H I R O K A Z U K O R E -E D A M O N S T E R • T E E M U N IK K I P E L U R I – K U O L E M A O N E L Ä V I E N O N G E L M A • Y O R GO S LAN THI MOS POO R T HI NG S • KA T JA GA U R IL O F F J E ’ V I D A • J O N A T H A N G L A Z E R T H E Z O N E O F IN T E R E S T • C E L I N E S O N G A P A S T L I V E S HI RO KA ZU KO RE -E DA M O N ST E R • T E E M U N IK K I P E L U R I – K U O LE M A O N E L Ä V IE N O NG EL M A • YO R G O S L A N T H I M O S P OOR T H I N GS • K ATJA GAU RIL OF F J E ’V ID A • JO N AT H A N G LA Z E R T H E Z O N E O F IN T E R E S T • C E LI N E SO N G A P A S T LIV E S
H I R O K A Z U K O R E -E D A M O N S T E R • T E E M U N IK K I P E L U R I – K U O L E M A O N E L Ä V I E N O N G E L M A • Y O R GO S LAN THI MOS POO R T HI NG S • KA T JA GA U R IL O F F J E ’ V I D A • J O N A T H A N G L A Z E R T H E Z O N E O F IN T E R E S T • C E L I N E S O N G A P A S T L I V E S HI RO KA ZU KO RE -E DA M O N ST E R • T E E M U N IK K I P E L U R I – K U O LE M A O N E L Ä V IE N O NG EL M A • YO R G O S L A N T H I M O S P OOR T H I N GS • K ATJA GAU RIL OF F J E ’V ID A • JO N AT H A N G LA Z E R T H E Z O N E O F IN T E R E S T • C E LI N E SO N G A P A S T LIV E S
LIPUT: ALKAEN 39 € • HKT.FI PUH. (09) 394 022 • LIPPU.FI 0600 900 900 (2€ / MIN+PVM) KUKA TAPPOI BAMBIN? MONIKA FAGERHOLM PIPSA LONKA ENSI ILTA 31.8.2023 PIENI NÄYTTÄMÖ VOIKO PAHAN UNOHTAA? Huvilakaupungin harmonia särkyy kerralla palasiksi, kun neljä hyväosaisen perheen poikaa syyllistyy järkyttävään väkivallantekoon kotibileissä. Hätääntynyt yhteisö haluaa unohtaa tragedian mahdollisimman nopeasti. Vaikka teko olisi miten hirvittävä, yhteisön harmonia on tärkeämpi. Monika Fagerholmin palkittu romaani Kuka tappoi bambin? on hypnoottinen kudelma, samaan aikaan brutaali ja lyyrisen kaunis. Romaanin dramatisoi suomalaisen näytelmäkirjallisuuden kärkinimi Pipsa Lonka. Ku va : N oo ra G ea ge a P H IL E D EP R EZ Liput: tanssintaLo.fi 14.–15.9.2023 Tanssin talo YhteiskunnaLLisesti puhutteLeva kansainväLinen huippuvieraiLu Jan Martens: anY atteMpt wiLL end in crushed bodies and shattered bones Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja. Erittäin suuren valikoiman kirja-kauppa. Nyt Rosebudin hyllyissä on yli 50 000 eri kirjanimikettä! Meiltä löydät hyllystä kaikki tärkeät kirjallisuuden uutuudet. Varsinkin Teos, Aula, Aviador, Gaudeamus, Vastapaino, Tutkijaliitto, SKS, Siltala, niin & näin, Ursa, Umpihanki ja Terra Cognita huolehtivat, että Rosebudissa ovat kaikki näiden kustantajien saatavilla olevat nimikkeet. Hyllyssä on myös paljon kustantajilta loppuunmyytyjä klassikoita ja vanhoja helmiä. Sekä tietenkin pääkustantajien ajankohtaiset nimikkeet. Ohjelmalavallamme pyörii viikottain monia tärkeitä keskusteluja kirjallisuudesta, tieteestä, taiteesta ja politiikasta. Ellet ehdi paikalle, katso ohjelmat YouTube-kanavaltamme rosebud_lava. Kaikkien Rosebudin kirjakauppojen yhteystiedot löydät sivuiltamme rosebud.fi Kaisa-talo, Kaisaniemenkatu 5, Helsinki
LIPUT: ALKAEN 39 € • HKT.FI PUH. (09) 394 022 • LIPPU.FI 0600 900 900 (2€ / MIN+PVM) KUKA TAPPOI BAMBIN? MONIKA FAGERHOLM PIPSA LONKA ENSI ILTA 31.8.2023 PIENI NÄYTTÄMÖ VOIKO PAHAN UNOHTAA? Huvilakaupungin harmonia särkyy kerralla palasiksi, kun neljä hyväosaisen perheen poikaa syyllistyy järkyttävään väkivallantekoon kotibileissä. Hätääntynyt yhteisö haluaa unohtaa tragedian mahdollisimman nopeasti. Vaikka teko olisi miten hirvittävä, yhteisön harmonia on tärkeämpi. Monika Fagerholmin palkittu romaani Kuka tappoi bambin? on hypnoottinen kudelma, samaan aikaan brutaali ja lyyrisen kaunis. Romaanin dramatisoi suomalaisen näytelmäkirjallisuuden kärkinimi Pipsa Lonka. Ku va : N oo ra G ea ge a P H IL E D EP R EZ Liput: tanssintaLo.fi 14.–15.9.2023 Tanssin talo YhteiskunnaLLisesti puhutteLeva kansainväLinen huippuvieraiLu Jan Martens: anY atteMpt wiLL end in crushed bodies and shattered bones Maailma ei ole valmis. Tarvitaan enemmän kirjoja. Erittäin suuren valikoiman kirja-kauppa. Nyt Rosebudin hyllyissä on yli 50 000 eri kirjanimikettä! Meiltä löydät hyllystä kaikki tärkeät kirjallisuuden uutuudet. Varsinkin Teos, Aula, Aviador, Gaudeamus, Vastapaino, Tutkijaliitto, SKS, Siltala, niin & näin, Ursa, Umpihanki ja Terra Cognita huolehtivat, että Rosebudissa ovat kaikki näiden kustantajien saatavilla olevat nimikkeet. Hyllyssä on myös paljon kustantajilta loppuunmyytyjä klassikoita ja vanhoja helmiä. Sekä tietenkin pääkustantajien ajankohtaiset nimikkeet. Ohjelmalavallamme pyörii viikottain monia tärkeitä keskusteluja kirjallisuudesta, tieteestä, taiteesta ja politiikasta. Ellet ehdi paikalle, katso ohjelmat YouTube-kanavaltamme rosebud_lava. Kaikkien Rosebudin kirjakauppojen yhteystiedot löydät sivuiltamme rosebud.fi Kaisa-talo, Kaisaniemenkatu 5, Helsinki
ILMOITUS EUROOPPA KIELTÄYTYY TYÖSTÄ Elämä luonnon helmassa voi joskus olla raadollista taistelua elintilasta, mutta pohjimmiltaan metsän asukkaiden sydän on kultaa. Kun istutaan kannonnokkaan pohtimaan maailman menoa, kamalista kavereista kuoriutuu aitoja ystäviä. Kamalan luonnon uusi albumi Ystävyyskirja paljastaa metsän eläinten todellisen luonteen ja kiteyttää, mikä elämässä on oikeasti tärkeää. Albumi kokoaa yksiin kansiin ystävyysaiheisia strippejä, jotka ovat lukijoille rakkaita jo useiden sanomalehtien sivuilta. www.like.fi TYTÖILLE JOTKA AJATTELEVAT OLEVANSA YKSIN Ujuni Ahmedin ja Elina Hirvosen samannimiseen teokseen (WSOY, 2022) perustuva näyttämöteos luo aiheesta omalakisen fiktiivisen näkemyksen. Satu Linnapuomin ohjaamana ja Eva Buchwaldin dramatisoimana se kertoo oman yhteisönsä ankarien sääntöjen ja kantaväestön ennakkoluulojen alla elävästä somalialaisesta tytöstä, josta kasvaa arvostettu yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ensi-ilta 21.9. www.kansallisteatteri.fi strippejä, jotka ovat lukijoille rakkaita jo useiden KAMALA LUONTO – YSTÄVYYSKIRJA HUGO SIMBERGIN VALOKUVAT JA TAIDE FINGERPORIN KOKO KUVA 11 Heimo Vesa on Fingerporin valovoimaisimpia tähtiä, jonka varjoon on jäänyt hänen sitkeä ja lujahermoinen puolisonsa, lentoemäntä Irma Vesa (os. Kääriäinen). Virhe korjataan uudessa Kaiken kestävä -albumissa. Fingerporin koko kuva -teossarjassa julkaistaan kaikki Fingerpori-stripit ilmestymisjärjestyksessä ja tarvittaessa tekijän kommenttien taustoittamina. Sekaan mahtuu myös strippejä, joita muissa albumeissa ei ole julkaistu. www.like.fi Ilmasto on muutoksessa. Nyt on meidän vuoromme muuttua. Kuinka tehdä se niin, että alkukantaiset aivomme kehräävät tyytyväisyydestä? Omakohtaisella otteella kirjoitettu teos ammentaa ilmastotutkimuksesta, psykologiasta, käyttäytymisja talous tieteistä sekä viestinnän tutkimuksesta. Se osoittaa, että suuretkin ongelmat on mahdollista selättää, kun niitä ratkotaan ihmismielelle palkitsevin keinoin. kauppa.gaudeamus.fi MIRA HULKKONEN: ILMASTO-OIVALLUKSIA Työväenmuseo Werstaan näyttely ja saman niminen kirja kertovat palkkatyöstä kieltäytyvistä ihmisistä, joita Lasse Poser, Ilona Raivio ja Henri Salonen ovat haastatelleet ja kuvanneet ympäri Eurooppaa. Niissä pohditaan, miksi nykyinen palkkatyöhön perustuva yhteiskuntamalli jakaa ihmiset voittajiin ja häviäjiin. Työryhmään kuuluvat myös Klaus Maunuksela ja Pontus Purokuru (esseet). Tilaa kirja suoraan kustantajalta: www.khaospublishing.com Lisätiedot näyttelystä: www.tyovaenmuseo.fi LUOMUA ESPOOSTA SYY SKU UN MER KKI TUO TTE ET Akseli Gallen-Kallela asui Nairobin seudulla 1909– 1910 ja tallensi silloisen Brittiläisen Itä-Afrikan elämänmenoa. Näyttelyssä nähdään kattava kokoelma maalauksia ja esineistöä, joita on käsitelty ensimmäistä kertaa yhdessä kenialaisten kanssa. Kokonaisuutta täydentää julkaisu, johon kirjoittivat tutkijat Suomesta ja Keniasta. Avoinna ti–la klo 11–16, su klo 11–17 www.gallen-kallela.fi GALLEN-KALLELA-MUSEO: PALUU KENIAAN Luomu Silmusalaatit viljellään Espoon Kerassa, Keran Halleilla. Silmusalaatit on pakattu kotimaiseen FSC sertifioituun kartonkiin, joka osaltaan antaa Silmusalaateille pitkän säilyvyyden. Pienissä versoissa on paljon makua ja eri makuvaihtoehtoja on yhteensä neljä erilaista. Rouskuvassa Silmusalaatissa on mm. proteiinia 11 g/100 g ja lisäksi se on hyvä kuidun lähde. www.silmusalaatti.fi Hugo Simberg (1873–1917) oli suomalainen taidemaalari ja graafikko, mutta myös tuottelias valokuvaaja. Fokus-salin näyttelyssä nähdään taiteilijan valokuvia, grafiikkaa ja maalauksia rinta rinnan. Esillä on mm. valokuvia, jotka ovat olleet apuna maalausten Haavoittunut enkeli (1903) ja Iltaa kohti (1913) suunnittelussa. Yhden salin näyttely juhlistaa taiteilijaa, jonka syntymästä on vuonna 2023 kulunut 150 vuotta. Ateneum, Fokus-sali 19.9.–17.12.2023. www.ateneum.fi O m aku va, n. . Ka nsa llisg alle ria / Hu go Sim be rg.
6 / 2023 • 7 4.9.–8.10.2023 K ATSOIN TAANNOIN Arnold Schwarze neggerista ker tovan dokkarin. Yhdysval toihin muuttaneen itävaltalaisen voimailijan isä tapasi teroittaa po jalleen: ”Ole hyödyksi”. Jäin pohtimaan, mikä mahtai si olla se oppi, jonka minun lapseni muistavat lopun ikäänsä. He kuule vat minulta epäilemättä kovin usein ”likaisissa ette kulje” – olenhan it se jo varhain omaksunut työväen luokkaisen mantran ”köyhä saa olla, muttei likainen”. Mutta myönnettäköön: Mitä ih misyyden taitoihin tulee, loppujen lopuksi rähmäinen paita ja sen ai heuttama häpeä on varsin yhden tekevää. Joten hieman isäSchwarzenegge ria mukaillen toivoisin lasteni muis tavan tämän: Älä ole laiska. Ja tar koitan tällä nimenomaan henkistä laiskuutta. YHTEISKUNNASSAMME on kovin helppoa olla laiska, monellakin ta paa. Miksi tarttua soppakauhaan, jos voi tilata ruokaa netin kautta. Mik si kävellä, jos voi kiitää sähköpotku laudalla. Miksi kahlata läpi paksua kirjaa, kun itseään voi viihdyttää TikTokissa. Kevyttä rakettispagetiksi pät kittyä viihdykettä suoltavat ruu dut pyrkivät valtaamaan henkis tä tilaamme, kunnes meillä ei ole enää aikaa saati kykyä kes kittyä ajattelemaan. Ja loppu jen lopuksi ajattelu on ihmisen – myös äänes tävän kansalaisen – tärkeimpiä tehtäviä. Ajattelu ja oppimaan oppiminen on nimetty perusopetuksen ope tussuunnitelman laa jaalaisen osaamisen yhdeksi osaalueeksi esimerkiksi kulttuuri sen osaamisen ja vuo rovaikutuksen, työelämätai tojen, vaikut tamisen ja kestävän tu levaisuuden ra Ihmisyyden oppimista VOIMA Vellamonkatu 30 b , 3. krs, 00550 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | PÄÄTOIMITTAJA Emilia Miettinen | ULKOASU Antti Kukkonen, mainosgraafikko Pinja Nikki | TOIMITUS Kukka-Maria Ahokas, Aleksandra Aksenova, Julius Halme, Elisa Helenius, Anton Hämäläinen, Antti Kurko, Nauska, Pinja Nikki, Mika Pekkola, Tuomas Rantanen, Iida Simes, Jari Tamminen, Miia Vistilä & Venla Välikangas | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | MARKKINOINTIKOORDINAATTORI Pinja Nikki | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Rakel JylhäVuorio, Ninni Kairisalo, Emilia Männynväli, Teemu Vaarakallio, Ville Vanhala, Wilma Viertola & Karstein Volle | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Tuomas Hiilamo, Vilppu Rantanen & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 | TILAUKSET kauppa.voima.fi, tilaukset@ voima.fi, Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 9 numeroa 39 euroa | PAINO Sanoma Manu, Tampere | PAINOS 60?000 | ISSN 1457-1005 (painettu) 2737-3029 (verkkojulkaisu) | REKISTERISELOSTE voima.fi/rekisteriseloste Ka ns i: N au sk a Pääkirjoitus ILMOITUS EUROOPPA KIELTÄYTYY TYÖSTÄ Elämä luonnon helmassa voi joskus olla raadollista taistelua elintilasta, mutta pohjimmiltaan metsän asukkaiden sydän on kultaa. Kun istutaan kannonnokkaan pohtimaan maailman menoa, kamalista kavereista kuoriutuu aitoja ystäviä. Kamalan luonnon uusi albumi Ystävyyskirja paljastaa metsän eläinten todellisen luonteen ja kiteyttää, mikä elämässä on oikeasti tärkeää. Albumi kokoaa yksiin kansiin ystävyysaiheisia strippejä, jotka ovat lukijoille rakkaita jo useiden sanomalehtien sivuilta. www.like.fi TYTÖILLE JOTKA AJATTELEVAT OLEVANSA YKSIN Ujuni Ahmedin ja Elina Hirvosen samannimiseen teokseen (WSOY, 2022) perustuva näyttämöteos luo aiheesta omalakisen fiktiivisen näkemyksen. Satu Linnapuomin ohjaamana ja Eva Buchwaldin dramatisoimana se kertoo oman yhteisönsä ankarien sääntöjen ja kantaväestön ennakkoluulojen alla elävästä somalialaisesta tytöstä, josta kasvaa arvostettu yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ensi-ilta 21.9. www.kansallisteatteri.fi strippejä, jotka ovat lukijoille rakkaita jo useiden KAMALA LUONTO – YSTÄVYYSKIRJA HUGO SIMBERGIN VALOKUVAT JA TAIDE FINGERPORIN KOKO KUVA 11 Heimo Vesa on Fingerporin valovoimaisimpia tähtiä, jonka varjoon on jäänyt hänen sitkeä ja lujahermoinen puolisonsa, lentoemäntä Irma Vesa (os. Kääriäinen). Virhe korjataan uudessa Kaiken kestävä -albumissa. Fingerporin koko kuva -teossarjassa julkaistaan kaikki Fingerpori-stripit ilmestymisjärjestyksessä ja tarvittaessa tekijän kommenttien taustoittamina. Sekaan mahtuu myös strippejä, joita muissa albumeissa ei ole julkaistu. www.like.fi Ilmasto on muutoksessa. Nyt on meidän vuoromme muuttua. Kuinka tehdä se niin, että alkukantaiset aivomme kehräävät tyytyväisyydestä? Omakohtaisella otteella kirjoitettu teos ammentaa ilmastotutkimuksesta, psykologiasta, käyttäytymisja talous tieteistä sekä viestinnän tutkimuksesta. Se osoittaa, että suuretkin ongelmat on mahdollista selättää, kun niitä ratkotaan ihmismielelle palkitsevin keinoin. kauppa.gaudeamus.fi MIRA HULKKONEN: ILMASTO-OIVALLUKSIA Työväenmuseo Werstaan näyttely ja saman niminen kirja kertovat palkkatyöstä kieltäytyvistä ihmisistä, joita Lasse Poser, Ilona Raivio ja Henri Salonen ovat haastatelleet ja kuvanneet ympäri Eurooppaa. Niissä pohditaan, miksi nykyinen palkkatyöhön perustuva yhteiskuntamalli jakaa ihmiset voittajiin ja häviäjiin. Työryhmään kuuluvat myös Klaus Maunuksela ja Pontus Purokuru (esseet). Tilaa kirja suoraan kustantajalta: www.khaospublishing.com Lisätiedot näyttelystä: www.tyovaenmuseo.fi LUOMUA ESPOOSTA SYY SKU UN MER KKI TUO TTE ET Akseli Gallen-Kallela asui Nairobin seudulla 1909– 1910 ja tallensi silloisen Brittiläisen Itä-Afrikan elämänmenoa. Näyttelyssä nähdään kattava kokoelma maalauksia ja esineistöä, joita on käsitelty ensimmäistä kertaa yhdessä kenialaisten kanssa. Kokonaisuutta täydentää julkaisu, johon kirjoittivat tutkijat Suomesta ja Keniasta. Avoinna ti–la klo 11–16, su klo 11–17 www.gallen-kallela.fi GALLEN-KALLELA-MUSEO: PALUU KENIAAN Luomu Silmusalaatit viljellään Espoon Kerassa, Keran Halleilla. Silmusalaatit on pakattu kotimaiseen FSC sertifioituun kartonkiin, joka osaltaan antaa Silmusalaateille pitkän säilyvyyden. Pienissä versoissa on paljon makua ja eri makuvaihtoehtoja on yhteensä neljä erilaista. Rouskuvassa Silmusalaatissa on mm. proteiinia 11 g/100 g ja lisäksi se on hyvä kuidun lähde. www.silmusalaatti.fi Hugo Simberg (1873–1917) oli suomalainen taidemaalari ja graafikko, mutta myös tuottelias valokuvaaja. Fokus-salin näyttelyssä nähdään taiteilijan valokuvia, grafiikkaa ja maalauksia rinta rinnan. Esillä on mm. valokuvia, jotka ovat olleet apuna maalausten Haavoittunut enkeli (1903) ja Iltaa kohti (1913) suunnittelussa. Yhden salin näyttely juhlistaa taiteilijaa, jonka syntymästä on vuonna 2023 kulunut 150 vuotta. Ateneum, Fokus-sali 19.9.–17.12.2023. www.ateneum.fi O m aku va, n. . Ka nsa llisg alle ria / Hu go Sim be rg. TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA 10 Olli-Pekka Moisio 36 Silla Simone 28 Kaukovarjostin LIITE: VAPAA-AJATTELIJAT 21 Nauska 6 kentamisen ohella. Opetussuunnitel man sanarimpsut ovat aidosti hienoja tavoitteita, joiden toteutuminen edes osaksi merkitsisi upeita asioita koko yhteiskunnalle. MUTTA ON TOINENKIN oppi, jonka ha luaisin iskostaa jälkikasvuni pää hän. Sekin on yksinkertainen. Älä ole kusipää. Siinä missä laiskat eivät vaivaudu ajattelemaan teko jensa seurauksia, kusipäät ei vät yksinkertaisesti vä litä. Itsekäs asenne saattaa tuoda elämäs sä halpoja pikavoitto ja, mutta ihminen on laumaeläin, ja lopul ta yhtä empatiaan kykenemättömän kiusanteon hintaa maksetaan kollektii visesti. Tilanne on pahem pi, kun kyse on rakenteista, jotka jättävät suojelua tar vitsevat heitteille. Tällöin koko systee min epäonnistumisen vaikutus ker tautuu, sillä talouspolitiikasta tuttu valuma efekti kyllä toimii oikein mai niosti niin päin. Huonoosaisuus valuu varmasti myös seuraaville sukupolvil le. (Sen sijaan ani harvoin, jos koskaan, vaurauden kertyminen vauraille valut taa rik kauksia myös muille.) AIKA AJOIN pelkään olevani osa vii meistä sukupolvea, joka sai toden teol la hyötyä hyvinvointivaltion toimivan koulutusjärjestelmän tasaarvoistavas ta ja eteenpäin työntävästä vaikutuk sesta. Onnistunut yhteiskunnallinen kasvatus työ, tapahtui se sitten koulus sa tai kotona, ei opeta nuorelle, mil lainen maailma on ja mikä on hänen paikkansa siinä. Onnistunut kasvatus työ auttaa näkemään omien olosuhtei den yli ja kuvittelemaan toisenlaisen maailman – ja rohkaisee rakentamaan sellaista. EMILIA MIETTINEN 12 > 26 TEEMA: KOULUTUS SIVUT 9–11, 17–19, 22–26, 32–36 so? Kambodža
8 • 6 / 2023 IRMA , 82, Helsinki ”Toivoisin kouluihin lisää liikuntaa ja urheiluharrastusten tukemista sekä pienempiä luokka kokoja.” GUSTAV , 41, Helsinki ”Olisi hienoa jos jokainen lapsi harrastaisi jotain. Kouluihin olisi hyvä integroida enemmän esimerkiksi musiikin, teatterin ja muiden taitojen opetusta, koska näiden on tieteellisestikin todistettu edistävän muun muassa sosiaalisia taitoja.” HANNA , 28, Helsinki ”Muuttaisin ryhmäkokoja pienemmäksi, jotta oppilaat saisivat yksilöllisempää opetusta, ja suosisin, että opetuksessa käytettäisiin teknologiaa hieman vähemmän.” VIKTOR , 14, Helsinki ”Muuttaisin koulun pihaa. Siellä vois olla enemmän futiskenttiä. Ja sitten vois olla enemmän urheilua ja liikuntavälkkiä, kun nykyään ollaan enemmän vaan sisällä.” Mitä muuttaisit koulussa? Mielipide TEKSTI JA KUVAT ANTON HÄMÄLÄINEN Kanadan pohjoisista havumetsävyöhykkeistä on tämän vuoden kesällä tuhoutunut jo paljon. Vaarassa eivät ole vain luonto ja ihmiset vaan myös kulttuurit. TEKSTI IIDA SIMES Zombie-paloista tulimyrskyihin ”S IIVOA ROSK AT talosi ulkopuo lelta, ja pidä pi ha siistinä. Leik kaa kasvillisuus lyhyeksi. Taloa ympäröivän nurmikon ei kannata olla 10 senttiä pidempää. Katso, ettei talon katolla ole rojua. Tarkista, ettei mitään rakennusta vasten ole halkopinoja. Siirrä halkopinot kauas talosta.” Näin on kanadalaisen Yellowknifen kaupun gin nettisivuilla neuvottu pitkin kesää. Mutta siivoukset ja nurtsin leikkuu eivät auttaneet. Metsäpalot saavuttivat Yellowknifen alkusyksystä. Nyt nettisivuilla on uusi pääteema: ”Yellowknife evakuoidaan”, otsikot ju listavat. Pääsy kaupunkiin on mahdotonta, ja paikalliset asukkaat on siirretty tur vaan. Yellowknife sijaitsee Ison Orjajär ven pohjoispuolella ja se on Kanadan luoteisterritorion pääkaupunki. Asuk kaita luoteisterritorioissa on vain vä hän alle 50 000, eli alue on hyvin har vaan asuttua. Tappavaa tulivoimaa Suuressa osassa Kanadaa tilanne 28. elokuuta 2023 oli hälyttävän paha. Palo alueet olivat valtavia, ja tuli eteni nopeasti. Erityisesti Luoteisterritorios sa varoitettiin metsäpalojen kaikkein pahimmasta muodosta, tulimyrskys tä, jota palokunta ei pysty sammut tamaan. Kanadassa raivoaa myös lievempiä paloja. Palokunnat ovat työskennelleet yhtäjaksoisesti niiden kimpussa tämän vuoden huhtikuusta lähtien. Jo alkukesästä Yhdysvaltain itärannikon kaupungeissa saakka, ku ten New Yorkissa, asukkaat kärsivät Kanadan metsäpalojen savusta. Alueet, jotka vuoden 2023 elokuun loppuun mennessä ovat Kanadassa palaneet, 16 miljoonaa hehtaaria, vas taavat kooltaan lähes puolta Suomen pinta alasta. ”Ilmastonmuutos ei pysähdy, ja niinpä emme mekään saa pysähtyä”, gwichinheimon päällikkö Edward Alexander tiedotti viime viikolla so siaalisessa mediassa. Alexander vaati toimia ilmastonmuutoksen hillitsemi seksi. Tilanne on erittäin paha myös luonnon moni muotoisuuden kannalta. Kanadassa asuu monia alkuperäis kansoja eteläisemmistä cree ja métis heimoista pohjoisen inuiitteihin. Eri tyisesti alkuperäiskansoille tulipalot ovat aiheuttaneet korvaamattomia tu hoja, sillä he pystyvät säilyttämään pe rinteiset elämäntapansa lähinnä vain omilla alueillaan. Alkuperäiskansojen ja heidän tiiviiden yhteisöjensä ha jauttaminen hätämajoituksiin ja myö hemmin pysyvämpiin asumuksiin pitkin Kanadaa saattaa tuhota kulttuu reja, ja muinaiset ja harvinaiset kielet ovat vaarassa kuihtua pois. Soilla kytee Tulipalot pahentavat ilmastokriisiä huomattavasti. Tällä hetkellä ne ovat Kanadan ylivoimaisesti suurin hiili dioksidipäästöjen lähde. Arktisen neuvoston mukaan metsä palot arktisilla alueilla ovat kolmin kertaistuneet vuodesta 2018 läh tien. Kanadan metsäpalot ovat osa maailman laajuista ilmastokriisiä eli ilmaston muuttumisen seurausta. Pohjois Amerikan mantereella ilmasto tutkijat ovat pitkään raportoineet, mi ten lumisilla alueilla lumet sulavat ke väällä aikaisemmin eli keväät ja kesät pitenevät. Äärisäät, kuten kuumat ja kuivat kaudet, ovat muuttuneet vuosi vuodelta vaikeammiksi ja pidemmiksi. Arktisen neuvoston nettisivuilla varoitetaan jatkuvasti eri metsäpalo tyypeistä. Oudoimpia niistä on suon sisällä kytevä ”zombiepalo”, joka saattaa polttaa turvetta hitaasti, huo maamattomasti ja yhtäjaksoisesti jopa vuosikymmenten ajan. New York Times lehti haastat teli hiljattain Quebecin palopäällik köä. Hän oli tavannut creetaustaista sammutushenkilökuntaa täyttämässä vesi säiliöitä valtateiden varsilla. Epä toivoiset creet kokivat puolustavansa aluetta, joka on arvokas vain heille ei kä merkitse paljoakaan muille kana dalaisille. ”Näillä seuduilla ei ole juu rikaan ’arvokasta infrastruktuuria’, vaan meille nämä metsät ovat se arvo kas struktuuri”, creet sanoivat. Palopäällikkö piti pienten vesi varantojen täydentämistä palon ra juimmassa vaiheessa täysin turhana: Hän ei usko, että palot sammuvat, en nen kuin ne ovat polttaneet aivan kai ken. Tai ennen kuin alkaa sataa lunta. PALANUT ALUE ON KOOLTAAN LÄHES PUOLET SUOMEN PINTA-ALASTA. W ikim ed ia C om m on s
6 / 2023 • 9 Karstein Volle Aikuiskoulutustuella ratkotaan työelämän ongelmia Hallitus suunnittelee uudelleen kouluttautumista helpottavan aikuiskoulutustuen lakkauttamista. Opiskelijajärjestöt pelkäävät, että hallitus muuttaa lakia jäsenyydestä. TEKSTI VENLA VÄLIKANGAS TEKSTI ANTON HÄMÄLÄINEN Ylioppilaskuntien asema uhattuna P ETTERI ORPON (kok.) hallitus selvittää ylioppilaskuntien laki sääteisestä ”ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luopumista vas taamaan paremmin perustuslaissa suojattua yhdistymisvapautta”. Pää tökset tehdään kevään 2024 aikana. ”Jäsenyyden purkaminen olisi todella harkitsematonta”, Suomen ylioppilas kuntien liiton eli SYL:n pääsihteeri Roope Tukia toteaa ja mainitsee, et tä järjestössä puhutaan mieluummin automaatiojäsenyydestä. Jäsenmaksut ovat monille ylioppi laskunnille tärkein rahoituksen läh de, joten jäsenyyden muuttumisella vapaaehtoiseksi olisi todennäköisesti huomattava vaikutus ylioppilaskun tien resursseihin. Ylioppilaskuntien poliittinen painoarvo ja neuvottelu asema perustuvat pitkälti siihen, et tä ne edustavat kaikkia oppilaitoksen sa opiskelijoita. Ylioppilaskuntien keskusjärjestö SYL, johon kuuluvat kaikkien Suomen yliopistojen yli oppilas kunnat, edustaa noin 140 000 yliopisto opiskelijaa. Ylioppilaskuntien toiminta on laaja alaista, joten jäsenyyden pur kamisen vaikutukset ulottuisivat vä lillisesti myös niiden ulkopuolelle. ”Ylioppilas kunnat tutoroivat uusia opiskelijoita sekä tukevat omassa pii rissään toimivia aine ja harraste järjestöjä, joita voi olla satoja. Tulisi pohtia, millä tavoin jatkossa pystyttäi siin tukemaan erilaisia tahoja muun muassa yhteisöllisyyden vahvista misessa – erityisesti nyt tämä on tär keää, kun koronan myötä yksinäisyys on lisääntynyt merkittävästi. Se on ihan valtava asia.” Ylioppilaskunnat ovat olleet osa Suomen autonomista yliopistoa ko ko yli satavuotisen historiansa ajan. Ylioppilaskunnissa kasvetaan kansa laisyhteiskuntaan, harjoitellaan vai kuttamista ja demokratiaa. ”Iso osa nykyistä automaatiojäsenyyttä on nuorten opiskelijoiden osallistaminen demokraattisiin prosesseihin demo kraattisilla tavoilla, joten purkaminen voisi heikentää myös demokraattista osallistumista”, kertoo Tukia. T YÖLLISY YSR AHASTO julkai si kesäkuussa Aikuiskoulutus tuen koettu vaikutus tutkimuk sen tulokset. Maalis ja huhtikuun 2023 aikana toteutetulla kyselyllä ai kuiskoulutustuen vaikutuksia tutkit tiin ensimmäistä kertaa tuen saajien näkökulmasta. Tutkimuksesta käy ilmi, että mo ni uudelleenkouluttautuva kokee työ elämän liian raskaaksi. Lähes 60 pro senttia Työllisyysrahaston teettämään kyselyyn vastanneista kertoi, että pää syynä tuen hakemiselle ovat olleet työkykyyn liittyvät ongelmat, kuten hakijan nykyisen työtehtävän liika kuormittavuus. Moni tahtoo aikuis koulutustuen turvin opiskella vähem män kuormittavalle alalle. ”Tutkimuksen tuloksista selvisi, että kun asiakas hakee tätä etuutta, hänellä on selvä suunnitelma siitä, mitä ongel maa hän tulee opiskelulla ratkomaan”, kertoo Työllisyysrahaston asiakkuus johtaja Tuulikki Saari. Tutkimuksen perusteella työssä käyvät pyrkivät uudelleenkouluttau tumisen avulla ratkomaan aktiivi sesti ja vastuullisesti urapolkuunsa liittyviä ongelmia, kuten kiertämään oman työkykynsä rajoitteita ja laajen tamaan osaamistaan, jotta he voisivat olla mukana työelämässä aina eläke ikään saakka. Uralla eteenpäin Yli puolet aikuiskoulutustuen saajista on 30–39vuotiaita. Alaa vaihdetaan tai lisäkoulutusta haetaan tyypillisesti uran alku tai keskivaiheessa. Aikuis koulutustukea on mahdollista saada lyhyttäkin koulutuskokonaisuutta tai täydennyskoulutusta varten, mutta silti yli 80 prosenttia tuen saajista suo rittaa kokonaista tutkintoa. ”Olemme Työllisyysrahastossa tul kinneet sitä niin, että osa ihmisis tä ikään kuin ajautuu työhönsä. Kun hän on tehnyt työtään hetken, hän to teaa, ettei työ olekaan täysin hänen juttunsa vaan jokin toinen ala kiin nostaa enemmän. Siinä kohtaa hän sitten tulee tämän etuuden piiriin toteuttaakseen urasuunnitelmansa. Etuutta ei siis haeta siksi, että saatai siin breikki työelämästä, vaan asiak kaat haluavat etuuden turvin toteut taa urasuunnitelmiaan”, kommentoi Saari. Moni tarvitsee lisäkoulutusta myös edetäkseen alallaan. Suurin osa tuen saajista on jo valmiiksi korkeakou lutettuja. ”Tuen saajia on paljon esi merkiksi sotealalla. Osalla heistä on alempi korkeakoulututkinto, mutta työelämän näkökulmasta he tarvitse vat myös ylemmän tutkinnon”, Saari kertoo. Toimivaa rahoitusmallia ollaan lakkauttamassa Aikuiskoulutustuki on etuus, jota voi vat hakea sekä palkansaajat että yrit täjät. Tukea on mahdollista saada ker ran työuran aikana ja enintään 15 kuukauden ajalta. Palkansaajille tuki on ansio sidonnainen ja se rahoitetaan työntekijöiltä kuukausittain kerättä vistä työttömyysvakuutusmaksuista. Yrittäjät, joita oli viime vuonna alle kolme prosenttia kaikista tuen saajis ta, saavat vakisuuruista, valtiorahoit teista yrittäjäntukea. Hallitus on esittänyt aikuiskoulu tustuen lakkauttamista. Saari toteaa, että lakkauttamisen vaikutuksia oli si syytä tarkastella uudelleen. ”Asiaa pitäisi ja kannattaisi arvioida pitkällä tähtäimellä: mitä seuraa siitä, jos täl laista etuutta, jonka avulla työkykyyn, jaksamiseen ja joustavaan alan vaih toon liittyviä asioita saadaan ratkot tua, ei ole.” Saari kertoo, että esityksen julkai semisen jälkeen aikuiskoulutustuki hakemusten määrä on kasvanut. ”Ha kemuksia tulee enemmän etenkin sellaisilta henkilöiltä, jotka ovat ehkä jo aiemmin harkinneet opiskelemista.” Aikuiskoulutustuen lakkauttami nen edellyttää sitä, että eduskunta hy väksyy lakimuutoksen. Vielä ei tiedetä, edeltäisikö tuen lakkauttamista mah dollisesti siirtymäaika.
10 • 6 / 2023 TEKSTI MIKA PEKKOLA KUVA ANTON HÄMÄLÄINEN Maailmankatsomusten lempeää katselua Kriittinen pedagogiikka rohkaisee oppijoita vaikuttamaan olosuhteisiin, joissa he elävät. Muutokset koulumaailmassa kertovat suuntauksen etenemisestä, mutta teorian radikaaleimmat tavoitteet ovat edelleen toteutumatta. ”K RIITTINEN pedagogiik ka pyrkii lisäämään ihmisten tietämys tä omasta tilanteestaan sekä raken teista, joiden keskellä he elävät. Sitä ohjaa kriittisen teorian eettinen im peratiivi, jonka mukaan tieteellisen toiminnan tehtävänä on viime kädes sä muuttaa ja parantaa vallitsevissa olosuhteissa kärsivien ihmisten tilan netta”, toteaa vanhempi yliopiston lehtori Olli-Pekka Moisio Jyväskylän yliopistosta. Hän on edistänyt pitkäjänteisesti kriittisen teorian ja kriittisen pedago giikan tutkimusta. Moision ja kollegoi den yhteiskuntafilosofista työtä Frank furtin koulun ajattelijoiden parissa onkin luonnehdittu leikillisesti Jyväs kylän kriittiseksi teoriaksi. Kriittisen pedagogiikan tutkimi nen on ohjannut Moision toimintaa myös opettajana, opinnäytetöiden ohjaajana ja kouluttajana. Pelkän teo reettisen mielenkiinnon sijaan hän on pyrkinyt limittämään tutkimuk selliset intressinsä käytännön toimin taan. Pedagogisessa työssä tämä on kin ollut luontevaa, sillä opettamisen voi ajatella olevan ruumiillistuvaa te oriaa. ”Kriittisyys on emansipatorista maailman ihmettelyä. Se on kasvatus ta sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä se on utooppista ja tarjoaa toimin nan kautta toivoa.” Koulu sopeuttaa yhteiskuntaan Kriittinen pedagogiikka ei suhtaudu koulujärjestelmään ”hajuttomana ja mauttomana instituutiona”, kuten Moisio asian ilmaisee, vaan läpeensä yhteiskunnallisena ilmiönä. ”KOULU TUOTTAA IHMISIÄ, JOTKA USKOVAT, ETTÄ NYKYINEN TAPA JÄRJESTÄÄ MAAILMA ON AINOA MAHDOLLINEN.” Kriittinen pedagogiikka on Olli-Pekka Moisiolle keino tiedostaa ja muuttaa valtasuhteita.
PELOTTAVAA VASTARINTAA A URINKOKUNTAMME alkoi muodostua noin 4,6 miljardia vuotta sitten. Kaasu ja pölypilvissä oli jo tuolloin uraania. Hiukkaset alkoivat kiertyä yhteen kasoiksi, jois ta eräs alkoi muodostaa planeettaamme Maata. Uraaniatomit kasautuivat uraanimalmeiksi, ja oli kestävä aikaa ennen kuin planeetalla asuva ”älykäs” ekosysteemin osa keksi alkaa rikkoa uraaniatomeita räjähdyksen ja radioaktiivisen säteilyn vapauttamisen toivossa. Universaaleista pölyn pyörteistä vilahti vain 4,6 miljardia vuotta ja muutama päälle, kun vuonna 2005 ilmestyneessä Voimassa oli jut tu Intian hajanaisesta sisäpolitiikasta ja ulko politiikan pullisteluista. Intialainen kirjailija Arundhati Roy kirjoitti jutun otsikolla ”Ydin pommin kesäkisat” Intian ydinkokeiden eli ydin pommien testien poliittisista taustoista. ROY ALOITTI JUTUN tehokkaasti provosoiden. ”Kun Intia ja Pakistan testasivat ydinaseitaan vuonna 1998, mekin, jotka tuomitsimme ko keet, sivuutimme läntisten ydinasevaltojen tekopyhyyden. Länsi kyllä paheksui kokeita, mutta tuo paheksunta johtui osittain siitä, ettei nii den mielestä ydinpommia saanut antaa tummaihoisten käteen. Nyt hallitukset Intiassa ja Pakistanissa toimillaan vain vahvistavat noita länsimaiden ennakkoluuloja.” Arundhati Roy kertoi maiden suurimpia ongelmia olevan ”koditto muus, nälkä, köyhyys, sairaudet”. Hallitukset keskittyivät riitelemään sen sijaan että olisivat parantaneet elinoloja. Samalla ydin sodalla uhkailu ”harhautti maailman huomion pois fasismista ja kansan murhista”. Pääministeri Tony Blair avusti Intiaa miljardien puntien arvoisel la asekauppasopimuksella. Blair myi aseita sekä Intialle että Pakis tanille, ja kummankin maan lehdistö keskittyi riemuitsemaan omis ta aseistaan. KOSKA INTIASSA JOHTAJAT kiusasivat kansaa rakentamalla suuria patoja ja hukuttamalla niiden alle kokonaisia kyliä, ihmiset eivät enää pelänneet ihan pieniä uhkailuja vaan ”kauhun kynnys oli nostettu niin ylös”, että vain ydinpommin aikaansaama joukkomurha olisi riit tävän suuri pelote. Kaikki intialaiset eivät kuitenkaan osanneet pelätä sotaa, ja koska ydinaseet eivät heitä hetkauttaneet, he eivät myöskään protestoineet niitä vastaan. ”Miksei teillä ole rauhanliikettä?’ länsimaiset toimittajat kysyvät minulta aina yhtä valppaina”, Roy kirjoitti. ”Mikä rauhan liike Intiassa voisi olla, kun suurimmalle osalle ihmisistä rauha tarkoit taa jokapäiväistä taistelua ruuasta, vedestä, asunnosta, arvokkuudes ta? Ydinsota on useimpien ihmisten käsityskyvyn ulottumattomissa. Kukaan ei tiedä, mikä ydinpommi oikein on. Eikä kukaan välitä ker toa siitä. Kuten sisäministerimme sanoi, koulutus ei ole mitenkään erityisen tärkeätä.” Intiassa poliittiset pomot ymmärsivät, että paras keino manipu loida kansaa on karsia koulutuksesta. Arundhati Royn vuoden 2005 Intiassa vain älymystö pelkäsi ydinpommia, mutta köyhä kansa pel käsi aina vaan suurempaa köyhtymistä. Ja maan johtajat pelkäsivät protesteja. TEKSTI IIDA SIMES Ensimmäinen Voimalehti ilmestyi marras kuussa 1999. Sarja pa laa aiheisiin ja teemoihin, joita Voima on käsi tellyt parin vuosi kymmenen aikana. An tôn io M ilen a (A Br) / W ikim ed ia C om m on s ”Koulu tuottaa ihmisiä, jotka usko vat, että nykyinen tapa järjestää maa ilma on ainoa mahdollinen ja järkevä tapa. Lainsäädännöllisesti ja valtiojoh toisesti ylläpidetyn laitoksen tehtävä nä on tukea vallitsevia prosesseja.” Koulu ei sopeuta ihmisiä järjestel mään vain kartuttamalla heidän tie tojaan ja taitojaan vaan myös muo vaamalla heidän persoonallisuuttaan, toimijuuttaan ja maailmankatsomus taan. Sopeutumisella on hintansa, sillä kapitalistisessa yhteiskunnassa asioil la on tapana muuttua tavaramuotoi siksi eli välineellisiksi ja tuotteistetuik si. Moisio ei pidä koulujärjestelmää kuitenkaan täydellisesti vallankäytön määrittämänä ympäristönä vaan ko kee, että kouluissa voidaan edelleen kohdata erilaisuutta, ihmetellä ja tut kia ilmiöitä, ilahtua tiedon kertymises tä sekä edistää eivälineellistä suhtau tumista maailmaan. ”Entä jos maailma ei olisikaan sel lainen kuin se on?” Moisio kysyy. ”Emansipaatio kehkeytyy siitä, kun oppilaat ymmärtävät voivansa itse parantaa tilannettaan.” Voimaantumisprosessi alkaa jo päi väkodeissa. Kysyminen ja ihmettele minen ovat lapsille luontaisia asioita, joita taitavat varhaiskasvattajat osaa vat ruokkia. Moisio antaa esimerkin jyväskyläläisestä päiväkodista, jonka pihalta oli remontin yhteydessä pois tettu vaaralliseksi katsottu kiipeily teline. ”Lapset luonnollisesti turhautuivat tilanteesta. Varhaiskasvattajat tarttui vat epäoikeudenmukaisuuden koke mukseen ja lähtivät tutkimaan lasten kanssa erilaisia mahdollisuuksia ti lanteen ratkaisemiseksi. He keräsivät lasten ajatuksia kirjeeseen, joka sitten lähetettiin päättäjille. Määrä rahojen saavuttua kaupunki hankki uuden telineen, ja päiväkodissa järjestettiin juhlat.” Lapset saivat arvokkaan kokemuk sen: asioihin on mahdollista vaikuttaa omilla toimilla. ”Tämä on kriittistä pedagogiikkaa. Ei odoteta, että joku tekee asiat puoles tasi, vaan tunnistetaan tilanne ja ryh dytään itse toimeen. Pedagogit aut tavat lapsia ratkaisemaan haasteita ikätason edellyttämällä tavalla. Ei se tämän kummempaa ole.” Mitä koulu voisi olla? Moisio toteaa, että kriittinen pedago giikka on tietyssä mielessä jo toteutu nut koulumaailmassa. Peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa koroste taan yksilöllistä ajattelua, kontekstien hahmotuskykyä ja luovuutta. Maail maa rohkaistaan tutkimaan erilaisten ryhmien näkökulmista. Koulumaail massa tapahtuneet muutokset kuvas tavatkin vanhaa sosiologista tosi asiaa: vallitsevaa järjestelmää haastavat näkö kulmat normalisoidaan ja ote taan vähitellen osaksi yhteiskunnan yllä pitämistä. Moisio kuitenkin huo mauttaa, etteivät valtarakenteet ole kadonneet, vaikka ovatkin muuttaneet muotoaan. ”Opettajat ovat edelleen opettajia, koululaiset koululaisia ja vanhemmat vanhempia. Rehtorit ohjaavat opetta jia ja poliittiset päättäjät koulujärjes telmän toimintaa. Kriittinen pedago giikka haastaa auktoriteetteja ja etsii mahdollisuuksia koulun radikaaliin uudelleenjärjestämiseen. Millaista oli si luovuus ja yhteisöllisyys, joka ei tu kisi yksilöiden pyrkimyksiä kasata rikkauksia ja ajaa omia etujaan, vaan jossa tavoiteltaisiin kokonaan toisen laisia arvoja?” Koulujärjestelmän tilaa luonnehtii Moision mukaan tällä hetkellä para doksaalinen jännite: yhtäältä koulua on onnistuttu uudistamaan monilla myönteisillä tavoilla mutta toisaal ta tärkein asia, eli ihmisten voimaan tuminen haastamaan ja muuttamaan vallitsevaa järjestelmää sekä sen mää rittämää olemassaolon muotoa, on jää nyt toteutumatta. Itsekasvatusta ja radikaaleja näkymiä Kriittinen pedagogiikka on itsekriittis tä pedagogiikkaa. Pedagogien on kyet tävä tunnistamaan yhteiskunnallisten valtasuhteiden ja rakenteiden vaiku tuksia myös itsessään. ”Pedagogi ei voi vetää itseään po ninhännästä ilmaan ja ajatella olevan sa rakenteiden ulkopuolella”, Moisio sanoo. ”Hänen on tutkittava laajaalai sesti yhteiskunnallista tilannetta ja sosiaalisia ryhmiä ja oltava kiinnos tunut maailmasta sekä siinä tapahtu vista muutoksista. Kriittinen asenne edellyttää pedagogista itsekasvatusta.” Moisio onkin pyrkinyt omassa tut kimus ja opetustoiminnassaan suh tautumaan kriittisesti myös itseensä. Hän toteaa olevansa viisikymppinen akateeminen ihminen ja myöntää, ettei voisi teeskennellä olevansa mi tään muuta. Yliopistourallaan hänel le on ollut inspiroivinta saada naut tia uusista virkistävistä ajatuksista ja haastaa siten itseään. ”Kun ikää tulee, haaste on aina vain suurempi”, Moisio naurahtaa. ”Pari kolmekymppisenä kaikki oli helpom paa.” Moisio peräänkuuluttaa lempey den merkitystä pedagogisessa toimin nassa. Rajaaitojen rikkomisen lisäksi pedagogien tulisi auttaa oppilaitaan ymmärtämään ajatustensa ja toimien sa arvokkuus. ”Radikaalisti uudenlaisten näkö kulmien avaaminen edellyttää vakiin tuneiden ja stabiilien maailmankatso musten ravistelemista. Toimiessaan näin pedagogit tunkeutuvat ihmisten yksityiselle alueelle ja toimivat taval laan epäeettisesti. Siksi heidän tulisikin pyrkiä kyseenalaistamaan maailman katsomuksia lempeästi ja kohdistaa kriittinen katse myös itseensä.” MOISIO PERÄÄNKUULUTTAA LEMPEYDEN MERKITYSTÄ PEDAGOGISESSA TOIMINNASSA.
To im itu kse llist a ain eist oa. Auttaa vähän. Auttaa vähemmän. so? Turvaa selusta. Vakuutuksen turvin sinäkin voit saada ohituskaistan lääkärille. Me puolestaan turvaamme oman selustan varaamalla oikeuden irtisanoa vakuutuksesi, jos se ei ole mielestämme riittävän kannattava meille.
6 / 2023 • 13 Hyvin vakuutetut TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA Yksilön rationaalinen valinta ei välttämättä ole järjestelmän etu. S UOM A L AISILL A on enemmän sairauskulu vakuutuksia kuin kos kaan, ja uusia mainos tetaan meille jatkuvasti. Vuonna 2014 rikottiin miljoonan yksityisesti vakuutetun suo malaisen raja, ja vuoden 2022 lopussa vakuutettuja oli jo yli 1,3 miljoonaa. Vakuutusten avulla ostetaan usein yk sityisten lääkäriasemien palveluja, jos toki myös katetaan lääkekulujen kal taisia menoja. Terveyden ja hyvinvoinnin lai toksen johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen kertoo tilanteen taustois ta: ”Kun sairausvakuutusjärjestelmää perustettiin 1960luvulla, kattoi Kela korvaus noin 60 prosenttia yksityisis tä lääkärikuluista. Sillä paikattiin tuol loista julkisen sektorin kyvyttömyyttä tarjota tarvittavia palveluja. Vuosien mittaan korvaustaso on inflatoitunut ja ollut matala jo pitkään.” Tynkkysen mukaan Suomessa on kin ollut verrattain laaja yksityinen terveyssektori ja Kelakorvausten jää tyä jälkeen hintojen noususta ovat yk sityiset vakuutukset paikanneet auk koa. ”Eli koko väestö ei käytä samaa perusterveydenhoidon julkista järjes telmää eikä sitä myöskään ole mitoi tettu koko väestön tarpeisiin.” Rationaalinen yksilö ”Sairauskuluvakuutuksen hankkimi seen liittyy todennäköisesti useita eri ajatuksia. Siihen voi liittyä epäluotta musta hoitoon pääsystä. Se huoli on ihan oikea, sillä hoitoon pääsyssä on ongelmia.” Tynkkysen mukaan ongelmien korjaamiseen ei ole ollut riittäväs ti poliittista tahtoa. Osaltaan tähän on vaikuttanut se, että hyväosaisil la, ahkerasti äänestävillä ja muuten kin äänensä kuuluviin saavilla on ol lut mahdollisuus hankkia yksityisiä terveyspalveluja joko vakuutusten tai työterveyshuollon kautta. Tämä on toisaalta vähentänyt painetta julkis ten palvelujen puolella, toisaalta polii tikolle ei kantaudu niin painavia vaa timuksia julkisen terveydenhoidon korjaamisesta. ”Vakuutuksen ottaminen voi myös olla epäluottamuslause järjestelmää kohtaan. Sen sijaan, että vaadittaisiin julkisen puolen saattamista kuntoon, hyväksytään tilanne hiljaisesti ja jär jestellään oman perheen asiat muulla tavalla kuin verorahoitteisen järjestel män kautta.” Tynkkynen huomauttaa, että yksi tyinen sektori kattaa kuitenkin vain hyvin pienen osan yhteiskunnan ter veyspalveluista. ”Pääosinhan yksi tyinen sektori tarjoaa vastaanotol la tapahtuvaa hoitoa, ja yksityiset vakuutukset kattavat terveydenhuol lon kokonaiskustannuksista alle viisi prosenttia. Isommat, vakavammat ja kalliimmat hoidot tehdään käytännös sä aina julkisella puolella.” Yksinkertaistaen voisi sanoa, että yksityiset lääkäriasemat kilpailevat terveyskeskusten kanssa. Erikoissai raanhoidon ohella myös päivystyksen kaltaiset palvelut jäävät julkisen puo len harteille. Lopulta kukaan meistä ei voikaan laskea terveyttään pelkän yk sityisen hoidon varaan: julkisesti ra hoitetun sairaanhoidon kellon ympäri jatkuva toiminta mahdollistaa sen, et tä yksityinen sektori voi yleensäkään toimia siinä laajuudessa, jossa se toi mii. Ja jos maksaa yksityislääkärien palvelut vakuutusyhtiön kautta, niin siihenkin liittyy riskinsä: vakuutusyh tiöillä on tapana muuttaa vakuutuseh toja niin halutessaan ja jopa irtisanoa vakuutuksia, jos se katsoo ne itselleen kannattamattomiksi. Epärationaaliset markkinat Yksityistä palvelutuotantoa puoluste taan usein markkinoiden näkymättö män käden ihmeellä. Terveydenhuol lossa markkinoiden toimintaa sotkee esimerkiksi se, että kun vakuutusyhtiö kuittaa yksityislääkärin laskun, ei poti laalla itsellä ole kannustinta kilpailut taa lääkäreitä hinnan perusteella, eikä hintakilpailua synny. ”Voi tietenkin kysyä, onko täydelli siä markkinoita koskaan. Mutta erityi sesti terveydenhuollon piirissä mark kinat toimivat epätäydellisesti jo siksi, että asiakkaat eivät aina tiedä, mitä he tarvitsevat ja tähän liittyy ylihoidon riski”, pohtii Tynkkynen. Eri toimijoiden kannustimet saat tavatkin olla villin erilaiset. Julkisel la puolella lääkäri voi resurssien sääs tämiseksi olla määräämättä kaikkia mahdollisia tutkimuksia heti ja edetä harkiten. Yksityisellä lääkäriasemalla puolestaan kannuste voi olla päinvas tainen ja maksavalle asiakkaalle myy dää kaikki mahdolliset palvelut. Tä tä ei voi nähdä resurssien järkevänä jaka misena. Myös potilaiden tarpeet eroavat suuresti ja tämäkin sekoittaa asetel maa. Yksilön sosioekonominen asema heijastuu terveyteen ja hyvinvointiin, ja terveysasemalla onkin usein ratkot tavana monimutkaisempia ongelmia kuin yksityisillä lääkäriasemilla. ”Usein sosiaali ja terveysasemalla ei tarvita vain lääkäripalvelua, vaan myös päihdekuntoutusta, psykiatrista hoitajaa tai muita mielenterveyspal veluja. Tarvitaan sosiaalitukea, työlli syyspalveluja ja pahimmassa tapauk sessa lastensuojelun palveluja. Jos yksityiselle lääkäriasemalle vie vaik ka lapsen jolla on korvatulehdus, lää käri katsoo korvan, määrää antibiootit ja se on siinä. Julkisella puolella pitää ottaa kokonaisvaltaisesti vastuu ihmi sen elämän tukemisesta”, toteaa Tynk kynen. Renki vai isäntä? Sekavuuden tuomista vaikeuksista huolimatta THL:n LiinaKaisa Tynk kynen ei olisi luopumassa yksityisis tä toimijoista terveysalalla. Hän toi voo kuitenkin muutoksia. ”Julkisesti rahoitettua perusterveydenhuoltoa pitäisi ehdottomasti parantaa. Myös niiden, jotka ovat halunneet hankkia yksityisiä vakuutuksia, pitäisi pys tyä luottamaan siihen, että palvelun saa myös julkisen puolen kautta. Me hän kaikki maksamme veroja, ja ve rotus voitaisiin nähdä myös itsessään vakuutuksena.” Verotuksesta valittelu on suosittua, mutta eivät vakuutukset tai työter veyshuoltokaan ole ilmaisia. Lopul ta lasku tulee aina jonkun maksetta vaksi. ” Tarvitsemme kuitenkin myös yksityisen sektorin kapasiteettia. Näkisin mielelläni yksityisen sekto rin osana terveysjärjestelmäämme niin, että se on julkisen sektorin oh jauksessa, ja julkinen sektori saneli si ehtoja sille, mitä tuotetaan”, toivoo Tynkkynen. Ekaluokkalaiset mainosmannekiineina Vakuutusyhtiö If osoittaa, että koululaisilla voi mainostaa menestyksekkäästi. TEKSTI JARI TAMMINEN E RILAISIA VAKUUTUKSIA mainos tetaan paljon. Mainosten avulla vakuutusyhtiöt kilpailevat keske nään markkinaosuuksista ja luovat uut ta kysyntää. Kenties vuoden näkyvin vakuutusmainoskampanja rakentuu lippalakkien ympärille. Vakuutus yhtiö If on jakanut keltaisia huomiolippik siä lähes jokaiselle koulunsa aloitta valle ekaluokkalaiselle vuodesta 2006 alkaen. Jo noin miljoona suomalaista on saanut oman lippiksensä. Sankoin joukoin näkyvät lippik set muistuttavat erityisesti autoilijoi ta siitä, että liikkeellä on paljon koke mattomia liikkujia. Vakuutusyhtiö Ifin markkinointipäällikkö Tytti Haaga kertookin, että Keltanokkakampanjan ensisijainen tavoite on liikenneturval lisuuden parantaminen. ”Siitä ei lipsuta. Mutta tietenkin If haluaa myös positioitua välittävänä vakuutusyhtiönä, ja Keltanokkakam panja on yksi ilmentymä tästä. Kun tutkimme kuukausittain Ifin imagoa ja mielleyhtymiä Ifistä, niin tämä kam panja näkyy selkeänä piikkinä. Tästä pidetään ja tämä yhdistetään vahvas ti Ifiin.” Pyyteetöntä hyvää vai silkkaa bisnestä? Ifin teettämien tutkimusten mukaan kampanjointi onkin kannattanut. Kampanja on muun muassa ”herättä
14 • 6 / 2023 nyt yleisön uteliaisuutta”, ”inspiroinut yleisöä” ja ”lisännyt kiinnostusta mai nostajaa kohtaan”. Vakuutuksia myy dessä luotettavan ja turvallisen yhtiön maine on tärkeä osa yrityksen imagoa, ja siksi Keltanokkakampanjaa on hy vä tarkastella myös nimenomaan liike taloudellisesta näkökulmasta. Kampanjan liiketaloudellista tar kastelua tukee sekin, että If on Helsin gin pörssissä listatun Sampo Oyj:n täysin omistama tytäryhtiö. Sampo Oyj:n merkittävä henkilö omistaja ja pitkäaikainen hallituksen pu heenjohtaja Björn Wahlroos on toistuvasti korostanut sitä, että altruismi ei kuulu yritysten teh täviin. Muutama vuosi ensim mäisen Keltanokkakampanjan jälkeen Mainontapäivättapah tumassa puhunut Wahlroos lin jasi, että ”yritysten tehtävä on tuottaa mahdollisimman pal jon varallisuutta omistajilleen, ne eivät ole hyväntekeväisyysor ganisaatioita. Yritysten tehtävä ei ole tehdä ratkaisuja omistajiensa puoles ta ainakaan eettismoraalisissa kysy myksissä”. Keltanokkakampanjaa voi tarkas tella myös Ifin omistajan valtaa käyt tävän Wahlroosin sanomisien kautta, jolloin näyttää siltä, että vahvan kau pallisesti motivoitunut kampanja on valjastanut ekaluokkalaiset mainos alustoikseen ilman, että huoltajilta olisi pyydetty lupaa. Huoltajien voi olla vaikea kieltää lasta käyttämästä lippistä, vaikka osallistuminen mai noskampanjaan ärsyttäisikin – pää hineestä on muodostunut instituutio ”ekaluokkalaislippiksenä” ja sen kiel täminen tuottaisi hyvinkin mahdol lisesti innokkaalle ekaluokkalaiselle pettymyksen. Yhteistyössä, ehkä Ensimmäistä Keltanokkakampanjaa ideoimassa olleet henkilöt ovat Tytti Haagan ja Ifin viestintäjohtaja Ainomaija Pippurin tietojen mukaan jo poistuneet yhtiön palveluksesta ja kampanjan syntyyn liittyvät yksityis kohdat ovat painuneet unholaan. Mut ta jotain kuitenkin tiedetään. ”Käsitykseni on, että Opetushalli tuksen kanssa on aikanaan käyty kes kusteluja ja siellä on ollut ainakin ai kanaan jonkinlainen painotus lasten liikenneturvallisuuteen. Käsittääkse ni Keltanokkaidea sitten sopi tähän yhteyteen hirveän hyvin ja sitä kaut ta linkki ja yhteys koulumaailmaan on alkujaan syntynyt.” Idea kampanjasta on Pippurin mu kaan kuitenkin syntynyt vakuutus yhtiössä. Opetushallituksen juristi Olli Korhosella ei ollut kampanjaan liitty vää tietoa. Korhonen vastasi kysymyk seen Ifin kanssa mahdollisesti tehtä västä yhteistyöstä sähköpostitse. ”Opetushallitus ei ole tehnyt sopi musta Keltanokkakampanjasta va kuutusyhtiö Ifin kanssa. Kampanjan toteuttaminen edellyttää, että vakuu tusyhtiö on sopinut asiasta opetuk sen järjestäjän, esim. kunnan, kans sa. Kampanjan toteuttamisessa tulee noudattaa kuluttajaasiamiehen lin jausta markkinoinnista ja kaupallisuu desta kouluissa, oppilaitoksissa ja var haiskasvatuksessa. Sen mukaan alle 15vuotiaille ei saa jakaa tai lähettää suoramarkkinointia ilman huoltajien suostumusta.” Ifin markkinointipäällikkö Tytti Haaga toteaakin, ettei yhtiöllä ja Ope tushallituksella ole ollut viime vuosi na aktiivista dialogia. ”Me lähestym me kouluja joka kevät ja tarjoamme mahdollisuutta tilata lippiksiä tulevil le ekaluokkalaisille. Jokainen koulu te kee itse päätöksen.” Tehokas kampanja Vuosittain koulutaipaleensa aloittaa Suomessa noin 60 000 lasta. Heistä valtaosalle jaetaan lippis, jossa on va kuutusyhtiö Ifin logo. Vaikka logo ei ole suuren suuri, näkyy se erityisesti valitulle kohderyhmälle: pienen kou lulaisen huoltajille. ”Meiltä on aika ajoin toivottu, et tä se logo näkyisi enemmän. Et tä kampanjan taustalla ei ole vaikka järjestö X, vaan että olemme kaupalli nen toimija. On tiedonannon näkökul masta hyvä, että se Ifin pieni logo on siellä. Mutta missään nimessä emme halua, että se on mainoslippis”, Tytti Haaga toteaa. Kovin aggressiivista mainonta ei kouluissa jaettavissa lippalakeissa voi sikaan olla. Kilpailu ja kuluttajavi rasto on linjannut, että kouluissa ta pahtuvan sponsoroinnin yhteydessä sponsorin ei ole sallittua esitellä omia tuotteitaan tai mainoksia. Koulujen ul kopuolelle kohdistuvassa markkinoin nissa sponsori kuitenkin saa kertoa kouluissa tekemästään työstä, ja juuri näin If toimii. Samalla kun kampanja näkyy kou lulaisille ja heidän huoltajilleen, näkyy se myös kaikille liikenteessä oleville. Erityisesti se näkyy silloin, kun pie net koululaiset täyttävät kadut koulu jen lähettyvillä, ja lähes jokaisen pääs sä on huomiolippis. Samaan aikaan kampanja on näkynyt myös bussipy säkeillä ja tienvarsimainoksissa. On kin helppo uskoa Haagan ja Pippurin huomiot siitä, että kampanjalla on ol lut vaikutusta autoilijoiden asentei siin. Julkisen tilan lisäksi Keltanokka kampanja näkyy myös televisiossa, sosiaalisessa mediassa ja esimerkiksi kouluvuoden ekana päivänä Helsingin Sanomien etusivulla, jonka If on kam panjalle perinteisesti ostanut. ”Vuosien saatossa kampanjaa on toteutettu hyvin eri tavoin”, markki nointipäällikkö Tytti Haaga toteaa. ”Kyseessä on tosiaan monikanavainen kampanja ja olemme isosti medioissa.” Kaikissa eri kanavissa toteutetut kampanjan osat kuitenkin tukeutu vat siihen, että kymmenet tuhannet ekaluokkalaiset kirmaavat kouluun huomio lippikset päässä. Kohderyhmä mietittynä Onnistunut mainonta suunnitellaan tarkkaan. Se mitä sanotaan, kenelle sanotaan, ja erityisesti mitä sanomisesta halutaan seu raavan, on aina mietitty huolellisesti. Tytti Haagan mukaan näin myös Ifissä. ”Autoilijat ovat merkittävä koh deryhmä. Haluaisimme, että jokainen on varovainen liikenteessä – tietys ti erityisesti koulujen alkaessa, mutta muulloinkin. Mutta jos ajatellaan laa jemmin, niin toki lapsiperheet ovat kohderyhmää. Onhan tämä lähtökoh taisesti kiinnostavampi kampanja niil le, joilla lapsia on.” Haaga myöntääkin, että liikenne turvallisuuden paranemisen ohella kampanjan toivotaan vaikuttavan po sitiivisesti myös kuluttajien mielipitei siin Ifistä. ”Että heillä olisi Ifistä hyvä mieliku va, sitä kautta kampanjan pystyy link kaamaan kaupallisuuteen. Jos meis tä pidetään, niin todennäköisemmin meidän asiakkaaksi halutaan.” Keltanokkakampanjan yhtey dessä mainostetaan muun muassa lapsi vakuutuksia. Haagan mukaan kyseessä on kuitenkin Ifin mainoskampanjoista ainoa, jolle ei ole asetettu tarkkoja ta loudellisia tavoitteita. Myös viestintä johtaja Ainomaija Pippuri tunnistaa kampanjan rinnakkaiset tavoitteet. ”Totta kai nämä tavoitteet, liikenne turvallisuuden edistäminen sekä If mielikuvan luominen, kehittäminen ja ylläpitäminen kulkevat rinnakkain. Ei siitä varmasti kukaan ole eri mieltä.” KAMPANJA ON VALJASTANUT LAPSET MAINOSALUSTOIKSEEN ILMAN, ETTÄ HUOLTAJILTA ON PYYDETTY LUPAA. ERI KANAVISSA TOTEUTETUT KAMPANJAN OSAT KUITENKIN TUKEUTUVAT SIIHEN, ETTÄ EKALUOKKALAISET KIRMAAVAT KOULUUN HUOMIOLIPPIKSET PÄÄSSÄ. Tämä ja monet muut jutut kuunneltavissa Voiman nettisivuilla. voima.fi
6 / 2023 • 15
Vaihtoehtoja Vaihtoehtoja on! on! sosiaalifoorumi.fi sosiaalifoorumi.fi Suomen sosiaalifoorumi 2.-3.9.2023 Arbis, Dagmarinkatu 3, Helsinki Molempina päivinä 10-18, vapaa pääsy Toisenlainen maailma on yhä mahdollinen! Sosiaalifoorumi palaa tauon jälkeen Arbikselle. Kaksi päivää keskusteluja, työpajoja, seminaareja ja kohtaamisia. Kohti kestävää hyvinvointivaltiota Kohti kestävää hyvinvointivaltiota Ekologinen jälleenrakennus Ekologinen jälleenrakennus Sivistys ja kulttuuri Sivistys ja kulttuuri Rauha ja oikeudenmukainen maailma Rauha ja oikeudenmukainen maailma Sivistys ja osaaminen uuteen nousuun mutta miten? Uskonnottomat seremoniat Luonnontuhontalaki NYT! Toimeentuleminen muuttuvalla planeetalla Euroopan strategia sotien maailmassa Onko rauha pelastettavissa? Mitä tapahtuu Afganistanissa? Teemmekö maapallosta elinkelvotonta lapsillemme? Sote-uudistus 8 kuukautta millainen syntyy? Pohjoismainen sosialismi Nordic Socialism Kurdish and Palestinian rights for sale? Iranin protestien suunta Sukupuuttopuhe: maailman tila kohti sukupuuttoa vai toimintaa? Suomen kaivosbuumi ja vihreä siirtymä Katso koko ohjelma: Turning Back the Rise of Racism in Finland Järjestäjinä mm. Siemenpuu, Demokraattinen sivistysliitto, Kansalaisfoorumi, Vapaus valita toisin, Soste, Vasemmistofoorumi, Elokapina, Kirjastosta aktivistiksi -kampanja, Moniheli, Rauhanpuolustajat, Suomen Humanistiliitto, ICAHD Finland, Suomen akateemiset ulkomaalaiset, Rauhanväki2022 Kahvila auki molempina päivinä! Myös lounasta tarjolla. Maahan muuttaneiden oikeudet maailman onnellisemmassa maassa Köyhyyden kirjo Suomessa Mukana mm. Teivo Teivainen, Sanna Valtonen, Jari Jääskeläinen, Siboné Oroza, Timo Miettinen, Tytti Erästö, Markku Kangaspuro, Gashaw Bibani, Jukka Haapakoski, Saraleena Aarnitaival, Binar Mustafa, Pelle Dragsted, Juhani Lehto, Jenni Karsio, Jari Karttunen, Mikko Pyhälä, Sirpa Pietikäinen
6 / 2023 • 17 Oppilaat tarvitsisivat arvostusta ja mahdollisuuksia Ammattiin opiskelevia vähätellään ja syrjäytetään yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, vaikka Suomella ei ole varaa sivuuttaa ketään. A MMATTIKOULUISSA opiskelevat nuoret kokevat, ettei hei tä tai heidän ajatuk siaan oteta tosissaan, eikä heitä arvosteta tai oteta mukaan yhteiseen keskuste luun yhtä paljon kuin lukiolaisia. Moni nuorista haluaisi osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioi hin, mutta pelkää, mitä osallistumi sesta seuraisi. Aihetta on tutkinut yhteiskunta tieteiden tohtori Niina Meriläinen Tampereen yliopistolta. ”Olipa nuoren aatemaailma oikealla tai vasemmalla, pelätään mielipiteiden ilmaisun johtavan esimerkiksi kiusaa miseen tai vaikeuksiin työllistyä”, Me riläinen kertoo. Joissain tapauk sissa nuoret ovat saattaneet kokeaa myös väkivallan uhkaa. Samaan aikaan muissa tutkimuk sissa on todettu, että 2010luvun useat leikkaukset ovat heikentäneet ammat tikoulutuksen tasoa, mikä on näkynyt esimerkiksi nuorten puutteellisissa ammatti ja työelämätaidoissa. Osa jää takamatkalle niin työssä kuin yhteis kunnassa. Ongelma ei ole vähäpätöinen. Vuonna 2022 Suomessa ammatillisen koulutuksen opiskelijoita oli yhteen sä noin 340 000, joista yli 125 000 aloit ti opintonsa 15–19vuotiaina. Samana vuonna lukioopiskelijoita oli yhteen sä hieman alle 110 000. Tutkimustyötä nuorten kanssa Meriläinen on tutkinut nuorten ammat tikoululaisten maailmaa vuodesta 2018 osana laajaa viestintä, ihmis oikeus ja valtasuhdetutkimusta. Hänen johta missaan monitieteisissä tutkimushank keissa, JÄLKES ja Kuljeksivat teinit, on selvitetty muun muassa, kuinka media kuvaa amiksia ja mitä amikset itse it sestään ja opinnoistaan ajattelevat. ”Asiat eivät ole mustavalkoisia ei kä laadullinen tutkimus täydellistä, jo ten yksittäisistä kommenteista ei voi yleistää kuvaa koko Suomesta – mutta opiskelijoiden suusta kuultua ei voida myöskään ohittaa. Eri paikkakunnilla voivat korostua eri asiat, mutta kaikis sa oppilaitoksissa iso kaari on saman lainen.” Tähän mennessä Meriläinen on kes kustellut kasvokkain yli 500:n amis tai TUVAnuoren kanssa. TUVA:lla tarkoi tetaan tutkintoon valmistavaa koulu tusta eli entisiä kymppiluokkia. Haas tatellut nuoret ovat opiskelleet Länsi, Keski ja ItäSuomen alueilla yhdek sässä eri oppilaitoksessa, joihin nuoret saapuvat myös lähikunnista. Meriläi nen kutsuu haastattelemiaan nuoria ”kanssatutkijoikseen” tutkimuskohtei den sijaan. Väärinkäytettyä valtaa Tutkimusaineiston mukaan osa opet tajista ottaa nuoret tosissaan ja arvos taa heitä, mutta toiset ovat opiskeli joita kohtaan tarpeettoman kriittisiä. Meriläinen on todistanut tällaista suh tautumista itsekin: ”Mennessäni uu teen ammatti kouluun sain opettajalta käskyn, ’Älä tuu tänne meidän kou luun. Ei meillä ole aikaa puhua mis tään ihmisoikeuksista tai osallistumi sesta, täällä opetellaan ammattia.’” Eräässä koulussa Meriläiselle suositel tiin toiselle toimipisteelle suuntaamis ta: ”Siellä on niitä nuoria, jotka osaa vat kirjoittaa ja sanoa jotakin. Ei nuo sähköalan pojat osaa mitään sanoa.” Ikävän asennoitumisen lisäksi Me riläinen on kuullut lukuisilta eri oppi laitosten nuorilta, että opettajat ovat käyttäneet valtaansa väärin. ”Oppilaan vanhempia tai muuta taustaa saatetaan arvostella kesken opetuksen. Jotkut opettajista ovat nöyryyttäneet oppilas ta luokassa oppilaan henkilökohtaisil la asioilla, kuten mielen terveyteen liit tyvillä ongelmilla.” Nuoret ovat kertoneet Meriläiselle myös opettajien piittaamattomuudes ta. Kun oppilas on rohkaistunut ker tomaan työssäoppimisjaksolla koke mastaan häirinnästä, opettaja on vain vähätellyt asiaa: ”Te nuoret olette ny kyään niin herkkiä. Sillon kun minä olin nuori, tapahtui paljon pahempia asioita”. Asiatonta käytöstä ilmeni tutkimuk sissa myös muulta henkilökunnalta. ”Eräässä koulussa nuoret kertoivat oman opettajansa olevan mitä ihanin, mutta terveydenhoitajan olevan hir veä, sillä hän juoruilee oppilaidensa terveystietoja pitkin koulua”, Meriläi nen kertoo. TEKSTI JA KUVAT ANTON HÄMÄLÄINEN Vaihtoehtoja Vaihtoehtoja on! on! sosiaalifoorumi.fi sosiaalifoorumi.fi Suomen sosiaalifoorumi 2.-3.9.2023 Arbis, Dagmarinkatu 3, Helsinki Molempina päivinä 10-18, vapaa pääsy Toisenlainen maailma on yhä mahdollinen! Sosiaalifoorumi palaa tauon jälkeen Arbikselle. Kaksi päivää keskusteluja, työpajoja, seminaareja ja kohtaamisia. Kohti kestävää hyvinvointivaltiota Kohti kestävää hyvinvointivaltiota Ekologinen jälleenrakennus Ekologinen jälleenrakennus Sivistys ja kulttuuri Sivistys ja kulttuuri Rauha ja oikeudenmukainen maailma Rauha ja oikeudenmukainen maailma Sivistys ja osaaminen uuteen nousuun mutta miten? Uskonnottomat seremoniat Luonnontuhontalaki NYT! Toimeentuleminen muuttuvalla planeetalla Euroopan strategia sotien maailmassa Onko rauha pelastettavissa? Mitä tapahtuu Afganistanissa? Teemmekö maapallosta elinkelvotonta lapsillemme? Sote-uudistus 8 kuukautta millainen syntyy? Pohjoismainen sosialismi Nordic Socialism Kurdish and Palestinian rights for sale? Iranin protestien suunta Sukupuuttopuhe: maailman tila kohti sukupuuttoa vai toimintaa? Suomen kaivosbuumi ja vihreä siirtymä Katso koko ohjelma: Turning Back the Rise of Racism in Finland Järjestäjinä mm. Siemenpuu, Demokraattinen sivistysliitto, Kansalaisfoorumi, Vapaus valita toisin, Soste, Vasemmistofoorumi, Elokapina, Kirjastosta aktivistiksi -kampanja, Moniheli, Rauhanpuolustajat, Suomen Humanistiliitto, ICAHD Finland, Suomen akateemiset ulkomaalaiset, Rauhanväki2022 Kahvila auki molempina päivinä! Myös lounasta tarjolla. Maahan muuttaneiden oikeudet maailman onnellisemmassa maassa Köyhyyden kirjo Suomessa Mukana mm. Teivo Teivainen, Sanna Valtonen, Jari Jääskeläinen, Siboné Oroza, Timo Miettinen, Tytti Erästö, Markku Kangaspuro, Gashaw Bibani, Jukka Haapakoski, Saraleena Aarnitaival, Binar Mustafa, Pelle Dragsted, Juhani Lehto, Jenni Karsio, Jari Karttunen, Mikko Pyhälä, Sirpa Pietikäinen
18 • 6 / 2023 Meriläisen tarkoitus ei ole osoitel la ketään sormella. ”En halua syyllis tää opettajia, vaan tuoda esiin, että on paljon asioita, joista julkisuudes sa ei puhuta”, Meriläinen toteaa. ”Jot ta asiat voivat parantua, ne täytyy re piä auki.” Kaikista amisten esiin tuomis ta ikävistä kokemuksista huolimatta Meriläinen on tehnyt myös positiivi sia havaintoja. On paljon opettajia, jotka kutsuvat Meriläisen kouluun sa ja suosittelevat häntä myös kolle goilleen toisissa kouluissa, koska tut kijan kuuleman mukaan siellä ei ole koskaan aiemmin tultu nuorten luok se minkään yhteisten asioiden mer keissä. Eriarvoistavat järjestelyt Useilla paikkakunnilla lukio, amis ja TUVAopetus ovat samoissa tilois sa, mutta siitä huolimatta Meriläisen mukaan opiskelijoita ei osalliste ta yhteiskunnalliseen keskusteluun tasa arvoisesti. ”Usealla paikkakun nalla lukioopettajat ovat toivoneet ammatti kouluilta, ettei nuoriso tai haamu vaaleja järjestettäisi samalla sekä lukiolaisille että amiksille. Toi veen taustalla on ollut oletus siitä, että amisten antamat äänet vääris täisivät yhteiskunnallista näkemystä kaik kien nuorten ajattelusta”, Meri läinen kertoo. Myös erilaisten info ja keskustelu tilaisuuksien järjestelyt voivat olla eriyt täviä. Esimerkiksi korkeakoulu jen infopisteistä ei amiksille olla aina ennakolta kerrottu, ja osa nuorista on kin kokenut, etteivät he olleet näihin terve tulleita. Eräässä koulussa yhtei siin tiloihin oli järjestetty keskustelu tilaisuus Suomen tilasta ja tulevaisuu den suunnista, ja paikalle kutsuttiin myös amiksia: mittaamaan vapaa ehtoisilta verenpainetta. ”Amisnuoria ei pitäisi kohdella tyh minä. Monet heistä haluavat osallis tua asioihin siinä missä lukiolaisetkin. He haluavat enemmän tietoa, osallis tumista ja arvostusta”, Meriläinen sa noo. Osana ammatillisia perustutkintoja opetetaan ammattitaitoa täydentäviä yleissivistäviä aineita, kuten yhteis kuntaoppia ja äidinkieltä, johon sisäl tyy myös mediakasvatusta. Jo valmiik si suppeiden opintokokonaisuuksien Ammattikoulutus tarvitsee rahoitusta jatkotyöllistyvät. Lisäksi OKM myön tää ammatti oppilaitoksille harkinnan varaisesti strategiarahoitusta. Moni rehtori pitää ammattikoulu tuksen rahoitusjärjestelmää turhan monimutkaisena eikä sen koeta otta van riittävästi huomioon alueellisia ja opiskelijakohtaisia eroja. Esimerkiksi opiskelijamäärien alueel linen jakautuminen aiheuttaa ongelmia. ”Olen huolissani siitä, että osassa maakunnista ei saavuteta ta voiteltuja opiskelijavuosien määriä, kun taas toisissa, kuten Pirkanmaalla, tavoitteet ylitetään merkittävästi. Vii me vuonna koulutimme 300 opiskeli jaa ilman rahoitusta”, kertoo Pirkan maan ja Satakunnan alueella toimivan SASKY koulutuskuntayhtymän johtaja Antti Lahde. Hyvänä kehityksenä oppivelvolli suuden laajentamisessa rehtorit nä kevät sen, että koulutuksen mak suttomuuden myötä opiskelijoiden yhdenvertaisuus on parantunut. Nuo ret saavat nyt enemmän ohjausta ja tukea esimerkiksi toisen asteen oppi laitostensa kuraattoreilta tai psyko logeilta. Toiveet hallitukselle Kaikki rehtorit ovat yhtä mieltä sii tä, ettei ammatillisen koulutuksen ra hoitusta saisi leikata. Lisäksi heidän mielestään jo peruskoulun olisi kyet tävä varustamaan nuoret riittävillä taidoilla ja tarjoamaan erityistä tu kea sitä tarvitseville. PäijätHämeessä toimivan Koulutuskeskus Salpauksen rehtori Päivi Saarelaisen mukaan ”perusopetuksen resurssien riittä vyys tai riittämättömyys näkyy myös kaikilla seuraavilla koulutusasteilla. Perusopetuksen resurssit tulisi saa da kuntoon, jotta nuorilla olisi aidosti sellaiset kyvyt, joilla toisella asteella voi pärjätä.” Viime vuosina opiskelijahuollon palveluiden, kuten psykologi ja ku raattorin sekä opiskelijaterveyden huollon, tarve on kasvanut. ”Me haluamme pitää kaikki mukana täs Monet ammatti koulujen rehtorit kertovat, millaiset edellytykset kouluilla on saavuttaa koulutuksen tavoitteet. ”J ÄLLEEN KERR AN koulu tuksenjärjestäjille on luo tu lakisääteinen tehtävä ilman taloudellisia lisäre sursseja”, toteaa rehtori Jarmo Paloniemi oululaisesta Koulutuskunta yhtymä OSAO:sta. Rahoitus ei ole säilyttänyt edes entistä tasoaan. ”Perus rahoituksen leikkaukset, indeksi jäädytykset ja inflaatio ovat tehneet rahoitukselle pahaa jälkeä. Kokonaisuudessaan rahoitus on noin 15 prosenttia liian pieni.” Vuonna 2021 oppivelvollisuusikä nostettiin Suomessa 18 ikävuoteen. Ar tikkelia varten Voima lähetti kyselyn uudistuksen vaikutuksista ja ammatti koulujen nykytilasta 26 rehtorille. Ky selyyn vastasi seitsemän rehtoria. Seinäjoen koulutuskuntayhty män rehtori Pasi Artikaisen mukaan suuri lainmuutos eli ikärajan nosta minen valmisteltiin varsin lyhyellä aika jänteellä. ”Muutos on vaatinut ammattikouluilta merkittäviä panos tuksia. Koulujen on esimerkiksi täyty nyt määritellä, mitä maksuttomuuden periaate eri toimialoilla tarkoittaa.” Uuden lain myötä kaikki toisen asteen opiskelijat ovat oikeutettuja maksutto miin opiskeluvälineisiin ja materiaa leihin. Ammattikoulujen rehtorit pitävät muutosta pääosin hyvänä asiana. He painottavat haastatteluissaan nuorten opiskelun ja sen tukemisen tärkeyttä, mutta heillä on yhteinen huoli: rahoi tus. Mutkikas rahoitus Opetus ja kulttuuriministeriö (OKM) rahoittaa ammattikouluja kolmel la eri tavalla: 70 prosenttia rahoituk sesta on perusrahoitusta, joka kertyy tavoitteellisista opiskelijavuosista, 20 prosenttia suoritusrahoitusta suoritetuista tutkinnoista ja 10 pro senttia vaikuttavuusrahoitusta, jo ta kertyy esimerkiksi, kun opiskelijat TEKSTI ANTON HÄMÄLÄINEN ”TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN AIKANA ON ERITTÄIN VAIKEAA RATKAISTA ONGELMIA, JOTKA OVAT KASAUTUNEET JO AIEMMIN.” AMISNUORET HALUAVAT ENEMMÄN TIETOA, OSALLISTUMISTA JA ARVOSTUSTA.
sä yhteiskunnassa, mutta koronan seurauksena polarisaatio on vali tettavasti lisääntynyt, joten tuki palveluiden tarjoaminen kaikille opis kelijoille on entistäkin tärkeämpää”, SASKY koulutus kuntayhtymän Antti Lahde kommentoi. Rehtorit myös painottavat, että eri koulutuksia tai niiden tasoja ei tulisi asettaa vastakkain. YläSavon ammatti opiston rehtori Kari Puumalaisen mukaan ”rahoituksen tu lee mahdollistaa sekä nuorten perus koulutus mutta myös aikuisten koulutus. Suomalaisen järjestelmän yksi suurimpia vahvuuksia on kattava ja laadukas aikuiskoulutusjärjestelmä, jota ei tulisi heikentää.” ”Yksittäisiin ongelmiin ei tulisi ha kea ’laastariratkaisuja’ vaan koulutus ketjua tulisi tarkastella kokonaisvaltai sesti”, jatkaa Puumalainen. Hän pitää tärkeänä, että koulutuksen järjestä jät ja päättäjät käyvät jatkuvaa vuoro puhelua ja että päätöksiä tehdään yhä enemmän tietoon perustuen. Suurten lakimuutosten jälkeen oppi laitoksissa toivotaan tilaa ja aikaa sopeutumiseen. ”Ammatillisiin oppi laitoksiin kaivataan nyt työrauhaa. Jatkuvat muutokset olleet rasittavia ja niidenkin täysipainoinen toteutus vie aikaa”, rehtori Päivi Lehtinen Turun ammattiinstituutista toteaa. Antti Lahde ja Pasi Artikainen muistuttavat päättäjiä myös siitä, että 2030luvun ikäluokkamuutokset ovat jo aivan oven takana. Väestön ikään tymiseen liittyvään rakenteelliseen mullistukseen pitäisi alkaa valmistau tua toden teolla. Kannustavaa kasvatusta Ammattikoulujen rehtoreilla on vies ti myös vanhemmille. He painottavat nuorten tarvitsevan selkeää kasvatus ta ja motivointia sekä kotona että kou lussa. Elämänhallintaan liittyvien tai tojen kehittyminen alkaa varhain. Huolta aiheuttaa etenkin erityis tä tukea tarvitsevien nuorten määrän kasvu. ”Osalla ei ole aitoja mahdolli suuksia suorittaa koko tutkintoa”, Kari Puumalainen toteaa. ”Nuoria olisi kes keistä lähteä tukemaan elämänhallin taan liittyvissä asioissa lapsesta saak ka. Toisen asteen koulutuksen aikana on erittäin vaikeaa ratkaista ongelmia, jotka ovat kasautuneet jo aiemmin.” Rehtorit kannustavat nuoria usko maan omiin kykyihinsä ja etsimään omia kiinnostuksen kohteita ja vah vuuksia tukevan opintopolun. He muistuttavat perusasioihin – liikku miseen, ravintoon ja lepoon – panosta misen tärkeydestä, ja rohkaisevat tar peettoman ruutuajan vähentämiseen. Lopuksi Turun ammattiinstituutin Päivi Lehtinen muistuttaa, että vaik ka julkisessa viestinnässä keskitytään usein ongelmiin, ammatillisessa kou lutuksessa on tapahtunut paljon po sitiivista kehitystä. Lehtisen mukaan esimerkiksi yhteistyö työelämän kans sa on kehittynyt paljon, ja opiskelijois ta suurin osa on tyytyväisiä opintoi hinsa ja työllistyy hyvin. supistamista on ehdotettu, mitä opis kelijat ovat kritisoineet Meriläiselle. Usein amikset joutuvat perustele maan valintaansa opiskella ammatti koulussa esimerkiksi vanhemmilleen ja muulle lähipiirille. Toisaalta opis keluvalintoja ohjaa sekin, mihin on mahdollista päästä opiskelemaan. ”Tutkimusdatani mukaan amiksia koulutetaan niille aloille, joilla on työ voimapulaa,” Meriläinen huomauttaa. Syrjäytetyt nuoret Meriläinen on tutkinut myös, millaista kuvaa media välittää amiksista. Tulos ten mukaan lehdistö ylläpitää stereo tyyppistä mielikuvaa amiksista hiljai sina duunareina, jotka ovat pelkkää materiaalia työmarkkinoille. Tutkimusaineistoksi kerätyis tä tuhansista lehtiartikkeleista, jot ka käsittelevät ammattikoululaisia tai ammatti koulutusta, amisten oma ääni kuuluu jutuista vain alle 12 prosentis sa. Median sivuuttamat nuoret eivät vastavuoroisesti luota mediaan. Tut kimuksista ilmenee, että amisnuoret luottavat huomattavasti enemmän so siaaliseen mediaan ja sen vaikuttajiin. ”Kun joka tuutista tulee, ettet ole mi tään, netistä voi helposti löytää sellai sen totuuden, joka sopii omaan maail mankuvaan,” Meriläinen toteaa. Usealla paikkakunnalla nuoret ovat kertoneet Meriläiselle, että ensimmäis tä kertaa joku on kiinnostunut siitä, mitä he ajattelevat. Osan nuorista oli aluksi vaikea ymmärtää, että tutkija tuli juuri heitä varten. Ammattikou luissa opiskelevien nuorten tarve tulla kuulluksi ja ymmärretyksi on päivän selvä. Erityisesti yksinäisillä nuorilla on ollut tarve jakaa ajatuksia ja koke muksia, ja monelle ainoa kuuntelija on ollut Meriläinen. Tutkijana häneen kohdistuu myös odotuksia. ”Kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa kohdanneet nuoret ovat sa noneet, että on minun tehtäväni saada aikaan muutosta: ’Kukaan ei kuunte le meitä, joten sun pitää kertoa näistä. Tutkijana sulla on valtaa tehdä näille asioille jotain.’ Ne ovat raskaita het kiä”. ”Nuoret kärsivät yksinäisyydestä yleensä hiljaa. On sydäntäsärkevää, kun nuori ei usko, että edes voisikaan saada kavereita.” Lopuksi Meriläi nen toteaa: ”Tässä ei ole kyse pelkäs tään amiksista, vaan kaikkien nuorten maail masta.” Kaikkien nuorten osallistaminen yhteiskunnan rakentamiseen olisi nuorten, oppilaitosten ja koko Suo men etu. Etenkään tulevien ikäluokka muutosten kynnyksellä ei ole varaa syrjäyttää parhaillaan aikuistuvaa suku polvea. Nuorissa on valtavasti voimavaroja ja potentiaalia, mutta il man toimivia rakenteita ne valuvat hukkaan. Opimme pelkäämään Ku va : W i l ma Vier t o l a M INÄ JA VALTAOSA YSTÄVISTÄNI kasvoimme amismaailmas sa. Omat opintoni sijoittuvat edelliselle vuosikymmenelle, mut ta haastattelemani Niina Meriläisen tutkimustuloksissa oli pal jon tunnistettavaa. Oli yllättävää kuulla, etteivät Meriläisen havainnot ole mediaa juurikaan kiinnostaneet, vaikka hän on sinnikkäästi niitä heille tarjonnut. Olen surullinen syrjittyjen ja heitteille jätettyjen nuorten puolesta – ja hieman vihainen vuoksi tyhmeliiniaikuisten, jotka eivät välitä nuorista tai heidän turvallisuudestaan. Monet oppivat jo peruskoulussa olevansa kelvottomia otuksia, kun levot tomia lapsosia tulvivan luokan ylikuormittunut opettaja tiuskii uupuneena: ”Keskittykää!” Usein opettajalla ei kuitenkaan ole kykyjä tai aikaa näyttää oppilaalle, miten keskittyminen käytännössä onnistuu. Rimpuiltuaan häpeää kasaavassa moitesateessa läpi peruskoulun nuo ren täytyy ponnistaa seuraavalle asteelle. Mikäli valintana on ammatti koulu, ei enää välttämättä tarvitse pakertaa teorian tai ehkei juuri minkään muunkaan parissa. Amiksissa opiskeluvaatimukset asetetaan toisinaan harmillisen matalalle. ON VAIKEA YMMÄRTÄ Ä OPETTAJIA , joille oppilaiden oppiminen on saman tekevää tai jotka purkavat kiukkunsa heihin. Jälkimmäinen käytös voi istuttaa nuoreen pelon, jota työelämän psykofyysinen turvattomuus juurruttaa yhä syvemmälle. Ohjaajan – oli hän varsinainen opettaja tai työ elämässä opastava hahmo – kannustaminen, lannistaminen ja kaikki muu käytös vaikuttavat nuoren elämässä valtavan pitkään. Ensimmäisen työharjoittelunsa aloittanutta nuorta voi olla ohjaamassa omahyväinen vitsiniekka, joka aina tilaisuuden tullen haukkuu tyhmäksi, moittii virheiden tekemisestä ja vierittää myös omien erehdystensä syyt vastuullaan olevan nuoren niskaan. Lisäksi nuori saattaa työskennellä hengen vaarallisissa olosuhteissa, mitä myös amisopettaja saattaa katsoa läpi sormien. Ihmisen psyyke rapautuu ja keho rampautuu ilkeästä ja turvallisuudesta piittaamattomasta työkulttuurista nopeasti, mutta vammoista kuntoutumi nen voi viedä vuosia. En ihmettele, että osa riittämättömyydestä ja pelosta kärsivistä nuorista jää työelämästä pois jo ennen kuin sitä edes kunnolla pääsee aloittamaan. Sitten kahvitauoilla ihmetellään, kuinka laiskoja nyky nuoret ovatkaan: ensin haukutaan ja sitten pilkataan, jos ja kun työ ei tun nu maistuvan. TURVALLISUUTEEN OLISI KANNATTAVA A panostaa jo pelkästään tuo tannollisista ja taloudellisista syistä. Kuuluisassa Googlen Aristoteles tutkimus projektissa selvitettiin, mitä huipputiimien menestyksen taustal la on. Tärkein tekijä oli psykologinen turvallisuus. Tämä tarkoittaa muun muassa ryhmässä vallitsevaa uskomusta siitä, ettei virheiden tekemistä tarvitse pelätä ja että asioista voi puhua vailla pelkoa kielteisistä seuraa muksista. Kohtalokkaaseen nuorten syrjäyttämisen kierteeseen tulisi puuttua. Amiksille kuten kaikille muillekin nuorille olisi tärkeää tarjota enemmän mahdollisuuksia ihmiselle erään tärkeimmän työkalun, ajattelun, teroitta miseen. Nuorille toivon voimia synkkyyden nujertamiseen sekä rohkeutta ja uskoa tulevaisuuteen. Elämä voi muuttua paremmaksi. ANTON HÄMÄLÄINEN Kirjoittaja on suorittanut kaksi amistutkintoa ja työskennellyt muun muassa hitsauksen ja myynnin parissa.
KATSO SYYSKAUDEN OHJELMA TÄÄLTÄ: WWW.ZODIAK.FI BRECHTIÄ JOKANAISELLE Sirpa Kähkönen Taru Mäkelä Reetta Ristimäki Musiikkinäytelmän kysytyt lisäesitykset 6.–21.9. Musiikkiteatteri Kapsäkki & 17.–23.11. Kotkan Kaupunginteatteri ««««« “Miten kaikki voikin osua niin kohdalleen” HS / Lauri Meri Musiikkikomedia Charles Dickensin tunnetun tarinan pohjalta ” Vuoden lopun yksi onnistuneimpia joulutunnelmaan virittäjiä” -T&T+S-lehti 18.11.-13.12. Musiikkiteatteri Kapsäkki 1.-8.12. Kotkan Kaupunginteatteri 10.12. Teatteri PROVinssi Saksalaisia schlagereita ja tulisia tangoja Argentiinasta Solisteina Reetta Ristimäki, Harri Kaitila ja Marko Puro Esitykset 22.11., 29.11. & 15.12. KokoTeatteri kokoteatteri.fi Anneli Kanto Jukka Nykänen Reetta Ristimäki Suositun musikaalin lisäesitykset Musiikkiteatteri Kapsäkissä 18.2.2024 alkaen “Taianomainen ja sadunhohtoinen toteutus mahdollistavat aikamatkan keskiajalle” Pirmediat ohjaus ohjaus Akse Pettersson Akse Pettersson lavalla lavalla Elina Knihtilä, Tommi Korpela, Elina Knihtilä, Tommi Korpela, Pirjo Lonka, Ringa Manner ja Jyrki Karttunen Pirjo Lonka, Ringa Manner ja Jyrki Karttunen lavastus ja pukusuunnittelu lavastus ja pukusuunnittelu Anna Sinkkonen Anna Sinkkonen valosuunnittelu valosuunnittelu Anna Pöllänen Anna Pöllänen äänisuunnittelu äänisuunnittelu Turkka Inkilä Turkka Inkilä laulujen sävellys laulujen sävellys Ringa Manner Ringa Manner tanssi tanssi Jyrki Karttunen Jyrki Karttunen maskeeraussuunnittelu maskeeraussuunnittelu Riikka Virtanen Riikka Virtanen kantaesitys 22.9.2023 kantaesitys 22.9.2023 A K S E P E T T E R S S O N A K S E P E T T E R S S O N JOITAKIn KESKUSTELUJA MERKITYKSESTÄ L i pu t: t i k e t t i . f i / Q t e at t e r i +3 5 8 9 4 5 4 2 1 3 3 3 (t i–pe 1 1 – 1 5) • L i pu t: t i k e t t i . f i / Q t e at t e r i +3 5 8 9 4 5 4 2 1 3 3 3 (t i–pe 1 1 – 1 5) • Q t e at t e r i . f i Q t e at t e r i . f i
www.jurkka.? ISOBROIDI / PIKKUBROIDI ENSI-ILTA 2.9.2023 NUKKEKOTI IBSEN – ROIHA ESITYKSET 8.9.–9.12.2023 KOHTAUKSIA ERÄÄSTÄ AVIOEROSTA Huojuu elämän puu VAIN PE 3.11. JA LA 4.11.! VAIN YKSI ESITYS SU 26.11.! VIE R AILUESIT YKS E T KOMISSA SYKSYLL Ä 2023: Lue lisää: kom-teatteri.fi Frenckell-näyttämö | Kantaesitys 2.9.2021 | Peruslippu 39 € IHMISIKSI Kari Hotakainen Kantaesitys 7.9.2023 Uutuus komed ia! Frenckell-näyttämö | Kantaesitys 2.9.2021 | Peruslippu 39 € Frenckell-näyttämö | Kantaesitys 2.9.2021 | Peruslippu 39 € Kantaesitys 26.10.2023
22 • 6 / 2023 Kaisa Tammi kuvattiin Hämeenlinnan suljetun naisvankilan kirjastossa. Vangit lukevat tällä hetkellä etenkin Lucinda Riley’ta, käsityöja horoskooppikirjoja. Vankilan kirjastoon piti hankkia Aapinen, koska eräs vanki ei osannut lukea eikä kirjoittaa.
6 / 2023 • 23 Elämäntyönä toivo Pitkän linjan vankilapomo Kaisa Tammi on nähnyt, miten kuntoutus ja koulutus voivat muuttaa vangin elämän. Nyt myös Tammi on jättämässä vankilan. TEKSTI KUKKA-MARIA AHOKAS KUVAT NAUSKA P ARANEEKO Suomen tur vallisuus kovemmilla rangaistuksilla vai van kien kuntouttamisella? Julkisessa keskustelussa on viime aikoina vaadit tu kovempia rangaistuksia ja ”rikollis ten hyysäämisen” lopettamista. Hämeenlinnan suljetun naisvanki lan pihamaalla johtaja Kaisa Tammi esittelee ympäristöä, jossa näkyy kri minaalipolitiikan perinteinen, pohjois mainen linjaus. Sitä pidetään muuhun maailmaan verrattuna humaanina. Vastarakennettu vankila muistuttaa koululaitosta, jota ympäröivät urhei lukentät ja vehreät puistomaisemat. Ajatuksena on, että vangit tarvitsevat rangaistuksen lisäksi kuntouttavaa toimintaa voidakseen palata siviiliin. ”On tärkeää vaikuttaa ihmiseen seu raamuksen aikana, jotta hän ei tulisi takaisin”, hän sanoo. Virkaurallaan Tammi on tehnyt nä kyväksi tätä jo vuosikymmeniä voi massa ollutta linjausta, joka lähtee sii tä, että vangit tarvitsevat tukitoimia päästäkseen pois rikollisesta maail masta. Aika näyttää, aikooko uusi hal litus muuttaa linjaa. ”On iso muutos, jos uusintarikollisuuteen vaikuttami nen tippuu kriminaalipolitiikan kes kiöstä”, Tammi sanoo. ”Peremmälle”, hän sanoo ja johdat taa järeiden rautaovien läpi kohti sel liosastoja. Täällä asuu pelkästään naisia. Vauva mukana vankilassa Rikosseuraamuslaitos on ollut perin teisesti miehinen maailma, mutta ny kyisin siellä on yhä enemmän naisjoh tajia. Kaisa Tammi on Hämeenlinnan naiserityisen rikosseuraamuskeskuk sen johtaja, joka aloitti ”firmassa” jo 1990luvulla nuorena psykologian opiskelijana, eteni vankilapsykologik si ja lopulta johtajaksi. Matkan varrel la hän on saanut osansa sukupuolit tuneesta syrjinnästä, kuten vankeina olevat naisetkin. Tammi on tehnyt pioneerityötä naisvankien aseman parantamiseksi, mutta häntä on matkan varrella vä hätelty ennen kuin sukupuolinäkökul man tarpeellisuus vihdoin 2020luvul la tunnistettiin. Nyt se tunnustetaan vankiloiden ylintä johtoa myöten. ”Ennen vuotta 2020 Rikosseuraa muslaitoksessa kukaan ei ollut ajatel lut, että kun nainen riisuutuu tai antaa virtsanäytteen [huumeseulaa varten], siihen voi liittyä eri piirteitä kuin mie hillä.” Naisilla voi vaikkapa olla kuu kautiset. Riisuutuminen on seksuaalis ta väkivaltaa kokeneille kova paikka. Oman pulmansa tuottavat tilan teet, joissa pienen lapsen äiti saa tuo mion. Lain mukaan alle kaksi vuotias lapsi voidaan sijoittaa avo vankilan perhe osastolle äidin mukana, jos lasten suojeluviranomainen niin kat soo. Nykyisin perheosastolla on pai kalla henkilökuntaa ja lastensuojelun työntekijöitä, jotka tukevat vanhem muutta. ”Sen uudistuksen äärellä tein aika naan paljon töitä ja olen ylpeä siitä.” Rikoksen uhreista rikollisia Vankilassa olevat naiset tarvitsevat erityistä suojelua, niin vanhanaikai selta tai epämuodikkaalta kuin se saat taakin nykykeskustelussa kuulostaa, Tammi sanoo. Tuomion saaneet vangit ovat totta kai vastuussa tekemistään rikoksista, hän sanoo, mutta toteaa samaan hengenvetoon, että valtaosa heistä on myös rikoksen uhreja. Nais ten ongelmat eivät liity mikroaggres
24 • 6 / 2023 NAISVANKIL AN POMO kirjassaan Kaisa Tammi kertoo yli 30 vuoden ko kemuksiaan suomalaisen vankeinhoi don parissa ja etenkin naisvankien eri tyisaseman äärellä. Tammi kuvaa kiihkottoman arkijär kisesti monelle lukijalle vieraammista sosiaalisista ympyröistä tulevien van kien tragedioita. Samaan tyyliin hän kertoo myös oman elämänsä yksityi siä ja traumaattisiakin käänteitä – al kaen lapsuuskodin alkoholismista ja omalle asuinalueelleen kasaantunees ta turvattomuudesta. Vankien, vartijoiden ja meidän kaikkien muidenkin elämänkohta loissa erot liittyvät usein rakenteellis ten tekijöiden ohella onneen. Vankila praktiikan kannalta tämä tarkoittaa, että kaikkien vankien kohdalla oli si varottava vahvistamasta ennakko asenteita ja kohdattava vaikeimmat kin tapaukset omina yksilöinään. Vankien yhteiskuntaan palautumi sen suurimmaksi esteeksi – päihde, mielenterveys, parisuhde ja asunto ongelmien ylikin – Tammi paikallistaa vääristä valinnoista johtuvan häpeän tunteen. Kulttuurisista syistä naiset kokevat sitä miehiä enemmän. Aivan erityistä tukea tässä tarvitsevat vaka viin rikoksiin ajautuneet äidit ja hei dän lapsensa. Naisten vankeinhoidollista eri tyiskohtelua puoltaa sekin, että suu rimmalla osalla naisvangeista on takanaan vakavia hyväksikäytön ko kemuksia. Lisäksi naisten asema ri kollisissa alakulttuureissa on vahvasti sidoksissa seksisuhteisiin. Oma kasva va työsarkansa liittyy kansainväliseen ihmiskauppaan. Naisvankilan pomossa ideaali vankein hoitojärjestelmä näyttäytyy hyvin organisoituna koululaitoksena, jonka tehtävä on auttaa asiakkaitaan elämänmuutoksessa sekä tarvittaes sa suojella heitä jopa heiltä itseltään kin. Samalla sen pitäisi olla myös oppi va organisaatio, jossa pulpetin ääreen kuuluvat myös vartijat, hallinto portaiden pamput ja asioista päättä vät poliitikot. Kaisa Tammi: Naisvankilan pomo WSOY 2022, 274 s. TEKSTI TUOMAS RANTANEN Vankila on kova koulu sioihin tai lasikattojen rikkomiseen, vaan osapuilleen kaikki ovat kokeneet elämässään vakavaa väkivaltaa. ”Ter veet ihmiset eivät tietenkään syyllisty henkirikoksiin.” Hämeenlinnan naisvangeista enem mistö suorittaa tuomiotaan väkivalta rikoksesta. Naisvangeilla on sekä psyykkisiä et tä somaattisia sairauksia: ennen van kilaan tuloaan jopa 42 prosenttia on ollut psykiatrisessa osastohoidossa. Tammi kertoo esimerkin pandemi an jälkeiseltä ajalta, kun sakkovanke ja alettiin tauon jälkeen tuoda joukolla vankilaan. ”Oli hoitamatonta skitso freniaa ja hoitamatonta murtumaa, osa tuli poliisiautolla ja lähti saman tien ambulanssilla.” Hän kertoo esimerkin sakkovan gista, joka joutui vankilaan epäsuo rasti köyhyyden takia, koska hänel lä ei ollut varaa maksaa 200 euron uhka sakkoa. Yhteiskunnan syrjäyttävät me kanismit näkyvät jokapäiväisessä arjessa. Jos jossakin, niin rikollisessa maa ilmassa naisen asema on karmea, ja tämä heijastuu vankilaelämään. Työs sä näkee, miten vankilaan tulevien naisten kohdalla tasaarvo on vuosi kymmeniä jäljessä muusta yhteiskun nasta. Julkinen keskustelu vaikuttaa kuitenkin menevän siihen, että pahat ihmiset joutuvat vankilaan pahoista teoista ja riittää, että heidät suljetaan sinne. ”Nämä naiset ovat yhteiskunnan heikkoosaisia, mitä ei oikein aina muisteta julkisessa keskustelussa.” Tammi ei ole itsekään saanut par haita elämän eväitä, ja hän on näh nyt huonoosaisuutta läheltä. Kirjas saan hän kertoo, että epävakaalla ja väkivaltaisesti käyttäytyneellä isäl lä oli alkoholiriippuvuus, ja isä piina si perhettään. Tammen sisko sairastui psyykkisesti ja joutui sairaalakiertee seen. Vanhempien avioeron jälkeen äi ti ja tyttäret asuivat betonilähiössä, jo ta hän kuvaa näin: ”Kotini oli 16 vuoden ajan alati kur jistuva vuokratalokeskittymä. Kur jistuminen johtui sosioekonomisesta kierteestä: tavallisemmat ja pärjää vimmät asukkaat muuttivat nopeas ti pihapiiristä pois ja tilalle tuli yhä useammin ihmisiä, joiden asuminen ei ollut onnistunut missään muualla. [– –] Osoitteen maine huononi vuosi vuodelta.” Perhesuhteet tukevat naisia Vankilan ulkoovella vartijat toivotta vat vapautuvalle vangille ’hyvää jat koa, älä tule uudelleen’. Nykyisessä rikosseuraamusjärjestelmässä kes kitytään uusintarikollisuuden ehkäi syyn, ei pelkästään vankien säilömi seen. Tässä päihdekuntoutuksella ja valmennuksella on iso rooli. Mutta mikä motivoi ihmistä jät tämään rikollisen maailman? Virka OSAPUILLEEN KAIKKI VANGIT OVAT KOKENEET ELÄMÄSSÄÄN VAKAVAA VÄKIVALTAA. TERVEET IHMISET EIVÄT TIETENKÄÄN SYYLLISTY HENKIRIKOKSIIN. henkilönä Tammi ei astu yhteiskunta tieteilijöiden tontille, mutta hän kertoo tilastoista, joiden mukaan Suomen vankiloissa istuu tällä hetkellä noin 3 000 vankia, joista selvä vähemmis tö, vain noin kahdeksan prosenttia on naisia. He eivät uusi rikosta yhtä usein kuin miehet. Kokemukseen nojalla Tammi arvioi, että perhesuhteet suojaa vat naisia ja omat lapset motivoivat elämän muutokseen. Vankilaan pää tyvät miehet eivät samalla tavalla kiinnity lasten ahoitoon ja sen vuok si jätä päihteitä tai rikoksia, Tammi kuvaa yleisellä tasolla. ”Mutta las ten niskaan monesti ladataan mo nia satoja kiloja aikuisten tulevaisuu den toiveita.” Eikä se ole oikein, hän sanoo.
Kaisa Tammi • Hämeenlinnan naiserityisen rikosseuraamuskeskuksen johtaja. • International Prison and Corrections Associationin palkinto Erinomaisen vankeinhoidon työntekijälle (2022). • Naisasialiitto Unionin Lyyti-palkinto naisvankien hyväksi tehdystä työstä (2008). Perhesuhteiden lisäksi uskoontulo ja vertaistuki voivat antaa naisille mo tivaation elämänmuutokseen. Toivon luominen on joka tapauk sessa tärkeää. Tammi kertoo, että van kilan tukitoimet auttavat toipumises sa, mutta viranomaisen apu riittää vain tiettyyn pisteeseen saakka. Niin sanottuja kokemusasiantuntijoita on kin jonkin verran alettu hyödyntää vankien kuntoutuksessa. ”Vain toinen ihminen, joka on ko kenut samaa syvää kauheutta, voi oi keasti sanoa: ’hei minä nousin sieltä, mun elämä on nyt hyvää’. Se ei ole täy dellistä eikä aina keskiluokkaista, mut ta se on hyvää.” Koulutus muuttaa elämää Tammi esittelee vankilan luokka huonetta, jonka taululle on piirretty erilaisia vihannespenkkejä. Hänen mukaansa ammattikouluopintoja tar jotaan muun muassa käytännönlähei seltä puutarhaalalta. Edellispäivänä hän oli mukana oppitunnilla, jossa harjoiteltiin traktorin käsittelyä. Eril lisiä vankilakouluja ei ole, vaan van kilat tekevät yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Jos vangit haluavat opiskella, am mattitutkinnosta voi suorittaa pieniä, vaikkapa 20 opintopisteen kokonai suuksia, joista voi siviiliin päästyään jatkaa ammattiin. Jotkut pitkäaikais vangit myös lukevat ylioppilaaksi tai tekevät jatkoopintoja. Siviilissä opis keleminen voi monesti olla hanka laa siksi, että taakse jääneet ongelmat odottavat uudelleen kotona. Vankila on parhaimmillaan turvallinen ym päristö, jossa ihminen pystyy levähtä mään. ”Usein hyvää tarkoittavat ihmiset korostavat, miten koulutus on väylä ulos kurjuudesta. Niinhän se onkin, mutta noin puolet vangeista asuu tääl lä vain muutaman kuukauden. Pitkä aikaisvangit ovat hyvin pieni joukko. Suurin osa väestä tulee ja menee.” Siinä ajassa ei tehdä ihmeitä, vaan yleensä nainen keskittyy toipumaan koettelemuksistaan. Moni nainen on usein asunnoton, ja hänen pitää sel vittää, minne muuttaa asumaan sivii lissä, missä lapset ovat, miten toimeen tulo järjestyy. ”Stressitaso on korkea, ja suurin osa ajasta menee arkiasioiden selvittämiseen, jolloin koulutusväylää ei ehditä edes avaamaan.” Yli puolella naisvangeista ei ole mi tään perusasteen jälkeistä koulutusta. Niille, jotka saavat tutkinnon tehtyä, koulutus on kuitenkin kiistatta väy lä parempaan elämään. ”Olen näh nyt, kun ihmisen elämä kääntyy täy det satakahdeksankymmentä astetta, ja useimmin syynä on se koulutus.” Se on tie kohti ammattia, säännöllisiä tu loja ja pois köyhyydestä. Nämä ovat yksilön ponnisteluita, joiden jälkeen tarvitaan yrityksiä, jot ka palkkaisivat vapautuneita vanke ja. Yhteiskunta voisi olla armollisempi niitä kohtaan, jotka ovat suorittaneet tuomionsa. ”Annetaanko me toisia mahdolli suuksia, että ihminen voisi sovittaa tekojaan? Jos mokaa, voiko saada an teeksi?” Pääjohtajan virka peruuntui Edellinen oikeusministeri, RKP:n AnnaMaja Henriksson valitsi Tam men Rikosseuraamuslaitoksen eli Risen pääjohtajaksi kesällä. Se on kor kein virka vankeinhoitojärjestelmäs sä, sillä Rise vastaa koko maan vanki loista. Hallituksen vaihtumisen jälkeen ministeriksi nousi Perussuomalais ten Leena Meri, joka poikkeukselli sesti – vaikkakin laillisesti – perui va linnan ja valitsi tilalle toisen hakijan, Anna Arola-Järven. Hän siirtyy teh tävään Risen asiakasprosessitvastuu alueen johtajan paikalta. RKP:n ja PS:n välit olivat juuri silloin kiristyneet ra sismikohun vuoksi. Tammi avasi asiaa elokuussa Helsingin Sanomien haastat telussa ja pohti, joutuiko hän virkani mitysprosessissa tahtomattaan keskel le hallituksen sisäistä ristiriitaa. Enää hän ei halua kommentoida päivänpolitiikkaa. Pääjohtajapesti on joka tapauksessa peruttu, ja uraa pitää pohtia uudelta kannalta. ”Minua on niin monta kertaa vedet ty kölin ali tällä virkauralla ja vähän elämässä muutenkin. Olen tehnyt tä män firman eteen paljon töitä ja sie tänyt aika paljon”, hän sanoo matalal la äänellä. ”Mun Riseura on nyt tässä. Kyllä mun täytyy nyt lähteä muualle.” KOULUTUS ON TIE KOHTI AMMATTIA, SÄÄNNÖLLISIÄ TULOJA JA POIS KÖYHYYDESTÄ. ke, la, su 12–17 • 12 / 10 / €, Museokortti Kuusisaarenpolku 11, Helsinki www.villagyllenberg.fi Unohdettu klassikko 13.9.2023–14.1.2024 TULOSSA PIAN HELLRAISERS CREW GRAFFITI FROM ESPOO, FINLAND EST. 1990 Tilaa hintaan 25€: kauppa.voima.fi Aalto ARTS Booksin poistomyynti shop.aalto.? tarjouksessa taiteiden, muotoilun ja arkkitehtuurin alan kirjat Kaikki kestävästä kehityksestä
Koulua ja hiphoppia K AMBODŽAN pääkaupungissa Phnom Penhissä on koulu, jos sa opetetaan taiteen keinoin syrjäytymisvaarassa olevia kaiken ikäisiälapsia. Köyhässä maassa kai killa ei ole mahdollisuutta mennä jul kiseen kouluun. Tiny Toones koulu toimi tiloineen perustettiin virallisesti vuonna 2007 hyväntekeväisyysjärjes töjen avulla. Sen perustaja on entinen rikollinen Tuy Sobil. Hän haluaa aut taa haavoittuvassa asemassa olevia nuoria heidän opinnoissaan ja elämäs sään, jotta nämä eivät toistaisi hänen virheitään. 1. Koulun perustajan Tuy Sobilin eli KK:n graffiti katselee kahdeksanvuo tiaan Chariyan ja kymmenvuotiaan Sokin rullalautailua sisäpihalla. Kerran viikossa koululla käy vapaa ehtoistyöntekijä, joka tuo mukanaan skeittilautoja ja suojia ja opettaa lap sia skeittaamaan. 2. Slick, 30 vuotta, on keskuksen en tinen oppilas. Nyt hän opettaa siel lä taideaineita kuten tanssia. Tiny Toones koulun ansiosta hän on kyennyt irtautumaan huumeista ja saanut elämänsä raiteilleen. 3. Koululla on kaksi ajoneuvoa koulu laisten kuljettamista varten, iki vanha pakettiauto ja tuktuk, jonka perässä on peräkärryn päälle raken nettu häkki. Sillä Chariya pääsee ko tiin koulun jälkeen. 4. Kahdeksanvuotias Tou ryömii si sään pakettiauton ikkunasta. Hän saa kyydin kotiin lounaalle ja sit ten takaisin kouluun iltapäivän tun neille. 5. Gva Sak, 23, on hänkin entinen koulun oppilas. Nykyisin hän on ammattimuusikko ja työskentelee myös koulussa musiikinopettajana. 6. Chariya on harjoitellut tanssia kou lussa kaksi vuotiaasta saakka. Hän treenaa koreografiaa hiphop-tun nilla Sokin kanssa. 7. Yksitoistavuotias Srey Hovy on käy nyt koulussa seitsemänvuotiaas ta saakka. Hän voi vihdoin mennä myös julkiseen kouluun. 8. Chariya syö koulun jälkeen väli palaa ja sitten nappaa skeittilautan sa harjoitellakseen koulussa oppi miaan temppuja. 9. Viisivuotias Panha kirmaa englan nin luokasta heti, kun kello soi vii den minuutin välitunnin merkik si. Koulussa on yhteensä noin 80 oppilasta. 10. Yhdysvalloista aseellisen ryöstön vuoksi karkotettu Tuy Sobil eli KK alkoi opettaa syrjäytymisvaarassa oleville lapsille hiphoppia omassa olohuoneessaan vuonna 2005. 11. Hiphopin suosio on houkutellut monia kambodžalaisia nuoria tä hän erityiseen kouluun, missä ope tetaan tanssimisen ohella myös muun muassa khmerin ja englan nin kieltä. 12. Tou kuuntelee khmerin opettajaa tarkkaavaisesti. Monet lapset oppi vat lukemaan ja kirjoittamaan Tiny Toones koulussa. 1. 4. 5. 9. 10. 11. 12. 6. 8. 7. 2. 3. TEKSTI LAURA FORNELL MUKAILLEN SUOMENTANUT EMILIA MIETTINEN KUVAT OSCAR ESPINOSA
8. 7. Tilaukset: kauppa.voima.fi & tilaukset@voima.fi VOIMAKAUPPA – UTELIAAN, AKTIIVISEN JA OPPIMISHALUISEN KAUPPA 29,9€ + POSTIKULUT Brunila, Saarinen, Sandell KUULUMME TOISILLEMME Kirjeenvaihtoon pohjautuva, ystävyyttä ja jakamista sekä henkilökohtaisella että teoreettisella tasolla käsittelevä teos. LISÄÄ TUOT TEITA VERK KOKA UPAS SA! Tilaamalla lehden olet ensimmäisten lukijoiden joukossa. Samalla tuet riippumatonta journalismia ja Voiman ilmestymistä jatkossakin. VOIMAN VUOSITILAUS 39€ 9 numeroa 22€ + POSTIKULUT JULISTE A2 Haluaisitko laadukkaan ja kantaaottavan julisteen kotiin tai luokkahuoneeseen? Voimakaupan valikoimasta löytyy lukuisia vastamainoksia ja taidejulisteita. + POSTIKULUT NAUTI TYHJYYDESTÄ 25€ Kirja koostuu vastamainoksista ja niitä taustoittavista teksteistä. Teos perustuu Häiriköt-päämajan julkaisuihin vuosina 2015-19. Painos loppuu pian! Jari Tamminen Ja muita vastamainoksia + POSTIKULUT POHJOISTUULEN METSÄ Valokuvataiteellinen tietokirja Suomen luonnonmetsien monimuotoisesta elämästä. Teos kuvaa rikkaita ekosysteemejä, jollaisia pohjoiset havumetsämme parhaimmillaan ovat, mutta se kertoo myös metsien hupenemisesta ja pyrkimyksistä niiden säilyttämiseksi. 42€ Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo EUROOPPA KIELTÄYTYY TYÖSTÄ 20€ + POSTIKULUT Teos sisältää haastatteluja ja esseitä, joissa käsitellään työstäkieltäytymisen ja työn kultin käsitteitä, työn toisin organisoimisen mahdollisuuksia sekä seuraavia mahdollisia askelia taistelussa autoritaarista ja orjuuttavaa työn muotoa vastaan. Poser, Raivio, Salonen, Maunuksela ja Purokuru Haastatteluja ja vallitsevan työn kritiikkiä Kirjeitä ja kirjoituksia ystävyyden politiikasta + POSTIKULUT Ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsukupuolisuudesta. Kirja koostuu valokuvista, omaäänisistä henkilötarinoista ja sarjakuvista. Painos loppuu pian! 15€ + POSTIKULUT NÄKYMÄTÖN SUKUPUOLI Holma, Järvenpää, Tervonen Ei-binäärisiä ihmisiä
28 • 6 / 2023 Älypuhelimet muuttavat toimijuuttamme ja kytkevät meidät kapitalistiseen huomio talouteen. TEKSTI ANTTI KURKO KUVA NINNI KAIRISALO Anturi yhteis??kunnan osana O TAN PUHELIMEN esiin tarkistaak seni jonkin asian. Näytön avautuessa huomaan ilmoituk sen jostakin kiin nostavasta. Uppoudun siihen ja et sin lisää tietoa internetistä. Jaan sen sosiaalisen median tilille ja samalla huomaan ystäväni jakaneen jotain kiinnostavaa. Aikaa on kulunut jo 20 minuuttia, ja olen unohtanut mitä varten alun perin kaivoin puhe limen esiin. Haluaisimme usein keskit tyä enemmän työhön, kump paniin, perheeseen tai kir jaan, mutta päädymme älypuhelinten kanssa yhä useammin eräänlaiseen luup piin, jossa koemme menettävämme hallinnan omasta toiminnastamme. Minna Vigren, digitaalisen tekno logian tutkija Aaltoyliopistosta, on perehtynyt älylaitteisiin liittyviin kysymyksiin vallasta, vuorovaiku tuksesta ja toimijuudesta. Hänen mukaansa käymme päivittäin neu votteluja teknologian kanssa toimi juutemme jakautumisesta, millaisia mahdollisuuksia nämä laitteet ja niihin liittyvä infrastruktuuri tarjoavat meille tai mihin ne pakottavat meitä. Laitteita on mahdollista ajatel la omina toimijoinaan, jotka kutsu vat ja ohjaavat kohti jotakin toimin taa. Sovellusten kehittäjien toivomaa toimintaa voi olla esimerkiksi se, et tä käytämme aikaa somepalveluissa jakamalla sinne valokuvia ja videoita arjestamme, selaamme verkkokaup pojen tarjontaa tai ahmimme sarjoja putkeen suoratoistopalvelusta. Lait teet ja sovellukset kamppailevat ajan käytöstämme ja huomiostamme. Anturi yhteiskunta Nykyisin yhä suu rempi osa ihmisen toiminnasta voidaan muuttaa kyberneetti seksi koodiksi, jolla tä tä toimintaa myös ohja taan. Esimerkiksi erilaiset itsemittaamislaitteet, kuten älykellot ja sormukset, keräävät erilaisilla an tureilla tietoja kehostamme mittaa malla unenlaatuamme, askeliamme tai sykettämme – ja tämä data puoles taan ohjaa toimintaamme. Sosiaalisen median palvelut puolestaan voivat tarkkailla sitä mistä asioista olem me kiinnostuneita tai millaisia arvoja meillä on ja jakaa meille sen perusteel la sisältöä. Nämä sisällöt voivat olla esimerkik si eläinvideoita, yhteiskunnallista kes kusteluja, salaliittoteorioita tai iltapäi välehtien kommenttikentän vihaista keskustelua. Algoritmit tuntuvat löytä vän sisältöä, joka saa viettämään eni ten aikaa palvelun parissa. ”Näille yhtiöille ei ole sinällään vä liä millaisen olon tarjotun sisällön kat sominen saa meissä aikaan, kunhan se aiheuttaa voimakkaan tunnetilan, kos ka sen myötä reagoimme herkemmin ja saamme myös muut reagoimaan”, Vigren huomauttaa. Antureita, joilla dataa kerätään, on paljon esimerkiksi sosiaalisessa mediassa . Vigrenin mukaan elämme eräänlaisessa anturiyhteiskunnassa, jossa erilaisilla sensoreilla kerätään ja tallennetaan jatkuvasti tietoa meistä. Datan kerääminen ja palveluiden addiktiivisuus ruokkivat toisiaan: mitä enemmän palvelussa vietetään aikaa, sitä enemmän käyttäjästä on mahdol lista kerätä dataa ja datan myötä tar jota sellaista sisältöä, joka pitää heidät palvelun parissa. Anturiyhteiskunta piirtää tarkan kuvan yksilöistä, ja tällöin käyttäjille on mahdollista kohdentaa entistä tar kemmin sisältöjä kuten uutisia, jotka voivat sisältää mis ja disinformaatio ta tai mainontaa. Käyttäjä saattaa esi merkiksi etsiä Googlesta tietoa ret keilykengistä, jonka jälkeen hänelle kohdistuu retkeilykauppojen mainok sia sosiaalisen median palveluissa tai verkon ympäristöissä. Algoritmit ovat pystyneet tunnistamaan henkilöitä, joilla on voitu havaita maanisuuteen viittaavia piirteitä, ja sen jälkeen heille on kohdistettu kasinoiden mainoksia. ”Henkilökohtaisen ja kohdistetun mainonnan myötä meidän ympäril
S Y Y S A L E P E L A G O BICY C L E S H E R E F O R G O O D K A L E VA NKA TU 3 2 H E L S I N K I Pelago Bicycles • Kalevankatu 32 Helsinki www.pelagobicycles.com/sal e Valikoima laadukkaita pyöriä ja varusteita edullisesti. Syyskuun ajan. STREET FOOD Sanomatalo, Postikuja 2, 00100 Helsinki 044 054 4632 | info@junkyvegan.fi | junkyvegan.fi 11,50€ TÄLLÄ PILETILLÄ TÄLLÄ PILETILLÄ Junky Junky Burger Burger Anturi yhteis??kunnan osana lemme on rakentunut eräänlainen ka pitalistinen taloudellisteknologinen verkosto, jonka osaksi joudumme tai valitsemme mennä,” Vigren sanoo. Koukuttavuuden äärellä Älypuhelin poikkeaa hyvin paljon aiem mista laitteistamme siinä, että se on monia eri asioita samaan aikaan. Vigrenin mukaan se lisää laitteiden koukuttavuutta. ”Puhelin otetaan käteen ensimmäi senä asiana aamulla sen ilmoittaessa milloin on aika herätä. Ennen sängys tä nousemista moni on jo ehtinyt se laamaan aamun uutiset, yön aikana tulleet yksityisviestit ja somevirran. Koukuttavuuden ja laitteiden arkipäi väistymisen kannalta näistä toimista tulee rutiineja. Kaikki lähtee siitä, et tä herätyskello ei ole enää perinteinen herätyskello vaan loputtoman määrän ominaisuuksia sisältävä älylaite”, hän sanoo. Älypuhelimet eroavat muista lait teista viestimällä meille jatkuvasti. Ne pingahtelevat, värisevät reittä vasten tai vilkuttavat valojaan, jotta ottaisim me ne käteen. Ilmoitukset eivät kui tenkaan ole tehokkain tapa luoda riip puvuutta. ”Palvelu pitää saada osaksi ihmi sen arkea tunnetasolla. Ihmiselle täy tyy saada aikaan tunne, että on mentä vä sinne palveluun takaisin ilman, että häntä siitä erikseen muistutetaan”, Vigren huomauttaa. Vigrenin mukaan koukuttavuus muodostuu yhteyden kautta. Ei riitä, että sovellus on yhdellä ihmisellä, yh teisön luomiseen tarvitaan käyttäjien massa. Yhteyden ylläpitäminen toisiin ihmisiin on inhimillinen perustarve, ja sosiaalisen median alustat kutsuvat meitä täyttämään tätä tarvetta reagoi malla siihen, mitä toiset alustoilla ja kavat. Samalla alustat voivat säädellä tun teitamme ja suhteidemme laatua. Ka verin päivitykseen reagoimattomuus saattaa aiheuttaa säröä sosiaaliseen yhteyteen. Todellisuudessa algorit mi on saattanut piilottaa viestin eikä toinen ole koskaan nähnytkään päivi tystä. Yhteyden vaalimisen tarve sosiaali sen median kautta voi aiheuttaa myös stressiä ja syyllisyyden tunnetta. Neuvotteluja käyttäjien ja koneiden välillä Jokainen sosiaalisen median käyttä jä joutuu käymään jatkuvaa neuvot telua siitä miten laajasti ottaa nämä palvelut osaksi elämäänsä. Somesta ja laitteista saatetaan pitää, koska ne tuovat hyviä kokemuksia arjen kes kelle. Niiden pitäminen hallinnassa saattaa aiheuttaa ongelmia. Mikäli henkilö päättää ettei halua somea elä määnsä, niin hänen on kysyttävä it seltään, minkä ulkopuolelle jättäytyy? Moni saattaa pitää sosiaalisen me dian tiliään ainoastaan sen vuoksi, et tä se on pakollista töiden vuoksi. Tai oman urheiluseuran viestintä saattaa tapahtua vain Facebookissa, tai jokin kulttuuritoimija tiedottaa tapahtumis ta ainoastaan Instagramin kautta. Ruudulta päälle vyöryvät tykkäyk set, voimaannuttavat kampanjat, trol laaminen, vaihtoehtoiset totuudet tai maalittaminen ja muut vahvasti tun teisin vetoavat sisällöt lisäävät selaa mista, silmäilyä ja visuaalista kulut tamista. Samalla ne saavat voimaan huonosti tai ainakin vievät liikaa aikaa. Moni päättääkin pitää some paaston poistamalla sosiaalisen median palvelut väliaikaisesti lait teistaan. Vigrenin mukaan tällainen some paasto voi muuttaa ihmisen suhdetta palveluihin niin, että niiden käyttä minen on tulevaisuudessa helpom paa. Se ei kuitenkaan muuta itses sään kapitalistisen huomiotalouden ympärille rakentuvaa infrastruktuu ria, johon kaikki käyttäjät ovat jossa kin suhteessa. Infrastruktuurin muuttaminen on Vigrenin mukaan erittäin vaikeaa ja vaatisi massojen liikehdintää. Hänen mukaansa sosiaalisen median ja inter netin ympäristöt ovat arkipäiväisty neet osaksi elämäämme niin voimak kaasti, että meidän on vaikea kuvitella niiden rakentuvan muun kuin kapita listisen huomiotalouden ympärille. ”Ajattelemme, että meillä on ai ka vähän mahdollisuuksia vaikuttaa toimijuuteemme. Eräs tutkimukseni osallistuja sanoi, että ’En haluaisi olla Googlen vanki, koska Googlehan tätä maailmaa hallitsee, mutta niin se nyt vain on”, Vigren sanoo. Millaisia nämä vaihtoehtoiset ver kon ympäristöt voisivat sitten olla? ”Toivoisin, että palvelut ja laitteet aut taisivat rakentamaan oikeudenmu kaisempaa ja kestävää yhteiskuntaa kaikille. Ne palkitsevat nykyisin ahke rimpia käyttäjiä, jotka tuottavat eniten dataa. Voisiko sen sijaan palkita sen, joka käyttää vähiten palvelua? Monien hyvinvointia edistäisi se, että alustat ja laitteet kannustaisivat käyttämään nii tä vähemmän”, Vigren visioi. TUOMAS RANTASEN TEATTERIN POLITIIKKAA -PODCAST uusi jakso joka viikko, Kuunneltavissa yli 50 jaksoa, vieraina mm. Satu Silvo, Esa Leskinen, Sirpa kähkönen ja Linda Wallgren. Kuuntele spotifystä tai osoitteesta voima.fi/audio RYHDY VOIMANOSTAJAKSI JA TILAA LEHTI KOTIISI ALK. 39E/VUOSI. Tilaukset: kauppa.voima.fi, tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109
30 • 6 / 2023 Puiden ja poliisin välissä Kolonialistisen historian varjostamassa Weelaunen metsässä Atlantassa taistellaan nyt poliisin harjoituskeskuksen rakentamista vastaan. T OUKOKUUSSAKIN pai dan kasteleva 35 celsius asteen lämpö tila muistuttaa kehol lisesti subtrooppisen Atlantan erityisestä haavoittuvuudesta ilmastokriisin kiih tyessä. Kuskin mukaan autoa ei voi pysäyttää, mutta ikkunan saa sentään avata. Koska muu liikenne on Weelau neen metsän ympärillä hiljentynyt, re pii poliisi helikopterin räksätys ilmaa erityisen ilkeästi. Se valvoo poliisin piirittämää maa alaa, joka on kantanut päällään valtion kolonialistisen väkivallan seurauk sia 1800luvun alusta alkaen, jolloin Muscogeealkuperäiskansa häädettiin pakko keinoin 13 000vuotisesta kodis taan. Sitten tulivat plantaasit, ja myö hemmin vankilakompleksi. Pakkotyö leirinä 1900luvun läpi toimineelta vankilaalueelta on löydetty runsaasti merkkejä kidutuksesta, ja useiden lei rillä todennäköisesti tapettujen hauta paikoista ei ole selvyyttä. Nyt traumamaan seuraavaksi sedi mentiksi laskostetaan vähintään 90 miljoonaa dollaria maksavaa poliisin harjoituskeskusta, Cop Cityä, jonka ra kentamiseen ja ylläpitoon on varattu veronmaksajien rahaa vähintään 67 miljoonaa dollaria. ”Sijainti valittiin siksi, että se on päättäjien näkökulmas ta syrjässä”, kertoo Atlanta Community Press Collectiven Matthew Scott. ”He olettivat, ettei kukaan välittäisi.” Toisin kävi. Moni välitti. Laukaukset protestille George Floyd murhattiin maaliskuus sa 2020. Seuraavassa kuussa atlan talainen poliisi Garrett Rolfe ampui 27vuotiaan mustan miehen Rayshard Brooksin. Cop Cityä ja sitä vastustavaa liikettä läheltä seurannut Scott arvioi, että tapahtumien seurauksena vah vistunut rodullistuneen poliisiväki vallan kritiikki paradoksaalisesti sy säsi Cop Cityn rakennussuunnitelmia eteenpäin. ”Vaikka poliisin sisällä oli haaveiltu uudesta fasiliteetista jo vuonna 2017, Black Lives Matter liikkeen nostat taman kritiikin myötä Atlantan po liisi päätyi yhden äänen päähän jopa 30 miljoonan budjettileikkauksesta. Li säksi Rolfe joutui syytetyksi murhasta, mihin poliisi ei ollut tottunut. Poliisin motivaatio romahti, ja osa jopa lakka si tulemasta töihin.” Kesällä 2021 Atlantan kaupungin valtuutetut ja hanketta vahvasti puol tanut entinen demokraattipuolueen tähtilupaus ja Atlantan pormestari Keisha Lance Bottoms argumentoi vat, että uusi harjoituskeskus kiihdyt täisi laahaavia rekrytointeja ja nostaisi TEKSTI JA KUVAT TEEMU VAARAKALLIO poliisivoimien moraalia osana BLM:n vaatimaa poliisin reformia. Aktiivisimmin Cop Cityä edisti At lanta Police Foundation (APF). Poliisisäätiöt ovat amerikkalaisia organi saatioerikoisuuksia, jotka keräävät yksityistä rahaa poliisivoimille. Kol mannen sektorin toimijoina ne ovat julkisuuslakien ulottumattomissa. APF:n hallituksessa on edustettuna ko ko Atlantan taloudellinen eliitti Delta lentoyhtiöstä KPMG:hen, ja säätiön kautta poliisia rahoittavat esimerkiksi Coca Cola, Wells Fargo ja UPS. Liikkeessä toimivan Hannah Rileyn mukaan Cop Cityä vastustettiin kaupunkilaisten keskuudessa lujasti heti suunnitelman tullessa julki. ”Cop City oli ja on uskomattoman epäsuo sittu, ja poliitikotkin tietävät sen. Jopa poliiseja puolustajat ihmiset vastusta vat sen rakentamista. Mutta APF vete lee nukkemestarina naruista kaiken takana. Sekä kaupunginjohtaja Andre Dickens että valtuusto vaikuttavat ole van täysin sen armoilla. Jos vastustat APF:ia, et tule uudelleenvalituksi. Tätä on korporaatiofasismi.” Vaikka yksityisen sektorin epä demokraattinen valta ei ole atlanta lainen erityisyys, kaupunkia pitää koti paikkanaan poikkeuksellisen suu ri joukko suuryrityksiä. ”Kaupunki haluaa vakuuttaa yritykset siitä, että vuoden 2020 mellakat eivät toistu, ja että Atlantassa yritysten rahat ovat turvassa. Päättäjät ovat valmiita anta maan yrityksille mitä tahansa – alkaen Weelauneen metsästä”, Riley sanoo. Metsäaktivistien monet keinot Weelaunee tarkoittaa ’ruskeaa vet tä’. Se on muscogeiden antama ni mi joelle, joka jakaa metsän kahteen osaan. Cop City on kaavoitettu joen länsipuolelle , jonka omistaa Atlantan kaupunki, kun taas joen itäpuolella si jaitseva DeKalbin maakuntaan kuulu va People’s Park on julkinen metsä. Metsä on yksi kaakkoisAtlantan harvoista saavutettavista viheralueista ja tärkeä virkistysalue pääosin mustil le lähiyhteisöille. Nyt sekin on osittain hakattu. Kiinteistö ja elokuvapohatta Ryan Millsap on laajentanut Shadow boxelokuvastudioitaan julkisen tilan kustannuksella. Ohitamme ensin People’s Parkin ja sitä vartioivat poliisiautot. Viran omaiset ovat sulkeneet puiston toistai seksi. Parkkipaikoille johtavat tiet on suljettu betoniporsain. Paikallistoimi joiden mukaan poliisit ovat painosta neet niin aluetta lähestyneitä virkistys käyttäjiä, toimittajia kuin esimerkiksi vedenlaatu mittauksia tehneitä ympä ristöalan ammattilaisia. Joen länsipuolella on ensimmäi senä vastassa yhä toiminnassa oleva nuoriso vankila. Sen takaa olisi vielä aiem min keväällä auennut metsä, mut ta vierailuhetkellä avohakattua maise maa hallitsevat kaivinkoneet. Tältä pai kalta yli 34 hehtaaria metsää lanaava kompleksi olisi valmistuessaan Yhdys valtojen suurin, vaikka Atlantan poliisi ei lukeudu maan 20 suurimman poliisi laitoksen joukkoon. Palaamme entisen metsän pohjois puolta takaisin People’s Parkin puolel le. Kuski pysäyttää auton tien sivuun kävelymatkan päähän puiston reunas ta, ja matka jatkuu kävellen. Välittämi sen ja vastarinnan raunioita on leväl lään ympäri metsää. Ensimmäinen toimintaviikko met sän suojelemiseksi järjestettiin huh tikuussa 2021. Osallistujia oli Scottin mukaan viitisenkymmentä. Syyskuussa valtuusto äänesti Cop Cityn rakentamisesta. Ennen äänes tystä annettiin 1166 julkista komment Atlantan poliisi valvoo entisen Weelauneen metsän paikalle rakentuvaa harjoituskeskusta. Tammikuussa se ampui samalla paikalla ympäristöaktivisti Tortuguitaa 57 kertaa.
tia, jotka kestivät yhteensä yli 17 tun tia. 70 prosenttia puhuneista vastusti Cop Cityä. Scottin mukaan suora toi minta käynnistyi seurauksena kau punkilaisten demokraattisen tahdon sivuuttamisesta. ”Loppuvuodesta 2021 ensimmäiset metsäaktivistit asettui vat Weelauneen, mutta poliisi rynnä köi metsään ja pakotti aktivistit siirty mään. Samoihin aikoihin tapahtuivat myös ensimmäiset kaivinkoneisiin kohdistuneet sabotaasiiskut.” Aktivistit palasivat metsään vuo denvaihteessa, ja liike laajeni myös toisiin osavaltioihin. Erimuotoisia is kuja Cop Cityn rahoittajia vastaan teh tiin ympäri Yhdysvaltoja, ja metsä leiri kasvoi. Joen toisella puolella, Cop Citylle määrätyllä tontilla, rakennettiin inf rastruktuuria militantimpaan vasta rintaan. Missä nyt on revenneitä teltta kankaita, tpaitoja ja autonrenkaita, kukoisti noin vuoden ajan eri toimijoi ta yhdistänyt voimakas ja autonomi nen mikrokosmos. Scott kuvailee metsäleiristä muo dostuneen vastakulttuuritilan, jossa oli ok olla erilainen. ”Siellä oli paljon vanhempia paikallisia ihmisiä ja oma BIPOCleiri. Koska leirissä oli verrat tain turvallista, oli siellä myös suuri transyhteisö.” Myös aktivisti, tutkija ja aboliti onisti Mariah Parker painottaa, et tä laajan koalition merkitys vasta rinnan rakentamiseksi on Atlantassa aktivisti kliseen sijaan kaikkien näh tävillä. ”Liike on tuonut yhteen ympä ristö ja kaupunkiaktivisteja, poliisia vihaavia ihmisiä ja mustia puolusta via ihmisiä. Liikkeessä ymmärretään, että on toimittava yhdessä, jotta mei tä kaikkia satuttavat järjestelmät voi daan kukistaa.” Elämää puolustamassa Vuoden 2022 aikana poliisi yritti pois taa aktivistit alueelta lukuisia kerto ja, mutta liike pysyi määrätietoisesti poliisin ja metsän välissä. Poliisi lisä si painostusta, järjesti massapidätyk siä ja sulki aktivisteja pitkiksi ajoiksi pahamaineisiin Fultonin ja DeKalbin lääninvankiloihin. Riley kertoo när kästyneenä retoriikasta, jolla kohtuu ton voimankäyttö ja jopa poikkeuk selliset kotimaisesta terrorismista nostetut syytteet yritettiin oikeuttaa. ”Oikeudessa oli aktivisteja ikkunoiden rikkomisesta mielenosoituksessa. Syyt täjä vertasi vahinkoa New Yorkin kak soistorneihin ja sanoi, että käsillä oli Atlantan World Trade Center hetki.” Koventuneista otteista huolimatta Yhdysvallat ei ollut vielä koskaan tap panut yhtään ilmastoaktivistia omal la maaperällään. Tammikuun kahdek santenatoista aamuna näin tapahtui. ”Tortuguitana” tunnetun metsän puolustaja Manuel Teránin perheen tilaaman ruumiinavausraportin mu kaan Tortuguita oli poliisin ampuessa istunut jalat ristissä. Luodit olivat lä vistäneet hänen kummatkin kämme nensä, mikä viittaa siihen, että kädet olivat olleet ylhäällä. Raportin mu kaan poliisi ampui Tortuguitaa kolme toista kertaa. Myöhemmin valmistunut virallinen ruumiinavausraportti täsmensi lau kausten määräksi 57. Poliisien haalari kamerat ’eivät toimineet’. Tapahtumia ratkottaneen myöhemmin oikeudessa. Tortuguitan kuoleman jälkeisellä viidennellä toimintaviikolla maalis kuussa 2023 osallistujia oli yli tuhat. Liike jatkaa kasvua ja vastarintaa. Aluetta tarkkaileva kopteri väistää, ja uskallan poistua metsästä tielle. Säpsähdän laukauksia, jotka kuulu vat joen toisella puolella sijaitseval ta poliisin ampumaradalta. Ilman ke hollista, paikallista ja historiallista yhteyttäkin ne saavat ajattelemaan poliisin ampumia Jamarion Robinsonia, Jimmy Atchisonia, Brooksia, Tortuguitaa. Weelauneessa käydään periaat teellista kamppailua siitä, kenen eh doilla kiihtyvään ympäristönmuutok seen vastataan. Liike puolustaa paitsi metsää, myös oikeutta protestiin. Ku ten Ruotsissa ja IsoBritanniassa rau hanomaisesta mielenosoittamisesta jaetut vankilatuomiot osoittavat, on kansalaisyhteiskunta uhattuna ympä ri maail maa autoritäärisen kontrollin lisääntyessä. Cop City olisi saattanut olla vain yk si ympäristölle ja elämälle tuhoisa epä demokraattinen hanke lukemattomien muiden kaltaistensa joukossa. Yhteisö kuitenkin päätti toisin. Weelauneella on yhä mahdollisuus, kiitos liikkeen tarkkaavaisuuden, määrätietoisuu den ja rohkeuden, sekä poikkeukselli sen viestintä ja järjestäytymiskyvyk kyyden. Parker lupaa Cop Cityn pysähty vän. Onhan elämä liikkeen puolella. Aktivisti Mariah Parker huudattaa Atlantan kaupungintalolle 15. toukokuuta kuulemiseen kokoontuneita mielenosoittajia. KUINKA REAGOIDA ILMASTODENIALISMIIN? T änä kesänä rikottiin maailman keskivertolämpöennätys useaan otteeseen. Manalan lautturiksi nimetty lämpöaalto pyyhkäisi Euroopan yli tuoden mukanaan pakahduttavan kuumuuden ja ennätyshelteet erityisesti Euroopan eteläosiin. Metsäpaloja, kuumuutta, kuivuutta ja menetettyjä henkiä. Manalan lautturi onkin siis erittäin osuva nimi kuvastamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia maailman keskilämpötiloihin, sään ääriilmiöihin ja sitä kautta ihmisen hyvinvointiin. Surullisinta ja pelottavinta Manalan lautturissa on kuitenkin se, että lautturi ei ole käymässä täällä vain tämän yhden kerran. Sään ääri-ilmiöt, kuten polttavat helleaallot tulevat jatkossa olemaan jokakesäinen normi. Jossain vaiheessa sään ääri-ilmiöistä puhuttaessa on ehkäpä otettava etuliite ”ääri” pois. Maailman keskilämpötila nousee ripeään tahtiin ja helleaallot yleistyvät. Pakahduttava helle onkin jatkossa vain sääilmiö. Ilmastonmuutos ja biodiversiteettikato kulkevat käsi kädessä. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon kohdalla ollaan jo niin lähellä käännekohtaa, jossa yksi ilmiö alkaa ruokkia toista hallitsemattomasti. Tämä on aikakautemme merkittävin uhka, johon olemme löytäneet vain puolikkaita ratkaisuja. Poliittinen jarrutus etenkin luontokadon ehkäisemisen ja luonnon ennallistamisen kohdalla on niin vahingollista, että se uhkaa biodiversiteettitavoitteiden lisäksi myös ilmastotavoitteidemme toteutumista. Ilmastotavoitteita ja ilmastonmuutokseen sopeutumista ei voida saavuttaa ilman tarvittavia toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ehkäisyyn. Ympäristökriisien pahentuessa poliittinen ilmapiiri on polarisoitumassa entisestään. Sen sijaan, että lisäisimme merkittävästi kunnianhimon tasoa ympäristökriisien torjunnassa, kohtaammekin poliittista vastustusta viitaten muun muassa ”lainsäädäntöähkyyn” tai suoranaiseen ilmastodenialismiin. Esimerkiksi EU:n ennallistamisasetusta vastustetaan ruoka turvaan vedoten, vaikka ilmastonmuutos ja biodiversiteettikato ovat suurin uhka ruokaturvalle. Ympäristökriisien pahentuessa populismin suosio Euroopassa on nousussa. Ilmastoja luontokriiseihin nihkeästi suhtautuvien puolueiden suosion nousu ei tiedä hyvää EU:n ilmastotavoitteiden toteutumiselle. Samaiset puolueet suhtautuvat myös nihkeimmin maahanmuuttoon. Ilmastonmuutoksen pahentuessa globaali ilmastopakolaisuus tulee lisääntymään merkittävästi. Onkin vaikea sovittaa yhteen ilmastotoimien ja maahanmuuton vastustamista. Tarvitsemme aktiivisia kansalaisia, yritysmaailman edustajia, maataloustuottajia, kansalaisjärjestöjä ja tutkijoita vaatimaan kunnianhimoisempaa ympäristöpolitiikkaa. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta eivät saa olla poliittinen peli nappula! Sirpa Pietikäinen WWW.SIRPAPIETIKAINEN.EU
32 • 6 / 2023 Pääoma pulpetissa Periytyykö koulutus? Kristiina Brunilan mukaan tämä on väärä kysymys. Sen sijaan pitäisi kysyä, miten kouluarki ylläpitää yhteiskunnallisia hierarkioita. ”K OULUTUKSEN periytyminen on tiedetty jo monta kym mentä vuot ta, sehän ei ole mikään uutinen. Kysymystä siitä, mitä koulutusjärjestelmä koko ajan te kee sen eteen, että yhteiskunnalliset hierarkiat pysyvät yllä, ei ole kysytty.” Kasvatustieteilijä Kristiina Brunilalla on koulutuksen ja eriarvoisuuden tut kimuksesta kahden vuosikymmenen kokemus. Hän on kasvatuksen ja koulutuk sen sosiaalisen oikeudenmukaisuu den ja tasaarvon professori Helsingin yliopistossa. Hän on tarkastellut tut kimuksissaan koko koulutusjärjestel mää, sen käytäntöjä ja koulutusta kos kevaa poliittista ohjausta. Koulutus vahvistaa olemassa ole via yhteiskunnallisia hierarkioita, eri arvoisuutta ja etuoikeuksia, Brunila väittää. Oppilaat lokeroidaan ahtaasti Brunila puhuu nykyisestä eetoksesta, jonka mukaan koulutus ”vain täräh tää yksilöön”, lapsen ja nuoren kou lumenestys on kiinni hänen yksilöl lisistä lahjoistaan tai puutteistaan. Rakenteellista syrjintää ei tunniste ta. Brunilan mukaan aina ei riipu yksilön lahjakkuudesta, pääseekö hän opiskelemaan hyvin palkattuun ammattiin. ”Niille lapsille, jotka ovat syrjitym piä tai eivät ole hyväosaisimpia, ei sa nota, että sinussa on potentiaalia, si nulla on lukupäätä.” Opettajat eivät panosta heihin eivätkä opintoohjaa jat kannusta heitä peruskoulun jäl keen lukioon. Maahanmuuttajatyttöjä rohkaistaan edelleen lähihoitajakoulu tukseen, vaikka heillä olisi muita kiin nostuksenkohteita. Koulutus ei toisin sanoen vain mystisesti ”periydy” van hemmilta lapsille, vaan koulutusjärjes telmä käytäntöineen ja kulttuureineen uusintaa hyväosaisuutta ja etuoikeuk sia. Brunila ei tarkoituksellisesti käy tä yhteiskuntaluokan käsitettä, koska se on tässä ajassa niin epämääräinen. ”En näe, että kolmijako työväen luokkaan, keskiluokkaan ja johonkin yläluokkaan olisi sitä todellisuutta, jossa me eletään tänä päivänä. Kaik kiin muihin eroihin, sukupuoleen ja seksuaalisuuteen ja etnisyyteen ja vammaisuuteen liittyvä tarkastelu on niin paljon tarkkanäköisempää ja rik kaampaa. Se, että sanotaan jonkin ole van keskiluokkaista, mitä silloin oike astaan tarkoitetaan?” Sen sijaan hän puhuu prekaariu desta: yhä suurempi osa suomalaisista elää epävarmuudessa. He ovat epäva kaissa asemissa työelämässä ja yhteis kunnassa, mikä voi tarkoittaa heikkoa sosiaaliturvajärjestelmää tai työsuh deturvaa, mikä puolestaan aiheuttaa huolta tulevaisuudesta. Tämä voi nä kyä lasten ja nuorten elämässä monin tavoin. Tiedostamatonta syrjintää Tutkimuksesta tiedetään, että monet opettajat eivät esimerkiksi osaa koh data köyhyyttä, koska he tulevat kes kimäärin hyväosaisista lähtökohdista. Harva opetusalan ammattilainen ha luaa kuitenkaan syrjiä opiskelijoita tai ylläpitää eriarvoisuutta tahallaan. Ky se on yhteiskunnan asenteista. Brunila kertoo esimerkin tutki mushankkeestaan, jossa tarkasteltiin opettajien koulutusmateriaalia, jossa annettiin vinkkejä maahanmuuttaja nuorten opettamiseen. Kaikki mate riaalissa mainittavat ongelmatilanteet liittyivät nuoriin itseensä ja heidän taustaansa. Rasismista yhteiskunnan ilmiönä ei puhuttu mitään. ”Koko ma teriaali itsessään oli rasistinen.” Opettajien koulutusmateriaalin li säksi kouluissa on valtava määrä mui takin käytäntöjä, oletuksia, kohtelua ja materiaaleja, jotka jakavat oppilai ta eri kategorioihin. Jos joku lapsi ei sopeudu hänelle varattuun, kapeaan rooliin tai hän ei opi sellaisella tavalla kuin opettaja haluaisi, hän saa helposti hankalan maineen. Jos opiskelija käyt täytyy huonosti, on järkeenkäypää, et TEKSTI KUKKA-MARIA AHOKAS KUVA ALEKSANDRA AKSENOVA
tä hän saa siitä rangaistuksen kuten jälkiistuntoa tai huonon numeron to distukseen. ”Huono käytös” on kuitenkin poliit tinen määritelmä. Onko oppilas hiljai nen vai puhelias, ilmaiseeko hän omaa sukupuoltaan tai kulttuurista identi teettiään opettajan mielestä soveliaas ti ja ymmärrettävästi, hallitseeko hän tunteensa, onko hänellä hyvä käsiala vai ei – kaikki nämä ovat määrittelyn varaisia asioita ja niihin liittyviä nor meja sovelletaan eri tavoin eri oppi laisiin. ”Klassikkoesimerkki on äänekäs tyttö, joka ei suostu olemaan hiljainen ja kiltti ja asettumaan poikien väliin, jotta pojat eivät puhuisi liikaa.” Suulas tyttö leimataan helposti huonokäytök seksi, jolloin koulumenestys heikkenee ja käsillä on ongelmatilanne. ”Erilaisten psykologiasta ja terapia muodoista kumpuavien työvälineiden avulla lapsia ja nuoria luokitellaan ja hierarkisoidaan. Osasta tulee hanka lia tässä kehässä, jossa rakenteellisista ongelmista tulee yksilöön kiinnittyviä ominaisuuksia, puutteita ja vajavai suuksia, jotka yksilön täytyy itsessään tunnistaa. Se tarjoaa illuusion ongel mien ja oppilaiden hallittavuudesta.” Usein ratkaisuksi pulmatilanteissa tarjotaan oman itsen muokkaamista psykologisin ja terapeuttisin välinein, joiden avulla tarkasteleva katse suun nataan sisään päin, jälleen kohti yk silöä – vaikka häiriö olisi ympäristös sä ja sen oletuksissa. ”Jopa köyhyys ja rasismi patologisoituu yksilön tai per heen ongelmaksi.” Brunila kritisoi täl laisen terapiakulttuurin valtaa. Kasvatusta taloustalkoiden henkeen Yksilöpuhe liittyy vallalla olevaan markkinaajatteluun, Brunila sanoo. ”Markkinat ovat tulleet kouluihin, ja markkinoilla tarvitaan kyvykkäitä yksilöitä talouden tarpeisiin.” Hänen mukaansa lapsia kasvatetaan pienes tä lähtien ”taloustalkoohenkisiksi” ja heitä kannustetaan ”sisäiseen yrittä jyyteen” – ei vaikkapa ”sisäiseen pal kansaajuuteen”. Jo päiväkodeissa lap sia arvioidaan tästä näkökulmasta ja heidät laitetaan tekemään portfolioita kenkälaatikoihin. ”Tarkoituksena on muokata lasten ja nuorten kykyjä niin, että koulu tuot taa ihmispääomaa markkinoille”, Bru nila väittää. Koulutusmarkkinat ovat maailmalla valtava bisnes, josta myös Suomi tavoittelee osaansa. Poliitikot ja talouselämä kasaavat opettajien niskaan yhä enemmän painetta, mi kä näkyy kouluarjessa ja siinä, miten opettajat koettavat tilannetta hallita. Periaatteessa heillä on paljon vapaut ta suunnitella oppituntinsa, mutta silti heidän pitää saada oppilaat suoriutu maan tietyistä opintokokonaisuuksis ta, lukuisista testeistä ja arvioinneista. Opettajille on lisäksi siirtynyt aiempaa enemmän tehtäviä, jotka eivät kuulu koulun vastuulle vaan esimerkiksi so siaalityön piiriin. Brunila kertoo opettajien kokemas ta merkityskadosta. ”Moni kysyy itsel tään: ’Miksi mä teen tätä hommaa?’” Kun opettajat uupuvat, heillekin tarjo taan yksilöterapiaa. Yhteiskunnallinen analyysi loistaa poissaolollaan. Eriarvoisuus ei kiinnosta päättäjiä Opetus ja kulttuuriministeriö on kyl lä ajan saatossa käynnistänyt eriar voisuuteen pureutuvia hankkeita, joista on saatu hyviä tuloksia, mutta hankkeet kestävät aikansa ja lopulta unohtuvat, Kristiina Brunila sanoo. Opettajankoulutuksessa ei puhuta tar peeksi eriarvoisuudesta, vaikka opet tajaopiskelijat ovat kiinnostuneita ai heesta. He kirjoittavat vetoomuksia sen puolesta, että saisivat tällaista tie toa, mutta pysyvämpiä muutoksia ei tapahdu. Pelkäävätkö päättäjät, että koulut politisoituvat, jos siellä puhu taan köyhyydestä tai syrjinnästä? Eh kä taustalla kummittelee taistolaisuu den muisto? ”Tuossa on todennäköisesti vähän totuuden siementä. Ehkä ajatellaan, et tä kaikesta tulisi vaarallisen poliittista. On kuitenkin muistettava, että kaikki tieto on poliittista.” Ja poliitikot hääräävät koulutuksen kimpussa mielellään. Brunilan mu kaan mitään muuta yhteiskunnallista instituutiota ei ole yhtä rajusti muokat tu, linjattu ja uudistettu vuosikym menten saatossa. ”Jos sanon vähän rumasti, niin jo kainen poliittinen päättäjä on vähän halunnut kusta koulutuksen nurkkiin. Kaikki ovat halunneet jättää oman jäl kensä. Mikään muu instituutio ei ole ollut yhtä poukkoilevan politiikan koh teena. Jos kyseessä olisi ollut vaikka pa poliisilaitos, ei varmasti olisi onnis tunut.” Eivätkä päätökset aina perustu tutkimukseen. ”Hämmästyttävän har voin poliitikot kuuntelevat tutkimuk seen perustuvaa tietoa. He näyttävät tekevän päätöksiä ja reformeja aivan muulta pohjalta.” Brunila rohkaisee etenkin opettajia olemaan tottelematta mahdottomia odotuksia. ”Onneksi meillä on opettajia, jotka pistävät hanttiin monin tavoin.” ”JOPA KÖYHYYS JA RASISMI PATOLOGISOITUU YKSILÖN TAI PERHEEN ONGELMAKSI.” KUN OPETTAJAT UUPUVAT, HEILLEKIN TARJOTAAN YKSILÖTERAPIAA. H U M A N IS T IN E N A M M A T T IK O R K E A K O U L U | W W W .H U M A K .F I Kulttuurituottaja (ylempi AMK), 60 op, 1,5 vuotta Syvennä ja laajenna osaamistasi ja täydennä kehittämistaitojasi. Tutkinto antaa valmiuksia toimia mm. kehittämis-, asiantuntijaja johtamistehtävissä. Lue lisää opetustarjonnastamme : www.humak.fi Lukuvuoden 2023-2024 tarjonta on myynnissä verkkokaupassamme. Kehitä työelämätaitojasi opintojaksoilla tai osaamiskokonaisuuksilla. Tutustu tutkintoihin kurkistuskursseilla. kauppa.humak.fi Kulttuurituottaja (ylempi AMK) verkkototeutus, 60 op Yhteisöpedagogi (AMK) työyhteisönkehittäjä, verkkototeutus, 210 op Yhteisöpedagogi (AMK) järjestöja nuorisotyö, verkkototeutus (MOVE), 210 op Yhteishaku 4.9. – 14.9.2023 Lisätietoja: hakijanopas.humak.fi Täydennä osaamistasi avoimessa AMKissa SUOMEN AINOA ESITTÄVIEN TAITEIDEN AIKAKAUSLEHTI • TEATTERITANSSI.FI TTS_pikkuilmo_voima_118x26mm.indd 1 25/03/2022 16.59 Masteroff – Kander – Ebb: Astu Kit Kat Klubille, jossa jokainen lasi on täynnä ja kaikki mahdollista. Ohjaus Maiju Sallas Rooleissa mm. Terhi Suorlahti Liput 48/46/15 € www.kouvolanteatteri.fi CABARET ENSI-ILTA 9.9.2023 Musiikkia hiljaisuuteen. SYKSYN NÄYTTÄVIN MUSIKAALI! PERÄMIEHENKATU 13, 00150 HELSINGFORS UNIVERSUM.FI LIPUT 15 28 € E X P E D I T I O N E N en kärlekshistoria 16.9.-21.10.2023 TEATTERITALO UNIVERSUM
34 • 6 / 2023 O IKEUSTIETEEN opin tojen johdantoviikolla professori näytti valo kuvan pitkästä laitu rista, jonka nokka oli paksun sumupeitteen kätkemä. Kuva oli otettu laiturin alkupäässä olevan henkilön perspektiivistä. Professorin mukaan laituri edusti oikeudellisen ajattelun matkaa. Kuten oikeustieteel linen tietotaito, laituri lupaa käveli jälleen varman alustan ensimmäisil le askeleille ja ennen kaikkea oikean suunnan. Mutta lopulta oikeudelli nen ajattelu kohtaa sumuverhon, ja varmuuden ja selkeyden sijan ottavat useat mahdolliset tulkinnat ja perus telut. Alku on varma ja päätepysäkki ennaltaarvaamaton, mutta alkutaipa le oikeuttaa toteutuneen. Kyseinen laiturimetafora edustaa kaikkea sitä, mikä oikeustieteellisessä koulutuksessa on vinossa. Aikamme vakavimmat kriisit kumpuavat vallit sevista rakenteista, ja jokainen askel pitkin oikeustieteen laituria on askel kauemmaksi rakenteista. Mitä enem män opin ajattelemaan kuten juristi, sitä etäämmälle ajauduin omista eet tisistä ja poliittisista vakaumuksistani sekä rakenteellisista huolista – ja pa kosta. Laiturin ensimmäinen oppi on ”oikeus ei ole politiikkaa – ei subjektii vista, vaan objektiivista.” Tähän riippumattomuuteen valjas tettuna kävelin eteenpäin sumussa ja tunsin, kuinka muutuin askel aske leelta päättäväisemmäksi ja helpot tuneemmaksi. Olisin voinut tappaa kansa kunnan, edistää ympäristötuhoa ja jättää yhteiskunnan ”toiset” kuihtu maan ja kutsua sitä kaikkea päivän päätteeksi oikeudeksi. Tämä essee on syntynyt päätök sestäni kääntyä ympäri – pakottavas ta tarpeesta muuttaa oikeustieteellistä koulutusta, jotta joku päivä siitä kas vava asiantuntijuus ei olisi osa ongel maa, vaan ratkaisua. Kausaalisuhteen ongelma Roberto Ungerin mukaan oikeudel lisen ajattelun universaalia histo riaa ovat määrittäneet ennen kaikkea epä poliittiset teoriat, jotka ovat kieltä neet ja kätkeneet oikeuden yhteyden yhteiskunnan rakenteisiin. Epäpoliit tisten oikeusteorioiden ympärille on muodostunut ajan saatossa rykelmä käsitteitä, jotka vaikeuttavat tai teke vät jopa mahdottomaksi rakenteelli sen epäoikeudenmukaisuuden kitke misen oikeuden keinoin. Oikeuden muutosvoimaa rajoittavat eritoten käsitteet, jotka asettavat edellytykset oikeudellisen vastuun todentamisel le. Kun vääryys tapahtuu, oikeudel lisen ajattelun keskeinen tehtävä on määrittää vastuu tahalliselle (tai huo limattomalle) toimijalle, jonka rik komus on kausaali eli syyseuraus suhteessa aiheutettuun vahinkoon. On oltava siis tahallinen toimija sekä kausaalisuhde rikkeen ja vahingon välillä, jotta voidaan puhua oikeu dellisesta vastuusta, syyllisyydestä ja epäoikeudenmukaisuudesta. Vaatimukset tahallisesta toimijasta sekä rikkeen ja vahingon kausaalisuh teesta ohjelmoivat oikeuden epäoikeu denmukaisuustutkan siten, että se voi havainnoida vain sellaista, joka voi daan todentaa tapahtuneeksi jossain tietyssä ajassa ja paikassa. Rakenteelli sen epäoikeudenmukaisuuden aiheut tama kärsimys on sitä vastoin riip puvainen lukemattomien yksilöiden ja instituutioiden käytännöistä, jot ka toistuvat kerta toisensa jälkeen hy väksyttyjen normien ja sääntöjen puit teissa. Toisin sanoen, rakenteellinen epäoikeudenmukaisuus kumuloituu monessa eri paikassa ja hitaasti pit källä aikavälillä väistäen kysymykset tahallisesta väärintekijästä sekä rik keen ja vahingon kausaalisuhteesta. Epäpoliittisen oikeuden kykenemättö myys käsitellä rakenteellista epäoikeu denmukaisuutta läpäisee koko oikeus järjestelmän, mutta havainnollistan problematiikkaa yhdenvertaisuuslain ja viharikossäännöstön avulla. Edistyksellisten lakien sudenkuopat Oikeustieteen vakiintuneiden käsit teiden johdosta yhdenvertaisuuslain lähtö kohtana on skenaario, jossa valta virrasta poikkeava pahantekijä toimii syrjivästi toista kohtaan jonkin kate gorian, kuten etnisyyden perusteella. Kriittisen rotuteorian edustaja Alan Freeman on kutsunut tätä rikoksen tekijäperspektiiviksi. Rikoksentekijä perspektiivistä katsottuna syrjintä ei ole tällöin yhteiskunnallinen ilmiö ja elämää vaikeuttava olosuhde, ai noastaan yksittäisen rikoksentekijän uhriin kohdistama rikkomus. Tällöin oikeudenmukaisuuden horisontissa siintää vain väärintekijän rankaisu, jolloin lain kirjaimen mukainen oi keus tapahtuu siitä huolimatta, että ne yhteiskunnalliset, poliittiset, kulttuu riset ja taloudelliset rakenteet, jotka tuottavat turvallisuuden, elinmahdol lisuuksien, terveyden, varallisuuden ja vallan epätasaista jakautumista etnisyyden, yhteiskuntaluokan, suku puolen, kansallisuuden, vammaisuu den ja/tai seksuaalisuuden perusteella jäävät voimaan. Esittämäni kritiikki yhdenvertai suuslain riittämättömästä muutos voimasta pätee myös viharikossään nöstöön. Oikeudelliselle vastuulle asetettujen edellytysten johdosta vi harikossäännöstö rakentuu kapean väkivallan käsitteen varaan, jonka mukaan väkivallan malliesimerkki on yksittäisen väärintekijän fyysi nen aggressio. Oikeustieteen profes sori ja transaktivisti Dean Spade on korostanut, että viharikossäännöstö ei paranna eikä voi parantaa niiden ihmisten elinmahdollisuuksia, joita se väittää suojelevansa. Spade perus Oikeustieteen opinnoissa on tapahduttava perustavanlaatuinen muutos. Ensiksi on käännettävä selkä oikeustieteen tarinoille oikeudenmukaisuudesta. TEKSTI RAKEL JYLHÄ-VUORIO Paluumatka OIKEUDENMUKAISUUDEN HORISONTISSA SIINTÄÄ VAIN VÄÄRINTEKIJÄN RANKAISU.
telee kritiikkinsä viharikossäännös tön olemattomalla pelotevaikutuksel la. Ajankohtaiseksi esimerkiksi käy muun muassa se tosiseikka, että edis tyksellisistä sateenkaarioikeuksista huolimatta queer ja transihmisiin kohdistuvien vihatekojen, häirinnän ja väkivallan lisääntyminen on sään tö eikä poikkeus. Teoreettisten huomautusten lisäksi on myös kuitenkin lukuisia käytännöl lisempiä oikeuden muutosvoimaa ky seenalaistavia seikkoja. Oikeusaktivismia harkitsevien hen kilöiden on ensinnäkin tärkeää tiedos taa, että sanoma, jonka mukaan nyt kaikki ovat yhdenvertaisia, mahdol listaa muun muassa rasismin tehok kaan vähättelyn. Lisäksi kansainväli sesti katsottuna syrjintään puuttuvat lakiuudistukset ovat usein tuoneet vä hemmistöt enemmän näkyviin, mikä on innoittanut vähemmistöjen vastus tajat väkivaltaan, vihaan ja häirintään. Oikeusaktivistien on siksi aiheellista huomioida, että inkluusio ei ole vält tämättä paras mahdollinen stra tegia silloin, kun aikaisemmin ulos suljettu ihmisryhmä tuodaan näyttävästi osak si rakenteita, jotka eivät tarjoa suo jaa lisääntyneen näkyvyyden vasta painoksi. Oikeudellinen asiantuntijuus hätätilassa En missään nimessä ole sitä mieltä, et tei oikeudellisesta työstä olisi mitään iloa. Oikeus ja laki ovat muuttaneet yh teiskuntaa menneisyyden irvikuvista kauniimmaksi, ja monet avun tarpees sa olevat hyötyvät oikeudellisesta työs tä. Siksi en kehota ketään vaipumaan nihilismiin – minäkin toden teolla tah don passiini sukupuoltani vastaavan merkinnän juuri sen kantaman sym bolisen sanoman vuoksi. Argumenttini pohja on yksinkertai nen: lakiuudistukset ja oikeusvoitot ei vät ole yksinomaan positiivisia asioita. Esseeni poleeminen tulokulma on vali koitunut ennen kaikkea vallitsevan ja pitkälti yksiäänisen oikeus tieteellisen ja poliittisen ilmapiirin vaikutuksesta. Se liittää oikeudellisen työn oikeuden mukaisuuteen kyseenalaistamatta, us koo vanhojen käsitteiden radikaaliin muutosvoimaan ja/tai tyytyy asioiden ”ulkopuoliseen” tarkasteluun samal la, kun maailma on hätä tilassa. Muun muassa oikeus tieteellisten tiede kuntien opinto oppaat sekä juristi ja asian ajajaliiton sivujen iskulauseet kuten ”Oikeudenmukaisen Suomen rakentajat” ja ”Asianajajat oikeu den puolesta” ilmentävät oikeudelli sen asiantuntijuuden vaillinaista itse ymmärrystä. Professorin esittelemä laituri on suurelta osin murheellinen taival niil le, jotka ovat huolissaan rakenteellisen epäoikeudenmukaisuuden maailmaa tuhoavasta ja lukuisia ihmisryhmiä kurittavasta voimasta. Hätätila vaa tii uudenlaista oikeudellista asiantun tijuutta, jonka ääriviivat piirtyvät si tä mukaa, kun käännymme ympäri tai kieltäydymme astumasta perintei sen oikeustieteellisen koulutuksen su muun. Minun oikeustieteeni on paluu matkani näköinen. Paluumatka Sh utte rsto ck Y Yhdysvallat päätti Afganistaniin menosta Y Yhdysvallat päätti Afganistaniin menosta Y ovat Y no Y Y u Y Y s Y Y s Y ee Y ee Y t ulkopolitiikan keskiöön. Euroopan unioni on Y ihm Y Y i Y Y s Y Y o Y ikeuksien puolustajana iso tekijä ja unionin mieY li Y Y pi Y Y t Y Y e Y Y e Y Y l Y l Y l Y ä on painoarvoa. Y S Y uomi Y uomi Y taas on maailmalla kovin pieni tekijä, promille Y le Y ma Y ma Y ail Y ail Y man väestöstä. Unionin kautta mielipiteemme kuitenkin näky ky k y ja kasvaa kokoaan suuremmaksi. EU on nostanut ihmisoikeusasiat oman politiikkansa keskiöön ja Euroopan parlamentilla on kansalaisten mielipiteen esilletuojana ollut tässä tärkeä merkitys. EU on meille vahva arvoyhteisö ja keino vaikuttaa niin lähialueillamme kuin koko maailmassa. Kauppapolitiikassa unionilla on täysi toimivalta jäsenmaidensa puolesta. EU-parlamentti on asteittain ajanut kauppasopimuksiin yhä enemmän määräyksiä, jotka antavat mahdollisuudet vaatia kauppakumppaneiltamme korkeampia ympäristönormeja, sitoutumista Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittamista. Amazonin metsäkato vaikuttaa EU-parlamentin kantaan Brasilian kanssa tehtävän vapaakauppasopimuksen hyväksymisessä. Vietnamin kanssa tehdyn kauppasopimuksen iso kysymys oli vaatimus Vietnamin sitoutumisesta Kansainvälisen työjärjestö ILO:n työntekijöitä suojaaviin sopimuksiin. EU:n ja Kiinan välinen investointisuojasopimus odottaa käsittelyään EU-parlamentissa. Senkin hyväksymiseen moni liittää ihmisoikeusnäkökulman. Joulukuussa EU-parlamentti hyväksyi uuden ihmisoikeusloukkauksiin tarttuvan pakotemekanismin. Se mahdollistaa pakotteiden kohdentamisen suoraan henkilöihin, jotka ovat syyllistyneet selkeisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Ensimmäistä kertaa mekanismia käytettiin tänä keväänä, kun EU päätti pakotteista niitä venäläisiä kohtaan, jotka olivat vastuussa oppositiopoliitikko Aleksey Navalniyn oikeuksien loukkaamisesta ja hengen vaarantamisesta. EU:n ja Tu Tu T rkin suhteissa ihmisoikeusky ky k symykset ovat nousseet ratkaisevaan asemaan. Huoli Tu Tu T rkin demokratian kaventumisesta, oppositiopoliitikkojen pidätyksistä ja median saattamisesta hallitsevan puolueen valvontaan lisäävät epäluuloa pitkään paikallaan polkeneisiin Tu Tu T rkin EU-jäsenyysneuvotteluihin. Tou Tou T kokuussa EU-parlamentissa hyväksytty Tu Tu T rkki-kannanotto vaatii Tu Tu T rkin hallinnolta linjanmuutosta sekä sisäisesti että suhteissa lähinaapureihinsa, erityisesti Ky Ky K prokseen. EU asettaa yhä enemmän vaatimuksia kauppakumppaneilleen ja erityisesti naapureilleen kautta linjan. Ollakseen uskottava, unionin on pidettävä oma pesäänsä puhtaana. Siksi keskustelu Unkarin ja Puolan demokratiaa rajaavasta kehityksestä jatkuu. Demokratiaa on puolustettava jatkossakin. Eero Heinäluoma Euroopan parlamentin jäsen S&D-ryhmä eeroheinaluoma.fi E uroopan parlamentin ja nykyisen komission kausien viimeinen toimintavuosi on juuri käynnistynyt. Ensi kesäkuussa käydään EU-parlamenttivaalit. Kuluvaa vaalikautta on määrittänyt hyvin kunnianhimoinen EU:n vihreän kehityksen ohjelma Green Deal, jolla torjutaan ilmastonmuutosta ja tehdään planeetastamme asuttava tulevillekin sukupolville. Vaalien lähestyessä erimielisyydet Euroopan tulevaisuuden suunnasta ovat kuitenkin kasvussa. Nykyisen EU-parlamentin aloittaessa ilmastonmuutoksen pysäyttäminen oli kaikkien suurten EU-myönteisten poliittisten ryhmien asialistalla. Myös puheenjohtaja Ursula von der Leyenin komissio otti ohjelmaansa Green Dealin johtoajatukset: yhteiskunnan eri toimintojen perusteellisen uudelleenarvioinnin päästöjen vähentämiseksi ja ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi. Vaalikauden loppua kohti kuljettaessa Green Dealista on tullut yhä vaikeampi pala purtavaksi parlamentin suurimmalle ryhmälle, oikeistolaiselle EPP:lle. Suomesta EPP:hen ovat pitkään kuuluneet kokoomus ja kristillisdemokraatit. Heinäkuussa EPP yritti pysäyttää luontokatoa torjuvan ennallistamislainsäädännön etenemisen häviten ratkaisevan äänestyksen vain muutamalla äänellä. Syynä epäröintiin on äärioikean laidan puolueiden pelko ja erityisesti taistelu maaseudun äänistä. Ilmastonmuutoksen kiistäviä ja halvempaa bensaa lupaavia poliitikoita löytyy monesta maasta juuri EPP:n oikealta puolelta. Kannatuslaskun pelossa EPP:n on ollut vaikeaa sitoutua riittäviin ilmastotoimiin. Kun kyseessä on EU:n suurin poliittinen ryhmä, on sen toiminta maanosan tulevaisuudelle merkityksellistä. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on elinehto koko maapallolle. Päätösten lykkääminen ja tekemättömyys on myös kallis vaihtoehto kansalaisille. Kuten maailmanpankin entinen pääekonomi Nicholas Stern jo liki kaksi vuosikymmentä sitten arvioi, lykkäämällä välttämättömiä korjausliikkeitä joudumme maksamaan laskun kaksinkertaisena. Lämpenemisen aiheuttamilla luontotuhoilla sekä siirtymällä päästöttömiin energianlähteisiin on molemmilla kovat hintalaput. Fiksumpaa on toimia nyt kuin lykätä päätöksiä, kuten osa päättäjistä vaikuttaisi toivovan. Esitin Sternin raporttiin perustuen jo vuonna 2006 Suomelle tavoitteeksi vapautua öljyn käytöstä vuoteen 2030 mennessä. Tähän vääjäämättömään tavoitteeseen saatiin liikkeellelähtö vasta Marinin hallituksen aikana, kun hallitus teki ohjelman hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä. Juuri ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä tarvitsemme Euroopan unionia, koko Euroopan laajuisia toimia ja vaikuttamista. EU-parlamentin loppusuoran alkaessa äänestäjän kannattaa vaatia edustajiltaan toimia tässä ja nyt lykkäämisen ja odottelun sijaan. Loppusuora aukeaa
Larppaamalla oppii Liveroolipelit eli larpit kehittävät vuorovaikutustaitoja ja tiedon soveltamista. Kokenut roolipelaaja ja pelinjohtaja kertoo vinkkejä oppimista tukevan pelin luomiseen. ”L ARPPAAMINEN eli liveroolipe laaminen on yh distelmä impro visaatioteatteria ja lautapeliä. Sii nä reagoidaan tilanteisiin ja ratkotaan tehtäviä hahmon näkökulmasta”, tii vistää larppaamista yli 15 vuotta har rastanut ja noin 300 peliin osallistunut Taru Lepistö. Larppaamalla oppii soveltamaan tietoa, ja sitä käytetään opetusmetodi na myös kouluissa. Esimerkiksi Tanska laisessa sisäoppilaitoksessa Øster skov Efterskolessa 14–16vuotiaat oppilaat opiskelevat pelkästään larppaamalla. Suomessa larppien käyttö opetuksessa nojaa opettajien omaan harrastunei suuteen ja on melko harvinaista. Lepistö osallistui Turun yliopistos sa kulttuurihistorian kurssille Roo malaiset pidot, jossa suunniteltiin ja valmisteltiin aiheesta larppi, ja lo puksi pelattiin se. ”Opin sillä kurssil la paljon enemmän kuin kursseilla, joissa tuotettiin vain tekstiä”, Lepis tö muistelee. Lepistö opiskeli Tampereella pää aineenaan pelitutkimus ja tutki gra dussaan larppaamista opetusmetodi na uskonnonopetuksessa. Hän auttoi opettajaa järjestämään larpin, jossa käsiteltiin uskonnollisia konflikteja: pelissä kristittyjä, muslimeja ja juuta laisia sekä rauhanturvaajia kokoontui Jerusalemin Itkumuurille ja reagoi Donald Trumpin provosoivaan twiittiin. Peli pelattiin koulun liikuntasalissa minimalistisesti lavastettuna: tuolirivi edusti muuria, twiitti heijastettiin sei nälle piirtoheittimellä ja oppilaat oli vat arkivaatteisssaan. ”Vaikka pohjoismaisen tyylin har rastuslarpit ovat todella hienosti la vastettuja, ei larppaaminen välttämät tä vaadi sellaista. Oli hauska nähdä, miten hyvin peli toimi arkisessa ym päristössä”, Lepistö kertoo. Larpin jälkeen moni oppilaista ra portoi ymmärtävänsä paremmin alueel la tapahtuvia konflikteja eri näkö kulmista. Larpissa oli opittu myös kuuntelemista sekä puhumisen ja te kojen vaikutusta. Peli myös tutustutti oppilaita toisiinsa. Selkeitä tehtäviä Larpin järjestäminen vaatii innostu neen opettajan ja kiinnostuneita pe laajia. ”Larppaaminen ei onnistu, jos ei kiinnosta, mutta innostus tarttuu”, Lepistö tietää. Parhaimmillaan larppaaminen vie flow-tilaan, jossa pelaaja oppii uutta ja käyttää luovasti oppimaansa. Peliin val mistautuminen ja kokemusten purku jälkeen päin ovat myös keskeinen osa peliä. Harrastuslarpeissa tärkeintä ovat pelaajien kokemukset, oppimiseen täh täävissä peleissä voidaan painottaa jo ka vaiheessa tietoa ja sen käyttämistä. Peli alkaa valmistelusta. Tulossa oleva peli motivoi opiskelemaan ai heeseen liittyvää taustatietoa. Jos pe lin tilanne ja hahmo ovat jo tiedossa, ne antavat opiskelulle kontekstin ja näkökulman ja voivat syventää jo itse näisen opiskelun kokemusta. ”Parhaiten larppaus sopii kertaus kursseille, joissa pääsee käyttämään aiemmin opittua”, Lepistö pohtii. Pelaaminen myös tasaa oppilaiden välisiä eroja. ”Larpissa pääsevät lois tamaan nekin, jotka eivät ole niin hy viä kirjoittamaan”, Lepistö muistuttaa. Pelin peruselementit ovat ratkais tava ongelma tai muun alkutilanne ja pelaajahahmot. Eduliveroolipelissä ongelma tai läh tötilanne keksitään opiskeltavasta ai heesta. Pelissä voi olla ongelma, joka täytyy ratkaista, tai tilanne, jota lähes tytään ja opitaan ymmärtämään eri nä kökulmista. Pelin suunnitteluun menee aluksi paljon enemmän aikaa kuin pe laamiseen, mutta samaa pelipohjaa voi käyttää monta kertaa ja eri peleissä. Ongelmalähtöisen pelin voi jär jestää myös ilman hahmoja, jos rat kaisuun ei tarvita tarinallisia tausta tietoja. ”Esimerkiksi matematiikan tunnille voi tehdä pelin, jossa larpa taan pommin purkamista erilaisten laskutehtävien avulla”, Lepistö ha vainnollistaa. Näkökulmia roolihahmoilta Yleensä roolihahmot ja pelin tarina ovat keskeinen osa peliä. Ne etään nyttävät pelaajan omasta itsestään ja antavat tilaisuuden kokeilla erilaisia ajattelu ja toimintatapoja, tehdä roh keammin virheitäkin. Rooliin men nään sisään esimerkiksi esittäytymäl lä hahmona muille pelaajille. Hyvässä larpissa jokaiselle on teke mistä. Jokainen pelaaja on oman ta rinansa päähenkilö. Larppiin voi ke hittää myös eri tehtäviä pienemmille ryhmille, tai ryhmät yrittävät ratkais ta samaa ongelmaa eri lähtökohdista, niin että jokainen saa tilaa näkyä ja kuulua pelissä. Itkumuurilarpissa hahmoja oli val miiksi suunniteltu, mutta oppilaat sai vat tarkentaa heidän taustatarinoi taan itse. ”Pelaajille on tärkeää saada valita hahmonsa. Joku voi haluta pe lata itsensä kaltaista hahmoa, joku ni menomaan erilaista”, Lepistö kertoo kokemuksesta. Kaikkia ei pelaaminen kiinnosta, tai tilanteeseen on muusta syystä vai kea heittäytyä. ”On hyvä tehdä varalle hahmoja, joilla on helposti omaksutta via selkeitä tehtäviä, joiden kautta pe liin pääsee helposti mukaan. Jos joku jättäytyy pelissä sivummalle, opettaja voi ehdottaa tällaista uutta hahmoa ja tehtävää”, Lepistö neuvoo. Hahmojen jako ja pelin ohjaaminen vaatii opettajalta pelisilmää. Vaikka pelissä toimitaan roolihahmojen kaut ta, porukan ihmissuhteet voivat valua peliin. ”Ei kannata laittaa keskenään riidoissa olevia oppilaita pelaamaan konfliktia pelissä.” Hahmojen väliset konfliktit kuulu vat peleihin. Niitä puretaan pelin jäl keen loppukeskustelussa. Sitä ennen astutaan hahmosta ulos esittelemäl lä itsensä uudelleen omalla nimellä ja kertomalla mitä hahmoa pelasi. ”Loppukeskusteluissa on hyvä pu hua hahmoista niiden nimillä ja kol mannessa persoonassa, esimerkiksi ’olipa hauskaa, tai ikävää, kun se te ki niin ja näin’, ei ’olipa hauskaa kun sinä teit’. Näin estetään pelin konflik tien lipuminen sen ulkopuolelle. Täs tä puhetavasta opettaja joutuu välillä muistuttamaan varsinkin tottumatto mia pelaajia.” Toinen loppukeskustelun aihe on, mitä pelissä opittiin. Samalla oppii myös muiden kokemuksista. ”Usein pe latessa yllättyy siitä, miten paljon tietää ja muistaa eri asioita”, Lepistö iloitsee. TEKSTI JA KUVA MIIA VISTILÄ
Taideyliopisto esittelee kaupungin tuoreinta taidetta Sörnäisten kampuksella perjantaina 22.9. Esiintymässä ovat opiskelijat, alumnit ja työntekijät. Vapaa pääsy. Tervetuloa! uniartsfest.fi MIS Ä ULEE UOREIN AIDE? 22.9.2023 POKUTO Pohjoinen kustannustoiminta ry Routa Suvi Sipronen 15-vuotias Routa on päättänyt jättää onton kulissin ja karata kotoa. Hyvät värinät 1: Vibasietotila Niko-Petteri Niva Hyvät värinät on strippisarjakuva oikeistohipeistä, bisnespöhinästä ja toksisesta positiivisuudesta. Ilmastopakolaisen käsikirja Sami Nyyssölä Ilmastoutopistinen tieteisfiktio sarjakuvapäiväkirjamuodossa. UUTUUSSARJAKUV AT! Julk. 10.11. @Oulu Julk. 15.9. @Helsin ki POKUTO.COM Tekijöitä tavattavissa 2023: Helsingin sarjakuvafestivaali, Oulun sarjakuvafestivaali Näyttelyt avoinna ti–su klo 12–18 osoitteessa Panimokatu 1, 2. krs. Vapaa pääsy. Tervetuloa! www.galleriahuuto.fi GALLERIA HUUTO ON NYT KALASATAMASSA!
38 • 6 / 2023 Sokea piste Valokuvaprojekti Soldiers of Odinien parissa sai Silla Simonen pohtimaan valokuvan etiikkaa. ”K YLLÄ MINUA on natsiku vaajaksi kut suttu,” Silla Simone nau rahtaa. Simone on Kööpenhaminassa asuva valokuvaaja ja valokuvauksen opetta ja, jonka uusin kirja Sokea piste. Doku mentaarisen valokuvan etiikka (Kirjo kansi) julkaistiin keväällä 2023. Siinä hän pohtii valokuvauksen etiikkaa peilaten sitä aiempaan valokuvakir jaansa Soldiers of Odin & vieras (Sam makko 2018), johon hän kuvasi vuo den ajan äärioikeistolaisen Soldiers of Odin katu partion jäseniä Joensuussa ja Kemissä. Vaikka Simonea ei ole kutsuttu nat si tai odinkuvaajaksi negatiivisissa yhteyksissä, on se saanut kuvaajan pohtimaan, määrittääkö työ ihmisten ajatuksia hänestä. Autofiktiivisessä kirjassaan Simone kertoo katkenneis ta suhteistaan läheisiin ihmisiin ja ajastaan odinien parissa. Osa kirjassa esiintyvistä hahmoista on todellisia ja osa muokattu tunnistamattomiksi yh distelemällä useiden eri henkilöiden piirteitä ja tekoja. Kirja keskittyy kuitenkin eniten dokumentaarisen kuvan etiikkaan. Pohdinnassa käsitellään valokuvan kantaaottavuutta ja vaikutusmahdol lisuuksia, kuvaajan objektiivisuutta se kä vastuuta yhteiskuntaa ja kuvattavia kohtaan. Tavallinen odini Eri ihmiset, valokuvaaja, kuvattavat ja katsojat, ovat eri tavoin suhteessa va lokuvaan. Kuvaajan valokuvaan sisäl lyttämät merkitykset eivät välttämättä vastaa sitä, mitä kukin katsoja kuvasta tulkitsee. Odinit esiintyvät monissa Simonen kuvissa arkisissa ympäristöissä. Heitä on kuvattu neutraalissa ja jopa myö tätuntoa herättävässä valossa. Kuvat ovat herättäneet paljon keskustelua. Jotkut ovat kritisoineet niitä siksi, et tä heidän mielestään ne normalisoi vat järjestön jäseniä. Kysymys norma lisoinnista on tärkeä Simonelle. ”Jos meillä on joku ajatus normaa lista, ja jos todellisuus vastaa sitä, niin onko se normalisointia, että näyttää todellisuuden sellaisena kuin sen nä kee?” Simone pohtii. Simone on kotoisin Joensuusta. Hä nen mielestään paikalliset odinit edus tivat jossain määrin paikkakunnan valtaväestöä. He olivat samanlaisissa perheolosuhteissa eläviä ja ammatti koulun käyneitä duunariammateissa työskenteleviä ”perusmiehiä”, joita kaupunki oli täynnä. Kuvien norma lisoivalla voimalla voidaan tarkoittaa myös sitä, että ne voisivat olla erään TEKSTI JA KUVAT ANTTI KURKO laisia kaltevia pintoja kohti äärioikeis ton tukemista. ”Tarvitseeko aikuisia ihmisiä va roittaa kaikesta, vai voisiko luottaa siihen, että asioita osattaisiin itse käsitellä ja puhua niistä? Tarvitsee ko omaa kommunikaatiota tyhmen tää niin, että jokainen ymmärtää sen varmasti? Millä auktoriteetilla ku kaan vaatii, että jonkun kuvan pitäi si olla yksinkertaisempi, jotta ihmi set saataisiin näyttämään huonolta,” Simone pohtii. Arvaamaton katsoja Simone kokee, että dokumentointi it sessään on tärkeää, vaikka aihe olisi vaikeakin. Kuvien merkitykset elävät kuitenkin myös ajassa. Vaikka jon kin aiheen kuvaaminen tuntuisi ny kyisyydessä ristiriitaiselta tai mer kityksettömältä, kuvien arvo saattaa paljastua vasta ajan kuluessa. Esi merkiksi 1990luvun alkupuoliskolla Joensuussa jatkuvasti uutisiin nous seista väkivaltaista skineistä ei ole säilynyt kovin paljon kuvamateri aalia, mutta tällaisilla kuvilla voisi olla nykyisin kulttuurihistoriallista merkitystä. ”En tee tätä työtä ottaakseni kantaa. Teen tätä siksi, että koen työni olevan merkityksellistä. Haluan luoda ym märrystä ennemmin kuin vaikuttaa johonkin ajankohtaiseen poliittiseen tilanteeseen”, hän sanoo. Odineille Simone oli vieras mones sa merkityksessä. Hän solahti luonte vasti suljettuun ympäristöön, joka oli ristiriidassa hänen oman ”stereotyyp pisen” taidekoululaisen arvomaail mansa kanssa. Tämä arvojen ristirii taisuus on kantava teema Simonen työskentelyssä ja aiheen käsittelyssä. Simonen uusin kirja on nimetty samoin kuin hänen aiemman kirjan sa kannessa esiintyvä valokuva teos Sokea piste. Nimi kuvaa Simonen mu kaan valokuvaajaa itseään. Kuvasta voi tulkita äärettömän määrän eri laisia merkityksiä, joita kaikkia on mahdotonta ennalta arvata. Valo kuvan tulkinta ei ole täysin valoku vaajan hallittavissa. Osasta merki tyksistä kehittyy vaikutuksia. Näiden yleisön katseilta piilossa olevien valo kuvaajan vaikutusten havaitseminen on tärkeä osa kuvan merkitysten tul kintaa. Siitä, mitä kerromme toisista ihmi sistä julkisuudessa – ja miten sitä tul kitsemme, syntyy valokuvan arvaama ton voima. Silla Simone • Asuu Kööpenhaminassa, syntynyt Joensuussa (1991). • Valokuvataiteilija, valokuvauksen opettaja ja kirjailija. • Tuotanto: Sokea piste. Dokumentaarisen valokuvan etiikka. (Kirjokansi 2023), Comfort Zone (Katolysiks Forlag 2020), Soldiers of Odin & vieras (Sammakko 2018). Silla Simone on halunnut uudessa kirjassaan vastata edellisen kirjansa jättämiin avoimiin kysymyksiin. Simone esittelee valokuvateostaan Sokea piste, jossa hän esiintyy Soldiers of Odinin jäsenen kanssa. Teos on myös hänen aiemman kirjansa, Soldiers of Odin & vieras, kansikuva.
FROM 25 TO 29TH OF OCTOBER AT CAISA CULTURE CENTER Latin American Film Fest 2023 Improvisoidut Iltamat la 9.9., Pakinkylän VPK-talo pe-la 13.-14.10. KokoTeatteri, Helsinki Linnanjuhlat 23.-25.11. Kuopio 30.11.-2.12. Helsinki Gritty B (ensi-ilta) 13.-14.10. KokoTeatteri, Helsinki www.tsuumi.com info@tsuumi.com 044 745 4454 Carl Knif company: Kaksivärinen Fuuga & Tanssiteatteri Tsuumi: Poiju 13.-15.12. Tanssin Talo, Helsinki 5. 10.9.2023 NEW PERFORMANCE TURKU BIENNALE Pääsymaksuton ohjelma, katso lisätiedot / Free entrance, programme and more information newperformance.?
40 • 6 / 2023 Salaliittojen seiree?ninkutsu Miksi salaliittoteoriat vaikuttavat niin hyviltä tavoilta ymmärtää maailmaa? ”S ALALIITTO on yleensä joiden kin vaikutus valtaisten ta hojen salassa tekemä juoni, jolla pyritään saamaan aikaan muille haitallisia vaikutuksia. Salaliitto teoria puolestaan ymmärretään yleensä sa laliiton olemassaolosta esitetyksi väit teeksi, jota ei pystytä todentamaan yleisesti luotettavina pidettyjen läh teiden varassa tai jota pidetään suo rastaan virheellisenä”, kertoo tutkija tohtori Ari-Elmeri Hyvönen Helsingin yliopistolta. Hyvönen on toimittanut yhdes sä Niko Pyrhösen kanssa Salaliitto teorioiden politiikat teoksen (Vasta paino, 2023), jonka artikkeleissa tarkastellaan salaliittoteorioita useis ta vinkkeleistä. Salaliittoteorioihin liittyvien val takysymysten ja niihin meitä ajavien psykologisten prosessien ymmärtä minen on olennaista nykyyhteiskun nan ymmärtämiseksi. 2000luvun kansainvälistä politiikkaa voi hyvin tarkastella kulloinkin pinnalla ollei den sala liittoteorioiden kautta. Syys kuun 11. päivän terroriiskut vuon na 2001 käynnistivät poikkeuksellisen salaliitto myllyn, ja 2020luvun alus sa jaettiin koronapandemiaan ja ro kotteisiin liittyviä teorioita. Yhdys valloissa presidentti Donald Trumpin lietsoma salaliittoteoria vaalivilpis tä johti tammikuussa 2021 hyökkäyk seen maan kongressin rakennukseen Capitolkukkulalla. Unkarissa 2010 pääministeriksi noussut Viktor Orbán on puolestaan pönkittänyt valtaansa muun muassa antisemitismistä ammentavilla väit teillä unkarilaissyntyisen miljardööri George Sorosin pyrkimyksestä tuho ta länsimainen sivistys. ”Unkarin tapaus näyttää, kuinka nopeasti voidaan päätyä yhteiskun taan, jossa salaliittoteoriat ovat valta virtainen tietämisen tapa. Toki Suomi ja neuvostovallan jälkeinen Unkari ei vät rinnastu suoraan, mutta molem mat ovat EU:n ja Naton jäsenmaita”, Hyvönen toteaa. Osa kulttuuria vai trendi-ilmiö? Salaliittoja on suunniteltu ja juonia toteutettu kautta ihmiskunnan his torian, esimerkiksi Julius Caesarin murhaa edelsi tunnetusti salaliitto. Hyvösen mukaan perinteinen esi merkki salaliitosta onkin ”korkeassa asemassa olevan henkilön hengiltä saaminen tai vallasta syökseminen”. On jäänyt epäselväksi, kuinka tiiviisti hallitukseen kuuluneen keskustapuo lueen edustajat salaa osallistuivat de maripääministeri Antti Rinteen kam peamiseen vallasta loppuvuodesta 2019. Hanketta voisi kenties kutsua salaliitoksi – eipä sitä avoimestikaan suunniteltu tai toteutettu. Vaikka salaliittoteorioita tuntuu tällä hetkellä sinkoilevan joka suun nasta, ei tiedetä onko niitä juuri nyt poikkeuk sellisen paljon. Aihetta ei ole tutkittu kovinkaan kauaa järjes telmällisesti eikä luotettavaa aineis toa ole siksi pitkältä ajalta käytettä vissä. Mutta vaikka näiden teorioiden määrä ei olisikaan lisääntynyt, on niistä käytävä keskustelu, sähköisty nyt. ”Mikä aikaisemmin levisi kuulo puheina ja pamfletteina, on nyt kaik kien saatavilla netissä. Sala liitto teorioiden näkyvyys on lisääntynyt viime vuosina, kun sosiaalisesta mediasta on tullut osa poliittista julki suutta.” Hyvönen pitää mahdollisena, että salaliittoteorioiden määrä olisi myös lisääntynyt. Hänen mukaansa maail masta on tullut pirstaleisempi, moni mutkaisempi hahmotettava ja tiedon määrä on kasvanut, mikä itsessään ruokkii salaliittoteorioita. ”Nykyään on hyvin vaikea hahmot taa, mikä johtuu mistäkin. Salaliitto teorioiden vetovoima liittyy osittain siihen, miten ne antavat yksinkertai sia vastauksia ja poistavat ääretöntä monimutkaisuutta.” Taktista salaliittoteorisointia Viime vuosina Suomessakin on nähty salaliittoteorioiden levittelyä politii kan huipulla. Muun muassa korona pandemiaan liittyvissä keskusteluis sa osa kansanedustajista lähti niin sanotusti laukalle ja kuvaili koro naa huijauk seksi tai tarkoituksella levitetyksi. Myös niin sanottu ”väestönvaih to” on puhuttanut eduskunnassa. Väestön vaihtoteorian mukaan vaiku tusvaltainen salaseura pyrkii mää rätietoisesti vaihtamaan Euroopan väestön Afrikasta lähtöisin olevaan väestöön. Teoria nojaa 2000luvul la levinneeseen äärioikeistolaiseen Eurabiasala liittoteoriaan, joka on jatkumoa Siionin viisaiden pöytä kirjat teorialle. Juutalaisten salaisia maailmanvalloitussuunnitelmia ku vanneita väärennettyjä asiakirjoja käytettiin oikeuttamaan holokaustia natsi Saksassa. ”Tällä hetkellä pinnalla olevista sala liittoteorioista väestönvaihtoteo ria on keskeinen ja sillä on paljon po liittista painoarvoa,” kertoo Hyvönen. Väestön vaihtoteoriaan vetosi taannoin myös Utøyan joukkomurhaaja. Hyvösen mielestä se, että poliitikko puhuu väestönvaihdosta ei kuiten kaan tarkoita, että hän oikeas ti uskoisi melko huuruiseen ääri oikeistolaiseen salaliitto teoriaan. Toisinaan kyse on vain kyynisestä pe listä. ”Salaliittoteorioi ta käytetään poliit tisessa puheessa eri tavoin kuin aikaisemmin. Viime vuosi na on nähty, ettei sillä ole erityisesti väliä, usko vatko poliit tiset toimi jat johonkin teoriaan. He saat tavat tar koituksella ärsyttää vas tustajia heit telemällä tä kyjä.” Esimerkiksi Donald Trump on käyttänyt usein lausahdus ta ”a lot of people are saying” (”monet sanovat”) etäännyttä mään itsensä esittämis tään väitteistä ja samalla voinut esittää todella raju ja salaliittoteorioita. Jos suuri yleisö ei tunnista viittausta sala liittoon, termiin tarttuva poliittinen vastustaja tai toimittaja näyttää hel posti omituiselta ja jopa vainohar haiselta. Salaliittoteorioilla onkin mahdollista sekoittaa ja vaikeuttaa poliittista keskustelua. ”Vaikka poliitikko ei itse uskoi sikaan vihjailemaansa salaliitto teoriaan, voi sillä leikittely vedota mahdollisiin kannattajiin, jotka sii hen uskovat. Monien perussuomalais ten poliitikkojen toistuvasti käyttämä termi väestönvaihto toimii esimerkki nä tästä.” Jotain salaliittopuheiden norma lisoitumisesta kertoo sekin, TEKSTI JARI TAMMINEN
5 / 2023 • 41 Salaliittojen seiree?ninkutsu että Petteri Orpon (kok.) hallituksen pelisääntö keskusteluissa piti erikseen linjata, ettei henkilö, joka uskoo sala liittoteorioihin, voi kuulua hallituk seen. Sekavat vyyhdit Äärioikeistolaisten ja rasististen sala liittoteorioiden rinnalla leviä vät nyt ilmastokriisiin ja sukupuo linormeihin liittyvät salaliittoväitteet, mutta niiden ympärille ei ole muodos tunut yhtä selkeitä, väitteet yhteen ni puttavia teorioita. Osa samaankin tee maan liittyvistä salaliittoteorioista on myös räikeän ristiriitaisia keskenään, mikä ei välttämättä estä yhtä henki löä kannattamasta niitä yhtä aikaa. Tutkimuksissa onkin huomattu, että henkilö, joka uskoo yhteen salaliitto teoriaan, on taipuvainen uskomaan toisiinkin, vaikka nämä eivät toisiaan tukisikaan. Eri teoriat myös vetoavat erilaisiin ihmisiin ja niiden jaottelu on vaikeaa, mutta jotain yleisiä huomioi ta voi kuitenkin esittää. ”Terveyteen ja paranormaa leihin ilmiöihin liittyvien teo rioiden on muutamissa tutkimuksissa todettu ve toavan enemmän nai siin, suoremmin poliit tisten väitteiden taas miehiin.” Tutkimusten mukaan myös äärioikeistolai nen poliittinen ajattelu lisää todennäköi syyttä uskoa salaliitto teorioihin. Mutta ra janveto on vaikeaa. Esimerkiksi koronapan demian ai kaan jooga piirit löysivät yllättäen yh teisen sävelen äärioikeisto laisen porukan kanssa koronan syntyyn ja koro narokotteisiin liitty vistä salajuonista. ”Tuossa näkyy, että valtaan ja terveyteen liit tyvien salaliittoteorioiden erottelu ei ole niin selkeää. Pandemia toi terveyteen liitty vät uskomukset vallankäytön yti meen.” Salaliittoteoriaa levittävät tahot voivat viitata luotettaviin lähteisiin tai tunnettuihin tosiasioihin. Viittauk sista kuitenkin päätellään enemmän kuin mitä faktat tukevat. IHMISET OVAT KIEROILLEET ja kam pittaneet toisiaan kautta historian, ja samansuuntaista käytöstä on ha vaittu myös kädellisillä lähisukulai sillamme. Juonittelu on lajityypillistä käytöstämme. Onkin ymmärrettävää, että meillä on taipumus nähdä juonia kaikkialla, koska on parempi nähdä muutama väärä kuin olla huomaa matta yhtä kohtalokasta juonta. Juoni kuvioiden rakentelu on siis peruskau raa aivoillemme, kehittelemme niitä yrittämättäkin. Havaintopsykologian tutkija Juha Häkkisen teos Salaliitot ympärillä ni on tuhti tietopaketti ihmismielen taipumuksesta nähdä salaliittoja, ja se ottaa ilon irti salaliittoteorioiden pähkä hullustakin maailmasta. Viih dyttävyyden ohella teos voi myös aut taa lukijaa ymmärtämään itseään – ja siinä ohessa maailmaa – hieman pa remmin. Vakaa usko ja loogisen tun tuinen rakennelma ei vielä tarkoita si tä, että itseä kutitteleva saliittoteoria olisi totta tai että moisen vietäväksi kannattaisi heittäytyä. Jukka Häkkinen: Salaliitot ympärilläni – Miksi totuus ei kiinnosta aivojamme? SKS Kirjat 2023, 272 s. TEKSTI JARI TAMMINEN Aivomme on optimoitu näkemään salaliittoteorioita ”Salaliittoteorioiden uskottavuus rakentuu niin, että poimitaan joku tiet ty murunen asioista, jotka ovat totta ja rakennetaan sen ympärille fantasia maailma.” Viittauspisteeksi voi valikoitua vaikka se, että Bill Gates on kertonut säätiönsä ratkovan maapallon liika kansoitusta. Ratkaisuksi on esitetty esimerkiksi ehkäisyvalistusta, jonka salaliittoteoria jättää huomioimatta, ja hyppää suoraan johtopäätökseen: liikakansoitusta vähentääkseen Gates on suunnitellut ja vapauttanut korona viruksen ja/tai pyrkii tappamaan kaik ki koronarokotuksilla. Kauheaa, mutta lohduttavaa Vaikka ajatus liskoihmisten pyrki myksestä valloittaa maailma kuu lostaa hirveältä ja pelko satanisti pedofiileista uhraamassa alaikäisiä seksiorjia on suurta, niin silti salaliit toteoria voi vaikuttaa vähemmän pe lottavalta kuin todellisuus. Tämä ker too ajastamme ja rakentamastamme maailmasta, mutta myös järjestyksen kaipuusta. ”Oma näkemykseni on, että ihmisil lä on aika vahvana mielikuva siitä, mi ten auktoriteetit ja valtasuhteet toimi vat selkeän hierarkian mukaan. Mutta koska maailma ei varsinaisesti toimi tällaisen yksinkertaisen valtarakenteen pohjalta, on todellisuus kaoottista. Siksi monet kuvittelevat valtarakenteen ole van piilossa jossain kaaoksen takana. Vaikka ylintä valtaa käyttävän henki lön kuvittelee pahaksi, niin se on silti miellyttävämpi ajatus kuin se, että ku kaan ei lopulta hallitse.” Myös omat lähtökohdat vaikutta vat siihen, kuinka maailma hahmot tuu. Jos on viettänyt elämänsä tiukan hierarkisissa organisaatioissa, niin voi kuvitella samat hierarkiat ja orga nisaatiorakenteet sinnekin, mistä ne puuttuvat. Shutterstock
42 • 6 / 2023 Runo tuli kuvaksi Kuvan ja äänen yhdistäminen runoon kasvattaa runon suuremmaksi kokonaisuudeksi. Runovideosta on jo muodostunut oma taiteenlajinsa. T EKSTI KULKEE valkoi sella fontilla vuoroin ruudun ylä ja alalai dassa aivan kuin sitä vasta kirjoitettaisiin. Ruudulla vaihtuu mil tei nukeilta näyttäviä, sarjakuvamai sia kasvoja eri ympäristöissä. Hahmot näyttävät surullisilta ja kärsineiltä, tytön silmistä valuu verta. Kyseessä on espoolaisen runoilijan ja taiteilijan Kirsi-Marja Mobergin ja hänen työparinsa ja puolisonsa Jarno Alastalon työn alla oleva, Mobergin runoon perustuva runovideo. Moberg kertoo, että videon teke misessä hyödynnetään tekoälyä siten, että tekoälyn algoritmi koostaa sanoi hin kuvaston. ”Tekoälyllä voidaan vi sualisoida tekstiä, mutta myös luoda lisäkuvitusta jo olemassa oleviin vide oihin”, Moberg sanoo. ”Jos kuvakerronnasta vastaisi pel kästään tekoäly, voitaisiin perustellus ti kysyä, kuka videon on loppujen lo puksi tehnyt.” Tulkintoja ja mielikuvia KirsiMarja Moberg on esiintynyt la varunoilijana vuodesta 2017 ja toimi nut myös lavarunousyhteisö Helsinki Poetry Connectionin puheenjohtajana kahden vuoden ajan. Hänen esikoisru nokokoelmansa Kaksoissisäinen (Ba sam Books) julkaistiin vuonna 2022. Moberg kertoo innostuneensa ru novideoista alettuaan opiskella nyky taidetta ja kuratointia Aaltoyliopistos sa vuonna 2020. ”Yleensä jo kirjoittaessa alkaa syn tyä visuaalista tulkintaa siitä, minkä lainen video runosta syntyisi.” Mobergin runovideo Pyydän lupaa – Asking for permission valittiin vii me vuonna sekä Seattlen Cadence Vi deo Poetry Festivaalin että Brysselin World Poetry Slam Championshipin ohjelmistoihin. Moberg kertoo, että runovideo ra kentuu viime kädessä editointipöydäl lä, missä se koostetaan hyvin pitkälti kokeilemalla kuvan, äänen ja tekstin eri yhdistelmiä. Mobergia kiehtoo videon ohjaa minen, mutta myös videoilla esiin tyminen. ”Videossa kuvalla ja äänel lä luodaan tulkintoja ja mielikuvia tekstistä ja täydennetään runon maa ilmaa. Videon myötä runo kasvaa suuremmaksi kokonaisuudeksi kuin pelkästään esittämällä tulkittu tai lu ettu teksti.” Runo ilman tekstiä Pelkistetyimmillään runovideo on kännykällä tallennettu video runon esittämisestä. Runovideon kuvituk sena voi olla myös pelkkä tekstiani maatio, tai runovideossa ei välttämät tä edes ole ääntä tai tekstiä. ”Pelkkä liikkuva kuva voi jo olla runo riip puen siitä, missä kaikkialla voidaan nähdä runoutta”, KirsiMarja Moberg toteaa. Runovideo voi myös olla tallennet tu esitys, animaatio, tai elävää kuva kerrontaa ja animaatiota yhdistävä teos. ”Video on myös yhdistettävissä liveesiintymisiin. Kun eri taidemuo toja yhdistetään toisiinsa, syntyy aina oma taideteoksensa. Se, mikä sitten on runovideo, riippuu siitä, mistä tulokul masta teosta tarkastellaan.” Moberg kertoo, että runoa ja video taidetta on yhdistetty jo 1970luvul ta lähtien. Runo ja spoken word videoiden tekeminen on lisäänty nyt sen jälkeen, kun internetin ja esi merkiksi YouTuben myötä teok sille on saatu julkaisukanavia. Runo kino-sivu jakaa Facebookissa ja Insta gramissa video linkkejä, ja runo videoita ja visuaalista, digitaalista ja kokeilevaa runoutta on esillä myös Nokturno.fi-sivustolla. ”Tekijäkunta on kuitenkin varsin hajallaan, ja digitaalista runoutta ja runovideoita julkaistaan sosiaalisen median eri alustoilla.” Omaksi taidemuodokseen KirsiMarja Moberg toivoo, että sekä kirjallisuudessa että kuvataiteessa nostettaisiin jatkossa näkyvämmin esille myös runovideoita. ”Olisi syytä keskustella siitä, mitä runovideot ovat ja missä niitä voitaisiin esittää.” Mobergin mukaan kuvakerrontaa korostavat runovideot sopisivat hy vinkin kuvataidenäyttelyihin ja teks tiin perustuvat runo ja spoken word videot kirjallisille alustoille. Moberg korostaa, että runovideot tulevat jatkossa olemaan yhä selkeäm min oma runouden muotonsa. ”Runo videoiden ja digitaalisen runouden myötä runous löytää uusia yleisöjä ja ohjaa uusia lukijoita myös kirjallisuu den pariin.” Linkki Mobergin uuteen runovideoon Tuntematon Voiman verkkosivuilla jutun yhteydessä. TEKSTI JA KUVA VILLE VANHALA VIDEON MYÖTÄ RUNO KASVAA SUUREMMAKSI KOKONAISUUDEKSI KUIN PELKÄSTÄÄN ESITTÄMÄLLÄ TULKITTU TAI LUETTU TEKSTI. Kirsi-Marja Moberg on koulutukseltaan kuvataiteilija. Runoteosten lisäksi hänen tuotantoonsa kuuluu muun muassa akryylimaalauksia ja raapetekniikalla toteutettuja teoksia.
6 / 2023 • 43 TEKSTI MIKA PEKKOLA TEKSTI MIIA VISTILÄ HUOKAUKSIA LUOKASTA on todistusvoimainen puheenvuoro opet tajan työn kuormittavuudesta. Kirjailijat ja äidinkielen opettajat Minna Rytisalo ja Tommi Kinnunen pohtivat toisilleen lähettä missään kirjeissä työuupumuksensa syitä sekä kouluelämän raken teellisia ongelmia. Rytisalo ja Kinnunen kertovat opettajille kasau tuvista arviointi, kirjaamis ja raportointitöistä, Opetushallituksen vaatimuksista, uudistuksista ja koulutuksista, oppimistulosten heik kenemisestä sekä nuorten mielenterveysongelmista. Uusliberalistisessa yhteiskunnassa rakenteelliset ongelmat kään tyvät yksilöllisiksi elämänhallintaprojekteiksi, ja opetustyön arki kuvastaa tilanteen kestämättömyyttä. Huokauksia luokasta avaa kin koulumaailman yksityiskohtaisella tarkastelulla laajemman yhteiskuntakriittisen näkökulman yksilöllistä menestystä, kilpai lukykyä ja tehokkuutta korostavaan nykyyhteiskuntaan sekä vaa tii työelämän rauhoittamista selviytymispakolta. Kirjan sanoma ki teytyy Kinnusen toteamukseen: ”Jos työtä ei pysty tekemään ilman, että rikkoo psyykettään tai toimii vastoin moraaliaan, täytyy työs kentely lopettaa.” Rytisalo ja Kinnunen kirjoittavat taitavasti, mutta moneen suuntaan rönsyilevä, lähes viisisataasivuinen teos olisi kaivannut tiivistämistä. Olennaiset huomiot työuupumuk sesta ja koulumaailman rakenteel lisista ongelmista esitetään ensim mäisten sadan sivun aikana. Kirjan lopussa Kinnunen kiteyt tää koulumaailman ongelmat tee seihinsä ja esittää niihin konkreet tisia ratkaisuehdotuksia. Minna Rytisalo & Tommi Kinnunen: Huokauksia luokasta WSOY 2023, 480 s. LAPSI KOKEE VÄREJÄ kaikkial la: kirjaimissa, luvuissa, ruuissa, äänissä… Tunteillakin on värit, ja muodoissa näkyy toisia muotoja. Myös sellaista voi olla synestesia, josta kertoo kulttuurintuottaja Jaana Suorsan omaelämäkerral linen, visuaalisesti omaperäinen sarjakuva teos Rillit. Siinä teksti kuplat ovat symmetrisesti sijoitel tuja laatikoita, joiden väleissä on piirroksia, valokuvia ja graafisia kuvioita. Väri on keskeinen ker ronnallinen elementti, liittyyhän Suorsan synestesia nimenomaan väriin. Teos painottuu lapsuuteen. Lääkäri ei hoksaa, mistä on kyse. Eni ten muistellaan alakouluaikoja, mitä värejä mihinkin liittyy, ja mil laista koulussa on piirtoheittimineen ja sukupuolen mukaan jaet tuine pallonväreineen. Toisten lasten kanssa voi jakaa muotoihin liittyvät kokemukset. Toinen albumin teema on suru. Suru on sininen ja kuolema val koinen. Suorsa on menettänyt monta perheenjäsentään. Menetykset vaikuttavat siihen, miten maailman kokee. Draaman kaari yllättää. Teos on tiivis, selkeä ja pelkistetty, lapsillekin sopiva aikuisen kanssa luettavaksi. Siitä löytyy paljon pohdittavaa. Teos voi tarjota samaistumispintaa maailmaa synesteettisesti kokeville ja ymmär rystä heidän läheisilleen, vaikka synestesia ilmenisikin eri tavalla. Jaana Suorsa: Rillit – Tarina synestesiasta Zum Teufel 2022, 56 s. Uuvuttava koulu Äänten ja lukujen värit TOINEN ON PELASTUNUT kouluampujan luodeilta ja toinen haaveillut kiusaajien sa murhaamisesta. He ovat selvinneet, tai ”selvinneet” kuten eräässä luvussa kuva taan, aikuisiksi, oman alansa menesty neiksi ammattilaisiksi ja avautuvat nyt suorasukaisesti henkilökohtaisista koke muksistaan. Alviina Alametsä ja LindaMaria Roine kirjoittavat dramaattisesti, referoivat tutkimustietoa ja analysoivat ilmiötä laajaalaisesti. Kirjoittajat uskaltautuvat tutkimaan ja pakottavat lukijankin ottamaan aihee seen monia toisiaan täydentäviä näkökul mia. He puhuvat pelosta ja vihasta, väki vallasta, mielenterveyshoidon puutteesta, neuroepätyypillisyydestä ja herkkyydes tä, kiusaamisen pitkäaikaisista ja moni ulotteisista vaikutuksista, selviytymisestä ja anteeksiannosta. Vaikeat kokemukset voi kääntää vahvuudeksi esimerkiksi mielikuvituksen ja taiteen avulla, kohtaa malla mennyt mielessään ja näkemällä se uudessa valossa. Traumanjälkeisen kasvun mahdolli suudesta huolimatta kiusaaminen täytyy lopettaa. Kirja kertoo keskustelun myy teistä ja koulujen käytännöistä, joiden pi täisi ehkäistä mutta jotka mahdollistavat väkivallan jatkumisen. Ohjeita koulukiu saamisen pysäyttämiseksikin löytyy: Kiu saamiseen puuttuminen vaatii ymmär rystä sen dynamiikasta, josta opettajille pitää tarjota koulutusta. Puuttumiseen pi tää olla aikaa ja käytännön keinoja, joita kirjassa myös esitellään. Alviina Alametsä & Linda-Maria Roine: Koulumustelmat – Kiusaaminen on väkivaltaa Johnny Kniga 2022, 230 s. Kirjailijat pohtivat työtään TEKSTI ANTON HÄMÄLÄINEN KIRJALLISUUDESTA JA TAITEILIJOISTA yllin kyllin kirjoittanut Ville Hänninen näki tärkeäksi virvoittaa WSOY:n Miten kirjani ovat syntyneet kirjasarjan, koska sarjan edellisen, viidennen osan (toim. Markku Turunen) julkaisusta oli kulu nut jo kymmenisen vuotta. Miten kirjani ovat syntyneet 6 sulkee si säänsä monimuotoisia ajatuksia 18 nyky kirjailijan, kuten Pauliina Venhon, Jukka Viikilän sekä edesmenneen Miki Liukkosen, teosten estetiikasta, kirjallisesta il maisusta ja näiden innoittajista. Sarjaa jatkavan kuudennen osan toi mitusprosessi poikkeaa edeltäjistään: aiem min kirjailijoiden ajatukset nivottiin kansien väliin yliopistoilla järjestetyistä luentosarjoista, joissa kukin kirjailijoista piti esitelmänsä; Hänninen päätti keräil lä kirjailijoiden ajatukset pitkillä haastat teluilla. Hänninen on kutonut leipäteks tinsä ja kirjailijoiden omaääniset sitaatit tietorikkaaksi mutta kiinnostavaksi ko konaisuudeksi, joka on tärkeä ikkuna se kä suomalaiseen nykykirjallisuuteen että sen lähihistoriaan. Sisällysluettelon puuttuminen yllätti, mutta toisaalta se rohkaisee keskittynee seen selailuun ja voi ohjata sattumalta kiinnostavien ajatusten äärelle. Ville Hänninen (toim.): Miten kirjani ovat syntyneet 6 WSOY 2023, 282 s. TEKSTI MIIA VISTILÄ Älykkäästi ja dramaattisesti koulukiusaamisesta Kirja-arviot
44 • 6 / 2023 Yleisö oppilaana Santarcangelon festivaalin tarjonta käy esittävän taiteen intensiivikurssista. I TALIAN ITÄR ANNIKON sääli mätön hellepäivä on kääntynyt trooppisen kosteaksi ilta yöksi. Rumpali Clément Grin on koonnut patteristonsa pikku kaupungin keskustorille. Jo en nen ensimmäisiä bassorummun ku mahduksia satoja katsojia on kertynyt soittajan ympärille ihmettelemään. Verkkaisen alun jälkeen yleisön keskelle ilmaantuu punaisessa asus saan hahmo, joka eläytyy jokaiseen kolahdukseen ja rämähdykseen kuin sähköiskun saaneena. Nopeasti sel viää, ettei kyse ole vain tanssista, vaan kommunikaatiosta, jossa yleisölläkin on oma roolinsa. Heinäkuisilla Santarcangelon teat terifestivaaleilla on käynnissä sveitsi läisen Mélissa Guexin esitystaideteos DOWN Single version. Puolisen tuntia kestävän teoksen aikana Guex vangitsee yleisön huomi on hypnoottisella kehollisuudellaan. Ravistelevien kouristusten keskellä hän maanittelee ihmisiä lähemmäs itseään, mutta jo toisessa hetkessä tyrkkii heitä vihaisesti kauemmas. Syntyy vaikutelma valtavasta fyysises tä läsnäolosta ja vereslihaisesta pyrki myksestä määritellä itse oma tilansa. ”Esitys etsii vielä muotoaan ja työs tämme sitä koko ajan kiertueella. Oleel lista on väkijoukon voima, jota löytyy yhtä hyvin vaikka rockkonserteista tai mielenosoituksista. Nyt halusin tut kia sitä, miten pystyn ohjailemaan ylei söä”, selittää Guex. Suhteessa yleisöön hänestä on tär keintä rakentaa jonkinlainen luotta muksen ja grooven yhdistelmä. ”Niiden avulla voin kutsua osallis tujat mukaan, potkaista heidät kauem mas ja ottaa itse enemmän tilaa. Näin esitykseen syntyy vahva jännite viih dyttämisen ja vaikuttavuuden välille.” Teatterin poliittisuus Santarcangelo di Romana on runsaan 20 000 asukkaan kaupunki puolen tunnin bussimatkan päästä elokuva ohjaaja Federico Fellinin tunnetuksi tekemästä Riminin rantakaupungista. Joka kesä asialleen vihkiytynyt ylei sö, taiteilijat, kuraattorit ja toimittajat täyttävät vanhan kaupunkikeskustan hiukan samaan tapaan kuin vastaava väki vaeltaa Sodankylän elokuvajuh lilla elokuvateatteri Lapinsuun ja Kiti senrannan koulun välillä. Vuonna 1971 perustettu Santarcan gelo Festival on yksi Italian tärkeim mistä nykyteatterin, tanssin ja kokeel lisen esitystaiteen tapahtumista. Sen lähtökohtana on alusta asti ollut halu etsiä esittävän taiteen sosiaalisia ja po liittisia puolia vastakohtana kaupalli selle teatterille. Yhtä lailla aina on pai notettu yhteyttä paikallisyhteisöön ja kaupunkitilaan. Kehon poliittisuuden näkökulma vahvistui etenkin vuosina 2017–2019, jolloin tapahtuman taiteellisina joh tajina vaikuttivat Lisa Gilardino ja suomalainen Eva Neklyaeva. Tuol loin siellä vierailivat suomalaisista ar tisteista Wauhausryhmä sekä Terike Haapoja ja Laura Gustafsson massii visen monitaiteisella Museum of Non humanity teoksellaan. Nykyään festivaalia kipparoi puola lainen kuraattori, aktivisti, dramaturgi ja teatterikriitikko Tomasz Kire?czuk, jolla on kokemusta kotimaansa taide poliittisista kiistoista. Hän korostaa kin festivaalien merkitystä taiteen ja sen tutkimisen itsenäisyyden puolus tajana. Samalla hän näkee tärkeänä ”keskittyä maailman epäreiluuksien keskellä sellaisiin poliittisiin ja sosiaa lisiin kysymyksiin, jotka julkisessa kes kustelussa jäävät marginaaliin”. Yhteiskunnallisuus näkyi tänä vuonna myös oheiskeskusteluissa, joissa eri maiden taiteilijat pohtivat teostensa poliittisuutta ja festivaali järjestäjät vertailivat tapahtumiensa ympäristövaikutuksia. Samassa hötä kässä italialainen taideväki järjesti ka pinakokouksen, jossa laadittiin vasta toimia maan hallituksen kaavailemille kulttuuritukien uudistuksille. Aistimuksia & minuuksia Monitaiteista ja kaupunkitilaan yh teisöllisesti sijoittuvaa yhteiskunnal lista lähestymistapaa tapahtuman Kohtaaminen torilla. Mélissa Guex eläytyy rumpali Clément Grinin tuottamiin ääniin ja etsii kehollista yhteyttä väkijoukkoon. TEKSTI JA KUVAT TUOMAS RANTANEN ohjelmistossa edusti esimerkiksi ar menilaistaustaisen italialaisen Giorgia Ohanesian Nardinin teos ????? | gisher. Siinä yleisölle esitettiin ensin Armenian miehitysalueella kuvattu video, jonka jälkeen se marssitettiin kaupungin halki nuotion äärelle puis toon kuuntelemaan yksittäisten ihmi sen elämäntarinoita. Ulkoilmalavalle sijoitetussa Collet tivO CineticOn ja Francesca Penninin teoksessa Manifesto Cannibale. Esercizi di pornografia vegetale tut kittin puolestaan ihmisen aistivälit tynyttä suhdetta ympäristöönsä. Sen yhdessä kohtauksessa tanssija eläytyi kehollaan musiikkiin, jota kykeni ha vannoimaan vain vilkkuvien valojen kautta. Taiteen yhteyttä lihallisuuteen ilmensi kohtaus, jossa alaston mies sai erektion kuunnellessaan hyvin kaunis ta pianonsoittoa. Wojciech Grudzi?skin queerhen kisessä Bow a Study esityksessä tutkit tiin kiitoskumarruksiin liittyvää nöy ryyden ja ylpeyden välistä jännitettä ja valtapeliä. Fyysisesti vielä rankem massa Dewey Dell ryhmän I’ll Do, I’ll Do, I’ll Do:ssa Teodora Castellucci näyttämöllisti huikean kehollisen tans sin muodossa kamppailun sisäisiä de moneita vastaan – ja niille häviämisen. Esityksellisen luennon muotoa edustivat esimerkiksi Emilia Verginellin uskonnollista etsintää ja katoli sen kirkon ihmekokemuksia käsitellyt Lourdes ja afroamerikkalaiseen krum piin, butoon ja flamencoon erikoistu neen tanssija Nachin henkilökohtai nen ja identiteettipoliittisesti syvälle luotaava teos Nulle part est un endroit.
6 / 2023 • 45 Yleisö oppilaana KOONNUT TUOMAS RANTANEN Teatteriarviot Kuulokuva taiteilijasta Isoveli olemme me V ESA-MATTI LOIRI (1945–2022) oli paitsi teatterissa, elokuvis sa ja televisiossa vaikuttanut näyttelijä ja koomikko, myös laulaja, muusikko ja urheilija. Juhana von Baghin, Liila Jokelinin ja Jussi Moilan Ylelle tekemä kuunnelma Rakastitko, Vesku? läh tee liikkeelle Loirin ensimmäises tä elokuva roolista Mikko Niskasen Pojissa (1962), läpimurrosta Ylioppilas teatterin Lapualais oopperassa (1966) ja laulamiseen liittyvistä vaikeuksista Teatteri korkea koulussa. 20 jakson ku luessa ehditään syventyä myös hänen pysyvästi julkisen elämänsä traagisiin käänteisiin. Matkan varrella Loirin elämän kaarta peilataan myös suhteessa hä nen kuolemaa ennakoiviin raja tila kokemuksiinsa sekä taiteeseen ja elämään liittyvään into himoonsa. Nimi roolissa Pyry Kähkönen tavoit taa niin vakuuttavasti syvän ristirii dan hahmonsa aggres siivisen mas kuliinisuuden ja sisäisen herkkyyden välillä, että siihen voi samaistua hy vinkin erilaisista tulokulmista käsin. areena.yle.fi/podcastit Kuuntele myös Jokelinin ja Moilan haastattelu Teatterin politiikkaa -podcastista: www.voima.fi/audio A LEKSIS KIVEN PATSA ALLA on outoa pöhinää. Heijastinliivi set järjestyshenkilöt jakavat noin sadan hengen yleisöä ryhmiin ja utelevat osallistujien käsityksiä yhteis kunnallisista uhista ja kontrollista. Alkamassa on Valtteri Raekallion ohjaama Valvojat – Kaupungin yhtei nen turvallisuusharjoitus. Tekijälleen tyypilliseen tapaan se yhdistää koti maista nykyproosaa tanssiin ja osal listavaan esitystaiteeseen. Nyt lisä mausteina on psykomaantiedettä ja salaliittoteorioita. Viime vuoden Elämän koulussa ylei sö sai vaeltaa alaasteen luokissa ja käytävillä kokemassa koulukiusaami sen ahdistusta. Uraanilamppu (2021) tutki ihmisten tilallisyhteisöllisiä koke muksia vanhaan öljysäiliöön tehdyssä minimaailmassa. Nyt Valvojissa osal listujat ohjataan kuulokkeista tulevan tekstin tuella vaeltamaan Helsingin keskustan puistossa ja tarkkailemaan ympäristöään muiden kyttäämisen ja toisten kontrollin kohteena olemisen jännitteessä. Raekallion yhdessä kirjailijoi den Jaakko Yli-Juonikkaan ja Harry Salmen niemen kanssa käsikirjoitta ma teos tarjoaa satiirisen kuvan ajan kohtaisesta jengiväkivallan uhasta ja linkittää sen toiseuden pelkoon pe rustuvan joukkoliikkeen syntyyn. En nakkoluulojen lietsomisen simuloin ti ja erilaisuuden torjunta rinnastuvat myös digisalaliittoihin, perinteiseen herravihaan ja sukupuoleen liittyvään valtapeliin. Samalla kun manipulatiivinen teksti yhdistyy kaupunkitilan sattumanvarai siin kohtaamisiin, kaikki normaalikin näyttäytyy epäilyttävänä. Kaisaniemen puistossa oudosti elehtivät tanssijat lo mittuvat hämmentävästi tavallisiin läpi kulkijoihin, juhliviin opiskelija ryhmiin ja puiston nurkilla askareitaan harjoittaviin hämärähahmoihin. Teoksen dramaturginen ydin liittyy siihen, että hahmottuvan populistisen ääriliikkeen muodostavat osallistujat itse. Siis juuri me, jotka ääni virtana annettujen ohjeiden johdattamana vaellamme zombiejoukkona kohti kansanvallan symbolitemppelin äärel lä koettavaa finaalia. Valvojat on nerokas esimerkki siitä, miten yhteiskunnallista vallankäyttöä voi pöyhiä taiteen keinon. On myös helppo ymmärtää, miksi tekijät ovat halunneet sisällyttää tekstiin absur dia huumoria ja muita vieraannutta misen välineitä. Ettei keneltäkään kar kaisi mopo käsistä. Esitykset Helsingin keskustassa 16.9. asti www.valvojat.org Raekallion Elämän koulu -teosta ja koulukiusaamista koskeva haastattelu löytyy Teatterin politiikkaa -podcastista osoitteesta www.voima.fi/audio Yksi ohjelmiston polittisesti ran kimmista esityksistä oli martinique laisen Rébecca Chaillonin White washing. Tämä queerfeministinen ja manifestoivan antirasistinen teos al kaa pitkällä kohtauksella, jossa alas toman ruskean vartalonsa valkoisek si maalannut Chaillon luuttuaa lattiaa samaan aikaan, kun katosta riippuvat jäämurikat sulavat koko ajan ruskeaa likavettä jo puhdistettuihinkin kohtiin. Tilaa empatialle Santarcangelo Festivalin tarjonta ku vaa hyvin sitä, miten esittävän taiteen kentällä korostuvat erilaiset identiteet tien ja yhteisöllisyyksien väliset jännit teet. Tämä ei tietenkään ole yllättävää aikana, jolloin ympärillämme vahvis tuvat vastavalistukselliset ja erilaisuu den syrjinnälle omistautuneet liikkeet. Juuri tässä suhteessa Melissa Guexin Santarcangelon torilla ilmen tämä huutomerkki yksilön oikeudesta omaan minuuteensa ja henkilökohtai seen tilaansa toimii sattuvana tiivisty mänä monestakin asiasta. Guex kertoo näkevänsä taiteensa ytimessä oman kehonsa työstön. ”En treenaa siinä mielessä, että oli sin suorituskykyinen urheilijana, vaan voidakseni olla yhteydessä muihin il man sanoja ja samalla tavalla kaikkial la maailmassa. Aluksi tämä oli minulle vain harrastusta, mutta siitä tuli jos sain vaiheessa välttämättömyys.” Hänen mukaansa oleellista ei ole vain saada muut liikkumaan, vaan se, että pystyy samalla olemaan muiden liikuttama. ”Siinä on kyse empatiasta.” www.santarcangelofestival.com Santarcangelo Festivalin taiteellinen johtaja Tomasz Kire?czuk myhäilee kaupungin keskus torin jäätelöbaarissa. Syyskuun festivaalitärpit S ANTARCANGELOSSA viihtyi vät tänä vuonna myös kuo piolaisen ANTI Contempora ry Art Festivalin toiminnanjohtaja Elisa Itkonen ja riikalaisen Homo Novus tapahtuman kuraattori Bek Berger. Vuonna 2002 käynnistetty ANTI määrittelee itsensä kansainväliseksi paikkasidonnaisen nykytaiteen fes tivaaliksi. Itkosen mielestä se kuu luu taiteellisesti samaan eurooppa laiseen festivaaliperheeseen kuin Santarcangelo Festival. ”Kummankin festivaalin ohjel misto on monitaiteellinen, keskit tyen kuitenkin esittävään taiteeseen. Meitä yhdistää myös se, että molem mat festivaalit järjestetään pääkau punkien ulkopuolella, pikkukaupun kien ainutlaatuisissa ympäristöissä.” 19. kertaa järjestettävä Homo Novus on puolestaan omistettu vie raanvaraisuuden, kollektiivisuu den ja yhdessä toimimisen mahdol lisuuksille. Syyskuussa peräkkäin järjestettävät ANTI ja Homo Novus tekevät keskenään yhteistyötä jopa neljän yhteistuotannon muodossa. ”Esimerkiksi Andy Fieldin ja Becie Darlingtonin The Book of Riga / The Book of Kuopio tehty sa malla tavalla paikallisten koululais ten kanssa kummassakin kaupungis sa. Tämän vuoden Homo Novuksen yhdessä luomisen teemaa korostam me 15 maasta tule vien taitelijoiden ja puhujien symposiumilla, yhteis tanssiin perustuvilla teoksilla sekä erilaisuutta lauluun yhdistävällä Queereokella”, kertoo Berger. Homo Novuksessa nähdään myös Viron Rakveren Baltoscanda lissa kuohuttanut brittiläinen Kim Noblen Lullaby for Scavengers ja koskettanut Alessandro Sciarronin tanssiesitys Save the Last Dance for Me. Kuopiossa ohjelmistossa ovat myös filippiiniläis-belgialaisen Joshua Serafinin Void ja argentiina laisen Tiziano Cruzin Soliloquy – I woke up and hit my head against the wall. Edellistä on inspiroinut filippii niläinen hen gellisyys ja identiteetti ennen siirtomaaaikaa. Jälkimmäi sessä Cruz kurottaa äidilleen lähet tämiensä kirjeiden kautta yli maan tieteellisten rajojen ja luokkarajojen ja kritisoi taloudellista, rodullista ja institutionaalista syrjintää. Homo Novus Riikassa 30.8.–9.9 . www.homonovus.lv ANTI — Contemporary Art Festival Kuopiossa 12.–17. 9. www.antifestival.com Tiziano Cruz: Soliloquy D ieg o As ta rit a La uri Lu nd ah l
46 • 6 / 2023 Musiikki edellä Raakasagalla on upea ääni, terävä kynä, ällistyttävä lavakarisma – ja periaatteita. J O VUOSIA SITTEN häm mästelin, kuka on tä mä Raakasaganiminen biittimaisteri ja Sound cloudihme, joka väsäsi tasokkaampaa lyriikkaa ja kovempia taustoja kuin moni levyt tänyt räppäri, ja flowkin oli ihan omaa luokkaansa. Enpä olisi arvannut, että artisti oli silloin vasta teiniikäinen. Jäin odottamaan levyä. Nyt Raakasagan ja Palapelin debyytti albumi on viilausta vaille val mis. Syksyksi on tulossa myös mu siikkivideo, ehkä vinyylijulkaisukin. Sinkku lohkaisuja on tullut jo muuta ma. Itse – ja yhdessä – tekeminen on Raakasagalle tärkeää. Ajalle epätyypil lisesti artisti menee musiikki, ei brän di, edellä. Raakasagalla musiikki on niin sano tusti verissä. Hänen isänsä on tunnet tu soul ja jazzmuusikko Sami Saari, äitiään hän puolestaan kuvailee kuva taiteellisesti lahjakkaaksi. Hän on ollut musiikkiluokalla, koulun orkesterissa ja soittanut poikkihuilua. ”Olen kasvanut taiteen ja kulttuu rin ympäröimänä, tavallaan on ym märrettävää, miksi se on luonteva tie.” Musiikin teoriaa artisti ei ole kui tenkaan koskaan opiskellut ja sanoo, ettei tunne edes nuotteja. Nuorempa na hän ajatteli, ettei halua ryhtyä ai nakaan muusikoksi. ”Johonkin 17vuotiaaksi asti taiste lin sitä vastaan, koska faija on muu sikko ja olen katsonut pienestä asti sitä rumbaa. On mulle suoraan sanot tukin, että ei kannata. Mutta musiik ki on kuitenkin ollut sellainen väy lä, jolle mä olen aina päässyt turvaan kaikesta muusta. Olen tehnyt kaiken laista, olen ammatiltani kokki ja yrit tänyt tehdä kaikkea muutakin, mut ta musiikki on se parhaiten luistava asia. Laulaminen on aina ollut mulle henkireikä.” Räppiboksi kävi ahtaaksi Debyyttilevyä on tehty huomattavasti isommalla porukalla kuin bändin live kokoonpano. Jäsenistö on ehtinyt jos sain määrin vaihtuakin. Livekokoon panoon kuuluvat Roni Forss (basso), Taneli Mikkola (trumpetti ja piano), Elias Nieminen (rummut) ja Leevi Lehikoinen (kitara). Levyllä kuullaan myös Joel Ahlqvistia (kitara), Dennis Hallbäckiä (rummut), Aaro Haatajaa (basso) ja Kirsi Harjua (trumpetti). Artistin isä Sami Saari on soittanut kitaroita Paholaisen tiellä nimiseen biisiin. Bii tit ovat Ahlqvistin, Haatajan ja Forssin käsialaa. Sävellyksiä Raakasaaga on tehnyt Ahlqvistin kanssa. ”Ehdin tehdä kauan yksin, mut ta tajusin jossain vaiheessa, että on vitun siistiä, kun saa muiden ihmis ten näkökulmat mukaan siihen mu siikkiin. Kaikki ne tuovat siihen jo tain uutta, paljon enemmän kuin olisi itse osannut ikinä ajatella. Ha lusin pitkään oman vision ulos, mut ta en vielä tiennyt, että siitä voi tul la vielä jotain niin paljon isompaa ja siistimpää.” TEKSTI EMILIA MÄNNYNVÄLI KUVA PINJA NIKKI Siksi Raakasaga sanoo antaneensa kaikille muusikoille vapaat kädet to teuttaa visiotaan. ”Olen sanonut, että tee mitä teet. Luotan niihin.” Ensi alkuun erikoisemmilta kuulos taneita ratkaisuja artisti sanoo ensin makustelleensa, mutta päässeensä sit ten kiinni ideaan. ”En ole laittanut ketään äänittä mään mitään uudestaan. Olen sano nut, että käyttäkää mitä saundeja ha luatte ja äänittäkää vaikka kotona. Kaikilla on kuitenkin se oma leima tekemisessään.” Raakasaga vaikuttaa silminnähden innostuneelta musiikinsa rönsyilemi sestä jo tekemisvaiheessa. ”Olin sellaisessa räppiboksissa to si kauan. Että pitää olla tiukasti räp piä tai hiphoppia ja koko biisin pitää olla kertsiversekertsiverse. Nyt, kun olen päässyt siitä ulos, se on ollut va pauttavaa! Mä olen ihmisenäkin niin vapautunut, se on vaikuttanut ihan kaikkeen.” Artistin mukaan ”boksissa” rajoit tavat myös tietyt oletukset, kuten että räppärit eivät laula tai liikaa herkistele. ”Ettei näytetä itsestä mitään haa voittuvia puolia. Sitten mä vain päätin, että ihan sama. Musiikissa ei loppujen lopuksi ole mitään raameja tai sääntö jä. Miksi pitäisi mennä sellaisten mu kaan, mitä ei edes ole?” Palapelinimikin kuvastaa Raaka sagalle monenkirjavuutta. ”Olen joskus nähnyt ikään kuin sel laisen näyn, jossa me ollaan kaikki sellaista pikselimössöä. Että jos on jo ku jumala, me ollaan vähän niin kuin Sims. Se on musta kiva ajatus. Ja sit ten mulla on myös mun oma peli tä mä musiikki, mitä mä pelaan kuin pie ni lapsi, että ’tää menis tähän ja toi tohon’. Mä pidän mun bändin jäseniä vähän kuin pelikavereina, leikitään yhdessä.” Itsetuhoisuudesta ja rakkaudesta Esikuvia Raakasagan on mietittävä pit kään, koska niitä on niin paljon ja niin erilaisia. ”Mutta mikä on ehkä eniten inspi roinut, niin Ella Fitzgerald. Se on vaan kaikkien aikojen paras laula ja! Esikuvana myös siksi, että se aika kausi, mitä se eli, on ollut niin vaikea, mutta silti se on vaan laulanut.” Raakasagan on vaikea kuvitella uraa musiikin parissa, vaikka se tavoi te onkin. Tällä hetkellä hän työskente lee muun muassa kahvilassa. ”En näe kovin iloista ja tasaista tu levaisuutta musiikin saralla. Mutta ha luan ihmisten kuulevan, mitä mulla on sanottavaa. Olen aina ollut vähän sel lainen muiden kuuntelija, auttaja ja vähän ujompi tyttö. Musiikki on mul le itseilmaisun väylä.” Mikä on Raakasagan tärkein sa noma tällä hetkellä? ”Haluan avoin ta keskustelua. En jaksa enää sitä, että ihmiset eivät pysty puhumaan asiois ta. En olisi tässä, jos en olisi puhunut. Joskus olin hiljaa, mutta se ei tee ke nellekään hyvää. Miksi me käydään psykologeilla, kun voitaisiin puhua keskenämme? Miksi on tabuja, kun ne asiat ovat täällä kuitenkin? Vaikenemi nen on perseestä.” Mitkä asiat artistista ovat yhä tabu ja? ”Kaikki vähän rankemmat aiheet. Mielenterveysongelmat, itsetuhoi suus ja lähisuhdeväkivalta ovat sellai sia, joihin olen paljon ottanut kantaa. Mutta laulan myös rakkaudesta ja epä varmuudesta ja kaikista tunteista, mi tä ihmisellä on. Tai mitä mulla on ol lut. Ehkä se auttaa jotain toista ihmistä joskus.” Raakasaga sanoo haluavansa herä tellä ja yllättää ihmisiä kappaleillaan, niin sanoituksillaan kuin biiteillään kin. ”Olen antanut itseni kirjoittaa sel laisia, että mietin välillä itsekin, että miten olen kehdannut tolleen… Laval la olen erilainen kuin tässä. En halua olla niin rankka ja raaka ja in your face, kun en mä ole.” Artisti miettii hetken. ”Ehkä siinä on jotain sisäistä patou tumaa, että joissain tilanteissa olisin halunnut olla sellainen, mutta en ole uskaltanut.” Kirjoittaja on Kansan Uutisten toimituspäällikkö ja entinen Voiman päätoimittaja. Artikkeli julkaisuyhteistyönä molemmissa medioissa.
Taskinen rällää menemään äänihuu liaan säästelemättä. Yksinkertaisten mutta sitäkin rouheampien ainesten kokonaisuus kasvaa tuon tuosta sha manistisen alkuvoimaiseksi, mikä toi mii erinomaisesti niin lenkkipoluilla kuin myös livekeikalla nautittavaksi. Levyn viimeinen biisi I am drunk on to dellinen yllättäjä – se on BM6:n mitta puulla jopa hyväntuulisen seesteinen. Levyn maailmanlopun tunnelmia peilaava kansitaide on säkenöivän out siderpunktaiteilija Greger Grönholmin käsialaa. EMILIA MIETTINEN Antti Lötjönen Quintet East: Circus/Citadel We Jazz Records 2023 Aikana, jolloin viihdemusaa tehdään tekoälyn avulla tai ainakin kopioimal la etenkin vanhoista kappaleista biittiä rapbiisien kertseihin, on virkistävää miten jazzskene pursuaa kunnian himoista, taitavaa ja monia jazzin tyyli lajeja eteenpäin vievää, mutta kuiten kin klassikoille – jazzin tapauksessa niin kutsutuille standardeille – kumar tavaa huippumenoa. Antti Lötjönen on Suomen taitavim pia ja luomisvoimaisimpia muusikoita. Jännää, miten basisti on koonnut kvin tettiinsä kolme puhaltajaa – Mikko Innasen altto ja baritonifoneineen, Jussi Kannasteen tenorifoninsa kanssa ja trumpettiin Verneri Pohjolan – ja tie tenkin mukaan on päässyt rumpali, Joonas Riippa. Circus/Citadel levyllä Quintet East pääsee revittelemään balladinomaises ta perusjammailusta villiin menoon, freehen. Levy alkaa pitkillä ja rauhal lisilla puhallinvetoisilla soinnuilla. Bii sin (for) Better People sooloihin piilou tuu nätisti jazzin peruskiviä eli säkeitä juuri niistä mainituista standardeista. Lopun It Goes On biisi alkaa Lötjösen etukenolla, ja pian puhaltajien soinnut teemoittavat levyn ympyräksi, kuin sir kuksen kehäksi. IIDA SIMES Levyarviot Kristiina: Palavan rakkauden aika Humu Records / Hillotehdas 2023 Power pop yhtye Kristiina on Tamara Luonto bändistä tutun Kristiina Tuhkasen keväällä 2022 syntynyt projekti. Juuri ilmestyneeltä levyltä on aiemmin julkaistu singlet Hai ja Aloe Vera, jotka nostattivat veden kielelle. Tätä lisää! Ja nyt sitä on koko levyllinen. Al bumi on kompakti puolen tunnin mit tainen kokonaisuus, joka lähtee heti kakkosvaihteella liikkeelle. Alla jyllää takuuvarma kaksitahtimoottori: Tuh kanen hoitaa laulun ja syntikan, kun taas isossa roolissa levyn synnyssä mu kana ollut Joni Ekman esittelee kitaris tin lahjojaan. Sanoitukset ovat mehuk kaan leikitteleviä ja melodian palasia niistä takertuu pitkiksi ajoiksi kurk kuun hyräiltäviksi. Palavan rakkauden aika henkii ajattoman oloista soun dimaailmaa ja osoittaa, että 20luvun suomalainen rock elää ja voi hyvin. ANTTI KURKO Black Magic Six: Black Cloud Descending Svart Records 2023 Undergroundkeikkalavojen uuras työhevonen Black Magic Six on jul kaissut syyskuun alussa levyn jon kinmoisen tauon jälkeen. Tämän bluesia, punkia ja garage rockia su juvasti yhteen mättävän duon edelli nen musiikki ilottelu Choose Death il mestyi vuonna 2017. Kitaristilaulaja Taskinen ja rumpali Motherfuckin’ Japa soittavat albumilla tällä kertaa ilman vierailevia tähtiä lukuunotta matta Peer Günt rumpali Sakke Koivulan dramaattista gongia Werewolf of Istanbul biisin lopussa. Levyn soundit ovat tuttuun tyyliin karuja ja pelkistettyjä. Kitarat rämise vät ja pörisevät, kannut paukkuvat ja Koostamme Voiman arvioimat levyt soittolistaksi. Kuuntele Spotifyssä: KUUNTELE LEVYT LIPUT: Aikuinen 13 € (ovelta 15 €) | Alennusryhmä 10 € (ovelta 12 €) | Opiskelija 7 € Monipäivälippu 22 € (ovelta 24 €) | Ryhmä 10 € /per hlö (min. 10 hlöä) (ovelta 12 €/per hlö) Samalla lipulla Turun Ruokaja Viinimessut. AVOINNA: Pe 10-18 La 10-17 (20) Su 10-16 Yli 500 esiintyjää ja satakunta näytteilleasettajaa. Poikkitaiteellisena teemana tanssi. Lue lisää: turunkirjamessut turunkirjamessut JORMA UOTINEN RASMUS ARIKKA SIXTEN KORKMAN JENNI HAUKIO SATU RÄMÖ LOLA ODUSOGA Viinialue avoinna lauantaina klo 20 asti. S A M A L L A L I P U L L A ! 02. 19.09. Alakerta: Riikka Aihinen Yläkerta: Liisa Hilasvuori, Sanna Pajunen, Eeva-Maija Priha ja Paula Tella 23.09. 10.10. Alakerta: Johannes ja Rafael Heikkilä Yläkerta: Astrid Strömberg 14. 31.10. Alakerta: Annina Mannila Yläkerta: Shoji Kato 04. 21.11. Alakerta: Duncan Juvonen Yläkerta: Outi Piiroinen 25.11. 12.12. Alakerta: Henni Kitti Yläkerta: Henna Jula Eteläranta 6, 28100 Pori Tiistai sunnuntai 11:00 18:00 Maanantaisin suljettu. Vapaa sisäänpääsy. Poriginal gallerian syyskausi 2023 osta kirja ”.. Paransimme maailmaa, rikoimme Suomessa vallinnutta yhtenäiskulttuuria ja haistatimme pitkät sovinnaisille käytöstavoille. Punkit näkyivät ja kuuluivat katukuvassa, vaikka rauhaa rakastavia ja sotaa vastustavia olimmekin. Vastaansa punkkarit saivat poliisit ja vartijat, tavikset, punaniskat, skinheadit ja vielä teddyboyarmeijankin, mutta pyhistä periaatteista ei luovuttu eikä periksi annettu. ..” Sukella punkmuistoihin ja -pohdintoihin, katkeransuloiseen kapinaan. Saatavilla Rosebud Sivullisesta ja Stupido Storesta, tai suoraan Punkmuseosta (punkmuseo.fi). Hintakin on kohtuullinen, kympin ja hilut. Punk & Peace!
48 • 6 / 2023 Tyttö kuin tiikeri Rakkautta & Anarkiaa elokuvafestivaalin ohjelmistoon kuuluu malesialainen kauhuelokuva Tiger Stripes, jonka aihe sai innoituksensa käsikirjoittajaohjaaja Amanda Nell Eun omista kokemuksista ankarassa tyttökoulussa. TEKSTI ELISA HELENIUS Ä LYPUHELIMEN videolla muslimityttö seisoo koulun vessassa. Elekt roninen musiikki alkaa soida, ja tyttö ryhtyy tanssimaan vauhdikkaasti. Riehaan tuneena hän heittää päähuivinsa pois ja alkaa riisua peittävää koulu pukuaan. Video katkeaa, ja ruudulla lukee neonpinkillä elokuvan nimi: Tiger Stripes. Zaffan on 12vuotias malesialainen tyttö, joka ui ystäviensä kanssa joessa viidakon keskellä ja liimailee tarroja kiviin. Hän on luokallaan ensimmäi nen, jonka kuukautiset alkavat. Sa maan aikaan hänen kehossaan alkaa tapahtua outoja muutoksia. Kaiken kukkuraksi Zaffan huomaa hirviönai sen tuijottavan itseään korkealta puun oksalta. Kaverit ja äiti kääntyvät Zaffania vastaan hänen käytöksensä muut tuessa yhä merkillisemmäksi. Kun muut oppilaat hyökkäävät Zaffanin kimppuun tyttökoulun vessassa, nä kymätön voima saa heidät kiemur telemaan lattialla tuskasta. Paikalle kutsutaan henkiparantaja auttamaan teinejä. Tiger Stripes on hurja kasvukerto mus, tosin kömpelöt erikoistehosteet ovat – todennäköisesti pienestä bud jetista johtuen – tahattoman koomi sia. Suosittu indonesialainen DJduo Gabber Modus Operandi on säveltä nyt elokuvaa varten kokeellista tekno musiikkia. Rakas kauhu Tiger Stripes sai maailmanensiiltan sa Cannesin elokuvajuhlilla viime toukokuussa ja voitti Kriitikoiden vii kon pääpalkinnon. Kauhuelokuva on malesialaisen käsikirjoittajaohjaaja Amanda Nell Eun, 37, ensimmäinen pitkä elokuva. ”Koska kyseessä oli ensimmäinen pitkä elokuvani, olin aluksi hyvin epä varma. Kuvausten jatkuessa muutuin itsevarmemmaksi ja keskittyneem mäksi”, Eun kertoo videopuhelussa Malesiasta käsin. Hänelle oli luontevaa tehdä kauhu elokuva, koska hän on katsonut paljon kauhua teiniiästä lähtien. ”Kauhuelo kuvat olivat minulle ovi elokuvien ja taiteen maailmaan. Nyt aikuisena elo kuvantekijänä kauhuelokuvat ovat minulle edelleen merkityksellisiä. Ne ovat jännittäviä, ja niiden huumori on hauskaa. Huumori on hyvä keino käsi tellä vaikeita aiheita.” Eun on valmistunut Lontoon elo kuvakoulusta. Malesiassa ei ole mo nia muita naispuolisia elokuva ohjaajia. ”Kun olin nuori elokuvaalan opiskelija, en osannut nimetä yhtään naispuolista ohjaajaa. Toivon, että tä mä on nyt muuttumassa. Ala tarvitsee lisää naisia.” Elokuvan idea lähti Eun omista ko kemuksista. ”Kuukautisten alkaminen on minulle, kuten myös monelle muul le, voimakas muisto. Silloin tytöt myös yleensä oppivat häpeämään itseään ja vartaloaan.” Zaffan ei voi kuukautisten aikana osallistua koulupäivien uskonnollisiin seremonioihin, mikä ei tosin haittaa häntä. ”Halusin elokuvan kautta tut kia, ovatko kuukautiset ja naisen var talo yhä tabuja.” Viidakon henget Eun mukaan monissa malesialaisissa kansantaruissa esiintyy puissa istuva hirviö. ”Kulttuurissamme uskotaan yhä, että yliluonnollinen maailma elää lähellämme.” Kun työryhmä kuvasi viidakossa, he pyrkivät luonnon lisäksi kunnioit tamaan siellä asuvia henkiä. ”Haluai sin sanoa, etten usko henkiolentoihin, mutta erityisesti pimeällä luonnossa liikkuessani uskon kaiken kuulema ni”, Eun nauraa. Hän kertoo nauttineensa viidakos sa kuvaamisesta, vaikka kuumuus oli kin raskasta. ”Koko työryhmä vaikut ti viidakossa rentoutuneemmalta kuin tavallisesti.” Erityisellä lämmöllä Eun muistelee tohtorin hahmoa varten tekemäänsä taustatutkimusta YouTubea ja Insta gramia selaamalla. ”Malesialaiset henki parantajat ovat elämää suurem pia hahmoja, hyvin karismaattisia ja viihdyttäviä.” Turvattomat koulut Kuten elokuvan päähenkilö, myös Eun viihtyi nuorena paremmin vii dakossa kuin koulussa. ”Vapaus on minulle tärkeää. Elokuvastani näkee, että sen tehnyt henkilö ei viihtynyt koulussa.” Malesialaisissa kouluissa vallitsee vanhanaikainen hierarkia. Käsikirjoi tusvaiheessa Eun vieraili työryhmänsä ”TYTÖT OVAT HULLUJA, VILLEJÄ, KAPINALLISIA, ILKEITÄ, TUHMIA, IHANIA JA KAUNIITA.”
50 • 6 / 2023 ELOKUVAT Adil El Arbi ja Bilall Fallah: REBEL Ensi-ilta 22.9. Viime vuonna Cannesissa kiitelty Rebel kertoo islamistisesta radikalisoitumisesta yhden perheen näkökulmasta. Elokuvan takana ovat belgialais-marokkolaiset ohjaaja-käsikirjoittajat Adil El Arbi ja Bilall Fallah. Aiemmin he ovat tehneet työparina jenginuorielokuvia, Hollywood-toimintafilmin Bad Boys for Life ja jaksoja Ms. Marvel -supersankarisarjaan. Rebelissä elämänmuutosta kaipaava parikymppinen Kamal lähtee Belgiasta Syyrian sisällis sotaan ja päätyy Isis-järjestön propaganda kuvaajaksi Raqqaan. Kamalin kärvistellessä mielivaltaisen väkivaltakurin äärellä, hänen 13-vuotias pikkuveljensä Nassim Aleksi Delikouras: SPEDE Ensi-ilta 29.9. Spede Pasanen (1930–2001) oli elokuvakäsikirjoittaja ja -tuottaja ja televisioviihteen pioneeri. Nykyään hänet muistetaan etenkin huumorija kisailuohjelmistaan sekä VesaMatti Loirin sketsihahmoon perustuneesta 20-osaisesta Uuno Turhapuro -elokuvasarjasta (1973–2004). Julkisuudessa on viime aikoina käsitelty Pasasen persoonan vähemmän mairitteleviakin puolia. Myös Antti Heikkisen käsikirjoittaman ja Aleksi Delikouraksen ohjaaman elokuvan alusta asti käy ilmi, miten Pasanen ( Riku Nieminen) pyrkii kyykyttämään puolisoaan, toimittajia ja työtovereitaan aina öykkärimäiKOONNUT TUOMAS RANTANEN Guy Natti: GOLDA Ensi-ilta 29.9. Aikamme trendi: maailman kuuluisimmat näyttelijät tekonenissään esittämässä 1900-luvun juutalaistaustaisia superkuuluisuuksia. Golda on hyvin ällistyttävä elokuva. Ehkä sen pitäisi antaa vastauksia siihen, miten ihmeessä keskitysleireiltä ja vainoista selvinneet juutalaiset tulivat perustaneeksi ihmisoikeuksia halveksuvan rautanyrkkivaltion keskelle arabimaailmaa. Väkivallalla väkivaltaa vastaan, siinä sen tärkein oppi. Israelin 1970-luvun pääministeri Golda Meir ( Helen Mirren) on maailman ainoa ihminen, joka osaa sodankäynnin taidon. Muun maailman edustajat ovat ihmettelemässä vapisten jom kippur -sotaa kuin nössö puolustusministeri Mosche Dayan konsanaan. IIDA SIMES Lue lisää arvioita osoitteessa Voiman TV-tärpit on helppo uhri terrorijärjestön värväreille Brysselissä. Tärkeä osa on myös veljesten äidillä Leilalla, joka yrittää olla menettämättä toistakin lastaan samaan kurimukseen. Suoraviivaisessa Rebelissä nähdään dynaamista käsivarakuvausta ja villejä leikkauksia. Asetelmallisuudesta huolimatta draamassa on kulmaa: kun ihmissuhteissa on tunnistettavaa arkirealisimia ja herkempiä tunnesävyjä, tekijät onnistuvat kuvaamaan tavanomaista tuoreemmin radikalisoitumista prosessina. Elokuvan omaleimaiseen rosoiseen estetiikkaan istuvat hämmentävän hyvin myös absurdin surrealistiset musikaalikohtaukset, jotka moni tiukkapipoisempi tuottaja olisi heittänyt roskiin jo ensimmäisessä tuotantopalaverissa. TUOMAS RANTANEN 18.9. Yle TV1: Valkoinen peura (1952) Erik Blombergin Cannesissa vuonna 1953 palkittu kauhufantasia peuraksi muuttuvasta eksoottisesta kaunottaresta ( Mirjami Kuosmanen) on suomalaisen elokuvan kansainvälinen klassikko. Tässä ajassa sen lappiromantiikka, sukupuolikuvasto ja alkuperäiskansan kuvaus ovat tietenkin armottoman vanhanaikaisia, mutta tämä ei suinkaan vähennä elokuvan antikvaarista arvoa. 6.9. Yle Teema & Fem: Soratie (Iran 2021) Iranilainen Panah Panahi soveltaa maineikkaan ohjaajaisänsä Jafar Panahin viranomaisten kontrollia pakoilevan sissielokuvan metodeita elokuvassaan, jossa kohtaavat terävääkin terävämpi yhteis kuntakritiikki, satiirinen kulttuurikuvaus, hersyvä perhekomedia ja ohjaajan hellän oidipaaliset vinoilut isälleen. HBO Max: Patria (Espanja 2020) Baskimaan itsenäisyyttä väkivallallakin ajaneen ETAn terrorismia ja sen aiheuttamia traumoja tavallisten osallisten näkökulmasta peilaava laatusarja perustuu baskikirjailija Fernando Aramburun romaaniin Äidinmaa. Väkivallalla räiskyttelyn sijaan Aitor Gabilondon käsikirjoittama ja luoma sarja onnistuu vyöryttämään katsojan silmien eteen yhteiskunta rakenteiden jännitteiden voiman, perhe dynamiikan moninaiset säröt ja kaikkia osapuolia koskettavan tragedian painon. 28.9. alkaen Yle Teema & Fem: Fight the Power: How Hip Hop Changed the World (USA 2023) Public Enemystä tunnetun Chuck D:n neliosaisisessa dokumenttisarjassa sukelletaan tekijän ja hänen kollegoidensa opastamana hiphopin sosiaalisiin juuriin ja poliittiseen merkitykseen viimeisen 50 vuoden aikana. 29.9. Yle Teema & Fem: Nuoren naisen muotokuva (Ranska 2019) Mestarillisen Céline Sciamman elokuvassa 1700-luvulla elävä nuori taidemaalari Marianne ( Noémie Merlant) saa toimeksiannon maalata salaa muotokuvan porvarisperheen Héloïsesta ( Adèle Haenel) tämän naittamisen vauhdittamiseksi. Sukupuoliroolien, luokkakysymysten sekä naisten välisen solidaarisuuden ja rakkauden ohella Sciamma tutkii kreikkalaisen Orfeus-myytin kautta taitelijan suhdetta malliinsa ja kirjoittaa siinä sivussa uusiksi Ingmar Bergmanin elokuvaa Naisen naamio – Persona (1966). syyteen asti. Lisäksi hän lähestyy työtovereitaan odotusten mukaan karkeasti tyypitellen: Ere Kokkonen ( Joonas Nordman) on kunnianhimoinen kuumakalle, Simo Salminen ( Mikko Töyssy) yksinkertainen mutta lojaali ja Loiri ( Aku Sipola) kaikessa lahjakas. Nykyään Suomessa tehdään paljon julkkisten elämänkertaelokuvia, joissa pikakelataan läpi lehdistä tutut tarinat. Draamallisesti Spede tarjoaa tuoreeksi (joskin laihaksi) selitykseksi nimihenkilönsä kunniankipeyteen ja kiivasteluun krooniseksi kasvaneen kuolemanpelon. Mielenkiintoiseen historian jaksoon liittyvänä – tosin liioitellunkin tupakansavuisena – epookkina elokuva on kiinnostavimmillaan ja sopii hyvin Ylen Rakastitko, Vesku? -kuunnelman rinnalla koettavaksi. TUOMAS RANTANEN Francois Ozon: RIKOS ON MINUN Elokuvateattereissa nyt. Ranskalainen huippuohjaaja François Ozon teki jo vuonna 2002 hirtehisen räävittömän retromusikaalin 8 naista, joka on ikäänkuin Rikos on minun -uutuuden esiosa. Ozon on ymmärtänyt saman kuin televisioon etsiväsarjoja tehtailevat anglosaksisen maailman tuottajat: viihdettä kaipaavat kansalaiset tykkäävät nostalgiaa uhkuvista hömppätarinoista. Mutta ranskalaiset tekevät tämänkin ainutlaatuisemmin. Suomalaisranskalaisen Nadia Tereszkiewiczin roolihahmo, köyhä näyttelijä Madeleine, vaatii saada tunnustaa murhanneensa raiskauksella uhanneen teatteripomon. Madeleine voittaa ranskalaisten sympatiat ja alkaa menestyä – mutta merde! Eksentrinen ikääntyvä diiva ( Isabelle Huppert) väittää kyseessä olevan hänen rikoksensa. Naisille tulee riita, sillä Madeleinesta olisi kauhean tylsää paljastua syyttömäksi. 1930-luvun Pariisiin sijoittuva Rikos on minun irvailee maailmalle, jossa kiltti nainen on äänetön. Leffa kiukuttelee naisia alistaville rakenteille, agathachristiemäisen sovinnaisille dekkaritarinoille, seksiä vonkaaville miesjohtajille ja jopa me too -liikkeelle, jonka tavoitteet ovatkin olleet itse Catherine Deneuven mielestä muka liian vaikeita ymmärtää. IIDA SIMES
MANIFESTI www.manillantehdas.fi/manifesti 13. 23.9.2023 +muita Liput ja lisätiedot: lostinmusic.fi NYKYTAITEEN MUSEO . MANNERHEIMINAUKIO 2, HELSINKI . KIASMA.FI T ilmo voima.indd 1 T ilmo voima.indd 1 12.5.2023 12.21.05 12.5.2023 12.21.05 NYKYTAITEEN MUSEO . MANNERHEIMINAUKIO 2, HELSINKI . KIASMA.FI T ilmo voima.indd 1 T ilmo voima.indd 1 12.5.2023 12.21.05 12.5.2023 12.21.05 12.–17.9.2023 + etkot / pre-party 8.–9.9. antifestival.com ANTI–Contemporary Art Festival RAKKAUDELLISTA KUUNNELTAVAA MATKALLESI Ota kuulokkeet korvillesi ja anna ainutlaatuisten rakkauslaulujen porautua suoraan sydämeen. antifestival.com/radioh_europa TUNE INTO LOVE Slow down, press play and let extraordinary love songs from Europe cut straight to your heart. antifestival.com/en/radioh_europa-en
? ? ? ? ”PELOTTAVA” JOONATAN ITKONEN, TOISTO.NET ? ? ? ? ”VAHVOJA ROOLISUORITUKSIA” ESPEN SVENNINGSEN RAMBØL, DAGSAVISEN ? ? ? ? ? ”VAKUUTTAVIA VÄRISTYKSIÄ” LARS FRØYSHOV, BERGENS TIDENDE ? ? ? ? ”SYNKKÄ JA TIIVISTUNNELMAINEN” SIGURD VIK, NRK ? ? ? ? ? ”INTENSIIVINEN JA TEHOKAS KAUHUELOKUVA UNIHALVAUKSISTA” JON SMELAND OLSEN, KINOMAGASINET VAIN ELOKUVATEATTEREISSA 15.9.2023 ALKAEN