fifi
6 -el 1 heinä 201 okuu
i .voima.f
TU E
RIIPPU M
A
TO
NTA JOURNAL
Tilaa!
voima .fi
MA
!
LE HAVRE:
AINA ON TOIVOA
S.16
6
liite kynnys
Voima pilasi Suomen tulevaisuuden 6 Rakkaudella, Ikea 15 Nettiraha bitcoin tuo huumeet himaan 23 SMC Lähiörotat 38
IS
Valtakunn
M IA
. TIL A A V
OI
k y n ny s
á 5 euroa 2011 / No 2 /
allinen
vamm
aisten
ihmisten
perus-
oikeu ja ihmis
sjärjestön
äänenkan
nattaja
á5 2011 / No 2 /
Aloita päiväsi God Morgon EKO täysmehulla
Runsaasti hedelmälihaa sisältävä 100% luomutäysmehu. Aamumehu parhaimmillaan.
6
TEKSTI KUVITUS
6
SUSANNA KUPARINEN VEERA VARTIAINEN
2011
Väärin vuodettu
RKP:n pääneuvottelija harmaan talouden työryhmässä paljastui pääomapiirien edunvalvojaksi. Peter Storsjön mielestä julkisuus pilasi hyvän ohjelman: "Todella törkeetä".
Muistiosta kävi ilmi, että kokoomus ja RKP vastustivat demareiden laatimassa pohjapaperissa lähes kaikkia konkreettisia toimenpide-ehdotuksia talousrikollisuuden ja harmaan talouden kitkemiseksi. Kokoomus ja RKP suhtautuivat vastentahtoisesti muun muassa viranomaisten tietojen saannin helpottamiseen, ulkomaisten yritysten ja työntekijöiden verovalvontaan ja sijoitusten läpinäkyvyyteen. Kokoomuksen ja RKP:n neuvottelijat kieltäytyivät kommentoimasta muistiota ja sen sisältämiä tietoja, koska neuvottelut olivat kesken. Kokoomuksen Ben Zyskowicz luonnehti vuotoa Iltalehdessä propagandaksi.
O K O O M U K S E N edustajina neuvottelupöydässä istuivat sisäministeri Anne Holmlund ja kansanedustaja Arto Satonen. Nykyinen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson oli RKP:n neuvottelija. Mutta Henriksson ei ollut RKP:n neuvottelijoista ainoa. Hänen lisäkseen neuvottelemassa oli myös Thomas Bergman, entinen Astrid Thorsin erityisavustaja. "Sitten siellä pyöri sellainen äijä, ilmeisesti joku pankkiiri, joka oli aina päättämässä RKP:n kantaa kysymyksissä, jotka olivat puolueelle erityisen hankalia", eräs neuvotteluja seurannut lähde kertoo. Lähteen mukaan Henriksson ei itse asiassa ollutkaan puolueen pääneuvottelija, vaan kyseinen mies. Soittelukierroksen jälkeen selviää, että RKP:n isännän ääntä käyttänyt kolmas neuvottelija oli entinen finanssialan johtohenkilö, nykyinen tilanomistaja Peter Storsjö.
Hallituksen tavoitteena on avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi. Näiden sanojen takaa löytyvät hallituksen yhteiset arvot ja koko hallituksen toimintalinja", tuore pääministeri Jyrki Katainen (kok) luonnehti uutta hallitustaan eduskunnan täysistunnossa 28. kesäkuuta, jolloin hallitus toi ohjelmansa eduskunnan luottamusäänestykseen. Siltä varalta, että avainkäsite uhkaisi jäädä epäselväksi, Katainen tarkensi vielä: "Avoin on sulkeutuneen vastakohta." Läpinäkyvyys ja avoimuus ovat arvoja, joita jokainen poliitikko osaa tänä päivänä peräänkuuluttaa. Arvot eivät kuitenkaan vaikuta pidemmälle kuin puheisiin. Tästä ovat hyvänä esimerkkinä hallitusneuvottelut, joista ei 13 + 5 päivän aikana herunut julkisuuteen mitään tietoa. Säätytalolla päivystävien toimittajien piti aikaa tappaakseen uutisoida poliitikkoja ahdistelevista variksista ja Alexander Stubbin jäätelöostoksista. Jos hallitusneuvotteluja ja politiikkaa ei tehdä avoimesti jää jäljelle yksi vaihtoehto: jonkun on osoitettava poliitikkojen kaksoisstandardit, ja politiikka muutetaan avoimeksi vaikka väkisin.
K
V
O I M A - lehdelle vuodettiin hal-
litusneuvottelujen harmaan talouden työryhmän muistio. Voiman verkkolehti Fifi uutisoi muistiosta 12. kesäkuuta. Muistio oli päivätty 25. toukokuuta, eli se oli laadittu sixpack-neuvottelujen ensimmäisen kierroksen puolivälissä.
vaikuttaa avomieliseltä ihmiseltä. Heti puhelun alussa käy ilmeiseksi, että hän on todella harmistunut muistion vuotamisesta ja Fifin uutisesta. "Tommoset ihmiset kun kirjoittaa tommosta pitäisi laittaa vankilaan, koska nehän niinkun tekee, yrittää tie-
S
TORSJÖ
ten tahtoen tehdä hallaa koko kansakunnalle." Storsjö on pahoittanut mielensä, koska RKP:n tarkoitusperät on ymmärretty täysin väärin. "Kaikki halusi torjua sydämestään harmaata taloutta ja te rupeatte sellaista roskaa kirjoittamaan. Häiritsemään tuota meidän työtä tuolla työryhmässä. Se on niinku todella törkeetä." Kumpi teistä oli keskeisempi neuvottelija tässä ryhmässä, sinä vai Anna-Maja Henrikson? "Mä olin se keskeisin. Sen takia mä nyt hermostun tässä kun sä puhut todennäköisesti sen kanssa joka oli kaikkein keskeisin. Rupeet niinku kirjoittamaan roskaa lehtiin ja häiritsemään hallitusneuvotteluja." torjunnassa eniten keskustelua on tänä keväänä herättänyt valtiovarainministeriön työryhmän laatima 500-sivuinen lakipaketti, joka sisältää useita omistusten läpinäkyvyyttä heikentäviä lakiehdotuksia. Niistä etenkin niin sanotun hallintarekisteröinnin, omistusten salaamisen, laajentaminen suomalaisiin sijoittajiin ja yrityksiin on huolestuttanut poliisia ja verottajaa. Julkisesti poliitikot ovat suhtautuneet omistusten salauksen laajentamiseen kielteisesti. Muistiosta paljastuu, että RKP haluaa omistusten salauksen osaksi suomalaista järjestelmää. Kokoomuksen asennetta voisi kuvailla varovaisen uteliaaksi. "Poliisi pelkää harmaan talouden ja sisäpiirikauppojen kasvavan. Verottaja puolestaan uskoo tiedonsaantinsa vaikeutuvan ja veronkierron lisääntyvän",
STT uutisoi 14. kesäkuuta. Samassa jutussa poliisi totesi, että järjestäytyneet rikollisryhmät ovat kiinnostuneita hallintarekisteröinnistä. Sijoitustoiminnan läpinäkyvyyden kannalta oleellista olisi lisätä viranomaisten tiedonsaantimahdollisuuksia. Harmaan talouden työryhmän pohjapaperissa vaadittiin, että viranomaisten mahdollisuuksista saada tietoja huolehditaan. RKP kuitenkin lisäsi
miset oset ih " Tomm irjottaa kun k pitäisi osta tomm nkilaan." va laittaa
vaatimukseen varauksen: "vaarantamatta suomalaisten yritysten kilpailuasemaa". Kirjauksen voi tulkita niin, että suomalaisten yritysten kilpailukyvyn nimissä harmaata taloutta voidaan tarvittaessa vaikka kasvattaa. muistion sekä poliisin ja verottajan kriittisten kommenttien myötä hallitusneuvotteluissa RKP ja kokoomus joutuivat vetäytymään harmaan talouden torjuntaa vesittävistä vaatimuksistaan. "Pahimmillaan" hallitusohjelman seurauksena Suomen finanssimarkkinoilta kitketään rikollisuus, omistusten salaaminen ja vaikeutetaan veroparatiisien toimintaa.Tätä Storsjö
NYBYN HARMAA EMINENSSI
J O S V E R O N K I E R T O haluttaisiin kuriin, eikö RKP:n vastustama viranomaisrekisterien jakaminen ole ihan olennainen asia? "Mistä sä tiedät? Kuinka monta vuotta sä olet ollut arvopaperimarkkinoilla töissä? Mä olen ollut 35 vuotta", Storsjö kuittaa. Peter Storsjö on entinen Aktia-pankin pääomahallinnon johtaja. Lisäksi hän toimi myös kovista katteistaan kuuluisan Fondita-rahastoyhtiön toimitusjohtajana 2000-luvun alkupuolel-
la. Hän tuntee pääomapiirit kuin omat taskunsa. Nykyään entinen pankkimies toteutti lapsuutensa unelman ja perusti lihakarjatilan Karjaalle. Hän omistaa Nybyn kartanon ja istuu maanomistajien liiton hallituksessa. Storsjö istuu myös RKP:n elinkeinopoliittisen neuvottelukunnan varapuheenjohtajan pallilla. Neuvottelukunnan tehtävä on "lisätä elinkeinoelämän ja puolueen välistä vuorovaikutusta". Neuvottelukunnan puheenjohtaja on Björn Wahlroos. Vuonna 2008 Nybyn isäntä kuittasi 2,4 miljoonan euron pääomatulot. Se oli Suomen 129:ksi suurin pääomatulopotti kyseisenä vuonna.
T
ALOUSR IKOLLISUUDEN
harmittelee. "Nyt me käännetään laiva sellaiseen suuntaan, että se menee niinkuin ihan päinvastaiseen suuntaan kuin muissa maissa. Ja se oli niinkun todella vastuutonta teiltä." Nykyinen hallitusohjelma sisältää lukuisia ratkaisumahdollisuuksia talousrikollisuuden torjumiseksi. Harmaan talouden kitkeminen saa Storsjön pohtimaan finanssimarkkinoiden ja rikollisuuden perimmäisiä kysymyksiä: kumpi tulee ensin, markkinat vai rikollisuuden torjunta. "Toi on sama niinkuin jos sä kysyt onko olennaisempaa että onko kana vai muna? Kumpikin on yhtä olennaisia. Muuten meillä ei ole kanoja eikä munia. Tää on just sama juttu. Joku sulla on markkinat tai sitten ei ole markkinoita. Joko sä kitket harmaan talouden tai sitten sä et kitke. Eihän niitä voi erotella, niiden pitää olla rinnakkain." Storsjön logiikalla harmaa talous eli rikollisuus on olennainen osa finanssimarkkinoita. Markkinoita ei voi olla ilman rikollisuutta. Rikollisuuden vastainen toiminta pelästyttää pääoman pois Suomesta veroparatiiseihin. tullut oikein hyvä siitä harmaan talouden torjuntaohjelmasta? "Se teidän artikkeli johti siihen että ruvettiin keskustelemaan sellaisesta käytännöstä, joka olis johtanut siihen, että kaupat olisi siirretty ulkomaille." "Se oli kova työ saada siedettävään tulokseen se lopputulos. Oli lähellä että olisi tullut ongelmia koko Suomelle." Lopullisessa hallitusohjelmassa todetaan harmaan talouden torjun-
V
UODETUN
E
I K Ö S S I I TÄ
susanna kuparinen
6
2011
7
taa käsittelevässä luvussa: "Hallitus pitää tärkeänä arvopaperimarkkinoiden omistusten julkisuuden ja läpinäkyvyyden säilyttämistä vähintään nykytasolla." Käytännössä kirjaus tarkoittaa sitä, että hallintarekisteriä ei voida ottaa käyttöön, sillä sen myötä omistusten julkisuus katoaisi. Storsjö antaa haastattelussa silti ymmärtää, ettei peliä ole menetetty. "Siedettävä lopputulos", johon hän on aiemmin viitannut, löytyy hallitusohjelman harmaan talouden torjuntaa käsittelevän osion toiseksi viimeisestä kappaleesta. Siihen on kirjattu, että "[arvopaperien hallintarekisteröinnin] valmistelussa otetaan huomioon kilpailijamaiden vastaava sääntely ja verotuskäytännöt EU-lainsäädännön kehitys huomioiden. Valmistelun yhteydessä arvioidaan myös uudistusten vaikutukset suomalaisen finassialan kilpailukykyyn ja edellytyksiin." Kirjaus muistuttaa huomattavan paljon finanssialan etujärjestöjen kantoja. Kirjaus on ristiriidassa julkisuusvaatimusten kanssa ja mahdollistaa hallintarekisteröinnin laajentamisen kilpailukyvyn nimissä. Storsjö on kirjauksesta ylpeä. "Se on just niinku siinä lukee." Eli omistusten salaaminenko on ihan hyvässä vauhdissa edelleen, sitäkö sä tarkoitat? "Mitä, omistusten sal... mitä? Eihän kukaan halua salata mitään, mitä? Mistä sä oot saanut päähän että joku haluaa salata jotakin?" Hallintarekisterissä on nimenomaan kyse siitä että omistukset salataan. "Tekö hallitsette näitä arvopapericlearing asioita? Mikä tausta teillä on, joka oikeuttaa tällaiseen, että esiinnytte asiantuntijana tässä asiassa?" näkee ongelmana sen, että Suomessa oltaisiin siirtymässä tarkempaan valvontaan kuin muissa EU-maissa. Eli mallioppilaan manttelia ei finanssialan valvonnan tule ottaa harteilleen "Sijoitukset olis karannut ulkomaille. Olis pakotettu hallitus tekemään sellaisia päätöksiä, että me perustetaan sellainen systeemi joka ei ole missään muualla. Siis mistä systeemistä tässä oikein puhutaan? "Siitä, että me oltais otettu eri raideleveys Suomeen arvopaperimarkkinoilla kuin kaikissa muissa maissa." Storsjön harmiksi raideleveydet vaihtelevat jo nyt ympäri Eurooppaa. Ei ole olemassa mitään yhtenäistä Euroopan laajuista järjestelmää. Hallintarekisteri on vain yksi osa finanssimarkkinoita. Maissa, joissa hallintarekisteri on käytössä, myös valvonta on eri tasolla kuin Suomessa. Juuri valvontatoimia kokoomus ja RKP pyrkivät parhaansa mukaan neuvotteluissa torppaamaan. Helsingin pörssin näivettyminen ja pääoman karkaaminen ulkomaille ei johdu omistusten julkisuudesta. Päin vastoin, avoimet markkinat ehkäisevät finanssikriisin kaltaisia ongelmia. Storsjö on kritisoinut pamfletissa Onnenpyörä vai venäläinen ruletti (2009) sijoitusrahastoja siitä, että niiden vuoksi sijoittajat eivät aina tiedä mitä omistavat. Nyt Storsjö on kuitenkin ajamassa järjestelmää, jossa sen paremmin viranomaiset, yhtiöiden johtajat kuin mediakaan eivät tiedä, ketkä oikeastaan omistavat suomalaiset yritykset.
AVANTI!
" V I I K K O N I P E L A S T U S olisi... ei, koko vuosi olisi pelastettu, jos Ison-Britannian hallitus kopioisi itselleen yhden sivun Suomen uuden hallituksen hallitusohjelmasta", kirjoittaa ChristianAid-kehitysjärjestön Trace the Tax -kampanjan koordinaattori Alasdair Roxburgh järjestön blogissa 21. kesäkuuta 2011. Mistä on kyse? Roxburgh viittaa Kataisen I hallituksen linjauksiin veroparatiisien ja kansainvälisen veronkierron torjunnasta. Koalitiohallituksen ohjelmassa linjataan, että tulevaisuudessa "Suomi toimii eturintamassa kansainvälisen veronkierron lopettamisessa". Tavoite on kunnianhimoinen, ja sitä tuetaan listaamalla useampia konkreettisia tavoitteita. V I H R E Ä Ä V A L O A näytetään esi-
yritysten velvoittamisesta maakohtaiseen raportointiin. Samalla paljastuisi kansainvälisen verosuunnittelun mittakaava. Toiseksi hallitus tulee ajamaan automaattista, monenkeskistä verotietojen vaihtoa valtioiden välillä. Lisäksi hallitus tulee selvittämään mahdollisuuksia korvata nykyiset, vesitetyt veroparatiisien mustat listat tiukemmilla listauksilla. Tällä hetkellä niiltä pääsee pois helposti. Linjaukset ovat muotoiluiltaan tyypillisiä Kataisen I hallituksen tavoitteita: niiden avulla voidaan tehdä erittäin paljon, jos poliittista tahtoa löytyy. Toisaalta "edistäminen" ja "selvittäminen" on mahdollista tehdä myös rimaa hipoen.
Polina Kopylova:
Kesä
"Kerran näin unessa itseni ja ystäväni grillaavan lumikasojen keskellä. Tuossa unessa oli enemmän todellisuutta kuin kesässä, joka on tulossa kunnes lähtee." Polina Kopylova miettii kesäkolumnissaan käsillä olevan vuodenajan todellista luonnetta.
Matti Ylönen
Kirjoittaja tutkii veroparatiiseja. Matti Ylönen: Veroparatiisit. 20 ratkaisua varjotalouteen. Into Kustannus 2008.
merkiksi aloitteelle monikansallisten
KOKOOMUS VAIKENEE
K A N S A N E D U S T A J A Arto Satonen oli sisäministeri Anne Holmlundin kanssa kokoomuksen neuvottelija harmaan talouden työryhmässä. Kun Satoselta tuolloin pyydettiin kommenttia vuodettuun muistioon, hän kieltäytyi vedoten keskeneräisiin neuvotteluihin. Hallitusneuvottelut ovat nyt ohi. Mitä mieltä olet hallituksen harmaan talouden ohjelmasta? "Mulla ei ole tähän mitään kommentoitavaa. Teidän uutisointi sen muistion pohjalta, jonka joku teille vuoti, oli aika tarkotushakusta ja yksipuolista." Olisin kirjoittanut kokoomuksen näkemyksen muistiosta, jos sellaisen olisin saanut. Sinulla olisi nyt mahdollisuus kertoa kokoomuksen kanta. "Joo ei kiinnosta kuule." E D E L L I S E S S Ä hallituksessa arvo-
alaisuuteen. Virkamiestyö tehdään edelleen VM:ssä, mutta poliittinen valta siirtyy elinkeinoministeriöön. "Kokoomus halusi arvopaperiasiat mahdollisimman kauas valtiovarainministeri Jutta Urpilaisesta", eräs demarivaikuttaja aprikoi. Samantyyppisiä spekulaatioita liikkuu myös virkamiehistössä. Arvopaperimarkkinoiden intressiryhmät ovat kokoomuksen tärkeitä taustavaikuttajia. Omistusten salaaminen ja muu arvopaperilainsäädännössä parhaillaan tapahtuva liikehdintä haluttiin saada omalle luottomiehelle. Häkämies ei suostunut kommentoimaan Voimalle hallintarekisterin suhteen tehtäviä jatkotoimenpiteitä.
GMO-perunan nousu ja tuho Pellonvapautusrintama belgialaisittain.
Gentin yliopiston biologian laitoksen ja saksalaisen kemiajätti BASF Plant Sciencen yhteisproduktio geenimuunnellun perunalajikkeen koeviljelmä Wetterenin maanviljelysalueella oli vilkkaan keskustelun aihe koko valmistelunsa ajan. Kevätkaudella 2011 kylvetty, eri kasvitaudeille vastustuskykyiseksi geenimuunnellun perunan koeviljelmä ympäröitiin kaksinkertaisin aidoin, valvontakameroin ja liikkeentunnistimin. 29. toukokuuta pellonvapauttajat vyöttivät kupeensa siirtyäkseen puheista tekoihin. Yli 400 osanottajaa eri puolilta Belgiaa sekä lähimaista kokoontui kansalaistottelemattomuutta, konferenssia ja maatilatoria yhdistäneeseen tempaukseen aikeenaan kaivaa ylös geenimuokatun mukulat istuttaen tilalle luonnonmukaisesti tuotettuja lajikkeita. Puheenvuoron saivat niin kansalaisjärjestöt, biologit kuin maatalouselinkeinon harjoittajat.
Riia Colliander
Kesäkuun alussa julkaistiin mielipidetutkimus suomalaisten suhteesta geenimanipulointiin: 75 prosenttia suomalaisista sanoo, ettei geenimanipulointia tarvita ruuantuotannossa. Lue lisää Fifistä.
Susanna Kuparinen
Ex-sisäministeri Anne Holmlund (kok) & oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp) eivät suostuneet kommentoimaan harmaan talouden muistiota tai hallitusohjelmaa Voiman pyynnöistä huolimatta.
S
TORSJÖ
fifin luetuimmat
1. Susanna Kuparinen & Jari Hanska: Muistio: Kokoomus ja RKP jarruttavat harmaan talouden torjuntaa
Vuodettu muistio paljastaa, että puolueiden neuvottelijat vaativat poistoja keskeisimpiin toimenpiteisiin.
ajalta 27.5.23.6.2011
paperimarkkinat, ja siten myös omistusten läpinäkyvyyden lainsäädäntö, kuuluivat valtiovarainministeriön kakkosministerille, hallinto- ja kuntaministerille. Kataisen I hallituksessa arvopaperimarkkinat siirtyvät yllättäen elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen (kok)
Olipa hyvä, että kokoomusnuoret ottivat Orwellin puheeksi, kirjoittaa Veera Hidas-Elina.
4. Susanna Kuparinen: Talousryhmän 13 päivää
Hallitusneuvottelut kaatuivat talousryhmän erimielisyyksiin. Mitä ryhmä oikein esitti?
Storsjöllä on kuitenkin tarjota ratkaisu talousrikollisuuden kuriin saamiseksi. "Pitää valvoa ja niin paljon kuin ikinä voidaan." Mikä se on se "niin paljon kuin ikinä voidaan?" "Että laitetaan insinöörit töihin, että ne keksii sen systeemin. Voidaan laittaa kaikki Suomen terävimmät insinöörit töihin, että ne saa ATK-systeemit pelaamaan." Medialle talousrikosten ja finanssimaailman penkominen ei kuitenkaan kuulu. "Mutta ei niin, että joku lehtimies teidän lehdestä rupeaa ohjaamaan systeemiä sellaiseksi, että siirretään koko toiminta ulkomaille. Todella hävytöntä!"
Y
L L ÄT TÄ E N
Storsjö on finanssialan luottomies. Harmaan talouden työryhmän tehtäviin kuului haalia takaisin edes osa Suomesta ympäri maailmaa piilotetut jopa 45 miljardia veroeuroa. On ongelmallista, ettei näin tärkeän työryhmän kokoonpanoa ole missään julkaistu. Avoimuuden nimissä olisi hyvä kertoa julkisesti ketkä hallitusohjelmaan pääsevät kantojaan kirjoittamaan. RKP:n kunniaksi on sanottava, että sen kolmesta neuvottelijasta kaksi kommentoi neuvotteluja ainakin jälkeenpäin. Sen sijaan avoimuutta peräänkuuluttava kokoomus vaikeni täysin. Aika näyttää jatkuuko radiohiljaisuus koko hallituskauden.
Vuodettu muistio & muuta lisämateriaalia Fifissä.
2. Susanna Kuparinen: Pelasiko Katainen vasemmistopuolueet ulos neuvotteluista tarkoituksella?
Fifi käy läpi dramaattisen keskiviikon vaiheet hetki hetkeltä.
5. Pontus Purokuru: Rivo talousprofeetta
Antti Ronkainen avaa talousanalyysia kansankielellä.
6. Anu Harju: Raja vuotaa
Turvapaikanhakijoiden henkilötietoja löytyy vihaa lietsovasta ääriliikkeen blogista. Miten salaisia tietoja päätyy internetiin?
3. Veera Hidas-Elina: Orwellilaiset kokoomusnuoret
blogeissa kesäkuussa
Nina Sarell Elsi Hyttinen
Jakamisesta
Jakamisesta on muodostumassa elämääni jotakin uutta, se on taianomainen kierre.
Kaupunkilainen maalla
Olen toki lukenut haravasta ja hevosesta.
neuvotteluihin osallistunut henkilö kehui, että Storsjön asenne neuvotteluissa oli tavallaan reilu. "Ei jäänyt epäselväksi keiden intressiryhmien etuja hän ajoi."
E
RÄS
8
6 6
2011
kulttuuri
puolueista taitavimmin osannut pyydystää uusia notkeita äänestäjiä. Esimerkeiksi Kantola nostaa Jan Vapaavuoren ja Alexander Stubbin. "Vapaavuori oli edellisen hallituksen vihrein ministeri ja Stubbkin on onnistuneesti rakentanut notkean imagon, jossa puolustaa homoja ja markkinoi itseään tosi miesten urheiluharrastuksilla", Kantola kertoo Fifin haastattelussa. että kaikki kerralla muuttuisi. Säätytalon salaiset neuvottelut herättivät ärtymystä niin nuoren polven journalisteissa kuin äänestäjissäkin. "Journalismista on tullut entistä ärhäkämpää, kun se ei enää kiinnity puoluepolitiikkaan. Mutta avoimempaa julkisuudesta tuskin on tullut. Notkeus ei tarkoita, että
E I PÄ S I LT I P I D Ä L U U L L A ,
häirintä
"Luomu- ja lähiruoan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun otetaan Suomen maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi." Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 17.6.2011
Notkeus ei tarkoita avoimuutta
Helsingin yliopistosta arvioi, että kevään 2011 eduskuntavaaleissa liikkuvat äänestäjät kävelivät perinteisten luokkapuolueiden äänestäjien yli. Kantolan tutkimusryhmän kirja Hetken hallitsijat ilmestyi pari viikkoa vaalien jälkeen. Kantolan mukaan kokoomus on
TUTKIJA ANU K ANTOL A
nuoremmat sukupolvet olisivat entistä avoimempia."
Anu Kantola (toim.): Hetken hallitsijat. Gaudeamus 2011. 229 s. Jorma Mäntylä haastatteli Anu Kantolaa kesäkuussa. Lue haastattelu Fifistä.
toimittanut Kimmo Jylhämö
LEIKKI KAUKANA. Monien käsitys sodasta on peräisin elokuvista. Taiteilijakollektiivi Dorothy kertoo sodan traumatisoimista sotilaista tarinoita, joita ei haluta kuulla.
Omppu Noksun perässä
Networks myönsi lopulta, että oli virhe myydä Iraniin valvontateknologiaa, joka auttoi osaltaan maan hallitusta tukahduttamaan parin vuoden takaiset demokratiamielenosoitukset. Nyt Apple suunnittelee tappokatkaisinta, jolla voidaan estää omppufirman kännykän videokameran käyttö esimerkiksi rockkonsertissa tekijänoikeudellisista syistä. Jos aikeet toteutuvat, Voima pyrkii pitämään sen salassa eikä kerro millekään pahan valtion johtoportaalle uusista mahdollisuuksista tukahduttaa oireilevan kansan liikehdintää muuallakin kuin rytmimusiikin äärellä. http://ht.ly/5pvMM
NOKIA SIEMENS
Pipi tuli
Koulutettuaan nuorensa tappajiksi yhteiskunta hylkää heidät.
Hei me sotasepitetään
P E R S I A N L A H D E N S O D A S S A aikanaan väitettiin, että Saddamin joukot nakkasivat keskosia kaapeista. Sitten puhuttiin Irakin joukkotuhoaseista... Nyt, samalla kun Libyaa "moukaroidaan" (tätä sanaahan käytetään kun pahaa maata pommitetaan), Libyan johtajaa Muammar Abu Minyar al-Qaddhafia on syytetty joukkoraiskausten järjestämisestä. Näin Qaddhafista on tullut entistäkin pahempi ihminen. Ei tässä Voima ole pahiksia puolustelemassa, mutta joku roti sotauutisointiin, ettei siitä tulisi sotapropagandaa. Ainakaan kesäkuun loppuun mennessä Amnesty International ei ollut todisteita raiskauksista löytänyt. http: //ind.pn/ lKovuL
Brittiläisen taiteilijakollektiivi Dorothyn teossarja Casualties of War muistuttaa sodan raadollisuudesta lasten leluista tutulla muotokielellä.
ampumavälikohtauksissa, puukotuksissa, kidnappauksissa ja itsemurhissa. Phillips sai Casualties of War -artikkelillaan Pulizer-ehdokkuuden. kanssa leikitellyt työryhmä on erikoistunut raja-aitojen hämärtämiseen. "Idea on yksinkertainen. Yhdistimme lelujen fantasiamaailman ja sodan todellisuuden", Johnson sanoo. Dorothy alleviivaa väkivallan kanssa flirttailevien lelujen ristiriitaisuutta. Emme halua yhdistää lapsia ilmiöihin, joiden leikkimistä tuemme. Koulutettuaan nuorensa tappajiksi yhteiskunta hylkää heidät oman onnensa varaan. Veteraanien sopeutumisvaikeudet siviilielämään ovat ongelma, joka on hyvin tiedossa Atlantin molemmilla rannoilla. Suomessa monet rintamalta palanneet miehet olivat henkisesti rampoja, ja tämän jopa sanotaan vaikuttavan suomalaisen isän rooliin edelleen. Ilmiötä ei silti käsitellä kovinkaan laajasti edes sotaa jatkuvasti käyvissä maissa. "Syytä siihen joudut kysymään median edustajilta tai poliitikoilta. Ehkä me emme vain halua yhteisönä kuulla näitä tarinoita", Johnson spekuloi.
BR ÄNDIEN JA MAINOSTEN
Bensaa liekkeihin
on vaatinut kymmeniä tuhansia uhreja. USA on tukenut sotaa miljardeilla dollareilla ja avustanut siinä sotilaallisesti. Keväällä selvisi USA:n senaatin raportista, että vuosina 200910 Meksikossa takavarikoiduista aseista 70 prosenttia on lähtöisin rajan pohjoispuolelta. Se ei ole pelkkä sattuma. Liittovaltion alkoholin, tupakan, tuliaseiden ja räjähteiden viraston ATF:n agentit itse kannustivat rajan tuntumassa toimivia laillisia asekauppiaita myymään aseita salakuljettajille. Kyse oli salaisesta, vuonna 2009 käynnistyneessä Fast and Furious -nimisestä operaatiosta. Tavoitteena oli seurata aseita huumekartellien sydämeen. Operaatio epäonnistui: pomot eivät jääneet kiinni, mutta huumekartellit saivat muun muassa täysautomaattisia aseita. www.democracynow.org
M E K S I K O N H U U M E S O TA
Konfliktien inhimillinen hinta on usein keskeinen elementti töissämme", taiteilijakollektiivi Dorothyn perustajajäsen Ali Johnson sanoo. Kollektiivin taiteilijoiden seikkailu lelusotilaiden parissa alkoi Colorado Srings Gazette -sanomalehden vuonna 2009 julkaisemasta lehtijutusta. Toimittaja Dave Phillips selvitti jutussaan Irakista palanneiden sotilaiden väkivaltarikostuomioita. Hän huomasi, että Irakista palanneet coloradolaisen Fort Carsonin tukikohdan sotilaat syyllistyivät murhiin 20 kertaa todennäköisemmin kuin ikätoverinsa. "Me kuulemme kovin vähän siitä henkilökohtaisesta helvetistä, jonka sotilaat kohtaavat palattuaan kotiin", Johnson toteaa. Veteraanit ja lomalla olevat sotilaat kunnostautuivat myös baaritappeluissa, pahoinpitelyissä, raiskauksissa,
arkisuus loistavat poissaolollaan, eikä tämä Johnsonin mielestä ole sattuma. "Jos realismilla olisi sija leikkisotilaissa, niin en usko, että niitä kutsuttaisiin leluiksi." Dorothyn leikkisotilaiden poseeraukset poikkeavat radikaalisti totutuista, joissa muoviukkelit käyvät aseet tanassa urheasti kohti vihollista. Näissä töissä vihollinen löytyy sotilaiden korvien välistä. Muoviukkojen muotokieli on tuttu, mutta poseeraukset ovat perustavanlaatuisesti häiritseviä. Eihän pikkusotilaiden kuulu näyttää tältä. "Suunnittelimme kahdeksan mallia, mutta päätimme toteuttaa niistä neljä. Pyrimme tekemään loput neljä myöhemmin tänä vuonna. Ne ovat varsin päällekäyviä ja rankkoja", Johnson lupaa.
T O I S T A I S E K S I K U S T A K I N sotilaasta on valmistettu ainoastaan yksi uniikkikappale. "Lelusotilaat on tehty käsityönä, mutta tuotamme niistä pian rajoitetun sarjan." Tuskin ne silti lasten leikkeihin päätyvät.
Jari Tamminen
www.wearedorothy.com
armeijoissa kuolemaa ei näy. Raadollisuus ja
L A S T E N L E L U L A AT I K O I D E N
10
6
2011
"Suomalaisissa sairaaloissa on pystytty tuottamaan erikoissairaanhoidon palvelut jo pitkään noin 20 prosenttia edullisemmin kuin muissa Pohjoismaissa. Sairaaloiden tuottavuus vaihtelee kuitenkin paljon maiden sisällä ja tuottavimmat norjalaiset ja tanskalaiset sairaalat toimivat useita suomalaisia sairaaloita taloudellisemmin." THL http://bit.ly/lfv5IV
A. Le Coq lanseerasi Virossa 2,9-prosenttisen "autoilijan oluen".
Siideri ei ole alkoholia!
Tai ehkäpä Noopin määritelmä ei sittenkään ole suuri yllätys, sillä aiemmin hän on suositellut kaikille työtätekeville lounaansa painikkeeksi olutta. Yksi pullollinen kuulemma riittää. Tämän vuoden keväällä A.Le.Coq lanseerasi Virossa 2,9-prosenttisen "autoilijan oluen". Noopin mukaan A.LeCoqin tutkimuslaboratoriossa tehdyt kokeet osoittavat, että autoilija voi huoletta kipata yhden tällaisen oluen ja hypätä autonrattiin vain 10 minuuttia myöhemmin. Lääkärit eivät ole asiasta samaa mieltä. esille sen, millaista kissa ja hiiri -leikkiä alkoholitehtailijat ja kansanterveyttä edistävät viranomaiset Virossa käyvät. Meritonissa väiteltiin muun muassa siitä, onko alkoholimainonnalla alkoholinkulutusta lisäävä vaikutus. Tuottajien mukaan tällaisesta ei ole mitään "tieteellistä näyttöä" joten mainontaa ei tulisi rajoittaa. Virossa alkoholimainonta on toistaiseksi ollut erittäin liberaalia. Mainosten yhteyteen on toki lisättävä alkoholin vaikutuksista muistuttava varoitusteksti, mutta käytännössä se jää usein pieneksi tai jopa kokonaan pois mainostavan tahon ja mainostoimistojen edustajien mukaan "inhimillisten virheiden" vuoksi. Virossa, jossa alkoholinkulutus on Euroopan huippua (vaikka tilastoista puhdistetaan suomalaisturistit), lisävalistus ei todellakaan olisi pahasta.
SEMINA ARI TOI HY VIN
Yli puolet sanoo juovansa "terveydellisistä syistä". Matalaksi painetun alkoholiveron vuoksi vodkapullon saa lähimarketista halvimmillaan noin kolmella eurolla. Sikahalvoista hinnoista huolimatta tuottajat arvioivat laittoman viinan osuudeksi Viron alkoholimarkkinoilla noin 30 prosenttia. Osuus ollee nousussa.
V Ä K E V Ä N V I I N A N myyntipisteitä pienessä Virossa on lähes 10 kertaa enemmän kuin Suomessa. Virossa viinaa saa iltakymmeneen saakka seitsemänä päivänä viikossa. Öisin alkoholia saa helposti mukaansa baareista. Kuntien rahoittama päihdevieroitus Virossa sen sijaan on kortilla. Syvä lama puraisi ensimmäisenä ja pahiten juuri sosiaali- ja terveyssektoria. Tallinnassa on yksityisen psykiatrian poliklinikan yhteydessä muutama vuodepaikka päihderiippuvaisille, mutta hoito on maksullista ja tavallisen palkansaajan ulottumattomissa. Poliklinikan asiakkaat ovatkin usein nuoria suomalaisia. Etenkin naisten alkoholismi on Virossa yhä suuri tabu. H O T E L L I M E R I T O N I N seminaari päättyi... osaatteko arvata? Kyllä: viinatarjoiluun. Monelle maistui, mutta suurin osa seminaarivieraista malttoi jättää drinkin väliin. Asenteet ovat muuttumassa?
Natsien peesissä
pinon leffoja, vaikka suurin osa edellisistäkin on katsomatta, kirjahamstrauksista lukematta ja levyostoksista kuulematta. Olen siis hullu. Mutta toisten hulluutta on kivempi pohtia kuin omaa, joten tirkistelin kassajonossa edellä olleen ostoksia: kymmentuntisia dokkaribokseja holokaustista ja salamasodasta, jälkiruokana seikkailuleffa saksalaisupseerien yrityksestä murhata Hitler. Miksi? No, keskitysleiristä saa parhaat kiksit, jos kaipaa kauhuviihteen suomaa puistatusta. Ja dokkareista se voi irrota ärjymmin kuin fiktiosta ja alibina voi käyttää tiedonjanoa. Toiseksi, natsimaailman moraalinen yksinkertaisuus on rauhoittavaa herkkua. Toista on nykymaailman monimutkaisuus, jossa Irakin sota on naapurilleni valistuksen voittokulkua ja minulle kansanmurha ja jossa vapaakaupan rajoittaminen on jonkun mielestä vaurastumismahdollisuuden eväämistä köyhiltä ja toisen mielestä köyhien suojelemista orjuudelta. Mustavalkomoraalin ikävä puoli tietysti on se, ettei se vastaa todellisuutta ja ettei sen avulla ymmärrä mitään. Ja että se kannustaa oikeutettuun vihaan pahiksia kohtaan. Eli sadismiin.
R O H M U S I N A L E K O R I S TA
T
ALLINNASSA HOTELLI
Meritonissa pidetty virolaisten alkoholintuottajien ja maahantuojien sekä terveysviranomaisten seminaari toi esiin uusia puolia alkoholista ja sen vaikutuksista. Ehkä yllättävimmän uutisen toi mukanaan tarttolaisen A.LeCoq-panimon ( jonka omistaa suomalainen Olvi) toimitusjohtaja Tarmo Noop; Noopin mukaan alkoholipitoinen siideri ei olekaan alkoholia. Mitä se sitten on, sitä hän ei kertonut.
Sami Lotila
luopua yksioikoisesta moralismista ja samastuakin puolisalaa Saksan armeijaan ja kansaan, vaikkei sentään natseihin. Kyllä muitakin kuin asehulluja kiehtoo tehokkuus, jolla Saksan armeija taisteli ylivoimaista vihollista vastaan. Spartalais-wehrmachtilaiset hyveet, "totella, kestää ja voittaa", ovat sitä paitsi myös kilpailuyhteiskuntamme perushyveet. Vaikka pidämme asein käytyä sotaa tyhmänä resurssien haaskauksena, uskoo moni meistä että talouden ja työmarkkinoiden pelikentälle siirrettynä sama lebensraumin ahminta ja eloonjäämiskamppailu onkin luontoäidin lempikeino tuottaa yhteistä hyvää. On myös neljäs ja omituisin reitti nautintoon natsien peesissä. Siinäkin samastumme ylivoimaa vastaan sisukkaasti taistelevaan arjalaiseen, mutta nimenomaan muistamme ikävät faktat: holokaustin, vääjäämättömän tappion, koko taistelun turhuuden ja päämäärien typeryyden. Tai jos emme samastu, niin ainakin tunnistamme itsemme samasta kiipelistä. Tiedostamme, että koneisto, jonka palveluksessa uurastamme, ei tuota onnea vaan vaurautta ja sitäkin vain vähemmistölle, enemmistön kustannuksella ja luonnonvarat ehdyttäen. Ja silti tuntuu usein mahdottomalta muuttaa tätä koneistoa.
K O L M A S VA I H T O E H T O O N
Kohti vallatonta virkaa
Kuinka moni teistä läsnäolijoista on saanut laulaa Pekan kanssa ravintolassa? Muistatko Pekka, meitä oli kolme, Genevessä", oikeushammaslääkäri Helena Ranta muisteli Helsingin Bio Rexissä 8. kesäkuuta Pekka Haaviston (vihr.) presidentinvaalikampanjan virallisessa avajaistilaisuudessa. Kolmas laulaja oli Martti Ahtisaari, joka viritti ravintolassa laulun Sä kasvoit neito kaunoinen. Helena Ranta on Haaviston tukijoukoksi kootun kansalaisvaltuuskunnan puheenjohtaja. Valtuuskunta vilisee kansalaisjärjestöihmisiä ja kulttuuri- ja businessväkeä. Taustalla vaikuttaa spin doctor Jussi Lähdekin, jonka on kuultu julistavan tamperelaisessa baaripöydässä, että Haavistosta tehdään presidentti. Jussi Lähde oli Martti Ahtisaaren menestyksekkään vaalikampanjan kampanjapäällikkö vuoden 2000 vaaleissa.
PUOLUE-
suosion syyt ovat muuttuneet, koska meidän on vaikeaa asettaa itsemme oikeutetun sodan voittajien tai sodan ja riiston uhrien asemaan, mutta helppo tunnistaa itsemme niissä, jotka käyvät järjettömäksi tietämäänsä sotaa, mielipuolten johdolla ja mielipuolten hyväksi, joko hyvässä uskossa tai järjettömyyden tiedostaen. Mikään tottelemattomuus ei enää tunnu realistiselta, muutokseen johtavalta vaihtoehdolta, joten osaamme vain totella vaikka voittoon emme enää usko. Jäljelle jää siis kestämisen lohtu ja kunnia. Istua löylynheittokisoissa ylälauteella ja toivoa että ryssä kuuppaa ensin. Teemu Mäki
N AT S I D O K K A R I E N J A - V I I H T E E N
sa puolueissa haluaa kaventaa presidentin valtaoikeuksia. Parlamentarismin puolesta liputtavat tahot haluavat kasata vallan pääministerille ja hallitukselle. Tällä hetkellä presidenttiehdokkuutensa on Haaviston lisäksi vahvistanut Sauli Niinistö (kok), joka tunnetaan presidentin valtaoikeuksien puolustajana. Haavisto ottaa eri linjan. "Valtaoikeuksiltaan vahvan presidentin paluuta vaaditaan. Olen asiasta toista mieltä. Uskon parlamentarismiin." Parlamentarismi ei silti Haaviston mielestä ole silkkaa auvoa. "Hallitukset ovat alkaneet näyttää harmailta toimitusministeriöiltä. Valtioneuvoston jäsenet evät ole käyneet avointa julkista keskustelua", Haavisto moittii. Haavisto näkee presidentin neuvottelijana ja kansainvälisenä diplomaattina, joka kiertää viemässä Suomen viestiä maailmalla, kansalaisten antamalla vahvalla mandaatilla. "Tulevat presidentinvaalit ovat Suomen suurin tulevaisuuskeskustelu. Suomalaiset haluavat äänestää suorissa presidentinvaaleissa. Ne ovat Suomen suosituimmat vaalit." Haavisto uskoo vankasti mahdollisuuksiinsa päästä toiselle kierrokselle. "Presidentinvaalien suurin yllätys olisi se, että siellä ei tapahtuisi yllätystä."
susanna kuparinen
KOLME KYSYMYSTÄ DEMOKRATIASTA
1 . K A N N ATAT S I TÄ , E T TÄ pre-
eliitti kaikissa suuris-
sidentti on eräänlainen PR-henkilö. Etkö pelkää, että vaalien suosio romahtaa jos presidentin valtaoikeudet viedään? Pekka Haavisto: "En usko, että valtaoikeuksien kaventuminen vaikuttaa. Presidentti on edelleen aktiivinen ulkopoliittinen toimija. 2. Toukokuussa kirjoitit blogiisi Osama bin Ladenin salamurhan jälkeisenä päivänä, että "bin Ladenin lopusta voivat olla iloisia kaikki, joille rauha ja ihmisoikeudet ovat tärkeitä." Viimeksi tänään puhuit Suomen ja presidentin roolista kansainvälisenä rauhansovittelijana. Puhuit myös eurooppalaisista arvoista, kuten oikeusvaltiosta ja ihmisoikeuksista. Onko salamurha eurooppalainen arvo? Pekka Haavisto: "Osama oli rikollinen." 3. Eivätkö rikolliset ansaitse oikeudenkäyntiä? Esimerkiksi Martti Ahtisaari otti salamurhaan kriittisemmän kannan. Sen pelätään lietsovan terrorismia. Vieraan valtion alueelle tunkeutuminen ja murha ilman oikeudenkäyntiä ei anna hyvää kuvaa länsimaisesta oikeuskäytännöstä. Pekka Haavisto: "En hyväksy kuolemanrangaistusta. En kannattanut Osaman murhaamista vaan kirjoitin, että oli hyvä, että hänen toimintansa nyt päättyy."
12
6
2011
"Internetin käyttäjät ylipäänsä olivat muita yli kaksi kertaa todennäköisempiä osallistumaan poliittiseen kokoontumiseen ja 78 prosenttia todennäköisempiä yrittämään vaikuttaa toisen ihmisen äänestyspäätökseen." Taloussanomat 16.6.
Kaksikielistä puhetta rasismista
tuli olo, että perusuomalaisten voitto on lisännyt rasismia. Kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps.) lupaa blogissaan "tutkia asiaa". Päätin katsoa, missä määrin rasismi tai sen tuomitseminen on esillä Halla-ahon uusimmassa blogitekstissä "Vielä bussikuskeista".
VA A L I E N J Ä L K E E N M O N E L L E
Siitä ei ainakaan tuomitsemista löydy. Syyksi rasismin määrän kasvamiseen Halla-aho esittää sen, että "poliisin mukaan tärkein selittävä tekijä on tiukentunut kirjaamiskäytäntö". Rivien väliin jää oletus, että rasismi ei ole lisääntynyt, ainoastaan kirjaamiskäytäntö on muuttunut.
S I T T E N H Ä N VÄ I T TÄ Ä K I N
aivan muuta. Halla-aho täydentää kirjaamiskäytäntöväitettä myös sillä fak-
talla, että "Suomeen on muuttanut vuosien 20002010 aikana n. 250 000 ihmistä, ja maahanmuuttajien määrän kasvun voi olettaa itsessään lisäävän tapauksia jonkin verran". Tilastokeskuksen tiedosta tarkistamalla selviää, että tosiasiassa Suomesta on samaan aikaan muuttanut pois 140 000 ihmistä. Nettosiirtolaisia on ollut siis noin 110 000. Siirtolaisten määrä ei liity varsinaiseen asiaan, mutta retorisesti
Halla-aho pelaa selvää suuripienipeliä. Hän sanoo tarkoituksella "jonkin verran", koska edellä esitetty valtava 250 000 siirtolaisen joukko on niin suuri, että Halla-ahon kieltä lukeva ymmärtää, että hän tarkoittaa juuri päinvastaista.
K O K O O L E T U S O N TÄY S I N
kasvun syynä on oikeasti kirjaamiskäytäntöjen muutokset.
Voiman päätoimittaja Kimmo Jylhämö perkaa Fifin Hämeentie 48 -blogissa Jussi Halla-ahon väitteitä. Artikkeli löytyy hakusanalla Halla-aho.
ristiriidassa Halla-ahon aikaisemman, poliisilta saadun tiedon kanssa, jonka mukaan rasististen rikosten määrän
Lapin oudot linnut
Naton koneet harjoittelevat Ruotsin saamelaisalueilla. Pommilaivueet pelästyttävät porot & ärsyttävät alueen asukkaita.
re -toimintaleiri. Mäkitalon mielestä harjoitusalueen ylläpitäminen on osa Ruotsin vuonna 2006 valitun konservatiivihallituksen Nato-myönteistä politiikkaa. "Tällainen toiminta on nähdäkseni lähinnä yritys ujuttaa Ruotsi jäsenyyteen takaoven kautta. Kohta voidaan esittää argumentteja, että olisi sama liittyä virallisestikin, kun muutenkin teemme kaiken yhdessä." Myös Suomen Aseistakieltäytyjäliiton järjestösihteeri Kaj Raninen näkee NEATin kaltaiset yhteistoimet Natomaiden kanssa osin poliittisina työkaluina. "Kansa vastustaa jäsenyyttä ja siksi sen hakeminen ei ole mahdollista. Niinpä 1990-luvulta lähtien on toteutettu politiikkaa, jossa Naton varsinaisen jäsenyyden merkitys on pyritty minimoimaan ja rajat puoluettomuuden ja sitoutumisen välillä hämärtämään."
P O H J O I S - R U O T S I N metsänomistajia ja matkailuyrittäjiä NEATissa ärsyttävät lähinnä maa-alueiden käyttörajoitukset ja omistusvaraukset, arvelee Mäkitalo. "Enemmistö ei ole kovin perehtynyt Nato-kysymyksiin tai on niissä maltillisia. Enemmän närää herättävät käytännön seikat." Ja sitten ovat saamelaiset. NEAT rajaa sisäänsä osia saamelaisten poronhoitoalueista. Saamelaisyhteisö oli pitkään tietämätön siitä, mitä alueella tapahtuu. Maankäyttöoikeudet ja haitat poroelinkeinolle nousivat esiin vasta harjoitusten jo alettua vuonna 2009. Vasomiskauteen ajoittuneet pommituslennot tuottivat vahinkoa, kun stressaantuneet vaatimet hylkäsivät vasojaan ja panikoituneet eläimet vahingoittivat itseään tai eksyivät tokista. "Saamelaisyhteisössä osa vastustaa kiivaasti, osa tyytyy hallituksen tarjoamaan rahalliseen kompensaatioon porovahingoista, ja osa pelkää, että metelin nostaminen vaikeuttaisi muiden kysymysten selvittelyä."
venäjänkielisten määrä Suomessa rikkoi 50 000 rajan. Luvun ennustetaan tuplaantuvan kymmenessä vuodessa, vaikka paluumuuttojono lakkautettiin virallisesti 1.7.2011. Vuonna 2020 Suomessa on 100 000 venäjää äidinkielenään puhuvaa asukasta. Tuleeko heille tarve perustaa venäläinen kansanpuolue ruotsinkielisten tapaan? Ovathan venäläiset olleet erottamaton osa suomalaista yhteiskuntaa jo yli 200 vuotta. Tai pikemminkin näkymätön osa. Jopa näkyvimpiä heistä on pidetty ensisijaisesti suomalaisina, joilla on "venäläiset juuret".
VUONNA 2010
nähdään venäläisinä? Pääasiassa paluumuuttajat, joilla on suomalaiset juuret ja muun maan passi. Ja kaikki, jotka puhuvat venäjää, entisyydestään riippumatta. Nämä "venäläiset" ovat entisen Neuvostoliiton eri kolkista kerääntynyt kirjava porukka, jolle yhteistä on vain kieli (ehdottomasti) ja kulttuurikokemus (suhteellisesti). Suuri osa näistä ihmisistä haluaa näkymättömiksi. Eli suomalaisiksi. Melko olemattomat edellytykset puolueen perustamiseen, eikö? Tähän voi vastata, ettei etninen perusta tee puoluetta vaan yhteinen ajatus, aate.
K E T K Ä N Y K YÄ Ä N
"Etuna tässä on Ruotsille parantunut Nato-yhteensopivuus."
Venäläinen kansanpuolue?
vaikka venäjän kielen säilyttäminen ja yleisesti monikulttuurisuuden tukeminen Suomessa? Venäjänkieliset ovat sisäisesti monikulttuurinen ryhmä ja sopisivat hyvin sellaisen puolueen perustajiksi. Mutta miksi sitten juuri venäjänkielisten russian.fi-nettiportaalin väki vastusti jyrkästi vuonna 2010 siirtolaisparlamenttia yhdessä perussuomalaisten Freddy von Vonterghemin kanssa ja jätti asiasta adressin kansliapäällikkö Ritva Viljaselle? Miksi venäjänkieliset uussuomalaiset ehdokkaat saivat viimeisissä eduskuntavaaleissa harmillisen vähän ääniä, vaikka mainostivat itseään hartaasti venäjänkieliselle yleisölle lehdistön ja sosiaalisen median avulla?
K Ä V I S I K Ö A AT T E E K S I
eivät luota poliitikkoihin. Tämä lienee monien venäjänkielisten vahvimpia yhteisiä kulttuurikokemuksia entisistä kotimaistaan Virosta Kazakhstaniin. Venäjänkielinen ehdokas nähdään omassa kieliyhteisössään valitettavan usein yhteiskunnan ja vähemmistön hyväksikäyttäjänä. Pyrkimystä vaikuttaa ei hyväksytä. Harvat venäjänkieliset kunnanvaltuutetutkin on varmaankin valittu suomalaisten äänin. Mikä puolue voi syntyä yhteisössä, jonka jäsenet ovat tottuneet näkemään puolueen joko hallitsevana ja korruptoituneena kokonaisvaltaisena rakenteena tai huutavana marginaaliryhmänä? Tästä syystä venäläistä kansanpuoluetta ei tule Suomeen todennäköisesti koskaan. Vaikka kuinka paljon venäläisiä tulisi.
S I K S I , E T TÄ V E N Ä J Ä N K I E L I S E T
neliökilometriä rajattua ilmatilaa ja 1 650 neliökilometriä maapinta-alaa. Asiakkaan toiveesta laajennettavissa 3 000 neliökilometriin. Ympärivuotinen infrastruktuuri asejärjestelmien integrointiin, testaamiseen ja operointiin kaikille alustyypeille. Täällä hienosäädettiin Pakistanissa operoineet miehittämättömät taistelulennokit. Näissä metsissä lennosto treenasi pomminpudotusta ennen Afganistania. Keskellä suvereenia pohjolaa ja saamelaisyhteisön poronhoitoaluetta. Sotilaallisesti liittoutumatta.
N
E AT. 3 6 0 0 0
tunut Nato-yhteensopivuus. Samalla osoitamme olevamme omistautuneita ja kykenevämme kansainvälisiin operaatioihin", linjasi Ruotsin puolustusministeri Sten Tolgfors tuolloin. Vuoden 2009 harjoitukseen osallistui myös Suomi. tiedotti vuonna 2004 lyhyesti aikeista myydä tai vuokrata alue pysyvästi kansainväliseksi harjoitusmaastoksi", kertoo GunBrit Mäkitalo. Mäkitalo, 65, on opettaja ja yksityisyrittäjä Kiirunasta. Hän aloitti aktiivisen toiminnan rauhanliikkeessä jo 1980-luvun puolivälissä. Mäkitalo ja Kiirunan Naiset Rauhan Puolesta -osasto ovat tukea ja tunnettuutta saadakseen aloittaneet yhteistyön useiden pohjoismaiden rauhanjärjestöjen kanssa. "Hiljaisuus aiheen ympärillä oli uskomaton. Kuntatasolla ei keskusteltu, valtakunnallisesti sitäkin vähemmän. Paikallispoliitikot kysyivät lähinnä, emmekö pidä alueen yrittäjille kertyvää lisätuloa hyvänä tai miksi vastustamme alueen elävöittämistä", Mäkitalo kuvaa. Rauhanaktivistien työ on kannattanut, ainakin pienessä mittakaavassa. Tänä kesänä, heinäkuun 22. päivänä, Luulajassa käynnistyy jo kolmas seminaareja, työpajoja ja kansalaistottelemattomuutta yhdistävä War starts he" PA I K A L L I N E N M E DI A
Polina Kopylova
NEAT North European Aerospace Testrange on Euroopan massiivisin maalla sijaitseva sotaharjoitusalue. Avaimia pitelevät Ruotsin puolustusmateriaalihallinto FMV ja Ruotsin avaruusyhtiö SSC, joiden yhteishanke se on. Asevalmistajista tuotteita NEATissa testaavat Saab, Rayethon ja Alenia Aeronautiva. Kansainväliseksi harjoituskentäksi 2000-luvulla muokattu alue isännöi vuonna 2009 Naton nopean toiminnan joukkojen laajaa sotaharjoitusta. Vuonna 2010 vuorossa oli USAFE, Yhdysvaltain Euroopan alueelle sijoitetut ilmavoimat. "Etuna tässä on Ruotsille paranPOHJOIS-RUOTSIN
Riia Colliander
Aseistakieltäytyjäliitto AKL järjestää War starts here -leirille bussikuljetuksen Suomesta. Lähö Helsingistä aamulla 22.7. Bussi pysähtyy tarvittaessa Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa. Paluu Helsinkiin 30.7. Hinta Helsingistä 90 / AKL:n jäsenet, 100 / muut. Hintaan sisältyy leirin osallistumismaksu. Varaukset AKL:n toimistolle, p. 040 8362 786 / toimisto@akl-web.fi
Minka Kailu
6
2011 2011
15
Media Ikean kiitoskassissa
Höttöinen & söpö luomu-Ikea pyrkii iholle. Uskokoon ken tahtoo.
vuotta sitten Ikea aloitti pääkaupunkiseudulla ilmaiset bussikuljetukset asiakkaille. Ympäristötekoa olivat hurraamassa kierrätysmuotiyritys Globe Hopen Seija Lukkala, Aleksi Neuvonen Dodosta ja muita ympäristö- ja kierrätysihmisiä. Toukokuun 26. päivänä parisenkymmentä toimittajaa on jälleen kuuntelemassa huonekalujätin järjestämässä Ikea ja yritysvastuu -tapahtumassa, kuinka vastuullinen ja ympäristöystävällinen Ikea on. Suomen Ikean PR-manageri Mona Keskitalo luotsaa toimittajajoukkoa kohti Vantaan laatikkoa. Bussissa pyörii pikkunäytöllä Ikean mainosvideo, jossa kolmen parikymppisen pojan koti kaipaa remppausta, seiniä maalaa jonkun tyttöystävä ja Ikea-katalogi tarjoaa ratkaisut johtokasoille.
K
AKSI
Ikeassa tiedetään, että vihreät arvot välitetään median kautta. Niinpä toimittajajoukolle tarjotaan luomuaamiainen: tuorepuristettua omenamehua, puuroa, hilloa, muffinsseja, kasvistäytteisiä lettuja, UTZ-sertifioitua kahvia ja Clipperin teetä.
hentyneitä CO 2 -päästöjä, vedenn kulutuksen laskua ja kierrätyksen ja energiansäästön iloa. Ikealaiset t kysyvät, mikseivät muutkin tuottajat ymmärrä, että ympäristöystävällisyys on usein myös tehokkuutta. ei vakuuta, sillä kaikki puhujat ohittavat täysin Ikean alihankkijoiden tilanteen kaikkialla maailmassa. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Ikea ei omista sille toimittavia tehtaita. Eikä yleisökysymyksille jää lainkaan aikaa, muutama toimittaja vetää puhujia minuutiksi sivuun ennen kuin aika on lopussa. Kahden tunnin jälkeen odottelen paluubussia kiitoskassi kädessä ja mietin, että mitä meille oikeastaan sanottiin.
P R -T I L A I S U U S
a Ikeass , että detään tie välitearvot n t vihreä media tään . kautta
TYHJÄT SERTIFIKAATIT
" L U O M U P U U V I L L A A on niin vä-
muuttavat 1619-vuotiaat ja ensimmäisen omistuskotinsa hankkivat kolmekymppiset ovat Ikealle tärkeitä kohderyhmiä. Oleellista on halpa hinta, ei niinkään priima laatu. Näitä kohderyhmiä kiinnostaa myös ympäristöystävällisyys. Jos Ikea pystyy putsaamaan bränditahransa halpatyövoiman riiston ja sumeilemattoman ahneuden sille ei jää yhtään varteenotettavaa kilpailijaa.
OMAAN KOTIIN
Ikea Suomen aluejohtaja André Schmittgall ja Tanskasta paikalle saapunut Ikeakonsernin kestävän kehityksen johtaja Stefano Brown. Suomen edustajista äänessä on Ikea Suomen kestävän kehityksen johtaja Tuuli Lemström. "Raision Ikean kierrätysprosentti oli 99 viime vuonna. Se johtuu siitä, että heillä on kaatopaikkajätettä varten vain ihan pieni roskis. Kaikki on pakko kierrättää", Lemström kehuu. Ikea-pomojen puhe vilisee väT O I M I T TAJ I A L O B B A A
Hannele Huhtala
Voimassa on aiemmin kirjoitettu Ikeasta muun muassa artikkeleissa Ikeen alla (1/2007) ja Ikean uudet juonet (9/2008). Artikkelit löytyvät Voiman juttuarkistosta, fifi.voima.fi.
hän markkinoilla, että emme juokse sen perässä", sanoo Ikean kestävän kehityksen johtaja Stefano Brown. Luomun sijaan Ikea on mukana Better Cotton -konseptissa, jota yritys on ollut itse perustamassa. Projekteihin osallistuneet pakistanilaiset ja intialaiset puuvillanviljelijät ovat vähentäneet tuholaismyrkkyjä kolmannekseen entisestä. Viljelijät voivat paremmin ja käyttävät vähemmän vettä. Ikean kestävän kehityksen raportissa puhutaan "vielä kestävämmästä puuvillasta", more sustainable cotton. Sitä oli 13,4 prosenttia huonekalujätin vuonna 2010 käyttämästä puuvillasta.
B E T T E R C O T T O N ei kuitenkaan ole
suunnataan yhteisön hankkeisiin. Pirjo Virtaintorppa, Reilun kaupan yhdistyksen toiminnanjohtaja, lisää, että Better Cotton sallii geenimuuntelun, Reilu kauppa ei. Ikean markkinoima UTZ-sertifikaatti kahvissa ei myöskään täytä reilun kaupan tai luomun tunnusmerkkejä. UTZ-sertifikaatti takaa, että kahvi on jäljitettävissä mutta ei juuri muuta.
T O I M I T TA J I L L E kehutaan myös,
reilua. Tuottajille ei ole takuu- tai minimihintaa, jolla voisi kattaa kestävän toiminnan, saati sitten Reilun kaupan viljelijöille maksettavaa lisää, joka
että Ikean raaka-aineena käyttämästä puusta on tällä hetkellä 70 prosenttia FSC-sertifioitua. Ikean kestävän kehityksen katalogista käytetyn FSC-sertifioidun puun määräksi vuonna 2010 ilmoitetaan 42 prosenttia, eikä 70 prosenttia niin kuin kestävän kehityksen johtaja Stefano Brown väittää.
Hannele Huhtala
T OI M I N TA , TA PA H T U M AT, K E S K US T E LU T & LUE N N O T
19.-21.8.
HÄMEEN KESKIAIKAMARKKINAT Hämeenlinnan Linnapuistossa, www.keskiaikamarkkinat.net
29.-31.7.
FACES ETNOFESTIVAL, musiikkia, työpajoja, teatteria, tanssia & runoutta teemalla "viva la difference" Raaseporin Gumnäsissä, ohjelma www. faces.fi, kuvassa Quique Neira & Jah Rock Family Band.
22.-30.7.
TAMPEREEN KUKKAISVIIKOT, kukkia, musiikkia & erilaisia esityksiä ohjelma www.kukkaisviikot.fi
ASTI KOMMENDANTTI & OVELA JUONITTELIJA, Suomenlinnan seikkailukierros 6-13-vuotiaille, tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin & lauantaisin kello 12 & 15 suomeksi & perjantaisin kello 12 ruotsiksi, www.suomenlinnatours.com
13.8.
osioissa julkaistaan tietoja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava Voima ilmestyy 5.9. ja on jakelussa syyskuun. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 23.8. kello 12 asti voima@ voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. Koonnut: Tea Kalska.
VOIMA-KALENTERIN
TAPAHTUMAT
6.8. SKIDIT FESTARIT, musiikkia,
tanssia, sirkusta & työpajoja 4-12-vuotiaille lapsille kello 10-15 Helsingin Kaikukadun kulttuuripihalla, Kaikukatu 4. 20.8. TURKU KUSTOM SHOW, drive in -tapahtuma & näyttely customoiduille autoille sekä moottori- ja polkupyörille kello 11-17 Turun urheilupuistossa, www.turkukustomshow.fi 26.8. TAITEIDEN YÖ, taide-elämyksiä kaikenikäisille ympäri Helsinkiä, www.helsinginjuhlaviikot.fi
27.8. SIPOONKORVEN KANSALLISPUISTON PERUSTA-
MISJUHLA,
Päivän ohjelma ilmestyy elokuussa nettiosoitteeseen www.luontoon.fi/sipoonkorpi BILLNÄS ANTIIKKIMARKKINAT, taidetta, huonekaluja, koruja, astioita & lasia 7.-10.7. kello 10-17 Bilnäsin Ruukilla, www.billnässommar.fi ESPOO ROPECON 2011, nuorten roolipelitapahtuma 29.-31.7. Espoon Otaniemen Dipolissa, www.ropecon.fi
HELSINKI WE LOVE HELSINKI -KAUPUNKIFESTIVAA-
ympäri kaupunkia 22.-31.7., seuraa tapahtumatietoja www.facebook.com/welovehelsinki URB 11 -FESTIVAALI, Nuoret tekijät lähestyvät nykykulttuuria & -yhteiskuntaa huumorilla & vakavuudella, esityksiä, tapahtumia & yllättäviä tilanteita Kiasmassa, Stoassa, Lasipalatsin aukiolla & muualla kaupungissa 29.7.-7.8. www.kiasma.fi/ohjelmisto/kiasmateatteri/urb11 ART GOES KAPAKKA, taidetta, esityksiä & musiikkia kapakkafestivaaleilla 18.-27.8., www. artgoeskapakka.fi JALASJÄRVI AUKUSTI 2011, kulttuuritapahtumassa on konsertteja, näyttelyitä, kisailuja & markkinat 19.-21.8., 19.8. Aukusti Rockissa nähdään kotimaisia artisteja, ohjelma www. aukusti.fi JOUTSA JOUTSAN JOUTOPÄIVÄT, musiikkia, runoutta, kotiseutukävelyä & perinneohjelmaa 8.-10.7., www.joutsa.fi/jouto JYVÄSKYLÄ VIHREÄT KULTTUURIPÄIVÄT, keskusteluja, taidetta & musiikkia 20.-21.8., www.visiili.fi/kulttuuripaivat RAASEPORI FACES ETNOFESTIVAL, musiikkia, työpajoja, teatteria, tanssia & runoutta teemalla "viva la difference" 29.-31.7. Gumnäsissä, ohjelma www.faces.fi
SASTAMALAN KALTSILA ON HETKI -KESÄJUHLA-
telutilaisuuksia & toritapahtuma teemana eurooppalainen kulttuuri Suomessa 28.-31.7., ohjelma www.turku.fi/kotiseutupaivat OULU OULUN MUSIIKKIVIDEOFESTIVAALIT, musiikkia livenä & liikkuvana kuvana 24.-28.8., lisätietoja www.omvf.net
TOIMINTA
täydenkuun aikaan järjestettävä tapahtuma päästää noidat valloilleen Ruovedellä, laivarannassa kilpaillaan parhaasta noita-asusta, lisätietoja www.ruovedenperinnetap.yhdistysavain.fi 27.8. MUINAISTULIEN YÖ TURUSSA, Itämeren rannikolle sytytetään tulet & hyvästellään kesä, samalla haastetaan alueen asukkaat toimimaan Itämeren hyväksi, lisätietoja www.turku2011.fi MAHDOLLISUUKSIEN TORIT, ilmainen koko perheen tapahtuma! Tuoreita näkökulmia, monikulttuurista meininkiä & paikallisia kansalaisjärjestöjä, 16.7. Porissa, 13.-14.8. Hämeenlinnassa, 27.8. Lappeenrannassa & Maarianhaminassa & 3.9. Turussa, www.mahdollisuuksientori.fi HELSINKI (IN)VISIBLE CITY, Päivittäin muuttuva tapahtuma & installaatio, joka perustuu kaupunkilaisten, arkkitehtien & taiteilijoiden vuorovaikutukseen. Ohikulkijat, turistit & museokävijät voivat piirtää, kirjoittaa & antaa ideoita kaupunkitilan kehittämiseksi, 15.-24.7. kello 11-18, Designmuseon & Rakennustaiteen museon välisellä pihalla Korkeavuorenkatu 23 & Kasarmikatu 24. KOMMENDANTTI & OVELA JUONITTELIJA, Suomen13.8. NOITIEN YÖ,
linnan seikkailukierros 6-13-vuotiaille, tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin & lauantaisin kello 12 & 15 suomeksi & perjantaisin kello 12 ruotsiksi 13.8. asti, www.suomenlinnatours. com KUORTANE ULTRAPÄIVÄT, rajatietoaiheisia luentoja, työpajoja & joogaa. Aiemmilta vuosilta tuttu Äitimaan kota on jälleen pystyssä 7.-10.7. Kuortaneen Urheiluopistolla, lisätietoja www.ultra-lehti.com TURKU TAIKASEIKKAILU, Matkataan Salaisuuksien maahan SirkusUnionin avulla! Matkalla sekä yleisö että sirkuslaiset joutuvat kiperiin tilanteisiin, joista selviämiseen vaaditaan monenlaisia taitoja, 17.8., 18.8., 19.8., 24.8. & 25.8. kello 10 Seikkailupuiston Timantti-teatterissa, Kupittaankatu 2, www.sirkusunioni.com VANTAA SADANKOMITEAN RAUHANLEIRI, teemana sukupuoli & väkivalta, 6.-10.7., Vantaan steinerkoulu, Satakielentie 5, lisätietoa www.sadankomitea.fi
opetusta, 4.7. bugg, 11.7. polkka, 18.7. fusku, 25.7. cha-cha, 1.8. humppa, 8.8. jive, 15.8. blues, 22.8. rumba & 29.8. masurkka, kello 17.30 Kanneltalon edustalla Sitratorilla, Klaneettitie 5. ESPOO UNESTA & TODESTA, Gallen-Kallelan Museon kesäkurssin teemana on omakuva 22.-23.7., 22.7. kello 16-18 & 23.7. kello 11-17, Gallen-Kallelan Museo, Gallen-Kallelan tie 27, ilmoittautuminen 8.7. mennessä info@gallenkallela.fi tai 09-849 2340.
RETKET
HELSINKI LASTEN SAARISEIKKAILUT, 410
KURSSIT
29.8. ILMASTONMUUTOS JÄRJESTÖJEN KEHITYSYH-
LI, festivaalin pääosassa ovat osallistujat, joten virallisia esiintyjiä ei ole, tapahtumia
taidetta, musiikkia & herkkupuffetti 30.7.-6.8. Wille Perkkiö - kulttuurikodissa, Kotovuorentie 106, Kaltsilan kylä, ohjelma www. willeperkkio.nettisivu.org TAMPERE KUKKAISVIIKOT, kukkia, musiikkia & erilaisia esityksiä 22.-30.7. ohjelma www. kukkaisviikot.fi TURKU KOTISEUTUPÄIVÄT, seminaareja, keskusVIIKKO,
Kepan koulutuksessa perehdytään siihen, miten ilmastonmuutos muuttaa elinympäristöjä & toimeentulon edellytyksiä, kello 9-16, Töölöntorinkatu 2, Helsinki, ilmoittautuminen 22.8. mennessä, lisätietoja www. kepa.fi HELSINKI AKVARELLIKURSSI 18.-22.7. maanantaista perjantaihin klo 10-17 Gallerie Oljemarkissa, Eteläinen Hesperiankatu 26, ilmoittautumiset liisa.pankola@fimnet.fi KAUPUNKITANSSIT, maksutonta paritanssin
TEISTYÖSSÄ,
-vuotiaille suunnattuja luontoretkiä, joiden aikana tutustutaan Itämeren saloihin, kurkistetaan vedenalaiseen maailmaan & tutkitaan saariluonnon ihmeitä leikkien avulla. Retkelle osallistutaan aikuisen seurassa kesäsunnuntaisin 4.7., 25.7., 8.8. ja 22.8. kello 12. Harakan saarella, lautta Ullanlinnan kahvila Ursulan laiturista. LEPAKKORETKET, Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen retket 14.7. Meri-Rastilan rantaalueelle kello 23, tapaaminen Rastilan metroasemalla bussialueen puoleisen oven luona, 26.7. kello 22.30 Mätäjoelle, tapaaminen Malminkartanon asemaa lähinnä olevalla bussin 45 pysäkillä, 12.8. kello 21.30 Lohiniemen puistoon Vuosaaressa, tapaaminen Kallvikintien & Leikosaarentien risteyksessä, 15.8. luonto& lepakkoretki Kontulan luoliin kello 18, tapaaminen Sakaran & Kontukaaren risteyksessä, vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista.
JIMI & AKI. "Näissä kuvissa ei sitten pelleillä", ilmoitti Kaurismäki kuvaussession aluksi. Baaritiskille kiipeäminen oli kuitenkin hänen oma ideansa.
6
2011
19
Siitä huolimatta sinä asetat moraalisen toivon niihin ei-professoreihin? "En minä mitään aseta: teit itse tämän jaon valtioon ja yksilöihin. En sanonut, että luuseritkaan auttavat, vaan yksittäiset ihmiset. Tässä tapauksessa valtio vangitsee ja yhdeksässä tapauksessa kymmenestä laittaa käsirautoihin ja päästää vapaaksi sisällissodan runteleman maan lentokentällä. Tämän jälkeen viidessä tapauksessa kahdeksasta tyyppiä ei enää koskaan nähdä. Saattaja taas lähtee samalla koneella takaisin." Ajattelin lähinnä sitä kautta, että haasteen voisi esittää myös niille, joilla on kaikki hyvin... "En esitä mitään haastetta, kertoilen satuja." Et siis halua sanoa elokuvillasi mitään kenellekään? "Toki, mutta on jokaisen oma asia, mitä niistä löytyy. Uusimmassahan on siinä mielessä kyse sadusta, että jopa poliisit ovat suhteellisen kilttiä sakkia. En omassa kokemuksessani ole tottunut olettamaan minkäänlaisia myönnytyksiä valtakoneiston suunnalta, edes itseäni kohtaan, saati todella pulassa olevia." Onko tietoinen päätös, että Le Havren henkilöt ovat aika virheettömiä, kukaan heistä ei tee mitään sellaista, mitä todelliset siirtolaiset tai satamaihmiset todennäköisesti tekisivät? "Elokuvassa etenee tämä yksi tarina sellaista vauhtia, ettei siinä ole tietoisesti, eikä epätietoisestikaan aikaa ruveta sivuhenkilöiden elämää ruotimaan. Tarkoitus ei ole kylläkään pyhimystyttää ketään." Jotkut väittävät, että elokuvasi ovat vasemmiston Disney-elokuvia. Oletko samaa mieltä, onko se hyvä asia? "Mitkä ovat ja mitkä eivät. En tiedä, onko Laitakaupungin valot varsinaisesti disneytä. Mieluummin sanoisin, että ne ovat vasemmiston Grimmin veljesten elokuvia." Mikä suhde uudella elokuvallasi on Boheemielämään, niissähän on sama päähenkilö. Onko se vastuuntuntoinen, aikuiseksi kasvanut, keski-ikäistynyt versio Boheemielämästä? "Ei se nyt vaikuta kovin vastuuntuntoiselta vieläkään. Siinä sattui olemaan sama näyttelijä, niin heitin, että se oli sama henkilö myöhemmin, mutta eipä sillä sen suurempaa merkitystä ollut." uskottavalta perustelulta, mutta antaa olla. On oikeastaan kunnioitettavaa, että tekijä ei ala tulkita omia teoksiaan. Jälkikäteen tulen ajatelleeksi, ettei Kaurismäki lopulta olekaan niin arvaamaton kuin ystäväni väitti. Päinvastoin: siinähän me istuimme Raskolnikov ja poliisi Porfiri Petrovits. Aivan kuin Dostojevskin Rikoksessa ja rangaistuksessa ja Kaurismäen elokuvissa, siinä uusimmassakin. Niissä keskustelukumppani ajetaan ahtaalle ja saadaan näin lopulta tunnustamaan kaikki vapaaehtoisesti. Kaava on ilmiselvä. En vain ole varma, kumpi meistä on kumpi. En ole lukenut Dostojevskia viimeiseen viiteen vuoteen. Kirjallisuudentutkijana minulla ei ole aikaa, eikä aina oikein haluaakaan. Tiedän Kaurismäen rakastavan kirjallisuutta, mutta en aio kysyä, miksi Boheemielämässä koiran nimi oli Baudelaire tai miksi Le Havressa luetaan Kafkaa. Täytyy keksiä
E
I K U U L O S TA
jotain muuta. Lupasin päätoimittajalle kysyväni, miksi kaikki elokuviesi henkilöt polttavat tupakkaa? "Jos ihminen polttaa tupakkaa elokuvassa, se näyttää siltä, että se ajattelee jotain." Ja tosielämässä vai ei? "Ei tosielämässä niin paljon. Mutta elokuvassa kyllä: jos kahdesta ihmisestä toinen polttaa ja katselee jonnekin ja toinen ei, se joka polttaa, näyttää siltä kuin se ajattelisi. Se myös luo toimintaa, jonka aikana ei tarvitse puhua. Ihminen joka ei puhu eikä tee mitään, näyttää pökkelöltä. Lisäksi elokuva tapahtuu vuonna 2007, jolloin oli pelkkää realismia, että joka paikassa poltettiin. Ranska oli siihen aikaan savusta harmaa, nykyään se on surusta harmaa." Ohjaat, käsikirjoitat, tuotat. Näkyykö suomalaisissa elokuvissa se, että suurin osa ei tee kuin sinä, että elokuvia ohjaa jokin muu kuin ohjaajan tai käsikirjoittajan halu? "Tuollahan ne näyttävät iltapäivälehdissä tappelevan keskenään tuottajat ja ohjaajat. En oikein tiedä. Seuraan huonosti suomalaista elokuvaa, koska ne tulevat aina ensi-iltaan talvella, ja olen talvisin poissa. Käsittääkseni suomalaisella elokuvalla menee kuitenkin kohtalaisen hyvin, myös sisällöllisesti. Tosin jonkinlaisen heittona voisin sanoa, että ei kai sitä nyt sentään liiallinen syvällisyys ole päässyt riivaamaan." Paljon puhutaan kulttuurin taloudellistumisesta ja siitä, että kulttuurin tekijöiden täytyy olla itseään myyviä pellejä ja markkinoijia. Oletko samaa mieltä? "Ei missään tapauksessa täydy. Suomi on kielialueena niin pieni, että täällä on tuettava kirjallisuutta niin, ettei sen täydy olla pelkästään markkinavetoista, samoin teatteria ja musiikkia ja niin pois päin. Jos ne jätetään taloudellisten suhdanteiden varaan, sen jälkeen mistään kansallisesta kulttuurista ei voida puhua. On jokaisen pienen maan ongelma ja samalla velvollisuus hoitaa tällaiset asiat, sillä muussa tapauksessa ei ole kulttuuria ja jos ei ole kulttuuria, ei ole kansakuntaa." Kun 1990-luvulla nousit monessa mielessä Suomen arvostetuimmaksi elokuvaohjaajaksi, johtuiko se siitä, että elokuvasi paranivat vai muuttuiko jotain ilmapiirissä? "Ainahan ne ovat huonoja olleet. Mitäs vikaa niissä ennen oli?" Kysyin sinulta. "Maineeni on ollut erittäin hyvä maailmalla melkein alusta asti. Ja tie-
VAKAVASTI PUHUEN. Ohjaajana kerron satuja, en heittele yhteiskunnallisia haasteita, väittää Aki Kaurismäki.
minen "Jos ih pakkaa, a tu poltta tää siltä, t se näy ttelee." ja että a
tysti olen pyrkinyt tekemään kaikkeni säännöllisin väliajoin romuttaakseni vähäisen maineeni Suomessa. Tämä asiahan ei oikeastaan minulle kuulu." Millä olet pyrkinyt romuttamaan? "Olen polttanut tupakkaa tv:ssä, kerran minulla oli takki auki ja sitten oli pipo väärin päin." Ja sitten olet lyhytsanainen toimittajille ja annat harvoin haastatteluja. "Siitä saamme kiittää paskaleh-
distöä. Muutama paskatoimittaja sai minut sitten sulkemaan suuni joka suuntaan moneksi vuodeksi. Mutta tässähän minä taas lörpöttelen. Elokuva on kuitenkin niin kallis väline, että on itsestään selvää, että jonkun sitä on markkinoitava: ohjaajan tai näyttelijöiden. En kyllä näe mitään syytä puhua ensi-iltojen ulkopuolella. Ei minulla ole mitään syvempiä totuuksia kerrottavana." blogisti on juuri haukkunut Kaurismäen ihmisvihasta, yksisilmäisyydestä ja pöyristyttävistä lausunnoista. Lausunnoilla hän tarkoittanee niitä kolmen sanan kiteytyksiä, joita omassa haastattelussani on yhä niin tuskastuttavan vähän. Blogisti tekee viittauksia stallareihin ja kirjoittaa, että "Kaurismäen luontofanatismi on poikkeuksellisen omituista kun muistamme, että hän keräilee vanhoja autoja". Kaurismäen reikäistä kauluspaitaa tuijottaessani pohdin, millaisessa puvussa ja autossa Atlantassa asuva blogisti mahtaa kulkea. On helppo
S
U O M E N K U VA L E H D E N
ymmärtää, että ammattitoimittajissa Kaurismäki herättää vastareaktioita. Onhan minunkin tehnyt mieleni sanoa, että oles äijä nyt vähän vähemmän kärttyinen. Mutta en sano: Kaurismäen uusin elokuva Le Havre on nimittäin saanut Voiman delegaation liikuttumaan. Elokuvaa on turha syyttää ihmisvihasta. Se on kaunis. Onko muulla lopulta väliä? Kaurismäen elokuvien illuusiothan me jaamme, ohjaajasta taas kuulemme vain parina sateisena päivänä viiden vuoden välein. "Rainy day, dream away", Kaurismäki sanoo haastattelun aluksi Jimi Hendrixiä lainaten. Nopeimmat ovat ehtineet jo hyökätä sinua vastaan tuoreimpien kommenttiesi takia. "Epäilemättä, se heille suotakoon. Jos eivät raukat parempaan pysty." Esimerkiksi Suomen kuvalehden blogisti kirjoitti, ettei autojen keräily ja luonnosta välittäminen oikein sovi yhteen. "En täysin ymmärrä kyseisen blogistin, kuka lieneekään, logiikkaa. Ihminen voi keskimäärin ajaa vain yhtä
autoa kerrallaan, joten siinä suhteessa hiilijalanjälki pysyy samana. Toisaalta autoni ovat nuorimmillaankin 1960-luvulta ja olisivat normaalisti kaatopaikalla luontoa pilaamassa. Toki postimerkit veisivät vähemmän tilaa eivätkä ruostuisi yhtä helposti. Logiikka sinänsä ei vie tilaa." Ja sitten vielä paluu haastattelun alkuun. Halusin siis haastattelussa selvittää, onko suomalaisuudelle annettavissa jotain positiivista sisältöä, riippumatta perussuomalaisista. "Käsittääkseni vastasin, että mitä kansaan tulee, niin on, mutta mitä valtioon tulee, niin ei." Eikö valtio ole kansa? "Ei sinne päinkään. Niillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Valtio ei edes edusta kansaa." Onko valtio puolueet? "Valtio on taloudellinen yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on pitää kansa sen verran hengissä, että sen kustannuksella voi elää..." Tulee hetken hiljaisuus ja Kaurismäki sanoo: "Oli aika hyvä kiteytys tuo viimeinen."
20
TEKSTI KUVITUS
6
KLAUS WELP TAIKIN OPISKELIJAT
2011
Innovaatiovastiksia
Susanna Haavamägi Markus Ahonen
alussa Taideteollisessa korkeakoulussa tehtiin korkeakouluopetuksen historiaa. Kymmenen huippuyliopisto-opiskelijan innovaatioaste oli ylimmillään, kun ensimmäinen Voiman vastamainos-workshop käynnistyi allekirjoittaneen ohjauksessa. Kurssi pidettiin englanninkielisenä taiteen laitoksella ja sen virallinen kutsuhuuto opetusohjelmassa kuului: "Spoof advertising-workshop; Culture jamming through fake advertising. Targeting consumerism, ignorance of any kind, or just for the fun of it." Viikon mittainen kurssi jakautui kolmeen osioon: vastamainos-genAALISKUUN
M
livat ilaat o opa Opp ssä j e yhteyd rikkalaime eteläa tiaaniheiseen in on. mo
Vuokko Aro Minka Kailu
reen tutustumiseen, logoparodiaharjoitukseen ja lopullisen kisällityön eli valmiin vastamainoksen toteutukseen. Parhaimmillaan vastamainos on yhdistelmä aktivismia, journalismia ja taidetta. Aluksi etsimme sopivia sormenheristelyn tai irvailun kohteita. Monet ideat kuoppasimme yltiömoralistisina tai asiattomina. Kun sopiva kohde löytyi, keskityimme viestimme journalistiseen varmentamiseen. Oppilaat olivat itse suoraan yhteydessä toimittajiin, kansalais- ja eläinoikeusjärjestöihin ja jopa eteläamerikkalaiseen intiaaniheimoon saadakseen tiedoilleen varmistuksen. Jälleen putosi monta loistavaa inspiraation hedelmää matkasta, kun aiemmin googlatut faktat eivät enää pitäneetkään kutiaan. Loput ideat seuloituvatkin sitten toteutukseen. Opimme, kuinka digitekniikka ja kuvankäsittelyohjelmat mahdollistavat mainosilluusioiden edullisen imitoimisen. Esimerkkinä oheisen piraattiparodian ainekset: koulun ruokalasta mukaan bongattu ulkomaalaissyntyinen malli, pienet kuvausvalot oikein suunnattuna, opiskelijakaverin maiharitakki, netistä löydetty ilmainen royaltyfree kuvapankkikuva ja kameran jalka mallin käteen asetta esittämään. Lisätään aimo annos kuvankäsittelyä ja valmiiksi esikeitetyt tekstit. Voilà! Culture jamming eli kulttuurihäirintä on valmis nautittavaksi.
TYÖVÄENKIRJALLISUUDEN
PÄIVÄ
27 / 8
- Mitä on Uudistuva työväenkirjallisuus?
Mukana mm. Aulikki Oksanen, Tuula-Liina Varis, Claes Andersson, Tuomas Kyrö ja suomalainen 100-vuotias sarjakuva.
Työväenmuseo Werstas ja Väinö Linnan aukio,
2011
www.tyovaenkirjallisuudenpaiva.com
Ohjaus Nurmijärven Kivi-juhlilla Aleksis Kiven Kai Lehtinen Liput Lippupalvelusta: aikuiset 25 eläkeläiset 23 lapset yli 7 v. ja opiskelijat 17 Esitykset 1.7. klo 18 2.7. klo 18 3.7. klo 15 13.8. klo 15 14.8. klo 15 20.8. klo 15 21.8. klo 15
Kivi-juhlat ry. p. 050 584 3306 www.kivijuhlat.fi
SUUN NITT ELE O MA R EITT ISI JA ARVO IN EN RIEM WWW OSOITTE UPAKET ESSA TI .MAT KA BUSS HUOLTO .FI/ IPAS SI
VOIT A 100 0
Hauskin reitti ei aina ole suorin
Matkahuollon Bussipassi. Matkusta kotimaassa minne haluat viikon ajan 149 eurolla tai kaksi viikkoa 249 eurolla.
* Kilpailuaikaa on 14.8.2011 asti. Bussipassin voi hankkia ympäri vuoden.
N Ä I N VA I H DAT
HUONON TUULEN HYVÄKSI:
1 Käy kulttuurielämyksissä. 2 Vaihda tuulisähköön.
Lue lisää ja tee tuulisähkösopimus: www.turkuenergia.fi
Turku Energian tuulivoima syntyy raikkaista merituulista Porissa, Raahessa ja Högsårassa
6
2011
23
Astetta vahvempaa habboa
TEKSTI KUVITUS
MARI HUOTARI MARIA KOZULYA
Uusi virtuaalinen valuutta mahdollistaa anonyymit rahansiirrot. Huumeita voi ostaa nyt digirahalla.
valtioita ja kontrollia on jo pitkään saanut kannatusta internetissä varsin äänekkäiltä libertarismin puolustajilta. Bitcoinin, uuden virtuaalisen valuutan, ansiosta libertaristien haikailema visio on askeleen lähempänä. Avoimeen lähdekoodiin perustuva raha edistää kannattajiensa mielestä vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa, mutta anarkismilla on myös kääntöpuolensa: anonyymien rahansiirtojen avulla erilaiset laittomuudet ovat vain klikkauksen päässä. Virtuaalirahasta saattaa monille tulla ensimmäisenä mieleen varhaisteinien suosiman chat-sivuston Habbon Habbo-kolikot, joilla nuoret voivat sisustaa virtuaalisia "huoneitaan". Vuonna 2009 kehitetyt bitcoinit ovat kuitenkin nousseet ilmiöksi, joka ravistelee perinteistä, valtioiden ja pankkien säätelemää rahaliikennettä. Toukokuussa 2011 bitcoinien maailmanlaajuinen arvo oli yhteensä yli 50 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.
BITCOIN ON
M
AAILMA
ILMAN
on Sivust issa ehdo käyttö tään kielle ut et varast tit & kor luotto oaseet. tuh joukko
virtuaalinen valuutta, joka siirtyy vertaisverkossa suoraan henkilöltä toiselle pankkien kaltaisia välikäsiä ei siis tarvita. Valuutan tuottaminen, ostaminen ja vaihtaminen perustuu avoimen lähdekoodin ohjelmistoon, johon jokaisella internetin käyttäjällä on mahdollisuus päästä käsiksi. Bitcoinien hankkimiseen tarvittavan ohjelmiston lataaminen ei maksa mitään. Ilmaisia bitcoinit eivät kuitenkaan ole. Niiden markkina-arvo vaihtelee päivittäin riippuen kysynnästä, joka on viime kuukausien ajan ollut huikeassa nousussa. Eri puolilla maailmaa toimii useita yrityksiä, jotka vaihtavat bitcoineja dollareiksi, euroiksi, jeneiksi ja useiksi muiksi valuutoiksi. Eräs näistä on Otaniemessä Espoossa toimiva Bitcoin Exchange Finland. bitcoinien hurja arvonnousu herättää myös kritiikkiä: ilmiötä epäillään kuplaksi ja "rahaleikiksi" ja valuutalla katsotaan olevan lähinnä spekulatiivista arvoa. Mihin bitcoineja voi edes käyttää? "Ostin joitain kuukausia sitten 250 bitcoinia Silk Roadiin vähän reilulla 200 dollarilla tarkoituksena hankkia subK E S K U S T E LU PA L S TOI L L A
stansseja", Tor-verkossa toimivan anonyymin keskustelukanavan nimimerkki kertoo ja jatkaa: "Unohdin koko asian kun ei silloin löytynyt mieluista ja tänään toisen topicin innoittamana muistin taas SR:n ja loggasin sisään. JA MITÄ VITTUA NYT, 1BC=27$??? onko mulla siis niinku oikeesti nyt ostovoimaa yli 6 500 dollarilla vai käsitänkö jotain aivan päin helvettiä?" Vaikka bitcoineilla lähikaupassa asioiminen on vielä utopiaa, voi niitä jo nyt käyttää monenlaisten hyödykkeiden ostamiseen. Bitcoinin virallisilla sivuilla mainitaan esimerkkeinä muun muassa kirjat ja alpakkavillaiset sukat, minkä lisäksi korostetaan virtuaalisen valuutan luomia mahdollisuuksia eri alojen pienyrittäjille ja freelancereille. Optimistisessa visiossa bitcoin tunnutaankin nähtävän vapauden ja demokratian edistäjänä ja näin ollen myös uusien ideoiden ja innovaatioiden lisääjänä. Pankkien tai luottokorttiyhtiöiden kaltaisten välikäsien hoitaman valvonnan puuttuminen onkin jo luonut bitcoinin ympärille varsin mielenkiintoisia innovaatioita.
E R Ä S N I I S TÄ on Silk Road, internetissä toimiva kauppapaikka, jonka tuotevalikoima on nimensä mukaisesti monipuolinen, eksoottinen ja äärimmäisen laiton. Osa Silk Roadin valikoimasta näyttää ensi vilkaisulla varsin harmittomalta: koruja, tarvikkeita kotiin ja puutarhaan, ruokaa. Sivuston suurin tuoteryhmä on kuitenkin huumeet, joissa valinnanvaraa on hätkähdyttävän runsaasti. Erilaisia kannabisjohdannaisia, ekstaasia, opioideja kuten heroiinia, psykedeelejä maksuvälineeksi käyvät vain bitcoinit ja tilaukset toimitetaan kätevästi postissa vaikka kotiovelle. Ennen ostopäätöstä eri myyjiä voi vertailla näille jätetyn palautteen perusteella. "Palasin vihdoin matkaltani kuuhun", suitsuttaa eräs ostaja myyjää, jolle hän on antanut palvelussa täydet pisteet. Sivuston käyttöehdoissa kielletään tällä hetkellä esimerkiksi varastetut luottokortit ja joukkotuhoaseet kaikki se, jonka tarkoitus on vahin-
goittaa muita ihmisiä. Huumeet sen sijaan ovat osa libertarismin aatteen mukaista yksilönvapautta. Eettisten periaatteiden kanssa ristiriidassa eivät kuitenkaan ole käsiaseet, joiden ostaminen on niin ikään mahdollista Silk Roadissa.
S I L K R O A D I A pääsee tarkastelemaan ainoastaan anonyymissä Torverkossa. Mediajulkisuuden takia Silk Road on myös tällä hetkellä suljettu uusilta käyttäjiltä. Kun anonyymi verkko ja kansainväliset markkinat yhdistetään bitcoinvaluuttaan, joka siirtyy suoraan käyttäjältä toiselle ilman välikäsiä ja jonka
jäljittäminen on hankalaa, on viranomaisten vaikea puuttua internetissä tapahtuviin laittomuuksiin. Vaikka Silk Roadin ylläpitäjät kenties pyrkivätkin luomaan rajoituksia sivustollaan tapahtuvalle kaupalle, kaikilla tuskin on samoja estoja. Yksilönvapautta korostavien verkkolibertaristien lisäksi bitcoin luo mahdollisuuksia myös kansainvälisille rikollisjärjestöille ja armeijoille. Asiantuntijat ennustavat, että ymmärrettyään bitcoin-valuutan laajuuden ja kasvavan merkityksen eri valtiot pyrkivät kieltämään sen kaupan. Toistaiseksi tekniikka näyt-
tää kuitenkin ottaneen päättäjistä niskalenkin, mikä hyödyttänee ainakin erästä bitcoineihin sijoittanutta Silk Roadin asiakasta: "Hahaha vitun siistiä :D. Kesälomakin alkoi sopivasti niin taidanpa perua kesätyöt, ostaa parilla tonnilla päihteitä ja vaihtaa loput euroiksi elämistä varten. Saa nähdä millainen kesä tulee :D"
Lainaukset Thorlaudalta, Tor-verkossa toimivalta anonyymilta keskustelukanavalta. Bitcoin http://bitcoin.org, Silk Road www.silkroadmarket.org, Tor-ohjelma www.torproject.org
24
6
2011
TEKSTI KUVA
KARIN PENNANEN KARIN PENNANEN & HEIKE VESTER
Lofoottien kaunottaret
Lofoottien valaat ovat alueen vetonaula, joita saavutaan ihailemaan matkojen takaa. Paikalliset sen sijaan pitävät valaistaan kuolleina & haluavat jatkaa perinteistä valaanpyyntiä, joka on menettänyt merkityksensä jo vuosikymmeniä sitten. Onneksi on eräs Heike.
M
A TA L A P A I N E E N K E S K U S
on laskeutunut Pohjois-Norjassa sijaitsevan Lofoottien saariryhmän ylle. Vuorenhuiput peittyvät harmaisiin pilviin, sataa lakkaamatta ja näkyvyys merellä on huono. Valastutkija Heike Vester ei pääse tänään vesille. Se tarkoittaa sitä, että hänellä on aikaa tavata minut ja kertoa kuulumisiaan. Viime kerrasta onkin pari vuotta. Opiskelin silloin elokuvan tekemistä Kabelvågissa, pienessä lofoottilaisessa kylässä. Keväällä 2009 tein
lopputyökseni dokumentaarisen lyhytelokuvan naapurikylä Henningsvaerissa asuvasta Heikesta. Tuolloin Heike kamppaili väitöstutkimuksensa rahoitusongelmien kanssa ja tasapainoili tutkimuksen ja perustamansa yrityksen Ocean Soundsin välillä. Nyt olen jälleen kerran palannut Lofooteille ja kiinnostunut siitä, mitä Heiken tutkimukselle kuuluu. Ja koska sää on haastattelijaa kohtaan armollinen, suuntaan siis Henningsvaeriin. Henningsvaer on pieni kalastaja- ja valaanpyytäjäkylä Lofoottien sisäsyrjällä. Ennen sitä tälle tuulten piiskaamalle luotorykelmälle kuljettiin lautalla varsinaisilta Lofooteilta. Kun alueelle rakennettiin sillat 1980-luvulla, turismi alkoi kasvaa voimakkaasti. Lopputulos on, että 500 hengen Henningsvaerissa saat-
taa sesonkiaikana vierailla tuhansia turisteja päivässä. uusiin tiloihin tänä keväänä ja väsynyt muuttopuuhista. Ocean sounds on ekologista ja tieteellistä turismia edistävä yritys, jonka tarkoituksena on tehdä Lofoottien luontoelämää tutuksi siitä kiinnostuneille vierailijoille ja paikallisille. "Ocean Sounds tukee yleisön ja tieteentekijöiden välistä jatkuvaa tietoisuutta, ymmärtämystä ja sitoutumista, joiden tarkoitus on ainutlaatuisen meriympäristön suojelu", Heike kirjoittaa yrityksensä manifestissa. Heike perusti Ocean Soundsin vuonna 2005 osin tutkimuksensa rahoittamiseksi ja osin kutsumuksestaan edistää ihmisten luontosivistystä. Alun perin ideana oli antaa
H
E I K E O N M U U T TA N U T
matkailijoille mahdollisuus osallistua Heiken kenttätyömatkoille. Heike pitää myös esitelmiä keskuksessaan. Talvella 20082009, jolloin kuvasin Heikea, hän teki vaikean päätöksen ja lopetti vierailijoiden ottamisen mukaan miekkavalasretkilleen. Nopeasti kasvanut valassafaribisnes on alkanut lipsua käsistä, koska Norjassa ei ole asetettu minkäänlaisia säädöksiä valassafareille. Safarilaivat menevät liian lähelle valaita ja viipyvät niin kauan, että siitä aiheutuu stressiä eläimille. Miekkavalas on älykäs delfiini, joka kommunikoi äänin. Valassafarilaivojen potkuriäänet sotkevat eläinten kommunikoinnin, eikä Heike enää halunnut olla tekemisissä kyseisen toiminnan kanssa. Hän ainoana seurasi vapaaehtoisia säädöksiä, jotka oli tutkimuksiin perustuen laatinut yh-
dessä WWF:n kanssa. Valassafarilaivat häiritsevät myös Heikea, sillä tutkimustaan varten hänen on nauhoitettava eläinten ääniä hydrofonilla, veteen asetettavalla mikrofonilla. Pahimmassa tapauksessa potkuriäänten kakofonia peittää alleen valaiden ääntelyn. Silti Heike on säännöstellyn valassafaritoiminnan puolestapuhuja kun vaihtoehtona on valaisiin tutustuminen ruokalautasen kautta. viimeiset vuodet saaneet olla rauhassa safarilaivoilta siitä yksinkertaisesta syystä, ettei valaita enää ole talvisaikaan näkynyt Vestfjordissa. Tämä on vaikuttanut myös Heiken työhön. Toinen suuri muutos Heiken elämässä onkin pallopäävalaiden sisäl-
M
I E K K A VA L A AT O VAT
VALAILLE OMISTETTU ELÄMÄ.
Heike Vesteria kiinnostaa erityisesti valaiden kommunikointi.
6
2011
25
lyttäminen tutkimuskohteeksi miekkavalaiden rinnalle. On käynyt ilmi, että pallopäävalasryhmiä tulee Vestfjordiin joka kuukausi. Miekkavalaat oleskelevat Lofoottien läheisyydessä marraskuusta tammikuuhun seuraten silliparvia vuonoihin. Viime vuosien miekkavalaskato Vestfjordissa johtuu silliparvien liikkeiden muutoksista. Syytä reittien muuttumiseen ei tiedetä, mutta siihen on Lofooteilla totuttu. Vaikuttaa siltä, että reittimuutokset ovat osa luonnollista vaihtelua. Pallopäävalaiden ympärivuotiset vierailut helpottavat huomattavasti Heiken tutkimustyötä. Pallopäävalaat ovat miekkavalaiden tapaan älykkäitä ja sosiaalisia delfiinejä, jotka elävät matrilineaarisissa ryhmissä. Tämä tarkoittaa sitä, että jälkikasvu jää seuraamaan emäänsä koko elämänsä ajaksi. "Ne pysyttelevät yhdessä läpi elämän ja voivat elää jopa 80-vuotiaiksi voi vain kuvitella minkälaista informaationvaihtoa ne käyvät eläessään laajalla alueella ja matkaten pitkiä välimatkoja. Vaikuttaa itsestään selvältä, että niillä olisi pitkälle sofistikoitunut kommunikointi", Heike sanoo. väitöstutkimuksen ydin on miekkavalaiden ja pallopäävalaiden kommunikoinnin tutkiminen. Tarkoituksena on analysoida valaiden äänirepertuaari ja purkaa, dekoodata, äänet. Heike tutkii, miten äännähdykset
H
EIKEN
järjestäytyvät, onko löydettävissä jotain syntaksiin eli lauseoppiin viittaavaa ja voitaisiinko valaiden ääntelyä näin ollen tarkastella primitiivisenä kielenä. On selvää, että ihmisen kielellinen kommunikaatio on aivan eri tasolla kuin muiden älykkäimpienkin eläinten. Heike on tutkinut monien pitkään ja tiiviissä sosiaalisissa yhteisöissä elävien eläinten, kuten apinoiden ja elefanttien, kommunikointia. Vasta delfiinien kommunikointi on vaikuttanut lupaavalta. "Nämä eläimet tuottavat suuren määrän erilaisia ääniä, joiden järjestys ja käyttötapa eivät vaikuta sattumanvaraisilta", Heike sanoo. Heiken tutkimuksen kannalta kiinnostavia ovat ne eläimet, jotka kykenevät oppimaan uusia äännähdyksiä matkimalla. Tämän taidon delfiinien tiedetään hallitsevan. Kiinnostavia ovat myös eri miekkavalasryhmien murteet. Miekkavalaita esiintyy maailman lähes kaikilla merialueilla. Eri miekkavalasryhmillä on erilaiset "murteet", eivätkä eri ryhmät välttämättä ymmärrä toisiaan. Tästä on hyötyä sisäsiittoisuuden välttämiseksi. Miekkavalaat eivät valitse kumppanikseen samaa murretta puhuvaa yksilöä.
H
EIKE
ON
VA S T I K Ä Ä N
päättänyt kokonaan lopettaa safariajelut. Lopetettuaan miekkavalassafarit pari vuotta sitten hän jatkoi muiden luontoret-
kien järjestämistä merelle, mutta nyt nekin saavat jäädä. Hän on silmin nähden helpottunut tästä päätöksestä. Aiemmin Heike palkkasi kuljettajan venereissuilleen mutta nyt hän ajaa itse. Vestfjord, Heiken kenttätutkimusalue, on Lofoottien ja Norjan mantereen väliin jäävä vuono, joka kokonsa puolesta muistuttaa enemmän avomerta. Vestfjord on tunnettu kovista myrskyistään, jotka saattavat nousta hetkessä. Heikea ei kuitenkaan pelota. Jos hän löytää valasryhmän, hän saattaa jäädä eläinten seuraksi hyvinkin pitkäksi aikaa. "Työni tarkoittaa veneessä istumista liikkumattomana jopa 12 tuntia valaita tarkkaillen. Kenellä olisi kärsivällisyyttä tehdä tätä kanssani? Kaikki sanovat, että minulla, minulla, mutta oltuaan merellä muutaman tunnin...", Heike pudistaa päätään. Nyt Heiken ei tarvitse ottaa huomioon kuljettajan työaikoja tai merisairaita turisteja. Löydettyään lauman hän valokuvaa ensin valaat tunnistaakseen yksilöt. Tämän niin kutsutun fotoidentifikaation avulla Heike hahmottaa ryhmän koon ja erottaa ryhmät toisistaan. Pienet lovet selkäevissä tai laikkujen muodot auttavat tunnistamaan yksilöt. Valokuvaamisen jälkeen Heike laskee hydrofonin mereen ja nauhoittaa eläinten ääntelyä. Valaat saattavat pysytellä samassa paikassa useampia tunteja, varsinkin ruo-
kaillessaan. Kun ne jatkavat matkaa, Heike vetää hydrofonin veneeseen ja seuraa laumaa seuraavaan paikkaan. Edes yön tulo ei haittaa näin yöttömän yön aikaan: Lofooteilla aurinko ei enää laske keskimäärin toukokuun lopusta alkaen ja pysyttelee horisontin tällä puolen heinäkuun puoleenväliin asti. Tähän mennessä Heikelle on kertynyt 23 tuntia miekkavalaiden ääniä yhteensä yhdeksältätoista ryhmältä. Heike on tunnistanut äänistä 59 erilaista äännähdystyyppiä ja 35 eri ääniyhdistelmää. Vastaavasti seitsemän eri pallopäävalasryhmän ääniä on 17 tunnin verran. Niistä Heike on analysoinut esiin 135 eri äännähdystyyppiä. kenttätyöhön verrattuna sitkeää sisätyötä. Heike istuu tietokoneensa äärellä ja kuuntelee ääniä yhä uudestaan seuraten samalla Avisoftnimisen tietokoneohjelmansa spektrogrammeja, visuaalisia esityksiä äänistä. Äänten näkeminen on tarpeen, sillä ihmiskorva kuulee vain murtoosan miekkavalaan käyttämistä äänitaajuuksista. Heikea huolestuttaakin merten kemiallisten saasteiden lisäksi äänisaaste, joka voimistuu liikenteen kasvamisen myötä. Muitakin huolenaiheita on. Vaikka Norjan hallitus teki maaliskuussa periaatepäätöksen olla edistämättä öljynporausta Lofooteilla, Heike kuuli silti
T
U T K IM US T YÖ O N
toukokuussa hydrofoninsa välityksellä seismisten kokeiden ääniä. "Tosin en voi tietää tulivatko ne etelämmästä, sillä äänet kulkeutuvat jopa 200 kilometrin päähän." Heike uskookin, että öljynporaus Lofooteilla on vain ajan kysymys. "Nyt niillä on vielä muita paikkoja. Ja sitä paitsi, jos etelässä tapahtuu onnettomuus, Lofootitkin tuhoutuvat. Golfvirta kulkee etelästä tänne. Öljynporaus tulisi siis kieltää kaikkialla eikä vain täällä, että siitä olisi hyötyä." Seismisten tutkimusten ultra-aallot tunkeutuvat merenpohjaan ja heijastuvat sitten takaisin. Tällä menetelmällä saadaan kuva mahdollisista kaasu- tai öljyesiintymistä. Seismiset kokeet ovat haitallisia eläimille, koska niissä käytettävät ääniaallot ovat hyvin voimakkaita. Suoraan ääniaalloille altistuneiden eläinten tiedetään jopa kuolleen siihen paikkaan. Heike kertoo, että myös Norjan armeija on kiinnostunut miekkavalaista ja testannut, miten ne reagoivat kaikuluotainten signaaleihin. Valaiden kerrotaan karttaneen laivoja testien älkeen. Mihin armeija tarvitsee tietoa miekkavalaista on mysteeri, mutta tuskin kyseessä on eläinsuojelullinen hanke.
O N K O K O Ocean Soundsin olemassaolon ajan etsinyt liikekumppania, joka voisi huolehtia firman markkinointi-
H
EIKE
MUISTOMERKKINÄ VENE.
Henningsvaer oli aikoinaan Lofoottien tärkein kalasatama.
26
6
2011
puolesta ja ottaa vastaan vierailijoita. Kumppania, joka hoitaisi turismiosuuden niin, että Heike voisi keskittyä tutkimukseensa. Nyt hän on päättänyt luovuttaa ja keskittyä tutkimukseensa, meni syteen tai saveen. "En voi olla poissa tiedemaailmasta liian kauan, tämän huomasin kun kävin Göttingenissä viimeksi. Minua kritisoitiin siitä, etten ole tarpeeksi tieteellinen, että olen ollut tiedemaailman ulkopuolella liikaa." On harmi, että Heiken idealistinen hanke yhdistää tiedettä ja turismia uhkaa nyt kariutua käytännöllisistä syistä. Vapaaehtoistyöntekijöitä on vuosien varrella tullut ja mennyt, mutta vaikka tulijat ovat innostuneita, heidän läsnäolonsa vaatii Heikelta enemmän kuin mitä se antaa. Kukaan ei tähän mennessä ole ollut valmis sitoutumaan. Asiat ovat muuttumassa parempaan päin. Heike on löytänyt yhteistyökumppanin Saksan Göttingenistä, Max Planck -instituutin tutkijoista. Tutkijat etsivät uusia menetelmiä analysoida valaiden ääntelyä. Heike on myös löytänyt yritysmaailmasta mahdollisen yhteistyökumppanin, tämänkin Saksasta. Yritys rakentaa kaikuluotaimia ja on kiinnostunut tukemaan Heiken työtä. Tarkoituksena on muun muassa rakentaa hydrofoni kahdella mikrofonilla. Tämä auttaisi paikantamaan valaita, loisi tilallisen kuuntelukokemuksen ja helpottaisi myös äänten erottelua. Nyt käytössä olevalla yksinkertaisella hydrofonilla Heiken on hankala hahmottaa, äänteleekö yksi vai useampi valas. Heiken suurin ongelma, varsinkin nyt kun hän on päättänyt antautua tutkimukselle. Vuosien ajan hän on tehnyt erinäisen määrän apurahahakemuksia useimmille ajateltavissa oleville norjalaisille tahoille, mutta tukea ei ole myönnetty. Ihmettelen tätä ääneen. Kiinnostava tutkimusaihe ja trendikäs ekologisen ja tieteellisen turismin yhdistäminen siihen luulisi Heiken hankkeen olevan juuri sitä mitä Lofooteilla kaivataan. Onko syy siinä, että Heike ei ole norjalainen, vai liittyvätkö kielteiset vastaukset hänen aiheeseensa, valaisiin? "Luulen, että se johtuu siitä, että aihe on hieman kriittinen, se on poliittinen. Sillä voi olla tekemistä valaanpyyntikysymyksen tai öljynporauskysymyksen kanssa, en tiedä. On hankalaa käsitellä resursseja merialueilla, koska Norjassa kalastusministeriöllä on kaikki valta tässä kysymyksessä. Monet ihmiset eivät yksinkertaisesti uskalla sekaantua asiaan", Heike vastaa. Niinpä. Norjalaiset harjoittavat valaanpyyntiä eivätkä aio sitä lopettaa. Tänä vuonna kiintiö on 1 286 lahtivalasta. Heikella on selkeä näkemys asiasta: "Sinun pitää todella kirjoittaa tästä: Valaanpyytäjillä on cowboymentaliteetti. Ei ole kyse traditiosta tai rahasta, kukaan heistä ei tarvitse tuota rahaa, he ovat kaikki rikkaita kyse on yksinomaan cowboymentaliteetista." Valaiden tappaminen saa Heiken voimaan pahoin. Viime vuonna hän yritti päästä paikallisten valaanpyytäjien juttusille, mutta nämä eivät halunneet tavata Heikea. Pienellä paikkakunnalla kaikki tuntevat Heiken ja tämän mielipiteen asiasta. Valaanpyytäjät haluavat rauhassa
PÄIVÄÄ! Miekkavalaat ovat uteliaita ja saattavat tulla kurkistamaan veneessä olijoita.
ORCINUS ORCA. Miekkavalasta on kutsuttu myös merten sudeksi, koska se saalistaa ryhmässä.
R
AHOITUS ON YHÄ
harjoittaa toimintaansa kenenkään varsinkaan ei-norjalaisen sotkeutumatta asiaan. "Valaanliha on luksustuote, kukaan ei oikeasti tarvitse sitä", Heike lisää.
O F O O T E I L L A valaanpyyntikausi alkaa toukokuussa, ja paikallisessa lehdessä kehuskellaan saaliilla. Kesäkuun alkuun mennessä on pyydetty 229 eläintä. Aiemmin Vestfjordissa oli valaanpyyntialueet, mutta nyt säännöstelyt on poistettu ja alukset saavat liikkua missä tahansa. Myös Heiken silmien alla on ammuttu valasta, Heiken mukaan machoilumielellä. Argumentti, jonka mukaan on parempi syödä luonnosta pyydettyä lihaa kuin teollisesti tuotettua, ei saa Heikelta kannatusta. Heike itse rupesi kasvissyöjäksi 13-vuotiaana, kun hänen lapsuutensa kotitilan lempisika teurastettiin. "Meillä on ongelma teollisesti tuo-
L
tetun lihan suhteen, ja se on ratkaistava muulla tavalla kuin menemällä ampumaan villejä eläimiä. Teollinen lihantuotanto on mielestäni yksi nykyajan ihmiskunnan karmeimpia ilmiöitä." Vaikka valaat ovat saaneet elää vapaan elämän, pyyntitapa aiheuttaa niille tuskaa. "Minkään suuren eläimen tappaminen ei ole helppoa, varsinkaan meressä elävän nisäkkään, oli se sitten hylje tai valas. Ne ovat hyvin vahvoja, ne on luotu elämään meressä ja niillä on esimerkiksi enemmän verta, ne todellakin kestävät enemmän kuin maalla elävät nisäkkäät. Ammutuksi tuleminen tarkoittaa niille vaivalloista kärsimystaistelua. Niiden kohdalla ei ole olemassa mitään sellaista kuin nopea kuolema." Valaansyönnin puolestapuhujat ovat nyt tarttuneet vallalla olevaan terveysruokabuumiin ja markkinoivat valaanlihaa vähärasvaisena, ruodot-
tomana ja terveellisenä ruokana, jonka uusimpien tutkimusten mukaan uskotaan sisältävän sydän- ja verisuonisairauksia ehkäiseviä ainesosia. Mikään ei viittaa valaanlihan syömisen hiipumiseen. elokuussa Heike on päättänyt järjestää Valasfestivaalin Henningsvaeriin. Festivaalin tarkoituksena on valaanlihavastaanottokeskuksen varjossa juhlistaa eläviä valaita. Festivaalin ohjelmaan kuuluu muun muassa valassafareita purjeveneellä, kansainvälisten tieteilijöiden luentoja valaita koskevista uusimmista tutkimustuloksista sekä taidetta ja keskusteluja. Erityisnumerona on muusikko ja filosofi, professori David Rothenbergin klarinettikonsertti pallopäävalaille. Tarkoituksena on tutkia, miten valaat reagoivat musiikkiin. Heikea on jo kauan kiehtonut ajatus ihmisten ja va-
T
ÄNÄ VUONNA
laiden välisen kommunikaation mahdollisuudesta. "Me haluamme antaa jotain valaille, ja tieteelliseltä kannalta katsottuna minua kiinnostaa, matkivatko valaat musiikkia. Kutsumme tänne muusikoita esiintymään, kaikki genret ovat tervetulleita klassisesta punkiin." Viime vuosien aikana Lofooteille matkaaminen on käynyt itsellenikin tutuksi, ja voin lämpimästi suositella yöjunaa Tukholmasta Narvikiin. Eli nyt kaikki valasintoilijat, myöhäiskesän suunnitelmat uusiksi ja suunta kohti Lofootteja! Heiken pihalle saa pystyttää telttansa ja Henningsvaerista löytyy myös muita majoitusmahdollisuuksia, kuten rorbu-kalamajat tai hotelli. Tänä vuonna pilottihanke on tee-se-itse-henkinen, mutta valasfestivaalista toivotaan pysyvää tapahtumaa.
Valasfestivaali Henningsvaerissa 1.7. elokuuta. www.ocean-sounds.com
10. elokuuta klo 19 MAARIANHAMINASSA, esityspaikka Kulttuuri- ja Kongressitalo Alanica 13. elokuuta klo 18 TURUSSA, esityspaikka Manilla-teatteri
Liput myynnissä Lippupiste (www.lippu.fi) ja Alandica (www.alandica.ax/sv) myyntipisteissä
MORTEN HÖLMÖJEN LAIVALLA
Kirjailija: Kaspar Jancis / Ohjaaja: Aare Toikka / Lavastaja ja säveltäjä: Kaspar Jancis / Koreografi: Kaja Kann / Musiikkia tekee yhtye Kriminaalne Elevant / Näyttelijat: Ott Sepp (TEATTERI VANEMUINE), Liisa Pulk (TEATTERI VANEMUINE), Aarne Mägi (KURESSAAREN KAUPUNKINTEATTERI), Jörgen Liik (VIRON MUSIIKI- JA TEATTERIAKATEMIA) / Sirkustaiteilijat: Lisa Angberg (RUOTSI) ja Kaj-Mikael Schütt (SUOMI)
K O K O P E R H E E N E S I T YS Y H D E S S A M U S I I K I N J A S I R K U K S E S S A
Teatterikesän Pääohjelmistossa kansainväliset huiput ja kotimainen parhaimmisto Ohjelmateltassa eturivin estraditaiteilijat Klubifestivaali Encorebaana Ennakkoluuloton OFF Tampere Poikkitaiteellinen Tapahtumien Yö Kokoontumisia, koulutusta...
www.teatterikesa.fi
6
2011
29
rajojen politiikkaa
Klaus Elfving
HYLKIÖ IDÄSTÄ. Metsäaktivisti Pjotr Silajev pakeni Venäjältä henkensä kaupalla ja pelastui lopulta Suomeen. Toiveet turvapaikasta ovat heikot. Eurooppalaiset valtiot hyväksyvät hiljaisesti Venäjän ihmisoikeusloukkaukset.
Rajat: kiinni vai auki?
Euroopan unioni on kääntänyt selkänsä apua tarvitseville. Rajojen yli tullaan monista eri syistä: etsimään parempaa elintasoa, avioitumaan ja pakoon hengenvaaraa. Samaan aikaan EU & Suomi sen mukana tiukentavat rajavalvontaansa. Ankarimmin sulkeutuva Eurooppa kohtelee turvapaikanhakijoita. Haluttomuus noudattaa kansainvälisiä velvotteita näkyy muun muassa pakolaisten turvallisuuden laiminlyönteinä, jossa Suomessa on viimeksi kunnostautunut rajavartiolaitos. Latinalainen Amerikka on valinnut toisen tien. Argentiinassa on kohennettu muun muassa paperittomien siirtolaisten oikeuksia. Uusi avoin politiikka toimii.
30
rajojen politiikkaa
6
2011
Eurooppa sulki ovensa
Venäjä painostaa ihmisoikeus- & luontoaktivisteja yhä väkivaltaisemmin keinoin. Monet heistä pakenevat suin päin minne pääsevät & joutuvat pettymään. Suomessa turvapaikkaa odottava Pjotr Silajev halusi vain suojella muutamaa puuta. Nyt hän on äärinationalistien mustalla listalla.
Hänet pakotettiin todistamaan Solopovia, Silajevia ja Himkin metsäkampanjan johtajaa Jevgenia Tsirikovaa vastaan. antifa-liikkeen näkyvimmistä edustajista, Maksim Solopoville ja Aleksei Gaskaroville, luettiin syytteet osallistumisesta mellakointiin ja heidät pidätettiin. Tehokkaan solidaarisuuskampanjan jälkeen he pääsivät lopulta vastaamaan syytteisiin vapaalta jalalta. Jos Himkin kaupungin oikeusistuin toteaa heidät syylliseksi, heitä odottaa jopa seitsemän vuoden vankeustuomio. Kaksi aktivisteista, Pjotr Silajev ja Maksim Solopovin veli Denis, etsintäkuulutettiin koko federaation alueella. Heidän syytteensä erotettiin muista ja molempia vastaan nostettiin erillinen oikeusjuttu. "Onnistuin pakenemaan vain kaksi päivää ennen kuin nimeni joutui etsintäkuulutettujen listalle. Lisäksi valitsin kiertotien Valko-Venäjän kautta. Sillä tavoin onnistuin livahtamaan maasta huomaamatta", Pjotr kertoo. Denis Solopovilla ei ollut voimassaolevaa viisumia. Siksi ainoa tapa, jolla hän saattoi yrittää välttää pidätyksen, oli matkustaminen Ukrainaan, jossa hän pyysi suojelua. Vaikka Solopovilla on UNHCR:n myöntämä pakolaismandaatti, hänet pidätettiin maaliskuussa Venäjän antifa-liikkeisiin, mutta tämäkin osoittautui turhaksi kuvitelmaksi. Hänelle ei suositeltu turvapaikan hakemista sen enempää Hollannista kuin Espanjastakaan. Hän kävi kuukausittain Belgian maahanmuuttoviranomaisten luona vain kuullakseen kehotuksen palata asiaan kuukauden päästä. teki virheen. Hollantilaiset ystävät kutsuivat hänet Puolaan osallistumaan erääseen konferenssiin. "Minut otettiin kiinni Szczecinin pikkukaupungissa Puolassa. Poliisi päätti tarkistaa paperini, koska en näytä puolalaiselta. He löysivät heti huomautettavaa viisumistani. Olin tuolloin ollut yhtäjaksoisesti EU:n alueella pitempään kuin kolme kuukautta", Pjotr kertoo. Seminaarin sijaan Pjotr päätyikin suljettuun puolalaiseen karkotuskeskukseen. "Itse asiassa se oli pikemminkin vankila. Paikassa oli kaikki vankilan elementit: vartiotornit, vartijat, ratsiat, paha ruoka, miltei olematon sairaanhoito, sellit, myös rangaistussellit, ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä nöyryytykset ja vartijoiden toistuvat yrityksen kiihottaa jännitteitä asukkaiden välillä." Jos asukkaat eivät totelleet, heiltä kiellettiin tunnin mittainen kävely. Tupakoitsijoilta kiellettiin tupakointi. Tupakoimattomien ei annettu käyttää vedenkeitintä. Karkotuksen toimeenpanoa odotti viitisenkymmentä ihmistä, useimmat tsetseenejä, georgialaisia tai pohjoisafrikkalaisia. vistä ei ollut erityisen toiveikas oman tulevaisuutensa suhteen. Kaikki tiesivät, että heitä odottaisi palauttaminen Venäjälle. Pjotria huolestuttaa edelleen sellin asukkaista nuorin. Huonoksi onnekseen hänellä oli vääränlainen veli, sellainen, jota tsetseeniviranomaiset pitivät militanttina. Tästä huolimatta myös Musa lähetettiin takaisin Venäjälle koettelemaan laihaa onneaan Tsetsenian presidentin Ramzan Kadyrovin kanssa. "Puola on puskurimaa turvapaikanhakijoille. Mutta väärällä tavalla. Sen sijaan, että se olisi vain ensimmäinen ystävällisesti tarjottiin heti esityksen päätyttyä. useamman maan välillä käytiin neuvotteluja siitä, kuka ottaisi Pjotrin tapauksen käsiteltäväkseen. Puolalaiset maahanmuuttoviranomaiset olivat yhteydessä sekä Belgiaan, josta Pjotr oli anonut turvapaikkaa, että Suomeen, koska hänellä oli Suomen viisumi. "Olen todella kiitollinen Suomelle juuri siksi, että suomalaiset viranomaiset vastasivat puolalaisten tiedusteluun. Belgia ei reagoinut mitenkään." Jollei näin olisi käynyt, Pjotr olisi äkkiä ollut käsiraudoissa lentokoneessa matkalla Moskovaan Helsingin sijaan. Ja hänen tilanteensa olisi kokonaan toinen. Tällä hetkellä Pjotr odottaa Suomen maahanmuuttoviranomaisten päätöstä. Hän ei ole lainkaan varma siitä, että se tulee olemaan positiivinen. Jos Pjotr Silajevin turvapaikkaanomus hylätään, häntä odottaa uusi näytösoikeudenkäynti. Tällä kertaa olosuhteet olisivat vielä aiempaa karummat, koska presidentti Medvedev ajaa aktiivisesti Venäjän rikoslakiin muutoksia, joiden seurauksena rangaistukset kovenevat sellaisissa rikoksissa kuin pedofilia ja ääriliikkeisiin osallistuminen. Kyllä, ehdotetut lisäykset lakiin tarkoittavat kummasta tahansa tuomitulle pitempiä tuomioita ja jopa karkotuskolonioita ja työskentelykieltoja. Tätä artikkelia kirjoittaessani tutkin myös äärinationalistien verkkosivustoja. Voin vakuuttaa, että niissä piireissä Pjotr Silajevin paluuta odotetaan innokkaasti.
K
AHDELLE
S
AMAAN AIK AAN
S
ITTEN PJOTR
J O T R S I L A J E V, 2 6 , joka tunnetaan sekä Venäjän fasisminvastaisessa antifa-liikkeessä että sen radikaalisti kansallismielisten vastustajien keskuudessa nimellä Pit, pakeni Venäjältä vain muutama päivä Himkin kaupungintalolla järjestetyn luvattoman mielenosoituksen jälkeen. Venäjällä on käynnissä likainen taistelu, jossa vastakkain ovat Himkin arvokkaan metsäalueen puolustajat ja uuden moottoritien rakentajat. Moottoritien rakennuttajilla ei ole työhön tarvittavia lupia, ja urakkaa hallitsevan yhtiön omistussuhteet on piilotettu veroparatiisiin. Heinäkuussa 2010 noin neljäsataa nuorta saapui paikallisjunalla Moskovan lähellä sijaitsevaan Himkiin. He marssivat kohti Himkin kaupungintaloa huutaen iskulauseita kuten "Puolustakaamme Venäjän metsiä!" ja "Vaihtoehtoinen reitti moottoritielle!". Mielenilmaus alkoi kuuden aikoihin illalla. Kaupungintalolla oli enää vain vartija, koska toimistoaika oli päättynyt. Suora toiminta kesti korkeintaan kaksikymmentä minuuttia. Sen seurauksena kolme ikkunaruutua oli säpäleinä ja seinissä graffiteja. Sitten joukko hajosi. Ketään ei otettu kiinni. Kostotoimet alkoivat vasta seuraavana päivänä. Rakennukselle aiheutuneet tuhot olivat mitättömät verrattuna niiden ratsioiden laajuuteen, jotka kohdistuivat ihmisiin, joita epäiltiin yhteyksistä antifa-liikkeeseen.
odella Olen t en " n kiitolli elgia lle. B Suome goinut ei rea än." kä miten
maa, johon he saapuvat, sitä käytetään katapulttina, jonka avulla Eurooppa hankkiutuu eroon ylimääräisestä taakasta", Pjotr sanoo. Hän muistelee propagandaelokuvia, joita vartijat pakottivat heidät katsomaan. Eräs niistä oli hyvin koskettava. Se kertoi vanhemmasta miehestä, joka ylitti Puolan rajan laittomasti tienatakseen vähän rahaa perheelleen Valko-Venäjällä. Valpas puolalainen rajavartiosto tietysti nappasi hänet ja laittoi säilöön. Loput neljäkymmentä minuuttia kertoi toisistaan eroon joutuneiden perheenjäsenten kärsimyksistä. Miespolo kaipasi rakkaitaan puolalaisella leirillä ja hänen perheensä kärsi ruuan puutteesta kotona. Ja sitten onnellinen loppu: mies allekirjoitti vapaaehtoisen pyynnön tulla palautetuksi Valko-Venäjälle ja pääsi siten takaisin perheensä pariin. Pjotr toteaa sarkastisesti, ettei kukaan heistä, joiden kanssa hän katsoi elokuvaa, kuitenkaan allekirjoittanut vastaavaa paperia, vaikka kaavaketta
n, että vitteli ttaisi "Ku ppa o Euroo avosylin minut uin toisen nk vastaa andelan." M Nelson
vaadittua hänen luovuttamistaan. Siitä lähtien Denis Solopovia on pidetty tutkintavankeudessa Kiovassa. Pjotr Silajevilla oli aluksi toveriaan parempi onni matkassa. Pjotr tuli Belgiaan, jossa anoi turvapaikkaa. Ei kuitenkaan mennyt kauaa, kun Pjotr tajusi, että hänen odotuksensa siitä, millä tavoin Eurooppa ottaisi vastaan rauhanomaiset vapauden puolustajat, olivat ristiriidassa todellisuuden kanssa. "Olin naiivi. Kuvittelin, että Eurooppa ottaisi minut avosylin vastaan kuin toisen Nelson Mandelan..." Todellisuudessa Pjotr vietti Belgiassa yli kolme kuukautta saamatta viranomaisilta edes papereita, jotka todistaisivat hänen olevan turvapaikanhakija. Hän sai myös pitää venäläiset matkustusasiakirjansa. Hänelle ei tarjottu rahallista avustusta saati paikkaa vastaanottokeskuksessa. Pjotr odotti, että apua olisi myös hänen laajoista kontakteistaan Euroopan muiden maiden anarkisti- ja
oksana tselyseva Kirjoittaja on Suomeen paennut ihmiskoikeussaktivisti & toimittaja. Artikkelin on englannin kielestä suomentanut Elsi Hyttinen. Voimassa & Fifissä on seurattu Himkin aktivistien vaiheita. Artikkelit löytyvät juttuarkistosta hakusanalla Himki.
kaksi kuukautta sellin seitsemän tsetseenin kanssa. Pjotr kertoo, ettei heidän kanssaan ollut vaikea tulla toimeen. Suurin osa sellitovereista oli keski-ikäisiä, järkeviä ja rauhallisia. Monet heistä olivat kiertäneet Eurooppaa vuosia etsien turvallista paikkaa itselleen. Mutta Dublin II -asetus on kuin Damokleen miekka turvapaikanhakijoiden pään yllä. Kukaan Pjotrin ystä-
P
JOTR JAKOI
tapahtuneesta eri julkaisuihin ja henkilökohtaisiin blogeihinsa kirjoittaneita toimittajia pidätettiin. Monet antifan aktivisteista joutuivat tiukkoihin kuulusteluihin. Joitakuita heistä kidutettiin. Näillä keinoin väkivaltakoneisto kuvitteli saavuttavansa päämääränsä. Monet heistä, jotka saatiin näin todistamaan toisiaan vastaan, peruvat nyt tunnustuksiaan oikeudessa kertoen yksityiskohtia syyttäjän, Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n ja Himkin poliisin heihin kohdistamasta kidutuksesta. "Alexander Pahotinia kuulusteltiin kymmenen tuntia ja hänen korvansa uhattiin leikata irti", Pjotr Silajev kertoo. "Hänet uhattiin viedä metsään, jonne hän katoaisi ikuisesti, koska Valko-Venäjän kansalaisen olinpaikkaa ei kukaan pystyisi varmistamaan."
K
Y M M E N I T TÄ I N
P
A E T T U A A N V E N Ä J Ä LTÄ
DUBLIN II -ASETUS
D U B L I N I I - A S E T U S määrittää,
mikä EU:n jäsenmaa on kulloinkin vastuussa käsittelemään turvapaikkahakemuksen. Sen mukaan vastuu turvapaikanhakijasta EU-alueella on maalla, johon hakija on ensimmäiseksi saapunut. Asetusta soveltavat myös Islanti, Norja ja Sveitsi. Ensimmäinen maa selvitetään käytännössä Eurodac-rekisterin avulla. Sen digitaaliseen tietopankkiin tallennetaan kaikkien EU:sta turvapaikkaa hakevien sekä unionin ulkorajat luvattomasti ylittäneiden sormenjäljet.
Esimerkiksi Suomeen tulevalta turvapaikanhakijalta otetaan sormenjäljet ja niitä verrataan rekisteriin. Jos jäljet täsmäävät, eli hakija on oleskellut toisessa jäsenvaltiossa ensin, Suomi ei käsittele turvapaikkahakemusta. Toista jäsenmaata pyydetään ottamaan henkilö vastaan ja tämä lähetetään sinne.
A S E T U K S E N yhtenä tavoitteena oli
V U O D E S TA 2 0 0 3 käytössä ollut Dublin II -asetus on ollut alusta asti rankan kritiikin kohteena. Tammikuussa 2011 EU-parlamentin ihmisoikeusvalioikunnan puheenjohtaja Heidi Hautala jätti kirjallisen ksymyksen EUkomissiolle asetuksen soveltuvuudesta. Arvostelijoiden joukosta löytyvät myös Amnesty, UNHCR ja Human Rights Watch.
lopettaa niin sanottu turvapaikkakiertolaisuus, jossa hakijat jättävät useita hakemuksia useissa maissa. Tässä se ei ole kuitenkaan onnistunut. Kun hakijat eivät saa suojelua, he joutuvat jatkamaan matkaansa eteenpäin elleivät halua tulla palautetuksi siihen maahan, johon ovat ensimmäiseksi Euroopassa tulleet. Usein nämä ovat olosuhteiltaan karuja Etelä- ja Itä-Euroopan maita.
Lue lisää Dublin II -asetuksesta Sonja Hyppäsen Pallottelua ihmiskohtaloilla -artikkelista, Fifin juttuarkistosta.
6
2011
31
rajojen politiikkaa
TERVETULLUT. Vuodesta 1994 Argentiinassa asunut bolivialainen Mari Sánchez myy vihanneksia Córdoban pohjoisen kauppahallin laidalla.
Maailman avoimin siirtolaispolitiikka
kansallisen maahanmuuttoviraston internetsivuilta lainattu, ylpeyttä ja innostusta tihkuva katkelma kuulostaa vapaata liikkuvuutta ajavan aktivistin päiväunelta: Vuoden 2004 siirtolaisuuslaki vei maamme kansainväliseen eturintamaan siirtolaisuusasioissa avoimuutensa, osallistavuutensa, integraation ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen näkökulmasta. Tämän lain myötä maassamme lakattiin automaattisesti puhumasta "laittomista siirtolaisista". Lainaus on kuitenkin täyttä totta. Argentiinassa on jätetty taakse vanhan maailman siirtolaisvihamielinen asennoituminen ja siirtolaisuudesta
RGENTIINAN
TEKSTI & KUVAT
KATI PIETARINEN
Kun vanha maailma rypee siirtolaisvihamielisyydessään, Latinalainen Amerikka avaa oviaan.
A
on tehty ihmisoikeus. Laittomia siirtolaisia ei enää ole, luvaton rajanylitys lakkasi olemasta rikos, ja paperittomillakin on perusoikeudet. Sama linja on naapurimaa Uruguayssa; Ecuador, Bolivia ja Chile seuraavat perässä.
A I N A N Ä I N ei kuitenkaan ole ollut. Vielä 2000-luvun alussa Argentiinassa oli voimassa 1980-luvun sotilasdiktatuurin aikana säädetty tiukka maahanmuuttolaki. Oleskelulupa oli kallis, hakuprosessi hankala, ja luvan sai vain virallista työsopimusta varten maassa, jossa kantaväestön ylempi keskiluokkakin työskentelee usein epämuodollisesti. Rajojen yli oli kuitenkin mahdollista päästä: eri arvioiden mukaan 700 000 tai jopa kaksi miljoonaa paperitonta siirtolaista saapui naapurimaista Argentiinaan erityisesti 1990-luvun aikana, jolloin rakennustyöntekijöille, maataloustyöntekijöille, tiilien valmistajille, kotiapulaisille ja katukauppiaille oli runsaasti töitä. Erityisen houkuttelevan maasta te-
ki Argentiinan rahapolitiikka: Argentiinan peso pidettiin 1990-luvun ajan samanarvoisena USA:n dollarin kanssa. Rutiköyhä bolivialainen sai siis naapurimaa Argentiinassa pohjoisamerikkalaista palkkaa. Kuten nyky-EU:ssa, paperittomilla tulijoilla ei ollut virallista oikeutta tehdä töitä tai laittaa lapsiaan kouluun. Sairailta selvitettiin sairaalassa oleskelulupastatus ja paperittomat käännytettiin kotimaahan.
mia Laitto sia i siirtola le. äo ei enä lakin on mil peritto keudet. Pa i peruso
Työnantajat ja vuokranantajat hyötyivät siirtolaisten epävarmasta tilanteesta paperitonhan ei voi valittaa maksamatta jääneestä palkasta tai kiskurivuokrasta slummitalossa.
kasvoivat 1990-luvulla ensimmäistä kertaa maan suurimmiksi siirtolaisryhmiksi. Tämä näkyi myös katukuvassa: naapurimaista tulleet siirtolaiset kuuluivat erityisesti alimpiin sosiaaliluokkiin ja olivat ihonväriltään vaaleahipiäistä argentiinalaista keskiluokkaa tummempia. Kaikki eivät puhuneet espanjaa. Populistisen oikeistolehden kansikuvassa seisoi perulaismies "Hiljainen valloitus" -otsikon alla. Poliitikot syyttivät lähimaiden siirtolaisia oman talouspoliitikkansa luomista sosiaalisista ongelmista ja työttömyydestä. Sanasta bolivialainen tuli haukkumasana, vaikka suurin osa siirtolaisista olikin Paraguaysta peräisin. Rasistisesta lehtikirjoittelusta huolimatta maassa kyti muutos uuteen suuntaan, koska voimassa oleva maahanmuuttopolitiikka nähtiin veristen diktaattoreiden kirjoittamana.
L AT TA R I S I I R T O L A I S E T M A A H A N M U U T T O L A K I K I N tunnettiin sotilasdiktaattorin nimellä, Ley Videla. "Diktatuurin jäljistä käytiin voima-
kasta julkista keskustelua 1990-luvulla. Maahanmuuttolaki oli diktatuurin aikana säädetty, joten sen oli muututtava", kertoo Córdoban yliopiston tutkija María José Magliano. Myös Argentiinan talouskriisi vuonna 2001 herätti monet huomaamaan, että ongelmien taustalla oli siirtolaisten sijaan talouspolitiikka. Ovia ei avattu halusta saada uusia asukkaita, vaan peruste uudelle suunnalle oli viranomaisten mukaan realismi: todettiin, että naapurimaista tulevia siirtolaisia oli aina ollut ja heitä tulisi aina olemaan. Maglianon mukaan 2000-luvulla Argentiinassa myös suhdetta omaan identiteettiin on muokattu: kun aiemmin painotettiin sitä, että kansasta suurella osalla on eurooppalaista verta, nykyään ollaan ylpeästi latinalaisamerikkalaisia. Silti vanha ajattelu näkyy edelleen: käsitteellä siirtolainen puhutaan yhä lähinnä viime vuosisadan alussa merten takaa tulleista, ja latinalaisamerikkalaisia kohdellaan edelleen väliaikaisina ja kansakunnan ulkopuolisina.
32
rajojen politiikkaa
uusi laki muutti siirtolaisten elämää dramaattisesti parempaan suuntaan. "Jos olet paperiton, nykyään sinua autetaan saamaan paperit. Kolmen kuukauden väliaikaisen oleskeluluvan saavat automaattisesti kaikki naapurimaiden kansalaiset. Myös pysyvän oleskeluluvan saamista on helpotettu huomattavasti. Kaikilla on oikeus terveydenhuoltoon ja koulutukseen riippumatta siitä, onko virallista oleskelulupaa vai ei", Magliano listaa. Vuonna 2004 annettu asetus lopetti naapurimaista tulleiden käännytykset. Oleskeluluvan saaneille annettiin äänioikeus osavaltiotasolla. Liittovaltiotason äänioikeutta puuhataan pidempään maassa eläneille siirtolaisille. Lisäksi perheenyhdistämisiä helpotettiin: siirtolainen saa tuoda maahan vanhempansa, puolisonsa, alaikäiset lapsensa sekä erityistukea
V U O S I A V A L M I S T E LT U
6
2011
tarvitsevat aikuiset lapsensa. Tätä varten on todistettava taloustilanne palkkakuittien avulla. Koska suuri osa siirtolaisnaisista työskentelee epävirallisesti esimerkiksi kodinhoitajina, heidän on kuitenkin käytännössä mahdotonta saada perhettään Argentiinaan. Muutokset ovat tapahtuneet muuallakin kuin paperilla. "Moneen vuoteen en saanut oleskelulupaa. Tilanne on parantunut todella paljon. Nyt minulla on paperit, ja minun oli myös mahdollista perustaa yritys virallisesti", kertoo Córdoban pohjoisen kauppahallin edustalla vihanneksia myyvä katukauppias Mari Sánchez. Bolivian Sucresta peräisin oleva viisikymppinen Sánchez on elänyt Argentiinassa viisitoista vuotta. Maglianon mukaan lakimuutokset eivät ole vaikuttaneet
MARÍA JOSÉ
Argentiinaan saapuvien siirtolaisten määrään. "Tämä on väärinkäsitys, joka pitää korjata: ei perusoikeuksien antaminen ihmisille lisää siirtolaisuutta. Vastaanottavan maan siirtolaispolitiikka ei ole se syy, jonka takia ihminen päättää jäädä kotimaahansa tai lähteä. Siirtolaisuutta on, oli politiikka mikä hyvänsä." "Tiukka politiikka ei estä ihmisiä lähtemästä, se vain ajaa etsimään vaihtoehtoisia reittejä. Usein se johtaa hengenvaaraan, kuten laivamatkoille Pohjois-Afrikasta Italiaan ja Espanjaan tai ylittämään aavikkoa Meksikosta Yhdysvaltoihin." Argentiinan maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan uuden lain ensi vuosina haettujen oleskelulupien määrä kasvoi viidenneksen. Kun vuonna 2006 julistettiin ohjelma, jonka tavoitteena oli saada maassa paperitto-
mina elävät virallistamaan asemansa, hakijamäärä kasvoi lähes seitsemänkertaiseksi. Käytännössä lähes kaikki viime vuosina myönnetyt yli 700 000 oleskelulupaa annettiin maassa jo asuneille paperittomille.
van Parque Indoamericanon, kaupungin toisiksi suurimman puistoalueen. Valtausten taustalla olivat ilmeisesti Buenos Airesin oikeistopopulistisen kaupunginjohtajan Mauricio Macrin toteuttamatta jääneet vaalilupaukset jakaa maata slummiasukkaille. suostunut neuvottelemaan valtaajien kanssa vaan lähetti poliisin tyhjentämään alueen. Kymmenen päivää kestäneen valtauksen aikana kolme valtaajaa ammuttiin kuoliaiksi. Vaikka puiston valtaajien joukossa oli myös argentiinalaisia ja siirtolaisetkin olivat lähinnä maassa vuosikymmeniä asuneita, kaupunginjohtaja keksi syyttää kontrolloimatonta siirtolaispolitiikkaa. "Buenos Airesin kaupungin ei pidä ottaa vastuuta naapurimaiden asumisongelmista, täällä on 500 000 ihmistä ilman papereita", kaupunginjohtaja jylisi tiedotustilaisuudessa. Maata johtava vasemmistohallitus kuitenkin seisoo avoimen Argentiinan takana, eikä populistinen puhe näytä kummemmin kansalaisiakaan kiinnostavan. Vasemmistolle povataan voittoa syksyn 2011 presidentinvaaleissa ja ennusteiden mukaan myös siirtolaisia syyllistänyt Buenos Airesin kaupunginjohtaja saa lokakuussa väistyä.
K AUPUNK I EI
at " Tulev isiin ilma tänne kkauksiin", uslei kaune äiti sihisee. koti
tietenkään pidä siirtolaispoliittisessa eturintamassa olosta. "Täällä on niin mukavaa, ei yhtäkään bolivialaista", kehuu Pohjois-Argentiinan suosituimmassa turistikohteessa Iguazún putouksilla lounastava ruskettunut keski-ikäinen mies pöytäseurueelleen. "Tulevat tänne ilmaisiin kauneusleikkauksiin ja tukkivat meidän julkisen terveydenhuoltomme", sihisee yksityisen klubin tiloilla jylhien vuorten kupeessa grillaileva ylemmän keskiluokan kotiäiti maan toisiksi suurimmasta kaupungista Córdobasta. "Enkä nyt puhu köyhistä vaan varakkaista! Köyhät siirtolaiset taas leiriytyvät puistoihin ja vaativat hallitukselta taloja. Ja saavat niitä, kun koko elämänsä työtä tehneet argentiinalaiset eivät saa! Ei tämä näin voi mennä!" Siirtolaisvastaisuus nousi taas lounaskeskusteluihin, kun joulukuussa 2010 tuhannet pääkaupunki Buenos Airesin eteläosan slummien asukkaat valtasivat heiniä ja rikkaruohoja kasvaK A I K K I E I VÄT
FIESTA NACIONAL DEL INMIGRANTE.
Avoimesta siirtolaispolitiikasta huolimatta naapurimaiden köyhät, tummat tulijat jäävät usein unohduksiin: 30 vuoden ajan järjestetyn Oberán kansallisen siirtolaisjuhlan mainoksesta puuttuvat Bolivian ja Perun liput.
kohtelu on saanut runsaasti huomiota argentiinalaisessa mediassa. Viimeisin kaikkien tuntema tapaus oli Espanjaan lastensa luo vierailemaan pyrkinyt arvokkaan oloinen 88-vuotias argentiinalaismummo, joka käännytettiin lentokentältä poliisisäilön kautta Buenos Airesiin kesällä 2010.
SIIRTOL AISTEN
RAJAVARTIOLAITOS VUOTAA
Suomen rajavartiolaitoksen löyhän kontrollin vuoksi hengenvaaraa paenneiden turvapaikanhakijoiden henkilötiedot löytyvät netistä & nyt myös vihaa lietsovan järjestön sivuilta.
M U U TA M I A vuosia sitten Rajavartio-
deksalle Tsetseniasta lähtöisin olevalle turvapaikanhakijalle. Esitutkinnan suoritti Rajavartiolaitoksen Suomenlahden merivartioston rikostorjunta. Oikeudenkäyntipäivämäärä Vantaan käräjäoikeuteen oli jo sovittu, kun kihlakunnansyyttäjä Mikko Männikkö ilmoitti 10. toukokuuta luopuvansa syytteistä minua vastaan. Edellisenä päivänä Vantaan käräjäoikeus oli hylännyt syytteet helsinkiläistä Mikael Storsjötä vastaan törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä. Männikkö ei katsonut olevan perusteita jatkaa tapaukseni käsittelyä siitäkään huolimatta, että Storsjön syyttäjä saattaisi valittaa hovioikeuteen kuten tekikin.
P A R I V I I K K O A TÄ M Ä N jälkeen eräs
kovin todennäköisenä. Arvelin Rajavartiolaitoksen kaikesta huolimatta noudattavan lakia ja vähintäänkin käyttävän maalaisjärkeä. Ystäväni tilasi julkisuuslain nojalla julkiseksi tulleen esitutkintamateriaalini Rajavartiolaitoksesta. Esitutkintapöytäkirjasta oli peitetty muun muassa henkilötunnukseni, osoitteeni ja toisen puhelimeni pin-koodi. (Toinen koodi jätettiin tosin näkyviin.) Sen sijaan rajavalvontaviranomainen ei ollut katsonut tarpeelliseksi peittää näkyvistä kahdeksan turvapaikanhakijan nimiä, syntymäaikoja, kansallisuuksia sekä passien numeroita.
Y R I T I N välittömästi soittaa Rajavartiolaitokseen, mutta en tavoittanut virkailijaa, joka materiaalin oli ystävälleni toimittanut. Lähetin virkailijalle sähköpostin, jossa toin julki huoleni ja epäilyni, että laitos ei ollut toiminut oikein. Sain vastauksen, että viestini oli välitetty tutkinnanjohtajalle ja rikostorjuntayksikön päällikölle. Heistä ei ole kuulunut mitään. Laitoksen toiminnasta julkisuuslain noudattamista koskien on nyt jätetty kantelu oikeuskanslerille. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan johto näyttää siis olevan tietämätön tai välinpitämätön seuraavista, osaamisalueeseensa olennaisesti kuuluvista seikoista. Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden henkilötiedot ja olinpaikka on salassa pidettävää tietoa heidän oman turvallisuutensa vuoksi koko turvapaikanhakuprosessin ajan. Ihmiset, joita autoin, ovat odottaneet vastausta turvapaikkahakemuksiinsa lä-
hes kaksi vuotta ja tätä kirjoitettaessa odottavat yhä. He siis ovat turvapaikanhakijoita. Julkisuuslain 24 pykälässä sanotaan: "Salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä: ...asiakirjat, jotka koskevat pakolaista tai turvapaikan, oleskeluluvan tai viisumin hakijaa, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna pakolaisen tai hakijan tai näiden läheisten turvallisuutta." Moka on paha. Sisäasiainministeriön alainen viranomainen on itse antanut n vääriin käsiin luottamuksellista ja pahimäsiin millaan ihmishenkeä uhkaavaa tietoa. hmishenkeä
H A R K I T S E M AT O N tiedon jakaminen
J O K E VÄ Ä L L Ä 2 0 0 9 Mikael Storsjö
yritti saada maahanmuuttoministeri Astrid Thorsia ymmärtämään, että turvapaikan tai oleskeluluvan suojeluntarpeen perusteella saaneiden ihmisten tietosuoja oli liian heikko. Tiedot löytyvät väestörekisterikeskuksen osoitepalvelusta, jollei niitä erikseen älyä salata. Thors ei lämmennyt asialle. Turvapaikan arvo romahtaa, jos kuka tahansa voi saada kenen tahansa tiedot vaivattomasti julkisesta rekisteristä sen jälkeen, kun oleskelulupa on myönnetty. Kuinka moni turvapaikan tai oleskeluluvan saanut tietää tämän?
Anu Harju
laitos sai poliisin vastustuksesta huolimatta aiempaa laajemmat tutkintaoikeudet rikosepäilytapauksissa. Rajavartiolaitos on ollut lakimuutoksen jälkeen toimelias, mutta moitittavaakin riittää. Tämä "sisäasiainministeriön alaisuudessa toimiva nykyaikainen, yhteistyökykyinen ja kansainvälisesti arvostettu rajaturvallisuuden ja meripelastuksen asiantuntija" ei esimerkiksi näytä osaavan tulkita julkisuuslakia, jota sen tulee noudattaa.
M I N U A V A S TA A N nostettiin kulu-
van vuoden helmikuussa syyte laittoman maahantulon järjestämisestä. Rikosepäilyn synnyttänyt toiminta tapahtui heinäkuussa 2009. Olin ostanut lentoliput kah-
ystäväni kertoi, että esitutkintamateriaaliani löytyi netistä. Ryhmä henkilöitä, joiden motiivit ja arvostelukyky ovat vähintäänkin kyseenalaiset, oli laittanut maahanmuuttovastaiseen blogiinsa otteita kuulustelupöytäkirjastani. Blogiin kirjoittavista toinen on tullut tunnetuksi vahvasti Venäjän nykyhallitusta ja sen toimia puolustavana ja Suomea kritisoivana suomalaisena. Hän saa runsaasti medianäkyvyyttä Venäjällä. Toinen kirjoittaja on julkisuudessa esittänyt muun muassa käsityksensä siitä, että kaikilla Suomessa asuvilla tsetseenipakolaisilla on yhteys terrorismiin. Häntä epäillään aiempien blogikirjoitustensa vuoksi kunnianloukkauksesta ja kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Aloin arvailla, olivatko nämä bloggarit saaneet käsiinsä myös niiden turvapaikanhakijoiden nimet, joita olin auttanut. Aluksi en pitänyt mahdollisuutta
ei valitettavasti kolahda vain turvapaiktavasti kaa vasta hakeviin. a Mikael Storsjön oikeudenkäynnissä el hänen asianajajansa pyysi käräjätuomari ianajajansa Kimmo Vannetta määräämään Storsjön auttamien turvapaikanhakijoiden nimet n salattaviksi myöhemmin julkisiksi tuleksi vissa asiakirjoissa. akirjoissa. Storsjön autetjön tavista suurin osa oli oikeudenkäynnin nin aikaan jo saanut turvaurvapaikan tai oleskeai luluvan. Vanne näytti ymmärtävän Storsjön asie Sto Storsjön to anajajan esittämän toiveen, mutta s itä huotta siitä tta si ta t limatta nimet jäivät näkyviin asiakirjoihin. imet asiak rjoihin. iaki k Sama taho, joka julkaisi minun esitutkinho, tamateriaaliani, on repostellut blogissaan aaliani, Storsjön auttamia ihmisiä nimet mainiten.
Veera Vartiainen
Talven linjat 2011 - 2012 Oriveden Opistossa
Musiikkilinja, Kirjoi ajalinja ja Avoimen yliopiston väylä, Kuvataidelinja, Avoin ateljee, Sarjakuvakoulu, Oriveden Opiston Kirjoi ajalukio www.orivedenopisto.
Aloita yliopistosi Akatemiassa
Psykologia, Kasvatustiede Sosiologia, Valtio-oppi Poliittinen historia Historia, Kirjallisuus Kielet ja kulttuuri Teatteritoiminta Kansainvälisyys Oikeustiede
Kauniainen
09 5404 240
A su k amp u k sel l a !
akatemia.org
Ylöjärvellä Tampereen naapurissa
Medialinjat 15.8.2011-1.6.2012
Toimittajalinjat
Lehdet: kirjoittaminen, valokuvaus, nettilehdet, tiedotusopin perusopinnot (25 op Tampereen yliopiston avoin yliopisto) Radio ja tv: radion suorat lähetykset, videokuvaus- ja editointi, netti, tiedotusoppi Kuvajournalismi, dokumentti-, taide-, studio- ja luontokuvaus sekä filmikuvaus Elokuvailmaisun perusteet ja eri tehtävät kuvausryhmässä: käsikirjoittaja, ohjaaja, kuvaaja, äänittäjä, leikkaaja, valaisija ja tuottaja Dokumentaarinen elokuva- ja tv-ilmaisu, dokumentin historia, dokumentin käsikirjoittaminen, elokuva- ja tv-dramaturgia, ohjaus, kuvaus, äänitys, leikkaus ja tuotanto Elokuvanäyttelijän ja näyttelijän perusopinnot, paljon harjoitustöitä sekä 51 opintopistettä Teatterikorkeakoulun avoimeen yliopistoon
Valokuvauslinja
Elokuva- ja tv -linja Dokumenttilinja
Elokuvanäyttelälinja
yt! ällä n Viime vuosikurssilta 54% jatko-opinnoissa ja 36% töissä. pä Opintoseteleitä jaossa myös tänä vuonna! Haku
KOE KANSANMUSIIKIN VOIMA!
Kansanmusiikin opintolinja
29.8.201125.5.2012 Opiskele kansanmusiikkia inspiroivassa ympäristössä Kaus sella. Pidä taukoa työelämän paineista luovuudesta nau en. Opinnoista saat myös vauh a jatko-opintoihin. Opiskelu on päätoimista ja oikeu aa opintotukeen. Haku 31.7. mennessä.
*
FolkAfrica 9.11.7. KESÄKURSSI afrikkalaisen musiikin ystäville Lisä edot ja ilmoi autuminen:
ako@akopisto.fi, puh. 044-4325 616
36
6
2011
voima a
EU: NOUSE VASTARINTAAN. "EU voi pelastua, jos se alkaa koko painoarvollaan ajaa uutta talouspolitiikkaa", taloustutkija Robin Hahnel summaa. EU:n täytyy vaatia IMF:n ja G20-maiden kokouksissa kansainvälistä finanssireformia, jotta saataisiin suitset niille, jotka keinottelevat Euroopan hallitusten kustannuksella nostaen valtionvelkojen korot taivaisiin.
Mainostajan Voima
1999 perustettiin, joku neropatti meistä keksi raapustaa röökiaskin nurkkaan numeron 50 000. Ajateltiin, että sen kokoinen painos tuottaisi yhteiskunnallista vaikuttavuutta hakevalle mainosrahoitteiselle lehdelle sopivan yleisömomentin. Vuonna 2007 painos nousi 60 000:een, kun Voiman jakelu laajeni Finnkinon elokuvateatteriketjuun, ja kolme vuotta myöhemmin 70 000:een Matkahuollon toimipaikkojen tultua osaksi jakeluverkkoa. Ensimmäisen viiden vuoden aikana Voima teki kolme lukijakyselyä. Niihin jokaiseen vastasi yli tuhat lukijaa ja tuloksista kävi ilmi se, että lukijat ovat keskimäärin koulutus- ja kulttuurihakuisia valikoivia kuluttajia.
KUN VOIMA-LEHTE Ä VUONNA
kuitenkaan ole tilastollisia päteviä tutkimuksia. Suomalaisten mediamarkkinoiden keskeinen työkalu on Kansallinen Mediatutkimus (KMT), jossa haastatellaan vuosittain noin 24 000 suomalaista iän, sukupuolen ja alueen suhteen tasapainotetussa suhteessa. KMT:n mukaan Voiman lukijamäärä nousi tasaisesti vuoden 2007 arvioidusta 62 000:sta kauden 20092010 aikana 82 000:een lukijaan. Se on hiukan vähemmän kuin Imagella, mutta reilusti enemmän kuin vaikkapa Uutispäivä Demarilla, Kansan Uutisilla ja Vihreällä Langalla yhteensä. Keväällä 2011 KMT:n antama lukijamääräarvio näytti pudonneen 10 000:lla. Se mahtuu tilastollisen heiton vaihteluväliin, mutta Voima teetätti varmistukseksi erillistutkimuksen Suomen Gallupilla. Tämän tuoreimman mittauksen mukaan Voimalla on säännöllisiä lukijoita yli 90 000, silloin tällöin lehteä lukee 176 000 ja joskus sitä on selannut 392 846 henkilöä.
L U K I J A K Y S E LY T E I VÄT
Tukipakettiansa
"Säästökuurit pahentavat Euroopan talouskriisiä", varoittaa taloustieteilijä Robin Hahnel.
V
ELK AKRIISIMAIDEN
lukijat sitten nykyään ovat? KMT:n lukijaprofiloinnin mukaan Voiman lukijoista 46 prosenttia on alle 29-vuotiaita. Korkeakoulututkinto on 36 prosentilla. Vastaava 36 prosenttia on johtavassa asemassa tai toimihenkilöitä, opiskelijoita on 32 prosenttia. Talouden vuosittaiset bruttotulot ovat 31 prosentilla välillä 35 00075 000 euroa. Omistusasunnossa lukijoista asuu jo nyt 42 prosenttia. Internetiä käyttää vähintään viitenä päivänä viikossa 64 prosenttia lukijoista. Liikuntaa harrastaa aktiivisesti 71 prosenttia. Eri maista ja kulttuureista on kiinnostunut 77 prosenttia, elokuvista 71 prosenttia, tieteestä ja tutkimuksesta 68 prosenttia ja kansainvälisestä politiikasta 61 prosenttia lukijoista.
MILL A ISI A VOIMAN
tukipaketeista on keskusteltu kevään aikana paljon. Esimerkiksi Portugalille myönnettävän tuen ehdoiksi on vaadittu kovia leikkauksia maan julkisiin menoihin. Perusteena on toisteltu sitä, että Portugali on tähän asti elänyt yli varojensa. Säästökuuri ei kuitenkaan toisi toivottua apua, varoittaa yhdysvaltalainen taloustutkija Robin Hahnel. Hän on selkokielinen talouden asiantuntija ja talouden demokraattisen suunnittelun tunnetuimpia puolestapuhujia. "Leikkaukset pahentavat Portugalin valtion budjettiongelmaa entisestään", Hahnel aloittaa. Kun valtio vähentää kulutustaan, julkisen sektorin työntekijöiden tulot tippuvat ja kulutuskysyntä laskee. Leikkausten seurauksena työttömyys nousee, tuotanto kutistuu ja kansalaisten tulot pienenevät entisestään. Verotulot laskevat tulotason mukana, minkä seurauksena talouskriisiin ajautuneen maan on entistä vaikeampi huolehtia veloistaan. kaikkialla näkee todisteita siitä, että tukipaketit eivät toimi. Riittää jos katsoo, miten Kreikassa on käynyt. Yli vuosi sitten Kreikka leikkasi menojaan saadakseen lainan, joka oli sen tarpeisiin liian pieni ja jonka korko oli liian suuri. Sen seurauksena Kreikka kärsi vuoden verran entistä pahemmasta taantumasta. Nyt valtio on taas kääntynyt EU:n puoleen lisätuen tarpeessa. Leikkaukset eivät auttaneet viime kerralla, eikä voimakkaampi annostus samaa lääkettä auta Kreikkaa tälläkään kertaa. Eikä se auttaisi Portugalia. Tästä huolimatta Suomi on käyttänyt EU-sääntöjen takaamaa veto-oikeutta ja vaatinut entistä tiukempia säästökuureja Portugalin tukipaketin ehdoiksi. "Portugalin budjettivaje ei johdu harkitsemattomasta politiikasta vaan maailmanlaajuisesta taantumasta. Jos Portugalin ja muun maailman taantumasta päästäisiin, Portugalilla ei olisi budjettiongelmia", Hahnel väittää.
HAHNELIN MUK AAN
Sama tilanne on myös Espanjassa, jolla oli budjettiylijäämä ennen syvän taantuman laukaissutta globaalia finanssikriisiä. Kreikkalaisille tyrkytetyn vahingollisen lääkityksen käyttäminen Portugalissa ja Espanjassa olisi mieletöntä.
täisi U:n pi tuksia E halli uttaa lemaan a e kovist sijoittajia. eja & pankk
J O S K R E I K K A olisi saanut lainaa kohtuullisella korolla, jos valtion menoja ei olisi leikattu ja jos rikkaiden veroja olisi nostettu, maan suunta voisi nyt olla toinen. Kohtuullista lainaa ei kuitenkaan myönnetty, koska kansainväliset rahoituslaitokset haistoivat voiton tahkoamisen mahdollisuuden. Samaan aikaan kun Saksan hallitus otti lainaa noin kolmen prosentin korolla, Kreikalta perittiin kymmenen prosenttia tai enemmänkin. Keinottelun takia Kreikan on ollut miltei mahdotonta selvitä velanmaksusta. Portugali, Irlanti, Kreikka ja Espanja tarvitsevatkin EU:ta lainojensa yhdeksi takaajaksi, jotta lainojen kustannukset pysyisivät kohtuullisina. Kriisimaat tarvitsevat EU:n apua myös saadakseen kauppavajeensa Saksan kanssa paikattua.
lituksia kovistelemaan pankkeja ja sijoittajia sen sijaan, että hallituksia vaaditaan kovistelemaan julkisen sektorin työntekijöitä ja köyhiä, jotka ovat avunsaajina erilaisissa valtion ohjelmissa." "Pankkien osakkeenomistajia ei tulisi pelastaa. On äärimmäisen tärkeää, että tehdään ero pankkien ja valtioiden auttamisen välille."
Joona-Hermanni Mäkinen Robin Hahnel: Poliittisen taloustieteen aakkoset. Like 2008. 384 s. Robin Hahnelin haastattelu luettavissa kokonaisuudessaan Parecon Finland ry:n kotisivuilla: http://parecon. fi/julkaisut/leikkauspolitiikka-ei-oleratkaisu
mitattuun lukijaprofiiliin nähden on enemmän kuin outoa, että Voimassa ei ole ollut juuri koskaan asunto-, pankki-, vakuutus- tai luottokorttimainoksia. Liioin matkailusta, tietotekniikasta, kännyköistä, kodinteknologiasta tai vaikka päivittäistavaroista lehdessä ei ole näkynyt montaakaan mainosta. Enemmän kuin kunkin median journalistisista arvoista mainokset kertovat siitä, miten kaupallisesti kiinnostavana mainostajat median kohderyhmän näkevät. Se, että Voimassa tämä ei toimi ihan kaavan mukaan, johtunee siitä että isojen brändien tahoilla perinteisesti vierastetaan kaikenlaista poliittisuutta. Tähän tosin voi olla tulossa muutoksia, politiikan kun yleisesti arvioidaan tulleen taas muotiin.
V O I M A N Y L E I S P ÄT E VÄ S T I
TOIMI NÄIN, EU
Robert Hahnelin ohjeet Portugalin, Kreikan, Irlannin ja Espanjan talouksien elvyttämiseksi: · Velkaantuneiden maiden on saatava kohtuukorkoista lainaa vahvemmilta Euroopan talouksilta, esimerkiksi Saksalta. Velkakriisimaiden on näillä rahoilla lisättävä julkista kulutusta, mikä vähentää työttömyyttä ja lisää yksityisiä investointeja. · EU:n ja Suomen vaatimat säästökuurit vain pahentavat taantumaa ja vähentävät velkakriisimaiden maksukykyä. · EU:n sisäinen kauppa ei ole tasapainossa ja tämä on pitkällä aikavälillä kestämätöntä. On vaadittava, että vahvat talousmaat kuten Saksa käyttävät tuntuvia rahapoliittisia elvytyskeinoja tilanteen korjaamiseksi.
Tuomas Rantanen Lisää Voiman lukijaprofiilista Fifissä, Hämeentie 48 -blogissa. Kirjoittaja on Voima-lehteä, Fifi-verkkolehteä, Normihomolehti NHL:ää & Roihuvuoren kylälehteä kustantavan Voima Kustannus Oy:n toimitusjohtaja.
perussuomalaiset ovat vastustaneet tukipaketteja. "Perussuomalaisten vaatimat kovat säästökuurit velkakriisimaille ovat totaalisen väärä keino Suomen ja EU:n talouden parantamiseksi", Hahnel tyrmää. Hänen mielestään Timo Soinilla ja perussuomalaisilla on silti yksi hyvä näkökohta, joka oikeutetusti saa vastakaikua kansalaisissa. "Pankkien pelastaminen ei ole hyväksyttävää. EU:n pitäisi auttaa halSUOMESSA ERIT YISESTI
6
2011
37 37
Kesät kuumenevat
yleistyvän ja kuumenevan, kun ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus nousee. Stanfordin yliopiston tutkijoiden mukaan uudenlainen kuumuus tulee monilla maailman alueilla vallitsevaksi todennäköisesti jo neljän vuosikymmenen kuluessa. Kuumenemisen uhka on välittömin tropiikissa. Siellä muutos saattaa tapahtua jo parinkymmenen vuoden sisällä. Viimeaikaisia kuumempien kesien yleistyminen jatkuu tämän vuosisadan loppua kohti. Sen pidemmälle tulevaisuuteen eivät tämänkertaiset arviot ulotu. Myös muut vuodenajat lämpenevät.
H
ELLESÄIDEN ARVELLA AN
Lämpenemisarviot perustuvat tietokonemalleihin ja säähavaintoihin. Ne kuvaavat todennäköisyyksiä silloin, kun kasvihuonekaasupäästöt pysyvät suhteellisen maltillisella tasolla tasolla, jonka olemme itse asiassa jo ylittäneet 2000-luvulla. Tutkijoiden mukaan lämpenemisarviot voivat olla hieman alakanttiin muutenkin kuin kasvihuonekaasupäästöjen osalta.
Maria Haanpää
Rivo talousprofeetta
N T T I R O N K A I N E N , 25, kirjoittaa talouskriisistä Kansan Uutisissa. Ja Vihreässä Langassa. Sekä verkkolehti Megafonissa, Revalvaatio.orgissa, Silakkamopo-blogissa ja Hesarin mielipidesivulla. Uusi Suomi -lehden suosituimpien blogikirjoitusten joukossa on kaksi Ronkaisen tekstiä, joilla on parhaina päivinä ollut yli 6 000 lukijaa. Mistä on kyse? "Vituttaa poliitikoiden ja toimittajien tyhmyys. Ja se, että vasemmalta oikealle eurokriisiä ei tunnuta otettavan vakavasti", Ronkainen vastaa. Toimittajien tyhmyys näkyy Ronkaisen mukaan siinä, että he käsittelevät asioita suppeasti ja pintapuolisesti. Esimerkiksi vaalitenteissä jauhettiin vain Portugalin tukipaketista ja poliitikot päästettiin liian helpolla. Portugalin sijaan olisi pitänyt puhua Euroopan unionin pysyvästä vakausmekanismista.
A
tarkoittaa, että EU perustaa talouskriisin varjolla liikepankin, joka on vapautettu veroista, kansainvälisistä sopimuksista ja EU:n omista tarkastuselimistä. EU:n jäsenvaltiot joutuvat maksamaan pankin pääoman, ja pankki pyrkii maksimoimaan voittonsa kuten mikä tahansa yksityinen rahoituslaitos. Mekanismi on ongelmallinen esimerkiksi siksi, että yksityinen rahakeinottelu oli yksi nykyisen talouskriisin tärkeimmistä syistä. Lisäksi mekanismi kasvattaa Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n merkitystä Euroopassa. Mekanismissa edellytetään, että jos maa pyytää apua vakausmekanismilta, se pyytää apua myös IMF:ltä. "Siinä sivussa voidaan hoitaa hevoskuurit, leikkaukset, valtionomaisuuden pakkohuutokaupat, sokkihoito ja avuntarvitsijoiden perseraiskaus ohjesääntöjen mukaisesti", Ronkainen luettelee.
VA K A U S M E K A N I S M I
kansankieltä ja rivoja sanoja. Puhuuko mies aina noin vai onko kyseessä laskelmoitu populismi? "Perinteinen talousanalyysi on yleensä puisevaa kapulakieltä ja häivyttää talouden poliittisuuden. Kansankieli tuo paremmin esiin sen rivon luonteen." Euroopan vakausmekanismin läpimeno edellyttää muutoksia euromaiden lainsäädännössä. Suomessa mekanismi on tarkoitus hyväksyä vielä kesäkuun aikana. Muiden EU-maiden parlamentit tuskin asettuvat vakautusmekanismia vastaan. Suomessa olisi perussuomalaisten vaalivoiton ansiosta ainutlaatuinen mahdollisuus kaataa koko mekanismi. "Jos demokraattisesti valittu hallitus kieltäisi mekanismin, se voisi aloittaa prosessin, joka päätyisi vakausmekanismin ja nykyisen epäonnistuneen elvytyspolitiikan muutokseen", Ronkainen profetoi.
R O N K A I N E N K ÄY T TÄ Ä
ilmainen
tapahtuma!
koko perheen
Pontus Purokuru Lue Antti Ronkaisen haastattelu Fifistä.
Tuoreita näkökulmia, monikulttuurista meininkiä ja paikallisia kansalaisjärjestöjä.
Vuoden 2011 teem Vuoden 2011 teem a on vapaaehtoistoiminta. Toreilta löydät ode 011 eem en 11 mana on vapaaehtoistoiminta. Torei ta löydät vap vapaaehtoisto m n a. Toreilta löydät paa o stoiminta oi nta. eilta ö d lukuis a mahdollisuuks a parantaa maailmaa omass arjess si. lukuisia mahd ll suuksia paran lukuisia mahdollisuuksia parantaa maailmaa omassa arjessasi. u hdollisuu maailmaa omassa arjessasi. a m a mass a je
TA LO US & RU O K A
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 23.8. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. uudessa myymälässä yhdistyvät käsityöläisten verstaat & lifestyle-putiikki, jonka valikoimiin kuuluu luomu- & reilun kaupan tuotteita, avoinna kesällä maanantaista perjantaihin kello 10-18, lauantaisin 10-17 & sunnuntaisin 11-17, Tallipiha, Kuninkaankatu 4. MIKKELI KOHTI KOHTUUTALOUT TA, Tulevaisuuden tutkimuksen seuran seminaarissa keskusteluja kohtuuttomista & kohtuullisista elämäntavoista & uusista energia- & materiaaliratkaisuista, lisäksi kokataan yhdessä tulevaisuuden illalliset 18.-19.8. Otavan Opistolla, lisätiedot & ilmoittautuminen www.futurasociety.fi
VALJA SHUONEEN PUOTI & VERSTA S,
po 16.7 por 16.7 pori 16.7. ori .7. hämeenlinna 13 -14 8. hämeenlinna 13.-14.8. ämeenlin 13 4 n 3.-14.8. lappeenranta 27.8. lappeenranta 27.8. peenranta 27.8 nra n na 8 maarianhamin 27 8 maarianhamina 27.8 maarianhamina 27.8 aa anhamina 8. aria n turk 3.9. t ku 3.9 turku 3.9 9
TAPAHTUMA
Tapahtuma keskittyy syömiseen, herkkuja tarjoillaan ympäri Hauhoa, www.tunnelmakartanot.fi TAMPERE CHILIFEST FINL AND, Festareilla on tarjolla runsaasti chiliherkkuja, chilitietoutta, kastikekilpailu, kasvatusohjeita & chilinsyönnin MM-kisat, 20.-21.8. Tampereen keskustorilla, www.chilifest.fi
8.7. HERKKUJEN YÖ,
kehity yhteistyön kehitysyhte st ön kehitysyhteistyön h hte h styö pa v u es u palv lukeskus palvelukeskus velukeskus
te hyvä teko, parempi maailma!
Tykkää toreista Facebookissa!
www.mahdollisuuksientori.fi
38
TEKSTI KUVA
6
JARI TAMMINEN TOPI LAITI
2011
Lähiöiden rottaporukka
Youtuben kautta yllättävään suosioon noussut SMC Lähiörotat räppää sekoilusta & sekakäytöstä. Suuret levy-yhtiöt haistavat rotissa isot rahat, turhaan.
R
ÄPPIKOLLEK T II V I
paakaan vastailla niihin. Enkä kyllä ole ennenkään vastannut vieraisiin numeroihin", Prinssi tarkentaa myöhemmin terassilla lähellä Malmin ostaria.
S M C L Ä H I Ö R O T T I E N levy Raffii Suomi-flättii tarinoi lähiöelämästä. Vaikka valtaosa lähiöistä ja niiden asukkaista elää leppoisaa elämää, sekaan mahtuu rosoisempia tapauksia. Rosot ovat Lähiörottien ruokaa. Lähiörottien ytimeen kuuluu Avionin Prinssin lisäksi Erä-Koira, Juno ja ThonoSlono. Ryhmän videoista vastaa TuplaJugi. Oman taiteilijanimensä Prinssi nappasi Malmilla sijaitsevalta hotelli Avionilta, jonka yökerhon bileiden vakiokalustoon hän kuului nuorempana. Oikea nimi jää salaisuudeksi, Avionin Prinssi ilmoit-
SMC Lähiörottia on hankala tavoittaa. Lähetän tekstiviestin levy-yhtiöltä saamaani numeroon. Kollektivin jäsen, Avionin Prinssi, ei vastaa vieraista numeroista tuleviin puheluihin. "Tulee niin paljon yhteydenottoja jostain iltalehdistä, eikä kiinnosta tip-
taa arvostavansa yksityisyyttään. Rottia yhdistää alkujaan 1990-luvulla Koillis-Helsingissä rullannut skeittiporukka, Skate Maniacs Crew SMC. "Ysärin puolivälissä alettiin tekemään skedeleffoja ja samalla fiiliksellä mennään edelleen. Ei niinkään laskeskella, että nyt tehdään musaa tai musavideoita", Prinssi selittää aurinkolasien takaa. Päällä oleva hihaton LA Lakers -pelipaita paljastaa täyteen tatuoidut hihat. Kuuluisuuteen SMC ponnahti, kun skeittivideon introksi väsätty musiikkivideo keräsi Youtubessa katsojia ja lähti leviämään viraalina joulukuussa 2009. SMC Hoodrats -musiikkivideota on katsottu yli 1,5 miljoonaa kertaa. Sen
imuun tehty Lähiörotat skujaa -video jo yli kaksi miljoonaa kertaa. käsikirjoittamilla, ohjaamilla ja näyttelemillä videoilla sekoillaan Helsingin lähiöissä, skeitataan, diilataan ja maalataan graffiteja. Välillä käydään huumelaboratoriossa kokkaamassa ja vääntämässä kauppaa. Kaikki videot on tehty talkooporukalla, budjetti on valunut lähinnä kuvauspaikkakaljoihin ja bensoihin. Pro-tason kalusto on saatu lainaan TuplaJugin duunista Pablo Filmsistä. Toistaiseksi neljällä julkaistulla videolla osalla meno on lähinnä dokumentaarista, osalla silkkaa käsikirjoitettua draamaa. Niillä skeitti- ja kaveriporukasta muodostuu tasapainoinen ja sulava kokoonpano, jonka realismin ja fantasian rajamailla tasapainoilevat sanoitukset ja roolihahmot kertovat enemmän lähiöiden säädöistä kuin Poliisi-tv.
ROTTIEN AV IO N I N P R I N SS I
laajengi b vyn Vaikka okaa le d daa & lmapiiri ole ii läpi, e stävä. yli
Full House Recordsin. "Siellä on pitkänlinjan hard core- ja punk-tyyppejä, ne tietää kuviot, ja homma pysyy edelleen omissa käsissä.." Rotat pitää liikkeellä hauskanpito ja halu toteuttaa kiinnostavia projekteja yhdessä, ei takoa rahaa. Mahdolliset voitot halutaan ohjata oikeaan osoitteeseen. "Toivottavasti Full House saa tästä sen verran fyrkkaa, että saisivat niillä vaikka ulos muutaman uuden bändin levyt", Prinssi laskee.
KUN PUHE ON L ÄHI-
Saxzca
n.
bamlaa biiseillä vanhaa Stadin slangia. Sanoituksia ja niiden merkityksiä on tulkittu sivukaupalla netin vertaiskeskusteluissa. "Läpät biiseillä ja videoilla on oman kaveripiirin juttua, varmaan monelle aika vaikeaa päästä niihin messiin, jos ei ole pyörinyt samoissa kuvioissa. On sitten kyse skedeemisestä tai lähiömeiningistä", Prinssi selventää. Videoilla Erä-Koirasta on kasvanut elämää suurempi hahmo. Miehen biiseillä hokema "ihan vitun jepa" on löytänyt tiensä nuorison arkikieleen. Kuumottava ja arvaamaton tuurijuopon, diilerin ja duunari-penan yhdistävä rooli on lutuisen aseistariisuva. Videoiden menestys herätti levyyhtiöiden markkinavaistot. "Isoista yhtiöistä tuli soittoa. Ne haistoivat, että tämä on nyt suosiossa nuorten keskuudessa. Että nyt tehdään isot rahat nopeasti. Vähän se vituttaa, että noita perseennuolijoita on tullut mukaan. Ei me haluta ulkopuolisia messiin tähän kuvioon." valitsi yhtiökseen pienen, lähinnä punkkia julkaisevan
S M C L Ä H I Ö R O TAT
juttu kääntyy vääjäämättömästi myös väkivaltaan ja päihteisiin. Raffii Suomi-flättii -levyn jäljiltä kuulija on huomattavan hyvinperillä päihdesanastosta, sekä laittomien että laillisten osalta. Vaikka jengi blaadaa ja dokaa levyn läpi, ei ilmapiiri ole päihteitä ylistävä. "Päihteet ovat osa lähiökulttuuria, ja osa jengistä jämähtää niihin, osa pääsee irti. Ei me kannusteta ketään sekoilemaan. Mä olen enemmänkin yrittänyt tsempata kavereita irti niistä kuvioista ja keksiä niille jotain muuta tekemistä", Prinssi sanoo. Osa kavereista on jäänyt matkalle, mutta osalle skeittaus tai musiikki on ollut reitti elinpiirin laajenemiseen. "Yleensä ne jäbät, jotka ovat löytäneet jotain tekemistä, ovat päässeet vähän eteenpäin elämässään."
Ö I S TÄ ,
väkivalta ja virkavallan pakoilu ovat sanoituksissa vahvasti mukana. Prinssi ja muut rotat eivät kuitenkaan ole gangstereita. Ajatuskin naurattaa. "Kaiken näköistä sakkia tähän porukkaan mahtuu. Kaveriporukassa on niitäkin, jotka hengaa päivät pitkät baareissa ja lähiöissä. Mutta valtaosa meistä on ihan ahkeria työntekijöitä." Prinssi itse on ollut jo vuosia Stadin duunarina, mutta hyvään tarinaan kuitenkin kuuluu pieni keuliminen. Ja kotiseutua pitää edustaa kunnolla. "Jos tekee sellaista puuhaa, josta voi tulla ongelmaa poliisin kanssa, niin on hyvin paljon mahdollista, että
PÄ I H T E I D E N L I S Ä K S I
RISKISIJOITUS
E M I TA R J O S I Lähiörotille levytyssopimusta, mutta rotat valitsivat ideologisista syistä pienen Full House -levy-yhtiön. Full Housen toimitusjohtaja Antti Sirvo otti henkilökohtaisen 7500 euron pankkilainan, jotta Lähiörotat saataisiin levylle. Riski kannatti. Raffii Suomi-flättii nousi ensimmäisellä viikollaan Suomen myydyimpien levyjen listalla sijalle kaksi. Taakse jäi muun muassa samana päivänä levynsä julkaissut Fintelligens.
BONELESS LÄHTEE. Lähiörottien levyn nimibiisi on tribuutti vanhan liiton skeittareille. Myös Avionin Prinssi on kiivennyt jälleen laudan päälle. "Aika huonosti paikat enää kestää", Prinssi tuumii. "Fiilistellään vähän ja katsotaan, jos intoa riittäisi."
"Jes, jes, joo. Omilla ollaan", iloitsee levy-yhtiön yleismies Jussi Aimola huojentuneena. Omillaan on myös bändi, joka saa levyn tuotoista puolet itselleen. Isot yhtiöt pitäisivät voitoista jopa 90 prosenttia. "Meillä kaikilla on myös päivätyöt, ei meidän tarvi elää tällä. Ei tule paineita myynnin suhteen eikä tarvetta vedättää. Jokainen euro, joka me tehdään tällä laitetaan takaisin skenelle, seuraavien levyjen julkaisemiseen."
Jari Tamminen
42
Koonnut Pertti Laesmaa
6
2011
Insinöörirunoutta
Poesian julkaisupolitiikka on yhdistelmä matemaattisen tarkkaa räätälintyötä & korkealentoista boheemiutta.
Benjaminin mukaan voidakseen olla solidaarinen massoille kirjailijan on paitsi kirjoitettava myös oltava insinööri. Insinöörillä Benjamin tarkoittaa kirjailijaa, joka ei ainoastaan kirjoita tärkeistä asioista, räyhää ja pauhaa, vaan joka kirjallisella toiminnallaan pyrkii myös muuttamaan kirjallisen tuotannon ehtoja. Näin Benjamin esittää kirjoittajille vain yhden vaatimuksen: vaatimuksen tarkastella omaa asemaansa siinä prosessissa, jossa esimerkiksi kirjoja tuotetaan. Suomessa ei ole viime aikoina näkynyt valoa tämän tunnelin päässä. Vaikka meillä kirjoitetaan ja julkaistaankin ihan kelpo kirjallisuutta, ei skandinaavisille mediajäteille kirjoittavia kirjailijoita voi insinööreinä pitää. Joukkoa runoilijoita sen sijaan voi. Osuuskuntamuotoisen Poesia-kustantamon runoilijat tekevät sen kaiken: he jakavat ru-
Merkille pantavaa on, että mies ei tunnusta sukupuolineutraalia avioliittoa vaan toiminnan lähtökohtana on puhdas heterosuhde. Mikäli elokuvassa on homoja, ne esitetään naurattavassa valossa, hintteinä. Toisaalta tämä on pienessä maassa taloudellisesti perusteltava valinta: katsojalle voisi olla liikaa nähdä Samuli Edelmann & Peter Franzen kävelemässä käsi kädessä pitkin Hakaniemenrantaa, saati sitten tarjoavan toisilleen salmiakkia." Kari Pirhonen, Iso Numero, kesä 2011
F
I L O S O F I W A LT E R
Suomesta puuttuu norsunkantokilpailu.
Simo Frangen, Vihreä Lanka 24/2011
Kun sivistys seuraavan kerran taantuu, miltäköhän tulevat näyttämään sähkökirjaroviot? Tuomo Heikkinen, Kaltio 3/2011
nojaan vapaasti netissä, omistavat kustantamonsa, kustannustoimittavat toistensa kokoelmat palkatta ja muuttavat teoksensa materiaalisiksi kirjoiksi silloin, kun lukijat niin haluavat. Ja kaikesta tästä insinöörityöstä huolimatta tai ehkä sen ansiosta he tuottavat monipuolista ja laadukasta runoutta, josta jopa palkintolautakunnat pitävät. Osa teoksista tarjoaa muotokokeiluja: mukana on kielipelejä, typografista kunnianhimoa, runollisia kollaaseja ja löydettyä materiaalia. Mitään lajiuskollisuutta kustantamo
Mistä syntyi tuotantoon liittyvä Messias-usko? Koska osa kriitikoista ja valtaosa lehdistön edustajista ei oikeasti välitä elokuvista, heille merkitsevät isojen rahamäärien maininta ja Hollywood-assosiaatiot. Siksi Harlin oli automaattisesti kuin mestariteos, mitä sitten lapsenomaisesti vahvisti se, että elokuva kertoi Mannerheimista: suuri henkilö on yhtä kuin suuri aihe on yhtä kuin suuri elokuva. Peter von Bagh, Filmihullu 3/2011
Veera Vartiainen
POESIAN PERUSPILARIT
· Poesia on vuonna 2010 perustettu osuuskuntamuotoinen kustantamo. · Jäseniä osuuskunnassa on 15. · Sen tavoitteena on julkaista noin 10 kirjaa vuodessa. · Osuuskunnan itse nimeämät periaatteet ovat: yhteisöllinen toimitustyö, taiteellinen tinkimättömyys, ekologisuus ja teosten vapaa saatavuus. · Kaikki teokset ovat vapaasti ladattavissa, mutta niitä voi myös ostaa kirjamuodossa.
Vaikka ihmiset usein olettavat, että toimittajat menevät sinne, missä uutiset ovat, tosiasiassa uutiset tulevat sieltä, missä toimittajat ovat. Martin Bell, Pakolainen 2/2011
Kaluston osalta on ollut vaikeuksia jäätymisen suhteen. Ku mä kuulin ton yks päivä radiost, mä aattelin, et nyt tarttee vanhan maikan rupee funtsaan, mikä tätä meiän snygii äidinkielt oikeen nykysin vaivaa. Ihan ku tarttis olla jotenki fiinimpi ku onkaa, ja sit sorvataan semmosii lauseit, joit ei bonjaa kukaan, ei ees se Lipposen lanseeraama sokee Reetta. Raija Tervomaa, Tsilari 2/2011
Matkailumainoksessa on aina aurinkoista, kauniilla ihmisillä bikinit päällä ja hymy herkässä. Oikeassa elämässä nahka palaa, nenä kesii, kaupustelijat tulevat liian liki. Hanavedestä saa mahapöpön ja notkoselkäisestä sängystä niskasäryn. Matkailualan kieli maalaa kuvaa, jossa tämä todellisuus ei näy. Kauniitten kuvien lisäksi kimalletta on myös esitteiden sanoissa. Luvataan irtiottoa arjesta, hemmottelua, ylellisyyttä, tyyliä ja laatua. Einesmaksalaatikon äärellä kotona on lupa unelmoida "mahtavista makuelämyksistä" ja "herkullisista meze-aterioista". Riitta Hyvärinen, Kielikello 2/2011
Luovasti viherpiipertäjä
Unohda syyllisyys. Ekologisesti kestävä elämä voi olla vapaata & hauskaa.
on viime vuosina putkahdellut kirjakauppojen hyllyille tiuhaan tahtiin. Kirjojen tyylit ovat vaihdelleet rennon sisarellisesta tiukan asialliseen. Kirjoissa on keskitytty listaamaan niksejä rasittamatta lukijaa turhan laajoilla taustoituksilla tai filosofoinneilla. Tom Henrikssonin ja Leo Straniuksen Ekopop lähestyy aihepiiriä toisin. Kirjassa kyllä vinkataan ilmasto- ja ympäristöystävällisistä arjen valinnoista kuten kasvisruoasta, kulutuspaastosta sekä autoilun ja lentämisen välttämisestä mutta ennen kaikkea nostetaan esiin se tosiasia, että henkilökohtaiset elämäntapavalinnat eivät yksin riitä pelastamaan palloa.
E
K O E L Ä M Ä O P P A I TA
Viher-rkp:läinen seksielämä on sekoamassa. Rakastuminen ja henkisyys ovat tulossa voimiin. Perussuomalaisten nousu ei ollut lopullinen orgonienergian vapautuminen, mutta Suomi-neidon sisäisen kaipuun esiaste kylläkin. Suomi-neito haluaa kunnollisen rakastetun vastaamaan henkis-ruumiilliseen kutsuunsa. Pertti Virtanen, Uljas 5/2011
sähköisinä tai minuutin pikasuihkut ovat askeleita oikeaan suuntaan, mutta rohkeutta ja innostusta pitäisi löytää myös eri tasoilla tapahtuvaan yhteiskunnalliseen ja poliittiseen vaikuttamiseen. Kirjassa annetaan kädestä pitäen opastusta ensi askeliaan ottavalle ympäristövaikuttajalle. Tekstissä käydään läpi muun muassa johtamistaidon oppeja, vapaan kansalaistoiminnan muotoja, onnistuneen lobbauksen perusteita sekä demokraattista vaikuttamista puolueiden kautta.
LEHTIEN TILAAMINEN VA L I N N AT, VA S T U U ja vaikuttaminen nousevat kirjan avainsanoiksi, mutta yhtä keskeisiä käsitteitä ovat myös onnellisuus ja luovuus. Henriks-
son korostaakin positiivista ajattelua, sillä hänen mukaansa ekologisen elämän "markkinoinnissa" on menty metsään nimenomaan liiallisessa syyllistämisessä. Negatiivisilla viesteillä lamautetut ihmiset eivät jaksa toimia ympäristön puolesta. Optimismi antaa voimaa. Ekopop sisältää hurjan määrän tietoa, pohdintaa, neuvoja ja sytykkeitä, mutta kasvutarinan muotoon kirjoitettu teos koukuttaa ovelasti. Ensimmäiset pari sataa sivua huomaa hotkaisseensa kerta istumalta, eivätkä edes suhteellisen runsaat painovirheet haitanneet tahtia. avoimuus ja itsensä täydellinen likoon laittaminen.
K I R J A S S A V I E H ÄT TÄ Ä
6
2011
43
ei kuitenkaan harrasta: kokoelmiin mahtuu myös perinteisempiä ilmaisumuotoja, aforismejakin sekä esseen ja proosarunon väliin sijoittuvaa tekstiä.
P O E S I A N T O I M I N N A S S A on jotain puhdistavaa: kun työtä tehdään vain jos halutaan tai vain jos se koetaan
Kenen keittää kuuluu un minä i, k kahvin itan? kirjo
Saatavuus nimittäin tarkoittaa myös yleisöä. Kun este tarttua runokirjaan ei ole sen hinnassa, runous voi yllättää myös niitä, jotka eivät runokirjoja osta. Tästä hyötyy runoilijakin, ihminen, joka on halunnut jakaa kirjoituksensa muille. Osa Poesian kokoelmista sopiikin myös niille, jotka eivät koskaan ole runoja lukeneet, mutta ehkä vain osa. Selvitä itse, missä menee raja sen kun voi tehdä netissä. Itse kokeilin 9-vuotiaan kanssa, ja testi toimi. Runous eli.
Hanna Kuusela
tärkeäksi, ollaan lähellä ihmisenä olemisen ja taiteen tekemisen peruskysymyksiä. Miksi minä teen tätä kaikkea, kenelle sitä teen ja kenen kuuluu keittää kahvini, kun minä kirjoitan? Ja nyt varmasti joku tekijänoikeusaktivisti sieltä takarivistä jo huutaa, että ilmaisuus on illuusio, että mikään ei ole ilmaista ja että täytyy runoilijankin syödä. Niin täytyy, ja juodakin pitää, mutta aika mainiota tavaraa näyttää syntyvän myös apurahoilla ja muilla vaihtoehtoisilla tulonlähteillä, joita soisi kehitettävän entisestään. Tätä nimittäin tarkoittaa sivistysvaltio: kulttuurilla on myös sivistystehtävänsä, jota edistetään parhaiten sillä, että valtio ja yksityinen sektori kuten säätiöt tukevat vaikkapa runouden kirjoittamista ja sitä kautta sen saatavuutta.
LEIPÄÄ RUNOILIJAN SUUHUN
MILLÄ IHMEELLÄ POESIAN
runoilijat elävät, runoilija Henriikka Tavi? "Hyvin harvassa ovat ne suomalaiset kirjailijat, jotka elävät tekijänoikeustuloilla. Runoilijoissa niitä ei ole juuri lainkaan. Todellisuudessa kirjailijoista suurimman osan toimeentulo koostuu apurahoista ja erilaisista kirjallisuuteen liittyvistä tai liittymättömistä pikkuduuneista, opetuksesta, käännöksistä, esiintymispalkkioista, jotka ovat pieniä, mutta joita kuitenkin vähän maksetaan, ja lehtijuttujen kirjoituspalkkioista." Eikö jokainen myynnistä saatava sentti kuitenkin auttaisi? "Emme usko, että pdf:t mainittavasti vähentävät kirjojen myyntiä. Vapaasti ladattavat pdf:t voi nähdä myös pr:nä. Poesian runot ovat muita helpommin käytettävissä esimerkiksi opetus- tai tutkimuskäytössä. Sen sijaan syventyneempään lukemiseen kirjat tietysti soveltuvat paremmin." "Tällä hetkellä toivoisimme kyllä, että myynti vielä vähän vilkastuisi: esimerkiksi toukokuussa ilmestynyt Ensyklopedia on materiaaleiltaan sen verran korkeatasoinen opus, että aika suuri osa osuuskunnan pääomasta on kiinni tuossa kirjassa."
Hanna Kuusela
Veera Vartiainen
Henriksson kertoilee elämänvaiheistaan vuolaasti, jakaa lukijoiden kanssa tunnekylläisiä lapsuus- ja koulumuistoja sekä raportoi ekoelämän tavoittelussa tapahtuneita onnistumisia ja mokia. Kisällin rooliin on kirjassa asettunut Tom Henriksson, ja mestarina nuorella opiskelijalla on kaiken nähnyt ympäristövaikuttaja Leo Stranius.
Oppia, ideoita ja asennetta Henriksson käy poimimassa myös muilta viisailta, kuten Kirsi Pihalta, Pekka Himaselta, Satu Hassilta sekä Syksy Räsäseltä.
Marjo Jääskä Tom Henriksson & Leo Stranius: Ekopop Ekologisen ja onnellisen elämän opas. Avain 2011. 320 s.
44
6
2011
Yliopistokurjistus
Yliopisto on hieno paikka, kirjoittaa Ilkka Niiniluoto. Tieteentekijät todistavat toista.
YLIOPISTO
Veera Vartiainen
Kun on tunteet
Anu Silfverberg paljastaa tarkasti & viisaasti keskiluokan vauvamaisen itsekkyyden.
ukseksi siitä, mitä ihminen tekee kun on tunteet. Paino on asioiden kieltämisessä, siinä mielettömässä määrässä itsepetosta, johon ihmiset ovat valmiita suojellakseen oikeutusta elämäntapaansa. Agendalla ovat muun muassa eläinten oikeudet, rasismi ja seksismi, pelottavien punaviherlesbojen lempiaiheet. Silfverbergin ansiona on tarttua suoraviivaisesti niin sanottuun vastapuolen logiikkaan ja purkaa se niihin järjenvastaisuuksiin, joista kansallisuho, poliittinen mitäänsanomattomuus sekä etniset ja seksuaaliset ennakkoluulot lopulta rakentuvat. Otetaan poliittinen mitäänsanomattomuus, seuraus siitä, että ammattipoliitikon pitää nykypäivänä olla ennemminkin miellyttävä kuin rehellinen. SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungerin näkemys, että "poliitikkoja ei pitäisi valita heidän mielipiteittensä vuoksi", on järkyttävä. Se, että Silfverberg oivaltaa tämän järkyttävyyden, on rohkaisevaa.
S I L F V E R B E R G I N TA I D O L L A valitsemat anekdootit paljastavat näyttävästi, miten keskiluokan vauvamainen itsekkyys, ad hoc -marttyyriudella pönkitetty hedonismi ja "Sarasvuon ja Himasen ja Bob Helsingin Suomi" rakentuvat kuin yhteisestä sopimuksesta pää perseeseen -mentaliteetin varaan. Luonto pakastimessa ei olekaan loistava kirja vain siksi, että Silfverberg
kantaa nuoruuden haaveita ja muistojen hetkiä. Se luo loistetta myös tuleviin päiviin. Siksi me annamme lempemme uutena avautuvalle yliopistolle", kirjoittaa Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto. Hypekirjoittamisella alkaa olla Suomessa perinteitä. Ei pidä enää ihmetellä, mistä suomalaisen elinkeinoelämän megafoni Pekka Himanen on saanut vaikutteensa. Riittää, että tutustuu Ilkka Niiniluodon kirjaan Dynaaminen sivistysyliopisto.
I L K K A N I I N I L U O T O on ollut yliopistouudistuksen takuumiehiä. Hän kirjoitti joulukuussa 2009, että uudistunut yliopisto "on kuin kotelon kuoressa kehittyvä ja värähtelevä perhonen, joka kuoriutuu esiin ja nousee lentoon". Niiniluoto näki, että tämän "metamorfoosin tarkoituksena on antaa yliopistollemme entistä paremmat edellytykset toteuttaa perustehtäviään".
kyselyssä, ettei lempi ole leiskahtanut eikä työilmapiiri parantunut yliopistouudistuksen myötä. "Yliopistosektorilla työskentelevistä lähes kolme neljästä (72 prosenttia) katsoi, että työilmapiiri ei ollut yliopistouudistuksen myötä parantunut. Joka neljäskymmenes (2,3 prosenttia) yliopistolaisista puolestaan katsoi työilmapiirin parantuneen", kerrotaan kyselyraportissa yliopistouudistuksen seurauksista.
E H K Ä Y L I O P I S T O -organisaation vii-
O
L E N A I N A P I TÄ N Y T
saana tavoitteena onkin savustaa osa porukasta ulos, kunnes kammioissa on ainoastaan konsultti- tai höpöhöpöfilosofian taitavia sarvijaakkoja. Jotenkin enteellisesti Niiniluoto kertoo kirjassaan, että antiikissa syntynyt Akatemia tuhoutui 800 vuoden jälkeen ennen pimeän keskiajan alkua. Nyt yliopistojärjestelmä on samanikäinen.
Kimmo Jylhämö Antero Puhakka & Juhani Rautopuro, Huojuva lato isäntiä ja isäntien varjoja? Tieteentekijöiden liiton jäsenkysely 2010. www.tieteentekijoidenliitto.fi/ news/611. Ilkka Niiniluoto: Dynaaminen sivistysyliopisto. Gaudeamus 2011. 320 s.
Anu Silfverbergin kolumneista. Ennen kaikkea olen aina pitänyt siitä, että niistä puuttuu kaikkinainen julistavuus: ihmiselämän itsestäänselvyyksistä ja sokeista pisteistä voi kirjoittaa viiltävän tarkasti ilman omahyväistä osoittelua. Siksi on hauska huomata, että nyt kokoelmaan Luonto pakastimessa kootut kolumnit toimivat vielä paremmin esseemittaan jatkettuina. Silfverbergin vahvuus, yksityisen ja yleisen pakoton yhteensovittaminen, pääsee entistä paremmin oikeuksiinsa. Vai mikä olisi parempi kiteytys modernista itsekkyydestä kuin kaupunginvaltuutettu jankkaamassa "lasten pikkuruisista hiilijalanjäljistä" argumenttina koulujen kasvisruokapäivää vastaan?
L U O N T O P A K A S T I M E S S A käsittelee tunteita, väittää takakansi. Kirja muodostuu kuitenkin enemmän kuva-
a okeist män s ittaa lä Ihmise voi kirjo tä pisteis mahyväistä o ilman ttelua. osoi
tietää miten kirjoittaa. Silfverberg tietää ennen kaikkea mistä kirjoittaa. Meitä ympäröivät itse rakentamamme järjettömyydet, ja nämä paljastavat järjettömyytensä parhaiten itse. Suomen pitäisi olla maailman paras maa, jossa ei esimerkiksi "tarvita lobbauksen pelisääntöjä", kuten EK:n Fagernäs paljastaa. Korruption ja kasvavan yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden Suomessa kyseinen sitaatti on itsessään kaikki tarvittava: case closed. Silfverbergin keskustelukumppanikseen valitsemat poliitikot, kirjailijat, ateistit ja uskonmiehet, uutiset ja mainokset kertovat kirjailijan rikkaasta psykologisesta älystä ja kyvystä katsoa normaalin läpi suoraan taustalla leviävään rumuuteen. Tämä jos mikä on kaunista.
Tapani Möttönen Anu Silfverberg: Luonto Pakastimessa. Teos 2011. 277 s.
paiskiva tieteentekijä ei koe tilannetta samoin. Lähes 75 prosenttia yliopistolaisista kertoo Tieteentekijöiden liiton jäsenT Y Ö TÄ Y L I O P I S T O L L A
mirkka hietanen, kimmo jylhämö, marjo jääskä, tapani möttönen & jari tamminen
Jouko Sirola: Etsijä ja hänen neljätoista elämäänsä. sä. Teos 2011. 240 s.
John Vaillant: Tiikeri. Bookwell Oy 2011. 335 s.
Tero Kaski & Pekka Vuorinen: rinen: Volcano Revisited Kingston Dancehall Scene cene 1983. Eronen 2011. 206 s. .
Seija Heinänen & Pauline von S ne Bonsdorff & Virpi Kaukio B o (toim.): Tunne maisema. (t a. Maahenki 2011. 232 s. M
Markus Bennemann: M Himokas härkäsammakko. H kko. Suom. Heli Naski. S Atena 2011. s. 339. A
Kuolleet kävelevät
Etsijä on ammattilainen, joka asuu kuolleessa kaupungissa. Etsijä kuolee joka ilta menettäen samalla muistinsa, mutta tämä ei työntekoa haittaa: tehtävät jättiläisnaisten, pedofiilinoidan uhrien ja maailman rasittavimman pellen asiamiehenä sujuvat kuin kohtalon ohjaamina. Etsijän kaupunki on surrealistinen bonk-kone, joka käyttelee raatoja marionetteinaan. Paitsi että kaikki kaupungissa eivät olekaan kuolleita. Tai pelkästään kuolleita. Kaupungista ei voi oikein sanoa, onko se syntynyt omasta maailmastamme, rinnan maailmamme kanssa vai sittenkin sekä että. Jouko Sirolan Etsijä ja hänen neljätoista elämäänsä on tarinakokoelma rikkoutuneesta todellisuudesta, jossa kertojankin pitää toisinaan huomauttaa juuri kerrotun mahdottomuudesta. Happosateinen painajainen on kafkalaista sorttia mutta sen toivottomuus astetta tummempaa. Siksi yhtymäkohdat ulkona avautuvaan standardimaailmaan osuvat sattuvasti mutta eivät herätä lukijassa muuta kuin apatiaa. (TM)
Taigan tsaari
Juri Trus johti yhtä Venäjän kaukoidän tiikeritarkastuksen partioista. Salametsästäjä Vladimir Markov sinnitteli taigalla hankkiakseen edes jonkinlaisen elannon. Tositarinan todelliset päähenkilöt ovat kuitenkin amurintiikeri ja taiga, jolla ihmisen ja eläimen rinnakkaiselo alkaa olla lopussa. Tiikerin kunnioittamisen vuosisataiset perinteet ovat kadonneet paikalliset kituuttavat luonnonantimilla (ja myyvät tiikeristä saatavat tuotteet Kiinaan) ja ulkopuoliset uusrikkaat ammuskelevat maastureistaan huvikseen. Sanotaan, että jos vahingoitat tiikeriä, se ei koskaan unohda sinua. Tiikeri osaa kuulemma ajatella. Se on mahtava, ovela ja oikeudenmukainen taigan tsaari. Markov sattui varastamaan erään valtavan urostiikerin villisikasaaliin ja hänestä tuli merkitty mies. Kokenut ja tiikereihin tottunut metsästäjä oli vauhko ja levoton ne elämänsä viimeiset päivät, jotka tiikeri antoi armonaikaa. Markovista tuli liian röyhkeä hän unohti vanhan viisauden: jos et häiritse tiikeriä, tiikeri ei häiritse sinua. Tiikeri etenee jännityskertomuksen tavoin, mutta John Vaillant on onnistunut myös kutomaan tarinan lomaan monikerroksisen verkon ihmisrodun, Venäjän ja metsästyksen vaiheista. Kirjasta on tulossa elokuva vuonna 2012 ja pääosaa esittää Brad Pitt, puuh. (MH)
Kansanmusiikin juurille
Vaikka jamaikalaisella musiikilla on ollut suuri vaikutus länsimaiseen populaarimusiikkiin, ovat maan muusikot jääneet suurelle yleisölle varsin tuntemattomiksi. Ehkä Bob Marley poislukien. Volcano Revisited korjaa osaltaan tätä epäkohtaa. Se esittelee Kingstonin dancehall-skenen vuodelta 1983. Kirjan kirjoittajat, Cool Runnings -lehteä toimittanut kaksikko Kaski ja Vuorinen tekivät tuolloin reissun, jonka aikana syntyi kymmeniä haastatteluja. Alueen musiikkiin erikoistunut levykauppias Eronen on tehnyt kulttuuriteon ja julkaissut nuo haastattelut yksissä kansissa. Kirjassa muusikot pääsevät itse kertomaan motiiveistaan, tavoitteistaan ja toimintaympäristöstään. Käsillä on yhä ajankohtainen ja äärettömän tarkka katsahdus pieneen hetkeen historiassa. Slummeista puskenut reggae on taustoiltaan ja olemukseltaan melkoisen ristiriitainen ilmiö. Rennon poljennon vastapainoksi sen synnyttänyt ympäristö oli ja on edelleen rankka. Monet vuonna 1983 haastatelluista muusikoista on murhattu. Ristiriita aukeaa kirjan kautta myös skeneä vähemmän seuranneelle lukijalle, siitä propsit. (JT)
Maisemista, aistillisesti
Tunne maisema on tiukkaa tietotekstiä ja elämyksellisiä kuvia komeasti yhdistävä teos. Kuvataiteen maisemakäsityksiä, niiden muotoutumista ja muutoksia käsitellään kahdeksan artikkelin ja yhden kuvaesseen lisäksi muun muassa Arno Rafael Minkkisen, I. K. Inhan sekä Jorma Luhdan kuvien kautta. Kirjan lähtökohta on Jyväskylän Taidemuseon tutkimushanke, jossa perehdyttiin erityisesti Akseli Gallen-Kallelan ja Pekka Halosen Keski-Suomessa ja keskisuomalaisista näkymistä syntyneisiin teoksiin. Suomalaisen taiteen kultakaudesta tarkastelu laajenee välillä myös nykytaiteeseen. Kirjoittajat ovat taidehistorioitsijoita sekä maisema- ja ympäristötutkimuksen asiantuntijoita. Lopputulos on silti yllättävänkin yleistajuinen ja vaivattomasti ymmärrettävissä, jos suomalaisen kuvataiteen perustiedot ovat hallussa. Raskaan sarjan taidefilosofiaa on toki mukana mutta maltillisesti annosteltuna. Kirsi Saarikankaan kirjoitus lähiöihin uusiin kansallismaisemiin liittyvistä muistoista herätti omatkin mielikuvani tuoksuineen ja äänineen. Maunu Häyrysen artikkeli Suomen maisemoitumisesta puolestaan sai miettimään lomasuunnitelmia uusiksi: pitäisikö jälleen kerran lähteä kokemaan Koli. (MJ)
Mustekala nimeltä paperivene
Luontodokumenteissa luonnon hämmästely rauhoittaa siksi, että siinä samalla inehmo pohtii omaa osaansa. Dokumenttien tekijät tietävät tämän, ja siksi he rakentavat eläinten seuraamisen ihmiselämän malleille ja metaforille. Ja vaikeaapa se muuten olisikaan. Markus Bennemannin kirja Himokas härkäsammakko iskee inhimillisen uteliaisuuden ytimeen keskittymällä eläinten parittelutapoihin. Kuulostaa halpamaiselta rahastamiselta ja sitähän se onkin. Eihän mikään puhdas mieli lähtisi keräämään samojen kansien väliin eläimellistä sekstailuja varsinkaan, jos kirjoittajan edeltävä kirja käsitteli eläinten tekemiä murhia. Mutta silti, Bennemann pitää lukijan kyydissä, vaikka välillä ärsyttääkin. Kaikki erikoisuudet, joita tästä kirjasta nostetaan esille, muuttuvat kirjan mainoslauseiksi. Vai mitä sanotte kahdeksanjalkaisesta mustekalasta nimeltä paperivenetursas: Uroksen sukukalleus on sitä itseään kolme kertaa suurempi hektokotyyli, irrotettava penis, jolla on omat aivot? Parittelua varten penis "ui itsenäisesti naaraan luo" ja hoitaa hommansa. Vaikea pistää paremmaksi? (KJ)
kirja
45
5
2011
45
Kummituksen paluu
Eetu Virenin & Jussi Vähämäen Marx-kirja on niin vihainen, että se lähes napsahtaa poikki draivinsa voimasta. Onneksi kirja on myös älykäs.
hautaan 1990-luvulla, kun yhteiskuntaluokat katosivat, itäblokki hajosi ja politiikan väitettiin muuttuneen identiteettipeliksi. Viime vuosien
M
ARX LASKETTIIN
talouskriisit ovat houkutelleet monenlaisia haudankaivajia Financial Timesista Le Mondeen ja suomalaiseen uusvasemmistoon. Parta-Kallen perintöön ovat tarttuneet hanakasti myös akateemikot ja "harmaan marxismin" koulukunnat.
Eetu Viren ja Jussi Vähämäki sanoutuvat kirjassaan irti tästä hulabaloosta ja muistuttavat, että Marx asetti tehtäväksi maailman muuttamisen. Kapitalismin ja sen kriisien tulkitseminen ei siis riitä. On hylättävä marxismin perintö ja löydettävä Marxin ajattelun vallankumouksellisuus, kommunistinen "perinnöttömien perinne". Siihen Viren ja Vähämäki liittävät situationistit ja feministit, italialaisen autonomia-liikkeen sekä sellaiset Marxia maustaneet ajattelijat kuin Gilles Deleuze, Félix Guattari ja Michel Foucault.
L Ä H E S T Y TÄ Ä N usein abstraktisti käsittelemällä kapitalismin suuria rakenteita, kuten tavaramuotoa, pääoman logiikkaa ja talouskriisejä. Viren ja Vähämäki ovat kiinnostuneempia konkreettisista menetelmistä, joilla kapitalistit tuottavat ja alistavat työvoimaa. Kapitalismi edellyttää, että työläiset erotetaan tuotantovälineistä. Työläiset alistuvat pääoman komentamaan palkkatyöhön vain, jos heiltä riistetään omaehtoisen elämän mahdollisuus. Tämä "alkuperäiseksi kasautumiseksi" kutsuttu tapahtuma on väkivaltainen ja jokapäiväinen kapitalismin edellytys. Nykyään alkuperäistä kasautumista tapahtuu esimerkiksi kaupunkitilassa ja internetissä, kun kapitalistit käärivät voittoja aitaamalla yhteisesti tuotettuja asioita, kuten tietyn asuinalueen boheemin tunnelMARXIA
man tai ihmisten ilmaiseksi tuottaman nettisisällön. Kapitalismin historia on kuitenkin paitsi kertomus yksityistämisestä ja riistosta, myös ja ennen kaikkea vastarinnan historiaa. 1800-luvulla monet työläiset tekivät palkkatyötä vain sen verran, että kykenivät pakenemaan
Kirjan lma on onge vihaan misto vasem tyvä liit . aisuus oharh vain
Yhdysvaltojen rajaseuduille, missä oli vapaata maata ja mahdollisuus itsenäisyyteen. Kapitalisteilla meni silloin sormi suuhun: Amerikassa oli työvoimaa, tuotantovälineitä ja pääomaa, mutta ei kapitalismia, koska ihmiset eivät suostuneet palkkatöihin! Tämä osoittaa, että pääoma on valtasuhde, joka toimii vain, jos työläisiä alistetaan jatkuvasti ja heidän pakoreittinsä tukitaan. mukaan vasemmisto on mukana kahlitsemassa työläisiä nykyajan turpeeseen eli palkkatyöhön. Sosialistit turvautuvat valtioon ja ovat kiinnostuneita oikeudenmukaisesta jakamisesta, kun pitäisi olla kiinnostunut Marxin tavoin sekä
V I R E N I N J A VÄ H Ä M Ä E N
aineellisten että henkisten ja sosiaalisten tuotantovälineiden haltuunotosta. Uutta yhteistä on rakennettava kapitalismin sisällä jo nyt, eikä loputtomasti lykkääntyvässä vaalienjälkeisessä utopiassa. Perinnöttömien perinteen ongelma on vasemmistovihaan liittyvä vainoharhaisuus. Kirjoittajat näkevät joka puolella tolkuttomasti leninistejä ja "sosialismin peikkoja", jotka tukahduttavat kommunismin liikkeenä. Jää selittämättä, mistä nykyään löytyy sellainen marxismi-leninismi, jota vastaan kirja hyökkää. Ja jos vasemmisto kerran on surkea raatokärpänen, miksi ampua sitä tykillä? Eikö löydy tärkeämpiä maalitauluja? Yksi vastaus löytynee kirjan mahdollisesta esikuvasta, Deleuzen ja Guattarin Anti-Oidipuksesta. Anti-Oidipuksen julkaisun aikaan psykoanalyysi, strukturalismi ja marxismi olivat virallisia vastarinnan ajattelutapoja Ranskassa. Deleuzen ja Guattarin tavoite oli osoittaa niiden hierarkkisuus ja ravistella ne oikosulkuun härskillä kritiikillä. Viren ja Vähämäki halunnevat synnyttää yhtä rajun efektin Suomessa. Vasemmistossa riittää paiseita puhkottavaksi, joten kirja tulee tarpeeseen.
Pontus Purokuru Eetu Viren & Jussi Vähämäki: Perinnöttömien perinne. Marx ilman marxismia. Tutkijaliitto 2011. 230 s.
TÄÄLLÄ AFRIKKA
12.5.4.9.2011
UMON KONSERTTISARJA SYKSYLLÄ 2011 HELSINGISSÄ
Serge Vollin: Parc national, 2006
PE-SU 19.-21.8.2011 KLO 19.00, SAVOY-TEATTERI HELSINGIN JUHLAVIIKOT: KURT WEILL & BERTOLT BRECHT - MAHAGONNYN KAUPUNGIN NOUSU JA TUHO Avanti!, UMO ja Musiikkiteatteri Kapsäkki. Ohjaus Lauri Maijala. Kapellimestari Dimitri Slobodeniouk. Päärooleissa Helena Juntunen j Peter ja Nordman. Liput: 39 / 37 / 30 TO 8.9.2011 KL0 19.00, SAVOY-TEATTERI UMO & WAYNE KRANTZ (USA) UMO solistinaan Wayne Krantz, sähkökitara Liput: 25 / 20 / 12,5 TO 13.10.2011 KLO 19.00, SAVOY-TEATTERI UMO KLASSIKKO: A GOOD TIME WAS HAD BY ALL - JUHLAKONSERTTI ESKO LINNAVALLILLE Liput: 25 / 20 / 12,5 TO 27.10.2011 KLO 19.00, SAVOY-TEATTERI UMO UUSI MUSIIKKI: MADE IN FINLAND - KIILA RY:N 75-VUOTISJUHLAKONSERTTI Solisteina Johanna Iivanainen ja Susanna Hietala Liput: 15 / 10 TO 3.11.2011 KLO 19.00, SAVOY-TEATTERI UMO RYTMI: STEVIE WONDER NIGHT Solisteina Sami Saari, Janna Hurmerinta, Antti Kleemola ja Heini Ikonen. Liput: 25 / 20 / 12,5 TO 24.11.2011 KLO 19.00, VANHA YLIOPPILASTALO UMO KLASSIKKO: SWING-GAALA NOSTALGISET SWING-TANSSIAISET Solistina Sami Pitkämö Kapellimestarina Kirmo Lintinen Liput: 25 / 20 / 12,5 , buffetin kanssa (alk. klo 18.00) Dinner & Show -lippu 50 / 45 / 42,5 PE 16.12.2011 KLO 21.00, TEMPPELIAUKION KIRKKO KOHTI JOULUA: LAURA NÄRHI & UMO Liput: 25 / 20 / 12,5 CLUB FOR FIVE & UMO ERILAINEN TANGOKONSERTTI KIERTUE SYKSYLLÄ 2011 www.umo.fi/clubforfive TI 20.9. KE 21.9. TO 22.9. PE 23.9. LA 24.9. Liput: 32 PAVILJONKI, JYVÄSKYLÄ TAPIOLASALI, ESPOO MUSIIKKITALO, HELSINKI (LOPPUUNMYYTY) LOGOMO, TURKU * PROMENADIKESKUS, PORI
Roosin talo, Pitkänsillankatu 39 ja Näyttelyhalli, Pitkänsillankatu 28 KOKKOLA
www.kokkola.fi/museot www.khrenlunds.blogspot.com
ENNAKKOMYYNTI: LIPPUPALVELU (* paitsi Club For Five ja UMO Turun Logomossa: Lippupiste) Lisätietoja: www.umo.fi
UMO.FI/SYKSY
48
6
2011
Homoja & heteroita, onko heitä?
Pussailevat & meikkaavat alfaurokset saavat taiteilija Fredrika Biströmin kameran laulamaan.
työhaalarissa, öljytahroja naamallaan. Auton rassailu on käynnissä. Nainen papiljotit päässä, ilme on kyllästynyt. Kohta on pyykkivuoron aika. Tässä perinteiset naisen ja miehen mallit. Heteroseksuaaleja. Vai onko sittenkään? Taiteilija Fredrika Biström silmäilee ottamiaan valokuvia ja kertoo valokuvausprojektinsa ideasta. "Niin hetero- kuin homoseksuaaleilla on omat, vahvat stereotypiansa.
IES SINISESSÄ
Topi Laiti
M
Minä haluan tehdä taidetta, joka sekä rikkoo että vahvistaa niitä. Projektilla kyseenalaistetaan itsestäänselvyyksiä ja tavallisuutta. Ja sitä, mitä tavallisuus ylipäänsä on ja mikä siinä on keksitty normi." Seta ry:ssä toimivan Biströmin projekti syntyi oivallusten kautta. "Järjestämme syksyllä sateenkaariaktiivien kanssa festarit, jonne haluan myös valokuvanäyttelyn. Aluksi suunnittelin kuvaavani suomenruotsalaisia homoseksuaaleja, mutta sitten mietin, että mitäs jännää siinä nyt on. Päätin kääntää asian päinvastoin." Biström pyysi taiteilijatuttaviaan projektiinsa ja antoi heille vapaat kädet päättää itse, miten heteroseksuaaleja tulkitsevat.
SUOMENRUOTSALAISTEN
Kuvissa esitetään tilanteita ja karaktäärejä, joiden koetaan olevan tyypillisiä tai ei niin tyypillisiä heteroille. "Jotkut kuvattavat ovat valinneet
alinen Seksua minen " utu suunta vain sen, kertoo akastut." nr kenee
sellaisia, jotka alleviivaavat stereotypioita ja kokevat nämä tosielämän todellisiksi henkilöiksi. Joukossa on myös niitä, jotka haluavat näyttää, että nämä stereotyypit ovat samalla tavalla keksittyjä valheita kuin oletukset homoseksuaalisuudesta."
Setan tiimoilta kouluissa puhumassa nuorille homoseksuaalisuudesta. Yläasteikäisillä koululaisilla on hänen mukaansa edelleen paljon ennakkoluuloja ja -käsityksiä heistä. "Monet nuoret ajattelevat, että homoseksuaalit näyttävät tietyn tyyppisiltä. Yritämme rikkoa näitä käsityksiä ja saada heidät näkemään ihmisen moninaisuuden. Käymme myös läpi ihan perustermejä, kuten mikä on biseksuaali." Uusi kuvaussessio on alkamassa. Biströmin kameralle poseeraavat ilakoivat ja olutta litkivät miehet Suomen liput liehuen. Den glider in raikaa. Kuvilla kärjistetään stereotypioita kännäävistä suomalaismiehistä, jotka uskaltavat näyttää tunteensa vain urheilun muodossa.
BISTRÖM K IERTELEE
"Kun perinteiset alfaurokset juhlivat kultaa, he uskaltavat pussailla, halailla, meikata ja kosketella toisiaan. Vasta silloin se katsotaan sallituksi", kuvassa mallaava Johan Finne kertoo ideastaan. juuri siitä, onko kyseessä heterofobinen projekti, jossa pilkataan nimenomaan heteroja. Taiteilija vakuuttaa, ettei kyse ole siitä ja muistuttaa, että hommassa on mukana muitakin kuin pelkkä homokavalkadi. "Mutta miksi aina täytyy olla joko tai. Ihmiset arvuuttelevat jatkuvasti minunkin seksuaalista suuntautumistani", Biström närkästelee. Taiteilija uskoo, että juuri hänen projektinsa kautta asioita voi nähdä uudesta näkökulmasta. "Projektin idea on juuri siinä, että seksuaalinen suuntautuminen ei kerro sinusta mitään muuta kuin sen keneen rakastut. Seksuaalinen suuntautuminen ei ole näkyvää, se ei näy päältä. Yhteiskunnassa on kuitenkin monta oletusta heteroista, homoista, lesboista jne. ja niiden kanssa on kiinnostavaa leikkiä kuvien kautta." "Haluan saada kuvillani aikaan naurua, hämmennystä, ymmärrystä ja uteliaisuutta, joista voi tunnistaa itsensä."
A L U K S I T U L I K Y S E LY J Ä B I S T R Ö M O N kuvaustunnelmassa täysillä mukana ja heittäytyy välillä itsekin jalat ojossa örveltävien lätkäfanien sekaan. Mallasjuoma virtaa edelleen ja alue on täyttynyt roskista ja ruuantähteistä. Miehet maalaavat toistensa mahoihin sinivalkoisia kuvioita. Tilanne herättää kaikkia niitä tunteita, mihin Biström tähtääkin.
Reetta Huusko
HOMO RIDENS. "Haluan saada aikaan naurua ja hämmennystä", homo- ja heterokliseillä leikkivä valokuvaaja Fredrika Biström kertoo.
Projektia työstetään kesän & syksyn ajan. Valokuvanäyttely on nähtävillä lokakuussa Regnbågsankanfestivaalilla & Luckanissa Helsingin Forumissa.
N ÄY T T E LY T
27.6.-29.7.
ILTA JERUSALEMISSA, Sanna Vihannon näyttely Israelissa koetuista tunnelmista maanantaista tiistaihin kello 10-18 & keskiviikosta perjantaihin 10-17, Galleria Y.L Oksanen, Torikatu 6, Sotkamo. Kuvassa teos Ester.
ASTI ARSBORETUM 11, muotokuvia, maisemia & veistoksia kuudelta taiteilijalta tiistaista sunnuntaihin kello 12-18, Westers, Suomenkulmantie 1255, Kemiö. Kuvassa Tero Annanollin teos Työmies.
27.8.
ASTI CAMPFIRE IN A ZOO, Annika Dahlsten & Markku Laakso matkaavat valokuva- & videoteoksissaan Lapista Hampurin kautta Afrikkaan, näyttely avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 11-18 Suomen Valokuvataiteenmuseo, Helsingin Kaapelitehdas. Kuvassa teos Namibia.
31.7.
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 23.8. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
GALLERIAT
Elina Ruohosen maalauksia 29.6.-17.7., tiistaista perjantaihin kello 11-19 & lauantaista sunnuntaihin 11-17, Galleria Jangva, Uudenmaankatu 4-6. PORI K AHDEK SAN VEISTOSTA, Miika Nyyssösen teoksia vaihtuvissa paikoissa Porin taidemuseon veistospihalla 11.9. asti tiistaista
DOU B LE,
sunnuntaihin kello 11-18 & keskiviikkoisin 11-20, Porin taidemuseo. RIIHIMÄKI HIDAS TAIKUUS, yhdeksän taiteilijan teoksissa teemana psykoanalyysi & kuvataide 21.8. asti tiistaista torstaihin kello 11-18 & perjantaista sunnuntaihin 11-17, Riihimäen taidemuseo.
VANTAA TÄMÄ ON TOTTA? NÄKÖKULMIEN MA AILMA, Vantaan taidemuseon 50-vuotisjuhla-
YMPÄRISTÖTAIDE
maailmankuulun ympäristötaiteilijan seinämäteos Porin taidemuseon näyttelyhallissa 11.9. asti tiistaista sunnuntaihin kello 11-18 & keskiviikkoisin 11-20, Porin taidemuseo.
PORI ANDY GOLDSWORTHY,
29.6 31.7.
TAIDE LÖYTYY JÄÄKAAPISTA, Iiu Susirajan valokuvia Alkovi Galleriassa, ikkunagalleria avoinna ympäri vuorokauden, Helsinginkatu 19, Helsinki. Kuvassa teos Haista nakki.
KESÄNÄYTTELYT
nykytaidetta, jonka teemana on luonnon herättämä outouden kokemus 14.8. asti keskiviikosta sunHYRYNSALMI MUSTARINDA 2011,
näyttely 27.8. asti tiistaista torstaihin kello 11-18, perjantaisin 11-16 & lauantaisin 10-16, Vantaan taidemuseo.
nuntaihin kello 12-18, Paljakantie 61. kilpailun voittajien teoksia 14.8. asti, tiistaista sunnuntaihin kello 10-18 Valokuvakeskus Peri, Väinö Aaltosen museo, Itäinen Rantakatu 38. OULU TEMPI OSCENI - LIK AISET AJAT, italialaista valokuvataidetta 14.8. asti, avoinna maanantaista sunnuntaihin kello 10-20, kesällä suljettu lauantaista sunnuntaihin 31.7. asti, Pohjoinen Valokuvakeskus, Hallituskatu 7.
TURKU NEW YORK PHOTO AWARDS,
50
Sami Maalas
6
2011
MÖKKIELÄMÄÄ. Kesällä 2010 Tampereen Pyhäjärvellä lautalla kellutteli suomalainen kesämökki. Tänä vuonna aaltojen päälle nousee puutarha.
On lautalla pienoinen puutarha
I
TÄ M A I S I A S A L A AT T E J A ,
chiliä, yrttejä, auringonkukkia, mansikoita, ruusupapua, kohoavia köynnöksiä... Tampereen Pyhäjärvellä kelluvasta puutarhasta irtoaa tänä kesänä monenlaista suun- ja silmäniloa. "Mitä nyt innokkaat ihmiset haluavat lautalla kasvattaa", projektia vetävä kuvataiteilija Sami Maalas tiivistää. Kelluva puutarha on Maalaksen yhteisötaideprosessin "multihuipentuma". Kierrätysmateriaalista on rakennettu tätä ennen kaksi lauttaa. Vuonna 2009 Helsingin juhlaviikoilla Töölönlahtea seilasi Medusan lautta ja viime kesänä Pyhäjärvellä purjehti Mökkielämää-teos, eli perusmökki tikkatauluineen ja pallogrilleineen. "Ideana on tarjota ihmisille osallistavaa tekemistä kollektiiviveistoksen muodossa", Maalas kertoo. "Porukkaa on tullut mukavasti mukaan, kesän mittaan varmaan vielä lisää." on järjestetty Pispalassa muun muassa nykytaiteen keskus Hirvitalolla sekä rannan palstaviljelmiä puolustavalla Kurpitsatalolla.
AVOI M I A T YÖ PAJOJ A
"Kelluvalla puutarhalla kommentoimme Pispalan ja Tahmelan rannan ryytimaiden tilaa ja niiden tärkeyttä ihmisten henkireikänä ja virkistysalueena. Pidämme ääntä ja taistelemme palstojen puolesta, sillä kaupungilla on kovat paineet rakentaa alueelle." Suuri osa lautan materiaaleista on saatu lahjoituksina. Ponttoonit ovat
imme mento a "Kom alan j n Pisp ranna melan tilaa." Tah iden yytima r
kierrätettyjä, suurkeittiöistä kerättyjä kanistereita, ja lautan perustoiminnot, kuten valot, saavat energiaa aurinkopaneelieista.
P U U TA R H A P A N N A A N vesille kesäkuun lopulla, ja se kelluu ankkurissa Pyhäjärven rannan tuntumassa kesän ajan.
"Lautalle pääsee veneellä tai kahlaamalla, ja välillä se tuodaan laituriin. Ehkä vierailemme Tampereen Laukontorilla, sillä lauttaa voi työntää airoilla gondolin tyyliin", Maalas selvittää. "Haaveenani oli tehdä lauttaan siipirattaat, mutta ehkä ensi vuonna." Puutarha vaatii hoitoa, mutta työntekoa ilostuttavat erilaiset tapahtumat. Luvassa on ainakin performansseja ja musiikkiesityksiä. nostetaan vesiltä ja pidetään sadonkorjuujuhlat, jossa kesän hedelmät jaetaan", Maalas kertoo. "Tärkeää on, että tapahtumia ideoidaan ja tuotetaan matkan varrella yhdessä osallistujien kanssa."
" L O P P U K E S Ä S TÄ L A U T TA
Anna-Sofia Joro Mukaan projektiin ovat tulleet Hirvitalon & Kurpitsatalon lisäksi Pispalan yhdistysten verkosto Pispalan kumppanuus, Sanataideyhdistys Yöstäjä ry & Dodo ry:n Tampereen kaupunkiviljelijät. Tiedot päivittyvät blogiin www.kelluvakaupunki.blogspot.com
ja Runokuufestivaali järjestävät yhteistyönä Helsingin Juhlaviikoille konsertin, jossa kohtaavat eri kulttuurien sävelet ja runot. Kyseessä ei ole monikulttuurinen sillisalaatti rumpuineen, lauluineen ja safkoineen. Konsertissa esitetään neljän uussuomalaisen runoihin sävellettyjä lauluja. Runoilijat piirtävät kieli- ja kulttuurirajat, jotta ne voitaisiin sen jälkeen ylittää. Iranilaisen Farzaneh Hatami Landin pelkistyneet, herkät, japanilaisia haikuja muistuttavat runot ovat täynnä rakkautta ja itseltä salattua toivoa kotiinpaluusta. Hänen kollegansa Kiamars Baghbani pyrkii yhdistämään kaksi kulttuuria. Hän löytää yhteisiä
IAPORI JAZZ
Koti kielessä V
Vallankaappaus, jota ei tapahtunut
nykytaidetta esittelevä kesänäyttely keskellä Suomea. Se on myös yritys kuratoida taidenäyttely uudella tavalla, demokraattisesti. "Yritys ei ihan kaikilta osin onnistunut", pohtii kuraattori Jussi Koitela nyt. Koitela perusti näyttelyä varten blogin, jossa esitteli itseään kiinnostavia taiteilijoita sekä ajatuksiaan taiteesta. "Taidenäyttelyn kokoaminen on yleensä suljettu prosessi. Kun taustaajatuksia ei avata, valta keskittyy ja vahvistuu taideinstituution sisällä." Koitela toivoi, että hänen blogitekstinsä provosoisivat lukijat kommentoimaan ja keskustelemaan, ja
piirteitä tuhansia vuosia vanhan iranilaisen ja nuoren suomalaisen runouden välillä. Mordvalaistaustainen Sergei Zavjalov luo ei-toteutuneen mordvalaisen suurkirjallisuuden venäjän kielen voimin. Roman Schatz, jolle kriitikot ovat antaneet tittelin "itsekruunattu johtava maahanmuuttaja", osaa tehdä pelkän vitsin myös suomenkielisestä runoudestaan.
Polina Kopylova Vierailta mailta -konsertti Helsingin Suomenlinnassa 27.8. Ohjelmassa myös säveltäjä Sid Hillen Frizzle, sizzle, dazzle -teos musiikkikulttuurien kohtaamista.
A
RS K ÄRSÄMÄKI ON
että lopulliset taiteilijavalinnat ja näyttelyn teema hioutuisivat tätä kautta. "Parhaassa tapauksessa näyttely olisi lähtenyt käsistäni kokonaan, ja se olisi ollut kiinnostavaa." Mutta, mutta. Suomalaisethan eivät keskustele. Koitelakin joutui lopulta perinteisempään taidediktaattorin rooliin kuin kuvitteli. "Mun olisi varmaan pitänyt kirjoittaa provosoivammin, mutta sellainen veisi tolkuttomasti aikaa. Meiltä myös puuttuu tällainen keskustelukulttuuri ja perinne, taiteilijoitakin on yllättävän vaikeaa saada mukaan dialogiin yleisön kanssa." Niinpä näyttelyn konsepti on nyt Koitelan omasta päästä. Ja taiteilijat-
kin hänen valitsemiaan tosin yksi heistä sentään erään blogikommentin perusteella. Joskus elämässä vaan käy niin, että kokeilut eivät tuota juuri toivottua tulosta. Ai niin. Mutta Koitelan kuratoiman näyttelyn teemanahan onkin kokeellinen elämä.
elsi hyttinen ArsKärsämäki "Kokeellinen elämä" 18.6.28.8. Taidetalo Nahkurissa Kärsämäellä. Auki tipe klo 1119, la klo 1115, su klo 1119. Kuraattorin blogi: http://arskarsamaki2011.wordpress.com/
RU UM I I N K ULT T U UR I
KILJUSEN HERRASVÄKI, Tanssiteatteri Hurja Ruuthin teos lasten taidefestivaali Hippaloiden pääesityksenä kello 14 & 17 Hämeenlinnan Verkatehtaalla, Hippalot 28.-31.7., www.hippalot.net, kuva Riku Virtanen.
31.7.
ANGELS IN AMERICA, seitsemäntuntinen näytelmä Tampereen teatterikesässä 6.8. 1. osa kello 14 & 2. osa kello 19 & 7.8. 1. osa kello 12 & 2. osa kello 17 Pakkahuoneella, Tampereen Teatterikesä 1.-7.8., ohjelmisto www.teatterikesa.fi, klubifestivaali Encorebaana www.teatterikesa.fi/encorebaana, kuva Stefan Bremer.
29.6.-7.8.
KAIKEN TAKANA ON NAINEN, musiikkikomedia naisten & miesten eroista Kruunupuiston kesäteatterissa Imatralla, esitysajat & liput www. teatteri-imatra.fi
PEPPI PITKÄTOSSU, ensi-ilta 8.7. kello 18, muut esitykset 10.7., 14.7., 16.7., 17.7., 20.7., 21.7., 23.7., 24.7., 27.7., 28.7., 3.8., 4.8., 6.8., 7.8., 10.8., 11.8. & 13.8. arkisin kello 18, viikonloppuisin kello 15, Oulun Ylioppilasteatterin kesänäyttämö, Hallituskatu 5.
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 23.8. asti, voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta.
TANSSI
Tanssiteatteri Hurja Ruuthin teos lasten taidefestivaali Hippaloiden pääesityksenä kello 14 & 17 Hämeenlinnan Verkatehtaalla, Hippalot 28.-31.7., www.hippalot.net HELSINK I K A IKK I VA IKUT TA A, koreografi Arja Tiilin & taiteilija Teemu Mäen breaktanssia, nykytanssia & videotaidetta yhdistävän teoksen aiheena on valta, Kulttuuriareena Gloria 20.-21.8. & Malmintalo 30.-31.8. kello 19, K-13.
31.7. KILJUSEN HERR ASVÄKI,
päätähtenä flamencolaulaja Marina Heredia, flamencofestivaali 18.-23.7., ohjelma www.tampereflamenco.com TURKU FANTASIA ARMADA, tanssisatu & seikkailu Aurajoessa, esitykset 15.7.-30.8. torstaisin & lauantaisin kello 12-14 & perjantaisin 18-20. K A NSA IN VÄ L IN EN SA L SA FE ST I VA A L I, tanssinopetusta, klubeja, esityksiä & konsertteja 22.-24.7., www.salsapassion.net SAVONLINNA BALETTIJUHL AT 28.-30.7., www.savonlinnanballet.net
TAMPERE FL AMENCOVIIKKO X VI,
HELSINKI STAGE - TEATTERIFESTIVA ALI, tarinoita
TEATTERI
vihasta & rakkaudesta 17.-31.8., Korjaamo Teatteri, ohjelmisto www.korjaamo.fi MA ASEUTU, kauhea komedia & kaupunkikävely, esitykset 11.8., 13.8., 14.8., 16.8., 19.8., 20.8., 26.8., 30.8. & 31.8. kello 19 & 21.8. & 27.8. kello 15, lähtö Kalasataman metroaseman lippuaulasta, alakerran sisäänkäynniltä, lippuvaraukset www.ylioppilasteatteri.fi tai 045 6729 718. IMATRA K AIKEN TAK ANA ON NAINEN, musiikkikomedia naisten & miesten eroista 29.6.-7.8. Kruunupuiston kesäteatterissa, esitysajat & liput www.teatteri-imatra.fi OULU PEPPI PITK ÄTOSSU, ensi-ilta 8.7. kello 18, muut esitykset 10.7., 14.7., 16.7., 17.7., 20.7., 21.7.,
23.7., 24.7., 27.7., 28.7., 3.8., 4.8., 6.8., 7.8., 10.8., 11.8. & 13.8. arkisin kello 18, viikonloppuisin kello 15, Oulun Ylioppilasteatterin kesänäyttämö, Hallituskatu 5.
PORI HE VONEN R A ISK A A PA INISELOSTAJA N,
TURKU JOUTOMA A, tarinoita ei-kenenkään-maal-
esittävän taiteen rajoja etsivän suomalaistsekkiläisen ryhmän esitys 20.7. kello 18.30-20 Porin taidemuseossa, vapaa pääsy. TAMPERE ANGELS IN AMERICA, seitsemäntuntinen näytelmä Tampereen teatterikesässä 6.8. 1. osa kello 14 & 2. osa kello 19 & 7.8. 1. osa kello 12 & 2. osa kello 17 Pakkahuoneella, Tampereen Teatterikesä 1.-7.8., ohjelmisto www.teatterikesa. fi, klubifestivaali Encorebaana www.teatterikesa.fi/encorebaana
ta, ensi-ilta 18.8., muut esitykset 19.8., 20.8., 25.8., 26.8. & 28.8. kello 20, Alfa Center, Barkerin kutomo, Virusmäentie 65, www.turku2011. fi/joutomaa TA ISTELU, visuaalinen suurteos kertoo eloonjäämistaistelusta, esitykset 30.8., 2.9. & 3.9. kello 21, Paavo Nurmen Stadion, www.turku2011.fi/taistelu
VANTAA HEINÄHATTU, VILTTITOSSU & RUBENSIN VELJEK SET,
esityksiä 21.8. asti tiistaisin & keskiviikkoisin kello 18 & sunnuntaisin kello 15, Påkas, Vanha Kuninkaalantie 2, www.tikkurilanteatteri.fi
6
PUISTOJURTTA. Helsinkiin nousee instant-galleria Kuori. Sen sisällä voi eläytyä maailmanlopun tunnelmiin.
2011
51
Liikkuva koti Katastrofin kauneus
Taideprojekti Kuori kysyy, onko taidetta romahduksen jälkeen.
taiteilija Lauri Wuolio haluaa selvittää, mitä kulttuurille tapahtuu katastrofin keskellä. Yhdessä taiteilijakollektiivi Korkalon kanssa Wuolio kutsui taiteilijoita ympäri maailman tekemään taidetta kuviteltuihin ääriolosuhteisiin. Galleriatilana toimii katastrofialueille suunniteltu suojarakennelma, heksajurtta Kuori. Wuolio innostui katastrofiajan taiteesta tutustuttuaan irlantilaisen "katastrofikonsultti" Vinay Guptan ajatuksiin. Gupta ylläpitää kansainvälistä hexayurt-verkostoa, jonka tarkoituksena on muun muassa jakaa ohjeita kestävien suojarakennelmien tekemiseen. Korkalo-kollektiivi halusi yhdistää heksajurttaan ajatuksen taiteen merkityksestä katastrofin aikana ja sen jälkeen. "Uskon, että romahduksen jälkeen ihmiset alkavat automaattisesti kaivata musiikkia ja hyviä tarinoita. Taide on ihmisten luontainen tapa prosessoida asioita", Wuolio miettii ja painottaa, että katastrofilla voidaan tarkoittaa hyvin monenlaisia asioita. "Pointtina projektissa ei ole se, että varaudutaan pahimpaan, vaan se, että mietitään mitä hyvää haluamme suojella nykyisessä elämässämme. Ei ole tarkoitus leikkiä ydinkatastrofia."
2.3.-7.8.2011
H
ELSINKILÄINEN
H E L S I N G I N Vallilassa sijaitsevassa Kuoressa järjestetään heinä- ja elokuussa katastrofiteemaa käsitteleviä näyttelyitä, esityksiä sekä työpajoja. Teoksia yhdistää myös se, että ne toteutetaan mahdollisimman vähillä resursseilla. "Huvittavaa on, että vaikka sanoimme, ettei jurtassa ole sähköä, yli puolet hakemuksista sisälsi videoteoksia." Projektin taustalla leijuukin vastalause materialismille ja teknologisoituneelle kulttuurille. "Mielestäni on hullua, että esimerkiksi iso teknologiafirma pystyy määrittelemään sen, millä tavoin ilmaisemme itseämme", Wuolio pohtii. "On kiinnostavaa seurata mitä löytyy, kun kulttuuria aletaan tonkia raunioista." Myös galleriatilana toimiva Kuori rakennetaan mahdollisimman pienin kustannuksin. Lähes kaikki heksajurtan rakennusmateriaali on dyykattu tai saatu lahjoituksena. "Tämä rahattomuus selvästi kirjoittuu projektiin, vaikka yritimmekin saada kaupungilta tukea. Ehkä elämme jo jonkinlaista katastrofin aikaa", Wuolio hymyilee.
Kulttuurien museo Tennispalatsi 2. krs www.kulttuurienmuseo.fi
Iida Rauhalammi Kuori Helsingissä, Vallilan Hauhonpuistossa 20.7. alkaen aina elokuun loppuun. http://kuori.korkalo.com/
Bongaa katugallerian herkut ja lähetä ne meille osoitteeseen voima@voima.fi.
Taaborinvuoren kesä 2011
TAABOR 11 18.6.-21.8. ti-su klo 11-18 Näyttelyn pääpaino on kuvanveistossa. Mukana Päivi Häkkinen, Antti Immonen, Kimmo Schroderus, Noora Schroderus ja Roi Vaara. Vapaa pääsy. Taaborinvuoren museoalue avoinna 21.8. saakka ti-su 11-18. Vapaa pääsy. Aleksis Kiven syntymäkoti ja Puupiirtäjän työhuone avoinna 21.8. saakka ti-su klo 11-18. Pääsymaksu 1-2 , alle 18-vuotiaat maksutta.
Taaborinvuoren museoalue, Palojoentie 272, P-paikka Koulunkulmantie 34, Palojoki. Kulttuuripalvelut, 040 317 2506. aabor
Liisa Huima
Taaborinvuori soi: Lapinlahden Linnut La 6.8. klo 14 Liput 15 , alle 7-vuotiaat maksutta aikuisen mukana. Liput Lippupalvelun myyntipisteistä kautta Lippuja myös Nurmijärven kirjastoista ja tuntia ennen konsertin alkua porteilta.
FRANZENIA, 26.8. 2011, HELSINKI.
52 52
6
2011
posti
neuvotteluista tarkoituksella?" -artikkeleista. Antti Alaja
palaute@voima.fi
Liikaa mainoksia
Kiitokset loistavasta lehdestä. Luen joka numeron huolella ja olen lukenut jo useamman vuoden, mutta nyt piti ensimmäisen kerran antaa palautetta. Viime aikoina minua ovat ruvenneet huolestuttamaan mainokset, jotka ovat lisääntyneet lehdessä. Mahdatteko enää pysyä niin puolueettomina ja luotettavina? Miksi ihmeessä te haalitte mainoksia niin paljon? Ymmärrän kyllä, että lehti tarvitsee tuloja, koska se jaetaan ilmaiseksi, mutta ilmeisesti ennen on ihan hyvin pärjätty ilman sen suurempia mainoksia? Kaikista järkyttävin oli viime numero, jossa oli Macin mainos. Uskomatonta! Yhtiö, joka teettää joutavaa roskaa hikipajoissa, joissa tietoakaan työntekijöiden oikeuksista. Voiko lehteen enää luottaa? Haluaisin mieluusti vastauksen. Suvi Pennanen
T O I M I T U S VA S TA A :
Kirjoittajaesittely puuttui
Erinomainen artikkeli oli tämä Voimassa 5/2011 julkaistu IMF ja Eurooppa -juttu. Virkistävä kuin keväinen sade. Matti Ylösen nimi ei kuitenkaan sanonut minulle mitään: puuttui kirjoittajaesittely. Elekää unohtako niitä! Se oli kyllä asianmukaisesti Rick Fantasian artikkelin perässä; siinä toinen todella tärkeä juttu. Ilman esittelyä ei artikkeli olisi yhtä uskottava. No kyllä minä sen Ylösenkin sain googlaamalla kartalle. Mikko
Kuparisen mainio & tyhjentävä "tyhjä on tyhjä" -slogan. Hämmästyttävää ja surkeata on ollut vuosien ajan seurata miehen surffausta maamme nuorälymystön suosionharjalla. Iän karttuminen kuitenkin tekee tehtävänsä. Suosittelen siis lukemaan New York - trilogian kaksikymppisenä, sillä jo 10 vuotta lisää tekee teoksista väljähtäneisyydessään ja teennäisyydessään sietämättömiä. Austerin muun fiktiotuotannon voikin rauhassa sivuuttaa. Museonhoitaja
Oikaisupyyntö
Pahoittelen myöhäistä oikaisupyyntöä kiireitten takia en ole aiemmin ehtinyt perehtymään Suvi Auvisen tekemään radiohaastattelun esittelytekstiin. Esittelytekstin luettuani toivoisin kuitenkin oikaistavaksi muutaman esittelytekstissä esiintyvään asiavirheeseen: Nettisivuiltanne löytyvässä radiohaastattelun esittely tekstissä sanotaan että "Ken Sainio on buddhalaisen Timanttipolku-liikkeen opettaja ja virallinen edustaja Suomessa" En ole Timanttipolku-buddhalaisuus-organisaation opettaja, kuten kuka tahansa voi helposti saada selville käymällä vaikka nettisivuillamme, jossa on erikseen osio organisaatiomme opettajista. Timanttipolku-buddhalaisuudessa opettaja-oppilas suhde on keskeisessä asemassa, ja opettajan kriteerit ovat äärimmäisen korkeat. Opettajia kutsutaan Vajrayana-buddhalaisuudessa lamoiksi. Organisaatiomme ainoa länsimainen lama eli opettaja on Lama Ole Nydahl. Timanttipolku-buddhalaisuudella ei myöskään ole ketään nimettyä "virallista edustajaa" Suomessa. En ole myöskään maahanmuuttovastainen, mikä on hyvin omituinen ajatus toimittajaltanne, ottaen huomioon että olen itsekin maahanmuuttajataustainen. Lisäksi organisaatiomme määritteleminen lahkoksi osoittaa toimittajaltanne täydellistä kokonaiskuvan puutetta buddhalaisuuden suhteen: lahko tarkoittaa yleiskielessä vallitsevasta uskontokunnasta irtaan-
Beautiful!
Although I tried it [Voiman 5/11 vastamainos] on environmentally conscious people and they didn´t really get it. Just a tiny bit too difficult to understand. But, on the other hand, if you make it more clear it won´t be so fun. Dag
Mitäs tämä nyt oli?
Niin mikäs siinä nyt olikaan hauskaa, että maahanmuuttajan lähettämä lukijapalaute julkaistaan editoimattomana, eli täynnä kirjoitus- ja kielioppivirheitä? Siis Voimassa 5/2011. Siellä vedetään jo valssia
Voima ei edelleenkään vastaa mainostettujen tuotteiden eettisyydestä. Voimassa pidetään journalismi ja mainonta tiukasti erillään, joten mainosten vaikutuksesta ei pelkoa. Mainoksista saatavilla tuloilla maksetaan Voiman tekijöiden palkat ja palkkiot. Heti kun jokin toinen lehden tekemisen rahoitustapa mahdollistuu, voimme vähentää mainosten määrää. Kimmo Jylhämö Vastaava päätoimittaja
Hei urpot!
Miten olisi kunnon vaihtoehdot artikkelien ym. jakamiseen sosiaalisessa mediassa? Esim. itse Twitteriä käyttäisin, mutta ei ole vaihtoehtoa siihen. Twitteriä peliin
Kiitos, Kuparinen
Kiitos Fifiin kirjoittamastasi erinomaisesta analyysista siitä, mitä ensimmäisellä kierroksella hallitusneuvotteluissa tapahtui. Aurinkoisin terveisin, Salla
Kiitos Voimasta...
...ja erityinen pulitzer Susanna Kupariselle Paul Auster -kirja-arviosta Voimassa 5/2011. Ainahan se on niin mukavaa, kun joku muukin on samaa mieltä kuin oma kallisarvoinen me, myself & I. Mutta: Austerin fiktiota, kokonaisuudessaan, erityisen hyvin kuvaa tuo
Voima & hallitusneuvottelut
Hei, Suomessa kriittinen journalismi ei ole nykyisin erityisen voimissaan, joten siksikin erityiskiitokset erinomaisista "Talousryhmän 13 päivää" ja "Pelasiko Katainen vasemmistopuolueet ulos
puoti
Voiman hienot
brändi-paidat ja -hupparit Materiaalina ovat täällä taas! luomupuuvi
(huppari luomupuuvillaa/
lla!
kierrätyspolyesteriä)
Voimamakuupussit
Vietnamilaisten yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Paino vain 140 g. Kyläilyyn ja retkille, korvaa lakanat retkeilymajassa.
Voimalaukku
Armeijan vanhat t ikaasunaamarilaukut Voimapainatuksella. Huipputekniikka: ösekä olka- että vyötäröhihnat!
...ja Tilaa vielä Voima-lehti:
10 numeroa vuodessa, 39 euroa. Tuet riippumatonta journalismia ja autat meitä tekemään parempaa lehteä. Kaikki tilaukset mieluiten maillila osoitteeseen tilaukset@voima.fi tai puhelimella (09) 7744 3120.
6
2011
53
tunutta ryhmää, jonka toiminta tai opinkappaleet poikkeavat vallitsevan uskontokunnan toiminnasta tai opinkappaleista. Timanttipolku-buddhalaisuus edustaa ja on osa Karma Kagyü-koulukuntaa, joka on yksi tiibetinbuddhalaisuuden neljästä pääkoulukunnasta. Suomessakin käynyt H.P. 17 Karmapa Trinley Thaye Dorje on Karma Kagyükoulukunnan linjanhaltijana timanttipolku-buddhalaisuuden henkinen johtaja, ja timanttipolku-buddhalaisuus toimii sekä länsimaissa yleisesti että myöskin Suomessa H.P. 17 Karmapan henkisessä johdatuksessa. Voisitteko siis ystävällisesti poistaa tai muuttaa radiohaastattelun esittelytekstistä löytyvät asiavirheet, eli oletettu opettajuuteni, virallisen edustajan asemani sekä maahanmuuttovastaisuuteni, sekä lisäksi viitata organisaatioomme jollain muulla termillä kuin perustelujen puuttuessa selkeästi halventavalla lahko-nimityksellä. Koko haastattelu ei ollut ainoastaan räikeän tarkoitushakuinen, vaan myös pöyristyttävän huonoa journalismia, mikä näkyy jo siinä, että muutaman rivin esittelytekstissä on näinkin paljon asiavirheitä, jotka toimittaja olisi voinut helposti välttää tekemällä hieman taustatyötä. Itse radiohaastattelu on tarkoitushakuisuudessaan ja toteutuksessaan niin ala-arvoinen, etten aio edes kommentoida sitä. Toivon että voisitte ihan totuudenmukaisen tiedon jakamisen nimissä muuttaa yllämainitut asiavirheet, muussa tapauksessa pidän hyvin mahdollisena oikeudellisten toimenpiteiden harkitsemista ja asiaan puuttumista oikeudellisin keinoin. Ystävällisin terveisin, Ken Sainio
T O I M I T U S VA S TA A :
Heti alkuun on sanottava, että jutun kirjoittaja antoi sinulle jutun kommentoitavaksi, mutta et sitä tehnyt. Meillä on nauhalla keskustelu, joten mitään tulkinnallisia epäselvyyksiä ei pitäisi olla. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Voimassa käytämme tietenkin ihan normaaleja suomenkielisiä sanoja kuvaamaan ihmisten rooleja, meille "opettaja" opettaa, luennoi tai ohjaa tms. Itse käytit itsestäsi ilmaisua "matkaopettaja", mutta me käytämme jutussa sanaa opettaja, vaikka Timanttipolulla näyttää olevan sille oma merkityksensä. "Virallinen" tarkoittaa Voimassa sellaista henkilöä, joka voi edustaa Timanttipolkukeskusta vaikkapa tällaisissa tapahtumassa: "Lahden buddhalainen Timanttipolkukeskus järjestää keväällä 2010 Lahden aikuiskoulutuskeskuksessa neljä tutustumismeditaatiota 1.2., 1.3., 8.4. (peruttu) ja 3.5. (peruttu). Meditaatiot järjestetään Lahden Aikuiskoulutuskeskuksen luokassa 105 ja ne alkavat kello 19. Lisäksi järjestetään yleisöluento luokassa 210 25.2. Aihe on "Buddhalaisuus mielen rikkautta". Luennoitsijana toimii Timanttipolku-matkaopettaja Ken Sainio Turusta. Tilaisuus alkaa klo 18. Ovimaksu." Yleisesti voidaan sanoa, että esimerkiksi maahanmuuttovastaisuus tai puheiden rasistisuus eivät ole tietenkään siitä kiinni, onko itse maahanmuuttaja. Myös maahanmuuttaja voi olla rasisti. Lahko (vs. koulukunta) on sanana toimittajan valinta. Se kuvaa esimerkiksi sitä, että kyse ei ole suurimmasta buddhalaisesta lahkosta tai koulukunnasta (vajrayana-buddhalaisia (timanttipolku) on noin noin 20 miljoonaa, mutta Theravada-buddhalaisia arvioidaan olevan noin 124 miljoonaa ja mahayana-buddhalaisia noin 185 miljoonaa). Mitään halventavaa en journalistisesti toimittajan jutusta löydä, mutta julkaisemme mielellämme kommenttisi lukijapostipalstallamme. Olemme tekemässä jatkojuttua Timanttipolusta syksyllä, kun Ole Nydahlkin tulee Suomeen. Kimmo Jylhämö Vastaava päätoimittaja
Juttu on kuunneltavissa täällä: http://fifi.voima.fi/audio/2010/toukokuu/buddhan-hommissa-suvi-auvinen
Pelle vetää viimese keikkas. Kiljuu tiskilt. Vain Porissa.
tilaukset@voima.fi
(25 euroa) Fuerza-, Kraft - tai Fifi-rintapainatuksilla.
Kokovaihtoehdot S-XXL, slim-leikkauksella S-XL.
T-paidat
Hupparit
Fuerza- tai Kraft-selkäpainatuksella. Huppari vetoketjulla (55 euroa). Huppari ns.kengurumallina (vain Fuerza) in (49 euroa). Kokovaihtoehdot S-XXL. ot S XXL
49 45
19
e 01 Keitel2jazz1
Aanekoski 20.-23.7.
.. ..
m · Jethro Tull · Colosseu · Fairport Convention · Wilko Johnson · Hamburg
Arthu · Elifantree · Frank Zappa t Memorial Pancake Breakfas · Bad Ass Brass Band n · Gnomus & Jukka Gustavso
B & d Cleets Blures wnanClem mempson Bro
.fi Liput: Lippupiste, www.lippu Info: 040 5106795 www.keitelejazz.fi
TALKOOPÄIVÄT
8 .26 .8 .2 0 11
ESPAN LAVA , HE LSI NK I
pi | reach the air nordic string quartet | pekko käp band | henxelit rosenfink | vidar skrede dynamo l & vesa norilo patalino e amigos | duo lily neil yona & orkesteri liikkuvat pilvet Konsertit arkis iltaa. in klo 16.30 ja Taiteiden yönä pitkin vapaa pääsy!
VÄINÖLÄN YHTEISÖSSÄ
2.5.8. 2011
Väinöläntie 15, Mänttä-Vilpp ula
www.ihmisyydentunnustajat.fi
03-4713390
Tied.
www.etno-espa.fi
MUUTOKSET MAHDOLLISIA
Yhteisöelämän arkea työn ja teosofisen aatteen parissa. p