Oike us omaan Oike us omaan PIK I RA NT AN EN & PA ND A ER IKS SO N: Oike us omaan Oike us omaan sukupu oleen sukupu oleen 6/2021 HEINÄ–ELOKUU | VOIMA.FI
Paras kirja maistuu paperilta. Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja. Kumouksellista toimintaa jo vuodesta 1987. Erittäin suuren valikoiman vanhanaikainen kirjakauppa. j j Rosebud Citycenter Rosebud Mini, Makkaratalo, Korttelikauppa, Mariankatu 21, Kuopion Rosebud, Kauppahalli www.rosebud.fi Risto Isomäki Ruoka, ilmasto ja terveys Lauri Hokkanen Kenen joukoissa seisoin Natalia Ginzburg Kieli jota puhuimme Teemu Vaarakallio Viimeinen siirto Lauri Timonen Federico Fellini Daniel Kahneman Noise Hyvä kirja on totuus ja kauneus. Ihminen, joka rakastaa totuutta ja kauneutta, ei voi olla läpeensä paha. Rosebud syntyi runsas 35 vuotta sitten intohimosta kirjoihin. Painokoneen pauhussa, tuoreen painovärin tuoksussa. Se elää edelleen ylpeästi pölyisissä papereissa. Muistissa. Historiassa. Vanhassa, lähes entisessä ajassa, jossa oli paljon hyvää ja joka ei koskaan enää palaa. Rosebudin 40.000 kirjanimikkeen jatkuvasti kasvava kirjahyllystö edustaa paljon enemmän vanhanaikaista historiaa tallentavaa kirjastoa kuin modernia monitoimikirjakauppaa. Valikoiman laajuus ja sisällöllinen syvyys ovat itseisarvoja, kaupallinen esillepano ja markkinointi jää pahasti edellisen jalkoihin. Jokaisen uutuuskirjan on raivattava paikkansa jatkuvasti kasvavassa tärkeiden kirjojen joukossa. Vaikka tavoite meillä on kirjoja toki myydä, jokaisesta viimeisestä kappaleesta Wittgensteinia on haikea luopua. Kirja elää ja voi edelleen hyvin. Äänikirja on lyönyt rytinällä läpi ja kirjojen verkkokauppa käy kuumana. Samalla kuitenkin kivijalkakirjakaupat ovat kuihtuneet. Vaikka kirjassa sisältö ja tarina onkin se asia, tunnustan häpeämättä, että kirja on itselleni myös fyysinen olento. Haluan ottaa kirjan käteeni, arvioida tekstityyppiä, kosketella paperia, tuntea tuoksun. Saada muiston, henkilökohtaisen kontaktin, jos sallitte metafyysisesti ilmaista. Aika on ehkä juuri tänään hankala sanoa, että tulkaa sankoin joukoin kiertämään ja kokemaan fyysisen kirjan maailma. Mutta juuri tänään on oikea aika vedota. Tulkaa fyysisen kirjakaupan verkkoversioon, jotta ajan taas joskus oiettua meillä yhä on erittäin laajan valikoiman kivijalkakirjakauppoja. Pyhättöjä, joissa tuoksuu pölyävä paperi. hannu, Rosebud Par as kir ja mai stu u pap eri lta . Maa ilm a ei ole val mis . Tar vita an ene mm än kir joj a. Kum ouk sel lis ta toi min taa jo vuo des ta 198 7. Eri ttä in suu ren val iko im an van han aik ain en kir jak aup pa. jj Ros ebu d City cen ter Ros ebu d Min i,M akk ara tal o, Kor tte lik aup pa, Mar ian kat u 21, Kuo pio n Ros ebu d, Kau ppa hal li ww w.ro seb ud. fi Ris to Iso mäk i Ruo ka, ilm ast o ja ter vey s Lau ri Hok kan en Ken en jou koi ssa sei soi n Nat alia Gin zbu rg Kie li jot a puh uim me Tee mu Vaa rak alli o Viim ein en siir to Lau ri Tim one n Fed eri co Fel lin i Dan iel Kah nem an Noi se Hyv ä kirj a on tot uus ja kau neu s. Ihm ine n, jok a rak asta a tot uut ta ja kau neu tta , ei voi olla läp een sä pah a. Ros ebu d syn tyi run sas 35 vuo tta sitt en int ohi mos ta kirj oih in. Pai nok one en pau hus sa, tuo ree n pai nov ärin tuo ksu ssa . Se elä ä ede lle en ylp eäs ti pöl yisi ssä pap ere iss a. Mui stiss a. Hist oria ssa . Van has sa, läh es ent ise ssä aja ssa , jos sa oli pal jon hyv ää ja jok a ei kos kaa n enä ä pal aa. Ros ebu din 40. 000 kirj ani mik kee n jat kuv asti kas vav a kirj ahy lly stö edu sta a pal jon ene mm än van han aik aist a hist oria a tal len tav aa kirj asto a kui n mod ern ia mon ito imik irja kau ppa a. Vali koi man laa juu s ja sisä llö llin en syv yys ova t itse isa rvo ja, kau pal lin en esil lep ano ja mar kki noi nti jää pah asti ede llis en jal koi hin . Jok aise n uut uus kirj an on rai vat tav a pai kka nsa jat kuv asti kas vav ass a tär kei den kirj oje n jou kos sa. Vaik ka tav oite mei llä on kirj oja tok i myy dä, jok aise sta viim eise stä kap pal ees ta Witt gen ste ini a on hai kea luo pua . Kirj a elä ä ja voi ede lle en hyv in. Ään iki rja on lyö nyt ryt inä llä läp i ja kirj oje n ver kko kau ppa käy kuu man a. Sam alla kui ten kin kiv ija lka kirj akau pat ova t kui htu nee t. Vaik ka kirj ass a sisä ltö ja tar ina onk in se asia , tun nus tan häp eäm ättä , että kirj a on itse lle ni myö s fyy sin en ole nto . Hal uan otta a kirj an kät een i, arv ioi da tek stit yyp piä , kos ket ella pap eria , tun tea tuo ksu n. Saa da mui sto n, hen kilö koh tai sen kon tak tin , jos sal litt e met afy ysis esti ilm aist a. Aik a on ehk ä juu ri tän ään han kal a san oa, että tul kaa san koi n jou koi n kie rtä mää n ja kok em aan fyy sise n kirj an maa ilm a. Mut ta juu ri tän ään on oik ea aik a ved ota . Tul kaa fyy sis en kir jak aup an ver kko ver sio on, jot ta aja n taa s jos kus oie ttu a mei llä yhä on eri ttä in laa jan val iko im an kiv ija lka kir jak aup poj a. Pyh ättö jä, joi ssa tuo ksuu pöl yäv ä pap eri. han nu, Ros ebu d Paras kirja maistuu paperilta. Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja. Kumouksellista toimintaa jo vuodesta 1987. Erittäin suuren valikoiman vanhanaikainen kirjakauppa. j j Rosebud Citycenter Rosebud Mini, Makkaratalo, Korttelikauppa, Mariankatu 21, Kuopion Rosebud, Kauppahalli www.rosebud.fi Risto Isomäki Ruoka, ilmasto ja terveys Lauri Hokkanen Kenen joukoissa seisoin Natalia Ginzburg Kieli jota puhuimme Teemu Vaarakallio Viimeinen siirto Lauri Timonen Federico Fellini Daniel Kahneman Noise Hyvä kirja on totuus ja kauneus. Ihminen, joka rakastaa totuutta ja kauneutta, ei voi olla läpeensä paha. Rosebud syntyi runsas 35 vuotta sitten intohimosta kirjoihin. Painokoneen pauhussa, tuoreen painovärin tuoksussa. Se elää edelleen ylpeästi pölyisissä papereissa. Muistissa. Historiassa. Vanhassa, lähes entisessä ajassa, jossa oli paljon hyvää ja joka ei koskaan enää palaa. Rosebudin 40.000 kirjanimikkeen jatkuvasti kasvava kirjahyllystö edustaa paljon enemmän vanhanaikaista historiaa tallentavaa kirjastoa kuin modernia monitoimikirjakauppaa. Valikoiman laajuus ja sisällöllinen syvyys ovat itseisarvoja, kaupallinen esillepano ja markkinointi jää pahasti edellisen jalkoihin. Jokaisen uutuuskirjan on raivattava paikkansa jatkuvasti kasvavassa tärkeiden kirjojen joukossa. Vaikka tavoite meillä on kirjoja toki myydä, jokaisesta viimeisestä kappaleesta Wittgensteinia on haikea luopua. Kirja elää ja voi edelleen hyvin. Äänikirja on lyönyt rytinällä läpi ja kirjojen verkkokauppa käy kuumana. Samalla kuitenkin kivijalkakirjakaupat ovat kuihtuneet. Vaikka kirjassa sisältö ja tarina onkin se asia, tunnustan häpeämättä, että kirja on itselleni myös fyysinen olento. Haluan ottaa kirjan käteeni, arvioida tekstityyppiä, kosketella paperia, tuntea tuoksun. Saada muiston, henkilökohtaisen kontaktin, jos sallitte metafyysisesti ilmaista. Aika on ehkä juuri tänään hankala sanoa, että tulkaa sankoin joukoin kiertämään ja kokemaan fyysisen kirjan maailma. Mutta juuri tänään on oikea aika vedota. Tulkaa fyysisen kirjakaupan verkkoversioon, jotta ajan taas joskus oiettua meillä yhä on erittäin laajan valikoiman kivijalkakirjakauppoja. Pyhättöjä, joissa tuoksuu pölyävä paperi. hannu, Rosebud Heinäkuu on Likekuu! Kumouksellista toimintaa jo vuodesta 1987. Alkukesän helteellä 1986 pyöreän pöydän verran nuoria miehiä istui legendaarisessa Vanhan kuppilassa nauttien ansaittuja iltapäiväoluitaan. Kirkastui pitkään kytenyt idea: perustetaan kirjakustantamo! Nopea soittokierros kolikkopuhelimesta, ja joukko oli kasassa. Tänään runsas kolmannesvuosisata myöhemmin Like elää ja voi hyvin. Uusia kirjoja syntyy vanhaan malliin. Ja mikä mainiointa, tavattoman suuri osa myös alkuvuosien ja -vuosikymmenten klassikoista ja pienistä helmistä on edelleen saatavilla. Nyt tämä lähes kulttuurihistoriallinen arkisto on kaivettu silmäinne eteen. Luonnollisesti kaikki uutuudet ovat mukana, Liken hengen mukaisesti asiakasystävälliseen hintaan. Tervetuloa kulttuurimatkalle menneeseen ja tulevaan. Ja erityisesti tervetuloa paperisen kirjan maailmaan, haistamaan, maistamaan, koskettamaan. Tulkaa tekemään löytöjä, kivijalkaan ja verkkoon. Rosebudin kirjakauppaan, Liken sydämeen. Philip K. Dick On aika sijoiltaan Charlier & Giraud Blueberry – Rauta hepo, Teräskäsi, Siouxien jäljellä Martta Piili Kohtalona Siperia Vacklin & Rosenvall Käsikirjoittamisen taito Hanna-Reetta Schreck Säkenöivät ja oikukkaat Pertti Jarla Fingerporilla on asiaa Craig Thompson Habibi Jean Genet Querelle Dan Simmons Kalin laulu Paras kirja maistuu paperilta. Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja. Kumouksellista toimintaa jo vuodesta 1987. Erittäin suuren valikoiman vanhanaikainen kirjakauppa. j j Rosebud Citycenter Rosebud Mini, Makkaratalo, Korttelikauppa, Mariankatu 21, Kuopion Rosebud, Kauppahalli www.rosebud.fi Risto Isomäki Ruoka, ilmasto ja terveys Lauri Hokkanen Kenen joukoissa seisoin Natalia Ginzburg Kieli jota puhuimme Teemu Vaarakallio Viimeinen siirto Lauri Timonen Federico Fellini Daniel Kahneman Noise Hyvä kirja on totuus ja kauneus. Ihminen, joka rakastaa totuutta ja kauneutta, ei voi olla läpeensä paha. Rosebud syntyi runsas 35 vuotta sitten intohimosta kirjoihin. Painokoneen pauhussa, tuoreen painovärin tuoksussa. Se elää edelleen ylpeästi pölyisissä papereissa. Muistissa. Historiassa. Vanhassa, lähes entisessä ajassa, jossa oli paljon hyvää ja joka ei koskaan enää palaa. Rosebudin 40.000 kirjanimikkeen jatkuvasti kasvava kirjahyllystö edustaa paljon enemmän vanhanaikaista historiaa tallentavaa kirjastoa kuin modernia monitoimikirjakauppaa. Valikoiman laajuus ja sisällöllinen syvyys ovat itseisarvoja, kaupallinen esillepano ja markkinointi jää pahasti edellisen jalkoihin. Jokaisen uutuuskirjan on raivattava paikkansa jatkuvasti kasvavassa tärkeiden kirjojen joukossa. Vaikka tavoite meillä on kirjoja toki myydä, jokaisesta viimeisestä kappaleesta Wittgensteinia on haikea luopua. Kirja elää ja voi edelleen hyvin. Äänikirja on lyönyt rytinällä läpi ja kirjojen verkkokauppa käy kuumana. Samalla kuitenkin kivijalkakirjakaupat ovat kuihtuneet. Vaikka kirjassa sisältö ja tarina onkin se asia, tunnustan häpeämättä, että kirja on itselleni myös fyysinen olento. Haluan ottaa kirjan käteeni, arvioida tekstityyppiä, kosketella paperia, tuntea tuoksun. Saada muiston, henkilökohtaisen kontaktin, jos sallitte metafyysisesti ilmaista. Aika on ehkä juuri tänään hankala sanoa, että tulkaa sankoin joukoin kiertämään ja kokemaan fyysisen kirjan maailma. Mutta juuri tänään on oikea aika vedota. Tulkaa fyysisen kirjakaupan verkkoversioon, jotta ajan taas joskus oiettua meillä yhä on erittäin laajan valikoiman kivijalkakirjakauppoja. Pyhättöjä, joissa tuoksuu pölyävä paperi. hannu, Rosebud
HEI NÄ– ELO KUU N MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS SINÄ JULKAISET KIRJAN Saara Henrikssonin Sinä julkaiset kirjan on opas oman kirjan julkaisua suunnitteleville harrastajakirjoittajille ja ammattilaisille. Se esittelee yleistajuisesti kirjan julkaisemisen kolme eri polkua: perinteisen kustantamon kautta julkaisemisen, omakustanteen tekemisen vaiheet sekä osuuskuntamuotoisen yhdessä tekemisen. Käytännön ohjeiden lisäksi opas kannustaa rohkeuteen erilaisten vaihtoehtojen viidakossa suunnistamiseen. Penelope-kustannus www.proosakuiskaaja.fi LIV STRÖMQUIST: PUNAISIN RUUSU PUHKEAA KUKKAAN Liv Strömquist tarkastelee uudessa sarjakuva-albumissaan myöhäiskapitalistisen ajan romantiikkaa ja rakkautta. Hän käyttää apunaan tieteellisiä teorioita, historian merkkihenkilöitä ja populaarikulttuurin hahmoja. Kaiken kruunaa Strömquistille ominainen älykäs huumori. Tilaa omasi: www.sammakko.com MATTI HAGELBERG: LÄSKIMOOSES Läskimooses on 1480sivuinen sarjakuvajättiläinen, omaa lajityyppiään pakeneva scifija kansalliseepos, joka ilmestyy kolmena niteenä komeaan koteloon pakattuna. Läskimooses on kaikenkattava selvitys maailman synnystä, historiasta ja tuhosta. Se on salaliittoteorioiden salaliittoteoria ja kertomus kertomisesta. Bonuksena se kattaa myös suomaalaisten historian muinaisuuden hämäristä nykyaikaan. Aseman verkkokaupasta ja kirjakaupoista asemakustannus.com QUENTIN TARANTINO Quentin Tarantino (s. 1963) on sukupolvensa merkittävimpiin kuulu va yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, tuottaja ja kirjoittaja. Uraauurtava debyytti Reservoir Dogs sai ensi-iltansa 1992. Pulp Fiction toi Oscarin parhaasta käsikirjoituksesta 1994. Sitä seurasivat Jackie Brown 1997, Kill Bill Vol. 1–2 2003–2004, Death Proof 2007, Kunniattomat paskiaiset 2009, Django Unchained 2012, The Hateful Eight 2015 sekä Once Upon a Time in Hollywood 2019. Odotetussa esikoisromaanissa seikkailevat elokuvasta tutut henkilöhahmot ennen kohtalokasta vuotta 1969 ja sen jälkeen. www.like.fi Vietnamilaisten Tan Minhin yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Näppärä lakana kyläilyyn ja kaikenlaisille retkille. Korvaa lakanat retkeilymajassa. Ihana iholla, ylelliset unet taattu. Paino vain 140 g ja mahtuu miniveskaan tai vaikka taskuun. Kulkee tavallisessa kirjekuoressa vaikka lahjaksi kaverille. Saatavilla eri väreissä. Rosebudin kirjakaupoista tai suoraan toimituksesta. Hinta 42 euroa kotiin postitettuna: tilaukset@voima.fi VOIMAN SILKKIMAKUUPUSSIT Espoolaisen Fat Lizardin Ankle Slapper Surf Ale on moderni American pale ale, jonka resepti on syntynyt yhdessä suomalaisten surffaajien kanssa. Mosaichumaloitu, kepeä ja trooppisen hedelmäinen Ankle Slapper on luonteikas, raikas ja erittäin juotava. Täysin aukeavasta tölkistä, täydelliseen kaatoon. Gluteeniton ja sertifioidusti vegaaninen käsityöolut. ANKLE SLAPPER SURF ALE fatlizard.beer AIKAKONEITA JA UTOPIOITA: KAUKOKAIPUU Taiteilija Akseli Gallen-Kallelan (1865– 1931) matkoja käsittelevä näyttely kuljettaa katsojan 1880-luvun Tyrväältä 1920-luvun New Mexicoon, herätellen pohtimaan suhdettamme matkustamiseen, liikkumiseen ja niiden mukanaan tuomaan kokemukseen maailmasta. Matkustamista käsitellään nykytaiteen ja äänimaailmojen siivittämänä. Varaa vierailusi ennakkoon vello.fi/gallenkallelanmuseo Museo avoinna ma–su 11–18 Gallen-Kallelan tie 27, Espoo gallen-kallela.fi KORONAN KÄÄNTÖPUOLI Teos tarjoaa suhteuttavia näkökulmia pandemiaan liittyvään uutisointiin, maskien käyttöön sekä sulkutoimenpiteisiin Suomessa ja Saksassa. Mustavalkoiselle keskusteluilmapiirille on vaihtoehto: näyttöön ja tutkimustietoon perustuva argumentointi ja eri väestöryhmät huomioiva eettinen pohdinta. ”Sulkutoimet ovat voineet aiheuttaa yhteiskunnille enemmän haittaa kuin ne ovat estäneet tuhoa. Tämä on vasemmalle nojautuville älymystön edustajille, tieteilijöille ja toimittajille jonkinlainen tabu.” www.sarokauppa.fi
HEI NÄ– ELO KUU N MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS SINÄ JULKAISET KIRJAN Saara Henrikssonin Sinä julkaiset kirjan on opas oman kirjan julkaisua suunnitteleville harrastajakirjoittajille ja ammattilaisille. Se esittelee yleistajuisesti kirjan julkaisemisen kolme eri polkua: perinteisen kustantamon kautta julkaisemisen, omakustanteen tekemisen vaiheet sekä osuuskuntamuotoisen yhdessä tekemisen. Käytännön ohjeiden lisäksi opas kannustaa rohkeuteen erilaisten vaihtoehtojen viidakossa suunnistamiseen. Penelope-kustannus www.proosakuiskaaja.fi LIV STRÖMQUIST: PUNAISIN RUUSU PUHKEAA KUKKAAN Liv Strömquist tarkastelee uudessa sarjakuva-albumissaan myöhäiskapitalistisen ajan romantiikkaa ja rakkautta. Hän käyttää apunaan tieteellisiä teorioita, historian merkkihenkilöitä ja populaarikulttuurin hahmoja. Kaiken kruunaa Strömquistille ominainen älykäs huumori. Tilaa omasi: www.sammakko.com MATTI HAGELBERG: LÄSKIMOOSES Läskimooses on 1480sivuinen sarjakuvajättiläinen, omaa lajityyppiään pakeneva scifija kansalliseepos, joka ilmestyy kolmena niteenä komeaan koteloon pakattuna. Läskimooses on kaikenkattava selvitys maailman synnystä, historiasta ja tuhosta. Se on salaliittoteorioiden salaliittoteoria ja kertomus kertomisesta. Bonuksena se kattaa myös suomaalaisten historian muinaisuuden hämäristä nykyaikaan. Aseman verkkokaupasta ja kirjakaupoista asemakustannus.com QUENTIN TARANTINO Quentin Tarantino (s. 1963) on sukupolvensa merkittävimpiin kuulu va yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, tuottaja ja kirjoittaja. Uraauurtava debyytti Reservoir Dogs sai ensi-iltansa 1992. Pulp Fiction toi Oscarin parhaasta käsikirjoituksesta 1994. Sitä seurasivat Jackie Brown 1997, Kill Bill Vol. 1–2 2003–2004, Death Proof 2007, Kunniattomat paskiaiset 2009, Django Unchained 2012, The Hateful Eight 2015 sekä Once Upon a Time in Hollywood 2019. Odotetussa esikoisromaanissa seikkailevat elokuvasta tutut henkilöhahmot ennen kohtalokasta vuotta 1969 ja sen jälkeen. www.like.fi Vietnamilaisten Tan Minhin yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Näppärä lakana kyläilyyn ja kaikenlaisille retkille. Korvaa lakanat retkeilymajassa. Ihana iholla, ylelliset unet taattu. Paino vain 140 g ja mahtuu miniveskaan tai vaikka taskuun. Kulkee tavallisessa kirjekuoressa vaikka lahjaksi kaverille. Saatavilla eri väreissä. Rosebudin kirjakaupoista tai suoraan toimituksesta. Hinta 42 euroa kotiin postitettuna: tilaukset@voima.fi VOIMAN SILKKIMAKUUPUSSIT Espoolaisen Fat Lizardin Ankle Slapper Surf Ale on moderni American pale ale, jonka resepti on syntynyt yhdessä suomalaisten surffaajien kanssa. Mosaichumaloitu, kepeä ja trooppisen hedelmäinen Ankle Slapper on luonteikas, raikas ja erittäin juotava. Täysin aukeavasta tölkistä, täydelliseen kaatoon. Gluteeniton ja sertifioidusti vegaaninen käsityöolut. ANKLE SLAPPER SURF ALE fatlizard.beer AIKAKONEITA JA UTOPIOITA: KAUKOKAIPUU Taiteilija Akseli Gallen-Kallelan (1865– 1931) matkoja käsittelevä näyttely kuljettaa katsojan 1880-luvun Tyrväältä 1920-luvun New Mexicoon, herätellen pohtimaan suhdettamme matkustamiseen, liikkumiseen ja niiden mukanaan tuomaan kokemukseen maailmasta. Matkustamista käsitellään nykytaiteen ja äänimaailmojen siivittämänä. Varaa vierailusi ennakkoon vello.fi/gallenkallelanmuseo Museo avoinna ma–su 11–18 Gallen-Kallelan tie 27, Espoo gallen-kallela.fi KORONAN KÄÄNTÖPUOLI Teos tarjoaa suhteuttavia näkökulmia pandemiaan liittyvään uutisointiin, maskien käyttöön sekä sulkutoimenpiteisiin Suomessa ja Saksassa. Mustavalkoiselle keskusteluilmapiirille on vaihtoehto: näyttöön ja tutkimustietoon perustuva argumentointi ja eri väestöryhmät huomioiva eettinen pohdinta. ”Sulkutoimet ovat voineet aiheuttaa yhteiskunnille enemmän haittaa kuin ne ovat estäneet tuhoa. Tämä on vasemmalle nojautuville älymystön edustajille, tieteilijöille ja toimittajille jonkinlainen tabu.” www.sarokauppa.fi 42 10 Sinéad O’Connor Kylmää kyytiä Dimitri Ollikainen 40 Ylioppilasteatteri TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA 13 FESTARIKESÄ 2021 15 6 / 2021 • 7 30.6.–29.8.2021 SORMENI NÄPPÄILEVÄT tätä tekstiä Etelä-Amerikan mantereella, keskellä kylmintä talvea. En ole saanut koronarokotusta, mutta kaikki tuttuni kesäisessä Suomessa ovat. Terveydenhuoltojärjestelmä täällä on romahtanut, joten tuntuu turhalta käyttää kypärää pyöräillessä, eletäänhän muutenkin riskejä ottaen. Tunnen rokoteapartheidin omassa lihassani. Heinäkuussa WTO:ssa käsitellään TRIPS-sopimusta, joka on pääsyy korona rokotteiden jakelun epätasaarvoon. Alle kaksi prosenttia maailman kaikista rokoteannoksista on annettu Afrikan mantereella, ja Kanada voisi rokottaa väestönsä viisi kertaa. Rikkaat maat, kuten Suomi, eivät ole halunneet avata rokotepatentteja (ks. s. 27), mikä tuottaa kuolemaa globaalissa etelässä. Tieto luo kiusallisen varjon heinäkuun helteisiin, jolloin Suomen mediataloilla on pulaa uutisista. Rokotenationalismi voi kääntyä lopulta myös rikkaita vastaan. Niissä köyhissä maissa, joissa suurinta osaa väestöstä ei ole vielä rokotettu, syntyy uusia, yhä aggresiivisempia virusmuunnoksia. Ne kulkeutuvat myös länsimaihin, jolloin kukaan ei ole turvassa. Suomi on yksi ratas uuskolonialismin rakenteissa. Syrjivä logiikka toimii myös yhteiskuntamme sisällä: ukrainalaiset matalapalkkatyöläiset keräävät mansikat pelloiltamme vailla sosiaalisten turvaverkkojen suojaa (ks. s. 12). Tämä on hyvinvointivaltion globaalia kilpailustrategiaa, tutkijat sanovat. HERÄSIKÖ VITUTUS? Voima-lehden riippumattoman journalismin tarkoituksena on tuoda tietoa, joka joskus myös liikuttaa tunteita. Jos tieto lisää tuskaa, on hyvä pitää mielessä bolivialaisen anarkofeministi Maria Galindon sanat. Hänen mukaansa markkinalogiikalla toimivan yhteiskunnan viestintästrategia vääristää ajattelua. Kapitalismi toistelee, että protesti on epämukavaa, kannattaisi välttää aktivismia ja keskittyä shoppailemaan kaikkea kivaa. Galindon mukaan tämä on harhaa, oikeasti kamppailu on hauskaa. Vähintä, mitä rikkaan maan kansalainen voi kesälomallaan tehdä, on hankkia tietoa valtasuhteista, yhdysvaltalainen kielitieteilijä ja filosofi Noam Chomsky sanoo. Ymmärryksen kasvettua riippuu kunkin omasta moraalitajusta, ryhtyykö toimimaan vai ei. KUKKA-MARIA AHOKAS Kirjoittaja on Voima-lehden toimittaja. Hän kirjoittaa tietokirjaa aktivismista Latinalaisessa Amerikassa. Minä, rokoteapartheidin kannattaja? Pääkirjoitus O sc ar Ze m ar ti Le ah Prit ch ard VOIMA Vellamonkatu 30 b , 3. krs, 00550 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | VT. PÄÄTOIMITTAJA Teemu Matinpuro 050 594 1499 | ULKOASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikot Ninni Kairisalo & Pinja Nikki | MUU TOIMITUS Kukka-Maria Ahokas, Julius Halme, Matti Ikonen, Juno Lehtinen, Antti Kurko, Nauska, Pinja Nikki, Hanna Niittymäki, Annika Pitkänen, Pinja Porvari, Tuomas Rantanen, Iida Simes, Jari Tamminen & Miia Vistilä | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Aleksandra Aksenova, Laura Gustafsson, Elisa Helenius, Anna Miettinen, Titta Hiltunen, Janne Siironen, Kai Talvinen, Kaisu Tervonen & Karstein Volle | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Tuomas Hiilamo, Vilppu Rantanen & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 ja Matti Ikonen | TILAUKSET Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Sanoma Manu, Tampere | PAINOS 60?000 | ISSN 1457-1005 | REKISTERISELOSTE voima.fi/rekisteriseloste | Free Britney! 6 Ka ns i: N au sk a Harkitse, voisitko tukea kriittistä journalismia ryhtymällä Voiman tilaajaksi. Riippumattomat tutkimukset osoittavat, että voimaharjoittelu kirkastaa ajattelua. Lehden vuositilaus on elokuun loppuun kesäalennuksessa: 10 numeroa 29 eurolla (norm. 39 €). TÄMÄN LEHDEN VÄLISSÄ on Diplon (suomenkielisen Le Monde diplomatiquen & Novaja Gazetan) toimittama kirjallisuus liite. Sama liite löytyy kesäkuun Diplon välistä. Diploa julkaisee Voima Kustannus Oy:n tytäryhtiö. 33 #jälkipelit-podcast
8 • 6 / 2021 Gallup heinäelokuu: Mihin kesätapahtumaan aiot osallistua? Mielipide SALLI HAKOLA , 25, Tampere ”Mietin Festivaali-nimistä festivaalia, joka pidetään täällä Tampereella, mutta katson tietysti koronatilanteen mukaan.” AADA KIRKASVIRTA , 33, Tampere ”Ainakin Mitäs mitäs mitäs -festareihin, joka on Urjalassa kohtuullisen pieni festari.” JARKKO POKELA , 37, Tampere ”Varmaasti en tiedä, kun maailman tilanne on mikä on, mutta enköhän Tammerfestiin, ja kun kun kesän olen Porissa niin Porispereen ja urheilutapahtumiin, joihin aikataulut sattuu sopimaan.” KARLA VIITALA , 25, Tampere ”Osallistun ainakin pesäpallon Itä-Länsi-tapahtumaan Porissa,” TEKSTI MIIA VISTILÄ KUVA MIISA MINK TEKSTI JA KUVAT JUNO LEHTINEN Tärkeitä luontoalueita uhkaava kaivostoiminta halutaan torjua kansalaisaloitteella K AIVOSTOIMINNALLE RAJAT kansalaisaloitteella pyritään kieltämään malminetsintä ja kaivostoiminta kokonaan esimerkiksi luonnonsuojelualueilla, vesistöja pohjavesialueilla, saamelaisten kotiseutualueella sekä Unescon maailmanperintökohteissa. Kaivostoiminnan odotetaan lisääntyvän Suomessa, koska maaperästämme löytyy akkuihin tarvittavia mineraaleja kuten kobolttia, litiumia ja nikkeliä. ”Kaivostoiminnan taloudelliset hyödyt menevät ylikansallisille yhtiöille, mutta ympäristöongelmat jäävät Suomeen. Suomessa on jo 31 vanhaa kaivosaluetta, joiden tilasta kertova raportti on surullista luettavaa. Alueiden hoito on kallista, sikäli kun sitä edes tehdään, eikä suuria ekosysteemejä, kuten vesistöjä edes voi ennallistaa”, perustelee tärkeiden luontoalueiden ulos rajaamista Päivi Piispa, yksi aloitteen vastuuhenkilöistä. K AIVOSVAR AUKSISTA ollaan erityisen huolissaan Saimaalla ja Päijänteellä. Kaivos toiminnan pelätään pilaavan korvaamattoman luonnonympäristön lisäksi tärkeät juomaveden lähteet. Kaivoslakia ollaan jo uudistamassa Suomessa. ”Uudistusta varten on tehty selvityksiä ja kuulemistilaisuuksia, mutta näyttää siltä, ettei riittäviä muutoksia ole tulossa. Aloitteella puolustetaan perustuslaillisia oikeuksia ja ympäristöperusoikeuksia”; Piispa tiivistää. Aloitetta perustellaan sekä taloudellisilla että luontoarvoilla. TEKSTI JARI TAMMINEN Tavoitteena häirinnästä vapaa baari B A ARIYMPÄRISTÖ VOI tunnetusti olla naisille eri tavoin ahdistava. Usein se on erityisen ahdistava seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluville. Monissa kaupungeissa on kyllä erikseen seksuaalivähemmistöille suunnattuja – tai vähintäänkin heidät huomioivia – baareja ja ravintoloita, mutta nämä eivät kuitenkaan vastaa kaikkien tarpeisiin. ”Perusbaareissa, jos naisena menee huomauttamaan vaikka perseenpuristelusta, leimaantuu äkkiä huumorintajuttomaksi. Helsingin homo baaritkin ovat lähes kauttaaltaan miesten omistamia, ja se näkyy niiden mieslähtöisessä kulttuurissa, vaikka edellämainitun kaltaista häirintää ei esiintyisikään”, Heli Yli-Räisänen listaa. ONGELMA AN ON PUUTUTTU toisinaan muun muassa sopimalla isolla naisja queer-porukalla tapaaminen tiettyyn baariin. Naisten Baarinvaltaus -yhteisön voimin on muutettu paikkoja yhden illan ajaksi käytännössä naisten baareiksi. Nyt tilanteeseen haetaan pysyvämpää helpotusta. Yli-Räisänen, Johanna Junnila ja Ellen Kantola haluavat perustaa Helsinkiin baari-kahvilan, joka tehdään alusta alkaen naisten ja muunsukupuolisten ehdoilla. ”Ajatuksena on, ettei tarvitse pelätä huutelua ja perseen puristelua, transnainen voi olla rauhassa nainen, eivätkä muunsukupuoliset joudu silmätikuiksi”, Yli-Räisänen kertoo. Tavoitteena ei kuitenkaan ole perustaa paikkaa, joka olisi pelkästään naisille ja seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluville. Kaikki ovat tervetulleita kunhan kunnioittavat paikan tapoja ja muita asiakkaita. ”Tärkeää ei sinänsä ole, mitä sukupuolta tai seksuaalista suuntautumista asiakkaat edustavat – ei sellaisia kysellä – vaan että asiakkaat omaksuvat paikan kulttuurin, joka lähtee muunlaisista kuin miehisen maailman normeista ja tarpeista.” KESÄLLÄ ALKAVASSA joukkorahoituskampanjassa haetaan rahoitusta Kvääristö-baari-kahvilalle. Sopivia paikkoja on jo kartoitettu kantakaupungin alueelta. Valittu rahoitusmalli on tarpeen sanelema. ”Joukkorahoitus lähtee tietysti pääoman puutteesta. Uskon, että tällainen konsepti olisi jo perustettu, jos queer-naisten ja muunsukupuolisten resursseja ei kuluisi niin paljon jo pelkästään oman identiteetin kanssa navigoimiseen yhteiskunnassa – sellainen kun on pois esimerkiksi pääoman kartuttamisesta. Toisaalta joukkorahoitus tarkoittaa meille myös tulevien asiakkaiden osallistamista, sillä rahoitukseen osallistuvat naiset ja muunsukupuoliset saavat osallistua paikan suunnitteluun ja toteutukseen. Tämä halutaan tehdä yhdessä ja päästää monet äänet kuuluviin jo suunnittelussa.” Kampanjan on tarkoitus käynnistyä kesän aikana osoitteessa mesanaatti.me Silloin, kun markkinat eivät tuota tarvittavaa palvelua, joukkorahoitus saattaa olla hyvä tapa päästä liikkeelle. MAARIT VIHMA , 54, Tampere ”Pyynikin kesäteatteriin. Tampereella on kesällä tapahtumia pitkin kaupunkia. Jos lähden iltakävelylle, voin osua johonkin kesätapahtumaan. Se on ihan parasta.” Kaivostoiminnan seurauksista ympäristölle ollaan huolissaan erityisesti Saimaalla. Kuva Pihlajasalosta Luonterilta kaivosvarauksen alueelta.
6 / 2021 • 9 Tuloerojen kehitys Suomessa. Lähde: Kalevi Sorsa-säätiö Karstein Volle Varallisuuserot repesivät Sipilän hallituskauden aikana TEKSTI JA KUVA JULIUS HALME Tilastokeskuksen julkaisemista tiedoista selviää, että yhdeksän kymmenestä suomalaisesta köyhtyi edellisen hallituksen aikana. E RIARVOISUUS KASVOI merkittävästi Sipilän hallituskauden aikana, selviää Tilastokeskuksen julkaisemasta raportista. Suomalaisten varallisuuserot ovat 2000-luvulla kasvaneet ja että kymmenesosa suomalaisista omistaa puolet kotitalouksien nettovarallisuudesta. Raportin mukaan vauraimman kymmenyksen varallisuus kasvoi 2016–2019 keskimäärin 70 458 eurolla per kotitalous. Loput yhdeksän tulokymmenystä puolestaan köyhtyivät keskimäärin 5 346 eurolla kotitaloutta kohden. Varallisuuserot kasvoivat valtavasti 2000-luvulla. Rikkain kymmenys on kasvattanut varallisuuttaan 375 060 eurolla per kotitalous, kun taas köyhin kymmenys on velkaantunut entisestään. Varallisuuserot kasvoivat jyrkimmin Juha Sipilän hallituskauden aikana. Sipilän hallituksessa istuivat perussuomalaiset (myöhemmin siniset), kokoomus ja keskusta. MYÖS TULOEROT KASVOIVAT Sipilän hallituskaudella. Tämä käy ilmi Kalevi Sorsa -säätiön Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 -raportista. Raportin mukaan ylimmän tulokymmenyksen tuloosuus kaikista veron jälkeisistä tuloista on ollut suurin, 26,9 %, vuonna 2018. Sipilän hallitus (2015–2019) teki leikkauksia muun muassa koulutukseen, sosiaaliturvaan, opintotukeen sekä lähes kaikkiin Kelan etuuksiin ja tukiin. Kilpailukykysopimuksen avulla hallitus huononsi työehtoja ja jäädytti palkankorotuksia. Taloudellinen eriarvoistuminen on merkittävä globaali ongelma. YK:n vuonna 2020 julkaistun raportin mukaan eriarvoistuminen vaikuttaa yli 70 prosenttiin maailman väestöstä ja on yksi suurimmista turvallisuusuhista. Arvovaltaisen tutkimusja hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin mukaan rikkaimmalla prosentilla väestöstä on tällä hetkellä kaksi kertaa enemmän varallisuutta kuin kaikilla lopuilla 6,9 miljardilla ihmisellä. Varallisuuden muutos 2016–2019 varallisuuskymmenyksittäin 75?000 50?000 25?000 –3?452 –136 –1?656 –3?854 –3?209 –9?129 –9?531 –10?669 –6?478 70?458 Lähde: Tilastokeskus
10 • 6 / 2021 TEKSTI ANTTI KURKO KUVA JUNO LEHTINEN Äärioikeisto hallitsee tubettamisen. Muiden tulisi ottaa asia vakavasti, sanoo antifasistista YouTube-kanavaa pitävä sosiaaliantropologi Dimitri Ollikainen. Vasemmisto ei tubeta, koska vasemmisto ei tubeta Y OUTUBE on Suomen toiseksi suosituin verkkosivusto, jota erityisesti äärioikeistolaisto näyttää hyödyntävän. SuomiTube -sivuston mukaan yhteiskuntaan ja politiikkaan keskittyvistä YouTube-kanavista valtaosa on laitatai äärioikeiston pyörittämiä. YouTube poikkeaa esimerkiksi Uuden Suomen kaltaisista poliittisten keskustelijoiden suosimista blogialustoista sillä, että sinne hakeudutaan itse etsimään tietoa. Usein informaatio voi olla myös valheellista. Tästä hyvä esimerkki on rokotusja koronakriittinen materiaali, jota ei ole onnistuttu yhtiön lupauksista huolimatta poistamaan palvelusta. Koska portinvartijaa ei ole, kyseenalaista informaatiota levittävät tahot voivat julkaista siellä. Äärioikeisto ympäri maailmaa onkin ottanut YouTuben omaksi kanavakseen. Siellä se saa paremmin viestittyä maailmankuvaansa kuin perinteisessä mediassa, jota sitovat journalistiset ohjeet ja faktantarkistus. Tutkimusten mukaan YouTubella on radikalisoiva vaikutus. Algoritmien on todistettu ohjaavan käyttäjiä maltillisilta oikeistolaisilta kanavilta äärioikeistolaisen materiaalin pariin. Äärioikeisto on onnistunut vuosien mittaan rakentamaan YouTubeen laajan yleisön. Eduskuntapuolueiden näkyvyyden vertailu kertoo paljon: perussuomalaisten kanavalla on enemmän tilaajia kuin kaikkien muiden puolueiden kanavilla yhteensä.* Yksittäisistä poliittisista tubettajista perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen painii omassa sarjassaan. Parhaimmillaan Tynkkysen videot ovat keränneet jopa 200 000 katselukertaa. ÄÄRIOIKEISTON HEGEMONIA on kuitenkin mahdollista murtaa. Näin uskoo tamperelainen Dimitri Ollikainen, joka haluaa raivata YouTubeen tilaa vasemmistolaiselle sisällölle. Tampereen yliopistolla tutkimusavustajana työskentelevä Ollikainen käsittelee videoissaan paljon äärioikeistoa ja purkaa auki perussuomalaisten poliittisia linjauksia. Kuukaudessa Ollikaisen tili on kerännyt yli 1 600 tilaajaa, jota voidaan pitää varsin hyvänä saavutuksena. Miksi äärioikeisto näkyy YouTubessa, mutta vasemmisto ei, vaikka tällaiselle poliittiselle sisällölle olisi tilausta? ”Yksi syy on varmaan se, että koska kukaan ei tubeta niin kukaan ei tubeta. Mutta samanlaiset haasteet ovat olleet aluksi myös äärioikeistolla”, Ollikainen sanoo. Ollikainen pitää äärioikeiston onnistunutta läpilyöntiä YouTubessa Marco De Witin aikaansaannoksena. Rajat Kiinni!, Suomi Ensin ja Suomen Kansa Ensin -liikkeissä vaikuttanut De Wit ja hänen ympärillään olevat äärioikeistolaiset onnistuivat tuottamaan palveluun monia kiinnostavaa sisältöä. ”Väitän, että osittain tämän seurauksesta sinne tuli yleisö, joka mahdollisti muidenkin toimijoiden lähtemisen mukaan. Moni vasemmistolainenkin seurasi näitä lähetyksiä, koska ne sisälsivät elementtejä, jotka muistuttivat tosi tv:tä. Hahmoja ja sekavia tapahtumia, joita seurasi viihdemielessä”, Ollikainen pohtii. YouTubelle jokainen katsoja on tasavertainen, eikä ole väliä katsotaanko lähetyksiä vitsinä vai tosissaan. Katsomiskerrat nostavat videoiden suosiota, ja sitä myöten ne tuovat mainostuloja. Mainostulojen lisäksi äärioikeistolaiset ovat keränneet rahalahjoituksia. PE R I NTE I S E S TI Ä Ä R IOI KEISTO on kopioinut toimintamalleja ja taktiikoita vasemmistolaisista liikkeistä. Kannattaisiko joskus vasemmiston ottaa oppia äärioikeistolta? Ollikaisen mielestä jossain määrin kyllä. Tilausta olisi tällä hetkellä mahdollisimman yksinkertaiselle materiaalille, jossa monimutDimitri Ollikainen • 33 vuotta, Tampere • Sosiaaliantropologi • Työskentelee Tampereen yliopistolla tutkimusavustajana • Pyörittää YouTube-kanavaa DimitriOllikainen
KULTTUURIA, TAISTELUA JA POLITIIKKAA TEKSTI IIDA SIMES Ensimmäinen Voimalehti ilmes tyi marras kuussa 1999. Juttusarjassa pa lataan aiheisiin ja teemoihin, joita Voimassa on käsi telty parin vuosikymmenen aikana. L UOLAKARHUN KLA ANIN neandertalinihmisten vaelluksista oli kulunut vaivaiset 35 000 vuotta, kun Voima-lehti alkoi ilmestyä. Vuoden 2000 kesäkuussa Voiman kannessa oli kuva Jeesuksesta sateenkaari-ihmisten ilonpidon keskellä. Se oli ruotsalaisen valokuvataiteilijan Elisabeth Ohlsonin Ecce homo -näyttelystä. ISOJA PRIDE-KULKUEITA EI SUOMESSA vielä järjestetty, vaikka seksuaalija sukupuolivähemmistöjen marsseja olikin pidetty ympäri maata jo vuosikymmeniä. Keskiaukeamalla Jeesus söi ehtoollista transihmisten ja drag-artistien kanssa. ”Tämä on ylistys ja hyvitys niille ihmisille, joita toiset häpeävät”, Ohlson kuvaili. ”Joidenkin mielestä transvestiitit kuuluvat homojen hierarkiassa alimpaan kastiin. Tämän kuvan kautta ymmärrämme, kuinka provosoiva Jeesus todella oli. Siinä hän istuu samassa pöydässä syrjittyjen kanssa.” Otsikolla ”Systeemiä vastaan” Robyn Mills ja Martyn Smith kirjoittivat Rage Against the Machine -bändistä ja haastattelivat sen kitaristia Tom Morelloa. ”Aina on ollut bändejä, jotka ovat tehneet poliittista musiikkia, mutta mikään niistä ei ole myynyt 15 miljoonaa levyä, kuten me”, Morello kehaisi. ”Meille musiikki on kulttuurillinen taistelukenttä. Emme halua tehdä sitä samaa paskaa, mitä kapitalistinen musiikkitalous tuottaa.” SOSIALISTIKSI TUNNUSTAUTUVA MORELLO kertoi, miten bändi tukee taloudellisesti kodittomia ja ammattiyhdistysliikettä. Morellon taistelu alkoi jo lapsena: ”Kasvoin valkoisten esikaupunkialueella lähellä Chicagoa. Olin alueen ainoa musta nuori, vaikka siellä asui 14 000 ihmistä. Amerikassa jo pelkkä musta ihonväri on poliittista. Libertyville ei ollut kovin suvaitsevainen paikka.” VÄHÄN YLI VUODEN kuluttua tämän lehden ilmestymisestä, 11.9.2001, terroristit tuhosivat New Yorkissa World Trade Centerin kaksoistornit. Tästä karmeasta tapahtumasta alkoi uusien karmeiden tapahtumien ketju. Yhdysvallat aloitti niin kutsutun terrorismin vastaisen sotaansa. Yksi osoitus vihan voimasta oli Guantanamon vankileiri, jossa on pidetty vankina ja kidutettu satoja ihmisiä ilman oikeudenkäyntiä. Vankeja on valvotettu soittamalla musiikkia lujaa. Kun Rage Against the Machine sai tietää musiikkiaan käytetyn tuskan tuottamiseen, bändi raivostui ja alkoi protestoida esiintymällä Guantanamon vankien vaatteissa. LEHDESSÄ OLI KIINNOSTAVAA poliittista lukijapostia. Kommentoija toivotti ”tsemppiä hyvän lehden tekemiseen!” Hän kuitenkin korjasi edellisessä lehdessä ollutta Keskustan kansanedustajan Tanja Karpelan haastattelua. Jutun antama kuva puolueesta oli liian kapea: ”Erityisesti keskustanuorissa on monia, jotka suhtautuvat globalisaatiokehitykseen tai talouskasvun autuuteen huomattavasti kriittisemmin. Sellainen Keskusta on vaihtoehto sinipunalinjalle.” Allekirjoituksena oli ”Antti Kaikkonen, keskustanuorten pj”. kainenkin asia käsiteltäisiin palikka kerrallaan. ”Äärioikeisto ei arastele toistaa asioita. He ovat tehneet sitä onnistuneesti viimeiset parikymmentä vuotta. Vasemmistossa puolestaan saatetaan jättää asia sanomatta, koska ’joku tyyppi kirjoitti siitä viisi vuotta sitten Voimassa’. Yleisöä ei saisi karkoittaa sillä, että se tuntee itsensä hölmöksi,” Ollikainen miettii. Silloin kun Ollikainen tubettaa, hän vääntää asioita rautalangasta: perustelee ja avaa huolellisesti katsojalle mitä tarkoitetaan esimerkiksi yleissitovalla työehtosopimuksella tai paikallisella sopimisella. Ja mitä se tarkoittaa, kun perussuomalaiset puhuvat näistä asioista. Videoillaan Ollikainen ei puhu pelkästään samanmielisille, vaan hän kysyy myös perussuomalaisilta katsojilta miksi he äänestävät puoluetta, joka lupaa asioita, mutta tekee päinvastaista politiikkaa. VASEMMISTON JA ETENKÄÄN antiautoritäärien joukossa ei ole perinteisesti haluttu henkilöityä ja esiintyä omilla kasvoillaan. Julkisuudelta on haluttu suojautua, jotta huomio ei siirry ajetusta asiasta henkilöihin. Monet haluavat olla myös anonyymeja suojatakseen itseään vihapuheelta ja häiriköinniltä. Myöskään Ollikainen ei halunnut paljastaa henkilöllisyyttään ollessaan mukana antifasistisessa toiminnassa. Vuonna 2019 tilanne kuitenkin muuttui, kun hänet haastettiin oikeuteen huudeltuaan äärioikeistolaisen Soldiers of Odin -järjestön mielenosoitukselle Tampereella. Pirkanmaan käräjäoikeudessa häntä syytettiin ”väkivaltaisen mellakan johtamisesta”. Syyte kuitenkin raukesi oikeudessa. Oikeudenkäynnin seurauksesta Ollikaisen nimi tuli äärioikeistolaisten tahojen tietoisuuteen, ja hänestä levitettiin mustamaalaavaa materiaalia Soldiers of Odinin, virallisesti lakkautetun, mutta toimintaa muilla nimillä jatkavan Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen ja muiden äärioikeistolaisen tahojen kanavilla. ”Olen tehnyt pitkään poliittista toimintaa sellaisella ajatuksella, että minua ei ole kiinnostanut olla mitenkään julkisesti näkyvä hahmo. Näiden maalittamiskampanjoiden jälkeen ajattelin, että jos teen nettiin itsestäni juttuja, niin olisiko ne pahempia kuin natsien tekemät? Tuskin.”, hän toteaa. OLLIKAINEN EI MIELLÄ suomalaista mediaa lähtökohtaisesti kovinkaan edistykselliseksi. Sen sijaan, että käytettäisiin energiaa vetoamalla toimittajiin, jotta he teksivät parempia juttuja, yritettäisiin löytää kanavia, joita pitkin oman viestin saisi esille ilman journalistisia välikäsiä. ”Puoluevasemmistokin hyötyisi vlogaamisen tuomasta somenäkyvyydestä. Väitän, että pienellä vaivannäöllä, hyvällä argumentoinnnilla ja sitoutumisella voisi nousta päättäjiä valtuustoihin ja jopa eduskuntaan asti”, Ollikainen pohtii. Somejätit ovat poistaneet sivuiltaan paljon äärioikeistolaista ja valheellista materiaalia. Tunnetuimpana esimerkkinä on Yhdysvaltojen edellisen presidentin Donald Trumpin sometilien sulkeminen. Silti YouTube on yhä täynnä sisältöjä, joita se tarjoaa etusivullaan ihmisille. ”En tiedä voiko siihen vaikuttaa muuten kuin tuottamalla itse parempaa sisältöä ja haastamalla. YouTubessa on tällä hetkellä puutetta antirasistisesta, feministisestä ja vasemmistolaisesta sisällöstä. Tilausta sisällölle kuitenkin on, ja sitä kannattaa alkaa tehdä, jos yhtään kiinnostaa. Moni varmasti ajattelee, että riski–palkkio-suhde ei ole välttämättä kauhean hyvä, vaikka mielestäni se nimenomaan on juuri sitä”, Ollikainen kannustaa. *SDP:n, Kokoomuksen ja Liike Nytin kanavien tilaajamäärät eivät ole julkisia, mutta videoiden katselukerrat eivät poikkea juuri muiden puolueiden katsojamääristä. TILAUSTA OLISI TÄLLÄ HETKELLÄ MAHDOLLISIMMAN YKSINKERTAISELLE MATERIAALILLE, JOSSA MONIMUTKAINENKIN ASIA KÄSITELTÄISIIN PALIKKA KERRALLAAN. Elis ab eth O hls on
12 • 6 / 2021 Kulttuurihäirintä TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA To im itu kse llist a ain eist oa. ”Disinformaatio on yleistä kausityön yhteydessä. Ensinnäkin työntekijöille annetaan usein palkkaan ja majoitukseen liittyen väärää tietoa venäläisissä rekrytointifirmoissa.” ROLLE ALHON ja Mika Helanderin Helsingin yliopistossa tekemä tutkimus vuodelta 2016 nimesi ongelmia, jotka liittyvät tiiviisti muun muassa Ukrainasta ja Venäjältä saapuvien marjanpoimijoiden asemaan. Monet alan epävarmuudet siirtyvät näiden ulkomaisten työntekijöiden harteille, mutta Alhon ja Helanderin lisäksi aihetta ei ole Suomessa juurikaan tutkittu. Vuonna 2020 alkanut koronapandemia toi tutkijoiden esittämät ongelmat myös suuren yleisön tietoisuuteen. Ulkomaiset poimijat tulevat tänne, koska heidän kotimaissaan tulotaso on merkittävästi alhaisempi kuin Suomessa. Voisi puhua Kiina-ilmiöstä, vaikka nyt työntekijät tulevat tänne sen sijaan, että tehdas siirrettäisiin heidän kotimaahansa. Muuttunut tilanne teki suomalaisten työmarkkinoiden heikon kohdan näkyväksi. ”Viime vuoden akuutin työvoimapulan jälkeen tähän on pyritty reagoimaan”, kertoo Maaseudun työnantajaliiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas. ”Perustettiin esimerkiksi Töitä Suomesta -rekrytointialusta, jonka tarkoitus on saattaa yhteen työntekijät ja työnantajat.” Vaikka tuottajajärjestö MTK houkutteli ulkomaisten poimijoiden puuttuessa suomalaisia pelloille Nybondas ymmärtää hyvin, että muutaman kuukauden mittaisen poimintakauden tarjoama työ ei ole kaikin puolin houkutelevaa. ”Kausi on lyhyt. Kuka lähtee rakentamaan elämäänsä muutaman kuukauden perusteella? Tämä on palkkatasoa suurempi ongelma. Tuottajien on pakko palkata ulkomaisia, jos he yleensäkään haluavat saada työt tehdyksi.” Koronan myötä yksi ulkomaiseen keikkatyövoimaan liittyvä riski laukesi: rajojen sulkeuduttua työntekijät eivät päässeet maahan. Tämä pakotti työmarkkinat reagoimaan ongelmiin, joita oli aikaisemmin helpompi ohittaa. SAK:laisen Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Riikka Vasama tuntee kausityöläisten aseman ja siihen liittyvät rakenteelliset vaikeudet hyvin. ”Tämä ongelma on tietenkin maailman laajuinen. Haluaisin kuitenkin suomalaisena olla ylpeä siitä, että täällä ei poljettaisi työehtoja. Riskit työehtojen toteutumattomuudesta ovat suuria, koska monet ulkomaiset työntekijät eivät tunne oikeuksiaan ja vaikka tuntisivat, eivät he ole halukkaita vaatimaan niitä kaikkia. He eivät halua ottaa riskiä, ettei heitä kutsuttaisi tänne seuraavana vuonna, koska ero tulotasossa Suomen ja vaikka Ukrainan välillä on niin valtava.” ”Ulkomaisen työvoiman käyttäminen pitää marjaja vihannesalan yritykset kannattavina tarjoamalla työvoimaa tilanteessa, jossa kotimainen työvoima ei ole kiinnostunut fyysisesti raskaasta, monotonisesta ja pienipalkkaisesta työstä. Ulkomaisiin, veronsa maksavaan mutta silti hyvinvointivaltion turvaverkkojen ulkopuolelle jääviin matalapalkkatyöläisiin turvautuminen voidaan nähdä hyvinvointivaltion globaalina kilpailustrategiana.” KESÄLL Ä 2020 MARJAPELLOILL A nähtiin siis poikkeuksellisen paljon suomalaisia. Pian mediaan tihkui kertomuksia hirvittävistä majoitusolosuhteista ja epäselvyyksistä palkoista. Tuottajia edustava Nybondas kertoo, että ala on joutunut puimaan tapahtunutta perusteellisesti. ”Mielestäni on hyvä, että keskustelua on käyty ja asiaa on käsitelty. Juurisyiden selvittäminen on tärkeää, kuten sen ymmärtäminen, miksi on päässyt tapahtumaan työehtojen polkemista ja työehtojen noudattamatta jättämistä. Meidän arviomme on se, että tietoa on liian vähän sekä työnantajaettä työntekijäpuolella.” Tiedon puutetta vastaan Teollisuusliitto tuotti yhdessä muun muassa Maaseudun työnantajaliiton kanssa Maatalouden kausityöntekijän työehdot -oppaan. ”Voi tietenkin kysyä, että naiivia kuvitella ainoastaan tiedon puutteen olevan ongelma. Pelkkä tieto ei vielä korjaa ongelmia, mutta se on askel oikeaan suuntaan”, Vasama toteaa. ”Marjanpoimijat toisinaan olettavat, että työnantajan tulee huolehtia heidän vakuutuksistaan, kun taas viljelijät olettavat, että poimijoilla on omat vakuutuksensa. Tämän kaltainen molemminpuolinen tietämättömyys vakuutuksista lisää työntekijöiden haavoittuvuutta.” PÄÄTÖS TUOTTAA opas on kiinnostava, sillä liittojen toiminnan lähtökohtana on omien jäsenten etujen ajaminen. Lyhytaikaisesti maassa oleskelevista kausityöntekijöistä kuitenkin vain harvat ovat suomalaisen ammattiliiton jäseniä. Ja äkkiseltään voisi ajatella, että oikeuksistaan tarkat työntekijät eivät olisi tuottajienkaan etu. Oikeasti on kuitenkin hyödyllistä, että kaikki tuntevat pelisäännöt ja että kaikki myös pelaavat niiden mukaan. ”Kenttä haluaa asiat kuntoon, koska sehän vääristää kilpailua, jos jotkut tuottavat halvemmalla”, työnantajien edustaja Nybondas sanoo. Päätös julkaista opas muun muassa venäjäksi ja ukrainaksi oli Teollisuusliiton Vasaman mukaan perusteltu. ”Itse puhun venäjää, ja silti väärinkäsityksiä tulee, kun koko yhteiskunnan toiminta, työmarkkinat ja ihmisten mentaliteetti ovat vieraita. Tänne tulevat ihmiset eivät tunne meidän työmarkkinoitamme ja he tulevat usein maista, joissa ay-liikkeeseen kuuluminen ei ole välttämättä ollenkaan yleistä. On ongelma, että kausityöläisten ääni ei kuulu tässä yhteiskunnassa. Sen äänen minä haluaisin kaivella kuuluviin.” Vaikka Vasama ja Nybondas ovat samoilla linjoilla siitä, että myös ulkomaalaisten kausityöntekijöiden oikeuksien toteutuminen on tärkeää, ovat heidän arvionsa työntekijöiden kohtaamista ongelmista hieman erilaiset. Nybondas uskoo, että 80-prosenttisesti järjestäytyneellä työnantajapuolella ”sosiaalinen kontrolli on toiminut viimeiset vuosikymmenet”. Hän myös huomauttaa, että pellolla työskentelevillä on suojanaan työsopimukset. ”Minun mielestä ongelma on nimenomaan metsämarjapuolella. He ovat oikeasti yksinyrittäjiä, jotka poimivat ja myyvät marjoja jokamiehenoikeudella.” Vasama puolestaan pohtii, onko kyse yksittäistapauksista vai sittenkin laajemmasta ilmiöstä. Häneen otetaan yhteyttä ”vain silloin, kun on ongelmia”. Vasaman mukaan aluehallintovirastojen tekemien tarkastusten yhteydessä ongelmia on kuitenkin tullut ilmi toistuvasti. ”Kausityöläisten täytyy turvautua omiin ponnisteluihin selvittäessään työhön liittyviä tietoja. Heillä täytyy selviytyäkseen olla ’pelisilmää’ ja heidän täytyy kyetä ennakoimaan vaihtelevat olosuhteet joiden kanssa joutuvat kasvokkain.” KYSYMYKSESSÄ KAUSITYÖLÄISTEN asemassa on kyse myös siitä, tuotetaanko marjoja Suomessa. Mikä ratkaisuksi, jos tuottajien ei yksinkertaisesti ole mahdollista maksaa marjojen poiminnasta palkkaa, joka olisi kilpailukykyistä suomalaisilla työmarkkinoilla? ”On ongelma, jos tuottajalla jää viivan alle liian vähän. Mutta työntekijäjärjestön edustajana olen sitä mieltä, ettei sitä katetta voi työntekijöiden selkänahastakaan ottaa. Jos tuotanto ei onnistu muuten, sitten pitää tehdä rakenteellisia muutoksia”, Vasama toteaa. Julkisella sektorilla rakenteelliset muutokset tarkoittavat tavallisesti leikkauksia, mutta maanviljelyn yhtey dessä puhutaan usein tuotantotuista. Ongelmista huolimatta Kristel Nybondas näkee vallitsevan tilanteen myös mahdollisuutena. ”Monet asiat ovat nyt tulleet näkyväksi ja niihin pitää puuttua. Yrittäjäkenttä haluaa reiluja pelisääntöjä.” Tekstin joukossa olevat tekstilainaukset ovat vapaasti käännettyjä otteita tutkijoiden Rolle Alhon ja Mika Helanderin Nordic Journal of Migration Research -tiedejulkaisussa ilmestyneestä Foreign seasonal farm workers’ strategies at the margins of the Finnish welfare state -artikkelista. Artikkeli on ladattavissa Helsingin yliopisto digitaalisesta HELDA-arkistosta. Lue koko haastattelu osoitteesta häiriköt.fi. Netissä myös tutkija Mika Helanderin haastattelu. Epäkohtien korjaaminen edellyttää, että ongelmien olemassaolo tiedostetaan. Koronakriisin sulkemat rajat nostivat esiin marjoja poimivan ulkomaisen kausityövoiman aseman heikkouden. Mansikan kokoinen Kiina-ilmiö ON ONGELMA, ETTÄ KAUSITYÖLÄISTEN ÄÄNI EI KUULU TÄSSÄ YHTEISKUNNASSA.
6 / 2021 • 13 To im itu kse llist a ain eist oa. P SK N M R J T KYLMÄÄ KYYTIÄ PELLOLTA PAKKASEEN
> Ympäristötiede, Maantiede, Ilmasto.nyt > Tähtitiede: Johdatus maailmankaikkeuteen > Tulevaisuudentutkimus > Tulevaisuusohjauksen menetelmät ja työkalut > Kulttuurien tutkimus, Uskontotiede > Mediatutkimus, musiikkitiede ja taidehistoria > Kulttuurituotanto ja maisemantutkimus > Luova kirjoittaminen > Psykologia, Kasvatustieteet > Sote-akatemia: Monitieteinen sosiaali-, terveysja sivistysalan opintokokonaisuus (maksuton) > Monikulttuurisuus > Asianet: East Asian Studies > Tietojenkäsittelytieteiden opinnot (maksuton) > Tekoälyakatemia: Tekoälyn perusteet, Tekoälyn monitieteinen opintokokonaisuus (maksuton) Tutustu koko opintotarjontaan! www.utu.fi/avoin / Get inspired by science. Avoimen yliopiston opintoja kaikille! VAPAA AKATEMIA jättää jäljen Elokuva ja video Kuvataide Kuvitus ja graafinen suunnittelu Valokuvaus Visuaalinen viestintä Hae 2.8. mennessä. vapaa-akatemia.fi Saimaankatu 11, Lahti Kir si ja Ke io Ee rik äis en Ta ide sä äti ö sr. Ku va : Art o Lii ti 3.7.-26.9.2021 REIDAR SÄRESTÖNIEMI, Kevät, 1977, öljy ja tempera kankaalle, 150 x 150 cm KANGASALA-TALO Kuohunharjuntie 6, 36200 Kangasala, ti-ke 11-17, to 11-19, pe-la 11-17, su 11-15 ÄÄNIOPASTEET KÄYTÖSSÄ 12.8.2021-25.5.2022 EPOPISTO.FI @epoteatteri • Monipuolisia valmiuksia teatterityöhön ja alan jatko-opintoihin! • Näyttelijäntyötä, esitystyöskentelyä, improa, tanssia ja liikeilmaisua, puheja laulutekniikkaa • Produktioita ja soolotöitä TEATTERIN OPINTOLINJA HAE MUKAAN 23.2.–31.7.2021 Opintojen aloitus elokuussa 12.8.2021-25.5.2022 EPOPISTO.FI @epoteatteri • Monipuolisia valmiuksia teatterityöhön ja alan jatko-opintoihin! • Näyttelijäntyötä, esitystyöskentelyä, improa, tanssia ja liikeilmaisua, puheja laulutekniikkaa • Produktioita ja soolotöitä TEATTERIN OPINTOLINJA HAE MUKAAN 23.2.–31.7.2021 Opintojen aloitus elokuussa Jari Tamminen NAUTI TYHJYYDESTÄ JYMYSUOSITUT VASTAMAINOKSET VÄRIKUVINA 25 € SIS. POSTIKULUT Tilaukset kauppa.voima.fi , tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109
Luonnonläheinen yllätysten festivaali TEKSTI MIIA VISTILÄ N ORPAS-FESTIVAALI erottuu suomalaisessa festivaalikesässä monitaiteisuudellaan. Tänä vuonna Kemiön saarella on tarjolla muun muassa musiikkia (Ismo Alanko, Yegor Zabelov, Hassan K), kuvataidetta (Teemu Lehmusruusu), valokuvaa (Kristoffer Albrecht) ja sarjakuvaa (Sanna Hukkanen), elokuvia (Marjo Levlin), tanssia (Zemli), sirkusta ja sanataidetta (Ilkka Hautala). Monien teosten teemana on yhteys luontoon. ”Luonto ja yhteiskunnallinen kantaaottavuus olivat teemoina jo edellisillä festivaaleilla 2019, ja päätimme jatkaa sitä. Aihe kiinnostaa meitä tekijöitä ja on mitä ajankohtaisin. Teema sopii hyvin myös festivaalin luonnonläheiseen miljööseen”, festivaalin kuraattori Ritva Kovalainen kertoo. Kovalaisen elokuvia esitetään festivaaleilla. Festivaalin esityksissä yhdistellään eri taiteenlajeja. Ohjelmassa näkyvät festivaalin arvot: taiteidenvälisyys, omaäänisyys, paikallisuus, kansainvälisyys ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen. ”Meille mikään ei ole liian outoa! Haluamme tarjota tilan, jossa voi kokeilla ja luoda uutta, hapuillakin. Ei tarvitse etukäteen tietää mitä jostakin syntyy”, kertoo Norpas-festivaalin perustaja ja taiteellinen johtaja Matias Kauppi. Työpajoissa opetellaan esimerkiksi liikeimprovisaatiota, pajuveistosten tekoa ja ruisleivän leivontaa. Leipää leivotaan saarella 1700-luvulta lähtien käytettyyn juureen. Samalla saatetaan kuulla muusikko Islajan soittoa. ”Leivän saa mukaan ja festareilla tulee aina nälkä”, Kauppi vinkkaa. Kovalainen odottaa erityisesti venäläisen tanssiryhmä Zemlin esitystä ja työpajaa: ”Tapasimme heidät Pietarissa ja kutsuimme esiintymään.” KANSAINVÄLISYYS ON KESKEINEN osa Norpas-festivaalia. Festivaalin keskeinen idea on tuoda esiintymään Suomessa toistaiseksi tuntemattomia taiteilijoita eri puolilta maailmaa. Noin puolet esiintyjistä tulee Suomen ulkopuolelta, tänä vuonna Espanjasta, Venäjältä, Saksasta, Ranskasta ja Iranista. ”On aina hauskaa, kun festivaaleille tulee joku ulkomailla suosittu mutta täällä tuntematon esiintyjä, joka sitten festivaalin jälkeen tulee tunnetuksi Suomessakin. Esimerkiksi Mdou Moctarin kitarataitoja hehkutettiin Hesarissa tänä vuonna, Norpaksessa hän oli esiintynyt jo viisi vuotta aiemmin”, Kauppi kertoo. Kauppi asuu Espanjassa ja matkustaa paljon. ”Tutustun sellaisiinkin taiteilijoihin, joita ei suurten agentuurien listoilta löydy. Kun kerron, että järjestän festivaalia saaressa Suomessa, ihmiset pitävät sitä todella eksoottisena ja haluavat tulla esiintymään nähdäkseen paikan.” ”MONIPUOLISEN FESTIVA ALIN ONNISTUMINEN vaatii, että osaa koota ympärilleen oikeat ihmiset”, viisitoista vuotta festivaaleja järjestänyt Kauppi kertoo. Norpas järjestetään nyt yhdeksättä kertaa, viime vuonna festivaali peruttiin. ”Odotan innolla, että tänä vuonna päästään henkilökohtaisiin kohtaamisiin. Ne ovat festareissa parasta ja niistä syntyy aina uutta. Esimerkiksi Pekka Turusen ja Ismo Alangon kohtaamisesta syntyi valokuvakonserttiesitys, joka vietiin Venäjällekin. Pekka ja Ismo toki tunsivat toisensa jo aiemmin, Norpaksessa jollekin tuli vain tällainen yhteistyö mieleen”. Norpasta järjestävä taideyhdistys on ystäväporukan projekti. Myös festivaalin taiteilijat ovat tuttuja tai vähintään tutun tuttuja. ”Juttelen ihmisille, siinä syntyy ideoita ja löytyy ihmiset, joiden kanssa niitä toteuttaa. Paras tapa saada teos mukaan on tulla henkilö kohtaisesti juttelemaan”, Kauppi paljastaa. ”Mukana on kaiken ikäisiä tekijöitä parikymppisistä kuusikymppisiin, mikä osaltaan selittänee ohjelman monimuotoisuutta. Porukka on rakentunut orgaanisesti, kavereiden kavereiden kautta. Festivaalin yleisö on yhtä monimuotoista kuin tekijätkin”, kuraattori Kovalainen kertoo. Nykyään Norpas-yhdistys ylläpitää myös taideresidenssiä ja rakentaa saarelle taidepuistoa. Toiminta on kasvanut ja vakiintunut vähitellen. ”Ensimmäiset viisi vuotta olivat aikamoista pään seinään hakkaamista, ja mietimme aina, että järjestämmekö vielä seuravat festarit. Eihän tässä ole mitään järkeä! Mutta järjestämiseen ajaa tekemisen palo, niin kuin taiteilijoita taiteen tekemiseen. Ja kun toiminta on jatkunut, niin rahoitustakin on alkanut saada paremmin”, Kauppi kertoo. Yhdistyksen seuraava projekti on Trans Port 2022. Se on kesällä 2022 purjelaivalla Itämerellä tehtävä taidekiertue, jossa tarjotaan taiteilijoille, tieteilijöille, aktivisteille ja yleisölle luovia kohtaamisia ja mahdollisuuksia tutkia toisenlaisia tulevaisuuksia. Norpas-festivaaleilla taiteilijat ja taiteenlajit kohtaavat. NORPASmonitaidefestivaali Kemiönsaaren Taalintehtaalla 4.–8.8. www.norpas.fi Viime festivaalin tunnelmaa. Sirkustaidetta pääsee näkemään Norpaksessa tänäkin vuonna. Kuva Niilo Rinne. Tänä vuonna Norpas-festivaaleilla järjestetään Utopia-klubi, jossa tarjolla on musiikkia, runoutta, videotaidetta ja tanssia. Kesätapahtumien paluu KATSO LISÄÄ TAPAHTUMIA: voima.fi/tapahtumat
Vanha kunnan talo tarjoaa luonto aiheista nyky taidetta ja muuta ohjelmaa L AHDEN VIERESSÄ sijaitsevan Nastolan vanha kunnantalo täyttyy kesällä ympäristöaiheisesta taiteesta. Näyttelyn on kuratoinut helsinkiläinen galleristi ja kuvataidekriitikko Veikko Halmetoja. ”Näyttelyn ympäristöteema ja nimi Luontoretki syntyivät ajatuksesta, miten taide kommentoi Lahden ympäristöpääkaupunkivuotta. Halusin helposti lähestyttävän nimen, joka laskee ympäristöteeman kaikkien tunnistamalle tasolle: luontoon, retkeilyyn, luonnonsuojeluun... Ajattelin myös, että nimi voi viitata kansalliseen identiteettiimme. Siihen ovat vaikuttaneet kultakauden taiteilijoiden tekemät luontoretket, ja niiden innoittamana syntyneet ikoniset maalaukset kansallismaisemistamme”, Halmetoja kertoo. Hän on valinnut mukaan kolmisenkymmentä taiteilijaa: tunnettuja nimiä ja nousevia kykyjä eri puolilta Suomea. Mukana ovat esimerkiksi Noora Geagea, Emmi Kallio, Miia Kallio, Kim Somervuori ja Iiu Susiraja. Maalausten lisäksi esillä on valokuvaja videotaidetta, veistoksia, installaatioita ja nimenomaan Nastolan kunnantaloon tehtyjä tilateoksia. Taiteilijat ovat tehneet taideteoksiksi kokonaisia huoneita. Ulkona kulkee Pihapiiri-polku, jonka taiteellisesta toteutuksesta vastaa Kirsimaria E. Törönen. Näyttelyn aikana on ympäristöja luontoaiheisia paneelikeskusteluja, esitelmiä, työpajoja ja konsertteja. ”Luontoretki on yksi tämän kesän isoimmista nykytaidenäyttelyistä. Sen sijoittuminen vanhaan Nastolan kunnantaloon luo kokonaisuuteen mielenkiintoisen ristiriidan. Tilat on suunniteltu alun perin erilaiseen käyttöön, ja se näkyy näyttelyssä siten, että tilassa on muodostettavissa paljon jännittäviä reittejä ja polkuja. Tuskin kukaan kulkee näyttelyä läpi ihan samalla tavalla”, Halmetoja sanoo. ELISA HELENIUS Svante Gullichsenin teos All the walls I’ve built nähdään Nastolan kesänäyttelyssä. A KI ROUKALA järjestää Suomessa kahta kulttuurista monipuolisesti kiinnostuneille nuorille aikuisille suunnattua festivaalia: Bättre Folkia Hailuodossa ja Festivaalia Tampereella. Kumpikin tapahtuma on hipstereitä miellyttävällä artistikattauksella varustettu boutique-festivaali, jolle kävijöitä houkutellaan myös lähiruualla, laatujuomilla ja luonnonläheisellä ympäristöllä veden äärellä. Bättre Folk yhdistää kirjallisuutta ja musiikkia. ”Siinä on kaksi keskenään huonosti yhteensopivaa komponenttia, mutta samalla niistä syntyy jännittäviä kombinaatioita”, Roukala nauraa. Bättre Folkissa esiintyvät muun muassa Chisu, Samuli Putro, Jesse Markin ja Uusi Fantasia. ”Odotan etenkin Uuden Fantasian keikkaa. Heiltä ei ole tullut levyä vuosiin, mutta bändi on tosi kova livenä”, Roukala kertoo. Kirjailijoita Bättre Folkissa esiintyy seitsemän, mun muassa Aino Vähäpesola, Laura Gustafsson ja Saara Turunen. Tampereen Pyynikillä järjestettävän Festivaalin lineup yhdistelee mainstreamartisteja, kuten Olavi Uusivirta ja Saimaa, sekä indie-musiikot Litku Klemetti sekä Risto ja Mikko Joensuu. Festivaalilla on lisäksi vaihtoehtoinen ohjelma, josta vastaavat muun muassa Aura Nurmi, Elsa Tölli ja Tympeät Tytöt. Kysyttäessä, mitä sellaista Festivaalilta löytää, jota muista Suomen kesätapahtumista ei löydä, ”Tyylitajua!”, taiteellinen johtaja Roukala vastaa hörähtäen. Suurten hipsteritapahtumien, kuten Flow-festivaalin, puuttuessa tänä kesänä, Bättre Folk ja Festivaali voivat tarjota oivan vaihtoehdon kaikille näyttäytymisen tarpeessa oleville Jacques Cousteau -pipoisille kalliolaishenkisille pienpanimo-oluita litkiville meemitiliylläpitäjille. JULIUS HALME JA MIIA VISTILÄ Hipsterifestarit Bättre Folk ja Festivaali houkuttelevat tyylitietoisia kävijöitä K ESKELL Ä IISALMEN POHJOLANKATUA sijaitsee kilometrin pituinen koivujen reunustama kävelytie, Koivu kuja. Sinne rakentuu nyt kolmatta kertaa Koivukuja biennaali. Tänä vuonna veistosnäyttelyn teema on ”ihmisen osa”. Se käsittelee esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Ahdistaako ajan ratas ja ihmisen elämänkaaren lyhyys? Mitä ajatuksia syntymä, lapsuus, nuoruus, aikuisuus, vanhuus herättää? Miten yksilön sisäiset tai sosiaaliset paineet heijastuvat taiteessa? Entä sukupuolten välinen tasa-arvo tai erilaisuus? Teoksia on kymmeneltä taiteilijalta. Mukana ovat ihmisten käyttämiä esineitä taiteensa pohjana hyödyntävä Anna-Kaisa Ant-Wuorinen, puuta ja keramiikkaa työstävä muistoista ja ihmisten rakentamista tiloista inspiroituva Noora Tapper, maskuliinisuuden ja feminiinisyyden jännitteellä leikittelevä Aaron Heino sekä Andy West ja Merja Puustinen, joiden teoksissa leikkimielisyys yhdistyy myytteihin ja yhteiskunnalliseen kantaaottavuuteen. ”Toivon että taideteokset herättäisivät katsojissa ajatuksia ihmisenä olemisesta. Että voisi löytää teoksia, jotka koskettavat omaa itseä, ja sitä kautta nähdä myös itseään uudella tavalla”, pohtii näyttelyn kuraattori, taiteilija Kaarina Kaikkonen. Näyttely on osa Iisalmen kaupungin 130vuotisjuhlavuotta. ”Näyttelyllä on myös taidekasvatuksellinen puolensa, sillä Iisalmessa ei kuvataiteen näyttelytiloja tällä hetkellä ole”, kertoo Kaikkonen. MIIA VISTILÄ Näyttelyssä tutkitaan ihmisenä olemisen suuria kysymyksiä. M ITÄS MITÄS MITÄS tarjoaa Suomen festarikesään virkistävän DIY-tuulahduksen. Poikkitaiteellisen festivaalin teemana on tänä vuonna osallistavuus ja se näkyy myös ohjelmassa. Musiikkitarjonnan lisäksi festivaalilla on avoin lava, jossa juhlakansa pääsee esiintymään itse äänentoiston ja soittimien kera. Tämän tarjolla on lukuisia työpajoja, muun muassa sirkus-workshop ja mahdollisuus tutustua lasinpuhallukseen. ”Meillä on monia osallistavia elementtejä, ettei festarivieras olisi passiivinen kulttuurin ja taiteen kuluttaja tai vastaanottaja, vaan aktiivinen festarintekijä itse, joka saisi osallistua sen verran kuin haluaa osallistua ja vaikuttaa siihen, miten festarin kulku menee”, kertoo festivaalin tiedottaja Maiju Viitanen. Musiikin ystäville on tarjolla kaksi lavaa, liveja elektronisen musiikin lavat. Elektronisen musiikin puolella soi ensimmäisenä iltana housea ja technoa, toisena psykedeelistä trancea. Livekattauksesta vastaa undergroundimman musiikin ystäville nimekäs joukko bändejä ja artisteja, kuten Keliel ja Kissa. JULIUS HALME Urjalan Woodstock panostaa osallistavuuteen MITÄS MITÄS MITÄS -festivaali järjestetään Pirkanmaalla, Urjalassa 16–18.7.2021 BÄTTRE FOLK Hailuodossa 16.–18.7.2021 FESTIVAALI Pyynikillä 27–28.8.2021 KOIVUKUJA BIENNAALI Iisalmessa 1.7.–8.8.2021 NASTOLAN KESÄNÄYTTELY Avoinna 13.6.–15.8. ti–su kello 11–17 ja elokuun ajan myös viikonloppuisin. Juhannusaattona suljettu. Ilmaispäivät 10.7. ja 4.8. www.nastolankesanayttely.fi Veistoksia Koivukujalla Kesätapahtumien paluu KATSO LISÄÄ TAPAHTUMIA: voima.fi/tapahtumat
Uusi monitaide festivaali paikkaa Keitelejazzin jättämää aukkoa Ä ÄNIÄ-MONITAIDEFESTIVAALIN piti olla alun perin jo viime vuoden heinäkuussa, mutta pandemian iskettyä festivaali järjestetään ensimmäistä kertaa vasta tänä vuonna. Uusi festivaali sai alkusysäyksensä siitä, että yli 30 vuotta järjestetty Äänekosken Keitelejazzmusiikkitapahtuma järjestettiin viimeisen kerran kesällä 2019. ”Keitelejazz kaatui pikkuasioihin. Paikallisina olimme järkyttyineitä siitä, ettei ollut enää legendaarista festaria. Sitten me nuorempi sukupolvi saatiin ajatus, että jotain on tapahduttava”, kertoo Ääniäfestivaalin ohjelmatuottaja Mimi Steffansson. Hän ja toinen nuori, Jasu Rossi, päättivät järjestää uuden talkoopohjaisen tapahtuman, joka kunnioit taa jazzperinteitä ja sen tekijöitä. Festivaalin ohjelmisto koostuu musiikkiesityksistä, kuvataiteista, teatterista, poikkitaiteellisista performansseista ja muista taiteenlajeista. Festivaaliviikko käynnistyy näyttelyillä ja esittävällä taiteella ja loppuviikko on musiikkipainotteisempi. Festivaali on maksuton. Sen suoria verkkolähetyksiä ja virtuaalinäyttelyitä voi seurata myös etänä. Äänessä esiintyy yli 60 esiintyjää. Steffansson vinkkaa suosituksensa eri-ikäisille kävijöille: ”Lapsille suosittelen Loiskis-orkesteria, joka on pitkän linjan tekijä. Lapsille on myös puistomeininkiä. Nuorille tarjoaisin tärppinä artisti Lauri Haavin, joka sai tänä vuonna kaksi Emma-ehdokkuutta. Aikuisten ei kannata ohittaa Äänekosken omaa miestä Mikko Niskasta, joka on Suomen eniten Jussi-palkittu elokuvaohjaaja. Tänne tulee Mikko Niskanen -näyttely, jossa esitetään Mikon lyhäreitä. Mikon lapset ja lapsenlapset kertovat hänestä tarinoita, ja hänen elokuviensa asiantuntija saapuu ulkomailta.” Festivaalin nuorin esiintyjä on 11-vuotias Saimi Riikonen, jonka taiteilijanimi on Silver_Effect. ”Silver_Effect piirtää hahmoja paperille. Olemme halunneet nostaa esiin paikallisia taiteilijoita, nuoria tekijöitä ja musapuolelta nousevia nimiä.” Steffansson uskoo, että jokaiselle kävijälle löytyy jotain kiinnostavaa. ”Täällä on niin monipuolisesti työpajoja ja esityksiä, ja on sooloesityksiä ja isoja orkestereja. Toivomme, että kun kävijä tulee tänne jotain tiettyä esitystä varten, hän huomaa muitakin kiinnostavia esityksiä ja tapahtumia.” Festivaali levittäytyy ympäri Äänekoskea. ”Päätettiin levittää tämä festari tosi laajalle alueelle. Se ei ole vain Äänekosken keskustassa, vaan myös viheralueilla”, Stefansson kertoo. Musiikkiesityksiä nähdään ennen kaikkea Häränvirran Rantapuistossa. ELISA HELENIUS Ku va : Hi lkk a Ka ikk on en Joutsan laaja kesä näyttely käsittelee kiihtyvää elämän menoa ja tarjoaa musiikkikeikkoja T AIDELAITOS HAIHATUKSESSA Joutsassa on esillä näyttely Polttava tarve. Haihatus on toiminut vuodesta 2000 lähtien. Siellä järjestetään taidenäyttelyitä, tapahtumia ja konsertteja. Taidelaitoksessa toimii myös kansainvälinen taiteilijaresidenssi. Kesänäyttelyn kuraattori, monitaiteilija Tuomo Vuoteenoma kertoo, mistä tulee näyttelyn nimi: ”Idea Polttavaan tarpeeseen lähti liikkeelle tukahduttavasta tunteesta inhimillisten vaatimusten ja ristiriitaisten halujen puurossa, joka velloo tiedotusvälineissä, somessa ja ihan arkisessa elämässäkin. Monenlaisten mielihalujen tyydyttäminen kiihdyttää ympäristömme entropiaa ja repii kappaleiksi tuhansien vuosien aikana kehittynyttä elonkehää. Tähän teemaan tuli sitten vuosien varrelta mieleen erinäisiä teoksia. Lisää mainiosti teemaan linkittyvää taidetta löytyi viime talven aikana.” Näyttelyyn osallistuu 30 kuvataiteilijaa tai ryhmää eri puolilta Suomea, kuten Sini Havukainen, Lanka Palaa, Teemu Tanner, Anssi Taulu ja Jenni Yppärilä. ” Petri Eskelisen teos Kotimyrsky ilmentää nälän tunnetta lähes noituutta muistuttavalla tavalla. Harrie Liveart paneutuu taas käsittelemään taiteessaan puhtaan juomaveden ja vesivessan paradoksaalista suhdetta”, Vuoteenoma kertoo. Kesänäyttely liittyy avantgardevekkula-konseptiin, jolle on ominaista hirtehinen huumori. Haihatukseen kannattaa myös saapua kesäsunnuntaisin järjestettäville MusaSunnuntai-keikoille, jolloin voi nauttia näyttelyn lisäksi elävästä musiikista. MusaSunnuntait avaa Maustetytöt 4.7. Muita esiintyjiä ovat muun muassa Kynnet, Litku Klemetti, Jaakko Laitinen & Väärä Raha, Rosita Luu, Kauko Röyhkä, Cleaning Women ja Radiopuhelimet. ELISA HELENIUS R UNOA JA PROOSA A juhlitaan näyttämötaiteen ja musiikin avulla Kajaanin Runoviikolla tänä vuonna 45. kertaa. Runoviikolla on kaikenkaikkiaan 60 tapahtumaa, joista puoleen on vapaa pääsy. Festivaalin taiteellisena johtaja Kati Outinen esiintyy Marielle Eklund-Vasaman ja Petri Tiaisen kanssa Tua Forsströmin runoihin perustuvassa kaksikielisessä esityksessä, jossa laulettu ja lausuttu runous käyvät dialogia. Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta EevaLiisa Mannerin syntymästä. Runoilijan elämäntyötä kunnioitetaan kolmella esityksellä. Ohjelmasta löytyy Märta Tikkasta, Kaj Chydeniusta, Juuli Niemeä ja Dostojevskin Riivaajat. Seela Sella kertoo näyttämöllä elämäntarinaansa. Suven runoilija on tänä vuonna pitkäaikainen japaninharrastaja Kai Nieminen, joka on myös suomentanut japanilaista runoutta. Hän on toiminut myös Suomen PENin puhenjohtajana. Festivaalivierailija pääsee myös itse esiintymään. Runokaraokea järjestetään Raatihuoneentorilla ja Runoduathlon Kaukametsän amfiteatterissa. ”Talvella runoja luetaan itsekseen, kesällä kokemus halutaan jakaa. Erityisen hienoa on, jos runoilija itse pääsee kuulemaan esityksen”, tiedottaja Veikko Halmetoja kertoo. Osa esityksistä on jo loppuunmyytyjä, mutta kokoontumisrajoitusten höllentyessä myyntiin voi tulla lisää lippuja. ”Parasta on, että tänä vuonna päästään taas kohtaaman kasvokkain. Ihmisillä on hirveä kaipuu esitystaiteen katsomisen pariin”, Halmetoja tietää. MIIA VISTILÄ Runo nousee näyttämölle Perinteinen esitystaiteen festivaali kokoaa runon rakastajat Kajaaniin. ÄÄNIÄ MONITAIDEFESTIVAALI Äänekoskella 26.7.–1.8. www.aaniafestivaali.fi Kati Outinen, Marielle Eklund-Vasam ja Petri Tiainen herättävät Tua Forsströmin runot eloon esityksellä LASKEUTUU LEMPEÄ VALO MEIHIN KAIKKIIN JA JÄNIKSIIN . TAIDELAITOS HAIHATUS Joutsassa 12.6.–29.8. Avoinna ke–su klo 11–18 www.haihatus.fi
B i r c h B o u l e v a r d B i e n n i a l 2 2 1 IHMISEN OSA 1.7 .8.8.2021 VEISTOTAIDETTA IISALMESSA EUROOPAN PISIMMÄLLÄ KOIVUKUJALLA VAPAA PÄÄSY Kuraattori taiteilijaprofessori Kaarina Kaikkonen iisalmi.fi/koivukujabiennaali Anna-Kaisa Ant-Wuorinen Andy Best ja Merja Puustinen Heimo Suntio Nora Tapper Aaron Heino Marjukka Korhonen Jouni Airaksinen Panu Rytkönen Kaarina Kaikkonen ANNE KATRINE SENSTAD Radical Light Äänimaisema JG Thirlwell Elements VI 16.6.-4.9.2021 SEINÄJOEN TAIDEHALLI s e i n a j o e n t a i d e h a l l i . f i | M a p e k l o 1 1 1 9 l a k l o 1 1 1 5 Taideja kulttuurikeskus Kalevan Navetta, Nyykoolinkatu 25, Seinäjoki Lipunmyynti (09) 4342 510, ti–pe klo 11–14, Erottajankatu 5, 00130 Helsinki ENSI-ILTA 17.8.2021 ESITYKSET 16.8.–8.10.2021 Steve Tesich Hanna Kirjavainen LAVALLA Minna Kivelä ja Tiina Weckström POST-APOKALYPTINEN MUSTA KOMEDIA Open Road Show korea nlp latinomix burleski videokuvaus ja editointi music playschool psykologia 25 op impro 1000+ kurssia helao.fi Runeberginkatu 22–24 itsellesi ota aikaa HELSINGIN AIKUISOPISTO OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS K Kysy mys ysymy s sukupu olesta sukupu olesta Ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsukupuolisuudesta . Jenni Holma, Veera Järvenpää, & Kaisu Tervonen (toim.): NÄKYMÄTÖN SUKUPUOLI Hinta 10E. Tilaukset: kauppa.voima.?, tilaukset@voima.? tai 044 238 5109
6 / 2021 • 19 TEKSTI PINJA PORVARI KUVAT NAUSKA Kun seksuaalivähemmistöjen oikeuksia on edistetty, sukupuolivähemmistöt ovat jääneet varjoon. Aktivistit Panda Eriksson ja Piki Rantanen työskentelevät muuttaakseen asian. K Kysy mys ysymy s sukupu olesta sukupu olesta
20 • 6 / 2021 IHMISET, JOTKA KAUHISTELEVAT SITÄ, ETTÄ JURIDINEN VAHVISTAMINEN TEHDÄÄN HELPOKSI, EIVÄT YMMÄRRÄ, MITEN SE VAIKUTTAA KOKO ELÄMÄÄN. tavansa ”hirvittävän ylikehittyneen moraalisen kompassin”. Se sai hänet lähtemään mukaan myös politiikkaan, Hiv-säätiöön, Amnestyyn, Sexposäätiöön ja Tehyn opiskelijayhdistykseen. Lisäksi Eriksson työskentelee plastiikkakirurgisena sairaanhoitajana. Meneillään ovat sekä sairaanhoitajan että seksuaalineuvojan opinnot. Trans ry on Erikssonille rakkain vaikuttamisen muoto ja edustaa hänelle yhteisön voimaa. Yhdistys on tarkka siitä, että se toteuttaa meiltä meille -periaatetta. Toiminta tulee yhteisön sisältä käsin, ja sisältö tuodaan esiin yhteisön ydinsanomalla. Yhdistys sai alkunsa vuosi sitten, kun osa Trans ry:n perustajajäsenistä erosi toisesta sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajavasta yhdistyksestä, Trasekista. Syynä olivat toimintatapojen painotuserot. Trasek on potilasjärjestö, kun Trans ry perustuu aktivismille. TRANS RY:HYN SAATETAAN ottaa yhteyttä, kun hakeutuminen transpoliklinikalle pelottaa. Yhdistys jakaa tarvittaessa vähävaraisille myös apuvälineitä, kuten bindereitä (rintakehää litistäviä aluspaitoja). Eniten yhteyttä ottavat transnuoret ja nuorten vanhemmat. Vertaisneuvontaa ja keskusteluapua saatetaan kaivata arjen asioissa. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, ettei koulussa saa käyttää tiettyä vessaa, vanhemmat eivät hyväksy transsukupuolisuutta tai että Tinder-profiilin teko mietityttää. Yhdistys laati keväällä Oikeus olla -kansalaisaloitteen transyhteisöstä muodustuneen työryhmän kanssa. Aloitteen tavoitteena on itsemääräämisoikeuteen perustuva translaki, joka kunnioittaa lasten oikeuksia. Sen yksi viidestä muutosvaatimuksesta on, että sukupuolen juridisesta vahvistamisesta tulisi ilmoitusasia kaikille 15 vuotta täyttäneille. Nuorempien kohdalla tämä vaatisi huoltajan suostumuksen. Osa on Erikssonin mukaan kyseenalaistanut vaivattomuuden seuraukset. ”Ihmiset, jotka kauhistelevat sitä, että juridinen vahvistaminen tehdään helpoksi, eivät ymmärrä, miten se vaikuttaa koko elämään. Jos sukupuolimerkintä muuttuu, potilastiedot katoavat, kaikki vanhaan henkilötunnukseen liitetyt lääkereseptit, pankkikortit, nettipankkitunnukset ja muut katoavat. On monen kuukauden prosessi uusia niitä ja henkilöllisyystodistuksia.” OIKEUS OLLA -KANSALAISALOITE keräsi huhtikuussa tarvittavat 50 000 allekirjoitusta kahden vuorokauden aikana. Allekirjoituksia kertyi vajaan kahden kuukauden aikana yhteensä yli 68 000. Eriksson oli varma, että tarvittava kannattajamäärä saadaan kasaan. Vain se, kuinka nopeasti siinä onnistuttiin, tuli yllätyksenä. Kynnyskysymykseksi Marinin hallituksen kehittelemään translakiuudistukseen verrattuna muodostuu nuoret. Heitä ei hallitusohjelmassa huomioida. Yleisimmässä kritiikissä sekoitetaan juridinen ja lääketieteellinen transitio. Aloite ei puutu sukupuolenkorjaukseen mahdollisesti kuuluviin lääketieteellisiin hoitoihin. Alaikäisiä ei siis päästetä leikkauspöydälle uuden translain myötä. Sen sijaan Oikeus olla -aloite esittää, että vaatimus lääketieteellisestä diagnoosista sukupuolen juridisen vahvistamisen yhteydessä poistetaan. Näin sukupuolenkorjausprosessin juridinen ja lääketieteellinen puoli erotetaan toisistaan. Aloite sisältää myös kohdan lisääntymiskyvyttömyyden vaatimuksen poistamisesta. Suomessa voi korjata juridisen sukupuolensa tällä hetkellä vain, jos on steriloitu tai muusta syystä lisääntymiskyvytön, kuten hormonihoitojen vaikutuksesta. Sen lisäksi Oikeus olla -aloite vaatii, että rekisteröidyssä parisuhteessa olevan henkilön puolison oikeus estää juridinen korjaus poistetaan. Tämä toteutuu tasa-arvoisen avioliittolain myötä jo avioliitoissa. Viimeinen muutosvaatimus koskee niin sanotun ”transrekisterin” poistoa. Väestörekisteri ylläpitää sukupuoltaan juridisesti korjanneista henkilöistä rekisteriä, joka vääriin käsiin joutuessaan saattaa olla rekisterin henkilöille vaarallinen. SUOMESSA SUKUPUOLI-IDENTITEETIN tutkimuksiin hakeutui vuonna 2016 THL:n mukaan noin 800 ihmistä. Lähetemäärät ovat kasvussa. Niin sanotulla muunsukupuolisuuden diagnoosilla ei Suomessa saa kaikkia transsukupuolisille tarjottuja hoitovaihtoehtoja. Se on johtanut Erikssonin mukaan siihen, että moni transpoliklinikan muunsukupuolinen asiakas kertoo itsestään tavalla, joka sopii perinteiseen mies–naisjakoon. Virallisella transsukupuolisuuden diagnoosilla, joka tässä kontekstissa tarkoittaa poikkeuksellisesti joko transmiestä tai -naista, varmistetaan tarvittava hoito. Kaikki transsukupuoliset ihmiset eivät kaipaa lääketieteellistä hoitoa. Maailman terveysjärjestö WHO kaavailee uuden ICD-11-tautiluokituk”O LEN VÄHÄN allerginen kabinettivaikuttamiselle. Se on varmasti välillä tarpeen, mutta koen, että avoimuudella ja rehellisyydellä pääsee yleensä pisimmälle.” Panda Eriksson, 30, on tehnyt töitä transoikeuksien edistämiseksi jo vuosia. Vaikka pieniä parannuksia tapahtuu, parlamentarismin hitaus ottaa välillä koville. ”Tuntuu todella turhauttavalta, kun on kyse esimerkiksi ihmishengistä eikä pelkästään arvopolitiikasta. Olemme ihan oikeita ihmisiä täällä lakien takana.” Trans ry:n puheenjohtaja Eriksson kutsuu itseään asiantuntija-aktivistiksi. Nimikkeellä hän painottaa uransa rakentuvan sen varaan, että hän perehtyy aiheisiin. Eriksson sanoo omisPanda Eriksson:
6 / 2021 • 21 sen käyttöönottoa vuonna 2022. Sen mukaan muunsukupuolisia ja muita transsukupuolisia ei erotettaisi enää diagnostisesti. Myös muunsukupuolisuuden juridinen vahvistaminen on Suomessa vielä saavuttamatta. Kolmannen sukupuolimerkinnän käyttöönotto vaatisi valmisteluun lain, jossa tehtäisiin muutoksia väestötietojärjestelmään ja henkilötunnusta käsitteleviin järjestelmiin. Siksi sitä ei löydy Trans ry:n tämänhetkisestä aloitteesta. ”Onhan se raskas ajatus, että tässä kampanjoidaan täysillä lakiuudistuksen puolesta, joka ei varsinaisesti auta meikäläisiä saamaan esimerkiksi omannäköistä passia.” Eriksson ymmärtää osan huolen asiasta. Hän pystyy kuitenkin kuvittelemaan kolmannen sukupuolimerkinnän toteutumisen tulevaisuudessa. Mallia näyttävät maailmalla jo muun muassa Saksa, Intia, Kanada, Australia ja Islanti. ERIKSSON ON HY VIN TIETOINEN omasta valta-asemastaan pitkän linjan transaktivistina. Yksittäisen henkilön mielipiteet ja kokemukset saatetaan etenkin vähemmistöaiheissa yleistää koko yhteisön ääneksi. ”En ole enemmän trans kuin kukaan muukaan. Aina kun ihminen antaa henkilöhaastattelun, niin se on sen henkilön näkökulma.” Yleisesti media käsittelee sukupuolija seksuaalivähemmistöjä Erikssonin mielestä koko ajan paremmin. Silti haitallisia ja loukkaavia esimerkkejä löytyy. Myös sillä, kuka puheenvuorosta hyötyy, on väliä. Erikssonista olisi tärkeää, jos cissukupuoliset puhuisivat transsukupuolisuudesta jakaen tietoa transoikeuksista ja neuvoen yhteisöstä tulevan sisällön pariin. Eriksson sen sijaan pitää transihmisten tarinan omimisena, jos puheenvuorosta hyötyy vain kyseinen cissukupuolinen, esimerkiksi uralla etenemisen tai palkan muodossa. PANDA ERIKSSON TOIVOO, että yrityksiltä vaadittaisiin Priden aikaan muutakin kuin iloista sateenkaariviestintää. Hänestä jokainen voi peräänkuuluttaa yritysten vastuun kantamista ja taustalla olevia käytännön asioita. ”Pystyykö esimerkiksi sukupuolivähemmistöön kuuluva tekemään töitä turvallisesti kyseisessä yrityksessä tai lahjoitetaanko sateenkaariyhteisölle rahaa? Kuullaanko transihmisiä päätöksenteossa tai yrityksen konsultteina?” Transihmiset kärsivät rakenteellisesta syrjinnästä esimerkiksi seksuaali vähemmistöjä useammin. Siksi Eriksson toivoo näkevänsä pridetapahtumissa enemmän transtematiikkaa. Myös transyhteisön sisällä on eroja siinä, minkälaista syrjintää kohtaa. Pride on jatkuva prosessi, joka ei varmaan koskaan tule valmiiksi. ”Vaikka voimme hyvällä mielellä bilettää, olisi täysin naurettava ajatus, ettei pride olisi poliittinen.” Pridekulkueessa hän tuntee joukkovoimaa. ”Tietää, että edes hetken on paikassa, jossa muut lähtökohtaisesti tukevat oikeuttasi olla.” Eriksson liikuttuu varsinkin kulkueen Marching for Those Who Can’t -nimisestä blokista. Siihen on perinteisesti kuulunut mustiin pukeutunut ihmisryhmä, joista osa kantaa ruumisarkkua. Blokki kunnioittaa seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuoli-identiteettinsä takia murhattujen ihmisten muistoa ja tuo näkyväksi vähemmistöjen kokemaa väkivaltaa. TRANSOIKEUKSIEN LISÄKSI Eriksson miettii hyvin paljon ilmastoasioita ja sitä, miten merkityksellistä taistelu ihmisoikeuksien puolesta on, jos kohta ei ole maapalloa, jolla ihmisten on mahdollista elää. Myös eläinsuojelu on Erikssonille tärkeää. Hänestä olisi lisäksi hienoa tehdä jotakin hoitohenkilökunnan palkkojen korottamiseksi. Monet asiat kiinnostavat. ”Seuraan moraalista kompassia, katsotaan mihin se vie.” Piki Rantanen: ”A KTIVISMI on enemmän persoonallisuuden piirre kuin mikään harrastus, titteli tai työ. Se on jotain, mitä en ole itse valinnut tehdä.” Vuoden sateenkaarinuoren Piki Rantasen, 23, on välillä vaikeaa antaa asioiden vain olla, läheisten ajoittaisista toiveista huolimatta. Rantanen esittää spoken word -runoutta intersektionaalisen feminismin näkökulmasta ja tekee väkivallatonta kansalaisvaikuttamista, kuten osallistuu mielenilmauksiin. Keskeisin vaikuttamisen muoto hänelle on kuitenkin sosiaalisen median kautta tapahtuva aktivismi. Esimerkiksi Instagramissa Rantasella on noin 7 500 seuraajaa. RANTASTA INHOTTAA, kuinka sosiaalisen median vaikutusta vähätellään ja kielletään edelleen. Selkeää erottelua sosiaalisen median aktivismin ja perinteisen aktivismin välillä ei voi hänestä enää tehdä. Sosiaalinen media ei nykyään ole arjesta erillinen tila, vaan läsnä kaikkialla. ”Kun emme ole sosiaalisessa medias sa, niin puhumme sosiaalisesta mediasta tai asioista, joita olemme nähneet siellä. Myös se, miten olemme sosiaalisessa mediassa vaikuttaa siihen, miten me käyttäydymme ja puhumme arkielämässä.” Rantanen opiskelee mediatutkimusta Tampereen yliopistossa. Hän haluaa tutkia sosiaalisen median aktivismia ja sosiokulttuurista vaikutusta. Perinteisen aktivismin mieltäminen ainoaksi oikeaksi aktivismiksi on toisella tavalla ongelmallista. ”Se, että oikeana aktivismina pidetään vain mielenosoituksiin ja järjestötoimintaan osallistumista, eduskuntatalon pylväisiin kiipeämistä ja rahtilaivojen pysäyttämistä, on todella ableistista. Kaikilla ei ole mahdollisuutta tehdä sellaista.” RANTANEN ON INTROVERTTI ja ymmärtää, kuinka kynnys lähteä konkreettiseen paikallistoimintaan voi ol
22 • 6 / 2021 la suuri. Sosiaalisen median aktivismi on hänen mukaansa osallistavaa eikä siinä ole sosiaalisia hierarkioita, joita pitäisi osallistuakseen välttämättä läpäistä. ”Tietysti taustalla pitää olla myös oikeita tekoja, ettei se ole vain performatiivista aktivismia. Mutta muuten sisällöntuotannon muodossa ei ole mitään rajoituksia.” Sosiaalisessa mediassa tapahtuvassa aktivismissa on kuitenkin sudenkuoppansa. Alustat ovat rakennettuja puskemaan käyttäjälle jatkuvasti samankaltaista sisältöä, jollaiseen on jo reagoinut. Jos sosiaalisen median kautta seuraa esimerkiksi runsaasti ihmisoikeusrikkomuksiin liittyvää sisältöä, valtava informaatiomäärä voi olla liikaa. ”Empaattisella ihmisellä voi olla valtava tarve ottaa kantaa aivan kaikkeen. Tuntuu, että olisi epäreilua tehdä arvotusta siitä, että puhun tästä, mutta en tästä.” Rajanvetoa on pakko silti tehdä. Nykyään julkaisemisen jälkeen Rantanen kokee enää aniharvoin tarvetta siirtää puhelin pois silmistä tai poistaa julkaisu kokonaan. SUOMESSA ON VAIN vähän aktivisteja, joiden elinkeino koostuu sosiaalisen median sisällöntuotannosta. Rantanen ei itse päivitä sosiaalisen median tilejään työkseen. Se saattaa välillä unohtua seuraajien keskuudessa. Esimerkiksi kolmesataa seuraajaa saattaa linkata Rantaselle saman uutisartikkelin. Kun hän on saanut luettua jutun loppuun, osa aikaisemmista linkkaajista on viestinyt kysyen miksi Rantanen ei vastaa tai eikö tapaus kiinnosta häntä. ”On ollut pitkään oletus, että aktivistit ovat alati valmiina olevia marttyyreita. Onneksi se on nyt muuttumassa.” Aktivismissa Rantasta sekä motivoivat että turhauttavat jotkut ihmiset. Usein samat henkilöt saavat molemmat tunteet aikaan. ”Ihmiset eivät hyökkäisi aktivismiani kohtaan, jos he eivät pitäisi sitä uhkana heille turvalliselle eriarvoistavalle valtarakenteelle, joka hyödyttää valkoisia keskiluokkaisia ihmisiä, miehiä pääasiassa.” RANTANEN TOIVOO, että muunsukupuolisuus ylipäätään tunnistettaisiin Suomen laissa. ”En käytännössä ole olemassa Suomen kirjoissa. Identiteettini ei Suomen lain mielestä ole todellinen tai huomionarvoinen asia.” Hänestä sukupuolen juridinen vahvistaminen pitäisi olla helppoa eikä liittyä lääketieteelliseen prosessiin. Tämän puolesta kampanjoidaan esimerkiksi Trans ry:n Oikeus olla -kansalaisaloitteella, mutta tällä hetkellä vain binääristen transsukupuolisten ihmisten, eli transmiesten ja -naisten puolesta. Samaa aloitetta Rantanen tukee itsekin. EMPAATTISELLA IHMISELLÄ VOI OLLA VALTAVA TARVE OTTAA KANTAA AIVAN KAIKKEEN. TUNTUU, ETTÄ OLISI EPÄREILUA TEHDÄ ARVOTUSTA SIITÄ, ETTÄ PUHUN TÄSTÄ, MUTTA EN TÄSTÄ. Rantanen puhuu erityisesti nuorten puolesta. Painotus sateenkaarinuorten oikeuksiin on muodostunut luonnollisesti nuoren seuraajakunnan mukana. Rantanen uskoo sen, miten ihminen nähdään nuorena, vaikuttavan kokonaisvaltaisesti siihen, millainen olo ihmisellä on itsestään loppuelämänsä aikana. Vaikka muunsukupuolisuus on alkanut nousta valtavirran keskusteluun, heidät niputetaan usein liian tiukasti yhteen. Samalla kun esimerkiksi naiseuden ymmärretään tarkoittavan eri asioita eri ihmisille, sama oivallus tuntuu vielä muunsukupuolisuuden osalta olevan puolitiessä. Tämä näkyy esimerkiksi oletuksena muunsukupuolisten ihmisten ulko näön androgyynisyydestä. ”Muunsukupuolisuus ei ole mikään yksi kiinteä kokemus, jonka muunsukupuoliset ihmiset jakavat keskenään.” Muunsukupuolisuus on sukupuoliidentiteetin lisäksi myös kattotermi ei-binääreille sukupuolille, kuten sukupuolettomuudelle. ESIMERKKINÄ TRANSIHMISTEN kohtaamasta vahingollisesta käytöksestä Rantanen nostaa ”deadnamen”, eli entisen ”kuolleen” nimen utelun. Vanha nimi ei vastaa transihmisen oikeaa identiteettiä ja voi nostaa esiin huonoja, jopa traumaattisia muistoja ja ajatuksia. Rantanen on itse juuri vaihtanut etunimensä. Uusi nimi Piki on ollut lähipiirin käytössä jo jonkin aikaa, mutta nimenvaihdon julkistaminen on vaatinut pohdiskelua. Rantasta pelottaa, että hänen omaa mielipidettään käytetään keppihevosena transfobiselle käytökselle. Häntä itseään ei poikkeuksellisesti haittaa, että hänen vanha nimensä on julkisessa tiedossa, sillä hän on tehnyt sillä paljon julkista työtä ja asioita, joihin Rantanen haluaa itsensä yhä yhdistettävän. Kokemusta ei silti voi yleistää oikeuttamaan muiden deadnamen käyttöä. Rantanen muistuttaa, ettei ole oikein sukupuolittaa tahallisesti väärin edes niitä ihmisiä, joista ei itse pidä. ”Kunpa päästäisiin kokonaan eroon ajattelusta, jossa ihmisen sukupuolen kunnioitus on riippuvainen siitä, onko hän hyvä tyyppi vai ei.” Rantanen toivoo loogisempaa ajattelua siihen, miten mediassa tuodaan esiin vähemmistön edustajia. Prideviikkoa hän pitää erityisen hyvänä paikkana levittää tietoisuutta ja antaa mediassa tilaa sukupuolija seksuaalivähemmistöille. Priden ulkopuolella transsukupuolisuus nähdään Rantasen mukaan kuitenkin valitettavasti yhä jonkinlaisena lööppiuutisena. Ylipäänsä Rantanen haluaisi nähdä sateenkaari-ihmisiä useammin esimerkiksi oman alansa edustajina ja asiantuntijoina pelkän vähemmistöedustajuuden sijasta. PRIDE-LIIKKEEN ALKUPER ÄSTÄ pitäisi keskustella enemmän. Mustien ja ruskeiden seksityöntekijöiden, transnaisten, drag queenien ja butch-lesbojen konkreettiset teot vuoden 1969 New Yorkissa eivät nykypäivänä saa ansaitsemaansa kunnioitusta. ”Ne ryhmät, jotka ovat panneet tämän kaiken alulle, ovat niitä ryhmiä, jotka kärsivät edelleen ja joita pyritään aktiivisesti sulkemaan ulos.” Jos pride-tavaraa haluaa ostaa, se kannattaa Rantasen mielestä hankkia sateenkaarivähemmistöön itse kuuluvalta ihmiseltä. Tukea kannattaa osoittaa ihmisille, joita asia oikeasti koskee. Priden käytännön järjestelyjä on viime vuosina kehitetty niin, että tapahtuma ottaa eri ihmiset paremmin huomioon. Mutta tietyn näköisille ihmisille on vaarallista kulkea ulkona, ja esimerkiksi pride-kulkueeseen osallistuminen on heille riski. Rantasella on perinteisesti ollut runo keikka pride-viikon aikana. Tänä vuonna erityisiä juhlallisuuksia ei ole. Rantanen aikoo viettää pride-juhlansa olennaisen äärellä, aktivismin parissa. RANTASEN OMAT ESIKUVAT eivät liity suoranaisesti aktivismiin, vaan persoonallisuuden piirteisiin ja tekemisen tapoihin. Ihanteita edustavat hänen arkielämänsä vahvat itseään ilmaisevat ihmiset, kuten hänen äitinsä ja jotkut opettajistaan. Hän haluaa puhua samaan tapaan kuin yläasteen äidinkielen opettajansa, ilmaista itseään yhtä kyseenalaistamattomasti kuin vanha historian opettajansa ja olla yhtä ennakkoluuloton kuin äitinsä. Rantanen haaveilee translain muutoksesta ja siitä, että turvallisen tilan käsite ei olisi erillinen tila, vaan tapa rakentaa koko yhteiskuntaa. ”Ymmärrettäisiin, että ihmisyys on muutoksessa. Se, miten näemme ihmisyyden, on koko ajan liikkeessä. Ja se on ihanaa.” Piki Rantanen (vas. ) ja Panda Eriksson
Boka din biljett nu! Premiär den 13 november “Nyt Irrotellaan, tehdään ökyrikkaiden kitschiä ja näytetään vallan performatiivisuus. Retoriikka rules! Hämmentävän tuttu maailma: henkilöpalvontaa, kostonhalua, salaliittoa, paranoiaa.” – Hanna Helavuori Den 26 augusti – 10 september 2021 på Teaterhuset Universum, Helsingfors Boka dina biljetter redan idag: tiketti.fi Antikens ursprungliga mansplainers är tillbaka – nu både på finska och svenska! VUOSAARI 21 – HYVÄN ELÄMÄN JÄLJILLÄ Lue lisää klockrike.fi Hyvä elämä, mitä se on? Vuosaaressa tapahtuu syksyllä, kun asukkaiden ajatukset läikähtävät kaupunginosaan sisäisinä spektaakkeleina, oodeina ja tansseina. Klockriketeaternin, KOM-teatterin ja Suomen valokuvataiteen museon voimin asukkailta on jo kuuden vuoden ajan kerätty tarinoita, jotka nyt heräävät henkiin Vuosaaren ympäristössä! Nyt myös suomeksi! Brutuksen roolissa Sanna Stellan JULIUS CAESAR Boka din biljett nu! Premiär den 13 november “Nyt Irrotellaan, tehdään ökyrikkaiden kitschiä ja näytetään vallan performatiivisuus. Retoriikka rules! Hämmentävän tuttu maailma: henkilöpalvontaa, kostonhalua, salaliittoa, paranoiaa.” – Hanna Helavuori Den 26 augusti – 10 september 2021 på Teaterhuset Universum, Helsingfors Boka dina biljetter redan idag: tiketti.fi Antikens ursprungliga mansplainers är tillbaka – nu både på finska och svenska! VUOSAARI 21 – HYVÄN ELÄMÄN JÄLJILLÄ Lue lisää klockrike.fi Hyvä elämä, mitä se on? Vuosaaressa tapahtuu syksyllä, kun asukkaiden ajatukset läikähtävät kaupunginosaan sisäisinä spektaakkeleina, oodeina ja tansseina. Klockriketeaternin, KOM-teatterin ja Suomen valokuvataiteen museon voimin asukkailta on jo kuuden vuoden ajan kerätty tarinoita, jotka nyt heräävät henkiin Vuosaaren ympäristössä! Nyt myös suomeksi! Brutuksen roolissa Sanna Stellan JULIUS CAESAR Boka din biljett nu! Premiär den 13 november “Nyt Irrotellaan, tehdään ökyrikkaiden kitschiä ja näytetään vallan performatiivisuus. Retoriikka rules! Hämmentävän tuttu maailma: henkilöpalvontaa, kostonhalua, salaliittoa, paranoiaa.” – Hanna Helavuori Den 26 augusti – 10 september 2021 på Teaterhuset Universum, Helsingfors Boka dina biljetter redan idag: tiketti.fi Antikens ursprungliga mansplainers är tillbaka – nu både på finska och svenska! VUOSAARI 21 – HYVÄN ELÄMÄN JÄLJILLÄ Lue lisää klockrike.fi Hyvä elämä, mitä se on? Vuosaaressa tapahtuu syksyllä, kun asukkaiden ajatukset läikähtävät kaupunginosaan sisäisinä spektaakkeleina, oodeina ja tansseina. Klockriketeaternin, KOM-teatterin ja Suomen valokuvataiteen museon voimin asukkailta on jo kuuden vuoden ajan kerätty tarinoita, jotka nyt heräävät henkiin Vuosaaren ympäristössä! Nyt myös suomeksi! Brutuksen roolissa Sanna Stellan JULIUS CAESAR Boka din biljett nu! Premiär den 13 november “Nyt Irrotellaan, tehdään ökyrikkaiden kitschiä ja näytetään vallan performatiivisuus. Retoriikka rules! Hämmentävän tuttu maailma: henkilöpalvontaa, kostonhalua, salaliittoa, paranoiaa.” – Hanna Helavuori Den 26 augusti – 10 september 2021 på Teaterhuset Universum, Helsingfors Boka dina biljetter redan idag: tiketti.fi Antikens ursprungliga mansplainers är tillbaka – nu både på finska och svenska! VUOSAARI 21 – HYVÄN ELÄMÄN JÄLJILLÄ Lue lisää klockrike.fi Hyvä elämä, mitä se on? Vuosaaressa tapahtuu syksyllä, kun asukkaiden ajatukset läikähtävät kaupunginosaan sisäisinä spektaakkeleina, oodeina ja tansseina. Klockriketeaternin, KOM-teatterin ja Suomen valokuvataiteen museon voimin asukkailta on jo kuuden vuoden ajan kerätty tarinoita, jotka nyt heräävät henkiin Vuosaaren ympäristössä! Nyt myös suomeksi! Brutuksen roolissa Sanna Stellan JULIUS CAESAR Boka din biljett nu! Premiär den 13 november “Nyt Irrotellaan, tehdään ökyrikkaiden kitschiä ja näytetään vallan performatiivisuus. Retoriikka rules! Hämmentävän tuttu maailma: henkilöpalvontaa, kostonhalua, salaliittoa, paranoiaa.” – Hanna Helavuori Den 26 augusti – 10 september 2021 på Teaterhuset Universum, Helsingfors Boka dina biljetter redan idag: tiketti.fi Antikens ursprungliga mansplainers är tillbaka – nu både på finska och svenska! VUOSAARI 21 – HYVÄN ELÄMÄN JÄLJILLÄ Lue lisää klockrike.fi Hyvä elämä, mitä se on? Vuosaaressa tapahtuu syksyllä, kun asukkaiden ajatukset läikähtävät kaupunginosaan sisäisinä spektaakkeleina, oodeina ja tansseina. Klockriketeaternin, KOM-teatterin ja Suomen valokuvataiteen museon voimin asukkailta on jo kuuden vuoden ajan kerätty tarinoita, jotka nyt heräävät henkiin Vuosaaren ympäristössä! Nyt myös suomeksi! Brutuksen roolissa Sanna Stellan JULIUS CAESAR
24 • 6 / 2021 Kuka saa apua mielenterveys ongelmiin Terapiaan pääseminen on vaikeaa ja kallista. Terapeutteja on liian vähän. Kuntoutuspsykoterapian korkean hinnan vuoksi pienituloisilla ei välttämättä ole varaa tarvitsemaansa kuntoutukseen. TEKSTI TITTA HILTUNEN KUVA ALEKSANDRA AKSENOVA M IELENTERVEYDEN häiriöstä johtuva työkyvyttömyys maksaa vuosittain Suomelle satakertaisesti sen, mitä kuntoutuspsykoterapiaan nyt käytetään. Tilanne on sekä inhimillisesti että taloudellisesti katsottuna kestämätön. Alustavien tutkimusten mukaan koronaepidemian aikana joka kymmenes sairastui mielenterveyden häi riöön. Vuoden eristäytyminen, lisääntynyt työttömyys sekä huoli terveydestä ja tulevaisuudesta ovat olleet raskaita. Moni sinnitteli arjessaan jo ennen pandemiaa. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy sairauslomalle. Työkyvyttömyys mielenterveyssyistä on kasvanut jo vuosia. Masennuksesta johtuva työkyvyttömyys on osittain sukupuolittunut ilmiö, joka koskettaa erityisesti nuoria ja eläkeikää lähestyviä naisia. Toisaalta mielenterveysongelmista kärsivä ei välttämättä koskaan edes pääse opiskelun tai työn pariin. Mielenterveysongelmat ovatkin merkittävä eriarvoisuuden aiheuttaja. Mielenterveyden puolesta on vastikään tehty kaksi suosittua kansalaisaloitetta: aloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi ja terapiatakuualoite, joka painottaa matalan kynnyksen palveluiden saatavuutta. Jälkimmäinen aloite on yhä käsittelyssä, mutta Helsinki päätti jo ottaa terapiatakuun käyttöön. Kehitystä siis tapahtuu, mutta kaikille eniten huomiota saaneet matalamman kynnyksen palvelut eivät riitä. KEL A KORVA A ISON OSAN kuntoutuspykoterapian kustannuksista. Kuntoutukseen ei pääse, jos on liian huonokuntoinen, sillä potilaalla täytyy olla edellytykset työkykyyn hoidon päätyttyä. Terapiaan pääseminen vaatii työkykyoletuksen lisäksi diagnosoidun mielenterveyden häiriön ja sopivan terapeutin etsimisen itse – sekä rutkasti omaa rahaa. Sopivan terapeutin etsintä täytyy maksaa kokonaan itse. Omavastuu terapiasta on yleensä noin 30 euroa per käyntikerta. Vuodessa maksettavaa kertyy 1 500–2 500 euroa. Keskiluokkainen voi helposti nähdä tämän järkevänä sijoituksena omaan hyvinvointiinsa. Jos tuloja ei juuri ole, hinta on mahdoton. Terapia on myös paljon vaikuttavampaa, mikäli sen kustannukset eivät itsessään aiheuta taloudellista ahdinkoa. Toimeentulotuesta voidaan korvata terapiakustannukset. Tuki on kuitenkin aina tarkoitettu tilapäiseksi. Kuntoutus kestää vähintään vuoden ja siihen tulee kyetä sitoutumaan. Tämä on vaikeaa epäsäännöllisillä tuloilla. On myös paljon pienituloisia ihmisiä, jotka eivät välttämättä saa toimeentulotukea, mutta joiden tuloilla on silti mahdotonta kattaa terapian kaltaisia ”ylimääräisiä” kustannuksia. Ihmisillä ei aina ole varaa tarvitsemaansa kuntoutukseen. Seurauksena voi olla syrjäytymistä, työttömyyttä, köyhyyttä ja ylisukupolvisia ongelmia. Jos kuntoutukseen ei pääse, tarjolla on lähinnä lääkehoitoa ja kenties epäsäännöllistä keskusteluapua. Kuntoutuspsykoterapia on todella tehokasta: Kelan tutkijoiden mukaan jopa 80 prosenttia voi sen päätyttyä niin hyvin, että kykenee työhön tai opiskeluun. TARKKA A TIETOA SIITÄ, moniko jää vaille tarvitsemaansa hoitoa nimenomaan taloudellisista syistä, ei ole saatavilla. Hyvätuloiset käyvät terapiassa joka tapauksessa enemmän, vaikka pienituloisilla sen tarve olisi keskimäärin suurempi. Köyhyys ja heikentynyt mielen terveys ovat yhteydessä toisiinsa. Rahalla saa nopeamman hoitopolun. Nykymalli suosii niitä, joilla on taloudellisia resursseja ja tarpeeksi hoitoon pääsyn vaatimaa toimintakykyä. Kaikista heikoimmassa asemassa olevat jäävät herkästi ilman apua. OECD arvioi, että mielenterveyden häiriöiden aiheuttama työkyvyttömyys maksaa Suomelle 11 miljardia euroa vuodessa. Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa rahoitetaan vuosittain noin 100 miljoonalla. Yhden ihmisen vuoden kuntoutuksen kustannukset vastaavat kahden viikon sairauspoissaolon kustannuksia. Merkittävätkin satsaukset mielenterveyteen ovat taloudellisesti kannattavia sen lisäksi, että niillä voidaan vähentää inhimillistä kärsimystä. OIKEUS MIELENTERVEYTEEN on myös ihmisoikeus. Suomi sai keväällä YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitealta ihmisoikeussuosituksen: täällä täytyisi tarjota enemmän sellaisia mielenterveyspalveluita, joihin ihmisillä on aidosti varaa. Vain näin oikeus mielenterveyteen voi toteutua täysimääräisesti. Suosituksesta ei toistaiseksi ole puhuttu medias sa, vaikka mielenterveys on muuten ollut pinnalla. Mielenterveyden kriisejä ei voida ratkaista purkamatta avunsaannin taloudellisia esteitä. Tarvitaan kunnianhimoisia toimia niin valtion kuin kuntienkin taholta. Keinoja on monia: Kela-korvausta voidaan kasvattaa, kuntouttavaa terapiaa voidaan siirtää enemmän julkisen terveydenhuollon vastuulle tai voidaan tehdä täsmätoimenpiteitä, joilla terapiasta tehdään taloudellisesti saavutettavampaa pienituloisille. Joillain vaurailla kunnilla voisi olla varaa subventoida pienituloisten kuntalaisten terapiakustannuksia. Valtakunnallisia toimia tarvittaisiin joka tapauksessa kipeästi, sillä avunsaanti ei voi olla kiinni kunnan taloustilanteesta. Monen äskettäin sairastuneen tilanne saattaa parantua poikkeusolojen päättyessä. On kuitenkin selvää, että mielenterveyden ylläpidon ja hoidon pitää olla mahdollista apua tarvitseville. RAHA RATKAISEE
Mitäs Mitäs Mitäs -festivaali Rajoja rikkova taiteiden juhla mitasmitasmitas.? 16.-18.7.2021 Nuutajärvi, Urjala Mikkelin taidemuseo Maaherrankatu 18–20, 50100 Mikkeli Kauppakeskus Akseli, 2. krs 040 129 5090 www.mikkeli.fi/museot www.mitabiennaali.fi Avoinna: touko–syyskuussa ti–su 10–17, ma suljettu loka–huhtikuussa ke–su 10–17, ma–ti suljettu XXV MÄNTÄN KUVATAIDEVIIKOT MÄNTTÄ ART FESTIVAL Erehtyminen | To Err Is Human 13.6.–31.8.2021 | Kuraattori Anna Ruth Mäntän kuvataideviikot Pekilo, Tehtaankatu 21, 35800 Mänttä 044 259 9194, info@kuvataideviikot.fi Osta ennakkolippu: kuvataideviikot.johku.com #mäntänkuvataideviikot | www.kuvataideviikot.fi Sa m i Lu kk ar in en ja R o o p e M o kk a, Ja et tu Ja ka m at o n K ei n o te ko in en MERJA PUUSTINEN & ANDY BEST 7.5.–31.10.2021 HYVINKÄÄN TAIDEMUSEO www.hyvinkaantaidemuseo.fi ti–to 11–18, pe–su 11–17 Hämeenkatu 3 D, 05800 Hyvinkää 040 480 1644 | taidemuseo@hyvinkaa.fi
1 1 t h S a v o n l i n n a I n t e r n a t i o n a l N a t u r e F i l m F e s t i v a l W W W . S I N F F . F I 1 9 . 2 2 . 8 . 2 2 1 LIP UT & KU RS SIILM OIT TA UT UM ISE T: ww w. teh da sta ns sii .fi Samuli Emery – Nykytanssi Mindy Lindblom – Broadway repertuaari Jari Saarelainen – Koreografia workshop Riia Kivimäki & Saku Mäkelä – Paritekniikka ja akrobatia Sanaz Hassani – Hip Hop tekniikka ja koreografia Hanna Korjus – Spiraalistabilaatio Nella Kaartinen – Metsätanssi Atte Niittykangas ja Henri Hänninen – Kehonhuolto 2.0 REIJA WÄRE & UMC-DANCE COMPANY Movements Motions Mindsets BARNABY BOOTH & SAMULI EMERY We Do This. We Don´t Talk. BEN FURY X?over RIKU LEHTOPOLKU & MIKKO MAKKONEN Levoton maa | Restless Earth TANSSIELOKUVIEN NÄYTÖS vol 1 & 2 FESTIVAALIESITYKSIÄ / KURSSEJA / YLEISÖTAPAHTUMIA
6 / 2021 • 27 Pelastukoon ken voi TEKSTI JA KUVAT KUKKA-MARIA AHOKAS ”K ORONAPOTILAITA tulvi sairaalaan. Meidän piti valikoida raa’asti, ketkä pannaan hengityskoneeseen. Vanhempi kollegani osoitteli kiireessä: ’Ei tuota, ota tuo nuori, ei tuota. Ota tuo, hän on lääkäri ja voi palata töihin, jos selviää.’” Yleislääkäri Pierina Echevarría kertoo koronaepidemian ensimmäisestä aallosta Perun pääkaupungissa Limassa. ”Lääkehappi loppui, suojavälineet loppuivat, teho-osastopaikat loppuivat. Näin potilaiden kävelevän sairaalaan omin jaloin ja lähtevän arkussa. Pohdin koko ajan, sairastunko itsekin”, Echevarría muistelee. Latinalaisessa Amerikassa koronapandemia on ollut yksi tappavimmista. Perussa on tällä hetkellä maailman korkeimmat kuolleisuusluvut. Maan lääkäriliiton mukaan 400 lääkäriä on kuollut ja 13 000 on sairastunut koronaa vastaan taistellessaan. Työssään kuolleiden lääkäreiden kuvia ripustettiin rantakadulle muistoksi. RIKKAAT MAAT VEIVÄT ROKOTTEET Kesäkuussa Suomi rokottaa parikymppistä väestöään. THL arvioi, että 70 prosentin rokotekattavuus saavutetaan kesän aikana. Samaan aikaan maailman 29 köyhimmässä maassa vain 0,3 prosenttia väestöstä on rokotettu. ”Epätasa-arvo johtuu rikkaiden maiden terveyspolitiikasta”, akatemiatutkija Salla Sariola sanoo. ”Kyse on siitä, kenellä on oikeus tietoon. Koronarokotteilla on patentti eli lääkeyhtiöt salaavat niiden ’reseptin’, AGENDA 20 30 Perun lääkäriliitto perusti koronaan menehtyneiden lääkäreiden muistomerkin. Perussa ei ole koronarokotteita, koska rikkaat maat veivät ne. Veronmaksajat rahoittivat rokotteet, mutta lääkeyhtiöt ja Bill Gates veivät voitot. Pakkolisenssi vähentäisi kuolemia, mutta Eurooppa ei suostu.
28 • 6 / 2021 Säätiö rahoittaa myös rokotetutkimusta. Sen vuoksi Maailman terveysjärjestö luovutti sille valtaa myös koronarokoteneuvotteluissa. Asetelma ei ole ongelmaton. Samalla kun Gatesin säätiö on tehnyt hyväntekeväisyyttä, se on investoinut miljardeja dollareita rokoteyhtiöihin, amerikkalainen The Nation -lehti paljastaa. Säätiön toiminta on monin osin salaista, joten tarkkoja tietoja ei ole. Gates ei ole valtion virkamies eikä hänen tarvitse vastata toimistaan julkisesti. Kuitenkin tiedetään, että säätiö pääsi neuvottelemaan Oxfordin rokotteen kehittäjien ja AstraZeneca-lääkeyhtiön kanssa. Sen jälkeen tutkijat päättivät myydä lisenssin yksinoikeudella AstraZenecalle. AstraZenecan osakkeet kallistuivat pandemian aikana historiansa korkeimmalle tasolle. Talouslehti Forbes arvioi, että Gatesin henkilökohtainen omaisuus kasvoi pandemian aikana 10 miljardilla dollarilla. On mahdollista, että myös Gatesin säätiö hyötyi sopimuksesta, mutta tarkkaa tietoa ei ole, eikä säätiö vastaa haastattelupyyntöihin. AstraZenecan lisäksi muutkin lääkeyhtiöt pitivät immateriaalioikeudet itsellään ja keräsivät voitot. Rikkaat maat, Euroopan unioni ja Yhdysvallat etunenässä, antoivat tälle siunauksensa, koska ne saivat etuosto-oikeuden rokotteisiin. Sen jälkeen rokotteita myytiin niille maille, joilla oli varaa maksaa. Köyhimmät maat jäivät oman onnensa nojaan. Hyötyjiä ovat lääkeyhtiöiden osakkeenomistajat. ”Maailmassa vallitsee rokoteapartheid”, Maailman terveysjärjestö WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus lausui toukokuussa. Hän vetosi rikkaiden maiden päättäjiin, jotta nämä puuttuisivat rotuerottelua muistuttavaan epätasa-arvoon. YK:n tilastojen mukaan alle kaksi prosenttia maailman kaikista rokoteannoksista on annettu Afrikan mantereella. Kanada pystyisi rokottamaan kansalaisensa viisi kertaa. Britannialla ja Euroopan unionilla on rokotteita kolme kertaa enemmän kuin ne tarvitsisivat. Yhdysvalloilla on vahvistettu 169 prosentin rokotekattavuus, joten se myy ylijäämää varakkaille latinoturisteille. ”Varaa matkasi nyt, pakettiin sisältyy Johnson & Johnsonin rokote”, perulainen Vacuna Travel -matkatoimisto mainostaa verkkosivuillaan. Tuhannella dollarilla pääsee Limasta Miamiin rokotettavaksi. TRIPS-SOPIMUS ON RATKAISUN AVAIN Rokotejakelun epätasa-arvo paranisi TRIPS-sopimusta muuttamalla. TRIPSsopimus Trade Related Aspects of Intellectual Property Rights säätelee mainittuja immateriaalioikeuksia, kuten rokotepatentteja. Kehittyvät maat, AGENDA 20 30 Artikkeli on osa sarjaa, joka käsittelee 17 kestävän kehityksen tavoitetta, jotka on hyväksytty YK:N Agenda 2030:ssa. EI KÖYHYYTTÄ EI NÄLKÄÄ TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA HYVÄ KOULUTUS SUKUPUOLTEN TASA-ARVO PUHDAS VESI JA SANITAATIO EDULLISTA JA PUHDASTA ENERGIAA IHMISARVOISTA TYÖTÄ JA TALOUSKASVUA KESTÄVÄÄ TEOLLISUUTTA INNOVAATIOITA JA INFRASTRUKTUUREJA ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN KESTÄVÄT KAUPUNGIT JA YHTEISÖT VASTUULLISTA KULUTTAMISTA ILMASTOTEKOJA VEDENALAINEN ELÄMÄ MAANPÄÄLLINEN ELÄMÄ RAUHAA JA OIKEUDENMUKAISUUTTA YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS Lääkäri Pierina Echevarria hoiti koronapotilaita. kuten tiedot vaikuttavasta aineesta, kehitysmenetelmistä ja valmistamisesta. Koronarokotteessa voi olla monia eri komponentteja, jotka on patentoitu.” Kyse on immateriaalioikeuksien suojasta. Sariola yksinkertaistaa, miten lääketeollisuus toimii. Lääkeyhtiö päättää kehittää laboratoriossaan uuden lääkkeen. Usein mukana on yhteistyökumppaneita kuten yliopistotutkijoita. Kehitystyö on yhtä aikaa tieteellistä tutkimusta ja liiketoimintaa. Yleensä yhtiö joutuu ottamaan yrittäjäriskin. Jos lääke osoittautuu myöhemmin myyntikelvottomaksi, yritys kärsii tappiota. Jos lääke osoittautuu toimivaksi, yritys saa patentoida lääkkeen. Tämän jälkeen se voi myydä lääkettä yksinoikeudella ja saada siitä voittoa. Patentti on palkkio otetusta riskistä. ”Koronarokotteen kohdalla tilanne oli toisin. Lääkeyhtiöiden ei tarvinnut ottaa taloudellista riskiä, ne saivat lähes kaiken rahoituksen julkisista varoista.” Pääosin länsimaisten veronmaksajien rahoilla kehitettiin nopeasti useita tehokkaita rokotteita. Aluksi Oxfordin yliopiston tutkijat halusivat julkistaa koronarokotteensa oikeudet vapaasti lääkevalmistajien käyttöön. Silloin rokotetta olisi voitu valmistaa eri puolilla maailmaa halpaan hintaan. Näin ei kuitenkaan käynyt. Bill ja Melinda Gatesin hyväntekeväisyyssäätiö on merkittävä toimija maailman rokotemarkkinoilla. Sillä oli paljon vaikutusvaltaa jo ennen koronaa, sillä se oli muun muassa Gavirokoteallianssin suurimpia rahoittajia. Maailman rokotetilanne kesäkuussa 2021 Vähintään ensimmäisen rokoteannoksen saaneet alueittain. Lähde: Our World in Data. 2.12.2020 5.1.2021 24.2.2021 15.4.2021 13.6.2021 Suomi Etelä-Amerikka Maailma Peru Afrikka
6 / 2021 • 29 EI KÖYHYYTTÄ EI NÄLKÄÄ TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA HYVÄ KOULUTUS SUKUPUOLTEN TASA-ARVO PUHDAS VESI JA SANITAATIO EDULLISTA JA PUHDASTA ENERGIAA IHMISARVOISTA TYÖTÄ JA TALOUSKASVUA KESTÄVÄÄ TEOLLISUUTTA INNOVAATIOITA JA INFRASTRUKTUUREJA ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN KESTÄVÄT KAUPUNGIT JA YHTEISÖT VASTUULLISTA KULUTTAMISTA ILMASTOTEKOJA VEDENALAINEN ELÄMÄ MAANPÄÄLLINEN ELÄMÄ RAUHAA JA OIKEUDENMUKAISUUTTA YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS Samaan aikaan kun Sariola puhuu videopuhelua Suomessa, Latinalaisessa Amerikassa leviää Brasiliassa kehittynyt gammamuunnos. Se iskee potilaisiin, jotka ovat jo aiemmin sairastaneet koronan, minkä vuoksi sitä pidetään erityisen tappavana. Mitä perulainen lääkäri Pierina Echevarría ajattelee rokotekattavuudesta? ”Lääketieteellisesti katsottuna on selvää, että ensin pitäisi rokottaa maailman riskiryhmiin kuuluva väestö. Vasta sen jälkeen olisi terveen ja nuoren väestön vuoro. Mutta kyse on politiikasta”, Pierina Echevarría sanoo. ”Kyse on nekropolitiikasta”, Sariola sanoo. Valtaa käytetään tuottamaan kuolemaa. Nykyisellä rokotepolitiikallaan rikkaat maat tappavat köyhien maiden väestöä. AVOIN TIETO AUTTAA Pandemian hallinnassa kyse ei ole vain rokotteista. Koronapotilaita hoidetaan muillakin keinoin, esimerkiksi remdesiviiri-viruslääkkeellä. Niistäkin on maailmalla pulaa, koska immateriaalioikeuksia pantataan. Tämä on ristiriidassa YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteen kanssa. Sen mukaan kaikilla pitäisi olla oikeus saada edullisia ja välttämättömiä lääkkeitä. ”Rakastan työtäni. Meitä valmisteltiin yliopistolla siihen, että lääkärin ammatti on rankka ammatti. Mutta en osannut kuvitella sotatilaa”, Echevarría kertoo. Hän on työskennellyt yötä päivää julkisessa sairaalassa. ”Hoidin potilasta niillä lääkkeillä, joita oli saata villa Kukkia lääkäri Enrique Serna Lamasin muistomerkillä. Avoimeen dataan perustuvan OpenCovidPerú-sivun kehittäjä Victor Sánchez. ja toivoin parasta”, hän kertoo. Hän on selvinnyt toistaiseksi, mutta sota jatkuu edelleen. Lentäväksi lauseeksi on muodostunut ”pelastukoon ken voi”. Kun globaalia solidaarisuutta ei ole, paikalliset kehittelevät omia ratkaisujaan. OpenCovidPerú-verkkosivun perustaja Victor Sánchez on perulainen data tieteilijä, joka keräsi yhteen itasiantuntijoita ja eri alojen ammattilaisia. He julkaisivat kaikille avoimen verkkosivun, joka hyödyntää hallituksen tietolähteitä. Avoin data tarkoittaa tietoa, jota on kertynyt julkishallinnolle tai yksityisille tahoille ja joka on saatavissa kaik kien vapaaseen käyttöön. ”Pandemian alussa missään ei ollut saatavilla luotettavaa informaatiota. Julkisen sektorin digitalisaatio oli kesken. Kun syntyy tietotyhjiö, valeuutiset alkavat lentää. Sen vuoksi halusin perustaa avoimeen dataan perustuvan sivuston. Rahoitimme sivuston itse. Teemme tätä vapaaehtoistyönä”, hän kertoo. Nyt sekä toimittajat että hallitus käyttävät sivustoa virallisena tietolähteenään. Sivu visualisoi tilastot helppolukuiseen muotoon: mikä on koronatilanne, missä myydään lääkehappea ja missä sairaalassa on jäljellä hengityskonepaikkoja. ”Uskon avoimeen dataan. Se hyödyttää koko yhteiskuntaa”, Victor Sánchez sanoo. Aktivismi avoimen tiedon puolesta on auttanut ennen ja voi auttaa nyt. HIV-epidemian aikana kansanterveysaktivistit haastoivat Etelä-Afrikan valtion oikeuteen kansanterveysoikeuksien rikkomisesta. He voittivat. HIV:n hoidossa käytettävien antiretroviruslääkkeiden patentit avattiin pakkolisenssillä 2000-luvulla. Afrikan maihin saatiin sen jälkeen halpoja HIV-lääkkeitä. Nyt eletään kriittisiä hetkiä. WTO keskustelee heinäkuussa TRIPS-sopimuksesta. Presidentti Joe Bidenin johdolla Yhdysvallat on kääntynyt kannattamaan Intian ja Etelä-Afrikan aloitetta patenttien avaamisesta. Myös Bill Gates taipui julkisen arvostelun myötä. Euroopan parlamentti äänesti aloitteen puolesta. neuvotteluissa Eurooppaa edustaa kuitenkin Euroopan komissio, ei parlamentti. ”Jos joku haluaisi vaikuttaa asiaan, nyt kannattaisi lobata komissiota”, Sariola sanoo. NYKYISELLÄ ROKOTEPOLITIIKALLAAN RIKKAAT MAAT TAPPAVAT KÖYHIEN MAIDEN VÄESTÖÄ. Intia ja Etelä-Afrikka, vaativat viime syksynä Maailman kauppajärjestö WTO:lta, että sopimusta pitäisi muuttaa. Niiden mukaan koronapatentit pitäisi väliaikaisesti vapauttaa. Jos rokotteiden kaavat julkistettaisiin, markkinoilla olisi enemmän kilpailua, hinnat laskisivat ja köyhilläkin mailla olisi varaa rokotteisiin. Lääketeollisuus on vastustanut aloitetta. Bill Gates on vastustanut aloitetta. Rikkaat maat ovat vastustaneet aloitetta – Suomi Euroopan unionin mukana. Sen sijaan rikkaat maat yhdessä Gatesin säätiön kaltaisten toimijoiden kanssa ovat perustaneet Covax Facility -rokoteohjelman. Humanitaarisen järjestelyn tarkoituksena oli taata rokotteita myös globaaliin etelään. ”Sopimus koostuu kuitenkin kahdesta osasta, joista ei juuri puhuta,” Sariola kertoo. Ensimmäinen osa on nimeltään suoraosto-oikeus. Vasta toisena tulee humanitaarinen sopimus. ”Rikkaat maat saavat oikeuden ostaa rokotteen ensin itselleen. Jos mitään jää jäljelle, ne lähetetään kehitysmaihin. Covaxin avulla Kanada sai rokotteita viisi kertaa enemmän kuin väestö tarvitsisi. Covax on humanitaarinen savuverho, jolla rikkaat maat yrittävät rauhoittaa omatuntoaan.” Käytännössä köyhät maat ovat saaneet erittäin vähän rokotteita Covaxin kautta. Siksi monet Latinalaisen Amerikan maat ovat tehneet sopimuksia Kiinan ja Venäjän kanssa. Ei riitä, että koronan kaltaiseen käytännön ongelmaan keksitään tekninen ratkaisu kuten rokote. Taustalla oleviin hierarkkisiin valtasuhteisiin pitää puuttua. Rokotehamstraus on vakava eettinen ongelma, mutta myöskään tautiopillisesti se ei ole järkevää, Sariola sanoo. ”Niillä alueilla, joille rokotteita ei ole saatu, kehittyy uusia, entistä vaarallisempia virusmutaatioita. Ne leviävät meillekin. Voi olla, että kehitetyt rokotteet eivät enää tehoakaan.”
6 / 2021 • 31 Kamppailu kaasusta Ukrainan konflikti, oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin kohtalo, Nord Stream 2 -kaasuputki: Venäjän ja Länsi-Euroopan suhteiden kiristyminen tuottaa diplomaateille työtä. Jännitteiden taustalla on energiakamppailu, jossa kohtaavat Venäjän strategia, Yhdysvaltojen vaatimukset, Saksan intressit, ilmastokriisi ja Euroopan komissio. TEKSTI MATHIAS REYMOND SUOMENNOS TAPANI KILPELÄINEN INFOGRAFIIKKA CÉCILE MARIN YHTEISTYÖSSÄ SUOMEN EDITIO MONDEDIPLO.FI V IERAILLESSA AN valkoisessa talossa heinäkuussa 2018 silloinen Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ilmoitti yhdessä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kanssa: ”Päätimme tänään tiivistää strategista yhteistyötämme energia-alalla” ja että ”Euroopan unioni toivoo voivansa tuoda entistä enemmän nesteytettyä maakaasua Yhdysvalloista monipuolistaakseen tuontiaan”. Kenellekään ei ollut salaisuus, että pohjoisamerikkalaiset kaasuntuottajat etsivät markkina-alueita, ja maailman merkittävimpänä kaasuntuojana EU on ihanteellinen asiakas. Venäjän ja Ukrainan konflikti, kysymys Nord Stream 2 -kaasuputkesta ja jännitteet Välimerellä Kyproksen kaasulöytöjen ympärillä ovat nostaneet maakaasun tuotannon geopolitiikan keskipisteeseen. Samaan aikaan ympäristöhuolet piinaavat yhä useampia valtioita. Kaasu on uusiutumaton luonnonvara, mutta se ei saastuta yhtä paljon kuin öljy ja etenkin hiili. Lisäksi kaasulla voi tuottaa sähköä edullisesti, ja sitä on nykyään helpompaa kuljettaa kuin viime vuosi sadalla. KA ASUSÄILIÖALUKSILLA kuljetettava nesteytetty maakaasu eli LNG on muuttanut tilannetta. Tähän saakka hyvin alueellisesti eriytynyt maakaasusektori on kansainvälistynyt ja irtautunut kaasuputkien sitomasta kuluttajien ja tuottajien välisestä molemminpuolisesta riippuvuudesta. Prosessi ei ole kuitenkaan yksinkertainen: kaasu nesteytetään kylmentämällä se –161 celsiusasteeseen, sitten sitä kuljetetaan laivalla ja lopulta neste muutetaan taas kaasuksi. Euroopan unionissa on tätä varten kolmisenkymmentä terminaalia. Maakaasua kätevämpi LNG innostaa alan liberalisoinnin kannattajia. Sen myötä operaattorit voivat pelata eri markkina-alueiden (Euroopan, Atlantin ja Tyynenmeren) hinnoilla, ja tehdä yhä useammin lyhytaikaisia spotsopimuksia, joiden myötä transaktioita voidaan tehdä päivittäin. Kaasuputkisopimukset (myös osa LNGsopimuksista) ovat sen sijaan yleensä jopa 20–30 vuoden pituisia. Oli miten oli, kaasuputkilla on LNG:hen verrattuna suuri tekninen etu: putkissa energiahukka on 4–5 prosenttia. Laivakuljetuksissa se on 10 tai jopa 15 prosenttia, kun otetaan huomioon kuljetuksen monet vaiheet eli nesteyttäminen, kuljetus, kaasuksi muuttaminen ja sitten loppukuljetus – sekin kaasuputkessa. Nord Stream 2 -putkea lasketaan Suomenlahdella vuonna 2018. N or d St re am
32 • 6 / 2021 KAASU ON UUSIUTUMATON LUONNONVARA, MUTTA SE EI SAASTUTA YHTÄ PALJON KUIN ÖLJY JA ETENKIN HIILI. MA AILMAN TÄRKEIN kaasuntuottaja Yhdysvallat tuottaa 88 prosenttia enemmän kaasua kuin viisitoista vuotta sitten. Venäjällä tuotannon kasvu on pysähtynyt ja Euroopassa vähentynyt puoleen. Syy tähän on 2000-luvun alussa löydetty liuskekaasu, jota kerättiin maasta hyvin saastuttavalla hydraulisen murtamisen eli vesisärötys-tekniikalla. Vuodesta 2008 lähtien liuskekaasun intensiivistä tuotantoa on helpottanut Yhdysvaltojen liittovaltion hallituksen tahto energiariippumattomuuteen ja ennen kaikkea tutkimista ja tuotantoa koskeva juridinen järjestelmä, jonka mukaan Yhdysvalloissa oikeus maahan tuo mukanaan oikeuden myös alempiin maakerroksiin. Toisin sanoen, omistaja ei tarvitse valtion lupaa alempien maakerrosten hyödyntämiseen. Vaikka Yhdysvallat käyttääkin suurimman osan kaasustaan itse, sille kertyy yhä enemmän ylijäämää. Maailman kolmesta suurimmasta markkina-alueesta Eurooppa näyttää otollisimmalta. Yhdysvallat on suunnannut Brysseliin monenlaista painostusta pakottaakseen Venäjän otteen Euroopan kaasuntuonnista höltymään. Heinäkuussa 2017 Trump panosti kolmen meren 3SI-nimiseen aloitteeseen. edistääkseen yhteistyötä energia-, kuljetusja tietotekniikkasektorin infrastruktuurin kehittämisessä vuodesta 2016 kokoontunut foorumi on koonnut vuosittain yhteen edustajat 12 valtiosta, jotka sijaitsevat Pohjanmeren, Mustanmeren ja Adrianmeren välillä. Yhdysvaltain presidentti ei peitellyt tavoitettaan vahvistaa Puolan tuella ja Saksan mielipiteen vastaisesti Euroopan kaasuntuontia pohjois-eteläsuunnassa tuomalla kaasua Puolan ?winouj?cien LNG-terminaalin kautta muualle Keski-Eurooppaan ja kilpailemalla niin idästä tulevien Venäjän kaasuputkien kanssa. Vuosina 2005–2011 Yhdysvallat ei vienyt kaasua Eurooppaan eikä juurikaan vastustanut Nord Stream 1 -kaasuputken rakentamista Venäjän ja Saksan välille. Nord Stream 2 -putken rakentamisesta on sen sijaan tullut sille kauhistus, ja maa tekee kaikkensa estääkseen sen valmistumisen. Kansainvälinen skandaali putken ympärillä peittää kuitenkin toisen taistelukentän. VENÄJÄ HALUA A KIERTÄ Ä Ukrainan, jonka kanssa sillä on ollut konflikti vuodesta 2014. Venäjä ei tyydy vain toisen Nord Streamin rakentamiseen. Tammikuussa 2020 Vladimir Putin avasi yhdessä Turkin presidentti Recep Tayyip Erdo?anin kanssa Turkish Stream -kaasuputken, joka pyrkii ruokkimaan Eurooppaa etelästä Turkin kautta. Toisen Tesla-nimisen putkenpätkän on tarkoitus lopulta ruokkia Serbiaa, Unkaria, Bulgariaa ja Itävaltaa kuljettamalla kaasu jo asiakkaina olevien Kreikan ja Pohjois-Makedonian kautta. Putken jatko merkitsisi päivitystä Venäjän vanhalle South Stream -hankkeelle, joka kulkee samaan suuntaan. Venäjä oli hylännyt hankkeen vuonna ITÄVALTA SUOMI LATVIA LIETTUA PUOLA ROMANIA BULGARIA KREIKKA KROATIA ITALIA 1 TŠEKIN TASAVALTA 2 SLOVAKIA 3 UNKARI 4 SLOVENIA 5 ALBANIA 6 POHJOIS-MAKEDONIA RUOTSI RANSKA SVEITSI BRITANNIA ESPANJA PORTUGALI ALANKOMAAT BELGIA TANSKA IRLANTI MAROKKO TUNISIA EGYPTI KYPROS VALKO-VENÄJÄ UKRAINA TURKKI AZERBAIDŽAN GEORGIA ARMENIA SERBIA 1 2 3 4 5 6 SAKSA Mustameri Kaspianmeri Norjanmeri Atlantin valtameri Pohjanmeri Välimeri Gijón, kannattamattomana käyttämättä Bilbao Montoirde-Bretagne Mugardos Sines Barcelona Cartagena ?zmir Fos-sur-Mer Rovigo Dunkerque Zeebrugge Gate South Hook Grain Viipuri Laukansuu Užhorod 88,7 3,4 78,8 70,8 43,4 36,1 28,2 20,4 17,4 10,9 2,8 2,2 1,3 2,0 1,0 9,8 8,9 2,3 8,3 6,1 5,3 43,2 5,1 4,9 36,8 2,9 4,5 Jamalin kaasukentiltä No rth er n Lig ht s Jam al Bro the rho od Sojuz Progre ss No rd St re am 1 No rd St re am 2 Stre am Turk ish White Stream EastMed Tanap Tap Tes la Berliini Ankara Krimin niemimaa Varsova Minsk Kiova Moskova Anapa Erzurum Tuapse Blu e St re am Greifswald ?winouj?cie Klaipeda Jamal YHDYSVALLAT 17,2 NIGERIA 13,3 TRINIDAD JA TOBAGO 6,0 Muut (Peru, Angola, Egypti) 4,6 20,5 29,7 5,8 170,6 21,4 9,5 109,1 5,4 VENÄJÄ QATAR NORJA ALGERIA LIBYA 500 1 000 km Suuret EU:hun saapuvat kaasuputket nykyiset rakenteilla Järjestelmä, jolla kierretään Ukraina suunnitteilla Kuljetuskapasiteetti Gm vuodessa yli 50 20–50 5–20 LNG-terminaali kaasuksi muuttaminen (tuonti) nesteeksi muuttaminen (vienti) Kaasuntuottaja, joka vie kaasua EU:hun Euroopan unioni (EU) vuonna 2019 Liittolaisuuksia ja ohituskaistoja Kaasuputkien ja säiliöalusten geopolitiikka Kolmen meren aloitteeseen kuuluvat maat säiliöaluksella (LNG) kaasuputkitse Maat, jotka Venäjä pyrkii kiertämään EU:n tuonti ei-jäsenmaista Vuosittainén kaasunkulutus Gm vuonna 2019 Gm vuonna 2019 Maat, jotka ovat solmineet Venäjän kanssa sopimuksen kaasuputkien rakentamisesta Lähteet: Réseau européen des gestionnaires de réseau de transport de gaz, www.entsog.eu/maps; Euroopan komissio; www.nord-stream.com; US Deparment of Energy; Global Energy Monitor, "Europe Gas Tracker"; BP, "Statistical Review of World Energy", kesäkuu 2020. C ÉCILE M ARIN Venäläisen luonnonkaasun kuukausittainen tuonti 1 suuria kuljetusreittejä Lähde: Entsog-tiedot, Euroopan komissio, ”Quarterly report on european gaz markets”, 4. vuosineljännes 2020. 1. Euroopan unionissa Tammikuu 2017 Tammikuu 2018 Tammikuu 2019 Tammikuu 2020 Helmikuu 2021 Gm 3 6 5 4 3 2 1 Ukraina Valko-Venäjä Nord Stream 1 Turkish Stream (otettiin käyttöön tammikuussa 2020) Energiantuotannon jakautuminen Euroopan unionissa vuonna 2019 Kaasu 24,6 % Uudistuvat energiamuodot 11,0 % Ydinvoima 10,6 % Vesivoima 4,3 % Öljy 38,3 % Kivihiili 11,2 % Lähde: BP, mt. 920,9 679,0 244,2 178,1 177,6 173,1 153,5 114,4 113,6 101,0 Venäjä Iran Qatar Kiina Kanada Australia Norja Saudi-Arabia Yhdysvallat Euroopan unioni 59,7 76,0 108,1 113,6 120,3 223,6 307,3 444,3 469,6 846,6 Intia Yhdistynyt arabiemiirik. Japani Saudi-Arabia Kanada Iran Kiina Venäjä Euroopan unioni Kymmenen tärkeintä kaasu Gm 3 vuonna 2019 kuluttajaa tuottajaa Yhdysvallat Lähde: BP, mt.
Lue tämä artikkeli laajempana ja muita Diplon artikkeleita osoitteessa voima.fi. 2014 EU:n painostettua siihen osallistuneita jäsenvaltioitaan. Euroopan markkinoilla kohdattujen esteiden ja länsimaiden venäläisputkia kohtaan osoittaman kasvavan vihamielisyyden vuoksi Venäjä kehittää LNG-vientikykyään ja kääntyy itään. Siperian Force-putki avattiin joulukuussa 2019 ja se vie Kiinaa kohti 38 miljardia kuutiometriä kaasua vuodessa kolmen vuosikymmenen ajan. Euroopassa Yhdysvallat tietää voivansa luottaa vielä Puolaakin järkkymättömämpään liittolaiseen: Brysselin dogmaattiseen liberalismiin. Sektorin avauduttua kilpailulle kaasuputkia hoitavat nyt historiallisista operaattoreista riippumattomat yhtiöt, eikä mailla ole mahdollisuutta suosia omia yrityksiään. Venäläisyritys Gazprom, joka tuottaa ja jakaa kaasua ja pitää huolta kaasuputkista, on joutunut ansaan Euroopan komission kirjoittamien ja Yhdysvaltojen tukemien lakien sekaan. Junckerin ja Trumpin amerikkalaiskaasun tuontia koskevan sopimuksen jälkeen Euroopan parlamentti ottikin nopeasti huhtikuussa 2019 käyttöön kaasudirektiivin, joka kuuluu kolmanteen ympäristöenergiapakettiin ja joka korvasi vuoden 2009 kaasudirektiivin. Ranskan energiansäätelykomission mukaan muutos ”pyrkii laajentamaan Euroopan unionin keskeisten juridisten periaatteiden soveltamisen energia-alalle kaikkiin kaasuputkiin, jotka kulkevat kolmansiin maihin tai tulevat kolmansista maista aina unionin rajalle saakka”. Kuten neuvonantaja Philippe Sébille-Lopez huomauttaa, ”laki suosii selvästi LNG-tuontia Yhdysvalloista tai muualta, koska LNG välttää yhteisön byrokraattisen ja säädännöllisen sekamelskan, jonka kaikkia seurauksia ei vieläkään tunneta”. Vaikka pohjoisamerikkalainen tulokas kaasumarkkinoille ei voikaan pystyä vastaaviin määriin kuin sen venäläiset ja norjalaiset kilpailijat, se käyttää hyväkseen Euroopan komission säätämiä uusia sääntöjä. Transatlanttisen yhteistyön takia täytyy Sébille-Lopezin mukaan eliminoida esteitä Yhdysvaltain LNG-lisensseiltä amerikkalaisen viennin nopeuttamiseksi ja ennen kaikkea vakiinnuttaa neuvottelut ja markkinointitoimet markkinaoperaattorien kanssa, jotta Yhdysvalloista tulee tärkein kaasuntuottaja Euroopalle. TÄMÄ ER ÄIDEN KESKI-EUROOPAN maiden avoimesti ilmaisema ja Brysselin tukema pyrkimys saattaa kuitenkin törmätä salakareihin. Venäjä ei luultavasti odota tilanteen ratkeamista. Jos amerikkalainen LNG neuvotellaan venäläistä kaasua halvemmaksi, nesteytyksen, kuljetuksen ja uudelleen kaasuksi muuttamisen prosessit tekevät siitä lopullisesti vähemmän kilpailukykyistä. Näin Gazpromilla on enemmän liikkumatilaa hintojensa säätämiseen, ja vahvistaakseen nykyistä hallitsevaa asemaansa se voi erityisesti irrottautua eräistä rajoittavista lisäpykälistä antamalla eurooppalaisille asiakkailleen tukkualennusta suhteessa öljyn hinnan indeksoituihin sopimushintoihin. Euroopan tahto monipuolistaa kaasuntuontiaan johtaa siihen, että jäsenmaiden kaasunkäyttö jatkuu. Unionin täytyy kuitenkin vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2050. Tavoitteet edellyttävät siirtymistä uusiutuvaan energiaan, ja vesitai ydinvoimaan. Fukushiman voimalaonnettomuuden jälkeen 2011 atomienergia ei kuitenkaan enää ole hyvässä maineessa. Jäljelle jäävät siis uusiutuvat energialähteet. Niiden nousua saatteleva into saa joskus unohtamaan, että ne vaativat saastuttavaa mineraalien kuten koboltin, litiumin, sinkin, nikkelin ja alumiinin kaivamista. Näitä mineraaleja on vain tietyissä maissa (Boliviassa, Brasiliassa, Chilessä, Kiinassa, Kongossa ja Mosambikissa), mikä luo uuden riippuvuuden. Energiatalouden tulisi olennaisilta osiltaan perustua lopulta sähköön. Tämä ennakoi, että tuulivoimaloiden, sähkökeskusten, korkeajännitelinjojen, muuntajien, kondensaattorien ja katkaisijoiden määrät moninkertaistuvat. Esimerkiksi kondensaattoreissa ja katkaisijoissa käytetty sähköeriste, rikkiheksafluoridi (SF 6), tuottaa kuitenkin 22 800 kertaa voimakkaamman kasvihuonevaikutuksen kuin hiilidioksidi. Sen käytön oletetaan kasvavan 75 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vaikka uusiutuvien energiavarojen monipuolistuminen ja pahiten kasvihuonekaasuja levittävien energianlähteiden vähentäminen tuntuvat loogisimmalta ratkaisulta, ekologista yhtälöä ei voi ratkaista ilman kysynnän vähenemistä. Energian kulutuksen hillitsemiseksi on muutettava syvästi tuotantoja kulutusketjuja ja hillittävä rajusti kuljetusvirtoja. Mathias Reymond on ranskalainen taloustieteilijä. YHDYSVALLAT ON SUUNNANNUT BRYSSELIIN MONENLAISTA PAINOSTUSTA PAKOTTAAKSEEN VENÄJÄN OTTEEN EUROOPAN KAASUNTUONNISTA HÖLTYMÄÄN. Urheilun porno ja ooppera Ju no Le htin en KAIKISTA ELOKUVAN LAJEISTA jalkapallolähetykset lähentyvät eniten pornoa. Molempien tenho perustuu fyysisiin performansseihin. Jalkapalloilijat kikkailevat joskus kymmeniä metrejä yksin pallon kanssa (masturbaatiokohtaus). Toisinaan pelaajat etenevät kahdenvälisin seinäsyötöin (parikohtaus). Parhaimmillaan koko joukkue osallistuu peliin, ja pallo käy monen jalan, pään ja polven kautta (joukkopano). On kiistämätön fakta, että aivan kuten pornon, myös jalkapallon katsominen tuottaa fyysistä mielihyvää. Kun etenkin perinteisessä heteropornossa miesten laukeaminen nähdään konkreettisena eritepurkauksena (maali), naisten nautinnon todistaa hänen ekstaattinen ilmeensä. Vastaavia ilmeitä näkee jatkuvasti kameran taltioimina jalkapalloyleisön joukossa. Ja pornonkin ihanteiden mukaisesti laukeaminen tapahtuu samaan aikaan kentällä ja katsomossa. Mitä lähemmäksi maalia oma joukkue pääsee, sitä lähempänä ekstaasia ilmeet ovat. TEORIA PORNON JA FUTIKSEN YHTENEVÄISYYDESTÄ on ihan hauska mutta epätyydyttävä. Se nojaa liikaa juuri heteropornon asetelmiin ja jättää huomiotta jalkapallon arvaamattomuuden, sen tappiot ja voitot. Jalkapallossa on draamaa, joka ulottuu myös ruudun ulkopuolelle, kun yksilöt, identiteetit ja yhteisöt ottavat toisistaan mittaa. Kun pornonautintoa todistaa usein vain ruutu, jalkapallonautinto on yhteisöllistä. Ehkä jalkapallo onkin lähempänä oopperaa. Molemmilla on pitkät perinteet, tiukka asema osana kulttuuria ja pyhätöt, jonne lajin ystävät kokoontuvat. Oopperasta löytyy draamaa ja tunteita täyttämään futisvertauksen tarpeet. Kun viheriöllä Suárez puree Chielliniä, lavalla Jago manipuloi Otelloa. Futista ja oopperaa yhdistävät myös koreografia ja rytmi. Kuka liikkuu näyttämön keskelle? Milloin pelaaja lähtee juoksuun, milloin toinen antaa syötön? Paitsiokin on ennen kaikkea virhe koreografiassa. Mutta jos oopperaan kuuluu tietty suureellisuus ja suuret tunteet, jalkapallossa pelataan myös matseja, joissa ei tunnu olevan rytmiä, ei koreografiaa, ei draamaa. Filosofi Simon Critchley toteaa kirjassaan What We Think About When We Think About Football, että joskus jalkapallo on kuin Samuel Beckettin näytelmä Huomenna hän tulee, mutta siinä ei-mitään tapahtuu kahdesti: molemmilla puoliajoilla. JALKAPALLOA VERRATA AN ELÄMÄ ÄN tai uskontoon vielä mieluummin kuin pornoon ja oopperaan. Jotkut sanovat oppineensa pelistä kaiken, minkä tietävät moraalista, ja toiset käyttävät sitä johtajuuden tai ryhmädynamiikan oppikenttänä. Tosiasiassa jalkapallossa on kyse vain siitä, että kaksi tai useampi pelaaja potkii pelivälinettä toisilleen ja maalia kohti. Se, mitä kerromme jalkapallosta, kertoo enemmän meistä. Jalkapallo näyttäytyy toisille pornon tapaan fyysisenä kliimaksina (tai likaisena puuskuttamisena). Toisille se on oopperan tyyliin esteettistä tunnetykittelyä (tai teatraalista poseerausta). Futis sopiikin postmodernismin hengessä lausuttuun ”suuret tarinat ovat kuolleet” -väitteeseen. Se ei ole yhdistävä tarina reilusta kamppailusta, paremman voitosta tai kansakuntien kunniasta. Jalkapallo on tee-se-itsetarina, jonka jokainen kertoo omasta kulmastaan. KAISU TERVONEN Kirjoittaja vetää Jälkipelit-jalkapallopodcastia yhdessä Johanna Ruohosen kanssa. Podcast löytyy osoitteesta voima.fi/audio #jälkipelit
MUSEO MUSEO tarjoaa viihtymistä, aikaa ajatuksil le ja oivalluksen iloa – arjen luksusta. Leh dessä kurkistetaan museoiden kulissien taakse, tutustutaan näyttelyihin, taiteilijoi hin sekä museoiden työntekijöihin. KESÄTARJOUS: MUSEO-lehti kotiin kannettuna neljä kertaa vuodessa tarjoushintaan kestotilaus 25 € (norm. 34 €) tai määräaikaistilaus 30 € (norm. 38 €). museoliitto.fi/museo/kesatarjous LAPSEN MAAILMA Tilaa Lastensuojelun Keskusliiton mainio lehti! Saat ennakkoluulotonta ja painavaa tietoa lasten & perheiden arjesta. Saata vana nyt myös diginä huippuedulliseen hintaan! Digitilaukseen sisältyy lehtien lukuoikeus nrosta 12/2016 alkaen. Hinnat 55 e (12 kk) ja 35 e (6 kk) www.lapsenmaailma.fi LIBERO Neljästi vuodessa ilmestyvä Libero tarkaste lee teemoittain muuttuvaa maailmaa ja yh teiskuntaa, kulttuurin ja taiteen ilmiöitä sekä ajankohtaista monikulttuurista keskustelua. Liberon vuositilauksen hinta on 20 euroa. Alle 30-vuotiaat ja työttömät voivat tilata Liberon vuosikerran maksutta. Libero on myös Vasemmistonuorten jäsenetulehti. Tilaa lehti: extra.vanu.fi/libero Verkkolehti: www.liberolehti.fi TIEDONANTAJA Systeemi on rikki ja se vaatii vaihdoksen! Vahvasti marxilainen Tiedonantaja toimii kanssasi yhteiskuntaa muuttaen, työväen, sorrettujen, rauhan ja ympäristön puolesta. Tilaajana voit valita lukutavaksi paperileh den, digilehden tai kummatkin. 12 numeroa vuodessa 100eur/75eur (opiskelijat ja työttömät), 3kk 38eur/33eur. Tilaukset www.tiedonantaja.fi/tilaa, toimisto@tiedonantaja.fi ja (09) 774 3810 SUOMEN LUONTO Luonnonystävän lehti kertoo ajankohtaiset luonnon tapahtumat ja taustat päivän ympäristökysymyksiin. Tilaus on lahja luonnolle, sillä lehden tuotot käytetään Luonnonsuojeluliiton työhön. Tutustumistarjous: 3 nroa+digi 18,90 €, Tilaukset: suomenluonto.fi/tilaa 80-v juhlanumero Lehtipisteissä 5,90 €! DIPLO&NG Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta on Maailmanpoliittinen aikakauslehti, jonka selkäranka on 30 kielellä ja 47 eri painoksena ilmestyvä Le Monde diplomatiquen lehtiperhe Kuusi numeroa vuodessa. Kestotilaus 29,90e sisältää myös digilehden (pelkkä digi 25e/vuosi). Tilaukset: mondediplo.fi/tilaa www.mondediplo.fi VAPAA AJATTELIJA Sekulaarin kulttuurin, ihmisten yhdenvertai suuden, uskonnon ja katsomuksen vapauden, tiedepohjaisen maailmankuvan, kriittisen ja rationaalisen ajattelun sekä humanismin äänenkannattaja. Julkaisija Vapaaajattelijain Liitto ry on uskonnottomien edunvalvonta, ihmisoikeus ja kulttuurijärjestö. Ilmestyy neljä numeroa vuodessa; http://vapaa-ajattelijat.fi/va-lehti; tilaushinta 30 euroa, val@vapaa-ajattelijat.fi NIIN & NÄIN niin & näin on vuodesta 1994 ilmestynyt filosofinen aikakauslehti, jossa julkaistaan monialaisesti ja teemaisesti kaikentyyp pisiä kirjoituksia runoista ja kolumneista vertaisarvioituihin artikkeleihin. Kestotilaus (4 numeroa) 48 € Määräaikaistilaus (4 numeroa) 52 € Tilaukset ulkomaille + 4 € Tilaukset: www.netn.fi/lehti KULTTUURIVIHKOT Vasemmistolainen aikakauslehti taiteiden, sivistyksen ja solidaarisuuden asialla. 6 numeroa vuodessa. Kesätarjous: uusin lehti (kuvassa) ja kaksi seuraavaa vain 12,90 e (määräaikainen tilaus). tilaus@kulttuurivihkot.fi / (09) 4114 5369 www.kulttuurivihkot.fi HISTORIALLINEN AIKAKAUSKIRJA Historiallinen Aikakauskirja on tieteellinen aikakauslehti, joka syventää ajankohtais ten ilmiöiden taustoja ja tarjoaa uusia näkökulmia menneisyyden tapahtumiin. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja sen parissa viihtyvät sekä ammattitutkijat että historian harrastajat. Tilaa lehti: www.historiallinenaikakauskirja.fi/tilaukset TÄHTIVAELTAJA Suomen paras scifi-, fantasiaja kauhukult tuurilehti. Käsittelyssä kirjallisuus, elokuvat, sarjakuvat ja tvsarjat. Mukana artikkelit, haastattelut, novellit ja arvostelut. Neljä 100sivuista numeroa vuodessa. Ilman on paha elää! Vuosikerta 29 e www.tahtivaeltaja.com www.tahtivaeltajablogi.com Kesä, aurinko, riippumatto ja hyvää luettavaa... Halusit sitten kulttuuria, tiedettä tai mielipiteitä, kaikista niistä voit nautiskella rentoillen Kulttilehtien parissa. Voit tutustua lehtiin osoitteessa kulttilehdet.fi tai koronarajoitusten hellitettyä painettuina versioina Helsingin Kaapelitehtaan Konttorissa tai Oulun Valveessa. NIIN&NÄIN niin & näin on vuodesta 1994 ilmestynyt filosofinen aikakauslehti, jossa julkaistaan monialaisesti ja teemaisesti kaikentyyp pisiä kirjoituksia runoista ja kolumneista vertaisarvioituihin artikkeleihin. Kestotilaus (4 numeroa) 48 € Määräaikaistilaus (4 numeroa) 52 € Tilaukset ulkomaille + 4 € Tilaukset: www.netn.fi/lehti NUORI VOIMA Nuori Voima on 113vuotias, ajaton ja ajankohtainen kirjallisen kulttuurin lehti. Sitä kannattaa ajattelevan ja kirjoittavan ihmisen lukea. Tilaukset: 50/25 €, tilaukset@nvl.fi tai nuorivoima.fi/tilaa MAAILMAN KUVALEHTI Maailman Kuvalehti on ajattelevien maail mankansalaisten oma lehti. Usein palkit tu lehti kertoo tarinoita ympäri maailman, taustoittaa ja syventää uutisvirtaa. Leh den rinnalla pyörii aktiivinen verkkoalusta www.maailmankuvalehti.fi. Tilaa lehti: Vuosikerta 6 numeroa 42 €. www.maailmankuvalehti.fi/tilaus RAUHAN PUOLESTA Rauhan puolesta on kulttuuri, mieli pide ja uutislehti, jonka aiheita ovat mm. rauhanrakennus, sodanvastustus, sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmu kaisuuden edistäminen, ihmisoikeuksien puolustaminen ja luonnon hyvinvointi. Lehti on Rauhanpuolustajien jäsenlehti ja se ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Tilaushinta on 36€, Rauhanpuolustajien jäsenet (25€/vuosi) saavat sen ilmaiseksi. NY TID Den finlandssvenska samhällsoch kul turtidskriften Ny Tid firar 75 år. Beställ tidningen för att ta del av intervjuer, reportage, essäer och recensioner, ur ett radikalt rödgrönt perspektiv! Fortlöpande 12 nr/år 72 € 12 mån. tidsbunden 83 € 6 mån. 43 € 3 mån 24 € * 33% studeranderabatt nytid.fi/pren, pren@nytid.fi NUORISOTUTKIMUS Nuorisotutkimuksessa julkaistaan tieteel lisiä artikkeleita, katsauksia, haastatteluja, ajankohtaisia puheenvuoroja nuoriso ja yhteiskuntapolitiikasta, kirjaarvioita ja lektioita. 4 numeroa vuodessa. Vuositilaushinta 32/30 euroa. Irtonumero 8 euroa. www.nuorisotutkimusseura.fi Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto median moniäänisyyden puolesta jo vuodesta 1991. Kaikki lehdet löytyvät osoitteesta WWW.KULTTILEHDET.FI. Tutustu ja tilaa.
MUSEO MUSEO tarjoaa viihtymistä, aikaa ajatuksil le ja oivalluksen iloa – arjen luksusta. Leh dessä kurkistetaan museoiden kulissien taakse, tutustutaan näyttelyihin, taiteilijoi hin sekä museoiden työntekijöihin. KESÄTARJOUS: MUSEO-lehti kotiin kannettuna neljä kertaa vuodessa tarjoushintaan kestotilaus 25 € (norm. 34 €) tai määräaikaistilaus 30 € (norm. 38 €). museoliitto.fi/museo/kesatarjous LAPSEN MAAILMA Tilaa Lastensuojelun Keskusliiton mainio lehti! Saat ennakkoluulotonta ja painavaa tietoa lasten & perheiden arjesta. Saata vana nyt myös diginä huippuedulliseen hintaan! Digitilaukseen sisältyy lehtien lukuoikeus nrosta 12/2016 alkaen. Hinnat 55 e (12 kk) ja 35 e (6 kk) www.lapsenmaailma.fi LIBERO Neljästi vuodessa ilmestyvä Libero tarkaste lee teemoittain muuttuvaa maailmaa ja yh teiskuntaa, kulttuurin ja taiteen ilmiöitä sekä ajankohtaista monikulttuurista keskustelua. Liberon vuositilauksen hinta on 20 euroa. Alle 30-vuotiaat ja työttömät voivat tilata Liberon vuosikerran maksutta. Libero on myös Vasemmistonuorten jäsenetulehti. Tilaa lehti: extra.vanu.fi/libero Verkkolehti: www.liberolehti.fi TIEDONANTAJA Systeemi on rikki ja se vaatii vaihdoksen! Vahvasti marxilainen Tiedonantaja toimii kanssasi yhteiskuntaa muuttaen, työväen, sorrettujen, rauhan ja ympäristön puolesta. Tilaajana voit valita lukutavaksi paperileh den, digilehden tai kummatkin. 12 numeroa vuodessa 100eur/75eur (opiskelijat ja työttömät), 3kk 38eur/33eur. Tilaukset www.tiedonantaja.fi/tilaa, toimisto@tiedonantaja.fi ja (09) 774 3810 SUOMEN LUONTO Luonnonystävän lehti kertoo ajankohtaiset luonnon tapahtumat ja taustat päivän ympäristökysymyksiin. Tilaus on lahja luonnolle, sillä lehden tuotot käytetään Luonnonsuojeluliiton työhön. Tutustumistarjous: 3 nroa+digi 18,90 €, Tilaukset: suomenluonto.fi/tilaa 80-v juhlanumero Lehtipisteissä 5,90 €! DIPLO&NG Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta on Maailmanpoliittinen aikakauslehti, jonka selkäranka on 30 kielellä ja 47 eri painoksena ilmestyvä Le Monde diplomatiquen lehtiperhe Kuusi numeroa vuodessa. Kestotilaus 29,90e sisältää myös digilehden (pelkkä digi 25e/vuosi). Tilaukset: mondediplo.fi/tilaa www.mondediplo.fi VAPAA AJATTELIJA Sekulaarin kulttuurin, ihmisten yhdenvertai suuden, uskonnon ja katsomuksen vapauden, tiedepohjaisen maailmankuvan, kriittisen ja rationaalisen ajattelun sekä humanismin äänenkannattaja. Julkaisija Vapaaajattelijain Liitto ry on uskonnottomien edunvalvonta, ihmisoikeus ja kulttuurijärjestö. Ilmestyy neljä numeroa vuodessa; http://vapaa-ajattelijat.fi/va-lehti; tilaushinta 30 euroa, val@vapaa-ajattelijat.fi NIIN & NÄIN niin & näin on vuodesta 1994 ilmestynyt filosofinen aikakauslehti, jossa julkaistaan monialaisesti ja teemaisesti kaikentyyp pisiä kirjoituksia runoista ja kolumneista vertaisarvioituihin artikkeleihin. Kestotilaus (4 numeroa) 48 € Määräaikaistilaus (4 numeroa) 52 € Tilaukset ulkomaille + 4 € Tilaukset: www.netn.fi/lehti KULTTUURIVIHKOT Vasemmistolainen aikakauslehti taiteiden, sivistyksen ja solidaarisuuden asialla. 6 numeroa vuodessa. Kesätarjous: uusin lehti (kuvassa) ja kaksi seuraavaa vain 12,90 e (määräaikainen tilaus). tilaus@kulttuurivihkot.fi / (09) 4114 5369 www.kulttuurivihkot.fi HISTORIALLINEN AIKAKAUSKIRJA Historiallinen Aikakauskirja on tieteellinen aikakauslehti, joka syventää ajankohtais ten ilmiöiden taustoja ja tarjoaa uusia näkökulmia menneisyyden tapahtumiin. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja sen parissa viihtyvät sekä ammattitutkijat että historian harrastajat. Tilaa lehti: www.historiallinenaikakauskirja.fi/tilaukset TÄHTIVAELTAJA Suomen paras scifi-, fantasiaja kauhukult tuurilehti. Käsittelyssä kirjallisuus, elokuvat, sarjakuvat ja tvsarjat. Mukana artikkelit, haastattelut, novellit ja arvostelut. Neljä 100sivuista numeroa vuodessa. Ilman on paha elää! Vuosikerta 29 e www.tahtivaeltaja.com www.tahtivaeltajablogi.com Kesä, aurinko, riippumatto ja hyvää luettavaa... Halusit sitten kulttuuria, tiedettä tai mielipiteitä, kaikista niistä voit nautiskella rentoillen Kulttilehtien parissa. Voit tutustua lehtiin osoitteessa kulttilehdet.fi tai koronarajoitusten hellitettyä painettuina versioina Helsingin Kaapelitehtaan Konttorissa tai Oulun Valveessa. NIIN&NÄIN niin & näin on vuodesta 1994 ilmestynyt filosofinen aikakauslehti, jossa julkaistaan monialaisesti ja teemaisesti kaikentyyp pisiä kirjoituksia runoista ja kolumneista vertaisarvioituihin artikkeleihin. Kestotilaus (4 numeroa) 48 € Määräaikaistilaus (4 numeroa) 52 € Tilaukset ulkomaille + 4 € Tilaukset: www.netn.fi/lehti NUORI VOIMA Nuori Voima on 113vuotias, ajaton ja ajankohtainen kirjallisen kulttuurin lehti. Sitä kannattaa ajattelevan ja kirjoittavan ihmisen lukea. Tilaukset: 50/25 €, tilaukset@nvl.fi tai nuorivoima.fi/tilaa MAAILMAN KUVALEHTI Maailman Kuvalehti on ajattelevien maail mankansalaisten oma lehti. Usein palkit tu lehti kertoo tarinoita ympäri maailman, taustoittaa ja syventää uutisvirtaa. Leh den rinnalla pyörii aktiivinen verkkoalusta www.maailmankuvalehti.fi. Tilaa lehti: Vuosikerta 6 numeroa 42 €. www.maailmankuvalehti.fi/tilaus RAUHAN PUOLESTA Rauhan puolesta on kulttuuri, mieli pide ja uutislehti, jonka aiheita ovat mm. rauhanrakennus, sodanvastustus, sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmu kaisuuden edistäminen, ihmisoikeuksien puolustaminen ja luonnon hyvinvointi. Lehti on Rauhanpuolustajien jäsenlehti ja se ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Tilaushinta on 36€, Rauhanpuolustajien jäsenet (25€/vuosi) saavat sen ilmaiseksi. NY TID Den finlandssvenska samhällsoch kul turtidskriften Ny Tid firar 75 år. Beställ tidningen för att ta del av intervjuer, reportage, essäer och recensioner, ur ett radikalt rödgrönt perspektiv! Fortlöpande 12 nr/år 72 € 12 mån. tidsbunden 83 € 6 mån. 43 € 3 mån 24 € * 33% studeranderabatt nytid.fi/pren, pren@nytid.fi NUORISOTUTKIMUS Nuorisotutkimuksessa julkaistaan tieteel lisiä artikkeleita, katsauksia, haastatteluja, ajankohtaisia puheenvuoroja nuoriso ja yhteiskuntapolitiikasta, kirjaarvioita ja lektioita. 4 numeroa vuodessa. Vuositilaushinta 32/30 euroa. Irtonumero 8 euroa. www.nuorisotutkimusseura.fi Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto median moniäänisyyden puolesta jo vuodesta 1991. Kaikki lehdet löytyvät osoitteesta WWW.KULTTILEHDET.FI. Tutustu ja tilaa.
36 • 6 / 2021 Laittoman puolella Laillisella ja laittomalla katutaiteella on eronsa. Stencibility-festivaalin järjestäjät tiedostavat ne. Siksi laillinen festivaali tukee laitonta katutaidetta. TEKSTI JULIUS HALME KOLLAASI KAI TALVINEN V IROL AISEN K ATUTAITEEN historia on kuta kuinkin sama kuin suomalaisenkin. Graffiti saapui kuvioi hin 1990-luvun alkupuoliskolla, ja hiljalleen kaupungit alkoivat vastustaa sitä nollatoleranssipolitiikalla. Tartossa toimittiin toisin. Pienessä kaupungissa oli vain vähän graffiteja, eikä kaupunki ryhtynyt suurempiin vastatoimiin niin kuin Tallinnassa. Tämä antoi Tarton katutaiteelle mahdollisuuden kehittyä aivan omaksi ilmiökseen PohjoisEuroopan kaupunkien joukossa. Vuosien 2006–2007 tienoilla kaupungin seinillä alkoi näkyä paljon julisteita, tarroja ja sapluunoita, eli stencileitä. Sirla, katutaiteilija ja aktivisti, ymmärsi, että jotain on tapahtumassa. Stencilit viehättivät häntä, sillä ne toivat jotain uutta ja yllättävää katukuvaan muuttaen ohikulkijan käsitystä julkisesta tilasta. Näihin aikoihin Tartossa ei ollut monia katutaiteilijoita. Sirla maalasi ystäviensä kanssa, mutta kaveri porukka ei tuntenut muiden kaupun kien, kuten Pärnun ja Tallinnan, artisteja. He halusivat tietää ketkä ovat teosten takana ja järjestivät Viron katutaideskenen ensimmäisen tapaamisen. Energiasta kasvoi Stencibilityfestivaali. Vaikka Stencibilityn perimmäinen tarkoitus edelleen on toimia katutaiteilijoiden kohtaamispaikkana, sillä on myös vahva aatteellinen vakaumus. Viiden kohdan Street Art Manifesto painottaa katutaiteilijan vastuuta ja vapautta julkisen tilan käytössä. Viimeisessä kohdassa tulee esiin Stencibilityn perimmäinen sanoma: katutaiteen laittomuus. Festivaali ei nimittäin tue katutaiteen laillistamista, päinvastoin. Se tukee laitonta katutaidetta. ”Haluamme, että artistit ovat vapaita luomaan katutaidetta, eikä meistä katutaiteen tule olla laillista. Emme halua tehdä suuria muraaleja, joiden luonnokset pitää hyväksyttää jossakin. Päämäärämme on vapauden säilyttäminen”, toteaa Sirla. Hän erottelee tiukasti street artin, graffitin ja muralismin toisistaan, sillä ne ovat katutaiteen eri suuntauksia. Jokainen suuntaus kaunistaa julkista tilaa jollain tapaa, mutta laillinen katutaide on vain mitäänsanomattomampaa. ”Kun käyn Helsingissä, suurin osa muraaleista esittää kukkasia ja perhosia”, Sirla nauraa. ”Sisältö pehmenee mitä enemmän yhteistyökumppaneita on mukana. Näin ei välttämättä käy jokaisessa projektissa, mutta tilastollisesti tätä tapahtuu. Kymmenen vuotta sitten juttelin kaupungin arkkitehdin kanssa laittoman muraalin maalaamisesta. Hän sanoi, että ihmiset alkaisivat esittää kysymyksiä. Mielestäni taiteen tulee esittää kysymyksiä. Se on taiteen tarkoitus. Ehkä kaupunginvaltuusto ei halua muraaleja, jotka esittävät kysymyksiä. Vaikka tarkoitus on tehdä piirustuksia, jotka kaunistavat kaupunkia, useimmiten ne kadottavat viestinsä”. FESTIVA ALEILLE OSALLISTUNUT taiteilija, tutkija ja opettaja, Javier Abarca on kirjoittanut muraalien ongelmista. Siinä missä pienikokoinen katutaide elää ja kehittyy ympäristönsä mukana, kokonsa takia muraalin elinkaari on pitkä, 5–10 vuotta, toisin kuin katutaiteen, joka saattaa kadota tai muokkautua päivässäkin. Julkisen tilan käyttäjän on sopeuduttava jättimäiseen teokseen, kun pienempää teosta kuka tahansa pystyisi muokkaamaan. Näin muraalista syntyy yksipuolinen, pakotettu monologi, johon ei pysty vastaamaan. MURA ALEISSA PIILEE myös sosioekonominen ongelma. Menneisyydessä nollatoleranssipoliitiikan ja rikkiStreet Art Manifesto painettuna Stencibilityn zineen Ju lius H alm e
Laittoman puolella näisten ikkunoiden -teorian vallitessa katu taiteen koettiin häiritsevän kaupallista kaupunkitilaa. Nykyään katutaide on kaupallistettu ja talon kylkeen maalattuna se saattaa nostaa kiinteistön arvoa. Maailmalta löytyy esimerkkejä, joissa katutaidetta, eritoten muraaleja, käytetään kasvonkohotuksena jollekin kaupunginosalle. Hazal Türken tutki pro gradussaan julkisrahoitteisen Mural Istanbul Street Art Festivalin vaikutusta Yelde?irmeninaapuruston gentrifikaatiokehitykseen. Päätelmä oli synkkä. Festivaalia käytettiin työkaluna ehostamaan ongelmallisen kaupunginosan julkikuvaa kun naapurusto näyttäytyisi kulttuurija taidekeskuksena. Suomikin vietti 2010-luvulla omaa kaupallista muraalibuumiaan. Katukuvaan ilmestyi muun muassa Pauligin ja Tikkurilan sponsoroimia muraaleja ja niistä on ajan saatossa tullut kaupunkisuunnittelun arkea. Tutkimusta katutaiteen vaikutuksesta gentrifikaatioon ei ole vielä paljon. Varmuudella ei voida sanoa kuinka suuri osuus juuri katutaiteella tai katutaidefestivaaleilla on alueiden arvon nousuun. Selvää kuitenkin on, että kaupungit hyötyvät katutaiteesta enemmän kuin artistit, jotka tuskin maalaavat ennakkoon hyväksyttyjä muraaleja palkan ja näkyvyyden lisäksi gentrifikaatiota kiihdyttääkseen. SIRL A AKIN ON HUOLESTUTTANUT Tarton kaupungin yltiömyönteinen suhtautuminen Stencibilityyn. Hän haastatteli pro gradu tutkielmaansa varten monia festivaalijärjestäjiä eri maista. Liettualainen järjestäjä, Goda Ské, tunnusti hänelle, että paikallinen muraaleihin keskittyvä katutaidefestivaali oli vahvasti vaikuttanut kaupungin katutaiteilijoiden aktiivisuuteen. Skén mukaan silloin kun taiteilijoilla on mahdollisuus maalata isoja, laillisia muraaleja, he käyttävät kaiken aikansa ja energiansa niihin, jättäen aukon pienempään, laittomaan katutaiteeseen. Näistä syistä Stencibility-festivaali edistää laitonta katutaidetta ja tukee taiteilijan luovaa vapautta. Se ei tee kompromisseja sisältönsä kanssa. Vaikka Stencibilityn teokset, myös muraalit, maalataan laillisesti, tämä tapahtuu tekijöiden ehdoilla. Paikalliset lahjoittavat seiniä ja rakennuksia teosten valkokankaiksi artisteille, mutta heillä ei ole oikeutta puuttua teosten sisältöön. Festivaali ei myöskään kuratoi teoksia muuten kuin valitsemalla ohjelmistoon kutsuttavat artistit. Linjaus heijastaa manifestissa mainittavaa luottamusta ja omatunnon kuuntelua laittoman katutaiteen tekemisessä. TARTON KATUTAIDEKULTTUURI on uniikki vastalause katutaiteen kaupallistamista vastaan maailmassa, jossa useimmat jäävät vain ihailemaan värejä. Stencibility järjestetään kesäisin Tartossa. Teoksia voi ihailla kaupungissa ympäri vuoden. www.stencibility.eu Stina Leekin maalaama teos tämän vuoden festivaaleilta. Ru ud u Ra hu m aru LUONTOA ON SUOJELTAVA SIELLÄ, MISSÄ SITÄ ON L uontokato on akuutti uhka, jonka pysäyttämiseksi on toimittava nopeasti. Se on jopa ilmastonmuutostakin suurempi ongelma. Elämämme riippuu luonnon monimuotoisuudesta. Siksi kaikessa poliittisessa päätöksenteossa tulisi ottaa huomioon luonnon monimuotoisuus, ekosysteemit ja ekosysteemipalvelut. Suomen jopa 48 000 eliölajista jopa joka yhdeksäs on uhanalainen. Hallitustenvälisen luontopaneeli IPBES:in julkaiseman raportin mukaan jopa miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto. Maailmassa on arvioiden mukaan 8 miljoonaa lajia. Myös maailmalla lajikato kiihtyy edelleen. Villejä eläimiä on vain 4 prosenttia maailman nisäkkäistä, kun ihmisiä on 36 prosenttia ja tuotantoeläimiä 60 prosenttia. Biodiversiteettikatoa lisää Suomessa ilmastonmuutoksen lisäksi erityisesti metsätalous, maatalous, rakentaminen ja muu maankäyttö sekä saastuminen. Ilmastonmuutoksen edetessä tarvitsemme entistä enemmän lajien sisäistä ja lajien välistä monimuotoisuutta, mutta sitä on koko ajan entistä vähemmän. Tekojen on oltava oikeita ja riittäviä. Tarvitsemme lisää suojeltuja alueita. Koskemattomat alueet ovat nyt jo niin vähissä, että vaikka ne kaikki suojeltaisiin, se ei riittäisi. Tarvitsemme 30 prosenttia sellaisia suojeltuja alueita, jotka tukevat monimuotoisuuden kirjoa, sekä 10 prosenttia tiukan suojelun alueita. Luontoarvoltaan huonojen alueiden kuten vaikkapa päätehakattujen alueiden luonnontilaistamisella, villiinnyttämisellä, on keskeinen merkitys riittävän suojellun alan luomisessa. Suomessa tämä koskee erityisesti metsiä, mutta myös muita luontotyyppejä ja maaperän ekosysteemejä. Jopa 86 prosenttia Suomen maapinta-alasta on metsää. Jos emme suojele biodiveristeettiä metsissämme, missä sitten? Meille ei jää paljon muita vaihtoehtoja. Keskusteluissa usein tuodaan esille Suomen metsätalouden edistyksellisyys ja kestävyys. Jos toiminta olisi aidosti kestävää, ei biodiversiteettikato olisi edennyt. Suomen metsämaan alasta vain 8,2 prosenttia on suojeltua. Tiukasti suojeltua metsämaata on 6 prosenttia metsämaan kokonaispinta-alasta. Suojelluista metsistä suurin osa sijaitsee Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa näistä sijaitsee vain 5 prosenttia. Moni meistä on lapsuudessa ajatellut, että lähimetsämme on luonnonmetsä, vaikka se on todellisuudessa talousmetsää. Talousmetsiä tietysti saakin olla, mutta emme voi väittää metsiemme olevan luonnontilaisia. Parlamentin hyväksymässä kannassa EU:n biodiversiteettistrategiaan korostetaan muun muassa tarvetta saattaa tiukan suojelun piiriin kymmenen prosenttia EU:n maaja merialueista ja suojella tiukasti kaikki jäljellä olevat aarnioja ikimetsät. Miksi tämä on meille niin vaikeaa? Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu WWW.SIRPAPIETIKAINEN.EU
38 • 6 / 2021 Keskeneräisiä kenttäkokeiluja Kirjailijan maailmankuva laajeni, kun hän päätyi yhteisjohtamaan taidefestivaalia. TEKSTI LAURA GUSTAFSSON KUVA NINNI KAIRISALO VA LL AN KUMOUK SE N VÄ LI N E ET F ESTIVA ALIN VIIMEISENÄ päivänä seurasin, kuinka taiteilija Arvid van der Rijt uutti sytytetyistä kynttilöistä äänimaisemaa itse tekemiensä instrumenttien avulla. Bandoeng-Bandung oli rajanylitysrituaali, jolla halusin päättää kahdeksanpäiväisen Pixelache 2021 -festivaalin. Samalla päätin puolitoistavuotisen taipaleeni festivaalin yhteisjohtajana ja kuraattorina. Ennen pandemiaa minua lähestyi sosiaalisessa mediassa henkilö, joka kirjoitti someen nimensä kyrillisin aakkosin. Hänen profiilikuvassaan oli ehkä lokki tai mies, jolla on kaurapuurosta tehty naamio (tai jotain tältä väliltä). Hän halusi keskustella Pixelachesta tai Pikseliähkystä, jolla nimellä tapahtuma myös tunnetaan. Tiesin Vallankumouksen välineet -juttusarjassa gonzojournalismia vihaava kirjailija kokeilee ja raportoi.
Keskeneräisiä kenttäkokeiluja festivaalin maineelta, vaikken ollut koskaan käynyt siellä. Käsitykseni mukaan konseptiin kuului tutkimuksesta ammentava luova praktiikka, joka on liian teknologista ymmärrykselleni. Puurosta kasvonaamioita tekevä ihminen, tulevan festivaalin johtaja Andrew Gryf Paterson, pyysi minua mukaan kuratoimaan tapahtumaa. Olin tuolloin epävarma omasta taiteilijuudestani. Koin, etten ollut saanut mitään valmiiksi pitkään aikaan, tunsin itseni tyhmäksi ja ennen kaikkea inhosin edes esittäytyä englanniksi. Olin huojentunut, kun korona peruutti kaiken ja saisin muhia umpimielisyydessäni määrittelemättömän ajan. Pixelachessa oltiin kuitenkin toiveikkaita. Festivaalin oli määrä toteutua vasta kesäkuussa 2021, siihen mennessä kulttuuritapahtumiakin voisi varmasti taas järjestää. Aloimme sortteerata avoimeen hakuun lähetettyjä ehdotuksia. Tein valintani sillä perusteella, oliko ehdotus minusta kiinnostava – ymmärsinpä, mistä siinä on kyse tai en. PIKSELIÄHKY PERUSTETTIIN kotimaisin voimin 20 vuotta sitten, mutta nykyinen Pixelache-yhteisö on todella kansainvälinen: ihmiset ovat asettuneet Suomeen Skotlannista, Irlannista, Venäjältä, Intiasta, Ranskasta ja Taiwanista. Osa on ollut täällä vain käymässä ja jatkanut matkaa, mutta osallistuu yhä yhteisön toimintaan. He ovat aitoja kosmopoliitteja: eivät mitään etuoikeutettuja matkailijoita, vaan ihmisiä, jotka luovat ja ylläpitävät kulttuurielämää voimistavia ja rikastuttavia verkostoja, vaikka heidän asemansa on usein vielä haavoittuvampi kuin suomalaissyntyisten kulttuurityöläisten. Puhuin alkuun aika vähän, koska yritin niin kovasti ymmärtää sanoja, aksentteja, aihepiirejä, välineitä. Minua pyydettiin ”codirectoriksi” – jälleen termi, jolle ei ollut suomenkielistä vastinetta. Hyväksyin Google kääntäjän ehdottaman tittelin yhteisjohtaja. Kesän kääntyessä talveen alkoi näyttää siltä, ettei yleisötapahtuman toteuttaminen olisikaan selviö. Pyörittelin Andrew’n, yhteisjohtajuuskollegani, ja tuottaja Steve Maherin kanssa visioita ”paralleeleista festivaaleista”: teoksilla oli vähintään kolme toteutusvaihtoehtoa riippuen tekijän mahdollisuudesta olla fyysisesti läsnä ja tapahtumapaikan, keskusta kirjasto Oodin, auki olemisesta. Varasuunnitelmaksi valitsimme radion: kävi miten kävi, meillä olisi viikon verran ääniohjelmistoa. PIXELACHE EI OLE HELPOSTI lähestyttävä taidetapahtuma vapaasta pääsystä ja avoimesta sisällöstä huolimatta. Tyypillisiä aihioita ovat keinoäly, biotaide, kummalliset elämänmuodot (kuten limakko) ja itse tehdyt vekottimet. Mediataiteen katselmuksesta se on muovautunut esittelemään edellä käyvää tai erikoistunutta taidetta, tutkimusta, aktivismia ja suunnittelua, jollaista ei yleensä muualla koe. Otin tehtäväkseni kutsua ihmisiä tutkimaan Pixelachen ekologisen lokeron ihmeellisyyttä. Pyysin esseisti Silvia Hosseinia keskustelemaan kanssani tapahtuman ohjelmistosta. Yhdessä tutkiskelimme äänija video taidetta, installaatioita ja esityksiä ja kytkimme niitä tuntemaamme todellisuuteen. Kuten tapahtumia tehdessä aina, tiedotus ja markkinointi tapahtui viime tingassa. Osittain siksi, että uusista koronarajoituksista päätettiin vasta pari viikkoa ennen festivaalia. Vastoinkäymisiäkin oli. Puolet ulkomailta Suomeen rahtaamistamme taiteilijoista sairastui koronaan ja vietti koko reissunsa karanteenissa, eikä Oodikaan poikkeusjärjestelyiden keskellä osoittautunut niin ihanteelliseksi tilaksi kuin oli kuviteltu. Yleisö ja lehdistö eivät rynnineet paikalle sankoin joukoin. Koin epäonnistuneeni pyrkimyksessäni kommunikoida ja tuoda Pixelachea suuremmalle yleisölle. MUTTA EGO JA YKSILÖSUORITUS eivät ehkä merkitsekään eniten. Aika harva järjestää kahdeksanpäiväisen, ennakkoluulottomasti hyb ridisen, yli sadan esiintyjän, marginaali kulttuuria juhlistavan, omalla radiokanavalla ja -tuotantotiimillä varustetun festivaalin pandemian aikaan alle 50 000 euron budjetilla. Festivaalin kolmantena päivänä ymmärsin, miten erityisessä ja hienossa projektissa olin mukana. Olen osallistunut yhteisnäyttelyihin ja biennaaleihin, jotka kertovat mielellään olevansa ”laboratorioita”. Lopulta näissä näyttelyissä ei kuitenkaan oikeasti koetella mitään. Tasaisen etabloituneiden taiteilijoiden huomionarvoisiksi noteeratut työt pannaan kalliisti näytteille, ja ne esiintyvät elävinä kuolleina, representaatioina itsestään. Pixelache-festivaalin ei ole tarkoituskaan esitellä valmiiksi ajateltuja ajatuksia tai viimeisteltyjä sommitelmia. Se on kenttäkokeilu, jossa esitykset, ihmiset, aloitteet ja projektit näyttäytyvät vaihtelevissa prosessin vaiheissa, keskeneräisinä. Pixelachessa on kyse halusta ymmärtää, oppia ja jakaa. Kokeilla jotain, minkä lopputulosta ei voi tietää. PIXELACHESSA ON KYSE HALUSTA YMMÄRTÄÄ, OPPIA JA JAKAA. KOKEILLA JOTAIN, MINKÄ LOPPUTULOSTA EI VOI TIETÄÄ. Puutarhakatu 34, Tampere, tampereentaidemuseo.fi ninni@kaligraphics.fi / www.kaligraphics.fi KALI GRAPHICS
40 • 6 / 2021 Ylioppilasteatterin Reality kertoo tositelevision hämärtämästä ihmiskäsityksestä. Näytelmän ohjanneet Jenni Korpela ja Elena Rekola tuovat näyttämölle uusia samaistumisen malleja. TEKSTI TUOMAS RANTANEN KUVA JUNO LEHTINEN Rakkaudesta todellisuuteen K ESÄISEN VEHREYDEN keskellä pilkottava Mustikkamaan kesäteatterin kolhiintunut huoltorakennus vaikuttaa äkkisilmäykseltä sissileiriltä sademetsän keskellä. Touhukkaat ylioppilasteatterilaiset kanniskelevat kamojaan eri suuntiin ja kaiken romun keskellä läppäreineen istuva tuottaja Tommi Kokkonen viittoilee tulijaa jatkamaan lavan suuntaan. Käynnissä olevassa kohtauksessa on kyse jonkinlaisesta Ameriikan meiningistä: rytmikkäästi ryhmittäytyvän tanssiesityksen takaa esiin saapastelee cowboyhattuinen paksulla etelän murteella haastava naisoletettu, joka lavan eteen päästessään tekee spagaatin. Seuraavaksi jollekin perheenäitihahmolle tehdään epäonnista kauneusleikkausta. Katsomosta näyttelijöitä ohjaavat Tiuhti ja Viuhti tyyliin Ylioppilasteatterin tuoreet taiteelliset vastaavat Jenni Korpela ja Elena Rekola. ”Muistakaa leveä Texashymy!”, huikkaa Tiuhti. ”Potilaan jalkojen pitää ulottua sängyn päädyn yli”, jatkaa Viuhti. Tässä harjoitellaan heinäkuussa ensi-iltaan tulevaa Reality 2021 – Summer of Love esitystä, jonka piti alunperin kuulua Ylioppilasteatterin normaaliin ohjelmistoon. Koronarajoitukset kuitenkin sulkivat teatterin ovet kolme viikkoa ennen viime joulukuuksi kaavailtua ensi-iltaa. ”Käsikirjoitusta oli tehty pitkään työryhmän kesken, ja sieltä tuli myös idea sovittaa se kesäteatteriksi, jottei kaikki työ menisi hukkaan. Esitys koostuu seitsemästä toisiinsa lomittuvasta tarinasta, joiden kautta ilmentyy miten vastuutonta, irti elämästä olevaa sekä cisja heteronormatiivista tositelevision vahvistama maailmankuva usein on”, avaa Korpela. ”Seuraamme itse paljon reality viihtettä ja olemme tosiaan tutkineet pitkään sen tunkkaisia stereotypioita. Tältä pohjalta annoimme työryhmäläisille impulssimateriaalia. Samalla lisäsimme joukkoon myös suoraan ohjelmista litteroituja erityisen absurdeja repliikkejä,” täydentää hänen työparinsa Rekola. TYYLIL A JILTA AN TR AGIKOOMISEN esityksen taustalla vaikuttaa myös viime aikojen julkinen keskustelu esiintyjien riistosopimuksista ja ohjelmien tekoon liittyneistä muista eettisistä ongelmista. ”Minusta tositeeveen tuottajat ovat eettisesti vastuussa myös siitä, millaista todellisuutta heidän ohjelmissaan luodaan. Omassa esityksessämme emme halua nauraa pilkallisesti niille ihmisille, jotka tällaisiin ohjelmiin osallistuvat, vaikka haluamme käsitellä asiaan liittyviä lainlaisuuksia myös naurun kautta.”, tuumii Korpela. ”Itse koen vähemmistöihmisenä, että komedia ja asioiden pistäminen överiksi on hyvä tapa käsitellä vaikeita asioita. Uskon myös, ettei näitä tositelevision ahtaita roolimalleja tehdä yleensä pahalla, vaan siksi että niiden tekijät eivät vain ole vain kartalla sen suhteen, missä oikeassa elämässä mennään. Olen myös sitä mieltä, että kyllä kesäteatterikin voi olla kantaottavaa”, vahvistaa Rekola. Korpela kertoo löytäneensä teatterin ilmaisuväyläkseen jo kymmenvuotiaana. Myöhemmin hän päätyi helsinkiläisen kansanopiston teatterilinjan kautta Turun Taideakatemian teatteri-ilmaisun ohjaajalinjalle. ”Turussa tein esityksen, jossa tutkin muunsukupuolisena ihmisenä olemisen vaikeutta yhteiskunnassa. Samalla huomasin, että juuri queer feministiset teemat ovat sellaisia, mitä haluan käsitellä. Siis, että haluan tarjota uusia narratiiveja ja samaistumispintaa ihmisille, jotka eivät itse mene standardi muottiin.” Rekola puolestaan löysi suhteensa teatterin vasta aikuisena. Hän opiskeli yhtä aikaa Korpelan kansa sekä kansanopistossa että Turun Taideakate miassa, tosin siellä nukketeatterilinjalla. ”Olin pitkään rääväsuu vailla päämäärää. Nukketeatteri muutti teatterikäsityksiäni 360 astetta ja antoi uusia välineitä viedä teatteri-ilmaisuani etäännyttävämpään ja anarkistisempaan suuntaan. Kun päätimme Jennin kanssa hakea Ylioppilasteatteriin, ajattelin, että voisimme yhdessä tuoda mukanamme nimenomaan queer feminismiä ja nukketeatteria.” KUMPIKIN TUNNISTAA ITSENSÄ osaksi Ylioppilasteatterin pitkää ja poliittisestikin vahvaa traditiota. ”Minulle teatteri on ehdottomasti väline osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Sosiaalinen media ei ole koskaan tuntunut omalta areenalta, mutta teatteri aina. Ylioppilasteatterin taiteellisen johtajan roolissa parasta on se yhteisö, jonka sisällä ja jonka kautta voi vaikuttaa. Se on ihanaa. Se on samalla leikkiä ja tarjoaa mahdollisuuden fantasioida sellaisesta maailmasta, jossa haluaa itse elää”, pohtii Korpela ”Komppaan Jenniä siinä, että tämä on yhtä lailla minullekin keino osallistua. Samalla itse haluaisin vaikuttaa osaltani myös teatterin työprosesseihin niin, että teatterin tekemiseen voisi suhtautua lempeämmin. Esimerkiksi, että koronakauden jälkeenkään ei tultaisi kipeänä töihin eikä enää oltaisi niin valmiita kaikkeen joustoon oman itsen kustannuksella”, huokaa Rekola. Korpelan mielestä teatterin tehtävä on myös antaa puheenvuoroja niille, joita ei välttämättä muuten kuulla, ja samalla kertoa tarinoita, joita ei muuten kerrota. ”Shokeeraaminen tai provosoiminen ei ole itseisarvo, mutta kärjistäminen ja tunteiden herättäminen kuuluvat asiaan”, hän lisää. Rekolaa innostaa teatteriesityksessä ilmentyvä ihmisten kohtaamisen tapa: ”On himmee etuoikeus, että saa tilaisuuden kertoa ihmisille omaa tarinaansa kahden tunnin ajan ilman, että kukaan pääsee helposti karkuun.” Jenni Korpela, Elena Rekola & työryhmä: Reality 2021 – Summer of Love Mustikkamaan kesäteatterissa 10.7.–14.8.2021. www.ylioppilasteatteri.fi TODELLISUUS ISKEE . Kuvassa edessä keskellä istuvat Jenni Korpela ja Elena Rekola.
Antakaa meidän esiintyä TEKSTI JA KUVA TUOMAS RANTANEN K ESÄKUUN puolessa välissä voimassa olleiden määräysten mukaan kulttuuritapahtumaan sai ottaa kymmenen henkilön yleisön. Kokoontumisrajoitusten epäjohdonmukaista tulkintaa kritisoivan Kuusi plus ryhmän esityksessä 11. katsoja eli Schrödingerin matinea meitä oli tarkoituksella yksi ylimääräinen. Matinea koettiin Valtioneuvoston linnan vieressä sijaitsevassa Balderin salissa. Tervetuliaissanoissa ohjaaja Aino Kivi kertoi, että tällä kertaa ryhmä oli ilmiantanut itsensä poliisille jo niin hyvissä ajoin, että asiasta on saatu viranomaisten lausunto. Sen mukaan tapahtuma ei ole laillinen, mutta ei myöskään ilmeisen laiton, joten siihen puuttumiseen ei nähdä välttämätöntä syytä. Esityksen kuluessa tätä samanaikaisen laillisuuden ja laittomuuden välitilaa arvioi purevan satiirisesti dosentti Pauli Rautiainen. Korkeatasoisessa kokonaisuudessa saatiin kuulla myös sopraano Reetta Haaviston, tenori Ville Salosen ja piano taiteilija Elias Miettisen esittämänä katkelmia operetista Iloinen leski. Lisäksi nähtiin Heidi Mattilan tanssiesitys Free B and every one else sekä katkelma Marc Gassotin miimiesityksestä Lion – The Weird and Magical Abracadabra Circus Show. Iiro Ollila esitti puolestaan Aluehallintoviraston sanoittaman kappaleen Aluehallintovirastojen mää räykset, ja Tobias Zilliacus kappaleen Titanic, jossa häntä Iirolan rinnalla säesti harmonikkataiteilija Johanna Juhola. Viimeksi mainittu sekä esiintyi soolona että säesti Hanna Rantalaa kappaleissa Luullahan jotta on lysti olla ja Hurmio. Poliittisen protestin ohella Kuusi plusryhmän esityksissä on havaittavissa ammattilaisesiintyiien patoja murtava tarve saada toteuttaa itseään. Yleisön näkökulmasta pintaan nousee tunne omasta oikeudesta saada kokea taidetta. Kuusiplus-ryhmän protestitaidetta voi seurata esimerkiksi Facebookista. Tobias Zillacus laulaa, Johanna Juhola ja Iiro Ollila säestävät ja Jalmari Nummiluikki striimaa esitystä suorana nettiin. K ORONA STA JOHTUEN Tampereen teatterikesän ulkomaalaisten vierailijoiden osuus tiivistyy tänä vuonna lähinnä unkarilaisen Proton Theatren teatteria ja elokuvaa yhdistävään esitykseen Imitation of Life. Kornél Mundruczón konseptiin perustuvan teoksen kerrotaan sijoittuvan Budapestin lähiöön ja peilaavan unkarilaisen yhteiskunnan sosiaalisia jännitteitä. Kotimaisista esityksistä Ruusu ja Seidi Haarlan autofiktiivinen Uusi lapsuus jatkaa tekijöiden Traumaruumis-näytelmässä (2014) käynnistämää retkeä oman lapsuutensa traumoihin. Voiman syyskuisen ensiilta-arvion mukaan esitys käsittelee kotikutoisen vereslihaisella tavalla ”hylätyksi tulemisen tunnetta, vanhemmuudessa epäonnistumista, sisarten solidaarisuutta ja omaa kyvyttömyyttä rakkauteen”. Sanna Hietalan vyöryvän monisanaisessa ja poliittisesti ääriepäkorrektissa Tätiratsastajat-näytelmässä tutkitaan naisen vihaa naiseutta kohtaan ja muita ihmisten välisiä repiviä valtasuhteita. Delta Venuksen Betty Show on estetiikaltaan yhtä lailla groteskin queer, ja sen feministinen katse pureutuu addiktioiden sukupuolittuneisiin tulkintoihin satiiriin ja campin keinoin. Koko ohjelmisto löytyy osoitteesta www.teatterikesa.fi. Sanna Hietalan, Delta Venuksen Sara Mellerin ja Asta Honka maan esitystensä tiimoilta antamat haastattelut löytyvät osoitteesta voima.fi. VOIMA-TÄRPIT TAMPEREEN TEATTERIKESÄÄN 2.–8.8. Esityksiä lapsille ja aikuisille, sisällä ja ulkona Helsingin keskustassa. Keskusteluja – Festariklubi – ja paljon muuta! Kotimainen kantaesitys aikuisille! Kuuma Ankanpoikanen: FUNNY – the best puppet show ever made 2 5 . – 2 9 . 8 . 2 2 1 S A M P O 2 2 1 K A N S A I N V Ä L I N E N N U K K E T E A T T E R I F E S T I V A A L I sampofestival.? Liput 20€/15€ Koko ohjelma festarin nettisivuilla elokuussa! Järjestää Nukketeatteri Sampo, nukketeatterisampo.? 2 5 . – 2 9 . 8 . 2 2 1 nettisivuilla elokuussa! Järjestää Nukketeatteri Sampo, nukketeatterisampo.? Apurahaa haetaan sähköisellä lomakkeella verkossa. Linkki lomakkeeseen löytyy 1.8. alkaen Suomen Taideyhdistyksen kotisivuilta suomentaideyhdistys.fi. Apurahan tarkoituksena on tarjota mahdollisuus arvostelun tekemiseen tai arvostelijan ammattitaitoa lisäävään hankkeeseen vuonna 2022. Hakijan tulee esittää hakemuksessa apurahan käyttösuunnitelma ja haettu määrä. Yhdistys edellyttää apurahojen saajilta selvitystä apurahan käytöstä. Apurahat jaetaan joulukuussa 2021. Lisätietoja: suomentaideyhdistys.fi, info@suomentaideyhdistys.fi, puh. 045 7731 4315. Suomen Taideyhdistys – Finska Konstföreningen ry julistaa haettavaksi SIGNE TANDEFELTIN nimeä kantavat apurahat lehdistön ja tiedotusvälineiden piirissä toimiville kuvataidearvostelijoille. Apurahan hakuaika on 1.8.–30.9.2021. APURAHOJA KUVATAIDEARVOSTELIJOILLE Kesälomalla 18.624.7.2021 Avoinna ti, to, pe klo 12-18, ke klo 12-20 ja la klo 12-15 Galleria Uusikuva, satamakatu 9, 48100 Kotka. ig @galleriauusikuva KOTKAN TAITEILIJASEURA Galleria Uusikuva esittää ESITYSKIOSKI 20-vuotiaan Todellisuuden tutkimuskeskuksen juhlateos vie sinut tutkimusretkille Helsingin ytimeen, rakkauteen, taiteeseen, työhön ja utopioihin. Tule, valitse menusta makusi mukaan ja nauti heti! Espalla 20.-28.8. Yli 10 esitystä yhdeltä luukulta! Esitysten kestot 15–60 min ja hinnat 5–25e Katso lisätiedot: todellisuus.fi
42 • 6 / 2021 S INÉAD O’CONNORIN kesäkuun alussa julkaistu elämäkerta Remembering itkettää, järkyttää ja naurattaa. Välissä kaikkea samaan aikaan. Kirjassa on kaksi ääntä. Ensimmäinen kertoo O’Connorin lapsuudesta, uran alusta ja menestyksestä, aina vuoden 1992 Saturday Night live -välikohtaukseen. Kirjan loppuosa on kirjoitettu neljä vuotta myöhemmin. Tänä aikana laulaja koki sarjan yksityisiä ja julkisia romahduksia: sytytteli Twitterpaloja, riiteli perheensä kanssa, oli hoidettavana mielisairaaloissa, eksyi Dr. Philin kaltaiseen (väärään) seuraan ja yritti saada itsensä kuntoon. Tänä aikana syntyi ”uusi ääni”, joka kirjoitti kirjan loppuun. LAULAJA AVA A TEOKSESSA lapsuuttaan Irlannin Glenagearyssa ja vaikeita kasvuvuosia henkisesti tasapainottoman äitinsä kanssa. Pohjimmiltaan Rememberings on kirja traumasta. Katolinen O’Connorien perhe hajosi Sineadin ollessa yhdeksän. Tuhoisan perheelämän keskipiste oli vakavasti häiriintynyt äiti, joka pahoinpiteli Sinéadia ja muita lapsiaan sadistisesti. Toimintaan puututtiin vasta äidin yritettyä ajaa Sinéad kyydissään päin vastaantulevaa autoa. Katolilaisuus, väkivalta, ihastukset, popmusiikki (erityisesti Bob Dylan) ja Jeesus sekoittuvat kirjassa unenomaiseksi maagiseksi realismiksi, jolta lapsuus monesti tuntuukin. Teini-ikäisenä O’Connor oli – ei niin yllättävästi – ”ongelmatapaus”, joka sijoitettiin näpistelyn takia puoleksitoista vuodeksi katolisen kirkon ylläpitämään työlaitokseen, Magdaleena kotiin. Vaikka laitos oli toisenlainen painajainen, se antoi Sinéadille mahdollisuuden opiskella musiikkia. O’Connorin kiistaton lahjakkuus ei jäänyt huomaamatta. Hänet bongattiin 15vuotiaana hääkeikalta levyttämään ja kirjoittamaan paikallisen In Tua Nua -bändin kanssa. Sessiossa syntynyt Take My Hand nousi jopa Irlannin listoille, mutta yhtye päätti, että O’Connor oli vielä liian nuori kiertue-elämään. Laulaja jatkoi keikkailua eri kokoonpanoissa ympäri Dublinia, kunnes sai 1980luvun puolivälissä – 19-vuotiaana – ensimmäisen levytyssopimuksensa. IRLANNIN TA AKSEJÄTTÄMINEN oli O’Connorin mukaan hänen ”elämänsä paras päivä”. Laulajan äiti oli kuollut vain kuukausia aiemmin auto-onnettomuudessa. Lontoossa O’Connor sai uudelta levy yhtiöltään Ensign’ilta tehtävän kirjoittaa debyyttialbuminsa. Ensign oli profiloitunut Boomtown Ratsin ja The Waterboysin kaltaisten bändien katuuskottavana kotipesänä, mutta sekään ei ollut kasuaalin sovinismin yläpuolella. O’Connor sai huomata, että vaikka hänet oli kiinnitetty ”kapinallisena”, levy-yhtiön toivoi että laulaja voisi kapinoida edes hieman naisellisemmin. Tähden tavaramerkkityyli syntyikin protestina. Kun levyyhtiö yritti suostutella O’Connoria kasvattamaan hiuksiaan pidemmäksi marssi tämä parturiin, ja ajatutti päänsä kokonaan kaljuksi. Ensign yritti myös painostaa O’Connoria aborttiin. Nainen ei voi olla samaan aikaan nuori äiti ja poptähti, hänelle kerrottiin. O’Connor kieltäytyi ja synnytti esikoisensa kolme kuukautta ennen debyyttialbuminsa julkaisua. Loppuvuodesta 1987 ilmestynyt The Lion and the Cobra oli kriitikoiSINÉAD O’CONNOR ON YHÄ TÄÄLLÄ Irlantilaislaulajan elämäkerta on via dolorosa poptähteyteen (ja takaisin) TEKSTI JANNE SIIRONEN Kissa Vaarallinen bändi Svart Records (2021) GLITTERIÄ, NIITTIVÖITÄ , leopardikuoseja ja neonvärejä. Tuorein tulokas kotimaisen rockin kentällä on laulaja-kitaristi-sanoittaja Günter Kiviojan 1970luvun glamestetiiLe vy ar vi ot kasta ammentava rockyhtye Kissa. Kokoonpanoon on kerätty kova liuta tekijöitä, jotka ovat tuttuja yhtyeistä Ghost World, Kynnet ja Pintandwefall. Lopputuloksena on tiukkaa karvojen pörhistelyä ja terävien kynsien esittelyä. Vaarallinen bändi on mainio ja omaleimainen levy, joka on toimiva yhdistelmä pröystäileviä kitarasooloja ja tarttuvia kertosäkeitä. Jo maaliskuussa singlenä julkaistua nimikkokappaletta voi luonnehtia perustellusti hävyttömän kovaksi. Ja onhan levyllä myös yksi kissapetoaiheinen biisikin: ”ja koko maailma polvistuu, kun tiikeri karjaisee.” ANTTI KURKO V/A Taiga Tropic Portal Ydinväki (2021) RANKEMPAAN KONEMUSIIKKIIN keskittyvän Kovaydin.NET-verkkolabelin alalafkan, Ydinväen, missio on keskittyä luonnosta inspiroituneen musiikin julkaisemiseen. Taiga Tropic Portal -kokoelmalevy tarjoilee kahdentoista raidan pläjäyksen erilaisista kokeellisemmista genreistä, kuten speed ja flashcoresta perinteisiin gabberbiitteihin ja acid syntikoihin. Nopeat tempot eivät kuitenkaan poista ambienttunnelmaa. Päinvastoin, ne lisäävät sitä, nostaen kappaleet jopa meditatiivisiin ulottuvuuksiin. Laajan variaation ansiosta kuulija löytää levyltä taustamusiikit niin rauhallisiin joogasessioihin kuin rankempiin ekstaattisiin tansseihin. Hinnalla tätä kokoelmaa ei ole pilattu, sillä se on ladattavissa ilmaiseksi muun muassa Bandcampista. JULIUS HALME
16 / 2021 • 43 den suosikki, joka myi radiohitti Mandinkan voimin kultaa. Yhdysvaltojen markkinoita varten levyn kannen kuva piti vaihtaa. Alkuperäinen kuva O’Connorista laulamassa kuin huutaen suu ammollaan korvattiin otoksella, jossa artisti katsoo vienosti alaviistoon, kädet rinnallaan. Mikään ei olisi pystynyt valmistamaan O’Connoria kakkoslevyn menestykseen. Nellee Hooperin tuottama ja Princen kirjoittama Nothing Compares 2 U oli vuoden 1990 isoimpia hittejä. Emoalbumi I Do Not Want What I Haven't Got nousi ykköseksi ympäri maailman. Tuplaplatinatähteys oli jotain, jota O’Connor ei ollut osannut odottaa. Protestilaulaja kompuroi prmasiinassa jo ensi metreillä. Kun hän lokakuussa 1992 repi Saturday Night Liven suorassa lähetyksessä äitinsä seinältä irrottaman Johannes Paavali II:n kuvan, jälkipyykki oli brutaalia. Kuvan repiminen ja O’Connorin viesti – Fight the real enemy – olivat tarkoitettu kritiikiksi hyssyttelylle, joka ympäröi katolisen kirkon piirissä tapahtuneita hyväksikäyttötapauksia. Muutamassa tunnissa O’Connor oli – nykytermein – canceloitu. Viestintuojaa olisi tuskin ammuttu yhtä kovilla, jos kyseessä olisi ollut esimerkiksi Bob Geldof tai joku toinen etabloitunut miesartisti. Nyt tähtäimessä oli kuitenkin nuori nainen. LIBER A ALIT PIIRIT OSALLISTUIVAT potkimiseen masentavan innokkaasti. Kaikki Madonnasta Arsenio Halliin parodioivat infantiililla otteella O’Connorin toimintaa. Seuraavan viikon Saturday Night Live -ohjelmassa Joe Pesci repi tähden kuvan ja kehuskeli kuinka olisi ”läimäissyt” O’Connoria, jos olisi isännöinyt kyseistä ohjelmaa. Viikko myöhemmin nähtiin omituinen jälkinäytös Bob Dylanin 30-vuotisjuhlakonsertissa. O’Connorin noustessa lavalle vuosisadan suurinta protestilaulajaa kunnioittamaan saapunut yleisö alkoi buuata niin kovaänisesti, että laulajan oli vaikea aloittaa esitystään. Vedettyään improvisoidun acapellaversion kappaleesta War, käytännössä huutaen, selvästi järkyttynyt O’Connor näytti hetken marttyyriltä, joka on kohdannut leijonansa. Elämäkerran mukaan paikalla ollut Dylan ei kommentoinut välikohtausta mitenkään yleisölle – tai O’Connorille. Mitä O’Connor oli sitten kuvitellut saavuttavansa? Lasten ja naisten puheet kirkon toiminnasta oli jätetty jo vuosikymmeniä omaan arvoonsa. Media ohitti nytkin itse viestin ja keskittyi maalaamaan kuvaa omista etuoikeuksistaan sokeasta tähtösestä. O’Connorista tuli hetkessä ysärin Hanoi Jane, naisista vastenmielisin; aggressiivinen, äänekäs, tosikko. Jopa hänen kaljunsa soti luonnollista järjestystä vastaan. Laulajan kohtelu kumpusikin lopulta enemmän misogyniasta kuin loukatuista hengellisistä tunteista. Hän oli sohaissut yhdellä repäisyllä patriarkaalisen himmelin ytimeen. Siinä Paavi oli sijoitettu pyhimmälle paikalle taivaallisen ja maallisen vallan leikkauspisteeseen ja oli käytännössä koskematon. O’Connor jäi henkiin, mutta ura levy yhtiön kultakimpaleena kuoli buumereitten buuaukseen. Tästä laulaja on ollut jälkeenpäin vain onnellinen. "En ole poptähti. Olen vain levoton sielu, jonka täytyy karjua mikkiin silloin tällöin", hän sanoo elämäkerrassaan. SINÉAD O’CONNORIN HÄPÄISEMINEN ei lopulta muuttanut tosiasiaa, että katolisen kirkon peittelemät hyväksikäyttötapaukset alkoivat paljastua 1990luvun aikana. Johannes Paavali II pyysi kirkon piirissä tapahtuneen seksuaalisen hyväksikäytön uhreilta ensimmäisen kerran anteeksi vuonna 2001. Seuraavana vuonna The Boston Globe -lehden laaja selvitys nosti Yhdysvalloissa asian lopullisesti varjoista. Ensi keväänä O’Connor on julkaisemassa 11. studioalbuminsa No Veteran Dies Alone. Luvassa on myös laaja kiertue. Kirjassaan hän kertoo, että taloudellinen paine keskittyä keikkailuun oli lopulta parasta mitä hänen uralleen saattoi tapahtua. Loppuunmyydyt konsertit ja keski-ikäiset miehet itkemässä vuolaita kyyneleitä eturivissä todistavat, että O’Connoriin uskotaan edelleen. ”XXX” Uratsakidogi Black Hop. Epos. Uratsakidogi (2021) Moskovalainen Uratsakidogi jatkaa määrätietoisesti valitsemallaan perverssin häpäisyn tiellä. Black metallia ja räppiä yhdistävä yhtye ei välitä tyylilajien puhtaudesta ja sotkee keskenään ne, joita ei kenties ole häveliästä sotkea toisiinsa. Black Hop. Epos -levyn kitarat kuulostavat ihan oikeaoppisesti siltä kuin ne olisi nauhoitettu jossain tynnyrin pohjalla, kirkuminen on uskottavaa, ja tämän alle on levitetty sopiva määrä hyvin rullaavia biittejä ja jopa räpäytyksen pätkiä. Venäjää osaamattomalle kappaleiden sanat aukeavat vain tulkin avustuksella. Toisaalta, eipä bläkkis koskaan kaikista helpointa ymmärrettävää olekaan, kielestä riippumatta. Eli sikäli normimeno ja luotan, että sanoma on soveliaan hävytöntä. Tervehdin ilolla kaikkia pyrkimyksiä rikkoa formaatteja. Uratsakidogi polttaa bläkkiksen purismia vaati vien sielut kunniakkaasti roviolla, ja itse ainakin hiillostan soijanakkini niiden liekkien loimussa. JARI TAMMINEN kasvaneet juuret olivat pureutuneet tarpeeksi syvälle, sillä nyt niistä on alkanut versoa uutta mielen kiintoista. Rovaniemeltä ponnistava Joonas Hauveli nojaa perinteisiin. Hyvän tuulista rauhan sanomaa liputtavan bändin soittoa on ilo kuunnella, koska sillä on juureva rytmi hallussa. Kappaleissa liikutaan hengellisten teemojen äärellä. Vaikka kokonaisuus ei ihan täysin puhkea kukkaan, mukana on paljon potentiaalia. Good Oldie kappale on eräänlainen manifesti musiikin yhteentuovalle voimalle. Sille on tarvetta loputtomalta tuntuneen pandemian kanssa kärvistelyn jälkeen. ANTTI KURKO Joonas Hauveli Joonas Hauvelin laulukirja KHY Suomen Musiikki (2021) SUOMI-REGGAE oli vehreimmillään 2000-luvun alussa jonka jälkeen koko genre kohtasi tietynlaisen lakastumisen. Ilmeisesti vuosituhannen alussa
44 • 6 / 2021 Kadonnutta lasta e?tsimässä TEKSTI MIIA VISTILÄ jelun ammattilaisia ja perehtymällä tutkimuksiin. ”Yllättävää oli, miten monia eri aspekteja sosiaalityössä on. Draaman kannalta on kiinnostavaa, että sosiaali työssä pitää aluksi selvittää, mistä oikeastaan on kyse lapsen tai perheen tilanteessa. Kiinnostavaa on myös, että työ on vahvasti kanssaelämistä, ja siinä tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, jotka eivät ole yksiselitteisiä”, Anna Lappalainen kertoo. DRA AMAN SUURI KA ARI kiertyy kadonneen lapsen mysteerin ympärille, mutta sarjan aikana selviää moni muukin arvoitus. Päämysteerin selvittäjä, kokenut lastensuojelun työntekijä Rita (Lotta Lehtikari) on oma peräinen, mutta tunnistettava naisversio tyypillisestä kovaksikeitetystä, paheellisesta, mutta silti sympaattisesta setäetsivästä. Hänen työparinsa nuori Laura (Niina Koponen) on ensimmäisessä alan työpaikassaan. ”Konkari–rookie-dynamiikan kaut ta voi kertoa paljon suhtautumisista ja ennakkooletuksista, erilaisten persoonien lähestymistapoja ja näkemyksiä. Oli kiinnostavaa pohtia, miten ihminen kasvaa auttamistyössä alan ammattilaiseksi, ja Lukioikäiset ystävykset Jasmin (Saimi Kahri) ja Vanessa (Vilma Sippola) harrastavat uintia ja tekevät videoita itsepuolustuksesta. Heillä on myös suhteita itseään vanhempien, seurasta maksavien miesten kanssa. Suomalainen rikosmysteerisarja kuvaa monipuolisesti lastensuojelun arkea ja naisia vallankäyttäjinä. Sarja palkittiin tuomariston suosikkina Monte Carlon tv-festivaaleilla. Y LEN TUOTTAMASSA Pala sydämestä -mysteeridraamassa selvitetään lastensuojelusta kadonneen lapsen tapausta. Tvsarja kuvaa lastensuojelun moninaista arkea, erilaisia vallankäytön tapoja ja työn ja muun elämän välisten rajojen venymistä. Sarja toistaa 2000-luvun pohjoismaisen rikosfiktion perusteemoja: lasten ja vanhempien viileitä ja ongelmallisia suhteita, rikoksiin liittyviä moraalisia monitulkintaisuuksia ja naisten uran mahdollistavia sukupuolirooleja. Perinteiseen Nordic noiriin verrattuna sarjassa on paljon enemmän lämpöä ja välittämistä. Englanniksi Piece of My Heart -nimellä tunnettu sarja palkittiin kesäkuun lopulla tuomariston suosikkina Golden Nymph Jury Special Prize palkinnolla Monte Carlon elokuva ja tv festivaaleilla. Sarja kilpaili myös Prix Italia palkinnosta, ja sen esitys oikeudet on myyty muihin pohjoismaihin. ”Yhtenä tavoitteena oli kirjoittaa käsikirjoitus, joka tuottaisi pohjoismaisen tradition mukaisesti draaman ohella uutta tietoa yhteiskunnasta”, kertoo sarjan toinen käsikirjoittaja Anna Lappalainen. Hän kirjoitti sarjan yhdessä sisarensa Aino Lappalaisen kanssa. Eniten tietoa välittyy lastensuojelun käytänteistä, apua tarvitsevien ihmisten tilanteiden moninaisuudesta ja lastensuojelun resurssipulasta. Erityisen selväksi käy, että lastensuojelun tarve koskettaa kaikkia yhteiskuntaluokkia. Käsikirjoittajat hankkivat tietoa aiheesta haastattelemalla lastensuo
Kadonnutta lasta e?tsimässä toisaalta miten sovittaa yhteen sekä ammattiidentiteetti että henkilökohtaisen elämän kysymykset. Halusimme kuvata päähenkilöä, joka on valmis ylittämään yleisesti hyväksytyn ammatillisen toiminnan rajoja yrittäessään omasta näkökulmastaan toimia oikein”, Anna Lappalainen kertoo. Lain rajoja ylittää moni roolihahmo, ja moraaliaan venyttää vielä useampi. Sarjassa selviää muun muassa oliko Ritalla suhde lastensuojelun asiak kaana olleen kadonneen tytön isän kanssa. Entä kuinka Lauran ammattitaito kehittyy ja hänen parisuhteensa kestää venyviä työvelvollisuuksia. Ritan ja Lauran ohella päähenkilöksi nousee lukioikäinen Jasmin (Saimi Kahri), jolla on salainen suhde itseään vanhemman miehen kanssa. SARJA SAI ALKUNSA Yle Draaman kokoonkutsumasta Nainen ja valta työpajasta, jossa tutkijat kertoivat teemaan liittyvistä aiheista käsikirjoittajille. Yle Draama tilasi mukana olleilta sarjakonsepteja aiheesta. ”Kun käsikirjoitusta alettiin kehitellä vuonna 2015, kotimaisella audiovisuaalisella tarinakentällä oli vähemmän tarinoita, joissa oli aktiivinen ja olennaisia päätöksiä ja valintoja tekevä naispäähenkilö tai naispäähenkilöitä”, kertoo Anna Lappalainen. Pala sydämestä sarjassa puhe aikaa on naisilla enemmän kuin miehillä. ”Lähdimme pohtimaan nainen ja valta -tematiikkaa ruohonjuuritasolta käsin. Etsimme ympäristöjä, joissa naisilla on merkittävää käytännön tason valtaa. Tähän löytyi perheen ja lasten konteksti ja sosiaalityön auttamistyö, jossa työskentelevistä suurin osa on naisia. Oli kiinnostavaa tutkia tätä ruohonjuuritason vallankäyttöä, jolla on isoja seurauksia yksittäisen perheen elämään ja sitä kautta koko yhteisöön ja yhteiskuntaan”, Lappalainen jatkaa. Sarjassa naiset, ja sivurooleissa olevat miehet, käyttävät valtaa monella, usein kyseenalaisellakin tavalla lastensuojelun työntekijöinä, viranhaltijoina, liikeelämässä ja ihmissuhteissaan. Eri hahmojen ja erilaisten valintojen taustat avataan katsojille sanoin tai kuvin, joskus useankin jakson päästä. ”Oli kiinnostavaa rakentaa käsikirjoituksen maailmaa monesta eri näkökulmasta, lastensuojelutyön tekijöiden ja toisaalta asiakkaiden näkökulmasta. Oli kiinnostavaa pyrkiä tuomaan esiin henkilöiden toimintaa, reaktioita ja tunteita tilanteissa, joihin ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta”, Lappalainen kertoo. Pala sydämestä on esillä Yle Areenassa kevääseen 2022 asti. TANSSITEATTERI TSUUMI Improvisoidut iltamat Puotilan Kartanon pihapiirissä la 3.7. klo 14.00 & 17.00 Vasikkasaaressa pe 30.7. klo 17.00, la 31.7. klo 13.15 & 17.00 Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa ke-to 18.-19.8. klo 19.00 www.tsuumi.com Esityksiin vapaa pääsy
46 • 6 / 2021 ELOKUVAT Robert Lorenz: THE UNITED STATES VS. BILLIE HOLIDAY Elokuvateattereissa nyt. Voimakas draama käsittelee rasismia, tuhoavia parisuhteita, huumeriippuvuutta ja kuuluisuutta. Parrasvalojen glamour tuo hetkittäin kevennystä synkkään tarinaan. Lee Danielsin (Precious, The Butler) ohjaama hieno, elämäkerrallinen elokuva kertoo FBI:n ajojahdista Billie Holidayta (1933–1959) vastaan. Näennäisenä syynä olivat huumeet, koska jazz-solisti käytti heroiinia. Todellisena syynä oli estää suosittua kultakurkkua laulamasta biisiä Strange Fruit, jonka virkavalta pelkäsi yllyttävän kansalaisoikeustaistelua. Kappale kertoo valkoisten amerikkalaisten harjoittamasta mustien lynkkaamisesta. Strange Fruitin on kirjoittanut lauluntekijä Abel Meeropol samannimisen runonsa pohjalta. FBI värväsi riveihinsä mustia agentteja, ja rehti Jimmy Fletcher (Moonlightista tuttu Trevante Rhodes) pantiin varjostamaan Holidayta (roolistaan Golden Globen voittanut laulaja Andra Day). Pikkuhiljaa nuoren miehen ja eroamassa olevan laulajan välille syttyi romanssi. Todellisuudessa ei tiedetä, oliko heidän suhteensa seksuaalinen, mutta Fletcher ja Holiday viettivät paljon aikaa yhdessä. Elokuvassa vihjataan myös Holidayn bi seksuaalisuuteen ja hänen suhteeseensa näyttelijä Tallulah Bankheadin ( Natasha Lyonne) kanssa. Turvattoman lapsuuden kokenut Holiday ymmärtää kuitenkin vain miessuhteita, joissa vuorottelevat intohimo ja väkivalta. Elokuva perustuu Johann Harin kirjaan Chasing the Scream (2015). ELISA HELENIUS Jon M. Chu: IN THE HEIGHTS Elokuvateattereissa nyt. Nykymusikaalin suurimman neron Lin-Manuel Mirandan (Hamilton, Maija Poppasen paluu) uusin elokuva on veikeä latinalaisamerikkalaisten katutanssien ja tyylien kavalkadi. Teos sijoittuu Washington Heightsin ”barrioon” eli asuinalueelle Manhattanille. ”Salsa”, kastike, on erityisesti New Yorkissa käytetty eteläamerikkalaisten rytmien yhteisnimitys, ja Mirandan soosissa on sonia, bachataa, rumbaa, merengueta ja boleroa – ja bassobiittiä kuumien katujen tyyliin. Henkeäsalpaavat ajot kuvauslennokilla kertovat nuorten aikuisten tarinaa. Fred Astairen legendaarinen tanssi 1950-luvulla pitkin huoneen seiniä nousee uusiin sfääreihin päähenkilöiden tanssiessa Heightsin talojen ulkoseinillä. Teos kumartaa myös Leonard Bernsteinille, mutta West Side Storyn kiltistä tanssisalista on tullut kiihkeä yöklubi ja Puerto Ricon jengi on muuttunut laajemmaksi yhteisöksi, monien kansallisuuksen perheeksi, jossa verisukulaisuudella ei ole merkitystä. Poliittinen taistelu on tärkeää, teos muistuttaa. Näkymättömistä pitää tulla näkyviä ja ulkopuolisista osallistujia. Palkintona on uusien sukupolvien rakkaus. IIDA SIMES KOONNUT TUOMAS RANTANEN 20.7. Sub: Jäniksen vuosi (Suomi 1977) Suomalaisen downshiftauksen ikiklassikko sopii kesään kuin tikku jäätelöön. Arto Paasilinnan romaaniin perustuva ja Risto Jarvan viimeiseksi ohjaustyöksi jäänyt elokuva kertoo mainosmies Vatasesta ( Antti Litja). Yhteiskunnan arkisiin vaatimuksiin väsynyt päähenkilö joutuu huomaamaan, että oravanpyörästä pois hyppääminenkään ei käy ihan leppoisasti. 28.7. YLE Teema: Jälkikuvia (Puola 2016) Ohjaajamestari Andrzej Wajdan testamentiksi jäänyt elokuva kertoo modernistitaiteilija W?adys?aw Strzemi?skista (1893–1952), joka joutui systeemisosialismin syrjimäksi, koska kieltäytyi hyväksymästä sosialistista realismia ainoana sallittuna suuntauksena. Elokuvan voi nähdä tärkeänä muistutuksena siitä, miten politiikan ja taiteen välinen suhde voi muuttua hankalaksi myös muissa olosuhteissa. Netflix: Borgen (Tanska 2010–2022) Kesälomalla vapaa-aikaansa voisi käyttää huonomminkin kuin katsomalla uudestaan tai peräti ensi kertaa Adam Pricen tanskalaisen poliittisen sarjan kolme ensimmäistä tuotantokautta. Suomessa Vallan linnake -nimelläkin tunnetussa sarjassa käsitellään uuden liberaalin puolueen pääministerin ( Sidse Babett Knudsen), hänen mestarillisen spin doctorinsa ( Pilou Asbæk) ja kunnianhimoisen nuoren toimittajan ( Birgitte Hjort Sørensen) hahmojen kautta puolueiden, median, yhteiskunnallisten sidos ryhmien, globaalin politiikan ja yksityisen elämän tapahtumien välisiä jännitteitä poikkeuksellisen tarkkanäköisesti ja vähemmän kyynisesti. Sarjan neljännen tuotantokauden odotetaan valmistuvan ensi vuonna. 5.8. YLE Teema: Naisen parhaat vuodet (USA 1974) Näyttelijä Gena Rowlands seisauttaa veret ylittämättömässä roolisuorituksessaan mieleltään järkkyvänä perheenäitinä, jonka duunaripuolisoa esittää yhä lailla loistelias Peter Falk. Tässä John Cassavetesin mestariteoksessa katsojan tehtäväksi jää ymmärtää itse tapahtumien syy-seuraussuhteet. 19.8. YLE Teema: Kurjet lentävät (Neuvostoliitto 1957) Mihail Kalatozovin ohjaamassa neuvostoelokuvan klassikossa nähdään näennäisen patrioottisessa kehyksessä syvälle sieluun porautuva draama sodan keskellä hajoavista ihmisistä ja ihmissuhteista. Sergei Urusevskin muodoltaan moninaiset kamera-ajot ovat elokuvan historian parasta a-luokkaa. Niitä tekee mieli katsoa elokuvan jälkeen uudestaan ja uudestaan. Voiman TV-tärpit Wong Kar-Wai: IN THE MOOD FOR LOVE Ensi-ilta 2.7. Kino Engelin kesäkinossa. Chow’n ( Tony Chiu-Wai Leung) ja Sun ( Maggie Cheung) tarinaan ei kuulu rakkaus ensisilmäyksellä. Kummankaan puolisot eivät vietä aikaa kotonaan. Tämä sallii ystävystymisen, jonka ensiaskeleet nähdään nuudelikaupassa näyttävillä hidastuskuvilla ja melodramaattisella musiikilla höystetyissä kuvissa. Niistä Xavier Dolankin lienee saanut inspiraatiota tavaramerkkityyliinsä. Aikaa kuluu ja selviää, että Chow’n ja Sun puolisoilla on suhde keskenään. Pari joutuu jatkuvasti valmistautumaan puolisoidensa paluisiin ja harjoittelemaan kiusaannuttavaa tulevaisuutta. Nämä kohtaukset ovatkin elokuvan riipaisevinta antia. Parin suhteen syvenemistä tuetaan kuvan keinoin. Päiväsaikaan, kun pari on toisistaan erillään, valon ja värin käyttö on hillittyä, jopa köyhää, mutta iltaisin ja öisin parin tavatessa toisensa kuvat heräävät täyteen väriloistoonsa. Lopussa ei katarsista jaella, mutta tämä ei olekaan Hollywoodia: tämä on Hong Kongia! Wong Kar-wain vuonna 2000 ilmestynyt In the Mood for Love voitti lukuisia palkintoja, muun muassa Cannesissa. Kahdenkymmenen vuoden jälkeen filmi on remasteroitu ja hyvä niin. Vaikkei uusi versio tarjoile mitään teknisesti mullistavaa, aina on ilo nähdä tämän kaltaisia mestariteoksia teattereiden ohjelmistossa. JULIUS HALME In the Mood for Love 2.7. The United States vs. Billie Holiday In the Heights Ville Suhonen: IKUISEEN RAUHAAN Ensi-Ilta 9.7. Elokuvaohjaaja Ville Suhonen käy dokumentissaan läpi Arndt Pekurisen (1905–1941) elämänkaaren tolstoilaisena pasifistina, lasten kesäleirien vetäjänä, kansainvälisen rauhanliikkeen aktiivina ja vankilakierteeseen joutuvana totaalikieltäytyjänä. Pekurisen ansiosta Suomeen saatiin ensimmäinen siviilipalveluslaki, Lex Pekurinen (1931). Lopulta hänet vietiin väkipakolla jatkosodan eturintamaan teloitettevaksi. Samalla tavalla kuin vuonna 1943 maanpetoksesta kuolemaan tuomitusta Martta Koskisesta kertoneessa Ompelijassa (2015) Suhonen asettelee koskettavalla tavalla vaatimattoman päähenkilönsä valinnat tapahtuma-aikojen aatteellisiin jännitteisiin. TUOMAS RANTANEN Lue lisää arvioita osoitteessa
Teatte ri Telaka n 25-vuo tisjuh laohje lmisto ssa La ur a Kö nö ne n, Bi te , 20 19 , m aa la ttu di or iit ti SININEN PLANEETTA THE BLUE PLANET KIMMO KAIVANTO • Lilli Haapala • Laura Könönen Antti Laitinen • Maija Närhinen • Kim Somervuori www.sinkka.fi 26.9. ASTI! REALITY 2021 S U M M E R O F L O V E Ohjaus Korpela & Rekola 10.7. 14.8. liput 20 / 14 www.ylioppilasteatteri.fi