J A A E I YLIOPPILASLEHTI nro 2 / 2023 s. 37 ”YE S WE CAN .” ”E I TU LE NA TO -T AR RA A LÄ PP ÄR II N. ” ”EI TUU BIIFFIÄ, JOS SÄ ET KUSETA MUA RAHASSA.” ”OLEN LÄHETTÄNYT MEEMEJÄ, VIELÄ HAUSKEMPIA KUIN PÄÄMINISTERI, MELKEIN KAIKILLE MUILLE PAITSI PRESIDENTILLE.” ”KAIKKI SEKSIASENNOT, JOISSA VOI TEHDÄ LIBERAALIA POLITIIKKAA, KELPAAVAT MULLE.”
” Kaikki nostetaan , kaikki sijoitetaan ” KÄVIN KÄVIN hiljattain asuntonäytössä. Yllätyksekseni asuntoa vuokrasi vanha opiskelukaverini. Jostain syystä me, kaksi samanikäistä valtiotieteiden maisteria, jotka on puristettu saman tasapäistävän opintoputken läpi, olemme hyvin eri pisteissä elämissämme. Hänellä on hulppea, lankkulattiallinen omistuskämppä Kalliossa, minä taas etsin uutta vuokra-asuntoa, jossa mahtuisi kääntymään, mutta joka ei silti maksaisi tonnia kuussa. Siitäkin huolimatta, että olemme aloittaneet opinnot yhtä aikaa ja kouluttautuneet yhtä korkealle. Toinen ystäväni tiesi kertoa, että hänen ensimmäinen muistonsa kyseisestä landlordista on kandivuosilta. Hän oli opastanut ystävääni opintolainasta: ”Kaikki nostetaan, kaikki sijoitetaan.” Ilmeisesti sijoitusguru elää kuten opettaa. Toisin kuin minä, joka kyllä nostin lainaa, jota ilman en olisi Helsinkiin muuttaessani pärjännyt, mutta jota en lopulta juuri uskaltanut käyttää ja joka sijoitussalkun sijaan makaa edelleen tyhjänpanttina pankkitililläni odottamassa tuomiopäivän korontarkistusta. TÄMÄN TÄMÄN lehden sivulla 12 puhutaan opiskelijoiden velkaantumisesta. Tekstiä lukiessani leukani putosi lattiaan: opin, että vain reilussa kymmenessä vuodessa vastavalmistuneiden maisterien keskimääräinen opinto lainavelka on kolminkertaistunut. Miten se on mahdollista? Yksi syy on asumisen murros. Samalla aikavälillä asumiskustannukset ovat kasvaneet Suomessa rajusti. Opiskelijat on siirretty yleisen asumistuen piiriin ja opintotuki on muuttunut lainapainotteisemmaksi. Opintorahaakin laskettiin vuonna 2017. Siinä missä valtio inflaation ja vaalien aikaan tukee keskiluokkaisia äänestäjiä esimerkiksi energia kriisissä tai ylimääräisillä lapsilisillä, opiskelijoita tuetaan lähinnä lainahyvityksellä. Siitä saattaa päästä nauttimaan, mikäli kuuluu onnekkaaseen 60 prosenttiin nuorista, jotka eivät vielä paini masennusja ahdistus oireiden kanssa tai ovat niistä huolimatta saaneet grindattua opinnot tavoiteajassa kasaan. VALTIOVARAINMINISTERIÖ VALTIOVARAINMINISTERIÖ julkaisi hiljattain ehdotuksensa valtiontalouden tasapainottamiseksi. Mukana oli satojen miljoonien leikkaukset opintoja asumistukeen. Lukukausimaksutkin nostettiin taas pöydälle. Puolueet kiirehtivät irtisanoutumaan ehdotuksista. Vaalien alla ei ole trendikästä kertoa leikkaavansa koulutuksesta. Voi olla, että kohta somessa jo trendaa kuva, jossa kaksi epärehellisen näköistä miestä pitelee käsissään viestiä koulutuslupauksesta, jonka heti vaalien jälkeen syövät. Opiskelijajärjestö SYL:n sosiaalipolitiikan asiantuntija Sakari Tuomisto laski, että jos kaikki VM:n ehdottamat noin miljardin euron säästötoimet korkeakoulutukseen toteutuisivat, keskivertoopiskelija kompensoisi niitä ottamalla jopa 40?000 euroa opintolainaa. Nyt vastavalmistuneen maisterin keskimääräinen velka on noin 20?000 euroa. VM:n ehdotuksista kaikki tuskin toteutuvat, mutta jo yksikin niistä eriarvoistaisi opiskelijoita entisestään. Suomessa omistusasuminen on yleistä ja moni haaveilee siitä vauvanhankinnan aikaan. Noilla veloilla ja näillä koroilla voisin itse kuvitella ottavani opinto velan kylkeen asuntolainaa 60-vuotiaana. Lasten hankkiminen saattaisi olla jo myöhäistä, mikä on sinänsä onni, sillä rahaa täytyy riittää myös lainojen pois maksamiseen. Toki jos koko 40?000 euron lainan sijoittaa, irtoaa varmasti oikein mässy kämppä kantakaupungista pian opintojen päätyttyä. A D I L E S E V I M L I K U V A A av a E ro n en ylioppilaslehti 2 / 2023 3 Pääkirjoitus
PÄÄTOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA Adile Sevimli @adilesev ART DIRECTOR ART DIRECTOR Pauliina Nykänen TOIMITUSSIHTEERIT TOIMITUSSIHTEERIT Anni Härkönen @annihark Petri Jääskeläinen @KmyBeat TEKIJÄT TEKIJÄT Maryan Abdulkarim, Sabrina Bqain, Venla Helenius, Joel Karppanen, Atte Koskinen, Heidi Puomisto, Arda Yildirim KIITOKSET KIITOKSET Ümit Bedretdin, Sofia Blanco Sequeiros, Irina Eteläaho, Niklas Ferm, Ahto Harmo, Laura Jurmu, Oona Pohjolainen, Robert Sundman, Olavi Uusivirta KANSI KANSI Pauliina Nykänen PERUSTETTU 1913. PERUSTETTU 1913. 110. vuosikerta. Ylioppilaslehden kustannus Oy on Aikakausmedian sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. SÄHKÖPOSTIOSOITTEET SÄHKÖPOSTIOSOITTEET etunimi.sukunimi @ylioppilaslehti.fi SOMESSA SOMESSA @ylioppilaslehti KÄYNTIJA KÄYNTIJA POSTITUSOSOITE POSTITUSOSOITE Leppäsuonkatu 9 B 00100 Helsinki TILAUKSET JA TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET OSOITTEENMUUTOKSET www.ylioppilaslehti.fi/ tilaajapalvelut MEDIATIEDOT MEDIATIEDOT www.ylioppilaslehti.fi/mediatiedot KUSTANTAJA KUSTANTAJA Ylioppilaslehden kustannus oy Toimitusjohtaja Leea Tolvas, leea.tolvas@ylva.fi PAINO PAINO Printall AS, Tallinna, Viro ISSN 0355-9246 ISSN 1458-445X (verkkolehti) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä palauta sitä. SEURAAVA NUMERO SEURAAVA NUMERO ilmestyy 12.5. Olin väärässä K U V A A av a E ro n en Joel Karppanen on valokuvan, elokuvan ja kirjallisuuden parissa työskentelevä nykytaitei lija ja kriitikko. Hänen tuoreimpia kiinnostuksen kohteitaan ovat villa koirat, puolalaiset elokuvat, Juhani Rekolan esseistiikka, nu-jazz ja kotipornon kuvaaminen. Jälkimmäisestä hän kirjoitti kolumnin sivulle 32. Heidi Puomisto on Turussa asuva toimittaja, taiteilija ja Itä-Aasian tutkimuksen maisteri opiskelija. Tämän lehden sivuille 16–21 hän maalasi meemejä. Niihin hän löysi inspiraationsa muun muassa Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin hiuksista ja kuva taitelija Tiitus Petäjä niemen makkarakoirasta. Viime lehden 1/23 Alkupalapalstan jutussa Anaali helmiä ja eksoottisia toisia kirjoitettiin virheellisesti Magnus Carlsonista, kun viitattiin shakkimestariin nimeltä Magnus Carlsen. HELMIKUUSSA HELMIKUUSSA kokoomuksen eduskuntaryhmän viestinnän asiantuntija Mikko Laakso villiintyi Twitterissä: näytti siltä, että kilpakumppani sdp oli poistanut nettisivuiltaan kasan vanhoja Natokielteisiä tiedotteita. Kiinni jäivät! Iltapäivälehdet innostuivat. Pari juttuakin syntyi. Niissä demarien puoluesihteeri tarjosi Nato-kielteisten tiedotteiden katoamiseksi varsin arkista syytä: ennen vuotta 2018 lähetetyt tiedotteet olivat jääneet pois nettisivu-uudistuksessa viime syksynä. Toistakymmentä vuotta Nato-myönteisyyttä rummuttaneesta kokoomuksesta tuntuu varmasti hyvältä muistaa olleensa Suomen Nato-jäsenyyden kannalla toistakymmentä vuotta demareita pidempään. Minäkin rakastan muistella hetkiä, joina olin oikeassa ja muut väärässä. Vakuutuinhan jopa kaksi päivää ennen muita, että koronaviruksesta tulisi hirmuinen pandemia, josta selviäisi voittajana se, joka on hamstrannut kotiinsa eniten vessa paperia. Minussa ja kokoomuksessa on yhteistä sekin, ettei oikeassa olemisemme kiinnosta ketään muuta kuin itseämme. Näkisin julkisuudessa mieluusti niin vaalien alla kuin niiden välissäkin enemmän tunnustuksia päättäjiltä, jotka ovat muuttaneet mieltään. Esimerkkiä näyttää tässä lehdessä Kelan opintotukiryhmän erikoissuunnittelija Ilpo Lahtinen. Vielä viime syksynä Lahtinen julisti Ylen haastattelussa, että opintolainalle tarvittaisiin korkokatto, jotta opiskelijoiden ahdinko inflaation ja nousevien korkojen aikana ei kasvaisi liian suureksi. Sitten tulivat pakkaset, sähkön hinta pomppasi, ja hallitus räiski sähkötukia vähän sinne ja tänne. Lahtinen seurasi keskustelua ja laski talous lukuja. Lopulta hän totesi, että opintolainan korko katolle on oltava olemassa järkevämpi, halvempi ja kohdennetumpi vaihtoehto. Sellaisen hän mielestään löysikin. Ratkaisuaan hän esittelee tämän lehden sivulla 12. Samassa jutussa tunnetut talousgurut jakavat jaksuhaleja ja vinkkejä meille opintolainansa nousevien korkojen kanssa tuskasteleville. A N N I H Ä R K Ö N E N OIKAISUT Viime lehden 1/23 uutisanalyysissä Tukipaketit eivät tepsi maatalouden moni kriisiin luki, että CAP-suun nitel man myötä maatalous päästöt vähenisivät 5,5 prosentilla viidessä vuodessa. Päästöt eivät kuitenkaan vähene seuraavan viiden vuoden aikana. 5,5 prosentin vähennys ei tapahdu verrattaessa nykyhetken päästöihin vaan verrattuna siihen, mitä päästöt olisivat olleet seuraavan CAP-kauden lopussa, jos vanha CAP-politiikka olisi jatkunut ilman uudistusta. 4 Toimitukselta Tekijöinä
ASIATON KYSYMYS s. 37 Puoluejohtajat pilapuhelimessa TAKAIKKUNA s. 43 Salatut muumit Viisikko antirasismia etsimässä Tuntematon meemisotilas Kenelle velkakellot soivat? PÄ ÄKIRJOITUS s. 3 Tuomiopäivän korontarkistus TOIMITUKSELTA s. 4 Helppoa olla oikeassa UUTISIA s. 8 Ruuhkaa Kelassa KULTTUURI s. 26 Kulttuurihenkilö Kritiikki 3 x ruoka on poliittista Kolumni Rakas ruokapäiväkirja, ALAKULTTUURI s. 34 Ylioppilaslehden koulushoppailukone Internet-UG Top-10 GALLUP s. 6 Kansa on puhunut ALKUPALA s. 7 Kolme kauhuskenaariota S. 10 S. 12 S. 16 ylioppilaslehti 2 / 2023 5 Tässä lehdessä A L U K S I P I T K Ä T L O P U K S I
T E K S T I Anni Härkönen K U VAT Pauliina Nykänen ” ”MINISTEREIDEN MINISTEREIDEN ja kansanedustajien palkasta voisi leikata melkein 40 prosenttia, jos muut edut pysyvät ennallaan. [toim. huom . kansanedustajan peruspalkka oli kuluneella vaalikaudella alkaen 6 614 euroa kuukaudessa.] Onhan se vaativa työ, mutta tehtävään pyrkimisen lähtökohtana ei pitäisi olla raha, vaan se, että halutaan oikeasti muuttaa asioita ja tehdä hyvää. Lisätuloja voisi hankkia sivubisneksillä, kunhan ne eivät vaikuta kansanedustajan työhön.” S A M I ÖZG Ü R , 3 t e o l o g i a , 1 . v u o s i k u r s s i ” ”EN EN leikkaisi, vaan nostaisin veroja. Suomen veroaste on tullut alas viime vuosina [toim. huom . veroaste laski vuosina 2016– 2020, mutta se kääntyi hienoiseen nousuun vuonna 2021]. Jos me saataisiin se korjattua, valtion taloudella ei olisi minusta juuri lainkaan tarvetta sopeuttaa. Kiristäisin haittaveroja, kuten tupakan ja päästöjen verotusta.” P O L I N A K OZ Y R E VA , 3 1 k a u p p a t i e t e i d e n m a i s t e r i , k ä y t ä n n ö l l i n e n f i l o s o f i a , a v o i n y o ”YMPÄRISTÖLLE ”YMPÄRISTÖLLE haitallisista tuista. Ja hot take , turkisalan tuista. Okei, näillä ei vielä hirveästi saatu rahaa kasaan. En missään nimessä leikkaisi sosiaalietuuksista enkä Ylestä. Tässä maailmantilanteessa en leikkaisi Puolustusvoimilta. Korkeakouluilta en sillä tavalla leikkaisi. Olemassa olevia korkeakouluja ei pidä vähentää, mutta en ole varma, tarvitseeko johonkin perähikiälle rakentaa uusiakaan.” E L I S A L E O N O F F, 2 6 p o l i t i i k k a j a v i e s t i n t ä , 1 . v u o s i k u r s s i ” ”JOS JOS jostain leikkaisin, niin luonnolle haitallisista tuista, jotka suoraan tai välillisesti tukevat esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Suomi tukee yksittäistä turvetuotannon työpaikkaa vuodessa naurettavilla summilla. Jos näitä tukia leikattaisiin, voitaisiin työvoimaa ohjata kestävämmille aloille. Kotimaanlentojen tukeminen on karseaa rahankäyttöä, kun junallakin pääsee.” T O P I M AT T I H E I K K O L A , 3 m a a t a l o u s , y m p ä r i s t ö j a l u o n n o n v a r a e k o n o m i a n k a n s a i n v ä l i n e n m a i s t e r i o h j e l m a , 1 . v u o s i k u r s s i ” ”YMPÄRISTÖLLE YMPÄRISTÖLLE haitallisista yritystuista. Kaikki, mikä on haitallista ympäristölle sotii sitä vastaan, mihin suuntaan Suomea pitäisi viedä. Musta se on aika ilmiselvä kohde. Eläintuotantoon annettavista tuista voisin leikata. Olisin juustohöyläleikkaaja. Leikkaisin vähän sieltä täältä ennemmin kuin isoja paloja yhdestä paikasta.” V E E R A N I K K A R I N E N , 2 7 p o l i t i i k k a j a v i e s t i n t ä , 1 . v u o s i k u r s s i ” ”EN EN leikkaisi. Korottaisin mielelläni esimerkiksi pääomaverotusta, joka on tällä hetkellä huomattavasti kevyempää kuin ansiotuloverotus. Tai yritysverotusta, varsinkin mitä tulee isoihin yrityksiin. Perintöveroa voisi korottaa.” O K K O -A A R E T T I A I T T O L A , 2 3 k ä y t ä n n ö l l i n e n f i l o s o f i a , 3 . v u o s i k u r s s i Käsissäsi on Suomen valtion budjetti. Mistä leikkaisit? ylioppilaslehti 2 / 2023 6 Nopeat G A L L U P
SINIPUNAHALLITUS SINIPUNAHALLITUS – Maljojen kuningas Kortissa istuu tuttu ja turvallinen isojen, perinteisten puolueiden edustaja: kuningas. Käsissään kuninkaalla on kaksi esinettä. Oikeassa kädessä on suuri malja, josta hän kaataa auliisti veroparatiiseihin. Vasemmassa kädessä näyttää olevan soihtu, josta tuli on sammunut. Kuninkaan mietteliäs ilme viittaisi siihen, että hänen ilmastotietoinen sivupersoonansa on huolissaan puun pienhiukkaspäästöistä. Omakoti asujien takkatulia sammutellessaan hän ei kuitenkaan huomaa, että uhkaavasti kohonnut Itämeren pinta pyyhkii jo kuistien kivijalkoja. Kriisien keskellä kuninkaan omat jalat ovat pysyneet kuivina. Ääniä hän kalastelee pukeutumalla neljän tuulen hattuun, mutta ei kuitenkaan suostu kertomaan kantaansa saamelaiskäräjälakiin. VASEMMISTOBLOKKI VASEMMISTOBLOKKI – Lanttien kuudes Kortin kuvassa kommunistin oloinen hahmo jakaa rahaa kahdelle polvilleen vajonneelle äänestäjälle. Rahanjakajalla on kädessään vaaka, joka symboloi hänen oikeudentajuaan – ei kaikille saman verran vaan kaikille tarpeen mukaan. Sinisiin pukeutunut ei saa mitään. Marxinpunaiseen pukeutunut almunjakaja ehkä lupaa paljon, mutta jos katsoo tarkkaan, huomaa, että jaossa on vain murusia. Kaikki ei siis ole sitä miltä näyttää: punakka hahmo kritisoi Sipilän aktiivimallia, mutta myöhemmin tulostaa samat teesit ja uudelleenbrändää ne pohjoismaiseksi työvoimapalvelumalliksi. Niin TE-toimiston ovella polvillaan anelevat eivät hoksaa, että viitan alla pelastajan sydän on oikealla. Taustalla kohoaa maltillisesti vihertävä kaupunki, joka ei ehdi hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. T E K S T I Toimitus Palstalla kasvatetaan nälkää. Hallitustunnustelut meikämillenniaalin esoteeriseen tapaan Ylioppilaslehti kysyi tarot-korttipakalta, millaiselta Suomi näyttäisi kolmen eri hallituspohjan johtamana. OIKEISTOBLOKKI OIKEISTOBLOKKI – Lanttien ritari Kortissa on raskaasti aseistautunut isänmaan puolustaja. Helppo tulkinta olisi, että kuvassa on vaalien musta hevonen, mutta yllätykset eivät lopu tähän. Kun ritari ratsastaa eduskuntataloon, hevonen paljastuu rodultaan troijalaiseksi, ja sisältä ryntää kymmenittäin kenraaleja ja poliiseja, jotka ovat viime hetkellä ilmoittautuneet ehdokaslistoille ja valtaavat talon. Ratsu on sisältä ontto, mikä symboloi populistisia lupauksia, jotka tarkoittavat yhtä aikaa kaikkea ja ei mitään. Viikonlopuksi ritari ja ratsu pakkautuvat Savonlinnan-koneeseen ja lentävät kotimaanlennolla suvun perintöpellolle kylvämään konservatiivista ideologiaansa. Kortin oikea reuna viittaa tulevaan, ja alakulmassa näemme sähkötolpan, johon energia tuotetaan fossiilisilla. Näihin maisemiin tuulivoimalat eivät ole tervetulleita. ylioppilaslehti 2 / 2023 7 Alkupala
käyttämällä jonkun tuttavan osoitetta. Tällaisia ilmoituksia kuntaan voi tulla kolme, tuhat tai kaksi tuhatta”, sanoo Suomen Pakolaisavun yhteiskuntasuhdepäällikkö Katja Mannerström. Kaikki kuntapaikkaan oikeutetut ukrainalaiset eivät toki hae yhtä aikaa kirjoille Helsinkiin, mutta isoihin kuntiin voi tulla useita uusia asukkaita lyhyellä aikavälillä. Suomessa kaikilla on oikeus valita asuinpaikkansa riippumatta esimerkiksi siitä, missä vastaanottokeskuksessa on kirjoilla. ”Jos kuntalaisiksi ilmoittautuu päivässä vaikkapa sata lasta, niin jo siinä on kunnalle paljon järjestettävää: koulut, päivä kodit, neuvolat ja niin edespäin”, Mannerström sanoo. Tähän saakka ukrainalaiset ovat saaneet tilapäissuojelua eli heidän palveluistaan ovat huolehtineet vastaanottokeskukset, joissa Ukrainan sodan alettua Suomeen on saapunut ainakin 50?000 ukrainalaista. Heille tarjottu apu on tarkoitettu tilapäiseksi. Mitä heille tapahtuu, kun sota jatkuu? M Kuka auttaa ukrainalaisia Suomessa ? T E K S T I Adile Sevimli K U VA Pauliina Nykänen aaliskuussa 13 000 sotaa paennutta ukrainalaista saavutti byro kratian silmissä merkittävän virstanpylvään: he ovat olleet Suomessa vuoden. Se tarkoittaa, että heillä on nyt oikeus siirtyä vastaanottokeskusten avun piiristä tavallisiksi kuntalaisiksi. ”Rovaniemen vastaanottokeskuksessa asuva lapsiperhe voi ilmoittaa lomakkeessa kotikunnakseen Helsingin esimerkiksi ylioppilaslehti 2 / 2023 8 U U T I S I A
noin puolet Ukrainasta paenneista ihmisistä asuu. Osan lapset ovat jo koulussa siinä kunnassa, jossa vastaanottokeskus sijaitsee, ja moni saattaa haluta jäädä sinne, mihin siteitä on muodostunut. Oikeuden kuntapaikkaan saa tänä vuonna yli 45 000 Suomessa oleskelevaa ukrainalaista. UKRAINASTA UKRAINASTA paennut, Helsingissä asuva ja työskentelevä Stanislava Balandina kertoo hakeneensa kuntapaikkaa kotikaupungistaan heti maaliskuussa. Hän on Suomessa 4-vuotiaan tyttärensä kanssa ja uskoo, että kuntapaikka helpottaa arkea. ”Terveydenhuoltoa on hidasta saada vastaanottokeskuksen kautta. Hoitajalle voi soittaa vain kello 10:n ja 11:n välillä. Sosiaalityöntekijääni en ole tavannut koskaan. Päivähoidon järjestin lapselleni itse, ilman apua.” Hiljattain myös Balandinan aviomies saapui Suomeen. Toisin kuin muu perhe, hän ei ole vielä oikeutettu kuntapaikkaan. ”Ei se mitään. Yritämme järjestää asioita. Vaikein on jo takana.” Balandina viittaa paperiasioihin, joissa kukaan ei osaa auttaa tarpeeksi. ”Iso kuva on hukassa. Aina pitää kysyä monesta eri paikasta.” Hän kertoo hankkineensa aiemmin suomalaisen pankkitilin ja pankkitunnukset, jotta voisi hoitaa asioitaan verkossa toimistoissa ravaamisen sijaan. ”Tyttäreni on todella vilkas, ja virastoissa jonottaminen on raskasta.” Balandina saa jo lapsilisää, koska hän työskentelee Suomessa sopimuksella, joka oikeuttaa osaan Kelan tuista. Apua hän on saanut muun muassa ukrainalaiselta ystävältään, joka on muuttanut Suomeen työluvalla. Kaikessa ystäväkään ei osannut auttaa, koska tilapäissuojelua saavan Balandinan lähtötilanne on erilainen kuin hänen. SUOMEN SUOMEN Pakolaisavun Mannerström ei usko, että kaikki ukrainalaiset osaavat, pystyvät tai jaksavat hakea kuntapaikkaa. Maaliskuun alusta lähtien se on kuitenkin ollut mahdollista: tuolloin Digija väestötietovirasto julkaisi verkkosivuillaan lomakkeen, joka kotikuntaa hakevan pitää täyttää. Kotikunta vastaa jatkossa ukrainalaisten asumisesta ja koulutuksesta. Työttömät ukrainalaiset hakevat työttömyystukea Kelasta sen sijaan, että saisivat vastaanottorahaa. Terveydenhuollosta vastaavat uudet hyvinvointialueet. Mannerström ennakoi, että muutoksesta seuraa jatkossa ruuhkaa etenkin Kelassa. Suomeen saapuneet ukrainalaiset ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa – vauvasta vaariin – ja heidät kaikki pitäisi ohjata muiden tukien piiriin, kun heidän vastaanottorahansa loppuu. ”Kelan nettisivuilla on lukenut vuoden ajan, ettei ukrainalaisilla ole oikeutta Kelan tukiin, joten tietoa palveluista ja tuista täytyy nyt tuottaa heille nopealla aikataululla”, Mannerström sanoo. ”Paperibyrokratian määrä on järjettömän suuri ja epäselvä suomalaisellekin. Yhtäkkiä vastaanottorahan saamisen sijaan ukrainalaisen eläkeläisen pitää hakea Kelasta toimeentulotukea, koska eläkettä hän ei Suomesta saa. Eivät he ole tottuneet näin vahvaan valtioon ja viranomaiseen. Se on monelle ihan uutta, ja moni tarvitsee paljon apua.” Kuka heitä auttaa? TAMMIKUUSSA TAMMIKUUSSA Suomessa tajuttiin, että ukrainalaisten tilapäissuojelu loppuu pian, eikä tähän ollut varauduttu. Suomi otti aikalisän: Maahanmuuttovirasto ilmoitti, että ukrainalaisten tilapäissuojelua jatketaan ensi vuoden maaliskuuhun saakka. Nyt viranomaisilla on enemmän aikaa kertoa ukrainalaisille siitä, mitä kuntalaisuus käytännössä tarkoittaa. Jos tilapäissuojelu yhtäkkiä lakkaisi, moni uhkaisi jäädä ilman peruspalveluja. Sisäministeriön erityisasiantuntijan Tiina Järvisen mukaan vastaanottokeskukset järjestävät jatkossa ukrainalaisille kotikuntainfoja ja tarjoavat henkilökohtaista apua heitä mietityttäviin kysymyksiin. Suomessa tilapäistä suojelua saavista ukrainalaisista vajaa puolet asuu jo omassa vuokra-asunnossa tai yksityismajoituksessa. Heillä ei välttämättä ole juurikaan yhteyksiä vastaanottokeskukseen. Järvisen mukaan heidänkin pitäisi saada apua siitä vastaanottokeskuksesta, jossa he virallisesti ovat kirjoilla. Katja Mannerström kuitenkin epäilee, että nämä ihmiset ovat vaarassa kadota viranomaisten avun piiristä. Järvisen mukaan tarkoitus ei ole, että ukrainalaiset muuttavat vastaanottokeskuksen tarjoamasta majoituksesta pois ennen kuin asunto, Kelan etuudet ja muut palvelut ovat selvillä. ”Mikäli siirtyy kuntaan ilman asuntoa, on samassa tilanteessa kuin muutkin asuntoa hakevat kuntalaiset.” KELASSA KELASSA tilapäissuojelua saavien palveluiden kehittämisestä vastaava Pilvi Vanne kertoo, että Kela on valmistautunut ukrainalaisten tilapäissuojelun päättymiseen esimerkiksi ukrainanja venäjänkielisillä ohjeilla, tukienhakulomakkeiden kääntämisellä ja kapulakielisten termien aukikirjoituksella. Hänen mukaansa tyypillisin Kelan uusi asiakas on äiti, jolla on kaksi lasta. ”Heitä varten meillä on yhteislomake, jolla voi hakea yhtä aikaa oikeutta Kelan etuuksiin, Kela-korttia ja lapsilisää.” Kela on ohjannut ruuhkaisimmille alueille Eteläja Länsi-Suomeen lisää työvoimaa, ja ruuhkien välttämiseksi se varautuu olemaan pidempään auki tai järjestämään neuvontaa esimerkiksi vastaanottokeskuksiin. Vanne arvelee, että moni lapsen kanssa Ukrainasta paennut hakee kuntapaikkaa vasta kevätlukukauden loputtua, jotta lapsen oppivelvollisuus alkaisi syksyllä yhtä aikaa muiden kanssa. SUOMEN SUOMEN Pakolaisavun Mannerströmin mukaan kuntalaisjärjestely voi toteutua epäreilusti: ensin tulleet voivat olla kuntamarkkinoilla myöhemmin saapuneita paremmassa asemassa. ”Käykö niin, että kunta tarjoaa asuntoja ensimmäisille ilmoittautuneille, mutta asunnot loppuvat kesken vaikkapa kahden kuukauden päästä? Entä ne ukrainalaiset, jotka saapuivat myöhemmin Suomeen?” Kun on tottunut kotimaassa korruptioon, epäluuloa herää helposti myös vastaanottavassa maassa. ”Olemme jo kuulleet vastaanottokeskuksissa ajateltavan, että jotkut saavat asuntoja suhteilla”, Mannerström kertoo. Tilapäissuojelu eroaa turvapaikkaprosessista siten, ettei suojeltujen kohdalla tehdä yksilöllistä harkintaa, vaan rajattu kohderyhmä saa suojelua automaattisesti ja nopeasti. Käytännössä Ukrainasta tulleiden on pitänyt vain todistaa kotipaikkansa ja henkilöllisyytensä. ”Vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä todella katkeria muiden maiden kansalaisia, jotka ovat odottaneet pitkään omassa turvapaikkaprosessissaan. He tulevat hirvittävistä olosuhteista, mutta heidän hätäänsä ei vastata samalla kaliiperilla. Nyt he näkevät, että ukrainalaisille annetaan suoraan koteja ja he pääsevät elämässään eteenpäin.” ” Iso kuva on hukassa. Aina pitää kysyä monesta eri paikasta.” ylioppilaslehti 2 / 2023 9 U U T I S I A
Sanoja, Sanoja, Muut puolueet syyttävät perussuomalaisia rasismista. Onko suomalainen päätöksenteko muuttunut inklusiivisemmaksi, kun hallituksessa on viimeiset neljä vuotta istunut maahanmuuttomyönteisiä vasemmistopuolueita? T E K S T I Maryan Abdulkarim K U VAT Pauliina Nykänen ammikuussa pääministeri Sanna Marin (sdp) ilmoitti Politiikan toimittajien yhdistyksen vaaliväittelyssä, ettei hänen puolueensa voi tehdä hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa. Marin perusteli ilmoitustaan arvoeroilla ja perussuomalaisten rasistisilla ulostuloilla. Myöhemmin myös vihreiden ja vasemmistoliiton puheenjohtajat kertoivat, etteivät puolueet lähde perussuomalaisten kanssa samaan halli tukseen. Perussuomalaiset on ottanut kymmenen viime vuoden aikana politiikkansa kärjeksi humanitaarisen maahanmuuton kritisoimisen. Usein politiikkaa on pönkittänyt rasistinen puhe. Puolueen kansanedustajia on myös tuomittu kansanryhmää vastaan kiihottamisesta. Viimeistään vuoden 2011 jytkyn jälkeen vastuu ja kyseenalainen kunnia maahanmuuttovastaisuudesta on annettu Suomessa perussuomalaiselle puolueelle, jota johti vuosina 2017–2021 Jussi Halla-aho. Tammikuisella kannanotollaan pääministeri Marin osoitti ennen kaikkea arvojohtajuutta. Sdp halusi irtisanoutua politiikan oikean laidan rasistisista ulostuloista. Mutta eroavatko persujen ja demareiden maahanmuuttopoliittiset teot aidosti toisistaan, vai oliko Marinin julistama poltetun maan taktiikka pelkkää sanahelinää? VUOSINA VUOSINA 2015–2019 Juha Sipilän (kesk) hallitus vei läpi 80-kohtaisen turvapaikkapoliittisen ohjelman, joka toi kiristyksiä ulko maalaislakiin ja kavensi turvapaikanhakijoiden asemaa. Hallituksessa istuivat tuolloin keskustan lisäksi kokoomus ja perussuomalaiset. Seuraavissa vaaleissa sdp nousi pääministeripuolueeksi, ja Antti Rinteen tilalle vaihtui nopeasti Sanna Marin. Syntyi viiden naisen muodostama hallitusviisikko, joka puhui avoimesti feminismistä ja josta valtaosa edusti vasemmistolaista politiikkaa, jossa humanitaariseen maahanmuuttoon suhtaudutaan huomattavasti oikeistoa suopeammin. Suomen historian vasemmistolaisimmaksi toisinaan kutsutulta hallitukselta olisi voinut odottaa enemmän – vähintäänkin tehokkaampia ponnistuksia viimeisten kymmenen vuoden aikana tehtyjen kiristysten purkamiseksi tai edes kovempaa yritystä parantaa turvapaikanhakijoiden asemaa ja turvapaikkaprosessia. Viisikko onnistui omalla kaudellaan perumaan Sipilän hallituksen 80 turvapaikkapoliittisesta kiristyksestä kolme. Kansalaisjärjestöjä tämä ei vielä vakuuta. Esimerkiksi perheenyhdistämistä hakevan alaikäisen toimeentuloedellytyksen poistaminen on Pakolaisneuvonnan mukaan tärkeä, mutta riittämätön toimi. Myös Suomen Pakolaisapu linjaa, että toimeentuloedellytys tulisi poistaa kaikilta kansainvälistä suojelua saaneilta ihmisiltä. Kun Taleban nousi valtaan Afganistanissa, Marinin hallitus nosti pakolaiskiintiön 1?500:aan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty kuitenkin kritisoi hallituksen unohtaneen maassa jo olevat turvapaikanhakijat, joiden turvapaikkapäätökset venyvät. VAIKKA VAIKKA Suomessa on ollut humanitaarista maahanmuuttoa verrattain vähän aikaa, käytännössä vasta 1990-luvulta lähtien, rakenteellista syrjintää täällä on ollut jo pidempään. ”Omien” vähemmistöjemme kokemasta rasismista on kuitenkin vaikea puhua ilman, että keskustelu kääntyy siihen, kuka tänne saa tulla. Täällä asuvien etnisten vähemmistöjen mahdollisuus elää hyvää elämää jää poliittisten toimien ulkopuolelle. Suomen romaniväestön kohtaama rasismi on hyvin tiedetty ongelma. Otsikoista voimme lukea, kuinka romanit käännytetään ravintoloiden ovilta ja kuinka poliisi pysäyttää T ylioppilaslehti 2 / 2023 10 Essee
romaneiksi tulkitsemansa ihmiset kaduilla ja autoteillä. Romanien kokemaa räikeää syrjintää ei ole onnistuttu vähentämään poli tiikan keinoin. Neljä vuotta on siihen lyhyt aika, mutta demarit ovat olleet hallituksessa yli 20 vuotta 90-luvulta lähtien. Jo useissa hallituksissa käsittelyssä ollut saamelaiskäräjälaki taas kaatui perustuslakivaliokunnassa helmikuussa. Valiokunnan puheenjohtaja, sdp:n Lapin vaalipiirin kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä ei kutsunut puoluetoveriaan ajoissa äänestykseen, joten tilalle tuli lakiesitystä vastustanut keskustan edustaja Markus Lohi. On edelleen epäselvää, oliko kyseessä vahinko vai OjalaNiemelän tahallinen teko. Osa valiokunnan jäsenistä oli jo aiemmin kyseenalaistanut Ojala-Niemelän puolueettomuuden asian käsittelyssä. Ojala-Niemelä kiisti kritiikin. Sen sijaan, että hallitus olisi tehnyt antirasistista politiikkaa, se teki jotakin odottamatonta. Heinäkuussa 2022 voimaan tuli uusi rajavartiolaki. Se mahdollistaa rajan sulkemisen kokonaan, ”jos sulkeminen tai rajoit taminen on välttämätöntä vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi”. Demarijohtoinen hallitus toteutti sen, mihin perussuomalaiset ei hallituksessa pystynyt: rajat on nyt mahdollista laittaa kiinni. KUN KUN tarkastelee maahanmuuttopolitiikan kehitystä viisikon hallituskauden aikana, solidaarisuus kuuluu vasemmistopuolueiden puheissa, mutta käytännössä harjoitetusta politiikasta sitä on vaikeampaa löytää. Tähän ovat tietysti vaikuttaneet kriisit, kuten sota ja pandemia. Silti kautensa päättävä hallitus tuotti pettymyksen. Suomi on todellakin noudattanut euroop palaista, tiukkaa turvapaikkapoliittista linjaa ja EU-direktiivejä. Esimerkiksi Amnesty on kritisoinut ulkomaalaislain kiristyksiä siitä, että ne vievät Suomea kansainvälisten ihmisoikeuksien minimitasolle. Suomen tilanne on kiusallinen: haluamme olla yhtä aikaa turvapaikanhakijoille epähoukutteleva, mutta tarvitsemme kuitenkin kipeästi lisää työvoimaa ulkomailta. Miten sanotaan ”tervetuloa meille töihin, mutta turvapaikanhakijat pysykää poissa, ette te täällä viihtyisi” englanniksi? – Well, I call it racism . Rasistinen ilmapiiri voi hyvin muissakin Pohjoismaissa. Esimerkiksi Tanska on ollut otsikoissa tavoitteestaan olla vastaanottamatta yhtään turvapaikanhakijaa. Vuonna 2021 Tanska hyväksyi lain, jonka myötä sinne saapuneet turvapaikanhakijat voidaan lähet tää esimerkiksi Ruandaan perustettuun keskukseen odottamaan turvapaikkapäätök sensä käsittelyä, jonka läpimennessäkin henkilö jäisi kyseiseen maahan. Tanskan vasemmistohallituksen politiikka, jota vielä jokunen vuosi taaksepäin pidettiin Ruotsissa pöyristyttävänä, on nyt ruotsalaisten politiikan kommentaattorien mukaan inspiroivaa. Onko vain ajan kysymys, että Suomikin ottaa mallia naapureistaan? Tarkoitukseni ei ole puolustaa perussuomalaisia vaan tuoda kiihtyvään vaalikeskusteluun tämäkin näkökulma: Rasismin vastakohta ei ole se, ettei ole rasisti. Jos poliitikko vastustaa rasismia, olettaisi hänen tekevän antirasistista politiikkaa, siis tekoja sanojen painoksi. vaan vaan ei ei tekoja tekoja ylioppilaslehti 2 / 2023 11
1 / 2 1 3 1 / 2 1 4 1 / 2 1 5 1 / 2 1 6 1 / 2 1 7 7/ 2 1 3 7/ 2 1 4 7/ 2 1 5 7/ 2 1 6 7/ 2 1 7 1 2 3 4 5 6 7 m i l j a r d i a e u r o a Opintolaina on nyt kalliimpaa kuin vuosiin ja opiskelijat velkaantuneempia kuin koskaan. Kelan opintotukiasiantuntija ei silti lämpene opetusministerin ja SYL:n ehdotukselle opintolainan korkokatosta. T E K S T I Anni Härkönen 20 470 EUROA. 20 470 EUROA. Niin paljon maisteriksi valmistuneella oli keskimäärin opintolainaa valmistumishetkellä vuonna 2021. Tuoreet maisterit ovat huomattavasti aiempaa velkaantuneempia: vielä vuonna 2010 vastavalmistuneilla maistereilla oli opintolainavelkaa keskimäärin 6?600 euroa. Miksi me velkaannumme? Siihen on kaksi pääsyytä: toisaalta on pakko, ja toisaalta opintojen rahoittaminen velka rahalla ei ole viime kuukausiin asti ollut kovinkaan kallista. Vuonna 2017 hallitus muutti opintotukea lainapainotteisemmaksi. Opintorahan määrä laski, opintolainaa oli mahdollista nostaa 650 euroa kuukaudessa aiemman 400 euron sijaan ja opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin. Osa saattoi jopa hyötyä muutoksesta. Täyden lainan nostava ja tavoiteajassa valmistuva on oikeutettu reilun 6?000 euron opintolainahyvitykseen. Yleisin opintolainojen viitekorko, 12 kuukauden euribor, pysytteli kymmenen vuotta alle prosentissa, eli lainan ottaminen oli poikkeuksellisen halpaa. Niin kutsuttujen nollakorkojen aikana opintolainan nopeasti takaisin maksava vastavalmistunut saattoi hyvinkin jäädä diilistä voitolle: lainan korot ja kulut jäivät selvästi matalammiksi kuin valtiolta saatu opintolainahyvitys – palkinto, jonka valtio myöntää ajallaan valmistuneille. KAIKKIEN KAIKKIEN Suomen opiskelijoiden yhteenlaskettu opintolainavelka eli opintolainakanta kasvaa entisestään tulevaisuudessa, uskoo Kelan opintotukiryhmän erikoissuunnittelija Ilpo Lahtinen. Opintolainaa nostaa yhä useampi opiskelija. Opintolainakantaa Nou su Opintolainakanta nousi tammi kuussa kuuteen miljardiin euroon. L Ä H D E : Suomen pankki ylioppilaslehti 2 / 2023 12
1 / 2 1 9 1 / 2 2 1 / 2 2 1 1 / 2 2 2 7/ 2 1 9 7/ 2 2 7/ 2 2 1 7/ 2 2 2 1 / 2 2 3 7/ 2 1 8 1 / 2 1 8 paisuttavat myös kasvavat korot: opiskeluaikana opiskelija ei maksa lainastaan korkoa, vaan korot pääomitetaan eli ne lisätään opiskelijan takaisin maksettavaan opintovelkaan kahdesti vuodessa. Jos yliopisto-opiskelija käyttäisi kaikki tavallisimmin 48 opintotukikuukauttaan ja nostaisi opintolainaa täydet 31?200 euroa, ja lainan korot pysyisivät koko opiskeluajan nykyisellä tasolla, kasvaisi opiskelijan laina korkoa noin 4?800 euroa kuudessa vuodessa ennen kuin lainaa pitäisi alkaa maksaa takaisin. Eikä korkojen vaikutus lopu tähän. Kun opiskelija alkaa valmistuttuaan maksaa lainaa takaisin, hän maksaa velan lisäksi korkoja kuukausittain kuten kuka tahansa asunto velallinen. Reilun 30?000 euron opintovelassa se näkyy karkeasti niin, että prosenttiyksikön nousu korossa kasvattaa korkomenoja 25 euroa kuukaudessa. Jos vasta valmistunut opiskelija siis alkaisi maksaa lainaansa takaisin 12 kuukauden euriborkorolla maaliskuussa 2023, menisi pelkkiin korkokuluihin nykyisellä korkotasolla noin sata euroa kuukaudessa. Tyypillinen opintolainan takaisinmaksuaika on 15 vuotta. Vielä vuodentakaisella 12 kuukauden euriborkoroilla täyden opintolainan nostanut maisteri olisi maksanut lainaa takaisin noin 170 euroa kuukaudessa. Tämän lehden painoon mennessä 12 kuukauden euribor oli 3,9 prosenttia, mikä nostaisi saman opiskelijan kuukausierää jo noin 260 euroon. OPINTOLAINAN OPINTOLAINAN kanssa painiville on kehitetty useita tukia, kannustimia ja takaisinmaksujärjestelyjä. Esimerkiksi opintolainahyvitystä Kelan Ilpo Lahtinen pitää erinomaisena kannustimena lainanottajille. Jos valmistuu korkeintaan yhden lukuvuoden tavoiteajasta jäljessä, tarvitsee maksaa takaisin vain osa lainasta. Tosin kaikki lainaa ottavat eivät valmistu lainahyvityksen vaatimassa tavoiteajassa, jos lainkaan. Esimerkiksi syksyllä 2014 aloittaneista yliopisto-opiskelijoista vain noin joka kolmas valmistui maisteriksi kuudessa vuodessa. Kelan tilastojen mukaan vuonna 2021 yliopistoista valmistui vajaat 16?000 maisteria, jotka olivat jossain vaiheessa opintojaan saaneet opintotukea. Samana vuonna huomattavasti harvalukuisempi joukko, noin 7?000 yliopisto-opiskelijaa, sai opintolainahyvityksen. Opintolainan valtiontakaus tarkoittaa, että jos opiskelija ei voi maksaa lainaansa takaisin pankille, Kela maksaa sen ja alkaa sitten periä rahoja opiskelijalta. Parhaillaan Kelalla on perittävänään noin 25?000 ihmisen opintolainat. Esimerkiksi työkyvyttömäksi joutuva voi saada maksuvapautuksen lainastaan, mutta täyden maksuvapautuksen saaminen on melko harvinaista: Lahtisen mukaan esimerkiksi vuonna 2019 lähes 2?800 ihmistä sai opintolainalleen täyden maksuvapautuksen. Yleisimmät perusteet vapautukselle olivat velan vanhentuminen, velkajärjestely ja velallisen taloudellinen tilanne. Opintolainan kustannuksia helpottamaan on rakennettu myös toinen tuki, jota on käyttänyt viime vuosina vain harva. Jos opiskelija on opintojen jälkeen riittävän pienituloinen, Kela voi maksaa tälle opintotuen korkoavustusta. Käytännössä Kela maksaa opintolainan korot ja opiskelija lyhentää pelkkää lainaansa. Lahtinen kertoo, että opintolainan matalien korkojen aikana tukea on haettu vähän: viime vuonna avustusta maksettiin yhteensä noin tuhannelle opintovelalliselle, keskimäärin 10 euroa kuukaudessa per saaja. ALKUVUONNA ALKUVUONNA opetusministeri Li Andersson (vas) ehdotti, että opintolainalle pitäisi asettaa korkokatto ja sen valmistelu voitaisiin aloittaa jo ennen eduskuntavaaleja. Valmistelua ei nähty, mutta avauksesta iloitsi Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), joka oli ehdottanut vastaavaa järjestelmää jo aiemmin. Kelan Ilpo Lahtinen ei pidä opintolainan korkokattoa parhaana mahdollisena ratkaisuna nykytilanteeseen. Se olisi hänestä kallis ja huonosti kohdennettu tuki, joka hyödyttäisi esimerkiksi pankkeja ja työelämässä jo olevia hyvätuloisia opintolainavelallisia. ”Tästä on esimerkkejä viime vuosilta, esimerkiksi tämä sähkötuki, jossa kaikki saavat arvonlisäveroalennuksen, vaikka eivät olisi tuen tarpeessa sähkölaskujen kanssa. Kun valtion kassassa ei ole ylen määrin rahaa, kannattaa vaihtoehtoja harkita, jotta se raha saadaan kohdennettua niille, jotka tukea aidosti tarvitsevat”, Lahtinen sanoo. ”Jos iso osa opintotukimenoista menee korkojärjestelyihin ja pankeille valuvaan tukeen, se vie pois mahdollisuuksia opinto tuen muusta kehittämisestä.” Korkokaton sijaan Lahtinen ehdottaa, että opintolainan korkoavustusta muokattaisiin sellaiseen muotoon, jossa tuki kohdistuisi tukea tarvitseville. Korkoavustus tulisi myös yhteiskunnalle halvemmaksi kuin korko katto. Lahtisen mielestä korkoavustusta voisi muokata tulorajoiltaan samankaltaiseksi kuin esimerkiksi yleisessä asumistuessa: tuen määrä vähenisi sen mukaan, mitä enemmän tuen saaja tienaisi. ” Pahoin pelkään, että jos jotain tehdään, se tehdään opintolainan kuukausittaisella korotuksella.” ylioppilaslehti 2 / 2023 13
1 / 2 1 3 1 / 2 1 4 1 / 2 1 5 1 / 2 1 6 1 / 2 1 7 7/ 2 1 3 7/ 2 1 4 7/ 2 1 5 7/ 2 1 6 7/ 2 1 7 Ylioppilaslehti kysyi kahdelta talousvaikuttajalta, miten korkeiden korkojen kanssa voi elää. Anni Marttinen, 31 sosiaalija terveysjärjestöjen kattojärjestö Soste ry:n pääekonomisti ja Tiktok-ekonomisti K U VA E li s a Sa l o m ä ki ”Nykyisessä korkoavustuksessa on vain yksi tuloraja. Jos tulot menevät sentinkin yli sen, ei saa yhtään mitään. Raja on selkeä mutta epäoikeudenmukainen.” Lahtinen huomauttaa, että myös opintotuen määrässä olisi nykyisessä inflaatiossa tarkistamisen varaa. Koska opintotuki on nykyään lainapainotteinen, mutta opintolainaan ei tehdä vuosittaisia indeksitarkastuksia, on kuukausittaisen opintotuen osto voima vähentynyt runsaassa viidessä vuodessa noin 130 euroa. ”Opiskelijajärjestöt ovat kirjanneet eduskuntavaalitavoitteisiinsa, että opintorahaa saisi kuukaudessa sata euroa enemmän. En löisi vetoa sen puolesta, että seuraava hallitus tällaisen toteuttaisi. Jotakin opintotuen yhteismäärälle täytyy tehdä. Pahoin pelkään, että jos jotain tehdään, se tehdään opintolainan kuukausittaisella korotuksella.” Artikkelia varten on haastateltu myös Nordean asiakasviestinnästä vastaavaa johtajaa Johanna Pesosta. Lainan takaisin maksuerät on laskettu OP:n opintolaina laskurilla. Yleisin opintolainan viitekorko on 12 kuukauden euribor, joka nousi maaliskuussa jo lähes neljään prosenttiin. Onko korkotason nousulle näkyvissä loppua? ”Mahdollisesti jo tämän vuoden puolella. Jos oletetaan, että asiat pysyvät tällaisella mallilla, niin en usko, että korot nousevat enää hirveästi. Toki kaikki riippuu senhetkisestä talouden tilanteesta. Euroopan keskuspankki (EKP) alkoi nostaa korkoja viime kesänä, ja korkojen noston vaikutus talouteen näkyy yleensä puolen vuoden tai vuoden päästä. Se on nyt varmasti alkanut jo vaikuttaa. Todennäköisesti yksi koronnostopiikki nähdään maaliskuussa. Voi olla, että kesäkuussa EKP nostaa ohjauskorkoa vielä kerran tai kaksi, mutta sen jälkeen ei välttämättä enää.” 1970-luvulla inflaatio söi asuntolainat, eli kun rahan arvo laski nopeasti, myös suurten lainojen arvo laski. Voisiko inflaatio syödä nyt myös opintolainat? ”Inflaatio voi syödä opintolainat. Ilmiötä kutsutaan lainojen inflatoitumiseksi. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että inflaatio on tasaantumassa. Näköala siitä, millainen inflaatio tänä vuonna on, on laskenut EU:ssakin kymmenestä prosentista kahdeksaan. Näkymät ovat enemmän sellaisia, että iskisi taantuma. Toive inflaatiosta syömässä velkoja ei ole ehkä paras mahdollinen. Positiivista tässä voi olla se, että korot eivät tästä enää ehkä juuri nouse, mikä voi helpottaa opiskelijoiden elämää ja tulevaisuudennäkymiä.” Miten poliitikot voisivat helpottaa opiskelijoiden tilannetta? ”Opintorahan indeksitarkistaminen useammin kuin kerran vuodessa olisi paikallaan.” Olet valmistunut kansantaloustieteen maisteriksi Tampereen yliopistosta. Miten sinä käytit opintolainasi? ”Minulla ei ollut sellaista etu oikeutta, että vanhemmat olisivat voineet hirveästi auttaa. Halusin kuitenkin matkustaa ja tavata ystäviäni ja perhettäni, jotka asuivat Helsingissä. Kävin myös kesätöissä, mutta pelkästään työssä käynti ei vuokranmaksuun riittänyt. Käytin lainaa elämiseen, vaikka jälkeenpäin katsoen olisin voinut säästää osan rahasta. Mutta oli hyvinvointini kannalta tärkeää, että pystyin elämään mukavaa elämää. Nyt kun maksan opintolainaa takaisin, korkojen nousu kyllä näkyy.” ylioppilaslehti 2 / 2023 14
1 / 2 1 9 1 / 2 2 1 / 2 2 1 1 / 2 2 2 7/ 2 1 9 7/ 2 2 7/ 2 2 1 7/ 2 2 2 1 / 2 2 3 2 / 2 2 3 7/ 2 1 8 4 3 3,5 2 2,5 1 1,5 -1 -0,5 0,5 % Julia Thurén, 35 vapaa toimittaja, rahatietokirjailija, vaikuttaja, vuoden sijoittaja 2019 K U V A K a i su K ap li n Esimerkiksi opetusministeri Li Andersson ja SYL ovat ehdottaneet, että opintolainalle pitäisi alkaa valmistella korkokattoa. Onko ehdotuksessa mitään järkeä? ”On. Korkojen nousu tuli ihan puskista kaikille, ja ennen kaikkea opiskelijoille, koska viimeiset 15 vuotta on hoettu, että opintolaina on ilmaista lainaa, koska siinä on niin hyvät ehdot. Joo, sitä voidaan hyvittää, jos valmistut ajoissa, mutta ei tietenkään kaikkea. Ei ole opiskelijoiden syytä, että vuonna 2017 tehtiin uudistus, joka teki opiskelijoiden elämisen paljon lainapainotteisemmaksi, ja mielestäni opiskelijoita pitää ehdottomasti tässä tukea. Yleisessä talouskeskustelussa risoo, että olemme hirveän nopeasti auttamassa keskiluokkaisia perheitä esimerkiksi bensan ja sähkön kuluissa. Mutta kun on ihmisiä, joilla on tosi pienet tulot ja menot, apu jääkin antamatta. Korkokatto olisi periaatteellinen kädenojennus verrattuna siihen, paljonko rahaa Suomessa on laitettu vaikka sähkö tukiin. Yliopisto-opiskelija voi saada opintolainaa noin 30 000 euroa. Vuoden sijoittajana 2019 mihin sijoittaisit tällaisen rahan – krypto valuuttoihin vai Teslaan? Vai kannattaisiko ryhtyä shorttaamaan? ”Olen aina sanonut, että lainarahaa ei pörssiin laiteta. Siinä pitää olla sen verran kova ammattilainen, ja opiskelijat harvoin ovat. Mielestäni on selkeä juttu, että laina on sitä varten, että se sijoitetaan elämiseen. En halua kuulostaa elitistiseltä, mutta nyt kun ajattelen opiskeluaikaa, niin silloin oli käytössä enemmän vapaa-aikaa, jota minulla on nykyään nolla minuuttia. Mielestäni se, että jonain kesänä ei tekisi töitä vaan menisi matkustamaan, olisi todella järkevä sijoitus. Jos kävisi töissä ja yli jäisi jonkin verran rahaa, en pidä opinto lainan laittamista ASPtilille niin huonona ideana. Mutta suurin osa varmaan käyttää sen ihan perus elämiseen, leivän ja kauramaidon ostamiseen.” Onko opiskelijan mahdollista tehdä mitään opintolainakustannuksiensa hillitsemiseksi? ”Suosittelen opiskelijoita äänestämään sellaista puoluetta, joka tukee opiskelijoita ja esimerkiksi sitä opintolainan korkokattoa. Toki ihminen voi jättää jotain ostamatta ja yrittää laskea elämiskulujaan, mutta en kyllä sellaiseen neuvoisi. Opiskelu on hirveän ainutlaatuista aikaa, ja mielestäni silloin ei pitäisi joutua elämään kurjasti. Opiskeluaikana pitäisi voida vähän seikkailla, ja ainakin itse tällaisena keskiluokkaisena tyytyväisenä veron maksajana maksan mielelläni siitä, että opiskelijat saavat kivoja kokemuksia ja heille kehittyy niinä vuosina vahva minuus. Tämä kuulostaa nyt isänmaalliselta, mutta jos me saadaan sillä hyvä, vahva ja onnellinen kansakunta, niin eikö se ole koko homman tarkoitus?” Yleisin opintolainojen viitekorko on noussut vuodessa nopeasti 12 kuukauden euriborkoron kehitys 1/2013–2/2023. L Ä H D E : Euroopan keskuspankki ylioppilaslehti 2 / 2023 15
Vapaaehtoiset käyvät netissä meemisotaa Ukrainaan hyökännyttä Venäjää vastaan. Miten nettihuumori vaikuttaa sodankäyntiin? T E K S T I Petri Jääskeläinen K U VAT Heidi Puomisto Bonkkaus voi tappaa ylioppilaslehti 2 / 2023 16
lokuu 2022. Ukrainalaiset sotilaat poseeraavat kookkaan telatykin rinnalla. Aseen kylkeä koristavat sotilaiden maalaamat shiba inu -koirat. Tela tykin piippuun sotilaat ovat kirjoittaneet laitteen uuden nimen: Super Bonker 9000. Nimi viittaa meemiin, jossa doge-koira lyö lajitoveriaan baseball-mailalla päähän bonk -äänen saattelemana. Telatykillä on vain yksi tarkoitus – bonkata venäläiset pois Ukrainasta. Super Bonker 9000 on meemisodan fyysinen ilmentymä, joka rahoitettiin ukrainalaisen Sign my rocket -palvelun välityksellä. Palvelussa lahjoittajat saavat haluamansa tervehdyksen pommeihin ja aseisiin. Suomessa palvelua on viime aikoina kritisoitu sodan karnevalisoimisesta. Siitä huolimatta suomalaiset lahjoittavat palvelun välityksellä paljon rahaa – vain yhdysvaltalaiset lahjoittavat enemmän. Telatykin nimesi väljä internet-ryhmittymä Nafo (North Atlantic Fellas Organization), joka keräsi rahat aseeseen Sign my rocket -palvelussa. Nafo on verkossa toimiva kansainvälisten vapaaehtoisten joukko, joka käy informaatiosotaa Venäjää vastaan. Aseinaan se käyttää meemejä, lahjoituksia ja tiedonvälitystä. Fellojen , kuten aktivistit koirameemin mukaisesti itseään kutsuvat, määrää on mahdotonta arvioida. Sodankäynti ei enää vaadi kaikilta osallisilta rintamalle lähtemistä tai teknistä osaamista, vaan kuka tahansa voi osallistua taisteluun kotisohvaltaan lähettämällä älypuhelimeltaan meemikuvia somepalveluiden virtaan. Aktiivisten vapaaehtoisten ansiosta Venäjä on ainakin lännen silmissä häviämässä informaatiosotansa. Miten meemisotaa käydään? NAFO NAFO syntyi toukokuussa 2022, kun puolalainen Twitter-käyttäjä Kamil Dyszewski alkoi lisätä dogeja sotakuviin. Ideasta kasvoi ilmiö, johon osallistui yhä enemmän käyttäjiä. Ukrainalaisen Kyiv Post -lehden mukaan joku keksi kutsua Dyszewskiä ja muita koirameemien tehtailijoita uudeksi Natoksi, mihin Dyszewski vastasi: Nafo. Kuukausissa Nafo muuttui yhden miehen operaatiosta satapäiseksi ydinryhmäksi. Lahjoitusten lisäksi se ryhtyi käymään informaatio sotaa Ukrainan puolesta. Aseinaan se käyttää meemejä. Vaikka Dyszewski on Nafon perustaja, yhteisöllä ei ole johtajaa. Kuka tahansa voi E 17
”Länsimaisiin arvoihin eivät istu vihollisen epäinhimillistäminen ja väkivallalla mässäily.” keskinäiseen puolustukseen). Sen jälkeen muut löytävät paikalle ja alkavat spämmätä ärsyttäviä koirameemejä. Näin Nafo käyttää hyödykseen sosiaalisen median toimintalogiikkaa. Tutkijat Katja Valaskivi ja Niina Uusitalo käyttävät ilmiöstä käsitettä huomiokone . Tunteita herättävä sisältö saa ihmiset osallistumaan keskusteluun sosiaalisessa mediassa ja antamaan ilmiölle huomiota. Algoritmi ruokkii lisää sellaisia ilmiöitä, jotka saavat engagementia . Kun some-ilmiö kasvaa riittävän isoksi, valtavirtamedia levittää sen vielä laajemmalle yleisölle. Laajalle levinnyt video suomalaisvapaaehtoisista heittämässä läppää ja taistelemassa hengestään sotatantereella, meemit Venäjän tappioista ja nojatuolikenraalien kännyköiltään julkaisemat sotatekniset analyysit – sota, jos jokin, saa ihmiset tuottamaan ympäri maailmaa leviävää sisältöä. Twitterissä Ukrainan puolustus ministeriö ja puolustusministeri ovat kiittäneet Nafoa siitä, että ryhmä lisää ihmisten tietoisuutta sodasta meemien avulla. Meemisodassa Ukraina ei ole jättäytynyt vain vapaaehtoisten armoille, vaan myös valtion viralliset tilit julkaisevat säännöllisesti Twitterissä Venäjää pilkkaavaa sisältöä. Some on rintama, jonka kaikki sodan osapuolet haluavat haltuunsa. SOTILASPROFESSORI SOTILASPROFESSORI Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta ei pidä Ukrainan sotaa maailmanhistorian ensimmäisenä somesotana. Informaatiovaikuttamista tutkineen Huhtisen mukaan sosiaalinen media on kuitenkin aiempaa isompi osa sotaa. Syynä ovat esimerkiksi Tiktokin suosion, somevaikuttajien määrän ja avointen lähteiden tiedustelun harrastajien kasvu. ”Meemit ovat ase niille kohderyhmille, jotka ymmärtävät meemikulttuuria. Jos osaa vangita nopeasti Hersonin sillan romahtamisen kaltaisia tapahtumia meemiin, se leviää nopeasti. Ukraina onnistuu tässä.” Huhtisen mukaan Venäjä ei käy samanlaista meemisotaa kuin Ukraina, sillä se ei tunne lännen meemikulttuuria. Esimerkiksi Venäjää tukevien käyttäjien pilkkaaviksi tarkoitetut kuvat leopardikuvioiseen paitaan puetusta Ukrainan presidentistä Volodymyr Zelenskyistä tai sateenkaariohjuksia ampuvista tykeistä eivät ole keränneet yhtä suurta suosiota kuin Ukrainan puolesta askarrellut meemit. shitposting eli paskapostaus. Paskapostaajat tukkivat keskusteluketjun julkaisemalla niin paljon kärjistettyjä viestejä tai kuvia, että ketjun alkuperäisestä aiheesta keskusteleminen käy mahdottomaksi. Nafo käyttää tekniikkaa Venäjää tukevan keskustelun häiritsemiseksi. Viesteillään aktivistit tukkivat Venäjän suurlähetystön esittämien natsisyytösten kaltaisia disinformaatiota sisältäviä keskusteluja. He löytävät paikalle esimerkiksi niin, että ensimmäinen väärän tiedon bongannut aktivisti käyttää julkaisussa aihetunnistetta #Article5 (viitaten Naton jäsenvaltioiden liittyä mukaan, ja sen koirameemejä ovat levittäneet Viron pääministerin Kaja Kallaksen kaltaiset nimekkäät hahmot. Joukkio kasvaa alati. ”Nafo tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Toiset käyttävät sitä auttaakseen ihmisiä, toiset taistellakseen disinformaatiota vastaan ja jotkut pitävät sitä paikkana, josta etsiä lohtua sodan keskellä”, Dyszewski sanoi Kyiv Postille marraskuussa 2022. Nafon sotataktiikka on tuttu häiriintyneiden meemien ja rasismin täyttämältä 4chan-kuvalaudalta ja se tunnetaan nimellä ylioppilaslehti 2 / 2023 18
”Meemiin voi kiteyttää monia merkityksiä ilman tekstiä. Panssarivaunuja varastavat traktorit, Käärmesaaren keskisormea näyttävä sotilas ja muut symbolit ovat kieliriippumattomia viestejä, jotka ymmärretään laajalti.” Tulevaisuudessa meemit voivat olla nykyistä isompi osa valtioiden työkalupakkia, sillä ne ovat osoittautuneet Ukrainan sodassa tehokkaaksi viestintäkeinoksi. Huhtinen arvioi, että meemisota, kuten monet muutkin uudet ilmiöt, lähtevät kuitenkin yleensä älykkäiden aktivistien omasta toiminnasta. Ukrainassakin kansalaiset ovat saaneet vapaat kädet some-rintamalla taistelemiseen sen sijaan, että valtio koordinoisi joukkoja. Some-sodankäynti ei koostu ainoastaan hauskoista meemeistä, joissa vastapuolta nolataan koirakuvilla. Sosiaalisessa mediassa voidaan levittää disinformaatiota ja paljastaa vastapuolen joukkojen tarkkoja sijainteja, mikä voi asettaa sotilaita vaaraan. Silloin sosiaalinen media laajenee virtuaalisesta torista fyysiseksi tappovälineeksi. Lisäksi sosiaalinen media viihteellistää sotaa. Yleisö seuraa sodan käänteitä reaaliajassa ja kannustaa valitsemaansa osapuolta. Toisinaan seuraa ylilyöntejä, kun sotilaat epäinhimillistävät vihollistaan sosiaalisessa mediassa ja saavat tukijansa levittämään sisältöjään eteenpäin. Osa Ukrainaa tukevista tileistä jakaa eteenpäin venäläisiin sotavankeihin kohdistettua nöyryyttävää väkivaltaa, ja yksittäiset Huhtisen mukaan Venäjä ei käy samanlaista meemisotaa kuin Ukraina, sillä se ei tunne lännen meemikulttuuria. maan Azov-rykmentin jäsenet ovat julkaisseet kuvia, joissa he poseeraavat venäläisruumiiden rinnalla. Venäjän tukijat toimivat samalla tavalla. Huhtinen arvioi, että tällaisissa tilanteissa voi syntyä eettisiä ongelmia. ”Ukraina puolustaa läntisiä arvoja, joten se joutuu olemaan varuillaan esimerkiksi siinä, kestääkö Azov aisoissa vai toimiiko se omavaltaisesti, kuten Venäjän Wagner-joukot. Länsimaisiin arvoihin eivät istu vihollisen epäinhimillistäminen ja väkivallalla mässäily.” Lisäksi molempien ryhmien jäsenten julkaisemissa epäinhimillistävissä kuvissa ja videoissa näkyy usein sotarikoksia. Epäinhimillistämisen sijaan Nafo käy meemisotaa pääasiassa levittämällä tietoa ja ylioppilaslehti 2 / 2023 19
Hän päätti ryhtyä tiedonlevittäjäksi, joka lähteyttää ketjunsa kenen tahansa saatavilla olevilla julkisilla lähteillä, kuten uutisartikkeleilla ja sosiaalisen median päivityksillä. Koska Kallioniemi tutkii somea työkseen, hän osaa käyttää sitä hyödykseen. Vatnik soupit saavat käyttäjiltä paljon reaktioita, minkä seurauksena algoritmit lisäävät julkaisujen näkyvyyttä. Kallioniemi kertoo verkostoituneensa Nafon ansiosta monien tutkijoiden ja toimittajien kanssa, mutta ei halua kuitenkaan liian syvälle vuorovaikutukseen yhteisön kanssa. ”Hajauttaminen on Nafon vahvuus, ja haluan jättäytyä pois tappelemasta siitä, kuka auttaa Ukrainaa oikein. Käytän Nafoa tiedon levittämiseen.” Kallioniemen mukaan Nafo-aktivismista ei ole seurannut hänelle merkittäviä vastoinkäymisiä, mutta maalitetuksi joutumisesta hänellä on ennestään kokemusta. Kommentoituaan kriittisesti koronavirusja Venäjä-disinformaatiota eri mediois sa Kallioniemi on saanut postissa Kremlin propagandaa levittävien ja siihen uskovien ihmisten taustoja, kuten yhteyksiä Venäjään. Vatnik-termiä käytetään halventavassa tarkoituksessa. Lokakuusta 2022 lähtien Kallioniemi on käsitellyt muun muassa ex-pääministeri Paavo Lipposta, ”Putinin kokkia” Jevgeni Prigožinia, oligarkki Oleg Deripaskaa, Venäjää myötäileviä näkemyksiä jakanutta Suomen Amnestyn johtokunnan jäsentä Syksy Räsästä sekä yhdysvaltalaista äärivasemmistolaista toimittajaa Max Blumenthalia. Keittojaan Kallioniemi on ehtinyt tarjoilla jo toistasataa annosta. Vaikka osa kohteista ja heidän puolustajistaan kiistää Kallioniemen väitteet, koosteet ovat saaneet somessa myös paljon tukea. ”Nafolla on ollut merkittävä rooli ketjujeni leviämisessä. Se on tehokas porukka venäläistä propagandaa vastaan. Venäjän suurhyökkäyksen alettua halusin löytää itsekin roolin kamppailussa, sillä minulla on lapsuudesta asti yhteyksiä Ukrainaan”, Kallioniemi sanoo. tekemällä lahjoituksia, vaikka Nafon vastustajat syyttävät sitä Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n kätyriksi ja erimielisten hiljentäjäksi. Yksittäiset osalliset voivat kuitenkin tehdä ylilyöntejä, ja vastustajat kaivavat heidän vanhatkin epäilyttävät viestinsä esiin. Esimerkiksi Nafon perustaja Dyszewski on julkaissut aikaisemmin juutalaisvastaisia twiittejä. Nafon vastustajat käyttävät niitä leimatakseen koko aktivismin natsien toiminnaksi. PÄÄLLEPÄIN PÄÄLLEPÄIN ei arvaisi, että algoritmeihin erikoistunut Tampereen yliopiston asiallinen ja hillitty tutkijatohtori Pekka Kallioniemi on meemisotaan osallistuva Nafo-aktivisti, jonka Twitter-tiliä seurasi maaliskuun alussa lähes 40 000 käyttäjää. Hänen aloittaessaan Twitterissä keväällä 2022 seuraajia oli vain kourallinen. Syy nopeaan seuraajamäärän kasvuun on Kallioniemen bravuuri, hänen Vatnik soup -nimellä kutsumansa pitkät viestiketjut, joissa hän käsittelee niin kutsuttujen vatnikien eli ylioppilaslehti 2 / 2023 20
REETTA VANHANEN Lääkäri tieteen ja hyvinvointivaltion puolesta M ai no ks en m ak so i R ee tt a Va nh as en tu ki ry hm ä 236 Taneli Suomala uskonnollissävytteisiä kirjeitä, joissa hänen annetaan ymmärtää olevan paholaisen asialla ja edistävän 5gja koronarokotesala liittoja. Tietojenkalasteluyritykset ovat arkea, ja Qatarin jalkapallon MM-kisojen aikana hänen tietojaan yritettiin onkia keksittyjen ihmis oikeusjärjestöjen nimissä. ”Minut on häivytetty yliopiston fyysistä tiloista poistamalla puhelinja huoneennumeroni saatavilta, jotta häiriköt eivät tule fyysisesti paikalle. Uhkauksia tai vastaavaa en ole saanut. Pääosin palaute on positiivista.” Edes suomalaisten poliitikkojen Venäjäyhteyksien käsittely ei ole saanut aikaan isompaa vastustusta. Niistä puhumista Kallioniemi pitää tärkeänä. ”Perusoletukseni politiikasta on epärehellisyys. Siitä ei tule rehellisempää, jos nämä aiheet jättää käsittelemättä. Jos kaksi entistä pääministeriä on syvällä venäläisessä liikemaailmassa ja siitä vaietaan, on se merkki vahvasta suomettumisesta. Tällainen ilmapiiri on väärin.” VENÄJÄN VENÄJÄN suurhyökkäys Ukrainaan on nyt jatkunut reilun vuoden ajan, eikä sodan loppua ole näkyvissä. Sinä aikana Nafo on meemi tehtailun lisäksi kerännyt satojatuhansia dollareita Ukrainalle. Esimerkiksi tammikuussa 2023 Ukrainan presidentti Zelenskyi pyysi Nafoa rahoittamaan uuden miehittämättömän pinta-aluksen hankinnan. Tarvittu summa, 250 000 dollaria, oli koossa muutamassa viikossa. Muun muassa Sky News kertoo, että Nafo antoi aluksen nimeksi Raccoon’s Revenge eli Pesukarhun kosto. Nimi viittaa Hersonista vetäytyneiden venäläissotilaiden varastamaan eläintarhan pesukarhuun, josta muodostui jonkinlainen julkkis ja venäläisjoukkojen maskotti. Nimi viittaa siihen, ettei varastettu pesukarhu unohtanut ukrainalaisia juuriaan. Hupailu jatkui. Kallioniemen mukaan meemisotilaat ovat merkittävä osa modernia sodankäyntiä. ”Venäläinen propagandamalli on jakaa väärää tietoa suurella volyymilla. Siihen ei auta muu kuin levittäjien tekeminen naurunalaisiksi ja keskustelun tuhoaminen. Esimerkiksi Venäjän valtiollisten tilien väitteet Ukrainan bioaselaboratorioista saivat Nafoaktiivit nopeasti tukkimaan viestiketjut meemeillä.” Sotilasprofessori Huhtisen mukaan sosiaalisessa mediassa meemisotaan osallistuvat kansalaiset eivät välttämättä koe olevansa osa sotaa. Kallioniemikään ei ajattele sotivansa, vaikka sanookin osallistuvansa infosotaan. ”Oikeat sotilaat ovat Ukrainassa. Vaikka infokenttä on tärkeä, oikea työ tehdään fyysisesti rintamalla.” Huhtinen arvioi, että osalle läntisiä aktivisteja kokemus sodasta kuitenkin ilmenee juuri siinä, miten he liittävät itsensä ”Ukrainan kotirintamaan”. Suomessa osa sosiaalisen median keskustelijoista pyrkii vaientamaan esimerkiksi Ukrainaa, Nato-jäsenyyttä tai Puolustusvoimia koskevia kriittisiä ääniä vetoamalla Venäjän pussiin pelaamiseen. Esimerkiksi militaristista kieltä käsitelleitä tutkijoita, venäläisten sotavankien ”Hajauttaminen on Nafon vahvuus, ja haluan jättäytyä pois tappelemasta siitä, kuka auttaa Ukrainaa oikein. Käytän Nafoa tiedon levittämiseen.” kidutusvideoita kritisoivia, vakaumuksestaan kertovia totaalikieltäytyjiä ja siviilipalvelusmiehiä sekä Ukrainan äärioikeistoyhteyksistä kirjoittaneita toimittajia on syytetty Venäjä-mielisyydestä. Huhtisen mukaan reaktiot johtuvat siitä, että olemme subjektiivisesti mukana sodassa. ”Monilla länsimaisilla ihmisillä on tässä tunteet pelissä, mikä on inhimillistä, ja kriitikot saavat mustavalkoisilta ihmisiltä helposti maanpetturileiman. Ukraina on pelannut melko rehellisesti, mutta se saa anteeksi valkean propagandansa”, Huhtinen sanoo. Valkealla propagandalla tarkoitetaan viestintää, jossa valehtelun sijaan voidaan esimerkiksi korostaa omia voittoja ja vastapuolen tappioita. Faktat ovat kohdallaan, mutta totuus vääristyy. Kallioniemen mukaan konfliktit tekevät maailmasta mustavalkoisen: esimerkiksi koronapandemian aikana ihmiset valitsivat, olivatko he valtion linjalla vai sitä vastaan. Ukrainan sodassa länsi on laajalti valinnut puolensa, minkä vuoksi Venäjää tukevaksi tulkittu puhe aiheuttaa monissa vastareaktioita. Kärkkäimpien aktivistien some-asenne tiivistyy vanhassa suomalaisessa propagandajulisteessa: ”Vihollinen kuuntelee! Lörpöttelijät voivat tietämättään pettää isänmaansa.” Vaikka hiljentäisimme eriävät, omaa puolta kritisoivat äänet, auttaako kaikkien erimielisten leimaaminen Venäjän kätyreiksi kuitenkaan Ukrainaa voittamaan sodan? Tuskin, vaikka koirameemisotilaiden joukko verhoaisi sen hauskoihin vitseihin. ylioppilaslehti 2 / 2023 21
Helsinki Maksaja: Jukka Kekkosen tukiryhmä Ääni oikeudelle. 182 demokratia turvallisuus osaaminen MIELENTERVEYS KOULUTUS OPINTOTUKI ILMASTO MIELENTERVEYS KOULUTUS OPINTOTUKI ILMASTO MIELENTERVEYS KOULUTUS OPINTOTUKI ILMASTO M IEL EN TE RV EY S KO UL UT US O PIN TO TU KI ILM AS TO MIE LEN TER VEY S KO ULU TU S OPI NTO TU KI ILM AST O MIE LEN TER VEY S KO ULU TU S OPI NTO TU KI ILM AST O MIE LEN TER VEY S KO ULU TU S OPI NTO TU KI ILM AST OMI EL EN TE RV EY S KO UL UT US O PI NT O TU KI IL M AS TO Maksajat: Vasemmistonaiset, Anna Lemströmin tukiyhdistys, Titta Hiltunen 69 VITUTTAAKO? Äänestä. Titta Hiltunen Opetusministerin erityisavustaja, varavaltuutettu, VTK HELSINKI Kaupunginvaltuutettu, vaikuttamisen asiantuntija, VTK Anna Lemström 78 HELSINKI TEHTÄVÄNÄ LUONNONSUOJELU JA ILMASTOTOIMET MAI KIVELÄ Vasemmiston kansanedustaja ja pitkän linjan ympäristöaktivisti
A safe Finland for all A safe Finland means that you can feel safe in your own home, that you can feel secure that you receive timely and competent mental health services, and that this is a safe country for all species. Allyana Thomas Candidate in Parliamentary Elections 2023, Helsinki Master in Politics 107 THOMAS ALL YANA Mielenterveys. Toimeentulo. Luonto. Alviina Alametsä 216 Mainoksen maksoi Alviina Alametsän tukitiimi Helsingin eduskuntavaaliehdokas. Korkeampi opintoraha, koulutusbudjetti ja opiskelijan paremmat palvelut. 70 Opiskelijoiden velkaantuminen on pysäytettävä. Opintorahaan tasokorotus! Oikeudenmukainen maailma on mahdollinen! kansanedustaja, nuorisotutkija, Helsinki Veronika Honkasalo Mainoksen maksaja: Veronika Honkasalon tukiryhmä Helsinki
Äänestä ilmaston, luonnon ja tieteen puolesta Amanda Pasanen ympäristöpolitiikan asiantuntija, FM Atte Harjanne kansanedustaja, diplomi-insinööri Helsinki Helsinki 232 221 Helsingin vasemmistoliiton puolueosasto Vasemmistolinkin ehdokkaat eduskuntavaaleissa 2023 80 Toivo Haimi Minja Koskela Tuomas Nevanlinna Anna Lemström 68 76 78 81 Reilumpi huominen! Petra Malin Anna äänesi kuulua! Laadukas koulutus on investointi tulevaisuuteen. Ole osa reilua muutosta ja äänestä vasemmistoliittoa! Terkuin opetusministeri Li Andersson 220 Pekka Haavisto Kansainvälistä kokemusta www.pekkahaavisto.fi HELSINKI HELSINGFORS Ma ks aja : Pe kk a Ha av ist on tuk iry hm ä
Helsingin kaupunginvaltuuston ja Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja, Antirasismin ja feminismin asiantuntija Fatim Diarra Minun Suomeni on maa, joka panostaa koulutukseen ja tulevaisuuteen. Se on maa, jossa naisen paikka ei ole nyrkin ja hellan välissä ja jossa homoparin unelma perheellistymisestä tulee todeksi. Minun Suomeni saa voimaa eläväisistä kaupungeista ja niiden kuhinasta. Ennen kaikkea: minun Suomeni tekee töitä rasismia vastaan ja puolustaa ihmisoikeuksia myös oman napansa ulkopuolella. Minun Suomeni tehdään näissä vaaleissa. Äänestä! Tutustu teemoihini fatimdiarra.fi ja Instagramissa @fatimwdiarra Mainoksen maksaa: Fatim Diarran tukiyhdistys HELSINKI ÄÄNESTÄ. VAIKUTA.
Runoja ja novelleja kirjoittaneen Harry Salmenniemen esikoisromaani Varjotajunta parodioi autofiktiota ja kaavamaista kulttuurijournalismia. H a r r y n e l ä m ä ä uten aina, puen haastatteluun parhaat bikinit päälle , kirjailija on kirjoittanut sähköpostiviestiinsä. Tehtyään kuten on luvannut kirjailija avaa oven sinisissä uimahousuissaan. No nyt on turvallinen tila tulla, hän sanoo. Kirjailija kävelee edeltä syvemmälle valkoiseen huoneeseen ja kiipeää avaruusalusta muistuttavaan, kiiltäväpintaiseen tankkiin. Tankin kyljessä lukee dreampod . Sinne on kaadettu 500 kiloa kylpemiseen sopivaa, kelluttavaa Epsom-suolaa. Tankissa on tarkoitus rentoutua, irtaantua informaatiotulvasta ja jatkuvasta kiireestä, sillä ”jokainen tarvitsee joskus häiriöttömän levon ja rauhan”, kelluntatankkiyritys Float Kallio kertoo verkkosivuillaan. Valokuvaaja pyytää kirjailijaa asettumaan eri kuvakulmiin. Hän räpsii kuvia läheltä ja kaukaa. Kirjailija yrittää olla ottamatta pornahtavia asentoja, mutta kehonhallinta kelluttavassa vedessä on vaikeaa. Valot tankissa vaihtuvat sinisestä pinkkiin ja vihreästä punaiseen. Kun kuvat on otettu, valokuvaaja lähtee, ja toimittaja istuu vaaleaksi lakatulle penkille tankkia vastapäätä. Kirjailija sulkee luukun ja katoaa tankin sisään. Harrastan meditaatiota. Olen kuin järven tyyni pinta kolmessa minuutissa. Meditaatio on toisteista. Vedessä oleminen ei eroa siitä, että makaa sängyssä, tunnustelee kehoaan ja meditoi. Kokemus on aina sama. Keinotekoisuus, tämä hökötin, kuvien ottaminen ja tänne säntääminen, kaikki hävisi. Miellyttävää. Kirjoissa tajuntani perusasetukset käyvät selviksi. Ihmisenhän pitäisi olla helvetin kiinnostunut urastaan, itsestään ja tulevaisuudestaan ja yrittää koko ajan parhaansa. Salaisuuteni on, että en tolkuttomasti yritä. Teen lyhyttä työpäivää. Nukun päivä unia. Mitä rennompi ja hyväntuulisempi olen, sitä paremmin pystyn keskittymään kirjoittamiseen. Minun ei tarvitse olla onnellisempi, voida paremmin tai parantaa elinolosuhteitani. Usein ihmisten uudenvuodenprojektit ovat ulkokohtaisia: alan juosta pidempiä lenkkejä, ostan parempia tuotteita. Ihan saatanan uuvuttavaa. Ei tarvitse paahtaa niin intohimoisesti koko ajan. Keski-iässä ihmisellä kai pitäisi olla kaikkia kroonisia kipuja, kuten lihasjumeja, mutta ei minulla ei ole. En kirjoita feel good -kirjoja, mutta minua aidosti kiinnostaa olla kannustava perheenisä. Siihen rooliin ei sovi, että olisi kauhean leija ja usein pois kotoa. Elän pientä elämää, jossa kolme metriä on jo pitkä matka. Työmatkat kuitenkin ovat kiireisiä. Harvoin voi mennä lillumaan johonkin. Suhtaudun haastatteluihin myönteisesti, kunhan ne ovat kivoja: masu on täynnä eikä ole liian kiire. Ajattelen niitä itsekkäästi elämän piristeinä. On vain hyväksi jutella välillä muidenkin kuin niiden kymmenen ihmisen kanssa, joita pääasiassa tapaa. Siitä saa enemmän irti kuin keskustelemalla jälleen yhden kirjailijan kanssa kirjallisuuskliseet läpi. Journalismin ja kirjallisuuden ongelmat ovat osin yhteisiä. Kuinka kirjoittaa mielekkäästi ja mieleenpainuvasti ajassa, jossa on järkyttävä määrä informaatiota, ja jossa tekoäly osaa kirjoittaa jutun tai tarinan suhteellisen hyvin? Lehtijutuissa sietämätöntä on ikuinen kontekstualisointi. Kaikki ovat jossain Ekbergillä, ja sama pulla ja kahvi kuvataan jutusta toiseen. Kirjassa sen voi vetää niin överiksi, että ajattelen sen olevan hauskaa. Just joku VR:n croissant, jota kukaan ei halua, mutta siinä sitä vain junassa syödään.” K " ylioppilaslehti 2 / 2023 26 K U L T T U U R I Kulttuurihenkilö Palstalla taiteilijat saavat kerrankin puhua ihan vaan taiteestaan.
T E K S T I Adile Sevimli K U VAT Sabrina Bqain H a r r y n e l ä m ä ä KOLME KOLME minuuttia kuluu nopeasti. Kirjailija yllättyy, kun tankin ovi vedetään auki. Hän on unohtanut, että huoneessa on joku toinen. Kirjailija ojentaa märät korvatulpat toimittajalle. Kirjailijan pitää muistaa ottaa samanlaiset lähtiessä mukaan. Viime yönä hän on herännyt monta kertaa outoon napsumiseen. Hän majoittuu Helsingissä ystävänsä luona, jonne taloyhtiö päätti säästösyistä asennuttaa älypatterit. Kirjailijan ystävällä ei kuitenkaan ole älypuhelinta, eikä hän voi kommunikoida älypatterin kanssa. Niinpä se on uikuttanut koko yön jostain, mistä kukaan ei ymmärrä mitään. ”BANAALEISTA ”BANAALEISTA hetkistä kirjoittaminen perustuu pitkälti rytmiin ja tyylitajuun. Lukijalle ei tarvitse pureskella auki, että hauskaa on, kun tyyppi käy tässä kohdassa kolmatta kertaa pissalla. Asioita saa mennä ohi. Vitsit ovat huumorin alleviivaamista, mikä on usein ongelma kirjallisuudessa. Autofiktio itsessään on genrenä parodialle altis, koska itsekriittiselle kirjailijalle tulee nopeasti mieleen, miksi joku kuuntelisi juuri minun höpötystäni omasta elämästäni. On hauska tutkia rajaa sen välillä, mitä kannattaa kertoa ja mikä ei ole enää kenenkään mielestä kiinnostavaa. Ei ole ketään yksittäistä kirjailijaa, jota olisin lähtenyt parodioimaan. Jotta voisi käyttää Knausgårdia muusana, pitäisi ensin jaksaa lukea hänen kirjasarjansa läpi. Parodioin pikemminkin journalistista kieltä. Myös suomalaisen korkean modernismin kuten Veijo Meren tai Antti Hyryn äärimmäisen tarkkaa toimintakuvausta, mutta siten, että aitan rakentamisen sijaan toiminta on nyhveröä, tätä päivää ja kiusallisesti meidän kaikkien yhteistä elämää. Autofiktiossa usein kerrotaan jostain raskaasta tapahtumasta. Tässä kirjassa ei kuvata traumoja, vaan osa komiikkaa on tunnustaa, ettei ole mitään tunnustettavaa. Parasta ylioppilaslehti 2 / 2023 27 K U L T T U U R I
Vesi liplattaa kirjailijan etsiessä sopivaa asentoa. Suola muodostaa valkoisia vanoja hänen kasvoilleen. Hän tiedostaa sen, sanoo ääneen. Kirjailija ei juo pöydällä odottavaa kurkkuvettä, hän ei tarvitse pyyhettä. Kirjailijalta on julkaistu haastatteluviikolla esikoisromaani nimeltä Varjotajunta . Se on autofiktiota ja parodiaa, jossa kertoja vaihtuu minämuotoisesta kaikkitietävään ilman ennakkovaroitusta. Kirjan päähenkilö, Salmenniemi, haluaisi vain maata kotinsa lattialla, sillä hän kokee kokemukset uuvuttavina: Värikäs ja tapahtumarikas elämä on kaikkein suurin onnettomuus. Kokemukset ovat rasittavia. Matkustelu, uudet ihmiset, juhlat, sukkahousut, drinkit – pohjimmiltaan masentavia. Kirjassa kuvataan lounasnuudeleita ja niiden herättämiä ajatuksia, junalla kuljettavaa työmatkaa Jyväskylän ja Helsingin välillä, croissantista varisseita nöyryytysmurusia rinnuksilla sekä haastatteluja, joissa Salmenniemi tuottaa kulttuurijournalismin contentin kertomalla kauneuden olevan rumuuden poissaoloa ja joihin osallistumisesta hän ei erityisemmin pidä. KIRJAILIJA KIRJAILIJA empii vihreän ja punaisen painikkeen välillä: toinen on hätäkutsu, toisesta tankin väriä vaihtavat valot sulkeutuvat. Niska tyyny on ihan paska. Hän kysyy, missä asennossa kaulan saa kelluessa rennoksi. Toimittaja opastaa heittämään kädet pään yli. Kirjailija palaa meditoimaan muutamaksi minuutiksi suolavesitankkiin. Kelluntapaikan verkkosivuilla kerrotaan, että 50-luvulla rentoutumiskellunnan pioneeri, psykonautti ja psykoanalyytikko John C. Lilly huomasi ”palautumisen tehokkuuden olevan ylivoimainen sängyssä lepäämiseen verrattuna”. Lilly tutki ihmisen tietoisuutta aistideprivaatiotankeilla ja psykedeelisillä huumeilla sekä tarkkailemalla huumoria on suhteellisen kuivakka kuvaus työmatkasta. Kivuliasta Varjotartunnassa on tunnistettavuus. Joka päivä ihmiset istuvat junassa. Kaikki tietävät sen tunteen, että mitäs mä nyt teen, nyt mä voin tehdä mitä vaan, mutta mitä mun pitikään tehdä, mulla ei ole mikään kiire, niin mitäs... mitäs internetissä olisi? Voin pahoin, jos luen junassa, eli sekin on pois mahdollisuuksien kirjosta. Jäljelle jää vain outoa, omien ajatusten sisään liian syvälle uppoutumista, kuin olisi toimintakyvytön. Jos kirjastani tehtäisiin elokuva, siitä puuttuisi kaikki draama: avaat vessan oven, menet sinne ja toteat, että no saippua on lopussa. Komiikka syntyy siitä, että kuvataan arvokkaasti ja neutraalisti jotain ihan jäätävän tylsää. Varjotajunnassa minäkertoja ja kaikkitietävä kertoja vaihtelevat. Peruslogiikka on, että silloin kun kuvataan ajatuksia, käytetään minäkertojaa. Silloin kun kuvataan toimintaa, päähenkilö kuvataan ulkoapäin. Kirjassa on muutoin niin pirun vähän jännitteitä, että sen kerrontatapa tarvitsee ristiriitaista dynamiikkaa. Joskus stressaavalla työmatkalla tai haastattelussa sitä alkaa nähdä itsensä ulkoapäin. Pahimmillaan säpsähtää, että tuohan on minun käteni, joka ottaa tuon kahvin. Oma sisäinen kokemus, jossa velloo, ja maailma, jossa pitää toimia minuuttiaikataululla ja puhua julkisesti, ovat ristiriidassa. Kirjoista puhuminen on jännää. Kirjat ovat sanoja, ja jos pystyy puhumaan törkeän hyvin, ei kannata ylipäätään kirjoittaa kirjoja. Monet kirjailijat ovat huonoja puhumaan, ja kirjoittaminen on heille tapa kompensoida heikkoa ulosantia ja esittää kokemuksensa maailmasta. Ihmisille pitää puhua selkeästi, mutta eiväthän ajatukset – varsinkin jos uppoaa syvempään tajuntaansa – ole kovinkaan selviä. Tästä ristiriidasta syntyvät Varjotajunnan kaksi kerrontatapaa ja yllättävät siirtymät niiden välillä. Ja luottamuksesta lukijaan, että hän oppii siihen matkan varrella.” ”OLISI ”OLISI sairaan hyvä tehdä autofiktiodekkari, jossa pöllitään jotain täysin yhdentekevää, vaikka ihan vähän pesuainetta taloyhtiön pesu tuvasta. Yleensä dekkaristit suunnittelevat täydellistä murhaa, mutta itse olen miettinyt helvetin kauan, mikä olisi täydellinen näpistys, josta ei jää kiinni ja jolle ei löydy motiivia. Näpistys on omaisuusrikosten luokka, johon aion mennä isosti sisään. Kauan sitten, kun asuin Roomassa ja olin uskomattoman köyhä, varastin kiinalaisen runouden antologian. Ja kukapa ei olisi pöllinyt eksältään hyvää LP:tä. En ole mitenkään syytön. Olen silti hyvilläni, jos minulla on mukavan ihmisen maine. Tullessani alalla tutustuin muutamassa viikossa kauheaan määrään kirjailijoita. Olin nuori ja kokematon ja minua kohtaan oltiin ikäviä. Perusmeininki oli, että ollaan ihan saatanan köyhiä ja kaikki on ihan perseestä, että tartu pulloon, sitä reittiä on moni mennyt. Moni eläkeikäinen runoilija oli vittumainen ja egoistinen. Mietin, että jos musta ikinä tulee yhtään mitään, yritän olla mukava. Haluaisin kannustaa aloittavia kirjoittajia, jotka varovasti kertovat, että heillä on käsikirjoitus. Se on hieno juttu! En ikinä unohda, kun minulle sanottiin, että hyvä että kirjoitat. En ole valtavan luettu, mutta luulen että nuorille korkeakoulutetuille, viiteryhmälle, johon itse olen kuulunut, kirjoissani on jotain tunnistettavaa. Ne ovat filtterittömiä. Jos minua kirjailijoissa vituttaa, että he ovat epäkohteliaita, niin kirjoissa vituttaa, että ne ovat kohteliaita. Älyttömän rationaalisia. Tummin pohjavire on karsittu pois. Se ei tunnu älyllisesti rehelliseltä. Minulla on esimerkiksi voimakas suhde uniini. Aika harva auttaa unissaan vanhaa naista kadun yli. Unissa tapahtuu M IS TÄ T U N N E TA A N Runoteoksista kuten Texas, sakset , Yö ja lasi sekä Kuume . Novellikokoelmien sarjasta, viimeisimpänä Asiakaskoralli ja muita novelleja . Esikoisromaani Varjo tajunta (Siltala) ilmestyi tammikuussa. T Y Ö P Ö Y D Ä L L Ä N Y T Suurromaani Roomasta, Valvojat niminen esitys yhdessä Jaakko Yli Juonikkaan ja Valtteri Raekallion kanssa, elokuva Epäonnistunut tyhjyys ohjaaja Mika Taanilan kanssa, kokeellinen äänikirja V.S. Luomaahon ja Akse Petterssonin kanssa. H A R R Y S A L M E N N I E M I, 39, kirjailija ylioppilaslehti 2 / 2023 28 K U L T T U U R I
delfiinien kommunikaatiota. Aistideprivaatiotankissa makaava kirjailija ei meditoi psykedeelisten huumeiden avulla, mutta hän on kirjoittanut delfiinimeditaatiosta. Toimittaja koputtaa tankin ovea viisi kertaa. On taas aika keskustella. Kilkutteleva ambient-musiikki kuitenkin ilmoittaa, että rentoutumisaika on lopussa. Kirjailijan on siirryttävä suihkuun. Toimittaja tilaa loungessa yhden pannullisen vähäkofeiinista appelsiininkukkateetä ja toisen oolongia, jotka tuodaan pian lasikannuissa sohvapöydälle. Pienissä kaikenlaista synkkää. Sitäkin kautta tulee paljon kamaa, joka on varmasti ihmisille yhteistä, vähän jännittävää, josta ei halua puhua. Varjotajunta -kirja on ollut itselleni ajattelun kontekstien tutkimista. Kun lähdet tästä junalla vaikka Ouluun, niin juna rajaa ulkopuolelle älyttömästi asioita ja mahdollistaa erilaisen tavan ajatella kuin arjessa. Perillä Oulussa ajattelu on taas erilaista, ja matka kotiinpäin jälleen erilainen, kotiinpäin orien toituva. Oletamme, ettei se mihin ihminen viedään vaikuttaisi ihan törkeän paljon ajatteluun. Lapsiperheessä jo se, että laittaa oven kiinni tai käy viemässä roskat tuntuu kuin kävisi toisessa maailmassa. Ajattelussa on paljon selittämätöntä, vaikka itseään ajattelee melko rationaalisena jatkumona. Pohjalla on heuristinen malli, jossa pyristellään eteenpäin elämässä, erilaisiin paikkoihin ja asioihin. Oikeasti elämä on paljon katkelmallisempaa. Vaikka viime yönä, kun heräsin niiden älypattereiden napsahduksiin ja olin juonut ehkä viinilasillisen enemmän kuin normaalisti, niin tuntui että herrajumala, taas tämä lähtee taipumaan sellaiseen, ettei tiedä onko unessa vai valveilla. Mielessä on aivan pimeitä ajatuksia, kuten että pitää sitten muistaa ottaa ne uikkarit mukaan. Mutta minne?” japanilaishenkisissä kupeissa ei ole korvia. Tila on pelkistetty nordic chic. Hyllyssä on lasi purkeissa pähkinöitä, joita saa syödä. Kirjailija saapuu tilaan kuivaten pyyhkeellä päätään. Virkailija suosittelee hänelle ehostautumishuonetta. Kuin olisi oman romaaninsa sisällä. U N E L M I E N P R O J E K T I Olisi miellyttävää tehdä kehitysromaanien sarja niin, että kehitys tapahtuu romaanien välissä. Kirjoittaisi useamman kahteen päivään rajatun intensiivisen romaanin eri aiheista, mutta kuvattujen päivien välillä kuluisi vuosia ja tapahtuisi kaikenlaista, mitä romaaneissa ei näytetä. A L A L L A M ÄT TÄ Ä Lukemisen edistämiskampanjat! Yleinen puheenparsi, että lukeminen on kauhean tärkeää. En vastusta lukemista, mutta kun haluaisin lukea rauhassa kirjaa, ja joku tulee sanomaan, että tosi hienoa että luet, tekee tosi hyvää sun aivoille, niin se väsyttää, saatana. Ei kaikkia asioita tarvitse sanoa ääneen. ”Lehtijutuissa sietämätöntä on ikuinen kontekstualisointi. Kaikki ovat jossain Ekbergillä, ja sama pulla ja kahvi kuvataan jutusta toiseen.” ylioppilaslehti 2 / 2023 29 K U L T T U U R I
on poliittista KESKUSTA: KESKUSTA: Eteenpäin! Vastuuta koko Suomesta Lauseen ”Vastuuta koko Suomesta” voi lukea kahdella tapaa: joko tarkoittaen, että otetaan vastuu koko Suomesta, tai tarkoittaen, että vastuuta (vastuun ottajia) tulee ympäri Suomea, oletettavasti maakunnista. Toimiva kaksoismerkitys. Sanan ”eteenpäin” ja sloganin loppuosan välinen yhteys jää hieman epäselväksi, kuin kaksi erillistä slogania olisi lyöty yhteen. Huutomerkin käyttö sloganin keskellä tuo mieleen yhtyeet Panic! At The Disco ja Godspeed You! Black Emperor. Jää kansalaisten päätettäväksi, kumpaa näistä lauletaan enemmän karaokessa keskustan vaaliristeilyllä. KOKOOMUS: KOKOOMUS: Nyt on oikea aika kääriä hihat ja ryhtyä töihin Kja r-konsonantit särähtävät korvaan, ja yhdessä totaalisen rytmin puutteen ja protestanttisen työetiikan kanssa ne saavat aikaan kolisevan ja karhean sana jonon. Lukeminen tuntuu samalta kuin kaatuisi pyörällä sora tiellä niin, että sääret aukeavat ja haavoihin menee hiekkaa samalla kun joku vieressä raapii kynsillä liitutaulua. Sloganilla kokoomus pyrkii surffaamaan Käärijän suosion aallonharjalla, joka kuitenkin ehtii tyyntyä vaaleihin mennessä. T E K S T I A tt e K o sk in en T E K S T I Toimitus Runoilija Atte Koskinen etsi eduskuntapuolueiden vaalisloganeiden piilomerkitykset. Kun politiikan tärkeät sedät kokkaavat, lihassa ja rasvassa ei säästellä. 3x ruoka Syötyäsi kaipaat elvytystä ANTTI RINTEEN ANTTI RINTEEN (sdp) pekonipastaan käytetään 2 × 400 g pekonia, 1,5 punaista paprikaa, 6 isoa valkosipulinkynttä, 1 tl jauhettua mustapippuria, 2 × 400 g mustaleimajuustoraastetta, 500 g spagettia, 6 dl vispikermaa ja 5 rkl oliiviöljyä. Ruoka ei sovi yhdellekään terveydestään tai ilmastosta välittävälle nuorisolaiselle, sillä pelkän ainesosalistan lukeminen tukkii verisuonet. Jos joku silti haluaa nauttia Rinteen bravuurista, Ylioppilaslehti suosittelee aterian taustalle Köyhälistön marssia : ”ken herkut laatii parhain (…) työn raskaan raatajat”. Ruoan kallistumisen vuoksi Rinteen suosikkiateria tuskin päätyy matalapalkkaduunareiden pöytiin, mutta työ väenlaulujen soidessa demaripamppukin voi fiilistellä aatteellisia juuriaan. KRISTILLISDEMOKRAATIT: KRISTILLISDEMOKRAATIT: Suomeen suunnanmuutos Kaunis, soinnukas slogan, jonka lukeminen tuntuu kaikessa pehmeydessään siltä kuin söisi puuroa rauhaisalla metsäniityllä. Alkusointu ”Suomeen / suunnan” tuntuu kaikessa trokeisuudessaan kotoisan kalevalaiselta, ja mja n-konsonanttien toistuvuus molemmissa sanoissa sitoo niitä hyvin yhteen. Sloganin sekä alkaminen että loppuminen s-kirjaimeen vihjaa paluusta alkuun – vaikka kyseessä on suunnanmuutos, ei uusi suunta oikeasti ole uusi (eli pelottava ja aivan varmasti vaarallinen ja rappiollinen), vaan yksinkertaisesti paluu siihen mitä oli, pois nykyiseltä paheelliselta tieltä. Klassinen epanalepsisrakenne sopii perinteiselle puolueelle. LIIKE LIIKE NYT: NYT: Uskalla olla erilainen Usein sloganit pyrkivät luomaan mielikuvaa yhteydestä ja yhteisöllisyydestä, mutta Liike Nytin slogan korostaa erilaisuutta. Sanoja yhteen sitova loppusointu ”uskalla / olla” kuitenkin luo tunteen yhteenkuuluvuudesta ja vakaudesta: erilaiset voivat luoda omanlaisensa yhteisön. Slogan voisi olla poimittu yläasteen seinältä löytyvästä julisteesta. Se, minkälainen erilaisuus tässä on kyseessä – erilaisuus suhteessa mihin? – jää epäselväksi. Onko tarpeeksi erilainen, jos äänestää Liike Nytiä, vai vaaditaanko jotain enemmän? Entä voiko ihminen olla väärällä tapaa erilainen Liike Nytin silmissä? Siltä vaikuttaa, ks. esim. puolueen kanta translain uudistukseen. To tu us pinnan alla ylioppilaslehti 2 / 2023 30 K U L T T U U R I Kritiikki
Käteinen kapsahti katajaan JYRKI KATAISEN JYRKI KATAISEN (kok) talviseen riistapataan laitetaan ruokailijaa kohden 300 g hirven (19,50 e/kg), peuran (24,00 e/kg) tai poron (47,00 e/kg) pata lihaa, kuten lapaa. Mieluiten eläin on tietysti metsästetty itse (metsästäjäntutkinto, metsästyskortti ja aselupa mak savat noin 150 euroa, ase 300 eurosta ylöspäin). Kuolleen eläimen kaveriksi pataan heitetään tummaa olutta, katajanmarjoja, pippuria, kaksi kanelitankoa, tuoreen rosmariinin oksia, suolaa tai riistafondia ja reilusti hunajaa. Katainen kehottaa tarjoilemaan valmiin lihapadan keitetyn ohran tai perunan kanssa. Ylioppilaslehden politiikan toimitus kuitenkin tietää, että tosikokoomuslainen kaataa keitokseen myös ennen vaaleja antamansa koulutuslupauksen ja syö sen hyvällä ruokahalulla vaalien jälkeen. Kiitos, keittiömestari JUSSI HALLA-AHON JUSSI HALLA-AHON (ps) kuudelle ruokailijalle tarkoitettuun kanakeittoon käytetään 700 g hunajamarinoitua broilerin fileesuikaletta, kaksi sipulia, kaksi litraa vettä, kaksi kanaliemikuutiota, 200 g sulatejuustoa, 500 g kauramakaronia, 450 g herne-maissipaprika-pakastevihanneksia, currya, suolaa ja persiljaa. Hän suosittelee ruoka juomaksi riesling-rypäleistä tehtyä valkoviiniä, josta kannattaa maksaa ”kymppi ylimääräistä, koska sillä valkoviinistä lähtee kiljun maku pois”. Ylioppilaslehti lisää menuun hömpsäyksen ukrainalaista vodkaa. Illan kruunaa thrash metal -yhtye Blashemian musiikki lujaa kuunneltuna. ???????? ! PERUSSUOMALAISET: PERUSSUOMALAISET: Pelasta Suomi Pelasta miltä? Pelasta miksi? Tämä ei käy selväksi. Erinomaista tyhjän tai niin kutsutun kelluvan merkitsijän käyttöä. Näihin sanoihin kansalainen pystyy projisoimaan pahimmat pelkonsa ja sitten kuvittelemaan, että perussuomalaiset suojelevat juuri häntä juuri tältä. Slogan lupaa kaiken lupaamatta mitään. Sanaan ”pelasta” myös sisältyy sana ”lasta”, joka alitajuisen salakavalasti herättää huolen juuri lasten pelastamisesta. Huoli haavoittuvassa asemassa olevista tukahduttaa kysymykset vaaran aiheuttajasta. Tärkeintä on pelastaa lapset – vaaroja löytyy kyllä, kun vain ryhtyy etsimään, tai voi niitä ihan vain keksiäkin. Kunhan on jotain, miltä pelastaa Suomi. RKP RKP: : Yhdessä eteenpäin Pohjimmiltaan hieman mitäänsanomaton. Slogan, jota voisi käyttää kuka hyvänsä mihin hyvänsä koska hyvänsä. Kuitenkin foneettisesti varsin mielenkiintoinen. ”Yhdessä”sanan d-kirjain vaatii lausuttaessa jännittämään kielen ja sitten vapauttamaan sen, aivan kuin jousen, ja tätä seuraava ”ss” kuulostaa hieman siltä kuin jotain viuhahtasi nopeasti ohi. Sana ”yhdessä” ikään kuin foneettisesti tavoittaa sen, mitä sana ”eteenpäin” merkitsee. Tämän kuuleminen toki vaatii kansalaiselta varsin tulkinnallisesti liberaalia korvaa. SDP SDP: : Rohkeutta olla sinun puolellasi Tietyllä tapaa sdp:n slogan sisältää kaikki muut mahdolliset sloganit – jokainen slogan, pohjimmiltaan, pyrkii sanomaan: ”sinun puolellasi”. Sdp:n slogan on siis eräänlainen alkukantainen slogan, alkuslogan, ur-slogan, josta kaikki muut sloganit ovat siinneet, ja tässä mielessä se muistuttaa Ovidiuksen Muodon muutoksien alussa mainittua alkumömmöä: ”Ennen kuin oli maata ja merta ja kattona taivas, / yhden laistapa vain joka kohdastaan oli luonto: / Kaaoksen niminen sekasorto ja seisova mömmö, / jähmeä, liikkumaton, syvä hyytynyt puuro” (suom. Alpo Rönty). VASEMMISTOLIITTO: VASEMMISTOLIITTO: Reilumpi huominen kaikille, ei harvoille Slogan rakentuu kolmitavuisten sanojen varaan ja mahdollistaa (kevyesti pakottaen) daktyylisen skandeeraamisen: ”Rei-lum-pi huo-mi-nen kai-kil-le, ei har-voil-le” (daktyyli on runojalka, jossa painollista tavua seuraa kaksi painotonta). Ylimääräinen tavu, eli sana ”ei” viimeisen kahden daktyylin välissä horjuttaa rytmiä ja potkaisee lukijan hereille kolmen aiemman tahdin aikaansaamasta levollisesta joutilaisuudesta ja muistuttaa, että vaikka reilumpi huominen on mahdollinen, emme ole siellä vielä. VIHREÄT: VIHREÄT: Suojele elämää Ajankohtaisella tavalla posthumanistinen ja syväekologinen slogan, joka ulottaa merkityksellisen elämän kategorian ihmisolennon ulkopuolelle – tai näin ainakin iskulauseen tietoiselta vaikuttava ”elämän” tarkempi määrittelemättömyys antaa ymmärtää. Sanomaan on myös onnistuttu ujuttamaan sekä flooraa että faunaa: sanassa ”suojele” on kuultavissa sana ”suo”, ja sanassa ”elämää” lampaan ääntä muistuttava ”mää”. Sanat kuulevan kansalaisen assosiaatio kulkeutuu välittömästi luontoon. VKK VKK: : Vkk:lla ei ole slogania. Toisin sanoen vkk on mielenkiintoisesti valinnut sloganikseen ” ”. Tällainen slogan on tietenkin tulkittavissa mitä moninaisimmin tavoin. Yksi mahdollisuus on lukea puolueenjohtajaa Ano Turtiaista wittgensteinlaisena ajattelijana, jolloin slogan olisi selvä viittaus Tractatus logico-philosophicuksen päättävään, tunnettuun lauseeseen: ”Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava”. Toinen mahdollisuus on ymmärtää slogan nasevana metalyyrisenä kommenttina koskien poliittisten sloganien yleistä tyhjänpäiväisyyttä. ” Sloganit harvoin todella sanovat mitään, joten miksi sanoa mitään”, vkk:n slogan sanoo. Ylioppilaslehti selvitti lihojen kilohinnat hel sinkiläisestä Lihatukku Veijo Votkinista helmi kuussa 2023. Tuolloin lihatukussa ei ollut myynnissä peuraa, joten hintaarvio annettiin sen sijaan metsä kauriin luuttomalle paistille. ylioppilaslehti 2 / 2023 31 K U L T T U U R I
Välähdys Patriarkaatti ei halua nähdä orgasminaamaansa, sillä se merkitsisi vallasta luopumista Arkadianmäelle pyrkii kasa ihmisiä, joilla on mielessään vain yksi ajatus. Yhden asian ehdokkaat julistavat ylpeinä ajavansa vain turkistarhauksen kieltoa, tekijänoikeuslain muutosta tai pakkoruotsin poistoa. Olemme liian dorkia vaatimaan laajempaa asiaosaamista. Emme kysy, mitä ehdokas aikoo tehdä eduskunnassa ne 363 päivää, jolloin hänen keppihevostaan ei käsitellä. M a r k o Y l i t a l o Y l i o p p i l a s l e h d e s s ä 1 . 4 . 2 1 1 E lokuvissa naisen kasvot vääntelehtivät nautinnosta. Pornossa sperma valuu vastaan ottajan kasvoilla. Viime syksynä ilmestyneessä Olivia Wilden elokuvassa Don’t Worry Darling Harry Styles nuolee Florence Pughia oikein antaumuksella. Feminististä ja radikaalia? Ei sentään. Ehkä silloin, jos myös miehen orgasminaama näytettäisiin. Orgasmin saadessaan ihminen on haavoittuvassa tilassa, ja sitä ei miehelle sallita. Tosin poikkeuksiakin on. Andy Warholin Blow Job (1964) on 35minuuttinen elokuva, joka kuvaa suuseksiä vastaan ottavan miehen ilmeitä. Teoksen haavoittuvuus on kaksinkertaista, sillä tuohon aikaan New Yorkin osavaltiossa homoseksuaalisuus oli vielä laitonta. Nykyään Twitterissä kohkataan, kuinka juonta edistämättömät seksikohtaukset ovat turhia. Ajatus on vanhanaikainen: jos seksin täytyy ”edistää juonta”, niin silloin kai ainoa hyväksyttävä seksi on sellaista, joka päättyy esimerkiksi hedelmöittymiseen tai johtaa sekstailijoiden pariutumiseen. Seksi pelkästä seksin harrastamisen ilosta ei käy päinsä. NYKYMORALISMI NYKYMORALISMI tuo mieleeni Haysin ohjeiston, vuosina 1930–1968 käytössä olleen yhdysvaltalaiselokuvien sääntelyn. Se kielsi muun muassa estottoman alastomuuden, ja siksi minun on vaikeaa katsoa tuon ajan elokuvia. Seksi on niin tavallinen osa ihmiselämää, että sen poissaolo on epäilyttävää. Uuden ajan sensuuria tuottaa Instagram, joka rajoittaa ”seksuaalisesti vihjailevia” julkaisuja ja seksipositiivisia tilejä. Algoritmi on seksistinen, transja läskifobinen ja sortaa erityisesti seksityöntekijöitä. Vain ja ainoastaan laihoja valkoisia kehoja ihannoiva kuvasto painostaa meitä pitämään kiinni T E K S T I JA K U VA Joel Karppanen myös valtavirtapornon normeista. Patriarkaatti taas ei halua nähdä omia kasvojaan orgasmin hetkellä, sillä se merkitsisi miesten näkökulmasta ja vallasta luopumista. Riisuminen-suihinotto-penetraatiolaukeaminen on kaava, jonka viesti on, että naiset ovat olemassa vain seksiä varten, filosofi Amia Srinivasan kirjoittaa teoksessaan Halun politiikka – 2020-luvun feminismi ( 2022). KUULUN KUULUN sukupolveen, jonka psyyke on pornografian tuotetta. Pornoni on ollut ilmaista, saatavilla vain yhden klikkauksen päässä. Nuorempana en tiennyt pornoteollisuuden väkivaltaisuudesta. Inhimillinen hinta on tullut näkyväksi vasta viime vuosina, kun olemme alkaneet kuunnella ihmisiä, jotka tekevät tai ovat tehneet pornoa työkseen. Moni entinen pornotähti on tehnyt itsemurhan. Enää en kuluta valtavirtapornoa, vaan olen rei lun vuoden verran tilannut eettisen pornon suora toistopalvelua. Tekijäkeskeisellä alustalla tosi elämän parit ja ”leikkikaverit” jakavat itse kuvaamiaan videoita. Sukupuolen, seksuaalisuuden, kehojen, suhdemuotojen, iän ja etnisyyden spektri on Pornhubia ja vastaavia palveluita laajempi. Videoilta voi oppia niin kommunikaatiotaitoja kuin saada uusia ideoita bdsm-leikkeihin. Jos opiskelijalla ei ole halua vaihtaa pehmopornoa tarjoavaa Net flixiä maksulliseen pornoon, suosittelen seuraavaa: kuvatkaa petipuuhia yhteisymmärryksessä kumppanin tai kumppanien kanssa. Yhdessä tehdessä oppii kuuntelemaan toista, ja ymmärtää, että jokaisen osapuolen halu ja tarpeet ovat yhtä tärkeitä. Orgasmi jää toissijaiseksi. SAA SAA lopputulokselle toki runkatakin. Niin minäkin teen oheisessa kuvassa. ” ON OK OLLA DORKA! ON OK OLLA DORKA!” ylioppilaslehti 2 / 2023 32 K U L T T U U R I Kolumni
n osaa maustaa. Koska olen ravintolakriitikko ja ruokatoimittaja, se hävettää. Työssäni arvioin ravintoloiden kunnianhimoa ja makujen käyttöä, mutta kotioloissa kunnioitus ruokaa kohtaan loistaa poissaolollaan. Mausteeni ovat nykyään lähinnä ketsuppi ja sinappi – mielikuvitukseton duo, joka on tuttu lähinnä nakkikioskilta tai lasten juhlista. Ympärilläni kaikki tuntuvat olevan kiinnostuneita ruoasta ja kokkaavan vapaa-ajallaan. Olenko taidottomuuksineni vain erikoisuus kuplassani, vai eikö Suomessa opeteta maustamaan? Ensimmäisellä luokalla kävin iltapäivisin koulun järjestämässä kokkikerhossa. Parhaiten mieleeni jäi teeleipä eli skonssi, jonka ryppyinen ja taikinainen ohje minulla on edelleen tallessa. Mausteena oli ”hyppysellinen suolaa”. Kotona perustin kahviloita, joista yhdessä tarjoiltiin pirtelöitä – jäätelö, kurkku ja nonparellit aineksinaan. Vuosituhat vaihtui, ja iltapäivisin telkkarissa pyörivät Jamie Oliverin ja Nigella Lawsonin kokkiohjelmat. Heidän suurpiirteinen ja rouhea ruoanlaittonsa tuntui elämää syleilevältä: Lawson tarkasti pastansa kypsyysasteen maistelemalla sormin ”kultaisia säikeitä”, Oliver kuvaili raaka-aineita innostuneena: beautiful, gorgeous, funky ! Ruokaan liittyi aina yhteisö (local cheese shop ) ja ystävät, jotka tulivat illalliselle. Nautinto oli aina läsnä. Myöhemmin ihmettelin köksäntunneilla, kuinka ruoanlaitto vaikutti äärimmäisen tarkalta ja vakavalta puuhalta. Kurkut piti leikata puolikuun muotoisiksi ja vuoalliseen makaronilaatikkoa sai laittaa vain puoli teelusikallista paprikajauhetta. Muuten koko satsi menisi pilalle. Aloin pelätä mausteita. Hyllyjemme vanhoista resepti kirjoista opin, että Suomessa koteihin E Palstalla nautiskellaan. Rakas ruokapäiväkirja, T E K S T I Arda Yildirim K U VA Venla Helenius suunnatut reseptit olivat lähes poikkeuksetta varovaisia ja terveellisiä eli mauttomia. 2000-luvulla nousseen new nordic -trendin manifesti painotti raaka-aineiden ominaismakuja, joita korostettiin lähinnä suolalla. Manifestin allekirjoittivat muun muassa julkkiskokki Hans Välimäki ja tanskalaisen fine dining -ravintola Noman (osa-)omistaja René Redzepi. Monet erityisesti pohjoismaalaiset kokit alle viivaavat edelleen, että kaikki muu paitsi suola on turhaa. Itse en hallitse edes suolausta. Tein vastikään monen litran erän kaalilaatikkoa. Lisäsin suolaa, kuminaa, timjamia ja valkopippuria. Lopputuloksessa ei maistunut mikään käyttämistäni mausteista. Kerroin armeijan leivissä ruokaa keittäneelle käyttämäni määrät, ja hän kehotti vähintään triplaamaan ne. Jokainen suurtalouskeittiössä puolen kilon maustetorneja heiluttanut tietää, ettei se puoli teelusikkaa maistu kuin mielessä. Kesäkuussa 2013 työskentelin vapaaehtoisena Sodan kylän elokuvajulhien keittötiimissä. Aamu virkku kun olen, vastasin aamupuuron keittämisestä muille vapaaehtoisille ja vieraille. Satsit olivat niin isoja, että puuroon meni deseittäin suolaa. Lounaskastikkeisiin lapioitiin kuivamausteita. Minun on kaivettava maustamiseen sama rohkeus, joka sai minut suolaamaan kaurapuuron mahdollisimman maistuvaksi kansainvälisille ohjaajille Claire Denisille ja Philip Kaufmanille. Heitä en tosin aamupalapöydässä muista nähneeni. Korpelan Tommin sen sijaan muistan. Taisi maistua, ainakaan keittiöön asti ei kantautunut pyyhkeitä. Lupasin itselleni, että vuonna 2023 oppisin maustamaan paremmin – tai ylipäätään edes maustamaan. Aion aloittaa siitä makaronilaatikosta – ja ruokalusikan käytöstä paprikajauheelle. 33
Internet-UG Potkua elämään Palstalla kerromme aktiivisista nettiyhteisöistä. Suomen chiliharrastajien foorumi on malliesimerkki siitä, miten minkä tahansa nichen intoilijat löytävät aina toisensa. Hyvähenkisissä keskusteluissa ihastellaan toisten käyttäjien kasvihuoneita, fiilistellään chililajikkeiden risteytystä ja jaetaan tietoa kasvien historiasta. Kokematon ei uskoisi, mutta chileissä on muitakin ominaisuuksia kuin tulisuus. ”Jotkut haluaa niin paljon tulta kuin vain saa, jos ei muuten niin ihan masokismin vuoksi. Kaveri sanoi Craig’s double hotista että onpas saippuainen maku – mun mielestä se on vaan sivujuonne”, eräs käyttäjä kuvailee. Chiliyhteisö osoittaa, että tulisten ruokien kanssa voi harrastaa muutoinkin kuin osallistumalla räyhäköiden, chilipää-pipoihin sonnustautuneiden äijien syöntikilpailuihin. Joskus tärkeintä on matka, ei tulinen määränpää. P E T R I J Ä Ä S K E L Ä I N E N Millainen koulushoppailija olet? Onko sinulla tai haluatko saada lapsia? Onko jälkikasvusi äidinkieli ruotsi? Kiinnostavatko lapsesi kouluasiat? Onnea, olet RUOTSINKIELINEN RUOTSINKIELINEN ! Lapsesi saa hyvän ja samanmielisen koulutuksen asuinpaikasta riippumatta. Kuplasi ei puhkea koskaan. Onnea, olet DEMARI DEMARI ! Osallistut ymmärtämättäsi tärkeään tehtävään tasapäistävän koululaitoksen ylläpitämisessä. Duunarina sinulla ei ole aikaa optimointiin, vaan teet arjen kannalta käytännöllisimmät ratkaisut. Kansankoti kannattelee, lapsi kyllä kasvaa vaikkei sitä kasvattaisikaan. Onneksi olkoon, olet INCEL INCEL ! Tämä kone ei koske sinua. Voit lopettaa lukemisen tähän ja mennä takaisin nettifoorumeille suoltamaan vihapuhetta. KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ EI EI EI EI EI EI K U V A P au lii n a N yk än en YL -te sti Testaa itsesi Ylioppilaslehden koulushoppailukoneella. T E K S T I Toimitus × Viimeinen millenniaali 34 A L A K U L T T U U R I Ylioppilaslehden koulushoppailukone
Ääniharavat Palstalla laitetaan asioita tärkeysjärjestykseen. 1. Christian Eriksen 2. Kekkonen 3. Jeesus 4. Mannerheim 5. Mustanaamio 6. Kirkkovene 7. Aku Ankka 8. Iines Ankka 9. 10. Hitler top 10 Millainen koulushoppailija olet? Asutko kanta kaupungissa? Onnea, olet MAAKUNTALAINEN MAAKUNTALAINEN ! Vaikka sinulla olisi rasistisia mielitekoja, varsinaisia syntejä et pääse tekemään, sillä kunnassasi on vain yksi koulu turvepeltojen keskellä, eikä siellä ole painotusluokkia. Kiinnostaako kansainvälistyminen? Oletko vakuuttunut lapsesi kielellisestä, urheilullisesta tai taiteellisesta erityislahjakkuudesta? Onnea, olet RASISTI RASISTI ! Tämä kone on tehty sinua varten. Onnea, olet ELITISTI ELITISTI ! Olet hyvinvoiva ja hiljainen hyväksyjä, jonka lapsen lähikoulu on Kruununhaan yläaste. Sinulla on varaa muuttaa sinne, missä köyhiä ei ole, etkä ymmärrä, mikseivät muut tee kuten sinä. Onnea, olet ANDERSSONILAIANDERSSONILAINEN NEN ! Elät kuten opetat ja olet valmis uhraamaan lapsesi aatteen puolesta häirikköluokalle. Tunnet tästä suurta ylpeyttä. Kaikki ihmiset ovat tasaarvoisia, mutta sisimmässäsi tiedät olevasi kuitenkin hieman muita parempi. Onnea, olet PALSTAVILJELEVÄ PALSTAVILJELEVÄ KOULUSHOPPAILIJA KOULUSHOPPAILIJA ! Asut todennäköisesti Oulunkylässä, Maunulassa tai jossain muualla sähkölaatikkopyörämatkan päässä keskustasta, mistä poljet lapsesi helposti parempaan kouluun. Kahvipöytäkeskusteluissa kyllä kauhistelet segregaatiota, mutta samalla järjestelet lapsesi näennäisen vihreää mutta kuitenkin postkolonialistista osakesalkkua ja ajattelet hänen ansaitsevan parempaa kuin muut. Onko kuitenkin niin, ettei sinulla ole varaa valita useamman koulun väliltä? KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ EI EI KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ EI EI EI EI EI EI ylioppilaslehti 2 / 2023 35 A L A K U L T T U U R I
Sinä 16–29-vuotias! Painaako jokin asia mieltäsi? Haluatko jutella? Koulutettu terapeutti joka maanantai klo 14–18 Matteuksenkirkon Varustamolla Ilman ajanvarausta. Ei maksa mitään. Sinä päätät, mistä jutellaan. Turunlinnantie 3, Itäkeskus EETTISESTI JA EDULLISESTI LAATUA LAUTASELLE Helsingin seurakuntien Waste&Feast – hävikkiruokaravintolat tarjoilevat kaupungin edullisimman lounaan (3 euroa). Syö hyvin ja teet samalla hyvää muille ja maailmalle! LÖYDÄT RAVINTOLAT SEURAAVISTA PAIKOISTA: Matteuksenkirkko Itäkeskuksessa, Malmin Varustamo, Hermannin diakoniatalo ja Alppilan kirkko. TERVETULOA HERKUTTELEMAAN! 36
Sinä 16–29-vuotias! Painaako jokin asia mieltäsi? Haluatko jutella? Koulutettu terapeutti joka maanantai klo 14–18 Matteuksenkirkon Varustamolla Ilman ajanvarausta. Ei maksa mitään. Sinä päätät, mistä jutellaan. Turunlinnantie 3, Itäkeskus EETTISESTI JA EDULLISESTI LAATUA LAUTASELLE Helsingin seurakuntien Waste&Feast – hävikkiruokaravintolat tarjoilevat kaupungin edullisimman lounaan (3 euroa). Syö hyvin ja teet samalla hyvää muille ja maailmalle! LÖYDÄT RAVINTOLAT SEURAAVISTA PAIKOISTA: Matteuksenkirkko Itäkeskuksessa, Malmin Varustamo, Hermannin diakoniatalo ja Alppilan kirkko. TERVETULOA HERKUTTELEMAAN! Kuka pelkää Ylioppilaslehden politiikan erikoispäätoimittajaa? Ylioppilaslehti tenttasi eduskuntapuolueiden johdon vaalien alla. Kristillisdemokraatit ja Valta kuuluu kansalle eivät vastanneet haastattelupyyntöön. Annika Saarikko Keskustan puheenjohtaja Hyvää iltapäivää ja tervetuloa Ylioppilaslehden vaalipuhelimeen! Mille demariaiheiselle meemille nauroit viimeksi? No useimmiten vastaan tulee Paavo Väyrystä (kesk) esittävä meemi. Hyväksyitte juuri hänen ehdokkuutensa. Tavoitteletteko sillä Suomen putinistien ääniä? Meillä on ulkoja turvallisuuspolitiikassa Väyrysen kanssa täysin eri linja. Oletteko sellainen nainen, joka lähettää meemejä ja voisi sen myös myöntää? Olen juuri sellainen nainen. Olen lähettänyt meemejä, vielä hauskempia kuin pääministeri, melkein kaikille muille paitsi presidentille. Voimmeko tästä siis päätellä, että aiotte jatkaa infosotaa shitpostaamalla meemejä hallitus kavereista ja sitten syyttämällä afrikkalaisia, jos menette oikeistohallitukseen? Hahhahhahhahhah, öh, tuota, tää on jo vähän tuota… Ei mennä asioiden edelle. Harmittaako sinua, että Kuukausiliitteessä esittelemäsi saaristolaisleivän resepti ei ole saanut somessa yhtä suurta suosiota kuin Sanna Marinin fetapiirakka tai Antti Rinteen pekonipasta? En ole lainkaan varma, että minun saaristolaisleipäni olisi yhtään vähemmän suosittu. Muistaakseni viimeksi vaalitilaisuudessa joku paikallinen tuli kertomaan miten hyvää saaristolaisleipää oli tehnyt minun ohjeillani. Miksi väitätte vaalisloganissanne menevänne ”eteenpäin”, kun puolueenne äänestys translaista viestittää vahvasti, että suuntanne on ajassa 50 vuotta taaksepäin? Puolueemme virallinen kanta on translaille myönteinen. Ja onko teillä omantunnonvapauksienne lisäksi jonkinlaisia velvoitteita esimerkiksi hallituksen yhteisessä rintamassa pysymiseen? Olemme olleet hallituksen yhteisessä rintamassa tuhansissa… TUHANSISSA esityksissä tämän vaalikauden aikana. Nyt kun viimeisenä itkupotkuraivaritekonanne hallituksessa tuhoatte vielä ilmastoruokaohjelman sen lihan kokonaiskulutusta käsittelevän kohdan takia, niin kertoisitteko, kuinka paljon lihaa olisi kohtuullista syödä viikossa? Eikö teille mikään riitä? Ne itkupotkuraivarit taisivat tulla vihreiden puolelta. Keskusta on erittäin valmis viemään ohjelman läpi muun muassa sen hyvien … valkuaiskasvien lisäämisen suositusten vuoksi. Meillä on voimassa nykyiset ravitsemussuositukset, joiden mukaan suositus taitaa olla noin 500 grammaa viikossa. Oleellista olisi, että sekin liha olisi kotimaista. Minusta se on kestävä malli. Lihaa ei ole mikään pakko syödä. Tämän kun vielä joku saisi Mikko Kärnällekin kerrottua vakuuttavasti. … Jos kannatuksenne nousee kymmenestä prosentista yhteentoista, niin minkä maakunnan torille lähdette diesel-autolla juhlimaan? Siihen ei yksi tori riitä. Keskusta kiertää aina koko Suomen. Olen itsekin maakunnista ja – – Arvasin. Mistä arvasit? Kysymykset osoittavat vankkaa Keskustatuntemusta. Siltä ei valitettavasti synnyinkaupungissani Oulussa voi välttyä, vaikka haluaisikin. Mutta olin sanomassa, että koska olen itsekin maakunnista, tunnen niiden talousmetsien tervehdyttävän vaikutuksen. Millaisia reipastuttavia terveisiä lähetät Oripäästä Helsingissä asuville ahdistuneille opiskelijoille? Ilmastonmuutos on aikamme vakavin ongelma. Silti jaksan uskoa, että me voimme selvitä. Aina on toivoa. Taitaa olla niin, että Keskustan johdolla on tehty merkittävin ilmasto päätös Suomessa viime vaalikaudella, kun kivihiili päätettiin kieltää. Hyvä, tämä oli tässä, kiitos paljon heittäytymisestä. Ilo oli puolellani, ehkä parhaimpia haastatteluja näiden vaalien alla. Nyt alkaa kuulostaa niin lipevältä, että meidän täytynee lopettaa tämä soitteleminen toisillemme. Ymmärrän että oululaislähtöisenä haluat säilyttää viimeiseen asti puolueettomuutesi. Kyllä. Meillä on muutenkin ollut keskustalaisten haastatteluja tässä lehdessä, niin voi olla, että emme soita teille enää koskaan. Se olisi suorastaan sääli. Mielelläni vastaanotan haastattelupyynnön toistekin. Harry ” Hjallis” Harkimo Liike Nytin puheenjohtaja Privét! Kak dela? … MITÄ? Naskol’ko vash drug Gennadi Timtšenko podderzhival vas finansovo? Mä en ymmärrä mitä sä puhut. Että missä määrin ystäväsi Gennadi Timtšenko on tukenut sinua taloudellisesti? Ei ole mun ystävä. En ole tavannut sitä viiteen vuoteen. Mulla ei ole mitään tietoa mitä se tekee. Harašoo. Alkaisitteko Ylioppilaslehden mese naatiksi oligarkkirahalla? Me emme kysele ruplien alkuperää. En mä vastaa tommosiin edes. Olet ensisijaisesti ammatiltasi tubettaja. Kenen kanssa haluaisit tehdä Youtubessa T E K S T I Adile Sevimli K U V A T E d u sk u n ta ylioppilaslehti 2 / 2023 37 A L A K U L T T U U R I Asiaton kysymys
kaupallista yhteistyötä? No mä en ole tehnyt kaupallista yhteistyötä Youtubessa, et en mä ole miettinyt tommosta asiaa. Mä olen pitänyt kaikki mun kanavat ilman kaupallista yhteistyötä. Helsingin Sanomien hiljattain julkaisemassa henkilöjutussa sinua verrataan Donald Trumpiin. Kehen tunnettuun henkilöön itse koet samaistuvasi? Ahhah! En mä koe samaistuvani mihinkään henkilöön tällä hetkellä! Oletko niin sanottu lumihiutale? En, mä otan kaikista ihmisistä vaikutteita ja yritän oppia niiltä. Sauli Niinistöltä esimerkiksi valtiomiesmäisiä neuvoja. Ulkomailta olen Macronia katsonut ja lukenut hänestä monta kirjaa. Retoriikka, jota Trump käyttää, ei se politiikka vaan retoriikka, millä tavalla se vie sen ajatukset läpi, sitä mä olen myös tutkinut. Haluat laillistaa nuuskan myymisen ja veneesi Belmont on kanadalaisen tupakkamerkin kaima. Mitä muita päihteitä nautit vapaaajallasi tai töissäsi? Päihdeliberaali ja tabuja tuntematon Ylioppilaslehti ei tuomitse. Mä en nauti oikein mitään. En tupakkaa enkä nuuskaa. Mun mielestä on vain typerää, että ruotsalaiset tienaavat nuuskalla Suomessa. Miksei me voida itse saada niitä verorahoja? Puolueohjelmassanne kerrotte, että ”Liikkeen politiikkaa eivät ohjaa ideologiat tai poliittinen peli”. Oletteko kaikkien ideologioiden yläpuolella? Ei me olla yläeikä alapuolella. Ideologiat ovat vanhanaikaisia ja ne tulevat jossain vaiheessa häipymään. Asiat pitäisi ottaa asioina ja ajatella Suomen parasta. Politiikkaa pitäisi tehdä asiantuntemuksen mukaan, ei ideologian. Eikö politiikka kuitenkin aina perustu jonkinlaiselle ideologialle? No luulisi, että Ylioppilaslehden toimittaja ymmärtää, että ideologiat ovat vanhanaikaisia. Politiikkaa pitää tehdä ihmisille ja Suomelle, ei omille kannattajille. Haluaisin tiedustella, vieläkö sinulla on tallessa se myssy, jonka mukaan olet saanut nimesi? Jollainen myös norjalaisella pikaluistelijalla Jalmar Johan ”Hjallis” Andersenilla oli? On tallessa. Olen tutkinut Tiktok-profiiliasi, ja olen valmis kirjoittamaan elämäkertasi, jos rahasta sovitaan. Okei, hehheheh. Se kuulostaa hyvältä. Mulla olisi aika paljon kerrottavaa. Seiska-lehden mukaan sinulla on ollut biiffiä ainakin tv:stä tutun Jethro Rostedtin kanssa. Jos minä teen sinun elämäkertasi, niin uhkaako meillekin tulla riitaa? Ei tuu, jos sä et kuseta mua rahassa. Joko Jethro maksoi velat? Ei oo maksanut velkoja. No voi helvetti. Haluaisitko lähettää tässä hänelle jotain terveisiä? No en mä halua lähettää. En mä kerro mitään. Nyt olisi vielä mahdollisuus kosiskella Ylioppilaslehden nuorta kohderyhmää äänestämään Liike Nytiä. 15 vuotta tätä maata on hallinneet vanhat puolueet, ja Suomen talous ei ole kehittynyt yhtään. Jos te haluatte, että talous kehittyy ja uudistuu, äänestäkää meitä. Me pannaan yhdessä vaalikaudessa talous kuntoon. Ja minkälaista taloutta se tietäisi opiskelijoille? Haluamme esimerkiksi vapauttaa tulorajat. Älytöntä, että on tulorajat tienaamiselle, parempi jos opiskelijat on ravintoloissa viikonloppuna töissä kuin asiakkaina. Riikka Purra Perussuomalaisten puheenjohtaja Perussuomalaiset on tuoreen Hesarin gallupin mukaan ensimmäistä kertaa äänestysiässä olevien nuorten suosikkipuolue. Mitkä ovat dänkeimmät meemit, joilla saatte nuoret äänestämään? Ömm, anteeksi mitkä meemit? Dänkeimmät meemit. Ää, tuota, itse en rakenna juurikaan meemejä, mutta mielelläni seuraan, miten perussuomalaisiin linkittyvät ihmiset niitä somessa jakavat. Nuoriin vetoavat ovat riittävän selkeitä, ja tietenkin huumori on aina tarpeen. Perussuomalaiset tosiaan osaa tehdä meemejä. On sanonta, että vasemmisto ei osaa. Pitäisikö Suomessa varjella perinteisiä perhearvoja sen sijaan, että emansipoidumme girlbosseiksi, kuten sinä ja minä? Riikka on lapsuutensa 12-vuotiaaksi asti elänyt äitinsä kanssa kahdestaan ja on kyllä ollut aina melkoinen girlbossi. Toisaalta kannatan perhettä ja perheyksikköä, oli se sitten minkälainen tahansa. En lainkaan näe näitä asioita toisiaan poissulkevina. Suomessa naisen asema on hyvä ja tasa-arvoinen, ja se on kaikille meille päivänselvä asia. We can. Yes we can. Suomi on ollut vuoroin Ruotsin, Venezuelan ja Pohjois-Korean tiellä. Millähän tiellä me olemme seuraavaksi? Voi jos saisin päättää, niin olisimme tietenkin hienon tulevaisuuden Suomen tiellä. Ruotsista voisimme ottaa monessa asiassa mallia. Esimerkiksi Ruotsin ilmastoja maahan muuttopolitiikka on huomattavasti järkevämpää ja maan julkinen talous on erittäin hyvässä kunnossa. Sitä avittaa muun muassa oma valuutta. Kerropas, millainen koulushoppailija olet. Yksi lapseni on mennyt muuhun kuin lähi kouluun. Sitten on haettu painotusluokalle ja päästykin sinne, ja perhe on jopa muuttanut alueelle, jossa on erityisen hyvä koulu. Tietenkään se ei ollut ainoa tekijä, mutta tällaisia asioita pääkaupunkiseudulla joutuu miettimään. Asteikolla 1–10, kuinka huolestunut olet, että Itä-Helsingistä, jossa ei puoluetoverinne mukaan ole turvallista liikkua koskaan, pääsee ihmisiä kulkemaan länsimetrolla aivan kotikuntasi Kirkkonummen rajalle? En ole lainkaan huolissani tästä. Itsekin metroa, tuota kyseistä länsimetroa, joka viikko käytän. Hyvä että toimii. Mitä haluaisit sanoa kaikille niille ” tietyistä maista tuleville” maahanmuuttajalapsille, joita syyllistit A-studiossa Suomen koulujen eriarvoistumisesta? Nyt voit patistaa heitä reipastumaan, ole hyvä. En koskaan syytä mistään maasta tulevia maahanmuuttajia, en sen paremmin aikuisia kuin lapsiakaan, en yksittäisiä yksilöitä. Minun kritiikin kohteena ja perussuomalaisten kritiikin kohteena on suomalainen maahan muuttopolitiikka. Persut syyttävät valtamediaa usein valehtelusta. Miten itse pidät Länsiväylässä työskentelevän puolisosi aisoissa ja totuuden tiellä? Onneksi kaikissa mediataloissa on asiansa osaavia journalisteja, joilla on vahva ammattitaito, eivätkä he anna poliittisten mieli piteidensä tulla työnsä väliin. Tunnen tällaisia toimittajia erittäin paljon ja mieheni on tietysti yksi näistä. Minun ei tarvitse pitää häntä aisoissa. Minä ajattelin jo hetken, että puhut nyt minusta, mutta puhutkin vaikutusvaltasi alla työskentelevistä toimittajista. Öh, heh, en tunne tuota sinun toimittajantyötäsi mutta toistaiseksi haastattelu on mennyt niin hyvin, että uskoisin sinunkin olevan asiasi osaava. Harmi tuottaa pian pettymys. Olisiko sinulla antaa minulle ohjeita totuudenmukaiseen julkaisemiseen? Öh, hah, hahhahhah, ei ole. Pysyn täällä politiikan puolella. Uskotko väestönvaihtoteoriaan? Kuka sitä väestöä vaihtaa? En ole koskaan perehtynyt tähän teoriaan. Puolueessanne suosittu teoria on ranskalaisen Renaud Camus’n luoma salaliitto teoria, jonka mukaan Euroopan väestö korvataan ylioppilaslehti 2 / 2023 38 Asiaton kysymys
kansoilla Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta liberaalin eliitin johdolla. Itse puhun siitä, mitä meidän väestöpohjassa tapahtuu, ja pohjaan väitteeni puhtaasti Tilastokeskuksen tilastoihin. En ole nähnyt perussuomalaisia tämän teorian suurina levittäjinä. Toki näinkin voi tapahtua. Todellisuus on paljon jännittävämpää kuin salaliittoteoriat. Onko perussuomalaisilla muita keinoja pitää ilmastonmuutos loitolla kuin pistämällä rajat kiinni? Me kannatamme niin taloudellisesti kuin teknologisestikin järkevää käyttökelpoista energiaja ilmastopolitiikkaa. Ohjelmassamme on hyvin sekä data että tutkimukset lähteistetty väitteillemme. Puhutaan hyvin paljon muusta kuin siitä, mistä meitä aina syytetään, eli impivaaralaisuudesta ja fossiilisten polttoaineiden ihannoimisesta, mikä ei pidä paikkaansa. Fossiilisista polttoaineista pitää päästä irti, mutta muistutamme seurauksista, joihin Suomen kunnianhimo verrattuna Euroopan unioniin ja kilpailijamaihin johtaa ja miten se vaikuttaa kotitalouksiin ja vientiteollisuuteen. Maria Ohisalo Vihreiden puheenjohtaja POV: kerjäläinen kadulla pyytää sinulta rahaa, mutta jos annat sitä, myöhästyt kokouksesta, jossa päätetään Suomen vihreästä siirtymästä. Jäätkö antamaan rahaa köyhälle vai riennätkö kokoukseen? Kyllä mä olen jäänyt antamaan rahaa. Saman hypoteettisen tilanteen tienristeykseen ajaa bensa-autolla perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen, joka lupaa kyyditä sinut kokoukseen, jolloin ehtisit antaa rahaa kerjäläiselle. Miten toimit – hyppäätkö autoon, vaikka se seisoisi tyhjäkäynnillä punaisissa valoissa sen aikaa kun kaivelet taskunpohjalta kolikkoa päihdeaineita varten? En hyppää autoon. Mä en oikeastaan tunne kyseistä henkilöä ollenkaan eikä ole tapana istua ventovieraiden autoihin. Avustajasi pyysi näitä kysymyksiä etukäteen nähtäväksi. Pelkäättekö te Ylioppilaslehden toimittajia? Hehheh, en suinkaan. Meillä voi olla yhden päivän aikana vaikka 12 haastattelua, pyöreää pöytää ja palaveria, niin pyritään valmistautumaan kaikkeen mahdollisimman hyvin. Puolueen puheenjohtajana sitä on yleispoliitikko ja varautunut kaikkiin mahdollisiin kysymyksiin. Olet puolueiden puheenjohtajista korkeimmin koulutettu. Annapa opiskeluun konkreettinen ja ytimekäs vinkki, joka ei ole adhd-lääkkeiden väärinkäyttö. Tämä oli varmaan välttelykäyttäytymistä, kun opiskelu tuntui vaikealta, mutta usein siivosin ensin ja sen jälkeen aloin kirjoittaa. Konkeettinen kaaos ympärillä tuntui välillä siltä, että se tulee myös työhön. Sain jonkinlaisen zeenin siihen tilaan, se auttoi mua. Zenistä puheenollen, kerrot Voi hyvin -lehdessä maadoittuvasi lenkillä ja l uonnossa. Oletko esoteerikko? Maadoittuminen kun on 2010-luvulla yleinen anti-kaupungistumisen käsite, joka viittaa luontomystiseen ideologiaan. Hehhehheh, tuota… Luonnossahan on kaikkea tosi mystistä, mutta tutkijataustaisena tiedän, että se on kaikki tutkittua ja biologien läpikoluamaa. Luonnon avulla pyrin saamaan ajatukset irti arjesta, olipa se sitten kävelylenkki Vanhankaupunginkoskella Lammassaaren pitkospuilla tai pyörälenkki Keskuspuistossa. Kuinka paljon sinua hävettää ja vituttaa kana tilojen mannekiinin Natalia Salmelan vierailu vihreiden puoluetoimistolla keskustelemassa ehdokkuudesta? Öööö… ei mulla ole tuohon mitään sanottavaa. Selvä. No miten meni oikeudenmukainen kestävyyssiirtymä noin niin kuin omasta mielestä turveyrittäjien kohdalla? Moni kunta ja alue on rakentanut sen varaan, että turvetuotanto tulee jatkumaan tästä iäisyyteen, mutta itse asiassa päästökauppa itsessään on jo ajanut turvetta alas. Turvealaa ei ole pystytty aiemmin tukemaan siinä murroksessa, joka heitä kohtaa. Tällä kaudella on yritetty nimenomaan näille ihmisille saada tukea, mahdollisuuksia muunlaiseen elinkeinoon, kun turve ei ole tulevaisuuden ala. Olet kertonut haaveilleesi lapsena poliisin ammatista. Ketä oppositiopoliitikkoa mieluiten pamputtaisit? Voit tulkita kysymyksen kuten haluat. Mä en harrasta pamputtamista. Jaa. Puolisosi toimii johtajana ST1:n uusiutuvan energian yksikössä ja on johtoryhmän jäsen. Erityisavustajasi meni ST1:n yhteiskuntasuhdejohtajaksi. Milloin näemme sinut ST1:llä? Hehheh, eiköhän mulla oo politiikassa tekemistä vielä tästä eteenpäin. Toivotaan! Kansalaiset päättävät keväällä, jatkuvatko ministerin hommat ja kansanedustajan hommat, ja mä olen kyllä sitoutunut puolueen puheenjohtajan tehtäviin tästä pitkälle eteenpäin. Kauanko kiusallinen hiljaisuutenne koulushoppailuasiassa vielä jatkuu, vai aiotteko hiljetä iäksi, jotta koulushoppailevat äänestäjänne eivät siirry kokoomukseen? Mä olen postannut jo tästä asiasta, kun kävin vanhassa koulussani Vuosaaressa. Me tullaan tarvitsemaan lisää tasaarvorahoitusta niihin kouluihin, joissa tarvitaan enemmän tukea oppilaille niille alueille, joissa on enemmän työttömyyttä ja matalampaa koulutustasoa. Tulemme tarvitsemaan pienempiä luokkakokoja ylipäätään. Tervetuloa tutustumaan koulutuspolitiikan avauksiimme. Matias Mäkynen Sdp:n varapuheenjohtaja Hyvää päivää ja onneksi olkoon puolueenne onnistuneesta brändiuudistuksesta! Demarit on ydinvoimavastaisempi kuin Vihreät ja sosialistisempi kuin Vasemmistoliitto! Kiitos. Se, että on asioista jotain mieltä, joskus tulkitaan tällä tavalla ääriajatteluksi. Tulkitsin sitä kautta, että Hesarin ympäristötentissä Ohisalo kannatti ydinvoimaa toisin kuin Marin, ja vaaliohjelmassanne taas velat kuitataan kasvulla. Marin ei jättänyt avointa valtakirjaa mille tahansa ydinvoimahankkeelle. Semmoisia fennovoimia ei enää tarvita uudestaan. Pelkkä leikkaaminen tai verojen korottaminen ei tule julkista taloutta pelastamaan. Löytyykö mitään leikattavaa? Julkisessa taloudessa matkakuluista tai hankinnoista voisi säästää satoja miljoonia. Sen sijaan näemme useiden miljardien säästöpotentiaalin siinä, että ihmiset elävät terveemmin. Jos onnistumme nostamaan alimman tuloviidenneksen neljännen eli seuraavan tuloviidenneksen terveyteen, säästämme yli 2 miljardia euroa vuodessa. Jos suomalaiset saataisiin yhtä terveeksi kuin ylin tuloviidennes, säästyisi 10 miljardia. Tämä on tehokkaampaa ja pitkäjänteisempää julkisen talouden tehostamista kuin jatkuvat leikkauslistat, joita on yritetty viimeiset 15 vuotta. Mukavaa, että Suomessa on halua hoitaa sairautta eikä vain terveyttä. Niin juuri näin. Vai oliko se just päinvastoin, että ylläpitää terveyttä eikä hoitaa vain sairautta. No varmaan sitten kun kuulumme kaikki siihen ylimpään tuloviidennekseen, josta puhuit. Mennäänpä asiassa tärkeämpään. Tulisiko vieraissakäynnistä saada kulukorvauksia? ylioppilaslehti 2 / 2023 39 A L A K U L T T U U R I
Ei. Millaisia tietoturvaohjeita antaisit Mika Lintilälle? Puolueenne vaaliohjelman tavoitteissa ei turvallisuus-kohdan alla ollut mainintaa kyberhyökkäyksistä tai rinnakkaiskäytöstä. Kannattaa huolehtia siitä, kuka viestejä lähettelee. Kenestä keskustalaisesta tekisit kostomeemin ja millaisen? No en kenestäkään. Häh?? No ei mitään kostomeemejä, aivan lapsellista. Lopeta!! Ei tuollasta pidä ehdottaa. Kai me täällä Ylioppilaslehdessä teemme uutisia lähinnä lapsille ja lapsenmielisille… No oletko huolissasi siitä, että demareiden äänet menevät hukkaan, kun helsinkiläiset vihervassarifeministit äänestävät Marinia, koska eivät tunne muita demareita saati muuta Suomea kuin Helsingin ja unohtavat Marinin olevan ehdolla Pirkanmaalla? En ole huolissani, ei tietenkään mene hukkaan! Jokainen ääni sdp:lle on ääni Sanna Marinin pääministeriyden puolesta. Jos haluaa Sanna Marinin tekemää politiikkaa, niin silloin pitää äänestää sdp:tä. Sitähän minä tässä teidän puolestanne huolehdin, että eiväthän ne äänet sdp:lle mene, jos väärästä vaalipiiristä kirjoittaa hänen numeronsa lippuun. Eivät henkilökohtaisesti hänelle, mutta ne menevät puolueelle. Sellainen meidän vaalijärjestelmämme on. No ei kyllä ole. Siinä menee ääni todennäköisesti eri puolueeseen. Vähän kuin silloin, kun perussuomalaisten kannattajat äänestivät vahingossa Mestarin sijaan skp:ta unohtaessaan, että Helsinki ja Uusimaa ovat omat vaalipiirinsä. Ah just joo, sä ajattelit että, ihmiset katsovat Marinin numeron ja äänestävät väärässä vaalipiirissä! Joojoo, okei. No kyllä ihmiset sen verran meidän vaalijärjestelmää tuntevat, että tarkistavat vielä vaalikopissa numeron. Ainakin sdp:n äänestäjät, kun he ovat kuitenkin vanhoja ja äänestäneet jo useamman kerran. Juuri näin. Bile-Marin on nostanut ay-liike-tylsän demarit taas mediaseksikkääksi puolueeksi. Toinen näkyvä hahmo teillä on BileIlmari. Millaisen lisänimen voisimme tässä antaa sinulle? Oletko Bile-Matias vai joku muu, mikä? Voin olla vaikka joku muu, mikä. Tai Bile-Matias, kaikki käy. Tykkään eniten bilettää festareilla. Teillä demareilla on ongelmana tuo saatanallinen asiallisuus ja tylsyys. Tässä olisi nyt mahdollisuus lähteä revittelemään. Mä annan sulle vielä mahdollisuuden. Joo se on kyllä ihan totta. Anna mahdollisuus. Kysy jotain hauskaa! Eihän tuollainen ryyppääminen ja rellestäminen ole edes hauskaa! Tuo on niin jotain ysäriä tai 2000-luvun alkua. Eli vedätkö huumeita mieluummin? Eeeen. Ei kai sekään… onko se nyt sitten se juttu, sekö on hauskaa? No ehkä minulla on mielikuvituksessa puutetta. Eikä ollut tarkoitus nyt tehdä tästä tällaista jauhojengijuttua ollenkaan. Ei mennä sinne. Miksi ehdokaslistoillanne ei ole Marinin lisäksi muita influenssereita? Me ollaan haettu ihmisiä, joita kiinnostaa vaikuttaa politiikan kautta asioihin, eikä lähdetty someinfluenssereiden kautta rakentamaan. Mutta onhan meillä muutama, Hellapoliisi ja @terapeuttiville (Ville Merinen). Niin, terapeutti-Ville! Voisiko hän auttaa teitä saamaan kuntoon välttelevän kiintymyssuhteenne keskustapuolueeseen? Ainakin häneltä voisi varmaan löytyä myötätuntoa ja apua vaikeiden tunteiden käsittelemiseen. Välttelevä kiintymyssuhde on aika kiinnostava analyysi. Ehkä se on viharakkaussuhde, mutta se ei varmaan ole kauhean analyyttinen termi psykoterapian näkökulmasta. Puhut Marinin aikanaan launchaamasta nelipäiväisestä työviikosta. Kertoisitko, mistä saamme 20 prosenttia lisää bussikuskeja, hoitajia ja kassoja, vai koskeeko työajanlyhennys vain ajatuspajojen ja viestintätoimistojen muutoksen tekijöitä ja creative strategisteja samalla kun plebeijit raatavat totuttuun tapaan? Myös suorittavasta työstä pystytään lisäämään tuottavuutta lyhentämällä työaikaa. Lähtökohta on ihmisten hyvinvoinnin ja työssäjaksamisen parantuminen. Se, että sairas poissaolot vähenisivät tai hyvinvointi paranisi olisi yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnille kannattavaa. Kyllä se koskee myös alipalkattuja ja suorittavia työtehtäviä. Uhkasitte taannoin kiertää suomalaisten kotiovilla kerjäämässä ääniä. Näinkö rekryätte lisää duunareita mahdollistamaan nelipäiväisen työviikon? Kyllä, ehdottomasti. Ihmisiltä tulee tosi hienoa palautetta ja hyviä kohtaamisia. Torille tulevat uskolliset soturit ja aktiivisimmat ihmiset, mutta duunareilla ei ole aikaa kierrellä toreja. Heitä pitää tavata siellä, missä he ovat. Esimerkiksi Iltalehden reportaasissa pariskunta törmäsi demareihin rappukäytävässä ja totesi, että hyvään aikaan lähdettiin. Tällaisia kohtaamisia. Joo, emme me tavoittele sadan prosentin kannatusta Suomessa. Se lienee realistista. Muistellaanpa vielä hetki menneitä: hiljattain SDP:n verkko sivuilta katosivat kuin pieru saharaan kaikki ennen vuotta 2018 julkaistut tiedotteet. Minkäslainen rinnakkaiskäyttö näiden nettisivuuudistusten taustalla vaikutti? En kyllä osaa sanoa, jotain vieraan vallan agentteja todennäköisesti on sieltä poistanut näitä. Eli osaatko kertoa, kuka sitä nappia painoi, että juuri vuosi 2018 oli se kriittinen vuosi, jota aikaisemmat postaukset ja Natoblogit katosivat? En, mutta kyllä mä suuntaisin katseeni eri ilmaansuntiin ja miettisin. Elina Valtonen Kokoomuksen varapuheenjohtaja Tervetuloa Ylioppilaslehden aikakoneeseen! On vuosi 2024 ja kokoomus on juuri valinnut historiansa ensimmäisen naispuheenjohtajan puoluekokouksessaan Tampereella. Onneksi olkoon! Miltä nyt tuntuu? Olette varmaan soittanut väärään numeroon. Viime aikaista feministisempi imago ei varmaan olisi kokoomukselle pahitteeksi, vai mitä veikkaat? Kokoomus on yksilöiden puolue ja sukupuoli on yksi ominaisuus, joka meillä kaikilla on. Asteikolla 1–10, kuinka huojentunut olet siitä, että pääsit Wille Rydmanista eroon? Wille Rydman teki omat päätöksensä ja toivotan hänelle kohtuullista vaalimenestystä. Et kuitenkaan liiallista? No toistanko sen, mitä sanoin. Ei tarvitse toistaa. Kenet puolueestasi luovuttaisit mielelläsi seuraavaksi perussuomalaisille ja kenet ottaisit takaisin vaihdossa? Kokoomuksessa on se hyvä puoli, että meillä on selkeä linja. Halutaan vapautta ja vastuuta ihmisille. Kaikki, jotka kokevat sen itselleen mielekkääksi, saavat liittyä joukkoon. Aiotteko te kokoomuksessa kohta keksiä jonkinlaisen vaaliteeman talouden puolella, vai aiotteko antaa perussuomalaisten ja demareiden päättää, miten velasta puhutaan? Ollaan julkaistu meidän kattava vaalija talousohjelma, joka johdonmukaisuudessaan pesee kilpailijoiden esitykset. Toivoisin, että demarit ja erityisesti perussuomalaiset ottaisivat laskentataulukot käteen ja näkisivät uudistamistarvetta Suomen maalle. Ja ehkä ylioppilaslehti 2 / 2023 40 Asiaton kysymys
vähän valoakin, eivätkä jumittaisi tunkkaisella 70-luvulla. Minkälainen velkakello oman olohuoneesi seinällä tikittää? Mä olen laittanut sen jo kellariin, että saa öisin nukuttua. Aika harva meistä aamuisin lähtee töihin paikkaamaan kestävyysvajetta että… kyllähän meidän pitää tehdä Suomesta sellainen maa, jossa jokaisella on omat unelmat, joita tavoitella ja jossa on taloudellisesti realistista tavoittaa mitä tahansa elämässään. Ollisiko sinulla vinkkejä veroparatiiseihin sijoittamiseen? (Syvä huokaus, päätteeksi naurahdus.) Kunhan noudattaa lakeja ja tekee parhaansa, niin siinä se, mutta en kyllä jakele minkäänlaisia vinkkejä. Asteikolla 1–10, kuinka paljon harmittaa, että voimaannuttavan Mimmit sijoittaa henkisen rahapuheen onnistuivat kaupallistamaan vihertävät someinfluensserit, kuten Natalia Salmela, eikä kokoomus? Nolla. Mun mielestä on aivan upeeta, kuka tahansa sen kaupallistaa. Toivoisin, että suomalaiset voimaantuisivat sijoittajina, ovat sitten miehiä, naisia tai mitä hyvänsä. Ihmisillä pitäisi jäädä enemmän säästöön ja olla mahdollisuuksia sijoittaa, että saisimme laajempaa kansankapitalismia tähän maahan. Myös Ylioppilaslehdellä on pitkä historia voimaannuttavan rahapuheen viljelijänä ja lasikattojen rikkojana. Vuonna 2013 Ylioppilaslehden toimitus sekä kakkasi housuun bussimatkalla Turkuun että ryntäsi kommandopipoissa naisilta kiellettyyn Pörssiklubin kirjastohuoneeseen. Kuusi vuotta myöhemmin Pörssiklubi hyväksyi yhdistykseensä ensimmäiset naisjäsenet. Millaisia tasaarvosaavutuksia kokoomus on tehnyt finanssimaailmassa? Viime kaudella kokoomuksen ajamana saatiin suomalaisille osakesäästötili. Erityisesti naiset lähtivät avaamaan itselleen ja mahdollisesti lähipiirilleenkin osakesäästötilejä. Sinut tunnetaan kovana talouskommentaattorina. Mitä mieltä olet pehmeistä arvoista? Se, että puhutte talouspolitiikan yhteydessä kovuudesta, kuulostaa aika pahalta. Heittäisin vastakysymyksen: Kuinka montaa miestä on pidetty kovana talouspuhujana tai talouspoliitikkona? Kymmenen vuotta sitten kehitin sellaisen perusturvamallin kuin perustili, joka on tilimuotoinen perustulo. Innovaatio, josta olen juossut ympäri maailmaa puhumassa. Mua ei ole ikinä Suomen rajojen ulkopuolella sanottu kovaksi talouspoliitikoksi. Tää on musta jännä luonnehdinta. Heh, lainasin tässä vain kollegoja. Heh heh, näinhän se menee. Jokainen journalisti on vapaa paitsi lähdekritiikkiin myös arvioimaan itse asioita. Touché. Jos saisit itse tässä arvioida minkälainen talouspuhuja olet, niin miten kiteyttäisit? Syy, miksi olen aikanaan lähtenyt politiikkaan, on poistaa näivettymistä ja yksilötason kahleita. Täällä on parasta kulkea keskitietä. Epäonnistuminen tai onnistuminen ei ole siinä määrin sallittua kuin pitäisi. Yhteiskunnan pitäisi aina saattaa uudestaan jaloilleen, mutta ei asettaa holhoukseen. Vaurastumisen ei pitäisi olla huono asia. Siitä hyötyy koko yhteiskunta. Ja viimeinen kysymys: mikä liberalismia vaivaa? Seksin puute. Vaikka mun mielestä siinä olisi kaikki elementit sille. Mun mielestä sillä on kaikki edellytykset, että sillä pelastetaan maailma. Lempiliberaaliseksiasento? Kaikki asennot, joissa voi tehdä liberaalia politiikkaa, kelpaavat mulle. Henrik Wickström Rkp:n varapuheenjohtaja God morgon och välkommen till Ylioppilaslehden elektjiuun telefonen! Anteeks nyt pätkäs, sano uudestaan. Sitä vaan, että GOD MORGON OCH VÄLKOMMEN TILL YLIOPPILASLEHDEN ELEKTJIOON TELEFONEN. Tusen tack. Jättefint att du ställde första kommentaren på svenska. Hienoa, että ruotsi näin hienosti taittuu. Juu, kyllä minä tuon verran ymmärsin. Nyt valitettavasti vaihdamme suomeen. Minä en tunne sinua, mutta tunnetko sinä Ylioppilaslehden? Olemmeko olleet jopa yhtä aikaa valtsikassa? Tunnen. Luin sitä, kun opiskelin Helsingin yliopistossa ja Åbo Akademissa. Olin ruotsinkielisessä valtsikassa eli Soc & komissa vuodesta 2013 vuoteen 2019. Mulla oli pitkä pätkä, kun olin töissä siinä välissä Finneerillä . Sitten tulin pahimpana koronakautena tekemään maisteria. Tiedän vain, että olet minua nuorempi menestyjä – 24-vuotiaana puolueen varapuheenjohtajaksi. Millä toisella elämän osa-alueella aiot seuraavaksi olla Suomen nuorin toiseksi tärkein tekijä? Hehhheheh, Ismo Leikola kun on saanut tittelin Suomen paras stand up -koomikko, niin mä voisin olla Suomen toiseksi paras, koska mä huvikseni kirjoitan stand upia. No heitäpä joku läppä alkuun. Tuota, tiedätkö milloin Viikkari teki alkoholinmyyntiennätyksensä? Silloin kun rkp:llä oli edellinen puolueristeily. Entäs sitten jos lähdetään tällaisella: suomenkielinen ja ruotsinkielinen opiskelija menivät Kaisa-kirjastoon… mitenkäs sitten jatkuisi? Öhkröhöm, ruotsinkielinen nuori haluaisi puhua, vaikka ei saisi, ja suomenkielinen nuori on heti kunnollinen ja hiljaa. Suomalaisnuorten koulutustaso on laskenut alle OECD-maiden keskitason. Oletko huolissasi omasta viiteryhmästäsi eli nuorisolaisista? Tosi huolissani ja todella ärsyyntynyt. Olemme oikein rakentamalla rakentaneet suoritusyhteiskunnan. Koronan aikana kun kirjoitin gradua, niin kyllä sen näki, että tosi moni nuori kärsi siitä, että oli kovat paineet valmistua nopealla aikataululla. Meidän täytyy käydä avointa keskustelua nuorten kanssa, että olemmeko rakentaneet järjestelmän, jossa nuoret halutaan saada piippuun ennen kuin täytetään 25. En voi olla epäilemättä, että tähän nuorisolaislehden haastatteluun on taktisesti tarjottu juuri gradunsa palauttanutta ex-valtsikalaista Anna-Maja Henrikssonin sijaan. Myönnätkö, että olette viisaita vai aiotko leikkiä tyhmää ja tietämätöntä? Hehheh, voin sanoa, että tämä tuli aika nopealla aikataululla mulle, sain eilen tästä tietää. Mutta olen tosi kiitollinen, että saan tämän tehdä, kun mä aina sanon puolueelle, että miksi mut aina laitetaan kaikkien eläkeläisjärjestöjen puoluepaneeleihin, että milloin mä saan puhua nuorille! Ratkeaisiko sote-alueiden rahapula sillä, jos ryhtyisimme ruotsinkielisiksi? Ruotsinkielinen väestöhän on jonkin verran suomenkielistä terveempää. En usko. Itse en kaksikielisenä näe tätä vastakkainasettelua laisinkaan. Mikä helpotus. Minun elinaikanani hallitus on muodostettu ilman rkp:ta vain kerran. Minkäslaisia tsemppineuvoja antaisit esimerkiksi keskustalle, jota jo toinen peräkkäinen kausi hallitusvastuussa näyttää kovasti painavan? Koskaan ei saa myydä omaa ideologiaansa, eli perusarvoja. En halua suoraan lähteä arvostelemaan toista puoluetta. Tiedän, että kun on puolue, joka on keskustaliberaali niin kuin rkp on, ja mielletään poliittisesti keskikentälle, niin se ei ole aina helppoa. Yksi, mistä me halutaan pitää kiinni, on koulutus. Siitä ei saa lähteä leikkaamaan. Jos katsoo Sipilän hallituksen touhua, niin silloin leikattiin monessakin kohtaa ja lopputulos nähdään haasteina opetussektorin sisällä. Eli teetkö tässä koulutuslupauksen? Koulutuksesta ette lähde leikkaamaan, jos menette hallitukseen? Rkp:n lähtökohta on se, että koulutuksesta ei saa lähteä leikkaamaan. ylioppilaslehti 2 / 2023 41 A L A K U L T T U U R I
Eli teet koulutuslupauksen. No… kyllä teen tällaisen muodollisen lupauksen, että se lukee meillä tietysti vaaliohjelmassa. Me halutaan Suomeen kasvua. Tässä mun on pakko kehua vaikkapa EK:ta, joka sanoi suoraan, että koulutuksesta leikkaaminen on väärin, jos halutaan Suomeen kasvua. Johtuuko se, ettet halunnut arvostella tässä haastattelussa muita puolueita siitä, että ei ole mitään poliittista linjausta, aatetta tai toimea, jonka vuoksi ette lähtisi hallitukseen ihan kenen tahansa kanssa? Onko kuka tahansa rasisti sopiva hallituskumppani kaltaisillenne opportunisteille? Hahhahhah, nyt laitoit oikein kunnon kysymyksen pöytään. Kyllä nyt tuota, hahhah, kyllä meillä on oma vahva arvomaailma: puhutaan vapaudesta, yhdenvertaisuudesta, tasaarvosta. Eli emme lähde sellaiseen hallitukseen, jossa näitä arvoja ei haluta kunnioittaa. Monet haluavat verrata tätä perussuomalaisiin, mutta ei meitä vain arvot siinä erota, vaan myös keinot. Yrityksillä on huutava työvoimapula, tarvitsemme lisää työperäistä maahanmuuttoa, ja tässä rkp:n ja perussuomalaisten keinot ovat aika erilaisia. Sinua on luonnehdittu Suomen Kuivalehdessä Suomen suosituimmaksi porvariksi. Ketä itse luonnehtisit Suomen ärsyttävimmäksi vihervassariksi? Minua eivät toiset poliitikot ärsytä. Mä en osaa sanoa tässä ketään. Mulla on tosi hyviä ystäviä, jotka kuuluvat vaikkapa vasemmistoliittoon ja sanovat olevansa vahvasti vasemmalla, mutta ei minua se ärsytä. Eihän politiikassa ihmiset riitele, vaan mielipiteet ja aatteet. Sinä olet kyllä epäilyttävän hyväntuulinen. Minusta ihmiset, joiden mielestä kaikki muut ihmiset ovat kivoja, ovat epäilyttäviä. Mutta ehkä se kertoo enemmän omasta ahdasmielisyydestäni. Jos puhutaan vaikkapa niistä perussuomalaisista, niin kyllä, olen keskustellut myös Riikka Purran kanssa, kun hän on Kirkkonummelta ja mä olen Inkoosta, vaikkapa siitä, millaiselta ne omat pihan työt näyttävät siellä. Kyllä poliitikotkin ovat ihmisiä. Juuri siksi minä olen tähän juttuun haastatellut jopa Riikka Purraa. Lobbaat mielelläsi rantarataa. Kuka siellä Turussa asuu, ja ketä niin kovasti haluat päästä tapaamaan? Mulla on paljon turkulaisia ystäviä, ja tykkään viettää aikaa siellä, Turku on hieno kaupunki. Nyt kun Suomen tavoitteena on olla ensimmäinen hiilineutraaliustavoitteen saavuttanut hyvinvointivaltio, niin se edellyttää järkevää raidepolitiikkaa. Helsingin ja Turun välinen junaliikenne pitäisi saada paremmaksi ja nopeammaksi. Sinä kun olet näyttelijä, niin mistä tiedän, että et valehdellut koko haastattelun ajan? Vai onko naamiot jo riisuttu? Kyllä tässä ihan Henrik on puhunut suoraan, ja rehellisesti olen pyrkinyt vastaamaan näihin monivivahteisiin kysymyksiin, joita olet esittänyt! Olen näytellyt kesäteatterin lavoilla, mutta se on jäänyt koronan aikaan taustalle. Ehkä teen jossakin vaiheessa comebackin. Me tulemme sitten ilmaisilla lehdistölipuilla koko toimituksen voimin katsomaan. Loistavaa. Li Andersson Vasemmistoliiton puheenjohtaja Tervehdys toveri Andersson. Terve. Jos voisit syödä rikkaat, tarjoilisitko annoksen puolueellesi paistettuna, keitettynä, grillattuna vai raakana? Ei väliä, kunhan kaikille riittää tasapuolisesti ja jokainen saa riittävästi syötävää. Vieläkö kannatat Antifa:ta, kun sinulla oli läppärissä se tarrakin? Minä kannatan kyllä antifasismia ja vastustan rasismia ja fasismia kaikissa muodoissa. Kyse on aatteista ja ideologioista, eikä yksittäisistä järjestöistä tai toimijoista. Tuleeko läppäriisi Nato-tarraa? Ei tule Nato-tarraa läppäriin. Kritisoitte Twitterissä hiljattain Ylen koulukonetta ja ojensitte mediaa oikeanlaisesta tiedonvälityksestä. Opetushallitus jopa pyysi, ettei Yleisradio julkaisi koulukohtaisia tietoja. Mitä toivoisit minun jättävän tästä haastattelusta pois? En halua sellaisia ohjeita antaa. Minusta olisi varsin tervettä, jos myös media olisi valmis käymään julkista keskustelua liittyen uutis toiminnan eettisiin kysymyksiin. Kukaan ei ole yrittänyt estää koulukoneen julkaisupäätöstä, mutta kyse on tiedosta, joka julkaistaan ilman minkäänlaista kontekstualisointia ja ilman, että on riittävästi huolehdittu lasten yksityisyydensuojasta. Helsingin Sanomat uutisoi juuri, että yli 90 prosenttia työttömistä on täyttänyt ”työnhakuvelvollisuutensa”, jonka langetitte heille viime vuoden toukokuussa osana ”pohjoismaista työvoimapalvelumallia”. Millaisia tsempaattisia terveisiä haluaisit lähettää työttömille? Vasemmistoliitto tulee seuraamaan erittäin tarkasti, miten mallin toimeenpano sujuu. Tämä ei ole suunta, johon haluamme työttömien palveluita kehittää, mutta pidämme kuitenkin tätä mallia varsinkin yhdistettynä siihen, että karenssit saatiin lyhenemään ja lieventymään, parempana kuin esimerkiksi leikkauksia työttömyysturvaan. Sanan ”nordic” lisääminen minkä tahansa työttömien kyykytyskäytännön loppuun tekee siitä yllättäen eettisen ja trendikkään, eikö vain? Suomi ei ole juurikaan harrastanut pohjoismaista ajattelua työllisyydenhoidossa. Siltä osin toivoisin Suomen kulkevan pohjoismaalaisempaan suuntaan, että enemmän panostettaisiin siihen, että ihmisillä on mahdollisuuksia myöskin henkilökohtaiseen tukeen ja opastukseen sekä parempia mahdollisuuksia kouluttautua. Suomessa ollaan enemmän fiksoituneita erilaisiin rankaisumekanismeihin ja karensseihin, joita nyt onneksi saatiin lievennettyä. Vasemmiston riveissä eduskuntaan hakee hyvä tuloisia näyttelijöitä, jalkapalloilijoita ja keskusteluinfluenssereita, kuten Riku Nieminen, Timo Furuholm ja Kaarle Hurtig. Onko tarkoitus käännyttää viimeisetkin duunarit äänestämään perussuomalaisia ja houkutella heidän tilalleen keskivertowestendläisiä? Ei. Kertoo nyt kyllä vähän toimittajan suhteellisen asenteellisesta kysymyksenasettelusta, jos otetaan muutama ehdokas vain Helsingin piirin listalta (toim. huom . Furuholm on ehdolla Varsinais-Suomen vaalipiirissä.) Meillähän on valtakunnallisesti erittäin laaja joukko esimerkiksi sosiaalija terveydenhuollossa ja koulutuksessa työskenteleviä. Duunareita ovat myös monet kulttuurialan ammattilaiset ja tutkijat, eli ei ole myöskään fiksua määritellä duunariutta liian ahtaasti. Timo Furuholmin 55 tuhannen euron vuosituloihin kiinnitin tässä huomiota. Kerroit vuosi sitten HS vision haastattelussa, että tulevat eduskuntavaalit ovat viimeisesi puheenjohtajana. Aiotko hypätä konsulttibisnekseen vai tehdä gradun valmiiksi? Itse asiassa ajattelin tehdä graduni valmiiksi loppukevään aikana heti eduskuntavaalien jälkeen, joten vastaan: aion tehdä graduni valmiiksi. Sepä hienoa, sillä sen lisäksi, että olen Ylioppilaslehden politiikan erikoispäätoimittaja, olen myös valtiotieteiden maisteri ja myyn mielelläni valmennusta molempien tavoitteiden saavuttamiseksi. Kiitos tiedosta. ylioppilaslehti 2 / 2023 42 Asiaton kysymys A L A K U L T T U U R I
Takaikkuna ylioppilaslehti 2 / 2023 43 T E K S T I Anni Härkönen Palstalla kurkistetaan yliopistoon. VUOSISADAN VUOSISADAN puolivälissä Jansson tunnettiin paremmin taidemaalarina kuin kirjailijana. Pari vuotta ensimmäisen Muumi-teoksen ilmestyttyä, vuonna 1947, Jansson maalasi ensimmäiset 24 koristemaalausta Domus Academica -talon hissejä ympäröiviin lasikehyksiin. Muumit eivät olleet menestys heti syntyessään, mutta siitä välittämättä taiteilija ujutti muumeja myös seinämaalauksiinsa. Muutamaa vuotta myöhemmin Jansson maalasi Domus Academican C-talon rappukäytävän seiniin kahdeksan maalausta lisää. Niistä neljä on säilynyt nykypäivään saakka. Seinämaalauksissaan Jansson ei häpeillyt toistaa jo kertaalleen käyttämiään aiheita. Esimerkiksi C-talon aulassa oleva seinämaalaus tenttimateriaalien ääreen nukahtaneesta ylioppilaasta muistuttaa erehdyttävästi Janssonin pari vuotta aiemmin Karjaalla sijaitsevaan koulurakennukseen tekemää seinämaalausta kirjan ääreen nukahtaneesta koululaisesta. Taiteilijan ikonisimpia seinämaalauksia ovat hänen Helsingin kaupungintaloon maalaamansa freskot Juhlat kaupungissa ja Juhlat maalla (1947). Nykyään ne ovat esillä Helsingin taidemuseo Hamissa. Etelä-Pohjanmaalla Teuvalla sijaitsevaan kirkkoon Jansson maalasi 50-luvulla alttaritaulun Kymmenen neitsyttä . Kirjeissään hän moitti kirkon maalausolosuhteita viluisiksi ja haaveili eteläpohjalaisten lakeuksien sijaan istuskelemisesta pariisilaisravintoloissa taiteilijaystäviensä kanssa. Lähteet: Tuula Karjalainen: Tove Jansson – tee työtä ja rakasta. Tammi, 2013. Juha Järvelä: Tove Janssonin Helsinki. Minerva kustannus, 2021. Erik Kruskopf: Kuvataiteilija Tove Jansson. WSOY, 1992. Piilomuumeja rappukäytävissä uonna 1952 taiteilija Tove Jansson teki jotain, mistä kolmekymppiset vailla vaki työtä voivat nykyään vain haaveilla: hän osti vuokra-asuntonaan ja ateljeenaan toimineen huoneiston Kaartinkaupungista. Ullanlinnankatu 1:ssä sijaitsevaa asuntoa varten hän otti 1 200 000 markan (nykyrahassa noin 44 000 euroa) pankkilainan kymmeneksi vuodeksi. Velka piti maksaa, eikä taiteilija ollut erityisen varakas. Lainanlyhennyksiään hän rahoitti tekemällä tilaustöinä seinämaalauksia, tai monumentaalitaidetta, kuten taidepiirit teoksia kutsuvat, eri puolille Suomea. Osansa Janssonin siveltimenvedoista saivat myös Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan uudet opiskelijatalot Etu-Töölössä. Sotien jälkeen ylioppilaskunta rakennutti taloja Leppäsuonkadulle vastatakseen ylioppilaiden hälyttävään asuntopulaan. V K U V A P au li in a N yk än en Tove Janssonin maalauksia on säilynyt myös Leppäsuonkatu 7:ssa sijaitsevassa opiskelijatalon kerhohuoneessa.
J A A Me Vihreät olemme ainoa puolue, joka laittaa luonnonsuojelun ja ilmastonmuutoksen torjunnan kaiken muun edelle politiikassaan. Me haluamme pelastaa Suomen metsät ja lopettaa turkistarhauksen. Emmekä halua, että enää euroakaan valtion rahoja laitetaan fossiilisiin polttoaineisiin, vaan haluamme panostaa puhtaaseen ja päästöttömään energiaan. Haluamme, että jokainen voi rauhassa elää nuoruuttaan ja etsiä itseään. Aina ei tarvitse tietää, mitä tekee isona, vaan on ok myös muuttaa elämänsä suuntaa. Me teemme töitä sellaisen Suomen eteen, jossa jokainen pääsee opiskelemaan, opintoraha on 100 euroa suurempi ja opinnoista työllistyy sujuvasti. Meidän on panostettava koko koulutusjärjestelmään, jotta Suomella on eväät 2030-luvulla pärjäämiseen. Kun paineet ja huolet kasvavat liian suuriksi kantaa yksin, on saatava helposti apua mielenterveyspalveluista. Jokaisen on saatava harrastaa, käydä koulua ja olla oma itsensä ilman, että joutuu pelkäämään syrjityksi tulemista tai ikäviä kommentteja omasta taustasta. Mainoksen maksaja: Vihreät SUOJELE ELÄMÄÄ. ÄÄNESTÄ. Suomessa on 2667 uhanalaista lajia ja ilmastokriisi kiihtyy. Ennakkoäänestys Kotimaassa 22.–28.3.2023 Ulkomailla 22.–25.3.2023 Vaalipäivän äänestys 2.4.2023 kello 9.00–20.00