Y#1 Ylioppilaslehti 1/2022 ABINUMERO Tämän Kalliit lelut – vapise Kreml -teoksen on piirtänyt kaksivuotias Olavi. Hän juhlii 40-vuotispäiviään samoihin aikoihin, kun Suomi on saanut maksettua hankkimansa 64 hävittäjää. s. 36
KANSANOPISTO HELSINGISSÄ VUODESTA 1907 Media Audiotuotanto Radiotoimittaja TV-työ Urheilutoimittaja Uutisja ajankohtaistoimitus Taide Elokuva Kirjoittaja Kuvallinen viestintä ja graafinen suunnittelu Laulun linja Näyttelijäntaide 1 ja 2 Pelituotanto Lukuvuosi 15.8.2022 31.5.2023 www.laajasalonopisto.fi #laajasalonopisto Yhteiskunta Idea -linja Valtiotieteet Ympäristö ja kestävyys -linja alkaa elokuussa 2022 Suomen kieli ja kulttuuri Suomen lukuja kirjoitustaidon kurssi Suomen kielen peruskurssi Suomen kielen jatkokurssi Työelämän suomea Ammatillinen koulutus Kasvatusja ohjausalan ammattitutkinto Seurakuntaja hautauspalvelualan ammattitutkinto
RAKENNA OMA OPINTOPOLKUSI Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijat ovat luonnontieteiden, matematiikan ja tilastotieteen monitaitureita. Monialainen, poikkitieteellinen ja käytännönläheinen koulutustarjontamme, opinnot muissa tiedekunnissa sekä vaihto-opiskelumahdollisuus ulkomailla mahdollistavat juuri sinun näköisesi opiskelun. OPISKELUVAIHTOEHDOT ? Biologia ? Luonnonvarat ja ympäristö ? Fysiikka ? Kemia ? Matematiikka ? Tilastotiede ja datatiede ? Nanotiede ? Aineenopettaja ? Luokanja aineenopettaja KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN VAIKUTTAJA Kun opiskelet meillä, saat valmiudet haastavien ongelmien ratkaisemiseen. Tulevaisuudessa sinulla voi olla keskeinen rooli esim. ilmastonmuutoksen tai biodiversiteetin köyhtymisen torjumisessa, uusien teknologisten innovaatioiden kehittämisessä tai kestävämmän elämäntavan rakentamisessa. LUO HUOMISESTA PAREMPI TIEDON ANALYSOIJA Tilastotiedettä ja datatiedettä opiskelemalla opit puristamaan valtavasta big datasta olennaisen tiedon päättäjien käytettäväksi. Voit soveltaa osaamistasi lukemattomilla aloilla. Tilastotieteilijöiden ja datatieteilijöiden työllisyystilanne on erinomainen. Työpaikkasi voit löytää koneoppimisen, tekoälyn, lääketieteen, aivotutkimuksen, biotekniikan, signaalinkäsittelyn, ympäristöntutkimuksen, taloustieteen tai psykologian parista. YKSILÖNÄ OSANA YHTEISÖÄ Pidämme huolta opiskelijoistamme. Yhdessä tekeminen on tärkeää luennoilla ja laskuharjoituksissa, laboratoriossa ja maastossa. Harjoitustehtäviä ratkotaan usein pareittain tai pienissä ryhmissä, sillä yhdessä hankalimmatkin tehtävät ratkeavat helpommin. Yhteistyö mahdollistaa uusien ystävien löytämisen ja verkostoitumisen niin opintojen aikana kuin valmistumisen jälkeenkin. MUISTA HAKEA. YHTEISHAKU 16.3.–30.3.2022 STUDY-SCI@JYU.FI JYU.FI/SCIENCE Tulevaisuuteen voit vaikuttaa opiskelemalla luonnontieteitä, matematiikkaa tai tilastotiedettä ja datatiedettä! Opinnoissa saat tietoa siitä, mitä elämä maapallolla on. Opit erilaisia keinoja ratkaista, kuinka elämä voisi jatkua pitkään tuleville sukupolville. KANSANOPISTO HELSINGISSÄ VUODESTA 1907 Media Audiotuotanto Radiotoimittaja TV-työ Urheilutoimittaja Uutisja ajankohtaistoimitus Taide Elokuva Kirjoittaja Kuvallinen viestintä ja graafinen suunnittelu Laulun linja Näyttelijäntaide 1 ja 2 Pelituotanto Lukuvuosi 15.8.2022 31.5.2023 www.laajasalonopisto.fi #laajasalonopisto Yhteiskunta Idea -linja Valtiotieteet Ympäristö ja kestävyys -linja alkaa elokuussa 2022 Suomen kieli ja kulttuuri Suomen lukuja kirjoitustaidon kurssi Suomen kielen peruskurssi Suomen kielen jatkokurssi Työelämän suomea Ammatillinen koulutus Kasvatusja ohjausalan ammattitutkinto Seurakuntaja hautauspalvelualan ammattitutkinto
Kauppatieteitä kansainvälisesti? Opiskelijoistamme lähes neljännes on suomenkielisiä. Opiskele kauppatieteitä ruotsiksi ja aloita kansainvälinen urasi Hankenilla! Haku 16.3.-30.3.2022. www.hanken.fi ansokan@hanken.fi Jos valitset meidät, et pety. Savonia-ammattikorkeakoulu | #SavoniaAMK | Kuopio, Iisalmi, Varkaus savonia.?/yhteishaku
SÖK TILL SOC&KOM VID HELSINGFORS UNIVERSITET >SOCKOM.HELSINKI.FI STUDERA PÅ SVENSKA VID ETT AV VÄRLDENS TOPPUNIVERSITET BLI EXPERT INOM: Journalistik och kommunikation Socialpsykologi Statskunskap med förvaltning Sociologi Rättsvetenskap Socialt arbete och socialpolitik ANSÖKNINGSTID 16.-30.3.2022
OPINTOJA VOI SISÄLLYTTÄÄ KORKEAKOULU TUTKINTOON ASEMA ENSIKERTALAISKIINTIÖSSÄ SÄILYY OIKEUS KELAN OPINTOTUKEEN * Maksuton koulutus oppimisvaikeuksia kokeville 18–29-vuotiaille koulutustai työpaikkaa vaille oleville nuorille. ** Koulutus on maksuton. • Kasvatusja opetusalan valmentavat opinnot, VAKAVA • Lääketieteen valmentavat opinnot • Korkeakouluun valmentavat opinnot • SOTELI – sosiaali-, terveysja liikunta-alan AMK-opintoja • Suuntana poliisiala • Elämässä eteenpäin* • Avaimia opiskeluja työelämään -koulutus UUTTA! (10.1.–25.2.2022. ja 7.3.–29.4.2022**) KEVÄT 2022 10.1.2022–18.5.2022 • Arkkitehtuurin ja tekniikan aloille suuntaavat opinnot • Biologia ja luonnontieteet • Englannin kieli ja kansainvälisyys • Hip hop -elementit • Historia ja kulttuuritieteet • Kasvatustieteet • Kauppatieteet • Korkeakouluun valmentavat opinnot • Luova ilmaisu • Luova kirjoittaminen • Lääketieteeseen suuntaavat opinnot • Maahanmuuttajakoulutukset • Oikeustieteet • Psykologia • SOTELI – sosiaali-, terveysja liikunta-alan AMK-opintoja • Suuntana poliisiala • Voimavuosi – opistovuosi oppivelvollisille (Yhteishaku) UUTTA! • Yhteiskuntaja valtiotieteet LUKUVUOSI 2022–2023 10.8.2022–19.5.2023 • Opiskele tehokkaasti lukiokursseja: BIabi, FYabi, FY7/FY8 (LOPS2016/2019), KEabi, KE5, MAAabi+MABabi ja ABITTI • Ilmoittaudu 31.5.2022 mennessä! KOVIEN TIETEIDEN ETÄKESÄLUKIO 4.–15.7.2022 Avoimia YLIOPISTOja AMK-OPINTOJA luovien alojen opintoja sekä lukiokurssien kertausta ”Jokainen opiskelukokemus vie eteenpäin ja voi olla jopa avain opiskelupaikan saamiseen.” – Noora Kysy vapaita opiskelupaikkoja! JATKUVA HAKU JA JOUSTAVA ALOITUS! alkio.fi SUOSITTU KANSANOPISTO JYVÄSKYLÄN KORPILAHDELLA | www.alkio.fi | toimisto@alkio.fi | Vietä elämäsi paras vuosi! Tehokkaat etäopetuskurssit: • asiantuntevaa ja innostavaa opetusta • kattava kurssimateriaali painettuna • YO-koetta simuloiva harjoituskoe • opetusvideoita itsenäisen opiskelun tueksi • luentotallenteet KAIKKI KURSSIT -15% koodilla: YO2022 APUA KIRJOITUKSIIN www.eximia.fi -15% ylioppilaslehti.indd 1 ylioppilaslehti.indd 1 26.1.2022 13.12.46 26.1.2022 13.12.46
ELÄMME. OPIMME. ILMOITTAUDU >> AVOIN.JYU.FI Avoimessa yliopistossa opiskelet kymmeniä eri aineita sinulle sopivassa rytmissä, etänä tai lähiopetuksessa Helsingissä. Täydennä tutkintoasi joustavasti tai hae avoimen kautta tutkintokoulutukseen! Sopisiko sinun tutkintosi osaksi: Psykologia Draamakasvatus, myös Helsingissä (haku draaman kesäopintoihin maaliskuussa) Monitieteiset perheopinnot, nuorisotutkimus ja väkivaltatutkimus Lukuja kirjoitustaitojen oppiminen ja opettaminen Esija alkuopetuksen perusopinnot Suomen kieli, suomi toisena ja vieraana kielenä Kirjoittaminen (haku huhtikuussa) Erityispedagogiikka Kauppatieteet Aineenopettajan kelpoisuuden tuovat opinnot Abi! Muista avoimen väylä, yksi tie tutkinto-opiskelijaksi Yliopisto-opintoja kaikille JYU avoimessa Kun haluat ratkaisijaksi Hae Metropoliaan! Yhteishaku 16.-30.3.2022 Metropolia on enemmän kuin korkeakoulu: saat meiltä enemmän kuin tutkinnon saat valmiudet merkitykselliseen työhön sekä taidot ja mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen. Ratkaisijakorkeakouluna tuemme tuoretta ajattelua, uusia innovaatioita sekä rohkeita kokeiluja. Tutustu Suomen laajimpaan koulutustarjontaan ja löydä oma opintopolkusi lähes 70 tutkinto-ohjelmasta. Tekniikan, sosiaalija terveysalan, liiketalouden ja kulttuurin aloilla tarjotaan erilaisia opintoja nuorille ja aikuisille, suomeksi ja englanniksi. Kun haluat ratkaisijaksi tule meille! Kevään 2022 yhteishaku: suomenkieliset AMKja ylemmät AMK-tutkinnot 16.-30.3.2022. metropolia.fi/haku Tutustu koulutuksiin ja hakuohjeisiin skannaamalla QR-koodi!
Opiskelija! Nyt voit keksiä HSL-matkakortille muuta käyttöä. Opiskelija-alennuksen pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen saa jatkossa vain HSL-sovellukseen. Lue lisää: hsl.fi/opiskelija
9 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 PÄÄKIRJOITUS & ALAPÄÄKIRJOITUS LEN seurannut Suomen hävittäjähankintoja ja erityisesti niihin liittyvää julkista keskustelua vuodesta 2015. Siinä toistuu vuodesta toiseen sama kaava. Hankintoja kohtaan esitetään kritiikkiä, ja pyydetään vaihtoehtoja. Puolustushallinto ja poliitikot vastaavat toistamalla tautologista mantraa. Suomi tarvitsee 64 hävittäjää, koska Suomi tarvitsee 64 hävittäjää. Olen varma, että Suomi on täynnä lääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä, varhaiskasvattajia, pelastajia ja maanviljelijöitä, jotka löytäisivät omalta kentältään kymmenelle miljardille perustellusti käyttöä vuosikymmeniksi. Tulevien hävittäjien elinkaaren aikana, kolmessakymmenessä vuodessa, ilmastonmuutoksen vaikutukset voimistuvat, Maapallo kohtaa yhä voimakkaampia ekologisia ongelmia, kenties pandemioita, taloudellisia romahduksia, ties mitä. DEMOKRAATTISEN päätöksenteon ja julkisen keskustelun yhteydessä deliberaatiolla tarkoitetaan eri näkemyksiä huomioonottavaa, tasapuolista ja parhaisiin perusteluihin pohjautuvaa keskustelua ja päätöksentekoa. Tällaista keskustelua Suomessa ei ole käyty hävittäjistä. On selvää että Suomi tarvitsee uskottavan puolustuksen ja aseita. Silti myös niihin kohdistuvia satsauksia tulisi pystyä demokraattisessa sivistysvaltiossa tarkastelemaan laaja-alaisemmin kuin nyt on tehty. Hävittäjistä on kyllä kirjoitettu puolesta ja vastaan artikkeleita ja kirjoja, pidetty tiedotustilaisuuksia ja mielenilmauksia, mutta hankinnoista on ollut hankala keskustella, sillä tietoa niiden kustannuksista ei ole avattu edes kansanedustajille. Sama ongelma vaivasi 1990-luvun Hornet-kauppoja. Laman keskellä kansanedustajilla ei ollut aavistustakaan koneiden käyttökustannuksista. Näyttää siltä, että jälleen kerran hävittäjäkauppojen suurin voittaja on sotateollinen kompleksi, teollisuuden, armeijan ja poliitikkojen verkosto, jolla on valtaa ohjailla erilaisia hankintoja pienen piirin taloudellisten intressien mukaisesti. Karl Marx on sanonut, että kaikki merkittävä tapahtuu historiassa kahdesti. Ensin tragediana, sitten farssina. • ELSINGIN KALLIOSSA elää nainen, joka on tehnyt tehokkuudesta taidetta. Se nainen olen minä, ja nyt minulla on tärkeä viesti meille kaikille. Näillä yksinkertaisilla vinkeillä jokainen voi tehostaa elämänsä päättymään aiemmin. Työelämä on opettanut, että hitaat aamut ovat luusereille. Herään usein ahdistukseen jo ennen kuutta – ilman herätys kelloa. Minulla on tapana katsoa Aamu-tv:tä ja lukea uutisia samalla, kun juon kahvia puolitoistakertaisella nopeudella ja laitan samat vaatteet kuin eilen. Hampaita harjatessa, poimin kylpyhuoneen lattialta rasittuneelle iholle suunnatun kosteusvoiteen. Moni pitäisi tavaroiden tippumista käsistä oireena pitkittyneestä stressistä, mutta minulle se on tilaisuus tehdä liikkuvuusharjoituksia. Tehokas aineenvaihdunta on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kulmakivi, ja esimerkiksi lievä paniikkitai silmitön raivokohtaus ärsyttävien tuttavien ärsyttävistä somepäivityksistä on hyvä tapa herätellä keho lempeästi uuteen päivään. Suunnittelen päiväni puolen tunnin tarkkuudella. Silloin näkee, mihin aikaa kuluu, ja esimerkiksi paha olo on helppo rajata pois päivän ohjelmasta. Pyrin pitämään päivän aikana vähintään yhden mikrotauon, jonka aikana lämmitän Saarioisten vegemakaronilaatikkoa ja palaudun tehokkaasti. Aina se ei onnistu, ja sekin on ihan ok. Olen opetellut olemaan armollinen itselleni ja iloitsemaan ketoosin tuomista mahdollisuuksista. PAKKOYRITTÄJYYS on mahdollistanut omien intohimojen toteuttamisen. Hiljaisempina kausina treenaan puolimaratonille, töissä toivun ylikunnosta ja rasitusvammoista. Pitkän aikavälin tavoitteeni on rikastua, muuttaa portugalilaiseen linnaan, olla maksamatta veroja ja antaa lehdille haastatteluja neurooseistani. Iltaisin otan rauhoittavia ja jätän laitteet pois. Läsnäolen tietoisesti lattialla ja mietin, mistä olen kiitollinen. Kalja, reseptit, B-lausunto, työkyvyttömyyseläke. Elän unelmaani, hoen itselleni, kunnes nukahdan. • VÄHEMMÄN ELÄMÄÄ HÄVITTÄJÄKAUPPOJA ON VAIKEA JÄRJELLÄ KÄSITTÄÄ H O TUIJA SILTAMÄKI JOHANNES ROVIOMAA MIELENTERVEYSPALVELUITA JA ALUEVAALEJA KÄSITTELEVÄ JUTTU ALKAA SIVULTA 20. HS VISION SYNTYMÄPÄIVIÄ JUHLITAAN SIVULLA 61. SUOMEN UUSISTA F-35 HÄVITTÄJISTÄ KERTOVA JUTTU ALKAA SIVULTA 36. E I N O A N S I O T U I J A S I L T A M Ä E N K O T I A L B U M I
10 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 Y#1 PÄÄTOIMITTAJA Tuija Siltamäki ART DIRECTOR Lari Mörö TOIMITUSSIHTEERIT Sonja Parkkinen Johannes Roviomaa TEKIJÖINA TÄSSÄ NUMEROSSA Eino Ansio, Ville Hämäläinen, Juho Kankaanpää, Helen Korpak, Hilla Kurki, Laura Kärkäs, Theo Elias Lundgren, Pekka Luokkala, Pauliina Nykänen, Oskari Onninen, Miikka Pirinen, Roosa Pohjalainen, Roosa Savo, Jaakko Suomalainen, Sami Sänpäkkilä, Verna Tervaharju, Akseli Valmunen & Sami Välikangas. Sekä Ali, Alpo, Bertta, Elina, Hedda, Kössi, Liina & Olavi. KANNEN KUVA Olavi PERUSTETTU 1913. 109. vuosikerta. Ylioppilaslehden Kustannus Oy on Aikakausmedian sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. SÄHKOPOSTIOSOITTEET etunimi.sukunimi@ylioppilaslehti.fi TWITTER, INSTAGRAM, FACEBOOK @Ylioppilaslehti KÄYNTIJA POSTIOSOITE Leppäsuonkatu 9 b, 1 krs., 00100 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelut MEDIATIEDOT ylioppilaslehti.fi/mediatiedot ISSN 0355-9246, 1458-445X (verkkolehti) PAINO Printall AS, Tallinna, Viro TOIMITUSJOHTAJA Leea Tolvas, leea.tolvas@ylva.fi SEURAAVA NUMERO Ilmestyy 24.3.2022 Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä palauta sitä. KIITOKSET Anne Ahonen, Otto Palander, Aino Pekkarinen, Kimmo Penninkilampi, Sofia Prami, Viivi Prokofjev, Topias Päivärinta, Susanne Salmi, Robert Sundman, Vilma Sorri, Otso Teperi, Juha Ylijurva & Marko Ylitalo. @OJ Uusi ylioppilaslehti kolahtaa pian postiluukusta. Postia hakiessasi muista että olet sitten jo maksanut lehden tästäkin yksittäisestä numerosta sen reilu 2 €. @1 Just kolahti @2 Mistä tieto, että maksaisi ton verran? @3 Kallista sytykepaperia. @OJ Seuraa tunnustus: Salaa tykkään Ylioppilaslehdestä @1 Ei @2 Ootko woke @OJ @2 en oikeestaan, mutta välillä tossa lehdessä on ihan mielenkiintosia juttuja myös. @3 Samat [Face with Tears of Joy] @4 Mä oon aina tykänny ja ihan sanon sen ääneen. Vähän vaikea imo haukkua paskaksi kun toimitus vaihtuu vuosittain. @5 @4 Ei se aines kuitenkaan miksikään muutu. @4 @5 ööh @OJ Rakastan Ylkkärin asiattomia kysymyksiä. @OJ Kissa pöydälle. Ylkkärin päätoimittaja on kävelevä ”How do you do fellow kids” -meemi @1 How do you do. Damn.... ei se englanti ole niin vaikeaa. @2 @1 @1 ei tunnista monta vuotta vanhaa meemiä [Speak-No-Evil Monkey] @3 Vieläks siel on se suomen Liv Tyler [Smiling Face with Smiling Eyes and Three Hearts] @4 Eikö se oo joku ysi kakkonen. @6 @4 @4 Jep, mun ikäinen ja en oo ees maisteri [Smiling Face with Open Mouth and Cold Sweat] @7 @6 @4 ollaan vissiin ihan boomereita kaikki jo @6 Me ollaan boomereita kaikki, kun oikein silmin katsotaan... [Musical Note] OJ Onko Ylioppilaslehden päätoimittaja sinkku? @1 On se ainakin tullut Tinderissä vastaan. @2 [Eyes] @3 Kysy siltä @OJ Lue uudesta Ylioppilaslehdestä, miten poliitikot käyttävät Instagramia, millainen paikka yliopisto on autismikirjolla oleville opiskelijoille ja millaisia tunteita Paavo Väyrynen herättää kansanedustaja Mikko Kärnässä. Jutut nyt verkossa [White Down Pointing Backhand Index] (Boosted post) @2 En @3 En @4 Mä sanon viimeisen sanan @5 Ja se on ei @6 Mielelläni! @7 Hei tästä vois infota sinne ketjuun missä kyseltiin autistisia haastateltavia, muistaakseni sinne luvattiin ilmoittaa kun juttu on vihdoin luettavissa @8 E @9 Luen! @10 Tuleeko nää paperiversioon myös? En tykkää lukea näytöltä @5 Tuli paha mieli kun olin niin negatiivinen ilman syytä. En pystynyt vastustamaan laulunsanotuksen jatkamista. Varmasti on mielenkiintosia artikkeleita @11 @5 character development @12 Juu luen sit ku tulee :) @13 @5 Mä en tykännyt imperatiivin käytöstä [Shrug] @14 Vieläkö Ylkkäri painetaan kuolleille puille??? Party like it’s 1999. @15 Luen! @17 Minäkin luen! @20 Kommentit vastaa kuvaa keskiverto Jodelin käyttäjästä @22 Mä pissasin housuun :( @23 Pakkojäsenyys pois @26 Oi hei onpa kivaa, et autistisista opiskelijoista juttu! Kiitos [Smiling Face with Smiling Eyes and Three Hearts] @28 Siis onko ihmiset todella NÄIN ylpeitä siitä, että myöntää julkisesti ettei lue monipuolisesti vaan suostuu lukemaan vain sitä, mikä miellyttää omaa ideologiaa :D En kuunaan oo nähny ihmisiä näin ylpeinä ilmoittamassa ettei lue. @28 Hienoa kuplautumista kyllä. @30 Miksi tällaista on tehty minun jäsenmaksurahoilla ja miksi sitä vielä mainostetaan rahaa vastaan jodelissa? @31 Kiitos autismikirjon opiskelijoiden monimuotoisten tarpeiden käsittelystä artikkelissa. Aion jatkossa linkata tämän jutun kun otan esille omia opintoihini liittyviä haasteita. T. Autistinainen @32 Luettu! Oli hyvät jutut! @33 Mielenkiintoinen juttu autismin kirjoon kuuluvista opiskelijoista. Itse samaistun ihan kaikkiin noissa jutuissa mainittuihin ongelmiin, mutta en saa diagnoosia, koska ”oon aina saanut suht hyviä arvo sanoja”. Seurauksena burnout ja puolen @33 vuoden sairasloma opinnoista. Mielenterveyspalveluita ylipäätään pitäis kehittää yliopistolla, ja huomioida erilaisuutta enemmän @35 Mä en halua tietää mitä Mikko ”Peniskuva-Susideath” Kärnä ajattelee yhtään mistään @36 Mikko Kärnä? Ei kiinnosta. @37 Ihmiset täällä ei selvästi ymmärrä ylioppilaslehden tyyliä ja historiaa. Varsinkin nämä, jotka marisee ettei ”halua lukea koska...”. Kiusallista [Rolling on the Floor Laughing Face] @38 Oletteko haukkujat edes koskaan lukeneet kyseistä lehteä? Tai lähiaikoina. Itselläni oli mielikuva, että lehti on paska ja olin tainnut tilauksen lopettaakin, mutta ilmeisesti sisun sekoilun takia tilaus alkoi uudestaan ja olen nyt lukenut @38 Pari uusinta lehteä ja siellähän on oikeasti ihan hyviä juttuja! @41 Onks muilla samaa ongelmaa et lehti ei tuu vaikka on klikannu sisusta et sen pitäis tulla? @42 Kiitos lehdestä [Heavy Black Heart] [Heavy Black Heart] [Heavy Black Heart] @43 Jonnet ei muista kuinka ennen vanhaa ylkkärin toimittajat laittoivan kaiken peliin ja matkasivat paskat housuissa Turkuun. @45 @43 Viimeinen laadukas ylkkärijulkaisu @47 Tulispa joskus lehteen taas uusinta paskat housuissa Turkuun jutusta @48 Kaikkee skeidaa sitä joutuuki kattelee jodelissa @10 Tehdään juttu uusiks ja lähetetään lehteen @47 @10 Ehkä Suomen kuvalehti tarjoaa töitä myöhemmin @52 Onneksi nykyään voi estää Ylioppilaslehden tulemisen, kiitos God-tier GDPR! Esto tehdään henkilötiedoista. @52 @28 Asiallinen ja perusteltu kritiikki on OK ja luen sitä mielellään. Karikatyyrit, joissa kaikki paitsi Vihreät on hulluja sadisteja, sekä housuunpaskomisjutut jätän omaan arvoonsa. @53 Kantsii kattoo ylioppilaslehden juttu kuinka toimittajat paskoivat housuun bussissa @54 Mun lehti ei oo tullu @56 @oj moi tuija! Millon saadaan jatkoa kakkareportaasille? Ois vuoden kulttuuriteko @57 @56 Muuten toinen näistä ”Kakkasin tahallani housuun Turun bussissa”-jutun kirjoittajista sai jonkun vuoden toimittaja palkinnon taannoin [Grimacing Face] @53 @57 lemppari asia @10 Ei tullut mulle tänään @OJ Ärsyttää ku ylioppilaslehdessä aina ihan paskat fontit ja värit. Onks tarkotus ettei kukaan jaksa lukee näitä tekstejä? @1 Ei se tarkoitus ole lukea vaan tarjota tuleville toimittajille syitä keulia työhakemuksessa ja hyvesignaloida woke jengille joka saa siitä päivän woke taistelun aiheen jos Twitter on kiinni @4 @1 aika hyvin saada mainittua ”hyvesignalointi” ja kahdesti ”woke” keskustelussa joka koskee lehden graafista ulkoasua. Pieniä patoumia? @OJ Olipas ylioppilaslehti taas aivan kauheata hapatusta. @ArkoSalminen Roska lehti #Hesari haalii toimittajia feministisestä @Suomen Kuvalehti'stä ja punavihreästä @Ylioppilaslehti'stä. @hsfi JULKISTA KESKUSTELUA HALUAISITKO LUKEA ENEMMÄN JUTTUJA OPISKELUSTA, OPISKELIJOISTA TAI JOSTAIN MUUSTA? LÄHETÄ JUTTUVINKKI TAI JUTTUTOIVE TOIMITUKSEEN! VOIT MYÖS TARJOUTUA LEHDEN AVUSTAJAKSI. LAITA MAILIA OSOITTEESEEN TUIJA.SILTAMAKI@YLIOPPILASLEHTI.FI. Ylioppilaslehti 1/2022
11 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 Anni Ståhle aloittaa pian uransa Suomen diplomaattina tilanteessa, jossa kansainvälisen politiikan asetelmat ovat menossa uusiksi. A K S E L I V A L M U N E N 9 PÄÄTOIMITTAJA PALJASTAA PARHAAT VINKKINSÄ TEHOKKAAMPAAN ARKEEN. ALAPÄÄKIRJOITUKSESSA KAIVATAAN AVOIMEMPAA KESKUSTELUA HÄVITTÄJÄHANKINNOISTA. 13 JULKAISEMME UUDELLEEN VANHAN JUTUN JUHANI MYKKÄSESTÄ, JOKA OLI 27-VUOTIAS NYT-LIITTEEN ESIMIES. NYKYÄÄN HÄNET TUNNETAAN WOLTIN PERUSTAJANA. 14–15 VILLE HÄMÄLÄINEN EI OLE KIINNOSTUNUT POLIITIKKOJEN TUNTEISTA. 16–18 ARKTINEN KIRJEENVAIHTAJA -HAASTATTELUSSA ELOKUVANTEKIJÄ LIISA HOLMBERG PUHUU ALKUPERÄISKANSOJEN OIKEUKSISTA. 20–23 TERAPIATAKUU ETENEE HELSINGISSÄ, MUTTEI EDUSKUNNASSA. VAI ETENEEKÖ? TUIJA SILTAMÄKI YRITTI YMMÄRTÄÄ, JA YTHS SAI MILJOONIA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMISEEN. 24–35 SONJA PARKKINEN SELVITTI, MILLAISTA ON SUOMALAISTEN DIPLOMAATTIEN TYÖ. AKSELI VALMUNEN JA THEO ELIAS LUNDGREN KUVASIVAT. 36–40 F-35-HÄVITTÄJIÄ ON MARKKINOITU JOPA LAPSILLE, JOTEN YLIOPPILASLEHTI PYYSI LAPSIA ESITTÄMÄÄN NÄKEMYKSENSÄ ASEKAUPOISTA. JOHANNES ROVIOMAA KIRJOITTI, LAPSET TAITEILIVAT. 42–49 SUOMEN PITÄISI OLLA HIILINEUTRAALI VUONNA 2035, MUTTA MAATALOUDEN PÄÄSTÖT EIVÄT OLE LASKENEET 2000-LUVULLA. JOHANNES ROVIOMAA KIRJOITTI, MIIKKA PIRINEN KUVASI. 50–55 JUHO KANKAANPÄÄ SEURASI POHJOISMAIDEN NELJÄNNEKSI SUOSITUINTA HISSITUBETTAJAA VALENTIN LINDÉNIÄ KERAVALAISIIN JA TÖÖLÖLÄISIIN HISSEIHIN. HILLA KURKI KUVASI. 56–57 LAURA KÄRKÄS JA ROOSA POHJALAINEN POHTIVAT MATIAS RIIKOSEN MATARAKIRJAA KÄSITTELEVÄSSÄ DIALOGI KRITIIKISSÄÄN, MISSÄ MENEVÄT LEIKIN JA TODEN RAJAT. 58–59 OSKARI ONNINEN PAHEKSUU ESSEESSÄÄN WOLT-JUIPPIEN RENTOJA VAATTEITA JA HASSUJA SUKKIA JA VAATII RIKKAILTA PAREMPAA TYYLITAJUA. 60–61 KULTTUURISOTAKIRJEENVAIHTAJA POTEE LONG COVIDIA JA ITSESÄÄLIÄ. VOIMIA! TOP 10:SSÄ PARHAUSJÄRJESTYKSEEN ASETETAAN VAIHTOEHTOISET KORONAASIANTUNTIJAT. POSTIAPALSTALLA ONNITELLAAN 1-VUOTIASTA HS VISIOTA. 62–63 ASIATTOMIA KYSYMYKSIÄ ESITETTIIN SUOMEN TAVOITELLUIMMALLE VIRKAMIEHELLE, THL:N TERVEYSTURVALLISUUSOSASTON JOHTAJALLE MIKA SALMISELLE. TÄSSÄ LEHDESSÄ
12 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 Maailmanluokan koulutus, monialaiset opinnot. Humanistiset tieteet Kasvatusalat ja psykologia Kauppatieteet Luonnontieteet Lääketieteet Tekniikan alat ja arkkitehtuuri Terveys-ja hyvinvointialat Tietojenkäsittely ja tietoliikenne Hae Oulun yliopistoon: www.oulu.fi/haku Rakastu täällä elämääsi . Lukuvuoden kestävässä koulutuksessa: » opiskelet keskellä Lahtea » viet opintoja urasuunnitelmiasi eteenpäin » vahvistat mahdollisuuksiasi menestyä korkeakoulujen valintakokeissa » et menetä ensikertalaisasemaasi » olet oikeutettu opintotukeen » et menetä opintotukikuukausia tutkinto-opiskelusta Taide. Kehitä ja syvennä taiteellista näkemystäsi ja ilmaisukykyäsi asiantuntevassa ohjauksessa. ELOKUVA JA VIDEO | KUVATAIDE KUVITUS JA GRAAFINEN SUUNNITTELU VALOKUVAUS | VISUAALINEN VIESTINTÄ Haku alkaa 1.3. Ei pääsykoetta. Tiede. Hanki laaja-alaista ymmärrystä sinua kiinnostavasta tieteenalasta. Suorita avoimen yliopiston opintoja jopa 50 op. KASVATUSTIEDE | PSYKOLOGIA RAVITSEMUSTIEDE | TERVEYSTIETEET Haku alkaa 1.3. Ei pääsykoetta. Teatteri. Perehdy teatterin tekemiseen. Heittäydy haasteisiin kunnianhimoisessa ensemblessa. Opetus ja esitykset omassa teatterissa. TEATTERI I | TEATTERI II Haku alkaa 1.4. Hakemus + pääsykoe. SIVISTYS ROHKEUS OSALLISUUS Lue lisää. Kysy lisää. VAPAA AKATEMIA vapaa-akatemia.fi
13 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 ITSIRANGAISTUKSET nousivat otsikoihin viime marraskuussa, kun Ilta-Sanomat kertoi Metropoliaammattikorkeakoulun Automaatio-opiskelijoiden kilta ry:n (aok) vuosijuhlista. Juhlasitseinä järjestetyillä vuosijuhlilla aok:n perustajajäseniin kuuluvat keski-ikäiset alumnit piiskasivat vyöllä sitsisääntöjä rikkoneita opiskelijoita. Iltalehti puolestaan uutisoi 4. marraskuuta, että Turun yliopiston biologian ja maan tieteen ainejärjestön Halloween-sitseillä opiskelijoita oli painostettu juomaan naudan verishotteja. Biologian ja maantieteen ainejärjestön Synapsi ry:n puheenjohtaja Jenni Autere vahvisti Iltalehdelle, että yksi opiskelija joi sitseillä naudan verishotin osana rangaistusta. Suomen ylioppilaskuntien liitto (syl) tuomitsi Iltalehdessä opiskelijatapahtumien rangaistukset sopimattomiksi. syl:n varapuheenjohtaja Aleksi Sandroos piti Turun ja Helsingin tapahtumia räikeinä ylilyönteinä. Myös Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (humako) mielestä rangaistukset olivat järkyttäviä ja asiattomia. ”Rangaistuskulttuurin ongelmista pitää pystyä puhumaan avoimemmin. Ongelmia ei saa lakaista maton alle”, humako:n puheenjohtaja Anette Pottonen vastaa sähköpostitse. Pottosen mielestä nöyryyttävä rangaistus voi pahimmillaan jättää opiskelijalle pysyviäkin traumoja, jotka voivat oireilla pitkään tapahtuman jälkeen. HAAGA-HELIAN ammattikorkeakoulussa journalismia opiskeleva Tuomas Kallio opiskeli aiemmin venäjää ja valtiooppia Jyväskylän yliopistossa. Siellä hän kyllästyi sitseihin. Kalliota alkoi kyllästyttää se, että sitsaajat käräyttelivät toisiaan jatkuvasti, esimerkiksi kännykän katsomisesta ja vessassa käymisestä ilman lupaa. Rangaistus vaikutti olevan sitsien itseisarvo. ”Eräillä isoimmilla sitseillä pöydässäni istuneet pari joensuulaista opiskelijaa totesivat, että meillä on rangaistusten takia aivan paska sitsikulttuuri”, Kallio kertoo. Opiskelijajuhla-aktiivi Ella Rajalalla ei ole huonoja muistoja sitseistä. Hän osallistuu erittäin aktiivisesti erilaisiin opiskelijatapahtumiin. Haaga-Heliassa tradenomiksi opiskelevan Rajalan mielestä rangaistukset kuuluvat sitseihin, sillä sitseillä ei rikota sitsisääntöjä esimerkiksi puhumalla päälle tai taputtamalla käsiä. Rangaistukset eivät saa silti mennä yli. ”Jotkut opiskelijat voivat olla rangaistusten suhteen herkempiä kuin toiset opiskelijat. Jos tiettyä rangaistusta ei halua tehdä, rangaistusta voisi vaihtaa. Ketään ei saa pakottaa suorittamaan rangaistusta vasten omaa tahtoa”, Rajala sanoo. PITÄISIKÖ sitsirangaistuksista luopua kokonaan? Ei sentään, mutta rangaistuksista on hyvä sopia etukäteen, sanoo humako:n puheenjohtaja Anette Pottonen. ”Rangaistuskäytännöistä pitäisi laatia yhteiset, kaikkien järjestäjien tiedossa olevat pelisäännöt. Näin tiedetään ennalta, millaisia rangaistuksia on käytössä ja kuka niitä saa antaa.” Pottosen mukaan rangaistusten tulee olla sellaisia, jotka jokainen järjestäjä on itsekin valmis suorittamaan. Hyvä rangaistus voi olla esimerkiksi ryhmärangaistus, josta Ella Rajalalla on hyviä muistoja. Laurea-ammattikorkeakouluun kuuluvan Laurean Tradenomiopiskelijoiden (Lato ry) retrositseillä Pukinmäessä syksyllä 2020 Rajalaa kavereineen rangaistiin siitä, että he heittivät tupakantumppeja maahan. ”Meille vedettiin rangaistuksena ryhmäjumppaa kasari-ysärimusan soidessa. Rangaistuksenvetäjä oli kunnolla mukana, ja kaikilla oli hauskaa.” • PEKKA LUOKKALA PIISKAA JA NAUDANVERISHOTTEJA S Sitsien rangaistus kulttuuri herättää keskustelua. HUMAKO:n puheenjohtaja Anette Pottonen sanoo, että käytössä olevista rangaistuksista tulisi sopia ennen tapahtumaa. LIOPPILASLEHDEN verkkosivuilla julkaistaan uudelleen vanhoja juttuja. Nyt siellä on luettavissa Vappu Kaarenojan vuonna 2012 kirjoittama juttu Pohjoismaiden paras tyyppi , joka kertoo Helsingin Sanomien Nyt-liitteen uudesta esimiehestä Juhani Mykkäsestä . Journalistinen työkokemus tehtävään oli ohut, mutta Mykkänen oli hyvä tyyppi . Sellaiseksi on työelämä toimituksen mukaan mennyt. Vielä silloin, kun vanhempamme ottivat ensiaskeleitaan työelämässä, tutkintotodistus korkeakoulusta oli menolippu vakituiseen työpaikkaan. Jos yliopistoon pääsi sisään selviämällä Porthanian pyöröovista, töihin pääsi selviämällä niistä ulos. Sittemmin pelkkä koulutodistus ei enää riittänyt. Piti olla myös työkokemusta. Nyt sekään ei takaa mitään. Työpaikoille ei haluta hikkejä, vaan sellaisia, joilla on elämänkokemusta. Sitä ei lasketa vuosissa, vaan tavatuissa ihmisissä, kierrellyissä kaukomaissa ja heittäytymiskyvyssä. Mykkäsen heittäytymiskyky on kantanut hedelmää. Marraskuussa 2021 yhdysvaltalainen Doordash osti Mykkäsen, Miki Kuusen ja kumppaneiden perustaman Woltin noin seitsemällä miljardilla. Valtiojohto onnitteli, ja keskustalaisministerit Annika Saarikko ja Mika Lintilä kutsuivat wolttilaiset kylään kilistelemään ja poseeraamaan lehtikuvissa. Oli iloiset ilmeet ja rennot vaatteet. Siitä tuohtui toimittaja Oskari Onninen , joka kirjoitti tähän lehteen esseen siitä, miltä rikkaus Suomessa näyttää ja miksi. • TUIJA SILTAMÄKI RETRO: POHJOISMAIDEN PARAS SOVELLUS Y LUE POHJOISMAIDEN PARAS TYYPPI OSOITTEESTA YLIOPPILASLEHTI.FI. OSKARI ONNISEN ESSEE IT COSTS A LOT OF MONEY TO LOOK THIS CHEAP ALKAA SIVULTA 58. S H U T T E R S T O C K / N I C K T U L I N E N
14 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 KOLUMNI SKOIN, että Sanna Marin (sdp) muuttaisi suomalaista politiikkaa. En siksi, että hän on sen ja sen ikäinen nainen. Toivoin, että Marin voisi omalla esimerkillään muuttaa poliittista julkisuutta, jossa poliitikoista on tullut vaikuttajia – ei päätöksentekijän, vaan influensserin merkityksessä. Tampereen ratikkavaltuuston 2016 myötä moni oppi tuntemaan Marinin jämäkkänä johtajana. Facebook-sivullaan Marin ei jakanut koskettavia kohtaamisia äänestäjien kanssa, vaan kertoi, mistä oli ollut valtuustossa ja myöhemmin liikenneministerinä päättämässä. Se tuotti tulosta. Kuntavaaleissa 2017 Marin oli vaalipiirinsä äänikuningatar vajaalla 6?000 äänellä, eduskuntavaaleissa 2019 sama toistui yli 19?000 äänen tuloksella. Marin ei noussut kansansuosioon tekeytymällä influensseriksi. Marin nousi suosioon asiallisuudellaan. Kun hän nousi pääministeriksi, sama linja jatkui. Ainakin tovin. ”OLEN PÄÄMINISTERI, mutta olen myös Sanna, joka elää 36-vuotiaan naisen tavallista elämää”, Marin lausui Eeva-lehdessä joulukuussa 2021. Pääministerin tehtävä on määräaikainen ja merkittävä. Eikö tehtävä joka tapauksessa aseta tavallisen elämän tauolle jo vaativuutensa vuoksi? En usko, että Esko Aho (kesk) kykeni lama-ajan pääministerinä viettämään 37-vuotiaan miehen tavallista elämää. Marin on sanonut haluavansa uudistaa pääministeri-instituutiota. Jos sitä on toimittajille kiukutteleminen ja oman kuopan kaivaminen, siinä kunnostautui kyllä jo hänen edeltäjänsä Juha Sipilä (kesk). (Jolla tosin oli myös oma lentokone ja pokkaa pitää tv-puhe ilman järkevää syytä.) Kun bile-Sanna tilaa läpällä Coronaolutta ja esittelee Instagramissa posseaan, minulla on ikävä asia-Sannaa. Kaiketi Marin yrittää vedota nuoriin. Mallia on saatettu ottaa lifestylepolitiikkaa johtavista vihreistä. Puheenjohtaja Maria Ohisalo unboxaa Youtubessa äitiyspakkauksen ja vastaa kuka muumihahmo olisit -kysymyksiin. KUN puhe kääntyy siihen, miltä poliitikosta tuntuu tehdä vaikeita päätöksiä tai kohdata kritiikkiä, ollaan poliitikolle turvallisella alueella. Tunteet ovat totta, eikä niitä ole tapana kyseenalaistaa – oli kyseessä sitten tavallinen kansalainen tai ministeri. Mutta yksi kysymys jää: mitä sitten? Ongelma on räikeimmillään, jos poliitikon tunteet ovat haastattelun ainoa aihe. Huoleni ei kohdistu naistenlehtien haastatteluihin, koska niillekin on paikkansa, sattumalta yhä useammin myös ministerien kiireisissä kalentereissa. Viime aikoina poliitikkojen tunteiden esittämisessä on kunnostautunut Yleisradio. Jouluna katsojia hemmoteltiin Elämäni biisi -ohjelman erikoisjaksolla, jossa Marin ja entiset pääministerit Antti Rinne (sdp), Jyrki Katainen (kok), Mari Kiviniemi (kesk) ja Esko Aho arvuuttelivat toistensa tärkeitä lauluja. Kun poliitikot kertovat ylipitkiä tarinoita, jammailevat jäyhästi ja muistelevat nuoruuttaan, herää kysymys, menisikö tämä jouluspesiaalista missään muualla kuin Suomessa, jossa kansa viettää itsenäisyyspäivää katsomalla samojen ihmisten kättelyä. Keväällä 2021 Yle esitti Rankka vuosi -dokumentti sarjan. Läpeensä sentimentaalisessa sarjassa poliitikot kertoivat lähinnä kansalaisilta saamistaan viesteistä, mikä lienee etäajan vastine koskettaville kohtaamisille vaalitoreilla. Kustantamon kuvauksen perusteella lasten piirustukset ovat näkyvässä osassa myös Lauri Nurmen joskus julkaistavassa Miten Suomi päätti voittaa koronan -kirjassa. Syksyllä politiikkanörtit kokoontuivat Yle Areenan loimuun ihastelemaan PolitiikkaSuomi -sarjaa. Sarja kuvaa moneen kertaan nähdyt kotimaan politiikan avainkäänteet ja -kohut. Uutta on se, että julkisuudesta pois olleet poliitikot palaavat kertomaan tuntemuksistaan vaikeiden aikojen keskellä. Mitä enemmän aikaa käänteen ja reflektion välillä on, sen kiinnostavampi sarja on. Sen sijaan 2000luvun poliitikoilta irtoaa lähinnä latteuksia: ”Poliitikko on myös ihminen”, avautui Alexander Stubb (kok). ”En jaksa, en pysty, en halua, onko mun pakko tehdä tämä”, kuvaili tuntojaan Sanna Marin. POLITIIKANJOURNALISMISSA on nykyään vaikea skuupata tai tehdä eksklusiivisia haastatteluja, kun oman tähtiartikkelin parhaat palat on pian referoitu muissa medioissa lukijoille ilmaiseksi. Silloin voi kilpailla kehystyksellä, jota toinen media ei sentään voi omia: viedään pormestari suosikkikahvilaansa tai annetaan kameran käydä ja poliitikon avautua. Kehystäminen saa poliitikot näyttämään erilaisilta. Politiikka-Suomessa yksi on tunteidensa vallassa, kun toinen saa esittää harkitsevaa pohdiskelijaa, kuten perussuomalaiset populismia analysoidessaan. Anneli Jäätteenmäen (kesk) ja Katri Kulmunin (kesk) kohdalla toistuu kuvio, jossa keski-ikäiset miehet kertovat jälkiviisaasti, mitä naisen olisi pitänyt tehdä. Lukijat ja katsojat reagoivat kehystämiseen. Poliitikon ihon alle pääseminen saa enemmän ihastelua kuin tiukka tivaaminen uutisstudiossa – ja empaattisen katsojan kysymään, miksi taas kiusataan pääministeriä. Itselleni Rankka vuosi ja Politiikka-Suomi jättivät likaisen olon. Kovan luokan poliitikkoja on saatu haastatteluun, muttei haastettu. Näen kriittisen jatkokysymyksen paikan, mutta en tiedä, kysyttiinkö sitä. Entä mitä pitäisi ajatella niistä loputtomista spekulaatioista, joita poliitikot esittävät toistensa tunteista? Sarja muistuttaa, että tunteet eivät ole merkityksetön osa politiikkaa, vaan myös MINÄ JUON NYT OLUTTA JA TUNNEN TUNTEITA Nykypoliitikot puhuvat mielellään tunteistaan tv-ohjelmissa ja lehti haastatteluissa. Se, kuinka kurjalta vaikeiden päätösten tekeminen heistä tuntuu, on kuitenkin kansalaisen kannalta saman tekevää, kirjoittaa kriitikko Ville Hämäläinen. U
15 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 KOLUMNI politiikan polttoainetta. Teiniliiton taistolaistuminen saa Ben Zyskowiczin (kok) edelleen raivon partaalle. POLIITIKOT sekoittavat helposti arvot ja tunteet. Arvot alkavat siitä, mihin tunteet päättyvät. Jos politiikkaa tehdään tunteet edellä, kohdistuvat ikävimmät toimet aina siihen joukkoon, joka on itsestä kaukana: köyhiin, kipeisiin, erivärisiin, erilajisiin. Eikö poliitikolla sitten saa olla tunteita? Tietysti saa. Ne ovat kuitenkin toissijaisia. Poliitikon ikävä tunne on ohimenevä tila. Poliitikon arvo mitataan siinä, miten hyvin pärjää vaikeimmassa paikassa. Hyvien aikojen poliitikoille on tuskin kysyntää tulevina vuosina. 1990-luvun lamaa käsittelevässä PolitiikkaSuomen jaksossa kuvataan suurmielenosoituksia. Pettymys ja epätoivo näkyvät ilmeissä ja kylteissä. Jaksossa silloinen valtiovarain ministeri Iiro Viinanen (kok) kertoo, että ”vähän paha mieli tuli kattella sitä”. Vuonna 1990 Suomessa tehtiin 1?520 itsemurhaa. • VILLE HÄMÄLÄINEN S A M I S Ä N P Ä K K I L Ä PARTURI-KAMPAAMO LIISANKATU 14 p. (09) 2782 679, ma–pe 12–17 HAKU SAVOLAISTEN YLIOPPILAIDEN SÄÄTIÖN ASUNTOIHIN Soluhuoneet yksin hakeville ja yksiöt/kaksiot pariskunnille & kaveruksille Koskelassa, Vallilassa ja Patolassa. Hakuaika päättyy 28.2.2022. Jatkoaikasekä kesäasuntohakemukset käsitellään samassa haussa. Uusien opiskelijoiden hakuaika on 15.6.-15.7.2022. http://savolainenosakunta.fi/?q=asunnot Julistettavaksi haetaan Oskari ja Siiri Vilamon rahaston sekä Hämäläisten ylioppilassäätiön TUTKIMUSJA GRADUSTIPENDIT 2022 Gradustipendejä ovat oikeutetut hakemaan • Helsingin yliopistossa maisterintutkielmaa tekevät Hämäläis-Osakunnan nykyiset jäsenet Tutkimusstipendejä ovat oikeutetut hakemaan • Helsingin yliopistossa jatko-opintojaan harjoittavat Hämäläis-Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet • muut henkilöt, jos tutkimus kohdistuu Hämeeseen Hyvin perustellulle tutkimusstipendihakemukselle voidaan myöntää vuoden työskentelyn mahdollistava työskentelyapuraha. Sähköinen hakujärjestelmä ja tarkemmat hakuohjeet löytyvät osoitteesta www.hys.net. Hakuaika päättyy 28.2.2022 klo 24.00 STUDERA ETT ÅR PÅ VNF! Förbered dig för inträde och fortsatta studier. Prova något nytt. Hitta din väg. Studielinjer 22–23: ? NATUR & MEDICIN ? PSYKOLOGI & DIALOG ? JURIDISKA PROGRAMMET ? CREATE – konst & design ? PERFORM – teater & dans VÄSTRA NYLANDS FOLKHÖGSKOLA Ansök 1.2–2.8 på VNF.FI
16 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 ARKTINEN KIRJEENVAIHTAJA ARKTINEN KIRJEENVAIHTAJA -JUTTUSARJASSA YLIOPPILASLEHTI KÄY KIRJEENVAIHTOA ALAN ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA.
17 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 ARKTINEN KIRJEENVAIHTAJA Näin norjansaamelaisen elokuvaohjaajan Nils Gaupin Tiennäyttäjät suurelta kankaalta ensimmäisen kerran vuonna 1987. Lähdin elokuvateatterista voittajana. Kerrankin saamelaiset päihittivät omalla oveluudellaan suuren vihollisen. Uusia saamelaisia elokuvantekijöitä nousee esiin koko ajan. Valtaosa uusista tekijöistä on naisia, ja he haluavat kertoa oman, äitinsä tai isoäitinsä tarinan. Esimerkiksi Amanda Kernelin Saamelaisveri kertoo 1930-luvun Ruotsista, Katja Gaurilofilta puolestaan on tulossa ensimmäinen koltansaamenkielinen täyspitkä elokuva. Suvi Westin poliittinen dokumenttielokuva Eatnameamet — Hiljainen taistelumme kiertää maailmalla. Juuri nyt saamelaiset elokuvantekijät ovat tekemässä 360-asteisia elokuvia, joita esitetään laavussa. Yleisö voi ikään kuin kävellä elokuvaan sisään. Näiden elokuvien ensi-illat pidetään Venetsiassa syksyllä. Halusimme jo alkuperäiskansojen Skábmagovatelokuvajuhlien ensimmäisinä vuosina korostaa naisten tekemiä elokuvia. Tuol loin, yli kaksi kymmentä vuotta sitten, löysimme Alanis Obomsawinin . Hän on Kanadan alkuperäiskansojen grand old lady. Tapasin hänet viimeksi Torontossa kaksi vuotta sitten. Silloin oli hänen viidennenkymmenennen elokuvansa ensi-ilta. Obomsawin on tehnyt elokuvia muun muassa alkuperäis kansoihin kohdistuvasta väkivallasta ja sorrosta. Yhä edelleen Kanadassa alkuperäiskansojen naisia katoaa, heitä tapetaan ja raiskataan. Siihen ei löydy kuria. Minkä takia alkuperäiskansojen naisten arvo on niin mitätön Kanadassa, joka on kuitenkin sivistysvaltio? Kun teemme saamelaisia elokuvia, haluamme, että niissä puhutaan saamea. Alaskassa ja Venäjällä alkuperäis väestössä aikuiset puhuvat alkuperäiskieliä, mutta nuoret eivät. He ovat aivan pulassa kymmenen vuoden päästä, elleivät aloita pian kielten suojelua ja opettamista. Haluamme tehdä elokuvia itse, sillä se, miten kerromme tarinoita, luo meille myös tulevaisuutta. Disneyyhteistyö saamelaisten kanssa on tästä oivallinen esimerkki. Vuonna 2013 ilmestynyt Frozen-elokuva tehtiin kuuntelematta alkuperäis kansoja. Saamelaiset esittivät elokuvantekijöille kritiikkiä ja ehdottivat yhteistyötä. Lopulta Frozen 2:n tekijät, käsi kirjoittajat ja ohjaavat vierailivat saamelaisalueella ja kuuntelivat saamelaisia. Minulle elokuva on saamelainen tarina. Olen hirmuisen tyytyväinen lopputuloksesta. Myös Netflix on kiinnostunut saamelaisten elokuvista. Toivomme tiivistä yhteistyötä näiden jättiläisten kanssa. Sanotaan, että maaoikeudet ovat vaikeita ja laajoja asioita. Eivätkä ole, niissä ei ole mitään vaikeaa. On aivan selvää, että jos sukusi on elänyt tuhansien vuosien ajan tietyllä alueella, ei voi olla, että viimeisen viidenkymmenen vuoden ajan joku tulee ja määrittelee, että tämä maa ei ole teidän, kaivamme tähän kuopan, otamme puut, siirrämme tunturit ja saastutamme vedet. Esimerkiksi Venäjällä öljyja kaasuyhtiöt kyseenalaistavat oikeutta määritellä, missä porot kulkevat. Alkuperäiskansoilla on oikeus vaikuttaa siihen, onko mänty pystyssä vai vessapaperina. Toimeentulo ja raha kuuluvat myös meille arktisille alkuperäis kansoille. Minulle on alusta asti ollut tärkeää elokuvan teossa, että se ei ole mikään harrastus vaan vakava ammatti, joka tuo toimeentuloa. Kysymys siitä, miten saada ? ”Arktisilla alkuperäiskansoilla on oikeus olla siellä, missä ovat”
18 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 ARKTINEN KIRJEENVAIHTAJA raha irti työstä modernissa yhteiskunnassa yhdistää arktisia alkuperäiskansoja, Grönlannin takamaiden elokuvantekijöistä Alaskan Saint Lawrencen saaren poronhoitajiin. Alaskan yliopisto ja Saamelaisalueen koulutuskeskus yhdessä UArcticyliopistoverkoston kanssa veivät Beringin salmen keskellä sijaitsevalle Saint Lawrencen saarelle mobiiliteurastamon, jonka avulla ihmiset pystyvät teurastamaan ja käsittelemään lihan, lähettämään ne mantereelle ja myymään niitä. Olin Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rehtorina yhdeksän vuotta. Siitä alkoi pitkä kansainvälinen yhteistyö. Kokoonnumme yhä edelleen vuosittain eri alkuperäiskansojen organisaatioiden kanssa jossain päin arktista aluetta. Olemme perustaneet muun muassa Arktisen elokuvaverkoston ja Arktisen ammattikoulutuksen verkoston. Aloitimme Venäjällä Taimyrin niemimaalla alkuperäiskansojen kielten kouluttamisen yhteistyössä paikallisväestön kanssa. Nyt korona-aikana olen aamuyön tunteina osallistunut Venäjän alkuperäiskansojen järjestämiin konferensseihin etänä. Olen seurannut grönlantilaisia, kanadalaisia ja alaskalaisia yhteistyökumppaneita, jotka asuvat pienissä kylissä, joista on lähes mahdotonta päästä sairaalahoitoon. Näissä paikoissa yksikin tartunta sekoittaa ja lamaannuttaa koko yhteisön, joka elää muutenkin eristyksissä. Olen sanonut kollegoille ja ystäville, että meidän alkuperäiskansojen edustajien pitää istua eturivissä ja niissä pöydissä, joissa päätöksiä tehdään. Ei auta istua taka rivissä tai huutaa oven takaa. Alkuperäiskansoille on tärkeää se, että meidän edustajamme ovat vähintäänkin omien valloittajakansojensa eduskunnissa tai hallituksissa. Esimerkiksi Suomessa näin ei ole. Meidän asioistamme päättävät suomalaiset, ja se on väärin. Olen kuitenkin iloinen, että myös Suomeen on asetettu totuusja sovintokomissio selvittämään näitä asioita. Arktinen neuvosto perustettiin 25 vuotta sitten puhtaasti luonnon ja ekologian kysymyksiä varten. Arktisille alkuperäiskansoille Arktinen neuvosto on kaikista tärkein vaikuttamisen paikka, vaikka emme voi äänestää siellä. Neuvosto on kuitenkin nyt paljon painavampi kuin sen perustamisen aikaan, jolloin ei tajuttu, kuinka poliittisiksi kysymyksiksi luonto ja ekologia muodostuvat. Maailmanlaajuisesti tärkein vaikuttamisen väylä on YK:n alkuperäiskansojen pysyvä foorumi, jota johtaa tällä hetkellä saamelainen Anne Nuorgam . Se on hyvä asia, mutta YK:ssa meidän pitäisi päästä korkeampiin pöytiin. Meillä on oikeus olla maassa, oikeus juoda vettä ja oikeus hengittää ilmaa. Meillä on oikeus olla sitä, mitä olemme ja elää niillä alueilla, joilla asumme. • Liisa Holmberg Rovaniemellä 15.12.2021 HAASTATELTAVA ON SAAMELAINEN ELOKUVANTEKIJÄ, SÁMI FILM INSTITUUTIN FILMIKOMISSAARI JA SAAMELAIS ALUEEN KOULUTUSKESKUKSEN ENTINEN REHTORI. Teksti JOHANNES ROVIOMAA Kuvitus PAULIINA NYKÄNEN Kuva SAMI VÄLIKANGAS AR K T IN EN K I R J E E N VA I H TA J A * * AR K T IN EN K I R J E E N VA I H TA J A * * Y L I O PPI L ASLE H T I Y L I O PPI L ASLE H T I
19 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 JYVÄSK YLÄÄN OPISKE LEMAA N! Ammatillinen koulutus • Lastenohjaaja • Nuorisoja yhteisöohjaaja • Koulunkäynnin ja aamuja iltapäivätoiminnan ohjaaja • Perhepäivähoitaja • Henkilökohtainen avustaja • Kodinhuoltaja • Laitoshuoltaja • Toimitilahuoltaja • Hautaustoimistotyöntekijä • Suntio Kansanopistokoulutus • Graafinen suunnittelu • Musiikki • Teatteri • Musiikkiteatteri • Sisustussuunnittelu I ja II Tutustu ja hae: www.jko.fi p. 014 334 8000 | toimisto@jko.fi Opisto sijaitsee alle 3 km Jyväskylän keskustasta. Opistolla on kodikas asuntola. UU SI! Suoramarkkinointi Mega Oy on 1986 perustettu Suomen johtava puhelimitse tapahtuvaan markkinointiin erikoistunut yritys. Toimimme 17 paikkakunnalla työllistäen yli 400 henkilöä. Kuulumme Alma Media Oyj -konsernin Alma Talent –liiketoimintayksikköön. Entäpä jos vedätkin hetken henkeä työskennellen myyntitehtävissä – keräät tienestejä sukan varteen ja kokemusta hihaan? Tarjoamme sinulle mahdollisuuden ansaita hyvin ja oppia samalla taitoja, joista sinulle on hyötyä elämäsi eri vaiheissa ja monessa eri ammatissa. Tehtävänäsi on markkinoida puhelimitse erilaisia tuotteita tai palveluita. Työkaluinasi on helppokäyttöinen soittojärjestelmä ja sinä itse. Voit työskennellä kokopäiväisesti yritysmyynnissämme tai osa-aikaisesti iltavuorossa kuluttajamyynnin parissa. Työt voit aloittaa vaikka heti. Katso lähin toimistomme ja lähetä hakemus, niin olemme sinuun yhteydessä: megaduuni.fi TIEDÄTKÖ JO MITÄ SINUSTA TULEE ISONA? Suoramarkkinointi Väylä yliopistoja AMK-opintoihin! • Farmasia • Hevostaidot • Historia ja valtio-oppi • Drone ja ilmailu • Kasvatustiede • Kauppatiede • Luova kirjoittaminen ja sanataide • Lääketiede • Lääketiede, lyhyt (Kevät 2023) • Meikkaus ja maskeeraus • Oikeustiede • Poliisiala • Psykologia • Sosiaaliterveysala • Tanssi • Teatteri • Tekniikan ala • Toimittajakoulu • Varhaiskasvatus • Ympäristötiede ja erätaidot Seuraa somessa @epopisto #epopisto EPOPISTO.FI HAKUAIKA 22.2.-31.7.2022
20 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 Suomen historian ensimmäisissä aluevaaleissa tammikuun lopussa valittiin alue valtuustot. Ne päättävät nyt Helsinkiä ja Ahvenan maata lukuun ottamatta Suomessa, miten terveyspalvelut sekä paloja pelastustoimi ”hyvinvointialueilla” järjestetään. Yhdeksi aluevaalien harvoista keskustelunaiheista nousivat mielen terveyspalvelut. Parhaillaan sosiaalija terveys ministeriössä käsitellään hoito takuuta. Siihen sisältyvät sekä fyysiset että psyykkiset sairaudet, mutta paljon huomiota saaneen kansalais aloitteen ehdottamaa terapia takuuta siihen ei ole kirjattu. Miksei? Moni muukin mielenterveyskysymys on vielä avoinna. Ylioppilaslehti kysyi, asiantuntijat vastasivat. TERAPIAN TARPEESSA Teksti TUIJA SILTÄMÄKI Kuvitus JAAKKO SUOMALAINEN
21 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 ? 1. JOS TERAPIATAKUU TULEE, KUKA SEN TOTEUTTAISI? Terapiatakuu-kansalaisaloite sai vaadittavat 50?000 nimeä kasaan heinäkuussa 2019 ja eteni eduskunnan käsittelyyn. Aloite ajaa kaikille nopeaa pääsyä hoidolliseen lyhytpsykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen. Puoluerajat ylittävästä kannatuksesta huolimatta aloite on edennyt eduskunnassa tahmeasti. Oppositiopuolue kokoomuksen mielestä hallituspuolueet hidastelevat tahallaan, hallituksen mielestä eivät. Sosiaalija terveysministeriössä käsitellään parhaillaan hoitotakuuta. Lausuntokierros, jossa esimerkiksi asiantuntijat ja järjestöt ovat voineet kommentoida esitystä, on päättynyt, ja nyt stm käsittelee saamaansa palautetta. Seitsemän päivän hoitotakuu koskee perusterveydenhuoltoa. Jos se tulee voimaan, pääsyn asianmukaisiin tutkimuksiin pitää tapahtua sairaudesta riippumatta seitsemässä päivässä. Hoitotakuun nykyinen muotoilu ei ota kantaa hoitokeinoihin. ”Missään terveydenhuollon lainsäädännössä ei sanota, mitä hoitomuotoja pitää olla”, valmistelutyössä mukana ollut stm:n lääkintöneuvos Helena Vorma sanoo. Lain sijaan hoitokeinoista ohjeistetaan esimerkiksi Käypä hoito -suosituksissa. stm:n hallitusneuvos ja hoitotakuun vastuujuristin Merituuli Mähkän mukaan lainsäädännössä voitaisiin kuitenkin säätää myös terapiaan pääsyä koskevasta takuusta. Hallitus ja oppositio ovat olleet erimielisiä myös siitä, sisältyykö terapiatakuu hoitotakuuseen. Mielenterveysjärjestöjen tulkinnan mukaan ei sisälly. ”Olennaisin puute hallituksen esityksessä hoitotakuulainsäädännöksi on siinä, että mielenterveyden häiriöiden hoitoon soveltuva psykoterapia ja muu psykososiaalinen hoito on rajattu hoitotakuun ulkopuolelle”, Mielenterveyspoolin lausunnossa linjataan. stm:ssä asiasta on eri käsitys. ”Olen huomannut, että yleisessä keskustelussa ajatellaan, että tässä olisi jotenkin rajattu mielenterveys pois, mutta hoitotakuu koskee samalla tavalla kaikkea terveyttä”, Vorma sanoo. SUOMESSA terveydenhuoltoa koskevat säädökset antaa eduskunta. Terveyspalveluiden järjestämisestä vastaavat vuodesta 2023 alkaen hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki. Ne puolestaan päättävät, miten palvelut tuotetaan . Ne voidaan tuottaa itse, yhdessä toisen hyvinvointialueen kanssa tai esimerkiksi ostamalla yksityiseltä palveluntarjoajalta. Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä säilyy entisellään. Esimerkiksi lievät masennukset hoidettaisiin edelleen perusterveydenhuollon puolella, vaikea hoitoiset erikoissairaanhoidossa. (Oman kuvionsa muodostaa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhoito. Sen järjestämisestä vastaa Kela, ja palvelut tuottaa yths.) Jos terapiatakuu kirjattaisiin lakiin, alueiden pitäisi toteuttaa se. Jos ei, alueet voivat toteuttaa sen silti. Helsinki päätti toukokuussa 2021 ottaa terapiatakuun käyttöön. Aluevaaliohjelmissaan terapiatakuuta kannattivat tai ajoivat kokoomus, vihreät, vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt. Vorma kertoo, että terapiatakuun tavoitteita on jo edistetty ympäri Suomea. Vuodesta 2020 hallitus on myöntänyt lisärahoitusta ”psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoon” nuorten palveluissa ympäri Suomea. Vuosina 2022–2023 se laajenee koskemaan kaikkia ikäryhmiä. Vorman mukaan tähän mennessä noin tuhat terveydenhuoltoalan työntekijää on koulutettu psykososiaalisten menetelmien ”menetelmäosaajiksi”, eli hallitsemaan jokin tietty keskusteluhoidon menetelmä, jolla on tutkitusti toimiva vaikutus mielenterveyden ongelmiin. Uusien ”menetelmäosaajien” avulla apua mielenterveyden ongelmiin on Vorman mukaan saanut noin tuhat nuorta. 2. JOS TERAPIATAKUU TULEE, MITÄ TERAPIAA TARJOTTAISIIN? Terapioita on erilaisia, ja käsitteitä käytetään usein ristiin keskenään. Terapiatakuu keskittyy lyhyisiin psykoterapioihin ja psykososiaalisiin hoitoihin eikä esimerkiksi Kelan kuntoutuspsykoterapiaan. Ne eroavat toisistaan paitsi keston myös sisällön perusteella. Lyhytpsykoterapiassa käsitellään usein hieman lievempiä ja lyhytkestoisempia ongelmia kuin pitkissä terapioissa. Myös niiden tavoitteet ovat rajatumpia ja kulku tarkemmin määritelty. Käyntikertoja on rajattu määrä, yleensä enintään 25. Sitä voivat tarjota vain psykoterapeutit, lyhytterapiaa eli psykososiaalisia hoitomenetelmiä muutkin, esimerkiksi terveyskeskusten työntekijät saatuaan sopivan koulutuksen. (Kelan kuntoutuspsykoterapiaan voi päästä hoidon, kuten lyhyen psykoterapian, psykososiaalisten hoitojen tai muun hoidon jälkeen. Kuntoutuspsykoterapian tarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden arvioi B-lausunnossaan psykiatri.) Terapiatakuu-kansalaisaloitteen vireillepanija, nykyinen vihreiden europarlamentaarikko Alviina Alametsä sanoo, että aloite keskittyy lyhytterapiaan, koska siitä moni mielen terveysongelmista kärsivä hyötyisi eniten. Kelan kuntoutuspsykoterapia voi olla liian pitkä tai kallis prosessi, ja koska kaikki eivät pääse siihen, osa saattaa jäädä ilman hoitoa. ”Totta kai olisi hienoa, jos Kelan pitkäänkin terapiaan pääsisi kuukauden sisällä”, Alametsä sanoo. Vorman mukaan Kelan kuntoutuspsykoterapia ei liity nyt käsiteltävään hoitotakuuseen, koska siinä kyse on nimenomaan kuntoutuksesta eikä hoidosta. Kelan kuntoutusta ei ole tarkoitettu esimerkiksi akuutteihin elämänkriiseihin, vaan sen tarkoitus on palauttaa mielenterveysongelman takia vaarantunut työtai opiskelukyky. Varsinaisten psykoterapioiden lisäksi tarjolla on muutakin apua. Esimerkiksi Helsingissä Mieppi tarjoaa Haagassa, Kalasatamassa ja Myllypurossa keskustelutukea. Niiden käyttäminen on helsinkiläisille maksutonta eikä vaadi lääkärin lähetettä. 3. MITEN TERAPIATAKUU RAHOITETTAISIIN? Terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyminen kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä hyvinvointialueille on osa sote-uudistusta. Tarpeen siihen on luonut ennen kaikkea väestön ikääntymisen aiheuttama taloudellinen paine: terveydenhuollon kustannukset nousevat tulevina vuosikymmeninä niin paljon, että kunnilla ja sairaanhoitopiireillä on vaikeuksia selvitä niistä. Se näkyy jo nyt mielenterveyspalveluissa. Vaaliviikolla Mielenterveyspoolin hankepäällikkö Sanni Lehtinen luonnehti nuorten mielenterveyspalveluiden kokonaiskuvaa synkäksi. Jonot sekä perustason mielenterveyspalveluihin että erikoissairaanhoitoon ovat Lehtisen mukaan pitkiä niin julkisen terveydenhuollon kuin yths:n puolella. Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian akuuttiosastolla osa potilaista on puolestaan joutunut nukkumaan patjoilla lattialla, koska paikkoja ei ole tarpeeksi.
22 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 Sote-uudistuksessa on ajateltu, että kun siirrytään isompiin yksiköihin – poliitikkojen kielellä ”leveämmille hartioille” – säästetään kustannuksissa. Aluevaalikampanjoissa puolueet eivät kuitenkaan juuri puhuneet säästöistä, vaan lupasivat hyvinvointialueille nykyistä enemmän ja parempia palveluita. Eniten lupaili vihreät, jonka ohjelmassa oli noin kolmekymmentä menolisäyskohdetta. Vaaliviikon Astudiossa tutkijat Hanna Wass ja Jenni Airaksinen kuvailivatkin kampanjointia lupaussirkukseksi. Lähetyksessä Wass ja Airaksinen muistuttivat, että politiikka on niukkuuden jakamista, ja päätöksen siitä, millaista terveydenhuoltoa hyvinvointialueella tarjotaan, tekevät poliittiset puolueet arvojensa pohjalta. Rahoitus voi muodostua terapiatakuun toteuttamiseen ongelmaksi, arvioi myös vihreiden Alviina Alametsä. Hyvinvointialueiden rahoitusta voi lisätä valtion tuella, maakuntaverolla, kunnallisverolla ja terveyskeskusten käyntimaksuilla. Mikään näistä ei ole suosittu vaihtoehto. Maakuntaveroa kannattavat tällä hetkellä vain vasemmistoliitto ja vihreät. Sdp kannatti hyvinvointialueiden verotusoikeutta vielä kesäkuussa, mutta sen jälkeen linja on muuttunut. Jyrkimmin veroa vastustavat kokoomus ja perussuomalaiset. Maakuntaveron käyttöönotosta määrää valtio, mutta ainakaan vaalitenteissä puolueet eivät ole pitäneet todennäköisenä, että toteuttamiskelpoinen malli saataisiin aikaan tällä vuosikymmenellä. ”Meillä ei riitä aika sellaisen valmisteluun eikä sellaista mallia, joka täyttäisi hallituksen reunaehdot, löydy”, sanoi valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) mtv:n tentissä. Alametsä esittää, että alueilla tulisi olla mahdollisuus väliaikaisesti nostaa kunnallisveroprosenttia, jotta mielenterveyspalveluiden kriisi saataisiin ratkaistua. Parempi vaihtoehto hänestä olisi valtion suora tuki. Jos sitäkään ei irtoa, jää alueiden keinovalikoimaan lähinnä terveyskeskusten käyntimaksujen korottaminen. Sillä ei saa suosiota äänestäjien silmissä, ja se voi myös estää tai viivästyttää ihmisiä hakeutumasta hoitoon. Vahvimmin julkisten peruspalveluiden maksullisuutta vastustaa vasemmistoliitto, eniten niitä puolustaa kokoomus. Jonkinlainen rahoitusratkaisu pitäisi löytyä, sillä kaikki eduskuntapuolueet haluavat lisätä mielenterveysongelmien ehkäisyyn ja hoitoon käytettävää osuutta terveydenhoidon menoista. Rahoituksen löytämiseen kannustaa sekin, että kuten muidenkin sairauksien, myös mielenterveysongelmien hoitaminen on sitä kalliimpaa, mitä huonommaksi potilaan tilanne ehtii päästä. Erityisen kalliiksi valtiolle tulevat mielenterveysongelmista johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet. stm:n arvion mukaan niistä valtiolle koituva ”potentiaalisen työpanoksen menetys” on arvoltaan kahdeksan miljardia euroa vuodessa. Yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen ovat vuodesta 2019 lähtien olleet mielenterveyssyyt. Erityisen paljon ovat viime vuosina lisääntyneet nuorten naisten masennusperäiset työkyvyttömyyseläkkeet. 4. MISTÄ SAATAISIIN TERAPEUTTEJA? Jos valtio tai alueet päättävät lisätä terapian tarjontaa, tarvitaan myös lisää terapeutteja. Eduskunnan sivistysvaliokunta jatkaa keväällä Psykoterapian puolesta kansalaisaloitteen käsittelemistä. Se ajaa psykoterapiakoulutuksen muuttamista maksuttomaksi. Psykoterapiakoulutusta järjestävät täydennyskoulutuksena yliopistot, ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla se maksaa opiskelijalle noin 30 000–60 000 euroa. Aloitteen tekijöiden mukaan se vaikuttaa myös siihen, että lähinnä keskiluokkaisten ja hyvätuloisten ihmisten on mahdollista kouluttautua psykoterapeuteiksi. Sivistysvaliokunnan jäsen, vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo sanoo, etteivät yliopistot olleet sivistysvaliokunnan kuulemisessa kovin halukkaita avaamaan sitä, kuinka merkittävä tulonlähde maksullinen psykoterapiakoulutus niille on. Yliopistot hyötyvät nykytilanteesta taloudellisesti. Kuulemisessa ne ilmoittivat olevansa huolissaan siitä, vaarantuuko koulutuksen laatu, mikäli se muuttuu maksuttomaksi. ”Se on outo argumentti. Eihän me pidetä mitään muutakaan koulutusta huonompana, koska se on maksutonta”, Honkasalo sanoo. Päätöksiä koulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi ei ole vielä tehty, mutta siihen on Honkasalon mukaan sivistysvaliokunnassa puoluerajat ylittävää tahtoa. Honkasalo pitää psykoterapeuttien määrän lisäämistä yhtenä ratkaisuna mielenterveyspalveluiden heikkoon saatavuuteen, mutta ”terapiatakuu-rummutukseen” hän suhtautuu kriittisesti. ”Terapiatakuu-puheessa korostuu se, että ikään kuin lyhytterapia olisi ratkaisu kaikkeen.” Honkasalon mielestä pitkäaikaisesti ja vakavasti sairaat jäävät terapiapuheen ulkopuolelle. Lisäksi terapia kasaantuu Honkasalon mukaan usein tietyille ihmisryhmille. Hyvätuloiset saavat apua yksityisen sektorin kautta, mutta julkisen sektorin perusterveyden huollon puolella terapeuteista on kova pula. Erikois sairaanhoidon puolelle ohjautuu jatkuvasti nuoria, jotka pystyttäisiin hoitamaan perusterveydenhuollon puolella, jos resursseja olisi. Hyvä kysymys on sekin, ketkä terapiasta hyötyvät. Kaikkiin ongelmiin ja elämänvaiheisiin terapia ei ainakaan yksinään ole riittävä ratkaisu. ”Lievään masennukseen ja ahdistukseen psykoterapia tai psykososiaalinen hoito on usein riittävä hoito,” stm:n lääkintöneuvos Vorma sanoo. • FAKTA: MIKÄ TERAPIA? • Terapia on yleiskielinen nimitys psykoterapialle, psykososiaalisille hoidoille ja keskusteluavulle. • Psykoterapialla tarkoitetaan terveyden huollon tavoitteellista ammatillista toimintaa, joka tähtää psyykkisen terveyden ja toimintakyvyn lisäämiseen. Psykoterapia voi olla kestoltaan lyhyt tai pitkä, ja tarkoituksena voi olla hoito tai kuntoutus esimerkiksi opintoihin tai työhön. Psykoterapiaa antavat koulutetut psykoterapeutit. • Psykososiaalinen hoitomenetelmä on keskusteluun perustuva, yleensä lyhytkestoinen hoito, jota voivat antaa kyseiseen hoitomenetelmään koulutetut sosiaalija terveydenhuollon ammattilaiset, joilla ei tarvitse olla psykoterapia koulutusta.
23 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 YTHS:LLE 4,2 MILJOONAA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMISEEN TM on myöntänyt Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle (yths) 4,2 miljoonan euron valtionavustuksen, joka on tarkoitettu opiskelijoiden mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen vuonna 2022. Avustus liittyy valtion vuoden 2020 talousarvioon, jossa myönnettiin viisi miljoonaa euroa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen koronapandemian aikana. Keväällä 2021 yths sai avustusta 750?000 euroa. Mihin kaikkeen summasta riittää? YTHS:N projektipäällikkö Mari-Anne Mahkonen kertoo, että osa rahoista menee siihen, että kevään 2021 valtionavustuksella aloitettua toimintaa jatketaan. Silloin käynnistettiin muun muassa anonyymi MieliChat ja aloitettiin digimielenterveysklinikan toiminta. ”Yksi merkittävimmistä kohteista on digimielenterveysklinikan toiminnan laajentaminen. Rekrytoimme nykyisen henkilökunnan lisäksi psykiatrin, psykologeja, psykiatrisia sairaanhoitajia ja opiskelijaterveydenhuollon lääkärin”, Mahkonen kertoo. Digimielenterveysklinikan tavoitteena on yhdenvertaistaa hoitoon pääsyä valtakunnallisesti. Jos esimerkiksi oman paikkakunnan palvelut ovat ruuhkautuneet, hoitoon voi päästä etänä digimielenterveysklinikan kautta. Myös uutta toimintaa käynnistetään hoitoon pääsyn parantamiseksi. ”Täydennämme yths:n omaa lyhytterapiaa ostopalveluna vuoden 2022 aikana. Vaikka kyseessä on ostopalvelu, on sisältö sama kuin yths:n itse tuottamassa lyhytterapiassa”, Mahkonen sanoo. YTHS HANKKII MYÖS lisensoituja koulutuksia eri palveluntuottajilta, kuten Mieli ry:ltä ja Helsinki Missiolta. Koulutusten teemoja ovat esimerkiksi oman mielenterveyden huoltaminen ja yksinäisyyden ehkäiseminen. Mahkonen on iloinen siitä, että rahoituksella koulutuksia saadaan myös suoraan opiskelijayhteisöihin ja opiskelijoille. Lisäksi yths kehittää uusia matalan kynnyksen mielenterveyden digipalveluita. yths Self palveluun avattiin viime vuonna videokirjasto mielenterveyden itsehoitoon. Tälle vuodelle omahoito-ohjelmia laajennetaan. yths neuvottelee parhaillaan myös muiden palveluntuottajien kanssa uusista digipalveluista. Mahkonen pitää viiden miljoonan valtionavustusta vaikuttavana, mutta olisi toivonut rahoituksen turvaamista pidemmälle ajalle. ”Rahoille löytyy varmasti käyttöä. Iso kysymys on aikataulu. Rahat pitää käyttää vuoden 2022 aikana. yths ei voi vaikuttaa muun muassa siihen, että kuinka nopeasti eri palveluntuottajat toimivat”, Mahkonen sanoo. Hänen mukaansa myös pahentunut koronatilanne vaikeuttaa projektin toteutusta. Viisi miljoonaa oli koronaepidemian takia myönnetty könttäsumma, josta päätti eduskunta, kertoo stm:n asiantuntija Malla Parkkonen sähköpostitse. Vuoden 2020 lisätalousarvioon sisällytetyn rahoituksen tarkoitus oli se, että yths voisi paremmin vastata opiskelijoiden tarpeeseen koronaepidemian aikana. yths haki ensin noin 750?000 euroa, sitten 4,2 miljoonaa, ja ne myönnettiin. Koronaepidemia on heikentänyt opiskelijoiden jaksamista. Vuoden 2021 keväällä tehdyn Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointija terveystutkimuksen (kott) mukaan joka kolmas opiskelija kärsii ahdistuksen ja masennuksen oireista. yths:n mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut valtavasti koronaepidemian aikana. Tammi–helmikuussa 2021 kysyntä oli lähes kolminkertaista verrattuna vuoden 2020 vastaavaan aikaan, ja alkuvuoden 2022 aikana palveluiden kysyntä on jatkunut korkeana. Mahkonen kertoo, että viime viikkoina anonyymissä MieliChatissa on noussut esiin aikaisempaa enemmän itse koronavirukseen liittyviä huolia pahentuneen ja pitkittyneen tautitilanteen takia. • ROOSA SAVO Avustusta käytetään esimerkiksi digimielenterveysklinikan laajentamiseen. YTHS:llä kaivattaisiin myös pitkän aikavälin rahoituksen turvaamista. S
24 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 SULJETTUJEN OVIEN TAKANA Kansainvälisen politiikan asetelmat ovat murroksessa, valtioiden kompromissihalu hukassa ja sodan uhka ilmassa. Diplomaatit Liisa-Maija Harju, Anni Ståhle ja Eero Vento ovat aloittamassa uraansa Suomen edustajina, mutta millaiseen diplomatian maailmaan he ovat astumassa? Teksti SONJA PARKKINEN Kuvat AKSELI VALMUNEN & THEO ELIAS LUNDGREN
YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 25 ? ANNI STÅHLE • Opiskellut pohjoismaisia kieliä ja englantilaista filologiaa. • Aloittanut kavaku 43:lla vuonna 2020. • Ennen kavakua ollut töissä muun muassa harjoittelijana Suomen Ottawan-suurlähetystössä ja työskennellyt Ison-Britannian Helsinginsuurlähetystössä. • Kavakun aikana ollut Amerikan ja Aasian osastolla, suurlähetystössä New Delhissä ja poliittisella osastolla. • Osaa suomen ja ruotsin lisäksi englantia, espanjaa, norjaa, ranskaa ja saksaa.
26 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 LIISA-MAIJA HARJU • Opiskellut ekologiaa sekä kansainvälistä strategiaa ja diplomatiaa. • Aloittanut kavaku 42:lla vuonna 2018. • Ennen kavakua ollut töissä muun muassa Suomen ympäristö hallinnossa, YK:lla, OECD:llä. • Kavakun aikana ollut protokollapalveluissa sekä henkilöstön kehittämisja työhyvinvointiyksikössä. Kavakun jälkeen ollut Tukholman-suurlähetystössä. • Osaa suomen ja ruotsin lisäksi englantia, ranskaa ja espanjaa.
27 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 vielä yksi valintaryhmän haastattelu. Joka vaiheessa hakijoita karsitaan, ja vasta yli puoli vuotta myöhemmin selviää, ketkä 15–30 onnekasta valitaan. Prosessi on pitkä ja raskas, mutta palkintokin on sen mukainen. Hyväksytysti suoritetun kurssin jälkeen kavakulaiset vakinaistetaan, ja edessä on loppuelämän työura ulkoministeriössä Helsingissä ja ympäri maailmaa Suomen edustustoissa. Eikä palkkakaan ole kovin huono, kavakulaisille aluksi 3?680 euroa kuussa. Anni Ståhle , 37, ja Eero Vento , 32, aloittivat kavaku 43:lla syksyllä 2020. Vento tuli valituksi ensimmäisellä hakukerralla, Ståhle kolmannella. Toisella kerralla hän ehti käydä läpi kaikki hakuvaiheet, mutta ei tullut valituksi. ”Se oli karvasta. Silloin ajattelin aika pitkään, että tää oli tässä”, kertoo Ståhle. Kavaku kestää lähes kaksi vuotta. Ståhle ja Vento kurssikavereineen vakinaistetaan toukokuussa, mutta toistaiseksi he eivät ole koronan takia olleet vielä kertaakaan yhtä aikaa samassa paikassa. Teamsissä kyllä senkin edestä. Kurssi on jaettu kolmeen noin kuukauden mittaiseen luento-osaan. Kahden ensimmäisen aikana virkamiehet ministeriön eri osastoilta kertoivat omasta työstään esimerkiksi eu-, kehityspolitiikkaja vienninedistämispäivillä. Kaksi päivää kestäneessä konferenssi simulaatiossa neuvotteluammattilainen Robert Weibel opetti kurssille neuvottelu taitoja. Osien välissä kurssilaiset ovat muutaman kuukauden töissä ministeriön eri osastoilla tai edustustoissa. Ståhle työskentelee parhaillaan eu:n yhteisen ulkoja turvallisuuspolitiikan yksikössä poliittisella osastolla, joka koordinoi Brysselissä tehtävää työtä ja pitää huolta siitä, että Suomen näkemykset otetaan eu:ssa huomioon. Vento puolestaan aloitti viime elokuussa työt Afganistan-tiimissä. Päivää aiemmin Taleban oli vallannut pääkaupunki Kabulin, ja Suomen suurlähetystöä alettiin evakuoida. ”En ole ikinä tehnyt elämässäni niin monta tuntia viikossa töitä. Ekan seitsemän päivän aikana keskiarvo taisi olla 14 tuntia päivässä”, Vento kertoo. Kavakulla olevat diplomaatit eivät ole harjoittelijoita, vaan heillä on usein jo vuosia kokemusta. Sitä hakijoilta myös odotetaan, ja siksi kurssille valittujen keski-ikäkin on ollut hieman yli 30 vuotta. ORTIN vieressä on kaksi summeria. Ensimmäisessä lukee vastaanotto, toisessa sauna. Vastaanottoa painamalla pääsee portin ovesta sisäpihalle, jonka ulko-ovesta mennään eteiseen ja eteisestä aulaan. Siellä vastassa on Liisa-Maija Harju , Suomen Tukholman-suurlähetystön diplomaatti. Harju vastaa suurlähetystössä talousja kauppapolitiikasta sekä Team Finland -vienninedistämistyöstä. Hän on aulassa täsmällisesti aamuyhdeksältä, vaikka edellisenä päivänä suurlähettilään virka-asunnolla on juhlittu Suomen itsenäisyyspäivää, diplomaattien tärkeintä juhlapyhää. Vastaanottovirkailija haluaa nähdä ajokortin. Vastineeksi saa kulkukortin, jolla tosin ei tee paljoakaan. Ovista päästäkseen vieraat tarvitsevat saattajan. Aulan ja Harjun työhuoneen välillä niitä on vielä kaksi. Harju näyttää kulkulätkäänsä lukijalle, ja ensimmäinen ovi avautuu. Toisen saa auki vasta, kun ensimmäinen sulkeutuu. Turvallisuus syistä. Harju on luvannut, että Ylioppilaslehti saa seurata hänen työpäiväänsä – siltä osin kuin se on mahdollista. Työhuoneessaan hän käy läpi lähipäivien aikataulua. Tapaaminen suurlähettilään kanssa, Teams-puhelu Ruotsin elinkeinoministeriön omistajaohjausyksikön uuden päällikön kanssa, Teams-puhelu Ruotsin elinkeino ministeriön edustajan kanssa eu:n puolijohdeasetuksesta, Teams-puhelu Suomen työja elinkeinoministeriön virkamiehen kanssa, tapaaminen Business Swedenin edustajien kanssa, Teams-puhelu Suomen Pankin edustajan kanssa. Luottamuksellinen, luottamuksellinen, luottamuksellinen. Sitten onkin aika passittaa toimittaja neuvotteluhuoneeseen odottamaan sopivaa hetkeä. Harju vetäytyy työhuoneeseensa ja sulkee oven. SUOMESSA DIPLOMAATIKSI pääsee vain yhtä reittiä: käymällä kansainvälisten asioiden valmennuskurssin, kavakun. Ensimmäinen kavaku järjestettiin vuonna 1970. Syksyllä 2021 käynnistyi haku 45:nnelle kavaku-kurssille. Viime vuosina hakijoita on ollut vuosittain noin 800, huippuvuonna 2016 lähes 1?500. Ensin tehdään hakemus, sitten vuorossa ovat aineistokoe ja rekrytointifirman alkuhaastattelu, soveltuvuuskoe ja ulkoministeriön valintaryhmän haastattelu sekä lopuksi ? P
28 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 kauhean tärkeitä, mutta näitä asioita on tekemässä ihminen, ja ihmisen on selviydyttävä kaikissa olosuhteissa.” Väistö oli 38-vuotisen uransa aikana suurlähettiläänä Meksikossa ja Romaniassa. Vastaan tuli kuolemantapauksia, onnettomuuksia ja rikoksia, joissa on ollut osallisina niin tavallisia suomalaisia kuin lähetystöjen henkilökuntaa. Pahin paikka oli Meksikossa, kun maasta lähti liikkeelle tuntematon sikainfluenssavirus ja puoli vuotta elettiin tiukkojen rajoitusten ohjaamina. Naiset taas kysyvät toisinaan Väistöltä, millaista on toimia kulttuureissa, joissa naisen asema on heikompi kuin Suomessa, tai miten perheen ja muutaman vuoden välein ulkomaille vievän uran voi yhdistää. Nykyään se on onneksi helpompaa. Diplomaateista ja suurlähettiläistä noin puolet on naisia. Kun Väistö tuli taloon 70-luvulla, naissuurlähettiläitä oli pari kolme. ”Ulkoministeriö oli tuolloin miehisen hyvä veli -kulttuurin läpitunkema. Siihen oli erittäin vaikea päästä mukaan.” NAISTEN ASEMA kehittyi ulko ministeriössä hitaammin kuin muualla 1900-luvun Suomessa, sanoo Clerc. Ministeriössä oli pitkään käytäntöjä, jotka estivät naisten etenemistä urallaan. Vuonna 1983 kavakulle pääsi 16 hakijaa, joista 12 oli naisia. Ulkoministeriön valintaja koulutuslautakunta kokoontui pohtimaan tilannetta ja mietti, pitäisikö miesten asemaa vahvistaa antamalla heille pisteitä armeijan käymisestä. Nykyään valtaosa kavakuille valituista on naisia. Esimerkiksi Ståhlen ja Vennon kurssikavereista noin kaksi kolmasosaa on naisia, samoin hakijoista – ja ylipäätään yhteiskuntatieteellisten alojen yliopistoopiskelijoista ja korkeakoulutetuista. Vuonna 2013 Helsingin Sanomat uutisoi, että ulkoministeriö ”haalii lisää miehiä diplomaateiksi”. Jutussa alivaltiosihteeri Peter Stenlund sanoi, että mieshakijoiden vähäisyys on ongelma, ja siksi kavakua pyritään markkinoimaan niin, että ”miehet innostuvat”. Valtiosihteeri Pertti Torstilan mukaan miehiä on käytännön syistä lähetettävä tiettyihin maihin kuten Saudi-Arabiaan. Väistö on ollut rekrytoimassa noin paria sataa diplomaattia. Miesten vähäinen määrä hakijoissa ”käydään läpi joka kerta, kun rekrytoidaan”. ”Aina silloin tällöin heitetään, että tulisiko enemmän miehiä, jos palkka nousisi Kun Liisa-Maija Harju, 39, aloitti kavaku 42:lla syksyllä 2018, takana oli jo 10 vuotta työuraa ympäristöhallinnossa, yk:lla ja talousjärjestö oecd:llä. Harju laskee asuneensa lukion jälkeen 19 vuotta ulkomailla viidessä eri maassa. Työ Tukholman suurlähetystössä on hänen ensimmäinen pestinsä kavakun jälkeen. Harju mietti kymmenen vuoden ajan, haluaako hän diplomaatiksi vai ei. ”Kansainvälisissä järjestöissä tajusin, että sihteeristö tekee, mitä jäsenmaat päättävät. Jos haluaa vaikuttaa maailman isoihin juttuihin, täytyy olla valtiolla töissä.” SE, MITEN diplomaatteja koulutetaan on olennaisempaa kuin voisi kuvitella. ”Hyvä diplomatia saattaa olla huonon politiikan apurina, kun taas huono diplomatia voi kaataa hyvän politiikan”, todetaan pitkän uran tehneen diplomaatin Aarne Wuorimaan kirjassa Mitä on diplomatia (1949). Osaavat diplomaatit voivat nostaa erityisesti pienen valtion merkityksen kokoaan suuremmaksi. Sitä Suomikin tavoittelee, hallitusohjelmaa myöten. Maantieteelle emme voi mitään, mutta diplomatian laadulle voimme. Itsenäistymisen alkuaikoina suomalaisdiplomaatit olivat akateemikkoja, joilla oli sopivaa kokemusta ja kielitaitoa, kertoo diplomatiaa tutkinut poliittisen historian professori Louis Clerc Turun yliopistosta. Kavakun tavoitteena oli saada ministeriöön monipuolisempi joukko diplomaatteja, erityisesti naisia. Silti 1970-luvulla perinteinen diplomaatti oli mies, joka oli käynyt lukion Helsingissä ja sen jälkeen opiskellut Helsingin yliopistossa oikeustiedettä. Tästä massasta poikkesi Ulla Väistö , 28-vuotias kauppatieteiden maisteri, joka aloitti kavakun numero 8 vuonna 1977. Väistö on ollut jo kuusi vuotta eläkkeellä, mutta hänellä on yhä tehtävä ministeriössä: Hän toimii kavakulaisten kuraattorina. Mentorin tehtävä on tukea ja neuvoa uusia tulokkaita. He kysyvät usein Väistöltä, miten vaikeista tilanteista selviää. Jos asemamaassa tapahtuu kriisi, konflikti, luonnonkatastrofi tai terroriteko, tai edustuston työyhteisössä on ongelmia. Vaikka ministeriössä on kehitetty työterveyshuoltoa ja psykologisia palveluita, ulkomailla diplomaatti voi olla aika yksin, Väistö sanoo. ”Kavakulla puhutaan transatlanttisista suhteista ja ilmastonmuutoksesta, ja ne ovat
29 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 EERO VENTO • Opiskellut kehitysmaantiedettä. • Aloittanut kavaku 43:lla vuonna 2020. • Ennen kavakua ollut muun muassa harjoittelijana Suomen suurlähetystöissä Ankarassa ja Nikosiassa sekä työskennellyt asiantuntijana Suomen Haaginsuurlähetystössä. • Kavakun aikana ollut kehityspoliittisella osastolla ja Eteläisen Aasian yksikössä. • Osaa suomen ja ruotsin lisäksi englantia, espanjaa ja hollantia. ?
30 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 ULLA VÄISTÖ • Opiskellut kauppatieteitä. • Aloittanut kavaku 8:lla vuonna 1977. • Ulkomaankomennuksilla muun muassa Wienissä, Brysselissä, Strasbourgissa, Bonnissa, Pariisissa, Méxicossa ja Bukarestissa. Ulkoministeriössä työskennellyt muun muassa kauppapoliittisella osastolla, poliittisella osastolla, YKja ETYJ-tehtävissä sekä hallinnollisella osastolla. Jäi eläkkeelle vuonna 2016. Nykyään kavakujen kuraattori. • Osaa suomen ja ruotsin lisäksi englantia, saksaa, ranskaa, espanjaa ja romaniaa.
31 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 ? sijaitsevalle asunnolleen. Siellä Harju asuu Selma-nimisen terrierinsä kanssa. Naapurissa asuu toinen diplomaatti. ”Mä oon kuvaillut tätä espoolaiseksi rivitaloksi”, Harju kertoo. Jos Harju saisi valita, koti voisi kuitenkin olla hieman kauempana työpaikalta. Osa lähetystön väestä asuu suurlähettilään residenssin yhteydessä olevissa asunnoissa. Ulkoministeriö maksaa asumiskulut maasta riippumatta, koska diplomaattien asuntojen on täytettävä tietyt turvallisuusmääräykset. Lisäksi monissa maissa diplomaattien odotetaan käyttävän asuntoaan edustustilaisuuksien järjestämiseen. Sellaisia voivat olla päivälliskutsut, grillijuhlat tai pizza and beer -illanvietot. Illalla Tukholman metrossa maskia käyttää kuusi ihmistä. Vielä edellisiltana heitä oli kolme. Ehkä hekin ovat katsoneet hallituksen tiedotustilaisuuden. KESKIVIIKKONA Harjulla ei pitänyt olla yhtään kokousta. Nyt niitä on kolme. ”Juoksupäivä”, Harju kuvailee. Aamulla hänellä on jälleen (luottamuksellinen) puhelu tem:n kanssa. Sitten on riennettävä sähköjopolla muutaman kilometrin päässä sijaitsevan Business Swedenin toimistolle (luottamukselliseen) tapaamiseen. Koska lähetystön viralliselle puolelle ei voi jäädä ilman valvontaa, täytyy Harjun vapautumista odottaa aulassa. Penkit taitavat olla Artekia, kuten monet muutkin lähetystön kalusteet. Diplomatiassa kaikella on väliä, koska kaikki on pohjimmiltaan maakuvatyötä. Siksi niin lähetystössä, residenssissä kuin diplomaattien kotona lähes kaikki on kotimaista. Maljakot Aaltoa, astiat Iittalaa ja Arabiaa, suklaa Fazeria. Kun Harju aloitti Tukholmassa syksyllä 2018, häntä kehotettiin hankkimaan työhuoneeseensa matto. Se piti tilata Suomesta. ”On lähes maagista, miten suurlähettiläs vartalollaan, käyttäytymisellään, teoillaan ja puheillaan edustaa maata, joka hänet on lähettänyt. Myös perhe edustaa suurlähettilään kanssa. Se tekee diplomatiasta pelkkää neuvottelemista paljon isomman asian”, sanoo Louis Clerc. Skotlannin Glasgow'ssa syksyllä pidetyn ilmastokokouksen aikana Yhdysvaltain presidentti Joe Biden osallistui illalliselle, jonka aikana hänen kerrottiin pieraisseen. ”Sitä pidettiin kovana virheenä, miten mies voi noissa olosuhteissa pieraista. Se tonnilla”, Väistö kertoo. Siihen ei ole kuitenkaan ryhdytty. Ståhle ja Vento toivovat, että sukupuolen sijasta ulkoministeriö miettisi monimuotoisuutta laajemmin. Eikä kaikkia naistenkaan lasikattoja ole ulkoministeriössä rikottu, Väistö muistuttaa. Tärkeimmistä tehtävistä naisdiplomaatti ei ole koskaan ollut Moskovassa suurlähettiläänä tai valtiosihteerinä. TUKHOLMASSA Liisa-Maija Harjun luottamukselliset palaverit ovat vihdoin päättyneet ja työhuoneen ovi taas auki. Harju käy läpi sähköpostejaan ja kirjoittaa raportteja päivän tapaamisista, kuten siitä, mitä mieltä Ruotsi on eu:n kaavailemasta puolijohdeasetuksesta, mutta sitä hän ei voi meille kertoa. Raportit lähetetään ”Helsinkiin”, siis eri ministeriöille. Koska Harju vastaa talousja kauppapolitiikasta sekä elinkeinoelämän seuraamisesta, hänen raporttejaan luetaan erityisesti työja elinkeinoministeriössä (tem). Päivän aikana on tullut myös uusi toimenpidepyyntö. Siinä toivotaan ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarille (sdp) spiikkareita eli speaking pointseja eli puhepointteja. Aiheena on Suomen ja Ruotsin välinen vienninedistämistyö Skinnarin mediatapaamista varten. Toimenpidepyynnöt menevät kaiken edelle, ja ne tulevat usein lyhyellä varoitusajalla, Harju kertoo. Erityisesti pandemian aikana toimenpidepyyntöjä on tullut tiuhaan. Suomessa on haluttu tietää useita kertoja viikossa Ruotsin koronakäytännöistä, kuten yritystuista ja maskien käytöstä. Iltapäivällä ruotsalaismedia kertoo, että hallitus on päässyt sopuun uusista koronarajoituksista. Omikron-virusmuunnos on heikentänyt tautitilannetta ympäri Eurooppaa, Tanskassa ollaan jo menossa kohti uutta lockdownia. Ruotsissa eletään toisessa todellisuudessa: juuri kukaan ei käytä maskeja ja ravintoloissa käsidesiä saa tosissaan etsiä. Hallituksen tiedotustilaisuuden anti on suomalaisen koronakurimuksen näkökulmasta laiha. Aikuisia kehotetaan tekemään etätöitä ja käyttämään maskia julkisessa liikenteessä. Työpaikkojen glögitilaisuudet saavat jatkua, jos kaikki osallistujat on rokotettu. Pääministeri kehottaa kuitenkin ottamaan krampausin , halaustauon, jos ei ole varma, onko halattava rokotettu. Kun Harjun työpäivä viideltä päättyy, hän kävelee parinkymmenen metrin päässä kertoo siitä, kuinka tärkeänä edustaminen nähdään”, Clerc sanoo. Finns love karaoke , julistaa epäilyttävän paljon Tarja Turuselta näyttävä emoji lähetystön aulan pöydällä laminoidussa 100 Fun Facts on Finland -julisteessa. Julkisuus ja imago ovat mediavälitteisessä maailmassa valtioille entistä tärkeämpiä. Siksi Team Finland kyhää Suomi-emojeja ja diplomaatteja kannustetaan pitämään yhteyttä toimittajiin. Valtiot ovat yhä diplomatian ainoita täysivaltaisia toimijoita, mutta yhä useammin yritykset, kansalaisjärjestöt, tavikset ja julkkikset osallistuvat kansainvälisiin suhteisiin, Clerc sanoo. Yhdysvallat voi vain seurata vierestä ja toivoa parasta, kun koripalloilija Dennis Rodman käy Pohjois-Koreassa vetämässä kännit Suuren johtajan Kim Jongunin kanssa. Tai Ruotsi, kun ilmastoaktivisti Greta Thunberg kurmuuttaa maailman poliittista eliittiä mediassa ja kansainvälisissä kokouksissa. Niissä hän saa enemmän huomiota kuin Ruotsin viralliset edustajat. Suomen suurlähetystö sijaitsee Östermalmilla, jota Tukholman matkailusivustolla kuvataan sanalla posh . Suurlähetystöjä ei ole tapana perustaa paikalliseen Kontulaan. Suomen 92 edustustosta ainakin kuudellakymmenellä on sauna lähetystössä, residenssissä tai molemmissa. Moskovan suurlähetystössä saunoja on peräti neljä. Saunadiplomatia elää ja voi hyvin. Ensi viikolla Harjukin on saunomassa lähetystöllä parin kollegan kanssa. Tukholmassa Suomen lähetystön lähellä sijaitsevat Japanin, Saksan ja Yhdysvaltojen lähetystöt. Kadulla on hiljaista. Yhdysvaltain lähetystön porteista ajaa ulos katumaasturi. Samassa ilmaa halkoo suomenkielinen tervehdys. Harju viilettää sähköjopolla ohi kohti lähetystöä. Vartin päästä alkaa puhelu Suomen Pankin edustajan kanssa. DIPLOMATIA ei ole koskaan ollut vain ulkoja turvallisuuspolitiikkaa vaan myös taloutta. Globaalissa maailmassa ulkomaankaupan merkitys korostuu. Kun Venäjä myrkytti oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin elokuussa 2020, Yhdysvallat ja eu vastasivat talouspakotteilla. Kun Kiina suuttui viime vuoden lopulla Liettualle siitä, että Liettua antoi Taiwanin avata edustuston Vilnaan, Kiina aloitti kauppasodan. Normaalioloissa Harju vierailisi suurlähettilään kanssa enemmän ruotsalaisissa ja Ruotsissa toimivien suomalaisten yritysten ”Jos haluaa vaikuttaa maailman isoihin juttuihin, täytyy olla valtiolla töissä.”
32 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 Tannerilta oli kysytty, miten teoreettisesta filosofiasta valmistunut päätyy hakemaan diplomaatiksi. Generalistille selkeä diplomaatin ura tuntui houkuttelevalta. Tanner aloitti kavaku 31:llä vuonna 2005. Kurssin kuraattorina toimi Tapani Brotherus , jonka nimi tuli suomalaisille tutuksi Ylen Invisible Heroes -televisiosarjasta vuonna 2019. Sarja kuvaa, kuinka Suomen asiainhoitajana Chilessä toiminut Brotherus kollegoineen auttoi tuhansia chileläisiä pakenemaan vuoden 1973 vallankaappauksen jälkeen – vastoin Suomen virallista linjaa. ”Silloin muistan, että oli vahva narratiivi, että liian kulmikkaat persoonat karsitaan kavaku-haussa pois, koska diplomaatin kuuluu olla hajuton ja mauton. Tapani kaikella persoonallaan ja läsnäolollaan ja viisaudellaan asetti täysin päinvastaisen standardin, että suomalainen diplomaatti voi ja vähän pitääkin olla persoona”, Tanner kertoo. Tannerin nimi on vilahdellut julkisuudessa usein sen jälkeen, kun hän sai ulkoministeri Pekka Haavistolta (vihr) vastuulleen Syyrian al-Holin vankileirillä olevien suomalaisten kotiuttamisen. Elokuussa Tanner johti Afganistanissa Suomen laajasti uutisoitua evakuointioperaatiota. Miltä julkisuudessa esillä oleminen on virkamiehestä tuntunut? ”Monenlaiselta. Mä olen yrittänyt välttää sitä, etten alkaisi tuntea viehtymystä esiintymistä kohtaan, koska sellainen tenho on kiistatta olemassa.” Vaikka diplomatiassa ei koskaan luovuta luottamuksellisuudesta, on työ yhä julkisempaa ja samalla diplomaatit enemmän esillä. Yhdysvaltain-suurlähettiläs Mikko Hautalakin on Suomen Kuvalehden vakikolumnisti. ”Puhutaan digidiplomatiasta, jossa suurlähettiläät ovat Twitterissä kommentoimassa asioita reaaliaikaisesti”, kertoo professori Clerc. Tanner uskoo, että virkamiestenkin täytyy pystyä selittämään, miten on toimittu ja miksi. ”Mä en usko sellaiseen, että viranomainen voisi pysyä täysin piilossa. Se ei vaan kuulu oikeusvaltioon.” Kun Tannerin kavaku alkoi syksyllä 2005, ulkoministeriö kävi yhä läpi edellisenä jouluna iskenyttä Thaimaan tsunamia ja sitä, mitä katastrofin hoitamisesta voitaisiin oppia. ”Se tapa poikkesi kaikesta siitä, mitä olin aiemmin nähnyt. Miten aidosti ja rehellisesti haluttiin ottaa opiksi ja mennä eteenpäin. Osittain sen takia kiinnostuin konsuliasioista.” Tanner työskenteli kolme vuotta konsuliyksikön kriisija avustustiimin johtajana. Niinä vuosina hänen pöydälleen tulivat Syyriaan lähteneet suomalaiset Isis-taistelijat sekä nykyään kokoomuksen kansanedustajana toimivan Atte Kalevan ja tämän vaimon sieppaus Jemenissä. Niistä Tanner ei voi paljoa puhua. Diplomatiaa tutkinut Clerc uskoo, että tulevaisuudessa konsulit ovat niitä diplomaatteja, joiden työ on yhä tärkeämpää. Tanner viittaa ”yk-guruun”, tutkija Richard Gowaniin , jonka mukaan konsuliasiat ovat ainoa ulkoministeriön osa, jolla on oikeasti poliittista merkitystä. Tanner kertoo nähneensä läheltä useita ministereitä, jotka ovat yhtäkkiä tajunneet konsuliasioiden merkityksen. Yksi näistä on todennäköisesti ulkoministeri Timo Soini (ps/sin), jonka diplomaattiavustajana Tanner oli kolme vuotta. Soini kuvaa syksyllä ilmestyneessä kirjassaan Yhden miehen enemmistö , kuinka vaikea paikka suomalaisen lähetystyöntekijän sieppaus Afganistanissa vuonna 2017 hänelle oli. Suomessa on pidetty tärkeänä, että vaikka hallitukset vaihtuvat, pitkä linja säilyy. Ulkopolitiikassa se lisää ennakoitavuutta ja luottamusta. Pitkään linjaan on kuulunut muun muassa hyvä keskusteluyhteys Venäjän kanssa, mutta samalla asema länsimaana ja eu:n jäsenenä, rooli diplomatian sillanrakentajana sekä tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolestapuhujana. Jos ulkoministeri haluaa poiketa linjasta, diplomaattiavustaja voi varoittaa seurauksista. Ulkoministerikaudellaan Soini joutui kohun keskelle osallistuttuaan Kanadassa abortinvastaiseen mielenosoitukseen, vaikka virallisesti Suomi kannattaa oikeutta aborttiin. Tanner kertoo, että Soini käytti oikeuttaan jättää puheistaan pois kieltä, joka olisi ollut vastoin hänen vakaumustaan. Mitään kehitysyhteistyöhankkeita lisääntymisterveyden tueksi ei kuitenkaan keskeytetty. AFGANISTANIN kaoottisesta evakuointioperaatiosta huolimatta uran vaikein paikka on nykyinen al-Hol-tehtävä. ”Siinä on kaikki ollut vaikeaa, ihan kaikki. Afganistan oli lyhyt intensiivinen sprintti, jossa mentiin koko ajan eteenpäin. Al-Hol on ollut totaalinen lukko, jonka eri käänteiden avaamiseksi on täytynyt rakentaa koko juttu uusiksi, purkaa neuvottelutilanne aina osiin.” luona. Marraskuussa Harju ja suurlähettiläs Maimo Henriksson olivat kolme päivää Pohjois-Ruotsissa, jossa on meneillään 107 miljardin euron teollisuusinvestoinnit. ”Haluttiin selvitellä, mitä mahdollisuuksia siellä olisi suomalaisilla yrityksillä tulla mukaan niihin tai olisivatko ruotsalaisyritykset halukkaita tekemään yhteistyötä”, Harju selittää matkan tarkoitusta. Elinkeinoelämän ja diplomatian suhde on monimutkainen. Suomen valtio on rakentanut maineensa ihmisoikeuksien ja tasa-arvon varaan. Vienninedistäminen vaikkapa uiguureja sortavassa ja toisinajattelijoita tappavassa Kiinassa voi kuulostaa groteskilta. ”Se on paradoksi, jossa usein kuitenkin vienninedistäminen voittaa”, sanoo professori Clerc. Suomi esimerkiksi vie aseita Arabiemiraatteihin, vaikka maa on osallisena Jemenin sodassa. Arabiemiraatit tunnetaan myös surkeasta ihmisoikeustilanteesta, mutta silti Dubaissa on käynnissä vienninedistämiseen keskittyvä maailmannäyttely Expo, jossa Suomikin on mukana. Kaupankäynnistä kieltäytyminen voisi kuitenkin olla Suomen kaltaisen pienen maan talouden kannalta järjetöntä. Tuskinpa Kiinaa hetkauttaa, onko länsisiperialainen mikrovaltio sen kelkassa vai ei. Suomen ratkaisu on ollut tehdä kauppaa, mutta pyrkiä vaikuttamaan asioihin muilla keinoilla esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan kautta. Kehitysyhteistyövaroista voidaan rahoittaa maan sisällä ihmisoikeuksia edistäviä järjestöjä, Harju kertoo. Ongelmakohtia nostetaan esiin myös keskusteluissa suljettujen ovien takana. Pohjois-Ruotsin matkasta on kulunut kaksi viikkoa, mutta Harju ei ole ehtinyt kirjoittaa matkaraporttiaan. Usein kirjoittaminen venyy iltoihin ja viikonloppuihin. Harjun tavoitteena on pitää viikossa kaksi kokouksetonta kirjoituspäivää, mutta se ei onnistu tälläkään viikolla. ”OOTKO KUULLUT, mitä eroa on teoreettisella ja käytännöllisellä filosofialla?” Jussi Tanner kysyy ja virnistää. Haastattelua on kulunut pari minuuttia. ”Jos valmistuu käytännöllisestä filosofiasta, ei ole käytännön mahdollisuuksia saada töitä. Jos valmistuu teoreettisesta filosofiasta, kuten minä, ei ole edes teoreettisia mahdollisuuksia saada töitä. Kerroin tämän mun kavaku-haastattelussa.” Suomen 92 edustustosta ainakin kuudellakymmenellä on sauna lähetystössä, residenssissä tai molemmissa. Moskovan suur lähetystössä saunoja on peräti neljä.
33 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 ? JUSSI TANNER • Opiskellut teoreettista filosofiaa. • Aloittanut kavaku 31:llä vuonna 2005. • Ulkomaankomennuksilla Roomassa ja New Yorkissa. Johti Suomen evakuointi operaatiota Afganistanissa Kabulin lentokentällä elokuussa 2021. Ulko ministeriössä muun muassa oikeudellisella osastolla, konsulipalveluissa, Eurooppaosastolla ja ulkoministerin diplomaattiavustajana. Nykyään hoitaa al-Hol-erityistehtävää. • Osaa suomen ja ruotsin lisäksi englantia, italiaa, ranskaa ja espanjaa.
34 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 kolumbialaiselta diplomaatilta, joka lähti edistämään asiaa guatemalalaisen ja singaporelaisen kollegansa kanssa. He tunsivat YK:n sihteeristöstä oikeita ihmisiä ja osasivat ajaa asiaa niin, että vuonna 2015 jäsenmaat sopivat yhteisistä tavoitteista. Parempaan maailmaan voi pyrkiä, mutta aktivistiksi ei diplomaattikaan voi heittäytyä. Ståhle ja Vento pohtivat, ettei diplomaatin ura ehkä sovi sellaiselle, joka haluaa edistää vain tiettyjä kysymyksiä. ”Jos olisi aivan aatteenpalolla mukana, se voisi olla raastavaa välillä, koska isot laivat kääntyvät hitaasti”, Ståhle sanoo. Se voi myös kyynistää. Sitä on pidetty jopa vanhojen ja ”kaiken nähneiden” diplomaattien ammattivaivana. KUN HARJU, STÅHLE JA VENTO kahdenkymmenen vuoden päästä saattavat olla suurlähettiläitä tai muita korkeita virkahenkilöitä, Clerc uskoo, että kansainväliset suhteet ovat kovemmat kuin vielä parikymmentä vuotta sitten. Kovemmilla suhteilla Clerc tarkoittaa sitä, että ”kukin valtio punnitsee omaa voimaansa ja käyttää sitä ilman esteitä, kunnes toiset valtiot tulevat vastaan”. Kynnys käyttää sotavoimaa on jo nyt matalampi kuin vielä 2000luvun alussa. Kolmas maailmansota ei ole syttymässä, mutta uhkailua, painostamista, vallankäyttöä ja sanktioita esiintyy yhä enemmän. Euroopassa pakolaiskriisi nostatti oikeistopopulismin uuteen kukoistukseen. Koronaviruspandemia sai valtiot sulkemaan rajansa ja tappelemaan verissäpäin rokotteista. Yhdysvaltain ex-presidentti Donald Trump repi niin Pariisin ilmastosopimuksen kuin Iranin ydinsopimuksen. Niiden takana oli vuosien, jopa vuosikymmenien diplomaattisia ponnisteluja. Ei kovin helppoja lähtökohtia diplomaateille. Clercin mukaan kylmän sodan jälkeen maailmassa vallitsi ajatus, että valtiot jakavat jotain yhteistä, kansainvälisen ilmapiirin ja pyrkimyksen, että Yhdysvaltojen ohjauksen alla kaikki pyrkivät rauhaan ja demokratiaan. Tällainen yhteinen pyrkimys on kadonnut melkein kokonaan, Clerc sanoo. Suomelle, muille pienille maille ja oikeastaan koko Euroopalle nykyisen maailmanjärjestyksen luhistuminen ja suurvaltapolitiikan paluu ovat ongelmia. Yhtäkkiä puhutaan jälleen etupiiripolitiikasta, ja Suomeenkin vaikuttavia asioita sovitaan suurvaltojen kesken Henriksson on huomannut, että ulkoministeriön hyvä puoli on se, että uusia tehtäviä saa eläköitymiseen asti. ”Minulla oli monta kaveria, jotka nelikymppisenä olivat saaneet nopeasti hyvät työt, mutta miettivät, että äh, teenkö tätä nyt vielä 25 vuotta”, Henriksson kertoo. Henriksson aloitti Tukholmassa suurlähettiläänä syksyn alussa. Aiemmin hän on työskennellyt Moskovan-suurlähetystössä ja ulkoministeriön itäosaston päällikkönä. Suomi on viikon aikana näkynyt ruotsalaismedian otsikoissa itsenäisyyspäivän, hävittäjäkauppojen ja Sanna Marinin bile kohun takia. Ericssonilla vierailun aikana Twitterissä leviää Dagens Nyheterin kolumni, jossa Marinia syytetään julkkisten nuoleskelusta ja klikkien keräämisestä. ”Oho. Siis Dagens Nyheterissä? Ou nou. Täytyypä lukea”, Henriksson sanoo. HARJU EI TIEDÄ, haluaisiko hän tulevaisuudessa suurlähettilääksi. ”Se on oikeasti aika vaativa homma. Heillä on ihan aamusta iltaan joka päivä töitä ja viikonloppuisin. Vapaa-ajan ja työn raja on häilyvä. Se on ehkä samantyyppinen homma kuin olla suuressa yrityksessä toimitusjohtaja.” Diplomaatin työssä Liisa-Maija Harju, Anni Ståhle ja Eero Vento pitävät työtehtävien monipuolisuudesta ja arvoista: ulkoministeriössä on helppo seistä työnsä takana. ”Suomi puolustaa demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja sääntöperustaista maailmanjärjestystä. On helppo samaistua isoihin arvoihin ja tuntuu helpolta toimia Suomen edustajana”, Vento pohtii. Entä voiko diplomaatti olla maailmanparantaja? ”No eihän tätä työtä voi tehdä, jos ei oo maailmanparantaja!”, Harju toteaa ykskantaan. ”Jos me haluttaisiin vain hyvää palkkaa, me kaikki oltaisiin yksityisellä sektorilla.” Suomen diplomaatit ajavat ensisijaisesti suomalaisten asiaa, mutta vaikuttamistyötä tehdään myös asemamaassa. Ulla Väistö kertoo, että toimiessaan Romanian suurlähettiläänä hän pyrki muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa parantamaan romanivähemmistön asemaa vaikuttamalla paikallisiin viranomaisiin. Parhaimmillaan diplomaatilla voi olla huomattavasti vaikutusvaltaa. Esimerkiksi Harjun gradututkimuksessa selvisi, että idea yk:n kestävän kehityksen tavoitteisiin tuli Tanner myöntää, että on usein turhautunut, mutta hän ei suhtaudu töihinsä kovin tunteikkaasti. Kakkossuurlähettiläänä yk:ssa Tanner sanoo nähneensä paljon enemmän tunteita kuin kriisitilanteissa. yk:ssa neuvotellaan suljettujen ovien takana perinteisesti ”vain” pilkun paikasta ja kielestä, jota sopimuksissa ja julkilausumissa käytetään. Kieli on kansainvälisen politiikan pohja, ja pelkästään se, onko englanninkielisen sanan edessä a vai the voi muuttaa tulkintaa. ”Kriisitilanteissa ollaan usein korostetun tyynesti, mutta yk:ssa tunteet leiskuvat. On turhautumista ja raivoa ja surua ja toiveikkuutta ja riemua ja kyyneliä ja kaikkea näkyvää tunneilmaisua.” Yleensä diplomatian show on kohdistettu oman maan medialle ja kansalaisille. Suljettujen ovien takana show'ta pidetään kuitenkin muille valtioille. Sekin voi olla osa neuvottelutaktiikkaa. TORSTAIAAMUNA neuvotteluhuone ja aula jäävät vihdoin taakse, kun Liisa-Maija Harju lähtee suurlähettiläs Maimo Henrikssonin kanssa tapaamaan teknologiayhtiö Ericssonin edustajia. Autonkuljettaja kyyditsee seurueen pienellä henkilöautolla. Suomalaiseen tyyliin eivät sovi jenkkien katumaasturit. Henriksson on palannut myöhään edellisiltana Helsingistä, jossa Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson on ollut hallituskautensa ensimmäisellä vierailulla ulkomailla. Vierailuja varten ulkoministeriössä on protokollapalveluiden osasto, joka hoitaa kaikki ulkoministerin ja pääministerin vierailujen muodollisuudet ja käytännön järjestelyt. Jo lentokoneen ovella Anderssonia oli vastassa protokollapalveluiden työntekijä, joka kulki hänen mukanaan koko päivän. Avasi ovet, osoitti istumapaikat ruokapöydissä ja varmisti aikataulussa pysymisen. Ericssonin konttorilla Harju ja Henriksson ohjataan kokoushuoneeseen. Toimittaja saa taas jäädä aulaan odottamaan. Keskustelujen jälkeen Ericssonin edustajat antavat ”demokierroksen” hallissa, jossa on esillä firman uusimpia tuotteita. Ne kaikki liittyvät jollain tapaa 5G-verkkoon, jonka suuresta tulemisesta on puhuttu jo vuosia. Suomalaisdiplomaateille aihe on kiinnostava erityisesti siksi, että Suomessakin monet yritykset kilpailevat 5G-herruudesta. Paluumatkalla Henriksson kertoo ajatuksiaan diplomaatin työstä. Kuusikymppinen
35 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 niistä ei ollut Aasiassa. Sen jälkeen kiinnostuksen kohteet ovat muuttuneet. Kavakun aikana Ståhle oli töissä Intian-suurlähetystössä, ja syksyllä hän on lähdössä Malesian-suurlähetystöön. Eero Vento ei vielä tiedä, millä osastolla hän syksyllä työskentelee. Vento ei hakenut ulkomaanedustustojen paikkoja, ja Helsingin paikat tulevat hakuun vasta keväällä. Jos vain mahdollista, Vento haluaisi jatkaa Afganistan-tiimissä. Siellä hän on viihtynyt. Jussi Tanner jatkaa kolmatta vuotta työtään al-Holin naisten ja lasten parissa. Heitä on leirillä yhä noin kymmenen, ja erityisesti lasten tilanne on karmea. Ulla Väistö on luvannut olla kuraattorina vielä yhden kavakun. Sen jälkeen viimeinenkin työrupeama ulkoministeriöllä on ohi. Liisa-Maija Harju muuttaa ensi syksynä Tukholmasta Etelä-Afrikan Pretoriaan, suurlähetystön kakkoseksi eli suurlähettilään sijaiseksi. Sen jälkeen edessä on paluu Helsinkiin, koska diplomaatti voi olla korkeintaan kaksi peräkkäistä pestiä ulkomailla. Sillä varmistetaan, että diplomaatilla säilyy ymmärrys kaikista tärkeimmästä maasta, Suomesta. Mutta nyt Harjun on taas mentävä. On torstai-iltapäivä, ja pian Saksan suurlähetystössä alkaa jazz-konsertti. Sinne ovet olisivat auenneet meillekin, ellei korona olisi rajoittanut osallistuja määrää. • JUTTUA VARTEN ON HAASTATELTU MYÖS ULKOMINISTERIÖN HENKILÖSTÖSUUNNITTELUTIIMIN VETÄJÄÄ MARJA ROSVALLIA. LÄHTEENÄ ON KÄYTETTY JO MAINITTUJEN LISÄKSI KLAUS TÖRNUDDIN KIRJAA TURVALLISUUS ON OVEN AVAAMISTA: TARINOITA NUORILLE DIPLOMAATEILLE (2005) SEKÄ HISKI HAUKKALAN KIRJAA SUUREN PELIN PALUU (2020). YLIOPPILASLEHTI ON KOMPENSOINUT TUKHOLMANMATKASTA AIHEUTUNEET HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT. suljettujen ovien takana, kuten Yhdysvaltojen ja Venäjän neuvotteluissa Naton laajentumisesta tammikuun alkupuolella. Samalla jäsenmaiden sisäpolitiikka on jumiuttanut Euroopan unionin, ja sama ongelma uhkaa Clercin mukaan muutakin kansainvälistä politiikkaa: kompromissihalu on huvennut olemattomiin. Sen on työssään huomannut myös Jussi Tanner. Valtioiden diplomaattisissa kannoissa näkyy sisäpoliittisesti kiristynyt tilanne: ”Kaikki tietää, että hallitus pelkää siinäkin maassa populistista oppositiota. Se vaikuttaa keskusteluilmapiiriin. Liikkumavara on pienempi kuin aiemmin.” Tanner ei halua antaa esimerkkejä, mutta sanoo, että osa al-Holiin liittyvistä neuvottelukumppaneista on tämän takia ”aika vaikeita”. Entä ilmastonmuutos, voidaanko se ratkaista diplomatialla? Ei pelkästään, mutta diplomatia on osa ratkaisua, sanoo Ståhle. Niin kauan kuin diplomatiaa tehdään, saadaan välillä myös tuloksia, muistuttaa Clerc. Liisa-Maija Harju on optimistinen. Hän on seurannut ilmastoasioita opinnoissaan ja töissään jo parikymmentä vuotta, ja sinä aikana edistystä on tapahtunut. Harjun mukaan monet parhaat kansainväliset sopimukset on tehty juuri ympäristöasioissa. Diplomatiaa tarvitaan myös siksi, etteivät valtiot ilmastoasioissa välttämättä halua sitoutua sopimuksiin, jotka olisivat hyväksi kansainväliselle yhteisölle, mutta aiheuttaisivat niille kansallista haittaa. Kotisohvilta on helppo huudella, miksei sopimuksia vain runtata, vaikka kaikkia se ei miellyttäisi. Valittaahan oppositiokin kaikesta, mitä hallitus tekee. Kansainvälinen politiikka ei kuitenkaan toimi kuin sisäpolitiikka. Oppositiota ei ole olemassa, kaikki ovat osa hallitusta. Kohta Euroopan reunamilla saattaa olla avoin sota, joka Clercin mukaan muistuttaa pohjimmiltaan Korean sotaa. Vastakkain ovat Ukraina ja Itä-Ukrainan separatistiryhmät, mutta todellisuudessa Yhdysvallat ja Venäjä. Tämän lehden painoon mennessä tilanne oli yhä jännitteinen. Mukana neuvotteluissa ovat korkean tason diplomaatit. Viime kädessä vastuun sodasta kantavat kuitenkin poliitikot. Siksi ei auta kuin odottaa. ANNI STÅHLE muistaa luetelleensa kavaku-haastattelussa pitkän listan maita, joihin voisi kuvitella lähtevänsä töihin. Yksikään
36 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 KOVAT PIIPUSSA Viime joulukuussa Suomi teki suuren ostoksen. Yli kahdeksan miljardia euroa päätettiin käyttää 64 hävittäjän hankkimiseen. Näitä valittuja hävittäjiä on markkinoitu ahkerasti suomalaisille, myös lapsille. Uusien sotakoneiden elinkaarikustannukset ulottuvat 2060-luvulle. Pyysimme silloisia aikuisia esittämään näkemyksensä hävittäjähankinnoista. Teksti JOHANNES ROVIOMAA Teokset ALI, ALPO, BERTTA, ELINA, HEDDA, LIINA & OLAVI OLAVI, 2 V NATON 5. ARTIKLA (2021) HUOPAKYNÄ, KOPIOPAPERI OLAVI, 2 V ITÄMEREN ALUEEN VAKAUDEN HINTA (2021) HUOPAKYNÄ, KOPIOPAPERI
37 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 IIME JOULUKUUSSA Suomi teki 8,4 miljardin euron suuruisen ostopäätöksen. Hallitus kertoi ostavansa 64 kappaletta yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin f-35a Lightning ii -hävittäjiä. hx-hankkeen kokonaishinnaksi on arvioitu noin 30 miljardia euroa. Se koostuu hankintahinnan lisäksi hävittäjien elinkaarikustannuksista, eli koneiden käytöstä, huollosta, päivittämisestä, infrastruktuurin ylläpidosta ja muista hävittäjien käyttämisestä koituvista kuluista. Esimerkiksi yhden f-35-hävittäjän lentotunti maksaa noin 10?000 euroa. Yhdysvaltalaisilta valmistajilta kerättyjen tietojen perusteella 65 koneen f-35laivueen 30 vuoden elinkaarihinta olisi yli 38 miljardia euroa. Kanadalainen politiikan ja oikeus tieteiden professori Michael Byers on tehnyt f-35hävittäjistä riskianalyyseja. Byersin mukaan pahimmassa skenaariossa elinkaarikustannukset 65 koneella voisivat nousta jopa 85 miljardiin euroon. Suomen laskelmat ovat kaukana näistä. Yhden hävittäjän hinta, elinkaarikustannukset mukaan laskettuna, on noin 450 miljoonaa euroa. Se vastaa esimerkiksi 3?500 uuden ambulanssin hintaa tai 10?000 sairaanhoitajan keskimääräistä vuosi ansiota. HÄVITTÄJIEN lukumäärä perustuu vuonna 1947 solmittuun Pariisin rauhan sopimukseen. Suomi kuului toisen maailmansodan häviäjiin, joille asetettiin rajoituksia asevoimien kokoon. Suomen ilmavoimille säädettiin 60 koneen enimmäismäärä. 1990-luvulla f/a-18-Hornetteja hankittiin tämän lukumäärän pohjalta. Juha Sipilän (kesk) johtamaan hallitusohjelmaan kirjattiin kauppa ehdoiksi, että hx-hanke korvaa Hornettien suorituskyvyn täysimääräisesti. Tulevat hävittäjähankinnat ovat kuitenkin monin verroin täysimääräistä korvaamista suuremmat. Niiden tärkeimmäksi kriteeriksi valittiin suorituskyky. Muut vaihtoehdot, kuten nykyisten hävittäjien käyttöiän pidentäminen tai pienemmän hävittäjämäärän ostaminen, ammuttiin nopeasti alas. ”Puolustusvoimien esitys valittavasta järjestelmästä perustui sotapelien tuloksiin ja arvioon tulevaisuuden kehityspotentiaalista”, kerrottiin joulukuussa julkaistussa Valtioneuvoston tiedotteessa. HÄVITTÄJIEN elinkaarikustannukset saattavat nousta merkittävästi tulevaisuudessa muun muassa työn hinnan, raaka-aineiden saatavuuden ja valuuttamuutosten takia. Taloudelliset suunnitelmat ja todellisuus eivät ole kohdanneet Suomen asekaupoissa myöskään historiallisesti tarkasteltuna. Kun 1990-luvulla hierottiin Hornet-kauppoja, Yhdysvallat houkutteli Suomea lukuisilla vasta kaupoilla, jotka jäivät enimmäkseen lupausten tasolle. Nyt Suomi on ostamassa aseita, joita jopa Yhdysvaltain asevoimien johto pitää liian kalliina. Yhdysvaltain valtiontalouden tarkastusvirasto gao julkaisi heinäkuussa 2021 raportin, jossa vaadittiin F-35-valmistajaa leikkaamaan valmistuskuluja. Maailman valtiot käyttävät vuosittain asehankintoihin 2?000 miljardia dollaria ja tukevat fossiiliteollisuutta 5?000 miljardilla. Suomi haluaa olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Samanaikaisesti hävittäjäkaupat vauhdittavat aseiden kilpavarustelua ja fossiiliteollisuutta. Nykyiset hävittäjät tuottavat noin puolet Puolustusvoimien kaikista päästöistä. SaferGlobe-ajatushautomon mukaan Suomi on kunnostautunut myös aseiden viennissä. Ajatushautomon raportin mukaan suomalaisyritykset ovat 2000-luvulla vieneet siviiliaseita ja sotatuotteita yli kahden miljardin euron arvosta yli sataan maahan. Vuonna 2020 Suomi vei aseita yhteensä noin 160 miljoonalla eurolla 70 maahan. Niin ei välttämättä tarvitsisi olla. Nobel-palkitut tutkijat laativat vuonna 2021 maailman valtioille vetoomuksen. Heidän mielestään sotilasmenoja pitäisi karsia ja säästyneet rahat käyttää ihmiskunnan suurten ongelmien, kuten V ? OLAVI, 2 V TULIMERI ITÄISEN VIHOLLISEN YLLÄ (2021) HUOPAKYNÄ, KOPIOPAPERI OLAVI, 2 V KALLIIT LELUT – VAPISE KREML! (2021) HUOPAKYNÄ, KOPIOPAPERI
38 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 BERTTA, 11 V JAG GRIPEN: ASETELMA (2021) VAHALIIDUT PAPERILLE ALPO, 7 V USKOTTAVA PUOLUSTUSKYKY (2022) PUUVÄRIT JA LYIJYKYNÄ PAPERILLE ELINA, 4 V HÄIVEOMINAISUUS: HÄVITTÄJÄ NÄYTTÄÄ KALALTA (2022) PUUVÄRIT JA LYIJYKYNÄ PAPERILLE LIINA 7 V SUPER HORNET – IHMEPILVIVAUHTI (2021) PUUVÄRIT, KOPIOPAPERI ilmastonmuutoksen ja pandemioiden torjuntaan. USEIN YHTEISKUNNAN palveluiden riittämättömyyttä perustellaan resurssien puutteella. Esimerkiksi vuonna 2018 Helsingin Meilahteen valmistui lastensairaala, jonka kustannukset olivat noin 185 miljoonaa euroa. Lastensairaalaa rahoitettiin 38 miljoonalla eurolla kansalaiskeräyksen voimin. Sanna Marinin hallitus on esittänyt leikkauksia muun muassa taiteen ja kulttuurin, tieteen ja tutkimuksen ja nuorisotyön määrärahoihin. (Julkisen paineen takia monia leikkauksia on sittemmin peruttu.) Koronapandemian takia Suomi on ottanut lisää velkaa noin 30 miljardia euroa. Hävittäjähankintojen takia eduskunta kasvatti vuoden 2021 puolustusbudjettia 1,7 miljardilla eurolla eli 54 prosenttia. Se tarkoittaa sitä, että seuraavat vuosikymmenet 0,7 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta sijoitetaan uusiin hävittäjiin. Vuonna 2015 puolustusvoimien ulkoisen viestinnän tavoitteena oli, että kansalaiset eivät vaikeassa taloustilanteessa kyseenalaista puolustukseen tehtäviä lisäsatsauksia – etenkään hävittäjäkauppoja. Hävittäjähankinnat on myös tarkoituksella ajoitettu vaalikausien väliin. Poliitikkojen mukaan Suomen historian suurimmasta hankinnasta tehtiin päätös yksimielisesti. Ne harvat poliitikot, jotka ovat tarkastelleet hankintoja kriittisesti, ovat saaneet eduskunnalta kurinpalautusta. Rauhanjärjestöjen vuonna 2021 teettämän mielipidekyselyn mukaan kansalaismielipide oli kaikkea muuta kuin yksimielinen. Rauhanliiton, Rauhanpuolustajien ja Sadankomitean kyselyyn vastasi 1?025 suomalaista. Noin 40 prosenttia vastaajista olisi halunnut pienentää hankintaa tai luopua siitä kokonaan, koronapandemiaan vedoten. Yhtä moni kannatti hankintojen nykyistä laajuutta. Viidennes vastaajista ei osannut ottaa kantaa. UUSIA HÄVITTÄJIÄ on markkinoitu suomalaisille ahkerasti. Puolustusministeriö julkaisi hävittäjävalmistajien markkinointivideoita myös omilla verkkosivuillaan. Niissä hävittäjä lentää revontulien keskellä liehuvan Suomen lipun läpi. Eeppinen kuvasto esittelee aavikkoja, arktista luontoa ja avaruusraketteja. (Lockheed valmistaa myös avaruusteknologiaa). Hävittäjien markkinointivideot ovat tuttuja Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Noora Kotilaiselle , joka tutkii suomalaista militarismia. Hän on tutkinut myös aseyhtiöiden hävittäjävideoiden narratiiveja. Militarismilla hän tarkoittaa sotilaallisten
39 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 HEDDA, 8 V HIIRET PITÄÄ HÄVITTÄÄ (2021) PUUVÄRIT, VESIVÄRIPAPERI ?
40 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 arvojen vaalimista ja niiden erityisasemaa yhteiskunnassa. ”Aseyhtiöt käyttivät viestinnässään räikeästi hyväkseen kansallisia aineksia, kuten Kalevalaa , luonnon puhtautta, metsää ja puolustushistoriamme myyttejä, joita Suomessa käytetään muutenkin militarismin perustelussa”, Kotilainen kertoo. Kotilaisen mukaan niitä voi pitää esimerkkinä suomalaisen arjen ja lapsuuden militarisaatiosta. ”SUOMALAISENKIN lapsuuden militarisaatiosta kertovat arjen esimerkit. Militarisaatiota on, kun lasten jalkapalloturnauksen aulaan tuodaan Puolustusvoimien lentokonesimulaattori tai päiväkotilapsia viedään Kaivopuistoon katsomaan hävittäjiä ja lapsille jaetaan Lockheed Martinin lippalakkeja.” Suomi on Kotilaisen mukaan kulttuurisesti ja poliittisesti katsottuna militaristinen valtio. Sen kriittinen tutkiminen aiheuttaa hänen mukaansa usein kiusaantumista ja ärsyyntymistä, toisinaan myös vaiennus pyrkimyksiä. Kotilaisen mielestä se kertoo siitä, että tutkimukselle on tarvetta. Aiemmin Maanpuolustuskorkeakoulussa ja Ulkopoliittisessa instituutissa työskennellyt Kotilainen johtaa tällä hetkellä Koneen säätiön rahoittamaa hanketta, jossa tarkastellaan sotilaallisen vallan kieltä suomalaisessa demokratiassa. Militarismin voimasta kertoo hänestä esimerkiksi se, että on helpompi kuvitella maailmanloppu kuin maailma ilman sotaa ja aseita. Kotilainen kuvailee hävittäjäkauppoja salailevaksi kähminnäksi, josta hyötyvät samat tahot, jotka ovat olleet päättämässä hankinnoista. Sotilasuralta ja päätöksiä valmistelemasta on usein siirrytty liukkaasti asevalmistajien lobbareiksi. ”Näissä tilanteissa demokraattiset periaatteet eivät ole toteutuneet”, Kotilainen sanoo. Entä mitä mieltä Kotilainen on Ylioppilaslehden avustajien piirustuksista? ”Useammassa lasten kuvassa tuli esiin sanan hävittäjä merkitys, jokin, joka hävittää tai tuhoaa asioita. Hävittäjät kuvataan värillisen elollisen luonnon kanssa vastakohtaisina, tummina ja raskaina möykkyinä taivaalla”, Kotilainen kommentoi. ”Toisaalta joissain kuvissa tekniseen hävittäjään oli liitetty inhimillistäviä tai eläimellistäviä piirteitä: Hymy, silmät, kasvonpiirteitä tai lintumainen olemus. Tämä on tietysti lasten piirroksille ominaista, mutta voisi sitä tulkita niinkin, että personifioivat piirteet pehmentävät lentokoneen teknistä olemusta.” ”Yksi taistelukone oli hävittämässä hiiriä…” • ARTIKKELISSA ON KÄYTETTY LÄHTEENÄ RAPORTTI UUSIEN HÄVITTÄJIEN HAN KINNASTA -TIETOKIRJAA (INTO, 2021), JONKA ON TOIMITTANUT KIMMO KILJUNEN. OSA LAPSISTA KIELTÄYTYI PIIRTÄMÄSTÄ HÄVITTÄJIÄ EETTISIIN SYIHIN VEDOTEN. KÖSSI, 8 V HEDELMÄHÄVITTÄJÄ (2021) DIGITAIDE, IPAD PRO ALI, 4 V UNTITLED (2021) DIGITAIDE, IPAD
Historia, valtiotieteet Kasvatustiede, psykologia Kirjoittaminen, kieliopinnot Teatteri, näyttelijäntyö Oikeustiede, kauppatieteet Aloita yliopistosi Akatemiassa www.akatemia.org Katso myös muut opinnot Kauniainen • elokuvaja tv-työ • journalismi • k asvatustiede • näyttelijäntyö • psykologia • valokuvaus • ympäristölinja • yhteiskunnallinen linja 10.8.2022–2.6.2023 TAMPERE HAE NYT! voio.fi VOITSILLA KANSANOPISTOVUOSI KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1. 5.-31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ. Kannattaa kysellä myös aiemmin vapautuvia huoneita! Soluasunnot: 215€-290€/kk/asukas Tiedustelut puh. (09) 3877133 toimisto@latokartanonyokyla.fi www.latokartanonyokyla.fi HEI ABI! TÄMÄ ON YLIOPPILASLEHTI. HELSINGIN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN LEHTI KÄSITTELEE YHTEISKUNNALLISIA KYSYMYKSIÄ MEIDÄN SUKUPOLVEMME NÄKÖKULMASTA. SEURAAMME KORKEAKOULUKENTTÄÄ, KOTIMAAN POLITIIKKAA, YMPÄRISTÖJA YHDENVERTAISUUSKYSYMYKSIÄ, KULTTUURIA JA VAIKKA MITÄ MUUTA. OPISKELIJANA VOIT TILATA LEHDEN HINTAAN 14,50 € / VUOSI. OHJEET LÖYTYVÄT OSOITTEESTA: WWW.YLIOPPILASLEHTI.FI/TILAAJAPALVELUT Töihin tai opiskelemaan Saksaan? Meillä voit suorittaa kielitutkintoja ja treenata kielitaitoa saksankursseilla! goethe.de/opisaksaa
42 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022
43 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 MAATALOUDEN TULEVAISUUS ? Teksti JOHANNES ROVIOMAA Kuvat MIIKKA PIRINEN Suomen maatalouspolitiikka on tutkijoiden, viljelijöiden ja poliitikkojen mukaan remontin tarpeessa. Päästöt eivät laske, eikä tuki järjestelmä kannusta ekologisesti kestävään viljelyyn. Miksi muutoksen tekeminen on niin vaikeaa?
44 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 UOMALAISEN maatalouden päästöt ovat junnanneet paikoillaan koko 2000-luvun. Tällä hetkellä maatalouden päästöt ovat noin 16 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Se vastaa 14 prosenttia koko maan päästöistä. Yli puolet Suomen maatalouden päästöistä tulee turvepelloista, vaikka niitä on kaikista Suomen pelloista vain kymmenesosa. Peltojen raivaaminen puolestaan aiheuttaa luontokatoa. 2000-luvulla uutta turvemaata on raivattu noin 50?000 hehtaaria, eli noin 70?000 jalkapallokentän verran. Tuotantoeläinten ruoansulatuksesta aiheutuvat metaanipäästöt ovat neljä prosenttia maatalouden kokonaispäästöistä. Varsin tarkkaan tiedetään sekin, miltä peltolohkojen valuma-alueilta suurimmat ympäristökuormat syntyvät. Suomen tavoite on vähentää maatalouden päästöjä vuoteen 2035 mennessä 29 prosenttia vuoden 2019 lukuihin verrattuna. Päästöjen määrä ei kuitenkaan ole laskenut, vaikka ilmastoja ympäristöongelmien ratkaisemiseen on jaettu siihen erikseen tarkoitettua rahaa. Poliittisten keinojen löytäminen maatalouden päästöjen vähentämiseksi on ollut hankalaa. Mistä se johtuu? MAATALOUTTA tuetaan Suomessa vuosittain noin kahdella miljardilla eurolla. Nykyinen tukijärjestelmä on monin tavoin erikoinen. Maanviljelijöille maksetaan suoria tai lähes suoria tukia pinta-alan perusteella. Mitä enemmän maata, sitä enemmän tukia. Se, miten maata käytetään, on tukien saamisen kannalta lähes yhdentekevää. Ruralia-instituutin agroekologian professori Juha Helenius kuvailee nykyistä tilannetta monin tavoin kestämättömäksi. Heleniuksen mukaan nykyinen maatalouspolitiikka ei huomioi riittävästi ravinnekuormitusta, ilmastonmuutosta tai lajikatoa. Ruokajärjestelmässä on kyse lannoiteravinteiden ja orgaanisen aineen, hiilen kierrosta. Nykyinen tilanne on Heleniuksen mukaan synnyttänyt pahan kierteen. Tehoviljely on pilannut etelän kivennäismaat. Vahinkoa paikataan ostamalla teollisesti tuotettuja lannoitteita, joiden käyttäminen puolestaan tuottaa haittaa vesistölle ja ympäristölle. ”Vallitsevassa poliittisessa ohjauksessa tämä on maataloustuottajille järkevää ja johdonmukaista toimintaa, eikä tilanne missään määrin ole heidän syytään”, Helenius sanoo. Helenius sanoo, että Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto mtk olisi halutessaan voinut olla aktiivisempi ympäristön ja talouden haasteiden ennakoimisessa. Ympäristön ja ilmaston lisäksi nykytilanne on kestämätön myös yksittäisen tuottajan näkökulmasta. Vuonna 2019 maatalousyrittäjän keskimääräinen tuntipalkka oli Luonnonvarakeskuksen mukaan 5,4 euroa. SUOMESSA kasvija eläintuotanto ovat jakautuneet maantieteellisesti. Etelässä viljellään viljelykasveja, kasvihuonetuotanto on keskittynyt Pohjanmaalle ja lypsykarjatiloja on eniten Pohjois-Pohjanmaalla ja PohjoisSavossa. Jakautumisesta pitäisi Heleniuksen mukaan pyrkiä eroon. Alueellinen erikoistuminen on johtanut tilanteeseen, jossa 80 prosenttia Eteläja LounaisSuomen pelloista tuottaa rehua ”KarjaSuomeen”, eli Pohjanmaalle, KeskiSuomeen ja Savoon, Helenius sanoo. Alueellinen erikoistuminen on perua 1970-luvulta. Silloin Suomessa luovuttiin taloudellisista syistä ”elinkelvottomista” maatiloista. Tilakokoja suurennettiin, ja tilat alkoivat erikoistua alueellisesti. smp:n Veikko Vennamo nimitti vaalikampanjassaan muutosta talonpojan tappolinjaksi. Euroopan unioniin liittymisen jälkeen alueellistuminen on jatkunut. On perusteltu, että se on maatalouden säilymisen edellytys. ”Kun tilojen määrä romahti kolmannekseen ja samalla peltoja eläinmäärät pysyivät ennallaan, talonpojat muuttuivat maatalousyrittäjiksi. Nyt heidän on satojen hehtaarien yksinäisyydessään taloudellisesti juostava alati kovempaa pysyäkseen paikoillaan”, Helenius sanoo. Maataloudesta tehtiin elinkeino, jonka taloudelliset ja tuotannolliset riskit kaatuvat yksittäisten maatalousyrittäjien niskaan. Siitä on muodostunut suomalaiseen maatalouteen rakenteellinen ongelma. Elintarvikeketju alkaa köyhtyneeltä maaseudulta, jossa juuri ja juuri toimeentulonsa ansaitsevat alkutuottajat tuottavat raakaaineita ”elintarviketehtaille”. Ne taas keskittyvät yhä enemmän kaupunkien ympärille, jonne myös elintarvikeketjun tuottama arvonlisä jää. ”Ketjun loppupää eli teollisuus ja kauppa voivat säädellä ruoanhintaa vetoamalla ulkomaiseen kilpailuun.” 1,3 euron panostusta vastaan viljelijät saavat markkinoilta noin yhden euron. JUUSO JOONA on uudistavaa viljelyä ja maaperän hiilensidontaa tutkiva väitöstutkija Helsingin yliopistossa. Hän on myös maanviljelijä, jonka pelloilla hyödynnetään uudistavan maanviljelyn menetelmiä. Uudistavassa maanviljelyksessä parannetaan tehoviljelyssä köyhtynyttä maaperää. Se tehdään muokkaamalla maata mahdollisimman vähän, pitämällä pelloilla mahdollisimman paljon kasvipeitettä, esimerkiksi nurmea, ja tukemalla kasvien yhteyttämistä. Lisäksi tarkoitus on kytkeytyä irti teollisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytöstä. Joonan mielestä maataloustukien pitäisi kannustaa siihen viljelijöitä laajemminkin. Hänestä mtk:n pitäisi myös edustaa voimakkaammin myös etelän luomutuottajia ja kasvinviljelijöitä. ”Viljelijöitä pitäisi kannustaa kasvattamaan maaperän hiilivarastoja monipuolisille viljelykierrolla, jatkuvalla kasvipeitteisyydellä, laidunnuksella ja orgaanisen aineksen lisäämisellä maksamalla siitä tulosperusteisesti.” Maatilojen suorista tuista ja kansallisista tuista olisi Joonan mukaan järkevämpää siirtyä ympäristöhyötyjen, vesistöjen parantamisen ja monimuotoisuuden lisäämisen tukemiseen. Ahdingossa oleville pitäisi hänen mielestään maksaa luopumistai siirtymä tukia. Tutkimuksessa siirtymistä ekologisesti kestävämpään viljelyyn valmistellaan jo, esimerkiksi Carbon Actionissa ja Suomen Akatemian rahoittaman strategisen tutkimuksen neuvoston Sompaja Just Food -hankkeissa. Poliittisessa päätöksenteossa se ei Joonan mukaan kuitenkaan näy. SATU HASSI valittiin ensimmäisen kerran vihreiden kansanedustajaksi vuonna 1991. Ympäristöministerinä hän toimi 1999–2002, ja tällä hallituskaudella hän istuu maaja metsätalousvaliokunnassa. Hassi sanoo seuranneensa Suomen maatalouspolitiikkaa ”monessa mielessä turhautuneena”. Hänen mukaansa maatalouspolitiikka oli monimutkaista jo 1990-luvun alussa, vaikka siitä päätettiin kansallisesti. Hankalaa on myös maatalouspolitiikasta keskusteleminen. Hassin mukaan ilmastovaikutuksista keskusteleminen herättää Suomessa aina vastarintaa. ”Kritiikki yritetään väistää väittämällä, että sillä syyllistetään yksittäisiä viljelijöitä. Maatalouspolitiikan kritisoiminen ei ole viljelijöiden syyllistämistä”, Hassi sanoo. Hassin mielestä on myös virheellistä väittää, että nykyisten viljelymenetelmien S
45 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 ? Oripäässä kerätään jyrsinturvetta, joka nostetaan kuivattuna traktorin kyytiin. Turpeen päästöt ovat noin puolet kaikista maatalouden päästöistä.
46 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 Maaja metsätalousministeriön tavoite on, että Suomen maatalouden päästöt olisivat noin 11,4 miljoonaa tonnia vuonna 2035.
47 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 puolustaminen tarkoittaisi samaa kuin viljelijöiden puolustaminen. Hassin mukaan tukipolitiikassa on pitkään ollut päätavoitteena olemassa olevien rakenteiden vahvistaminen. Poliittisella retoriikalla on uskoteltu, että tämä on ainoa tapa huolehtia suomalaisen viljelijän toimeentulosta. Se noudattelee eurooppalaista linjaa. Euroopan unionissa viljelijöiden etua ajaa muun muassa unionin maatalousjärjestön Copa-Cogecan edustajat, jotka haluavat pitää maataloustukien rakenteen mahdollisimman ennallaan. Noin 30 vuotta maatalouspolitiikkaa seurannut ja tehnyt Hassi pitää järjestelmää hyvin vaikeaselkoisena. Keskustelua voi olla hankala ymmärtää ilman alan koulutusta tai ammatin kautta omaksuttua tietoa. ”Olen miettinyt, onko se osittain tahallista, jotta kukaan normaali kuolevainen ei pysyisi kärryillä. Kritiikkiä esittääkseen täytyy nähdä suuri vaiva”, Hassi sanoo. Se näkyy Hassin mukaan myös maaja metsätalousvaliokunnassa. Suuri osa kansanedustajista ei mieluiten koske tikullakaan maatalouspolitiikkaan. Yksi maaja metsätalouspolitiikan isoista kysymyksistä on viime vuosina ollut turve ja sen tuotanto. Turpeella tuotetaan Suomen kokonaisenergiasta noin kolme prosenttia, mutta sen poltto aiheuttaa noin kymmenen prosenttia maan kokonaispäästöistä. Suomen ilmastotavoitteiden toteutumiselle turpeella on iso merkitys. Siitä huolimatta moni poliitikko on Hassin mukaan antanut turvealan yrittäjien ymmärtää, että tuotanto pidetään hengissä. Se on kannustanut heitä tekemään investointeja, jotka kohdistuvat nykyisen tuotannon säilyttämiseen uudistamisen sijaan. Vastaava vaara on Hassin mukaan ruoantuotannossa, erityisesti maitoja karjataloudessa. Mutta on ilmassa Hassin mielestä positiivisiakin merkkejä. Yksi niistä on mtk:n julkaisema ilmastotiekartta. Lisäksi Suomessa kehitetään uudenlaisia viljelytapoja. Hassi nostaa esiin Saara Kankaanrinnan , Ilkka Herlinin , Jari Liskin , Tuomas Mattilan ja Juuso Joonan aloittaman Carbon Action -hankkeen. Siinä on mukana sata hiiliviljelijää, joiden tarkoitus on sitoa hiiltä pysyvästi maaperään. Mitä vähemmän maata muokataan, sitä vähemmän ilmakehään vapautuu hiiltä. Maaja metsätalousvaliokunta vieraili Herlinin ja Kankaanrinnan omistamalla Qvidjan tilalla alkusyksystä 2021. Hassin mukaan tuolloin Herlin totesi, että nauta on ilmastonsuojelun paras ystävä, jos nauta syö luontaisesti sille sopivaa ruokaa. (Suomessa naudat eivät juurikaan syö niille luontaista ruokaa eli nurmea laitumella, vaan niitä varta vasten tuotettua rehua.) ”Lauseen ensimmäisen osan valiokunnan jäsenet kuulivat hyvin halukkaasti, mutta vain osa halusi kuulla jälkimmäisen osan.” VIIME joulukuussa maaja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) piti tiedotustilaisuuden. Se käsitteli Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta. cap eli Common Agricultural Policy -ohjelmaa on valmisteltu Suomen maaja metsätalousministeriössä kolmen vuoden ajan, ja se vaikuttaa voimakkaasti myös suomalaisen maatalouden tulevaisuuteen. Suunnitelma lähetettiin eu-komissioon viime vuonna. Lepän kalvosulkeiset olivat ohi alle vartissa. Lehdistö esitti vain muutaman tarkentavan kysymyksen. Se on aika vähän siihen nähden, että eu:n kokonaisbudjetista noin 40 prosenttia menee maataloustukiin. Koko ruokaketju maataloudesta, elintarviketeollisuuteen ja päivittäis tavarakauppaan työllistää yli 300?000 henkilöä Suomessa. Lisäksi suomalaisen maatalouspolitiikan mukaan Suomen maatalouden pitäisi olla Euroopassa kilpailukykyinen, mutta asukaslukuun ja bkt:hen suhteutettuna Suomi on eu-maiden elintarvikeviennissä viimeinen. Osa viljelijöistä ja tutkijoista on sitä mieltä, että eu:n cap-uudistus ja Suomen maatalouspolitiikka eivät anna ruoantuottajille riittäviä työkaluja päästöjen vähennyksiin. Joona on seurannut cap-ohjelman valmisteluvaihetta tiiviisti ja lähettänyt ministeriöön myös oman lausuntonsa. Hänen mielestään maatalouspolitiikkaa valmistellaan liian pienessä piirissä vastoin viljelijöiden ja koko yhteiskunnan etua. ”En huomannut, että suunnitelmaan annetuilla lausunnoilla olisi ollut merkittävää vaikutusta lopputulokseen. Tuleva cap pyrkii säilyttämään vallitsevia rakenteita, eikä huomioi ympäristön ja yhteiskunnan muutoksia.” Joonan mukaan tuet tullaan edelleen maksamaan suorina pinta-alaperusteisina tukina. Ympäristökorvausten ehdot on asetettu liian joustaviksi. ”Päästöt jatkavat kasvuaan, vain vauhti hidastuu”, Joona sanoo. Hassi puolestaan sanoo, että cap-ohjelman luonnosvaiheessa tutkijoita on kuunneltu varsin vähän. Lausuntokierrokselle osallistui yli 300 organisaatiota ja yksittäistä asiantuntijaa, mutta lopullisessa esityksessä heidän vaikutuksensa on Hassin mukaan melko pieni. Maaja metsätalousministeri Leppä kuvaa cap-prosessia aivan eri tavalla. Lepän mukaan cap-ohjelma on ollut ”hyvin osallistava prosessi”, johon on osallistunut noin tuhannen ihmisen joukko. ”Kaikille tarjottiin mahdollisuutta kommentoida, ja se toteutui mielestäni. Tämän enempää ohjelmaa ei voi valmistella, koska se pitää saada myös valmiiksi.” Lepän mielestä cap-ohjelmassa on otettu monipuolisella tavalla tieteentekijöiden, elinkeinoelämän ja eri järjestöjen näkökulmat huomioon. Tutkijajoukkoa hän kuvaa hyvin heterogeeniseksi ryhmäksi, ja lopputulos on hänen mielestään kohtuullisen hyvä ja tasapainoinen esitys. Ministeri korostaa, että cap on ensisijaisesti ruoantuotannon ohjelma. Vasta sen jälkeen tulevat ilmastoja ympäristötavoitteet. ”Ei viljelijä pysty tekemään ympäristön, ilmaston, eläinten hyvinvoinnin ja kansanterveyden hyväksi työtä, jos tili on tyhjä.” Seuraavan puolen vuoden aikana eukomissio käy lausuntoa läpi ja miettii, täyttääkö se yhteisen eurooppalaisen maatalouspolitiikan ehdot. Entä mitä mieltä ministeri Leppä on uudistavasta maataloudesta, jossa pyritään irrottautumaan teollisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytöstä? Leppä kertoo, että uudistava maatalous ja esimerkiksi maaperätutkimuksen hyödyntäminen ovat hyvin keskeisessä roolissa tulevaisuudessa ja että näihin on laitettu ”aika paljon rahaa”. ”Oma ajatteluni menee niin, että kahdenkymmenen vuoden päästä meillä ei ole enää mineraalipohjaisia lannoitevalmisteita käytössä, vaan täysin kierrätyspohjaisia lannoitteita, joita käytetään nykyisten lannoitteiden lailla.” Suomessa on jo tällaisia yrityksiä. Esimerkiksi Soilfood valmistaa teollisuuden sivuvirroista maatalouteen soveltuvia kierrätyslannoitteita ja maanparannusaineita. Leppä kertoo kysyvänsä oppilaitosvierailuilla yleisöltä lopuksi aina yhden kysymyksen: kuka teistä haluaa miljardööriksi? ”No kaikkihan haluavat. Sanon heille, että kun keksitte, miten lannoitevalmisteita ? ”Sanon heille, että kun keksitte, miten lannoite valmisteita tuotetaan tulevaisuudessa, takaan, että miljardöörejä olette.”
48 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 Punkalaitumen entisillä turve pelloilla kököttävä traktori paloi, koska sitä ei ollut putsattu tarpeeksi hyvin herkästi syttyvästä turvepölystä. Nykyisin pelloilla viljellään kauraa. Eläintuotannon suurimmat päästöt syntyvät naudanlihasta ja maidosta. Naudanlihaa voitaisiin tuottaa kestävästi, jos lehmät söisivät sille luontaisesti soveltuvaa ravintoa eli nurmea.
49 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 tuotetaan tulevaisuudessa, takaan, että miljardöörejä olette.” MAATALOUDEN tukijärjestelmä kaipaa agroekologian professori Juha Heleniuksen, tutkija-maanviljelijä Juuso Joonan ja kansanedustaja Satu Hassin mielestä perustavanlaatuista remonttia. Helenius toivoo, että erikoistumisrakenne purettaisiin. Tilalle hän ehdottaa akroekologista symbioosia: ruoan alkutuotannon ja jatkojalostuksen ”teollisuuspuistojen” mallia. Se huomioisi alueellisen tasapainon tuotetun ruoan määrässä ja monipuolisuudessa, hyödyntäisi ekologista kierrätyslannoitusta, bioenergiaomavaraisuutta ja palauttaisi karjan sellaisille alueille, joilla siitä olisi monimuotoisuuden kannalta eniten hyötyä. ”Meillä on eu:ssa esimerkkinä Itävalta, joka on säilyttänyt pienviljelmätyyppisen rakenteen aivan onnistuneesti”, Helenius sanoo. Joona toivoisi suorien ja tuotantoon sidottujen tukien voimakasta vähentämistä. Tukia tulisi hänen mielestään kohdentaa maan kasvukunnon, ilmaston, vesistön ja monimuotoisuuden parantamiseen. Joona haluaisi, että markkinat ohjaisivat vahvemmin tuotantoa, sen sijaan että tuotteiden hinnat vääristyvät tuilla. Hassi puolestaan toivoo, että tulevaisuudessa maanviljelyä pystyttäisiin ohjaamaan niin, että härkiksen ja nyhtökauran kaltaisia kasvivalkuaispohjaisia tuotteita saataisiin kotimaisille markkinoille nykyistä enemmän. ”En usko, että voimme siirtyä pelkkään kasvituotantoon kuitenkaan. Lihantuotannonkin pitäisi olla sellaisissa rajoissa, jotka ovat ekologisesti kestäviä.” Eläintuotannossa parantamista kaipaisivat Hassin mukaan sekä eläinten että viljelijöiden olot. Helenius ja Hassi toivovat, ettei ruoantuottajien tarvitsisi tulevaisuudessa olla ”ketjuorjia”, vaan he voisivat aidosti neuvotella työlleen paremmat ehdot. Lain tehtävä on suojella viljelijöitä yllättäviltä muutoksilta. Jotta maatalouspolitiikassa päästäisiin eteenpäin, tarvitaan asennemuutosta maaja metsätalousministeriössä, puolueissa ja mtk:ssa. ”Sitä en tiedä, miten tämän muutoksen saisi aikaiseksi. Se on miljoonan taalan kysymys. Meillä on olemassa win win win -toimintamalleja, joihin pitäisi tarttua”, Hassi sanoo. ”Emme voi loputtomiin jatkaa viljelyä, joka köyhdyttää maaperää, aiheuttaa eroosiota ja luovuttaa ravinteet vesistöihin.” • KUVAJOURNALISTI MIIKKA PIRINEN ON KUVANNUT SUOMALAISTA MAATALOUTTA HUITTISTEN AVOVANKILAN LUOMUTILALLA JA TURVETUOTANTO ALUEILLA. NÄMÄ KUVAT OVAT VALOKUVASARJOISTA, JOIHIN HÄN ON DOKUMENTOINUT SUOMALAISTA RIKOSSEURAAMUSJÄRJESTELMÄÄ SEKÄ FOSSIILISEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖITÄ. Helenius ja Hassi toivovat, ettei ruoantuottajien tarvitsisi tulevaisuudessa olla ”ketjuorjia”, vaan he voisivat aidosti neuvotella työlleen paremmat ehdot. Liikuntateknologian koulutuspolku huippu-urheilijoille Kainuussa -hanke 2019-2022 Insinööri/tradenomi AMK + liikuntatieteiden maisteri = tulevaisuuden osaaja 2 • Opinto-oikeus Kajaanin ammattikorkeakouluun • Opinto-oikeus Jyväskylän yliopiston (Vuokatti) liikuntatieteelliseen tiedekuntaan • Jäsenyys Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiaan Erillishaku: 16.-30.3.2022 Lue lisää: liikuntateknologia.fi
50 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 A M A Z I N G R I D E Kun kukaan ei huomaa, Valentin Lindén livahtaa rappuun ja tilaa hissin. Sitten hän julkaisee siitä videon. Hän on tehnyt niin jo yli 11 000 kertaa. Teksti JUHO KANKAANPÄÄ Kuvat HILLA KURKI
51 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 todennäköisemmin nainen kuin mies. Mainostuloja Lindén saa Youtubelta joitakin satoja euroja kuukaudessa. Noin 13 vuoden aikana Lindén on julkaissut kanavallaan pitkälti yli 11?000 videota. Hissiin hän on sinä aikana juuttunut vain kerran. Se tapahtui niin ikään Keravalla, vain kävelymatkan päässä Anttilan talosta, Valmet-Otisin vuonna 1987 valmistamassa punaovisessa hydraulihississä. Lindén oli siellä hissibongariystävänsä kanssa. Korjaaja saapui parissakymmenessä minuutissa, avasi oven ja esitteli lopuksi hissibongareille konehuoneen. He kuvasivat siitä videon. Kuuluisimmat hissitubettajat matkustelevat eri maissa. Lindénkin on käynyt Ruotsissa, Virossa, Venäjällä ja Japanissa. Kun norjalais-tanskalainen Heritage Elevators vieraili Suomessa Stockmannin hisseissä, Lindén toimi oppaana. Lindén on tavannut myös ehkäpä maailman kuuluisimman hissibongarin, yhdysvaltalaisen Andrew Reamsin eli DiecelDucyn. Hissiyhtiö Kone kutsui Reamsin, Lindénin ja muita hissibongareita Suomeen Tytyrin entiseen kaivokseen, jossa testataan uusia hissejä. Yksi hisseistä kulki niin nopeasti, että Reamsin korvat menivät lukkoon. Kaivosvierailun jälkeen porukka matkusti Silja Europalla Tallinnaan. Laivalla he ajelivat puoliympyrän muotoisilla hydraulisilla videoita hisseistä. Suosituimmassa hän ajelee turkulaisessa kerrostalossa Koneen vuonna 1981 valmistamalla hissillä. Ensin kellarikerroksesta kuudenteen kerrokseen ja takaisin, sitten kellarista ensimmäiseen kerrokseen ja vielä takaisin kellariin. Lopuksi hän kokeilee seis-nappia. Hississä on puiset seinät ja avoin kori, rappukäytävässä näkyy joulukuusi. Another 1981 kone Fast Traction elevator/lift@A residential building in Turku, Finland -video on katsottu yli 31 miljoonaa kertaa. Lindénin tietojen mukaan se saattaa olla maailman toiseksi katsotuin yksittäinen hissi video. Yhteensä hänen videoitaan on katsottu yli 60 miljoonaa kertaa. Very fast and awesome lift, kommenteissa sanotaan. I watched this when i was little in like 2017 or 2016 this actually used to give me goosebumps. Lindén ei tiedä, miksi juuri aatonaattona 2009 julkaistusta, ruotsinkielisestä hissivideosta on tullut hänen kanavansa katsotuin. Hän arvelee, että Youtuben algoritmi on nostanut sitä hakutuloksissa hyvän otsikoinnin takia. Otsikoissa hän luonnehtii kohteitaan ytimekkäästi. Hissi voi olla amazing, nice, very nice, beautiful ja joskus harvoin boring . Nykyään Lindén kuvaa videonsa englanniksi. Se kannattaa, sillä eniten niitä katsotaan Intiassa, Yhdysvalloissa ja Turkissa. Tyypillinen katsoja on 25–44-vuotias ja hieman OS ovikoodissa on neljä numeroa ja lukossa numerot nollasta yhdeksään, mahdollisia vaihtoehtoja on 10?000. Se on liikaa, ja siksi Valentin Lindén valaisee lukitun ulko-oven numeropainikkeita taskulampulla. On tutkittava, näkyykö niissä kulumia tai sormenjälkiä. Jotakin näkyy numeroissa 1, 2, 4 ja 7. Jos havainto osoittautuu todeksi, vaihtoehtoja ovikoodille on enää 24. Kuten: 1247. 1274. 1724. Lindén kokeilee, mutta ovi ei aukea. On lounasaika, eikä kukaan kiinnitä taskulampun kanssa Keravan keskustassa liikkuvaan Lindéniin huomiota. Huoltomies kolaa Anttilan talon pihalta talven ensilumia, ja ulkoportailla nuorten aikuisten joukko riitelee kovaan ääneen. Anttilan talo on 1970-luvun lopussa rakennettu ruskea möhkäle. Iso osa sen liiketiloista on tyhjillään, ja kaupunki suunnittelee rakennuksen purkamista. Lasiovesta ja koko seinän korkuisista, graffittien peittämistä lasi-ikkunoista näkee tyhjän aulan ja syyn koko matkaan. Hissit. Hissejä on kaksi. Kumpaankin Koneen vuonna 1979 valmistamaan hissikoriin mahtuu kahdeksan henkilöä. Seinissä loistavat suuntanuolet. Samankaltaiset hissit ovat käytössä myös talon toisessa rapussa. Ne on kuitenkin aikoinaan uusittu, ja sitä paitsi Lindén on kuvannut ne jo. Siksi on päästävä näihin. Koska koodien arvaileminen ei tuota tulosta, on kokeiltava muita metodeja. Lindén soittaa summeria. Se hälyttää, mutta kukaan ei vastaa. Sitten on vielä yksi vaihtoehto. Seinään on teipattu vartiointiliikkeen tarra. Lindén soittaa päivystysnumeroon ja yrittää selittää, että tekeillä on lehtijuttu hisseistä. ”Hissit ovat vielä täysin alkuperäisiä.” Puhelu katkeaa äkillisesti. VALENTIN LINDÉN on tiettävästi Pohjoismaiden neljänneksi suosituin hissitubettaja. (Suosituin on eräs ruotsalainen Anton V, joka on videoista päätellen tarhaikäinen potkulautaileva poika. Yhteensä yli 700 miljoonaa näyttökertaa keränneet videot kuvaa todennäköisesti hänen isänsä.) Lindénin Youtube-kanavan nimi on Elevators From Finland. Siellä hän julkaisee J ? Intohimoisen hissibongarin työ muistuttaa salapoliisin työtä. Asuntoihin päästäkseen on selvitettävä ensin ovikoodi.
52 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 maisemahisseillä. Joukko pääsi myös kierrokselle henkilökunnan hisseihin. ELÄKELÄINEN lajittelee roskia liki ikuisuudelta tuntuvan ajan. ”Se on vain hyvä, että lajittelee”, Lindén sanoo ja tuijottaa jätekatosta. Hän suunnittelee puikahtavansa rappuun eläkeläisen perässä. Epäonnisen puhelun jälkeen Lindén on siirtynyt Keravalta naapuripysäkille Savioon, Männiköntielle. Siellä on 1970-lukulaista betonia, korkeita pihakuusia ja lasitettuja parvekkeita. Lindén huomauttaa, että Savio on Korson lisäksi yksi harvoista juna-asemista, joilla ei ole ruotsinkielistä nimeä. Asia on hänelle tärkeä, sillä Lindén puhuu äidinkielinään ruotsia ja venäjää. Hisseissäkin Lindén tutkii, millä kielillä kiilautumisesta varoittavat tarrat on kirjoitettu. Männiköntien muut hissit Lindén on jo kuvannut, mutta tähän hän ei ole kahdesta yrityksestä huolimatta vielä päässyt. Se ei ole epätavanomaista. Erääseen turkulaiseen kerrostaloon Lindén on koettanut päästä kymmeniä kertoja. Useimmiten Lindén yrittää puikahtaa rappuun muiden asukkaiden mukana. Helpointa se on kesäisin, kun ihmiset liikkuvat paljon. Summerin soittamiseen Lindén turvautuu harvoin. Kerran Lapintiellä Helsingin Kampissa hän odotti rapun edessä neljä tuntia. Hyvänä hissipäivänä Lindén kuvaa noin 15 hissiä. Kotimaan ennätys on 80 hissiä päivässä. Se onnistui, koska Jyväskylässä lähes kaikkien kerrostalojen ulko-ovet pidettiin päiväsaikaan auki. Japanissa Lindén sanoo kuvanneensa 128 hissiä päivässä. Saviossa tilanne alkaa näyttää siltä, että eläkeläistä ei sittenkään tarvita. Toinen asukas lähtee rapusta ennen kuin eläkeläinen palaa roskakatokselta. Lindén livahtaa sisään. Hän kiipeää hissitasanteelle ja vaikuttaa tyytyväiseltä. ”Täysin alkuperäinen, hieno juttu. Tää on just se, mitä me haluttiin.” Hississä on sinertävät seinät, iso peili ja Lindénin mukaan tyypillinen 70-lukulainen äänimaailma, ”aika upea, kodikas”. ”Ja på svenska också”, hän huomaa. Lindén ajaa hissin toiseen kerrokseen ja laskeutuu sitten rappusilla takaisin kellarikerrokseen, jotta voi aloittaa videon tilaamalla hissin. Hän käynnistää Samsungin valkoisen digikameran ja aloittaa tottuneesti. ”Alright, today is the 23rd of November…” VALENTIN LINDÉNIN ensimmäinen hissimatka oli Helsingin Naistenklinikalla. Sitä matkaa Lindén ei voi muistaa, mutta pian elämään tuli muita hissejä: Tikkurilan juna-aseman hissi, muuton jälkeen upouusi hissillinen kerrostalo Turussa, Hansakorttelin näköalahissi… Jos vanhemmat valitsivat hissin sijaan liukuportaat, Lindéniä harmitti. Ensimmäisen oman hissimatkansa Lindén sanoo muistavansa. Se tapahtui lomamatkalla vanhempien kanssa Oslossa, Oslo Cityn kauppakeskuksessa. Siellä kolmivuotias Lindén matkusti yksin ensimmäisestä kerroksesta kellariin. Näköalahissi oli todennäköisesti Schindlerin valmistama. Senkin Lindén muistaa, ettei hotellin hississä ollut sisäovia. Kun Lindén alkaa puhua yhdestä hissistä, mieleen tulee muita hissejä. Hän luettelee paikkoja ja valmistusvuosia, joista osan hän muistaa oikein ja osan ei. Lindénin mukaan 1990-luvun vaihteessa Suomeen rakennettiin paljon näköalahissejä, sillä ne olivat silloin muotia. Kluuvin kauppakeskuksen valopihaa saattoi ihastella upeista näköalahisseistä. Kymmenen vuotta sitten remontin yhteydessä ne tosin vaihdettiin tavallisiin lasihisseihin. ”Aika plastinen remontti”, Lindén sanoo. Joitakin näköalahissejä on sentään säilytetty. Hakaniemenrannassa hotelli Hilton Strandissa on hulppeita kahdeksansivuisia messinkisiä hissejä. 1980-luvun Suomen kallein hotelliinvestointi, Lindén muistaa. Marmorisella valopihalla pulppuaa suihkulähde. Strandin aula muistuttaa hieman risteilyalusta, ja laivoihin rakennettiinkin samantyyppisiä näköalahissejä. Viking Cinderella valmistui 1989, Silja Europa 1993, Lindén luettelee. Ja sitten on tietysti vuonna 2004 rakennettu M/S Color Fantasy, maailman toiseksi suurin autolautta, jolla Lindén risteili Oslosta Kieliin. Laivassa Lindén pääsi matkustamaan huoltomiehen kanssa näköala hissin katolla. JOS haluaa hissiin, on oltava sinnikäs. Savion jälkeen Valentin Lindén palaa takaisin Anttilan taloon Keravan keskustaan. Seinästä löytyy kiinteistöhuollon puhelinnumero. Ehkä toimittaja voisi yrittää soittaa siihen ja kuulostaa vakuuttavalta, Lindén ehdottaa. Lopulta asiakaspalvelija yhdistää lyhytsanaiselle huoltomiehelle, joka lupaa saapua katsomaan ovea. Valentin Lindén on ennätys päivinään kuvannut Suomessa yli 80 hissiä, Japanissa 128. Hän on matkustanut hissien perässä Ruotsissa, Virossa, Venäjällä ja Japanissa. Keravan kierroksesta on kulunut kaksi viikkoa. Sinä aikana Lindén on kuvannut 158 hissiä: Jyväskylässä 41, Turussa 66 ja pääkaupunkiseudulla 51.
53 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 Teitä kiinnostavat siis hissit, kysyy muutaman minuutin päästä saapuva haalariasuinen mies ja näyttää epäuskoiselta. Hän testailee avaimia ja saa lopulta oven auki. Linden rientää hissien luo. Niiden puiset liukuovet aukeavat kilahtaen. Ääni on siro kuin polkupyörän kellossa. ”Mä en kyllä lähtis ajelemaan näillä mihinkään”, huoltomies sanoo. Hän pelkää, ettei saa matkustajia hissistä enää ulos. Lindén pitää liukuovia auki jalallaan ja kurottelee kameran kanssa hissikoriin. Hän ei vaikuta enää kuuntelevan varoituksia. Huoltomies viittilöi. Hän haluaa näyttää talon toisen rapun hissit, jotka tosin ovat Lindénille jo tuttuja. Niillä uskaltaa ajaakin. Ulkorappusilla sama nuorten aikuisten porukka jatkaa riitelyä, vaikka lounasaika on jo vaihtunut iltapäivään. ”Kulttuurikäytävä”, huoltomies tokaisee. ”Eivätkö ne vanhat haitarihissit ole paljon seksikkäämpiä?” hän tiedustelee. Lindén selittää, että Anttilan talon hissit ovat harvinaisuuksia. Sitä paitsi ne on tehty 1970ja 1980-lukujen taittteessa, samaan aikaan kuin abban parhaat levyt. ? Pohjoinen Rastitie. Kalapuikon värinen hissikori. Evästie. 1970-luvun Valmet-Schlierenit. Päivän saldo: viisi tuntia, 15 hissiä. Koivukylässä on jo hämärää. Työmatkalaiset palaavat juna-asemalta koteihinsa. Lindén ei ole syönyt vielä edes lounasta, muttei vaikuta väsyneeltä. Kotimatkalla hän muistelee Merihaan hissejä. Lindén arvelee, että vuosina 1973–1974 valmistetut hissit ovat hitaampia kuin vuosikymmenen alussa rakennetut. Se johtuu varmaan öljykriisistä, Lindén spekuloi. Mitä Lindén aikoo tehdä tulevaisuudessa? Hän ei tiedä. Lindén on opiskellut venäjän kieltä Helsingin yliopistossa, siivonnut ruotsinlaivoja ja työskennellyt oppaana. Parhaillaan hän opiskelee restonomiksi. Hän toivoo pääsevänsä töihin hotelliin. Hissit saavat pysyä harrastuksena. TÖÖLÖSSÄ kalapuikon värisiä hissikoreja ei ole. On joulukuu, ja Keravan kierroksesta on kulunut kaksi viikkoa. Sinä aikana Lindén on kuvannut 158 hissiä: Jyväskylässä 41, Turussa 66 ja pääkaupunkiseudulla 51. Huoltomies esittelee kellarikerroksen huoltotiloja. Lindén kyselee kohteliaasti rakennuksen ilmastointiputkistosta. Huoltomies sanoo, että kaikkea ohjataan valvomosta. Mistä valvomosta? Huoltomies ähkäisee. Ylimmässä kerroksessa on pieni toimistohuone, jossa on akvaariota jäljittelevä valaisin, pöytätietokone ja valotaulu, joka esittää rakennuksen eri osia ja niiden hälytysjärjestelmiä. Kierroksen jälkeen huoltomies saattaa ystävällisesti mutta jämäkästi hissiseurueen ulos. VANTAAN KOIVUKYLÄSSÄ rapun ulko-ovi on auki. Nuori mies kantaa parhaillaan pakettiautoon isoa sänkyä, joten sisään pääsee helposti. Talossa odottaa suomalaisen Valmetin ja sveitsiläisen Schlieren yhteistyönä rakentama hissi. Sen hernekeiton väriset osat on valmistettu oletettavasti Tampereella Valmetin lento konetehtaalla. Lindén kiertää Koivukylän hissejä nopealla tahdilla. Paimenenkatu. ”Niin kaunis nimi”, Lindén kommentoi. Hän näyttää itsekin yllättyneeltä, kun onnistuu keksimään oikean ovikoodin.
54 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 Valentin Lindén arvostaa alku peräisiä hissejä. Uusitut hissit ovat pettymys, eikä niitä kannata aina kuvata.
55 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 Lindénin mukaan hissi nostaa asuntojen arvoa ja pidentää asuinaikaa, mistä hallituksen jäsen oli samaa mieltä. Mutta jos hissi rakennetaan taloon jälkikäteen, määräykset ovat hallituksen jäsenen mukaan tarkkoja. Portaiden on jäätävä niin leveiksi, että paarit voidaan kuljettaa tarvittaessa niitä pitkin yläkerroksiin. Vaikka Helsingin kaupunki tukee hissien jälkiasennusta, rakentaminen on kallista. Ilta-Sanomat uutisoi vuonna 2017 eräästä Helsingin Kampin kolmionmuotoisesta hissistä. Sen ovessa on lukko, ja avain on vain rakennusmaksuihin osallistuneilla taloyhtiön jäsenillä. PERSIALAISELLA MATOLLA koristellut portaat kohoavat jyrkästi hissitasanteelle. Molemmilla sivuilla on näyttäviä seinämaalauksia. Kuin nousisi temppeliin. ”En ole missään nähnyt ovimattoa, joka jatkuu hissiin saakka”, Lindén ihmettelee. Hän toistaa huomion useita kertoja. Matto johdattaa vieraat Koneen vuonna 1926 valmistamaan puolipyöreään ristikkohissiin. Lindén istahtaa nahkaiselle penkille. Se voisi olla valtaistuin. Viisikerroksisen talon jokaisessa kerroksessa on vain yksi asunto, ja sukunimi on kirjattu koristeellisella kaunokirjoituksella alkuperäisten kerrosnappien viereen. Vain hälytysnapit on uusittu. ”Siis tää kori on niin upea”, Lindén sanoo. Kerrosten seinäsyvennyksissä on erilaisia kukka-asetelmia. Majesteettisia liljoja ja orkideoja, havupalloja tai -seppeleitä. Joissakin kerroksissa kasvien yläpuolelle on maalattu Zeuksen ja Leton poika, kreikkalaisen mytologian jumalhahmo Apollon. Lindénillä on periaate. Jos hissi on tavanomainen, Lindén ajaa kerran yläkerrokseen ja sitten takaisin. Jos hissi on hieno, Lindén ajaa kaksi matkaa. Mutta tämä Temppelikadun hissi. Tämä hissi on kolmen ajon arvoinen. • Nyt Lindén kiertelee Nervanderinpuiston ympäristössä. Osa lähialueen hisseistä on rakennettu jo 1920-luvulla. Englanninkielisiä kirjoja myyvän Arkadiakirjakaupan läheltä löytyy yllätys. Nervanderinkadun somassa hississä on seitsemän kerrosnappia, mutta vain kuusi kerrosta. Rakennusvirhe, Lindén arvelee. Lisäksi neljännen kerroksen nappi on korvattu uudella, hän havaitsee. Kun mustia nappeja painaa, niiden ympärille syttyy kirkas vihreä valo. Rapussa on art deco -henkisiä kattomaalauksia sekä hissibongareita haisteleva chow chow eli kiinanpystykorva. Samalla kadulla on kirkkaankeltainen rappu, jonka tasanteilla on poikkeuksellisesti kaksi nappia. Toisella napilla hissin voi palauttaa takaisin aulaan, iäkäs pariskunta opastaa. Töölöläiset esittelevät mielellään hissejään. Aiemmin päivällä Lindén on päässyt tutustumaan Temppelikadun vuonna 1974 rakennettuun puiseen hissiin. Vasta rapussa hän muisti kuvanneensa hissin jo aiemmin. Kierros ei kuitenkaan mennyt hukkaan, sillä eteisaulassa vastaan tullut asukas tarjoutui näyttämään Lindénille taloyhtiön viereisen rapun, jonka hissi oli valmistunut vasta vuonna 2020. Uutuudestaan huolimatta hydraulinen ristikkohissi oli Lindénin mielestä hyvällä maulla rakennettu. Asukas paljastui taloyhtiön hallituksen jäseneksi. Hetki oli sopiva hissipolitikoinnille. FAKTA • Suomessa on noin 65 000 hissiä. Niillä ajetaan viisi miljardia hissimatkaa vuodessa. • Hissi on auton jälkeen yleisin kulku neuvo. • Kone teettää vuosittain Kansallisen hissi tutkimuksen. Sen mukaan vajaa kolmasosa suomalaisista ajaa hissillä päivittäin. Nuoret aikuiset ja eteläsuomalaiset ajelevat hisseillä eniten, yli 65-vuotiaat ja pohjoissuomalaiset vähiten. • Yleisin Koneen huoltoon kuuluva hissityyppi on viisikerroksisen asuintalon hissi, jossa on kääntöovet ja 630 kilon enimmäiskuorma. • Vuosittain hissejä juuttuu noin 3 000– 4 000 kertaa. Lähde: Kone sekä Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes Hissi voi olla amazing, nice, very nice, beautiful ja joskus harvoin boring. Hissien lisäksi Valentin Lindén on kuvannut lentokoneita, risteilyaluksia, junia ja raitiovaunuja. Lindén on toivonut pitkään, että Turku saisi oman raitiovaunulinjan.
56 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 KULTTUURI RP: Riikosen huolellisesti rakentama maailma on ihmeellisen runsas. Matara on täynnä antiikin Roomasta lainattuja ja suomalaiseen metsään kekseliäästi sovitettuja yksityiskohtia, hahmoja ja käsitteitä – populaareja ja optimaatteja, triumfeja ja denaareita. Vaikutelmaa teoksen omasta lumoavasta todellisuudesta luo myös vivahteikas luontosanasto. Pikkuveli kapuaa mellaa, kiertää uuroja ja ohittaa aihkeja. Kertoja ei luennoi, vaan antaa lukijan rauhassa tutustua, oivaltaa ja uppoutua maailmaan. Keinot ovat tuttuja taidokkaasta fantasiakirjallisuudesta. Aikoinaan ahmimiini fantasia romaaneihin Mataraa yhdistää myös vetävä, välillä jännittäväksikin kiihtyvä kertomus, joka ammentaa Julius Caesarin sekoiluntäyteisestä valtiomiesurasta. LK: Vaikutuin mataralaisten luoman valtakunnan eheydestä, mutta ennen kaikkea oli karmaisevaa lukea oman maailmamme ongelmista metsäyhteiskunnan vaatteissa. Leikissä voisi keksiä ihan mitä tahansa, mutta lapset keksivät rahatalouden, sisällissotaan ajautuvan säätyyhteiskunnan ja inhottavia rangaistuksia orjille. Sama ilmiö riivaa monia toisia todellisuuksia lautapeleistä larppiin. Toisin kuin roolipeleissä, Matarassa ei ole metatasoa, jolle voisi paeta tarkistamaan maailman sääntöjä, sillä ulkopuolelle viittaaminen on kategorisesti kielletty. Lapset pysyvät sisällä leikissä tunnollisesti myös sietämättöminä hetkinä: hytisevät märissä vaatteissa koko sadepäivän, ja jos kädet on taistelun tiimellyksessä katkaistu eikä housujen avaaminen onnistu, he pissaavat housuun. RP: Totta, on masentavaa, että lapset eivät osaa tai halua kuvitella muunlaista yhteiskuntaa kuin valtaviin tuloeroihin ja alistaviin velkasuhteisiin perustuvan. Ja vaikka pojat pyrkivät vaalimaan demokratiaa ja rauhaa, suistavat ahneus ja vallanhimo yhteisön tyranniaan ja väkivaltaiseen kaaokseen. Teoksen ihmiskuvassa on paikoin väsähtänyttä Kärpästen herra -henkistä pessimismiä. Toisaalta Riikonen kuvaa yksittäisten poikien mielenliikkeitä äärettömällä tarkkuudella ja hellyydellä. Matara on myös kuvaus pikkuveljen pyrkimyksestä löytää oma paikkansa yhteisössä ja oma tapansa kasvaa mieheksi. Miten kätkeä pelko sotaretkellä, miten suhtautua vanhempien poikien rasvaisiin naisjuttuihin? Seuratako isoveljeä kunniakkaalle sotilasuralle vai vihkiytyäkö ennustajapapin kiehtoviin profetioihin? VAKAVA LEIKKI Matias Riikosen neljännessä romaanissa poikajoukko polkee kesäaamuisin opistolta metsään leikkimään omaa valtakuntaansa, Mataraa. Valtiossa vallitsee hienosyinen työnjako. Senaattorit pitävät yleviä puheita ja kamppailevat vallasta, pappi tulkitsee jumalten oikkuja, työläiset keräävät havuja insinöörin rakennushankkeisiin ja näyttelijät viihdyttävät kansaa iltariennoissa. Finlandiaja Runeberg-palkintoehdokkaaksi nousseen ja Aamulehden Tulenkantaja-palkinnon saaneen Mataran päähenkilö vakoilee isoveljensä kanssa julmuudestaan tunnettuja viholliskansoja. Tiedustelijan työ on vaarallista, sillä säännöt ovat armottomat. Jos saa osuman puumiekasta, kuolee ja joutuu lopullisesti ulos leikistä. Laura Kärkäs ja Roosa Pohjalainen pohtivat dialogikritiikissä, missä kulkee leikin ja toden raja. Teksti LAURA KÄRKÄS & ROOSA POHJALAINEN (OIK.) Kuvitus VERNA TERVAHARJU
57 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 KULTTUURI LK: Jep, mataralaiseen miehen rooliin mahtuminen vaatii taitoa kätkeä monet inhimilliset luonteenpiirteet. Lapset esittävät miehiä, ja performanssin totista huvittavuutta täydentävät hiilellä piirretyt viikset. Pikkuveli ei tunnista omaa ääntään uhkaillessaan sotavankeja, mutta kokee jälkikäteen helpotusta saadessaan kehuja taistelutaidoistaan: Roolisuoritus onnistui! Muottiin sopimattomat tunteet pysyvät veljesten, kertojan ja lukijan välisinä. Lasten oudot julmuuden ja erotiikan välimaastossa liikkuvat teot, kuten vankien sitominen ja riisuminen, asettuvat myös humoristiseen valoon. Hellyys ja halu purskahtelevat ulos taistelu toverin sormen keskittyneenä imeskelynä sekä obsessoituneena kiinnostuksena virtsassa piehtaroivaan hirveen. RP: Joo, poikien yhteiselo on paitsi pinnistellyn karskia armeija larppausta ja metsään raahattujen nukkejen kanssa runkkausta, myös viatonta hupsuttelua ja lempeää huolenpitoa. Maskuliininen uho särkyy kerta toisensa jälkeen pikkuveljen vilpittömiin reaktioihin ja herkkään havainnointiin. Etenkin pikkuveljen ja isoveljen lujan siteen kuvaus tavoittaa koskettavasti jotain olennaista lapsuudesta. ” Ja kun isoveli oli kumartunut levittämään hiiltä hänen kasvoilleen, pikkuveljestä oli tuntunut kuin isoveli olisi piirtänyt hänen kasvonsa – –.” LK: Roolien lisäksi olennainen kysymys on, mikä lopulta erottaa leikin sisällä toteutetut roolit niistä, joita esitämme arjessamme. Koska oma maailmamme on vastaavalla tavalla vain vakava ikivanha leikki, jota olemme sitoutuneet vaalimaan, tuntuu tärkeältä kysyä, missä leikin rajat kulkevat. Ovatko kokemukset ja elämykset leikkiä silloin, kun ne eivät tuota välitöntä hyötyä? Ja mihin hyöty palautuu, talouskasvuun vai selviytymiseen? Joskus haluaisin viitata tämän maailman ulkopuolelle, mutta en tiedä, missä se sijaitsee. RP: Matara saa kyseenalaistamaan leikin ja toden rajanvedon. Poikien leikkiyhteiskunta muistuttaa kaikkien inhimillisten järjestelmien sopimuksenvaraisesta luonteesta ja nyrjäyttää näkemään ympäristön toisin silmin. Mikä muu kuin leikkijöiden ikä ja määrä erottavat Mataran kryptovaluuttakaupasta, aluevaaleista tai työpaikan organisaatiouudistuksesta? LK: Tuntuu karulta, että puhe leikistä typistyy usein johonkin aikuisuuden harjoitteluun. Sellaiseen, jossa lapset treenaavat työelämätaitoja leikkimällä ja aikuiset puolestaan leikkivät, jotta voisivat flow-tilassa tehdä rahaksi muuttuvia innovaatioita. Leikin ajatellaan usein heijastavan ympäröivän kulttuurin keskeisiä malleja. Lisäksi leikki on paikka sellaisille fantasioille, joiden toteuttaminen ei mahdu arjen malleihin. Mataran lasten vakava suhde omalakiseen valtioonsa nostaa esiin leikin ja lasten luoman kulttuurin itseisarvon. RP: Mitä syvemmin mataralaisten vimmaiseen kesään uppoutuu, sitä erheellisemmältä vähättelyltä tuntuu kutsua sitä ”vain leikiksi”. Oma metsään perustettu valtio ja siellä koetut ilot, murheet ja pelot ovat pojille totta. Matarassakin kuolema on totaalinen, kauhistuttava ja käsittämätön. Kuten imperaattori puheessaan julistaa: ” Tää on meidän ainoo oikee kotimaa ja ku me täältä joskus lähdetään, meidän sydämet jää tänne”. • Leikissä voisi keksiä ihan mitä tahansa, mutta lapset keksivät raha talouden, sisällis sotaan ajautuvan säätyyhteiskunnan ja inhottavia rangaistuksia orjille. MATIAS RIIKONEN MATARA (TEOS, 2021) 307 SIVUA
58 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 ESSEE LI VEROPÄIVÄ ja Wolt juuri tehnyt kahdeksan miljardin exitin, kun yhtiön perustajat Miki Kuusi ja Juhani Mykkänen menivät juhlan kunniaksi tapaamaan keskustalaisia. Tuliaisiksi valtiovarainministeri Annika Saarikolle (kesk) ja elinkeino ministeri Mika Lintilälle (kesk) he veivät Woltin maskottipehmolelun. Julkisuusoperaatiota todisti myös media. Helsingin Sanomien Emilia Anundin ottamassa valokuvassa Mykkänen ja Kuusi skoolaavat ministereiden kanssa. Saarikko ja Lintilä olivat pukeutuneet työunivormuihinsa. Saarikolla jotakin marimekohkoa mutta halvempaa, Lintilällä tietenkin puku. Vaan miten olivat pukeutuneet Suomen uudet sankarit? Miki Kuusi: tumma Polo Ralph Lauren kolitsi. Juhani Mykkänen: ”rento” tummansininen kauluspaita. Ei ihan Dressmannia, muttei paljon muutakaan. Smart casual sans smart. Sisäinen konservatiivi saa vähemmästäkin raivohepulin. Eikö noilla jolpeilla ole mitään tapoja? Jumalauta, ministerivierailu, eikä edes puvuntakkia viitsitä laittaa! Pellet! Joitakin viikkoja myöhemmin parivaljakko poseerasi ostajansa Doordashin perustajan Tony Xun kanssa. Taas tiimipukeuduttiin. Farkut, mitäänsanomaton paita, hassuja iloisia huumorisukkia. Asusteena fist bump. Uudet tähtiyrittäjäsukupolvet näyttävät siltä, että heitä kiinnostaa vain raha, ei enää lainkaan se hyvä maku, josta rahvas on ennen voinut tunnistaa rikkaat. Wolt-juipit ja Doordash-jäbä saavat menestyksen, vallan, rikkauden ja jopa superrikkauden näyttämään tyylittömältä. Teslahörhöt saavat sen näyttämään vielä harhaiseltakin. Olisi kansantalouden etu, jos rikkaat olisivat cooleja ja rikastuminen näyttäytyisi tavoittelemisen arvoisena. Ja kyllähän talous pitää aina laittaa kaiken edelle, eikö? KUTEN TAVALLISTA, ennen kaikki oli paremmin. Saksalaisen sosiologin ja taloustieteilijän Thorstein Veblenin kulutustutkimuksen klassikkoteos Joutilas luokka (1899) analysoi 1800-luvun Yhdysvaltojen yläluokkaa, joka toi vaurautensa esiin korostamalla hyödyttömyyttään. Veblenin mukaan kaikki oleminen ja kulutus pohjautuvat sosiaalisen arvostuksen saavuttamiseen, joko tavoitteellisesti tai alitajuisesti. Tätä hän kutsui kerskakulutukseksi. Ihminen pyrkii ostamaan itselleen statusta ja siitä kertovia esineitä sen sijaan, että tekisi hankintansa rationaalisesti ja harkiten. Veblenin aikaan yläluokan kerska kulutus oli samaa kuin se on nytkin: ”Oikeiden hyödykkeiden” kuluttamista ”herrasmiehelle soveliaalla tavalla”. Veblenin aikaan ”oikea hyödyke” saattoi olla vaikka palvelija, jolle oli vieläpä puettu hienot vaatteet – ei todellakaan mitään basic bitch -merkkejä tai huumori sukkia. Itse paroni tai paronitar taas keskittyi kuluttamaan aikaansa esimerkiksi hyviin käytöstapoihin, opettelemalla kuolleita kieliä ja harrastamalla kummallista urheilua. Toisin sanoen heille statussymboli oli sivistys, jonka mahdollisti se, ettei tarvinnut yrittää esittää ahkeraa. Nykyään yläluokka kerskailee toisenlaisilla statussymboleilla. Käytöstapojen ja sivistymisen sijaan näitä ”herrasmiehiä” tuntuu kiinnostavan pakko-oireinen suorittaminen ja optimoitu ajankäyttö. Superrikkaan palkinto on päästä lähettämään sähköauto avaruuteen tai rakentaa elokuvastudio, jonka vuokra on liian kallis juuri kenenkään käytettäväksi. Se on hirveän laimeaa ja mikä kaikkein pahinta, todella amerikkalaista. ON AMERIKASSA SENTÄÄN kunnollisiakin rikkaita, ainakin fiktiivisiä. Heitä kuvaa esimerkiksi hbo:n suosittu televisiodraama Succession . Tiedoksi molemmille lukijoille, jotka eivät sarjaa tunne: se kertoo yltiörikkaan mediamogulin Logan Royn jälkeläisistä ja heidän shakespeariaanisista juonitteluistaan siitä, ketä kuolemaa tekevä isä rakastaa eniten. Vielä enemmän sarja kertoo rahasta, vallasta ja siitä, millaiseksi käytös muuttuu, jos niitä molempia on. Royt edustavat aivan eri kategorian rikkaita kuin Suomen rikkain promille. He ovat rikkaimman promillen rikkainta promillea, maailman 8?000 rikkaimman ihmisen joukossa. Talouslehti Financial Times laski, että perheen yritys Waystar Royco on arvoltaan noin 78 miljardia dollaria, hieman yli tuplaten nyky-Nokian verran. Perheen omistuksessa siitä on noin kymmenen miljardia. Suomessa samaan vaurausmittaluokkaan pääsevät vain Herlinit . Succession on yksityiskohtien taidetta ja sellaisena kutkuttava eliittikuvaus. Valtava budjetti on käytetty räjähdysten sijaan autosaattueisiin, helikoptereihin ja tietenkin luksus muotiin. Enimmäkseen Successionissa pukeudutaan anonyymisti ja hillitysti. Vaatteiden hinnan ymmärtäminen vaatii kulttuurista pääomaa, jota on lähinnä niillä, joilla on varaa, ja jotka siksi näkevät ensisilmäyksellä, onko tumma poolo Tiger of Swedeniä vai Loro Pianaa. Vähävaraisempia auttaa Instagram-tili Successionfashion, jonka ylläpitäjä etsii sarjaan stailattuja vaatteita verkkokaupoista. (Margielan T-paita, 340 dollaria!) Royn perhe näyttää äärimmäisen vauraalta, mutta ei pröystäile statussymboleillaan. Poikkeus on kroonisen epävarma poika Kendall, joka päätyy hakemaan hyväksyntää lenkkareilla (Lanvin, 770 dollaria) ja Cheekin vaatekaapin mieleen tuovalla ”nuorekkuudella” (brodeerattu Guccin takki, 6?900 dollaria). Muiden rinnalla se näyttää nololta pyrkyröinniltä. SUOMESSA Succession -tason rikkaat ovat harvassa ja vebleniläinen joutiluuskin tuntuu täällä kummalta. Suomessa vauraus on kasautunut intomielisiin perheyrityksiin, joiden rinnalle on noussut ammattijohtajia ja Mykkäsen ja Kuusen tyyppisiä uraohjuksia – kuitenkin ihan tosi tavallisen oloisia poikia. Lisäksi on erityisen sivistymätön, kokaiinia – väitetysti! – nuuskuttava viihdelehtien nouveau riche, joka on helppo tunnistaa mahdollisimman isosta tekstistä balenciaga. Se haluaa näyttää varallisuuttaan, vaikkei sitä välttämättä edes olisi. Luksusliitäjistä parhaita esimerkkejä ovat oligarkit (Moiccu Andrei Koivumäki !) ja luokkanousustaan seonneet räppärit, joille it costs a lot of money to look this cheap , kuten Dolly Parton on todennut. (Seiska muuten uutisoi hiljattain Cledoksen timantti-Rolexista.) IT COSTS A LOT OF MONEY TO LOOK THIS CHEAP Suomalainen rikas haluaa väkisin näyttää nöyrältä ja ahkeralta tavikselta eikä pukeutua ja käyttäytyä yhteiskunta luokkansa mukaisesti. Siksi Miki Kuuselta pitäisi kysyä, paljon sun outfit maksaa one by one. Teksti OSKARI ONNINEN Kuva HELEN KORPAK O
59 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 ESSEE Tämä johtuu siitä, ettei Suomessa ole ollut tapana tehdä varallisuudesta numeroa, vaan pysyä piilossa. Miten kukaan siis voisi edes tietää, miltä pitäisi näyttää ja miten olla, jos rahaa on satumaisen paljon? Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan kaksi ja puoli vuotta sitten julkaisemassa Huipputuloiset – Suomen rikkain promille -kirjassa todetaan, että suomalaiselle kulttuurille on ollut ominaista ”vaatimaton askeettisuus”. Täällä perijöiden edunvalvojakin on nimetty pullantuoksuisesti Perheyritysten liitoksi, mitä he perustelevat weberiläisellä protestanttisella etiikalla. Kirja pohjautui parhaan laatuluokan tiedejournaalissa julkaistuun tutkimukseen, mutta se nostatti valtavan kalabaliikin, kun äveriäimmät suomalaiset olivat kerrankin puhuneet suoraan. Kirjaan haastatellut 90 johtajaa, yrittäjää ja perijää ”kommentoivat yhteiskuntaa tavalla, josta vähempivaraisille saattoi muodostua kuva, että rikkaat olisivat hieman ylimielisiä”, kuten Suomen Kuvalehdessä asia diplomaattisesti ilmaistiin. Kantola ja Kuusela kirjoittavat ranskalaisten sosiologien Luc Boltanskin ja Éve Chiapellon 1960-luvulla kehittämästä ”kapitalismin kolmannesta hengestä”, johon liittyy hippityylinen halu esiintyä vallankumouksellisena ja purkaa yhteiskunnallisia rakenteita. Suomalainen versio tästä on näyttänyt, no, kovin suomalaiselta. Suomalaisen startup-skenen ensimmäisessä vaiheessa Roope Salminen lauloi Slushissa Rage Against the Machinea (parodia, mahdottomuus jne.), Peter Vesterbacka patsasteli punaisessa friikkihupparissaan milloin missäkin. Lisäksi oli paljon muuta kiusallista mukarentouden tavoittelemista samalla, kun valehdeltiin, että yrityskulttuuri olisi jotenkin muuttunut. Enää ei yritetä erottua edes tätä vähää. Roope Salmisen kanssa skeneillään korkeintaan salassa ja Ralph Laurenin Polo-halpabrändillä viestitään nöyryyttä ja harmittomuutta. Taipumattomat superpojat ja muut yrittäjäsankarit saavat olla rauhassa, kunhan nuoleskelevat itsensä olliloiden ja siilasmaiden suosioon ja muistavat välillä jeesustella rahvaalle olevansa ikuisessa kiitollisuuden velassa Suomelle. Uudet menestyjät yrittävät piilottaa yhteis kunnalliset hierarkiat bro-meininkiin, mutta onneksi Anundin Wolt-kuva paljastaa ne. Samalla se on kuva siitä, miten kulttuurisen ja taloudellisen pääoman yhteys pääsee katkeamaan. Jättämällä puvuntakit kotiin miljonääriboissit onnistuvat esittämään rentoa ja nöyrää. Samalla he osoittavat kuitenkin ylimielisyytensä kiittelemänsä isänmaan suhteen – fuck you, etiketti! Ministereillä taas piti kiirettä oman julkisuusoperaationsa kanssa. He halusivat päästä mahdollisimman pian skoolaamaan sille, miten orja polkee ja yrittäjä maksaa veronsa. Saarikon lapsen jopa kerrottiin nukkuneen Wolt-pehmolelu kainalossaan – laskun tulevasta psykoanalyysistä saa luvallani lähettää Miki Kuuselle. RIKASTUMISESTA ja menestymisestä on tullut hirvittävän rumaa ja väkinäistä, painetaan se lohenpunaiselle paperille tai ei. Sen kuva on laput silmillä puskeva ”nuori huippuosaaja”, jolle Elon Musk on jeesus ja jonka suositus vuodelle 2022 on hengittäminen – joko sovelluksen avittamana tai ilman – koska ”huippuosaajankin” täytyy tunnistaa rajoitteensa. Sama porukka koostuu koulu kiusaajan näköisistä ja oloisista uraohjusjuipeista ja -juipittarista, joille exit ei ole väline vaan tavoite ja jotka – mikä vielä raskauttavampaa – ovat mieluummin toimitusjohtajia kuin nollan euron ansiotuloja vuodesta toiseen nostavia koroillaeläjiä. Onneksi on edes joitakin kunnollisia rikkaita, jotka ovat sisäistäneet rahan ja varsinkin vanhan rahan parhaat ominaisuudet. Rikkaita, jotka saavat rikkaana olemisen näyttämään helpolta ja pehmeältä nautiskelulta, sivistyneeltä ja huolettomalta ja joille kryptovaluuttojen verovapaus ei ole houkutin muuttaa Portugaliin. (Miksi kukaan itseään kunnioittava hyvätuloinen muuten haluaisi asua sosialistien ja demarien johtamassa maassa, josta puuttuu cuisine ?) Onneksi on sellaisia rikkaita kuin Björn Wahlroos , joka ei ikinä teeskentelisi olevansa koko kansan Nalle. Wahlroos osaa etiketin ja pukeutuu sen mukaisesti. Akatemiassa hän on meritoitunut professoriksi asti. Vertailun vuoksi: Miki Kuusen ansioksi luetaan se, että hän on radikaalisti ”dropannut” Aallosta. Ennen kaikkea: Nalle ei ole tyylitön, tylsä eikä varsinkaan säästele sanoissaan. Hän pröystäilee sillä, että on kääntänyt takkinsa teinitaistolaisesta suurkapitalistiksi. Hän on koskematon, koska tietää voivansa olla sitä. Nalle on tietenkin myös Succession-fani, ja tietenkin hänen mielestään Helsingin Sanomien arvioitsija ”missasi maalin” sarjasta kirjoittaessaan. ”Se on hiton hyvin tehty. Se on upeaa parodiaa. Sitä voi verrata todelliseen maailmaan ja nähdä, kuka on kukin tuntemamme ihminen”, Nalle sanoi Svenska litteratursällskapetin Bokström-kirjallisuustapahtumassa. Sen jälkeen häneltä tiedusteltiin, onko kyseessä tragedia vai komedia. ”Sarja vai maailma?” Nalle vastasi. • Olisi kansantalouden etu, jos rikkaat olisivat cooleja ja rikastuminen näyttäytyisi tavoittelemisen arvoisena.
60 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 PAKINA PÄIVÄ 1/10: Hei, millaisia oireita omikron on teissä aiheuttanut? Tuntuu koko ajan vähän kummalliselta, silleen kokonaisvaltaisesti oudolta, niin kuin vähän särkisi joka paikkaa. En pysty yhtään keskityttymään, joten prokrastinoin katsomalla Temppareita . PÄIVÄ 2/10: Onks jollain ajantasaista tietoa, mistä saa kotitestejä suur-Kallion alueella? PÄIVÄ 3/10: Toi testi näyttää yhtä viivaa, mutta oon kyllä ihan varma, että se on väärä negatiivinen. Kuumeesta en tiiä, koska kuumemittarista on patteri loppu enkä oo saanut aikaiseksi ostaa uutta. Mutta kaikki oireet täsmää. Tää aivosumu on kaikkein pahin. Tän storynkin kirjoittaminen tuntuu henkisesti ja fyysisesti tosi kuormittavalta… PÄIVÄ 4/10: Googlasin hallituksen tiekkarin jälkeen pitkää koronaa, ja alkoi itkettää. Entä jos tää aivosumu vaan jatkuu ja jatkuu? Ottakaa oikeesti ne rokotteet! PÄIVÄ 5/10: Joo voin kertoo, että tää ei todellakaan ole mikään pieni flunssa. Pelottaa ajatella, mitä tää ois ilman rokotteita, jos röhisen keuhkoni pihalle kolmenkin rokotuksen läpi. Pandemian alussa oli puhetta, että me kaikki olemme viruksen edessä tasa-arvoisia, mutta tiede on osoittanut, ettei niin ole. Ajatukseni ovat Afrikan lapsissa. On etuoikeutettu olo. Melkein lähetin kaksikymppiä johonkin kehitysmaiden rokotuskampanjaan, mutta varasinkin tatska-ajan ja tilasin itselleni kristallin, jonka energiat auttaa long covidiin. PÄIVÄ 6/10: Tänään olo oli parempi, kunnes aloin miettiä kulttuurialan ahdinkoa. Kirjoitin siitä ketjun Twitteriin, jatkoin Temppareita ja wolttasin Shanghai Tacoja. Olis kiva käydä enemmän keikoilla ja teatterissa, mutta äänenpaineet on aistiyliherkälle ongelmallisia ja suomalainen teatteri kuulemma vaan uusintaa heteronormatiivisia maailmankuvia. Tunnen voimattomuutta näiden uusien sulkukierrosten äärellä. Mä pärjään itse, olen ollut koko ajan sitä mieltä, että olen ehkä karanteenissa, mutta monin tavoin lucky bastard, ja isojen turvaverkkojen suojissa. Toki muakin ahdistaa, ahdistaa itse asiassa tosi paljon, ja huolettaa. PÄIVÄ 7/10: Aivosumu jatkuu, enkä saa tehtyä yhtään mitään. Pelottaa etäopiskelun jatkuminen. Pelottaa long covidin seurausten aliarvioiminen. Haloo, on vuosi 2022, ja Suomessa ihmiset sairastuvat kroonisesti, mutta heitä ei kuunnella ja viranomaiset vähättelevät julkisuudessa heidän kokemuksiaan. Kaikkien pitäisi ymmärtää, että se on ihan oikea sairaus! Kiitos kaikille rohkeille, jotka puhuu avoimesti pitkästä koronasta ja terveydenhuollossa kokemastaan syrjinnästä. PÄIVÄ 8/10: Itkettää. PÄIVÄ 9/10: Nyt kun mennään kolmatta pandemiavuotta, saa lukea kaikkia ”mitä pandemia on opettanut meille” -tekstejä. Ei siinä mitään, oon mäkin saanut tästä karanteenista oppia, mutta itse oon ainakin vaan ensin löytänyt itseni, sit kyllästynyt ja sit löytänyt taas itseni, kuten olette saaneet lukea. En oo löytänyt sisältäni rauhaa maailman melskeen keskellä. En ole hahmottanut suuria yhteisiä linjoja tai ymmärtänyt jotain oleellista ihmisyydestä tai edes itsestäni. Ja se on ihan okei, eikä sunkaan tarvi. <3 PÄIVÄ 10/10: Testit näyttää vieläkin negatiivista, mutta on tää selvästi ollut korona, kun mun kokemus siitä on ollut näin selvä ja kiistaton. Muun muassa näitä ajatuksia käsittelen karanteenin aikana kirjoittamassani 50-sivuisessa essee kokoelmassani, jonka upea Kosmos Kustannus (Kiitos ihanin kustannustoimittaja Mikko Aarne !) julkaisee syksyllä 2022. Stay safe! • ITKUA JA AIVOSUMUA YLIOPPILASLEHDEN KULTTUURISOTA KIRJEENVAIHTAJA RAPORTOI RINTAMILTA, JOIDEN EI TARVITSISI KIINNOSTAA KETÄÄN. Joo voin kertoo, että tää ei todellakaan ole mikään pieni flunssa. top 10 1. Maria Nordin 2. Tesla-Joni 3. Aleksi Valavuori 4. Esa Mäkinen 5. Mika Niikko 6. Nicki Minaj 7. Novak Djokovic 8. Boris Johnson 9. Lauri Nurmi 10. Jethro Rostedt PALSTALLA LAITETAAN ASIOITA TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN. VAIHTOEHTO MIKALLE
61 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 YST. TERV. LÄMÄMME muuttui kertaheitolla, kun Sinä tulit maailmaan ihmetyttämään meitä. Avasit silmäsi 3. maaliskuuta 2021 kello 02.00, ja tipahdit aamuyöllä postiluukusta, vielä ryppyisenä ja lohenpunaisena. Miten olimmekaan sinua westendiläiseen villaamme kaivanneet! Tiedon tulostasi saimme q1/2021. Asensimme Teslaan heti baby carriage -lisäosan. Pian täytät 1 vuotta, ja on ollut etuoikeus seurata kasvuasi ja tutustua Sinuun! Ekokriisinkin keskellä jaksat innostua uusista vimpaimista etkä anna mielenterveyskriisin latistaa kiinnostustasi entistä tehokkaampaan elämään ja johtamisen trendeihin. Elät 2020-lukua kuin toinen Slush ei olisi koskaan päättynyt, ja juuri sellaisia rohkeita oman tien kulkijoita ja huippuosaajia tähän maahan kaivataan. Kuten Winston Churchill sanoi: ”Success is stumbling from failure to failure with no loss of enthusiasm.” Koska olet luultavasti jo ostanut itsellesi kolmannen sukupolven Ouran, hankimme sinulle 1-vuotislahjaksi jotain muuta: vauvakirjan, johon vanhempasi voivat seurata kasvuasi. Heidän työnsä helpottamiseksi olemme täyttäneet kirjaan esimerkiksi ensimmäisen juttusi, ensimmäisen oikaisusi, ensimmäisen Slushisi ja ensimmäiset lukijapalautteesi. Sinua saattaa kiinnostaa sekin, ettei kyseessä ole mikä tahansa vauvakirja, vaan vuonna 2019 julkaistu Alku . Sen ovat suunnitelleet palkittu graafikko Kiira KeskiHakuni ja vielä enemmän palkittu copywriter Jussi Pekkala . Alku on edelläkävijöiden ja esteetikkojen vauvakirja. Se on ”vauvakirja kaikille pienille, joista tulee jotain suurta”. Ihan niin kuin Sinusta. • KUDOS KAIKESTA YLIOPPILASLEHTI (109 VUOTTA) HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ HS VISIO! PALSTALLA LÄHETÄMME IHMISILLE POSTIA. E hoas.fi Mukavinta ja helpointa opiskeluajan asumista SU OM EN TE AT TE RI OP IS TO PE RU SL IN JA | MU SI IK KI TE AT TE RI LIN JA | JA TK OL IN JA su om en te at te ri op is to .fi AMMATTIIN OHJAAVA KOULUTUS Hakuaika 1.3.-31.5. suomenteatteriopisto.fi
62 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 ASIATON KYSYMYS Tervetuloa haastatteluun THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen! Suomessa on tänään todettu 7 009 uutta koronavirustartuntaa. Onko koronatilanne tällä hetkellä vaikea, hyvin vaikea, todella vaikea, erittäin vaikea vai synkkä? Se on vaikea sairaanhoidon kuormituksen suhteen, joka on kohtuullisen korkea, mutta parempaan mennään. Miten on mahdollista, että Suomessa todetaan näin paljon tautitapauksia, kun korona ei leviä minun harrastuksissani, minun lempiravintolassani, minun lempibaarissani, minun koulussani, minun työpaikallani eikä minun edustamani etujärjestön toimialalla? Voisi ehkä tarkastaa oman käsityksensä. Millaisia vihaviestejä sait Maran Timo Lapilta sen jälkeen, kun pilasitte ”kaikkien aikojen pikkujoulukauden” viime vuoden lopulla? En kyllä häneltä mitään saanut, mutta runsaasti muilta. Kuinka lähellä itse olet lopullista koronaromahdusta, otsahiusten leikkaamista, pataleivän leipomista, lemmikin hankkimista ja maanista Facebook-päivittämistä? Kyllä se on tainnut jo tapahtua, hurahdin parvekeviljelyyn. Se on varmaan merkki siitä. Mikä on lohtu-tv-sarjasi niinä päivinä, kun koronaneuvotteluissa on ollut vähän vaikeaa? (Nauraa) Tuota… Oisko se vaikka tuota… No mä katsoin ihan äskettäin tämän tuota Lyka, olikohan se sen nimi, Lyka taisi olla se leffa. Anteeksi minkä niminen leffa? Täytyy nyt varmaan tarkistaa nimi, mutta Lyyk ap. Ahaa, mistä se kertoi? Se kertoi isosta pyrstötähdestä, joka uhkasi maailmaa ja itse asiassa tuhosi maailman lopulta. [toim. huom. Salminen tarkoittaa Netflix-elokuvaa Don't Look Up] Kertooko maailmanloppuleffojen katsominen jotain psyykeesi tasosta? Kyllä se varmaan jotain kertoo. Ehkä se kertoo mun psyykeen tasosta joka kuukausi hallituksen neuvottelujen jälkeen. Keneen demaripoliitikkoon olet muuten pandemian aikana kyllästynyt eniten: itsevaltaiseen Krista Kiuruun, itsetyytyväisesti hymyilevään Aki Lindéniin vai itsestään somettavaan Sanna Mariniin? (Nauraa) No tuota, mä luulen, että mä olen pikemminkin kyllästynyt politiikkaan kuin yksittäisiin poliitikkoihin. Koronapandemia on tehnyt meistä jokaisesta epidemiologeja ja virologeja. Minkä alan asiantuntijaksi aiot itse ryhtyä? No mä ajattelin, jos mä vaikka atomiydinenergian asiantuntijaksi lähtisin, se voisi olla hyvä ura. Miksi juuri se? Se on tarpeeksi vaarallinen ja vaikea. Mikä on sakein kuulemasi koronadenialistinen teoria? Voimme hävittää koronan maailmasta, jos vain haluamme, esimerkiksi sillä, että jokaisen puhelintietoja seurataan ja sitten pitäisi olla punainen valo otsassa, joka näyttäisi heti, jos olet positiivinen. Kuvitellaan, että pandemia päättyy, ja siirrytte valtioneuvoston ja korona-asiantuntijoiden kanssa Säätytalolta kadun yli Pataässään juhlimaan. Minkä kappaleen esität ensimmäisenä karaokessa? (Nauraa) Heti täytyy sanoa, että mä en koskaan osallistu karaokeen, on sen verran huono ääni. Ehkä sitten We are the champions. Valmistuit maisteriksi Helsingin yliopiston mikrobiologiasta vuonna 1990. Kuinka monta vuotta opintosi kestivät ja kauanko ne olisivat kestäneet koronapandemian aikana? Huhhuh. Kesti viisi vuotta. Siihen kyllä mahtui varusmiespalvelus. Jaa-a. Epäilen, että olisi kestänyt kauemmin, varmaan pari vuotta olisi tullut lisää. Millaiset valmiudet opinnot antoivat tyhmien toimittajien tyhmiin kysymyksiin vastaamiseen? En usko, että itse asiassa opinnot antoi siihen hirveästi vahvuuksia, se on tullut enemmän elämänkokemuksen kautta. Mikä on ollut mieleenpainuvin tyhmä kysymys, jonka toimittajat tai poliitikot ovat esittäneet sinulle pandemian kuluessa? Kyllä sen täytyy olla, että kerro nyt tarkkaan, millainen on tilanne ensi vuoden puolella. Vuonna 2020 tienasit 2 000 euroa enemmän kuin pandemiaa edeltäneenä vuonna. Kompensoiko se kaikki A-studiossa vietetyt illat ja viikonlopputyöt? No ei todellakaan. Olen hämmästynyt, että tienasin niinkin paljon enemmän. Miksi? En ole huomannut mitään tällaista lisäystä, ikävä kyllä. Sinut nimitettiin viime vuonna Helsingin yliopiston vuoden alumniksi. Voisitko käyttää auktoriteettiasi ja jyrähtää, että etäopetus riittää? Kyllä voisin, ja tämä asia on itse asiassa monta kertaa sanottu. Sanoit Ylen haastattelussa syyskuussa, että ”ollaan lähdetty viimeiselle kierrokselle, ja takasuoralla ehkä jopa ollaan jo”. Kuinka monta näitä viimeisiä kierroksia vielä on? Ei pidä koskaan ennustaa mitään, siitä saa ihan varmasti kuulla jälkikäteen. Ei ole mitään viimeistä kierrosta, tämä vähitellen kuihtuu. • SONJA PARKKINEN KUINKA LÄHELLÄ KORONAROMAHDUSTA OLET, THL:N MIKA SALMINEN? E D U S K U N T A , H U S , M A R A , S T M , T H L , W I K I C O M M O N S
63 YLIOPPILASLEHTI 1 / 2022 PUUHASIVU NIIN, TILANNEHAN ON HYVIN VAIKEA… Kaikkihan nyt Mika Salmisen tuntevat, mutta entäpä muut korona-asiantuntijat? Yhdistä kuva, nimi ja titteli. Oikeat vastaukset löydät sivun ala laidasta. Täyden rivin saa vain omistautunein A-studioharrastaja. 1. MARKKU MÄKIJÄRVI 2. KIRSI VARHILA 3. MIKA RÄMET 4. TIMO LAPPI 5. ANO TURTIAINEN 6. KIURU 7. LASSE LEHTONEN 8. TUOMAS AIVELO 9. AKI LINDÉN 10. PASI POHJOLA 11. EEVA RUOTSALAINEN 12. MARKKU TERVAHAUTA 13. ASKO JÄRVINEN 14. HANNA NOHYNEK 15. TANELI PUUMALAINEN A. HUS:N YLILÄÄKÄRI B. HUS:N APULAISYLILÄÄKÄRI C. MATKAILUJA RAVINTOLA-ALAN ETUJÄRJESTÖ MARAN TOIMITUSJOHTAJA D. STM:N TURVALLISUUSJA TERVEYSOSASTON OSASTOPÄÄLLIKKÖ E. HELSINGIN YLIOPISTON EVOLUUTIOBIOLOGI F. ROKOTETUTKIMUSKESKUKSEN JOHTAJA G. ”KANSAN” EDUSTAJA H. HUS:N TOIMITUSJOHTAJA I. THL:N YLILÄÄKÄRI J. STM:N KANSLIAPÄÄLLIKKÖ K. HUS:N DIAGNOSTIIKKAJOHTAJA L. THL:N PÄÄJOHTAJA M. STM:N STRATEGIAJOHTAJA N. PERHEJA PERUSPALVELUMINISTERIN SIJAINEN O. VARPUSLINTU Oik eat vas tau kse t: 1: 12L , 2: 2J, 3: 14I , 4: 6O, 5: 13A , 6: 1H, 7: 8E, 8: 15D , 9: 9N, 10: 7K, 11: 10M , 12: 3F, 13: 4C, 14: 11B , 15: 5G Kauppatieteiden maisteriksi PORISSA! utu.fi/haeporiin > HAE 16.-30.3.2022 3. 2. 1. 9. 8. 7. 6. 5. 4. 15. 14. 11. 13. 12. 10.