YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 Abin um er o Antti, auta s. 38
2 KANSANOPISTO HELSINGISSÄ VUODESTA 1907 Media Audiotuotanto Journalistinen kirjoittaminen Radiotoimittaja Sisällöntuotanto TV-työ Urheilutoimittaja Taide Elokuva Kirjoittaja Kuvallinen viestintä ja graafinen suunnittelu Laulun linja Näyttelijäntyö 1 ja 2 Pelituotanto Yhteiskunta Kasvatustieteet ja vaihtoehtopedagogiikat Valtiotieteet Suomen kieli ja kulttuuri Kasvatusalan suomea Työelämän suomea Toiminnallinen suomen kielen jatkokurssi Toiminnallinen lukutaitokoulutus Ammatillinen koulutus Kasvatusja ohjausalan ammattitutkinto Seurakuntaja hautauspalvelualan ammattitutkinto Lukuvuosi 17.8.2020 28.5.2021 www.laajasalonopisto.fi #laajasalonopisto
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 3 KANSANOPISTO HELSINGISSÄ VUODESTA 1907 Media Audiotuotanto Journalistinen kirjoittaminen Radiotoimittaja Sisällöntuotanto TV-työ Urheilutoimittaja Taide Elokuva Kirjoittaja Kuvallinen viestintä ja graafinen suunnittelu Laulun linja Näyttelijäntyö 1 ja 2 Pelituotanto Yhteiskunta Kasvatustieteet ja vaihtoehtopedagogiikat Valtiotieteet Suomen kieli ja kulttuuri Kasvatusalan suomea Työelämän suomea Toiminnallinen suomen kielen jatkokurssi Toiminnallinen lukutaitokoulutus Ammatillinen koulutus Kasvatusja ohjausalan ammattitutkinto Seurakuntaja hautauspalvelualan ammattitutkinto Lukuvuosi 17.8.2020 28.5.2021 www.laajasalonopisto.fi #laajasalonopisto KAJAANISTA LÖYDÄT TULEVAISUUDEN Kuvankaunis luonto, neljä vuodenaikaa ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet – ja tietenkin KAMK. Pieni mutta edistyksellinen ammattikorkeakoulu, jossa on tilaa ajatella ja opiskella tulevaisuuden ammattilaiseksi. KAMK on opiskelijoiden arvostama ammattikorkeakoulu, joka on tunnettu viihtyisyydestään ja innovatiivisuudestaan. Moderni kampusalue, uusimmat digitaaliset ympäristöt sekä mielenkiintoiset yhteistyökuviot alojen kesken tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden kasvaa ammattilaiseksi omalla tavallaan – ja alallaan. Hae meille kevään yhteishaussa 18.3.-1.4. osoitteessa opintopolku.fi! Tutustu koulutuksiin osoitteessa kamk.fi. KAMK • University of Applied Sciences Tutkitusti Suomen paras AMK Jos pärjäät täällä, pärjäät missä vaan Oulu ei ehkä ole New York, mutta täältä voi tulla kovempaa porukkaa. Näillä leveysasteilla tarvitaan tietynlaista asennetta. Meillä sekä tieteen tekeminen että opiskelijaelämä hoidetaan tinkimättömällä pohjoisen tyylillä. Ja sitä joko rakastaa tai sitten oppii rakastamaan. Asenne voi olla yhtä tärkeää kuin tutkinto. Meiltä saat molemmat. Hae Oulun yliopistoon www.oulu.fi/haku #UniOulu #ArcticAttitude Orekry_OY_2_2020_puolis_Ylkkari.indd 1 22/01/2020 16.59
LA 1.2. DJ SOTOFETT LA 31.1. BETTER THINGS TO DO PE 20.3. OR:LA LA 15.2. OSCAR MULERO LA 4.4. JOB JOBSE PE 6.3. OPTIMO PE 25.4. SIMPLE SYMMETRY PE 8.5. CLONE LABEL NIGHT LA 8.2. JAYDA G LA 28.3. YOSHINORI HAYASHI LA 22.2. MICHAEL MAYER LA 11.4. MILLOS KAISER PE 13.3. JOHN TALABOT PE 1.5. COMPLEX VAPPU PE 15.5. STUDIO BARNHUS LABEL NIGHT PE 7.2. MOZHGAN & SOLAR LA 21.3. TURTLE BUGG PE 21.2. CALL SUPER PE 10.4. CHAOS IN THE CBD LA 7.3. LAUER TO 30.4. CASHU, AFRA, BUFIMAN (LIVE), TIM SWEENEY, AKUA PE 14.2. MINIMAL VIOLENCE PE 3.4. MOXIE LA 29.2. LIL’ TONY LA 24.4. L.I.E.S. 10 YEARS: RON MORELLI, TRAXX, JASSS LA 18.4. LAURENT GARNIER PE 17.4. KIERNAN LAVEAUX LA 14.3. DJ SEINFELD LA 2.5. ISABELLA LA 16.5. SPACE DIMENSION CONTROLLER LA 23.5. NABIHAH IQBAL PE 29.5. LAUREL HALO K A I K U
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 PERSPECTIVES AND PROVOCATIONS, I.E. JOURNALISM IN ENGLISH: YLIOPPILASLEHTI.FI ENG NOIN 20 VUOTTA SITTEN olin syvästi rakastu nut huonekaluun . Rakkauden kohteena oli pulpetti . Tuntui turvalliselta tietää , että keskellä hälisevää maailmaa minulle oli varattu oma paikka , jossa istuessa isommat lapset eivät hyp pineet silmille . Kiintymys pulpettiin oli niin suurta , etten liikahtanut edes siinä vaiheessa , kun vieressä istuva poika alkoi tree nata miekkailua saksilla . Toljotin kauhuissani naamani edessä heilu via fiskarseja ja rukoilin hiljaa , että opettaja ilmestyisi pelastamaan minut . Nykyajan ala asteella näin lapsellisia ongelmia ei ilmeisesti ole . Helsingin Sanomat uutisoi tammikuussa Jätkäsaaren pe ruskoulusta , jossa meno on kuin eturivin ajatushautomossa : aamu alkaa Tutkin ja koodaan nimisellä opetussessiolla , johon osallistuu 80 kolmas ja neljäsluokkalaista . Perinteisiä luokkahuoneita ei juuri ole , nimikoiduista istumapaikoista puhumattakaan . ” Isomman lapsen pitäisi pystyä ottamaan haltuun rakennusta ja ir tautua pulpetista ”, juttuun haastatel tu konsultti kommentoi ja tähdentää , että on osa kasvamista miettiä , missä opiskelu sujuu parhaiten . Kova tavoite . Aika harva aikuinenkaan nimittäin tietää , miten elämä kannattaisi organisoida ( jos tietäisi , kukaan tuskin koh kaisi kello viiden voittajantunnista ). Mutta näitä pulpetittomia tehotenavia odottavatkin suuret saappaat ilmastokriisin ja kestävyysvajeen ratkaisijoina . Paras siis alkaa valmistautua . 14 LORDI VOITTI EUROVIISUT VUONNA 2006 ELI 14 VUOTTA SITTEN. ERIKA VIKMAN & CICCIOLINA VOIVAT TOTEUTTAA IHMEEN UUDESTAAN KEVÄÄLLÄ. Avokonttori lapsille 5 LA 1.2. DJ SOTOFETT LA 31.1. BETTER THINGS TO DO PE 20.3. OR:LA LA 15.2. OSCAR MULERO LA 4.4. JOB JOBSE PE 6.3. OPTIMO PE 25.4. SIMPLE SYMMETRY PE 8.5. CLONE LABEL NIGHT LA 8.2. JAYDA G LA 28.3. YOSHINORI HAYASHI LA 22.2. MICHAEL MAYER LA 11.4. MILLOS KAISER PE 13.3. JOHN TALABOT PE 1.5. COMPLEX VAPPU PE 15.5. STUDIO BARNHUS LABEL NIGHT PE 7.2. MOZHGAN & SOLAR LA 21.3. TURTLE BUGG PE 21.2. CALL SUPER PE 10.4. CHAOS IN THE CBD LA 7.3. LAUER TO 30.4. CASHU, AFRA, BUFIMAN (LIVE), TIM SWEENEY, AKUA PE 14.2. MINIMAL VIOLENCE PE 3.4. MOXIE LA 29.2. LIL’ TONY LA 24.4. L.I.E.S. 10 YEARS: RON MORELLI, TRAXX, JASSS LA 18.4. LAURENT GARNIER PE 17.4. KIERNAN LAVEAUX LA 14.3. DJ SEINFELD LA 2.5. ISABELLA LA 16.5. SPACE DIMENSION CONTROLLER LA 23.5. NABIHAH IQBAL PE 29.5. LAUREL HALO K A I K U PÄÄKIRJOITUS T: SUSANNE SALMI, PÄÄTOIMITTAJA K: MIKKO RIKALA PERUSKOULUN UUSI opetussuunnitelma tuli lopullisesti voimaan viime syksynä . Myös lukion opetussuunnitelman perusteet on vastikään uudistettu , ja kunnat työstävät nyt niiden pohjalta omia suunnitelmiaan . Yliopistojen kohuttu valintakoeuudistus tulee tänä keväänä voimaan viimeistenkin hakukoh teiden osalta . Muutos ei ole itsetarkoitus , kirjoittaa opetusalan ammattijärjestö OAJ : n kehittä mispäällikkö Jaakko Salo elokuisessa blo gitekstissään . Koulun on reagoitava muun yhteiskunnan kehitykseen . Kuten verkkomedia Long Playn tammi kuussa julkaisemassa , peruskoulun nyky tilaa ansiokkaasti käsittelevässä jutussa sanotaan : koulussa opitaan , millainen maailma on . Mutta jos maailma on meluisa , kaoot tinen , voittoja maksimoiva ja minäkeskei nen paikka , onko sen tavoille pakko taipua ala asteelta saakka ? Pyöriä kuulosuojai met päässä avokonttorissa evaluoimassa , missä juuri tänään oppisi tehokkaimmin ja minkälaista somecontenttia koulun ka naviin kannattaisi tuutata ? Lukioissa panokset ovat jo koventuneet . Valintakoeuudistus ja ensikertalaiskiintiöt siirtävät pääsykokeisiin liittyvää painetta yhä varhaisempaan vaiheeseen . Nyt jo 16 vuo tiaat joutuvat pohtimaan , mitä elämältään haluavat – ja tankkaamaan esimerkiksi pit kää matematiikkaa mielenkiinnonkohteistaan riippumatta , sillä siinä menestyminen tietää etulyöntiasemaa yliopistoon pyrkiessä . Nuo ruuteen olennaisesti kuuluvat epäröinnin ja epäonnistumisen mahdollisuudet ovat näiden muutosten myötä kaventuneet merkittävästi . Tehokkuusputken ulottaminen vielä var haisempaan nuoruuteen on kylmäävä ajatus . Rajansa työurien pidentämiselläkin .
YLIOPPILASLEHDESSÄ LUODAAN uudenlaista innovaatiotoimintaa . Katseet on suunnattu monitieteiseen freelancer yhteisöön , jossa poreilee valtava mahdollisuuksien energia . Aikakauslehtien innovaatiotoiminta ym märretään yleensä innovaatiopalveluiksi , joilla ihmisten ja yhteiskuntien erilaiset tarinat muutetaan kaupallisiksi menestystarinoiksi . Ylioppilaslehden toimitus näkee toisin . Menestystarinoille löytyy aina yhteinen ni mittäjä : ihminen . Ihminen rankaisee . Kuten Foucault sanoi : he oppivat kyllä riistämään itseään . Ylioppilaslehden nykytoimituksen ensim mäinen 1 , 5 vuotta on ollut innovaatiokulttuu rin rakentamisen aikaa . Innostuneita ja innos tuvia ihmisiä on saatettu yhteen , on lisätty vuoropuhelua ja rakennettu monitieteisiä PÄÄTOIMITTAJA SUSANNE SALMI @SUSANNESALMI ART DIRECTOR VIIVI PROKOFJEV @VIIVIPROKOFJEV TOIMITUSSIHTEERI PEKKA TORVINEN @TORVINENP TOIMITUSSIHTEERI IIDA SOFIA HIRVONEN @INTERNEITI TEKIJÖINÄ TÄSSÄ NUMEROSSA DORA DALILA, NIKLAS FERM, PAULIINA HOLMA, MILENA HUHTA, VILLE HÄMÄLÄINEN, SANDRA JÄRVENPÄÄ, HILLA KURKI, LOVIISA PIHLAKOSKI, MIKKO RIKALA, JOHANNES ROVIOMAA, EMMA SARPANIEMI, ROOSA SAVO KIITOKSET SINI HENTTU, MARKUS KOKKO, ARI PARVIAINEN, JUHO RUOTSALAINEN, SONJA SAARIKOSKI, MARIA SALERVO, SARA SALMI, TANELI SUORANTA, MIKKO VILLI, GINO & NITA, RUTTÉN KANNEN KUVA EMMA SARPANIEMI PERUSTETTU 1913 107. VUOSIKERTA SÄHKÖPOSTIOSOITTEET ETUNIMI.SUKUNIMI@YLIOPPILASLEHTI.FI WWW.YLIOPPILASLEHTI.FI INSTAGRAM: @YLIOPPILASLEHTI TWITTER: @YLIOPPILASLEHTI TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET WWW.YLIOPPILASLEHTI.FI/ TILAAJAPALVELUT MEDIATIEDOT WWW.YLIOPPILASLEHTI.FI/MEDIATIEDOT KUSTANTAJA YLIOPPILASLEHDEN KUSTANNUS OY LEPPÄSUONKATU 9 B 00100 HELSINKI TOIMITUSJOHTAJA ANTTI KERPPOLA PAINO PRINTALL AS, TALLINNA, VIRO TOIMITUS EI VASTAA TILAAMATTA LÄHETETYSTÄ AINEISTOSTA EIKÄ PALAUTA SITÄ. ISSN 0355-9246 ISSN 1458-445X (VERKKOLEHTI) SEURAAVA NUMERO 20.3.2020 verkostoja kasvokkain ja virtuaalisesti . Ra kentaminen loppuu sopivasti toukokuussa , kun nykytoimitus siirtyy sivuun . Ylioppilaslehti on luovien , itseohjautuvien ja intohimoisesti alaansa suhtautuvien ih misten yhteisö . Me ikään kuin sytytämme pieniä innostuksen tulipaloja journalismin rajapinnoille . Innovatiivisuus näkyy yhä enemmän myös päivittäisessä tekemisessä . Esimerkiksi moni tieteisillä Twitter Trolling kursseilla ratkais taan yhteiskunnasta ja Tampereen yliopistos ta tulevia ongelmia . Kulttuurin muutos on onnistunut , jos tule vaisuudessa Ylioppilaslehden kasvatit sanan innovaatio kuullessaan ajattelevat ensiksi energistä tekemistä ja yllättäviä , absurdejakin kokoonpanoja ja vasta sen jälkeen yliopistossa syntyneitä sosiaalisia , lääketieteen ja tekno logian keksintöjä . Ma ni fes ti 6 YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 TOIMITUKSELTA
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 7 TEKIJÖINÄ Roosa Savo LOVE ACTUALLY: RAKKAUS ON POLIITTISTA S. 8 KULTTUURIKLASSIKKO: AJAN ULKOPUOLELLA S. 54 KOLUMNI: JOHANNES ROVIOMAA S. 58 CITYSSÄ SUHISEE: KIRJAEXTRA S. 10 FLASHBACK: SYYPÄÄT OVAT LÖYTYNEET S.8 KAINALOSSA: KIPPOKESTIT S. 11 KAIKEN MAAILMAN DOSENTTI: VIHREÄ KAUPUNKI S. 9 PÄÄKIRJOITUS: PULPETTI-IKÄVÄ S. 5 ESSEE: VILLE HÄMÄLÄINEN S. 52 FIKTIO: LOVIISA PIHLAKOSKI S. 56 Toivon tuolla puolen UNELMIEN JAPANI ON KRIISISSÄ Mies ja melankolia ANTTI AUTIO LAULAA LUOPUMISESTA Tää brändi on osa mua IHAN TAVALLISIA INFLUENSSEREITA SISÄLLYSLUETTELO ROOSA SAVO ON vapaa toimittaja ja viestinnän opiskelija . Hän vastaa Kaiken maailman dosentti pals tasta , jossa esitellään tieteenteki jöitä . Roosa harrastaa crossfittiä ja on ollut harjoittelussa Yliopisto lehdessä . Tähän lehteen kirjoitta massaan feature jutussa Roosa sel vitti , kuinka yritykset houkuttelevat nuoria urheilunharrastajia brändi lähettiläiksi . KUVAT ANTTI AUTIOTA käsittelevään juttuun otti Emma Sarpaniemi . Viimeisen kolmen vuoden ajan helsikiläiskuvaaja opiskeli Haagin taideakatemiassa . Lopputyössään Emma tutki identiteettiä ja suhdet ta ystäviin ja kuvasi oleilua heidän kanssaan . Intiimit ja leikkisät kuvat noteerattiin Paper Magazine taide lehdessä . instagram : @ emmasarpaniemi 38-46 12-21 Emma Sarpaniemi 26-33 FUKSIO: KAUHUA KIRJASTOSSA S. 56 SITA SALMINEN KIRJOITTI YSTÄVÄKIRJAAN S. 59
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 8 FLASHBACK LOVE ACTUALLY T: ANONYYMI K: VIIVI PROKOFJEV valvontakameroita , joita oli asetettu asunnon välittömään ympäristöön . Aivan kuin huo neeseen olisi ilmestynyt lasersäteitä , joiden välistä minun olisi pujoteltava tieni takaisin maailmaan , jossa oikeat ihmiset elivät . Minusta tuntui hänen seurassaan aina siltä kuin joku katselisi meitä . Poika halusi kes kustella , mutta ei enää lainkaan politiikasta , ainoastaan meistä . Aloin kaivata eksääni , joka oli no talk , all action . KERRAN SYÖDESSÄMME lähes tyhjässä Unicafessa vuokranantaja poliitikko ja hänen puolisonsa kävelivät ohitsemme tarjottimet käsissään . En ollut uskoa silmiäni . He pysäh tyivät kohdallamme , tervehtivät meitä ja ky selivät pojan kuulumiset . Sitten he jatkoivat kohti astianpalautusta . Ruokalassa oli vain muutama opiskelija , joista jokainen pälyili pöytäämme päin . Leikittelin ajatuksella , että ” satunnainen ” kohtaaminen opiskelijaravintolassa oli en nakkovaroitus – he tiesivät , mitä olimme tekemässä . Puuttuva jakku ei jäisi heiltä huomaamatta . Tai ehkä poika haluaisi pian esitellä minut vanhemmilleen ja samalla po liitikoille , jotka olivat heidän perhetuttujaan . En ollut vielä avannutkaan Pääomaa . Oli aika päättää suhde . Lopulta pistin välimme poikki Hakaniemen rannassa , missä kaikki oli saanut alkunsa . Kun kävelin takaisin kotiin , olin varma , että jokin kamera ikuisti eromme .” I , 26 PALSTALLA PUHUTAAN RAKKAUDESTA. ” EKSÄ OLI KARISTETTAVA mielestä . Pian tyh jennettävän yhteisen kotimme seinällä riippui liitutaulu , johon ystäväni kirjoitti tätähän mie halusin muistutukseksi siitä , että kärsimyk seni oli itse aiheutettua . Päätin tarttua härkää sarvista ja panna ensimmäisiä vastaantulevia vapaaehtoisia , jotta pääsisin eroprosessissa mahdollisimman nopeasti eteenpäin . Tapasin pojan , jonka Whatsapp viestit olivat pitkiä kuin Forssan ohjelma . Hänen verbaalinen ilmaisunsa veti minua aluksi puoleensa , sillä eksäni ei juuri osannut käydä keskusteluja . Seksintäyteisen sinkkuelämän sijaan hoidin eron jättämää haavaa puhumalla päivät pitkät tuloerojen kasvusta ja sosiaali demokratiasta . Tein selväksi alusta alkaen , etten kaivannut mitään vakavaa . Poika halusi tietää minusta kaikenlaista henkilökohtaista : hän kyseli eksästäni , per heestäni ja tulevaisuuden suunnitelmistani . Minä halusin puhua politiikkaa . Hän oli ensim mäinen tapaamani ihminen , joka oli oikeasti lukenut Pikettyn Pääoman kannesta kanteen . HÄN VEI MINUT KOTIINSA ja kysyi , osaanko pitää salaisuuden . Pojan vuokranantaja oli korkean profiilin poliitikko . En uskonut , joten hän näytti minulle poliitikon ja tämän puolison henkilökohtaisia esineitä , kuten kehystettyjä valokuvia pähkinäpuisella sohvapöydällä sekä kellarikomeron , jossa oli heidän vaatteitaan ja huonekalujaan . Sovitin erästä jakkua ja mie tin hetken , millaisia seurauksia pojalle voisi koitua , jos varastaisin sen . Tiirasimme ulos sälekaihtimien raoista ja hän osoitti minulle All talk, no action Luonto ei kestä Paasikiven – Kekkosen linjaa . – KALLE MICHELSENIN JUTUN OTSIKKO YLIOPPILASLEHDESSÄ 1/1990
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 9 KAIKEN MAAILMAN DOSENTTI T: ROOSA SAVO K: VIIVI PROKOFJEV PALSTALLA ESITELLÄÄN TIETEENTEKIJÖITÄ. VUONNA 2013 HELSINGIN KAUPUNKI TEKI LINJAUKSEN, ETTÄ PÄÄKAUPUNKI TÄHTÄÄ VIHERKATTORAKENTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄKSI. ESIMERKIKSI TRIPLAN KATOISTA 40% TULEE OLEMAAN KASVILLISUUDEN PEITTÄMIÄ. YMPÄRISTÖSOSIOLOGI MARJA MESIMÄKI, MIKSI VIHERKATTOJA TARVITAAN? Ilmastonmuutoksen myötä sateet lisääntyvät ja kaupunkien viemäriverkostot ovat kovil la , mutta niiden laajentaminen on kallista . Viherkatot auttavat hallitsemaan hulevesiä . Ne haihduttavat ja imevät itseensä vettä , vii lentävät ja vaimentavat melua . Olen kiinnostu nut siitä , miten luoda kestävä ja ihmisläheinen kaupunki , jossa käytetään monipuolista viher rakentamista . Vehreyden pitäisi olla kaikkien perusoikeus , ei vain niiden , jotka voivat lähteä autolla Nuuksioon . VOINKO HEITTÄÄ MEIDÄN KATOLLE VÄHÄN SAMMALTA JA – TADAA – SIINÄ ON VIHERKATTO? Ei ihan . Viherkatto toimii vain silloin , kun se on rakennettu oikein , eli siinä on vedeneris tysrakenteet ja tarvittaessa kattoa kasvien juurilta suojaava osa . Viherkattoja on erilaisia . Ohuin ja kevein viherkatto syntyy sammalesta . Paksummalle kasvualustalle tehtävät keto ja niittyviherkatot ovat parempi vaihtoehto luonnon monimuotoisuudelle , koska ne hou kuttelevat pölyttäjiä . Paksuin viherkatto on puutarhamainen ja siinä voi kasvaa jopa puita . MITEN VIHERKATOT VAIKUTTAVAT HYVINVOINTIIMME? Ympäristösosiologina olin ensimmäisten joukossa tutkimassa viherkattojen koke muksellista puolta . Kun ihmiset vierailevat viherkatoilla , he raportoivat samankaltaista hyvänolontunnetta kuin lähimetsässä vierai levat ihmiset . Tutkimuksissa nousee esiin tule vaisuudentoivo : kyseessä on pieni viherpläntti , mutta se luo uskoa kestävään kaupunkira kentamiseen . Viherkattoja ei kuitenkaan voi käyttää tekosyynä lopmaan tiivistämiseen . Ne eivät korvaa maanvaraista luontoa ! VIHERKATTOIHIN ON KOHDISTUNUT ENNAKKOLUULOJA NIIN RAKENNUTTAJIEN KUIN ASUKKAIDEN PUOLELTA. MONET PELKÄÄVÄT VIHERKATTOJEN AIHEUTTAVAN KOSTEUSVAURIOITA JA OLEVAN VAIKEITA HOITAA. MISTÄ EPÄLUULOT KUMPUAVAT? Kun tutkimusryhmämme aloitti vuonna 2011 , viherkatoista ei ollut käytännön kokemusta . Niitä kaavoitettiin , mutta rakennuttajat koki vat ne liian riskialttiiksi – ja tekivät tavallisia kat toja . Liikkeellä oli harhaluuloja : aiheuttavatko viherkatot heinäallergiaa ? Mitä tapahtuu kun tulee lunta ? Ihminen ei usko ennen kuin näkee , joten veimme bussilasteittain ihmisiä katso maan meidän koeviherkatoille . Esimerkiksi Meilahden Liikuntakeskuksen päällä on koe sammalkatto . Tiedon lisääntyessä asenteet ovat muuttuneet myönteisemmiksi . Lisää luontoa Helsinkiin KUKA: YMPÄRISTÖSOSIOLOGI MARJA MESIMÄKI LAITOS: TYÖSKENTELI HELSINGIN YLIOPISTON MONITIETEELLISESSÄ VIIDES ULOTTUVUUS – VIHERKATOT OSAKSI KAUPUNKIA -TUTKIMUSHANKKEESSA APULAISJOHTAJANA 2011–2019 MISTÄ EI TUNNETA: EI KAIPAA ETELÄNMATKAA VAAN REMONTOI MIELUUMMIN PUOLISONSA KANSSA 1850-LUVUN MAATILAA
10 CITYSSÄ SUHISEE K: VIIVI PROKOFJEV YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 Rakasta minua SUOMEEN MAHTUU noin yksi kirjallisuustrendi kerrallaan . Viimeisen parin vuoden ajan ” se juttu ” on ollut autofiktio eli kirjallisuus , jota lukiessa voi uskoa , että tässä kirjailija avautuu elämästään ( joka on aika samanlaista kuin lu kijan elämä !). Amerikkalainen kirjailija David Shields julisti Älä lue ostamiasi kirjoja LIIAN USEIN UUSI tuttava kysyy kirjahyllyni äärellä ” oletko lukenut kaikki nämä kirjat ”. En ole , en lähellekään , ja samalla nurkkien kirjapinot kasvavat kuukausi kuukaudelta . Jukka Viikilän Finlandia voittaja Akvarelleja Engelin kaupungista vuodelta 2016 , lukemat ta . Postipaketti Adlibriksestä , eikä hajuakaan , mitä sen sisällä on . Eikö kirjat pitäisi lukea ennen kuin niitä hankkii lisää ? Mitä jos vuoden 2020 lukulista koostuisi vain vuonna 2019 hankituista mutta lukemattomista kirjoista ? Ei missään nimessä , sanon minä ja väitän , että jokaisen uteliaan lukijan suusta pitäisi tulla sama vastaus . Meidän jokaisen pitäisi pitää huolta niin sanotusta antikirjastostamme . Sana on Nassim Talebin Musta joutsen kirjasta , jossa an tikirjasto tarkoittaa jokaisen omaa kokoelmaa lukemattomia kirjoja . Uteliaan lukijan kirja hyllyssä pitäisi olla niin monta lukematonta kirjaa kuin taloudellinen tilanne antaa myöten , kirjoittaa Taleb . Kirjailija Umberto Ecoa myötäillen Taleb sanoo , että mahdollisimman laaja henkilökoh tainen kirjasto on maailman ja mielen tutki musväline , ei sisustuselementti tai egotrippi ( joita se voi toki myös olla ). Hyvä kirjasto on täynnä potentiaalia , joka odottaa aktualisoitumistaan . Hyvässä kirja hyllyssä on siis enimmäkseen lukemattomia kirjoja . Laajentaisin antikirjaston kuitenkin kos kemaan kaikkea suunniteltua lukemista , niin fyysistä kuin virtuaalista . Antikirjastoon kuuluvat lukemattomat kirjat kirjahyllyssä , lukulistalle puhelimessa pannut juttulinkit , selaimen 211 avointa välilehteä , kuratoitu seurattavien lista Twitterissä , kirjakaupassa plärätyt kirjat , jotka on joko havaittu kiinnos taviksi tai ei , kirjastoon tehdyt varaukset ja niin edelleen . Mitä suurempia ovat suunnitelmat ja mitä pitempiä listat , sen parempi . Antikirjaston kasvattaminen lisää todennäköisyyttä , että todella luetut kirjat ovat laadukkaita ja vas taavat omia mielenkiinnon kohteita . Hyvien kirjojen ja tekstien löytäminen on taito itses sään , taito , joka täytyy oppia . Antikirjastonhoito eli lukemattomien kirjojen ja linkkilistojen läpikäynti edes säännöllisen epäsäännöllisesti tai nurkassa vuoden lojuneeseen kirjaan kompastuminen on mieluisten yllätysten todennäköisyyksien kasvattamista . Samoin luettuihin kirjoihin palaaminen ja unohdetun kirjanmerkin löy täminen : ai , tätäkö minä pidin mielenkiintoi sena vuosia sitten ? Mutta tämähän on kirjan typerin kohta ! Yliarvostamme omia tietojamme ja aliar vostamme tuntematonta . Tämän takia emme ymmärrä yllätysten todennäköisyyttä , mus tia joutsenia . Miksi Sokrates oli muita viisaampi ? Koska hän tiesi , ettei tiedä . Mitä suuremmaksi kas vaa tunnetun tietämättömyyden määrä , sitä parempi on tietoisuus omista rajoistamme ja rajallisuuksistamme . Lukemattomuus kannattaa aina . PT vuonna 2010 Reality Hunger manifestissaan , että perinteikkään juonikirjallisuuden aika on ohi . Porvarillis romanttinen romaani ei palvele pirstaleista nykyaikaa . On siirryttävä jäljittelemään todellisuutta . Trendi rantautui Suomeen viimeistään 2010 luvun loppupuo lella , kun neljännen aallon femi nismi vahvisti kokemukseen perustuvan tiedon tärkeyttä ja kirjallisuusihmiset hurmaantuivat Karl Ove Knausgårdista ja Maggie Nelsonista . Omia kokemuksia ei ehkä tarvitsekaan pukea fiktion kaapuun ? Tässä kaikessa ei ole taaskaan mitään uutta . Kirjailijat avautuivat seksi ja känniseikkailuis taan Suomessa jo 60 ja 70 luvuilla , huomaut ti kriitikko Eleonoora Riihinen arvostellessaan Emmi Liia Sjöholmin tänä vuonna ilmesty nyttä Paperilla toinen kirjaa . Uutta on pikemminkin se , kuinka kirjas ta on tullut brändäyksen väline . Tekijä ehkä julistettiin kuolleeksi 60 luvulla , mutta nyt Tekijä on uudelleensyntynyt , tärkeämpänä kuin koskaan . Jos kymmenen vuotta sitten jokaisen mediapersoonaksi haluavan piti perustaa blogi , nyt on tehtävä kirja , jonka sisältönä on kirjailija itse . Yhdysvaltalaisen psykologi Jean Twengen tekemän tutkimuksen mukaan lähes joka kolmas nuori odottaa tulevansa kuuluisak si . Kuvaavaa on , että Helsingin Sanomien haastattelussa Emmi Liia Sjöholm kertoi , että motivaatio autofiktion kirjoittamiseen syntyi omaan keskinkertaisuuteen liittyvästä ahdistuksesta . Kulttuurikriitikko Markku Eskelinen esitti Raukoilla rajoilla teoksessaan , että suo malaisilla on pakkomielle ajatukseen , että kirjallisuus välittää ” totuutta meistä ”. Mo nimerkityksellisyydelle ja todellisuuden hämmentämiselle jää tässä ilmastossa vain vähän tilaa . Realismia on Eskelisen mukaan arvostettu Suomessa , sillä se pyhittää arjen ja saa lukijan tuntemaan itsensä tärkeäksi . Autofiktio on influensseriajan realismia . Ilmiöön liittyy hyviä puolia : harhainen impe ratiivi ” objektiviisuudesta ” murtuu . Totuus on moninainen , ja yksi tapa tehdä siitä selkoa on avata sisäinen maailma . Autofiktio , niin kuin kirjallisuus muutenkin , voi parhaimmillaan saada lukijan tuntemaan , ettei tämä ole niin yksin elämässä . Silti tekee mieli vastustaa : En kaipaa tekstiä , joka halaa minua ja saa minut tuntemaan it seni tärkeäksi , vaan pikemminkin päinvastoin . En viehäty sen voimakkaammin mielikuvituk sesta tai samaistumisen mahdollisuudesta , vaan ajatuksen vapaudesta ja kielessä tapah tuvista nyansseista . Yksi suosikkikirjoittajani , Roland Barthes ( ei muuten koskaan julkaissut romaania !), on artikuloinut kirjoittamista lukijan viettelemi senä . Liian usein käy niin , että kirjoittaja ei näe vaivaa lukijan viettelemiseksi , vaan lätkäisee lukijalle kokemuksensa ja tunteensa , pyytäen tätä epätoivoisesti rakastamaan itseään . ISH
KAINALOSSA T: PEKKA TORVINEN K: DORA DALILA PA LS TA LL A VI RI TT ÄY DY TÄ ÄN LU KU JU TU N TU NN EL MA AN . 11 YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 OG influenssaus TUPPERWARE OLI 1940 luvun lopulla vallanku mouksellinen keksintö : hajuton , läpinäkyvä , kevyt ja kestävä säilytysrasia , jonka kansi napsahti kiinni ilmatiiviisti . Muovin maine oli kuitenkin huono , eivätkä uudet tuotteet kiinnostaneet tavarataloissa käyneitä ihmisiä . Sen sijaan ” kotikutsut ”mallilla operoineet myyjät saivat tupperwareja kaupaksi niin hyvin , että monet alkoivat myydä pelkästään uusia muovirasioita . Myyntitaktiikkaan kuului rekrytoida kotirouva , joka järjesti ystävilleen kutsut , johon myyjä tuli esittelemään tuot teita . Myyjät olivat usein itsekin kotirouvia . He saivat myynnistä tietyn prosenttiosuu den , mutta eivät olleet Tupperware yhtiön työntekijöitä . Myyjäarmeijan ylläpito ei siis maksanut juuri mitään . Nykyajan tupperware kutsut tapahtuvat Instagramissa .
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 12 12
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 13 13 Olympialaisiin valmistautuva Tokio on kuva tulevaisuudesta, jossa toivo on viety, mutta elAmA on silti mukavaa. .. .. KIRJOITTI IIDA SOFIA HIRVONEN KUVITTI MILENA HUHTA
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 14 ” va ikutelm a siitä , että maailma ympärillä tekee hidasta kuolemaa, tuntuu hyvältä.” ”Toivon, että olisin taas kioskissa, jossa minua arvostettiin työyhteisön jäsenenä eivätkä asiat olleet niin monimutkaisia. Kun laitoimme työasut päälle, olimme tasa-arvoisia sukupuolesta, iästä ja kansallisuudesta huolimatta — olimme kaikki yksinkertaisesti työntekijöitä.” Kolme vuotta sitten japanilaiskirjailija Sayaka Murata julkaisi romaanin nimeltä Konbini Ningen eli Kioski-ihminen. Sen asperger-tyylinen päähenkilö elää ilman ihmiskontakteja ja on täydellisen tyytyväinen matalapalkkaiseen työhönsä kioskissa tai ”mukavuuskaupassa”. Päähenkilön rutiini toistuu samanlaisena päivästä toiseen, ilman sen kummempia haaveita tulevaisuudesta. Kirjasta tuli hitti. ”Tietenkin se oli äärimmäistä fiktiota, mutta monet pari–kolmekymppiset, jopa nelikymppiset, tunnistivat itsensä kirjasta.” Tätä mieltä on sosiologi ja mediatutkija Shin Mizukoshi, jonka tapaan Hongon kampuksella Tokion yliopistossa. ”Päähenkilöllä ei ole sosiaalisia kontakteja eikä toivoa. Teknologia ja informaatio takaavat, että hänen elämänsä on kuitenkin mukavaa.” Kirja pohjautuu löyhästi Muratan omiin kokemuksiin. Kun nyt nelikymppisen kirjailijan ura alkoi sakata, hän alkoi tehdä osa aikatyötä päivittäistavarakioskissa. ”Japanilaiset yhä uskovat tarinaan, että maa on ’huipulla’, vaikka asia ei enää ole niin. Kansainvälistymisessä on jääty pahasti jälkeen muista Aasian maista. Toisin kuin vaikka Kiinassa tai Etelä-Koreassa, Japanissa harva nuori haaveilee työskentelevänsä ulkomailla. Se on perin erikoista, ja minusta huolestuttavaa”, Mizukoshi kertoo. Toisen maailmansodan jälkeinen Japani oli menestystarina: talouskasvu oli nopeaa, teknologian kehitys korkeaa ja työpaikkojen tarjoamat turvaverkot elinikäisiä. Tuota menestystarinaa on selitetty perheen ja talousjärjestelmän liitolla. Perheet ovat mallintaneet myös työyhteisöjen tiiviyttä. Nyt väestö vähenee nopeasti ja keskiluokkainen stabiili hyvinvointi on alkanut purkautua. Tämä tekee Japanista kärjistyvän esimerkin epävarmuudesta, josta muutkin kapitalistiset maat kärsivät. Esimerkiksi Ylen ennusteen mukaan vuonna 2070 kolmannes suomalaisista on yli kuusikymppisiä, aivan kuin nyt Japanissa. Vaikka Japanissa suurin osa korkeakoulutetuista saa yhä vakituisen työpaikan, kolmannes päätyy todennäköisesti matalapalkkaisiin pätkätöihin. Muutama vuosi sitten tehdyn selvityksen mukaan japanilaiset millenniaalit suhtautuvat tulevaisuuteen synkkämielisemmin kuin ikätoverit muualla maailmassa. 37 prosenttia millenniaaleista uskoo, ettei mahdollisuutta eläkkeeseen koskaan tule, ja että he tulevat työskentelemään kuolemaansa asti. Shibuyan metroaseman läheisyydessä joka kulmalla näyttää olevan rakennustyömaa, jonka työntekijätiimien jäsenet vaikuttavat yli 70-vuotiailta. He seisovat kyyryssä, liikkuvat verkkaisesti, ja heidän ihonsa on ryppyinen. Monet heistä ovat eläköityneitä toimistotyöntekijöitä, jotka ovat hakeutuneet raksalle, koska joko tarvitsevat rahaa tai haluavat pysyä aktiivisina. Vuonna 2019 vanhusten vaippojen myynti ylitti vauvojen vaippojen myynnin Japanissa. Työvoimapulaan ei olla reagoitu helpottamalla maahanmuuttoa, vaan nostamalla eläkeikää entisestään 70 vuoteen. Selvitysten mukaan moni työskentelee mielellään sen jälkeenkin, vaikka isoissa yrityksissä palkka tyypillisesti laskee 60-vuotiaana miltei puoleen entisestä. Jos voimat loppuvat, eksoskeletonit auttavat toimimaan. Konbineista eli convenience storeista eli kioskeista voi ostaa säilykkeitä, valmisruokia, kuten nuudeli-tofuannoksia, salaatteja, kuivattuja hedelmiä pienissä annospusseissa, yksittäispakattuja banaaneita, juomia, sukkahousuja ja toimistotarvikkeita. Kioskeissa on rauhallista ja valkoinen valaistus kuin lääkäriasemalla. On miellyttävää tietää, että jos nälkä tai jano iskee tai vaikka sukkahousu repeää tai pitää päästä käyttämään langatonta nettiä, kioski löytyy yleensä kulman takaa – missä päin Tokiota sitten pyöriikään. ”Eräs tutkimuskollektiivi selvitti kerran, voiko ihminen tulla toimeen ilman sosiaalisia kontakteja, ainoastaan asioimalla kioskeissa ja tilaamalla Amazonista. Se onnistui. Informaatioteknologia on järjestänyt asiat sen verran mukavasti, etteivät monet tarvitse elämänkumppaneita”, Mizukoshi sanoo. 80lu v u n sci f i ss ä ja cyberpunkissa visioitiin, että yritysten vallan lujittuminen sekä alati kehittyvä ja syvemmälle elämään ulottuva teknologia johtavat yhdessä eriarvoiseen, vaaralliseen maailmaan, jossa jokaisen on pärjättävä omillaan. Marraskuun loppu Tokiossa vuonna 2019 ajoittuu tismalleen samaan vuoteen ja kuukauteen kuin Ridley Scottin Blade Runner -elokuva, joka kuvitteli vuonna 1983, miltä Tokiota muistuttava Los Angeles näyttää. Samaan vuoteen sijoittuu vuonna 1988 tehty anime-elokuva Akira, jonka visiossa Tokio on tuhoutunut ja rakennettu uudelleen dystooppiseksi Neo-Tokyoksi, joka on täynnä korruptiota, protesteja ja terrorismia. Elokuvan maailmassa kaoottinen kaupunki valmistautuu olympialaisiiin. Näinkö organisoidulta ja mukavalta dystopia näyttää? Maailman suurimman metropolin vilkkaita alueita myllätään uusiksi olympialaisia varten. Metroaseman läheisyyteen on noussut uusi ja fancy Tokion
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 15 kauppakeskus, Shibuya Scramble Mall, jonka korkealta kattoterassilta voi ihastella maisemia. Metrossa kaikki matkustajat tuijottavat tiiviisti puhelimia. Kauppakeskuksia on runsaasti ja monet tulvivat ihmisiä; shoppailu ja herkkujen syöminen kavereiden kanssa on nuorison rakastama ajanviete. ”Olympialaiset ovat hallinnollisen liturgian mukaan symboli toivolle, mutta ei se ole mikään symboli. Se on pääministeri Aben kyhäämä tyhjä paperikoriste”, sanoo Mizukoshi huvittuneesti. Tapaamani aktivistitoimittaja Chie Matsumoto sanoo, että olympialaisten siivoaminen tarjoaa kansalaisaktivisteille tekemistä. ”Köyhyys, kodittomuus ja seksityö siivotaan pois tieltä. Miten se tehdään, kukaan ei oikein tunnu tietävän. Monet kodittomia auttavat tukiryhmät yrittävät parhaillaan selvittää, miten voisivat parantaa tilannetta”, hän sanoo. Tokion olympialaiset pyrkivät symboloimaan menestystä (niin kuin edelliset olympialaiset vuonna 1964), mutta haastateltavani mainitsevat, että ”juuri kukaan” ei usko tarinaan. Tokiossa asuva, Osakassa syntynyt kaverini kertoo haaveilevansa ulkomaille muuttamisesta, kun elämä kaupungissa käy yhä stressaavammaksi. Turisteja Tokiossa on edullisemmaksi muuttuneen ja kiihtyvän matkustamisen vuoksi enemmän kuin koskaan aiemmin. Kesällä kaupungissa on niin sietämättömän kuuma, että olympialaisten maratonjuoksu on siirretty suosiolla Hokkaidoon. Mainoskuvastojen informaatio kuitenkin lupaa onnen ja menestyksen saavuttamista. Päivittäistavarakaupan seinällä olevassa taulussa lukee ” drink GOOD COFFEE read GOOD BOOKS Every life, Every fun We hope that the goods and services we provide will make your day better and brighter one. More than just a convenience.” Metron näytöllä pyörivässä mainoksessa pallomekkoon pukeutunut nuori nainen vetää hymyillen puhtaita vaatteita pienestä pesukoneesta. Seuraavassa mainoksessa joukko aikuisia istuu innostuneen näköisinä lasipöydän ääressä. Idealamput välähtelevät heidän päässään: he ovat pajassa, jossa ideoidaan startup-yrityksiä. Nappaan metroasemalta ilmaisjakelukatalogin, jossa juhlansuunnitteluyritys esittelee säihkyvän epätodellisia unelmahäitä puutarhoissa ja ultramoderneissa luksuspalatseissa. Kuvissa vilisee pitsihansikkaita, pastellisävyisiä kukka-asetelmia, jalokivitiaroita ja maisemia, Informaatioteknologia on jarjestanyt asiat sen verran mukavasti, etteivat monet tarvitse elamankumppaneita.” .. .. .. .. ..
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 16 jotka näyttävät täydellisyydessään tekoälyn generoimilta. Tarjolla on vaihtoehtoja erilaisista tyyleistä: royal elegant, natural relax ja bitter sweet. Love Hotelin vaaleanpunaisessa ikkunamainoksessa leijailee hitaassa liikkeessä tähtiä, sydämiä ja ruusunlehtiä. Kuvasto ja teksti viestivät täydellisestä täyttymyksestä: I never imagined you should have so much love in the world... Antropologi Akiko Takeyama kirjoittaa, että japanilaisessa versiossa uusliberalismista toivon ja unelmien käsitteistä on tehty kansallinen projekti. Vapaita markkinoita ja työelämän joustavoittamista perustellaan sillä, että jokaisella on oikeus tavoitella unelmiaan. Uusliberaaleja reformeja on Japanissa tehty 80-luvulta lähtien. Samaan aikaan toivosta on tehty velvollisuus, jossa kaikki eivät onnistu. Sosiologi Masahiro Yamada on käyttänyt käsitettä ” a society of hope disparity” kuvaamaan yhteiskuntaa, jossa toivo on jakautunut epätasaisesti, ja suurta osaa ihmisiä kalvaa epäonnistumisen pelko. Buddhalaisperäinen tunne siitä, ettei mikään kestä, tuntuu taas aiempia vuosikymmeniä vahvempana. Vuonna 2011 Tokion itäisiä pohjoisosia koetteli suuri maanjäristys, jota seurasi tuhoisa tsunami. Pahin maanjäristys lähihistoriassa sijoittuu vuoteen 1923. Sen aiheuttamia tuhoja kuvattiin helvetillisiksi. Japani on valmistautunut ”X-päivään” eli vastaavaan vakavaan maanjäristykseen, jonka ennustetaan iskevän seuraavan kolmenkymmenen vuoden sisällä. Global Climate Risk Index Reportissa Japani rankattiin kaikkein pahiten ilmastonmuutoksen riskeille altistuvaksi maaksi. Joka aamu kello viisi kaupungilla kuuluu testihälytys, ikään kuin muistutuksena siitä, että kaunis rakennelma voi tuhoutua hetkenä minä hyvänsä. T ok iossa saTa a niin paljon, että kadut tulvivat vettä ja joudun iltaisin kaupungilla kävelyn jälkeen kuivaamaan kenkiäni hiustenkuivaajalla. Löydän Twitterin kautta flaijerin, jonka sisällön käännän Google Translatella: ”Loistava matala yö Se on! Rakastan kumija emalivaatteita, Innoissaan bang!” Työkeskeisessä elämässä illat ovat monille silti vapaata aikaa. Erilaiset hostja hostess-baarit ovat uraihmisten hupia, ja hyvin toimeentulevat ihmiset voivat käyttää runsaasti rahaa saadakseen kokea lupauksen ystävällisyydestä tai romanssista. Flaijerin baari sijaitsee Ginzassa, menen sinne kaverini kanssa. Avaamme ison rautaisen oven ja pääsemme sisään pieneen huoneeseen, jossa on punaiset seinät. Lateksisaappaisiin, -korsetteihin ja biker-takkeihin pukeutuneet tarjoilijat rientävät heti kysymään, mistä olemme saaneet tiedon tapahtumasta ja toivottavat tervetulleeksi. Naisille sisäänpääsy on parikymppiä, ja hintaan sisältyy juotavaa. Lasipöydät ovat täynnä kauniinmuotoisia viinija cocktail laseja, tuhkakuppeja ja tupakka-askeja. Asiakkaat ja työntekijät näyttävät kaikki olevan ystäviä ja harmonisissa väleissä keskenään. Miehet maksavat lisää siitä, että saavat tarjoilijoilta ystävällisiä ruoskaniskuja tai pääsevät esimerkiksi kiillottamaan lateksia hieromalla siihen jotain öljyä. Tarjoilijat suhtautuvat meihin kiinnostuneesti. Yksi heistä puhuu englantia, istuu pöytään ja antaa käyntikortin. Hän vaikuttaa haluavan tutustua ja kyselee, kauanko aiomme olla Japanissa. Are you on Twitter, Instagram? Naputtelen naisen puhelimeen Twitter-profiilini, hän selaa sitä, pysähtyy jonkun kuvan kohdalle, osoittaa sitä minulle ja hymyilee. Hän näyttää follow-napin klikkausta. Lupaan seurata heti takaisin. Kun teemme lähtöä, hän hyvästelee meidät ovella ja kutsuu vierailemaan uudestaan. ”Seuraavana päivänä olisi naisten ilta, olette erittäin tervetulleita, please tulkaa.” Yöllä kapselihotellissa yritän etsiä naisen Twitter-profiilia seuraajieni joukosta, mutta joko hän ei ole onnistunut seuraamaan
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 18 minua tai sitten se ei ollut tarkoituskaan. Somessa ”seuraaminen” on ollut osa näytöstä, jolla on tarkoitus tuottaa asiakkaalle pidetty olo ja saada tämä palaamaan baariin uudestaan. 2010-luvun lopun hostja hostess-baareissa asiakkaille tarjotaan uusia seuraajia, tunnetta siitä, että joku haluaa verkostoitua. Kyse on tavaraistetusta ystävällisyydestä. Akiko Takeyama väittää antropologisessa Staged Seduction -tutkielmassaan, että host clubit ovat kuin mikrokosmos uusliberaalista talousjärjestelmästä. Klubeihin tiivistyy se, kuinka uudessa työssä ihmisten henkilökohtaisilla tunteilla ja tavoitteellisuudella tuotetaan lisäarvoa. Hostin ammatti on Takeyaman mukaan esimerkki palveluammatista, jonka tekijä suorittaa paljon luovaa emotionaalista työtä tuottaakseen asiakkaalle henkilökohtaisesti kuratoidun elämyksen ja ansaitakseen paremmin. Host clubien jännitys ja romantiikka tarjoaa säihkyvän vaihtoehtotodellisuuden työja perhe-elämän ankeudelle. Silti kyse ei ole Takeyaman mukaan teatterista, vaan kohtaamisissa on pelissä myös ihmisten todellinen tunne-elämä kaikkine epävarmuuksineen. 24v uoTi as Amina du Jean on entinen jpop-idoli, seksityöntekijä ja nykyinen seksiaktivisti sekä sosiologian opiskelija. Hän kertoo Gmail-chatin välityksellä, että Japanin pitkälle viety kapitalismi yhdistettynä syntyvyyden laskuun on ”vain kärjistynyt heijastuma tulevaisuudesta, joka tulee pian koittamaan monelle muulle maalle”. Amina muistuttaa, ettei Japania pitäisi kuitenkaan tarkastella liian yksioikoisesti länsimaisten ideologioiden, kuten feminismin, läpi. Esimerkiksi uutisointi Aasian ”epäinhimillisestä popteollisuudesta” on Aminan mukaan länsimainen pakkomielle. ”Sanoisin, että myös jossain Hollywoodissa ja länsimaisessa työkulttuurissa on paljon vääryyksiä.” Edward W. Saidin ajatuksia mukaillen Japania käsittelevissä länsimaisissa kuvauksissa on usein orientalistinen, outoutta korostava sävy. Ne pohjautuvat kristillisjuutalaisen maailmankuvan määritelmiin siitä, mikä on oikein ja normaalia. ”Silti länsimaissa ei yksinkertaisesti ole olemassa sellaista systemaattista seksismiä kuin Japanissa”, Amina huomauttaa. Esimerkiksi #metoo-ilmiö vaikuttaa myös Japanissa, mutta eri tavalla kuin länsimaissa. Tapaan #metoo-liikkeen toiminnassa mukana olevan toimittaja Chie Matsumoton Starbucks-kahvilassa kauppakeskuksessa. Hänen mukaansa feminististä ajattelua levitetään netissä, mutta toimintaa organisoidaan ennen kaikkea akateemisissa piireissä. Matsumoto kertoo, että intellektuellit ovat tehneet töitä muutoksen eteen jo pitkään, mutta feministinen aktivismi on pysynyt jokseenkin marginaalissa. #metoo-vyyhti alkoi vuonna 2017, kun toimittaja Shiori Ito haastoi työnantajansa, toimittaja Noriyuki Yamaguchin oikeuteen raiskauksesta. Yamaguchilla puolestaan on läheiset suhteet pääministeri Shinzo Abeen, ja hän on myös kirjottanut tästä elämäkerran. ”Se oli skandaali, tietenkin, koska seksuaalista ahdistelua tapahtuu, vaikka se ei ole sallittua. Ahdistelusta ei olla totuttu puhumaan. Shiori Itoa kohdeltiin kuin kävelevää pommia”, Matsumoto sanoo. Japanin hallituksen virasto teetti vuonna 2017 selvityksen, jonka mukaan vain noin neljä prosenttia raiskauksen uhreista tekee ilmoituksen poliisille. Suurin syy ilmoittamattomuuteen oli häpeä ja ajatus siitä, että kokemus täytyy unohtaa. ”Työnantajat saattavat ahdistella työntekijöitä jo haastatteluvaiheessa, ja välillä naiset jättävät työpaikan ottamatta, koska eivät halua kohdata ahdistelijaansa.” Matsumoto kertoo, että #metoo-ilmiön toimintamekanismit näyttivät japanilaisesta vinkkelistä ongelmallisilta. Anonymiteettia kunnioitetaan internetissä ja etenkin Twitterissä, sillä omalla naamallaan kokemuksista avautumiseen liittyy häpeää ja sosiaalisia riskejä. ”Emme näe järkeä siinä, että naisten pitäisi yhtäkkiä jakaa kokemuksensa. Käytimme hashtagia #withyou, koska halusimme osoittaa oikeutta vaativalle toimittajalle, että seisomme hänen rinnallaan.” Työvoimapulan takia feminismistä on nostettu valtavirran keskustelussa esiin sen liberaalit piirteet. ”Uranaiseus” brändätään usein mainonnassa tavoiteltavaksi ja hienoksi asiaksi, ja jopa konservatiivinen Abe on puhunut sen puolesta. Työelämässä naiset kuitenkin kohtaavat häirintää ja palkka on huono. Hongon kampuksella tapaamani mediaopiskelija Gift kertoo, että hänellä on japanilainen poikaystävä. Ajatus perheen perustamisesta tuntuu mahdottomalta tulevaisuuskuvalta, sillä hän haluaisi tehdä työtä tai akateemista tutkimusta. Lapsia on vaikea saada päiväkotiin, moniin niistä on jopa vuosien jonotuslista. Perheen perustaminen tarkoittaa naisille työelämästä erkaantumista ja kotiinjäämistä. Miehet saavat lain mukaan pitää isyyslomaa, mutta käytännössä harva voi tehdä niin. ”Kun tein töitä teknologiayrityksessä ja Thaimaassa asuva äitini sairastui vakavasti, työnantajani vahti vieressä, että soitan äidille puhelun, jossa sanon, että en ehdi tapaamaan häntä. Sellaista se vain on”, Gift sanoo ja naurahtaa kitkerästi. Heti perään hän sanoo olevansa onnellinen siitä, että voi asua Tokiossa. Kaupungissa on kaunista ja täällä hän voi toteuttaa akateemisia haaveitaan. a l a k u lT Tu u r iT ja harrastukset voivat tarjota perinteisten työyhteisöjen ulkopuolella olevia ystäviä, elämäntyylejä ja mahdollisuuksia tavata ihmisiä. Opiskeluja työyhteisöt ovat niin tiiviitä, että jotkut löytävät alakulttuurien (kuten vaikka konemusiikin tai pelien) pariin vasta lähempänä keski-ikää. Esimerkiksi kinbaku-yhteisössä ihmiset käyttävät nimimerkkejä, koska arki-identiteetillä ei ole yhteisössä merkitystä. Kinbaku on seksuaalis-taiteellistyyppistä sidontaa, jonka historia ulottuu edo-kaudelle 1600 -luvulle asti. Löydän Twitterin kautta Milky Way -nimisen kinbaku-yhteisön. Laitan viestin, ja he pyytävät mukaan workshoppiinsa. Kerho kokoontuu erilaisilla kokoonpanoilla jopa viitenä päivänä viikossa pienessä baarimaisessa tilassa. Tapahtuma muistuttaa opintopiiriä. Ihmiset istuvat patjojen päällä sitomassa solmuja ja tutkivat monisteita. Milky Wayssa kokeneemmat harrastajat jakavat kokemattomimmille tietoa kinbaku-sidonnasta ja
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 19 siihen liittyvistä turvatoimista. Jos ei opiskele turvallisuutta kunnolla, kinbakussa on helppo saada aikaiseksi hermovaurioita. Moet-nimimerkkinen nainen opettaa tekemään perussolmuja nuken päälle. Sen jälkeen syömme patjalla keksejä ja jääteetä. Samaan aikaan huoneessa kaksi miestä sitoo kahta naista köysillä kiinni toisiinsa okkultistisen näköiseen muodostelmaan. Moet on suhteellisen uusi yhteisössä ja ainoa, joka puhuu englantia. Hän vaikuttaa päälle kolmekymppiseltä ja on pukeutunut kauluspaitaan ja pellavahousuihin. Moet kääntää minulle ystävällisesti asioita, joista muut keskustelevat. Tuntuu kummalliselta jutella niitä näitä samalla, kun huoneen toiselta puolelta kuuluu sidottavien naisten voihkintaa, enkä ole varma, kuinka paljon on sopivaa katsoa. Koko tilanne tuntuu samaan aikaan pyhältä, arkiselta, vapautuneelta ja kotoisalta. ”Se näyttää taiteelta, kun sitä katsoo, mutta kun teen sitä, se on ennen kaikkea seksuaalinen asia”, kertoo mies, joka kutsuu itseään yhteisössä Wakaksi. Hän on harrastanut kinbakua 15 vuoden ajan ja käy kerhossa töiden jälkeen noin viitenä iltana viikossa. Yksi yhteisössä oleva mies kertoo harrastavansa kinbakua salaa vaimoltaan , joka on maaseudulla äitinsä luona synnyttämässä. Maaseudulla synnyttäminen on yleistä, kun miehet tekevät pitkiä työpäiviä eivätkä ehdi olla kotona odottavan tai vastasynnyttäneen vaimon tukena. ”Olen pahassa tilanteessa, koska olen innostunut kinbakusta vähän liikaa. Minun täytyy lopettaa, kun vaimoni palaa takaisin.” ”Onnistuuko se?” yksi nainen naureskelee hänelle kiusoittelevan ystävällisesti. ”Pahalta näyttää”, mies vastaa hermostuneena. Moet kertoo, että se, mitä kinbaku tarkoittaa eri ihmisille, vaihtelee suuresti. Joillekin se on ”oma salaisuus”, toisille pariskuntien yhteinen juttu. Kyse on joka tapauksessa marginaalisesta toiminnasta: Waka sanoo, että ”samoissa tapahtumissa käy kaikki” ja arvioi, että vain muutama sata ihmistä Tokiossa harrastaa kinbakua. Jotkut kokeilevat sidontaa vähän aikaa, toisille se on koko elämän läpi kulkeva prosessi. Joillekin kinbaku tarkoittaa taidetta, toisille se on ennen kaikkea sek suaalista toimintaa. ”Kinbakun hienous on siinä, ettei siinä ole päämäärää”, Moet sanoo. Kinbakussa voi kehittyä loputtomasti, mutta siinä ei ole kyse tavoitteellisesta elämästä. hong on k a m p u k se n edustalla oleva valtava, punainen Akamon-portti on peräisin Edo-kaudelta 1800-luvulta, ja se on aluetta hallinneen samuraiklaanin rakennuttama. Suuri osa kampuksen Edo-kauden rakennuksista tuhoutui maanjäristyksessä vuonna 1923, ja lisää tuhoutui toisen maailmansodan aikana. Arkkitehti Yoshikazu Uchida suunnitteli goottilaista linnaa muistuttavat uusvanhat rakennukset 1940-luvulla. Tiistai-iltana sosiologian seminaari on juuri päättynyt, ja opiskelijat kerääntyvät viettämään iltaa kivisen koulurakennuksen pihalla olevalle terassille. Ikkunasta näkyy kirjastoon, jonne pääsee lukemaan öisinkin. Opiskelijat hytisevät kevyttoppatakit päällä, mutta vielä on riittävän lämmin pikniköidä. Pöydillä on pizzaa, keksejä, suolatikkuja, jääteetä, mehua, coca-colaa ja skumppapullo, Toivon ja unelmien kasitteista on tehty kansallinen projekti. .. ..
20
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 21 jonka avaamisesta tulee monimutkainen projekti: jokainen opiskelija yrittää tehdä sitä vuorotellen, ja muut ottavat pullon avaamisyrityksistä valokuvia. Kun pullo lopulta aukeaa, kaikki taputtavat. Juttelen Giftin kanssa, joka on asunut Tokiossa kymmenen vuotta. Gift kertoo, että japanilaiset käyttävät aktivismiin ja alakulttuuritoiminnan organisoimiseen mielellään Twitteriä, koska siellä voi ilmaista asioita, joista puhuminen olisi muuten riskialtista. Anonyymiyden vuoksi Facebook ei ole koskaan ollut paljon käytetty media Japanissa, ja stalkkereiden välttämiseksi moni pyrkii pysymään kasvottomana myös Instagramissa. Esimerkiksi feministisessä liikehdinnässä ja aktivismissa Twitter on ollut suuressa roolissa. Gift selittää, että opiskelijoiden on ollut kyseisenä päivänä vaikea keskittyä seminaariin, sillä kaikki huomio meni skandaalia seuratessa. Eräs professori oli tehnyt rasistisen twiitin, jossa hän oli ilmaissut haluavansa kieltäytyä opettamasta kiinalaisia opiskelijoita. Se on ollut loukkaavaa ja järkyttävää. Opiskelijat pitävät tapausta huolestuttavana. Twiitti kytkeytyy äärioikeistolaiseen liikehdintään, johon myös pääministeri Shinzo Abe on verkostoitunut. Aben hallinto ja Nippon k a i j i org a n i s a aT io ovat vahvistaneet rasistisia ja konservatiivisia ilmauksia, että ”Japani pitäisi palauttaa keisarilliseen loistoonsa”. Ilmastokatastrofin ja väestön vähenemisen asettamiin paineisiin tunnutaan reagoitavan vastaavanlaisella regressiivisyydellä kuin Euroopassa: kääntymällä tavoittelemaan kuviteltua ”parempaa menneisyyttä” ja ideaa yhtenäisestä kansakunnasta, vaikka tavoite on mahdoton. Silti muutos kuplii. Viime vuonna Japanin hallitus teki työperäisestä maahanmuutosta helpompaa. Laissa on yhä paljon ongelmia, kuten se, että pienipalkkaisten alojen työntekijät eivät saa tuoda perheitä mukanaan. Toimittaja Chie Matsumoto uskoo, että yhteiskunnan on muututtava avoimemmaksi ennen pitkää, eivätkä siihen riitä pelkät lainsäädökset vaan laajemmat kulttuuriset asenteet. Aktivismi kärsii yhä vuoden 1968 opiskelijamellakoista syntyneestä mielikuvasta, että mielenosoitukset ovat väkivaltaista ja arveluttavaa ääritoimintaa. Matsumoton mukaan tämän hetken suurin ongelma on yleinen poliittinen apaattisuus. Abestakaan ei erityisesti kukaan tykkää, mutta ”muitakaan varteenotettavia vaihtoehtoja ei löydy”. ”Opetan yliopistossa, ja minua huolestuttaa, että niin harvat nuoret ovat kiinnostuneita poliittisesta toiminnasta. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tilanne voisi muuttua. Maassa on esimerkiksi useita ilmastoja ympäristöaktivismiryhmiä, vaikka tämän hetkinen ilmastoliike ei ole vielä kasvanut niin suureksi.” Matsumoton mukaan aktivismi organisoituu pienten, yksittäisten aiheiden, kuten kodittomien olojen parantamisen ympärille, feministiselle toiminnalle tai kansalaisjournalismin tekemisille. Toisaalta lähihistoria osoittaa, että esimerkiksi katastrofit ovat saaneet isoja joukkoja liikkeelle, ja sosiaalisen median kautta toiminta voi organisoitua spontaanisti ja nopeasti laajaksi. Vuoden 2011 maanjäristyksen ja Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeen Japanissa nousi protestiliike, jonka aikana jopa 60000 ihmisen joukot marssivat ydinvoimaa vastaan viikoittain. ”Toisenlaisen tulevaisuuden puolesta on taisteltu jo vuosikymmeniä, ja taistelua on jatkettava.” Joulukuussa 2019 uutisoidaan, että Shiori Ito voitti oikeusjutun Yamaguchia vastaan. Tammikuussa 2020 luen, että päivittäistavarakioskien franchise-yrittäjät vastustavat ketjujen epäinhimillistä vaatimusta siitä, että kioskeja täytyisi pitää auki 24/7. ”Yleinen sentiment on, että there is no future. Silti en sanoisi, että tulevaisuus on synkkä. Pikemmin olemme sumuisessa metsässä. Ihmisten toiminnasta riippuu, mihin suuntaan asiat kehittyvät”, sanoo Shin Mizukoshi. Juttua varten on myös taustahaastateltu Akane Eskolaa Tokion Suomen suurlähetystöstä. japanilaiset millenniaalit suhtautuvat tulevaisuuteen synkkamielisemmin kuin ikatoverit muualla maailmassa. .. ..
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 22 Hei , abi ! Etkö ole vielä tilaaja ? Tämän kaiken voit saada edullisesti kotiisi kannettuna . Tilaa Ylioppilaslehti: ylioppilaslehti . fi / tilaajapalvelut Kestotilaus : 28 , 50 e / vuosi Opiskelijatilaus : 14 , 50 e / vuosi
50 TH ANNIVERSARY Lipunmyynti alkaa keskiviikkona 12.2.2020! tamperefilmfestival.fi Liput myy: WWW.RAJA.FI/REKRY Haku päättyy vuosittain 6.12. VARUSMIESPALVELUKSEEN ERIKOISRAJAJÄÄKÄRIKSI WWW.RAJA.FI/VARUSMIES RAJAVARTIJAN PERUSKURSSILLE Haku päättyy 19.3.2020 JYVÄSKYLÄN KRISTILLINEN OPISTO Sulkulantie 28 40520 Jyväskylä, p. 014 334 8000 toimisto@jko.fi JYVÄSKYLÄÄN OPISKELEMAAN! VAPAAN SIVISTYSTYÖN KOULUTUS • Graafinen suunnittelu • Musiikki • Teatteri • Sisustussuunnittelu • Tanssinohjaajakoulutus • Avoimet korkeakouluopinnot UUTTA opistolla UUTTA opistolla www.jko.fi Opistolla on viihtyisä asuntola vain n. 3km Jyväskylän keskustasta. OPISKELE AMMATTIIN • Lastenohjaaja (yhteishaussa) • Nuorisoja yhteisöohjaaja • Koulunkäynnin ja aamuja iltapäivätoiminnan ohjaaja • Perhepäivähoitaja • Henkilökohtainen avustaja • Kodinhuoltaja • Laitoshuoltaja • Toimitilahuoltaja • Suntio • Hautaustoimistotyöntekijä TUTUSTU JA HAE! 20 20 VALMIUKSIA JATKO-OPINTOIHIN *Hoiva-avustajalinja *Ilmasto ja ympäristö muutoksessa *Liikunnan lajitaidot ja hyvinvointi *Käsityölinja *Kasvatusopetus ja ohjaus *Maahanmuuttajan Suomipolku Lisätiedot: Kokkolantie 12, 43500 KARSTULA puh. 014 5252 200, 044 3252 213 www.keokarstula.fi Elokuussa alkavat koulutukset Kysy opintoset elirahoitu sta tai opiskelus ta oppisopim uksella! KASVATUSJA OHJAUSALAN AMMATTITUTKINTO *Koulunkäynninja aamuja iltapäivätoiminnan ohjaaja *Perhepäivähoitaja
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 24 EERO RITALA | LAURA RÄMÄ | TOMMI KORPELA | LOTTA KAIHUA MILJA SARKOLA ESITYKSET 13.2.–20.5. LIPUT Q-TEATTERI JA TIKETTI.FI DRAMATURGIA JA OHJAUS: MILJA SARKOLA JA KATARIINA NUMMINEN LAVASTUS: KAISA RASILA VALOSUUNNITTELU: HEIKKI PAASONEN PUKUSUUNNITTELU: RIITTA RÖPELINEN ÄÄNISUUNNITTELU: EERO NIEMINEN OPISKELIJAT 18 € SÖK TILL SOC&KOM VID HELSINGFORS UNIVERSITET > SOCKOM.HELSINKI.FI STUDERA PÅ SVENSKA VID ETT AV VÄRLDENS TOPPUNIVERSITET BLI EXPERT INOM: Journalistik och kommunikation Socialpsykologi Statskunskap med förvaltning Sociologi Rättsvetenskap Socialt arbete och socialpolitik ANSÖKNINGSTID 18.3–1.4.2020 HELSINKI 89,7 MHZ OULU 90,9 MHZ TAMPERE 106,8 MHZ ra d io h e ls in k i.f i YSTÄVÄPIIRI KASVAA
Legis tarjoaa maan parhaat valmennuskurssit oikeustieteellisten pääsykokeisiin. Viime vuoden asiakastyytyväisyytemme oli 100 %. Voit osallistua kursseille asuinpaikasta riippumatta, sillä tarjoamme laajoja lähija etäkursseja. TIEDOT OPETTAJISTA JA KURSSEISTAMME: LEGISVALMENNUS.FI HAETKO OIKEUSTIETEELLISEEN? HELSINKI 89,7 MHZ OULU 90,9 MHZ TAMPERE 106,8 MHZ ra d io h e ls in k i.f i YSTÄVÄPIIRI KASVAA
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 26 Selaan Instagramia. Ohitse vilahtaa kaverien viikonloppuseikkailujen lisäksi somevaikuttajien täydellisiä profiileja: saliselfieitä, chiavanukkaita, uuden untuvatakin esittelyä, lomakuvia Costa Ricasta. Ruutuun liukuu myös mainoksia, jotka yritän olla huomioimatta. Eräs mainos kiinnittää kuitenkin huomioni. Fiidiin ilmestyy purkki herkullisen näköistä suklaista proteiinijäätelöä ja sanat become an ambassador. Se on suomeen rantautuvan Breyers-brändin mainos. Mikä ihme on ambassador? Mainoksessa on työpaikkailmoituksen tuntua, mutta en ole varma, mistä siinä todella on kyse. Täppään kuvan auki. Lähetä meille paras kuvasi Breyers-jäätelön kanssa, ja voit päästä meille brand ambassadoriksi! Kun silmäilen julkaisua tarkemmin, siitä ilmenee, että brand ambassadorina saisin ilmaista jätskiä suoraan kotiovelle. Vastineeksi pitää vain suositella jäätelöä omille insta-seuraajille. Ei paha. Breyersin mainos ilmestyi fiidiini jokunen kuukausi sitten. Mainoksen katsomisen jälkeen minulle alkoi sadella instassa lisää samanlaisia mainoksia eri brändeiltä. Kaikissa etsittiin brand ambassadoreita, suomeksi brändilähettiläitä, joiden tehtävä on toimia tuotteen puolestapuhujana somessa. Päätin alkaa selvittää, mistä ilmiössä on kyse. Mieleeni hiipi houkutteleva ajatus, että voisin saada itselleni hippusen somevaikuttajien elämää: ilmaisia tuotteita brändeiltä, joihin sijoittaminen veisi minut muuten vararikkoon. Kun katson erään lempivaikuttajani saamia ysärityylisiä chunky sneaker -tennareita, Fazerin uusia herkkuleipiä ja brunssia uutuuskahvilassa, tunnen väkisinkin pienen kateuden piston sydämessäni. Ehkä minulle kohdistetut mainokset ovat merkki jostain. Pitäisikö minun lähteä mukaan? Tervetuloa ambassadorperheeseen! KULUTTAJAT OVAT KYLLÄSTYMÄSSÄ KIILTOKUVAMAISIIN INFLUENSSEREIHIN. SIKSI PROTEIINIPATUKOITA JA TREENIVAATTEITA MAINOSTAVAT NYT BRÄNDILÄHETTILÄÄT: IHAN TAVALLISET TYYPIT, JOILLE ON KERTYNYT SOPIVASTI SOMESEURAAJIA. ”BRAND AMBASSADORIKSI” VOI RYHTYÄ MELKEIN KUKA TAHANSA, MUTTA ONKO TOIMINTA OIKEUDENMUKAISTA – TAI EDES LAILLISTA? Tervetuloa ambassadorperheeseen! KIRJOITTI Roosa Savo KUVASI Viivi Prokofjev
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 28 The Atlantic -lehti kertoi vuonna 2018 ihmisistä, jotka rakentavat sosiaalisen mediansa näyttämään siltä, että heitä sponsoroivat suuret brändit. Eräs käyttäjä naamioi kokonaisen Miamin-matkan näyttämään kaupalliselta yhteistyöltä. Hän istui kahviloissa, maksoi lattensa itse ja postasi Instagramiin: Thank you for your hospitality! Taustalla on toisaalta halu päästä kiinni oikeisiin yhteistöihin, toisaalta statuksen tavoittelu, jutussa pohdittiin. Kukapa ei tahtoisi olla niin kiinnostava, että hänen elämäänsä halutaan sponsoroida. Sosiaalisen median vaikuttajat ovat yhä useammin ammattilaisia, jotka saavat elantonsa yritysten kanssa tehdyistä yhteistöistä. Viestintätoimisto Manifeston Somevaikuttaja 2019 -barometrin mukaan yli 80 prosenttia saa somevaikuttamisesta jonkinlaista tuloa. Instagram on vaikuttajien suosituin somekanava. Sosiaalisen median vaikuttaja on vakiintunut arkikielessä kattotermiksi, jolla viitataan niin tubettajiin, bloggaajiin kuin instaajiin. Tutkimuskirjallisuudessa social media influencer viittaa kuitenkin nimenomaan vaikuttajaan, joka tekee kaupallista suosittelua eli endorsaa tuotteita tai palveluja. Ilmiön noususta Suomessa kertoo vuoden 2019 uudissana influensseri. Yritykset ovat äkänneet, että somevaikuttajien avulla ne pääsevät vaikuttamaan erityisesti nuoreen ikäpolveen niin, etteivät nämä välttämättä edes ymmärrä olevansa vaikuttamisen kohteina. Vaikuttajan suosittelu on tutkitusti tehokkaampi tapa markkinoida nuorille kuin perinteinen mainonta. Nuoret ovat kuitenkin alkaneet haistaa kaupallisissa yhteistöissä palaneen käryä, kun somevaikuttajien profiilit ovat muuttuneet liiankin kaupallisen näköisiksi, kertoo Jyväskylän yliopiston tutkija Hanna Reinikainen. Reinikainen on mukana Jyväskylän yliopiston, Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteisessä # Agentit – Nuorten toimijuus sosiaalisessa mediassa -hankkeessa, joka tutkii nuoria vaikuttajina ja vaikuttamisen kohteina sosiaalisessa mediassa. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia. Nyt nouseva ilmiö ovat mikrovaikuttajat eli henkilöt, joilla on vähemmän seuraajia kuin ammattimaisilla somevaikuttajilla mutta jotka ovat silti aktiivisia somessa. Reinikaisen mukaan yritykset haluavat yhteistyöhön mikrovaikuttajien kanssa, koska heidät koetaan aidompina kuin ammattimaiset vaikuttajat kiiltokuvamaisine profiileineen – ja aitoutta seuraajat janoavat. Tutkimuksissa on havaittu, että mitä aidommaksi vaikuttaja koetaan, sitä enemmän seuraajat haluavat ostaa tuotteen. Suomessa mikrovaikuttajana pidetään lähteestä riippuen henkilöä, jolla on noin 1000–10 000 seuraajaa. Brändilähettiläs on periaatteessa toinen sana mikrovaikuttajalle, mutta sitä käytetään monissa eri yhteyksissä. Vaikuttajien kaupallisuus näyttää herättävän aikaisempaa enemmän arvostelua. Tämä näkyy esimerkiksi Reinikaisen tutkimassa Jodelin Blogijuorut-ryhmässä, jossa puidaan somepersoonien elämää aina lemmikeistä parisuhteisiin. Ryhmässä arvostellaan kaupallisuutta ja haikaillaan somen ”aitoon” aikakauteen kymmenen vuotta sitten. ”Tämän tyylisiä viestejä meidän aineistossa oli paljon: S ara on nyt lisännyt seitsemän kuvaa Nykistä, joista viisi on kaupallisia yhteistöitä”, Reinikainen lukee Jodelista. Kommenteista huokuu yleistä väsymystä kaupalliseen sisältöön. Samalla ihmiset kyselevät innoissaan, minkä merkkisiä vaikuttajan kyntteliköt ovat ja mistä niitä saa. Reinikaisesta brändilähettiläänä toimiminen hämärtää rajaa ammattimaisen vaikuttajan ja mikrovaikuttajan välillä. Kuinka suuri osa elannosta pitää tulla suosittelusta, että toiminta on ammattimaista? Tuo raja on tärkeä, koska mitä ammattimaisempaa ja täysipäiväisempää toiminta on, sitä enemmän siihen liittyy vastuuta. Yle kirjoitti viime syyskuussa somevaikuttajien verotukseen liittyvistä vaikeuksista. Jutussa someyrittäjä Sita Salminen sanoi, että harva vaikuttaja ilmoittaa kaikki saadut matkat ja tuotelahjat verottajalle. Reinikaisen mielestä yrityksen vastuu hoitaa nämä asiat kasvaa, jos se tekee yhteistyötä mikrovaikuttajan kanssa. Verohallinto teki vuonna 2014 linjauksen bloggaajien tulojen verotuksesta. Veroasiantuntija Jukka Puolakanaho Verohallinnosta vastaa sähköpostitse, että samoja ohjeita voi käyttää myös brändilähettilästoiminnassa. Näytän Hanna Reinikaiselle hae brändilähettilääksi -mainoksia, joita olen saanut. Hän kurtistaa kulmiaan erityisesti sille, että monissa ilmoituksista brändilähettiläs velvoitetaan ostamaan tuotteita päästäkseen lähettilääksi. ”Ostopakko kuulostaa vähän oudolta. On luonnollista, että tuotteita ostaessa saa alekoodin, mutta se että brändilähettilääksi hakiessa pitää ostaa tuotteita on kummallista.” Monissa ilmoituksissa toistuivat houkuttelevat lauseet: liity yhteisöön, inspiroi muita, auta naisia voimaantumaan. ”Kuulostaa vähän verkostomarkkinoinnilta”, Reinikainen sanoo epäilevästi. ”Samanlaiselta kuin ne Fitlinen rekrytoinnit.” Kieltämättä mainokset houkuttelevat mukaan ihmisiä, jotka kaipaavat yhteisöä. Ravintolisävalmistaja Fitline on ollut mediamyllerryksessä siitä lähtien, kun bloggaaja Cheyenne Järvinen teki paljastusvideon, jossa selvisi, että ihmisiä houkutellaan jälleenmyyjiksi väärillä lupauksilla. Verkostomarkkinoinnissa myyjien palkka muodostuu tuotteiden myynnin lisäksi siitä, että he rekrytoivat mukaan lisää jälleenmyyjiä ja saavat provisiota näiden myymistä tuotteista. Fitlinen tapauksessa ihmisiä on houkuteltu jälleenmyyjiksi puhumalla ilmaisista matkoista, upeasta yhteisöstä ja merkityksellisestä työstä terveyden hyväksi. Todellisuudessa vain verkoston ”huipulla” olevat myyjät saavat hyvää palkkaa. Kun etualalle nostetaan samanhenkinen yhteisö ja upeat edut, toiminnan todelliset tavoitteet jäävät taustalle. Yhteisö vaikuttaa olevan sekä verkostomarkkinoinnissa että brändilähettilästoiminnassa koukku, jolla tehdään työstä osa ihmisten identiteettiä ja elämää. Toisaalta brändilähettiläänä toimiminen voi olla myös hyvää kokemusta. Jos nuori haaveilee muotialasta, taustasta vaatemerkin brändilähettiläänä voi olla hyötyä työnhaussa. Reinikaisen mielestä tärkeintä on muistaa, että sosiaaliset verkostot ovat valtavan arvokkaita. ”Seuraajat ovat sinun sosiaalista pääomaasi. Älä hukkaa sitä. Varsinkaan, jos taustalla on joku iso kasvoton korporaatio.” Loppujen lopuksi koko brändilähettiläskuviossa on kyse siitä, että yritys valjastaa käyttäjän sosiaaliset verkostot omaan käyttöönsä ja pyrkii lisäämään myyntiä. ”Joku voi hyvinkin tuntea yhteisöllisyyttä ja voimaantumista, mutta rahat taskuunsa kerää se iso yritys Ruotsissa tai Saksassa”, Reinikainen summaa. Mikrovaikuttajien suosion myötä alalle on ponnahtanut uusia yrityksiä, kuten suomalainen startup-yritys Boksi, joka toimii välikätenä mikrovaikuttajien ja yritysten välillä. Lähetän Boksille Messenger-viestin ja sovin tapaamisen key account managerin Dora Leskisen kanssa – joka on muuten itsekin brändilähettiläs. Tapaan Leskisen Punavuoren Green Hippo -kahvilassa, jossa hän jo seisoo tiskin edessä ja tiirailee kauniisti aseteltuja smoothiebowleja. Tiedän miltä hän näyttää, koska olen nähnyt hänet Instagramissa, jossa hänellä on yli 12 000 seuraajaa. Huolitelluissa kuvissaan hän seikkailee kaukomaiden rannoilla tai vaeltaa vuorilla kädessään aina saman brändin proteiinipirtelö. Hän on proteiinipatukoita valmistavan Barebellsin brändilähettiläs kolmatta vuotta peräkkäin. Tiimi käy työn merkeissä treenaamassa, lounailla, messuilla ja ulkomaanreissuilla, mutta he ovat läheisiä myös työn ulkopuolella. Lähettiläänä toimiminen on vienyt Leskisen täysin mennessään. ”Barebells on mulle jotain paljon enemmän kuin proteiinipatukka. Meillä on tiimi, josta on tullut kuin perhe. Kukaan meistä ei ole tässä rahan takia tai edes pelkän proteiinipatukan takia, vaan me ollaan saatu ympärille jotain paljon merkityksellisempää.”
Mainos 2/3 ? 0:05 3 "Barebells on mulle jotain paljon enemman kuin proteiinipatukka." .. Ylioppilaslehti: Tervetuloa ambassador-perheeseen!
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 30 Leskiselle vaikuttajaelämä on sopinut, mutta moni kokee työn myös kuormittavana. Manifestin Somebarometri 2019:n mukaan kolmasosa vaikuttajista on harkinnut lopettamista. Syitä olivat esimerkiksi työn uuvuttavuus ja se, että kunnollista palkkatasoa on vaikea saavuttaa. Saako Leskinen palkkaa brändilähettiläänä toimimisesta? Siitä hän ei halua puhua, koska brändi tekee jokaisen vaikuttajan kanssa oman sopimuksen. Instagram-kuvissa olevat tuotteet hän on saanut ilmaiseksi. Leskinen suostuu kuitenkin kertomaan alan palkkauksesta yleisellä tasolla. Brändiyhteistyöt ovat yleensä palkallisia, ja niissä on jonkinlainen sopimus vaikuttajan ja brändin välillä. Joskus brändilähettiläs aloittaa ensin niin, että palkka on tuote. Mitä ammattimaisempaa toiminta on, sitä useammin mukana on sopimus ja palkka. Myös ei-niin-ammattimaista brändilähettilästoimintaa on paljon. Siitä Leskinen puhuu kriittiseen sävyyn. Hänkin saa sähköpostiinsa lähde ambassadoriksi -viestejä, mutta ehtoja selvittäessä käy usein ilmi, ettei tuotteiden suosittelusta saa kunnollista palkkaa tai että palkkioksi tarjotaan vain alennuksia yrityksen tuotteista. ”Ne ambassador-viestit voi olla ihan mitä tahansa roskaa. Siinä yhteydessä ambassador on vaan nimike, jota käytetään siitä, että saat ilmaiseksi jotain roinaa kotiin tai ’saat’ ostaa tuotteita alennettuun hintaan.” Kerron Leskiselle, että minuakin on lähestytty brändilähettiläs mainoksilla. Hän pohtii sen tarkoittavan, että konsepti toimii. ”Aina joku lähtee mukaan, ja sen takia näitä uskalletaan tarjota. Näen, että tää skene on menossa siihen suuntaan. Puhutaan mikrovaikuttajia pienemmistäkin vaikuttajista eli nanovaikuttajista, käytännössä tavallisista ihmisistä.” Leskisen työpaikka Boksi toimii linkkinä vaikuttajien ja heitä etsivien yritysten välillä. Yritys tutkii vaikuttajien seuraajien dataa tekoälyn avulla ja auttaa löytämään brändille juuri sopivan vaikuttajan. Entä jos minä haluaisin nyt lähteä mikrovaikuttamaan? ”Sen kun kirjaudut meidän palveluun. Mä näytän sulle.” Leskinen avaa puhelimestaan Boksin palvelun ja kirjautuu sisään. Näytölle aukeaa selattavia kampanjoita. Tulee mieleen ravintolan valitseminen Woltissa. ”Taco Bellin kampanja – sounds delicious. Sitten mä katson mikä briiffi täällä on. Okei, ne haluaa multa yhden stoorin ja yhden postauksen. Noi tyypit mun pitäisi tagata. Sitten se tarjoaa mulle hintaa.” Mikrovaikuttajalle arvioidaan sopiva hinta, mutta hän voi myös tarjota eri summaa. Sitten vaan hakemus menemään! Toki pitää vielä odottaa, että yritys valitsee hakemuksien joukosta onnekkaat. Hakijoita voi olla vaikka 250, joista 50 valitaan mukaan. Leskinen kertoo, että käytännössä kaikilla heidän mikrovaikuttajillaan on yli 2000 seuraajaa. En itse siis pärjäisi omilla luvuillani, mutta Leskinen on sitä mieltä, että pienellä seuraajamäärällä on etunsa. ”Mikä olisikaan autenttisempi tapa tavoittaa sun seuraajia kuin… paljonko sulla on seuraajia?” 500, vastaan. ”No sehän on jo paljon! Kun oikeasti suosittelet niille viidellesadalle kaverille jotain, niin veikkaan, että ne ottaisi sen hyvin vastaan.” Minulla on siis vielä toivoa. Boksilla ollaan hyvin tarkkoja siitä, että kaupalliset yhteistyöt merkitään oikein. Leskinen varoittaa, että jotkut yritykset pyytävät, ettei kaupallisia yhteistöitä merkittäisi. Että näyttäisi siltä, ettei siitä ole maksettu. ”Silloin hälytyskellot soimaan, älä ikinä lähde mukaan.” .... ”Et ole viela tehnyt ambassadortilaustasi. Enaa muutama tunti aikaa vahvistaa paikkasi perheessa.” .. ..
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 31 Veroasioista Boksilla annetaan ohjeistus yleisellä tasolla, mutta käytännössä jokainen vaikuttaja on vastuussa itsestään. Mikrovaikuttajilla ei tarvitse olla omaa toiminimeä, vaan he voivat laskuttaa tavallisella verokortilla. Leskinen on sitä mieltä, että ylipäätään vaikuttajien tietotaso veroihin liittyen on heikkoa. ”Varmasti on paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä – tai haluavat olla sen varjolla, että eivät tiedä.” Brändilähettilääksi ryhtymisessä on kieltämättä järkeä. Olenhan julkaissut kuvia uusien Adidaksen verkkareiden kanssa, joista maksoin joka sentin itse. Enkö ansaitse jonkinlaista korvausta jatkuvasta markkinointityöstä? Talouden ja median tutkija Dallas Smythe on esittänyt marxilaiseen teoriaan perustuvan ajatuksen, että ihmisten sosiaalisen median käyttö on itsessään työn muoto. Tähän ajatukseen viitataan termillä audience labor. Facebook, Twitter, Instagram ja Youtube toimivat kaikki samalla periaatteella: käyttäjät tuottavat sisällön ja verkostoituvat toistensa kanssa, jolloin alusta voi myydä yleisön hyödykkeenä mainostajille. Brändilähettiläiden kannalta ajatus on harvinaisen osuva. He ovat samalla brändin puolestapuhujia ja työntekijöitä, mutta samaan aikaan heitä sitoutetaan asiakkaina, kun he saavat hyviä kokemuksia tuotteista. Mitä enemmän tutkin brändilähettilääksi ryhtymistä, sitä enemmän mainoksia minulle satelee Instagramissa. Nyt minua ovat havitelleet lähettilääksi Breyersin lisäksi vaatemerkit Just Strong, ACTA, Innfit ja Cletora, sitruunavesiä valmistava Citrus Fusions, kuulokemerkit Esos Boom ja Shimapods ja kaiuttimia myyvä Equinox Play. Kaikki ovat ulkomaisia brändejä, joilla on outo nimi. Niiden seuraajamäärät vaihtelevat parista tuhannesta satoihintuhansiin. En osaa päättää, mikä olisi minulle kaikkein paras diili. Siispä klikkaan jokaisesta mainoksesta kyllä, olen kiinnostunut, liityn. Pian sähköpostini täyttyy ohjeista ja onnentoivotuksista. ” Welcome to the ambassador family!” ” Together we believe we can make a significant difference helping others to become their best.” ” You’re joining a team of over 27000 strong women who want to see you win. You have the opportunity to meet other like-minded women who are also working towards their goals. Helping you build life-long friendships.” Eri brändien ohjeissa toistuu se, että pääsen brändilähettilääksi, kun ostan heiltä tuotteen lähettiläiden alekoodilla. Mutta nyt on jo kiire: jos en heti osta, en pääse lähettilääksi. ” Osta meiltä 48 tunnin kuluessa 50% alennuksella turvataksesi brändilähettiläs-paikkasi!” ” Roosa, et ole vielä tehnyt ambassador-tilaustasi. Enää muutama tunti aikaa vahvistaa paikkasi perheessä.” Sähköposteissa kerrotaan, että brändilähettilään pitää julkaista omassa instassaan useampia postauksia kuukaudessa ja brändi pitää merkitä kuvaan. Osa brändeistä kehottaa julkaisemaan vain heidän arvojensa mukaista sisältöä. ” Julkaise vain asiallisia ja positiivisia kuvia, jotka auttavat muita naisia voimaantumaan.” Joissakin viesteissä sanotaan, että minut kutsutaan yksityiseen Facebook-ryhmään heti kun olen tehnyt tilaukseni. Minulle myönnettävä alennus tuotteista vaikuttaa olevan ainoa palkkio suosittelusta. Joissakin diiliin kuuluu, että julkaisen alekoodin, jonka kautta tehdyistä ostoksista saan viiden prosentin komission. Jokin näissä diileissä saa minut epäilemään. Onkohan tämä ihan laillista puuhaa? Missään ei lue ikärajaa, ei sopimusta. Kaikki tehdään todella helpon kuuloiseksi. Laitan Just Strong -vaatemerkille sähköpostia ja kysyn, kuuluuko minun maksaa veroja vastaanottamistani tuotteista. He vastaavat, että en ole työsuhteessa heihin vaan freelancer, mikä ei vastaa alkuperäiseen kysymykseen. Asian selvittäminen jää minun harteilleni, mikä tuntuu vähän epäreilulta. Veroasiantuntija Jussi Puolakanaho arvioi, että myös sellaisessa tilanteessa, jossa brändilähettiläs on saanut tuotteen ”tavanomaista markkinahintaa alempana”, se on veronalaista tuloa. Eli jos minä saisin sadan euron kuulokkeet puoleen hintaan vastineeksi siitä, että suosittelen niitä instassa, minun pitäisi ilmoittaa ne tulona. Toisin sanoen: jäisin itse miinukselle. Alan käydä epävarmaksi – mutta eivät kai nämä brändit tekisi tätä, jos se olisi kiellettyä. Ennen kuin voin itse hypätä mihinkään mukaan, haluan kuulla kokemuksia niiltä, jotka ovat lähteneet brändilähettiläiksi. Katarina Kirvesmäki alkoi seurata Instagramissa erään proteiiniherkkuja valmistajan yrityksen tiliä. Pian hän sai viestin yrityksen työntekijältä: vaikutat hyvältä tyypiltä, kiinnostaisiko brändilähettilääksi ryhtyminen? Homma kuulosti hauskalta ja tuote kiinnosti, joten Kirvesmäki suostui. ”Varmaan kaikki on kerran kokeillut huonoa diiliä ja tajunnut, että tässä ei ole järkeä”, 25-vuotias Kirvesmäki pohtii nyt, pari vuotta myöhemmin. ”Se oli sitä aikaa, kun nuo ambassador-jutut olivat uusia ja oli siistiä päästä mukaan. Ihmiset, joilla on vähemmän seuraajia, ajattelee että se on ikään kuin joku virstanpylväs – että on menestynyt somessa. Yritykset käyttää tätä hyväksi.” Kirvesmäellä oli tuolloin noin 2000 seuraajaa, ja hän julkaisi sisältöä säännöllisen epäsäännöllisesti: kavereista, treenaamisesta, ruuasta ja elämästä ylipäätään. Hän harrastaa valokuvausta, mikä näkyy profiilin kuvissa ja visuaalisessa ilmeessä. Yritys sopi Instagram Directissä Kirvesmäen kanssa, että tuotteiden piti näkyä kaksi kertaa kuukaudessa Instagram-kuvissa ja neljä kertaa stooreissa, ja brändi piti tagata kuviin. Tuotteet lähetettiin kuukausittain Kirvesmäelle kotiin. Aluksi julkaisujen määrä tuntui kohtuulliselta, mutta jossain vaiheessa Kirvesmäki huomasi, että yhteistyö alkoi käydä työlääksi. Hän tunsi muitakin saman brändin lähettiläitä ja päätyi keskustelemaan kaverinsa kanssa siitä, kuinka paljon heiltä vaadittiin. ”Tajusin, että se postauksien määrä oli ihan kohtuuton. Mietin että okei, mä tuotan aika paljon hyötyä tälle yritykselle ja saan vaan jonkun 10 euron arvosta tavaraa. Tajusin, etten ole sen henkinen, että jaksaisin. Kirvesmäki laittoi yritykselle viestiä, ettei brändilähettiläänä oleminen ollut hänen juttunsa. Hän sai ymmärtäväisen vastauksen ja yhteistyö loppui siihen. Sittemmin hän on alkanut työskennellä markkinoinnin parissa ja ymmärtänyt, kuinka paljon hyötyä yritykset saavat brändilähettiläistä. Kirvesmäellä on nyt yli 5000 seuraajaa. Hän on tarkka siitä, ettei lähde epäreilulta vaikuttaviin yhteistyökuvioihin. ”Nykyään jos näen, että joku on tuollaisessa mukana, alkaa harmittaa. Mitä enemmän jengi lähtee tuollaiseen mukaan, sitä enemmän yritykset sitä tekevät. Jos vaikuttajat sanoisivat suoraan, että ei ole ookoo, niin ei tota tapahtuisi.” Breyers-jäätelöltä saamani brändilähettiläsmainos on jäänyt pyörimään mieleeni. Haluan tietää, kuka lopulta päätyi pestiin. Löydän Instagramista videon, jossa espoolainen Rebecca Ehrnrooth, 20, katsoo intensiivisesti kameraan ja sanoo: ”Mä rakastan jäätelöä. Mä voisin syödä jäätelöä aamupalaks, lounaaks ja välipalaks." Sitten hän esittelee uusia makuja. Ruudussa lukee: tuotteet saatu. Ehrnrooth kertoo, että hän on aina ollut kiinnostunut sosiaalisesta mediasta ja bloggaamisesta. Hän haki Breyersin brändilähettilääksi aluksi ”ihan läpällä” eikä kuvitellut saavansa pestiä. Koko hakuprosessi tapahtui Instagram Directissä, jossa Ehrnroothin piti kertoa lempijäätelönsä. Parin viikon päästä hän sai samaan paikkaan onnitteluviestin.
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 32 Yhteistyö oli vapaamuotoista, ja Ehrnrooth sai julkaista melkein mitä vain. Mitään tiettyä julkaisumäärää ei sovittu. Ehrnrooth sai kotiinsa valtavan paketin erilaisia jäätelöitä, joita on kuulemma vieläkin pakastinarkussa. Eniten Ehrnrooth koki brändilähettilääksi ryhtymisen auttavan häntä urheilijana. Hän kilpailee maastohiihdossa kansallisella tasolla. ”Brändilähettiläänä toimiminen oli urheilu-uran kannalta hyödyllinen kokemus, koska sosiaalinen media on hyvä paikka etsiä tukijoita. Nykyään urheilu ei ole enää sitä, että laitetaan logo hihaan ja hiihdetään. Yritykset vaativat urheilijalta myös näkyvyyttä somessa.” Eikö työ tuntunut siltä, että hän teki sitä ilmaiseksi? Ei, sillä brändilähettiläskokemus oli itsessään arvokasta, Ehrnrooth pohtii. Lisäksi yritys lähetti hänelle paljon tuotteita, ja hän halusi antaa vastapalveluksen. ”Ei voi olettaa, että heti ensimmäisestä yhteistyöstä saa pari tonnia, vaan on lähettävä pohjalta.” Sekä Kirvesmäki että Ehrnrooth ovat saaneet muitakin brändilähettilästarjouksia. Osa on vaikuttanut hämäriltä. Kirvesmäki sai viestin eräältä terveysjuomia myyvältä brändiltä. Viestissä luki, että he pitävät hänen tyylistään ja hän sopisi täydellisesti heidän ambassador-perheeseensä. Brändi lupasi tuotteita kotiin kuljetettuna ja kutsuja erilaisiin yhteisöllisiin tapahtumiin. Kirvesmäki ei kuitenkaan lähtenyt mukaan, koska hän ei kokenut sopivansa brändin suosittelijaksi eikä ollut valmis uhraamaan aikaansa siihen. Ehrnroothia ovat lähestyneet sähköpostitse esimerkiksi ruotsalainen kännykkäkuoria valmistava Ideal of Sweden ja urheiluvaatemerkki Icaniwill. Monet viestit ovat olleet selvästi massaviestejä, joita lähetetään ”sopivalta vaikuttaville tyypeille”, ja ehdot huonoja. Tulevaisuudessa Ehrnrooth toivoo kuitenkin pääsevänsä taas yhteistyökuvioihin kiinni. Kokemustakin on jo kertynyt: viimekesäisen jäätelökampanjan jälkeen Ehrnrooth on promonnut Instagramissa ihokarvahöyliä. Brändilähettiläiden pestaaminen on yrityksille myös tapa kiillottaa imagoaan. Esimerkiksi Amazon äkkäsi perustaa Twitteriin tilejä, joissa työntekijät kehuvat, kuinka mahtavaa Amazonin varastolla on olla töissä. Tilien sisältö sai monet kiihtymään, sillä Amazonin työntekijöiden työoloista on paljastunut karmeita puutteita viime vuosina. Esimerkiksi vuonna 2011 Amazonin varastolla Yhdysvaltojen Pennsylvaniassa työskenneltiin 40 asteen helteessä ilman ilmastointia. Yritys oli palkannut ensihoitajia odottamaan vierellä, jos joku työntekijä kaatuisi kuumuudesta. Brändilähettiläsbisnes liittyy myös itsensätyöllistämisen yleistymiseen ja alustatalouden nousuun. Alustataloudessa tuotteita tai palveluita tilataan digitaalisen alustan kautta, ja palvelun tuottaa kolmas osapuoli. Tämä kolmas osapuoli voi olla esimerkiksi Amazonin varastotyöntekijä tai Foodoran kuski. Itsensätyöllistäjiksi kutsutaan henkilöitä, jotka tekevät töitä sopimuksella olematta kuitenkaan työsuhteessa. Suomessa lainsäädäntö asettaa heidät yrittäjän asemaan, eli he ovat vastuussa omista työttömyys-, eläkeja sairausvakuutusmaksuistaan. Uudet työn muodot synnyttävät sosiaaliturvaan ja työn verotukseen liittyviä kysymyksiä. Helsingissä on voinut törmätä ruokalähettien oikeuksia puolustavan Justice for Couriers -liikkeen julisteisiin, joissa vaaditaan läheteille parempia työoikeuksia. Esimerkiksi Australiassa Foodora haastettiin oikeuteen, koska oikeusasiamiehen mukaan heidän asemansa muistuttaa enemmän työsuhteista työntekijää kuin freelanceria, mutta heille ei makseta vähimmäispalkkaa. Sosiaalisiin verkostoihin perustuvat työt, kuten tuotteiden suositteleminen somessa, ovat jälleen yksi itsensätyöllistämisen muoto. Lainsäädäntö laahaa auttamatta perässä. Väliinputoajat voivat olla ruokalähettejä, joilla ei ole sairausvakuutusta, tai nuoria someyrittäjiä, joilla ei ole mahdollisuutta neuvotella palkastaan suurten korporaatioiden kanssa. Brändilähettiläsliiketoiminta venyttää laillisuuden rajoja. Verovelvollisuutta väistellään sysäämällä vastuu tavallisille somenkäyttäjille, usein nuorille, jotka vasta aloittelevat työelämässä. Koko touhu saa ajattelemaan työn tulevaisuutta ja sitä, miten työelämään siirtyvät nuoret pystyvät pitämään kiinni oikeuksistaan uusien työn muotojen viidakossa. Missä kohtaa sosiaalisen median käyttö muuttuu työksi? Audience labor kuvaa ihmisten spontaania sisällöntuotantoa somessa, mutta tässä ei ole kyse käyttäjien vapaaehtoisesta sisällöntuotannosta vaan työstä. Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska, #Agentit -hankkeen johtaja, näkee mikrovaikuttamisen osana laajempaa vyyhtiä, jossa totuus sekoittuu sosiaalisen median ihannemaailmaan. Brändilähettiläs saattaa kokea olevansa aktiivinen toimija, joka on keksinyt tavan saada itselleen ilmaisia tuotteita pienellä vaivalla. Hän ei siis välttämättä tiedosta olevansa objekti, osa yrityksen markkinointikoneistoa, Wilska tähdentää. Vähitellen brändiyhteistyöt saattavat muokata myös minäkuvaa, kun yrityksen arvoista ja omista arvoista tulee erottamattomia. ”Kuinka brändilähettiläät pystyvät hallitsemaan, ettei brändi muutu osaksi omaa identiteettiä?” Wilska kysyy. Vaikuttajamarkkinoinnin tutkimuksissa on havaittu, että kaikkein tehokkainta markkinointi on silloin, kun vaikuttajat tekevät pitkäaikaisia yhteistöitä brändien kanssa. Brändi tulee tavallaan osaksi vaikuttajan some-identiteettiä. Dora Leskinen toivoo, etteivät hänen seuraajansa kyllästy hänen yhteistyöhönsä Barebellsin kanssa. Brändi on osa hänen elämäänsä, eikä sitä voi erottaa hänestä. ”Mä ajattelen, että mun seuraajat on tottuneet siihen jo niin pitkältä ajalta, että ne ajattelee sen olevan osa mua. On vaikea kuvitella, että mä itse kyllästyisin.” Sosiaalinen media vaikuttaa myös käyttäjien käsitykseen itsestään kuluttajina. ”On mielenkiintoinen kysymys, lisääkö brändien esittäminen somessa materialismia”, Wilska pohtii. Ulkonäkökeskeisyyttä ja pinnallisuutta se hänen mielestään ainakin lisää. Nuoret tiedostavat ilmastonmuutoksen olevan karu totuus, mutta samalla Instagramin siivittämät kaupalliset yhteistyöt normalisoivat kuluttamisen ihanteita. Vaikuttajat kertovat kuljettavansa kestomukia kaikkialle, mutta samalla he jakavat alekoodeja profiilissaan. ”Nuoret eivät kuitenkaan välttämättä näe tässä ristiriitaa tai koe olevansa kovia kuluttajia”, Wilska sanoo. ”Se on ikään kuin kilpajuoksu, jossa yritykset yrittävät koukuttaa nuoret kuluttamaan samalla kun kestävän kuluttamisen trendi nousee.” Minulle on tätä juttua kirjoittaessa selvinnyt, ettei brändilähettilästoimintaa voi niputtaa yhden otsikon alle. Se voi olla palkallista, reilua ja ammattimaista mutta myös palkatonta, hyväksikäyttöä tai ihan täyttä huijausta. Puhelimeni ruudulle ilmestyneet mainokset ovat vain pieni pala monimutkaista todellisuutta, joka liittyy digimaailman tärkeimpään bisnekseen: sosiaalisten verkostojen muuttamiseen rahaksi. Paljon jää kuitenkin hämärän peittoon. Miksi juuri minä saan näitä mainoksia, eikä kukaan ystäväni? Miten algoritmit etsivät ”sopivia tyyppejä” suosittelijoiksi? Mitä jatkuva kaupallisen sisällön virta ja somevaikuttajien suosittelut muuttavat minussa? Jokin minussa nauttii Instagram-profiiliini rakentamastani rinnakkaistodellisuudesta, jossa saan hetken olla se ihminen, joka kuvista heijastuu. Aina hymyileväinen, kaunis, mielenkiintoinen. Huonona päivänä oman profiilin selaaminen tuottaa lähes häpeällistä ylpeyttä: näen itsestäni vain menestyvän osan, ja olen tyytyväinen, että muutkin näkevät vain sen. Saan taas uuden mainoksen, eikä se jaksa enää ihmetyttää.
hoas.fi Mukavinta ja helpointa opiskeluajan asumista JATKUVA HAKU: alkio.fi OPINTOLINJAT 2020–2021 • Biologia ja luonnontieteet • Englannin kieli ja kansainvälisyys • Historia • Kasvatustieteet • Kauppatieteet • Korkeakouluun valmentavat opinnot • Lääketieteeseen suuntaavat opinnot • Maahanmuuttajakoulutukset • Oikeustieteet • Psykologia • Soteli • Suuntana poliisiala • Yhteiskuntaja valtiotieteet Tie kohti tutkintoa JYVÄSKYLÄN KORPILAHDELLA toimisto@alkio.fi | www.alkio.fi UUTTA! UUTTA! AKATEEMISIA OPISKELU TAITOJA TOISEN ASTEEN OPINTOTUKI YLIOPISTOja AMK-OPINTOJA sekä lukiokursseja KOVIEN TIETEIDEN KESÄLUKIO 6.–16.7.2020 Ilmoittaudu 24.5.2020 mennessä! TEHOA YOKIRJOITUKSIIN 28.9.2020–12.3.2021 Oikeus Kelan opintotukeen UUTTA! www.suomenteatteriopisto.fi toimisto@suomenteatteriopisto.fi HOVI – Sukkavartaankatu 9 KOMEDIATEATTERI – Lapintie 3 a toimisto puh. 0207 288 388 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min TEATTERISTA AMMATTI Teatteriopiston kevään hakuaika 1.4.-20.5. • Näyttelijäntyön peruslinja • Näyttelijäntyön jatkolinja • Musiikkiteatteripainotteinen peruslinja Pääsyvaatimuksena on, että hakija on täyttänyt ennen opintojen alkamista 16 vuotta, ja että hän on suorittanut oppivelvollisuutensa. ILMOITTAUTUMINEN www.suomenteatteriopisto.fi AMMATTIIN OHJAAVAA KOULUTUSTA NÄYTTELIJÄKSI AIKOVILLE TAMPEREELLA Tehdään Helsingistä maailman toimivin kaupunki!
snellman-korkeakoulu.fi #snellmankorkeakoulu Hae 1.4. mennessä! Steinerkasvatuksen polku luokanopettaja, varhaiskasvatuksen opettaja, kuvataiteen aineenopettaja, eurytmiataiteen aineenopettaja Taidekasvatuksen polku kuvataidepedagogi, puheja draamataidepedagogi Itsekasvatuksen polku steinerpedagogiikan yleisopinnot, kuvataidevuosi, eurytmiataiteen yleisopinnot, avoimen korkeakoulun kursseja rohkeu s tarttua toimeen Steineropettajaksi utu.fi/haeporiin > Opiskele kauppatieteitä PORISSA! HAE 18.3.-1.4.2020! Oskari ja Siiri Vilamon rahaston sekä Hämäläisten ylioppilassäätiön TUTKIMUSJA GRADUSTIPENDIT 2020 Sähköinen hakujärjestelmä ja hakuohjeet löytyvät osoitteesta www.hys.net Hakuaika päättyy 28.2.2020 klo 24.00 Hämäläisten ylioppilassäätiö Urho Kekkosen katu 4-6 F, 00100 Helsinki puh. (09) 5860 1810 Gradustipendejä ovat oikeutetut hakemaan Helsingin yliopistossa maisterintutkielmaa tekevät Hämäläis-Osakunnan nykyiset jäsenet Tutkimusstipendejä ovat oikeutetut hakemaan Helsingin yliopistossa jatko-opintojaan harjoittavat Hämäläis-Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet muut henkilöt, jos tutkimus kohdistuu Hämeeseen Hyvin perustellulle tutkimusstipendihakemukselle voidaan myöntää vuoden työskentelyn mahdollistava työskentelyapuraha . HAKU SAVOLAISTEN YLIOPPILAIDEN SÄÄTIÖN ASUNTOIHIN Soluhuoneet yksin hakeville ja yksiöt/kaksiot pariskunnille & kaveruksille Koskelassa, Vallilassa ja Patolassa. Hakuaika päättyy 29.2.2020. Jatkoaikasekä kesäasuntohakemukset käsitellään samassa haussa. Uusien opiskelijoiden hakuaika on 15.6.-15.7.2020. http://savolainenosakunta.fi/?q=asunnot
Ensi-ilta 13.2.2020 Esitykset 8.4.2020 asti liput alk. 20,50€ Ku va : Sa m i Pa rk ki ne n It al l co m es ba ck (2 01 5) Monta tietä osaajaksi Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tarjoaa sinulle useita eri vaihtoehtoja, jotka luovat vahvan pohjan koko tulevalle työurallesi. Monialainen koulutustarjontamme, opinnot muissa tiedekunnissa sekä vaihto-opiskelumahdollisuus ulkomailla mahdollistavat juuri sinun näköisesi opiskelun. Opiskeluvaihtoehdot ovat: ? Biologia ? Luonnonvarat ja ympäristö ? Fysiikka ? Kemia ? Matematiikka ? Tilastotiede ? Nanotiede ? Aineenopettaja ? Luokanja aineenopettaja Voit työskennellä asiantuntijana yritysten, teollisuuden ja tutkimuslaitosten palveluksessa, toimia opettajana oppilaitoksissa tai edetä tutkijaksi. Sinulle avautuu tilaisuuks työskennellä mm. elektroniikan, lääketieteen, kone oppimisen, materiaalien, pankkien ja ympäristöteknologian parissa. Meillä et jää yksin Yhdessä tekeminen on tärkeää luennoilla, laboratoriossa, maastossa ja laskuharjoituksia tehdessä. Harjoitustehtäviä ratkotaan usein pareittain tai pienissä ryhmissä, sillä yhdessä hankalimmatkin tehtävät ratkeavat helpommin. Yhteistyö mahdollistaa uusien ystävien löytymisen ja verkostoitumisen niin opintojen aikana kuin valmistumisen jälkeenkin. Opiskelu ja työelämä voivat ajoittain olla hektisiä, joten on tärkeää pitää itsestään hyvää huolta. Ensimmäisenä yliopistona Suomessa aloitimme Student Life -toiminnan, joka tukee opiskelijan hyvinvointia, opintojen etenemistä ja työelämätaitojen saavuttamista. Tuemme oppimistasi mm. opiskelutaitoja kehittämällä ja uravalintoja kartoittamalla. Hyvinvointiisi tukea saat myös hyvinvointikursseilta ja -neuvojilta. MUISTA HAKEA. YHTEISHAKU 18.3.–1.4.2020 JYU.FI/SCIENCE STUDY-SCI@JYU.FI Mikä sinusta oikeasti tulee isona? Hyvinvoivaksi ammattilaiseksi KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN VAIKUTTAJA Haluatko vaikuttaa tulevaisuutesi teknologiaan, ympäristöön ja ilmaston muutoksen hallintaan? Tulevaisuuteen voit vaikuttaa opiskelemalla luonnontieteitä tai matematiikkaa! 12.8.2020 28.5.2021 DOKUMENTTI | ELOKUVAJA TV HALLINTOTIEDE | HISTORIA JA POLITIIKAN TUTKIMUS | JOURNALISMI KASVATUSTIEDE | NÄYTTELEMINEN PSYKOLOGIA | TILASTOTIEDE YHTEISKUNTATUTKIMUS VALOKUVAUS AVOIN YLIOPISTO-OPETUS BO YS & GI RL S OP IS KE LI JA T! ilman ajanvarausta! LEIKKAUS 22e LEIKKAUS + PESU 29e PARTURI-KAMPAAMO LIISANKATU 14 P. (09)2782679, MA–PE 9.30–17.00 OSIS MATTAVAHA 13 20 e KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1.5.-31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ. Kannattaa kysellä myös maaliskuun alusta vapautuvia huoneita! Soluasunnot: 215€-290€/kk/asukas Tiedustelut puh. (09) 3877133 toimisto@latokartanonyokyla.fi toimisto@latokartanonyokyla.fi www.latokartanonyokyla.fi Kannattaa kysellä myös heti vapaana olevia huoneita! Lukion jälkeen merkonomiksi jopa vuodessa! Varaa paikkasi bisnesluokasta ja opiskele Liiketoiminnan perustutkinto sinulle sopivalla tavalla. Voit itse vaikuttaa opintojesi sisältöön ja halutessasi opiskella myös työn ohella. Tutkinto sisältää mm.: • asiakaspalvelua • myyntiä • markkinointiviestintää • talousja finanssipalveluja • yrittäjyyttä • työelämäjakson Suomessa tai ulkomailla. (esim. Espanja tai Malta) Hae 18.2.-10.3. yhteishaussa tai jatkuvan haun kautta. Tutkinnon jälkeen voit jatkaa opintojasi korkea-asteelle. mercuria.fi
Monta tietä osaajaksi Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tarjoaa sinulle useita eri vaihtoehtoja, jotka luovat vahvan pohjan koko tulevalle työurallesi. Monialainen koulutustarjontamme, opinnot muissa tiedekunnissa sekä vaihto-opiskelumahdollisuus ulkomailla mahdollistavat juuri sinun näköisesi opiskelun. Opiskeluvaihtoehdot ovat: ? Biologia ? Luonnonvarat ja ympäristö ? Fysiikka ? Kemia ? Matematiikka ? Tilastotiede ? Nanotiede ? Aineenopettaja ? Luokanja aineenopettaja Voit työskennellä asiantuntijana yritysten, teollisuuden ja tutkimuslaitosten palveluksessa, toimia opettajana oppilaitoksissa tai edetä tutkijaksi. Sinulle avautuu tilaisuuks työskennellä mm. elektroniikan, lääketieteen, kone oppimisen, materiaalien, pankkien ja ympäristöteknologian parissa. Meillä et jää yksin Yhdessä tekeminen on tärkeää luennoilla, laboratoriossa, maastossa ja laskuharjoituksia tehdessä. Harjoitustehtäviä ratkotaan usein pareittain tai pienissä ryhmissä, sillä yhdessä hankalimmatkin tehtävät ratkeavat helpommin. Yhteistyö mahdollistaa uusien ystävien löytymisen ja verkostoitumisen niin opintojen aikana kuin valmistumisen jälkeenkin. Opiskelu ja työelämä voivat ajoittain olla hektisiä, joten on tärkeää pitää itsestään hyvää huolta. Ensimmäisenä yliopistona Suomessa aloitimme Student Life -toiminnan, joka tukee opiskelijan hyvinvointia, opintojen etenemistä ja työelämätaitojen saavuttamista. Tuemme oppimistasi mm. opiskelutaitoja kehittämällä ja uravalintoja kartoittamalla. Hyvinvointiisi tukea saat myös hyvinvointikursseilta ja -neuvojilta. MUISTA HAKEA. YHTEISHAKU 18.3.–1.4.2020 JYU.FI/SCIENCE STUDY-SCI@JYU.FI Mikä sinusta oikeasti tulee isona? Hyvinvoivaksi ammattilaiseksi KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN VAIKUTTAJA Haluatko vaikuttaa tulevaisuutesi teknologiaan, ympäristöön ja ilmaston muutoksen hallintaan? Tulevaisuuteen voit vaikuttaa opiskelemalla luonnontieteitä tai matematiikkaa!
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 38 KIRJOITTI SANDRA JÄRVENPÄÄ KUVASI EMMA SARPANIEMI Mitä kukin kuulee Kun Antti Autio kirjoittaa lauluja , kuulijoiden rakkaus elämässä alkaa tapahtua . Musiikki toimii terapiana myös terapeutin vastaanoton ulkopuolella .
39
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 40 E very night in my dreams I see you, I feel you. My Heart Will Go On kajahtaa Kallion La Lanternassa jo toista kertaa. Levyllinen saksofoniversioituja ikivihreitä soi keskiviikkoiltapäivänä pienessä baarissa niin lujalla, että keskustellessa täytyy kilpailla äänenvoimakkuuden kanssa. Seinillä roikkuu canvas-tauluja, joissa on seepian sävyisiä kuvia Italiasta. Nurkkaan on pinottu kiitettävä kokoelma lautapelejä. Italialaisessa La Lanternassa trendikkyyttä on mietitty kalliolaisittain juuri niin vähän, että se on jo trendikästä. Jotain surumielistäkin kapakan tunnelmassa on. Ehkä juuri siksi tätä Viidennen linjan baaria ajatteli myös laulaja-lauluntekijä Antti Autio, kun hän kirjoitti Löysit onnesi / jonkun kauniin pojan rinnalta / Löysin omani / Kallion baarien loisteesta. Täällä kotikapan suojassa / ei mikään muistuta sinusta. Kappale sai alkunsa kesällä 2017 töölöläisen K-kaupan ulkopuolella, kun keski-ikäinen mies tuli puhumaan Autiolle. Herrasmies, jota katsoessa ei Aution mukaan voinut olla ajattelematta, onko hänellä kaikki hyvin. Mies oli sekavan oloinen ja kiihtynyt – hänen oli tärkeää saada kertoa rakkauselämästään. Muutaman minuutin ajan hän vakuutteli, todisteli kiivaasti olevansa todella hyvä rakastaja. Rakkauden kaipuu oli palava. Sitten hän lähti omille teilleen. Muutamaa päivää myöhemmin Autio alkoi kirjoittaa Kallio-kappaletta, ja sinkku tuli ulos vuoden 2018 elokuussa. Kappale, joka sai alkunsa tuntemattoman miehen hätääntyneestä todistelusta, soi monien syksyssä erobiisinä. Yksi jos toinenkin ystäväni on pohtinut Aution kappaleiden soidessa entisiä rakkaitaan. Eräs ei pystynyt kuuntelemaan Autiota, sillä sitä oli tullut eksän kanssa luukutettua jo ihan tarpeeksi. Itsellänikin on ollut kausi, kun Aution musiikki on tehnyt liian kipeää. Kokemukset eivät rajoitu vain omaan piiriini. Julkaisin Instagram-tililläni tarinan, jossa kysyin, onko ihmisillä jakaa erokokemuksia, joissa Aution kappaleet ovat olleet suuressa roolissa. Olihan heillä. Päivitys jaettiin myös Aution tilillä, ja vastauksia kertyi vuorokauden aikana yli 20. Kallio oli iskenyt moniin. Se ei ainoastaan kerro ihmisille eroista, vaan on saanut joillekin vastanneista niitä myös aikaiseksi. Näin: Eron kanssa vaiheiltiin pitkään, käytiin yhdessä Antin keikallakin. Sillä keikalla Antti esitti tulevan levyn biisejä, joita ei oltu julkaistu. Kallion kohdalla itkettiin molemmat. Melankoliaa rakastavana tajusin, että haluan juuri tuon eron. Haluan olla avoimesti rikkinäinen ja toivon että toinen löytäisi jonkun paremman. Arvoisensa. Siinä vaiheessa molemmat tais tietää, että se oli siinä. Ja hyvä niin, nyt molemmat ovat onnellisempia kuin ehkä koskaan. Toisaalta Kallio on myös auttanut eroista yli. Näin: Ensirakastuminen päättyi hylkäämiseen. Lukkoinen ruhjuinen minä ajelehdin kuukausia kiistämisen ja tunteiden pakahduttamisen tiellä, kunnes Kalliobiisi oli ensimmäinen kappale, joka sai mut täysin avautumaan. Eroja käsiteltiin myös monien muiden Aution kappaleiden avulla. Tärkeimmiksi nousivat ensimmäiseltä levyltä Haikara ja Kivi, toiselta levyltä taas Mustaa ja Liikaa. Miksei meidänkään tarina oo muuta kuin / Se joka piilotetaan / Kun joku toinen tulee vierelle. Erään vastaajan mielestä yllä oleva on yksi kipeimpiä ajatuksia, joita hän on eron yhteydessä käynyt läpi. Hän sanoo Aution onnistuneen sanoittamaan ydinkysymykset, mutta myös sellaiset arkiset havainnot, jotka toisen menettäessä muuttavat muotoaan. Antti Aution sanoitukset ovat painavia mutta arkisia. Niissä ei sanota liikaa mutta osutaan silti kuin vaivihkaa ytimiin, joissa lepäävät kaikki tarpeelliset tunteet. Laulujen minä, se laiha poika, jota aina sattuu, seisoo aukealla paikalla alituisen syysmyrskyn lyötävänä ja ottaa vastaan kaiken, mitä tulee: maailmanlopun, eron ja kuoleman. Hän on väsynyt, passiivinenkin, mutta myös oivaltanut sen, että jossain kohtaa vaikeudet kannattaa vain hyväksyä. S uoratoiston aikakaudella kaupungin katuja kuljetaan lukemattomien eri tunnelmien ja tarinoiden säestyksellä. Yksi purkaa ratikassa aamuruuhkan aiheuttamia aggressioita örinäheviin, toinen paikkailee ikkunasta näkyvää mustaa maisemaa trooppisella bossa novalla. Ja aina siellä raitiovaunussa on yksi, joka käy läpi ihmissuhteitaan. Itsensä asettaminen kappaleisiin on tietenkin yleistä: taide tulee lähelle itsen kautta. Kun Aretha Franklin toivoi 60-luvun lopulla kappaleellaan Respect hieman kunnioitusta rakastetultaan, laulusta eivät tehneet omaansa vain feministit, vaan siitä tuli myös afroamerikkalaisen ihmisoikeusliikkeen tunnuslaulu. Kuulija muokkaa laulusta sellaisen kuin sillä hetkellä tarvitsee. Autio ottaa hyvin vastaan erilaiset tulkinnat kappaleistaan, mutta eroteeman kohdalla hän alkaa kiemurrella. Hän myöntää ”erobiisin” olevan sanana luotaantyöntävä. Erobiisi-sanasta jää kieltämättä suuhun hieman limainen maku. Valtavirran populaarimusiikissa ne ovat usein naiiveja valitusvirsiä, vaikka niiden syntytarina on kaikkea muuta. Populaarimusiikin kentällä erokappaleiden yhtenä tärkeänä alkusysäyksenä voidaan pitää 1920ja 30-lukujen bluesmusiikkia. Genre toi naisille aiempaa enemmän ilmaisunvapautta laulaa myös vaikeista rakkaustarinoista. Niistä, joissa rakastaja on jättänyt ja lähtenyt. Blues toi
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 41 ”Kaikki mitä on, siitä jossain vaiheessa luovutaan.”
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 42
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 43 populaarimusiikkiin aiheita, joita siinä ei aiemmin ollut. Nykypäivänä levyt ovat joillekin artisteille eroterapiaa. Autio nostaa esiin vuonna 2014 julkaistun Lykke Lin I Never Learn -albumin. Se oli Lykke Lin itsensä mukaan levy, jota ennen hän ei tiennyt, mitä sydämen särkyminen tarkoittaa. ”Se [ I Never Learn] on sairaan hieno levy, ja sitä kuuntelee sen eroteeman kautta. On tosi mageeta, että joillakin se ajatus on niin selkeä. Mutta en sanoisi, että tuo mun levy on erolevy.” Autiolle Pihalla tuulee taas -albumi kertoo enemmänkin luopumisesta. Rumban haastattelussa hän on sanonut, että myös edellinen levy kertoi toivon lisäksi luopumisesta. Mutta miksi Autio palaa aiheen äärelle uudelleen ja uudelleen, sitä hän ei oikein tiedä. Ehkä siihen on jokin tiedostamaton tarve, hän pohtii, ehkä teema on tuntunut taiteellisesti kiinnostavalta ja kutsuvalta. Mutta mitenkään tarkoituksenmukaisesti hän ei siitä kirjoita. ”Ehkä mä kirjoitan siitä juuri siksi, että se ei asiana ole mulle oikein selkeä. Sitä tarvitsee käsitellä.” ”Kaikki mitä on, siitä jossain vaiheessa luovutaan. Se on teemana koko ajan läsnä. Totta kai haluaisi arvostaa enemmän sitä, mitä just nyt on, joten ajatus luopumisesta nostaa sen johonkin arvoon.” T orikorttelien sisäpihalla tuulee hyytävissä puuskissa, kun Autio esittää Pihalla tuulee taas -kappaleensa. Hän vetää jouluisessa Glögihopping -tapahtumassa vuoden viimeisen keikkansa ja soittaa sen soolona. Sormiin täytyy puhallella eloa kappaleiden välissä. Jälkikäteen kuulen, että kylmässä soittaminen oli uutta ja pelottavaa. ”Mitä nyt jotain juhannuskeikkoja soitellut.” Ehdin juuri kirjoittaa ylös hieman retorisen kysymyksen, tekeekö nuotilleen laulava ja samalla itseään vaativilla kitarariffeillä säestävä artisti koskaan keikoillaan virheitä, kun Rikkinäinen piha -kappaleessa laulajan sanat menevät solmuun. Sen sijaan, että antaisi virheen hukkua rytmin poljennan alle, Autio peruuttaa puoli tahtia sanoakseen lauseen oikein. Toisella kerralla tavujen järjestys on oikea, ja tilanne purkautuu kollektiiviseen naurahdukseen. Moka korostuu, mutta pedantti muusikko ei tyydy epätäydellisyyteen. Autio myöntää olevansa perfektionisti. Täydellisyyden tavoittelu kukkii eritoten säveltäessä ja sanoittaessa, musiikkia tehdessä. Silloin Aution tekeminen muuttuu nyhväämiseksi. Erityisesti uuden levyn Mustaa-kappaletta hän nyhväsi pitkään, kokonaisen vuoden verran. Joitakin kappaleita taas tuli nyhvättyä niin paljon, että ne päätettiin lopulta pudottaa levyltä kokonaan pois. Pitkään Autio pyrki kertomaan sanoituksillaan totuuksia ja koki paineita siinä onnistumisessa. Kirjoittaminen muuttui vaikeaksi, kun tuntui, ettei ole enää mitään sanottavaa, ei totuuksia lauottavana. Lapsuudesta kertovat kappaleet olivat tuolloin ainoita, joihin Autio oli uskaltanut lisätä fiktiota. Kun hän sitten kokeili totuuden ja keksityn yhdistelemistä muissakin kappaleissa, tuli oivallus: laulu on suvereeni väline tunteiden kuvaamiseen, ei elämäntapahtumien. Paineet helpottivat. ”Verrattuna vaikka dokumenttielokuvaan tai valokuvaan, elämäntapahtumien kuvaamiseen laulu on turhauttava väline. Riittää, että mä kirjoitan itselleni totuuden. Sitten se alkaa elää paperilla omaa elämäänsä. Siitä tulee taideteos, joka on mun itseni ulkopuolella, ja voi kertoa jollekin muulle ihan jostain toisesta asiasta.” Kappaleiden synnytysprosessi alkaa usein punaisesta treenikassista, jossa Autio on aiemmin säilyttänyt jalkapallokamojaan. Kassissa on lappuja, vihkoja, ajatuksia ja tunteita kymmeneltä vuodelta, ja aina välillä Autio pakottaa itsensä käymään niitä läpi. Se on raskasta, eikä sitä kauaa jaksa. Kun Autio joskus kuolee, hän toivoo, ettei kukaan kajoa kassiin. Sen verran sekava sen sisältö on. K un Antti Autio puhuu, hän avaa suunsa harkitusti. Lauseiden alut tulevat ulos hitaasti, ja sanoja vaihdetaan niiden puolessa välissä parempiin. Punnitsevaksi, vakavaksikin Autio heittäytyy, kun kysyy hänen kappaleidensa henkilökohtaisuudesta. Henkilöistä, kivuista, eroista. Laulaako Autio Haikara-kappaleessa itse kokemastaan ihmissuhteesta? Kenen Autio toivoo Kivi-kappaleessa sanoneen aiemmin, ettei hän olekaan se, kenet tämä pitää luonaan? Lyriikat eivät tietenkään ole näin yksinkertaisia. Autio on tarinankertoja, joka yhdistelee eri tilanteissa kokemiaan asioita ja lisää niihin ehkä vähän fiktiotakin. ”Tietenkin ne [kappaleet] on aina henkilökohtaisia. Käsittelen musiikin ja kirjoittamisen kautta mulle tosi vaikeita ja tärkeitä asioita, jotka saavat ikään kuin muotonsa joissakin tapahtumissa ja tarinoissa. Ne eivät välttämättä ole mulle tapahtuneet, mutta mä sijoitan niihin mun fiiliksiä. En haluaisi ikinä julkaista mitään sellaista, mikä ei mua koskettaisi.” Autio haluaa kuitenkin pitää huolen, että tarinoiden koheesio pysyy. Vaikka kertosäkeistön sinä olisi Autiolle eri ihminen kuin muiden säkeistöjen sinä, täytyy niiden kuulijalle näyttäytyä yhtenä ja samana. Jossain vaiheessa Aution lähipiirissä kaikki tuntuivat tunnistavan itsensä kappaleista. ”Mutta kun se ei musta just toimi siten. Musta tuntuu, että se muuttuu aina fiktioksi, teokseksi, kun se tulee musta ulos. Mutta saahan sitä tunnistaa.”
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 44 Aution kappaleissa on paljon lapsuuskuvastoa ja -maisemia, sekä synkkiä että valoisia asioita. Uudelle levylle pääsi esimerkiksi rakkaasta isoisästä kertova Emmanuel-kappale. Isoisä sairasti pitkään Alzheimerin tautia ja kuoli ikään kuin kahdesti: ensin sammui henkilö ruumiin sisältä, sitten kuoli kaikki muu. Autio teki kappaleen muutama kuukausi kuoleman jälkeen vuonna 2010, ja nyt se löysi tiensä uudelle albumille muokkaamattomana. ”Tuli halu kirjoittaa niistä asioista, joita isoisästä muistaa, ei vaan sitä sairautta.” Vaikka Autio on levyttänyt musiikkia kymmenen vuotta ja tehnyt sitä toiset kymmenen päälle, nosteessa hän on ollut vasta muutaman vuoden. Juuri nyt suunta on jyrkästi ylöspäin. Vuonna 2017 Autio julkaisi esikoisalbuminsa Minä tuon mukanani sateet. Toinen albumi Pihalla tuulee taas julkaistiin viime vuoden syksyllä ja valittiin julkaisuviikolla Radio Helsingin Viikon levyksi. Aution on sanottu nousseen sillä yhdeksi maan arvostetuimmista lauluntekijöistä. Tarkoin harkittujen vastausten takaa raottuu kerta toisensa jälkeen vilpittömästi menestystään ihmettelevä lauluntekijä. ”Outoo.” Vaatimattoman on myös vaikea puhua omista asioistaan usean tunnin ajan. Miltä itsestä puhuminen tuntuu, onko se kamalaa? ”No, on niitä kamalampiakin asioita.” Hän on suosiostaan ilman muuta myös otettu ja kiitollinen. Se kuitenkin lisää esiintymisjännitystä, joka on ollut Aution elämässä jo alkujaan iso asia. Lapsena hän oli ujo ja arka. Hän kärsi änkyttämisestä, halusi päästä äkkiä sosiaalisista tilanteista pois ja sanoi siksi asiansa mahdollisimman nopeasti. ”Se ei tietenkään ollut kauhean hyvä taktiikka”, Autio sanoo ja naurahtaa. Muusikkona tunnetulla Autiolla on kuitenkin näyttelijän koulutus. Hän valmistui vuonna 2016 Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselta ja on yksi Meriteatterin perustajista. Autio näytteli Kom-teatterin kehutussa Veriruusut-näytelmässä ja on vilahtanut valkokankaalla Sykeja Jättekiva-sarjoissa sekä Onneli, Anneli ja nukutuskello -elokuvassa. Ujo ja arka lapsi, joka pelkää sosiaalisia tilanteita. Hakee vanhempana opiskelemaan näyttelijäksi. Esittää omaa musiikkiaankin siinä sivussa. Jokin ei täsmää. Muutto pienestä Oitin kylästä Helsinkiin ja opiskelu Kallion ilmaisutaidon lukiossa kaivoivat Autiosta uusia puolia esiin. Hän huomasi nauttivansa teatteriin kuuluvasta yhdessä tekemisestä. Aiemmin lähinnä urheilujoukkueissa asioita porukassa tehnyt Autio huomasi, että teatterissa puhallettiin yhteen hiileen ja saatiin yhdessä aikaan jotakin jännittävää. ”Mutta ei mua se näytteleminen lähtökohtaisesti kiinnostanut, vaan ihan muut asiat teatterissa, esimerkiksi kirjoittaminen ja ohjaaminen. Ajattelin, että en mä tuohon näyttelemisjuttuun lähde, se on aivan liian vaikeaa ja vaivaannuttavaa, en mä ole siinä hyvä.” Lukiossa tuli kuitenkin näyteltyä, ja yllättäen hän pääsi myös Ylioppilasteatteriin. Siellä Autio oivalsi, että jos haluaa olla aidosti mukana jengissä, paikka on silloin näyttämöllä. Tuolloin hän ajatteli, että käsikirjoittaja – tai jopa ohjaajakin – on vähän porukan ulkopuolella, eikä asetelma näyttelijöiden kanssa ole tasa-arvoinen. ”Musta tuli kunniajäsen tänä vuonna. Oon ollut kymmenen vuotta jäsenenä”, Autio sanoo silmin nähden ylpeänä. S aattohoidin mun puolison 8 kuukautta sitten. Meillä oli tapana suhteen aikana lähettää toisillemme rakkausbiisejä. Niitä kertyi suhteen aikana Spotifyn listalle lähemmäs 300. Noin kuukausi puolison kuolemasta mun Spotifyn Viikon suosituksiin oli tullut ensimmäiseksi Antin Tehty sinulle -biisi. Ja vaikka tää kuulostaakin tosi friikiltä, niin halusin ajatella, että se oli mun puolisolta. Tuo kappale olikin mun tämän vuoden kuunnelluin ja se kappale on antanut mulle niin paljon voimaa tässä suruprosessissa. Aution kappaleita käsittelevissä Instagram-vastauksissa ei puhuttu vain eroista, vaan myös muista menetyksistä. Surun, ahdistuksen, vihan tai pelkojen käsittely voi pahimmillaan tuntua mahdottomalta, mutta taide tarjoaa siihen välineen. Se tekee tunteesta ehkä konkreettisemman sanoittamalla sen tai asettamalla tunteen hieman lohdullisempaan mittakaavaan. Joskus musiikki voi toimia myös terapiana. Terapeutti ja kirjailija Anja Snellman uskoo, että taide synnyttää tunteita, jotka vievät terapiaprosessia eteenpäin. Se voi luoda myrskyä, mutta myös levollisuutta, hiljaisuutta ja oivalluksia. Snellman käyttää vastaanotollaan usein kirjallisuutta ja sanataidetta, joskus myös musiikin kuuntelun muodossa. Hänen mukaansa usein eron ja erilaisten menetysten jälkeen moni alkaa laittaa sanoja paperille, vaikka ei tavallisesti kirjoittaisi edes päiväkirjaa. Moni myös muistelee lempikappaleitaan ja etsii sävellyksiä tai sanoituksia, jotka osuvat tunneytimiin. Myös Aution kappaleet on koettu terapeuttisina. Aution musiikkia kuunnellessani pääsen kosketuksiin oman melankoliani kanssa, en minkään ilottomuuden tai synkkyyden, vaan sellaisen monisyisen ja vivahteikkaan surumielisyyden kanssa, joka luo hyvin kauniita, haikeita sävyjä ja josta en luopuisi koskaan. Jotenki se on luonu uskoa siihen oman ittensä kanssa avoimena olemiseen, kun joku uskaltaa olla avoimesti noin herkkä. -Tollaset rohkeet kirjoittajat niinku Antti saa laskemaan myös sitä omaa kuorta. ”Jotenki se on luonu uskoa siihen oman ittensä kanssa avoimena olemiseen, kun joku uskaltaa olla avoimesti noin herkkä.”
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 45 ”Jotenki se on luonu uskoa siihen oman ittensä kanssa avoimena olemiseen, kun joku uskaltaa olla avoimesti noin herkkä.”
46 YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 K un tapaan Aution kolmannen ja viimeisen kerran, Madridin historiallisen pitkät ilmastoneuvottelut olivat edellisenä viikonloppuna päättyneet monien mielestä ”katastrofiin”. Markkinamekanismeista ei päästy sopuun, ja päätösten tekeminen siirtyi jälleen ainakin vuodella. Isoimmat saastuttajat olivat kaikkein vastahakoisimpia. Maailma loppui eilen / luin aamulla lehden / muttei siinä eikä kahviloissa / puhuttu siitä sanaakaan. Näin Autio laulaa ensimmäisen levynsä kappaleessa Merkit. Vaikka monet ovat kuulleet kappaleen kertovan erosta, yllä oleva voisi kuvata myös ekokatastrofia. Jokaisella meistä on puolustusmekanismit käytössä, eikä ympäristötuhosta haluta puhua. Välillä Autiokin on vältellyt esimerkiksi uutisten lukemista. ”Kaikilla meillä on jonkinlainen blokki päällä, niin varmaan mullakin. Se haastaa ihan kaiken tämän, miten täällä elellään. Se on niin iso asia, totta kai sitä haluaa vastustaa.” Muutoksen pitäisi olla valtava, jopa kokonaisvaltainen. Siksi siitä on myös niin raskasta kirjoittaa. Ympäristöahdistusja ilmastoahdistus voivat nostaa pinnan alta esiin myös oman elämän muita käsittelyä vaativia asioita, sanoo Snellman. Hän puhuu viikoittain ympäristöasioista sekä nuorten että vanhempien asiakkaidensa kanssa, eikä näe suuria eroja sukupolvien välillä. Ekokatastrofin kontekstissa luopuminen on Autiolle luonnon lisäksi kaikesta inhimillisestä elämästä luopumista. ”Näillä ennusteilla sivilisaatiokin olisi laina.” Inhimillisestä luopuminen tarkoittaa, että tietyllä tavalla täytyy luopua myös omasta historiastaan. Lapsuuden perhereissut toiselle puolelle maapalloa ovat aikaisemmin olleet tärkeitä muistoja, mutta nyt nekin värittyvät. Yhtäkkiä oma perhe onkin yksi niistä perheistä, jotka olivat aiheuttamassa tätä kaikkea. Autio käsittelee ekokatastrofia uuden levyn kappaleissa Maailman reunalla, Pihalla tuulee taas ja Rikkinäinen piha. Kaikuja maapallon huolestuttavasta tilasta löytyy myös muista kappaleista. Vaikka ilmastonmuutoksesta kirjoittaminen oli Aution mukaan ”pohjattoman raskasta”, olisi hän halunnut kirjoittaa siitä vielä enemmän, tuodakseen asiaa ihmisten kohdattavaksi ja käsiteltäväksi. Vaikeiden tunteiden pukeminen laulun muotoon lohduttaa Autiota. Vaikka hän kirjoittaakin ekokatastrofista lohduttaakseen ennen kaikkea itseään, siinä samassa saattaa joku muukin löytää kappaleista lohtua. ”Laulunkirjoittajana mä ajattelen, että mun täytyy kuunnella myös ekokatastrofin herättämiä tunteita. Tämä tilanne, missä nyt ollaan, herättää tunteita, ja sen kuuluukin. Niitä käsittelemällä me toivottavasti ryhdymme kollektiivisiin toimiin.” Taiteella voikin olla ilmastokriisin ratkaisemisessa tärkeä rooli, Autio arvelee. Mutta miten se tapahtuu, sitä hän ei tiedä. Ja miten voisikaan: ilmastonmuutoksen rooli on epäselvä niin arkielämässä kuin politiikassa. Sen pitäisi näytellä pääosaa, mutta se saa aina vain pariin otteeseen näyttämöllä pyörähtävän sivuroolin. Pihalla tuulee taas / Aivan kuin sitä ooteltais / Et se vie jonkun mukanaan. ”K akskyt? Wau! Herranjumala. Oho wau. Oi voi voi. Oudolta tuntuu. En olettanut, että – joo, jännä kuulla. En olettanut, että vastauksia tulisi noin nopeasti, kuitenkin se on siinä vaan sen päivän. Hieno juttu.” Autio on hämmentynyt Instagramvastausten määrästä ja sisällöstä. Keikoilla fanit tulevat usein kiittämään ja kertomaan ajatuksiaan, mutta kokonaisen tarinan kuuleminen kappaleen tulkinnan takana on Autiolle uutta. ”Ei ole mitään suurempaa kohteliaisuutta kuin kuulla se, että on jotenkin pystynyt auttamaan ihmisiä. Se tekee aika järkeväksi kaiken tämän, mitä tekee.” JUTTUA VARTEN ON HAASTATELTU HELSINGIN YLIOPISTON MUSIIKINTUTKIMUKSEN YYLIOPISTONLEHTORI NINA ÖHMANIA. s i d e w a y s h e l s i n k i . f i / l i p u t @ s i d e w a y s h e l # s i d e w a y s h e l 1 1 . – 1 3 . 6 .2 2 H e ls in k i N o r d i s KELIS • BELLE & SEBASTIAN • THE AVALANCHES PASSENGER • L7 • GOLDLINK VESALA • 22-PISTEPIRKKO • PARIISIN KEVÄT FLOATING POINTS LIVE • DIIV JUNGLEPUSSY • TINARIWEN MAUSTETYTÖT • GASELLIT LITKU KLEMETTI • SAMULI PUTRO 100 GECS • ADIKIA • ANNA OF THE NORTH • ANTTI AUTIO BOBBY OROZA • GIANT SWAN • THE HEARING • JESSE MARKIN KARINA • KUBE • KYNNET • OM • PH • PLUTONIUM 74 RÄJÄYTTÄJÄT • SHAME • SHEER MAG • SHURA SQUID • SUDAN ARCHIVES • TERVEET KÄDET URSUS FACTORY • VANISHING TWIN • VIITASEN PIIA • XYSMA + paljon lisäyksiä luvassa!
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 47 s i d e w a y s h e l s i n k i . f i / l i p u t @ s i d e w a y s h e l # s i d e w a y s h e l 1 1 . – 1 3 . 6 .2 2 H e ls in k i N o r d i s KELIS • BELLE & SEBASTIAN • THE AVALANCHES PASSENGER • L7 • GOLDLINK VESALA • 22-PISTEPIRKKO • PARIISIN KEVÄT FLOATING POINTS LIVE • DIIV JUNGLEPUSSY • TINARIWEN MAUSTETYTÖT • GASELLIT LITKU KLEMETTI • SAMULI PUTRO 100 GECS • ADIKIA • ANNA OF THE NORTH • ANTTI AUTIO BOBBY OROZA • GIANT SWAN • THE HEARING • JESSE MARKIN KARINA • KUBE • KYNNET • OM • PH • PLUTONIUM 74 RÄJÄYTTÄJÄT • SHAME • SHEER MAG • SHURA SQUID • SUDAN ARCHIVES • TERVEET KÄDET URSUS FACTORY • VANISHING TWIN • VIITASEN PIIA • XYSMA + paljon lisäyksiä luvassa!
Lukiolainen, varmista itsellesi KORKEAKOULUPAIKKA! Ilmoittaudu suosituimmille valmennuskursseille! YstävänpäiväTARJOUS! -20 % Kaikki valmennuskurssit 14.2.-29.2. koodilla YSTAVA20 valmennuskeskus.fi omnia.fi/yhteishaku2020 Ammatillisesta perustutkinnosta voit suunnata moniin eri ammatteihin ja kaikkien alojen jatko-opintoihin. Vääriä valintoja ei ole – on vain erilaisia reittejä. Löydä oma reittisi työelämään ja jatko-opintoihin Omniasta. Historia, valtiotieteet Kasvatustiede, psykologia Kirjoittaminen, kieliopinnot Teatteri, näyttelijäntyö Oikeustiede, kauppatieteet Liikunta ja terveys Aloita yliopistosi Akatemiassa www.akatemia.org Katso myös muut opinnot Kauniainen
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 VNF YKSIVUOTISET OPINNOT: TAIDE & MUOTOILU TIETEELLISET AINEET TANSSI & TEATTERI Valmentaudu jatko-opintoihin, kehitä lahjakkuuttasi, paranna ruotsinkielen taitojasi. VÄSTRA NYLANDS FOLKHÖGSKOLA WWW.VNF.FI Löydä oma reittisi. Tutustu kevään 2020 hakukohteisiin: b i t . l y / a v o i n v a y l a H A E Y L I O P I S T O O N A V O I M E N V Ä Y L Ä L T Ä Hakijalle tietoa avoimen väylästä Apua opoille: Mikä on avoimen väylä? Valtakunnallinen lista hakukohteista Toinen reitti yliopistoon | jyu.fi/try Hakuaika: 18.3.–1.4.2020 Huomio, katse eteenpäin! Haaveiletko upseerin urasta? Hae opiskelemaan Maanpuolustuskorkeakouluun, Suomen ryhdikkäimpään yliopistoon. Luvassa on varma ammatti ja monien mahdollisuuksien urapolku. Ota haaste vastaan. SEURAA @YLIOPPILASLEHTI
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 OLETKO OPISKELIJA? KUULUTKO NIIHIN, JOILLE ”KULTTUURI ON AIVAN MAHTAVA JUTTU, MUTTA PITÄÄHÄN TÄSSÄ SYÖDÄKIN”? NYT VOIT SEKÄ SYÖDÄ, ETTÄ MENNÄ TEATTERIIN! NÄE HAMLET ALL INCLUSIVE HINTAAN 10 € SEURAAVINA PERJANTAI-ILTOINA: 21.2., 28.2., 20.3. JA 3.4.2020 KLO 19:00 Varaa lippusi osoitteesta viirus@viirus.fi ja lunasta ne teatterilta viimeistään 30 minuuttia ennen esitystä näyttämällä opiskelijakorttia. OPISKELIJAPERJANTAIT VIIRUKSESSA LIS ÄTIE T O JA : W W W.V IIRUS.FI T E AT E R V I I R U S @ T E AT E R V I I R U S VIIRUS SIJAITSEE HELSINGIN JÄTK ÄSA ARESSA , VÄLIMERENK ATU 14. PERILLE PÄ ÄSET R ATIKOILL A 9, 7 JA 6T, TAI OT TAMALL A METRO RUOHOL AHTEEN. KYMPILLÄ TEATTERIIN ESIT YSKIELI RUOTSI. TEKSTITYS SUOMEKSI JA ENGLANNIKSI THEA-SOVELLUKSEN AVULLA. LISÄTIETOJA VIIRUS.FI/HAMLET-ALL-INCLUSIVE Suoramarkkinointi Mega Oy on 1986 perustettu Suomen johtava puhelimitse tapahtuvaan markkinointiin erikoistunut yritys. Toimimme 17 paikkakunnalla työllistäen yli 400 henkilöä. Kuulumme Alma Media Oyj -konsernin Alma Talent –liiketoimintayksikköön. Entäpä jos vedätkin hetken henkeä työskennellen myyntitehtävissä – keräät tienestejä sukan varteen ja kokemusta hihaan? Tarjoamme sinulle mahdollisuuden ansaita hyvin ja oppia samalla taitoja, joista sinulle on hyötyä elämäsi eri vaiheissa ja monessa eri ammatissa. Tehtävänäsi on markkinoida puhelimitse erilaisia tuotteita tai palveluita. Työkaluinasi on helppokäyttöinen soittojärjestelmä ja sinä itse. Voit työskennellä kokopäiväisesti yritysmyynnissämme tai osa-aikaisesti iltavuorossa kuluttajamyynnin parissa. Työt voit aloittaa vaikka heti. Jos omaat sujuvan supliikin ja hyvän tilannetajun; olet positiivinen, empaattinen ja haluat menestyä – voit hyvinkin olla etsimämme henkilö. TIEDÄTKÖ JO MITÄ SINUSTA TULEE ISONA? Katso lähin toimistomme ja lähetä hakemus, niin olemme sinuun yhteydessä: megaduuni.fi
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 ” KOSKAAN EN OLE päätynyt mihinkään mitä olisin pitänyt erityisen tyydyttävänä . Mutta en kuitenkaan usko että olisin täysin tuhlannut aikaani yrittäessäni ylittää tätä häilyvää rajaa: minusta tuntuu että tämän yrityksen kautta voin aavistaa jotain epämääräistä , jotain joka saattaisi olla asuttavan määritelmä …” Georges Perec , Tiloja / Avaruuksia ( suom . Ville Keynäs ) Keväällä 2019 istuin pitkät ajat kotona kir joittamassa gradua . Elettiin toukokuuta , te rasseilla ihmiset seurasivat jääkiekon MM ki soja , kun poistuin asunnostani tapaamaan tuttuja . Paikalla oli samassa naapurustossa asunut ihminen , joka tuli luokseni ja sanoi : ” Niin , se sun kotitalo puretaan .” Vastasin , että on hyvä välillä poistua kotoa , jotta kuulee täl laisetkin uutiset . Ehdin asua Tampereen Peltolammilla si jaitsevassa Vaahterakuja 3 B 135 : ssä viiden vuoden ajan . Samasta kaupunginosasta on kotoisin perussuomalaisten puheenjoh taja Jussi Halla aho . Juoksin hänen vanhan ala asteensa ohi usein bussiin . Peltolammi on huonomaineinen lähiö – Peltsun Saluunas sa oli ammuskeltu – mutta kuten niin usein huonomaineisissa lähiöissä , ” Peltsulla ” oli tavattoman rauhallista asua . Tämä on väliaikaista ESSEE T: VILLE HÄMÄLÄINEN 52 En olisi aikoinaan halunnut muuttaa ” Pelt sulle ”, mutta perheeni painostuksesta otin sieltä tarjotun opiskelija asunnon . Olihan serkkukin asunut pari vuotta samassa naa purustossa , ja hyvin oli mennyt ! Väliaikaiseksi tarkoitetusta asunnosta tuli oikea koti minulle ja kissalleni Manulle . Siksi halusin asua siellä viimeiseen mahdolliseen päivään , vappuaattoon , asti . Pari viimeistä viikkoa vietin lähes tyhjässä asunnossa , nukuin patjalla ja nautin kaikuvista huoneista . Muissa ikkunoissa verhot väheni vät tasaista tahtia huhtikuun edetessä . Talo autioitui . Kotitaloni on purettu , enkä ole siitä pahoil lani . Tilalla on korkeampi talo . Lisää kaupun kia Peltolammille ! Talon purkaminen vaikutti taivaalliselta merkiltä , että on aika hylätä mukavuudenhalu ja saamattomuus ja muuttaa Helsinkiin , jossa jo aiemmin olin viettänyt suuren osan ajastani . Pääkaupungissa olivat tulevaisuudenhaavee ni , Kansalliskirjasto ja ystävät . Sitä ennen viettäisin kesän vanhempieni luona Lempäälässä . Olin ollut edellisen kesän helteitä paossa kissan kanssa vanhempieni luona , eikä uuteen yksiöön sulloutuminen kesää vasten houkutellut . Miksei yhteiselo sujuisi nytkin ? Ahdistus iski nopeasti . Aiemmin minulla oli ollut koti , johon paeta , jos täysihoito alkoi ahdistaa . Nyt alistuin itse valitsemaani käy tännölliseen kohtaloon . ASUNTOHAKEMUSTEN TÄYTTÄMISTÄ pystyi siirtämään helpommin kuin kirjoitustöiden deadlineja . Muutto ei mahtunut kalenteriin . Kun kerroin tuttavilleni asuvani väliaikaises ti vanhempien luona , reaktiot olivat kahden laisia . Sain osakseni joko säälivää hämmenty neisyyttä tai kannustavaa käytännöllisyyttä : Minunkin yksi kaveri muutti vanhempiensa luo , kun Helsingissä on niin kallista asua ! Siis Etelä Euroopassahan se on ihan tavallista , että jengi asuu kolmikymppisiksi vanhem piensa luona ! Ja kun valitin jollekulle jälkimmäisestä ta vasta reagoida , sain ystävällisiä muistutuk sia , miten kätevää on , kun ei tarvitse maksaa ruuas ta ja vuokrasta . Kätevää , ehkä . Ahdistavaa , varmasti . Vähentääkseni asian kiusallisuutta kerroin asuinratkaisustani lähes aina , kun joku kysyi kuulumisia . Kerroin perustelutkin kysymättä .
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 Ahdistus on huono opettaja . VILLE HÄMÄLÄINEN ON VAPAA KIRJOITTAJA. 53 YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 Tulkitsin muiden hyväntahtoiset kysymykset asunnon hakemisen tilanteesta kritiikkinä eri koiselle elämänvalinnalleni . Koko kahdeksan kuukauden aikana van hempani eivät patistelleet minua muuttamaan pois , valittaneet ahtaudesta kuin vähän vitsail len , velvoittaneet osallistumaan kotitöihin tai käymään kaupassa . Silti minä vastasin kiukut telemalla . En edes pahimmassa murrosiäs sä murahdellut ja tiuskinut samalla tavalla . Joskus vanhempani istuivat hiljaa keittiössä , jotta minä saisin työrauhan – mikä sekin tun tui liioitellulta . Eläkää normaalisti , tämä on teidän kotinne ! Pohjimmiltaan kiukutteluni syy oli itse van hempien luona asuminen . Minulla ei tuntunut olevan lupaa puhua ahdistuksesta , kun asuin ja söin ilmaiseksi ja kaiken päälle yritin saada vanhempani elämään ehdoillani omassa ko dissaan . En osannut osoittaa kiitollisuutta , koska siltä minusta ei tuntunut . Eivätkä van hempani sitä edes odottaneet . VANHEMPIEN LUO muuttoa edelsi yksi mer kittävä käänne . Olin huhtikuussa itsellenikin yllätykseksi ihastunut tyttöön ja hän minuun , minkä kerran samoista bileistä lähtiessä toisil lemme tunnustimme . Hän suhtautui tapailuun varauksella mutta suostui treffeille . Kaikesta oli helppoa puhua , ymmärsimme toistemme huumoria ja vaikeita puolia . Kesän mittaan tapailu tihentyi . Mutta : seurustelu ei oikein olisi sopinut elämäntilanteeseeni . Jouduin kertomaan vanhemmilleni suhteesta jo vajaan kahden kuukauden tapailun jälkeen . En voinut olla kertomattakaan , sillä perhedynamiikkamme oli muovautunut sellaiseksi , että minä , aikui nen ihminen , edelleen selostin menemiseni ja tulemiseni . Miten siinä olet yön poissa ? En tiennyt , olinko iältäni kaksikymmentäseitse män vai seitsemäntoista . Seurustelun myötä olin kotona entistä vä hemmän . Ahdisti ajatella , että vanhempani olivat tavaroideni täyttämässä kodissa : Mo lemmat nojatuolini jököttivät olohuoneessa vieri vieressä , olohuoneen pöytä ja lattiat oli vat täynnä banaanilaatikoita . Ennalleen jäivät vain kulkuväylät ja keinutuoli omalla paikal laan . Senkin takana oli kasseja täynnä kirjoja . Olisin halunnut vuokrata varaston , mutta van hempani pitivät sitä turhana rahanmenona ja saivat muuttolaatikkoni mahtumaan pieneen omakotitaloon kuin mitkäkin tetrispalikat . Helsinkiin muuttaminen oli näyttäytynyt ratkaisuna moneen kasautuneeseen ongel maan : yksinäisyyteen , Tampereen ahdista vuuteen ja pelkoon paikoilleni jämähtämi sestä . Kun vietin aikaa tyttöystäväni luona keskustassa , Tampere alkoi jälleen näyttäytyä miellyttävänä . Tuttuihin paikkoihin kiinnittyi uusia merkityksiä . Jos aiemmin kaupunkiin jääminen oli tuntunut muiden painostukselta , nyt se olisi oma päätökseni . ERÄÄNÄ MARRASKUUN keskiviikkona selailin vapaita asuntoja Tampereella . Järvensivussa oli kohde vapaana . Hakijoita oli useita . Olin näyttöä edeltävänä aamuna käynyt poistat tamassa viisaudenhampaan . En olisi uskonut puhuvani asuntoa itselleni poski turvoksissa , mutta niin kuitenkin kävi . Muutto koitti tämän vuoden alussa . Joulun minä , vanhempani ja sisko poikaystävänsä kanssa vietimme vanhempieni keittiössä : jouluateria vielä menetteli , lahjojen avaami nen keittiönpöydän ääressä oli jo surkean koomista . Paras joululahja sekä minulle että vanhemmilleni oli lähestyvä poismuuttoni . Jouluyö jäi viimeiseksi yöksi , jonka nu kuin lapsuudenkotini olohuoneen sohvalla . Vietin seuraavat pari päivää tyttöystäväni kotipaikkakunnalla ja loppuloman hänen luonaan . Tulin bussilla omaan muuttooni . Muuttopäivän lopuksi näin tavaroista tyhjen netyn vanhempieni olohuoneen . Se ei näyttä nyt tilavalta tai avaralta , vaan normaalilta . Olin vienyt heiltä kodin asettumalla itse taloksi . VANHEMPIEN LUO muuttaminen osui kohtaan , jossa hahmotin elämäni vyöryvänä sarjana tapahtumia , joihin minulla ei ollut kunnon otetta . Kaikki tuntui perustelemattomalta : Miksi olin asunut niin pitkään Peltolammilla ? Miksi en ollut muuttanut Helsinkiin tai miksi muuttaisin sinne nyt ? Muuttamisen aiheut tama epävarmuus sai minut suhtautumaan välinpitämättömästi myös tulevaan . Voisin yhtä hyvin muuttaa vanhempieni luo – tuskin pa elämäni siitä paljon pahemmaksi muuttuisi . Toiseen ihmiseen tutustuminen sai minut näkemään , millaisen välinpitämättömyyden vallassa olin päätökseni tehnyt . Ratkaisu oli kaukana käytännöllisestä ja järkevästä . Kun hän kertoi vanhemmilleen minusta ja tilan teestani sen enempää kaunistelematta – olin häntä vanhempi , asuin vanhempieni luona , enkä ollut vielä valmistunut – näin ratkaisuni vielä raadollisemmassa valossa . En tiedä , mitä opin asumalla kahdeksan kuukautta vanhempieni nurkissa . Ehkä sen , etten halua tehdä niin toiste . Ahdistus on huono opettaja , sillä ahdistuksesta voi vain päästä yli . Tärkeintä oli päästä pois . Voin nyt varmuudella sanoa sen olleen väliaikaista . Vanhempien luo muuttaminen oli hätäi nen yritys löytää jokin tukeva maaperä . En kuitenkaan ollut liikkeellä puhtain sydämin ja rehellisin motiivein . Minä hyödyin toisten hy väntahtoisuudesta , mutta en ottanut vastuu ta itsestäni . Ehkä kahdeksassa kuukaudessa huomasin , miten hukassa olin . Muuttaminen uudelleen omilleen tuskin suojaa tyytymättömyydeltä ja ahdistukselta . Aion kuitenkin nauttia hallinnan tunteesta niin kauan kuin sitä kestää .
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 54 AMERIKK AL AISINTELLEK TUELLI Susan Sontagin esseet ovat tarkkoja ja pitkälle aja teltuja klassikoita . Siksi hänen päiväkirjojensa lukeminen on lohduttavaa . Jopa Sontag kärsi tunteesta , ettei ” osaa kirjoittaa ”! Toisinaan merkinnät eivät edes muodosta koherentteja lauseita . Päiväkirjoissa Sontag ruminoi sekä luonnostelee esseitä . Teksteistä välittyy jatku va ahdistus siitä , kuinka tunne el ämä sotkee ajatukset ja tekee ihmisten kanssa olemisesta vaikeaa . Äärimmäisestä itsekriittisyydestä huolimatta ( tai ehkä juuri sen vuoksi ) tekstit sisältävät spontaaneja oivalluksia elämästä ja taiteesta : ” Being in Love means being willing to ruin yourself for the other person .” ISH KULTTUURIKLASSIKKO T: NIKLAS FERM K: VIIVI PROKOFJEV ” OLLUTTA ON JA MENNYTTÄ kaikki . Mikä perfektionisti .” Ikkunalaudaltani löytyy aina Tuoreessa muistissa kevät , hiirenkorvilla . Se on runoilija Mirkka Rekolan ( 1931 – 2014 ) aforismikokoel mien yhteisnide , joka sisältää nimikokoelman lisäksi teokset Muistikirja , Maailmat lumen vesistöissä ja Silmänkantama . Kuten kaikkein koskettavimmat taiteilijat , Rekola teki koko elämänsä yhtä ja samaa teos ta . Elämänrunoa . Rekolan ainutlaatuinen , vastakohdista vapaa maailmankatsomus on muuttanut ajatteluani peruuttamattomasti . Harva viivaisen ja vaativan tyylinsä ansiosta hän on pysynyt kirjallisuuspiirien julkisena sa laisuutena . Turhaan . Tuoreessa muistissa kevät on vaihtoehtoinen vastaus kiteytysten 3X As Consciousness Is Harnessed to Flesh DIARIES 1964–1980 Afo ris meja himoomme ( meemit , motivational quotet) , jonka voisi tympeyttää millenniaaliseksi keskittymiskyvyttömyydeksi . Rekolan aforismit puolustavat kärsivällistä ajattelua , joka on vapaata kuin valveunessa . Paradoksin vilpittömyydellä : ” Kokemustaan hän ei jakanut , hän oli sen ilmaisu .” Ehkä siksi Rekola ei piitannut välitöiden turvasatamista tai tuotteliaisuuden fetissis tä . Tämä on virkistävää aikana , jolloin meitä kiinnostaa ajattelua enemmän ajatusten ulos parkaisu – Jodelin aivopieruista autofiktioiden julkaisukiimaan . OLISI BANAALI understatement sanoa Rekolan lauseita aina ajankohtaisiksi . Ne sijoittuvat ajan ulkopuolelle – sinne , missä kaikki mer kityksellinen elämässämme tapahtuu . Sen , Näin aika pysäytetään MI RK KA RE KO LA – TUOREE SSA MUISTIS SA KEVÄT (WSOY, 19 87 ) mitä italialainen muotifyysikko Carlo Rovelli tarkoittaa teoksessaan Ajan luonne ( Ursa , 2018 ), Rekola sanoo yhdessä lauseessa : ” Aika pysähtyy missä vain niille , joita se ei sido .” Rekola tarjoilee uushenkisyyden sijaan syvähenkisyyttä . Hänen aforismisarjois taan kasvaa kielellisiä meditaatioita ilman harjoitusohjeita . Ilmaisu on samanaikaisesti painavaa kuin graniitti ja kevyttä kuin silmä luomien värähtely . Riisutut lauseet kurottavat hämärään , hahmottomaan , sanoinkuvaamat tomaan : niin , transsendenssiin . Lukijalla on kiusaus ajattelehtia ohi , mutta kaikkea ei tarvitsekaan ymmärtää . Rekolan äärettömän monimerkityksellisessä kielessä ” on monta sijaa ”. Arvoitus on sanojen sielu . Aforismit kehottavat etsimään kysymyk siä , joihin ei ole elämää parempaa vastausta .
55 Be Here Now 1971 Tractatus logico-philosophicus 1921 1960 LUVULLA SPIRITUAALINEN opettaja Ram Dass ( 1931 2019 ) eli tuolloin vielä nimeltään Richard Alpert teki psykologista tutkimusta Harvardissa ja oli monella tapaa keskiluokkai sen menestynyt . Silti Alpert oli ahdistunut ja tunsi tyhjyyttä . Vuonna 1967 hän matkusti Intiaan , tapasi guruja ja vaihtoi nimekseen Baba Ram Dass . Hän teki spirituaalisesta kriisistä ja mystisistä kokemuksistaan kirjan nimeltä Be Here Now . Kirja sisältää kuvia ja mantramaisia runoja kysymyksistä , jotka ovat niin isoja , että niistä on vaikea puhua sanoin : ” What are you doing / Planning for the future / Well / It ’ s all right now / Are you going to be here or not / I t ’ s simple as that !” ISH 1900 LUVUN MERKITTÄVIMMÄN filosofin Ludwig Wittgensteinin pääteos alkaa lauseella ” maailmaa on kaikki , mikä on niin kuin se on ” ja päättyy ” mistä ei voi puhua , siitä on vaiettava ”. Teosta voi lukea myös äärimmilleen tiivis tettyjen aforismien kokoelmana . Kuten teks tin lopulla lukee : sen lauseet ovat mielettömiä , mutta se , joka ne ymmärtää , oppii näkemään maailman oikein . Keskeinen kielifilosofinen ajatus on , että lauseet eivät sano mitään mie lekästä , mutta ne näyttävät jotain , osoittavat vääristyneen maailmankuvan yli . ” Mystistä ei ole se , millainen maailma on , vaan se , että maailma on .” PT YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 Katso kuiluun ja näe tanssilattia , Rekola tuntuu vihjaavan . Kahtiajaot muuttuvat pa reiksi , ristiriidat kaltaisuuksiksi . Raja aitojen murtuminen päihdyttää : ” Olet nähnyt peilien kohtaavan , kaltaisten tähti .” USEIN LYHYIDEN mietelauseiden totuushar haisuus kääntyy populistiseksi totuudenjäl keisyydeksi . Rekolan lauseet eivät kiinnity mihinkään boomer aforistiikalle ( esimerkiksi Markku Envall ) totunnaiseen kuten kansalli suuteen , binääri isiin sukupuolikysymyksiin tai pessimismin estetisointiin . Hän ei luutunut lajirajoihin , vaan runomuotoa tapaa myös afo rismikokoelmista . Nykyään runoaforistiikan ansiokkaita perillisiä ovat esimerkiksi Tiina Lehikoinen ja Olli Pekka Tennilä . Rekola välttelee hintalappuja : aforismit eivät juuri sisällä valmiita huoneentauluja tai viittauksia suuriin ajattelijoihin . Ne kantavat tähtikirkkautta , eikä kirkkain ajatus kerro , mitä on hyvä elämä . ” Vain valona sinä sen käsität .” Tuoreessa muistissa kevättä voisikin luon nehtia help kirjallisuudeksi ilman self sanan kontrollia . Kun työpaikan loisteputkien va lossa jokainen aiekin on kilpailua , vapauttaa Rekola brändäysvelvoitteista ja muista nero myyttiä modernisoivista ahkeran egomaani kon hyveistä . ” Älä tee kuvaa . Kaikki on .” Kirjallisuusmystikkona Rekola tavoitteli ko kemusta , joka läpäisisi mielen autenttisesti ja välittömästi . Perimmäisiä symboleitaan hän hyödynsi kokoelmasta toiseen . Tähdes tä kasvaa kuva poissaolon intensiteetistä , koska se loistaa valoa kuolleenakin . Ja muisti on kosmos , jossa kuljeskelemalla voit esimer kiksi nähdä ” omenoilta tuoksuvat tähdet ”. ” SE HELPOTUS , ETTEI enää ole aikaa tottua .” Rekolan aforismeja lukiessa voi samanai kaisesti koskettaa ajattomuutta ja ymmärtää rajallisuutensa , mikä lienee syvintä ihmisyyt tä . Ja emmekö ilmastokriisin aikana tarvitse ikuisuusperspektiiviä ? Siihen runoaforismit tarjoavat politiikan kohinamattoa ja uskonto jen yksitotisuutta selvänäköisemmän linssin : ” Kuolleet , vuorokauden päässä meistä .” Viimeksi selailin Rekolan ajatusrunoutta aamuyön tunteina . Suljettuani kirjan vilkaisin ylös ikkunaan . Ajattelin syitä , miksi ihminen laskee katseensa tähtitaivaasta . Kyllästymi nen , kylmyys , kiire , niskakipu – ja pelko . ” Nouse , ole kirkas . Et voi ellet nouse .”
56 FIKTIO T: LOVIISA PIHLAKOSKI K: PAULIINA HOLMA FUKSIO K: VIIVI PROKOFJEV Kummitustarinoita KAISA KIRJASTO ON alkuvuodesta täyn nä haamuja . Vaikka suuri osa istuimista näkyy olevan vapaana , ovat pöydät täyn nä kirjoja , energiajuomia , kannettavia . Ilma on samanaikaisesti pysähtynyt ja liikkeellä . Mitään huomattavaa ei ta pahdu , mutta vahtimattomat läppärit katoavat kuin itsestään . Varkaat ovat tuulta nopeampia . TÄLLÄ PALSTALLA NIMIMERKKI ”VUKSI” HAVAINNOI AKATEEMISTA ELÄMÄÄ. Bronchus ONNEA 20 VUOTIAALLE , terveisin isä . Paketti oli neliskulmainen , painava , kirja . Sanoin kiitos isä ja pujottelin auki tiukkaan solmitun koristenauhan . Selailin sivuja ja asetin kirjan pöydälle lautaseni viereen . Ravintolassa soi Wham ! ja ruokalistalla oli punajuuririsottoa , mutta isä halusi tilata molemmille juhlan kunniaksi sisäfilepihvit . Hän kysyi , olen han varmasti muistanut ilmoittautua kokeeseen . Nyökkäsin . Söimme kahdelle katetussa pöydässä enimmäkseen hiljaa , välillä isää yskitti . Ihmisen elämä on täydellisen riippuvainen jatkuvasta hapen saannista . Kun tarjoilija toi laskun pöytään , isä maksoi ja sanoi suureen ääneen , että ruoka oli ihan hyvää mutta ravintolassa soi musiikki liian kovalla . Ulko ovella hän auttoi minulle takin päälle , sanoimme noniin hei hei , minkä jälkeen isä ajoi kotiinsa ja minä omaani . Illalla makasin yksiöni sängyllä ja luin kirjan sivuilta , kuinka henkitorvi haarautuu vasemmaksi ja oikeaksi pääkeuhkoputkeksi ja siitä edelleen keuhkoputkiksi eli bronkuksiksi . Sivut olivat täynnä outoja matemaattisia kaavoja ja kuvia ihmisen fysiologiasta ja niitä selatessani ilma alkoi huveta keuhkoista . Suljin kirjan ja annoin sen pudota lattialle . Jos aivojen hapensaannissa tapahtuu katkos, voi se jo muutaman sekunnin jälkeen johtaa tajuttomuuteen ja pidempään jatkuessaan peruuttamattomaan aivovaurioon . Pian puissa alkoi pitkän talven jälkeen silmuilla . Ensimmäisten les kenlehtien ilmestyessä isän yskä oli äitynyt pahemmaksi . Yhtenä iltana hän soitti minulle , mitä tapahtui vain toisinaan , puhui keväästä ja säästä ja sanoi ohimennen , että lääkäriaika oli torstaina kello seitsemän . En ollut aiemmin ollut isän mukana lääkärissä – eikä hän sen enempää minun mukanani enää esiteini iän jälkeen – mutta torstai iltana me istuimme odotushuoneen pehmustetuilla puupenkeillä , katselimme televisiosta äänettömiä uutisia ja isä kysyi , kuinka lukeminen sujuu . Ihan hyvin , vastasin . Kun isä kutsuttiin vastaanotolle , jäin yksin odotushuoneeseen . Yritin ajatella jotain muuta kuin bronkuksia ja sillä seudulla tuntuvaa epä miellyttävää painon tunnetta . Hiljaisessa odotushuoneessa mietin , mitä jos isä kuolisi keuhkosyöpään . VÄHÄN LÄÄKÄRIKÄYNNIN jälkeen , aurinkoisena kevätpäivänä isä soitti taas ja kertoi olevansa liikkeellä kotini lähistöllä . Isä kävi harvakseltaan kylässä , mutta nyt hän kysyi , sopiiko tulla pistäytymään . Elämän varhaishistoriassa muinaiset bakteerit – joilta ihminen on perinyt geenejä – elivät hapettomissa olosuhteissa . Nämä anaerobiset eliöt eivät siedä lainkaan happea . Ennen kuin ovikello soi , asetin kirjan pöydälle ja yritin nopeasti saada yksiöni siistittyä , tiskit tiskattua , sängyn pedattua ja laittaa kahvin tippumaan . Isä näytti hyvinvoivalta , istahti sängylle
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 57 ja sanoi , että voisin välillä pyyhkiä pölyjä kirjahyllystä . Hymähdin ja kaadoin meille kupilliset kahvia . Isä ehdotti , että voisimme käydä kä velyllä ja vaikkapa tutustumassa yliopistoon nyt kun päiväkin lähestyi . En raaskinut sanoa , että minulla oli muita suunnitelmia . Kun hengästyttävän kävelyn jälkeen palasin kotiin , jäin pitkäksi aikaa tuijottamaan pölykerrosta kirjahyllyllä . Pyyhkäisin hyllyn pintaa sormenpäällä niin , että siihen piirtyi ohut viiva . Mieleeni välähti muisto kouluajoilta . Oli viimeinen päivä ennen kesälomaa , opettaja kysyi mitä lomasuunnitelmia oppilailla oli . Muut huusivat kilpaa ulkomaanmat koja , piirustus ja telinevoimisteluleirejä , mutta minä en olisi halunnut vastata mitään , sillä isä oli ilmoittanut minut biologian kurssille . Mitään muita suunnitelmia ei ollut . Biologian kurssilla puhuttiin bakteereista , ja minä värjäsin sormenpääni lyijykynällä harmaaksi ja piirsin sillä viivan pulpettiin . Päätin jättää pölyt pyyhkimättä . Vapaata happea ilmaantui ilmakehään aluksi niukasti, syanobakteerien tuottamana . VIIMEIN KOITTI PÄIVÄ , jona isä vaati saada viedä minut yliopistolle . Nousin aikaisin aamulla auton kyytiin . Isä oli erityisen hyvällä tuulella , suostui kuuntelemaan autoradiota ja antoi minun valita lempikanava ni . Kysyin , oliko häntä vielä yskittänyt . Hän vastasi eipä oikeastaan . Ajoimme Haartmaninkadulle , isä sammutti auton ja istuimme hetken hiljaisuudessa . Koetin muistella , missä ja milloin olin viimeksi nähnyt isältä saamani kirjan . Kun hän lopulta toivotti onnea , minä kiitin ja nousin kyydistä . Isossa aulatilassa minua oli vastassa valtava määrä ihmisiä . Kaikki liikehtivät levottomasti , selasivat läpi kirjojaan , pitivät välillä silmiään kiinni ja rutistivat otsiaan . Heidän huuliltaan saattoi lukea lauseita , joita he koettivat painaa mieleensä viime hetkellä . Ajan kuluessa vapaa happi tappoi sukupuuttoon suuren joukon silloisia anaerobisia eliöitä ja niiden tilalle kehittyi ilmakehän happea hyväkseen käyttäviä hengittäviä eliölajeja . Kuuntelin korvanapeista musiikkia ja yritin olla tukehtumatta pai non tunteeseen syvällä rinnassani , siellä bronksissa vai bronkuissa . Jossain vaiheessa isoon aulatilaan saapui kaksi tomerasti puhuvaa henkilöä , jotka ohjasivat hakijat sukunimellä aasta ännään vasemmalle ja hakijat oosta ööhön oikealle . Joukko ympäriltäni hälveni , lähti joko vasemmalle tai oikealle , mutta minä juoksin ulko ovelle . Ovi painoi , mutta sen raosta kasvoilleni virtasi keväistä ulkoilmaa . Pyyhin silmät hihanreunukseen ja jatkoin juoksemista , kunnes olin ohittanut monet korttelit ja kadunkulmat . Sitten pysähdyin hetkeksi , käänsin musiikin niin kovalle kuin korvani kestivät ja tunnustelin , alkaisiko ilma pikkuhiljaa virrata keuhkoihin asti .
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 58 LAPSUUTENI LOPPUI videoon , jonka keskiko koiset pojat näyttivät yläasteen atk tunnilla . Mädäntyneellä internet sivustolla esiintyi he vonen ja omituisista harrastuksista nauttiva aikuinen mies . En kerro enempää . Tajusin siis jo ennen teini ikää , että maailman sairaudet on kerätty internetiksi kutsuttuun paikkaan . Hämmentävää tai ei , rukoilin koko ihmiskun nan kanssa yhtä aikaa , että jonain päivänä yhteydet olisivat nopeita . Lopulta sekin päivä koitti . Kehitin pikku hiljaa tämän omituisen tavan elää , annoin kroonistua ja lopulta puhjeta täyteen kuk kaan . Nyt olen kaiken ja kaikkien saatavilla koko ajan . Hyvästelen illalla laitteen , jota tervehdin aamulla ensimmäisenä . Samalla laitteella lähetän sähköpostia , katson por noa , otan valokuvia koko maailmasta , tilaan ruokaa , twittuilen ja maksan laskuni . Lähmin puhelintani ties kuinka monta kertaa päivässä turhaan . En vihaa internetiä , sosiaalista me diaa tai teknologiaa ylipäätään , vaan itseäni niiden käyttäjänä . NYKYIHMINEN PENETROIDAAN sosiaalisen median jäseneksi ennen kuin hänellä on nimeä . Ei riitä , että hän on vastoin tahtoaan joutunut ihmisen kuolevaiseen kuoreen , kenties kas tetaan kirkkoon ja hänen hentoon kupoliinsa survotaan ” I love dad / mum ” pipo ja varpaas ta julkaistaan kuva epämääräiselle joukolle . Ikään kuin maailmaan syntyminen olisi rikos , jonka tuomio muutetaan lainvoimaiseksi digitaalisesti . Moraalittoman ja hurmoksellisen 20 luvun haluan viettää eri tavalla . Haluan nähdä hevo sia laitumilla . En kuitenkaan aio ryömiä maa kellariin sokeripurnukoiden ja joditablettien kanssa , vielä . Sen sijaan ryhdyn tekemään työtä , jotta pääsisin eroon turmelevasta elä mäntyylistäni . Se pitää sisällään myös sitä , TOP 10 K: VIIVI PROKOFJEV Hurmaava digitaalinen itsemurha KOLUMNI T: JOHANNES ROVIOMAA K: MIKKO RIKALA Megatrendit 2020 Minä Intervallialkoholinkäyttö ( 3 viikkoa selvinpäin , sitten kännit ) Täydellinen leipä Osiris D3 kengät Erätaidot Kapitalisoitu kommunismi Janimäkelöityminen Kultit Ilmasto lämpenee , riehuminen pahenee Pilveä polttavat vanhukset 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. PALSTALLA LAITETAAN ASIOITA TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN että kierin maakuopassa lanttujen kanssa ja juoksen ilman rihman kiertämää omilla mail la . Koska vain se on aitoa ja merkityksellistä elämää . Halveksin tästä henkäyksestä lähtien kuo lemaa , pukeutumista ja internetissä roikku mista ! En enää aio tuhlata määrittelemätöntä aikaani siihen , että väännän tuiki tuntemat tomien kanssa intersektionaalisesta feminis mistä ja siitä , onko ilmastonmuutos oikea asia . Kirjoitan kabareen , viljelen vihanneksia ja koetan olla julkisesti häpäisemättä ketään paitsi itseäni . EI OLE SELLAISTA VIIKKOA , ettenkö harkitsi si digitaalista itsemurhaa . On päiviä , jolloin haluaisin vaihtaa nimeni , upottaa puhelimeni viattomaan suohon ja muuttaa tönöön . Läppärin heittäminen ikkunasta , Insta gram tilin poistaminen tai Facebook seinän tyhjentäminen eivät kuitenkaan saa hengiltä kaikkia niitä datahippusia , joita olen levittänyt binääritodellisuuteen . Pitäisi luddiittina mou karoida joka ikinen datakeskus , joita riittää loputtomiin . Ruumiini palaa kyllä upeasti krematoriossa , mutta jos internet on edelleen olemassa viidenkymmenen vuoden päästä , joku löytää kyllä halutessaan digitaalisen luo lamaalaukseni : kuvakaappauksia vanhoista Tinder profiileistani , humalaisia avautumisia ja ties mitä sössötystä . Jos maailmasta löy tyisi nappi , jolla saisin tyhjennettyä kaiken , painaisin sitä välittömästi . Olen matkalla aikuisuuteen antanut pikku hiljaa tiedonmurusia elämästäni yrityksille , joiden liiketoiminnallinen moraali on tämän yhteisen matkan aikana muuttunut täydel lisesti . Nyt en enää tiedä , miten elää ja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa . Vieläkö on villihevosia ? Joskus herään keskellä yötä , litimärkänä , kauhuissani ja ensimmäiseksi tarkistan puhe limestani , että internet on edelleen olemassa . Internet sotki elämän , kirjoittaa Johannes Roviomaa .
YLIOPPILASLEHTI NRO 1 2020 59 Avoimuuden puolustaja YSTÄVÄKIRJA T: TOIMITUS K: HILLA KURKI MILLENNIAALIT VALITTAVAT TURHASTA. Osittain todella totta . Toisaalta moni pitää valittamisena myös sellaista puhetta , joka oi keasti on haitallisten rakenteiden murtamista . MIKÄ ON PISIN AIKASI OFFLINE? Yhdeksän tuntia , siinä ajassa nukkuu yön yli . MISSÄ MENEE JAKAMISEN RAJA? Tärkeimpien ihmissuhteiden sisällössä . Esimerkiksi perheenjäsenten asioita en hir veästi jaa . MIKÄ ON ROMANTTISINTA MAAILMASSA? Syvällinen , avoin keskustelu . Ainakin omassa suhteessa romanttisimpia hetkiä ovat ne , kun oikeasti puhutaan itselle tärkeistä asioista ja uskalletaan olla mahdollisimman avoimia toiselle . KUKA ON IDOLISI? Kumppani ja ystävät . On helpompi ihailla ihmistä , jonka tuntee tosi hyvin ja jonka kas vutarinan näkee läheltä , kuin jotain julkkista , josta näkee vain tietyn puolen . MITÄ TULEE INFLUENSSAUKSEN JÄLKEEN? Toivottavasti tulee hetki , jolloin voin pysähtyä ja miettiä , kuka olen . MITÄ TEKISIT, JOS SOME LOPPUISI? Olisi mielenkiintoista havainnoida , miten ihmisten minäkuva muuttuisi . Se voisi hel pottaakin asioita , kun ei olisi rinnakkaistodel lisuutta , jossa itseä peilataan muihin . MITEN TEHDÄÄN KIRJA, JOKA MYY? Luotetaan omaan intuitioon , uskalletaan ottaa riskejä . Ja tehdään siitä juttu . Mun kirjan koh dalla se juttu oli Mun lupa Instagram tili , joka antoi kirjalle syvemmän kontekstin . MIKÄ TEHDÄ, JOS SEKSI HÄVETTÄÄ? Hyväksyä se : on ihan ok , että hävettää . Sen jälkeen kannattaa miettiä , miksi hävettää . Yksinäisyyden tunne aiheuttaa helposti häpeää , siksi vertaistuki on tosi tärkeää . Jos lähipiirissä ei ole ketään , jolle puhua , tukea voi etsiä vaikka netistä . Nopeasti huomaa , ettei ole yksin . KAIKKIEN PITÄISI KÄYDÄ TERAPIASSA. Jos elettäisiin täydellisessä maailmassa , jossa terapeutteja riittäisi kaikille , niin miksi ei . Itsetutkiskelu on ratkaisu tosi moniin asioihin . Yritän olla arjessakin läsnä ja kuunnella itseä , mutta aina tunnemyrskyn keskellä ei jaksa . On helpompaa olla vihainen ja lapsellinen . MIKSI IHMISET OVAT NIIN KIINNOSTUNEITA ELÄMÄSTÄSI? En kyllä tiiä ! Ehkä miun elämässä yhdistyy tarpeeksi monia kiinnostavia elementtejä : esimerkiksi Suomi Thaimaa miksaus tai se , että mie olen Rovaniemeltä , toisin kuin aika monet muut somepersoonat . Se kaikki pitää myös osata paketoida kiinnostavaan muotoon . MIKSI INFLUENSSERIT VIETTÄVÄT PALJON AIKAA TOISTENSA KANSSA? Mielikuva voi syntyä siitä , että on helpompi laittaa ig stoori influensse riystävästä , koska tietää , että niitä ei haittaa . Mie vietän enemmän aikaa ei influensseriystävien kanssa , mutta nautin myös kollegojen seurasta . KUKA: SITA SALMINEN, 27 ASUU: HELSINGISSÄ TEKEE: VLOGEJA JA ASMR-VIDEOITA YOUTUBEEN. KIRJOITTANUT EROOTTISEN NOVELLIKOKOELMAN NIMELTÄ LUPA, JOKA ILMESTYI MARRASKUUSSA.