fifi
sku 2011 syy 7 u
i .voima.f
TU E
RIIPPU M
A
TO
NTA JOURNAL
Tilaa!
voima .fi
MA
!
ri F
7
eu r F
in dlich un a Fre n Johan aja iohja attelu s. er in Teatt haast elsing te:afHstivaalit lii v e
ch li d n
20
Sarjak u
Frank
ch li ed
Fr
ich hl ö
Euron tulevaisuus: Väyrynen tai avaruusoliot 40 Breivik & Istanbulin homot 26 Taistelu tuloeroista 33 3
OTTA SATA VU AISTA SA AL SUOM
SUURI KURPIT SA 30 FESTAR ITAITE ILIJA TIM O "TIMP
UVA SARJAK PLEECE ILÄINEN ISÄ" WARREN BRITT KUVAROMAANIN KÄVIJÖITÄ
LLÄ "SARJA N EDE ROUNDI BOT RGE LOW UNDERG & MARY TAL GEO BRYAN NITYSTÄ KEAJÄN 50 V KOR
SEN PÄÄSKY LEIKKI NDO COMMA
PA" MÄ
KELÄ
n i Vainio irja, Ilmar stiin kuvak julkai n sarja (WSOY), menneitä, alaine ki usret suom muistelee mäinen en tutkimestivaalit sti eteenpäin. Ensim Itikais kuvaf vanka ssori Profe 1911. Sarja suuntaa ja 6. vuonna historiaa lee sivulta esitte näyttelyt Katso
AA! RJAKUV KI COMI CS FE
VUOTTA
VAPAA
PÄÄSY
HELSIN
IS
M IA
. TIL A A V
OI
utlapsu kuvaa varjossa. ched n Abira ta 8. a, soda Zeina oniss ieraat sivul Liban taan festivaaliv Katso
TTA ILLÄ KAJÄT ES n (Suomi) AKU ANK -PIIRTÄ Kari Korhone A DISNEY (Espanja) & Ferioli RJAKUV össä César isty NEN SAkehitysyhte E KKALAI& Sarjakuva ) AFRI i (Ghana SIOILL 40 VUO LEHTI
Odo
STEPHA
/ LIKE
YSJÄNNIT KORKEA TAI t& alkee NUN SUNng! Korkkarisaksan a areist Korkk
Achtu puhuvat t Naise
N PAST
IS: HE
elämän telee aan e yhdis a purev iä sioill pohdiskelu Helm n itukse oriin. tarko kuole aan huum must ja usein lleet sävy koete stinen vitsit ovat vanSen sarka elevät malehtien . maa käsitt isten sano rajoja ikkala iaisuuden o amer ia sovel is kerto hoillis na. han Past jä Step sunnuntai n piirtä taina ja Sarja lauan työstään
LMIÄ
STIVA
L FREE
ENTRY
PETOS. KUNNIA. VALTA.
TUKHOL MA N
Helsingin Sanomat Helsingi Sanoma ls i nomat
P I ME Ä
P UOL I
Lue myös Lapidukselta:
Syväst henkil kohtain n lumoav tilint k vaikea t säsuhteest perheen Syvästi henkilökohtainen, lumoava tilinteko vaikeasta isäsuhteesta, perheen väst ti kil ilök inen av ak esta rhee h h oamise ta, alkoholismista uo m ta ja p pulaari usiikista usta h hajoamisesta, alkoholismista, kuolemasta ja populaarimusiikista.. Mustan huus lkoh smista, holi m laarim sii t tan mori sävy t m eos al itta kuus osais arjan oss orjalais j ija käy morin sävyttämä teos aloittaa kuusiosaisen sarjan,, jossa norjalaiskirjailija käy oi v loit lo taa usio is ja ssa a s äy läp elämäns a ukun vaiheita koskettavast ja uimaav a kk k i es läpi elämänsä ja sukunsa vaiheita koskettavasti ja huimaav tarkk näköisesti. lämänsä k n aih t i ett uima van kkan a "Kirjalla on vankat ansiot. Se on erittäin hyvin kirjoitettu ja se ottaa lukijan K all lla vanka nsi t n siot eritt n yvin irjoitet u se ttaa luki ittä t j tettu t uk aivan ensimmäisestä lauseesta lähtien." Kotiliesi iva nsimmäisest lauseesta lähtien. isestä laus t ähtien otili s
JENS
L A P I D U K S E N
TR I L L E R I
LUKSUSELÄMÄÄ
RAPPIOTAIDETTA
Palefacen kirja paljastaa suomiräpin lyhyen mutta monipuolisen historian 80-luvun puhelaulukokeiluista Raptorin ja Pääkkösten kautta nykypäivän moniääniseen skeneen. Ennen kaikkea se kuitenkin päästää ääneen Suomen kärkiräppärit, jotka kertovat suhteestaan taiteista tykeimpään. Saatavana myös Palefacen kokoama Rappiotaidetta-levy suomihiphopin alkuvuosilta!
www.like.fi
KIRJAKAUP OIS TA
KAUTTA
MA A N !
MEIDÄN POIKA
ilmoitus
SYYSKUUN MERKKITUOTTEET
7
2011
7
rjoitus
5.9.2.10. 2011
sis
Kansihenkilönä Sea Shepherdillä
Sonja Hyppänen suojelee valaita ja vahtii delfiinien oikeuksia.
Lupaan, etten hermostu enää
lähi-Alepan pihaan uudet postilaatikkonsa, sinisen ja keltaisen, toisen nopeammille ja toisen hitaammille lähetyksille. Nuoriso tai muut penteleet tuhrivat nopeasti laatikot, eikä niistä enää saa selville, milloin postilaatikko tyhjennetään. "Lupasin itselleni, etten enää hermostu", kaupan k kassalla työskentelevä nainen sanoo, kun kuulee töhrinnästä. "Pitäisi ryhtyä varmaan buddhalaiseksi ja meditoimaan, jottei hermostuisi aina kaikesta", kassa jatkaa. ria ulttuu Myös monet pankkiirit ja johtajat rakastavat Eliittik :llä, buddhalaisuutta. Hekin tarvitsevat breikin työeläisolla heim n män puristuksesta. Fyrkke
ITELLA ON TUONUT
28
Piilossako?
Ville Tietäväisen sarjakuva-albumi Näkymättömät kädet antaa kasvot harmaalle massalle.
ai astam V
pystyy
s. 16
nos
n!
46
Performansea
Erkki Pirtola liikuttuu Tampereen Hirvitalosta.
36
Chile haluaa peruskoulun
Friedmannin uusliberalistinen koulutusmalli ei enää kelpaa.
30 8
Hullut päivät
Naomi Kleinin tiukka analyysi Englannin mellakoista.
Ruusu Haarla S Satu Taskinen Ta en Laura Rantanen n
P U H U TA A N M I N D F U L N E S S I S TA , tietoisesta läsnäolosta olosta, jonka Wikipedia määrittelee olevan "tietoisuutta mielen t t i l tuottamista kokemuksista ja tulkinnoista". Monet mindfulness-ihmiset ovat kiinnostuneita uudenlaisesta johtamisesta, jossa ollaan tietoisesti läsnä. He ovat perustaneet kansainvälisiä lastenkouluja, joissa yhdistetään mindfulness ja huippu-urheilu saman katon alle. Myös isot firmat, kuten Apple, Google ja Facebook käyttävät tätä vanhaan buddhalaiseen meditointiin perustuvaa menetelmää. Lisäksi USA:n Kelaa vastaava instanssi on kuulemma antanut sille rutosti rahoitusta, ja armeija on ottanut sen käyttöönsä. Minulla ei ole mitään uusia tekniikoita vastaan, ja olisihan kiva, jos ihmiset ajattelisivat paremmin. Siksi odotinkin dalai-laman lehdistötilaisuutta Helsingissä elokuussa. Dalai-lamahan tarkoittaa universaalia opettajaa. Olisin kysynyt häneltä, missä määrin hän kokee ongelmaksi, että liike-elämä ja kapitalismin johtovoimat ovat innostuneita juuri hänen ajattelustaan ja uskonnostaan. Ehkäpä kansantalouksien tuhoajilla on nykyään parempi mieli?
s. 12 2
KANNEN KUVa Klaus Welp
BRITTILÄINEN SARJAKUVA BRIT
"SARJAKUVAROMAANIN ISÄ" WARREN PLEECE "SA UNDERGROUNDIN EDELLÄKÄVIJÖITÄ UND BRYAN BRY & MARY TALBOT
COMMANDO PÄÄSKYSEN LEIKKI / LIKE
s 4 s. 14
s. 40
Elävä kuva ........... 5051 Kulttuuri ...............5255 Lukijaposti ............5657 Sarjakuvat ...................58
etukäteen tilanteella, koska tilaisuus pidettiin Pörssitalon Pörssisalissa. Suunnittelin kysyväni dalailta, mitä hän oikeasti tarkoittaa "sisäisellä rauhalla". Tilaisuudessa mietin, mitä hän tarkoitti kehottaessaan toimittajia katsomaan, mitä "sinun takanasi on" samalla, kun hänen takanaan oli Pörssisalin vanha taulu, jossa luki "ostaja", "järjestys" ja "myyjä". Puheidensa perusteella tämä kaveri ei kuitenkaan ollut yhtä yksinkertainen kuin Youtubessa löytyvästä videosta voisi päätellä. Siinä australialainen toimittaja kertoo dalai-lamalle vitsin, jossa dalai menee pizzeriaan ja kysyy: "Can you make me one with everything?" (http://bit.ly/mnLeTx) Mietin, mitä dalai olisi vastannut oikeisiin kysymyksiin. Olisin kysynyt, mitä hän oikeasti tarkoittaa tekopyhyyden kritiikillä ja tasaisella tulonjaolla, joita hän puheessaan vanhana marxilaisena edelleen alleviivasi. Samallahan hän sanoi olevansa samaa verta ja lihaa kuin me toimittajat, vaikka hänestä käytettiinkin ilmaisua "hänen pyhyytensä". En saanut kuitenkaan puheenvuoroa, koska viittasin hieman laiskasti. Ehkä en halunnut vastauksia. Dalai-lama teki vaikutuksen pelkällä hohottavalla naurullaan. Ei voi hermostua, jos nauraa noin.
HERKUTTELIN MIELESSÄNI
kuvaa lapsuut-
KORKEAJÄNNITYSSUNNUNTAI
Achtung! Korkkarisaksan alkeet & Naiset puhuvat Korkkareista
Helmiä sioille yhdistelee elämän tarkoituksen pohdiskelua purevaan mustaan huumoriin. Sen sarkastinen sävy ja usein kuolemaa käsittelevät vitsit ovat koetelleet amerikkalaisten sanomalehtien vanhoillisia soveliaisuuden rajoja. Sarjan piirtäjä Stephan Pastis kertoo työstään lauantaina ja sunnuntaina.
liite Helsingin Sarjakuvafestivaalit
Ajassa .....................817 Kulttuurihäirintä .........10 Talous .................. 4041 Musiikki ............... 4245 Kirjallisuus ...........46-49
kimmo jylhämö
FREE ENTRY
7
Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköpostit etunimi.sukunimi@voima.fi, www.voima.fi Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö 044 ukunimi@voima.fi www.voima.fi i 568 1996 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala Toimituspäällikkö Susanna Kuparinen (09) 7744 3112 Toimitussihteeri Elsi Hyttinen Ulkoasu AD, valokuvaaja Klaus Welp (09) 7744 3113, graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraafikko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 ensimmäiset lukijat Anu Harju & Tapani Möttönen Avustajina tässä numerossa Alejandra Carballo, Maria Haanpää, Ruusu Haarla, Hanna Kaisa Hellsten, Heikki Hiilamo, Sonja Hyppänen, Mikko Jakonen, Antti Jauhiainen, Anna-Sofia Joro, Marjo Jääskä, Miika Kabata, Tea Kalska, Naomi Klein, Tuomo Kokkonen, Kuutti Koski, Maria Kozulya, Kyhäritie, Marjukka Kähönen, Le Monde diplomatique, Pertti Laesmaa, Vesa Mäkinen, Minna Nurmi, Anni Pietarinen, Kati Pietarinen, Pilli-Liisa, Erkki Pirtola, Laura Rantanen, Iida Rauhalammi, Antti Ronkainen, Mohammad Salehzadeh, Henri Salonen, Nina Sarell, Kasper Strömman, Juha Säijälä, Satu Taskinen, Katja Tähjä, Constanza Valderrama, Veera Vartiainen, Slavoj Zizek Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen Jakelu Jari Tamminen 050 331 4357 Tilaukset Mirkka Hietanen (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima 8/11 ilmestyy 3. lokakuuta. ISSN 1457-1005
7
"Ihmisen pissa on hyvä lannoite." YLE Uutiset 31.8.2011
2011
11
Rakkahin vihollinen
Iran & USA bondaavat, kun kyseessä on Kurdistan.
Iran on terroriuhan pesä. Iranin mielestä taas USA on suursaatana. Irania ja USA:ta ei yleensä syystä mielletä ystäviksi. Kuitenkin maiden yhteistyö onnistuu, kun halutaan hallita Kurdistania. Iranin armeija hyökkäsi 16. heinäkuuta 2011 Irakin Kurdistaniin. Hyökkäyksen syynä on se, että Iranin mukaan PJAK-puolueen (Kurdistanin vapaa elämä -puolue) päämaja sijaitsee siellä. PJAK on Iranin Kurdistanin puolue, joka taistelee kurdien puolesta. Iranin hyökkäyksen syynä ei ole ainoastaan PJAK:n tukahduttaminen. Iran toivoo myös Pohjois-Irakin kurdifederaation lakkauttamista. YK:n mukaan USA:lla valloittajalla olisi velvollisuus puolustaa Irakin rajaa, mutta USA on hiljaa Iranin hyökkäyksistä.
U
SA:N SILMISSÄ
matkusti Somaliaan jakamaan lääkkeitä ja ruokaa lapsille.
U U T I S T E N mukaan USA on tiiviissä yhteistyössä Turkin kanssa. USA on esimerkiksi antanut kurdisissien tarkat sijaintikoordinaatit Turkin armeijalle. Ne USA on hankkinut käytössään olevalla
voitto Iranin -Qaidan see al merkit ittoa. vo
huipputeknologialla. Turkki taas antaa tiedot eteenpäin Iranin armeijalle. Tähän mennessä Iranin hyökkäyksissä on kuollut noin 200 ihmistä, ja yli tuhat perhettä on joutunut jättämään kotinsa maaseudulla. Qandil-vuoristo sijaitsee Iranin, Irakin ja Turkin välillä. Tässä sodassa Iranin voitto merkitsee al-Qaidan voittoa. 50 prosenttia kansalaisista kuuluu etnisiin vähemmistöihin. Vähemmistöillä ei ole oikeutta äidinkielensä opetukseen tai kielen ja kulttuurin ilmaisuun julkisesti. Poliittisten mielipiteiden ilmaisu ja sananvapaus ovat Iranissa kiellettyjä.
IRANISSA YLI
Tyypillinen tuomio ihmisoikeuksien puolustajille on teloitus tai vankeus. Kurdit ovat 40 miljoonan ihmisen muodostama yhtenäinen kansa, joka asuu yhtenäisellä alueella ilman omaa kansallisvaltiota. Vaikka Iranin, Irakin, Turkin ja Syyrian välillä on ollut runsaasti poliittisia konflikteja, ovat valtiot silti tehneet yhteistyötä kurdikysymyksessä ja estäneet kurdien oikeuksien toteutumisen. Turkki on Naton jäsen. Iran on siiamaailman johtaja. Irak ja Syyria ovat arabineuvoston ja islamilaisen maailmanneuvoston jäseniä. Turkki käyttää Naton voimaa ja aseita kurdeja vastaan, ja on onnistunut leimaamaan kurdipuolueita terrorijärjestöiksi. palestiinalaisille oikeuksia ja syyttää Israelia ihmisoikeuksien loukkaamisesta. Palestiinalaisten asema verrattuna Turkin kurdeihin on monta kertaa parempi. USA:lla ja EU:lla on suurvaltoina velvollisuus puuttua Iranin, Syyrian ja Turkin ihmisoikeuksien jatkuvaan loukkaamiseen ja kurdien kansanmurhaan. Kurdeja voi käyttää Lähi-idän demokratisoimiseen.
T U R K K I VA AT I I
Hannah
j ja
rakkaus
Seela Sellan tähdittämä näytelmä kahden aikansa suurimman intellektuellin, Hannah Arendtin ja Martin Heideggerin myrskyisästä rakkaudesta. ke 30.11. pe 2.12. klo 19, la 3.12. klo 17, ke 7. to 8.12. klo 19, 13/9
MasQu2e11 0
Stoa ja Teatteriyhdistys Metamorfoosi ry järjestävät kolmannen kerran kansainvälisen naamioteatterifestivaalin. Kotimaisia ja ulkomaisia naamioteatteriesityksiä, näyttelyitä ja työpajoja.Tarkka ohjelma: www.metamorfoosi.com pe 21. su 23.10. Liput (09) 310 12000 stoa.lipunmyynti@hel.fi ja Lippupalvelu
lähtien PKK on julistanut kahdeksan kertaa tulitauon Turkille, jotta kurdikysymys saataisiin ratkaistua rauhanomaisesti. Turkki ei ole reagoinut julistuksiin, vaan on jatkanut pommittamista. 17. elokuuta Turkin armeija jatkoi ilmahyökkäyksiään kurdisissien tukikohtaan Qandil-vuoristossa. Ilmahyökkäyksessä kuoli kymmenen, osa siviilejä, ja kymmeniä kyliä tuhoutui. Samaan aikaan Turkin pääministeri
1 9 9 0 - L U V U LTA
Turunlinnantie 1, Itäkeskus www.stoa.fi
Mohammad Salehzadeh
Kirjoittaja on tutkija, Lähi-idän & Pohjois-Afrikan poliittinen asiantuntija.
kansannousut euroopassa 1900-luvun alussa
Le Monde diplomatiquen Historia-atlas (Into Kustannus) ilmestyy syyskuussa.
Venäjän vallankum vallankumous ja kansala aissota Lakkoja, kapinoita tai yhteiskunn nallista liikehdintää Väliaikaishallitus Yhteiskunnallista liikehdintää, su uurlakkoja Kapinoita, aseellisia kansannousu ou uja NORJA Puna armeijan in Puna-armeijan väliintulo int O Oslo
19201927 192 9
POHJANMERI
Grande Finale
7.10. Savoy-theatre at 7 pm
RUOTSI SUOMI
Join us for a musical journey around the globe! Tickets 12/8, www.lippupalvelu.fi
19171918 9 Helsinki Tukholm m ma
Leningrad
Talli T llinna i VIRO LATVI V VIA Moskova
The
Dublin IRLANTI IR
BRITANNIA TANNI
TANSKA NSKA Kööpenhamina penhamina penhamina m mina
Rii ii iika
19191 91 91921 Lontoo
ATLANTTI
Danzig anzig anz nz zig Vilna HOLLANTI LLANT T ITÄ-PREUSSI TÄ-PREUSSI TÄ-PREUSS B ni Berliini Amsterdam st s Varsova 1920 Brysse Bryssel Bry Bryssel Bryssel SAKSA BEL A EL ELGIA PUOLA Praha P h LUX. Pariisi TSEKKOSLOV S SLO SLOVAKIA LOVAKIA OVAKIA 1921 M 1921 München 9 921 B Bratislava ava RANSKA Wien ie 1919 919 1918 Bern n ap apest SVE SV SVEITSI 1919 Budap 19 9 1919 ITÄVALT ITÄVALTA ITÄVALTA ITÄVALTA Ä ROMANIA UNKARI 1920 B ad Belgrad d 19199-1920 1920- 1 2020 0 0-1921 Bukarest k t ITALIA JUGOSLAVIA JU O 1 1918 Rooma Tirana an n AL ANIA L AN LBAN ANI NI N 1 3 1923 S fi Sofia BULGARIA LGARIA LGARI RI RIA
LIETTUA Kau Ka Kaunas
Night with Bulgarian a cappella-music 9.9. at 7-9 pm.
NL
UKRAINA
Moon
Festival
Familiarize yourself with different traditions of celebrating the autumn harvest and the full moon. 12.9. at 6-9 pm
Asian
Glas Vocal
Ensemble
Week
Cultural of
Mozambique
Experience the magic of Mozambique. 23.9.-3.11. The International Culture Centre Mikonkatu 17 C Helsinki www.caisa.fi
PORT RT TUGALI LI Lissab ab abon Madrid ESPANJA
Gibraltar a (Brit.) 0 500 km
1917 1918 8 81920
MUSTAMERI
Istanbul
Ankara
VÄLIMERI
KREIKKA KREIKKA K KA Ateena teena eena
TURKKI
12
7
2011
"Yleisradio myy isot kiinteistönsä ja ryhtyy vuokralaiseksi." Markkinointi&Mainonta 31.8.2011
Lukasenkon kosto
Valko-Venäjä kiristää otettaan kansalaisyhteiskunnasta & itsenäisen median rippeistä.
Ystävämme Tyrannosaurus rex
väitellyt Peter Levine kirjoitti vuonna 1997 traumaterapian klassikon Waking the Tiger-Healing Trauma. Levine lähtee kysymyksestä, miksi ihminen, ainoana eläinlajina kaikista, kehittää itselleen traumoja. Traumatisoitumisella Levine tarkoittaa ihmisen ainutlaatuista taipumusta jumittua hermostolliseen hälytystilaan, vaikka uhkaava tilanne olisi jo ohitse. Lähes kaikkien elävien olentojen hermojärjestelmä toimii samalla tavalla vaaran uhatessa ja siitä palautuessa. Levinen mukaan ihminen ei kuitenkaan anna hermojärjestelmänsä hoitaa hommiaan loppuun, vaan puuttuu korkeammilla aivotoiminnoillaan tapahtumiin kesken vaaran prosessoinnin. Kun antilooppi huomaa vaanivan leijonan häipyneen, sen hermojärjestelmä purkaa automaattisesti pelästymiseen liityvän massiivisen energiapiikin antiloopin ruumiista, esimerkiksi tärinällä, ja antiloopin olotila palautuu normaaliksi.
L Ä Ä K E T I E T E E S TÄ J A P S Y K O L O G I A S TA
V
A LKO -V EN ÄJÄ N
kiusaamalla ajetaan nurkkaan ja hän tuntee olevansa uhattu, hänen hermojärjestelmänsä orientoituu joko pakenemaan tai taistelemaan. Hän saattaa jähmettyä passiivisen oloiseksi, mutta on todellisuudessa pingottunut kuin jousi, valmiina ampumaan kohti tai lähtemään pakoon. Jos uhka kuitenkin häviää ja räjähtävä toiminta muuttuu tarpeettomaksi, ihminen ei Levinen mukaan usein uskallakaan purkaa jousen jännitettä vaan lukkiutuu hälytystilaansa. Ihminen ei suostu hermojärjestelmänsä ohjailemaksi vaan ottaa uhkatilanteen jälkipyykin älyllisesti haltuunsa. Hän analysoi, selittelee ja teoretisoi, eikä edes huomaa, kuinka jännittynyt hänen kehonsa edelleen on. Hän huomaa vain ahdistuneen ajattelunsa. Nykyihminen yrittää saada niskalenkin omasta hyvinvoinnistaan elämänhallinnalla, mutta epäonnistuu juuri ylimielisyytensä takia. Hän ajattelee kokemuksensa, muttei suostu niiden läpikäymäksi. Levine kehottaa ihmistä kuuntelemaan syvällä aivoissamme sijaitsevien "matelija-aivojen viestiä": "Lisko ei pysähdy pohtimaan onko se nälkäinen. Lisko ei laske kaloreita." Sitten Levine siteeraa hieman Jurassic Parkia.
KUN IHMINEN S I S Ä L L Ä M M E A S U U S AT O J A miljoonia vuosia vanha lifestyleguru, nimeltään Lisko, mutta sillä on vain yksi media, ruumis. Nälkä, väsymys ja jännitys ovat yksiselitteisimpiä Lisko-viestejä, mutta edes niitä ihminen ei ole huomaavinaan. Jos hän ei ohita niitä, hän vastaa niihin väkivallalla ja pian hän jo arvostaa niitä niin vähän, ettei edes tunne niitä. Terveystutkijoita huolettaa jos ihminen hetkisen antaa lihaksistonsa surkastua sohvalla, vaikka itse asiassa, jos Levineä on uskominen, ihmisen suurin virhe on juuri se, että hän niin harvoin uskaltaa pysähtyä täysin liikkumattomaksi ja odottaa, mitä hänen kehonsa ehdottaa. Joskus pitkäkin liikkumattomuus saattaa olla se miljoonan dollarin terveen elämän odotushuone.
"Ihmisten nimiä ei koskaan sanota puhelimessa."
kansallisen nuoriso- ja lastenjärjestöjen kattojärjestön edustaja Katerina ei kerro turvallisuussyistä sukunimeään. Helsinkiläisessä kokoushuoneessa istuvasta nuoresta naisesta ei saa ottaa valokuvia, joista hänet voisi tunnistaa. Hän ei paljasta järjestönsä ja sen jäsenjärjestöjen kotimaassa käyttämiä nimiä. Kun hänen edustamansa järjestö kouluttaa nuorisojohtajia ja opastaa nuorisojärjestöjä nettisivujen teossa, koulutusten ajoista ja paikoista sovitaan puhelimitse tuntia ennen tapaamista. Ihmisten oikeita nimiä ei koskaan sanota puhelimessa. Riskit ovat suuret, koska kattojärjestö ja osa sen jäsenjärjestöistä ovat Valko-Venäjällä laittomia. Laittomina pidetään rekisteröimättömiä tai hallituksen sulkemia järjestöjä, joita on maassa Katerinan arvion mukaan nelisen sataa. Ne ovat lähinnä pieniä yhdistyksiä, joiden johtajat ovat keskeisiä vastarintaliikkeen hahmoja. "Jos jää kiinni laittomassa järjestössä toimimisesta, rangaistus on kuudesta kuukaudesta kahteen vuoteen vankeutta. Opiskelijajärjestöissä toimiva voidaan erottaa yliopistosta tai koulusta. Kämppikseni sai pari kuukautta sitten tästä syystä potkut töistä. Hänellä ei ole rahaa elää eikä hän löydä uusia töitä", Katerina kertoo. joutui yksi Katariinan tuttu vuodessa. Nyt tilanne on huonontunut: "Alkuvuoden aikana itsenäiset journalistit, poliittiset aktiivit, nuoriso- ja nuorisojärjestöaktiivit ja ihmisoikeusaktiivit joutuivat KGB:n kuulusteluihin. Viisi läheistä ystävääni vangittiin 15 päiväksi. Moni ystäväni on kevään aikana erotettu yliopistosta opiskelijajärjestössä toimimisen takia." Huhtikuussa tiedotusministeriö ilmoitti sulkevansa viimeiset itsenäiset valtalehdet, Nasha Nivan ja Narodnaya Volyan. Niiden lisäksi itsenäistä valkovenäläistä mediaa edustaa nettilehti Partizan sekä Liettuasta käsin toimiva nettiradio Belsat, jonka toimittajia ei päästetä maahan. Katerina pitää toimia yksiselitteisesti kostona viime joulukuun tapahtumista. Silloin Valko-Venäjällä järjestettiin presidentinvaalit, jotka veivät viiksekkään Aleksandr Lukasenkon neljännelle kaudelleen 79,67 prosentin äänisaaliilla. Etyjin vaalitarkkailijat totesivat vaalit puutteellisiksi. Vaalipäivän iltana Minskin keskustaan Lokakuun torille saapui ainakin 20 000 mielenosoittajaa, jotka syyttivät presidenttiä vaalivilpistä. Mellakkapoliisi hajotti mieAIEMMIN ONGELMIIN
lenosoituksen ja pidätti satoja mielenosoittajia. Kahdeksan opposition johtohahmoa on kevään aikana tuomittu 25 vuodeksi vankilaan mielenosoitusten järjestämisestä. Joukossa on useampi presidenttiehdokas. Katerina on itse joutunut kevään aikana kaksi kertaa KGB:n kuulusteluihin. Kuulusteluissa selvitetään henkilötiedot, kiinnostuksen kohteet, kaveri- ja perhesuhteet ja jopa lempiväri. Päämääränä on kartoittaa ihmisten verkostoja ja löytää tärkeät johtajat. "Se on kiinnostava peli. Pitää osata näytellä todella hyvin. Että olen niin pahoillani, halusin vain auttaa eläimiä ja lintusia. Että en muista järjestön nimiä, mutta he olivat kyllä niin ystävällisiä", Katerina toteaa arkisesti.
T E O R I A S S A kansalaistoiminta on sallittua. Järjestön rekisteröimiseen vaaditaan vuoden työn verran liitteitä, tulevien jäsenten yksityiskohtaiset henkilötiedot sekä suosittelukirje paikallisviranomaisilta. Hakemuksen pilkkuvirheiden korjauksissa menee yleensä toinen vuosi. Sen jälkeen hyväksymiseen opetusministeriössä pitäisi mennä kuukausi. "Tuttavani Vladimir oli onnistunut saamaan kaikki tarvittavat paperit ministeriöön, kun hän sai KGB:ltä kutsun tapaamiseen. Häntä pyydettiin KGB:n yhteistyöhenkilöksi: hänen olisi pitänyt raportoida kaikista tapahtumista, yhteistyötahoista ja tapahtumien osallistujista. Rekisteröinti sujuisi ilman ongelmia; hän saisi 60 000 euron vuosipalkan ja apua tekaistujen raporttien kirjoittamiseen. Hän olisi siis saanut järjestön rahat omaan käyttöönsä", Katerina kertoo. Vladimir kieltäytyi vaikka hänelle oli kerrottu, että se johtaisi rekisteröimisen mahdottomuuteen ja jäsenten joutumiseen mustalle listalle. Hän toi tapauksen julki itsenäisessä mediassa, mikä innosti
monen muunkin järjestön johtajan kertomaan kokemuksestaan. "Tästä voi päätellä, että rekisteröidyt kansalaisjärjestöt tekevät yhteistyötä KGB:n kanssa; myös osa meidän jäsenjärjestöistämme. Aina välillä huomataan, että joku tuttu tekikin töitä KGB:lle."
K A T E R I N A E N N U S T A A , että parin kolmen kuukauden sisällä Valko-Venäjällä tullaan osoittamaan mieltä. "Talouskriisi on todella rankka. Minskissä ihmiset ovat stressaantuneita ja masentuneita. Ruoka on liian kallista, pankeissa ei ole ulkomaiden valuuttaa; ei saada ostettua ulkomaalaisia tuotteita tai matkustettua. Poliisit ovat aggressiivisia ja heitä kohtaan on paljon vihaa", hän kuvailee. Parhaassa tapauksessa kansanjoukot heräävät muutoksen tarpeeseen ja demokraattiset järjestöt onnistuvat rakentamaan ennen marraskuun 2012 parlamenttivaaleja tilan keskustelulle sekä saamaan edustusta parlamentissa, Katerina toivoo. Hän ei kuitenkaan kannata olemassa olevia vastarintaliikkeen ehdokkaita vaan toivoo laajempaa muutosta. "Eniten pelottaa se, että ennen vaaleja kaikki ehdokkaat pidätetään ja järjestöt lakkautetaan. Ehkä meitä kaikkia rangaistaan niin pahasti, ettei kukaan enää uskalla tehdä mitään. Kun ihmiset joutuvat vankilaan tai sosiaalisiin ja taloudellisiin ongelmiin, kun on erotettu työstä ja koulusta, harva jaksaa enää ajatella politiikkaa."
Kati Pietarinen
Myös Vladimirin nimi on muutettu. Nettiradio Belsat http://belsat.eu/en, Nasha Niva www.nn.by, Narodnaya Volya www.nv-online.info, Partizan www. belaruspartisan.org/bp-forte
Ruusu Haarla
14
7
2011
"Ensimmäisiä ydinvoimaloitaan rakennuttava Turkki kosiskelee suomalaisyhtiöitä, kirjoittaa sanomalehti Hürriyet. Turkki oli alkuun neuvotellut Mustanmeren rannalle suunnitellusta voimalasta japanilaisen Tepcon kanssa, mutta yhtiön vetäydyttyä hankkeesta Suomi on nostettu esiin." YLE Uutiset 18.8.2011
Alejandra Carballo
Lapsi lapsen kohdussa
tyttö joutuu seksuaalisesti hyväksikäytetyksi ja tulee raskaaksi, hänen ainoa laillinen oikeutensa on synnyttää raiskaajalleen lapsi. "Lasten hyväksikäyttö on Nicaraguassa iso ongelma. Se on vakava uhka lasten terveydelle, se on sosiaalinen ja yhteiskunnallinen ongelma, ja se on poliittinen ongelma", sanoo psykologi
JOS NICAR AGUAL A INEN
Lorna Norori, Red de Mujeres Contra la Violencia -järjeston koordinaattori. Vuonna 2006 silloinen presidentti, harras katolinen, ehdotti aborttilain kumoamista, ja laista äänestettiin kiivaimman vaalikampanjan aikaan. Laki 165 kumottiin syyskuussa 2007, ja Nicaragussa astui voimaan abortin täyskielto. "Surullisinta on, että aborttikielto astui voimaan osana poliittista kampanjointia. Toisaalta nykyisen pre-
sidentin Daniel Ortegan itsensäkin tiedetään käyttäneen seksuaalisesti hyväksi omaa tytärpuoltaan." kanta raskauksiin on, että lapsiäidin hyvinvoinnilla ei ole merkitystä raskaus on saatava onnistuneeseen päätökseen keinolla millä hyvänsä", Norori puuskahtaa. Asenneilmapiiri on kuitenkin muuttumassa.
"TERVEYSMINISTERIÖN
"Me haluamme jakaa tietoa, jonka perusteella ihmiset voivat muodostaa oman mielipiteensä. Meidät leimataan helposti feministiryhmäksi, jolla on omituisia ideoita. Aborttilaki ei kuitenkaan ainoastaan riko naisten oikeuksia. Monelle naiselle se on kuolemantuomio."
Nina Sarell
Kopiosto: rahat meille
Kopiosto karhuaa nettirojaltit sinunkin tuotoksistasi. Maksuja kerätään jo, mutta kenelle ne tilitetään?
Vaarallisia kliseitä & kansallisia ihmeitä
P
"Meillä ei ole tiedossa jokaista maailman valokuvaajaa."
ISKUISEN KOPIOSTON
kuuluu usein että, jotta niistä pääsisi nauttimaan ilman välikäsiä, on nähtävä hirveästi vaivaa. On kiivettävä korkealle tai sukellettava syvyyksiin. Miksi näin oikein on? Ehkä se johtuu vaikeasti tavoitettavien paikkojen suojaisuudesta. Tai sitten vaara lisää päissämme kauneuden määrää. Lakka, toiselta nimeltä muurain tai hilla, on ihana marja. Suomalainen perheeni tarjosi lakkoja minun päivälliselle tuomilleni itämaalaisille vieraille. Ruokapöydässä kerrottiin lakkojen keruusta. Niitä oli lähdetty yksin keräämään Iisalmen rämeestä. Sinne oli upottu kainaloita myöten suohon. Me kaikki suomalaiset tiedämme, ettei suossa saa räpiköidä, muuten sinne uppoaa vielä pahemmin. Mutta olisimmeko osanneet alkaa uida siellä? Kroolityyppiset uimaliikkeet pelastivat lakanpoimijan kuivalle maalle ja koko jutulle voitiin onneksi nauraa. Suomalaisen kokeneen eränkävijän kommentti lakkareissuun oli ollut: ai upposit suohon. Niin, siellä voi olla vaarallista.
LUONNONIHMEISIIN
taasen juttukynnyksen ylitti tarina vaeltajamiehestä, joka halusi kuvata ihanan alppitähden. Siinä touhussa hän syöksyi 200 metriä kivistä niittyä. Hänkin oli liikenteessä yksin ja ilman puhelinta, mutta selvisi sitten kuitenkin omin avuin vaellusmökille. Omalla reissullani Kroatiassa opin jotain uutta erilaisista tuulista. Kipparimme tiesi tuulesta ja aalloista kaiken. Hän osasi selvittää, että bura on tuulista ihanin mutta kelvoton meriretkeen. Bura tulee pohjoisesta ja selvittää ajatukset, antaa elämäniloa ja piristää. Mutta se on arvaamaton ja hyökkäävä ja vie rikkinäiset alukset kohti ulappaa ilman, että ne voivat itse tehdä pelastamisekseen mitään.
I TÄ VA LTA L A I S I S S A U U T I S I S S A
toimitusjohtaja Pekka Rislakki on antanut käskyn, että koko internetissä toimitetaan "verollepano". Vuodesta 1978 tekijöille, esittäjille ja kustantajille tekijänoikeuskorvauksia jakanut Kopiosto kutsuu uutta netti-innovaatiotaan "digiluvaksi". Järjestön mukaan luvan myötä internetistä voi käyttää kotimaisia ja ulkomaisia aineistoja luvallisesti niin opetuksessa, tutkimuksessa kuin opinnäyte- ja harjoitustöissä. Lupa koskee myös aineiston skannausta. Kopiosto ilmoittaa sillä olevan valtuudet tekijöiltä ja kustantajilta. Väite kuulostaa todellakin siltä, että Kopiosto edustaisi kaikkia internetissä julkaisevia tahoja, satoja miljoonia ihmisiä ja miljardeja sivustoja. Mikä sai järjestön ryhtymään näin kunnianhimoiseen hankkeeseen? "Kopiosto ei yritä lisensioida koko internetiä", korjaa Rislakki. "Siellähän on materiaalia, joka on vapaata sekä esimerkiksi Creative Commons -lisensoitua aineistoa." Silti Kopiosto edustaa hänen mukaansa niitä tahoja, joilla on tekijänoikeus, tai yrityksiä, joille tekijänoikeudet ovat siirtyneet. digiluvalla ei kuitenkaan saa kopioida teoksia, joiden käytön oikeudenomistaja on kieltänyt. Kopiosto kertoo ylläpitävänsä luetteloa näistä oikeudenomistajista. Kuinka kattava luettelo on ottaen huomioon internetin laajuuden? "Ajatuksena on, että se on mahdollisimman kattava koskien sitä materiaalia, mitä me voimme lisensioida. Koko meidän toiminta perustuu siihen, että oikeudenomistajat voivat kieltää teostensa käytön", Rislakki muistuttaa. Internet on täynnä etupäässä ulkomaisten tekijöiden tuotoksia: valokuvia, artikkeleita, blogeja vain mielikuvitus on rajana. Digilupa koskee myös tätä materiaalia. Maksaako Kopiosto keräämiään korvauksia ulkomaisille tekijöille? "Sopimuslisenssijärjestelmä kattaa sekä Suomessa olevat oikeudenhaltijat
KOPIOSTON
että ulkomaiset. Edustettava kenttä on laaja. Tutkimusten perusteella nähdään, minkälaista aineistoa missäkin käytetään, ja sillä perusteella varoja jaetaan eteenpäin", Rislakki vastaa ja huomauttaa, että jokaisella tekijänoikeuksia omistavalla on oikeus vaatia korvauksia. "Täällä on aina odottamassa joitain rahasummia sellaisille, jotka tuntevat, etteivät ole saaneet varoja ja voivat ilmoittaa tänne miksi katsovat olevansa oikeutettuja saamaan jotakin."
JOS SUOMALAISLUKIOLAINEN
Satu Taskinen
Kirjoittaja on Fifin Wienin-kirjeenvaihtaja. Hänen esikoisromaaninsa Täydellinen paisti on ilmestynyt Teoksen kustantamana elokuussa 2011.
Veera Vartiainen
pieni maininta ihmeestä, joka ei ollut vaarallinen paitsi ehkä linjoille. Kroatialaisessa omakylässä, jossa olin ensimmäisen kerran jo kahdeksanvuotiaana, oli oikeastaan melkein kaikki muistamani talot vielä tallella. Niitä oli vain tullut hurjasti lisää. Turistien myötä monessa paikassa on lättykioskeja. Yhden kioskin edessä oli aina jonoa. Jonossa oli hiljainen ja melkein pyhä tunnelma. Menin tutkimaan, mitä kioskissa oikein tapahtui. Sain tutustua Tanjaan. Aikoinaan Tanja harjoitteli neljä vuotta saadakseen aikaiseksi täydellisen lättytaikinan. Reseptin tuntee lisäksi vain hänen poikansa. Talvisin Tanja asuu Zagrebissa. Kylässä hän on paistanut taivaallisia pannukakkujaan jo neljäkymmentäkolme vuotta. Minä tilasin joka ilta sellaisen, jossa oli suklaata, pähkinää ja likööriä.
SITTEN VIELÄ
poimii internetistä perulaistaiteilijan valokuvia ja käyttää niitä esseessään ja tieto välittyy digiluvan myötä Kopiostolle, mihin toimiin se ryhtyy tavoittaakseen perulaistaiteilijan maksaakseen tälle kuuluvat rojaltit? "En voi kommentoida yksittäistä henkilöä. Meillä on hyvin kattava verkosto yhteistyösopimuksia ulkomaisten vastaavien järjestöjen kanssa. Meillä ei ole tiedossa jokaista maailman valokuvaajaa, kirjailijaa tai journalistia", Rislakki myöntää ja pohtii, mikä olisi vaihtoehto nykyjärjestelmälle. "Se että jokainen maailman bloggaaja ottaa itse yhteyttä jokaiseen suomalaiseen kouluun myydäkseen blogiaan. Vaikeaa? Kyllä." Tällä erää Kopiosto keskittyy digirojaltien keruussa vain oppilaitoksiin, jotka ovat internetin tekijänoikeuksien rikkojina vain jäävuoren huippu. Esimerkiksi moni suomalainen bloggaaja syyllistyy tämän tästä kuvien oikeudettomaan kopiointiin.
PEKK A RISLAKIN MUK A AN
jemmin tekijänoikeuksia verkossa. "Tämä on asia, joka on tehty oppilaitoksiin päin." Taloudellinen hyöty niiden osalta jää verrattain vaatimattomaksi, sillä vuotuinen tuotto peruskoulujen osalta on parhaimmillaankin vain pari miljoonaa, kun oppilasta kohden digimaksua kannetaan 3,49 euroa. Lukiolaisilta rokatetaan selvästi enemmän, 7,09 euroa. Kassaan kilahtaa maksuja lukioista tällöin 800 000 euroa. Muutaman miljoonan euron potista jaetaan 85 prosenttia oikeudenomistajille, mikäli Kopioston nettisivuihin on uskominen ja digilupatyöryhmä tähän aikanaan päätyy. Voittoa Kopiosto ei itselleen aio kerätä. Vaikka digilupia jo kaupitellaan ja lupamaksuja kannetaan, tekijöiden ja kustantajien edustajista koostuva työryhmä vasta pohtii korvaustenjaon periaatteita. Marssijärjestys on nurinkurinen: maksuja kannetaan, vaikkei vielä edes tiedetä tarkasti kenelle ja millä perustein niitä tilitetään.
Juha Säijälä
Kopiosto ei silti ole aikeissa ryhtyä valvomaan laa-
LINDSTRØM REGINA JJ
(NOR)
HUORATRON
+ MUITA
(SWE)
W W W. M O N S T E R S O F P O P. N E T W W W. F A C E B O O K . C O M / M O N S T E R S O F P O P
"A must-see."
- Variety
"WIM WENDERS and PINA BAUSCH ...a perfect match."
- Hollywood Reporter
"-- hienoin koskaan näkemäni tanssielokuva."
- Harri Kuusisaari, Tanssi-lehti
3D
ELOKUVATEATTEREISSA
23.9.2011
ujournalismia opoliittista laat odessa Kosm neljä kertaa vu
lo.fi www.mondedip
Rosebud on harkitun kirjakuorman kanssa siellä missä sinäkin!
R o s e b u d näkyy ja kuuluu messuilla, festareilla, klubeilla, keikoilla, kirjakinkereillä. Rosebudin kaiken kattavan myyntipöydän löydät Helsingin sarjakuvafestivaaleilta ja sadoista muista tapahtumista. Kaikkialta missä kaivataan hyvää luettavaa. Tervetuloa tutustumaan!
PERJANTAI 30.9.
Risto Isomäki: Ydinvoima Fukushiman jälkeen. voima
12.4 P n lla- a a 12.40 Pinella-lava 24 a-la
LAUANTAI 1.10.
Jesper Huor (Ruotsi), i), Maria Amelie (Norja) a) ja muita pohjoismaisia isia vieraita.
1 00 2.00 okoust 11.0012.00 kokoustila 3 usti s
Laura Gustafsson: Huorasatu ja Saara Henriksson: Moby Doll.
1 .4 P n lla-la 12.40 Pinella-lava lava
Jesper Huor (Ruotsi): i): Talebaneja odotellessa. ssa.
14.30 Jurtt a-lava & 15.10 Agricola-lava 4.30 Jurtta- v rtta ta-l 15.1 Agricola-lava 1 r la-l v
Maria Amelie (Norja): a): n. Luvaton norjalainen.
16.50 Agricola-lava .50 Agricola-lav 5 r la-lava l
Lukeminen on seksikästä
Gustafsson Laura: HUORASATU Huorasatu näyttää keskisormea kaikkien niiden puolesta, joita on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti lajin, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen tai sosiaalisen statuksen vuoksi.
LAURA GUSTAFSSON
JESPER HUOR ESPER
2 26
o ovh 28
www.intokustannus.fi ntokustannus.fi
Henriksson Saara: MOBY DOLL Romaani, jossa mies etsii naista ja nainen etsii valasta. Moby Doll kertoo saavuttamattoman kohteen metsästyksestä mutta myös kommunikaation mahdollisuudesta ja musiikin voimasta.
Kello löi viisi viisi löi takaisin
Hannu Kankaanpää: Uutiset seis. Runoja lapsille. Kuvittanut Päivi Niinikangas. Tuula Sandström: Räsymatto levitoi. Runoja. Matti Särkkä: Runoja maan alta. TaoLin: Tuhat syytä lentää. Runoja. Raimo Vahtera: Kylmä idylli. Romaani.
27 27
ovh 29
www.intokustannus.fi
www.enostone.fi
www.apeironkirjat.com Slavoj Zizek: Ideologian ylevä objekti Uudistettu painos Zizek-klassikosta. Levinasia seuraten Levinasia vastaan.
Janne Kurki: Lapsi Toinen
Vangitsevia kohtauksia
Junakirjallisuus koskettaa sisintämme ja tyydyttää uteliaisuutemme.
SUNNUNTAI 2.10.2011
Matti Salminen: Sa Yrjö Kallisen elämä ja totuus. Kal
13.4 Agricola-lava 13.40 Agricola-lava 4 -
PETER VON BAGH Junassa
ROSA LIKSOM Hytti nro 6
LÖYDÄ > Palkitun kirjailijan huikea ja vahva kertomus matkasta maailmojen ja ihmisten välillä.
LÖYDÄ > Pieni suuri kirja junista, elokuvista ja niiden yhteisestä historiasta. Love Kirjat.
Esko Seppänen: Oma pääoma, Se Hannu T Taanila haastattelee.
15.0 Ag cola-lav 15.00 Agricola-lava 0 a a
Harri Leppänen: Le n: Gaddafin kunnailla, nailla, Hannu T Taanila haastatt haastattelee.
Agricola-la (ks. e onaik Agricola-lava (ks. kellonaika r a lava ks. a k netistä turunmessuk skus.fi) etist turu messukeskus fi) t uu ukesk s
MARIA AMELIE
M U I S TA M YÖ S N Ä M Ä :
Le Monde diplomatique: Historia-atlas Lidia Ginzburg: Leningradin piirityksen päiväkirja Heini Saraste: Reilusti skitso Kalevi Rinteen elämä
PIENTEN PUOLELLA. Teatteriohjaaja Johanna Freundlich tekee näytelmiä, joissa elämänpotkimat hahmot pääsevät kasvamaan.
7
TEKSTI KUVAT
2011
21
HANNELE HUHTALA KLAUS WELP
Hereillä
Ohjaaja Johanna Freundlich & maailma, joka ei ole mustavalkoinen.
M
ONIVUOTINEN
ponnistus nimeltä Angels in America on juuri saanut päätöksensä. Elokuinen Helsingin Korjaamon Stage -festivaali hyörii ympärillä, kun teatteriohjaaja Johanna Freundlich, 33, istuutuu haastateltavaksi. Näytelmän lavasteita puretaan ja seuraavia kasataan. Eilisen esityksen jäljiltä Freundlich ei ole juuri nukkunut ja hän pahoittelee, että hänen on vahdittava puhelinta, koska hänen vastuullaan olleet varaston avaimet ovat unohtuneet. "Vaikka puhelimen päällä pitäminen on minusta ärsyttävän hektistä", Freundlich sanoo. Tuottaja käy välillä tuomassa toista puhelinta Freundlichille ja kysyy, onko ohjaaja vielä hengissä. hengissä ja hereillä. Purkukaaoksen keskelläkin keskustelu kääntyy rauhanaktivismiin ja siihen, kuinka maailma ei ole mustavalkoinen. Freundlichia kiinnostaa erityisesti rauhantyö Israelissa. Freundlich selittää, että kansalaisaktivismi ja taiteen tekeminen kumpuavat samasta lähteestä, mutta erillisinä asioina. "Tavallaan aktivismi on sitä, että jonkin asian voi kirjoittaa flyerille tai muotoilla yhdeksi statementiksi. Siinä ajetaan omaa mielipidettä ja lähdetään siitä, että vastakkainen mielipide on väärä. Aktivismi on sitä, että yrittää ajaa jotain asiaa läpi. Taide on paljon monimutkaisempaa. Totta kai asiat tihkuu taiteeseen, mutta se ei ole minulle se pääasiallinen aktivismin kanava." "Näytelmä ei voi olla pamfletti, mutta en tarkoita, etteikö teoksella voisi olla sanottavaakin. Sen täytyy vain lähteä luovemmasta kulmasta."
F
REUNDLICH ON
taisen näyttelijä Noora Dadun kanssa. Mer-Khamis murhattiin keväällä Länsirannan Jeninissä, perustamansa Freedom Theatre -teatterin edessä. Mer-Khamis kutsui itseään sataprosenttisesti palestiinalaiseksi ja sataprosenttisesti israelilaiseksi juutalaiseksi yhtälö, jota pidetään mahdottomana. Mer-Khamis halusi toimia molempien kansojen edustajana. "Se vaatii hillitöntä rohkeutta, omanarvontuntoa ja selkärankaa, kun suurin osa ihmisistä ajaa kahtiajakoa. Hänellä oli ällistyttävä elämätarina." Freundlich sanoo, että teatterilaisena häntä koskettaa se, että joku menettää henkensä sen takia, mitä tekee teatterissa. "Tässä ei ollut kyse mistään harhalaukauksesta. Hän sai tappouhkauksia jo aiemmin, mutta jatkoi työtään niistä huolimatta." Mer-Khamisin Freedom Theatre järjesti ammattimaisen teatterin ja lyhytelokuvien lisäksi muun muassa lapsille ja nuorille draamaterapiaa. "Haluaisin ajatella, että Suomessa on sillä tavalla erilainen eetos, ettei täällä ihmiset niin herkästi lähde uhkailemaan. Väkivalta ei ole läsnä. Teatterissa ei täällä ole sillä tavalla vaarallista kuin Länsirannalla."
i voi elmä e i." "Näyt mflett olla pa
Freundlich järjestää tapahtuman ohjaaja, näyttelijä, teatterinjohtaja Juliano Mer-Khamisin muistolle yhdessä palestiinalaistaus-
S
Y YSKUUSSA
että elämässä Freundlich vastustaa ihmisten sulkemista muotteihin. Liian kliseisen ihmiskuvan vastustamisesta on muodostunut Freundlichille tärkein teesi ohjaajan työssä. "Voihan karikatyyri joskus olla hauska, kunhan on tietoinen ihmismielen ristiriitaisuudesta. Joku ihmetteli kerran että miten voi olla mahdollista, että sama henkilö on uskovainen ja myydä itseänsä. Minusta vastaus on, että ihan hyvin." Toinen teesi on yleisön arvostaminen. Esimerkkinä Freundlich mainitsee Angels in American kirjoittajan Tony Kushnerin ja hänen teoksensa. Ne ovat Freundlichin mukaan helposti lähestyttäviä, mutta antavat katsojalleen jotain pureksittavaa. "Yleisö on ryhmä yksilöitä. Minulle
S
E K Ä TA I T E E S S A
on tärkeää, että teen sellaista teatteria, jonka takana voin seistä. Haluan myös, että se puhuttelee erilaisia ihmisiä ei vain niin, että meidän yleisö on jo samaa mieltä." Samaan hengenvetoon Freundlich myöntää, että tämä on välillä vaikeaa. "Jos ajattelee Angelsia, niin kyllähän se on tietty porukka, joka tulee katsomaan seitsemäntuntista näytelmää, jonka alaotsikko on Homofantasia kansallisista teemoista. Toisaalta ainakin Yhdysvalloissa näytelmä löi itsensä läpi mainstreamiin, mihin sitä ei oltu tarkoitettu. Se on minusta hienoa." Näytelmähän kuitenkin kertoo viidestä homomiehestä, aidsista ja mormoneista. "Silti siinä on jotain laajempaa inhimillistä kosketuspintaa." "En välttämättä pidä sellaisista näytelmistä, joissa on vain yksi päähenkilö ja muut peesaa sitä. Yleensä tässä maailmassa kukaan ei ole varsinaisesti päähenkilö." Viimeisen puolentoista vuoden sisään Freundlich on ohjannut kuusi teosta. Hänen syksynsä menee näistä kolmen lämmitysharjoituksissa. Freundlich on juuri kiinnitetty Tampereen Teatterikesän valitsijaraatiin ja hän iloitsee siitä, että pääsee näkemään vaihteeksi, mitä kollegat tekevät. Valinnat nähdään sitten ensi kesänä. Freundlich pohtii pitkään vastausta kysymykseen, lähtisikö hän vielä täysin itsenäiseen projektiin sellaiseen kuin Angels in America. "En kadu hetkeäkään tässä projektissa, mutta en voisi elää koko ajan tällä tavalla. Välillä on mukava keskittyä pelkkään ohjaamiseen ilman, että tarvitsee miettiä riittävätkö puhvetissa sämpylät ja mistä saa sunnuntaina vessanpesuaineita. Mutta tässä oli luksusmäärä aikaa, sitä toivoisi muihinkin projekteihin."
O H A N N A Freundlichista ei ole Wikipediassa vielä sivua. Suomalaisten teatteriohjaajien listalla hänet mainitaan. Freundlich nauraa, että on varma, että Wikipedian tekstit ovat
kohteiden itsensä kirjoittamia. Mutta jos nyt joku sen tekisi, mitä Freundlich haluaisi, että hänestä kirjoitettaisiin Wikipediaan? "Kääk. En mä osaa sanoa kuin että olen ohjannut 15-vuotiaasta ja tosi erilaisissa porukoissa." Erilaisten paikkojen ääripäinä Freundlich pitää esitystä Savonlinnan oopperajuhlilla Olavinlinnassa, johon mahtui suuri yleisö, ja Angelsproduktion esitystilaa, entistä videovuokraamoa, johon mahtuu 50 henkeä kerralla. "Tunnen suurta kunnioitusta kaikkia niitä paikkoja kohtaan, joissa olen työskennellyt, niin kuin vaikka Kellariteatteria. Se oli yhdenlainen teatterikoulu, teatterin esikoulu. Arvostan sitä, etten ole tullut määritellyksi liian ahtaasti. Nautin sellaisesta, että voi surffailla." Helsingin Kruununhaassa toimiva Kellariteatteri on perinteinen nuorten harrastajateatteri. Näyttelijät valitaan pääsykokeilla, teatteri pyörii talkoovoimin eikä sillä ole taiteellista johtoa. Freundlichille teatteri on ollut niin johdonmukainen haave, ettei muita vaihtoehtoja uralle ole tullut harkittuakaan. Hän sanoo ihailevansa työtavoiltaan leveän uran ohjaajia, kuten esimerkiksi Otso Kauttoa, joka vuonna 1994 teki Kansallisteatteriin Angels in American ja sitten "projekteja johonkin jurttaan". Toinen esimerkki on Erik Söderblom, joka on nyt juhlaviikkojen toiminnanjohtaja, mutta tehnyt Q-teatterissa pitkän uran. "Arvostan ohjaajia, jotka ovat vähän maailmojen välissä, hyvällä tavalla." Johanna Freundlich on myös itse. Hänen isänsä on kotoisin New Yorkista ja Johannalla on kaksoiskansalaisuus. "Opiskelin Yhdysvalloissa vuoden ennen kuin pääsin täällä Teatterikorkeakouluun ja päätin tulla Suomeen. Välillä kaipaan Amerikkaan ja olisi mielenkiintoista joskus työskennellä siellä, mutta en mitenkään ajattele, että Amerikassa kaikki olisi paremmin. Suomessa on moni asia hyvin, taiteilijan näkökulmasta. Vaikka ei täälläkään kaikki hyvin ole. Ei missään maassa ole, en ole sen asian suhteen mustavalkoinen."
M
A A I L M O J E N VÄ L I S S Ä
J
Inter national Mask Theatre Fe s t i v a l
21.23. 10. 2011 S TOA H E L S I N K I W W W . M E TA M O R F O O S I . C O M
26
7
2011
7
TEKSTI KUVITUS
2011
27
SLAVOJ ZIZEK MARIA KOZULYA
Breivik & Istanbulin homokulkue
Kuten Pim Fortuyn aiemmin, tapaus Breivik näyttää mitä tapahtuu, kun oikeistopopulismi kohtaa liberaalin poliittisen korrektiuden, kirjoittaa Slavoj Zizek.
Behring Breivik perusteli tekojaan ideologisesti, samoin kuin murhien nostattamissa reaktioissa, on jotakin, jonka pitäisi pistää meidät ajattelemaan. Yli 70 ihmistä Norjassa tappaneen "marxilaisten metsästäjän" manifestissa ei ole kyse mielenvikaisen höpinöistä: se yksinkertaisesti paljastaa, millainen todellisuudessa on kasvavan maahanmuuttajavastaisen populismin (enemmän tai vähemmän) implisiittisenä perusteena käytetty "Euroopan kriisi" manifestin epäjohdonmukaisuudet kertovat populistisen näkemyksen sisäisestä ristiriitaisuudesta. Ensimmäisenä huomio kiinnittyy siihen, kuinka Breivik rakentaa vihollisensa: yhdistämällä kolme elementtiä (marxismin, monikulttuurisuuden ja islamismin), jotka kaikki kuuluvat omille, erillisille politiikan alueilleen marxilaisen radikaalin vasemmiston, multikulturalistisen liberalismin, islamilaisen uskonnollisen fundamentalismin kentille. Fasistien tapa antaa viholliselle ominaisuuksia, jotka oikeastaan sulkisivat toisensa pois ("bolsevistis-rahavaltainen juutalainen salaliitto" bolsevistinen radikaali vasemmisto, rahavaltainen kapitalismi, etnis-uskonnollinen identiteetti) tekee tässä paluun uudessa kaavussa.
IINÄ, KUINK A ANDERS
S
V
I E L Ä P A LJ A S TA VA M P I
oli paradoksaalinen hahmo: oikeistopopulisti, jonka henkilökohtaiset ominaisuudet ja jopa mielipiteet olivat (suurimmaksi osaksi) lähes täydellisen "poliittisesti korrekteja". Hän oli homo, hänellä oli hyvät henkilökohtaiset suhteet moniin maahanmuuttajiin, hän osoitti luontaista ironian tajua lyhyesti, hän oli hyvä, suvaitsevainen liberaali kaikessa muussa paitsi suhteessaan muslimimaahanmuuttajiin. Fortuynissa kohtasivat siis oikestopopulismi ja liberaali poliittinen korrektius. Hän oli elävä todiste siitä, että vastakkainasettelu oikeistopopulismin ja liberaalin toleranssin välillä on keinotekoinen, että kyse on itse asiassa saman kolikon eri puolista: sellainenkin rasismi on mahdollista, joka torjuu toisen sillä perusteella, että toinen on rasisti.
Ä M Ä N L I S Ä K S I Breivikissä yhdistyvät natsipiirteet (jopa yksityiskohdissa esimerkiksi hänen sympatiassansa ruotsalaista natsimielistä folklaulajaa Sagaa kohtaan) Hitlervihaan. Yksi hänen sankareistaan on Max Manus, Norjan natsivastaisen vastarintaliikkeen johtaja. Breivik ei ole niinkään rasisti vaan muslimivastainen: koko hänen vihansa kohdistuu muslimien muodostamaan uhkaan. Ja viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä on esitettävä huomio, että Breivik on antisemitistinen mutta Israel-myönteinen ja pitää Israelia etuvartiona muslimien levittäytymistä vastaan hän jopa haluaisi nähdä Jerusalemin temppelin rakennettavan uudestaan. Hänen näkemyksensä on, että juutalaiset ovat ok kunhan heitä ei ole liikaa tai, kuten hän kirjoitti manifestiinsa: "Länsi-Euroopassa ei ole juutalaisongelmaa (Britanniaa ja Ranskaa lukuun ottamatta), koska heitä on vain miljoona Länsi-Euroopassa, kun taas 800 000 tästä miljoonasta elää Ranskassa ja Britanniassa. Sen sijaan Yhdysvalloilla, jossa asuu yli 6 miljoonaa juutalaista (600 prosenttia enemmän kuin Euroopassa) on tuntuva juutalaisongelma." Hänessä realisoituu äärimmäinen paradoksi: hän on sionistinen natsi. Kuinka se on mahdollista?
kulttuurisuuden aiheuttamaa Euroopan rapautumista, tai, Jerusalem Post -lehteä siteeratakseni, että meidän tulisi pitää Oslon tragediaa "tilaisuutena vakavasti uudelleenarvioida maahanmuuttajien sopeuttamiskäytäntöjä niin Norjassa kuin muuallakin". Sittemmin lehti on pyytänyt anteeksi tätä pääkirjoitustaan. (Sivumennen sanoen vastaavaa tulkintaa palestiinalaisten terroriteoista saadaan vielä odottaa, esimerkiksi että "näitä terroritekoja tulisi pitää tilaisuutena uudelleenarvioida Israelin politiikkaa".) Tähän arvioon on tietysti sisäänrakentunut viittaus Israeliin: "monikulttuurisella" Israelilla ei ole selviytymisen mahdollisuuksia; apartheid on ainoa realistinen vaihtoehto. Tämän todellakin perverssin sionistis-oikeis-
T
kin Breivi tely ärit itsemä adikaalin t taa r sekoit n ideologise o oikeist ortit. k
on tapa, jolla Breivikin itsemäärittely sekoittaa radikaalin oikeiston ideologiset kortit. Breivik puolustaa kristillisyyttä, mutta pysyy maallisena agnostikkona: hänelle kristinusko on vain kultuurinen rakennelma, jonka avulla vastustaa islamia. Hän on antifeministi ja ajattelee, ettei naisia tule kannustaa tavoittelemaan korkeakoulutusta; samaan aikaan hän väittää arvostavansa "sekulaaria" yhteiskuntaa, puolustaa abortia ja julistautuu pro-gayksi. Tässä suhteessa hänen edeltäjänsä oli Pim Fortuyn, hollantilainen oikeistopopulisti, joka surmattiin toukokuussa vuonna 2002 kaksi viikkoa ennen vaaleja, joissa hänen ennustettiin voittavan viidennes äänistä. Fortuyn
tolaisen sopimuksen hinta on, että jotta Palestiinaan kohdistetut vaatimukset voitaisiin nähdä oikeutettuina on jälkikäteisesti hyväksyttävä ne argumentit, joita Euroopan aiemmassa historiassa käytettiin juutalaisia vastaan. Implisiittinen sopimus kuuluu: "olemme valmiit hyväksymään suvaitsemattomuutenne keskuudessanne olevia toisia kulttuureita kohtaan, jos te hyväksytte oikeutemme olla suvaitsematta palestiinalaisia keskuudessamme". Traaginen ironia tässä sopimuksessa on se, että Euroopan viime vuosisatojen historiassa juutalaiset itse olivat ensimmäisiä "monikulturisteja": heidän ongelmansa oli, kuinka säilyttää kulttuurinsa eheys tilanteissa, joissa valta-asemassa oli toinen kulttuuri. todella olemme astumassa aikakauteen, jossa tämä logiikka vallitsee? Entä jos Euroopan on hyväksyttävä se paradoksi, että sen demokraattinen avoimuus perustuu ulossulkemiseen että vapauden vihollisille ei voi sallia vapautta, kuten Robespierre asian muotoili kauan sitten? Periaatteessahan näin on, mutta juuri tässä on oltava hyvin tarkka. Breivikin kohteen valinta oli pahuudessaankin looginen: hän ei hyökännyt
ulkomaalaisia vaan niitä oman yhteisönsä jäseniä vastaan, jotka olivat liian suvaitsevaisia maahan tunkeutuvia ulkomaalaisia kohtaan. Ulkomaalaiset eivät ole ongelma, ongelma on meidän (eurooppalainen) identiteettimme. Vaikka Euroopan unionin nykyisessä kriisissä näyttäisi olevan kyse taloudesta ja finansseista, se on pohjimmiltaan ideologis-poliittinen kriisi: EU:n perustuslakia koskevien suuntaa-antavien kansanäänestysten epäonnistuminen muutama vuotta sitten osoitti selvästi, että äänestäjät näkivät EU:n teknokraattisena talousunionina, jolta puuttui visio, jota tarvitaan ihmisten saamiseksi liikkeelle viimeaikaisiin protesteihin saakka ainoa ideologia, joka onnistui mobilisoimaan joukkoja, perustui Euroopan puolustamiseen maahanmuuttajilta. Itäisen Euroopan entisissä kommunistimaissa viime aikoina esiin puhjenneen homofobian pitäisi myös pysäyttää meidät ajattelemaan. Alkuvuodesta 2011 Istanbulissa järjestettiin homokulkue, jossa tuhannet osallistujat saivat marssia rauhassa, ilman väkivaltaa tai muita häiriöitä; samaan aikaan Serbiassa ja Kroatiassa (Belgradissa ja Splitissä) järjestettyjen kulkueiden aikana poliisi ei onnistunut suojelemaan marssijoita tuhansien fundamentalistikristittyjen hyökkäykseltä. Nämä eivät Turkin fundamentalistit ovat todellinen uhka Euroopan kulttuuriperinnölle, joten EU:n käytännössä estettyä Turkin liittymisen meidän olisi esitettävä ilmeinen jatkokysymys: miten olisi, jos samoja sääntöjä sovellettaisiin Itä-Eurooppaankin? kuuluu tähän sarjaan muiden rasismin muotojen, seksismin, homofobian jne. rinnalle. Israelin valtio on tekemässä valtavaa virhettä: se on päättänyt vähätellä, jopa ignoroida "vanhan" Eurooppalaisen antisemitismin merkityksen ja kiinnittää huomionsa sen sijaan "uuteen", muka "progressiiviseen" antismitismiin, joka piilottautuu Israelin valtion sionistisen politiikan kritisoinnin kaapuun. Näillä linjoilla on Bernard Henri-Lévy, joka (kirjassaan Left in Dark Times) äskettäin esitti, että 2000-luvulla antismitismiä joko ei ole tai se on "progressiivista". Väite houkuttaa palaamaan vanhaan marxilaiseen tulkintaan, jonka mukaan antisemitismi on mystifioitua antikapitalismia (sen sijaan, että syytettäisiin kapitalistista järjestelmää, raivo suunnataan tiettyyn etniseen ryhmään, jonka väitetään haperruttavan järjes-
telmää): Henri-Levylle ja hänen tovereilleen tämän päivän antikapitalismi on antisemitismiä valepuvussa. Tämä ääneenlausumaton mutta tehokas "vanhan" antisemitismin kriitikoiden sivuuttaminen tapahtuu samaan aikaan, kun "vanha" antisemitismi tekee paluuta kaikkialla Euroopassa, etenkin Itä-Euroopan entisissä kommunistimaissa Unkarista Latviaan. Ja tätäkin enemmän meitä tulisi huolettaa fundamentalistikristittyjen ja sionistien liittoutuminen Yhdysvalloissa. Tälle kummallisuudelle on vain yksi selitys: kyse ei ole siitä, että Yhdysvaltain fundamentalistit olisivat muuttuneet, vaan siitä, että sionismi on paradoksaalisesti omaksunut jonkinlaisen antisemitistisen logiikan vihassaan niitä juutalaisia kohtaan, jotka eivät täysin hyväksy Israelin valtion politiikkaa. Vihan kohde, juutalainen, joka epäilee sionistista projektia, rakentuu samalla tavoin kuin rakentui Euroopan antisemiittien juutalaiskuva hän on vaarallinen, koska elää joukossamme, mutta ei kuitenkaan ole täysin yksi meistä. Israel pelaa tässä vaarallista peliä: Fox News, Yhdysvaltain äärioikeiston päääänenkannattaja ja Israelin laajentumispyrkimysten vankka tukija, joutui äskettäin erottamaan suosituimman kasvonsa Glenn Beckin, koska tämän kommentit olivat käymässä avoimen juutalaisvastaisiksi.
I O N I S T I N E N vakiovastaus Israelin valtion harjoittaman politiikan kritisoijille on, että tietysti Israelia, kuten mitä tahansa valtiota, on voitava tarkastella kriittisesti ja arvostella, mutta että Israelin kritisoijat käyttävät sinänsä oikeutettua Israelin politiikan kritiikkiä juutalaisvastaisiin tarkoituksiin. Kun fundamentalistikristityt Israelin politiikan kannattajat väittävät, ettei vasemmistolla ole kritiikilleen perusteita, heidän argumenttinsa noudattelee logiikkaa, joka hienosti tiivistyy heinäkuussa 2008 wieniläisessä Die Presse -sanomalehdessä julkaistussa pilakuvassa: kuvassa on kaksi paksua, natsin näköistä itävaltalaista, joista toinen pitää kädessään sanomalehteä ja sanoo ystävälleen: "Tässä taas näkee kuinka täysin perusteltua antisemitismia heppoisasti väärinkäytetään Isrelin valtion arvosteluun." Tällaisia ovat Israelin valtion nykyiset liittolaiset.
S
M
YÖS A N T I S E M I T I S M I
M
U T TA E N TÄ J O S
löytyy Euroopan oikeiston reaktioista Breivikin tekoon: sen mantra oli, että tuomitessamme hänen murhatekonsa meidän ei tulisi unohtaa, että hänen esiin nostamansa ongelmat ovat "todellisia, ja niiden herättämä huoli oikeutettua" että politiikan valtavirta ei kykene käsittelemään islamisaation ja moni-
T
U L K I N N A N A VA I N
Teksti on julkaistu alun perin The Guardian -sanomalehdessä. Suomennos Elsi Hyttinen.
HelsinginAikuisopisto.fi
Avoin yliopisto tarjoaa monia mahdollisuuksia
Tutustu koko opintotarjontaan avoin.utu.fi
· tutkintovaatimusten mukaisia opintoja kaikille kiinnostuneille · perus- ja aineopintokokonaisuuksia sekä yksittäisiä kursseja · ammatillisen osaamisen kehittämiseksi, yleissivistykseksi ja tutkintoon tähtääville
Verkko-opintoina syksyllä 2011 mm.:
vapautuksen pedagogiikkaa
www.ksl.fi Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry
Kulttuurihistoria Mediatutkimus Mediakasvatus Taidehistoria
Biologia Maantiede Klimatologia Tietojenkäsittelytieteet Ympäristötiede Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat
Kasvatustiede Poliittinen historia Psykologia Sosiologia
JOUKOLLA LIIKKEELLE NÄLKÄÄ VASTAAN.
Verkko-opintoihin voi osallistua paikkakunnasta riippumatta. Opintoja järjestetään myös yhteistyöopistoissa eri puolilla Suomea. Ilmoittautuminen on käynnissä. Tiedustelut puh. 02 333 6424, 02 333 6334, opo-avoin@utu.fi
a v o i n
YLIOPISTO KAIKILLE
www.facebook.com/lusikkaliike
Vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinat la 17.9. klo 12.00-16.00
TEKSTI KUVAT
SONJA HYPPÄNEN SEA SHEPHERD CONSERVATION SOCIETY
7
2011
29
Merten paimenet
Suomalainen Sonja Hyppänen pestautui kansimieheksi Sea Shepherdille. Färsaarilla delfiinien henkeä vahtivan laivan miehistö on ottanut käyttöön ovelat keinot valaiden suojelussa.
valaita. Finwhales, sillivalaita, toteaa seilori vierelläni. Työskentelen kansimiehenä Sea Shepherd Conservation Societyn lippulaiva Steve Irwinillä. Olemme keskellä pohjoista Atlantin valtamerta matkalla Välimereltä kohti Färsaaria. Miehistömme koostuu vapaaehtoisista ympäri maailman. Vaikka jokainen laivalla tulee eri olosuhteista, elämäntilanteista ja kulttuureista, kaikkia yhdistää intohimo merten ja sen asukkien suojeluun. Alkamassa on Operation Ferocious Isles, operaatio julmat saaret: yritämme pysäyttää valaanpyynnin Färsaarten rannikkovesillä. Färsaarelaiset pyytävät pallopäävalaita. Laji ei ole uhanalainen, mutta sen kannan koosta pohjoisella Atlantilla tai Färsaarten ympäristössä ei ole tarkkaa tietoa. Vuosittain noin 1 000 valasta menettää henkensä idyllisten kylien rannoilla valasjahdeissa eli Grindadrappeissa, grindeissä. maailmalla International Whaling Commission (IWC) eli Kansainvälinen valaanpyyntikomissio. 1800-luvulla valaita pyytänyt Suomi on yksi sen 89:stä jäsenmaasta. Komission asettama kauV A L A A N P Y Y N T I Ä V A LV O O
VA L A I TA S T Y Y R P U U R I S S A , valaita styyrpuurissa!" kaikuu huuto laivalla. Kiiruhdamme kaikki keulakannelle ja toljotan suu auki elämäni ensimmäisiä
pallisen valaanpyynnin kielto tuli voimaan vuonna 1986. Valaita pyytävät yhä esimerkiksi Islanti, Norja, Japani, Färsaaret, Saint Lucia sekä Saint Vincent ja Grenadiinit. Komission näkökulmasta laillista on eräiden alkuperäiskansojen harjoittama valaanpyynti sekä Japanin tieteen nimissä kulkeva valasjahti. Japani on asettanut vuosittain 1 000 valaan kiintiön ja se pyytää esimerkiksi uhanalaisia ryhävalaita niiden suojelualueella Eteläisellä jäämerellä. Färsaarelaiset kokevat valaan tappamisen olevan aikuistumisriitti sekä
osa heidän perinteitään. Valaanpyyntiä harjoittavat vain miehet ja pojat, jotka valashavainnon tapahtuessa haetaan koululuokista tapporannoille. Nykyään naiset saavat seurata valaanpyyntiä. Menneisyydessä saarelaiset uskoivat, että naisten tai pappien ei ollut hyvä todistaa grindia. Vaikka Tanskalle kuuluvilla Färsaarilla on itsehallinto, saa saariryhmä taloudellista tukea EU-jäsenmaa Tanskalta kuusi prosenttia bruttokansantuotteestaan vuodessa. Euroopan unioni on kieltänyt kaikenlaisen valaanpyynnin alueellaan, ja Sea Shepherd arvosteleekin Tanskaa ran-
DELFIINIENSUOJELUJOUKOT.
Seashepherdeillä on tällä hetkellä käytössään kolme alusta: Steve Irwin, Brigitte Bardot ja Bob Barker. Kanadan hallitus takavarikoi kuvassa olevan Farley Mowatin vuonna 2008.
PIENI MUTTA OVELA
V U O N N A 1 9 7 7 perustettu Sea
Shepherd Conservation Society on kansainvälinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka suojelee merten luonnonvaraista elämää. Sea
Shepherd haluaa varmistaa merten herkkien ekosysteemien ja niiden biodiversiteetin säilymisen jälkipolville. Organisaatio nimeää missiokseen merten villieläinten teurastuksen lo-
pettamisen ja näiden elinympäristöjen tuhoamisen estämisen. Sea Shepherd tutkii, dokumentoi ja kohdistaa suoraa toimintaa merten laittomien operaatioiden paljas-
tamiseen. Sea Shepherdin mukaan sen taktiikat perustuvat väkivallattomuuteen ja innovatiivisuuteen. Lisää tietoa osoitteessa www.seashepherd.org
7
2011
33
TEKSTI KUVITUS
HEIKKI HIILAMO MARIA KOZULYA
Taistelu tuloeroista
Onko tuloerojen kaventaminen eettinen valinta vai lääketieteellinen välttämättömyys?
K
epidemiologin Richard Wilkinsonin ja Kate Pickettin kirja Tasa-arvo ja hyvinvointi: Miksi tasa-arvo on hyväksi kaikille (HS Kirjat, 2011) pyrkii todistamaan suuren yhteiskunnallisen teorian. Vuonna 2009 englanniksi nimellä The Spirit Level ilmestyneen kirjan mukaan tuloerojen pienentäminen parantaa lähes kaikkien hyvinvointia. Siis ei vain köyhimpien vaan kaikkien muiden paitsi ökyrikkaiden.
AHDEN BRITTILÄISEN
Wilkinson ja Pickett (W&P) väittävät, että taloudellisen kasvun korostaminen tasa-arvon kustannuksella johtaa lyhyempään, sairaampaan ja onnettomampaan elämään. Mitä suurempaa on eriarvoisuus maiden välillä (tai Yhdysvaltojen osavaltioiden sisällä), sitä yleisempiä ovat muun muassa teiniraskaudet, väkivalta, liikalihavuus ja päihdeongelmat. W&P:n mukaan tulotaso ei enää selitä kehittyneissä länsimaissa hy-
vinvointia vaan se, miten tulot ovat jakautuneet. Kirjan mallioppilaita ovat Japani ja Pohjoismaat, alisuoriutujia Britannia, Yhdysvallat ja Portugali. Kirjan keskeisin viesti on se, ettei eriarvoisuus kurjista vain häviäjien asemaa, vaan koskee väestön enemmistöä. Se lisää paitsi kustannuksia myös pelkoa ja eristäytymistä. Kadulla ihmiset eivät voi enää katsoa ohikulkijoita silmiin. Kirjassa ei ole kysymys kahden tietokirjailijan tietoisesta kärjistyksestä
huomion herättämiseksi ja myynnin lisäämiseksi, vaan pikemminkin pitkäaikaisen tutkimusohjelman kiteytyksestä. Emeritusprofessori Richard Wilkinson on tutkinut terveyden yhteiskunnallisia ulottuvuuksia jo kolmen vuosikymmenen ajan ja julkaissut aiheesta useita artikkeleita alansa arvostetuimmissa vertaisarvioiduissa lehdissä. Monet suomalaiset kollegat tuntevat Wilkinsonin selkeänä mutta
36
7
2011
Kun Euroopassa suunnitellaan kouluihin lukukausimaksuja, Chilessä haluttaisiin palata maksuttomuuteen. Pinochetin luoma uusliberalistinen koulutusjärjestelmä on maailman kallein, laadultaan epätasainen & estää sosiaalisen nousun.
Constanza Valderrama
K
AT T I L O I D E N
meteli on viime viikkoina kaikunut Santiago de Chilen yössä. Kyseessä on cacerolazo, Latinalaisessa Amerikassa tyypillinen protestimuoto, jolla ilmaistaan tyytymättömyyttä vallitsevaa hallitusta kohtaan. Chilessä cacerolazot olivat yleisiä Pinochetin diktatuurin aikana 1980-luvulla ja nyt ne ovat 20 vuoden hiljaisuuden jälkeen tehneet paluun. Kattilaprotesteilla chileläiset ilmaisevat tukensa Chilen talveksi kutsutulle toisen asteen sekä korkeakouluopiskelijoiden opiskelijajärjestöjen liikehdinnälle, jonka kehitystä koko maa on seurannut yli kolmen kuukauden ajan. Se on jo nyt demokratian ajan suurin kansalaisliikehdintä maassa. Kaikki sai alkunsa toukokuussa tyytymättömistä korkeakouluopiskelijoista, jotka vaativat maan hallitukselta julkisia varoja korkeakoulutukseen sekä toimenpiteitä varmistamaan, että korkeakoulutus saadaan myös köyhimpien chileläisten ulottuville. Myöhemmin liikehdintään liittyivät toisen asteen opiskelijat, jotka vaativat ilmaista, laadukasta ja valtion järjestämää peruskoulutusta. Keskeisimmäksi aiheeksi on lopulta noussut vaatimus, että koulutus ei saisi olla bisnestä. Vaatimusta tukee tutkimusten mukaan 80 prosenttia kansasta, mikä on voimakkaasti kahtiajakautuneessa Chilessä poikkeuksellista.
ti ollises Mahd an " maailm lein eraa neolib stelmä." ärje kouluj
HALUAN PERUSKOULUUN.
Poliisiksi pukeutunut pikkupoika pitää kylttiä, jossa lukee "tulevaisuuden poliisit tukevat koulutusta".
" C H I L E S S Ä O N mahdollisesti maapallon neoliberaalein koulutusjärjestelmä", toteaa Mario Waissbluth, aihetta maailmanlaajuisesti tutkinut professori ja koulutusreformia vaativan Fundación Educación 2020 -järjestön puheenjohtaja CNN Chilen haastattelussa. "En ainakaan tunne yhtäkään neoliberaalimpaa järjestelmää, mitä tulee ulkoisten markkinoiden sisäänrakennettuun osuuteen ja kaiken lisäksi täysin säätelemättömien markkinoiden. Kuka tahansa voi pystyttää
koulun tai yliopiston ilman pätevyysvaatimuksia. Kyseessä on markkinoiden viidakkolaki. Tähän kuuluu sokea ideologinen usko siihen, että markkinamekanismit ratkovat kaikki ongelmat." Järjestelmän loi maata vuosina 19731990 hallinnut oikeistodiktaattori Augusto Pinochet, jonka hallintokaudella tuhansia ihmisiä katosi ja kidutettiin. Pinochet loi Chileen myös ääriuusliberaalisen talousjärjestelmän Milton Friedmanin oppien mukaisesti. Diktatuurin aikaansaannoksia olivat muun muassa suhteellisen laadukkaan olemassa olleen julkisen koulutusjärjestelmän romuttaminen ja uuden, yksityisen mallin asettaminen sen tilalle. Vaikka diktatuurin päättymisestä on kulunut yli 20 vuotta ja vallassa oli viime vuoteen asti keskustavasemmistolainen hallitus, merkittäviä rakenteellisia muutoksia ei ole tehty talous- tai koulutusjärjestelmiin. Nykyisessä perustuslaissa vapaus opetuksen tarjoamiseen on edelleen hierarkkisesti korkeammalla tasolla kuin oikeus koulutukseen. Peruskouluja on kolmenlaisia: täysin yksityisiä, kalliita ja voittoa tavoittelevia yksityiskouluja, yksityisiä kouluja, jotka saavat valtiolta tukea, mutta joista useammat tekevät voittoa, sekä usein heikkolaatuisia ja ylikuormitettuja kunnallisia kouluja. "Tasokokeet ovat selvästi osoittaneet, että oppimistuloksilla on suora yhteys siihen, minkälaisessa koulussa on opiskellut ja näin myös sosiaaliluokkaan. Jos on varaa maksaa, saa hyvän koulutuksen", opiskelijaliikehdinnässä aktiivisesti mukana ollut Universidad de Chilessä työskentelevä historioitsija Jorge Olea tiivistää. Korkeakoulutuksen tarjoaminen on puolestaan kukoistava bisnes: 15 miljoonan asukkaan maassa on 22 julkisen yliopiston lisäksi noin 60 yksityistä yliopistoa. Kaikkien tasosta ei ole takeita ja monista valmistuneita ei arvosteta työmarkkinoilla. Sekä julkiset että yksityiset yliopistot ovat maksullisia: OECD:n äskettäin valmistuneen selvityksen mukaan vuoden keskivertolukukausimaksut ovat Chilessä 3 400 dollaria ja opintolainoista maksettavat korot ovat korkeat, joten kokonaisen tutkinnon suorittamisen aikana laina voi paisua yli 50 000 dollariin. Valtio kustantaa vain viitisentoista prosenttia korkeakoulutuksen kustannuksista. Loput lankeavat opiske-
7
2011
37
lijoiden maksettaviksi. Tämä tekee Chilestä maailman kalleimman opiskelumaan BKT:hen suhteutettuna. Melkein kaikki opiskelijat valmistuvat tai jättävät opinnot puolitiehen sietämättömän velkataakan kuormittamana, ja huomattava osa ei yliopisto-opetuksen heikon laadun takia työllisty opiskelemalleen alalle. aikana oppilaitoksia on vallattu. Opetus on ollut täysin seisahduksissa tärkeimmissä julkisissa ja monissa yksityisissä yliopistoissa ja vaihtelevia aikoja lukuisissa toiseen asteen kouluissa ympäri maata. Pääkaupunki Santiagon kaduille on kerääntynyt parhaimmillaan yli 150 000 ihmistä joista nuorimmat kymmenenvuotiaita ja merkittävä osa alaikäisiä koululaisia sekä rauhanomaisiin että väkivaltaisiksi yltyneisiin mielenosoituksiin. Opiskelijaliikehdintä on yllättänyt paitsi laajuudellaan, myös luovuudellaan. Opiskelijat ovat levittäneet sosiaalisessa mediassa videoita koulutuksen puolesta järjestämistään performansseista: yhdessä sadat zombit tanssivat presidentinpalatsin edessä ja toisessa velkataakka johtaa dramatisoituun massaitsemurhaan. Jeesus taas kantaa kylttiä: "Isäni on puuseppä. Minulla ei ole varaa opiskella." Noin kolmekymmentä toiseen asteen opiskelijaa on ollut jo yli kuukauden nälkälakossa, ja Buinin kunnassa muutamia myös nesteistä kieltäytyneitä nuoria lakkoilijoita on viety sairaalaan. Liike on onnistunut valloittamaan yhteiskunnallisiin aiheisiin välinpitämättömän varovasti suhtautuvat chileläiset. Karismaattiset opiskelijajohtajat ovat olleet päivittäin esillä mediassa ja erityisesti Universidad de Chilen opiskelijajärjestön puheenjohtajasta Camila Vallejosta on tullut suuri tähti: hän on saanut kymmeniä tuhansia faneja Facebookissa, mutta toisaalta myös tappouhkauksia. Opiskelijajohtajien nelituntinen esiintyminen Chilen senaatin komitea-istunnossa elokuussa sai jopa kuivan senaatin istuntoja välittävän tv-kanavan katsojaluvut taivaisiin. Mielenosoituksiin on osallistunut vanhempia, isovanhempia, opettajia, taiteilijoita ja työläisiä. Liikehdintä on myös inspiroinut muiden maiden opiskelijoita, jotka kamppailevat maksuttoman koulutuksen puolesta. Kansainvälisiä tukimielenosoituksia on järjestetty Argentiinasta Tukholmaan.
TA LV E N L I I K E H D I N N Ä N C H I L E N opiskelijaliikehdintä ylitti kansainvälisen uutiskynnyksen 8. elokuuta, kun mellakkapoliisit käyttivät väkivaltaa mielenosoitusten hajottamiseksi. "Voimankäyttö on ollut niin brutaalia ja olemme joutuneet kokemaan tilanteita, jotka aiheuttaisivat muualla maailmassa suurta kohua. Ulkoilman hengittäminen on ollut mahdotonta, koska kyynelkaasua
entä ekymm en Kolm aste toisen aa on lj opiske ossa. ak nälkäl
on käytetty silmittömästi huolimatta siitä, onko lähettyvillä sairaaloita tai kaduilla käveleviä mummoja. Jopa koteihin on hyökätty, kun niistä on osallistuttu cacerolazoihin", mielenosoituksiin osallistunut Olea kertoo. Päivän aikana satoja kyynelkaasupommeja heitettiin yliopistoihin ja lukiorakennuksiin ja yli 500 mielenosoittajaa pidätettiin. Monet pidätetyt ovat kertoneet tiedotusvälineille poliisin hakanneen ja uhkailleen heitä poliisiautoissa. Mielenosoittajien joukkoon soluttautui poliiseja, jotka provosoivat levottomuuksia esimerkiksi heittelemällä kiviä. Amerikan valtioiden järjestön OAS:n ihmisoikeuskomitea on tuominnut poliisiväkivallan ja pyytänyt selvityksen tapahtumista. Chilen hallituksen väkivaltainen ja toisaalta vähättelevä tapa reagoida opiskelijaliikehdintään on heijastunut sen suosion ennennäkemättömään laskuun: viimeisten mittausten mukaan enää 26 prosenttia väestöstä kannattaa presidenttiä. Ty y t y m ä t t ö mimpiä ollaan koulutuspolitiikkaan. Vaikka koulutuksen uudistaminen on ollut prioriteettina nykyiselle hallitukselle mallia on etsitty muun muassa Suomen opettajakoulutuksesta ajatus julkisesta ja maksuttomasta koulutuksesta on hallitusvallalle täysin vieras. Piñera on lähinnä onnistunut lisäämään vettä mielenosoittajien myllyyn banaaleilla lausahduksilla, kuten "kaikki haluaisimme ilmaisen koulutuksen, mutta kun elämässä mikään ei tule ilmaiseksi" sekä luonnehtimalla koulutusta kulutustavaraksi. Opiskelijaliike on luetellut hallitukselle vaatimuksiaan ja asettanut määräaikoja, joihin mennessä hallituksen tulee antaa uusia ratkaisuehdotuksia. Keskeisenä vaatimuksena on ollut kansanäänestys koulutuksen kehittämisestä. Opiskelijat ovat myös tarjonneet laaja-alaisen suunnitelman sille, miten uusi ilmainen koulutus voidaan rahoittaa. Kolmen kuukauden liikehdinnän jälkeen hallitus on esittänyt kompromissivaihtoehtoja, joita opiskelijat ovat kritisoineet epämääräisiksi ja rajallisiksi. On kuitenkin havaittavissa, että hallituksen antaessa enemmän myötä opiskelijoille myös opiskelijat vaikuttavat olevan valmiita neuvottelemaan järjestelmän muuttamisesta asteittain. Liikehdinnän jatkuessa ja laajentuessa Jorge Olea toteaa: "Uskon, että tämä sukupolvi on herättänyt monissa uskon siihen, että kaikki ei ole jo määritelty, että on mahdollista luoda ja rakentaa uudenlaista maata. Ja jos ihmiset järjestäytyvät, ottavat asioista selvää ja osoittavat mieltään, on mahdollista saada aikaan muutoksia yhteiskunnassa."
PRESIDENTTI SEBASTIAN
Kolmas maailma on täällä
Lukutaito ja koulutus ovat tehokkain tie tasaarvoon ja kehitykseen. Jos kuulut maailman onnekkaisiin lukutaitoisiin, pystyt myös ottamaan asioista selvää ja vaikuttamaan. Muutos syntyy tietoisuudesta me kerromme asioista, joista valtamedia vaikenee.
LUKUTAITOISILLE
Anni Pietarinen
38
7
2011
ON LAUTALLA PIENOINEN KASVIMAA.
Hirvitalolla Mia Änäkkälä järjesti pihapuistikkoon Yltäkylläisyyden Yrjön, ryysyworkshopin, jossa poisheitetyistä puvuista sai valmistaa itselleen karnevalistisen asun. Tarkoituksena oli tehdä niistä meksikolaistyylinen rituaalikulkue naamareineen Tahmelan rantaan, jossa odotti Sami Maalaksen organisoima Kelluva puutarha, isohko lautta, jonne kesän aikana on yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa rakennettu kasvitarha.Mekin saimme nauttia Samin ja hänen avustajansa gondolierinäytöksestä täysikuun valossa.
Muna lensi mansessa, kun Tampereen Hirvitalon taiteilijat juhlivat kesän loppua. Hilpeä fiesta päättyi rauhanomaiseen kahakkaan.
performanssifiesta keräsi elokuussa sankan joukon taidesissejä Pispalan rinteeseen otsikolla politiikka. Fiesta laajeni Hirvitalolta Pyhäjärveen ja myös kaupungille. Näsipuistossa Krisse Sydän kysyi yleisöltä, onko hän mies vai nainen, juuri niin miesnaisellisesti, että onko sillä väliä? Sebastian Boulter esitti tyylikkään sukupuolenvaihdosshownsa pornoja väkivaltaviihdettä suoltavan tv:n varjossa. Lopulta töllö pimeni femi-
H
I R V I TA L O N
niinisestä moukarin iskusta. Persuryhmä Scandinavian punks pyydysteli kaupungilla "leijonaa". Persjunteiksi naamioituneet punkkarit ajoivat leijona-asuista "maahantunkeutujaa" kiinni. He vaativat, että kaikki leijonat ja niiden kuvat (jääkiekkoleijoniltakin!) pitää poistaa Suomesta ja vaakunaeläimeksi karhun, oravan tai sillin. Puoliksi suomalainen Amal Laala jakoi osallistujille suomisuulappuja ja kyseli torilla kulkijoilta heidän asenteistaan. Juuri kukaan ei vastannut.
Ismo Torvisen esityksessä myytiin Janne Rahkila huutokaupalla orjaksi, intialainen Suvadeep Das meklarina. Fiestan organisaattori Teemu Takatalo osti hänet miinus 10 eurolla eli kauppias sai maksaa ostajalle. Orja teki käskystä esityksiä koko päivän.
Y L E I S Ö Ä H I U K A N pelotti Philip Pedersenin kehotusesitys tulla hänen perässään paikalliseen Anttilaan täyttämään ostoskori kaikenlaisella romppeella ja koristella niillä dramaattisesti jokin toinen myyntiosasto. Rohkeimmat lähtivät. Koomisella häirinnällä oli
tarkoitus osoittaa kaiken krääsän turhuus. Päivät huipentuivat rajuihin munanheittokisoihin Taidemuseon puistopihalla. Mustiksi maalatuista munista vaivalloisesti tehdyn neliön rikkoi pikkulapsi. Välillä teoksen äiti Caroline Trigo kävi pyöriskelemässä sen päällä mustissa trikoissa. Esityksen jälkeen rieha vasta alkoi: munasota kaikki kaikkia vastaan, jonka jälkeen jengi poistui paikalta tyytyväisenä vaatteet ja naamat keltuaisessa.
7
2011
39
essa! ans form Per
TEKSTI KUVAT
LA ERKKI PIRTO AA, ASKO SUOMINEN ERVAM PAULA
& MONTANA
TORREY
MUNAMATTO.
Caroline Trigon munainstallaatio päättyi munanheittokisoihin.
PUUPYSSYT. VOIMAJUOMAA.
Peter Rosvik juo poronverta Finlandia-hymnin siivittämänä. Eero Yli-Vakkurin valmistamat kalashnikovit poltettiin kokossa.
KOHTI SEURAAVAA KESÄÄ.
Kelluva puutarha on lillunut Pyhäjärvessä koko kesän.
KUVALUDDIITTI
Analoginen taide kehittää aivoja, väittää Philip Pedersen.
P H I L I P P E D E R S E N O N 40-vuotias
outsidertaiteilija, joka on asunut Tampereen Pispalassa 2000-luvun alusta. Hän on eräs Hirvitalon perustajista. "Olen kierrellyt paljon maailmaa. Jäin Suomeen varmaankin Hirvitalon vuoksi. Se on harvinaislaatuinen paikka, jossa ihmiset voivat kokoontua ja toteuttaa ideoitaan, ja se on kaikille avoin. Töitä tehdään yhteisvoimin."
" K I I N N OS T U S PA I N O K U V I I N
tulee lapsuudestani. Balttilainen äitini
tapasi tanskalaisen isäni sodan jälkeen Etelä-Saksassa. Äiti oli graafikko ja isä tietosanakirjojen myyjä. Elin kuvien ympäröimänä." Pedersenin kuvakollaaseissa rinnastuvat pöyristyttävät uutiskuvat korneihin mainoksiin ja taidekuviin. Sarjakuvat, valokuvat, kortit, piirrokset ja karkkipaperit täydentävät kirjavaa kuvarunoelmaa. "Näin Picasso-näyttelyn 10-vuotiaana Frankfurtissa. Se väänsi silmäni ympäri ja ryhdyin maalaamaan. Sittemmin
luovuin siitä. Miksi tehdä uusia kuvia, kun maailma on täynnä valmiita?"
P E D E R S E N K ÄY T TÄ Ä esityksis-
sään nimeä Philip Luddite viitaten 1800-luvun alun luddiitteihin, jotka muodostivat ensimmäisen antiteknologinen liikkeen. He tuhosivat kehruukoneet tehtaista, koska ne veivät käsityöläisten työpaikat. "Työskentely käsillä leikaten ja liimaten on minun vastaiskuni tietokonemaailmaa vastaan. On tutkittu, että
internet kutistaa aivoja. Minulla ei ole tietokonetta, enkä käytä sillä tehtyjä kuvia. Rakastan vanhojen painotuotteitten sävyjä ja hajuja ja haluan kehittää aivojani."
Erkki Pirtola Pedersenin kirjavideo www.yleisradio.net/video/69-queer-rebel
40
7
2011 2011 01
Talvivehnä tarvitsee kuumuudensietokykyä
kesälämpötilat ovat tuoreen tutkimuksen mukaan Euroopassa viljeltävän talvivehnän kannalta haitallisempi muutos kuin kuivuus. Tämä tulos voi tuntua hieman yllättävältä, koska veden saatavuus on yleisesti ottaen tärkein maanviljelyä rajoittava tekijä maapallolla. Kuivuuden arvellaan yleistyvän Euroopassa lähivuosikymmeninä. Euroopan kesiin ilmastonmuutos tuonee entistä enemmän paitsi kuivuusjaksoja myös helleaaltoja. Aiempien tutkimusten perus-
K
O R K E A M M AT
teella tiedetään kuitenkin, että jopa yksittäinen kasvin kannalta kriittisessä vaiheessa sattuva ankara helleaalto voi pienentää satoa huomattavasti. Talvivehnän kukkimisen aikoihin sattuva kuumuusstressi pienentää tulossa olevien vehnänjyvien lukumäärää ja kokoa. Pitkittyneet hellejaksot voivat johtaa lähes täydelliseen katoon. Lämmölle herkkiä vehnälajikkeita viljellään yleisesti pohjoisessa Euroopassa.
Maria Haanpää
tulevaisuutta Euroopalle
Talouspolitiikka ratkaisee maailman kohtalon näinä vaikeina aikoina. Siksi erittelemme seuraavassa viisi eri skenaariota siitä, mihin suuntaan Eurooppa kehittyy seuraavien vuosien aikana.
EVVK-skenaario
Kreikan kahden vuoden lainojen korot huitelevat nyt jo yli 40 prosentissa. Kreikan pääministeri Georgios Papandreu tajuaa, että velkoja ei voida maksaa takaisin ja aloittaa siirtymän eurosta drakmaan. Kreikka jättää velkansa maksamatta ja näyttää maailman rahaeliitille keskisormea. Mikäli rahaliitosta eroamisesta tiedotettaisiin etukäteen, seurauksena olisi pääomien joukkopako: kreikkalaiset lopettaisivat mellakoinnin, nostaisivat tilinsä tyhjiksi ja kärräisivät rahansa kottikärryillä ulkomaille. Sijoittajat nostaisivat kytkintä. Koska mitään virallista proseduuria eurosta eroamiseen ei ole, koko prosessi pitääkin toteuttaa salassa ja keksiä tyhjästä viikonlopun aikana, kun maailman pankit ja pörssit ovat suljettuina. Samalla hetkellä kun Papandreun salaisen kokouksen yksityiskohdat vuotavat julkisuuteen, Irlanti ja Portugali ilmoittavat jatkavansa samaa EVVK-linjaa ja eroavat rahaliitosta. Tämä on katastrofi Saksan, Ranskan, IsonBritannian ja Italian pankeille. Konkurssikypsien pankkien koronkiskonnasta saadut voitot muuttuvat jättitappioksi, Euroopan yli pyyhkii pankkien konkurssiaalto ja pankkiirit hyppivät pilvenpiirtäjien ikkunoista katukiveen.
Väyrysen skenaario
Toinen, joskin epätodennäköisempi, skenaario on, että heikkojen maiden sijaan euroalueen vahvat valtiot Saksa, Hollanti, Itävalta ja Suomi päättävät hylätä euron. Presidentti Paavo Väyrynen onnistuu vakuuttamaan Saksan, Itävallan ja Hollannin päättäjät palkkojen radikaalin leikkaamisohjelman välttämättömyydestä kilpailukyvyn nimissä. Kilpailukykyä parannetaan myös työurien järkevöittämisellä, oikeistolaisilla veroratkaisuilla ja uusilla säästöohjelmilla. Seurauksena kulutuskysyntä laskee ja työttömyys nousee, eivätkä ihmiset selviä veloistaan. Rahaliiton hajottua
1
voima voima m
2
Omavaraisuuden ansa
S I T T E N K U N M U L L A olisi lampaita niin mää opettelisin itse kehräämään lankaa niiden villasta ja tykkäisin yhtäkkiä kauheesti kutomisesta, vaikka koulussa käsityönumeroni oli kuutonen. Mutta niin mää vaan perinnekäsitöistä tykkäisin ja jos mulla olisi maatila niin kyllä siellä kasvimaa olisi. Omaa perunaa söisin kesät talvet. Pesetasta vetoa, että joku muukin on saanut itsensä kiinni omavaraisuus-nostalgisoinnista. Jos, niin sit. Vuonna 2003 muutin Helsingin Vallilasta "maalle" Tuusulaan. Otin ne hiton lampaat. Keväällä koulin taimia niin kuin olin nähnyt isoäitini tekevän. Tuli hienot taimet. Oli lupaavan oloinen kasvimaakin, kunnes eräänä aamuna lampaat olivat syöneet istutukseni. Se ei edes riittänyt. Paskaks vaan ja palamaan -asenteella ne olivat talloneet ryytimaan jäänteet jalkoihinsa ja kakanneet päälle.
etelästä tulleet rahavirrat vauraampaan pohjoiseen loppuvat, kun etelän euromaat päättävät jälleen jättää velkansa pääosin maksamatta. Pohjois-Eurooppa ajautuu synkkään taantumaan, mutta etelä elpyy nopeasti, ja kreikkalaiset pakkolunastavat kymmenen vuoden kuluttua euroillaan saksalaisilta Reperbahnin ja suomalaisilta Lapin.
Jossitteluskenaario
Jos poliitikot ymmärtäisivät, että Eurooppaa runtelee valtioiden velkakriisi, pankkikriisi ja säästöohjelmien seurauksena vielä investointikriisi, he vaatisivat Euroopan talous- ja rahaliiton rakenteen radikaalia restauraatiota. Jos taloustietelijät
3
ymmärtäisivät, että alijäämän ja velkaantumisen kasvuun on vastattava samanaikaisesti, he vaatisivat velkojen uudelleenjärjestelyjä eurobondien avulla, kunnollisia stressitestejä ja pankkien puhdistamista ongelmajätteeksi muuttuneista arvopapereista.
tuli se keritsemisen aika, etten ihan ollut ehtinyt paneutua perinnekäsitöiden saloihin. Rakensimme keritsemistä varten "giljotiinin" lampaanhoito-oppaan ohjeiden mukaan ja hoidimme parina ensimmäisenä vuonna "keritsemisen" taloussaksilla. Texel-sekoituksista tuli villaa aika mukavasti. Säilöin sitä jonkin aikaa paperipusseissa odottamassa perinnekäsityöinspiraatiota. Sitten kuskasimme villat paikalliselle 4H-kerholle, jossa toivottavasti ideoitiin villasta mukavaa tekemistä. Kun muutin Tuusulasta Taivassaloon, en kokemuksistani viisastuneena odottanut itseltäni omavaraisuusihmeitä. Mitä nyt perunamaata omenapuiden ja marjapensaiden kaveriksi. Ja voisi sen kasvihuoneen laittaa... Täti toi toiveikkaana luokseni isoäidin vanhat ja hienot kangaspuut. "Et voi olla innostumatta matonteosta, kun sinulla on tällaiset vehkeet täällä", hän maalaili. Ja oli väärässä. Kangaspuut viettävät nykyään aikaansa navetan perimmäisessä nurkassa.
JOTENKIN NIIN ÄKKIÄ
Hyvä, luomu!
Luomutiloilla lehmänläjätkin ovat monimuotoisia.
BOXCVEE. Gobbas Gårdin isäntäpariskunta esitteli toimittajille härkäpapu- ja perunapeltoaan, joka on tehty entisen järven pohjaan Myrskylään. "Värillisissä perunoissa, joita viljelemme, on antioksidantteja kuin mustikoissa", emäntä Aira Sevón kertoo innostuneena.
nakin tänä vierailupäivänä. Kukaan viljelijöistä tai kasvattajista ei kuitenkaan väitä, että elämä luomutilalla olisi helppoa. Närikin luettelee, kuinka luomutarkastajan kanssa käytiin parin päivän työnä läpi kaikkien 140 uuhen ja kymmenien karitsojen korvamerkinnät molemmista korvista. Byrokratiaa kirotaan kaikilla tiloilla, kun paperit pitää täyttää pitkien päivien jälkeen. on. Luomun kulutus on kasvussa. Luomuliiton toiminnanjohtaja Elisa Niemi kertoo, että vuodesta 2008 vuoteen 2010 säännöllisesti luomua ostavien talouksien määrä on noussut 22 prosenttiin. Niemen mukaan luomun myyntiä on lisännyt se, että kauppiaat ovat oppineet laittamaan tuotteita paremmin esille. Luomumunat ja -maito ovat tunnetuimpien tuotteiden listalla, ja Niemen mukaan luomulihan myynti kasvaa kohisten. "Tähän mennessä kuluvan vuoden aikana Suomeen on perustettu sata uutta luomutilaa, joiden myötä luomua on 10 000 hehtaaria lisää", Niemi
S Y Y TÄ I N T O I L U U N
loppukesä on ensimmäinen, jolloin olen kokannut päivittäin ruokaa oman maan antimista. Ei ole ruokalajia, johon ei voisi laittaa kesäkurpitsaa.
VA S TA TÄ M Ä N V U O D E N
Laura Rantanen
Kirjoittaja on Fifin uusi bloggaaja, joka jakaa elämänsä taivassalolaisen vanhan maatilan ja loimaalaisen erittäin toiminnassa olevan luomutilan välillä.
Hannele Huhtala
TÄ L L E A L A L L E mahtuu, vain 3540 prosenttia tuottajista on kotimaisia", Samuli Näri sanoo. Hän on itäuusimaalainen luomulammaskasvattaja
Isnäsistä. Närin tila on yksi luomuvierailukohteista, kun Luomuliitto ja MTK veivät toimittajia elokuussa tutustumiskierrokselle. Luomutiloilla aurinko paistaa, ai-
44
7
2011
Kun rock tuli radioon
ollut tärkeä osa Ylen ohjelmapolitiikkaa 1920-luvulta lähtien. Alussa eetteriin kajahti lähinnä oopperaa, sinfoniaa ja kamarimusiikkia, ei niinkään kupletteja tai iloisia harmonikkasävelmiä. Radiotutkija Pentti Kemppaisen kirja Aina soi sävelradio pöyhii radion historiaa populaarimusiikin kannalta. Varsin pitkään Ylessä ajateltiin, että radion tehtävä oli ensisijaisesti sivistää kansaa. "Saamme sadoittain ja tuhansittain toivomuksia esimerkiksi swingin ja hotin ja hanurinsoiton esittämisestä, mutta ei suinkaan ole tarkoitus, että me seuraisimme näitä toivomuksia, vaan me työskentelemme kansan musiikkiymmärryksen ja musiikkimaun kohottamiseksi", Ylen pääjohtaja Hella Wuolijoki kommentoi vuonna 1947.
M
SKA-MELLAKKA? The Valkyrians julistaa sanomaa, vihdoinkin. Tosin poliittiset kommentit ilmaistaan lainasanoin.
USIIKKI ON
monipuolista musiikkia soittaneet merirosvoradiot, TV:n nousu kotien keskipisteeksi sekä kaupallisen radiotoiminnan aloittaminen vuonna 1985. Yleisradiopomot havahtuivat. Kuuntelijoiden mielimusiikkia lähettämällä kansa pysyi kanavalla. nostalgisia väristyksiä. Muistan 1980-luvulta Rockradion iltapäivälähetykset sekä Nuorten sävellahjan. Intensiivisin radionkuuntelujaksoni osui vuonna 1990 aloittaneen Radiomafian huippuvuosiin. Kanavalle houkuttelivat tuolloin esimerkiksi Räkärodeo, Onnenpäivä sekä tietysti pitkien öiden hienostunut seuralainen Eine Kleine Nachtmafia. Nostalgiahuuruissa onkin pakko huokaista: Oi niitä aikoja.
K I R J A TA R J O A A
Sattumaa vai johdatusta?
kolmas levy koostuu coverbiiseistä. Levyllä pääosin brittiläiset 197080-lukujen punkja uusi aalto -kappaleet on sovitettu skaksi ja rocksteadyksi. Vaikka coverlevyt ovat toisinaan riskaabeleita yrityksiä, onnistuvat valkyriat kunnioittamaan lähdemateriaalia ja kuulostamaan silti itseltään. Siirtymä punkista ja uudesta aallosta rocksteadyska-akselille saattaisi äkkiseltään vaikuttaa hassulta jopa humoristiselta ratkaisulta, mutta ei kyseessä suinkaan ole vitsi. Oikeastaan kaikki mainitut skenet ja tyylit ovat syntyjään suhteellisen lähellä toisiaan. Niiden voisi jopa sanoa olevan osa samaa jatkumoa. Punkrocksteadyn kappalevalinnat tuovat myös oman lisänsä The Valkyriansin sanomallisuuteen. Yhtye on varonut tekemästä julistavia sanoituksia kappaleisiinsa, vaikka porukan jäsenillä onkin vahvoja poliittisia näkemyksiä. Ehkä siirtymä tuntuu helpommalta, kun se tapahtuu vanhojen kappaleiden välityksellä, merkitykset ovat mahdollisesti hieman laimentuneet. Toisaalta eivät esimerkiksi The Clashin Career
T
HE
VA L K Y R I A N S I N
Opportunities ja Cock Sparrerin Riot Squad suinkaan kauhean pliisuja valintoja ole, vaikka asiaa miten katsoisi. Ehkä tämän jälkeen on lupa odottaa vähän tymäkämpää julistusta yhtyeen omiltakin sanoituksilta. saavutusten lisäksi levy toimii ajankohtaisena muistutuksena mellakoinnin pitkistä perinteistä Britanniassa: levyn kannessa komeilee mellakkapoliisirivistö. Kannen kuva on vapaa mukaelma The Clashin Black Market Clash -ep:n kannesta. Hulinoita järjestettiin myös aikana, jolloin Punkrocksteadyn kappaleet ovat saaneet ensi-iltansa, ja kansikuvaan kiteytyy jotain hyvin keskeistä tuosta ajasta. Tuolloin konservatiivihallitus leikkasi sosiaalimenoja, kuten teki myös parhaillaan vallankahvassa istuva konservatiivien johtama koalitiohallitus. Epätasa-arvoinen luokkayhteiskunta leimahtelee tasaisin väliajoin. Mellakoita ei tietenkään voi ennustaa levyjen julkaisuaikataulun tai kansitaiteen perusteella, mutta kyllä niitä ennustaa voi. Espanjalaisen Universitat Pompeu Fabra -yliopiston tutkijat Jacopo Ponticelli ja Hans-Joachim Voth julkaisiMUSIIKILLISTEN
vat hiljattain työpaperinsa, jossa he kartoittivat yhteiskunnallisen rauhattomuuden ja budjettileikkausten välistä korrelaatiota. Tutkimuksessaan Ponticelli ja Voth käyvät läpi rauhattomuuksia alkaen vuoden 1919 Weimarin tasavallasta päätyen tämän vuotisiin Kreikan mellakoihin. Johtopäätökset ovat yksiselitteisiä: budjettileikkaukset johtavat yleiseen rauhattomuuteen. Brittiläinen The Guardian -lehti julkaisi viime joulukuussa valtakunnallisen koosteen kuntatason budjettileikkauksista. Päällekkäisyys eniten menoja leikanneiden alueiden ja hulinoiden välillä on melkoinen.
K A I K E S TA H U O L I M AT TA The Valkyriansin levyn kannessa marssivat mellakkapoliisit saattaisivat tänään vaikuttaa halvalta populismilta, mikäli kansitaidetta ei olisi julkaistu jo kuukausia ennen Lontoon viimeisimpien mellakoiden leimahtamista. Nyt kansi muistuttaa köyhien kyykyttämisen lisäkustannuksista.
Marjo Jääskä Pentti Kemppainen: Aina soi sävelradio. Radiomusiikista musiikkiradioon. Avain 2011. 294 s.
musiikki hivuttautui lopulta hitaasti mutta varmasti radioon. Tähän vaikuttivat esimerkiksi 1960-luvulla toimineet,
KEV YEMPI
Veera Vartiainen
Jari Tamminen The Valkyrians: Punkrocksteady. Stupido Records 2011.
maria kozulya, pertti laesmaa & jari tamminen
Cry Bar: We built this ship. CB Records 2011. Wiley: 100% Publishing. Big Dada 2011. Povo: The Yellow of the Sun in You. Ricky-Tick Records 2010. Jaska Lukkarinen Trio: Neutral Terrain. Jaskaa 2011. Maija Moisio: Maija Moisio. Exogenic Music Group 2011.
Lohtumusaa
Tamperelaisen Cry Barin We built this ship tarjoaa täydellistä taustamusiikkia arkeen. Amerikkalaistyyliset melodiset kappaleet eivät häiritse, eivätkä jää mieleen. Cry Bar seilailee levyllään kohtalaisen onnistuneesti jossain popin ja rokin välillä, toisinaan eksyen progeen ja folkiin. Jo ensimmäisen kappaleen aikana vertailukohteiksi haluaa nimetä R.E.M.:n ja Lemonatorin. Vasta myöhemmin, sanoja kuunnellessa bändille uskaltaa antaa sen ansaitseman oman tilan. Kiinnostavat tarinat kannattelevat muuten tavanomaisia kappaleita. Lohduttavimmillaan bändi on levyn kahdessa viimeisessä kappaleessa. Move Out ja Evening Falls So Hard kasvavat tyylikkäiksi balladeiksi banaalien ja kaihoisien lyriikoiden avulla. Levy on kuin pizza ilman juustoa jokin puuttuu, mutta hyvää se on silti. (MK)
Grimen kummisetä i tä
BBC sai sattumalta paljon kertovan haastattelun suoraan lähetykseen Lontoon mellakoiden aikoihin. 68-vuotias radikaalikeke-kirjailija-journalisti Darcus Howe pääsi lataamaan näkemyksiään mellakoinnin syistä. Toimittajan keskeytyksistä ja estelyistä huolimatta Howe ehti huomauttaa, että levottomuudet eivät tule yllätyksenä kenellekään, joka on vaivautunut viime vuosina kuuntelemaan nuorisoa tai sen kuuntelemaa musiikkia. Vaikka maito onkin jo läikkynyt, on nyt toki hyvä hetki noudattaa Howen neuvoa ja sukeltaa brittiläisen katu- ja nuorisomusiikin syövereihin. Hyvänä alkupisteenä sukellukselle grimen, dubstepin ja funkyn maailmaan toimii vaikkapa grimen kummisedäksikin nimetyn Wileyn tuotanto. Aggressivinen soundi ja väkivaltaiset ja välillä moraaliltaan arveluttavat sanoitukset voivat toki herättää joissain paheksuntaa. Mainittuja musiikkityylejä on jopa syytetty mellakoista. Ehkä kuitenkin kannattaisi muistaa, että mikäli kuvajainen ei kelpaa, ei auta syyttää peiliä. (JT)
Kesä jatkuu, ihanaa! h !
Lauri Viidan Betonimyllärissä (1947) on runo Kevät: Räntäseula seudun päällä, saappaan alla lotinaa, lantajuova järven jäällä kesä tulee, ihanaa! Tasavallan presidentti Urho Kekkonen päätti kerran uudenvuodenpuheensa tuohon runoon. Nyt päälimmäisenä huolena on, jatkuuko kesä vielä. Lars Vissingin ja A-P Andreasenin Povo on pohjoismaisen jazzin kärkikaartia. Tanskalaisten muusikoiden ohella levyllä kuullaan kolmea laulajaa : Horace Silverin yhteistyökumppanina kannuksensa ansainnutta pianisti Andy Beyta, Beyn sisarentytärtä Saidah Baba Talibahia ja Köpiksessä asuvaa amerikkalaista laulajaa Temu Bacotia. Tällaista levyä kuuntelemalla kesän saa jatkumaan vaikka kuinka. Vähän haikeaksi vetää kuitenkin tuo Tanska. Mieleen palaa, kuinka istuimme Peltoniemen Tinden ja hänen kummipoikansa kanssa heinäkuussa Jazz-Espan jälkeen Kappelin terassilla. Selasimme mahtavaa katalogia Köpiksen jazzeilta, joilta kummipoika oli vastikään palannut. No, sekin kuuluu kesään... (PL)
Syksy saa sittenkin... ki
Eräs iskelmäsanoittaja kertoi muinoin radiossa, ettei saanut krapulapäissään saapuaverbiä rimmaamaan sanoituksessaan. Jätti sitten muotoon "saa". Kansalle kelpasi. Mutta asiaan. Jaska Lukkariseen, Jussi Kannasteeseen ja Antti Lötjoseen on saanut törmäillä mennen tullen helteisessä Helsingin kesässä. Soittavat sen verran monissa yhtyeissä ja käyvät myös kuuntelemassa paljon toisten muusikoiden esityksiä. Lukkarinen on ihan mahdoton rumpuvelho. Kannastetta on sanottu Suomen Traneksi. On sitäkin. Lötjöseen liitetään usein määreet varma ja luotettava. Hiivatin hyvä basisti on oikeampi ilmaisu. Miles Davis tähdensi jo yli puoli vuosisataa sitten, että soitossa täytyy olla "ilmaa", varaa liikkua. Näillä miehillä on. Kaiken kaikkiaan nautittavaa musisointia, vailla vähäisintäkään pakonomaisuutta! Alkusyksyn (tulihan se sieltä) trio kiertelee esiintymässä ympäri Suomea. Kannattaa ehdottomasti mennä kuuntelemaan. (PL)
Nuoruuden voimaa
21-vuotiaan tamperelaisen Maija Moision virkistävällä syyslevyllä kepeä nuoruus kohtaa kypsän turhautuneisuuden. Laulajan nimeä kantava bändi on ottanut ensiaskeleensa vuonna 2007 Kauko Röyhkän pitämällä laululyriikka-kurssilla. Röyhkä myös tuotti Moision debyytin ensimmäisen version, josta suurin osa päätyi myös tälle, syyskuun puolivälissä julkaistavalle levylle. Nuoren laulajan laulumaneeri on aluksi häiritsevä, mutta lopulta se viettelee kuulijan omaperäisellä syvyydellään. Moisio erottuukin edukseen muista suomalaisista melankolisista ja helposti lähestyttävistä naislaulajista jykevämmän otteensa takia. Moision säveltämät ja sanoittamat biisit vaihtelevat lyyrisistä synkistelyistä kurittomiin punk-ralleihin. Moisio riisuu grungepaidan, juoksee konnareita pakoon ja fiilistelee kuolemaa. Kokonaisuus tuntuu ristiriitaiselta ja ehkä juuri sen takia kiinnostavalta ja joka kuuntelukerralla uudelta. (MK)
46
7
2011
Koonnut Pertti Laesmaa
Vapaa-aikana löhöätte yhdessä sohvalla. Riittääkö se aktiviteetiksi? Piia: Ajan Samin autolla Pispalan portaille, ja odotan autossa, kun hän juoksee portaat viiteen kertaan. Sami: Kyllä välillä jotain tarttee olla. Elokuvia. Ja jääkiekkoa mennään katsomaan, kun kausi alkaa. Marja Ikkala, Pam 12/2011
Rauha Talonen, 6, on huomannut, että arvotavara tuppaa katoamaan - Kaikki semmonen, mikä on tosi tärkeetä, niin kuin meikit ja lompakko. Ulla-Maija Lammi-Ketoja, Lapsen maailma 8/2011
TUOMITTU REISSU. Ville Tietäväisen sarjakuva-albumi seuraa paperittoman Rashidin matkaa Marokosta Barcelonaan.
Eipä ole valistus juuri tuulettunut. Ravitsemusihmisten pyhä ydin, lautasmalli, saa ihmiset luulemaan, että heidän terveydelleen on eduksi syödä neljänneslautasellinen eläimiä päivittäin, joka aterialla. Lautasmalli pitää terveenä ja hyvinvoivana ennen kaikkea eläinteollisuuden. Tieteellistä näyttöä kasvisruoan terveyseduista olisi aivan riittävästi, mutta ihmisten halutaan syövän eläimiä. Lämpimikseen sopii toki puhua kasvisten syönnin lisäämisestä, kunhan kuusi kourallista päivässä ei ole uhkaksi lihan kulutukselle. Johanna Kaipiainen, Vegaia 3/2011
Maailman tuskaa
Länsimedia empatisoi kurjalistoa vain, kun se pysyttelee sarjakuva-albumin kansien sisällä.
Suuri ongelma on siinä, että maailma näyttää olevan valmis vääristämään kuvaansa kymmenen vuoden välein. Mieleeni tulevat Helsingin kadut 1990-luvun lopussa, jolloin moni näki asiakseen jonottaa korttelitolkulla saadakseen ostaa IT-yhtiöiden osakkeita satakertaiseen hintaan ymmärtäen hyvin, ettei siinä ole mitään järkeä, mutta "kun kerran muutkin, niin ehkä sittenkin". Sauli Niinistö, Ulkopolitiikka 2/2011
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on poliittisen tarinan kertoja. Eihän hyvää jutunkertojaa keskeytetä ja perätä tarinan johdonmukaisuutta tai totuusarvoa. Kukapa lähtisi kesken yhteisen saunaillan tutkimaan asiakirjoja ja tarkistelemaan asioiden taustoja. Jutut otetaan juttuina ja niiden annetaan vaikuttaa. Oikeastaan Soini itse on jo tarinan aihe, Soinis-Timppa, josta isketään tarinaa. Hän on legendaarinen nokkelan kielensä ansiosta, jätkä, joka panee herroille jauhot suuhun. Soini ei tyydy sanomaan, että herrat ovat pihalla, vaan että samaiset henkilöt ovat pihalla kuin lintulauta." Outi Lauhakangas, Hiidenkivi 3/2011
S
A RJ A K U VA - A L B U M I N Ä K Y M ÄT T Ö M I Ä K Ä S I Ä
Kun tämän vuoden kisassa on 22 erikoiskoetta, ja jokaisen maalissa haastatellaan kymmenisen kuljettajaa, siitä tulee yli 200 pikkuista infopakettia. How was the stage? No problems. Sitä me rallituristit kuuntelemme autoradioista ja paristoradioista kolme päivää. Siihen jää koukkuun. Rallin aikana ei ole olemassa muuta maailmaa, vain hassunnimiset erikoiskokeet -Evo, Hyväneula, Koukunmaa, Surkee, Jukojärvi ja muut. Ei paljon kiinnosta joku Yhdysvaltain velkakattokiista, kun se Hirvosen takapuskuri laahaa maata. Joanna Palmén, Image 8/2011
Näkymättömät kädet on hilpeä kuin potku nivusiin. Ja yhtä pysäyttävä. Ville Tietäväisen läpeensä ahdistava mutta palkitseva teos kuvaa paperittoman eli "laittoman" Rashidin matkaa Marokosta Alemerian tomaattiplantaasien kautta Barcelonaan. Reissu on tuhoon tuomittu ensimmäisestä ruudusta alkaen, eikä onnellista loppua ole. Ei Rashidille eikä muillekaan paperittomille. Vaikka Rashidin tarina on fiktiivinen, on sen esittämä kuva paperittomien elämästä hyvinkin uskottava. Tietäväinen teki albumia varten taustatutkimusta useita vuosia sekä Suomessa että tarinan tapahtumapaikoilla. Laaja taustatyö näkyy yksityiskohtien rikkautena. "Sarjakuva tarjosi rajattomat vapaudet tarinankerronnalle", tekijä selittää valitsemaansa taidemuotoa. Aiheesta tosin syntyi myös esimerkiksi laaja ja keskustelua herättänyt artikkeli Hesarin Kuukausiliitteeseen. on ylistetty maasta taivaisiin, ansaitusti. Parhaillaan valtamedia Suomen Kuvalehdestä Hesariin käy keskinäistä kilpailua Tietäväisen hengiltä syleilemisessä. Tämä
ei kuitenkaan tarkoita sitä, että media olisi muuttamassa yleistä linjaansa mitä siirtolaisiin tulee. "Arviot ja haastattelut ovat yksittäisten toimittajien, eivät valtamedioiden mielipiteitä. Lehdiltähän puuttuu nykyään koherenssi tyystin. Esimerkiksi Hesarin kulttuurisivuilla voidaan puhua ympäristön suojelusta ja autosivuilla hehkutetaan uusimpia autoja." Samalla kun kauhistellaan satuhahmo Rashidin kohtaloa, ei toimittajilla riitä kriittisyyttä vaikkapa sisäministeri Päivi Räsäsen lausunnoille siitä, että "vastaanottokeskusten määrää vähennetään säästöpaineiden takia". Tietäväisen kenties suurin saavutus on se, että hän antaa fiktion kautta kasvot sille joukolle, joka usein näh-
ajien Kulutt valinnat arki evat el liikutt soja. as ihmism
dään vain harmaana massana. Ihmiset suojaavat itseään henkisellä puskurilla liialta maailman tuskalta sulkemalla suuret joukot solidaarisuutensa uloittumattomiin. "Yksilön nosto median luomasta massasta on ollut yksi päämotiiveistani. Halusin ymmärtää ja tehdä ymmärrettäväksi ihmisen, jonka kanssa toisin kuin massan voi myötäelää. Yksilön kautta tapahtuva kerronta on mittakaavaltaan ihmisen kokoista ja tarjoaa tarttumapintaa lukijalle."
rinnakkaistodellisuus leikkaa meidän kantaeurooppalaisten todellisuuden kanssa hyvin harvoin. Silti he jakavat saman tilan meidän kanssamme. Yksi siirtolaisia Eurooppaan imevä voima ovat eteläisen Espanjan vihannestarhat tai paremminkin -tehtaat. Kuluttajien arkivalinnat ruokakaupassa ovat osa prosessia, joka liikuttelee ihmismassoja. "Kyse ei ole vain tomaateista, vaan Almeriasta tulee suuri osa kaikista meidän talvihedelmistämme ja -vihanneksista. Suurten kauppaketjujen ja ammattiliittojen tulisi vaatia elintarviketeollisuudelta EU:n ympäristöja työlakien noudattamista kaikkialla. Valintoja ei pitäisi jättää joustavan moraalinsa kanssa poukkoileville kuluttajille. " Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Iso osa ongelmaa on se, että elintarviketuotannon todelliset kustannukset eivät näy kassalla. Ympäristön ja työntekijöiden maksama hinta ei välity kuluttajille eikä näin ohjaa valintoja. Tietäväinen vaatii kulutustottumusten muutoksen lisäksi myös dramaattista asennekorjausta ihmisille. Tuskin kukaan sanoo vastustavansa ihmisten välistä tasa-arvoa. Käsite pitäisi vain saada konkretisoitumaan myös käytännön tasolla. "Liikkumisen tulisi olla yhtäläisen vapaata kansallisuudesta riippumatta. Reilut maailmankaupan ja -politiikan säännöt antaisivat myös lähtömaille mahdollisuuden kehittyä sellaisiksi, että niistä ei tarvitsisi tulevaisuudessa lähteä pakon sanelemana. Jokainen ihminen kuitenkin pohjimmiltaan tavoittelee turvallisuutta, merkityksellisyyttä, omanarvontuntoa ja ihmisarvoista elämää."
PA P E R I T TO M I E N
kirja
49
7
2011
49
Veroparasiittien maailmantalous
Poliittisen ohjauksen puute ajaa verorahat piiloon. Eniten kärsii markkinatalous.
osuvampi. Yli puolet maailmankaupasta tapahtuu veroparatiisien kautta. Arvioiden mukaan pelkästään yksityishenkilöillä on veroparatiiseissa omaisuutta Yhdysvaltojen bruttokansantuotetta vastaavan summan verran. Euroopan sadasta suurimmasta yrityksestä 99:llä on tytäryhtiöitä veroparatiiseissa. Kirjan teesi on kiistämätön: Veroparatiisitalous ei ole mikään reunailmiö vaan keskeinen osa globaalia talousjärjestelmää. Shaxson käyttää käsitteitä veroparatiisi sekä offshore-talous. Niillä hän viittaa yleisesti alueisiin, jotka tarjoavat yrityksille ja yksityishenkilöille mahdollisuuden kiertää muiden alueiden verotusta. Veroparatiiseja ei tee ongelmalliseksi niinkään niiden alhainen verotus. Ongelman ydin ovat salailukäytännöt, jotka mahdollistavat muiden veroalueiden hyväksikäytön ja niiden demokraattisesti päätettyjen lakien kiertämisen. Veroparatiisit ovat kuin parasiitteja, jotka toimivat valtioiden kyljessä tai jopa sisällä ja imevät niiden verotuloja. Tämän lisäksi veroparatiisit luovat Shaxsonin mukaan epädemokraattisia rakenteita, ovat hidaste talouden tehokkuudelle, edistävät epäreilua kilpailua ja loivat otollisen ympäristön finanssikriisille. tuottaa eniten vahinkoa kehittyville maille.
V E R O PA R AT I I S I TA L O U S
Tutkimusten mukaan kehitysmaista poistuu vuosittain moninkertaisesti enemmän varoja laittomana pääomapakona kuin ne vastaanottavat kehitysapuna. Suurimman osan summasta muodostaa veroparatiiseihin suuntautuva monikansallisten yritysten veronkierto. Malawissa syntynyt ja eri puolilla Afrikkaa asunut Shaxson tuntee veroparatiisien vaikutukset maanosan kehitykseen: "Afrikan köyhyyttä ei voi ymmärtää ymmärtämättä offshore -talouden roolia." Veroparatiisitalouden ja perinteisten finanssikeskusten yhteen kietoutumisen historiallinen ku-
V
E R O P A R AT I I S I T
istuu ista po uin sma Kehity n varoja k ä enemm taanottavat ne vas sapuna. kehity
vaus on Shax-sonin kirjan parasta antia. Sveitsin kaltainen pankkisalaisuusvaltiomalli on vain yksi tapa pyörittää salailuun perustuvaa veroparatiisitaloutta. Shaxson kuvaa, kuinka Lontoon sydämessä sijaitseva finanssikeskus Lontoon City hallinnoi veroparatiisien hämähäkinseittiään. Seitti koostuu kolmesta renkaasta.
Sisärenkaan muodostavat Britannian kruunulle kuuluvat lähialueen saaret, kuten Jersey. Toiseen renkaaseen kuuluu Britanniaan kytköksissä olevia saarivaltioita, esimerkiksi Caymansaaret. Uloin rengas koostuu itsenäisistä alueista, joilla on historiallisia siteitä Britanniaan, esimerkkeinä Hong Kong ja Dubai. Hämähäkinseitin keskuksena toimivalla Lontoon Cityllä on tiiviit yhteydet kaikkiin renkaisiin ja likainen raha saadaan kätkettyä verkostoon esimerkiksi niin sanottujen trustien avulla. Shaxson on haastatellut laajalti kirjaansa varten veroparatiisien nykyisiä ja entisiä työntekijöitä sekä poliitikkoja ja tutkijoita. Yksi kirjan mielenkiintoisimmista osioista on luku, jossa käsitellään veroparatiiseissa töissä olleita ihmisiä ja kurkistetaan veroparatiisien maailmaan ikään kuin sisältäpäin. Tämä on kirjan selkeä ansio suhteessa aiempaan veroparatiisitaloutta käsittelevään kirjallisuuteen. Kirja olisi voinut tukeutua vielä vahvemmin haastatteluihin.
M Y Ö S N I I N S A N O T T U J A välittäjäyrityksiä, kuten tilintarkastusyhtiöitä, pankkeja ja asianajotoimistoja, olisi kirjassa voitu käsitellä enemmän. Ne ovat keskeinen osa veroparatiisitaloutta. Shaxson käy toki läpi esimerkiksi neljän valtavan tilintarkastusyhtiön roolin hämähäkinseitin osana. Neljän suuren tilintarkastusyhtiön
eivät ole ainoastaan palmusaaria Karibialla. Maailman kaksi ehkä merkittävintä veroparatiisia löytyvät Britanniasta ja Yhdysvalloista: Lontoon City ja Delawaren osavaltio. Nicholas Shaxsonin kirjan nimi Treasure Islands onkin hieman harhaanjohtava. Alaotsikko Tax Havens and the Men who stole the World taas on sitäkin
ja suurten monikansallisten yritysten rahoittama International Accounting Standards Board (IASB) vastaa säännöistä, joiden mukaisesti kansainvälisten yritysten pitää raportoida veronmaksustaan. IASB on yksityinen yritys, joka on rekisteröitynyt maailman tiukimpia salailukäytäntöjä tarjoavaan Delawaren osavaltioon, ja sen päämaja sijaitsee Lontoon Cityssä. Järjestely vaikuttaa hyvin ristiriitaiselta. IASB:n ihmisten haastattelut olisivat olleet erittäin mielenkiintoisia. Kirjan lopussa Shaxson listaa toimintaehdotuksia veroparatiisien suitsimiseksi. Esimerkiksi läpinäkyvyyttä tulisi lisätä raportointikäytäntöjä ja verotiedonvaihtosopimuksia kehittämällä ja kehitysapua tulisi suunnata enemmän verojärjestelmien kehittämiseen. Lisäksi Lontoon Cityn kaltaiset demokraattisen kontrollin ulottumattomissa olevat saarekkeet tulisi demokratisoida ja verotus pitäisi tuoda yritysten yhteiskuntavastuun ytimeen. Ehdotukset ovat hyviä, mutta niiden konkreettiseen käsittelyyn olisi voinut uhrata enemmänkin tilaa. Kirja on lähinnä synkkä analyysi veroparatiisien mahdista.
Kuutti Koski Nicholas Shaxson: Treasure Islands. Tax Havens and the Men who stole the World. The Bodley Head 2011, 329 s.
OSTARI
NÄYTTELYT 14.9.30.10.2011
HELSINKI 82 SOLITUDE KIVINOKKAAN!
VIRKA GALLERIA / VIRKA GALLERI / VIRKA GALLERY Helsingin kaupungintalo / Helsingfors stadshuset / Helsinki City Hall mape / måfr / MonFri 919 / lasu / lösö / SatSun 1016 Sofiankatu 1 / Sofiegatan 1 / www.virka.fi
50
7
2011
Sota ei tunne sääliä
Ville Suhosen dokumenttielokuva avaa vaiettua sotavankiloiden historiaa.
J
kertoo jatkosodan aikaisista sotavanki- ja keskitysleireistä Suomessa. Elokuva käy kiihkottomasti läpi sitä, kuinka suomalaisten vankileirien kurjiin oloihin kuoli yli 20 000 venäläistä sotavankia.
Ä ÄMARSSI
Sotavangit kärsivät aliravitsemuksesta eikä terveydenhuoltoa ollut. Heitä asutettiin talvipakkasillakin telttamajoituksessa tai muuten kelvottomissa asumuksissa. Vangeilla teetettiin raskasta pakkotyötä kaivoksilla ja tehtaissa, usein ilman asianmukaisia
työvälineitä ja työnjohtoa. Ääritapauksissa vankeja komennettiin varusteitta miinakentille tai teloitettiin mielivaltaisesti varoituksena muille. yli 30, alaleirejä yli sata ja sotavankien työpisteitä yli 3 000. Jatkosodan aikana sotavankeja oli yhteensä noin 70 000. Sotavangit oli järjestelty erilaisiin oloihin sotilasarvonsa ja etnisen taustansa perusteella. Juutalaiset ja romanit luokiteltiin omiksi ryhmikseen. Suomensukuisiin kansoihin kuuluviksi määritellyt pääsivät parempiin oloihin kuin muut. Heitä kuoli vankeusaikana vain 4 prosenttia, kun yleisesti kuolleisuus oli noin kolmannes vangeista. Sotavankien ohella valloitetuilta alueilta sijoitettiin erillisiin keskitysleireihin yli 25 000 venäläistä siviiliä. Vankiloiden oloista tehtiin jatkosodan aikana useita kriittisiä selvityksiä, mutta osoitettuihin epäkohtiin ei armeijan tai poliittisen päätöksenteon yläportailla puututtu. Sodan jälkeen suurin osa asiakirjoista tuhottiin. Silti osa oikeudenloukkauksiin ja sotarikoksiin syyllistyneistä suomalaisista sai tuomioita.
Y H T E E N S Ä K A N TA L E I R E J Ä O L I
Lohjan museo
Mistä vankien huono kohtelu johtui? "Aluksi kuviteltiin, että sota menee nopeasti ohi ja sitten kun sota on voitettu, vangit passitetaan kauas Uralin taakse. Asiakirjat asioiden valmistelusta viittaavat siihen, että ei uskottu, että vankeja tulisi niin paljon kuin sitten tuli. Menestyksekkään sotavaiheen hybriksen aikana ei esikunnissa oikein ehditty vastailla vankileirien hätäviesteihin, että mitä näiden vankien kanssa tehdään." "Arkistoista välittyy kuva, että vankileireistä vastaamaan päätyi paljon rintamalta kotiutettuja suojeluskuntalaisia, jotka usein kokivat tehtävän nöyryyttävänä. Monilla oli jäänyt
esiin tarkemmin Lohjan Kalkkitehdasta pitkään johtanut Petter Forsström ja Yhtyneitten Paperitehtaiden suurpatruuna, puolustusministerinäkin toiminut Rudolf Walden.
E L O K U VA S S A N O U S E E K I N
oksia otarik nny." "Ei s ta sy al sattum
Miten päädyit näihin henkilöihin? "Käytännössä kerron niistä asioista, joista löytyy arkistomateriaalia. Sotaa käyvässä maassa työvoimapula oli suurta, ja esimerkiksi vankien pakkotyötä ja siihen liittyvää moitittavaa kohtelua olisi voinut löytää suurimmasta osasta suuria suomalaisia yrityksiä. Forsströmiä ja Waldenia yhdistää myös heidän taustansa Lapuan liikkeen tukijoina ja Mannerheimin ystävinä. Lisäksi Walden organisoi Suomen sotateollisuuden, ja voi olla, että vankityövoiman hyödyntämistä oli jossain mietitty tarkemmin jo alun perinkin." Mitä sanot niille, jotka tänään kokevat, että tällainen vanhojen syntien kaiveleminen on epäisänmaallista ja haisee vanhojen kommunistien neuvostonostalgialta? "Jos kansakunta ei pysty käsittelemään 70 vuotta sitten tekemiään asioita, silloin nimenomaan kansallinen itsetunto ja isänmaallisuus ovat aika huonossa jamassa. Tällainen huomio vankileirien tapahtumille ei ole pois niiltä, jotka oikeasti taistelivat TaliIhantalassa tai muualla. Pitää voida puhua kriittisesti siitäkin, mitkä olivat sodanjohdon motiivit. Ei sotarikoksia sattumalta synny. Samaa täällä on tehty mitä muuallakin."
Tuomas Rantanen Ville Suhosen Jäämarssin ensi-ilta 20.9. Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla. YLE TV2 esittää sen 2.10. www.jaamarssi.fi
KALKKI-PETTERI. Kiistelty Petter Forsström (18771967) toimi Lohjan Kalkkitehdas Oy:n toimitusjohtajana peräti 65 vuotta. Vuonna 1941 hän kuvasi kustantamassaan Kustaa Vaasa -lehdessä johtamaansa yritystä "kansallissosialistisena pienoisyhdyskuntana keskellä liberalistis-demokraattista järjestelmää".
Ville Suhonen, miksi tämä dokumenttielokuva piti tehdä juuri nyt? "Kiinnostus heräsi muiden jatkosotaan liittyvien projektieni myötä. Lisäksi vankien kohtelusta on tehty viime vuosina paljon hyvää tutkimusta, joka ei ehkä ole saanut arvoistaan huomiota." "Halusin myös hiukan möyhentää sitä, kuinka me suomalaiset olemme aina ajatelleet olleemme itse vain sodan uhreja, koska talvisodassa kimppuumme hyökättiin."
vuoden 1918 tapahtumista muhimaan myös ideologista ryssävihaa. Toisaalta vartijoita kierrätettiin niin tiuhaan, että inhimillistä suhdetta vankeihin ei päässyt syntymään." Mitä elokuvan huomiota pidät itse erityisen tähdellisenä? "Natsien keskitysleiriltä selvinnyt italianjuutalainen Primo Levi on kiteyttänyt, että jos haluaa tutkia keskitysleirejä paras paikka ei ole leirien sisäpuolella. Halusin itse hakea näkökulmaa nimenomaan siihen, mitä sotaherrat ja teollisuuden pamput ovat tahoillaan pohtineet, sieltä ne käskyt ovat tulleet."
mirkka hietanen, kimmo jylhämö, jari tamminen & tuomas rantanen
Juuso Syrjä: Ella ja Aleksi Ensi-ilta 16.9. Joe Johnston: Captain America The First Avenger Elokuvateattereissa. Elias Koskimies: Likainen pommi. Ensi-ilta 23.9. Sylvain Chomet: Illusionist. Ensi-ilta 2.9. Aki Kaurismäki: Le Havre. Elokuvateattereissa nyt.
Tämä ei ole elokuva
Ella ja Aleksi pääsee elokuvateatterilevitykseen, mikä ei suinkaan tarkoita sitä, että kyseessä olisi elokuva. 50 minuuttia pitkä teos on karaokevideoiden rimpsu, jossa videoiden väliin on ympätty mahdollisimman vähän juonta. Tämä on varmasti tietoinen valinta. Ymmärrettävästi tuotantoyhtiö rahastaa elokuvateatterilevityksellä, vaikka tämän voisi kuvitella lähtevän lentoon vasta kotiteattereissa, joissa karaokeominaisuudet jyräävät. Pätkän perustukset on valettu vuosien mittaan. Ensimmäinen Ella ja Aleksi -levy julkaistiin vuonna 2004 ja neljältä julkaistulta levyltä valitut kappaleet esitetään yleisölle sellaisinaan karaoketekstien kera. Juonen kehittelyn haasteet ymmärtää, kun tekijöiden kädet on sidottu tällä hajanaisella materiaalilla. Kaikesta nillityksestä huolimatta kyseessä on kyllä taiten toteutettu ja kiinnostava muotokokeilu. Ja pressinäytöksessä mukana ollut kaksivuotias poika malttoi istua koko näytöksen ajan paikallaan. Merkki onnistumisesta sekin. (JT)
Doupattua propagandaa
Neuvostopropagandaa taottiin kansalaisille ja ulkomaille väkisin. Yhdysvalloissa valittiin toinen tie: propagandasta tehtiin viihdyttävää. Sokeroitu propaganda toimi paremmin, ja esimerkiksi Tom Cruisen tähdittämä Top Gun on edelleen yksi maan ilmavoimien kaikkien aikojen tehokkaimmista rekrytointikampanjoista. Captain America on übermensch-fantasian ja viihteellisen propagandan täydellinen liitto. Korea ja sulava kasvutarina esittää nuoren, sairaalloisen pojan dopinghuuruisen tien tähtilippuun kietoutuneeksi, supervahvaksi sotilaaksi ja tämän eeppisen nousun kolmatta valtakuntaa vastaan. Kirkasotsaisen Kapteenin jokainen ele huutaa "Booyaa" ja hokee "U.S.A., U.S.A." -mantraa. Itseironia on kuitenkin selvästi ollut työryhmän työkalupakissa. Captain America -hahmon propagandistisuutta ei piilotella, hänet esitetään elokuvan fantasiamaailmassa juuri sellaisena pr-ponnistuksena, joka hän on myös täällä todellisuuden puolella. Vihaan itseäni tämän diggaamisesta. (JT)
Villiä menoa musabisneksessä
Elias Koskimiehen ohjaama Likainen pommi poikkeaa tyyliltään ja näkökulmaltaan kotimaisen elokuva valtavarrasta. Kyseessä on provosoiva komedia kovasta, kyynisestä ja omiin henkseleihinsä kompastelevasta markkinointi- ja musiikkimaailmasta. Tarinassa musiikkifirman PR-koordinaattorina rajallisesti lahjoja ja itsetuntoa omaava Mirccu saa työnantajaltaan viimeisen mahdollisuuden projektissa, jossa tuotteistetaan 15-vuotiaasta pissiksestä seksillä ratsastavaa menestysartistia. Tämän haasteen edessä kaikilta sekaisin menevät työ ja vapaa-aika, ihmissuhteet ja moraali. Vaikka tarinassa on rohkea kärki, hyvä asenne, innostavaa epäkorrektisuutta ja sen dialogi toimii välillä mainiostikin, itse kerronta ei sittenkään ole tarpeeksi terävä satiiriksi. Hahmot ovat jotenkin liian kilttejä ja/ tai hölmöjä ja erilaiset lupaavat riman heilutukset huojahtavat tavan takaa puskafarssin puolelle. Samalla aiheena sivutut raadollisemmat bisnesrakenteet jäävät sittenkin lillimään omaan rauhaansa. (TR)
Komeaa mutta tylsää
Sylvain Chomet on loistava animaattori ja ohjaaja, mutta Jacques Tatin käsikirjoitus iskee kyllä kuin 10 diapamia. Ikääntynyt illusionisti pakkaa laukkunsa ja lähtee Britteihin etsimään innostuneempaa yleisöä. No ei siitä mitään tule aika on ajanut ohi kanitempuista ja kukkapuskista. Tarinasta puuttuu huipennus ja draama. Se on tasapaksu ja ennalta arvattava. Lisäksi tarinan ainoa naispuolinen henkilö (ellei pitkäjalkaisia tanssityttöjä lasketa) on näyteikkunoita kuolaava tyttö, jonka vaatimuksia illusionisti Tatischeff yrittää noudattaa, vaikka rahat on loppu ja eikä uusikaan työpaikka kauaan pysy hyppysissä. No onneksi tyttö löytää pojan! Hallelujah. Teknisesti elokuva on kuitenkin hieno ja syvä. Valon ja varjon vaihtelu sekä kaupunkimaisemat ovat huikeita. Pienet yksityiskohdat ja omalaatuiset henkilöhahmot pimeissä teatterisaleissa pelastavat tarinaa hiukan. Illusonisti on visuaalisesti komea perinteinen animaatio, joka harmi kyllä ei pärjää Disneyn ja Pixarin vauhtipläjäyksille. (MH)
Kuka ansaitsee apumme?
Tätä pistää kysymään Aki Kaurismäen Le Havre, joka on ehdottoman eurooppalainen elokuva. Se muistuttaa, mikä elokuvan humanismissa on arvokasta kertomalla tarinan afrikkalaisen pakolaispojan auttajasta, köyhyytensä valinneesta boheemista ja hänen vaimostaan. Eurooppalaista on sekin, että autettava poika jää kovin kiiltokuvamaiseksi ja viattomaksi. Ratkaisua voi perustella sillä, että näin vältetään ylhäältä katsomisen ansa. Samalla kuitenkin jännitteet typistyvät vertauskuvallisiksi. Le Havre on jonkinlainen jatko-osa Boheemielämälle. Tyylilajiltaan se on kauniisti kuvattu moraliteetti, jossa Kaurismäen 1950-lukulainen maailma sekottuu tämän hetken todellisuuteen. Tämä törmäyttäminen ja koko Kaurismäki-maailman siirtäminen Ranskaan tuo ilmaisuun raikkautta ja syvyttä. Le Havre on Aki Kaurismäen paras elokuva, ja toi moneen kertaan kyyneleet silmiin myötätunnosta, ilosta ja naurusta. (KJ)
7
2011
51
Rakkaudesta lajiin
vät palmut, rannalla lekottelu ja rento meno loistavat poissaolollaan härmäsurffista. Mikäli on valmis ajamaan yötä vasten Helsingistä Poriin ja solahtamaan myrskyävään, nolla-asteiseen mereen markkinoiden paksuimmassa märkäpuvussa, todellakin rakastaa lajia.
F I N N S U R F I N T U O T TA N U T Pablo Films on kunnostautunut erityisesti musiikki- ja mainosvideoiden saralla. Esimerkiksi SMC Lähiörottien videot ovat keränneet nostetta. Tämä tausta näkyy dokumentissakin; ripeät leikkaukset ja sulava ääniraita henkivät musiikkivideomaisuutta. Siltikin kokonaisuus etenee rennon kiireettömästi. Dokkarin kruunaa tolkuttoman hyvä ääniraita, johon on kasattu suomalaista reggaeta, räppiä ja poppia. Raappanasta Junon kautta Jenni Vartiaiseen. Varsinkin suomalaisen reggaen kohdalla ei voi välttyä rinnastuksilta surffaamiseen: mukautumista on tarvittu, eikä alkuperäisen formaatin toisintaminen meikäläisissä oloissa ole tyystin vailla haasteita.
nähdään yleensä itseensä sulkeutuneiden outsiderien porukkana, ja nyt on käsillä tämän lauman marginaali. Rakkautta ja Anarkiaa -festivaaleilla ensi-iltansa saava dokumentti Finnsurf sukeltaa nimensä mukaisesti suomalaiseen surffaus-skeneen. Aleksi Rajin duunista puuttuu glamouri, haastateltavat keskittyvät surffauksen kovaan ytimeen, aalloilla liukumiseen. Aihetta lähestytään kahdella näyttämöllä, kotimaassa ja ulkomailla. Monelle harrastajalle Suomessa vietetty aika on ainoastaan välttämätön paha, jolloin tehdään kolmea työtä jotta olisi varaa lähteä etelään surffaamaan. Ulkomailla sitten keskitytäänkin pelkästään surffaamiseen. Toisaalta Suomestakin löytyy yllättäviä surffausmahdollisuuksia. Varsinkin kotimaassa tapahtuva lautailu näyttäytyy todellisena hardcorena, josta on kaikki turha riisuttu pois. Surffaamiseen tavallisesti yhdistettä-
S
U R F F A A J AT
reikareuna.com
tanskalainen huippuohjaaja, Oscarvoittaja
8.11.9.2011 ORIVESI
MATTI IJÄS: KATSASTUS, AITA, RÄPSY JA DOLLY / IIRIS HÄRMÄ: OMAA LUOKKAANSA / VISA KOISO-KANTTILA: MIEHEN KUVA / INGELA LEKFALK: TJEJER TYP TOLV, HUR KUNDE HON? / KYLPYTYNNYRI-KINO / LYHYTELOKUVAA KOSOVOSTA SODAN JÄLKEEN / SKEITTIELOKUVAA: PHIL EVANS / KARAOKEVIDEOIDEN LYHYT OPPIMÄÄRÄ / TAMPEREEN ELOKUVAJUHLIEN PARHAAT 2011 / VANHA KOTIMAINEN: LAULU TULIPUNAISESTA KUKASTA / ELOKUVAKILPAILU / TAIDENÄYTTELYT / FESTIVAALIKLUBILLA VILLE LEINONEN, JAAKKO & JAY JA ATATÜRK
SUSANNE BIER
ELOKUVIA ALUSTUKSIA LUENTO
19.9.-7.10. 10.-16.10. 24.-30.10.
Helsinki Oulu Jyväskylä
Jari Tamminen Aleksi Raij: Finnsurf. Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla 17., 20. & 22. syyskuuta. www.finnsurf.fi
LISÄTIETOA: WWW.WALHALLA.FI
VOIMAN TV-LIITE
Tuomas rantanen
tapahtuman järjestää:
kuva: Per Arnesen
Nifin & Tanskan Suurlähetystö
yhteistyössä:
31.8. alkaen keskiviikkoisin FST: Vallan linnake (Tanska 2010) Valikoiva televisiokuluttaja on jo aikaa sitten huomannut panostaa FST:n ohjelmistoonsa ammattitaidolla valikoimien laadukkaiden tanskalaissarjojen seuraamiseen, ja tässä suhteessa tuskin pettymystä tuottaa idealismia hylkivän politiikan ja kyynisen median vallankäyttöympäristöjä tutkiskeleva palkittu 10-osainen draamasarja. 25.9. YLE TV2: Naapurini Totoro (Japani 1988) Maineikkaan Hayao Miyazakin ja Ghibli-studioiden ylittämättömiin klassikoihin kuuluu tämä realismia ja fantasiaa taiten yhdistävä animaatio, jossa tuberkuloosiin sairastuneesta äidistä huolta kantava pieni tyttö törmää hurmaavaan pörröiseen olentoon, jonka status vain pienen lapsen mielikuvitushahmona murtuu säpsähdyttävästi elokuvan koskettavassa avainkohtauksessa, jossa isosisko saa ensikontaktin olentoon sateisella bussipysäkillä. 28.9. alkaen keskiviikkoisin MTV3: Myytinmurtajien uudet jaksot Adam Savagen ja Jamie Hynemanin nokkelasti ohjastama valistavan hauska käytännön fysiikkaa demonstroiva nikkarointiohjelma on edennyt jo kuudenteen, mutta tuskin viimeiseen tuotantokauteensa haastaen uteliaan innostuneella otteellaan paitsi kaiken maailman asiapenttiopetusohjelmat myös typeryydestä, vastuuttomuudesta ja pahanilkisyydestä brändin tehneet Duudsonit.
ELOKUVAFESTIVAALI LÄPI VUODEN
KUUKAUDEN ELOKUVA
E LO K U VAT
RAKKAUTTA & ANARKIAA Helsingissä, avajaiselokuvana Pedro Almodovarin Iho jossa elän, www.hiff.fi
YKSI LENSI YLI KÄENPESÄN MENNEITTEN SUKUPOLVIEN VARJOT
JAFAR PANAHI 4.9.18.9.
15.-25.9.
Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 19.9. asti voima@voima.fi. Voima päättää tietojen julkaisusta. huippumalli & ihmisoikeusaktivisti Waris Dirienin elämäntarina elokuvana, vapaa pääsy kello 18, Helsingin Vuotalolla, Mosaiikkitori 2. 7.9. PELIK A ANIMIES, lastenelokuva vuodelta 2004, vapaa pääsy, kello 14 Helsingin Malmintalolla, paikkavaraukset 09-31080834. HELSINKI R AKK AUT TA & ANARK I A A 2011, elokuvafestivaalit 15.-25.9. Helsingissä, ohjelma www.hiff.fi R A X RINNEK ANGAS: FACE TO FACE, valokuvista rakentuva elokuva pohtii länsimaista aika5.9. A AVIKON KUKK A,
käsitystä & Äiti Euroopan & Poika Amerikan suhdetta, kesto 60 minuuttia, teosta esitetään tauotta 31.10. asti Amos Andersonin taidemuseossa maanantaisin, torstaisin & perjantaisin kello 10-18, keskiviikkoisin 10-20 & lauantaista sunnuntaihin 11-17.
POHJOISMA IDEN NEUVOSTON ELOKUVAPALK INTOTAPAHTUMA, ehdokkaina olevat viisi elo-
kuvaa esitetään 8.-11.9. Bio Rex Lasipalatsissa & Kulttuurikompleksi Andorrassa, näytöksiä järjestetään myös Bio Rex Sellossa Espoossa, esitysajat www.biorex.fi & www.andorra.fi ORIVESI REIK ÄREUNA, elokuvafestivaalin ohjelmassa noin 150 elokuvaa kotimaasta & ulkomailta, 8.-11.9., ohjelma & sijainti www.reikäreuna.com
NAISET PAITSIOSSA 15. & 18.9.
ORION
Elokuvateatteri
Eerikinkatu 15, Hki Liput 5,50 /4,50 /2
7
2011
53
dä natsien puuhan absoluuttisena pahana eikä sellaisena toimintana, johon kuka tahansa voi syyllistyä, jos luopuu omasta integriteetistään. "Pahan banaalius on mekanismi, joka auttoi natseja tekemään eron itsen ja todellisuuden välille. Ja Arendtilla oli tämä sama erottelu omassa elämässään ja omissa tunteissaan. Siitä huolimatta, että hän tiesi että se oli väärin. Hän tiesi, mutta seurasi sydäntään." "Minä rakastan tuota 18-vuotiasta tyttöä, joka oli rakastunut pahaan tyyppiin. Hän oli välillä hyvin masentunut, nykypäivänä hän olisi syönyt masennuslääkkeitä. En kuitenkaan ymmärrä, miksi hän aikuisena naisena soitteli Heideggerille, miksi hän yritti käännättää Heideggeria englanniksi ja miksi hän edisti Heideggerin filosofian voittokulkua yhdysvaltalaiseen kulttuuriin."
A R E N D T kritisoi 1940-luvun sionismiä siitä, että se perustui militaristiselle ajattelulle, jossa ei-juutalaisista eli arabeista muodostettiin pysyvää uhkaa sionismille. Arendt väitti, että sionistista toimintaa uhkaa se, että "kaikki energia käytettäisiin sotilaallisen puolustuksen luomiseen ja siksi kulttuuriseen elämään jäisi paljon vähemmän energiaa". Onko tämä totuus myös 2010-luvun Israelista? "Tiedätkö, meillä on Israelissa nuoria kapinallisia, jotka asuvat teltoissa. He vastustavat puolustusministeriön budjettia, joka on niin valtava, että koulutukseen ynnä muuhun jää todella vähän." N ÄY T E L M Ä S S Ä
"En usko että maailmassa mikään muu maa käyttää sotilasmenoihin yhtä paljon kuin Israel. Tässä mielessä Arendt oli profeetta, hän ymmärsi mihin kaikki johtaa jo 1940-luvulla." tullessa luin uutisista, että Israelissa oli kuollut pommi-iskuissa kuusi ihmistä. "Kun toinen intifada alkoi 10 vuotta sitten, menetin kaiken optimismini. Nyt kaikesta on tullut niin monimutkaista, nyt myös palestiinalaisten itsensä keskuudessa. Jonkun ulkopuolisen pitäisi vain pakottaa ratkaisu ja rauha. Meillä on ollut koko ajan vääriä pääminstereitä." Yksitoista vuotta sitten Israelin pääministeri antoi syyn tai tekosyyn toiseen intifadaan, palestiinalaisten kansannousuun. "Ongelma on se, että ääriajattelu on vallalla myös toisella puolella. Arafat oli oikeasti terroristi, ja nyt taas Hamas ei halua rauhaa. Kaikki menee huonompaan suuntaan." Nyökkään, enkä jaksa alkaa väittellä siitä, oliko Arafat terroristi vai ei. Nykyäänhän väärään kansannousuun osallistuvat ovat terroristeja. Pahan banaalisuus on arkipäivää.
H A A S TAT T E L U U N
HELSINKI 82 läpileikkaus lähiöön
Roihuvuori valittiin Suomen vuoden kaupunginosaksi 2010, pitkälti aktiivisten asukkaiden ansiosta, jotka ovat järjestäneet alueelle tapahtumia sekä toimintaa. Toisaalta Roihuvuori on Helsingin kuudenneksi köyhintä aluetta. Vuosien mittaan alueelta on hävinnyt suurin osa palveluista ja monet jäljellä olevista ovat olleet pitkään lakkautusuhan alla. Noin seitsemän ja puolen tuhannen
kimmo jylhämö Hannah ja rakkaus. Ohjaus Taru Mäkelä. Pääosissa ovat Seela Sella, Elena Leeve, Matti Onnismaa ja Kasimir Baltzar. Esitykset jatkuvat Korjaamo Teatterissa syys-lokakuussa ja Stoassa marras-joulukuussa, minkä lisäksi näytelmä kiertää Lahdessa, Tampereella ja Turussa pitkälle kevääseen 2012.
asukkaan kylästä löytyy kontrastia ja ihmisiä laidasta laitaan. Juuri erilaiset ihmiset ovat tehneet lähiöstä minulle mielenkiintoisen kuvauskohteen sekä paikan asua. Päätin kuvata Roihuvuorta vastauksena niihin Itä-Helsinkiä koskeviin ennakkoluuloihin, joihin jatkuvasti törmäsin. Halusin herättää kiinnostusta lähiöitä kohtaan sekä kuvata alueen monimuotoisuutta sekä tavallista suomalaista arkipäivää. Olen tarkastellut Roihuvuorta ulkopuolisena, mutta projektissani on myös henkilökohtainen aspekti. Molemmat vanhempani ovat viettäneet siellä nuoruutensa, ja olen itse paljasjalkainen Roihuvuorelainen.
Kolmentoista muualla asutun vuoden jälkeen minusta tuli vuonna 2007 ainakin väliaikaisesti paluumuuttaja, lähinnä sattumalta. Projektin aikana olen pikkuhiljaa tutustunut paikallisiin ihmisiin sekä alueeseen pintaa syvemmältä. Olen myös hiljattain huomannut tuntevani itseni taas roihuvuorelaiseksi.
Vesa Mäkinen
Vesa Mäkisen, Nikki Jääskeläisen, Olli Salon ja Camilla Vuorenmaan installaatio Ostari Helsingin Virka-galleriassa 14.9.30.10.2011.
7
2011
55
P A P E R I T T O M AT- N ÄY T E L M Ä N esitykset jatkuvat kesätauon jälkeen syyskuussa Porissa. Näytelmä on saanut kiitettävästi huomiota ja positiivista palautetta. "Katsojat ovat olleet järkyttyneitä ja liikuttuneita. Aihe koskettaa ihmisiä", Meusel kertoo. Elina Izarra Ollikainen on onnellinen siitä, että näytelmä tehtiin. "On hienoa, että tästä on alettu puhua Suomessakin ääneen. Haluan
näytelmälläni tuoda esiin sen, että kaikilla on lupa olla. Ihminen ei voi koskaan olla laiton, sen sijaan hän voi olla lainsuojaton."
Iida Rauhalammi Paperittomat Porissa Rakastajat teatterissa 22.9. alkaen. Lainsuojattomat vapaiden ammattiryhmien teatterifestivaali Porissa 7.11.9.
www.matkaedeniin.fi
Bad Taste Ltd & Sonora Estudios esittävät
Rax Rinnekankaan elokuvan
Katja Tähjä
TOSITARINOITA LAVALLA. "Kaikilla on oikeus olla olemassa", haluaa Elina Izarra Ollikainen muistuttaa näytelmällään.
Kuinka kauas on matkustettava, jotta löydämme anteeksiannon?
ENSI-ILTA 30.9.2011
Ensi-iltapaikkakunnat
Helsinki | Tampere | Oulu | Kuopio | Seinäjoki
Bongaa katugallerian herkut ja lähetä ne meille osoitteeseen voima@voima.fi.
VOIMA-PAKUN UUSI KUOSI! Helsinki, Hämeentie 48, 1.9.2011.
SI IR RE TY T D IS P LA CE D
/
elokuvia kehityksen tieltä ajetuista
Siemenpuu-säätiön kansainvälinen elokuvafestivaali Yli 60 elokuvaa 30 näytöksessä. Festivaalin teemoja ovat: HAAVOITETTU MAA padot, plantaasit, kaivokset, ydinvoima SYRJÄYTETYT KULTTUURIT alkuperäiskansat, kestävät elämäntavat VOITOKKAITA LIIKKEITÄ aktivismia ja erävoittoja MAAILMANJÄRJESTYS talous, valtajärjestelmät, yhtiövalta MINNE MENNÄ? kertomuksia kodittomuudesta ja siirtolaisuudesta
6.-9.10.2011
www.siirretyt.info www.displaced.info
Sofiankatu 4, Helsinki Liput/tickets 3
Kino Engel 1 & 2
Roof Top Terrace & Design Club
bar I after work I mus ic clu
www.lebonk.fi
b
LeBonk.