a.f fifi.voim
as 09 marr 9 20 kuu
i
9
Kunniamurha vs. oikeusmurha 8 Kalliit huumelääkkeet 9 Mainossiat 10 Michael Moore 36 Ryypätkää lisää! 40
» www.kansanuutiset.fi
KAIPAATKO VAIHTOEHTOJA?
» UUDISTUNUT KLASSIKKO ENTISTÄKIN TUHDIMPI VIIKKOLEHTI.
Tilaukset kaikkialta Suomesta maksuttomasti puh 0800 97006 tai netistä: www.kansanuutiset.fi tai sähköpostilla: tilaukset@kansanuutiset.fi. Olisipa jo perjantai! antai! a
Maistuvista Hälsans Kök tuotteista koostat helposti ravitsemuksellisesti hyvän ateriakokonaisuuden, koska ne sisältävät paljon proteiinia ja kivennäisaineita, mutta vähän kolesterolia. Kaikki Hälsans Kök tuotteet on valmistettu ilman säilöntäaineita ja keinotekoisia väriaineita ja niiden valmistuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota ravintoarvoihin. Hälsans Kökin kasvisruoat sopivat lakto- ja ovo-vegetariaaneille, kasvismureke myös vegaaneille. Nettisivuiltamme löydät kattavan valikoiman kasvisreseptejä, joiden avulla valmistat herkullisen aterian suoraan pakkasesta lautaselle helposti ja nopeasti.
4 annosta 400 g 3 1-2 1 240 g 1,5 dl 1,5 dl pastaa tai spagettia a kananmunaa valkosipulin kynttä keltainen sipuli Hälsans Kök Kasvispaloja à la Bacon ruoanvalmistuskermaa parmesan -juustoraastetta voita paistamiseen suolaa ja mustapippuria
Valmistusohje: Keitä spagetti tai pasta pakkauksessa olevan ohjeen mukaan. Kaada pois keitinvesi. Murskaa ja ruskista kevyesti valkosipuli voissa läpikuultavaksi ja lisää siihen Hälsans Kök Kasvispalat à la Bacon. Paista kasvispaloja pakkauksessa olevan ohjeen mukaan. Vispaa kananmuna, kerma ja lisää niihin puolet juustosta. Kuumenna pasta ja lisää siihen kananmunaseos. Lisää päälle kasvispekoni ja ripottele päälle loput juustosta. Mausta suolalla ja runsaalla mustapippurilla.
visfileet 300 g on 240 g Grillatut kas Kasvispaloja à la Bac
S ijan kk 300 Soijanakki 300 g
300 g See am Seesaminuggetit 300
i ur k Kasvismureke 300 Kasvismureke 300 g
g ö k i Kasvispyörykät Kasvispyörykät 300
i ihv Kasvispih i Kasvispihvi 300 g
Hälsans Kök -tuotteita on saatavissa kaikkien suurten ja keskisuurten päivittäistavarakauppojen pakastealtaista.
www.halsanskok.f i
8
voima 9 / 2009
Kunniamurha vs. oikeusmurha
Suomi oli vähällä käännyttää iranilaisnaisen, jota uhkaa kotimaassaan kunniamurha. Marineh pelastui viime hetkellä, kun tiedotusvälineet tarttuivat tapaukseen. Mitä oikein tapahtuu, kun Suomen ulkomaalaishallinto purkaa ruuhkaansa?
alussa Suomen viranomaisten oli määrä lähettää iranilainen Marineh kotimaahansa. Nuoren naisen turvapaikkapyyntö oli evätty. Viime hetkellä Helsingin hallintooikeus keskeytti käännytyksen. Suunniteltua käännytystä edeltävinä päivinä Marineh oli pelosta niin sairas, ettei pysynyt jaloillaan. Setä ja veli olivat ilmoittaneet aikovansa surmata pakkoavioliittoa Suomeen paenneen Marinehin, jos hän palaisi Iraniin. Suomen maahanmuuttoviraston mukaan tapaukseen ei kuitenkaan liittynyt minkäänlaisia syitä, jotka estäisivät käännytyksen. Tapauksen saama julkisuus muutti tilanteen. Suomen viranomaiset eivät toki halunneet näyttää välinpitämättömiltä kunniaväkivallan suhteen. Marineh on nyt saanut hetken armonaikaa.
ARRASKUUN
M
mukaan uhkaava tilanne ei ollut ainutkertainen. Suomen ulkomaalaishallinto on ruuhkautunut. Maahanmuuttokeskustelu käsittelee lähinnä maahanmuuttokeskustelua. Tunnelma alalla on niin myrkyllinen, että poliitikot keskittyvät pitämään matalaa profiilia. Tässä pullonkaulassa käytännön työ ei etene. Vastaanottokeskukset täyttyvät, kun pakolaisille ei löydy asuinpaikkoja ja maahanmuuttajien hakemusprosessit venyvät vuosien mittaisiksi. Myös vankilamaiset säilöönottokeskukset kuten Helsingin Metsälä, jossa Marineh odotti käännytystä ovat täynnä. Järjestelmän ylikuormittuminen aiheuttaa inhimillistä kärsimystä: odotusta, ahtautta, eristämistä. Julmaa on toisaalta sekin, jos ruuhkaa puretaan käännyttämällä turvapaikanhakijoita vaarallisiin oloihin. Ruuhkan purkuun liittyi ilmeisesti myös
MA AHANMUUT TOAKTI V ISTIEN
Marinehin tapaus. Hän oli jättänyt valituksen kielteisestä turvapaikkapäätöksestä, jossa maahanmuuttovirasto ei lainkaan perustellut mielettömältä vaikuttavaa lausuntoaan Iranin turvallisuudesta. Käännytys päätettiin kuitenkin toteuttaa ennen valituksen käsittelyä. "Maahanmuuttovirasto ei perustele näitä päätöksiään muuten kuin muutamalla copy-paste-rivillä, joihin muutetaan vain maan nimi", Vapaa liikkuvuus -verkoston Katja Tuominen kertoo. "Minkäänlaista analyysiä maan tilanteesta niihin ei sisälly."
M A R I N E H I L L A K Ä V I yhdessä asiassa onni: hänellä on määrätietoisia ja oikeudentuntoisia suomalaisystäviä. Vantaalainen Marja Liisa Toivanen ystävystyi Marinehin kanssa Unifemin Luetaan yhdessä -hankkeen kautta. "Marineh oli todella valoisa henkilö. Hän luotti siihen, että turvapaikkaprosessi alkaa taas, ja suunnitteli terveydenhoitoalalle kouluttautumista", Toivanen kertoo. "Nyt hän on varjo entisestään." Toivanen törmäsi ulkomaalaishallinnon todellisuuteen ensimmäistä kertaa Marinehin pidätyksen kautta. Häntä järkytti, miten pieni ja pelokas nainen vietiin neljän poliisin voimin putkaan. Poliisit eivät olleet ikinä kuulleet kunniaväkivallasta. J O S V A S T A A N O T T O - J A säilöönottokeskuksissa onkin ruuhkaa, sitä on myös järjestöissä, joiden kuuluisi auttaa pakolaisia. Suomen Pakolaisneuvonta kertoo verkkosivuillaan antavansa oikeusapua turvapaikkaprosessissa, myös säilöönotto-oikeudenkäynneissä. Käytännössä resurssit eivät kuitenkaan riitä täyttämään lupauksia. Pakolaisneuvonnasta ei anneta kovin selkeää kuvaa järjestön tilanteesta. Yksi työntekijä sanoo, että säilöönotto-oikeudenkäynteihin ei osallistuta enää lainkaan. Toinen korjaa, että tilanne on väliaikainen: oikeudenkäyntejä on paljon, työvoimaa vähän. Kolmas kiistää resurssipulan. Alan muut toimijat valittavat, että pakolaisjärjestöjen kapea määritelmä omasta tehtävästään on vanhentunut. 1960-luvulta periytyvä pakolaisen määritelmä ei enää toimi Marinehkaan ei siihen mahdu ja sitä noudattavat järjestöt ovat nykymaailmassa hampaattomia. Oli miten oli, kun Marinehin säilöönotosta päätettiin, Pakolaisneuvonnan kautta löytynyt tuttu lakimies ei ollut vastassa oikeussalissa. "Älä huolehdi, tämä on hyvä näin", poliisit totesi-
vat naiselle, joka peräsi puolustusasianajajaa. Homman hoiti lopulta viranomaisten nimeämä vieras henkilö, joka ei tuntenut tapausta eikä nauttinut Marinehin luottamusta. "Poliisin oikea käsi", Marja Liisa Toivanen toteaa jälkikäteen.
Hanna Nikkanen
Marinehin nimi on muutettu.
APUJOUKOT. Iranilaisella Marinehilla oli onnea: Suomessa asuva sisar sekä Unifem-aktiivi Marja Liisa Toivanen kampanjoivat käännytystä vastaan.
107 askelta Helsinki-Vantaalle
julkisuus tepsi. Viranomaiset tekivät korjausliikkeen. Silti ei tee mieli juhlia. Säilöönottokeskuksia olisi rehellisintä kutsua suoraan vankiloiksi. Niissä viruu joka vuosi kymmeniä tai satoja Marineheja, joista useimmilla ei ole kontaktia ulkomaailmaan. Metsälässä metsänpuoleiset ikkunatkin on maalattu umpeen, koska pelättiin, että vangit voivat painaa lasia vasten avunpyyntöjä ohikulkijoiden nähtäviksi. Joidenkin kohdalle osuu arpajaisvoitto. Heillä on suomalaisia tuttuja, joilla on vaikutusvaltaa kuten nyt vaikka Marinehin Unifem-ystävät. Suomalaisten kontaktien kautta käännytettävän tarina päätyy median tietoon. Media tarttuu tarinaan, jos tarttuu, sitä todennäköisemmin, mitä helpommin tapaus on myytävissä lukijalle.
M A R I N E H I N TA PA U K S E S S A S A T T U I olemaan joukko myyviä ominaisuuksia. Hän on nuori, reipas ja ystävystyy helposti. Unifemin kautta löytyneet suomalaisystävät ovat määrätietoisia, fiksuja ja oikeudentuntoisia. Kunniaväkivalta on poliittisesti painava kysymys, ja naisen lähettäminen julkisesti Iraniin surmattavaksi olisi valtava häpeätahra Suomelle. Huomion myötä Suomen viranomaisten oli pakko muuttaa päätöstään. Jokaista Marinehia kohti Suomen säilöönottokeskuksissa odottaa kymmenittäin epäonnisempia turvapaikanhakijoita. Aivan kuten Marinehia, myös monia heistä odottaa kotimaassaan kauhea kohtalo. Mutta he eivät ehkä ole nuoria ja reippaita. Heillä ei ole vaikutusvaltaisia ja määrätietoisia suomalaisystäviä. Heidän tarinansa eivät osu Suomelle poliittisesti arkoihin paikkoihin. Heidän tarinansa eivät päädy toimittajille asti, tai jos päätyvät, ne eivät kiinnosta. MARINEHILLA S I T Ä P A I T S I Marinehin kohtalo Suomessa on, onnenpotkuista huolimatta, järkyttävä. Tie pidätyssel-
listä Metsälään ja lopulta väliaikaiseen turvaan musersi nuoren naisen. Käännytyksen täytäntöönpanokiellon kanssa vetkuteltiin viime hetkeen asti, jolloin Marineh oli jo joutunut valmistautumaan pahimpaan eikä peloltaan pysynyt jaloillaan. Metsälän selli oli kuolemanselli, matka Helsinki-Vantaan lentokentälle olisi ollut se Lars von Trierin Dancer in the Darkista tuttu 107 askelen matka hirttolavalle. Päätöksen pyörtäminen viime hetkellä oli valeteloitus. En tiedä, toipuuko Marineh ikinä. Peruessaan Marinehin käännytyksen Helsingin hallinto-oikeus sai tilaisuuden esittää julkisesti, miten suomalainen järjestelmä korjaa virheitään. Lehtien lukijoita järkyttänyt tarina sai onnellisen lopun. emme saa joutua tähän rooliin. Meidän tehtävämme ei ole kurkistaa säilöönottokeskusten epätoivoisiin ihmismassoihin, poimia sieltä pelastettavia yksilöitä ja tuomita loppuja pimeyteen. Ei tuottaa näitä yksittäisiä onnellisia loppuja, jotka auttavat maalaamaan umpeen ne viimeisetkin ikkunat, joiden kautta julkisuusarpajaisissa hävinneet voisivat pyytää apua. Kyse ei nyt ole siitä, kuinka monta turvapaikkaa Suomen tulisi myöntää tai mihin hakijat sijoitetaan. Kyse on oikeusvaltion perusperiaatteista. Järjestelmä ei voi ulkoistaa läpinäkyvyyden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita toimittajien huoleksi, sillä toimittaja ei ole hyvä byrokraatti, joka käsittelisi kaikki tapaukset tasapuolisesti ja säntillisesti. Sen sijaan ulkomaalaishallinnon täytyy perustella maahanmuuttajia koskevat päätöksensä ymmärrettävästi ja sallia niiden haastaminen. Ja se puolustusasianajajan homma se ei kuulu journalisteille, vaan asianajajille, jotka tuntevat tapaukset ja ottavat ne tosissaan.
M E T O I M I T TA J AT
Hanna Nikkanen
voima 9 / 2009
9
Korvaushoidosta nettoaa lääkeyhtiö
Suomalaista huumehoitopolitiikkaa ohjaavat vanhat asenteet
sallittiin korvaushoitolääkkeen jako apteekeista. Uusi asetus sallii apteekkijakelun kuitenkin vain yhdelle tuotesuojatulle valmisteelle. Lääkkeen hinta on jopa 25-kertainen verrattuna vakiintuneeseen korvauslääkkeeseen. Suomessa lääkekorvaushoitoa saa tällä hetkellä noin 1 700 opiaattiriippuvaista. Määrä on kuitenkin nopeassa kasvussa. Vaikka korvaushoito auttaa vain osaa huumeongelmaisista, kunnissa on kustannussyistä haluttu siirtää painopistettä erilaisista kuntoutushoidoista juuri opiaattiriippuvaisten lääkekorvaushoitoihin. Samalla myös korvaushoidosta eroon auttavaa kuntoutusta on yhä vaikeampi saada. Korvaushoitoasiakkaista apteekkijakelun piirissä on tällä hetkellä vain noin 6070 henkilöä. Tilanne kuitenkin muuttuu nopeasti. Uudessa asetuksessa apteekkijakeluun hyväksytty korvauslääke Suboxone tuli Kelan korvattavaksi lääkkeeksi elokuussa. Samaan aikaan kunnissa mietitään, kuinka korvaushoidon kuluja voitaisi säästää keventämällä asiakkaille tarjottavaa hoitoa. Näin kunnille syntyy taloudellinen kannuste ohjata potilaita mieluummin apteekkijakelun piiriin ja maksattaa lääkkeistä merkittävä osa valtiolla.
TERVEYDENHUOLLOSSA
lyhyesti
Sakkoja Jyväskylän talonvaltauksesta
J Y VÄ S K Y L Ä N K Ä R ÄJ Ä OI K E U S
V
UONNA
2008
Myös nea Suboxo n ä käytetä ena. ume katuhu
yhä korvauslääkkeenä käytettävän metadonin kuukausiannoksen hinta apteekeissa olisi noin 20 euroa. Tuotemerkkisuojasta vastikään vapautuneiden buprenorfiinivalmisteiden vertailukelpoista apteekkihintaa ei ole saatavilla. Apteekkijakeluun hyväksytyn Schering-Plough Oy:n Suboxonen kuukausiannoksen hinta yhden käyttäjän osalta on noin 500 euroa. Jos muutaman vuoden päästä korvaushoidon apteekkijakelun piirissä on esimerkiksi 2 000 käyttäjää, heidän lääkkeidensä vuosikustannus olisi noin 12 mijooonaa euroa. Riippumatta siitä, missä suhteessa korvauslääkkeiden kuluista vastaavat Kela, kunnat tai asiakkaat itse, voitot tästä kehityksestä kerää lääkeyhtiö Schering-Plough Oy. tilanteeseen on päädytty? Suomessa on perinteisesti suhtauduttu varauksellisesti lääkekorvaushoitoihin. Muualla läntisessä Euroopassa opiaattiriippuvaisten lääkekorvaushoidot ovat yleensä vakiintuneet osaksi perusterveydenhuoltoa jo 19701980-luvuilta alkaen. Suomessa vielä vuoden 2002 asetus määritteli korvaushoidot
M I T E N TÄ H Ä N
mahdolliseksi vain osana erikoissaid lli k i i ik i i raanhoitoa. Suomalaisesta järjestelmästä tuli raskas, kallis ja potilaita vahvasti kontrolloiva. Näin myös kynnys sen piiriin pääsemiseen jäi korkeaksi. Vasta vuoden 2008 asetuksessa lääkekorvaushoitoa pyrittiin kansainvälisten suositusten mukaan keventämään siirtämällä korvaushoitopäätökset terveyskeskustasolle perusterveydenhuoltoon. Samalla sallittiin korvaushoitolääkkeen jakelu myös apteekkien kautta. Asetuksessa kirjattiin silti kansainvälisesti poikkeuksellisella tavalla, että apteekkijakeluun hyväksyttiin vain buprenorfiinia ja naloksonia sisältävä yhdistelmälääke. Tätä on saatavilla vain lääkefirma Schering-Plough Oy:n tuotemerkkisuojaamana Suboxone-valmisteena. Sillä on yksinoikeus kyseisen lääkkeen myymiseen vuoteen 2016 asti. Terveyskeskuksien ja päihdeklinikkojen kautta jaettavana korvauslääkkeenä voi yhä käyttää metadonia. Se on paljon edullisempaa kuin Suboxone siksi, että apteekeilla on oikeus valmistaa sitä itse. Metadonin yliannostus voi kuitenkin johtaa kuolemaan.
A I E M M I N S U O M E S S A metadonin rinnalla korvauslääkkeenä käytettiin tuotenimellä Subutex tunnettua buprenorfiinivalmistetta. Suomessa se on levinnyt katukauppaan ja siitä on tullut heroiiniakin yleisempi opiaattipohjainen huume. Subutex on myös Schering-
Pl h Oy:n lääke, mutta sen palää Plough O tenttisuoja on vastikään rauennut. Sille olisi siten saatavilla jatkossa halpoja rinnakkaisvalmisteita. Asetuksessa yhdistelmälääkkeeseen päädyttiin, koska lääkeyhtiö oli etukäteen mainostanut sen sisältämän naloksonin estävän lääkkeen käyttämisen pistettävänä huumeena. Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkäri Antti Holopaisen mukaan myös Suboxonea käytetään katuhuumeena. "On alun perinkin fiktiivinen ajatus, että jotain lääkettä ei voisi pistää suoneen. Yhdistelmälääkkeen sisältämä naloksoni tuottaa luvatun voimakkaat negatiiviset oireet vain osalle käyttäjiä ja heillekin tämä ikävä vaikutus kestää vain puolisen tuntia kun koko lääkkeen vieroitusoireita hillitsevä vaikutus voi kestää vuorokaudenkin. Suboxonen hinta katukaupassa on ilmeisesti Subutexia jonkun verran alhaisempi."
L Ä Ä K E F I R M A S I I S O N N I S T U I lobbauksessaan hyvin, kun se sai yksinoikeuden sille tuottoisaan apteekkilääkkeeseen? "Sanoisin ennemminkin, ettei firman edes tarvinnut lobata asiaansa erityisen vahvasti, koska Suomessa media on pitänyt 10 vuotta suurta kohua Subutexin ympärillä " "Jos minulta kysytään, alun perinkin olisi pitänyt rakentaa hoitosysteemiä apteekkien kanssa siten, että korvauslääke olisi määrätty potilaan kliinisen tilan mukaan. Asetuksen muotoilussa edelleen painaa se, että viranomaisilla tämä kontrollipainotus on yhä määräävänä tekijänä."
on jakanut sakkotuomioita aprillipäivän 2008 talonvaltaajille. Senaattikiinteistöjen korvausvaatimukset hylättiin. Aprillipäivänä 2008 aktivistiryhmä Autonominen tiedekunta valtasi Jyväskylän yliopiston aikaisemmin käyttämän Polaari-rakennuksen. Jyväskylän käräjäoikeus antoi tuomion 19:lle valtaukseen osallistuneelle. Kuuden osalta kaikki syytteet hylättiin. Loput 13 saivat kukin 2027 päiväsakkoa ja heidät määrättiin korvaamaan yhteisesti 75 euron todistelukustannukset valtiolle. Rakennuksen omistava Senaatti-kiinteistöt oli esittänyt talonvaltaajille 30 000 euron ja Jyväskylän yliopisto 5 000 euron korvausvaatimukset siivous- ja maalauskustannuksista sekä rikotuista huonekaluista. Vaateet hylättiin kokonaan.
Dole luopuu Bananas!*syytteistä
luopuvansa herjaussyytteistä ruotsalaista Bananas!*-dokumenttielokuvaa vastaan. Dokumentti käsittelee nicaragualaisten banaanityöläisten oikeustaistelua Dolea vastaan. Dole käytti 1970-luvun lopulla viljelmillään hyönteismyrkkyä, jonka yhtiö tiesi aiheuttavan sen kanssa kosketuksiin joutuville ihmisille vakavia terveysongelmia. Dole on vaatinut dokumentin levittämisen kieltämistä. Dokumentin ohjaaja Fredrik Gertten vieraili Suomessa syyskuussa. "Onneksi tuotantoyhtiöllämme on amerikkalainen vakuutus, joka kattaa oikeudenkäyntikulut miljoonaan dollariin asti. Sitä Dole ei tiennyt", Gertten kertoi. Dolen yritykset estää elokuvan levitys ovat herättäneet pahaa verta Ruotsissa. Hampurilaisketju Max ilmoitti hiljattain boikotoivansa Dolen tuotteita, ja myös kaksi supermarketketjua on vaatinut Dolelta selvitystä sen toimista. Voima kirjoitti elokuvasta syyskuussa.
R U O K A J ÄT T I D O L E I L M O I T T I T O R S TA I N A
Hanna Nikkanen palkittiin
V O I M A N V E R K K O L E H D E N F I F I N päätoimittaja Hanna Nikkanen voitti Euroopan komission journalistipalkinnon. Toimittajakilpailun aiheena oli "Moninaisuuden puolesta. Syrjintää vastaan". Nikkasen palkinto tuli sarjasta, jonka teemana oli syrjinnän ja köyhyyden välinen yhteys. Nikkanen voitti erikoispalkinnon artikkelilla "Kerrosten välissä", joka julkaistiin Voimassa 2/2009. Jury kehuu artikkelia uutisarvoa sisältäväksi ja koskettavaksi: Artikkelin päähenkilö, kongolainen Suomeen paennut Gilbert Adi Kadima ei saa afrikkalaista perhettään Suomeen, koska ei tienaa tarpeeksi, eli 3 300 euroa kuussa. "Kuinka moni suomalainen tietää, että tuollainen käännytysperiaate on olemassa?" jury kysyy. Toimittajakilpailun syrjintäsarjan voitti Kirkko & kaupunki -lehden toimittaja Pihla Tiihonen artikkelilla "Teit sitten pennun ulkomaalaisen kanssa". Artikkelit kisaavat vielä kansainvälisistä palkinnoista, kisaan osallistuu 27 EU-maan voittoartikkelit.
Tuomas Rantanen
ASIANTUNTIJA-APUA TARJOLLA
Anna-Maria Halle Schering-Plough Oy:stä, lobbasiko yhtiönne ahkerasti silloin kun ministeriössä valmisteltiin uusinta korvauslääkeasetusta? "En ollut silloin itse töissä täällä, joten prosessi ei ole minulle tuttu. Uskaltaisin kuitenkin sanoa, että olemme normaaliin tapaan tarjonneet tarvittaessa asiantuntemustamme käyttöön."
V I E S T I N TÄ PÄ Ä L L I K KÖ Y H T I Ö N N E J Ä R J E S TÄ Ä
Kannustetaanko siellä ohjaamaan potilaita apteekkijakelun piiriin ja Suboxonen käyttäjiksi? "Terveyskeskusten henkilökuntien piirissä tällaiselle koulutukselle on nyt kovaa kysyntää. Vaikka järjestämme koulutusta, emme itse puhu siellä emmekä esittele siellä lääkkeitä. Koulutuksen sisällöstä vastaa asiantuntijalääkäri ja hoidon eri vaihtoehdot ovat siellä objektiivisesti esillä."
Lue Nikkasen artikkeli Voiman juttuarkistosta.
tällä hetkellä korvaushoitoihin liittyvää koulutusta terveyskeskusten henkilökunnille.
Tuomas Rantanen
10 voima 9 /2009
Koonnut Jari Tamminen
kulttuuri häirintä
Mainossiat
Ruotsalaiset tietävät paremmin
K A I K K I H A N T I E TÄ V ÄT teollisen lihateollisuuden olevan moraalisesti epävakaalla pohjalla. Monet myös tietävät lihantuotannon haukkaavan leijonanosan elintarviketuotannon käyttämistä resursseista. Ruotsin elintarvikevirasto on esitellyt ensimmäisenä maailmassa elintarvikkeiden ilmastomerkin. Viraston mukaan ruokavalion muuttaminen voisi olla yhtä tehokasta päästöjenvähentämistä kuin autoilun vähentäminen. Jopa neljännes länsimaisten ihmisten päästöistä syntyy ruokatuotannossa. Viraston esittämien uusien suositusten mukaiset ruokailutottumukset voisivat vähentää ruokatuotannon päästöjä 2050 prosenttia. Ilmastomerkkikokeiluun osallistuvan Max-hampurilaisketjun kokonaispäästöistä 75 prosenttia syntyy lihatuotteista. Uusia suosituksia vastaan ovat hyökänneet muun muassa Euroopan lihateollisuus, Norjan lohenkasvattajat ja Malesian palmuöljyn tuottajat. www.co2-raportti.fi
menee huonosti, Sikatilalliset eivät ole jääneet tumput suorina odottamaan parempia aikoja, vaan perustivat Porsaanlihatuotteiden tiedotus- ja menekinedistämisohjelman. Kampanjan päätuote on lokakuussa avattu sianlihaherkkuja ja sian upeaa elämää esittelevä Possupedia-verkkosivusto. Sen suunnittelussa on avustanut muun muassa mainostoimisto Bob Helsinki. Maaja metsätalousministeriö myönsi kampanjalle tukea 257 000 euroa. Possupedia esittää siat piirrettyinä, reippaina ja iloisina ja ennen kaikkea elävinä. Eläinaktivisteilta on ilmestynyt useampia vastamainoksia, joissa pyritään näyttämään to-
S
I A N L I H AT E O L L I S U U D E L L A
Politiikka on teatteria
V O I M A N K I N S I V U I L L A vieraillut Billy Talen eli Reverend Billy kävi kunniakkaan taiston New Yorkin kaupungin pormestarin virasta. Maaliskuussa alkanut kampanja käytiin metroissa ja kadunkulmissa, toreilla ja puistoissa. Toisinaan poliisi pidätti konsumerismin lopun ajoista saarnanneen vihreän puolueen ehdokkaan vain vapauttaakseen hänet. Viimeinen rutistus, Bloomberg-zombie-numero New Yorkin perinteisessä Halloween-kulkueessa ei riittänyt. Mike Bloomberg uusi virkansa 50,6 prosentin äänisaaliilla, Talenin saalis jäi 0,8 prosenttiin. www.voterevbilly.com, www.revbilly.com
Vuonna 2008 porsastuotantotilojen kannattavuus heikentyi merkittävästi vuoden 2005 lukuihin verrattuna, vaikka jo silloin sikayrittäjän voitto oli negatiivinen. Yrittäjälle aiheutui tappiota emakkoa kohden 211 euroa. Lihasikatiloilla tulos jäi samalle tasolle kuin vuonna 2007, eli tuotettua lihasikaa kohden aiheutui neljä euroa tappiota.
tuus söpöjen kuvien takana. Oheisen kuvan valmistanut turkulainen Tuukka, 28, sanoo, ettei vastamainos ole yliampuva. Näky on arkipäiväinen teurastajille ja kaikkien possujen kohtalo. "Kuvassa on possu sellaisena, millaisena se pitäisi kuluttajan nähdä, mikäli haluaa nähdä totuuden eläintuotannosta", Tuukka kertoo. "Possupedia ärsyttää suunnattomasti sen takia, että siihen käytetään valtavat määrät veronmaksajien rahoja. On kestämätöntä, että ihmiset yritetään saada käyttämään enemmän lihaa, joka tuotetaan eläimiä julmasti kohtelemalla ja jonka kasvihuonepäästöt ovat merkittävät."
Jukka Vuorio
www.possupedia.fi Possupedian vastamainoksia lisää Fifissä, Jukka Vuorion blogissa.
Feikkilehtien vuosi
K E T T U TA R H A U S lopetetaan Suomessa lakimuutoksella", "Suomi pian lähes hiilineutraali", kiljuu Maaseudun Tulvaisuus -lehden etusivu. Maatalouden epävirallinen äänenkannattaja paljastuu tarkemmalla lukemisella eläinoikeusjärjestö Animalian ja elokuvafestivaali LensPolitican näköislehdeksi Maaseudun Tulevaisuus sanomalehdestä. Idea tempauksesta syntyi Animalian kahvipöydän ääressä. "Pohdimme, että pystyisimmekö tekemään jotain vastaavaa kuin mitä The Yes Men -ryhmä teki viime vuonna New Yorkissa", lehden tekoon osallistunut Animalian tiedottaja Eeva Suhonen kertoo.
Hyvä investointi
M A A I L M A N TA L O U D E N H E I L A H D E L L E S S A ylös alas tarjoutuu nokkelille sijoittajille ja vikkelille spekulanteille oivia mahdollisuuksia vuolla kultaa. Kullan hinta on hiljattain noussut viidenneksellä, öljyn tuplaantunut. Suomessa rahoitusala on takonut historiallisen hyvää tulosta, Yhdysvalloissa pelastuspaketit mahdollistivat Wall Streetin rahakoneiden massiiviset bonukset. Suurimmat voitot ovat kuitenkin syntyneet politiikkaan investoimalla. Tuoreiden tilastojen perusteella Wall Streetin rahoituslaitokset pumppasivat viime vuonna poliitikkojen lobbaamiseen 114 miljoonaa dollaria. Vastineeksi samaiset laitokset saivat 295 miljardia dollaria ongelmaluottojen selvittämiseen. 259 449 prosentin tuottoa on ansaitusti kutsuttu alan maailmanennätykseksi. Sen rinnalla lautakasa ei paljolta tunnu. www.counterpunch.org
2025 päivätty lehti tarjoaa visioita siitä, minkälainen Suomi voisi olla 16 vuoden päästä. Samalla se herättelee keskustelua maatalouden eettisistä valinnoista ja ympäristövaikutuksista. "Tämä poikkeaa radikaalisti totutusta kansalaisjärjestöviestinnästä", Suhonen kertoo. "Luotamme ihmisten mediakriittisyyteen ja kykyyn tulkita lukemaansa. Lehden tavoitteena on herättää kysymyksiä turkistarhauksesta, tehotuotannosta ja sen ympäristövaikutuksista."
MARRASKUULLE
"Tarkoitus on pohtia mitä voisi olla edessä, mikäli pyörät lähtisivät pyörimään nopeasti. Esimerkiksi kettutarhauksen kieltäminen vuonna 2025 on ihan uskottavaa, mikäli Suomi seuraa eurooppalaista kehitystä."
Jari Tamminen
Maaseudun Tulvaisuus liitteenä tämän Voiman välissä. Lehteä jaetaan 6.11. Helsingin rautatieasemalla & Pasilan juna-asemalla sekä Elävä maaseutu -messuilla 6.8.11. Helsingin Messukeskuksessa.
Maaseudun Tulvaisuus on täynnä artikkeleita, joissa katsotaan taaksepäin kuvitteellisesta tulevaisuudesta, ei sisältö ole pelkkää fantasiaa.
VA I K K A
Taas laittomista mainoksista
S E U R A U K S E T J U L K I S E N T I L A N L U V AT T O M A S TA
Vihdoin Suomessa
Oikeita sanomalehtiä parodioivat lehdet ovat olleet kuluneen vuoden trendituote. 5.11.2008 USA Today. Anarkistiryhmien yhteenliittymä levitti presidentinvaalien jälkeen telineisiin 30 000 lehteä, joiden kannessa ilmoitettiin: "Kapitalismi voitti vaalit".
21.3.2009 Die Zeit. Saksan Attac
jakoi 150 000 lehteä, joiden kannessa puhuttiin saksaa.
21 21.9.2009
New York Post SpePos cial Editicia on. The Yes on Men tuotti Me yl yli miljoona lehteä, jonle ka yli 2 000 vapaaehto toista jakoi New Yorkin a aamuruuhkassa YK:n ilmastokokouksen kunniaksi. "Me ollaan kusessa", kannessa ilmastonmuutosta käsitelleen artikkelin otsikko huusi.
koristelusta eivät ole kaikille samoja. Sanktiot vaihtelevat sen mukaan, onko viesti jätetty kaupallisin vai epäkaupallisin motiivein. Viranomaiset poistavat innokkaasti julkisesta tilasta katutaiteen, mutta luvattomiin mainoksiin ei puututa. Ajoittain aktiiviset kansalaiset kuitenkin käyvät näiden laittomien mainosten kimppuun ja herättävät samalla kysymyksiä julkisen tilan hallinnasta ja funktiosta. Tuoreimmat esimerkit tilan haltuun ottamisesta ovat Saksasta, Kanadasta ja Ranskasta. Berliinissä ryhmä aktivisteja peitti taideteoksillaan Alexander- ja Hermannplatzin välisten bussikatosten mainokset, Torontossa taiteilijakollektiivi Duspa maalasi luvattoman kaupallisen informaation päälle lintuja. EteläRanskassa Mountaubanin asukkaat ovat kampanjoineet ylettömiä tienvarsimainoksia vastaan peittämällä niitä, ja samalla onnistuneet painostamaan kaupungin isät tiukentamaan julkisia mainostauluja sääteleviä säädöksiä. www.adbusters.org, illegalbillboards.org
27.3.2009 Not The Financial Times.
Taiteilijanimellä Raoul Djukanivic esiintynyt aktivisti teki, painatti ja jakoi Lontoon to G-20kokouksen ko aikana yli aik 10 000 lehteä, teä joiden kansi huusi: kan "Kapitalismi "Ka ei tutkitusti olekaan d i ki i l k demokraattista". k
12.11.2008 New York Times Special Edition. The Yes Men ja Anti-Advertising Agency jakoivat yli miljoona lehteä, jonka kannessa Irakin sodan ilmoitettiin loppuneen.
18.6.2009 International Herald Tribune Special Edition. The Yes Men yhdessä Greenpeacen kanssa jakoi 50 000 lehteä mm. Brysselissä ja New Yorkissa. Joulukuulle päivätyn lehden kannessa Euroopan johtajat juhlivat Kööpenhaminan ympäristökokouksessa saavuttamaansa sopimusta päästörajoituksista.
6.11.2009 Maaseudun Tulvaisuus. Animalian ja LensPolitican yhteistä lehteä jaetaan Helsingin aamuruuhkassa. pai-
nos 20 000 kappaletta. nypost-se.com, www.nytimes-se.com, iht.greenpeace.org
kirja
voima 9 / 2009
11
Kuvainraastajat
Tapaus Neitsythuorakirkko: Ulla Karttusen näyttelyn sensurointi on varoittava ennakkotapaus.
Niin kauan Ulla Karttusen netistä lataamat, lapsipornoksi luokitellut kuvat olivat esillä Neitsythuorakirkoksi nimetyssä installaatiossa. Tuona aikana kohukuvat näki kourallinen ihmisiä. Kuvat ja näyttelyn esitteet poistettiin, kun eräs näyttelyvieraista teki kantelun poliisille. Sitä seurasi esitutkinta, syyte ja tuomio. Karttunen tuomittiin syylliseksi lapsipornon hallussapitoon ja levittämiseen. Hänet jätettiin kuitenkin rankaisematta siksi, että taiteilijan katsottiin pyrkineen teoksellaan samoihin eettisiin päämääriin kuin lapsipornografiaa vastustava lainsäädäntö. Karttuselle ei annettu lupaa valittaa korkeimpaan oikeuteen. Tuomio heijasti usean närkästyneen nettikeskustelijan mielipidettä: taiteilijalle ei voi sallia erityisoikeutta lapsipornon käyttöön, oli tarkoitus mikä tahansa. Tutkija-taiteilija Karttunen puolusti taiteellista sananvapauttaan sekä lehtien sivuilla että taiteellaan. Syyskuussa hän järjesti yleisölle avoimen kivitysperformanssin, jossa hän rinnasti kohtaamansa mediakohtelun kuoliaaksi kivittämiseen. Karttunen on perustellut kuvien käyttöä sillä, että ne eivät olleet netin syövereistä hankalasti ongittua hc-materiaalia, vaan valtavirtasivustojen kuvastosta. Siis materiaalia, johon yhä useampi törmää. Hänen mukaansa installaatiossa kuvat
7
5 MINUUTTIA.
toimivat kriittisenä ilmiantona netin ja yhteiskunnan lapsipornoistumisesta. jatkavat taidehistorioitsija Harri Kalha ja oikeustieteilijä Juulia Jyränki. Kaksikon kirjoittama Tapaus Neitsythuorakirkko käy kriittisesti läpi skandaalin eri vaiheita. Kalhan ja Jyrängin mukaan tyypillisin reaktio tapaukseen on ollut paniikinomainen torjunta, kuvien kieltäminen niitä näkemättä. "Yhteiskunnan pitäisi olla valmis keskustelemaan myös ja nimenomaan epämiellyttävistä asioista. Se, että jokin asia tai ilmiö työntää luotaan, ei saisi johtaa siihen, että keskustelu asian tiimoilta tyrehtyy", Kalha ja Jyränki painottavat. Arveluttavinta Karttusen tuomitsemisessa on heidän mielestään se, että monet muodostivat mielikuvansa ja mielipiteensä näkemättä kuvia: "On absurdia olla keskustelevinaan kuvista, ilman rohkeutta katsoa niitä." "Emme tarkoita, että jokaisen pitäisi tutkia pornosivuja voidakseen olla niistä jotakin mieltä. Mutta tätä voitaneen vaatia ainakin niiltä, jotka tietyistä instituutioista käsin esittävät julkisia arvioita, varsinkin kun niillä on kauaskantoisia juridisia ja kulttuurisia vaikutuksia."
NY T KESKUSTELUA
lla "On absurdia o an keskustelevina kuvista, ilman oa rohkeutta kats niitä."
dikaaleimmillaan sitä, etteivät kuvataiteilijat voi käsitellä kriittisesti oman taiteensa keinoin lapsipornoa syyllistymättä itse sen käyttöön. Mutta miten muuten kuin kuvin voidaan havainnollistaa ja kritisoida visuaalisiin käytäntöihin sidotun pornon valtaa? Jyrängin ja Kalhan mukaan oikeudenkäynnissä näkyi myös se, että kuviin ei haluttu paneutua eikä niitä osattu käsitellä osana installaatiota. "Jos oikeusjärjestelmä ottaa kantaa nykytaiteen konventioihin, sen täytyy olla uskottava retoriikassaan", Jyränki ja Kalha vaativat. "Jos esimerkiksi teos on installaatio, sitä ei voi palauttaa suoraan käytettyyn kuvamateriaaliin, vaikka se olisikin imuroitu internetin pornosivuilta. Eihän keramiikkareliefiäkään voi palauttaa saveen, josta se on tehty."
Petri Rautiainen
Harri Kalha & Juulia Jyränki: Tapaus Neitsythuorakirkko. Like 2009. 304 s.
myötä Karttusesta muodostui varoittava ennakkotapaus. Sen vaikutukset tarkoittavat raO I K E U D E N K ÄY N N I N
Tuomas Kyrö
12 voima 9 /2009
Hollanti: Valtauskielto!
alusta lähtien Hollanti ei tule olemaan entisensä. Talonvaltauksen kieltävästä laista on puhuttu jo vuosia, mutta nyt laki näyttää olevan todellisuutta. Lokakuun 15. päivä parlamentin alahuone äänesti kiellosta, ja oikeistopuolueiden enemmistön siivittämänä laki hyväksyttiin. Mikäli myös senaatti asettuu puoltamaan lakiesitystä, talonvaltauksesta tulee ensi vuoden alusta laitonta. "Senaatti ei keskity lakiesitysten poliittiseen sisältöön vaan juridiseen puoleen, joten kielto menee todennäköisesti läpi", arvelee Maartje van de Cement, talonvaltaaja ja juristi. Laillista talonvaltaus ei ole tähänkään asti ollut, mutta sitä on suvaittu tietyissä tapauksissa, kuten rakennuksen oltua vuoden tyhjillään. Lakimuutoksen myötä talonvaltauksesta voisi saada jopa vuoden vankeutta. Mikäli valtauksen yhteydessä käytetään väkivaltaa, olisi maksimituomio kaksi vuotta, ja mikäli väkivaltaan syyllistyy yksilön sijaan ryhmä, kaksi vuotta ja kahdeksan kuukautta. Talonvaltausten yhteydessä väkivallaksi lasketaan esimerkiksi vahasta valmistettujen maalipommien heittäminen mellakkapoliisirivistöä tai vaikkapa vesitykkiä kohti.
V
UODEN 2010
Pilaantunut nainen
M E I L L Ä O N K A D U T TÄY N N Ä
tällaisia "vapaita ja vahvoja" naisia, mutta leluhyllyissä istuvat, huvittavaa kyllä, Bratz-nimiset lapsiprostituoidut. Telkkarista tulee "vahvojen naisten" ohjelmia, kuten Sinkkuelämää, joka haistattaa pitkät naisen seksuaalisuuden kontrolloimiselle, mutta on siitä yhtä vapaa kuin kämmenselkäänsä viiltelevä teinityttö huomiosta. Ajatus omasta riippumattomuudesta osoittautuu monesti, asiassa kuin asiassa, silkaksi toiveajatteluksi. Ihminen on lopulta onnettoman heikko vastustamaan odotuksia ja lankeaa, ellei heti niin myöhemmin, siihen rooliin, kuvaan, joka hänelle tarjotaan. Ei pakosta vaan inhimillisestä miellyttämisen tarpeesta. Ja jos olisikin niin, että aikuinen nainen valitsee itse, niin voiko lapsista sanoa samaa. Katsoin pari viikkoa sitten Shrek 2:n ja 3:n ja voi sanoa, että niissä on pyritty välittämään paljon muita tärkeitä arvoja, mutta jälleen aika laiskasti panostettu naisasiaan. Tarinan sankarit ovat aasi, örkki ja kissa, joita näyttelee Eddie, Mike ja Antonio. En näe suurta kehitystä siinä, että merkittävimmät naisroolit kuuluvat örkin vaimolle ja pahalle haltiattarelle. Ne eivät olleet tarinan sankareita.
jälleen uusi valtion tapa alistaa ihmisiä ja päästä eroon niistä, jotka ilmaisevat eriävän mielipiteensä", sanoo van de Cement, 31. Hän asuu seitsemän vuotta sitten vallatussa talossa, joka oli ennen valtausta jätetty tyhjilleen ja mätänemään 40 vuodeksi. Valtaajat ovat korjanneet aiemmin elinkelvottoman talon. Juuri tästä syystä esimerkiksi monet vanhojen rakennusten suojeluun pyrkivät yhdistykset ovat ilmoittaneet olevansa valtauskieltoa vastaan. Myös Amsterdamin kaupunginhallitus on myöntänyt, ettei virallisilla tahoilla ole keinoja puuttua kiinteistökeinotteluun tai talojen pitämiseen tyhjillään. Erilaiset uhkasakot ja säädökset eivät ole auttaneet. Tällä hetkellä valtaajat tekevät työn kaupungin puolesta etsimällä tyhjiä taloja, muuttamalla niihin ja pitämällä ne kunnossa. Maan suurimpien kaupunkien päättäjät ovat lakimuutoksesta huolestuneita, monet suorastaan sitä vastaan. Jokaisen uuden valtauksen ja jo vallattujen talojen asukkai" V A LTA U S K I E LT O O N
den häätäminen olisi uskomattoman kallis prosessi, johon ei ole resursseja. Van de Cement arvioi, että yksin Amsterdamissa on yli tuhat talonvaltaajaa ja muualta Hollannissa noin 1 500 lisää. Cement ei usko uuden lain tarkoittavan talonvaltausten loppua. Hänen mukaansa suurin osa ihmisistä valtaa taloja poliittisista syistä ja saadakseen huomiota tärkeinä pitämilleen epäkohdille, kuten asuntopulalle, eikä lain muuttaminen saa ihmisiä luopumaan kannastaan. "Sillä, onko jokin laillista vai laitonta, ei ole väliä. Tässä yhteiskunnassa on täysin laillista omistaa ja pitää tyhjillään vaikka sata taloa, mutta se ei tarkoita että meidän täytyisi vain hyväksyä asiantila ja ajatella sen olevan oikein."
VA N D E
Tällä hetkellä ät valtaajat tekev in työtä kaupung puolesta.
Oona Juutinen
Kirjoittaja on Hollannissa asuva talonvaltaaja.
Riiston mekanismit
Philippe Rekacewicz
O N K O N A I N E N K U V A N A ja käsitteenä lopullisesti pilalle seksualisoitu tuote? Jos kirjoitetaan eläinhahmoja lapsille ja halutaan vaikkapa temperamenttinen majava, tyhmä mato, ilkeä kettu ja ujo porsas, niin luulenpa, että äkkiseltään moni mieltää ne pojiksi. Ei ole mitään painavaa syytä ajatella, että ne olisivat tyttöjä. Joukon jatkona voi heilua tyttöankka, jolla ei ole luonnetta. Naiseus on määre itsessään riittävä rajaus. Joskus näin telkkarissa kun joltain tuottajalta kysyttiin, että miksi on niin, että elokuvissa esiintyy enemmän miehiä kuin naisia. Tuottaja väitti, että naisia on vähän siksi, että suurin osa elokuvista suunnataan naisille. Aika jännästi käsitetty. Valhehan se oli. Kyse on siitä, että koska suurin osa elokuvista on suunnattu ihmisille, niin mies toimii parempana, neutraalimpana pintana ihmisen kuvalle. Mies on astetta valkoisempi taulu, mutta pienellä viitseliäisyydellä naisenkin kuvaa voisi puhdistaa. Ellei ole niin, ettei viitsitä kun se on vain kuva, josta ei tarvitse välittää. N A I S I A O L I S I N I I N L A S T E N kuin aikuisten elokuvissa enemmän jos muistettaisiin, että naiseutta voi esittää myös epäviihteellisesti ja arkisesti. Henkilön naiseus voidaan jopa välillä jättää täysin rauhaan, jättää kommentoimatta, jättää esittelemättä. Nainen voi olla ruma olematta Ruma Betty, läski olematta Big Mama, ujo olematta Neitsyt, vihainen olematta Hysteerinen. Lista on pitkä. Olen seitsemänvuotiaasta asti etsinyt piilopaikkaa naista esittävän muotokuvan kiimaiselta katseelta. Onko se reilua? Jos naiskuva päivitettäisiin ajan ja puheiden tasolle, heräisikö lähinnä primitiivinen pelko siitä, että kuka sitä naiseuden ydinasetta oikein valvoo, kun se ei ole neonvaloilla merkitty? Nainenko itse?
Ruusu Haarla
Philippe Rekacewiczin karttanäyttely Ulkopuolisilta pääsy kielletty! Kartografisia tutkielmia rajoista ja muuttoliikkeestä, Lasipalatsin aukiolla (vanhan linja-autoaseman laitureilla) 3.29.11.2009, Helsingissä. Vapaa pääsy.
14 voima 9 /2009
Luotetaan sanaan
Suomessa eläintilojen tarkastukset ovat retuperällä, EU-raportti paljastaa. Onko syynä mentaliteetti?
OKAKUUSSA Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto sey ilmoitti, että Euroopan komissio on huolissaan tuotantoeläinten olosuhteista Suomessa. Komission Elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto (fvo) suoritti eläinten hyvinvointitarkastuksia tuotantoeläintiloilla Suomessa helmikuun 2009 aikana. Komission lokakuussa julkistamassa raportissa esitetään erityishuoli Suomen uusintaeläinsuojelutarkastuksista. Uusintatarkastus pitää tehdä, mikäli ensimmäisellä tarkastuksella havaitaan, että eläinsuojelulakia ei ole noudatettu. Tämä ei ole Suomessa aina toteutunut. sey:n toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö toteaa, että tiloille voidaan antaa puolikin vuotta aikaa korjata eläinlääkärin huomioima virhe eläinten pidossa: "Se tarkoittaa, että eläimet kärsivät sen puoli vuotta." "sey:llä on omia, vapaaehtoisia eläinsuojeluvalvojia, joilta on kenkään viestältä tullut jo pittiä, et-
Leirielämää
K U N M A R S S I N L O K A K U U N lopulla yliopistorakennukseen, ensimmäisenä vastaan tulee banderolleja. Opiskelijat ovat vallanneet Wienin yliopiston suurimman luentosalin, Audimaxin. "Haluamme sivistystä", opiskelijat vaativat. Itävaltalaisopiskelijoiden tyytymättömyys on ollut tiedossa pitkään, mutta valtausaalto on yllättänyt kaikki. Luentosalissa pidetään kokousta. Valtaus on alkanut 22. lokakuuta ilman suunnitelmia. Edelleen tarvitaan sääntöjä, vapaaehtoisia hoitamaan viestintää ja huolehtimaan käytännön asioista. Homma ei saa mennä bilettämiseksi. Tupakoiminen siirretään erikseen varattuihin tiloihin. Fergus, 23-vuotias historianopiskelija saapuu haastateltavakseni. Hän on nukkunut viikon Audimaxissa. Rankkaa, mutta se kannattaa. Hän uskoo opiskelijoiden mahdollisuuksiin saavuttaa mielenilmauksellaan tuloksia. Ministerit saadaan liikkeelle vain hitaasti. Valtaus ei vaikuta aivan heti loppuvan. J O V U O S I A I TÄ V A L L A N tiedotusvälineet ovat seuranneet opiskelijoiden tyytymättömyyttä oloihinsa. Milloin on kyse raunioituvista tiloista, milloin puuttuvista opintopaikoista. Valtaus tuli kuitenkin yllätyksenä. Miksi juuri nyt? "Tämä tapahtui aivan spontaanisti. Ruohonjuuritasolla." Fergus mainitsee virstanpylväitä, vuoden 1996 ison säästöpaketin, vuoden 2000 musta-sinisen hallituksen määräämät lukukausimaksut. Sitten tulikin uudistus, joka kavensi edustajien oikeutta päättää yliopiston asioista ja viimeisenä tikkinä opintopaikkojen vähentämiset ja tutkinnonuudistukset. "Uudella lailla ollaan nyt panemassa yliopistojen portteja ahtaammiksi", Thomas, toinen opiskelija selittää. Hän on opiskelijoiden parlamentin sosialistifraktion jäsen. "Asioita on jo kauan päätetty kuulematta asianomaisia. Haluamme, että pääsemme mukaan päättämään." Thomas listaa järjestönsä vaatimuksia: rahaa koulutukseen, demokratiaa päätöksiin, ei opintorajoituksia, lisää tasa-arvoa: Itävallassa ei tällä hetkellä ole yhtään naista rehtorina. Ja vaikka 56 prosenttia opintonsa aloittavista on naisia, professoreina on vain 16 prosenttia. Valta halutaan takaisin yliopiston sisälle. Opiskelu ei saa muuttua pelkäksi taloudellisen paineen alaiseksi tehokkaaksi tutkintojen suorittamiseksi kyse on sivistyksestä. KOULUTUK SELL A ON MUUK IN
L
tä viranomaisvalvonta ontuu", Ylisirniö sanoo.
V A LV O N TA A L U V AT T I I N tehostaa viimeksi joulukuussa 2007, kun Oikeutta eläimille -järjestö julkaisi järkyttävää kuvamateriaalia tuotantoeläintiloilla tapahtuvista laiminlyönneistä. Pian tämän jälkeen kansanedustaja Pauliina Viitamies (sd.) teki maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle (kesk.)kirjallisen kysymyksen, mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, että "tuotantoeläinten olosuhteiden tarkastuskäynnit tehdään jäävittömästi ja yleiseurooppalaisten säädösten mukaisesti". Anttila vakuutti vastauksessaan 28. joulukuuta, että valvonta eusäädösten myötä on laajentumassa, ja lisää rahaakin tarkastuksille olisi luvassa. Eviran tarkastuksia luvattiin tehostaa jo heti seuraavana vuonna. Evirassa taas tarkastuksiin suhtauduttiin epäillen. "Eviralla ei ole nykyisen lainsääd dännön nojalla oikeutta valvoa eläinte ten hyvinvointia tarkastuksia tekem mällä", Eviran Jaana Husu-Kallio ja M Minna Ruotsalo kirjoittivat Helsingin S Sanomien vieraskynä-palstalle. Heidän mukaansa valvontaakin te tehokkaampi tapa huolehtia eläimistä on ennaltaehkäisy: "Eläinten pari rissa työskentelevien ihmisten jatk kuvalla kouluttamisella ja neuvonn nalla on tärkeä rooli tässä työssä."
linen selitys laiminlyönneille on se, että uusintatarkastus on hoidettu muulla tavalla, kuten eläinlääkärin puhelulla ja dokumentointi jää tekemättä: "Suomalainen mentaliteetti on se, että luotetaan sanaan. Uusintatarkastuksia ja dokumentointia ei pidetä niin tärkeänä." Hanna Lounela Oulusta vahvistaa Jaana Mikkolan lausunnon. "Järjestelmän heikkous on se, että eläinlääkärien pitäisi muistaa itse, mitä määräyksiä he ovat antaneet, ja pitää huoli uusintatarkastuksista. Osa jää tekemättä", Lounela sanoo. "Syynä eläinlääkärien kiireeseen on työvoimapula." Lounela kuitenkin uskoo, että marraskuun alussa voimaan astuva, jo vuonna 2007 esillä ollut eläinlääkintähuoltolaki parantaa tilannetta.
LÄÄNINELÄINLÄÄK ÄRI
Hannele Huhtala
Näin tutkittiin
pistetarkastuksessa oli kohteena kaksi muna- ja kaksi sikatilaa sekä yksi kana- ja yksi sikateurastamo. EU-komissio löysi huomautettavaa kaikista tarkastetuista tiloista. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ohjaa eläinsuojelulainsäädännön toimeenpanoa ja valvontaa. Vastuu eläinten hyvinvoinnista on aina eläimen omistajalla. Lääninhallitukset ja kunnaneläinlääkäri vastaavat varsinaisesta valvonnasta. Komissio tarkastaa koko valvontajärjestelmän toimivuutta. Suomessa ketju on seuraava: maa- ja metsätalousministeriö, keskushallinnon viranomainen eli Evira, alueellinen viranomainen eli lääninhallitus sekä paikallisviranomainen eli kunnaneläinlääkäri.
EU-KOMISSION
arvo kuin tutkinnon suoritus mahdollisimman nopeasti. Kyse on arvoista ja arvostuksista. Nuorilla ihmisillä on yhä epävarmempi tunne omista mahdollisuuksista muokata elämää nyt ja tulevaisuudessa. Samaan aikaan luodaan koko Eurooppaa koskevaa Bologna-systeemiä, joka opiskelijoille näyttäytyy vain kovenevina ja yhdenmukaistavina vaatimuksina. "Mukana valtauksessa ovat ihan kaikki. Alulle tämän panivat kuvataideopiskelijat ja opettajat. Kaikki menivät yhteistoimesta lakkoon ja valtasivat yliopiston. Tutkinnonuudistuspäätös allekirjoitettiin siitä huolimatta." Yliopiston rehtori George Winckler on asettunut tukemaan opiskelijoita, maltillisesti. Yleisradion haastattelussa hän puhui resurssien ja tavoitteiden yhteensopimattomuudesta, kehotti poliittisia tahoja ottamaan vastuunsa tosissaan ja ryhtymään opiskelijoiden kanssa dialogiin. Opiskelija-Fergusilla on viesti suomalaisille lukijoille: jos teillä on paremmat oltavat, olkaa hengessä mukana.
hampaissa on erityis sesti kunnaneläinlääkärien toiminta ta. Siksi Eviran Eläinten terveys ja h hyvinvointi -yksikön yksikönjohtaja Ja Jaana Mikkolan mukaan tilanne on s sama kaikilla tuotantoeläintiloilla. "Eviralle komission raportti ei o ollut yllätys", Mikkola sanoo. "Kyllä kunnaneläinlääkärit koulutetaan s siihen, että jos he huomaavat epäk kohdan a) siihen puututaan ja b) jos ti tilanne tarvii määräajan, se käydään ta tarkastamassa uudelleen." Mikkolan mukaan yksi mahdolEU-KOMISSION
Memorial voitti Saharov-palkinnon
U ROO PA N parlamentti antaa tämänvuotisen Saharov-palkinnon venäläiselle Memorial-ihmisoikeusjärjestölle. ep mainitsee päätöksessään nimeltä Memorialin puheenjohtajan Oleg Orlovin ja järjestön perustajan Sergei Kovalevin. Palkinto on tunnustus myös kaikille muille Venäjällä toimiville ihmisoikeuksien puolustajille, joista ep nimesi vielä Moskovan Helsinki-ryhmän perustajan Ludmila Aleksejevan. "Palkinnon myöntämiseen Memorialille vaikuttivat jatkuva toimittajien ja ihmisoikeusaktivistien ahdistelu, katoamiset ja murhat Venäjällä ja erityisesti Pohjois-Kaukasiassa",
E
Satu Taskinen
palkinnon perusteluissa sanotaan. Tsetsenian sodista lähtien Pohjois-Kaukasia on ollut Memorialin toiminnan merkittävä painopiste. Järjestön työntekijät ovat usein olleet ainoita, jotka ovat tarjonneet konkreettista apua uhreille sekä siepattujen, kadonneiden ja tapettujen siviilien omaisille. Siksi myös henkilökunta on jatkuvassa vaarassa: 15. heinäkuuta 2009 murhattu Natalia Estemirova on Memorialin viimeisin murhattu työntekijä. Oleg Orlov syytti murhasta Tsetsenian presidenttiä Ramzan Kadyrovia, jonka tiedetään toistuvasti uhkailleen Estemirovaa. Kadyrov haastoi Orlovin ja MemoJ Ä R J E S T Ö N J O H TA J A
rialin oikeuteen kunnianloukkauksesta, ja lokakuussa moskovalainen oikeusistuin tuomitsi Memorialin maksamaan korvauksia Kadyroville 50 000 ruplaa (1 160 euroa) ja Orlovin 20 000 ruplaa (460 euroa). Kaikki osapuolet valittivat päätöksestä. Kadyrov ilmoitti haastavansa kunnianloukkauksesta seuraavaksi sanomalehti Novaja Gazetan. Saharov-palkinto on vuodesta 1988 myönnetty henkilölle tai järjestölle, joka on merkittävällä tavalla puolustanut ihmisoikeuksia ja mielipiteenvapauden kaltaisia perusvapauksia. Memorial vastaanottaa 50 000 euron arvoisen palkinnon Strasbourgissa 16. joulukuuta.
Anu Harju
Kapellimestarina Kirmo Lintinen
Temppeliaukion kirkko, Helsinki Pe 4.12.2009 klo 19.00 Hyvinkään kirkko Ti 8.12.2009 klo 19.00 Pyhän Laurin kirkko, Lohja Ke 9.12.2009 klo 19.00 Porvoon tuomiokirkko Pe 11.12.2009 klo 19.00 Liput: 25/20 (Hki) ja 20/15 (muut) Ennakot: Lippupiste (Hyvinkää) ja Lippupalvelu (muut)
Joulukonserttikiertue
Modernia nykyjazzia! k j z a
Korjaamo, Vaunusali (Töölönkatu 51 a) To 19.11.2009 klo 20.00
Kapellimestarina Mikko Hassinen
Liput: 23/18 Ennakot: Lippupiste ja Tiketti
Hanki lippusi jo ennakkoon!
Lippupalvelu: 0600 10 800 (1,83 /min + pvm) tai 0600 10 020 (5,99 /puhelu + pvm) www.lippupalvelu.fi
Tiketti: 0600 1 1616 (0,98 /min + pvm) www.tiketti.fi Lippupiste: 0600 900 900 (1,75 /min + pvm) www.lippu.fi
Garagen isukit
The Sonics palaa lavalle lähes 40 vuoden tauon jälkeen.
KEIKK A
SUOMALAISYLEISÖ
vaikuttajat The Sonics jää toistumaan loputtomiin.
V A I K K A T H E S O N I C S nautti jo aikoinaan kovaa kulttimainetta, sen ura hiipui muiden velvollisuuksien alla. Bändin jäsenet häipyivät opiskelemaan ja sotimaan Vietnamissa. Parypa on työskennellyt vakuutusbisneksessä ja soitellut kavereiden kanssa olohuoneessaan. 1970-luvun alun jälkeen jouduttiin odottamaan vuoteen 2007, ennen kuin ikonit saatiin jälleen houkuteltua lavalle.
pääsee vihdoin kokemaan elävänä maailman mullistaneen kolmen soinnun päälle karjumisen. Pohjoisamerikkalainen The Sonics aloitti särökitaran soiton ja garagerockin vallankumouksen. Bändi on vastuussa suurin piirtein kaikesta simppeliin räkäisyyteen luottavasta musiikista 40 viime vuoden aikana, punkista grungeen, elektroon ja Kallion vallanneisiin ketjurokkareihin. The Sonics toimi 1960-luvulla vain muutaman vuoden, mutta sen merkitys rockin historiassa on kasvanut valtavaksi. Bändin perustajajäsen, kitaristi Larry Parypa, on huomannut nuorten polvien löytävän Sonicsin yhä uudelleen ja uudelleen. Vaatimaton mies perustelee yhtyeen merkitystä pioneeriasemalla. "Ihmiset palaavat musiikissa aina niiden bändien pariin, jotka aloittivat jotakin uutta. Me olimme ensimmäisiä, joiden levyillä rääyttiin", Parypa selittää puhelimessa, ihan rauhallisesti.
mitä isö saa "Yle ." haluaa
"Newyorkilainen promoottorimme ei vain suostunut jättämään meitä rauhaan. Ensimmäiset treenit tauon jälkeen kuulostivat hirveiltä, mutta vähitellen homma alkoi sujua ja me innostua", kitaristi kertoo. Nyky-Sonicsissa on mukana myös al- kuperäinen laulaja Gerry Roslie. Hänen rääyntänsä on Sonics-soundin erottamaton osa. Suuri osa The Sonics -tuotannon viehätyksestä tulee
äänitteiden käsinkosketeltavan elävästä tunnelmasta. Se johtuu bändin aikanaan käyttämästä tekniikasta, tai sen puutteesta. Legendat kertovat, miten Here Come The Sonics -albumin rummut nauhoitettiin yhden mikrofonin kautta, tai miten bändi repi studion äänieristeet elävämmän äänimaailman toivossa. Parypa naureskeleekin, että lavoille palaamisessa haastavinta on tottua uuteen tekniikkaan. "Ei meillä aikoinaan mitään kitaramonitoreja ollut."
K U N A L K U U N O N P Ä Ä S T Y,
miehille. "On hienoa päästä näkemään Eurooppaa ja tavata uusia ihmisiä, joille The Sonics on niin iso juttu. Soitamme keikoilla mielellämme vanhoja biisejä yleisö saa mitä haluaa." Syksyllä 2009 bändi kiertää Kreikasta Espanjaan minkä oikeilta töiltään ehtii suomalaisten onneksi vihdoin myös Helsinkiin.
Taru Torikka The Sonics & The Flaming Sideburns Helsingin Nosturissa 29.11. kello 21.00, ovet aukeavat kello 19. K-18.
keikkailu maistuu garagerockin vanhemmille valtio-
B Ä N D I N R Ä K Ä I S E N S O U N D I N vaikutus näkyy muiden garage-rokkareiden lisäksi suurin piirtein kaikessa alternative-rockiksi kutsutussa. Sonicsin omat biisit The Witch, Strychnine ja versiot garage-standardeista Louie, Louie ja Have Love, Will Travel iskevät yksinkertaisessa raivokkuudessaan yhä uusiin musiikintekijäpolviin, genrestä riippumatta. Sonics-asenne kuuluu 2000-luvun alun musiikissa paitsi White Stripesin ja Eagles of Death Metalin kaltaisten perusteisiin palanneiden rock-aktien musiikissa, myös elektronisemmalla puolella. LCD Soundsystemin muutaman vuoden takaisessa Losing My Edge -tanssihitissä luetellaan kaikki viimeksi kuluneen puolen vuosisadan kovimmat
Toimittanut Hannele Huhtala voima@voima.fi TOIMINTA
7.11. UR A ANIN TERVEYSVAIKUTUKSET, professori Inge Scmitz-Feuerhake luennoi seminaarissa, jonka Ranua Rescue -kampanja järjestää uraaniteollisuuden terveysvaikutuksista, Ranuan ala-asteella, Aapiskuja 6, kello 15, tilaisuudessa luennoivat myös antropologi Ulla Valovesi & opettaja & kansalaisaktivisti Ulla Klötzer, tilaisuudessa pohditaan myös kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia tilanteessa, jossa paikallista yhteisöä on vastassa vaikutusvaltainen teollisuudenhaara. 27. 11 . ÄL Ä OSTA MITÄ ÄN -PÄIVÄ, Miksi ostat? -teema haastaa pohtimaan ostamiseen liittyviä syitä & tekosyitä, päivää on järjestämässä Luonto-Liitto yhteistyöjärjestöjen kanssa, Älä osta mitään -viikolla 48 järjestetään ohjelmaa pääkaupunkiseudulla, Vaasassa, Turussa & Tampereella, www.alaosta.fi.
ta 8.11. mennessä sähköpostitse: info.naistenpankki@gmail.com, mitä lahjoitettavaa tavaraa tuot.
TAMPERE ILMA STOKRIISISTÄ ILMA STOTURVA AN
-kurssi, vielä jäljellä luennot 5.11. Ilmastonmuutos, kapitalismi & valtiot, 12.11. Ilmastonmuutos & ympäristöjärjestöt, 19.11. Kestävä elämäntapa, 26.11. Ilmastonmuutoksen psykologia & 3.12. Ilmastonmuutos & konfliktit, torstai-iltaisin kello 18-20.30 Pispalan kirjastolla, Tahmelankatu 14, kurssin järjestää Tampereen vapaaopisto yhteistyössä Hirvitalon kanssa, tiedustelut: ilmastokurssi@riseup.net.
K A NSA IN VÄ L ISEN AUTONOMISEN OPISK ELU N
18. 11 . VEGA ANIRUOK AKURSSI, Vantaan Luonnonystävien kasvisruokakurssilla kokataan Päivi Mattilan johdolla Tikkurilan Tonttulassa, Ratatie 2, kello 1722 , kurssi järjestetään yhteistyössä Animalian opiskelijaryhmän kanssa, ilmoittautuminen 11.11. mennessä toimisto@ valu.fi, 050 407 2969. RETK I VIIK INMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMOON, Luonto-Liiton Uudenmaan piirin 1530-vuotiaat nuoret retkeilevät, tule mukaan, tapaaminen puhdistamon ovella kello 16.30. 9. 12. VÄLIMERELLISIÄ MAKUJA KREIK ASTA MA-
KESKUSTELUT & LUENNOT
1 1 . 1 1 . PAR A SIIT TI: HUUMA ANTUMINEN, Helsingin yliopiston filosofianopiskelijoiden ainejärjestö Dilemma ry:n keskusteluklubilla huumaantumisesta alustavat Jarkko S. Tuusvuori & Pekka Hongisto Helsingin Kiasman seminaaritilassa kello 18. 13.11. NOUSUK AUSI! Journalismin roolit talouden suhdanteissa, journalismikritiikkiseminaarissa alustamassa Sauli Niinistö, Esa Reunanen, Anna Simola, Niina Martikainen, Joonas Partanen, Anne Kaikkonen & Markku Hurmeranta Tampereen yliopiston auditorio Pinni B1100:ssa, Kanslerinrinne 1, kello 1015, ilmoittautuminen 6.11. mennessä satu.seppa@uta.fi, (03) 3551 7877. 28. 1 1 . VIHRE ÄN EL ÄMÄNSUOJELUN LIITON seminaari, puhujina Leena Vilkka, Eero Paloheimo, Pentti Linkola, Tere Vadén, Kari Väyrynen & Senni Luosujärvi Oulussa Kirkkotorin koulutuskeskuksessa, Asemakatu 5, kello 1219, http:// vesl.fi. 30.11. KONSENSUS / MEDIA, Le Monde diplomatiquen Elävien ajattelijoiden klubilla keskustelemassa keskustelemassa toimittaja Johan-
na Korhonen & Yleisradion pääjohtaja Mikael Jungner, isäntänä Tuomas Rantanen, Espoon Kaupunginteatterissa, klubi 18.3021.30, ohjelma alkaa kello 19.
TAPAHTUMAT
20. 11 . L APSEN OIKEUK SIEN PÄIVÄ, kello 18 syttyvät taikalamput ympäri Suomea: Helsingissä, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Kotkassa, Lapinlahdella, Lappeenrannassa, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Seinäjoella, Tampereella & Vantaalla. Päivän aikana nähdään lastenkulttuuria parhaimmillaan: tanssia, teatteria ja kuvataidetta. Helsingissä, Annantalon pihalla syttyvät keramiikkaryhmien valmistamat lyhdyt, lisäksi Taikalamput syttyvät -tapahtumassa nähdään muun muassa Nukketeatteria. 30.11. WHAT DOES IT MEAN TO BE A COMMUNIST
9.18.11. Tampereen yliopistolla autonomisen tieteen päivät, jossa käsitellään muun muassa opintopiirejä, julkista sosiologiaa, työläistutkimusta & radikaalikääntämistä, www.toimivayliopisto.net.
& TOIMINNAN VIIKKO
HELSINKI NA ISTEN PANK IN YSTÄVÄK IRPPUTORI
KURSSIT & RETKET
12. 1 1 .
Helsingin ydinkeskustassa ajalla 16.28.11., tapahtuman tuotto menee lyhentämättömänä Naisten Pankille, kirpputorille otetaan vastaan hyväkuntoista & ehjää tavaraa paikan päällä 7.11. kello 1417 & 15.11. kello 1217, kirpputorin osoite on Yliopistokatu 5, katutasossa, ilmoi-
MA A ILMAN KUVAT -SARJAKUVAT YÖPAJA
noin 1329-vuotiaille Leppävaaran nuorisotilassa, Veräjäpellonkatu 6, kello 1922, www. nuortenakatemia.fi, ilmoittautuminen: eny@ luontoliitto.fi, 046 6675946.
-kasvisruokakurssi, Vantaan Luonnonystävien kurssilla kokataan Maura Nurmen opastuksella kello 1722 Tikkurilan Tonttulassa, Ratatie 2, ilmoittautuminen 2.12. mennessä toimisto@valu.fi, 050 407 2969. 10.12. L AHJAVALVOJAISET, älä osta uutta vaan tuunaa itse tehty lahja! Ideoita & ohjeita, miten tehdä kierrätysmuodin mukaisia laukkuja, koruja tai vaatteita, voit myös askarrella luonnonmateriaaleista kauniin seppeleen, ota mukaan omia materiaaleja, askartelun järjestää Espoon Nuoret Ympäristönsuojelijat Leppävaaran nuorisotilassa, Veräjäpellonkatu 6, kello 1922, ilmoittaudu eny@luontoliitto.fi, 046 667 5946.
ROKKOON & ITALI A STA L ÄHI-ITÄ ÄN
Slavoj Zizek esitelmöi Helsingin yliopiston Porthaniassa, luentosali P1, Yliopistonkatu 3, kello 1518. 1.12. CINEMA & IDEOLOGY: report from battleground, kello 12 Zizek!-elokuva, kello 1417 Slavoj Zizek esitelmöi & kello 17.3020 Perverts guide to cinema -elokuva Helsingin Kiasma-teatterissa.
TODAY?
20 voima 9 /2009
Kun idealismi voittaa kuolemanpelon
T E AT T E R I Ajattelemmeko itse vai ajatteleeko ympäristö meissä? Vastaako ihminen teoistaan vai onko hän vain aikansa oire? Mikä erottaa ihmisen rotasta ja kumman hyväksi erotus olisi nähtävä? Montako kertaa ihmisen lasta on ammuttava, jotta sen saa hiljaiseksi? Saako eräitä sittenkään? Kuka on sinun majakkasi, kenen valossa suunnistat? Minkä arvoinen panos on ihmishenki, elämä toisten hyväksi? KokoTeatterin näytelmässä Lipusta revitty tähti ollaan suurten kysymysten äärellä. Vahvasti yhteiskunnallisen näytelmän päähenkilöinä ovat Yrjö Kallinen, Betty Peltonen, Miklós Gimes, Jan Palach ja Anna Politkovskaja. "Ensinnäkin minua kiinnostaa kysymys, mitä tapahtuu ihmisen mielessä silloin, kun hän valitsee idealismin ja kuolemanvaaran välillä. Toisaalta ottaa päähän se, miten Neuvostoliitto vaiensi sananvapauden ja miten Putinin Venäjä kohtelee toisinajattelijoita. Sitä paitsi suomalaisen teatterin yleinen viihteelCvijeta Miljak
Aiju Salminen
listyminen ärsyttää", Heikki Kujanpää kertoo näytelmän kolmesta lähtökohdasta. Kujanpää on yksi näytelmän neljästä käsikirjoittajasta. Muut ovat Helena Kallio, Jussi Nikkilä ja Anna Veijalainen. Näytelmä muistuttaa katsojaa sananvapauden tärkeydestä. Nyky-Suomessa ihmisen henki ei tavallisesti ole uhattuna hänen mielipiteidensä takia. "Meillä on sananvapaus, mutta käytämmekö sitä?" Helena Kallio pohtii. Kallion mukaan näytelmä ei pyri luomaan päähenkilöistä marttyyrikuvaa. "He olivat ihmisiä, jotka ajattelivat itse ja olivat eettisesti hereillä. Esimerkiksi Anna Politkovskaja ei voinut vaieta Tsetseniassa näkemistään vääryyksistä, sillä se olisi tarkoittanut inhimillisistä perusarvoista luopumista."
Heidi Huhtala Lipusta revitty tähti, ensi-ilta 25.11. kello 19 Helsingin KokoTeatterissa.
WWW.Q-TEATTERI.FI
Q-TEATTERI | Tunturikatu 16 | Etu-Töölö p. 09-4542 1333 ja Lippupalvelu
Slavenka Drakuli´ Antti Hietala c
AIVAN KUIN MINUA EI OLISI LEEVE HANNU-PEKKA BJÖRKMAN LOTTA 17/2 ELENA LEHTIKARI JUSSI NIKKILÄ
16/12/2009 asti Marcel Proustin
JÄLLEENLÖYDETTY AIKA
"Menkää hyvät ihmiset ja kirjallisuuden ystävät katsomaan.... parhaita näkemiäni romaanikirjallisuuden näyttämösovituksia." -HS.fi / Hannu Marttila
2010
voima 9 / 2009
xxxxxxx
21
kuva
Vantaa Helsinki
T E AT T E R I Mielikuvia Vantaasta: siellä ei ole keskustaa, siellä ei ole mitään nähtävyyksiä, kaupungintalo on pieni, sinne ei pääse millään ja jos sinne pääsekin, sieltä ei pääse enää julkisilla pois. Entä Helsinki? Etelä-Suomen helmi, merenrantaa, Eduskuntatalo ja muut komeat rakennukset. Miten Vantaa voisikaan olla hullaantumatta tähän kaikkeen ihanuuteen? Vantaan Näyttämön ja Tikkurilan Teatterin yhteisproduktiossa pääkaupunkiseudun kuntaliitos on pistetty kauniiseen pukuun: nuorten väliseen kisailevaan rakastumiseen. Espoo ei voi uskoa, että Vantaa saa vieteltyä Helsingin. Siinä on näytelmän jännite, jota maustetaan citykaneilla, kaupunginosien kohtaamisilla ja kaupunginvaltuus-
ton tapaamisilla. Onhan se huvittavaa nähdä rähjäiset Korso ja Hakunila oma pullo eväänä samoissa juhlissa kuin hienostuneet Eira ja Kruununhaka. Teksti on syntynyt näyttelijöiden Vantaata koskevien tarinoiden ja mielipiteiden, Vantaan historian ja ajankohtaisten lehtileikkeiden sekä kaupunginhallituksien pöytäkirjojen pohjalta. Syksyn näytöksissä pääsee aitoon vantaalaiseen tunnelmaan: teatteri on navetassa. Hannele Huhtala
Tahdotko Sinä? Vantaan Näyttämön ja Tikkurilan Teatterin yhteisproduktio, esityksiä Vantaan Näyttämön Navethaliassa 28.11. asti & lisää näytöksiä keväällä Vernissalla.
Hiljaa, Karjala Kuiskaa
K U V A Tämä on kuva paikasta, jossa aikanaan oli heinälato. Latoon liittyy useampi tarina neitsyyden menettämisestä ja pahasta hengestä nuoren naisen salaperäiseen katoamiseen. Eräs nainen kirjoitti minulle kirjeessään, että "nimiä mainitsematta, tuossa ladossa minä menetin neitsyyteni ja tyttäreni, yksi tämän maan tä-
mänhetkisistä kansanedustajista, sai alkunsa." Kuva tulkitsee näitä tarinoita, viitaten niihin höllästi mutta antaen katsojalle tilaa nähdä ja muodostaa oma tarinansa.
ANNUSK A DAL MA SO
Annuska Dal Mason valokuvia 4.26.11. Joensuun taidekeskus Ahjossa, tipe 1218, lasu 1215. Näyttely on prologi Hiljaa, Karjala Kuiskaa -projektille, joka tulee kattamaan laajemman otoksen Pohjois-Karjalan tarinoista, seuraava näyttely on keväällä 2010 Lappeenrannassa. Kuvat ovat esillä installaationa joka kuvien, tekstin ja äänen avulla johdattaa katsojan metsään, tarinoiden keskelle.
MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN SANASTO
Haet turvapaikkaa ja sinut vangitaan useiden viikkojen ajaksi, lapsiperhe huumataan ennen käännytystä, epätoivoiset vangit ryhtyvät nälkälakkoon... Kyse ei ole mielivallasta kaukaisessa poliisivaltiossa, vaan arjesta Metsälän teollisuusalueella Helsingissä, Suomen ainoassa säilöönottokeskuksessa. Metsälä on osa Euroopan laajuista säilöönottokeskusten saaristoa. Säilöinä toimivat niin lentokenttien odotusalueet, entiset vankilat, koulut tai sairaalat kuin piikkilangoin eristetyt leiritkin. Säilöönoton kesto vaihtelee päivistä useisiin kuukausiin, jopa vuosiin, eikä säilöön otetulla siirtolaisella usein ole mitään tietoa siitä kauanko vangitsemista jatkuu. Mellakat, paot, nälkälakot, psyykkiset sairaudet ja itsemurhat ovat tapoja, joilla vapauden menetykseen ja epävarmuuteen reagoidaan. Säilöönottokeskukset ovat Euroopan alueen sisäisiä rajojen jatkeita, jotka eristävät siirtolaiset heidän perusoikeuksistaan. Säilöönottoa ei tehdä rikoksen tai rikosepäilyn perusteella, vaan esimerkiksi henkilöpapereiden puuttumisen takia tai karkotuksen onnistumisen varmistamiseksi. Säilöönottokeskukset eivät olekaan vankiloita: normaaleilla vangeilla on enemmän oikeuksia kuin säilöön otetuilla.
Markus Himanen & Jukka Könönen Vapaaliikkuvuus.net
Urbaaneja kaikuja
M U S I I K K I Jazz ja sporat kuuluvat urbaaniin ympäristöön. Jazz syntyi 1900-luvun alussa USA:ssa, samoihin aikoihin kuin hevosvetoisia raitiovaunuverkkoja sähköistettiin kovaa vauhtia ympäri maailmaa. Raitiovaunujen kolina ja kiskojen kirskunta ovat urbaaneimpia ääniä Suomessa. Ne tuovat oman rytminsä Helsingin elämälle. Monet pitävät 19501960-lukujen modernismin hengessä tuotettua hipster-jazzia tyylin kulminaatiopisteenä, jazzin kulta-aikana. Uudella levyllään Timo Lassy ammentaa 1960-lukulaisia vaikutteita isolla kauhalla ja samalla vahvistaa tätä käsitystä. Sattuvasti Lassyn uuden Round Two -levyn julkaisua juhlistetaan Helsin-
gissä Korjaamon Vaunusalissa. Siellä musiikin ohessa voi tsiigailla vanhoja sporia, jotka kuuluvat itseoikeutetusti paikan interiööriin. Samasta huushollista löytyy myös Raitioliikennemuseo. Jazz on levinnyt sitten syntyaikojensa urbaanin asutuksen ulkopuolellekin. Kun paineet yksityisautoilun vähentämiseksi kasvavat, näin käy toivottavasti myös joukkoliikenteelle.
Jari Tamminen Jazz Heat Bongo Beat 14.11. Helsingin Korjaamolla. Timo Lassy: Round Two. Ricky-Tick Records, 2009. Ratikkamuseo Helsingissä, Töölönkatu 51 a, joka päivä kello 1117.
osa 3
Säilöönotto, ulkomaalaisen hallinnollinen vapaudenriisto
1 1
1
SANOJA, SÄVELIÄ JA SIELUNMAISEMIA...
Julma, mutta hyytävänhauska
Näytelmä armon mahdollisuudesta
TOISTEN RAHAT
Jerry Sterner
TUOLLA PUOLENHarris Zinnie TAIVAANRAJAN
KAAOS
Vladimir Vysotski
Tragikomedia naisen elämästä
Mika Myllyaho
VYSOTSKI
- katkennut laulu
Liput: SOPUKKA 20,- / 18,-
TURUN KAUPUNGINTEATTERIN
SUURIA TUNNELMIA PIENIMMÄLLÄ NÄYTTÄMÖLLÄ
...SOPUKASSA
Liput: YÖPIKKOLO 15,- / 12,-
YÖ-PIKKOLOSSA
KYLÄ PALAA
Lippumyymälä (02) 262 0030 | Myyntipalvelu (02) 262 0080 | Lippupiste 0600-900900 (1,75/min+pvm) www.teatteri.turku.fi
BOWLIN ALONE
Maailma on Likellä!
Margaret Atwood g
VELKA JA VAURAUDEN VARJOPUOLI
Susanne Scholl a e
SODAN TYTTÄRET
- naiskohtaloita Tshetshenian raunioilla
Juha Vakkuri
AFRIKAN POIKKI
artemisia atar atena avain basam bazar blue moon btj edita fin lectura gaudeamus into kansan uutiset like loki multikustann nastamuumio nemo niin et näin nuorisotutkimus pieni karhu pul TO 10.12. rakennustieto rosebud sammakko 2.12. savukeidas schildts sks summ TI 2 tutkijaliitto ursa vastapaino vi söderström taide teos terra cognitape 1119 ma la 1 17 reä lanka voima artemisia atar atena0 avain basam bazar blue moo su 1217 btj edita finnlectura gaudeamus into kansan uutiset like loki mu tikustannus nastamuumio nemo niin et näin nuorisotutkimus pie karhu pulut rakennustieto rosebud sammakko savukeidas schild sks summa söderström taide teos terra cognita tutkijaliitto ursa va tapaino vihreä lanka voima artemisia atar atena avain basam baz blue moon btj edita finnlectura gaudeamus into kansan uutiset li loki multikustannus nastamuumio nemo niin et näin nuorisotutk mus pieni karhu pulut rakennustieto rosebud sammakko savukeid schildts sks summa söderström taide teos terra cognita tutkijaliit ursa vastapaino vihreä lanka voima artemisia atar atena avain basa bazar blue moon btj edita finnlectura gaudeamus into kansan uu set like loki multikustannus nastamuumio nemo kniin et näin nu elsin i eimintie, H rhrakennustieto rosebud sammak risotutkimus pieni karhu anne Mpulut Postitalo,summa söderström taide teos terra cogn savukeidas schildts sks tutkijaliitto ursa vastapaino vihreä lanka voima artemisia atar ate avain basam bazar blue moon btj edita finnlectura gaudeamus in
Sally Armstrong
LOISTAVAN AURINGON TYTTÄRET
P
jou
nnodnn ku e
i n te i s e t er
Juulia Jyränki, Harri Kalha i ä k
TAPAUS NEITSYTHUORAKIRKKO
rjallisuu set ki l u my y j ä i
Laaja valikoima. Paljon tarjouksia.
Tavattavissa kirjailijoita.
www.rosebud.fi www.intokustannus.fi
TILAA NYT!
Maailmanpolitiikan
Atlas
Maailma ylösalaisin. Tsiigaa uudet navat.
Sid. 192 s.
(sis. toim. kulut 4,30 , ovh 27 )
22
www.intokustannus.fi
Sherman Alexie: Intiaaniblues
A5 · 277 s. · 25 e
Entä jos Robert Johnson ei olisikaan kuollut?
Kuolleeksi luultu blueslaulaja Robert Johnson ilmestyy syrjäiseen intiaanireservaattiin paholainen kintereillään. Laulaja itse jää Suuren Äidin, myyttisen muusikoiden ystävän, hoitoon, mutta hänen maaginen kitaransa perustaa kolmen intiaanirentun kanssa bändin. Seuraa ontuva odysseia syrjäseutujen rähjäbaareista aina New Yorkiin ja takaisin. Mustaa huumoria ja musiikkia intiaanimaustein.
SYKSY 2009
Kaikki Vastapainon syksyn kirjat www.vastapaino.fi
Aini Linjakumpu
GRE EN S P OT
Islamin globaalit verkostot
w w w.g re e ns po t.f i k irjoja Maasta
Suvi Keskinen, Anna Rastas & Salla Tuori (toim.)
En ole rasisti, mutta...
Maahanmuutosta, monikulttuurista ja kritiikistä
Virpi Mäkinen & Anne Birgitta Pessi
Kerjääminen eilen ja tänään
Historiallisia, oikeudellisia ja sosiaalipoliittisia näkökulmia kerjäämiseen
Anu-Hanna Anttila ym.
Kuriton kansa
Poliittinen mielikuvitus 1905 suurlakon ajan Suomessa
tulossa
Sanna Valkonen Tuukka Tomperi (toim.)
Poliittinen saamelaisuus
ilm. 20. 11
Akateeminen kysymys?
Kamppailu uudesta yliopistosta
ilm. 27. 11
Osuuskunta Vastapaino Yliopistonkatu 60 A 33100 Tampere
Puh. (03) 3141 3501 Fax (03) 3141 3550 tilaukset@vastapaino.fi www.vastapaino.fi
KALERVO YLEVÄNÄ. Palsan ainoa malli oli peilikuva. Tämä kuva löytyy Palsan päiväkirjasta, joka on täynnä omakuvia mitä erilaisimmissa ilmeissä ja tunnelmissa. Usein Palsa näki itsensä vääristyneenä ja hirviömäisenä, mutta tämä luonnos on harvinaisen kiltti ja ylevä. Siinä näkyy Kallen ujo ja arka puoli.
28 voima 9 /2009
Super hypertasolla
KUVA: KLAUS WELP
K
UINKAS se olikaan? Edes-
menneen appeni ollessa seitsenvuotias pikkupoika tuli liperiläiseen pikkukylään tieto, että lähikauppaan oli saapunut teollisesti valmistettua makkaraa. Masa kavereineen pyöräili 10 kilometrin matkan, ei maistamaan vaan ihmettelemään kiemuraa lasin läpi. Oman isäni ensimmäinen koske-
tus suklaaseen tapahtui sodanjälkeisessä Saksassa, kun mustaihoinen amerikkalainen sotilas tuli vastaan kylän raitilla ja vinkkasi poikia luokseen. Sotilas kaivoi taskustaan nuhjuisen suklaapatukan ja antoi sen isälleni ja sedälleni. Pojat säilyttivät sitä ensin avaamattomana viikkoja ja mursivat sitten veitsellä niin pienen murusen kerrallaan, että aarretta riitti puoleksi vuodeksi.
töitä paiskittu. Taloudellinen turvallisuus ja hyvinvointi on ollut yhteinen päämäärämme. Koettu puute väijyy sukupolvien henkisessä perinnössä, ja ihanteenamme on ollut yritteliäisyys ja työnteon kautta lapsillemme parempi tulevaisuus. Emme ole enää human being vaan human doing aamusta iltaan. Perheiden puolesta. Ja kaikkihan on mennyt vähän
SITTEMMIN ON
voima 9 / 2009
29
doing. Tahdoin yhdellä silmäyksellä nähdä kulutusevoluutiomme tämänhetkisen pisteen. Valitsin empiirisesti suurimmalta kuulostavan kauppakeskuksen, "Jumbon", ja sen kahdesta vastakkaisesta automarketista sattumanvaraisesti toisen. Kilpailevat marketit sijaitsevat korskeasti kauppakeskuksen "Hypertasolla". Valitsemani Citymarketin pohjapinta-ala on 15 000 neliömetriä ja sen valikoimiin kuuluu 20 000
100 000 yksittäistä tuotetta tietolähteestä ja laskentatavasta riippuen. vyötäisilleni askelmittarin. Kuvasin tavarahyllyt järjestelmällisesti päästä päähän, hylly kerrallaan. Joka viides minuutti minulta kysyttiin kuvauslupaa. Erityistä lupaa kuvauksille julkiseen tilaan kuuluvassa kaupassa ei tarvita, mutta kuvauksia edeltänyt vaiherikas puhelin-meili-naamapuE N N E N K U V A U S TA O S T I N
naisena-väittely juridisesta kuvausoikeudestani marketissa vaatisi aivan oman artikkelin. Kahden ja puolen tunnin tauottoman kuvauksen jälkeen olin totaalisen uupunut, litimärkä hiestä ja päässäni pyöri. Leluosastolla kaadoin houreissani Lego-pakettien tornin, ja hetken päästä elektroniikkaosastolla olin kaataa jättimäisen taulutelevision. Päätin jättää valtavan vaateosas-
ton kokonaan kuvaamatta ja hoipertelin ulos kauppakeskuksesta. Kamera näytti 921 otettua kuvaa ja askelmittarissa oli 5 965 askelta. Olin kulkenut 3,877 kilometriä ja polttanut saavutettua hyvinvointia 226 kaloria. eivät opeta enää omille lapsilleen työnteon ja taloudellisen kilvoittelun ihanteita vaan tulentekotaitoja ja metsässä
I L M A S T O T U T K I J AT U T TA VA N I
selviytymistä. Huoli lapsista ei koske elintasoa vaan elinmahdollisuuksia. Edessä on hankalampia valintoja kuin valinnat tomaattilaatujen välillä hyllykilometrien välissä. Ja ne kaikki punnitaan itse kun huomenna tarjouksessa onkin elitason jättialennus. Perheiden puolesta.
Klaus Welp
voima 9 / 2009
31
ROUVA HANH. Elämäntilanne on nykyään "ihan ok", rouva Hanh kertoo. Tie on ylöspäin, sillä hänellä on takana kaksi kodinmenetystä, leskeytyminen & syöpä, äärimmäisen köyhyyden lisäksi.
ROUVAT TU, THU, HANH & TIEP PERUNAMAALLA.
Töitä tehdään usein talkoohengellä. "Työteko on myös hauskempaa yhdessä", rouva Tu (oik.) kertoo.
ROUVAT TU, THU, HANH
&
TIEP VAPAALLA. Ystävykset
ovat tunteneet toisensa projektin alusta asti. "Toivottavast yhteisömme ei hajoa koskaan", rouva Tiep (oik.) toivoo.
huoltajia, mutta sekä viranomaisten että Naisliiton ennakkoluulot heitä kohtaan olivat suuria. Naisia ei yksinkertaisesti pidetty pätevinä huolehtimaan raha-asioistaan, eikä heidän uskottu pystyvän tekemään mitään muutakaan hyödyllistä. Tan Minhin kunnassa on erityisen paljon yksinhuoltajaäitejä siksi, että alueella on sotilastukikohta, jonne miehiä lähetetään ympäri Vietnamia suorittamaan varusmiespalvelusta. Tarina on tuttu. Sotilaiden ja paikallisten naisten välille syttyy romansseja, ja kun miehet palaavat varusmiespalveluksen jälkeen takaisin kotikyläänsä vaimojensa ja tyttöystäviensä luokse, Tan Minhiin jää tuore yksinhuoltajaäiti itkemään nyytti sylissään.
PITK ÄN NÖN
K Ä D E N VÄ Ä N -
jälkeen epäilevä Naistenliitto suostui auttamaan, ja vuonna 1996 perustettiin Tan Minhin yksinhuoltajanaisten yhteisö, johon liittyi 200 naista. Naisliiton ennakkoluulot osoittautuivat vääriksi. Tan Minhin naiset soittautuivat innokkaiksi ja vastuullisiksi. Yhteisö organisoitui ja valitsi johtajansa demokraattisesti. Se sai suomalaisjärjestöiltä alkupääomaa 4 900 dollaria, josta naiset jakoivat itselleen 3050 dollarin lainoja.
Naiset ovat kasvattaneet yli alkupääomansa ksi. kolminkertaise
PA LJO N TINYT
ON
EH-
tapahtua projektin aloittamisesta. 14 vuoden aikana Vietnam on muuttunut hurjaa vauhtia. Maan talouskasvu on ollut jopa 15 prosenttia vuodessa. Vaikka bruttokansantuote on kasvanut ja suurimmalla osalla elämänlaatu on parantunut, myös tuloerot ovat kasvaneet huomattavasti. Varsinkin kaikkein köyhimpien asema on jopa heikentynyt. Naisten yhteisöllä pyyhkii silti hyvin. Elintaso on noussut huomattavasti, ja yhteisön tuki on antanut
itseluottamusta. Naiset ovat pyörittäneet hanketta jo viisi vuotta täysin itsenäisesti ja ovat nyt alueensa yhteisön vaikutusvaltaisia jäseniä. He laajentavat parhaillaan mikroluotto-ohjelmaa naapurikuntiin ja tukevat yksinhuoltajanaisten organisoitumista. alkoivat ommella silkkimakuupusseja. Naiset palkkasivat ompelukurssia varten opettajan ja vuokrasivat opetustilan. Kurssin jälkeen jotkut ostivat lainarahalla ompelukoneen ja alkoivat ommella kotonaan. Vaikka kukaan naisista ei vielä pysty elättämään itseään pelkällä ompelulla, on se hyvä tulonlähde muiden joukossa. Nykyään yhteisöön kuuluu 180 naista. Yhteisö on kasvattanut lainaVUONNA 2007 HE
pääomansa 16 000 dollariin ja naiset myöntävät nykyisin jo 200 dollarin lainoja. Tänä vuonna naiset perustivat tuotanto-osuuskunnan, joka pyrkii reiluun kauppaan. He suunnittelevat lähiaikoina opiskelevansa tietokoneen ja internetin käyttöä.
Vesa Mäkinen Kirjoittaja toimi Voiman valokuvaajaharjoittelijana Vietnamissa syksyllä 2009. Tan Minhin yksinhuoltajanaisten valmistamia silkkimakuupusseja tuo maahan Ympäristö & kehitys ry, www. ymparistojakehitys.fi. Niitä voi tilata Voima-lehdestä tai ostaa Rosebudin kirjakaupoista Helsingissä.
Osallistu Image-lehden kilpailuun netissä. Voita Apple MacBook -tietokone!
WWW.IMAGE.FI/KILPAILU
Imagen Suomi-palkinnot-vuosikatsaus summaa, mitä vuodesta 20 0 9 jää käteen. Osallistu äänestykseen vuoden henkilöistä ja tapahtumista! Tulokset julkistetaan Imagen numerossa 12/20 0 9 (ilm. 16.12.).
w w w.hu m ac.f i
voima 9 / 2009
35
TEKSTI: SERGIO RICARDO / THE INTERVIEW PEOPLE KUVAT: FS-FILM
Myötätuntoinen Michael Moore M
Kukaan ei kritisoi kapitalismia niin hyvin kuin amerikkalainen.
ICHAEL MOORE,
THE END. 80 vuotta 1930-luvun laman käynnistäneen Mustan torstain ja suuren pörssiromahduksen jälkeen Pax Americana lyö kättä Pax Romanan kanssa ja on yhtä tuhoon tuomittu. Oman mahdottomuutensa alle rusentuvan yhteiskunnan kasvot ovat kapitalistin kasvot, joista paistaa pohjaton ahneus.
mitä sinä ajattelet sosialismista? "Entisten sosialistimaiden yhteistyökumppaneina meidän ei pitäisi heittää lasta pesuveden mukana. En minäkään torju kristinuskoa pelkästään sen takia, että hullut oikeistolaiskristityt ovat kaapanneet Jeesuksen. Vaikka ei ole kristitty, voi silti olla yhtä mieltä siitä, että Jeesus sanoi viisaita asioita." "Viime kädessä pelkkää vallanjanoaan tyydyttäneet ihmiset käyttivät ja väärinkäyttivät sosialismin aatetta Itä-Euroopan maissa, ja on pakko olla vähän vihainen Marxin puolesta, kun sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen hänen nimeään käytetään vieläkin samoihin tarkoituksiin." "Eikö sinustakin olisi inhottavaa, jos joku tekisi pahoja asioita nimissäsi? Mitä väärää muka on siinä ajatuksessa, että kaikki saisivat yhtä suuren palan kakusta? Miten voi olla oikein, että minun pitää saada kakusta yhdeksän palaa ja muut saavat jakaa keskenään viimeisen palan? Kenen mielestä se on inhimillisesti oikea tapa toimia? Kun miettii muutoksia, joita USA:ssa viime aikoina on tapahtunut, voisiko sosialistinen hallintojärjestelmä toteutua siellä?
"Samalla tavalla kuin se toteutui Itä-Euroopan maissa?" Sillä tavalla kuin Barack Obama sen toteuttaisi. "No, hän kyllä sanoi putkimiesJoelle, että vaurautta pitäisi jakaa ympäriinsä. Sen takia hänen kimppuunsa käytiin. Hän lähti liikkeelle sosialismin perusajatuksesta. Hän sanoi, että vauraus tulisi jakaa tasaisesti. Kapitalismi ei pysty hillitsemään ahneutta, se vain kasvattaa sitä ja kannustaa siihen. Mutta en minä yritä puhua sosialismin puolesta. Haluan demokraattisen talousjärjestelmän, jossa yhdellä prosentilla väestöstä ei voi olla yhtä paljon rahaa kuin 95 prosentilla. Se on aivan järjetöntä! Siihen on pakko tulla muutos." Onko mitään edistystä havaittavissa? "Obama on ollut presidenttinä vasta kahdeksan kuukautta. Hän sai perintönä täydellisen katastrofin mielenvikaiselta presidentiltä, joka melkein tuhosi tämän maan. En tajua, miten Obama voisi korjata tilanteen kahdeksassa kuukaudessa tai edes kahdeksassa vuodessa. Totta puhuen en edes ymmärrä, miksi kukaan haluaisi hänen hommaansa. Ihailen häntä paljon ja uskon vakaasti siihen, että hän aikoo tehdä kaikkensa, kunhan vain hänen oma puolueensa ei ala jarrutella."
Tiesitkö, että Oliver Stone on tekemässä dokumenttielokuvaa South of the Border, joka käsittelee samansuuntaisia asioita kuin oma elokuvasi? "En tiennyt siitä mitään ennen eilistä, jolloin olin lounaalla hänen kanssaan." Onko dokumenttielokuvien tekeminen helpompaa vai vaikeampaa maineesi takia? "Paljon vaikeampaa. Jotkut ihmiset eivät uskalla puhua minulle. Toisaalta ei ole mikään ihme että pelottaa, koska heidän mielipiteensä ovat kestämättömiä. Joidenkin mielestä sairaalla ihmisellä ei ole oikeutta käydä lääkärissä. Miten sellaista mielipidettä voi puolustella? Ei sitä voi puolustella. Sen sijaan on pakko hyökätä minun kimppuuni, on pakko mustamaalata minua ja sanoa minusta tai elokuvistani asioita, jotka eivät pidä paikkaansa." Ajaako sinua eteenpäin viha vai myötätunto? Vai molemmat? "Toivon mukaan myötätunto. Vihaa minä en pysty hallitsemaan.
,& "Olen ihminen t näkemäni asia inua koskettavat m syvästi."
En voi tehdä sille muuta kuin yrittää tarkastella sitä huumorin avulla. Mielestäni kaikki koomikot, surulliset tai hassunkuriset, olivat todella vihaisia ihmisiä: Charlie Chaplin, Groucho Marx, Lenny Bruce kaikki vihaisia ihmisiä. He käsittelevät huumorin ja komedian avulla vihaansa ja tarkastelevat ihmiskunnan tilaa. He kommentoivat sitä huumorin keinoin, mikä voi olla voimakas ase epäoikeudenmukaisuutta vastaan." "Myötätunto tulee mukaan kuvaan siinä, että olen ihminen, ja näkemäni asiat koskettavat minua syvästi. Amerikkalaisena ymmärrän, että maailma on täynnä tunnetta. Joskus jotkut saattavat hämmentyä nähdessään itkevän lapsen pöydässä, mutta se vaikuttaa meihin." Olet kehittänyt dokumenttielokuviisi omintakeisen kerrontatavan, eikä se ole muuttunut sitten ensimmäisen elokuvasi Roger ja minä. Onko jatkuvuus hyvä asia vai pitäisikö kerrontaa mielestäsi kehittää?
"Jokaisen elokuvan kohdalla olen yrittänyt tarttua uuteen haasteeseen. Käytän varmasti samoja kaavoja uudelleen samaan tapaan kuin Woody Allenin tekemän elokuvan tunnistaa aina. En silti halua toistaa itseäni tai tehdä koko ajan samoja asioita." "Elokuvan tekeminen kapitalismista on hullu ajatus, koska kuka haluaisi mennä perjantai-iltana katsomaan elokuvaa kapitalismista? Se kuulostaa ihan taloustieteen luennolta, eikä sellaista kukaan halua kuunnella perjantai-iltana. Elokuviin mennään rentoutumaan. Se oli suuri haaste. Yritin tehdä ennen kaikkea elokuvan, en mitään poliittista julistusta." "Toivoisin, että useammat dokumenttielokuvien tekijät tekisivät ennen muuta elokuvia eivätkä poliittisia julistuksia. Heidän tulisi kunnioittaa elokuvaa taidemuotona. Jos he tekevät sen ensin, viesti tulee läpi joka tapauksessa. Jos he taas keskittyvät pelkästään sanomaansa eivätkä välitä taiteellisista kysymyksistä, koko homma menee pilalle. Ketään ei kiinnosta. Minun elokuviani ei ole tarkoitettu katsottaviksi kotona dvd:ltä vaan elokuvateattereissa, joissa 200 ihmistä jakaa saman yhteisöllisen kokemuksen pimeässä." Oletko ikinä ajatellut, että voisit tehdä fiktiivisen elokuvan? "Ehdottomasti, ja kerron sen sel-
Keväällä 2010 alkavat
ERIKOISTUMISOPINNOT
30 op Hakuaika 2.-27.11.2009
Järjestö- ja nuorisotyö: Kouluttaja | Äänekoski Seikkailukasvatus TASO 1 | Tornio Järjestökehittäjä | Helsinki Kulttuurituotanto: Kulttuurihankkeiden hallinnointi | Turku Toiminnallinen mediakasvatus | Helsinki Voimaa taiteesta Hyvinvointia tuottamassa | Lappeenranta
Työväenopisto
Ilmoittautuminen kevään kursseille alkaa maanantaina 7.12. Painettu ohjelma haettavissa työväenopiston toimipisteistä, Helsingin kirjastoista ja Virka-infosta perjantaina 27.11. Kursseja voit selailla jo nyt www.hel.fi/tyovaenopisto > Ilmonet.fi-kurssihaku. Alle 25-vuotiaille toinen kurssi ilmaiseksi. Lue lisää netistä.
Tarkempaa tietoa koulutuksista ja hakulomakkeet: www.humak.fi
järjestö- ja nuorisotyö - kulttuurituotanto - viittomakieliala
Slavoj Zizek
Klo 1518 Esitelmä: What does it
isto, Porthania, lue Maanantai 30.11. Helsingin yliop Tiistai 1.12. Kiasma-teatteri, Mann
ntosali P1, Yliopistonkatu 3, Helsin
ki
m mean to be a communist today?
erheiminaukio 2, Helsinki
Klo 12 Zizek! -elokuva. 71 min r m a e o ideology: Report from battleground Klo 1417 Esitelmä: Cinema and l a -elokuva. 150 min s Klo 17.30 Perverts guide to cinem
Kimmo Jylhämö ja Han Kuusela (toim.): i anna toi
VAPAA PÄÄSY!
Slavoj Zizek:
POLITIIKKAA, IDIOOTTI!
VA ASTAKKAINASETTELUJA Z ZIZEKIN KA SSA N KAN
PEHMEÄ VALLANKUMOUS
PSYKOANALYYSI, TAIDE, POLITIIKKA A
Slav Sl voj the Superstar. Sloven l venialainen filosofi ja psy a sykoanal tikko Slavoj Zizek palauttaa nalyyti po tiseen keskusteluun ideologian ja vast akkainasettelut. Hä on oliitt e n st t u Hän ky yllästynyt heikkoon vasemmistoo , joka semmis oon, jok mist k ei k kykene haastamaan kap e apitalismia edes ap si oin kun se tutisee. illoi ku oin i
ekin Sisältää otteita Zizekin t teksteistä ja haastattelun.
Kirjoituksissaan Zizek liikkuu suvereenisti niin populaarikulttuurin, taiteen, tieteen kuin tavallisen arjen, politiikan, uskonnon ja teoreettisen spekulaationkin välillä. Hänen ajattelunsa voi herättää vastustusta ja ärsyttää, mutta se ei koskaan ole tylsää tai mitäänsanomatonta.
Nid. 400 s. ovh 36 .
WWW.GAUDEAMUS.FI
H n Kuuse Hanna Kuusela on kansalaisaktivisti ja ela el aa k k lttu kult u ntu kulttuurintu tutkija ja Kimmo Jylhämö on mmo m hä V Voim lehd Vo ma-lehd päätoimittaja. hden mitta taja a
Nid. 160 s. ovh 15 .
www.intokustannus.fi
38 voima 9 /2009
Näin puhui Björn Wahlroos
Finanssikriisi ei ole muuttanut mitään. Suomen palvotuin kartanonherra Björn Wahlroos on yhä taloudellisen ajattelun johtotähti, vaikka juuri hänen hyveensä johtivat finanssikriisiin. Hänellä on vain käynyt hyvä flaksi. Nyt hän opettaa, mitä on yhteiskuntavastuu.
TEKSTI: KIMMO JYLHÄMÖ KUVITUS: KLAUS WELP
STUN YLEN viestintäseminaarissa ja kuuntelen, kun toimittaja kertoo aktivismista ja näyttää kuvia aktivistivuosilta. Seminaari järjestetään Helsingin Katajanokalla Marina CongressCenterissä. Odotan, että nyt saa sitten valittaa ja marista. Ei saa, tilaisuus on tarkoitettu poliitikoille ja talous- ja mediaeliitille. Aiheena on vitsikkäästi "vastuu, etiikka ja moraali sinun, minun, meidän". Kuuntelen, kun entinen aktivistitoimittaja opettaa, että aktivismi on elämäntapana kivaa, mutta siihen sisältyy liian mustavalkoista ajattelua. Oikea toimittaja taas etsii tasapainoista totuutta näkökulmien moneudesta. Sitä minäkin teen. Yritän ottaa selvää, mitä höpötys moraalista ja vastuusta yritysmaailmassa tarkoittaa. Pääesiintyjänä kun on Björn Wahlroos, joka aloittaa puheensa kehumalla, että muistaa häntä edeltäneen esityksen aikana kuullun työväenmarssin sanat: "Nyt sortui pakkovalta". Wahlroos ei tietenkään viittaa tässä kapitalismin pakkovaltaan vaan talouden vapauttamiseen 1980-luvun lopussa. Seurauksena tuli lama, jonka maksajiksi joutuivat suurissa mitoin pienyrittäjät. Nyt suuren finanssikriisin maksajina toimivat valtiot, jotka ovat taanneet pankeille ja markkinoille rahaa tuhansia miljardeja euroja. Pelkästään Suomi elvyttää finanssikriisiä 13 miljardilla eurolla.
I
dettiin naurettavina. Vielä esimerkiksi 1970-luvulla viiden prosentin tuotto oli hyvä. Wahlroos naureskelee vanhalle yritysmallille, johon kuului kaiken näköinen Mitbestimmung, yhteistoiminta ja muut "yritysdemokratiajärjestelyt". Ironian hän vie niin pitkälle, että vanhassa mallissa omistajan edut oli riistetty kokonaan: "eihän tämä yritys ole enää kenenkään", tai "se on meidän kaikkien, jotka siellä työskentelemme". Näin Björn Wahlroos puhuu keväällä 2009 Ylen viestintäseminaarissa. vanhassa mallissa unohtui, "mitä ne alkuperäiset riskinottajat ja omistajat tässä tekevätkään, juu, he saavat jonkin pienen korvauksen vaivoistaan, mutta se yritys on jo aikoja sitten erkaantunut heistä ja alkanut elää jonkinlaista valtiollista elämää instituutiona." Wahlroosin mukaan nykyajan yritysmallissa yritys ajaa "yksiselitteisesti taloudellisia arvoja. Se on omistajiensa alter ego ja heidän toiminnallinen muotonsa. He voivat purkaa sen koska tahansa." Finanssikriisi kuitenkin osoitti, että riskejä eivät kuitenkaan kanna "riskinottajat" tai pankit vaan velalliset ja valtio. Finanssikriisistä kirjoittanut filosofi Slavoj Zizek on sanonut, että "onkin totta, että elämme riskialttiiden valintojen yhteiskunnassa, mutta se on yhteiskunta, jossa toiset (Wall Streetin johtajat) tekevät valinnat, kun taas toiset (tavalliset asuntolainan maksajat) ottavat riskit."
WA H L RO OSI N M U K A A N
kehuu "erittäin hyväksi omistukseksi". Sammon omistajana häärii median ja eliitin rakastama hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos. omistamispeli on muuttunut yhä hetkellisemmäksi ja virtuaalisemmaksi. Samalla ollaan hyvin yksimielisiä siitä, että finanssikriisin syy oli juuri maailmanlaajuinen pankkijärjestelmä ja sen valvomattomuus. Finanssikriisiin johtaneen ajattelun ytimen paljastavat finanssitoiminnan eturivissä toimineet vipurahastot. Niissä sijoitetaan esimerkiksi miljoona ja otetaan helppoa lainaa yhdeksän miljoonaa, jolloin sijoituksen kokonaissumma moninkertaistuu 10 miljoonaksi vipuna toimivan lainan kautta. Sitten tämä 10 miljoonaa sijoitetaan rahastoihin tai yhtiöihin, joiden normaalituotto-odotukset olivat viime vuosina minimissään 20 prosentin luokkaa. Suuret voittoodotukset siis. Kuitenkaan pankkijärjestelmää ei kiinnostanut, mitä yhdeksän lainamiljoonan takuuna on. Kaikki kävi takuusta, fiktiiviset arvopaperitkin. Ja nyt tiedämme mitä tapahtui, kun riskit realisoituivat. Näin oli siis ennen finanssi-, tai pikemmin luottokriisiä. Voisi luulla, että jotakin on opittu. Ei ole. Finanssikeinottelun ammattilaiset otetaan edelleen tosissaan ja heitä pidetään niin älykkäinä ja mukavina, että heistä ei voi edes kirjoittaa kriittisesti. Björn Wahlroosista ei saa tehtyä kriittistä juttua, hän on korkeintaan "hurmaava lurjus". "Wahlroos on pukeutunut täydellisesti istuvaan, räätälillä teetettyyn pukuun, riettaaseen pinkkiin solmioon, hiukset ovat tiptop, viikset ovat juuri niin kuin pitääkin.
FINANSSIMA AILMASSA
Hän on pitkä, suoraryhtinen ja vetää esittelyt täydellisellä Oxfordin englannilla" haastateltava kertoo toimittajien ammattilehti Journalistissa. mitä parhaimmilla tarkoitusperillä", jatkaa Wahlroos etevänä reettorina. Hän ei puhu nyt kuitenkaan finanssikriisistä vaan liiallisen yhteiskuntavastuun vaaroista. Yritysten pitää varoa, etteivät ne mene liikaa mukaan yhteiskuntavastuuhöpötykseen. Wahlroos väittää, että "mikään ei ole elämässä helpompaa kuin asettaa jokin hieno tavoite ja sitten sanoa, että kaikki keinot ovat tämän tavoitteen saavuttamiseksi pyhitettyjä". Helppoa on Wahlroosin mukaan myös väittää, että moraalisuuspuhe olisi vastaus kaikennäköisiin ongelmiin. Wahlroos puhuu yritysten yhteiskuntavastuusta. Wahlroosin kritiikin kärkenä oli kuitenkin se, että yritykset kilpailevat tekopyhillä moraalija etiikkaohjeistoillaan. On epärealistista odottaa, että yritykset kantaisivat moraalista vastuuta. Eiväthän veronmaksajatkaan kerää veroja itse tai rikolliset ilmoittaudu rikoksen tehtyään itse poliisille.
"TIE TUHOON ON KIVETTY W A H L R O O S I N M U K A A N yrityksistä on vallalla siis kaksi käsitystä, uusi ja vanha. Vanhanaikaisen mallin mukaan "yritys on itsenäinen yhteisö, lähes kuin kunta tai valtio, verosubjekti, instituutio, ajallisesti lähes ikuinen". Tämä käsitys muodostui 1960-luvulla. Sen sijaan nykyaikainen malli on omistaja- ja pääomakeskeinen. Voidaan unohtaa kaikki muu. Yritys on pelkästään omistajiensa yhteenliittymä, omistajiensa yhteistoiminnallinen muoto, "ohut sopimuksen verkko, joka sitoo toisiinsa omistajiensa pääoman". Wahlroos jatkaa saarnalla siitä, että yritystoiminta on ajallisesti rajallista: "Yritys ei ole pysyvä. Tämä ei ole missään yhtä ilmeistä kuin
"Me elämme markkinataloudessa, joka korjaa itse itsensä."
private equity -rahastoissa, jotka itse asiassa tekevät ajallisesti rajoitettuja liikerakenteita ja sitten pyrkivät realisoimaan ne." Juuri tätä "ajallisesti rajoitettua" sijoittamispeliä Wahlroos on menestyksekkäästi harrastanut. Perustetaan pieni riskirahoituspankki, joka myydään isolle pankille ja jonka johtajaksi sitten päädytään. Sitten myydään pankki ulkomaille ja ostetaan ulkomailta oikealla hetkellä toinen. Onnistujan finanssipeliä. Epäonnistujista ei vain puhuta. Mitä ovat nämä private equity rahastot, joista Wahlroos puhuu? Ne ovat sijoitusinstituutioille tarkoitettuja pääomasijoitusrahastoja, rahastojen rahastoja, jotka sijoittavat osake- ja lainapääomasijoituksia yrityksiin tekeviin pääomasijoitusrahastoihin. Ne tavoittelevat pääomasijoitusrahastojen keskimääräisen tuoton ylittäviä tuottoja. Miten sitten tehdään parempaa tulosta? Ei ihan puhtailla papereilla, kuten selviää alan sanonnasta Never pay in cash, never play by the rules, never tell the truth. Private equity rahastot (pe) tahkoavat rahaa joko sillä, että sijoitetaan esimerkiksi kymmeneen pieneen kasvavaan yritykseen, joista yksi osoittautuu rahasammoksi. Toinen vaihtoehto on alussa kuvailtu vipurahastotoiminta.
K A K S I V U O T TA S I T T E N
opettaa vastuuta paremmin finanssikriisin aikoina kuin itse talouskettu Wahlroos, joka kertoo, että osakeyhtiö on määritelmällisesti "hetkellisesti yhteen kuuluvaa pääomaa". Osakeyhtiö on "yhden asian liike". Se on olemassa "ainoastaan siksi, että että sen omistajat haluavat toimia yhdessä saadakseen suuremman skaalan etuja eli tuottaa voittoa ja taloudellista vaurautta". Ei Wahlroos mitään äärioikeistolaista sano, hän vain kiteyttää muutoksen, joka on itsestään selvä ja tapahtunut. Yrityksen ainoa tehtävä on maksimoida tuotto omistajalle. Tämä maksimointi näkyi siinä, että ennen kriisiä alle 20 prosentin tuottoja piK U K A PA VOI SI K A A N
uutisoidaan, että finanssikonserni Sampo pyrkii nostamaan omistuksensa pohjoismaiden suurimmasta pankista Nordeasta 25 prosenttiin. Entinen pankkikonserni, joka on myynyt pankkitoimintansa, kasvattaa nyt omistustaan toisesta pankista. Vuonna 2006 Sampo möi pankkitoimintansa Danske Bankille neljällä miljardilla eurolla, kuittasi kaupasta kolmen miljardin myyntivoiton ja kasvatti Sampo-konsernin pääoman 7,5 miljardiin euroon. Nykyistä Nordea-omistusta Sammon konsernijohtaja Kari Stadighin
MARR ASKUUSSA 2009
pe-rahastoja hehkutettiin, vaikka riskeistä oltiin täysin tietoisia. Helsingin kauppakorkeankoulun ky Financen senior adviser Antti Pirskanen kirjoitti plaza.fi:ssä, että "pe on tällä hetkellä kuuminta hottia; jos lukee talousalan lehtiä niin Economistista aina Kauppalehteen saakka kaikki kirjoittavat Private Equity:stä. Sammostakin huhutaan, että Nalle alkaisi pian tekemään pe-sijoituksia." "Nalle" tarkoitti tietenkin Wahlroosia. Pirskanen jatkaa selvitystä perahastoista, että velkarahaa "otetaan niin paljon kuin pystytään. Sen jälkeen yrityksen toimintaa tehostetaan, tehdään strategisia muutoksia ja maksetaan velat pois yhtiön tuottamilla kassavirroilla. Tämän jälkeen rahasto omistaa firman, johon laittoi omaa rahaa alussa hyvin vähän nerokasta eikö totta? Totta kai käytännössä asia ei ihan noin helppoa ole. Velkavivun maksimaalinen
40 voima 9 /2009
voim voima
Ryypätkää lisää
Lobbaaminen kannattaa. Vielä kannattavampaa on hivuttautua työryhmiin, joissa lakeja laaditaan.
Kadonnut: 500 miljoonaa veroeuroa
K I L P A I L U K Y K Y M I T TA R E I D E N johtajamaa Suomi on osannut luovia työvoimastaan enemmän irti kuin moni eurooppalainen kumppaninsa. Me olemme 2,6 miljoonainen työvoima, josta 865 000 joustaa heikentyneissä työsuhteissa. Ei ihme, että valtiovarainministerimme kiittelee joustavuuttamme. Työttömiähän on nyt 266 000, tukitoimenpiteillä "aktivoituja" 79 000. Yhteensä 345 000. Kun tähän lisätään määräaikaiset, vuokra- ja/tai osa-aikatyötä tekevät, saadaan määräksi 865 000. Se on aika iso osuus koko 2,6-miljoonaisesta työvoimasta. Joustavia suomalaisia on sattumalta sama määrä kuin köyhyysrajan alapuolella eläviä kansalaisia, 700 000. Tilastokeskuksen vasta ilmestyneestä Työelämän suurten muutosten vuosikymmenet -julkaisusta ilmenee, että määräaikainen ja pätkätyöläinen saavat heikompaa palkkaa kuin vieressä samaa työtä puurtava vakituinen. H U O N O I M M A S S A asemassa ovat kuitenkin ilmaistyöntekijät. Ilmaistyöläisiä kun voi ottaa harjoittelija-nimikkeellä mihin tahansa tehtävään. Jopa tulosvastuulliseen. Missään ei kerrota, että tämä valtion 500-miljoonainen työllisyystukiraha menee pääosin kyseenalaisille koulutusorganisaatioille sekä ilmaisen työvoiman muodossa erilaisille yrityksille pörssiyhtiöistä pikkupizzerioihin. TE-koulutusyritykset ovat reaaliaikaisesti näkyvillä MOL:n sivuilla maanlaajuisesti. Mutta se, mihin yrityksiin nämä koulutusyritykset työvoimaa syöttävät ja millaisin ehdoin, on sitten se visaisempi juttu. L A M A O N I N N O S TA N U T yritykset entisestään käyttämään ilmaista työvoimaa. TE-yhteistyösopimuksen tehneitä palkattomia työläisiä palkkaavat Nokia, Pöyry, Kemira sekä kaupungit ja kunnat, seurakunnat, ministeriöt ja suurlähetystöt. Työt ovat todellista työtä, eivät harjoittelua, ja se tehdään selväksi jokaiselle heti alusta alkaen. Satojen tuhansien palkaton armeija on selkeästi kasvava trendi. Suurin osa näistä harjoittelusuhteista ei tavoitteensa mukaisesti johda työllistymiseen vaan tilalle otetaan uudet ilmaiset tekijät. TÄ M Ä K A I K K I
P
A N I M O A L A N
edustajat ovat viime vuosina päässeet ratkaisevaan asemaan eduskunnan työryhmissä, joiden tarkoitus olisi ollut valmistella muun muassa nuorten juomista hillitseviä lakeja. Viimeisimpien hallitusten alkoholipolitiikka on ollut elinkeinovetoista. Suurten yritysten varmistaessa tulojensa jatkuvuuden politiikan keinoin, on voimakkaasti kasvaneet alkoholihaitat nähty vain "elinkeinotoiminnan ei-toivottuna sivuvaikutuksena", toteaa Marjatta Montonen artikkelissaan Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä. alkoholin käytön "merkittäväksi uhaksi Suomen turvallisuudelle" maan sisäisen turvallisuuden parantamisen ohjelmassaan 2008. Tilastokeskuksen mukaan suoraan alkoholin takia kuolee päivittäin keskimäärin noin kuusi suomalaista. Jos mukaan lasketaan myös muut ennenaikaiset kuolemat, joissa alkoholilla on ollut osuutta, kuten onnettomuudet ja väkivaltatapaukset, saadaan tulokseksi jo keskimäärin yksitoista kuolemantapausta joka päivä. Stakesin viimeisimmät päihdetilastot kertovat viinaveron kartuttavan valtion verokassaa 1,8 miljardilla, mutta samaan aikaan alkoholihaittoihin kuluu laskutavasta riippuen 3,86,8 miljardia euroa. Synkistä lukemista huolimatta viime vuosikymmenien alkoholipolitiikka on ollut pääsääntöisesti kulutusta lisäävää. Alkoholiveroa alennettiin tuntuvasti vuonna 2003, ja alkoholin mainonta sallittiin jo 1994.
SISÄMINISTERIÖ NIMESI HALLITUKSEN ILTAKOULUSSA marraskuussa
E H D O T U S M A I N O N N A N rajoittamisesta pysyi pitkään hallituksen toimenpidelistalla. Kun asiaa oli käsitelty ja lobattu hyvän aikaa, päätettiin yllättäen, ettei suoria lakimuutoksia tehdä. Muutosten sijaan päätettiin perustaa erillinen työryhmä. Ryhmän tavoite oli selvittää "muita keinoja, joilla juomien mainonta saataisiin lähemmäs alkoholilainsäädännön säädösten tavoitteita". Ryhmän kuudesta jäsenestä neljä edusti tahoja, jotka hyötyvät alkoholin myynnistä ja mainonnasta. Mukana olivat Panimoliitto edustajanaan rajoituksia vastaan ahkerasti lobannut Timo Jaatinen, mtv Oy, Markkinointiviestinnän Toimistojen liitto mtl ry sekä Viestinnän keskusliitto. Kansanterveyden näkökulmaa edustavat ryhmän viranomaisjäsenet tekivät lukuisia uudistusehdotuksia, mutta ryhmän liike-elämää edustava osa äänesti enemmistön voimin kumoon toimintaansa rajoittavat uudistukset. Mahtipontisesti alkanut uudistushanke päättyi keväällä 2007 lähes koomisen niukoin tuloksin ryhmän enemmistön hyväksyessä seuraavat uudistukset: "alkoholimainontasäädöksiä sovelletaan alkoholipitoisiin geelien ja mehujäiden kaltaisiin uutuustuotteisiin, ja väkevien juomien epäsuoraa mainontaa koskevat säännökset tarkastetaan". M O N E T M U I S TA N E VAT V I E L Ä muutaman
rimmista lobbaushankkeista. Näin siitä huolimatta, että alan edustajat virallisesti vakuuttivat toistuvasti epäilevänsä koko varoitustekstin tehoa. Sen lisäksi, että teksti olisi vaikuttanut juomien imagoon, se olisi rinnastanut alkoholin vahvasti tupakkatuotteisiin. Kuten varoitustekstiä laatineen työryhmän muistiosta käy ilmi, ryhmä olikin hyvin erimielinen. Alkoholialan edustajat esittivät mitä merkillisimpiä syitä pienentää varoituksen kokoa ja supistaa sen sisältöä. Teollisuuden edustajat vaativat muun muassa, että tekstin koko täytyisi mitoittaa pienimpien erikoispullojen mukaan. Suuremman tekstikoon laittamista normaalikokoisiin pulloihin pidettiin mahdottomana, sillä se olisi antanut pienille pulloille kilpailuedun.
LUKUISTEN KOMPROMIS -
ITUS. "VARO li Alkoho kiösi taa si vaaran ksen & kehity si." e terveyt
yhteiskuntaluokat lävistävä maan tapa koskettaa vuosittain jo 320 000 suomalaista. Kuka poliitikoista voisi vastata kysymyksiin: Mitkä kaikki yritykset käyttävät järjestelmällisesti ilmaista työvoimaa? Mikä on harjoittelutyön jälkeinen todellinen työllistymisaste? Miten TEtukityöt vähentävät palkkatyön tarvetta? Kenen kukkaroon valuvat työllistämiseen sijoitetut 500 miljoonaa veroeuroa? Uudenmaan TE-keskuksen koulutushankinnoista vastaava Olli Petramo kieltäytyy vastaamasta näihin kysymyksiin kouluttajien liikesalaisuuteen vedoten. Mutta eikö valtion työllistämiseen käyttämän 500 miljoonan veroeuron käyttökohteen pitäisi olla läpinäkyvää ja jokaisen veronmaksajan tiedossa?
Mari Magma
2005 haluttiin kääntää suomalaisten juominen laskuun ja rajoittaa alkoholin mielikuvamainontaa. Lukuisat tutkimukset osoittavat mainonnan lisäävän juomista, viimeisimpänä Euroopan alkoholi- ja terveysfoorumin tilaama asiantuntijalausunto, jossa todetaan yksiselitteisesti: "Mainonta lisää nuorten juomista." Mutta siiderimainokset pyörivät yhä telkkarissa teinien parhaaseen katseluaikaan, heti iltayhdeksästä lähtien. Mitä on tapahtunut marraskuun 2005 jälkeen?
vuoden takaisen lain, joka määräsi alkoholipakkauksiin tupakka-askien kaltaiset varoitustekstit. Sehän oli se "huonosti valmisteltu uudistus", joka yllättäen peruutettiin eu:n komission vastustuksen takia. Näin ainakin tiedotusvälineissä annettiin yleisesti ymmärtää. Todellisuudessa eu-komissio ei koskaan kieltänyt Suomelta varoitusmerkintähanketta. Ainoa asia, jonka eu:n komissio hylkäsi, oli Suomen päättämä ensimmäinen versio varoituksen sanamuodosta. Teksti koettiin liian yleismuotoiseksi. yleismuotoisen tekstin sitten olivat laatineet? Peruspalveluministeri Paula Risikko oli nimennyt työryhmään kuusi jäsentä. Puolet heistä edusti alkoholijuomista rahansa saavia tahoja. Mukana oli myös varoitustekstejä vastaan ahkerasti lobannut Panimoliiton Timo Jaatinen. Lisäksi edustettuina olivat Elintarviketeollisuusliiton alkoholijuomateollisuusjaosto ja Ulkomaank a u p a n agenttiliiton viinijaosto. Ryhmään osallistuneen Montosen mukaan varoitustekstit olivat panimoalalle yksi viime vuosien suuK E T K Ä TÄ M Ä N L I I A N
jälkeen, vuoden 2007 lopulla, työryhmä sai vihdoin tekstin muotoiltua: "varoitus: Alkoholi vaarantaa sikiön kehityksen ja terveytesi". Oli etukäteen tiedossa, että eu-komissio ei tule hyväksymään tämän kaltaista liian yleistä varoitusta. Teksti oli kuitenkin ainoa, jonka myös alkoholiala hyväksyi. Kun kirje komission kielteisestä kannasta tähän tekstin versioon sitten saapui 21. joulukuuta 2007, ministeri Risikko päätti yllättäen kumota jo edellisen hallituksen säätämän varoitusmerkintälain. Syyksi hän esitti eu:n komission kielteisen kannan. Tämä siitä huolimatta, että komissio lähetti 11. tammikuuta 2008 toisen kirjeen, jossa kannustettiin tekemään uusi ehdotus ja korostettiin varoituksen tärkeyttä.
SIEN
Janne Valkeapää
VUOSI 2009:
SY YSKUUN ALUSSA 2009
RISIKON PELI JATKUU
on jälleen perustettu poliittinen työryhmä pohtimaan mahdollisuutta rajoittaa alkoholin mainontaa. Uusi työryhmä päättää työnsä ensi keväänä. Ministeri Risikko on jälleen nimennyt ryhmään vahvan alkoholin myyjien ja mainostajien edustuksen. Tällä kertaa kansanterveyden viidellä edustajalla on kuitenkin yhdeksän hengen ryhmässä hienoinen enemmistö. Enemmistö ei vielä takaa mitään. Esimerkiksi alkoholin varoitusmerkintöjä valmistelleen työryhmän muistiosta selviää, että lääketieteen asiantuntija Kari Poikolainen liittyi teollisuuden edustajiin ja vastusti varoituksen sanamuotoa, jossa raskautta suunnittelevaa kehotettiin välttämään alkoholia. Vastustajien mukaan miehet voisivat tulkita kehotuksen itseään koskevaksi.
Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä.
andy best & merja puustinen
Monkey Business
.. ..
Värikkäät ja vuorovaikutteiset ilmatäytteiset veistokset tarjoavat aistinautintoja, iloa ja älyllisiä oivalluksia niin lapsille kuin aikuisillekin!
www.keravantaidemuseo.fi
14.10.10.1. TAPIO WIRKKALA Kuvanveistäjä
18-20 E-TO kset LAT K ity . AISIL unottu es . ja 22.11 ILM tä p 1 1.1 Äänis . 15.11. 2 7. Tule. 14.11 lo 15 ja 1 k aina
T.WIRKKALA: Suokurppa
Sara Hildénin taidemuseo
FLASH! Valoa ja liikettä 17.1. 2010 asti
Syksyn valovoimaisin näyttely! Kineettisen taiteen klassikoita ja uusinta valotaidetta: mukana mm. Olafur Eliasson, Tony Oursler, Nicolas Schöffer, Victor Vasarely ja Julio Le Parc.
Ahertajantie 5, Tapiola. Ti, pe-su 11-18, ke-to 11-20, klo 18-20 maksutta sisään! P 09-8165 7512. Bussit Kampista: 106,110. www.emma.museum .
SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEO
Avoinna ti su 11 18, 6 / 3 . Laiturikatu 13 Puh. (03) 5654 3500 www.tampere.fi /sarahilden
Tarot, Rahat (yksityiskohta), 2003, (II) Tasapainottelu.
Oheisohjelma: STUDIO: Nina Rantala 2.10.22.11.2009
. am.
ITÄINEN RANTAKATU 38, 20810 TURKU, AVOINNA TISU 1119 LIPUT: 7 / ALLE 7-VUOTIAAT ILMAISEKSI / STUDIO 2,50 , YLEISÖOPASTUS SU KLO 14. WWW.WAM.FI
TURUN KAUPUNGIN TAIDEMUSEO
WÄINÖ AALTOSEN MUSEO
Mitä jos jätettäisiin tyhjät puheet?
Päivänpolitiikan pelikentällä riittää läpänheittäjiä, mutta ketä kiinnostaa maailman syyt ja seuraukset kaiken mediamyllytyksen takana? Oletamme, että sinua. Vihreä Lanka raportoi todellisuuden tilasta joka perjantai perinteiseen tapaan paperilla ja pitkin viikkoa verkkolehdessä. Tutustu ja tilaa, jos et ole jo tilannut!
Saat lehdet kotiin kolmeksi kuukaudeksi numerosta 18230 naputtelemalla viestikenttään LANKA , nimesi ja osoitteesi. Viesti on sinulle ilmainen. Kaikki tilaukset muuttuvat jatkuviksi 1. tilausjakson jälkeen, ellei tilaaja halua erikseen valita toista tilauslajia tai peruuttaa tilausta. www.vihrealanka.fi/tilaa
TUTUSTU NY T 3 kk vain 10 !
Toisin sanoen.
ia
voima 9 / 2009
43
Sopeudu tai kuole
Aina tulee olemaan journalismia, mutta millaista?
on järjestetty jo kaksi seminaaria, joissa on pohdittu journalismin tulevaisuutta. Helsingin yliopiston viestinnän laitoksen tapahtumassa syyskuussa kysyttiin, voidaanko journalismin yhteiskunnallinen tehtävä pelastaa. Radio- ja tv-toimittajien liiton seminaarissa lokakuussa kysyttiin vielä synkemmin: kuka pelastaisi journalismin? Pessimistit varoittavat jatkuvasta medioiden tuotteistamisesta ja kaupallistamisesta. Tätä vastassa on optimistisempi näkemys, jonka mukaan journalismi ei ole kriisissä tai kuolemassa, korkeintaan murrosvaiheessa. Yritykset, kunnat ja julkishallinto eivät voi tehdä esimerkiksi investointipäätöksiä bb-talon tai Demin tietojen perusteella. Journalismi muuttaa muotoaan uusien kanavien myötä, mutta se säilyttää vahvan asemansa myös perinteisissä medioissa.
Koonnut Pertti Laesmaa
S
YKSYN AIK ANA
Kommandiittiyhtiö Yliopiston hallitusten jäseniksi on haalittu lauma ulkopuolisia jäseniä. Uusia hallituskokoonpanoja on kiitelty siitä, että ne edustavat yhteiskuntaa monipuolisesti. Monipuolinen ja ulkopuolinen saavat aivan uusia merkityksiä Yliopisto Ltd:n politiikassa. Monipuolinen muistuttaa oudosti sitä, mitä ennen sanottiin yksipuoliseksi. Jollain tavoin se vaikuttaa myös ulkopuolisen synonyymilta: mikä tahansa ulkopuolinen on monipuolinen. Minna Lindgren, Sibis 3/2009
Sanoin akrobaatti Petri Tuomiselle, että olisi tarjolla tällainen juttu, jota varten sun pitäisi leikata tukkasi, kasvattaa viikset, me kustaan sun vaatteisiin, että haiset pahalle ja et saa palkkaa lähdetkö mukaan? Samantien tien hän sanoi, että kuulostaa hyvältä, mukana ollaan! Maksim Komaro, Teatteri 6/2009
Ina Kallis
O N M Y Ö S K O L M A S N Ä K Ö K U L M A : asiapitoinen uutisjournalismi ei ole kriisissä, mutta haasteiden edessä. Tässä suhteessa Suomi poikkeaa monista läntisistä maista. Median läpikaupallistuminen ei ole Suomessa ainoa ongelma, vaikkakin iso. Mediataloja nykyään johtavien Hankenista ja Kauppakorkeakoulusta valmistuneiden rahakoneiden pitäisi ymmärtää journalismin kulttuurinen luonne. Journalismi ei ole mikä tahansa tuote, kuten kattopelti tai kännykkä. Tämän näkökannan puolesta on puhunut Turun Sanomien toinen päätoimittaja Riitta Monto: "Tarvittaisiin valistuneita kustantajia, jotka ymmärtävät toiminnan erikoislaadun. Medioissa tarvitaan kyseenalaistavia toimittajia mieluummin kuin sisällöntuottajia osaamiskeskuksissa", Monto sanoi Pasilan seminaarissa. Monto on kiinnittänyt huomiota toiseen, suomalaisen median erityispiirteeseen. Meillä ei ole vastaavaa julkisuutta kuin monissa muissa länsimaissa, kuten Ruotsissa, Englannissa tai Yhdysvalloissa. Suomen media ei ole valtaapitävien kriitikko ja vallan vahtikoira, vaan osa valtajärjestelmää. "Median suuri ongelma on samankaltaistuminen. Tiedotusvälineiden runsaudesta huolimatta tuntuu kuin media puhuisi yhdellä äänellä." YKSINÄÄNISY YTEEN
t "Päätoimittaja ovat liian a samasta puust veistettyjä."
Vastaavaa "yksiäänisyyttä" ei esiinny liberaaleissa länsimaissa, mutta idän autoritaarisen menneisyyden maissa se on vallitseva. Suomi oli 110 vuotta Venäjän autonominen suuriruhtinaskunta. Pe r u s t e l l u s t i voi kysyä, tarjoaisiko "yhden äänen" politiikan ja journalismin kyseenalaistaminen elintilan uusille toimijoille, jos samalla oivalletaan liiketaloudellinen markkinarako? Voiko "yksiäänisyys" murtua, kun suuret ikäluokat antavat paikkansa nuoremmille? ylärakenteen instituutiot muuttuvat hitaasti. Ne myös suojautuvat pyrkiessään säilyttämään yksiäänisyyden. Nuorten ja
YHTEISKUNNAN
naisten nousu media-alalla ei välttämättä takaa mitään, ainakaan heti. Keskisuomalaisen syyskuisen gallupin mukaan Suomen johtavien lehtien päätoimittajien ja yleisön Nato-mielipiteissä on ammottava kuilu lehtien tyrkyttäessä Natoa epäröivälle kansalle. Hämmästyttävästä yksiäänisyydestä on puhunut myös Kauppalehden 31-vuotias päätoimittaja Aarno Ahosniemi: "Päätoimittajat ovat liian samasta puusta veistettyjä. Jos kaikki ovat samaa mieltä ja menevät samaan suuntaan, ei synny ennakkoluulottomia ratkaisuja", Ahosniemi sanoi Helsingin Sanomissa syyskuussa. "Jos ei ole erilaisia näkemyksiä, mediabisneksen punainen lanka saattaa jäädä löytymättä." markkinarako, josta voivat pujahtaa pienet ja nokkelat, kuten nisäkkäät dinosaurusten vallan horjuessa ilmastonmuutoksen takia? Jorma Mäntylä
O L I S I K O TÄ S S Ä
Vaihtoehto shoppailurundille. Kokoontukaa kavereiden kanssa vaihtamaan keskenänne vaatteita sen sijaan että ostaisitte uusia. Kavereiksi kannattaa valita itsesi kokoisia ihmisiä, joilla on hyvä vaatemaku. Niksi-Eikka, Nuorten Luonto 3/2009
Koska kohdekaupunkeja ei ole Supossa vielä lyöty lukkoon, sallittaneen pari ehdotusta. Marokossa mukava terroristien tarkkailupaikka voisi olla Casablanca ja elokuvasta kuuluisa Rickin (Humphrey Bogart) kapakka. Siellä musta muusikko Sam soittaa pianoa, kun häneltä pyytää: Play it, Sam. Play As Time Goes By! Ja toinen mainio tarkkailupaikka olisi kenialainen turistikaupunki Mombasa. Sehän on suomalaiselle kotoisa jo Taiskan hittibiisin ansiosta:"Kuumankostean minä tunsin Mombasan / ja meren, taivaan Afrikan." Nimimerkki Eero, Tiedonantaja 39/2009
SUURI KUPLA
Edesmennyt päätoimittaja Raino Vehmas selitti vuonna 1971 Aamulehden nousun Tampereen ykköslehdeksi luotettavan uutisoinnin ja tiedonvälityksen ansioksi. Nyt mediataloissa yrityksen ensisijainen tavoite on liikevoitto. Heidän johtamissaan mediatehtaissa harvalukuinen "moniosaajien" joukko tuottaa juttuja nopeasti useaan välineeseen. Internetin läpimurto tapahtui 15 vuotta sitten, mutta mittaritutkimusten mukaan fakta- ja asiaohjelmien osuus Ylen ohjelmien kulutuksessa on pysynyt ennallaan. Tosin niiden ulottumattomissa olevien nuorten määrä on kasvamassa. Syrjäytyminen on kuitenkin sosiaalipoliittinen ongelma, ei median aiheuttama.
" U U S I T E K N O L O G I A pakottaa ymmärtämään yleisöä", sanoi Charlie Beckett London School of Economicsista. Netin tuoma vuorovaikutus on myönteinen asia. Kansalaisjourna-
lismi pakottaa ammattitoimittajat kuuntelemaan yleisöä herkemmällä korvalla. Monikanavajulkaisemisen takia samat jutut tulvivat eri muodossa eri kanavilta. Etiikkaa ja lainsäädäntöä höllennetään, jotta erilaiset sponsoroinnit ja tuotesijoittelut toisivat lisää rahaa. Internet on kiihdyttänyt muutosta mahdollistamalla tarkistamattomien ja keskeneräisten uutisten julkaisemisen. Luotetaan siihen, että juttua korjataan lukijapalautteen avulla. kansalaisjournalismi on silti suuri kupla. Tutkimusten mukaan vain 14 prosenttia ihmisistä osallistuu verkkokeskusteluun päivittäin tai usein, 85 prosenttia joskus tai ei lainkaan. Varovaisenkin arvion mukaan länsimaihin on muodostumassa laajoja väestökerroksia, jotka ovat analyyttisen laatujournalismin tavoittamattomissa. Tiedosta tulee eliitin etuoikeus.
PA LJ O N P U H U T T U
Ei siinä vielä kaikki, että Aallolle keksittiin nimi. Kohta HSE ei ole enää HSE vaan ASE, Aalto University School of Economics. Helsingin kauppakorkeakoulun suomenkielinen nimi tulee muuttumaan tammikuussa Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluksi. [...] Nimeäminen saa aina tunteet heräämään. Piazzassa yksi kirjoitti: "Ihmettelen, miten rehtori voi määrätä nimestä. Haluaisin ehdottomasti, että siihen liitetään Aallon jälkeen Helsinki. Aallosta valmistuvilla ei ole mitään meriittiä papereilla vielä vuosikymmeniin. Sama olisiko nimenä Pippuri." Johanna Mitjonen, Kylteri 3/2009
on kiinnitetty huomiota myös tutkijapiireissä. Professori Risto Kunelius on johtanut tutkimusprojektia, jossa on tutkittu suomalaista poliittista journalismia. Kuneliuksen mukaan journalismin päälinja on pysynyt ennallaan: kansalaisia kutsutaan seuraamaan näytelmää, jossa kyse on ammattipoliitikkojen kyvystä ohjata valtiolaivaa yhteisesti sovittuun suuntaan. Tutkimuksen empiirinen aineisto kertoi politiikan ja journalismin strategioiden yhtenevyydestä.
Suomalainen Rovaniemen kaupunki on hyväksytty mukaan Guinnessin ennätyskirjan seuraavaan painokseen. Kaupunki on kirjan edustajien mukaan kiistatta maailman suurin dadaistinen taideteos yli 8000 neliökilometrin pinta-alallaan. "Erityisesti Rovaniemen keskustalaiset kaupunginvaltuutetut edustavat dadalle tyypillistä tahallista irrationalismia parhaimmillaan", kiitteli kirjan toimittaja Kenny Kil. Tiettävästi myös koko Suomi on ehdolla kirjaan kategoriassa "vitun vammasin valtio ikinä vittu missään oikeesti". Lehti totuus seuraa perässä 15.10.2009 http://lehti.samizdat.info/2009/10/15/
Jorma Mäntylä
44 voima 9 /2009
eläin
Minkki
(Mustela vison & Neovison vison) ovat kaikki samaa alkuperää. Ne ovat Pohjois-Amerikasta periytyvää sukulinjaa, jonka ainoa tarkoitus on päätyä turkikseksi. Pohjoismaihin minkki tuotiin 1930-luvulla turkiseläimeksi. Minkki elää häkissä, villiminkki luonnossa, mutta se on karannut tai päästetty sinne. Minkkiä pidetään luonnossa kovana saalistajana, erityisesti vesilintujen munat ja poikaset päätyvät minkkien ravinnoksi.
S U O M E N O L O I S S A E L Ä V ÄT M I N K I T
Revontulitusta intissä
Armeijassa suomalaiset viettävät aikaansa naama joko turpeessa tai taivaalle tuijotellen.
tarhaaja on Tanska. Viime vuonna maa tuotti maailmanmarkkinoille 14 miljoonaa minkinnahkaa. Kesällä 2009 Tanska kielsi kettutarhauksen. Siirtymäajat ovat tosin pitkiä, enimmillään 15 vuotta. Minkkitarhauksen kieltäminen näyttää oikeudenmukaiselta, kun näkee kuvia eläinten olosuhteista tarhoilla. Tanskalainen eläinoikeusjärjestö Anima julkaisi lokakuussa kuvia ja videomateriaalia 34 tanskalaiselta tarhalta. Eläimet ovat vakavasti loukkaantuneita, stereotyyppisesti häiriökäyttäytyviä ja täynnä hoitamattomia haavoja.
MAAILMAN SUURIN MINKKIEN
suuren sanomalehden, Ekstra Bladetin, toimittajan Miki Mistratin pyynnöstä. Tanskan turkistarhaajat pyrkivät oikeusteitse estämään kuvamateriaalin julkaisemisen. Oikeuden päätös antoi luvan julkistaa kuvat. Turkistuottajien järjestö myös lupasi kuvaajien ilmiannosta 500 000 kruunun (lähes 70 000 euron) palkkion ennen kuin video julkistettiin. Muutamaa päivää ennen kuvauksia tanskalaisilta tarhoilta oli päästetty minkkejä vapauteen, ja turkistarhaajat lupasivat palkkion sekä vapauttajien että kuvaajien ilmiannosta. Kyseessä eivät ole samat henkilöt. Videolla eläinoikeusjärjestö Animan edustajat esiintyvät omilla kasvoillaan ja nimillään, sillä Animan päämääränä ei ollut salailu eikä eläinten päästäminen vapaaksi.
A N I M A K U V A S I M AT E R I A A L I N
TÄHTIÄ PAPERILLA. Jorma Luhta on kuvannut Suomen tähtiöitä.
kuvagalleriansa turkiskuvat: "Tässä kuvat, joita et saisi nähdä". Eläimet ovat verisiä, useat ovat pureskelleet hännäntyvensä rikki. Kuvien esittäminen on tarpeellista, mutta niitä ei haluaisi nähdä. Eläintenhoidon törkeä laiminlyönti osoittaa Animan tiedottajan Joh Vindingin mukaan piittaamattomuutta. "Ainoa ratkaisu tilanteeseen on minkkitarhauksen kieltäminen", Vinding sanoo. Eläinsuojeluliitto Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara ei ole yllättynyt Tanskassa julkaistuista kuvista: "Suomalaisilla turkistarhoilla tilanne ei ole sen ongelmattomampi", Tuomivaara huomauttaa. Aiemmin syksyllä julkistettiin samankaltaista kuvamateriaalia Norjasta.
EK STR A BL ADET OTSIKOI
sosiaalidemokraattien europarlamentaarikko Dan Jørgensen vaati kuvien julkaisun jälkeen minkkitarhauksen kieltämistä EU:ssa. Euroopassa tarhauksen ovat tähän mennessä kieltäneet jo Britannia, Irlanti, Itävalta, Bulgaria, Sveitsi ja Kroatia. Niiden lisäksi esimerkiksi Ruotsi on rajoittanut turkistarhausta.
TA N S K A L A I N E N
Hannele Huhtala Videomateriaali turkistiloilta: http://anima.dk/forbydminkavl/
O N E L L E kaupunkilaissällille armeija tarjoaa ensimmäisen kunnollisen kosketuksen luontoon. Puolustusvoimissa virnuillaan, että ennen inttiä monikaan kundi ei tiedä, miltä mustikanvarvut näyttävät alhaalta päin katsottuna. Varmasti se selviäisi myös luontoleirillä, mutta eiväthän kaikki sellaisille osallistu. Puolustusvoimien edustajat muistuttavat myös mielellään, että sen alueilla esiintyy paljon harvinaisia kasvi- ja eläinlajeja. Tasaisin välein räjäytettävä metsikkö tarjoaa talousmetsää paremman kasvualustan monille eliöille paloaukeineen ja lahopuineen. Tämä tietenkin oletuksella, että mainitut eliöt selviävät räjäytyksistä. Santahaminassa ja muilla Helsingin edustan saarilla puolustusvoimien voisi jopa väittää pitävän luontoarvoja panttivankinaan. Monet haluaisivat muuttaa saaret asuinja virkistysalueiksi, mutta armeija ei halua luopua niistä ja vetoaa samalla suojelutarpeeseen. Koska saarilla ei ole saanut tehdä juuri mitään pois lukien sotaleikit -- niiltä löytyy lajeja, jotka varmasti häviävät jos sotilaat karkotetaan ja alueet avataan suurelle yleisölle.
M
koituksena oli harjoitella vesistöjen ylitykseen tarkoitetun kaluston käyttöä. Erityisesti mieleen jäi neuvostovalmisteinen Ponttonikalusto 73, joka kulki KRAZ 225 maastokuorma-auton lavalla. Ponttoniyksiköistä kasattiin lauttoja, joilla pystyttiin kuljettamaan miehistöä ja kalustoa vesistöjen yli. Normaalileirillä aika olisi kulunut lähinnä kanervikkoa tuijotellessa, mutta kerrankin meno oli eri, viisi päivää seilailimme pikkuista järveä ristiin rastiin Pahkajärven ampuma-alueella. Normaaliin tapaan alkuviikko harjoiteltiin ja viimeisenä yönä opittu laitettiin koetukselle. Lastasimme lautalle pikaisesti
autoja sun muita ja sahasimme sitten sitä järveä rannalta toiselle. Tapahtumaköyhän harjoituksen pelastivat revontulet, taivaankansi oli täynnä niitä läpi yön. Syksyllä 1995 EteläSuomessakin nähtiin normaalia enemmän revontulia. "Aktiivista aikaa", ilmatieteenlaitoksen tutkimuspäällikkö Heikki Nevanlinnan sanoin. Rantautumisten välissä vesillä ei ollut juuri mitään tekemistä, joten saatoin keskittyä ponttonilautan kannella makoiluun ja revontulien katseluun. Siinä se yö meni taivasta tuijotellessa ja elämän mysteereitä ihmetellessä. Keskellä järveä puutkaan eivät haitanneet näkyvyyttä. Viikonloppuvapaille pääs-
tyäni luin lehdestä, että kyseessä oli ollut erityisen vilkas revontuliyö, olivat näkyneet Helsingissä saakka. luontoelämyksiä kuitenkaan kokea kiväärin tähtäimen läpi? Onko lähes koko ikäluokan miesten ehdollistaminen militarismille tarpeellista? Kuinka väistämättömästi palkka-armeijaan siirtymistä seuraisi Nato-jäsennyys? Avaruuttakin suurempia mysteereitä nämä ihmisen luomat.
PITÄÄKÖ NÄITÄ
Jari Tamminen Jorma Luhta: Tähtiyöt. Maahenki 2009. 84 s.
TÄHDET & AVARUUS
K Ä V I N K E S K I K E S Ä L L Ä katsomassa Nicolas Cagen tähdittämän maailmanloppuelokuvan The Knowing. Elokuvan jälkeen minusta tuntui pienemmältä ja mitättömämmältä kuin pitkään aikaan. Olen tottunut toimimaan erilaisissa kansalaisjärjestöissä, jotka tekevät ympäristönsuojelutyötä planeetan puolesta ja kamppailevat suuryritysten ja hallitusten kanssa. Vaikka kansalaisjärjestöt ovat usein altavastaajan asemassa, on silti tuntunut, että asioihin on mahdollista vaikuttaa. Mutta mitä voimme tehdä, kun omaa planeettaamme uhkaakin supernova, jättimäinen asteroidi tai muu avaruuden luonnonilmiö? Mitä hittoa me voimme tehdä, pohdin leffasta kotiin kävellessäni. Kotona etsin vastausta netistä, tietenkin, ja päädyin tähtitie-
K U N S U O R I T I N A S E P A LV E L U S TA -
vuosina 19951996 Karjalan Prikaatissa Vekaranjärvellä, Kouvolan pohjoispuolella, sain tutustua luontoon hyvinkin läheisesti. Umpimetsässä sijainneessa varuskunnassa keskityttiin pöpelikössä ravaamiseen. Tuona syksynä osallistuin pioneerikoulutukseen kuluvalle vesistöleirille, jonka tarNI
teellisen yhdistyksen Ursa ry:n sivuille. Liityin jäseneksi saman tien. Tähdet ja avaruus -jäsenlehden vuoden viides numero vastaa huoliini ainakin osittain. Isot asteroidit, joita on osunut Maahan ja lähiplaneettoihin historiassa moninkertaisten atomipommien voimakkuudella, ovat torjuttavissa ydinaseilla. Tarpeeksi isoilla latauksilla asteroidit voisi pilkkoa palasiksi tai työntää pois Maan kanssa leikkaavalta radalta. Luettuani jutun minusta tulee hetkeksi ydinaseiden puolestapuhuja. En halua, että esimerkiksi Eurooppa posahtaa asteroidin ja aseistariisunnan yhteisvaikutuksesta taivaan tuuliin. Kansainvälisellä yhteisöllä tulisi todellakin olla pommeja, ihan vaan työkaluna eikä niinkään aseena. Tähtiräjähdys eli supernova
olisi maapallon kannalta täystuho jopa 6 500 valovuouoden etäisyydeltä. Se on ihan kädeltä kä sittämättömän suuri etäisyys. En löydä mistään tietoa, kuinka monta tähteä sille matkalle mahtuu, mutta varmaan aika monta, sillä Auringon jälkeen lähin tähti on noin neljän valovuoden etäisyydellä. Tähdet ja avaruus -lehti saa minut entistä enemmän innostuneeksi no, tähdistä ja avaruudesta. Lähetän lukijapalstalle kysymyksen älyllisen elämän etsimisestä ja tarkistan seuran kotisivuilta syksyn tulevaa yhdistystoimintaa.
Jukka Vuorio
Millaista vihreää sähköä sinä käytät?
Vertaile vaihtoehtoja www.ekosahko.fi
mpoot kodin puhdistusaineet hajusteettomat shampoot hiusten hoitoaineet käsipesut vartalosha
lu
a o-, -, a ist ek nto n- j upo o a lu ilm eka aa ot m istu ta
on
EKOLOGINEN PESUAINEPERHE
O OL E HY VÄ SA I NY T ME RK IT SA NO JEN SA TA AK SE .
Ole hyvä luonnontuote oy, 05 215221, 045 1327 086, info@olehyvaluonnontuote.fi, www.olehyvaluonnontuote.fi
auta joulupukkia,
tilaa eettinen joululahja!
Anna Maailman kuvalehti Kumppani lahjaksi ka averille tai itsellesi tarjoushintaan 24 euroa/vuosi! Tilaajalahjana Into-kustantamon Ympäristöatlas. Tee tilaus osoitteessa: www.kumppani.fi/lahjatilaus Tilaus alkaa ensi vuoden alusta.
Tarjou on voimassa nettisivuilla jouluaattoon ous asti ja se kosk e v asti ja se kos ee vain kotimaan tilauksia.
kehityspolitiik ka ihmisoikeudet ympäristö kulttuuri
11/2009 3,50
lehti maailman kuva
arcadia sánchez sinnittelee muuttuvassa ilmastossa
kuivuus vei sadon, taas
amina pelastaako kööpenh apu? vai oma
Ilmastolakiväittely
Yes-miehet
Egyptin bloggaajat
kehityspo olitiikka
ihmisoikeudet ympäristö
kulttuuri
46 voima 9 /2009
Räbätädin riimit
Voiman Jukka Vuorio tapasi Rauhatädin & kuuli ikävän totuuden: räp-skene ei poikkea muusta yhteiskunnasta. Kumpikin on epätasa-arvoinen.
levyään jo pari vuotta kypsytellyt räppäri Rauhatäti on julkaisemattomaksi artistiksi poikkeuksellisessa tilanteessa. Lapista pääkaupunkiin jo yli 10 vuotta sitten muuttanut räppimimmi on melko lyhyellä keikkahistoriallaan ja MySpacen biiseillään vakuuttanut monet alan vaikuttajat, ja kiinnostuneita julkaisijoita on ilmaantunut jo useampia. Istumme Rauhatädin kanssa kalliolaisessa kuppilassa. Eloisa ja iloi-
E
N S I M M Ä I S TÄ
nen räppäri kertoi Rauhatäti-persoonansa olevan elämänsä ensimmäisessä haastattelussa. Rauhatäti, miten eroat arkiminästäsi Hannasta? "Rauhatäti on häpeilemätön asioiden kertoja. Hanna on joku ihan toinen tyyppi." Miten päädyit räppialalle? "Ennen kuin pamahdin paksuksi, lauloin ja soitin haitaria Asa ja Jätkäjätkien kanssa. Sitä ennen olen ollut mukana aika paljon keikkailleissa indiemusaprojekteissa ja ollut tosi kiinnostunut balkanilaisesta musiikista. Laulettavissa biiseissä ei
kuitenkaan oikein sanat riittäneet, ja räppiin sai tungettua enemmän asiaa yhteen biisiin." Sanot biiseissäsi ihan suoraan "mie" ja käytät muutenkin murretta. "Joo mie oon Sodankylästä kotoisin, vaikka oonkin asunut täällä jo reilut 10 vuotta. Jos oma alkuperäinen kieli muuttuu, niin siinä samalla muuttuu jotain ihmisen sielusta. Tykkään kuunnella esimerkiksi oululaisten, lappilaisten ja lappeenrantalaisten tekemää räppiä, koska niissä kuuluu se oma murre. Vaikka onhan se Stadin slangikin murre." Helsingissä on kuitenkin pal-
jon muualta muuttaneita, jotka välttelevät oman murteensa puhumista. "Niin, täällä on paljon muuttuneita sieluja. Toisaalta jotkut kyllä luonnostaankin omaksuvat helposti uuden kielen tai puhetavan ja jotkut muuttavat puhettaan ihan tiedostamattakin." Oletko päässyt Helsingin räpskeneen? "En oikein tiedä mikä se skene edes on. Baariin lähtiessä menen kyllä mieluiten hiphopklubille ja mulla on aika paljon ystäviä jotka tekevät räppiä. Mutta en usko, että niin sanottu skene tarkoittaa räp-
päreille itselleen kovin suurta asiaa. Enemmän se on kuluttajien juttu, niiden nuorten jotka haluavat kuulua johonkin." No ei käytetä sanaa skene. Mun mielestä räppimaailmassa naisten asema ei ole ihan tasa-arvoinen. "Onhan mullekin tullut toinen räppäri sanomaan, että toi on tollasta ihan kivaa tyttöräppiä. Naiset ei ole tehneet Suomessa vielä kovin paljon räppiä, ehkä siitä johtuu erottelu. Eihän popmusiikissakaan laitetan eri sarjoihin miesten ja naisten laulamia kappaleita. Toisaalta sukupuolirajat tulevat esille kaikkialla muuallakin elämässä. Mun mielesKlaus Welp
RAUHATÄTI RIIMITTELEE: "mie sekkoilen / mutten pala loppuun / hiljasella tulella ei ole koskaan hoppu / se käristää päästä varpaisiin / enkä saa taas mistään kii".
pertti laesmaa, jari tamminen & jukka vuorio
Antiikkia, antiikkia
Nämä äänitykset ovat vuodelta 1950. Pronssikaudelta, joku saattaa ajatella. Toki tiedän, että juuri nyt meidän kaikkien pitäisi jäädä odottelemaan jonkun Ilmarin ja Jygen ennakkoon mainostettua, aivan uskomatonta huippulevyä. Soittimet on hankittu jo jokunen vuosi sitten ja niillä on harjoiteltu. Look on mietitty. Haastatteluja on annettu ja levyn kansikuvakin on jo otettu. Kappaleita funtsitaan jo täyttä häkää, joten kohta se on saatavilla. Tapauksen odotuksesta hermonahan minä näitä vanhoja levyjä tarjoilen. Charlie Parker ja Dizzy Gillespie levyttävät tässä viimeistä kertaa yhdessä. Tämä on myös ainoa kerta, jolloin heidän voi kuulla soittavan Thelonious Monkin kanssa. Bird ja Dizzy ovat elämänsä tunnossa. Myös elämänsä kunnossa. Monk seikkailee seassa ihanan coolisti. Curly Russell kävelyttää bassoaan oikeaoppisesti. Ja Buddy Rich pieksee rumpujaan sydämensä kyllyydestä. Mutta se arvo. Miten pannaan arvoksi? Mielestäni tällaiset herkkupalat ovat joka suhteessa täysin korvaamattomia. Bebopin klassikkolevy. (PL) Charlie Parker-Dizzy Gillespie: Bird And Diz. Verve 2006. sen esittänyt nimellä Vain öisin. Ja hyvin riittivät eväät! Maarit tietää minkälaista on ihmisen sisässä. Hän on hyvin valinnut musiikilliset polkunsa. Tämä levykin sen osoittaa. Ray Charlesilta saatu Kuuma kissa -biisi sihisee ja kynsii edelleen sähäkästi, tai Maaritilla ehkä enemmän hyrisee. Taiteilijan oma Nukun radio päällä -kappale pysyy sanomaltaan ajankohtaisena niin kauan kuin ihmiset rakastuvat toisiinsa. (PL) Maarit: Nukun radio päällä. Plastinka Records 2009. kuin kurjia. Stukat Turun yllä -intro Mossaus on mun bisnestä -kappaleeseen on edelleen eräs kovimmista jutuista mitä suomalaisessa punkskenessä on saatu aikaan. Jos tunnet jonkun kotimaisen undergroundpunkin diggaajan, jolle haluaisit ostaa kivan ja edullisen joululahjan, mutta et ymmärrä kyseisestä musiikista mitään; ongelmasi on nyt ratkaistu. Tilaa Delta Force 2:n levy suoraan bändiltä. (JV) Delta Force 2: Delta Force 2 -kokoelma cd. Omakustanne. oiaan. Jälkimmäiselle, riisuttua soulia r&b:hen, skahan ja poppiin yhdistelevälle The Blue God -albumilleen hän kiinnitti tuottajaksi Danger Mousen. To p l e y Bird on myös hiljattain aloittanut yhteistyön Massive Attackin kanssa. Hän laulaa yhtyeen uudella Splitting The Atom ep:llä. Tyyliään entistä minimalistisempaan suuntaan kehittänyt Massive Attack onnistuu kuulostamaan uutukaisellaan ajoittain lähes Leonard Cohenilta. Valittu tyyli ja yhteistyö Topley-Birdin kanssa lupaa paljon ensi vuodeksi luvatulta albumilta. (JT) Martina Topley-Bird: The Blue God. Independiente Records 2008. Splitting The Atom -ep kuunneltavissa www. massiveattack.com
Kuten vain Maarit sen osaa
Maaritin 35-vuotistaiteilijajuhlan myötä julkaistiin Nukun radion päällä -vinyyli vuodelta 1983 nyt myös CD:nä. Levyn ilmestymisen aikoihin minäkin olin jonkinlaisissa tekemisissä Hurmerintojen kanssa. Kivan tuntuinen pari. Olimme talkoohengessä mukana Elias-koulun varainkeruutapahtumissa. Maarit ja Sami esittivät tietysti musiikkiaan. Yksi sairaanhoitaja ja minä kunnostauduimme puolestamme vessojen kuurauksessa jälkisiivouksissa. Ihan vähän aikaa sitten muisteltiin porukassa, ketkä loistavat vokalistit ovat esittäneet Monkin iki-ihanan Round Midnightin. Sitten ihmeteltiin, miksi suomalaiset eivät ole sitä esittäneet. Päädyttiin siihen, että eväät eivät yksinkertaisesti riitä. Sitten muistettiin, että onhan Maarit
Punk-joululahja
Kuinka pitkälle trashpunkbändi voi pärjätä yhdellä vitsillä? Delta Force 2 todistaa uusimmalla levyllään, että yllättävän pitkälle. Varsinkin kun se vitsi on lähinnä Chuck Norrisin, perunalastujen ja jägermeisterin hehkuttaminen. Kokoelma pitää sisällään Delta Force 2:n koko tuotannon, 34 biisiä. Kun ensimmäisen levyn teema oli "mossaa tai delaa", on yhtye parissa vuodessa savuttanut kehityksensä lakipisteen, ja nykyinen motto on mossaa ja delaa. Levyn lyhyin on viiden sekunnin Balladi Michael Jacksonista, jossa lyhyen heviriffin päätteeksi huudetaan "oot kuallu". Personal Vietnam -kappaleessa Vietnamin veteraani muistelee, kuinka krapula-aamut viidakossa olivat enemmän
Parhautta just nyt
Martina Topley-Bird on ollut Englannin triphop-skenen ytimessä jo tovin. Hänen laulunsa dominoi Massive Attackista etäisyyttä ottaneen Trickyn albumeita miehen ollessa tuotteliaimmillaan ja tasokkaimmillaan. Vuosina 19951998 ilmestyi neljä albumia. Sittemmin Topley-Bird on julkaissut kaksi sooloalbumia, joilla hän puolestaan otti etäisyyttä Trickyn maaniseen paran-
voima 9 / 2009
47
tä miehiä ja naisia ei tarvitsisi erotella." No mitä mieltä sä olet kuluneen kesän soitetuimmista räp-artisteista Cheekistä ja Asteesta? "Voi voi, en ole tainnut kuulla heidän biisejään." Niitähän on soitettu koko kesä monella radiokanavalla. "En oikein kuuntele radiota. Tai siis kuuntelen, mutta lähes aina Ylen Ykköstä. Sieltä tulee laadukkaita ohjelmia joita tekevät oikeat toimittajat, eivätkä kaupallisten kanavien paskatoimittajat jotka eivät edes osaa suomea." Ylen Ykköstä... "Joo, tiistaisin sieltä tulee muuten kansanmusiikin ilta, suosittelen tosi paljon. Ja sunnuntaisin ja maanantaisin tulee jazzia. Lisäksi voisi erikseen mainita Jukka Mikkolan toimittaman Avaruusromuaohjelman, joka soittaa kokeellista elektronista musaa." Itse tykkään kuunnella Radio Suomea, mutta sieltä tulee aika usein aika kamalaa musaa. "Radio Suomea kuunnellessa kannattaa katsoa mihin aikaan kanavan laittaa päälle, tai muuten sieltä tulee Isto Hiltusta. Kanavan rootsillat on kuitenkin ihan mahtavia, samoin country-illat. Ja Rockradiota
teh"Levyä on s. Tä ty pitkään yönp sä välissä o musi räytetty yk kulakin."
tekevät todelliset alan ammattilaiset. Ylellä on arkistoissaan varmaan kaikki maailman levyt, sieltä saattaa tulla biisejä joita kellään ei ole kotikokoelmissaan." Jos mennään Ylestä takaisin näihin räppi-asioihin, niin debyyttilevyä et ole vielä saanut ulos? "Levyä on tehty pitkään. Tässä välissä on pyöräytetty yksi mukulakin, ja sen jälkeen kesti orientoitua jälleen äänityssessioihin. Nyt kun lapsi on puolitoistavuotias, on helpompaa ajatella taas musan tekemistä." Hiljaa hyvä tulee. "Levyä tuottaa Kim "Kasio" Rantala, joka on tuottanut aikaisemmin esimerkiksi Asan Loppuasukkaan ja ollut itse mukana sellaisissa kokoonpanoissa kuin Nuspirit Helsinki ja Giant Robot. Ajattelin, että teen levyn ensin valmiiksi ja tarjoan sitä vasta sitten julkaisijalle. Tai siis tarjokkaita julkaisijoiksi on jo sen verran, että pääsen itse valitsemaan niistä minulle sopivimman."
Jukka Vuorio Rauhatäti keikalla 11. 11. Helsingin Painobaarissa. Tädin uusia biisejä MySpacessa, www.myspace.com/rauhatati & keikkavideoita YouTubessa.
Sinne minua houkutat
on tärkeämpi, melodia vai sanat? Laulun kirjoittamisen kannalta varmaan sanat, jotka toimivat inspiraationa musiikille. Ja kuitenkin lopulta melodia kaappaa vallan, määrää sanojen merkityksen ja kertoo jotakin enemmän. Olen kuunnellut Kaj Chydeniuksen uutta Virta venhettä vie -levyä kymmeniä kertoja. Koska laulujen pohjana on suomalaisia klassisia runoja, ei laulujen rakenne avaudu helpolla ja kokonaisuus kestää poikkeuksellisen paljon kuuntelua. En tosin vieläkään saa kiinni, mitä mieltä levystä olen, mutta pidän sen kuuntelemisesta. Chydeniuksen valtava neljän tuhannen sävellyksen sisältävä tuotanto alkoi jo 1960-luvulla. Sitä tulee miettineeksi, miten Chydenius on onnistunut toistuvasti säveltäjänä poimimaan runoista tahtotilat ja asettamaan melodian palvelemaan runossa ilmennyttä tehtävää. Ja kuitenkin useita eri solisteja käyttävän Chydeniuksen oma rooli kutistuu usein minimalistisesti pianosäestäjäksi. Tällä levyllä solisteina toimivat muun muassa Taru Nyman, Monna Kamu, Tuukka Leppänen ja Kai Hyttinen. Kaikki laulavat hienosti, säestäjä-sovittajana toimii myös Eero Ojanen.
K
UMPI L AULUSSA
kokemukselle enää ole. Chydeniuksen musiikillinen onnistuminen on muistomerkki ajattelusta, joka ei hylji kansallista, poliittista eikä yhteistä. Nykyään taas hyvä musiikkikin on hyvin tuotettuna viihdettä, joka pyrkii välttämään kansaan vetoamisen poliittisessa tai kansallisessa merkityksessä. Se herättelee parhaimmillaankin vain uteliasta vähemmistöidentiteettiä. Siksipä Veljekset Chydeniuksen Isän kädestä -levy ärsytti ensikuulemalta. Ja ärsytystä lisäsi se, että kyse on Kaj Chydeniuksen omista pojista. Levy ei ole tosiaan tulkinnallisesti isänmurha vaan musiikillinen synttärilahja. Muutaman kuuntelun jälkeen alkaa kuulostaa, että eivät Veljeksetkään ole täysin lahjattomia.
Kimmo Jylhämö Kaj Chydenius: Virta venhettä vie. Texicalli 2009. Veljekset Chydenius: Isän kädestä. Johanna/Pyramid 2009.
C H Y D E N I U K S E L L A O N O L L U T niin suuri merkitys poliittisessa laululiikkeessä, että välillä saattaa unohtua, miten paljon hän on alusta alkaen säveltänyt suomalaista runoutta. Hänen kulttuurinen päätyönsä onkin ollut siirtää kansanlaulut ja suomalainen runous modernismiin. Tällä levyltä löytyy muun muassa Eino Leinoa, p. Mustapäätä ja Eeva-Liisa Mannerta. Modernistinen pyrkimys ottaa kiinni kansallisesta kokemuksesta on intellektuaalisesti nykyään orpoa ajattelua, koska aatteellisesti positiivista ilmaisua ei kansalliselle
48 voima 9 / 2009
Vapaaehtoisen köyhyyden sarja jatkuu
Köyhäilyn comeback?
Älä osta mitään -päivää vietetään joulushoppailun alkaessa. Elgin & Niemi neuvovat kuinka kieltäydyt oikein.
alussa maapallo kaipaa yksinkertaista elämäntapaa harjoittavia ihmisiä enemmän kuin koskaan aiemmin historiansa aikana. Ekologisen tuhon, ympäristön saastumisen, ilmastonmuutoksen, väestöräjähdyksen, globaalin markkinatalouden epätasa-arvoisuuden ja kaikkialle tunkeutuvan viihdejätteen myötä yhä aivokuolleemmaksi muuttuvan ihmiskulttuurin aikakaudella tarvitaan heitä, jotka haluavat ja uskaltavat sanoa "ei". Välillä tuntuu kuin länsimaiden keskiluokkainen enemmistö olisi kokonaan unohtanut sen yksinkertaisen ja itsestään selvän tosiasian, että joistakin asioista kieltäytyminen on olennainen osa terveellistä, kokonaisvaltaista ja täysipainoista ihmiselämää. Toisaalta nykypäivän maailmassa näyttäisi olevan myös ilahduttavan paljon ennakkoluulottomia ja aktivistihenkisiä pioneereja, jotka pyrkivät aidosti etsimään vaihtoehtoja ihanteettomalle, henkisesti kelottuneelle ja ekologisesti kestämättömälle Ikea-elämälle. Vapaaehtoinen jättäytyminen kulutuksen ja kertakäyttönautintojen ulkopuolelle tekee kenties parhaillaan jopa jonkinlaista nousua ideologisilla markkinoilla. Siitä vihjaa esimerkiksi se, että ensimmäinen aihetta käsittelevä suomenkielinen kirja ilmestyi vuonna 2008. Mari k. Niemen toimittama Kiitos ei! Kieltäytymisen kulttuurihistoriaa lähestyy askeettisuuden ilmiömaailmaa yhteensä kymmenellä esseellä, joissa käsitellään muun muassa raittiusliikettä, tä, selibaattia, erilaisia ruokailuvalintoja ja ekoyhteisöjä. .
2
000-LUVUN
omakohtaista kulutusta. Henkilökohtainen on siis jälleen poliittista, mutta verkottuneen ja tiedostavan vastakulttuurin maailmassa yhtälö pätee myös toisinpäin. Yksi esimerkki kansainvälisestä kulutuskriittisestä tempauksesta on vuotuinen Älä osta mitään -päivä, jota vietetään aina joulushoppailun alkaessa marraskuun lopulla. Ajatuksena on pidättäytyä ostamisesta ja rahan käyttämisestä yhden kokonaisen vuorokauden ajan. Nykyisin päivän viettoon osallistuvat myös useat museot ja teatterit, jotka tarjoavat tuolloin yleisölle vapaan sisäänpääsyn. Ympäri maailmaa levinnyt idea sai alkunsa Kanadassa, jossa sitä vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. -päivää vietettiin ensimmäistä kertaa vuotta myöhemmin. Vaatimattomuutta ja vähään tyytymistä julistavan filosofian mukaan yksinkertainen on kaunista. Jos vapaaehtoisen köyhyyden vuosituhantisen historian ja aatteellisen kirjon haluaisi tiivistää yhteen virkkeeseen, osuvin vaihtoehto lienee 1600-luvulla eläneen espanjalaisen jesuiittaveljen Baltasar Graciánin yksinkertainen huomio. Rikas ei ole se, jolla on paljon, vaan se, jolta puuttuu vähän.
S U O M E S S A Ä L Ä O S TA M I TÄ Ä N
Tero Tähtinen Älä osta mitään -päivä 27.11. Mari K. Niemi: Kiitos ei! Kieltäytymisen kulttuurihistoriaa. Ajatus Kirjat 2008. 224 s. Duane Elginin kotisivut www.awakeningearth.org
Y L I M Ä Ä R Ä I S E S T Ä J A turhasta painolastista luopuminen en n muuttaa tapaa, jolla ihminen nen e kokee jokapäiväisen elämänsä. n nsä. Duane Elgin listaa kirjassaan saan Voluntary Simplicity (1981) asiasioita ja asenteita, jotka yhdistävät ä ävät yksinkertaisempaan elämänmäntapaan pyrkiviä ihmisiä. Niitä ovat muun muassa mahdoldollisuus viettää enemmän aikaa ikaa kumppanin, perheen tai lasten sten kanssa, kyky kokea intiimimpi mpi yhteys luonnon kanssa, taipuipumus kokea vastuullista huoluolta köyhistä ja halu vähentää ää
voima 9 / 2009
49
Valkoisen auton tarina
Mitä intialainen palvelija miettii pimeässä herran kutsua odottaessaan?
vierailin kymmenen vuotta sitten Delhissä, käytössäni oli autokuski, joka kuskasi minua valkoisella autollaan ympäri Delhin ruuhkaisia teitä. Autonkuljettaja ei osannut juurikaan englantia, käyttää karttaa tai lukea. Intialaiseen tapaan hän vastasi kysymyksiin pyörittelemällä päätään tavalla, joka tarkoittaa samaan aikaan kyllä ja ei. Autonkuljettaja oli kuin Valkoisen tiikerin kuski. Kuten muutkin palvelijat, kuski hävisi iltaisin nukkumaan pimeyteen, missä palvelijat nukkuvat ja odottavat kutsua. Kun herra kutsui, hän ilmestyi valkoisen auton luokse kuin tyhjästä. Länsimaisessa ajattelussa pidetään kiinni periaatteesta, että toista ihmistä pitää kohdella päämääränä itsenään eikä pelkkänä välineenä. Olla oman itsensä herra eikä toisen palvelija on vapauden lähtökohta. Myös omistaminen on vapauden ehto puhumattakaan vapauden symbolista autosta. Yhdet pelaavat vapauden ja omistamisen peliä pistämällä rahat hienoon ja kalliiseen. Toiset hankkivat halvan auton tahallaan osoittaakseen, että ovat vapaita symbolistatuksista. Kolmannet eivät omista autoa, koska ovat vapaita omistamisesta. He kaikki kuitenkin tietävät, mitä on olla vapaa eikä pelkkä väline.
K
UN
kirjoittanut Financial Timesiin, Money- ja Time-lehtiin. Tyypillinen intialainen kosmopoliitti siis. Romaani on tyypillinen intialaisen kosmopoliitin erinomaisesti kerrottu tarina köyhästä autokuskista. Hieman epätyypillisemmin se keskittyy palvelijan ja herran suhteeseen. Se kertoo valkoisen Honda Cityn kuljettajasta, josta kasvaa yksityisyrittäjä. Tarina kiertyy spiraalimaisesti yhä syvemmälle siihen, mitä on olla palvelija Intiassa. perinteestään huolimatta äärimmäisen hierarkkinen yhteiskunta, josta puuttuu lähes kokonaan ajatus väkivaltaisesta vallankumouksesta. Orja ja palvelija eivät uhkaa hallitsevaa eliittiä. Adiga ei kuitenkaan mystifioi Intian pasifismia. Sen sijaan yksityisyrittämis-ideologian onttouden hän paljataa. Kirja on autonkuljettajan pitkä kirje Kiinan pääministerille, joka on saapumassa vieraaksi yksityisyrittämisen Intiaan. "Hän haluaa kuulla totuuden Bangaloresta." "Ja meidän maallamme, vaikka meiltä puuttuvat juomavesi, sähkö, viemäröinti, julkinen liikenne, taju hygieniasta, kurista ja järjestyksestä, kohteliaisuudesta tai täsmällisyydestä, on yksityisyrittäjiä."
I N T I A O N D E M O K R A AT T I S E S TA
Abessinia." Intian vastakohta "vapautta rakastava" Kiina on köyhälle parempi maa kuin Intia. Lapset hoidetaan, naiset kuolevat harvemmin synnytykseen ja köyhät elävät pidempään. Adiga murskaa myös kaunistelevan myytin Intiasta maailman suurimpana demokratiana. Korruption jokapäiväisyys ja köyhien aseman muuttumattomuus tekee demokratiasta keskeneräistä: "Minä ja tuhannet muut kaltaiseni tässä maassa olemme keskeneräisiä, koska emme ole saaneet käydä kouluamme loppuun." Valkoinen tiikeri on nykyaikainen Rikos ja rangaistus, jossa ei ole syyllisyyttä ja varsinaista rangaistusta. Se piirtää tarkan kaaren kehityk-
sestä köyhästä oppilaasta palvelijaksi ja sitten oman elämänsä herraksi, yksityisyrittäjäksi, joka asuu "teknologian ja ulkoistamisen pääkaupungissa" Bangaloressa. palvelijan roolista on katkaista kaikki siteet traditioon. Päähenkilö irtisanoo intialaisen keskeneräisyytensä murhaamalla isäntänsä. Tosin samalla tulee tuomituksi yksityisyrittäjän skitsofreniaan: "Minun maassani kannattaa pelata varman päälle: intialaisen yksityisyrittäjän pitää olla kiero ja suoraselkäinen, rienaava
A I N O A TA P A I R TA U T U A
ja uskova, viekas ja vilpitön, kaikkia yhtä aikaa." Adigan kirjaa on kiitelty siitä, että se luo Intiasta realistisemman kuvan kuin muut oxfordintialaisten kirjoittamat romaanit. Intiassa tämä on kiistetty närkästyneesti. Englannissa ja Suomessa taas kirjaa on kiitetty huumoristaan. Minä samastuin niin syvästi autonkuljettajan asemaan, että en nähnyt kirjassa juuri mitään positiivista huumoria tai edes ironiaa, ainoastaan makaaberia kuvausta siitä, mitä on, kun ei ole muuta kuin toisen palvelija. Kimmo Jylhämö
Aravind Adiga, Valkoinen tiikeri. BTJ Kustannus 2009. 345 s. Lue lisää Fifistä.
väline ja palvelija? Vuoden 2008 Bookerkirjallisuuspalkinnon voittanut intialainen toimittaja Aravind Adiga vastaa kysymykseen esikoisromaanillaan Valkoinen tiikeri. Adiga on
M I TÄ O N , J O S I T S E P E L K K Ä
kiinalaisia, koska "englantilaiset yrittivät tehdä teistä [kiinalaisista] palvelijoitanne, mutta te ette sallineet sellaista", kirjeessä pääministerille sanotaan: "On vain kolme valtiota, jotka eivät ole koskaan päästäneet ulkomaalaisia valtaan ja ne ovat Kiina, Afganistan ja
PÄ Ä H E N K I LÖ I H A I L E E
Arviot
Terveisiä isille
sekoilut vuosilta 1986 1989 on koottu nostalgiseksi kokoelmateokseksi Hemmo, iskän poika. Ave Koskelan sarjakuva-albumi sisältää aivan ensimmäiset Hemmo Paskiais -sarjakuvat ja aikoinaan Pahkasioissa ja Potseissa julkaistut tarinat. Pääosaa näyttelee Hemmo Paskiainen sekä hänen parhaat ystävänsä, parhaiden liimaa haisteleva, aloitteleva uusnatsi Stegu ja aivan liian nuorena tupakan polton aloittanut Lökä. Todella vivahteikasta näiden veijareiden elämä onkin. Lisäksi albumissa esiintyy Isä Paskiainen, irstaileva, vintillä juopotteleva
AISEN
H
EMMO
PA SK I-
aikuinen, joka pyrkii ylläpitämään kulissia tasapainoisesta vanhemmasta. Sivurooleissa vilahtelee Äiti Paskiaisen lisäksi erinäinen joukko sijaiskärsijöitä opettajista kokoomuslaisiin. Löysin itseni sukupolvikuilusta: liian kasaria. Erityisen ärsyttävää on jatkuvan Saksavitsin jauhaminen ja dokaamiseenkin puutuu. Silkkaa poikain anarkiaa ja vandalismia josta tietenkin alkaa lukemisen edetessä pitää. Tämän anarkian punaisena lankana on tekopyhien esikuvien rapauttaminen. Mustavalkoinen ulkoasu tavoittaa teoksen mentaliteetin, ja Koskelan tarkka kynä piirtää kaunista ja puhdasta jälkeä. Tyylillisesti sarjakuva
ei leikittele kuvakulmilla eikä vauhtia taikka draamaa haeta leikkauksella. Tarinat pysyvät helposti seurattavina ja vaihtelevuus korostuu kuvien toiminnallisuudessa.
Henri Salonen Hemmo. Iskän poika. Zum Teufel 2009. 166 s.
ja tunnetttu ranskalainen animaattori ja sarjakuvan tekijä Guy Delisle teki sarjakuvan työmatkastaan Pohjois-Koreaan. Siinä se. Pjonjangissa on täytynyt olla todella tylsää ja harmaata, sillä ne ovat ensimmäiset termit jotka tulevat mieleen myös tätä sarjakuvaa kuvaillessa. Teos tarjoaa vähän todellista informaatiota maailman eristetyimmästä valtiosta. Piirrosjälki on hiilipiirrosmaista ja vähäeleistä. Tarinan helppo luettavuus ja seurattavuus ovatkin ainoita asioita jotka saavat sivut käänty-
K
OKENUT
mään tässä muuten raskaassa teoksessa. Jos Pjonjangiin on uskominen, elämän mittainen aivopesu uppoaa väestöön. Delisle on turistina täysin vieraassa ympäristössä, eikä PohjoisKorean mysteeri paikallisten nähtävyyksien kuvailua enempää lukijalle avaudu. Delisle yrittää haastaa opastaan ja tulkkiaan ihmettelemään länsimaisen demokratian ja paikallisen järjestelmän ristiriitoja Silti en voi olla ihmettelemättä tekijän tekopyhyyttä. Delisle työskentelee Pjongjangissa ranskalaisessa animaatiostudiossa. Mitä helvettiä ranskalainen animaatiostudio tekee
Pohjois-Koreassa? Ulkoistaa työtä sinne missä se on halvempaa. Kirjan hauskin havainto onkin Delislen toteamus siitä, kuinka kiinalaisilta animaatiopiirtäjiltä alkavat kadota työpaikat halvemman tuotannon Pohjois-Koreaan. Hurraa, kansainvälinen kilpailukyky! Henri Salonen
Guy Delisle: Pjonjang. WSOY 2009. 176 s.
52
voima 9 / 2009
posti
Lisää demokratiaa kiitos!
Vaalirahoituksen salaamisesta alkanut keskustelu ei ole toistaiseksi johtanut laajalti perimmäisten kysymysten uudelleenarviointiin. Meidän tulisi mielestäni keskustella siitä, onko nykyinen poliittinen järjestelmämme niin demokraattinen kuin mahdollista. Jos tyydymme vähempään, meidän on turha valittaa siitä, että rahalla voi ostaa itselleen mieluista politiikkaa. Jos nykyinen demokratia on parasta mitä osaamme, niin silloin nykyinen vaalirahoitus pitäisi tehdä helpommaksi ja avoimemmaksi. Poliitikot voisivat esimerkiksi huutokaupata ääniään eniten tarjoavalle; yritykset voisivat maksaa antamastaan vaalituesta veroa, mutta saada poliittisesta aktivismistaan verovähennyksiä. On lapsellista uskoa, että vaalirahoituksen suitsiminen lainsäädännöllä poistaisi salaisen vaalirahoituksen. Ei kieltolakikaan poistanut juopottelua. Salakapakan ja salapolitiikan välillä on enemmän yhtäläisyyksiä kuin rehellisyydellä ja poliitikolla. Itse olen päätynyt kannattamaan demokratiauudistusta, jossa kansa ottaa vallan takaisin. Hallitus voisi edelleen huolehtia lainvalmistelusta ja voisimme jatkossakin äänestää eduskuntaan kansanedustajia. Erona nykyiseen olisi, että kansa saisi äänestysoikeuden jokaisessa eduskunnassa järjestettävässä äänestyksessä. Käytännössä äänestys voitaisiin toteuttaa internetin avulla. Uudistuksen jälkeen voisi tapahtua jopa niin, että kansanedustajat olisivat säännöllisesti, eikä vain kerran neljässä vuodessa, yhteydessä äänestäjiinsä. Puolueetkin ehkä valpastuisivat. Kun jokainen äänestys olisi kaikille avoin, poliittinen keskustelu ja media todellakin pyrkisivät selventämään politiikan suuntaa ja ohjaamaan kansalaisia äänestämään kansankunnan kannalta parhain päin. Ja kun äänestys koskisi hallituksen nauttimaa luottamusta, koko kansa varmasti katsoisi uutisista miten kävi. Kokeillaanko?
NIKO JOHANSON
Katja Ketulle
Voima-lehdessä 8/2009 "Toisinajattelija" Katja Kettu opasti kanssasisariaan puolustautumaan öisiä raiskaajia vastaan pippurisumittimilla. Yöaikaan jopa Helsinki saattaa tarjota ikäviä yllätyksiä, joista erilaiset seksuaaliset hyväksikäytöt eivät ole niitä harvinaisimpia. En kuitenkaan usko, että katurauha ja järjestys säilysi millän tavalla paremmin, jos humalaiset tytöntylleryiset ja neuroottisen säikyiksi pelotellut pikkuekonomit alkaisivat kanniskella povellaan erilaista turva-arsenaalia. On syytä muistaa, että USA on tällaisen jokamiehen ja -naisen aseoikeuden luvattu maa. Sikäläinen katujen ja puistojen turvallisuus ei kuitenkaan ole järin tavoiteltava olotila. Muistan myös, minkälainen hoosianna nousi siitä, kun muuan pohjalainen turkistarhaaja aikoinaan puolusti laillista elinkeinoaan ja omaisuuttaan ampumalla haulit tunkeilijan persauksiin. Olisi kovin naivia kuvitella, että yksityiseen puolustustarkoitukseen tapahtuva aseistautuminen rajoittuisi vain Toisinajattelijan kertomaan tarkoitukseen. Ja lopuksi: USA:ssa on mahdollista puolustaa esimerkiksi kotiaan murtovarkailta vaikka asein. Niinpä tämän voi tarpeen vaatiessa vaikkapa ampua, jos voro on kotiin sisään saakka päässyt. Aseita siis löytyy monesta kodista. Todelisuus kuitenkin on, että valtaosa murtojen yhteydessä surmatuista ihmisistä on surmattu heidän omilla aseillaan.
JAAKKO OJANNE
Helsingin käräjäoikeuden lautamies
Louis keksi giljotiinin
Katja Kettu toteaa kolumnissaan "Pienoisgiljotiini" lokakuun Voimassa, että giljotiinin keksi lääkäri Joseph-Ignace Guillotin. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä tämän teloituslaitteen keksi Antoine Louis.
PETRI HAAPA
Kiitos Hyppänen
Mahtavaa Sonja Hyppänen! Kiitos, että kirjotit Arlindosta, (Voima 8/2009 & Fifi) kun mikään muu media ei tunnu uskaltavan tai kiinnostuvan! Erittäin selkeä ja kiinnostava teksti! Ja hyvät kuvat. Jatka tilanteen seuraamista, tsemppiä, olet oikealla tiellä!!
KAISA
Artisti maksaa
Musiikinharrastaja Seppo Uimosen artikkeli "Piratismi artistin onni" (Voima 8/2009) sisälsi useita harhaanjohtavia ja jopa virheellisiä väittämiä, jotka kaipaavat mielestäni korjaamista.
Uimosen mielestä musiikin laiton kopioiminen on pikemminkin kunnianosoitus kuin varastamista. Laiton kopioiminen ei teknisesti ottaen ole varkaus, se on toisten työn maksutonta hyödyntämistä pummilla matkustamisen tapaan. Uskon itse useimpien artistien toivovan heidän työtään kunnioitettavan niin paljon, että siitä nauttivat maksaisivat tehdystä työstä ainakin muodollisen korvauksen. Uimonen väittää myös provosoivasti, että levy-yhtiöt ovat varkaita, ja käyttää perusteluna lähinnä sitä, että bändien osuus albumien tuotosta suhteellisen pieni. Artikkelin liitteenä olevasta Billboard-lehden lähteestä selviää kuitenkin se, että noin 14 euroa maksavasta levystä levy-yhtiön varsinainen tuotto on alle kolmasosa artistien palkkiosta. En ymmärrä miten näiden lukujen perusteella voidaan syyttää edes neljää suurinta, puhtaasti kaupallista levyyhtiötä varkaiksi? Saati sitten vetää mitään johtopäätöksiä vähintään kymmenien tuhansien pienten ja keskisuurten, usein artistien itsensä pyörittämien levy-yhtiöiden toiminnasta. Uimosen mukaan tekijänoikeusjärjestö Teosto on ahne. Teosto kerää musiikin luovan työn tekijöiden korvaukset musiikin julkisesta esittämisestä ja tallentamisesta, ja tilittää nämä rahat tekijöille noin 15 prosentin korvausta vastaan. Digitallenteissa artistien Teostokorvaukset ovat Uimosen tekstin mukaan suhteessa jopa korkeammat kuin cd-levyillä, joten johtopäätös "Teosto ei ole ainakaan pienten artistien asialla" on mielestäni vähintäänkin omituinen. Itse marginaalimusiikkia yli kymmenen vuotta tehneenä ja lukuisten artistien ja pienten levy-yhtiöden tuhon nähneenä en voi hyväksyä sitä, että piratismille yritetään hakea minkääntyyppistä moraalista oikeutusta. Piratismi osuu kipeimmin toimeentulorajalla kiikkuvaan musiikin tekijöiden suureen enemmistöön. Kannatan lämpimästi Uimosen ehdotuksia albumien hintojen laskusta ja vastaavasti artistien osuuksien lisäämisestä. Musiikkia on pystyttävä myymään ja tekijöiden on saatava siitä kohtuullinen korvaus, jotta sitä voidaan jatkossakin tehdä ammattimaisesti.
JARI SALO,
Pepe Deluxé
Voima-makuupussit
Vietnamilaisten yksinhuoltajanaisten valmistamat mainiot makuupussit moneen käyttöön. 100% silkkiä. Paino vain 140 g. Kyläilyyn ja retkille, korvaa lakanat retkeilymajassa.
27
Voima-laukku
Ar Armeijan vanhat ka kaasunaamarilaukut V Voima-painatuksella. Huipputekniikka: sekä olka- että vyötäröhihnat!
Diplon arvostettu Ympäristöatlas sisältää noin 150 karttaa ja kuvallista esitystä ja tiiviitä tekstejä ympäristön tilasta viimeisimmän tutkimustiedon valossa. Voit tilata kirjan erikseenkin, jolloin hinta on 19 euroa. Nidottu, 98 sivua. Lisätietoja www.intokustannus.fi.
Ulrika Yliojan ja Sami Kortemäen luoma Iiris Vispilä esiityi Voima-lehdessä 2000-2004 neljänkymmenen valokuvastripin verran. Kuvauspaikat vaihtelivat Linnamäen ja vehnäpeltojen kautta Naistenklinikalle, Uspenskin katedraaliin ja Himalajan vuoristoon. Uudelleen samplattujen strippien ohella kirja paljastaa myös sarjan tekovaiheita. Nidottu, 52 sivua. d Voit V tilata kirjan erikseenkin, jolloin e hinta on 20 euroa. h L Lisätietoja www. u ulrika.fi.
posti
voima 9 / 2009
53
Teosto ei ole vittumainen mafia
S E P P O U I M O N E N tulee ontuvassa mielipidekirjoituksessaan "Piratismi artistin onni" (Voima 8/2009) möläyttäneeksi ääneen sen surullisen tosiasian, että valtavirrasta poikeavaa tai muille kuin itselleen esitettäväksi musiikkia tekevä on vain valinnut ammattinsa väärin. En haikaile suurten levy-yhtiöiden vallan tai cd-levyformaatin perään, vinyylin kyllä ihan romantiikkasyistä, mutta oikeuksieni perään haikailen sitäkin enemmän. Harmi, että en valmista työkseni jotakin, jota ei voi kopioida ja varastaa huomaamatta, nopeasti ja täysin hyväksytysti. Musiikin tekeminen on yhtyeemme jäsenten ainoa ammatti, jolla myös elätämme lapsemme. Olemme itse valinneet yhteistyökumppanimme (levy-yhtiö, keikkamyyjä jne.), neuvotelleet sopimuksemme ja yrittäneet yhteistyökumppanit valittuamme keskittyä olennaiseen, eli musiikin tekemiseen ja sen esittämiseen. Oman levy-yhtiön pyörittäminen olisi niin suuritöistä, että se veisi minut ennenaikaiseen hautaan, tai ainakin kaiken ajan musiikintekemiseltä ja perheeltäni. Siksi siis valitsimme pysyä muiden pyörittämässä firmassa. Levyn hinta voisi minunkin puolestani olla halvempi, kysymys ei ole siitä, vaan muista periaatteista ja tosiasioista. " I H M I S E T H A L U A V AT yhä enemmän nauttia konserteista ---, joten myös keikkailevien isompien artistien tulot ovat taatut", Uimonen väittää. Ai isojen puolellako hän haluaa olla? Miten isot jakavat paitamyyntitulonsa pienemmille? Eivät mitenkään. Pienet jäävät ilman. Suomessa lama vei juuri pikkubändeiltä keikat. Joillakin menestyneillä yhtyeillä menee silti hyvin, koska ihmiset säästävät rahansa siihen isoon, tuttuun ja takuuvarmaan, jota kaikki muutkin menevät katsomaan. Tällä hetkellä pienemmille yhtyeille on paljon vaikeampaa edes myydä keikkaa kuin reilu vuosi sitten. Suomessa musiikkiklubikulttuuri, muualla kuin kaikkein suurimmissa kaupungeissa, on aivan paskassa jamassa. Marginaaliartisteille, jotka haluaisivat esiintyä useamminkin kuin kaksi kertaa vuodessa Helsingissä, ei edes löydy paikkoja, saati sitten halukkaita keikkajärjestäjiä. Moni tuntemani bändi on omasta
kiertueestaan veloissa, koska halusivat vähäisestä yleisöstä huolimatta soittaa uuden levynsä biisejä ja maksaa kulut omasta selkänahastaan. Millä rahalla ja ajalla sitten saa tehtyä seuraavan levyllisen musiikkia? Isojen menestyksen siivellä on lihavina vuosina saatu monta pientä bändiä keikalle tai albumi julki. Mutta eivät kaikki isotkaan voita. Iltapäivälehdissä uutisoitiin jokunen viikko sitten, kuinka moni on joutunut perumaan kiertueensa huonon lipunmyynnin takia. Syiksi mainittiin muun muassa ylitarjonta. Kaikki eivät voi repiä toimeentuloaan keikoistakaan levymyynnin romahdettua, koska yleisöä ei yksinkertaisesti riitä lisääntyvään keikkatarjontaan. Esimerkiksi Himos Jazz peruttiin kokonaan vähäisen lipunmyynnin takia. Marginaalimpi musiikki sai maistaa lamaa. Uimosen esittämät ajatukset ovat ainakin Suomessa vailla todellisuuspohjaa.
T E O S T O N S AT U K A A R E N O J A N
noittaja tai kukaan muukaan saa mitään. Jos laulajallatähtösellä suosio kasvaa ja keikkaa pukkaa, mutta musa ladataan ilmaiseksi, mitä toisille musiikkia ammatikseen säveltävä ja sanoittava, ei rundaava, ei kappaleitaan itse esittävä tekijä saa?
valitsee jakaa musiikkiaan ilmaiseksi lisätäkseen kuulijoitaan vaikka netin kautta, se on täysin mahdollista. Sen sijaan ei ole mahdollista, etteikö musiikkiamme levitettäisi toivomustemme vastaisesti vertaisverkoissa. Jos joku varastaa kolmemetrisen maalauksen, asiaa tutkitaan usean tahon voimin, ja uutiskynnys ylittyy varmasti.
JOS TEKIJÄ ITSE
kommentin Uimonen on käsittänyt raivostuttavan väärin. Teostokorvaukset laillisesti ladatusta musiikista eivät ole tekemisissä artistien levytyssopimusten kanssa, vaan ovat korvauksia levyn kappaleiden sanoittajille, sovittajille ja säveltäjille sekä heidän mahdollisille kustantajilleen. En ymmärrä lainkaan, mitä Uimonen mahtaa tarkoittaa sanoessaan: "Teosto ei ole ainakaan pienten artistien asialla". Kaikkien teostokorvaukset kertyvät aivan samalla, täysin tasapuolisella periaatteella, eikä kenelläkään voi olla "parempaa sopimusta" tekijänoikeuksistaan. Kaarenojan mainitsemat teostokorvaukset laillisesti ladatusta musiikista eivät ole tekemisissä niiden lisäksi jokaisesta kappaleesta maksettavien artistien ja tuottajien sopimuskohtaisten korvausten kanssa, jotka ovat siis jokaisen artistin erikseen neuvoteltavissa. Lisäksi omakustanneartistit voivat ihan itse tehdä sopimuksen jakelusta esimerkiksi iTunesin kanssa, se onnistuu varsinkin jos on perustanut oman levy-yhtiön. Ja ihan samalla periaatteella pieni omakustanneartisti saa tekijänoikeuskorvauksia musiikistaan kuin ison levy-yhtiön menestyjä. Piraateista ja laittomasta latauksesta ei säveltäjä, sa-
Olen siis valinnut väärän taiteenlajin, jossa minulta odotetaan ilmaisia teoksia kaikille hyödynnettäväksi: puhelinjäteille, mediataloille, pelifirmoille, kuluttajille. Kun ilmaisen ääneen, etten pidä piratismista, koska minunkin ääntäni, tekstejäni ja sielunpalasiani käytetään siellä ilmeisesti ilman minkäänlaista arvostusta tekijää kohtaan, minua haukutaan ahneeksi. Ainoa järjestö, joka puolustaa vain minua ja minun oikeuksiani pelijättejä ja pykäläviidakkoja kohdatessani on Teosto, joka myös on saanut vittumaisen mafian leiman. Kaikkien uutta luovien täytyy yhdistyä ja taistella omien tekijänoikeuksiensa puolesta, olipa sitten kyse kuvista, tekstistä, musiikista tai muotoilusta!
PAULA VESALA
muusikko
Tilaa
Tilaan Voima-lehden vuosikerran (10 numeroa) 33,64 ¤, saan kaupan päälle le monde diplomatiquen ympäristöatlaksen tai iiris vispilän valokuvastrippikirjan tilaan ainoastaan le monde diplomatiquen ympäristöatlaksen hintaan 15 tilaan ainoastaan iiris vispilän valokuvastrippikirjan hintaan tilaan voima-makuupusseja kpl, värit:
(värivaihtoehdot sininen, vaaleansininen, punainen, oranssi, vihreä, vaalenavihreä, violetti, ruskea ja musta)
tilaan voima-laukun hintaan 19 Tilaukset myös tilaukset@voima.fi, (09) 7744 3120. Hinnat sisältävät postitus- ja käsittelykulut.
Noudettuna toimistolta (Hämeentie 48, Helsinki) ilman postituskuluja.
Tilaajan nimi: Postiosoite: Postinumero: Allekirjoitus:
Sähköposti: Puhelin: Postitoimipaikka:
54 voima 9 /2009
sotajournalismin
Reissu-Rauli maailmalla
Ruumiin haju täyttää matkustamon. "Nyt on pakko ottaa drinkki", Rauli Virtanen muistelee.
E
L
S A LVA D O R I S S A
löydetään maakuopasta neljä raiskattua ja murhattua amerikkalaista nunnaa. Vähän aikaisemmin kaksi heistä oli yöpynyt maansa suurlähettilään luona San Salvadorissa. Nyt suurlähettiläs katsoo typertyneenä, kun naisten ruhjottuja ruumiita kaivetaan esille. Toimittajat kirjoittavat vieressä muistiinpanoja, kamerat naksuvat. On joulukuu 1980, ja paikalla on taas meidän miehemme New Yorkista, Rauli Virtanen. Paluulennolla yhdellä valokuvaajista ei ole mukana vaihtovaatteita. "Nunnien ruumiiden haju täyttää matkustamon takaosan. Nyt on pakko ottaa drinkki", Virtanen muistelee.
Adrenaliini & kunnia
Makaaberi yksityiskohta ei ehkä tee oikeutta Suomen tunnetuimman ulkomaankirjeenvaihtajan Rauli Virtasen upeasti kuvitetuille muistelmille Saigonista Bagdadiin neljä vuosikymmentä ulkomaankirjeenvaihtajana. Katkelma El Salvadorista havainnollistaa kuitenkin pienen Suomen journalistien kohtaloa ulkomailla. Pienen maan innokkain ja uteliainkin toimittaja jää havaintoineen kansainvälisten uutiskoneiden varjoon. Lukuisten mediatalojen luopuessa ulkomaankirjeenvaihtajistaan kysymys on erittäin ajankohtainen. Suomalainen media on saanut lähes aina tietoja ulkomaantapahtumista uutistoimistojen kautta. Mitä välittömämpi on vaara, sitä suurempi ammattikun-
nia. Rauli Virtanenkin lisää kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin tietoja kentillä kaatuneista journalisteista. Henkilökohtaisella tasolla kyse voi olla siitä, että toimittajaa ajaa adrenaliini ja kilpailuvietti, kunnianhimo ja vaaran addiktio tai vain pelko joutumisesta yksitoikkoiseen uutishuoneen toimitustyöhön.
säkin siteeraamalla amerikkalaisia kollegoitaan.
Viimeinen mohikaani
Virtanen kertoo kirjoittavansa kuvien ympärille, mutta todellisuudessa teksti vie kertomusta, vaikka muutamat kuvat ovatkin jo itsessään tarinoita. Virtasen kuvat ja sanat osoittavat siekailematta, että parhaimmillaankin suomalainen kriisijournalismi kykenee vastaamaan kysymyksiin mitä ja miten. Se ei vastaa kysymykseen miksi. Virtasen lähestymistapa on kuitenkin sympaattinen, koska hän ei edes yritä kaivautua syihin. Hänelle riittää perinteinen reportterin osa ja sen hän hoitaa tyylillä. Voisiko suomalainen toimittaja olla ulkomailla jotain muuta kuin cnn:n tähtitoimittajan köyhä kopio? Yksi mahdollisuus on uskaltautua miksi-kysymyksen kimppuun. Paras esimerkki lienee puolalainen Ryszard Kapuciski (19322007), jonka reportaasit loivat uskomattoman tarkkanäköistä taustaa muun muassa Afrikan tapahtumille ja Neuvostoliiton romahdukselle. Toinen vaihtoehto on keskittyä paikkoihin, joissa Suomen elinkeinoelämällä on intressejä. Kiinnostavaa journalismia on syntynyt esimerkiksi siellä, missä kansalaisaktivistit ovat haastaneet suomalaista metsäteollisuutta. Saigonista Bagdadiin herättää myös kysymyksen siitä, onko kirjeenvaihtajan työ katoavaa kansanperinnettä. Itsestään brändin tehnyttä Virtasta voi pitää viimeisenä mohikaanina, joka on kiertänyt henkensä uhalla kriisistä kriisiin. Nyt paikalliset kännykkäfilmaajat, bloggaajat ja facebookarit voivat välittää samoja tietoja, joita ulkomaiset kovanaamatoimittajat kerran hankkivat hiellä ja verellä.
Sitoutuva journalismi
Virtanen vyöryttää tuskaa ja kärsimystä eri puolilta maailmaa sellaisella volyymilla, että lukijan on pakko käyttää annostelua. Saigonista Bagdadiin tarjoaa parhaimmillaan nautittavia kertomuksia toimittajien jutunnälästä taistelukentiltä. Tuotteliaan toimittajan olisi ollut helppo kierrättää uudelleen vanhoja juttuja, mutta Virtanen on selvästikin nähnyt vaivaa jäljittämällä haastateltaviensa ja apureidensa myöhempiä kohtaloita sekä täydentämällä episodeja tuoreilla haastatteluilla. Bosnian sodasta Virtanen kirjoittaa: "Sarajevolaisten kärsimysten myötäeläminen piirtyi meihin ja johti subjektiiviseen raportointiin, jossa toimittaja ottaa ihmisyyden ja uhrien näkökulman." Kirjoittaja luonnehtii itseään ei sotakirjeenvaihtajaksi vaan rauhankirjeenvaihtajaksi. Virtasen uutuutena lanseeraama "sitoutumisen journalismi" vaikuttaa vanhalta ja ainoalta mutta samalla ohuelta perustelulta kauheuksista raportoimiselle. Virtanen ei tunnu huomaavan, että journalismi valitsee yleensä uhrit ja ihmisyyden perinteisten vastakkainasettelujen mukaan. Missä ovat nyt suomalaistoimittajien jutut Afganistanista niistä uhreista, joita meidän sotilaittemme "itsepuolustuslaukaukset" aiheuttavat?
Uhrien puolella
Moderni sotajournalismi palautuu Vietnamin sotaan, jossa kuvat My Laista ja napalmin polttamista lapsista saivat jenkit vetäytymään. Sotajournalismi vaikuttaa amerikkalaisten keksinnöltä ja ehkä siinä on syy siihen, miksi amerikkalainen journalismi myy meillä yhä käsittämättömän hyvin. Muutaman uhrin vaatinut hurrikaani jossain Floridan perukoilla voittaa suomalaisissa uutislähetyksissä samankaltaiset tapahtumat kaikkialla Euroopassa. Amerikkalaisen sotajournalismin eetos on yhteiskunnallinen. Saigonista Bagdadiin kertoo, miten ennen muuta amerikkalaiset toimittajat ovat raportoineet maansa ulkopolitiikan seurauksista ja onnistuneet jopa vaikuttamaan siihen Esimerkkinä Virtanen kuvaa, miten cnn:n Christiane Amanpuorin raportti 68 henkeä vaatineesta iskusta Sarajevon torille helmikuussa 1994 sai osaltaan Bill Clintonin aloittamaan pommi-iskut Serbiaa vastaan. Sotatantereilla suomalaiset toimittajat tuntuvat kulkevan amerikkalaisen ulkomaanjournalismin parasiitteina etsien inhimillisesti kiinnostavia näkökulmia ilman yritystäkään yhteiskunnalliseen analyysiin. Virtanen esittää kritiikkin-
at nyt issä ov mittaM laistoi suoma Afganistaut jien jut ista? n
Heikki Hiilamo Rauli Virtanen: Saigonista Bagdadiin neljä vuosikymmentä ulkomaankirjeenvaihtajana. WSOY, 2009. 271 s.
L nd n Variations
ilmenee yhtä monessa muodossa kuin depressio. Erään lontoolaisen kirkon kappalainen on asennuttanut kirkkonsa kreikkalaiseen pylväikköön vesitykit, jotta hampuusit eivät voi viettää siellä öitään. Saman kirkon edessä jakaa maanantai-iltaisin haaleaa kanakeittoa ja halvalla margariinilla päällystettyjä voileipiä saksalainen laupeudensisar. Hän epäili, että asunnottomat eivät edes halua mennä töihin. Töihin meneminen ei välttämättä ole halusta kiinni. Jos haluaa työpaikan pitää olla kansallinen sosiaaliturvatunnus, pankkitili ja vuokrasopimus. Jos yksi kortti kaatuu, kaatuvat kaikki. Työnvälitystoimisto kyllä antaa puhelinumeron, josta pitäisi saada sosiaaliturvatunnus, mutta tämä numero ei koskaan vastaa. Sanotaan, että maailman taiteen keskus on siirtymässä New Yorkista Lontooseen. Samaa sanovat berliiniläiset omasta kaupungistaan. Yksi asia on kuitenkin varma: Lontoo syö rahaa. Se on ollut vuoron
KRISTINUSKO
perään Moskovan kanssa maailman kalleimpia kaupunkeja. oli aikanaan pahamaineinen kaupunginosa, jossa Viiltäjä-Jack teki synkät työnsä. Nykyään se on trendikäs alue salaattibaareineen. Siellä kuitenkin sijaitsee asunnottomien kulttuurikeskus Crisis. Keskus sai alkunsa, kun Pink Floyd -yhtyeen kitaristi-vokalisti Dave Gilmour huomasi, että hän viihtyy paremmin kaksiossa kuin linnassaan. Gilmour myi linnansa ja lahjoitti siitä saadut rahat asunnottomille. Näillä rahoilla perustettiin Crisis. Keskuksessa on mahdollisuus monenlaiseen luovaan toimintaan. Alimmassa kerroksessa on puusepän paja, jossa voi opiskella puutöitä etevän puusepän johdolla. Samassa kerroksessa voi opiskella valokuvausta. Ylempänä voi opiskella kirjoittamista kolmen kirjailijan johdolla. Talossa on ateljee, jossa haavoittuvassa asumistilanteessa olevat kuvataiteilijat voivat
L O N T O O N S P I TA L F I E L D S
työskennellä. Talossa järjestetään säännöllisesti myyntinäyttelyitä, ja siellä voi myös opiskella englantia ja muita aineita. Tarjolla on vain pikakahvia ja juomavettä, mutta Crisisissa luodaan asunnottomille sivistyksellistä selkärankaa. Asunnottomilla on oma lehti, jota myymällä voi saada tuloja. Big Issue on hyvin toimitettu ja mielenkiintoinen. Lehti ilmestyy myös Japanissa, jossa työttömyys on vielä pahempi ongelma. Asunnottoman ei tarvitse kärsiä nälkää Lontoossa. Monet järjestöt ja yksityiset antavat ruoka-apua ja kaupungissa toimii useita soppakeittiöitä. USA:ssa kuuleman mukaan nekin ovat hävinneet kaikennielevän kapitalismin tappaessa yhdistystoiminnan vaikka Ronald Reaganin mukaan hyväntekeväisyys on amerikkalainen perinne. Amerikkalaisen miljonäärin uraan kun kuuluu kaksi vaihetta: luoda miljoonat ja laittautua niistä eroon. Kuolinpaidassa ei tunnetusti ole taskua. Kokemukseni mukaan monet hyvänte-
keväisyysjärjestöt ovat kansainvälisen rikollisuuden peiteorganisaatioita. Hyväntekeväisyys on hyvä business. Tällä on pitkä perinne. Aikoinaan yksi Skotlannin kirkoista oli oopiumikaupan toimija ja hyötyjä. ajatus, että asunnottomat eivät halua tehdä työtä ei pidä paikkaansa useammassakaan mielessä. Työ ei ole enää sitä mitä se ennen oli. Esimerkiksi ystäväni, lontoolaiskirjailija Tony, sanoo olleensa ilman asuntoa vuodesta 1979. Tony aloittaa päivänsä soppakeittiöllä Waterloon aseman lähellä. Aamupäivän hän työskentelee käsikirjoitustensa parissa ja iltapäivät kuluvat Crisisissa mosaiikkitöiden parissa. Kaikkialla maailmassa korkealle koulutettuja ihmisiä on tänään työttöminä. Becky on puoliksi kreikkalainen, puoliksi saksalainen ja 100-prosenttinen Lontoon terrieri. Becky elää jonkun hampuusijoukon kanssa autotallissa talonomistajan puolittaisella suostumuksella. Hänellä on maisSAKSAL AISEN L AUPEUDENSISAREN
terin paperit kansainvälisestä politiikasta yhdestä Lontoon yliopistoista. Päivät Becky tutkii Yhdysvaltain ulkopolittiikkaa 1920-luvulla. Espanjalainen Ruiz tutkii fasismia. Vaikuttaa siltä, että tänään varmin tie yhteiskunnasta ulos on tutkinto yhteiskuntatieteissä. Joku on jo ehtinyt huomauttaa, että sitä ei kannata surra yhteiskunta kun on niin sairas. Asunnottoman osa Lontoossa on kova. Odotettavissa oleva elinikä on 41 vuotta. Siihen mennessä tuberkuloosi tai keuhkokuume tekee hampuusista lopun. Vielä kuitenkin pitää paikkansa sanonta, että jos mies on väsynyt Lontooseen, hän on väsynyt elämään.
Esa Ronkainen Kirjoittaja kuuluu Kansainväliseen asunnottomien liikkeeseen.
MARGINAALI
KLUBI
28.10. / CM SWING / VOX LAPSUS / KAARISILLAN LAULU / DJ PERA / 18.11. / SOUNDPARK FEATURING JUHANI AALTONEN, ESA KOTILAINEN & ILKKA NIEMELÄINEN / CONDOCTORS / DJ M132 / 25.11 / PERTTI KURIKAN NIMIPÄIVÄT / KAKKA-HÄTÄ 77 / RADIOACTIVE GRANNY / DJ PERA / 2.12. / T-BIRD GANG / KOLME KUNINGASTA / COVER PLAYBOYS / DJ PERA /
DUBROVNIK LOUNGE & LOBBY EERIKINKATU 11 KLO 19.00 5 / K-18
http://lyhty.net/Valo.html
ul Halpaa sinulle kallista ympäristölle
Maksa lentomaksu www.lentomaksu.fi
A V >>> UUSI OSOITE VAASANKATU 7. HKI. SÖRNÄISTEN METROASEMAN KUPEESSA, KALLIOSSA. T K C V LAAJA VALIKOIMA PUNK/HC/INDIE/METAL JNE Y -LEVYJÄ JA KRÄÄSÄÄ. KAUPPA MYÖS NETISSÄ:
A >>> WWW.COMBATROCKSHOP.COM
T PALUU JUURILLE! SÄHÄKKÄÄ MELODISTA HARDCOREPUNKKIA T MIELIKUVITUKSELLA, TYYLITAJULLA JA KIEROLL A T VARUSTETTUNA! 7 UUTTA OMAA HITTIRALLIA HUUMORILLA V JA BAD BRAINS+DESCENDENTS-COVERIT. AT 12" VINYYLI SIS. MP3-LATAUS WWW.ABDUKTIO.COM A WWW.COMBATROCKINDUSTRY.NET