RUNOILIJA-AKTIVISTI NIILLAS HOLMBERG – EI MIKÄÄN DIPLOMAATTI 8/2019 LOKAKUU | VOIMA.FI
amnesty.fi/liity SANANVAPAUS ON UHATTUNA VENÄJÄLLÄ. TUE TYÖTÄMME. AMNESTY.FI/LAHJOITA
amnesty.fi/liity SANANVAPAUS ON UHATTUNA VENÄJÄLLÄ. TUE TYÖTÄMME. AMNESTY.FI/LAHJOITA #kansallisteatteri Kansallisteatteri Nuorten
#vastuullinenhkl www.hkl.fi/vastuullisuus Seuraa vihreiden vaeltajien elämää somessa ja netissä!
#vastuullinenhkl www.hkl.fi/vastuullisuus Seuraa vihreiden vaeltajien elämää somessa ja netissä!
LOK AKU UN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS WILFRIED NIPPEL: KARL MARX Karl Marxiin viita taan taajaan, mut ta usein ajatusten historiallinen taus ta jää huomiotta. Kuinka valmistui Kommunistinen mani festi? Entä millaiseen maail maan syntyi Pää oma? Wil fried Nippelin tietokirja mat kaa nimihen kilön mukana Berliiniin, Kölniin, Pariisiin, Brysseliin ja Lontooseen. Teos tutustuttaa Marxin poliittisen toiminnan ja tuotannon keskeisiin kohtiin, mutta valaisee myös salattuja vaiheita hänen elämästään. kauppa.gaudeamus.fi Taiteilija ja feministi Raisa Omaheimo käsittelee rakkaut ta tuoreesti ja us kaliaasti. Hän ruo tii tarkkanä köisesti hyvin yk sityistä ja toi saalta kaikille tunnistettavaa rakastumisen tunnetta ja ih misen paljautta suuren tunteen vallassa. Vaikka tunne ei katso sukupuolta tai pysähdy normei hin, se on armotonta yhtä kaikki. Koodilla SYDÄN –20 % kustantajan verkkokaupasta: kustantamo.sets.fi RAISA OMAHEIMO: SYDÄN JUSSI JALONEN: AYN RAND – KAPITALISMIN VALTIATAR MARGARET ATWOOD: TESTAMENTIT On kulunut 15 vuotta Orjattaresiromaanin loppu kohtauksesta. Tarinan kertojina on kolme naista. Margaret At woo din innoituksena ovat olleet lukijoi den kysymykset Gileadin valtios ta sekä maailma, jossa elämme. Mitä Gileadissa on tapahtunut näinä vuosina – ja mitä se kertoo meille omasta ajas tamme? The Handmaid’s Talesta on tullut symbo li taistelulle naisten oikeuksien puolesta maailmassa, jossa Atwoodin purevaa näkemystä tarvitaan yhä – ehkä enemmän kuin koskaan. www.otava.fi Mahatma Gand hin syntymästä tu li 2.10.2019 ku lu neek si 150 vuotta. Emmaus Helsingin kirpputorin ikkuna gallerian lokakuun näyttely juhlistaa Gandhia ja kan salaisjärjestöjen Intiayhteistyötä. Gandhin perintö elää lukuisissa kansalaisliikkeissä. Hyvä elämä, kas vun purku, yhteinen, ekofeminismi, maaemon oikeu det ja paikallistaminen ovat nyt pinnalla olevia muu tosvaihtoehtoja. Emmaus Helsingin Ikkunagalleria Mäkelänkatu 54 A muutosvaihtoehdot.fi www.siemenpuu.org GANDHI JA MUUTOSVAIHTOEHDOT JESSIKKA ARO: PUTININ TROLLIT Journalistinen jännityskertomus modernista infor maatiosodasta. Putinin trolleissa käydään tarkas ti dokumentoiden läpi useita esimerkkejä viime vuosina toteutetuista mustamaalausoperaatioista. Lukukokemus on kylmäävä. www.johnnykniga.fi PUSSY RIOTIN OPAS AKTIVISMIIN Nadja Tolokonniko van Pussy Riotin opas aktivismiin (suom. Sirpa Parviainen) tarjoaa tuoreen ja ajankohtaisen nä kökulman kan salaistottele matto muuteen. Se pal jastaa Tolo kon nikovan kymme nen ohjetta val lankumouksen aikaansaamisek si ja muistuttaa, että aktivismi voi ol la myös iloista. Teoksen esipuheen on kirjoittanut Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson. www.bazarkustannus.fi Venäläisyhdysvalta lainen Ayn Rand oli kapitalismin mo raalisuuden vank kumaton puolesta puhuja, josta tuli 1950luvulta läh tien yhdysvaltalai sen markkinalibe raalin oikeiston tärkeä taustavai kuttaja. Jussi Jalosen teos ku vaa Randin elä mäntyötä kirjailijana, filosofina ja mielipidevaikuttajana ja auttaa ymmärtä mään Yhdysvaltoja toisen maailmansodan jälkeen sekä ajankohtaista talouspoliittista keskustelua Suomessa. kauppa.gaudeamus.fi KAPULAA KAPITALISMIN RATTAISIIN Käsinmaalatuttua keramiikkaa ja kynttilöitä valmis tava Kapula on eteläafrikkalainen perheyritys, jo ka työllistää yli 160 ihmistä korkean työttömyys asteen vaivaamassa Bredasdorpissa. Kapula, kuten Tampereen kehitysmaakauppakin, on World Fair Trade Organizationin jäsen. www.kehitysmaakauppa.org Muki, 4dl 19,50 €
8 / 2019 • 7 LOK AKU UN MER KKI TUO TTE ET ILMOITUS WILFRIED NIPPEL: KARL MARX Karl Marxiin viita taan taajaan, mut ta usein ajatusten historiallinen taus ta jää huomiotta. Kuinka valmistui Kommunistinen mani festi? Entä millaiseen maail maan syntyi Pää oma? Wil fried Nippelin tietokirja mat kaa nimihen kilön mukana Berliiniin, Kölniin, Pariisiin, Brysseliin ja Lontooseen. Teos tutustuttaa Marxin poliittisen toiminnan ja tuotannon keskeisiin kohtiin, mutta valaisee myös salattuja vaiheita hänen elämästään. kauppa.gaudeamus.fi Taiteilija ja feministi Raisa Omaheimo käsittelee rakkaut ta tuoreesti ja us kaliaasti. Hän ruo tii tarkkanä köisesti hyvin yk sityistä ja toi saalta kaikille tunnistettavaa rakastumisen tunnetta ja ih misen paljautta suuren tunteen vallassa. Vaikka tunne ei katso sukupuolta tai pysähdy normei hin, se on armotonta yhtä kaikki. Koodilla SYDÄN –20 % kustantajan verkkokaupasta: kustantamo.sets.fi RAISA OMAHEIMO: SYDÄN JUSSI JALONEN: AYN RAND – KAPITALISMIN VALTIATAR MARGARET ATWOOD: TESTAMENTIT On kulunut 15 vuotta Orjattaresiromaanin loppu kohtauksesta. Tarinan kertojina on kolme naista. Margaret At woo din innoituksena ovat olleet lukijoi den kysymykset Gileadin valtios ta sekä maailma, jossa elämme. Mitä Gileadissa on tapahtunut näinä vuosina – ja mitä se kertoo meille omasta ajas tamme? The Handmaid’s Talesta on tullut symbo li taistelulle naisten oikeuksien puolesta maailmassa, jossa Atwoodin purevaa näkemystä tarvitaan yhä – ehkä enemmän kuin koskaan. www.otava.fi Mahatma Gand hin syntymästä tu li 2.10.2019 ku lu neek si 150 vuotta. Emmaus Helsingin kirpputorin ikkuna gallerian lokakuun näyttely juhlistaa Gandhia ja kan salaisjärjestöjen Intiayhteistyötä. Gandhin perintö elää lukuisissa kansalaisliikkeissä. Hyvä elämä, kas vun purku, yhteinen, ekofeminismi, maaemon oikeu det ja paikallistaminen ovat nyt pinnalla olevia muu tosvaihtoehtoja. Emmaus Helsingin Ikkunagalleria Mäkelänkatu 54 A muutosvaihtoehdot.fi www.siemenpuu.org GANDHI JA MUUTOSVAIHTOEHDOT JESSIKKA ARO: PUTININ TROLLIT Journalistinen jännityskertomus modernista infor maatiosodasta. Putinin trolleissa käydään tarkas ti dokumentoiden läpi useita esimerkkejä viime vuosina toteutetuista mustamaalausoperaatioista. Lukukokemus on kylmäävä. www.johnnykniga.fi PUSSY RIOTIN OPAS AKTIVISMIIN Nadja Tolokonniko van Pussy Riotin opas aktivismiin (suom. Sirpa Parviainen) tarjoaa tuoreen ja ajankohtaisen nä kökulman kan salaistottele matto muuteen. Se pal jastaa Tolo kon nikovan kymme nen ohjetta val lankumouksen aikaansaamisek si ja muistuttaa, että aktivismi voi ol la myös iloista. Teoksen esipuheen on kirjoittanut Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson. www.bazarkustannus.fi Venäläisyhdysvalta lainen Ayn Rand oli kapitalismin mo raalisuuden vank kumaton puolesta puhuja, josta tuli 1950luvulta läh tien yhdysvaltalai sen markkinalibe raalin oikeiston tärkeä taustavai kuttaja. Jussi Jalosen teos ku vaa Randin elä mäntyötä kirjailijana, filosofina ja mielipidevaikuttajana ja auttaa ymmärtä mään Yhdysvaltoja toisen maailmansodan jälkeen sekä ajankohtaista talouspoliittista keskustelua Suomessa. kauppa.gaudeamus.fi KAPULAA KAPITALISMIN RATTAISIIN Käsinmaalatuttua keramiikkaa ja kynttilöitä valmis tava Kapula on eteläafrikkalainen perheyritys, jo ka työllistää yli 160 ihmistä korkean työttömyys asteen vaivaamassa Bredasdorpissa. Kapula, kuten Tampereen kehitysmaakauppakin, on World Fair Trade Organizationin jäsen. www.kehitysmaakauppa.org Muki, 4dl 19,50 € 30.9.–3.11.2019 23 Atlantis 16 8 Auvinen Kajakki aktivismi MUISTAN HARHAILLEENI joskus 90luvun alkuhämärässä kirjaston hyllykujilla synnyinkaupungissani Iisalmessa. Päädyin lainaamon filosofisen kokoelman kapean hyllyviipaleen äärelle. Se tuntui seisovan edessäni etäisenä kuin Kubrickin musta monoliitti. ”Minkäslaista matskua se tämä filosofia on”, muistelen kysyneeni ääneti kuin absintti-sketsissä. Jännitti, teki mieli vilkaista olkani yli, ettei kukaan kylän korskeista vain huomaisi missä olen. Se olisi jotenkin hävettänyt. Ojensin käteni summassa kohti hyllyä ja siihen tarttui Schopenhauer. Tiskillä lainasin kirjan kuin olisin ollut ostamassa pornolehteä divarista. Tankkasin Pessimismin elämänviisaus (WSOY, 1991) -kokoelmaa hitaasti ja hartaasti. Maailma olisi parempi olla olematta, sen sijaan että se on niin kuin se on, Schoepenhauer ajatteli. Maailmamme oli hänelle absurdia tahtojen taistelua, jossa järki on toissijaisessa ja merkityksettömässä roolissa suhteessa näennäiseen mutta koettuun järjestykseen. Toivo on tässä mielessä turhaa. Schopenhauerin maailmankuva ei varsinaisesti helpottanut nuoruuteni ahdistusta, nykii vähän vieläkin. TAHTO JA TOIVO ovat synonyymeja. Ajattelemme, että jos ihminen kadottaa toivonsa hänellä ei ole mitään. Heinäkuussa näytelmäkirjailija Ilja Lehtinen julkaisi Medium-alustalla esseen Toivottomuuden puolesta. Siinä Lehtinen perustelee toivon olevan kulttuurimme ja järjestelmämme ytimeen iskostunut pakottava reto riikka. ”Minusta sen [toivon] penääminen – tai ylimalkaan: toivon kielellä puhuminen – ei vaikuta järin mielekkäältä asenteelta ekologisen ja sivilisatorisen hajoamisprosessimme kohtaamiseen”, Lehtinen toteaa. Lopulta teksti sai pohtimaan toivon käsitettä ö-mappina, joka ei sinänsä tarkoita mitään, mutta johon jokainen voi heitellä sisältöjään. Ja heitteilijöitä riittää jonoksi myös yksilön ulko puolelta muun muassa ideologisista, taloudellisista ja henkisistä ryhmistä. TARVE ON TAHTOA JA TOIVOA hyvin lähellä. Jotta kuluttaja voisi olla olemassa ja tuottaa, hän tarvitsee jatkuvasti toivomuslistalleen uusia tarpeita. Ennen sisävessoja, keskuslämmitystä ja puhelimia syntyneille maaseutujen esivanhemmillemme toivo aineellisesta yltäkylläisyydestä oli tarpeeseen pohjaava liikevoima, joka tuotti sivujuonteena kaupungistumisen ja kuluttamisen. Se oli aikansa hyvä utopia, tarpeesta ja puutteesta syntynyt toive, joka sittemmin kroonistui dystooppiseksi pakkomielteeksi. Samalla kun osa meistä on jo aikaa sitten luopunut kuluttamisen pakosta maailman ylikulutus päivä aikaistuu vuosi vuodelta. Jos Lehtinen liputtaa toivottomuuden puolesta, niin ennen kuin tartun samaan lippu salkoon kysyn, kenen toiveita me toivomme? Meidän on helppo tuntea tunnistamatonta toivottomuutta, jos toiveet eivät ole omiamme. Ei tarvitse tulkintaa viimeisimmästä Blade Runnerista ymmärtääkseen, että olemme omaksuneet käsitykset siitä mikä on toivomisen arvoista ja arvokasta, pelkojen ehdollistumisesta puhumattakaan, keskeisesti populaarin elokuvateollisuuden unelmatehtaiden tuotteista. Ja niin ikään mainonta on aina luottanut toivomme voimaan. Toivo on myös kognitiivisen elimellistä – itsemurhan tekijänkin mielessä on vielä viimeiseen saakka toivo – toivo kuolemasta. Jos toivosta luopuminen tarkoittaa emansipaatiota; jos se on tiedostavaa luovuttamista toiveista, jotka eivät ole omiamme, vaan järjestelmien, totunnaisuuksien, kulttuurien ja propagandan kroonistuneita jälkiä skeemoissamme, silloin liityn emansipatorisen toivottomuuden puolelle. YHTEISEN TOIVON löytäminen vaatii puolestaan yhteiskunnallisen unelmoinnin mahdollisuutta. Sen kielellisestä ulottuvuudesta jatketaan keskustelua muun muassa tämän lehden sivulla 19 runoilija Maria Matinmikon haastattelussa. Olemme tässä lehdessä alkaneet myös kerätä haastateltaviltamme Käänteen tekevät kirjat -listaa, jota päivitetään jatkossa verkkosivuillemme. JARKKO KUMPULAINEN TÄSSÄ LEHDESSÄ MUUN MUASSA VOIMA Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin 044 238 5109, sähköposti voima@voima.fi, toimituksen sähköposti toimitus@voima.fi, voima.fi | PÄÄTOIMITTAJA Jarkko Kumpulainen 044 980 5215 | ULKOASU Ninni Kairisalo & Antti Kukkonen, mainosgraafikko Ninni Kairisalo | MUU TOIMITUS Miika Auvinen, Matti Ikonen, Hanna Linnove, Velda Parkkinen, Annika Pitkänen, Iida Simes, Jari Tamminen & Miia Vistilä | TOIMITUSJOHTAJA Teemu Matinpuro | YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Antti Kurko 040 834 0286 | KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuomas Rantanen 040 507?7165 | AVUSTAJINA TÄSSÄ NUMEROSSA Esko Harni, Elisa Helenius, Esko Juhola, Alexander Manzos, S?ra Moksi, Linda Nyholm, Santtu Paananen, Virva Paloviita, Mika Pekkola, Tuomas Rantanen, Syksy Räsänen, Janne Siironen & Jenni Viitala | JULKAISIJA Voima Kustannus Oy | YHTIÖN OSAKKAAT Rosebud Books Oy, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen Rauhanpuolustajat, Heikki Hiilamo & Tuomas Rantanen | JAKELU Jari Tamminen 050 331 4357 ja Matti Ikonen | TILAUKSET Antti Kurko 040 834 0286 | VOIMAN VUOSITILAUS 10 numeroa 39 euroa | PAINO Alma Manu, Tampere | PAINOS 70?000 | ISSN 1457-1005 | REKISTERISELOSTE voima.fi/rekisteriseloste Ka nsi: Ve lda Pa rkk ine n 8 Kaupunkipuut 31 Kenen toiveita toivot? Pääkirjoitus ”LAINASIN KIRJAN KUIN OLISIN OLLUT OSTAMASSA PORNO LEHDEN DIVARISTA. ” 25 12 Sienet
8 • 8 / 2019 Ympäristöliike Elokapinan aktivistit vaativat Helsinkiä julistamaan ilmastohätätilan. TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA HANNA LINNOVE TEKSTI MIIKA AUVINEN Kajakkiaktivistit iskivät Helsingissä Naisten asunnottomuus puhuttaa Uutiset Käänteentekevä kirja elämässäsi? Mielipide ARI KEMPPINEN , Kirkkonummi Ensin tulee mieleen Taru sormusten herrasta . Luin kirjan ollessani lapsi, ja se oli jännä ja todella erilainen muihin kirjoihin verrattuna – teos vaikuttaa minuun vieläkin. DORINA OWINDI , Helsinki Valitsen Toni Morrisonin The Bluest Eye -teoksen. Morrison on hyvä kirjailija ja hän kirjoittaa syvästi. Hän sai minut kohtaamaan mitä on elämä mustana naisena. AADA MÄÄTTÄ , Helsinki Vastaan Eeva Kilven runokokoelmat. Äidilläni oli Laulu rakkaudesta -niminen kokoelma. Teoksessa on älykkäästi, herkästi ja elämänmakuisesti osattu sanottaa sitä, millaista elämä on. FILIPP GIRISHAN , Helsinki Minuun on vaikuttanut eniten filosofian oppikirja, jota käytän koulussa yläasteella. Teos on laittanut ajattelemaan paljon asioita. L OKAKUUSSA jälleen järjestettävän Asunnottomien yö -tapahtuman teemana on tänä vuonna asunnottomat naiset. Varjojen naiset -tapahtumassa pohditaan asunnottomuutta eritoten naisten ja heidän erityistarpeidensa näkökulmasta. Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivolan mukaan asunnottomuuteen liittyy pelon, väkivallan sekä hyväksikäytön jatkuva uhka. Ne koskevat muitakin asunnottomia, mutta korostuvat naisilla. Tänä vuonna naisteeman kautta pureudutaan myös piiloasunnottomuuteen. ”Asunnottomista 80 prosenttia on miehiä, mutta naiset saattavat usein sietää esimerkiksi huonoa kohtelua parisuhteissa, jotta eivät joutuisi kadulle – varsinkin, jos heillä on lapsi tai lapsia”, Tiivola tarkentaa. Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA:n mukaan Suomesta löytyy yli 1 200 asunnotonta yksin elävää naista. Lisäksi maassamme on 159 perhettä ja 105 pariskuntaa vailla vakituista asuntoa. Suomessa on yhteensä yli 5 000 asunnotonta. Asunnottomien yö järjestetään 17. lokakuuta. Helsingin lisäksi tapahtumia järjestetään useilla paikkakunnilla, muun muassa Espoossa, Vantaalla, Järvenpäässä, Turussa, Savonlinnassa, Laitilassa, Raisiossa, Kajaanissa, Varkaudessa ja Raahessa. Y MPÄRISTÖLIIKE Elokapinan kajakki-isku yritti estää brittiläisen luksusristeilijän poistumisen Helsingistä. Tempaus tehtiin 25. syyskuuta Helsingin Hernesaaren laiturissa hieman ennen viittä iltapäivällä. Yhdeksän kanoottia piiritti laituriin kiinnittyneen MS Queen Elizabeth -risteilijän. Kajakeista huolimatta risteilijä peruutti irti laiturista, jolloin syntyi lievä vaaratilanne yhden kajakeista noustua laivan keulapulbin päälle. Myöhemmin etäämmällä laiturista kajakkiaktivistit onnistuivat estämään laivan lähdön avomerelle parveilemalla tämän ympärillä. Poliisi ja rannikkovartiosto saapuivat paikalle noin kaksikymmentä minuuttia tilanteen alkamisen jälkeen. Viranomaiset nostivat aktivistit kajakkeineen kyytiinsä ja kuljettivat nämä läheiseen rantaan. Yksi kajakki kaatui rannikkovartioston nostaessa sitä vedestä. MS Queen Elizabeth -risteilijän parvekkeille kerääntynyt yleisö hurrasi ja nauroi tapahtuneelle. Laivan lähtö viivästyi lopulta noin tunnin. Kukaan ei loukkaantunut tempauksessa. Poliisi vapautti aktivistit vielä saman illan aikana. KAJAKKIPROTESTIN tavoitteena oli kiinnittää huomio huviristeilijäteollisuuden kasvavien hiilidioksidipäästöjen ohella myös Helsingin kaupungin toimiin. Facebook-sivullaan ryhmä vaatii Helsinkiä julistamaan ilmastohätätilan ja lopettamaan luksusristeilijöiden hyysäämisen helsinkiläisten puhtaan ympäristön kustannuksella. Helsingissä vierailevat risteilijät pitävät moottorinsa käynnissä koko satamassa oloaikansa. Raskasta polttoöljyä polttavat alukset tuottavat suuret hiilidioksidipäästöt. Niiden pienhiukkaspäästöt vastaavat tuhansien autojen päästöjä ja vaikuttavat suoraan helsinkiläisten terveyteen. Elokapinan mukaan tilanteeseen on yksinkertainen ratkaisu: kielletään risteilijöitä polttamasta öljyä satamissa ja vaaditaan niitä käyttämään sataman sähköä sen sijaan. ”Risteilijät ovat paikallinen ongelma, mutta niissä on kyseessä myös laajemmasta ongelmasta. Osoitamme viestimme laivanvarustamon ohella myös viranomaisille, joilla olisi valtaa puuttua tähän epäkohtaan”, kommentoi yhtä kajakkia melonut Till Swala. Kajakissa tempaukseen osallistunut Elina Kauppila perusteli valittua taktiikkaa: ”Yhteiskuntamme ei vastaa tarvittavalla voimalla ilmastoja ympäristökriisiin. Siksi teemme väkivallatonta suoraa toimintaa ja lisäämme painetta päättäjiä kohtaan.” ELOKAPINAYMPÄRISTÖLIIKE on osa kansainvälistä Extinction Rebellion -liikettä, jonka toiminnassa turvaudutaan muun muassa kansalaistottelemattomuuteen ja rauhanomaiseen suoraan toimintaan. Tavoitteena ei ole aiheuttaa vahinkoa omaisuudelle tai henkilöille, mutta ilmaston kannalta haitallista toimintaan vastustetaan monin tavoin. Extinction Rebellion -liike muun muassa lamautti viime kesänä autoliikenteen yhtä aikaa viidessä brittiläisessä kaupungissa.
8 / 2019 • 9 Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson hakee jatkokautta. Hänen mukaansa lasten ja nuorten ei pitäisi kärsiä ilmastoahdistuksesta, koska poliittiset ratkaisut ovat aikuisten päättäjien käsissä. Merten ekosysteemit ovat vaarassa, toteaa tuorein IPCC-raportti. Etelä-Suomessa talvet muuttuvat lumettomiksi. TEKSTI JA KUVA VIRVA PALOVIITA TEKSTI IIDA SIMES Andersson: Ilmasto päätöksiä ei voi sysätä yksilöiden harteille Lämpenevä meri kiihdyttää ilmastokriisiä MOKSI Postin toimistusjohtajan ”Miljoona-Malisen” terveiset työntekijöilleen. V ASEMMISTOLIITON puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson kertoi tiedotustilaisuudessaan Hel singissä 24. syyskuuta hakevansa jatkokautta puheenjohtajana. Ilmastokriisi nousi tiedotustilaisuudessa keskiöön. Anderssonin mielestä ilmastokriisin ehkäisy vaatii suuria yhteiskunnallisia toimenpiteitä. ”Vastuuta ilmastopäätöksistä ei voida sysätä vain yksittäisten ihmisten harteille, vaan me tarvitsemme yhteiskunnallisia päätöksiä, investointeja ja veropolitiikkaa, joka on linjassa ilmastotavoitteiden kanssa”, Andersson kiteytti. ”Oikeudenmukaiseen ilmastopolitiikan” lisäksi Andersson haluaa nykyisellä hallituskaudella ja mahdollisesti seuraavalla vasemmistoliiton puheenjohtajakaudellaan keskittyä ”köyhyyden kierteen katkaisemiseen” ja ”teknologian kehityksen myötä tulleiden ongelmien ratkaisemiseen”. VOIMA KYSYI Li Anderssonilta mitä hän haluaisi sanoa ilmastoahdistuksesta kärsiville epätoivoisille nuorille, jopa lapsille. ”Nuorten ei pitäisi joutua kantamaan sellaista vastuuta, joka kuuluu aikuisille ja päättävässä asemassa oleville. Olen siitä huolimatta erittäin kiitollinen kaikesta nuorten toiminnasta, mitä on ollut, koska sillä on ollut konkreettista vaikutusta”, Andersson vastasi. Vasemmistoliiton puoluekokous järjestetään 15.–17. marraskuuta Kuopiossa. Muita ehdokkaita ei ole vielä ilmoittautunut kisaan mukaan. H ALLITUSTENVÄLINEN ilmastopaneeli IPCC julkisti syyskuun lopussa raportin merten ja jäätiköiden tilasta. Raportin mukaan jäätiköiden sulaminen kiihtyy. Merten lämpöaallot lisääntyvät ja aiheuttavat hirmumyrskyjä tiheämmin. Jopa kaksi miljardia ihmistä asuu rannikoilla. Merten lämpeneminen on erityisen tuhoisaa ekosysteemeille. Kasvija eläinkunta kohtaavat muutoksia, joista ne eivät toivu. Korallit ovat vaarassa jo nyt, ja jos meret lämpenevät, lajien katoamisvauhti nopeutuu. Kalastuksesta tulee hyvin vaikea elinkeino. Ympäristöjärjestö WWF tulkitsee raporttia: ”Ilmasto lämpenee arktisilla alueilla yli kaksi kertaa nopeammin kuin maapallolla keskimäärin. Suomessa talvet ovat jo siirtyneet 300 kilometriä pohjoiseen. Yhä useampi talvi EteläSuomessa voi olla lumeton ja jäätön.” Merten muutokset vaikuttavat myös merivirtoihin, jotka saattavat heiketä. Esimerkiksi Euroopan kannalta Golf-virta on tärkeä. ILMASTOPANEELI VAATII pikaisia toimenpiteitä. Jotta suunta saadaan pian käännettyä parempaan, IPCC peräänkuuluttaa valtioiden välistä yhteistyötä, tutkimustiedon ja informaation jakamista ja taloudelliseen eriarvoisuuteen puuttumista. Raporttia työsti sata tieteentekijää kahden vuoden ajan yli 30 maassa. Työryhmä tutki jäätiköiden tilaa vuoristoja merialueilla, napaseutujen jääpeitteitä, merenpinnan nousua, meri ekosysteemien muutoksia sekä näistä asioista aiheutuvia ääri-ilmiöitä ja riskejä.
10 • 8 / 2019 Ilmastokriisi haastaa meidät pohtimaan vakiintuneita käsitteitä ja malleja yhteiskunnasta, itsestämme ja järjestelmistämme. Vasta ilmestyneen raportin mukaan muun muassa ajatus valtiontalouden kestävyysvajeesta on ristiriidassa ekologisen kestävyysvajeen korjaamisen kanssa. TEKSTI ESKO HARNI KUVA HANNA LINNOVE Ekokriisi haastaa kapitalismin nyky?mallin Ilmastokriisi ”O N ymmärrettävä, että taloudellinen toiminta on jatkossa järjestettävä siten, ettei se tuhoa olemassaolomme aineellista perustaa. Fossiilienergian ja luonnonvarojen kulutukselle on määriteltävä ekologisesti kestävät rajat – ja näissä rajoissa on pysyttävä riippumatta vaikutuksista kansantalouteen.” Näin todetaan ajatuspaja Vasemmistofoorumin hiljattain julkaistussa väitöskirjatutkija Johanna Per kiön kirjoittamassa raportissa Talous eko logisen kriisin aikana. Perkiön mukaan tarve raportille syntyi siitä, että taloutta ja ympäristöä käsitellään liian usein irrallaan muusta yhteiskuntapolitiikasta. ”Usein ympäristökriisiin liittyvä keskustelu koskee esimerkiksi sitä, vaikuttaako hiilipäästöjen vähentäminen kielteisesti vai myönteisesti suomalaisten yritysten kilpailukykyyn. Syvärakenteisiin menevä keskustelu loistaa poissaolollaan ainakin valtamediassa. Siksi koin tärkeäksi koota raportissa yhteen näitä näkökulmia”, kertoo Perkiö. Raportissa esitetään useita eri toimenpidesuosituksia ekokriisin jarruttamiseksi. Tärkein viesti on, ettei nykyinen energiaa ja luonnonvaroja holtittomasti kuluttava talouskasvu voi jatkua, ja tämä asia on kohdattava konkreettisesti. ”Jotta talous saadaan ohjattua ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan, on otettava nopealla aikataululla käyttöön verotukseen ja tehokkaampaan päästökauppaan perustuvia keinoja. Lisäksi tarvitaan kokonaiskuva siitä, miten yhteiskunnan eri sektorit ohjataan päästöjä ja muita ympäristöhaittoja voimakkaasti vähentävälle polulle sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Taloustieteellinen ajattelu on valjastettava toteuttamaan ekologinen siirtymä”, toteaa Perkiö. Mikäli nykyinen talouskasvuun perustuva politiikka on ympäristön kannalta kestämätöntä, niin voidaanko ekokriisistä selvitä nykyisen kapitalistisen logiikan sisällä? ”Varmasti tulevaisuudessa on mahdollista toimia edelleen markkinatalouden puitteissa. Emme kuitenkaan tiedä, missä määrin ekologisesti kestävä yhteiskunta voi yhä olla kapitalistinen”, Perkiö sanoo. Mikäli kapitalistinen järjestelmä tulee jatkumaan, tulee se Perkiön mielestä olemaan tulevaisuudessa todennäköisesti nykyistä rajoitetumpaa ja paikallisempaa. ”Ekokriisi pakottaa rajaamaan kapitalistisen voitontavoittelun aluetta. Kestämätöntä tuotantoa on pakko rajoittaa ja suojella ekosysteemejä. Kannustimet yrityksille ja kuluttajille eivät riitä, vaan tarvitaan myös laajoja investointeja ekologiseen infrastruktuuriin sekä suojeltujen alueiden massiivista lisäämistä. Myös tulonjaon on muututtava tasaisemmaksi”, Perkiö pohtii. Jos nopeisiin toimiin päästöjen vähentämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ei ryhdytä, on todennäköistä, että nykyiset järjestäytyneet yhteiskunnat tulevat sellaisinaan romahtamaan. ”Suuren luokan ympäristökatastrofi saattaa synnyttää uudenlaisia solidaarisuustalouteen pohjaavia malleja, mutta myös konflikteja ja paljon inhimillistä kärsimystä”, Perkiö toteaa. TALOUSTIEDE, KUTEN kaikki muutkin ihmisen toimintaa selittävät tieteet, ovat tavalla tai toisella poliittisia. Se, mihin oletuksiin taloustieteessä nojataan, vaikuttaa ratkaisevasti myös ekokriisin torjumiseen tai torjumatta jättämiseen. Nykyinen uusklassinen taloustiede on hegemonisen aseman saavuttaessaan johtanut ajatteluja toimintamalleihin, jotka uhkaavat lopulta tuhota maapallon. Yksilön itsekkään voiton”TALOUSTIETEELLINEN AJATTELU ON VALJASTETTAVA TOTEUTTAMAAN EKOLOGINEN SIIRTYMÄ.”
Ekokriisi haastaa kapitalismin nyky?mallin tavoittelun, ympäristöhaitoista piittaamattoman tuotannon kasvun ja kansallisen kilpailukyvyn korostaminen kaiken yläpuolelle, ei kuitenkaan ole enää mahdollista ekokriisin keskellä. ”Monet vallitsevaa talouspolitiikkaa ohjaavat käsitykset estävät ympäristökriisin ratkaisemista mielekkäällä tavalla. Esimerkiksi ajatus valtiontalouden kestävyysvajeesta estää sellaisten investointien toteuttamista, jotka auttaisivat helpottamaan olemassaoloamme uhkaavaa ekologista kestävyysvajetta. Valtiontalouden mittarit ja mallit eivät huomioi lainkaan ekologisia rajoituksia”, Perkiö esittää. Taloustieteilijän hahmosta on muodostunut eräänlainen yhteiskunnallista ja poliittista keskustelua määrittävä auktoriteetti. Tämä on niin ikään osuva esimerkki uusklassisen taloustieteen hegemonisesta asemasta. ”Taloustieteilijät kommentoivat auliisti yhteiskunnallisia aiheita, mutta hermostuvat jos joku rohkenee kyseenalaistaa heidän käsityksiään. Tieteeseen kuitenkin kuuluu kriittinen keskustelu ja vallitsevan paradigman tarkistaminen silloin kun se osoittautuu toimimattomaksi. Ehkäpä taloustieteen opiskelijoista löytyy teräviä aivoja uudistamaan tieteenalansa teoriaa ekologista siirtymää tukevaksi”, Perkiö toteaa. YKSILÖLLISTEN EL ÄMÄNTAPOJEN muuttaminen ei yksin riitä ekokriisin torjumiseen. Tarvitaan myös riittäviä rakenteita ja infrastruktuureja tukemaan yksilöiden päätöksiä muun muassa matkustamiseen liittyvissä valinnoissa. Vapaaehtoinen elämäntapojen muuttaminen ei Perkiön mukaan riitä ekologisesti, koska muutokset tapahtuvat hitaasti ja vain osa ihmisistä on valmiita muuttamaan elintapojaan. Ekokriisin torjuminen ei Perkiön mukaan tarkoita välttämättä ainoastaan elintasosta luopumista: ”Luopumisen diskurssi kehystää ekokriisin torjumisen ainoastaan nega tiiviseksi. Voidaan kuitenkin ajatella, että vaikka emme kuluta niin paljoa, niin voimme silti tarjota laadukasta hoivaa, kulttuuria ja koulutusta. Voimme ehkä tehdä vähemmän, mutta mielekkäämpiä töitä. Voisimme elää monella tapaa hyvää ja jopa parempaa elämää. Kuitenkin monien vallit sevien käsitysten on muututtava.” ”VOISIMME ELÄÄ MONELLA TAPAA HYVÄÄ JA JOPA PAREMPAA ELÄMÄÄ. KUITENKIN MONIEN VALLITSEVIEN KÄSITYSTEN ON MUUTUTTAVA.” Ihmiset vaativat maailmanlaajuisesti muutosta hallitusten ilmasto poliittisiin käytännön toimenpiteisiin. Aika näyttää johtavatko muutosvaatimukset talousjärjestelmän muutokseen. M A AILMANKAIKKEUDEN Voima-lehdistä kahdeksannessa (7/2000) oli Tommy Lindgrenin juttu Armotonta menoa. Se kertoi Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjasta. Maata hallitsi tuolloin demokraattipresidentti Bill Clinton, mutta hänen toinen virkakautensa oli päättymässä. Jännittävä kisailu läntisen maailman valtiaan paikasta oli alkanut. Lindgren kirjoitti rankoista vaaliteemoista: ”Kuolemanrangaistus on nousemassa keskeiseksi teemaksi Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjassa, ei vähiten siksi, että vaalien toinen pääehdokas, Teksasin kuvernööri George W. Bush, on kesän kuluessa kiihdyttänyt osavaltionsa armotonta teloitustahtia. Teksasissa myrkkyä pumpataan suoniin niin mielenvikaisille, alaikäisille kuin syyttömäksi epäillyille rikoksentekijöille.” Lindgren kertoi, että lähes puolet kaikista Yhdysvalloissa teloitetuista vangeista – 32 vankia 67:stä – oli teloitettu Teksasissa. Bushin kuvernöörikaudella vuodesta 1995 alkaen teloitettuja oli 140. Bushin suhtautumista syyttömien teloituksista aiheutuneeseen kohuun Lindgren kuvaili ”pöyhkeän itsevarmaksi”. Amnestyn kuva tilanteesta oli aivan erilainen kuin oikeusmurhat kiistäneellä presidenttiehdokas Bushilla: ”Useat Bushin kaudella teloitetuista on tuomittu epäluotettavan todistusaineiston, puutteellisen puolustuksen tai arveluttavien psykiatristen todistusten perusteella”, Lindgren summasi ja jatkoi kertomalla, miten Floridan osavaltiossa oli teloitettu mielenvikaisia rikoksentekijöitä vastoin kansainvälisiä ihmis oikeussopimuksia. Floridassa oli kuvernöörinä George W. Bushin pikkuveli Jeb Bush. VUONNA 2000 Tommy Lindgren työskenteli Amnestyn Suomen osaston tiedottajana ja järjestön lehden toimitussihteerinä. Nykyään Lindgren tunnetaan muusikkona ja urheilutoimittajana. Hän on yhtyeensä Don Johnson Big Bandin solisti ja Ricky Tick Big Band & Julkinen sana -kokoonpanon keulakuvia. "Muistan hyvin nämä epäkohdat, joihin Amnestyssä kiinnitettiin huomiota 1990-luvun lopun kampanjoissa. Suomessa vieraili tutkija ja aktivisti Rick Halperin, joka kertoi tietojaan Teksasin Huntsvillen vankilan kuolemaan tuomittujen oloista. Erityisen häikäilemätöntä oli alaikäisten rikoksen tekijöiden teloittaminen”, Lindgren pohtii nyt, pari vuosikymmentä myöhemmin. "Näin Donald Trumpin aikana tulee herkästi ajateltua, että George W. Bushin kaudella meno oli sentään sivistyneempää. Mutta aika kultaa muistot. Ihmisoikeusnäkökulmasta vakavia puutteita on ollut niin Trumpin, Obaman kuin Bushinkin aikana." VUONNA 2001 Yhdysvaltain 43. presidentin virkavalan vannoi Bush. Hänen päävastaehdokkaansa, Clintonin varapresidenttinä työskennellyt Al Gore oli saanut puoli miljoonaa ääntä enemmän kuin Bush, mutta hävinnyt valitsijamiesten määrässä. Vaa’ankieliosavaltioksi oli muodostunut Florida, jossa sekava ääntenlaskenta kesti kuukauden. Ensimmäinen Voimalehti ilmestyi marras kuussa 1999. Juhla vuoden sarjassa pa lataan aiheisiin ja teemoihin, joita Voimassa on käsi telty parin vuosi kymmenen aikana. AINA VAAN ARMOTTOMAMPAA MENOA TEKSTI IIDA SIMES
12 • 8 / 2019
8 / 2019 • 13 Mitä aloittelijan kannattaa tietää, kun hän kuulee tattien kutsun? Sienestysopas Tuomas Lilleberg vie kokemattomat metsään. TEKSTI ELISA HELENIUS KUVAT HANNA LINNOVE ”R USKOTATTEJA . Kolmen tähden sieniä! Nämä ovat tosi söpöjä. No, kaikki sienet ovat söpöjä”, Tuomas Lilleberg sanoo ja poimii puun juurelta ruskotatteja koriinsa. Hänen vasemmassa korvassaan killuu kärpässienikoru. ”Nyt on hyvä sienisyksy, ja sieniä on kaikkialla.” Oppaamme neuvoo, että sieniä löytyy usein näin puiden juurilta. Hän poimii sienen niin, että mukaan tulee myös jalan tuppi. Näin sieni on helpompi tunnistaa. Useimmista sienistä voi syödä sekä lakin että jalan. Ympäristöbiologiksi valmistunut Lilleberg työskentelee biologian ja maantieteen aineenopettajana. Lisäksi hän toimii luonto-oppaana Vantaan Ympäristökeskuksen ja yrityksensä kautta. 29-vuotias Lilleberg on sienestänyt lapsesta lähtien. SIENESTYSTÄ ALOITTELEVIA hän neuvoo pyytämään tuttavapiiristä mukaan jonkun kokeneemman, joka voi opettaa muutaman turvallisen ja myrkyllisen sienilajin tuntomerkit. Varusteeksi kannattaa ottaa myös sieniopaskirja. Toinen hyvä tapa aloittaa on mennä järjestetylle sieniretkelle. Sienestystä varten ei edes tarvitse matkata kauas. Sienestämme nyt Vaski vuoren metsässä, joka on vain parinsadan metrin päässä Vantaan Myyr mäen juna-asemalta. ”Yleensä etsin metsästä vanhoja kuusia. Etsiydyn myös rinteiden alapuolelle, koska rinteiltä valuu alas kosteutta, mistä sienet pitävät.” Alueella ei kannata sienestää, jos sen maa on kulunut, se on autotien vieressä, teollisuusaluetta tai siellä on paljon koirankakkaa. Sienet kun keräävät itseensä ympäristömyrkkyjä ja likaa. Lilleberg vinkkaa kaupunkilaisia käyttämään netin karttapalveluita ja sellaista karttatasoa, joka näyttää viher alueet. Kartasta voi vielä valita esimerkiksi metrotai junaratakarttatason, jotta näkee miten metsään pääsee. Mukaan kannattaa ottaa ilmava kori, jossa sienet pysyvät tuoreina. Korin pohjalle pannaan sanomalehteä, jonka avulla kori jaetaan ainakin kahteen osaan. Osiin voi lajitella erityyppisiä sieniä ja niitä sieniä, jotka poimija haluaa tarkistaa paremmin kotona. Joskus mukaan kannattaa ottaa jopa kompassi ja kartta. Jos katse on maassa, ei tule välttämättä havainnoineeksi suuntia, jolloin eksyminen on helppoa. KYYKYSSÄ OLLESSA alkaa huomata sieniä helpommin kuin kävellessä tai seisoessa. ”Näin sienestäessä usein tapahtuu: löydät yhden sienen, ja sitten alat nähdä muitakin.” Vanhan, homeisen tai huonokuntoisen näköiset sienet kannattaa jättää poimimatta. Lillebergillä on mukanaan sieniveitsi, jonka toisessa päässä on harja. Hän halkaisee hyvännäköisen sienen kahtia veitsellä ja tarkistaa, ettei jokin hyönteinen ole jo ehtinyt apajille. Sienen voi hyvin poimia, vaikka sen lakista olisi purtu palasia. Jos ötökät kuitenkin ovat tehneet sienen sisälle koloja ja ulostaneet sieneen, sieni alkaa hajota ja homehtua. Sienimetsän kutsu Luonto Y MPÄRISTÖBIOLOGI Tuomas Lilleberg erittelee ilmastokriisin vaikutuksia sienten kasvulle: ”Sienet sekä hyötyvät että kärsivät ilmastokriisistä. Ilman hiilidioksipitoisuuden nousu tehostaa puiden yhteyttämistä. Puun juuren ja sienen välinen yhteys voi parantua niin, että sienenkin kasvu tehostuu. Toisaalta pilvisyys ja runsaat sateet voivat lisääntyä, jolloin yhteyttämiseen tarvittavaa auringonvaloa saadaan vähemmän.” Ilmaston lämpeneminen muuttaa lajistoa. ”Sienet hajottavat entsyymeillä maassa olevaa eloperäistä ainesta. Jokaisella entsyymillä on oma optimi lämpötilansa ja optimaalinen pHarvonsa. Jos ilmastokriisin myötä optimi lämpötilan aika kasvaa, se saattaa jopa tehostaa lahottajasienien ja puiden juurisienien kasvua.” Kun ilmaston lämpötila nousee, Etelä-Suomeen tulee enemmän lehtimetsää ja uusia puulajeja, ja samalla niiden juurisieniä. ”Tällä on kompleksinen vaikutus sienten väliseen kilpailuun. Havupuiden juurisienten määrä vähenee. Osa sienistä toimii kumppaneina useiden puulajien kanssa. Esimerkiksi valkokärpässieni voi olla sekä kuusen että koivun kanssa, joten ilmaston lämpenemisen myötä se vain vahvistaa kumppanuuttaan koivun kanssa. Tämä lisää kilpailua muiden koivun kumppanisienien kanssa”, Lilleberg ennustaa. ”Lämpeneminen saattaa lisätä homesieniä ja muita puiden tautija tuholaissieniä. Myös osa vain EteläSuomessa tavattavista myrkkysienistä, kuten maailman vaarallisin kärpässieni, kavala kärpässieni, saattaa levitä pohjoisemmaksi." Kavala kärpässienen itäisin esiintymisalue on nykyisin Lohjan tienoilla. ELISA HELENIUS Sieni on sitkeä sissi ilmastonmuutoksessa
14 • 8 / 2019 Tarkistuksen jälkeen Lilleberg puhdistaa sienen roskista harjalla. Aloittelijan ei kannata poimia valkoisia sieniä, koska mukaan saattaa vahingossa tarttua valkokärpässieni tai muu myrkkysieni. Yleensä noviisin kannattaa aloittaa kanttarelleista ja suppilovahveroista, jotka on helppo tunnistaa. ”Jätän joka kohdasta yhden sienen poimimatta, jotta se voi levittää itiöitä. Tämä vahvistaa sienen selviytymistä ensi vuodelle.” JOS SIENTÄ EI TUNNISTA varmasti, se kannattaa jättää keräämättä. Osa sienistä on tappavan myrkyllisiä. Lilleberg vinkkaa Lasse Kososen tekemästä Sieniopas-sovelluksesta, jonka voi ladata älypuhelimeen viiden euron hintaan. Facebookista löytyvät myös ryhmät Suomen sieniseura ry ja Suomen sieniryhmä, joista voi pyytää tunnistusapua. Myös Luontoportin nettisivuilta löytyy hyvä ja ilmainen siententunnistussovellus. Lilleberg puraisee yllättäen kädessään olevaa haperoa. ”Teen makutestin pureskelemalla sientä suuni etuosassa ja koskettelemalla sitä kielelläni. Makutestillä voi päätellä syötävyyden myrkyttömissä sienisuvuissa.” Näin voi varmistaa kelpaavatko sellaisetkin sienet, joiden kunnosta ja mausta ei ole ihan varma. Lilleberg kertoo maistelevansa enintään puoli minuuttia ja sylkemällä sitten kaiken pois. Mausta ei voi päätellä sienen myrkyllisyyttä, ainoastaan maun miellyttävyyden. LILLEBERG NEUVOO erottelemaan kotona sienet, jotka pitää keittää ennen paistamista, kuten rouskut. ”Muuten niiden maku on aika karu.” Sienet säilyvät jääkaapissa ilmavassa astiassa kahdesta kolmeen päivään. Sienistä kannattaa kuitenkin tehdä ruokaa mahdollisimman nopeasti, koska entsyymit alkavat pian hajottaa sienen solukkoa. Sieniä ei tarvitse pestä vedellä, elleivät ne ole todella likaisia. Paistettuja sieniä voi esimerkiksi laittaa leivän päälle, tehdä niistä kastiketta, pastaa tai munakasta tai lisätä pataruokaan. Sienet voi myös pilkkoa palasiksi ja kuivata asunnossa lämpimässä kohdassa sanomalehden päällä. Tällöin sienet säilyvät käyttökelpoisina pitkään. Sienet voi myös suoraan pakastaa tai umpioida eli säilöä kuumennuksen ja ilmatiiviin astian avulla. SIENESTYSK AUSI alkaa elokuussa ja kestää lokakuun puoleenväliin tai loppuun. ”Kerään suppilovahveroita, hallavahakkaita ja talvijuurekkaita joskus jopa ihan joulukuussa. Jäätyneitäkin sieniä voi kerätä.” Sienet nousevat yleensä sateiden jälkeen kolmessa tai neljässä päivässä. Lilleberg neuvoo olemaan kärsivällinen, koska ensimmäisellä sienestyskerralla ei välttämättä löydä vielä mitään. Mutta pian sieniä alkaa näkyä. ”JÄTÄN JOKA KOHDASTA YHDEN SIENEN POIMIMATTA, JOTTA SE VOI LEVITTÄÄ ITIÖITÄ.” Runous K IE LI yhteiskunnalliselle unelmoinnille
8 / 2019 • 15 M ARIA MATINMIKON kirja Kolk ka vie matkalle sadunomaiseen maahan, jota ei ole olemassa, mutta joka muistuttaa silti omaa maailmaamme. ”Kolkka on sekava paikka”, Matinmikko toteaa. ”Se on lämmin, mutta neljäntenä vuodenaikana siellä ei kuitenkaan nouse aurinko. Siellä on suuret varallisuuserot, ja sen sisämaassa on ilmastokriisi, joka on saanut pakolaiset liikkeelle.” Matinmikon runous tapahtuu poliittisesti ladatussa välitilassa: se hahmottelee maastoa dystopian ja utopian tuolla puolen. Matinmikko kirjoittaa patriarkaalisen vallankäytön rasittamaa todellisuutta vasten ja kysyy, kuinka voisimme elää kunnioittaen toisiamme ja elinympäristöämme. Hänelle runous on utooppinen voima. ”Runous ulottuu arkikielen taa”, Matinmikko sanoo. ”Runous nostaa esiin sellaisia kohtia, jotka eivät tule esiin muilla tavoin ja jotka eivät aina käy ensisilmäyksellä järkeen. Nämä kohdat pitävät sisällään arvokasta tietoa, johon ei välttämättä päästä käsiksi tavanomaisella kielenkäytöllä.” UTOOPPISUUS PIIRTYY patriarkaalisuuden historiaa vasten. Patriarkaalinen ajattelu, jossa on perinteisesti korostettu miesten toimijuutta, lineaarisuutta ja tunteista puhdistettua järkeilyä, on jättänyt varjoon toisenlaiset tavat ajatella, olla ja tuntea. Yhteiskunnallinen unelmointi vaatii kielen ja sanojen tuottamista. Runoudessa nämä ovat keskeisiä, ja Matinmikko käsitteellistääkin patriarkaalisuuden vastavoimaksi vaginaalista ajattelua ja taidetta. Pirstaleinen, epämääräinen ja moninainen vaginaalisuus edustaa Matinmikolle runouden utooppista ulottuvuutta. Vaginaalisessa taiteessa kielenkäyttö voi olla epätavanomaista, ja se tarjoaa yksiulotteisen ja lineaarisen patriarkaalisuuden tilalle toisenlaista rationaalisuutta ja tulevaisuutta. ”Vaginalla viittaan naisen sukupuolielinten kokonaisuuteen”, Matinmikko selventää. ”Mitä munasarjoilla ja klitoriksella on tekemistä toistensa kanssa? Ne ovat eri paikoissa, ja niissä on kyse eri asioista, mutta ne ovat silti osa samaa kokonaisuutta.” Matinmikon mukaan vaginaalinen estetiikka voi vaikuttaa repaleiselta ja hajonneelta. ”Kolkassa on paljon sumua ja usvaa, jotain tulee esiin ja häviää. Olen halunnut hajottaa lukemistapahtuman. Fragmentit ovat silti suhteessa toisiinsa ja kommentoivat toisiaan.” Poliittisen sisältönsä osalta Kolk ka on kuitenkin hyvin suorasanainen kirja. Matinmikko listaa asioita, jotka vaikuttivat sen kirjoittamiseen: ilmastonmuutos, pakolaiskriisi, Trumpin valinta presidentiksi, metoo-kampanja ja Oxfam-järjestön raportti siitä, että kahdeksan maailman rikkainta ihmistä omistaa saman verran kuin puolet maailman ihmisistä. ”Nämä asiat koskettavat minua”, Matinmikko sanoo. ”Olen järkyttynyt ja vihainen, ja olen halunnut peilata järkytystäni taiteen keinoin. Kolkka on kriisien kirja, vihan, inhon, suuttumuksen ja epätoivon kirja, vaikka siinä on paljon muitakin sävyjä.” MATINMIKKO KÄSITTELEE politiikkaa muun muassa valkoisen itsekritiikin kautta. Hän kysyy, millaisia tuntemuksia herättävät teot ja ajattelutavat, joihin valkoiset eurooppalaiset ovat historian saatossa Euroopan ulkoja sisäpuolella syyllistyneet. ”Kaikki on tavallaan poliittista. Se, että kirjailija kirjoittaa epäpoliittisen teoksen, on erittäin poliittinen teko. Taustalla voi olla rakenteita, joiden vuoksi kirjailijalla ei ole pakottavaa tarvetta kirjoittaa poliittista teosta. Maailma on tuhoutumassa, ja tilanne on sietämätön. Halusin sitoa tämän teoksen aikaan ja ottaa kantaa.” Matinmikko toteaa turhautuneensa binääriseen joko-tai-hahmottamiseen: Kolkassa poliittinen ja epäpoliittinen sisältö limittyvät. Matinmikko kirjoittaa ei-binäärisestä ajattelusta esimerkiksi Vuoristo-Metodi-saarten asukkaiden kautta. He pitävät muunsukupuolisia viisaimpina, sillä nämä tietävät, mitä kahtiajakautuneen sukupuolijärjestelmän tuolla puolen piilee. Kolkka onkin rajatilojen kirja. Tämä ilmenee jo kirjan aloittavassa säkeessä: ”Jokainen sisäisyys on vuotava universumi.” ”Teoksissani on erottamattomuutta ja minuuden hajoamista ympäristöön”, Matinmikko sanoo. ”En kuitenkaan tavoittele hajonneen minuuden esityksiä, vaikka ajattelenkin, että minä on monta. Haluan vaalia myös rajoja ja erityisyyksiä. Olemme kaikki toisillemme rinnakkaisia todellisuuksia. Kuinka voisimme ymmärtää ja kunnioittaa toisiamme?” Matinmikon hahmottelemassa vaginaalisessa utooppisuudessa on kyse monimerkityksellisyydestä ja monimuotoisuudesta. Se pyrkii tekemään tilaa toisenlaisille tulevaisuuksille alistavien valtasuhteiden keskellä. Runouden utooppisesta ulottuvuudesta voisi tulla osa jokapäiväistä elämää. ”Taiteen kautta ymmärrykseni on lisääntynyt, ja se on muuttanut minua ihmisenä”, Matinmikko toteaa. ”Toisinkertominen on tärkeää. Kyse ei ole idealisaatioista vaan karttojen piirtämisestä. Joskus reunat jäävät avoimiksi.” KÄÄNTEENTEKEVÄ KIRJA Sirkka Turkka: Tule takaisin, pikku Sheba ja Yö aukeaa kuin vilja. ”Opiskelin yliopistossa pääaineina ensin teoreettista filosofiaa ja sittemmin estetiikkaa. Logiikan kurssilla ajattelin, etten kestä tätä, ja luin luennolla Turkan kirjoja. Ajattelin, että tätä kohti haluan mennä.” Maria Matinmikko (s. 1983) • Runoilija ja kirjailija • Kirjoja: Kolkka (2019), Lähes tunnistamaton mahdollisuus menettää (2018, yhdessä Mark ku Eskelisen kanssa), Värit (2017), Musta (2013), Valkoinen (2012). Ilmastonmuutos, pakolaiskriisi, Trump, metoo-liike ja mielettömyyksiin kasvaneet tuloerot saivat Maria Matinmikon tutkimaan toisenlaisen maailman mahdollisuutta runoromaanissaan. Matinmikon utopiassa patriarkaatti korvataan vaginaalisella ajattelulla. TEKSTI MIKA PEKKOLA KUVA HANNA LINNOVE K IE LI
16 • 8 / 2019 Päivystävä anarkisti vaihtoi aktivismin yrittäjyyteen ja kirjoitti kirjan. Hän toimii edelleen eläinten oikeuksien parantamiseksi. TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA HANNA LINNOVE Aktivistista toimitusjohtajaksi Henkilö K UN ASIAT eivät etene, on syytä harkita strategian vaihtoa. Näin teki toimitusjohtaja Suvi Auvinen. ”Ymmärsin, että suurinta ja nopeinta muutosta saa aikaiseksi keskustelemalla myös niiden henkilöiden kanssa, jotka eivät ole samaa mieltä kanssamme”, Auvinen toteaa ratkaisustaan. Auvisen tie toimistusjohtajaksi kasvoi aktivismista. Hän tuli tunnetuksi 2000-luvun alkuvuosina sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja erityisesti eläinten oikeuksien puolestapuhujana. Hänet tunnetaan myös provokaattorina, joka ei ole arkaillut esittää ”paskaks vaan ja palamaan” -henkisiä ratkaisumalleja. Vuonna 2017 hän otti uuden sunnan: perusti firman, pukeutui jakkuun ja rupesi toimitusjohtajaksi. Nyt Auvinen järjestää Vegemessuja Helsinkiin ja konsultoi maan suurimpia elintarvikealan yrityksiä siitä, kuinka päästä kasvisruuasta kiinnostuneiden kuluttajien kukkaroille. Tuoreessa Lihan loppu -kirjassaan Auvinen hahmottelee eri alojen asiantuntijoiden kera lihan syömisen historiaa, nykyisyyttä ja tulevaa. Hän korostaa myös moniarvoisen keskustelun tärkeyttä. ”Kun sanon, että pitää ymmärtää esimerkiksi Lihakeskusliiton toimitusjohtajaa, niin tarkoitan että pitää ymmärtää mitä siellä ajatellaan, jotta voimme esittää vasta-argumentteja. Ei meidän samaa mieltä tarvitse olla.” AUVISEN UUSI ROOLI liittyy käynnissä olevaan vegeruokabuumiin, elintarvike alan murrokseen – ammattitermein disruptioon. Auvisen asiointi lihantuottajien kanssa ja bisneskieliset puheet ovat herättäneet närää hänen perinteisten kriitikoidensa ohella myös aktivistiskenessä. ”En välitä mitä jotkut vegaanit ajattelevat minusta, en tee tätä työtä muille vegaaneille. Aktivistien pitäisi aina miettiä, että miksi teemme näitä asioita. Onko tämä henkilökohtainen puhtausprojekti vai teemmekö tätä eläimille ja ilmaston vuoksi?” Auvisen mielestä toiminnan pitää perustua analyysiin siitä, miten tavoitteet saavutetaan mahdollisimman tehokkaasti. Hänen tavoitteidensa saavuttamiseen tällä hetkellä tehokkain keino on saattaa kasvisruoka mahdollisimman monen saataville. Vegestä pitää Auvisen mielestä tehdä uusi normaali, ja siinä elintarviketeollisuus on avainasemassa. ”Saamme koko ajan parempia vegevaihtoehtoja, jotka eivät ole täysin uusia ja vieraita ruoka-aineita.” Suvi Auvinen (s. 1984) • Valmistunut teatteri-ilmaisun ohjaajaksi Turun taideakatemiasta sekä teatteritieteen maisteriksi Teatteri korkeakoulusta. • Osallistunut muun muassa talojen valtauksiin sekä eläinoikeusliikkeen toimintaan. • Toimi Voiman vierailevana päätoimittajana vuonna 2017 ja on tehnyt Päivystävä anarkisti -ohjelmaa Radio Helsinkiin. • Perusti vuonna 2017 Vegefirma Oy:n yhdessä Karry Hedbergin kanssa. • Järjesti ensimmäiset Vegemessut tammikuussa 2017 Helsingin Suvilahdessa. • Aloitti Ellun kanat -viestintätoimiston palveluksessa keväällä 2019.
8 / 2019 • 17 Kun on osoitettu, että arki voi pyöriä muun kuin lihan syömisen ympärillä, aiheesta on helpompi puhua ilman, että kaikkea otetaan henkilökohtaisesti. ”Vegaanihaasteessa on nähty, että kun ihmiset ovat päässeet hetkeksi irti eläinten tehokäytöstä, heille on avautunut mahdollisuus reflektoida omaa toimintaansa. Opimme myös koko ajan lisää muista eläimistä ja siitä, että he eivät ole esineitä joita voimme hyödyntää miten vaan. En kuitenkaan usko, että eläinoikeudet tulevat vielä pitkään aikaan olemaan pääsyy siihen, miksi ihmiset lopettavat lihan syömisen tai vähentävät sitä. Tällä hetkellä ilmastonmuutos ajaa muutosta.” Tarjonnan lisääntymisen ohella Auvinen laskee merkittäväksi avuksi tavoitteilleen hyvinvointivaltion perusrakenteet: päivähoidon ja koulun. Tänä vuonna muuramelaisessa koulussa testattiin ruokalistaa, joka puolitti ruuan hiilijalanjäljen. Seuraavaksi kokeilu toistetaan Helsingissä osana Suomen Akatemian Reilu ruokamurros -hanketta. ”Päiväkotija kouluruokailu on valtava pedagoginen instrumentti, jonka avulla voidaan opettaa että kasvisruoka on ihan hyvää arkiruokaa. Seuraava sukupolvi tulee suhtautumaan tähän asiaan tyystin toisin. Helsingin yliopistolla on käynnissä Ilmastokestävyys keittiössä -hanke, jossa muokataan totuttuja reseptejä vegaanisiksi niin, että ne eivät maksa enempää ja annokset täyttävät vaaditut ravintoarvot.” YHDEKSI VEGEBUUMIN – tai siis elintarvikealan disruption – symboliksi nousi McDonald’s. Tällä kertaa Mäkkärin rooli keskustelussa on kuitenkin hieman yllättävä. Pikaruokaketju toi loppuvuodesta 2017 markkinoille McVegan-hampurilaisen, joka jakoi eläinoikeuskentän. Toiset näkivät tuotteen viherpesuna ja toiset, kuten Auvinen, ottivat ilon irti tilanteesta. Koko keskustelu kasvisruuasta onkin muuttunut dramaattisesti ja roolit ovat menneet sekaisin. Eläinoikeusaktivistien käymää keskustelua on täydennetty ympäristöargumenteilla. Muutamaa kuukautta ennen McVeganin lanseeraamista Auvinen oli kumppaneineen kartoittanut mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita, mutta Mäkkäri-skenaariota kukaan ei pitänyt uskottavana. ”Suurinkaan optimisti eläinoikeusliikeessä ei pystynyt ennakoimaan että kasvissyönti normalisoituisi, yleistyisi ja tulisi helpoksi niin nopeasti. Olimme vieneet hommaa tähän suuntaan, mutta yhtäkkiä se karkasi käsistä. Se, että emme pysty ennustamaan seuraavia askeleita on ollut todella erikoinen kokemus.” Monet eläinten oikeuksia ajavista ovat perinteisesti suhtautuneet kapitalismiin epäillen, onhan tuotantokoneisto tavannut kohdella eläimiä puhtaan välineellisinä tuotantohyödykkeinä. Kun ruuantuotanto ja jakelu kuitenkin tapahtuu pääosin suurten yritysten ja keskusliikkeiden johtamien markkinoiden kautta, on vain loogista, että murroksetkin tapahtuvat tässä suuryhtiöiden hallitsemassa kehikossa. TULEVAISUUDEN ENNUSTAMISEN vai keus ei piile ainoastaan suhtautumisessa markkinoihin. Ihmisillä on myös taipumus nähdä tulevaisuus nykyisyyden jatkumisena. Tämän takia on vaikea kuvitella, että asiat tulisivat olemaan toisin kuin tällä hetkellä ovat, tai olisivat koskaan olleet toisin. ”Emme kykene ajattelemaan, että 1970-luvulla ei ollut supertai hypermarketteja joista voi ostaa ihan mitä tahansa ruokaa koska tahansa. Samoin on mahdotonta hahmottaa miten ruoka tulee meidän pöytäämme 40 vuoden päästä. Teknologia ottaa harppauksia ja se mistä, miten ja mitä ruokaa hankitaan muuttuu”, Auvinen rinnastaa. ”Kysyin kirjani varten muutamalta tutkijalta, että mitä tapahtuisi, mikäli ihmiset puolittaisivat lihansyönnin. He totesivat, että muutos olisi niin massiivinen, ettei sen seurauksia pysty arvioimaan.” Auvinen ajaa tuota muutosta ja näkee tässä tärkeimpänä suuren yleisön voittamisen puolelleen. ”Miksi ikinä elinterviketeollisuus tuottaisi mitään meille vegaaneille, joita on pari prosenttia väestöstä? Ei meidän pidä vaatia mitään sille parille prosentille vaan sille isolle porukalle, joka on valmis vähentämään lihan kulutusta.” Pellervon taloustutkimus PTT:n arvion mukaan lihankulutus kääntyy laskuun tänä vuonna. Tämä kehitys on näkynyt jo pidempään erityisesti nuorison ja nuorten aikuisten keskuudessa. ”Sitä porukkaa voi jo osoittaa ja sanoa, että ’Katsokaa mikä vitun iso markkina tuossa on’”, kuuluu Auvisen ilmainen vinkki yritysten strategioita miettiville. ”SUURINKAAN OPTIMISTI EI ENNAKOINUT KASVISSYÖNNIN TULEVAN HELPOKSI NIIN NOPEASTI.” HELSINGIN KIRJAMESSUT 24.–27.10. HELSINGINKIRJAMESSUT.FI | #KIRJAMESSUT UUTUUDET, ANTIKVARIAATIT JA YLI 1000 ESIINTYJÄÄ. TULE SEURAAMAAN AJANKOHTAISIA KESKUSTELUJA JA HANKKIMAAN KIRJAT MESSUHINTAAN! AVOINNA: to–la klo 10–20, su klo 10–18. LIPUT EDULLISEMMIN ENNAKKOON! Aikuisten liput alkaen 16 €. Katso kaikki hinnat: shop.messukeskus.com. SAMALLA LIPULLA: Viini ja Ruoka -messut. Hyödynnä alla oleva messuraha Into Kustannuksen osastoilla 6g80 ja 7n150. Tervetuloa messuille! 5 € 5 € 5 € MESSURAHA HELSINGIN KIRJAMESSUT 24.–27.10.2019 VÄHINTÄÄN 20 € INTOKIRJA -OSTOKSESTA OSASTOILLA 6g80 ja 7n150 VÄHINTÄÄN 20 € INTOKIRJA -OSTOKSESTA OSASTOILLA 6g80 ja 7n150 # Leikkaa tästä messuraha!
18 • 8 / 2019 Henkilö
8 / 2019 • 19 S A AMEL AINEN runoilija, muusikko ja aktivisti Niillas Holmberg, pohjoissaameksi Jalvvi Anna-Liissá Niillas, etsii taiteessaan uudenlaisia keinoja saamelaisten aseman parantamiseksi. Hän kuuluu nuoriin aktivisteihin, jotka ovat turhautuneet saamelaisten sivuuttamiseen heitä koskevissa asioissa ja ovat päättäneet ottaa ohjat omiin käsiinsä. ”En usko enää diplomatiaan kapitalistisen osapuolen kanssa”, Holmberg to teaa. ”Ainoa vaihtoehto on kääntyä omien puoleen. Mehän Saamenmaan tunnemme paremmin kuin kukaan muu. Miksi meidän pitäisi kysyä Helsingiltä, mitä tehdä?” Holmbergin taide elää rajapinnoilla. Hän yhdistelee eri taidemuotoja kuten joikua, runoutta ja kuvataidetta. Hän kirjoittaa saameksi ja suomeksi sekä tekee taiteellista yhteistyötä valtiorajojen yli. Häntä voidaankin luonnehtia tulkiksi modernin länsimaisen maailman ja perinteisen saamelaiskulttuurin välillä. SaNiillas Holmberg (s. 1990) • Runoilija, näytelmäkirjailija, muusikko ja aktivisti • Runoteoksia: Jalkapohja (2019), Oaidnaleapmai, ?áhcesiellu (2016), The Way Back (2016), Jos itseni pelastan itseltäni (2015), Amas amas amas muvvat (2013), Dego liv??en oaidnán iežan (2009) Jalat maasta Niillas Holmberg tutkii runokirjassaan Jalkapohja ihmisen maayhteyttä ja pyrkimyksiä murtaa se. Alkuperäiskansojen maailmankuva haastaa kapitalismin, joka on ajanut planeetan ekologiseen ja sosiaaliseen kriisiin. TEKSTI MIKA PEKKOLA KUVAT VELDA PARKKINEN
20 • 8 / 2019 malla Holmbergin taide osoittaa, ettei kahden maailman välinen suhde perustu aina tasapuoliseen dialogiin vaan vallankäyttöön, joka talloo alkuperäiskansan oikeuksia. Holmbergin uusi runokirja Jalka pohja kysyy, mihin nykyihmisen maayhteys on kadonnut. Maa viittaa kirjassa ympäristön lisäksi maailmankatsomukseen, traditioihin ja arvoihin. Visuaalisuus on olennainen osa kirjan ilmaisua, ja näyttävän kirjan on kuvittanut saamelainen taiteilija IngaWiktoria Påve. ”Kirjan läpi kulkee katkeamaton viiva, jolla on monia merkityksiä”, Holmberg kertoo. ”Viiva kuvaa maisemaa ja symbolisoi alkuperäiskansoille ominaista syklistä aikakäsitystä. Runot sijaitsevat viivan alla, mikä kertoo maayhteydestä.” ”Minä kuvailen Maata Ei mikään minua kuvaa kuin Maa” Aaltoileva viiva elää: se on välillä maisemaa, välillä pulssia ja välillä omaksuu keinovalojen muodon. Kirjan sivut puolestaan kuvaavat kaamospäivää: ne alkavat mustina, sitten valkenevat ja muuttuvat jälleen mustiksi. VÄKISIN TUOTU KULTTUURI uhkaa syklistä maailmankatsomusta, johon saamelaiset ovat olleet kosketuksissa esimerkiksi perinteisten elämäntapojensa ja joikujensa toisteisuuden kautta. Holmberg tulkitsee muutosta jalkapohjan, maan ja kenkien metaforien avulla. Ihminen on jalkojensa kautta yhteydessä maahan, ja suutari on tietenkin se, joka tekee mukavalta, lämpimältä ja kuivalta vaikuttavan kengän. Pian jalka alkaa kuitenkin märkiä ja rakkoilla, ihminen etääntyy ja muuttuu. ”Mutta voiko suutarin valiorengit tuomita, jos ne pakosta alkoivat hävetä varpaitaan pakosta kasvattaa ja tuotteistaa saapasjalkoja ja rakkuloista syyttää rosoista maata?” Holmberg kertoo, että alkuperäiskansojen luontokäsitys poikkeaa ratkaisevasti länsimaisen talouden hyväksikäyttävästä logiikasta. Alkuperäiskansojen maailmankuvassa ihminen on osa ekosysteemiä. Alkuperäiskansat ovat pyrkineet säilyttämään tasapainon luonnon kanssa, kun taas kapitalistinen talous perustuu luonnon kestämättömään hyväksikäyttöön. Saamelaisten tapauksessa luontoyhteys näkyy konkreettisen luonnosta elämisen lisäksi myös kielenkäytössä. ”Saamen kielessä ruukataan esimerkiksi sanoa, että ávkkástallat guollejávrriin, mikä tarkoittaa hyötymistä kalajärven kanssa sen sijaan että sanottaisiin ávkkástallat guollejávrris, mikä tarkoittaa kalajärvestä hyötymistä”, Holmberg kertoo. ”Järven kalastaminen siihen tapaan kuin sitä on tuhansia vuosia tehty, on ekosysteemin ylläpitämistä. Se on yhteishyötymistä ja yhteistoimintaa.” KYSYMYS LUONTOYHTEYDESTÄ ei ole pelkästään filosofinen vaan se ilmenee konkreettisina kamppailuina. Alku peräiskansojen maayhteys muodostaa esteen kapitalististen toimijoiden pyrkimyksille hyödyntää heidän alueellaan sijaitsevia resursseja. ”Mikä estää kansainvälisiä suuryrityksiä tai valtioita, jotka ajavat alkuperäiskansojen ja maan oikeuksia polkevia maankäyttöhankkeita, ottamasta kaikkea, mitä tarjolla on?” Holmberg kysyy. ”Tietenkin paikallinen väestö. Saamelaisten tapauksessa kyseessä on vielä kansainvälisillä laeilla ja sopimuksilla turvattu alkuperäiskansa.” Alkuperäiskansojen maayhteys velvoittaa Holmbergin mukaan heitä suojelemaan maata uhkatekijöiltä. Päästäkseen käsiksi resursseihin kapitalististen tahojen on pyrittävä hävittämään tämä yhteys. Pitkään jatkunut pakkosuomalaistaminen on pyrkinyt assimiloimaan saamelaiset länsimaiseen yhteiskuntajärjestelmään ja kapitalistiseen talouteen. Holmberg kertoo, että pakkosuomalaistaminen on tarkoittanut usein sitä, että saamelaisia on opetettu häpeämään taustaansa ja primitiiviseksi kutsuttua kulttuuriaan. Monet ovat lakanneet opettamasta lapsilleen kieltään. Arvot ja maailmankatsomus ovat rakoilleet, ja tilalle on omaksuttu länsimaisia piirteitä. Jotkut ovat jopa ryhtyneet saamelaisvastaiseen toimintaan. Kouluissa lapsille ja nuorille opetetaan itsekeskeisiä arvoja – kilpailua, indivi”SAAMEN KIELESSÄ RUUKATAAN ESIMERKIKSI SANOA, ETTÄ ÁVKKÁSTALLAT GUOLLEJÁVRRIIN, MIKÄ TARKOITTAA HYÖTYMISTÄ KALAJÄRVEN KANSSA SEN SIJAAN ETTÄ SANOTTAISIIN ÁVKKÁSTALLAT GUOLLEJÁVRRIS, MIKÄ TARKOITTAA KALAJÄRVESTÄ HYÖTYMISTÄ.” KÄÄNTEENTEKEVÄ KIRJA Erno Paasilinna: Rohkeus Lokakuussa 2015 Niillas Holmberg kiipesi marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsaan jalustalle osoittamaan mieltään. Samaan aikaan tien toisella puolen eduskunnan Pikkuparlamentissa käsiteltiin Metsähallituslakia, joka vaikutti saamelaisten elämään suuresti. Lain valmistelussa ei kuultu saamelaisia.
8 / 2019 • 21 ”VÄKISIN TUOTU KULTTUURI UHKAA SYKLISTÄ MAAILMANKATSOMUSTA, JOHON SAAMELAISET OVAT OLLEET KOSKETUKSISSA.” dualismia, loputonta kehitystä – jotka ovat ristiriidassa perinteisten arvojen kanssa. ”Ihmiset ovat traumatisoituneita”, Holmberg sanoo. ”Tämä on universaali ilmiö alkuperäiskansojen keskuudessa. Kolonialismin seurauksena alkuperäiskansojen parissa ilmenee valtaväestöön verrattuna paljon enemmän alkoholismia, itsemurhia ja masennusta. Traumat periytyvät sukupolvelta toiselle. Sehän on mitä tehokkain tapa: hajota ja hallitse. Antiapartheidaktivisti Steve Biko totesi osuvasti, että sortajan paras ase on sorretun mieli.” ”Moni on mennyt hukankaatoon moni tullut ulvoen” Saamelaisten asemaa on vaikeuttanut se, etteivät ihmiset ole tienneet riittävästi heistä ja heihin kohdistuneesta vallankäytöstä – edes Saamenmaalla. Holmberg muistelee lukion historian kirjaansa, joka käsitteli alkuperäiskansoja. Kirja sisälsi puolentoista sivun tiivistelmän saamelaisista. ”Kun tilanne on tämä, eihän siinä voi muuta kuin ajatella, että se on politiikkaa”, Holmberg huokaa. ”Tietämättömyys mahdollistaa alkuperäiskansojen oikeuksien polkemisen. Nils-Aslak Valkeapää kirjoitti tästä aikoinaan Terveisiä Lapista -pamfletissaan, ja asiasta on puhuttu viisikymmentä vuotta. Minulle saa aika hyvin vakuutella, että alkaisin taas uskoa poliittiseen yhteistyöhön, kokouksissa istumiseen ja lausuntojen kirjoittamiseen.” NUOREN SUKUPOLVEN saamelaisaktiivien toimintaa luonnehtii usein taiteen ja politiikan keinojen yhdisteleminen. ”Kamppailuja on loputtomasti paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla”, Holmberg toteaa. ”Yhdet erikoistuvat kieliasioihin, toiset toimivat instituutioissa ja järjestöissä. Osa kartoittaa mahdollisuuksia elävöittää perinteisiä hallintamuotoja ja perinteitä. Elämä on ollut ennen yhteisöllisempää. Se on tarkoittanut, että esimerkiksi vanhuksilla on ollut tärkeä rooli yhteiskunnassa.” Suomen saamelaisnuoret tekevät yhteistyötä Greenpeacen kanssa Jäämeren rataa ja Saamenmaalle suunniteltuja hakkuita vastaan. Muita esimerkkejä nuorten toiminnasta ovat Suohpanterror-taiteilijaryhmän aktivismi ja Tenojoen kalastussopimusta uhmaava kansalaistottelemattomuus. Mutta kuinka nuoret aktivistit sovittavat yhteen traditiot ja halun uudistaa? Mikä takaa yksilöille oikeuden elää vapaina perinteisiin arvoihin kiinnittyneessä yhteisössä? Eivätkö esimerkiksi seksuaalisten vähemmistöjen oikeudet asetu ristiriitaan vanhojen yhteisöllisten normien kanssa? ”Seksuaalisiin vähemmistöihin liittyvät tabut Saamenmaalla ovat historiantutkimuksen mukaan ulkopuolista vaikutusta”, Holmberg sanoo. ”Entisaikaan tärkeää oli se, että ihminen pärjäsi, teki töitä ja osallistui yhteisön hyvinvointiin. Kristinuskon väkivaltainen laskeutuminen seuduillemme loi tabuja, sukupuolittuneisuutta ja patriarkaalisuutta.” ”Ja ne väkevimmät kääntyivät muodosta muotoon sukupuolesta puoleen” Holmbergin mukaan oletus yksimielisyydestä on harhaanjohtava. ”Saamelaisia vastaan käytetään paljon retoriikkaa, jonka mukaan olemme riitaisaa kansaa”, hän sanoo. ”Ikään kuin saamelaiset olisivat poliittinen puolue tai järjestö, jolta sopii odottaa yksimielisyyttä. Mutta mehän olemme kansa, enkä osaa kuvitella sellaista kansaa, jossa kaikki olisivat kaikista asioista samaa mieltä.” Saamelaisten oikeuksien ajaminen ei Holmbergin mielestä myöskään edellytä nationalismia. ”Oman kansan hyvinvointi ei ole pois toisilta, eikä edellytä mitään etnistä hierarkiaa”, Holmberg to teaa. ”Saamelaisten oikeuksien ajaminen ei tarkoita muiden oikeuksien kaventamista.” Holmberg viittaa alkuperäiskanso”KOULUISSA LAPSILLE JA NUORILLE OPETETAAN ITSEKESKEISIÄ ARVOJA – KILPAILUA, INDIVIDUALISMIA, LOPUTONTA KEHITYSTÄ – JOTKA OVAT RISTIRIIDASSA PERINTEISTEN ARVOJEN KANSSA.” jen oikeuksia suojelevaan ILO 169 -sopimukseen, jonka Suomi allekirjoitti vuosikymmeniä sitten, mutta jota se ei ole vieläkään ratifioinut. ”Sopimuksen ratifioiminen tarkoittaisi sitä, että valtiolla olisi velvollisuus neuvotella saamelaisten kanssa aina kun suunnitteilla on maankäyttöhankkeita, jotka vaikuttavat saamelaiskulttuuriin”, Holmberg toteaa. ”Taloudellisiin hyödykkeisiin on kuitenkin helpompi päästä käsiksi, kun tiellä ei ole alkuperäiskansan oikeuksia puolustavia sopimuksia.” ILO 169 -sopimuksen ratifiointia on vaikeuttanut keskustelu siitä, ketkä ovat saamelaisia. Holmbergille vastaus on selvä. ”Jokaisen kansan on itse määriteltävä, kuka siihen kuuluu, kuten YK:kin on todennut. Keskiössä on ryhmäidentifikaatio. Nyt Suomessa on tilanne, että korkein hallinto-oikeus ja virka miehet jyräävät saamelaiskäräjien näkemyksen ja määrittelevät, kuka on saamelainen. Jos siinä ei ole pakkosuomalaistamisen elkeitä, niin missä on? YK on jo vuosien ajan antanut tästä Suomelle noottia, mutta eipä siitä paljon välitetä.” JALKAPOHJAN KESKEINEN TEEMA , paluu maahan, tarkoittaa ihmisen ja luonnon välisen suhteen tunnustamista. Ilmastonmuutos, ekologinen kriisi ja kapitalismin negatiiviset vaikutukset – kilpailu, yksilökeskeisyys, eriarvoisuus, ahdistus ja yksinäisyys – ovat saaneet ihmiset etsimään vaihtoehtoja. ”Nykyinen aikakausi, jossa pyritään loputtomaan kasvuun, perustuu käsitykseen loputtomista resursseista”, Holmberg sanoo. ”Yhtälö on mahdoton. Kun maaäiti ravistelee nyt ihmisiä avaamaan silmänsä ja korvansa, monet ovat alkaneet kiinnostua vilpittömästi alkuperäiskansojen perinteisistä tavoista. Alkuperäiskansoja on totuttu katsomaan nenänvartta pitkin, mutta käsitykset ovat muuttumassa.” ”Elämä on yhteen kysymykseen vastaamista. Se on maa, siis se kysymys ja minä parhaani mukaan vastaan MAA.” ”MIKÄ ESTÄÄ KANSAINVÄLISIÄ SUURYRITYKSIÄ TAI VALTIOITA, JOTKA AJAVAT ALKUPERÄISKANSOJEN JA MAAN OIKEUKSIA POLKEVIA MAAN KÄYTTÖ HANKKEITA, OTTAMASTA KAIKKEA, MITÄ TARJOLLA ON?”
HENGEN JA TIEDON MESSUT 12.-13.10.2019 HELSINGIN SUOMALAISELLA YHTEISKOULULLA, ISONNEVANTIE 8, HELSINKI (ETELÄ-HAAGA). LA 10.00 – 18.30 ? SU 10.00 – 17.00 Tule kokemaan Suomen omaperäisin kulttuuritapahtuma! Näytteilleasettajat eri puolelta Suomea ja myös muista maista tuovat paikan päälle parantavia kiviä, käsintehtyjä koruja, vaatteita, sisustusesineitä, hyvän olon tuotteita ja esittelevät toimintaansa. Paikalla myös useita Tarotyms tulkitsijoita ja näkijöitä sekä hoitajia. Runsas ohjelma tarjoaa luentoja ja tietoiskuja, workshoppeja, keskusteluja, musiikkia, ja välissä voit hengähtää esimerkiksi ohjatussa meditaatiossa tai rentoutua energiahoidossa. Messutapahtuma on erinomainen keino tutustua uusiin ideologioihin ja hoitomenetelmiin, perinteisiä aatteita unohtamatta. Liput norm.17€/pvä 27€/la-su Tapahtuman järjestää Rajatiedon Yhteistyö ry WWW.RAJATIETO.FI pirun kirko ssa ohjaus Minna Vainik ainen käsikirjo itus Reetta RistiM äki Päätö n kauhu kabar ee 1.11. 4.11. suome nlinn a 2.11. klo 15 / 17 ja 20 Suome nlinna HURJAN HAUSKA KAUHU KABARE E TULEE TAAS! MENTORITOIMINTA: mahdollisuus tutustua saman ammattialan ihmisiin ja auttaa maa hanmuuttajamiehiä töiden etsimisessä. TUKIHENKILÖTOIMINTA: etsimme vapaa ehtoisia ystäväksi ja tueksi maahanmuuttaja miehille. KESKUSTELURYHMÄ: suomenkielistä kes kustelua maahanmuuttajille ja suomalaisille. Vieraasta Veljeksi -hanke yhdistää suomalaisia ja maahanmuuttajamiehiä! KESKI-POHJANMAAN KANSANOPISTO Opistontie 1, 68300 KÄLVIÄ | 040 808 5035 | info.kansanopisto@kpedu.fi ESITTÄVÄ TAIDE – TANSSI ESITTÄVÄ TAIDE – TEATTERI KUVATAIDE JA KÄDENTAIDOT KIRJOITTAMINEN | VALOKUVATAIDE VAPAITA OPISKELUPAIKKOJA! Vielä ehdit hakea To be not so fuck ed up. LUOMUVILJELIJÄN MOTTO: Siksi kierrätettävä kartonkipakkaus. Siksi www.silmusalaatti.fi Tärkeä dokumentti jo kadonneista teoksista ja graffitipaikoista maalarien kertomana. 35€ + postikulut >> kauppa.voima.fi / tilaukset@voima.fi PERINTÖ – HELSINKI GRAFFITI 1992–2017
Kun määritellään rotua ja sen yksilöiden veren puhdasta perimälinjaa, niin päästään villien myyttien maailmaan. Joillekin natseille tämä tarkoitti jopa houreiden ja etänäkijöiden seuraamista aina Atlantiksen kadonneelle mantereelle saakka. Atlantiksen kuunatsit N ATSIEN TEORIAT arjalaisten historiasta muistuttavat parhaimmillaan fantasiametallibändin sanoituksia. Erityisesti SS-joukkojen komentajan Heinrich Himmlerin lähi piiri yritti löytää puhtaan arjalaisen perimän alkuperää. He seurasivat johtolankojaan muka muun muassa Atlantiksen myyttiselle mantereelle. Suomen kuuluisin uusnatsi, 70luvulla ”valtakunnanjohtajan” uran aloittanut Pekka Siitoin pohdiskeli jo tuolloin vastaavia. ”Vastaavasti me arjalaiset ollaan tietyssä kehitysasteessa. Meillähän ei ole mitään sukulaisuutta Aatamiin ja Eevaan. Meidät on luotu Atlantis-mantereelle, josta me ollaan jouduttu tänne”, Siitoin totesi aikoinaan. Siitoimen sanat voivat olla osoitus uusnatsien kiivaasta mielikuvituksesta, tai ainakin kaikkein huuruisimpien arjalaisteorioiden voimasta. VUONNA 1935 Saksassa perustettiin aatteellisen muinaishistorian opintoseura Ahnenerbe, jonka tavoitteena oli todistaa arjalaisen rodun loistokas muinaishistoria. Seuran perustivat SSjoukkojen johtaja Heinrich Himmler, maatalousministeri Richard Walther Darré ja Herman Wirth, joka on tullut tunnetuksi lennokkaista historian teorioistaan. Seura teki tutkimusmatkoja muun muassa Tiibetiin, Ruotsiin ja Suomeen. Matkoilla mittailtiin kalloja ja keräiltiin näytteiksi arkisia esineitä ja kipsivaloksia riimukivistä. Wirthin teoriat arjalaisten alkuperästä herättivät natsi-Saksan historian tutkijoissa kauhua ja huvittuneisuutta. Pohjoinen rotu oli muka kehittynyt arktisella Atlantilla sijainneella mantereella. Pohjoisen suurrodun naisilla oli selvänäkemisen lahja. He hallitsivat matriarkkoina tuhansia vuosia tätä muinaista yhteiskuntaa, kunnes valtava vedenpaisumus upotti mantereen. Eloonjääneet pakenivat Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan. Olisiko myyttinen manner ollut taruista tuttu Atlantis? Wirthin väitteille ei ollut tieteellistä pohjaa, mutta vielä nykyään internetin pimeällä puolella voi törmätä ajatuksiin Atlantiksen arjalaisista. Wirth villeine näkemyksineen sysättiin lopulta syrjään Ahnenerbestä. Atlantiksen kadonnut manner on scifija fantasiakirjallisuuden lempiaihe, ja siitä kirjoitti jo Platon noin vuonna 360 eea. Timaios ja Kritias -teksteissään. Monet esoteerisista ajattelijoista, aina teosofi Helena Blavatskysta suomalaiseen Ior Bockiin, käsittelivät kadonnutta Atlantista. PUHTAAN ALKUVEREN etsinnän lisäksi arjalaisuus hapuili myös henkisen perimän alkulähdettä. Yksi esimerkki tästä oli wotanismi, jolla viitataan moniin germaanispakanallisiin liikkeisiin. Guido von Listin wotanismin harjoittajat vihkiytyivät luonnon mysteereihin. List tarkkaili kaukonäön avulla muinaisia tapahtumia: eritoten hän oli kiinnostunut muinaisten arjalaissaksalaisten pappiskuninkaiden eliitistä. He olivat tavallisen kansan kunnioittamia pyhiä ja puhdasrotuisia miehiä, joiden voima perustui esoteerisiin mysteereihin. List profetoi saksalaisen yhteiskunnan toteutuvan uudelleen. Se olisi edeltäjänsä kaltainen, arjalaisen eliitin hallitsema valtakunta, jossa eiarjalaisten asemana olisi kuulua orjakasteihin. Pappiskuninkaiden vii saus olisi kulkenut sukupolvelta toiselle erilaisten salaseurojen syövereissä, ja he tulisivat johtamaan myös uutta arjalaissaksalaista valtakuntaa. List julkaisi vuonna 1911 omat rotulakinsa – ne olivat melkein yhtäläiset natsien vuoden 1935 rotulakien kanssa. Listin opetuksilla oli suuri vaikutus natsismin esoteerisiin suuntauksiin. Yksi Listin mystiikasta vaikutteita ottanut taho oli Thule-seura. Se oli salaseura, joka rahoitti Saksan työväenpuoluetta – myöhemmin nimeksi vaihdettiin Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue. Seura myös tutki arjalaisten alkuperää, joka eri teorioiden mukaan olisi saattanut löytyä pohjoisesta Hyperboreasta tai Ultima Thulesta. NATSI-SAKSAN ROMAHDETTUA esoteerinen hitlerismi sai uusia muotoja. Koska Adolf Hitler oli profetioissa paljastettu pelastaja, hänen elonsa ei mitenkään voinut päättyä itsemurhaan. Ranskalainen kirjailija Savitri Devi piti Hitleriä hindujumala Vishnun avatarena. Chileläinen kirjailija ja diplomaatti Miguel Serrano vei ajatuksen vielä pidemmälle. Hän perehtyi hindulaisuuteen ja kundaliinijoogaan, sekä astraalimatkaili ystäviensä kanssa korkeampiin tietoisuuksiin Serranon mukaan tapaamaan arjalaisia esi-isiään. Hitler oli valaistunut boddhisattva, joka voittaisi pimeän ja rappiollisen Kali Yugan aikakauden. Serrano ei uskonut, että Hitler olisi kuollut bunkkeriinsa. Hän uskoi vakaasti Etelämantereen natsitukikohtaan, jonne Hitlerkin olisi paennut. Serrano kertoi Hitlerin matkanneen myöhemmin arkkityyppiseen kotiinsa, kauas galaksin reunoille Mustaan aurinkoon. Nämä villit teoriat eivät edusta natsismin valtavirtaa, mutta niiden esoteeriset rönsyt kiehtovat obskuurin historian ystäviä. Kaikenlaiset villit teoriat muistuttavat, ettei natsiaate syntynyt tyhjästä, vaan sitä edelsivät monenlaiset fantasiat arjalaisten kunniakkaasta historiasta. HÄMÄRÄÄ HISTORIAA TEKSTI MIIKA AUVINEN KUVA NINNI KAIRISALO
24 • 8 / 2019 Kulttuurihäirintä Entiset valtion laitokset kompuroivat markkinoilla yrittäessään tuottaa voittoa osittain taloudellisesti kannattamattomilla palveluilla. Valtionyhtiöiden poliittisen ohjauksen avulla voitaisiin toteuttaa ilmastokatastrofin estämisen edellyttämiä yhteiskunnallisia muutoksia. TEKSTI JARI TAMMINEN KUVA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA Visioiden välineet V ALTIONYHTIÖT ovat outolintuja valtion virkakoneiston ja markkinoiden välissä. Ne jaotellaan karkeasti kolmeen ryhmään sen mukaan, mitä niiltä halutaan: peruspalveluita, strategista osaamista vai osinkoja valtion kassaan. Monet valtionyhtiöt ovat entisiä valtion laitoksia. Esimerkiksi Postija telelaitos yhtiöitettiin vuonna 1993. Tämän seurauksena syntynyt Sonera haki kasvua muun muassa ostamalla yli neljällä miljardilla arvottomaksi osoittautuneita umts-lupia Saksasta. Vuonna 2003 se fuusioitui ruotsalaisen Telian kanssa. Postin jakaminen puolestaan siirtyi Posti Oyj:n, nykynimeltään Posti Groupin hoidettavaksi. Yritys on tehnyt satojen miljoonien tappioita esimerkiksi ostaessaan ulkomaisia logistiikka yrityksiä. Yrityskauppojen tappioita ja kotimaan yritystoiminnan huonoa kannattavuutta on viime aikoina yritetty paikkailla irtisanomalla työntekijöitä sekä heikentämällä jäljelle jääneiden työehtoja. YHTIÖITTÄMINEN ja markkinaehtoisuus saattavat ajaa valtionyhtiön oman edun ja valtion edut vastakkain. Postija telelaitoksen tapauksessa on yhtiöittämisen jälkeen käynyt juuri näin, Aalto-yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteinen tutkijaryhmä toteaa. ”Jos poliittiset tavoitteet ovat ristiriidassa valtionyhtiön omien tavoitteiden kanssa, seurauksena on usein kohuja ja heikentynyt toimintakyky”, kommentoi tutkimusryhmään kuuluva Zeerim Cheung Aalto-yliopistolta. ”Valtion putiikeilla on välillä jonkinlainen palvelutehtävä. Esimerkiksi Postilta ihan lakisääteisesti odotetaan markkinakannattavuutta laajempaa palvelun kattavuutta”, toteaa puolestaan yhteiskuntapolitiikan sekä filosofian dosentti Teppo Eskelinen. Eskelisen mukaan on paikallaan kysyä mitä peruspalveluita tuottavilta yhtiöiltä pitää yleensäkään vaatia näiden peruspalveluiden lisäksi. ”Yhtiömalliin sisältyy oletus, että sieltä tulee myös tulosta. Kun valtionyhtiö kohtaa markkinat, aletaan helposti toimia muiden suuryritysten tapaan, esimerkiksi kehittämään kasvustrategioita ja uusia aluevaltauksia.” PALVELUIDEN TARJOAMINEN koko maahan on usein kallista. Taloudellisesti kannattamattomia palveluita rahoitetaan usein taloudellisesti kannattavien palveluiden tuotoilla. Esimerkiksi postinjakelun ja junaliikenteen kaltaisten peruspalveluiden kilpailulle avaamisesta seuraisi, että valtion niskaan jäisivät vastuut ja kannattamattomat palvelut samalla kun kannattavat reitit – ja voitot – menisivät yksityisille yrityksille. Eskelisen mukaan tällaisten valtionyhtiöiden palveluja ei kuitenkaan voi suunnitella pelkän taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta. ”Näitä yhtiöitä ja palveluita pitäisi ajatella osana isompaa poliittista kuvaa, jossa valtio ohjaa muun muassa infraja verotusratkaisuilla esimerkiksi liikennejärjestelmää.” Pitäisikin kysyä, miten valtio-omisteisuutta voisi käyttää haluttuun muutokseen. ”Yksityistämiskeskustelu pyörii välillä tällaisen ikuisen nykyisyyden näkökulman ympärillä. Lähtökohtana pitäisi olla haluttu yhteiskunnallinen muutos – tässä tapauksessa esimerkiksi hiilettömämpi liikenne – ja se, miten yksityistäminen vaikuttaa siihen tavoitteeseen.” VALTIONYHTIÖ on määritelmällisesti sellainen yhtiö, josta valtio omistaa vähintään 50,1 prosenttia, joka puolestaan takaa enemmistömääräysvallan yhtiössä. Tähän määräysvaltaan liittyy kuitenkin ongelma: kuka lopulta johtaa näiden yhtiöiden toimintaa. Osakeyhtiössä operatiivinen johto toimii osakkeenomistajien siunauksella. Valtion omistamissa yhtiöissä poliitikkojen pyrkimykset ohjata yrityksen toimintaa otetaan kuitenkin vastaan hyvin ristiriitaisesti. Esimerkiksi kehitysministeri Heidi Hautala painostettiin eroamaan vuonna 2013 hänen varoitettua Suomen jäänmurtajakaluston omistanutta ja arktisen alueen öljynporauksesta lisäansioita tavoitellutta valtionyhtiö Arctia Shippingiä tulevasta yhteenotosta ympäristöjärjestöjen kanssa. Jälkikäteen tarkasteltuna imagoriskin voi todeta realisoituneen ja arktisilla alueilla operoiminen osoittautui varoitusten mukaisesti taloudellisesti kannattamattomaksi. ”Omistajaohjaushan tarkoittaa juuri sitä, että valtio-omisteisuus mahdollistaa poliittisen ohjauksen. Mutta kun sitä käytetään, niin se koetaan sietämättömäksi yhtiön asioihin puuttumiseksi. On ihan poliittisesta tahdosta ja ideologiasta kiinni, miten aktiivisesti ja minkälaisiin tarkoituksiin ohjausvaltaa käytetään. Viime aikoina on ollut vallalla sellainen markkina-ajattelu, että valtion ei tule ’puuttua’ omistamien yritystensä toimintaan”, Eskelinen toteaa. ”En sano tätä sillä, etteikö omistajan mikromanageeraus voisi olla oikeasti ongelmallistakin, mutta on eri asia omistetaanko ohjausvai sijoitusmielessä”, Eskelinen jatkaa. VALTION PERUSTOIMINTOJEN yhtiöittämisen ja yksityistämisen voi nähdä osana prosessia, jossa valtion roolia hivutetaan hiljakseen sivuun yhteiskunnan perustehtävien hoitamisesta. ”Hiljainen vallankumous tapahtui jo 1990-luvulla. Silloin valtionvarainministeriön valta kasvoi ja otettiin käyttöön markkina-ajattelu valtionyhtiöiden osalta, uudet johtamisopit ja kehysbudjetointi. 2000-luvun puolella seurasi puolestaan valtion tuottavuusohjelma. Kokonaan valtio ei toki yritykseksi muutu, mutta Juha Sipilän hallitus yritti keskittää valtaa yritysten tapaan.” Samalla on herännyt keskustelua valtion roolista ylipäätään. ”Markkinat hoitavat oman tonttinsa, mutta onko valtio enemmän kuin markkinat? Valtionyhtiöillä on aikoinaan haettu nopeampaa teollistumista kuin mihin markkinat olisivat pystyneet, tasattu alueiden välisiä elintasoeroja ja pidetty huolta investointiasteesta ja sitä kautta työllisyysasteesta. Nämä kaikki ovat markkinoille vähän työläitä tavoitteita”, Eskelinen avaa. Valtionyhtiöt ovat siis olleet teollistuvan, aluepolitiikkatietoisesti kehittyvän hyvinvointivaltion poliittisia välineitä. "Jos kysytään, onko valtion ’järkevää’ omistaa yhtiöitä, niin se ’järki’ ei liity kykyyn hoitaa markkinoiden hommia vaan siihen, mitä markkinat eivät hoida. Laajasti siis poliittiseen visioon. Valtionyhtiöt on yksi väline tällaisen vision tavoittelussa.” Lähitulevaisuuden Suomessa Eskelinen näkee valtion tavoitteiden liittyvän edelleen investointiasteen ylläpitämiseen, mutta ennen kaikkea yhteiskunnan muutokseen. ”Ekologinen kriisi vaatii taloudessa enemmän suunnittelua, niin pahalta kuin tuo sana voi joihinkin korviin kuulostaa.” Tähän tarpeeseen valtionyhtiöt voivat olla hyviä työkaluja, jos niitä vaan maltetaan käyttää. ”ON IHAN POLIITTISESTA TAHDOSTA JA IDEOLOGIASTA KIINNI, MITEN AKTIIVISESTI JA MINKÄLAISIIN TARKOITUKSIIN OHJAUSVALTAA KÄYTETÄÄN.”
8 / 2019 • 25 kusti ei polje Sujuvampi arki? To im itu ks ell ist a ain eis to a
M aa ilm an musiikin ke sk us 1979 2019 31.10.–14.11.2019 · Helsinki etnosoi.fi Mónika Lakatos & Gypsy Voices (HU) Savoy-teatteri 8.11. w w w. o b l i v i a . f i ke 2.10. klo 18 to 3.10. klo 18 la 5.10. klo 16 pe 8.11. klo 18 la 9.11. klo 16 ” Raskaista asioista voi puhua vain keveästi.” – Maria Säkö, HS Liput 12/18 € 1.1 SAKARI PIIPPO: Eräitä huomioita Suomen poliittisesta järjestelmästä 13.9.2019–5.1.2020 Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki ti–su 11–18, ke 11–20, ma suljettu www.valokuvataiteenmuseo.fi UUSI SEINÄJOEN TAIDEHALLI AUKEAA 2020 seuraa uudistusta: @seinajoentaidehalli
8 / 2019 • 27 Aktivismi Opiskelijat Amos Wallgren ja Teemu Vaarakallio saivat maahantulokiellon Sveitsiin osallistuttuaan ilmastomielenosoitukseen Baselissa. Heidän mielestään pelkkä äänestäminen ei riitä, jos ekokriisiä tahdotaan torjua myös poliittisin keinoin – tarvitaan suoraa toimintaa. TEKSTI MATTI IKONEN KUVA HANNA LINNOVE Demokratia ei rajoitu äänestämiseen N ELJÄ MILJOONAA maailman ilmastolakkoihin osallistunutta koululaista ei ole vielä äänestysiässä, mutta Greta Thunbergin esimerkin innostamina he vaikuttavat jo. Ekokriisin eteneminen ei seuraa vaalikausia, joten useat ilmastoliikkeen aktiivit päätyvät suoraan toimintaan. ”Tämä kulttuurinen, parlamentaarinen ja ekologinen kriisi ei ratkea, ellei päättäjiä saada tajuamaan tilanteen vakavuutta. Vasta kun 3,5 prosenttia kansasta lähtee kadulle, alkaa muutos, puolueet kuuntelevat ja hallitukset alkavat tehdä päätöksiä”, Teemu Vaarakallio pohtii. Teemu Vaarakallio ja Amos Wallgren ovat kaksi Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan opiskelijaa, jotka nousivat elokuussa otsikoihin saatuaan maahantulokiellon Sveitsiin. Tuomio tuli heidän osallistumisestaan Collective Climate Justice -ryhmän järjestämään ilmastomielenosoitukseen Baselissa. Mielenilmaus oli kohdennettu sveitsiläisten UBS ja Credit Suisse -pankkien fossiilirahastoja vastaan. Mielenosoittajat lukitsivat itsensä pankkien oviin ja estivät kulun hiilikasoilla ja risuilla. Rauhallisesti edenneen mielenosoituksen tunnelma muuttui, kun poliisi antoi yllättäen mielenosoittajille käskyn poistua pankin ovelta kymmenessä minuutissa. Poliisi kytki nippusiteisiin parikymmentä mielenosoittajaa, ja vei putkaan. Yhteensä mielenosoittajia oli pari sataa. Poliisi teki useita ylilyöntejä. Kiinni otto kesti osalla melkein kaksi vuorokautta, ja eräältä 12-vuotiaalta mielenosoittajalta otettiin sormenjäljet ilman vanhempien suostumusta. Osaa kiinniotetuista vaadittiin toistuvasti riisuutumaan alasti, kun näitä siirreltiin sellistä toiseen matkalla tutkintavankilaan. Kiinniotetuilta otettiin näytteitä DNA-profiilien tallentamiseksi. Vaarakalliolle ja Wallgrenille poliisi ilmoitti lopulta, että he ovat vaaraksi yhteiskuntarauhalle ja Sveitsin kansainvälisille suhteille. Heille annettiin muutaman tunti aikaa poistua maasta. Lopulta oikeus määräsi suomalaisopiskelijoille kuusi kuukautta ehdonalaista vankeutta, jossa on kahden vuoden koeaika vuoden karkotuksen perään. Sveitsissä poliisin ja pankkien toiminta herätti paljon huomiota. Sekä Tästä on kyse • Amos Wallgren ja Teemu Vaarakallio saivat maahantulokiellon Sveitsiin osallistuttuaan heinäkuussa ilmastomielenosoitukseen Baselissa. Lisäksi molemmille määrättiin kuusi kuukautta ehdonalaista vankeutta. • Amos Wallgren on 23-vuotias Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan opiskelija. • Teemu Vaarakallio on 26-vuotias Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan opiskelija ja entinen ammattijalkapalloilija. Sveitsin että Saksan liittopäivillä poliisin toiminnasta tehtiin kirjallinen kysymys. KAVERUSTEN MIELESTÄ Baselin tapahtumat ovat esimerkki virkavallan kiristyneestä suhtautumisesta ilmastoaktivisteihin. ”Länsi-Euroopassakin on alettu soveltaa ympäristömielenosoituksiin hämmästyttävän kovia otteita, vaikka juuri täällä perustuslait ja Euroopan ihmisoikeussopimus takaavat sananja kokoontumisvapauden ja liikkumisen maasta toiseen”, Wallgren toteaa. Vaarakallio ja Wallgren eivät edustaneet Sveitsissä mitään ympäristöjärjestöä, joten he joutuvat käymään oikeustaistelunsa omatoimisesti. ”Juristimme valittaa tuomioista, mutta kaikki apu olisi tarpeen, kun muutamassa tunnissa pitää kommentoida parinkymmenen sivun saksankielistä lausuntoa oikeuteen. Uskomme, että kaikkien oikeusasteiden jälkeen tuomiot kumotaan, mutta se kestää vuosia”, Vaarakallio kertoo. BASELIN TAPAHTUMIEN jälkiseuraukset eivät saaneet Vaarakalliota ja Wallgrenia muuttamaan kantaansa suoran toiminnan tärkeydestä. ”Olen äänestänyt kaikissa vaaleissa ja uskonut että sillä tavalla voi vaikuttaa. Mutta eihän se ole riittänyt, eikä demokratia rajoitu äänestämiseen. Suomessa ei ole vielä nähty viidensadan osallistujan suoraa toimintaa ilmaston puolesta kuten Ruotsissa, mutta varmasti sekin aika koittaa pian”, Vaarakallio pohtii. Parlamentarismin kriisi on kaverusten mielestä tänä päivänä konkreettisesti nähtävissä. ”Parlamentarismi on kriisissä, kun klovnit voittavat vaaleja; pääministeri laittaa parlamentin tauolle ja presidentti voi joka päivä valehdella. Suomessa hallitusohjelman ilmastolupaukset eivät konkretisoituneet budjetissa fossilienergian tukien leikkaamisena. Vasta kun riittävä määrä kansasta osoittaa mieltä ja riittävä määrä on valmis myös kansalaistottelemattomuuteen, alkaa muutos”, Wallgren toteaa. SUORALLA TOIMINNALLA on ystävyksille myös filosofisempi merkitys. ”Suoralla toiminnalla annan oman panokseni. Se määrittää ihmisyyttäni ja ihmiskuntaa, olen tietoinen ilmaston ja elonkehän uhanalaisuudesta ja toimin. Ei pidä kyseenalaistaa riittääkö toiminta enää tarvittavaan muutokseen, vaan tehdä oma osansa, jotta ilmaston lämpenemisen seurauksia saataisiin rajoitettua. Kun blokataan hiilikaivos, saadaan lisäaikaa planeetalle. Jos mellakkapoliisi noutaa sieltä pois, saadaan mediahuomio saastuttajille. Jokainen asteen kymmenys merkitsee ihmishenkiä”, Vaarakallio pohtii. ”PARLAMENTARISMI ON KRIISISSÄ, KUN KLOVNIT VOITTAVAT VAALEJA; PÄÄMINISTERI LAITTAA PARLAMENTIN TAUOLLE JA PRESIDENTTI VOI JOKA PÄIVÄ VALEHDELLA.”
LAPSEN MAAILMA Tilaa Lastensuojelun Keskusliiton mainio lehti! Saat ennakkoluulotonta ja painavaa tietoa lasten ja perheiden arjesta. Ensi vuoden alusta lansee raamme myös digiversion! Hinnat 7.11. asti 76 e (kesto), 88 e (12 kk), 59,50 e (6 kk), 58 e (12 kk opiskelijat) www.lapsenmaailma.fi YLIOPISTO-LEHTI Yliopistolehti esittelee viimeisimmät tutkimukset, ajattomimmat analyysit, tietävimmät tutkijat ja ihastuttavimmat ilmiöt. Tiedettä rakkaudella Helsingin yliopistosta. Kaikille. Kestotilaus (10 numeroa) 45 e Opiskelijan kestotilaus (10 numeroa) 22 e Tutustumistilaus (5 numeroa) 15 e Tilaukset: helsinki.fi/fi/tilaa-yliopisto-lehti OLUTPOSTI Olutposti on neljä kertaa vuodessa ilmes tyvä olutkultuuriin, matkailuun, ruoka ja tasting kulttuuriin keskittyvä life style lehti. Olutpostissa kerrotaan ajan ilmiöistä ja tapahtumista, tekijöistä ja kaikista kiin nostavista aiheista jotka liikkuvat mietojen alkoholijuomien ympärillä. Tilaus 28 € / 4 numeroa, irtonumero 7,50€. Tilaukset www.olutposti.fi/tilaa-olutposti tai olutposti@jaicom.com tai 03 42465319 VAPAA AJATTELIJA Sekulaarin kulttuurin, ihmisten yhdenvertai suuden, uskonnon ja katsomuksen vapauden, tiedepohjaisen maailmankuvan, kriittisen ja rationaalisen ajattelun sekä humanismin äänenkannattaja. Julkaisija Vapaaajattelijain Liitto ry on uskonnottomien edunvalvonta, ihmisoikeus ja kulttuurijärjestö. Ilmestyy neljä numeroa vuodessa; http://vapaa-ajattelijat.fi/va-lehti; tilaushinta 30 euroa, val@vapaa-ajattelijat.fi KULTTI mukana Helsingin Kirjamessuilla! Tervetuloa osastolle 6f2 tutustumaan tarkemmin kymmeniin erilaisiin Kulttilehtiin KULTTUURI-, MIELIPIDEJA TIEDELEHTIEN LIITTO RY WWW.KULTTILEHDET.FI Torstaina 24.10. klo 19.00 Töölö-lavalla Kultin järjestämä paneelikeskustelu ”Ranskan vallankumouksen perintö ja kulttuurilehdet” – tule kuuntelemaan! NIIN & NÄIN Jo yli 100 numeroa. Neljästi vuodessa ilmestyvä niin & näin on monitieteinen asiantuntijafoorumi, taidekylläinen kult tuurimakasiini ja yhteiskuntakriittinen de battiareena. Tutustu vaihtuviin teemoihin, avoimiin verkkosisältöihin ja juttuarkiston aarteisiin osoitteessa: www.netn.fi Paperilehti kotiin kannettuna 48 €/vuosi. www.netn.fi/lehti/kestotilaus tilaukset@netn.fi TIEDONANTAJA Toimii kanssasi työväen, sorrettujen, rauhan ja ympäristön puolesta! Kerran kuukaudessa paperilla ja koko lehti tilaajille diginä myös verkossa. Tilaushinta 12kk 95/70 eur, 3kk 35/30 eur (työttömät ja opiskelijat). Irtonumero 8 eur. Tilaukset www.tiedonantaja.fi ja (09) 774 3810 KULTTUURIVIHKOT Sivistyneistö kuuluu kansalle. Yhteiskunnallinen kulttuurilehti työväen ja solidaarisuuden asialla jo vuodesta 1973. 6 numeroa vuodessa. Kestotilaus 44 e / vuosi, määräaikainen 51 e / vuosi. Tarjous: Ensimmäiset puoli vuotta vain 16,90 e (kesto). tilaus@kulttuurivihkot.fi / (09) 4114 5369 www.kulttuurivihkot.fi HISTORIALLINEN AIKAKAUSKIRJA Historiallinen Aikakauskirja on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä tieteellinen aikakauslehti, jonka parissa viihtyvät sekä ammattitutkijat että historian harrastajat. Lehti syventää ajankohtaisten ilmiöiden taustoja ja tarjoaa uusia näkökulmia menneisyyden tapahtumiin. Tilaukset: www.historiallinenaikakauskirja.fi/tilaukset TÄHTIVAELTAJA Suomen paras scifi-, fantasiaja kauhukulttuurilehti. Käsittelyssä kirjallisuus, elokuvat, sarjakuvat ja tvsarjat. Mukana artikkelit, haastattelut, novellit ja arvos telut. Neljä 100sivuista numeroa vuodessa. Ilman on paha elää! Vuosikerta 29 e www.tahtivaeltaja.com www.tahtivaeltajablogi.com KRISTOSOFI – totuudenetsijöiden aikakauslehti Aseettoman elämäntavan, ihmisyys moraalin ja mestariviisauden välittäjä. Jälleensyntymisestä, karmasta, ihmisen kuolemattomuudesta kiinnostuneille. 10 numeroa / vuosi / 25 euro Uusille tilaajille 15 euroa! Tilaukset: puh. 050 3697 534 anja.kesavuori@gmail.com SUOMEN LUONTO Luonnonystävän lehti kertoo ajankohtaiset luonnon tapahtumat ja taustat päivän ympäristökysymyksiin. Tilaus on lahja luonnolle, sillä lehden tuotot käytetään Luonnonsuojeluliiton työhön. Tutustu nyt: 15,90 € / 3 numeroa. Tilaukset: www.suomenluonto.fi/lehtitilaus Irtonumero Lehtipisteistä 9,50 €. YDIN Ydin on niille, joille väkivallattomuus ja vastuu maailmasta ovat intohimo. Tsekkaa sivumme www.ydinlehti.fi, tilaa oma leh tesi printtinä tai digitaalisena. Tee meille myös palvelus, kysy Ydinlehteä kirjastos tasi. Mielipide ja kulttuurilehtiä tarvitaan. 4 numeroa vuodessa. Vuositilaushinta 35/28/20 euroa. Irtonumero 9 euroa Tilaukset: ydin@ydinlehti.fi www.ydinlehti.fi ELONKEHÄ Elonkehä on syväekologinen kulttuurilehti, joka keskittyy ekologisesti kestävän yhteis kunnan ja elämäntavan edistämiseen. Leh dessä julkaistaan mm. ympäristöfilosofisia esseitä, talouskasvuyhteiskunnan kritiikkiä, omavaraisuuspohdintoja, haastatteluja ja teeseitse ohjeita. Ekologisesti kriisiyty neen aikamme ajankohtaisin lehti. Vuosikerta (4 numeroa) 35 €. Tilaukset: elonkeha.com/tilaa-lehti KULTTUURINTUTKIMUS Monitieteinen aikakauslehti, joka käsittelee ja esittelee kulttuuriin kohdistuvaa tutkimusta. Aiheita esim. kulttuurin muutos ja merkitykset sekä kulttuurierot. Kulttuurin ilmiöitä ja niiden tutkimusta tarkastellaan monitieteisesti esimerkiksi globaalistumisen, toiseuden, su kupuolen ja uuden teknologian kautta. Sisältyy Kulttuurintutkimuksen seuran jäsenyyteen. Erilliset tilaukset www. kulttuurintutkimus.fi tai sihteeri@kultut.fi. RAUHAN PUOLESTA Rauhan puolesta on Rauhanpuolustajien jäsenlehti ja kulttuuri, mielipide ja uutisleh ti, jonka aiheita ovat mm. rauhanrakennus, sodanvastustus, sosiaalisen ja taloudelli sen oikeudenmukaisuuden edistäminen, ihmisoikeuksien puolustaminen ja luonnon hyvinvointi. Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Tilaushinta on 36 €, Rauhanpuolustajien jäsenet saavat sen ilmaiseksi. MUSEO Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä museoalan ainut aikakauslehti. Lehti tarjoaa näkymiä museoiden kulissien taakse ja kertoo tär keistä keskustelunaiheista museokentällä. Lehdissä paneudutaan syvemmin ajankoh taisiin teemoihin, tutustutaan näyttelyihin, taiteilijoihin sekä museoiden työntekijöihin. Kestotilaus 34 €. Vuositilaus 38 €. Opiskelijoiden vuositilaus 25 €. Irtonumero 9,80 €. Tilaukset: museolehti.fi Ku ltti
LAPSEN MAAILMA Tilaa Lastensuojelun Keskusliiton mainio lehti! Saat ennakkoluulotonta ja painavaa tietoa lasten ja perheiden arjesta. Ensi vuoden alusta lansee raamme myös digiversion! Hinnat 7.11. asti 76 e (kesto), 88 e (12 kk), 59,50 e (6 kk), 58 e (12 kk opiskelijat) www.lapsenmaailma.fi YLIOPISTO-LEHTI Yliopistolehti esittelee viimeisimmät tutkimukset, ajattomimmat analyysit, tietävimmät tutkijat ja ihastuttavimmat ilmiöt. Tiedettä rakkaudella Helsingin yliopistosta. Kaikille. Kestotilaus (10 numeroa) 45 e Opiskelijan kestotilaus (10 numeroa) 22 e Tutustumistilaus (5 numeroa) 15 e Tilaukset: helsinki.fi/fi/tilaa-yliopisto-lehti OLUTPOSTI Olutposti on neljä kertaa vuodessa ilmes tyvä olutkultuuriin, matkailuun, ruoka ja tasting kulttuuriin keskittyvä life style lehti. Olutpostissa kerrotaan ajan ilmiöistä ja tapahtumista, tekijöistä ja kaikista kiin nostavista aiheista jotka liikkuvat mietojen alkoholijuomien ympärillä. Tilaus 28 € / 4 numeroa, irtonumero 7,50€. Tilaukset www.olutposti.fi/tilaa-olutposti tai olutposti@jaicom.com tai 03 42465319 VAPAA AJATTELIJA Sekulaarin kulttuurin, ihmisten yhdenvertai suuden, uskonnon ja katsomuksen vapauden, tiedepohjaisen maailmankuvan, kriittisen ja rationaalisen ajattelun sekä humanismin äänenkannattaja. Julkaisija Vapaaajattelijain Liitto ry on uskonnottomien edunvalvonta, ihmisoikeus ja kulttuurijärjestö. Ilmestyy neljä numeroa vuodessa; http://vapaa-ajattelijat.fi/va-lehti; tilaushinta 30 euroa, val@vapaa-ajattelijat.fi KULTTI mukana Helsingin Kirjamessuilla! Tervetuloa osastolle 6f2 tutustumaan tarkemmin kymmeniin erilaisiin Kulttilehtiin KULTTUURI-, MIELIPIDEJA TIEDELEHTIEN LIITTO RY WWW.KULTTILEHDET.FI Torstaina 24.10. klo 19.00 Töölö-lavalla Kultin järjestämä paneelikeskustelu ”Ranskan vallankumouksen perintö ja kulttuurilehdet” – tule kuuntelemaan! NIIN & NÄIN Jo yli 100 numeroa. Neljästi vuodessa ilmestyvä niin & näin on monitieteinen asiantuntijafoorumi, taidekylläinen kult tuurimakasiini ja yhteiskuntakriittinen de battiareena. Tutustu vaihtuviin teemoihin, avoimiin verkkosisältöihin ja juttuarkiston aarteisiin osoitteessa: www.netn.fi Paperilehti kotiin kannettuna 48 €/vuosi. www.netn.fi/lehti/kestotilaus tilaukset@netn.fi TIEDONANTAJA Toimii kanssasi työväen, sorrettujen, rauhan ja ympäristön puolesta! Kerran kuukaudessa paperilla ja koko lehti tilaajille diginä myös verkossa. Tilaushinta 12kk 95/70 eur, 3kk 35/30 eur (työttömät ja opiskelijat). Irtonumero 8 eur. Tilaukset www.tiedonantaja.fi ja (09) 774 3810 KULTTUURIVIHKOT Sivistyneistö kuuluu kansalle. Yhteiskunnallinen kulttuurilehti työväen ja solidaarisuuden asialla jo vuodesta 1973. 6 numeroa vuodessa. Kestotilaus 44 e / vuosi, määräaikainen 51 e / vuosi. Tarjous: Ensimmäiset puoli vuotta vain 16,90 e (kesto). tilaus@kulttuurivihkot.fi / (09) 4114 5369 www.kulttuurivihkot.fi HISTORIALLINEN AIKAKAUSKIRJA Historiallinen Aikakauskirja on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä tieteellinen aikakauslehti, jonka parissa viihtyvät sekä ammattitutkijat että historian harrastajat. Lehti syventää ajankohtaisten ilmiöiden taustoja ja tarjoaa uusia näkökulmia menneisyyden tapahtumiin. Tilaukset: www.historiallinenaikakauskirja.fi/tilaukset TÄHTIVAELTAJA Suomen paras scifi-, fantasiaja kauhukulttuurilehti. Käsittelyssä kirjallisuus, elokuvat, sarjakuvat ja tvsarjat. Mukana artikkelit, haastattelut, novellit ja arvos telut. Neljä 100sivuista numeroa vuodessa. Ilman on paha elää! Vuosikerta 29 e www.tahtivaeltaja.com www.tahtivaeltajablogi.com KRISTOSOFI – totuudenetsijöiden aikakauslehti Aseettoman elämäntavan, ihmisyys moraalin ja mestariviisauden välittäjä. Jälleensyntymisestä, karmasta, ihmisen kuolemattomuudesta kiinnostuneille. 10 numeroa / vuosi / 25 euro Uusille tilaajille 15 euroa! Tilaukset: puh. 050 3697 534 anja.kesavuori@gmail.com SUOMEN LUONTO Luonnonystävän lehti kertoo ajankohtaiset luonnon tapahtumat ja taustat päivän ympäristökysymyksiin. Tilaus on lahja luonnolle, sillä lehden tuotot käytetään Luonnonsuojeluliiton työhön. Tutustu nyt: 15,90 € / 3 numeroa. Tilaukset: www.suomenluonto.fi/lehtitilaus Irtonumero Lehtipisteistä 9,50 €. YDIN Ydin on niille, joille väkivallattomuus ja vastuu maailmasta ovat intohimo. Tsekkaa sivumme www.ydinlehti.fi, tilaa oma leh tesi printtinä tai digitaalisena. Tee meille myös palvelus, kysy Ydinlehteä kirjastos tasi. Mielipide ja kulttuurilehtiä tarvitaan. 4 numeroa vuodessa. Vuositilaushinta 35/28/20 euroa. Irtonumero 9 euroa Tilaukset: ydin@ydinlehti.fi www.ydinlehti.fi ELONKEHÄ Elonkehä on syväekologinen kulttuurilehti, joka keskittyy ekologisesti kestävän yhteis kunnan ja elämäntavan edistämiseen. Leh dessä julkaistaan mm. ympäristöfilosofisia esseitä, talouskasvuyhteiskunnan kritiikkiä, omavaraisuuspohdintoja, haastatteluja ja teeseitse ohjeita. Ekologisesti kriisiyty neen aikamme ajankohtaisin lehti. Vuosikerta (4 numeroa) 35 €. Tilaukset: elonkeha.com/tilaa-lehti KULTTUURINTUTKIMUS Monitieteinen aikakauslehti, joka käsittelee ja esittelee kulttuuriin kohdistuvaa tutkimusta. Aiheita esim. kulttuurin muutos ja merkitykset sekä kulttuurierot. Kulttuurin ilmiöitä ja niiden tutkimusta tarkastellaan monitieteisesti esimerkiksi globaalistumisen, toiseuden, su kupuolen ja uuden teknologian kautta. Sisältyy Kulttuurintutkimuksen seuran jäsenyyteen. Erilliset tilaukset www. kulttuurintutkimus.fi tai sihteeri@kultut.fi. RAUHAN PUOLESTA Rauhan puolesta on Rauhanpuolustajien jäsenlehti ja kulttuuri, mielipide ja uutisleh ti, jonka aiheita ovat mm. rauhanrakennus, sodanvastustus, sosiaalisen ja taloudelli sen oikeudenmukaisuuden edistäminen, ihmisoikeuksien puolustaminen ja luonnon hyvinvointi. Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Tilaushinta on 36 €, Rauhanpuolustajien jäsenet saavat sen ilmaiseksi. MUSEO Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä museoalan ainut aikakauslehti. Lehti tarjoaa näkymiä museoiden kulissien taakse ja kertoo tär keistä keskustelunaiheista museokentällä. Lehdissä paneudutaan syvemmin ajankoh taisiin teemoihin, tutustutaan näyttelyihin, taiteilijoihin sekä museoiden työntekijöihin. Kestotilaus 34 €. Vuositilaus 38 €. Opiskelijoiden vuositilaus 25 €. Irtonumero 9,80 €. Tilaukset: museolehti.fi Ku ltti
Vantaan taidemuseo Artsi | Myyrmäkitalo | Paalutori 3, 01600 Vantaa www.artsimuseo.com | artsi@vantaa.fi | @artsimuseo VANTAAN TAIDEMUSEO ARTSISSA 12.1.2020 asti. AVOINNA ti–ke 11–18 | to 13–20 | pe–su 11–16 VAPAA PÄÄSY! YLEISÖOPASTUS TORSTAISIN KLO 17 KUVANVEISTÄJÄ VANTAALLA | A SCULPTOR IN VANTAA Laila Pullinen 20.9.–6.10. FULL MEASURES Kansainvälisesti palkitun ensemblen trio nukketeatteritaiteilijalle, tanssijalle ja mittatikulle. 7.–11.10. BREATHING – TAITEEN SYYSLOMA Sarja eri alojen taiteilijoita ja työryhmiä avaa työskentelyään, paljastaa salaiset reseptinsä ja päiväunensa. 25.10.–17.11. AFGANISTAN 100 – THE YEARS OF INTERDEPENDENCE Suomalaisten ja afganistanilaisten taiteilijoiden ja aktivistien yhteistyönä syntynyt voimakkaasti visuaalinen dokumenttiteatteriesitys. 03 /02 JEE SU S KO TO NA 15 GIA NT RO BO T 11 OO PIU MIA KA NS ALL E 7 6 Puuta rhoje n Espoo 5 Kyyhk yn aika 6 Aukk o aidas sa 9 Dama skos 15 Piilolo bbari Kaup pi 29 Kesäl ehmä 30 Nicol e Willis 34 Körtit 42 2 fif i.v oi ma .fi 2 | 20 14 m aa li sk uu + un women -liite 4/2016 HuHtikuu | voima.fi Liitteenä Rauha.oRg entäs nyt, Li? ?Perustulon?Politiikk a???•???Pitsaa?&?sirkushuv eja?? ZLatan, sankarimme 1/2018 HELMIKUU | VOIMA.FI Vallankumous venäläisittäin 8/2017 LOKAKUU | VOIMA.FI KYTÄT HYVÄ, PAHA INTERNET SOTA RIKKAITA VASTAAN Lähetä pönöttävä tervehdys tai nokkela sutkautus kuvan tai logon kera osoitteeseen posti@voima.fi. Onnittelut julkaistaan joulu-tammikuun lehdessä juhlavana kokonaisuutena. Pieni ilmoitus, 55 x 20mm: 62 euroa (eli 50 e + alv) Keskikokoinen ilmoitus, 55 x 45mm: 124 euroa (eli 100 e + alv) Iso ilmoitus, 55 x 70mm: 186 euroa (eli 150 e + alv) Liity juhlakansaan ja tervehdi Voima-yhteisöä joulu-tammikuun juhlanumerossa! Samalla tuet riippumatonta yhteiskunnallista journalismia. Keräämme juhlalehteen onnitteluterveisiä lukijoilta, yrityksiltä ja yhdistyksiltä. Ilmoita itsesi mukaan hyvissä ajoissa. Halutessasi voit samalla tilata Voiman puoleen hintaan 19,50 eurolla vuodeksi 2020 (10 numeroa, koskee vain kotimaan tilauksia). Voima täyttää loppuvuodesta 20 vuotta! Laatujournalismia jo 20 vuotta
8 / 2019 • 31 PUIDEN KAUPUNKI Puu Heli Heikkinen hoitoleikkaa lehmusta Aleksanterin teatterin takana Helsingissä. Puut tekevät metsän, mutta ne ovat irrottamaton osa myös kaupunkiympäristöä. Äärisäiden lisääntyessä puiden merkitys korostuu kaupungeissa entisestään. Puunhoitoalalla työskentelevä Jaakko Romu esitteli Helsingin puunähtävyyksiä ja niiden hoitoa. TEKSTI MIIA VISTILÄ KUVAT HANNA LINNOVE
32 • 8 / 2019 P UUT poistavat hiilidioksidia ilmakehästä ja niiden istuttamista pidetään parhaana keinona ilmastokriisin torjuntaan. Samalla puut parantavat ihmisten elinympäristöä monilla muillakin tavoilla. Ne tasaavat lämpötilaeroja, suodattavat ilmaa sekä sitovat sadevettä ja sulavaa lunta – sekä virkistävät mieltä. Ihmisen ja puun suhteesta on omat myyttinsä, mutta lopulta suhde on perinteisesti hyvin käytännöllinen. Palava puu tuottaa lämpöä ja entiseen aikaan puiden sijainti liittyi myös talon tuulensuojaan. ”Vanhan kansanviisauden mukaan talo sijoitetaan tontille niin, että sen pohjoispuolelle jää puita suojaamaan. Kaupungissa puilla voidaan estää tuulitunnelien syntymistä rakennusten väleihin,” arboristi opintojaan lopetteleva Jaakko Romu selittää. Kuumuuden lisääntymisen aikakaudella puiden viilentävä vaikutus korostuu. Jos puut varjostavat 40 prosenttia maan pinta-alasta, lämpötila laskee noin viisi astetta. Puiden kaataminen taas voi nostaa lämpötilaa yli kymmenen astetta. Puut parantavat ilman laatua poistamalla ilmasta katupölyä ja muita epäpuhtauksia. Puunhoitajan työssä saasteet siirtyvät puista iholle, etenkin lehmuksissa, joita esimerkiksi Helsingin keskustassa on taajaan. ”KUN KIIPEILEN puissa hoitoleikkaamassa, niin vaatteet ovat jo parin puun jälkeen mustanharmaat pölyn värjäämästä mesikasteesta. Ihmiset yleensä inhoavat tuota kastetta, koska se tahmaa kaiken, mutta siitä näkee paljonko puuhun jää saastetta kiinni”, Romu naurahtaa. Puiden ja luonnonympäristöjen rooli on keskeinen myös kaupunkien sadevesien hallinnassa. Ne suodattavat hulevesiä kuten sadetta ja sulavaa lunta. ”PUUT, KUTEN KAIKKI muutkin kasvit maassa, sekä viherkatot sitovat vettä. Ne vähentävät tulvia kaupungissa, varsinkin jos viemärijärjestelmää ei ole rakennettu kovin rankoille sateille. Ja jos lumi voi sulaa suoraan maahan, jonka päällä se on, niin silloin tarvitaan vähemmän auraamista ja lumenkaatopaikkoja”, Romu summaa. Romu toivoo viherrakentamisen arvostuksen lisääntyvän valistuksen myötä. ”Puihin panostaminen säästää rahaa. Hyvinvoivien ja pitkä ikäisten puiden hyödyt maksavat itsensä takaisin, vaikka on kalliimpaa suunnitella puiden paikat jo kaavoitusvaiheessa ja rakentaa kantava maa eli pohjustus, jossa puiden juurille on tilaa.” HELSINGIN KAIVOPUISTOON on jätetty kaadetun lehmuksen osia ja kanto. Puistossa on kumollaan myös romahtanut salava, joka kasvaa edelleen. ”Kun poistan lahoavia puita, yritän saada osan, esimerkiksi pätkän leikattua runkoa, jätetyksi paikalleen ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta. Tämä on myös kulttuurikysymys, esimerkiksi kantoja voisi pitää hienoina luonnon koriste-elementteinä.” PUITA KAADETAAN myös rakentamisen takia. Kun Helsingin Mechelininkadulla uusittiin infrastruktuuria, vanhat lehmukset piti kaataa. ”Muuten juuret olisi pitänyt katkaista joka puolelta, eivätkä puut pysy tämän jälkeen enää pystyssä. Silloin on parempi istuttaa uusia.” Kaatamisesta tulee usein vihaista palautetta. ”Joitain kaatoja on jouduttu tekemään yöaikaan tai paikalla on ollut vartijoita. Puut kaadetaan vain painavalla syyllä, niiden puiden ongelmat eivät vaan aina näy ulospäin.” Joskus ihmiset tilaavat arboristin kaatamaan puun esimerkiksi pihaa varjostamasta. ”Kyllähän se harmittaa, jos pitää elinvoimainen puu kaataa! Katson lähistöllä olevat muut puut ja jos löytyy joku huonokuntoinen, niin ehdotan että kaadetaan ennemmin se. Usein tilaaja myöntyy tähän ja hyväkuntoinen puu saa jäädä.” T AITEILIJA Nina Backman jakaa syyskuisena iltapäivänä kuusen, männyn ja koivun taimia Kiasman edessä Helsingissä. Tempaus on osa Backmanin taideprojektia. ”Vähemmän tavaraa, enemmän puita ja luontoa! Haastan ihmiset miettimään, minne Suomessa voisi istuttaa miljoona puuta, vaikka täällä aika hyvä tilanne onkin. Puita voisi viedä kouluihin ja vaikka antaa lahjaksi”, taiteilija kannustaa. Backman näkee puun istuttamisen luovana työnä. ”Nykytaide luo kaikenlaista, miksei myös metsää. Samalla tässä tuodaan ihmisiä yhteen: taimia on ollut hakemassa monenlaisia ihmisiä.” Tapahtuman järjestäjiin kuuluu yrityksiä, järjestöjä ja Helsingin kaupunki. Kaupunki korostaa, että kaupungin omistamilla mailla taimia saa istuttaa vain metsäalueille. Entä jos joku kuitenkin istuttaa taimen puistoon? ”Puistoon istutettavat puut ovat yleensä parimetrisiä ja niitä hoidetaan ensimmäiset vuodet istutuksen jälkeen esimerkiksi kastelemalla. En tiedä miten pienen metsätaimen käy puistossa, metsään istutettuina niistä selviää 80 prosenttia”, Pekka Engblom Helsingin kaupungin katu-ja puisto-osastolta kertoo. Yleissääntö on, että yksi kuutiometri puuta sitoo noin tonnin hiiltä. Puun kasvaminen kuutiometrin kokoiseksi kestää kuitenkin kauan, joten hiilen sidonnassa tehokkainta on antaa valmiiden suurten puiden kasvaa. Enemmän puita, vähemmän tavaraa Puiden istuttamista pidetään yhtenä tehokkaimmista keinoista ilmastokriisin torjuntaan. Aiheeseen liittyviä projekteja on meneillään ympäri maailmaa. Suomessa toukokuussa järjestetty kansainvälinen koululaisten ilmastokokous päätti istuttaa sata miljoonaa uutta puuta. TEKSTI MIIA VISTILÄ
8 / 2019 • 33 ARBORISTIN TYÖHÖN kuuluu muun muassa kuntoarviointia ja puiden leikkaamista. Romu lopettelee arboristiopintojaan ja työskentelee jo alalla omassa yrityksessään. Nyt Romulla on työtehtävä Helsingin Vanhankaupunginkoskella. Hän tutkii jalavaa, joka on arviolta noin 90 vuotta vanha, ympäröiviä kerrostaloja vanhempi. ”Helposti ajatellaan, että isot puut kuuluvat vain puistoihin tai kartanoiden pihoille, mutta puu kasvaa suureksi myös kerrostalon pihalla, jos sen juuria ei häiritä esimerkiksi infrastruktuuria uusimalla.” Aina ei ole pakko kaataa, jos vanha puu laajenee asuinrakennusta kohti. ”Leikkaamalla puun suuntaa voi ohjata kasvamaan paremmin sinne missä on tilaa, eikä esimerkiksi liian lähelle ikkunoita. Leikkaaminen onnistuu parhaiten, kun sitä tehdään vähitellen ja riittävän nuoresta lähtien.” Puiden istutuksessa pihalle Romu neuvoo ottamaan mallia metsästä: ”Pieneenkin tilaan voi istuttaa puurykelmän.” KAIVOPUISTOSSA KASVAA suuren jalavan tyvessä näyttävä kääpäorakas. ”Tämä kääpäorakas on suhteellisen hidas lahottajasieni. Se on aina arviointia vaativa tapaus, koska ennen kuin ititöemät tulevat näkyviin, niin ei voida tietää ennalta kauanko sieni on jo tehnyt työtään puussa.” KÄÄNTEENTEKEVÄ KIRJA J. R. R. Tolkien: Taru Sormusten herrasta ”Se opetti arvostamaan puita ja luontoakin ihan eri tavalla kuin luin sen nuorena. Ja tietenkin puissa kiipeilevät haltiatkin kiinnostivat.”
34 • 8 / 2019 Puiden kaupunki Ilmastopakolaisuus on lähitulevaisuuttamme. Israelissa ehdotellaan, että maa sopeutuu parhaiten ilmastokriisiin ympäröimällä itsensä muurilla. TEKSTI SYKSY RÄSÄNEN KUVAT LINDA NYHOLM Apartheid on ilmastokysymys Palestiina Miehitys estää Länsirannan kastelujärjestelmien rakentamista . Israel on vuosia tuhonnut laittomiksi väittämiään vesiputkia Palestiinan alueella.
8 / 2019 • 35 ”T ÄMÄN MA AN saattavat polttaa vain ne, joille se ei kuulu”, totesi Israelin opetusministeri Naftali Bennett marraskuussa 2016. Hän syytti palestiinalaisia metsäpalojen sytyttämisestä, ja hallitus julisti ne terrorismiksi. Samaa tarinaa on toisteltu, olipa se tosi tai ei: viime toukokuussa Israelin armeija syytti palestiinalaisia paloista, jotka Israelin laittomien siirtokuntien asukkaat olivat sytyttäneet. Joitakin tahallisia sytyttäjiä tärkeämpi syypää entistä tuhoisampiin paloihin on ilmastonmuutos. Välimeren alue lämpenee nopeammin kuin maailma keskimäärin, ja kuumempi ja kuivempi ilma yhdessä kovien tuulten kanssa lietsoo metsäpaloja. Israelin metsät ovat erityisen herkkiä palamaan, koska niissä on paljon vieraslajisia puita, jotka ovat kuivempia ja palavat nopeammin kuin alkuperäis lajit. Eurooppalaiset kolonialistit aloittivat mäntyjen istuttamisen Palestiinaan 1930-luvulla osana maan eurooppalaistamista. Kun he jatkoivat työtä karkottamalla yli 700 000 palestiinalaista Israelin perustamisen tieltä vuonna 1948, metsät saivat uuden kansallisen tehtävän: tuhottujen kylien rauniot haudattiin nopeasti kasva vien puiden alle. Etnisen puhdistuksen muiston verhonneet metsät syttyvät nyt sellaisten kriisien liekkeihin, joilta ei voi enää sulkea silmiään. ILMA STONMUUTOSPANEELI IPCC arvioi Välimeren alueen lämpötilan nousevan vuosisadan loppuun mennessä 2–3 astetta – tai jos hillitseviin toimiin ei ryhdytä ajoissa, jopa 4–6 astetta. Jälkimmäinen voi tehdä ihmis asutuksen mahdottomaksi, ja edellinenkin vaatii mittavia sopeutumis toimia. Palestiinassa ilmastonmuutokseen vastaamisen suurin este on Israelin apartheid-järjestelmä. Palestiina on pieni alue, jonka ilmasto on erottamaton kokonaisuus, mutta poliittisesti se on jaettu Israeliin ja sen miehittämiin Gazaan ja Länsirantaan. Israelin hallitus on laatinut suunnitelman ilmastonmuutokseen mukautumiseksi Israelissa ja niissä osissa Länsirantaa, joissa on sen siirtokuntia. Kansainvälisen oikeuden mukaan miehittäjän pitäisi huolehtia myös miehityksen alla elävän väestön normaalin elämän säilymisestä. Israel ei sitä tee, eivätkä Länsirannalla ja Gazassa hallinnoivat Fatah ja Hamas siihen pysty, koska ne eivät voi päättää luonnonvaroista, infrastruktuurista eivätkä liikkuvuudesta. Yksi keskeisiä kysymyksiä on vesi. Länsirannan palestiinalaisten maanviljelyksestä 85 prosenttia kastellaan sateella. Sateen vähentyessä olisi tärkeää rakentaa tehokas kastelujärjestelmä. Miehitys kuitenkin estää sen. Israel on rakentanut siirto kuntia vesivarantojen päälle, hallitsee kaikkea Länsirannan vettä ja käyttää siitä 80 prosenttia Israelin ja siirtokuntien tarpeisiin. Lisäksi Israelilla on veto-oikeus palestiinalaisten infrastruktuurihankkeisiin 60 prosentin alueella Länsi rannasta, ja vuosina 2010–14 se esti niistä 98,5 prosenttia. Vuonna 2017 vesi putkien rakentaminen helpottui hallinnollisesti, mutta siitä on vähän hyötyä, kun miehittäjät samalla tuhoavat infra struktuuria. Enemmän kuin ympäristöstä tai tarpeesta, veden saanti riippuu vallasta. Israelin saartamassa Gazassa tämä näkyy erityisen selvästi. Gazan vedestä 95 prosenttia on saastunut juomakelvottomaksi. Gazan kaksi miljoonaa asukasta joutuu turvautumaan kapean kaistan ainoaan pohjavesivarantoon, joka on liikakäytön takia lähes loppuun kulutettu. Se uusiutuu hitaasti, koska Israel käyttää siihen virranneet vedet ennen kuin ne pääsevät Gazaan. Lisäksi Israel on järjestelmällisesti hävittänyt Gazan infrastruktuuria, kuten kaivoja, vedenpuhdistamoita, vesiputkia ja vesivarastoja. Saastunut vesi aiheuttaa 26 prosenttia sairastumisista Gazassa, ja se on johtava lapsikuolleisuuden syy. Sen lisäksi, että ilmastonmuutos vähentää sateita, se tekee niistä rajumpia. Jo nyt rankkasateiden aikaan Gazassa asuinalueet tulvivat ja jätesäiliöiden sisällöt lainehtivat kaduilla. Myös meren pinnan nousu tulee vaikuttamaan Gazassa. Se voi tehdä rantaalueista asuinkelvottomia ja on ”VÄLIMEREN ALUE LÄMPENEE NOPEAMMIN KUIN MAAILMA KESKIMÄÄRIN.” Vesiputkien tuhoamista Jordanin laakson Khirbet ’Atufin kylässä kesällä 2018.
36 • 8 / 2019 MIKKELIN TAIDEMUSEO 20.9.–10.11.2019 MIKKELIN TAIDEMUSEO Maaherrankatu 18–20, 50100 Mikkeli, Kauppakeskus Akseli, 2.krs Puh. 040 129 5090 • www.mikkeli.fi/museot Avoinna talvikaudella (loka–huhtikuu) ke 12–19, to–su 10–17, ma–ti suljettu. Museossa käy valtakunnallinen museokortti. TaikaJim, 2017, graffitiryijy, villa. Kuva: Jyri Keronen MÄNTTÄ | SERLACHIUS.FI | SERLACHIUSBUSSILLA TAMPEREELTA SUORAAN MUSEOIHIN GERARD BYRNE In Our Time In Our Time -videoinstallaatiossa amerikkalaisen kuvitteellisen radioaseman juontaja soittaa nostalgisia pop-klassikoita ja hoitaa radiokanavan päivittäisiä rutiineja. 1970tai 80-luvuille sijoittuva teos herättää kysymyksiä ajasta, kollektiivisesta muistista ja yhteisöllisyydestä. Ge ra rd By rn e, In Ou r Tim e (s til l-k uv a te ok se st a) , 20 17 . Ku va : Da m ie n El lio t, co ur te sy Li ss on Ga lle ry 21.9.2019–8.3.2020 ONNEA ETSIMÄSSÄ italian nykytaidetta 26.10. alkaen tuhoisaa maanviljelykselle. Noin 30 prosenttia Gazan viljelyksistä on matalalla rannikkoalueella, joka voi muuttua viljelykelvottomaksi maaperän suolapitoisuuden kasvaessa tai jäädä veden alle. Nykyiseen kriisiin, saati pahenevaan ilmastonmuutokseen, ei voi Gazas sa mukautua, koska Israel pitää aluetta tarkoituksella romahduksen partaalla. YK:n raportti varoitti vuonna 2012, että vuoteen 2020 mennessä Gaza on ihmiselämälle kelvoton. Jatkoraportissa vuonna 2017 todettiin, että elinkelvottomuuden raja on jo ylitetty. Ongelmat ovat kuitenkin ratkaistavissa: vain aita erottaa Gazan Israe lista, jossa on vettä ja tilaa. Gazan asukkaista kaksi kolmasosaa onkin pakolaisia, joiden koti on Israelin alueella. He aloittivat viime vuonna mielenosoitukset, joissa he vaativat Israelia sallimaan heidän paluunsa. Israel vastasi rakentamalla järeämmän muurin. GAZA ON APOKALYPTINEN KUVA tulevaisuudesta, joka on totta nyt: pakolaiset sullotaan aitojen taakse kärsimään väkivallan, aliravitsemuksen ja tautien lisäksi ilmastonmuutoksen kauhuista kuumuuden ja meren noustessa. Palestiinalaiset yrittävät palata kotiin ja ilmastopakolaiset pakenevat kotoa. Pakolaisryhmien samankaltaisuus ei ole jäänyt Israelissa huomaamatta. Israelin ympäristönsuojeluministeriön perustama ilmastonmuutostieto keskus ICCIC ehdotti vuoden 2012 raportissaan, että Israelin pitäisi sopeutua ilmastonmuutokseen ympäröimällä alue muureilla joka suunnasta. Eräs raportin kirjoittajista, professori Arnon Soffer, kommentoi: ”Jos haluamme pitää Israelin juutalaisena valtiona, meidän pitää puolustaa itseämme niiltä, joita kutsun ilmastopakolaisiksi, aivan kuten Eurooppa tekee nyt.” On totta, että myös Euroopassa monet eivät näe pakolaisia avun tarpeessa olevina kanssaihmisinä vaan uhkana kansallisvaltiolle. EU-maat ovat rakentaneet yli tuhat kilometriä muureja estääkseen ihmisiä hakemasta turvaa ja tehneet Välimerestä valli haudan. Samalla kun Israelissa vedotaan eurooppalaisten esimerkkiin, Israel on esikuva Euroopassa nousevalle etniselle nationalismille. Israelin politiikasta kerOsa tuhotuista vesiputkista on rakennettu EU:n tuella. too paljon se, miten kulttuuriministeri Miri Regev siivitti uraansa kutsumalla afrikkalaisia pakolaisia syöväksi ja yllyttämällä väkijoukkoja näiden kimppuun. Hän ei ole Israelissa poikkeuksellinen hahmo. Länsimaisen etnisen nationalismin kärkinimet kuten Unkarin Viktor Orbán, Alternative für Deutschland -puolueen Beatrix von Storch, Alankomaiden Geert Wilders ja alt-right-ideologi Richard Spencer pitävätkin yhden etnisen ryhmän valtaan perustuvaa Israelia mallimaana. Pakolaisten matka etelästä pohjoiseen kärjistää rasismia ja paljastaa kansallisvaltioiden valuvirheitä, kuten juutalaisten pakolaisten tulo idästä länteen teki viime vuosisadan alussa. Olemme kaikki uhanalaisia, mutta hädän kohtaaminen yhdessä edellyttää ilmastonmuutoksen hahmottamista poliittisena ongelmana, joka läpäisee yhteiskunnan. Päästöjen rajoittaminen ei riitä, vaan inhimillisen tulevaisuuden takaamiseksi pitää puuttua kriisien syihin ja muistuttaa, että Maa kuuluu kaikille.
Syksyn kirjallinen merkkitapaus Lauri Timonen: Pelko jäytää sielua – Rainer Werner Fassbinderin elämä ja kuolema, 730 sivua, Rosebud Harvasanainen, hiljainen mies oluensa kanssa ja ilman kirjoituskonetta. Mutta anna armias miehelle remington ja dead line ja viikon perästä sinulla on satasivuinen Filmihullullinen painavaa sanomaa. Luvian erakko ja kosmopoliitti Lauri Timonen, Filmihullun päätoimittaja ja Cahiers du Cineman avustaja on vuosia kirjoittanut ankarinta suomalaisen kulttuuripolitiikan tekstiä sitten Peter von Baghin. Ja siinä sivussa on syntynyt kirjat Aki Kaurismäestä, Matti Pellonpäästä ja Matti Ijäksestä ja Jean Sebergistä. Timosen Pelko jäytää sielua Rainer Werner Fassbinderin elämä ja kuolema on 730-sivuinen tiivistelmä ja syväsukellus 1900-luvun länsimaiseen kulttuuriin ja poliittiseen historiaan. Kaunis, viisas ja tinkimätön kirja elokuvasta, kirjallisuudesta, teatterista, filosofiasta, natsismista ja sodanjälkeisen Saksan traumoista. Satoja lainauksia ja kirjallisuusviitteitä oikeissa asiayhteyksissä. Kaiken tämän sitoo yhteen suuri saksalainen elokuvaohjaaja Rainer Werner Fassbinder (1945-1982). Fassbinderin jokainen elokuva on poliittinen ja kulttuurinen manifesti. Ne dokumentoivat nimestään lähtien ja jokaisella kuvallaan politiikan ja suurten tunteiden vyöryä ja niiden erottomatonta liittoa, rakkaus, rakkauden puute, pelko, kuolema. Liebe ist kälter als der Tod, Ich will nur dass ihr mich liebt, Pelko jäytää sieluja. Fassbinderin lyhyt, balzacilaisen työtahdin leimaama ura osui Saksan historian ankaraan murroskohtaan, jossa armottoman totuudenpuhujan, homoseksuaalin provokaattorin, raivoisan rienaajan, kokaiinipöllyisen sadistin ja herkän taiteilijan yksinäinen valo loisti hetken kaikkein kirkkaimpana. Elokuvat ja teatterityöt, yksityiselämän vaiheet, tärkeimmät työtoverit ja yllättävät Suomi-yhteydet kattava tietoteos piirtää kuvan ilotyttöjen parissa kasvaneesta, voimakkaiden naisroolien luojana tunnetusta ohjaajasta, joka eli elämäänsä vereslihalla. Hän loi Länsi-Saksaan oman pienois-Hollywoodinsa, kohotti karismallaan tuntemattomia suuruuteen ja johdatti läheisensä faustilaisilla sopimuksilla väkivaltaan, itsetuhoon ja kuolemaan. Fassbinderin läheinen ystävä ja luottonäyttelijä Hanna Schygulla kirjoittaa esipuheessaan: Yleisö tottui elokuviisi, hitaasti mutta varmasti, elokuviin, jotka huusivat rakkauden, oikeuden ja viattomuuden kaipuuta. … Meidän natsi-Saksan sortumista seurannut sukupolvemme kasvoi saksalaisten talojen ja sielujen raunioilla. Ei ihme, että perimme voimakkaan annoksen negatiivisuutta, mutta vuonna 1968 ”here comes the sun”, kulttuurivallankumouksen uusi valo murtautui kollektiivisen menneisyyden pimeyttä luovien pilvien lävitse ja muodosti utopististen visioiden sateenkaaria. ... Sinä, rakas Rainer Werner, et osannut antaa toivolle paljoakaan tilaa. Nopat oli heitelty jo etukäteen ja teit asiat omalla tavallasi: elä lujaa ja kuole nuorena. ”Voi olla, että kaikki hänen elokuvansa ovat huonoja, mutta Fassbinder on joka tapauksessa suurin saksalainen ohjaaja. Hän oli paikalla silloin kun Saksa tarvitsi elokuvia löytääkseen itsensä uudelleen.” – Jean-Luc Godard HILTUSEN PYÖRÄHUOLTO HERTTONIEMENRANTA LAIVALAHDENKAARI 26 www.hiltusenpyora.fi HILTUSEN PYÖRÄHUOLTO HERTTONIEMENRANTA LAIVALAHDENKAARI 26 www.hiltusenpyora.fi SYYSHUOLTO 69 EUROA! (tarjous voimassa 1.10–31.10.)
ninni@kaligraphics.fi / www.kaligraphics.fi KALI GRAPHICS KUVITUKSET & GRAFIIKAT SYYSVÄENTAPAAMINEN Ohjelmassa mm. kokemuksia Göteborgin ’Folk mot Fossilgas’ja muista aktioista sekä tulevan toiminnan suunnittelua. Maan ystävät ry:n jokavuotinen Ilmoittautumisohjeet ja tarkentuvan ohjelman löydät sivuilta maanystavat.fi ja syysvuosikokous pe–su 8.–10.11.2019 Helsingin Östersundomissa. Lorem Ipsum Oi, Mikä Farssi! 5.10. / 26.10. / 21.11. / 23.11. / 29.11. Helsinki Noir 12.10. / 18.10. / 23.10. / 22.11. / 27.11. Improklubi Tähtien Kanssa 11.10. / 1.11. / 16.11. / 7.12. / 13.12 Stella & Stjärnfall (på svenska) 7.11. / 15.11. www.stella-polaris.fi STELLA POLARIS IMPROVISOI! @ Lilla Teatern K U L T T U U R I T E H D A S V E R N I S S A S Y K S Y 2 1 9 K L U B I T & K E I K A T 10 . 10 . R I KO TA A N R A J O J A : 12 . 10 . R A D I O R O L L F M K L U B I : 2 4 . 10 . P I N NA N A L L A K L U B I : 2 5 . 10 . A N NA I NG I N M A A J A Z Z C L U B : 9 . 11. V E L M U K L U B I : 21. 11. P I N NA N A L L A K L U B I : 2 2 . 2 2 . 11. A N NA I NG I N M A A J A Z Z C L U B : 19 . 12 . P I N NA N A L L A K L U B I : 2 . 12 . V E L M U K L U B I : L A U R A P Y R R Ö , H O U S E B A N D , D J S O N A T A M A R A B A L L S , K A R K K I & T H E C A R K E Y S L I T K U K L E M E T T I M A U S T E T Y T Ö T, K A T U J E N Ä Ä N E T H E N R I K , L I K A I S E T P I K K A R I T M A R T I N A L V A R A D O , H O U S E B A N D , D J S O N A T A I R I S K U K K A D U O , H E N N A E M I L I A & H O U R E E T K Y N N E T, T H E D U P L O , M I E T T I I N P A L E F A C E , M C C E P A R I , O P R I , E M J O Y R E G G A E B A N D , R + R + R K A T S O K O K O S Y K S Y N O H J E L M A : W W W. K U L T T U U R I T E H D A S V E R N I S S A . F I /
Videopelit eivät ainoastaan viihdytä, ne myös pyrkivät muuttamaan maailmaa. Peleissä pohditaan laajoja yhteiskunnallisia ilmiöitä ja arkisia sosiaalisia ongelmia. TEKSTI MIIKA AUVINEN KUVA NINNI KAIRISALO Poliittiset pelit V IDEOPELEISTÄ löytyy joskus yllättäviäkin kannanottoja. Pelaaja voi huomata pohtivansa teoksen sanomaa kauan pelaamisen jälkeenkin. Yhteiskunnalliset näkemykset tulevat ilmi myös niissä peleissä, jotka eivät aktiivisesti ota kantaa. Pelijournalisti ja tietokirjailija, turkulainen Aleksandr Manzos nostaa esille vuonna 1997 ilmestyneen Final Fantasy VII:n. Sen tarinassa suuryritys imee maasta energiaa ja turmelee samalla koko planeetan ekosysteemiä. Päähenkilö kuuluu alussa ekoterroristijärjestöön, joka haluaa räjäyttää voimalaitoksen pommilla. Peli on yksi aikakautensa suurimmista klassikoista, mutta sen poliittista asetelmaa ei aina nosteta esille. Peli on ajankohtainen, sillä siitä on ilmestymässä odotettu uudelleenversiointi. SOSIA ALISESTI merkityksellisiä pelejä palkitaan vuosittain Games for Change -palkinnoilla. Palkinnon jakaa samanniminen organisaatio, joka on perustettu vuonna 2004. Palkintojen tarkoituksena on kannustaa pelintekijöitä muuttamaan maailmaa pelien avulla. Games for Change -festivaaleilla nostetaan esille teoksia, joilla on myönteinen vaikutus maailmaan. Ne ovat pelejä, joissa on tärkeitä sosiaa lisia teemoja tai jotka auttavat ihmisiä oppimaan. Yksi Games for Change -palkintogaaloissa hyvin pärjänneistä pelisarjoista on Life is Strange. Pelisarja käsittelee muun muassa Yhdysvaltain nykyistä poliittista tilannetta, koulukiusaamista ja LGBT-teemoja. Pelattavuus koostuu kevyestä ongelmanratkonnasta ja keskusteluista – pelimekaniikan runkona toimivat erilaiset valinnat, jotka vaikuttavat juonen kulkuun. Pelisarjaa voisi pitää oppikirjaesimerk”PELISSÄ VALTA ON VALTAVILLA KORPORAATIOILLA JA PELAAJA ASETTUU UHMAAMAAN JÄRJESTYSTÄ.” Pelaaminen 8 / 2019 • 39
40 • 8 / 2019 kinä sosiaalisesti rakentavista videopeleistä. Muita gaalan pääpalkinnon voittajia ovat olleet muun muassa Walden, A Game, jossa pelaaja astuu filosofi Henry Thoreaun saappaisiin elääkseen luonnon kanssa sopusoinnussa lammen äärellä. Toinen on tullivirkailijasimulaattori Papers, Please. Peli kannustaa moraalisiin valintoihin rajavartionnissa. TIETOISESTI KANTA A OTTAVIEN pelien lisäksi on olemassa myös joukko teoksia, joissa näennäisestä epäpoliittisuudesta huolimatta, on mukana yhteiskunnallisia vivahteita. Esimerkiksi Manzos itse on kiinnostunut ekologiasta, joten hän kiinnittää huomiota pelien tyypilliseen luontosuhteeseen. Usein peleissä hahmo ottaa maailman haltuunsa ja käyttää sitä hyväkseen. Tällainen heijastelee suhdettamme luontoon oikeassakin elämässä. Pelien ympäristöihin saattaa liittyä myös poliittisia tai uskonnollisia liikkeitä ja ilmiöitä, mutta teemojen hyödyntäminen jää vajaaksi. ”Aiheena voi olla esimerkiksi sotiminen tai luonnon hyötykäyttö – rakennetaan mallia siitä, kuinka homma toimii. Sitten kuitenkin peräännytään ja tehdäänkin teoksesta pelimäisempi ja viihteellisempi. Tällöin voi vääristyä se mitä maailmasta halutaan sanoa”, Manzos kommentoi. Osa peleistä on puolestaan lähtökohtaisesti poliittisia, mutta niiden ajatus vesittyy näennäisessä pyrkimyksessä epäpoliittisuuteen. Esimerkiksi vuonna 2018 julkaistu Far Cry 5 sijoittuu Yhdysvaltojen Montanan osa valtioon. Vihollisena toimii ääriuskonnollinen maailmanlopun kultti, ja pelin odotettiin kommentoivan kiihkouskonnollisuutta ja äärioikeistolaisuutta. Kritiikin mukaan pelin juoni kuitenkin lässähtää, sillä teos varoo astumasta kenenkään varpaille. Monia lähtökohtiin kiinteästi liittyviä teemoja, kuten aseenkanto-oikeus ja survivalismi, sivuutetaan. Pelin kehittäjän Ubisoft Montrealin tuottaja korosti eräässä haastattelussaan, ettei peli pyri ottamaan kantaa todellisiin yhteiskunnallisiin tapahtumiin. Seuraavaksi videopelien graalinmaljaksi povatun ja odotetun Cyberpunk 2077 -pelin tapauksessa tilanne on päinvastoin. Pelin parissa työskentelevä Mike Pondsmith kertoi Video Game Chronicle -verkkolehden haastattelussa pelin olevan varoitus siitä, millainen tulevaisuus ihmiskuntaa mahdollisesti odottaa. Pelissä valta on valtavilla korporaatioilla, ja pelaaja asettuu uhmaamaan järjestystä. Peli on hänen mukaansa varsin poliittinen – kaikki pelit ovat poliittisia. PELIT OVAT USEASTI myös poliitikkojen puheenaiheena – varsinkin kun aiheena on väkivaltapelien vaikutus ammuskeluihin. Myös jotkin pelit itse ottavat aiheeseen kantaa. Tällaisia ovat esimerkiksi Undertale tai Spec Ops: The Line, jotka kommentoivat mediansa väkivaltaisuutta. Monet teokset antavat pasifistisen vaihtoehdon etenemiseen ja kannustavat väkivallattomuuteen. Hotline Miami lähestyy aihetta täysin päinvastaisesta kulmasta. Kyseessä on hypnoottinen uusretrotyylillä rakennettu väkivaltamässäily, jossa ammutaan ja hakataan satoja vihollisia – teurastuksen jälkeen pelaajan on kohdattava murhanhimonsa tulokset ja käveltävä ruumiskasojen yli pois tapahtumapaikalta ennen virkavallan saapumista. Päähenkilöllä ei ole nimeä ja tämä peittää viimeisetkin ihmisyyden rippeensä eläinnaamioilla. Jumputtavan synthwaven säestämät väkivaltapippalot jaksotetaan juonenkuljetuksella, jossa päähenkilö hallusinoi – hourehahmot päivittelevät tämän väkivallanhimoa. Peli kommentoi ovelasti videopeliväkivaltaa ollen samalla äärimmäisen viihdyttävä. Kevyttä kantaaottavuutta löytyy yllättävistäkin teoksista. Manzos esimerkiksi mainitsee klassisen palikkapelin. ”Tetris Effectissä on eri puolilla maapalloa tapahtuvia kenttiä. Joskus mukana on luontokohteita tai rituaaleja, ja taustabiiseissä puhutaan maailman yhtenäisyydestä – kun yhdistelemme palikoita, myös me kaikki yhdistymme”, Manzos kertoo. Tetris Effect Aleksandr Manzosin pelisuositukset Papers, Please Peli on klassinen esimerkki siitä, kuinka pelimekaniikkaa, visuaalisuutta ja tarinankerrontaa voi käyttää yhteiskunnallisten aiheiden käsittelyyn. Pelissä toimitaan tullin virkamiehenä, jonka tehtävänä on tarkistaa maahantulijoiden passeja ja muita henkilöpapereita, ja päättää maahantulijoiden kohtalosta. Peli alkaa mekaniikkansa kautta epäinhimillistää pelaajaa: aluksi pelaaja välittää maahan saapuvista ihmisistä, mutta pian koneisto ohjaa niin, ettei enää pysty välittämään. On jatkuva kiire ja diktatuuri valvoo pelaajaa. Kentucky Route Zero Episodeittain ilmestyvä seikkailupeli kertoo roadtripistä maagisrealistisessa Amerikassa. Pelissä hahmot ovat joutuneet yhteiskunnallisten muutosten vuoksi marginaaliin. Hahmo voi olla liian vanha ammattiinsa, hänen tuotteitaan tai palveluitaan ei tarvitakaan enää ja niin edelleen. Elämä muuttuu pian epätodelliseksi ja hahmot alkavat joutua ahdinkoon. Peli on taiteellinen tarinakokemus, jonka käsi kirjoitus vertautuu kauno kirjallisuuteen.
8 / 2019 • 41 Hämärä Kirkas Kirkas International Theatre Festival 12.—17.11.2019 balticcircle.fi Baltic Circle Cicciolina antaa seksineuvoja Vagina tarkoittaa avoimuutta Kuoleva porno arvioitavana Grindr ja BDSM nyt! 3 4 13 17 22 23 30 31 33 36 37 44 15 , 45 , 63 49 51 52 55 62 65 66 67 69 70 71 74 75 S E K S I S E K S I S E K S I S E K S I S E K S I S E K S I S E K S I S E K S I S E K S I S E K S I S E K S I S E K S I S E K S I S E K S I S E K S I S E K S I S E K S I S E K S I S E K S I S E K S I S E K S I S E K S I S E K S I S E K S I Kontti on kierrätystavaratalo, josta voit löytää kaikkea hyvää kotiin, vaatekaappiin ja harrastuksiin. Ja kun ostat Kontista, tuet samalla Punaisen Ristin tärkeää avustustyötä Suomessa ja maailmalla. Löydä lähin Konttisi osoitteesta kontti.punainenristi.fi @SPRKontti • Facebook • Instagram • Twitter Kontti-tavaratalot löydät näiltä paikkakunnilta: Espoo • Helsinki • Joensuu • Kuopio • Lahti Lappeenranta • Oulu • Pori • Rovaniemi Tampere • Turku • Vantaa KONTTIKAUPALLA HYVÄÄ 10 € 3-4 2019 Tilaa feminismiä! TULVA.FI Ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsuku puolisuudesta . Holma, Järvenpää, & Tervonen (toim.): NÄKYMÄTÖN SUKUPUOLI Hinta 20 e . Tilaukset: kauppa.voima.fi Everything Pelissä pelaaja voi pelata ihan minä asiana vaan. Mukana on elävien olentojen lisäksi satoja autojen, rakennusten ja roskapussien kaltaisia objekteja, joina voi pelata. Peli vie demokraattisuuden ääripisteeseensä, sillä kaikki objektit ovat tasa-arvoisia. Mukana on otteita buddhalaisuutta popularisoineen Alan Wattsin luennoista. Pelin voi ottaa myös leluna, mutta se on hyvin yhteiskunnallinen. Siinä myös puretaan rakenteita, eikä pelissä ole kyse esimerkiksi voittamisesta. Peli tarjoaa tavan katsoa maailmaa, jollaista meillä ei ole. Deus Ex: Human Revolution ja Deus Ex: Mankind Divided Yksi pelien teemoista on teknologinen kehitys ja niiden arvaamattomat vaikutukset. Deus Ex Human: Revolutionissa eletään eräänlaista ihmiskunnan konerenessanssia, jossa ihmiskehoihin liitetään tekno logiaa. Pelissä voi valita oman tapansa edetä: keskustelu, hiiviskely ja väkivalta ovat kaikki sallittuja pelityylejä. Jatko-osa Deus Ex: Mankind Divided paljastaa, että kaikkien elämänlaadun nousu jää vain utopiaksi, ja vain harvoille ja valituille on oikeasti hyötyä tämän teknologian kehityksestä.
42 • 8 / 2019 Lähetä ratkaistu ristikko yhteystietojesi kanssa sähköpostitse posti@voima.fi tai osoitteella Voima, Hämeentie 48, 0500 HELSINKI. Kuoreen tunnus "RISTIKKO". Oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme kappaletta J ari Tammisen uutuuskirjaa Nauti tyhjyydestä. Ristikon ratkaisu julkaistaan seuraavassa lehdessä. Miia Vistilä
Voiman kirjaliite Jo 19 vuotta murrosia¨ssa¨ 2 19 Ilmestyy 14.10. Bongaa syksyn kirjasatoa!
maksa LUCIA BERLIN Ilta paratiisissa ”Siivooja ja alkoholisti, joka kirjoitti kuin enkeli.” HS KARINA SAINZ BORGO Caracasissa on vielä yö Kirpeänkaunis romaani Venezuelan kaaoksesta. KASPAR COLLING NIELSEN Tanskan sisällissota 2018-24 Villi yhdistelmä aikalaiskritiikkiä, kantasoluterapiaa ja absurdia huumoria. G. L. MARVEL & LEENA PARKKINEN Sankaritarinoita eläimistä Pullervo, Sulo-karhu… Inspiroivia eläintarinoita kaikille! LIU CIXIN Synkkä metsä ”Villin mielenkiintoinen.” – Barack Obama aulakustannus.fi Aula & Co Muista myös Donald Trumpin kauneimmat runot ? Lue, hyvä ihminen!
Sanaristikko ja Sarjis Anu Kantola & Hanna Kuusela Huipputuloiset – Suomen rikkain promille 368 s. Markus Tiittula Valkokaavuista punahattuihin 200 s. Vastapainon valikoima fiksuun lukemi seen! vastapaino.fi Christer Lindholm Totuudenjälkeinen talouspolitiikka 165 s. Stuart Hall Mitä on tekeillä? 273 s. Jarno Valkonen, Olli Pyyhtinen, Turo-Kimmo Lehtonen, Veera Kinnunen & Heikki Huilaja Tervetuloa jäteyhteiskuntaan! 157 s. J. K. Gibson-Graham, Jenny Cameron, Stephen Healy & Eeva Talvikallio Elävä talous 451 s. Nina Kokkinen Totuudenetsijät 310 s. Antti Ronkainen & Juri Mykkänen (toim.) Vapiseva Eurooppa 244 s. Arto Annila Kaiken maailman kvantit 476 s. Siddhartha Mukherjee Geeni 600 s. Matti Tuomala Markkinat, valtio & eriarvoisuus 443 s. Philipp Ther Euroopan historia vuodesta 1989 488 s. Miklos Nyiszli Mengelen patologina Auschwitzissa 246 s.
JYRKI SINKKILÄ on maisema-arkkitehti MARK, maisema-arkkitehtuurin professori ja koulutusohjelman johtaja Aaltoyliopistossa. AAPO PIHKALA on maisema-arkkitehti MARK ja Aalto-yliopiston kampuksen kehittämisen projektipäällikkö. EMILIA WECKMAN on maisema-arkkitehti MARK ja maisema-arkkitehtuurin lehtori Aalto-yliopistossa. MAISEMAN TEKIJÄT näkökulmia maisema-arkkitehtuuriin JYRKI SINKKILÄ AAPO PIHKALA EMILIA WECKMAN M A IS E M A N T E K IJ Ä T nä kö ku lm ia m ai se m a-a rk ki te h tu ur iin MAISEMAN TEKIJÄT – NÄKÖKULMIA MAISEMA-ARKKITEHTUURIIN Hyvä maisema mahdollistaa miellyttävän oleskelun, vaivattoman liikkumisen, avaa upeimmat näkymät ja luo merkityksiä sukupolvien ketjussa. Maisema-arkkitehdit tekevät ympäristöstämme paremman paikan asua ja olla. He muokkaavat ja uudistavat, kurottavat menneeseen ja luovat uutta. He vaalivat luontoa ja tuovat sen saumattomasti rakennettuun ympäristöön. Heitä yhdistää halu tehdä yhteisistä maisemista kestäviä, toimivia ja kauniita. Maiseman tekijät on kunnianosoitus maisemaarkkitehdeille. Kirja esittelee 42 ammattilaista heidän omissa maisemissaan. MAISEMAN TEKIJÄT – Näkökulmia maisema-arkkitehtuuriin Kohti kauniita, kestäviä ja toimivia ympäristöjä Laura Isoniemi: KUVIOLLINEN MIELI Innostu pintasuunnittelun luovista menetelmistä Pasi Räbinä: KAUNEUDEN PAINO – PRINT OF BEAUTY Inspiroidu pukusuunnittelijan työstä – kuinka kankaasta syntyy taidetta ja rooliasuja Parhaat kirjat arkkitehtuurin, muotoilun ja taiteen aloilta www.aaltoartsbooks.fi TERVETULOA TURUSSA OSASTOLLE A/30 ja HELSINGIN MESSUILLA OSASTOLLE 6f68 www.tiedekirja.? Tieteen puolesta VETENSKAPSBOKHANDELN
SAMI LOPAKKA LOKA ”Annetaan pois: yksi elämä purkukuntoisena. Myös vaihto vähänkäytettyyn hautakiveen käy. Nimellä ei väliä.” Sami Lopakan toinen romaani on armoton syväsukellus pohjoisen miehen sieluun. Loka on sysimustan huumorin läpäisemä tarina kuiluun tuijottavista miehistä, joista jokainen käy omaa sotaansa maailmaa vastaan. ”Sami Lopakka on nousemassa Pohjois-Suomen johtavaksi mieskirjailijaksi, syystäkin.” – Kaleva AGUSTINA BAZTERRICA ROTUKARJA Armoton dystopia yhteiskunnasta, jossa ihmiset syövät toisiaan Äkillinen virus iskee koko eläinkuntaan. Sen pysäyttämiseksi kaikki eläimet on tapettava ja niiden jäännökset hävitettävä. Vastatakseen ihmisten lihanhimoon hallitus tekee dramaattisen ratkaisun, ja ihmiskunta jakautuu kahtia: niihin, jotka syövät, ja niihin, jotka syödään. ”Hätkähdyttävä visio lähitulevaisuudesta.” – Yle.fi ”Vatsanväänteitä aiheuttavan tehokas ja yksityiskohtainen dystopiahelmi.” – TähTivaelTajablogi RUJOT JA RAJUT ROMAANIT 24 € 24 € 24 €
k i r j a p a j a . f i Katriina Järvinen ja Laura Kolbe Sopivia ja sopimattomia Lempi, luokka ja suomalainen parisuhde Tutkimusmatka suomalaiseen parisuhteeseen paljastaa, miten elämänpiiri ja taustat vaikuttavat parisuhteen muotoutumiseen. Hinta 32,90 Antti Nylén Kolme pyhää Palkittu esseisti pohtii satoja vuosia sitten eläneiden kolmen henkilön kautta aatteita, poikkeuksellisia tekoja, uskoa ja pyhyyttä. Hinta 25,90 Ilmestyy viikolla 43 Panu Pihkala Mieli maassa? Ympäristötunteet Ympäristöahdistuksen ja toivon tulkkina tunnettu ekotutkija käy tunteella ympäristökysymysten kimppuun. Hinta 32,50 Ilmestyy viikolla 43 Asta Leppä Sävyttömät sanat Kun vastakkainasettelut saivat vallan Mistä ajallemme tyypillinen vastakkainasettelu ja mustavalkoinen jyrkkyys kumpuavat? Ovatko sävyjen taju ja myötätunto kadonneet? Hinta 32,90 Syksyn uutuuksia K ir j a p a j a Pa n u P i h k a l a Ympäristötunteet Mieli maassa?
Julkinen tila vilkkuu mainosten valoja ja media pursuu värikkäänä niiden seireenin laulua. Mainokset määrittävät sen, mitä kulutamme, kuinka elämme ja millaisen identiteetin rakennamme itsellemme. Usein emme kuitenkaan kiinnitä sen tarkempaa huomiota mainoksiin. Vastamainos puolestaan kannustaa näkijäänsä huomaamaan myös muita toimintavaihtoehtoja. Vastamainosten avulla voimme hahmottaa yhteiskuntaamme hieman paremmin ja ehkä samalla kannustaa myös mainostajia mukaan dialogiin. Jari Tamminen NAUTI TYHJYYDESTÄ JYMYSUOSITUT VASTAMAINOKSET VÄRIKUVINA 10 Tilaukset kauppa.voima.fi , tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109 35 € + POSTIKULUT Jenni Holma, Veera Järvenpää ja Kaisu Tervonen NÄKYMÄTÖN SUKUPUOLI Ei-binäärisiä ihmisiä Ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsukupuolisuudesta. Kirja koostuu valokuvista, omaäänisistä henkilötarinoista ja sarjakuvista. VOIMAKAUPPA 25 € SIS. POSTIKULUT Laatujournalismia jo 20 vuotta Jari Tamminen HÄIRIKÖT Kulttuurihäirinnän aakkoset Häiriköt on runsaasti kuvitettu tietokirja kulttuurihäirintänä (culture jamming) tunnetusta ilmiöstä. Teos lisää media lukutaitoa ja antaa välineitä tulkita mediaa, taloutta ja politiikkaa. Lari Lätti, Karoliina Paappa, Leena Pukki ja Stina Riikonen ROUTE COUTURE Route Couture on muotitalo, jonka vaate ja korumalliston materiaali on kerätty maanteiden varsilta yliajettujen eläinten jäänteistä. Asut ja niistä otetut muotikuvat kommentoivat kulttuurisesti tekopyhää suhtautumistamme eläimiin. 15 € SIS. POSTIKULUT Antti Kalakivi PERINTÖ – Helsinki-graffitia vuosilta 1992–2017 Kirja toimii tärkeänä dokumenttina jo kadonneista teoksista sekä siitä, miten graffitikulttuuri on muuttunut alakulttuurista mainstreamiksi. Tekijöitä käydään läpi mittavasti kuvin ja lukuisten maalarien tarinoiden kautta. Kirjassa esitellään myös keskeisimmät maalauspaikat vuosien varrelta. Teos on sekä historiikki että kunnianosoitus Helsinkigraffitille. 10 € SIS. POSTIKULUT 10 € SIS. POSTIKULUT
8 / 2019 • 51 Kun länsimaat järkyttyivät alastomista japanilaisista TEKSTI SANTTU PAANANEN TEKSTI MIIA VISTILÄ Kysymyksiä kahtia jakojen keskeltä Taiteesta ja vanhenemisesta T AITEEN OLEMUS , masennus, mielihyvä, ikääntyminen, olemassaolo… Keijo Ahlqvistin sarjakuvamuotoiset pohdiskelut kommentoivat maailmaa ja havainnoivat itseään. Sivulle mahtu vina muutaman kuvan sarjoina ne kat sovat ennakkoluulojensa yli. Ne kääntävät ajatuk set ympäri ja ohjaavat lukijan oman ajatuske hikkonsa ulkopuolelle. Johtopäätökset ovat usein sarkastisia. Moni strippi kritisoi valtaa ja kommentoi ai kamme yhteiskunnal lisia ilmiöitä. Kuten jos pitää koko Maata kotinaan, ei voi ol la maahanmuuttaja. Tai: ”Jumala on poliittinen keksintö. Sekä hallitsevat että vallankumoukselliset tarvitsevat auktoriteetin, joka voi sanoa ikävät totuudet.” Ahlqvist teki pitkän uran opetta jana Limingan taidekoulussa, yhdes sä Suomen tärkeimmistä sarjakuva kouluista. Pedagoginen ote ja nuorten maailman ilmiöiden kohtaaminen nä kyvät teemoissa. Stripit päättyvät kysymyksiin ja haastavat lukijaa miettimään vas tausta. Mistä valta syntyy, jos omista minen on vasta sen alku? Mitä infor maatio on? Moni juttu kommentoi myös suo raan opettamista tai taiteen olemus ta. Taidetta voi olla mikä vain, sitä ei aina edes tunnista. Ja liian suoraan ei saa neuvoa, tai voi olla väärässä. Vanheneminenkin kohdataan stripeissä sarkastisella lempeydel lä. Kuvat leikkivät mah dollisella ja mahdot tomalla. Surrealismi nostaa realismin esiin, kuvallinen kikkailu viehättää silmää ja palvelee aina aja tusta. Tussiterällä tehtyjen k uvien jälki on vahvaa ja elävää, padilla piir retyt ja kirjoitetut viivat keveitä ja hapuilevia. Enemmän kuin ajatukset itsessään, kokonaisuudessa viehättää niiden kui va huumori ja itseään kyseenalaistava käsittelytapa. Keijo Ahlqvist K ei joo TäysiKÄSI oy 2019, 64 s. V ASTAKKAINASETTELUJEN aikana tieto pirstaloituu, yhteisymmärrys hälvenee ja aito keskustelu kuihtuu, väittää Asta Leppä ja täh tää julkisen keskustelun vastakkainasettelujen yh teiskunnallisiin ja filo sofisiin pohjavirtauksiin uudella kirjallaan Sävyttömät sanat. Kirjan tarjoaa tuoreita harmaan sävyjä vahvas ti kahtiajakautuneisiin ja kuohuttaviin aiheisiin. Noin 200 sivun pamfletti mainen teos etsii ratkai suja viiteen valtavaan te maattiseen kokonaisuuteen: Terveys ja sairaus mielessä, Jotakin pahaa hyvässä, Kaupunkilaisen luonto, Uuden ja nuoren historia ja Sukupuolituksia. Leppä ei avaa sitä, millä perusteilla juuri nämä teemat valikoituivat kirjan sisällöksi. Kirja on myös liian lyhyt kä sitelläkseen kovin perusteellisesti näin laajoja aiheita. Leppä kuljettaa tekstissä mukana omaa kokemustaan yhdistellen sitä tieteellisen ja filosofisen kirjallisuuden havaintoihin sekä runsaisiin, usein hu moristisiin esimerkkeihin. Teksti on mukaansatempaavaa ja viihdyttävää, mutta sortuu usein liiallisuuksiin esi merkkien luettelemisessa ja kielellises sä koukeroisuudessa. Lepän laajaalainen lukeneisuus yhdistyy nä kemykselliseen argu mentointitapaan varsin luontevasti, mutta tyylien vaihtelu pakinoinnista ti lastotietoon ja Lepän hen kilöhistorian traagisiin käänteisiin tuntuu pouk koilevalta ja saa lukijan miettimään kertooko kir ja vain kirjoittajastaan. Kappaleiden loppuun sijoitetut yhteenvedot oli sivat selventäneet argumentteja. Vaikka Sävyttömät sanat hapui lee suuntaansa, se tulee kaarrelleeksi usein hyvinkin hedelmällisiin kysy myksiin. Kirja on viihdyttävä ja Leppä näyttääkin löytäneen oman paikkansa suomalaisen yhteiskunnallisen tieto kirjallisuuden kentällä. Asta Leppä Sävyttömät sanat – Kun vastakkainasettelut saivat vallan Kirjapaja 2019, 216 s. TEKSTI ESKO JUHOLA Y LEISEN HISTORIAN dosentti Pekka Masonen on käy nyt taistelua yleis tä urpoutta vastaan jo kah den esseekokoelman voimin. Rajaseudun Galilei (2014) ja Paperipuutarha (2018) esit telivät laajan kattauksen historial lisia esseitä. Moni puoliseen aihe valikoimaan kuuluivat muun muassa Ha vaijin kuninkaan Kal?kauan maailman ympärysmatka ja erilaisten vähemmistöjen esiintyminen yhdysvaltalai sissa postimerkeissä. Ajatuksen loppu täyden tää tämän omakustanteiden sarjan trilogiaksi. Tyylillises ti kaikki on ennallaan, mutta tällä kertaa kokoelman tekstit ovat, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta, uusia ja aiemmin julkaisemattomia. Maailman historian eri vaiheita perkaa vat esseet kytkeytyvät varsin tiiviisti nykyaikaan. Historial listen esimerkkien avulla kir joittaja kommentoi niin kult tuurista omimista ja kuin myös rasistista blackface ilmiötä. Kirjan mielenkiintoisin artikkeli käsittelee Japanin avautumista 1850luvulla ja sitä, miten maahan tulleet ”länsimaalaiset” kauhistelivat maan kylpyläkulttuuria. Ja panilaisilla oli nimittäin tuol loin tapana kylpeä yleisissä tiloissa ilki alasti. Suomalaisin silmin japanilaisessa kylpe miskulttuurissa ei tietenkään ole mitään kovin erikoista, mutta siitä huolimatta ”länsi maalaisten” on tulkittu jär kyttyneen näkemästään. Tä mä johtuu siitä, että tutkijat ovat nojanneet pitkälti vain englanninkielisiin lähteisiin ja jättäneet ranskan, saksan, espanjan ja jopa suomenkie liset matkakertomukset täysin huomiotta. Näitä lähteitä luke malla olisi selvinnyt, etteivät suinkaan kaikki länsimaalai set luoneet japanilaisiin alen tuvaa katsetta. HISTORIALLISTEN esseiden ohella kokoelma sisältää herk kua japanofiileille. Mukana on kaksi japanilaiskirjailija Osamu Dazain (1909–1948) aiemmin suomentamatonta novellia Sata näkymää Fujivuorelle sekä Komeitä jätkiä ja sätkiä. Novelleja ei ole kään netty suoraan japanista, vaan Masonen on käyttänyt suo mennustyön tukena englan nin, ranskan ja ruotsinkieli siä käännöksiä. On kuitenkin syytä muistaa, että merkittävä osa japanilaisista klassikois ta on olemassa suomeksi vain kaksoiskäännöksinä. Esimer kiksi kaikki Yukio Mishiman (1925–1970) olemassa olevat suomennokset on tehty eng lannista (ja ovat siitä huolimat ta hyviä). Masosen Dazaikään nökset ovat nekin kelvokkaita ja välittävät japanilaisklassi kon omalaatuisen tyylin. Aivan kuten kahdella aiem mallakaan kokoelmalla, myös kään Ajatuksen lopulla ei ole ollut kustannustoimittajaa. Valinta on tietoinen: ”Hyvän kustantajan hyvä kustannustoimittaja olisi var masti osannut muokata tästä teoksesta suoraviivaisemman ja kaupallisemman – – mutta lopputulos ei enää olisi ollut se, mitä itse haluan kirjaltani.” Ratkaisu on siis perusteltu, ja muoto sellainen kuin tekijä sen haluaa olevan. Tästä huo limatta teksti olisi voinut käy dä läpi vielä yhden oiko luku kierroksen, joka olisi siistinyt pilkkuvirheitä ja suoristanut tekstin ajoittaista kankeutta. Ajatuksen loppu on kuiten kin kunniakas päätös oma peräiselle omakustanteiden sarjalle, jonka kaikki osat ovat tutustumisen arvoisia. Pekka Masonen Ajatuksen loppu – zen ja tyhjästä puhumisen taito Mala Fide, 268 s. Kirja-arviot Julkinen tila vilkkuu mainosten valoja ja media pursuu värikkäänä niiden seireenin laulua. Mainokset määrittävät sen, mitä kulutamme, kuinka elämme ja millaisen identiteetin rakennamme itsellemme. Usein emme kuitenkaan kiinnitä sen tarkempaa huomiota mainoksiin. Vastamainos puolestaan kannustaa näkijäänsä huomaamaan myös muita toimintavaihtoehtoja. Vastamainosten avulla voimme hahmottaa yhteiskuntaamme hieman paremmin ja ehkä samalla kannustaa myös mainostajia mukaan dialogiin. Jari Tamminen NAUTI TYHJYYDESTÄ JYMYSUOSITUT VASTAMAINOKSET VÄRIKUVINA 10 Tilaukset kauppa.voima.fi , tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109 35 € + POSTIKULUT Jenni Holma, Veera Järvenpää ja Kaisu Tervonen NÄKYMÄTÖN SUKUPUOLI Ei-binäärisiä ihmisiä Ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsukupuolisuudesta. Kirja koostuu valokuvista, omaäänisistä henkilötarinoista ja sarjakuvista. VOIMAKAUPPA 25 € SIS. POSTIKULUT Laatujournalismia jo 20 vuotta Jari Tamminen HÄIRIKÖT Kulttuurihäirinnän aakkoset Häiriköt on runsaasti kuvitettu tietokirja kulttuurihäirintänä (culture jamming) tunnetusta ilmiöstä. Teos lisää media lukutaitoa ja antaa välineitä tulkita mediaa, taloutta ja politiikkaa. Lari Lätti, Karoliina Paappa, Leena Pukki ja Stina Riikonen ROUTE COUTURE Route Couture on muotitalo, jonka vaate ja korumalliston materiaali on kerätty maanteiden varsilta yliajettujen eläinten jäänteistä. Asut ja niistä otetut muotikuvat kommentoivat kulttuurisesti tekopyhää suhtautumistamme eläimiin. 15 € SIS. POSTIKULUT Antti Kalakivi PERINTÖ – Helsinki-graffitia vuosilta 1992–2017 Kirja toimii tärkeänä dokumenttina jo kadonneista teoksista sekä siitä, miten graffitikulttuuri on muuttunut alakulttuurista mainstreamiksi. Tekijöitä käydään läpi mittavasti kuvin ja lukuisten maalarien tarinoiden kautta. Kirjassa esitellään myös keskeisimmät maalauspaikat vuosien varrelta. Teos on sekä historiikki että kunnianosoitus Helsinkigraffitille. 10 € SIS. POSTIKULUT 10 € SIS. POSTIKULUT
Kenian Kakuman pakolaisleirillä toimii pakolaistoimittajien pyörittämä Kakuma News Reflector eli KANERE. Lehti raportoi leirin tapahtumista ja toimii pakolaisten oikeuksien äänitorvena. Haasteista huolimatta KANERE on toiminut leirillä jo yli kymmenen vuotta. TEKSTI JENNI VIITALA KUVAT KANERE KANERE – journalismia pakolais leiriltä K AKUMAN PAKOLAISLEIRI sijaitsee Luo teisKenian syrjäises sä, kuivassa kolkassa lähellä EteläSudanin rajaa. Leiri perustet tiin vuonna 1992 veristä sisällissotaa pakeneville sudanilaislapsille ja nuo rille väliaikaiseksi turvaksi, mutta siitä on tullut monille piinaavan pysyvä ko ti. Nykyään Kakuman leirillä ja lähellä sijaitsevalla uudemmalla Kalobeyein alueella asuu yhteensä yli 190 000 pa kolaista ja turvapaikanhakijaa 19 eri maasta, enimmäkseen EteläSudanis ta ja Somaliasta. Leirin asukasmää rä vaihtelee suuresti, mutta monet ovat asuneet siellä vuosia – tai koko elämänsä. KANERE on leirin ainoa pakolaisten itse pyörittämä, riippumaton media. Lehden perustajia motivoi akuutti tar ve levittää tietoa kasvavan leirin asuk kaiden kesken ja halu luoda itsenäinen alusta, jolla pakolaiset voivat itse kes kustella heitä koskevista asioista. ”KANERE on ikkuna, jonka kautta maailma voi oppia Kakumasta ja pa kolaisten ongelmista. Se myös jakaa tietoa leirin asukkaiden kesken ja pu huu pakolaisten oikeuksien puolesta”, Qaabata Boru kertoo. Boru on yksi KANERE:n perustajista ja nyt hän on asunut kaksi vuotta Kanadassa. Hän on yksi erittäin harvoista onnekkaista, jotka on sijoitettu leiriltä kolmanteen maahan. Boru avustaa edelleen leh den editoinnissa ja julkaisussa. Pakolaislehti raportoi rikoksista ja muista leirin ongelmista, kuten vesi pulasta, ihmisoikeusrikkomuksista, turvattomuudesta ja korruptiosta. Tie KANERE • Kakuman pakolaisleirillä Keniassa asuvien pakolaistoimittajien perustama lehti. • Ensimmäinen numero ilmestyi joulukuussa 2008. • Ilmestyy 2–6 kertaa vuodessa. • Lehteä painetaan vain muutama kappale per numero. Pääasiallinen julkaisukanava on verkkosivusto kanere.org. Lisäksi lehdellä on aktiiviset tilit Twitterissä (@KanereNews), Facebookissa (Kanere News) ja Instagramissa (kakuma_news). • Toimittajat ovat Kakumassa asuvia pakolaisia ja paikallisia kenialaisia, jotka työskentelevät vapaaehtoispohjalta. Tällä hetkellä lehdellä on kahdeksan aktiivista toimittajaa. • KANERE:n rahoitus nojaa kokonaan lahjoituksiin. Lehden kuukausittaiseksi tukijaksi voi liittyä osoitteessa www.patreon.com/KanereNews, ja yksittäisiä lahjoituksia voi tehdä ottamalla yhteyttä lehden toimitukseen: kakuma.news@gmail.com 52 • 8 / 2019
8 / 2019 • 53 Juttusarja on osa Kordelinin säätiön tukemaa ja Voimalehden tuottamaa Journalismin haasteet 2019 -hanketta. to välittyy pääasiassa oman verkko sivun, leirin ilmoitustaulujen ja so siaalisen median kautta. KANERE:n tuoreimmassa numerossa keskustel laan muun muassa pakolaisten lail lisista oikeuksista Keniassa ja hälyt tävistä itsemurhatilastoista leirin naisten keskuudessa. Lehden toimit tajille on tärkeää sisällyttää juttuihin paljon kakumalaisten suoria lainauk sia, ja lukijat voivat myös osallistua lehden sisältöön lähettämällä mielipi dekirjoituksia, artikkeleita tai runoja. KANERE PERUSTETTIIN loppuvuodes ta 2008, mutta alku ei ollut lehdelle helppo. Borun mukaan YK:n pakolais järjestön UNHCR:n Kakuman osasto vaati KANERE:n nettisivun sulkemis ta ja yritti estää sen virallisen rekis teröimisen. Boru epäilee, että järjestö pelkäsi lehden levittävän negatiivista kuvaa leirin toiminnasta, mikä voisi vaikuttaa järjestön rahoitukseen. Po liisi, leirin turvamiehet ja avustustyön tekijät uhkailivat Borua usean vuoden ajan jokaisen numeron ilmestymisen jälkeen. Tilanne parani, kun KANERE lopulta onnistui pääsemään Kenian järjestörekisteriin. Nykyisin KANERE:ssa työskentelee 12 toimittajaa, joista kahdeksan on täl lä hetkellä aktiivisesti mukana lehden teossa. Kaikki työskentelevät vapaa ehtoispohjalta, mikä vaikuttaa siihen, että vaihtuvuus tiimissä on suurta. Toimittajakuntaan kuuluu pakolais toimittajia useista eri maista sekä kak si kenialaista, jotka kuuluvat paikalli seen turkanapaimentolaisheimoon. Monipuolisen tiimin avulla KANERE pystyy paremmin tarttumaan aihei ”HALUAN KIRJOITTAA AIHEISTA, JOTKA KOSKETTAVAT MUITAKIN PAKOLAISLEIREJÄ, JA AUTTAA MUILLA LEIREILLÄ ASUVIA PAKOLAISIA LUOMAAN OMIA LEHTIÄÄN.” ”LEHTI EI HYVÄKSY RAHOITUSTA UNHCR:LTÄ TAI MUILTA LEIRILLÄ TOIMIVILTA JÄRJESTÖILTÄ, KOSKA SE HALUAA PYSYÄ RIIPPUMATTOMANA.” siin, jotka koskettavat leirin eri yhtei söjä, ja usein haastattelemaan ihmisiä heidän omalla äidinkielellään. Useim milla toimittajilla on ollut ainakin jon kun verran toimittajakokemusta en nen Kakumaan tuloaan, ja KANERE organisoi myös omia koulutuspäiviä toimittajilleen. ”Kakumassa työskentely on todella haastavaa”, toteaa KANERE:n vastaava toimittaja Tolossa Asrat. Tolossa liittyi tiimiin vuonna 2014 paettuaan Kaku maan Etiopiasta. Erämaan keskellä sijaitsevassa Ka kumassa on aina kuuma, ja alue kär si usein vesipulasta. Kun sade lopulta tulee, se on usein armoton. Yllättävät kaatosateet saavat rutikuivan joen tul vimaan, nielaisevat leiriä halkovia tei tä ja tuhoavat mutatiilistä ja aaltopel listä rakennettuja koteja. Sähkö ja netti ovat kalliita ja sähkökatkokset ovat hy vin yleisiä. UUTISOINNISSA AN KANERE pyrkii huomioimaan paikallisten kenialais ten ongelmat ja näkökulmat. Alue on Kenian köyhintä, ja kymmenien tu hansien pakolaisten tulo alueelle on toisinaan johtanut verisiin yhteyden ottoihin paikallisten paimentolaisten ja pakolaisten välillä. ”KANERE:n uutisoinnilla on ollut positiivinen vaikutus pakolaisten ja paikallisten väleihin. Luomme rauhan dialogia edistääksemme pakolaisten ja paikallisten rauhallista rinnakkaiseloa Kakumassa”, Boru kertoo. Borun mukaan KANERE:lla on ol lut merkittävä rooli leirin olosuhtei den parantamisessa. Sen uutisointi on osaltaan johtanut muun muassa tehostettuun poliisipartiointiin ja ka tuvalojen asentamiseen alueilla, joilla on tehty paljon raiskauksia ja aseellis ta väkivaltaa. KANERE:lla on ollut myös vaiku tusta avustusjärjestöjen toimintamal leihin. Kun KANERE oli kritisoinut UNHCR:ää pakolaisten ongelmien lai minlyönnistä, järjestö korjasi tilannet ta sijoittamalla työntekijöitä ympäri leiriä sijaitseviin toimipisteisiin, joihin pakolaisten on huomattavasti helpom pi mennä tapaamaan eri järjestöjen edustajia kuin järjestöjen piikkilanka aidoilla ja vartijoilla kehystettyihin toimintakeskuksiin. RAHOITUKSEN PUUTE on jatkuva on gelma KANERE:lle. Kahdeksalla toi mittajalla on tällä hetkellä käytössään viisi vanhaa tietokonetta, muutama kamera ja nauhuri. Usein heillä ei ole varaa ladata puhelimeensa uut ta prepaidnettipakettia tai maksaa moottori pyörätaksille matkaa leirin toiselle laidalle juttua varten, puhu mattakaan hajoavien työvälineiden korjaamisesta tai uusimisesta. Lehti ei hyväksy rahoitusta UNHCR:ltä tai muilta leirillä toimivil ta järjestöiltä, koska se haluaa pysyä riippumattomana. Joukkorahoitus sivusto Patreonin kautta KANERE:lla on muutamia tukijoita, joilta se saa tällä hetkellä 42 dollaria kuussa. Kan sainvälisen huomion myötä lehti on vuosien saatossa saanut myös satun naisia kertalahjoituksia. Rahoitusongelmien vuoksi jokaista KANERE:n numeroa painetaan vain muutama kappale, jotka jaetaan va paasti luettavaksi leirin kirjastoihin ja yhteisökeskuksiin. Lehti ilmestyy ver kossa ja paperisena vain muutaman kerran vuodessa, mutta sosiaalisessa mediassa se raportoi aktiivisesti. KANERE on hiljattain myös aloitta nut yhteistyön Relaypuhelinsovelluk sen kanssa. Sovelluksen avulla uutisia ja tiedostoja voidaan jakaa puhelimes ta toiseen ilman nettiyhteyttä, mikä tekee myös KANERE:n uutisista hel pommin saavutettavia. Sovellus on jo melko laajasti käytössä kakumalaisten keskuudessa. Boru ja Tolossa toivovat voivansa tulevaisuudessa maksaa pieniä juttu palkkioita toimittajille, jotta nämä voi sivat keskittyä juttujen kirjoittamiseen ja sitoutua pitkäjänteisemmin lehden toimintaan. Pitkän tähtäimen tavoit teisiin kuuluvat myös suuremmat painomäärät ja oman toimiston ra kentaminen lehdelle, joka nyt syntyy pakolaisten omissa kodeissa. Tolossa toivoo, että tulevaisuudessa KANERE tavoittaa myös muita maail man pakolaisia. ”Haluan kirjoittaa aiheista, jotka koskettavat muitakin pakolaisleirejä, ja auttaa muilla leireillä asuvia pako laisia luomaan omia lehtiään.”
54 • 8 / 2019 Ohjaaja Anne Rautiainen etsii fyysisen ja visuaalisen teatterin keinoin Lokista aineksia ymmärtää tämän ajan maailmankuvallista epätoivoa. TEKSTI TUOMAS RANTANEN Miksi Tšehov on tärkeää? H UONEK ALUT ovat osittain lavaan upon neita ja näyttämön takaseinässä on tik kaat, jotka eivät joh da minnekään. Esityksen ehkä pysäyttävimmässä kohtauksessa nuori Maša (Emmi Parviainen) paljastaa epätoivonsa syyn olevan hänen vastakaiuton rakkau tensa kirjailijaksi pyrkivään Kostjaan ( Miro Lopperi). Samalla kun hän as tuu näyttämön katosta valuvan suola sateen alle, taustalta alkaa kuulua Nina Hagenin veret pysäyttävä tulkinta Zarah Leander klassikosta Der Wind hat mir ein Lied erzählt. Tämä unenomainen näky löytyy Anne Rautiaisen ohjaamasta Anton Tšehovin Lokista. Vastaavia näyttämökuvia häneltä on nähty äskettäin esimerkiksi Kansallis teatterissa esitetyn Mestari ja Margarita näytelmän nukeilla ja valtavalla verholla toteutetuissa Saatanan bakka naaleissa. Lahden Kaupunginteatteriin Alfanaaraan arkiseen asuntoon herää vässä viidakkonäkymässä tai vaikka Kuopion kaupunginteatterin Fridan kohtauksessa, missä hirveistä selkäsä ryistä kärsivä taitelija vääntelehtii vuo teessaan samalla, kun vieressä hänen nukenmuotoinen varjohahmonsa lyö suuria nauloja lankkuun. ”Viisas opettajani sanoi aikoinaan, että näyttämöllistämisen suhteen ei rii tä, että oppii ajattelemaan, vaan pitää oppia ajattelemaan teatteriksi. Näyttä mö on kolmiulotteinen maailma, jos sa jokaisen äänen, liikkeen, tilan muo don ja dramaturgisen siirron pitää olla osanen siitä teoksesta, jota ollaan teke mässä. Mikään visuaa linen ei saa olla vain koristetta”, ohjaaja tarkentaa. Rautiaiselle näyttämökuvien ohel la myös näyttelijätyön pitää kummuta tekstistä ja sen rytmistä. ”Olen kehittänyt pitkään sellaista ohjaustekniikkaa, jossa paneutuneen ennakkosuunnittelun jälkeen näytteli jät rakentavat roolihahmojaan enem män fyysisten harjoitusten kuin ana lyyttisen keskustelun kautta. Tämä on enemmän tanssijoille kun näyttelijöil le tyypillinen työtapa, mutta se tuot taa yllätyksellisiä ja luovia ratkaisuja myös draamateatteriin.” Lokissa tämä näkyy esimerkiksi kirjailija Trigorinin (Jussi Lehtonen) ja näyttelijän urasta haikailevan Ni nan (Aksa Korttila) ensikohtaamises sa. Siinä hahmot koskettelevat toisiaan tavalla, joka kuvaa ensi sijassa heidän sisäisissä mielenliikkeissään syntyvää jännitettä. Tämän kehollisen ilmaisun kautta Nina näyttäytyy myös aktiivi sempana osapuolena kuin Lokin tul kinnoissa yleensä. ANNE RAUTIAISELLE visuaalisfyysi nen ilmaisu tuntui omimmalta jo ylä asteajan taideharrastuksissa. ”Myöhemmin opiskellessani Tu russa teatteriilmaisun ohjausta, löy sin itseni sellaiselta jatkumolta, jon ka lähtöpisteenä ovat nukke teatterin näyttämökompositio ja commedia dell’arten tyylilaji. Sittemmin olen päätynyt siihen, että tämän tien kautta voin hyvin filtteröidä vaikka Tšehovia”, hän naurahtaa. Rautiainen on opiskellut ja/tai teh nyt teatteria Englannissa, nukkenäyt telemistä ja tanssiilmaisua Intiassa ja Thaimaassa, varjoteatteria Japanissa sekä meyerholdilaista biomekaniik kaa Moskovassa. Lisäksi hän on viet tänyt paljon aikaa Espanjassa ja la tinalaisessa Amerikassa ennen kuin valmistui teatteriohjaajaksi myös Teatterikorkea koulussa. ”Minua on aina ärsyttänyt se, jos länsimainen taiteen tekijä erehtyy esiintymään jonkun toisen kulttuu rin suurena tuntijana saatuaan tu tustua pintapuolisesti siihen. Siksi sa non mieluummin, että itse olen vain saanut hienoja vaikutteita muualta kehittyäkseni taitelijana siihen missä nyt olen. Samalla olen huomannut, et tä suomalainen teatterikenttä on kär sinyt visuaalisen teatterin perinteen puuttumisesta." LOKKI SAI ENSI-ILTANSA Pietarissa vuonna 1896. Näytelmässä kuvatun perhepiirin jäsenet kamppailevat tai teeseen ja suhteisiinsa liittyvän into himon ja sen uupumisen kanssa. Rautiaisen sovituksessa myös al kutekstin musta huumori ja suora ko miikka pääsevät oikeuksiinsa – ja sa malla vahvistavat tragedian iskuja. "Tšehov kuvaa ihmisiä kahden aika kauden välissä, tilanteessa, jossa Venä jä oli vahvassa murroksessa. Meillä itsellämme taas on edessämme ihmis kunnan historian yksi synkimmistä tulevaisuudennäkymistä. On hirveän selvää, että Tšehovilla on paljon an nettavaa juuri meille. Ei vähiten sii nä, miten eri sukupolvien näkemykset törmäävät”. Sen enempää Tšehovin kuin Rautiai senkaan taide ei ole poliittista julistavassa mielessä. Heitä yhdistää pyrkimys löytää ihmisen käyttäytymi sen lainalaisuuksia. "Minua kiinnostaa erityisesti ikui nen kysymys siitä, miksi ihminen on täällä. Kuitenkin taiteilija tutkii todel lisuutta omasta maailman kuvastaan käsin”, tuumaa Rautiainen. Samalla hän innostuu kertomaan Kolumbiassa näkemästään poliittises ta dokumenttiteatteriesityksestä, jossa poliittisen epävakauden keskellä lähei siään menettäneet ihmiset kertoivat yleisölle oman perheensä kohtalosta. ”Ryhdyin miettimään mitä näille ihmisille ja yleisölle merkitsee se, että juuri teatteri voi antaa äänen ja kuun nelluksi tulemisen tunnetta niille, joil ta ne on väkivaltaisesti viety.” Tässä korostuu myös sen vastakohta, miten meitä ajassamme piinaa individualis tisen kokemisen ylivalta. ”Teatteriin pitää mennä juuri sil loin, kun se alkaa ja siellä pitää sitou tua jakamaan yhteisöllinen hetki tun temattomien kanssa. Siinä on jotain ikuista ja arkkityyppistä.” Anton Tšehov & Anne Rautiainen: Lokki Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä 28.12 asti. Esitykset jatkuvat keväällä. KARVAS KALKKI . Omaa ikääntymistään ja taiteellisen intohimonsa hiipumista muiden nöyryyttämisellä torjuva näyttelijä diiva Irina Nikolajevna Arkadina (Maria Kuusiluoma) saa itsekin vuorollaan maistaa katkeran suolasateen makua. Teatteri
8 / 2019 • 55 TEKSTI TUOMAS RANTANEN Pakastetut tunteet Olipa kerran Teatteriarviot L EEA JA KL AUS KLEMOL AN tragi koominen Arktiset leikit jatkaa siitä, mihin Kokkola (2004), Kohti Kylmempää (2008) ja New Karleby (2011) jäivät ja sitoo ru setin niissä käsiteltyjen nöyryytyksen, yhteisöllisyyden, kaveruuden, perhet raumojen, intohimojen, tunnekylmyy den, maskuliinin ja feminiinin sekä taloudellisen, kulttuurisen ja ympäris töllisen muutostuskan teemojen ylle. Näytelmän pääteema on Grön lannista Kokkolaan palaavan Marja Tertun (Heikki Kinnunen) ja hänen elämälle katkeran keskiikäistyneen tyttärensä Mauran (Mari Turunen) vaikean suhteen lopullinen päivitys. Omien sotkujensa kanssa mukana sei laavat elokuvatuotantofirmaksi muut tuneen juoppojenhuolintayhtiön Piano (Klaus Klemola), Harri (Juho Kuosmanen) ja Arijoutsi (Jussi Rantamäki). Satiiri on terävimmillään, kun Kok kolan kuntabrändiä terävöitetään Krimin sodalla ja silloin, kun vanhat portsarit Vili (Anna-Elina Lyytikäinen) ja Intijani (Jukka Leisti) intoile vat perustamastaan Soldiers of Odinin henkisestä Vahtimestareiden Veljes kunnasta. Sen sijaan yhtä hyvin koh dalleen ei putoa kuvaus MarjaTertun musabisnespyrkimyksistä. Tekijöille tyypilliseen tapaan teks tissä piisaa määrää, huutomerkkejä ja sivupolkuja. Kokonaisuus ei kui tenkaan ole yhtä tiivistyvä kuin Leea Klemolan edelliset ohjaukset Vaimoni, Casanova (2016) ja Viettelyksen asuntovaunu (2017). Vaikka esityksessä melskataan, juo daan ja ainakin yritetään naida, tarina malttaa hiljentyä loppua kohden. Tiet ty tarkoitus on sillä, että ihmisen kuo lema kuvautuu lopulta pienenä ja yksi tyisenä, vaikka matka sinne olisi ollut minkälainen spektaakkeli. Leea ja Klaus Klemola: Arktiset leikit. Paluu Kokkolaan Tampereen teatterissa 14.11. asti Espoon kaupunginteatterissa 3.12.–15.1. M ONITAITEINEN Wauhaus kollektiivi on sovittanut dramaturgi Minna Leinon kanssa Yuval Noah Hararin ihmisen historiaa käsittele vän 500sivuisen tietokirjan Kansallis teatterille. Sen keskeiset elementit ovat Avara luonto sarjan äänenä tunnetun Jarmo Heikkisen lukema teksti ja ih miskunnan suuria käänteitä – erityi sesti kognitiivista, maanviljelyllistä ja tieteellistä vallankumousta sekä kapi talismin syntyä – esittävät episodit. Näyttämöestetiikassa sovelletaan wauhausilaisten omaa tekniikkaa, jossa näyttelijöiden kasvot on peitet ty naamioilla ja kaikki repliikit tois tetaan taustanauhalta. WunderKinderissä (2016) ratkaisu tuki räjähtävällä tavalla esityksessä kuvattua työelä män vieraannuttavuutta. Den Andra Naturen esityksessä (2018) maskeilla taas ilmennettiin nerokkaasti ihmisen vieraantumista eläimistä ja omasta biologiastaan. Sapiensissa metodi ei ole yhtä tasa painossa dramaturgian kanssa. Esityk sen eetos on kohdallaan ja sen näyttä mökuvat kauniita, mutta näytellyt kohtaukset jäävät usein opettavaista luentaa tukeviksi kepeiksi kuvaelmik si. Esimerkiksi Hamletin, Kolumbuksen, Napoleonin ja H. C. Andersenin sadun alastoman keisarin piipahduk set lavalla tuovat ajankohtaisten oival lusten sijaan mieleen lähinnä Albert Barillén klassisen opetusanimaation Olipa kerran ihminen (1978). Silti kuva apinasta, joka ihmetellen katsoo itse itselleen rakentamassaan hyperteknologisessa vankilassa elä vää ihmistä, on ihmiskunnan nyky tilan metaforana pysäyttävä. Yuval Noah Harari, Minna Leino & Wauhaus: Sapiens Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 28.12. asti. Lisää esityksiä keväällä. H ar ri Hi nk ka Ka tri N auk kar ine n
56 • 8 / 2019 TEKSTI IIDA SIMES Vain kivipatsaisiin ja luurankoihin voi luottaa Musikaali R ANSK AN kansalliskirjailija Victor Hugo kirjoitti vuon na 1831 romaanin Pariisin NotreDame. Se oli aikansa poliittinen kannanotto eliitin valtaa ja eriarvoisuutta vastaan. Papiston ja kuningashuoneen ase ma ei ole oikeutettu, eikä kansaa saa kohdella huonosti, Hugo karjui teks tissään. Kun valtaapitävät tulevat hulluiksi, heidän itsekäs ahneutensa ja rajaton vallanhimonsa syöksevät kansan joukkoja tuhoon. Kirjailija korosti, miten ihmiset ha luavat tehdä hyviä tekoja, jos heille annetaan siihen mahdollisuus. Teema hioutui huippuunsa 30 vuotta myö hemmin Kurjatromaanissa. Notre Damen kellonsoittaja on ih meellinen musikaali, sillä se on säi lyttänyt monia ravisuttavia särmiään siitä huolimatta, että monikansal linen, valmiiksi pureksittua huttua lapsenmielisille ja lapsille syöttävä Disneymegayhtiö on iskenyt siihen kiinni ainoana tarkoituksenaan ra hastaa viihdehakuisia katsojia ympäri maailmaa. Musikaalissa palamaan ei syty Notre Dame, vaan koko Pariisi liekehtii sen ympärillä. Paloa eivät sytytä teok sen sankarit eli köyhät kansalaiset ja maankiertäjät, vaan tuohon tielle yh teiskunnan suistaa itse tekopyhyys, kate draalin vauras ylipappi. TAMPEREEN TEATTERIN tulkinta on tyylikäs ja vahva. Musikaali on vähin tään yhtä ajankohtainen tänä päivänä kuin Hugon aikaan. Vauras eliitti kiu saa köyhiä ja muualta tulevia. Leiväs tä taistellessaan köyhä kansa kääntyy taistelemaan keskenään. Vainoja vas taan kaikkein huonoosaisimmat etsi vät turvapaikkoja, eikä niitä löydy pel kurimaisen kansan parista, vaan on paettava maan alle ja jopa edesmen neiden hoiviin. Hän, joka ei auta, on kuin kivestä tehty, opettavat musikaalin hienosti laulavat patsaat. Hän, joka auttaa, on paljon vahvempaa tekoa. Erityisen loistavia ovat Quasimo dona operettiin ja akrobatiaan veny vä Petrus Kähkönen ja pelottavan pakkomielteinen Frollo, tenori Ilkka Hämäläinen. Josefin Silénin suomenruotsalai nen ääntäminen on osuva toiseuttaja, sillä Esmeralda on tullut kaukaa, mistä lie, sitä viettelevä tanssija ei itsekään tiedä. Moderni suomennos on onnistu nut. Miinus tulee ikävän muodikkaas ta panokauhusta: toisin kuin kivipat sas kajautti, ei ”laiteta vastaan”, vaan tutun sanonnan mukaan pitää ”panna vastaan”. Tampereen Notre Dame on onnistunut myös Marjatta Kuivaston lavastuksen ja Raimo Salmen valai sun ansiosta: näyttämölle mahtuvat katedraali, katakombit ja Pariisin van ha keskustakin. Tampereen teatteri tekee paljon ko koaan suurempaa taidetta. Notre Damen kellonsoittaja Sävellys Alan Menken, ohjaus Georg Malvius, musiikin johto Martin Segerstråle, suomennos Mikko Koivusalo. Tampereen teatterissa vuoden 2020 toukokuun loppuun. Tampereen teatterin Notre Damen pappi tuhoaa koko yhteiskunnan. Esitys on tyylikäs, vahva ja ajankohtainen. Miinusta tulee panokauhusta. Ka tri N auk kar ine n Ilkka Hämäläinen (Frollo) ja Petrus Kähkönen (Quasimodo). B u T LVisirkus Sarjakuvatrilogian osa 3, päätösjakso, MYYNNISSÄ NYT. www.sininenjanis.fi TO 17.10. klo: 19 ENSI-ILTA LA 19.10. klo: 15 TI 22.10. klo: 19 TO 24.10. klo: 19 LA 26.10. klo: 15 TI 29.10. klo: 19 KE 30.10. klo: 19 TO 31.10. klo: 19 TI 5.11. klo: 19 TO 7.11. klo: 19 LA 9.11. klo: 15 TI 12.11. klo: 19 TO 14.11. klo: 19 LA 16.11. klo: 15
8 / 2019 • 57 Synthwave on musiikkilaji, joka ammentaa estetiikkansa 80luvun popkulttuurista. Siihen kuuluu useita erilaisia musiikkityylejä. Joskus meno lähentelee blackmetallin tykitystä, välillä meno on hidasta tunnelmointia. TEKSTI MIIKA AUVINEN KUVA HANNA LINNOVE Kasarin uusi aalto GMMT: Förskotti Monsp Records (2019) RÄPPÄRIT G-Mies ja Matti Taponen eli GMMT julkaisivat kesän lopuksi EP:n verran ehtaa ja raikasta suoma laista gfunkia. Kuuden biisin mittaisella le vyllä kruisail laan hyvissä Kaliforniatun nelmissa synte tisaattorien ja läskien basso jen laulaessa gangstafunkin ilosano maa. Kokonaisuus on mukiinmenevä annos soundia, jota ei liikaa nykyisin tehdä. Vääjäämättä varhaiskeskiikää kohti kulkevien räppärien alla ei ole pomppiva Cadillac vaan kotikutoinen perheVolvo, jonka jytkyvä basso sen tään pistää naapuruston aamupuurot väärään kurkkuun. ANTTI KURKO Oddarrang: Hypermetros Edition Records (2019) ELOKUVAMUSIIKKIA . Ilman eloku vaa. Se täytyy kuulijan kuvitella. Ei mahdotonta. Musa vie scifimaail moihin Blade Runnerista Arrivaliin. Levy on omistettu islantilaiselle leffa säveltäjälle Jóhann Jóhanssonille (1969–2018). Neljä viidestä bändin muusikosta soittaa oman soittimensa lisäksi syntsia. Asiaa, scifi musaa. Kasarin keisarit Jarre, Moroder ja Vangelis – ja ängetään ysäriltä Badalamenti – tykkäisivät Trichordonista, mutta paras biisi on 15 Years, jossa yhdistyvät melodia, po lyrytmiikka ja tekniset taidot. IIDA SIMES Tinariwen: Amadjar Anti Records (2019) TINARIWEN on saharabluesin Rol larit, joka jättää muut inspiroimansa tekijät omaan luokkaansa. Uudella levyllä on laaja vierailijakaar ti. Bad Seedistä tuttu Warren Ellis saa leijo nan osan fiit taus paikoista. Tinariwenin tuaregikara vaanikeinu vie edelleen lämpimään aaltoonsa yhdeksännenkin levyn kohdalla. Silti lämpö on jo ikävä kyllä hieman harkitummin sounditermos taatista säädettyä, kuin esimerkiksi Amassakoul (2004) levyllä. Kolme täh teä vertautuu siis lähinnä Tinariwe nin aiempaan tuotantoon. JARKKO KUMPULAINEN Levyarviot S YNTHWAVE-TUOTANNON yhdistävät tekijät ovat syntikkasoundit, kasari kuvasto ja aikakauden estetiikka. Joissain albu meissa vaikutteet on otet tu suoraviivaisesta kasaripopista, jos kus esikuvana ovat John Carpenterin legendaariset elokuvasound trackit. Synthwaveartisti Oskari Lappalaisen musiikkiprojekti Kizunaut esiintyy syksyllä erilaisissa synth wavetapahtumissa. Lappalaisen mu kaan erilaisia kasariestetiikan uudel leen heräämisiä on ollut lukuisia, ja synthwave on näistä uusimpia. Nyt on meneillään lajityypin toinen aalto Suomessa. Ensimmäinen aalto nou si alkuhämärästä vuoden 2010 aikoi hin. Toimintaa ja artisteja on ollut siitä lähtien. ”Helsinkiläinen Flashback Futu re klubi on esittänyt vuodesta 2013 alan musiikkia. Kotimainen Blood Music levyyhtiö alkoi jo vuosia sit ten julkaista Perturbatorin kal taisia synkempiä synthwaveartis teja”, Lappalainen kertoo Suomen tilanteesta. TOINEN A ALTO on Lappalaisen mu kaan artistivetoisempaa, sillä Blood Music on lopettamassa toimintaan sa ja artisteja nostaneiden Flashback Future keikkojen hautajaistapahtuma pidettiin elokuussa. Lappalainen kuu luu Helsinki Synth City ryhmittymään muun muassa Ace Buchannonin ja Levinskyn kanssa, ja artistivetoisuus näkyy heidän omassa aktiivisuudes saan keikkailun suhteen. ”Helsinki Synth Cityn porukka taju si, ettei kukaan muu järjestä keikkoja, joten järjestämme sellaisia itse”, Lap palainen kertoo. Synthwaven kasaritunnelmoin nissa aikakauden elokuvien ja tele visioohjelmien estetiikkaa lainataan biiseihin. Monet artistit haluavat linkittää teoksensa johonkin populaa rikulttuurin osaalueeseen. ” Itselleni synkempi scifi, cyberpunk ja ani me ovat antaneet paljon vaikutteita. Esimerkiksi Red Driver kappaleen intro on vuonna 1993 tehdyn Vapaa Vyöhyke radio ohjelman Akira nimisen animeelokuvan juoni synopsis. Kappaleen perkussiivinen äänimaailma viittaa elokuvan oma laatuiseen sound trackiin”, Lappalai nen kertoo. VIIDEN VUODEN sosiaalitieteiden opiskelut ovat vaikuttaneet Lappa laisen musiikkiin. Hänestä maail ma on niin kompleksinen paikka, et tei mitään yksiselitteistä totuutta ole. Lappalainen on halunnut reflektoi da maailmaamme ja saada musiik kiin muutakin syvyyttä kuin pelkkiä popkulttuuriviittauksia. ”Minusta alkoi tuntua siltä, että monilla taiteilijoilla on jotenkin te rävämpi intuitio sen suhteen, missä mennään, ja he kykenevät esittämään ideansa vähemmän kuivasti kuin aka teemikot”, Lappalainen kertoo. Syksy kuluu järjestellessä Helsinki Synth City Festivalia, jolloin Ääniwalli keikkapaikalla Vallilassa esiintyy aina kin seitsemän synthwaveartistia. Mu kana on lajityypin kuningattareksikin tituleerattu saksalainen NINA. ”Artistikattauksemme edustaa synth waven koko kirjoa. Synth waven monimuotoisuus on rikkaus, ja haluam me tuoda sen esille”, Lappalai nen mainostaa. Musiikki
ELOKUVIA SATEENKAAREN KAIKISSA VÄREISSÄ! TUTUSTU OHJELMISTOON: WWW.VINOKINO.FI HÄ M EE NT IE VIID ES LIN JA SÖ RN ÄI ST EN RA NT AT IE VAASANKATU HELSING INKATU ST UR EN KA TU BRAHENKENTTÄ HAKANIEMENRANTA SI LT A SA A RE N K AT U TEOLL ISUUS KATU JUNATIE TYÖP AJAN KATU SÖ RN ÄI ST EN KA TU M M M ALEK SIS KIVEN KATU Vegaanikenkiä, kosmetiikkaa, kirjoja, kodinpuhdistusaineita, karkkia, Reilun kaupan tuotteita ja paljon muuta! Heluna Shop, Hämeentie 48, Helsinki. ti–pe klo 12–18, la klo 12–16. WWW.HELUNANETTI.COM Vegaanikenkiä, kosmetiikkaa, kirjoja, kodinpuhdistusaineita, karkkia, Reilun kaupan tuotteita ja paljon muuta! VEGAANINEN SEKATAVARAKAUPPA KURVISSA! RAVINTOLA AUKI: ma 11–14 ti–pe 11–21 ja la–su 12–21 Kinaporinkatu 2, Helsinki, (09) 701 2961 Sörnäisten metroaseman vieressä KELTAISET SIVUT Kallion keltaiset sivut kokoaa yhteen alueen parhaat palvelut Hakaniemestä Harjuun ja Linjoilta Kalasatamaan. Haluatko mainostaa yritystäsi keltaisilla sivuilla? Hienoa! Se on nimittäin edullista ja tehokasta. Ota yhteyttä: voima@voima.fi Kalli n MAINOSTAJALLE! ? ? ? ? EloKuvateatteri Orion KETTUPÄIVÄT 8.-10.marraskuuta! Kettupäivät on nyt yhteiskunnallisen elokuvan tapahtuma. Lyhyttä ja pitkää, dokumenttia ja fiktiota, läheltä ja kaukaa kolme päivää elokuvia, keskusteluja ja työpajoja Orionissa! Ketuttaako jokin? Tee aiheesta elokuva! Osallistu ideakilpailuun: cinemaorion.fi/kilpailu Lue lisää Kettupäivistä: www.cinemaorion.fi/kettupaivat Eerikinkatu 15, Helsinki
8 / 2019 • 59 Historia Piikatytön kohoaminen profeetaksi ja kulttijohtajaksi kohahdutti Suomessa sata vuotta sitten. Åkerblomilaiset seurasivat johtajaansa jopa vankilaan. TEKSTI JANNE SIIRONEN Musta enkeli E RILAISET Ä ÄRILIIKKEET ovat yleensä nostaneet päätään historian solmu kohdissa. Ihmisten epä toivo, elämänhalu, pelko ja turvattomuus ovat ma nifestoituneet maailmaan erilaisina enkeleinä, joskus tuhoavina sellaisina. Maria Åkerblomin herätysliike läh ti leviämään Suomessa sisällis sodan kynnyksellä. Laajimmin åkerblomilaisuutta on tutkinut teologian tohtori, professori Gustav Björkstrand. Björkstrandin huolellisesti laatima elämänkerta Maria Åkerblom — Elämän ja kuoleman lähettiläs piirtää kuvaa traumaatti sen lapsuuden läpikäyneestä naises ta, joka teki mitä halusi seurauksesta välittämättä. Åkerblom syntyi vuonna 1898 ruti köyhään mäkitupalaisperheeseen Tam misaaren lähettyvillä. Hänen isänsä oli vapaaajattelija, nykytermein ateisti, ja epävakaa äitinsä taas voimakkaan us konnollinen. Koska Åkerblomit eivät kyenneet ruokkimaan kaikkia yhdek sää lastaan, sijoitettiin Åkerblom jo al le viisivuotiaana kasvatusperheeseen. Åkerblomin koulutus jäi vähäiseksi: hän sai käydä kiertokoulua muutaman kuukauden. Hän työskenteli palvelus tyttönä maa tiloilla jo hyvin nuorena. MARIA ÅKERBLOMIN profetointi alkoi vuonna 1917 sairastelujakson päät teeksi. Ensimmäinen unisaarna tapah tui Åkerblomien kotona. Maria Åker blom vaipui yllättäen unen kaltaiseen transsiin ja piti ensimmäisen monitun tisen saarnansa. Muutamassa kuukaudessa Åkerblo min maine levisi. Häntä katsomaan saapui tuhansia ihmisiä, osa kauem paakin. Ulkokokouksissa ihmiset saat toivat istua puissa tai talojen katoil la nähdäkseen kohutun profeetan paremmin. Nuorelta näyttävä Åkerblom pukeu tui tilaisuuksiin yleensä valkoiseen, nilkkaan asti ulottuvaan mekkoon. Hän oli avojaloin tai käytti valkoisia sukkia. Pitkät hiukset olivat auki ja jos kus niissä oli rusetteja. Alkuaikoina tilaisuuksia järjes tettiin usein kirkoissa, joihin kaikki halukkaat eivät mahtuneet. Tällöin Åkerblomilla oli mukanaan oma sän ky. Hänen saarnansa saattoivat olla kaunopuheisia tai tulisia, usein niis sä varoitettiin maallisesta elämästä ja profe toitiin tulevaa. Aikalaiskertomuksissa Åkerblomia on kuvailtu taitavaksi, hypnoottiseksi puhujaksi, joka transsitilassa ollessaan kykeni mestarillisesti ohjailemaan yleisönsä tunteita. Jopa koulutetut ja epäilevät kuulijat saattoivat upota uni saarnaajan taikaan. Esimerkiksi tule va lääninrovasti Eugéne Nyman on kertonut kuinka Åkerblomin häneen kohdistamansa huomio aiheutti valta van tunnekuohun: ”Se vaikutti kuin olisin ollut vaa rallisen hypnoottisen tai psyykkisen HÄ M EE NT IE VIID ES LIN JA SÖ RN ÄI ST EN RA NT AT IE VAASANKATU HELSING INKATU ST UR EN KA TU BRAHENKENTTÄ HAKANIEMENRANTA SI LT A SA A RE N K AT U TEOLL ISUUS KATU JUNATIE TYÖP AJAN KATU SÖ RN ÄI ST EN KA TU M M M ALEK SIS KIVEN KATU Vegaanikenkiä, kosmetiikkaa, kirjoja, kodinpuhdistusaineita, karkkia, Reilun kaupan tuotteita ja paljon muuta! Heluna Shop, Hämeentie 48, Helsinki. ti–pe klo 12–18, la klo 12–16. WWW.HELUNANETTI.COM Vegaanikenkiä, kosmetiikkaa, kirjoja, kodinpuhdistusaineita, karkkia, Reilun kaupan tuotteita ja paljon muuta! VEGAANINEN SEKATAVARAKAUPPA KURVISSA! RAVINTOLA AUKI: ma 11–14 ti–pe 11–21 ja la–su 12–21 Kinaporinkatu 2, Helsinki, (09) 701 2961 Sörnäisten metroaseman vieressä KELTAISET SIVUT Kallion keltaiset sivut kokoaa yhteen alueen parhaat palvelut Hakaniemestä Harjuun ja Linjoilta Kalasatamaan. Haluatko mainostaa yritystäsi keltaisilla sivuilla? Hienoa! Se on nimittäin edullista ja tehokasta. Ota yhteyttä: voima@voima.fi Kalli n MAINOSTAJALLE! ? ? ? ? 1940-luvulla Åkerblom piti kahta Korkeasaaren eläintarhasta hankittua leijonanpentua lemmikkeinään huvilallaan Helsingin Meilahdessa.
60 • 8 / 2019 Metooliikkeen matka on vasta alussa paineen alla. Se tuntui kauheana pai najaisena päässä. En ole milloinkaan muulloin kokenut mitään sen kaltais ta”, Nyman kertoi vuosia myöhemmin. ÅKERBLOMIN YMPÄRILLE muodos tui nopeasti lahko. Suomi eli tuolloin räjähdysherkässä ilmapiirissä. Nopea teollistuminen oli luonut uutta vau rautta, mutta myös epätasaarvoa ja sosiaalisia ongelmia. Venäjästä irtautu misen jälkeen elintarvikkeiden hinnat olivat nousseet rajusti ja osa kansasta näki nälkää. Työttömiä oli paljon. Vuo den 1918 sisällissodan jälkeen maassa vallitsi sekasorto. Moni kaipasi pelasta jaa, ja Åkerblomin enkelimäinen hah mo tuntui sellaiselta. Åkerblomin vahvin tukija oli nai missa oleva metsänhoitaja Eino Wartio vaara, joka oli suhtautunut Åkerblomin toimintaan aluksi hyvin kin epäilevästi. Åkerblomin ja Wartio vaaran suhde oli vähintäänkin epä tavallinen. 35vuotias Wartiovaara adoptoi 20vuotiaan Åkerblomin tyt tärekseen. Åkerblom muutti Wartio vaaran kotiin tämän vaimon ja lasten hämmennykseksi. Kokkolaan asettuneen Åkerblomin monisatahenkinen seuraajajoukko eli åkerblomilaiset omistivat elämän sä Jumalan ja Åkerblomin palvelemi selle. Jälkimmäiselle he rakensivat Kokkolaan valtavat hirsihuvilan, jo ta kansan suussa kutsuttiin Marian palatsiksi. Åkerblomilaisten ja ympäröivän yhteiskunnan välit kiristyivät melko nopeasti. Ajatus nuoresta tytöstä vetä mässä ekstaattisia yöllisiä kokouksia sadoille miehille nosti huolestuneen sibeliusrypyn papiston otsalle, vaikka naisiakin oli mukana. Osa Åkerblomin vastustuksesta oli silkkaa misogyniaa: tuntui rienaukselta, että nuori koulut tamaton piikatyttö julisti itsensä juma lan välikappaleeksi. Kirkon vastustus on myös ymmärrettävissä halusta pi tää monopoliasema totuuteen. ÅKERBLOMIN TOIMINTA oli alusta al kaen monin tavoin epäilyttävää. Ensimmäinen rikosepäily tuli, kun Åkerblomia ja Wartiovaaraa epäiltiin erään tallipojan pahoinpitelystä. Syyte raukesi, mutta siitä alkoi åkerblomilais ten vuosien oikeussalikierre Kokkolan seudulla. Suuremmat ongelmat alkoi vat, kun Åkerblomia syytettiin erään maanviljelijän pelottelusta aseella. Åkerblomin kannattajat todistivat pro feettansa puolesta ja tämä pääsi va paaksi. Kymmenien todistajien virta kuitenkin herätti epäilyjä ja juttua alet tiin tutkia uudelleen. Tässä vaihees sa Åkerblomin kannattajat yrittivät useam paan otteeseen murhata lahkon toimia tutkineen nimismiehen. Mur haa yrittäneet lahkon jäsenet vangit tiin. Samaan aikaan Åkerblom sai käs kyn jumalalta, että hänen ja tuolloin noin 300 henkisen lahkon tulisi siirtyä Helsingin kautta Jerusalemiin. Sinne åkerblomilaiset eivät kos kaan ehtineet. Joulukuussa 1923 Åker blom ja tämän palvelija jäivät kiinni kangaspakan varastamisesta Helsin gissä. Mielentilatutkimuksen jälkeen Åkerblom siirrettiin Kammion mieli sairaalaan. Tästä alkoi Åkerblomin pakojen sarja. Åkerblomin vankilapaot tekivät hä nestä entistä myyttisemmän hahmon, jonkinlaisen uskonnollisen gangsterin, jonka karkumatkat tuntuivat melkein pä ihastuttavan ihmisiä. Kerran Åker blom esimerkiksi pakeni hyppäämällä liikkuvan junan ikkunasta. Toisen pa on jälkeen eräs automerkki mainosti Helsingin Sanomissa olevansa ”auto, jolla Åkerblomin onnistui paeta". Lopulta Åkerblom tuomittiin kah deksaksi vuodeksi kuritushuoneeseen murhayrityksestä ja väärään valaan yllyttämisestä. Suoritettuaan tuo mionsa Maria Åkerblom ja hänen jäl jelle jääneet kannattajansa vetäytyivät Villa Toivolan suljettujen ovien taakse. Vuosikymmen myöhemmin Åkerblom palasi julkisuuteen menestyvänä liike naisena ja hyväntekijänä. Åkerblomilaisten sisäpiirin mo net väärinkäytökset ja salaisuudet al koivat paljastua vasta Maria Åkerblo min kuoltua vuonna 1981. Silti monet hänen kannattajistaan pysyivät pro feettansa rinnalla loppuun saakka ja pidempäänkin. ÅKERBLOMIL AISUUDEN kaltaisen kultin leviäminen tuntuu Suomessa oudolta, mutta tapahtuma ei ole ainut kertainen. Oululaisten Heinosten sisarusten 1960luvun alussa käynnistämä maa ilmanlopun odotus, ”Oulun profetia” syntyi kylmän sodan paineessa ja noot tikriisin jännittyneessä ilmapiirissä. Se ei koskaan yltynyt samanlaiseksi kaoot tiseksi rikosvyyhdiksi kuin Åkerblomin toiminta, mutta myös heinoslaisuuden ympärillä kuohui. 1967 Oulussa paikal linen nuoriso hulinoi ja osoitti mieltään heinoslaisia vastaan, mitä kutsuttiin profeettamellakoiksi. Liikkeen johtaja Laila Heinonen tuomittiin myös koti rauhan rikkomisesta sakkoihin. Lokakuun alussa ensi-iltansa saava Zaida Bergrothin ohjaama elokuva Marian paratiisi kertoo vuosisadan alkupuolella villinneestä karismaattisesta lahkojohtajasta Maria Åkerblomista ja tämän opetuslapsista. Seitsemän ohjaajan elokuva Tottumiskysymys paljastaa miten vaikeaa on tunnistaa seksuaalisen häirinnän mekanismeja. Vielä vaikeampaa on taistella häirintää vastaan ja puolustaa uhreja. TEKSTI IIDA SIMES ”MONI KAIPASI PELASTAJAA, JA ÅKERBLOMIN ENKELIMÄINEN HAHMO TUNTUI SELLAISELTA.” kanssa lisäisi illan katastrofaalisuut ta, tuntuu puolisokin ajattelevan. Eikä vaimoa ei lohduta edes se, miten mies kertoo häpeävänsä maailman kaik kien miesten puolesta. Krista Kosonen ja Eero Ritala tul kitsevat aggressiivisuuden ja epävar muuden tunneskaalan keskellä har hailevaa pariskuntaa niin tarkasti, että katsoja kiemurtelee ja suree parin pi lalle mennyttä lemmenlomaa. K Ä SIKIR JOITTA JA JA OHJA A JA Kirsikka Saari kommentoi elokuvaa: ”Ihmiset ovat harvoin vain hyviä tai pahoja, mutta joukossa ja tottumuk sen voimasta ihan pimeitä asioita voi daan alkaa pitää normaaleina.” Pi meitä asioi ta on, ja jotta valoa olisi näkyvissä, kaikkien olisi tunnistettava vääryydet. Elokuva ei väitä naisten olevan häi rintäasioissa oikeassa, vaan syyttävä katse kohdistuu myös naiseen: Bus sissa häirintätilanteen kuuleva leidi kääntää päänsä pois ja pysyy hiljaa, vaikka hän selvästi huomaa poikien kiusaavan koulutyttöä. Firman bileis sä naiset lohduttavat pomoa eivätkä uhria. Vaikeneminen on yleensä helpom paa, kuin rohkea puuttuminen tilan teeseen. Vallankäyttäjää on laiskan helpompi puolustaa kuin uhria. Ehkä tämän elokuvan nähneet alkavat ottaa kantaa reilun pelin puo lesta. Kirsikka Saari, Elli Toivoniemi, Anna Paavilainen, Alli Haapasalo, Reetta Aalto, Jenni Toivoniemi ja Miia Tervo: Tottumiskysymys U UTUUSELOKUVA näyttää #metookampanjan henges sä, mitä ongelmia sukupuo liseen vallankäyttöön ja sen likaisimpiin muotoihin liittyy. Tottumiskysymyksen kuusi tarinaa on leikattu limittäin sujuvasti etene väksi kokonaisuudeksi. Päähenkilöt ovat eri elämäntilanteissa olevia nai sia ja miehiä. Jotkut kärsivät toisten töppäilyistä, ja osa hakee vasta aikui suuden mallia. ”Uskaltaako sitä nyt enää halata kaan?”, mies tuskailee firman pikku jouluissa – joissa tosin halaillaan pal jon. Ihan ryhmähalissa lohdutetaan isoa (mies)pomoa: äijän maailma on järkkynyt ja suru on puserossa, kun työntekijä (nainen) on kertonut joutu neensa (mies)kollegan päällekarkauk sen uhriksi. Naisen puolesta kukaan ei sure. Porukan mielestä on hirveän ikävää, kun seuraleikkien ja viinanjuonnin avulla hankittu mahtava fiilis menee pilalle. SEKSUA ALISSÄVYTTEISEN kosketuk sen päämäärä ei aina ole seksiakti. Usein se on vain vallankäyttöä. Elokuva pakottaa katsojan pohti maan selviytymiskeinoja. Kun naista kouritaan takapuolesta, onko liioitte lua, että kouraisu pilaa naisen ja puo lisonkin (miehen) illan? Kourija on hienossa ravintolassa vaimonsa ja ty tärtensä kanssa iltaa viettävä kultivoi tuneen oloinen herrasmies. Pitäisikö puolison – miehen – tehdä asialle jotain? Jos mies puuttuu tilan teeseen, käyttäytyykö hän silloin kuin omistaisi vaimonsa? Riitely vieraan Jo han na O nn ism aa #metoo
25.1.2020 Savoy World Armenia Savoy-teatteri Klo 20.15 elokuva The Color of Pomegranates (Sergei Parajanov, 1968) Klo 18 konsertti Naghash Ensemble Keskiajan mystiikka kohtaa uuden taidemusiikin Elokuva 10 € Konserttiliput alk. 37 € Konsertti + elokuva alk. 42 €, opiskelijat 20 € lippu.fi savoyteatteri.fi 100 L iik ut t ava a v o i m a a v u o d est a 1999 Laatujournalismia jo 20 vuotta RYHDY VOIMANOSTAJAKSI JA TILAA LEHTI KOTIISI ALK. 39€/VUOSI. Tilaukset: kauppa.voima.fi, tilaukset@voima.fi tai 044 238 5109 Voima on tuottanut palkittua journalismia yhteisönsä tuella jo 20 vuotta. Pidetään liike yllä! PAIDAN KERA 49 €
62 • 8 / 2019 Alan Elliott ja Sydney Pollack: AMAZING GRACE Ensi-ilta 4.10. Elokuvataide suo mahdollisuuden päästä los angelesilaiseen kirkkoon vuonna 1972. Aikaan, jolloin musiikki oli parempaa ja ihmiset huomat tavasti tyylikkäämpiä kuin nyt. Aikaan, jolloin kirkkomusiikkia levytettiin maailman kovimman soulbändin säestämänä. Gospel session doku mentoi ajan kuumin ohjaaja Sydney Pollack. On yhdentekevää uskommeko kirkon sano maan, riittää kun uskomme musiikkiin. Rakas tettava kuoronjohtaja Alexander Hamilton ja pastori James Cleveland johtavat omintakei sesti, mutta vaativasti. Kuoron tarkoista iskuista välittyy, että he ovat treenanneet kuukauden solisti Aretha Franklinin (1942–2018) kanssa. Ja herra siunatkoon, Aretha toi kirkkoon oman bändinsä: basisti Chuck Raineyn, kitaristi Cornell Dupreen, rumpali Bernard Purdien ja congaan Pancho Moralesin. Kun bändi, kuoro ja Aretha pääsevät vauhtiin, yleisöt kirkossa ja elokuvateattereissa nousevat ilmaan. Rollarit Jagger ja Watts takarivissä ymmärtävät olevansa tekemässä historiaa. Kyllä: seksikkään soulin listaykkösiä tehtailleen Arethan Amazing Gracesta tuli kaikkien aikojen myydyin gospellevy. Ohjaaja John Landis jäljitteli näitä sessioita Blues Brothers elokuvassa. Siinä John Belushi näki valon, kun Arethan sukulaistyttö Chaka Khan lauloi kuorossa tässäkin kuultavaa Old Landmarkia. IIDA SIMES ELOKUVAT Adrian Grunberg: RAMBO – LAST BLOOD Elokuvateattereissa nyt. Ramboelokuvasarja tarjoaa kiinnostavan katsauksen yhdysvalloissa koettuihin traumoi hin. Samalla Rambo itse on amerikkalaisen yli ihmisen ruumiillistuma, lihaksikas sotilas, joka käsittelee konepistoolia sulavasti kuin Don Juan naisoletettuja konsanaan. Sarjan ensimmäinen osa kuvaa Vietnamin sodan traumatisoiman John Rambon ja siviiliyhteiskunnan kohtaami sen. Väkivallalla mässäillyt elokuva onnistuu esittämään, ehkä hieman tahattomasti, kiinnos tavia kysymyksiä siitä kuinka vaikeaa nykyaikai sen yhteiskunnan ja tappamaan koulutettujen kansalaisten yhteensovittaminen on. Sarjan toinen osa jatkaa Vietnamteemaa. Siinä pelastetaan sotavankeja ja näin käsitellään kansakunnan traumatisoinutta, hävittyä sotaa. Rambo III:n valmistuessa Neuvostoliitto oli yhä pahan valtakunta ja sitä vastaan Rambo taisteli Afganistanissa talebanien rinnalla, jotka vielä tässä vaiheessa olivat siis kavereita ja vapaus taistelijoita. Parinkymmenen vuoden hiljaiselon jälkeen vuonna 2008 Rambo puolestaan kävi pelastamassa yhdysvaltalaisia lähetyssaarnaajia, koska jumalattomat burmalaiset. Elokuvasarjan viidennessä osassa eletään Trumpin Amerikassa, Meksikon rajan läheisyy dessä. Meksikolaisista piirtyy elokuvassa kuva ahneina ja lähinnä sosiopaattisina ihmisinä. Muuri on mielessä, kun John Rambo kohtaa meksikolaisen huumekartellin. Luonnollisesti kartellille ei kunnian kukko laula, kun Rambo laulaa hurmehista joutsenlauluaan. JARI TAMMINEN Rambo – Last Blood James Gray: AD ASTRA Elokuvateattereissa nyt. James Grayn scifikoosteessa Roy McBride lähtee etsimään aurinkokunnan reunamilta hulluksi tullutta komentajakapteeniisäänsä melkein kuin Martin Sheenin roolihahmo seonnutta kenraali Kurtzia Francis Ford Coppolan ja Joseph Condradin kolonialismi klassikossa Ilmestyskirja. Nyt (1979). Muuten elokuvasta voi bongata kuvallisia ja teemallisia lainauksia alkaen Kubrickin Avaruusseikkailu 2001:stä (1968), Tarkovskin Solariksesta (1971), Verhoevenin Total Recallista (2010) Spielbergin Maailmojen sodasta (2005), Star Trek elokuvasarjasta ja Alfonso Cuarónin Gravitystä (2013). Rax Rinnekangas: ONCE UPON A TIME ON A SAD HILL Ensi-ilta 27.9. Millainen on naisten asema miesten hallit semalla planeetalla? Sitä miettivät toisilleen tuntemattomat kaksi naista ja miestä Espanjan maaseudulla taidetyöpajassa. He muistelevat, miten kaksi toisilleen tunte matonta avioparia oli vuosia aiemmin eksynyt vuoristossa. Eksyneet naiset olivat olleet tyyty Lisäksi näyttävässä kuuautohyökkäyksessä imitoidaan suorastaan ilkikurisesti John Fordin westernklassikkoa Hyökkäys erämaassa (1939). Ulkoisen olemuksensa puolesta viihdyttävän elokuvan luonnontieteellisteknologinen pe rusta on täyttä puutaheinää. Tarinan pääpointti on kuitenkin toisaalla: etäisen isäpoikasuhteen aiheuttaman trauman ratkaisemisessa sekä ura ja velvollisuuskeskeisyyden ja omien eettisten ratkaisujen välisen jännitteen pöyhimisessä. Vaikka Brad Pitt ja Tommy Lee Jones hoitavat näyttelijänleiviskänsä normilaadullaan, elokuvan elämänvalintoihin ja velvollisuusetiikkaan liittyvät päätelmät ovat lopulta vaikeimpia asioita väisteleviä ja sukupuolirooleja myöten sovinnaisia. TUOMAS RANTANEN mättömiä asemaansa suhteessa ja kyllästyneet tottelemaan miehiä. Elokuva puuttuu tärkeisiin asioihin, ja vieläpä todella hyvin. Naisten rohkaistuminen ja herääminen siihen, että heillä on oma tahto, on erittäin voimaannuttavaa. Naisten asema mies ten hallitsemana on vaikea ja kipeä, ja asioiden on muututtava. Elokuva on kuvattu taitavasti ja upeissa paikoissa. Erityisesti Sad Hillin hautausmaalla kuvattu avainkohtaus on mieleenpainuva. Usei den kielten käyttö toimii mielenkiintoisesti. VIRVA PALOVIITA Ad Astra KOONNUT TUOMAS RANTANEN HBO Nordic: Gösta (2019) Tragikomedian mestari Lukas Moodyssonin televisiosarjassa sietämättömän positiivisen elämänasenteen omaava lastenpsykologi Gösta ( Vilhelm Blomgren) kantaa harteil laan masentuneisuuden eri variaatiota edusta via läheisiä, tuttuja ja ventovieraita. Hauskan ja viisaan tarinan opetus on, että kohtuutto muuksiinkin naiivin jalomielisesti mukautuva Gösta päätyy Dostojevskin Idiootin ruhtinas Myškinin tapaan vahvistamaan toisissa ihmisissä heidän heikoimpia luoteenpiirteitään ja tulee hyvistä pyrkimyksissään huolimatta tuottaneeksi ympärilleen lähinnä savuavia rauniota. 30.9. Yle TV1 Ikitie (Suomi 2017) Antti Tuurin 1930luvun poliittista histo riaa luotaava romaani taittuu AJ Annilan ohjauk sessa toimivaksi ja tässä ajassa puhut televaksi elokuvaksi. Sen todenmakuisessa tarinassa äärioikeistolaisten lapualaisten Neuvostoliittoon muiluttama pasifistisosia listi Jussi Ketola ( Tommi Korpela) kohtaa sekä työläisten utopiayhteiskuntaa rakenta maan tulleiden amerikansuomalaisten aidot ihanteet että Stalinin vainojen brutaalin todellisuuden. 2.10. alkaen keskiviikkoisin Yle TV1: Deutschland 86 (Saksa 2018) Anna ja Jörg Winzerin luoma televisiosarja jatkaa siitä, mihin kylmän sodan aikaa DDR:n agentti Martin Rauchin ( Jonas Nay) näkökulmasta kuvannut Deutschland 83 päättyi. Kolmen vuoden jälkeen sosialistisen järjestelmän talous sakkaa ja kansalaisen kontrollointi kiristyy entisestään. Sarjassa nähtäneen edelleen taitavasti rakennettua poliittista epookkia hiukan yliviritetyn james bondismin höystämänä. 9.10. Yle TV2: Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset (Suomi 2017) Anarkistisen persoonallisesta tyylistään tunnetun Hannaleena Haurun räiskyvän riipaiseva tragikomedia ystävyydestä, ja tunteista näyttäytyy myös vallankumous taisteluna rakkauden latteita tulkintatottu muksia, ihmiselon esineellistämistä ja kaiken kaupallistamista vastaan. 22.10 Yle TV2: Citizen Harvey (Britannia 2019) Docventuresin syyskauden starttaava Ursula Macfarlanen ohjaama dokumentti metoo kohun ytimeen itsensä sössineestä elokuva moguli Harvey Weinstenista riisuu tämän maineensa menettäneen sarjaahdistelijan ja vallan väärinkäyttäjän karaktäärin luilleen. Samalla se herättää vielä suurempia kysy myksiä siitä, miksi ja miten viihdeteollisuuden tuotantojärjestelmässä juuri tällaiset ihmiset menestyvät. Voiman TV-tärpit Amazing Graze 4.10.
NOSTURIN VIIMEISIÄ KEIKKOJA! | WWW.ELMU.FI Ma 30.9. ovet 19:00, K18, 16 € @ELMUN BAARI JASON RINGENBERG (US) La 5.10. ovet 19:00, S, alk. 38 € MIYAVI (JAP) La 12.10. ovet 20:00, K18, 8/9 € @ELMUN BAARI VENISON, VENISON MODE PLAYS DEPECHE MODE Ma 14.10. ovet 19:00, S/K18, 29/32 € CULT OF LUNA (SWE) OCEANWAKE Pe 25.10 ovet 20:00, K18, 15/18 € PELLE MILJOONA & ROCKERS + SUPPORTS Ti 29.10. ovet 18:00, K18, 10 € TUESDAY NIGHT HOP LIVE @ELMUN BAARI MODERN GYPSY JAZZ CARAVAN Pe 1.11. ovet 20:00, K18, 22/25 € THE BELLRAYS (US) NATIONAL NIGHTMARE THE FANATIC IV La 2.11. 18:00, S/K18, alk. 18/20 € RAP SM 2019 MC KAJO, RIVO SILKINPEHMEE, KONALA CARTELLI Su 10.11. ovet 17:00, S/K18, 29/30 € BARS AND MELODY (UK) ISAC ELLIOT To 14.11. ovet 19:00, K18, 24,5/28 € 22-PISTEPIRKKO JACK'S BASKET ROOM To 28.11. ovet 19:00, S/K18, 22,5/25 € DUNCAN LAURENCE (NL) Pe 20.12. ovet 19:00, S/K18, 31/37 € POETS OF THE FALL ennakkoliput: ELMUN FESTARIMATKAT KESÄLLÄ 2020: WACKEN, HELLFEST, SWEDENROCK, ROSKILDE! INFOT MATKAILU.ELMU.FI MOLOTOW HELSINKI concept store on avattu syyskuussa Vallilan Ratapihalla, Paja-rakennuksessa. Liike tulee tarjoaamaan todella laajan valikoiman Molotowin taidetarvikkeita sekä oheistuotteita. WWW.MOLOTOW.FI
Miljoona suomalaista on kokeillut kannabista ja sadat tuhannet käyttävät sitä säännöllisesti. Lääkekannabista tarvitsevia arvioidaan olevan tuhansista kymmeniin tuhansiin. Silti yli 15 000 saa vuosittain rangaistuksen sen käytöstä.´´´ ALLEKIRJOITA KANSALAISALOITE VERKOSSA TAI TUKIJAYRITYKSISSÄ, KERÄYS PÄÄTTYY 1.11. 2019 ALOITTEELLA ON JO NOIN 25 000 ALLEKIRJOITUSTA