksen kestosta riippuen 48 prosentin verovapaa tuotto ilman avaus- tai hallinnointikuluja. Yritys on listautumaton, mikä tarkoittaa, että sijoituksen tuotto on lain mukaan verovapaata, mikäli sijoittajan kaikista listaamattomista yhtiöistä saama osinkotulo on enintään 90 000 euroa. Yksityishenkilöiden sijoituksilla OPR rahoittaa kuluttajaluottoliiketoimintaansa.
S I J O I T TA J I E N houkuttelu on
KALENTERI
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan vastaan 20.8. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
7.6. V ILLI YRTIT TUTUIK SI K ANGA SALL A retki, tule tunnistamaan & keräämään hyötykasveja, joita löytyy kaupunkien lähiluonnosta, esimerkiksi tutut voikukka, maitohorsma & käenkaali ovat hyviä ruokakasveja, ne ovat terveellisiä, ilmaisia & puhtailta alueilta kerättyinä vailla lannoite- & torjunta-ainejäämiä, lähtö kello 17 Äijälä-talolta, www.ilmankos.fi. 8.6.
TALOUS & RUOKA
TAPAHTUMAT
TA M PERE R A NSK A L A INEN RUOK ATOR I,
V ILLI Y RT T IRETK I K AUK AJÄRVELL Ä,
lähtö kello 17 Tampereella, Haiharan kartanon pihalta, www.ilmankos.fi.
Ranskasta saapuva Team Fantastique -ryhmä myy torilla muun muassa maukkaita juustoja, makkaroita, leivonnaisia, oliiveja & mausteita, ympäri Eurooppaa kiertävä Team Fantastique koostuu reilusta kymmenestä kauppiaasta, joiden autoista voi ostaa vastaleivottua leipää & croisantteja, tuoksuvia mausteita, makeisia & kuivattuja hedelmiä sekä erilaisia pateita, piiraita & säilykkeitä sekä käsintehtyjä saippuoita, 7.21.8. kello 1119 Keskustorilla, www.hameenpuistonystavat.fi.
tuottaa jopa 8090 prosentin liikevoittoja. Firman perustaminen ei vaadi suurta pääomaa. Toiminta on postmodernia riistokapitalismia, joka hoituu automatisoidusti lähes ilman työntekijöitä, ja riistettävinä ovat heikoimmassa asemassa olevat. Lopulliset kulut koituvat veronmaksajille oikeudenkäyntien, toimeentulotukien ja syrjäytymisen aiheuttamien kustannusten muodossa. Uusi ilmiö ovat vertaislainapalvelut, joita ei valvo mikään viranomainen. Suomessa toimii vasta kaksi vertaislainayritystä,
PIK AV IPPIBI S N E S
panuusmarkkinointinsa ansiosta tehokkaasti: mukana ovat ainakin EuroAds, TradeDoubler ja TradeTracker. Yhtiön uusin aluevaltaus on tuottoa.fi, jonka kautta yritys myy omia B-sarjan osakkeitaan suomalaisille yksityissijoittajille. Minimi-
onnistunut: tähän mennessä rahaa on kertynyt yli neljä miljoonaa euroa. Keskimääräinen sijoitus on noin 17 000 euroa. OPR-Vakuus pystyy lupaamaan ahneille piensijoittajille pankkeja ja epävarmaa pörssiä paremmat tuotot siksi, että tienaa toiminnallaan vielä paljon enemmän. Pelkät korot pikavipeistä ovat yli 20 prosenttia. Mikäli kuluttajalla on maksuvaikeuksia, pikavipin vuositason korot nousevat tähtitieteelliselle tasolle, jopa yli tuhanteen prosenttiin.
Eija Pohjansaari
AJASSA
56
2012
17
"Suomi pysyy lehdistönvapauden kärkimaana." Yle 2.5.
Maaseudun tulevaisuus
Tamperelainen osuuskunta Meirän Pelto ei ole urbaania hypistelyä.
Jonna Kumpulainen
osuuskuntalaisille viikoittain. Erona urbaaniin sissiviljelyyn on se, että pellolta halutaan kunnon sato. Mukana suunnittelussa onkin alusta asti ollut ammattilainen. "Ollaan koko ajan pystytty miettimään todellisia edellytyksiä ja tarpeita, sitä, että satoa todella tulee", luomuviljelijä Jonna Kumpulainen tähdentää. Kiinnostuneita löytyi nopeasti. "Jo ensimmäiseen tapaamiseen tuli 50 ihmistä", kertoo hankkeen alulle pannut Rebecca Koskenniemi. pellon toiminta-ajatus on yksinkertainen: osuuskunta vuokraa pellon ja palkkaa puutarhurin hoi-
M
EIRÄN
tamaan sitä. Myös jäsenet laittavat sormensa multaan. Maata Meirän pelto on löytänyt Tampereen naapurikunnasta. Paikan lähelle pääsee kätevästi julkisilla. Satoa aiotaan jakaa
TASA-ARVOA & VALISTUSTA
N Y K Y M U O T O I S E N osuustoi-
minnan esikuvana pidetään englantilaista vuonna 1844 aloittanutta "Rochdalen pioneerien" osuuskauppaa. Sen perusti joukko tuotannon koneellistamisen takia työttömäksi jääneitä kankureita. Rochdalen pioneerit muotoilivat osuustoiminnalle periaatteet, joita noudatetaan yhä: ääni per jäsen, liikevoiton jakaminen jäsenille ja sivistystyö. Jäsenvaltaiset osuuskaupat tarjosivat ostettaviksi väärentämättömiä ja laadukkaita tuotteita aikana, jona ei ollut harvinaista, että kauppiaat väärensivät tuot-
teita esimerkiksi jatkamalla jauhoja tai säätämällä puntareita. Osuuskaupan tekemä voitto jaettiin takaisin asiakkaille. Myös nykyiset ruokaosuuskunnat luomupiireistä viime aikoina syntyneisiin pelto-osuuskuntiin vastaavat kuluttajien tarpeeseen saada erityisiä tuotteita huokeaan hintaan. Kapitalistisesta kulutusyhteiskunnasta ulospääsyä etsivä väki perustaa nyt osuuskuntia palvelemaan vaihtoehtoisia kulutustarpeita ja sivistyksellisiä visioita.
on myös yhteisöhanke, joka huokean ruuan lisäksi tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden opiskella yhdessä luomuviljelyä, tutustua maaseutuun ja kehittää periaatteessa mitä tahansa toimintaa. Samalla mukana olijoille on avautunut aivan uusi näköala maaseudun tulevaisuuteen. "Maalla hankkeesta on oltu kiinnostuneita ja mielissään", kertoo Kumpulainen ja jatkaa, että ammattitaitoisia luomuviljelijöitä valmistuu jatkuvasti, mutta heillä ei ole peltoja. Maanviljelijäksi ei nykyään ryhdytä isien jalanjäljillä. Meirän pellon toimintamalli elvyttää maaseutua samalla, kun se tarjoaa kaupunkilaisille puhdasta ruokaa ja yhteisöllistä tekemistä. "Maalla on infrastruktuuria. Vain tekijöitä tarvitaan", itsekin luomuviljelijäksi opiskeleva Koskenniemi sanoo.
M E I R Ä N P E LT O
Jukka Peltokoski Jukka Peltokoski
SÄÄASEMA
Lämpimiä jaksoja
Ilmastouutisia 15.21.5.
PÄ ÄT T Y N Y T
huhtikuu oli maailmassa mittaushistorian viidenneksi lämpimin huhtikuu, kertoo Yhdysvaltain säävirasto Noaan julkistama alustava sääraportti. Nasan vastaavien tilastojen mukaan viime kuu oli mittaushistorian neljänneksi lämpimin yhdessä vuoden 1998 huhtikuun kanssa. Sen jälkeen onkin säitä pidellyt: viidestätoista lämpimimmästä huhtikuusta peräti kolmetoista on sattunut vuonna 1998 tai sen jälkeen. Nasan tilastojen mukaan pitkän aikavälin (19511980) kes-
kiarvoa kylmempi huhtikuu oli viimeksi vuonna 1982. Keskimääräistä kylmempi mikä tahansa kuukausi on koettu viimeksi helmikuussa 1994. mainittakoon, että huhtikuun myötä äsken päättyneet kaksitoista kuukautta olivat Yhdysvaltojen pääalueen lämpimin kahdentoista kuukauden jakso koko tähänastisen mittaushistorian aikana. Edellinen ennätys syntyi vuosina 19992000. Australian seudun kesäilmasto oli 1900-luvun loppupuolen ajan lämpimimmillään tuhanteen vuoteen, päättelee viime viikolla julkaistu tutkimus. Saatujen tulosten perusteella vuoden 1950
KURIOSITEETTINA
jälkeinen aika oli Australaasiassa lämpimin puolen vuosisadan mittainen jakso vuoden 1000 jälkeen. Tutkijoiden mukaan tämä 1900-luvun loppupuolen epätavallinen lämpimyys Australaasiassa ei ole selitettävissä pelkällä luonnollisella ilmastonvaihtelulla, vaan syitä on etsittävä ihmistoiminnan ympäristövaikutuksista. Tutkimus ei löytänyt lämpötiloista mitään pitkän aikavälin trendiä ennen vuotta 1850, ja siihenastiset lämpötilanvaihtelut olivat todennäköisesti luonnollisia, siteeraa The Guardian -lehti tutkimukseen osallistunutta Steven Phippsiä.
Maria Haanpää
18
56
2012
"Valtion takauskanta oli 26,6 miljardia euroa vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen lopussa. Takauskanta oli maaliskuun lopussa 30 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin ja 10 prosenttia korkeampi kuin edellisen neljänneksen lopussa." Tilastokeskus 24.5.
AJASSA
TOISINAJATTELIJA
Puhutaanpa sitten proosaa!
Mahdollisen kirjallisuuden seura kauppaa vaihtoehtoja koivuklapille.
kitsemisen perusteet, jotka löytyvätkin koko runsaassa mitassaan netistä. MKS:n tähänastinen toiminta saattaa merkitä murtumaa kirjallisessa julkisuudessa: alan sisäinen keskustelu, vaikka sitten yksityisessä salongissa, on nyt houkuttelevampaa kuin pyrkimys vuorovaikutukseen yleisön kanssa tai halu saada kiinni todellisuudesta ja esittää se sellaisin välinein, joista syntyisi suuri aikalaisromaani. läsnä ollut akateeminen väki ei suinkaan vaikuttunut eniten tieteellisistä esitelmistä vaan uusista tavoista esittää proosaa, kuten Marjo Niemen Se saattaa olla ihminen -esityksestä. Niemi yhdisteli elokuvaa, musiikkia ja teatteria esittäen romaanin muotoutumista romaaniksi ja sen lukemista romaanina, ja samalla kyseenalaistaen mahdollisuutta suureen kertomukseen. Vaikka MKS:n toiminta muistuttaa paljossa avantgardistista uudistusliikettä, on sillä kuitenkin suuri ero 1900-luvun taiteen liikehdintään. MKS:lla ei ole julistuksellista esteettistä ohjelmaa eikä ilmeistä esteettistä vihollista. Se viittaa nimellään vuonna 1960 perustettuun Oulipo-ryhmään, jonka maineikkaimpia jäseniä ovat Raymond Queneau, Georges Perec ja Italo Calvino.
PROOSAKONFERENSSISSA M I K S I TA V A L L I S T E N lukijoiden sitten pitäisi ottaa osaa oppineiden proosapuhetalkoisiin? Siksi, että tällainen puhe eliittipiirien ulkopuolella synnyttää varmasti jotain kiinnostavaa. Erilaisten käsitysten hankaus sähköistää. Kiinnostavimpia keskusteluja ei aina käydä korkeimmissa torneissa.
Kirjoittaja on kirjallisuudentutkija.
Häpeä tappaa
jota olen kirjoittajana vältellyt jo useamman vuoden. Se on Suomessa tehtyjen perhesurmien ja voittopuolisesti islaminuskoisissa maissa tapahtuvien kunniamurhien välinen suhde. Aihe on ollut musertavuudessaan mahdoton kirjoitettavaksi. Vaatisi liiallista hybristä väittää, että voisi tietää, miksi joku murhaa läheisensä. Vaikka järki ja intuitio sanovat, että ilmiöillä on jotain yhteistä, miten niistä voisi kirjoittaa alistamatta yksilöllisiä hirmutekoja tai tragedioita kaavamaisuuden alle? Siispä en ole kirjoittanut. Hyvä, että Jouko Turkka on, vaikka Turkka itse ei näin varmaan ajattelekaan, eikä hän puhu mitään kunniamurhista. Sanoisin, että Turkan vuonna 1994 julkaisema täysin salonkikelvoton Häpeä on vuoden 2012 tärkein kirja. Ei se kerro, miksi Bulevardilla tai Laajasalossa murhattiin omia perheitä tai miksi Hyvinkäällä ammuttiin, mutta sen avulla on edes jotenkin mahdollista lähestyä näitä kuolemia.
ON YKSI AIHE,
episodeissaan hevosella Poriin ratsastava Turkka häpeää ja ottaa vastaan muiden häpeää. Suurimman nautinnon tavoittelu johtaa vain epäonnistumisiin. Kirja on täynnä insestiä, pedofiliaa, sovinismia, kiellettyjä rakkauksia ja niiden aiheuttamaa häpeää tai kuvottavaa häpeämättömyyttä. Turkka häpeää suhdettaan oppilaaseensa, moukarinheittäjä kaivaa itselleen kuoppaa rakastuttuaan pituushyppääjään, ja lopulta Turkan kuvaama yhteisö haluaa tuomita yksilöt tai heidän uhraavan itsensä. Lauma heittää kuopan reunalta savipaakkuja elävältä hautautuvan päälle. Tai ehkä kirjan suhde häpeään ei ole näin yksinkertainen. Tarkemmin sanottuna Turkka kuvaa häpeän dialektiikkaa: toisaalta on välttämätöntä, että ihmiset häpeävät tekojaan, toisaalta on yhtä välttämätöntä päästä häpeästä eroon. Kun toisten pitäisi ymmärtää hävetä enemmän, toiset häpeävät niin paljon, että tappavat jonkun, itsensä tai läheisensä. Häpeää on aina joko liikaa tai liian vähän.
ABSURDEISSA
ominaiseen tapaan kirjassa kuvataan, miten vähästä ihminen typistyy ruumiillisiksi tarpeiksi tai pakoiksi, himoiksi, selviytymisvietiksi ja kostoksi, ja miten vaikeaa yhteisöjen on lopulta käsitellä tällaisia tapahtumia olivat nämä sitten kristittyjä, uskonnottomia tai islamilaisia kyliä, perheitä tai sukuja. Vaikkapa sellaisia kuin omani, jonka historiasta löytyy kaikkea, mistä Turkka kirjoittaa, mutta mistä ei koskaan puhuta. Kutsuttakoon sitä sitten häpeäksi, jonka kanssa olemme oppineet elämään: toiset menettämättä järkeään, toiset sen kadottaen.
TURKK ALAISUUDELLE
Hanna Kuusela
suomalainen romaanikirjallisuus tylsää? Kaipaatko vaihtelua koivuklapiin, Jari Tervoon, Anja Snellmaniin, Iijoen imuun? Jos kaipaat, ilahdut: jännää on tekeillä. Vuonna 2010 kirjailija Laura Lindstedt kirjoitti Nuori Voima -lehteen artikkelin. "Puhutaanpas proosaa!" hän houkutteli. Kotimaisessa proosakirjallisuudessa on hänen mukaansa paljon kiinnostavaa, mutta se ei päässyt esille, koska prosaistit eivät osaa puhua omasta taiteestaan. He vain väsäävät kirjoja. Saman vuoden lopulla kolahti valittujen kirjallisuusihmisten sähköpostilaatikkoihin viesti, jossa Lindstedt ja Markku Eskelinen kutsuivat porukkaa koolle keskustelemaan proosakirjallisuudesta. Mahdollisen Kirjallisuuden Seura oli syntynyt.
O
NKO
on kuitenkin helsinkiläisissä kirjallisuuspiireissä, kuten Nuoren Voiman Liitossa, ja useimmat ovat akateemisia kirjallisuuden asiantuntijoita. Monimuotoisuus rajoittuu tähän piiriin. Toukokuussa 2012 Helsingissä järjestettiin kolmipäiväinen proosakonferenssi yhteistyös-
llisten si tava itäisi Mik den p lukijoi a oppineiosa ottaa etalkoisiin? h den pu
sä akateemisten tahojen ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa, julkaisiin Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran vuosikirja 2012 (toim. Eskelinen ja Lindstedt) ja jaettiin kirjallisuuspalkinto. Palkinnon sai Janne Nummelan, Tommi Nuopposen ja Jukka Viikilän kirja Ensyklopedia. Seura korostaa mielellään, että yhtä tärkeä lisä kirjalliseen keskusteluun kuin palkittu kirja ovat pal-
Maaria Pääjärvi
proosakonferenssi.fi/wp-content/uploads/2012/05/MKS-palkinto2012.pdf Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran vuosikirja 2012. Toim. Markku Eskelinen ja Laura Lindstedt. MKS, 2012. 196 s. Lue vuosikirjan arvostelu Fifistä.
mukaan paikalle haluttiin kutsua mahdollisimman monimuotoinen joukko proosan kysymyksistä kiinnostuneita. Varsin monen seuran jäsenen tausta
LINDSTEDTIN
Wäinö Aaltonen, Unto Ahjotuli, Heini Aho, Birger Carlstedt, Kaisa Eriksson, Päivi Eskelinen, Erik Granfelt, Teuri Haarla, Juhani Harri, Terhi Heino, Maija Helasvuo, Karin Hellman, Reino Hietanen, Greta Hällfors-Sipilä, Ulla Jokisalo, Kaarina Kaikkonen, Ismo Kajander, Katri Kuparinen, Ahti Lavonen, Elina Liikanen, Anitra Lucander, Edwin Lydén, Olli Lyytikäinen, Jan-Olof Mallander, Erkki Nampajärvi, Reima Nevalainen, Antti Nieminen, Lars-Gunnar Nordström, Maija Närhinen, Kalervo Palsa, Erkki Pirtola, Tarja PitkänenWalter, Raimo Reinikainen, Aarno Salosmaa, Charles Sandison, Kimmo Sarje, Per Stenius, Pekka Syrjä, IlkkaJuhani Takalo-Eskola, Jaakko Tornberg, Sam Vanni, Risto Vilhunen, Antti Vuori.
suomalaisen kollaasin historiaa 15.6.9.9.2012
Greta Hällfors-Sipilä, Keittiössä, 1910-luku, öljy ja kollaasi, Turun taidemuseo. Kuva: Kari Lehtinen
HYVINKÄÄN TAIDEMUSEO Hämeenkatu 3 D, Hyvinkää tito 1118, pesu 1117, liput 5/4/0 euroa puh. 040 480 1644 www.hyvinkaantaidemuseo.fi
12.5.5.8.2012
Taide humanisoi tekniikkaa
"Pidän järkevänä ja hyödyllisenä työnä rakentaa turhia koneita, jotka eivät tuota mitään aineellisesti mitattavaa, järkevää ja hyödyllistä tavaraa. Ne tuottavat vain kokemuksia, pienen määrän sisältöä elämään."
(Osmo Valtonen, kuvataiteilija ja DIMENSIO-ryhmän jäsen)
TAMPEREEN
TAIDEMUS O
TAMPERE ART MUSEUM
Kesän näyttelyt 2012
Mikkelin taidemuseo
24.5.9.9.
Marimekkoelämää
60 vuotta väriä, raitaa ja muotoja
Ristimäenkatu 5, 50100 Mikkeli Puh. (015) 194 2424 Avoinna ti, to, pe, su 1017, ke 1219, la 1013, ma suljettu
Päämajamuseo
2.5.31.12.
Hyvää syntymäpäivää, herra marsalkka!
Mannerheimin 75. syntymäpäivä 4.6.1942
Koivun nykytaivutuksia 2.6.--9.9.2012
Tuohta!
Päämajankuja 13, 50100 Mikkeli Puh. (015) 194 2427 Avoinna 2.5.31.8. päivittäin 1017
Suur-Savon museo
13.4.31.12.
Paheita vai nautintoja?
Viina, tupakka, kahvi...
Otavankatu 11, 50130 Mikkeli Puh. (015) 213 606 Avoinna 2.5.31.8. tipe 1017, la 1417
Susanne Gottberg, Tuolla kauempana, 2006.
MIKKELIN KAUPUNGIN MUSEOT
Hallituskatu 8 E, 50100 Mikkeli Puh. (015) 194 2424 · Fax (015) 366 161 museot@mikkeli.fi · www.mikkeli.fi/museot
Gallen-Kallelan tie 27, Espoo · Avoinna päivittäin 1118. Yleisöopastukset keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 13. Puh. (09) 849 2340 · www.gallen-kallela.fi
PÄÄHENKILÖ
KEASAMS. Helsiasd
ATTE ONNISTUU. Käsikirjoittaja Atte Järvinen on viime vuosina onnistunut työssään kaikessa, mihin on ryhtynyt. Onko tässä syy?
22
56
2012
VOIMA JASTAA! PAL
P A S I L A N käsikirjoittaja Atte Järvi-
nen kertoo Voimalle yksinoikeudella, että Pasilan kuudennen ja viimeisen kauden kaikki kymmenen jaksoa esitetään vuoden 2013 alussa. Kaudella nähdään muun muassa seuraavaa: Suomeen rantautuu hampurilaisketju, jonka hampurilainen on niin rasvainen, että joka kymmenes asia-
kas kuolee sellaisen syötyään. Toimittaja Juhani Kontiovaara menettää työnsä, alkoholisoituu ja pelastuu uskon avulla. Komisario Kyösti Pöysti pääsee treffeille Miss Suomi -kilpailun toisen perintöprinsessan kanssa. Neitokainen tykkää hevosista ja kokoomuksesta.
56
TEKSTI KUVAT
2012
23
TEEMU MUHONEN TOPI LAITI
Pasilan keisari
Atte Järvisen ansiosta ihmisille tulee Helsingin rumimmasta kaupunginosasta mieleen edes jotain hyvää. Nyt on kuitenkin aika jatkaa matkaa.
I I S I vuotta sitten Atte Järvinen kirjoitti ja ohjasi Ylen uuteen komediasarjaan jakson, jossa komisario Kyösti Pöysti herää darrassa katsomaan televisiota. Televisiossa esiintyvä Phil Collins on Pöystin mielestä käsittämättömän ärsyttävä, ja hän alkaa nähdä kaikki ihmiset philcollinseina. Viisi vuotta myöhemmin Phil Collins -darra on katsottu Youtubessa miljoona kertaa ja Pasilalla on Facebookissa yli 250 000 fania. Järvinen on tehnyt jotain, mihin harva suomalainen käsikirjoittaja on pystynyt: hän on luonut ilmiön. Nyt Järvinen istuu Helsingin Hakaniemessä ravintola Sävelen nurkassa. Hänellä on darra. Pasilan tuotantotiimi on edellisenä päivänä saanut valmiiksi sarjan viimeistä edellisen jakson, ja Järvinen on ollut nollauksen tarpeessa. Eikä ihme. Hän on alle kahdessa vuodessa kirjoittanut ja ohjannut 40 jaksoa Pasilaa. "Se on liikaa. Mun päässä haisee pekoni." Pasilasta piti alun perin tulla enintään kahden kauden mittainen, mutta nyt valmistuva sarjan päätöskausi on järjestyksessään kuudes. Syynä sarjan jatkamiseen oli fanien uupumaton innostus, josta Järvinen sai vaikeimpinakin hetkinä voimaa. No ei vaiskaan. "Jatkoin Pasilaa, koska tarvitsin rahaa asuntolainan maksamiseen."
V
teini-ikäiset P ovat järjestäneet monia fanit fanitapaamisia, joihin sarjan luojakin
ASILAN
He eivät jaksa juttujani yhtään sen enempää, kuin mitä he joutuvat kuuntelemaan baarissa." päätösjaksosta Järvinen kertoo ottaneensa tavallista enemmän paineita. Hän ratkaisi asian siten, ettei yrittänyt rakentaa suurta finaalia. Järvinen selittää, miksi hän kuusi vuotta sitten päätti lähteä tekemään poliisisarjaa: "Päähenkilöllä on hyvä olla ammatti, jossa saa puuttua muiden elämään. Poliisin ammatti sopii hyvin sellaiselle hahmolle, jota olin ajatellut Pöystiksi. Sillä on liikaa valtaa suhteessa siihen, miten se osaa sitä käyttää. On aina koomista, kun jollain on liikaa valtaa."
K nen osoittaa sormellaanJärviulos ikkunasta. "Siinä kävelee SuoESKEN JUTUSTELUN
on kutsuttu. Hän on kieltäytynyt kutsuista, mutta ei suinkaan siksi, että häntä ei kiinnostaisi. "Olen yksinkertaisesti kaikille Pasila-faneille törkeä pettymys. He odottavat tapaavansa jonkun kreisin, kyttiä vihaavan anarkistin, jonka mielestä kaikki on paskaa. Sitten mä olenkin tällainen harmaantunut, johdonmukaisuuteen pyrkivä, tylsä... henkinen demari." Järvinen mainostaa olevansa myös maailman huonoin haastateltava, eikä siksi anna haastatteluja. Nyt hän on tehnyt poikkeuksen, koska pitää Voimasta. "Luen sitä aina, kun Iltalehti on varattu." No huhhuh. Kun tällainen ainutlaatuinen tilaisuus on kerran siunaantunut, se pitää käyttää hyvin. Tiedustelen Järviseltä varovasti, minkälaisista haastatteluista kirjoittajasuuruus itse pitää. "Musta Jipun haastattelut on maailman parhaita." jalkapallosta. P Atte Haastattelua edeltäneeon Manchester United -miehiä.
UHUMME SIIS
P
ASILAN
ikille len ka ille "O -fane Pasila ttymys." pe törkeä
perusteella K osaa nimetä kaveripiiristään lähes jokainen kaksikymppinen
OKEMUKSENI
men taitavin näyttelijä. Tai ainakaan kukaan ei ole taitavampi." Katua tallaava mies on Taneli Mäkelä. Pitkän uran tehnyt Mäkelä näytteli Ihmisten puolueessa puolueenjohtaja Tapani Riihimäkeä. Ihmisten puolue jäi tauolle kaksi vuotta sitten suosionsa huipulla. Järvinen ei usko, että jatkoa tulee. Sarjan tekeminen oli poikkeuksellisen rankkaa, sillä joka torstai uusi jakso oli kuvattava ja leikkattava alusta loppuun. Se ei kuitenkaan ollut ainoa syy sarjan lopettamiseen. "Perussuomalaiset varastivat ideani ja tekivät siitä oikean puolueen." Kovasta työrytmistä huolimatta Järvinen puhuu Ihmisten puolueesta kuin ensirakkaudesta. "Elän kuinka pitkään tahansa ja teen mitä tahansa, uskon, että tulen aina pitämään Ihmisten puoluetta elämäni eheimpänä työnä." sitten JärviK nen jätti taakseen haastatIhmisten puolueen, ja kaksi päivää
A K S I V U O T TA
on K ollut15Atte Järvisen ammatti jo lähes vuotta. Lukion jälkeen
Ä S I K I R J O I T TA M I N E N
hän käväisi radiossa, mutta siirtyi pian kirjoitushommiin. Sen jälkeen hän on ollut mukana kirjoittamassa esimerkiksi Maailman ympäri -tietovisailua, Itse valtiaita ja Uutisvuotoa. Lisäksi hän on sekä kirjoittanut että ohjannut pari vuotta pyörineen Ihmisten puolueen. Viimeistään Pasila nosti Järvisen 2000-luvun menestyneimmäksi huumorikäsikirjoittajaksi. Siitä huolimatta häntä ei ole julkisuudessa juuri nähty. Hän on pysynyt tietoisesti poissa. "Olen koko ikäni tuntenut julkisuuden henkilöitä ja nähnyt, kuinka heitä tullaan häiritsemään keskellä päivää. En kestäisi sellaista." On Järvinenkin kerran tunnistettu. Joku teinipoika oli nähnyt Pasilan Making of -videon, ja tunnisti käsikirjoittajan snägärijonossa.
nä viikonloppuna Valioliigan mestaruus karkasi kalkkiviivoilla paikallisvastustaja Citylle. Järvinen on paikantanut ManUn ongelman: "Vaikka rakastankin Sir Alexia, niin vanha mies on viime vuodet käyttänyt rahaa niin varovasti, että meidän keskikenttämme on yksinkertaisesti liian huono." Meidän? Järvinen puhuu englantilaisesta, tappiin asti tuotteistetusta jalkapalloseurasta "meinä". No, kukaan ei ole täydellinen. Vaikka ManU ei tänä vuonna voittanutkaan mestaruutta, Järvinen ei ole surun murtama. Hänen mukaansa on hyvä, että joku muukin voittaa välillä. Myös Järvinen jäi pokaaleitta viime vuoden Venla-gaalassa. Sekään ei ollut kova isku. Yritän tivata häneltä, eikö hänellä oikeasti ole paineita menestyksestä. Vasta 37-vuotiaana hän on nostanut suomalaisen komedian uudelle tasolle. Kaikki, mihin hän on viime vuosina koskenut, on muuttunut kullaksi tai vähintäänkin kullatuiksi Venla-pysteiksi. Rima on jo nyt korkealla. "En osaa ajatella, että olisin erityisen menestynyt. Teen kirjoitushommia työkseni enkä juuri puhu niistä esimerkiksi kaveriporukassa. Luulen, että suurin osa kavereistani ei edes katso Pasilaa.
jonkun, joka on "siis ihan niinku Pöysti". Tuttisuisen komisarion hahmoon ruumiillistuu eittämättä jotain keskeistä sukupolvestamme. Järvinen kuvaa Pöystiä ihmiseksi, joka tietää helvetin hyvin, mitä ei halua, muttei kuitenkaan tiedä, mitä haluaa. Miksi Pöysti sitten uppoaa juuri meidän kaksikymppisten sukupolveen? Järvinen kertoo, mikä erottaa hänen sukupolvensa nykynuorista: "Mulle ja mun kavereille sanottiin himassa, että älä luule, että sussa on jotain erityistä. Nykyisin sanotaan, että muista, että sussa on ihan älyttömästi spesiaalia." Pöystissä on kuulemma jonkin verran lukioikäistä Attea. Sävelen pöydässä istuva käsikirjoittaja on rauhallinen ja hillitty, mutta asiat eivät ole aina olleet samoin. "Hiljenin jonkin verran, kun sain oman ohjelman", Järvinen kertoo. Pöystille ei kuitenkaan tule käymään yhtä onnellisesti, vaikka Pasilan viidennen kauden loppu antoikin odottaa kasvutarinaa. Sellainen ei ole edes teoriassa mahdollinen. "Komediahahmo ei koskaan kasva tai opi virheistään", Järvinen valaisee.
telun jälkeen Pasilan tuotantotiimi sai valmiiksi viimeisen Pasilajakson. Jos käsikirjoittajanero olisi jalkapallotähti, hän jättäisi nyt 37-vuotiaana kentän seisaallaan taputtavien fanien ja heidän kyyneltensä saattelemana. Onneksi näin ei ole. Järvinen aikoo ainoastaan vetäytyä kesälomalle katsomaan, kun futistähdet ottavat toisistaan mittaa jalkapallon EM-kisoissa. Mutta missä maestro aikoo jatkaa uraansa kesän jälkeen? "Haluaisin tehdä jotain muuta kuin televisiota. En vielä tiedä, mitä. Tai tiedän, mutta en kerro", Järvinen sanoo. Hän on käsikirjoittajaksi vielä nuori, joten aikaa on vaikka mihin. Huomautan Järviselle, että hän kuitenkin lähestyy elämänsä tilastollista puoliväliä. "Pää kiinni! Sano nyt vielä, että mulla on enemmän eilisiä kuin huomisia. Nyt muistan, miksi en koskaan anna haastatteluja." Kun jäämme haastattelun jälkeen odottelemaan kuvaajaa paikalle, Järvisen loputkin ennakkoluulot nousevat pintaan. "Nyt sä teet tota, mitä kaikki toimittajat tekee. Varsinainen haastattelu on loppunut, mutta nauhuri pyörii edelleen. Juuri noin kaikki juorulehtien paljastushaastattelut syntyvät." Aa, se on jäänyt vahingossa päälle, laitankin sen heti pois...
24
56
2012
TEKSTI KUVITUKSET
FANNY MALINEN KARI SIHVONEN
Olympialaisten toinen puoli
Lontoo valmistautuu olympialaisiin. Monikansalliset yhtiöt pystyttävät barrikadeja & köyhimmät itälontoolaiset pakkaavat muuttokuormiaan.
V
keväänä Trafalgar Squarelle pystytettiin kello, joka näyttää päiviä olympialaisten alkuun. Lähtölaskenta alkoi. Vuodenvaihteen jälkeen kulmikas Lontoo 2012 -logo on alkanut näkyä katukuvassa yhä tiheämmin. Supermarketit ja pankit mainostavat yhteistyökumppanuuttaan, ja liikennelaitos kannustaa matkustavaisia selvittämään etukäteen liikenteen poikkeusjärjestelyjä. Kaupunki odottaa miljoonaa turistia ja koko maailman huomiota.
IIME
Kuva olympialaisista Lontoon tähtihetkenä ei kuitenkaan puhuttele kaikkia. Kritiikkiä on herättänyt muun muassa sponsoreiden valinta. "Kansainvälinen olympiakomitea puhuu paremman maailman rakentamisesta. Siksi olympialaisia ei tulisi häpäistä rikoksiin syyllistyvillä korporaatioilla, vaan niiden tulisi edistää ihmisoikeuksia ja ekosysteemien suojelua. Se tekisi kisoista todella merkitykselliset ihmiskunnalle", Steve Rushton kirjoittaa olympialaisten varjopuolia esiin tuovalla Games Monitor -sivustolla. olympiaY laisten pääsponsoreista on Dow Chemical -kemikaalijätti,
KSI LONTOON
sin Union Carbide -yhtiön. Union Carbiden tehtaalla Intian Bhopalissa tapahtui vuonna 1984 mittava kaasuvuoto. Lucie Kinchin Drop Dow Now -kampanjasta selittää: "Kun yhtiö ostaa toisen omaisuuden, sille siirtyvät myös velvoitteet, ja niinpä vastuu Union Carbiden
joka puolestaan omistaa nykyi-
isesta ekolog ä n Kisoje vyydest kestä htii huole ble ina "susta r", partne BP. tiö öljy-yh
toimista on nyt Dow'lla. Ensinnäkin kaasuvuodosta selvinneiden ihmisten tulisi saada riittävä korvaus vammoistaan, ja toisekseen katastrofialue tulee puhdistaa, sillä saastunut pohjavesi myrkyttää edelleen asukkaita. Yli 120 000 ihmistä Bhopalissa kärsii kroonisista terveysongelmista." Lontoon olympiakisojen on määrä noudattaa kestävän kehityksen periaatteita tiukemmin kuin yksikään aiemmista kisoista. Tästä huolehtimaan on perustettu jopa erillinen komitea. Tammikuussa yksi sen jäsenistä, Meredith Alexander, kuitenkin erosi nimenomaan Dow'n sponsorisopimuksen takia. "Komitea saa aikaan hienoja asioita. Yksi sen suurista saavu-
tuksista on ollut Itä-Lontoossa sijaitsevan myrkyllisen alueen puhdistaminen. Surullista kyllä, kisoja käytetään vielä myrkyllisemmän alueen historian valkopesuun", Alexander toteaa. Hänen julkinen eroamisensa nosti Dow'n hetkeksi otsikoihin Intiassakin, joka uhkasi jo boikotoida kisojen avajaisseremoniaa. Kisojen kestävyydestä huolehtii myös "sustainability partner" BP: öljy-yhtiö, joka on surullisenkuuluisa kevään 2010 Deepwater Horizon-katastrofista ja öljyvuodosta. BP on myös hiljattain päättänyt investoida tervahiekkaan Kanadassa. Tervahiekkaa käytetään öljyn tuottamiseen, ja se on erittäin kuormittava ratkaisu ympäristölle.
56
2012
25
Olympiamitalien metallit tarjoaa Rio Tinto, joka kaivosyhtiöille tyypilliseen tapaan on vastuussa alkuperäiskansojen ja ekosysteemien tuhoamisesta ympäri maailmaa. Tosin juuri olympiamitalien raaka-aineista suurin osa tulee Yhdysvaltojen Utahista, ei kolmannesta maailmasta. Tämän oli määrä hiljentää arvostelua. London Mining Networkin mukaan valtava avolouhos Salt Lake Cityn lähistöllä päästää kuitenkin pohjavesiin ja ilmaan niin paljon raskasmetallia, että se aiheuttaa 150 ennenaikaista kuolemaa vuodessa. Kisojen tuoman brändinnostatusmahdollisuuden on aistinut myös Adidas, joka kisojen virallisena urheiluvaatemerkkinä toivoo ohittavansa Niken Britannian markkinoilla. War on Want -järjestö puolestaan muistuttaa olympiayleisölle, että vaatteita ommellaan edelleen hikipajoissa, joiden työntekijöille Bangladeshissa maksetaan euroissa noin 11 senttiä tunnilta. Koska olympialaisten logoa kantavien tuotteiden aikataulu on tiukka, tuotetaan myös kisojen maskotin pehmoversioita Kii-
nassa tehtaissa, jotka eivät salli työntekijöiden järjestäytymistä ja joissa paiskitaan 80-tuntista työviikkoa. arvojen täytyy olla enemmän kuin sanoja paperilla. Niitä ei saisi käyttää tällaisten yritysten maineen puhdistamiseen", Meredith Alexander sanoo ja viittaa BP:n, Rio Tinton ja Dow'n sponsorisopimuksiin. Ei ehkä saisi, mutta niin niitä vain käytetään. Olympiakylän vahvasti brändättyä arkea kuvaa se, ettei alueella saa nauttia muiden kuin virallisten yhteistyökumppaneiden logoilla varustettuja ruokia tai juomia. Yksityinen pikaruokakauppias kertoi Telegraph-sanomalehden haastattelussa toukokuussa myyvänsä vain hodareita, sillä hampurilaismyynti on varattu McDonald'sille. Olympialaisia varten rakennetaankin maailman suurinta Mäkkäriä: 3 000 neliömetriä. Kisa-alue muodostaa oman tiukasti vartioidun todellisuutensa, jossa ei ole epäkaupallisuudelle tilaa. Kisat kuitenkin maksetaan verorahoilla, joten on
"
O LY M P I A L A I S T E N
VIRALLISET PROTESTOIJAT
K A I K E N L O N T O O N olympialai-
siin etäisestikin liittyvän on parasta olla virallista, muuten poliisi tulee kylään. Nyt kisat ovat saaneet viralliset protestoijansakin. Anarkkitehdeiksi itsensä määrittelevä Space Hijackers -ryhmä on julistautunut kisojen virallisiksi kriitikoiksi. "Älä hyväksy kopiota, me olemme virallisia protestoijia. Me tulemme huolehtimaan, että epävirallisia mielenosoituksia ei Lontoon vuoden 2012 olympialaisten ympärillä järjestetä", ryhmä tiedottaa. Viralliseen protestiin haluavien kesken järjestetään lippuarvonta. Olympiarenkaat logoonsa ja t-paitoihinsa varastanut ryhmä kritisoi olympialaisia esimerkiksi paikallisen kulttuurin, yritysten ja ihmisten unohtamisesta.
V U O D E N 2 0 0 0 Sydneyn olym-
olympiaisännyyttä hakevia mailta sitoutumaan lainsäädäntönsä räätälöintiin järjestäjien mielen mukaiseksi. Sponsorien etuja valvotaan myös Lontoossa, ja mahdolliset rikkomukset ovat poikkeuksellisesti rikoslain alaisia, eivät asianomistajarikoksia. Järjestäjät vetoavat siihen, että tarkka valvonta oli ennakkoehtona kisojen ja sittemmin sponsorisopimusten saamiselle. Nyt kisojen suorituspaikoilla valmistaudutaan teippaamaan jemmaan logot jopa saippuapumpuista ja vessanpöntöistä, ne kun eivät ole virallisten yhteistyökumppaneiden valmistamia.
U R H E I L I J AT K A A N eivät saa hehkuttaa brändejä, jotka eivät ole virallisia yhteistyökumppaneita. He eivät saa edes kertoa mitä söivät aamiaiseksi, ellei aamiaisella ollut tarjolla oikeita muroja tai Mäkkäri-purilaisia. Väärän limun julkisesta ryystämisestä voidaan
rangaista. Sanan "olympialaiset" ja olympiarengassymbolin suojelu ovat selviö. Muut kuin viralliset yhteistyökumppanit eivät saa käyttää kuvia tai sanoja, jotka saattaisivat edes viitata kisoihin. The Guardian -lehden mukaan tällaisia sanoja saattaisivat olla 'Games' (kisat), 'kaksituhattakaksitoista', '2012', 'kaksikymmentä-kaksitoista'. Isot yritykset ovat onnistuneet tanssahtelemaan lain rikkomisen rajalla ja välttäneet ongelmat mittavien lakiosastojensa ansiosta. Nike on jo keulinut mainoskampanjoillaan Addulle, kisojen viralliselle vaatehtimolle. Pienillä toimijoilla ei moiseen ole resursseja. Pikkupubeilla, esimerkiksi, ei ole mitään asiaa virallisten yhteistyökumppanien listalle. Niinpä niiden ikkunoihin ei saa laittaa kylttejä "Olympialaiset jättiscreenillä".
pialaisista lähtien kansainvälinen olympiakomitea on vaatinut
Jari Tamminen
26
56
2012
syytä kysyä, kuka juhlii ja kenen kustannuksella. Lontoon EKävelymatkan päässä Stratköyhät.
I V ÄT A I N A K A A N
tuhosivat halpoja vuokra-asuntoja ja lakaisivat kaduilta kauppiaita, prostituoituja ja siirtolaisia. Pata ja kattila?", kirjoittaa Guardianin kolumnisti Michele Hanson. asukK kaat eivät nielevastustusta. alueidensa muutoksia ilman
A I K K I I TÄ - L O N T O O N
fordin stadionista ja kisaturisteja varten rakennetusta Euroopan suurimmasta katetusta ostoskeskuksesta sijaitsee Tower Hamletsin kaupunginosa. Se on East Endin sydäntä, vanha Itä-Lontoon työläiskaupunginosa, jota nykyisin asuttaa pitkälti aasialaisperäinen väestö. Tower Hamlets on Britannian kolmanneksi köyhin asuinalue: yli puolet lapsista saa ilmaisen kouluruuan, joka on valtion avustus köyhille perheille. "Olympialaisten miljardibudjetista toivoisi valuvan jotakin myös alueen asukkaille", kunnanvaltuutettu Rania Khan sanoo. Hän kertoo eläkeläisistä, jotka joutuvat muuttamaan pois kotoaan vuokran nousun takia. Kaupunginosan vuokra-asuntojen jonotuslistalla on jo valmiiksi 22 500 ihmistä, ja kun konservatiivijohtoinen hallituskoalitio leikkaa asumistukia lähes miljoonalta ihmiseltä, joutuu yhä useampi muuttamaan kokonaan Lontoon ulkopuolelle. "Minkälaisen haloon nostimmekaan kun kiinalaiset tekivät sen Pekingissä, häätivät julmasti kodittomat kaupungin laidoille,
Leytonissa paikalliset nousivat maaliskuun lopulla puolustamaan puistoa, joka uhattiin jyrätä koripallon harjoituskentän tieltä. Puiston nurmikon alle on haudattuna toisen maailmansodan aikaista sotaromua tämä ei ole mikään salaisuus, vaan selitetään kuriositeettina puiston laidalta löytyvässä infotaulussa. Maa-aineksessa, jota traktorit siirtelevät, on ilmeisesti ainakin asbestia ja räjähtämättömiä räjähteitä. Tätä ei ole kuitenkaan asukkaiden vaatimuksista huolimatta tutkittu. Leytonin protestiliike, johon kuuluu myös Occupy-aktiiveja telttoineen, on tuonut esiin myös kisojen turvallisuuspuolen. Huhtikuussa kolme aktivistia pidätettiin heidän yritettyään estää työmaakoneiden pääsyä alueelle. Yksi heistä, Simon Moore, sai osana tuomiotaan ASBO:n (AntiSocial Behaviour Order), sarjan määräyksiä, joiden rikkomisesta hän voi joutua jopa viideksi vuodeksi vankilaan.
ASBO:n nojalla Moorelta on pääsy kielletty sekä olympiaalueen, kisojen osallistujien että olympiasoihdun reitin lähettyville. Sosiaalisessa mediassa julkaisemassaan avoimessa kirjeessä aktivisti kirjoittaa: "Tekojeni Leytonissa ei ole tarkoitus vastustaa olympialaisia. Niiden on tarkoitus tuoda esiin viranomaisten räikeää epäonnistumista paikallisten asukkaiden tarpeiden kuuntelemisessa olympialaisten tapahtumapaikoilla."
isten mpiala tista "Oly budje iljardi aluvan m iv toivois ös alueen my jotakin kkaille." asu
mielO tä on muutenkin rajattu Britanniassa viime vuosina, ja
I K E U T TA O S O I T TA A
esimerkiksi vuodentakaisia kuninkaallisia häitä edelsi sarja ennaltaehkäiseviä pidätyksiä. Olympialaisten aikana mitään ei haluta riskeerata, ja niiden turvallisuuskustannukset ovatkin tämänhetkisten tietojen mukaan yli miljardi puntaa.
Poliisien kesälomia on peruttu ympäri maata, kun Lontoon kaduille tuodaan heinä-syyskuuksi 12 000 poliisia yli 20 000 vartijan ja 13 500 sotilaan lisäksi. Kaikki nämä luvut ovat median arvioita mitään näin tarkkaa eivät järjestäjät ole paljastaneet mutta varmasti tiedetään, että operaatio on Britannian armeijan suurin sitten toisen maailmansodan. Osa Stratfordista on kisojen aikana "dispersal zone": mikä tahansa yli kahden ihmisen kokoontuminen voidaan hajottaa ja sen osallistujat määrätä poistumaan alueelta. Lainsäädäntöön on tehty ja tullaan tekemään muutoksia, jotka laajentavat poliisin valtuuksia jotka jo valmiiksi ovat usein melko tulkinnanvaraisia. Vuonna 2002 säädetty pykälä antaa poliisille valtuudet pysäyttää ja tarkastaa kuka tahansa määrätyllä alueella liikkuva. Virallisesti asetus on säädetty teräaseiden etsintään jengirikollisuuden torjumiseksi, mutta sitä hyödynnetään yleisesti mielenosoitusten aikana, ja poliisin tiedetään harjoittavan vahvaa etnistä profilointia tarkastusten kohteita valitessaan. historia O jotka eivät ole realisoituneet on täynnä suuria investointeja,
LY M P I A L A I S T E N
paikallisten hyödyksi esimer-
kiksi käyvät Ateenan kisat vuodelta 2004. BBC:n urheilutoimittajan Tim Franksin mukaan stadionille on ollut vähän käyttöä jälkeenpäin, se kun on tehty olympialaisten kokoista urheilutapahtumaa varten eikä mahdollista esimerkiksi jalkapallo-otteluiden osallistuvampaa tunnelmaa. Franksin artikkeli, jossa hän varoittaa kisojen todellisen hinnan usein nousevan moninkertaiseksi arvioihin nähden, on julkaistu jo helmikuussa 2011. Ateenan kisojen virallinen hinta oli 11,5 miljardia euroa, mutta siihen ei usko kukaan. Kustannusten osuutta Kreikan velkataakan paisumiseen voi vain arvailla. Lontoon kisojen budjetti on kovaa vauhtia kohoamassa yhtä huikaiseviin lukemiin: alkuperäisestä 2,9 miljardin euron budjetista oli jo vuoteen 2007 mennessä hypätty 11,1 miljardiin. Games Monitor -sivustolle kirjoittava Julian Cheyne arvioi kustannuksiksi jo lähes 16 miljardia, kun taas Sky Sports -urheilukanava summaa mukaan julkisen liikenteen parannushankkeiden kustannukset, mikä nostaa hintalapun 29 miljardiin kymmenkertaiseksi alkuperäiseen arvioon nähden. Aika näyttää, mikä on historian ympäristöystävällisimmiksi aiottujen kisojen perintö.
VÄSTRA NYLANDS FOLKHÖGSKOLA
PANOSTA ITSEESI!
TEATTERI
taidekäsityö
VNF:ssa voit valmentautua jatko-opintoihin ja panostaa intohimon kohteeseesi täydellä sydämellä! Opistomme yksivuotisilla linjoilla voit opiskella KIELIÄ JA TIETEELLISIÄ AINEITA sekä useita eri TAIDEAINEITA.*
MATKAILU
luonnontieteet
TANSSITAIDE
SARJAKUVATAIDE
Älä epäröi, hyppää sinäkin kielikylpyyn opiskele lukuvuosi ruotsinkielisessä ympäristössä! Lisätietoja kotisivullamme: Suorahaku: 11.6. ja 6.8.2012
* Jatko-opinto mahdollisuus yliopistotasolla Englannissa, University for the Creative Arts.
valokuvataide
TILASUUNNITTELU tapahtumatuotanto graafinen tuotanto KIELET OIKEUSTIETEET turismi www-suunnittelu SISUSTUS
Västra Nylands folkhögskola | Pumppulahti 3, 10300 Karjaa | 019 222 6025 | info@vnf.fi
www.psko.fi
Kansanopistotie 32, 70800 Kuopio, opisto@psko.fi, (017) 289 2500
TAITEEN JA MEDIAN OPINNOT
Tylsyyttä ja näköalattomuutta vast vastaan Paasikivi-Opisto s suosittelee seur seuraavia opintokokonaisuuksia:
Opi uutta, kehitä osaamistasi!
· · · · · · · · · · · · ·
Tulevaisuudentutkimus uutta avoimessa Poliittinen historia Sosiologia Psykologia Tutustu koko Kasvatustiede opintotarjontaan Mediakasvatus avoin.utu.fi Mediatutkimus Taidehistoria Kulttuurihistoria Maantiede Biologia Tietojenkäsittelytieteet Ympäristötiede ym.
VISUAL DESIGN KUVATAIDE E VALOKUVAUS AUS U US MEDIAJOURNALISMI
sekä
KOHTI YHTEISKUNNAN TIETOA JA TAITOA
(27.8. - 14.12.) Hakuaika linjoille on 14.5. - 10.8. Satsaus tulevaisuutta levaisuutta e a varten hoituu yksinkertaisesti täyttämällä hakulomake ä hakulomake ak akul mak nettisivuillamme www.paasikiviopisto.fi www.paasikiviopisto.fi w paasikiviopisto.f aasi sto Paasikivi-Opisto Harjattulantie 80, 20960 Turku 0207 488 600 7
Avoimessa yliopistossa voit opiskella yliopiston opintoja oman kiinnostuksesi mukaan ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Opintoja järjestetään Turussa ja opistoissa eri puolilla Suomea. Verkko-opintoja voi suorittaa täysin etäopiskeluna. Lisätietoja puh. 02 333 6424, avoin@utu.fi
a v o i n
YLIOPISTO KAIKILLE
Oriveden Opisto
avoin, innostava, rohkea
Opiskele Oriveden Opistossa talvella 2012 - 2013
· · · ·
Musiikki Kirjoittaminen Käsikirjoittaminen Journalismi
· Suomen kieli ja kirjallisuus · Taidepainotteinen kasvatustiede · Kuvataide · Kirjoittajalukio · Sarjakuva · Opintotukeen oikeuttavaa · Yliopistoarvosanoja opiskelua olemme Facebookissa!
Oriveden Opisto, Koulutie 5, 35300 Orivesi | puh. 0207 511 511 | orivedenopisto@kvs.fi | www.orivedenopisto.fi
Opiskelu voi olla myös toimintaa, tekemistä ja esitysten tuottamista musiikkija teatterialan ammattilaisten kanssa!
ETOS
jan käsityksen teatteritaiteesta ja sen osa-alueista ja vahvistat ammatinvalinnallisia sekä taidollisia valmiuksiasi hakeutua teatterialan koulutukseen. Linjalta voit myös tulla hakemaan syvempää ymmärrystä omaan teatteriharrastukseesi.
Esittävän taiteen osaamiskeskus
Näyttämötaiteen linjalla saat laa- Artistiluokka on sinulle, jolle laulaminen
Musiikkilinja tarjoaa monipuolisen lähtö-
kohdan musiikillisten valmiuksien kehittämiselle niin jatko-opintoihin kuin omaan harrastukseen. Linjan työskentely on kuitenkin pääasiassa bändityöskentelyä pop-, rock- ja maailmanmusiikin parissa.
Teatteri- ja tanssiluokalla
on elämän suola. Saat laulaa sydämesi kyllyydestä yhdessä ja yksin. Artistiluokka tarjoaa monipuolisen kokonaispaketin huippuopettajien johdolla, oli mielessäsi sitten alan opinnot tai musiikkiteatterija lauluharrastus.
saat mahdollisuuden kokopäiväisesti opiskella esittävän taiteen osa-alueita: näyttelijäntyötä, tanssi-ilmaisua, klovneriaa, pantomiimia, laulua ja improvisaatiota. Koulutus vahvistaa valmiuksiasi hakeutua teatteri- tai tanssialan koulutukseen.
Koulutustarjonnassamme on myös kehitysvammaisten oma esittävän taiteen linja Aino ja Oiva. Koulutuksiin haetaan oppilaitoksen sähköisellä lomakkeella. II haku päättyy 27.7.2012. Koulutukset alkavat elokuussa ja kestävät yhden lukuvuoden. Lisätietoja: www.etos.fi ja www.seurakuntaopisto.fi Seurakuntaopisto | Järvenpää | opintotoimisto@seurakuntaopisto.fi
20.8.2012 - 20.5.2013
graafinen suunnittelu kuvataide sarjakuva ja kuvittaminen valokuvaus (syksyllä ja keväällä) tutustu taidepainotteiseen opistoomme, ota yhteyttä, ilmoittaudu opiskelemaan
020 7118 530
Marintie 9 46900 Inkeroinen
Täsmäkoulutusta työn ohessa!
Syksyllä 2012 Helsingissä alkavat ammatilliset erikoistumisopinnot ovat erillishaussa 1.8.-3.9.
Toiminnallinen mediakasvatus 30 op Opinnot antavat vahvan pohjan mediakasvatuksen toteuttamiselle: valmiuksia median kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen ymmärtämiseen sekä tulkintaan kriittisen medialukutaidon näkökulmasta. Kouluttajan erikoistumisopinnot 30 op Opinnot antavat valmiudet toimia kouluttajana kansalaisjärjestöissä, yhdistyksissä ja muissa työyhteisöissä sekä tuntiopettajana alan ammatillisessa koulutuksessa.
Kulttuurituottaja YAMK
Syksyn yhteishaussa 17.9.-2.10.2012 Vuoden kestävä täsmätutkinto antaa kulttuurituotannon ammattilaisille kehittämisosaamista ja uusia näkökulmia kulttuurituotantoon. Opinnot alkavat tammikuussa 2013.
humak.fi
Aloita yliopistosi meillä
Historia | Humanistiset opinnot Kirjoittaminen | Kieli ja kulttuuri Kansainväliset opinnot Oikeustiede | Teatteritoiminta Psykologia ja kasvatustiede Yhteiskuntatieteet
Helsingin työväenopisto
Ilmoittautuminen syksyn kursseille 15.8. klo 11 alkaen
eläm Kaikki äni k urssi t Kurs e i mit rna t liv
.fi
akatemia.org
www.ilmonet.fi, puhelimitse 09 310 88610 tai opiston toimistoissa. Katso lisätiedot ja kurssit hel.fi/tyovaenopisto.
Helsingin kuvataidekoulu
Taiteen perusopetusta 4-20 -vuotiaille lapsille ja nuorille kahdeksassa opetuspisteessä eri puolilla kaupunkia Haku syksyn 2012 ryhmiin nyt! toimisto p. 09 7591 964
Opinto-ohjelma on jaossa 1.8. lähtien kirjastoissa, opiston toimipisteissä ja Virka-infossa.
30
TEKSTI KUVAT
56
JARI TAMMINEN TOPI LAITI
2012
VAUHTITIEN GALLERIA. Kattava otos Viva Granlundin maalauksia löytyy Linnanmäen takaa alikulkutunnelista.
Hieman outsider
Kuvataiteilija Viva Granlund viihtyy epätiloissa.
maan betonin ympäröimänä. Tai ei ympäristö pelkästään raa'asta betonipinnasta koostu. Sillan alla on myös jättimäinen teos Change, jonka Granlund maalasi syyskuussa 2009. Toisin kuin nyt alkukesän aurinkoisena päivänä, teosta maalatessa oli kylmä, ja työtä piti tehdä sormet kohmeessa. Kun Granlundille ehdottaa poseeraamista jotain kesäisen vihreää vasten, hän pillastuu. Nyt ei feikata. Lopulta hän suostuu sentään istahtamaan betonin ja asfaltin liitoskohdasta puskevien rikkaruohojen viereen. "Juuri tässä minä istuskelin tauoilla monen viikon ajan maalatessani", Granlund muistelee. Kun hän puhuu, hymy karehtii suupielissä.
TEKSTI KUVAT
JARI TAMMINEN TOPI LAITI
välttämättä oleta törmäävänsä taiteeseen. Granlund on profiloitunut maalaamaan muraaleja eli suuria seinämaalauksia tyhjiin tiloihin. Itse hän kutsuu töitään taiteilijalähtöiseksi taiteeksi. "Haluan kertoa, että mä olen täällä ja olemassa." Hän on purkanut näkemyksiään energiapolitiikasta, sodasta, vapaasta liikkuvuudesta ja EU:sta sekä ihmisoikeuksista jo vuosia. "Mun maalaamiseni on vähän kuin performanssi. Maalaaminen on fantastinen tapa esiintyä ja ehkä omalla esimerkillä kannustaa muitakin tekemään omaa juttuaan. Lopullinen maalaus on melkein sivuseikka." Pasilan teosten yhteyteen Granlund jätti puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoitteensa. Töistä kiinnostuneet ohikulkijat soittelevat hänelle edelleenkin kommentteja ja kysymyksiä. Osa prosessia sekin. Granlundin L tuotannosta onkuin julkinen esillä julkisessa tilassa. Toisin
EIJONANOSA
Viva Granlund on välitön, ja tulee liki. Haastatteluakaan ei saada päätökseen ilman kahta halauskierrosta.
J ta tietoja netistä, Granlundismonet osumista tyrkyttävät Mikael GranO S H A K E E V I VA
tässä nyt pitäisi olla?" Viva Granlund ähkii tuskastuneena kuvaajalle. Seisomme Hakaniemen sillan alla Helsingissä. Paikka on pölyinen, ja ohi ajavien autojen melu hirveä. Vaikka kuvaaminen aiheuttaa Granlundille eksistentiaalista tuskaa, kuvauspaikasta hän pitää. "Tämä tässä olen juuri minä", hän toteaa seisoskellessaan harM I T E N PÄ I N
lund Viva la ilmaveivi! -paitoja. Google on vahingossa hieman oikeilla jäljillä. Viva on sukua kiekkotähdelle, ja toukokuussa monet Mikaelin fanit altistuivat Vivan töille. Viva on maalannut 21 suurta teosta Pasilan juna-asemalle, Hartwall-areenan puoleiseen alikulkutunneliin. Kaikki junalla MM-lätkää katsomaan tulleet kulkivat Vivan töiden ohi. Viva Granlund maalaa teoksensa sinne, missä ihmiset liikkuvat, mutta missä he eivät
taide yleensä, se ei ole kuitenkaan virallisten tahojen tilaamaa, vaan taiteilijan itse sinne viemää. Yksi syy tähän on, että galleria- ja museomaailma ei kiinnosta taiteilijaa. Toinen syy on, että Granlund haluaa maalata isosti. "Jo opiskeluaikoina tein niin isoja töitä kuin vaan mahdollista. Kankaat olivat sellaisia pari metriä suuntaansa. Isompiakin." Senkokoisia töitä on vaikea saada esille missään. Ja vieläkin isompaan piti päästä.
SSU. Jaas
56
2012
31
"Lopulta rupesin tekemään työt pitkille, jopa kymmenmetrisille papereille. Niitä pystyi kuljettamaan ympäriinsä helposti." Teokset kulkivat kätevästi rullalla, mutta mihin? "Niin, eiväthän ne myyneet, eivät sitten yhtään", Viva sanoo ja hekottaa. Keskeistä Granlundin nykyisissä töissä on se, että ne ovat osa elävää ympäristöä. "En ole koskaan ollut kiinnostunut museoista tai isoista taidehalleista. Eivät ne tule mun luo. Mutta jos näen pienenkin jutun kadulla, olen että vau!" Kaikki alkoi Kaisaniemen metroaseman ja Kluuvin kauppakeskuksen yhdistävästä Opintoputki-tunnelista. "Yhtenä päivänä kävelin Opintoputkessa ja tajusin, että tänne mä haluan maalata. Siitä se lähti." Vuonna 2006 valmistunut luolamaalaus Opintoputkessa lienee yksi Suomen nähdyimmistä taideteoksista. Ihmisvirta metroasemalta on lähes keskeytymätön aamusta iltaan.
"Kokosin taiteilijaporukan ja määrittelin sen luolamaalausteeman. Yhdessä sitten ideoimme yksityiskohdat ja maalasimme. Ei siihen mitään apurahaa ollut, mutta sellaista haettiin. Lupasin myös, että kyllä mä ainakin sponsorit hankin. Saimme maalit ja tarvikkeet sponsorilta, ja lopulta Helsingin kulttuurikeskukselta tuli 5 000 euroa jaettavaksi kuudelle taiteilijalle. Se oli kiva juttu." Vaikka eihän se Granlundin osuus, reilu 800 euroa usean viikon työstä, mikään varsinainen jackpot ollut. aloittaG neeksi kaupungin byrokratiassa uusiutumisprosessin tajutR ANLUND TULI
n mä "Enhä ksi ja opetta luun ou taidek Menin t. menny jäksi." ä järjest
miettivät ehdotusta oman aikansa ja lopulta sain luvan työlle. Tosin ainoastaan yhdeksäksi kuukaudeksi." "Määräaikainen" ei ollut se, mitä Viva oli työstään ajatellut. Muunlaisia käytäntöjä luville ei kuitenkaan ollut olemassa. "Lupia on tavallisesti haettu ainoastaan yksittäisten tapahtumien ilmoituksille ja sellaisille. Ei kukaan muu tee juuri tällaista." Jos byrokratia ei mukaudu taiteeseen, taide voi aina mukautua byrokratiaan. "Anon tarvittavat luvat aina uudestaan ja uudestaan. Vuorollaan jokaiselle työlle, aina määräaikaan mennessä. Prosessi
tuaan, että isot, julkisessa tilassa maalattavat teokset ovat hänen juttunsa. "Kun otin yhteyttä rakennusvirastoon ideani kanssa, he ihmettelivät aluksi, että mistä tää oikein höpisee. Tein sitten ideastani tarkan luonnoksen, täytin hakemukset valmiiksi ja menin tapaamiseen. Siellä virastossa
on itse asiassa vuosien mittaan muuttunut varsin jouhevaksi. Sähköposti rakennusvirastoon riittää. Siinä kerron, että teokset ovat hyvässä kunnossa ja että niissä ei ole töhryjä." Granlund on tullut todistaneeksi, että virastotkin kykenevät kehittymään. Uusinta työtä ei edes tarvinnut maalata levylle ja pultata seinään. "Viime vuonna sain ensimmäistä kertaa luvan maalata suoraan betoniin. Virkailijaparka joutui tekemään vuoden töitä, että lupa järjestyi. Se oli iso muutos. Saa nähdä, mitä siitä seuraa." "Kaikki aikaisemmat työt olen maalannut halvimmalle vanerille, mitä kaupasta löytyy. Rakennusvirastosta sain silloin ekalla kerralla vihjeen, että Starasta (Helsingin kaupungin rakennuspalvelu, toim.huom.) voisi pyytää apua ripustuksen kanssa. Siellä on nyt yksi duunari, joka tulee aina auttamaan, kun tarvitsen jeesiä. Se kurvaa autolla paikalle, sitten poraamme tarvittavat reiät ja nostamme levyt paikalle."
On silkkaa hulluutta, että teokset on pultattu seinään eikä maalattu suoraan betonille. "Käytän vesiliukoisia maaleja. Nehän saisi vaikka pestyä betonista pois halutessaan. Nyt maalauksista jää isot reiät, jos ne poistetaan", Granlund sanoo. Kaupungin byrokratia on kuitenkin lähtenyt siitä olettamuksesta, että suoraan seinään maalatut teokset rohkaisevat töhryihin, luvattomaan katutaiteeseen. alla H Granlundilla on sillanaikaa ollut pohtia kaupunkitilan luonnetta.
AKANIEMIEN
Omien töittensä luonnollisimmaksi ympäristöksi hän kokee epätilat: tilat, jotka ovat olemassa ainoastaan läpikulkua, eivät elämistä varten. "Läpikulkutunnelit ja siltojen aluset oikein imevät jotain täytettä. Samat tyhjiöt täyttyvät myös graffiteista." Se, että Granlund jakaa tilan graffitien ja tägien kanssa, ei ole juurikaan aiheuttanut reviirikiistoja.
32
56
2012
EI PELKKÄÄ HARMAATA. Kuvataiteilija Viva Granlund ahdistuu liian puhtaasta kaupunkitilasta. "Huippuunsa viritetyissä yhteiskunnissa tehokkain ja halvin määräävät suunnan, ja silloin ei tuoteta laatua vaan tylsyyttä."
"Kerran Linnanmäen viereisen alikulkutunnelin töihin oli käyty kirjoittamassa tusseilla. Mä kävin sitten maalipurkkien kanssa maalaamassa niiden päälle. Tosin jätin sinne muutaman iwasheren ja muita tilankaipuusta kertovia pätkiä." Lähinnä Granlund on saanut luvattoman katutaiteen tekijöiltä kunnioitusta. "Ovat antaneet peukkuja, ja muutamaan olen tutustunutkin. Vaikka onhan se niiden skene kyllä vähän erilainen kuin minun touhuni." Tosin ei tuo skene Granlundille täysin vieras ole. Esimerkiksi Hakaniemen sillan alusrakenteet tulivat hänelle tutuiksi jo ennen kuin hän löysi luvallisen julkisen taiteen: täällä hän on itsekin saanut sakot töhrimisestä. Mutta siitä on jo aikaa. Teksti on edelleen haaleana luettavissa niillä paikoillaan. Edes Stop Töhryille! -kampanja ei ole sitä kokonaan pois pyyhkinyt. Nykyisin Granlundilla on aina rakennusviraston lupalappunen taskussa. Siltikin poliisit saapuvat vielä nykyäänkin poikkeuksetta paikalle Granlundin työskennellessä ja tarkastavat tekemisen luvallisuuden. opettaa PohjoisHelsingin kuvataidekoulussa. Sen lisäksi hän tekee tilaustöitä. Hiljattain valmistui yksityiskotiin ison pylvään peittävä teos. Sitä hän maalasi 20 päivän ajan seitsemän tuntia päivässä. "Tilaustöistä tulee palkkaa, ja niillähän mä tällä hetkellä elän." Opetustyö puolestaan sai alkunsa vähintäänkin sattumalta. "Mun oli ihan pakko mennä hakemaan vuokrarahat jostain. Mutta enhän mä opettajaksi tai-
dekouluun mennyt. Mä menin sinne järjestelemään paikkoja." Koulun rehtori kuitenkin bongasi Granlundin mopin varresta avustamaan opetuksessa. "Se totesi, että sähän olet ihan synnynnäinen opettaja. En minä pedagogiikasta tai taidehistoriasta tiedä mitään, mutta niitä varten on sitten omat opettajat. Mä teen siellä omaa juttuani." Ihan pystymetsästä Granlund ei sentään muodollisen taidekoulutuksen maailmaan hypännyt. Takana on vuosien opiskelu Va-
ina "Sitä a os joku tää, j ätkäh , että hei h a huikka en!" nain
paassa Taidekoulussa ja The Art Students' League of NYC:ssä. Viime vuonna Granlund vietti oppilasryhmänsä kanssa koko lukukauden maalaten vanhainkodin käytävää. on tehnyt yhG teisöllisiä taideprojekteja esimerkiksi Kalliolan nuorisokoR ANDLUND
"Onko se joidenkin ihmisten perusmentaliteetti, että kaiken pitää olla juuri määrätyllä tavalla oikeanlaista? Onhan se hyvä, että täällä Suomessa hoidetaan asiat hyvin, mutta kun joukkoon ei mahdu mitään muuta. Monokulttuurissa erilaisuuden sieto on alhaista. Huippuunsa viritetyissä yhteiskunnissa tehokkain ja halvin määräävät suunnan, ja silloin ei tuoteta laatua vaan tylsyyttä." Ehkä kaupunkikuvaa puunataan, jotta yhteiskunta pysyisi paremmin kontrollissa. "Väitetään, että järjestys tuo turvallisuutta. Kun Stop Töhryille! -kampanja käynnistettiin kymmenisen vuotta sitten, selitettiin, että tilanne on riistäytynyt täysin käsistä. Rakennusviraston tyypit väittivät, että Helsingissä on enemmän tägejä kuin missään muussa Euroopan kaupungissa. Se oli paskapuhetta. Valetta." "Uhkakuvien luominen on kuin mainontaa, ihmiset alkavat uskoa niihin. Kampanja väitti, että tägit tarkoittavat anarkismia. Ja anarkistithan ovat pahoja. Ne raiskaavat ja käyttävät huumeita ja ovat hirveitä rikollisia." kolV lega pohti ennen syntynyt haastattelua: "Onkohan Viva
OIMAN TOIMISTOLL A
Granlundin nuoruus oli moniongelmainen, ja omaa identiteettiä etsiessä viinalla läträäminenkin tuli tutuksi. Sittemmin alkoholi on jäänyt kokonaan. "Olen aina kokenut itseni ulkopuoliseksi, ja se on ollut todella raskasta. Aina on pitänyt selittää tai olla selittämättä. Eikä ku-
kaan ole tajunnut, kuka mä olen. En vaan istu niihin normikategorioihin. Sitä aina hätkähtää, jos joku vaikka huikkaa, että hei nainen. Kenelle ne silloin puhuu?"
Art Is So Gay 26.6.22.7. Helsingin Forum Boxissa, yhteisnäyttelyssä mukana Viva Granlundin teoksia.
CORPORATE MONEY
" C O R P O R A T E - maailma
on ihana", Viva Granlund paukauttaa. "Siellä asiat pelaavat. Sanotaan suoraan, että toi on mielenkiintoista, paljon maksaa? Siellä tajutaan, että työstä pitää maksaa." Granlundin ystävä, vuosien ajan taiteilijoita ja yritysmaailmaa yhteen tuonut valokuvataiteilija-kuraattori Mark Maher kertoo erään yritysyhteistyöprojektin tarinan.
" O T I N V I V A N mukaan erittäin muodolliseen tapaamiseen erittäin suuren kansainvälisen yhtiön Suomen-pääkonttoriin. Esitin mahdollisuutta järjestää taiteilijatapaamisten sarja heidän ylityöllistetylle ja -stressaantuneelle henkilöstölleen." Maherin ajatus oli, että Granlundin läsnäolo voisi tasapainottaa neuvotteluasetelmaa ja rikkoa jäätä formaalissa ympäristössä. Aluksi katsottavaksi levitettiin Granlundin kymmenmetrinen maalaus, joka käsitteli nykyajan sosiaalisia ongelmia. "Monet niistä ongelmista oli-
vat sellaisia, että suuryhtiöitä voi pitää vähintäänkin osittain syyllisinä niihin", Maher selittää.
" K U N I S T U U D U I M M E pöy-
G
R ANLUND
tiin yhteistyössä siellä asuvien nuorten kanssa sekä muraaleja Malmille paikallisen nuorison kanssa. Tarvittaessa Granlund on mennyt notkumaan nuorisotalolle saadakseen värvättyä paikallisia nuoria mukaan maalaamaan. Miksi tyhjät tilat ja kaupunkitila sitten tarvitsevat täytettä? Granlundia puistattaa, kun hän ajattelee virheettömän siistiä ympäristöä.
saappaat jalassa, vai onko se rakentanut sen identiteettinsä ihan itse?" Käy ilmi, että täysin vaivaton tuo itsensä löytämisen prosessi ei ole ollut. "Mä sanon, että kun queerteoria tuli, mun elämä muuttui. Asiat ovat viimein loksahtaneet paikoilleen. Aikaisemmin ei ollut sitten ollenkaan miellyttävä olla. Se, että voi olla muitakin vaihtoehtoja kuin mies tai nainen, on antanut minullekin tilaa hengittää."
dän ääreen, heittäydyin ammattijargoniin ja selitin, että nämä ammattilaiset kohtaavat taiteilijoita -tapaamiset ovat vuosien mittaan olleet erittäin antoisia tapahtumia. Sitten Viva yhtäkkiä ilmoitti kovaan ääneen lempeän suorasanaisena: Minun mielestäni teidän pitäisi kutsua taiteilijoita tänne toimistollenne. Miksikö? Koskea teillä on paljon rahaa ja taiteilijat tarvitsevat rahaa." Lausuma oli kaikin puolin totta, mutta suoruudessaan jotain sellaista, mitä ei yleensä sanota ääneen. "En tiedä, että auttoiko vai haittasiko Viva neuvotteluja, enkä välitä. Hänen asenteensa oli niin rehellinen, ja hän oli niin oikeassa. Pari viikkoa myöhemmin samasta yhtiöstä otettiin yhteyttä minuun ja sovimme suuren tapahtuman järjestämisestä. He kiittivät minua ja Vivaa kiinnostavasta esittelystä."
BLUE SEA FILM FESTIVAL 2012
17.9.8.2012 RAUMA FINLAND
RAKKAAT AKAT
25.5.30.9.2012
Tapani Kokon ja ITE-taiteilijoiden naisaiheisia teoksia
LAPINLAHDEN TAIDEMUSEO
Suistamontie 3, 73100 Lapinlahti info@eemil. i puh. 040 187 2678 www.eemil. i
arvaa mitä!
Kaakkois-S uomen ITE-taidetta
stockforsin ruukki harjuntie 111, pyhtää 21.6.31.8.2012 avoinna tisu 1117
www.msl.fi/itekaakossa
PYHTÄÄN KIRKONK YLÄ
HE LS IN KI
A KO T K
Kuutostie 611, 59130 Koitsanlahti, Parikkala Katso kesän monipuolinen näyttely- ja tapahtumaohjelma:
www.patsaspuisto.net
PÄIVÄPELAAJA. Rosa Maria Flores Mamani, 12, työskentelee isänsä kanssa El Alton kadulla tarjoten ohikulkijoille pöytäjalkapallopelejä ja ansaitsee tunnissa 15 senttiä. Parasta työssä on ohikulkijoiden innostaminen pelaamaan.
34
56
2012
SOTAAN PALKATTU. Javier Manuel Cordero Sunagoa, 27, tekee töitä armeijassa ja ansaitsee tunnissa 50 senttiä. Sunagoa haluaisi kitkeä työssään korruptiota.
56
2012
35
ISTUMALLA KIPEÄKSI. Leonarda Luisa Lequipe Mamani, 56, myy hedelmiä ja vihanneksiä katukojussaan ja ansaitsee tunnissa 20 senttiä. Paras hetki Mamanin päivästä on, kun aurinko paistaa ja hänen vanhoja jalkojaan ei särje.
TEKSTI & KUVAT
MEERI KOUTANIEMI
Katseen tasalla
Valokuvaaja Meeri Koutaniemen kuvat Boliviasta esittelevät ne, joiden on vuodesta toiseen käytettävä koko luovuutensa elannon hankkimiseksi.
Ö K E R H O J A , elokuvateattereita, yksityisiä klinikoita ja ostoskeskuksia. Bolivian pääkaupunki La Paz sijaitsee vuoristossa, jonka syvimpään solaan ovat keskittyneet maan rikkaat. Vieressä, neljän kilometrin korkeudessa, El Alto kamppailee päivittäisestä toimeentulosta. Täällä ei ole merkkiliikkeitä tai klinikoita vaan tori, jolla laamat, koirat, vihannekset, paristot, lenkkitossut, huonekalut ja lähes kaikki kuviteltavissa oleva vaihtaa omistajaa muutamaa bolivianoa vastaan kahdesti viikossa. Teiden varret ovat kirjavanaan Latinalaisen Amerikan ensimmäisen intiaanitaustaisen presidentin Evo Moralesin julisteita. Moralesin kasvot hymyilevät sitä tiuhemmassa, mitä syvemmälle El Alton oranssiin tiilimereen sukeltaa. El Alto on köyhien kaupunki. Se näkyy ympäristössä ja sel-
Y
keimmin ihmisissä vaatteissa, ihonvärissä ja etnisyydessä. YK:n tekemän tutkimuksen mukaan yli puolet alteñoista, El Alton asukkaista, elää suhteellisessa köyhyydessä, 25 prosenttia köyhyyden rajalla ja viimeinen viidesosa vakavassa köyhyydessä. Pisintä työpäivää tekevät alteñot voivat silti työskennellä 5070 tuntia viikossa. Kaikkein vähimmällä joutuvat tulemaan toimeen aimaraintiaanit, jotka ovat paenneet maaseudun köyhyyttä slummiutuneeseen kaupunkiin. El Alto oli pääosin maaseutua, ja alueella oli asukkaita noin 11 000. Muutaman vuosikymmenen aikana siitä on kuitenkin tullut Bolivian nopeimmin kasvava kaupunki. Nykyisin slummikaupungin asukasluku hipoo yhdeksääsataatuhatta. Kaupungin kasvua selittää se, että elannon hankkiminen
VIELÄ 50-LUVULLA
maaseudulla viljellen on käynyt lähes mahdottomaksi. Siksi alkuperäiskansan muuttoliike on suuntautunut El Alton kaltaisiin keskittymiin, joissa työpaikkoja ei ole, mutta mahdollisuudet selvitä ovat teoriassa muuten paremmat. Myös koulujen, sairaaloiden ja muiden julkisten palveluiden tarve ajaa perheitä maalta kaupunkiin. Kaupunkielämän todel-
lisuus on kuitenkin aivan muuta kuin maaseudulla unelmoidut haaveet siitä. juuri työllistä, ja siksi julkisesta sektorista ei ole köyhien pelastukseksi. Sen sijaan epävirallinen sektori on ainut vaihtoehto työttömyydessä eläville. Kehitysmaiden nopeimmin kasvavien kaupunkien työpaikoista jopa 60 prosentin sanotaan olevan epävirallisella sektorilla. Näitä työntekijöitä on joka kadun kulmassa: aimaraintiaaninaisia myymässä kotona tekemiään ruokia tai nuoria miehiä kommandopipoineen kiillottamassa kenkiä. Jopa painon seuraaminen on kauppatavaraa 8-vuotias tyttö istuu aamusta iltaan edessään puntari, jonka käyttö maksaa 10 senttiä. Lapsityövoima on osa El Alton jatkuvaa ratasten liikettä. Pelkästään 1014-vuotiaita työläisiä arvellaan kaupungissa
V A LT I O E I B O L I V I A S S A
a eñoist let alt essa Yli puo hteellis elää su ydessä, köyhy nttia se 25 pro rajalla yden köyhy vakavassa t ja lopu ydessä. köyhy
olevan noin 7 500. Koko maassa lapsia on töissä yli miljoona. Suhteutettuna väkilukuun tämä on eniten koko Latinalaisessa Amerikassa. Säännöllisen työajan määritelmää harva tuntee työtä tehdään niin kauan, että tulot riittävät päivän ruokaan. Kymmenen tuntia työtä tekevän lapsen tuntipalkka voi olla kymmenen sentin verran. Köyhyyden takia myös El Alton nuorison tulevaisuudennäkymät ovat heikot. Kaupunkilaisten eliniänodote on vain 62 vuotta. Suuri osa lapsista ja nuorista ei käy koulua loppuun, vaan siirtyy auttamaan vanhempiaan työnteossa. Näin he ajautuvat yhä syvemmälle köyhyyden kierteeseen. Perheet elävät kädestä suuhun, päivän kerrallaan. Jotta kaupunki pysyisi liikkeessä ja sen asukkaat hengissä, ei El Alton harmailla rattailla ole varaa pysähtyä.
SATEETTOMAN PÄIVÄN JALKAHOITAJA. Johnny Cusy Muanca, 16, kiillottaa ohikulkijoiden kenkiä ja ansaitsee tunnissa 30 senttiä. Muanca sanoo vihaavansa sadetta, koska se vie häneltä työt.
KAHVIA KAUPUNKIIN.
36
56
2012
Pedro Celestino Olivera Mesia, 54, viljelee kahvia ja kaakaota ja ansaitsee tunnissa 30 senttiä. Mesia nauttii maatilalla olevista eläimistä.
ELÄVÄ LAATIKKO. Marco Antonio Martinez Callisaya, 15, myy kadulla koiranpentuja ja ansaitsee tunnissa 3 euroa. Hänen mielestään pahinta on, kun ihmiset kostavat epäonneansa eläimille.
LOPUTON RUUHKA.
Juan Mendoza Chanbi, 23, ajaa taksia ja työskentelee hitsaajana ja ansaitsee tunnissa 60 senttiä. Chanbi vihaa ruuhkaa ja ahneutta ja haluaisi auttaa myöhemmin elämässään köyhiä.
56
2012
PITKIÄ PERINTEITÄ. Basilia Cosme de Conde, 58, on aimaraperinteiden opettaja ja ansaitsee tunnissa noin 1,5 euroa. Kärsii eniten päivittäisen köyhyyden näkemisestä ympärillään.
37
O h j a u s :
A k s e
P e t t e r s s o n
Rakkaus ja maailmanloppu
Mustikkamaan kesäteatterissa 6.7. -- 9.8.2012 Lippuvaraukset: www.ylioppilasteatteri.fi tai puhelimitse 045 348 1555 mape 1216 sekä esityspäivinä myös tuntia ennen esitystä. Liput 14 / 8
RYHMÄTEATTERIN LIPUNMYYNTI Helsinginkatu 25, 00510 Helsinki, puh. (09) 718 622, avoinna ma-pe klo 11-18. LIPUT 33 / 29 / 25 / 23 / 16 lippupalvelu.fi · ryhmateatteri.fi
Valitse mieleisesi esitykset ja näe parasta harrastajateatteria! ww w.har rastajat Seinä joen ka upunginte eatterikesa.fi atterissa 24.-26.8. 2012
Valitut esitykset ovat omalakisia, tietoisia teatterin traditiosta, mutta valmiita rikkomaan konventioita tarpeen mukaan. Valittujen esitysten näyttelijäntyö on rohkeaa, dynaamista, persoonallista ja yllättävää. Häpeäkynnyksen ylittyminen on ehtona mielenkiintoiselle näyttelijäntyölle. -Valitsija Lauri Maijala
Kivi-juhlien esitysvuosi
.
Esitykset 28.6. klo 18 29.6. klo 18 30.6. klo 15 1.7. klo 15 16.8. klo 18 17.8. klo 18 18.8. klo 15 19.8. klo 15
Kesällä Nurmijärven Kivi-juhlilla Aleksis Kiven
Taaborille sovittanut Kai Antero Lehtinen
HELSINGINKADU
N NÄYTTÄMÖLLÄ:
N SATIIRI VELJESKU
TIEN SUOMESTA
ENSI-ILTA 27.9.2012
LIPUT MYYNNISSÄ NYT! 24.9. - 7.12.2012 29/24/15 09-718622
Liput 25/23/17
p. 050 584 3306 046 564 5802 · Kivi-iltamat 12.7. 2012 klo 18 · Sirius Teatern & Teater Mars förevisar: På Friarstråt (Nummisuutarit) 20.8. 2012 kl 18. Regi: Juha Hurme
Muista myös:
www.kivijuhlat.fi
56
TEKSTI
2012
39
ZYGMUNT BAUMAN
Verkon viettelys
Auttavatko Facebook ja Twitter todella levittämään demokratiaa ja ihmisoikeuksia, Zygmunt Bauman kysyy.
valtaapitävien virallinen reaktio siihen, kuinka Iranin nuoriso hetken vuodatti kaduille kesäkuun 2009 vilpillisten vaalien aiheuttamaa turhautumistaan, muistutti silmiinpistävästi Facebookin, Googlen, Twitterin tai vastaavien mainoskampanjaa. Luultavasti joku urhea tutkiva journalisti pystyisi hankkimaan vaikutelman takeeksi painavia todisteitakin, mutta minä en ole yksi heistä. "Tätä ei olisi tapahtunut ilman Twitteriä", totesi Wall Street Journal paavillisin äänenpainoin. Vaikutusvaltainen ja asioista hyvin perillä oleva yhdysvaltalainen bloggaaja Andrew Sullivan viittasi Twitteriin "korvaamattomana työkaluna Iranin vastarinnan organisoimisessa", kun taas kunnianarvoisa New York Times heittäytyi runolliseksi ja väitti, että käynnissä oli taisto "laukauksia ampuvien roistojen" ja "twiittejä sinkoavien aktivistien" välillä. Hillary Clinton todistettavasti julisti Internet Freedom -puheessaan 21.1.2010 aikamme "samizdatin" syntyneen, ja että meidän "on annettava nämä työkalut (siis "viruksen lailla leviävät videot ja bloggaukset") ympäri maailman sellaisten ihmisten käsiin, jotka käyttävät niitä demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseen". "Tiedon vapaus", kuului hänen mielipiteensä, "edistää rauhaa ja turvallisuutta, ja ne taas ovat maailmanlaajuisen edistyksen ehto". (Sallinette minun huomauttaa, että Potomacin sillan alla ei ollut ehtinyt virrata paljoakaan vettä, ennen kuin amerikkalainen poliittinen eliitti alkoi, kuin ranskalaista deux poids, deux mesures -periaatetta noudattaen, vaatia WikiLeaksin rajoittamista ja vankilatuomiota sen perustajalle.)
H D Y S V A LT A I N
Y
kamiestä Jared Cohenia, joka on kuvaillut Facebookia yhdeksi "orgaanisimmista demokratian välineistä, joita maailma on koskaan nähnyt". Pähkinänkuoressa, siis: Jack Dorsey, Mark Zuckerberg ja heidän aseveljensä ovat jatkuvasti etenevän demokratia-ja-ihmisoikeudet-armeijan kenraaleja ja me kaikki twiitteinemme ja Facebook-viesteinemme olemme sen sotilaita. Media ja viesti ovat yhtä ja digitaalisten viestimien viesti on, että informaatio on nyt paljasta ja että silmiemme edessä aukeaa uudenlainen vallan ja universaalien ihmisoikeuksien topografia. terveen J järjen vastaisen toiminnan, jota Amerikan poliittinen eliitti,
U U R I TÄ L L A I S E N
halvemman, nopeamman, perusteellisemman ja yksinkertaisesti helpomman tavan tunnistaa ja paikantaa aktiiviset tai potentiaaliset toisinajattelijat kuin mikään perinteinen tarkkailumenetelmä. Ja kuten David Lyon esittää loppuvuodesta ilmestyvässä yhteisessä kirjassamme Liquid Surveillance, valvonta sosiaalisen median kautta on tehokasta juuri siksi, että sen kohteet ja uhrit niin auliisti antautuvat yhteistyöhön. tunnustusten yhE teiskunnassa, jossaon paras julkinen itsensä paljastaminen
LÄMME
pas) luikertelemasta meidän siveään, omasta mielestämme demokraattiseen seuraamme. Yksi Net Delusion -kirjan luvuista onkin nimeltään Miksi KGB haluaa sinun liittyvän Facebookiin. jäljittää niitä luM kuisiaei,tapoja, joilla autoritaariset, vaan tyrannialle
OROZOV
Y distuvanvallanpitäjiin kohepäluottamuksen levitessä ja syventyessä
LEISEN
ja helpoimmin tavoitettava, tehokkain ja ainoa varmasti toimiva keino, jonka avulla yksilö voi saada sosiaalista tunnustusta olemiselleen.
-lehdessä TBushin neuvonantajaa GeorEd Pilkinton muistelee ge Mark
HE GUARDIAN
Pfeifleä, joka yritti ajaa Twitterin Nobel-ehdokkuutta, ja siteeraa Yhdysvaltain ulkoministeriön vir-
mielipidevaikuttajat ja muut digimedian palkattomat myyntitykit harjoittavat, Evgeni Morozov, äskettäin Valko-Venäjältä Yhdysvaltoihin saapunut 26-vuotias opiskelija, kyseenalaisti, osoitti naurettavaksi ja tuomitsi nettiharhaksi, Net Delusion, samannimisessä kirjassaan, joka on juuri ilmestynyt Allen Lanen kustantamana. Yksi Morozovin 400-sivuiseen tutkielmaansa mahduttamista lukuisista väitteistä oli, että Al-Jazeeran mukaan Teheranissa oli vain kuusikymmentä aktiivista Twitter-tiliä. Siksi mielenosoitusten järjestäjät turvautuivat enimmäkseen sellaisiin häpeällisen vanhanaikaisiin joukkotiedotuskeinoihin kuin puheluihin ja naapureiden ovien koputtamiseen. Samaan aikaan autokraattisen Iranin nokkelat johtajat, jotka ovat netin käyttäjinä yhtä taitavia kuin poliitikkoina armottomia ja häikäilemättömiä, etsivät Facebookista vihjeitä tunnetuista toisinajattelijoista ja käyttivät löydöksiään eristääkseen, pidättääkseen ja neutralisoidakseen potentiaaliset kumousjohtajat ja nitistääkseen kansanvallan haasteen autokratialle (jos sellaista koskaan voi olla) alkuunsa. Ja tapoja, joilla autoritaariset valtiot voivat käyttää internetiä edukseen, on monia erilaisia, Morozov huomauttaa ja monia niistä on käytettykin tai käytetään juuri nyt. Sosiaalinen media tarjoaa
Facebookin käyttäjät kilvoittelevat kaikkein intiimeimpien identiteettiään, sosiaalista verkostoaan, ajatuksiaan, tunteitaan ja tekemisiään koskevien tietojen paljastamisessa ja julkaisemisessa asioiden, jotka muuten pysyisivät luonnostaan salassa. Yhteisölliset internetsivustot ovat vapaaehtoisen tee-se-itsevalvonnan alueita, ja ne hakkaavat mennen tullen (sekä laajudessa että taloudellisesti) minkä tahansa vakoiluun ja jäljittämiseen erikoistuneen yksittäisen yrityksen. Internet on todellinen pennejä taivaasta -tyyppinen aarre jokaiselle diktaattorille ja hänen salaiselle palvelulleen ja loistava lisä niihin lukuisiin "ban-optisiin" instituutioihin, joiden avulla demokraattiset yhteisöt estävät ei-haluttuja ja niitä, jotka eivät ole pääsyä ansainneet (eli kaikki ne, jotka käyttäytyvät tai saattaisivat käyttäytyä comme il ne faut
perustuvat valtiot voivat lyödä vapaustaistelijat heidän omilla aseillaan, hyödyntäen teknologiaa johon internetin demokraattisten mahdollisuuksien apostolit ja saarnamiehet ovat kiinnittäneet toiveensa. Ei uutta tällä rintamalla: diktaattorit hyödynsivät vanhaakin teknologiaa, kuten The Economistin artikkeli Caught in the net tammikuulta 2011 meitä muistuttaa, rauhoitellakseen uhrejaan ja riisuakseen heidät aseista: tutkimukset osoittivat, että niillä itäsaksalaisilla, joilla oli pääsy lännen televisioon, oli vähemmän taipumusta kritisoida olojaan. Mitä taas kieltämättä tehokkaampiin digitaalisiin informaatiokanaviin tulee, "internet tarjoaa niin paljon halpaa ja helposti tavoitettavaa viihdehuumetta autoritaarisen vallan alla eläville, että alkaa olla yhä hankalampaa saada ihmisiä ensinkään kiinnostumaan politiikasta". Näin siis, ellei politiikkaa paketoida uudestaan jälleen yhdeksi jännittäväksi, räiskyväksi mutta mukavan hampaattomaksi, turvalliseksi ja viattomaksi viihteen muodoksi; joksikin, jota uusi "slacktivistien" sukupolvi kuluttaa uskoen, että "Facebook-addressin klikkaaminen on poliittista aktivismia", "jakaen energiaansa tuhanteen suuntaan", joista jokainen on tarkoitettu heti kulutettavaksi ja kertakäyttöiseksi muoto, jonka päivittäisessä tuottamisessa internet on ylittämätön. ("Save the Children of Africa" -ryhmä on vain yksi lukemattomista esimerkeistä, jotka osoittavat, kuinka tehoton keino slacktivismi on "reaalimaailman" muuttamisessa: siltä meni useampi vuosi kerätä säälittävä 12 000 punnan summa samaan aikaan, kun lapset, joita kampanja ei tavoittanut, jatkoivat kuolemistaan.)
samaan aikaan, kun usko internetin mahdollisuuksiin lisätä kansanvaltaa kasvaa räjähdysmäisesti kiitos silikonilaakson markinnoinnin ja tuhansista akateemisista työhuoneista maailmalle kuulutetun Hillary Clinton -tyylisen lyriikan, ei ole ihme, jos hallituksia myötäilevänkin propagandan on helpompi tulla kuulluksi ja omaksutuksi, jos se tavoittaa kohteensa internetin kautta. Fiksuimmat yksinvaltiaat tietävät liiankin hyvin, että tämä on totta: tietotekniikan eksperttien palkkaaminen on helppoa, he myyvät mielellään ammattitaitonsa eniten tarjoavan palvelukseen. Hugo Chavez on Twitterissä ja hänellä väitetään olevan puoli miljoonaa Facebook-ystävää. Kiinassa näyttää olevan todellinen armeija hallituksen tukemia bloggaajia (joita kutsutaan yleisesti videnkymmenen sentin puolueeksi, koska heille maksetaan viisikymmentä senttiä joka bloggauksesta). Morozov muistuttaa toistuvasti lukijoitaan siitä, että kuten Pat Kane asian muotoilee "nuori sosio-tekninen rintama voi motivoitua yhtä hyvin isänmaan palvelemisesta kuin Assangen ja hänen ystäviensä boheemista anarkismista". Hakkerit saattavat yhtä innokkaasti ja vilpittömän hyväntahtoisesti liittyä niin korruption vastustajiin kuin uusiin punaprikaateihinkin. Internet tukee molempia ratkaisuja yhtä tyynesti. nähty jo T ta kertaa: kirvestä voi monkäyttää niin puiden kaatamiseen
ÄMÄHÄN ON
kuin päiden katkomiseenkin. Kirveet eivät valitse vaan ne, jotka kirveitä käyttävät. Kirveet eivät välitä. Vaikka teknologian terä olisi kuinka tarkasti hiottu, se ei "edistä demokratiaa ja ihmisoikeuksia" sinun eduksesi (eikä sinun puolestasi).
Kirjoittaja on Puolassa vuonna 1925 syntynyt sosiologi ja yhteiskuntakriitikko. Kirjoitus on aiemmin julkaistu Social Europe -lehdessä 8. toukokuuta 2012. Englannin kielestä suomentanut Elsi Hyttinen.
40
TEKSTI KUVITUS
56
2012
REETA METSÄNEN & KAROLIINA SUONPÄÄ MARIA KARUVUORI
Pinkiksi värjätty miehitys
Israelilaisjärjestö Aguda kertoo auttavansa vainottuja palestiinalaishomoja. Palestiinalainen queer-aktivisti pitää tarinoita propagandana.
että aiemM min monetisraelilaisten HLpalestiinalaisetkin osallistuivat
A K E Y K E R TO O,
BT-järjestöjen toimintaan. Syksyllä 2000 käynnistynyt palestiinalaisten toinen kansannousu kuitenkin muutti tilanteen. "Meidän piti valita, halusimmeko kulkea helppoa tietä ja elää vaaleanpunaisessa kuplassa. Päätimme kuitenkin perustaa oman organisaation, jossa emme joutuisi tinkimään palestiinalaisuudestamme." Organisaation nimeksi tuli alQaws, sateenkaari. "Tosi laimea nimi", Makey naurahtaa. on A ruohonjuuritason vapaaehihmisoikeusaktivismia, jossa
L - Q A W S I N T O I M I N TA
myös blogia omalla nimellään eikä salaile seksuaalisuuttaan. "En menisi puhumaan lesboudestani al-Aqsan muftille, mutta hän ei olekaan kohderyhmääni."
A laavat keskenään hyvinmaaerilaiset kuvat homoseksuaalien tiG U DA J A A L- QAWS
F U N , F R E E and Fabulous" Tel Aviv is a Gay City, where you can walk anywhere hand in hand, share a romantic dinner and even pick up a waiter/waitress." Näin matkailuesite markkinoi Tel Avivia turisteille eikä turhaan. Tel Avivin maine homoystävällisenä lomakohteena tunnetaan kaikkialla maailmassa. Aurinko paistaa ja hiekka polttaa varpaita. Ruskettuneet turistit siemailevat cosmopolitaneja hiekkarannalla, ja yökerhot ovat auki aamuun asti. Mutta vain muutaman kymmenen kilometrin päässä ovat Israelin armeijan ylläpitämät tarkastuspisteet ja muuri, jonka takana aukeaa toinen todellisuus. "Israel on loistava paikka olla homo! Meillä on oikeus palvella armeijassa ja adoptoida lapsia. Homoja ei vihitä Israelissa, mutta jos solmii avioliiton ulkomailla, se rekisteröidään virallisesti täälläkin", Israelin vanhimman HLBTjärjestön Agudan kansainvälisistä suhteista vastaava Sharon Jegerman kertoo ylpeänä. Jegerman kuitenkin painottaa, että järjestöllä riittää vielä tehtävää, koska monet ennakkoluulot vaikuttavat homoseksuaalien elämään. "Israel on ristiriitaisuuksien maa. Toisaalta valtiomme on mo-
derni demokratia, toisaalta se on konservatiivinen juutalaisvaltio." alkuvaiheen tavoitteista oli saada Israelin armeija luopumaan homoseksuaalien syrjimisestä. Israelissa on yleinen asevelvollisuus sekä miehille että naisille, ja Jegermanin mukaan armeijan ulkopuolelle jääminen tarkoitti etenkin aiemmin käytännössä yhteiskunnan ulkopuolelle jäämistä. Homoseksuaalien syrjinnästä luovuttiin armeijassa lähes kaksikymmentä vuotta sitten. Vuodesta 2006 Israelin armeijasta vapautuksen saanut on voinut suorittaa maanpuolustusvelvollisuutensa tekemällä vapaaehtoistyötä Agudassa. Jegerman ei kuitenkaan pidä järjestön toimintaa poliittisena. "Me emme puhu miehityksestä tai siitä, onko se hyvä vai ei. Emme näe ihmistä israelilaisena tai palestiinalaisena, vaan yritämme auttaa niitä, jotka apua tarvitsevat."
YK SI AGUDAN
paa, koska viranomaiset pitävät heitä Israelin kätyreinä, eivätkä islamilaiset lait hyväksy homoseksuaalisuutta." Jegerman sanoo satojen seksuaalivähemmistöihin kuuluvien palestiinalaisten pyytäneen Agudalta apua, eikä hän usko tilanteen muuttuvan lähitulevaisuudessa. "Itse neuvon Länsirannalla asuvia homoja pitämään matalaa profiilia, ehkä jopa hankkimaan puolison. Ainakaan ei kannata esiintyä julkisesti tai antaa haastatteluja, koska silloin emme voi auttaa heitä." seksuaalivähemK mistöjenjatkuneen konfliktin oikeuksista jo vuosikymmeniä
YSYMYS
toisilla on tärkeä rooli. Toimisto sijaitsee Itä-Jerusalemissa, ja Makey on järjestön ainoa palkattu työntekijä. Hän korostaa, ettei al-Qaws pyri olemaan homojen äänitorvi vaan ennemminkin keskustelunavaaja. Al-Qaws tukee nuoria puhelinpäivystyksen avulla, järjestää homobileitä ja pyrkii edistämään seksuaalisia oikeuksia. Facebook ja Twitter ovat keskeisiä välineitä. Järjestön tärkein tehtävä on heteronormatiivisen hierarkian haastaminen. Se on vaikeaa yhteiskunnassa, jossa seksuaalisuus ylipäänsä on tabu. "Me emme kuitenkaan väitä omistavamme seksuaalisuutta. Ikävä kyllä, jopa äidilläni on seksuaalisuus." Makey kiertää puhumassa pinkwashingista myös Euroopassa ja Yhdysvalloissa ja kehottaa ihmisiä liittymään boikottiin. Hän on erityisen ylpeä pinkwatchingisrael.com-sivustosta, jolla on paljon seuraajia. Makey pitää
lanteesta Palestiinassa. Agudalla riittää esimerkkejä vainoa kokeneista: "Jokin aika sitten kaksi tyttöä jäi kiinni rysän päältä. Kaksisataa ihmistä seurasi miekkojen ja keppien kanssa, kun tytöt juoksivat israelilaisten sotilaiden luo pyytämään apua. Lain mukaan heidät olisi pitänyt lähettää takaisin, mutta sotilaat kieltäytyivät. Nyt tytöt elävät Tel Avivissa." Al-Qawsin Makey suhtautuu skeptisesti tällaisiin tarinoihin. "Palestiinassa ei vainota homoja. Monet nuoret lähtevät ulkomaille opiskelemaan, eikä se liity mitenkään seksuaalisuuteen. Muutamia oikeasti riskitilanteessa olevia olemme kyllä auttaneet pois Gazasta, mutta suurimmaksi osaksi näissä kertomuksissa on kyse propagandasta." etM tei länsimaisesta mediasta tuttuja homoseksuaalisuuden
A K E Y M U I S T U T TA A ,
malleja voi siirtää palestiinalaiseen yhteiskuntaan. "Me emme hae julkista kaapista ulos tulemista tai gay pridea. Jotkut ovat 'avoimesti' homoja, joillakin asiasta tietää perheenjäsen tai ystävä. Länsirannalla on ylipäänsä erilainen näkemys siitä, millaista on elää vapaasti. Miehitys ei erottele heteroja ja homoja, vaan koskee meitä kaikkia."
V paljon, Israelissa on parantuasema nut ongelmia Jagermanin
AIKKA H L B T-Y H T E I S Ö N
mukaan kuitenkin vielä on muurien toisella puolen. "Palestiinalaisten homojen elämä on hyvin vaikeaa. He yrittävät paeta Israeliin, mutta Israel haluaa karkottaa heidät. Palestiinassa heidät taas halutaan tap-
keskellä ei ole ongelmaton, eivätkä kaikki ole sitä mieltä, että israelilaiset HLBT-järjestöt toimivat myös palestiinalaisten parhaaksi. Yksi kriitikoista on palestiinalainen queer-aktivisti Haneen Makey, joka näkee seksuaalisuuskysymyksen osana Israelin harjoittamaa propagandaa: "Kyse on valtion rahoittamasta pinkwashingista. Se on osa Israelin valtion imagokampanjaa, jonka mukaan Israel on homojen taivas ja ainoa demokratia Lähi-idässä, ja Palestiina taas on takapajuinen ja homofobinen paikka. He haluavat tehdä meistä uhreja, jotka vain odottavat Israelia pelastajakseen."
TOINEN LÄHTEE, TOINEN JÄÄ
yliopistossa opiskelevat Ahmad ja Muhammad nauttivat kahvia yliopiston pihassa. "Aion muuttaa ulkomaille, luultavasti Pohjois-Amerikkaan, valmistumiseni jälkeen. En sovi tänne, koska olen homo", tietotekniikkaa opiskeleva Muhammad kertoo. Sairaanhoitajaksi opiskeleva Ahmedkin on haaveillut elämästä Palestiinan ulkopuolella, mutta on tullut toisiin ajatuksiin. "Elämä täällä on vaikeaa, kosLÄNSIRANNAN
ka homoseksuaalien oikeuksia ei pidetä tärkeinä. Haluan silti jäädä. Tavoitteenani on jonain päivänä opettaa sairaanhoitoa ja sitä kautta muuttaa asenteita seksuaalivähemmistöjä kohtaan." Kumpikaan pojista ei ole kertonut homoudestaan perheelleen. "He kuitenkin taitavat tietää, etten koskaan mene naimisiin", Muhammad naurahtaa. Pojat tuntevat palestiinalaisen HLBT-järjestön al-Qawsin. "Al-Qawsilla on ristiriitainen maine. Monet homot pitävät heidän toimintaansa liian poliittisena", kertoo Muhammad. Sitten hän hymyilee ja lisää: "Itse asiassa tapasimme toisemme heidän chatissaan."
Luonnon
makeat ja suolaiset herkut kesään
KAIKU ETHICAL OY Verkkotukkukauppa kauppa.kaikuethical.com Räätälöidyt reilun kaupan tekstiilituotteet yrityksille ja yhteisöille - Ota yhteyttä!
Kauppakatu 4 · 33210 Tampere 03-2121479 · www.runsaudensarvi.net
Kaiku Ethical Oy | Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki | Puh. 010 292 3480 | info@kaikuethical.com
Anna aistiesi valita
reilua ekokosmetiikkaa
Mama on ainoa kotimainen ekokosmetiikkasarja, jossa on käytetty Reilun kaupan raaka-aineita. Löydä luontoäidin antimet ja nauti! Mama Mangovartalovoide, Mama Mangokuorinta ja Mama Mangokäsivoide
www.olehyvaluonnontuote.fi
Mama tuotteissa on käytetty Reilun kaupan mangoa, oliiviöljyä, kahvia ja raakaruokosokeria.
! un T ne ihollasi Äiti Maa
sinulle, joka katsot nokkaasi pidemmälle
A l a - M a u n u s H u b e r Ko s k i n e n L u n a b b a M o i s a n d e r S a a r i k ko S u o n i e m i
Taidetta Helsingin kaupungintalon käymälätiloissa 23.3. 30.9.2012
Virka Galleria Helsingin kaupungintalo, Sofiankatu 1 ma-pe 9-19, la-su 10-16. Vapaa pääsy www.virka.fi
Voita VIP-huvia: Ruisrock ja Turun Musiikkijuhlat odottavat! www.turkuenergia.fi/kesakisa
Yhtä juhlaa Kuopiossa
31.8.-2.9.2012
Taiteiden juhla | Terve Kuopio -päivä
Ohjelma jaetaan joka kotiin Viikkosavon liitteenä 29.8. Ota talteen! Tai katso netistä:
www.kuopiojuhlii.com
Kuopio Maraton lauantaina 1.9. 2012 www.kuopiomaraton.com www.kuopiofestivals.fi Kaikki Kuopion tapahtumat www.visitlakeland.fi/tapahtumat
KIMALTAA KUIN KULTA.
Mekong-joki tarjoaa laoslaisille tien, työtä ja huvia.
TEKSTI & KUVAT
JUSSI KORHONEN
Virta vie mua
Laivamatka Mekong-joella Laosissa tarjoaa kokemuksia koko rahalla & pari bonusyllätystä.
metriä pitkä, kapea jokilaiva lipuu Mekong-jokea myötävirtaan. Tuhdin dieselkoneen ansiosta laiva on vakaa ja ketterä joen mutkaisissa, kallioseinäisissä kapeikoissa. Alun toisella kymmenellä oleva puosupoika istuu paatin partaalla ja hymyilee, piipahtaa baariin ja kaivaa jäämurskasta juoman asiakkaalle. Poika hymyilee, vaikka selän takana jyskyttävän koneen rytke ravistaa sydäntä. Laos on hymyn maa. Olen kahden päivän jokimatkalla Pohjois-Laosin Huay Xaista sisämaan tunnettuun matkailukohteeseen Luang Prabangiin. Nyt asiat tuntuvat sujuvan, mutta lähdön kanssa oli vaikeuksia. Olemme pahasti aikataulusta jäljessä. Lähtöaika Huay Xaista oli klo 11, mutta vielä puoli yhdeltä odoteltiin. Lisää seikkailijoita lappoi jo ylilastissa olleelle laivalle. TunA R I K Y M M E N TÄ
P
nelma oli hermostunut. Uutiselle, että saamme toisen paatin, taputettiin ja tunnin päästä lähdettiin. ViidellekymA menelle matkustajalleloput on kymmenkunta bussituolia,
I K A M AT E L E E .
istuvat puupenkeillä tai lojuvat käytävillä, käytössä on yksi vessa. Alkumatkasta myytiin kanaa ja riisiä, mutta annokset loppuivat pian. Minulla on onneksi eväät: kevätkääryleitä, tukku banaaneja ja vettä. Olemme noin puolivälissä Mekong-jokea. Paikoin joki on yllättävän kapea, mutta pullistuu sitten reilusti. Seurailen jokivarren elämää: kalastajia kapeissa veneissään, rantanuotan heittäjiä, lapsia uimassa, ihmisiä pyykillä, peseytymässä, kapuamassa kotimajoilleen lapset iloisesti hypellen. Veistokselliset vesipuhvelit jököttävät rantavedessä. Tapamme aikaa lyömällä korttia. Peliringin seniori, jenkki John pitelee kortteja proteesisormin. Hän tuo tuulahduksen KaakkoisAasian lähihistoriasta, sillä vasen käsivarsi silpoutui väijytyksessä Vietnamin sodan viimeisillä viikoilla, keväällä 1975. Tämä on veteraanin paluu tapahtumapaikoille. Vaimo Maria kävi omaa taisteluaan kotirintamalla. "Me marssittiin San Francis-
con kaduilla ja vastustettiin sotaa Kaakkois-Aasiassa ja tässä on tulos", 1970-luvulla kiihkeimmän nuoruutensa elänyt Maria koputtaa miehensä proteesikättä ja luo posthippimäisen lempeän katseen lierihattunsa alta. "Viis yhdestä kädestä", John väittää ja julistaa elämänfilosofiaansa: "Life is so wonderful."
J Kaakkois-Aasian sodassaettä pudotettiin kolme kertaa enemmän
O H N J O S K U K A T I E TÄ Ä ,
niin, että paksut viikset vapisevat. Taas skoolataan ihanalle elämälle. Joki halkoo köyhintä Laosia, jossa ei kätketä kultakimpaleita pahan päivän varalle. Sen sijaan jokivarressa näkyy miehiä huuhtomassa kultaa vaskooleilla, kuin Suomen Lapissa. Täälläkin työtä innoittaa ajatuksissa kangasteleva, rikkaaksi tekevä "isomus" eli suuri kultahippu.
pommeja kuin toisessa maailmansodassa, ja suutareiksi jää-
L taivaanrannan, säteetkultaa välkkyvät vedessä. Koneen kierrokset
A S K E VA AU R I N KO
eniori, ingin s n Pelir ki Joh jenk rtteja ko pitelee sormin. si protee
neet pommit rajoittavat edelleen liikkumista eritoten Kambodzhan ja Laosin maaseuduilla. Mutta se sodasta. Juuri nyt John on huolissaan kotimaansa taloudesta, ja siksi Havaijin talon takapihalle on kaivettu kultaa jos asiat tästä huononevat. Sitten John nauraa
putoavat, vauhti laantuu. Kaarramme pieneen satamaan. Mitä nyt? Meidänhän piti ehtiä puolimatkan krouviin Pak Bengin pikkukaupunkiin ja yöpyä majataloissa. "Jäämme tähän. Yöpyä voi veneessä tai läheisessä kylässä", kapteeni kuuluttaa. Joen vesi on poikkeuksellisen alhaalla emmekä voi kulkea täydessä lastissa matalasta, kallioisesta kapeikosta. Pimeyskin painaa päälle. Huoneen maksaneille palautetaan rahat. toinen juhV vene. "Meillä on kivat naalat", hihkuu australialainen
IEREEN ANKKUROI
Punaisena väreilevä auringonkehä sujahtaa vuoren taakse ja pimeys laskeutuu kuin huppu. Jokitörmällä kylän naiset ovat "sattumalta" odottamassa ja myymässä illallisaineksia hiekalle levitetyillä matoilla; nuudelikeittoa, täytettyjä patonkeja, teetä, olutta... Unohtumaton illallinen. On Laosin yö ja tähtien harsovyö. Tumma taivas on kuin kallellaan, tähdet eri asennossa kuin Suomessa. Taiteilemme törmältä kapeaa lankkua pitkin veneeseen. Joelta leviää kosteaa sumua, puen päälleni kaikki mukanani olevat vaatteet. Berliiniläinen ikämiesrunoilija kirjoittaa taskulampun valossa. Aamuyöstä herään, yö Mekongilla on kuin onkin viileä.
U myyvät teetä, Kylän naiset kahvia ja patonkeja.
USI A AMU.
purilaivasta ja heiluu napit korvissa.
Jokilaivat viedään tyhjinä matalasta kapeikosta ja me matkustajat vaellamme tavaroinemme pari kilometriä seuraavaan satamaan. Jokivarren asukkaat heräilevät ja hierovat silmiään. Eilen niin iloinen australialainen on synkkä, kuin olisi juuri kuullut tulvan vieneen kotitalonsa. Matka etenee. Kullanhuuhtojia on runsaammin kuin eilen, lapset vilkuttavat. Vähitellen matka-
LAOS 44
· Hieman Suomea pienempi maa, jossa asuu yli 6 miljoonaa asukasta. · Demokraattinen kansantasavalta. · Rahayksikkö on kip. · Kaakkois-Aasian nouseva matkailumaa, jonka vetonauloja ovat luonto, historia, eksotiikka, aidot ja ystävälliset ihmiset. · Tunnetuimpia matkailukohteita ovat pääkaupunki Vientiane, mystinen Ruukkujen tasanko ja tyylikäs, ranskalaisvaikutteinen Luang Prabangin kaupunki sekä maan pohjoisosan vuoristoinen luonto. · Jokilaivamatka Huay Xaista Luang Prabangiin maksaa noin 20 euroa.
56
2012
ELÄMÄN VIRTA. Mekongjoen pinta on ollut viime vuosina alhaalla. Osasyy on kuivuus, osaksi tilanne johtuu Kiinan padoista.
laisen valtaa pitkästyminen. Alkumatkan Mekong myötäili LaosThaimaa-rajaa, mutta matkan edetessä joki koukkaa syvälle Laosin sisämaahan. Turistien lisäksi laivalla on muutama paikallinen matkustaja. Eräältä kylälaiturilta kyytiin tulee Bangkokissa työskentelevä ja jokivarressa kasvanut nuorimies. Hän tuntee Mekong-joen metkut. Viime vuosina vesi on ollut tavallista alempana, osasyy on kuivuus, osaksi tämä johtuu Kiinan padoista. "Kiinalaiset kontrolloivat Mekong-jokea ja se on kiusallista alajuoksun maille", kaveri puuskahtaa. Hän unohtaa, että Laos suunnittelee suurta Xayaburin voimalaa, jota ainakin Kambodzha, Vietnam sekä kansalaisjärjestöt vastustavat. Voimalahankkeessa mukana olevan suomalaisen Pöyry Energy AG:n tekemä tutkimus puoltaa hanketta, mutta myöntää, että Mekong-joen ekosysteemille ja kalakannoille koituvat riskit vaatisivat lisätutkimuksia. rantaudumme Luang Prabangin satamaan. Kapuan jyrkkää jokitörmää alueelle, jolla on guesthouseja vieri vieressä ja kaikki täynnä. Huone löytyy lopulta keskustan ulkopuolelta. Luang Prabang on suosittu matkailukohde, kuin oma, vauraampi maailmansa köyhän Laosin keskellä: ranskalaista arkkitehtuuria muistona siirtomaa-ajalta (18931949), tasokkaita hotelleja ja kodikkaita kahviloita. Buddhalaisia temppeleitä on
runsaasti, ja oranssinvärisiin kaapuihin pukeutuvat munkit tuovat väriä matkakuviin. Luang Prabangin kohdalla Mekong tekee mutkan ja kääntyy etelään. Liki 5 000 kilometrin matkallaan Tiibetin ylängöitä maailman kymmenenneksi pisin joki kulkee Kiinan, Myanmarin, Laosin, Thaimaan, Kambodzhan ja Vietnamin mailla.
PÖYRY: MEKONGIN VESIKONFLIKTIN ASEKAUPPIAS?
M E K O N G - J O E N alajuoksun en-
K onJokilaivalla pääsisikuluttua aika jättää Luang Prabang. kolmesO L M E N PÄ I VÄ N
sa päivässä, bussilla 11 tunnis-
sian ois-Aa ttiin Kaakk udote ap sodass e kertaa kolm ommeja än p nemm oisessa e kuin t odassa. ans maailm
sa Vientianeen. Valitsen bussin, ja kas, bussiasemalla on monta laivatuttua, John muiden mukana. Pian vanha bussi jyrisee ylös jyrkkää vuoristotietä. Olemme yhdellä Laosin "klassisista turistireiteistä" ja huipulta avautuvat henkeäsalpaavat maisemat. Kuuden tunnin jyrinän ja 168 kilometrin jälkeen tulemme Vang Vieniin. Paikalla on ristiriitainen maine: idyllinen, pittoreski pikkukylä kantaa rankan bilemestan mainetta. Bussi tyhjenee täällä, mutta John vaimoineen jatkaa Vientianeen.
I
LLANSUUSSA
simmäisessä patohankkeessa, Xayaburin padon rakentamisessa, on mukana suomalainen Pöyry OYJ. Pöyry toimii Kaakkois-Aasiassa insinööri-, konsultti- ja palvelutehtävissä, ja sen tytäryhtiö Pöyry Energy AG on selvittänyt Laosin hallituksen tilauksesta, täyttääkö pato rakentamiselle asetetut vaatimukset. Pöyryn arviota on laajalti pidetty puolueellisena. Silti sitä on Mekongin alueella käytetty yhtenä ainoista oikeuttavista perusteista, kun poliitikot, rahoittajat ja viranomaiset ovat viime kuukausien aikana päättäneet padon rakentamisen aloittamisesta. Laos tavoittelee nousua "Aasian patteriksi". Sen suunnitelmissa on yli 80 suuren padon rakentaminen maahan. Padoista tuotettu energia viedään rikkaampiin naapurimaihin. Pöyry-yhtiöillä on siis tuottava syy säilyttää hyvät välit Laosin valtaa pitävään yksipuoluehallintoon.
K A N S A L A I S J Ä R J E S T Ö T ja La-
osin naapurimaat vastustavat patohankkeita ankarasti. Erityisen kiisteltyjä ovat Mekong-joen alajuoksun padot. Ne vaikeuttavat satojen kalalajien
vaellusta maailman tuottavimmalla sisävesikalastusalueella. Mekongin kaloille toimivaksi osoitettuja kalaportaita ei ole. Kalastus on Laosissa ja sen naapurimaissa Kambodzassa ja Vietnamissa keskeinen toimeentulon ja proteiinin lähde miljoonille ihmisille. Yli 70 prosenttia Mekong-joen valuma-alueella asuvista 60 miljoonasta ihmisestä hyödyntää epäsuorasti joen tarjoamia elinkeinoja. Xayaburi on ensimmäinen useasta suunnitellusta pääuoman padosta. Sen seurauksena yli 2000 ihmistä siirretään pois asuinseudultaan. Virtauksen muutokset vaikuttavat suoraan yli 200000 ihmiseen, esimerkiksi viljelymahdollisuudet heikkenevät. Alueen maiden välinen Mekongin sopimus edellyttäisi, että rajat ylittävän vesiresurssin käytöstä päätetään yhdessä. Pöyryn raportti taas totesi kiistanalaisesti, että lisäkonsultaatioita tai yksimielisyyttä ei Xayaburin tapauksessa tarvita. Kirk Herbertson International Rivers -kansalaisjärjestöstä kuvaa Pöyryn roolia vesikonfliktissa: "Pöyry toimii kuin asekauppias konfliktialueella. Se tarjosi maiden välisessä konfliktitilanteessa kes-
keisen palvelun konfliktin kärjistämiseen ja toisten maiden oikeuksien ohittamiseen." Herbertsonin mukaan Laos saattaakin Pöyryyn tukeutuessaan rikkoa kansainvälistä lakia. Pöyry-yhtiöistä pahoitellaan, että nettikeskustelu heidän roolistaan on kärjistynyt, eivätkä he halua ottaa vastuuta siitä, mihin heidän raporttejaan Mekongilla käytetään. "Olemme pelkkä konsultti", toteaa yhtiön johtaja Mika Pohjonen.
P Ö Y R Y-Y H T I Ö T O N luonnon-
varojen hyödyntämisen johtava asiantuntija vesi-, energia- ja metsäaloilla. Nettisivujensa mukaan se noudattaa "korkeimpia eettisiä kriteereitä [...] kaikkialla maailmassa" ja käy aktiivisesti dialogia myös kansalaisyhteiskunnan kanssa. Xayaburin tapauksessa yhtiö kuitenkin liittoutuu yksipuoluehallinnon kanssa mahdollisesti tuhoisan patokehityksen edistäjänä. Toiminnallaan yhtiö vähentää patojen vaikutuksista kärsivien ihmisten mahdollisuuksia tulla kuulluksi.
Otto Bruun
V E S I O N VA L L A N N U T H E U R E K A N .
PA L K I T T U N ÄY T T E LY I L M A S T O N M U U T O K S E S TA
W W W. H E U R E K A . F I
DEMIGOD A.R.G. WINTERWOLF VICTIMS UNKIND DEMONIC DEATH JUDGE ODDLAND AFGRUND FINAL ASSAULT FOR THE IMPERIUM T JESS & THE ANCIENT ONES EVIL-LYN CORPSESSED INFERIA VORUM ONE MORNING LEFT BOB MALMSTRÖM RAMIN KUNTOPOLKU T
ENNAKKOLIPUN HINNAT: 3PV 115, 2PV 90, 1PV 65 (+ MAHD. TOIMITUSKULUT) ENNAKKOLIPUT: TIKETTI & LIPPUPALVELU LIPUT PORTILTA: 3PV 130, 2PV 100 1PV 75 (MIKÄLI JÄLJELLÄ)
29.6.-1.7.2012 SUVILAHTI, HELSINKI LIPUT MYYNNISSÄ NYT.
WWW.TUSKA-FESTIVAL.FI
13.06.12 NwAw ZsC nAg Nf o Un UzSc Ia . cLo P w . o s r a m
Meidän Festivaali 29.7. 4.8.2012 taiteellisena johtajana Pekka Kuusisto www.meidanfestivaali.fi
BASEMENT JAXX
DJ SET (UK)
GROOVE ARMADA
DJ SET (UK)
A-TRAK
DUCK SAUCE (CAN)
MILOW
(BE)
CONCHA, DACO JUNIOR, DJ HARVEST, DJ RASCAL, HUORATRON, HANNA NYBERG, HEAVYWEIGHT DJ'S KOLLEKTIIVI, FLIGHT, GENKI, IDIOMATIC, I WAS A TEENAGE SATAN WORSHIPPER, JAYTECH, JULMAHENRI, KEMMURU, KID LO, KIIPPARI KALLE, MAGNUS BLOMKVIST, MILLA LEHTO, MISTA S, LAPKO, DJ PROTEUS, ORION, REGINA, RUGER HAUER, SHINE2009, SMC LÄHIÖROTAT, SOPPA, SUPER8 & TAB, DJ TASTE, TREMONT, STEEN1, SYNA, TEFLON BROTHERS, TIMO JUUTI & HECTOR 87 JA TUNDRAMATIKS LIPUT MYYNNISSÄ LIPPUPISTEISSÄ KAUTTA MAAN!
PE & LA (2 pv) 75 PE tai LA (1 pv) 45
Tapahtuman ikäraja on 18 vuotta
lovemusicfestival.fi facebook.com/LoveMusicFestivalFinland
Ada Breedveld
VÄRIKÄS EUROOPPA Kansainvälistä naivismia ANU PENTIK JA SUKU PARK Taidekeramiikkaa
Suku Park
5.5.-2.9.2012
Avoinna ti ja to 11-18, ke 11-19, pe 10-17, la 11-16, su 12-16 Varuskuntakatu 11, Kouvola-talo
Anu Pentik
www.poikilo.fi
galleria
PÄÄ JA SYDÄN
HELSINKI 200 VUOTTA PÄÄKAUPUNKINA JUHLANÄYTTELY
4.4.17.6.2012
WOODISM
- MUOTOILUA KAIVOPUISTON PUISTA
29.6.2.9.2012
www.virka.fi Pohjoisesplanadi 1113 Sofiankatu 1 mape 919, lasu 1016
KULTTUURI
NÄYTTELYT RUUMIINKULTTUURI KIRJALLISUUS ELÄVÄ KUVA
KULTTUURI
Still-kuva: Jarkko Liikanen
MUSIIKKI
1 2012
KUVA
KUVA
49
APINAHELLYYTTÄ. Likka (Nina Renvall) ja Pik Mama (Appe Vanajas) viettävät metsäläisten kesäpäivää.
Pöheikön henki
S Y N O P S I S : Jorpakon kuusessa autiosaa-
ri, jossa leiri, jossa porisee pata, jonka alla savuttaa nuotio, jonka äärellä Pik Mama ja Likka, jotka viettävät metsäläisten kesäpäivää. Tapahtuu karvaita ja kummia.
P Ö H E I K Ö N H Ö N K Ä kouraisee ku-
viin kaksi naista, jotka elävät autiolla saarella keskellä metsää. Tilanne muis-
tuttaa ikiaikaista tarinankerrontatuokiota, jossa istutaan tulen ympärillä ja siirretään kulttuuria. Tosin teos sijoittuu ammoiseen fiktiiviseen muinaisuuteen, jolloin ei vielä osattu puhua. Pöheikön Hönkä kuvaa yhtä lailla nyrjähtänyttä perhedynamiikkaa kuin vaikkapa feminiinistä rappiota tai brändytyöryhmän muistiota. Pöheikön Höngässä avaan sisäistä tilaa ja psyykkisiä jännitteitä erikoistehostemaskeerauksella ja -olioilla. Silikoniarvet ja -punkki, keinohiukset ja -veri kietoutuvat havaintoihin vallan-
käytöstä, päihdeongelmasta ja narsismista. Kirjoitin naisten suhteen avoimeksi: he voivat olla perheenjäseniä, kämppiksiä tai rakastavaisia. Julkisuuteen annoin vain synopsiksen.
P Ö H E I K Ö N H Ö N K Ä Ä on tulkittu
monin eri tavoin. Kuraattori Otso Kantokorpi kirjoitti kontekstualisoinnista, atavismista ja antropologin otteista, taidekriitikko Harri Mäcklin sen sijaan näki Pöheikössä symbolista äidinmurhaa, käänteistä Oidipus-teoriaa ja alkukantaista halujen kieltä.
Virossa kriitikko luonnehti naisia kivikautisiksi lesboiksi, joiden toiminta on outoa, koomista, koskettavaa ja suomalaista, kun taas kuraattori näki naiset Kalevalasta sensuroiduiksi. Lehtijutun mukaan Pöheikön Hönkä oli Mäntän kuvataideviikoilla lasten suosikki. "En fullkomligt absurd videofilm", kirjoitti kriitikko Leena Kuumola. "Very wild", totesi kanadalainen levittäjäni. "Hulluuden ylistys täydellisimmillään", piippaili tekstiviesti kollegalta. Arktisen Upeen Petteri Kalliomäki tiivisti: "Groteski merkkiteos maistuu
räkäpalloilta ja löyhkää vanhalta viinalta se on silkkaa provokaatiota, suomalaista John Waters -tyylittelyä."
Maarit Suomi-Väänänen
Pöheikön Hönkä (2012) on Suomi-Väänäsen erikoisefektitrilogian toinen osa. Teos esitetään Toronton Worldwide Short Film Festivaaleilla 10.6 ja Syntinäyttelyssä 15.6.19.8. Turun valokuvakeskus Perissä.
Taiteen parantama
Martikainen on taiteilija, joka aikoinaan diagnosoitiin skitsofreenikoksi. Taiteen ja lääkehoidon avulla hän on taistellut itsensä ylös sairauden helvetistä. Martikainen on viimeiset kymmenen vuotta asunut Kemiön saarella Högalidin kuntoutuskodissa. Hän kierrättää sairaalan jätevarastoja kolmiulotteisiksi ikoneiksi, jotka ovat saaneet suurta huomiota ITE-näyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. "Mielisairaus on erilainen kuin fyysinen vamma, joka voidaan hoitaa vaikkapa leikkauksella. Jokainen mieleltään sairastunut on erilainen", muistuttaa Martikainen. Itseään hän pitää olosuhdesairastuneena. Vaikea perhetausta ajoi hänet nuorena väärään kaveriporukkaan, joka vei hunningolle. Sietämättömien tilanteiden paineessa hänen mielensä hajosi.
P
ETRI
Pitkän sairaalaputken lävitse hän selvisi itsekseen piirtelemällä, kunnes onnekas siirto Högalidiin avasi mahdollisuuden itsensä toteuttamiseen. "Jos minulle ei olisi annettu tilaisuutta tehdä taidettani, saattaisin olla täysin passivoituneessa tilassa jossain sairaalan nurkassa." Itävallassa sijaitsee Guggingin parantola, jossa on 1950-luvulta lähtien seurattu mielisairaiden luovuutta. Petri ei siis ole yksin kokemuksineen, vaikka Suomessa vastaavaa toimintaa ei vielä olekaan systemaattisesti kehitetty. Guggingin johtaja on paitsi psykiatri myös taiteilija. Lääkitys ja hoito tähtäävät taiteilijoiden luovaan hyvinvointiin, ja he inspiroivat toisiaan asuessaan omissa huoneateljeissaan. Taiteilijapotilaitten teoksia esitellään sairaalan galleriassa ja art brut -näyttelyissä ympäri maailmaa. Helsingin Guggenheim-farssin tilalle voisikin miettiä omaa SuoWIENIN L ÄHISTÖLL Ä
mi-Guggingia, koska tällaisia lahjakkaita mielisairaita on varmasti maa täynnä ja heidän tuotteliaisuutensa palvelisi sekä maan taide-elämää että heidän omaa tervehtymistään.
I K O N I T ovat hurjan värisiä ja sarjakuvatyylisiä. Keskeisintä niissä ovat uskonnolliset aiheet ja koristeelliset kehykset, jotka muistuttavat meksikolaisia ikonostaaseja. Koristeet, helmet, mosaiikit ja muun halpiskitsin hän löytää rihkamakaupoista. Näissä ITE-ikoneissa ovat kaiken maailman pyhimykset hyvässä sovussa: Jeesus, Buddha ja Shiva monenkirjavissa pilttuissa. "En usko mihinkään yksittäiseen uskontoon, mutta usko sinänsä tekee hyvää aivoille! Unelmani olisi sisustaa ja maalata temppeli, jossa kaikki maailman uskonnolliset hahmot olisivat yhtä aikaa esillä." MARTIKAISEN
ENTINEN SKITSO. Petri Martikainen lataa voimakuvillaan valoa mielisairauden pimeään ja näyttää tietä ulos. "Terve mies", oli lääkärin viimeisin lausunto hänestä.
Erkki Pirtola www.gugging.org
KULTTUURI
50
56
2012
KULTTUURI
ITE-taiteilija testamenttasi onnellisuutta ihmisille
Erkki Pirtola on kuullut huhun, että Elis Sinistön Villa Mehu myydään.
UONNA
SÄILYTTÄKÄÄ ITE.
Elis Sinistö Erakkomajan edessä Villa Mehussa vuonna 1989.
2004 kuollut Elis Sinistö testamenttasi ihmeellisen paikkansa Villa Mehun Kirkkonummen Veklahdessa "kaikille maailman ihmisille kohtauspaikaksi, missä voitaisiin mietiskellä, miten tullaan onnelliseksi ilman rahaa ja huumaavia myrkkyjä". Paikka päätyi ITE-museolle, mutta koska museo oli tuolloin Kaustisen Kansantaiteenkeskuksen alaisena, se joutui kansanmusiikkisäätiölle. Nyt koko paikka on konkurssissa. Allekirjoittaneelle vakuutettiin testamenttia tehtäessä, että "säätiöt ovat suojatut konkursseilta", mutta niin ei kai sitten olekaan. Sinistö ei olisi halunnut "antaa paikkaa roistojen haltuun", mutta niin näyttää käyneen. Eettisesti katsoenhan testamentti tulisi toteuttaa ihmiskunnan hyödyksi, ja Kaustisten tulisi luovuttaa paikka vähintäänkin ITE-museolle, joka on siirtynyt Kokkolaan Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon alaisuuteen.
V
muutetaan rahaksi, ellei nyt sitten joku ihmemesenaatti tule väliin ja pelasta Mehutietä, kuten Veijo Rönkkösen joogapuistoa Parikkalassa ja Kalervo Palsan Getsemanea Kittilässä. Mehutien fantastiset rakennelmat, ITE-taiteen arkkitehtoniset helmet ovat alkaneet
löylyjä. Paikalla voisi olla vaihtuvia ITE-veistosnäyttelyitä ja majanrakennuskursseja. Eliksen luonnonmukaisen elämän kokeiluja ja keksintöjä voisi jatkaa. Sinistö oli eläessään legenda, jonka kaikki tunsivat. Tämä kierrätystaiteen uranuurtaja alkoi rakentaa Villa Mehuaan 1960-luvulla ja piti siellä esitysteatteria vierailijoille. Hänen aforistiset viisautensa ja koko profeetallinen hahmonsa ansaitsevat muistomerkkinsä, elävän Mehutien! Nyt kun Helsinkiä tuhotaan, puistot parturoidaan, eikä missään ole paikkaa, jossa kohdata ihmisiä yhteisen tekemisen ja ideoiden parissa, Mehutiestä voisi tulla sellainen Connecting People -paikka, jossa päästä hetkeksi tästä marketmyllystä luonnolliseen olemiseen.
PYHIMYSKLOVNI
oitaitiellä v iten "Mehu skellä, m eti siin mi onnellisektullaan haa ja huun ra si ilma myrkkyjä." a maavi
rapistua, mutta ne ovat kunnostettavissa talkootöillä. Ja mikä estäisi rakentamasta lisää! Mehutiellä voisi olla joku lennokas hirsiluomus, jossa näytettäisiin Elis-videoita ja -kuvia. Voitaisiin perustaa Elis-perinneseura, joka keräisi Elis-tietoutta, ja Mehutien tanssipaviljongissa voisi pitää Elis-iltamia ja Eliksen savusaunoissa ottaa makoisia
Erkki Pirtola Elis Sinistön perinnön puolustamisesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä osoitteeseen projektivillamehu@gmail.com.
eivät tietenkään eettisistä arvoista piittaa. Kaikki
U L O S O T TA J AT
JUHANI HARRIN AARREARKKU. Nizzasta Bombayhin; Taj Mahalista Negrescoon, 2001.
Harrin tähden Espooseen
Esineiden uusi elämä puulatikoissa on liikuttavaa katsottavaa.
tuttuni on kerännyt lasikantiseen puulaatikkoon vuosien varrella kaikki espoolaiselta pihaltaan löytämänsä esineet. Pullonkorkit, muovinpalaset ja tunnistamattomaksi muuttuneet sirpaleet ovat löytyneet puutarhatöissä, eikä kukaan tiedä niiden historiaa. Siksi löytöesineiden mahdolliset tarinat jäävät kaihertamaan mielikuvitusta. Ne pakottavat keksimään kertomuksia. Koska tämä mikrohistoriaa kantava puulaatikko ei ainakaan vielä ole näytteillä laajemmalle yleisölle, voi samaa tunnelmaa etsiä Juhani Harrin (19392003) retrospektiivinäyttelystä Maailma matkalaukussa Juhani Harrin esinekoosteita, joka on esillä Espoon Emmassa.
E
RÄS
Monimutkaisimmillaan nämä koosteet luovat mielikuvituksen ja materiaalisen menneisyyden välille loputtomia siltoja. Teoreettisesti ne ovat mitä muodinmukaisimpia: ne puhuvat välitysten, verkostojen, rihmastojen ja koneihmis-suhteiden filosofiaa. Esimerkiksi teoreettinen trendisana assemblaasi on kaikesta velkaa Harrin kaltaisille taiteilijoille. Joku voisi syyttää Harria helpoista mielleyhtymistä: matkalaukut muistuttavat matkoista ja päällystakit ihmisistä, mutta sardiinipurkkien ja hammasmuottien yhdistäminen munankuoriin saa menneisyyden ja merkitykset liikkeelle myös tavoilla, joita ei voi määritellä ennalta. esineitä suojaavat laatikot tihkuvat toki nostalgiaa, mutta ne eivät jää vain nostalgisiksi. Esineiden välille rakennetut suhteet ovat vuoroin surrealistisia, vuoroin miltei puujalkavitsejä, mutta ilmeisimmän symboliikan tai huumorin takana
P AT I N O I T U N E I TA
ne rohkaisevat luomaan yksilöllisiä tulkintoja esineiden ja ihmisten kytköksistä. Harrin teokset sopivat myös vastinpariksi arjesta tutulle kierrätysmuodille, jossa legopalikat muuttuvat korvakoruiksi ja autonrenkaat käsilaukuiksi. Yhtä lailla ne auttavat kulutuskulttuuriin kyllästyneitä: lähes jokaisessa laatikossa jokin esine on rikki ja silti kaunis, säilyttämisen arvoinen. Näyttely on sijoitettu epämääräisesti keskelle Emmaa. Siksi se on vaarassa jäädä näkemättä tai vain hätäisesti läpijuostuksi. Vaaran voi välttää matkustamalla Espooseen ihan vain Harrin vuoksi.
Hanna Kuusela Maailma matkalaukussa Juhani Harrin esinekoosteita, 17.3.2013 saakka Espoon modernin taiteen museossa Emmassa.
ovat yksinkertaisimmillaan lasikantisia laatikoita, joihin on aseteltu esineitä niin, että lopputuloksia on järkyttävän kaunis katsella.
HARRI TEOKSET
KULTTUURI KALENTERI
Jan Kaila
56
2012
51 NÄYTTELYT
7.10.
ASTI. KELLUVAN MAAILMAN LUMO, japanilaisia ukiyo-e-puupiirroksia, Samuli Niemisen Koan tatuoinnin kuvia & Yoshimasa Yamadan tilateos puusta & valosta Riihimäen taidemuseossa. Kuvassa Shoen Uemuran Botanyuki.
9.6.12.8.
SALMELAN KESÄ, näyttelyiden taiteilijoina on nimensä vakiinnuttaneita kuvataiteilijoita & nuoria lahjakkuuksia, mukana Kristian Krokfors, Tuula Lehtinen & Johanna Koistinen (kuvassa Kiulukukka III), Mäntyharjulla taidekeskus Salmelassa.
31.7.
ASTI. ENTER HELSINKI, Hans von Schantzin kuvien matka käy kaupungin periferiasta kohti keskustaa halki kaatopaikan, joutomaiden & nukkuvien lähiöiden, Helsingissä valokuvataiteen museossa.
31.7.
ASTI 50+ SUOMALAISEN MIEHEN MUOTOKUVA, Riitta Supperin muotokuvasarjassa mietitään yli 50-vuotiaan miehen unelmia & niiden toteutumista 2000-luvun Suomessa, Helsingissä valokuvataiteen museossa.
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan vastaan 20.8. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
maalauksia, veistoksia, installaatioita, valokuvia, piirustuksia, mediataidetta, videoita & performansseja, 26.6.22.7. Forum Boxissa.
HYRYNSALMI MUSTARINDA 2012 K AUNEUS,
& sosiaalinen valokuvataideprojekti, jolla valotetaan tamperelaista ajankuvaa, katso ajat & paikat arjenhuoneet, weebly.com.
VALOKUVAT & VIDEOTEOKSET
leikkiä kaupungin kukkuloilla, tinkimistä torilla, romantiikkaa mopon selässä & pirssikuskien kahvitunteja, näyttelyn valokuvat 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkuvuosikymmeniin esittelevät kaupunkilaisten, tilanteiden & tilojen elävää Turkua, 29.7. asti Logomossa.
TURKU TURKU VALOKUVISSA,
näyttelyssä Mustarindan residenssitaiteilijoiden, kainuulaisten nuorten taiteilijoiden & Mustarinda-seuran aktiivien teoksia, ekologisten uhkien aikakaudella tarvitaan kokonaisvaltaista pohdintaa, 16 taiteilijan töitä esillä 20.6.12.8., www.mustarinda.fi.
KEMIÖ ARSBORETUM EL ÄINTEN VALL ANKUMOUS, kymmenen taiteilijan eläinaiheisia töitä 9.6.26.8. Westersissä, Suomenkulmantie 1255, galleria.pirkkoliisatopelius.com KOKEMÄKI L A AJENTUMINEN, näyttelyssä muun muassa Jaakko Valon veistoksia & installaatioita, Taina Valkosen maalauksia & Juho K. Juntusen sarjakuvia, 4.7.5.8. Valomossa, valomo.net. TAMPERE ARJEN HUONEET -ryhmän valokuvateokset levittäytyvät kesäksi Tampereen kaupunkitilaan, Arjen huoneet on kuuden valokuvaajan yhteisöllinen
MUSEOT
TAMPERE DIMENSIO TA IDE HUMANISOI
GALLERIA
Ville Räty pohtii töissään modernia maailmaa, urbaania maisemaa & kansallismaiseman käsitettä, kun pellossa näkyvät voimalinjat & metsämaisemassa pilkottaa kännykkämasto, 25.6.15.7. Galleria Jangvassa. ART IS SO GAY, Helsinki Pride 2012 -ohjelmaan kuuluvaan näyttelyyn on koottu
HELSINKI MA AL AUK SI A,
poikkitaiteellisen taiteilijaryhmän Dimension tarkoitus on ollut taiteen & tekniikan yhdistäminen, kokeilevuus & uusien ilmaisumuotojen kehittäminen, ryhmä tunnetaan erityisesti valoon & liikkeeseen perustuvista mekaanisista teoksista & konstruktiivisesta maalaustaiteesta, 5.8. asti Tampereen taidemuseossa.
TEK NIIK K A A, TURKU FANNY CHURBERG NIIN KUIN EI
esillä keskeisimpiin suomalaisiin maisemamaalareihin kuuluvan Churbergin tuotantoa, jota on viimeksi näin laajasti esitelty vuonna 1937, 2.9. asti Turun taidemuseossa.
VIEL Ä KUK A AN NAINEN,
LAURI LAINE
12.5. 2.9.2012
MAALAUKSIA VALOSTA JA TILASTA MÅLNINGAR AV LJUS OCH RUM PAINTINGS OF LIGHT AND SPACE
Modernin taiteen museo Sisäsatama, Vaasa puh. (06) 325 3920 Ti-su 11-17, to 11-20 kuntsi.vaasa.fi
Lasten ja nuorten animaatiofestivaali 4.17.6.2012 Hyvinkää
22.-26.7.2012 Pyhäjärvi Finland Liput:
www.lipputoimisto.fi
Artun kesä
Animaationäytöksiä Työpajoja Ohjaajatapaamisia Animaatiotaidenäyttely
Lasten ja nuorten taidekeskus Villa Arttu Kankurinkatu 46, 05800 Hyvinkää Villa Arttu löytyy myös Facebookista!
www.fullmoondance.fi
KULTTUURI
52
56
2012
AJASSA KULTTUURI
Valtavirran imu
Kirjailija Harri Nykänen pohtii esseessään, mistä tunnistaa rohkean kirjallisen teon.
E V Ä Ä N kohukirjan, Aleksandr Solzenitsynin Vankileirien saariston, suomennoksen julkaisun ja uudelleenjulkaisun väliin mahtuu melkein neljäkymmentä vuotta. Tuossa ajassa Solzenitsyn ehti kuolla, Neuvostoliitto romahtaa ja poikkeuksellisen rohkea teos muuttua valtavirraksi. Kaikki kunnia Solzenitsynille, mutta hän olisi varmasti ensimmäisenä myötämässä asian todeksi. Jos hän eläisi, hän kirjoittaisi jo aivan muista asioista. Sellaisista, joista muut vaikenevat.
K
VA N K I L E I R I E N
Kannatettava teko yhä, mutta valtavirtaa yhtä kaikki. Parasta uudelleenjulkaisussa on, että se muistuttaa Suomen poliittisen johdon ja myös kustantajien hävettävästä kyyristelystä 40 vuotta sitten. kirjallinen esimerkki. Jos Sofi Oksasen romaani Puhdistus olisi julkaistu kolmisenkymmentä vuotta sitten, se olisi ollut paitsi merkittävä kirjallinen teko, myös osoitus suuresta rohkeudesta. Nyt sekin on auttamatta valtavirtaa. Kun Suomi oli vielä suomettunut, ei yksikään suomalainen kirjailija kirjoittanut suurta romaaVIEL Ä TOINEN
saariston suomennos julkaistiin 1970-luvun alkupuolella Ruotsissa, koska perinteiset suomalaiset kustantamot eivät uskaltaneet julkaista sitä: se kun olisi paljastanut ikäviä totuuksia meille ystävällismielisestä naapurimaasta. Tapaus kertoo, kuinka lyhyt aika kollektiivisesta pelkuruudesta tässäkin maassa on. Suomettuneessa Suomessa kirjan julkaisu olisi ollut moraalista rohkeutta osoittava teko. Nyt, kun Neuvostoliittoa ei enää ole, se on jo valtavirtaa.
irrasta Valtav iseen am poikke ina riski a liittyy elantonsa tää menet enkensä. tai h
nia Neuvostoliiton vainotuista. Jos olisikin, kirjailijan ympärillä olisi vallinnut humiseva hiljaisuus ja hänen saapumisensa kulttuuririentoihin olisi aiheuttanut joukkopaon. Kun Neuvostoliittoa ei enää ole, voimme taas kerran turvallisesti kauhistella virolaisten piinavuosia ja jakaa palkintoja niistä kertoville rohkeille kirjailijoille.
että tänään Virossa on entisiä toisinajattelijoita ja rohkeita kapinallisia niin, että päät yhteen kolisevat. Missä nämä toisinajattelijat piileksivät Neuvostovallan aikana? Ja miksi sitten 70 prosenttia virolaisväestöstä kuului kommunistiseen puolueeseen, vaikka siihen ei ollut mitään liittymispakkoa. Oliko sekin hiljaista kapinaa? Kun Unkarissa oli kansanousu ja Prahassa kevät, Virossa laulettiin somissa kansallispuvuissa. Todelliset virolaiset toisinajattelijat istuivat Neuvostoliiton vankiloissa ja työleireissä. Heidät voidaan laskea kahden käden sormilla. Jos joku julkaisi romaanin tästä aiheesta, tai vaikkapa Viron juutalaisten kovasta kohtalosta, pitäisin häntä todella rohkeana. Virohan määriteltiin ensimmäisenä maana maailmassa juutalaisvapaaksi valtioksi. Osasyy oli se, että kuten natsien jälkeensä jättämät raportit osoittavat, virolaiset auttoivat innokkaasti juutalaisongelman hoitamisessa.
T U N T U U S I LTÄ ,
niin kiusallisia, etten uskoisi kirjan kuluvan virolaisten käsissä. Jos kasvot näyttävät peilissä vinoilta, ensiksi rikotaan peili. Sama asia natsien kanssa. Kirjat natsien rikoksista silloin, kun natsit olivat vielä voimissaan, olivat suuria rohkeudenosoituksia. Tällaista rohkeutta omassa elämässään osoittivat Schollin sisarukset Hans ja Sophie. Heidät tuomittiinA I H E E T VA I N O VAT
KALENTERI
ENSI-ILLASSA SAMARIAN MAA, teos on vertauskuva välittämisestä ja vastuusta, tanssiteatteri ERIn esitykseen on tehnyt koreografian Tiina Lindfors, esitykset 8.6. Helsingin Vanhassa kirkossa, 10.6. Järvenpään kirkossa & 30.6. Sysmän Suvisoitossa.
RUUMIINKULTTUURI
8.6.
ENSI-ILTA. PEPPI PITKÄTOSSU saapuu Turkuun! Peppinä Pilvi Hämäläinen, isänä Remu Aaltonen, Turun kesäteatterissa Vartiovuorella, www.turunkesateatteri.fi.
15.6.
YHTEISÖTANSSIFESTIVAALI TAMPEREELLA, ohjelmistossa on kuvataidetta, tanssia & musiikkia yhdistelevä kokonaistaideteos Hymyilevät kädet, joka sai alkunsa kuvataiteilija Rafael Wardin innostuksesta tanssiin, www. sisasuomentanssi.fi/pirkanmaa/tiedotteet.
22.26.8.
22.26.7.
tivaali, jonka tämän vuoden teemana on Kesäkatu meets Tsehov, Akaan Viialassa, kesakatu.nettisivu.org. HELSINKI SAL AINEN TEHTÄVÄ, Hevisauruksen jurahevimusikaalin viimeiset esitykset 7., 9., 14. & 16.6. Peacock-teatterissa. KONTIOLAHTI KOUR ALLINEN IHMISIÄ, vauhdikas komedia on kannanotto kasvottomia suuryrityksiä & viranomaisia vastaan taistelevien kansalaisten puolesta, Tero Sarkkisen ohjaaman näytelmän ensi-ilta 1.7. Kontiolahden kanavateatterissa, www.kontiolahdenkanavateatteri.fi. MASALA SOINTUL A kertoo karismaattisen Matti Kurikan & utopistisiin ihmisiin us-
TÄYDENKUUN TANSSIT, yhdeksän ensi-iltaa, uusia avauksia, kokeneita konkareita & helmiä aiemmilta vuosilta Pyhäjärvellä, www.fullmoondance.fi.
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan vastaan 20.8. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
TANSSI
HELSINKI VAIMONI ON K AR ANNUT, esitys si-
Valtimonteatterissa, www.malenkiteatteri.fi/etusivu. KUOPIO KUOPIO TANSSII & SOI, festivaalilla muun muassa Les Ballets Trockadero de Monte Carlo & Puolan kansallisbaletti, 14.20.6., www.kuopiodancefestival.fi.
TAMPERE TAMPEREEN X VII FL AMENCOVIIKKO
sältää kahden naisen välinen rakkaustarinan & sattumia romantiikan likasangosta, mukana on esitystaiteen eri elementtejä: tanssia, performatiivista esiintymistä, naamioteatteria, draamallista patetiaa, 90-luvun viimeisiä hitaita & vinksahtaneita intohimoisia kohtaamisia, Malenkiteatterin vieailun ensi-ilta 25.6. kello 19
tuo kotimaisen & kansainvälisen flamencon keskelle Tamperetta, viikon alku on omistettu kotimaiselle flamencomusiikille 23.28.7., www.tampereflamenco.com.
koneiden suomalaisten tarinan, Tuomo Aitan ohjaaman teoksen ensi-ilta on 26.6., esityksiä 27.7. asti Masalan nuorisoteatterissa, www.masalannuorisoteatteri.net TAMPERE KUUMA KESÄ '85 tuo näyttämölle joukon tuttuja hahmoja Tampereen Työväen Teatterin hittimusikaalista, alkaa samasta tilanteesta kuin TTT:n esitys, mutta kertoo, mitä päähenkilöiden elämässä tapahtuu kesän 1985 aikana, ensi-ilta 15.6. Pyynikin kesäteatterissa.
TEATTERI
16.6. KESÄK ATU
STAND UP, IMPRO & SIRKUS
STAND UP FINL ANDIA
on esittävän taiteen fes-
-kiertue 11.7. Helsin-
gin Apollo Live Clubilla, 12.7. Turun Apollo Live Clubilla, 14.7. Jyväskylän Kampuksen kentällä, 15.7. Liperin lavalla, 18.7. Rovaniemen Ounaspaviljongissa, 19.7. Tornion Twin City Festivalsissa, 20.7. Kuortaneen TerwaPopissa, 21.7. Kuopion Pannuhuoneessa & 28.7. Kaustisen komediakesässä. TURKU SPECI AL DELIVERY, mitä tapahtuu, kun entinen sirkustaiteilija löytää itsensä työskentelemässä pienen lähettipalvelun varastosta, selviää sirkustaiteilija KajMikael Schüttin uudessa teoksessa, ensiilta 17.8. Turun Barker-teatterissa, www. sirkussirkus.com/specialdelivery.
AJASSA KULTTUURI
kin kuolemaan vuonna 1943. Kun natsit olivat hävinneet sodan ja heidät oli poljettu maan rakoon, olivat kaikki julmuuksista kertovat kirjat jo valtavirtaa ja auttamattomasti myöhässä. Jokainen ihminen tiesi jo keskitysleireistä ja juutalaisten kokemista kärsimyksistä. Kirjoilla oli enää lähinnä historiallinen ja terapeuttinen arvo. tunnusmerkki sen lisäksi, että se edustaa valtaväestölle mieluisaa ja sen itsensä hyväksymää näkökulmaa tai totuutta onkin se, että se tulee aina jälkijunassa, vasta silloin, kun mitään vaaraa ei enää ole. Se itkee menetetyn perään ja kauhistelee jo tehtyjä vääryyksiä, mutta ei kajoa liian kiusallisiin tosiasioihin.
V A LTA V I R R A N P O L I T I I K A N L I S Ä K S I sana valtavirta liitetään yleensä taiteisiin. Poikkitaiteellinen näyttely, josta kansa ei pidä, mielletään helposti valtavirran vastaiseksi. Se ei kuitenkaan välttämättä ole sitä. Kaikki riippuu tekijän motiiveista. Jos tekijä pyrkii vain herättämään kauhistusta rahvaan parissa tunteakseen ylemmyyttä, mutta nauttii samalla turvallista taiteilija-apurahaa tai professuuria, on kyse valtavirrasta. Samoin jos pyritään vain rahalliseen hyötyyn. Valtavirrasta poikkeamiseen liittyy aina paitsi uuden kertominen, myös riski menettää elantonsa tai henkensä. Nykydemokratiassa kumpaakaan ei tarvitse pahemmin pelätä.
56
2012
53
J O S P I L K K A AT kansan suosikkihahmoa yhteiskunnan rahoilla, yhteiskunnan rahoittamissa taidemuseoissa, edustat valtavirtaa. Samoin jos pilkkaat yhteiskunnan arvoja ilman riskin häiventä. Hannu Salaman Juhannustanssit oli valtavirtaa kuusikymmenlukulaisessa ympäristössä. Salama ei riskeerannut mitään ja tiesi sen. Jos hän olisi tehnyt saman inkvisition aikaan, asia olisi ollut toinen. Nyt hän sai älymystön olalle taputukset ja marttyyrin kruunun ja kaupan päälle taisi tulla myös kutsu Linnan juhliin. Palkintoja ja apurahoja suorastaan sateli. Pelottavia rangaistuksia kaikki. T I I V I S T Ä E N : valtavirtataide kertoo sen, minkä haluamme nähdä, kun taas valtavirrasta poikkeava taide paljastaa meistä ikäviä tosiasioita tai varoittaa meitä sellaisesta vaarasta, jota emme näe tai halua nähdä. Historia osoittaa, että poliitikoista ja taiteilijoista on aidosti valtavirran ulkopuolella promilleilla mitattava määrä. Kunnia heille. Toivottavasti ymmärrämme kuunnella heitä, ennen kuin on myöhäistä.
zimbabwessa diktaattori nukkuu huonosti, koska pelkää linnan kummitusta.
Harri Nykänen Kirjoittaja on kirjailija ja toimittaja, joka tunnetaan Raid-dekkareistaan. Aleksandr Solzenitsyn: Gulag. Silberfeldt 2012. 1 303 s.
Futuro
menneisyyden muoviunelma
I K Ä kaunis ajatus: kevyesti maastoon sulautuva mökki, näkymät joka suuntaan. Matti Suurosen vuonna 1968 suunnittelema Futuro on klassikko, ufoinnostuksen ajan unelma. Weegee-talon pihalle Espooseen pystytetyn Futuron tuotantonumero on 001. Museo osti Hirvensalmella vuosina 19682011 näyttelijä Matti Kuuslan omistuksessa olleen mökin viime lokakuussa 60 000 eurolla. Futuroita valmistettiin vain satakunta, ja niitä on yhä jäljellä 45 kappaletta. Futuron loistava tulevaisuus tökkäsi vuoden 1973 öljykriisiin, jolloin muovin hinta kolminkertaistui.
M
nakin on: keittokomero on niin pieni nurkkaus, ettei siinä viitsi edes ajatella mikrolämmittämistä kummallisempaa ruuanlaittoa. Talon keskiössä on kuusi istuinta, joilla on valitettavan epämukavaa istua. Yöksi istuimet levitetään makuusijoiksi. Ehkä Futuro on maskuliininen fetissi: pelkillä makuusijoilla sisustettu asumus, josta näkee kaikkialle ulos ja johon näkee joka puolelta sisään pienistä soikeista ikkunoista. "Futuro on tuonut meille kaikenlaisia friikkejä. Museoon on tullut ihan uusia kävijöitä", museonjohtaja Timo Tuomi nauraa. Futuro kiinnostaa, onhan se ennen kaikkea todella hellyttävä.
Hannele Huhtala
Maailmaa on enemmän kuin ikkunasta näkee. Tilaa nyt maailmankuvaasi avartava lehti. Saat näkökulmia ja tarinoita, jotka laittavat ajattelemaan.
kommentoi, että Futuro on varsin miehinen unelma ja että nainen kiinnittää heti huomiota siihen, kuinka vähän asumuksessa on säilytystilaa. Epäkäytännöllinen tila aiE R Ä S N ÄY T T E LY V I E R A S
Futuro, Espoon Weegee-talossa 16.9. asti, tipe 1118, ke 1120, la su 1117. Futuron voi myös vuokrata yksityiskäyttöön, asumuksessa voi olla yhtä aikaa kymmenen henkeä.
tilaa nyt 4 numeroa hintaan 9,90 osoitteesta maailmankuvalehti.fi
Koskee vaan kotimaan tilauksia. Kampanjatunnus: VM12
Maailman Kuvalehden numerossa 11/2008 oli muun muassa juttu diktaattori Robert Mugabesta, joka pelkää kummituksia. Uusimmassa numerossa jotain aivan muuta.
MUSIIKKI
54
56
2012
Tommi Mustaniemi
MUSIIKKI
noja. Paljon muuta hänestä ei tiedetäkään. Kuka siis on äänessä, kun Julma Henri paasaa?
" M U N L Ä H T Ö K O H D AT
RAHAN VALTAA VASTAAN.
Julma Henri ja RPK esiintyvät kesäkuussa Occupy Helsingin tapahtumassa.
TEKSTI
JARI TAMMINEN
Julma Henri, hyvien puolella
Rääväsuu on puhdistanut mieltään kuonasta pian kymmenen levyn verran. Nyt on aika välitilinpäätökselle.
rumat asiat pitää sanoa rumin sanoin. Julma Henri tekee juuri näin. Kotimaisen underground-räpin suurmies käsittelee tuotannossaan yhteiskunnan nokkimisjär-
ja elinympäristö ovat olleet sellaisia, että siellä on tarvittu tällaista aggressiivista käyttäytymistä. Mä luulen, että mun juttu on yhteiskunnan ongelmien kanavoiminen kuulijoille." Paitsi, että kanavoi sukupolvensa ja kaltaistensa ongelmia, Henri kertoo biiseissään myös itsestään. Al-Qaida Finland -levyn kansivihkosessa on kuvia Henrin omista potilaskertomuksista. Vaikka elämä on loksahtanut raiteilleen, perhe perustettu ja P S Y K O T E R A P I A - L E V Y N teeduunikin on, ei kosketus kenttään maan liittyy myös syy siihen, mikole herpaantunut. si Henri piilottaa kasvonsa. Hän "Edelleenkin, jos katson puheli- työskentelee mielenterveysalalmeni muistia ja käyn nimiä läpi, niin la ja on tekemisissä juuri niiden siellä on melkein joka tyypillä joku kanssa, joiden elämiä käsittelee ongelma. Osa on vankilassa, osa on levyillään ja jotka myös kuuntelevat hänen levyjään. huumeissa ja näin pois päin." Musiikin te"Meille tuli pokeminen on ollut tilaaksi vähän toisella kymmenellä myös sen kelaaoleva poika, joka mista, että miten nyt että ongelmista pääntuu, alkaa käytti subua suoTu see irti. nensisäisesti. Ispaska ty. "Tuntuu, et- oma tuimme autossa, ikäy tä nyt oma paska kun se alkoi kuunlla läp o nella kännykäson filtteröity niin tään mun biisejä, moneen kertaan ja hienolla sihdilraffeimpia läppiä lä, että se alkaa olla läpikäyty. mitä olen tehnyt. Se räppäili niiNyt voi alkaa tehdä jotain uutta. den mukana, enkä tiedä, miten Uusi Euro Crack -EP on mulle sen olisin pystynyt handlaamaan tivapauden soundtrackia, oon vih- lanteen, jos se kundi olisi tiennyt, että ne ovat mun biisejä." doin oman itteni herra." Jako minän ja taiteilijaminän S U U R I Y L E I S Ö vierastaa mitä välillä tuntuukin erityisen omituisuurimmalla todennäköisyydellä selta silloin, kun potilaat tulevat Julma Henrin tuotantoa erityises- kertomaan Henrille Julma Henrin ti sen aggressiivisen asenteen ta- musiikista ja sanoituksista tietäkia. Henri itse ei kuitenkaan koe mättä, että kyseessä on yksi ja olevansa se hyökkäävä osapuoli. sama henkilö. Hänen musiikissaan ei ole kyse "Tulen hyvin toimeen niiden mistään väkivaltafantasiasta. kanssa, joilla menee tosi huonosti. "Periaatteessahan menossa En voisi tehdä sitä työtä ollenkaan, on jo väkivaltainen hyökkäys, ko- jos esiintyisin muusikkona omilla ko ajan. Köyhiltä ryöstetään leipä kasvoillani. Mun duuni voisi muutsuusta, ja se leipä menee rikkail- tua jatkuvaksi fanitapaamiseksi." le. Jos mä kommentoin siihen sanomalla, että tämä on väärin ja " M Ä D I G G A A N , että on se Henantakaan ne massit tarvitseville, ri, joka lähtee keikalle ja hilluu niin sehän on ennemminkin itse- siellä pipo päässä. Ja sitten on se Henri, joka käy kaupassa ja hilluu puolustusta." Vuonna 2010 Julma Henri jul- penskan kanssa." kaisi levyn Psykoterapia. Levyn Eikä salanimessä oikeastaan tekstit perustuvat suoraan päih- ole edes kyse henkilöllisyyden devieroituksessa käytettyyn ma- salaamisesta. Ristimänimihän teriaaliin. Levy oli osa Henrin so- on jonkun muun lapselle antasionomiopintojen päättötyötä. ma. Julma Henri taas on Henrin "Mä olen ottanut sanat teo- itselleen valitsema nimi. riakirjasta ja laittanut runolli"Mielestäni olen myös paljastaseen muotoon. Siinä on parisa- nut itsestäni paljon enemmän kuin taasivuinen opus tiivistettynä 12 moni muu, olen paljastanut itseäni kappaleeseen." kohta kymmenen levyn veran." tarkoitettu "normaalien" kuuntelijoiden lisäksi myös avun tarpeessa oleville. Rikosseuraamusviraston mukaan nuorista vangeista 7580 prosenttia kärsii lukemisen, kirjoittamisen tai tarkkaavaisuuden häiriöistä. "Ne eivät voi hankkia tietoa kirjoista, koska eivät pysty keskittymään lukemiseen. Rivit pomppivat. Vankilassa, kun ei ole muutakaan tekemistä, voi laittaa
LEVY ON
CD:n pyörimään ja kuunnella ajatuksella vaikka yhden kappaleen ja tuumia että: 'Jaa, ahistuksessa on nää ja nää oireet ja se johtuu siitä ja siitä'." Julma Henrin sanoitukset ovat alttiita väärintulkinnalle. Henri korostaa kuitenkin, ettei päihteistä ja sekoilusta puhuminen tarkoita niiden ylistämistä. "Psykoterapialla halusin järkyttää juuri sitä rappiota hehkuttavaa porukkaa. Että ne edes kerran kuuntelis sen teoriapaketin läpi ja ehkä menis siitä ihan huonoksi. Jos levyn laittaa soimaan missä tahansa jatkoilla, niin ne jatkot loppuvat siihen."
Jari Tamminen Julma Henri & RPK: Euro Crack -EP ladattavissa ilmaiseksi osoitteessa eurocrack.com. Kesän keikkoja: 8.6. Pienet festarit preerialla Vaasassa, 16.6. Occupytapahtuma & Boombox Helsingissä, 14.7 Oulu187!, 20.7. Love Music festival Tampereella, 27.7. Pipefest, Himoksella, 28.7. Kuudes Aisti -tapahtumassa Helsingissä.
J
OSKUS
jestystä. Tunnelma on ahdistava ja näkökulma poikkeuksetta heikompien, maahan tallattujen. Henri esiintyy aina kommandopipo päässään tai muuten naamioituna. Riimien perusaineiksia ovat päihdeongelma ja herraviha. Eat the rich -asenne on käsin kosketeltava, kun hän Punainen-musiikkivideolla kommandopipoon
ja Radio Jihad -paitaan sonnustautuneena uhoaa vallan ja vaurauden turvottamille porvareille: Läski jätkä, mä sanon sulle suoraan: mulla on niin näläkä, et' sä alat muistuttaan ruokaa. Läski jätkä, mä kävelen sut kii ja teen kynttilöitä. Henri on vaikuttanut jo vuosia Helsingissä, mutta sen että hän on kotoisin Oulusta, kuulee tavasta, jolla hän venyttelee sa-
MUSIIKKI
56
2012
55
Musaa lärvistä
Facebookiin, aloin panna sivulleni musiikkilinkkejä. Tyttäreni sanoi napakasti: "Ei sinne musiikkia panna, kukaan ei jaksa eikä malta kuunnella!" Hän oli osin oikeassa, osin väärässä. Olen kuitenkin jatkanut sitkeästi aloittamallani tiellä. Enemmän minulla on musiikkia kuin kuolemattomia ajatuksia tai pilkuntarkkoja raportointeja arkielämästäni. Nyt olen kohta pannut lähes vuoden melkein pelkkiä Bill Evansin linkkejä. Seurauksena on ollut, että olen kahden Bill Evansin kaveri. Lisäksi olen kaveri hänen triojensa elossa olevien jäsenten kanssa. Samoin ollaan kavereita hänen poikansa, viimeisen rakkautensa ja entisen tuottajansa kanssa. Kun vielä ollaan viestitelty, entinen pieni maailmani on suurentunut kummasti.
K
UN LIITYIN
touhussa. On tärkeää tykätä kaikesta silmiin osuvasta. Samalla voi kätsästi muistuttaa omasta olemassaolostaan. kommentit "Great!", "I like" tai "Wonderful". Samoin tolkuttomat kiittämiset, ikään kuin tarjolla olisi jokin muutoin täysin saavuttamaton aarre. Kätevä kommentti on "Shared!!" Linkin pannut tykkää aina, teki kommentoija sen jälkeen mitä hyvänsä tai oli tekemättä. Eri musiikkigenreihin liityvät ryhmät ovat periaatteessa mainio idea. Minullakin oli aikoinaan jazzsivusto FB:ssa. Sitten joku mulkvisti erotti minut omasta ryhmästäni. Pimeetä touhua esiintyy myös ryhmiin liittymisissä. Joku kavereita itselleen haaliva voi liittää ison liudan julkkiksia ryhmään heitä tuntematta saati heiltä mitään kysymättä. No, kasvattaahan se fallosta. Kun Facebook alkaa riepoa, voi panna kivan älppärin pyörimaan skraitan levylautaselle. Kenenkään muun ei tarvitse tykätä.
A I K A J O U TA V I A O VAT
musalinkkejä seuraa kunnon levyraati. Linkkiä analysoidaan ja mukavaa uutta tietoa voi välittyä itse kullekin. Huonoimmillaan ja tavallisesti siitä vain tykätään, mutta niinhän se on kaikessa FBPA R H A I M M I L L A A N
Pertti Laesmaa
KALENTERI
MUSIIKKI
2.7.
ALISON KRAUSS & UNION STATION FEAT. JERRY DOUGLAS (USA) Helsingin Finlandia-talossa.
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan vastaan 20.8. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
KIERTUEET
8.6. Tampereen Viikinsaaressa, 29.6. Tornion Kalott Jazz & Bluesissa, 30.6. Järvenpään Puistobluesissa, 5.6.7. Imatra Big Band Festivalilla, 20.7. Pori Jazz Festivalin Kehräämössä, 22.7. Pori Jazz Festivalin Kirjurinluodolla, 26.7. Joroisten Musiikkipäivillä, 29.7. Billnäsin Faces-festivaalilla, 31.7. Helsingin Espan lavalla, 10.8. Oulun MilJazzissa, 11.8. Kajaanin MilJazzissa, 17.8. Haapsalun Estonia Augustibluusissa, 18.8. Kurikan Rytmiraiteessa & 24.8. Tampereen Mustalahden tapahtumasatamassa. J!KUMPUL A INEN & VEIJAR IT 13.6. Helsingin Milenkassa, 29.30.6. Iisalmen Ylä-Savon maakuntajuhlissa, 7.7. Helsingin Pax-festivaalilla, 11.7. Tampereen O'Connel'sissa, 12.7. Iisalmen Olutmestarissa, 14.7. Iisalmen Kellbergin baarissa, 4.8. Kuopion Satamatorilla & 5.8. Kuopion Karhofestissä. MURHEENL A AK SO 7.7. Oulun Hässäkkäpäivillä, 11.7. Kuopion Henry's Pubissa,
HONE Y B & T-BONES
12.7. Tampereen Tammerfestissä Yo-talolla, 13.7. Joensuun Ilosaarirockissa, 27.7. Turun Indie-iltamissa, 28.7. Helsingin Bar Loosessa & 25.8. Jyväskylän Lutakko liekeissä -festivaalilla. RECKLESS LOVE 12.6. Radio Aallon Helsinki-päivän konsertissa Kaisaniemen puistossa, 17.6. Seinäjoen Provinssirockissa, 22.6. Jämsän Himos Festivalilla, 30.6. Vääksyn Kanavajuhlilla, 13.7. Kalajoen Dyyni Dance Barissa, 14.7. Joensuun Ilosaarirockissa, 21.7. Karkkilan Sunset Beach Partyssa, 25.7. Äänekosken Keitelejazzissa, 26.7. Turun Apollo Live Clubissa, 27.7. Lieksan Vaskiviikolla, 28.7. Oulun Qstockissa, 4.8. Porin Porisperessä, 17.8. Jalasjärven Aukustirockissa & 18.8. Kotkan Dark River Festivalilla.
FESTIVAALIT
muun muassa Sting, Rumer, Latebird's All Stars featuring Tuure Kilpeläinen, Tuomo, Jonna Tervomaa & Hector Kaisaniemen puistossa. 30.6. K ELOROCK, muun muassa Sara, Yournalist, Lady Escape, Euforia & Tuulia Eurajoella, www.kelorock.info.
16.6. HELSINK I CL A SSIC FESTIVAL,
56
56
2012
MUSIIKKI
Veljekset trendintappajat
Mitä Teflon Brothersin tyypit oikein yrittävät?
P
Sami Lindfors
Y H I M Y K S E N , Heikki Kuulan ja Volin muodostaman rap-trion tapana on ollut jokaisella
levyllään suututtaa joku. Teflon Brothersin ensimmäinen levy T vitsaili hiphop-puritaanien kustannuksella, ja C-levyllä kolmikko halusi tuoda muotiin bossa novan. Tällä hetkellä trio työstää syksyllä ilmestyvää kolmatta levyään, joka kantaa nimeä Valkoisten dyynien ratsastajat. Vappuaattona julkaistiin tule-
valta levyltä ensimmäinen single ja musiikkivideo Poimunopeus, jossa läträtään viinalla ja hätistellään rumiluksia. Bossa nova on vaihtunut radioystävälliseen jumputukseen. Jotkut ovat epäilleet, että parodiakortin takana piilottelevat kaupalliset tavoitteet. Palaute ei ole yllättänyt kolmikkoa. Pyhimys: Teflonit aloittavat
aina huonolla palautteella. Levyn ensimmäinen sinkku ei ole ikinä saanut hyvää palautetta. Voli: Rap-artisti Cheekki sanoi, että se haluaa aiheuttaa musiikillaan hämmennystä. Me halutaan aiheuttaa vitutusta. Muhonen: Onko Poimunopeus puhdasta parodiaa vai haetaanko sillä kaupallista menestystä?
POIMUNOPEUS PÄÄLLE.
Pyhimys, Heikki Kuula ja Voli ratsastavat ensi syksynä valkoisilla dyyneillä.
Pyhimys: Ne eivät ole ristiriidassa, enkä lähtisi muutenkaan liikaa miettimään sitä parodiaaspektia. On kuitenkin sanottava, että tässä projektissa välitämme kaupallisesta menestyksestä tavallistakin vähemmän. Muhonen: Miksi te sitten vaihdoitte levy-yhtiötä Monspilta Universal Musicin alaiseen Johanna Kustannukseen? Kuula: Meillä meinasi olla vähän tylsää, kun ei koskaan olla oltu muualla. Ja me kuitenkin pyöritään Monspin tyyppien kanssa. Tää on vaan tällainen lisäjuttu. Tavallaan me ei edes koskaan lähdetty Monspilta. Lindfors: Entä ovatko parodiakortin heittäjät sitten väärässä? Pyhimys: He ovat tajunneet, että huumori on osa Tefloneita. Mutta ei tämä ole kuitenkaan vitsiversio mistään jutusta. Tässä on kyse ilmiöiden kuvaamisesta tiettyjen lasien läpi. Se ei tarkoita, että Teflon Brothers olisi pelkkä vitsi. Muhonen: Haluatteko te sitten välttää parodialeimaa? Pyhimys: Ei, mutta mun mielestä parodia kohdistuu aina johonkin. Kyllä mä myönnän, että Poimunopeus on osittain parodiaa, mutta ei siinä ole tarkoitus pilkata ketään. Muhonen: Mutta Heikki Kuulahan on maskeerattu Cheekiksi... Pyhimys: Nimenomaan ei ole...
LEVYT
Hannele Huhtala, Pertti Laesmaa & jari tamminen
Honey B & T-Bones: s: Alive in Helsinki. Sound of Finland 2012. Ir Kaspi: You and Ira th Night and the the M Music. P Prophone Records 20 2012. S Santigold: M Master of My M Make-Believe. W 2. Warner Music 2012. T The Shins: P Port Of Morrow. A Aural Apothecary 2 2012. The Future Roots: Safe Places. Gigawatt recordings 2012.
Bluesministeriö riö
Bluesministeri Esa Kuloniemi (os. Ulvova Susi) on varsinainen kingi. Kun hän astuu stagelle Jaska Lukkarisen ja Mamba Asefan sekä puolisonsa Aija Puurtisen kanssa, tietää mitä siitä seuraa. Helvetin hyvää! Tämä levy on julkaistu Honey B & T-Bonesin 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Bändi skulaa kvartettikokoonpanossa Cafe Piritassa ja Musiikkitalon Black Boxissa. Yhdellä raidalla vierailee Dave Liebman sopraanosaksofoneineen kirjoittaen myös oman komean puumerkkinsä mukaan. Minulla on ollut ilo ja kunnia kuunnella tuota jättiä Koko Jazz Clubissa. Esa Kuloniemessä on tyyliä, taitoa ja luotettavuutta paljon enemmän kuin keskitason ministerissä. Aija Puurtinen on ihku ja osaava kuten aina. Jaska Lukkarisen ja Mamba Asefan vuoropuhelua kuuntelee nauttien. Ministeriö ei pidä lomaa ja makoile kaukomailla, vaan keikkailee koko kesän ahkerasti. Keikkakesä huipentuu kahteen vetoon Pori Jazzeilla heinäkuussa. (PL)
P Prinssi tulee yöllä yöllä...
Viime vuoden lopulla sovimme Ira Kaspin kanssa hänen upean iltansa jälkeen Sture Jazz Barissa, että panen FB-seinälleni Bill Evansin Someday My Prince Will Comen. Panin. Molemmat tykättiin ja viljeltiin sydämiä. Iran uusi albumi on varsinainen tunnelma-aarre. Herkkä mutta samalla vahva. Hyviä jazzklassikoita mukana myös tuo prinssikin. Säestämässä Jazz Diva Band: pianisti Mikael Jakobsson, saksofonisti Jussi Kannaste, basisti Ape Anttila ja rumpali Markku Ounaskari. Ja Lohjan kaupunginorkesteri. Sinfoniaorkesterin ottaminen mukaan on ollut huippuveto. Ape Anttila ja Mikko Hassinen ovat tehneet hyvät sovitukset. Ira on kertonut, että In the Wee Small Hours of the Morning -kappale saa hänet haltioitumaan. "Välillä haluan vain kuunnella sitä 20 kertaa peräkkäin enkä saa siitä tarpeekseni." Kappale on tietenkin otettu mukaan myös albumille. Minä kuuntelen nyt näitä kaikkia kappaleita. Kertoja en laske, antaa soida. Sydämiä Iralle! (PL)
H Hyvä, ehkä myöhässä
Santigold on edennyt urallaan hissukseen: Master of My Make-Believe on on vasta hänen toinen studioalbuminsa. Sen ja vuoden 2008 briljantin debyytin väliin mahtuu kyllä paljon hyvää, huippukohtina ehkäpä vierailu Beastie Boysin (mahdollisesti) viimeiseksi jääneellä Hot Sauce Committee Part Two -levyllä ja Diplon kanssa duunattu A Diblo Dub -mixtape. Tämä pitkäksi venähtänyt tauko levyjen välillä osoittautuu hienoiseksi ongelmaksi. Vuosien 2008 ja 2012 välissä musiikin alalla on nähty melkoisia muutoksia, eikä Santin meno kuulosta enää niin indieltä kuin hän ehkä itse haluaisi: on snadisti vaikea olla rebel, jos valtavirta on ottanut kiinni. Hänen soundiinsa vahvasti vaikuttaneet Diplo ja Switch ovat tässä välissä olleet tuotteliaita, eikä Santin dub-electro-baile funk-rock-pop kuulosta enää yllättävältä. Ei Master silti millään muotoa huono levy ole, päinvastoin. Ehkä Santin olisi kuitenkin pitänyt julkaista se jo pari vuotta sitten, tai vaikka keksiä itsensä uudelleen. (JT)
I Indiesäihkysääret ää t
The Shins, yhdysvaltalainen indiepoprockbändi, on maaliskuussa julkaistulla levyllään Port of Morrow yhtä hehkeä kuin ennenkin. Levy on jo neljäs ja kaihoisa tunnelma on tuttu aiemmilta albumeilta joita ei tosin ilmesty liian tiheään. Edellinen Wincing the Night Away julkaistiin vuonna 2007. The Rifle's Spiral -hittikappaleeseen on tehty hämmentävän hieno animaatiovideo taikuudesta. Samoin Simple Songin video toimii. Siinä isä on jättänyt videoviestin lapsilleen, jota he katsovat isänsä kuoltua. Isä puijaa ahneet, keskenään riidoissa olevat lapset etsimään ympäri asuntoa testamenttia. Löytäjä saisi pitää kaiken. Sekä tarinat että laulujen sanat pohtivat elämää, sitä, millaisista osasista arkielo koostuu siedettävimmillään. Ja hurraa, The Shinsin voi nähdä kesäkuun 29. päivänä Helsingin Hietaniemessä järjestettävässä Garden Partyssa. (HH)
Haikeita huokauksia okauksia
Henri Lindströmin The Future Roots -yhtye on tehnyt kauniisti helisevän pop-levyn. Elektropopiksi kappaleet kuulostavat varsin orgaanisilta. Äänimaisemassa kuuluu veden solinaa ja iloisia kellopelejä, onpa yhden kappaleen soitinluettelossa mainittu myös things, asiat. Jyväskylässä vaikuttava Lindströmin tunnetaan myös Elisabeth Underground -yhtyeestä, joka on nyt tauolla. Toimituksen saaman levyn saatekirjeeseen Henri oli laittanut viehättävän post-it-lapun, jossa hän toivoo arvostelua. Söpöä, ja siitähän toki saa pisteitä. Erityisen ihastuttavat ovat levyn kannet ja tekstivihko. Kuvataiteilija Rita Vargasin kuulaat kuvat toimivat hienosti Minja Revonkorven suunnittelemassa ja toteuttamassa graafisessa ulkoasussa. The Future Rootsia voisi verrata varsin suosittuun norjalaiseen indiepop-duo Kings of Convenienceen. Safe Places on varsin taidokas levy, herkkää ja kaunista, pohjoismaista kesäyön viileää lämpöä täynnä oleva paketti. (HH)
MUSIIKKI
Muhonen: Sehän on ihan ilmi- settereitä, niin me halutaan olla selvää! trendintappajia. Poimunopeus Pyhimys: No se johtuu sii- tappoi kaikki Skrillex-tyylit, seltä, että Suomessa on vain yk- vätpäivät ja muut dokausbiisit. si Cheek, mutta se on se koko Kesäkuussa julkaistaan kesäbiiCheek-suuntaus. Oli siinä Heikin si, jolla tapetaan balkan-soundi. Kuula: Tästähän te saatte tyylissä vähän myös jotain Spektiä, Tampere-räppiä ja sellaista. noston juttuun! Teflon Brothers Se ei ole mikään yksi tietty tyyp- on kuningas paska-Midas. Kaikpi. Ei ole todellakaan kyse siitä, ki mihin me kosketaan, muuttuu että tekisimme pilkkaa Cheekis- paskaksi. tä tai Spektistä. Emme me halua, että meistä pitäminen perustuu H A A S TAT T E L U N lopuksi emme siihen, että haluaa nauraa Chee- ole vieläkään päässeet yhteisymmärrykseen siitä, mihin trio kille. Ei se ole se pointti. oikein tähtää. Kuula: PoimuKenties haasnopeus on kuvaus tattelun loppukoko skenestä. tä, aa si Pyhimys: Se va kel etää tilanne kuvaa ar hyvin sitä, miskuvaa sitä, kun "H on v tä Teflon Brotkoittaa hirveesti illaista ikkoja m vakuuttaa itseloja ke la koko herseissa on sat leen, että tästä on kysymys: Voli ja ol vielä tie ylöspäin. dessa nissä." tekstailee kavuo än Harva kelaa sitä, vereilleen illan ajan k millaista on vetää keikasta, filosatoja keikkoja sofian opettaja vuodessa ja olla koko ajan kännis- Pyhimys jauhaa suu vaahdossa sä. Juuri ne bändit, joiden parissa Tefloneiden musiikin lukematmä oon kasvanut, ovat eläneet si- tomista syvyystasoista ja Heikki Kuula naureskelee letkeästi sohtä elämää. Siihen kuolee. van nurkassa. V A I K K A T R I O E I suostukaan Muhonen: Onks tää nyt niin, ottamaan parodiaviittaa harteil- että toimittajia vain viedään täsleen, he myöntävät, että Teflonei- sä ja jäbä naureskelee tyytyväiden levyt "niinku peilaavat ajan senä? Kuula: En mä teille naura. henkeä". Se antaa odottaa, että tuleva albumi ei ole täynnä pelk- Meidän bändillä on vain niin hykiä juomarallatuksia. Mitä kaik- vä meininki! kea levyllä siis katsotaan TeflonSa Sami Lindfors & lasien läpi? Te Teemu Muhonen Pyhimys: Me kelattiin, että kun joistakin tulee sellaisia trend-
56
2012
57
15.6.
STEEN 1 ORKESTRA Helsingin BoomBox Festivalilla, 28.6. Kajaanin Kulman Legendassa, 29.6. Oulun Hiphop Festivalilla, 20.7. Hämeenlinnan Wanaja Festivalilla, 21.7. Tampereen Love Music Festivalilla & 28.7. Himoksen Pipefestissa.
29.30.6.
RIIHIMÄKI ROCK, muun muassa Pertti Kurikan Nimipäivät (kuvassa), Scandinavian Music Group & Sleepy Sleepers, www.riihimakirock.fi
18.7.
20.21.7., muun muassa Basement Jaxx, Milow, Teflon Brothers, SMC Lähiörotat, Kemmuru Tampereen Pyynikillä. TURKU PROJEKTIFEST 8.10.6., Alakulttuuribaari Turkuun -osuuskuntahanke & Turun Kirjakahvila järjestämän festarin pääesiintyjinä brittiläiset anarkopunkbändit Lost Cherrees & Liberty, projektifest.wordpress.com. RUISROCK, Pulp & Snoop Dogg 6.8.7. Turun Ruissalossa. TURUN LINNAN JUHL AT 17.25.8., muun muassa Kent, Donovan, Tuure Kilpeläinen & Kaihon karavaani, Melissa Horn & Saara Aalto. UUSIKAUPUNKI K ARJUROCK 20.22.7., muun muassa Apocalyptica, Paula Koivuniemi, Apulanta & Muska Uudenkaupungin Lokalahdella.
LOVE MUSIC FESTIVAL
KEANE (UK) Helsingin The Circusissa.
Valkeakosken Kirjaslammen tanssilavalla, www.valmu.com. 21.7. OSL A LIVE, muun muassa Europe & Apocalyptica Porvoon Kokonniemen laskettelukeskuksessa, www.oslalive.fi. HELSINKI BOOMBOX 15.16.6., pääkaupunkiseudun suurimmassa hiphop-festivaalissa muun muassa Fintelligens, Notkea Rotta, Ruudolf & Elokuu Helsingin Suvilahdessa. GARDEN PART Y 27.29.6., muun muassa Kent, Pariisin Kevät, Regina Spektor & Charlotte Gainsbourg Helsingin Hietaniemessä, www.gardenparty.fi. HÄMEENLINNA WANAJA FESTIVAL 20.21.7., muun muassa Michael Monroe, Leningrad Cowboys, Chisu, Lapko Hämeenlinnan linnapuistossa, www.wanajafestival.fi. JOROINEN JOROISTEN MUSIIKK IPÄIVÄT 25. 29.7., www.joroistenmusiikkipaivat.fi. KEMIJOKI DOWN BY THE KEMIJOK I 27.28.7., muun muassa Kelpo Pojat, Eläkeläiset & Jalla Jalla ravintola Comicossa & Tivolissa. LAHTI SUMMER UP 6.7.7., muun muassa Kapasiteettiyksikkö, Mohombi, Cheek, Notkea Rotta, Asa & Ruger Hauer Lahden Mukkulan rannassa. LEMPÄÄLÄ PUNTAL A-ROCK 27.28.7. Lempäälässä, www.puntala-rock.com. OULU HIPHOP FESTIVAL 29.30.6., mukana Cheek, Eevil Stöö & DJ Kridlokk, Fintelligens, Jukka Poika, Jätkäjätkät, Notkea Rotta, Paleface, Raappana, Ruudolf & Karri-Koira Ouluhallin parkkialue Raksilassa. RAASEPORI FACES ETNOFESTIVAL 27.29.7. Gumnäs & Raseborg, www.faces.fi. TAMPERE TAMPERE GUITAR FESTI VAL 2. 10.6., kitarahuippuja muun muassa Brasiliasta, Meksikosta & Kanadasta eri puolilla Pirkanmaata.
7.7. K IRJAZZ
etkoilla Brinkkalan pihassa. ANTSU HA AHTEL A TRIO Keravan Robinsissa. 26.6. TWIN SHADOW Helsingin Tavastialla. 27.6. CHRISTINA PERRI Helsingin Nosturissa. 29.6. MANGOO Turun Klubilla. 30.6. L ADY ESCAPE Eurajoen Kelorockissa.
FUNK Y K INGSTON FE AT. E ARL 16 & BL ACK BEAR SOUND
Turun Klubilla.
1.7. JOHN FOGERT Y, EPPU NORMA ALI & AUS-
TIN MAILER
Oulun Raatin stadionilla.
Helsingin Tavastialla. 27.7. EUFORIA Rauman Mustan Pitsin yössä. 5.8. THE ADOLESCENTS Tampereen Klubilla, 6.8. Turun Klubilla & 7.8. Helsingin Bar Loosessa. 7.8. THE AFGHAN WINGS Helsingin The Circusissa.
3.7. SHARON JONES & THE DAP K INGS
JAZZ & KAMARIMUSIIKKI ROCK, POP, HIPHOP, ELEKTRO, INDIE, FOLK
5.6. MIAU 7.6. MIAU 17.7. HERBIE HANCOCK
kello 19.30 Helsingin
Musiikkitalossa. Helsingin Lepakkomiehessä. Helsingin Semifinalissa.
6.8. TONY BENNET T & ANTONI A BENNET T
8.6. STIG & DJPP, SUPER JANNE, PERHOS -
VEITSI-HEIKK I & LIK A-AK I Helsingin Virgin Oil Co:ssa. ANTSU HA AHTEL A SOOLO Espoon Fenniassa & 9.6. Jyväskylän YläRuthissa. ACID K ING, SUMA & NAUTICUS Turun Klubilla. 9.6. ASA & R A APPANA Helsingin Virgin Oil Co:ssa. 10.6. ADRENALINE MOB Helsingin Nosturissa. UNSANE, BIG BUSINESS & THROAT Helsingin Kuudennella Linjalla. 14.6. K ARI TAPIIRI Helsingin Kuudennella Linjalla. 16.6. POSTELJOONA & YSTÄVÄT Turun Ilmiö-
kello 19.30 Helsingin Musiikkitalossa. HELSINKI K AMARIKESÄN 7.11.8. teemana on Kuvastin, tarjolla musiikin lisäksi balettia, teatteria & valotaidetta Helsingin Ritarihuoneella, kamarikesa.fi.
KLUBIT
Satellite Stories & Black Twig Helsingin Tavastialla. 29.6. TAVASTIAN KESÄKLUBILL A Regina, Tilhet, pajut & muut Helsingin Tavastialla. 18.7. TÄHTI-DJ-KLUBILL A dj:t Martin & Jepson (The Ark) Tampereen Klubilla & 19.7. Turun Klubilla.
8.6. TAVA STI AN K ESÄK LUBILL A
PAMfest
9.6.2012 HELSINKI www.pamfest.fi
Kaikille avoin festaritapahtuma klo 1116
KAMARIKESÄ
7.8.11.8. 2012
MUSIC & ART FESTIVAL
Ritarihuone, the House of Nobility Ritarikatu 1, Helsinki kamarikesa.fi Liput/Tickets: 20/15/10
ILMAINEN SISÄÄNPÄÄSY
alliin in Jääh Helsing .6. klo 1116 ina 9 lauanta
TULE
klo m Ma a 14.30 KumKu ki! klo o Helsin Halo
NÄE
KEITELEJAZZ
Äänekoskella 25.28.7.2012
Keskiviikko 25.7.
· · · · · · · Reckless Love · Slade (UK) · Michael Monroe Hoodoo-Revue feat. Marjo Leinonen · Joanne Shaw Taylor (UK) · Suzi Quatro (UK)
11.30
Lauantai 28.7.
Klo 17 Kaupungintalo. Liput 10 e. · Kuára Trio feat. Trygve Seim (FIN, NOR) Klo 19 Jazzteltta. Liput 50 e. · Youn Sun Nah & Ulf Wakenius (KOR, SWE) · Dave Holland, Kevin Eubanks, Craig Taborn and Eric Harland: PRISM (USA) · Nguyên Lê "Songs of Freedom" (FRA) ·
LIPPUPISTE, www.lippu.fi Lippujen hintaan lisätään Lippupisteen/R-kioskien toimitusmaksut alkaen 3,50/lippu. R-Kioskit tapahtumanumero 102113.
Elämyk
siä
SAA
Torstai 26.7.
1116
klo ja tietoa
Perjantai 27.7.
Black Motor & Verneri Pohjola Jyväskylä Big Band feat. Lasse Lindgren (SWE) World Saxophone Quartet plays Jimi Hendrix (USA) Liput Zawinul Legacy Band (USA) K-CITYMARKET ÄÄNEKOSKI, Infopiste
Info
P. 040 5106 795 keitelejazz.fi · facebook.com/Keitelejazz
KIRJALLISUUS
58
56
2012
POLIITTINEN KIRJA
TEKSTI KUVITUS
PANU RAATIKAINEN KATERINA SCIOCCOLINA
Tätä he lukevat
Kuka on Ayn Rand, jota ihailevat niin Björn Wahlroos kuin Matti Apunenkin? Päivystävä dosentti Panu Raatikainen kertoo.
Y N R A N D I N nimi on noussut viime aikoina toistuvasti esille Suomessa ja maailmalla. Björn "Nalle" Wahlroos on kertonut, että Rand on "vaikuttanut keskeisesti" hänen ajatteluunsa. Elinkeinoelämän Valtuuskunnan EVAn johtaja Matti Apunen puolestaan julisti äskettäin, että Randin teos Atlas Shrugged on "filosofisesti ällistyttävän väkevä perustelu yksilönvapaudelle ja taloudelliselle kilpailulle". Mainitseepa Norjan massamurhaaja Anders Behring Breivikkin yhdeksi lempikirjailijakseen Randin. Entinen Yhdysvaltain valtionpankin johtaja Alan Greenspan oli Randin uskollinen opetuslapsi, ja äärikonservatiivinen teekutsuliike vannoo Randin nimeen tämän ateismista huolimatta. Rand onkin ylivoimaisesti amerikkalaisten suosikkikirjailija. Mutta kuka on Ayn Rand?
A
ti Yhdysvaltoihin. Hän asettui Hollywoodiin, otti nimekseen filmitähden nimeä muistuttavan napakan Ayn Randin, ja elätti itsensä erilaisilla elokuva-alan hanttihommilla, esimerkiksi ekstrana ja apukäsikirjoittajana. Randin tavoitteena oli päästä kirjoittamaan tarinoita, joissa hän voisi ilmaista kommunismille kaikin puolin vastakkaista maailmankatsomustaan. Randin mukaan maailma jakautui toisaalta harvoihin tuotteliaisiin yli-ihmisiin ja toisaalta kyvyttömiin suuriin massoihin, roskaväkeen ja valioyksilöistä eläviin loisiin, jollaisina hän bolsevikit ja ylipäänsä kansan syvät rivit näki. ajatuksensa sarjaan hyvin omalaatuisia romaaneja, joissa kaikissa on sama perusteema: kaikki, mikä tekee sankarillisen yli-ihmisen tyytyväiseksi, on hyvää, ja kaikki, mikä on tämän esteenä, on pahaa. Randin menestys oli pitkään varsin vaatimatonta. Vuonna 1943 ilmestynyt The Fountainhead oli käännekohta. The Fountainhead -romaanissa korkealle tähtäävä sankarillinen arkkitehti kamppailee ymmärtämättömän enemmistön mielipidettä vastaan. Kirja oli menestys, ja siitä tehtiin sittemmin elokuR A N D S I S Ä L LY T T I
vakin. Vielä suurempi menestys oli lopulta vuonna 1957 ilmestynyt järkälemäinen Atlas Shrugged. Tulevaisuuteen sijoittuvassa tarinassa yhteiskunnan eliitti jättää kyvyttömät suuret massat oman onnensa nojaan. Pitkälti yli tuhatsivuiseen teokseen sisältyy päähenkilön 70-sivuinen poliittinen palopuhe, johon Rand tiivisti oman "filosofiansa". Kirjallisuuskriitikot ovat pitäneet Randin teoksia heppoisina ja kömpelöinä, mutta se ei ole estänyt niiden nousua Yhdysvalloissa
ka on eniten vaikuttanut elämääni" -listalla. Menestysromaaniensa jälkeen Rand lopetti fiktion kirjoittamisen ja keskittyi lopun elämäänsä "objektivismiksi" kutsumansa filosofiansa systemaattiseen esittämiseen. filosofia? Randin ajattelun olennainen ja hänen lukijoihinsa laajalti vaikuttanut osa on hänen moraalia ja politiikkaa koskeva teoriansa. Näille on jälkikäteen kehitetty teoreettinen kehys, objektivismi, joka tarkoittaa yksinkertaista ja hieman naiivia näkemystä todellisuudesta ja siitä saatavissa olevasta objektiivisesta tiedosta. Eettisessä ajattelussaan Rand lähtee liikkeelle siitä, että moraali on mahdollista vain elävälle olennolle. Tästä hän päättelee, että korkein arvo on elossa säilyminen, ja edelleen, että itsekkyys ja oman edun tavoittelu on moraalista, ja epäitsekkyys ja myötätunto kaikkein pahinta moraalittomuutta. Itsekkyys tarkoittaa tässä oman itsen näkemistä päämääränä sinänsä. Henkilö ei ole Randin mukaan olemassa vain toisten intressien palvelijana tai orjana, eivätkä muut hänen. Jokainen on itse vastuussa oman elämänsä ylläpitämisestä ja parantamisesta.
E N TÄ P Ä S E
että ttelee, n ää Hän p in arvo o korke ilyminen, sä elossa leen, että l ja ede s ja oman yy itsekk oittelu on av edun t aalista. mor
niin poliittisen eliitin kuin suuren yleisönkin suosikkilukemistoksi. Etenkin Atlas Shruggedin vaikutusta on vaikea liioitella. Kirja myy edelleen miljoonia, ja se oli hiljattain Raamatun jälkeen heti toisena amerikkalaisten "kirja jo-
On jokaisen oma asia määrittää, mitä oma elämä vaatii, keksiä keinot näiden asioiden saavuttamiseksi ja toimia valitsemiensa arvojen mukaisesti. Rand vihaa kommunismia ja kaikkea siltä etäisestikin haiskahtavaa kaikenlaista "kollektivismia" ja puhetta "yhteiskunnan edusta" ja kannattaa äärimmäistä libertarianismia. Yksilön pitäisi olla vapaa toteuttamaan omia intressejään, ja valtion rajoittaa toimintansa siihen, että se turvaa jokaisen yksilön mahdollisuudet tähän. Niinpä vain vapaa markkinatalous "täysi, puhdas, kontrolloimaton, sääntelemätön laissezfaire-kapitalismi" on Randin mukaan moraalinen. on ylipäänsä tyypillistä hyvin jyrkkä ja yksinkertaistava mustavalkoisuus: yhdelle ääriajattelun muodolle ei ole hänen mielessään muita vaihtoehtoja kuin vastakkainen ääriajattelu. On kuin mitään maltillisempia välimuotoja tai monimutkaisempia vaihtoehtoja ei olisi olemassakaan. Vaikka Rand uskoo johtaneensa itsekkyyden etiikkansa vastaansanomattoman loogisesti objektiivisista tieteellisistä tosiasioista, hänen päätelmäketjunsa ovat todellisuudessa
R ANDIN FILOSOFI ALLE
(19051982) oli varakkaan juutalaisen apteekkarin tytär Pietarista. Hän halusi kirjoittajaksi jo varhain. Kun bolsevikit ottivat vallan Venäjällä, kävi hänen isänsä liiketoiminta mahdottomaksi, ja perhe vajosi köyhyyteen. Vihan täyttämä tytär muutALISA ROSENBAUM
POLIITTINEN KIRJA
yhtä pitäviä kuin lävikkö ja täynnä omituisia loikkia. Randin "rationaalinen egoismi" on tarkoitettu universaaliksi moraaliteoriaksi. Sellaisena se on ilmeisen ristiriitainen: vaikka randilaiselle yli-ihmiselle olisikin eduksi toimia täysin itsekkäästi, hänelle ei tietenkään ole eduksi, että kaikki muutkin tekevät niin: hänelle olisi paljon hyödyllisempää, että muut toimisivat epäitsekkäästi ja uhrautuvaisesti. Rand vain naiivisti olettaa, etteivät ihmisten intressit joudu ristiriitaan. Ei siis ole mikään ihme, että filosofit poliittisesta kannasta riippumatta eivät ole pitäneet Randia kovinkaan vakavasti otettavana eikä hänen ajattelustaan ole juuri vaivauduttu käymään akateemista filosofista keskustelua. Randin seuraajat syyttävät keskustelun vähäisyydestä kommunistien ja uskovaisten salaliittoa. muodostui kiihkeimmistä ihailijoista tiivis sisäpiiri, uskollisista opetuslapsista koostuva kultti, joka harjoitti äärimmäistä henkilöpalvontaa. Tunnetuin tähän ryhmään kuuluneista henkilöistä on Yhdysvaltain keskuspankin pitkäaikainen johtaja Alan Greenspan. Randin ylevä filosofia kehotti ajattelemaan itse, mutta käytännössä hän ei suvainnut läheisyydessään pienintäkään erimieR A N DI N Y M PÄ R I L L E
59
lisyyttä tai kritiikkiä. Häntä oli seurattava sokean uskollisesti kaikessa musiikki- ja sisustusmakua myöten, tai tuli karkotetuksi sisäpiiristä. Rand käytti jatkuvasti amfetamiinia, mikä voi osaltaan selittää suuruudenhulluuden: hän näkyy aivan vakavissaan uskoneen olevansa historian suurin filosofi sitten Aristoteleen. Rand poltti taukoamatta ja kehotti seuraajiaankin tupakoimaan, koska se hänen mukaansa symboloi "ihmisen voittoa tulesta". Tupakoinnin syöpää aiheuttavasta vaikutuksesta todistaneet tutkimukset hän julisti kommunistien propagandaksi. Randilla itsellään todettiin kuitenkin lopulta keuhkosyöpä, ja hän joutui elämänsä loppupuolella tukeutumaan suuresti halveksumiinsa sosiaaliturvaan ja julkisen terveydenhuollon palveluihin. Tekopyhää ehkä, mutta ainakaan häntä ei voi syyttää itsekkyydestä lipeämisestä. Rand kuoli syöpään vuonna 1982 yksinäisyydessä. Lähipiiri oli kaikonnut, mutta etäisempi kannattajakunta on yhä vahva.
Kirjoittaja on teoreettisen filosofian dosentti Helsingin yliopistossa. Ayn Randin tuotannosta on suomennettu vain varhainen Hymni-niminen kirjoitus (1938), joka ilmestyi Porttilehdessä 1997.
Vampyyreille kirveestä
Lincoln Vampire Hunter on Yhdysvaltain sisällissodan aikaisen presidentin salaisiin (ja toki fiktiivisiin) päiväkirjoihin pohjautuva teos, joka a sotkee aikalaiskuvauksen, suurmieselämäkerran ja vampyyritarinan. Grahame-Smith on onnistunut kutomaan vampyyrien metsästämiset saumattomattomasti yhteen Lincolnin tunnettujen elämänvaiheiden kanssa. Vaikka ensikuulemalta kirjan konsepti on pähkähullu, eivät vampyyrit symboliikan tasolla ihan hirveän kauaksi orjakaupasta ja -isännistä putoa. Todellisuus ja fantasia sulautuvat yhdeksi vampyyrien tekemisten paljastuessa ratkaisevaksi tekijäksi sisällissodan takana: suuri ihmispopulaatio, jonka perään kukaan ei suuremmin kysele, on looginen tavoite verta janoaville yön lapsille. Vaikka kirjan nimi saattaa johtaa monien ajatukset toimin-
TAIDETTA JA POLITIIKKA VAPAUTTA JA VASTUULLISUUTTA
YHTEISKUNNALLINEN KULTTUURILEHTI KUUDESTI VUODESSA RIIPPUMATON VASEMMISTOLAINEN JO VUODESTA 1973, YHÄ NUORI JA VAARALLINEN
A
B R A H A M
Nopeimmille kaupan päälle Laura
jari tamminen Seth Grahame-Smith: Abraham Lincoln Vampire Hunter. Grand Central Publishing 2010. 336 s. Elokuvan ensi-ilta 3. elokuuta.
Gustafssonin romaani Huorasatu Tilaa heti: tilaus@kulttuurivihkot.fi fi tai (09) 4114 5369 Mainitse tilatessasi: Voima-tarjous s
ae Va nA a. kat ast eem aup isesta kirjak
VIDEOT, BLOGIT, KESKUSTELUT, KESTOTILAUKSET WWW.KULTTUURIVIHKOT.FI
in
9,4 0e
tarymistelyyn, on painopiste enemmänkin henkilökuvissa ja politikoinnissa. Pelkään, että heinäkuussa ensi-iltaan tulevassa filmatisoinnissa toiminnallisuus on hieman suuremmassa roolissa, tai ainakin trailerit tähän viittaavat. Lukekaa siis mieluummin kirja, se on genrehelmi.
,K AU
LJE IVI NK PU
LY, ANTIMA INO NT
A
I SMI. . . TION UA IT ,S
TARJOUS VOIMAN LUKIJOILLE sti ti Kulttuurivihkot vuoden loppuun asti , vain 21,80 (määräaikainen tilaus, sis. alv., numerot 3|20126|2012)
TULOSSA KAUPUNKITILATEEMANUMERO 3 | 2012
KALLIO-LI IKE
k al 6. 25.
Rachel Eliza Griffiths
60
56
2012
KIRJALLISUUS
lija ottaa vastaan maansa arvos- keusliikehdinnässä. Aktivismi ja tetuimman kirjallisuuspalkinnon, poliittinen tietoisuus läpäisevät presidentti on musta ja musta hänen puheensa. "Kasvoin etelävaltioissa, afronainen on toiminut maan ulkoministerinä. Onko sadonkorjuun amerikkalaisessa yhteisössä, joka aika, Nikky Finney? taisteli tullakseen tasa-arvoiseksi "Satoa on korjattu, mutta muiden kanssa. Ei ollut sitä ylelemme voi pettää itseämme ajat- lisyyttä, että olisi voinut puhua telemalla, että sato olisi run- ääneen tuuleen, aurinkoon, päisas. Viimeisten viidenkymmenen vään. Muut sanelivat, mikä on vuoden aikana oikein ja väärin, jotkin lait ja asimikä reilua ja at ovat muuttuet epäreilua." s ä ihmi Runous on neet. Mutta olen on, ett olla Finneylle aktihuomannut, että "Usk t a ihmisiä aletaan haluav empia." vismin muoto. Hän puhuu esityöntää taas syrn par kuvastaan, kirjään. Uskonnolli- itseää jailija-aktivisti set ryhmät ja oija dokumentakeisto lähentyvät, ja viharikoksia tapahtuu taas ym- risti Toni Cade Bambarasta, joka päri Amerikkaa. Onkohan mikään jätti vähän ennen kuolemaansa muuttunut, vai onko meillä vaan Finneylle arvoituksellisen viestin perinnöksi: "Nikky, älä jätä näytniin lyhyt muisti?" tämöä narreille." F I N N E Y N runous perustuu muisLauseesta tuli Finneyn palkitamiselle. Historia ja ihmiset ovat tun Head Off & Split -kirjan motto. voimakkaasti läsnä hänen säkeis"Toni halusi sanoa, että ei sään. tarvitse arkailla astumista niihin "Minua kiinnostaa pitkä muis- paikkoihin, joissa asioista pääti. Olen kasvanut lukemalla to- tetään. Näyttämö voi olla oidistajien runoutta. Se nousee keussali tai markkinapaikka, se herkkyydestä, oman aseman nä- voi olla politiikan areena. Älä jäkemisestä ja sen vaikutuksen ta- tä näitä paikkoja valehtelijoille, huijareille, juonittelijoille, pajuamisesta", Finney sanoo. "Minua kiinnostavat ne perus- hantekijöille. Hyvyyteen uskoviasiat, joista ihmiset sata vuotta en täytyy astua esiin ja huikata sitten haaveilivat: tasa-arvo ja ih- vaikka, että hei, luen nyt runon. misoikeudet. Haluan tuoda niitä Näyttämöä ei saa jättää niille, esiin, koska alamme unohtaa ne." jotka saavat meidät tappamaan Finneyn vanhemmat olivat toisemme. En voi sulkeutua työmukana 1960-luvun kansalaisoi- huoneelleni ja vaieta."
SÄEAKTIVISTI. Yhdysvaltalainen runoilija Nikky Finney jatkaa mustan ihmisoikeusaktivismin pitkää perinnettä.
En voi vaieta
Runous on aktivismia paremman maailman puolesta, runoilija Nikky Finney sanoo.
Finney voitti viime vuonna Yhdysvaltain Finlandia-palkinnon, National Book Award for Poetry -tunnustuksen. Kiitospuheessaan hän rakensi pitkää linjaa afrikkalaisperäisistä orjista nykypäivään. Orjat ovat ainoa ihmisryhmä, jolta lukutaito on joskus lainsäädännöllä evätty. Ihmisoikeusaktivismi on kantanut pitkälle, kun musta runoi-
N
IKKY
KIRJAT
Hannele Huhtala, Marjo Jääskä & tapani möttönen
Teppo Vapaus: Herra Ylpön sydän. ydän. Like 2012. 336 s. . Maria Syvälä: välä: Katuturan lapset. n Robostos 2012. 114 s. San Pelliccioni Sanna cioni & Lo Loviisa Kangas: angas: Pun Punajuuri. Gum Gummerus 2012. 120 s. Kaarina Hazard & Raimo Summanen: n: Lätkä. Kirja urheilusta. ilusta. Teos 2011. 280 s. Airi Markkanen, Heini Puurunen & Aino Saarinen (toim.): oim.): Huomio! Romaneja neja tiellä. Pystykorva va 2012. 200 s.
Ylpön ympärillä
Viinistä, laulusta ja naisista on kerrottu lukemattomia tarinoita, mutta mikäs siinä, kyllä joukkoon aina yksi uusi letkeä luotaus mahtuu. Tällä kertaa elämänotettaan, luovaa työtään ja ihmissuhteitaan pohtii Maj Karma- ja Ihmiset-yhtyeitten laulaja ja keulahahmo Mikko Mäntymäki. Teppo Vapauden kirjoittamassa henkilökuvassa Herra Ylpön kintereillä kuljetaan baarista ja bäkkäriltä toiselle kuin road moviessa. Kirjoittajan ja päähenkilön varjona lukija rokkaa Raumalla, Rovaniemellä ja Harjavallan Karmarockissa, herkistyy Kaurismäkileffojen äärellä ja juopuu Sodankylän elokuvajuhlien olutteltassa. Baarien lisäksi paljon istutaan myös autossa, jossa on aikaa muistella poikavuosia Harjavallassa ja kuunnella välillä aika analyyttisestikin kommentoiden Ylpön tuotantoa. Alkuun teksti tuntui liian perusteelliselta, jopa jaarittelevalta. Lopulta kuitenkin vakuutuin siitä, että Ylpön kaltaisen, nopeita käänteitä rakastavan megaegon ja luovan hullun vaiheista on kirjoitettava juuri näin: runsaasti ja romantisoiden. Kirja lisää Herra Ylpön kuvaan vivahteita, mutta ennen kaikkea se yllyttää takaisin perusasian miehen tekemän musiikin äärelle. (MJ)
Terveisiä Ambomaalta
Kirjailija-toimittaja Maria Syvälä ja kuvaaja Lauri Dammert vierailivat Namibian pääkaupungissa Windhoekissa ja järjestivät siellä taidetyöpajan lapsille, jotka asuvat slummimaisissa olosuhteissa. Työpajoista he koostivat kirjan Katuturan lapset lempipaikkoja hökkelikylässä, jossa kukaan ei halua asua. Pieni kirja on täynnä kuvia: hökkelitaloja, hiekkaa ja lapsia. Teos on myös pohdiskeleva katsaus kehitysyhteistyöhön: mitkä ovat ne syyt, että lähdetään tekemään projektia kehittyvään maahan ja miten ylittää elitismin kynnyksen? Sen, ettei luo turhia toiveita ihmisille, joilla ei sitten kuitenkaan ehkä ole todellisia mahdollisuuksia ryhtyä valokuvaajaksi. Syvälä ja Dammert jakavat saamansa ohjeen: eikö se riitä, että kulkee hetken aikaa toisten kanssa, ei voi ottaa harteilleen vastuuta kaikesta. Teos on myös herkkä kuvaus Syvälän kokemasta keskenmenosta, ja sitä kautta laajemmin kuvaus lasten paikasta elämässä ja perheessä niin Suomessa kuin Namibiassakin. (HH)
Juuret & naatit
Viime kesänä harvensin säkkiviljelemä-puutarhapalstallani punajuuria ja mietin, olinko lukenut jostain, että punajuuren naatit saa syödä. Tapanani ei ole ollut niin tehdä, mutta nyt satoa oli paljon ja pienen villivihannesinnostuksen vallassa halusin syödä kaiken. Tuore Punajuuri-kirja vakuuttaa, että naatit todellakin ovat herkkua, jota ei Suomessa ole perinteisesti hyödynnetty. Isot lehdet pitää ryöpätä, jotta oksaalihappopitoisuutta (se sama, mitä raparperissa on) saadaan laimennettua, eikä naattiruokia suositella alle 1-vuotiaille. Naatteihin voi kääriä täytteitä kaalinlehden tapaan, ne voi pilkkoa salaattiin tai piiraaseen tai syödä sellaisenaan Välimeren tapaan maustettuna valkosipulilla, sitruunalla, oliiviöljyllä ja suolalla. Välimeren ja Suomen reseptejä jakava, kaunis Punajuuri on houkutteleva teos. Tällekin kesälle punajuuren siemenet on jo kylvetty ainoa hyvin pieni harmi on, että oman maan satoa pitää odotella vielä muutama viikko ennen kuin reseptejä pääsee kokeilemaan. Tosin torillakin voi pyytää jättämään naatit punajuuriin. (HH)
Urheilijan uskontunnustus skontunnustus
MM-kisojen jälkeisessä eksistentiaalisessa pakokauhussa muistan yöpöydälleni unohtuneen kirjan: Lätkä. Kirja urheilusta. Kaarina Hazard, Raimo Summanen, jääkiekko. Ei aivan tavallinen asetelma kirjan taustaksi. Hazard on julkinen haamukirjoittaja esseelle, jonka varsinainen puhuja on Summanen. Punanaamainen kaukalodespootti paljastuu kirjassa Havukkaahon ajattelijan sielunsukulaiseksi. Lätkässä Summanen suomii urheilun ympärillä pyörivää markkinaturhuutta ja urheilusta kirjoittamisen mielettömyyttä, mutta pyrkii samalla itsekin mahdottomaan. Kertomaan sanoin jostakin sanattomasta. Jos Summasen kavahtama ylikaupallisuus saataisiin hetkeksi manattua kaukalosta ja kiekkoilijan pöksyistä, mitä urheilusta jäisi jäljelle? Kun koko markkinavetoinen infrastruktuuri ja mediasta elävä sankarikultti purettaisiin, muistuttaisi lopputulos kovasti sitä, mistä Summanen juuri haluaa urheilun erottaa: liikuntaa. Lätkän keskeinen puute onkin sen aiheen epämääräisyys: kirja ei lopulta kerro, mitä urheilu on tai mihin sitä tarvitaan. Ehkä juuri tämän sokean pisteen takia se on kuitenkin hyvin havainnollinen teos. (TM)
Euroopan intiaanit ntiaanit it
Huomio! Romaneja tiellä kokoaa yhteen tärkeää tietoa koko Euroopan yhteisestä etnisestä vähemmistöstä. Suomeen tulleet romanikerjäläiset ovat saaneet mediahuomiota järjestyshäiriönä ja kosmeettisena haittana, mutta ihmisinä ja täysivaltaisina EU-kansalaisina he ovat pysyneet pimennossa. Huomio! Romaneja tiellä keskittyykin romanien kohtaloon EU-lainsäädännön kontekstissa, jossa vapaa liikkuvuus näyttää olevan enemmistön etuoikeus. Romanofobinen järkeily huutaa asiallista vasta-argumentaatiota. Miksi romanit halutaan nähdä oman kansanluonteensa uhreina kun toisaalta sosiaalisten ongelmien periytyminen nähdään tragediana, johon voi ja pitää puuttua valtiovallan taholta? Tämän kysymyksen syvällinen käsittely jää odotuttamaan itseään kenties oman artikkelikokoelmansa muodossa. Huomio! Romaneja tiellä -kirjan puute onkin, että romaneja syyllistävä julkinen diskurssi jää liian vähälle käsittelylle. Romanivastaisuus antisemitismin kaltaisena historiallisena ilmiönä saa taustoituksensa, mutta ilmiön anatomiaa Euroopan nykyisyydessä ei avata. (TM)
KIRJALLISUUS
Finneylle uskoa runouden merkitykseen. "Uskon, että runoudella, kirjallisuudella ja taiteella on suuri merkitys siinä yhteiskunnassa, jota rakennamme päivittäin, ja siinä tulevaisuudessa, jonka haluamme rakentaa maan päälle, ja siinä kulttuurissa, jonka jätämme jälkeemme tulevien sukupolvien rakennusaineeksi." Elävän kulttuurin ajattelun välineenä ja omanatuntona runous pitää yllä yhteisöjen muistia. Finney on tulossa Annikin runofestivaalille Tampereelle kesäkuun alussa. Sitä varten hän on ottanut hiljalleen selvää Suomesta: "Luin, että Suomi oli ensimmäinen valtio maailmassa, joka antoi kaikille kansalaisille äänioikeuden ja oikeuden asettua ehdolle vaaleissa! Suomessa on hyvin demokraattinen lainsäädäntö. Mutta murskataanko sitä tämänhetkisellä vihankylvöllä?" Finneyn mukaan taiteessa korostuu se, että lopultakin ihmisillä on yhteys keskenään, eroista huolimatta. "Olen kasvanut tuhansien kilometrien päässä Suomesta, Etelä-Carolinassa, Atlantin rannikolla. Luin, että Atlantilta kulkeva Golf-virta lämmittää Suomea, niin että pohjoisessa on lämpimät kesät. Ajattelin, että vau, tämänhän takia minä olen menossa Suomeen! Atlantin merivirta on minun, afroamerikkalaisen, etelävaltioissa kasvaneen naisen yhteys Suomeen."
AKTIVISMI ON
56
jotain viestiä vaikkapa hyvyydestä tai ihmisten yhteydestä? "Ei, pikemminkin yritän saada aikaan keskustelua elämästä, ihmisyydestä, muistista. Haluan ylläpitää keskusteluja, jotka ovat välttämättömiä maapallon terveyden kannalta, vaikka ne olisivat vaikeita." Nyt Finney on alkanut kirjoittaa luonnosta. "Elämmekö kohta maailmassa, jossa ei ole jääkarhuja tai sammakoita? Emmekö ymmärrä omaa yhteyttämme luontoon? Pienenä kuljin innoissani metsässä, mutta lapset eivät enää mene sinne. Yhteys katkeaa. Kun metsällä ei ole mitään vaikutusta ihmisiin, sen voi vain tuhota. Meistä on tullut ahneita, haluamme kaiken itsellemme. Ja sillä on suuria vaikutuksia maapalloon." Kuuntelevatko ihmiset, onko yleisöä helppo tavoittaa? "On, hyvin helppoa! Joku kysyi joskus kenelle kirjoitan, mutta en koskaan mieti sitä kirjoittaessani. Kirjoitan suoraan ihmissydämelle. Jotkut ottavat runoni vastaan, toiset eivät. Ehkä tämä on vain ikuista optimismiani, mutta uskon, että ihmiset haluavat olla itseään parempia. Uskon, että se on mahdollista taiteen ja runouden kautta."
VÄ L I T TÄ Ä K Ö R U N O I L I J A
2012
61
Ihanan omituinen elämä
tarkoitus käyttää sähkön johtamiseen ilman halki, mutta juuri mitään järkevää sovellusta teslakäämille ei koskaan ole löytynyt. Satunnaiselle kiinnostuneelle saattaa tulla yllätyksenä, että näinä päivinä ja aikoina levytysstudiossa käytetään myös esimerkiksi neuvostokosmonauttien varustukseen kuuluneita kypärämikrofoneja ja Yleisradion vuoden 1952 olympialaisia varten kehittämää (ja yhä toimivaa) UTV-652-mikseriä.
L E H T E Ä L U K I E S S A tietää näkevänsä nyt ja tulevaisuudessa maailman hieman entistä rikkaampana (ja omituisempana) paikkana. Voiko enempää miltään julkaisulta pyytää? Ainoa asia, josta lehteä voi kritisoida, on pienehkö painos, jota toivottavasti ei ole vielä Voiman tumpsahtaessa painosta myyty loppuun. Jos näin pääsisi käymään, tietäkää tämä: lehden koko sisällön voi lukea ja ladata netistä pdf-tiedostoina, ilmaiseksi tietty.
jotka tekevät tekevät vät v omituisia asioita, ovat elämän suola. Ihmiset, jotka tutkivat ja dokumentoivat noita omituisia asioita, ovat myös tärkeitä. Pepe Deluxé -yhtyeen James Spectrum putoaa sekä tuohon ensimmäiseen kategoriaan että toiseen. Tästä todistaa Queen of the Wave Album Companion -lehti. Lehteen on koottu Queen of the Wave -levyn ilmestymisen alla netissä julkaistuja artikkeleita, jotka liittyvät levyn tarinoihin ja syntyprosessiin.
I
H M I S E T, T
maria pääjärvi Nikky Finney esiintyy Annikin runofestivaalilla Tampereella 9.6.
kiinnostavasta muinaisesta Atlantiksen sivilisaatiosta on aina tervetullutta. Myös lähempi tutustuminen ehkä snadisti maaniseen mieheen, joka
L I S ÄT I E T O
rake rakensi soittimen kokonaisesta kokonaisest tippukiviluolasta, on hieno hetki elämässä. Tiesittekö muuten, että hehkulampun keksinyt Thomas A. Edison (joka haali eläessään yli tuhat patenttia) rakensi laitteen, jolla oli tarkoitus viestiä henkien kanssa? Entä tiesittekö, että tuon laitteen pohjalta on mahdollista rakentaa äänimodulaattori, jota voi käyttää musiikin levyttämiseen? Amerikanserbialainen fyysikko ja keksijä Nikola Tesla suunnitteli ja rakensi monien muiden mainioiden hommeleiden ohella teslakäämin, joka muuttaa virtaimpulssin suurjännitteeksi. Jopa 500 000 voltin edestä valokaaria työstävä teslakäämi pitää komeaa pörinää. Laitetta oli
Jari Tamminen Pepe Deluxé: Queen of the Wave Definitive Album Companion. 32 sivua. Catskills Records 2012. Myynnissä: www.catmerch.com, ladattavissa: pepedeluxe.com
NELJÄNNESVUOSISATA SUOMALAISTA KIRJALLISUUSHISTORIAA.
Kesäkuu 1987. Vanhan Kuppila, kahdeksan viisasta oluella. Idea ja idealismi. Sanomisen pakkoa, julistusta. Unelmia paremmasta maailmasta.
14,5
19
3
7,5
20
14,5
5
Tarjoukset voimassa kaikissa Rosebudin kaupoissa. Ja tietysti verkossa www.rosebud.fi
5
4
15
15
14,5
7
25 vuotta myöhemmin entistäkin korskeamman rahavallan aikana. Meidän on osattava taistella vastaan. Meillä on oltava tutkittua tietoa ja sydämen sivistystä. Painavia sanoja, ajateltuja aiheita. Mustaa valkoisella. Hyviä kirjoja.
2 500 sanomallista merkkitapausta ja suurta klassikkoa on Like kätilöinyt maailmaan. Uutuushyllyistä, varastoista ja arkistoista löysimme niistä saatavillenne lähes 2 000. Tulkaa tekemään löytöjä! www.rosebud.fi
62
56
2012
KIRJALLISUUS
MUUT LEHDET
Koonnut Pertti Laesmaa
Posti toi laskun. Se ei ollut suuren suuri, mutta sen maksaminen harmitti paljon enemmän kuin tavallisen laskun maksaminen. Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC siinä karhusi "palvelumaksua" siitä hyvästä että jotkut ihmiset olivat hankkineet FIMICistä minun sävellysteni nuotteja. "Jos joku menee FIMICiin ostamaan nuottejani, hän joutuu tietysti maksamaan siitä, mutta sen lisäksi minullekin napsahtaa lasku. Näin käy siitä huolimatta, ettei kukaan missään vaiheessa kysy minulta, tahdonko sponsoroida tuon henkilön nuottiostoksia. Jos siis haluatte ajaa jonkun säveltäjän vararikkoon, käykää FIMICissä hekemassa rekkalastillinen hänen partituurejaan." Eero Hämeenniemi, Rondo 4/2012
TEKSTI
KIMMO JYLHÄMÖ
Sadepäivän ratoksi
Voiman päätoimittaja testasi & luokitteli uusia runoteoksia, jotta sinä voisit sadepäivänä rauhassa lukea runoja ilman ikäviä kategoriakysymyksiä.
I TÄ O N vuoden 2012 runous? Tähän löytyy jonkinlainen vastaus, kun lukee Voiman toimituksen pöydälle kertyneet tilatut ja tilaamattomat teokset. Eniten teoksia on Poesialta, Savukeitaalta ja Sammakolta. Muut kustantajat ovat mukana yhdellä kahdella teoksella. Johtopäätös on selvä. Pienet jyräävät määrässä. Entä sisältö sitten? Luin teokset ja luokittelin ne intuitiivisesti ja nopeasti kuuteen ryhmään: sovinnainen runous, äijäpoetiikka, epäsovinnallinen mitallinen runous, eeppis-surrealistinen poetiikka, nykyrunous ja muutospoetiikka. Luokittelu väistää kaikkia tieteellisiä lähtökohtia, mutta luokittelija vakuuttaa pyyteettömyytään.
Saamme jatkuvasti lukea ja kuulla mediasta, miten autoilijoita kiusataan yhä kohoavilla hinnoilla. Jos polttoaineen hinta nousee vähänkin, niin heti toimittajien laumat ovat huoltoasemien bensapumppujen äärellä toistamassa vakiokysymystään "onko nyt menty lopullisesti kipurajan ylitse". Ikinä he eivät tule tätä kysymään jalankulkijoilta, pyöräilijöiltä tai joukkoliikenteen käyttäjiltä." Risto Larjavaara, Enemmistö-Majoritet 1/2012
Ainakin minä nauran joka kerta, kun televisiossa aletaan keski-ikäisin voimin "tehdä ohjelmaa nuorille". Uutisissakin jokainen tsättääjä, rullalautailija, räppääjä ja graffitien maalaaja on kulttuurin isointa asiaa, eikä jutusta profiloidu muuta kuin epämääräinen nuoleskelun tuntu." Peter von Bagh, Filmihullu 2/2012
M
Sovinnainen runous
on S sitä normaalia runoutta, mitallista tai ei-mitallista, jossa
OVINNAINEN RUNOUS
kertaheitolla / niin että kotiin palattuani / pesin tiskikaapit / rasvoineen ja ritilöineen."
Eeva Heilala, Ikkunasta avautuu maailma. Tammi 2012. 89 s.
kerrotaan joko alkurakkauden iloista ja suruista tai, jos kirjoittaja on kypsemmässä iässä, oman elämän räsymatoista ja arjen havannoista railakkaasti. Kirjoittaja ja runominä kuulostavat usein samalta henkilöltä.
Muutospoetiikka
kokeilevaa runoutTkäsiterunoutta. Tuntuu siltä, ta, joka lähentelee filosofiaa ja
ÄMÄ ON
Moskovassa Putinin vastaisen kansalaisprotestin leiri hajoitettiin Venäjän voittojuhlallisuuksien aikaan. Leiri eli rauhallista elämää, mutta Venäjän sisäisen järjestyksen hallinnon korkea virkamies Kozlov ilmoitti syyksi sen, että kansalaisaktiivit eivät juhlineet riittävän innokkaasti Venäjän jääkiekkokultaa." Nimimerkki Punaposki, Tiedonantaja 21/2012
"Kohoa, sieluni, kasteisista unelmista, / rakkauden syvästä unesta ja kuolemasta. / Sillä voi! Puut ovat täynnään huokauksia, / joiden lehdet aamu sai nuhdella."
James Joyce, Kamarimusiikkia. Savukeidas 2012. Suom. Ville-Juhani Sutinen. 60 s.
Sinitiainen on suosikkini. Kun se ruokkii herkeämättömästi ja väsymättä kymmenpäistä poikuettaan, ei jää epäselväksi kuka kantaa vastuuta." Seppo Sauro, Lapsen maailma 5/2012
kuin tekijä lähtisi välillä käymään teellä ja teksti tulisi kylään. Täällä runoksi käy lähes mikä vain maailmasta tai muualta repäisty tai koostettu teksti tai koodi, jonka typografinen muoto ja asettelu on osa runoutta ja voi muuttua vaikka tekstilabyrintiksi tai perustua tahallisille virheille ja niiden tutkimukselle. "Aqua / Sodium Laureth Sulfate / Cocamidopropryl Betaine / Sodium Chlorite / Sodium Laurolyl
"Kun mieslääkäri sairaalassa / hipaisi hoitamisen ohessa hiekanvärisiä hiuksiani / kohosi kuntoni
Kuka on kuumin tv-kokkiuros? MTV3:n verkkosivut kyselivät hiljattain lukijoidensa mieltymyksiä. Utelun voisi toki ohittaa hölmönä kikkana saada verkkosivuille kävijöitä katso kuvat! Mielenkiintoiseksi kysymys käy, jos miettii sukupuolipositioita, jotka se olettaa. Minkälaista kuvaa kysymys puolestaan rakentaa kokin ammatista? Missä välissä ala, joka on kuuluisa huonosta palkkauksesta ja raskaista työajoista, muuttui mediassa seksikkääksi maskuliinisuuden esitykseksi?" Outi Pajala, Tulva 2/2012
MIKSI LIUKKONEN ON HYVÄ?
M I K I L I U K K O N E N kuuluu niihin kirjailijoihin, jotka tekevät kaikkensa rakentaakseen itselleen mahdollisimman epäkiinnostavan kirjailijakuvan. Jopa niin epäkiinnostavan, että se voi muodostua lukemisen esteeksi tai taakaksi: rakennelma sisältää boheemiutta, kyllästyneisyyttä, dialogia filosofian järkäleiden kanssa sekä kaikkien taiteen- ja tieteenalojen suvereenia hallitsemista. Nämä kalutut kuviot eivät kuitenkaan muuta sitä, että jotain Liukkonen tekee oikein. Hänen esikoiskokoelmaansa Valkoisia runoja tulee lukeneeksi keskittyneemmin kuin suurinta osaa tämän kevään ja viime syksyn runokirjoista. " S A AT TA A kuulostaa oudolta
KALENTERI
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan vastaan 20.8. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
KIRJALLISUUS
jailija Kari Aronpuro & kirjailija, elokuvaohjaaja Rax Rinnekangas, 11.16.7., www. vkkustavissa.fi.
SASTAMALA VAMMAL AN VANHAN K IRJALLISUUDEN PÄIVÄT pohtii, miten raha vaikuttaa kirjallisuuteen & mikä on sen merkitys kirjailijalle, seminaareissa mukana muun muassa Panu Rajala, Karo Hämäläinen & Virpi Hämeen-Anttila, tarjolla paljon antikvaarista kirjallisuutta, 29.30.6., www. vanhankirjallisuudenpaivat.com. TAMPERE FINNCON, Pohjoismaiden suurimmassa tieteis- & fantasiakirjallisuustapahtumassa Tampereen yliopistolla luentoja, haastatteluja, työpajoja & naamiaiset, 20.22.7., 2012.finncon.org .
TAPAHTUMAT
paljon nuorten ammattilaisten esityksiä, suven runoilija on tänä vuonna Mirkka Rekola, 4.8.7., www.runoviikko.fi.
KAJAANI K AJA ANIN RUNOV IIKKO, KUSTAVI VOLTER K ILPI KUSTAV ISSA -K IR-
tarjolla yleisöluentoja, eri teatteriryhmien esityksiä, kirjallisia konsertteja, sanatyöpajoja & retkiä Volter Kilven maisemiin, teemana tänä vuonna kirjasto & lainat, luennoimassa muun muassa runoilija Risto Rasa, kirJALLISUUSV IIKOLL A
/ mutta tätä on hyvin vaikea selittää", kirjoittaa Liukkonen ja on oikeassa: Liukkosen runojen hyvyyttä on vaikea selittää. Ennemminkin keksin joukon asioita, joista en
Liukkosen kokoelmassa pidä. En pidä siitä varmuudesta, jolla Liukkonen vihjaa tietävänsä, mitä avioliitto on: "ja jollain tapaa minä jo tunsin välttämättömäksi, että me joudumme menemään naimisiin. / Niin kuluivat päivät, / elämämme, / ja muuten kaikki olikin aivan tavallisesti". En nauti siitä, että esikoisteoksessa kirjoitetaan kirjoittamisesta: "runo rakentuu tuulessa", "tämä kynä tässä / on tiimalasi". Enkä riemastu siitä kaikentietävästä otteestakaan, jolla teksti yhdistää matematiikkaa ja runoutta. Leikittely tieteen ja taiteen rajalla, ja toistuva ajatus matemaattis-esteettisestä runoudesta, ei voi kuin tuoda mieleen Alan Sokalin, joka tuli tunnetuksi huijatessaan akateemista humanistiyleisöä kvanttifysiikkaa ja poststrukturalismia sekoittaneella siansaksallaan.
R U N O U S E I tietenkään edes ha-
lutessaan kykene petokseen, sillä suurinkin huijaus kääntyy hetkessä taiteeksi tai huumoriksi, mutta ainakin jonkinlaista filosofis-esteettistä sordiinoa suosittelen käytettäväksi silloin, kun esikoisrunoilija sanoo tajunneensa, "että uusi runous / on lähtökohdiltaan tieteellinen, mutta / vain lähtökohdiltaan". Tätä "on hyvin vaikea selittää", mutta kaikista näistä ärsyynnyksistäni huolimatta Liukkosen teokseen kannattaa tutustua. Ehkä syy on se perinteisin: onnistuessaan runous saa näkemään asiat toisin. Tässä auttaa absurdin maailman ja helpolta tuntuvan ja läpinäkyvän kielen yhdistäminen, minkä Liukkonen tekee oikein taitavasti.
Hanna Kuusela
Miki Liukkonen: Valkoisia runoja. WSOY 2011. 86 s.
KIRJALLISUUS
Glutamate / Glycol Distearate / PEG-150 Distearate / Cocamide MEA / Betaine / Laureth-10, Propylene Glycol / Hippohae Rhamnoides (Seabuctorn) Extract / Parfym / Citric Acid /"
Henriikka Tavi, Helmikuu. Poesia 2012. 152 s.
56
2012
63
"Kapteeni käskee: laita kädet pään päälle. Kapteeni käskee: laita sormi nenällesi. Kapteeni käskee: et ole tehnyt tarpeeksi. Kapteeni käskee: et välitä tarpeeksi. Kapteeni käskee: pakottavat vanhat vastaukset eivät jätä maailmaa rauhaan. Kapteeni käskee: kohta kuolet."
Joseph Lease, Hajonnut maailma. Suom. Mari Koski. Poesia 2012. 71 s.
"Täytät uuden asuntosi / vanhoilla rakkailla tavaroillasi, / ja haalit kasaan hieman uutta, sinne tänne, / luet fengshuita ja sisustuslehtiä, madallat kynnystä / astua sisään, kukitat ikkunalaudan ja parvekkeen,"
J.K. Ihalainen, Tisle. Sammakko 2012. 109 s.
SINÄ, SINÄ, SINÄ, SINÄ
K U N ranskalaistaiteilija Sophie
"Kielitoimiston mukaan 'jolloinkin' tarkoittaa joskus / ja esimerkiksi annetaan 'Jolloinkin 1200-luvulla'. / Tällaisiin sanoihin ei törmää nykyään kuin käännösteksteissä, / joissa kääntäjä kuvittelee tavoittavansa jotain alkutekstistä / (englannista) / laittamalla 'sisään' sanan, joka on 'oikein', mutta / jota ei ole käytetty pimeän keskiajan jälkeen, ja / mikä on 'pimeä'? Keskiaika oli täällä paljon muiden / jälkeen, ja 'muut' on tietenkin Keski-Eurooppa, ja /"
Matti Kangaskoski, Tältä sinusta nyt tuntuu. Teos 2012. 67 s.
Epäsovinnainen mitallinen runous
Eeppissurrealistinen poetiikka
porautuvat N johonkin tilaan,omalla surfiilikseen, aikaan tai paikkaan
ÄMÄ RUNOT
A syt kirjakukkia.sarjaan pääson Baudelairen pääteos Pahan Dekadenssi,
I N O A TÄ H Ä N
melankolia ja erotiikka toissavuosisadan tyyliin purevat yhä. Vasemmalla puolella on ranskankielinen mitallinen alkuperäisteksti ja oikealla Antti Nylénin tulkinta suomeksi. Kivaa, Pahan kukkia lukiessa voi oppia myös ranskaa. "Sairaalloisesti, perusteellisesti / vain minä nautin sinusta aina! / Ole mitä tahdot yönsynkeä, / aamunhehkeä vapisevan ruumiini / jokainen säie kirkuu: Rakkaani, jumalani, Belsebub!"
Charles Baudelaire: Pahan kukat. Suom. Antti Nylén. Sammakko 2011.
realismillaan. Niissä voidaan seurata runon metaforaa järjettömyyksiin, syventyä newyorkilaiseen Harlem-elämään vuosisadan vaihteessa, sukeltaa salatun Venäjän arkeologiaan tai elää uudelleen suomen sukukansojen myyttejä. "Miehestä oli pudonnut pala keskellä tietä. Hän poimi sen ylös ja pani taskuun. / Kun hän kumartui poimimaan toista palaa, hän ratkesi vyötäröstä. / Hänen alempi puolikkaansa seisoi yhä. Hän käveli kyynärpäillään sen luo ja tarttui housujen lahkeesta ja sanoi: Jalat menkää kotiin."
Russel Edson, Intuitiivinen matka. Suom. Aki Salmela. Savukeidas 2011.
"Ei tämä ole satu. Tämä on totista totta. Älä luule, että voit ohittaa sen, mitä sinuun kasvaa kun on hiljaista // Ilma on täynnä ja tiheä, kuvia syntyy havaintojen reuna-alueille."
Kristiina Wallin, Kaikki metrit ja puut. Tammi 2012.
Calle antoi miesystävältään saamansa erokirjeen kirjailijan analysoitavaksi, kirjailija huomasi miehen käyttäneen sivun mittaisessa kirjeessä 50 kertaa sanan minä erilaisia muotoja. Kun rakkaus on kuollut, jäljelle jää vain egoistinen minä ja sen eri mukaelmat. Silloin kun rakkaus on vielä elossa, minän rinnalla elää myös toinen, jonka nimi on sinä. Tämän oivaltaa lukiessaan Marko Niemen ja Miia Toivion runokirjaa Suut (2012). Se saa huomaamaan, miten merkittävää on puhua sinusta sinulle, aloittaa runo vaikkapa näin: "Sinä sinä, / Sinä olet notkea kahleeni." Ja lopettaa se toiselle omistautuen: "Havisten sinun, M". Sama M on teoksen menetelmällisissä runoissa myös "Vuositolkulla sinun", "Antautuen sinun" ja "Tömähtäen sinun". Sinuun tukeutuessaan Toivio ja Niemi kirjoittavat rakkauslyriikkaa niin kuin sitä on aina kirjoitettu: "Olen sinun kuin en koskaan kenenkään / muun kuin sinun." Kokoelman muodolliset
ominaisuudet tekevät sen runoista kuitenkin selvää nykyrunoutta.
T O I V I O J A N I E M I käyttävät
monen nykyrunoilijan tavoin kirjoittamisessaan rajoitteita ja pakotteita, ja monissa runoissa hyödynnetään loppu- ja alkusointuja tai sisä- ja puolisointuja. Näin runojen kieli luo jotain, mitä voisi kutsua 2000-luvun sointuisuudeksi. Se on vapaudessaan kahlittua: "Laineitani, näköalojani laskin / menin sisääni, itseeni, etsin / omaani, omaisuuttani, hamusin / omakseni, omenakseni". Yhdessä kirjoittaminen ja julkaiseminen ei intiimeimmissä kirjallisuudenlajeissa ole kovinkaan yleistä. Ehkä siitä syntyy teoksen kyky sulkeistaa minuus ja olla kielellisestikin herkkä sinälle ja sinulle. Tai sitten syy löytyy jostain aivan muualta. Yhtä kaikki yhteistyö onnistuu siinä missä pitääkin: runot kuulostavat ja näyttävät rakkaudelta.
Hanna Kuusela
Marko Niemi & Miia Toivio: Suut. Poesia, 2012. 71 s.
Nykyrunous
tärkeintä ei ole kokeileminen kokeilemisen vuoksi vaan asia itse, mitä se sitten onkaan.
"Labyrinttia luonnehtivat sekä avoimuus että ennaltamääräytyvyys. Labyrintin pystyttäjä määrittää kohdan 2 asettaman rajoitteen, omien lähtökohtiensa ja tilan tarjoamien mahdollisuuksien pohjalta kunkin tekstinauhan suunnan ja sijainnin suhteessa kokonaisuuteen. käyttäjille tarjoutuva labyrintin alkutila perustuu tällöin esivalituille parametreille, joiden puitteissa navigointipäätökset tehdään."
Mikael Brygger Henriikka Tavi IC-98, In Large, well organized termite colonies. Iconoclast Publications, Poesia 2011. 77 s.
Äijäpoetiikka
T
"Ikään kuin Lämmin meri, jota Inäzor Tystän oli lähtenyt etsimään, kuten vanhat vaimot kertoivat, olisi itse saapunut hänen siemenensä luokse."
Sergei Zavjalov, Joulupaasto. Suom. Jukka Malinen. Poesia 2012. 109 s.
Ä SSÄ L AJ I SSA
M oikean kirjoittajan kanssa, runominä tuntuu olevan yhtä
YÖS ÄIJÄPOETIIK ASSA
tai ainakin sillä ajatuksella flirttaillaan, kun runot kulkevat läpi tuhannet hämyiset kaupungit ja niiden räkälät, pikapanot, korttipeliringit ja ihmissuhdemyrskyt maustettuna peittelemättömällä maskuliinisuudella. Äijärunoa lukee ylinopeutta, ja asfaltti on mustaa & polttaa. "Ryyppään kaikki rahamme / karibialaisen stripparin kanssa / soitan exälleni ja pyydän häntä lähettämään lisää / ja täytän lavuaarin pyhällä yrjöllä"
Esa Hirvonen, Uralin nälkä. Savukeidas 2011. 80 s.
"Kokoontui koko kansa, kivet mättäiden alta ja rusakot peltojen laitamilta, vanhat ämmöt vaivaistaloistaan, jokainen jousimies ja sepät syömästä. Syömään silloin, sillä silloin lautanen peitti tähdet, sitä kuunnellessaan he tiesivät tähdistä kaiken."
Ville Hytönen, Karsikkopuu. Tammi 2011. 72 s.
"Istuin ja katselin äitini / kuolemista, hänen kasvonsa olivat jo tyhjät / mutta hän hengitti vielä lähde jo, ajattelin, poistu / herrantähden tuosta ruumiista ja hän lähti // en usko että hän tiesi viime vuosinaan / keitä me olimme: minun äitini , hänen poikansa // luen patologi-anatomin raporttia / potilaan aivoissa hän tapasi tavanomaisia tähän / taudinkuvaan kuuluvia säännöttömyyksiä//"
Rutger Kopland, Muisto jonka unohdit. Suom Heimo Pihlajamaa. ntamo 2011. 217 s.
"Kafka-museossa katsoo peiliin, eikä siedä omaa kuvaansa. Tilaa kahvilassa ruokaa, jota ei halua, mutta saa, mitä toivoi. Eikirjaimillaoleväliä ajatus riittää ja kosketus. Äiti soittaa ennen Kafkaa. Sitä olisi vain nainen, jonka Kafka hylkäsi. Jos kirjoittaa muistikirjaan metroaseman kahvilassa, ympärillä hulabaloo, myöntyy kaupungin äänille, toteaa, että hiljaisuus tekee sanattomaksi."
Irene Javne, Euroopan kylmin talvi. Gummerus 2012. 80 s.
"Tämä hyytelö, kevyelle säädetty / hallusinaattori utumaista kirjavaa, / kylläisen imeväisen / venyvä haukotus / regressio avaa / iankaikkisen / äly sulaa / laskiainen / melkein kääntää / mielen pieltä,/"
Lassi Hyvärinen, Keisarin tie. Otava 2012. 100 s.
"Silmälasipäinen kaveri, / jota tööttäsin vappuna nekkuun, / istuu lautakunnassa / jakamassa apurahoja"
Mika Kivelä, Dumdum. MKK 2012. 63 s.
"Hän kuoli appelsiiniin. / Söi, löysi siemenen. / Painoi sen kukkaluukkuun ikkunalaudalle / kosteisiin olosuhteisiin, ja unohti. / Paistoi aulinko (peel to peel). / Yksinkeltainen on kaksinkeltaista."
Olli-Pekka Tennilä, Yksinkeltainen on kaksinkeltaista. Poesia 2012. 89 s.
"Olen matkalla työpaikkojeni välillä, / näen auringon ja lehmukset, / oksille ei ole ehtinyt vielä yhtäkään lehteä. / Aion kirjoittaa runon ilmastonmuutoksesta / tai kapitalismin kriisistä."
Robert Meriruoho, Göteborgilainen viikonloppusatu. Sammakko 2012. 78 s.
"Minulla oli poika nimeltä Juan. / Minulla oli poika. / Eräänä vainajien perjantaina hän eksyi holvikaarien alle. / Näin hänen leikkivän messun viimeisillä tikapuilla / ja tipauttavan pikku ämpärinsä papin sydämeen. / Olen koputellut ruumisarkkuihin. Poikani! Poikani! / Tempaisin kanankoiven kuun takaa ja silloin / tajusin että tyttöni oli kala / jonka läpi rattaat loittonevat."
Federico García Lorca, Runoilija New Yorkissa. Suom. Katri Kaarniala. Savukeidas 2012. 110 s.
"Silti ei ole kyse painostuksesta / vaan hegemoniasta. / Nyt Suomi muuttuu / Politiikan pitäminen asiallisena lintu / kiehnää lunta täynnä olevissa pilvissä / pyyhkii pölyt osatekijöiden päältä /"
Henriikka Tavi, Tammikuu. Poesia 2012. 48 s.
"Nyt taivas ei kätke mitään. / Meri pitkään läsnä / kaikkien aistien huumana, turkoosin kuumana tulena, / joka pyyhkii kiviä ja kallioita, / vavisuttaa lehtien ja korsien / sakeanpäivettyneitä seurueita. / Tallinnan-laiva, Ruotsin laiva, joutsenperhe, / kilpapurjehtijoiden parvi, ökyjahti, / mummoja uimassa, kajakki /"
Olli Sinivaara, Lokakuun päivä. Teos 2012. 50 s.
"Tämä on eetteripäivä. / Jäästä tullut tunne, tasainen / valo on vääntynyt, / tunnen mutta kuulle / on minussa."
Tommi Parkko, Pelikaani. Savukeidas 2011. 56 s.
"Minä kerron sinut auki, mudasta nousevan rinnan / esipuheenomaiset lapset kysyvät äitinsä nimeä, / mustavalkoinen lintu juo teetä puunkolosta, / suuri nokka resonoi vastakkaisessa sukupuolessa ja lajissa."
Sirpa Kyyrönen, Lempeät tukaanit. Otava 2012. 68 s.
ELÄVÄ KUVA
64
56
2012
ELÄVÄ KUVA
Melkein Alien
Ohjaaja Ridley Scottin paluu scifin maailmaan on kunniakas. Onnistumista onkin jo saatu odottaa.
Ridley Scott tunnetaan häkellyttävän epätasaisesta laadusta. Parhaimmillaan hän on vahvojen naishahmojen kanssa. Scott jatkaa tällaisten naiskuvien tuomis-
O
H J A A J A
ta valkokankaalla myös Prometheuksessa. Alien-elokuvien maailmassa tapahtuva tarina sijoittuu aikaan ennen Scottin ohjaamaa ensimmäistä Alienia. Valkokankaalla nähdään taas tutun lohdutonta menoa ja vahvoja naisia. Mutta siinä missä Alien on
kauhuelokuva scifi-mausteilla, on Prometheus puhdasta scifiä, jossa kauhu loistaa poissaolollaan. avauksessa tarinaa aletaan rakentaa vanhan kunnon Chariots of the Gods -selityksen varaan. Siis: tuntemamH E T I E L O K U VA N
me elämä maassa on syntynyt tuohon nimeen on yhdistynyt aiavaruusolentojen tekemisistä, ja noastaan tunteeton pääoma, saa muistot olennoista ovat jääneet Weyland tällä kertaa ihmiskaselämään uskomuksina jumalista. vot: mukaan on kirjoitettu yhtiön Loppuelokuva sitten keskitytään- perustaja Peter Weyland. kin eri tavoin traumaattisten isäInhimillisiä tunteitakin piisaa, mutta ne eivät välttämättä löydy suhteiden selvittelemiseen. Lieneekö tällä sitten jotain sieltä rakastamisen ja välittämitekemistä ohjaajan oman isä- sen saarakkeesta. suhteen kanssa: Ridley Scottin upseeri-isä kuuluu olleen suh- K U N S C O T T taannoin ilmoitti teellisen etäinen. Ainakin viehty- ohjaavansa esiosan scifi-klassimys vahvoihin naisiin on Scottin kolle, monet olivat syystä huooman todistuksen mukaan kodin lissaan. Onnistumisen mahdolliperuja. Äidillä oli päävastuu Rid- suus oli korkeintaan kohtalainen. leyn ja hänen Riski kannatti. Vaikka kaltaiseni scifiveljiensä kasvattamisessa. nörtti on totaalisen "Mitä vahempi kykenemätön obvahv jektiiviseen arvioon, vempi nainen, "Mitä n, sitä ei tälle voi mittavan sitä parempi", ine na itsereflektionkaan Scott muotoilee i." p parem jälkeen antaa muuta The Daily Beast kuin täyden pisteet. -verkkolehden Tämän jälkeen haastattelussa. Scottin Alieniin luoma Ellen Ripley en ole enää kauhuissani Scottin -hahmo se Sigourney Weaverin seuraavan lämmittelyprojektin, näyttelemä onkin toiminut mal- Blade Runnerin jatko-osan, takia. lina lukuisille myöhemmille elo- Siihenkin on luvattu vahva naiskuvien amatsoneille. hahmo. Prometheuksessa perintöä kanVaikka se ei olekaan välttämätavat eteenpäin Elizabeth Shaw'ta töntä, niin Prometheuksen pohjiknäyttelevä Noomi Rapace ja Char- si kannattaa katsoa se alkupelize Theron Meredith Vickersinä. räinen, ensimmäinen Alien ja välttää Prometheuksen 3D-versioP R O M E T H E U K S E S S A kritisoita kuin ruttoa. Jari Tamminen daan myös suuryhtiöitä, kuten Alien-saagassa kuuluu. Pahan nimi on Weyland Corporation. Ridley Scott: Prometheus elokuvaKun aiemmissa elokuvissa teattereissa 1.6. alkaen.
KUVARUUTU & VALKOKANGAS
elsi hyttinen, Tuomas rantanen, jari tamminen & Verna Virkkunen
Lisa Azuelos: LOL. Ensi-ilta 15.6. John Gulager: Piranha 3DD. Ensi-ilta 20.7. tai Larry Charles: Diktaattori. Elokuvateattereissa nyt. Julie Delpy: Ranskalainen viikonloppu. Ensi-ilta 6.7. Matti Kinnunen: Miss Farkku-Suomi. Elokuvateattereissa 3.8.
Heidi Merima-Halonen, Tuomas Rantanen & Jari Tamminen
WTF? XD!
Tämän elokuvan tekijöiden oletuksille teini-ikäisten tyttöjen ajatusmaailmasta voi vain naurahtaa kyllästyneesti. Huumori ja kerronta on viety yksinkertaisimmalle tasolle. Siksikö, että katsoja voisi rauhassa keskittyä etsimään näyttelijöiden joukosta sellaista, joka ei vielä kanna mallinpapereita takataskussaan? Sinnikkäästä odotuksesta huolimatta elokuvassa ei tapahdu mitään ennalta-arvaamatonta. Teini-ikäinen Lola törmäilee poikaystävien ympäröimänä kotibileiden, luokkaretkien ja perheriitojen maailmassa, jossa kaikki on kuitenkin lopulta ihanaa, kunhan pyytää tekstarilla äitiä halaamaan. Pääosassa näyttelevän teinitähti Miley Cyrusin ansiosta elokuva tulee varmasti keräämään paljon nuoria katsojia. Tuskin kukaan meistä pystyy kuitenkaan peilaamaan elokuvan maailmaa omaansa. Yksi yhtäläisyys sentään noteerattakoon: Vaikka elokuvan muut tapahtumat ja arvomaailma eivät kuulukaan viisitoistavuotiaan helsinkiläistytön arkeen, halin pyytäminen on mahdollista minullekin. En tarvitse siihen iPhonea. (vv)
Ranskalainen taideelokuva, not!
On tyystin katsojan valittavissa, haluaako Piranha 3DD:n nähdä matalaotsaisena sexploitaationa vai postmodernin itseironisena kapitalismin ja viihdeteollisuuden kritiikkinä. Camp-ote on vahva, niinpä kallistuisin jälkimmäisen kannalle. Leffan voi nähdä myös moralistisena uudelleentulkintana Sodoman ja Gomorran kohtaamasta Jumalan vihasta, jota representoi luontoelementti: tuhovoimainen jättiläispiraijaparvi. Merkityksistä viis, valkokankaalla nähdään ainakin räjähtävä lehmä, esihistoriallisia hirviökaloja, Gary Busey sekä tohtori Emmett Brown, piraijapenetraatio ja -kastraatio, hidastuskuvia hyllyvistä tisseistä sekä juoksevasta David Hasselhoffista ja haulikkojalkaproteesi. Ehdotin pressinäytöksen päätteeksi maahantuojalle, että tästä pitäisi järjestää öinen uima-allasnäytös. Muistan sellaisia joskus Tappajahaistakin järjestetyn, ja nyt olisi kyllä tuote sovelias. (JT)
Ex-paronin paluu
X-paroni (1964) on Spede Pasasen mainio esikoiselokuva, jonka hän teki Risto Jarvan ja Jaakko Pakkasvirran kanssa. Siinä ilakoitiin maalaispojan ja paronin roolivaihdoksella ja viitattiin kepeästi luokkajännitteisiin. Sacha Baron Cohen taas ei nimestään huolimatta ole sijoittanut omaa muunnelmaansa klassisesta kaksoisolentoteemasta paronien maailmaan. Diktaattorin aineksia ovat itäiset tyrannivaltiot, terrorismiuhat sekä Charles Chaplinin Diktaattori (1940). Siinä missä Chaplinin syvästi kantaaottava elokuva parodioi Adolf Hitleriä ja äityy lopulta pateettiseenkin humanismin puolustukseen, Cohenille riittää paljon vähempi. Cohen hallitsee poliittisesti epäkorrektin pilailun suvereenisti. Umpihuonotkin vitsit naurattavat tarkan ajoituksen ja Cohenin eloisan näyttelijäkaraktäärin varassa. Elokuvan fataali ongelma on se, että vaikka tekijät ovat tekevinään satiiria, raina pikemminkin nuoleskelee valtakulttuurisia stereotypioita kuin osaa nauraa niille. (TR)
Eläköön kesä!
Helsinkiläinen Kesäkino Engel tekee odotetun comebackin remonttievakosta (29.6.6.7.). Avajaiselokuva istuu kesäiseen ympäristöönsä enemmän kuin hyvin. Julie Delpy kuvaa Ranskalaisessa viikonlopussa rönsyilevää sukukohtaamista 1970-luvun ranskalaisessa suvessa. Harkitun verkkaisesti rakentuvassa kokonaisuudessa esitellään kolmen sukupolven kattava henkilögalleria jännitteineen. Epookki elää ja ylittää aikaansa luontevasti. Vetävän tunnelmakuvauksen alla raskaina teemoina käsitellään ainakin 1970-luvun Ranskan poliittisia ja kulttuurisia paineita, seksuaalitabujen murtumista, luokkajännitteitä, siirtomaasotien tuottamia traumoja ja rasistisia oheisvaikutuksia. Samalla draama kumpuaa yliaikaisista sukupolvien ja sukupuolien välisistä kuiluista, aikuistumisen paineista ja ikääntymisen tietystä surumielisyydestä. Arjen näennäisen yksinkertaisuuden mutta todellisen monitasoisuuden kuvaaminen on haastavaa. Suomessa sitä ei oikein osata, Delbyltä se käy häikäisevän hyvin. (TR)
Tyttöjen ystävä
Maailmat sekoittuvat, kun Kauko Röyhkä ja Narttu tekee tänä kesänä paluun keikkalavoille samaan aikaan, kun festareita kiertää myös Torttu. Torttu on bändi, jonka oululaiset erilaiset nuoret perustavat elokuvassa Miss Farkku-Suomi. Ja elokuva taas perustuu Kauko Röyhkän samannimiseen romaaniin, joka taas perustuu Röyhkän omiin nuoruuskokemuksiin. Miss Farkku-Suomi on hyvin tehtyä ja näyteltyä epookkia 70-luvun lopun Suomesta. Sääli vain, että miesmisfitin kasvukertomus on jo kerrottu niin monesti. Jälleen tähtiin kohoaa se nörtti, jonka päätä alussa uitetaan vessanpöntössä, eikä perustarinasta saada juuri mitään uutta irti. Elokuvan suurin ongelma ovat ohuet naishahmot. Päähenkilö rakastaa salaa luokkatoveriaan, Miss Farkku-Suomea. Välde kirjoittaa rakkaastaan monta biisiä ja esittää ne festarikeikalla. Tyttö seisoo katsomossa ja kyyneleetii. Ja siltikään rakastavaiset eivät saa toisiaan. Miten voisivatkaan saada: romanttisen sankarin kuuluu palvoa eteeristä sankaritarta etäältä. Mitä siitäkin tulisi, jos naisen kanssa keskustelisi ja hänellä olisi vaikkapa mielipiteitä? (EH)
ELÄVÄ KUVA
56
2012
65
ANTEEKSI, KUKA?
P R O M E T H E U S O N kreikkalaisen mytologian titaani, joka muovasi ihmiset savesta ja lahjoitti heille jumalilta varastamansa tulen. Tempusta kiukustunut ylijumala Zeus lähetti Pandoran lippaineen Prometheuksen perään. Siinä tuoksinassa Pandoran lippaastakin sitten livahti maailmaan kaikenlaisia vitsauksia. Lopulta hiiltynyt Zeus kahlitsi Prometheuksen kallioon. Kolmenkymmenen vuoden ajan kotka nokki joka päivä hänen maksaansa, joka kasvoi öisin takaisin. Lopulta Herakles vapautti Prometheuksen kahleistaan. Karl Marx piti Prometheuksen tarinaa inspiroivana ja kuvaili
häntä "filosofin kalenterin suurimmaksi pyhimykseksi ja marttyyriksi". Prometheus-leirejä järjestetään tänäkin kesänä ympäri Suomenmaan.
Jari Tamminen
MIDNIGHT SUN FILM FESTIVAL
SODANKYLÄ LAPLAND FINLAND 13.17.6.2012
Tuomas rantanen
VOIMAN TV-LIITE
7.6. & 14.6. Nelonen: Triffidien kapina (Britannia, 2009)
Nick Copus on ohjannut uuden tulkinnan John Wyndhamin vuonna 1951 julkaisemasta, paljon imitoidusta scifi-klassikosta, jossa paljon kiinnostavampaa kuin kolmella tukiraajalla liikkuvien lihansyöjäkasvien invaasion kuvaus on hahmotelma siitä sivilisaation romahduksesta, joka seuraa, kun suurin osa ihmiskunnasta menettää yllättäen näkökykynsä mistä muuten jatkoi myös José Saramago kirjassaan Kertomus sokeudesta (1995).
14.6. AVA: Maradona (Espanja/Ranska, 2008)
AVA osoittaa jalkapallon EM-kisojen kainalossa tyylitajuista huomiokykyä näyttämällä serbialaisen hullun neron Emir Kusturican omistautuneen elokuvan viherkenttien ylittämättömästä sankaritenorista ja fudisbaletin mustasta joutsenesta Diego Armando Maradonasta, jonka stadioneiden yli pursuavan toteemihahmon äärellä skandaalien saaristo, jalkapallon poliittisuus ja se Jumalan käsi ovat kaikki yhtä.
25.6. Yle TV2: This Is England (Britannia, 2006)
www.msfilmfestival.fi
KLASSIKOITA & KESÄN TÄHTIÄ
Shane Meadows kuvaa yhdessä viime vuosien parhaista brittielokuvista satuttavasti, draamallisesti monitasoisesti ja yhteiskunnallisesti tavanomaista tarkkasilmäisemmin Falklandin sodassa isänsä menettänyttä koulukiusattua Shaunia (häkellyttävä Thomas Turgoose), joka ajautuu ensin kilttien skinien maskotiksi ja sitten traumatisoituneen pahiksen (loistava Stephen Graham) vaikutuspiiriin.
KALENTERI
ELOKUVAT
31.8.1.9.
MYKKÄELOKUVAFESTIVAALIT tarjoaa jälleen laajan kattauksen mykän elokuvan ystäville, 31.8.1.9. Forssassa, www.forssasilentmovie.com.
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan vastaan 20.8. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. -sarjassa nähdään Aki Kaurismäen Le Havre kello 19 Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa, Kulttuuriaukio 2. ESPOO ESPOO CINÉ 17.26.8. kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla esitetään reilut sata pääosin uutta eurooppalaista elokuvaa.
6.6. KUUK AUDEN LEFFA
17.19.8. festivaali palkitsee Itämeren alueen parhaat lyhytelokuvat & tarjoaa näytöksiä kotimaisista & Itämeren maiden elokuvista.
RAUMA BLUE SE A FILM FESTIVAL SODANKYLÄ SODANK YL ÄN ELOKUVAJUHL AT
KESÄN TEEMOJA
OULU OULUN MUSIIKK IVIDEOFESTIVA ALIT
22.26.8. festivaali palkitsee parhaat suomalaiset musiikkivideot.
13.17.6., kotimaisina ensi-iltaelokuvina Jarmo Lampelan Miesten välisiä keskusteluja, Rax Rinnekankaan Veden peili & Juho Kuosmasen Romu-Mattila & kaunis nainen, ulkomaisia ohjaajavieraita muun muassa amerikkalainen Alan Rudolph, unkarilainen Béla Tarr & portugalilainen Rodrigo Areias, www.msfilmfestival.fi.
ORION
Liput 5,50 /4,50 /2
ELOKUVATEATTERI
Eerikinkatu 15, Hki
66
56
2012
AKTIVISMI
Viherpestyt peltomme
Suomalainen ruoka on erityisen puhdasta. Onhan?
ja vailla kemiallisia lannoitteita tuotettu luomu on nosteessa, mutta sen vastustajat tuhahtelevat luomun olevan tarpeetonta. Maataloutemme on jo niin puhdasta kuin olla voi, eikä luomu tuo mitään lisäarvoa. "Kemianteollisuus on taitavasti luonut myytin suomalaisesta ruuasta melkein luomuna", tiivistää kuvataiteilija, luomuviljelijä Osmo Rauhala. "Kuitenkin 2000-luvulla r Kuitenkin 2000 luvulla rikka-
K
A S V IM Y R K Y I T TÄ
MYRKKYJÄ VASTAAN.
Luomuviljelijä Osmo Rauhala muistuttaa, että tupakankin haitat tunnettiin jo sata vuotta ennen kuin asioihin puututtiin.
ruohomyrkkyjen käyttö on kaksinkertaistunut. Vaikka torjuntaaineiden käyttö on Suomessa alle EU:n keskitason, pääsemme tuotettua ruokakiloa kohti samaan kastiin muun Euroopan kanssa. Meillähän on pienemmät sadot", Rauhala sanoo. Myrkyttömyys on kuitenkin trendi, ja markkinoilla ja ruuantuotannossa se on huomattu. Tavanomaista tuotantoa markkinoidaan saatesanoin "torjunta-aineettomasti viljelty". Myyntilauseke ei kuitenkaan sido tuottajaa mihinkään. Torjunta-aineettomasti viljelty ruoka voi toki olla sitä mitä sanookin olevansa, sillä satokaudella, mutta paljonko myrkkyjä alueella käytettiin edellisenä vuonna? Mistä voimme tietää? Kasvinsuojeluteollisuus ry:n asiamies Johannes Hahl tosin arvelee, että mainoslauseilla "torjuntaaineettomasti viljelty" tuotteitaan markkinoivat viljelijät saattavat toimia näin siksi, että luomuvalvontaan pääseminen on osoittautunut hankalaksi tai kalliiksi.
on arveltu aiheuttavan syöpiä, allergioita ja lapsettomuutta. Pitkäaikaisseuranta niiden vaikutuksista kuitenkin puuttuu eihän aineiden käytön historiakaan ulotu kuin muutaman kymmenen vuoden päähän.
K ASVINSUOJELUAINEIDEN
all natural, luonnonilmiön eli ihmisen tekemä tuote", Rauhala kertoo. pysyttelevää sianlihantuottajaa on askarruttanut, miksi korrensäätäjän käyttöä on rajoitettu emakoille annettavassa viljassa. Korrensäätäjä on aine, joka lyhentää viljan kortta niin, ettei se lakoonnu. Vastaus on, että aine aiheuttaa sioille tiinehtyvyyshäiriöitä. Samaa korrensäätäjää voi kuitenkin ruiskuttaa viljaan, jota syövät ihmiset. Ei liene montaa ihmistä, jonka tuttavapiirissä ei olisi vähintään yksi "tiinehtyvyyshäiriöstä" kärsivä lapseton pariskunta. Aiheuttaako korrensäätäjä lapsettomuutta? Tutkija Kirsi Partanen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta kertoo, että korrensäätäjän negatiivinen vaikutus emakoiden tiinehtyvyyteen todettiin 1980-luvulla Tanskassa, missä valmisteen käyttö kiellettiinkin kokonaan. Aineen tarkkaa vaikutusmekanismia ei tunneta. Nykyäänkin Tanskassa suhtaudutaan korrenvahvistajaan kriitNIMETTÖMÄNÄ
tisesti. Vastausta siihen, miksi ainetta saa kuitenkin käyttää ihmisravinnon viljelyssä, Partanen ei tiedä. "Se perustunee aineen ja siitä elintarvikkeisiin jäävien jäämien vaikutusten riskinarviointiin." vertaa kasvinsuojeluaineista tiedottamista tupakan haittavaikutuksista käydyn keskustelun historiaan. Kasvinsuojeluaineiden vaikutuksia ihmisiin on tutkittu ja haittavaikutuksia havaittu runsaasti, mutta kulunee vielä kauan, ennen kuin niiden vaarallisuus myönnetään. "Lääkärit tiesivät tupakan haitoista jo 1900-luvun alussa. Vasta 2000-luvulla, kolmenkymmenen vuoden oikeuskäsittelyn jälkeen, saatiin niin sanottu kiistaton näyttö. Vasta kun miljoonat ihmiset olivat jo kuolleet tupakan aiheuttamiin sairauksiin."
OSMO R AUHAL A
ineiojelua ria su Kasvin tön histo y den kä vain muuu ulottu kymmenen taman päähän. n vuode
Suuri osa aineiden vaikutusten tutkimuksista on valmistajien itsensä tekemiä. Epäily ruuantuotannon puhtaudesta on olemassa, ja ruokateollisuus tunnistaa viherpesun tarpeen. "Amerikassa on jo pitkään ollut käytössä termi all natural. Se ei tarkoita mitään, sille ei ole kriteereitä, eikä sitä valvota. Sen voi laittaa mihin tahansa tuotteeseen, vaikka DDT-purkin kylkeen. Onhan sekin
Kirsi Haapamatti Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja luomuviljelijä.
KALENTERI
KESKUSTELUT, LUENNOT, KURSSIT, TAPAHTUMAT & TOIMINTA
11.8.
OLKILUOTO BLOCKADE -tiensulkutempaus sulkee kolmatta kertaa Olkiluodon ydinvoimalaan johtavat tiet, tapahtumaa edeltää viikon mittainen kansainvälinen leiri, olkiluotoblockade2012.wordpress.com.
11.17.6.
LES LUMIÈRES, monipuolinen valistusajan kulttuurifestivaali teemalla Ihminen & eläin, Suomenlinnassa & muualla Helsingissä, www.lumieres.fi.
26.6.19.8.
SIPULISAUNA, kuvataiteilija Jan-Erik Anderssonin & äänitaiteilija Shawn Deckerin The Sounding Dome Sauna tarjoaa löylyn lisäksi naateista kohoavia kaikuja, tule uimapuvussa & oman pyyhkeen kanssa, tisu 1218 Turun Ekoluodolla, Itäinen rantakatu 38.
7.7.
PAX -12, koko perheen piknik-rauhantapahtumassa Kitkerät Neitsyet, Arpakuutiomies, Kadotetut & Legshaker (kuvassa), järjestötori & muuta ohjelmaa, kello 13 alkaen Helsingin Alppipuistossa, www.rauhanpuolustajat.org.
VOIMAKALENTERIN osioissa julkaistaan tie-
toja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava Voima ilmestyy 3.9. & on jakelussa syyskuun. Tietoja kalenteriin otetaan vastaan 20.8. kello 12 asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. Koonnut: Anu Harju.
uraaniaseiden siviileille aiheuttamista terveysriskeistä, muita luennoitsijoita Ville Kivimäki & Karim Maiche, 27.29.7. ent. Hukanhaudan koululla, Jakokunnantie 3, lisätiedot www.joensuunrauhanryhma.org.
kello 12 alkaen Senaatintorilla, www. samba.fi. FLOW MO CREW 10 YEAR ANNIVERSARY, katutanssiryhmä Flow Mo Crew juhlii katutaidenäyttelyin, workshopein, graffitisessioin & warm up -bilein 15.17.6. eri puolilla Helsinkiä, www.saiffa.fi/flowmo.
PARIKKALA KESÄ 2012, PARIKK ALAN PATSASPUISTON
tuurin avulla & järjestöjen esittelyillä, tämän vuoden teema muuttoliikkeet & pakolaisuus, 21.7. Pori, 11.8. Lappeenranta, 11.12.8. Hämeenlinna, 18.8. Porvoo & 25.8. Maarianhamina.
JÄRVENPÄÄ/TUUSULA MEIDÄN FESTIVAALIN
TAPAHTUMAT
7.6.
KEHITYSVAMMAISTEN KESÄTAPAHTU-
KESKUSTELUT & LUENNOT
Jukka Hautamäki luennoi kello 17 mediataideillassa Tampereen mediamuseo Rupriikissa.
5.6. MEKATRONIIKKA KUVATAITEEESSA, 25.6.
POLITIIKK AA
YHDENVERTAISUUDEN
seksuaali- & sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisoikeudet eivät ole parantuneet Suomessakaan ilman politiikkaa, miten yhdenvertaisuutta on ajettu 1970-luvulta alkaen & miten täysi yhdenvertaisuus voi toteutua, keskustelemassa Setan pitkäaikainen puheenjohtaja Jorma Hentilä & parisuhdelakia kansanedustajana ajanut Outi Ojala, keskustelun vetää Minna Minkkinen, kello 18 Helsingin ravintola Milenkassa.
PUOLESTA,
KURSSIT & SEMINAARIT
JOENSUU VARPARANNAN RAUHANAKATEMIA,
10:ttä kertaa järjestettävän tapahtuman teema on Ruma sota & likaiset aseet, Keith Baverstock alustaa
ulkoilu- & urheilutapahtuma on osa Vammaisten Kulttuuriviikkoa, Sastamalan Keskuskentän & Muistolan koulun ympäristössä, lisätiedot marika.kilkkinen@sastamala.fi. 29.6. ESTEETÖN UTOPIA-KLUBI, esiintymässä nyrjähtänyt diskoryhmä 20 000 Hz, Zorro Polar & feministinen räppääjä Kääpiö, klubi on queer-ystävällinen, ikärajaton & päihteetön & osa Helsinki Pride -tapahtumaa, lavaohjelma tulkataan viittomakielelle, kello 19 Helsingissä nuorisotila Hapessa. 14.7. TARINANISKENNÄN SM-KILPAILUT, loppukilpailussa kerrotaan enintään 7 minuutin omakohtainen tarina, jota ei ole aikaisemmin julkaistu tai esitetty julkisesti, kello 11 Kärsämäen Frosteruksen koululla, www.elamanatarina.fi. 11.8. RAUHAN HELMIÄ, perinteinen koko perheen musiikillinen rauhantapahtuma Jyväskylän Lounaispuistossa kello 1318 & jatkot Vakiopaineessa kello 20. HELSINKI SAMBA CARNAVAL, yksi Helsinkiviikon päätapahtumista valtaa keskustan 15.16.6., kulkueet kokoontuvat 16.6.
MA,
Maaseudun Sivistysliiton Parikkalan Patsaspuisto -hanke & puiston kannatusyhdistys järjestävät 6.7.30.9. Salaisuuksien viidakossa -näyttelyn, 14.7. elektronisen musiikin pioneerit Esa Kotilainen & Nemesis ITE-taiteen keitaalla, 20.7. Teatteri Traktorin Mehtätivolissa sirkusta, musiikkia, teatteria & nykytanssia, www.patsaspuisto.net. SASTAMALA ON HETKI, kulttuuripitoinen kesäjuhlaviikko tarjoaa musiikkia, runoutta & kuvia 28.7.4.8. Vammalan Kaltsilassa willeperkkio.nettisivu.org/on-hetki-2012. TAMPERE TAMPERE PRIDE, kiinnostavia esityksiä, vietteleviä bileitä, hauskaa & tunteikasta teatteria, puhuttelevia näyttelyitä & elokuvia, 19.22.7. Tampereen keskustassa. TURKU URBAANI KESÄLOMA, festivaalia toteuttamassa on suuri joukko turkulaisia vaihtoehtoisia kulttuuritoimijoita, ohjelman kirjo on laaja bändikeikoista elokuvanäytöksiin & taidenäyttelyistä improvisaatioteatteriin, festivaali järjestetään 13.17.6., 11.15.7. & 1.5.8., www.kirjakahvila.org/urbaanikesaloma. MAHDOLLISUUKSIEN TORIT tarjoavat tietoa maailman tilasta koko perheelle kult-
(entinen Tuusulanjärven kamarimusiikki) teemana on hmeinen, tapahtuman taiteellinen johtaja Pekka Kuusisto on suunnitellut festivaalin jokaiselle päivälle oman aiheen, läpi käydään ilmaiseminen, uskominen, aistiminen, järjestäminen, sairastaminen, lisääntyminen & kuoleminen sekä harhaileminen, ohjelmassa myös KanteleFest, 29.7.4.8. Tuusulanjärvellä. HELSINKI KUUDES AISTI on kyläjuhlamainen kaupunkitapahtuma, artistikattaus ulottuu indiestä punkiin & rockista elektroniseen musiikkiin, runsaasti oheisohjelmistoa, muun muassa Skidit-lastenfestivaali sunnuntaina, 27.29.7. ravintola Kuudennessa Linjassa, Siltasessa & Kuvataideakatemiassa. KOUVOLA JÄTTÖMAA -festivaalit, kolmatta kertaa järjestettävä pääsymaksuton, ikärajaton & talkoovoimin toteutuva poikkitaiteellinen kesätapahtuma perusfestareihin kyllästyneille, 20.22.7., www. wastelandfest.net.
TOIMINTA
tanssimaan voi tulla opettajan johdolla ilman pohjataitoja, paria tai ilmoittautumista, 5.6. tango,
ESPOO KAUPUNKITANSSIT,
12.6. valssi & 19.6. foksi, kesto 45 minuuttia, kello 19 kulttuurikeskuksen ulkoilmanäyttämö Amfissa, www.espoo.fi/fi-FI/ Kaupunkitanssit(4298). HELSINKI JUOKSE MERESI EDESTÄ, Suomen suurimmalla juoksukoululla kerätään rahaa WWF:n Itämeren suojelutyöhön & kannustetaan aloittamaan juoksuharrastus hyvässä seurassa, 6.6. lähdetään kello 17.30 Seurasaaren sillalta Ilkka Järvimäen, Harri Mannermaan & Johanna Tokolan kanssa, 13.6. ravintola Kaivohuoneen edestä Manuela Boscon & Marko Kuukasjärven johdolla & 20.6. Hietalahden altaalta Jukka Viljasen, Ilkka Järvimäen, Johanna Tokolan & Arto Aholan kera, juoksemeresiedesta.fi. PAVILJONKI, designpääkaupungin kaikille avoimessa kohtauspaikassa on ohjelmaa, toimintaa, luentoja & työpajoja 16.9. asti, tisu kello 1121, paitsi juhannuksena, wdchelsinki2012.fi/paviljonki. ELÄKÖÖN NUORET -videoskaba, kilpailussa haetaan parhaita mopoilun & vesillä liikkumisen turvallisuudesta kertovia videoita, 1325-vuotiaille suunnattuun kisaan voi osallistua kuvaamalla videon & lataamalla sen Youtubeen, töitä voi ilmoittaa 31.7. asti, katsojat äänestävät jatkoon päässeet 13.31.8., voittajavideo näytetään tv:ssä, lisätiedot www.elakoon.fi/videoskaba.
AA TA LOPETTAM AU
N
RKISTARHAU TU
S!
R O A ALLEKIloitJja aIuTa t e
kansalaisa . keräämään nimiä omi.fi turkistarhatonsu
ÄLÄ OLE SUOMUT SILMILLÄ KALATISKILLÄ. Kalat eivät kohtalostaan valita, mutta se ei tarkoita, että niillä menisi hyvin. Tällä hetkellä yli 99 prosenttia maailman meristä on kalastuksen piirissä. Eivätkä teollisen kalastuksen menetelmät ole mitään mökkikalastusta - yhden jättikokoisen trooliverkon suuaukkoon mahtuisi 13 jumbo jet -lentokonetta. Jopa kolmannes maailman kalansaaliista jauhetaan eläinten rehuksi. Ja mikä surullisinta, pelkästään kuolleena poisheitettävän sivusaaliin määrä on 200-kertainen Suomen koko kalansaaliiseen verrattuna.Ylikalastus on
johtanut siihen, että maailman kalakannat ovat hupenemassa. Ja jos kalat häviävät, häviää paljon muutakin arvokasta. Myös kalastajien elinkeino. Jokainen meistä voi vaikuttaa kalojen kohtaloon omilla valinnoillaan. Kun jätät kalatiskillä uhanalaiset kalat rauhaan ja suosit pientä kotimaista kalaa, kalat kiittävät. Yhdessä voimme pysäyttää ylikalastuksen. WWF maailman vaikuttavimpana ympäristöjärjestönä kykenee toimimaan yksityisten ihmisten tuen avulla kaikkialla maailmassa. Lue lisää, osallistu ja tue työtämme kestävän kalastuksen puolesta: wwf.fi/kalaopas