Eeva KK.indd 7 Eeva KK.indd 7 25.1.2024 12.51.22 25.1.2024 12.51.22 YLIOPPILASLEHTI nro 1 / 2024 abinumero Täytyy olla mielipide Löytyykö sellaista, keskustan Olga Oinas-Panuma? s. 32
KANSANOPISTO HELSINGISSÄ VUODESTA 1907 Lukuvuosi 14.8.2024 31.5.2025 www.laajasalonopisto.fi #laajasalonopisto Media Audiotuotanto, Journalistinen kirjoittaminen, Radiotoimittaja, TV-työ, Urheilutoimittaja Taide Elokuva, Kuvallinen viestintä ja graafinen suunnittelu, Musiikki, Näyttelijäntaide 1 ja 2, Pelituotanto, Tanssi Yhteiskunta Lääketiede,Valtiotieteet Aloitamme Lääketieteen koulutuksen
Nuori intelligentsia K U V A A av a E ro n en PERINTEINEN MEDIA PERINTEINEN MEDIA ei tavoita nuoria, vaikka haluaisi. Yhä useamman päivittäinen mediakatsaus koostuu alustoista, joilla poliittiset sisällöt eivät jakaudu tasaisesti. Instagramissa näkyvät vihervasemmistolaiset ja liberaalit aiheet, kertoo somea tutkinut Helsingin yliopiston dosentti Essi Pöyry. Ihmisoikeudet ovat Instagramissa hyväksytympi puheenaihe kuin oikeistolainen talouspolitiikka. Tiktokia ja Youtubea hallitsevat perussuomalaiset. Tutkimuskeskus Laboren lokakuisen raportin mukaan perussuomalaiset on 18–29-vuotiaiden keskuudessa suosituin puolue. Kannatus korreloi sen kanssa, käyttääkö nuori Tiktokia. Imagen haastattelussa yksi raportin kirjoittajista, taloustieteen professori Janne Tukiainen arveli yhteyden johtuvan näinkin jalostuneesta mekanismista: ”Ei lueta Hesaria, Yleä ja Imagea vaan katsotaan netistä mitä sattuu, ja pian algoritmi ohjaa Sebastian Tynkkysen (ps) videoihin.” VUOSI VUOSI sitten nuori ilmastoaktivisti kertoi Journalistiliiton tapahtumassa, ettei hän lue Hesaria, koska ilmas ton muutos ei kuulemma näy Hesarissa. Toimittajat yleisössä kuuntelivat hiljaa. Ehkä hekään eivät olleet lukeneet sen viikon Hesareita. Pääkaupunkiseudun tiedostavat parikolmekymppiset tuntevat Instagramissa trendaavat humanitaariset kriisit, mutta paljastavat tietokirjajulkkareissa, etteivät tiedä kuka on Mika Aaltola. Antikapitalistiset iskulauseet ovat luoneet ympärilleen yhteisön, mutta systeemi on jäänyt etäiseksi. Some voi toimia moraalikompassina, mutta ennen kuin lähtee suunnistamaan suomalaisessa yhteiskunnassa, voi olla hyödyllistä avata joskus jokin muukin sisältö kuin aktivistin päivitys Sudanin tilanteesta. Hesarissa riittää haukuttavaa, mutta voidakseen kritisoida Hesaria pitäisi joskus lukea sitä. NUORISO NUORISO polarisoituu, mutta poteroita oikealla ja vasemmalla yhdistää epäluuloisempi suhtautuminen Journalistin ohjeisiin sitoutuneeseen mediaan kuin some lähteisiin. Kyynisimmät huomauttavat, ettei suurta eroa ole, eivätkä ole täysin väärässä. Perinteinen media ruokkii polarisaatiota poimimalla somesta kärkkäitä aiheita, joita käsitellään tänään varastamisen hyväksyvän antikapitalistin ja huomenna varastamista vastustavan kauppiaan vinkkelistä. Ansaintalogiikkapaniikissa muotoillut klikkiotsikot tuovat yleisöä, mutta ryntäys ei ymmärtääkseni koostu nuorisosta. Etusivulle nostettu juttu asiantuntijan antamasta synninpäästöstä ilman pikkuhousuja kunto salilla treenaaville saa kysymään, miksi tilaisin lehden, kun samat vertais tuelliset fiilikset hiertävistä alushousuista voi hakea jonkun muun jo maksamasta mainoksesta influensserin Instagramissa. Olisiko aika unohtaa somen apinointi ja tarjota nuorille sitä, mitä some ei voi antaa? Mitähän se voisi tänä päivänä olla? Suomen nuorimpaan istuvaan kansanedustajaan Olga Oinas-Panumaan (kesk) voi tutustua hänen Youtubekanavallaan. Sivulta 32 voit vaihtoehtoisesti lukea, onko hänessä muuta kiinnostavaa kuin omasta elämästä kertovat my day -videot. A D I L E S E V I M L I ylioppilaslehti 1 / 2024 3 Pääkirjoitus
PÄÄTOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA Adile Sevimli @adilesev ART DIRECTOR ART DIRECTOR Pauliina Nykänen TOIMITUSSIHTEERIT TOIMITUSSIHTEERIT Eveliina Mäntylä @evsum Petri Jääskeläinen @KmyBeat TEKIJÄT TEKIJÄT Aava Eronen, Sara Harju, Toivo Heinimäki, Aapo Huhta, Adele Hyry, Eveliina Lempiäinen, Vilma Tyrylahti, Sara Vainio KIITOKSET KIITOKSET Hanna Hantula, Marja Rautaharju, Saska Saarikoski, Sonia Zaki KANNEN VALOKUVA KANNEN VALOKUVA Aapo Huhta PERUSTETTU 1913. PERUSTETTU 1913. 111. vuosikerta. Ylioppilaslehden kustannus Oy on Aikakausmedian sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. SÄHKÖPOSTIOSOITTEET SÄHKÖPOSTIOSOITTEET etunimi.sukunimi @ylioppilaslehti.fi SOMESSA SOMESSA @ylioppilaslehti KÄYNTIJA KÄYNTIJA POSTITUSOSOITE POSTITUSOSOITE Leppäsuonkatu 9 B 00100 Helsinki TILAUKSET JA TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET OSOITTEENMUUTOKSET www.ylioppilaslehti.fi/ tilaajapalvelut MEDIATIEDOT MEDIATIEDOT www.ylioppilaslehti.fi/mediatiedot KUSTANTAJA KUSTANTAJA Ylioppilaslehden kustannus oy Toimitusjohtaja Leea Tolvas, leea.tolvas@ylva.fi PAINO PAINO Printall AS, Tallinna, Viro ISSN 0355-9246 ISSN 1458-445X (verkkolehti) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä palauta sitä. SEURAAVA NUMERO SEURAAVA NUMERO ilmestyy 29.3. Ohilaukauksia peikkojahdissa K U V A A av a E ro n en Helsingin yliopiston viestinnän opiskelijoiden lehden Groteskin entinen päätoimittaja Vilma Tyrylahti rakastaa matkailua. Metro vei tällä kertaa Itäkeskukseen, jossa hän haastatteli eduskunnan nuorinta kansanedustajaa Olga Oinas-Panumaa (kesk) sivulle 32. Aapo Huhta on helsinkiläinen valokuvataiteilija. Taiteellisen työnsä ohella hän on kuvan nut muun muassa Suomen Kuva lehteen, The Guardianiin ja Bloomberg Businessweekille. Tähän lehteen hän kuvasi kansijutun keskustalaisesta Olga OinasPanumasta studiollaan Vallilassa. KESKUSTELU KESKUSTELU informaatiovaikuttamisesta somessa on vuosia keskittynyt trolleihin eli ulkomailta ohjailtuihin valekäyttäjiin. Viestipalvelu X:n, eli entisen Twitterin, vauhtisokeat infosotaveteraanit nimeävät erimielisiä käyttäjiä venäläistrolleiksi ilman todisteita. Ilmiö toistuu laajemminkin. Vieraan valtion metkuiksi on somessa perusteetta vihjailtu esimerkiksi valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) vanhoja viestejä selvitellyttä nimimerkkitiliä, viimekesäistä rasismikeskustelua sekä keväällä 2021 EU:n elvytyspakettia vastustaneiden kansalaisten sähköpostikampanjaa. Informaatiovaikuttaminen on osa hybridioperaatioita, joilla pyritään luomaan epävakautta kohdemaassa. Niistä saatiin esimakua, kun Venäjä alkoi ohjata turvapaikanhakijoita itärajalle viime vuoden lopulla. Joulukuussa kirjailija Sofi Oksanen kirjoitti Helsingin Sanomissa, että Venäjä onnistui lujittamaan alitajuisia ennakkoluuloja ulkomaalaisia kohtaan hyödyntämällä suomalaisten rasismia. Somessa moni kiiruhti korostamaan turvapaikanhakijoiden muodostamaa uhkaa ja kiistämään suomalaisten olevan rasistinen kansa. He vaikuttivat aidoilta ”käyttäjiltä”. Missä trollit luuraavat? Informaatiovaikuttamisessa hyödynnetään valmiita jako linjoja, ja Venäjälle kelpaa kaikki, mikä aiheuttaa eripuraa. Eri pura ei vielä todista, että Suomi on trollivaikuttamisen kohteena. Suojelupoliisi kertoo Ylioppilaslehdelle, etteivät väärän tiedon levittäjät suomalaisten somekeskusteluissa ole valtiollisesti ohjattuja, vaikka Venäjän Suomeen kohdistama julkinen informaatiovaikuttaminen on lisääntynyt viime vuoden aikana. Kun suomalaiset hyppäävät toistensa kurkkuihin kiinni osan leimatessa kaikki turvapaikanhakijat turvallisuusuhkaksi, osan syyttäessä perusteetta milloin kenenkin olevan Venäjän palkkalistoilla ja osan keskittyessä sisäpoliittiseen kinasteluun, voi trollitehtaan virkamies keskittyä keittelemään kahvia. Poliittinen mutapaini sujuu myös omin avuin, ilman ”Putinin trolleja”. P E T R I J Ä Ä S K E L Ä I N E N 4 Toimitukselta Tekijöinä
Läpällä fennomaani Mä lupaan pysyy aitona PÄ ÄKIRJOITUS s. 3 Skarpatkaa TOIMITUKSELTA s. 4 Trololololoo... KULTTUURI s. 41 Ruumiin avaus Näkökulma: Onko läskipuku seuraava black face? 3 x julkinen sauna S. 32 S. 16 Ä ÄRISÄ ÄENNUSTE s. 14 Kiinan tavararalli ALKUPALA s. 15 Timantit on ikuisia KOLUMNI s. 44 Sara Harju ALAKULTTUURI s. 45 Toimittaja testaa Postia Top-10 Asiaton kysymys: @pikakahvimemegirl UUTISIA s. 8 Palestiina vs. Ukraina TAKAIKKUNA s. 47 Puukko viuhuu ylioppilastalolla ylioppilaslehti 1 / 2024 5 Tässä lehdessä A L U K S I P I T K Ä T L O P U K S I
PYKÄLÄ RY:N VALMENNUSKURSSIT Yli 70 vuoden kokemuksella Tehdäänkö yhdessä sinustakin juristi? www.pykalanvalmennuskurssit.fi valmennuskurssit@pykala.fi Kurssivalikoimastamme löydät kaiken kattavan Superior-kurssin sekä matalan kynnyksen Modus-kurssin. Pykälän laajat materiaalipaketit sekä laadukas ja ammattitaitoinen opetus takaavat parhaat mahdolliset lähtökohdat kohti tulevaa valintakoekevättä.
Peggy Gou Jungle Frank Carter & The Rattlesnakes Fontaines D.C. L7 Armand Hammer · Chelsea Wolfe · Derya Y?ld?r?m & Grup ?im?ek Ismo Alanko yksin · Julie Byrne · Karri Koira · KUUMAA · Lauri Haav Pariisin Kevät · pehmoaino · The Armed · Vesta · Yona · yunè pinku (live) +monia muita! Peggy Gou Jungle Frank Carter & The Rattlesnakes Fontaines D.C. L7 Armand Hammer · Chelsea Wolfe · Derya Y?ld?r?m & Grup ?im?ek Ismo Alanko yksin · Julie Byrne · Karri Koira · KUUMAA · Lauri Haav Pariisin Kevät · pehmoaino · The Armed · Vesta · Yona · yunè pinku (live) +monia muita! sidewayshelsinki.?/liput @sidewayshel #sidewayshel 13. – 15.6.2024 Helsinki, Nordis
Lyy lopettaa Lapin ylioppilaslehden rahoittamisen LAPIN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN LAPIN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN (Lyy) edustajisto päätti marraskuussa lakkauttaa Lapin ylioppilaslehden rahoituksen. Viimeinen Lyyn rahoittama numero ilmestyy helmikuussa. ”Vituttaa todella rajusti”, sanoo Lapin ylioppilaslehden päätoimittaja Åsa Niemi. ”Päätös tehtiin hyvin nopeasti ja epäreilusti. Lyy tarvitsi lisää rahaa ja lehti joutui tulilinjalle. Olen todella pettynyt siihen, miten tilanne on hoidettu.” LEIKKAUKSET LEIKKAUKSET johtuvat Lyyn heikentyneestä taloustilanteesta. Lyyn talous oli vuonna 2023 noin 25 000 euroa miinuksella. Yksi alijäämää kasvattaneista asioista on kirjanpitovirheestä johtunut 16 000 euron budjettivaje, josta Lapin ylioppilaslehti kertoi syksyllä 2023. Niemi sanoo, että Lapin ylioppilaslehdellä on ollut iso merkitys sekä opiskelijakulttuurin ylläpitäjänä että edunvalvojana. ”Lehti on ainoa ylioppilaskuntaa valvova toimija, joka kirjoittaa asioista kiinnostavasti. Ylioppilaskunta julkaisee omat asiakirjansa, mutta ei niitä rehellisesti kukaan jaksa lukea. Kokoukset ovat avoimia, mutta ei niissäkään opiskelijaryntäystä ole.” VIIMEISEN VIIMEISEN numeron jälkeen Lapin ylioppilaslehden julkaisu siirtyy yhdistyspohjaiseksi. Tarkoituksena on, että lehti voi jatkaa toimintaansa vapaaehtoisvoimin, eikä Lyy maksa esimerkiksi toimittajien palkkakuluja. Niemen mukaan lehteä on tänä vuonna ollut tekemässä 30 opiskelijaa. Kokemus lehdessä on osaltaan inspiroinut opiskelijoita alalle. Hän ei pidä todennäköisenä, että sama jatkuisi vapaaehtoispohjalta toimivassa yhdistyksessä. ”Lehtityö vaatii paljon yksin tietokoneella istumista, jota on vaikea vaatia keneltäkään palkatta. Haluan uskoa, että ehdimme vielä alkuvuonna saada rahoituksen kuntoon. Vaikka se ei ole todennäköistä, hakematta rahoitusta emme onnistu.” LYYN LYYN hallituksen puheenjohtaja Viljo Vuorimäki pitää Lapin ylioppilaslehden rahoituksen lakkauttamista harmillisena. Vuorimäki ei osaa sanoa mitään lehteä tulevaisuudessa julkaisevan yhdistyksen toiminnasta ja siitä, miten toiminta rahoitettaisiin. Hänen mukaansa keväällä 2024 valittava seuraava hallitus tekee päätökset. Vuorimäki sanoo seuraavan hallituksen päättävän, tukeeko Lyy yhdistystä esimerkiksi taloudellisesti. ”Siinä voi olla ongelmia, kuten suositaanko päätöksissä yhtä yhdistystä. Ei voi vielä arvioida, päättääkö Lyy rahoittaa lehteä julkaisevaa yhdistystä jotenkin.” Lehden lakkauttamista esittäneen Artiklan edustajistoryhmän jäsen Freya Barrow kommentoi joulukuussa Journalisti-lehdelle, että ”eiköhän Lyy voi ostaa esimerkiksi mainostilaa lehdestä tai jotain tämäntyyppistä.” Jos Lyy tai jokin ulkopuolinen taho ei lopulta rahoitakaan lehteä, kuka valvoo jatkossa edustajiston toimintaa? ”Se on hyvä kysymys. Teoriassa jäsenistö sitä valvoo, kuten demokratiaan kuuluu, mutta toteutuuko se käytännössä, en osaa sanoa”, Vuorimäki sanoo. Täten opiskelijoiden edunvalvonnan toteutuminen Lapin yliopistossa jää avoimeksi. P E T R I J Ä Ä S K E L Ä I N E N Hyy nostaa jäsenmaksuaan viidellä eurolla HELSINGIN HELSINGIN yliopiston ylioppilaskunnan (Hyy) edustajisto päätti joulukuussa nostaa jäsenmaksuaan viidellä eurolla. Korotuksen jälkeen perustutkinto-opiskelijan jäsenmaksu on 57 ja jatkotutkinto-opiskelijan 56 euroa. Korotus tulee voimaan lukuvuodelle 2024–2025. Viimeksi jäsenmaksua korotettiin lukuvuodelle 2023–2024 kuudella eurolla. Syy korotuksiin on Hyyn ja sen omistaman Ylvan talousvaikeudet. A D I L E S E V I M L I Hengiltä säästetty lehti pyrkii saamaan rahoitusta ylioppilaskunnan ulkopuolelta. K U V A T JA K O L L A A S I P au lii n a N yk än en , LY ka n n et La p in Y lio p p ila sle h ti ylioppilaslehti 1 / 2024 8 U U T I S I A Nopeat
Pois pakkojäsenyydestä? PÄÄMINISTERI PÄÄMINISTERI Petteri Orpon (kok) hallitus on päättänyt ottaa ylioppilaskuntien automaatioeli pakkojäsenyyden syyniin. Hallitus selvittää pakkojäsenyydestä luopumista vastaamaan paremmin perustuslaissa suojattua yhdistymisvapautta. Asiasta päätetään keväällä 2024. Pakkojäsenyys tarkoittaa, että yliopistoon läsnä olevaksi ilmoittautunut opiskelija on automaattisesti ylioppilaskunnan jäsen. Esimerkiksi Helsingin yliopiston opiskelija kuuluu Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan (Hyy). Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistolehtorin Pauli Rautiaisen mukaan poliittinen tahto pakkojäsenyyden poistamiseen on suurempi kuin koskaan. ”Yksikään hallitus ei ole aiemmin ollut aikeissa viedä eduskuntaan lakiesitystä pakkojäsenyyden poistamisesta”, Rautiainen sanoo. Ehdotusta on perusteltu sillä, että se rikkoo yhdistymisvapautta. Perustuslain mukaan ketään ei voi pakottaa kuulumaan yhdistykseen tai osallistumaan sen toimintaan. Opiskelijan automaatiojäsenyys ylioppilaskunnassa ja velvoite jäsenmaksuun ovat ristiriidassa yhdistymisvapauden kanssa. Pitääkö pakkojäsenyydestä päästä eroon? ”On höpöhöpöä, että kaikki perusoikeuksien rajoitukset olisivat lainvastaisia. Se on populistista retoriikkaa vailla oikeudellista perustetta”, Rautiainen sanoo. Perusoikeuksien välillä on jännitteitä: laissa kielletty yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen on ristiriidassa sananvapauden kanssa. Rautiaisen mukaan perustuslaki sallii myös yhdistymisvapauden rajoittamisen. ”Jos on poliittista tahtoa poistaa pakkojäsenyys, perustuslaki sallii senkin.” PAKKOJÄSENYYDEN PAKKOJÄSENYYDEN historia alkaa 1600-luvulta Suomen ensimmäisestä yliopistosta Turun Akatemiasta. Osakuntiin kuuluminen mahdollisti yhteisöllisyyden ja omista asioista päättämisen. PAKKOJÄSENYYTTÄ PAKKOJÄSENYYTTÄ puolletaan yhä sillä, että se takaa opiskelijoille tasapuolisen mahdollisuuden vaikuttaa yliopistossa äänestämällä Ylioppilaskuntien automaatiotai pakkojäsenyydestä on väännetty vuosikymmeniä. Nyt asia on ensimmäistä kertaa Suomen hallituksen pöydällä. tös vaikuttaisi eri tavoin eri ylioppilaskuntiin, sillä pääkaupunkiseudun ylioppilaskunnat ovat muita varakkaampia. HYYN HYYN pääsihteeri Mikko Kymäläinen ei halua spekuloida, miten pakkojäsenyyden poisto vaikuttaisi Hyyn toimintaan. Yksi asia on selvä: jos kaikki opiskelijat eivät kuulu automaattisesti ylioppilaskuntaan, ei se edusta kaikkia opiskelijoita. ”Pakkojäsenyydestä luopuminen heikentäisi koko yliopistoyhteisön edustuksellisuutta ja päätöksentekoa ylioppilaskunnissa.” Olisiko se uhka ylioppilaskuntien toiminnalle? ”Jos katsotaan yliopistolakia, itsehallinnollista yliopistoa ja ylioppilaskuntia osana autonomista yliopistolaitosta, niin kyllä auto maatiojäsenyyden poistaminen avaa kysymyksiä siitä, miten tietyt lakisääteiset tehtävät, kuten hallinnon opiskelijaedustajien nimeäminen, on tarkoitus hoitaa”, Kymäläinen sanoo. Jäsenmaksuilla rahoitetaan myös ylioppilaslehtiä. Esimerkiksi Ylioppilaslehti sai viime vuonna jokaisesta Hyyn 52 euron jäsenmaksusta vajaa viisi euroa kuuden lehden toimittamiseen jäsenistölle. Kymäläisen mukaan ylioppilaslehti on monessa ylioppilaskunnassa arvostettu ja rahoitettu osa toimintaa. ”On hankala nähdä, että arvostus muuttuisi.” Pelkkä arvostus tuskin riittää. Marraskuussa Lapin yliopiston ylioppilaskunta päätti lopettaa lehtensä rahoittamisen. Myös Ylioppilaslehden rahoitusta leikataan tänä vuonna. Pauli Rautiaisen mukaan keskustelut pakkojäsenyydestä ja ylioppilaslehtien tulevaisuudesta limittyvät toisiinsa sen kautta, mitä pidetään yliopiston tehtävänä. ”Jotkut sanovat, että ylioppilaslehdet suoltavat kaikenlaista propagandaa, jota ihmiset pakotetaan pakkojäsenyydellä rahoittamaan. Toiset sanovat, että ylioppilaslehdet ovat tärkeä kriittisen keskustelun alusta, jota yliopistossa ja yhteiskunnassa tarvitaan.” E V E L I I N A M Ä N T Y L Ä tai asettumalla ehdolle edustajistovaaleissa. Pakkojäsenyys alettiin nähdä ongelmana 1990-luvun lopulla, kun yhdistymis vapauden merkitystä korostettiin. Viimeksi pakkojäsenyyden perusteita selvitettiin vuonna 2021 opetusja kulttuuriministeriön kokoamassa työryhmässä. Se totesi yliopiston itsehallinnon perustelevan pakkojäsenyyttä. Pakkojäsenyydestä luopumista olisi voinut puoltaa opiskeluterveydenhuollon siirtyminen YTHS:ltä Kelalle saman vuoden alussa. YTHS:n terveydenhuoltomaksua on pidetty yhtenä perusteena pakkojäsenyydelle. HALLITUSPUOLUEET HALLITUSPUOLUEET kokoomus ja perussuomalaiset ovat vastustaneet pakkojäsenyyttä 2000-luvulta alkaen. Rautiaisen mukaan pakkojäsenyyden vastustajat kokevat ongelmalliseksi, että yli oppilaskunnat ottavat kantaa yliopiston ulko puolisiin asioihin. Niistä ei haluta yhteiskunnallisia toimijoita. Jäsenyyden puoltajien mielestä ylioppilaskunnat ovat osa yliopistoyhteisöä, jonka toiminta suuntautuu myös muuhun yhteiskuntaan. Pakkojäsenyyden poisto supistaisi ylioppilaskuntien toimintaa ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien kaltaisiksi. Pääylioppilaslehti 1 / 2024 9 U U T I S I A
mieltä siitä, että yliopiston toiminta eri kriisien kohdalla on ristiriitaista ja epäjohdonmukaista. ”Venäjän boikotointi ja Ukrainan puolesta liputtaminen on näkyvä kannanotto yksittäiseen konfliktiin. Kun opiskelijoiden toiminta kielletään toisessa kontekstissa, näyttää siltä, että yliopiston johto on valinnut puolensa.” Patomäen mukaan Ukrainan sota sekä Israelin-Palestiinan-konflikti saattavat jakaa mielipiteitä, eikä yliopiston kuulu ottaa niihin kantaa. Yliopiston on kuitenkin oltava mukana ratkaisemassa konflikteja, jotka uhkaavat sen omaa olemassaoloa. ”Yliopisto linjaa verkkosivuillaan tukevansa kestävää kehitystä. Esimerkiksi tällaisen abstraktisti määritellyn asian puolesta kannanottaminen voi olla perusteltua, onhan tiede itse ollut mahdollistamassa globaalia lämpenemistä.” JYVÄSKYLÄN JYVÄSKYLÄN yliopiston sosiologian apulaisprofessorin ja yliopistodemokratiasta aktiivisesti keskustelevan Hanna Kuuselan iime marraskuussa Helsingin yliopisto kielsi kaikki palestiinalaisalueiden tilanteeseen liittyvät mielenosoitukset tiloissaan. Päätöstä edelsi Palestiinaa tukevien mielenosoittajien tyhjentäminen päärakennuksen aulasta. Mielenilmauksesta ei ollut ilmoitettu etukäteen yliopistolle. Ja jos olisikin, se olisi kielletty, kertoi yliopiston hallintojohtaja Esa Hämäläinen tuolloin Ylelle. Perusteluksi hän kertoi, että ”yliopiston tiloissa ei voida järjestää poliittisia tapahtumia”. Samaan aikaan Espoossa Aalto-yliopisto kielsi Gazaa tukevien mielenosoittajien kokoontumisen yliopiston edessä. Viestintäjohtaja Laura Aalto perusteli päätöstä IltaSanomille liikenteellä. Instagramissa @studentsforpalestinefinland-nimisen tilin videolla kylttiä pitelevä mielenosoittaja ihmettelee, miten julkisella paikalla protestoiminen vielä aiemmin sallittiin, mutta nyt se kiellettiin vetoamalla tulipalovaaraan lumisella pihalla. Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén linjasi, ettei yliopiston sähköpostilistoja saa käyttää poliittisten vetoomusteen lähettämiseen. Ennen sitä Kuvataideakatemian sisällä oli jaettu Gaza-aiheista adressia, jonka osa yliopistoväestä oli kokenut ahdistavaksi, rehtori kertoi Helsingin Sanomille. Yliopistot eivät halua tulla millään tavalla yhdistetyiksi opiskelijoiden järjestämiin Gazaa tukeviin mielenilmauksiin. Miksi? MEDIASSA MEDIASSA yliopistojen henkilökunta linjaa, ettei yliopiston tehtävä ole ottaa kantaa tai luovuttaa kanaviaan poliittisen vaikuttamisen edistämiseen. Valtiotieteellisen tiedekunnan varadekaani Hanna Wass kommentoi marraskuussa Helsingin Sanomille, että yliopiston rooli on pikemminkin tuottaa tiedollisia valmiuksia yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen ja oikeudentunnon mukaan toimimiseen. Jos sähköpostilistoilla alettaisiin jakaa useita erilaisia poliittisia adresseja, kanavat tukkiutuisivat. Lisäksi Helsingin yliopistossa huolestuttiin sen israelilaisen ja juutalaisen väen kuormituksesta. Mieltään osoittavat opiskelijat kertoivat medialle kokevansa yliopistojen linjaukset ristiriitaisiksi. Kaikissa mainituissa opinahjoissa tuettiin näkyvästi Ukrainaa esimerkiksi rahankeruulla ja liputuksilla Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Mielenosoituksetkin sallittiin. Kukaan ei tuntunut olevan huolissaan yliopiston venäläistaustaisesta väestä. V Kun opiskelijat osoittivat mieltään hallituksen sosiaalietuusleikkauksia vastaan, heidän annettiin yöpyä Helsingin yliopistolla lähes kolme viikkoa. Ovatko toiset konfliktit poliittisempia kuin toiset, ja onko se synonyymi konfliktin monimutkaisuudelle ? HELSINGIN HELSINGIN yliopiston politiikan professori Heikki Patomäki osallistuu aktiivisesti yliopiston yhteiskunnallista roolia käsitteleviin keskusteluihin. Onko yliopisto poliittinen toimija vai ei? ”Yliopisto voi tarjota tilan, jossa väitellään politiikasta ja osoitetaan mieltä. On eri asia, jos yliopisto linjaa jotain koko yliopiston puolesta ja asettuu toimijaksi. Silloin ongelmallisuus tulee esiin”, Patomäki sanoo. Yliopistossa on useita eri toimijoita, kuten tutkijoita ja opiskelijoita, jotka voivat nähdä tilanteen eri tavoin kuin yliopiston johto. ”Johto ei voi päättää linjaa kaikkien toimijoiden puolesta”, Patomäki sanoo. Patomäki on opiskelijoiden kanssa samaa Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Taideyliopiston Kuvataideakatemia eivät halua tulla yhdistetyiksi opiskelijoiden Palestiinaa tukevaan aktivismiin. Samalla ne kaikki liputtavat Ukrainan puolesta. Miksi? T E K S T I Adile Sevimli Yksityinen, epäpoliittinen, yliopisto K U V A T P au lii n a N yk än en ylioppilaslehti 1 / 2024 10
mukaan yliopiston oma käsitys poliittisuudesta on kapeampi kuin useiden politiikan teoreetikoiden. ”Selkeä erottelu poliittisen ja ei-poliittisen välillä on keinotekoinen, kuolleena syntynyt ajatus. Kaikki mitä yliopistossa tehdään, on poliittista. Kyse on siitä, mitä yliopisto sallii tiloissaan tehtävän.” Kuuselan mukaan ei ole yliopiston tehtävä päättää, mitkä ovat hyväksyttäviä poliittisen toiminnan muotoja. Hänen mielestään ainoa järkevä auktoriteetti yliopistolle on laki, joka määrää, millainen toiminta ja puhe on sallittua. Esimerkiksi kansanryhmää vastaan kiihottaminen on kiellettyä ja yliopiston pitää tuota lakia noudattaa. Yhtä lailla sen olisi hyvä aktiivisesti tukea tiloislaaja konsensus. Kannanotto oli yliopistolle helppoa. Uskon, että Palestiina-kysymys jakaa enemmän mielipiteitä ja on herkkä aihe, josta yliopistot halusivat vähin äänin eroon”, Kuusela sanoo. SUOMESSA SUOMESSA on pitkään huolehdittu nuorten passiivisuudesta ja poliittisesta apatiasta. Siinä mielessä aktiivista kansalaisuutta tulisi katsoa Kuuselan mielestä ilolla. ”Jos olemme siirtymässä aikaan, jossa opiskelijat haluavat ottaa kantaa ja järjestää mielenilmauksia, niin sitten se on meidän aikaamme ja yliopiston tulisi se hyväksyä.” Yliopistovaltauksien kohdalla Helsingin yliopisto ansaitsee Kuuselan mielestä kiitosta. ”Yliopisto halusi ensin siirtää opiskelijoiden protestin pois päärakennukselta presidentti Sauli Niinistön saapuessa seminaariin. Yliopisto kuitenkin ymmärsi riippumattomuutensa valtiosta. Opiskelijoiden ei tarvinnut väistyä presidentin tieltä tai yliopiston puhdistaa tietä hänelle.” Mielenosoitusten kiellon taustalla vaikuttaa yliopistojen viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikainen kehitys. ”Avointa opetusta ja keskustelua ei enää yritetä aktiivisesti yliopistoissa edistää ja lisätä”, Kuusela sanoo. ”Ennen yliopistot ymmärrettiin paikkoina, joissa saattoi opiskella pitkään ja vapaisiin sivuaineopintoihin kannustettiin. Nyt tavoitteena on saada opiskelijat tehokkaasti sisään ja ulos.” Kuuselan mukaan yliopistot ovat siirtyneet vapaasta tilasta yhä enemmän kohti yksityistä ja suljettua yliopistoa. Osa tiloista vuokrataan yrityksille ja tilapalvelut on yksityistetty. Täten myös käsitykset yliopiston sisäisistä säännöistä ja talon tavoista muuttuvat. Kynnys kieltää tapahtumia tai mielenosoituksia pitäisi olla korkea. saan esimerkiksi kokoontumisvapautta. ”Ei ole hyvä, että instituutio kieltää vapaita kansalaisia käyttämästä kansalaisoikeuksia tiloissaan. Jos mielenosoituksesta ilmoitetaan, sellainen pitäisi sallia.” Kuusela on Heikki Patomäen tapaan sitä mieltä, että sen sijaan, että yliopisto ottaisi itse kantaa, sen tehtävä on pikemminkin mahdollistaa monenlaista toimintaa. Siis esimerkiksi erilaisten, kunkin omasta ajattelusta poikkeavien, niin liberaalien kuin konservatiivistenkin, puhujien päästämistä yliopistojen tiloihin. Kynnys kieltää tapahtumia tai mielenosoituksia pitäisi olla korkea. Etenkin jos syynä on tilaisuuden poliittisuus tai tulenarkuus. ”Ukrainan tilanteesta on ollut Suomessa ylioppilaslehti 1 / 2024 11
KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ 1. 5.-31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ. Kannattaa kysellä myös heti vapaana olevia huoneita! Soluasunnot: 230 €-310 €/kk/asukas Tiedustelut puh. (09) 3877133 toimisto@latokartanonyokyla.fi www.latokartanonyokyla.fi ? CREATE – taide & muotoilu ? BACKPACKING ? TEKNOLOGIA & ROBOTIIKKA ? UUDENMAAN TEATTERILINJA ? LUONNON LÄHELLÄ käsityöt, hyvinvointi, eläimet & luonto ? LUONNONTIETEET & LÄÄKETIEDE Haku 1.2.–2.8.24 VNF.FI VNF VNF.FI/OPINNOT Opintolinjat 2024–2025 Elokuvaja tv-ala, kasvatustiede, monimediatoimittajakoulutus, näyttelijäntyö, psykologia, rap-musiikki, yhteiskunnalliset aineet ja valokuvaus. Meillä voit suorittaa myös media-alan ammattitutkinnon (av-ala ja valokuvaus). Voionmaan koulutuskeskus sijaitsee Tampereen yliopiston Keskustakampuksella. Järjestämme avointa yliopisto-opetusta. Kysy lisää: info@kio.fi voitsi.fi TULE VOITSILLE! KANSANOPISTOVUOSI TAMPEREELLA TIETOA, TUKEA JA NEUVONTAA Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 C 115, 00180 Helsinki puh. 040 535 1626 / 045 841 6853 info@etelansyli.fi | www.etelansyli.fi Etelän-SYLI ry syömishäiriötä sairastaville, läheisille ja ammattilaisille Ota yhteyttä meihin, kun: olet huolissasi syömisestäsi tai sairastat syömishäiriötä. epäilet, että läheisesi oireilee syömisellä tai sairastaa syömishäiriötä. haluat kysyä hoidosta ja avun hakemisesta. Syömishäiriöstä on mahdollista toipua. Julistettavaksi haetaan Oskari ja Siiri Vilamon rahaston sekä Hämäläisten ylioppilassäätiön TUTKIMUSJA GRADUSTIPENDIT 2024 Gradustipendejä ovat oikeutetut hakemaan • Helsingin yliopistossa maisterintutkielmaa tekevät Hämäläis-Osakunnan nykyiset jäsenet Tutkimusstipendejä ovat oikeutetut hakemaan • Helsingin yliopistossa jatko-opintojaan harjoittavat Hämäläis-Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet • muut henkilöt, jos tutkimus kohdistuu Hämeeseen Hyvin perustellulle tutkimusstipendihakemukselle voidaan myöntää vuoden työskentelyn mahdollistava työskentelyapuraha. Sähköinen hakujärjestelmä ja tarkemmat hakuohjeet löytyvät osoitteesta www.hys.net 29 23
Suoramarkkinointi Mega Oy on 1986 perustettu Suomen johtava puhelimitse tapahtuvaan markkinointiin erikoistunut yritys. Toimimme 15 paikkakunnalla työllistäen yli 400 henkilöä. Kuulumme Alma Media Oyj -konsernin Alma Talent –liiketoimintayksikköön. Entäpä jos vedätkin hetken henkeä työskennellen myyntitehtävissä – keräät tienestejä sukan varteen ja kokemusta hihaan? Tarjoamme sinulle mahdollisuuden ansaita hyvin ja oppia samalla taitoja, joista sinulle on hyötyä elämäsi eri vaiheissa ja monessa eri ammatissa. Tehtävänäsi on markkinoida puhelimitse erilaisia tuotteita tai palveluita. Työkaluinasi on helppokäyttöinen soittojärjestelmä ja sinä itse. Voit työskennellä kokopäiväisesti yritysmyynnissämme tai osa-aikaisesti iltavuorossa kuluttajamyynnin parissa. Työt voit aloittaa vaikka heti. Takuupalkka 9€/h tai kannustava provisio. Myös etätyötä! Lähetä hakemus, niin olemme sinuun yhteydessä: megaduuni.fi TIEDÄTKÖ JO MITÄ SINUSTA TULEE ISONA? Suoramarkkinointi Olet hyvä, HAE! SU OM EN TE AT TE RI OP IS TO PE RU SL IN JA | MU SI IK KI TE AT TE RI LIN JA | JA TK OL IN JA su om en te at te ri op is to .fi AMMATTIIN OHJAAVA KOULUTUS Hakuaika 1.2.-14.5. LIÄSTIETOJA: suomenteatteriopisto.fi Ahlmanedu.fi opetus Tampereen ydinkeskustassa!
Palstalla ekokriisi näkyy. K U V A P au lii n a N yk än en Uskomaton tarjous T E K S T I Sara Vainio loasu 2,87 euroa. Lenkkarit 5,39 euroa. Kuulokkeet 0,91 euroa. Päädyin kiinalaisen nettikaupan Temun sivustolle joulun alla, kun googlasin sukulaistytön lahjaksi toivomaa korua. Temun tarjous on hakutulosten ensimmäinen: yksinkertainen, käsintehty helmikaulakoru. Hinta 1,51 euroa. Ilmainen postitus. Voiko tämä pitää paikkansa? Kämppikselläni on sama kokemus. Hänen etsimänsä puinen kitaraständi olisi maksanut Temussa 3 euroa. Tarjous oli niin uskomaton, ettei hän uskaltanut ostaa. Kaikkia liian hyvä tarjous ei arveluta. Syksyllä Temun kuukausimyynti ylitti miljardin. Yhdysvalloissa jo kolmannes kaikista alle 800 dollarin lähetyksistä on joko Temusta tai sen muutamaa vuotta aiemmin markkinat vallanneelta kilpailijalta Sheiniltä. Se on lähes 600?000 pakettia päivässä. Lentotullin päällikkö Mika Pitkäniemi kertoo, ettei Temun pakettien tarkkaa määrää tiedetä, mutta tullattavien, pienehköjen nettiostosten määrä EU:n ulkopuolelta on puolen vuoden aikana kasvanut Suomessa 50?000 paketista 140?000 pakettiin. Vaikea uskoa, että vajaat kaksi vuotta sitten Temua ei ollut olemassakaan. TEMU TEMU houkuttelee käyttäjiä halpojen hintojen lisäksi pelillistämällä shoppailukokemuksen. Sovelluksessa pääsee heti pyörittämään onnenpyörästä alennuskuponkeja. Voittajalle sovellus lupaa lisää rahaa, jos ostaa jotain 10 minuutin sisällä. Ostoksen jälkeen tilille kilahtaa seuraava tarjous. Pelielementit saavat ajattelemaan, että jos ei osta, menettää rahaa. Lisää shoppailurahaa saa kutsumalla kavereita sovelluksen käyttäjiksi. Brittilehti The Guardian kertoi lokakuussa Temun käyttäjistä, jotka ovat jakaneet kaverikoodeja niin tehokkaasti, että eivät ole joutuneet maksamaan mitään tilaamistaan tuotteista. MITEN MITEN Temulla voi olla tähän kaikkeen varaa? Käyttääkö se orjia? Pakkotyövoiman käyttöä ei voi tietää vain halpojen hintojen perusteella, sanoo yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkivan Finnwatch-järjestön ihmisoikeusasiantuntija Maija Lumme. Merkkejä orjatyöstä on kuitenkin paljon. Kiinan uiguurialueilla toimivat pakkotyöleirit ovat laajasti tiedossa, ja Yhdysvalloissa Temua on syytetty pakkotyön käytöstä. Temun mukaan se on vain kauppapaikka, jonka kanssa myyjät allekirjoittavat sopimuksen, jossa lupaavat, etteivät käytä orjatyövoimaa. Lumme nauraa. ”Anteeksi, tässähän ei ole mitään hauskaa. Mutta jos kiinalainen toimija allekirjoituttaa sopimuksen alihankkijoilla, niin eihän se missään tapauksessa riitä.” Toinen selitys halpuudelle on, että Temu tekee tahallaan tappiota, kuten moni muukin alustatalouden startup. Kaverikoodit ja tutustumistarjoukset ovat suomalaisille tuttuja Uberin ja Woltin alkuajoilta. Ajatus on myydä tuotteita alihintaan, kunnes saa napattua asiakkaat kilpailijoilta ja vakiinnutettua asemansa markkinoilla. TEMUN TEMUN voittokulku on märkä rätti niille, jotka ovat halunneet uskoa maailman siirtyvän kohti kestävää kulutusta. Sadat tuhannet kurjissa oloissa kasaan liimatut hiuspinnit, keittiövempaimet ja muovilenkkarit matkaavat mantereelta toiselle joka päivä. Tätäkö varten maankuoresta kaavitaan viimeisetkin raakaaineet? Temun mittakaavaan verrattuna vastuullisten pikkubrändien eettiset koodistot jäävät maailmanmarkkinoilla kuriositeeteiksi. Temun myyjät eivät yritä kilpailla vastuullisuudella, eikä niiden brändillä ole väliä ostajille. Suomalainen kuluttaja tietää, että kolmen euron tuotantoketjussa joku kärsii. Tieto massakulutuskulttuurin vaikutuksesta ilmastoon ja ihmisoikeuksiin ei kuitenkaan ole estänyt Temua tekemästä täälläkin kauppaa. Lumme arvelee, että syynä on äärimmäinen helppous. ”Ostopäätöstä ei tarvitse miettiä yhtään.” Lumpeen mielestä Temun tapa tehdä shoppailusta koukuttava peli on markkinointitiimiltä onnistunut veto. ”Järkyttävää, mutta nerokasta. Voisimmepa valjastaa nämä markkinointitaidot johonkin hyödylliseen.” O ylioppilaslehti 1 / 2024 14 Äärisääennuste
”Silloin saa juuri sen näköisen kuin itse haluaa. Ettei sormus ole sieltä massasta niin kuin kaikkien muiden sormukset.” Puoliso kosi Karakayaa pramealla timanttisormuksella tämän toisessa kotimaassa Turkissa syyskuussa. Ennen kihloja Karakaya oli neuvonut, että sormuksen pitää olla kultaa, mutta timantit eivät ole pakollisia. Timantteja hän silti sai. Valkokultaisen sormuksen keskimmäinen, iso timantti on korkeutensa takia jopa hieman epäkäytännöllinen. ”Mutta sanotaan, ettei mua haittaa”, Karakaya sanoo. Suomalaiset pulittavat hänen mukaansa morsiamen sormukseen usein noin 2000 euroa. Sulhanen saa tyytyä vaatimattomampaan rinkulaan, jonka hinta pyörii Karakayan arvion mukaan usein 500–1000 euron paikkeilla. T E K S T I Eveliina Mäntylä K U VA Adele Hyry Ikuisen rakkauden sinetti AMERIKKALAISEN AMERIKKALAISEN mainostoimiston copy writer Frances Gerety keksi timanttikauppa De Beersin pyynnöstä vuonna 1947 isku lauseen, joka osui kultasuoneen: ”ikuinen – niin kuin timantti”. Näin timanttisormuksesta tuli etenkin länsimaissa suosituin symboli ikuiselle rakkaudelle, ja Afrikasta riistotyöllä louhituista timanteista kasvoi valkoisten miesten miljardibisnes. Yhdysvalloissa arvokas vihkisormus toimi housewifelle eron sattuessa taloudellisena turvana. Mutta entäs täällä Suomessa, jossa naisten taloudellinen asema on tasa-arvoisempi? Mikä tekee vihkisormuksesta niin erityisen, että siihen halutaan käyttää paljon rahaa? Helsingin Love me do -häämessujen timant tisormuspisteen esittelijä Melike Karakaya tietää vastauksen: ylioppilaslehti 1 / 2024 15 Alkupala Palstalla kasvatetaan nälkää.
T E K S T I Eveliina Mäntylä ja Adile Sevimli VA L O K U VAT Adele Hyry Tapaseura Kaasokosinta Häät ovat kulutusjuhla, josta some on tehnyt loppumattoman spektaakkelin. Ylioppilaslehden ilonpilaajat kävivät Suomen suurimmilla häämessuilla kauhistelemassa törsäystä. Diskokypärä First look -hetki Hääinfluensseri ylioppilaslehti 1 / 2024 16
ylioppilaslehti 1 / 2024 17
O " wedding bestie -kuvauksia, aurakuvauksia, parantavia kiviä, hääkakkuja, catering-palveluita, sydänaurinkolaseja ja jotain, mitä mainostetaan valotaululla, jossa lukee you glow girl . FRAKKIPALVELU FRAKKIPALVELU NAM:n pisteellä täydellisesti istuviin pukuihin sonnustautuneet sliipatut herrasmiehet katsovat silmiin, hallitsevat small talkin ja ovat kiinnostuneita Sinusta. Tällaisia gentlemanneja olemme nähneet vain amerikkalaisissa elokuvissa. Frakkipalvelun mainos on kuin kannanotto morsiameen keskittyvillä häämessuilla. UUTUUS: SULHASPAKETTI – Ole juhliesi keskipiste! Esittelijä Jukka Nyman kertoo, että pakettiin kuuluu mittapuvun lisäksi vuokrattavia asusteita, kuten plastron, eli kauluksesta tursuava hörsyke. Toisella hääpukupisteellä loistaa värikäs Pride-lippu, joka on ainoa muistutus seksuaalisuuden moninaisuudesta muuten heteronormatiivisilla messuilla. Lipun yllä on kehopositiivinen taulu, jossa lukee #morsian on aina oikean kokoinen. Jyväskyläläisen Wedding garage -hääpukuliikkeen perustaja Maija Putkonen kertoo, ettei sateenkaarilippu ole vain koriste. Liikkeessä käytetään morsius-sanaa, koska hääasu tunnetaan morsiuspukuna. Muuten puhutaan aina puolisoista, eikä oleteta kenenkään sukupuolta. ”Meidän ensimmäinen malli oli maahanmuuttajataustainen, jolla oli sivukeesi ja tatuointeja”, Putkonen sanoo. Hän kertoo Pride-lipun nähneestä, kyyneliin liikuttuneesta asiakkaasta. Vieressä toinen myyjä solmii kaupat rintateipistä. Sillä tuunataan tissit hääkuntoon. ”Meillä on sellainen sanonta, että ylös, eteen ja keskelle, mutta erikseen”, Putkonen sanoo. Toimitussihteeri katselee morsiuspukuja. Onko mekoissakin monimuotoisuutta, vai ovatko kaikki valkoisia? ”Tämä on samppanjanvärinen”, Putkonen sanoo ja osoittaa elävän mallin ylle puettua leninkiä. VALKOISTEN VALKOISTEN – tai samppanjanväristen – hääpukujen suosion takana on yksi aikansa etikettiä rikkonut aatelisnainen: Englannin kuningatar Viktoria. Vuonna 1840 Viktoria avioitui serkkunsa prinssi Albertin kanssa valkoisessa mekossa. Asu oli rajoja rikkova. Morsiamet pukeutuivat silloin Euroopassa kirkkaisiin väreihin tai mustaan, ja valkoinen väri liitettiin suremiseen. Brittilehdistö kuvaili Viktorian ja Albertin prameita häitä ja pukuja yksityiskohtaisesti, ja niin valkoisesta tuli hääpuvun väri. Kuningatar Viktoria oli trendsetter , jota yläja keskiluokka halusivat matkia häissään. Valkoinen ”Onko jompikumpi teistä morsian”, kysyy Little Details -nimisen hääasustekaupan perustaja Laura Pensasmäki, kun astumme sisään messutilaan. Ei, mutta toinen meistä haaveilee salaa olevansa. Messuhalli on täynnä kukkakoristeisia kuvausseiniä. Bilebändi Bile-Sanna tulkitsee Jenni Vartiaisen sateenkaarirakkauskappaletta Ihmisten edessä . Helsingin Kaapelitehtaalla järjestetään tammikuisena viikonloppuna Suomen suurimmat häämessut. Kaksipäiväiset Love me do -messut ilmoittavat kävijämääräkseen jopa 10?000 ihmistä. Lippujen hinta on 15 euroa ennakkoon, ovelta 16 euroa. ”Duo kahdelle”, 22 euroa. Love me do -messut täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta, mikä on Tilastokeskuksen mukaan ensiavioliittojen keskimääräinen kesto ennen avioeroa, johon joka neljäs liitoista päättyy. Juhlavuoden kunniaksi tarjolla on skumppaa ja kuppikakkuja. Olemme ilmoittautuneet messuilla yrityksensä hääasusteita kauppaavan Pensasmäen työpajaan Morsiuslook 2.0, joka alkaa myöhemmin iltapäivällä. Pensasmäki sanoo, että vaikka häähumu voi näyttää pinnalliselta, luvassa on syvällisempääkin sisältöä. Näytteilleasettajan kojun henkareissa roikkuu beigejä ja valkoisia college-paitoja, joissa lukee WIFEY tai BRIDE. ”Häät ovat edelleen pitkälti sitä morsianta”, Pensasmäki sanoo. Sen huomaa. Muutamaa frakkivuokraamoa ja liittymäkauppa Elisan pistettä lukuun ottamatta suurin osa messuille tulleista yrityksistä tarjoaa palveluitaan selkeästi morsiamelle: häämekkoja, kaasojen gift bagejä , morsiuskimppuja, kampauksia. Kojuissa kaupitellaan myös häämatkoja, kutsukort teja, kattauksia, limusiinipalveluita, sormuksia, ylioppilaslehti 1 / 2024 18
henkii ylellisyyttä, koska se on vaikea pitää puhtaana. Valkoinen morsiuspuku sopi 1800-luvun Euroopassa naisten siveellisyyttä vahtivaan eetokseen. Vuonna 1849 aikansa naistenlehti Godey’s Lady’s Book kirjoitti, että valkoinen on morsiamelle sopivin väri: ”puhtauden ja tyttöiän viattomuuden tunnusmerkki, ja tahrattoman sydämen, jonka hän luovuttaa valitulleen”. Suomessa valkoiset hääpuvut alkoivat yleistyä vasta 1900-luvun alkupuolella. Ennen sitä morsian pukeutui tavallisesti mustaan. KOLMEN KOLMEN kaverin porukka, morsian Sini Räihä, 26, sekä kaasot Noora Utriainen, 26, ja Mirella Seppä, 31, ovat messuilla suunnittelemassa Räihän häitä, jotka järjestetään vuonna 2025. Häiden budjetti on 15?000 euroa. Kaasonsa morsian valitsi kaasokosinnalla , uudella hää trendillä, jonka morsian hoksasi somesta. ”Annoin lahjaboksit, joissa oli sisällä pieni skumppapullo, scrunchie , suklaata, sukat ja kortti, jossa kysyttiin, tulisitko kaasokseni”, Räihä kertoo. ”Vastasin heti kyllä”, Utriainen sanoo. Räihän puoliso ei ole messuilla. Onko häiden suunnittelu mimmien homma? ”Toivoisin, että hän osallistuisi enemmän, mutta aika paljon lankeaa meidän harteille”, Räihä sanoo. ”Kyllä mä ymmärrän, että miehiä ei samalla tavalla kiinnosta tällaiset häähöpötykset.” Mikä olisi miehelle sopiva tehtävä häiden järjestämisessä? ”Varmaan juomien hankkiminen”, Seppä sanoo. Morsian näyttää peukkua. MITÄ MITÄ HÄÄT HÄÄT MAKSAA MAKSAA -WORKSHOP -WORKSHOP (sic) alkaa myöhässä, koska mikkiä ei löydy. Pinkkiin jakkupukuun ja korkokenkiin pukeutunut hääyrittäjä Micu Mäkitalo pahoittelee viivästystä. Puhumassa on myös Pia Hopea virta, niin ikään hääsuunnittelija, ”vähän myös malli”. Työpajassa on meidän lisäksemme kaksi osallistujaa. ”Ensimmäinen säästövinkki on vierasmäärän vähentäminen”, Mäkitalo sanoo. Ylioppilaslehden säästövinkki on, että ei tule messuille tuhlaamaan rahaa. Kaikki säästävät jostain, Mäkitalo muistuttaa. ”50 tonnin häissäkin voi olla säästöbudjetti. Jollekin ruoka voi olla tosi tärkeä, mutta musa on ihan sama.” Paikalle astelee Gladiaattorit ja Big Brother -ohjelmista tuttu Milena Vaittinen eli Milena-morsian . Milena-morsiamella on Moni koju haluaa puhutella morsianta. Avioliiton historiassa naiset ovat olleet vaihdossa annettava tuote, joten on ymmärrettävää, että rahaa kuluu edelleen juuri morsiameen. ylioppilaslehti 1 / 2024 19
päällään t-paita, jossa on kuva hänestä morsiuspuvussa oman hääsuunnittelijan eli Mäki talon kanssa. ”Paljonko teidän häät maksoivat?” Mäkitalo kysyy. ”No meidän häät maksoivat 60 tuhatta euroa”, Vaittinen sanoo. ”Kuulostaa ihan hirveeltä!” Mäkitalo sanoo. ”Mut sillä saa ihan hirveenä asioita”, Vaittinen jatkaa. ”Upeat, upeat”, Hopeavirta sanoo. Vaittinen tarkentaa, että ilman kaupallisia yhteistöitä hinta olisi ollut vielä korkeampi. Työpajan vinkit voi tiivistää yhteen ydinohjeeseen: häissä ei tarvitse olla asioita, joista ei itse pidä. Loppua emme ehdi jäädä kuuntelemaan, sillä messuhallissa kajahtaa jo tieto seuraavasta ohjelmanumerosta. Yläkerrassa alkaa tyyliasiantuntija ja tapakouluttaja Mirva Saukkolan hääetiketin question & answer . Ehkä me Ylioppilaslehdessä voimme oppia täällä tavoille. ”HEI ”HEI ihanaa iltapäivää arvoisat Love me do -ystävät ja vieraat”, juontaja samettitakissa sanoo. Vieressä seisoo tapakouluttaja Saukkola. Harmiksemme hän ei vastailekaan yleisön spontaaneihin kysymyksiin, vaan juontaja esittää ne hänelle juontolapuistaan. Hääetiketti ei kuulosta vaikealta. Hääkutsun tulee olla teidän näköinen ja siinä pitää kertoa, missä juhlat pidetään. Erikoisruokavaliot tulee ilmoittaa pitopalveluun, mutta kenenkään horoskooppidieetistä hääpari ei ole velvollinen stressaamaan. Lapsettomat häät ovat ok, koska vanhemmillakin on kivempaa ilman lapsiaan. Sosiaaliset katastrofit välttää pitämällä huolen siitä, etteivät orvot pirut istu yksinään. On aika siirtyä seuraavaan ohjelmanumeroon eli yllätyskosintoihin. Juontaja pyytää lavalle Love me do -messujen perustajaäidin Nonna Sjöbergin. Hän kertoo, että messut ovat tarjonneet puitteet yllätyskosijoille, kuten Elvistä laulavalle sulhaselle. Tinamallia yllätyskosittiin viime vuonna muotinäytöksessä. ”Apua mä alan itkeä”, Sjöberg sanoo. Yllätyskosintapareja piti olla kolme, mutta paikalle on saatu vain 1,5 paria. Kun he astelevat lavalle, messukävijä ei voi olla tuntematta pettymystä. Sitä toivoisi, että joku polvistuisi juuri nyt. Tarkoitus on kuitenkin vain muistella vanhoja. Vuorotellen tavikset kertovat, miten yllätyskosinta aikanaan oli viedä jalat alta. SISKOKSET SISKOKSET Saija ja Sonja Riikola, 23ja 34-vuotta, ovat tulleet häämessuille Helsin kiin Kotkasta ja Torniosta saakka. Saija Riikola kuvailee kosintaansa ehkä vähän tylsäksi . ”Olimme puhuneet siitä pitkään, ja kauppakeskuksessa mies ehdotti, että katsoisimme sormuksia”, hän sanoo. ”Somessa kosinnat ovat isoja spektaakkeleita. Mutta mulle sopi yhteinen päätös. Sehän kihlaus on.” Sonja Riikolan kihlaus tapahtui arkisesti autossa, jonka takapenkillä Saija-sisko istui. Tuleeko morsianten häistä spektaakkelia someen? ”Tilini on yksityinen, mutta varmaan jotain kuvia laitan”, Saija sanoo. ”Kihlauksestakin laitoin, kun meillä oli matka varattuna Italiaan, niin siitä tuli sitten kihlausmatka.” HISTORIOITSIJA HISTORIOITSIJA Kirsi Vainio-Korhonen kirjoittaa niin & näin -lehden numerossa 1/2015 suomalaisen avioliiton ja yhteiselämän historiasta. Käsitys nykyisen kaltaisista rakkausavioliitoista juontaa juurensa 1800-luvun valistusfilosofien ja rakkausromaanien Eurooppaan. Rakkauden vaatimus merkitsi Vainio-Korhosen mukaan etenkin naisille lisää käytösja ulkonäköpaineita. Samalla seksistä tuli demoni: naisille se sopi vain ”aviollisena velvollisuutena”. Suomessa naisten asema hieman parani, kun puolisot saivat juridisesti tasa-arvoisen aseman ja avioliitosta tuli yksityisasia vuonna 1930, jolloin uusi avioliittolaki tuli voimaan. Ideologisesti liiton ainoaksi perusteeksi hyväksyttiin täälläkin rakkaus, kun aiemmin sopimuksessa oli kyse sukujen intresseistä. Itsenäisessä Suomessa vihkimisestä tuli yhteiselämän alun normi yhteiskuntaluokasta riippumatta. Meni kauan, ennen kuin avioliitto kosketti muita kuin heterosuhteita. Tasaarvoinen avioliittolaki tuli voimaan vuonna 2017. Samalla laista poistettiin kohdat, joissa puhutaan vain miehistä ja naisista. Vasta kaksi vuotta myöhemmin laista poistettiin alaikäisten oikeus avioitua erillisluvalla. Ensiavioitujien keski-ikä on ollut 1960luvun lopulta saakka nousussa. Ihmiset sitoutuvat toisiinsa myöhemmällä iällä, mitä selittää esimerkiksi vapaampi suhtautuminen seksiin ja pidempi kouluttautuminen. Nykyään avioliitto on ennen kaikkea juridinen sopimus, jolla esimerkiksi lasten huoltajuus, puolison periminen ja yhteinen talous järjestetään. Avioliitto on siirtymäriitti, jossa ihminen kokee kääntävänsä elämässään uuden sivun. Isot juhlat viestivät asiasta läheisille, ja kuten somesta näemme, nykyään myös ei-niin-läheisille. Vaikka avioliittojen määrä on ollut pitkään laskussa, naimisiin menemisen symbolinen merkitys on yhä suuri. On melkoista keulimista sanoa toiselle ”kunnes kuolema top 5 Maailman suosituimmat hääbiisit 1. Marry You – Bruno Mars 2. A Thousand Years – Christina Perri 3. Thinking out Loud – Ed Sheeran 4. All of Me – John Legend 5. Perfect – Ed Sheeran L Ä H D E Anna-lehti / Spotify (2020) 8 Näin monta kertaa filmitähti Elizabeth Taylor meni naimisiin. Vuonna 2022 avioituneista 18 % meni naimisiin heinäkuussa, joka oli suosituin avioitumiskuukausi, jolloin 3 962 paria solmi avioliiton. Kokonaisuudessaan samana vuonna naimisiin meni 21 942 paria. L Ä H D E Tilastokeskus 34,3 vuotta oli ensiavioituvan miehen keski-ikä vuonna 2022 L Ä H D E Tilastokeskus ylioppilaslehti 1 / 2024 20
meidät erottaa”, mutta mahdoton lupaus on romanttinen juuri siksi, että se on mahdoton. HÄÄMESSUJEN HÄÄMESSUJEN Morsiuslook 2.0 -workshopissa on 12 osallistujaa, jotka istuvat pitkän pöydän ääressä. Little Details -kaupan Laura Pensasmäki jakaa materiaalit, eli muutaman A4:sen, joille on tarkoitus hahmotella pastellinvärisillä lyijykynillä oman tyylin kulmakiviä. ”Mitenkäs toimituksella sujuu?” Pensasmäki kysyy. Oman tyylin määrittely on vaikeaa. Päätoimittaja kertoo pyrkivänsä arkisin sulautumaan massaan. Juhlat ovat kuitenkin juhlat, eikä silloin halua jäädä seinäruusuksi. Pensasmäki ohjeistaa, että tässä tapauksessa päätoimittajan kannattaa ehdottomasti hakeutua ammattiavun piiriin. Kannattaa esimerkiksi sovitella mekkoja etukäteen asiantuntevissa liikkeissä. Tämänkin työpajan ydinviesti on tehdä sitä, mikä itsestä tuntuu hyvältä ja ostaa sen selvittämiseen palveluita. Workshopissa piti olla syvällistä sisältöä, mutta ehkä hääsuunnittelusta ei vain saa syvällistä sisältöä. Kun ohi kulkee miesoletettuja, joita messuilla käy naisia vähemmän, on paras lintsata kurssilta ja tökätä potentiaalisille haastateltaville nauhuri naamaan kiinni. Markus Valle, 32, ja Jukka Mäkitalo, 37, ovat molemmat menossa naimisiin. Vallen häiden budjetti on noin 10?000, Mäkitalon 20?000 euroa. Puolisot istuvat par aikaa Morsius look 2.0 -workshopissa. Messuille parit ovat tulleet vertailemaan hintoja ja päättämään kukista. Kysyttäessä, mikä messuilla on inspiroinut, miehet alkavat nauraa. ”Kävimme katsomassa häämuotinäytöksen, ja miesten pukeutuminen oli varsin pienessä roolissa”, Mäkitalo sanoo. Muotinäytöksen teema oli tänä vuonna 1970ja 1980-luvun disko. ”Jos katsoo sitä edustavana otoksena kansainvälisestä häämuodista, niin 75 prosenttia siitä sisältää diskokypärän”, Mäkitalo sanoo. ”Otan tämän kehotuksena yllättää puoliso.” Miehet haaveilevat siitä, että vierailla on häissä hauskaa ja päivä sujuu ongelmitta. Moni muukin haastateltava kertoo tulleensa messuille käytännön syistä, hoitamaan muisti listansa kerralla kuntoon. Lopulta häämessut tuntuvat palvelevan parhaiten sitä, joka haluaa joko kuluttaa tai somettaa. ”VOI ”VOI EI EI , miten noloa.” Helsingin yliopistossa sosiaalisen median vaikuttajien merkitystä kuluttamiseen tutkiva Hanna Reinikainen vastaa puhelimeen huvittuneena. Hän ei ole tutkinut häitä, mutta L Ä H D E Tilastokeskus G R A A F IT P au lii n a N yk än en L Ä H D E Tilastokeskus 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2022 35 34 33 32 31 30 29 28 27 26 25 Solmitut liitot Erot SOLMITUT LIITOT JA EROT SOLMITUT LIITOT JA EROT SUOMESSA VUOSINA SUOMESSA VUOSINA 1965–2020 1965–2020 Naiset Miehet ENSIAVIOITUJIEN KESKI-IKÄ SUOMESSA ENSIAVIOITUJIEN KESKI-IKÄ SUOMESSA VUOSINA VUOSINA 1990–2022 1990–2022 1965 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 ylioppilaslehti 1 / 2024 21
Häämuotinäytöksessä mallit käyttivät rullaluistimia ja diskokypäriä. ylioppilaslehti 1 / 2024 22
on aiheen asiantuntija. Vuosina 2013–2015 hän kirjoitti Helsingin Sanomiin hääpalstoja Myötäja vastoinkäymisissä sekä Tahdon asialla. ”Häähörsellys” alkoi kiinnostaa Reinikaista sattumalta. Ennen ystävän häitä vuonna 2012 hän kirjautui naimisiin.fi -keskustelupalstalle. ”Siellä mulle aukesi sellainen maailma, että whaaat , tämähän on valtava asia monille ihmisille.” Alustalla kirjoitettiin hääpäiväkirjoja, eräänlaisia hääblogien edeltäjiä. Niissä kerrottiin hääsuunnittelun edistymisestä. Reinikainen kiinnostui muiden hääkiinnostuksesta ja alkoi kirjoittaa häihin liittyvistä ilmiöistä: hääparin ensimmäisen yhteisen automatkan merkityksestä ja avioerojen ajankohdista. Itse hän meni naimisiin maistraatissa. ”Ei ollut tarvetta asettua spektaakkelin kohteeksi. Halusin tarkkailla.” Reinikainen kertoo olevansa häämessuveteraani eli kiertäneensä vuosien ajan useita messuja. ”Vielä kymmenen vuotta sitten messuille menivät morsiamet kaasoineen. Jos miehet olivat mukana, he olivat siellä alistetun oloisina”, Reinikainen kertoo. ”Eräillä messuilla oli miesparkki. Sohvia, kaljaa, autoja ja bodauslehtiä, sellainen leikki osasto.” Miehet ovat sittemmin ottaneet hieman toimijuutta, mutta roolit istuvat tiukassa. Häärealityissä morsian laittautuu koko aamun naisten seurassa samalla kun sulhanen käy lyömässä bestmanin kanssa tieviittoja valtatien varteen. Ovatko häät yksilökeskeisessä uusliberalistisessa kulttuurissa tapa pitää kiinni perheen ja tradition rippeistä? Reinikainen huomauttaa, etteivät megalomaaniset white weddingit ole Suomessa kovinkaan pitkän perinteen tuotosta: vielä 1970-luvulla parit painelivat ruokatunnilla maistraattiin. Kaupalliset häät rantautuivat tänne Yhdysvalloista. Siellä häihin käytetään enemmän rahaa kuin Suomessa: The Knot -häälehden kyselytytkimuksen mukaan keskimäärin 16?000 dollarista 46?000 dollariin riippuen osavaltiosta (noin 15?000?–?42?000 euroina). Jos omalla tilillä ei ole ylimääräisiä kymppitonneja, on Yhdysvalloissa tavallista turvautua pankin myöntämään häälainaan. Suomessakin markkinoidaan nykyisin häälainoja. ”Suomessa tavoitellaan New Yorkin yläluokkaisia häitä hotellin upeassa juhlatilassa keijuvaloineen ja swing-bändeineen. Hamptons-häät siirtyvät navetan ylisille, mutta samoja elementtejä niissä on: puvut, valot, koristelut ja muut”, Reinikainen kuvailee. ”Ihanan tunkkainen perinne sekoittuu Amerikasta tuotuihin photoboothiin ja buffetiin .” Hääblogit korvasi some, jossa visuaalisuus korostuu. Juhlat jatkuvat hääpäivän jälkeen seuraajille julkaistussa materiaalissa. ”Somen ansiosta tiedämme, miltä häiden kuuluu näyttää ja mitä niissä tavoitellaan.” No mitä? ”Omanlaisia, meidän näköisiä häitä. Lopulta setti on pitkälti kaikilla sama: sormukset, asut, vihkimiset.” Häissä pari esiintyy muille, ja valokuvaaja tulee taltioimaan jo laittautumista. Sekin on esiintymistä, vaikka ollaan vain ydin porukan kesken. ”Esiintyjät pyrkivät rakentamaan hetkiä, joissa kaaso auttaa puvun päälle ja sitten kilistellään”, Reinikainen sanoo. First look -hetkessä, jossa sulhanen näkee morsiamen ensimmäistä kertaa, on saatava oikeanlainen tunne esiin: ”Että olet niin kaunis ja voi miten ihanaa. Sama suunnitelmallisuus jatkuu vihkimiseen, onnitteluun, syömiseen, tanssimiseen ja puheisiin. Spontaaneille tunteille ei jää juuri aikaa.” Reinikaisen mukaan tarkasti suunniteltu päivä lievittää jännitystä, mutta sillä on kääntö puolensa. Ihmiset odottavat suuria tunteita suurelta päivältään. ”On mahdollista, ettei niitä tuntemuksia tulekaan, itselle tai läheisille”, Reinikainen sanoo. ”Olet sen kaiken ympäröimänä ja mietit, että en mä pääse sinne.” VANTAALAINEN VANTAALAINEN Emma Kokko, 29, teki ensimmäisen ostoksensa heti messuille saavuttuaan. Valkoinen satiininen aamutakki on tarkoitettu hääaamulle, joka koittaa Oulussa elokuussa 2025. ”Tapasin sulhaseni keväällä 2018 Tinderissä”, Kokko sanoo. Sulhanen kosi puolitoista vuotta sitten Roodoksella ”jonkunlaisen painostuksen jälki seuraamuksena”. ”Olin esitellyt hänelle sormea, että vitsi kun tämä on tyhjän näköinen. Sormuksista laitettiin ehkä kuvia, että minkälaista pitää olla”, Kokko sanoo ja taputtaa ruusukultaista timanttisormusta nimettömässään. Love me do -messuille Kokko on tullut tekemään sisältöä. Hän aloitti häävalmisteluistaan kertovan @sanotaantahdonnimisen Instagram-tilin vuosi sitten. Lisäksi hän kirjoittaa Hääpäivä Oulu -sivustolle hääblogia. Kokko haluaa, että hänen somensa olisi samastuttava. ”Ei liian kiilloteltua, kaunisteltua tai filtteröityä.” Kokon hääbudjetti liikkuu 10?000?–? 15?000 euron välillä. ”Sekin on paljon rahaa. Kuuntelin tuossa Hääkupla -podcastia. Siellä oli huomattavasti korkeampia summia käytetty.” Kyynikko voisi kysyä, kannattaako maksaa itsensä kipeäksi yksistä juhlista. ”Haluan ajatella, että se on elämän paras ja tärkein päivä. Olen haaveillut häistä yli 15 vuotta, siitä lähtien, kun siskoni meni naimisiin”, Kokko sanoo. Kokko haluaa neutraalin sävymaailman, ”bohot” häät pinkin prinsessa unelman sijaan. Hän haluaa tuoda parin persoonallisuutta esiin. ”Jos se tarkoittaa vähän hintavampaa palvelua, niin sitten se on niin.” Parturi-kampaajana työskentelevä Kokko ei tienaa hääsomellaan. Tulevaisuudessa on tarkoitus haalia kaupallisia yhteistöitä. Kokon mukaan hääyrittäjien ja -somettajien yhteisö on tiivis. Messuilla hääyrittäjät ilahtuvat nähdessään häävaikuttajia pisteillään, eikä ihme: some tuo näkyvyyttä ja näkyvyys asiakkaita. Sunnuntaina syödään brunssia ja istutaan ykköspaikoilla häämuotinäytöksessä. ”Huomenna on hääsomettajien vippäivä.” ”Hamptons-häät siirtyvät navetan ylisille, mutta samoja elementtejä niissä on: puvut, valot, koristelut ja muut.” ylioppilaslehti 1 / 2024 23
RAKENNA OMA OPINTOPOLKUSI Monialainen, poikkitieteellinen ja käytännönläheinen koulutustarjontamme, opinnot muissa tiedekunnissa sekä vaihto-opiskelumahdollisuus ulkomailla mahdollistavat juuri sinun näköisesi opiskelun. OPISKELUVAIHTOEHDOT ? Biologia ? Ympäristöja vesistötieteet ? Fysiikka ? Kemia ? Matematiikka ? Tilastotiede ja datatiede ? Nanotiede ? Aineenopettaja ? Matematiikan, kemian tai fysiikan aineenopettaja ja luokanopettaja YKSILÖNÄ OSANA YHTEISÖÄ Opiskelu on yhteisöllistä. Perinteisten luentojen ja verkkoopetuksen ohella opiskeluun sisältyy työtä pienissä ryhmissä ja laboratorioissa sekä kenttäkursseilla maastossa. Opiskelijana voit myös päästä työskentelemään huippuluokan tutkimuslaitteistoilla opettajien ja kokeneiden tutkijoiden rinnalla. Tiedekunnassa on rento tunnelma. Luennoitsijat ovat tosi hyviä ja helposti lähestyttäviä, ja aidosti kiinnostuneita siitä että opitaan. Sara Matematiikan aineenopettajaksi opiskeleva LUO HUOMISESTA PAREMPI PIENTEN HIUKKASTEN ASIANTUNTIJA Nanotieteen monialaisessa koulutuksessa opiskelet rinnakkain fysiikkaa, kemiaa sekä soluja molekyylibiologiaa ja opit soveltamaan osaamistasi laaja-alaisesti. Voit löytää työpaikkasi esim. entistä tehokkaampien aurinkokennojen, sairauksia parantavien nanorobottien tai uuden sukupolven urheiluvaatteiden kehittäjänä. OSAAJIEN INNOSTAJA Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajana pääset vaikuttamaan tuhansien nuorten osaamiseen ja kiinnostukseen matematiikkaa ja luonnontieteitä kohtaan. Jos opiskelet samalla kertaa matematiikan, kemian tai fysiikan aineenopettajaksi ja luokanopettajaksi, sinulla on valmistuttuasi aineenopettajaa laajemmat valmiudet tukea matematiikan ja luonnontieteiden oppimista läpi lapsuuden ja nuoruuden. MUISTA HAKEA. YHTEISHAKU 13.3.-27.4.2024 STUDY-SCI@JYU.FI @JYUSCIENCE JYU.FI/SCIENCE Avaa ovi matematiikkaan ja luonnon ilmiöihin ja Luonnontieteiden ja matematiikan sekä tilastotieteen ja datatieteen opinnoissa saat tietoa siitä, mitä elämä maapallolla on. Opit erilaisia keinoja ratkaista, kuinka elämä voisi jatkua pitkään tuleville sukupolville.
HANKEN —mer än du tror. Sök i den gemensamma ansökan13-27 mars. P sst ! Tiesitkö, että yli 20 % Hankenin kandidaattiohjelman opiskelijoista ovat suomenkielisiä?
Kevään yhteishaku 13.–27.3.2024 Tutustu laajaan koulutustarjontaamme > utu.fi/hae Lähde tutkimusmatkalle tuntemattomaan. Löydä oma urapolkusi Turun yliopistosta! Get inspired by the unknown.
BLI EXPERT INOM: Journalistik och kommunikation Journalistik och kommunikation Socialpsykologi Socialpsykologi Statskunskap med förvaltning Statskunskap med förvaltning Sociologi Sociologi Rättsvetenskap Rättsvetenskap Socialt arbete och socialpolitik Socialt arbete och socialpolitik SÖK TILL VID HELSINGFORS UNIVERSITET ANSÖKNINGSTID 13–27.3.2024 STUDERA PÅ SVENSKA – MYÖS SUOMENKIELISENÄ LÄS MER / LUE LISÄÄ HELSINKI.FI/SOCKOM SOC&KOM
Tähtäimessä korkeakouluopinnot? Opiskele Päivölän opistossa yliopistokursseja ja valmistaudu valintakokeisiin! Opintolinjat 9 kk: OIKEUSTIEDE, LUONNONTIEDE, ARKKITEHTUURI, KUVATAIDE, KASVATUSTIEDE, PSYKOLOGIA Kevään abikursseja: biologian ja fysiikan tehokurssit vk 8, matematiikan tehokurssi vk 9, matematiikan abiviikonloput B1 ja B2. Lue lisää: www.paivola.fi/lyhytkurssit Päivölän opisto, Päivöläntie 52 37770 Tarttila (Valkeakoski) www.paivola.fi Kauppatieteiden maisteriksi PORISSA utu.fi/haeporiin > HAE 13.-27.3.2024! HAKU SAVOLAISTEN YLIOPPILAIDEN SÄÄTIÖN ASUNTOIHIN Soluhuoneet sekä yksiöt yksin hakeville. Kaksiot pariskunnille & kaveruksille Vallilassa ja Patolassa. Hakuaika päättyy 29.2.2024. Jatkoaikasekä kesäasuntohakemukset käsitellään samassa haussa. Lisätietoja: http://savolainenosakunta.fi/?q=asunnot Pohditko sinä jo tulevaa syksyä? Kaipaatko uutta suuntaa, onko mielessäsi välivuosi. 5.8.2024 Kasvatusja ohjausalan ammattitutkinto 26.8.2024 Fysioterapian ja hieronnan linja Kasvatustieteen linja Musiikkilinja Eurajoen opisto TILAA SINÄKIN YLIOPPILASLEHTI PAPERILEHTI ON STATUSSYMBOLI Ylioppilaslehti on älykäs ja kärkevä julkaisu. Saat sen kotiin kannettuna 39 euron hintaan. ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelut
Rakastu täällä elämääsi . Lukuvuoden kestävässä koulutuksessa » opiskelet päätoimisesti keskellä Lahtea » valmentaudut korkeakoulujen valintakokeisiin » olet oikeutettu opintotukeen » et menetä ensikertalaisasemaa tai tutkinto-opiskelun opintotukikuukausia Taide. KUVATAIDE | KUVITUS JA GRAAFINEN SUUNNITTELU PELIGRAFIIKKA | VALOKUVAUS JA VIDEO Kehitä ja syvennä taiteellista näkemystäsi ja ilmaisukykyäsi asiantuntevassa ohjauksessa. Tiede. KASVATUSTIEDE | ERITYISPEDAGOGIIKKA PSYKOLOGIA | LIIKUNTAJA TERVEYSTIETEET Hanki tietoa ja ymmärrystä alasta, jolle tähtäät. Suorita avoimen yliopiston opintoja jopa 50 op. Haku taideja tiedekoulutuksiin 4.4.–4.8. Hakemus + haastattelu, ei valintakoetta Teatteri. LAHDEN KANSANOPISTON TEATTERIKOULUTUS TEATTERI I | TEATTERI II Perehdy teatterin tekemiseen. Heittäydy haasteisiin kunnianhimoisessa ensemblessa. Haku teatterikoulutuksiin 4.4.–29.5. Hakemus + yksipäiväinen valintakoe SIVISTYS ROHKEUS OSALLISUUS Lue lisää. Kysy lisää. VAPAA AKATEMIA vapaa-akatemia.fi LAMAN LASTEN ELÄMÄ JA TEOT
Maaseudun Jeanne d'Arc
Olga Oinas-Panuma, 24, on olemassaolostaan kamppailevan keskustan esitaistelija. Millaisia tulevaisuudennäkymiä hän povaa puolueelleen? T E K S T I Vilma Tyrylahti K U VAT Aapo Huhta
A Asemalaiturin yllä kohoaa teräksinen, punatiilinen kolossi: Itäkeskus. Metroaseman liukuportaiden päässä odottaa myyttinen oksymoron. Pudasjärveläinen Olga Oinas-Panuma, 24, on Suomen nuorin istuva kansanedustaja, ja lisäksi keskustalainen. Oinas-Panumalla on kädessään juotava jogurttijuoma, jonka hän on juuri ostanut aseman R-kioskilta, vaikka olemme sopineet hakevamme eväät yhdessä Tallinnanaukiolta. ”Mä olen aika töhö”, Oinas-Panuma sanoo. ”Lähdin sisäkengät jalassa, ja huomasin sen vasta metrossa. Vähän ehkä liukkaat meno pelit.” Kevyissä mustissa loafereissa Oinas-Panuma on kuitenkin löytänyt tiensä talviseen Itäkeskukseen. Ylioppilaslehti on tuonut hänet katsomaan, miltä tulevaisuuden Suomi näyttää. Äänestäjäkadosta kärsivän keskustan pitäisi puhutella kansalaisia myös kasvavissa kaupunkikeskittymissä, mikäli se mielii pysyä edes keskisuurena puolueena. Astumme sisään Tallinnanaukion Metromarketiin. ”Mielenkiintoinen kauppa, täällä on vähän eri… Siis täällähän on kaikkea mitä normi S-ryhmän ruokakaupoissa ei ole!” Oinas-Panuma ihmettelee säilöttyä artisokkaa, sitten bataattimaista maniokkia, jota hän tökkää muutaman kerran sormellaan. Tämä ei ole maakuntalaisen ensimmäinen kerta Itäkeskuksessa, hän vakuuttaa. OinasPanuma kertoo kiertäneensä uteliaisuudesta Helsingin eri asuinalueita ja käyneensä esimerkiksi Itäkeskuksessa huvikseen ruokakaupassa. ”Olen saanut kommentteja, että uskallatko mennä Itäkeskukseen. Ne ovat hämmentäneet. En ole tuntenut oloani turvattomaksi Helsingissä”, Oinas-Panuma sanoo. ”Ainakaan vielä, heh.” Oinas-Panuma nousi viime keväänä ensikertalaisena eduskuntaan Oulun vaalipiiristä 5 173 äänen saaliilla. Neljäsosa äänistä tuli kotikunnasta Pudasjärveltä. Äänimäärässä mitattuna taakse jäivät esimerkiksi pitkään eduskunnassa istuneet vasemmistoliiton Merja Kyllönen ja perussuomalaisten Olli Immonen. Äänestäjilleen eduskunnan kuopus on tuttu somesta. Youtube-kanavansa my day videoilla kansanedustaja keittää kuusenkerkkäsiirappia, juoksee villasukissa pakkaslumessa ja pelaa jalkapalloa Hassu-poron kanssa. Usein hänellä on päällään kuvioitu villapaita ja päässään pipo, jollaisia hän kutoo ja myy Instagramissa. Sinne julkaisemissaan kuvissa hän poseeraa kansallispuvussa vehreässä maalaismaisemassa. Profiilissaan hän ilmoittaa olevansa fennomaani ja luontoihminen. Keskustalle hän on tulevaisuus. KEVÄÄN KEVÄÄN 2023 eduskuntavaaleissa keskustan apilanvihreä katosi Suomen kartalta. Vaalipiiri toisensa jälkeen värjäytyi perussuomalaisten siniseksi. Keskusta on kriisissä ja myöntää sen itsekin. Perinteisesti se on menestynyt maaseudun haja-asutusalueilla ja voittanut neljä suurta vaalipiiriä Pohjoisja Keski-Suomessa. Viime vaaleissa puolue menetti niistä kaikki. Keskustan kannatus on historiallisen alhaalla. Jos mitään ei tehdä, se uhkaa kutistua kuuden prosentin kannatuksen pienpuolueeksi. Tällaista tulevaisuudenkuvaa maalaillaan Keskusta 2010 -raportissa. Se on keskustalaisten vaikuttajien kokoama katsaus puolu een viimeiseen kolmeentoista vuoteen. Somessa hilpeyttä herättäneestä nimestä huolimatta raportti ei kerro vain keskustan menneisyydestä. Oinas-Panuma on ollut mukana laatimassa kehitysehdotuksia syöksy laskun pysäyttämiseksi. Mä olen aika töhö. Lähdin sisäkengät jalassa, ja huomasin sen vasta metrossa. " ylioppilaslehti 1 / 2024 34
SIIRRYMME SIIRRYMME ulkoa Itäkeskuksen kirjastoon kulttuurikeskus Stoaan. Hömelö, hersyvästi naurava poliitikko vakavoituu. Harmaassa kokoushuoneessa hän listaa syitä keskustan tappiolle: 1. Keskusta on ollut liian pitkään hallituksessa, eikä aikaa visioille ole jäänyt. Pitäisi kirkastaa, miksi puolue on olemassa. ”Jos mä kysyn ihmiseltä, mihin tarvitaan Suomen Keskustaa, se ei välttämättä tiedä”, Oinas-Panuma sanoo. 2. Puolueen arvot eivät ole äänestäjille selkeitä. ”Emme ole oikeistoemmekä vasemmistopuolue. Ajassa, jossa on paljon vastakkainasettelua, on tosi vaikea perustella, miksi pitää olla sellainen kokoava, yhdistävä voima kuin keskusta.” Keskus talaiset jakautuvat liberaaleihin ja konserva tiiveihin, mikä näkyi esimerkiksi viime hallituskauden translakiäänestyksessä. Oinas-Panuma on pohtinut, pitäisikö keskustan olla arvoissaan yhtenäisempi. OinasPanuman mukaan erimielisyyksiä on lopulta vain harvoissa asioissa. 3. Keskusta on vieraantunut arjesta, eikä sen ulostuloissa ymmärretä tavallisia ihmisiä. Siis heitä, jotka Oinas-Panuman mukaan miettivät esimerkiksi sosiaaliturvan riittävyyttä, työnteon kannattavuutta tai lapsiperheisiin kohdistuvia leikkauksia. ”Jos saisin, pystyttäisin keskustan kojun ihan joka paikkaan. Qstock-festivaaleille, uskonnollisiin kesätapahtumiin, toritapahtumiin, mahdollisimman erilaisiin paikkoihin. Kuuntelisin, mitä just nämä ihmiset haluavat, että heidän arjessaan muutetaan.” Oinas-Panuman mukaan keskustan ongelma on viestinnällinen. Viime vaalien slogan – Eteenpäin – ei häntä puhutellut. ”Suomi kuntoon oli ihan super!” Kunhan vain muutoksia tehdään, OinasPanuma uskoo keskustan palaavan suurpuolueeksi. Siihen tarvittaisiin parempi slogan, kuten: ”Keskusta – sydämen sivistystä.” Keskusta 2010 -raportti ei tarjoa ratkaisua kriisiin, vaan koostuu lähinnä laveista suunta viivoista. Sisältö on säätiöistä ja ajatuspajoista tuttua jargonia, joka äityy paikoitellen runollisiin sfääreihin. Yksi konkreettinen ehdotus on harkita puolueen nimen vaihtamista Keskustaliitoksi. Montakohan itähelsinkiläistä sillä saisi äänestäjäksi? NOIN NOIN 565 kilometrin päässä Itäkeskuksesta pohjoiseen sijaitsee Panuman kylä. Siellä asuvat kaikki Oinas-Panuman läheiset: neljä sisarusta ja vanhemmat. Kylä on osa 7?500 Keskustan Olga Oinas-Panuma kertoo olevansa ”himo folkloreharrastaja”. Kansaedustaja on käynyt yliopistossa karjalankielen kursseilla. 35
asukkaan Pudasjärveä, Suomen harvimmin asuttua kaupunkia. Oinas-Panuman koulumatka oli ala koulussa 8 kilometriä, yläkouluun Pudasjärven keskustaan 40 kilometriä. Suon ja vanhan metsän ympäröimänä seisoo punainen kotitalo punaisine piharakennuksineen. Siellä Oinas-Panuma on kasvanut, ja sinne hän palaa joka viikonloppu kansanedustajan arkiviikon jälkeen. Silloinkin, kun jatko-opinto paikka suomen kielen laitoksella Oulun yliopistossa vuonna 2018 varmistui, OinasPanuma päätti jäädä asumaan kotipaikkakunnalleen. Hänellä oli Oulussa ja myöhemmin Rovaniemellä vuokraasunto, mutta vapaaaikansa hän vietti Pudasjärvellä. Oinas-Panuma ei omien sanojensa mukaan ole koskaan tekemättä mitään. Arkisin hän tekee 12-tuntisia työpäiviä kansanedustajana Helsingissä. Kotikotona hän leipoo, retkeilee ja tekee käsitöitä. Maalla riittää tekemistä! Talvella kotipihassa tuoksuu raikas pakkas ilma ja heinäpaali, josta on myllätty heinää poroille. Perheellä on kotona myös lampaita, joista kansanedustajalle rakkaimmat ovat Mauno ja Lempi. Kotieläimet ovat tärkeä osa henkilöbrändiä. Niitä esitellään Youtube-kanavalla ja Instagram-profiilin halihetkissä . ”Lampaat ovat kaikki sellaisia kesyjä lössyköitä. Aina kun menen kotiin, ruokin ja halailen ne. Niiden semmoinen yleishalailu on ihanaa”, Oinas-Panuma sanoo. ”Porot ovat puolivillejä elukoita, että niitä ei voi silleen lähmiä.” Perheen matkailuyritys kasvattaa poroja paitsi matkailuun, myös teuraalle. Myyty liha on porotaloudessa merkittävä tulonlähde. Lampaita ei kasvateta lihoiksi, vaan ne ovat perinnemaisemahoitajia eli ne laiduntavat valtion tukemana esimerkiksi niityillä, kedoilla tai laitumilla ja torjuvat näin luontokatoa. Lopulta myös persoonallisesti nimetyt lampaat päätyvät perheen lautasille. Siitä Oinas-Panuma ei ole koskaan tuntenut huonoa omaatuntoa. ”Ajattelen realistisesti. Mulle on luonnollista syödä eläin ennen kuin se ehtii mennä huonoon kuntoon. Eläimen luonnollinen kuolema ei ole erityisen kaunis.” Usein ei ole se luonnotonkaan. Kysyttäessä eläinten tehotuotannosta Oinas-Panumalle on luontevaa puhua globaaleista ongelmista muissa maissa, kuten kaukana kaadettavista sademetsistä. Hän ei pidä suurta osaa suomalaisesta maataloudesta tehotuotantona, vaan kertoo ihailevansa suomalaisten maanviljelijöiden tekemää työtä. ”Kannatan ehdottomasti sitä, että meillä on suomalaista, mahdollisimman kestävää maataloutta. Toivon, että kaikki suomalaiset söisivät lähtökohtaisesti täällä tuotettua ruokaa.” Tammikuun ensimmäisenä päivänä voimaan tullut uusi eläinsuojelulaki ei puuttunut merkittävästi turkistarhaukseen, jonka puolustajaksi keskusta on profiloitunut. Eläin oikeusjärjestöjen tilaaman tuoreen tutkimuksen mukaan runsaat 80 prosenttia suomalaisista vastustaa nykymuotoista turkistarhausta. Etenkin Etelä-Pohjanmaalla turkistarhaus on ollut tärkeä elinkeino. Kun Keskustanuoret ehdotti emopuolueensa kannasta poiketen turkistarhauksen kieltämistä vuoteen 2032 mennessä, Etelä-Pohjanmaan piiri irtaan tui nuorisojärjestönsä linjauksesta. Oinas-Panumalla ei ole selkeää kantaa siihen, pitäisikö turkistarhaus kieltää vai ei. ”Todennäköisesti markkinat tämän asian hoitavat, kun kysyntä vähenee. Tärkeintä on, ettemme ajaisi ketään työttömyyteen.” Niin saattaa tosin käydä, jos jättää asian markkinoiden hoidettavaksi. KESKUSTAN KESKUSTAN jäsenistön keski-ikä on 59 vuotta. 24-vuotias Oinas-Panuma on lajissaan harvinaisuus. ”Mun mielestä keskustalaiset nuoret ovat aika avarakatseisia ja ulospäinsuuntautuneita. Tosi kotiseuturakkaita, se on leimaava piirre. Suurella osalla on selkeät juuret ja identiteetti.” Tunnistaako kansanedustaja keskustalaisia stereotypioita, jotka pätevät myös uuteen suku polveen? ”Monesti saatetaan leimata tosi maalaiseksi Porot ovat puoli ville jä eluko ita, että niitä ei voi sille en lähmi ä. Olga Oinas-Panuma viihtyy Koillismaan kansallispuvussa. Paulakenkien paulat hän on tehnyt itse. " ylioppilaslehti 1 / 2024 37
– meitä pidetään tosi juntteina tai henkäyksenä menneestä ajasta.” Millaisena eduskunnan nuori kansanedustaja näyttäytyy puoluetovereilleen? Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen vastaa puhelimeen junamatkalta. ”Hyvin ulospäinsuuntautunut. Voisi sanoa, että kepulaisittain rempseä nuori nainen”, Honkonen kuvailee Oinas-Panumaa. ”Mulla on ollut tapana sanoa, että keskusta on puolue, jossa nuoren on helppo päästä eturiviin.” Honkonen, 36, on toiminut kansanedustajana 28-vuotiaasta saakka. Oinas-Panuma nousi 21-vuotiaana Pudasjärven kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi. Honkosen mukaan hän on taitava puhuja ja kyvykäs esiintyjä. ”On tapeltu se oma tie iäkkäiden kunnallispoliitikkojen lävitse.” Honkonen kuvailee Oinas-Panumaa moderniksi, edistykselliseksi maalaiseksi. Samalla hän on perinteinen keskustalainen, joka kannattaa alueellista tasa-arvoa. ”Hänellä on kuitenkin erilaisia ajatuksia, millä keinoilla se tehdään. On Jeanne d’Arc -henkistä maaseudun taistelijaa. Hän on vähän kuin uuden ajan Paula Lehtomäki.” EDUSKUNTAAN EDUSKUNTAAN nousi viime keväänä kuusi muutakin alle 30-vuotiasta kansanedustajaa. Yksi heistä oli perussuomalaisten Miko Berg bom, 28. Hänkin kasvatti suosiotaan somessa, erityisesti Tiktokissa ja Youtubessa. Puolueidensa tulevaisuudentekijät Bergbom ja Oinas-Panuma istuvat yhdessä tulevaisuusvaliokunnassa. ”Hirveän energinen ja ystävällinen ihminen. Ei ole jäänyt kuva laskelmoivasta poliitikosta”, Bergbom kuvailee puhelimitse kollegaansa. Instagramissaan Oinas-Panuma määrittelee itsensä fennomaaniksi – siis kiihkeästi suomenmieliseksi. Fennomania eli suomalaisuusliike syntyi Suomen ollessa Venäjän vallan alla. Aatteen tavoitteena oli esimerkiksi suomen kielen aseman vakiinnuttaminen virkakieleksi. Fennomaaneihin liittyi myös ikäviä konnotaatioita, kuten ruotsinkielisten pitäminen suomalaisuusaatteen perivihollisina. ”Se on alun perin varmaan vähän läppää, että se on siellä biossa”, Oinas-Panuma sanoo. ”Mutta mä olen tosi ylpeä siitä, että olen suomalainen. Olen ylpeä mun juurista ja meidän ihanasta kulttuurista, ihanasta kielestä.” Bergbom näkee tässä yhtäläisyyden perussuomalaisiin: ”Meidänkin kielipoliittisessa ohjelmassa korostuu suomen kielen aseman säilyttäminen äärimmäisen tärkeänä. Ainakin itselläni finglish herättää huolestuneita ajatuksia.” Muitakin yhtäläisyyksiä löytyy. Sekä keskusta että perussuomalaiset vaalivat sitä kuuluisaa alueiden tasa-arvoa, johon OinasPanumakin haastattelussa useaan otteeseen viittaa. Perussuomalaiset on kuitenkin onnistunut vetoamaan ihmisiin niin maaseudulla kuin kaupungeissa ja syönyt siten keskustan kannatusta. Pitäisikö keskustan muuttua enemmän perussuomalaisten kaltaiseksi? ”Mä en usko populismiin. Meillä on jo persut, me ei tarvita toisia persuja”, Oinas-Panuma sanoo. Hänen mukaansa keskusta on polarisoituvassa yhteiskunnassa se taattu keskivoima , joka tekee kompromisseja ja yhdistää kansaa. ”Repivä keskustelukulttuuri ei oikeasti vie tätä maata eteenpäin.” Kun miettii vaikkapa tunnettujen kepulaisten, kuten Mikko Kärnän värikkäitä ulostuloja, kuulostaa siltä, ettei keskustan tavoitetta koheesiosta ole aivan sisäistetty puolueessa. Marinin hallituksen aikaan se tuli tunnetuksi juuri kykenemättömyydestään kompromisseihin, mikä lähes kaatoi hallituksen. ”Keskustan pitäisi olla ennen kaikkea sivistysja edistyspuolue. Keskustan ja perussuomalaiset erottaa toisistaan käsitys ihmisyydestä.” Millainen keskustan ihmiskäsitys sitten on? ”Keskustalaisena näen kaikki ihmiset saman arvoisina riippumatta siitä, mistä he ovat kotoisin ja mihin uskontokuntaan he kuuluvat”, Oinas-Panuma sanoo. ”Isänmaallisuus ja suomalaisuus eivät ole syrjiviä.” Ole n tos i ylp eä sii tä, ett ä ole n suo mal ain en. " ylioppilaslehti 1 / 2024 39
Bergbom ei allekirjoita tällaista eroa puolueiden välillä. ”Että meillä olisi joku ajatus siitä, että kaikki ihmiset eivät ole yhtä arvokkaita – se ei pidä paikkaansa. Perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikka ei ole koskaan lähtenyt siitä, että se arvostelisi yksilöä tai maahanmuuttajaryhmiä.” Viime kesän rasismikohut kertovat muuta. Bergbom tunnistaa, että keskusta on hukassa. Kukaan ei hänen mukaansa ota selvää, mikä keskustan visio Suomen tulevaisuudesta on – ei edes puolue itse. ”Keskusta on tällä hetkellä keskisuuri puolue suuren puolueen egolla”, Bergbom sanoo. ON ON vaikeaa saada Olga Oinas-Panumalta selkeää juuta tai jaata yhteenkään kysymykseen. Oinas-Panuman julistama keskivoima kuulostaa vaisulta kärkkäiden mielipiteiden hallitsemassa julkisessa keskustelussa. Eikö OinasPanuma uskalla ottaa kysyttyihin asioihin selkeää kantaa vai eikö hänellä ole sellaista? On vaikea nähdä pörröisen villapaidan alla Honkosen luonnehtimaa kansallissankaria Jeanne d’Arcia haarniskassaan. Oinas-Panuma yrittää profiloitua jonkinlaisena keskustalaisena vihreänä. Hänelle keskusta on ”syvänvihreä puolue”, vaikka se äänesti opposition kanssa uuden ympäristölain heikentämisen puolesta ollessaan Marinin hallituksessa. Puolue on perinteisesti vastustanut hakkuiden rajoittamista ja puolustanut metsänomistajien oikeuksia. Verkkosivuillaan Oinas-Panuma kirjoittaa olevansa huolissaan ”suomalaisten metsien valumisesta ulkomaille”, eli esimerkiksi sukutilojen myymisestä ulkomaisille suuryrityksille. Oinas-Panumalle vihreys tarkoittaa esimerkiksi suomalaisen tuotannon vahvistamista ja kotimaisten yritysten tukemista kohti ympäristöystävällisyyttä. Kiertotalouden kehittämistä ja tutkimukseen panostamista. Youtube-kanavallaan hän on kertonut ostavansa suurimman osan vaatteistaan käytettynä. Keskustanuorten blogiin hän kirjoitti vuoden 2021 Black Fridayn aikaan: ”Haluaisin muistuttaa ihan jokaista, että isoimman alennuksen saa, jos jättää ostamatta.” Ehkä sittenkin Oinas-Panuma haluaa brändätä itsensä nuorten äänenä? Keskustan ryhmä puheessa marraskuussa Oinas-Panuma otti väkevästi kantaa nuorten mielenterveyskriisiin ja itsemurhiin nuorten tulevaisuutta koskevassa välikysymyksessä. Hän syytti kaikkia puolueita nuorten alueellisten ja ylisukupolvisten mielenterveysongelmien sivuuttamisesta ja sanoi, että niihin pitäisi keskittyä yli hallituskausien. Poliittinen sisältö on keskittynyt Oinas-Panuman verkkosivuille ja Facebookiin. Muissa somekanavissa on kevyempää. Instagramista silmiin pistävät hyvänolonpostaukset Norjan tuntureilta ja kotoa Panuma järveltä. Oinas-Panuma on kertonut toukokuussa Suomenmaan haastattelussa haluavansa some kanavissaan näyttää, että ihminen voi elää onnellista elämää kotiseudullaan maalla. Samassa jutussa hän harmittelee, että politiikka tapahtuu nykyään somessa nokittelemalla. Kenties aiemmin toimittajana työskennellyt Oinas-Panuma uskoo perinteisiin julkisen keskustelun areenoihin. ITÄKESKUKSEN ITÄKESKUKSEN kontrasti kansanedustajan koti kuntaan Pudasjärveen on valtava. OinasPanuma sanoo, että kaikkea on Helsingissä ylipäänsä enemmän: palveluita, ihmisiä ja rakennuksia. Itäkeskus on kulttuurien sulatusuuni: noin 40 prosenttia sen asukkaista on vieraskielisiä, kun Pudasjärvellä vastaava osuus on 2,5 prosenttia. Heikointa keskustan kannatus on juuri suurissa kaupungeissa ja eteläisessä Suomessa. Kevään 2023 eduskuntavaaleissa se oli Itäkeskuksessa alle kahden prosentin luokkaa. Miten puolue vastaa kaupungistuneen, monikulttuuristuvan Suomen tarpeisiin? Oinas-Panuma mainitsee haastattelussa kyllästymiseen saakka alueiden tasa-arvon. Se on ollut keskustan ratkaisu kaikkeen ennen, ja on sitä ilmeisesti tulevaisuudessakin. ”Alueiden tasa-arvoa on kuntien lisäksi kaupunginosien välinen tasa-arvo”, OinasPanuma sanoo. Esimerkiksi kotihoidontukeen, lapsilisään ja kuntien valtionosuuksiin ei pitäisi koskea. Samanlaiset palvelut pitäisi saada asuinpaikasta riippumatta. Jos niin olisi, maakunnat eivät tyhjenisi ja ihmiset voisivat jäädä synnyinseuduilleen. ”Meillä on tässä yhteiskunnassa hassu ajatus, että kaikki nuoret haluaisivat lähteä kauas juuriltaan.” Oinas-Panuma ei ole ikinä halunnut. ”Kotikunta on rakkainta, mitä mulla on.” Sinne hänen sukunsa asettui jo 1600-luvulla. Miksi lähteä nyt minnekään? Kotikunta on rakkainta, mitä mulla on. " ylioppilaslehti 1 / 2024 40
lämme aistiemme talutusnuorassa. Vain aaveet kuvataan kehostaan ja siten myös aisteistaan irtautuneina. Kehollisena olen silti tuntenut itseni usein kummitukseksi – ruumiistani irtonaiseksi, sumeaksi, lepattelevaksi, karmeaksi. Krapulassa, dissosioidessa tai juhlaseurueessa, johon en ole kokenut kuuluvani. Kummituksellisuus on ennen kaikkea mielentila, jonka voi yrittää karistaa yltään tai johon voi toisaalta epäröimättä nojautua. TOP 4 KUMMITUSTILAT 1. ETEERINEN KUMMITUS Eteerinen kummituskokemus on yleisin talvella. Silloin kaikkialla on pimeää ja toisaalta ajoittain niin kirkasta, että ihmisten läpi voi lähes nähdä. Kummituksen aineeton keho kokemus on leijaileva ja epämääräinen. Tilan vallitessa voi turvata romant tiseen riutumiseen ja melankoliaan. Valon heijastusten tarkkailu, auringonkiilassa istuminen ja veden juominen sopivat henkeen. Kuuntele: This Mortal Coil – Song to the Siren Katso: Eiichi Yamamoto: Belladonna of Sadness (1973) Lue: Peter Englund: Hiljaisuuden historia (2005, WSOY) 2. SURULLINEN KUMMITUS Keväisin tavattavat herkkiskummitukset viihtyvät ryppyisissä petivaatteissa. Ilmassa on introspektiota ja lakanoissa kyyneliä, kun liian voimallisena saapuva huhtikuun karnevaalitunnelma (koristeellinen pääsiäinen ja lähestyvä vappu) musertaa. Herkkiskummituksen on vaikea ottaa yhteyttä kehenkään, vaikka kaipaisi seuraa. Kummituskeho on raskas ja märkä kuin talveksi mattotelineelle unohtunut peitto. Kun surullisessa kummitusmoodissa vihdoin pääsee ulos, on parasta toimintaa ihmisten tarkkailu aurinkolasien takaa. Kuuntele: I Monster – Who is She Katso: Animaatiosarja Kasper kiltti kummitus Lue: Ottessa Moshfegh: Vuosi horroksessa (2020, Aula & Co) 3. VEKKULI KUMMITUS Vekkuli kummitusmood tuntuu hykerryttävänä kutkutuksena ja levottomuutena kehossa. Olotila on kujeileva ja leikkisä. Tekee mieli hiippailla huomaamattomana, tehdä kepposia tai hyviä tekoja kertomatta niistä kenellekään. Salavihkainen vekkulius iskee usein kesällä, jolloin kummitus voi kokea tarvetta viuhahtaa tai pukeutua ilmaviin kaapuihin ja jättää alushousut pois. Juhannustaiat ja valkeissa öissä liihottelu kuuluvat kesäkummitteluun. Kuuntele: Peggy Lee – Me and My Shadow Katso: David Lowery: A Ghost Story (2017) ja Emporio Armanin kevään 1999 malliston liehuhelmat Lue: Jeanette Winterson: Night Side of the River – Ghost Stories (2023, Penguin books) 4. MAKAABERI KUMMITUS Syksyllä verho fyysisen todellisuuden ja henkimaailman välillä on ohuimmillaan ja luonto tekee kuolemaa. Silloin voi joutua makaaberin kummitusmoodin valtaan. Kehossa on tykyttävä vimma luoda ja fiksoitua asioihin. Makaaberi kummitus saattaa vahingossa ghostata läheisiään, koska tilaan liittyy voimakasta sisäänpäin kääntymistä, omiin projekteihin uppoutumista ja liki pakkomielteistä kuoleman ajattelua. Kuuntele: King Plague – Ave Plague Katso: William Blaken ja Hieronymos Boschin maalauksia Lue: Yoel Hoffmann (toim.): Japanese Death Poems: Written by Zen Monks and Haiku Poets on the Verge of Death (2018, Tuttle) E Vuosi kummituksena T E K S T I Eveliina Lempiäinen K U VA Pauliina Nykänen ylioppilaslehti 1 / 2024 41 Ruumiin avaus Palstalla poraudutaan syvemmälle. K U L T T U U R I
K Kun hallitus antaa kylmää kyytiä, sauna lämmittää. Herttoniemen talvisauna HELSINGIN HELSINGIN saunalauttoja pyörittävä Helsinki by Sea lämmittää löylyjä maaliskuun loppuun saakka Herttoniemen venesatamassa osoitteessa Simppurinkatu 5. Pilkkihaalareihin pukeutuneet yrittäjät huolehtivat paukkupakkasella siitä, että avanto pysyy auki ja saunaan riittää puuta, valitsipa sitten piskuisen tynnyrin tai isomman saunan, johon kuuluu takalla varusteltu pukuhuone. Paikalle suunnistaessa tärkein ohje on, että sauna on juuri siinä suunnassa, mistä ei uskoisi löytyvän yhtään mitään. Kukaan ei valittanut nakuilusta, vaikka ilmeisesti uimapuku kuuluu etikettiin. A D I L E S E V I M L I julkinen sauna 3x On ko lä sk ip u k u seuraava black face? Hollywoodissa lihavuuskysymys tuntuu laahaavan muiden vähemmistöasioiden perässä, Eveliina Mäntylä kirjoittaa. T E K S T I Eveliina Mäntylä olmetoista minuuttia riitti. Lopetin Darren Aronofskyn ylistetyn ja parjatun The Whale elokuvan (2022) katsomisen suoratoistopalvelusta ennen kuin tarina oli alkanut rullata. Syy? Läskipuku. En päässyt yli pääosanesittäjän Brendan Fraserin ylle rakennetusta kasasta, jota katsojan on tarkoitus kauhuissaan pällistellä. Samuel D. Hunterin näytelmään vuodelta 2012 perustuva elokuva kertoo kotiinsa erakoituneesta äärimmäisen lihavasta englanninopettajasta Charliesta, joka pitää kurssinsa netissä, suree kuollutta kumppaniaan ja yrittää epätoivoisesti elvyttää suhdetta etäiseen tyttäreensä. Verenpaine on pilvissä, hengitys vinkuu, viimeiset päivät ovat käsillä. Silti Charlie mättää kanansiipiä rasvat poskilla kuin eläin. Heti alussa Charlie lähes kuolee sydän kohtaukseen masturboidessaan homopor nolle. Kritisoijat kutsuivat The Whalea mediassa kurjuuspornoksi ja läskiaktivistit somessa ohjeistivat lihavia ihmisiä jättämään elokuvan katsomatta. Samaan aikaan monet elokuvakriitikot pitivät sitä rehellisenä ja vaikuttavana. THE WHALE THE WHALE nosti läskipukujen eettisyyden keskusteluun etenkin yhdysvaltalaisessa mediassa. Pitäisikö niiden jäädä historiaan samaan tapaan kuin rasistisen blackfacen , valkoiselle näyttelijälle maalatun, stereotyyppisesti ”mustan” kasvomeikin? Läskipuvut vaikuttavat tehneen pienen come backin. Viime vuosina läskipukuja on käytetty The Whalen lisäksi myös muissa nimekkäissä Hollywood-tuotannoissa, kuten Vonkassa (2023), Elviksessä (2022), The Batmanissa (2022) ja Impeachment: American Crime Story -antologiasarjassa (2021). Aiemmin niitä nähtiin lähinnä lihavuudelle nauravissa slapstick-komedioissa, kuten Eddie Murphyn tähdittämässä Pähkähullu professori elokuvassa (1996) ja rom-comissa Hal ja iso rakkaus (2001), mutta nyt läskipuvusta on tullut vakavasti otettava erikoistehoste. Läskipukujen käyttö on niin tavallista, että välillä niitä nähdään siellä, missä niitä ei ole. Esimerkiksi näyttelijä Jamie Lee Curtisin luultiin pukeutuneen sellaiseen elokuvassa Everything Everywhere All at Once (2022). Oikeasti maha oli Curtisin oma. Curtis kirjoitti Instagramissa, miten vapauttavaa oli rentouttaa lihakset, joilla hän oli vetänyt vatsaansa sisään 11-vuotiaasta lähtien. Miksi lihavien ihmisten rooleihin ei palkata lihavaa näyttelijää, vaan käytetään läski pukua? Yksi syy on raha, kuten The New York Timesin jutussa Why does Hollywood keep using fat suits? K U V A P au lii n a N yk än en K U V A T P au lii n a N yk än en ylioppilaslehti 1 / 2024 42 K U L T T U U R I Näkökulma
Saunapääkaupunki Tampere TAMPERE TAMPERE on uusi Helsinki, joten saunaretkeilijän kannattaa jättää MeriManse taakseen ja suunnata maailman saunapääkaupunkiin. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi Lapinniemessä sijaitseva comfy Rauhaniemen kansankylpylä, joka sopii niin napakoiden löylyjen, uimarantaköllöttelyn kuin avantouinnin ystäville. Testaa myös Pispalan rouheampi ja Suomen vanhin toiminnassa oleva sauna Rajaportin sauna, jolla on muun muassa oma saunalaulu kokoelma-cd ja kunniamaininnan saanut olut valikoima. P E T R I J Ä Ä S K E L Ä I N E N Puuta ja betonia YRJÖNKADUN YRJÖNKADUN uimahallin sulkeutuminen kahdeksi vuodeksi jätti tyhjiön Helsingin uimahalliskeneen. Mutta ei hätää! Varteenotettava korvaaja löytyy Pirkkolasta. Uimahalliin kannattaa suunnata etenkin valoisaan aikaan, jolloin koko pitkän seinän täyttävistä ikkunoista avautuu Keskuspuiston havumetsä. Vuonna 1968 rakennettu Pirkkolan uimahalli on isoine puolikaarineen arkki tehtuurinen taidonnäyte, ja kahvio henkii kaurismäkeläistä tunnelmaa biljardipöytineen ja juke boxeineen. Saunoista saa kunnon löylyt, mutta kuumemman saunan valo on himpun verran liian kirkas. E V E L I I N A M Ä N T Y L Ä vuodelta 2022 todetaan: varmin keino kasvattaa lipputuloja on vali ta nimekäs pääosanesittäjä. Hollywoodin ulko näköihanne on tunnetusti ollut kauan hoikka, valkoinen ja nuori. Blackface on ollut Hollywoodissa vuosikymmeniä pannassa, mutta läskipuvut hyväk sytään yleisesti lihavuusaktivisteja ja kehopositiivisuusliikettä lukuun ottamatta. Blackfacen ja läskipuvun rinnastaminen voi tuntua keinotekoiselta, koska lihavia ei ole esimerkiksi systemaattisesti orjuutettu. Tarkoitus ei ole kilpailla sorron määrästä, vaan osoittaa pukujen yhtäläisyyksiä. Molemmissa norminmukainen näyttelijä maskeerataan marginalisoidun ihmisryhmän edustajaksi sen sijaan, että palkattaisiin näyttelijä, joka edustaa ryhmää itse. Toisaalta lihavuus ei ole samalla tavalla synnynnäinen ominaisuus kuin etnisyys, mikä voi puoltaa lihavuuspuvun käyttöä. KENEN KENEN tai minkä kustannuksella läskipukuja käytetään? Jyväskylän yliopiston lihavuustutkija Hannele Harjunen on tutkinut lihavuuden stigmaa uusliberalistisessa kulttuurissa. Hänen mukaansa lihavuus käsitetään usein liminaalitilana eli asiana, jonka voi korjata pois tai parantaa – ja niin myös kuuluu tehdä. ”Läskipukujen viesti on, että lihavuus on jotain, jonka voi pukea päälle ja ottaa pois. Unohdetaan, mitä lihavana eläminen tekee ihmiselle sitä stigmatisoivassa yhteiskunnassa”, Harjunen sanoo. Lihavuus vaikuttaa negatiivisesti muun muassa työllistymiseen ja oikean hoidon saamiseen terveydenhuollossa. Tutkijat ovat arvioineet, että sukupuoleen, luokkaan ja rotuun nivoutuva lihavuuden stigma on kasvanut 2000-luvulla, jolloin lihavuudesta alettiin puhua epidemiana. Harjusen mukaan läskipuvut lisäävät stigmaa, koska niissä hahmon ulkomuotoon voidaan suhtautua kuin mihin tahansa ”hirviömäiseen ruumiillisuuteen”. Lihavuus on läski puvussa illuusio. Puvun alla on turvallinen normi, tyhjä paperi, johon ei liity sivumerkityksiä. ”Lihavuus ei ole pelkästään pintaa, vaan siitä luetaan muita ominaisuuksia: sottaisuutta, laiskuutta, itsekontrollin puutetta ja muita negatiivisia ominaisuuksia”, Harjunen sanoo. Läskipuvut lisäksi heikentävät lihavien näyttelijöiden, valmiiksi alisteisen ryhmän, mahdollisuuksia tehdä työtään. LÄSKIPUVUN LÄSKIPUVUN kritiikki jäi The Whalen osalta lopulta marginaaliin. Vuoden 2023 Oscargaalassa Brendan Fraser palkittiin parhaasta miespääosasta ja 136 kiloa painava puku sai tunnustusta, kun elokuva voitti parhaan maskeerauksen pestin. Barbara Plotz kirjoittaa teoksessaan Fat on Film (2020) lihavuuden sukupuolittuneisuudesta elokuvissa. Plotzin mukaan lihavat naishahmot esitetään usein aggressiivisina ja osittain maskuliinisina, kun lihavissa mieshahmoissa on tavallisesti jotain feminiiniä tai lapsenomaista. Lihavaan kehoon liitetään siis elokuvissa myös muita norminvastaisia piirteitä. Perinteisesti lihavuutta on kuvattu elokuvissa tavalla, joka vahvistaa ennakkoluuloja: lihavalle joko nauretaan tai häntä säälitään. Viime vuosina lihavia hahmoja on esitetty elokuvissa aiempaa monipuolisemmin. Lihava hahmo ei ole enää vain hölmö sidekick, ihmishirviö tai saamaton hylkiö. Hollywoodissa lihavuuskysymys laahaa silti muiden vähemmistöasioiden perässä. Lihavia nähdään yhä ani harvoin päärooleissa. Harjusen mukaan kulttuuri, jossa hyvinvointia pitäisi alinomaa suorittaa ja mitata, on tehnyt lihavana elämisestä entistä vaikeampaa. Tehokkuus koskee työn lisäksi arkea, ja jokaisella on vastuu optimoida itsestään paras versio älykellojen ja wellness-tuotteiden avulla. Tällöin lihava keho symboloi itse kurin puutetta ja ylimäärää, tuottavuuden vastakohtaa. ”Samaan aikaan ihmisten tyytymättömyys omaan ulkonäköönsä on monen bisneksen edellytys”, Harjunen sanoo. Läskifobia tuottaa rahaa. PÄÄTIN PÄÄTIN katsoa The Whalen loppuun. Elokuvan tarkoitus on tökkiä katsojan oletusta siitä, että lihava ihminen ansaitsee julman kohtelunsa, koska on siihen ”itsensä ajanut”. Ohjaaja Aronofsky on sanonut, että hän halusi ”inhimillistää” päähenkilö Charlien ja että elokuva on ”empatiakoe”. Toimittaja Michael Schulmann kirjoittaa The New Yorkerissa, miten ohjaaja vaikuttaa haluavan ensin ällöttää, jotta voimme lopulta taputtaa itseämme selkään löydettyämme miehen hirviöstä. Mutta onko se empatiaa vai sääliä, Schulmann kysyy. Vastaus on helppo. Normi on murtunut vasta, kun lihava keho esiintyy roolissa, jossa ei käsitellä lihavuutta ollenkaan. Silloin lihava ihminen voi olla muutakin kuin kehonsa. Puvun alla on turvallinen normi, tyhjä paperi, johon ei liity sivumerkityksiä. ylioppilaslehti 1 / 2024 43 K U L T T U U R I
Palstalla väläytetään arkistojuttuja, kun ei jakseta kirjoittaa uusia. Parhaita timanttijuttuja Kenen tissejä katsot Mennään naimisiin veden alla! Tai lentokoneessa! Tai kartanossa! Tai iglussa! Suomalaisille häistä on 90-luvulla tullut spektaakkeleita. J a n E r o l a Y l i o p p i l a s l e h d e s s ä n r o 1 , 2 8 .5 .1 9 9 9 . K un sinkku tanssii yläosattomissa uimaaltaalla, se on voimaannuttavaa. Kun varattu näyttää tissit, se on väärin. Tällaista todel lisuutta edustaa suosittu tosi-tv-sarja Temptation Island Suomi . Sarja antaa mahdollisuuden fiilistellä Wanhaa Kunnon parisuhdetta ja keskustella omista rajoistaan. Ohjelma ei kuitenkaan edusta kaikkien käsitystä seurustelemisesta. Somessa ja kahvipöydissä puhutaan siitä, että nykyään tuntuu jopa nololta haluta ihan perinteistä suljettua suhdetta. Kehtaako sitä myöntää, että haluaa yksinoikeuden kumppaninsa kehoon ja tunteisiin? Yhä useampi tuntuu ainakin tiedostavan, ettei monogamia ole ainoa vaihtoehto. Jos deittailukulttuurimme onkin muuttunut, se heijastuu populaarikulttuuriin viiveellä. MIKSI MIKSI katson vuodesta toiseen toksisen heteronormatiivisuuden juhlaparaatia, vaikken halua olla sellaisissa suhteissa kuin Temppareiden Kia ja Elmer tai Krete ja Nico? Haluaisin sanoa, että samasta syystä kuin katson Mika Aaltolan Tiktokvideoita. Katsominen on niin kiusallista ja kaukana omasta todellisuudestani, että koen tyytyväisyyttä omiin valintoihini. Ehkä samastun myös vaikeisiin tunteisiin – eihän mikään suhdemuoto vapauta niistä. Nykyisen seurustelukäsityksen ytimessä on ajatus toisen seksuaalisesta omistamisesta. Näin sanoo esimerkiksi yhdysvaltalainen sosiologi Randall Collins, johon sarjakuvataiteilija Liv Strömquist viittaa teoksessaan Prinssi Charlesin tunne (2017). Collinsin mukaan uskottomuuden synnyttämä intensiivinen mustasukkaisuus osoittaa, ettei seksuaalinen omistusoikeus ole rationaalista, vaan sitä yllä pidetään rituaaliseen tapaan – esimerkiksi laulujen, kirjojen ja elokuvien avulla. Mustasukkaisuuden tunteet ovat meitä ympäröivän yhteiskunnan tuotetta, Strömquist jatkaa. Ei T E K S T I Sara Harju K U VA Aava Eronen TA H D O N S U T R EISS U L L A ole olemassa rationaalista syytä sille, ettei seurusteleva henkilö voi nuolla drinkkiään baarin vessassa ”kuumiksen” rintakehältä. Ihminen, joka janoaa jatkuvasti suuria tunteita, voi vaihtaa suhdetta tasaisin väliajoin tai ylläpitää draamaa vaikkapa polyamorisessa suhteessa. Harva ajattelee omistavansa kumppaninsa. Silti mustasukkaisuus tuntuu normaalilta ja jopa romanttisen rakkauden takeelta. Olemme marinoituneet rakkauslauluissa, joissa halutaan omistaa. Tavoitteena on, että sinä vain, ei kukaan muu, oisit mun omanain. MUSTASUKKAISUUS MUSTASUKKAISUUS voi nakertaa luottamusta ja rajoittaa toisen menemisiä, mutta ihmissuhdeoppaiden mukaan tunteelle ei ole pakko antaa valtaa. Mustasukkaisuudesta pois oppiminen vaatii omien epävarmuuksiensa tunnistamista ja luottamuksen rakentamista. Musiikin ja sarjojen vaikutusta romanttiseen rakkauteen ei kuitenkaan pidä väheksyä. Vaikka kuinka purkaisimme opittuja normeja, tarvitsemme erobiisejä ja koskettavia rakkaustarinoita. Kuten Strömquist kirjoittaa, kyllä poly tarinoissakin on draamaa. Kulttuurituotteiden kentällä on tilaa monisuhteiselle vaikeilulle. Joitakin avauksia on tehty: monogamianormeja ravistelee Paul Eliaksen kappale Tyttöystävän tyttöystävä , ja Pehmoaino laulaa uudella levyllään, että rakasta mua yksin ja kahdestaan tai monen kaa, ei vähempää, ei enempää . Elokuvateattereissa pyörii parhaillaan Selma Vilhusen ohjaama, monisuhteisuutta käsittelevä Neljä pientä aikuista (2023). Temppareissakin on kahdentoista kautensa aikana nähty kaksi avointa suhdetta. Erilaiset kuvaukset auttavat meitä ymmärtämään, ettei rakkaus muutu välinpitämättömyydeksi, jos sille on useampia kohteita, ja että toisen kehonosia ei voi omistaa. ylioppilaslehti 1 / 2024 44 Kolumni
Toksiset hääleikit, -perinteet ja -salaviestit Palstalla laitetaan asioita tärkeysjärjestykseen. 1. Morsiamen luovutus 2. Morsiamen ryöstö 3. Morsiamen paljastus sulhaselle (joka ei saa nähdä tätä ennen häitä) 4. Punaiseen mekkoon pukeutunut vieras on maannut sulhasen kanssa 5. Rekisteröity lahjalista Stockmannille 6. Huntu neitsyyden merkkinä 7. Sukkanauhan irrotus hampailla 8. Samaisen sukkanauhan heitto sukulaismereen 9. Kähmivä sovinistisetä 10. Polttarit eli ”viimeinen päivä vapautta” top 10 Toimittaja testaa ”venäläisen” informaatiovaikuttamisen Webbikamera Antti Pelttarille Arvon herra Antti Pelttari, Supon entinen päällikkö ja nykyinen eduskunnan pääsihteeri, Suomen turvallisuustilanne on muuttunut peruuttamattomasti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Kun Ruotsissakin varaudu taan sotaan, on meidän kilpailtava naapurimaan kanssa siitä, kuka on turvallisuuspoliittisen tilpehöörin James Bond. Supon kyylät ovat toivoneet työkalupakkiinsa mikro foneja ja kameroita, joilla tavallisten ihmisten koteja voitaisiin tirkis tellä heidän tietämättään. Itsekin kannatatte entisen työn antajanne toimivaltuuksien lisäämistä. Rehellinen pervoilu on raikas tuulahdus vanhoilliskokoomuslaiselta, ja auttaa esimerkillään muitakin kertomaan avoimesti haluistaan ja toiveistaan. Opiskelijoita tiedustelulakien höllentäminen kuvattuun suuntaan tuskin haittaa, sillä he ovat tottuneet esiintymään vapautuneesti kameroille Onlyfansissä, jossa tienaavat elantonsa irtoripsiään räpsyttelemällä. Me ujommat peseydymme tästedes bikineissä. Vanhan sanonnan mukaan entistä tiedustelumiestä ei ole. Haluammekin Ylioppilaslehdessä muistaa teitä vakoilu paketilla, johon kuuluvat webbikamera, huomaamaton mikro foni sekä aurinkolasit henkilöllisyytenne suojaamiseksi. Paketin avulla voitte jatkaa samoja puuhia kuin aiemmin, vaikka työnantajanne vaihtui. Kun olette taltioineet juuri valtaan valitun presidentin pierun, lähetättehän todistusaineiston myös meille. Muistakaa käyttää aurinkolaseja – ne turvaavat selustanne, mikäli oma webbikameranne lävähtää yllättäen päälle. Valvontakapitalismin hengessä teitä tervehtien, Ylioppilaslehti 4.1.2024 Olen Tapani Seppänen, isänmaallinen kristitty, perus suomalainen mies ja itsenäinen ajattelija Itä-Suomesta. Päätän kokeilla uutta uraa infosotilaana X-keskustelupalvelussa. 5.1.2024 Jaan professori Heikki Patomäen kohuhaastattelun Ilta lehdestä saatteella ”Viisauden sanat. NATO ei ole pelastukseksi.” Ketään ei kiinnosta, vaikka Patomäki varoitteli haastattelussa Suomen liittymisen Natoon olleen virhe. Toisia sivistän kertomalla persujen tehneen bensasta halpaa, Naton vievän Suomen sotaan ja vihreän siirtymän pilaavan koko maan. Ei reaktioita. Lopulta saan vastauksen, kun puolustan Patomäen puheita. ”Ookkö säkin Vekaranjärven laivastotukikohdan miehiä?” En kommentoi. 8.–11.1. Päivittelen maailman menoa, kuten raiskaajan alhaista tuomiota ja sodanlietsontaa. Liekö tilini näkyvyyttä rajoitettu, kun kukaan ei huomaa? 15.1. Herättelen keskustelua muun muassa ”Ukroppien satanismusnatseista”, Sanna Marinin silmiin perustuvasta saatananpalvontaepäilystä ja ”# venäjä pellonlietsonnasta”. Lopulta joku vastaa. ”Mitenkäs teillä venäjällä ’Tapani’?” ”En ole Venäjässä, ääliö. Nimeni on omani, äitini lahja”, vastaan. ”Tapanilla huono kääntäjä. Onko pietarissa kämpät jäässä.” Kritisoin näyttelijä Amanda Palon puheita varastamisesta. Joku intoutuu vastaamaan. ”Vakava ja keskivaikea vasennus on kansanterveytemme suurimpia uhkia ja yksi yleisimmistä mielenterveysongelmista.” Sielunkumppanini. 18.1. Aamulla jaan eteenpäin kansalaisaktivistien videon Oodi lihansyönnille , ehdotan lakkoilijoiden viemistä leireille, ja esitän huoleni väestön vaihtumisesta. Ei vastauksia, vain muutama tykkäys joltakin ”Korson Jussilta”. Kiitos Jussi. 19.1. Totean, ettei ketään kiinnosta mielipiteeni, eikä tästä saa edes palkkaa. Parempi poistua rintamalta ennen isompia nöyryytyksiä. Ensi kerralla kokeilen olla joku toinen. P E T R I J Ä Ä S K E L Ä I N E N K U V A thispersondoesnotexist.com -sivuston tekoäly 45 A L A K U L T T U U R I Postia Palstalla lähetämme ihmisille postia. Palstalla tehdään kohderyhmäkuratoitua palvelujournalismia. Toimittaja testaa
T E K S T I Adile Sevimli Teetkö tästä haastattelusta meemin, Alma Tuuva eli @pikakahvimemegirl? Meemitaiteilija Alma Tuuva, montako pikakahvikupillista olet tänään juonut saadaksesi itsesi sängystä ylös? No mä oon edelleen sängyssä. (Klo 14:30.) Sehän on kuvaavaa. Olen kyllä juonut yhden kupillisen kahvia ja puolikkaan energiajuoman. Mikä on paras pikakahvimerkki? Rainbow. Rip. Yritimme kontaktoida eduskunnan pääsihteerin Antti Pelttarin, ohjaaja Aki Kaurismäen, filosofi Esa Saarisen ja Hesarin päätoimittajan Erja Yläjärven, mutta kukaan näistä yhteiskunnan näköalapaikoilla toimivista kapitalisteista ei uskaltautunut haastatteluun. Täytyi kääntyä päivystävän työstäkieltäytyjän puoleen. Miltä tuntuu paistatella julkisuudessa, kun kaikki mediat haluavat haastatella? Hyvältä tuntuu! On hienoa, että suomalaista meemitaidetta pidetään niin merkittävänä, että sanomisiani puidaan kaikenlaisissa medioissa. Aiemmin poliittista keskustelua käytiin A-studiossa ja median pääkirjoitus sivuilla. Nyt meemiadminitkin otetaan vakavasti. Onko yhteiskunta meemiytynyt? Kaikki asiat ovat meemiytyneet: yhteiskunta, muoti, mainokset, ihan kaikki. Keksin käsitteen äsken päästäni. Mitä se tarkoittaa? Yksi konkreettinen esimerkki on, miten julkkikset pukeutuvat Met-gaalaan ja millaisia kuvia he julkaisevat itsestään. Aina on hupailtu ja kokeiltu, mutta nyt tuntuu, että he haluavat päästä meme templateiksi. Ylen Sinkut paljaana -ohjelmassa toimintaasi kuvaillaan ”antikapitalistiseksi passiivisuudeksi”. Onko sinulla muita tapoja osoittaa solidaarisuutta duunareille kuin nostaa jalat pöydälle? En ole varsinaisesti nostanut jalkoja pöydälle. Teen jatkuvasti asioita sen eteen, että tasavertaisemmasta työelämästä edes keskusteltaisiin. Työnantajat ja nykyhallitus käyttävät hyväksi suomalaisten korkeaa työmoraalia oman etunsa ajamiseen. Eikö olisi solidaarisempaa ajaa bussia ja maksaa työttömyyskassaa kuin levittää tietoisuutta? Maailmassa, jossa työn tavoite olisi yhteinen hyvä, voisin tehdä perinteisempiä töitä. Nyt työn tavoite ei ole yhteinen, vaan harvojen hyvä. Mikä on trendikkäin luksustuote, jonka köyhä voi keväällä 2024 pukea päälleen vastalauseena hallituksen kurjistuspolitiikalle? Jätesäkistä itsetehty Balenciaga-tyyppinen asuste. Siinä olisi kivaa käsityöläismeininkiä ja se olisi samalla fashiöön . Mikä muu trendaa tiedostavien vasemmistolaisintellektuellien keskuudessa, josta kirjoittamalla Ylioppilaslehti voisi saada lisää nuoria lukijoita? Eikö joku farmakologinen kapitalismi -juttu ollut tosi trendikäs. Mä en oikeasti tiedä, mitä se tarkoittaa... Se on identiteetistä ja sukupuolesta kirjoittavan filosofin Paul B. Preciadon Testonisti kirjasta! Siinä on tosta farmakopornografisesta hallinnasta. Tiedätkö sä, mitä se tarkoittaa? Jotain, että jälkiteollisessa yhteiskunnassa lääkeja pornoteollisuus hallitsee yksilön kehoa ja vaikuttaa esimerkiksi sukupuolen määrittelyyn. Miten vaikka e-pillereillä ja muilla hormonilääkkeillä hallitaan kehoja. Mutta älä quottaa mua tässä. Joo en, mä en äänitä tätä puhelua. Mä äänitän. Joo. No jos siinä on sekä lääkkeet että porno, niin kuulostaa siltä, että Gen Zeta voisi kiinnostua. Niin minäkin luulin, kun julkaisimme sen adhd-lääkkeiden väärinkäyttö -jutun. Mutta siinä kävi juuri niin, että tavikset kyttäävät valvontakoneiston puolesta, mitä nappeja kukin kehoonsa pistää. Luulisi, että on jokaisen oma asia, miten kapinoi ylikansallisten lääkintäfirmojen ylivaltaa vastaan, mutta ymmärtämättömyyttään ihmiset tukahduttivat kapinan, johon juttu kannusti. Ihmiset helposti tulkitsevat asiat oman kokemusmaailmansa läpi. En sano, että heidän kokemuksensa olisi väärä. Aina ei osata erottaa omia tulkintoja faktoista. Ihmisillä on mustakin kaikenlaisia paikkaansa pitämättömiä käsityksiä. Ei ole hallinnassani, mitä ihmiset minusta ajattelevat. Näin kyllä meemisi Ylioppilaslehdestä kohun jälkeen ja täytyy sanoa, että not your best work . Ai siis mikä meemi? Ai sä et edes muista. Mä olen tehnyt kaksi. Ehkä sen toisen ajankohtaa olisi voinut miettiä, se ei alun perin liittynyt teihin. Teetkö tästä haastattelusta meemin? En usko, että teen. Haluaisitko, että mä teen? En sano. Olen pyrkinyt käsittelemään meemeissä yksittäisten ihmisten sijaan ilmiöitä. Välillä kun joku Tuomas Peltomäki (toimittaja, HS) kutsuu mua pintaliitäjäksi podcastissaan, mietin, tekisinkö meemin sen naamasta, mutta ajattelen, että on parempi ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä kuin olla ilkeämielinen ja kostaa. Hänhän on meemi itsessään. Niin on. Nyt jätämme valkoiset miehet ja keskitymme sinuun ja Ylioppilaslehteen. Ylioppilaslehti on kyllä parempi lehti kuin joku Hesari. Kiitos, niin on. Mutta miksi sitten seuraat Instagramissa kaikkia muita ylioppilaslehtiä paitsi Ylioppilaslehteä? En kai? Mulla on niin monta tiliä, että syötteistä tulee erilaisia asioita, eikä ne ole poliittisia päätöksiä, ketä seuraan tai en seuraa. Voin kyllä alkaa seurata teitä. ylioppilaslehti 1 / 2024 46 A L A K U L T T U U R I Asiaton kysymys Palstalla soitellaan.
KANSANOPISTO HELSINGISSÄ VUODESTA 1907 Lukuvuosi 14.8.2024 31.5.2025 www.laajasalonopisto.fi #laajasalonopisto Media Audiotuotanto, Journalistinen kirjoittaminen, Radiotoimittaja, TV-työ, Urheilutoimittaja Taide Elokuva, Kuvallinen viestintä ja graafinen suunnittelu, Musiikki, Näyttelijäntaide 1 ja 2, Pelituotanto, Tanssi Yhteiskunta Lääketiede,Valtiotieteet Aloitamme Lääketieteen koulutuksen Takaikkuna 47 ylioppilaslehti 1 / 2024 Palstalla kurkistetaan yliopistoon. T E K S T I Petri Jääskeläinen K U VA Toivo Heinimäki iileä aamupäivä kesäkuun puolivälissä vuonna 1941 katkesi äkilliseen huutoon. Ääni kantautui Uuden Ylioppilastalon laajennusosassa toimivan hotelli Hansan huoneesta numero 59. Hotellin siivooja sattui kuulemaan huudon ja lähti selvittämään, mistä on kyse. Pian hänen ohitseen säntäsi mies, joka ryntäsi kadulle. Huoneeseen päästyään sii voojaa odotti yllätys – leposohvalla makasi verinen nai nen. Naista oli puukotettu 28 kertaa, ja hänen päässään oli iso ruhje. Hän kuoli haavoihinsa ambulanssissa matkalla sairaalaan. Poliisi alkoi tutkia rikosta ja löysi pian mah dollisen epäillyn. EPÄILTY EPÄILTY Rolf Erik Lagerstam oli paennut Sipoossa sijait sevasta mielisairaalasta viikkoa ennen surmaa. Aikalais lähteet eivät kerro, miten Lagerstam ja nuori nainen tun sivat toisensa tai mikä surman motiivi oli. Molemmat yö pyivät hotellissa, joten teko saattoi olla sattumanvarainen. Puukotusta seuraavana päivänä Helsingin poliisin rikos konstaapeli Eino Kukkula tavoitti Lagerstamin yksi tyisasunnosta. Ruumiintarkastus meni pieleen, kun Lagerstam iski rikoskonstaapeli Kukkulaa puukolla rintaan kuolettavasti. V Lagerstam puukotti Kukkulaa vielä 28 kertaa – saman määrän kuin hotellisurmassa naiseen kohdistetut iskut. Lagerstam pakeni paikalta. Pakomatka päättyi seuraavana päivänä. Tällä kertaa Lagerstam yritti ryöstää kaupan ja puukotti siellä työs kennellyttä myyjää jälleen 28 kertaa. Lähistöllä partioinut poliisi onnistui pidättämään Lagerstamin. Myyjä selvisi elossa. PUUKOTUS PUUKOTUS hotelli Hansassa ei ollut ensimmäinen kerta, kun veri on virrannut ylioppilastaloilla. 1800luvun lopulla ylioppilaskunta oli rahapulassaan vuokrannut Vanhan Ylioppilastalon ulkopuolisille. Vuo teen 1907 mennessä se oli suosittu tanssi ja huvittelu paikka. Tuolloin puukko viuhui Vanhalla juhlien päätteeksi, kun ulkotyömies Gustaf Vilhelm Asp surmasi wctilois sa puusepäntyöntekijän Johan Wilfred Davidsonin iske mällä häntä sydämeen veitsellään. Riitaa kaksikolla ei ollut, mutta lehtitietojen mukaan Asp oli viettänyt ”säädytöntä elämää juopotellen”, eikä ollut täysin syyntakeinen. Asp tuomittiin viideksi vuodeksi ja kuudeksi kuukau deksi kuritushuoneeseen. L Ä H T E E T Vesa Satamo: Poliisikunnan uhri isänmaalle 1939–1945 (Poliisiammattikorkeakoulu, Poliisipäällystön tutkinto nro 8, 2003–2006) Helsingin Sanomat (14.–17.6.1941) Kylväjä no. 39 (28.9.1907) EteläPohjanmaa no. 139 (30.9.1907) Työmies no. 280 (3.12.1907) Puukko viuhuu Ylioppilastalolla
Eeva KK.indd 7 Eeva KK.indd 7 25.1.2024 12.51.22 25.1.2024 12.51.22 Löytyykö sellaista, keskustan Olga Oinas-Panuma?