TU E ima.fi IS MA ! fifi.vo NTA JOURNAL M IA . TIL A A V O I f oi v . ifi .f a m 2 u Tilaa! A TO 7| sy 3 01 u ysk RIIPPU M i 7
Nyt elokuvateattereissa ! A I S K U U T U U DVD KAUPOISSA 18.9. ++++ +++++ ++++ ”ELOKUVASSA ON MIELETÖN OLEMASSAOLON TUNTU” “KASVATTAA JÄNNITETTÄÄN HITAASTI, MUTTA ARMOTTOMASTI” “MESTARILUOKKAA... – Vilma Vantola / Voima – Tarmo Poussu / IS TYYLIKÄS JA HYVIN NÄYTELTY” NOKKELA, TERÄVÄ, – Esko Rautakorpi / Yle/Tähtihetki ++++ ++++ – HS / NYT – IS +++++ +++++ – Suomen kuvalehti – Turun sanomat WWW.SCANBOX.COM ++++ ++++ – Pertti Avola / HS/Nyt – Metro
ilmoitus SYYSKUUN MERKKITUOTTEET
SISÄLTÖ 2.9.– 6.10.2013 7 / 2013 7 AJASSA 8–19 PÄÄKIRJOITUS Jari Hanska on Voiman vastaava päätoimittaja. Hän suhtautuu intohimoisesti kabinettipolitiikkaan, teatteriin ja yhteiskunnalliseen kähmintään. Toimittajat vieraalla tontilla s. 8 • Lukijaposti s. 10 • Kannumies Ranskasta s. 12 • Kansalaisaloite mainoksena s. 13 • Sananvalta • Teemu Mäki s. 14 • Hallintarekisteri on täällä taas s. 14 • Rahan voima, Banker Wanker s. 16 • Kultainen tulevaisuus s. 16 • Ruokatohtori s. 17 • Toisinajattelija, Fanny Malinen s. 18 • Suomi, Pohjolan Nigeria s. 18 Itsesaastutus on helppoa Tanu Kallio 8 Mediaan murtautujat. mu u rtautujat. TÄSSÄ LEHDESSÄ 22–37 22 Juha Jokela. Teatteriohjaaja etsii komediaa Espoosta ja työryhmistä. Espoon profeetta s. 22 • Äitien & isien sota s. 24 • Aidattu estetiikka s. 28 • Venäjä vastaan homot s. 31 • Mitä meri s. 35 • Lähde merille, sulttaani maksaa s. 36 KULTTUURI 39–57 Suomen leijona sammuu s. 41 • Kulttuuritantta, Ruusu Haarla s. 42 • Nyt riitti Pinochet s. 42 • Kuvakuva s. 42 • Kirjastonhoitajat räväyttävät s. 43 • Kaunistelematta paras s. 44 • Bossa tulee taas! s. 45 • Tumma joukko palaa s. 47 • Perinteet särölle s. 48 • Peitetehtävissä s. 51 • Runo rokkaa sarjakuvissa s. 52 • Muut lehdet s. 53 • Lihava ihminen on lihava s. 54 • Antakaa meille kieli s. 55 • Tartu runoon s. 55 • Autotallista kodinkone-jeesukseksi s. 56 • TV-liite s. 57 • Kurkistus pimeään s. 58 Joonas Rinta-Kanto Tanu Kallio Tanu Kallio 39 45 KOLUMNIT 14, 16, 18 & 42 Teemu Mäki Kannen kuva: Tanu Kallio & Mirkka Hietanen 7 Banker Wanker Fanny Malinen 46 AKTIVISMI Ruusu Haarla kyllä minä tiedän. Oon pilannu kaiken. Menin eilen juomaan toimittajaintegriteettini”, valitin eräänä aurinkoisena kesäaamuna puhelimeen kollegalleni. Kesällä tuli journalistisesti hieman hölmöiltyä. Vietin heinäkuussa Porin SuomiAreena-tapahtumassa neljä päivää. Yhtenä päivänä tein ihan töitäkin ja kävin vetämässä veroparatiiseja koskevan paneelikeskustelun. Muun ajan kiersin kuuntelemassa kaiken maailman jutustelua erilaisista aiheista aina tiedustelutoiminnasta nuorisotyöttömyyteen ja eläkeratkaisuihin. Keskiviikkoiltana se sitten tapahtui. Päätin mennä illalla piipahtamaan viestintätoimisto Tekirin skumppatilaisuuteen. Sitä ennen koukkasin nopeasti MTV3-tilaisuudessa lasillisella ja syömässä muutaman cocktailpalan. Nam! Tekirin tilaisuudessa, joka pidettiin Suomalaisella klubilla, oli paikalla lukuisia toimittajia ja poliitikoita sekä viestintätoimistojen väkeä. Kappasta vain, tarjolla oli aitoa sampanjaa, ja sehän maistui mainiolta. Törps! Seuraavaksi onnistuin hankkimaan itselleni kutsun myös Porin kaupungin vastaanotolle, joka pidettiin samana iltana. Kättelin kaupungintalolla isäntäparin, hymyilin ja suuntasin tarjoilujen ääreen. Kappas, viinii, siiderii hyvässä seurassa. Törps! Seuraavaksi väittelinkin kovaan ääneen Angry Birdshuppariin pukeutuneen heppulin ja erään toimittajan kanssa veronkierrosta ja huuhtelin samalla muutaman oluen kurkusta alas. Törps! ”Ä L Ä S A N O M I TÄ Ä N , 58 L O P P U I L L A N J A Z Z - K A D U L L A maksoinkin sitten itse. Se on pieni lohtu, sillä seuraavana päivänä kävin vielä Akavan tilaisuudessa mussuttamassa vadillisen tuulihattuja ja puoli pannua kahvia. Nam! Sture Fjäder hymyili viereisessä pöydässä. En vaivautunut esittämään yhtään kysymystä. Summa summarum. Tuli todistettua, miten helposti itsesaastuttaminen kriittiseltä toimittajalta onnistuu. Jos Jorma Ollila olisi lyönyt minulle kouraan metsästyskiväärin ja vienyt metsälle viskipullo takataskussa, olisin lähtenyt varmasti. Hauskasti olisimme kaataneet pari karhua ja muutaman marjastajan. Koska on se nyt vain kivaa, kun on kivaa. Etenkin jonkun toisen piikkiin. Toimittajan integriteetti on hauras. Pitää muistaa, että riippumattomuus ei tarkoita sitä, etteikö voisi keskustella kaikkien mahdollisten tahojen kanssa yritysjohtajista ja lobbareista aina etujärjestöpamppuihin tai vaikka Ku Klux -klaaniin asti. Oleellista sen sijaan on, että kun minglailee milloin kenenkin kanssa, niin olisi syytä maksaa omat laskunsa. Vielä huolestuttavampaa on se, että eliitti leikkii aina keskenään. Niin myös SuomiAreenassa. Vaikka paneelit olivat kaikille avoimia, niin kaupungintalon tilaisuudessa olivat lähinnä yhteiskunnan silmäätekevät. Tulipa aamulla skumpanhuuruiseen mieleen, että milloin itse keskustelin viimeksi pitkäaikaistyöttömän kanssa. Joten turha ihmetellä, kun rakenneuudistukset tarkoittavat aina kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kyykyttämistä. Hehän maksavat omat tuulihattunsa itse. jari hanska Kiitos Voim a-pa ak ku u 2007–2013! r.ii.p. r p ? Voima Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3112, faksi (09) 773 2328, sähköposti voima@voima.?, toimituksen sähköposti toimitus@voima.?, www.voima.? Vastaava päätoimittaja Kimmo Jylhämö, vapaalla 1.2.–15.9.2013, vt. Jari Hanska 050 551 8997 fifi.voima.fi-päätoimitttaja Hannele Huhtala, vapaalla 2.9.–29.11.2013, vt. Jari Hanska 050 551 8997 Toimituspäällikkö Susanna Kuparinen, (09) 7744 3113 Toimitussihteeri Kati Pietarinen Ulkoasu AD/graafikko Mirkka Hietanen (09) 7744 3113, mainosgraa?kko Ninni Kairisalo Kustannuspäällikkö & Toimitusjohtaja Tuomas Rantanen (09) 7744 3115, 040 507 7165 Yhteyspäällikkö Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3112, 040 825 5804 ensimmäiset lukijat Anu Harju & Tapani Möttönen toimittajaharjoittelija Minea Koskinen valokuvaajaharjoittelija Tanu Kallio Avustajina tässä numerossa Anu Brask, Ruusu Haarla, Laura Happo, Kalle Heino, Anna-So?a Joro, Maria-Kaisa Jurva, Marjo Jääskä, Janne Kervinen, Meeri Koutaniemi, Roosa Laaksonen, Pertti Laesmaa, Joona Leppänen, Fanny Malinen, Teemu Mäki, Hanna Nikkanen, Tommi Parkko, Pilli-Liisa, Miikka Pirinen, Maaria Pääjärvi, Kalle Sihvonen, Janne Siironen, Maria Stereo, Kaisu Tervonen, Mari Vaara, Jukka Vuorio, Banker Wanker, Klaus Welp Julkaisija Voima Kustannus Oy Yhtiön osakkaat Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen Jakelu Jari Tamminen, jari.tamminen@voima.? & Jorma Anttila Tilaukset Tuomas Korkiakangas (09) 7744 3113 Voiman vuositilaus 10 numeroa 39 euroa Paino Hämeen Paino Oy, Forssa Painos 70 000, Voima 8/13 ilmestyy 7. lokakuuta. ISSN 1457-1005
AJASSA 7 / 2013 8 Apollo 11:n laskeutumisalue Kuussa suojeltava ennen kuin sinne tulee toriparkki tai vastaava. Markkinointitoimisto Alaskan toimitusjohtaja Jarkko Lehtopelto Twitterissä 28.8.2013 TEKSTI MINEA KOSKINEN KUVITUS MIRKKA HIETANEN Osta oma uutinen! Irtisanomisten repimiä toimituksia vaivaa resurssipula, mutta juttuja on saatava taottua entiseen tahtiin. Avuksi tulevat journalistisia sisältöjä tuottavat viestintätoimistot. teki heinäkuussa 2013 suomalaisille päätoimittajille kyselyn, jossa heiltä penättiin vastauksia siihen, miten mediatalot varautuvat paljon puhuttuun median murrokseen. Mediakonserneissa ollaan huolissaan muun muassa siitä, että sosiaalinen media ja ilmaiset verkkosisällöt nakertavat pörssiin listautuneiden konsernien tuloksia. Ilahduttavasti päätoimittajat näkevät yhtenä ratkaisuna kannattavuuden ja levikkien laskuun entistä laadukkaammat journalistiset sisällöt. MTV3:n tutkivan journalismin ohjelma 45 minuuttia esitteli päätoimittajien visioita 18. heinäkuuta. ”Ihmiset haluavat laadukasta, järjestettyä ja syvällisen oloista mediaa, jossa voi perehtyä isompiin kokonaisuuksiin. Perinteinen perustehtävä nousee uudestaan M TV3 arvoonsa”, Lapin Kansan päätoimittaja Matti Posio kertoi ohjelmassa. Aamulehden päätoimittajan Jouko Jokisen mielestä ratkaisut ovat olleet tähän asti pehmeitä. ”Ei irtisanomisia niin paljon ole ollut.” Tutkimukseen haastatellut päätoimittajat aikovat vastata tulevaisuuden haasteisiin laittamalla lisää resursseja uutisiin, tutkivaan journalismiin sekä talouteen ja politiikkaan. Kun mainostulot vähenevät, tulevaisuudessa entistä laadukkaammasta sisällöstä maksaa iloinen ja tyytyväinen median kuluttaja. Optimistiselle kehitykselle löytyy myös ikävämpi vaihtoehto. Päätoimittajat vastasivat yksiselitteisesti, että yksi lääke kannattavuuden laskuun on se, että seuraavan kahden vuoden aikana toimituksista vähennetään väkeä. Vuosien 2007 ja 2011 välillä viiden suurimman päivittäin ilmestyvän lehden toimitukset ovat jo kutistuneet keskimäärin neljänneksen. kun toiS mittajia potkitaan pihalle toimituksista, yritykset ja organiAMA AN AIK A AN, saatiot satsaavat viestintäpalveluihin yhä enemmän. ”Tajusin muutama vuosi sitten, että viestintätoimistot tahkoavat isoja liikevoittoja”, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Arto Nieminen. Viestintäyksikkö tai -toimisto hakee mediaosumia ja prässää yrityksen tai organisaation imagoa. Viestintätoimistot väsäävät tiedotteita, ehdottavat haastateltavia ja tekevät valmista taustamateriaalia toimittajille. Maksaja on yritys tai organisaatio, joka hyötyy viestinnästä. Esimerkiksi viestintätoimisto Hill & Knowlton auttaa asiakkaita ”löytämään organisaationsa toiminnasta tarinoita, joista hyvät mediajutut syntyvät”. Suomen 20 suurinta viestintätoimistoa kasvattivat viime vuon- na myyntikatteitaan keskimäärin lähes kymmenen prosenttia verrattuna vuoteen 2011. Vuonna 2012 myyntikate 20 suurimmalla viestintätoimistolla oli yli 37 miljoonaa euroa. Työntekijöiden määrä kasvoi samassa suhteessa. Vuonna 2012 20 suurinta työllisti 346 henkilöä. pääV tyy entisiä toimittajia, joille ei riitä leivänsyrjää tai uranäkyI E S T I N TÄT E H TÄ V I I N miä mediataloissa. ”Ehdottomasti toimittajat ovat kovaa valuuttaa viestinnän kentällä”, vahvistaa Yritys- ja yhteisöviestinnän ammattilaisten järjestö ProComin johtaja Laura Kautinen. Viime heinäkuussa Ylen A-studion toimittaja Katri Makkonen valittiin presidentin viestintäpäälliköksi. Helsingin Sanomien pitkäaikainen politiikantoimittaja Jouni Mölsä siirtyi ulkoministeriön viestintäjohtajaksi vuoden 2012 heinäkuussa. Saman vuoden kesäkuussa Akavan viestintäpäälli- köksi nimettiin Marjo Ollikainen, Helsingin Sanomilta hänkin. Journalistiliiton Nieminen on kiinnittänyt huomiota tuttuihin toimittajanimiin merkittävien viestintäpaikkojen hauissa. Tutkivan journalismin yhdistyksen puheenjohtaja Salla Vuorikoski on havainnut samaa liikehdintää kollegoiden joukossa. ”Kovia tekijöitä siirtyy viestinnän tontille. Ei se journalismille mitenkään hyvää tee.” Esimerkiksi entisen tutkivan toimittajan Harri Saukkomaan perustama, muun muassa Talvivaaraa edustava viestintätoimisto Tekir mainostaa kotisivuillaan, että toimiston työväline on ”tutkivan journalismin asenne”. Hiljaista tietoa toimituskäytännöistä kulkeutuu väistämättä aidan toiselle puolelle. Mika HoT relli työskenteli aikaisemmin Tanskassa ja New Yorkissa ulkoO I M I T U S J O H TA J A maankirjeenvaihtajana muun muassa BBC:n suomenkieliselle toi-
AJASSA 7 / 2013 Toimittajista suuri osa, 43,9%, pitää tiedotetta erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä. stt:n teettämä tutkimus 26.8.2013 RAJANVETOJA TÄ M Ä J U T T U sai alkunsa, kun huolestunut kansalainen lähestyi toimitusta uutisvinkillä. Hän oli hämmentynyt löydettyään ”tiedonhankintayritys” Newsbrokersin sivuilta raportin, joka muistutti huomattavasti helmikuussa 2013 Helsingin Sanomissa julkaistua juttua. Hesarin jutussa toimittaja Matti Tyynysniemi käsitteli Suomen oikeusjärjestelmän ongelmaa, liian pitkiä oikeudenkäsittelyaikoja. Samoin sanankääntein ja asetelmin samaa ongelmaa käsitteli myös Newsbrokersin sivuilta vapaasti ladattava raportti. Raportin on tilannut ja maksanut Suomen Lakimiesliitto. Newsbrokersin Horelli on haastatellut siihen asiantuntijoita ja oikeusprosessin läpikäyneitä. ” O L I N pyöritellyt juttuideaa samasta aiheesta, joten kyse oli sat- mitukselle, Suomen Kuvalehdelle, A-lehdille, Talentumin eri lehdille sekä suurille maakuntalehdille. Horelli on rekisteröinyt vuonna 2010 Newsbrokers-nimisen ?rman, jonka tehtävä yrityksen nettisivujen mukaan on tuottaa ”hiljaista journalismia”, jossa journalistisia reportaaseja tuotetaan suoraan asiakkaalle. Newsbrokers ei Horellin mukaan ole viestintätoimisto, vaan ”tiedonhankintayritys”. Newsbrokersin mukaan hiljainen journalismi eroaa perinteisestä journalismista vain siltä osin, että se tuottaa faktaa tilaajalle, ei suoraan julkisuuteen. On tilaajan ratkaistavissa, kuinka hankittua tietoa käytetään. ”Asiakas tilaa jutun aiheen, mutta jutun sisältöön hän ei saa vaikuttaa”, Mika Horelli kertoo. Tuotos näyttää raportin ja reportaasin välimuodolta. Jos asiakas niin haluaa, reportaasin voi ladata netistä ja sitä saa käyttää lähteenä toimitustyössä. ohjeiden muJtehtävä kaan sisällölliset ratkaisut on toimituksessa, eikä tätä OURNALISTIN valtaa saa ”missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle”. Ei edes silloin, kun mainostulot ehtyvät ja omistajien voittomarginaalit pienenevät. Periaatteessa toimittajat kasvatetaan skeptisiksi vaikutusviestinnälle. Kun pyöröovi journalismin ja viestinnän välillä käy tiuhaan, viestintätoimistot oppivat journalismin tekotapoja ja tarjoavat kiireisille toimituksille valmiiksi paketoituja juttuja, jotka muistuttavat mediatalojen omia tuotoksia. tumasta”, Hesarin jutun kirjoittanut Matti Tyynysniemi kertoo. Hesarin jutussa ja raportissa oli kaksi samaa haastateltavaa, joista toinen oli oikeusprosessin läpikäynyt nimetön lähde. Toimittaja teki haastattelut itse, eikä siksi maininnut Newsbrokersia jutussa. Tyynysniemi kertoo, että nimettömän lähteen saaminen Newsbrokersin kautta helpotti jutun tekoa. Journalistille hankalinta on usein juuri sopivien haastateltavien löytäminen. K Y S Y I N Horellilta, onko väärin, että toimittaja saa haastateltavat kuin tarjottimella, ilman mainintaa niiden lähteestä. ”Olisi kiva, jos meidät olisi jutussa mainittu, mutta tämä näyttäisi olevan mediatalojen tapa toimia. Meidän kannalta se ei ole ongelma.” Hänestä journalismin säännöt eivät riitele sen tosiasian kanssa, että hiljaiset reportaasit päätyvät Vaikuttajatahot osaavat hyödyntää esimerkiksi asiantuntijuus-korttia. Yritykset käyttävät viestintätoimistoja, koska aina yrityksen ei kannata puhua itsestään. Tehokkaampi vaikutus saadaan, kun yritykselle edulliset seikat nousevat media-agendalle viestintätoimiston kautta. julkisuuteen vain, jos tilaaja niin haluaa. V I E S T I N TÄ A L A L L E on nous- sut perinteisen yritysviestinnän rinnalle viestintätoimistoja, ajatushautomoita, tutkimusyksiköitä, yhteiskuntasuhdeammattilaisia ja muita lobbareita. Entiset toimittajat perustavat myös omia yrityksiä ja keksivät uusia, perinteistä journalismia sivuavia liikeideoita. Kun Talousanomat julkaisi toukokuussa 2013 Newsbrokersin raporttiin pohjaavan jutun aravalainojen kalleudesta, se lähteisti Newsbrokersin ajatushautomoksi. Maailmalla ajatushautomot käsitetään jonkin laajan aatteen esilletuojiksi ja puolestapuhujiksi. ”Ei meillä ole mitään aatteellista agendaa, vaikka toiminnassa onkin samoja piirteitä”, Horelli kiistää. Taloussanomien toimituspäällikön Petri Korhosen mukaan Horel- tiedotteet näyttävät menneen mediassa hyvin kaupaksi”, Vuorikoski sanoo. K U N K Y S Y I N mitä mieltä jour- nalistien valvova elin, Julkisen sanan neuvosto on siitä, miten hiljaiseen journalismiin ja Newsbrokersiin pitäisi suhtautua, vastaus on nolla. ”En valitettavasti voi ottaa kantaa kyseessä olevaan toimintaan. Minun täytyy varautua siihen, että joku voi tehdä kantelun JSN:ään Newsbrokers-aineiston käytöstä tiedotusvälineissä”, vastaa JSN:n puheenjohtaja Risto Uimonen. Median tulevaisuus näyttää niin viestintäväen kuin journalistien kannalta harmaalta. Raja-aidat hämärtyvät. Esimerkiksi Newsbrokersin Horelli vaikuttaa asialliselta ja ammattitaitoiselta. Hesarin tapauksessa informaatio oli käynyt läpi journalistisen arvion ja prosessin, eikä jutusta löydy moitittavaa. Tyynysmiehen esimiehen Marko Junkkarin mukaan olennaista on tarkistaa itse lähteet journalistisin kriteerein. ”Jos suhtautuu kriittisesti kaikkiin lähteisiin, ei mitään tarvitse sinänsä hyljeksiä. Ei tiedonlähde automaattisesti tarkoita, ettei tieto pidä paikkaansa”, Junkkari sanoo. J O U R N A L I S T I S E N riippumattomuuden loukkauksia vastaan olisi helpompi puolustautua, jos ne olisivat härskimpiä tunkeutumisia aidan väärältä puolelta. Vaarana on, että kun molemmilla puolin barrikadia on saman koulutuksen saaneita ihmisiä, vuorovaikutus rajojen yli on muodostumassa tiedottaja-toimittajien ammattikunnan sisäiseksi keskusteluksi, ja tiedon riippumattomuus punnitaan joka kerta uudelleen. Rajanveto jää huolestuneille ja epäluuloisille kansalaisille. että 36 prosenttia tutkituista jutuista sisälsi jäänteitä PR-materiaalista. Tutkimuksessa analysoitiin 3 797 uutisjuttua. tutkimuslähtöiseen M että PR:ään on saatu mediatalojen omasta journalismis- V asiakkaan maksaman viesta. Mediatalot, kuten Sanoma, tinnän motiivi voi olla puhtaasti ALLI teettävät samanlaisia tutkimuksia itse ja uutisoivat niiden tuloksista. U O M E N S U U R I N viestintäHelsingin Sanomien talouden toimisto Miltton Oy toteutti ja politiikan toimituksen esimies toukokuussa 2012 yhdessä TNS- Marko Junkkari sanoo, että viesGallupin kanssa valmistaloyritys tintätoimiston 109 media-osumaa Älvsbytalolle ”tutkimuslähtöisen kuulostaa suurelta luvulta. Myös PR-kampanjan”, Hesari uutisoi jonka viesti oli se, Älvsbyn ja Miltettä yli puolet suotonin tutkimusa i t tuloksen. malaisista valitsisi t sen Kiire ei valmistalon, jos se 36 pro älsi s i s J u n k k a r i s t a on laadukas ja hala t s jutui pa. ole ainoa syy R P ä it Kotisivuillaan helppoihin läpijäänte alista. Miltton kertoo, että menoihin. a i r e mat tutkimuksen tulok”Suomessista saatiin aikaan sa toimittajat 109 mediaosumaa. suhtautuvat ”Yritykset teetusein kritiikittävät yhä enemmän tällaisia tut- tömästi tutkimuksiin. Riittää, että kimuksia ja kyselyjä. Niitä on toi- juttu on muotoiltu tutkimukseksi, mitusten mailit pullollaan”, sanoo vaikka siinä olisi vain klikattu kylTutkivien toimittajien Vuorikoski. lä- tai ei-nappia”, Junkkari sanoo. Hän vilkaisee päivän sähköTaloussanomien toimituspäälpostiaan ja löytää heti esimerkiksi likön Petri Korhosen mielestä Energiateollisuus ry:n tutkimuk- ”asiantuntijuus” on väljähtänyt sen, jonka mukaan kolme neljäs- liian laajaksi käsitteeksi, ja toimiosaa suomalaisista on tyytyväisiä tukset päästävät läpi mitä hyvänsähkösopimuksen vaihtoon. Hy- sä asiantuntijoiden nimissä. ”Minua ärsyttää, kuinka toivä yritys, mutta menee läpi vain kuolleena uutispäivänä. mitukset naamioivat tiedotteita ”Hyvä esimerkki tutkimus- omiksi jutuikseen”, Korhonen satiedottamisesta on pettämissi- noo. Tutkija Laura Juntusen vuonna vusto, joka tekee kyselyitä siitä, kuinka paljon ja miten suomalai- 2011 julkaisemassa Leikkaa-liimaaset pettävät puolisoitaan. Nämä journalismia -raportissa todetaan, S lin ?rman ja muiden journalismia jäljittelevien toimistojen tekemisistä puuttuvat selkeys, taustat ja tarkoitus. U O R I KO S K I E I U S KO, totuuteen pyrkivä. Valmiiksi pilkottu, pakattu ja julkaisukanavaoptimoitu materiaali vähentää kitkaa toimitusten ja yritysten välillä. Toimittajat myöntävät paineen, mutta vaikutukset kielletään lähes aina. ”Toimittajilla on aina ollut kiire. Ei maailma muutu automaattisesti, vaikka journalismilla on TILAAJAN TOIVEJUTTU R A K E N N U S Y H T I Ö SRV tilasi helmikuussa 2012 Newsbrokersilta raportin korkearakentamisen turvallisuudesta. Se löytyy Newsbrokersin nettisivuilta ja on kenen tahansa kiinnostuneen käytettävissä. Raportin yhteenvedossa todetaan, että asiantuntijalausuntojen valossa korkearakentaminen on turvallisempaa kuin tavallisten kerrostalojen rakentaminen. SRV rakennuttaa tornitaloja muun muassa Helsingin Kalasatamaan ja Espoon Keilaniemeen. nyt taloudellisesti tiukat ajat”, Hesarin Junkkari vakuuttaa. Kuinka kauan kestää, että vaaka heilahtaa todenteolla? ”Yritysviestinnällä on paremmat paukut kuin koskaan aiemmin”, toteaa Vuorikoski. Ja toimituksilla resurssit eivät ole ainakaan lisääntymässä. Kirjoittaja on Voiman toimittaja. Hän opiskelee journalismia Tampereen yliopistolla. Juha Honkonen & Jussi Lankinen: Huonoja uutisia. Into 2012. 150 s. Laura Juntunen: Leikkaa-liimaajournalismia. Viestinnän tutkimuskeskus CCR, Sosiaalitieteiden laitos & Helsingin yliopisto 2011. 69 s. ”Jos rakennusyritys itse väittää, että sen liiketoiminta on turvallista, se ei ole yhtä uskottavaa kuin jos riippumaton taho sanoo saman”, Newsbrokersin Horelli kertoo. Korkearakentamisen asiantuntijat työskentevät rakennusyrityksille. Kuten Newsbrokersin reportaasissa esiintyvä arkkitehti, joka suunnittelee tornitaloja. Suomen kokoisesta maassa ei juuri löydy asiantuntijoita ilman kytköksiä yritysmaailmaan. ”Totta kai lopputulos oli tilaajan suhteen mieluinen, eivät he muuten olisi tilanneet koko raporttia”, Horelli kertoo. 9
10 LUKIJAPOSTI 7 / 2013 Osinkoverotuspäätös osoittaa, että ministerit eivät edes tiedä, mistä ovat päättäneet Sijoittaja Kim Lindström Taloussanomien haastattelussa 28.8.2013 palaute@voima.? PILLI-LIISA Oikaisu Voiman numerossa 6/2013 Taide rakastaa rahaa -artikkeliin oli jäänyt kaksi virhettä. Ensinnäkään Maria Säkö ei ole kulttuurikriitikko vaan teatterikriitikko. Toiseksi Säkö viittasi haastattelussa Milja Sarkolan töihin, ei Sarkomaan. Toimitus pahoittelee virhettä. Jari Hanska Päätoimittaja, vt. KOMMENTTI Ihalainen ei ole kirkasotsa (Valtio puhdisti Pöyryn, Voima 6/2013) Pöyrystä ja aikaisemmissa numeroissa olleista kirjoituksista valtionhallinnon toimista. Nähdäkseni olette ainoa lehti, joka uskaltaa kritisoida työ- ja elinkeinoministeriötä (TEM). Salaiset pöytäkirjat, tutkimatta jättämiset ja eturistiriidat taitavat olla ministeriön tapa. Mielestäni työministeri Lauri Ihalainen on vanhojen aikojen tupo-mies (hallituksen kovatuloisin ministeri, eläkkeensä ansiosta), joka ei taida tajuta, missä on töissä. TEM:n hankkeet, kuten valtavirtaistaminen ja tasaarvohöpinät kuulostavat naurettavilta ministeriössä, jossa tasa-arvo palkkauksessa ei toteudu edes saman sukupuolen kesken. K I I T O S A R T I K K E L I S TA N N E uudistuksen takia taas esimerkiksi Vantaan Tikkurilan toimistossa on hirmuiset jonot, eli työttömien asemaa vain hankaloitetaan. Jauhetaan eläkeiän nostosta, kun ministeriöstä ajetaan eläkkeelle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hankalaksi koetut tyypit vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaan vedoten (valtion tuottavuusohjelma). Uudessa palkkausjärjestelmässä palkan suuruuden tuntuvat määräävän ulkoiset avut naisilla, hyväveli-systeemi miehillä. On suunnittelijoita, joiden suunnittelu koskee ainoastaan kahvinkeittoa ja esimiehen miellyttämistä ja kehittämisjohtajia, joista ei tiedä, mitä he kehittävät. Julkisuuteenkin pari vuotta sitten tullut tieto seksuaalisesta häirinnästä TEM:ssä kiirehdittiin kumoamaan heti, mutta onko savua ilman tulta? suuri joukko kansalaisjärjestöjä on nostanut kantelun. Tällöin on vähintään oikeus tietää, minkä tyyppisisistä järjestöistä on kyse. Nyt minulle jää päällimmäiseksi mieleen jutusta, että järjestöt ovat jotenkin ”vähäpätöisiä” tai hyvin saman tyyppisiä kapealta aihealueelta, jolloin kerrottaessa tarkempaa tietoa, jutun vaikuttavuus ja tärkeys kärsisi. Eihän näin ole parahin Voima? Eihän? Ystävällisin terveisin, Järjestöt kantelun takana? Pekka Järvelin Kiitos kantaaottavasta lehdestänne, joka tarjoaa tietoa tärkeistä asioista, joita ei muualla kerrota. Voisitteko selvittää minulle, miksi Valtio puhdisti Pöyryn -jutussa (Voima 6/2013) ei mainita näitä kyseisiä 15 kansalaisjärjestöä, jotka nostivat kantelun Pöyryä vastaan. Juttua lukiessa tulee monta kertaa halu saada tietää, mistä järjestöistä on kyse. Pitkälle luettua selviää, että Siemenpuusäätiö on yksi kantelun osapuolista. Muuta ei paljasteta. Jutusta ei edes selviä, ovatko järjestöt suomalaisia, ulkomaalaisia, kansainvälisiä, suuria tai pieniä, miltä alalta tai minkä asian kanssa ne työskentelevät. Tuntuu, että tätä asiaa halutaan peitellä. Ei haluta kertoa, ketkä ovat olleet kantelun takana – kunhan jotkut ovat olleet. Määrä korvaa laadun -tyyppisesti. Tietyissä tapauksissa tällä ei olekaan väliä, mutta mielestäni kirjoitus rakentaa paljon asiaansa juuri sen faktan varaan, että Helsinki TOIMITUS VASTAA: Ei, Pekka hyvä, näin ei ole. Artikkeli käsitteli ennen kaikkea yritysten eettisyyden vahtimiseen liittyvää poliittisen ohjauksen ja vastuun puutetta, työministeri Lauri Ihalaisen julkilausumien ja tekojen välistä ristiriitaa ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) virkamiesten ongelmallista tapaa hoitaa kansalaisjärjestöjen Pöyrystä tekemää kantelua. Siemenpuu on ollut Suomen päässä kantelun koordinoiva ja tiedottava taho, siksi se on nostettu juttuun. Syy järjestöjen poisjättämiseen on yksinkertaisesti se, että listaaminen olisi vienyt artikkelissa paljon tilaa itse prosessilta, etenkin kun suurin osa niistä ei merkitse suomalaiselle Voiman peruslukijalle hölkäsen pöläystä. Ne ovat: Siemenpuu-säätiö (Suomi), Maan ystävät (Suomi), Aasian ystävät (Suomi), International Rivers (USA), Community T YÖ -J A E L I N K E I N O TOIM I S TOJ E N ei enää ole ”pitkä ja kapea”, niinkuin ennen sanottiin. Pitkä se kylläkin on suurten ikäluokkien edustajille, tuskin nuoremmat samaan pystyvät, koska eivät taida saada edes pätkätöitä TEM:stä. Valtion palkat taas ovat nousseet viime vuosina jopa enemmän kuin yksityisen sektorin. VA LT I O N L E I P Ä Resource Center (Thaimaa), Vietnam Rivers Network (Vietnam), Berne Declaration (Sveitsi), Buddhist Association for Enviromental Developmnet (Kambodža), Mekong Energy and Ecology Network (Thaimaa / sekä laajempi Mekongin alue), Towards Ecological Recovery and Regional Alliance (Thaimaa), The Center for Water Resources Conservation and Development (Vietnam), The NGO Forum on Cambodia (Kambodža), Focus on Global South (Thaimaa), People and Nature Reconciliation (Vietnam) ja The Corner House (Britannia). Susanna Kuparinen Toimituspäällikkö, toimittaja Koivunen on propagandisti En tiedä luetaanko siellä näitä palautteita kuinka tosissaan, mutta en voinut olla kirjoittamatta. Asiani koskee Kristiina Koivusen propagandaa, jota hän yrittää syöttää suomalaisille lukijoille. Kirjoitusten taso on matala, vihamielinen ja provosoiva, lisäksi niissä on lukemattomia virheitä ja yleistyksiä. En usko minkään muuttuvan, joten en kirjoita enempää, mutta ainaskin mielenrauhani olen saavuttanut. Hyvää kesän jatkoa! Menekse Ümit TOIMITUS VASTAA: Palaute on aina tervetullutta. Toivottavasti täsmennät, mistä asioista olet eri mieltä, niin voimme jatkaa dialogia. Kristiina Koivunen Nasse-setä Hei, voitteko julkaista tämän, koska Sea-life hylkää automaattisesti kommenttini omilla sivuillaan: Luin näykkijäkonnan saapumisesta Sealifeen. Miksi eläin on nimetty mitä perversseimmän ja suurta kauhua herättävän ihmisotuksen mukaan? Mitä sillä viestitetään? Yksinkertaisimmillaan: tämä on PAHA eläin! Näykkijäkonna ei todellakaan ole paha, vaan ainoastaan ne ihmiset, jotka pitävät häntä vankeudessa, näyttöesineenä, siirrellen eläintä sinne sun tänne ja tehden eläimen kurjalla elämällä paljon rahaa! Nimi ei ainakaan sisvistä ketään, kuten ei vangitun eläimen näkeminenkään, ei lapsia eikä aikuisia, vaan päinvastoin tukee sivistymättömyyttä ihmiskunnan olemuksessa sen lukuisine eläinrääkkäyskulttuureineen. BF Jammu-setä No joo, sotkin Nasse-sedän Jammu-setään. Eläinaktivisteilla on liikaa duunia. BF Toimittaja, tutkija Käännökset kuntoon! Kiitos Oksana Tšelyševan näkökulmasta Voimassa 6/2013. Kommentti näkökulman kääntäjälle Kati Pietariselle: vaikka käännät englannista, olisi kuitenkin toivottavaa, että venäläiset nimet translitteroitaisiin kuten suomen kielessä on tapana. Khimkin metsä on Himkin metsä, Maria Aljokhina on Maria Aljohina, Razzvozjaev on Razvozzhajev jne. Kiitos! TOIMITUS VASTAA: Kiitos palautteesta. Olemme jatkossa käännösasioissa ja translitteroinneissa tarkempia. L. Rantio Kati Pietarinen Toimitussihteeri
FIFI.VOIMA.FI 7 / 2013 11 Tulottomia kotitalouksia on jo yli 20 000 Kelan tiedote 14.8.2013 Repo parjaa Venäjää Ortodoksisuudestaan huolimatta Mitro Repo ei taida olla erityinen Venäjän asioiden tuntija. Viimeisessä Voiman numerossa hän kyselee ”Milloin Venäjä on valmis avaamaan rajojaan – ja milloin me? ”Todellisuudessa viisumivapautta Venäjän ja Euroopan unionin maiden välillä on ajanut nimenomaan Venäjä, kun taas EU on enemmänkin jarrutellut viisumittoman rajojen ylityksen toteuttamista. Lauri Honka TOIMITUS VASTAA: Mitro Revon kirjoitus ei kuulu Voiman toimitukselliseen sisältöön vaan kyseessä on hänen ostamansa ilmoitus. Asia käy ilmi kuvan päällä olevasta ”Ilmoitus”-tekstistä. Mitro Revon tavoittaa sähköpostilla osoitteesta mitro.repo@europarl. europa.eu, ja hän varmasti vastaa mielellään palautteeseen. Nimet esiin Voimassa 6/2013 oli Leila Keto -nimimerkin suojassa kirjoitettu Retki helvettiin -juttu Ra- vensbrückin entisestä keskitysleiristä. Juttuun oli haastateltu kahta antifasistiseen liikkeeseen kuuluvaa feministiä, joista käytettiin nimiä Katja ja Ricarda, jotka eivät ole heidän oikeita nimiään. En ymmärrä miksi Voima hyväksyy tällaisen toimituksellisen ratkaisun. Kun puhutaan Natsi-Saksan tekemisistä ja politiikasta, pitää olla rotia sanoa se omalla nimellään. Olen Rauhankasvatusinstituutin (RKI) puheenjohtaja. Meillä on maata kirjastoissa kiertämässä Anne Frank -näyttely, jossa käsitellään holokaustia ja sen syitä. Puhumme asiasta aina omilla nimillämme ja julkisesti. Holokaustin muistaminen ja siitä muistuttaminen on välttämätöntä, jotta se ei toistuisi. Verhon takaa huuteleminen ei tätä asiaa edistä. ”Leila Keto” kääntää myös tähän historiankirjoitukseen kuuluvan termin Vergangenheitsbewältigung päälaelleen. Se nimen omaan ei ole historian pakottamista ideologiseen muottiin, vaan historiallista rehellisyyttä, jota saksalaisilta on FIFIN LUETUIMMAT Kirjoittaja kertoo ajatuksiaan sisäasiainministeri Päivi Räsäsestä. 2. Blogi, Erick Cabrera 4. Laura Rantanen Koulutus... vai omatunto? Naiset seksiblogien takana Minä & Päivi Räsänen Aarni Tuominen Rauhankasvatusinstituutti puheenjohtaja TOIMITUS VASTAA: Haastateltavien nimet on muutettu, koska kommentteja ei olisi luultavasti saatu mikäli ehtona tulla lainatuksi jutussa olisi ollut oikea nimi. Repressio on eri teemoissa ja paikoissa eritasoista, ja nykyäänkin tietynlainen (esimerkiksi antiautoritäärinen ja antifasistinen) toiminta saattaa vaatia anonyymiutta, mikä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö anonyymillakin henkilöllä olisi sanottavaa. Leila Keto ajalta 18.6.–27.8. Yksi Pohjolan vanhimmista viljelykasveista on härkäpapu. Tässä muutamia reseptejä valmistettavaksi valkuaisainerikkaasta virnakasvista. 1. Blogi, Jukka Vuorio totisesti vaadittu natsismin jälkeisellä ajalla. Meiltä suomalaisilta tätä on vaadittu myös, ja loppujen lopuksi nuoret historiantutkijat ovat upottaneet apologeettiset ajopuuteoriat. Tehtävää tällä saralla riittää post-YYA-Suomessa. Mutta tehdään se reilusti omilla nimillä. Olemme menneet pahasti pieleen kuvitellessamme, että koulutus voisi olla lääke kaikkiin maailman ongelmiin. Yhä useampi nainen bloggaa seksuaalisuudesta ja seksistä. Miksi? Antaa blogikirjoittajien vastata itse. 3. Johanna Koskinen Voima 9/2003 5. Blogi, Jukka Vuorio Mitä vittua nyt taas, kirjoittaja pohtii. 6. Mikko Niskasaari Voima 5/2013 Rankaisemattomat Poliisin väkivaltaa ei tilastoida, eikä se johda syytteisiin. 7. Susanna Kuparinen Tämä tapiiri ei pure Voimaa härkäpavuista Heteroylpeys on homofobiaa Uusnaivistinen skene palvoo Kari Tapiiria, 2010-luvun hipstereiden Kari Peitsamoa. BLOGEISSA ELOKUUSSA Sonja Hyppänen Antti Rautiainen Merten herkulliset myrkyt Urheilu ja ihmisoikeudet Venäjällä Valaanliha sisältää liikaa elohopeaa sekä PCB-yhdisteitä ja hyönteismyrkky DDT:tä ollakseen enää turvallista ihmisruoaksi. Kazanissa ei mennyt niin kuin Strömsössä.
12 KULTTUURIHÄIRIÖ 7 / 2013 Eläinpuistossa Patrickillä on kolme vompattikaveria, jotka eivät kiusaa sitä. Ilta-Sanomien uutinen maailman vanhimmasta vompatista 15.8.2013 Riistäjä Jani Leinonen ” S A R J A N N I M I O N Made in China, koska sarjan teokset on teetetty Kiinassa, Chenzhenissä. Tehtaassa. Halvalla”, taiteilija Jani Leinonen toteaa. Hän ei suinkaan piilottele uusimman teossarjansa MAAILMA & ME koonnut Jari Hanska & Jari Tamminen Laittomat kodittomat Y H D Y S V A L L O I S S A Etelä-Carolinan osavaltion pääkaupungin syntyprosessia. Päinvastoin, prosessi on keskeinen osa teoksia. ”Olen jo pitkään pyrkinyt teoksillani kritisoimaan tätä meidän markkinataloutta, mutta välillä tuntuu siltä, että vain maalailen kuvia. Pohdin, miten voisin viedä tämän vielä pidemmälle.” Leinonen sisällytti systeemikritiikin jo tuotantoprosessiin. ”Nämä teokset ovat yhteiskun- tamuotomme perinpohjaisesti lävistämiä. Teosten kuvissa on tuttuja hahmoja, joista tuotetaan halvalla Kiinassa muovi- ja pörröleluja sekä muuta krääsää.” ”Tarkoitukseni on tehdä järjestelmä näkyväksi, mutta tässä on myös vaara väärinkäsityksestä. Olen saanut sarjasta innostunutta palautetta, että ’hienoa jälkeä’ ja ’sairaan halpaa’, ’nyt alat teettää siellä kaiken’. Ehkä minun pitäisi osana tätä prosessia vielä irtisanoa joku avustajistani.” Jari Tamminen Lue koko haastattelu Fi?stä. Jani Leinosen ja Aurora Reinhardin Promises-näyttely Helsingin Galleria Showroomissa 13.9.–3.11. Kannumies Ranskasta Ranskalainen katutaiteilija kävi Helsingissä & osallistui samalla keskusteluun suomalaisesta tekijänoikeuslaista. Columbian kaupunginvaltuusto hyväksyi elokuun lopussa suunnitelman, joka kieltää kodittomien oleskelun kaupungin keskustassa. Kodittomien on siirryttävä kaupungin laitamilla sijaitsevaan yömajaan, josta ei saa lähteä pois kuin erityisestä syystä yömajan omalla bussilla. Ne, jotka eivät suostu yömajaan, saavat lähteä kaupungista tai joutuvat vankilaan. Yömajaan mahtuu noin kuudesosa kaupungin kodittomista. Asukkaille avataan kuuma linja, jonne voi ilmiantaa keskustassa näkemänsä kodittomat. Kodittomien olemassaolo keskustan kaduilla häiritsee poliitikkojen ja yrittäjien mielestä katukuvaa ja haittaa liiketoimintaa. ”Näen tässä jättimäisen riskin bisnekselle”, aloitteen tehnyt kaupunginvaltuutettu Cameron Runyan kommentoi New York Timesille. Columbian keskuskadulla kangasliikettä pitävän Lori Brownin mukaan ihmiset valittavat kuitenkin enemmän pysäköinnistä. HANDS UP. TTVK:n kommandot Helsingin Kalliossa, Vaasankadun ja Flemarin risteyksessä. Aina kun Mikin suoja-aika uhkaa lähestyä loppua, tekijänoikeuksien suoja-aikaa on venytetty. tinyurl.com/kxfp6x6 Oikeutta pastafareille P A S TA F A R I T eli Lentävän spaghettihirviön kirkon (The Church of the Flying Spaghetti Monster) jäsenet, ovat kaikin puolin hartaita uskovaisia. Elokuussa poliisit keskeyttivät pastafarien kulkueen Moskovassa. Virkavalta heitti ortodoksisen Jumalan tahto -ryhmän usuttamana osan pastafareista putkaan. Syytteitäkin on luvassa. Ortodoksifundisten ilmoituksen mukaan pastafarit loukkasivat heidän uskonnollisia tunteitaan, mikä on rikos nyky-Venäjällä. nbcnews.to/156H5Tl Öljytyt jääkarhut K U N Ö LJ Y-Y H T I Ö S H E L L I N matka kohti Arktista katkesi vii- me keväänä Yhdysvalloissa porauslupien peruuntumiseen, iskivät Shell ja venäläinen öljyjätti Gazprom hynttyyt yhteen. Greenpeace vastasi öljyiseen liittoon perustamalla nettisivuston tukemaan Shellin ja Gazpromin arktisia hankkeita. Sivustolla seikkailee Shell-huiviin ja Gazprom-pipoon sonnustautunut jääkarhu, ja sivustolla voi tilata kotikaupungilleen oman jääkarhunpennun, joka on jäänyt orvoksi öljynporauksen ja ilmastonmuutoksen takia. Osana hanketta jäynäaktivistiparivaljakko The Yes Men luovutti Gazpromin nimissä jääkarhun Amsterdamin eläintarhaan. polar-partners.com P ARIISILAINEN taiteilija COMBO on tunnettu populaarikulttuurista ammentavista teoksistaan. Hänen töissään Muhammad Ali on tyrmännyt Street Fighter -pelin hahmon ja Yoda poseeraa hääkuvassa rouva Yodan kanssa. Nyt myös Muumipeikko pääsi osaksi tuota kuvastoa. Spraypullojen parissa julkisen uransa alkutaipaleen viettänyt taiteilija on viime vuosina keskittynyt teosten liisteröimiseen. Nyt niihin pääsee tutustumaan myös Helsingissä. ”Tulin Suomeen osallistuakseni ystäväni Sampsan projektiin, tehdäkseni sitä osaltani tunnetuksi”, taiteilija kertoo. S U O M A L A I N E N katutaiteilija Sampsa on osallistunut Järkeä tekijänoikeuksiin -kansalaisaloitteen järjestelyihin. Yksi COMBOn töistä liittyi kampanjaan, siinä TTVK ry:n aseistetut iskujoukot lähestyvät läppäriään naputtelevaa kansalaista. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK on ollut julkisuudessa viimeisen vuoden ajan melko ronskien otteidensa takia. ”Toin mukanani myös Cartoon-sarjaani liittyviä töitä, yhdistelin niissä vanhaa suo- malaista kuvastoa animaatiohahmoihin.” Nalle Puh sulautuu Tuntemattoman sotilaan kuvastoon, Muumi on metsurijätkä. Smurf?ina on Suomi-?lmien kansallisromanttinen neito. ”Helsingin-vierailu oli kiinnostava kokemus. Suomi on mainio maa, mutta mielestäni sen kansalaiset kaipaavat lisää subversiota elämäänsä”, COMBO toteaa. ”Toivottavasti pääsen pian korjaamaan tuota puutetta uudestaan.” COMBO on reissannut töineen laajalti. Helsingistä hän suuntasi lähes suoraan valmistelemaan näyttelyä Marokkoon, josta hän jatkaa taiteilemaan Los Angelesiin. Kansainvälisen median huomion COMBO herätti vuonna 2012, kun hän juhlisti Tšernobylin HELSINGIN LISÄKSI suojavyöhykkeellä Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden vuosipäivää. Säteilevään aavekaupunkiin jäi taiteilijan jäljiltä kuva Homer Simpsonista perheineen Spring?eldin ydinvoimalan edessä. Viimeisin laajaa huomiota herättänyt COMBOn teos on feministinen uudelleentulkinta Eugène Delacroix’n Vapaus johtaa kansaa -maalauksesta. Delacroix’n Ranskan vallankumosta juhlivassa teoksessa rintansa paljastanut nainen johtaa väkijoukkoa Ranskan lippua heiluttaen. COMBOn Femen johtaa kansaa -teoksessa puolestaan esiintyi joukko feministijärjestö Femeniin kuuluvia naisia, joiden kehoihin oli maalattu iskulauseita. A V O I M E N poliittiset teokset tarjoavat vastapainoa Cartoonsarjan keveydelle. Silti sarjakuvaviittaukset eivät ole vailla merkitystä. ”Luon uusia tapoja lukea tuttua kuvastoa. Yhdistelemällä toisiinsa kuulumattomia elementtejä luon kontrastia: se on kuin lentokone pilvenpiirtäjässä.” Jari Tamminen Katso kuvat kaikista COMBOn Helsinkiin tekemistä teoksista Fi?stä.
AJASSA 7 / 2013 13 Avoimessa yliopistossa voi käyttää välivuoden hyödykseen Helsingin Yliopiston tiedote 14.8.2013 Kansalaisaloite mainoksena Elektroniikkaliike Verkkokauppa.com hyödynsi kansalaisaloitetta markkinoinnissaan. keväänä eduskunnassa kiisteltiin onko kansanedustajien soveliasta käyttää iPadia tai muita taulutietokoneita istuntosalissa, päätti Verkkokauppa.comin johto tarttua tilaisuuteen. Verkkokauppa.comin toimitusjohtaja Samuli Seppälä ja neljä muuta yhtiön johtoon kuuluvaa henkilöä teki kansalaisaloitteen sen puolesta, että kansanedustajat saisivat käyttää istuntosalissa myös läppäreitä. ”On vähän hassua, että puhutaan tietoyhteiskunnasta, mutta silti korkeinta päätäntävaltaa käyttävien suomalaisten odotetaan työskentelevän ilman tarjolla olevia välineitä”, Seppälä toteaa Verkkokauppa.comin tiedotteessa. Kansalaisaloitetta ei voi tehdä minkään yrityksen nimissä vaan kunkin aloitteen yhteyshenkilöksi on nimitettävä yksityishenkilö. Haastattelussa Seppälä myöntää, että hänen työkavereidensa kanssa laatimansa aloite kumpusi nimenomaan Verkkokauppa.comin intresseistä. ”Kun me myydään tietokonei- K UN VIIME ta, niin meistä tuntui älyttömältä, että jossain paikassa niitä ei saa käyttää”, Seppälä sanoo. hallinnoiva Avoimen ministeriön toiminnanjohtaja Joonas Pekkanen epäilee, että Verkkokauppa.comin aloite on tehty markkinointimielessä. Hän ei kuitenkaan näe kansalaisaloitteiden hallinnoinnissa laajempaa ongelmaa. K A N S A L A I S A L O I T T E I TA illä on s k y t i r Y stusta o n n i i k ta ää uut t n y d ö n hy tamise t u k i a v tä. välinet ”Aloitteet pitää tehdä henkilön nimissä eli välissä ei voi olla bulvaaneja tai yhdistyksiä. Ihmisten kytkökset tulevat kyllä julki, jos aloite alkaa saada kannatusta ja näkyvyyttä. Median tehtävä on selvittää taustat”, Pekkanen sanoo. OM, WILL-BERT JA GÄDÄ Maailmalta löytyy esimerkkejä, joissa yhtiöt ovat hyödyntäneet kansalaisaloitetta vastaavia järjestelmiä ajaakseen yhtiön etuja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vuonna 2011 nettikauppa Amazon yritti ajaa Kalifornian osavaltiossa itselleen veroetua suhteessa paikallisiin kauppoihin nimenomaan kansalaisaloitteella. Myös öljy- ja vakuutusyhtiöt ovat yrittäneet edistää etuaan kansalaisaloitteen avulla. tapauksia ei Suomessa ole vielä nähty, mutta myös yrityksillä on selvästi kiinnostusta hyödyntää uutta yhteiskunnallisen vaikuttamisen välinettä. Verkokauppa.comin aloite keräsi ainoastaan 31 allekirjoitusta ja päätyi epäonnistuneiden aloitteiden mappiin. ”Jos jotain läppärikieltoa vastaavia rajoitteita olisi, niin kyllä me tehtäisiin niistä aloite”, Seppälä toteaa. ”Verotushan on tietysti liian korkea.” VA S TA AV I A Jari Hanska Jarmo Kervinen
14 AJASSA 7 / 2013 Kela maksaa lokakuusta lähtien kansaneläkkeen, rintamalisän ja ylimääräisen rintamalisän kuun 7. päivä. Kelan tiedote 28.8.2013 SANANVALTA Kirjoittaja on taiteilija & kuvataiteen professori Aalto-yliopistossa Omistukset piiloon Onnea veronkiertäjä! Jos EU:n tahto toteutuu, voit ensi vuonna piilottaa omistuksesi entistä helpommin. meksi sanottuna se tekisi veronkierrosta helpompaa. Jos asetus astuu voimaan, suomalaiset pörssiyhtiöt voivat siirtää ylimmän tason kirjanpidon mihin tahansa EU-maahan. Tähän saakka kaikkien Helsingin pörssissä listattujen pörssiyhtiöiden on pitänyt kirjata tiedot liikkeelle lasketuista osakkeistaan Suomen arvopaperikeskukseen. Sieltä tiedot ovat kaikkien saatavilla. Magneettikuvauksen autuus R I K K I N Ä I S TÄ O L K A P Ä ÄTÄ N I tutkittiin pitkään ja hartaasti työterveyshoidossa. Tai oikeastaan tutkittiin, onko olkavamma työperäinen vai ei. Lääkäri päätyi tulkitsemaan, ettei vamma ole työperäinen eikä se kuulu työterveyshoidon piiriin. Hoidon he laskuttivat minulta jälkikäteen. Tai eivät hoitoa, vaan kalliit suttukuvat olkapäästä ja ympäripyöreän diagnoosin. Kieltäydyin jatkohoidosta yksityissairaalassa ja sain passituksen julkisen terveydenhoidon puolelle. Siellä olkapää hoidettiin kuntoon nopeasti. Näin on käynyt aiemminkin. Työterveyshuolto on olevinaan yksi hyvinvointiyhteiskunnan saavutuksista, mutta sen tärkein tehtävä on ohjata sairaita julkisen terveydenhoidon parista yksityisen puolen asiakkaiksi. Kun työntekijä pääsee työterveyshoidon piiriin, hän alkaa usein ylenkatsoa julkista terveydenhoitoa ja uskoa, että se kuuluu köyhille ja että sieltä saa huonompaa hoitoa kuin yksityiseltä. muuttuu poliittiseksi. Oikeisto toivoo, että mahdollisimman moni kansalainen valitsee itse rahoittamansa kaupallisen eikä verovaroin rahoitetun julkisen terveydenhoidon. Tuloksena on vähemmän tarvetta verotukseen ja yksityisellä puolella enemmän taloudellista toimeliaisuutta. Vasemmistosta sen sijaan ainakin osa muistaa, että Yhdysvalloissa, jossa terveydenhoito on lähes kokonaan kaupallisissa käsissä, hoitoon kuluu paljon enemmän hynää per nuppi kuin Pohjoismaissa. Terveydelliset tulokset ovat silti heikommat. No, tämä on ehkä diletantin subjektiivista spekulointia. Ei minun tästä pitänyt kirjoittaa, vaan magneettikuvauksen autuudesta. TÄ S S Ä K Y S Y M Y S olen elinikäisellä taiteen ahmimisella saavuttanut: kyvyn liikuttua ja aistia järisyttäviä merkityksiä myös sellaisissa asioissa, jotka taiteettomille ihmisille ovat pelkkää tylsyyttä ja riesaa. En ole koskaan kokenut niin voimakasta hybristä kuin magneettialasimella. Ajattelin, että John Cage oli oikeassa sanoessaan jotain seuraavan kaltaista: taiteen historia on jatkuvaa taistelua, jossa taide tunkeutuu ruman ja yhdentekevän alueelle ja keksii keinot kokea ne nautinnollisina ja merkityksiä täynnä. A J AT T E L I N , E T TÄ TÄ M Ä N Teemu Mäki Klaus Welp olkapääni kuvattiin magneettikuvauskoneella. Kerrottakoon, että kyseessä on ahdas lieriö, johon ihminen tuupataan remmeillä lavettiin sidottuna ja kuulosuojaimet korvilla. Puolituntisen kuvausprosessin aikana putkilossa ja koko huoneessa on helvetillinen meteli ja tärinä. Hoitaja työnsi minut putkeen. Makasin jyrisevässä lieriössä pakkopaidalla avuttomaksi kapaloituna. Sitten alkoi autuus. Alkusekuntien klaustrofobian jälkeen koin voimakkaan taide-elämyksen. Kuvantamiskoneen atonaalinen ja vuorotellen rytminen ja arytminen mäiske muuttui musiikiksi. Jylinä kuulosti Iannis Xenakiksen elektroakustisen musiikin ja Muslimgauzen elektronisen teknon yhdistelmältä, mutta kuulosuojainten aikaansaama kiehtova ?ltteröinti ja koko kehoa tutisuttaneet bassot olivat äänenväriltään ennenkuulumattoman jännittävä yhdistelmä. JULK ISESSA TERVE YDENHOIDOSSA että asetuksen myötä esimerkiksi verottajan olisi huomattavasti vaikeampi saada tiedot omistuksista. Tiedot pitäisi pyytää muista Euroopan arvopaperikeskuksista, joissa tiedonsaantimahdollisuudet ovat usein Suomea suppeammat. ”Asetus on EU-käsittelyssä. On vaikea sanoa siitä mitään varmaa ennen kuin on päästy loppumetreille”, valtiovarainministeriön ?nanssineuvos Harry Leinonen toteaa. Leinosen mukaan asetuksessa ei käsitellä veronkiertoa koskevia kysymyksiä, vaan ne ratkaistaan erillisissä EU-direktiiveissä ja sopimuksissa. Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen ei ole innoissaan siitä, että verovalvontaa koskevia asioita ei ratkaista samaan aikaan. ”Omistajatieto on yksi tärkeimmistä tiedoista niin rikos-, perintä- kuin verotusvastuun kannalta”, Marttinen kommentoi. ”Olen ehdottanut, että nämä ratkaisut pitäisi aina tehdä kokonaisvaltaisesti ja ratkaista samalla, miten valvonta ja tietojenvaihto järjestetään.” PELKONA ON, UOMESSA on julistettu hallitusohjelmaa ja pääministeriä myöten pörssiomistusten avoim muuden ja julkisuuden tärkey yttä. Aihe on esillä muuallakin Euroopassa: viimeksi kesäkuussa E G8-maiden johtajat vaativat läG p pinäkyvyyttä omistuksiin ja verrotietojen automaattista vaihtoa vveronkierron taltuttamiseksi. Käytännössä puuhataan aivan p päinvastaista. Suomen arvopaperikeskukssella on eurooppalaisittain poikkkeuksellisen laaja viranomais- ja yyleisöjulkisuus: tällä hetkellä jokkaisen suomalaisen osakeomisttukset on kirjattu arvopaperikeskkuksen julkiseen rekisteriin, aina d duunarista pääministeriin. Myös vverottaja saa arvopaperikeskukssesta tiedon, jonka pohjalta verot kkerätään. Suomessa kiisteltiin vuoden 22011 hallitusneuvotteluissa hallinttarekisteröinnin laajentamisesta. Toteutuessaan se tarkoittaisi, etT ttä suomalaiset voivat salata pörsssiomistuksensa. Asia oli tarkoitus rratkaista jo vuosi sitten arvopaperrimarkkinoita koskevan suuren lakkipaketin yhteydessä. S Hallintarekisteröinnin laajentaminen kaatui SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden vastukseen. Hallintarekisteröinnin pelätään lisäävän veronkiertoa ja rahanpesua. unionissa puuhataan arvopaperikeskuksia kosN Y T E U RO O PA N si Se teki sta ierro veronk paa. helpom kevaa asetusta, joka toisi hallintarekisterin laajentamisen Suomeen ohituskaistaa pitkin. EU-asetusta käsiteltiin eduskunnan talousvaliokunnassa jo keväällä 2012, kun Suomi päätti kantansa asetukseen. Aihe ei noussut laajaan julkisuuteen. Valiokunnassa annetuista asiantuntijalausunnoista syntyy kylmäävä kuva. Verohallinnon lausunnon mukaan asetus voisi ”vaarantaa nykyisen henkilöasiakkaan verotusmenettelyn”. Suo- K E V Ä Ä L L Ä 2 0 1 2 hallitus linjasi, että Suomi ei kannata asetusta, ellei löydetä ratkaisua siihen, miten omistusten julkisuus ja veroviranomaisten mahdollisuus tiedonsaantiin voidaan pitää nykyisellä tasolla. Myös hallitusohjelmasta löytyy vastaava kirjaus. Tähän mennessä tällaista ratkaisua ei ole esitetty. EU:sta tulevat asetukset on kuitenkin otettava jäsenmaissa sellaisenaan käyttöön. Voiman saamien tietojen mukaan asetus odottaa parhaillaan Euroopan parlamentin käsittelyä. Asetus pyritään saamaan lopulliseen muotoonsa tämän vuoden aikana ja voimaan ennen ensi kesän europarlamenttivaaleja. jari hanska Voiman & Fi?n omistusten salausta käsittelevät jutut osoitteesssa ??. voima.?, hakusanalla hallintarekisteri.
16 TALOUS & RUOKA 7 / 2013 Ainakaan julkisuuden tietojen mukaan maltillisuus ei olisi ollut johdon palkkaratkaisuissa hallitseva tekijä. Presidentti Sauli Niinistön kommentti Helsingin Sanomissa 27.8.2013 RAHAN VOIMA City-duunari Banker Wanker operoi suomalaisen smoothisti Lontoon pankkimaailmassa & baareissa. Heikkoutena at ilmaiset lounaat ja rugby-pelaajat. Kultainen tulevaisuus Eläketurvakeskus (ETK) julkaisi nettisivuillaan nuorille suunnatun testin. Kriitikkojen mielestä se on infantiili. Kuka ratkaisee köyhyyden? Filoso? Esa Saarisen manttelinperijä Frank Martela toistaa Hesarin artikkelissa (18.8.) kliseen siitä, kuinka ”huippuyliopistoista valmistuneet parhaat voimat menevät investointipankkeihin töihin”. Martela toteaa, että samat tyypit voisivat halutessaan ratkaista maailman köyhyyden, koska ovat valmiita tekemään töitä 20 tuntia päivässä. Miksi huippuoppilaat eivät lähde politiikkaan tekemään yhteiskunnallisia parannuksia? No, palkathan ovat paskat: 24/7-työajalla pääministerin tuntipalkaksi tulee noin 16 euroa. Hilpasen paremmin kuin elintarviketeollisuuden prosessityontekijöillä, mutta noin 25 prosenttia alle ahtaajien. Syy siihen, että huippuyliopistot suoltavat pankkiireita eivätkä poliitikkoja lienee silti muu kuin palkkaus. Huippuaivoja kiinnostaa harvoin pelkkä raha. Poliitikon ura lehmänkauppoineen ja keskinkertaisuuksineen ei vain houkuta tulosorientoitunutta menestyjää. Tarvitaan uraputki, ei pullakahveja äänestäjien kanssa. Pankkiuraa markkinoidaan älyvaihtoehtona ja ponnahduslautana parhaille. Rekrymessuille kaivattaisiin Maailmanrauha Ltd:tä – tai missiorganisaatiota. P A N K K I I R E I S TA O N M O N E K S I . rahoitusalan laajakaistaaivoja muualle. Toivottavasti osa huippuaivoista on päätynyt ratkaisemaan maailman köyhyyttä. Ainakin kokoomustyrkkynä oli viime vaaleissa mukana expankkiiri Lepomäki, joka tosin pelasi itsensä puolueessa paitsioon ja päätyi vaalien jälkeen Nallen ajatushautomo Liberaan. Suomalaisesta politiikasta ja liike-elämästä on tullut keskinkertaisuuksien pelto. Apuna hääräävät ympäripyöreyksiä tuottavat Esan tallin konsultti?loso?t. Himasen kaverin, pääministeri Käteisen mielestä ”parasta johtajuutta on se, että pystyy energisoimaan ihmisiä tekemään itse muutosta” . Näin hän tunnustaa, että poliittisten puolueiden valta on vähentynyt. Saarinen on tahollaan terapoinut suomalaista yritysjohtoeliittiä ja saanut vastikkeeksi muun muassa syntymäpäiväkutsuja. Onneksi Saarisella on usein päällään juhliin sopivia kukkatakkeja, jotka antavat yritysjohdolle ?loso?sta uskottavuutta. Lasihelmiä herroille. FINANSSIKRIISI OHJA A ”Esa Saarista tarvittiin 1980-luvun Suomessa. Hän osoitti, että Suomessa voi näyttää erilaiselta ja laulaa poikarakkaudesta.” Yritysjohtajat ihastuivat. Poikarakkaus-Esaa seuraa nyt hänen aisankannattajansa Martela, jonka teeseistä mielenkiintoisin on se, että kannattaa tehdä hyvää. Jäämme odottamaan Martelan teesiä hallitusohjelmaan ja yritysjargoniin lähitulevaisuudessa. Ainakin ?loso?en köyhyys ratkeaa. HESARIN MUK A AN Banker Wanker aikuisille suunnattu Oma elämä – oma eläke -testi kuljettaa pelaajjan läpi työuransa kohti onnellisia eeläkepäiviä. Testin graa?nen kuvvasto on sarjakuvamainen ja tuo mieleen lastenohjelman. m ”Nuorilla aikuisilla on epäselvvä kuva siitä, miten eläke kertyy. Testin kautta pääsee katsomaan, T miten oma eläke muodostuu. Siim nä on muutamia kohtia, joissa n pääsee tekemään valintoja, jotka p vvaikuttavat omaan eläkkeeseen”, ETK:n viestintäpäällikkö Matti Lumijärvi perustelee testiä. m ”Tämä on ihan infantiili peli. Tässä annetaan viesti, että kansakunnassa kaikki hyvin. Kyllä nuorilla ikäluokilla on syytä huoleen”, Pajamäki toteaa. Pajamäki kritisoi etenkin testin yltiöindividualistista näkökulmaa. Testin perusteella vain omat epäoik keudenmukaisuudesta kertoneen Ahne sukupolvi -kirjan kirjoittaja, A h helsinkiläinen kaupunginvaltuuttettu Osku Pajamäki (sd.) ei innostu testin luomasta maailmann kkuvasta. ratkaisut vaikuttavat siihen, millaisen eläkkeen lopulta saa. Kaikki yhteiskunnalliset muutokset, kuten eläkeiän nosto, työmarkkinatilanteet, talouskasvun pysähtyminen ja eläkemaksujen nosto jätetään testin ulkopuolle. N UORILLE ELÄKEJÄRJESTELMÄN MAKSAVA SUKUPOLVI E T K : N E L Ä K E T E S T I ohjaa lopussa eläkkeistä kiinnostuneen käyttäjän työeläke.fi-sivustolle. ”Käytännössä sijoitustuotot pitävät suomalaisten työeläkemaksut kohtuullisina”, sivustolla väitetään. Kaikki työssäkäyvät maksavat joka kuukausi siivun palkastaan eläkemaksujen muodossa. Toisen siivun maksavat työnantajat. Näistä maksuista kolme neljäsosaa menee suoraan tämän päivän eläkkeiden maksamiseen ja yksi neljännes sijoitetaan. ETK:n väitteestä huolimatta sijoituksista ei ole pelastamaan eläkejärjestelmää. Eläkeyhtiöt eivät nimittäin ole pitkällä aika- a ”Kuink seen todelli nämä rioon skenaa erustuvat?” tp väittee välillä kyenneet sijoittamaan riittävän tuottavasti. Vuonna 2011 eläkeyhtiöt jopa päättivät laskea tuottotavoitteitaan, koska niitä ei saavutettu. Lisäksi eläkejärjestelmä kohtelee nuoria sukupolvia syrjivästi. Niin sanottu elinaikakerroin leikkaa tulevaa eläkettä sitä enemmän mitä nuorempi on. Esimerkiksi Allianssi on vaatinut, että eläkemaksut tulisi nostaa välittömästi sellaiselle tasolle, että elinaikakertoimesta voitaisiin luopua. Nuorten maksettavaksi uhkaa kaatua sekä suurten ikäluokkien eläkkeet että surkean taloustilanteen ja ilmastonmuutoksen kustannukset. Nuorten ääni ei neuvotteluissa kuulu, sillä eläkejärjestelmää koskevia päätöksiä tekevät lähinnä suurten ikäluokkien edustajat. kattojärjestö Allianssi linjasi tänä kesänä eläkepoliittiset tavoitteensa, jotta tämän päivän nuoret saisivat tulevaisuudessa eläkkeensä. Allianssin puheenjohtaja HannaMari Manninen yhtyy Pajamäen kritiikkiin. ”Tämä on hyvin minäkeskeinen, vaikka pitäisi ottaa yhteiskunnalliset ratkaisut huomioon. Kuinka todelliseen skenaarioon nämä väitteet perustuvat? Minusta testi on optimistinen ja harhaanjohtava”, Manninen kritisoi. Allianssin työuramallissa vaaditaan muun muassa eläkeiän ja eläkemaksujen nostamista sekä koko eläkejärjestelmän uudistamista niin, että sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus toteutuu. Sekä Pajamäki että Manninen vaativat, että nuorille on annettava realistinen kuva eläkejärjestelmästä. ”Nuoret pitää herättää tähän tilanteeseen. Ei realistisen kuvan antaminen rapauta luottamusta eläkejärjestelmään, mutta se rapauttaa jos asioita peitellään”, Manninen toteaa. NUORISOJÄRJESTÖJEN E T K : N viestintäpäällikkö Lumijärvi puolustaa testiä sillä, että sen on tarkoitus herättää nuorten kiinnostus omaan eläkkeeseen. ”Testi on lähinnä minuutin animaatio, joka johdattelee eläkelaskuriin. Me emme ole ottaneet kantaa yhteiskunnalliseen kehitykseen. Se on poliitikkojen asia”, Lumijärvi sanoo. Testissä kuitenkin esitellään ympäröivän maailman tapahtumia. 2030-luvulla Putin ennustetaan valittavan Venäjän presidentiksi. Lopussa pelaajaa odottavat valinnoista huolimatta leppoisat eläkepäivät. Molemmat skenaariot lienevät mainostoimiston hatusta temmattuja. jari hanska
TALOUS & RUOKA 7 / 2013 17 Oma auto on muuttunut statussymbolista taakaksi Kauppalehden otsikko 28.8.2013 Ruokatohtori Rakkauskilot kuriin Vaiva elämäni naisen ja olen aivan rakastunut. Olemme nauttineet kesästä, toisistamme ja hyvästä ruoasta ja juomista. Nyt rakkauskilot alkavat tursuta paidan alta. Miten pääsen rasvasta eroon? TA P A S I N K E VÄ Ä L L Ä Diagnoosi Alkuhuuman jälkeen voit nyt altistaa itsesi ensimmäiselle kunnon kiirastulelle: ehdota mielitietyllesi yhteistä dieettiä. Ruokakiukulla saa luulot pois hyvin alkaneelta suhteelta. – Pätevät leveysasteperustelut ja keväinen ryhtiliike! Läski lämmittää pakkasella, ja kesää kohti pääsee helposti rantakuntoon. – Aina voi googlettaa! Hakusanoilla ”rasva kehosta luonnonkeinoin” saat ohjeeksi syödä manteleita, kaalia, palkokasveja, vihreitä lehtivihanneksia, oliiviöljyä ja marjoja. Chili kiihdyttää aineenvaihduntaa, kasvikset ovat kevyitä ja geeniperimä vaikuttaa siihen mihin rasva kertyy. Liikuntaa täytyy harrastaa. Näinhän se on. Oli miten oli, pidä nyt hyvä mies liekkiä yllä! Näin varmistat, että voit säännöllisesti harjoittaa mieluisassa seurassa sitä maailman hauskinta hyötyliikuntaa. Joten onnellista rakkautta ja hyvää ruokahalua! Klaus Welp apujoukoiksi ryhmän kyökkipsykologeja, jotka nostivat monia näkökulmia esiin. – Jätä se! Joukon kyyninen siipi väitti, että kyseessä ei liene sittenkään tosilempi. Lemmentekojen kaloreita polttava vaikutus ja rakkauden tuoma tyhjäpäisyyden tila (unohtaa syödä), tekevät sen, että toisesta täysin hullaantunut ennemminkin pudottaa kuin kasvattaa painoindeksiään. Väitettiin. – Luulot pois! K E R Ä SI N TÄ L L Ä K E R TA A OSA 6 Anu Brask on toimittaja ja kokki, joka vastaa keittiöpsykologin koulutuksella kotitalouskysymyksiin. Anu tarjoaa mikron vierestä reseptit sydänsuruihin, kadonneen pullan metsästykseen ja ongelmallisiin sosiaalisiin tilanteisiin. Resepti Kaikkeen sopiva tosi hyvä, mutta silti ihanan kevyt kaalisalaatti Kahdelle toisistaan välittävälle 300 g keräkaalia (noin ½ litraa suikaloituna) 1 tl suolaa ripaus sokeria 1 dl (beluga)linssejä 7 dl vettä linssien keittämiseen Kastike: 1 dl kuivalla pannulla paahdettuja manteleita 1 dl (tuorepuristettua) omenamehua 2 rkl oliiviöljyä 2 rkl silputtua persiljaa pieni valkosipulinkynsi tuoretta chiliä maun mukaan mustapippuria (aina) myllystä 1. Ripottele suikaloidun kaalin päälle suolaa ja sokeria. Puristele kaalia käsin oikein tunteella niin, että lähes vaivaat siitä mehut pihalle. 2. Kun kaali mehustuu, huuhtele linssit ja keitä noin 20 minuuttia. Varo mössöä ja ta- VOIMA SUOSITTELEE voittele kypsää linssiä pienellä purutuntumalla. 3. Paahda mantelit, silppua persilja ja ja täräytä aineksista kastike sauvasekoittimella tai vastaavalla tasaiseksi soosiksi. 4. Yhdistä mehustunut kaali, kypsät linssit ja soosi ja anna maustua viileässä vähintään parikymmentä minuuttia. 5. Lisää salaattiin rakkaasi lempivihanneksia mielin määrin. Mieluiselle mieluista. Mikään ei estä tarjoilemasta salaattia lämpimien lisukkeena. Koonnut Kaisu Tervonen Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 16.9. asti voima@voima.?. Voima päättää tietojen julkaisusta. VEGUCATED 11.9. kello 18.15 Kurvin kirja, Helsinki www.getvegucated.com Anarkocine esittää vuonna 2010 valmistuneen pitkän dokumentin, joka kertoo kolmesta kuudeksi viikoksi vegaaniruokavalioon sitoutuneesta newyorkilaisesta. TULEVAISUUDEN MAAILMANJÄRJESTYS UUTTA YRITTÄJYYTTÄ OSUUSTOIMINNALLA SIENIRETKII 24.9. kello 10-16 Scandic, Kuopio 14.9. kello 9-17 17 Turun Kaupunginteatteri turunsieniseura@hotmail.com 16.9.-15.11. Tiedekulma, Helsinki www.helsinki.?/ tiedekulma/teemat.html Syyskuun 16. päivään saakka ehtii ilmoittautua maksuttomaan seminaariin, jossa käsitellään muun muassa uutta osuuskuntalakia erityisesti pienosuuskuntien näkökulmasta. Turun Sieniseuran ja Turun luonnonsuojeluyhdistyksen yhdessä järjestämälle, kaupunginteatterin edestä starttaavalle sienestysretkelle ehtii ilmoittautua 11. syyskuuta saakka. Kansantajuisessa teemakokonaisuudessa luennoidaan uusista talousmahdeista, esimerkkeinä muun muassa Kiina ja Intia, ja niiden mukana muuttuvasta maailmanjärjestyksestä.
18 AJASSA 7 / 2013 Minulle peruspunamulta maistuisi parhaiten. Timo Soini Keskisuomalaisen haastattelussa 28.8.2013 Laura Happo TOISINAJATTELIJA Kirjoittaja on Fi?n Lontoon-kirjeenvaihtaja & kehitysmaatutkimuksen & kansantaloustieteen opiskelija. SUOMI-KUVA UUSIKSI. Talvivaara on lohduton näky. Asukkaat eivät luovuta vaan puhkuvat taisteluhenkeä, ympäristöaktivisti Philip Jakpor kehuu. Ei tuhota kaikkea kriisin tähden O L E N V I I M E V U O D E T S E U R A N N U T, kuinka Britannian hallitus talouskriisin varjolla hävittää hyvinvointivaltion rippeitä minkä ehtii. Köyhyys lisääntyy sellaista vauhtia, että päätä huimaa. Ruoka-apuun turvautuvien määrä kasvoi 170 prosenttia viime vuoden huhtikuusta tämän vuoden huhtikuuhun. Puolessa avunsaajatalouksista oli ainakin yksi työssäkäyvä jäsen, mutta palkoilla ei elä. Pikavippejä otetaan miljoona kuukaudessa, ja näistä lähes 400 000 menee välttämättömyyksien, kuten ruoan ja laskujen, maksamiseen. tuntuu siltä, että asioiden täytyy täällä olla paremmin. Siksi minua onkin elokuun mittaan huolestuttanut puhe sosiaaliturvan muuttamisesta vastikkeelliseksi. Sosiaaliturvan purkamista ilman työpaikkojen lisäämistä on Britanniassa kokeiltu Thatcherin ajoista lähtien. Resepti on tuottanut köyhyyttä, eriarvoisuutta ja yhteiskunnallisia levottomuuksia, jotka ovat tämänkertaisen kriisin myötä eskaloituneet. Britanniassa on kokeiltu sitäkin, että työttömät laitetaan palkattomiin töihin. Ohjelman nimi on workfare. Työvoimatoimistojen virkailijat voivat määrätä työttömän kuukauden mittaiseen harjoitteluun, josta kieltäytyminen johtaa tukien menettämiseen. Hommiin voi päätyä sellaisiin yrityksiin kuin McDonald’s, Pizza Hut tai Asda. Helmikuussa hovioikeus määräsi laittomaksi tapauksen, jossa yliopistosta valmistunut birminghamilaisnainen oli pakotettu lopettamaan vapaaehtoistyönsä museossa ja ottamaan vastaan palkattoman työpaikan halpakaupassa. AINA SUOMEEN TULLESSA mahdollisuuden esittää ajatuksia, jotka normaalitilanteessa eivät menisi läpi. Miksi se ei voisi olla mahdollisuus myös progressiivisempaan kokeiluun? Olin kesäkuussa luennolla, jossa taloustieteen professori Guy Standing esitteli tuloksia perustulokokeilusta Intian Madhya Pradeshissa. Vuonna 2010 käynnistyneen ohjelman aikana yli 6 000 köyhälle maaseudun asukkaalle oli jaettu vastikkeetonta rahaa. Tutkimusryhmä oli havainnut selkeitä parannuksia ihmisten terveydessä, ravinnossa ja koulunkäynnissä. Velkaantuneisuus oli vähentynyt ja tuottavuus kasvanut. Intian maaseutu on täysin eri konteksti kuin rakennemuutoksen ravistelema Suomi tai luokkaerojen repimä Britannia. Standingin ydinhavainto on kuitenkin yksinkertainen: köyhät ovat vastuullisia. Siitähän koko keskustelussa on kyse: uskotaanko, että vastikkeeton toimeentulo passivoi vai haetaanko syytä köyhien pahoinvointiin ja työttömien syrjäytymiseen muualta. Ajatus vastikkeellisesta sosiaaliturvasta on niin vaarallinen juuri siksi, että se kyseenalaistaa koko hyvinvointivaltion perusteet. Se vie pohjan ajatukselta, jonka mukaan valtio pitää huolen ihmisistä ikään, terveydentilaan ja kykyihin katsomatta. Se muuttaa valtion ja sen asukkaiden suhteen vaihtoon perustuvaksi. Sellaiseksi, jossa mitään ei anneta ilmaiseksi. TA L O U S K R I I S I TA R J O A A fanny malinen Suomi, Pohjolan Nigeria Ympäristöjournalisti Philip Jakpor patistaa suomalaisia toimittajia näkemään Talvivaaran omin silmin. H I L I P Jakpor, 36, katselee Kainuun Sotkamossa tutunoloista maisemaa. Vierailu Suomen l luontoon ei aivan vastaa postikkorttien lupauksia. ”Tiedän, miltä kuollut jokki näyttää. Tällaista on Nigerian O Ogonimaassa, ei ole mitään kallastettavaa.” Puheena on Lumijoki Sotkamossa, Talvivaaran kaivosalueen m llähistöllä. Se on saastunut ensin m metallipäästöistä, sitten kaivosyyhtiön korjausliikkeestä eli polttetun kalkin levittämisestä rannoille. n Ekosysteemin palauttaminen eentiselleen muuttuu sitä hankallammaksi, mitä kauemmin Talvivvaara Oy laskee jätevesiä luonttoon poikkeusluvilla. P kilometrien päässä A Afrikassa, Nigerian Ogonimaasssa aika on vain pahentanut paikkallisten ahdinkoa öljytuhon keskkellä. Öljy-yhtiö Shell jätti alueen vvuonna 1993, jonka jälkeen asukkkaat ovat taistelleet oikeudesta p puhtaaseen ympäristöön ja perränneet vastuuta tuhoista. Shell on järjestelmällisesti kkieltänyt yhtiön osallisuuden ympäristökatastro?in, jonka korjaap misen YK on arvioinut maksavan m 1 000 miljardia dollaria. Jakpor vieraili Ogonimaasssa vuonna 2011. Päällimmäisekssi mieleen jäi kuollut maisema ja kkalaton joki. ”Ogonimaa on vain yksi tuhotttu alue. Todellisuudessa koko Nigerian suisto ui öljysaasteessa.” g Ogonimaassa paikallisten eelinkeinojen tuhoaminen vaikeutTUHANSIEN taa elämää enemmän kuin mihin millään suuryhtiöllä on oikeus. N I G E R I A N ympäristöongelmat vaikuttavat Suomeen verrattuna massiivisilta, mutta journalisteilla ja paikallisilla asukkailla on molemmissa maissa samanlaisia haasteita saada viestinsä läpi päättäjille. Vastuun pakoilu ei ole Jakporista yhtään vähäpätöisempää Talvivaarassa kuin Nigeriassa. Jakpor työskentelee ympäristöjärjestö Environmental Rights Actionin, ERA:n, tiedotuspäällikkönä. Yhdessä Viestintä ja kehitys -säätiö Vikesin kanssa ERA kouluttaa nigerialaisia journalisteja kyseenalaistamaan suuryh- lliset ”Paika letön ie ovat m oima.” sv muuto tiöiden virallisen tiedotuspolitiikan ja jalkautumaan paikallisten pariin. Nigeriassa tutkiva journalismi on vielä alkutekijöissä. Taloudellisten seikkojen lisäksi sitä vaikeuttaa median omistajakytkökset valtaapitäviin. T A L V I V A A R A S S A paikalliset ovat tiedottaneet ympäristöongelmista aktiivisesti, esimerkiksi blogien ja STOP Talvivaara -liikkeen avulla. Vaikka Suomessa viranomaisten tiedotusvastuu on aivan eri luokkaa kuin Nigeriassa, täsmällistä ja puolueetonta tietoa on täälläkin jouduttu etsimään kaivosyhtiön pr-työn takaa. Talvivaarassa Jakpor vaikuttui paikallisten asukkaiden intohimoisesta suhtautumisesta lähiympäristön suojeluun. ”Aivan kuin minne tahansa ongelma-alueelle, journalistien pitäisi tulla tänne joukoittain todistamaan ympäristön tuhoa omin silmin.” Suomessa on vireillä kymmeniä kaivoshakemuksia, joten retkikohteita saattaa ilmaantua lähivuosina lisää. ”Paikalliset ovat mieletön muutosvoima”, Jakpor sanoo. Tämä näkyy hänen mielestään sekä Suomessa että Nigeriassa. Siksi ERA kouluttaa Nigeriassa asukkaita raportoimaan ympäristötuhoista ja taltioimaan kuvamateriaalia todisteeksi. ympäristöongelmilla on valtavat mittasuhteet. Journalisti huomaa olevansa toivottoman urakan edessä, sillä saastuttaminen on maan tapa. Eräässä tilaisuudessa kollega huomautti Jakporille, että ympäristöjournalismin aikaansaannokset näyttävät vaatimattomilta. ”Vastasin, että kuvittele, jos emme olisi edes aloittaneet!” Jakpor uskoo, että ympäristönsuojelu on vahva yhteinen intressi, joka luo siltoja paikallisesta kansainväliseen. Talvivaaran-vierailulla eräs asukkaista kertoi Jakporille, ettei ole ostanut Shellin tuotteita Ogonimaan tuhon tultua julkisuuteen. ”Solidaarisuus! Juuri tätä tarkoitan.” NIGERI AN Minea Koskinen
PETER VON BAGH j Muisteja PIENI PIENI ELOKUVA 1950?LUVUN OULUSTA ENSI-ILTA 13.9. http://muisteja.illume.fi Muisteja_juliste_700x1000mm 1 Muisteja_juliste_700x1000mm 1 2.7.2013 15.38 15.38 2.7.2013
Niille, joille ei pelkkä lehti riitä. Laatukirja kaupan päälle. 1) Valitse lehtitilauksesi: y Kestotilaus 12 kk 138 e y Kestotilaus 6 kk 72 e y Määräaikainen tilaus 12 kk 159 e y Määräaikainen tilaus 6 kk 86 e Ei valmiiksi pureskeltuja uutisia. 2) Valitse lahjakirjasi: y Martínez Jesús Manuel: Salvador Allende ja Chilen kohtalonvuodet [ovh 28 e] y Patomäki Heikki: Eurokriisin anatomia [ovh 27 e] y Puhakka Sirpa: Perin suomalainen jytky [ovh 23 e] tilaukset@kansanuutiset.fi p. 09 7596 0208 www.kansanuutiset.fi Joka perjantai kotiin kannettuna.
! a l o h k at s o p i n tlaea sy v e m m ä l . päivisin tacoja yna Patricia myy Meksikolainen Re Yöllä hän muuttuu katujen a. miehen vaatteiss ti on hiv-positiivisten Ko i. ks re ta kuningat oitokodissa. intiaanien Oasis-h utan ie m i ku va : m ee ri ko Ole utelias Lue, näe, koe ja leiki! 4.-6.10.2013 4.–6.10. TEEMANA 2013 USA ja Somero Tule ja nauti Turun Kirjamessujen ohjelmasta 7–8/2013 5,00 € Samanaikaisesti Tiedemessut – teemana pelit ja oppiminen sekä Turun Ruoka- ja Viinimessut www.kirjamessut.fi facebook.com/turunkirjamessut huumekuriirin kohtalokas keikka madagaskarin eksoottinen luonto Voimaa Celeste Gómez löysi vahvuutensa nyrkkeilykehästä. Istanbulin mielenosoitukset I Kaappausbisnes I Steve McCurry Maailma muuttuu. Hyppää kyytiin! Maailman Kuvalehti, kerran kuukaudessa. Kestotilaus vain 39,00 / vuosi. Tilaa täältä: maailmankuvalehti.fi
22 7 / 2013 JUHA JOKELA T E AT T E R I O H J A A J A , teoksia Mo- bile Horror, Fundamentalisti, Esitystalous, Patriarkka. Käsikirjoittanut muun muassa televisiosarjoja Firma, Kallio ja Pulkkinen. Yksi viidestä Kansallisteatterin kotikirjailijasta, seuraava teos valmistumassa vuonna 2016. Syntynyt Tampereella, ei asu Espoossa. Kannattaa yhä Ilvestä ja liikuttui, kun Raimo Helminen lopetti pelaajauransa. HUMORISTI. Ohjaaja-käsikirjoittaja Juha Jokelan mukaan Espoo voisi olla metafora nykyihmisen identiteetistä.
PÄÄHENKILÖ 7 / 2013 Espoon profeetta Aikalaissatiirikko Juha Jokela tutkii Espoota, viehättyy vastaanoton kontrolloimattomuudesta & saa allergian totuudentietäjistä. TEKSTI E on ruma rakennus eikä sen vieressä ole oikein mitään. Keväällä 2010 Espoossa putosi pommi: Juha Jokelan Esitystalous-näytelmä, jonka liput myytiin hetkessä loppuun. Tai ”rysäyksessä”, kuten Helsingin Sanomissa kirjoitetaan. Esitystaloutta kuvattiin loistavaksi aikalaissatiiriksi. Seuraava Juha Jokelan teos nähtiin Kansallisteatterin juhlavuosinäytelmänä. Patriarkka sai pääosin loistavat arvostelut, mutta jotkut kriitikot pitivät sen sanomaa tyhjänä. Teos kuvaa yhden perheen kautta yhteiskunnan nykytilaa ja niitä poliittisia asenteita, joilla tähän päivään on tultu. Nyt Jokela valmistelee Esitystalouden itsenäistä jatko-osaa, jonka alaotsikko on Tehtävä Espoossa. Siinä Minä-hahmo esittää kirjailijaa, joka on valittu Espoon brändityöryhmään. Haussa on Espoon identiteetti. Idea alkoi kehittyä ensimmäisen Esitystalous-näytelmän teon yhteydessä. ”Espoo on hahmoton paikka. Teatteri hakee mielellään jotain paikallista, Espoon paikallisuus on ristiriita sinällään. Miten niin Espoo on kaupunki? Mutta en halua ottaa siihen kantaa, ehkä se on mahdollista”, Jokela sanoo. Espoo tuntuu poikkeukselliselta paikalta – kaupungilta, jolla ei ole keskustaa. Mutta onko se poikkeuksellisuuden metafora vai tavallista suomalaisuutta? ”Kyllä teatteri on sellainen, että jos näyttämölle jotain laittaa, siitä tulee metafora”, Jokela sanoo. ”Espoo on mielenkiintoinen metafora nykyaikaisesta identiteetistä, se on tavallaan avoin. Siinä ei ole sellaista ikuista pistettä, jonka ympärille kaikki on aina rakentunut, vaan se on muuttuva. Ei se itsellekään ole vielä ratkennut.” S P O O N T E AT T E R I sijoitettu kesN kelle kahta vastakkain nousevaa katsomoa. Harjoituksissa rooÄY T TÄ M Ö O N lihahmoilla on liikemiesten tyyliin puvut päällä. Repliikeissä vilahtavat sosiaalitoimi, talouskasvu ja ympäristökatastro?t. Jokelan Patriarkkaa kehuttiin sen oivaltavista tavoista seurata yksityiskohtia. Nyt näyttämö on HANNELE HUHTALA | KUVA TANU KALLIO kuin virtaava joki, ja lattiaan hei- kyy paljon. Sitä on teattereissa, jastetaan kuvia. ?rmoissa ja järjestöissä, niissä oi”Näyttämökieli on taikaa, ja kein kaivataan johtajaa.” ”Olen aloittanut kirjoittamista teoksen valmistuminen on aina hyppäämistä tyhjyyteen. Nyt on gospel-ympyröistä. Taide oli silloin lautat jotka liikkuvat ja videopro- työkalu jo tiedetyn viestin kertojisoinnit jotka heijastetaan lat- miseen. Siitä tuli allergia totuuden tiaan. Se on niin eri asia kuin pe- tietämistä kohtaan.” rinteinen näyttämö, jota pystyy ikään kuin maalaamaan. Kun meS I T Y S TA L O U S 2 -näytelmää varten Jokela on seurannut nee harjoituksiin, hyvin vähän tietää, mitä iltapäivään mennessä maabrändikeskustelua ja muita tulee rakentaneeksi.” brändityöryhmiä. Onko työryhmiKansallisteatteriin Jokela sa- en papereilla mitään vaikutusta? noo opetelleensa ison talon sään”Nyt näyttää siltä, että niillä ei töjä, nyt taas toisenlaista näyttä- ole mitään merkitystä. Maabrändiraportti korosti esimerkiksi luomun mökieltä. ”Meillä on käynnissä vahva ko- ja vesiensuojelun merkitystä, nyttimaisen draaman nousu. Meil- hän sitten esimerkiksi kaivosteollä on paljon opittavaa ohjauksen lisuuteen on satsattu mittavasti, maailmasta, näyttämökielestä. eikä se ainakaan puhtaan veden Siksi minunkin tekee mieli haas- kanssa mene ihan yksiin.” taa itseni. Pohdin, pystynkö rakenJokela sanoo, että toisaalta tamaan pikkuhiljaa itselle hyvältä brändiryhmän aikajänne voi olla mitä vaan. tuntuvaa näyttämökieltä.” ”Ehkä kaikki näyttääkin viisaalPatriarkassa Jokela sanoo etsineensä orgaanista ja vääjää- ta 40 vuoden päästä.” Näen harjoituksissa kohtaukmätöntä tunnelmaa peileillä ja pinnoilla. Esitystalous 2:n keskellä sen, jossa työryhmä eksyy ympävirtaavassa joessa toistuu sama ristökatastro?n uhasta keskusvääjäämättömyys. telemaan linnuista, jotka syövät ”Tuntuu siltä, että tässä sitä ym- muovia. Samaan kohtaukseen Jopäristökatastro?a odotellessa pide- kela viittaa puhuessaan esityksen tään palaveria ja pohditaan Espoon materiaalin piirtämästä kuvasta: identiteettiä. Sayhdistelmästä malla lautta lipuu jotain luonnolkohti jotain, mitä ei lista ja keinotekoista. tiedetä.” ä t i s Esitystaloutta ”Komedia ” Tässä tastrofia a kirjoittaessaan Jotässä syntyy siik ö t ris a kelan tavoitteena ympä tä, että taiteilija s s e l l oli tehdä yhteisodote Espoon menee ryhmään kunnallinen näyja yrittää pysyä aan pohdit teettiä.” taiteilijana, vaiktelmä, mutta sellaisella tavalla, joka ei ka häneltä toivoidenti olisi 70-lukulainen, taan strategiaa vaan jossa jopa kaupunkisuunkonsultti voi puhua järkeviä. nittelun avuksi.” Hän ei halunnut tehdä näytelJokelaa hämmentää paikka, jomää, jossa joku olisi täysin oikeas- hon taidetta yritetään panna. sa tai väärässä. ”Taide ehkä ymmärretään vää”Sen jälkeen tuli olo, etten ha- rin, koska tuntuu, että tätä työtä lua toista kertaa määritellä teosta pitää oikeuttaa pirusti.” etukäteen edes etuliitteellä 'yhJokela viittaa heinäkuussa Briteiskunnallinen'.” tanniasta tulleeseen uutiseen, etJokela kertoo, että hänen his- tä taide kasvattaa taloutta. ”Se oli tietenkin hyvä uutinen, toriaansa kuuluu voimakkaasti uskonnollinen vaihe. Hän tuli rip- mutta mulla on sellainen epäilys, pikoulussa uskoon, mutta sanoo että taide pakenee tällaista ajatteperheensä olleen asian suhteen lua. Jos tällainen yhtälö esitetään, ”suht tavallinen”. Viitisen vuotta taide etsii väylää, joka tuottaaJokela oli aktiivinen seurakunnassa kin tappiota, ihan vaan vittuillakja vielä hiipuvasti mukana pitkään. seen. Siihen liittyy yritys kuunnella ”Se on vaikuttanut paljon luonnon ja ihmismielen autenttismyös ohjaajankuvaan. Minusta ta kaaosta, joka on kaikkea muuta ohjaaja ei ole sellainen johtaja, kuin selkeä ja powerpointmainen.” joka vie muut totuuden äärelle. O K E L A O N O L L U t sosiaali- ja Työnjohtaja kyllä, mutta mielelläni keskustelen ja neuvottelen.” terveysministeriön strategian Se näkyy, kun seuraan Esitysta- kirjallisena sparraajana ja tehnyt lous 2:n harjoituksia. Jokela kysyy joitain tilaustöitä taidemaailman kohtauksen päätteeksi, miltä se ulkopuolelle. näyttelijöistä tuntui. ”Kiinnostavaa oli tunne sii”Lahkolaisuus-ajattelua nä- tä, että pääsee suoraan vaikutta- E J maan yhteiskunnalliseen. Samalla ne olivat aika suuria muukalaisuuden kokemuksia.” Jokela sanoo, että Esitystalouden esittämä Espoon brändiryhmä on puhdas mielikuvituksen tuote, vaikka tosielämässäkin Espoostrategiaa eli Espoo-tarinaa kirjoitetaan. ”Kun menee huonosti, taidetta pitää alkaa oikeuttaa. Huomaan itsestänikin, että alan mielessäni oikeuttaa omaa tekemistäni. Minulla on aavistus, että siinä kelassa on jo jotain menetetty.” Taidekenttä joutuu itseään oikeuttaessaan tekemään vastakkainasetteluja, Jokela lisää. ”Onko dokumenttiteatteri tärkeämpää kuin ?ktiivinen teatteri siksi, että dokumenttiteatteri vaikuttaa suoraan? Tosiasiassa taide juhlii aina moninaisuudella.” annettavaa tieteelE”Selä ononpolitiikalle? minusta tärkeämpi kyN TÄ M I TÄ symys kuin mitä annettavaa taiteella on. Jos miettii vaikka tuloerotutkimusta, kyllä julkinen keskustelu tuloeroista on äärimmäisen pinnallista.” ”Taloustieteenkin tietoja pitäisi päivittää, jos miettii vaikka miten vyönkiristyspolitiikasta ja velkaantumiskysymyksistä oli pitkään iso konsensus ja yhä väitetään, että velkaantuminen on saatava pysäytettyä.” Jokela sanoo miettivänsä Jussi Ahokkaan ja Lauri Holapan tekstejä. Ahokas ja Holappa ovat kriittisiä taloustutkijoita, joiden mukaan esimerkiksi koko taloustiedekeskustelusta pitäisi siivota pois kotitalousmetafora. ”Niin kuin valtion talous vaatisi samanlaisia toimia kuin kotitalous, se on hämäävää. Että kyllä tiede voisi vaikuttaa enemmän ja nopeammin politiikkaan.” Tempo- ja uuvuttavuusero oli myös yksi Esitystalous 1:n teemoista. ”Politiikka on hidasta. Samassa ajassa kun liike-elämä laatii pitkälle meneviä 3D-mallinnuksia Tapiolan kaavasta, poliitikko tappelee, saako hän asiansa esityslistalle, jossa päätetään, mistä keskustellaan puoluekokouksessa.” Espoon teatterin M vieressä yksi kiinnostava rakennus. Jokela osoittaa sitä kun U T TA O N kävelemme ulos teatterista. Se on puurakentamisen malliyksilö. Vuonna 2005 valmistunut Finnforest Modular Of?ce -toimistotalo on Euroopan korkein puurakenteinen toimistorakennus. Innovatiivisuutta Espoossa. Esitystalous 2 Espoon teatterissa, ensi-ilta 18.9. 23
24 7 / 2013 Sota lapsista Eduskunnassa puuhataan toisen erovanhemman panettelun kieltämistä. Maailmalla innostus kiistellyn jenkkiteorioitsija Richard Gardnerin vieraannuttamiskäsitteestä ajaa lapsia pahoinpitelijöiden & hyväksikäyttäjien huomaan, kriitikot väittävät. TEKSTI KATI PIETARINEN O KUVITUKSET JOONA LEPPÄNEN vuonna 2012, ja perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola esittelee eduskunnan suullisella kyselytunnilla lakiehdotustaan. Hän on haalinut siihen 60 allekirjoittajaa, puoluetovereiden lisäksi useita kokoomuslaisia ja yksittäisiä edustajia kaikista puolueista. Lakiehdotuksessa Eerola puN 2 5 . S Y Y S K U U TA huu itselleen läheisestä traagisesta aiheesta: vuonna 2011 oikeus antoi Eerolan 9-vuotiaan tyttären huoltajuuden entiselle vaimolle. Vanhemmilla oli aiemmin ollut yhteishuoltajuus, mutta äiti esti tapaamiset. ”Hän keksi insestisyytöksen, mikä ei johtanut mihinkään, kaappasi lapsen ulkomaille kolme kertaa ja sai tuomion lapsikaappauksesta”, Eerola kertoi Helsingin Sanomille toukokuussa 2013. Äidin tuomiosta huolimatta tuomari katsoi, että lapsi on vieraantunut isästään, ja yksinhuoltajuus annettiin äidille. ”Järjestelmä palkitsee sen, että toinen osapuoli syyllistyy tällaiseen toimintaan”, Eerola sanoo. Eerolan aloitteen pyrkimyksenä on ensi kertaa juridisesti määritellä tällainen ilmiö, jossa eron jälkeen toinen vanhempi pyrkii katkaisemaan lapsen ja toisen vanhemman välisen kiintymyksen esimerkiksi sabotoimalla tapaamisia tai mustamaalaamalla lapselle toista vanhempaa. Ilmiön olemassaolo on laajasti tun-
25 7 / 2013 nustettu, ja siitä käytetään käsitettä lapsen vieraannuttaminen. Samana päivänä kokoomuksen Pauli Kiuru esitteli oman aloitteensa, johon hän haali tuekseen 140 kansanedustajaa. Sen myötä tapaamisoikeuden tahallisesti ja toistuvasti estävä vanhempi voitaisiin tuomita sakkoihin tai jopa kuuden kuukauden vankeuteen. Aloitteita käsitellään eduskunnassa yhdessä. uuden vaimonsa vaatimuksesta täysin. Isä unohti myös tyttärensä syntymäpäivät. ”Mutta kyllä varmasti äidin taktiikka vaikutti siihen, millä mielellä menin tapaamisiin. Sellainen ei ole vastuullista vanhemmuutta.” 18-vuotislahjaksi isältään saamansa hienon kaulakorun Marjaana palautti. Välit ovat edelleen kylmät. Aleksin lapsen vanK vanhemmat erosivat lopul- J hemmasta puhutaan myös lisesti hänen ollessaan 13-vuoti- muille: tutuille, sukulaisille tai OLMEKYMPPISEN OS K U S PA H A A as. Molemmat vanhemmat olivat työkavereille. päihdeongelmaisia ja väkivaltaiÄärimmillään, kuten Eerolan sia, mutta isä oli kahdelle pojal- tapauksessa, kyse voi olla perätleen aina se turvallisempi hahmo, tömistä väkivalta- tai hyväksiAleksi kertoo. Äidin luona ei kos- käyttösyytöksistä, joita käsitelkaan voinut luottaa siihen, että lään oikeudessa. saisi ruokaa. Kari, nelikymppinen helsinkiSilti pojat jäivät äidille, joka läisisä, riiteli oikeudessa 1-vuokielsi poikia tapaamasta isää. tiaan lapsensa huoltajuudesta Aleksi muistaa erityisesti päi- 90-luvun alussa. Parikymppiselle vän, jona isä oli luvannut viedä opiskelijaparille oli tullut ero, kun pojat Särkänniemeen. Asiasta oli lapsi oli alle vuoden ikäinen. Alun äidin kanssa sovittu etukäteen, perin sovittiin, että lapsi asuu ja isä oli hankkinut auton lainaan isänsä luona. Tampereen-matkaa varten. Läh”Lapsen äiti oli hirveä bailudön hetkellä äiti asettuikin oven veijari siihen aikaan. Koska tuneteen ja kuulutti, että pojat eivät sin hänen elämäntapaansa ja lähde minnekään. luonnettaan, luotin lapsen hoi”Tapasin isää salaa. Meillä ei dossa enemmän itseeni kuin häollut kotona puhelinta, ja isä an- neen, ja äiti suostui siihen.” toi muutaman markan, että pysÄiti juhli kokonaisen kesän tyin puhelinkioskista soittamaan. putkeen eikä nähnyt lastaan ja Faija pisti tosi paljon energiaa sii- sai vuoden aikana häädöt useashen, että kontakti säilyi: se tuli ta asunnosta. Hän ei osallistunut meitä vastaan lähes joka päivä taloudellisesti lapsen elatukseen. ”Ehdotin lopulta diiliä, että koululle ihan vain saattaakseen meidät junalle.” lapsi olisi minulla joka kuukausi Äiti pani Aleksin pikkuveljen 20 päivää ja 10 päivää äidillään. kirjoittamaan isälle kirjeen, et- Ei lapsi käytännössä koskaan ollut viittä päivää tei halua nähdä enempää äidilenää. Äiti puhui lään, mutta hän isästä järjestellle ei suostunut diie mällisesti pahaa n e i p oi ja kertoi yksityisti kert kuinka liin. Hän pelkäi Ä kohtia isän negasi varmaan sule, lapsel kiinni tiivisista teoista. kuaan, että jos Aleksi toivoo, isä jäi estä. luovuttaa äitiettä tilanteeseen ydessä, se on tämis t e p olisi puututtu, ja imagollisesti väärin.” että heidät olisi otettu pois äidiltä. Oikeudessa ”Toivoin, että lastensuojelus- äiti väitti, ettei Kari todellisuusa olisi tajuttu, että jos vanhempi dessa hoitanut lasta, mutta naakäyttäytyy näin, se ei ole hyväksi purin ja ystävän puheenvuoroilla väitteet saatiin kumottua. Tapalapselle.” us siirtyi hovioikeuteen, jossa äiO L M I K Y M P P I N E N Marjaati yllättäen väitti Karin olleen väna kertoo lapsena palvo- kivaltainen ja hakanneen hänen neensa isäänsä ja halunneensa päätään seinään. ”Ne oli älyttömiä väitteitä, hänen kanssaan naimisiin. Silti hän muistaa olleensa pohjatto- eikä niille ollut mitään näyttöä”, man surullinen äitinsä puolesta Kari kommentoi. aina, kun oli aika tavata isää. TaVaikka hänellä oli vahvoja topaamisia oli silloin, kun isä kävi disteita äidin holtittomasta eläMarjaanan kotikaupungissa vii- mäntavasta, sosiaaliviranomaikonloppuisin. set eivät tarkastaneet faktoja ”Oon ollut ehkä 5 tai 6, muis- esimerkiksi äidin saamista häätan tosi hyvin, että isä on tulossa döistä tai selvittäneet lapsen tihakemaan mua, ja äiti on joten- lannetta lastentarhasta tai naakin aivan kauhean surullinen. Sit- pureilta. Lapsi määrättiin lopulta ten äiti rupeaa paistamaan lettu- asumaan isän luokse. ja, että voi harmi, nyt mä joudun E R O L A N A L O I T T E E S S A viesyömään nämä yksin.” Myös Marjaanan äiti kertoi raannuttaminen määritelaivan pienelle lapselleen, kuinka lään ”totuudenvastaisten kielisä jäi kiinni pettämisestä ja siitä teisten tietojen tai mielikuvien” ettei isä maksanut elatusmaksu- antamisena lapselle toisesta vanhemmasta lapsen ja vanhemja. Isän välinpitämättömyys oli man tapaamisten haittaamisekmyös fakta, Marjaana kertoo: si. Ehdotuksen mukaan lapsen hän muistaa odotelleensa toppa- törkeän vieraannuttamisen tulivaatteissa isää, joka ei tulekaan, si olla peruste huoltajuuden siirja isän lopettaneen tapaamiset tämiselle pois vieraannuttavalta K E vanhemmalta toiselle vanhem- syyllisyyttä, jos vieraannutetulle malle. vanhemmalle käy huonosti. Törkeää vieraannuttaminen Lapsi ei ole kiitollinen vieraanolisi esimerkiksi silloin, kun van- nutetun vanhemman antamista hempi kaappaa lapsen tai syyttää lahjoista tai elatusavusta: lapsi perusteettomasti insestistä, Ee- tulkitsee ne manipulointiyritykrola täsmentää. seksi. PAS:sta kärsivä lapsi kerMuutoksen avulla Eerola siis too manipuloivan vanhemman saisi tyttärensä itselleen. kehittämiä kertomuksia toisen Saman kuun aikana, syys- vanhemman pahoista teoista, ja kuussa 2012, neljä mieskansan- viha voi kohdistua myös toisen edustajaa, vasemmistoliiton Kari vanhemman koko sukuun. Uotila, demareiden Raimo PiiraiOireyhtymän taustalla on nen, vihreiden Oras Tynkkynen Gardnerin mukaan vieraannutsekä kokoomuktavan vansen Kari Tolvanen, hemman tarve jättivät kirjallisen syyttää muita ytöstä ä k i s k kysymyksen, jossa Hyvä kaikista vaiä i fyysis ui k e u k s i s t a a n t tiedustellaan mahy n ä ei jä se tapaht dollisuutta krimioman henkisen a tasapainonsa nalisoida vieraan- älkiä, ja n j in Ni u k nuttaminen. n e an. säilyttämisekenn a m ” Kotimaisten si. Vaikeissa u h u arvioiden mukaan tapauksissa oppi p 8–10 prosenttia vieraannuttaavioeroperheiden va vanhempi lapsista kärsii vieraannuttami- sairastaa persoonallisuushäiriötä, sesta. Eronneiden lapsiperheiden minkä takia lapsen huoltajuus tumääristä arvioituna vieraannu- lee antaa toiselle vanhemmalle. tettuja lapsia on Suomessa joka Juho Eerolan parhaillaan kävuosi useita satoja”, esityksessä sittelyssä oleva lakiehdotus ontodetaan. kin puhdasta Gardneria. ”VieraannuttamisoireyhtySuomessa PAS:n keskeinen mä (Parental Alienation Syndro- kannattaja on aihetta tutkinut me, PAS) on hyväksytty tuomiois- varatuomari Anja Hannunniemi, tuimissa viralliseksi diagnoosiksi joka on antanut aiheesta lukuisia esimerkiksi Saksassa, Kanadas- haastatteluja. Niissä hän totesa, Israelissa, Australiassa ja aa, että erityinen ongelma on se, USA:ssa.” että yli 12-vuotias saa Suomessa yleensä päättää itse, tapaako A I K K A L A P S E N vieraantoista vanhempaansa. Jos lapsi nuttamisesta oli kirjoitettu kärsii PAS:sta, hän ei kuitenkaan aiemminkin, käsitteen teki kuu- tee itsenäistä päätöstä asiasta. luisaksi 1980-luvulla yhdysvalA S : N L I S Ä K S I Gardner tuntalaispsykiatri ja eroisä Richard Gardner, joka työskenteli Columnetaan poikkeuksellisesta bian yliopistolla osa-aikaisena suhtautumisestaan pedo?liaan palkattomana lastenpsykiatrian ja lasten ja vanhempien välisiin kliinisenä professorina. seksisuhteisiin. Gardnerin mukaan vieraan”Meissä kaikissa on vähän penuttamisessa kyseessä on ti- do?liaa”, Gardner toteaa vuonna lanne, joka tulee esiin lähes 1991 julkaistussa kirjassaan Sex yksinomaan huoltajuuskiisto- Abuse Hysteria: Salem Witch Trials jen aikana, kun yksi vanhem- Revisited. Psykiatrin mukaan länsimaipi, yleensä äiti, ohjelmoi lapsen vihaamaan toista vanhempaa, sen yhteiskunnan suhtautuminen yleensä isää. Laajasti hyväksy- pedo?ileihin on ylenpalttisen motään, että tällaista tapahtuu jois- ralistinen. sakin ero- ja huoltajuuskiistoissa. Gardnerin mukaan hyväksiGardnerin mukaan toimin- käyttökokemus on eri lapsille nasta seuraa lapselle mielenter- erilainen. Joidenkin kohdalla voi veyden häiriö: lapsesta voidaan sanoa, että heidät raiskataan: diagnosoida vieraannuttamisoi- lapset pakotettaan seksiin, eireyhtymä PAS. vätkä he saa siitä hyvänolon tunGardner kehitteli teorian oi- netta. Toisessa ääripäässä ovat reyhtymästä vuonna 1985 henki- ne, jotka ”nauttivat valtavasti” lökohtaisen tarkkailun pohjalta: seksistä vanhempansa kanssa, ja hän työskenteli asiantuntijato- saavat siitä orgasmeja. Gardnerin mukaan isänsä hydistajana huoltajuusoikeudenkäynneissä. Gardnerin mukaan väksikäytön kohteeksi joutuvan oireyhtymä vaikutti yli 90 prosen- lapsen äidin kannattaakin välttää tissa hänen arvioimistaan huolta- hysteriaa tapahtuneesta. Lapsi ei juuskiistoista. välttämättä tarvitse terapiaa. Jos Gardnerin mukaan PAS:n oirei- hänelle jää vahva seksivietti hyta ovat panettelukampanja van- väksikäytön loppumisen jälkeen, hempaa vastaan ja vanhemman lasta kannattaa kehottaa maspiirteiden esittäminen lapselle turboimaan. tuhoisina. PAS:sta kärsivä lapsi ei Gardner neuvoo myös hyväksuostu näkemään mustamaala- sikäytettyjen lasten äitejä mastussa vanhemmassa mitään hy- turboimaan ja avautumaan sekvää eikä toisessa vanhemmassa suaalisesti. pahaa. ”Äidin lisääntynyt seksuaaliGardner pitää oireena myös suus saattaa vähentää aviomiesitä, että lapsi väittää vasten- hen tarvetta palata tyttären luo mielisyytensä vanhempaa koh- seksuaalisen tyydytyksen saamitaan olevan itsenäisen ajattelun, seksi.” ei manipuloinnin tulosta. Lapsi T S E T Ö R M Ä Ä N vieraannuttukee kon?iktitilanteessa manipuloivaa vanhempaa, eikä tunne tamiskäsitteeseen keväällä V P I 2010, kun yritän etsiä apua 5-vuotiaalle Ninalle ja hänen äidilleen. Hento, silmälasipäinen äiti ja paksun otsatukan alta katsova Nina ovat saapuneet silloiselle työpaikalleni Suomen Pakolaisavun toimistolle toiselta puolelta maailmaa harmaana perjantai-iltapäivänä. Ninalla on mukanaan repullinen kuvakirjoja. Äiti on paniikissa. Kesällä hänen on oikeuden päätöksellä päästettävä Nina tapaamaan isäänsä. Äiti on vakuuttunut, että isä on käyttänyt Ninaa seksuaalisesti hyväkseen tämän ollessa parivuotias. Hyväksikäytöstä ei jäänyt fyysisiä jälkiä, ja se tapahtui ennen kuin Nina oppi puhumaan. Kolmivuotiaana Nina kertoi äidilleen tapahtuneesta, mutta asiaa ei pystytty tutkimaan, koska selvittävälle viranomaiselle lapsi ei puhunut. Ninan isä on syyllistynyt lähisuhdeväkivaltaan, kiristämiseen, äidin panetteluun ja uhkailuun. Äiti on ennen avioeroa useamman kerran paennut miestä tyttärensä kanssa turvakotiin. Äiti on pienituloinen opiskelija, eikä hänellä ole minkäänlaista turvaverkostoa. Hän on yrittänyt hakea apua järjestöistä, viranomaisilta ja oikeuslaitokselta, tuloksetta. Äiti on kuullut Holly Collinsista, yhdysvaltalaisnaisesta, joka pakeni vuonna 1994 kahden lapsensa kanssa Yhdysvalloista Hollantiin, kun minnesotalainen perhetuomioistuin oli antanut lasten huoltajuuden heidän väkivaltaiselle isälleen. Pitkän prosessin jälkeen Collins ja hänen lapsensa saivat Hollannista turvapaikan perheväkivallan takia. Ninan äiti on googlannut sanaa pakolainen, löytänyt Suomen Pakolaisavun ja ostanut viimeisillä rahoillaan lennot itselleen ja tyttärelleen. Rajalla hän on sanonut tuoneensa tyttären tapaamaan joulupukkia. Hän toivoo saavansa Suomesta turvapaikan ja mahdollisuuden muuttaa nimensä, paeta lopullisesti entistä aviomiestään. Juridisesti kyse on lapsikaappauksesta. ”Ei kyse ole siitä, että haluan omia tyttäreni itselleni. Kun vain se mies ei pääse koskemaan häneen”, äiti toistelee. En kerro tapauksesta töissä. Soitan Vapaa liikkuvuus -verkoston Katja Tuomiselle, joka lupaa auttaa. P pitävyydestä on 1980-luvulta lähtien. AS:N T I E T E E L L I S E S TÄ kiistelty Gardnerin luomaa oireyhtymää ei ole hyväksytty Suomessa käytössä olevaan Maailman terveysjärjestö WHO:n tuottamaan kansainväliseen tautiluokitusjärjestelmään. Sitä ei ole hyväksytty myöskään Yhdysvaltain psykiatrisen yhdistyksen (American Psychiatric Association) julkaisemaan mielenterveysongelmien luetteloon Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disordersiin. Viimeisimpään toukokuussa 2013 julkaistuun luetteloon PAS:ia ei hyväksytty siitä huolimatta, että
26 7 / 2013 KUKA SAA LAPSET? J O K A V U O S I N O I N 30 000 lasta ko- kee vanhempiensa eron. Eron jälkeen lasten huoltajuus pitää vahvistaa joko sosiaalitoimessa lastenvalvojalla tai oikeudessa. Usein samalla sovitaan myös asumisesta ja tapaamisista. Tapauksista yli 90 prosenttia sovitaan lastenvalvojalla: kyseessä on sosiaalityöntekijä, jolla ei ole tilanteessa päätösvaltaa: päätöksen tekevät vanhemmat keskenään. Sosiaalityöntekijän tehtävä on toimia sovittelijana. Lasten huoltajuudesta, asumisesta ja tapaamisesta tehtiin lastenvalvojien luona yhteensä 45 139 päätöstä vuonna 2012. Luvussa ovat mukana sekä erolapset että avioliiton ulkopuolella syntyneet, ja uusien sopimusten lisäksi muutetut sopimukset. Tapauksista 93 prosentissa vanhemmat sopivat yhteishuoltajuudesta. 83 prosentissa asumissopimuksissa sovittiin lapsen asuvan äidin luona. ”Tämä tulkitaan helposti merkiksi isien syrjinnästä, mutta käytännössä kyseessä on vanhempien oma sopimus. Se ei ole viranomaispäätöksen tulos”, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisuudessa toimivan Tasa-arvotiedon keskuksen erikoissuunnittelija Teija Hautanen painottaa. Osa tapauksista menee oikeuteen, myös jotkut lastenvalvojalla tehdyt päätökset. Vuoden 2005–2006 päätöksistä tehdyn tutkimuksen mukaan käräjäoikeudessa tehtiin vuosittain noin 2 000 oikeuspäätöstä huoltoriidoissa. Niissä lähes kahdessa kolmasosassa lapsi määrättiin asumaan äidin luokse, kolmasosassa isän luokse. Pitkittyneistä huoltoriidoista puhutaan silloin, kun samaan tapaukseen liittyy useita oikeudenkäyntejä. Oikeusprosessi voidaan laittaa vireille toistuvasti sillä perusteella, että olosuhteet ovat muuttuneet. Joskus oikeudenkäyntejä on vireillä eri puolilla maata eri asumispaikkakunnilla. Oikeudessa käsitellyistä huoltoriidoista noin neljäsosa on pitkittyneitä. sitä syndroomana pitävä ryhmä reissä siihen usein suhtaudutaan epäilevästi. lobbasi aiheesta paljon. ”Keskeistä on se, että tämä ei ole yhden henkilön sairaus”, totesi A N K I M M A N PAS-sodan ytiluetteloa toimittavan työryhmän messä on Gardnerin väite, varapuheenjohtaja Darrel Regier että huoltajuusriidoissa esiintyy The Huf?ngton Post -lehdelle. muita tilanteita enemmän tekais”Kyseessä on ihmissuhteissa tuja hyväksikäyttö- ja pahoinpioleva häiriö, joko vanhemman ja telyväitteitä. lapsen tai kahden vanhemman Ilmiö tunnetaan myös Suovälillä. Ihmissuhdehäiriöt eivät messa. Tammikuussa aiheesole psyykkisiä sairauksia.” ta kirjoittanut Helsingin Sanomat Gardnerin tukija Deirdre Rand pyysi Suomen kymmentä suujakaa tieteellisessä artikkelissaan rinta poliisilaitosta arvioimaan, PAS-kriitikot kuinka suuri osuus kahteen ryhlapsiin kohdistumään: yhden neista seksuaali- ja n ä kritiikki kosväkivaltarikosilmoiä Nyky amis- tuksista osoittautuu kee lähinnä nutt n a perättömiksi. sitä, miten a r e ia vi Suurin osa poliiselvästi toisinolog m r e t i l seista arvioi aiheetta vanhemo u up tomien ilmoitusten paa voi syyton suk alia. lisääntyneen viime tää lapsen neutra vuosina, mutta arvieraantumiviot perättömien ilsesta, sekä Gardnerin ideoita siitä, että ti- moitusten määrästä osuivat varlanne tulee ratkaista huoltajuut- sin laajaan haarukkaan: viidestä ta muuttamalla. Nämä kriitikot jopa viiteenkymmeneen prosenttunnustavat vieraannuttamisen tiin. Ilmoitukset liittyvät useimolemassaolon, mutta toteavat, miten ero- tai huoltajuuskiistaan. että vieraannutettu vanhempi on Ylipäänsä noin viidesosassa usein myös itse käytöksellään ai- poliisille ilmoitetuista alle 13-vuoheuttanut lapsen vieraantumisen. tiaiden lasten seksuaalisista hyPAS:ssa on sukupuolten so- väksikäytöistä poliisi toteaa, etdan ja naisvastaisuuden kaikuja: tä niissä ei epäillä rikosta. Se voi ensimmäisissä vieraannuttamis- tarkoittaa joko tekaistua ilmoita käsittelevissä teksteissä ko- tusta tai aitoa epäilyä, joka osoitrostettiin, että vieraannuttaja on tautuu vääräksi. Pahoinpitelyilmoituksista samoin käy vain alle useimmiten äiti. Myöhemmin Gardner korosti, kymmenesosalle. että väite naisista vieraannutta”Vieraannuttamistapauksisjina ei ollut seksistinen vaan em- sa tämä ’valttiässä’ vedetään piriaan perustuva fakta: 1980-lu- hihasta silloin, kun lähivanhemvulta 90-luvun puoliväliin tai pi on riittävän kauan yrittänyt loppuun lapsilla oli hänen mu- vieraannuttaa etävanhemmasta kaansa läheisemmät suhteet äi- muilla keinoilla, jotka eivät ole teihin, minkä takia juuri äitien tehonneet”, Anja Hannuniemi vieraannuttamishankkeet olivat toteaa Porin Sanomien haastatteonnistuneempia, mutta 90-lu- lussa kesäkuussa 2010. vulla myös isät ryhtyivät urakalla Gardnerin mukaan hyväksivieraannuttamaan. käyttösyytöksiä esiintyy noin Nykyään vieraannuttamister- kymmenessä prosentissa PASminologia on sukupuolineutraa- tapauksia. Hän korostaa, että lia, mutta yhä edelleen se on isien jos huoltoriidassa esitetty syytös oikeuksia ajavien ryhmien suosik- perustuu tosiasioihin, kyse ei ole kiteoria, ja erityisesti feministipii- vieraannuttamisesta: olennaista R LAKIEN VÄÄRINKÄYTÖSTÄ J U H O E E R O L A kertoo toivovansa, että hänen ajamansa lakialoite etenee tämän syksyn aikana, mutta on asian suhteen skeptinen. Lakialoitteessa halutaan määritellä juridisesti vieraannuttaminen ja nostaa vakava vieraannuttaminen perusteeksi huoltajuuden siirrolle. ”Epäilen, että nykyhallituksen aikana aloite pyritään jättämään valiokuntaan, tällainen maku minulla on. Erityisesti sosiaalidemokraattiset naiset ovat olleet aloitetta vastaan, ja sillä painostuksella mikä heillä on, asia tuskin etenee tällä vaalikaudella.” Eerola uumoilee, että aloite voisi mennä kuitenkin seuraavan hallituksen aikana läpi, etenkin jos hallituksessa istuvat yhdessä kokoomus ja perussuomalaiset. Myös keskustan Riikka Pakarinen on ottanut asian puolesta voimakkaasti kantaa. Mitä mieltä Eerola on siitä, että vieraannuttamisguru Richard Gardner on myös itse todennut, että vieraannutta- onkin selvittää, onko kaltoinkohtelu todellista vai panettelua. The American Journal of Family Therapy -lehden artikkelissaan hän esittelee huoltajuuskiistoja ratkoville tapoja erottaa todellinen ja lavastettu kaltoinkohtelija: Gardnerin mukaan esimerkiksi todellisten kaltoinkohtelijoiden perhehistoriassa on usein kaltoinkohtelua, kun taas PAS-panettelukampanjan uhriksi joutuneen vanhemman perheessä näin ei yleensä ole. Tekstissä ei mainita sanaakaan siitä, millaisten tutkimusten tai kuinka monen tapauksen pohjalta yleistykset on kehitelty. Pahoinpideltyjen lasten ja naisten tukijoiksi tunnustautuvien teoreetikoiden ja ruohonjuuritason toimijoiden mukaan PAS on täydellinen puolustusase lastaan hyväksikäyttävälle tai pahoinpitelevälle vanhemmalle. Vuonna 2001 kirjoitetussa artikkelissaan myös Gardner toteaa olevansa tietoinen, että lapsiaan kaltoin kohtelevat vanhemmat käyttävät vieraannuttamiskorttia perustellakseen, että lasten vieraantuminen heistä johtuu entisen puolison mustamaalauksesta, ei lasten perustellusta pelosta ja ahdistuksesta. Erityisen hankalan aiheesta tekee se, että pahoinpitelystä tai hyväksikäytöstä ei usein jää todisteita: on vain sana sanaa vastaan. K PAS-ajattelu tuo huoltajuuskiistoihin vaarallisen noidankeRIITIKOIDEN MUKAAN hän: koska sen mukaan väkivaltaja hyväksikäyttöväitöksiä tulee huoltoriidoissa epäillä, tällaisten aiheiden esille tuominen asettaa jo niistä puhuvan alttiiksi epäilylle siitä, että hän on härski vieraannuttaja. Väkivallasta tai hyväksikäytöstä puhuvaa vanhempaa uhkaa siis heti huoltajuuden menetys, kriitikot väittävät. Tilannetta pahentaa se, että erityisesti lähisuhdeväkivallan uhriksi joutunut vanhempi missyytös voi olla ase vanhemmalle, joka todellisuudessa kohtelee lastaan kaltoin? Onko hän kuullut tällaisesta ongelmasta? ”Kaikki on tietenkin mahdollista, mutta en ole sitä itse kohdannut. Enemmän olen kohdannut vanhempia, jotka ovat jääneet vaille kosketusta omaan lapseensa”, Eerola vastaa. ”Totta kai se on valitettavaa, on aina ihmisiä, jotka pelaavat epäreilua peliä toisiaan vastaan. Kaikkein vastenmielisintä on se, kun lasta käytetään pelivälineenä.” Siitä, että lakeja voidaan käyttää myös hämäriin tarkoitusperiin, Eerola nostaa esimerkiksi eduskunnassa parhaillaan käsiteltävän vainoamisen kriminalisoinnin. Ihminen, joka toistuvasti uhkaa, seuraa tai tarkkailee toista, syyllistyy rikokseen. Laki tullee voimaan vuoden alusta. ”Kyllä sitäkin lakia voi käyttää sellaiseen tarkoitukseen, että jos vaikka pienellä paikkakunnalla sattumalta tulee vastaan ihminen, jolle on hankkinut lähestymiskiellon, niin sitten väitetään, että se äijä edelleen vainoaa. Varmasti tällaistakin tapahtuu, ja tuskin sitä on lain laatimisessa mietitty.” voi vaikuttaa oikeudenkäynnissä epätasapainoiselta, pahoinpitelijä tai hyväksikäyttäjä taas vastuulliselta ja terveeltä. Pelko on, että juuri kun lähisuhdeväkivaltaa ilmiönä on alettu yhteiskunnassa tunnistaa ja tuomita, uhrien sanoja epäillään taas. ”Perheväkivallan uhrit voivat näyttää oikeudessa vähemmän tasapainoisilta ja terveiltä, varsinkin jos heillä ei ole lakimiestä. Tämä johtuu heidän kokemastaan perheväkivallasta”, kommentoi Etelä-Missourin oikeusaputoimiston juristi Kendall Seal Newsleader.com-lehden haastattelussa tammikuussa 2012. ”Pahoinpitelijät käyttävät tätä mielikuvaa hyväkseen ja esittävät itsensä ’vastuullisena vanhempana’, kun taas uhri on psyykkisesti epätasapainoinen ja talousasioissa epäviisas.” Sama epäsuhta voi olla läsnä myös lastensa hyväksikäyttöön havahtuneiden vanhempien huoltajuusriidoissa. ”Kyse on siitä, kenen todellisuus näyttäytyy vahvimpana. Kun hyväksikäyttö tulee ilmi, osa epäillyistä tunnustaa ja on helpottuneita, koska itsekin tajuavat tarvitsevansa apua, mutta osa hyökkää. Monessakin tapauksessa hyväksikäyttäjät ovat sosiaalisesti taitavia”, toteaa perheensisäisiä hyväksikäyttötapauksia tutkinut Lapin yliopiston sosiaalityön professori Merja Laitinen. Laitinen ei kiellä tekaistujenkin syytösten olemassaoloa, mutta pitää ongelmana sitä, miten vaikeaa uhrien on saada tarinansa tunnistetuksi. ”Tällaisissa tilanteissa on niin helppo syyllistää äidit, että väitteet ovat aiheettomia, eikä niitä tarvitse ottaa vakavasti.” Yhdysvalloissa kriitikoiden mukaan kyse on ilmiöstä: maan perheoikeusjärjestelmä on rikki, ja suurin syyllinen tuhoon on Gardner. Kriitikoiden joukossa on oikeusoppineita, psykiatreja sekä niitä, joiden tarinat ovat kaikkein hirveimmät. Katie K Tagle pyysi 21. tammikuuta 2010 perhetuomarilta lähestymisALIFORNIAL AINEN kieltoa entiselle poikaystävälleen Stephen Garcialle, jonka kanssa Tagle jakoi yhdeksänkuisen poikansa Wyattin huoltajuuden. Tagle kertoi saaneensa eksältään viestejä, joissa Garcia uhkasi tappaa pojan ja itsensä, jos Tagle ei antaisi hänen tavata poikaa. Tuomari ei suostunut tekemään muutosta yhteishuoltajuuteen. ”Epäilen, rouva, että valehtelette”, hän totesi. Kaksi viikkoa myöhemmin Garcia lähetti Taglelle itsemurhaviestin, kun poika oli isänsä hoidossa. Poliisi yritti jäljittää miestä ja lasta. Sunnuntaina 31. tammikuuta Garcia ampui poikansa ja itsensä. Myös Joyce Murphyn tarina on tunnettu. San Diegon yliopiston tutkijabiologi päätyi vuonna 2003 taistelemaan 6-vuotiaan tyttärensä huoltajuudesta entisen aviomiehensä kanssa. Murphyn mukaan ex-mies kehitti pakkomielteen lapsipornoon avioliiton aikana. Kun tytär käyttäytyi kummallisesti palattuaan vierailuilta isänsä luota, Murphy alkoi epäillä, että kyseessä voi olla hyväksikäyttötapaus. Huoltoriidan ratkaisseet tuomarit ja oikeusistuimen määräämät terapeutit asettuivat kuitenkin aviomiehen puolelle. Murphyn mukaan häntä syytettiin lapsensa vieraannuttamisesta. ”Tulin tilanteeseen, jossa jokin napsahti”, Murphy kertoo San Fransisco Weekly -lehden haastattelussa. ”En nähnyt mitään tapaa pitää tytärtäni turvassa.” Murphy otti lapsensa ja pakeni osavaltiosta. Hänet pidätettiin Floridassa ja palautettiin Kaliforniaan. Oikeus määräsi Murphyn kidnappaamisesta ehdonalaiseen ja antoi tyttären täyden huoltajuuden tämän isälle. Kuusi vuotta myöhemmin telkien taakse päätyi isä: hänet pidätettiin syytettynä useista lapsen hyväksikäyttöön liittyvistä
7 / 2013 rikoksista. Oma tytär ei ollut rikosilmoituksessa listattujen uhrien joukossa, mutta jotkut hänen ystävänsä olivat, joukossa kaksi alle 14-vuotiasta ja yksi alle 18-vuotias. Yksi huoltajuuspäätöksen aikoinaan tehneistä tuomareista, DeAnn Salcido, suostui yllättäen kommentoimaan tilannetta San Fransisco Weeklylle. Hän puhuu suoraan tuomioistuimen suhteesta vieraannuttamisteoriaan. ”Minua periaatteessa neuvottiin epäilemään ketä tahansa, joka puhuu hyväksikäytöstä. Kokeneet tuomarit sanoivat minulle: ’Muista epäillä. Isällä todennäköisesti on uusi tyttöystävä, ja äiti on suuttunut.’” apua NiG nalle törmään huoltajuuskiistoja kokeneiden äitien kehitO O G L AT E S S A N I tämään Custody Prep for Moms -sivustoon. Sillä neuvotaan äitejä, jotka uskovat lastensa isien pahoinpitelevän lapsia tai käyttävän heitä hyväkseen, hartaaseen ja dokumentoituun yhteydenpitoon pahoinpitelijän tai hyväksikäyttäjän kanssa vieraannuttamissyytösten estämiseksi. ”Laita lapsi tekemään lahja tai kortti kaltoinkohtelijalle (syntymäpäivä & kaikki juhlapyhät). Varmista, että lapsi soittaa hyväksikäyttäjälle ainakin joka toinen ilta.” Pohjoiskalifornialaisen juristin Arlaine Rockeyn sivustolla puolestaan painotetaan, miten tärkeää on lähettää lapsi tapaamaan kaltoinkohtelevaa vanhempaa, jos tällä on tapaamisoikeus. ”Tämä kuulostaa tietenkin hullulta, kun olet varma että toinen vanhempi käyttää lastasi seksuaalisesti hyväkseen, mutta sinun on tehtävä asioita, joilla voit todistaa kannustaneesi lapsen ja toisen vanhemman hyvää suhdetta.” Kirjoitamme sivustoa ylläpitäville äideille. He vastaavat, että Ninan äi- din tulee kiittää luojaa, että hän on Ninan lähihuoltaja, että hänen tapaustaan ei oikeastaan edes ole tulkittu PAS-lasien kautta. Että isän tapaamisoikeus, se ei ole mitään, heidän lapsensa ovat jo vuosia eläneet hyväksikäyttäjien kanssa ilman mahdollisuutta toisen vanhemman tapaamiseen. Ja että tapausta ei kannata yrittää viedä uudestaan oikeuteen, ties vaikka innostuisivat tulkitsemaan äitiä vieraannuttajaksi. päämääränä on kumota isyyteen liittyviä ”myyttejä”, kuten että isän osallistuminen lapsen elämään vaikuttaa positiivisesti lapseen. Hurjimmissa kannanotoissa puhutaan pedo?ili-isien ja tuomareiden salaliitosta. Sivusta toiseen kiertää tiettyjä lukuja siitä, miten usein väkivaltainen isä saa lapsensa huoltajuuden, mutta alkuperäistä lähdettä tieteelliseksi väitetylle faktalle on hankala löytää. muitakin äilähes joV tiliikkeitä: niiden sivut ovat Y kaista lapsensa kanssa pamonesti vanhentuneita, oudon- kenevaa äitiä puolustavaa aloiA S TA A N T U L E E värisiä, yhdeksänkymmentälukulaisen oloisia. Tarinat sivuilla ovat niin karmivia, että jos en näkisi tuntemattomaan maahan toiselle puolelle maailmaa paenneen äidin epätoivoa, en uskoisi mitään todeksi. Aiheeseen liittyy oma terminologiansa: pahoinpitelevän isän ja lapsen kontaktia vähentämään pyrkivät kutsuvat itseään suojeleviksi vanhemmiksi, protective parent. Sivustojen epämääräisyydestä huolimatta suojelevat vanhemmat ovat vaikuttaneet 2000-luvun aikana lainsäädäntöön Tenneseessä, Alaskassa, Wisconsinissa, Oklahomassa ja New Yorkissa. Huoltajuutta käsitteleviin lakeihin on lisätty kohtia, joiden mukaan vanhemman hyvässä uskossa tekemä ilmoitus kaltoinkohteluepäilystä ei saa viedä tämän mahdollisuutta tapaamisiin tai huoltajuuteen. Jos oikeus löytää todisteita pahoinpitelystä, nämä on otettava huomioon huoltajuus- ja asumispäätöksessä, ja lapsen turvallisuus on keskeisempää kuin hänen oikeutensa viettää aikaa molempien vanhempien kanssa. Myös selkeää isävastaisuutta on ilmassa: nais- ja perheoikeusasioihin liittyviä artikkeleita keräävä thelizlibrary.org listaa ”isyyteen liittyviä myyttejä ja faktoja” käsittelevällä sivullaan satoja tutkimustuloksia, joiden H DYS VA L L OI S S A hemmuus. Yhdistyksen nettisivut ovat selkeät ja tyyli maltillisen ammattimainen. Vieraannuttamisaloitetta koskevat kannanotot on muotoillut emeritusprofessori Erkki Havansi, joka tunnetaan myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän oikeudellisena asiantuntijana. Sivuston hämmentävin anti on tammikuussa 2013 Lastensuojelun toimintakäytäntöjä arvioivalle työryhmälle osoitettu monisivuinen kommentti, jossa lehtiartikkeleiden katkelmia siteeraten perustellaan joukkomurhaaja Breivikin äidin vieraannuttaneen poikaansa isästään. Järjestön mukaan kyseessä on ”järkyttävä esimerkki” siitä, mitä vieraannuttamisen ”sivuuttamisesta voi seurata”. tetta kohtaan on aina naista panettelusta ja vieraannuttamisesta syyttävä isäryhmä. Isien oikeuksia ajavat ryhmät ovat osa laajempaa, 1970-luvun lopulla kehittynyttä miesliikettä, T V O I P A E TA minua minnejoka keskittyy miesten syrjintään ja heikompaan asemaan suhteeskään, entinen aviomies sanoo sa naisiin eri elämänaloilla. Ninan äidille. Hän on oikeassa. Maailmalla isäjärjestöjen ajaLakimiehet tyrmäävät heti mia teemoja ovat eroisien oikeu- Ninan ja hänen äitinsä mahdoldet lapsiinsa, lasten yhteiskas- lisuuden saada Suomesta turvavatuksen tärkeys ja isyyslomat, paikka, koska he eivät tule kriimutta jotkut ryhmät kritisoivat simaasta. Lopulta äiti päättää myös elatusmaksuja ja sitä, et- palata Ninan kanssa kotiin. Siellä sentään odottä avioliiton voi taa lastentarha, lopettaa yhden terapeutpuolison toia Ninan u n i ti, äidin opiskeluveesta, vaikka m paeta tinen paikka. i toinen ei olisi o v t E n Paluun jältehnyt mitään ään, e oo. k e n n i keen yhteytemme väärää. Jotkut n m a s ies katkeaa: Ninan ryhmät paasaaaviom ja hänen äitinvat äitien pesä painajaiseen rusteettomista osallistuminen on isyysväitteistä ja niistä seuraavista elatusvel- rehellisesti sanottuna liian uuvollisuuksista. Feminismi on liik- vuttavaa, liian hirveää. keen kannattajille usein kirosana, mutta poikkeuksiakin on. E S Ä K U U S S A 2 0 1 2 oikeusSuomessa ainoa isien asiaa ministeri Henriksson vastaa ajava yhdistys on vuonna 2012 re- mieskansanedustajien kirjallikisteröity Isät lasten asialla, joka seen kysymykseen, ettei vieraanon ollut aktiivinen vieraannutta- nuttamisen kriminalisointi ole miseen liittyvän lainsäädäntö- paras keino perheoikeudellisten työn lobbaamisessa. Yhdistyksen ongelmien ratkaisemiseen. tavoitteet ovat vieraannuttamisen ”Rikosprosessi on omiaan kärsanktiointi, huoltokiusaamisen es- jistämään vanhempien välistä riitäminen, vanhempien yhdenvertai- taa entisestään, mikä puolestaan nen kohtelu sekä tasavertainen van- vaikuttaa haitallisesti lapseen.” E K Näyttökysymykset voisivat tässä tapauksessa muodostua vaikeiksi, vastauksessa todetaan. ”Vieraantuminen voi johtua useista erilaisista tekijöistä, eikä lapsen haluttomuus tavata toista vanhempaansa johdu aina pelkästään toisen vanhemman käytöksestä. Esimerkiksi sen ratkaiseminen, milloin tapaamisen estyminen on tapahtunut hyväksyttävästä syystä ja milloin ei, voisi olla vaikeaa. Rikosilmoitusta voitaisiin käyttää myös kiusantekotarkoituksessa.” Juha Eerolan aloite on edennyt keväällä 2013 lakivaliokuntaan, joka on kuullut asiassa ministeriöitä, virastoja, poliisia ja oikeuslaitosta. Valiokunta antaa asiasta mietinnön, jonka päätösehdotuksessa valiokunta ehdottaa eduskunnalle joko lakiehdotuksen hyväksymistä lakialoitteen mukaisena tai muutettuna. Valiokunta voi myös ehdottaa lakiehdotuksen hylkäämistä kokonaan. Toukokuussa Helsingin Sanomat uutisoi, että aloite näyttää kaatuvan virkamiesten vastustukseen. Valiokunta päättikin pyytää lisäasiantuntijoita kommentoimaan esitystä: heitä kuullaan 20. syyskuuta, jolloin päätetään myös esityksen jatkosta. taisteM lun, äiti kysyy yhdellä tapaamiskerroistamme. Voiko Nina I TÄ J O S H Ä V I Ä N selvitä hyväksikäytöstä? Huomaan kertovani kannustukseksi, että isoäitini selvisi holokaustista. Että ihminen selviää aivan äärettömän hirveistä asioista. Puhumme viisivuotiaasta tytöstä menetettynä tapauksena. Ostamme Ninalle söpön leikkiketun. Käymme viimeisen kerran yhdessä kävelyllä Vallilassa. Nina esittelee kettuaan koirapuiston koirille. Mietin häntä aina, kun kävelen siitä ohi. Aleksin, Marjaanan, Karin ja Ninan nimet on muutettu. 27
28 7 / 2013 Aidattu eksotiikka Pohjois-Thaimaassa burmalaiset karenni-pakolaiset on aidattu eläintarhamaisiin kyliin, jonne turistit pääsevät pällistelemään perinnepukeutumista pääsymaksua vastaan. intia kiina Burma vietnam laos Mae Hong Son thaimaa Bangkok TEKSTI & KUVAT MEERI KOUTANIEMI P elää tuhansia karenni-heimoon kuuluvia pakolaisia, jotka ovat vuosikymmenten aikana paenneet Burmasta. Osa heistä on elänyt Thaimaassa 1990-luvun alusta – siitä lähtien, kun levottomuudet Burmaa hallinneen sotilasjuntan ja oman karenni-valtion puolesta taistelevien joukkojen välillä kärjistyivät. Karenni-naiset käyttävät perinteisesti metallista kaulakorua, jonka renkaita lisätään kaulaan iän myötä. Koru venyttää kaulan ja surkastuttaa niskan lihakset. Seurauksena voi olla, että lihakset eivät enää jaksa kannatella päätä ilman kaulakorun tukea. Karennien ulkonäköä hyödynnetään Thaimaassa liiketoimintana. Osa pakolaisista elää turistikohteiksi rakennetuissa kylissä, joiden portilla vierailija maksaa pääsymaksun. Asukkaiden mukaan suurin osa kertyneistä rahoista katoaa Thaimaan viranomaisten taskuihin. Mae Hong Sonin kaupungin lähellä maaseudulla sijaitsevaan muutaman sadan asukkaan kylään Hui Sua Taoon turisteja houkutellaan jo kaukaa moottoritieltä ”To see the long neck” -kylteillä. Turistikylä on rakennettu yksinkertaiseksi. 400 metrin pituisella kauppakadulla matkailija pääsee tallentamaan kamerallaan kuvaukseen tottuneita kasvoja. Kojuissa myydään karennien tekemiä matkamuistoja. O H J O I S -T H A I M A A S S A Mudam, 27, tuli Thaimaahan 22 vuotta sitten perheensä kanssa. Hän saapui nykyiseen kyläänsä, Hui Sua Taoon, seitsemän vuotta sitten ja perusti sinne turistikojun. Mudam ja hänen perheensä tulevat toimeen myymällä turisteille karennien tekemiä kankaita, koruja ja veistettyjä patsaita. Vuosien kuluessa karenni-perheiden pitämät kojut ovat lisääntyneet, mutta turistien määrä on säilynyt samana. Kaikille ei riitä asiakkaita. ”Viranomaisten järjestämä pääsymaksupolitiikka tekee paikasta eläintarhaa muistuttavan kokonaisuuden. Turistit tuovat perheellemme elinkeinon, mutta joudumme hyväksymään asemamme maskotteina. Thaimaan hallitus käyttää meitä syötteinä omalle turismilleen, ja meille jää tuotoista vain muruset.” ”Karenni-naisten kohtaloa kaulakorun kantajina kritisoidaan, mutta me itse tunnemme olomme voimakkaiksi. Meidän kylässä nainen hoitaa talouden ja mies kotityöt ja lastenhoidon. Aviomieheni kokkaa, mistä olen kiitollinen, sillä en jaksaisi sitä raskasta työtä!” Mudam naurahtaa. ”En halua palata Burmaan, koska siellä menneisyydestäni ei ole mitään jäljellä. En halua aloittaa elämääni alusta, sillä tämä tilanne on jo tarpeeksi vaikea.” Mudamin mielestä hallitus estää karennien poispääsyn leireiltä. ”Meille vanhemmille tämä elämä on siedettävää näin, emme valita. Mutta haluaisin antaa lapsilleni mahdollisuuden parempaan elämään, siihen, että he saisivat kulkea vapaina. Siihen he tarvitsevat kansalaisuuden, muuten he jäävät lukituiksi tänne, samaan eläintarhaan.” hallitus ei anna pakolaisten valita asuinpaikkaansa maan sisällä. Se on myöntänyt karenneille vain statuksen vuoristoheimon edustajina, mutta ei ole antanut heille Thaimaan kansalaisuutta. Turistikylien lisäksi karennipakolaisia elää Thaimaan viranomaisten vartioimilla virallisilla pakolaisleireillä, joilta he eivät saa poistua. Jos pakolaiset lähtevät leirien ulkopuolelle, heitä pidetään Thaimaan ulkomaalaislain mukaan laittomina siirtolaisina. Heitä uhkaa pidätys, vankeus ja karkotus maasta. Vaikka Burma on viime kahden vuoden aikana avannut mahdollisuuksia pakolaisten paluumuuttoon, useimmat eivät enää voi kuvitella rakentavansa uutta kotia Burmassa tuhotun elämän raunioille. THAIMAAN ja ihmisoikeusaktivistit ovat esittäneet huolensa siitä, että kaulakoruperinne alistaa karenni-naisia ja rajoittaa heidän vapauttaan. Hui Sua Taon kylässä elävät naiset kertovat päättävänsä itse omasta kohtalostaan. Modernisaatio on muuttanut perinteitä ja asenteita. Kaulakoru on useammalle osa-aikainen kaunistautumisen väline – kuten missä tahansa muualla maailmassa. Karenni-naisten mielestä heimoyhteisöt ovat tasa-arvoisia, ja suuri osa kertoo kantavansa korujaan osana identiteettiään ja kauneuttaan. Naiset kertovat, että vasta jouduttuaan massaturismin kohteeksi he ovat tunteneet itsensä eläintarhan eläimiksi, joita ihmetellään ja säälitään. Kaulakorusta on tullut naisille identiteetin lisäksi myös pakko, sillä eksotiikasta maksaneet turistit jäisivät muuten tyytymättömiksi. JOURNALISTIT
7 / 2013 EYEEN, 4, perhe lähti Burmasta elämisen vaikeuden vuoksi. Äiti Mane, 24, tutustui karennien kaulakoruperinteeseen vasta Thaimaahan saavuttuaan. ”Minä en ole kasvanut pitämään sitä kaulassani, siksi en halua myöskään opetella sitä. On harhaa ajatella, että miehet pakottaisivat meidät tähän. Olen jopa sanonut lapselleni Eyeenille, ettei hänen tarvitse laittaa korua kaulaan, mutta hän kuitenkin vaatii saada pukeutua niin kuin muut karennit kylässämme.” MATI, 36, saapui Thaimaahan 20 vuotta sitten. Burmassa hän joutui taistelujen keskelle. ”Meillä ei ollut vettä viljelyyn, eikä siten satoa mitä korjata. Sotilaat varastivat ruokamme ja eläimemme. Eräänä päivänä matkalla pellolta kotiin sotilaat pysäyttivät meidät ja veivät veljeni ja isäni pakkotöihin. Koska raskaan kaulakorun kanssa ei pysty tekemään ruumiillista työtä, sotilaat jättivät meidät tytöt rauhaan.” ”On hyvä ansaita elanto täällä turistien avulla, mutta tunnen oloni kahlituksi.” MUBA, 31, saapui 16 vuotta sitten Thaimaahan. Hän on onnellinen, että Thaimaassa hänen lapsensa pääsevät kouluun, sillä Burmassa hänen vanhempiensa kaikki rahat menivät lasten koulutukseen. ”Pukeudun karenni-perinteiden mukaisesti joka päivä, ennen kaikkea turistien ja elinkeinon takia. Lapseni kieltäytyy pitämästä kaulakorua, koska se on liian hiostava. Hän saa päättää omasta puolestaan. Meillä karenneilla oman kulttuurimme arvostaminen on kaikki kaikessa, kaulakoru on vain yksi pieni osa sitä.” ROSA, 50, tuli Burmasta 21 vuotta sitten kylässään puhjenneiden taistelujen takia. Burman sotilashallitusta vastaan taistellut, karenni-sotilaisiin liittynyt aviomies, toi Rosan turvaan. Mies palasi kuitenkin 13 vuotta sitten takaisin kotimaahan, vaihtoi hallituksen armeijan riveihin ja meni uusiin naimisiin. Rosa ja hänen miehensä saivat yhteensä viisi lasta, joista kaksi on kuollut. ”En halua palata Burmaan, mutta meillä ei myöskään ole mitään varmuutta, milloin joudumme lähtemään. On parempi olla ajattelematta tulevaisuutta, se saa säilyä tuntemattomana.” 29
helsinki comedy festival ke 11.9.- la 14.9. osta liput helsinkicomedy.com & Stand Upin terävin kärki! PERUSTUU VAPAASTI ARTO PAASILINNAN ROMAANIIN JÄNIKSEN VUOSI SET ESITYK OHJAUS ESA LESKINEN 2. - 19.1 8.10. 13 20 INHIMILLINEN KOMEDIA (LÄHES) MIEHEKÄS KOMEDIA ONNELLINEN MIES OHJAUS & KÄSIKIRJOITUS JUHA KUKKONEN SET ESITYK . 1 - 30.1 26.9. 13 20 HELSINGINKADUN NÄYTTÄMÖLLÄ PENGERKADUN NÄYTTÄMÖLLÄ LIPUT TOIMITUSKULUINEEN ALKAEN 18,50 € puh. (09) 718 622 LIPUNMYYNTI - HELSINGINKATU 25 www.ryhmateatteri.fi LIPUT TOIMITUSKULUINEEN ALKAEN 17,50 € puh. (09) 718 622 LIPUNMYYNTI - HELSINGINKATU 25 www.ryhmateatteri.fi ala – näytelmä runoilija Katri Valan elämästä käsikirjoitus ja ohjaus Virpi Haatainen ensi-ilta 17.9.2013 Esitykset ajalla 16.9.–13.12.2013 Lipunmyynti (09) 4342 510 ti–pe klo 11–14 Erottajankatu 5, 00130 Helsinki Eldorado Ensi-ilta keskiviikkona 25.9.2013 klo 19 Teatteri Takomossa, Fredrikinkatu 18. Liput Tiketistä. www.teatteritakomo.?
7 / 2013 Tarvitsemme halauksia, lainsäädännön & väkivallan ahdistamat LGBT-aktivistit toivovat. Venäjä vastaan homot TEKSTI ROOSA LAAKSONEN P sateenkaarijärjestön Coming Outin lakiasiantuntija Ksenia Kiritsenko nojaa tuolinsa selkänojaan rennosti. ”En tiedä, kuunnellaanko puheluitani”, hän tokaisee. ”Mutta ei se mikään yllätys olisi.” I E TA R I L A I S E N KUVITUS MIRKKA HIETANEN Venäjän duuma hyväksyi tämän vuoden kesäkuussa maanlaajuisen lain, joka kieltää ”eiperinteisten seksuaalisuhteiden propagoimisen” alaikäisille. Syyt siihen löytyvät Kiritsenkon mielestä syvältä. ”Sekä ortodoksisella kirkolla että Venäjän äärinationalistisilla ryhmillä on vaikutuksensa. Viime vaalien jälkeen Putin ymmärsi, että hänellä on vastassaan todellinen oppositiovoima. Yhteiskunnan ongelmat voi piilottaa etsimällä yhteisen vihollisen.” ja Venäjän viralH lisen suhteen voi tiivistää muutamaan vuosilukuun. VuonOMOJEN na 1832 lakikirjaan ilmestyi artik- keli 995, joka kielsi (mies)kansalaisilta toistensa kanssa makaamisen. Neuvostoliiton alkuaikoina laki kumottiin. Leninin ajan lainsäädäntö oli maan historian liberaalein suhteessa seksuaalisuuteen. Sitten tuli Stalin, ja 17. joulukuuta 1933 voimaan astui homouden tuomitseva artikkeli 121. Miespuoliset homot passitettiin työleireille, naiset psykiatrisiin parantoloihin. 1980-luvulla liennytyspolitiikan aikana ilmapiiri hieman keveni. Moskovassa ja Leningradissa aloittivat toimintansa pienet ryhmät homoille ja lesboille. Ne järjestivät illanistujaisia ja taideprojekteja. Neuvostoliiton kaaduttua Venäjän duuma kumosi vuonna 1993 Stalinin aikana säädetyn lain. 2000-luvun alussa sateenkaarikansa heräsi. Aluksi aktivismi keskittyi virtuaalimaailmaan: perustettiin esimerkiksi nettisivut gay.ru ja lesbi.ru. Vuodesta 2005 lähtien aktivistit löysivät toisensa ja kadut – näin syntyivät ensimmäiset LGBT-järjestöt. Kiritsenko koordinoi K tällä hetkellä oikeudenkäyntejä, jotka liittyvät Pietarissa SEINA 29. kesäkuuta järjestettyyn Gay Prideen. Dramaattiset videot ja kuvat tapahtumasta levisivät nopeasti kansainvälisissä tiedotusvälineissä ja internetissä. Yhteensä noin kuuttakymmentä Pietarin Pride-tapahtuman aktivistia vastaan käydään nyt oikeutta, vaikka juuri heidän kimppuunsa hyökättiin. Kiritsenko on kuitenkin enemmän huolissaan hallituksen toisesta hankkeesta, ulkomaisia agentteja koskevasta laista. Loppuvuodesta 2012 voimaan tulleen lain mukaan ulkomailta rahoitusta saavien ”poliittista toimintaa” harjoittavien kansalaisjärjestöjen on rekisteröidyttävä sakkojen uhalla. Rekisteröityminen leimaa ne ”ulkomaisiksi agenteiksi”, mikä tekee niiden vainoamisen yleisesti hyväksyttäväksi. Venäjällä käsitteellä ”ulkomainen agentti” on selvä yhteys kylmän sodan asetelmiin. 31
32 7 / 2013 Jukka Vuorio on ikuinen vuoden nuori journalisti. Suutelu kielletty Sotšissa viimeksi järjestettiin olympialaiset, vuosi oli 1980, ja kisat avasi Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Leonid Breznev. Hän on se mies, joka nykyään muistetaan suudelmasta DDR:n johtajan Erich Honeckerin kanssa. Niistä hetkistä lainsäätäjät ovat Moskovassa, uskomatonta kyllä, lähinnä taantuneet. Enää eivät miehet pussaa miehiä eivätkä naiset naisia. Siitä pitää huolen Venäjän kuuluisa ”homopropagandalaki”, joka kriminalisoi ”ei-perinteisiä seksuaalisuhteita edistävän propagandan” levittämisen noin 11 000 euron sakon uhalla. Venäjän lainsäädännössä ei ole määritelty mitä homoseksuaalisuuden edistämisellä tarkoitetaan, joten lakia tulkittaneen hyvinkin löyhästi. Samalla laki antaa tavallisille kansalaisille signaalin homoseksuaalisuuden yleisestä tuomittavuudesta. K U N V E N ÄJÄ N M A A PE R Ä LL Ä Vladimir Putinin mukaan laki on säädetty lasten suojelemiseksi. Suojelemiseksi miltä, se on yhä epäselvää. Epäselvää on myös Venäjän ministerien viestintä ”homopropagandalaista” ja siitä, miten sitä sovelletaan, kun olympialaiset järjestetään tänä talvena taas Venäjällä. Maan urheiluministeri Vitali Mutko totesi elokuussa, että kaikkien Venäjäjälle saapuvien urheilijoiden on noudatettava maan lakeja. Seksuaalivähemmistöjen oikeuksia vaativia ihmisoikeusjärjestöjä Mutko ohjeisti rauhoittumaan. Kok:lle lähettämässään kirjeessä Venäjän varapääministeri Dimitri Kozak lähestyy asiaa pehmeämmin. Hän toteaa, että seksuaalisten vähemmistöjen syrjintä on kielletty Venäjän perustuslaissa. Kozak myös lisää, että Venäjä on myös täysin sitoutunut olympialiikkeen periaatteisiin, joissa kielletään kaikenlainen syrjintä. V E N ÄJÄ N PR E SI D E N T I N on sitoutunut noudattamaan Kansainvälisen Olympiakomitean (Kok) sääntöjä, jotka kieltävät poliittiset kannanotot olympiakisojen aikana. Se tiedetään jo, että vaikka urheilukisoissa saa jatkossakin tehdä ristinmerkkejä, mainostaa vaatteissaan urheiluvälinejättejä ja heilutella valtioiden lippuja, kynsiään ei hitto soikoon saa maalata ihan miten tahtoo. Kok kun katsoo sateenkaariväreillä maalattujen kynsien olevan poliittinen kannanotto, eikä sellaista tulla hyväksymään Sotšin talviolympialaisissa. Venäjän uuden lainsäädännön ja Kok:n näkemyksen yhdistelmästä seuraa ainakin teoriassa se, ettei mitalin voittanut urheilija voi stadionilla pussata samaa sukupuolta olevaa kumppaniaan tai edes kävellä kisan jälkeen kaupungilla käsi kädessä. Asia on Suomen Olympiakomitealle kiusallinen. ”Suomen Olympiakomitea pitää urheilua ihmisoikeutena, joka kuuluu yhdenvertaisesti kaikille maailman ihmisille etniseen taustaan, sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntaukseen katsomatta”, komitean tiedotteessa sanotaan. Kannanotto ei muuta sitä, etteikö homourheilija olisi kisoissa epätasa-arvoisessa asemassa heteroseksuaalisiin kilpakumppaneihinsa verrattuna. S U O M E N O LY M P I A K O M I T E A jukka vuorio TO RUSSIA WITH LOVE N Ä I N T U E T venäläisiä LGBTaktivisteja: ? Tee tukivideo. The Russian LGBT Network kerää videoviestejä levitettäväksi sateenkaariväelle ympäri maata. Lähetä video osoitteeseen media@lgbtnet.ru ja liitä Nimenomaan tällä lailla sateenkaarijärjestöt pilkotaan. ”Homopropagandalait vain tekevät ongelman näkyväksi. Sen sijaan syytteet ulkomaistoimijuudesta synnyttävät tunteen, että koko valtiokoneisto on meitä vastaan”, Kiritsenko huokaa. Kuvaavaa on, että kaksi kolmesta järjestöstä, jotka on jo ojen ”Hom jat a hakka at nyt elev perust ansa sillä, lta t väkiva ain paneva v e että h ytäntöön.” lain tä tuomittu uuden lain perusteella, on LGBT-järjestöjä: Kiritsenkon edustama Coming Out ja leffafestari Side-by-Side. Coming Outin tuomio on toistaiseksi kumottu todistusaineiston epäselvyyksien takia, mutta jatkoa lienee luvassa. Kiritsenkon työ on muuttunut henkisesti huomattavasti vaativammaksi lakien astuttua voimaan. ”Ihmiset ovat alkaneet kysellä, miten voi hakea turvapaikkaa tai mennä naimisiin ulkomailla. Erityisesti sateenkaariperheet ovat huolissaan tilanteesta, hän kertoo. ”Väkivaltaluvut ovat kasvaneet. Homojen hakkaajat perustelevat nyt väkivaltaansa sillä, että he vain panevat lain täytäntöön.” kadulle. ” Itse mielenosoituksessa tunnen kuitenkin sääliä vastapuolta PELK ÄÄN MENNÄ kohtaan. Ymmärrän, miten eri maailmoissa elämme”, kertoo parikymppinen Olga Panova, joka osallistui ensimmäistä kertaa katumielenosoitukseen homofobian vastaisena päivänä 17. toukokuuta. ”Tajusin silloin, että tulen osallistumaan kaikkiin mielenosoituksiin. Luin, että noin viisi prosenttia Venäjän kansasta on homoja. Jos he kaikki tulisivat kaduille, se olisi homofoobikoille voimakas viesti.” Panova ja niin ikään kaksikymppinen Dzonni ryhtyivät Coming Outin vapaaehtoisiksi osal- siihen englannin- tai venäjänkielinen tekstiversio viestistäsi. ? Laita Facebook-viesti tai kirjoita kortti: Coming Outin toimistoon voi lähettää vanhanaikaisia postikortteja ja tukiviestejä (mielellään venäjäksi). Järjestöjen Facebook-sivuille voi jättää tukiviestin. ? Lähde festareille. Kansainväliset vieraat tuovat järjestöille näkyvyyttä ja tarjoavat aktivisteil- listuttuaan järjestön jokavuotiseen kulttuuritapahtumaan QueerFestiin. Lainsäädännön uhmaaminen lähentää ihmisiä. ”Homopropagandalain hyväksymisen jälkeen monet ryhtyivät aktivisteiksi”, parikymppinen Anna Prustkova kertoo. Hän järjestää toimintaa itse: Prutskova loi biseksuaaliaktiivien ryhmän, kun hän tajusi, ettei sellaista Venäjällä ole. Ryhmän tarkkaa tapaamisosoitetta ei turvallisuussyistä ilmoiteta sosiaalisessa mediassa, vaan vasta suljetulla listalla. ”Yleinen turvattomuuden tunne on kasvanut. Olen nyt hyvin tietoinen siitä, että levitän ’propagandaa’. Perheeni ei tue minua, vaan ohittaa koko aiheen. Äiti haluaisi minun tekevän jotain muuta.” Dzonnin kimppuun on käyty kaksi kertaa. Olga ja Anna ovat toistaiseksi saaneet päälleen vain kiviä ja kananmunia – sekä poliisin. ”Monet kärsivät erilaisista neurooseista. Tiedän myös itsemurhan tehneitä aktivisteja”, Dzonni sanoo. emme , s t i v r a tä ”T ikka si at a V . a tuke iset tulisiv m että ih juttelemaan tänne amme.” kanss kasvaneesta E väkivallasta on Occupy Pedophiliaksi itseään kutsuva liike. SIMERKKI Vuonna 2012 aloitetun liikkeen taustalla on Maksim Martsinkevits, lempinimeltään Viiltäjä. Sitä ennen hän istui vankilassa johtamansa Format18-ryhmän, itseään Venäjän kansallissosialistisen puolueen ”aseistetuksi siiveksi” tituleeraavan porukan suorittamista mustien ja maahanmuuttajien kidutuksista. Occupy Pedophilian jäsenet esiintyvät tref?palstoilla nuorina miehinä ja houkuttelevat vanhempia miehiä tapaamisiin kanssaan. Feikkiteinit saattavat ilmoittaa iäkseen 16 vuotta, joka on Venäjällä suojaikäraja, mutta Occupy Pedophilia ei tästä faktasta välitä. le sekä ihan tavallisille homoille mahdollisuuden verkostoitua ja ystävystyä. Coming Out -yhdistys järjestää viikon mittaisen QueerFestin syyskuussa Pietarissa. ? Lähde leffaan. Sakkojensa maksuun rahaa keräävä Side-bySide aikoo jälleen myöhäissyksyllä järjestää elokuvafestivaalin. Sideby-Side tekee tänä vuonna yhteistyötä suomalaisen Vinokinon kanssa. Treffeillä pedo?ileiksi leimattuja uhreja nöyryytetään esimerkiksi virtsaamalla heidän päälleen ja heitä hakataan. Tapaamiset kuvataan ja linkitetään VKontakteen, venäjänkielisen maailman suosituimpaan sosiaaliseen mediaan. Occupy Pedophilialla on paikallisosastoja 21 kaupungissa Venäjällä ja 359 eri ryhmää VKontaktessa. Occupy Pedophilian uhrit eivät välttämättä kaikki ole homoja, vaikka homokammoinen jäsenistö etsiikin erityisesti homoja piestäväkseen. Sen sijaan pienemmän ryhmän, Occupy Gerontophilian kohteet ovat. Occupy Gerontophilian jäsenet ovat alaikäisiä jolppeja, jotka hakkaavat alaikäisiä homopoikia. Heidän taktiikkansa peilaa Occupy Pedophilian strategiaa: he esittäytyvät tref?palstoilla jo kypsemmässä iässä olevina miehinä ja vaanivat tapaamisiin tulevia alaikäisiä homopoikia. Treffeillä toistuu sama nöyryyttämisen, väkivallan ja kuvaamisen kehä. VKontakte ei suostu poistamaan ladattuja videoita, ellei uhri itse sitä vaadi. Poliisi on puuttunut toimintaan toistaiseksi heikosti ja tutkii tapauksia vain päällekarkaamisina. Venäjällä P”Pietarissa on yksinäisyys. vielä voi tulla taA H I N TA H O M O L L E pahtumiin ja saada tukea. Jossain Siperian pikkukaupungissa se ei välttämättä ole mahdollista”, Anna Prutskova sanoo hiljaa. Mitä Venäjän aktivistien puolesta sitten voi tehdä? Kolmesta aktivistista vain Olgalla on ystävä Venäjän ulkopuolella. ”Ulkomailla järjestetään nyt kaikenlaisia boikotteja. Ne tuskin auttavat meitä. Me tarvitsemme moraalista tukea. Vaikka ihan vain sitä, että ihmiset tulisivat tänne juttelemaan kanssamme ja jakamaan kokemuksiaan”, Olga tiivistää venäläisaktiivien toiveet. ”Ja halaamaan meitä!” huutaa aktivisti viereisestä huoneesta. Kirjoittaja työskentelee Venäjän sateenkaarijärjestöjen kattojärjestössä The Russian LGBT Networkissa. Venäläisjärjestöjen Coming Out comingoutspb.ru ja Side-by-Side bok-o-bok.ru nettisivuilla uutisia tilanteesta myös englanniksi.
Syyskuussa Tampereella! MAAILMANTANGO RADICAL www.maailmantango.net -FESTIVAALI Urbaani taidefestivaali ke 25.9. – la 28.9. UrbanApa UrbanApa New Talent Tanssikokonaisuus tuo yhteen nuoria lahjakkuuksia. Mm. Riesa & Kuka on se kissa, joka ne kielet vei? Ke 25.9. klo 19 (ensi-ilta), to 26.9. klo 18 & pe 27.9. klo 18, alk. 5 € RAW Usean teoksen yhteisilta: mm. The Forgotten Heroes, House Headz Anonymous & 10 Things I Hate About U. Tanssia, performanssia, musiikkia ja pop-kulttuuria yllättävällä otteella. To 26.9. klo 20 (ensi-ilta), pe 27.9. klo 20 & la 28.9. klo 19, alk. 7 € Alle 18-vuotiaat maksutta! Lisäksi mm. demoja, työpajoja ja klubeja eri puolilla kaupunkia. www.urbanapa.? Liput: (09) 310 12000, stoa.lipunmyynti@hel.? ja Lippupalvelu Turunlinnantie 1, Itäkeskus www.stoa.? www.facebook.com/stoansivu RADIKAALIN VASEMMISTON YHTEISTYÖTÄ TIEDONANTAJA-FESTIVAALI 21.-22.9.2013 Turku Keskusteluissa mukana JP VÄISÄNEN JYRKI YRTTIAHO HANNU HYVÖNEN LINDA HEINONEN TATU AHPONEN SIMO SUOMINEN MARKO KORVELA VEIJO HIETALA ARI RAJAMÄKI NIINA RATILAINEN MAIJA HAKANEN SIRPA KOSKINEN TIINA SANDBERG PAULI SCHADRIN Tiedonantaja-klubilla MIKKO PERKOILA PIKKU KUKKA Katso koko ohjelma ja tule mukaan WWW.TIEDONANTAJA-FESTIVAALI.NET
34 7 / 2013 TESTAA TEKSTI HANNELE HUHTALA ITÄMEREN KUVITUS KARI SIHVONEN Mitä meri? Sinilevää, syrjäytyneitä kaloja & saasteita. Itämerellä riittää tehtäviä.
7 / 2013 Kun sedimenttinäyte otetaan paahtavan aurin- myöhemmin terveestä pohjasta, koinen aamu sa- se ei haise. Sen kerrostumat ovat rastaa, ja muu- hiekan eri sävyisiä. tama toimittaja puikkelehtii tutkimusalus Muikulle. Vaikka ihmismieli iloitsee merimatkasta, se ei tosiasiassa ole vain riemukas reissu. Itämeri ei ole niin puhdas kuin miltä tänä kesänä on paikoin näyttänyt. Muikulla Suo- Syrjäytyneet kalat menlahtea ympäriinsä seilaava tutkimusryhmä tarkkailee, miten I TÄ M E R E L L E on hyödyllistä, jos laajalle alueelle hapettomat poh- kirjolohen sijaan syödään villikaloja, jotka mereen jäädessään ja-alueet ovat levinneet. ”Nyt on tutkittu 800 neliökilo- lisäävät rehevöitymistä kalojen metriä, siitä hapetonta pohjaa on pöllyttäessä pohjasta ravinteet ollut noin viisi prosenttia”, tutkija veteen ja ulostaessa ravinteita Emil Vahtera sanoo. Hän on Hel- levien hyödynnettäväksi. Rehesingin ympäristökeskuksen tilaa- vöityminen lisää muun muassa man Itämeren pohjan selvityksen levätuotantoa ja happikatoa. tutkimusjohtaja. Pohjan tilaa tutKeväällä 2013 järjestetyssä sekittiin ensimmäisen kerran viime minaarissa Itämeri ja ruoka roskakalalajeille keksittiin uusi nimi: vuonna. Taivaalle kertyy tummia pilviä, syrjäytyneet kalat. Se on kaukun Siljan Ruotsin-laiva seilaa niimpi ja totuudenmukaisempi ilmaisemaan: se päästää paksua maus kuin roskakalat. Suomessa mustaa savua syödään kyllä kapiipuistaan. Salaa, mutta tonmoin kun katyttää ä t nikalaa ja norjaseen siirtää n e k Put laista kirjolohta. kohti Helsinkiä, , musta rikiltä Listalle pitäisi paselvä savusumu leijuu kaupungin lauttaa lahnat, kaasti . k a m i u j yllä. hauet, silakat, vo e i al Saastesumumuikut ja muut haisev tilanne ei tietenlähialuekalat. Kakään ole niin paloista ja niiden ha kuin esimerkiksi Shanghaissa yksipuolisesta kuluttamisesta tai joissain Intian kaupungeis- puhuttaessa ympäristön lisäksi sa, mutta ei pääkaupunkilaisten kalakannat kärsivät. hengittämä ilma ole putipuhdas”Suurimmat kaupalliset kata. Kaikki se, mitä on ilmassa, vai- lat ovat 85-prosenttisesti ylikakuttaa myös mereen. lastettuja tai toipuvia kantoja. Vuonna 2050 tärkeimmät kauM E R T A R E U N U S T A A yhdekpalliset kalakannat romahtavat”, sän valtiota: Suomi, Venäjä, Vi- sanoo WWF Suomen suojeluasiro, Liettua, Latvia, Puola, Saksa antuntija Matti Ovaska. Itämeri ja ruoka -seminaaja Tanska. Jokaisella maalla on omat ongelmansa mereen las- rissa Palmian tuotesuunnittekevien jokien, ravinteiden sekä lija Petteri Hautamaa esittelee saasteiden kanssa. lahnamurekepihviä. Se otettiin Kaikilla mailla on paljon toi- ruokalistoille vuonna 2012, mutmintaa Itämeren pelastamiseksi. ta ongelmiksi kotimaisen kalan Kampanjoita on niin kansainväli- käytössä Hautamaa sanoo käsitellyn kalan eli kalamassojen hinsiä kuin paikallisiakin. Pelkästään kolmen kesäkuu- nan, saatavuuden ja riittävän jakauden aikana minulle on lähe- lostusasteen. ”Kalojen käsittely ruokakäyttetty lähes 50 erilaisiin Itämerikampanjoihin liittyvää tiedotetta. töön on kallista.” Baltic Sea Action Group, ItämeriPalmia on Helsingin kaupunhaaste, John Nurmisen säätiön gin omistama liikelaitos, joka Puhdas Itämeri -kampanja ja Hel- vastaa muun muassa koulujen singin kaupungin ympäristökes- ja sairaaloiden ruoista. Palmikus ovat tunnettuja kampanjoit- an keittiöistä on eettisistä syistä sijoita, joiden avulla järjestetään poistettu tuore tonnikala, punaja rahoitetaan erilaisia tutkimuk- ahven, tilapia ja niilinahven. sia ja toimenpiteitä. Muikku pysähtyy näytteenottopaikalle muutaman tunnin matkan päähän Helsingistä. Tutkimusavustajat Julia Talvitie ja Kirsi Hyvärinen veivaavat sedimenttinäyteputkea sen alustaan kiinni näytteidenottoa varten. Putken täyttää musta, voimakkaasti rikiltä haiseva lieju. Tämä on nyt sitä hapetonta pohjaa: elo- Rehevöityminen tonta massaa. ”Tilanne näyttää samalta kuin K E S K E I N E N I TÄ M E R E N ongelviime vuonna. Helsingin edustal- ma on rehevöityminen. Yksinkerta Vuosaaren lähistöltä löytyi pari tainen selitys rehevöitymiselle uutta hapetonta kuoppaa. Ranni- löytyy Valtion ympäristöhallinkon läheisimmät hapettomat alu- non sivulta: eet ovat pienempiä kuin arvelim”Rehevöityminen tarkoittaa me, mutta niitä on useampia”, kasvien perustuotannon kasvua, Vahtera sanoo. mikä johtuu lisääntyneestä ravin- E L O K U I N E N , teiden saatavuudesta. Ravinteita leviää luontoon muun muassa jätevesien, pelloilta valuvien lannoitteiden ja ilmasta tulevan laskeuman mukana.” Rehevöitymisen yhteydessä puhutaan erityisesti typestä ja fosforista. ”Vuonna 2008 rehevöittävä typpikuorma Itämereen oli 580 630 tonnia, siitä 25 prosenttia oli peräisin ilmakulkeumista ja 75 prosenttia suoraan vesistövalumista. Fosforipäästö Itämereen oli 25 299 tonnia ja lähes kaikki oli peräisin vesistövalumista”, MTT:n professori Sirpa Kurppa esittelee lukuja. Vesistövalumat tulevat pääosin maa- ja metsätaloudesta. Vesistövalumia aiheuttavat myös turvetuotanto, teollisuus ja kaivokset. veden jättöpakko koske kuin kotimaan liikennettä. Siitä huolimatta Itämeren kuormitusta halutaan pienentää, ja siksi esimerkiksi Helsingin ja Turun satamissa jäteveden jättäminen on ilmaista. Helsingissä vierailee vuosittain noin 300 risteilyalusta. Helsingin satama on selvittänyt mahdollisuutta tarjota risteilyaluksille maasähköä, ettei laivojen tarvitsisi pöristä satamissa tyhjäkäynnillä. Katajanokan terminaalissa maasähköliityntä otettiin käyttöön syksyllä 2012, ja sitä käyttävät Helsinki–Tukholma-välin matkustaja-autolautat. Pakkahuoneenlaiturilla on maasähköliityntä, jota voivat käyttää Helsingissä vierailevat alukset. Öljyntorjunta Venäjä & Puola suomalaiset yritykset ovat pitkään auttaneet Venäjää veden puhdistamisessa. Lokakuussa 2013 otetaan käyttöön Pietarin vesilaitoksella kokoojaviemäritunneli. Sitä ovat olleet puuhaamassa suomalaiset Onninen Oy ja Econet Oy. ”Tunnelin käyttöönoton jälkeen Pietarin kaupungin alueen yhdyskunta- ja teollisuusjätevesistä menee puhdistuslaitoksille 98,4 prosenttia”, Riitta Hemmi sanoo. Hemmi on ympäristöasioista vastaava konsuli Suomen pääkonsulaatissa Pietarissa. Pietarin vesilaitos Vodokanal ja Lahden LADEC (aikaisemmin Lahden Tiede- ja yrityspuisto) ovat perustaneet kansainvälisen vesiosaamiskeskuksen, jonka tarkoituksena on kouluttaa näiden valuma-alueiden vesilaitosten henkilökuntaa sekä suunnitella niiden tarvitsemia uudistuksia, Hemmi kertoo. Kesäkuussa Helsingin Sanomien toimittaja kertoi Puolan Gdanskissa sijaitsevan Fosfory-lannoitetehtaan vanhasta kipsivuoresta ja sen synnyttämistä fosforivalumista Itämereen. Suomalaispuolalainen tutkimusryhmä otti alueelta näytteitä heinäkuussa. Tuloksista raportoidaan syyskuun alussa. Näytteiden mukaan fosforipäästöt voivat olla jopa 220 tonnia vuodessa. Määrä vastaa esimerkiksi koko Viron vuotuista tavoitetta vähentää fosforipäästöjä. SUOMI JA Satamapalvelut tyhjentää jätevedet avomerelle eikä jäteL A I VAT S A A VAT Y H Ä yksi maailman liikennöidyimmistä meristä. Siellä seilaa koko ajan 2000 alusta. On ihme, ettei Itämerellä ole vielä sattunut isoa onnettomuutta. Pahaa tuhoa saisi aikaan esimerkiksi öljytankkerin ja matkustajalautan törmääminen. Turun yliopiston opiskelijan Emilia Luoma tutkii maantieteen pro gradu -tutkielmassaan (2010) Suomen öljyntorjunta-alusten keruutehokkuuden mallintamista. I TÄ M E R I O N Luoman lopputulos on, että Merivoimat, Rajavartiolaitos ja Meritaito Oy, joiden hallinnassa on kaikki 14 Suomen valtion öljynkeräysalusta, selviytyisivät hyvin öljyonnettomuudesta, jos aallonkorkeus onnettomuushetkellä ei ole yli kahta metriä. Suomen ympäristökeskus on määritellyt Suomenlahdella öljynkeruun tavoitetasoksi 30 000 kuutiota, joka vastaa alueella liikennöivien säiliöalusten kahden lastitankin sisältämää öljymäärää. Luoma huomauttaa, että todellisuudessa öljyvuoto voisi olla isompikin. WWF:n vuonna 2003 perustamiin vapaaehtoisiin öljyntorjuntajoukkoihin kuuluu 6 500 suomalaista. ”Jos öljyonnettomuus sattuisi, ei Suomella olisi edes sitä etua, joka eteläisimmillä rannikkoalueilla on, sillä kylmässä vedessä öljy hajoaa hitaasti”, Itämerihaasteen Lotta Ruokanen selittää. Suomen rannikko on myös hyvin hajanainen, ja öljy leviäisi nopeasti pienten saarien rannoille. Talvella öljyntorjunta on lähes mahdotonta. Keskeistä onkin keskittyä onnettomuuksien ehkäisyyn. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on määrännyt, että vuoteen 2015 mennessä öljykuljetukset yksirunkoisilla aluksilla kielletään. Lue lisää Fi?stä. MITÄ VOI TEHDÄ I TÄ M E R TA haluaa suojella, kannattaa siirtyä kasvisruokavalioon ja kulkea enemmän kävellen tai pyörällä.” Tutkimuspäällikkö Emil Vahteran neuvot ovat yksinkertaisia. Kannattaa olla yhteydessä omaan ehdokkaaseen, koska poliitikot pääsevät tekemään suuria ympäristöpoliittisia linjauksia. Samalla linjalla on MTT:n professori Sirpa Kurppa. Hän näyttää listasta eri ruoka-aineiden rehevöittämisvaikutuksista. Ykkösenä naudanliha, toisena kanamunat, kolmantena sianliha, neljäntenä siipikarjatuotteet. Vähäisin rehevöittävä vaikutus on perunoilla. ”Ympäristön kannalta on parasta syödä MSC-serti?oituja kaloja, lähialuekaloja ja pienikokoisia kaloja”, WWF Suomen suojeluasiantuntija Matti Ovaska listaa. Marine Stewardship Coun- ”JOS cill on voittoa tavoit tavoittelematon kansainvälinen järjestö, jonnvälinen jä ka sininen, ovaalinmuotoinen ovaa MSC-serti?kaatti takaa, että myytävä kala on kalastettu kestävillä periaatteilla eikä kala ole peräisin kalankasvattamosta. Elokuun lopussa WWF tiedottaa, että Itämeren ympäristöystävällisemmäksi viljelijäksi on valittu virolainen luomumaitotila. Viljelijä Juhan Särgava palkittiin innovatiivisista kierrätysjärjestelmistä tilallaan. Särgavan tilalla kierrätetään vettä ja lämpöä. Hän myös käyttää maidontuotannon sivutuotteita peltojen kasteluun ja karjan ruokkimiseen tehostaakseen ravinteiden käyttöä, tiedotteessa kerrotaan. Maanviljelijöitä syytetään paljosta, mutta on tärkeää huomata että pieniä eleitä jo tehdään Itämeren tilan parantamiseksi. 35
36 7 / 2013 KOHTI KORKEUKSIA. Kirjoittaja pääsi seilaamaan venäläiselle purjelaiva Mirille Omanin sulttaanin laskuun. Nyt Shabab Oman on viimeisellä matkallaan. Rakenteilla on uusi laiva, jonka miehistöön aiotaan uutuutena ottaa myös naisia. ”Monet muuttavat mielipiteensä Omanista, kun he tutustuvat laivaamme”, kertoo Shabab Omanilla neljä vuotta purjehtinut upseeri Khalifa Mohammed AlSa’adi. ”Jokin houkuttelee ihmisiä tulemaan laivaan. Useat tulevat myös käymään Omanissa vain laivan takia.” Pr-asioita ymmärtävä sulttaani lähetti Shabab Omanin seilaamaan ympäri maailmaa jo 80-luvulla. Vuonna 2008 sulttaani perusti purjehdusta edistävän Oman Sail -hankkeen, joka järjestää kansainvälisiä kilpailuja ja nuorten purjehduskoulutusta. perustu” vaa taloutta pyritään uudistamaan monimuotoisemmaksi”, O M A N I N Ö LJ Y Y N män ja terveydenhuollon. ”Omanin valtio on pitkälti Qaboosin luoma. Hänellä on voimakas henkilökultti, ja häneen liitetään paljon hyvää”, Juusola kertoo. Toistaiseksi maan isän lupaus turvatusta elämästä on pitänyt. ”Öljytuloilla eletään, kunnes ne loppuvat”, Juusola toteaa. OmaQ nista myös kuvaa ulkopoliittisena rauhanvälittäjänä. A B O O S R A K E N TA A Suomessa sulttaani tuli keväällä tunnetuksi Jemenissä kaapattujen suomalaisten Atte ja Leila Kalevan auttajana. Upporikkaan Said Al-Saidin epäillään maksaneen lunnaat pariskunnan sieppaajille. Edellisen kerran sulttaani maksoi kolmen Jemenissä siepatun ranskalaisen avustustyöntekijän lunnaat vuonna 2011. ”Sulttaani haluaa tehdä ihmiset onnellisiksi. Hänen avustamansa Kalevat vierailivat laivallamme Helsingissä”, Shabab Omanin upseeri Al-Sa’adi kertoo. Ihan kaikki omanilaiset eivät luonnollisesti ole tyytyväisiä hallitsijansa anteliaisuuteen esimerkiksi purjehdusstipendien suhteen, Al-Sa’adi myöntää. ”Purjehtivat ihmiset ovat ylpeitä sulttaanin apurahoista. Jotkut toiset eivät.” kertoo Helsingin yliopiston professori Hannu Juusola. Turismin kasvua on tuettu voimakkaasti jo muutamia vuosia. ”Oman on kaunis ja omaleimainen maa, eikä uskonnollisesti niin jyrkkä ja konservatiivinen kuin naapurimaat. Se on turistille helppo maa oleskella.” Myös Juusolan työhuoneessa on omanilaisten tuomia esitteitä Y Y T Y M ÄT T Ö M Y Y S saattaa niin lintubongaus- kuin opiskeluolla lisääntymässä. Omamahdollisuuksista Omanissa. Purjehduksen pr-käyttö se- nissa kasvaa suuri joukko nuolittyy Juusolan ria, joilla ei ole mukaan Omanin henkilökohtaipitkällä purjehsia kokemuksia dushistorialla: eristyneisyyden a a u l a h maasta on purajoista. Juusoi aan lan mukaan yksi jehdittu jo vuosi”Sultt ihmiset Omanin suurimsatojen ajan esitehdä iksi.” s pia ongelmia on merkiksi Intiaan i l l e n on ja Itä-Afrikkaan. nuorisotyöttöArabian niemimyys. maan kaakkoisVuonna 2011 kärjessä sijaitsemyös Omanisva Oman on köyhä maa useimpiin sa järjestettiin mielenosoituksia naapureihinsa verrattuna. Iso arabikevään tuoksinassa. osa maan kolmesta miljoonasta Nuorisotyöttömyyden lisäkasukkaasta elää minimipalkkaa si mielenosoittajat arvostelivat pienemmillä tuloilla, Juusola to- hallitusta korruptiosta – eivät teaa. kuitenkaan sulttaani Qaboosia. ”Sulttaani on päivänpolitiiMaa on kuitenkin modernisoitunut voimakkaasti viime vuo- kan yläpuolella. Sitä kynnystä ei sikymmenten aikana, sulttaani mielenosoituksissakaan ylitetty”, Qaboos bin Said Al-Saidin aika- Juusola kertoo. kaudella. Sulttaani sai mielenilmaukset loppumaan esimerkiksi väM E R A K A S T A M M E sulthimmäispalkkaa nostamalla ja taaniamme ja luotamme lupauksilla parlamentin lainsäähäneen”, toteaa Shabab Oma- däntövallan lisäämisestä. Juunin upseeri Khalifa Mohammed solan mukaan maassa mennään Al-Sa’adi Tall Ships Races -kisan pikku hiljaa kohti perustuslaillisseuraavassa etapissa Riikan sata- ta monarkiaa. massa Latviassa. Toistaiseksi tyytymättömät Rakkauden tunnustus itseval- saavat olla tarkkoja sanoistaan. tiasta kohtaan on Juusolan mu- Sananvapautta ei Omanissa Juukaan ymmärrettävää. solan mukaan ole. Sulttaania ja ”Qaboos on Omanin suurin hallitusta kritisoivia vangitaan, modernisoija. Hän on varsinai- käy ilmi Amnesty Internationalin nen maan isä ja varmasti aidosti vuosiraportista. pidetty”, Juusola kertoo. Jotain kuitenkin tapahtuu piSulttaani kaappasi vallan an. Sulttaani Qaboos on nyt yli 1970-luvulla omalta isältään, joka 70-vuotias, eikä maan isällä ole piti Omania eristyksissä muusta perillisiä. maailmasta. Qaboos bin Said Al”Siirtymävaihe on sekä uhka Said uudisti esimerkiksi Omanin että mahdollisuus”, Juusola totieverkoston, koulutusjärjestel- teaa. T Lähde merille, sulttaani maksaa Omanin yksinvaltias on antelias pikkudiktaattori, joka rypee rahassa & jakaa sitä muillekin. TEKSTI & KUVA MARI VAARA komeilee harmaa ja karvainen lehmänkieli. Viereisissä pöydissä ruokailevat nuoret venäläiset merimiehet eivät kieltä kavahda. 50-metriseen mastoon kiipeämiseen, kannen kuuraamiseen ja tyttöystävän ikävöimiseen tarvitaan energiaa – eli tattaria ja lihaa joka aterialla. Olemme venäläisellä Mirillä, yhdellä maailman nopeimmista ja suurimmista purjealuksista. Venäläiset merimiesoppilaat viettävät laivalla kuukausia, minä viikon. Se on Omanin sulttaanin ansiota. I LLALLISELLA itsevaltias sulttaaO ni Qaboos bin Said Al-Said pitää purjehtimisesta. MANIN , Kesällä 2013 hän maksoi purjehdusmatkan 63 nuorelle osana Tall Ships Races -purjehdustapahtumaa. Isojen purjelaivojen purjehduskilpailu järjestettiin tänä vuonna Itämerellä, ja Helsinki oli yksi laivojen neljästä etapista. Kisaan osallistui yli sata purjealusta. Kilpailun järjestää nuorisotyötä tekevä Sail Training International, joka jakaa myös sulttaanin lahjoittamat purjehdusstipendit. 500 euron apurahalla pääsee täysihoitoon ja purjehdusopetukseen valitsemalleen purjelaivalle jollekin purjehduskilpailun etapeista. Stipendin voi saada kuka tahansa 15–25-vuotias nuori, mutta etusijalla ovat nuoret, jotka eivät ole aikaisemmin purjehtineet. sijaan sultM taanin oman purjelaivan Shabab Omanin keulaa koristaa ERENNEIDON huivipäinen ja viiksekäs mies. Kolmimastoinen parkki lipuu heinäkuisena iltana kohti Helsingin Hietaniemeä kannellaan keulakuvansa tapaan pukeutuneita viiksekkäitä miehiä. Yksi miehistä hyppää maihin ja kiinnittää aluksen köyden Hernesaaren laituriin. ”Sulttaani ei ole mukana”, mies kertoo. Qaboos bin Said Al-Said ei ole itse asiassa koskaan purjehtinut laivallaan. Shabab Omanilla purjehtivat ainoastaan Omanin merivoimien turbaanipäiset miehet. He purjehtivat ympäri maailmaa levittämässä tietoa maastaan ja soittamassa säkkipilliä satamissa. ”
Vapaa pää 6.–8.9.2013 Lasipalatsin aukiolla sy! Teemoina Pohjois-Amerikka ja lastensarjakuva. ohjelma ja lisätiedot www.sarjakuvafestivaalit.fi Näyttelyitä: Katja Tukiainen: KISU ja Neiti Hyvät Hyssykät 27.8. - 8.9. Joost Swarte: Is that all there is? 1.–3o.9. Art Kaarisilta, Sanomatalon 1.krs, Elielinaukio 2 Avoinna ti-pe klo 11-18 la-su klo 12-16 maanantaisin suljettu Galleria Sarjakuvakeskus, Hämeentie 150 Avajaiset lauantaina 7.9. klo 20–22. Quebec, Montreal, Toronto -Contemporary comics from Canada 22.8.-8.9. Pääteltta, Lasipalatsin aukio, Galleria Nunes, Pohjoinen rautatiekatu 17 A Avoinna ti-pe 12-17 la-su 12-16 Patrick McDonnell: KAMUT - KISSA, KOIRA JA KAIKENKARVAISET KUMPPANIT 2.9.-8.9. Sanomatalon Mediatori, Töölönlahdenkatu 2, Avoinna ma- pe 6.9. klo 7-22, la klo 9-22. (Sunnuntaina suljettu). Lilli Carré: Debris 26.8.–15.9. Lasipalatsin aukion näyttelytelineet, Mannerheimintie 22–24 Perjantai 6.9. klo 14-2o Lauantai 7.9. klo 11-2o Sunnuntai 8.9. klo 11-18 Moga Mobo: MORGENSTADT – Huomisen kaupunki 6.–8.9. 3 Annantalo, Annankatu 30 Ulli Lust - Tänään on loppuelämäsi viimeinen päivä 3o.8.-3o.9. Festivaalitoimisto 27.8.–8.9. 4 Unikaverit – uutta lastensarjakuvaa pohjoisesta 22.8.-22.9 7 2 Mbar, Mannerheimintie 22-24 Avoinna ma-ti 09–00, ke-to 09–02, la -pe 09–04, su 12–00 Art Kaarisilta, Sanomatalon 1.krs, Elielinaukio 2 Avoinna ti-pe klo 11-18 la-su klo 12-16 maanantaisin suljettu 1 LASIPALATSIN AUKIO: 1 Kirjasto 1o:n sarjakuvanäyttelyt 19.8.-8.9. Sarjakuvataiteilija Jouko Nuoran originaaleja vuosilta 1993-2013. Matt Madden: kokeellinen sarjakuva ja koulutus 26.8.–15.9. 2.9. - 15.9. Kivi Larmolan originaalinäyttely uudesta sarjakuva-albumista “Timo”. Lasipalatsin aukion näyttelytelineet, Mannerheimintie 22–24 1.-15.9. TEX WILLER 60 VUOTTA! Dace Sietina: The Study of My Mindfeeders 5.-8.9. CRACK: HORDE 7.-3o.9. Lasipalatsin aukio Pääteltan aukioloajat Katutaidegalleria, Sarjakuvakeskus, Hämeentie 150 5 6 Myos uksen k Sarjakuuvpa-kkeasuppa pop- alossa! t sanomaik talogi 3€ Hae festar a PÄÄTELTTA, PIENLEHTITAIVAS, INFOTELTTA, LASIPALATSIN AUKION NÄYTTELYTELINEET 2 MBAR 3 KIRJASTO 1O 4 SANOMATALO: ART KAARISILTA, SANOMATALON MEDIATORI 5 ANNANTALO 6 ANDORRA 7 GALLERIA NUNES
Telttalava 14:00 Sarjakuvafestivaalien avajaissanat 14:15 Helsingin pohjoismaisen sarjakuvakilpailun tulosten julkistus 14:30 Saksa sarjakuvamaana 15:00 Ville Tietäväinen: Vain pahaa unta 16:00 Reetta Niemensivu: Saniainen kukkii juhannuksena 16:30 Anna Fiske 17:00 Pertti Jarla: Fingerpori 17:30 Petri Hiltunen: Anabasis 18:00 Ulli Lust: Tänään on loppuelämäsi viimeinen päivä 19:00 Jarno Latva-Nikkola: Ukkometsola 12:00 Ville Ranta: Kyllä eikä ei 12:30 Gert Jan Pos 13:00 Joost Swarte 14:00 David B.: Epileptikko 15:00 Patrick McDonnell 16:00 Conundrum Press 16:30 César Sánchez ja Martin Romero 17:00 Matt Madden 18:00 Hunt Emerson: Danten Inferno 19:00 Lilli Carré 15:00 Kallematti Waris: Teräsbetonimetsä 15:30 Milla Paloniemi: Veera ja minä 16:00 Tea Tauriainen: Mad Tea Party 16:30 Ilpo Koskela: Sankaritekoja Ahmaksella 17:00 Mari Ahokoivu: Talviunta, osa 2 17:30 Suuri kansainvälinen sarjakuvafeministipaneeli 18:00 JP Ahonen – KP Alare: Perkeros 19:00 Hanneriina Moisseinen akustisena 13:00 Karri Lehtonen akustisena 14:00 Tonto Comics 14:30 Ville Pirisen soolomusiikkiesitys 15:00 Seitti: uutuudet 15:30 Juha Ruusuvuori ja Hannu Lukkarinen: Susien linna 16:00 Tenhon akustinen keikka 17:00 Tommi Musturi: Viimeinen Toivon kirja 17:30 9VVWL ,YVULU! (K]HUJLK 6MÄJLZ
Humans Sanomatalo Festivaaliperjantain iltapäivänä Sarjisfestareiden ohjelma jalkautuu Sanomatalon Mediatorille. Ohjelmassa VU [LRPQpWYVÄPSLQH QH PRP POHUH sarjakuvan Kylli-täti. 12.15 Aapo Kukko 13:00 Petri Hiltunen 13:30 Tex Willer –visa 14:00 Fabio Civitelli 15:00 Kiero Dick Lasipalatsinaukio Annantalo Sanomatalo 16:00 Sarjakuvan Kylli-täti Kuka on paras sarjakuvasadunkertoja? Lapsiraati valitsee Sarjakuvan Kylli-tädin neljästä livepiirrosesityksestä. Kolme päivää tiukkaa asiaa! Festivaaliteltan lava on jälleen täynnä ohjelmaa. Perjantaina pääpaino on lasten ja lastenmielisten sarjakuvissa. Lauantaina festarit esittelevät laajan kattauksen ulkomaisia kutsuvieraita ja sunnuntaina lisää kovia kotimaisia. Tekijät signeeraavat töitään haastattelujen jälkeen. Mbar 13:00 Patrick McDonnell 14:00 Kari Korhonen 15:00 Katja Tukiainen 16:00 Sarjakuvan Kylli-täti 14:00 – 14:30 Höh!-ryhmä 14:00 – 18:00 Koululaisen tekstityskisa 15:00 – 15:30 6YMÄ[ 16:00 – 16:45 Kari Korhosen piirustuskoulu 17:00 – 17:20 Varjoteatteri: Kummitus ja täysikuu 17:30 – 18:00 6YMÄ[ 14:00 – 18:00 Lasipalatsinaukiolla on myös kasvomaalausta, vapaata piirtämistä ja katuliituilua. Lisäksi Nukkumatti kiertää alueella. Laatua Lapsille -yrityksen askartelupajassa askarrellaan koko päivä esim. sarjakuvia TiP-askartelupaloilla. 12:00 Fabio Civitelli 13:00 Canadian Comics Now! 14:00 ;LYOP ,RLIVT
4PRH 3PL[atU 14:30 Wolf Kankare: Miska Pähkinä 15:00 Miha Rinne: Matkailua pelialalla 15:30 Kivi Larmola: Timo 16:00 Hanneriina Moissenen: Isä 17:00 Jarkko Vehniäinen Annantalolla on sarjakuvafestivaaliviikonloppuna paljon puuhaa lapsille ja kaikki on ilmaista. 12-15 Väritystehtäviä. Väritys- ja tuunauspajassa voi värittää juuri niin kuin itse haluaa esimerkiksi nukkumatteja, mörköjä, Höh!-ryhmän hahmoja ja vaikka mitä muuta. Lisäksi meiltä saa mm. kylttejä oman huoneen oveen: ei saa häiritä ja päiväunet menossa. 12-15 Tee oma sarjisstrippi 12-15 Yöpaidat uusiksi. Ota oma yö- tai muu paitasi mukaan. 12-15 Tyynyntuunausta. Pajassa koristellaan tyynyliina pienille unikavereille. Tyynyliinan saa meiltä. Ennakkoilmoittautumispajoja 11-13 Hahmolaboratorio 11-13 Awesome Robot Workshop 14-16 Maailman paras uni 14:00 =PSQHTP =HZRVULU
1\RRH 7L[[LYP Eronen: Lintu mustasiipi 15:00 Topi Koivisto: Tunnel Ground 16:00 Kaltsu Kallio: Kenenkäs tyttöjä 20:00 Festareiden päätösklubi Nosta malja Helsingin 28. sarjakuvafestivaaleilla rennossa seurassa festareiden päättäjäisissä! Aivan festivaaliteltan kupeessa sijaitsevalle ravintola mbarin terassille voi istahtaa virvokkeelle ja seurata festareiden - katetun! - ulkolavan ohjelmaa. Luvassa on puheohjelmaa sekä elävää musiikkia. Kirjasto 10 Rokkaava sarjakuvasunnuntai! 12.15 Jyrki Nissinen ja Janne Westerlund: Kehittymättömät ufot 13.00 Rokkipaneeli paneelissa Pauli Kallio, Ville Pirinen, Kyky Ahonen ja Paneelin vetäjä Kivi Larmola 14.00 Jouko Nuora Jälleen on koottu kattavaa ja kiinnostavaa sarjakuvaohjelmaa Kirjasto kymppiin Helsingin sarjakuvafestivaalien ajaksi. Kirjasto 10:n ohjelma on toteutettu yhteistyössä Uudenmaan taidetoimikunnan kanssa. Lastenohjelma Annantalo 12-15 Väritystehtäviä. Väritys- ja tuunauspajassa voi värittää juuri niin kuin itse haluaa esimerkiksi nukkumatteja, mörköjä, Höh!-ryhmän hahmoja ja vaikka mitä muuta. Lisäksi meiltä saa mm. kylttejä oman huoneen oveen: ei saa häiritä ja päiväunet menossa. 12-15 Tee oma sarjisstrippi 12-15 Yöpaidat uusiksi. Ota oma yö- tai muu paitasi mukaan. 12-15 Tyynyntuunausta. Pajassa koristellaan tyynyliina pienille unikavereille. Tyynyliinan saa meiltä. Ennakkoilmoittautumispajoja 11-13 Mörönkarkotinpaja 14-16 Animaatiopaja Annantalon nonstoppajoihin voi tulla ilman ennakkoilmoittautumista sekä lauantaina 7.9.2013 että sunnuntaina 8.9.2013 klo 12-15 välillä. Pajat sopivat kaikenikäisille lapsille ja nuorille. Kaikkein pienimmillä on hyvä olla avustava aikuinen mukana. Annantalolla on myös kahden tunnin pajoja, joihin on ennakkoilmoittautuminen sarjakuvafestivaalien verkkosivuillawww. ZHYQHR\]HMLZ[P]HHSP[ Ä mennessä. Kaikkiin pajoihin mahtuu enintään 10 lasta. Pajat sopivat kaikenikäisille lapsille ja nuorille. Kaikkein pienimmillä on hyvä olla avustava aikuinen mukana. Andorra Syvemmälle sarjakuvaan! Festivaaliperjantaina Andorra ja Dubrovnik isännöivät syventävää puheohjelmaa festivaaliteemojen ympäriltä - ja tietysti iltaklubin animaationäytöksineen ja piirroskonsertteineen. 17:00 Kickstart My Heart - sarjakuvan joukkorahoitus 18:00 Lastensarjakuvan kustantaminen 19:00 Patrick McDonnell: Krazy Kat 20:30 Festivaalien iltaklubi 21:00 Animaationäytös - The Persistance of Vision Lisäksi ohjelmassa piirroskonsertti, sarjakuva-maaottelu ja festari-DJ:t! piirrosklubi pe 6.9.2o13 Paikka: Dubrovnik (Eerikinkatu 11), klo 20.30 alkaen Klubilla ohjelmassa mm. Ville Rannan piirroskonsertti, sarjakuvamaaottelu, animaatioesityksiä ja muuta mukavaa. Liput 10 € ennakkoon Sarjakuvakeskukselta, sarjakuvafestivaalien infopisteestä tai festivaalitoimistosta Sanomatalon Art Kaarisillasta. www.sarjakuvafestivaalit.fi
Brecht Vandenbroucke WHITE CUBE SYKSYN SARJAKUVAT! Jarno Latv a-Ni UKKOMET kkola SOLA api Aapo R N MIES & E ISUUD N MIES A V E L TU ÖKKIE KELOM nen MANS U e Ero Roop FICES & H D OF E C N ADVA ri Tommi Mustu KIRJA TOIVON VIIMEINEN WWW.HUUDAHUUDA.COM
KULTTUURI 41 KATUJEN KUVAAJA. Taiteilija Sonja Salomäki tekee raanuja yhteiskunnallisista aiheista. Tanu Kallio Suomen leijona sammuu Taiteilija Sonja Salomäen teoksissa onnettomat helsinkiläiset alkoholistit dokailevat kadulla. S saapuu polkupyörällään elokuisena arki-iltapäivänä Kruununhaan galleria Foggaan. Tapaaminen on sovittu tänne, koska elokuussa esillä olleessa näyttelyssä on neljä Salomäen teosta. Katsomme yhdessä Kaikkensa antanut leijona -teosta. Siinä se nyt on kuvattu. Ryyppäävä, säälittävä, onneton suomalainen mies. Sonja Salomäki, mistä Suomen leijonat sai alkunsa? ”Olin eräänä kesäpäivänä Tammisaaren venesatamassa. Siellä makaili siellä sun täällä sellaisia suomileijonapaitaisia miehiä aivan täydessä kännissä. Se oli kummallinen näky. Ja sen miettimisestä tää sarja sai alkunsa. Sarja on tehty maalaamalla denavaatekollaaseille, eräänlaisille vuodille.” Leijona on jalo eläin. Mikä kännileijona oikein on? ”Kännileijonat ovat ihan oma villieläinrotunsa. Ne käyttäytyvät lajityypillisesti ja niiden tarkkailu on helpointa kesäisin. Kyseessä ONJA SALOMÄKI on jonkinlainen kansalliseläinantisankari.” Ja Suomen leijonaanhan liitetään erittäin vahvasti myös jääkiekko. Kun Suomi voitti keväällä 2011 maailmanmestaruuden, niin valmentajat, pelaajat ja yleisö aloittivat välittömästi kunnon ryyppyputken. ”Kyllä, ihanaa leijonat ihanaa!” Niin, siitä Suomen vaakunasta, missä tää leijona siis on, siitä on tullut jonkinlaisen juntin patriotismin tunnus. Miten tässä nyt näin on käynyt? ”Se on tosi omituista. Nykyäänhän jos jollain näkee näitä leijonakoruja tai -paitoja, niin tulee mielikuva, että se henkilö on jonkin sortin äärioikeistolainen ja ainakin suvaitsematon. Sellainen joka katsoo maailmaa aika kapea-alaisesti. En tiedä miksi sitten juoppolalleilla on aika paljon just näitä leijonapaitoja.” Niin muuten on! ”On on. Mutta tää nyt on vain mun omaa havainnointia, että sellaisia oon sattunut näkemään aika paljon. Mua kiinnostaa tää suomalainen alkoholinkäyttö ja kaikki se, miten hyväksyttyä on makailla julkisilla paikoilla ja olla aivan seis. Miksi sellainen on normaalia. Suomessahan sellaiselle enemmän naureskellaan kuin ihmetellään. Kun Suomen leijonat -sarja oli kokonaisuudessaan esillä Lasipalatsissa, niin kyllä jotkut kokivat sen aika vastenmieliseksi aiheeksi.” Koetko sä tän vastenmieliseksi aiheeksi? ”No ennemminkin normaaliksi. Mun lähipiirissä on ollut alkoholisteja ja tietenkin siihen liittyy kaikkea ikävää, surullista ja kamalaa, mutta samalla se on mun mielestä arkea. Vaikka ei sen pitäisi tai tarvitsisi kenellekään arkea olla.” Osallistutko taiteellasi yhteiskunnalliseen keskusteluun? ”Toivottavasti ne teokset herättävät ajatuksia tai tuntemuksia, niin kuin ilmeisesti herättä- skon, u ä m ”Kyllä n myös että o kisiä r täysjä .” miehiä vätkin. Jonkun mielestä Suomen leijonat oli inhorealistinen sarja, mun mielestä ei. Siinä oli mukana kuitenkin myös huumoria, mikä on hyvä tapa käsitellä asioita. Mutta en mä missään nimessä naureskele kenenkään ihmisen pahoinvoinnille tai syrjäytymiselle.” Onko sun taiteessa jonkinlainen mieskuva? ”Enemmän on kyse ilmiöiden katsomisesta. Mutta joo, mun ikäisissä miehissä on sellaisia tyyppejä, jotka jatkuvasti alisuorittavat, ja se on kaikkien mielestä ihan ok. On tehty helpoksi heittäytyä sellaiseksi luuseripaskiaiseksi, joka ei tee mitään ja hyvässä lykyssä saa vielä sääliä ja myötätuntoa. Mutta kyllä mä uskon, että jossakin on myös täysjärkisiä ja vastuullisia miehiä.” Kiinnostaako sua yleisemminkin syrjäytyneiden tai syrjäytymisen kuvaaminen taiteessa? ”Kiinnostaa. Mä oon tosi paljon yksin mun työhuoneella, ja sekin tuntuu syrjässä olemiselta, kun ei kuulu mihinkään työyhteisöön. Ulkopuolella olo yleisesti ja ihmisten lokeroituminen kiinnostaa. Että esimerkiksi vanhukset on vanhainkodissa ja lapset on päiväkodissa. Erilaiset ihmiset eri elämänpiireistä eivät välttämättä kohtaa toisiaan ollenkaan. Kyllä se on ongelma. Perheet ovat entistä pienempiä ja telkkarit suurempia.” Ja siellä sä olet sitten yksin ja syrjässä työhuoneella ja olet taiteilija. Onks se totta, että ollakseen ammattitaiteilija Suomessa on päästävä johonkin apurahaputkeen? ”Varmaan joo tai sitten myydä tosi hyvin. Ja se tosi hyvin myyminen, no, ainakin mun tekniikoilla se on tosi vaikeaa ellei mahdotonta. Ja aiheetkin on välillä ai- ka epäkaupallisia, en mä usko, että ihan joka kodin olohuoneen seinälle kivasti kävisi joku noista mun juoppolalleista. Nyt mulla on ollut työskentelyapuraha ja se on ollut tosi helpottavaa ja kivaa, mutta ei sen jatkumiseen voi luottaa. Pitää olla varasuunnitelmia.” Mikä sun varasuunnitelma on? ”Mua kiinnostaa yhteisötaide. Olin pari vuotta ideoimassani ja koordinoimassani Itä-Pasila iskuun -hankkeessa, missä pyrittiin kaunistamaan kaupunginosan fyysistä ja jopa sosiaalista ympäristöä. Siinä mä kiinnostuin ihmisten kanssa tekemisestä, että miten kiinnostavaa on tehdä vaikka lasten kanssa taidejuttuja. Siinä voisi olla mulle sellainen oikea työ.” Mutta taiteen tekemistähän sekin on, onko tuo nyt mikään oikea varasuunnitelma? ”No on se jonkinlainen. Ja ehkä mä voisin joskus suorittaa vaikka hierojan tutkinnon, tai mennä opettamaan tai töihin kehitysvammaisten hoitokotiin. Monet asiat kiinnostaa. Vai pitäisikö mennä osakesijoittamisen tai nettipokerin pariin?” Jukka Vuorio Sonja Salomäen töitä esillä Kipinänäyttelyssä Fiskarsin ruukissa 15.9. asti.
42 7 / 2013 KULTTUURI KULTTUURITANTTA Kirjoittaja opiskelee ohjaajaksi TeatterikorKsdf keakoulussa. Hän vuorottelee tällä kolumnipaikalla poppari Olavi Uusivirran kanssa. SANO EI. Pelastivatko positiivisuus ja mainos?lmit Chilen demokratian? Kierot uhrit vuosia sitten tuttava, joka tunnettiin äärimmäisen rasittavana ihmisenä. Naisella oli tapana puhua puolitutuillekin pitkästi ja vetoavasti siitä, miten onnettomia asioita hänelle on taas tapahtunut ja miten vaikeaa hänellä on. Kaikki, jotka jäivät hänen kynsiinsä vaikkapa kadulla, jäivät lopulta hämmentyneinä seisomaan, aivan kuin heidät olisi pyyhitty oksennuksella. Kun kuuntelin ihmisten valitusta naisen käytöksestä, vaikutti lopulta siltä, että naisen pahin synti oli huomionkipeys. Havahduin ihmettelemään, miksi on niin, että kun ihmiset saavat ihmisen ”kiinni” huomionkipeydestä, heidän ensimmäinen ajatuksensa on että no sitä ei ainakaan saa hänelle antaa. ”Hälytys! Älkää kukaan antako sille hirveälle naiselle sitä mitä se haluaa!” M I N U L L A O L I J O I TA K I N löytänyt uhriutumisen käsitteen, joka lienee vielä vakavampaa ihmisten väärinkäyttöä kuin huomionkipeys. Jotkut näkevät uhriutumista kaikkialla yhteiskunnassa, syvällä sen rakenteissa. Esimerkiksi City-lehdessä (2012) on tiivistetty uhriutumisen luonne seuraavasti: ”Jotkut tuntevat olevansa uhreja, vaikkei heille olisi tapahtunut mitään traagista.” Ihmettelen ihmisten valmiutta väittää tietävänsä toisen ihmisen elämän traagisuudesta paljoakaan. On helppo sanoa, etteivät sinun arkihuolesi kuulosta yhtään omaperäisiltä, mutta traagisuushan on subjektiivinen kokemus, johon liittyy paljon tekijöitä, joista muut eivät voi tietää. Puhumattakaan siitä, että ihmisen menneisyydessä on saattanut tapahtua jotakin hyvin traagista, josta emme tiedä tai jonka traagisuutta emme ymmärrä. Miksi usein ajatellaan, että jos joku tuo esiin omaa surkeuttaan, avuttomuuttaan tai uhriuttaan, se viittaa siihen, että tälle ihmiselle nimenomaan ei ole tapahtunut mitään traagista. Koska toivomme niin? Miksi kukaan kerjäisi sääliä epätoivoisesti, jos sille ei ole mitään syytä? Onkohan mitään väärää ihmisten välisissä suhteissa koskaan tapahtunutkaan, kun kaikki, jotka väittävät olevansa jonkin uhreja, valehtelevat? SITTEMMIN OLEN rasittava, jos hän kerjää sääliä joka asiaan, koska ei ehkä itsekään tiedä mihin hän sitä todella kaipaa. Silti eniten minua ihmetyttää, kuinka hysteerisesti ihmiset vihaavat ja pelkäävät avuttomuuden ilmaisemista. On ilmeistä että elämässä on tilanteita, jolloin pitää toimia eikä lyyhistyä voimattomaksi. Mutta ei avuttomuus ole mikään kiero keksintö tai juoni muiden manipuloimiseksi, vaan tunne, joka kertoo tilanteesta, jossa ihminen on, tai siitä, miten hän tilanteensa itse kokee. Avuttomuuden tunteminen tai sen avoin ilmaiseminen ei tarkoita, että sitoutuu avuttomuuteen koko elämäkseen ja valitsee yleisen velttouden ja toimettomuuden, vaan se nimenomaan mahdollistaa kasvun vahvemmaksi ihmiseksi ja myös toisten ihmisten vajavaisuuden sietämisen. Jos avuttomuuden ilmaiseminen on aina ”uhriutumista” ja siten tulee aina torjutuksi, kuinka siitä tunteesta voisikaan päästä eroon? IHMINEN VOI OLL A Nyt riitti Pinochet C HILEÄ VUODEN 1973 sotilasvallankaappauksesta lähtien terrorilla hallinnut Augusto Pinochet joutui kansainvälisen paineen vuoksi järjestämään jatkokaudestaan kansanäänestyksen vuonna 1988. Pinochetin vaalivoiton piti olla aivan selvä, joten kansallisella televisiokanavalla annettiin kuukauden ajan päivittäin vartin verran aikaa sekä Pinochetia tukevalle että vastustavalle kampanjalle. Näin Chilen hallinto halusi antaa muulle maailmalle KUVA mielikuvan tasapuolisuudesta. No kuvaa Pinochetin vastustajien valmistautumista kansanäänestykseen mainostoimistossa työskentelevän nuoren juipin, René Saavedran, näkökulmasta. Lopputulos on hämmentävä. Demokratia pelastetaan mainoksista tutulla mielikuvamarkkinoinnilla ja positiivisella tulevaisuuteen suuntaavalla viestinnällä eli samoilla keinoilla kuin kansalle myydään limonadit tai urheiluautot. Elokuva kulkee dokumentin ja ?ktion rajamailla, kun kuvaustekniikka on sama kuin uutisissa KUVA Piian peili P I I A N P E I L I -T E O K S E N pohjana on klassinen readymade-esine: saimme sisareni kanssa samanlaiset pyökinväriset ”piian peilit” 1990-luvulla. Vaikka esineellä ei ollut suoranaista rahallista tai kauneusarvoa, laahasin sen mukaani lapsuudenkodista tänne nykyiseen aikuisuuden päätepisteeseeni. Laatikosta löytyi sytkäri, 25 markkaa voittanut lunastamaton lottokuponki ja muistio, jonne olin kirjoittanut ensimmäisiä saamiani romanttissävyisiä tekstareita. Galleria Huudossa esillä olevat posliiniesineistä rakentamani teokset ovat urani henkilökohtaisimpia. Minulle tunnelataus on vahvin juuri Piian peili -teoksessa. Pystyn katsomaan 20 vuotta nuorempaa minääni melkein liikuttumatta. Neljätoistavuotiaana oli noustava aikaan, jolloin jotkut lapsuuden asiat menivät pirstaleiksi rakentuakseen eri lailla uudestaan. Laatikosta katsojan silmiin tuijottavat suojelijat ja maali valuu pitkin kuin sulanut minttujäätelö. Nautin siitä, että vaikka teosteni lähtökohta vaikuttaa söpöilyltä, ne ovat myös hullusti vinksahtaneita. Posliiniesineissä itsessään on samanaikaisesti outoa ylellisyyttä ja arvotonta kitschiä. Materiaali on oikukas: posliiniesineiden rikkomista ei voi hallita täysin ja töitä tehdessä sormenpäät menevät usein haavoille. Maria Stereo Ruusu Haarla Parhaimmat ystäväni Helsingin galleria Huudossa 8.9. asti. vuonna 1988. Näin autenttinen arkistokuva sekoittuu luontevasti tarinan sisään. Todelliseen nokampanjaan osallistuneet kritisoivat elokuvaa siitä, että se jätti pois kaikki muut kampanjan osaalueet. Toisaalta mainos?lmeissähän maailma on aina yksinkertaisempi kuin totuus. Jari Hanska No nähdään Helsingin Rakkautta & anarkiaa -festivaaleilla 19.– 29.9.2013. Aikataulut löytyvät osoitteesta hiff.?.
KULTTUURI 7 / 2013 43 Kiihkeää kirjasto?irttiä Casanovakin oli kirjastonhoitaja. On aika lakaista pois stereotyypit hyllyjen välissä piilottelevista harmaista tädeistä & sedistä. L A I N AT T U J A H E T K I Ä -kirjastokalenteri 2014 on ensimmäinen laatuaan. ”Hauska, ?irttaileva, elegantti, pirskahtelevan itseironinen...”, kuvailevat kalenteria kolme kirjastotyöntekijää sen takana: Marjo Perälä Vantaan kaupunginkirjastosta, Ylva Larsdotter Arbiksen kirjastosta Helsingistä ja Kitty Rönnberg Espoon kirjastosta. Vanhan ajan estetiikasta innostuneet naiset tapasivat vuosi sitten konferenssissa. He halusivat edistää ammattinsa näkyvyyttä vähemmän konservatiiviseen tyyliin – ja pitää hauskaa. Syntyi idea esitellä ”kirjastotätejä ja -setiä” vuosikalenterin 12 valokuvassa. erityisen tärkeää, että osa kalenterin tuotosta lahjoitetaan Syömishäiriöliitto Syli ry:lle. ”Moni tuntee syömishäiriöön sairastuneen tai kärsii siitä itse. Mallimme ovat hyvin eri muotoisia ihmisiä”, Larsdotter korostaa. ”Ihminen voi löytää kauneutta ja syviä merkityksiä elämästään välittämättä siitä, minkä näköinen tai ikäinen on”, Perälä täydentää. TEK IJÖILLE ON G L A M O U R I A ja retroa huokuvan kalenterin punainen lanka on työpäivä kirjastossa. Valtaosa kuvista otettiin V I N TA G E A , Kallion ja Rikhardinkadun kirjastoissa Helsingissä. Mistä ihmeestä mielikuva nörtistä kirjastonhoitajasta edes on syntynyt? ”Stereotyyppi perustunee perinteeseen, jossa naiselle an- KUUMAA, KUUMAA. Kirjastontädeissä ja -sedissä ei ole mitään tätimäistä eikä setämäistä, uusi kalenteri todistaa. ka, ”Haus a, lev flirttai i...” tt elegan nettiin lupa harrastaa sivistäviä, mutta viattomia askareita kodin ulkopuolella”, Perälä pohtii. ”Kirjastoissa on varsin erilaisia ihmisiä töissä. Haluaisin rohkaista kaikkia tulemaan kirjastoon ja keksimään sille uusia käyttötapoja. Kirjastossa ei välttämättä enää hyssytellä hiljaiseksi. Se on elävä kaupunkitila.” kirjastopalveluiden järjestämisestä säädetään laissa, mutta paremminkin voisi mennä. ”Iso ongelma on, että kirjastojen tehtävä nähdään liian kapea-alaisesti. Kirjastopalvelu on pakollinen paha, johon kunta käyttää budjetistaan enimmillään vain prosentin. Sillä pyöritetään palvelumassaa, jonka välittömät ja välilliset merkitykset ihmisille ovat mittaamattomat”, Perälä kertoo. SUOMESSA ”Suomalaiset rakastavat kirjastojaan, ainakin silloin, kun oma lähikirjasto on uhattuna.” Vastaavia palveluja ei muualta löydy. ”Kaikille avoimet, ei-kaupalliset tilat ovat hyvin tärkeitä työttömyyden ja sosiaalisen kuilun kasvaessa. Arbiksen kirjastossa käy paljon ihmisiä, joilla ei ole varaa tilata sanomalehteä kotiin. Olisi kauheaa, jos kirjastot suljettaisiin”, Larsdotter pohtii. ”Harva tulee ajatelleeksi, et- ITEHTAAN A APEL PANNUHALLISS KA 13–6.1.201 4 1.20 7.1 TANSSITEATTERI HURJARUUTH www.talvisirkus.fi 09 565 7250 Lippupalvelu tä pieni lähikirjasto henkilökuntineen on demokratian perusyksikkö”, Perälä muistuttaa. ovat suhtautuneet kalenterihankkeeseen uteliaan yllättyneesti, ja suurin osa kollegoista on iloisia. ”Aina löytyy niitä, jotka eivät ole samaa mieltä. Niin kuuluu ollakin”, Perälä pohtii. Kenen toivotte ripustavan kalenterin seinälleen? ”Kaikkien, jotka rakastavat E I - K I R J A S T O N H O I TA J AT kirjastoja ja kirjaston työntekijöitä, hyvännäköisiä miehiä ja naisia eri muodoissa”, Larsdotter kuvailee. ”Tai ovat rakastuneita lähikirjastonsa upeaan kirjastonhoitajaan”, Perälä lisää. Anna-So?a Joro Lainattuja hetkiä – Lånade stunder – Borrowed Moments -kalenteri. Avain 2014.
7 / 2013 44 SARJAKUVA Kaunistelematta paras Kevin O’Neillin sarjakuvat hyökkäävät ronskisti tekopyhyyttä & sortoa vastaan. sarjakuvataiteilija Kevin O’Neillin, 60, tuotannon kivijalan muodostaa kolme sarjaa, joita kaikkia on julkaistu myös suomeksi. Nemesis The Warlock ja Marshal Law ovat jo päättyneet, mutta Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga jatkuu yhä. Kaikkia kolme sarjaa leikittelevät yhteiskunnan tabuilla ja hyökkäävät sortoa vastaan. O’Neillin provokatiivisen kynänjäljen soveliaisuudesta on väännetty kättä useasti. Taiteilija itse on sitä mieltä, että hänen teoksissaan väkivalta ei ole itsetarkoituksellista. ”Aikanaan jouduin torjumaan työtarjouksia, kun minulle tyrkytettiin sopimatonta materiaalia. Töiden tarjoajat näkivät työni pelkästään väkivaltaisina ymmärtämättä tarinoiden sisältämiä merkityksiä”, O’Neill kertoo. B ALKUPISTE. Herrasmiesliigan kokoonpano on maailmankirjallisuuden all stars. Kapteeni Nemo, herra Hyde/tohtori Jekyll, Mina Murray, Allan Quatermain sekä Näkymätön mies ovat seikkailevat nyt myös suomeksi. RITTILÄISEN yhteistyö käsikirjoittaja Pat Millsin kanssa alkoi jo 1970-luvulla, jolloin he loivat Nemesis-hahmon. ”Halusimme kääntää totutut roolit päälaelleen. Teimme avaruusoliosta sankarin, mikä oli silloin epätavallista.” Kun O’Neill ja Millis halusivat 1980-luvun loppupuolella valloittaa Yhdysvallat, he tarttuivat supersankarisarjakuviin. ”Pat ei ollut lukenut supersankarisarjakuvia ja hänen näkemyksensä genrestä poikkesivat normaalista. Hänen ideansa oli tehdä hahmo, Marshal Law, joka on supersankarien metsästäjä.” Supersankarisarjakuvat ovat jazzin jälkeen tyylipuhtain yhdysvaltalainen taidemuoto. Nuhteettomat erityisyksilöt, voiman tuoma oikeutus ja amerikkalainen unelma liittyvät kokonaisuudeksi, joka lainaa muotonsa propagandan kuvastosta. O’NEILLIN VOIMA SUOSITTELEE O’Neillin ja Millisin Marshal Law on karikatyyri psykopaattisesta yhteiskunnasta, jossa itseinhon ajama antisankari jakaa oman käden oikeutta viranomaisten siunauksella. on täystyöllistetty Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga -sarjan kuvittajana. Merkilliset herrasmiehet saivat alkunsa, kun nykysarjakuvan legenda, käsikirjoittaja Alan Moore esitteli O’Neillille ideansa. Herrasmiesten liigassa klassikkokirjoista tutut hahmot koheltavat läpi historian. Tarinoissa on mukana aimo annos tulkintaa, esimerkiksi James Bond esitetään naisvihamielisenä ja väkivaltaisena psykopaattina. ”Olemme tehneet paljon töitä sen eteen, että tarina aukeaisi myös sellaisille lukijoille, jotka eivät hahmoja ja niiden taustoja entuudestaan tunne”, O’Neill kertoo. Suurin Herrasmiesten liigaa koskenut kiista ei ollut niinkään O'Neillin provokatiivisuus vaan tekijänoikeudet. Kaikki tarinan hahmot on lainattu lupia kyselemättä. Kun kaksikko viimeisteli sarjan Musta kansio -albumia, erään juristin näkemys teoksesta oli seuraava: ”Oh fuck, oh fuck, oh fuck, you guys are going to be sued out of existence, oh my God, what are you doing, what are you thinking?” O'Neill kertoo huvittuneena. Musta kansio kuitenkin julkaistiin ja lokakuussa 2013 sen saa suomeksikin. N Y K YÄ Ä N O ’ N E I L L Jari Tamminen Alan Moore & Kevin O’Neill: Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga – Musta kansio. Egmont 2013. 192 s. Koonnut Kaisu Tervonen Voimaa valitsee suosit suositukset tapahtumatiedoista. Niitä otetaan vastaan 16.9. asti voima@voima.?. Voima päättää tietojen julkaisusta. Jenni Yppärilä: Annis (Pori) QUEBEC, MONTREAL, TORONTO 8.9. saakka Galleria Nunes, Helsinki www.galleria-nunes.com TOM-NÄYTTELY ANTI 14.-18.9. Made in Kallio, Helsinki www.helsinkidesignweek.com/ tapahtumat/tom-näyttely 24.-29.9. Kuopio www.antifestival.com Kahdettatoista kertaa järjestettävä kansainvälinen nykytaiteen tapahtuma levittää kaduille ja luontoon taidetta äänen, valon, videon ja ihmiskehon muodossa. Kanadalaisen sarjakuvan katsauksessa esitellään kahdeksan alan taiteilijaa – nuorta ja vanhaa sekä englannin- ja ranskankielistä – joiden tuotannosta nähdään otteita. Michael DeForge JENNI YPPÄRILÄ / JANI RÄTTYÄ 10.9. saakka Galleria Mältinranta, Tampere http://tampereen-taiteilijaseura.? Tamperelaisgalleriassa voi nähdä sekä Yppärilän julkisten rakennusten inspiroimia kolmiulotteisia teoksia että Rättyän abstrakteja akryylimaalauksia. OUDANCE 11.-15.9. Oulu http://jojo.?/festivaali Sekä paikallisuus että kansainvälisyys ovat teemoja tanssifestivaalilla, joka vie myös kaduille muun muassa näyteikkunatanssin ja tanssiliikkeitä kauppaavan Tanssikirppiksen. Pink Caravan /Ainu Palmu Helsinki Design Weekin ohjelmaan kuuluvassa näyttelyssä nähdään sekä Tom of Finlandin töitä että hänen inspiroimiaan teoksia muun muassa Rosa Liksomilta, Jani Leinoselta ja Riiko Sakkiselta. Tapahtumassa esitellään myös tekeillä oleva elämäkertaelokuva Tom.
MUSIIKKI 7 / 2013 45 Bossa tulee taas! pertti laesmaa Jukka Eskola Orquesta Bossa kiertueella: 11.9. Kuopion Konservatorion Kamarimusiikkisalissa, 12.9. Savonlinnan Ravintola Wanha Kasinossa, 13.9. Turun Linnateatterissa, 14.9. Kalliojärvi Jazz & Blues’ssa, 18.9. Joensuun Konservatoriossa, 19.9. Lappeenrannan Ravintola 20.9 Kolmessa Lyhdyssä & 20.9. Espoon Sellosalissa. Orques Jukka Eskola Orquesta Bossa, Schema Records 2013 Hae omasi nyt! CALAMARI UNION CALAMARI UNION on kaikkien aikojen kulttiklassikko, joka kertoo seitsemäntoista Frankin ja yhden Pekan matkasta Kallion varjoisilta kujilta kohti Eiran raikkaita tuulia, joista he ovat kuulleet isovanhempiensa kertovan. Epätoivoinen matka kaupungin betoniviidakon halki on täynnä vaaroja ja houkutuksia joista alati vaanivat seireenit eivät ole vähäisin, eivätkä kaikki matkaan lähteneet mitenkään voi päästä perille. Jos yksikään… DVD Kaupoissa 7.8. B Jukka Eskolan omia, joita mukana tekemässä on ollut rumpali Teppo Mäkynen. ”Suomi ei ole Brasilia, yhtä vähän kuin Helsinkikään on Rio. Kun kutsumme tätä skandibossaksi, käsitettä ei tarvitse mieltää ihan kirjaimellisesti”, Eskola kirjoittaa levyn sisäkannessa. Levy julkaistaan syyskuun 4. päivänä CD:nä ja vinyylinä. Bossaillaan! 1299 / KPL BLU-RAY 1799 / KPL LAITAKAUPUNGIN VALOT Laitakaupungin valot kertoo yövartijana työskentelevästä Koistisesta, joka joutuu petoksen uhriksi. Laitakaupungin valot oli mukana vuoden 2006 Cannesin elokuvajuhlien kansainvälisessä kilpasarjassa. Elokuva palkittiin parhaan elokuvan Jussi-palkinnolla vuonna 2007. Lisäksi Timo Salminen voitti Jussin parhaasta kuvauksesta ja Markku Pätilä parhaasta lavastuksesta. DVD Miikka Pirinen Kaupoissa 21.8. on Brasiliasta lähtöisin olevaa musiikkia, samban ja jazzin fuusio. Stan Getz, Charlie Byrd, Joao Gilberto ja Antonio Carlos Jobim synnyttivät suoranaisen maailmanlaajuisen buumin musiikilla 1960-luvun alussa. Astrud Gilberto ja João Gilberto lisäsivät vielä kierroksia Ipaneman tyttöineen. Buumi kesti pitkään. Monet tuolloiset levyt ovat minulle edelleen niitä kaikkein rakkaimpia. 1970-luvun lopulla syntynyt trumpetisti Jukka Eskola on tullut jazzyleisölle tutuksi muun muassa Jukka Eskola Quintetin liiderinä sekä The Five Corners Quintetin ja Jimi Tenorin yhtyeen jäsenenä. Häntä voidaan hyvällä syyllä pitää yhtenä sukupolvensa lahjakkaimmista ja arvosarvos tetuimmista suomalaismuusikoista. Jukka Eskola Orquestra Bossan sävellykset ovat lähinnä O S S A N O VA Future Film Oy julkaisee kaikki Aki Kaurismäen elokuvat uudelleenmasteroituina sekä Blurayna, että DVD:nä. Tässä tulevat kokoelman seuraavat elokuvat. 1299 / KPL BLU-RAY 1799 / KPL 2006 LENINGRAD COWBOYS GO AMERICA Leningrad Cowboys Go America kertoo maailman huonoimman rock-yhtyeen matkasta Siperian tundralta Yhdysvaltojen kautta Meksikoon despoottisen managerinsa Vladimirin (Matti Pellonpää) johdolla. Elokuvasta sukeutui kansainvälinen menestys ja se nosti Leningrad Cowboys -yhtyeen maailmanmaineeseen. Bongaa katugallerian tähdet ja lähetä ne meille osoitteeseen voima@voima.?. + BONUS ROCK´Y VI THRU THE WIRE THOSE WERE THE DAYS THESE BOOTS Kaupoissa 4.9. SEINÄKUKKA DVD 1299 / KPL BLU-RAY 1799 / KPL ARIEL Ariel kertoo Taistosta, pohjoissuomalaisesta kaivosmiehestä. Kun kaivos suljetaan, Taisto kääntää Cadillacin keulan kohti etelää. Helsingissä Taisto asuu Pelastusarmeijan yömajassa, etsii työtä ja rakastuu uutteraan yksinhuoltajaäitiin. Sitten kohtalo puuttuu peliin. TALLINNA. Viro, kesäkuu 2013. DVD Kaupoissa 18.9. Arielin pääosaa esittävä Turo Pajala sai roolistaan Moskovan elokuvajuhlilla parhaan miesnäyttelijän palkinnon. Elokuva voitti myös FIPRESCIN palkinnon. Yhdysvalloissa elokuvakriitikot valitsivat Arielin vuoden 1990 parhaaksi ulkomaiseksi elokuvaksi. 1299 / KPL BLU-RAY 1799 / KPL
HELSINKI: Kamppi: Salomonkatu 5 ,????????? ^????????? ??????? ? TURKU: Yliopistonkatu 23 TAMPERE: Hämeenkatu 15 s Z<<K< hWW ? ??????Ž?Ž???????? Hanki parempi keksielämä! Luomulaatuiset hunajavohvelit ovat sutjakka suuhunpantava vailla vertaa. d?????Ž?????? ?????????????? ???????Ž????????? ?? Ž?? ???????? ????ŽŽ??? ??? valkoista sokeria. Hehkeät herkkukeksit saavat mainion makeutensa luomuhu??????? ? ?Ž?? ??? ?????? ?????????? ?? ???????? ?????????Ž? ????????????mällä tavalla. Haukkaa ja hurmaannu! Tällä kupongilla 1.-30.9.2013 Reformi: Hunajavohvelit, 175 g 2,50 säästösi 21 % (3,15) 14,28 /kg (18,-) Good food! Vaasankatu 9 / Ma-La 11-23 / Su 13-19 / soisoi.? IKKAAMPI RA SYYSKUUSSA EKOKAUPOISSA PUHTAUTTA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISESTI JA TURVALLISESTI. OLEHYVALUONNONTUOTE.FI AJ H OLE HYVÄ KONETISKIJA PUHTAUTTA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISESTI JA VALKOPYYKKITURVALLISESTI. PULVERI VAIN PUHTAAN PYKIN OMA TUOKSU U S T EE T O N Iske kiinni ja ihastu!
TEATTERI 7 / 2013 47 Tumma joukko palaa Väkivalta ei saa estää puhetta, ohjaaja Sanna Mäkelä vaatii. Siksi hän tuo lavalle näytelmän, jonka tekijät saivat 1990-luvulla tappouhkauksia. 1998 Yle näytti taiteilija Kiba Lumbergin käsikirjoittaman ?ktiosarjan Tumma ja hehkuva veri, joka perustui Lumbergin lapsuuden kokemuksiin. Se oli ensimmäinen kerta, kun suomalainen romaniyhteisö oli tv-sarjan pääosassa. Romaniyhteisön lapsena jättänyt Lumberg toi siinä esiin myös yhteisön varjopuolia, kuten väkivaltaa sekä naisen alistettua asemaa. Romanien keskuudessa sarja herätti häkellyttävää raivoa. Sarjan näyttelijöiden henkeä uhattiin, ja siinä esiintynyt Ritva Palm joutui muuttamaan perheineen väkivallan pelossa ulkomaille pakoon. Uhkailu jatkui vuosia. Raivo veti Ylen hiljaiseksi: sarjaa ei saa Yle Areenasta, eikä sitä ole koskaan uusittu televisiossa. Ajankohtaisohjelmia, joissa sarjan aiheuttamasta kohusta puhuttiin, on hävitetty arkistoista, käsikirjoitusta Savoy-teatterin näyttämölle työstänyt ohjaaja Sanna Mäkelä kertoo. ”Kun pyysimme sarjaa nähtäväksi työryhmälle, meille tehtiin tarkka sopimus, ettei sitä saa näyttää julkisesti. Jos ohjelma vuotaa jonnekin, olen vastuussa.” V UONNA näytelmän pariin sattumalta ystävystyttyään Kiba Lumbergin kanssa. ”Ohjaajana olen halunnut tehdä sellaista, joka herättää keskustelua. Kun Kiba ehdotti, pakkohan siihen oli tarttua.” Tekstin keskiössä on nuori tyttö, ja Mäkelän mielestä näytelmä kertoo lähinnä lapsen oikeuksista vanhoillisessa yhteisössä, ei niinkään romanikulttuurista. Hahmottaako Mäkelä, mikä tekstissä raivostuttaa? ”Alkuperäinen käsikirjoitus lähenteli aika paljon farssia. Luulen, että romanit ovat kokeneet, että heitä pilkataan, vaikka kyse ei ole siitä”, ohjaaja pohtii. Sarjassa avattiin myös tapoja, joita suomalaiset romanit eivät yleensä paljasta ulkopuolisille. ”Mitä Kiban kanssa olen puhunut, romaniyhteisössä ollaan tietoisia siitä, että meidän kulttuurissa ei hyväksytä kaikkea sitä, mitä heidän kulttuurissaan hyväksytään, eikä niihin asioihin haluta huomiota. Halutaan vain olla rauhassa.” M Ä K E L Ä P Ä ÄT Y I N ÄY T E L M Ä N iskulause on Teijän lait ei vaa oo meitä varten! Näytelmässä se sanotaan, kun valko- laispoliisi yrittää rauhoitella romaneiden riitaa. Suvun oikeuksia korostavan romanikulttuurin ja yksilön oikeudet takaavan suomalaisen oikeusjärjestelmän törmäyksiä on tullut viime vuosina esille erityisesti verikostoperinteeseen liitty- ssa on a, e m o u ”S suuri n e s i t as valtav ulttuurissa joka k htuu tapa uksen rahoit .” kautta vässä väistämisvelvollisuudessa. Koston kierteeseen ajautuneiden romanisukujen on välteltävä toisiaan, mikä tarkoittaa tappajan etäistenkin sukulaisten liikkumisen rajoittumista ja jatkuvaa väkivallan pelkoa. Joidenkin kuntien on sanottu neuvottelevan kon?iktien välttämiseksi paikkakunnalla jo asuvien romanien kanssa siitä, saako yksittäinen romani kunnasta vuokra-asunnon vai ei. Käytäntö on perustuslain takaaman vapaan asuinpaikan valinnan oikeuden vastainen, ja se asettaa romanit keskenään eriarvoiseen asemaan. näytelmän kannanottona sananvapauden puolesta. ”Suomessa on valtavasti sensuuria, joka kulttuurissa yleensä ilmenee rahoituksessa. On tullut kautta rantain ilmi, ettei juuri tälle tekstille ole uskallettu antaa rahaa. Yhdeltä rahoittajalta tuli ensin päätös, että saamme rahaa, sitten se evättiin.” Mäkelä uumoilee, että taustalla voi olla rahoittajatahojen suora väkivallan pelko sekä se, että Kiba Lumbergilla on vastustajia, joilla on yhteyksiä politiikkaan. Mäkelä haluaa tuoda esille sen, että uhkailua käytetään yhteiskunnallisista asioista puhuvien vaientamiseen. ”On hurja, miten paljon väkivallan uhkaa monet taiteilijat ja poliitikot saavat kokea. Sitten kun joku käy kimppuun, vähätellään, että kyseessä on yksittäistapaus.” MÄKELÄ NÄKEE saanut uhkauksia. ”Minulle on lähetetty valokuva kotitalostani, ja sain viestin, että ‘Kiban viestikyyhky ammutaan alas'.” Romaninäyttelijöitä ei ole mukana näytelmässä, koska se voisi olla liian provosoivaa. Vaikka reaktioiden odotetaan olevan nyt rauhallisempia kuin 1990-luvulla, ensi-illassa oli vartiointi. Kaikesta huolimatta Mäkelä toivoo rakentavansa dialogia. ”Haluan, että valtaväestö lakkaisi näkemästä romanit mörkönä. Haluan myös uskoa, että jos romaniväestöä uskaltautuu katsomaan näytelmää, he näkevät, ettei tämä ole missään nimessä hyökkäys. Jos romanikulttuuri vähän avautuisi, se voisi helpottaa kommunikaatiota, eikä valtaväestö pitäisi sitä niin pelottavana.” M YÖS M Ä K E L Ä O N Kati Pietarinen Tumma ja hehkuva veri Helsingin Savoy-teatterissa 8.9. asti. Teatterin aulassa Kiba Lumbergin koolle kutsuma eurooppalaisten romaninaistaiteilijoiden näyttely. NOUSEEKO RAIVO? Tumma ja hehkuva veri tehtiin nyt teatterin lavalle. Siinä ei näyttele romaneja, jottei teos olisi liian provosoiva. Lavalla nähdään muun muassa Satu Silvo ja Vilma Kinnunen.
Tanu Kallio 7 / 2013 48 MUSIIKKI Perinteet särölle Etnomuusikko Juha Jyrkkään kärsivällisyys ei riittänyt uusien soittimien opetteluun. Siksi hän kytki kanteleensa vahvistimeen. S Juha Jyrkäksen vuonna 2011 ilmestynyt levy Mieron tiellä on tiettävästi maailman ensimmäinen metallilevy, jolla kaikki kitarat on korvattu särötetyllä sähkökanteleella. Jyrkäksen sooloyhtye Jyrkäs jäljittelee hard rockia ja vanhan koulukunnan heavy metallia sähkökanteleella soitettuna. ”Halusin perustaa heviyhtyeen, mutta kärsivällisyys ei riittänyt kitaran, basson tai rumpujensoiton opetteluun. Kanteletta osasin soittaa”, Jyrkäs selittää soitinvalintaansa. Ä H K Ö K A N N E LTA J A PERINNEHEVIÄ. Korpiklaanin aikaisempi kokoonpano Shaman on vaikuttanut Jyrkäksen musiikillisiin intohimoihin. ”Shamanin Odda Mailbmi näytti, että oli hyvä idea yhdistää oma kansanperinne, heavy metal ja suomalais-ugrilaiset kielet.” kieliin ja kansanperinteeseen syvällisesti perehtynyt Jyrkäs haluaa tuulettaa käsityksiä suomalaisista juurista. Hänestä suhtaudumme omaan kielelliseen ja musiikilliseen perinteeseemme kovin kapeakatseisesti. ”Kanteletta ja Kalevalaa pidetään pakollisina kivirekinä. Suomalaisten tulisi nähdä kansanperinteessä oma erikoislaatuisuus ja vahvuus, josta voi ammentaa voimaa ja inspiraatiota.” Jyrkkään mielestä suomalaista mytologiaa voisi käyttää hyväksi rohkeammin. Hänestä kouluissa perinteet tuodaan opetukseen pakkopullana. Silloin ne eivät kiinnosta, vaikka mytologia sinänsä kiehtoo. ”Moni haikailee entisten aikojen perään ja päätyy etsimään innoitusta muualta kuin suomalaisista kansanperinteestä, kuten kelttiläisistä tarinoista tai viikinkimytologiasta. Se on surullista, SUOMALAIS-UGRILAISIIN LEVYT Maria-Kaisa Jurva, susanna kuparinen, pertti laesmaa & Jari Tamminen The Rough Guide To Arabic Revolution. World ’Music Network/ Cosmos 2013. B Bombino: N Nomad. N r Nonesuch/Warner 2 2013. A Aki Rissanen, Robin Verheyen, Markku Ounaskari: A Aleatoric Ellipse. Music 2013. U Useita artisteja: P Puhtaiden vesien p puolesta. E Elonkirjo 2013. Dj Polarsoul: Pilvilinna. Monsp 2013 Arabian kevät levyllä Tuaregrokkia jee jee Evans sydän-Savossa Talvivaara tappaa Tuottaja ryhtyi auteuriksi Tämä levy sisältää voimakkaimmat ja kauneimmat arabilaulut, jotka nostattivat ihmisjoukot vastarintaan ja siivittivät mielenosoituksia ympäri arabimaailman. Näitä biisejä on laulettu ääni käheänä Kairon Tahrirtorilla, palestiinalaisten keskuudessa Gazan ahdingossa, myös Iranin ja Tunisian undergroundmusiikkimaailmassa. Levyllä on joukko klassisia, arabialaisia protestilauluja, mutta myös nuoremman väen villimpää intoilua räppi- ja hiphop-lavoilta (kuten palestiinalainen räppibändi Dam sekä Tunisian toivo El General) sekä hienostuneempaa singersongwriter-tyyliä, kuten egyptiläisen trubaduuri Ramy Essamin koskettavat sanoitukset ja sävellykset tai vaikkapa iranilaisen rokkitähti Sami Yusu?n rento meno. Tärkeä kokoelmalevy, voimakas ja toivoa herättävä viesti siitä, että demokratian on aika jalkautua ja pesiytyä myös arabimaailmaan. Mutta hei, mihin unohtuivat arabimaailman laulajattaret ja rokkimimmit? Tälle levylle heitä on kelpuutettu vain kaksi. (MKJ) Nelihenkisen, nigeriläisen tuaregbändin soitto ottaa rajusti valtaansa heti avausraidalta Amidinine. Bändin keskushahmon, solisti ja kitaristi Omara ”Bombino” Moctarin jimmyhenrixmäiset kitararif?t sekä nasaalimainen laulu, johon lisätään rumpukomppi ja perinteiset perkussiot (djembe, kalebassi), bassot sekä taustakuorot ja taputukset – siinä se on. Samaa tarttuvuutta on raidoilla Imuhar ja Her Tenere. Välillä melodiat ovat monotonisten rytmien aikaansaamaa hypnoottista keinuttelua. Zigzan puolestaan on kuivahkompaa autiomaarokkia, jopa bluesia. Osasyynä tähän on levyn tuottajan, Dan Auerbachin (The Black Keys -bändistä) idea lisätä levylle perinteisessä tuaregmusiikissa tuntemattomia instrumentteja, kuten kosketinsoittimet ja pedal steel -kitaran. Näin levylle saadaan myös hipaus Amerikan etelävaltioiden blues- ja kantrivaikutteita, onhan se äänitetty Nashvillessa. Nomad on suggestiivinen ja lumoava, siis aivan vastustamaton albumi. (MKJ) Kun näen Aki Rissasen, heitän aina, että ”Mitä Bill Evans!?”. Ainakin pokkaa Rissasella riittää, koska hän on tähän saakka aina hymyillyt ja vastannut typerään jankutukseeni. Rissanen tapasi belgialaissyntyisen ja nykyään etupäässä Nykissä työskentelevän saksofonisti Robin Verheyenin Pariisissa vuonna 2005. En tiedä missä ja koska Rissanen on tavannut rumpuvelho Markku Ounaskarin, mutta häneen nyt törmää missä vain eurooppalaisessa jazz-skenessä. Mielenkiintoinen ja osaava kokoonpano. Sävellykset ovat lähinnä soittajien omia. Rissanen ei kuitenkaan unohda juuriaan mukana on Kallavesj. Albumin nimi viittaa aleatoriseen musiikkiin, jossa säveltäjän osuuden oheen jää tilaa erityistilanteen sattumille. Jazzissa sellaisia kutsutaan improvisoinniksi. Levy on äänitetty yhden päivän aikana improvisoiden ja ensimmäisiin ottoihin luottaen. Siis vähän samoin kuin Miles Davisin Kind Of Blue. Ja jo siinähän Bill Evans oli mukana... (PL) Puhtaiden vesien puolesta -levyn tuotoilla tuetaan Stop Talvivaara -kansanliikettä ja rahoitetaan dokumenttielokuvaa Talvivaarasta. Jo tämä yksistään on hyvä syy hommata levy. Onneksi kiinnostuneiden ei tarvitse tyytyä mesenaattitoiminnan tuomaan tyydytykseen, sillä levy on verrattoman hyvä paketti. Kokoelmalla kuullaan hittiartisteja kuten Paleface, Asa ja Puppa J sekä hieman tuntemattomampiakin. Ihan uutuuksiakin on tarjolla: Rauhatädin, Tes la Rokin ja Boris Nordinin tuore Nouseva maa -kokoonpano antaa odottaa suuria. Erityishuomio menee kuitenkin Akaasia Orkesterille, jonka kappale Talvivaara on totaalisen aseista riisuva kirkasotsaisuudessaan. Miten muuten kuin riemulla voi suhtautua heleällä äänellä julistettuun "Perkele Talvivaara, kalat kuolee" ja "Perkele, helvetti, saatana, Talvivaara". Kokoelma seilaa hiphopin, spoken wordin, jamaikalaisten kaikujen, folkin ja rokin ristiaallokossa. Poukkoileva kokonaisuus on kuitenkin yllättävän tasapainoinen. Kaikki paitsi Erkki Perä pitänevät tästä. (JT) Vuoden dj:ksi vuonna 2009 valittu Polarsoul on aiemmin tuottanut muun muassa Asaa ja Julma-Henriä ja tehnyt läjän mixtapeja. Pilvilinna-levyllä Polarsoulin biisejä tulkitsevat Suomen eturivin räpäyttäjät. Asan ja Julma-Henrin lisäksi Raappana, Pyhimys, Dxxxa ja niin edelleen. Vierailevat soittajat täyttävät cd:n toisen sisäkannen. Silti Pilvilinnan kruunaamaton kuningas on Polarsoul itse, sillä hänelle on kreditoitu "muu soitto, sävellys, tuotanto, miksaus, sovitus ja scratchit". Jylhät eteenpäin vyöryvät sovitukset maalaavat laajaa maisemaa. Silti biisit eroavat tyylillisesti toisistaan, notkeasta regeistä tunnelmoivaan skahan. Kokonaisilme on enemmän kevyt ja haikea kuin synkkä ja julistava. Akustinen piano istahtaa coolisteluun tajuttoman luontevasti. Levyn kymmentä biisiä kuunnellessa tuntuu, kuin Polarsoul soittaisi valikoiman omista lempibiiseistään eri genreistä ja artisteilta – mutta on tehnyt ne kaikki itse. (SK)
MUSIIKKI sillä meillä on oma, vähintäänkin yhtä rikas folklore.” 7 / 2013 49 Levykauppa eronen Viiskulmassa myy käytettyjä ja iskemättömiä vinyylejä ynnä muita tallenteita. Which is nice. Avoinna ke-pe 12–18 & la 11–16. Dub, jazz, salsa, klassinen. ”Lapset ovat armoton yleisö, ja he antavat palautetta suorasanaisesti. Humalaisten heviurpojen edessä esiintyminen ei pelota, mutta lasten edessä pelkään aina hieman.” J Y R K Ä S O N onnistunut nappaamaan suomalaisista juurista monia särmikkäitä elementtejä, jotka uppoavat kuin itsestään heavy metal -genreen. Tällainen syntee- S Ä H K Ö K A N T E L E T TA on soitetsi on esimerkiksi trad.-tekstiin tu jo 1940-luvulla Yhdysvalloissa. perustuva, särövallein jyräävä Suomessa sähkökanteletta on biisi Kymmenen kyrvän nimeä. kehitelty 1980-luvulta lähtien, ja Jyrkäs hyödyntää suomalai- sillä on omat taitajansa. Esimersen mytologian antimia muual- kiksi Senni Eskelinen on esiintylakin. Tänä kesänä Jyrkäkseltä nyt sähkökanteleen kanssa Porin on ilmestynyt ensimmäinen osa Jazzeilla. Jyrkäs sijoittaa itsensä osaksi Oivas Repänen – Kainoan musta linna -äänikirjasarjasta. Lisäksi suomalaista sähkökanteleperintyön alla on kauhuromaani, joka teen jatkumoa. yhdistelee 1990-luvun suomalai”Koen olevani yksi soittaja sen pikkukylän ilmapiiriä suoma- muiden joukossa. Oman musiiklaismytologisiin kauhuelement- kini olen tosin vienyt aika äärimteihin. mäisyyksiin.” Jyrkäs tekee sanoituksia folkMusiikkipiireistä tuki on ollut metal-yhtye Korristiriitaista. Säpiklaanille. Yhtyröinen sähkökantele on herättänyt een sanoitukset n i k n a h liittyvät usein suomuutosvastarinn i ku , n malaiseen mui- ”Het taa, mutta musiie e l ante k naisuskoon, joten kin omaperäisyys ö k h sä n o a yhteistä koskekiinnostaa yleia keikk t.” söä. tuspintaa löytyy nu ”Soitin kahrunsaasti. Korpikpiisan deksan vuotta laanin aikaisempi akustisella kankokoonpano Shateleella, enkä man vahvisti Jyrkkäälle, että heavy metal ja kan- tehnyt kuin yhden soolokeikan sanperinne kuuluvat yhteen. koko sinä aikana. Heti, kun hanToisinaan Jyrkäs kirjoittaa ru- kin sähkökanteleen ja uudistin noja, joissa hän käsittelee moder- soundimaailman täysin, keikkaa nin maailman tapahtumia kale- on piisannut ja homma on vedetvalamitassa. Monipuolisuudesta ty ihan isoille festareille saakka”, kertoo lisäksi se, että Jyrkäs on Jyrkäs kertoo. päätynyt esiintymään hevikanteKAlle Heino leensa kanssa lastentarhaan. VOIMA SUOSITTELEE Vapaat Äänet Innanen & Kantonen Duo ja Christophe Monniot Station Mir eli ranskalais-suomalainen jazzilta! Ke 2.10.2013 klo 19, alk. 13/9 € Klaneettitie 5, kanneltalo.?Liput alk. 13/9 € Liput (09) 310 12000 Klaneettitie ja Lippupalvelu 5, kanneltalo.? Liput (09) 310 12000 ja Lippupalvelu Mad Ice Arnold alala ChiwBan d l ntekijä Karismaattinen laulaja-lauluntekijä esittää kokoonpanonsa kanssa melankolisia afrikkalaisia melodioita maustettuna ripauksella soulia. la 14.9. klo 19, alk. 10/8 € p 18.10. klo 19 pe aalk. 10/8 € Svirki la l 16.11. klo 19 a 10/8 € Sviirrjjat alk. Klubi-ilta, A-oikeudet, ovet avataan klo 18.30 Liput: (09) 310 12000 tai Lippupalvelu Mosaiikkitori 2, vuotalo.?, FB: VuotaloTiedotus Koonnut Kaisu Tervonen Voimaa valitsee suositu suositukset tapahtumatiedoista. Niitä otetaan vastaan 16.9. asti voima@voima.?. DISGRACE 6.-21.9. Turku, Helsinki, Seinäjoki, Oulu, Kouvola, Jyväskylä www.facebook.com/disgrace.vonturku Deathmetallilla aloittanut ja rokkiräimeeseen vaihtanut bändi viettää 25-vuotisjuhliaan tien päällä aikeenaan räjäyttää kuuden suomalaiskaupungin tajunta. MURHABALLADEJA TOMMI KERÄNEN 14.9. kello 19 Kapsäkki, Helsinki www.kapsakki.? 7.9. kello 19 Kutomo, Turku http://keranen.anoema.com Laulaja Heikki Laitinen ja harmonikkataiteilija Kimmo Pohjonen esittävät suomalaiseen kansanperinteeseen pohjaavia murhaballadeja, ja kokonaisuuden täydentää soiton tahtiin improvisoiva tanssija Reijo Kela. Noisevelhona tunnettu äänitaiteilija esittää marginaalimusiikkiin keskittyneellä Himeraklubilla teoksensa Lucid Baby Jabber, joka löytyy myös Keräsen levytykseltä Moon Over Torrelorca. Klaus Welp MONSTERS OF POP AINO VENNA 19.-22.9. Klubi & Telakka, Tampere www.monstersofpop.net 18.9. kello 19 Kanneltalo, Helsinki www.ainovenna.com Vuodesta 2006 järjestetty indiemusiikin festivaali esittää ulkomaisten vieraidensa lisäksi pätevän kattauksen kotimaista popmusiikkia, jota edustaa myös elokuussa ensilevynsä julkaissut powerpopryhmä The Lieblings. Helsinkiläisen laulaja-lauluntekijän otteessa on miellyttävää vanhanaikaisuutta, joka kuuluu niin aavistuksina chansoneista kuin ripauksina varhaisesta rockista sekä nostalgiana sanoituksissa. pois valoista L I V E 2 0 1 2 C D / 2 L P / D I G I K A U P O I S S A 6 . 9 . 2 0 1 3 !
HELSINGIN AIKUISOPISTO w w w. h e l a o. f i MATKA ALKAA TÄSTÄ. Löydä paikkasi matka.turkuamk.fi Hae meille 16.9.-1.10.2013 ja aloita opintosi tammikuussa ??? ?????? ?????? HORNXYD MRXUQDOLVPL NDVYDWXV MD VRVLDDOLDOD NXYDWDLGH +DH KHWL ZZZ ODKGHQNDQVDQRSLVWR À
ZZZ IDFHERRN FRP ODKGHQNDQVDQRSLVWR
7 / 2013 KIRJALLISUUS 51 Peitetehtävissä ”Keinolla millä hyvänsä” oli Britannian poliisin salaisen soluttautumisyksikön motto. Oikeasti. Mirkka Hietanen O helteinen päivä Italiassa heinäkuussa 2010. Nelikymppinen brittinainen etsii aurinkolasejaan pakettiauton hansikaslokerosta. Lasien sijaan käteen osuu miesystävän passi, ja päähänpisto saa naisen vilkaisemaan sen nimisivua. Passikuvasta katsovat Mark Stonen tutut kasvot. Nainen on ihastunut Stoneen viisi vuotta aiemmin, kun Skotlannin Gleneaglesissa osoitettiin mieltä G8-kokousta vastaan. Kokous ja protestit jäivät pannukakuksi, mutta mielenosoituksista alkunsa saanut rakkaus on kestänyt. Kuva on tuttu, mutta nimi passissa on vieras. Mark John Kennedy. Hän on poliisin soluttautuja. N kiinnostavimE mista hahmoista on Pete Black, joka soluttautui 1990-luR ÄS K IRJAN vulla rasisminvastaisiin liikkeisiin. Poliisin rasistiset käytännöt olivat kovan arvostelun kohteena, ja SDS halusi vaientaa kritiikin. Blackia käskettiin kaivamaan murhatuista nuorista ja heidän vanhemmistaan tietoja, joita voitaisiin käyttää heitä vastaan julkisuudessa. Black hoiti komennuksensa loppuun, mutta poti huonoa omaatuntoa. Rooli oli jäänyt päälle, eikä kenties aivan syyttä. ”Olin vihannut poliisia vuosien ajan ja yhtäkkiä minun oletettiin olevan yksi heistä”, Black kertoo kirjassa. ”Olin moneen kertaan nähnyt kuvottavaa poliisiväkivaltaa mielenosoituksissa. Minusta tuli aidosti poliisinvastainen.” toimittajien G Paul Lewisin ja Rob Evansin kirja Undercover jäljittää BritanUARDIANIN nian poliisin huippusalaisen soluttautujayksikön kummallisen historian vuoteen 1968 asti. Se on tutkivan journalismin taidonnäyte. Poliisin mielenosoitusryhmä SDS, ”Special Demonstration Squad”, perustettiin valvomaan Vietnamin sodan vastustajia ja muita 1960-luvun lopun protestiliikkeitä, joiden pelättiin leviävän New Yorkista ja Pariisista Lontooseen. Huippusalaiseen yksikköön värvättiin poliisikoulusta valmistuneiden nuorten konstaapelien parhaimmisto, enimmäkseen miehiä. Heille rakennettiin huolellinen peiteidentiteetti. Henkilöllisyys napattiin samoihin aikoihin syntyneeltä, lapsena kuolleelta etunimikaimalta. Se takasi uskottavan syntymätodistuksen siltä varalta, että joku joskus ryhtyisi penkomaan soluttautujan taustaa. Tukka ja parta saivat kasvaa. Ranteeseen ilmestyi erikoisvalmisteinen Casio-kello, joka toimi nauhurina. Alkoi noin viiden vuoden mittainen komennus. Sen aikana aktivismi oli soluttautujan päätyö. Perhettään poliisit saivat tavata yhtenä päivänä viikossa. nelikymmenvuotinen K vyyhti alkoi purkautua vasta, kun ilmastoaktivisti Mark OKO Stone paljastui poliisi-Kennedyksi. Siinä vaiheessa hänen viisivuotinen komennuksensa oli jo päättynyt. ”Kennedy poistui aktivistipiireistä, mutta hän ei pystynyt palaamaan vanhaan rooliinsa. Hän Rauhanleirit ja McDonaldskampanjat tuntuvat olevan kaukana sellaisesta oikeasti vaarallisesta radikalismista, jota SDS väitti valvovansa. ”Yksikköä kritisoitiin jo varhain parlamentin sisäasiainvaliokunnassa siitä, että se näytti ottavan kohteekseen kenet tahansa, jonka mielipiteet eivät miellyttäneet hallitusta”, Lewis sanoo. Soluttautujia riitti niin oikealle kuin vasemmallekin. Oman agenttinsa saivat esimerkiksi työväenpuolueesta erkautunut sosialistipuolue, kadunvaltausjuhlia järjestävä Reclaim the Streets -liike ja ilmastoleirit. haasM tanut poliisin oikeuteen henkisestä kärsimyksestä, jonka ARK K ENNEDY ON piti peite-elämästään enemmän kuin oikeasta elämästään”, Paul Lewis sanoo. Sitä on tapahtunut usein. Lewisin mukaan eri puolilla saarivaltiota toimii tälläkin hetkellä uutteria maailmanparantajia, joiden poliittinen herääminen on tapahtunut kesken peitetehtävän. ”Heistä tuli uusia ihmisiä. Kun ihminen viettää viisi vuotta esittäen anarkistia, kommunistia tai rakastavaa kumppania, teeskentely voi muuttua todeksi. Kumpi identiteetti silloin on aito ja kumpi valetta?” paljastui, soluttautujan seksisuhteet tuomittiin Britanniassa kovaan ääneen. Lewis ja Evans ovat tehneet uroteon penkoessaan tarinaa tarkemmin. Kennedy ei ollutkaan yksittäistapaus, ja seksi oli vain yksi soluttautujien työn monista epäilyttävistä aspekteista. SDS:n ja sen seuraajaksi perustetun NPOIU:n pelisääntöjen mukaan seksin harrastaminen ja pieni rötöstely oli suotavaa, kos- K UN K ENNEDY minen a h i n u t ”K si vuot , i i v ä ä viett kistia r a n a n esittäe entely voi teesk todeksi.” ua muutt ka se lisäsi soluttautujan uskottavuutta. Yksikkö kehotti työntekijöitään ”uimaan syvällä”, antamaan kaikkensa tehtävälle soluttautumisvuosien aikana. ”Keinolla millä hyvänsä”, kuului yksikön motto. Tärkein sääntö oli, että agentti ei saisi päästää itseään rakastumaan oikeasti. Se ei aina onnistunut. Osa Kennedyn kollegoista hankki lapsia pahaa-aavistamattomien aktivistinaisten kanssa ja katosi komennuksen päättyessä heidän elämästään. Totuus kadonneesta isästä on paljastunut heille vasta Guardianin tutkimuksen myötä. Yhtä suuren yllätyksen ovat kohdan- neet ne oikean elämän puolisot ja lapset, jotka eivät tienneet peitetehtäviin liittyneistä rinnakkaisperheistä. Poliisien tekemät rikokset eivät näytä aina jääneen vähäpätöisen rötöstelyn tasolle. Lewis ja Evans uskovat SDS-agentin räjäyttäneen palopommin Debenhams-tavaratalossa Eläinten vapautusrintaman nimissä vuonna 1987. Sama mies sai komennuksensa aikana lapsen aktivistinaisen kanssa – ja eteni myöhemmin johtotehtäviin yksikössä. rakastuminen aktivistinaiseen aiheutti. Myös joukko Kennedyn kanssa seksiä harrastaneita aktivisteja on nostanut kanteita. Soluttautujien toiminnasta on käynnissä laaja tutkinta. Lewis ei usko sen johtavan mihinkään. ”Soluttautujia käytetään yhä, mutta he ovat luopuneet kuolleiden lasten identiteettien varastamisesta”, Lewis sanoo. ”He ovat varovaisempia nykyään, ja heillä on luultavasti uusia sääntöjä seksisuhteista.” ”Siinä se. Kukaan ei ikinä joudu vastuuseen.” peU lottavan lähelle myös suomalaisen kansalaisaktivismin Hanna Nikkanen lähihistoriaa. SDS-agentit olivat yllättävän suuressa roolissa 1990-luvun McLibel-oikeudenkäynnissä, jota seurattiin tiiviisti Suomessa. Aseistakieltäytyjäliitto on kuljettanut rauhanaktivisteja ydinaseiden vastaisiin tapahtumiin Englannin Aldermastoniin, missä NPOIU:n Lynn Watson on pitänyt leiriä. Moni suomalainen on tavannut Mark Kennedyn Berliinissä. Paul Lewis, Rob Evans: Undercover: The True Story of Britain’s Secret Police. Faber&Faber 2013. 346 s. Lewis kävi huhtikuussa Helsingissä puhumassa Reading The Riots -hankkeesta. Se selvitti, miksi Britannian esikaupunkialueilla mellakoitiin ja ryösteltiin loppukesästä 2011. Guardian ja London School of Economics haastattelivat satoja mellakoitsijoita, poliiseja ja mellakka-alueiden asukkaita. NDERCOVER TULEE
7 / 2013 52 KIRJALLISUUS Runo rokkaa sarjakuvissa Runoilijat & sarjakuvataiteilijat löysivät toisensa. Syntyi albumillinen rouheaa & punkahtavan räkäistä taidetta. T U O R E E S S A Ta p p a j a m u m mo ja muita runosarjakuvia -albumissa kahdeksan sarjakuvataiteilijaa tulkitsee kahdeksan 2000-luvun runoa, kukin omalla tyylillään. Runoissa ja kuvissa tapellaan mummoa vastaan bussipysäkillä, eletään aikaa Elviksen kuoleman jälkeen, ostetaan ikkunaheloja Ideaparkista ja inhotaan muumeja. Luonnollisesti myös ahdis- tutaan elämästä ja rakkaudesta sekä työkkärin urasuunnittelukurssista. Osa albumin sarjakuvista mukailee tiiviisti alkuperäistä runoa, osassa runoja sovitetaan luovasti. Jarno Latva-Nikkola toimittanut ko ajan lisää ja koulutukseenkin sarjakuvataiteilija Solja Järven- satsataan. pää on ylpeä albumista. Ei ihme, Alan aktiivien ansiosta syyssillä Uudenmaan taidetoimikun- kuussa järjestettävät Helsingin nan ja Taiteen edistämiskeskuk- sarjakuvafestivaalit ovat Pohjoissen sarjakuvataiteen läänintai- Euroopan suurimmat. Sen sijaan aikuisia suomalaiteilijana hän tahtoo yhdistää taiteenaloja. sia voisi patistaa löytämään sar”Sarjakuva sopeutuu hyvin jakuvan maailman, joka on paljon muutakin kuin erilaisiin käytAku Ankkaa. tötarkoituksiin ”Meillä on ja sitä on helppo n a v tarjolla sarjakäyttää myös ilu k a n Sarj o j l kuvia laidasta maisun tehokeia p on nona”, Järvenpää laitaan. Kulutailma kuin a m n i kuvailee. tajien pitäisi k a muut nkka. ”Toivon, että olla rohkeamA u k pia ja uskaltaa albumi inspiroisi A tarttua uusiinmuitakin kokeikin sarjakuviin. lemaan, miten sarjakuvat voivat Kadehdin, mitukea ilmaisua esimerkiksi musii- ten Belgiassa sarjakuva on arkikissa ja näyttämötaiteessa.” päiväinen kulutustuote. Miksei täälläkin voitaisi opetella siihen, TA P P A J A M U M M O N idea syntyi että vaikka bussimatkan voisi Lahden ensimmäisillä kirjames- käyttää suomalaisia sarjakuvia suilla viitisen vuotta sitten. lukien”, Järvenpää miettii. ”Tutustuin runoilijoihin, jotka olivat hyvin samanhenkisiä kuin O N K O Tappajamummolle luvasosa meistä sarjakuvapiirtäjistä. sa jatkoa? Sarjakuvaihmisillä ja runoilijoilla ”Jos joku pyytää ja rahoittaa synkkasi heti”, Järvenpää kertoo. sen, niin miksipä ei. Projekti oli Seuraavan vuoden messuilla todella mieluisa ja ideoita riitidea kehittyi ja syntyi ensimmäi- tää”, Järvenpää kertoo. nen versio albumin Tappajamum”Idea on myös varastettavismo-runosarjakuvasta – livenä sa. Toivon, että albumi rohkaisisi esiintymislavalla. kustantajia toteuttamaan lisää Järvenpää sai toteuttaa albu- tällaisia kokonaisuuksia.” min vapaasti, mieltymystensä Anna-So?a Joro mukaan. Mukaan valikoitui rokkaavia ja raisuja tekijöitä. ”Toivon, että miesten olisi Solja Järvenpää (toim.): Tappajahelppo tarttua opukseen. Sellais- mummo. Ntamo 2013. 48 s. tenkin, jotka eivät ikinä myöntäisi lukevansa runoja. Tahtoisin, että Tekijäparit: Tapani Kinnunen/Jupu runosarjakuvat tavoittaisivat nii- Kallio, Leevi Lehto/Antti Silvekostäkin, jotka eivät vielä tiedä kuin- ki, Dxxxa/Joonas Rinta-Kanto, J.K. ka rohkeita ja ra?aavia runoilijoi- Ihalainen/Jukka Tilus, Mari Aaltonen/Petteri Tikkanen, Harri Herta meillä Suomessa on.” TA P P A J A M U M M O N mukaan suomalainen sarjakuva kukoistaa. Omalaatuisuutensa ansiosta sitä arvostetaan myös ulkomailla. Sarjakuvantekijöitä tulee koJÄ RV E N PÄ Ä N tell/Solja Järvenpää, Visa Tikka/ Jarno Latva-Nikkola ja Rauni Anita Martikainen/Tommi Hämäläinen. Tappajamummon julkkarit Helsingin sarjakuvafestivaalin lauantaiklubilla 7.9. Cafe Mascotissa. Joonas Rinta-Kanto
7 / 2013 KIRJALLISUUS VOIMA SUOSITTELEE 53 Koonnut Kaisu Tervonen Voima valitsee suositukset suositu tapahtumatiedoista. Niitä otetaan vastaan 16.9. asti voima@voima.?. KIRJAILTA PYHÄ VÄKIVALTA KESKIAJAN RISTIRETKIKIRJALLISUUDESSA 4.9. kello 16 Porthania, Helsinki Helsingin yliopiston järjestämässä tilaisuudessa kolme tutkijaa kertoo, kuinka ristiretkiä ja niiden sisältämää väkivaltaa on kuvattu aikalaiskirjallisuudessa ja mitä yhteyksiä siitä voi vetää nykyaikaan. 3.9. kello 18-19 Pääkirjasto, Jyväskylä http://www.jyvaskyla.?/kirjasto/tapahtumat/kirjaillat Kuukausittain järjestettävissä Kirjailloissa keskustellaan Kaupunginkirjaston 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kotimaisista klassikoista, joista syyskuussa on vuorossa Juhani Ahon pienoisromaani Yksin. KIRJALLISUUS JA HYVINVOINTI 16.9.-11.11. Turku www.kirjantalo.org/2013/08/kirjallisuus-ja-hyvinvointi-luentosarja Kaikille avoin luentosarja esittelee kirjoittamisen ja lukemisen hyvinvointivaikutuksia ulottuen kirjallisuuden käyttämisestä hoitotyössä sanojen voimauttavaan vaikutukseen. MITEN KUVITUKSENI OVAT SYNTYNEET 5.9.-10.10. Tampereen yliopisto www.uta.?/ltl/kir/studiageneralia.html Lasten- ja nuortenkirjojen kuvitustaiteeseen keskittyvän luentosarjan avaavat kirjailija-kuvittajat Mauri Kunnas ja Markus Majaluoma. MUUT LEHDET Jopa Yhdysvalloissa, missä rahoittajan on saatava vastiketta rahalle, jolla hän on orkesteria tukenut, konserttitilanne on täysin vapaa. Rahoittajan nimi saattaa lukea käsiohjelmassa tai se mainitaan jonkinlaisen kuulutuksen muodossa. Sen jälkeen siirrytään tilaan, jossa vain taide on mahdollista. Meillä ei ole tarjota tukijoille sitä, mitä urheilulla on, että suorittaisimme taidetta logot otsassa. Taide on aika synestesinen kokemuksena, eli jos yleisö näkee liikaa, se ei enää kuuntele.” Hannu Lintu, Markkinointi&Mainonta 13/2013 Matkailuelinkeinon hieno piirre on, että se tarvitsee paljon työvoimaa eikä sen tuotantoa voi siirtää halvan työvoiman maihin.” Koonnut Pertti Laesmaa Ravinnon ja vaatteiden tekeminen itse merkitsee vapautumista sekä täysipäiväisestä palkkatyöstä että työttömyydestä seurannaisineen: epäsymmetrisistä neuvotteluista työnantajan tai Kelan virkailijoiden kanssa; työhaastattelujen ja yt-neuvotteluiden helvetistä; kehityskeskusteluista; työttömyyden epätoivosta.” Jussi Sivenius, Elonkehä 2/2013 Mitäs tällä nyt sitten on tekemistä diakoniatyöntekijöiden alkoholinkäytön tai seksuaalielämän kanssa? Eipä juuri mitään. Pahoittelen, ettei otsikko saa katetta itse tekstissä. Kirkollisia uutisia tekevät kuitenkin tietävät, että jos puhutaan seksistä ja viinasta, saadaan moninkertaisesti lukijoita verrattuna siihen, että puhutaan oikeasti tärkeistä asioista kuten diakoniatyöstä. Tämä oli nyt kiero yritys saada läpi edes jokin ajatus myös siitä.” Auli Kivenmaa, Pam 12/2013 Seppo Simola, Kirkko & kaupunki 31/2013 Pitää tehdä järjestelyt, joilla turvataan se, että ruotsinkieliset saavat palvelut äidinkielellään. Ratkaisu voi olla joku muukin kuin nykymalli, missä kaikki yrittävät opiskella ruotsia. Olen huolissani, jos kaikki vanhemmat laittavat esimerkiksi Lappeenrannassa lapsensa lukemaan venäjää. Kuka sanoo, että kaikki lappeenrantalaiset nuoret haluavat matkailualalle? Joku voi haluta virkamieheksikin.” Arhinmäen tempaus ei tuonut MiG-hävittäjiä Helsingin taivaalle. Venäjällä huomio jäi lähinnä somesuhinaksi. Syitä voi olla ainakin kaksi. Venäjän lähetystö on ehkä informoinut Moskovaa, että 'tämä on se kaveri, joka riehui aiemmin Smash Asemissa ja pantiin putkaan, älkää nyt siitä pillastuko, kakkosdivarin miehiä.'" Tom Packalén, Suomen Kuvalehti 34/2013 Pekka Mykkänen, Helsingin Sanomat 230/2013
7 / 2013 54 KIRJALLISUUS Lihava ihminen on lihava M S L vastustamisesta on tehty yleinen hyve, tiedostavan kansalaisen kunnia-asia”, Pekka Hiltusen Iso-kirjan päähenkilö Anni Kantto miettii. Ja on aivan oikeassa. Laihduttaminen on iso bisnes, eikä se pyöri ihan tuosta vain. Aina voisi olla vähän hoikempi, vähän timmimpi, vähän nuorempikin, jos vain mahdollista, ja kyllähän sitäkin monenlaiset tuotteet ja palvelut lupaavat. Paitsi ettei Annin tapauksessa ole kyse muutamista kiloista, ei kiinteytymisestä eikä ylipainosta. Anni on lihava. Hän on 168 senttimetriä pitkä ja painaa 138 kiloa. Selville tulee, miltä tuntui, kun vaaka näytti ensimmäisen kerran 80, 100 tai 114 kiloa. Sen jälkeen kilo on seurannut toistaan alistuneen, epäuskoisen pakokauhun vallassa. L I H AV U U D E N sivuilla kerrotaan, kuinka Anni Kantto muuttaa Tampereelta Helsinkiin uuden elämän toivossa. Sitten tulee potkut ensin työstä, myöhemmin JO ENSIMMÄISILLÄ ihmissuhteesta. Työ kyllä olikin aivan järjetön paskaduuni, mutta työ kuitenkin. Kaksi korkeakoulututkintoa eivät riitä mihinkään, jos lihavuus tekee ihmisestä muiden silmissä ruman. Päähenkilön väline kaiken käsittelyyn on syöminen, mikä sinänsä ei ole mikään uusi asia, sillä lihava Anni Kantto on ollut jo pitkään. Puolitoista litraa kinuskikermajäätelöä menee kuin transsissa tyhjyyteen samalla tuijottaen. Usein Anni yrittää uskotella itselleen, että lihavuus on ihan Kaksi intoa lututk u o k a e kork vät riitä ei , jos on n ä ä k mihin ava. lih palaa Tampereelle edelleen lihavana, nyt myös epäonnistuneena työssä ja ihmissuhteissa. Hiltunen on moninkertaisesti palkittu kirjoittaja, jonka tunnustettua osaamisalaa ovat aiemmin olleet lähinnä trillerit. Nyt Hiltunen ottaa askeleen arkisempaan maailmaan, ja osuu heti napakymppiin. Anni Kanton pohdinnat esimerkiksi ruoasta, syömisestä, lihavuudesta ja työelämästä osuvat enemmän tai vähemmän erittäin monen lukijan omaan elämään ja tekevät päähenkilöstä helposti lähestyttävän ja sympaattisen. Iso ei ole vain hauska ja mielenkiintoinen tarina, se on myös sivu sivulta painavaa yhteiskunnallista kommentointia. K IRJAILIJA PEKK A jukka vuorio Pekka Hiltunen: Iso. WSOY 2013. 9 s. 419 okei. Että jotkut vain ovat sellaisia. Että lihavuus on ominaisuus siinä missä vasenkätisyys tai ruskeat silmät. Silti, kaiken uskottelun keskelläkin, rivien välistä välittyy tunnelma, missä Anni itsekin ajattelee, että normaalipainoisena elämä olisi parempaa. Kaiken mentyä mönkään hän KIRJAT marjo jääskä, Minea Koskinen, Susanna Kuparinen & Maaria Pääjärvi Anja Nystén: Kemikaalikimara ara lapsiperheille.. Teos 2013. 295 s. Katja Jalkanen en & Hanna Pudas: s: Rivien välissä. sä. Kirjablogikirja. a. Avain 2013. 168 68 s. Pauliina Haasjoki: ki Hiukset. Otava 2013, s. 98 Ferdinand von Schirach: hirach: Collinin tapaus. Atena 2013. 168 s. Suomentanut Raija Nylander. Jarmo Stoor: Sieluhäkki. Into 2013. 240 s. Kemikaaleja, kääk! Kirjablogin anatomiaa Jotta unohtaisit taakkasi Erään lain ruumiinavaus Lapsi ei tyydy häkkiin Anja Nysténin edellinen kirja, Kemikaalikimara, opasti selkeällä tavalla arjen kemikaalien turvallisessa käytössä. Kemikaalikuorman keventämiseksi annettiin vinkkejä esimerkiksi siivoukseen, elintarvikkeisiin ja kosmetiikkaan liittyvissä teemoissa. Kemikaalikimara lapsiperheille -oppaassa samoja asioita esitellään erityisesti lapsiperheiden tai sellaisiksi aikovien näkökulmasta. Kirjassa opastetaan, miten välttää turhaa kemikaalialtistusta paitsi raskausaikana myös sitten kun lapsi on vauva, leikki-ikäinen, teini… Vahdittavaa on uuvuttavan paljon. Miten suhtautua muovisiin astioihin ja leluihin, käyttääkö luonnonkosmetiikkaa vai tavallista ja mitä ajatella ruokien lisäaineista. Onneksi Nystén ei kiihkoile. Hän esittelee faktat, loppu jää lukijan varaan. Vain muutamissa kohdissa pyritään vaikuttamaan suoremmin. Esimerkiksi lasten ja nuorten hiusten värjäämisestä varoitetaan painokkaasti. Nystén muistuttaa vanhempien määräysvallasta ja tarjoaa jopa valmiita perusteluja, joilla teinikapinalliselle voi yrittää puhua järkeä päähän. (MJ) Suomalaiset naputtelivat ensimmäiset kirjabloginsa vasta kymmenisen vuotta sitten. Bloggaamisesta on kirjoitettu jonkin verran, mutta kirjablogeihin keskittyvä suomalainen kirja on toistaiseksi puuttunut. Aukon paikkaa kahden aktiivin, Lumiomena-blogin Katja Jalkasen ja Kirjainten virrassa -sivuston Hanna Pudaksen kirjoittama Rivien välissä. Kirja perustuu omien kokemuksien ja aihepiirin yleisen seuraamisen lisäksi kirjabloggaajille ja kirjailijoille tehtyihin kyselyihin sekä muutamien kustannusalan työntekijöiden haastatteluihin. Teos esittelee kirjabloggamisen historiaa, blogien sisältöä, blogitempauksia ja muuta yhteisöllisyyttä sekä kirjablogien asemaa kirjallisuuskeskustelun kentällä. Rivien välissä on letkeälukuinen peruskartoitus ajankohtaisesta aiheesta. Runsaat sitaatit tuovat todistusvoimaa. Teksti on perusasiallista, mutta niin kuin monissa blogiteksteissä, heti pinnan alla värisee omistautuneisuus. Rivien välissä on blogiyhteisön sisäpiiriläisten kirjoittama, mutta se ei ole sisäänpäin lämpiävä. (MJ) Pauliina Haasjoki kirjoittaa tämän vuosituhannen luontorunoutta. Tuntuu siltä, että joku on läsnä. Haasjoen tapa nähdä on yksityiskohtainen, hänen maailmansa on hyvin vanha, vahva ja särkyvä. Hiukset on Haasjoen paras kirja tähän asti, se on humoristinen ja kevyt. Maailmanihmetys on pudottanut viimeisetkin rypyt kulmakarvojen välistä ja hymyilee: ”On hengitys jokaisella turpansa edessä.” Sirpaleinen kirja jättää lukijalle tilaa, se antaa rakentaa maailmaa pelkästään sen ihmeen avulla, että kaikki tämä on olemassa. Ei selityksiä, ei teema-ankkurointia, vaan kiperän terävää kuvaa: ”Marjat kypsyvät siihen mihin marjat jäivät, hopea ympäröi ne.” Ja runo sanookin: ”kaikki olemme valjaissa, kieseissä, pihdeissä, / jotka päihdyttävät, vievät pois, laskevat maahan.” Se ilahduttaa lukijaansa. Mitä valjaista, kun on tällainen kirja. (MP) Pienoisromaani Collinin tapaus on kirkas helmi, josta on hankala kirjoittaa ilman juonipaljastuksia. Päähenkilö, asianajaja Caspar Leinen saa ensimmäiseksi oikeusjutukseen näennäisen silmittömän murhatapauksen, jonka uhrilla on merkittävä rooli Leinenin menneisyydessä. Kirjan punainen lanka on avata erään huomaamatta läpi menneen lain vaikutuksia Saksan toisen maailmansodan jälkeiseen likapyykkiin. Romaani on eräänlainen opetusnäytelmä, joka havainnoi sotarikollisuuden, siihen syyllistyneiden ”tottelin vain käskyjä” -tapausten ja uhriuden dilemmaa. Samalla kirja avaa muutamilla eleganteilla juonenkäänteillä yksinäisyyden, oikeudentunnon ja -tarpeen sekä ajan ihmisiä mädättävän korroosion tematiikkaa. Von Schirach on mestari kertomaan kaikkein järkyttävimmät yksityiskohdat lakonisissa sivulauseissa. Onnettomuus tulee aina puun takaa, ja karmeuden edessä ihmisestä tulee lamaantunut suurisilmäinen alistuja. Siksi tarvitaan lakeja, joiden avulla kansakunta ilmaisee tahtonsa silloin, kun kipu on suurin. Joskus tahtotaso ei vastaa oikeudentajua. (SK) Jarmo Stoorin Sielunhäkissä näyttäytyy maailma, jota lapsi seuraa välillä kuin huonoa elokuvaa. Lapsen näkökulmasta kirjoittaminen vaatii uskollisuutta sille, ettei lapsi näe aikuisissa pahuutta samoin kuin toiset aikuiset. Heijastuuko tarinassa ”pahuus sukupolvesta toiseen” vai sittenkin inhimillinen kyvyttömyys käsitellä traumoja? Teoksesta tulee mieleen toinen ”pahuuden” kuvaus, Shena Mackayn Orchard On Fire, joka katsoo pedo?liaa lapsen silmin. Osa lukijoista kokee vieraannuttavaksi sen, ettei lapsi järkyty naapurin sedän lähentelyyrityksistä. Miksi järkyttyisi? Myös Sieluhäkissä on kiinnostavaa, ettei tarinaa kerro sosiaalityöntekijä. Takakannessa sanotaan, että päähenkilö pakenee pahuutta mielikuvitusmaailmaan. Mutta lapsen maailmassa paetaan tylsyyttä ja pusketaan rohkeasti hyvän ja pahan maailman rajoja. Koskettavinta Sieluhäkissä ovat isän ja pojan suhde ja miesriitit, joita edes alkoholismi ei onnistu turmelemaan. Vieraannuttavinta on palata takaumiin sota-ajoista ja äidin traumaan, jonka yhteisö julmasti kieltää. Sitä tarinaa ei enää kerro lapsi. (MK)
KIRJALLISUUS Antakaa meille kieli HELLMANIN Naiset ilman maata antaa äänen viidelletoista Suomessa asuvalle maahanmuuttajanaiselle. Afganistanista, Somaliasta, Libyasta, Pakistanista, Bosniasta, Irakista ja Marokosta lähtöisin olevat naiset ovat kaikki muslimeja, mutta muuten taustoiltaan hyvin erilaisia. Osa on korkeakoulutettuja, muutamat käyneet koulua vain vähän. Toiset ovat tulleet Suomeen (järjestetyn) avioliiton vuoksi, toiset taas turvapaikanhakijoina. Naisten kotoutuminen Suomeen on sujunut vaihtelevasti. Monia vaivaa yksinäisyys, ja kulttuurierot rassaavat. Käytännön elämässävaikeuksia on sekä asunnon että työpaikan löytämisessä. Kielitaidoton ei ole vahvoilla vuokra-asuntokilvassa, eivätkä työnantajat halua palkata huonosti suomea puhuvaa, huivipäistä naista edes siivoamaan. TARTU RUNOON antaneensa puheenvuoron haastateltavilleen ja häivyttäneen itsensä taustalle. Tällaista vaikutelmaa lukijalle ei syntynyt. Hellmann kirjoittaa muun muassa osallistumisestaan afgaaninaisten uudenvuodenjuhliin sekä ramadanin päättymistä juhlistavaan illanviettoon. Lisäksi hän useaan otteeseen kuvailee haastattelutilanteissa syntyneitä kokemuksiaan, ajatuksiaan ja tunnelmiaan. Tämä kaikki lisää osaltaan kirjan kiinnostavuutta. TOTEA A Marjo Jääskä onnistuneet ottamaan paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Espoolainen Zubia käynnistelee lounasravintolabisnestään ja suunnittelee perustavansa rahaston Pakistanin köyhien hyväksi. Korsnäsissa asuva Saudina puolestaan tekee koulutustaan vastaavaa työtä kotikielenopettajana ja tuntee solahtaneensa paikalliseen yhteisöön mukavasti. Melkein kaikissa tarinoissa nostetaan esiin kielen oppimi- Tässä sarjassa runoilija ja luovan kirjoittamisen opettaja Tommi Parkko avaa runoutta. Usein ei ole vain yhtä ja oikeaa tapaa ymmärtää runo. Runon puitteet voivat rajoittaa mahdollisia tulkintoja. Avauksissa Parkko kiinnittää huomiota juuri näihin puitteisiin. sen merkitys. On vaikea elää, jos ei saa ajatuksiaan ilmaistua, eikä osaa lukea esimerkiksi lapsen koulusta tuomia kirjeitä. Myös Kelan ja sosiaalitoimen tukiviidakoissa samoilu tai vaikkapa terveyskeskuksessa asioiminen on hankalaa tulkin varassa, eikä tulkkeja edes ole joka hätään saatavilla. K I R J O I T TAJ A 55 J O T K U T O V AT S I LT I Sonja Hellman: Naiset ilman maata. Viisitoista kertomusta. Like 2013. 172 s. Alimittainen runo? vihaan maata joka sinusta tulee. Satu Lepistön runo kokoelmassa Pohjoinen (ntamo 2013). Se on varsin lyhyt mutta se ei ole harvinaisen lyhyt. Muistikuvieni mukaan Guinnessin ennätystenkirjassa Suomen lyhyimpänä runona mainitaan M. A. Numminen teksti, jossa on vain yksi sana ”Moi”. Tähän verrattuna Lepistön runo on runsas ja ajatuksellisesti painokas. Yhden virkkeen mittaisia tekstejä näkyy jonkin verran runokokoelmissa. Aina lauseita ei ole mahdollista lukea kokonaisuudesta irrotettuna teksteinä, vaan niiden ymmärtäminen vaatii kokoelman muita runoja. Lepistön runossa on kyse toteamuksesta, havainnosta tai mielipiteestä, joka tuntuu tuoreelta. Se avautuu jopa maailmankatsomukselliseen pohdintaan, mitä meistä jää kuoleman jälkeen. N ÄIN MENEE Sitä voi tulkita myös kuvallisesti: olemme itsenäisiä suhteessa toisiin ihmisiin niin kuin maat, valtiot ovat toistensa suhteen. Tästä näkökulmasta siinä rinnastuu valtioiden ja ihmissuhteiden verkostot toisiinsa. Kyseessä voi olla vaikkapa vanhempien suhde lapsiin tai parisuhteen osapuolten keskinäiset suhteet. Runoudelle tyypilliseen tapaan Lepistön lausetta voi lukija tulkita vapaasti niin kauan kuin tulkinnat perustuvat tekstissä läsnä oleviin asioihin. R U N O M U I S T U T TA A myös aforismia. Se on suppea kirjallisuuden laji, joka usein yhdistetään proosaan. Aforismissa painottuu ajatuksellinen toteamus, jopa ?loso?set totuudet. Viime vuosina runous on hyödyntänyt aforismin perinnettä ja päinvastoin. Näiden erillisten lajien välillä on syntynyt hedelmällinen suhde. Aforismi on tuonut runoon ajatuksellista painokkuutta ja kuvallisuus on siirtynyt aforismiin. Runoudessa mietelmällisyys ja väitelauseet ovat joskus ongelmallisia. Runouden tapa kertoa asioita painottuu usein kuvaan, asia siis kerrotaan epäsuorasti tulkinnallisesti vapaiden kuvien välityksellä. suoraan sanominen ei ole tyypillistä modernistisessa runoudessa, vaan kaikki on tulkinnanvaraista. Aforismi taas puhuttelee lukijaa suoraan älyllisellä tasolla. Siinä painottuu lyhyt, irrallinen teksti. Lepistön runoa voi lukea perinteiseen tapaan runona ja myös kuvallisena aforismina mutta ei käsitteellisenä aforismina. Siinä ei ole väitelauseita. Tämä lyhyiden lauseiden ja virkkeiden irrallisuus on kenties se aforismin piirre, joka kiinnostaa runoilijoita. Tätä katkelmallisuutta sanotaan fragmentaarisuudeksi. Siitä onkin tullut yksi tämän päivän runouden keskeisistä tunnusmerkeistä. A SIOIDEN Tommi Parkko SYKSY 2013 HETKIÄ LUONNOSSA Elisa Heinonen 6.9. - 29.9. 2013 KAAKKOIS–SUOMEN RUNOKIERTUE Juho Nieminen, Kristian Huuhtanen, Tuija Välipakka, Hannimari Heino la 21.9.2013 klo 15.00 RAHAT VAI KOLMIPYÖRÄ? Pauli Parkkinen 8.10.2013 - 27.10.2013 $DPXOOD +HLQRQHQ \NVLW\LVNRKWD S ONJA 7 / 2013 o 3LHQ /LLNNDODQWLH 6LSSROD o LQIR#JDOOHULDDQWDUHV o $YRLQQD WLpVX p PD VXOMHWWX
7 / 2013 56 ELÄVÄ KUVA Autotallista kodinkone-jeesukseksi Elokuva Applen perustajasta Steve Jobsista kertoo, kuinka hyvä suunnittelu & kapitalismi yhdistyivät. J O B S A L K A A kohtauksella, jossa Applen perustaja Steve Jobs ja päädesigneri Jonathan Ive esittelevät iPodin. He lupaavat, että laite mullistaa musiikkibisneksen. Näin kävikin. Elokuvassa suorastaan ylistetään Jobsia, joka tarinassa potkitaan suotta Applelta. Todellisuudessa Apple oli Jobsin päätösten vuoksi katastrofaalisessa tilanteessa. Näin väittää Applen toinen perustaja Steve Wozniak Bloombergin haastattelussa. T O S I A S I A O N , että vasta kun Jobs sai potkut, Apple sai selvitettyä taloudelliset ongelmansa ja vasta sitten se toi digitaalisen taittopöydän, ääni- ja videoeditoinnin kenen tahansa saataville. Jobsilla oli visioita, mutta ei kykyä toteuttaa niitä. J & 11 OPETUSLASTA. Steve Jobs innosti ihmiset tuotesuunnitteluun ja opetti heille idean täydellisestä kodinkoneesta. Wozniakin mukaan suurin virhe on jättää kokonaan kertomatta, millaisen muutoksen Jobs koki ennen kuin palasi Applelle takaisin 1990-luvun puolivälin jälkeen. Sama piinaa myös Walter Isaacsonin kirjaa Steve Jobs. Tosin Wozniak on mukana toisessa, kilpailevassa Steve Jobsia käsittelevässä elokuvaprojektissa, jota käsikirjoittaa The Social Networkin Alan Sorkin. huolimatta tarina tempaisee paikoitellen mukaansa ja saa uskomaan, että maailmaa voi muuttaa myös tekemällä hyviä tuotteita. Naiiviudesta huolimatta elokuvassa realisoituu kiehtovasti Jobsia riivannut demoni: ajatus hyvästä tuotteesta, joka on suunniteltu mahdollisimman minimalistisesti. Tämä ajatus on ajattoman designin ydin. Jobs sytytti ihmiset, hän oli friikki, joka ratsasti toisinajattelulla ja brändäsi Applen sellaisen esikuvaksi. Usein Jobsin ideat ovat olleet tärkeämpiä esimerkkeinä kuin toteutuksena. Applelle on käynyt vähän kuin Michel Foucaultille tieteessä, kapinallisesta tuli valtavirran ääni. K Ö K K Ö Y D E S TÄ A P P L E S S A tiivistyi aikoinaan wysiwyg eli saat mitä näet -ajattelu. Tietokoneelta ei tarvitse katsoa vihreitä kirjaimia vaan printteristä tai kirjapainosta tulee ulos sama näkymä kuin koneen ruudulla. Jo 1990-luvulla Applen koneilla ja Adoben ohjelmistoilla pystyi toimimaan digi-teollisuuden ammattilaisena. Apple oli taikasana sille, että asioita voi oppia nopeasti ja tehdä yksinkertaisesti. Se aika on tietenkin ohitse, mutta Applen esimerkki oli tärkeä: yhtiöllä voi olla muitakin tavoitteita kuin rahan tekeminen. Tosin nykyään Apple tekee nimenomaan rahaa. sillisalaatti, jonka arvo on lähinnä siinä, että se toimii riittävän uskottavasti, vähän kuin Timo Koivusalon elokuvat parhaimmillaan – ja tämä oli aito kehu. Jobs esittää kohtauksia Steve Jobsin ja Applen taipaleelta. Sen ydin pelkistyy sankaritarinaksi, miten kusipäästä tulee upporikas ja miten autotallista noustaan maailman arvokkaimmaksi yritykseksi tekemällä kompuuttereista kodinkoneita. Elokuvassa tiivistyy aikamme henki: innovoi tai kuole. E L O K U VA O N Kimmo Jylhämö Joshua Michael Stern: Jobs. Ensiilta 20.9. VALKOKANGAS Minea Koskinen, kati pietarinen, tuomas Rantanen, Janne Siironen & Jari Tamminen Jan Forsström: Silmäterä. Ensi-ilta 20.9. Steven Soderbergh: My Life with Liberace. Elokuvateattereissa nyt. Peter von Bagh: Muisteja. Ensi-ilta 13.9. Anne Fontaine: Perfect Mothers. Ensi-ilta 6.9. Derek Van Gorder & Otto Stockmeier: C (299,792 km/s). c-themovie.com Naiset ilman miehiä Kultaisessa kaapissa Ei mikään tyhjä kaupunki Paratiisin äidit ja pojat Vähäeleinen mestariteos Yötöitä tekevä nuori yksinhuoltajaäiti Marja (Emmi Parviainen) onnistuu luomaan väsymyksestä ja sotkusta huolimatta tyttärelleen Julialle (Luna Leinonen Botero) onnellisen kodin. Sitten vastaan tulee Marjan maahanmuuttajataustainen ex-heila (Mazdak Nassir), joka hahmottaa olevansa Julian isä. Miehen yhteydenotot suistavat Marjan psykoosinkaltaiseen tilaan. Jan Forsströmin esikoisohjauksessa on uskottavaa arkea ja koskettavaa perhekuvaa. Sanaton kuvaus duuniporukan etnisestä jakautumisesta, lehdenjakajan kulmasta maailmaan ja valtaväestöön kaivautuneesta pelosta arabinnäköisiä kohtaan on onnistunut. Elokuvassa risteilee kiinnostavia teemoja mielen järkkymisestä ja ennakkoluulojen syövyttävästä voimasta aina konservatiiviseen sanomaan siitä, miten epästabiili nainen on ilman miestä. Elokuva menettää intensiteettiä, kun alkaa kulku kohti tragediaa: tätä on nähty ennenkin. Yhdestäkään teemasta elokuva ei lopulta kerro erityisen omaa. Marjan romahdus jää osittain epäuskottavaksi, varsinkin loppukohtausten valossa. (KP) My Life with Liberace on aidsiin menehtyneen pianisti-laulaja Liberacen ja kuusi vuotta hänen kanssaan eläneen Scott Thorsonin rakkaustarina. Elokuva liukuu hauskasta raadolliseksi sen kuvatessa maalaispojan katoamista yksinäisen supertähden luomaan kimaltelevaan rinnakkaistodellisuuteen, jossa merkitystä on vain show’lla, seksillä, shoppauksella ja lemmikkikoirilla. ”Ihmiset näkevät vain sen, mitä he haluavat nähdä, Scott”, toteaa Liberace-elokuvan alussa. Lauseeseen kiteytyy pianistin elämän paradoksi: mies, joka teki campista tavaramerkin, kiisti aina julkisuudessa homoutensa. Elokuvan käsikirjoitus tyrmättiin Hollywoodissa liian homoksi valtavirtaleffaksi, ja se toteutettiin tv-työnä HBO-kanavalle. Loisteliaasta pinnasta budjetin pienuutta ei huomaa. Michael Douglas näyttelee uransa rohkeimman roolityön tavoittaen Liberacen kauheuden ja kauneuden. Matt Damon komppaa viattomana ja riippuvaisena Thorsonina, jonka Akilleen kantapääksi muodostuu kokaiinipitoinen Hollywood-dieetti. (JS) Tänä vuonna 70-vuotisjuhliaan viettävä Peter von Bagh on tehnyt oivan dokumentin oman lapsuutensa ajan 1950-luvun Oulusta. Elokuva on rakennettu huolellisesti valikoidun historiallisen aineiston ja vahvasti koettujen henkilökohtaisten muistojen varaan. Elävät anekdootit, kuvallisiin assosiaatioihin perustuvat leikkaukset, perinpohjainen arkistoarkeologia, eri taiteenlajeista ammentavat uhkarohkeatkin rinnastukset ja tekijälle tyypillinen paatoksellinen besserwisseriys kukoistavat. Suomalaisen elokuvaentusiasmin suurlähettiläs muistaa tietenkin tirauttaa myös tukun reikäreunaisia nostalgiakyyneleitä. Oulun historiaan perehtymätönkin katsoja huomaa ajelehtivansa yllättävän kotoisasti vuolaassa muistojen virrassa. Vaikka elokuva kertoo tekijästään vähintään yhtä paljon kuin kohdekaupungistaan, se tarjoaa myös havainnollisen kuvan siitä, miten tieto ja kokemukset ylipäänsä risteilevät mielissämme. (TR) Tabuja rikkovissa elokuvissa joutuu kysymään itseltään, miksi kiusaannun. Ensi alkuun Perfect mothers kiusaannuttaa, koska viittäkymmentä lähestyvän naisen on sopimatonta pelehtiä parhaan ystävänsä 20-vuotiaan pojan kanssa. Pian katsoja kiusaantuu, koska näyttelijät ovat hukassa huonon ohjaustyön kanssa ja tuhlaavat nopeatempoisen elokuvan avainhetkiä maiseman ”mietteliääseen” tuijotteluun. Elokuvassa häiritsee kahden äidin ja kahden pojan ristiinnaimisen symmetria. Tuijottelusta huolimatta ei selviä, miksi toinen pojista tekee aloitteen ensimmäisen suhteen tultua julki tai miksi toinen äideistä lähtee leikkiin mukaan. On myös hämmentävää, miten tästä ei synny enempää kon?ikteja roolihahmojen välille. Dialogin kliseisyys osoittaa mielikuvituksen ja rohkeuden puutetta. Elokuva yrittää oikeuttaa epärealistisuuden sillä, että roolihahmot elävät paratiisissa eristyksissä yhteisön normeista. Se antaa samalla aavistuksen epäuskottavan kuvan seksuaalisesti kokemattomien parikymppisten rakastajantaidoista. (MK) Kuinka on mahdollista, että vuoden paras sci?-leffa on talkootyönä toteutettu, vain 15 minuuttia pitkä, eikä sen tekemisessä ole käytetty tietokonetehosteita? C (299,792 km/s) alkaa 1980-lukulaisella ”tiededokumentilla” maailmankaikkeudesta. Muotonsa tämä mokumentti on lainannut Carl Saganin Cosmos-sarjalta. C leikkaa toistuvasti mokumentista tieteellisesti pätevään hard-sci?-tulkintaan avaruusmatkailusta. Ratkaisu on mainio. Vähäeleisen sci?-osuuden toimijoiden motiivit saavat selityksen mokumentin narratiivista. Mokumentin ja samalla koko lyhärin keskeisin viesti on, että meidän Aurinkomme tulee tuhoutumaan. Lisäksi meitä uhkaa elonkehän tuhoutuminen sotien, saasteiden tai luonnonkatastro?en takia. Mikäli ihmiskunta haluaa selvitä, meidän täytyy matkustaa tähtiin. Nykytiedon mukaan matkalaisten olisi käytännössä mahdotonta palata takaisin pitkän matka-ajan sekä aikadilaation takia. C on katsottavissa HD-kuvalla Vimeo-videopalvelussa. (JT)
ELÄVÄ KUVA 7 / 2013 VOIMA SUOSITTELEE 57 Koonnut Kaisu Tervonen Voimaa valitsee suositu suositukset tapahtumatiedoista. Niitä otetaan vastaan 16.9. asti voima@voima.?. REIKÄREUNA-FESTIVAALI 5.-8.9. Orivesi http://reikareuna.com Yhdeksännen kerran järjestettävän elokuvafestivaalin päävieraana on animaatio-ohjaaja Katariina Lillqvist, mutta tapahtumassa nähdään myös tuoreita kotimaisten tekijöiden dokumentteja, kuten Susanna Helken American Vagabond. CITIZEN PETER 14.-15.9. Orion, Helsinki www.kava.?/node/8063 Hiljattain 70 vuotta täyttäneen elokuvapersoonan Peter von Baghin uraa ja elämää juhlistaa paitsi Orionissa pyörivä elokuvasarja myös kaksipäiväinen seminaari, jossa julkaistaan kirja Citizen Peter. ROVANIEMEN MARKKINOILLA 7.9. Luontokeskus Kellokas, Ylläs Aasialaisia Jorma Nortimon ohjaama rempseäniloista suomalaista rillumareiperinnettä edustava puolimusikaali on klassikko vuodelta 1951. elokuvia DOC LOUNGE LAVAKLUBILLA 25.9. kello 17 Kansallisteatterin kellari, Helsinki Viime keväänä Lavaklubille muuttanut Doc Lounge juhlii dokumenttielokuvaa kerran kuussa keskiviikkoisin syyskuusta alkaen. KUOPION VILIMIT 3.-6.10. Kuopio www.isakry.? Köyhä mies jäljittää veljensä murhaajaa. K16 Ke 11.9. klo 14 & 18 Karaoke Girl Maalaistyttö Bangkokin seksityöläisenä. Pohjautuu tositapahtumiin. K12 Ke 23.10. klo 14 & 18 Laosissa sensuroituja aiheita. K12 Ke 13.11. klo 14 & 18 Vapaa pääsy, englanninkielinen tekstitys järj. Helsinki Cine Aasia ja Stoa Turunlinnantie 1, Itäkeskus, stoa.? Savolaistapahtuma painottaa yleisösuosiota nauttivia kotimaisia elokuvia, joita edustaa festivaalilla vierailevan Johanna Vuoksenmaan viimeisin elokuva 21 tapaa pilata avioliitto. VOIMAN TV-LIITE People Mountain At the Horizon People Sea Kidnappaustrilleri tulvii koonnut Tuomas Rantanen Lauantaisin (uusinta maanantaisin) YLE TV2: Boss (USA 2011–2012) Farhad Sa?nian on luonut niin pohjia myöten huumorittoman 16-osaisen valtatutkielman kyynisen kunnallispolitiikan, tunnevaurioisten ihmisten ja elämänhallintaa rapauttavan muistisairauden keskellä valta-asemastaan kynsin ja hampain kiinni pitävästä kovaotteisesta Chicagon pormestarista, että on tietenkin vain hassun loogista, että sarjan pääroolin ansiokkaasti vetää 20 vuoden ajan erästä kaikkien aikojen hauskinta sitcom-hahmoa, Frasieria, esittänyt Kelsey Grammer. 6.9. AVA: Kiertue (Ranska 2010) Mathieu Amalricin elokuva osoittaa vakuuttavasti, että burleski-varietee voi olla aidosti iskevä yhdistelmä artsuilua, ekshibitionismia ja voimauttavaa kehollisuutta, mutta leffan todelliset päämäärät ovat syvemmällä: vasta viime metreillä sisäisen kauneutensa paljastavassa roadmoviessa kerrotaan oman elämän hallinnasta, ylpeydestä ja itsemääräämisoikeudesta, mutta myös arjen ankeudesta, nöyrtymisestä ja siitä toveruudesta, jota oman toiseutensa kanssa tiliä tekevät ihmiset voivat väliltään löytää. 28.9. YLE Teema: Presidentin miehet (USA 1976) Andrew Rossin tarkkasilmäisesti tämän päivän toimituksellisia haasteita päivittävä dokumentin (Etusivu uusiksi: New York Times, USA 2011) kyytipoikana nähtävä Alan J. Pakulan tosipohjainen poliittinen klassikkoleffa kertoo, miten nimenomaan uuttera toimitustyö kaatoi aikanaan presidentti Nixonin ja antaa siinä sivussa vinkin siitä, kuinka syntyi hallitseva sankaritoimittajuuden roolimalli niin hyvässä (media toisinaan toimii vallan vahtikoirana) kuin pahassa (vain näyttävät paljastukset ja kuvien kaataminen näyttäytyvät arvokkaana journalismina, samalla kun muuten mennään sieltä, missä aita on matalin).
AKTIVISMI 7 / 2013 58 Kurkistus pimeään Dokumenttiohjaaja Joshua Oppenheimer antaa murhaajille puheenvuoron & tulee samalla vapauttaneeksi Indonesian vaikenemisen kulttuurista. I NDONESIALAINEN harmaahiuksinen mies esittelee videolla rautalangan kanssa, kuinka kommunisti tape- taan mahdollisimman vähällä sotkulla. Mies on Anwar Congo, joka tappoi Indonesiassa satoja ihmisiä vuoden 1965 kommunisminvastaisessa kampanjassa. Kyseessä on yhdysvaltalaisen Joshua Oppenheimerin dokumenttielokuva The Act of Killing, joka nähdään Suomessa ensimmäistä kertaa Rakkautta & anarkiaa -elokuvafestivaaleilla. Oppenheimer alkoi kuvata 2000-luvun alussa indonesialaisia, jotka työskentelivät viljelmillä. Huonoista työoloista huolimatta työntekijät eivät uskaltaneet liittyä ammattiliittoon, koska pelkäsivät leimautuvansa kommunisteiksi. Työntekijät, joista monet olivat vuonna 1965 murhattujen lapsia ja lapsenlapsia, pyysivät ohjaajaa kurkistamaan vaikenemisen verhon taakse ja selvittämään, mitä kaikkea kommunistivainoissa tapahtui. Oppenheimer palasi Indonesiaan ja ryhtyi purkamaan vyyhteä. Hän huomasi, että teloituksiin ja kidutuksiin osallistuneet innostuivat kertomaan tapahtumista vapautuneesti, jopa innostuneesti. ”Monet halusivat tuoda kuvauksiin mukaan ystävänsä esittämään uhria, tai viidakkoveitsen rekvisiitaksi. Tappajien kertomat tarinat olivat jopa pelottavampia kuin uhrien. Tuntui kuin olisin Saksassa 40 vuotta holokaustin jälkeen ja natsit olisivat edelleen vallassa”, Oppenheimer kertoo. Kun Anwar Congo ja hänen ystävänsä kerskailevat dokumentissa kukin vuorollaan miten kommunisteja teloitettiin, tuntuu kuin kurkistaisi äärimmäiseen pimeyteen. Alkuun he eivät osoita mitään katumusta. Samalla kun Oppenheimer selvitti, mitä vuonna 1965 oli tapahtunut, hän päätyi kuvaamaan nyky-Indonesian yhteiskuntaa. ”Teloittajat kutsuivat minut paikkoihin, joissa he olivat tappaneet ihmisiä. He kertoivat tapahV UONN A 2003 KORVAT MURHAAJILLE. Joshua Oppenheimerin dokumentti avasi keskustelun Indonesian vaietuista teloituksista. tumista iloiseen ja kerskailevaan sävyyn. Halusin saada selville, miksi he halusivat kerskailla ja tulla nähdyiksi”, Oppenheimer sanoo. Oppenheimer haastatteli kymmeniä teloituksiin osallistuneita ja eteni hiljalleen ravintoketjussa ylöspäin. Dokumentin päähenkilö Anwar Congo oli hänen 44:s haastateltavansa. Oppenheimerin mukaan Indonesia on täynnä anwareita. ”Heti ensimmäisellä kuvauskerralla Anwar vei meidät talon katolle ja esitteli, miten hän kuristi rautalangalla ihmisiä”, Oppenheimer kertoo. elokuvan tekeminen vaati tekijöiltä moraalista ja eettistä pohdintaa. Oppenheimer kertoo joutuneensa usein tilanteisiin, joissa joutui käymään läpi dokumentin oikeutuksen, punnitsemaan kuvauksiin NÄIN Ä ÄRIMMÄISEN a i muut e e e d i a ss ”T Kunne . n ä ä t mi aa.” muutt osallistuneiden turvallisuutta ja henkistä hyvinvointia. Yhdessä kohtauksessa kaksi gangsteria kulkee paikallisella torilla ja kiristää kiinalaistaustaisilta kauppiailta suojelurahaa. ”En voinut hyväksyä kuvaamista, koska en halunnut antaa näille kiristäjille kameraryhmää tukemaan heidän toimintaansa. Paikallinen kuvausryhmäni kuitenkin vaati minua kuvaamaan, sillä kiristäminen on arkipäivää.” ”Lopulta päätin kuvata tilanteen, mutta kävin kuvauksen jäl- VOIMA SUOSITTELEE keen kertomassa jokaiselle myyjälle mistä oli kyse ja maksoin heille suojelurahat takaisin. Siitä tuli kallis kuvauspäivä edullisella torilla”, Oppenheimer kertoo. Indosian verinen historia vaikuttaa yksittäistapaukselta. Oppenheimerin mukaan kyse on globaalista ilmiöstä. Syypäitä ovat länsimaat, jotka esimerkiksi Indonesiassa tukivat sotilasjunttaa ja katsoivat teurastusta läpi sormiensa. ”Me olemme siirtäneet fasismin etelään. Kaikki ostamamme tuotteet paidoista läppäreihin on tuotettu paikoissa, joissa on poliittista väkivaltaa, rikolliset nostettu valtaan ja hallitukset johtavat pelolla. Yhdenkään tuotteen hintalappuun ei ole laskettu inhimillistä kärsimystä.” Oppenheimerilta näkeekö hän itsensä jonkin sortin aktivistina. Hän vastaa kieltävästi, mutta pitelee samalla kädessään Tempo-lehteä. Se on yksi Indonesian merkittävimmistä viikkolehdistä. Dokumentin julkaisun jälkeen ilmestynyt numero on kaksi kertaa paksumpi kuin normaalisti. Siinä on 75 sivua todistajanlausuntoja 1960-luvun teloituksista. Dokumentin avulla vaikenemisen muuri on Indonesiassa purkautunut. Myös Anwar Congo joutui kohtaamaan teloitukset uudestaan. ”Keskustelin tästä lehdestä dokumentin tuottajan Werner Herzogin kanssa. Hän sanoi, että taide ei muuta mitään. Pienen tauon jälkeen Herzog lisäsi: kunnes se muuttaa”, Oppenheimer sanoo. K YSYN Jari Hanska Joshua Oppenheimer: The Act of Killing Helsingin Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla 22.9. Muut esitysajat hiff.?. Koonnut Kaisu Tervonen Voima ma suosittelee -os -osiossa julkaistaan tietoja tapahtumista, kursseista, teatteri- & tanssiesityksistä, musiikkitapahtumista & näyttelyistä. Seuraava Voima ilmestyy 7.10. ja on jakelussa syyskuun. Tietoja seuraavaan kalenteriin otetaan 16.9. asti voima@voima.?. Voima päättää tietojen julkaisusta. 6.-21.9. Rovaniemi, Jyväskylä, Turku, Savonlinna www.mahdollisuuksientori.? Läpi kesän Suomea kiertänyt, ihmisoikeuskysymyksiin keskittynyt tapahtuma päätyy syyskuussa pohjoisimpaan kohteeseensa Rovaniemelle, jossa esiintymässä nähdään muun muassa Jaakko Laitinen & Väärä Raha. POLKUPYÖRÄMIELENOSOITUS 7.9. kello 16-19 Kolmen sepän patsas, Helsinki Keskustasta starttaavan polkupyörämielenosoituksen tarkoituksena on kiinnittää huomiota Venäjän poliittisten vankien, kuten Pussy Riotin jäsenten, tilanteeseen. Jaakko Laitinen & Väärä Raha, kuva Jukka Merimaa MAHDOLLISUUKSIEN TORI SADONKORJUUJUHLA 6.9. kello 18-23 Kääntöpöytä, Helsinki http://kaantopoyta.? Ympäristöjärjestö Dodon perustamassa, kaupunkiviljelyyn keskittyvässä tilassa nautitaan live-musiikista sekä kahvilassa myytävästä, oman sadon antimista kokatusta ruuasta. KUTSUNTA-KAMPANJA PUHTAITTEN VESIEN PUOLESTA 10.–11.9. Tampere, Tullikamari Turpeenoton ja kaivoshankkeiden uhkaamien alueiden asukkaiden sekä kaivosbuumista huolestuneiden valtakunnallisessa tapaamisessa kootaan eri paikkakuntien kaivosryhmien ja vesistöjen puolustajien yhteistä voimaa. Ohjelmassa paneelikeskusteluja, työpajoja ja illanvietto. Keskiviikkona 11.9. kansalaiskävely vie manifestin Euromining-konferenssiin Tampereen messukeskukseen. 1.10. alkaen Koko maassa http://akl-web.?/Kutsuntakampanja_2013_osallistu Aseistakieltäytyjäliiton ensimmäisen kerran jo 1960-luvulla järjestämässä kampanjassa vapaaehtoiset jakavat kutsuntapaikkojen edessä siviilipalveluksesta ja totaalikieltäytymisestä kertovia lentolehtisiä.