DRAGIN UUSI AIKA KÄTKETTY MINUUS KUVATAITEILIJA AURORA REINHARD 6/2019 HEINÄ–ELOKUU | VOIMA.FI
amnesty.fi/liity
Erittäin suuren valikoiman vanhanaikaiset kirjakaupat Helsingin ytimessä. Lähes 30.000 eri kirjaa ja elokuvaa. Suuret määrät upeita kortteja ja kaunista paperitavaraa. Uutuuksia, ajattomia klassikoita, tietoa, kaunoa, uutta ja vanhaa. Näitä et ole aikoihin löytänyt enää edes kirjastoista. Lähes 3.500 eri suomen kielistä pokkaria, ainutlaatuinen runovalikoima, 4.500 eri DVD ja BluRay elokuvaa selattavaksi. 2.000 neliömetriä vain kirjahyllyjä. Miten ihminen voi jonain päivänä elää ilman näitä rakkaita kirjaolentoja? Meiltä löydät aina suoraan hyllystä mm. kaikki Innon, Aulan, Basamin, Gaudeamuksen, Vastapainon, Tutkijaliiton, SKS:n, Terra Cognitan ja Ursan kirjat. Uutuuksia ja vanhempia, myös monia ajat sitten kustantajilta loppuneita nimikkeitä. Myös englanninkielisten kirjojen valikoima kasvaa koko ajan. Rosebud Kolme seppää, Kolmen sepän patsaalla, Rosebud Citycenter Asematunnelissa, Tiedekirjakaupat Kaisa-talolla ja Tiedekulmassa, Rosebud Mini -lastenkirjakaupat Asematunnelissa, Forumissa ja Kluuvissa, Rosebud Kuopio kauppahallissa. K I R J A K A U P P A
KES ÄN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS VEGEÄ GRILLIIN! Kotimaiset & vegaaniset Vegem Seitan-makkarat Chorizo, Bratwurst & Snakki – Kova kolmikko kuumaan Grillikesään! Saatavilla hyvin varustelluista Kja S-ryhmän kaupoista! IHONHOITO – KUIN PALA KAKKUA! Kotimaiset käsintehdyt öljypuhdistuskakut puhdistavat, hoitavat ja tasapainottavat ihoa. Meikit lähtevät helposti ja siksi kakut ovat käytössä mm. Suomenlinnan kesäteatterin näyttelijöillä. Iho jää pehmeäksi ja hellityksi. Pahvinen kakkurasia on muoviton sekä liimaton. PS. Healing-kakku (unisex) sulattaa pois epäpuhtauksia! Luonkosin kakkuja myydään ekoliikkeissä kautta maan! Lue lisää www.luonkos.fi Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Kukkoperheen uusin jäsen Kukko Red Ale on punertava ja täyteläinen pintahiivaolut, joka sopii erinomaisesti esimerkiksi kesän grilliherkkujen kumppaniksi. Saatavilla hyvin varustelluista kaupoista. www.laitilan.com KUKKO RED ALE Elina Kilkku (s. 1980) on helsinkiläinen teatteriohjaaja, näytelmäkirjailija ja teatteriopettaja. Kilkun esikoisromaani Äideis tä paskin ilmestyi vuonna 2014. Täydellinen näytelmä aloittaa Alinan elämästä kertovan, kirpeällä komiikalla maustetun trilogian. Teoksessa kuvautuva tasapainoilu äitiyden, taiteilijuuden, toimeentulon, viranomaisten, apurahaviidakon ja kelpaamisen tunteiden kanssa kertoo myös jotakin olennaista nykyyhteiskunnastamme. www.bazarkustannus.fi ELINA KILKKU: TÄYDELLINEN NÄYTELMÄ LIV STRÖMQUIST: EINSTEININ VAIMO TIIA FORSSTRÖM: AMMATTIRAKASTAJA Mitä tapahtuu, kun espoolainen aviopari alkaa myydä seksiä? Mitä seksityö antaa palvelun tarjoajalle? Mitä kaikkea huoran ammattiin kuuluu? Millaisia riskejä ammattiin kuuluu? Ammatti rakastaja vastaa näihin ja lukemattomiin muihin kysymyksiin. Omakohtaisuudessaan rohkea, ilkikurisen älykäs, värikkäiden tarinoiden kyllästämä teos romuttaa kliseitä ja kertoo, miltä maailman vanhin ammatti näyttää sen harjoittajien silmin. www.like.fi Miksi Elvis telkesi Priscillan Gracelandiin? Miksi Karl Marx makasi palvelustyttönsä kanssa? Miksi Britney Spears rakastui Keviniin? Entä miksi Albert Einsteinin ensimmäinen vaimo luopui fyysikonurastaan? Einsteinin vaimo -albumi kartoittaa naisten historiaa miesten varjossa. Näissä sarjakuvissa tutustumme kaikkien aikojen kammottavimpiin poikaystäviin ja unohdettuihin tyttöystäviin. Lisäksi tapaamme muun muassa Yokon ja Johnin, konservatiivisia lapsia, luonnollisia eläimiä ja tarkastelemme huorittelun historiaa. Kirjakaupoista kautta maan www.sammakko.com PETRA TANNINEN: ERITYISEN HERKKÄÄ ELÄMÄÄ Hauska ja koskettava sarjakuva-albumi erityisherkän variksen sisäisestä maailmasta. Oivaltavat tuokiokuvat valottavat erityisherkkien ihmisten arjessa vastaan tulevia tukalia ja vitsikkäitäkin pulmatilanteita. Teos on syntynyt kuva taiteilija Petra Tannisen omista herkkäkorvaisista ja -silmäisistä havainnoista. www.nemokustannus.fi KIIVAAT – ROMAANI RAKKAUDESTA JA VASTARINNASTA Terhi Rannelan romaani kertoo Tam pereen alaikäisistä sodanvastustajista jatkosodan aikana. Kommunistiseen toveripiiriin kuuluneet nuoret tytöt ja pojat levittivät henkensä kaupalla lentolehtisiä ja vahingoittivat armeijan kalustoa kohtalokkain seurauksin. Monitasoinen ja herkkävireinen tarina sodasta ja nuoruudesta ammentaa historian marginaaliin jääneistä tositapahtumista. Se on ajankohtainen teos myös ajassamme, jota leimaa keskustelu ääripäistä ja sananvapaudesta. www.karisto.fi
28 Vapaapainia KES ÄN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS VEGEÄ GRILLIIN! Kotimaiset & vegaaniset Vegem Seitan-makkarat Chorizo, Bratwurst & Snakki – Kova kolmikko kuumaan Grillikesään! Saatavilla hyvin varustelluista Kja S-ryhmän kaupoista! IHONHOITO – KUIN PALA KAKKUA! Kotimaiset käsintehdyt öljypuhdistuskakut puhdistavat, hoitavat ja tasapainottavat ihoa. Meikit lähtevät helposti ja siksi kakut ovat käytössä mm. Suomenlinnan kesäteatterin näyttelijöillä. Iho jää pehmeäksi ja hellityksi. Pahvinen kakkurasia on muoviton sekä liimaton. PS. Healing-kakku (unisex) sulattaa pois epäpuhtauksia! Luonkosin kakkuja myydään ekoliikkeissä kautta maan! Lue lisää www.luonkos.fi Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Kukkoperheen uusin jäsen Kukko Red Ale on punertava ja täyteläinen pintahiivaolut, joka sopii erinomaisesti esimerkiksi kesän grilliherkkujen kumppaniksi. Saatavilla hyvin varustelluista kaupoista. www.laitilan.com KUKKO RED ALE Elina Kilkku (s. 1980) on helsinkiläinen teatteriohjaaja, näytelmäkirjailija ja teatteriopettaja. Kilkun esikoisromaani Äideis tä paskin ilmestyi vuonna 2014. Täydellinen näytelmä aloittaa Alinan elämästä kertovan, kirpeällä komiikalla maustetun trilogian. Teoksessa kuvautuva tasapainoilu äitiyden, taiteilijuuden, toimeentulon, viranomaisten, apurahaviidakon ja kelpaamisen tunteiden kanssa kertoo myös jotakin olennaista nykyyhteiskunnastamme. www.bazarkustannus.fi ELINA KILKKU: TÄYDELLINEN NÄYTELMÄ LIV STRÖMQUIST: EINSTEININ VAIMO TIIA FORSSTRÖM: AMMATTIRAKASTAJA Mitä tapahtuu, kun espoolainen aviopari alkaa myydä seksiä? Mitä seksityö antaa palvelun tarjoajalle? Mitä kaikkea huoran ammattiin kuuluu? Millaisia riskejä ammattiin kuuluu? Ammattirakastaja vastaa näihin ja lukemattomiin muihin kysymyksiin. Omakohtaisuudessaan rohkea, ilkikurisen älykäs, värikkäiden tarinoiden kyllästämä teos romuttaa kliseitä ja kertoo, miltä maailman vanhin ammatti näyttää sen harjoittajien silmin. www.like.fi Miksi Elvis telkesi Priscillan Gracelandiin? Miksi Karl Marx makasi palvelustyttönsä kanssa? Miksi Britney Spears rakastui Keviniin? Entä miksi Albert Einsteinin ensimmäinen vaimo luopui fyysikonurastaan? Einsteinin vaimo -albumi kartoittaa naisten historiaa miesten varjossa. Näissä sarjakuvissa tutustumme kaikkien aikojen kammottavimpiin poikaystäviin ja unohdettuihin tyttöystäviin. Lisäksi tapaamme muun muassa Yokon ja Johnin, konservatiivisia lapsia, luonnollisia eläimiä ja tarkastelemme huorittelun historiaa. Kirjakaupoista kautta maan www.sammakko.com PETRA TANNINEN: ERITYISEN HERKKÄÄ ELÄMÄÄ Hauska ja koskettava sarjakuva-albumi erityisherkän variksen sisäisestä maailmasta. Oivaltavat tuokiokuvat valottavat erityisherkkien ihmisten arjessa vastaan tulevia tukalia ja vitsikkäitäkin pulmatilanteita. Teos on syntynyt kuva taiteilija Petra Tannisen omista herkkäkorvaisista ja -silmäisistä havainnoista. www.nemokustannus.fi KIIVAAT – ROMAANI RAKKAUDESTA JA VASTARINNASTA Terhi Rannelan romaani kertoo Tam pereen alaikäisistä sodanvastustajista jatkosodan aikana. Kommunistiseen toveripiiriin kuuluneet nuoret tytöt ja pojat levittivät henkensä kaupalla lentolehtisiä ja vahingoittivat armeijan kalustoa kohtalokkain seurauksin. Monitasoinen ja herkkävireinen tarina sodasta ja nuoruudesta ammentaa historian marginaaliin jääneistä tositapahtumista. Se on ajankohtainen teos myös ajassamme, jota leimaa keskustelu ääripäistä ja sananvapaudesta. www.karisto.fi 6 / 2019 • 7 KOHTA AMISET ja niiden synnyttä mien reaktioiden laatu tuottavat mie lipiteemme siitä mitä ihmisyys on. Entä kohtaamisissa omien reak tioidemme, asenteidemme, ilmaisu tapojemme ja toimiemme ihmisympä ristövaikutukset? Tunnistammeko ne? EILEN AAMULLA kohtasin ihmisyyttä, kun olin poistumassa polkupyörällä kotoani takapihan portista. Nojailin satulassa istuskellen hetken portin pieleen, kun jäin antamaan tietä jal kakäytävällä ohi kulkevalle koiran ulkoiluttajalle. Hänen mentyään ohit seni polkaisin varovaisesti kävelytielle liittyäkseni pian muutaman metrin päässä kulkevalle pyöräväylälle. Juu ri kun olin koukkaamassa kävelytieltä pois, koiranulkoiluttaja aloitti sättimisen. Kolmen metrin poikittaispyöräily jalan kulkuväylällä oli hänen mielestään jyrkkä rik komus sääntöjä ja jalan kulkijoita kohtaan. Tyypin pikku tarkkuus korpesi välittömästi, mut ta olin hyvällä tuulella ja hen kisissä voimissa ni, kiitos Kemiön saaren länsirannan luonnon helmassa vietetylle teltta juhannukselle. Nyt en äitynytkään si valtamaan takaisin huomauttajalle. Päinvastoin, laskeuduin tilanteeseen, antauduin keskustelun mahdollisuu teen ja kysyin niin hellästi kuin pys tyin, että ”mikä sinua nyt painaa?”. Seurasi hetken hiljaisuus, mutta vain hetken. Kävelijän liike ei pysäh tynyt, ja jo kohta hän jatkoi olkansa yli ilmoittelua siitä, kuinka olen kan nustava ja huono esimerkki muille pyöräilijöille. Hän ilmaisi, ettei voinut katsoa asiaa läpi sormien, koska kohta jalkakäytävällä ajaisivat esimerkistäni ”kaikki”. Pysyin herkässä linjassani ja sa noin, että minulle tulee tosi paha mie li hänen ilmaisunsa sävystä. Olin toki vilpitön, mutta samalla hykerte lin mielessäni tilanteen ottamaa outoa suuntaa. Nainen ei vielä kään pysähtynyt, vaikka hänen kantansa päättäväisyys alkoi jo selkeästi vaappua toisin kuin hänen askeleensa. Kun lopulta toivo timme vastoin en nakkooletuksia mo lemmat toisillemme erinomaista päivän jatkoa, hänen äänessään oli jo selväs ti lämpimämpi ja vähemmän kireäksi laskeutunut sointi. Aion varmaan jatkossakin ylit tää jalkakäytävän rullaten ja en usko koiran ulkoiluttajankaan jättävän mui ta pyörällä liikkujia rauhaan. MEILLÄ ON PÄIVITTÄIN suuria mah dollisuuksia luokitella toisia ihmisiä. Luokat lataamme mieli piteidemme jännitteillä. Olemme assosiaatio generaattoreita, jotka yhdistelevät yk sittäisiä tapauksia kokonaisuuksiksi. Tunnemme kyllä mitä jokin ihminen, ryhmä tai asia on. Yleistämisen periaate on univer saali ominaisuus yhtä lailla met sästäjäkeräilijälle, maanviljelijälle, tieto työläiselle kuin sohvaperunalle. Yleistäminen ilman relevanttia otan taa on lopulta mielipiteen luomista. Uskon olevani kohtaamalleni koiran ulkoiluttajalle vahvistava todiste siitä, että kaikki polkupyöräilijät ovat lopul ta itsekkäitä nilkkejä. Aika näyttää mi kä asenne itsessäni vahvistui. VILLE LÄHTEEN mukaan elämme ai kaa, jossa tunteesta on tulossa totuus. Kirjassaan Paljon liikkuvia osia (Savu keidas, 2017) Lähde kirjoittaa, että tie to joutui epäilyksenalaiseksi silloin, kun ”minä uskon” ja ”minun mielestä ni” muuttuivat auktoriteettiväitteiksi. Tieteen ja kokemusperäisyyden suhdetta sekä ajattelun ja asenteen muutosta kuvaa se, että niistä asiois ta, joita ennen piti tutkia, onkin ny kyisin aivan hyväksyttävää muodos taa mielipiteitä. Lähde myöntää, että ihmisten kokemusten huomioon ot taminen on tärkeää, kun yhteiskun nat ja yhteisöt pyrkivät uudistumaan ja korjaamaan ongelmiaan, mutta on kuitenkin ihan eri asia, että oma koke mus laajennetaan vahvoiksi ja yleisik si väittämiksi. KOTIPORTILLA SATTUI ILLALLA töis tä palatessa myös toinen kohtaami nen. Naapurini, jolle tapani näyttivät tulleen tutuiksi, viittilöi jo kaukaa, et tä hänellä on homma hallussa. Hän piti porttia auki, kun laajassa kaares sa poikkesin pyörälläni autotieltä yli jalka käytävän, portista sisään ja suo raan pyörätelineeseen. Täysosuma! Assosiaatiogeneraattorini kierähti tarkoituksenmukaisesti: ”Minä uskon” ja ”minun mielestäni” ihmiset ovat huo maavaisia ja myötäelämisentaitoisia. JARKKO KUMPULAINEN 1.7.–1.9.2019 TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA VOIMA Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | PÄÄTOIMITTAJA Jarkko Kumpulainen 044 980 5215 | ULKOASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikko Ninni Kairisalo | MUU TOIMITUS Christian Hakkarainen, Hanna Linnove, Annika Pitkänen, Velda Parkkinen, Mitro Partti, Iida Simes, Jari Tamminen & Miia Vistilä | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Kukka-Maria Ahokas, Oksana Chelyseva, Tuomas Koponen, Jari Lyytimäki, Teemu Matinpuro, Meri Parkkinen, Mika Pekkola, Tuomas Rantanen, Antti Saarelainen, Taru Salmenkari, Kaisu Tervonen, Ari Turunen, Pekka Turunen & Viljami Vaskonen | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 | TILAUKSET Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Alma Manu, Tampere | PAINOS 70?000 | ISSN 1457-1005 | REKISTERISELOSTE voima.fi/rekisteriseloste | VOIMA – Me ei olla patriarkaattia. Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n 6 LSD 23 Laura Rämä 42 sarjasolvaaja 34 Assosiaatiogeneraattorit yhtykää Pääkirjoitus 13 ”OLEMME ASSOSIAATIO GENERAATTOREITA, JOTKA YHDISTELEVÄT YKSITTÄISIÄ TAPAUKSIA KOKONAISUUKSIKSI.” 15 Makkara
Uutiset Vaikuttavatko ilmastoasiat lomasuunnitelmiisi? Mielipide KENNETH PENNINGTON Otaniemi ”Haluan olla kesällä Suomessa, koska minulla on siirtolapuutarha. Olen kotoisin Kaliforniasta, enkä haluaisi olla siellä, koska täällä on tarpeeksi viileää. Olen käytännössä ilmastopakolainen.” MINNA MUSA-ONYELEM Kamppi ”Vaikuttaa sen verran, että en lähde ulkomaille. En halua tuottaa ylimääräisiä saasteita lentämällä. Suomen kesä on ihana ja täällä on puhdasta ruokaa.” AREF ALAKKAM Töölö ”Vaikuttaa siten, että jos on hyvä sää, niin lähden ulos ja silloin on hyvä fiilis. Jos on puolestaan huono sää, niin se laiskistuttaa ja silloin jää helposti sisälle pelaamaan tietokoneella tai kännykällä.” AINO SEPPÄ: Kallio ”Jätin lähtemättä ulkomaille, enkä ylipäätään halua lentää, jos ei ole pakko. Onhan se tietenkin myös rahasta kiinni. Ilmastoasiat vaikuttavat muutenkin elämän valintoihin.” Moskovan jäteongelmaa ratkotaan rakentamalla jättikaato paikka Arkangelin alueelle. Hanke on aloitettu salassa ja sitä pidetään vakavana ympäristöuhkana alueen luonnolle ja vesistöille. TEKSTI OKSANA CHELYSEVA Arkangelilaisilta evättiin kansanäänestys Jättikaatopaikan rakennustyöt aloitettiin salassa alueen asukkailta. TEKSTI JARI TAMMINEN Vastamainos toimi: S-ryhmä luopuu häkkikananmunista O IKEUTTA ELÄIMILLE on vaatinut Sryhmää luo pumaan kaikkein sur keimmissa olosuhteissa tuotetuista kananmunista – eli häkki kananmunista. Järjestö tuki vaatimuk siaan Häirikötpäämajan tekemällä vastamainoksella. Nyt tähän vaati mukseen on vastattu ja Sryhmä sitou tui luopumaan häkkikananmunista vuoteen 2026 mennessä. Päivittäistavaraketjuista Lidl on jo ehtinyt näistä munista luopumaan ja Kesko on puolestaan sitoutunut luo pumaan niistä vuoteen 2025 men nessä. Sryhmän sitoumus koskee ruokakauppojen ohella myös ketjun ravintoloita ja hotelleja. Lisää aiheesta osoitteissa voima.fi sekä häiriköt.fi V ENÄJÄN korkein oikeus eväsi kesäkuun lopulla Ar kangelin alueen asukkai den oikeuden äänestää alu eelle kaavaillusta jättikaatopaikasta. Korkeimman oikeuden päätös kumosi aiem man alemman oikeusasteen puol tavan päätöksen. Šiesin kylään on rakenteilla jättei den hautauspaikka. Se on yritys rat kaista Moskovassa pitkään jatkunutta jäteongelmaa. Tarkoituksena on kus kata Moskovan roskat tuhannen kilo metrin päähän Šiesin kylään. Suomen mitta kaavassa tämä tarkoittaisi Helsin gin roskien kuljettamista Saariselälle. Hanke on nostattanut laajoja pro testeja Arkangelin ja Komin alueilla. Helmikuussa mieltään osoitti kolmes sa kaupungissa lähes 20 000 ihmis tä. Hanketta on valmisteltu salassa, ja 300 hehtaarin kaatopaikkasuunni telmat tulivat alueen asukkaiden tie Vik tor Ko kar ev toon sattumalta, kun joukko metsästä jiä huomasi laajat avohakkuut Šiesin läheisyydessä. Alueella hanketta ajaa voimallises ti Arkangelin kuvernööri Igor Orlov. Hän itse valitti oikeuden myöntämästä kansanäänestyspäätöksestä korkeim paan oikeusasteeseen. Vedomostleh den uutisen mukaan Orlov kuvaili ”96 prosentin” kaatopaikan vastustajista olevan ”mitättömyyksiä, jotka eivät tarkoita mitään ja joilla ei ole nimeä”. Alueen luonnolle hanke on merkit tävä uhka. Kaatopaikka rakennetaan soiseen maaperään keskelle haurasta erämaata ja suurten jokien tulva ja valumaalueita. Vesistöverkosto si sältää pohjavesien lisäksi noin 140 pientä virtaa, jotka laskevat eri jokiin. Kaatopaikka sijaitsee Vychegdajoen läheisyydestä, joka on Vienajoen tär kein sivujoki. Viena laskee edelleen Vienanmereen. JOS KA ATOPAIKKA koskaan valmis tuu, sinne on tarkoitus 20 vuoden ai kana kuskata Moskovasta rautateitse yhteensä 10 miljoonaa tonnia jätet tä. Šiesin kaatopaikkaa ei ole tarkoi tettu kierrätystoimintaan, vaan jät teet on tarkoitus haudata alueelle lajittelematta. Vastustajat ovat turhaan vedonneet presidentti Vladimir Putiniin. Inter faxin jutussa toukokuun puoli välissä kerrottiin Putinin todenneen, että alueen kuvernöörin ja Moskovan por mestarin ei olisi pitänyt tehdä tällai sia päätöksiä kysymättä ensin alueen asukkaiden mielipidettä. Toukokuussa aluetta vartiomaan palkattujen yksi tyisten vartijoiden kerrotaan hyökän neen protestoijien kimppuun poliisin seuratessa tilannetta vierestä. Poliisi on puolestaan pidättänyt useita kym meniä aktivisteja ja syyttänyt monia lain rikkomisesta. Hankkeen vastustajat kertoivat netissä tuoreeltaan korkeimman oi keuden päätöksen jälkeen aikovan sa jatkaa taistelua sekä kaatopaik kaa vastaan että kansanäänestyksen puolesta. Uusia kaatopaikkoja on suunnit teilla myös Karjalaan Äänisen läntisel le rannalle. Alueelle on suunnitteilla yhteensä kuusi kaatopaikkaa, joihin on tarkoitus mahduttaa 40–200 tonnia roskaa. Yli kolmentoista miljoonan asuk kaan Moskovassa tuotettiin vuonna 2018 koko maan roskista 16 prosenttia.
6 / 2019 • 9 World Summit of Students for Climate konferenssi keräsi oppilaita ja opiskelijoita 70 maasta PohjoisKarjalaan ja Helsinkiin keskustelemaan ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. EU:n puheenjohtajan nuijaa heiluttava Suomi lupaa ilmastoneutraalia Eurooppaa vuoteen 2050 mennessä. Ilmastopolitiikkaa tehdään talouspoliittisin keinoin. ”Kestävä Eurooppa – kestävä tulevaisuus” on Suomen kauden slogan. TEKSTI ANTTI SAARELAINEN KUVA VILJAMI VASKONEN TEKSTI IIDA SIMES M A AILMAN koululaisten ilmastokokouksen osal listujat aikovat istuttaa maailmaan satamiljoonaa uutta puuta. World Summit of Students for Climate ilmastokokous järjestettiin toukokuun vaihteessa Joensuussa, Li perissä ja Helsingissä. Siihen osallistui 135 teiniikäistä oppilasta sekä 90 opet tajaa yhteensä 70 maasta. Konferenssin aikana itse laatimas saan Maailman koululaisten ilmastotoi mien toimintasuunnitelmassa koululai set sitoutuivat puiden istutuksen lisäksi parantamaan kierrätystä kouluissaan sekä vähentämään ilmastolle haital listen ruokaaineiden käyttöä koulujen ruokaloissa. Environment Online kou luverkoston valmistelemaan Koulujen ilmastosopimukseen kirjattiin yksityis kohdat istutushankkeesta. Istutusta voite olisi tarkoitus saavuttaa vuoteen 2025 mennessä. Puiden istuttamisella on puolestaan tarkoitus sitoa hiilidi oksidia ilmakehästä yhteensä kolme miljoonaa tonnia. Kesäkuun alussa so pimukseen oli sitoutunut yhteensä 370 koulua 50 eri maasta. KOULUT VOIVAT istuttaa puut joko it se tai rahoittaa muiden koulujen istut tamista. Toiminta on tarkoitus rahoit taa kouluyhteisöissä tehtävällä työllä. Koululaiset voivat ”ansaita” puita muun muassa auttamalla vanhuksia. Koulukohtaisesti sitoutuminen tarkoit taa 100 puun istuttamista tai saman määrän istuttamisen tukemista. ”Nyt on tärkeää toimia, koska opim me kyllä koulussa ilmastonmuutokses ta ja tiedämme kyllä tarpeeksi aihees ta”, japanilaiset Yu ja Katomi kertovat konferenssissa. ”Sambiassa näemme jo ilmaston muutoksen vaikutukset. Vuodenajat ovat siirtyneet ja erilaiset sään ääri ilmiöt lisääntyneet”, opettaja Melvin Kasontobwa kertoo. ”Ilmastonmuutos ei välitä valtioiden rajoista, joten tämän konferenssin kal taiset yhteiset tapaamiset ovat tärkeitä. Samalla meidän vastuullamme on var mistaa koulutuksella nuorille riittävät tiedot ja taidot ilmastonmuutoksen hil litsemiseksi”, Kasontobwa pohtii. KONFEREN S SIIN OSA LLISTUJAT myös harjoittelivat puiden istutusta Joensuun läheisellä jättömaalla. ”Tar koituksenamme on opettaa nuoril le puiden istutusta ja rohkaista heitä toimimaan itse istuttajina ja opastaji na omissa kouluissaan. Puiden avulla voimme helpoiten sitoa hiilidioksidia ilmakehästä puihin ja metsiin”, puiden istutuksessa oppilaita opastava Ville Tahvanainen kertoo. ”Ilmastonmuutos ei ole yksilön asia. Nuoret jäävät nykyisestä keskus telusta sivuun. Tämän konferenssin ta voitteena on antaa nuorille oma ääni”, Tahvanainen jatkaa. Tapahtuman pääjärjestäjänä toi mi Environment Online kouluverkko (ENO Schoolnet), joka on vuonna 2000 perustettukestävän kehityksen maail manlaajuinen verkosto kaupungeille ja kouluille. Verkoston perusti joen suulainen luokanopettaja Mika Vanhanen ja siihen kuuluu tällä hetkellä kouluja 157 maasta. Sata miljoonaa tuoretta puuta Suomi vie EU:n ilmastotekoihin World Summit of Students for Climate -konferenssin osallistujat Yu, Katomi & Melvin harjoittelivat puiden istuttamista Joensuun liepeillä. P Ä ÄMINISTERI Antti Rinne linjasi ilmastonmuutoksen tärkeimmäksi asiaksi Suo men Euroopan unionin neu voston puheenjohtajakaudella. Rinne julkisti ministerineuvoston tärkeim mät tavoitteet ja linjaukset eduskun nan täysistunnossa 26. kesäkuuta. Suomen puheenjohtajakausi Eu roopan unionin neuvostossa alkaa 1. heinä kuuta. Ilmastokriisin ratkaisussa on Rin teen mukaan kyse ”ihmiskunnan suurimmista haasteista” ja niiden ratkomisesta. Ilmastonmuutoksen tor junnassa ”kyllä, mutta politiikan aika on ohi”, sekä Suomessa että globaalisti. ”Kyllä, mutta politiikasta” luopu misen voi tulkita vastaavan koululais ten ”ilmastotekoja nyt” huutoon. Rinne vaatii, että EU saavuttaa hiili neutraaliuden vuoteen 2050 mennes sä. Asiaa on kuitenkin alettava edistää heti, sillä tavoitteena on, että hiilestä luopumisen keskeiset elementit olisi vat sovitut Eurooppaneuvostossa jo tämän vuoden 2019 aikana. Rinne yhdisti puheessaan talouden ilmastonmuutoksen torjuntaan. ”On luotava kestävää kasvua ja li sättävä työllisyyttä esimerkiksi bio ja kiertotalouden avulla. Aktiivinen teol lisuuspolitiikka ja palvelusektorin se kä digitaalisen talouden kehittäminen luovat pohjaa uuden ajan taloudelle”, Rinne sanoo. Uusjaon tulos ei ole köyhä eikä kipeä: ”Näin EU:sta rakennetaan maailman kilpailukykyisin ja sosiaalisesti ehein vähähiilinen talous”, Rinne linjaa. RINTEEN AVAUS on tervetullut myös Euroopan ympäristöjärjestöissä. Kesä kuussa Helsingissä kokoontui Europe an Environmental Bureau (EEB), joka on 150 järjestön kattojärjestö. ”Tarvitsemme Suomen johtajuutta luodaksemme Euroopalle uuden vih reän ympäristöpolitiikan”, EEB:n brit tiläinen pääsihteeri Jeremy Wates to tesi tiedotteessa. Watesin ja Rinteen linjat näyttävät kohdanneen ilmastonmuutoksen tor junnan ja työn yhdistämisessä. ”Tämä Green New Deal huomioisi ilmastonmuutoksen torjunnan, luon non monimuotoisuuden kriisin ja siir tymisen kohti oikeudenmukaista ja reilua kiertotaloutta”, Wates arvioi. SUOMESSA JÄRJESTETÄÄN kuusi Eu roopan unionin neuvoston epäviral lista ministerikokousta. Kilpailukyky ministerit tapaavat 4.–5. heinäkuuta, ympäristöministerit 11.–12. heinäkuu ta, oikeus ja sisäministerit 18.–19. hei näkuuta, ulko ja puolustusministerit 28.– 30. elokuuta, valtiovarainministe rit (Econ) ja euroryhmä 13.–14. syys kuuta sekä maatalousministerit 22.– 24. syyskuuta.
10 • 6 / 2019 Vankimessuille kokoontuneet järjestöt vaativat huomiota vapautuvien vankien asumisen, päihdekuntoutuksen ja muiden tukipalvelujen järjestämiselle. TEKSTI TUOMAS RANTANEN KUVA HANNA LINNOVE Ulos häkeistä Ajassa S UOMEN VANKILOISSA vapausrangaistuksensa aloittaa vuosittain noin 5 500 henkilöä. Suunnil leen saman verran heitä myös vapautuu. Sateisena toukokuun lauantaina Helsingin Dallapénpuistossa järjestet tiin kolmannen kerran kaikille avoi met Vankimessut. Vankien kanssa työskenteleviä järjestöjä ja projekteja esittelevässä yleisötapahtumassa oli tänä vuonna liki 50 näytteilleasetta jaa. Lisäksi kuultiin puheita ja erilai sia musiikkiesityksiä. ”Tapahtuman tarkoitus on tehdä näkyväksi rikostaustaisten yhteiskun nallinen asema ja esitellä niitä tuki mahdollisuuksia, joita vankeuden jäl keiseen elämään on tarjolla. Samalla halutaan poistaa sitä leimaa, joka ri koksentekijöihin kohdistuu”, kertoo tapahtuman pääjärjestäjänä toimivan Laureaammattikorkeakoulun lehtori Janika Lindström. Samalta kojulta löytyy myös KEIJO hanke. Siinä rikos ja päihdetaustaiset henkilöt osallistuvat koulutukseen, jo ka sisältää kolme kuukautta kokopäi väistä opiskelua sekä harjoittelujakson työelämässä. Päihteistä irtaantumises sa, rikoksettomuudessa ja työelämään valmistautumisessa hyödynnetään en tisen vankien ja päihdekuntoutu jien kokemusasiantuntijuutta. ”Olennaista on löytää vapautuville vangeille raitista tekemistä, sillä juuri luppoaika on iso riskitekijä. KEIJO on tärkeä ohituskaista niille, joilla ei ole muuten mitään mahdollisuuksia saa da työtä mistään”, kuvaa hanketta esit televä Tara Karjalainen. KRIMINA ALIHUOLLON tukisäätiön teltalla Vankimessujen asian puolesta puhuu verkostokoordinaattori Anna Leppo. Hänen mielestään kiireellisim mät yhteiskunnalliset korjaus paineet liittyvät vapautuvien vankien asu miskysymyksen hoitamiseen ja van keinhoidon toimintaresurssien turvaamiseen. ”Vapautuvista vangeista jopa kol mannes on asunnottomia. On tutkittua tietoa siitä, että asunnottomuus ja hoi tamaton päihdeongelma vievät hyvin suurella todennäköisyydellä takaisin vankilaan. Tämän voi nähdä niinkin, että hyvä vankeinhoito säästää yhteistä rahaa. Toisaalta täällä esillä oleva jär jestökenttä tekee paljon sellaista työtä, mitä vaikkapa kunnat eivät tee. ” TEEN CHALLENGE -RYHMÄN pannulla tirisee rasva kun Nikke, Tuoppi, Ripa, Make ja Jonne paistavat yleisölle let tuja. Taustalla Heidi Matilainen kun nostaa veloituksetta messuvieraiden kynsiä tekemällä pikamanikyyrejä. Ryhmän työhön kuuluu vapaaehtois ten pyörittämää vertaistukitoimintaa ja vierailuja asuntoloissa sekä kaduil la, jolloin jaetaan tarvitseville ilmaista makkaraa, vaatteita ja hävikkiruokaa. Samasta paikasta löytyy myös päih de ja rikostaustaisten parissa pitkään toiminut Heli Furu, jonka Kansalais areena ry valitsi viime vuonna Vuoden vapaaehtoiseksi. ”Vankilataustaisille on tarve voit taa oma häpeänsä. Siksi meneminen heidän pariinsa ilman poterointia on tärkeää. Ajatellaan liikaa, että vangit ovat toisen luokan kansalaisia, vaikka jokaisella ihmisellä on oma tarinansa”, Furu kertoo. RAMakakatemian teltassa vankila joogaa esittelevä Tea Lehikoinen ker too, että mediataatio näyttää auttavan juuri häpeän ja horjuvan itsehallin nan työstämiseen. ”Jooga voi olla yksi väline oppia saavuttamaan henkistä tasapainoa ja hyväksymään itsensä ehdoitta”, hän kuvaa. Etnisen toiseuden ja rikollisen lei man samanaikainen taakka tekee yh teiskuntaan palaamisen vielä tavallis takin vaikeammaksi. Tässä erityisen haasteellinen ryhmä ovat maahan muuttajataustaiset seksuaalirikolliset. Heille tukipalveluita tuottaa Risteys projekti. ”Suomessa seksuaalirikollisten kuntoutukseen ja etenkin ennalta ehkäisevään toimintaan pitäisi kiin nittää enemmän huomiota. Maahan muuttajien kohdalla lisähaaste liittyy kieliongelmien ohella siihen, että seksuaalisuus saattaa olla alue, josta jo puhuminen on vaikeaa. Siksi on tär keää toimia kulttuurisensitiivisellä ta STAILIT KUBBET . Kari Vähä-Aho ja Reijo Suikki pitävät sadetta Kulttuurikongin teltassa ja muistelevat ääneen Vallilan ja Sörkän kulmien menoa puoli vuosisataa sitten.
"MINULLA ITSELLÄNI ON NIIN PITKÄ LAITOSHISTORIA, ETTÄ TOTUIN VANKEUTEEN. SEN TAKIA PALUU VANKILAAN SAATTOI TUNTUA VAPAUTTAVALTA.” valla ja huomioida luottamuk sellisuus myös tulkkikeskusteluissa”, kertoo hanketta vetävä Johanna Holm. ”Tällaisella kuntoutuksella voidaan myös auttaa uusien rikosten ennalta ehkäisyssä ja kotoutumisen ongel mien tunnistamisessa. Seksuaalirikosten ta kaa löytyy usein vääriä käsityksiä suo malaisen kulttuurin normeista ja ta voista”, hän täydentää. SEURA AVAKSI VASTA AN tulee pitkää tuomioita paraikaa kärsivä Toni. Hän kiittelee vankeinhoidon joustavuutta siinä, että tapahtumaan voi osallistua avovankiloista poistumisluvalla. Toni haluaa muistuttaa, että vapau tuvien vankien asunnottomuus liittyy siihen, että monelta puuttuu ylipäänsä järkevä vapautumissuunnitelma. ”Toinen iso asia on vankien oi keuksien loukkaaminen vankiloiden sisällä. Lainsäädäntö on monin pai koin varsin väljää, ja usein riippuu kunkin vankilan virkamieskulttuuris ta, millaiseksi vankien elämä niissä muodostuu.” Tonin mukaan Suomessa on paljon hyviä avovankiloita, joissa tehdään hy vää työtä ja kokeillaan uusia toiminta tapoja ennakkoluulottomasti. ”Silti liian monessa paikassa asen ne vankeja kohtaan on vihamielinen, ja niissä tapahtuu jopa laittomia kurin pitorangaistuksia. Virheellisiä käytän töjä syntyy myös osaamattomuuden ja resurssien puutteen takia. Tämä on mahdollista, koska vangit eivät yleen sä tiedä oikeuksistaan.” Tonin näkökulmaa tukee eduskun nan apulaisoikeusasiamiehen viime vuotinen tarkastusraportti. Siinä to detaan muun muassa: ”AOA kiinnitti huomiota kanteluiden käsittelyn ja tarkastusten yhteydessä usein ilmen neeseen johtajien heikkoon laintun temuksen tasoon. Jopa perusasioita vankeuslaista ei tiedetä ja päätöksen teossa on jatkuvasti lainvastaisuuksia ja virheitä.” Kulttuurikongi tekee työtä, joka al kaa jo vankiloiden sisällä. Se on kolmi vuotinen hanke, jossa sovelletaan mie lenterveyspuolella kymmenen vuotta käytössä ollutta kulttuuripajamallia. ”Vangit usein ajattelevat, että he ei vät osaa mitään. Tässä tuetaan nimen omaan sitä, että vangit aktivoituvat itseään aidosti kiinnostavista asioista ja ottavat vastuuta omasta tekemises tään”, kertoo hankkeen kokeilupäällik kö Jokke Pulkkinen. Hänen kokemuksensa mukaan van kiloissa jarruna on usein pula varti joista. ”Rakenteet voisivat kyllä olla välil lä joustavampia. Esimerkiksi liikun taa varten ei aina tarvitsisi olla eril listä ohjaajaa, vaan voisi ajatella, että pidempään harrastaneet vangit ohjai sivat muita.” Kulttuurikongin teltasta pahinta sa detta pitelemästä löytyvät myös Kari Vähä-Aho ja Reijo Suikki. Vanhat her rat muistelevat ääneen yhteisiä koh taamisia samassa paikassa 50 vuotta aikaisemmin. Niistä Vallilan jengeistä ei kuulemma enää montaa ukkoa ole jäljellä. ”Vankimessujen nimen voisi vaih taa Vapausmessuiksi. Vangeista puhu minen on vähän osoittelevaa, koska vapautta ei ole olemassakaan. Olem me kaikki vähintään maan vetovoi man vankeja”, virnuilee VähäAho. Hän peräänkuuluttaa nimenomaan sitä, että vankeja pitää kannustaa koh taamaan vapaus iloisena asiana. ”Minulla itselläni on niin pitkä lai toshistoria, että totuin vankeuteen. Sen takia paluu vankilaan saattoi tun tua vapauttavalta.” Victor Hugon ja Ernest Hemingwayn ihailijaksi tunnustautuva Vähä Aho kertoo harrastavansa runoutta ja teatteria. Hän pitää vapautuvien v ankien Porttiteatteria erityisen hy vänä esimerkkinä siitä, miten van kien asiat voivat kehittyä parempaa suuntaan. ”Olin mukana yrittämässä vanki teatterin perustamista jo 1960luvulla. Silloin vielä vankilavirkailijat estivät sen.” PUHEITA & PÖHINÄ Ä . Entisen Harjun ruumishuoneen katoksen alle sijoitetulla lavalla Vanki messujen avauspuheen piti tuore kansanedustaja Veronika Honkasalo. Muina esiintyjinä kuultiin esimerkiksi räppäri Ällää (kuvassa vasemmalla). V UODEN 2000 SYKSYLLÄ maailmaa elähdytti Voimalehdistä kah deksas, Voima 7/00. Kansakunta oli toipumassa 11.10.1997 koittaneesta tuhon het kestä. Silloin Suomen miesten maajoukkueen eteneminen MM lopputurnaukseen oli näyttänyt mahdolliselta… kunnes Olympiastadionilla vieraillut Unkari teki 92. minuutilla maalin Suomen sählättyä pallon pussiin omien pelaajiensa kautta. Kukaan ei enää uskonut Suomen futikseen. Ei kukaan. Kunnes vuoden 1999 keväällä uudet tuulet puhalsivat. Lontoossa Chelsea–Oxfordottelussa tapahtui kummia. Voimassa referoitiin: ”Yhtäkkiä Oxfordin puolustaja tekee ratkaisevan virheen: hän syöttää alas päin omalle maalivahdilleen. Chelsean hyökkääjä aavistaa liberon aikeet ja syöksyy väliin. Pallo uppoaa Oxfordin maaliin. 17vuotias Mikael Forssell on tehnyt ensimmäisen maalinsa Chelsean paidassa. Siniseen pukeutuneet kan nattajat seisovat raivokkaasti aplodeeraten ja karjuen. Seitsemän minuuttia myöhemmin Forssell saa Babayaron syötön, ja verk ko soi taas. Forssell on noussut futiseliittiin ja maaleja ihastellaan ympäri maailmaa. Chelsea voittaa matsin 4–2 ja lopulta koko cupin.” Maailmalla pelasi suomalainen futishuippu! Kuningas eli Jari Litmanen ei ollutkaan yksin. SUOMEN FUTIKSEN TILA alkoi näyttää paremmalta. Kahdeksannessa Voimassa Iida Simes haastatteli jalkapallon uutta tähteä, Mikael ”Miklu” Forssellia. ”Olen kotoisin Rööperistä (Helsingin Punavuoresta)”, kertoi Miklu Voimal le. ”Siellä on mulle rakkaimmat kulmat. Mä pompottelin lapsena palloa Johan neksen kirkon viereisellä kentällä.” Voima halusi tietää ketä Miklu ihailee. ”Mun ylivoimainen suosikki on Diego Maradona. Vuonna 1986 MMkisois sa se oli aivan loistava.” Maradona lopetti ammattilaisuransa vasta kolme vuotta ennen Voiman haastattelua. Oli Forssellilla toinen suosikki: ”Tykkään mä Ronaldostakin.” MONI ASIA on jalkapallossa muuttunut Voiman jutun jälkeen: Miklun tarkoittama Ronaldo oli Brasilian pelaaja Ronaldo Luís Nazário de Lima, eikä nykyään Ronaldona tunnettu Portugalin Cristiano Ronaldo. Suomen miesten jalkapallon maajoukkue sai uuden nimen vuonna 2007, kun maaottelussa Belgiaa vastaan huuhkaja (lat. bubo bubo) keskeytti ottelun seitsemäksi minuutiksi. Maalittomaan sähläilyyn lopen kyllästynyt petolintu kävi tarkastamassa nurmen ja molempien maalien ylärimat. Suomi voitti ottelun 2–0. Tuo Euroopan suurimman pöllölajin ylväs edustaja nimettiin selostaja Bubi Walleniuksen mukaan Bubiksi. Miesten maajoukkue sai nimen Huuhkajat. Miklu lopetti peliuransa vuosi sitten. Mutta Suomella on uusia sankareita, kuten Teemu Pukki, Pyry Soiri ja Linda Sällström. Ja uudelleen herännyt usko suomalaiseen jalkapalloon. Ensimmäinen Voimalehti ilmestyi marras kuussa 1999. Juhla vuoden sarjassa pa lataan aiheisiin ja teemoihin, joita Voimassa on käsi telty parin vuosi kymmenen aikana. MARADONA-FANI PARANTAMASSA SUOMEN FUTISTA TEKSTI IIDA SIMES
12 • 6 / 2019 Kulttuurihäirintä Öljy on mainio aine, jonka käytön on loputtava. Tämän tekee vaikeaksi se, että öljy pyörittää yhteiskuntaamme. TEKSTI JARI LYYTIMÄKI KUVA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA Öljytty yhteiskunta tarvitsee energiakäänteen Y MPÄRISTÖTUTKIJOIDEN viesti on selvä ja pelottava: öljyn polt tamisen pitää loppua pikaisesti, jos halu amme välttää ilmas tonmuutoksesta johtuvan yhteiskun tien romahduksen tulevaisuudessa. Suurin ongelma on poltossa syntyvä hiilidioksidi, joka voimistaa ilmaston lämpenemistä. Öljyn ongelmallisuus kumpuaa sen oivallisuudesta. Öljy pitää yhteiskun nan liikkeellä, voitelee taloutta ja ra kentaa hyvinvointiamme. Se on erin omainen energialähde, jota on ollut runsaasti saatavilla ja jota on helppoa kuljettaa, jalostaa ja varastoida. Öljyn energiasisältö on suuri, eli polttamal la pieni määrä öljyä saadaan paljon lämpöä tai voidaan liikkua pitkä mat ka nopeasti. Eikä öljy ole pelkkä ener gialähde, vaan myös tärkeä raakaai ne ja sitä on kaikkialla ympärillämme: meikkinä poskellasi, maalina seinällä, asfalttina kadulla ja muovina sielläkin missä ei pitäisi. Öljyriippuvuudesta eroon pyriste ly onkin yhteiskunnalle yhtä vaikeaa kuin huumevieroitus yksilölle. Olisi paljon houkuttelevampaa jatkaa vielä vähän aikaa kuin lopettaa heti. Jotkut eivät myönnä öljyriippu vuutta ollenkaan ongelmaksi ja monet arvioivat öljyn käytön nopean lopetta misen mahdottomaksi urakaksi aina kin globaalilla tasolla. Vaihtoehtoisia energialähteitä ei pidetä vielä riittä vän halpoina tai niitä ei uskota olevan riittävästi saatavilla. Varsinkin liiken teessä öljystä eroon pääsyn on koet tu olevan vaikeaa, vaikka esimerkiksi sähköllä kulkevia autoja oli liikentees sä jo vuosisata sitten. Aina voi myös vedota siihen, että kaikkiin muihinkin energiantuotan non tapoihin liittyy ympäristöhaittoja tai riskejä. Ydinvoimalat voivat räjäh tää, tuulivoimalat meluavat ja aurin kopaneeleihin tarvittavien metallien louhiminen tuhoaa luontoa. Vaihtoeh tojen ei kuitenkaan tarvitse olla riskit tömiä ollakseen parempia. ÖLJYN OSUUS maailman energian kulutuksesta on yli kolmannes. Se on kivihiilen ja maakaasun ohella eniten käytetty fossiilinen polttoaine. Fossii lisuus tarkoittaa sitä, että uutta öl jyä ei tuoteta missään, vaan olemas sa olevia varantoja vain poistetaan vanhoista maankuoren varastoista. Alun perin öljy on syntynyt kasvien jäänteistä muhimalla miljoonien vuo sien ajan kovassa paineessa maan uumenissa. Vaikeinta öljyriippuvuuden haitto jen tunnustaminen on heille, jotka ny kyisin saavat elantonsa öljystä. Heitä ei lohduta se, että uudet energiamuo dot voivat parhaimmillaan työllistää paljon enemmän ihmisiä kuin öljyn käyttö energiaksi. Yksittäisten ihmis ten ja yritysten etu ei välttämättä ole koko yhteiskunnan etu. Pitkällä aika välillä ilmastonmuutos kuitenkin uh kaa murentaa olemassaolon edellytyk set myös niiltä toimijoilta, jotka tällä hetkellä eniten hyötyvät öljypohjaises ta taloudesta. Talouspuheessa usein pelätty öl jyn loppuminen ei tosiasiassa ole ko vin suuri murhe, sillä kehittyvän tek niikan avulla voidaan etsiä ja ottaa käyttöön aiemmin rauhaan jääneitä öljyesiintymiä. Pulmana on, että kun helpoimmin hyödynnettävät lähteet ovat ehtyneet, pitää öljyä hakea yhä hankalammista paikoista tai siirtyä käyttämään epäpuhtaita varantoja. Esimerkiksi Arktisen alueen esiinty mien hyödyntäminen altistaa herkän pohjoisen luonnon öljyvahingoille, kun öljyä joudutaan poraamaan ääri olosuhteissa syvältä merenpohjasta ja kuljettamaan pitkiä matkoja. Toinen keskeinen pulma on, että heikkolaatuisia öljylähteitä hyödyn nettäessä energiasuhde, eli EROEI (energy returned on energy invested) heikkenee. Jokaista käyttöön saatua öljylitraa kohden joudutaan kulut tamaan entistä enemmän energiaa raaka öljyn keräämiseen, epäpuhtauk sien poistoon, jalostukseen ja kuljetuk siin. Yhdysvaltain energiantuotannolle tärkeä vesisärötys on esimerkki paljon energiaa kuluttavasta ja valtavia pai kallisia ympäristötuhoja tuottavasta öljyn hankintatavasta. YMPÄRISTÖHAITAT ovatkin öljyn lop pumista suurempi huolenaihe. Hai toissa on pohjimmiltaan kyse ulkois vaikutuksista, eli siitä että nykyinen talousjärjestelmä ei kykene siirtämään erilaisia haittojen kustannuksia täysi mittaisesti öljyn hintaan. ”Aina ilmainen toimitus ja palautus” TEKSTI JARI TAMMINEN Ö LJY ON LIIAN HALPAA. Meille Suomeen tuodaan katukiviä Kiinasta, koska niiden kuljettaminen tänne ei maksa juuri mitään. Se ei maksa juuri mitään sen takia, että savua puskevat rahtilaivat tai paketteja kiidättävät lentokoneet saavat saastuttaa yhteistä palloamme ilmaiseksi. Saasteet sosialisoidaan koko elonkehälle. Tämä todellisia kustannuksia halvempi rahti näkyy siinä, että turhaakin krääsää roudataan pitkin poikin palloa. Tämän voi havaita esimerkiksi vierailemalla missä tahansa Suomen rahtikeskuksessa sopivana päivänä. Siellä silmien eteen avautuu näennäisen loputon Zalando-laatikoiden ulappa. Ja pian noin puolet paketeista palaa lähettäjälle. Koska rahdin tai valmistuksen päästöistä ei tarvitse juurikaan maksaa, niin iso osa noista tarpeettomina tai sopimattomina palautetuista hyödykkeistä päätyy suoraan kaatopaikalle. On kuvaavaa, että Zalando mainostaa itseään sloganilla ”Aina ilmainen toimitus ja palautus”. Jokainen voi kysyä itseltään, laskisiko elintasomme, mikäli malttaisimme luopua turhasta tavaroiden roudaamisesta edestakaisin. Ehkä turhasta tavarastakin voisi luopua ilman, että elämän laatu romahtaisi. Deepwater Horizon öljynporaus lautan tuho Meksikonlahdella vuonna 2010 oli viimeisin maailmanlaajuista huomiota herättänyt suuri öljyonnet tomuus. Pienempiä vuotoja kuitenkin sattuu koko ajan, eivätkä ne juuri he rätä huomiota, vaikka luontoon tihku va öljymäärä on todennäköisesti mo ninkertainen suuriin onnettomuuksiin verrattuna. Lisäksi öljytuotteita poltettaessa il maan pääsee ilmaston lämpenemis tä kiihdyttävän hiilidioksidin ohella myös nokea ja muita hiukkasia, haital lisia hiilivetyjä sekä happamoittavia rikki ja typpiyhdisteitä. SUURIA KANSAINVÄLISIÄ öljyyhtiöitä on oikeutetusti syytetty ilmastotutki musten vääristelystä ja ilmastonmuu toksen vakavuuden vähättelystä. Kun luotettavan tutkimustieto on lisään tynyt, ihmistoiminnan aiheuttaman ilmastonmuutoksen olemassaolon suoranainen kieltäminen eli ilmasto denialismi on käynyt entistä vaikeam maksi. Pitkän aikavälin seurantatiedot esimerkiksi jäätiköiden sulamisesta, ilmakehässä olevien kasvihuonekaa sujen pitoisuuksien kasvusta, merien ja ilmakehän lämpenemisestä ja jääti köiden sulamisesta osoittavat ilmaston lämpenemisen etenevän. Pelkona on, että lämpeneminen kiihtyy kuumenemiseksi, jonka seu rauksilta Suomikaan ei ole turvassa. TARVITSEMME energiakäänteen. Mää rätietoisen ja pontevan energiapolitii kan avulla Suomessa voidaan siirtyä öljystä muihin energialähteisiin jo lä hivuosikymmeninä – jos ei kokonaan niin ainakin valtaosin. Halutessaan Suomi voi ryhtyä globaaliksi suunnan näyttäjäksi. Yhdessä muiden maiden ilmastopolitiikan onnistumisten kans sa tämä voi riittää ilmastonmuutoksen pahimpien seurausten välttämiseen. Energiakäänne ei onnistu helposti, mutta se on mahdollinen ja kansain välisesti vertaillen Suomessa on hyvät mahdollisuudet sen onnistumiselle. Tarvitaan vähäpäästöisten vaihtoeh tojen tutkimusta, investointeja uusiin energiamuotoihin ja ennen kaikkea enemmän huomiota energian sääs tämiseen. Näiden edellytys on ko ko yhteiskuntaan vaikuttava vahva energiapolitiikka. Poliitikot taas tarvitsevat tuekseen riittävän määrän yksittäisiä ihmisiä, jotka ymmärtävät nopeiden toimien tarpeellisuuden. Kirjoittaja on erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksessa.
6 / 2019 • 13 To im itu ks ell ist a ain eis to a
vegemakka a ˜ Suu i 2.–3.8.2019 Turku Cleaning Women Teksti-TV 666 Aavikko Maustetytöt Pöllöt Ronski & Satanic Penniless Äyräs Risto (soolo) Jaakko Aukusti MIINA ÄKKIJYRKKÄ PAUNO POHJOLAINEN KERTTU HORILA RADOSLAW GRYTA ESSI KORVA TAPANI KOKKO MATTI KALKAMO TARU MÄNTYNEN WILLIAM DENNISUK ”SONGS OF MY NATURE” Birch Boulevard Biennial 2019 28.6. 31.7.2019 IISALMI ”Laulava luontoni” KOIVUKUJABIENNAALI iisalmi.fi/koivukujabiennaali Euroopan pisimmällä koivukujalla kuvanveistotaidetta KURAATTORI TAITEILIJAPROFESSORI KAARINA KAIKKONEN Näyttelyyn on vapaa pääsy. Tilaukset kauppa.voima.fi , tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109 VOIMAKAUPPA 42 € SIS. POSTIKULUT SILKKIMAKUUPUSSIT Vietnamilaisten yksinhuoltajaäiten valmistama silkkimakuupussi sopii lakanaksi yökylään ja on kätevä reissussa. Silkki hengittää kesäkuumalla ja lämmittää talvella. Auki sivusta, helppo mennä sisään ja ulos, tasku tyynylle, tuplatikattu, Koko 90 x 220 cm, Paino 140 g. 100% silkkiä! Jenni Holma, Veera Järvenpää ja Kaisu Tervonen NÄKYMÄTÖN SUKUPUOLI Ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsukupuolisuudesta. Kirja koostuu valokuvista, omaäänisistä henkilötarinoista ja sarjakuvista. 15 € SIS. POSTIKULUT 5/2019 KESÄKUU | VOIMA.FI 1/2019 HELMIK UU | VOIMA.F I DRAG IN UUSI AIKA UUSI AIKA 39 € SIS. POSTIKULUT VOIMAN TILAUS Voimaa 10 numeroa vuodessa. Ulkomaan tilauksiin lisätään postituskulut.
6 / 2019 • 15 vegemakka a ˜ Suu i TESTI TE K S TI AN TT I K U R KO K UVA T HA N NA LI NNO V E Voima testasi kesän vegaaniset grillimakkarat . Tunteita kärventäneen makutestin jälkeen voittaja löytyi. Vegemakkaroi den führer on: Taifun Tofun Grillknacker! Voima testaa
ELJÄ eritaus taista makka ranmaistelijaa saapuu gril lijuhliin Voi man toimis ton sisäpihalle. Grilliraatiin on valikoitunut näyttelijä Riku Nieminen, vihreiden poliitik ko Ada Saarinen, taidekriitikko Sari Hakala sekä kulttuurihäirikkö ja toimittaja Jari Tamminen. Makkarat saatiin Voiman toimiston naapurissa sijaitsevasta Vegekaupasta. Grilli kuumaksi! Lieskat lyövät korkealle Niemisen pursut taessa sytytysnestettä pallogrilliin samalla kun grillimestari ja Voiman päätoimittaja Jarkko Kumpulainen lisää kuvaan pyroefektejä hius lakkapullosta ja sytkäristä kyhätyllä liekin heittimellä. Kuvaussessio osoittaa, että suh teemme makkaraan on latautunut. Ei yllätä, että kyrsä on myös politiikan yleistyökalu. Sitä jaetaan äänestäjille turuilla ja toreilla vaalien alla, keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä käy ristiretkeään kasvisruokailua vastaan ja tahtoo kieltää vegemakkaroiden kutsumisen makkaroiksi. Timo Soini loi kansanomaisen imagonsa nakkimuki kädessä. Mitä pidemmälle parin tunnin mittainen makkaratesti etenee, niin sitä selkeämmin käy ilmi, että nyt väännetään kahdessa kate goriassa. On syntynyt klassinen asetelma, jos sa vastakkain ovat hyvät ja pahat. Jokainen makkara, joka nostettaan raatilaisten lauta sille on samaan aikaan sekä uhka että mah N Grillknacker (Taifun Tofu) Koostumus: 19 Maku: 11,5 Ulkonäkö: 15,5 Yhteensä: 46 S: ”Käsityöläismeininkiä ulkonäössä.” R: ”Hyi, en tykkää tosta. En voi sietää vegaanijuustoa. Tai siis voin mutta en haluu.” J: ”Nämä sisällä olevat mysteerikökkäreet viehättää ja tuo jännitystä ja seikkailua elämään.” A: ”Sisus näyttää ihan lihamakkaralta. Jos tykkää vegaanijuustosta niin varmaan tosi jees.” koostu mu s! Para s Veganwurst La Rossa (Wheaty) Koostumus: 13,5 Maku: 14,5 Ulkonäkö: 9 Yhteensä: 37 A: ”Tämä näyttää siltä, että tässä on seitania.” J: ”Hail seitan!” J: ”Kuorirakenne puuttuu, seitanille ominainen kumimaisuus.” R: ”Hyvin samanlainen kuin edellinen.” mak u! Para s Veggie Vegane Bockwurst (Vantastic Foods) Koostumus: 16 Maku: 15,5 Ulkonäkö: 8,5 Yhteensä: 40 S: ”Säälittävän tavanomaisen näköinen ja huomaamaton.” J: ”Ei yllätä eikä tuota pettymyksiä. Neutraali perus.” R: ”Maku on yllättävän hyvä ulkonäköön nähden.” J: ”Ei ollut jauhoinen kuten vegemakkarat usein vaan pysyi mukavan mehevänä.” Tofu-Griller (Lord of Tofu) Koostumus: 4 Maku: 5 Ulkonäkö 16,5 Yhteensä: 25,5 S: ”Kaikin tavoin kutsuva makkara ulkonäöltään.” R: ”Tää on ihan hirveetä.” J: ”Vähän kuin olisi laitettu jauhoa ja vettä pussiin ja hölskytelty. Tähän jää hampaanjäljet kun haukkaa.” A: ”En tiedä onko maku edes pahin asia vaan toi rakenne. Älkää ostako vegaanikavereille tätä.” M s nakki Kaun ein ! Testivoittaja!
6 / 2019 • 17 dollisuus. On mahdotonta tietää ennalta, onko odotettavissa kulinaarista nautintoa vai silk kaa hirvitystä. Jumalainen makkara jäi tässä testissä löytä mättä, sillä raatilaisten parhaimmat kokemuk set jakautuivat kolmen eri makkaran välille. Makkarat arvioitiin sokkotestinä ulkonäön, koostumuksen ja maun mukaan asteikolla 0–5. Yhteispisteiltään testin voittajaksi vali koitui saksalaisen Taifun Tofun Grillknacker tofumakkara. Sama nakki sai eniten kiitos ta myös koostumuksestaan. Makunystyröitä lempivät kuitenkin parhaiten seitanpohjaiset makkarat, joista Whetyn La Rossa kiilasi voit tajaksi. Makkaroista kauneimmaksi raati va litsi puolestaan Lord of Tofun TofuGrillerin. Maun suhteen siihen kuitenkin päti valitetta vasti vanha sanonta: ”moni makkara päältä kaunis, pelkkää silkkoa sisältä”. Raati jakeli testin aikana viisauksiaan. Jos tämän kesän grillijuhliin kaupasta tart tuu mukaasi nyt se ”pahamakkara” , niin ei huolta. Raati nimittäin totesi yksimielisesti, että lopulta makkara on aina kuitenkin vain ”sinappiplatform”. Testin makkaravalinnoissa haettiin tasa painoa tutumpien ja hieman tuntemattomam pien kasvismakkarabrändien välillä. Raadin jäsenistä osa on vegaaneja ja osa sekasyöjiä. Makkarat grillattiin hiilillä ja niiden paistopin taa parannettiin voitelemalla ne ruokaöljyllä. Palan painikkeeksi kulautelttiin paikallisen Stadin Panimon oluita, jotka se oli ystävälli sesti lahjoittanut raadille. Döner Harju Bratwurst Koostumus: Maku: 1 Ulkonäkö 9,5 Yhteensä: 10,5 J: ”Harmaasta väristä tulee vähän saksalainen koulukunta mieleen.” R: ”Siis mitä tää on?” J: ”Kauheeta!” S: ”Tässä on sitä savuesanssia mitä laitetaan porkkalaan.” R: ”Mä veikkaan, että lokit oksentaa kun ne yrittää syödä tätä.” J: ”Epäilen, että tää on joku Mikko Kärnän salajuoni. Se on tuonu markkinoille tällaista ihan vaan sen takia, että saa pilattua kasvisruokailun.” Algen Wienerwurst (Maris Algen) Koostumus: 11 Maku: 9,5 Ulkonäkö 10,5 Yhteensä: 31 R: ”Tosi herkullisen näköinen.” S: ”Tässä on se sama savuesanssi mitä on porkkalassa ja nyt en voi ehkä enää ikinä syödä porkkalaa tämän jälkeen. Paska ruoka, tosi paska mieli.” J: ”Nämä sisällä olevat vihreät hippulat vihjailee jostain yrtistä mutta ei oikein maistu miltään.” J: ”Rakenteesta pakko sanoo, että pieni napsahdus tuli. Pisteet siitä.” Döner Harju Salviainkiväärimakkara Koostumus: 3,5 Maku: 4,5 Ulkonäkö 13 Yhteensä: 21 I: ”Tässä on klassiset soijanakin kuprut. Tulee teini-ikä mieleen.” R: ”Miksi nämä kaikki tuoksuu aina todella epäilyttäviltä?” S: ”Tässä on varmaan inkivääriä, joten menee sekin nyt sen porkkalan kanssa samalle listalle. Tää on ihan paskaa. Maustettua perunasurvosta johonkin kuoreen tungettuna ja sinne pikkasen inkivääriä perään.” J: ”Miksi tällasta on tehty? Tää on tämmönen laardinen.” Real Jumbos (Viana) R: ”Makkarassahan on ominaista sen potentiaali, eli kun sitä lämmittää niin se paisuu. Tässä on negatiivista potentiaalia. Tämä säikähtää lämpöä.” J: ”Selkeä mausteinen vivahde maussa. Ei ole tahnaa tuubissa kuten edellisessä, vaan rakenteeseen jää myös säikeisiä kohtia.” S: ”Vähän töhnäistä.” Koostumus: 11,5 Maku: 13,5 Ulkonäkö 10 Yhteensä: 35 Aikaisimmat merkinnät makkarasta löytyvät 5?000 vuoden takaa nykyisen Irakin alueelta. 4?000 vuotta myöhemmin katolinen kirkko piti makkaraa syntisenä. Sittemmin se on saanut vuosituhansien aikana ympäri maailman lukemattomia erilaisia sisältöjä ja vahvoja paikallisia merkityksiä eri kulttuureissa. Tiesitkö? Pieni jäätelöbättle! Raati arvioi testissä myös kotimaisia vegaanisia jäätelöitä. Pisteitä sai antaa yhdestä viiteen ja vain toiselle vaihtoehdoista. Kisassa parhaiten pärjäsivät Suomen jäätelön Tumma Suklaa ja Jymyn Pistaasi. Suomen Jäätelö Tumma Suklaa vs. Raparperisorbetti 18,5 – Jymy Pistaasi vs. Minttusuklaa 16,5 – 3 Kaveria Lakritsi & kookos vs. Paahdettu manteli & toscakastike 11,5 – 3 Aino Omenahyve vs. Puolukkahyve 9,5 – 3 Pakkasmarja Mansikka & punaiset marjat vs. Mustikka & mustat marjat 9 – 3 TEKSTI MIIA VISTILÄ Kumpi on parempaa?
18 • 6 / 2019
6 / 2019 • 19 TEKSTI JARI TAMMINEN KUVAT VELDA PARKKINEN Himojen tulkki Kuvataiteilija Aurora Reinhardin teoksissa valtasuhteet, sukupuoliroolit ja fetissit nivoutuvat yhdeksi kudelmaksi. Kuvatessaan ilmiöitä itsensä kautta, Reinhard tulee tehneeksi myös itsestään fetissin. TEKSTI JARI TAMMINEN KUVAT VELDA PARKKINEN Himojen tulkki Kuvataiteilija Aurora Reinhardin teoksissa valtasuhteet, sukupuoliroolit ja fetissit nivoutuvat yhdeksi kudelmaksi. Kuvatessaan ilmiöitä itsensä kautta, Reinhard tulee tehneeksi myös itsestään fetissin. K UN sosiaalisen median virrassa vastaan tulevan selfien pintaa rapsuttaa, niin halkeamista pilkistää syvempää ihmisyyttä. Miten juuri tuo ilme, nämä teemat tai aiheet? Miksi juuri nämä asiat kuvastavat kohteensa käsitystä hyvästä ja kauniista? Selfien asetelma kertoo siitä, kuinka itseään kuvannut ihminen haluaa nähdä itsensä. Omakuvat kertovat haaveista, unelmista, täydellisyyden käsityksestä ja ennen kaikkea rakenteista, jotka tuottivat juuri tätä ihmisyyttä. Aurora Reinhardin teokset eivät ole selfieitä, mutta ne ovat syntyneet selfiekulttuurin aikakaudella. Teostensa avulla Reinhard tutkii määrätietoisesti sukupuolirooleja sekä identiteettejä, ja mallina on useimmiten hän itse – toisinaan naamioituneena, toisinaan alastomana. Hän on ikuistanut itsensä myös patsaaksi muoviin 3D-printterillä sekä perinteisesti kipsiin. ”KYLLÄHÄN TEOKSET kumpua vat omista kokemuksista ja itsestä. Mutta jos olen riittävän rehellinen itselleni, niin omat kokemukseni naisena saattavat olla melko tuttuja monelle muullekin naiselle”, Reinhard toteaa töidensä näytteille ripustuksen lomassa Helsingin Amos Rex -museossa. Reinhardin teokset ovat osa Ars Fennica -ehdokkaiden yhteisnäyttelyä. ”Pääasia ei kuitenkaan ole puhua minusta itsestäni. Käsittelemäni asiat ovat minua isompia. Minua kiinnostaa se, kuinka ihmiset haluavat kuulua joukkoon ja tekevät sitä esimerkiksi vaatteiden, asusteiden ja elämäntyylin kautta”, Reinhard jatkaa ajatustaan. Itsensä kuvaamisessa ei olekaan kyse loputtomasta narsismista – havainnot ympäröivästä maailmasta aukeavat omien halujen, toiveiden ja tuntemusten kautta. VAIKKA HUPPARIIN ja mustaan nahkatakkiin pukeutuneen Reinhardin oma tyyli on kaukana satuprinsessojen vaaleanpunaisista unelmista, on hän löytänyt myös prinsessaunelman sisältään. Fairy tale-veistos kuvaa luonnollisen kokoista korkokenkää, josta pilkistävät varpaat. Teos viittaa barbiemaisessa pinkkiydessään Tuhkimoon. ”Teoksessa yhdistyy vaaleanpunainen muovisuus ja prinsessahaave. Kyllä monet naiset haaveilevat prinsessajutuista, vaikka se on epärelistista”, Reinhard toteaa. ”Katsoin juuri Bachelor Suomea – tai olen siis katsonut ne kaikki tuotantokaudet – ja mietin, että se on oikeastaan naisten pornoa. Täysin epä realistista haaveilua jostain epätodellisesta – ja sitähän porno nimenomaan on." Fairytale ei ole ainoa Reinhardin prinsessaunelmiin viittaava teos. Cindy, Arabella & Peppi -sarjassa Reinhard poseeraa itse ikuisesti hymyilevässä, läpikuultavassa ja räikeän meikatussa naamiossa. Pinkkitukkaiseeen Arabellahahmoon taiteilija haki innoitusta prinsessa Dianasta. ”Teoksen osti keski-ikäinen nainen, joka totesi, että se kuvaa juuri aikuisen naisen prinsessahaavetta. Teokset ovat henkilökohtaisia, niissä kyse on siitä, että tunnistaa ja myöntää itselleen jonkun halun tai toiveen.” ”Venus-sarjan teoksetkin isoine tisseineen kuvaavat jotain sellaista, joka on Aurora Reinhard • s. 1975. • Valmistui Kuvataideakatemiasta vuonna 2003. • Opiskellut valokuvausta Göteborgin yliopistossa sekä International Center of Photographyssa New Yorkissa. • Reinhardin teoksia on ollut esillä muun muassa Kiasmassa, Helsingin Taidehallissa, HAMissa, Serlachiusmuseossa, Emmassa, Deutches Historisches Museumissa Berliinissä, Shedhallessa Zürichissä, Fridericianumissa Kasselissa, Ludvig Múzeumissa Kölnissä. • Saksalainen ZKM Center for Art and Media Karlsruhe palkitsi Reinhardin Boygirl-videoteoksen vuonna 2002. • Ehdolla vuoden 2019 Ars Fennica -palkinnon saajaksi. • Julkaissut yhdessä tutkija Minna Torpan kanssa teoksen Helsingin Kruunu vuoren hylätyistä huviloista ja niiden historiasta. ”MINUA KIINNOSTAA SE, KUINKA IHMISET HALUAVAT KUULUA JOUKKOON JA TEKEVÄT SITÄ ESIMERKIKSI VAATTEIDEN, ASUSTEIDEN JA ELÄMÄNTYYLIN KAUTTA.” Henkilökuva
20 • 6 / 2019 selvästi haluttua. Ne jättimäiset kumi tissit ovat tuote, jota myydään netissä. Myös maskit, joita käytän teoksissani ovat aina oikeita tuotteita, eivät mi tään sellaista, mitä olisin keksinyt. Ne edustavat jotain sellaista ideaalia, että joku on katsonut parhaaksi niitä myy dä ja jengi haluaa niitä ostaa.” Aina näitä haaveita ja toiveita ei ole helppo sanallistaa ja oma suhtautumi nen niihin voi olla ristiriitainen. Toisi naan niitä ei edes halua kohdata. HA AVEISIIN LIITTYVÄT myös erilai set fetissit. Reinhardin kiinnostus nii tä kohtaan puhkesi kukkaan hänen työskennellessään Tokiossa vuosina 2004–2005. Tuosta kokemuksesta kum puaa muun muassa teos Venus 8, joka kuvastaa S/Mhenkistä, koulupukuun puettua naista. Jälleen kerran taiteilija poseerasi itse kameran edessä. ”Tokiossa näkyy niitä koulu pukuja todella paljon ja se puku on fetisoitu todella seksuaalisesti. Sen jälkeen en ole voinut olla ajattelematta tuota fe tissiä koulupuvun nähdessäni”, Rein hard toteaa. Kokemukset Japanissa näkyvät tee mojen ohessa myös teoksissa käyte tyissä tekniikoissa. ”Japanilaisessa kulttuurissa käsi työläisyys ja esteettisyys ovat näkyväs sä roolissa. Sen jälkeen esineet tulivat vahvemmin osaksi duunejani.” Yksi 2000luvulla näkyväksi nous sut tavarafetissin muoto ovat tyyriit designerlaukut, jotka maksavat hel posti satoja, jopa tuhansia euroja. Yhä useampi hakee glamouria arkiseenkin elämään ja näyttävä laukku voi olla ta pa kokea sitä. Tämä esinefetissi ja ima gon rakentaminen ei ole jäänyt Rein hardilta huomaamatta. ”Niitä laukkuja alettiin niin sano tusti kansanomaistamaan ja tunnistin itsessänikin ajatuksen, että se laukku on se juttu. Silloin päätin aloittaan näi den laukkujen tekemisen kipsistä." Koska taiteeseen sopii moniker roksellisuus ja fiktiivisyys Reinhard osti teostensa raakaaineeksi liettua laiselta torilta halpoja kopioita luksus laukuista. ”Halusin asettaa sen feikkilaukun jalustalle ja tehdä siitä arvokkaan taideteoksen.” Reinhard haki neuvoja kuvan veistoon Jiri Gelleriltä, joka tunne taan hyper realistisista veistoksistaan. Aluksi Gelleriä avustaen ja vähitellen omien teosten pariin siirtyen hän sai haltuun uuden tekniikan. Taiteilijan tehdessä yksityiskohtaisen realistisen kipsikopion halvasta feikkilaukusta syntyy aito taideteos. Tätä voisi pitää hieman ristiriitaisena, mutta ei se sitä ole. Taide kommentoi aikaansa ja yh teiskuntaa, joka sen synnytti. Piraattilaukkujen lisäksi Reinhard hankki itselleen myös aidon Christian Louboutin laukun teoksen raaka aineeksi. Toistaiseksi hän ei kuiten kaan ole raaskinut uhrata sitä taiteen alttarilla. ”Mitä jos teos epäonnistuu ja lauk ku menee pilalle turhaan? Olen sitten käyttänyt sitä laukkua itse”, taiteilija nauraa. ”Aitouden” ja ”feikkiyden” raja on välillä hyvin häilyvä myös taiteen ul kopuolella. Ja ajan mittaan tuo raja myös liikkuu. ”Ennen sotaa rikkaat hankkivat ’ aitoja asioita’ – kultaisia tupakkakote loita ja vaatteet hankittiin ompelijalta. Sotien jälkeen näitä monia asioita on sitten alettu imitoimaan ja esimerkiksi muovinen huulipunakotelo on kullan värinen ja näyttää arvokkaalta. Mutta ne ovat imitaatioita siinä missä joskus nekin ovat olleet kultaa tai messinkiä.” Markkinat tuottavat kuluttajille siis jatkuvasti tavaraa, joka teeskentelee olevansa jotain arvokkaampaa ja kal liimpaa. Jopa aidoksi koetut hyödyk keet voivat lopultakin olla geneerisiä substituutteja, eikä tämä tietenkään ole automaattisesti väärin. ”Ostammehan me jatkuvasti myös muovisia koruja, jotka pyrkivät näyt tämään aidoilta timanteilta.” RAKENTEIDEN KÄSITTELY ja erityi sesti niillä leikittely tietenkin myös he rättää tunteita yleisössä. Ja jatkovaati muksia. ”BACHELOR SUOMI ON OIKEASTAAN NAISTEN PORNOA. TÄYSIN EPÄ REALISTISTA HAAVEILUA JOSTAIN EPÄTODELLISESTA.” ”EN KOE, ETTÄ MINULLA OLISI VELVOLLISUUS PARANTAA TÄTÄ MAAILMAA. MINUN TEHTÄVÄNI ON TEHDÄ NÄKYVÄKSI.” Flowers (2014) Hanskat, akryylikynnet, akryylimaali Venus 8 (2017) Digitaalivedos Taiteilija ja keräilijä (2019) Sekatekniikka, tulostetut 3D-figuurit Au rora Re inh ard Ju ssi Tia ine n Au rora Re inh ard
6 / 2019 • 21 ”Minulta aina välillä kysytään, että miksi vahvistan näitä käsittelemiäni kliseitä. En kuitenkaan koe, että mi nulla varsinaisesti olisi velvollisuus parantaa tätä maailmaa. Minun tehtä väni on tehdä näkyväksi.” Eikä muutos ole ylipäätänsäkään mahdollista ilman, että ensiksi hahmo tetaan se, mikä pitäisi muuttaa. YKSI TOISTUVA TEEMA Reinhardin teoksissa on kehollisuus, joka näyttäy tyy aitona tai simuloituna alastomuu tena. Ja koska taiteilija itse poseeraa teoksissaan, on tarkastelun kohde nai nen ja yhteiskunnan suhde naiseen ja sen suhde taiteilijaan itseensä. Ei tie tenkään ole ennen kuulumatonta, et tä taideteoksessa kuvataan nainen – se on jopa muodostunut ajan saatossa alalla standardiksi. Vuonna 1989 yhdysvaltalainen taiteilijaryhmä Guerrilla Girls kysyi, että pitääkö naisen olla alaston pääs täkseen museoon. Do Women Have To Be Naked To Get Into The Met. Museum? teoksessaan esitettyä ky symystä ryhmä tuki huomiolla siitä, että samalla kun valtaosa museoissa näkyvistä alastomista hahmoista on naisia, niin vain murtoosa itse tai teilijoita on naisia. Reinhard rikkoo tämän asetelman Alaston lepäävä teoksessaan. Taiteilija on kameran edessä alastomana ja hyvin klassi sessa poseerauksessa, mutta hänen kädessään näkyy kameran kaukolau kaisin. Teoksen malli muuttuu passii visesta katseen kohteesta aktiiviseksi toimijaksi. Teaserteoksessa taiteilija on puo lestaan pukeutunut ihopukuun. Kuva näyttää nopealla vilkaisulla siltä, että hän olisi siinä alasti. ”Se lähti liikkeelle ajatuksesta, et tä itse taiteilijana ’likaan itseni’. Mut ta onko se oikeasti alastomuutta, kun en siinä alastomana ole? Kyllä se kui tenkin kuvaa alastomuutta ja voi olla provosoiva.” Teos on matkaamassa seuraavaksi näyttelyyn Muyung Art Spaceen Pekin giin. Paitsi että nyt siellä pohditaan, et tä onko teos sovelias esitettäväksi. ”Alastomuudessa ei loppupeleissä ole edes kyse siitä, onko malli oikeas ti alastomana. Riittää, että sitä kuva taan”, Reinhard toteaa, eikä ole varma koska hänelle selviää, kelpuutetaanko teos näyttelyyn Kiinassa. Alastomuuteen liittyy myös seksu aalisuus. Seksuaalisuuteen puolestaan liittyy usein hinku määritellä sen sopi vat muodot ja tasot. Kautta länsimai sen historian naisille on auliisti tarjot tu rooleiksi joko madonnaa tai huoraa ja tuon jaon sotkeminen on usein joh tanut kriisiin. Tähän erottelun ehdot tomuuteen Reinhard tarttui teokses saan Flowers. Flowers muodostuu arkisista, siivot taessa usein käytetyistä kumihanskois ta, joihin on kiinnitetty kirkaanvärisen rakennekynnet. Tarjotut kodinkoneen tai seksikumppanin lokerot ovat il meiset, ja tukahduttavat. Silti taiteili ja, joka on tehnyt näiden lokeroiden kriittisestä tarkastelusta oman työnsä ei suostu tyystin tuomitsemaan kaik kia lokeroita. Tai vähintäänkin hän ymmärtää niiden tarpeellisuuden ja merkityksen. ”Lokeroiminen on osa sitä, kuinka hahmotamme maailman. Ihmiset hah mottavat maailmaa vaikka sen perus teella, että tuo on hetero ja tuo homo, ja tuo vaikka diplomiinsinööri. Loke rointi on oleellinen osa ajattelua.” Onko tämä siten oikein tai vää rin on toisen keskustelun arvoinen kysymys. TAIDEMA AILMAN VALTA-ASETELMIA voi tarkastella tekijyyden ohella myös taiteilijan ja kuraattorin sekä taiteili jan ja keräilijän suhteessa. Näiden toi silleen välttämättömien ihmisryhmien suhde on ristiriitainen ja kaikki lähes tyvät samoja teoksia hyvin erilaisista lähtökohdista. Taiteilija ja kuraattori veistokses sa Reinhard on itse sitomisleikeistä tutuissa vermeissä ja suukapulassa kontallaan, kuraattori David Elliottin talutushihnassa. Taiteilija ja keräili jä teos muistuttaa puolestaan nukke kotia, jossa toisessa huoneessa taiteili ja itse pakertaa hyvin vaatimattomissa ja arkisissa olosuhteissa teoksen paris sa. Seinän takana taidekeräilijä Timo Miettinen istuu puku päällä ja sika ria poltellen huoneessa, jonka seinään nojaa muutama Reinhardin teos, jotka Miettinen omistaa oikeastikin. ”Eihän se taiteen keräilijän elämä tietenkään oikeasti ole sitä, että istus kellaan nojatuolissa, poltetaan sikaria ja ihaillaan teosta. Mutta kyllä tässä jotain siitä jaosta on”, Reinhard poh tii teoksen äärellä. ”Ja tavallaan myös taiteilija on työnsä vanki. Tai niin sen ainakin itse koen.” Samalla museon henkilökunta reh kii taiteilijan ympärillä saadakseen näyttelyn ripustettua määräajassa ja kaiken valmiiksi yleisölle. ”Taidefetisismi on oma lajinsa. Se hän on hyvin eksklusiivinen harrastus, jos puhutaan vaikka kalliista nykytai teesta. Nykyään pankitkin neuvovat hajauttamaan sijoituksia myös taitee seen – jollekin se teos voi olla samalla sijoitus, hieno juttu, statussymboli ja fetissi. Minulle itselleni tämä on var sin ristiriitaista”, Reinhard toteaa. Hän ei itse halua tavaraa ympäril leen, mutta samalla tiedostaa tekevän sä itse teoksia, joiden tavoite on olla mahdollisimman haluttuja fetissejä. Kaksijakoisuus on osa taiteilijan elä mää teosten ulkopuolellakin. VAIKK A ME kaikki rakennamme enemmän tai vähemmän tiedostaen itsellemme julkista identiteettiä, ei vät nämä rakennelmat juurikaan näy ”MASKIT TEOKSISSANI LIITTYVÄT SIIHEN, ETTÄ KYLLÄ NOIN PERIAATTEESSA IHMINEN HALUAA JA TOIVOO, ETTÄ HÄNEN NÄHTÄISIIN SEN MASKIN TAKAA.” ulospäin. Teoksissaan läpikuultavia naamareita pitänyt taiteilija voi tehdä maskeilla näkyväksi jotain sellaista, jo ka tavallisesti pysyy piilossa. ”Auttaa jos ei joudu peittämään itseään ja pystyy olemaan sinut it sensä kanssa. Me kuitenkin helpos ti pelkäämme, että olemme itse vää ränlaisia. Maskit teoksissani liittyvät siihen, että kyllä noin periaatteessa ihminen haluaa ja toivoo, että hänen nähtäisiin sen maskin takaa. Että kuka oikeasti olet, siitähän on usein kyse.” Läpinäkyvän avulla näkymätön muuttuu näkyväksi ja auttaa katsojaa kohtaamaan itsensä. Arabella (2015) Digitaalivedos Au rora Re inh ard Reinhardin työpaitana käyttämä Voiman punainen t-paita poistui tuotannosta jo toistakymmentä vuotta sitten.
Psykedeeli˜ terapian paluu aikaa ota itsellesi helao.fi | Töölöntullinkatu 8 tanssi bollywoodia suorita kauppatieteen opintoja ohjelmoi pythonilla aktivoidu aivo-qigongilla tee valokuvazine laula rockia opi koreaa kirjoita blogia HELSINGIN AIKUISOPISTO OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS 1000+ kurssia Kriittinen korkeakoulu Syksyn 2019 ohjelmassa Puhujakoulu, Kuvataidekoulu, Polarisaatio ja konfliktit, Ihmisen filosofiaa, Muotokuva nyt!, Virtaamusiikkimatka taidemusiikin historiaan, yleisöluentoja ja tapahtumia Kriittinen toimii nyt myös Jyväskylässä, Tampereella ja Porissa. Tervetuloa oppimaan, pysähtymään ja sivistymään! www.kriittinenkorkeakoulu.fi > Ympäristötiede > Tulevaisuudentutkimus > Monikulttuurisuus > Kulttuurihistoria > Uskontotiede > Mediatutkimus, taidehistoria ja musiikkitiede > Mediakasvatus > Kasvatustiede > Psykologia ym. > Digitaalinen kulttuuri > Luova kirjoittaminen > East Asian Studies > Tietojenkäsittelytiede ym. verkko-opintoja Tutustu ja kysy lisää! www.utu.fi/avoin Avoin yliopisto – avoin kaikille! www.avointaidekoulu.net Seuraa meitä! @epomaski @epoteatteri @epotanssi @eporytmi @epokirjo Lue lisää opinnoista ja hae mukaan 31.7.2019 mennessä www.epopisto.? EPOPISTO.FI Opistontie 111, 60800 Ilmajoki puh. 06 425 6000, toimisto@epopisto.? Opisto somessa @epopisto #epopisto #opistoelämää Seuraa meitä! @epomaski @epoteatteri @epotanssi @eporytmi @epokirjo Seuraa meitä! @epomaski @epoteatteri KULTTUURIOPISTO TANSSINOHJAUS TEATTERI TEATTERIMASKEERAUS RYTMIMUSIIKKI KIRJOITTAMINEN JA VIESTINTÄ Haku käynnissä! Kuuka usi Berliin issä! CREATE Valmentaudu jatko-opintoihin, kehitä taitojasi, panosta intohimon kohteeseesi täydellä sydämellä! YKSIVUOTISET OPINNOT ? CREATE EYE – taide & muotoilu ? CREATE WORD – skriva & tala ? TEATTERI ? TANSSI ? PSYKOLOGIA UUTUUS! ? LUONNONTIETEET & LÄÄKETIEDE ? OIKEUSTIETEELLINEN OHJELMA VÄSTRA NYLANDS FOLKHÖGSKOLA Haku viim. 5.8.2019 VNF.FI Apurahaa haetaan sähköisellä lomakkeella verkossa. Linkki lomakkeeseen löytyy 1.8. alkaen Suomen Taideyhdistyksen kotisivuilta: suomentaideyhdistys.fi/haku-2019-richter Apurahan tarkoituksena on tarjota mahdollisuus ulkomaan matkaan ja tutustumiseen ajankohtaiseen kuvataiteeseen. Kysymyksessä on matka-apuraha, ei työskentelyapuraha. Hakijan tulee esittää hakemuksessa apurahan käyttösuunnitelma ja haettu määrä. Yhdistys edellyttää apurahojen saajilta selvitystä apurahan käytöstä. Apurahat jaetaan joulukuussa. Lisätietoja: suomentaideyhdistys.fi, info@suomentaideyhdistys.fi, puh. 045 7731 4315. Suomen Taideyhdistys ry. julistaa haettavaksi EDVARD RICHTERIN nimeä kantavat apurahat lehdistön ja tiedotusvälineiden piirissä toimiville kuvataidearvostelijoille. Apurahan hakuaika on 1.8.–30.9.2019. APURAHOJA KUVATAIDEARVOSTELIJOILLE
Psykedeeli˜ terapian paluu Psykedeelien käyttöä terapian apuna tutkitaan jälleen. Vuosikymmeniä stigmatisoitujen yhdisteiden mahdollisuuksia kartoitetaan nyt etenkin masennuksen, ahdistuksen ja traumojen hoitoon. TEKSTI MIKA PEKKOLA KUVA NINNI KAIRISALO 6 / 2019 • 23 ”PSYKEDEELIT NÄYTTÄISIVÄT SAAVAN AIKAAN VOIMAKKAASTI MUUTOKSILLE ALTTIIN TILAN LISÄÄMÄLLÄ VÄLIAIKAISESTI AIVOJEN PLASTISUUTTA.” Tutkimus
24 • 6 / 2019 SYKEDEELEILL Ä on kyseenalainen maine mielenterveysongel mi en aiheuttajina. Klassiset psykedee lit LSD, psilosybiini, meskaliini ja DMT sekä tunteisiin vaikuttavana empato geenina tunnettu MDMA näyttäisivät kuitenkin uusien tutkimusten mukaan avaavan mahdollisuuksia terapialle. Riskit ovat osoittautuneet hoidon yh teydessä pieniksi. Tutkijat ja terapeutit toivovatkin psykedeelien uudistavan käsityksiämme mielenterveysongel mien hoidosta. Vuonna 2016 perustettu Psykedee litutkimusyhdistys järjesti Helsingin yliopistolla toukokuussa Psykedee lit ja integraatio tapahtuman, jossa luennoivat Barcelonassa työskente levä psykoterapeutti Marc Aixalà se kä psykologi Riikka Ajantaival. Kiin nostus oli niin suurta, että luennot piti siirtää osallistujamäärän vuoksi suu rempaan saliin, mutta sekin täyttyi ääriään myöten. PSYKEDEELIEN TER APIAJA tutki muskäytöllä on pitkä historia. ”Tieteellisiä artikkeleita julkaistiin 1950luvulta alkaen tuhansittain ja tuhannet ihmiset kävivät erilaisissa terapioissa. Psykedeeleillä hoidettiin alkoholismia, heroiiniriippuvuutta ja muita ongelmia. Hyviä tuloksia saatiin myös kuolemansairaiden ahdistuksen hoidossa. Nyt näitä samoja tutkimuk sia toistetaan tiukemmilla metodeilla”, Aixalà kertoo. Tutkimus ei loppunut tieteellisistä syistä. LSD:n levisi laboratorioista ja vastaanotoilta kaduille, ja vastakult tuuri ryhtyi kumoamaan vallitsevaa yhteiskunnallista järjestystä psyke delian voimin. Richard Nixon julisti LSD:tä popularisoineen entisen psy kologian professori Timothy Learyn Amerikan vaarallisimmaksi mieheksi. tutkimuksilta suljettiin rahahanat ja psykedeelien käyttö ajautui maan alle. Psykedeelitutkimusyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja psy kologi Samuli Kangaslampi kertoo, että tutkimuksessa oli yli kolmenkym menen vuoden tauko. Nyt erilaiset psykedeelitutkimukset ovat päässeet länsimaissa jälleen käyntiin, ja joil lekin on myönnetty tutkimusrahoi tusta julkisistakin lähteistä. Lontoon Imperial Collegeen perustettiin tänä keväänä psykedeeleihin keskittyvä tutkimusyksikkö. ”Uusimmat tutkimukset liittyvät masennuksen, ahdistuksen ja addik tioiden hoitoon”, Kangaslampi kertoo. ”Parasta näyttöä on saatu psilosy biiniterapian vaikutuksista vaka viin sairauksiin liittyvän ma sennuksen ja ahdistusoireiden yhteydessä. Masennuksen osalta on käynnistetty kan sainvälinen COMPASS Path ways yrityksen rahoittama tutkimussarja, jonka tavoit teena on saada markkinoille psilosybiiniavusteinen tera pia lääkehoitona.” Riikka Ajantaival työsken telee HYKSinstituutin kaut ta osana COMPASS Pathways tutki musterapeuttien koulutusryhmää. Suomessa psilosybiinitutkimusta ei ole toistaiseksi saatu käynnistymään, mutta Ajantaival on toiminut tutki musterapeuttina Lontoossa Kings Col legen terveiden koehenkilöiden tutki muksessa. Hän korostaa, että uudet psykedeelitutkimukset ovat pilottitut kimuksia ja että laajempia tutkimuk sia tarvitaan. ”Psykedeeliterapian voidaan ajatel la toimivan altistusterapian tavoin”, Ajantaival toteaa. ”Sen vaikutukset ilmenevät kuitenkin nopeammin, mi kä voisi vähentää mahdollista hoidon keskeytymistä raskaan terapeuttisen prosessin vuoksi. Useimmat ihmiset kokevat helpommaksi osallistua hoi toon, johon liittyy kerran tai kaksi ker taa annettava lääke sen sijaan, että he kävisivät esimerkiksi puoli vuotta altistusterapiassa.” Esimerkiksi MDMAterapian yh teydessä ihmiset käyvät läpi traumo jaan tilassa, jossa pelot ovat siirtyneet takaalalle. ”Psykedeeliterapiassa voi nousta esiin vaikeita kokemuksia, mutta ah distus ei ole huono asia”, Aixalà sa noo. ”Se on osoitus siitä, että terapia etenee.” HOITORESISTENTTI MASENNUS, ad diktiot ja traumaperäiset oireet ovat aiheita, joita Kangaslampi kertoo miet tineensä työssään paljon. Psykedeelite rapia voisi auttaa niitä, jotka eivät saa apua perinteisestä terapiasta, masen nuslääkkeistä tai niiden yhdistelmäs tä. Terapiassa ei auteta ihmisiä sietä mään stressiä ja negatiivisiksi koettuja tunnetiloja, vaan luodaan kohtaami nen vaikeiden asioiden kanssa. ”Psykedeelit näyttäisivät saavan ai kaan voimakkaasti muutoksille alttiin tilan lisäämällä väliaikaisesti aivojen plastisuutta”, Kangaslampi selittää. ”Ihminen kykenee näkemään tilan teensa eri tavalla. Tämä auttaa pääse mään eroon jumiutumista ja muutta maan elämäntapoja tai ympäristöä.” Kangaslampi kertoo, että aivover kostojen tasolla psykedeelit vaimen tavat perustilaverkoston aktiivisuutta. Perustilaverkoston on katsottu olevan vastuussa esimerkiksi murehtimisesta tai ahdistuneesta sisäänpäinkäänty neisyydestä. Psykedeelien vaikutuk sen alaisena olevissa aivoissa ilmenee epätyypillisiä yhteyksiä eri aivover kostojen välillä. Muutokset poistuvat, kun aineen vaikutus lakkaa, mutta aivoihin jää silti jonkin verran uusia yhteyksiä. SUOMESSA PSYKEDEELIT luokitellaan vaarallisiksi tai erittäin vaarallisiksi huumausaineiksi. Psy kedeeliterapia ja tut kimus ovat kuiten kin osoittautuneet turvallisiksi. ”Kun psykedeele jä käytetään hyvin koulutetun henkilö kunnan valvonnan alla ja potilaista on seulottu pois he, joille hoito voisi olla haital linen, psykedeeliterapia on erittäin turvallinen hoi tomuoto”, Aixalà toteaa. Ajantaipaleen mukaan psyke deeliterapian turvallisuuskysymyk set ovatkin jo laajasti tutkittuja, eikä klassisiin psykedeeleihin ole todettu liittyvän merkittäviä fyysisiä haittoja. Psyykkisesti Ajantaival vertaa psyke deelikokemusta meditaatioretriittiin, joihin hakijat myös usein seulotaan mielenterveyden ongelmien varalta. ”Molemmissa joudutaan kasvok kain oman mielen kanssa”, Ajantai val sanoo. ”Tyypilliset mallit, joilla esiin nousevia tuntemuksia hallitaan, siirtyvät sivuun. Kokemus voi olla ra visteleva, aivan kuten vaikkapa eläk keelle jääminen tai avioero. Tutki musympäristössä läsnä on kuitenkin hoitotiimi, eli enemmän tukea kuin esimerkiksi ihmisillä, jotka osallistu vat meditaatioretriittiin.” PSYKEDEELITERAPIAN JA tutkimuk sen tila näyttää lupaavalta. Psyke deeleillä voisi tulevaisuudessa olla vahvempi rooli mielenterveysongel mien hoidossa ja ehkä laajemminkin kulttuurissamme. Ajantaival toteaa, että mikäli psyke deelit osoittautuvat hyödyllisiksi, seu raavaksi on tutkittava, keille ne ovat hyödyllisiä ja miksi. ”Psykedeelit voivat edistää ymmär rystämme itsestämme ja maailmasta”, Aixalà kiteyttää. ”Monet terapiaan tu levat ihmiset kärsivät eksistentiaali sesta ahdistuksesta. Modernia kult tuuria vaivaa merkityksettömyys. Elämme, jotta voisimme maksaa vuok ramme ja kuluttaa. Teemme liikaa töi tä. Psykedeelit voivat auttaa löytä mään syvempiä merkityksiä.” Kulttuurimme suhtautuminen psy kedeelitutkimukseen ja terapiaan on jo muuttunut. Kangaslampi vahvistaa tämän. ”Psykedeeleistä on nykyään mah dollista käydä järkevää keskustelua. Voimme keskustella haittojen vähen tämisestä sekä siitä millaisia riske jä psykedeeleihin liittyy, mutta myös tutkimuksen ja terapian mahdollisista hyödyistä.” P SYKEDEELIEN KÄYTTÖÄ terapian yhteydessä tutkittiin laajalti 1950-luvulta alkaen. Tutkimus lakkasi 1970-luvulla, kun vastakulttuuri omaksui etenkin Yhdysvalloissa psykedelian vallitsevan järjestelmän vastaiseksi työkaluksi. Tutkimus on käynnistynyt uudelleen 2000-luvun alussa ainakin Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Sveitsissä, Alankomaissa ja Espanjassa. Euroopassa ja Yhdysvalloissa toteutettava COMPASS Pathways -yrityksen rahoittama tutkimussarja psilosybiiniavusteisesta terapiasta on tarkoitus käynnistää myös Suomessa. Tutkimuksen käynnistämispäätös on tällä hetkellä eettisessä arvioinnissa. Tästä on kyse: Psykedeelitutkimus ”KUN PSYKEDEELEJÄ KÄYTETÄÄN HYVIN KOULUTETUN HENKILÖKUNNAN VALVONNAN ALLA JA POTILAISTA ON SEULOTTU POIS HE, JOILLE HOITO VOISI OLLA HAITALLINEN, PSYKEDEELITERAPIA ON ERITTÄIN TURVALLINEN HOITOMUOTO.” P ”TERAPIASSA EI AUTETA IHMISIÄ SIETÄMÄÄN STRESSIÄ JA NEGATIIVISIKSI KOETTUJA TUNNETILOJA, VAAN LUODAAN KOHTAAMINEN VAIKEIDEN ASIOIDEN KANSSA.”
E-kirjasto – kevyt kantaa helmet.fi/ ekirjasto MATTHEW DAY JACKSON 18.5.–29.9. Oma maailmamme,ilman meitä, aina tähän asti. MÄNTTÄ | SERLACHIUS.FI | RAVINTOLAGOSTA.FI SERLACHIUS-BUSSILLA TAMPEREELTA SUORAAN MUSEOIHIN RYHDY VOIMANOSTAJAKSI JA TILAA LEHTI KOTIISI ALK. 39E/VUOSI. Tilaukset: kauppa.voima.fi, tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109 100
26 • 6 / 2019 ”INDIVIDUALISTINEN KULUTTAJA ON MARKKINOINTITIETEEN VÄITTÄMÄ.” KULUTUKSESTA KIELTÄYTYMINEN ON MARKKINATRENDI Kuluttaminen KULUTUKSESTA KIELTÄYTYMINEN ON MARKKINATRENDI TEKSTI MERI PARKKINEN KUVA NINNI KAIRISALO
6 / 2019 • 27 Oletko harkitsevainen kuluttaja, joka ottaa valinnoissaan huomioon niin ympäristövaikutukset kuin terveydenkin? Jos vastaat kyllä, olet päätynyt markkinasegmenttiin, joka arvioitiin viime vuoden trendikkäimmäksi. J OSPA SUOM AL AISET ostaisivat vähemmän, mutta parempaa kah via, vetoaa kahvimerkki mainoksessaan. Some vaikuttaja puolestaan puhuu palavasti ympäristöystävällisen minimalismin puolesta, mutta mainos taa samalla ahkerasti yhteistyö kumppaneidensa tuotteita. Voi kuulostaa ristiriitaiselta, mutta viime vuonna liiallisesta kulut tamisesta kieltäytyminen arvioi tiin kuluttaja trendeistä suurim maksi. Kuluttamisesta kieltäytyjille onkin räätälöity oma markkina segmenttinsä mainoksineen ja tuotetarinoineen. Arvioinnin tehnyt Euromonitor Internatio nal kutsuu segmenttiä markki natutkimusraportissaan ”puh taan elämän tavoitteluksi”. Ryhmä koostuu raportin mukaan nuorista, jotka pyrkivät kulutukses saan kohtuullisuuteen. He välttelevät epäterveellistä ruokaa ja juomaa, pa nostavat henkiseen ja fyysiseen hyvin vointiin sekä tuotteisiin, jotka kestävät kulutusta ja ovat eettisesti valmistet tuja. Perinteisesti ekologisia valintoja te kevät ja oman terveyden parasta ajat televat kuluttajat on nähty erillisinä kuluttajaryhminä. Nyt markkinatut kimus näyttää etsivän termiä kuluttajille, joiden valinnoissa yhdistyvät nämä molemmat. Markkinoilla on myös paine myydä tälle ryhmälle jotakin mi tä juuri nämä kuluttajat kaipaa vat: puhdasta, kaikesta turhasta riisuttua elämää. MARKKINATUTKIMUS ENTEILEE kulutustottumusten hidasta muutosta. Kotitaloustieteen professori Minna Autio on tutkinut vihreää kuluttamis ta jo parinkymmenen vuoden ajan. ”Kyllähän tämä ympäristötietoisuu den merkittävä kasvu näkyy voimista van näitä elämäntyylivalintoja”, hän toteaa. Autio nostaa esimerkiksi ”puhtaan elämän tavoittelusta” maitotuotteiden korvaamisen kasviperäisillä tuotteilla. ”Päätös luopua maidosta pohjaa elämäntyylivalintoihin, ei vain tervey teen. Tutkimuksen mukaan eläinten oikeudet saavat kuluttajat luopumaan maidosta. Samalla myös yleisiä ravit semussuosituksia vastustetaan.” Aution mielestä onkin mielenkiin toista, että raportti liittää samaan ku luttajaryhmään sekä itsestään että ym päristöstä huolehtivat kuluttajat. ILMIÖT KUTEN VEGAANIUS, raittius ja eettinen kuluttaminen ovat kasvaneet pienistä vastakulttuurin liikkeistä val tavirtaan. Nyt ympäristötietoisuuden kasvu näkyy entistä laajemman ryh män kulutuspäätöksissä, mutta sa malla raportin esittämä arvio puhtaan elämän tavoittelusta kansainvälisesti merkittävimpänä kulutustrendinä on Aution mukaan hyvin optimistinen. ”Pitää muistaa, että tätä elämän tyyliä hakeva porukka ei välttämättä ole kovin suuri. Tutkimuksessa on to dettu, että ympäristötietoiseen kulut tamiseen sitoutuneita on noin 10–15 prosenttia nuorista”, Autio toteaa. Raportin esittämät nuorten kulutta misen tavat ja niitä ohjaavat arvot ei vät toisaalta ole suomalaistutkimusten perusteella uusi asia. ”Tutkimusten perusteella Suomessa nuoret arvioivat edelleen, kuten teki vät jo 2000luvun alussakin, olevansa kulutuksessaan kohtuullisia.” Aikaisemmin erillisinä näyttäyty neiden arvojen, kuten itsestä ja ym päristöstä huolehtimisen, yhteen nivoutuminen on Aution mielestä mahdollinen merkki laajemmasta ar vomaailman muutoksesta. Kun eläin ten oikeuksista huolehtiminen, koh tuullinen kuluttaminen ja terveellisyys ovat ennen kuuluneet alakulttuurei hin, tällaisen yhdistymisen kautta voi myös näistä elämäntavoista voi tulla valtavirtaa. ”Se voi tuntua suurelta muutoksel ta, kun olemme eläneet tällaisen ku luttamisen ja hedonismin aikakauden 1980luvulta lähtien”, Autio pohtii. PUHTA ASEEN EL ÄMÄ ÄN KUULUU myös alkoholin vähentäminen. Ky seiselle kuluttajaryhmälle onkin siten myytävissä uusia vapaaajanvietto tapoja: smoothiebaareja, alkoholitto mia trendijuomia ja liikuntaharras tuksia kännien sijaan. Autio näkee terveyden tavoittelun ja juomistottu musten kohtuullistamisen vastaliik keenä. Suomessa alkoholin kulutus pää osin lisääntyi 1970 luvulta lähtien, kunnes se kääntyi 2010luvulla maltil liseen laskuun. Vaikka alkoholi kulttuurissa ei ole tapahtunut radikaalia muutosta, tilastoissa näkyy pienemmän ryhmän vas taliike. Alkoholittomien juomien myynti on viisinkertaistunut kol messa vuodessa. AUTIO NÄKEE hyvinvointiin ja kestävyyteen liittyvien palve luiden sekä tuotteiden lisäänty misen markkinoilla kuluttajien vaatimusten muuttuessa toden näköisenä, mutta kehottaa myös kyseenalaistamaan kuluttajien valtaa. Varsinkaan yksittäisen kulutta jan valinnanvapautta ei kannata pai nottaa liikaa. ”Ajatus yksilöllisestä kuluttajasta on meille markkinoiden kautta tuo tettu. Individualistinen kuluttaja on markkinointitieteen väittämä. On myös päinvastaisia näkemyksiä kulut tajien käyttäytymisestä. Ihminen on sosiaalinen ja kulttuurinen olento, mi kä määrittää sitä, miten me kulutam me.” EI OLE SATTUMAA , että yksilö te kee kaupassa tiettyjä valintoja. Mukana on markkinoinnin oh jailulle altistumista, muotiilmi öistä vaikuttumista ja heijastu mia ympäröivän yhteiskunnan sen hetkisistä arvoista. Autio antaa esimerkiksi katukuvassa näkyvät miesten parrat. Muuta mia vuosia sitten moni ei olisi voinut sietää ajatusta parran kasvattamises ta, mutta muotiilmiö vetää puoleen sa ja alkaakin miellyttää esteettistä silmää. ”Voi miettiä, että tulevatko ensin kuluttajien uudet arvot vai vaikutta vatko yritykset siihen, mitä valintoja kuluttajille on tarjolla.” Mitä kulutusta vältteleville trendik käille nuorille yritetään myydä tänä vuonna? Vuoden 2019 uudeksi tren diksi markkinointitutkimus ar vioi äly laitteiden ja sosiaalisen median vältte lyn. Autiosta internetin käyttämisen vähentäminen voisi olla mahdollinen uusi vastaliike nykyiselle elämäntyy lille. ”Sosiaalisesta mediasta irrottautu minen olisi antiteesi tälle ajalle. Jos ih misillä on pyrkimys autenttisuuteen ja puhtauteen, niin sosiaalinen media han ei ole sitä.” ”VIHREÄÄN KULUTTAMISEEN SITOUTUNEITA ON NOIN 10–15 PROSENTTIA NUORISTA.” ”SE VOI TUNTUA SUURELTA MUUTOKSELTA, KUN OLEMME ELÄNEET TÄLLAISEN KULUTTAMISEN JA HEDONISMIN AIKAKAUDEN 1980-LUVULTA LÄHTIEN.” Faktat SEGMENTOINTI tarkoittaa yrityksen asiakaskunnan jakamista erilaisiin osiin (segmentteihin), joille tuotteita markkinoidaan eri tavoin, koska eri asiakasryhmiin vetoavat erilaiset tavat. Eri segmenteille markkinoidaan eri tuotteita tai saman tuotteen eri versioita. KULUTUKSESTA KIELTÄYTYMINEN ON MARKKINATRENDI KULUTUKSESTA KIELTÄYTYMINEN ON MARKKINATRENDI
28 • 6 / 2019 Niskalenkilla patriarkaatis ta Niskalenkilla patriarkaatis ta .. Maailma auts! auts! EROTUOMARI on puolueellinen tänäkin iltana. Yleisö väistelee kehän ulkopuolella painivia ottelijoita.
6 / 2019 • 29 TEKSTI JA KUVAT KUKKA-MARIA AHOKAS Bolivian vapaapainivat aimaranaiset ovat paikallisia julkkiksia, jotka haastavat naisiin kohdistuvat stereotypiat. Kuvareportaasi Boliviasta. Niskalenkilla patriarkaatis ta Niskalenkilla patriarkaatis ta . E LEONORIN vastustaja lentää pitsi hame hulmuten yleisön keskelle. Eleonor on juuri heittänyt hänet pai nikehästä. Eturivissä istuu pääosin länsimaisia reppureissaajia laama paidoissaan. He kirkuvat ja kuvaavat näytöstä kännyköillään. Halvemmat paikat sijaitsevat urheilukentän kylmässä yläkatso mossa. Sieltä paikalliset katsojat solvaavat pai nijoita ja heittelevät heidän päälleen pulloja. Painikehä sijaitsee yli 4 000 metrin korkeu dessa Bolivian Andeilla, lähellä pääkaupunki La Pazia. Vuoristoseutu on aimaraalkuperäis kansan aluetta. Joka sunnuntai La Pazista saa puu bussilasteittain länsimaisia turisteja, joille ottelut ovat kiinnostava matkailuelämys. Pai kallisille katsojille ne ovat hämmästyksen ai he, sillä ”tappelevat cholitat” rikkovat naiseu den normeja. GIMMICK ON AMERIKKALAISEN showpainin termi. Se tarkoittaa käsikirjoitettua hahmoa, jonka mukaan painija käyttäytyy tai pukeu tuu. Aimaranaispainijoiden enemmistö ei kele ! kele ! auts! auts!
30 • 6 / 2019 kuitenkaan käytä keinotekoista rekvi siittaa. He letittävät tukkansa pitkille leteille ja kipuavat kehään perinteisis sä pollerahameissaan ja pitsipaidois saan niin kuin arjessaan muutenkin. Perinteisessä patriakaalisessa ajat telussa aimaranaisen oletetaan olevan kuuliainen, hiljainen ja ujo. Niskalenk kejä heittävät showpainijat ovat tottele mattomia, voimakkaita ja kovaäänisiä. Reyna Torres, 28, on kolmen lap sen äiti ja siviiliammatiltaan graafinen suunnittelija. Hän kertoo aloittaneen sa painimisen 18vuotiaana. ”Ottelut kiehtoivat minua, etenkin se miten niihin oli rakennettu tarina hyvisnaisesta ja räävittömästä naises ta ja heidän välisestään kamppailus taan.” Showpainiotteluihin rakennettu juonikuvio perustuu painijoiden vä liseen vihanpitoon. Dramaturgias sa nähdään hyvän ja pahan välinen kamppailu, eikä erotuomarikaan ole puolueeton. Kun kehään nousee pit kä, blondattu mies ja vastustajaksi ha meeseen pukeutunut nainen, kylmän urheiluhallin tunnelma sähköistyy. ”Nyt vähän kunnioitusta, ämmä!” mies huutaa vastustajalleen. Bolivialaiset katsojat tunnistavat lauseen kulttuurisen merkityksen he ti. YK:n naisjärjestö UN Womenin mu kaan 67 prosenttia bolivialaisnaisista on kokenut fyysistä väkivaltaa elämän sä aikana, pääkaupunki La Pazissa pe räti 81 prosenttia vastanneista. Kun nainen pääsee ottelussa nis kan päälle ja heittää miehen päin sei nää, yleisö villiintyy hurraamaan. Kun mies kömpii ylös, hänen niskaansa sa Morales on perustanut uusia val tiollisia toimielimiä, joissa naiset ja alkuperäiskansat ovat hyvin edustet tuina. Moralesin parlamentissa on toi seksi eniten naisia maailmassa. Feministiset kansalaisjärjestöt ovat kuitenkin kritisoineet Moralesin hal lintoa korulauseiden viljelemisestä ja konkreettisten tekojen puutteesta. Sukupuolittunut väkivalta ja syrjintä ovat edelleen vakavia ongelmia. SHOWPAINIBISNES ei ole helpoim masta päästä. Välillä painijoilta mur tuu luita, välillä hampaita. Viikolla naiset käyvät päivätöissä tai hoitavat lapsiaan, viikonloppuisin he painivat näytöksissä. Niistä saatavat tulot ovat merkittävä lisä bolivialaiseen 300 dol larin minimikuukausipalkkaan, ja ul komaille kiinnitetyt ottelijat voivat päästä hyville ansioille. ”Kun menin ensimmäisiä kertoja painisalille, eniten minua kiinnosti ur heilulajin maine. Se, millaisia idoleita painijanaiset olivat”, Torres kertoo. Eleonor komppaa vieressä. Painija naiset ovat Boliviassa julkkiksia, joita tullaan katsomaan matkojen päästä, ja yleisö ottaa heidän kanssaan selfieitä. Kun selaa Bolivian seuratuimpien somejulkkisten Instagramia, silmien eteen avautuu tuttu näky: influens serit ovat varakkaita, vaaleaihoisia naisia. He paistattelevat luksusteras seilla drinkkilasi ja merkkilaukku kä dessään ja lausuvat inspiraatiolauseita seuraajilleen. Painivat influensserit sen sijaan treenaavat kovaa ja tappelevat ha meessa. Kops ! kops ! telee solvauksia, pulloja ja pikkukiviä. KOLONIALISMIN JÄLJILTÄ bolivia laisessa yhteiskunnassa on paljon ra sismia. Alkuperäiskansojen edustajat ovat perinteisesti olleet yhteiskunnal lisesti heikommassa asemassa. Eten kin naisten koulutustaso ja ansiot ovat vaatimattomat. Presidentti Evo Moralesin 13 vuotta kestäneen hallin tokauden aikana aimaranaiset ovat kuitenkin tulleet näkyvimmiksi yhteis kunnassa. Omintakeista sosialis miaan toteuttava Morales on itse aimara ja korostanut alkuperäiskansojen oi keuksia kansainvälisillä foorumeilla. REYNA TORRES huudattaa yleisöä kamppailun lomassa. Kehässä murtuu välillä luita, mutta Torres hylkäsi silti työnsä graafikkona ja ryhtyi vapaapainijaksi.
Puutarhakatu 34, 33230 Tampere | www.tampereentaidemuseo.fi VUODEN NUORI TAITEILIJA 2019 8.6.–11.8.2019 28.–29.8.2019 Helsingissä Tieteiden talolla Teemana RIKOTTUJA RAJOJA KAKSIPÄIVÄINEN TIETOKIRJAFESTIVAALI YLI SATA ESIINTYJÄÄ. VAPAA PÄÄSY, TERVETULOA! Lisätiedot: www.tietokirja.fi MENTORITOIMINTA: mahdollisuus tutustua saman ammattialan ihmisiin ja auttaa maa hanmuuttajamiehiä töiden etsimisessä. TUKIHENKILÖTOIMINTA: etsimme vapaa ehtoisia ystäväksi ja tueksi maahanmuuttaja miehille. KESKUSTELURYHMÄ: suomenkielistä kes kustelua maahanmuuttajille ja suomalaisille. Vieraasta Veljeksi -hanke yhdistää suomalaisia ja maahanmuuttajamiehiä!
32 • 6 / 2019 M ITÄ ENEMMÄN pe rehtyy ilmaston muutokseen, si tä enemmän se saattaa ahdistaa ja pelottaa. Asian tuntijat eivät enää pohdi onko ilmas tonmuutos tapahtumassa, vaan kuin ka nopeasti ilmastokriisi etenee. Ilmastotekoja vaativat jo pienet lap setkin, ja uudet sukupolvet syyttävät vanhempia tulevaisuutensa ryöstämi sestä. Aikuiset katsovat peiliin kokien lammannuttavaa syyllisyyttä. Syyllisyyteen auttavat onneksi mo nenlaiset kompensaatiojärjestelmät. Suomessa on viime aikoina on alettu pitää suosittuna kompensaatiomenetel minä metsien suojelua tai istuttamista. Metsien kasvaminen lisää hiilinieluja, eli näin sidotaan hiiltä päästöjen sijaan. Voiko homma tosiaan olla näin helppoa, vai onko tämä liian hyvää ol lakseen totta? Eli hidastavatko kom pensaatiomenetelmät ilmastonmuu tosta, vai onko niissä kyse nykyajan anekaupasta, ilmastoa tuhoavien me kanismien pikaisesta viherpesusta? SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON erityisasiantuntija Tapani Veistola va litsee sanansa tarkkaan. Hän ei halua lannistaa suojelusta innostuneita ihmisjoukkoja: ”Jos sinun on pakko lentää, on pa rempi että kompensoit, kuin että et te kisi mitään”, Veistola kiteyttää. Luonnonsuojeluliitto on lanseeran nut Hiilipörssin, ”verkossa toimivan hiilijalanjäljen sijoituspalvelun”. Se perustuu hiilivuodon pysäyttämiseen ennallistamalla ojitettuja soita, jolloin uutta turvetta alkaa kasvaa. Luonnonsuojeluliiton mukaan ”soi den ennallistamisessa tapahtuva hii livuodon tukkiminen voi olla globaa lissa mittakaavassa jopa tehokkain yksittäinen toimenpide ilmastonmuu toksen hillinnässä. Turve on suurin ja tehokkain maalla oleva hiilivarasto, ja koko maailman toiseksi suurin hiiliva rasto merten jälkeen.” Ojitetun suon hiili alkaa yhdistyä happeen kuin palamisessa. Suon en nallistamisessa ojitettu suoekosystee mi palautetaan takaisin kohti luonnon tilaa: ojia tukitaan, jotta vedenpinta nousee. Silloin myös turpeen muodos tuminen ja hiilen sitominen käynnis tyy. Netissä kuitenkin lukee, ettei pörs si ole ”lupa kuluttamiseen, eikä tuhlai levaan ja ilmastoa kuormittavaan elä mäntapaan”. Se on vain ”tarpeellinen lisä muiden ilmastotoimien ohella ja portti hiilineutraaliin tai jopa positii viseen elämäntapaan.” Vaikka Hiilipörssi saisi mukaan kansallisia toimijoita, se ei ole Suomen valtiolle ”veruke kasvattaa omia pääs töjä tai lisätä metsien hakkuita.” Lopuksi estetään firmojen halu pes tä toimintaansa puhtaammaksi: ”Hiili pörssi ei ole taloudellisen kasvun työ kalu, vaan luonnon kasvun työkalu. Hiilipörssi ei ole päästökauppaa.” GREENPEACEN Suomen maajohtaja Sini Harkki pitää ajatusta päästöjen kompensoinnista hyvänä, jos vaihtoeh tona on, että aiheuttaa päästöjä ja ku luttaa luonnonvaroja ilman, että kom pensoisi sitä mitenkään. Suomen uudessa hallitusohjelmas sa sanotaan, että Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Harkki ei hypi riemusta: ”Ympäristö järjestöt vaativat hiilineutraaliutta jo vuoteen 2030 mennessä. Eikä ole var maa riittävätkö hallitusohjelman kei not tavoitteen saavuttamiseen.” Kemiin kaavailtu valtava Polar King sellutehdas vähentäisi hiilinieluja ja lisäisi päästöjä paljon. ”En ymmärrä, miten sitä voitaisiin kompensoida”, Harkki ihmettelee. ”Suomen pitäisi vähentää päästöjä kaikilla muilla osa alueilla todella paljon.” Fossiilisten polttoaineiden palami nen aiheuttaa päästöjä heti, mutta is tutettava metsä kasvaa hitaasti ja sitoo hiiltä vasta vuosikymmenten kuluttua. Jo olemassa olevan metsän omistuk sen siirtyminen yhdeltä henkilöltä toi selle ei kompensoi mitään, mutta met sän pelastaminen hakkuilta säilyttää luontoa monimuotoisena. Suomen ympäristökeskuksen ( SYKE) mukaan nykyiset kompensaa tiomekanismit eivät riitä päästöjen vähentämiseksi. Silti SYKEssäkin tode taan, että alimitoitettukin kompensaa tio on parempi kuin ei kompensaatiota ollenkaan. Hiilidioksidipäästöjä voidaan kompensoida istuttamalla metsää tai ennallistamalla kuivattuja suoalueita. Toimet ovat myös tärkeitä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Hankkeista tulee kuitenkin viherpesua, jos kompensaatiomaksuilla jatketaan kerskakulutusta. Metsät hiilinieluina ja omatun?non hoitajina TEKSTI IIDA SIMES KUVA SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO Tutki, kompensoi, suojele ja vaikuta! Lisätietoja metsien suojelusta, hiilijalanjäljistä ja ilmastokriisiä hidastavista projekteista: • Suomen luonnonsuojeluliiton hiilipörssi, hiiliporssi.fi • Luonnonperintösäätiö, l uonnonperintosaatio.fi • Greenpeacen kampanjat Suomessa, www.greenpeace.org/finland/ • Ilmastometsä, www.facebook.com/ilmastometsa/ • Maan ystävien Lentomaksu-kompensaatio, lentomaksu.fi • Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen tietopaketti, ilmasto-opas.fi • Sitran hiilijalanjälkilaskuri, elamantapatesti.sitra.fi Hiilinielut
6 / 2019 • 33 Metsät hiilinieluina ja omatun?non hoitajina ”JO OLEMASSA OLEVAN METSÄN OMISTUKSEN SIIRTYMINEN YHDELTÄ HENKILÖLTÄ TOISELLE EI KOMPENSOI MITÄÄN, MUTTA METSÄN PELASTAMINEN HAKKUILTA SÄILYTTÄÄ LUONTOA MONIMUOTOISENA.” I LMASTOKRIISISTÄ huolestuneet kansalaiset ovat perustaneet Ilmastometsä-nimisen vaikuttamiskanavan. Se toimi aluksi vain keskustelupalstana sosiaalisessa mediassa, mutta laajeni pian yhdistykseksi ja toiminta konkretisoitui. Ilmastometsän puheenjohtaja Anton Verhon mukaan Ilmastometsä sai innoituksensa hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viime syksynä julkaisemasta raportista. Siinä vaadittiin ihmiskuntaa ryhtymään pikaisesti suuriin toimiin ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi. ”Mielessäni oli ajatus ’mitä te sanotte tuleville sukupolville’. Halusin voida sanoa, että ’olen tehnyt kaikkeni’”, Verho kertoo. ”Toivoin väylää, jossa voisi jotenkin osallistua.” Niinpä Verho päätti perustaa sellaisen. Sadat toisilleen tuntemattomat ihmiset olivat samaa mieltä ja liittyivät mukaan. Huhtikuussa 2018 yhdistys osti konkurssihuutokaupasta Vaasan läheltä Hässjeholmenin saarelta hehtaarin metsää, jota ei ole hakattu yli 50 vuoteen. 1900-luvun puolivälissä siellä on kasvatettu lampaita. Tänä kesänä alueella tehdään luontokartoitus. Ilmastometsä ry:n sääntöihin on kirjattu yhdistyksen päätavoite: ”Yhdistyksen tarkoituksena on neutralisoida jäsentensä hiilijalanjälkeä sekä tukea ja kehittää kansalaistoimintaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.” Muitakin ilmastotekoja tarvitaan, sillä säännöissä lukee, että ”Ilmastometsä pyrkii toimimaan yhtenä vaikuttamisen kanavana, jonka kautta omaa aktiivisuutta voi pitää yllä.” Puheenjohtaja Anton Verho on pitkään pitänyt päästönsä pieninä. ”Olen ollut: kasvissyöjä 17 vuoden ajan ja viime vuodet vegaani. Olen myös kieltäytynyt lentämästä.” SUOMEN TUNNETUIN luonnonsuojelija, filosofi ja kalastaja Pentti Linkola perusti Luonnonperintösäätiön (silloin Luonnonsuojelualuesäätiön) vuonna 1995 ja sijoitti siihen 400?000 markan alkupääoman. Säätiön tarkoituksena on Suomen luonnonsuojelun edistäminen ja luonnonalueiden säilyttäminen. Nyt säätiöllä on lähes 1?600 hehtaaria suojeltua maata. Suomen toiseksi tunnetuin luonnonsuojelija, elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki , lahjoitti hiljattain säätiölle aarniometsän Etelä-Suomen Pusulasta. Viime vuonna Kaurismäki raivostui Suomen metsien tilasta ja kasvavista hakkuumääristä. Protestina suomalaisten sellutehtaiden aiheuttamia tuhoja vastaan hän luopui akateemikon arvonimestä. ”Hallitus on kymmenien asiantuntijoiden varoituksista huolimatta nostanut Suomen vuotuiset metsähakkuut kestämättömälle tasolle. Ainoana perusteena tälle on se, että selluloosan, joka on puutavaran alin mahdollinen jalostustaso, hinta on Kaukoidän maiden kasvavan pehmo paperin kysynnän vuoksi korkealla”, Kaurismäki totesi. Kansalaiset pelastavat Suomen metsiä Valtion metsäpolitiikkaan pettyneet yksityiset ihmiset ovat luoneet monenlaisia kanavia ja keinoja vaikuttaa. Kino Reginan kesässä… Syyskauden lipunmyynti alkaa! Poliittisesta aktivismistaan tunnettu Jane Fonda Kiina-ilmiö (James Bridges, 1979) 3.7. Kaikki ovat oikeassa (Jean-Luc Godard, 1972) 19.7. & 24.7. The Electric Horseman – valaistu ratsumies (Sydney Pollack, 1979) 31.7. & 2.8. Ammutaanhan hevosiakin (Sydney Pollack, 1969) 1.8. Kino Reginan syyskauden ohjelmisto julkaistaan ja tulee myyntiin 25.7. klo 9. Pysy kuulolla ja tilaa uutiskirjeemme kinoregina.fi. 1 Ohjelmisto Elokuu Tammikuu 2019-2020 KII N A -IL M IÖ O RF EU KS EN TE ST A M EN TT I
34 • 6 / 2019 Italian varapääministeri Matteo Salvinilla on vertaiskuva commedia dell’arten hahmogalleriassa. Pulcinella on loukkaava ja töykeä klovni, joka valitsee aina voittajan puolen. Sarjasolvaaja Salvini I TALIAN varapääministeri Matteo Salvini syyttää ongelmista muita ja säestää syytöksiään solvaamalla. Peiliin hän ei kat so, mutta selfieiden lähettämi nen luonnistuu mieheltä, jonka populismi uhkaa ajaa Italian katastro fiin. Italian politiikka on ollut vuosi kymmeniä sirkusta, jossa paras esiin tyjä hurmaa solvaamalla muita. Enti nen pääministeri Silvio Berlusconi ällistytti ja järkytti 1990luvulla tör keillä puheillaan. Berlusconi hallit si tele visiota, ja nyt Salvini solvaa sosiaalisessa mediassa. Vuonna 1973 syntynyt Salvini on yksi seuratuimpia Italian johtajia Facebookissa. Postauksissa on säännöl lisesti kuvia ”kansan miehestä” keittä mässä pastaa, katsomassa tele visiota ja pelaamassa jalkapalloa. Trumpia ja Putinia avoimesti ihaileva Salvini luo päivittäin mielikuvaa itsestään tavalli sena kaverina, joka kuitenkin taistelee eliittejä vastaan. Viesteissään hän ke hottaa ”meitä” taistelemaan yhdessä päivän vihollista vastaan. Salvinin politiikkaan on kuulunut satamien sulkeminen ja tuhansien eu rojen sakottaminen kansalaisjärjestöil tä, jos ne auttavat pakolaisia. Järjestö jä Salvini kutsuu ”meritakseiksi” ja myötä tuntoa osoittavia ihmisiä pilkal lisesti nimellä buonista, ”hyväntekijä”. Heinäkuussa 2016 Salvini kutsui vasemmistolaista poliitikkoa Laura Boldrinia pumpattavaksi seksi nukeksi, josta pitäisi poistaa ilmat. Vaalitilaisuudessa Cremonassa hän esitteli pumpattavaa nukkea ja sanoi, että Boldrinin klooni on lavalla. Salvi ni vaati YK:n pakolaisjärjestössä työs kennellyttä Boldrinia eroamaan ja alkoi käyttää sosiaalisessa mediassa hashtagia ”ilmat pois Boldrinilta.” SALVININ JOHTAMA Legapuolue ne linkertaisti äänimääränsä maaliskuun 2018 vaaleissa ja sai 17,3 prosenttia äänistä. Koalitiohallitus Viiden tähden liikkeen kanssa ei ole toistaiseksi saa nut aikaan päätöksiä. Aikaa on kulu tettu edellisen hallituksen ja Rooman byrokraattien haukkumiseen, jotka ”estävät” päätösten toteutumisen. Salvini pitää itseään järjestyksen miehenä, mutta ei voi sietää niitä, jot ka kieltäytyvät noudattamasta hänen politiikkaansa. Facebookissa hän maa litti kaksi tuomaria, Luciana Breggian ja Matilde Bettin. Salvini pyysi Italian valtakunnansyyttäjää tutkimaan tuo mareiden päätökset, joissa sallitaan kirjata turvapaikanhakijoiden nimet siviilirekistereihin. Salvini on aiem minkin hyökännyt Breggian kimppuun Facebookissa. Yli 4 500 vastasi viestiin, ja tuomari sai tappouhkauksia. Salvini on myös uhannut poistaa toimittaja Roberto Savianolta po liisin suojeluksen, jonka Saviano sai 2006 julkaistuaan kirjan Napolin Ca morrasta. Maahanmuuttajien oikeuk sia puolustanut Saviano on kutsunut Salvinia alamaailman ministeriksi viitaten yhteyksiin Legan ja Calab rian mafiaan ’ Ndranghetan. Salvini haastoi Savianon oikeuteen kunnian loukkauksesta. Salvini noudattaa populisteille tyy pillistä kaavaa. Hänellä on oikeus lou kata, mutta jos häneen kohdistuu kri tiikkiä, vastaisku on raju maalittamien sosiaalisessa mediassa ja jopa haasta minen oikeuteen. NINO GOVERNALE oli Matteo Salvinin liikunnanopettaja Milanossa. Sisilialai nen oli oiva pilkankohde 14 vuotiaalle Salvinille. The Guardian lehden haas tattelussa Governalen mukaan jo tuol loin ylimielisen nuorukaisen harras tuksena oli provosoida ja suututtaa. Salvini liittyi 17vuotiaana Pohjoi sen liittoon (Lega Nord, nykyään vain Lega), joka halusi Po joesta pohjoiseen oman valtion, jota se kutsui nimellä Padania. Salvinia viehätti puolueen johtajan Umberto Bossin tyyli. Bossi pilkkasi homoja ja eteläitalialaisia, joita kut sui afrikkalaisiksi ja mafiosoiksi. Che Guevara rintamerkkiä pitävä Salvini organisoi mielenosoituksia romaneja ja muslimeja vastaan. Salvinin sanoin jotkut eteläitalia laiset ”haisivat”. Salvinin pilkalta ei säästynyt edes hänen eteläitalialai nen vaimonsa Fabrizia Leluzzi, jon ka sukulaiset ja ystävät tämän tuore aviomies tyrmistytti omissa häissään vuonna 2003. Leikattuaan hääkakun Salvini vaihtoi paitansa Pohjoisen lii ton vihreään paitaan ja alkoi ystävien sä kanssa laulaa pilkkalauluja etelä italialaisista. Muut häävieraat alkoivat buuata, muistelee Salvinista eronnut Leluzzi BBC:n haastattelussa. Joulukuussa 2013 Salvini valittiin puolueen johtajaksi ja toiselle kau delleen europarlamentaarikoksi seu raavana vuonna. Kun Salvinista tuli Legan johtaja, viholliskohteena eivät olleet enää eteläitalialaiset ja Roo ma, vaan EU, maahanmuuttajat ja nyt myös liberaalit ja feministit. Lega haluaa poistaa oikeuden aborttiin ja samaa sukupuolta olevien oikeuden avioliittoon. SALVINI SYYTTÄÄ EU:ta kaikesta, mikä ei toimi Italiassa. Kun 43 ihmistä kuoli Genovan moottoritiesillan romahdet tua ukkosmyrskyssä viime vuoden elo kuussa, Salvini syytti siitä heti EU:ta. Hän uhosi panostavansa teiden turval lisuuteen, vaikka EU ”kieltäisi”. Tosiasi assa EU rahoittaa vuosina 2014–2020 yhteensä 2,5 miljardilla eurolla Italian infrastruktuuria. Salvini käytti kuukausia Ranskan presidentti Emmanuel Macronin haukkumiseen: ranskalaisten pitäisi päästä eroon Macronista, koska hän on ”erittäin huono, kauhea presidentti, jo ka puhuu paljon, mutta ei tee mitään”. Macron vastasi tavalla, joka yllätti Sal vinin: 7. helmikuuta Ranska veti suur lähettiläänsä Roomasta. Viimeksi näin tapahtui vuonna 1940, kun Mussolini oli julistanut sodan. Salvini on todennut, että pako laisten asemasta huolestunut paavi Franciscus ei ole hänen paavinsa. Ke säkuussa 2019 Salvini julistautui röyh keästi maansa ”isäksi”. SALVINI KÄYTTÄYTYY kuin Italian kansanteatterin commedia dell’arten Pulcinellla. Esityksissä on hahmoja, joilla on tietty asema ja piirre: Panta lone on rikas mies, Harlekiini palvelija ja Il Capitano on pöyhkeilevä upseeri. Pulcinella on nokkela, sarkastinen, töy keä ja loukkaava klovni, joka kyseen alaistaa kaiken. Hän on nousukasmai nen ja pyrkii olemaan aina voittajan puolella, mutta päättää puolensa vasta kun on varma voittajasta. Pulcinella ei piittaa seuraamuksista eikä muiden arvokkuudesta ja ajatte lee vain itseään. TEKSTI ARI TURUNEN Populismi Varapääministeri Matteo Salvini Pulcinella on italialaisen commedia dell’arten omaa etua tavoitteleva rääväsuu.
6 / 2019 • 35 Turvapaikka Työ, perhe tai koti Suomessa eivät merkitse, että maahan saisi jäädä. Saif Aldawoodi elää ja työskentelee Suomessa melkein kuin kuka tahansa, mutta vailla varmuutta tulevaisuudesta. TEKSTI TARU SALMENKARI KUVAT HANNA LINNOVE Elämää välitilassa P Ä ÄTÖS oleskeluluvasta voi tulla huomenna tai ylihuomenna, tai sitten vasta vuoden päästä. Tähän mennessä Saif Aldawoodi on odotta nut lähes neljä vuotta varmuutta sii tä, voiko hän aloittaa elämän uudes sa maassa. Suomeen hän saapui 9 597 muun irakilaisen tavoin vuoden 2015 syyskuussa. Hän on yhä laillisesti, mutta il man oleskelulupaa Suomessa päätös tä odottamassa. Odotuksen pituutta ei voi ennakolta tietää. Aldawoodi on esimerkki monista, jotka ovat yhä turvapaikkaprosessis sa valituksineen ja muuttuneiden elä mäntilanteiden tuomine uusine uhki neen. ”En voi ottaa edes tatuointia ennen kuin tiedän, saanko jäädä Suomeen”, hän puuskahtaa. Irakissa tatuointi voi johtaa vaikeuksiin uskonnollisten ääri liikkeiden kanssa. Odotuksen epävarmuus vaivaa myös Aldawoodin irakilaisystävän suomalaista puolisoa. Naimisiin me nosta on jo pari vuotta, mutta vielä kään ei ole varmaa mihin maahan per he saa luvan asettua. Migri eli Maahanmuuttovirasto epäilee ensimmäisen kielteisen turva paikkapäätöksen jälkeisiä avioliittoja lumeavioliitoiksi. ”Ei sitä oikeaa tapaa heti Suomeen tullessa ja tutustumiseenkin menee ai kaa”, Aldawoodi selventää, ”siksi avio liitto usein solmitaan kielteisen pää töksen jälkeen.” Aldawoodin omia siteitä suomalai seen perheeseen, jonka kanssa hän elää, ei lueta integraatioksi. ”JOS OLISI OLLUT mitään tapaa jää dä Irakiin, olisin jäänyt”, Aldawoodi sanoo. ”Mutta se ei ollut mahdollista.” Eräänä päivänä Aldawoodi menet ti kaiken. Aseellinen ryhmä sieppasi hänet ja surmasi hänen parhaat ystä vänsä. Aldawoodi pääsi pakenemaan. Hänen perheensä oli jätettävä kotinsa, muuten kaikki tapettaisiin. Aldawoodi pakeni yksin Irakista Suomeen. Pako ei katkaissut väkivaltaa koti maassa. Sittemmin Aldawoodin tyt töystävä on tapettu. Aldawoodin veljeä on ammuttu ja ampuja vannoo tappa vansa Aldawoodin, jos hän vielä astuu Irakin maaperälle. Migri ei kuitenkaan ole myöntänyt Aldawoodille turvapaikkaa. Migri us koo Aldawoodin joutuneen siepatuksi, mutta väittää, ettei häneen tule Irakis sa kohdistumaan uudestaan väkival taa. Turvapaikkahakemuksen hän on jättänyt ensin sieppauksen ja sitten uudelleen väkivallan kierteen vuoksi. Hänen ensimmäinen hakemuksensa hylättiin 2017, toinen odottaa ratkai suaan hallintooikeudessa. Aldawoodi jätti hakemuksen myös työperusteista oleskelulupaa varten syyskuussa 2017. TEkeskus puolsi he ti hakemusta. Migrin ratkaisua odote taan yhä. Odottaessa suunnitelmat ovat jäis sä. Kielen opiskeluun panostaminen epäilyttää. Suomen kielen virheetön
36 • 6 / 2019 osaaminen voi muuttua tar peettomaksi, jos maahan ei voi jäädä. ”Irakilaisystäväni integroi tui todella hyvin. Hän puhui sujuvasti suomea ja ruotsia. Hän kävi suomalaista lukio ta ja hänet ostettiin pelaajak si suomalaiseen jalkapallo seuraan. Siitä huolimatta hän ei saanut jäädä.” Oleskeluluvan hakijat suunnittelevat elämään sä lupaprosessin ehdoilla. Aldawoodin ystävä joutui vaihtamaan työpaikkaa, koska työlupaprosessin tar veharkinta ei nähnyt tie totekniikkaalalla tarvetta ulkomaiselle työvoimalle. Ystävästä tuli siivooja, kos ka sillä alalla työvoimapula tunnustettiin. Hän sai työ luvan. ODOTUSAIKA RAJOITTA A myös suomalaisten per heenjäsenten valintoja. Al dawoodin suomalainen ys tävä ei voi ottaa vastaan työtä toiselta paikkakun nalta, koska hänen irakilainen aviomiehensä on töissä Hel singissä. Eri osoitteissa asu minen tulkittaisiin lumeavio liitoksi. Työnantajille oleskeluluvan viipyminen on rasite. Työnan tajan piti kahden viikon välein soittaa Migriin ja tarkistaa, et tä Aldawoodin työskentely oikeus jatkuu. Aldawoodi on joskus jäänyt porttien ulko puolelle työpäivänä, koska tieto työskentelyoikeuden jat kumisesta ei ole kulkenut var tijoille. ”Juuri kun on saanut kou lutettua hyvän työntekijän tehtävään, hänen työntekooi keutensa loppuu ja tehtävään pitää kouluttaa toinen”, ker too Aldawoodin ystävän pal kannut suomalainen ravinto loitsija. Turvapaikanhakijan pas si on poliisin hallussa. Niinpä työnantaja ei voi lähettää tur vapaikanhakijaa työmaille, joille pääsyyn tarvitaan hen kilöllisyystodistus. Henkilöllisyystodistusta vaaditaan myös alkoholia os taessa, diskon ovella tai kir jattua kirjettä noudettaessa. Migrikin lähettää päätöksiä kirjattuina kirjeinä, vaikka saajalla ei ole henkilötodistus ta niiden noutamiseksi postis ta. MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA näkee turvapaikanhakijoiden elävän vastaanottokeskuksis sa tai sosiaaliturvan varassa. Todellisuudessa moni tur vapaikanhakija elää vuosia täällä kuin kuka tahansa. He asuvat suomalaisper heissä tai vuokralla, tekevät työnsä ja maksavat veron sa. Jotkut ovat naimisissa ja heidän lapsensa ovat Suo men kansalaisia. Silti heillä ei ole oleskelulupaa. ”Sosiaalityöntekijäni lä hetti tekstiviestin ja vaati ottamaan yhteyttä, kun hän ei ollut kuullut minusta vuoteen”, Aldawoodi mai nitsee. Hän kertoi sosiaali työntekijälle, ettei ole tar vinnut sosiaalipalveluja, koska on töissä. ”En halua rahaa tältä hallitukselta. Elätän itseni työllä ja kun saan tietää, et tä saan jäädä Suomeen, ha luan perustaa yrityksen.” Veroja Aldawoodi saa mak saa. Vero viraston palvelut toi mivat ongelmitta, joskin jo nottamaan joutuu. Sähköisen palvelun vaatimat pankkitun nukset puuttuvat, koska pank kitilin avaaminen ei onnistu ilman passia. Neljän vuoden oleskelun aikana passi on vanhentunut, jos omaisuus ylipäänsä on selvinnyt merimatkasta Eu rooppaan. Kun poliisi lopulta luovuttaa passin esimerkiksi pankkitilin avaamista varten, se voi olla jo vanhentunut. Suomessa Irakin passia ei voi uusia. Ilman oleskelulupaa ja pas sia ei voi rekisteröityä väes tötietojärjestelmään. Monet viranomaiset hankkivat hen kilötiedot tästä rekisteristä. Koska Aldawoodin osoitetta ei rekisteristä löydy, ammatti taidon kehittäminen tai lisätie nestin ansaitseminen kuskina ei onnistu. Sen enempää am mattikouluun kuin autokou luunkaan hän ei ole päässyt, koska ei ole kirjoilla maistraa tissa. Aldawoodi haluaa jäädä Suomeen. Täällä hänellä on työ ja läheisiä. ”Näiden huolehtivaisten ihmisten vuoksi haluan pa nostaa tähän maahan”, hän sanoo. Välitila on hallinnollisten päätösten seuraus Migrin sisäiset päätökset tuottavat Suomeen välitilassa eläviä ihmisiä ja paperittomia. E NNEN VUOTTA 2015 Saif Aldawoodille olisi myönnet ty turvapaikka, ei vain lais ta poistettua humanitaarista suojelua. Hän olisi myös saanut työ perusteisen oleskeluluvan ilman vii vytyksiä. Migrin omat hallinnolliset pää tökset vähensivät merkittävästi tur vapaikan myöntämistä poliittisen väkivallan perusteella. Migri alkoi perustella kielteisiä päätöksiä sisäi sen paon mahdollisuudella, mahdol lisuudella salata identiteettinsä tai uhan poistumisella. Aiempien väkivaltakokemusten li säksi väkivallan todennäköisyyttä Ira kissa lisää muihin perheenjäseniin suuntautunut väkivalta, vanhempi en oppositiotausta sekä tietyt amma tit, kuten poliisin tai toimittajan työt. Mikään näistä tekijöistä ei ole Migrin tunnustama syy turvapaikan myöntä miselle. Ihmiset, jotka ovat paenneet väki valtaa, eivät vain sen uhkaa, jäävät to dennäköisesti ilman turvapaikkaa. Näin turvapaikatta jäävät juuri ne hakijat, joilla on eniten syytä pelä tä paluuta kotimaahansa. He jäävät mieluummin jopa paperittomina Suo meen kuin palaavat kuolemanvaa raan. Migrin uudesta kriteeristöstä johtu en Suomesta käännytettyjä ihmisiä on surmattu Irakissa, tunnetuimpana po liisi Ali joulukuussa 2017. KUN TYÖLUPAPÄ ÄTÖKSET olivat po liisin alaisuudessa, työlupapäätös oli ja lain mukaan yhä on, turvapaikkapää töksestä erillinen päätös. Kun työlupapäätökset siirrettiin Migrille, oleskelulupapäätökset ene nevästi sidottiin toisiinsa. Työlupa käsitellään usein vasta turvapaikka päätöksen jälkeen. Näin maassaasu misvuosia kertyy useita ennen kuin hakija saa oleskeluluvan. Poliisin alaisuudessa työlupa voi tiin myöntää myös Suomen antaman muukalaispassin varassa. Nyt oleske lulupaa vailla olevilta työluvan haki joilta vaaditaan voimassa oleva oman maan passi, vaikka irakilaiset eivät voi Suomessa sitä hankkia. Koska työluvan saaminen on tehty vaikeammaksi, turvapaikkaprosessi pitkittyy eikä työpaikka estä paperit tomaksi jäämistä. TEKSTI TARU SALMENKARI Kommentti ”TYÖLUPAPROSESSIN TARVEHARKINTA EI NÄHNYT TIETOTEKNIIKKAALALLA TARVETTA ULKOMAISELLE TYÖVOIMALLE. YSTÄVÄSTÄ TULI SIIVOOJA, KOSKA SILLÄ ALALLA TYÖVOIMAPULA TUNNUSTETTIIN. HÄN SAI TYÖLUVAN.”
Espoon Taidelainaamo ja Galleria Aarni nyt Kauppakeskus Sellossa Leppävaarassa! 8.-31.8. Espoolainen taide 50 vuotta -juhlanäyttely 3.-26.10. Taiteiden havinaa -näyttely ja tapahtumapäivät yhteistyössä Espoon kirjailijat ja Taidemaalariliitto www.espoonkuvataiteilijat.fi Yksityiskohta Ilona Cuttsin teoksesta Last dance of Rhinoceros CHI MODU UNCATEGORIZED LUOKITTELEMATTOMAT VANTAAN TAIDEMUSEO ARTSI VANTAA ART MUSEUM Myyrmäkitalo | Paalutori 3, 01600 Vantaa www.artsimuseo.com | artsi@vantaa.fi | @artsimuseo 6.6.–10.8. ti–ke 11–18, to 13–20, pe–la 11–16 11.8.–1.9. ti, ke, pe 11–18, to 13–20, la–su 11–16 Ilahduta kesän juhlijaa elämyslahjalla! anna lahjaksi viiden elokuvan sarjalippu art deco -olohuoneeseen kaupungin sydämessä. Kesän ohjelmisto ja aukioloajat: www.cinemaorion.fi Elokuvateatteri Orion Eerikinkatu 15, Helsinki Rakkaudesta elokuvaan jo vuodesta 1927 KAIPAATKO OSAAVAA JURIDISTA APUA? ASIANAJOTOIMISTO HIPPI OY Asianajaja Juha-Pekka Hippi • Käräjäoikeuden vieressä • Puh. 050-5934 100 • asianajotoimisto@hippi.fi • www.hippi.fi Lakiapua tarjolla ihan homona
6 / 2019 • 39 Suostumus Häiriköstä seksuaalineuvojaksi kouluttautunut ErikaEvely Ee Eisen selittää mitä on suostumus sekä mitä eroa on flirttailulla ja ahdistelulla niin että hämmentyneempikin ymmärtää. TEKSTI MIIA VISTILÄ KUVA HANNA LINNOVE Ei kysyvä seksissä eksy S EKSUA ALISUUTEEN liit tyvät käytösnormit ovat muuttumassa. Metoo kampanja ja Suostumus kansalaisaloite vaativat näkyvästi yksilöllisten rajojen parempaa kunnioittamista. Monille muutos on ollut kauan kaivat tu. Osaa vaatimukset hämmentävät, ja joidenkin on vaikea hahmottaa, mitä seksuaalisen yhteyden pohjaksi vaa dittu suostumus käytännössä tarkoit taa. Seksuaalineuvoja, kouluttaja ja va paa kirjoittaja Erika-Evely Ee Eisen on pitänyt työpajoja aiheesta jo vuo desta 2014 ennen nykyistä keskuste lua. ”Suostumus tarkoittaa sitä, että kaikki osapuolet ovat kartalla siitä mitä tehdään ja mukana aidosti va paaehtoisesti. Suostumus pitää myös kommunikoida ja mielellään niin, et tä sanallisesti ja eisanallisesti välittyy sama viesti. Eikä riitä, että jossain vai heessa on sanottu ’kyllä’, vaan suostu musta ylläpidetään ja uudistetaan jat kuvasti”, hän kertoo. Eisen uskoo, että suurin osa ihmi sistä haluaa kunnioittaa toisten rajoja. Hän neuvoo pohtimaan suostumusta ensin itsensä kautta ja tunnistamaan omat halunsa, rajansa ja kommuni kaatiotapansakin. Niitä hän neuvoo opettamaan lapsillekin. Rajat liittyvät muuhunkin kuin sek suaalisuuteen. On tavallista siirtää omia tarpeitaan sivuun sosiaalisen paineen tai lapsuudessa sisäistettyjen mallien takia. Myös rajoista kommuni koiminen voi olla vaikeaa. Eisenin koulutuksissa omien rajo jen ilmaisua harjoitellaan eri tavoin: elehtien, huutaen – tai mahdollisim man hiljaa ja herkästi. Samalla harjoi tuksessa opitaan huomioimaan toisten erilaisia viestejä. ”Aina ei tarvitse tietää onko joku asia ’kyllä’ vai ’ei’. Ehkä on myös oi kein hyvä vastaus, se jättää asian auki tulevaisuuteen. Mutta ’ehkä’ ei tarkoi ta suostumusta”, Eisen muistuttaa. VIRHEISTÄÄN VOI OPPIA , Eisen tietää. Ennen alalle kouluttautumistaan hän rikkoi itse toisten rajoja. ”Kävin eräissä kotibileissä useita kertoja lääppimässä ja vonkaamassa vierasta, joka selvästi osoitti, ettei ol lut kiinnostunut. Seuraavana päivänä oli hirveä morkkis ja olisin halunnut pyytää ahdisteluani anteeksi, mutta humalan takia en muistanut riittäväs ti tuntomerkkejä enkä löytänyt häntä enää. Asia vaivasi pitkän aikaa. Sen jälkeen aloin ottaa selvää, miten näis sä asioissa kannattaisi oikeasti toimia” Eisen tunnustaa. Nykyisin hän suhtautuu alkoho lin ja seksin yhdistelmään kriittises ti. Suostumuskansalaisaloitteessakin katsotaan, että päihteiden takia muut tuneessa tajunnantilassa ei voi antaa suostumusta seksiin. ”Kännissä annettu suostumus ei ole välttämättä aito. Alkoholia käytetään usein sen takia, että oltaisiin avoimem pia ja ylitettäisiin rajoja, joita muuten pidettäisiin. Siksi selvemmällä osapuo lella on suurempi vastuu huolehtia, et tä toisellakin on kaikki hyvin. Mutta jos on sinut rajojensa ja halujensa kanssa, ei ole tarvetta muuttaa tajuntaansa päihteillä ollakseen avoimempi.” EISEN KANNUSTAA avoimeen keskus teluun ja kyseenalaistamaan omia ole tuksiaan. Erityisen tärkeää on erottaa, milloin omat halut ohjaavat tilanteen tulkintaa ja niiden vastaiset viestit jää vät huomiotta. ”Esimerkiksi jos kuvittelee, että tie tynlainen pukeutuminen tarkoittaa tietynlaisia haluja, voi mennä todella metsään. Mitä enemmän olettaa, sitä vahvemmin saattaa elää vain omas sa fantasiamaailmassaan. Ja jos ei ota muiden rajoja huomioon, tulee siitä ongelmia lopulta myös itselle”, Eisen varoittaa. Ennen fyysistä kontaktia Eisen ke hottaa kysymään haluaako toinen tul la kosketuksi ja millä tavalla. Monien mielestä tällainen rikkoo pariutumi sen luonnollista flowta. Eisen kehottaa silti kysymään. ”Kysymällä luo turvallista ilmapii riä. Se tekee seksuaalisesta avoimuu desta helpompaa, mikä tarkoittaa yleensä parempaa seksiä. Aiheesta voi keskustella myös etukäteen kirjallises ti, jos se tuntuu luontevammalta.” Moni pelkää, että puhumalla avoi mesti haluistaan saa ahdistelijan mai neen. ”On tilanteita, joissa kysyminen ei ole sopivaa, kuten jos osapuolten välil lä on esimerkiksi taloudellista tai ase maan liittyvää valtaa, jonka kautta ky syjä voisi rangaista kieltäytymisestä. Ja jos saa kieltävän vastauksen, kannat taa uskoa kerrasta, eikä jäädä jankkaa maan. Ja ennen avautumista mielty myksistään pitää ensin varmistaa, että toinen haluaa sitä keskustelua myös”, Eisen havainnollistaa häirinnän rajoja. ”JOS ON SINUT RAJOJENSA JA HALUJENSA KANSSA, EI OLE TARVETTA MUUTTAA TAJUNTAANSA PÄIHTEILLÄ OLLAKSEEN AVOIMEMPI.”
40 • 6 / 2019 Klassekampenlehti nojaa printattuun laatujournalismiin ja uskolliseen lukijakuntaansa. Marxilaisleninistisen maolaisliikkeen perustama nykyisin Pohjoismaiden laajalevikkisin vasemmistolainen päivälehti alkoi julkaista artikkeleitaan verkossa vasta viime vuonna. TEKSTI TEEMU MATINPURO KUVA PEKKA TURUNEN Luokkataistelu kukoistaa Norjassa O SLON KATUKUVASSA vilisee Teslo ja polkupyörien ja muiden vaatimat tomampien kulku neuvojen seassa. Selvistä tuloeroista huolimatta Norja ei tule ensimmäisenä mieleen luokka taistelun kehtona. Valtio on varastoi nut öljytuloja rahastoon, jolla poh joismainen hyvinvointiyhteiskunta on tarkoitus pitää pystyssä viimeisen poratun öljypisaran jälkeenkin. Rahas ton arvo on tällä hetkellä lähes 1 000 miljardia, viime vuonna sen tuotto oli 75 miljardia euroa. Summia voi verra ta Suomen valtion budjettiin, joka on noin 55 miljardia euroa. Mutta mediarintamalla norjalai nen Klassekampen eli luokkataistelu on hyvin esillä. Lehti on pohjoismai den laaja levikkisin vasemmistolainen päivälehti. Klassekampenin toimitus sijaitsee Grønlandin kaupunginosassa kiven heiton päässä Oslon rautatieasemalta. Alue on kuin Helsingin Kallio, mutta huomattavasti monikulttuurisempi. Moskeijan minareetti kohoaa kattojen yläpuolelle merkkinä alueen suures ta muslimivähemmistöstä. Päällim mäisenä silmiin osuvat kuitenkin monenlaiset baarit, kahvilat ja pikku putiikit. KLASSKAMPEN-LEHTEEN törmää joka paikassa. Aamiaiskahvilassa näyttää olevan uusin numero luettavissa. Se, onko se sinne tilattuna vai asiakkaan jättämänä, ei tule selväksi. Kadulla tulee vastaan kenties afrikkalaistaus tainen nuori opiskelija kainalossaan laki kirjan näköinen paksu teos, jonka välistä pilkottaa Klassekampen. Klassekampenin asema katukuvas sa ei ole ihme. Lehdellä on lähes 27 000 tilaajaa, ja lauantainumeron painos on yli 40 000. Alkuvuodesta 50vuotisjuh lia viettäneen lehden juuret ovat hy vin luokkatietoiset, mistä perintönä on lehden nimi. Klassekampenin perusti vuon na 1969 marxilaisleninistinen mao laisliike, josta muodostui muutamaa vuotta myöhemmin Norjan työväen kommunistinen puolue AKP. Puolue sulautui vuonna 2007 uuteen Rödt puolueeseen, jonka kannatus oli viime parlamentti vaaleissa 2,4 prosenttia, jo ka oikeutti yhteen paikkaan. Klassekampen 1969 Klassekampen-lehden päätoimittaja Mari Skurdal toimituksen ulkopuolella Oslon värikkäimmässä ja monikulttuurisimmassa Grønlandin kaupunginosassa.
Klassekampen • Ilmestyy kuusi kertaa viikossa. • Vuodesta 2003 ilmestynyt norjankielinen Le Monde diplomatique on lehden itsenäinen kuukausiliite. • Noin 100 työntekijää, joista 55 toimituksessa. • Levikki noin 27?000, lauantainumeron painos yli 40?000. • Liikevaihto noin 20 miljoonaa euroa, josta tilausmaksut kattavat suurimman osan, valtion lehdistötuki 4 miljoonaa, mainostuotot 1,2 miljoonaa. • Lehtiyhtiö ei jaa voittoa, vaan mahdollinen voitto käytetään lehden kehittämiseen. • Alunperin marxilais-leninistisen maolaisliikkeen perustama vuonna 1969. • Kuukausilehtenä vuoteen 1972, viikkolehtenä 1973–1976, päivälehtenä vuodesta 1977. silloinen sosialidemokraattinen johto näki laajemman vasemmistoyhteis työn tärkeäksi tavoitteeksi ja tuki sen vuoksi lehteä. ”Kyse ei ole pelkästään instituutiois ta, vaan lehden kannalta yksittäisillä henkilöillä eri organisaatioista on ollut merkittävä rooli”, kertoo Skurdal. Lukijoiden muodostama yhteisö on ollut monin tavoin tehden tuke na. Klassekampenin ystävät yhdis tys kerää varoja suoran taloudellisen tuen lisäksi muun muassa järjestä mällä myyjäisiä ja myymällä taiteli joiden lahjoittamia teoksia. Se jakaa hakemuksesta apurahoja esimerkiksi toimittajien matkoja varten ja tukee lehden paikallistoimistoja eri puolilla Norjaa. Hyvä esimerkki Klassekampenin lu kijoiden sitoutumisesta on pari vuotta sitten toteutettu kampanja. Sarvikuo no on lehden symboli. Lehti julkaisi sarvikuonoaiheisten lapasten neule mallin, ja pyysi lukijoita neulomaan niitä lahjaksi niille, jotka tilaavat leh den jollekin lahjaksi. Sarvikuono on antanut hahmon myös lehden vuosit tain jaettavalle kulttuuripalkinnolle. Lahjatilaukset ovat olleet merkittävä osa Klassekampenin levikin kasvua. Moni lahjaksi tilauksen saanut jatkaa tilaustaan. Lapasia tuli todella paljon ja tulee edelleen. VIIMEISET 15 VUOTTA ovat olleet Klasse kampenin nopean kasvun ai kaa. Lehden levikki on kasvanut lä hes nelin kertaiseksi 2000luvulla. Lauantai painoksen osalta kasvu on ollut vielä suurempaa. Skurdalin mu kaan tähän ei ole tarvittu mitään ih meellisiä temppuja tai sen kummem paa nerokkuutta. Samaan aikaan, kun muut lehdet keskittyivät nettiversioi hinsa ja nopeasti tehtyihin skuuppei hin, Klasse kampen keskittyi printtiin. Kun nettisisältöihin satsanneiden lehtien printtiversioiden laatu alkoi kärsiä, Klassekampen voitti puolelleen lukijoita muualtakin kuin perinteisis tä vasemmistopiireistä. ”Moni halusi vain lukea hyvää sanomalehteä: mie lenkiintoisia ja informatiivisia artik keleita. Me emme julkaise mitään ur heilusta emmekä viihteestä. Meidän tukijalkamme ovat yhteiskuntapoli tiikka sekä kulttuuri. Niistä lukijam me ovat kiinnostuneita”, Skurdal avaa lehden strategiaa. Klassekampenin nettiversio alkoi il mestyä vasta viime vuonna, eikä tois taiseksi sisällä muuta kuin printtileh den artikkelit. ”Me emme juosseet mainosrahan perässä, koska meillä ei sitä ollut en nenkään juuri ollut. Muut kilpailivat keskenään mainostuloista ja keskittyi vät liiaksi siihen. Nyt tilanne on muut tunut muidenkin osalta, ja monet ovat palanneet tilaushankintaan, koska mainostulot ovat vähentyneet.” Lehden taloudellinen tila on täl lä hetkelllä hyvin vakaa. Suurimman uhkakuvan päätoimittaja Skurdal nä kee siinä, että valtion lehdistötuki las kisi dramaattisesti. Oikeistohallitus on tällaista väläyttänytkin, mutta toistai seksi tuen taso on säilynyt, vaikkei se viimeiseen kuuteen vuoteen ole nous sutkaan. Toisaalta lehtitukena jaettu summa on pieni murunen valtion ko konaisbudjetissa ja se hyödyttää myös konservatiivisia lehtiä. Skurdal kokee tärkeäksi myös sen, että lehti pitää kiinni sosialistisista ja vihreistä traditioista sekä niiden mu kaisesta erityisestä toimituspolitiikas ta. Esimerkiksi lehden nimi on osa sen historiaa ja identiteettiä, eikä sen muuttamisessa olisi hänen mukaansa mitään järkeä. Tulevaisuuteen katsoen Skurdalin mukaan on hyvä, että Klassekampenin takana on sitoutunut yhteisö ja varak kaampiakin omistajia ja tukijoita ku ten ammattiliitot. Lukijoiden tuella lehti on päässyt ja tulee pääsemään vaikeiden aikojen yli, hän uskoo. ”Täy tyy vain luoda lehti, jota lukijat rakas tavat.” Vuosien saatossa Klassekampe nista on kehkeytynyt yleisvasemmis tolainen journalistisia periaatteita noudattava laajalevikkinen laatu lehti. Pari vuotta sitten sen levik ki ohitti Norjan suurimman sosiali demokraattisen lehden. ”TIE JYRK ÄSTÄ luokkatietoisesta kommunismista nykyisyyteen on ollut täynnä kriisejä”, sanoo leh den peräsimeen viime vuonna tart tunut päätoimittaja Mari Skurdal. Yksi pahimmista kriiseistä koettiiin 1990 luvulla puolueen ja lehden toi mituksen välillä. Se johti lopulta sii hen, että AKP erotti päätoimittajan, jota seurasi koko toimituksen eroil moitus. Lehti menetti nopeasti kol manneksen levikistään ja oli lähellä kaatua kokonaan. Lehden pelasti omistuspohjan laa jeneminen. Nykyään Rödtpuolueella on vain 20 prosentin osuus osakepää omasta. Muina omistajina on muun muassa ammattiliittoja, kustannus yhtiöitä, pienosakkaita ja Klassekam penin ystävät yhdistys. Lehdellä on ollut onnea matkassa. Muutamien hyvää tulosta tehneiden kustantamojen vasemmistoa sympa tisoineet johtohenkilöt olivat kiinnos tuneita sijoittamaan lehteen, jonka kulttuuripolitiikasta he pitivät. Myös Norjan SAK:n eli LO:n ammattiliiton Klassekampen 1976 Klassekampen 2019 Klassekampen 2008 Juttusarja on osa Kordelinin säätiön tukemaa ja Voimalehden tuottamaa Journalismin haasteet 2019 -hanketta.
42 • 6 / 2019 KOHTA AMISEN TAIDE . Laura Rämä ajattelee vieraan kohtaamista kosketuksena silloinkin, kun näkyvää koskettamista ei tapahdu. Kosketus edellyttää silti kaikissa muodoissaan herkkyyttä ja toisen kunnioitusta.
6 / 2019 • 43 Tärkeintä on kosketus Näyttämötaide Esitystaiteilija Laura Rämä lataa lomalla akkujaan telttailemalla Lofooteilla. Virtaa tarvitaan oman tekemisen syventämiseen. Hänelle valta-asetelmien taiteellisen kyseenalaistamisen avain on kosketus. TEKSTI TUOMAS RANTANEN KUVA HANNA LINNOVE ”T ÄMÄ ON ensimmäinen kesä sitten lukioaikojen, kun minulla on peräti kaksi kuukautta lomaa. Aion nukkua paljon, olla ajattelematta mitään ja mennä Lofooteille retkeilemään”, huokaa teltta olalla kalliolaiseen pikkukahvilaan saapuva näyttelijä Laura Rämä. Ylimääräinen vapaa-aika selittyy sillä, että elokuiseen Kuopio Juhlii -tapahtumaan suunniteltu Kotiteatterin esitys on siirtynyt ensi kesään. Syynä tähän on työryhmän yhden jäsenen onnellinen perhetapahtuma. ”Tässä näkyy vapaan taiteilijuuden ja laitosteatterissa työskentelyn ero. Jälkimmäisessä olisi tietenkin etsitty paikkaaja ja runnottu esitys suunnitellusti läpi. Nyt tuumimme, ettei elämää pidä pakottaa taiteen uomiin, tärkeimmät asiat ensin.” Peruuntunut Olohuoneessaesitys istuu hyvin viime vuosina lähinnä ei-draamallisen esitystaiteen parissa nähdyn Rämän pirtaan. Siinä mediataiteilijan, esitystaiteilija-ohjaajan, tanssitaitelijan ja kahden näyttelijän tiimi pystyttää keskelle yksityistä olohuonetta tanssitangon, jonka ympärille katsojat saapuvat kuin kyläilemään. ”Kotinsa näyttämöksi avaavat ihmiset sitoutuvat siihen, että kuka tahansa voi ostaa lipun ja kävellä sisään. Tavoitteena on sekä elvyttää kyläilyn katoavaa kansanperinnettä että pohtia suhdettamme vieraisiin ja vierauteen”, selittää Rämä. Vierauden kohtaaminen ei ole hänelle vain aihe, vaan myös näkökulma taiteen tekemiseen. ”Työni ydintä on se, miten näyttelijänä ja ihmisenä lähestyn vierasta ja vierautta vastavuoroisella ja kunnioittavalla tavalla. Olen alkanut ajatella tätä ventovieraanvaraisuutena. Siinä vierasta ei pakoteta tutuksi, vaan annetaan vieraan olla mitä on.” Tämä liittyy läheisesti kosketukseen joka on Rämälle oman taiteen tekemisen tärkein työkäsite. ”Ajattelen vieraan kohtaamista kosketuksena silloinkin, kun näkyvää koskettamista ei tapahdu lainkaan. Esimerkiksi klovnin ihmettely on minulle näkymätöntä kosketusta. Kosketus tekona edellyttää aina herkkyyttä, toisen vaikutuksenalaisuuteen altistumista, kunnioitusta ja rajojen neuvottelua. Silloin kohtaamisen kitka ja hankaus voivat jopa auttaa todellisuuskäsityksiemme törmäyttämisessä toisiinsa.” VIERA AN KOSKETTAMINEN on Rämälle tuttua jo ohjaaja Pauliina Feodoroffin kanssa toteutetusta esityksestä Sukulaiset (2013). Se kiersi saamelaisalueen kouluissa, kielipesissä ja päiväkodeissa. ”Saamenmaa oli minulle ennestään vieras kulttuuriympäristö. Esityksessä käytettiin kaikkia kolmea Suomessa puhuttavaa saamenkieltä. Tuli väkisinkin pohdittua, että miten minä toimin toisen kulttuurin vieraana ja miten minut otetaan vastaan.” Samaa teemaa hyödynnettiin myös Feodoroffin ja Rospuutto-ryhmän alkuperäiskansoja ja ilmastomuutosta käsitelleessä liki neljätuntisessa dokumenttiteatteriesityksessä Elonkehä (2016). Siinä Rämän ja Mirjami Heikkisen esittämät klovnit toimivat katsojien oppaina, tarjoilivat väliajalla heille kahvia ja pikkuleipiä sekä lopulta saattelivat yleisön lavalle tehtyyn laavuun kuuntelemaan yksityiskohtaista selvitystä pohjoisiin alkuperäiskansoihin ja heidän elinympäristöönsä aikojen kuluessa kohdistuneesta riistosta. ”Tietynlainen vieraan pelko on monille olioille primitiivistä ja tarpeellistakin. Ihminen kuitenkin kykenee esimerkiksi taiteen avulla havaitsemaan sen. Itse pyrin siihen, etten pelkäisi vierautta muissa tai itsessäni. Juuri siinä epäonnistuminen voi synnyttää toisia sortavaa ääriajattelua.” KLOVNERIAN RÄMÄ LÖYSI opiskeluaikoinaan Tampereen yliopiston näyttelijätyön laitoksella. Vuodesta 2011 hän toiminut myös sairaalaklovnina ympäri Suomea. ”Klovnilla on naamiona pieni punainen nenä, joka toimii työkaluna klovnerian ytimessä olevalle arvovapaalle ihmettelylle. Sairaalan käytävällä klovni on kuin muutoksen siementä kantava huutomerkki keskellä harmaata arkea. Tähän liittyy myös syvempi filosofia; nenä tai joku muu pieni poikkeus tuotuna mihin tahansa ympäristöön avaa mahdollisuuden uudenlaiseen ajatteluun ja ihmisten väliseen kohtaamiseen.” Klovnin ihmettelevään koskettamiseen liittyvä lähetysmistapa oli Rämälle tärkeä myös Katariina Nummisen tutkimuksellisessa esitystaideteoksessa Rakkaus ja toisto, joka nältiin Teatteri Takomossa tänä keväänä. Se nojasi Eeva-Liisa Mannerin Polte tun oranssin (1969) luilleen kaluttujen fragmentaaristen kohtausten ja minimalististen ohjausharjoitteiden väliseen dialogiin. ”Siinä työstimme esimerksi sitä, että kun improvisoidusti ohjeistaa näyttämöllä toista näyttelijää, mitä maailmankuvaa luo näyttämölle. Ja sitäkin, mitä omia tunteita siirtää ohjeisiin, ja miten käyttää valtaa suhteessa toiseen ja yleisöön.” TOISENLAISIA VALLANKÄYTÖN tutkimuslaboratorioita olivat LCE-kollektiivin (Life Changing Experience) osallistavat esitykset P*lluralli (2014–2016) ja R*steily (2019). Edellisessä yleisöä ajelutettiin Kajaanissa, Kuopiossa ja Pyhäjärvellä henkilöautoissa, joiden sisälle syntyneet pienoisyhteisöt kävivät kolmituntisen kruisailun aikana läpi suunniteltuja ja sattumanvaraisia tilanteita. ”Todellisessa pillurallissa kilpaillaan siitä, kuka on äänekkäin ja millainen auto kenelläkin on. Erilaiset alistavat valtarakenteet näyttäytyvät, eivät vähiten sukupuolirooleissa. Työryhmänä yritimme jakaa esityksen tekijyyttä yhdessä yleisön kanssa. Osallistavien teosten suurin haaste onkin se, että pyrkimys antaa valtaa muille vaati tekijöltä kykyä luopua siitä itse”, kertoo Rämä. R*steilyssä rajapintaa esittäjien ja yleisön välillä häivytettiin vieläkin pitemmälle. Siinä yleisön ja sen sekaan piiloutuneen työryhmän muodostama 24 hengen seurue vietti yhteisen vuoro kauden Viron lautalla puhumatta sanaakaan. ”En ole poliitikko, mutta taiteen kautta tapahtuva ihmettely on minulle luonteva tapa työstää valta-asetelmien kyseenalaistamista. Jokaisessa kohtaamisessa elää mikrovallankumouksen mahdollisuus.” RÄMÄLLÄ on kolmivuotisesta taiteilijaapurahasta jäljellä vielä vajaa vuosi. Hän kokee kauden vaikuttaneen omaan tapaansa työskennellä pysyvästi. ”Apuraha on mahdollistanut sen, että olen voinut miettiä syvemmin, mitä taiteilijana haluan tehdä. Olen myös ehtinyt aamuisin lukemaan ainakin puolet lehdestä, tuijottamaan nettisarjoja ja silittämään kissaa. Freelancerin kiireisen arjen keskellä paussien tai edes peruslomien pitäminen saattaa unohtua tai niitä erehtyy pitämään jonain luksuksena mihin ei muka ole varaa.” Rämä kantaa oman kokemuksen kautta huolta siitä, että jos taiteilijat toistavat tekemisessään nyky-yhteiskunnan vaatimuksia, tämä voi näkyä haitallisesti myös teoksissa. Tällaista tehokkuusajattelun ja ihanteiden välistä jännitettä käsittelee myös helmikuussa Q-teatterissa ensiiltaan tuleva Milja Sarkolan näytelmä Hyöty, jossa Rämä näyttelee. ”Samalla kun itse yritän etsiä taiteen kautta vastauksia siihen, miten kohtaan ihmisiä niin työssä kuin vapaa-ajalla, olen yrittänyt oppia hölläämistä ja hellittämistä. Tänne haastatteluun tullessanikin yritin kävellä kiirehtimättä.” Kotiteatteri: Olohuoneessa Kuopio Juhlii –tapahtumassa elokuussa 2020. Milja Sarkola: Hyöty Q-teatterissa helmikuussa 2020. ”JOKAISESSA KOHTAAMISESSA ELÄÄ MIKROVALLAN KUMOUKSEN MAHDOLLISUUS.” ”OLEN YRITTÄNYT OPPIA HÖLLÄÄMISTÄ JA HELLITTÄMISTÄ.”
26 90 24 90 REKISTERÖITYNEENÄ ASIAKKAANA -20% NÄISTÄKIN HINNOISTA: INTOKUSTANNUS.FI 23 90 21 90 26 90 26 90 Ville-Juhani Sutinen KÄÄPIÖISTÄ KOLOSSEIHIN KUMMAJAISTEN HISTORIA SUOMESSA Viihde-elämän tähtiä vai huvimaailman orjia? Artemi Troitski VASTARINTAA VENÄJÄLLÄ Kattava esitys viimeisen 200 vuoden venäläisestä kulttuurihistoriasta tuoreesta näkökulmasta katsottuna. 28 90 26 90 /kpl Arne Dahl ÄKKISYVÄ ”Ruotsalaista rikoskirjallisuutta parhaimmillaan ilman yhtä ainutta ikävystymisen hetkeä.” -Jyllands-Posten Heine Bakkeid MEREN AAVEET Koukuttava sukellus ihmismielen tummiin vesiin. “Uusi Jo Nesbø.” Verdens Gang MYÖS EJA ÄÄNIKIRJANA Ari Turunen MULKEROT PATSAALLE KOROTETTUJEN SUURMIESTEN ELÄMÄKERTOJA Kaikki mitä muut eivät uskalla sanoa suurmiehistä. MYÖS EJA ÄÄNIKIRJANA Risto Isomäki MITEN SUOMI PYSÄYTTÄÄ ILMASTONMUUTOKSEN Miten Suomi voi auttaa koko maailmaa vähentämään päästöjään ja tulla kansainväliseksi sankariksi? MYÖS E-KIRJANA Eveliina Talvitie KOVAKUORINEN Tarina tyttöjen välisestä ystävyydestä, joka kantaa aikuisuuteen saakka. Odotettu uutuusromaani! MYÖS EJA ÄÄNIKIRJANA Timo Kalevi Forss TÄHDET MEREN YLLÄ SUOMALAISEN TANGON TARINA Suomalaisen tangon yli satavuotinen historia ensimmäistä kertaa yksissä kansissa! Indrek Hargla APTEEKKARI MELCHIOR JA GOTLANNIN PIRU Kiehtova rikosmysteeri keskiaikaisessa Tallinnassa. MYÖS EJA ÄÄNIKIRJANA KESÄN KIINNOSTAVIMMAT -Helsingin Sanomat
6 / 2019 • 45 Feminismi Entä jos feminismi olisikin normi ja sorto poikkeama? Helsingin Juhlaviikkojen ohjelmistoon kuuluva F/Symposium tuo feministisen keskustelun keskelle juhlavia instituutioita ja samalla kotisohvalle saakka. TEKSTI KAISU TERVONEN KUVA HANNA LINNOVE Ääni tulevaisuudelle ”T ULEVAISUUS kaatuu koko ajan päällemme”, ohjaajakoreografi Sonya Lindfors pohtii. Hän edustaa yhdessä ohjaajanäyttelijä Anna Paavilaisen kanssa työryhmää, joka kokoaa ja suunnittelee elokuista tapahtumaa F/Symposium. Kuuden päivän mittainen tapahtuma koostuu keskusteluista, ääniteoksista ja podcasteista. Tapahtuma pidetään Helsingin keskustakirjasto Oodissa ja sisältö jaetaan myös netin kautta. Symposiumin ohjelmiston pienin yhteinen nimittäjä on ääni. Muita ovat feminismi, tulevaisuus ja kirjallisuus. Kirjallisuuteen on palautettavissa myös koko tapahtuman synty. ”Luin pari vuotta sitten kesällä Virginia Woolfin Oman huoneen. Ja aina kun lukee jotain feminististä klassikkoa, niin sitä on, että vittu, tää kertoo suoraan mun elämästä”, Paavilainen kertoo. Hän kutsui mukaan Sonya Lindforsin, kirjoittaja Olga Palon ja tuottaja Maria Junnon kehittämään feministisen klassikoiden ympärille kietoutuvaa tapahtumaa. Yhteisestä keskustelusta syntyi F/Symposium. ”Ainakin oma motivaationi koko juttuun oli se, että saisi oppia kanssafeministeiltä ja muilta ihmisiltä. Alkoi tuntua hassulta, että luetaan jotain vanhoja klassikoita. Kaikki kunnia vanhoille klassikoille, mutta tämä muuttui elävämmäksi, koska mukaan tuli upeita taiteilijoita”, Paavilainen sanoo. Samalla tapahtuman horisontti nytkähti menneisyydestä enemmän kohti nykyisyyttä – ja ehkä tulevaisuutta. VAIKKA TAPAHTUMAN LUONNE muuttui, feminismi lähtökohtana pysyy. ”F/Symposiumissa on se nautinnollinen ajatus, että mitä jos feminismi olisikin peruspremissi, josta lähdetään liikkeelle. Sitä ei tarvitsekaan enää sanoa ääneen. Kaikilla muilla voi olla etuliite, vaikka ’sovinistinen’ tai ’sortava’ tai ’rasistinen’. Normi olisi siirtynyt”, Lindfors sanoo. F/Symposiumin voi tulkita visioksi tai unelmaksi tulevaisuudesta. Tai erilaisiksi visioksi erilaisista mahdollisista tulevaisuuksista. Lindfors ja Paavilainen korostavat, että kuuden päivän aikana keskusteluissa kuullaan erilaisia ja erilaisista lähtökohdista tulevia toimijoita. ”Siellä on ristiriitaisia ja vastakkaisiakin ajatuksia, ja silti ne mahtuvat samaan ohjelmaan”, Paavilainen sanoo. Lindfors puhuu ”ketjukuratoinnista”. Työryhmä on kysynyt mukaan henkilöitä, jotka ovat puolestaan saaneet kutsua mukaan henkilöitä, joilla on taas toisenlaista kokemusta ja tietoa. Tarkoitus on samalla mahdollistaa muillekin kuin ydinryhmän tekijöille pääsy instituutioiden sisään. ”Se on vallan jakamista. Itseään pitää koko ajan muistuttaa siitä, ettei mikään valinta ole neutraali tai normaali ja että tietyillä henkilöillä on helpompi pääsy tiloihin. Pitää jatkuvasti kysyä, keitä täällä on mukana ja keitä ei ole. Ja miksi?” Lindfors sanoo. Oodi ja Juhlaviikot ovat molemmat instituutioita, joihin liittyy arvokkuutta ja juhlavuutta. Lindfors ja Paavilainen korostavat kuitenkin mieluummin tapahtuman ja kirjastotilan saavutettavuutta ja ilmaisuutta, mitä nettialusta ja podcast-sisällötkin korostavat. ”Kirjasto kuuluu kaikille, ja se taitaa olla Juhlaviikkojenkin slogan: ’ Taide kuuluu kaikille.’ Mutta meidän täytyy tietenkin myös kysyä, että kuuluuko, kuuluuko se ihan kaikille?” Paavilainen toteaa. SANANVAPAUDESTA on jälleen keskustelu viime aikoina. On niitäkin, joiden mielestä feminismi kaventaa sanan vapautta. ”Kun me puhutaan vapaudesta, kenen vapaudesta me puhutaan. Myös marginalisoiduilla ihmisillä on vapaus elää ilman sortoa. Usein taiteen kontekstissa puhutaan sananvapaudesta, jos joku tekee jotain tosi rasistista tai seksistä, mutta se sananvapaus toimii molempiin suuntiin”, Lindfors sanoo ja muistuttaa, että sananvapauden kaventamissyytöksillä yritetään usein tukkia kriittisiä ääniä. F/Symposiumissa kriittisiä ääniä kuullaan varmasti. Paavilaisen mukaan työryhmä pidättää myös oikeuden olla välillä tylsä tai sisällöltään epäselvä. ”Yritämme parhaamme, mutta todennäköistä on, että epäonnistumme jossain vaiheessa. Feminismi ei tule olemaan valmis, koska tämä maailma ei tule olemaan valmis”, Lindfors toteaa. Tavoitteena on kuitenkin parempi, pehmeämpi ja moninaisempi tulevaisuus. ”Kun mä puhun tulevaisuudesta, mä puhun myös huomisesta”, Lindfors sanoo. T APAHTUMAN ohjelma koostuu ”noin tunnin mittaisista, ääneen painottuvista keskusteluja esityskokonaisuuksista”. Osa ohjelmasta on ennakkoon nauhoitettuja podcasteja, osa Oodista live striimattuja keskusteluja. Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi sisältöjä tuottavat ainakin ohjaaja-kirjoittaja Pauliina Feodoroff, kirjailija Koko Hubara, dramaturgi E. L. Karhu, muusikko Stina Koistinen, ohjaajanäyttelijä Sara Melleri, performanssitaiteilija MillaMari Pylkkänen, muusikko-kirjailija Astrid Swan, kirjailija-ohjaaja Saara Turunen, taidekollektiivi Les Poxxx sekä joukko Ruskeat Tytöt ry:n akatemiasta valmistuneita kirjoittajia, Teatterikorkeakoulun opiskelijoita ja keskustelujen vieraita. Ohjelma julkaistaan kokonaisuudessaan elokuussa. F/Symposium 17.–22.8. keskustakirjasto Oodissa ja netissä fsymposium.com helsinkifestival.fi F/Symposiumin ohjelmasta 26 90 24 90 REKISTERÖITYNEENÄ ASIAKKAANA -20% NÄISTÄKIN HINNOISTA: INTOKUSTANNUS.FI 23 90 21 90 26 90 26 90 Ville-Juhani Sutinen KÄÄPIÖISTÄ KOLOSSEIHIN KUMMAJAISTEN HISTORIA SUOMESSA Viihde-elämän tähtiä vai huvimaailman orjia? Artemi Troitski VASTARINTAA VENÄJÄLLÄ Kattava esitys viimeisen 200 vuoden venäläisestä kulttuurihistoriasta tuoreesta näkökulmasta katsottuna. 28 90 26 90 /kpl Arne Dahl ÄKKISYVÄ ”Ruotsalaista rikoskirjallisuutta parhaimmillaan ilman yhtä ainutta ikävystymisen hetkeä.” -Jyllands-Posten Heine Bakkeid MEREN AAVEET Koukuttava sukellus ihmismielen tummiin vesiin. “Uusi Jo Nesbø.” Verdens Gang MYÖS EJA ÄÄNIKIRJANA Ari Turunen MULKEROT PATSAALLE KOROTETTUJEN SUURMIESTEN ELÄMÄKERTOJA Kaikki mitä muut eivät uskalla sanoa suurmiehistä. MYÖS EJA ÄÄNIKIRJANA Risto Isomäki MITEN SUOMI PYSÄYTTÄÄ ILMASTONMUUTOKSEN Miten Suomi voi auttaa koko maailmaa vähentämään päästöjään ja tulla kansainväliseksi sankariksi? MYÖS E-KIRJANA Eveliina Talvitie KOVAKUORINEN Tarina tyttöjen välisestä ystävyydestä, joka kantaa aikuisuuteen saakka. Odotettu uutuusromaani! MYÖS EJA ÄÄNIKIRJANA Timo Kalevi Forss TÄHDET MEREN YLLÄ SUOMALAISEN TANGON TARINA Suomalaisen tangon yli satavuotinen historia ensimmäistä kertaa yksissä kansissa! Indrek Hargla APTEEKKARI MELCHIOR JA GOTLANNIN PIRU Kiehtova rikosmysteeri keskiaikaisessa Tallinnassa. MYÖS EJA ÄÄNIKIRJANA KESÄN KIINNOSTAVIMMAT -Helsingin Sanomat
46 • 6 / 2019 Ad a H alo ne n Teatteri Saimaan teatteri vie kesällä demokratian ilosanomaa Savon ja Karjalan seurantaloille. Ohjaaja Piia Peltolan mielestä teatterin tekijän on aina valittava haluaako muuttaa maailmaa samanlaiseksi vai erilaiseksi. TEKSTI TUOMAS RANTANEN Samassa veneessä TYÖVÄENTALOLLA KUHISEE , Saimaan teatterin ensemble valmistautuu yleisön saapumiseen. Kuvassa vasemmalta alkaen Pietu Wikström, Boodi Kabbani, Pauli Niemelä, Piia Peltola, Elina Kukkonen, Janna Räsänen ja Jonnakaisa Risto. ”TEATTERIN POLIITTISUUDEN TABU ON MURTUNUT.” T APANIL AN työväentalo kuhisee pian alkamassa olevan tupaillan alla. Heinäveden äijämäinen kunnanvaltuutettu Klaus (Jonnakaisa Risto) ottaa itäsuomalaisen lupsakasti yleisöä vastaan jo ovella. Samaan aikaan kilpaileva kuntapäättäjä Hanna-Leena (Pietu Wikström) jännittää lavalla mahtaako vihreiden uusi ympäristöministeri Krista Mikkonen saapua paikalle. Hänen äitinsä Kerttu (Janna Räsänen) hössöttää puolestaan siitä, ettei tapahtumasta vain tulisi tälläkin kertaa riitaisa. Huoli onkin perusteltua, sillä Klausilla ja Hanna-Leenalla on päinvastaiset käsitykset siitä, onko Heinävedelle kaavailtu kaivoshanke kuntalaisille hyödyksi vai haitaksi. Kuten siitäkin, käsitellänkö sitä illanvietossa vai ei. Kyseessä on Saimaan Demokraat tinen Tasavalta -esityksen ennakkonäytös. Sen ensi-ilta on juhannuksen jälkeen Juvalla, minkä jälkeen teos kiertää laivalla Saimaan alueen paikkakuntia. Saimaan teatteri on vuodesta 2014 toiminut nuorten näyttämötaiteilijoiden kesäkiertueteatteri. Tämän sesongin esityksessä viitataan brittiläisen Beowulf Mining -yhtiön todellisuudessakin Heinäveden Aitolammelle suunnittelemaan grafiitti kaivokseen. Paikallisissa asukkaissa ja mökkivieraissa kaivoshanke on herättänyt perusteltua huolta ja vastarintaa. Esityksessä käsitelläänkin ensi sijassa yhteiskunnallisen keskustelun vaikeutta. ”Suomalaistyypillinen konfliktinvälttely johtaa tragediaan, sosiaalisiin peleihin ja kiusaamiseen. Karnevalistisesti kuvattavien valta-asetelmien kautta katsojille avataan mahdollisuutta verrata oman kaivosasian käsittelyä demokratian ideaaleihin. Kuten Talvivaaran kaivoksen kohdalla nähtiin, kansalaisten valta itseään koskevissa päätöksissä on rajallinen”, selittää ohjaaja Piia Peltola. Esitystiloina toimivilla vanhoilla seurantaloilla on oma tehtävänsä. ”Ne ovat yhteisen kokoontumisen, päätöksenteon ja huolenpidon paikkoja, mikä on juuri demokratia-aiheisen esityksen kannalta äärimerkityksellinen asia. Näissä pohjoisesta etelään sijaitsevissa taloissa piilee vahva historia ja poliittinen voima.” SAIMA AN TEATTERIN esityksissä yhdistyvät nykykansanteatteri, erilaiset esitystaiteen ilmaisumuodot ja ajankohtaiset yhteiskunnalliset aiheet. Klassiseen puskateatteriin viittaa tällä kertaa esimerkiksi kohtaus, jossa HannaLeenan poikaystävä Oliver (Boodi Kabbani) jää kiinni pussauskopista housut puolisääressä. Lisäksi koetaan politikkopönötyksen parodiaa, koskenniemeläistä luontohaikailua, perinteistä parisuhdesäätöä, yhteislaulua ja -tanssia sekä muita musiikkinumeroita, kuten Klausin ja Hanna-Leenan poikkihuilulla ja harpulla käymä kaksintaistelu. Kokonaisuuteen kuuluvat myös työryhmän laatima monistepinkka kaivosteollisuudesta ja kansalaisvaikuttamisesta sekä esitysten jälkeiset yleisökeskustelut. Niitä vetävä yhteiskuntatieteilijä Sanna Ryynänen kerää yleisöltä myös tutkimusaineistoa. ”On kiinnostavaa nähdä, miten yhteiskunnalliset teemat muovautuvat taiteen kielellä. Jos itse tieteentekijänä lähtisin käsittelemään näitä asioita yleisön edessä, tekisin sen luennoinnin ja keskustelun keinoin. Taiteen kanssa työskentely muistuttaa, että tieteen tieto on vain yksi tietämisen laji. Tietoa sijaitsee myös esimerkiksi ruumiissa ja tunteissa sellaisessa muodossa, jota ei ole välttämättä tarpeenkaan sanallistaa”, Ryynänen kuvaa. Hänellä on aikaisempaa kokemusta osallistavasta teatterista itähelsinkiläisiä kuppiloita, ikäihmisten palvelutaloja ja maakuntia kiertäneestä Puhekupla-projektista. ”Se pohjautuu tutkimusja kokemustietoon, valottaa teatterillisin asetelmin näkökulmia syrjintään ja rasismiin sekä kutsuu yhteiseen keskusteluun. Myös Saimaan Teatterin esityksen ytimessä on teatteri yhteiskunnallisia tiloja rakentavana voimana ja keskustelijana, mutta se on vielä vahvemmin esitystaiteellinen kokonaisuus”, vertaa Ryynänen. VAIKK A Saimaan Demokraattinen Tasa valta ei ota suoraan kantaa kaivospäätökseen, sen sympatia on ympäristöhuolen ja osallistumisen puolella. Esityksessä vilpittömän idealistinen Hanna-Leena näyttäytyy jonkinlaisena Hamlet-hahmona, joka kamppailee Klausin edustamien hovijuonittelujen paljastamiseksi. Samalla hänelle lisästressiä tuottavat valtapelin vääryyksille immuuni äiti ja pettynyt seurustelukumppani. ”Teatterin piirissä haetaan uusia tapoja asennoitua asioihin yhteiskunnallisesti. Teatterin poliittisuus tarkoittaa tässä ajassa monenlaisia asioita, ei vain suoraa ohjelmallisuutta. Poliittisuus saattaa esimerkiksi olla läsnä ennemmin esityksen muodossa kuin sisällössä. Esitysten kautta voidaan myös kysyä, mitä poliittisuus ylipäänsä tarkoittaa”, analysoi Sanna Ryynänen. Piia Peltolan mielestä tämä kertoo siitä, että teatterissa on tapahtumassa samaa kuin yhteiskunnassa muutenkin. ”Teatterin poliittisuuden tabu on murtunut. 2000-luvulla nuorena ylioppilasteatterilaisena kuuntelin sivusta, kun konkarit paasasivat varmoina, ettei minkäänlainen poliittisuus kuulu teatteriin. Mielestäni nykyään ajatellaan ennemmin niin, että kaikki on lähtökohtaisesti poliittista. Oma mottoni on, että teatteri muuttaa aina maailmaa samanlaiseksi tai erilaiseksi. Juuri näiden välillä on aina tehtävä valinta”, täydentää Peltola. Hänestä teatterille on luontevaa pohtia rakenteita ja tarkastella asioita yhtä aikaa erilaisista näkö kulmista. ”Nykyään tekijät tiedostavat oman, yleensä keskiluokkaisen positionsa aiempaa vahvemmin ja ovat valmiimpia tunnistamaan toiseuttamisen mekanismeja. Omaa tekijyyttä kyseenalaistetaan ja esitystä tavallaan katsotaan yleisön kanssa yhdessä.” Piia Peltola & työryhmä: Saimaan Demokraattinen Tasavalta Saimaan teatterin esitykset 24.6.–5.6 Juvalla, 27.6. Heinävedellä, 28.6. Sorsakoskella, 29.6. Rytkyssä, 1.7. Sulkavalla, 3.7. Oravissa, 5.7. Kokonsaaressa, 6.7. Moinsalmella, 8.7. Kiviapajalla, 9.7. Puumalassa, 11.7. Anttolassa, 13.7. Himalansaarella, 15.7.–16.7 Taipalsaarella, 18.7. Joutsenossa ja 20.7. Virmutjoella. www.saimaanteatteri.fi
6 / 2019 • 47 TEKSTI TUOMAS RANTANEN Eläköön toveruus! Nälkä vapauttaa Arviot H ORATIO on William Shakespearen Hamletissa ainoa henkiin jäävä päähenkilö. H. taas on Hamletin rinnak kaisteos, joka kertoo sukupuoleltaan määrittelemättömän Horatian näkökulmasta alkuteoksen puutteista ja rajauksista. Esitys on sijoitettu penkeistä ja muusta roinasta tyhjennetyn vanhaan kirkkosaliin, jonka keskellä olevasta muhkeasta kaiutinrakennelmasta kumpuaa melodiatonta äänimassaa. Salin parvekkeelta esittäytyvät hössöttävä pipopäinen Hamlet (Noora Dadu) ja hänen moppiharjalla keihään sijaan varustautunut ystävänsä Horatia (Hanna Ahti). Pian kuullaan edellisen hillitön monologi siitä, miten hän elämänhallintaongelmiensa keskellä arvostaa Horatiaa ystävänä. Siitäkin huolimatta että tunnustaa epäilevänsä tämän uskollisuuden olevan osin viekkautta, joka jättää ”paskahommat” muille. Välillä ryömitään, esitellään hämäriä asusteita ja mennään erilaisten peitteiden alle piiloon. Välillä kuunnellaan lisää ambientia. Yhtäällä Horatiaa valotetaan ulkopuolisen kuvailun kautta; toisaalla luetaan hänen itsensä kauan kuolemansa jälkeen Hamletille kirjoittamansa kirje. Väliajalla katsojat saavat valita maistelevatko he ”maustettuja vesiä”, vetäytyvätkö ”Nooran vitsinurkkaan” vai pelaavatko sivuhuonessa säännöiltään epävakaata ”kivipeliä”. Esillä on myös painettu tutkielmavihkonen, jossa kuvataan näytelmää, joka edustaa ei-tekemistä, tyhjyyttä, poissaoloa, hiljentymistä, katoamista ja sellaisia hitaita prosesseja kuin kompostoitumisen seuraamista. Tarkemmalla syynillä se tietenkin paljastuu esityksen manuaaliksi. Älyllisesti anarkistisen esityksen onnistuneisuus piilee siinä, että kritisoidessaan Hamletia totisesta torvensoitosta, se ei ole itse lainkaan totinen. Esityksen lopuksi ensemble kierii yhtenä myttynä kaiken rekvisiittansa kanssa ulos salista. Tämä osoittaa sattuvasti, että vaikka Hamletista pieni viilto ystävyydestä löytyykin, yhteisöllisyys siitä puuttuu kokonaan. Hanna Ahti, Noora Dadu, Jaana Laakkonen, Lauri Mattila, Tatu Nenonen ja Piia Rinne: H. Esitykset Universumissa päättyivät 20.6. M A ASTA-NÄY TELMÄ sijoittuu autonomian ja suurten nälkävuosien (1866–1868) aikaan. Siinä työuupunut J. V. Snellman ( David Eskelinen) puolustaa vastikään käyttöön otettua Suomen markkaa ja näkee vertauskuvallisia painajaisia kansakunnan ahdingosta. Samaan aikaan kun maaseudun köyhä väki (Teemu Nieminen, Emma-Mariella Kurkela) riutuu ja kuolee ravinnon puuttessa, valtio tar joaa ruoka-apua Riihimäen–Pietarin välisen junaradan rakentamista vastaan. Kansan suussa ”nälkäradaksi” nimetyllä työmaalla huonokuntoisesta työvoimasta menehtyy jopa viidennes. Näytelmässä sinne suuntaa myös talon poikaisperheestä lähtöisin oleva Anna (Nina Järvinen). Tekstissä on osumansa ja esitystä sopii kiitellä rohkeasta surrealismin ja symboliikan hyödyntämisestä. Silti osa sen elementeistä istuu vaikeasti kokonaisuuteen. Samalla Snellmanin filosofis poliittinen jääräpäisyys kääntyy oudoksi rahafetisismiksi ja todelliseksi kansan edustajaksi tarjottavan Annan luonne ja persoona jäävät tyystin hahmottumatta. Itsenäisyyteen pyrkivän valtion kehittyvän talouden pelkistäminen rahapeliautomaatiksi – ja ilmeinen rinnastaminen nykyiseen kasinotalouteen – on myös hiukan yliampuvaa. Samalla tavalla julmaa ratatyömaata voi olla parempi olla tulkitsematta suorana viittauksena nykyiseen keskusteluun sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta. Näistä varauksista huolimatta esityksen ansioksi voi lukea katseen suuntaamisesta siihen, miten J. V. Snellmanin perintö valtiokeskeisyydessään saattaa hyvinkin olla nykyisessäkin politiikassa vaikuttamassa siihen, miten yhteiseksi mieltyvää etua ja yksityisiä uhrauksia priorisoidaan. Tuukka Pietarinen & Mikael Karkkonen: Maasta, Levo-teatterin esitykset Kokoteatterissa 30.6. asti Yo shi O m ori Sarjakuvatrilogian osa 3, päätösjakso, loppukesällä 2019. www.sininenjanis.fi Kaikki kestävästä kehityksestä
HÄ M EE NT IE VIID ES LIN JA SÖ RN ÄI ST EN RA NT AT IE VAASANKATU HELSING INKATU ST UR EN KA TU BRAHENKENTTÄ HAKANIEMENRANTA SI LT A SA A RE N K AT U TEOLL ISUUS KATU JUNATIE TYÖP AJAN KATU SÖ RN ÄI ST EN KA TU M M M ALEK SIS KIVEN KATU Vegaanikenkiä, kosmetiikkaa, kirjoja, kodinpuhdistusaineita, karkkia, Reilun kaupan tuotteita ja paljon muuta! Heluna Shop, Hämeentie 48, Helsinki. ti–pe klo 12–18, la klo 12–16. WWW.HELUNANETTI.COM Vegaanikenkiä, kosmetiikkaa, kirjoja, kodinpuhdistusaineita, karkkia, Reilun kaupan tuotteita ja paljon muuta! VEGAANINEN SEKATAVARAKAUPPA KURVISSA! KELTAISET SIVUT Kallion keltaiset sivut kokoaa yhteen alueen parhaat palvelut Hakaniemestä Harjuun ja Linjoilta Kalasatamaan. Haluatko mainostaa yritystäsi keltaisilla sivuilla? Hienoa! Se on nimittäin edullista ja tehokasta. Ota yhteyttä: voima@voima.fi Kalli n MAINOSTAJALLE! ? ? ? ? Ylva Haru Okra Playground Tuomas Palonen Tsuumi Sound System Aija Puurtinen & Brooklynin satu Áššu … ja monia muita! etno-espa.fi Helsinki 5.–15.8.20 19 Espan lava, Pohjoisespl anadi 1, KAIKKIEN AIKOJEN HAUSKIN A CAPPELLA SHOW! ”YKSINKERTAISESTI UPEA ESITYS! TYRMÄÄVÄ!” TH E N EW YORK TI M ES ”UPEAT ÄÄNET, NEROKKAAT SOVITUKSET” ”TODELLA HAUSKA!” N EW YORK POST L I P U T J A L I S Ä T I E D O T: Y L I O P P I L A S T E AT T E R I . F I YLIOPPILASTEATTERIN KANSALLINEN METSÄSTRATEGIA 2025 6.7.-17.8
6 / 2019 • 49 Jazz Suuri ja hieno flyygeli on sooloilevan pianistin ja vaativan yleisön unelmasoitin. TEKSTI IIDA SIMES KUVA HANNA LINNOVE Koko Jazz Club saa uuden sydämen P ITUUTTA sillä on melkein kolme metriä. Sen puolitoistametriseen leveyteen mahtuu 88 kosketinta, vasaraa ja kieltä. Kun sen kannen avaa, sen komea soundi kuuluu kauas. Koko Jazz Clubin (KJC) taiteellinen johtaja Timo Hirvonen ei kerro klubille saapuvan Steinway & Sons -merkin D-274-mallin tarkkaa hintaa, mutta joka tapauksessa tuo flyygeli maksaa enemmän kuin uusi pieni auto. ”Suomalaisen jazzpianismin taso on korkea, se vaatii arvoisensa instrumentin”, mainitsee Hirvonen. Tärkeä motiivi Steinwayn hankkimiseen on ollut KJC:n valmistautuminen 10-vuotisjuhliinsa, joita vietetään ensi vuonna 2020. KJC Solo Piano -keikat alkavat jo 18.7.2019. KOKO JAZZ CLUB on harvinaisuus: Se on jazzmuusikoiden ja musiikin ystävien perustama korkeakulttuurillinen tukipilari. Vuodessa KJC järjestää yli sata konserttia, eikä pelkästään Helsingissä, vaan myös Iisalmessa. Taiteellinen tuli sielu Timo Hirvonen on onnistunut järjestämään vanhalle kotipaikkakunnalleen jazzin etäpesäkkeen Koko Jazz Club Iisalmen ja vuosittaisen jazzfestivaalin. Hirvosen oma instrumentti on sähkö basso ja hän valmistelee parhaillaan väitöskirjaa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Vuonna 2018 jazzklubin ainutlaatuisuus huomattiin, ja kulttuuriministeri Sampo Terho myönsi KJC:lle Suomipalkinnon. Sitä perusteltiin muun muassa näin: ”Koko Jazz Club on muusikkojen olohuone ja yhteisön kokoon keräävä voima. Koko Jazz Clubin toiminnan tarkoituksena on parantaa jazz musiikin asemaa tarjoamalla taide muodon parhaille tekijöille asianmukainen korvaus työstä sekä taiteellinen vapaus uuden musiikin synnyttämiselle. Koko toimii myös YläSavossa ja sen toiminta on otettu erinomaisesti vastaan.” Kuin palkitussa ”muusikkojen olohuoneessa” ikään, KJC:n soolokonserteissa flyygeli sijoitetaan keskelle salia. Yleisö pääsee lähelle artistia ja pianoa. Kun flyygelin kansi on ylhäällä, sen ääni kaikuu komeasti. Tilaisuuksiin ei ole ikärajaa: ”Päinvastoin, lapset ovat erittäin tervetulleita”, muistuttaa Hirvonen. PIANO ON LYÖMÄSOITIN . Akustinen piano soi, kun vasara lyö kieltä. Vasara heilahtaa kun pianon kosketinta painaa. Konserttipianistit ja jazzmuusikot kohtelevat pianoa kuin elävää ja sielultaan hyvin oikukasta olentoa. Steinwayn D-274 on suuri olento, jolta lähtee valtava ääni. Tuota pianojen Rolls-Roycea soitetaan maailman suurimmissa ja arvokkaimmissa konsertti saleissa. Piano on viritettävä ennen jokaista konserttia. Virittäjän on myös tiedettävä kuka sitä soittaa ja miten. Samoin pianisteilla on omat vakiovirittäjänsä, jotka tietävät mitä taiteilijat haluavat. Kuitenkin ennen kuin yhdenkään suomalaisen jazzmuusikon virittäjä pääsee avaamaan KJC:n Steinwayn ruuveja, arvosoittimen virittää Steinway & Sons -firman oma asiantuntija, kuten tapoihin kuuluu. Rockja popmuusikoille riittää usein kosketinsoittimeksi jokin sähköinen muutaman satasen maksava digihärveli. Jos poppari ryhtyy hienostelemaan, tämä hankkii oikean sähköpianon 1980-luvun soundeilla, kuten aidon Rhodesin. Progeja soulpianistit haluavat Hammondin urut, jotka maksavat jo muutaman tuhatlappusen. Rapartisti ei välttämättä tarvitse kosketinstemmoihinsa mitään näistä, vaan tyytyy tietokoneohjelmiin. Hän heittää rahansa kaiuttimiin ja ehkä tietokoneenseen yhdistettäviin äänityökaluihin, samplereihin. JAZZMUUSIKOT tuppaavat olemaan hyvin vaativia. Syksyllä 2019 KJC:n soolopianosarjassa esiintyvä taiteilija Seppo Kantonen kuvailee kauniisti Steinwayn D-274-mallia. ”Se hehkuu. ’Hehku’ tulee aina mieleen Steinwayn pianoista.” Kantonen pääsee testaamaan uutta arvosoitinta oman keikkansa aikoihin, elokuun puolivälissä. ”Kunnon Steinway soi hieman karheasti, ei liian kliinisesti. Soundissa pitää olla säröä ja luonnetta. Ensin piano pitää soittaa auki”, kertoo Kantonen. KJC:lle tulevan vuosimallin 2009 flyygelin ensikoti oli tanskalaisella merkkihenkilöllä. ”Soitinta on käytetty tähän asti muutamissa kotikonserteissa, se on harvinaista isolle Steinwaylle” Hirvonen kertoo. Kantonen malttaa tuskin odottaa KJC:n arvosoittimen kohtaamista: ”Kun käyttää elämänsä siihen, että oppii tuntemaan pianot ja miten niitä pitäisi soittaa, ei halua soittaa vaan jollain muovilla.” • Koko Jazz Club sijaitsee Koko Teatterissa Helsingin Hakaniemessä osoitteessa Hämeentie 3. • KJC on perustettu vuonna 2010. Ensi vuonna se viettää 10vuotisjuhliaan. • KJC Solo Piano sarjan käynnistää 18.7. Alexi Tuomarila. Sarjassa esiin tyvät jazzmusiikin professori Jukkis Uotila, Seppo Kantonen, LenniKalle Taipale, Aki Rissanen, Kari Ikonen, Mikael Jakobsson, Riitta Paakki ja Kirmo Lintinen. Viimeisenä esiintyy Marzi Nyman 21.10.2019. • KJC julkaisee myös levyjä Koko Records merkin alla. • KokoTeatteri on vuonna 1997 perus tettu vapaa ammattiteatteriryhmä. Koko Jazz Club Timo Hirvonen soittaa pian uudelle, metriä pidemmälle pianolle tilaa antavaa vanhaa, rakasta Steinwayta. HÄ M EE NT IE VIID ES LIN JA SÖ RN ÄI ST EN RA NT AT IE VAASANKATU HELSING INKATU ST UR EN KA TU BRAHENKENTTÄ HAKANIEMENRANTA SI LT A SA A RE N K AT U TEOLL ISUUS KATU JUNATIE TYÖP AJAN KATU SÖ RN ÄI ST EN KA TU M M M ALEK SIS KIVEN KATU Vegaanikenkiä, kosmetiikkaa, kirjoja, kodinpuhdistusaineita, karkkia, Reilun kaupan tuotteita ja paljon muuta! Heluna Shop, Hämeentie 48, Helsinki. ti–pe klo 12–18, la klo 12–16. WWW.HELUNANETTI.COM Vegaanikenkiä, kosmetiikkaa, kirjoja, kodinpuhdistusaineita, karkkia, Reilun kaupan tuotteita ja paljon muuta! VEGAANINEN SEKATAVARAKAUPPA KURVISSA! KELTAISET SIVUT Kallion keltaiset sivut kokoaa yhteen alueen parhaat palvelut Hakaniemestä Harjuun ja Linjoilta Kalasatamaan. Haluatko mainostaa yritystäsi keltaisilla sivuilla? Hienoa! Se on nimittäin edullista ja tehokasta. Ota yhteyttä: voima@voima.fi Kalli n MAINOSTAJALLE! ? ? ? ?
50 • 6 / 2019 Esitystaidetta ja ympäristöaktivismia yhdistävä Ilmastokirkko kutsuu kohtaamaan katastrofin yhdessä. TEKSTI JARI TAMMINEN Rituaalit helpottavat ilmastokriisin keskellä ”M INÄ USKON ihmisen aiheuttamaan ilmastokriisiin, maapallon poikkeuk selliseen lämpenemiseen, johon itse olen toimillani ja toimettomuudellani osallinen.” Näin kaikuu Ilmastokirkon uskontunnustus Musiikkitalon seinistä. Mantra mukailee evankelisluterilaisista jumalanpalveluksista tuttua, 300luvulta peräisin olevaa uskontunnustusta. Vain sanat on muutettu. Ekologisen kriisin ja pyhän suhdetta käsittelevä Ilmastokirkko on Laura Marleena Halosen ja Ronja Louhivuoren vuonna 2017 käynnistämä esitystaideprojekti. Ilmastokirkon esityksissä yhdistyy biodiversiteetin romahtaminen ja ekologinen katastrofi luterilaisen messun dramaturgiaan ja esitystaiteeseen. Kollektiivi järjestää myös tapahtumia ja työpajoja sekä ottaa aktiivisesti osaa suomalaiseen ja kansainväliseen ympäristöliikkeeseen. Ilmastokatastrofi on ihmistä suurempi tapahtuma ja sen kohtaaminen yksin voi musertaa vahvimmankin meistä. Halonen ja Louhivuori järkeilivät, että katastrofin kohtaaminen saattaa olla järkevämpää yhdessä ja tutun rituaalin kautta. ”Tämä on esitystaideprojekti ja löyhä kollektiivi”, Halonen määrittelee ja jatkaa: ”Tämä on myös uskonnollisesti sitoutumaton projekti. Me vaan lainaamme luterilaisen kirkon dramaturgisia rakenteita ja rituaaleja ja kirjoitamme niiden päälle oman esityksen.” Jumalanpalvelukselta lainattu rakenne auttaa yleisöä ankkuroitumaan välittömästi viestin tärkeyteen eikä tekijöiden tarvitse rakentaa uutta kertomusta. Tuttu rituaali kuljettaa esitystä ja siihen osallistuvia katsojia jouhevasti. ”Meidän lähtökohtana ei ole ollut käännyttää ketään tai todistella mitään. Puhumme heille, jotka ovat jo tämän aiheen äärellä ja joilta puuttuu paikka ja rakenne käsitellä asiaa. Ei riitä, että kohtaa asian kännykän ruudulta yksin kotona. Meidän täytyy tulla yhteen, tarvitsemme yhteisön”, Halonen perustelee esityksen muotoa. Luterilainen uskonto rituaaleineen on osa suomalaista kulttuuria ja siksi luonteva valinta esitykselle. Ilmasto Esitystaide Al ek s Ta lve Ilmastokirkon moottorit, Laura Marleena Halonen ja Ronja Louhivuori. ”MITÄ TAIDE VOISI TEHDÄ EKOLOGISEN KRIISIN AIKAKAUTENA JA MITEN SE VOISI PALVELLA SEN MITTAKAAVAN MUUTOSTA, JOKA MEILLÄ ON YHTEISKUNTANA EDESSÄ.”
6 / 2019 • 51 kirkossa yleisölle ei ole varattu passiivista roolia, vaan se pääsee veisaamaan ja tunnustamaan syntejään siinä missä kirkossa seurakunta osallistuu palvelukseen. Osallistuva yleisö on keskeinen osa teosta. RITUAALIT OVAT TÄRKEÄ osa olemistamme. Käsittelemme niin arkea kuin traumaattisia kokemuksiakin rituaalien avulla. Kristilliset rituaalit ovat osa monen suomalaisen elämää jossain vaiheessa riippumatta siitä, mikä kunkin oma suhde uskontoon on. Nämä rituaalit ovat jossain määrin yhteisiä tai ainakin sellaiseksi tunnistettuja. ”Luterilainen uskonto on osa minun kulttuuriperintöäni ja siksi koen sopivaksi jatkaa tätä perintöä edelleen”, Halonen toteaa. Tämän päälle kirjoittamisen voisi määritellä kunnianosoitukseksi tai appropriaatioksi, jolla onkin pitkä historia taiteessa. ”Teen muussakin työssäni paljon päällekirjoittamista, dramatisointia ja lainaamista sieltä täältä”, Ronja Louhivuori kertoo. ”Tunnistettavat lainaukset kantavat mukanaan monia konnotaatioita ja historiaa, jonka päälle voi rakentaa hyvin hienovireisiä merkityksiä”, hän jatkaa. Ja mitä lainailuun tulee, samoin kristinusko on ammentanut vanhemmista uskoista. Eli sikäli tämä lainaaminen putoaa sopivasti osaksi jatkumoa. Muodon lainaamiseen liittyy myös ihan käytännönläheinen syy. ”Ilmastonmuutos on laajemmin tunnettuna ilmiönä melko nuori, ja sillä ei ole aiheena taidehistoriallista syvyyttä. Joudumme luomaan kuvaston alusta lähtien, ja se puolestaan tuottaa helposti aika yksipuolista kuvastoa: on jääkarhu ja maapallo ja siihen ne symbolit oikeas taan loppuvatkin. Olisi ylivoimaisen iso työ yhdelle esitykselle rakentaa se viittausverkosto. Tämän jumalanpalveluksen muodon kautta pääsemme käsiksi heti asiaan”, Halonen toteaa. Uskontoon ja ilmastokriisiin molempiin liittyy myös katoavaisuus ja käsitys maailmanlopusta. Sikäli ne sopivat yhteen. ”Esitys tuottaa temaattisesti aika herkullisia konnotaatioita”, Louhivuori täydentää. ”Olen ajatellut kirkkoa sen kautta, että se on pitkän historiansa myötä syntynyt ja rakentunut käsittelemään jotain näkymätöntä ja käsittämätöntä ja niin suurta, että sitä ei pysty yksin miettien ratkomaan. Tätä kautta voi myös ajatella, että koko ekologinen kriisi on yhtä lailla yksilön ymmärryksen ylittävä kysymys, ja sikälikin tämä rakenne on perusteltu – vastaavuus on siinä, mihin tarpeeseen rituaali on muodostunut.” VAIKKA HALONEN ja Louhivuori molemmat lähestyvät esitystä teatterin ja esitystaiteen kontekstista, esitystä ei voi erottaa myöskään luovan aktivismin perinteestä. Halonen ei ole huolestunut siitä, että taidetta välineellistetään aktivismin työkaluksi. ”Mietin paljon mitä taide voisi tehdä ekologisen kriisin aikakautena ja miten se voisi palvella sen mittakaavan muutosta, joka meillä on yhteiskuntana edessä. Olisin ehkä hieman varovainen kutsumaan esitystä aktivismiksi, mutta on tärkeää tehdä taidetta ekologisesta kriisistä. Ilmasto kirkko on rakentamassa suomalaista ja kansainvälistä ympäristöliikettä monin strategioin.” Louhivuori on Halosen kanssa samaa mieltä. ”Törmään jatkuvasti siihen, että jotkut suhtautuvat kyynisesti taiteen kykyyn vaikuttaa. Ajatus on minulle osittain mieletön. Vaikuttaminen sanana tulkitaan helposti tosi mahtipontiseksi, että kerrasta pitäisi maailman muuttua. Se on minusta ahdistava ajatus, ja mahdoton vaatimus yhdelle ihmiselle, teokselle tai työryhmälle. Olen kuitenkin aina mahdollisimman tarkka taiteeni edustamasta maailmankuvasta – siitä, millaista maailmaa se on mukana luomassa. Olisi siis outoa väittää, ettei sillä olisi minulle mitään väliä. En suostu suhtautumaan taiteen vaikuttavuuteen kyynisesti, mutten myöskään elättele naiiveja unelmia oman taiteeni vaikuttavuudesta tai mistään taiteellisista supervoimista.” KESÄKUUSSA ilmastomessujen esityssarjan toinen osa Riippuvainen – esitys G#duurissa nähtiin Musiikkitalossa, ja aikaisemmin samat ajatukset ovat kaikuneet muun muassa Kansallisteatterin Lavaklubilla. Esitys ei kuitenkaan ole sidottu paikkaan, eikä suomalaisen kansankirkon liturgia ole estänyt vierailua ulkomailla. ”Kokemus ei tietenkään ole universaali eikä välttämättä aukea samalla tavalla henkilöille, joilla ei ole läheistä suhdetta siihen samaa kulttuuriperintöön. Mutta eihän millään esityksellä voi tavoittaa kaikkia, eikä se olisi tarkoituksenmukaistakaan”, Louhivuori toteaa. Jotain universaalia esitys kuitenkin tavoittaa – ainakin pohjoismaisessa kontekstissa. Toukokuussa Halonen ja Louhivuori esittivät Riippuvainenesityksen englanniksi käännettynä Norjan Bergenissä. ”Ihmiset lauloivat ja nauroivat. Samat elementit toimivat, eikä esimerkiksi Sibeliuksen säveltämän virren tarvinnut olla osallistujille entuudestaan tuttu”, Halonen kertoo. ”Norjassa meille esitettiin myös kutsu saapua Islantiin Ilmastokirkon kanssa. Nyt meillä on tekeillä manuaali, jonka ohjeita seuraamalla kuka tahansa voi toteuttaa rituaalin. Meidän ei itse tarvitse lentää niitä tekemään”, Halonen kiteyttää. ”USKONTOON JA ILMASTOKRIISIIN MOLEMPIIN LIITTYY MYÖS KATOAVAISUUS JA KÄSITYS MAAILMANLOPUSTA.” HELSINKI-LAPPEENRANTA Mehu-ja Viljamyllyjä, viljaa ja polkupyöriä. MUSTARINDA 2019 13 / 6 ––––––– 31 / 8 Tuike & Simo Alitalo, Harrie Liveart, Corinna Helenelund, Jonna Salonen, Hanna Kaisa Vainio, Kimmo Ylönen 17.-18.8. PUUOOPPERA / TREE OPERA www.metsanayttamo.fi 31.8. 12:00 >> Tapahtumalauantai /Saturday event. Vapaa pääsy / Free entry Taidenäyttely luontopolun varrella. Lähtöpaikka Mustarindan kodalta. Kahvila avoinna pe-su klo 11-16 Mustarinda-talolla. / An exhibition along the nature path. Starting point from the Mustarinda kota shelter. Cafe at the Mustarinda House open Fri-Sun 11am 4pm. Paljakantie 61, 89400 Hyrynsalmi www.mustarinda.fi Polku / Trail 11.5.–8.9.2019 Gallen-Kallelan Museo Gallen-Kallelan tie 27 02600 Espoo Avoinna joka päivä 11-18 www.gallen-kallela.fi info@gallen-kallela.fi 010 406 8840 moninaisen kulttuurin festivaali 2.-4.8. 2019 dalsbruk, kemiönsaari liput & program -> norpas.fi
JANI LEINONEN 8.6.–8.9.2019 MIKKELIN TAIDEMUSEO Maaherrankatu 18–20, 50100 Mikkeli Kauppakeskus Akseli, 2.krs Puh. 040 129 5090 • museot@mikkeli.fi • www.mikkeli.fi/museot Avoinna 8.6.–30.9. ti 10–17, ke 12–19, to–su 10–17, ma suljettu. Taidemuseossa käy myös valtakunnallinen museokortti. ITE VIA PARKANO 1.6.–31.8.20 19 WWW.PAR KANOON.F I BIT.LY/ITEP ARKANO Ku va t H an na Tu ur i ITE-KESÄKAUPUNKI JENNI TIEAHO ympäristötaiteilija, kuvanveistäjä SATU LAUREL kuvataiteilija ELINA KUJANSUU kuvataiteilija MARITA LAPPALAINEN tekstiilitaiteilija EIJA PÖYRY tekstiilitaiteilija OUTI HEISKANEN taidegraafikko, akateemikko Avoinna Ti–Su klo 12.00–17.00 Osoite: Riihigalleriantie 82, Kuhmoinen. Pääsymaksut 5€, (kortti ja käteinen), alle 15 v. ilmaiseksi. Kyläyhdistyksen kahvio (maksu käteisellä). Tiedustelut 040 359 4543 Kuhmoisten kirjasto / info Jenni Tieaho RIIHIGALLERIA KESÄ 2019 18.6–18.8. 2019 TYÖVÄEN KIRJALLI S U U D E N P Ä I V Ä WERSTAS 7.9. 2019 www.tyovaenkirjallisuudenpaiva.com VAPAA PÄÄSY! Työväenmuseo Werstas Väinö Linnan aukio 8, Tampere MAMMONA MUKANA MUUN MUASSA A ntti K ivimäKi H AnnA K uuselA i smo P uHAKKA K Ai s AdinmAA m Atti t uomAlA n oorA v AllinKosKi Kirjamyyntiä ja näytteilleasettajia! Ku va : Ta m pe re en yl io pi sto HANNA KUUSELA marita liulia mysterium www.didrichsenmuseum.fi Didrichsenin taidemuseo • Kuusilahdenkuja 1 • 00340 Helsinki • 010 2193 970 1.9. asti • ti–su 11–18 Yleisöopastukset la ja su klo 13, ke klo 17 Marita liulia Museolla 15.8. @ 17–19 24.8. @ 13–15 RISTEILYT 1.6.–31.8. Lauantaisin 11:30 • paluu 15:00 lähtö: Kauppatori, Kolera-allas Laituri 4, JT-Line Hinta: 15 € meno-paluu 10 € yksi suunta Liput laivasta tai www.holvi.com/shop/didrichsen/ Risteillen Didrichsenille! Tärkeä dokumentti jo kadonneista teoksista ja graffitipaikoista maalarien kertomana. 35€ + postikulut >> kauppa.voima.fi / tilaukset@voima.fi PERINTÖ – HELSINKI GRAFFITI 1992–2017
6 / 2019 • 53 TEKSTI IIDA SIMES TEKSTI ANTTI KURKO Lopunajan kissa Ydinperheen kriitikko R UOTSALAISEN sarjakuvataiteilijan Liv Strömquistin uusin albumi Einsteinin vaimo on kokoelma sarjakuvia, joissa tekijä havainnoi tuttuun kriittiseen tapaansa ympäröivän yhteiskunnan rakenteita. Tällä kertaa hän keskittyy rakkauteen ja siihen miten unelma romanttisesta yhteiselosta saattaa olla hyvin yksipuolista. Strömquist havainnollistaa historiallisten esimerkkien kautta, kuinka naiset ovat usein joutuneet luopumaan itsenäisyydestään ryhdyttyään parisuhteeseen. Usein historian kirjoissa ei ole myöskään ollut tilaa vaimoille, jotka ovat joutuneet törttöilevien puolisoidensa varjoon. Näin on käynyt esimerkiksi Jenny Marxille ja Mileva Mari?-Einsteinille. Strömquistin sarjakuvat ovat täynnä nokkelia havaintoja tavastamme elää. Kyseenalaistamme harvoin vaikkapa ajatusta siitä, että rakkaus ja seksuaalisuus ovat mahdollisia ainoas taan ydinperheen sisällä. Niiden puutteessa koemme epäonnistuneemme ja yritämme pelastaa suhdetta terapian ja neuvonnan avulla sen sijaan, että miettisimme onko ydinperhe itsessään edes ideaalein elämis muoto. Strömquistin sarja kuvien vahvuus on, että ne eivät ole ryppy otsaista julistamista vaan niissä on sopivasti huumoria ja itse ironiaa. Parhaimmillaan ne vään tävät lukijasta esiin erilaisia tunnereaktioita naurusta tuohtumukseen ja ilosta suruun. Einsteinin vaimo on taattua Strömquist-laatua. Liv Strömquist: Einsteinin vaimo Sammakko 2019, 139 s. L UKIJOIDEN TAJUNTAA pääsee räjäyttämään tekstien keinoin, kun on tarpeeksi vahvaa sanottavaa. Yuval Noah Harari kertoo tieteellisissä teksteissään, miten hauras korttitalo on kokonaisuus, jota kutsumme ”kulttuuriksi”, ja miten ihminen on vain onnellisesta metsästäjäkeräilijästä tavaran kerääjäksi muuttunut jatkuvasti lisääntyvä, huonosti sisimpänsä tunteva ahne elukka. Gerry Birgit Ilves heimo kertoo aivan samaa kyberneettis-eettisellä scifi arsenaalillaan, armottomalla tarinallaan, joka hajoaa kuin uraani ydinreaktorissa tuottaen uusia, raivokkaita ja pimeitä voimia. Ilvesheimon protagonisti-kissa, tuo lopunaikojen Begemot, laukoo saatanallisia säkeitä: ”’Kumma juttu, että meditaatiovillitys alkoi samaan aikaan kuin eutanasiaklinikoiden ärhäkkä markkinointikin’, karvaturri aprikoi.” Ilmestyskirja ei suinkaan ole kirja tulevaisuudesta, vaan tämän ajan valheista varoittava, ei hätähuuto, vaan kauas kajahtava karjaisu. Gerry B. Ilvesheimo: Ilmestyskirja Ntamo 2019, 392 s. VOIMA KUNNIOITTAA Ntamon kustantajan, runoilijan, suomentajan ja päätoimittajan, mitä luovimman suomalaisen kirjallisuuden kentän soturin, Leevi Lehdon (1951–2019) muistoa. Lehdosta voi ottaa esimerkkiä moneen asiaan. Lehto näytti, että kirjallisuuden rakastaja voi uurastaa monia suuria asioita hyvin erilaisista kulmista. Totta kuitenkin on, että aniharva pystyy niin hienoihin tekoihin kuin Lehto. Hän keksi jopa uuden pronominin James Joycen Ulysses-suomennokseen. Pitkään eläköön Lehto kirjoissamme ja muistoissamme! Euroopan kaaos vai jatkumo? Kansallisvaltioiden varassa unioni on hauras. T EOKSEN yksitoista artikkelia valottavat Euroopan poliittista tilannetta. Niiden teemat hengästyttävät runsaudellaan: pakolaiskriisi, kansallismielisen populismin nousu, Eurooppa ja suurvaltapolitiikka, euro kriisi, eurooppalainen federalismi, Itä-Euroopan maiden autoritäärinen kehitys. Teemat punoutuvat kuitenkin yhteen punaiseksi langaksi: Euroopan integraation käynnistänyt poliittinen keskusta on menettämässä otteensa kansallismieliselle oikeistolle erilaisten kriisien runtelemassa Euroopassa. Ehkä keskeisin syy kehitykselle on EU:n laiminlyöminen poliittisena yhteisönä ja talouden korostaminen sen sijaan. Ivan Krastev toteaa käännösartikkelissaan pakolaiskriisin paljastaneen eurooppalaisen vapaata liikkuvuutta ja ihmisoikeuksia korostavan universalismin rajallisuuden ja länsikeskeisyyden. Itä-Euroopan maat ovat maahanmuuton kaksinkertaisen vaikutuksen alaisena: ne ovat menettäneet nuorta väestöään paremman elämän toivossa länteen, ja saaneet rajoilleen Eurooppaan ulkopuolelta pyrkivien ihmisten joukot. Syyttävät sormet osoittavat kohti Brysseliä ja liberalismia. KATALIN MIKLÓSSYN mukaan LänsiEuroopan maat eivät Euroopan Unionit itälaajentumisen yhteydessä kiinnittäneet huomiota maiden eroihin demokratiaja oikeusvaltiokäsityksessä. Itä-Euroopan mailla on pitkät kansalliskonservatiiviset perinteet, eikä maille annettu aikaa kehittyä kohti yhteisön arvoja. Näennäinen sitoutuminen lännen määrittelemään demokratisaatioon riitti – päästiinhän näin Itä-Euroopan valtaville markkinoille. Itä-Euroopan nykykehityksen ei siis pitäisi yllättää. Keskustavasemmiston alamäki on tarkoittanut samalla äärioikeiston nousua. Heikki Paloheimo kirjoittaa, kuinka sosiaalidemokraattiset puo lueet saavuttivat keskeiset yhteiskunnalliset tavoitteensa ympäri Eurooppaa ja loivat 1990-luvulla kolmannelle tielle siirtymällään perustan globalisaation häviäjien pettymykselle tänään. Pettymys kanavoituu kansallismielisen oikeiston kannatukseen, joka näyttäytyy ainoana poliittisena vaihtoehtona, kuten Jouko Jokisalo artikkelissaan toteaa. Euroopan kohtaamat kriisit ovat paljastaneet kansallisvaltioiden varaan perustuvan, taloudellisen yhteistyön Euroopan unionin haurauden. Euroopan poliittisen keskustan onkin samaan aikaan sekä keksittävä itsensä uudelleen että määriteltävä unionin luonne poliittisena yhteisönä. Antti Ronkainen & Juri Mykkänen (toim.): Vapiseva Eurooppa – Mitä seuraa eurooppalaisen politiikan kaaoksesta? Vastapaino 2019, 244 s. TEKSTI TUOMAS KOPONEN Arviot
54 • 6 / 2019 ELOKUVAT Nisha Ganatra: LATE NIGHT Ensi-ilta 2.8. Mindy Kalingin käsikirjoittama draamakomedia laskevaa uraansa pelastavasta keski-ikäisestä koomikosta nojaa vastakohtien voimaan. Naisten ja miesten, rodullistettujen ja valkoisten sekä keski-ikäisten ja millenniaalien kokemusmaailmat törmäävät tavoilla, jotka saavat katsojan sekä nauramaan että kärvistelemään, mutta mahdollisesti myös oivaltamaan uutta eri tavoin toimivien syistä tekoihinsa. Elokuva toistaa raikkaalla tavalla toisin naisten työpaikkadraamojen perusmallia, jossa alalla aloitteleva nuori nainen joutuu tiukan vanhemman bossladyn alaiseksi. Kaling esittää nuorta Mollya, joka palkataan kiintiönaiseksi menestyneen mutta suosiotaan viime vuosina menettäneen ja shownsa Julie Bertuccelli: CLAIRE DARLINGIN VIIMEISET HULLUTUKSET Ensi.ilta 5.7. Julie Bertuccelli on käsitellyt aikaisemmissa draamaelokuvissaan Kirjeitä Pariisista (2003) ja Puu (2010) lapsen ja vanhemman suhteen säröjä ja läheisen menettämisen tuskaa. Näitä on luvassa myös Kesäkino Engelin avajaiselokuvana Suomeen rantautuvassa Claire Darlingin viimeisissä hullutuksissa. Siinä ranskalaisen elokuvan suuri tähti Catherine Deneuve esittää muistikatkoksia ja syyllisyystraumaa potevaa ikääntynyttä Clairea. Hän kokee saaneensa Jumalalta ilmoituksen että kuolee pian, minkä tähden hänen on luovuttava kaikesta ympärilleen haalimastaan antiikkitavarasta. Asif Kapadia: DIEGO MARADONA Ensi-ilta 5.7. Jalkapalloa seuraava maailma kohahti, kun argentiinalainen jalkapallotaituri tähteyden kynnyksellä, 23-vuotias Diego Armando Maradona, jätti eurooppalaisen suurseuran FC Barcelonan ja siirtyi vuonna 1982 pelaamaan takapajulaan, Napoliin. Se tunnettiin vaarallisista rikollisjengeistä, likaisista slummeista ja ylpeiden asukkaiden raivoisasta temperamentista. Pallon kanssa tanssivalla ihmeidentekijällä oli herkkä ja kaunis puoli, Diego. Äidin ja isän rakas pikkupoika. Lapsi, joka 15-vuotiaana osti vanhemmilleen asunnon ja nosti koko perDanny Boyle: YESTERDAY Elokuvateattereissa nyt. Ohjaaja Danny Boyle on ollut kuin vanhan Hollywood-perinteen jatkaja, howardhawkslainen tai georgecukormainen nero, joka hallitsee sekä suuret tarinat että pienet romanttiset sepitelmät. Boylen huipputöitä ovat olleet karhean ravisuttava läpimurto, skottilaisen huumeskenen kuvaus Trainspotting (1996) ja Slummien miljonääri (2008), joka kasvoi intialaisnuoren lyhyen lopetusuhan alla elävän tv-koomikon Katherine Newburyn ( Emma Thompson) valkoisista miehistä koostuvaan käsikirjoittajatiimiin. Sukupuolirooleja käännellään havainnollistavasti ja riemukasta pöllytystä saa myös valkoinen feminismi. Pistävintä huumoria ammennetaan luokkaeroista ja rasistisisa stereotypioista, kun keskiluokkaisen suhdeverkoston avulla etenemistä verrataan moninkertaisessa vähemmistöasemassa vaadittuun kekseliäisyyteen. Keskeinen jännite vallitsee kuitenkin omien arvojensa mukaan elämisen, oman identiteettinsä hyväksymisen ja oletettujen tai ääneen lausuttujen syrjivien normien seuraamisen välillä. Tämän jännitteen ratkaisemisessa nuori Molly on paljon pomoaan pidemmällä, mutta keski-ikäinenkään ei ole vielä liian vanha oppimaan. MIIA VISTILÄ Deneuven ja näyttelijä Marcello Mastro iannin tytär, pitkän näyttelijäuran itsekin omaava Chiara Mastroianni esittää Clairen keski-ikäistä tytärtä Marieta, joka joutuu äitinsä sekoamisen takia käymään uudelleen läpi vanhaa perhetragediaa. Bertuccelli kuljettaa tarinaansa nojauten eri aikatasoilta ristiin kuvattaviin äiti–tytär-suhteen käännekohtiin. Vaikka kaapissa olevat luurangot marssitetaan esille vaiheittain, monet käänteistä ovat helposti ennakoitavissa jo vihjeistä. Avainnäyttelijöiden roolityö on laadukasta, mutta teksti antaa kitsaasti mahdollisuuksia hahmojen syventämiseen. Samalla kertomus kokonaisuutena alleviivaa enemmän kristillistä opetusta mammonaan rakastumisen ja tunnekylmyyden synneistä kuin luo ylevöitynyttä ymmärrystä elämän syvistä kysymyksistä. TUOMAS RANTANEN heensä pois slummista. Aikuinen, joka rakasti puolisoaan ja lapsiaan. Mutta Maradona: Tuo itserakas niljake yritti viedä huomion pois epävarmuudestaan ja yksinäisyydestään heiluttelemalla kultaista Rolexia ja kiskomalla kokaiinia. Maradona sortui synneistä pahimpaan. Hän, joka antaa tehdä itsestään jumalan, hylkää vanhan Jumalansa. Diego Maradona -dokumentti pystyy rakeista TV-kuvaa 1980–90-luvuilta näyttäen kertomaan yllättävän syvällisen ja paljastavan tarinan todellisesta modernin ajan orjuudesta. Diego Maradona on kuitenkin kaunis tarina, jonka viimeinen kuva kertoo, että rakkaus voittaa. IIDA SIMES elämän suloisesta muistelosta kuvaamaan kokonaisten kansakuntien traumoja. Yesterday on jonkinlainen välityö toivottavasti tulevaisuuden neronleimausten ja aikaisempien hittien välillä. Nyt Boyle ei löydä uusia kulmia vanhoihin kliseisiin, joista rakkaudentunnustus isolla screenillä massojen hurratessa on nolottavan kulunut. Silti The Beatlesin ikivihreät ja elokuvan seesteinen John Lennon antavat syitä katsoa tämän. IIDA SIMES Late Night 2.8. Diego Maradona 5.7. Claire Darlingin viimeiset hullutukset 5.7. KOONNUT TUOMAS RANTANEN Yle Areena: Uutishuone (Suomi 2008) Tiedostavana stand up -koomikkona tunnetun Kaisa Pylkkäsen yhdessä Pentti Halosen kanssa kirjoittama 12-osainen draamasarja sijoittuu Yleisradion televisiouutistoimitukseen poliittisesti kuumina vuosina 1968–1979. Pieteetillä rakennettuun epookkiympäristöön upotettujen siirappisen kehyskertomuksen ja erilaisten työsattumusten takaa piirtyy terävää ajankuvaa – ei vähiten sukupuolten tasa-arvon murroksesta sekä journalismin ja puoluepolitiikan välisestä tasapainoilusta. 7.7. Yle Teema & Fem: Lilja 4ever (Ruotsi 2002) Lukas Moodyssonin äärisurulllinen, mutta tiedostavan herkkä elokuva kertoo äitinsä hylkäämästä 16-vuotiaasta Liljasta ( Oksana Akinshina), joka pakenee puutteen ja kurjuuden kyllästämästä venäläisestä pikkukaupungista vain päätyäkseen ruotsalaisen kansankodin nurjalla puolella elävän seksuaalisen hyväksikäytön ja riiston pariin. Moodysson jatkaa saman raskaan aihepiirin käsittelyä myös laajemmin länsimaista syyllisyyden taakkaa kuvaavassa elokuvassaan Mammutti (Ruotsi 2009), joka näytetään samalla kanavalla 28.7. Yle Areena: Rautaaika (Suomi 1982) Paavo Haavikon kirjoittama ja Kalle Holmbergin ohjaama pompöösi Kalevalasovitus sisältää väkivaltaa ja seksiä kuin Game of Thrones konsanaan. Tänään hiukan hellyyttävän ajallisen harson läpi näyttäytyvä suomalaisen televisiohistorian merkkiteos tarjoaa unohtumattomia kohtauksia, joissa esimerkiksi Tom Wenzelin Lemminki työntyy hirven sisälle lämmittelemään, Esko Salmisen Pohjolan isäntä menettää päänsä, Sara Paavolaisen Aino hukuttautuu laineisiin mieluummin kuin käy Kalevi Kahran Väinön kanssa yksiin ja Kristiina Halkola Pohjolan emäntänä näyttää Sammon ryöstäjille vertauskuvallista fingeriä. 9.8. AVA; Hidden Figures – Varjoon jää neet (USA 2016) Ted Melfin 1960-luvun rotuerottelun aikaan sijoittuva elokuvan keskushahmoina ovat historialliset afroamerikkalaiset naiset, jotka toimivat matemaatikkoina Nasan avaruusohjelman palveluksessa. Vaikka elokuva on harkitun viihteellinen, patrioottinen ja imelän romanttinen, sen kuvaukset arkirasismista ja sukupuolten epätasa-arvosta jättävät kylmäksi vain täydellisen pölkkypään. HBO Nordic: Verkossa (USA 2002–2008) Kesälomalla on mahdollisuus katsoa jälleen kerran – ellei onnekkaimmassa tapauksessa ensi kertaa – David Simonin luoman kaikkien aikojan parhaan yhteiskunnallisen rikosdraamasarjan viisi tuotantokautta. Näistä ensimmäinen käsittelee huumekauppaa, toinen ay-liikkeen korruptiota, kolmas kunnallispolitiikan tekopyhyttä, neljäs koulujärjestelmän luokkaluonnetta sekä viides median moraalia. Jos sarja loppuu aiemmin kuin loma, putkea voi jatkaa Simonin muilla esillä olevilla sarjoilla Generation Kill (2008), Treme (2010–2013), Show Me a Hero (2015) ja The Deuce (2017–). Voiman TV-tärpit
Kansan Sivistysrahaston apurahat ovat haettavana elokuussa Oulun Musiikkivideofestivaalit 22. —25.8.2019 Oulussa www.omvf.net Musiikkivideoita / Elokuvia / Workshoppeja / Bileitä