YLIOPPILASLEHTI nro 6 / 2023 saisiko olla muuta? s. 12
Suunnitellut työelämäheikennykset koskevat meitä kaikkia: irtisanomisen helpottaminen, sairastamisesta rankaisu ja ikuiset määräaikaisuudet. Lisäksi suomalaisen työelämän yhdessä sopimisen kulttuuria ollaan ajamassa alas. Ammattiliitto Pro ajaa ihmisen kokoista, inhimillistä työelämää – liity liittoon nyt. proliitto.fi @proliitto @Proliitto @proliitto
Kuuma maa, conscious bikinit K U V A A av a E ro n en OLEN OLEN aina inhonnut sanaa ilmastoahdistus . Termi kuulostaa siltä kuin se olisi varta vasten keksitty, jotta minä keskeiset länsimaalaiset voisivat kääntää jälleen yhden asian koskemaan ensisijaisesti omia tunteitaan. Alkujaan termi juontuu psykologiasta. Yksilön kan nalta on varmasti hyödyllistä, että ahdistukselle on nimi ja sitä hoidetaan. Hoitamalla ilmastoahdistusta eikä ahdistuksen juurisyitä korjaamme kuitenkin ihmiset takaisin ostovoimaisiksi kuluttajiksi, vaikka tavallaan olisi parempi saikuttaa töistä kuin osallistua suurimpaan osaan markkinoiden kulutusjuhlista. TÄMÄN TÄMÄN lehden kansijuttu käsittelee kiertotaloutta. Kierto talouden idea on, että tuotteiden elinkaari pite nee ja jätteen määrä vähenee. Tavarat pysyvät kierros sa pidempään. Jutun luettuani totesin, että ainut mikä tässä talou dessa todella kiertää on itseään toistava kierto talouspuhe. Suomi brändää itseään kiertotalouden edelläkävijänä samalla kun jätteen määrä sen kuin kasvaa. Tuottamamme yhdyskuntajätteen määrä on noussut kymmenessä vuodessa yli viidenneksellä, toimittaja Alma Onali kertoo jutussaan. Vuonna 2021 se oli 3,5 miljoonaa tonnia. Tuolloin yhdyskuntajät teen määrä per asukas oli Virossa 395 kiloa, Ruotsissa 418 kiloa ja Suomessa 609 kiloa. Yleinen trendi EU:ssa on päinvastainen kuin Suomessa. Jätettä syntyy aiem paa vähemmän. Kotitalouksien osuus on kuitenkin vasta pieni kik kare suomalaisten koko läjästä. Eniten jätettä syntyy kaivos ja rakennusteollisuudesta. Avolouhosten ko vaan maahan kiertotalouden kaunis ajatus ei ole vielä juurtunut. TAITAA TAITAA olla niin, että ahdistuneet yksilöt ovat ymmär täneet parhaiten ylikulutuksen vaarat. Ylen kysely tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista kannattaa järeitä ilmastotoimia. Suuryrityksille ne ovat tähän mennessä tarkoitta neet kuluttajan vaikeilla tunteilla rahastamista. Kun vaikkapa H&M brändää pikamuotiaan kiertotalouden termein, viesti on suunnattu yksilölle. Anna vanhat vaatteesi kiertoon, saat alennusta uusista! Sinulla on oikeus ilmaista itseäsi, tilaa second handina Sellpystä! Sellpynkin suurin omistaja on sama Hooämmä, jonka tarkoitus on viherpestä yksilön huono omatunto takai sin yli kulutuskuntoon. Ei riitä, että collection on conscious . Kulutusta pitää vähentää, ja kiertotalous viedä sinne missä sitä eni ten tarvitaan, eli kotitalouksien ulko puolelle. Eko katastrofin hidastamiseen tarvitaan yhteiskunnan kaik kia sektoreita halkova järjestelmämuutos. Ketkä suurenevaan läjään voivat vaikuttaa? Kenen tässä eniten pitäisi ahdistua? Käännä sivulle 12. A D I L E S E V I M L I ylioppilaslehti 6 / 2023 3 Pääkirjoitus
PÄÄTOIMITTAJA PÄÄTOIMITTAJA Adile Sevimli @adilesev ART DIRECTOR ART DIRECTOR Pauliina Nykänen TOIMITUSSIHTEERIT TOIMITUSSIHTEERIT Eveliina Mäntylä @evsum Petri Jääskeläinen @KmyBeat TEKIJÄT TEKIJÄT Aava Eronen, Eveliina Lempiäinen, Annika Luukko, Lotta Närhi, Alma Onali, Karoliina Paananen, Jaakko Pallasvuo, Olga Palo, Oona Pohjolainen, Antti Pokkinen, Evi Rinkinen, Sonia Zaki KIITOKSET KIITOKSET Postiauto Citroën C4 KANNEN KUVA KANNEN KUVA Jaakko Pallasvuo, yhteistyössä tekoälypohjaisen kuvageneraattorimalli DALL·E 3:n kanssa PERUSTETTU 1913. PERUSTETTU 1913. 110. vuosikerta. Ylioppilaslehden kustannus Oy on Aikakausmedian sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. SÄHKÖPOSTIOSOITTEET SÄHKÖPOSTIOSOITTEET etunimi.sukunimi @ylioppilaslehti.fi SOMESSA SOMESSA @ylioppilaslehti KÄYNTIJA KÄYNTIJA POSTITUSOSOITE POSTITUSOSOITE Leppäsuonkatu 9 B 00100 Helsinki TILAUKSET JA TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET OSOITTEENMUUTOKSET www.ylioppilaslehti.fi/ tilaajapalvelut MEDIATIEDOT MEDIATIEDOT www.ylioppilaslehti.fi/mediatiedot KUSTANTAJA KUSTANTAJA Ylioppilaslehden kustannus oy Toimitusjohtaja Leea Tolvas, leea.tolvas@ylva.fi PAINO PAINO Printall AS, Tallinna, Viro ISSN 0355-9246 ISSN 1458-445X (verkkolehti) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä palauta sitä. SEURAAVA NUMERO SEURAAVA NUMERO ilmestyy 8.2.2024 Vallan sylihauvat K U V A A av a E ro n en K U V A N iin a U u sit al o Alma Onali on toimittaja ja väitöskirjatutkija, joka on kiinnostunut muovin suhteisuuksista ja yhteiskunnan enemmän-kuininhimillisistä ulottuvuuksista. Sivulta 12 alkaen löydät hänen juttunsa jätteestä ja kiertotaloudesta. Jaakko Pallasvuo on Helsingissä asuva kuvantekijä ja kirjoittaja. Tämän Ylioppilaslehden kansijutussa hän kokeili kuvittamista yhdessä tekoälymalli DALL·E 3:n kanssa. JOURNALISMI JOURNALISMI ei voi langettaa tuomioita, mutta asioista pitäisi puhua sellaisina kuin ne ovat. Silottelu palvelee vallan väärinkäyttäjiä. Vallan vahtikoira ideaalin mukaan median pitäisi paljastaa suh murointi, tuoda esiin valtasuhteet ja vahingollinen vallankäyttö sekä olla kansalaisten puolella. Uutiset Gazasta ovat saaneet minut kyseenalaistamaan tämän jalon tavoitteen siitäkin huolimatta, että tilannetta kuvataan ”moni mutkaiseksi” ja ”tunteita herättäväksi”. Median sotapelimäiset jutut Gazan tunnelikäytävistä etään nyttävät lukijan siitä, mikä on varsin yksinkertaista: kuolleista palestiinalaisista, maan tasalle pommitetuista sairaaloista ja niistä helvetillisistä oloista, joissa ihmiset ovat loukossa. Hamasin terroriiskua ei hyssytelty. Siitä puhuttiin Helsingin Sanomissa muiden eurooppalaisten ja amerikkalaisten medioiden tavoin ”murhaamisena” ja ”verilöylynä”, kun taas Israel ” iskee voimalla” ja ”kohdistaa iskuja” Gazaan. Gazasta otetuista satelliitti kuvista HS väliotsikoi: ”Israel on raivannut alueita Gazan pohjois rannalla” ja ”uudet reitit halkaisevat Gazan kahtia”. Neutraalit sanat muuttuvat irvokkaiksi. Israelin armeija on tuhonnut alueen har maaksi joutomaaksi, mutta lukijan pitäisi tarkastella ”uusia reittejä”? Historiattomat ja neutraaleina esitetyt jutut Gazasta hyödyttävät välillisesti Israelin agendaa. Se voi pommittaa viis veisaamatta kan sainvälisistä ihmisoikeuslaeista. Gazaa käsittelevässä tutkimuksessa pitää puhua kolonialismista, apartheidista, etnisistä puhdistuksista ja kansanmurhasta, kirjoittaa konfliktia tutkinut tutkijatohtori Tiina Järvi Maailman Kuvalehden kolum nissaan. Mediassa termit näkyvät harvoin. Kansanmurha on kansainvälisessä oikeudessa määritelty rikos. Siksi media voi käyttää termiä itsenäisesti vasta silloin, kun oikeus järjestelmä on langettanut tuomionsa. Tämä ei kuitenkaan estä toimituksia tutkimasta, täyttyvätkö Gazassa kansanmurhan tunnusmerkit. Aluksi median pitää muuttaa narratiivinsa sotateknisestä pelistä valtavaan humanitääriseen krii siin, joka ei pääty viimeisenkään pommin pudottua. E V E L I I N A M Ä N T Y L Ä Eveliina Mäntylä sijaistaa Ylioppilaslehden toimitussihteeriä. 4 Tekijöinä Toimitukselta
Vä hem män uutisia Sivutoimista viherpesua Hard rock hallelujah PÄ ÄKIRJOITUS s. 3 Pikkukikkareita KULTTUURI s. 26 Näkökulma: Miksi hylkäsin romcomit? 3 x joulukauhu Kolumni: Olga Palo Ruumiin avaus S. 12 S. 8 Ä ÄRISÄ ÄENNUSTE s. 6 Joulupuu on nakerrettu ALKUPALA s. 7 Joulunpunaista ulostetta ALAKULTTUURI s. 30 YLextra: toimittaja testaa YLtesti: kansalaisuuskoe YLjoulu: lahjapostia Top10 Asiaton kysymys: presidenttitentti TOIMITUKSELTA s. 4 Sota peliksi Enemmän alak ult tuu ria TAKAIKKUNA s. 43 Tappava kirjailijakunnianloukkaus ylioppilaslehti 6 / 2023 5 Tässä lehdessä A L U K S I P I T K Ä T L O P U K S I
Palstalla ekokriisi näkyy. K U V A P au lii n a N yk än en Niin metsä vastaa kuin sitä lämmittää T E K S T I Lotta Närhi LOTTOVOITTO. LOTTOVOITTO. Siltä ilmastonmuutoksen vaikutukset metsäteollisuuteen ensin kuulostavat. Kun ilmasto lämpenee, Suomen kasvukausi pitenee, ja ilman hiilidioksidipitoisuus kohoaa. Muutos kiihdyttää metsien kasvua. Metsille on tarvetta, sillä fossiilisista raakaaineista tehdyt muovipakkauk set ja polttoaineet halutaan korvata puusta tehdyillä. Vaikuttaa siltä, että Suomen metsissä on tulevai suudessa yhä enemmän puuta, ja puutuotteille yhä enemmän kysyntää. Torille? LUONNONVARAKESKUS LUONNONVARAKESKUS Luken tutkimuspäällikön Markus Melinin mukaan lottovoittoa ei ole näkö piirissä, sillä ilmaston lämmetessä myös metsätuhot lisääntyvät. Riskeistä merkittävimpinä Melin pitää tuho hyönteisiä ja sienitauteja. Lämmössä ne lisääntyvät tehokkaammin ja leviävät pohjoisemmaksi. Me lin mainitsee esimerkkeinä KeskiEuroopan ja Ete läRuotsin: ”Siellä tuhot ovat olleet mittakaavassa, jota ei aiemmin osattu edes kuvitella.” Sään ääriilmiötkin lisääntyvät. Vuoden 2021 kesän kuivuus aiheutti metsäpaloja esimerkiksi Kala joella. Talvisin puiden rungot ja oksat katkeilevat poh joisessa, kun kosteus lisääntyy ja lumikuormat käy vät painavammiksi. Etelässä tuuli kaataa enemmän puita, sillä routa ei enää ankkuroi juuria maahan. Puuta kaatuu, palaa ja kuolee. ILMASTON ILMASTON lämpeneminen yhtäältä kiihdyttää met sien kasvua ja toisaalta lisää metsätuhoja, jotka pyyhkivät kasvuikäistä puustoa matalaksi. Mitä ilmastonmuutos tekee puun kokonaismäärälle? Tutkimusten mukaan metsätuhojen lisäänty minen voi ainakin osittain kumota lämpenemisen positiivisen vaikutuksen metsänkasvuun Suomes sa. Tarkempia kokonaisarvioita ei ole, sillä metsätuhojen mittakaavaa on vaikea ennustaa. Toistaiseksi ilmastotavoitteet rajoittavat – tai niiden pitäisi rajoittaa – puun käyttöä akuutimmin kuin varsinainen ilmastonmuutos. Suomen ympä ristökeskuksen johtava tutkija Sampo Soimakallio on laskenut, että puuta saisi jatkossa hakata enim millään 55–65 miljoonaa kuutiota vuosittain. Laskelma perustuu ilmastolakiin, jonka mukaan Suomen hiilinielun pitää vuonna 2035 olla yhtä suuri kuin päästöjen. Käytännössä hiilineutraalius tavoite ei kuitenkaan ole niin tärkeä, että teolli suutta olisi kielletty hakkauttamasta puuta mielin määrin. Viime vuonna puuta hakattiin 75 miljoo naa kuutiota. Hakkuiden vuoksi metsänielu on tavoitteesta pahasti jäljessä. Lisäksi ilmastonmuutos on heiken tänyt nielua voimistamalla maan turvekerroksen hajoamista suometsissä. Hajoava turve vapauttaa suuren hiilivarastonsa ilmaan. Lämpeneminen siis vaikeuttaa lämpenemisen hillintää. Metsäteollisuudelle noidankehä on viheliäs. Metsien hiilinielun nopea vahvistaminen edellyt tää puunkäytön hillitsemistä, ja turpeen päästöjen voimistuessa tämä muutostarve kasvaa. ILMASTONMUUTOKSEN ILMASTONMUUTOKSEN hillinnän lisäksi myös siihen sopeutuminen muuttaa metsäteollisuutta. Luken Markus Melin sanoo, että jatkossa teollisuus jou tuu miettimään kuusen saatavuutta, sillä kuusi on jo nyt kärsinyt kuivuudesta ja tuholaisista merkittä västi. Toisaalta lehtipuut tulevat pärjäämään parem min, joten niille voi kehittää lisäkäyttöä. Tuhoriskien minimoimiseksi metsien hoitoa pitäisi kehittää monimuotoisuutta edistävään suun taan. ”Monimuotoisuudeltaan köyhä metsä on tuhoille kaikkein alttein”, Melin toteaa. Lottovoiton sijaan ilmastonmuutoksesta voisi puhua uhkapelinä, jonka riskit metsissä määrää kirves. ylioppilaslehti 6 / 2023 6 Äärisääennuste
K U V A P au lii n a N yk än en Persimon Pirtsakan oranssi persimon kuuluu joulupöydän vakiohedelmiin, vaikka tieteellisesti se luokitellaan marjaksi. Persimon tunnetaan makeudestaan, mutta liian aikaisin syötynä herkku ei hivele makuhermoja. ”Jos se ei ole kypsä, maku piinaa miehen suun sekaisin”, kuvaili 1600-luvulla englantilainen tutkimusmatkailija, kapteeni John Smith kokemuksiaan syötyään persimonia Amerikassa. Persimonin syömisestä voi jäädä suuhun tympeä maku, joka johtuu persimonin korkeasta tanniinipitoisuudesta. Terveystubettajat väittävät persimonien voivan jopa tappaa syöjänsä tanniineillaan. Ei kuitenkaan ole todennäköistä, että joulu aterialla saisi syötyä itsensä hengiltä persimoneja ahmien. Lanttu Lantun – tuon Pohjolan appelsiiniksi kutsutun, pierulta haisevan C-vitamiinipommin – kuuluisi olla Suomen kansallisjuures. Palkittu tutkija, kasvi genetiikan dosentti Hannu Ahokas on todentanut, että lanttu on ”riidattomasti Suomesta”. Siis siitäkin huolimatta, että ruotsalaiset väittivät pitkään lanttua omakseen. Jatko sodassa suomalaisille sotilaille syötettiin rutkasti C-vitamiinia sisältävää lanttua, ettei olo olisi veltto ja hampaat tippuisi keripukin takia. Lanttulaatikkoa syödessään voi siis muistella veteraaneja. Sittemmin Nobel-palkittu kemisti A.I. Virtanen ehdotti toisen maailmansodan aikoihin, että sotilaan olisi hyvä syödä viikossa kilo lanttua. Kotirintamalla lanttu sen sijaan oli yksi ainoista elintarvikkeista, joita ei säännöstelty. Punajuuri Jouluna sormet, virtsa ja uloste voivat yllättäen näyttää verisiltä, mutta ei hätää! Syyllinen on vanha tuttu punajuuri, joka värjää kaiken mihin koskee. Punajuuri on mielipiteitä jakavan jouluruoan, rosollin, pääraakaaine. Vaikka ihmiset eivät puna juuresta yleensä kärsi, toiset verenimijät voivat kohdata loppunsa sen vaikutuksen alaisena: Communications Biology -lehdessä vuonna 2021 julkaistun tutkimuksen mukaan punajuurimehua ja synteettistä myrkkyä yhdistämällä voidaan tehtailla verta muistuttava cocktail, joka houkuttelee malariahyttysnaaraat varmaan kuolemaan. Samaa cocktailia on varottava käyttämästä kännipäissään surisevista jouluvieraista eroon pääsemiseksi. T E K S T I Petri Jääskeläinen ja Eveliina Mäntylä ylioppilaslehti 6 / 2023 7 Alkupala Palstalla kasvatetaan nälkää.
10× T E K S T I Karoliina Paananen ja Sonia Zaki K U VAT Evi Rinkinen Vuoden synkimpään aikaan tuhannet suomalaiset kerääntyvät kuuntelemaan, kun pitkätukkaiset miehet karjuvat joululauluja. Ylioppilaslehti vieraili Raskasta joulua -konsertissa ja selvitti, kuinka raskas konserttivieraiden joulu on. raskasta joulua L avan eteen on aseteltu yli tuhat tuo lia. Suorat rivit, joiden keskelle on raivattu käytävä. Tyhjässä Lahti Hallissa näyttää siltä kuin siellä pian hiljennyttäisiin vakavaan semi naariin. On lauantai 18. marraskuuta. Kello lähes tyy iltakahdeksaa, ja mustiin tonttulakkeihin sonnustautuneita vieraita valuu vähitellen si sään. Harva istuu alas penkeille, lähes kaikki pakkautuvat suoraan anniskelualueelle. Lahti Hallissa on alkamassa Raskasta joulua kiertueen toinen konsertti. Yhteensä konsertteja on 23 eri puolilla Suomea. Tänä vuonna juhlitaan tavallaan pyöreitä. Kiertu een teema on kymmenen vuotta sit ten triplaplatinaa myynyt Raskasta joulua albumi, jolta tänään kuullaan kappaleita. Seuraavan kahden ja puolen tunnin aika na yleisölle esitetään raskaita tulkintoja klas sisista joululauluista. Bändi koostuu kuului sista muusikoista, esimerkiksi kitaristi Erkka Korhosesta ja Nightwishista tutusta basisti laulaja Marco Hietalasta. Konsertti on ollut monen raskaan musiikin kuuntelijan joulu perinne jo usean vuoden ajan. Ensimmäi nen Raskasta joulua konsertti järjestettiin vuonna 2004. Kaikkia suosittu kiertue ei miellytä. Metalli piireissä jotkut pitävät konseptia il mentymänä false metallista , kaupalliseen tar koitukseen tehdystä ”feikkimetallista”. Tavallaan Raskasta joulua kiertueen suo sio on järjenvastainen. Konserttilippu jen ei pitäisi myydä, kos ka tapahtuma on samaan aikaan liian outo valta väestölle ja liian kaupalli nen ylioppilaslehti 6 / 2023 8
hevareille. Silti se täyttää salit vuodesta toi seen. Onko Raskasta joulua konsertti paikka, johon raskasta joulua voi paeta? Ennen konserttia KLO KLO 19:30 19:30 , KONSERTTISALI , KONSERTTISALI Konserttisalin takarivillä istuvat 17 vuotiaat Puro, Salla ja Ville. He eivät tiedä, mitä odottaa. Koko ilta on ”ex tempore idea”. Kolmikko opiskelee ammattikoulussa tarjoi lijaksi, ja pari päivää sitten he törmäsivät konserttiin selaillessaan tunnilla Lippu.fi sivustoa. Liput hankittiin, koska Raskasta joulua ei sanonut heille ennestään mitään. On helppo ymmärtää, miksi. Nuoret ei vät näytä tilaisuuden kohderyhmältä. Silmä määräisesti arvioiden suurin osa yleisöstä on keskiikäisiä ja sen ylittäneitä. Raskaista jouluista nuorilla sen sijaan kyllä on kokemusta. ”Hirveät paineet aina hommata jotain lahjoja”, Puro sanoo. ”Tänä vuonna ei yhtään lahjoja kenelle kään.” Myös Salla näkee joulunvietossa raskai ta puolia. Sisaruksille on vaikeaa keksiä lah joja, ja perhejouluissa on vaarana, että syn tyy kränää. Villestäkin juhlapyhän raskaat puolet liitty vät nimenomaan perheeseen. ”Kun vanhemmat ovat eronneet, niin pi tää päättää kumman kanssa joulun viettää…” KLO KLO 19:45 19:45 , ANNISKELUALUEEN TAKANURKKA , ANNISKELUALUEEN TAKANURKKA Helena ja Linda juovat lonkeroa. He ovat entisiä työkavereita, nykyisiä ystäviä. Helena on ollut jo useita vuosia eläkkeellä. Linda on käynyt Raskasta joulua konser teissa kaksi tai kolme kertaa aiemmin. Tänä vuonna hän pyysi Helenan mukaan. Hele naa ei tarvinnut suostutella. ”Olin että JOO”, Helena sanoo. Hän on katsonut aiempia Raskasta joulua konsert teja televisiosta. ”Siis se on hellyttävää, että karskit miehet laulavat joululauluja, mutta eivät niin kuin enkelikuoro. Kumminkin ne ovat siinä ihan sydämellään mukana”, Helena sanoo. Helena on jouluihminen ”päästä varpai siin”. Hän aloitti joulufiilistelyn tänä vuonna aikaisin. Kaikki kolmekymmentä joulukorttia on jo askarreltu. ”Mulla on ollut ainakin kuukauden jo ihan joulu. Joulu on aivan ihanaa aikaa.” Myös Linda on jouluihminen. ”Se on perhejuhla”, hän sanoo. Sitä Linda kaipaa, perhejoulua. Hänen aikuiset lapsensa ovat jo muuttaneet pois kotoa. Heillä on omat elämänsä, omat per heensä. Linda on sanonut lapsille, että ei ole pakko tulla äidin luokse jouluna. Silti on ikävä. ”Joulussa oli aina parasta se, että syötiin hyvin, saunottiin, pelattiin illat pelejä ja vie tettiin yhdessä aikaa. Silloin kaikki rauhoit tui, ja oltiin yhdessä.” Viime joulun Linda vietti yksin mökillä. ”Se oli ihan fine ”, hän sanoo. ”Mulla oli tontut mukana, kävin metsässä kävelemässä, otin kuvia niistä siellä. Laittelin niitä lapsille ja ne olivat että: äiti öööö...” Väliaika KLO KLO 21.00 21.00 , TUPAKKAPAIKKA , TUPAKKAPAIKKA Konsertin ensimmäinen puolikas on ohi. Bändi on soittanut hitaampia biisejä, muun muassa Ensimmäisen joulun, Heinillä härkien ja Pienen rumpalipojan. Mustiin vaatteisiin pukeutunut riihimäkeläinen lastenhoitaja Annika, 40, polttaa tupakkaa hallin sisään käynnillä ja kertoo olevansa tyytyväinen kon serttiin tähän saakka. ”Hevilaulajilla on niin laaja ääniala, kuu lostaa upealta”, hän sanoo. Vertailukohteita on. Miehen kanssa Ras kasta joulua konsertteja on kierretty lähem mäs kymmenen vuotta ja raskas musiikki on muutenkin lähellä sydäntä. ylioppilaslehti 6 / 2023 9
”Ei mulle ainakaan”, Heikki sanoo. ”Koto na se on vaimo, joka tekee varmaan suurim man osan.” Pian hän päätyy siihen, että tarkemmin ajateltuna tänä vuonna joulu on vähän ras kas. Ei tarvitse kuin katsoa uutisia ja lukea sodista. Tapahtumat panevat ajattelemaan. ”Voiko itse pitää kivaa, kun maailmalla on muuten niin vaikeaa?” hän kysyy. KLO KLO 22:40 22:40 , NARIKKA , NARIKKA Hessu, 58, on matkalla ulos Lahti Hallista, vaikka toinen encorebiisi, Ilouutinen, on vie lä kesken. Hänellä oli kiire saada takki nari kasta ennen kuin tuhatpäinen yleisö ryntää pois salista. Hessu on pukeutunut maasto kuvioisiin reisitaskuhousuihin, pitkät hiukset on sidottu poninhännälle. Raskasta joulua on Hessun jouluperinne, mutta tänä vuonna hän kuulee konsertin ensi kertaa Lahdessa. Hessu asuu Miehikkä lässä Kymenlaaksossa. ”Täällä on vähän erilainen näkökanta joulu lauluihin. Biisit eivät laahaa, on menoa ja meininkiä.” Niin todella on. Ensimmäisenä konsertis sa esiintyi laulaja Pekka Heino vuonna 2013 ilmestyneen triplaplatinalevyn kappaleel la Rakkain lahjoistani . Esityksen aikana lavan etureunasta syöksähtäneet liekit lämmittivät kasvoja anniskelualueella asti. Hessu ei pidä joulua raskaana aikana. KELLO KELLO 21:05 21:05 , BAARITISKIN JONO , BAARITISKIN JONO Jouluksi kotiin kappale saa Tildan, 22, liikut tumaan. Kyyneliin, aina. Tilda ei ole varma, esitetäänkö kappale tänään toisella puoliajalla. Viimeksi, ensim mäisellä kerralla kun hän oli Raskasta joulua konsertissa, se esitettiin. Silloinkin hän itki. ”Ne sanat hittaa”, Tilda sanoo. Tilda hyräilee kappaletta malliksi: ”Pieni lapsen toive täyttyä vois, jos hän sais isän jouluksi kotiin.” Tilda on baarijonossa pikkusiskonsa Amelian, 20, kanssa. Molemmilla on tum mat kajaalit ja mustaksi värjätyt hiukset. Jouluksi kotiin on tärkeä kappale myös Ame lialle. Kun se soi, siskokset ajattelevat omaa isäänsä. He ovat kasvaneet Oulussa, mutta asuvat nyt Lahdessa. Joskus joulut tuntuvat raskailta. ”Että jos ei ole ollut muihin yhteyksissä, niin miten kuuluu olla jouluna”, Tilda kysyy. Tänä vuonna siskokset viettävät joulua koko perheen kesken. He menevät jouluksi kotiin. KLO 21.10, ANNISKELUALUE KLO 21.10, ANNISKELUALUE Viiksekäs ylikomisario Heikki, 59, rupattelee pienessä seurueessa anniskelualueella. Onko joulu raskasta aikaa? ”Mä kuuntelen Apocalypticaa. Miehelle Metallica on ihan ykkönen.” Annika viettää joulua perheen kanssa, eikä siksi koe sitä henkilökohtaisesti vaikea na aikana. ”Mutta toisille se voi olla, esimerkiksi yksinäisyyden vuoksi.” SAMAAN AIKAAN ANNISKELUALUEELLA SAMAAN AIKAAN ANNISKELUALUEELLA ”Isäntä lähti vessaan, niin laitan tämän tähän”, tuntematon keskiiän ylittänyt nainen sanoo ja iskee tuoppinsa Villen, 40, baaripöytään. Ville varaa paikkaa itselleen ja vaimolleen. Villelläkin on päässään musta tonttulakki. Se hankittiin joitain vuosia sitten Raskasta jou lua konsertista Jyväskylästä. Ville on kirvesmies. Hän ei välitä joulusta. Liikaa häslinkiä. Hän sanoo, että joulu on ta vallaan raskasta aikaa. Vieressä seisova nainen keskeyttää Villen puheen. ”Mie lähen ihan kohta, kun isäntä tulee vessasta.” Villeä ahdistaa joulun kaupallisuus. Ruoka kaupoissakin laitetaan joululevyt soi maan ”ihan liian aikaisin”. ”Siitä on tehty niin iso haloo siitä koko vitun joulusta.” Ka rsk it mi eh et lau lav at jou lul au lu ja, m ut ta eiv ät ni in ku in en ke lik uor o. ylioppilaslehti 6 / 2023 10
”Mulle kaikki on kevyttä aikaa.” Hänen mielestään elämän pitäisi noin yleisesti ottaenkin olla aina kevyttä. Hyvä mieli, korkea fiilis. Siksi hän ei ota joulusta kaan paineita. ”En stressaa mistään. Olen niin hyvä tyyp pi, etten kiusaa itseäni sellaisella.” Hessu ajaa työkseen taksia, myös jouluna. Muut haluavat päästä kätevästi joulun vietto paikasta toiseen. Kun Hessu pääsee töistä jouluna, hän menee kotiin. Siellä hän syö ja ottaa rennosti. Konsertin jälkeen KLO KLO 22.50 22.50 , ULKOKATOS , ULKOKATOS Konsertin loppupuoliskolla bändi näyttää voittaneen yleisön puolelleen. Tenhoavaa Nissen polkkaa ja mahtipontista tulkintaa kap paleesta Niityllä lunta lauletaan seisten. Kä siä kohoaa näyttämään hevimerkkejä. Lahtelainen 51vuotias myyntialalla työs kentelevä Jouni odottaa ulkopuolella vai moa konserttihallista. Nyt olisi jo kiire bus siin. Odotellessa hän antaa nopeat tuomiot. Konsertista: ”Oli ihan ok. Vähän kliininen.” Joulusta: ”Yksi pyhä muiden joukossa.” SAMAAN AIKAAN NARIKASSA SAMAAN AIKAAN NARIKASSA Antin etuhiukset on vedetty muotoilu tuotteiden avulla suoraan ylöspäin. Nooran hiukset on värjätty violetin ja vaaleanpunai sen eri sävyillä. Pariskunta erottuu narikkajonon mustas ta massasta. Noora on haaveillut kymmenen vuotta siitä, että pääsisi Raskasta joulua konserttiin. ”Mie rakastan joulua ja mie rakastan metallimusiikkia.” Konsertin aikana Noora sai monta kertaa kylmiä väreitä. Hän liikuttui, silmät kostuivat, mutta kyyneleitä ei valunut poskille. Antti ja Noora ovat pariskunta. He viettä vät tämän joulun yhdessä, vaikka eivät vielä tiedä missä. Ennen joulu on aiheuttanut Nooralle stressiä, mutta tänä vuonna hän on päättänyt olla huolehtimatta. KLO KLO 22.55 22.55 , TUPAKKAPAIKKA , TUPAKKAPAIKKA 52vuotias orimattilalainen Rane odottaa siskoaan tupakkapaikalla. Hänen mielestään raskaat asiat kuuluvat juhlapyhään. ”Kyllähän jouluna muistellaan myös edes menneitä”, hän sanoo. ”Luopuminen tuo raskautta.” Ranesta koko konsertin paras kohta oli, kun bändi soitti amerikkalaisen metalli bändin Queensrÿchen hitaan kappaleen Silent Lucidyn . ”Se oli edesmenneelle Raskasta joulua solistille Kimmo Blomille tehty.” Osa Lahti Hallista poistuvista vieraista on kännissä. ”Isäntä”, jota rouva odotti väliajalla anniskelualueella, haluaisi antaa nyt haastat telun, mutta hänen puheestaan ei saa selvää. Voi olla, että väliajan kaljatarjoilu auttoi keventämään tunnelmaa. Muutamaa päivää ennen konserttia Radio Rockin juontaja Marce Rendic arveli Ylioppilaslehdelle, että Raskasta joulua on paikka, jossa karskikin saa porata. Parkkipaikalla kukaan ei vaikuta itkuiselta. On kylmä, sataa lunta. Ehkä kyyneleet ovat jo jäätyneet. ylioppilaslehti 6 / 2023 11
Juhlapuheissa Suomi on kiertotalouden mallimaa, ja yritykset intoilevat jätteestä, joka on muuttunut ongelmasta arvokkaaksi resurssiksi. Jätteisiin keskittyminen vie huomion pois kiertotalouden todellisesta päämäärästä eli kulutuksen vähentämisestä. K U VAT Jaakko Pallasvuo, yhteistyössä tekoälypohjaisen kuvageneraattorimalli DALL·E 3:n kanssa T E K S T I Alma Onali ylioppilaslehti 6 / 2023 13
Jäte on kiertotaloushypen myötä muuttu nut ongelmasta arvokkaaksi resurssiksi . Vaip poja ja kissanhiekkaa näyteämpäreihin lapi oidessani uskallan kuitenkin epäillä niiden jälleenmyyntiarvoa. SUOMALAINEN SUOMALAINEN kiertotalouskeskustelu on jää nyt jumiin jätteeseen. Tästä monet kestävyys asiantuntijat ovat yhtä mieltä. ”Jäte ei ole oikea fokus”, sanoo Aalto yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme. Halme on työskennellyt kestävän kehi tyksen parissa noin kolmekymmentä vuot ta. Hänen monesti palkittu tieteellinen työn sä ulottuu akatemiasta yritysjohtajien pöytiin. Halme on ajanut kestävän kehityksen ope tusta myös Aaltoon, joka on tulevaisuuden bisneksentekijöiden kehto. Hän, jos joku tietää, mitä suomalaisten yritysten pitäisi teh dä siirtyäkseen aidosti kiertotalousmalliin. Kiertotalouden pääviesti on uuden osta misesta ja uuden tuottamisesta kieltäytymi nen. Jos jotain kiertotaloudessa tuotetaan, niin tuotteet suunnitellaan alusta asti kestä mään ja kiertämään. Niiden käyttöikää pi dennetään huollon, korjausten ja päivitysten avulla. Omistamisen sijaan korostetaan pal veluita ja jakamista. Jätteen muodostumista vältetään jo suunnitteluvaiheessa. Jos ja kun jätettä syn tyy, se kierrätetään ja pyritään hyödyntämään niin, että se pysyisi kierrossa mahdollisim man pitkään. Yritykset alkavat kääntää katsettaan jätteen hyödyntämiseen ja lajitteluun, mikä on tär keää, mutta ei kuitenkaan pelasta planeettaa ylikulutukselta. ”Yritykset keskittyvät jätteeseen, koska se on kiertotalouden helppo osa. Vaikean osan ohi katsotaan, koska se vaatisi tuote ja palvelu kehitystä ja siten investointeja”, Halme sanoo. Vaikea osa on luonnonvarojen kulutuk sen vähentäminen. Se on kiertotalouden ydinajatus, ja vähentäisi myös suoraan jät teen määrää. Vaikeaa siitä tekee nykyinen talousjärjes telmämme, joka perustuu lineaariseen ta lousmalliin. iillän muovi pusseja auki puu kolla. Esiin levähtää märkää talouspaperia, tyhjiä muovipakka uksia, vanhoja sukkia, litistettyjä kartonkipakkauksia ja kuitteja. Kuukautis siteitä, vaatteiden hintalappuja, vanulappuja ja jäätelökääreitä. Monissa pusseissa on biojätettä: porkkanannaatteja, kaluttuja broilerin luita tai leipäpusseihin jämähtänei tä kannikoita. Käytettyjä kondomeja tulee vastaan harvoin. Ihmisethän eivät enää har rasta seksiä keskenään, kuten media on jo vuosia julistanut. Usein pussien sisältö on mustan, kostean purun peitossa. Sosiologisen jätetutkimuk sen mukaan roskamme paljastavat, millaises sa yhteiskunnassa elämme. Näiden jätteiden perusteella voi sanoa, että suomalaiset ovat kahvikansaa. Olen koteloitunut suojahaalariin, kasvo maskiin, pariin hanskakerrokseen ja suoja laseihin. Hiki valuu elokuun alun helle aallossa otsalta lasieni sisään ja vääristää näkökenttääni. Yritän selvittää, ovatko pih tieni päässä mössööntyvät nenäliinat pala vaan jätteeseen kuuluvia kuituliinoja vai pehmopapereiksi laskettavia paperiserviette jä. Se on tärkeää tilastotiedon kannalta. Autan Pirkanmaan Jätehuoltoa heidän vuosittaisessa jätetutkimuksessaan. Päivittäin kahden viikon ajan kuormaauto kippaa Tarastenjärven jätekeskuksen pihalle paikal listen sekajätteestä kerätyn tuhannen kilon kuorman, josta lapioimme hartiavoimin sadan kilon näytteitä. Sata kiloa sekajätettä tarkoittaa 660 litran jätesäiliötä kukkuroil laan. Suomalainen tuottaa keskimäärin kuuden sellaisen verran yhdyskuntajätettä vuodessa. Käymme läpi noin kaksi tällaista näytettä päivässä. Jokainen näytteeseen osu nut pussi avataan, ja jokaikinen materian mujunen laji tellaan käsin 35 eri kategoriaan. Näin saadaan tarkkaa tietoa siitä, miten asiakkaat kohtelevat jätöksiään. Satunnaiset toukkatapaukset eivät haittaa. Elonmerkit tavallaan piristävät mono tonista työtä. Pahaenteisen painavasta pussista pal jastuvat homeiset vaipat sen sijaan iskevät törkeän löyhkänsä suoraan nenä nielun läpi siihen osaan aivoja, joka käskee oksenta maan. LINEAARISESSA LINEAARISESSA mallissa maan eri kerrok sista louhitaan neitseellisiä raakaaineita, kuten vettä, mineraaleja, öljyä, puuvillaa ja puuta. Niistä valmistetaan tuotteita, jotka ku lutetaan usein nopeasti, minkä jälkeen ne heitetään surutta pois. Englanniksi tuhlaile vaan prosessiin viitataan rytmikkäällä rimp sulla take-make-waste . Lineaarinen malli ylläpitää harhakuvi telmaa rajattomasta kulutuksesta ja kasvusta rajallisten resurssien maailmassa. Osalle ihmiskuntaa malli sopii hyvin: yritykset ja varakkaat kuluttajat kukoistavat. Niiden ei tarvitse huolehtia siitä, että luonnon varat hupenevat, jätekasat kasvavat ja elonkirjo kaventuu. Lineaarisesta mallista kärsivät eniten ne, jotka siitä vähiten hyö tyvät. Kiertotaloutta on ehdotettu lineaarisen mallin korvaajaksi. Kuten niin usein käy, kri tiikin kohde nielee radikaalin sanaston osak si omaa työkalupakkiaan. Jättiyritykset, kuten Ikea, Nike ja H&M ovat tarttuneet konsep tiin. Kiertotalouden irvikuvan mukaan voim me jatkaa valtavien jätemäärien tuottamista, koska jäte on ekologinen raakaaine. Kierrä tetyistä kokispulloista valmistetut lenkkarit ovat kuitenkin uusi tuote, joiden valmistami seen on kulutettu vettä, energiaa ja materi aaleja, ja luultavasti nekin ovat valmiita ros kikseen yhden kesän jälkeen. Ja aina kun kierrätetty muovi käytetään vaikkapa conscious bikineihin, pitää kokis pullot ensin teh dä uudesta, neitseellisestä muovista, jotta nii tä voi sitten käyttää uudelleen lenkkareihin. Tällaista kiertotaloutta on kritisoitu siitä, että se oikeuttaa ja ylläpitää rikkaiden mai den ylikulutusta. Aikuisten oikeasti kiertotaloudessa on kyse ihan jostain muusta kuin lineaarisen bisneksen sivutoimisesta viherpesusta. KUVITELLAAN KUVITELLAAN kiertotalous portaikkona, ja otetaan esimerkiksi anorakki. Ajattelen ano rakkia, koska oma yli kymmenen vuotta vanha, kulahtanut takkini on saanut minut haaveilemaan uudesta. Lisäksi tekstiili jäte on valtava ongelma, joka hukkaa vesi intensiivistä ja mahdollisesti orjatyövoimalla tuotettua puuvillaa ja muita resursseja. ylioppilaslehti 6 / 2023 14
Kiertotalousportaikon ylin askel on kiel täytyä ostamasta tai tuottamasta mitään uut ta. Se on kestävin valinta. Tällä askelmalla mietin ankarasti, tarvitsenko uutta anorakkia. Minullahan on jo yksi. Se on ehjä ja suojaa tuulelta hiihtoretkillä, vaikka näytänkin se päällä siltä kuin olisin juuri ollut makaamas sa raitiokiskojen päällä osoittamassa mieltä jonkin harvinaisen kääpälajin puolesta. Yrityksille tämä askel on vaikein. Tarvit seeko maailma enää yhtäkään uutta anorak kia? Kuinka jo olemassa oleva anorakkifirma voisi välttää uuden tuottamisen? Toinen askel on ostamisen ja tuottami sen vähentäminen. Jos minulla olisi ollut tapana ostaa uusi anorakki joka syksy, siir tyisin hankkimaan uuden vaikka vain joka viides vuosi. Tällä askelmalla anorakkifirma vähentää uusien mallistojen tuottamista, te kee tuotteita vain tilauksesta ja pienentää varastoaan. Kolmas askel: myy tai osta käytettyä. Ha luan päivittää anorakkigeimini, joten laitan vanhan anorakin myyntiin tori.fissä, ja ostan sieltä toisenvärisen tilalle. Yrityspuolella kierrätetyn tavaran myynti on jo vauhdilla kasvava bisnes. Seuraavilla askelmilla korjataan tuotteita tai pelastetaan niiden osia uusiokäyttöön. Paikkaan anorakkia tai valmistan sen kankais ta tyylikkään kangaskassin. Yritykset alkavat tarjota korjaus ja uudelleenkäyttöpalveluita. Ongelmana on, etteivät ihmiset halua mak saa vanhan korjaamisesta, vaan korjaavat itse tai ostavat uuden tilalle. Moottori ajoneuvoja suomalaiset korjauttavat ammattilaisella. Aina kun kierrätetty muovi käytetään vaikkapa conscious bikineihin, pitää kokispullot ensin tehdä uudesta, neitseellisestä muovista, jotta niitä voi sitten käyttää uudelleen. 15
Vasta viimeisillä askelmilla materiaalit kierrätetään ja niistä valmistetaan jotain muuta. Anorakki revitään tekstiilikuiduksi, josta valmistetaan uusia tekstiilituotteita tai vaikka eristettä rakennuksiin. Kierrätys materiaaleihin perustuva liiketoiminta on kuitenkin vielä lapsenkengissä, ellei jopa vauvantöppösissä. Uuden luominen vanhasta tarkoittaa usein myös veden, sähkön ja mui den tärkeiden resurssien kulutusta. Portaikon pahnanpohjimmaisena on ano rakin polttaminen sekajätteen joukossa. Tätä jätteen palamista lämmöksi ja energiaksikin yritetään kutsua kiertotaloudeksi. Käytössä pysyvä anorakki on kuitenkin aina arvok kaampi kuin palava paituli. KUN KUN kiertotalouskeskustelun pääpaino siir tyy jätteen hyödyntämisestä luonnonvaro jen käytön vähentämiseen, pitäisi sen muut taa liiketoiminnan malleja perinpohjaisella tavalla. Muutosta jarruttaa, ettemme vielä osaa ajatella toisin, Halme sanoo. Lähes kaikkien yritysten liiketoiminta perustuu lineaari talouteen. Insinöörien, asiantuntijoiden ja duunarei den osaaminen on lineaaritalouden mukais ta. Raakaainemarkkinat perustuvat suurelta osin neitseellisiin lähteisiin. Kolmansien maiden ihmisten ihmisoikeuksien polkemi sesta, luonnonvarojen riistosta ja ympäristön saastumisesta ei tarvitse maksaa. Kenenkään ei tarvitse ajatella toisin. Monelle yritykselle kiertotalousmalliin siirtyminen tarkoittaisi koko bisnesidean kääntämistä päälaelleen. Ne joutuisivat uudelleenmuotoilemaan tuotteita ja pal veluita, hyödyntämään paljon pienem piä ja rajallisempia materiaalivirtoja, sekä keskustele maan toisten yritysten kanssa. Useissa yrityksissä toimintaa tulisi paikallistaa ja pienentää. Lisäksi rahoitusmarkkinoiden pitäisi tu kea siirtymää. Kvartaalitalous kannustaa tuottamaan osinkoa osakkeenomistajille, ei niinkään investoimaan voittoa bisnesmallin täydelliseen remonttiin. Kiertotalouteen siirtyminen on vaivallois ta ja kallista. Lineaarinen malli on lauhkea lypsy lehmä. Miksi kukaan haluaisi vaihtaa sen kärttyisään, paljon huomiota vaativaan oikukkaaseen kantturaan, joka juhlapuheiden mukaan joskus tulevaisuudessa heruttaa kultaista maitoa? Siksi, että muutos tapahtuu joka tapauk sessa, professori Minna Halme sanoo. Se tapahtuu joko romahduksen kautta tai sitten hieman suunnitellummin. ”Löytyisikö yritysten johdosta kollektii vista viisautta, jonka avulla siirrymme uusiin systeemeihin ennen romahdusta?” JONKINLAISTA JONKINLAISTA värinää kiertotalouden esiin marssista on aistittavissa. Ostoskeskuksiin il mestyy second hand liikkeitä, ompelimoita ja suutareita. Osa uusista yrityksistä suunnit telee bisnesmallinsa alusta pitäen kiertota lousmallin mukaiseksi. Se voi tarkoittaa pal veluja tai tuotteita, jotka kestävät käyttöä ja ovat korjattavissa. Samalla kiertotalouden nimissä puuhastellaan kaikenlaista. Hylätyistä autonrenkaista tehdyt korva korut, oliivinkivistä valmistetut huoneka lut tai perkuujätteistä valmistetut koiran herkku namit tuskin järisyttävät lineaari sen talouden perusteita. Sitrushedelmän Lineaarinen malli on lauhkea lypsylehmä. Miksi kukaan haluaisi vaihtaa sen kärttyisään, paljon huomiota vaativaan oikukkaaseen kantturaan, joka juhlapuheiden mukaan joskus tulevaisuudessa heruttaa kultaista maitoa? kuorista valmistettu kallis saippua ei vähen nä kemikaali jättien tuottamia saippuoita mar kettien hyllyillä. Halme tunnistaa tiedostavan kuluttajan epätoivon. Hän ei kuitenkaan syyllistäisi nyky ajan saippuakauppiaita. ”Näitä pieniä yrityksiä ei pidä dissata, sil lä ne tekevät eniten oikeita asioita. Samalla ne tuovat työtä ja jättävät rahaa Suomeen sen sijaan, että veisivät tehtaita Thaimaahan. Isojen yritysten pitäisi ryhtyä samaan.” Ehkä puuhastelufirmat ovat signaali siirtymä vaiheesta? Professori Halme suhtautuu yhä varo vaisemmin siirtymävaihepuheeseen. Vii si vuotta sitten H&M alkoi kerätä takaisin tekstiili jätettä kuluttajilta: tuo muovipussillinen vanhoja vaat teitasi kauppaan, saat kymme nen prosenttia alennusta uusis ta ostoksistasi. Tuolloin Halme sanoi haastatteluissa, että se on osa kehitystä. Vaatejätti koulut taa kuluttajia laittamaan materi aalivirtoja kiertoon, jotta virrat olisivat olemassa, kun teknolo gia niiden hyödyntämiseksi ke hittyy. Tänä kesänä on käynyt ilmi, että nuo materiaalivirrat pahentavat maailman jäte ongelmaa. Changing Markets säätiön tut kimuksessa asetettiin seurantalaitteet 21 vaatteeseen, jotka palautettiin kymmenelle vaateyhtiölle. Vain viisi vaatetta päätyi uudel leenkäyttöön. Loput joko hävisivät, tuhoutui vat tai rahdattiin Afrikkaan. Ruotsalais media Aftonbladetin sekä Ylen MOTtoimituksen selvitykset ovat antaneet samansuuntaisia tuloksia. ”Enää en niin innokkaasti puhuisi siirtymä vaiheesta”, Halme sanoo. ”Muutos on liian hidasta.” TOSIASIASSA TOSIASIASSA emme edes tiedä, miten muu tosta mittaisimme. Kiertotalous on niin moneen suuntaan kurottuva, kaikkia toimialoja leikkaava ilmiö, ettei sitä voi seurata vain yhdellä mittarilla, kertoo tutkija Tiina Karppinen Suomen ympäristökeskuksesta Sykestä. Yksi seurattu indikaattori on materiaalien ylioppilaslehti 6 / 2023 17
Käytettyä ostavat erityisesti nuoremmat ikäluokat, naiset ja pienituloiset. Samalla tavaroiden pois antaminen on yleisempää kuin käytetyn hankkiminen itselle. Jakamistalous aiheuttaa ennakkoluuloja: 71 prosenttia vastaajista haluaa omistaa käyt tämänsä tavarat. Akkuporakonetta ei haluta jakaa muiden tahmatassujen kanssa. Maksul listen lainaus ja vuokrauspalveluiden käyttä minen on harvinaista, mutta lapion lainaami nen naapurille melko yleistä. Asennemuutos on toivottua hitaampaa. Syken Tiina Karppinen ei kuitenkaan halua vierittää kaikkea vastuuta kuluttajan niskaan, koska vastavirtaan uiminen yksin on vaikeaa. Yritysten vastausten perusteella tutuinta kiertotaloustoimintaa oli jätteiden lajittelu ja uusiutuvan energian käyttö. Vaikuttaa sil tä, ettei monissa yrityksissä tunnisteta, miten kiertotaloutta voisi lisätä tai miten siitä saisi kannattavaa. ”Yksittäisiltä yrityksiltä vaatii myös aika paljon lähteä kääntämään bisneksen suuntaa perinteisestä mallista kiertotalouteen”, Karp pinen sanoo. Karppisen mielestä yritykset tarvitsevat sääntelyä avukseen. Poliittista tahtoa kierto talouden tukemiseen näyttää olevan ainakin paperilla. SUOMEA SUOMEA kutsutaan juhlapuheissa kiertotalou den edelläkävijäksi. Jo ympäristöministeriön kiertotalousohjelman ensimmäisellä sivulla myönnetään kuitenkin tosiasia: Suomi on ”ajatusjohtajuudestaan” huolimatta kaukana kiertotalouden tavoitteista. Suomen kierrätysaste on EU:n keskitasoa pienempi, jätemäärä henkilöä kohden taas keskiarvoa suurempi. Mihin väite edellä kävijyydestä siis perustuu? Aaltoyliopiston professori Minna Halme toteaa, että kansainvälistä tutkimuskenttää tarkastellessa Suomi on monia muita maita edellä. Haastattelun jälkeen hän on lähdös sä Yhdysvaltoihin huippukonferenssiin, jossa esiteltiin kansainvälisiä kiertotalous tutkimusartikkeleita. ”Ne ovat mielestäni viisi vuotta meitä jäl jessä”, Halme sanoo. Syken Tiina Karppisen mukaan vastaus löytyy Suomen virallisista tavoitteista. Suomen pitäisi vuonna 2035 olla hiilineut raali kiertotalousyhteiskunta. Siihen on kak sitoista vuotta aikaa. ”Näen, että strateginen höttö on konkreti soitumassa”, Karppinen sanoo. ”Mutta kyllä tässä kipuiluakin vielä riittää, koska siirtymä on kokonaisuudessaan niin valtava.” KENEN KENEN vastuulla muutos sitten on? Jos minä ja kymmenen ka veriani kieltäydymme ostamasta uusia vaatteita huvin vuoksi, se ei varmaan estä puolalaisia hal pavaateketjuja rahtaamasta bulk kitoppeja Triplaan. ”Isoin vastuu on yrityksillä. Mitä isompi yritys, sitä isompi vastuu”, Halme sanoo. Kaikkein eniten valtaa on yhtiöiden halli tusten jäsenillä ja johdolla. He ovat poliitik kojakin tärkeämmässä asemassa muutoksen ajamisessa, Halme sanoo. Eivätkös juuri sikariportaan edustajat ha lua ajella Audeilla ja lentää ympäri maailmaa golfaamassa uusissa slipovereissa? ”On sielläkin ihmisiä, jotka aidosti halua vat luoda hyvää maailmaa.” Toinen tärkeä toimija on julkinen sektori, Halme sanoo. Tuoreiden tutkimusten mu kaan julkisen sektorin ostovoimalla sekä tu ella on suuri rooli kiertotalouden edistäjänä. Yksittäisen ihmisen osalta Halme pitää kenties merkittävimpänä tekona mielipide vaikuttamista. Kuluttamisen trendit muuttu vat, kun esikuvat ottavat uusia keinoja käyt töön. Harva todella vaikutusvaltainen puhuu julkisesti kulutuksen vähentämisestä. Sen kanssa pitääkin olla varovainen, Halme sanoo, sillä monen korvat menevät tässä kohtaa lukkoon. kulutus. Toinen indikaattori on jätteiden tuotanto ja hyödyntäminen. ”Se on hyvä mittari, ja sen valossa emme suoriudu tällä hetkellä kovin hyvin. Yhdys kuntajätteen määrä suomalaista kohden on nousussa”, Karppinen sanoo. Historiallisesti jätemäärä on kasvanut, kun talous on kasvanut. Kiertotaloudessa talous kasvu kytkettäisiin irti luonnonvaro jen käytöstä, jolloin jätemäärän pitäisi kään tyä laskuun. Tästä ei toistaiseksi ole Suomes sa merkkejä. Jätemäärä on kasvanut vuodesta 2014 jopa nopeammin kuin bruttokansan tuote. Kun vuonna 2011 tuotimme noin 2,7 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä, oli se kasvanut lähes 3,5 miljoonaan tonniin vuon na 2021. Toisaalta kotitalouksien ja palvelujen osuus kaikesta Suomessa syntyvästä jätteestä on vain parin prosentin luokkaa. Eniten päästöjä ja jätettä syntyy kaivosteollisuudesta ja rakennusteollisuudes ta. Suomen jätevirrasta yli 75 prosenttia on peräisin kaivoksista. Siellä potentiaalia kier totaloudelle vasta olisikin. Kaivannaisjätteiden kierrätystä tutkitaan vimmatusti, mutta toistaiseksi raakaaineille ei ole hurjasti kysyntää. SYKESSÄ SYKESSÄ kehitetään nyt mittareita kierto talouden kehityskulkujen arvioimiseksi. Ensimmäiset kyselytutkimukset kiertotalou den etenemisestä yritysten toiminnassa ja kansalaisten arjessa lähetettiin keväällä 2023. Alustavien tulosten perusteella kuluttajat alkavat tottua jätteen lajitteluun, vaikka muo vin ja biojätteen osalta olisi vielä parannetta vaa. Iso osa vastaajista oli vähentänyt ainakin joskus uusien tavaroiden hankkimista. Joh tuuko se ympäristötietoisuudesta vai säästö possun kulukuurista, sitä kysely ei kerro. Kauhukuvissa vaellamme parsituissa juuttisäkeissä ja tuohitöppösissä nukka vierussa maailmassa, jossa mikään ei enää koskaan ole uutta. ylioppilaslehti 6 / 2023 18
Kulutuksen vähentäminen kuulostaa kom munistiselta hapatukselta, yksilön vapauden viholliselta. Kauhukuvissa vaellamme parsi tuissa juuttisäkeissä ja tuohitöppösissä nukka vierussa maailmassa, jossa mikään ei enää koskaan ole uutta. Synkän ja ikävän elämän jälkeen kaadumme lopuksi perunamaahan lannoittamaan seuraavaa satsia. Ei kuulosta elämisen arvoiselta elämältä. Itsensä ilmaisu sekä esteettisesti että elämyk sellisesti on inhimillinen perustarve. Eikä in himillisyydestä tarvitsekaan luopua, Halme sanoo. Kuluttamista ilman uuden ostamista ja tuottamista olisi jopa suotavaa jatkaa, esimer kiksi ostamalla palveluja. Yritysmaailman pi täisi vain keksiä, miten irtikytkentä tapahtuu. ”Sinänsä ei ole paha, että yritykset kasva vat. Kunhan ne kasvavat yritykset vain olisi vat niitä, joiden ansiosta voimme tuhlata vähemmän luonnonvaroja”, Halme sanoo. LÄÄKKEIDEN LÄÄKKEIDEN läpipainopakkauksia, nuuska purkkeja, imurien pölypusseja, hiuspalleroi ta ja yhdet tekohampaat. Näitä pieniä elä män jälkiä ämpäreihin tiputellessa ymmärrän, että jätteeksi muuttumisen mahdollisuus on läsnä kaikessa olevaisessa. Näin totesi myös roskan ontologiaa Ot tawan yliopistossa tutkinut Greg Kennedy: mikä tahansa ja kaikki voi muuttua jätteeksi. Tuhlaamme niin aikaa, rakkautta, kuumaa vettä kuin mahdollisuuksiakin. Toisen roska on toisen aarre, mutta jot kut roskat eivät vain suostu kääntymään pois kuoleman porteilta. Homeisesta patjasta tai kakkavaipasta ei kertakaikkisesti tehdä korva koruja tai saippuaa. Haisevia jakeita lajitelles sani olen miltei helpottunut siitä, että kaikki tämä palaa pian kuin Gehennan liekissä. Suomessa poltetaan jätettä ver rattain paljon, 57 prosenttia kaikesta yhdyskunta jätteestä, kun EU:n keskiarvo on 26 prosenttia. EU:n komissio on antanut tästä Suomelle satikutia. Polttouuneissa palaa pal jon sellaista, jonka voisi vielä jotenkin hyö dyntää. Jätteenpoltto on jopa lisääntynyt viimei sen puolentoista vuoden aikana, kun puu hakkeen tuonti Venäjältä loppui sodan takia. Jäte on käypää polttoainetta. Siksi Suomeen on tuotu jätettä poltettavaksi ulko mailta asti, jotta laitokset pyörisivät täydellä teholla. Kuulostaa kovin ristiriitai selta jätemäärän vähentämisen tavoitteen kanssa. HELSINGIN HELSINGIN seudun jätteet poltetaan Vantaal la. Kemiallisessa maailmassa mikään ei katoa, vaan muuttaa vain muotoaan, eli ei jäte tällä kään tavalla lopullisesti häviä. Armoton pätsi sylkee ulos pohjakuonaa ja myrkyllistä lento tuhkaa. Vapautuva energia lämmittää asunto ja ja tuo virtaa laturiin. Pohjakuona puhdistetaan vielä metalleista ja muista eroteltavista materiaaleista, minkä jälkeen sitä voi käyttää muun muassa maan rakennusaineena. Sitä käytetään esimerkiksi kaatopaikkojen peittämiseen. Jätettä tilkitään jätteellä. Lentotuhka taas viedään Ämmässuolle, jota kaatopaikan sijaan kutsutaan nykyään ekoteollisuuskeskukseksi. Keskuksen nurk kaan on rakennettu valtava betoninen allas, jota Ämmässuon työntekijät kutsuvat vitsik käästi mausoleumiksi. Siellä lepää kulutus kulttuurimme vihoviimeinen tuote. Myrkyl liselle jakeelle ei ole keksitty järkevää hyödyntämistarkoitusta. Se sekoitetaan ve den ja pienen sementtimäärän kanssa mas saksi, joka taputellaan kakuksi valtavaan al taaseen. Toksinen tuhkakakku. Siinäpä sopiva tarjottava kulutusjuhlamme pöytään. Toisen roska on toisen aarre, mutta jotkut roskat eivät vain suostu kääntymään pois kuoleman porteilta. ylioppilaslehti 6 / 2023 20
Kulttuuritehdas Korjaamo Töölönkatu 51 A-B www.korjaamo.? Jaakko Eino Kalevi, Juppe 16.12.2023 — Jonna Tervomaa 5.12.2023 — Markus Krunegård 3.2.2024 Mara Balls, Salaliitto 20.1.2024 — Maustetytöt 15.3.2024 — Päiväkirjaklubi 10 v. 13.1.2024 Saimaa 30.12.2023 — Dina Ögon 2.3.2024 — Maritta Kuula 15.12.2023
Luonnonperintösäätiö ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun. Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93 MobilePay-numero: 77220 Suojele pala ikimetsää lahjaksi tai itsellesi. Katso lisää osoitteesta www.luonnonperintosaatio.fi Anna tänä vuonna joululahja Suomen luonnolle. Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1
Seuraa Ylioppilaslehteä somessa @ylioppilaslehti Luonnonperintösäätiö ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun. Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93 MobilePay-numero: 77220 Suojele pala ikimetsää lahjaksi tai itsellesi. Katso lisää osoitteesta www.luonnonperintosaatio.fi Anna tänä vuonna joululahja Suomen luonnolle. Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 Waste&Feast-hävikkiruokaravintolat tarjoilevat lounasta edullisesti. Syö hyvin ja teet samalla hyvää muille ja maailmalle! Löydät ravintolat seuraavista paikoista: Itäkeskus: Turunlinnantie 3 Malmi: Pekanraitti 16 Hermanni: Hämeentie 73 Kallio: Kolmas linja 22 Lounas 3–6 €. Helsingin seurakuntien Waste&Feast-ravintolat ovat kaikille avoimia – olet tervetullut, oletpa kirkon jäsen vai et. EETTISESTI JA EDULLISESTI LAATUA LAUTASELLE TERVETULOA HERKUTTELEMAAN! WWW.WASTEFEAST.FI 29 23
TILAA SINÄKIN JOLLEKIN YLIOPPILASLEHTI. PAPERILEHTI ON STATUSSYMBOLI. Ylioppilaslehti on älykäs ja kärkevä julkaisu, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Saat sen kotiin kannettuna 39 euron hintaan. Tilaa helposti osoitteessa ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelut M A I N OS
inulla on yksi kyseenalainen fantasia. Ha luaisin palata päivän ajaksi 12vuotiaaksi ja katsoa elokuvia ilman feminististä linssiä. Miltä elokuvat tuntuisivat, jos en näkisi nii den tunkkaisia sukupuolirooleja ja miehistä kat setta? Nauttisinko viihteestä pettymättä tai är tymättä vai velloisiko sisälläni epämääräisen huono olo, jota en vain osaisi sanoittaa? Olen romanttisten komedioiden kasvatti. Niitä on tehty elokuvan alkuajoista lähtien, mutta genren kultaaika sijoittuu lapsuu teeni 1990 ja 2000luvuille. Hylkäsin romcomit 2010luvulla, jol loin ”kasvoin ulos” hömppäelokuvista. Samaan aikaan koko genre alkoi hiipua. Mitä tapahtui? MODERNISSA MODERNISSA romcomklassikossa The Holiday (2006) englantilaisessa pikku kylässä asuva hää toimittaja Iris Simpkins (Kate Winslet) on toivottoman rakastunut kollegaansa, kusipää mieheen, joka roikottaa Iristä löysässä hirressä. Nainen ei osaa päästää irti, tietää typeryytensä ja soimaa itseään. Samastuttavaa. Cameron Diaz esittää losangelesilaista girl bossia Amanda Woodsia, jonka yritys tekee elo kuvatrailereita. Amanda jättää douchebagpoika ystävänsä heittelemällä tavaroita parvekkeelta, koska mies on pettänyt häntä sihteerinsä kanssa. T E K S T I Eveliina Mäntylä T E K S T I Eveliina Mäntylä ja Petri Jääskeläinen Elokuva voi opettaa jotain elämästä, mutta sen tehtävä ei ole kasvattaa paitsi fasistisissa valtioissa, kirjoittaa toimitussihteeri Eveliina Mäntylä. Puistattavaa katsottavaa pyhiksi. Klassikko. Iriksen taakka on hänen liiallinen kiltteyten sä ja tunteellisuutensa. Amandan ongelmana on, ettei hän osaa itkeä. Ennestään tuntemattomat Amanda ja Iris vaihtavat jouluksi kotejaan. Iris rakastuu Aman dan hassuttelevaan ja kilttiin työkaveriin (Jack Black), Amanda Iriksen komeaan leski veljeen (Jude Law). Rakkauden ansiosta Iris oppii sanomaan roikottavalle eksälleen ei , ja Aman dasta tulee äitipuoli, joka oppii itkemään. Romanttisen komedian viehätys perustuu eskapismiin: todellinen maailma on sotkuinen ja raskas, mutta romcomeissa asioilla on aina jokin tarkoitus. Romcomeista on helppo pitää, mutta vielä helpompi niitä on vihata. Muiden genreelokuvien tavoin ne rakentu vat kliseistä: kauhuelokuvissa auto ei käynnisty, romcomeissa ”uranaisen”, useimmiten amma tiltaan toimittajan, sydän lämpenee, kun hän tapaa Sen Oikean. ROM-COMISSA ROM-COMISSA asetetaan usein vastakkain työ ja rakkaus. Päähenkilö valitsee ” unelmaduunin” ja ”unelmakundin” väliltä. Oikea valinta 2000 luvun alussa oli tietysti unelmakundi – ei kovin girlbossimaista. Kuinka hukata kundi 10 päivässä (2003) elokuvassa naistenlehdessä työskentelevä Andie (Kate Hudson) haluaisi kirjoittaa ” vakavista aiheista”, eli politiikasta, taloudesta tai ympä ristöstä, mutta joutuu tyytymään naisille suun nattuun ”hömppään”, siis muotiin ja ihmissuh teisiin. Kun tilaisuus unelmatyöhön elo kuvan lopussa aukeaa, valitsee Andie sovinisti viboja huokuvan mieskarkin Benjamin Barryn ( Matthew McCaungahey). Kohtaus on nykysilmin irvokas. McCaunag hey manspleinaa Hudsonille, ettei hän saa läh teä työhaastatteluun – toimittajahan voi ”kirjoit taa missä vain”. Hudson hymyilee säteilevästi ja pari suutelee keskellä autotietä. Klassista manipulointia: taas on yksi nainen M iks i hy lkä sin rom-comit? Pro-choice MURHANHIMOINEN MURHANHIMOINEN psykopaatti terrorisoi yliopiston sisarkuntataloa soittamalla ahdistavia puheluita ja lahtaamalla ihmisiä slasher-kauhun kulttiklassikossa Musta joulu (1974). Kanadalainen joulukauhuelokuva oli aikaansa edellä – elokuvan final girl Jess ( Olivia Hussey) on omapäinen feministisankari, joka aikoo hankkia abortin, vaikka vahvoja Ted Bundy -viboja huokuva poikaystävä yrittää sheimata ja manipuloida. Ikoninen ”the calls are coming from the house” -trooppi esiintyy tiettävästi ensimmäistä kertaa tässä oikeasti karmivassa indie-kauhussa. joulukauhu 3x M K U V A T P au lii n a N yk än en ylioppilaslehti 6 / 2023 26 K U L T T U U R I Näkökulma
Kannattaisi kuunnella ”ÄLÄ ”ÄLÄ altista mogwaita kirkkaalle valolle, kastele sitä tai ruoki sitä keskiyön jälkeen.” Riiviöissä (1984) teinipoika Billy saa lahjaksi mogwain, mutta ei kykene noudattamaan yksinkertaisia ohjeita. Sen seurauksena suloinen pörröotus synnyttää hirviölauman, joka syöksee kaupungin kaaokseen. Joulukauhuklassikko muistuttaa, että lemmikeistä pitää huolehtia joulunakin, eikä antaa niitä vastuuttomien tunareiden käsiin. Riiviöt ja sen jatko-osa sopivat kaikille, jotka haluavat piristää liian hartaalta tuntuvaa jouluaan levottomalla kauhukomedialla. Inspiroiva urapolku NETFLIXIN NETFLIXIN Jouluprinssistä (2017) tuli hitti, koska leffa on niin huono, että se alkaa olla nerokas. Katsojaltaan masokistisia piirteitä vaativa rom-com-lobotomia kertoo amerikkalaisesta ”toimittajaneidosta”, joka matkustaa ” Aldoviaan” (keksitty maa Euroopassa) tekemään skuuppia ”komeasta” prinssistä. Lopulta lempi syrjäyttää journalistin etiikan. Jopa Netflix oli huolestunut tilaajistaan, kun 53 käyttäjää oli katsonut tekeleen joka päivä 18 päivän ajan. ”Kuka teitä on satuttanut?”, Netflix twiittasi. Elo kuvasta on tehty kaksi jatko-osaa: Jouluprinssi: Kuninkaalliset häät (2018) ja Jouluprinssi: Kuninkaallinen vauva (2019). Tulisipa seuraavaksi Jouluprinssi: Kuninkaallinen avioero . kesytetty patriarkaatissa. Sama toistuu Odottamattomassa ehdotuksessa (2009). Tunnekylmä ja alaisten sa vihaama kirjakustantamon pomo Margaret Tate (Sandra Bullock) kiristää assistenttinsa Andrewn (Ryan Reynolds) avioitumaan kanssaan välttääkseen karkotuksen kotimaa hansa Kanadaan. Lopulta he rakastuvat, ja Margaret muuttuu inhottavasta pomosta lem peäksi tyttöystäväksi. Kireä poni nhäntä vaih tuu vapaasti laskeutuvaan tukkaan. Andrew ei enää toivo Margaretin kuolemaa ja hauku häntä selän takana noidaksi. Hävettää myöntää, että pyysin elokuvaa 15vuotiaana joululahjaksi. VIIMEISTÄÄN VIIMEISTÄÄN lukion jälkeen romcomit tun tuivat typeriltä ja häpeällisiltä. Oli hienom paa yllättää ihmiset sanomalla, että olen pienestä pitäen katsonut kauhuelokuvia, vaik ka kiharsin pitkät hiukseni ja pukeuduin pastelli väreihin. Samaan aikaan kun opin feminismistä, opin myös, mistä kannattaa pitää, jos haluaa viestiä toisille olevansa älykäs, kiinnostava ja jokseenkin sivistynyt. Makumme kertoo meistä. Yhdysvaltalainen elokuvakriitikko ja rom comfani Wesley Morris kirjoittaa The New York Timesin esseessään Rom-coms were corny and retrograde. Why do I miss them so much? , että romanttisen komedian suosio alkoi hii pua samaan aikaan, kun feministi kriitikot 2010luvulla perkasivat naisille suunnattua mediaa muotilehdistä elokuviin. Kriitikot kaivoivat esiin sarjakuvataiteilija Alison Bechdelin vuoden 1985 sarjakuvan, josta he poimivat tavan mitata naisten ase maa: jos elokuvassa on vähintään kaksi naista, jotka puhuvat keskenään jostain muusta kuin miehistä, elokuva läpäisee testin. Harva kulta ajan romcom läpäisee. Ja vaikka läpäisisikin, voi elokuva silti olla seksistinen. Feminismin valtavirtaistumista vauhditti myös me too liike, joka nosti esiin naisten kokeman seksuaalisen häirinnän. Enää ei tar vinnut olla sukupuolentutkimuksen opiskelija identifioituakseen feministiksi. Sosiaalinen media popularisoi feministisen tutkimuksen massoilla kierrätettäviksi ja helposti pureskel taviksi palasiksi. Sana alkoi kiiriä: naisia on aivopesty alistu maan jo prinsessasaduista lähtien! MARKKINAT MARKKINAT hoitivat osansa romcomhauta jaisissa. Hollywoodstudiot alkoivat keskit tyä massoille suunnattuihin takuuvarmoihin hitteihin, kuten Marvelin supersankareihin, sekä potentiaalisiin elokuvagaalaehdokkaisiin. Romanttisille komedioille ei herunut enää rahoitusta, kuten ei juuri muillekaan keski budjetin elokuville. Sittemmin suoratoisto palvelut ovat yrittäneet elävöittää genreä uu destaan. Morrisin mukaan romcomin kuolema voidaan nähdä tasaarvotekona. Elokuvien naiset ansaitsevat parempaa tekemistä kuin jonkun miekkosen jahtaamisen! Miksi ku kaan kaipaisi genreä, joka tuntuu valkoisessa heteronormatiivisuudessaan läpeensä toksi selta keskiluokkalarpilta, joka synnyttää katso jissa epärealistisia ihmissuhdeodotuksia? Morris tunnustaa kaipaavansa, vaikka hän on musta homomies. Romanttisissa komedioissa on pohjimmil taan kyse ihmisten välisestä kohtaamisesta, kanssakäymisen supervoimasta. Sellaisista yleisinhimillisistä tunteista, jotka pitävät mei dät elossa, sekä suuresta ikuisuuskysymykses tä: Kuinka kiinnitytään toiseen ihmiseen? Morrisin mukaan romanttinen komedia on tästä syystä yksi tärkeimpiä elokuvagenrejä. Romcomien syyttäminen omista ihmis suhdeongelmista on typerää. Elokuva voi opettaa jotain elämästä, mutta sen tehtävä ei ole ikinä kasvattaa paitsi fasistisissa valtioissa. Tämä ei estä kysymästä, miksi ”uranaiset” kuvataan romcomeissa kylminä, epäsosiaali sina, kontrollifriikkeinä ja tyytymättöminä. Naisissa on pielessä jotain, jonka miesten rakkaus korjaa. VOISIKO VOISIKO Kuinka hukata kundi 10 päivässä elokuvan loppukohtausta tulkita toisin? Ehkä se kertookin siitä, miten saatamme rak kauden takia tehdä valintoja, joita emme olisi aikaisemmin tehneet? Ehkä Hudson ei ollutkaan miehisen vallankäytön uhri, vaan ihminen, joka päättää itse itsestään? Nykyajassa kohtauksen voi jopa lukea rohkeutena kieltäytyä suoritusyhteiskun nan vaatimuksista: rakkaus, parisuhde ja per he menee graindaamisen ja henkilöbrändin kehittämisen edelle. Kaikessa kornissa konservatiivisuudes saan 2000luvun alun romcomit voivat tun tua virkistävältä kapinalta girlbossfeminismiä ja kapitalistista työkulttuuria vastaan, jossa suurin onni syntyy titteleistä ja osakkeen omistajille tehdystä voitosta. Suoritusyhteiskunta kun on vaikuttanut myös parisuhteisiin. Ideaaliihmissuhde on nykyään monelle oman henkilökohtaisen kasvun self help projekti, jossa ei saisi jous taa, kokea ikäviä tunteita tai tehdä toista enemmän ”emotionaalista työtä”. Tällainen suhde on yhtä epärealistinen kuin romcomin pahimmat prinsessasatu kliseet. Taas on yksi nainen kesytetty patriarkaatissa. ylioppilaslehti 6 / 2023 27 K U L T T U U R I
Palstalla väläytetään arkistojuttuja, kun ei jakseta kirjoittaa uusia. Parhaita timanttijuttuja Perutaan perhe Kun kaikki yrittävät trendien edelle, tulee trendien edellä olosta trendi, pelkästä jonotuksesta uusimpaan juttuun se juttu. Näin hipsterismi söi maailman, jossa pystyi vielä erottamaan ” kuluttajan” ja ” kapinallisen kuluttajan” toisistaan. To i m i t u s , Y l i o p p i l a s l e h d e n n u m e r o s s a 6 /2 1 9 T he Bear tvsarjan toisella kaudella on takauma jakso, joka kuvaa perinteistä perhe joulua: Äiti heiluu kännissä ja uhriutuu, lap set, serkut ja sedät toisintavat pinttyneitä roolejaan, pöydässä haarukat lentävät ja nyrkit heiluvat. Lopulta äiti ajaa autolla seinästä läpi. Miten helve tissä joulu onkin niin hirveä? Juuri siksi, että se on perhejuhla, väitän. Joulu on oiva muistutus siitä, kuinka elämä pitää järjes tää. Aaton lähestyessä muistetaan aina surra heitä, joilla ei ole perhettä. Oletus on, että joulu viete tään perheen kanssa. Jos olet perheetön, olet yksinäinen. Minun on kuitenkin rehellisyyden nimissä todettava, etten ole koskaan elämässäni ollut niin yksinäinen kuin ”saatuani oman perheen”. Toimit taja Anu Silfverberg kirjoittaa eräässä Long Playn koronaajan perjantaikirjeessään, että ”suomalainen yhteiskunta on vahvasti jakautunut lasten ja aikuis ten alueisiin”. Näinhän se on: en ole osannut kutsua lapsetto mia ystäviäni mukaan lasteni asioihin. Jätän usein menemättä kiinnostaviin tapahtumiin, jos minulla ei ole varaa lastenhoitajaan. Olen eriytynyt maail masta saarelle nimeltä ydinperhe. Se johtuu siitä, että Suomi on täynnä lapsivihaa. Lapset eivät ole tervetulleita yhteenkään paikkaan, jota ei ole erikseen mainittu ”lapsiystävälliseksi”. VALKOINEN VALKOINEN feminismi sai minut aikanaan usko maan, että naisen radikaalein valinta on lasten tekemisen ja lapsettomuuden välillä. Feminististä oli tietysti olla tekemättä lapsia. Kun niitä sitten kuitenkin tuli, kävi heteroparisuhteen ja lasten yhdistelmä normatiivisuudessaan sietämättömäksi. Äitiyteen liitetyt mahdottomat odotukset tekivät oloni yksinäiseksi ja uupuneeksi. Syytettyäni itseä ni ja äitimyyttiä tarpeeksi, aloin pohtia, josko per seestä onkin ensisijaisesti perhe. T E K S T I Olga Palo K U VA Aava Eronen Perhettä on kritisoitu lukemattomilla perusteil la. Feministisessä Family Abolition perin teessä rus keat, kolonisoidut tai sateenkaarevat perheet eivät selviä purkutöiltä: vaikka perhe on monelle suoja pahaa valtiota vastaan, se on aina samalla instituu tio, jonka takana on tuo sama kapi talistinen valtio. Perhe tuottaa valtiolle veron maksajia ja kapitalistil le työvoimaa samalla, kun se ottaa kantaakseen hoi vavastuut ja sosiaalisen uusintamisen. ”The nuclear family is the basic unit of capitalism and in order for us to move to revolution it has to be destroyed. And I mean destroyed”, julisti yhdysvaltalainen ru noilija ja aktivisti Pat Parker jo vuonna 1980. JOULUNA JOULUNA on helppo havaita, kuinka perheessä nar sistinen itsesäilyttäminen (minä jatkun lapsissani!) kääntyy sujuvasti uhrautuvaisuudeksi (kaikkeni olen tehnyt!). Ensin ihminen vaatii hyvin tietyn laisen joulun, sellaisen perinteisen , ja sitten uupuu sitä tehdessään. Joulunaikaan veri on erityisen sa keaa, siis velvoittavaa. Mietin ystäviäni, jotka läpi joulun juoksevat kieli vyön alla perheenjäsentensä jouluillallisia läpi. Perhejoulu onkin kristinuskon kovaa ydintä: syyllistämisen, syyllistymisen, uhrau tumisen ja velvollisuuksien aikaa. The Bearissa kysytään, mitä perheen jälkeen voi si olla. Jokainen keskushenkilö tulee tavalla tai toi sella särkyneestä kodista. Yhteisö muodostuu sarjan keskeisen miljöön, ravintolan, ympärille. Etenkin kakkoskautta määrittävät lämpö ja huolenpito, jotka eivät ole sidoksissa sukulaisuuteen. Mietin myös Jeesusvauvaa, jonka verisiteistä ei olla ihan varmoja. Eikö pakolaisparin hämärästi alkunsa saanut yllätysvauva, paimenet, eläimet ja randomheppulit kaukaa idästä anna syyn ihan toi senlaiselle juhlinnalle kuin perhekeskeiselle, vel vollisuudentuntoon perustuvalle sekoilulle? Vaatimukseni ei ole uusi, mutta joulun lähesty essä sitäkin ponnekkaampi: perutaan perhe. 2 010 -L U V U L L A K A I K IS TA T U L I H I P S T E R EI TÄ ylioppilaslehti 6 / 2023 28 Kolumni K U L T T U U R I
okakuussa kuolleen yhdysvaltalaiskirjailija Louise Glückin runossa Metamorphosis on kaunis säe: ”I know intense love always leads to mourning.” Glückin runo käsittelee isän kuolemaa, mutta kai kenlaiset syvät rakkaudet tuovat mukanaan surun. Suhteen ei tarvitse olla pitkä tai romanttinen päättyäkseen särkyneeseen sydämeen. Runo osui silmiini intensiivisen, pari kuukautta kestäneen ihmissuhteen raunioilla. Sydänsuruihin auttaa parhaiten aika, mutta jotenkin nuo tunnit, viikot ja kuukaudet on saatava kulumaan. TOP 12 KULTTUURIVINKIT LEMMENTUSKIIN 1. Jatkuva itkeminen kuivattaa kehoa. Katso tihkuvan kosteita elokuvia: Jacques Demyn Cherbourgin sateenvarjot (1964), Andrei Tarkovskin Stalker (1979), Hayao Miyazakin Ponyo rantakalliolla (2008), Gore Verbinskin Cure for Wellness (2016). Kyytipojaksi Gatoradea. 2. Musiikki! Vihaiselle esimerkiksi levyt: Negative Approach – Total Recall ja Leikeli47 – Shape Up . Bonusvihabiisi: The Partisans – I Don’t Give a Fuck . 3. Perseen heiluttaminen voi vähentää ahdistusta, ja kaikenlainen liikkuminen auttaa katkeriin tuntemuksiin. Pari tykkiä twerk-biisiä: KIIINGSAM – The Drip , Tifa – The Best . 4. Sandra Cisnerosin runoteos My Wicked Wicked Ways tarjoaa feminististä uhmaa. 5. Kostonjanoiset kuunnelkoot Yeah Yeah Yeahsin kappaletta Heads Will Roll , katsokoot Kill Billin (2003) tai korealaissarjaa The Glory , ja lukekoot Yoko Ogawan novelleja teoksesta Revenge: Eleven Dark Tales (1998). 6. ”Kostokroppa”, mutta niin, että parhaiten ravittu keho voittaa. Inkivääri ja chili laittavat veren kiertämään, juurekset maadoittavat, muusi lohduttaa. Aloita vaikka hyvinvointimedia Minskan nostalgisella reseptillä soijarouhekastike ja yrttimuusi. 7. Musiikkia riutumiseen: Jukka Nousiainen – Lonely Rider . Rogér Fakr — Fine Anyway . Blanche Biau — Just Wait Til Next Year . 8. Lauma lämmittää! Katoa klubilla tanssivaan massaan, käy uimahallissa tai yleisessä saunassa. Post Barissa kestitsee 8.12. nigerialainen dj Akanbi, Temppeliaukion kirkossa kuulee 17.12. joululauluja. 9. Jos haluat oikein syleillä eron synnyttämää epätodellisuuden tunnetta, mystikko-muusikko Laraajin hämmentävä kasarisarja Celestrana (Youtubesta) tuudittaa utuiseen new age -tunnelmaan. 10. Vanha kunnon Kama Sutra tarjoaa tietoa lemmenrohdoista heille, jotka haluavat jouduttaa eroeuforiaa – hetkeä, jona suru väistyy ja vapaus ja seikkailu alkavat taas kiehtoa. Perunakin on suosittu afrodisiakki, joskaan tieteellisiä todisteita ei ole. Ranskanperunoita kannattaa silti syödä särkyneeseen sydämeen ihan varmuuden vuoksi. 11. Musiikkia vahvistumiseen: Spice — FEELING GOOD. ishi vu –This is your Life . Fat Joe, Remy Ma, French Montana – All the Way Up . 12. Vielä on (seksi)elämää jäljellä! Aila Meriluodon aistikkaat muistiinpanot päiväkirjateoksessaan En minä vielä pääty (2022) muistuttavat, että kahdeksankymppisenäkin voi ihastua palavasti kuin teini. Niin että ei tämä viimeiseksi sydänsuruksi jää. L Kosteita elokuvia ja rapeita perunoita T E K S T I Eveliina Lempiäinen K U VA Annika Luukko ylioppilaslehti 6 / 2023 29 Ruumiin avaus Palstalla poraudutaan syvemmälle. K U L T T U U R I
Toimittaja testaa, voiko Larussa olla saarelaiset vanhemmat anna nuorten olla nuoria ja maleksia rauhassa skeittiparkeil la ja puistoissa. Tämä ei käy. Testasimme, voiko Lauttasaaressa oles kella rauhassa ilman, että joku soittaa polii sit tai muutoin rikkoo nuorison kokoontu misvapautta. Tuota oikeutta valvoaksemme pyrimme törmäämään vanhempien muo dostamiin katupartioihin, mikäli niitä alueella vielä päivystäisi. Kutsukaamme heitä tässä nimellä Soldater av Drumsö. PARAS PARAS tapa törmätä katupartioihin on liittyä paikallisen nuorison jengiin . Lokakuisena perjantaiiltana Lauttasaaressa ei kuitenkaan tapahdu mitään. Tai jos tapahtuu, emme tie tenkään tiedä missä. Yritämme näyttää nuorisolaisilta, mutta Lauttasaarelaisten vanhempien katupartiointi uhkaa paikallisten nuorten hyvinvointia. nnellisten saari. Niin ainakin sano taan. Mielikuva idyllisestä paremman väen Lauttasaaresta, jossa ei ole kaupungin vuokraasuntoja nimeksikään, on kokenut kolauksen kuluvana syksynä. Naamioituva nuoriso porukka kylvää pelkoa ”lintukotona” pidetyssä Lauttasaaressa – huolestuneet vanhemmat alkoivat partioida kaduilla , uutisoi IltaSanomat syyskuussa. Paikallisen naisen mukaan alueella liikku nut nuorisojengi seurasi lapsia, ja ryösti yh den heistä. Asiasta on tehty rikosilmoitus. ”IS:lle kerrotaan”, että pelätty nuoriso porukka tulee Lauttasaareen muualta, ”mahdollisesti ItäHelsingistä tai Espoosta”. Epäilyä ei perusteta mihinkään. Karmivaa. Lauttasaaressa säikytty jo kaljaa juovia aikuisia, vanhemmat aikovat katupartioihin – Poliisi: Ei näin , uutisoi Iltalehti vajaan vii kon päästä. Jo viime vuonna Lauttasaari ajautui hysterian valtaan. Saarelle hälytettiin kymmeniä poliiseja epäillyn asemiehen kiinni ottamiseksi. Asemies paljastui bussi pysäkillä norkoilleeksi rastapääksi, joka oli tullut Lauttasaareen kastelemaan kaverin sa kukkia. Viimeisin ylilyönti on lokakuulta. Hel singin Sanomat kertoi paikallisen vene kerhon 16vuotiaasta satamavahdista, jonka yövartio keskeytyi poliisin ratsiaan. Myikö poika ehkä huumeita? Repusta viranomai set löysivät läksyt ja eväät. Ratsattu Emil kommentoi aktivoitunei ta lautta saarelaisia vanhempia HS:lle seu raavanlaisesti: ”Jos katupartiolaiset haluavat olla tässä tilanteessa jotenkin hyödyksi, heidän kan nattaisi mielestäni mennä töihin ja maksaa verorahoja, joilla poliisin toimintaa rahoi tetaan.” Touché, Emil. Nuorissa on tulevaisuus. KUTEN KUTEN Venäjän hyökkäys Ukrainaan inspi roi suomalaisia leikkimään sotaa ja harjoit telemaan jääkärimarssia, samalla kierolla tavalla lauttasaarelaiset vanhemmat tun tuvat inspiroituneen muutama vuosi taak sepäin trendanneista Soldiers of Odin katu partioista. Maahanmuutto vastainen, ääri oikeistolainen ja rasistinen järjestö väitti partioivansa katuja pitääkseen ne turvallisina. Todellisuudessa he kylvivät naapurustoihin vuoroin pelkoa, vuoroin myötähäpeää. Kuten poliisikin toteaa, jär jestyksen valvominen pitää Suomessa jät tää viranomaisille. Nuorison päääänenkannattajan Yli oppilaslehden mielestä kuulostaa siltä, et teivät katupartioita muodostavat lautta O K U V A T A d ile S ev im li ja A n tt i P o kk in en ylioppilaslehti 6 / 2023 30 A L A K U L T T U U R I Toimittaja testaa Palstalla tehdään kohderyhmäkuratoitua palvelujournalismia.
Toimittaja testaa, voiko Larussa olla T E K S T I Adile Sevimli ja Antti Pokkinen ”Lahkeet ovat liian kapeat”, kommentoi tuntemamme vaatemyyjä Adidaksen mus tia verkkahousuja ennen kuin hyppäsim me länsimetroon. Yritimme saada vaatekaupasta lainaksi pikkulaukun, jollaisia roadmanit käyttävät huumeiden kuljettamiseen. ”Ihan syystä valikoimaamme ei niitä roadmanlaukkuja ole enää tilattu. Espan Lux bagista saa Louis Vuittoneita. Rikolli set ovat high fashion ”, vaatemyyjä ohjeisti. Liian tyyristä Ylioppilaslehden budje tille. Myyjä vinkkasi, että viereisestä kau pasta saa jorkkuja , mikäli haluamme vaikut taa nuorilta. Emme kuitenkaan tiedä, mikä jorkku on. Myyjän sormessa kimalteli paksu, kul lattu gangstasormus, jonka tunnistimme rikollisuutta huokuvaksi symboliksi. Pyy simme sitä lainaksi Lauttasaareen katu uskottavuutta lisäämään. ” Se on Oura”, myyjä totesi lakonisesti. ALOITAMME ALOITAMME Koivusaaresta. Metron portais sa muutama teini katsoo pitkään. Epäile vätkö katupartioksi vai katujengiksi, vai kea sanoa. Jatkamme kiertämällä laiskasti haahuil len pursiseuran, jossa satamavahtiEmilin perään soitettiin kytät. ” Pelon ilmapiiri”, jolla Iltalehti Larua kuvasi, häljyy vaimeana pimenevän sata man yllä. Pelkoa täällä ovat aiheuttaneet muun muassa skeittarit. Lauttasaarelaiset vanhemmat eivät ole keksineet medialle selostamiansa kauhu tarinoita päästään: paikalla tosiaan on skeittareita. Tunnelma on kuitenkin rau hallinen, joten jatkamme rivitalojen reu nustamalle metsäpolulle. Sytytämme kertakäyttöisen sähkötupa kan, jonka olemme hankkineet, koska nuo ret sähkötupakoivat. Se maistuu tuhka kupilta ja saa punaista Mallua polttavan tiimimme jäsenen yskimään. Tämä ei sinänsä ole mikään vasem mistonuorten ironinen luokkaretki mystiselle eliittialueelle. Kirjoittajien useita ystäviä asuu Lauttasaaressa, sillä emme ole ihan niin oululaisia, että koko elämänpiirimme sijaitsisi Suur Kallion alueella. Yritämme tosissamme katsoa edessämme aukeavaa kaupunginosaa uu sin silmin, mutta Teslat, veneet ja helly hansenit sumentavat käsityskyvyn. Oikaisemme rauhalliselle pihatielle, jonka varrella on 60–70lukujen taitteessa rakennettuja matalia kerrostaloja. Ensim mäinen paikallinen kävelee ohi kiinnittä mättä meihin huomiota, vaikka ulkopuoli siin kohdistuu täällä ennakkoluuloja. ” Larulaiset aina sanovat, että kaikki paha tulee muualta”, paikallinen nainen sanoi Ilta lehden haastattelussa. JATKAMME JATKAMME kävelyä Isokaarta pitkin ja ohitamme Lauttasaaren yhteiskoulun. Ainoat jäljet nuo risosta ovat koulun eteen parkkeeratut sähkö potkulaudat. Kun palaamme rantareitille, nii tä löytyy myös pusikoista. Koetamme näyttää uhkaavilta aina kun auto ajaa ohi. Pidämme puhelimia näkyvästi esillä. Siniset valot eivät välähdä. Ostamme kaupasta energiajuomat ja suklaa patukat. Heti kaduttaa, että mukaan tarttui Red Bull eikä Monster. Vai onko Monster sit tenkin ihan pienten lasten juoma? Kuka edes on enää pieni ja kuka nuori, kun 9vuotiaatkin pukeutuvat aikuisten muodin mukaan? Olisi ko pitänyt ostaa Prime? Syömme eväät autiolla rannalla nököttävän yksinäisen pöydän ääressä. Siitä näkee ravin tola Paseon, jossa paikalliset aikuiset illallis tavat. Kuka tahansa heistä voi olla Soldat av Drumsö. Ehkä katupartiointi alkaa, kun mahat ovat täynnä. Poltamme hieman sähkötupakkaa. Pom pimme hetken penkillä ravintolan edessä var mistaaksemme, että meidät on nähty. Jatkamme kohti Vattuniemeä. Melkon kadun varrella on suuria taloyhtiöitä. Ehkä siellä saisimme jonkun reagoimaan tai edes huomaamaan meidät. Potkulautaparkin edessä vastaan kävelee kaksi nuorisolaista, molemmilla käsissään Red Bullit. Hymyilyttää. VATTUNIEMESSÄ VATTUNIEMESSÄ on vielä hiljaisempaa kuin saa ren länsiosissa. Ainoat elonmerkit ovat hoi kat lenkkeilijät asianmukaisissa juoksuharras tusvarusteissa. Iltalehden haastattelussa nuorisotyöntekijä totesi, että Lauttasaaressa on ”tänä päivänä to della rauhallista ja hiljaista.” Siltä tosiaan vaikuttaa. Voisiko paniikki lietsoa paniikkia? Hesarin lukijakyselyssä eräs vanhempi kertoi kasvatus metodeistaan: ”Korostan päivittäin, että kova ääni ja nopeat jalat on ainoa henkivakuutus.” Kuulostaa traumatisoivalta kuulla vanhem miltaan päivittäin, että kuolemanvaara on naa purustossa alati läsnä. Löydämme vihdoin sopivan sisäpihan, jol le on suora näkymä useasta ympäröivästä ker rostalosta ja parvekkeilta. Kolistelemme ren gaskeinuissa. Kukaan ei vieläkään soita poliiseja. Paiskaamme tyhjän Red Bull tölkin maa han. Tosi tylsää ja kylmää. Kaksi tuntia maleksittuamme toteamme Lauttasaaressa olevan aivan liian rauhallista. Lähdemme Kallioon kaljalle. voi hyvin olla, että nuori so tulkitsee meidät aikuisten katupartioksi. Tiimimme suurempi osapuoli, poc passing white , jonka paksuja viiksiä räppikäppi ja muhkea roadmantakki eivät onnistu pii lottamaan, näyttää itseään kymmenen vuot ta vanhemmalta skeittifaijalta. Tiimimme pienempi puoli, white passing poc , näyttää nololta. YL-EX T R A K O L L A A A S I P au lii n a N yk än en 31 A L A K U L T T U U R I ylioppilaslehti 6 / 2023
Hallitus kiristää kansalaisuuden ehtoja kansalaisuuskokeella, jonka sisältö ei ole vielä tiedossa. Ylioppilaslehti palvelumuotoili kokeen beta-version, jolla mitataan hakijan tietoja Suomen poliittisesta järjestelmästä, historiasta, kulttuurista ja arvoista. Historia 1. Kuka se Lalli olikaan? a) Murhaaja ja Suomen ensimmäinen julkkis b) Influensseri Nata Salmelan lapsi, jonka nimeämisen jälkeen Lalli trendasi etunimitilastossa c) Piispa Henrikin lahjakkain oppipoika 1100-luvulta 2. Montako Pervitin-tablettia kaukopartiomies Aimo Koivunen hujautti kurkkuunsa hiihtäessään Kantalahdessa jatkosodan aikana? a) 7 b) 22 c) 30 3. Kuka seuraavista suursuomalaisista oli Ylioppilaslehden ystävä? a) Carl Gustaf Emil Mannerheim b) Urho Kaleva Kekkonen c) Martti Ahtisaari 4. Kuka Suomen historiaan vaikuttanut ulkopoliittinen silmäätekevä on antanut nimensä ylähyllyn Rieslingille? a) Prinsessa Victoria b) Kuningas Kustaa II Adolf c) Hessenin prinssi 5. Kuka on Suomen tunnetuin taistolainen? a) Aseistakieltäytyjä Arndt Pekurinen b) Näyttelijä Kristiina Halkola c) Kirjailija Aulikki Oksanen Kulttuuri 6. Kuka seuraavista jättiläisistä esiintyy Kalevalassa? a) Jarne Salmivirta b) Väinö Myllyrinne c) Antero Vipunen Olisiko sinusta Suomen kansalaiseksi? 7. Missä seuraavista tapahtumista hukkuu eniten suomalaisia kesässä? a) Vantaanjoen kaljakellunnassa b) Savonlinnan oopperajuhlissa c) Raumanmeren juhannuksessa 8. Mikä on Suomen kansallishuume? a) Hemohessi b) Amfetamiini c) Kantsu 9. Millä reseptillä leivotaan suomalainen menestystarina? ”Alussa oli...” a) Suo, kuokka ja jussi b) Lumihanki, kirves ja perhe c) Resnais, Beefheart & Aalto 10. Kuinka taipuu verbin ”vatuloida” potentiaalin aktiivin pluskvamperfekti monikon ensimmäisessä persoonassa? a) Lienemme vatuloineemme b) Lienemme vatuloineet c) Lienemme vatuloitaneen 11. Kuka näistä kuuluisista suomalai sista naistenhakkaajista on tienannut eniten? a) Matti Nykänen b) Tony Halme c) Tauski Peltonen 12. Kuinka jatkuu Suvivirren 5. säkeistön viimeinen rivi: ”Kun Henkes virvoituksen / vain sielu saanut on / keväisen kaunistuksen...” a) Tuo kaunein morsio b) Se saa kuin Libanon c) Wallah veli mä vannon 13. Mikä on Suomen tärkein vientituote? a) Pamela Andersson b) Matt Damon c) McGyver Poliittinen järjestelmä 14. Mitä vastaat, jos työskentelet Suomessa julkisessa virassa ja sinut on kuvattu keskustelemassa hakaristipaitaan pukeutuneen henkilön kanssa äärioikeistolaisessa Kukkavirta188tapahtumassa niin, että joen toisella penkalla näkyy uusnatseja? a) ”En tiennyt, missä olin.” b) ”Ne ketkä minun persoonani tuntee, tietävät minut vähän sellaisena huumorintajuisena kaverina.” c) ”Tuohon aikaan sarkasmi oli vielä kanssakäymisessä sallittua eikä aiheuttanut siinä määrin tahattomia tai tahallisia väärinymmärryksiä kuin nykyään.” 15. Työttömyysetuuden saadakseen pitää hakea riittävää määrää työpaikkoja. Keneltä pyydät apua, jos haluat maksimoida tulojen ja vapaaajan välisen suhteen? a) Työstäkieltäytyjäliiton puhemieheltä Johannes Ekholmilta b) Ideologiselta työttömältä Ossi Nymanilta c) Vain yhteiskunnan näköalapaikkoja hakevalta sarjahakijalta Peter Marksilta 16. Hur skulle du rädda finländarna om en ny mördarsjukdom på riktigt hotar landet? a) Rädda pälsfarmerna och döda alla andra djuren. b) Döda alla finnjävlarna. c) Flytta till Sverige och ropa instruktioner till finska människor därifrån. YL-TES TI T E K S T I Toimitus K U VA Pauliina Nykänen ylioppilaslehti 6 / 2023 32 Kansalaisuuskoe A L A K U L T T U U R I
200 pistettä Kunniakansalainen Onneksi olkoon, sinusta on suomalaiseksi! Olet puhdasverinen, tai ainakin osaat esittää sellaista. Kutsut itseäsi kuitenkin mieluummin kansallismieliseksi, kuten muutkin Itsenäisyyspäivän soihtu kulkueissa marssivat. Uskallat paheksua kovalla kielellä muualta tuotuja hapatuksia, kuten woke-kulttuuria, vaikka mitään ei saakaan enää sanoa. Et voisi koskaan syyllistyä muualta tuotuihin rikoksiin, kuten kunniaväkivaltaan, mutta osaat laittaa eukkosi ruotuun nyrkeillä perisuomalaiseen tapaan. Tasa-arvo on mennyt mielestäsi liian pitkälle, ja sen takia olemme Ruotsin tiellä. Olet perustanut vähintään yhden katu partion, joka suojelee kaikkia syntyperäisiä suomalaisnaisia ja -lapsia paitsi vihervassareita, joita syöt sinapin ja Suomi-viinan kanssa välipalaksi. Suomalaiset arvostavat kaltaisiasi huippuosaajia. Jatka samaan malliin! 105–195 pistettä Potentiaalinen pyrkyri Et ole lupaava hakija, mutta sinussa on vaaleaan taittavan ihonvärisi puolesta piirteitä, jotka herättävät suomalaisissa kohtuullisesti empatiaa ja vetoavat kansan syviin riveihin suorittamistasi synneistä huolimatta. Näin ollen sinua ei voida suoraan karkottaa, vaan sinut lähetetään Eritreaan säilöön betoni bunkkeriin Pohjoismaiden yhtenäisen linjan mukaisesti. Koska Suomi on sivistysvaltio, et suinkaan lähde tyhjin käsin. Saat mukaasi pinon suomenkielisiä dokumentteja, joita pääset täyttämään valittaaksesi kansalaishakemuksesi kielteisestä päätöksestä. Voit ehkä vielä joskus saada kansalaisuuden, jos käyt joka sunnuntai jumalanpalveluksessa evankelis luterilaisessa kirkossa, syöt kiltisti kaurapuuroa, tienaat yli 5 700 euroa kuussa ja muistat pitää iltaisin kiitollisuus päiväkirjaa Maailman Onnellisimmasta Kansasta. 0–100 pistettä Todennäköinen terroristi Olet syy, jonka vuoksi itärajalle rakennetaan aitaa. Et kelpaa Suomeen ja ihmisarvosi on olematon. Kaltaisesi ovat tuoneet mukanaan kaikki Suomea mädättävät ilmiöt, kuten riimittelevän puhelaulun ja rikollisuuden. Monikulttuurisuutesi on vahingollista ja ikävää. Sinun takiasi Lauttasaaressa ei uskalla liikkua yksin kello 17 jälkeen. Et osaa saunoa tai ryypätä kunnolla. Testin vastauksen luettuasi sinut karkotetaan poliisisaattueen kanssa välittömästi Afganistaniin, missä et ole koskaan asunut. Sillä ei ole merkitystä. Takaisin ei ole tulemista. Olet ikuisesti Suomen mustalla listalla. 17. Missä itsenäisyyspäivän merkkitapahtumassa isänmaallisuuttaan korostavat ihmiset mölyävät hajanaisessa jonossa ja sivustaseuraajat arvostelevat heitä? a) 612-kulkue b) Itsenäisyyspäivän vastaanotto c) Itsenäisyyspäivän paraati Arvot 18. On YK:n yleiskokous. Seuraavaksi äänestetään humanitaarisesta tulitauosta alueelle, jossa kuoli kolmessa viikossa arviolta 3 200 lasta. Mitä äänestät? a) Tulitauon puolesta b) Tyhjää c) Tulitaukoa vastaan 19. Mistä kannat Suomen kansalaisuuden saatuasi eniten huolta? a) Valtionvelasta b) Pensan hinnasta C) Tuleeko ne viinit kauppoihin vai ei? 20. Suomi on tunnettu tasa-arvon malli maana. Paljonko tasa-arvoa on tarpeeksi? a) Nyt on jo liikaa. b) Mitään ei saa enää sanoa. c) En valitettavasti pysty vastaamaan, sillä resurssini ovat vähissä ja olen uupunut. Tietovisa on ulossulkeva ja elitistinen teksti laji, jota kaikki eivät pysty suorittamaan. 1. a) 10 b) c) 5. Lal li sur mas i Piis pa Hen rik in Köy liö njär ven jää llä ole tet tav ast i 110 0luv ulla . Hän on Suo men his tor ian ens im mäi nen nim elt ä tun net tu hen kilö . 2. a) b) 5 c) 10. Koi vun en ott i vah ing oss a kok o yks ikö n per vi tiin it ker ral la. Per vit in on am fet am iin eih in kuu luv a sti mul ant ti. 3. a) 5 b) 10 c) 0. Kek kon en on Ylio ppi las leh den ent ine n pää toi mit taj a. 4. a) b) 5 c) 10 5. a) b) 10 c) 5. Hal kol ast a tul i tun net uin vuo nna 201 5, kun Pap eri T räp päs i hän est ä kap pal ees saa n Sur um iel ise n näk öis et nai set . Pek uri nen kuo li enn en tai sto lai sai koj a. 6. a) b) 5 c) 10. His tor ial lis et huj opi t ova t luk ijal le tut tuj a Ylio ppi las leh den num ero sta 5/2 3. 7. a) b) 5 c) 10. Eni ten ihm isi ä kuo lee juh annuk sen a, jot en oik ea vas tau s on c. Kal jakel lun nas sa ei ole kuo llu t ket ään . Oop per ajuh lat työ llis täv ät pol iis ia run saa sti . 8. a) 10 b) 5 c) 0. Lah den MM -hi ihd oss a vuo nna 200 1 kär äht i use ita suo mal ais ia hem ohe sdop ing ist a. San aa ”ka nts u” käy ttä vät vai n Hes ari n van hem man pol ven maa lai sto im itt ajat . 9. a)1 b)5 c)0 10. a) 5 b) 10 c) 11. a) 10 b) c) 5. Pah oin pit ely stä tuo mit uis ta mäk ihy ppä äjä Nyk äne n tie nas i ene mm än kui n lau laj a Tau ski . Nyr kke ilij ä-p olii tik ko Ton y Hal me oli epä ilt ynä pah oin pit ely stä , mut ta ei vai mon sa. Exvai mo on ker ton ut kir jas saa n Hal men olle en väk iva lta ine n. 12. a) b) 10 c) 5. 13. a) 10 b) c) 5 14. a) 5 b) 10 c) 0. Vai hto ehd on b vas tas i elin kei nom ini ste rin sal kun pai nos ta vap aut ett u per uss uom ala ist en Vilh elm Jun nila . Vai hto eht o a on niin ikä än oiv alli nen ja käy tet ty vap aud u van kila sta -ko rtt i. Vai hto eht o c on val tio var ain min ist eri Riik ka Pur ran blo gis ta Scr ipt a-b log in kom men tti koh un aja lta . 15. a) 5 b)0 c) 10 16. a)1 b)0 c) 5 17. a) 10 b) 5 c) 18. a) b) 10 c) 5. Suo mi ään est i YK :n yle iskok ouk ses sa 28. 10. 202 3 tyh jää , kun ään estet tiin hum ani taa ris en tul ita uon vaa tim ise sta Gaz aan . 19. a) 10 b) 5 c) 0. Med ian kys ely tut kim uks iss a ja eur oba rom etr iss ä suo mal ais ia huo let taa ene mm än jul kin en vel ka kui n esi mer kik si ilm ast okr iis i, eri arv ois tum ine n ja ym pär ist ö. 20. a) b) 5 c) 10. Käännä lehti ympäri ja laske pisteesi! Oikeat vastaukset 33 A L A K U L T T U U R I ylioppilaslehti 6 / 2023
Ei valtaa eikä kultaakaan Joulupukki muistaa vain kilttejä lapsia, mutta Ylioppilaslehden tonttutoimitus lähettää paketit vuoden tuhmimmille, jotta kukaan ei jää ilman lahjoja. Tuhma korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestön Akavan entinen puheenjohtaja Sture Fjäder, Olitte kevään eduskuntavaaleissa ehdolla kokoomuksen riveissä. Ennen vaaleja lähditte Akavasta kohun saattelemana. Helsingin Sanomat kertoi Teidän sopineen kesken kauden lähtemisestänne kassakaappisopimuksella. Huh huh HUH . Seuraavaksi kerroitte jättävänne lomat pitämättä ja viettävänne kautenne viime kuukaudet firman piikkiin reissun päällä kavereita tapaamassa. Iltalehden mukaan kommentoitte sekoiluanne tuoreessa uutuuskirjassanne seuraavanlaisesti: ”Maine meni”. Tämä ei todella ollut Teidän vuotenne. Siksi haluamme muistaa Teitä Kiira Korven runoteoksella Hyppää vaan (2023). Teoksen runot ”rohkaisevat, puhuttelevat ja vahvistavat”. Nämä ”inspiraatiotekstit” kannustavat Teitä löytämään takaisin voimanne äärelle. Kuten Korpi runoilee: Ota vastaan, / ota ota vastaan. / Ota vastaan, / ota ota vastaan. / Mmmm... Voimaannuttavin terveisin, Ylioppilaslehti Tuhma perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila, Ylioppilaslehden numerossa 4/22 julkaistu supersuosittu apurahaexcel kertoo, mistä opiskelija voi anoa rahaa opiskelunsa tueksi. Lähetämme listan opiskelijoita tukevista säätiöistä myös Teille, jotta pääsette alkuun suorittamatta jääneissä valtio-opin opinnoissanne. Tulevissa työhauissa auttanee, että ansioluettelossanne pitää paikkansa muukin kuin nimenne. Yhä useampi opiskelija väsyy ja epäonnistuu opinnoissaan. Ette siis ole saamattomuutenne kanssa yksin. Olkaa itsellenne armollinen. Teette juuri sen verran kuin jaksatte. Saatte pehmeän laskun opiskeluun, kun aloitat te sivuaineopintona verkkokurssin Fasismin lumo eurooppalaisessa kulttuurissa (5 op). Se sujunee Teiltä helposti, olettehan aiheen kokemusasiantuntija. Opin tielle kannustavin terveisin, Ylioppilaslehti Lomalukemista Susanne Päivärinnalle Tuhma kokoomuksen kansanedustaja Susanne Päivärinta, Syyskuussa piditte eduskunnassa mieleenpainuvan puheenvuoron, kun hallitus keskusteli niin sanotusta rasismitiedonannosta. Kuuntelimme järkytyksen vallas sa lapsuutenne nyyhkytarinaa, jonka huipentumana koulun keittäjä sanoi Teille, ettei kukaan voi kesän jälkeen muuttua noin mustaksi, sinä olet likainen , ja alkoi pestä Teitä. Liikutuitte omasta kertomuksestanne niin, että itku oli lähellä. Viimeistään puheenvuoronne kohdalla kävi ilmi, ettei rasismitiedonannon tehneessä hallituksessa edes tiedetä, mitä rasismi on. Onnistuitte kääntämään huomion omiin tunteisiinne, vaikka salissa oli edustajia, joilla olisi rasismista sekä tietoa että kokemuksia. Paketoimme Teille lomalukemiseksi Ibrahim X. Kendin teoksen How to be an antiracist (2019). Oppia ikä kaikki. Jaxuhalein, Ylioppilaslehti T E K S T I Toimitus YL -J OU L U Apuraha-excel Vilhelm Junnilalle Kiira Korven runokirja Sture Fjäderille ylioppilaslehti 6 / 2023 34 Palstalla lähetämme ihmisille postia. Postia A L A K U L T T U U R I
Ihanimmat joululahjat Palstalla laitetaan asioita tärkeysjärjestykseen. 1. Kielenpuhdistaja 2. Gua Sha -ihonhoitokivi 3. ItsieMe-pehmopupu, jolle voi laittaa oman naaman 4. Applen Airtag miehille, jotka haluavat stalkata naisia 5. Woke – identiteettipolitiikkaa antirasismista transkysymyksiin -kirja (2023, Suomen Perusta) 6. Lohikäärmedildo 7. Kaljakypärä 8. Kosteuttava tissinaamio 9. Norppa vartaassa Ylioppilaslehden tapaan 10. Appelsiininkuoresta tehdyt korvakorut top 10 Beauty box Teemu Keskisarjalle Tuhma perussuomalaisten kansanedustaja Teemu Keskisarja, Ylioppilaslehdessä haluamme varmistaa, että joulu saapuu jokaiselle – myös kaltai sellenne ruumiiltaan ja sielultaan raihnai selle ikäihmiselle. Siksi muistamme Teitä ehostautumispaketilla, johon sisältyvät kimaltavat irtokynnet, hieno partavesi sekä räpsähtelevät tekoripset. Niillä Teidätkin saadaan suitua samanlaiseen juhlakuntoon kuin kampuksilla laahustavat nuorukaiset. Beauty boxin tuotteilla voitte loihtia itsellenne drag-hahmon, jotta me muut saamme hieman lomaa edustaja Keskisarjasta ja kohupuheenvuoroista. Olisi mukavaa viettää pyhät kuulematta n-sanaa. Lisäksi eksentrisen historioitsijan esittäminen on très passé . Nouskaa siis kuin Fenix-lintu tuhkasta ja aloittakaa uusi vuosi tyylillä. Muodonmuutoksellisin terveisin, Ylioppilaslehti Hakemus väitöskirjatutkijaksi Lapin yliopistolle Tuhmat Lapin yliopiston professori Mauri Ylä-Kotola ja dosentti Ilkka Huovio, Ohjasitte ja esitarkastitte ystävänne Lauri Törhösen persoonalliseksikin luonnehditun väitöskirjan Elokuvaohjaaja Suomessa. Nyt. Suomalaisen elokuvaohjaajan työn prosessit; etiikka, moraali, tekniikka ja sosiaalisuhteet . Tiedemyönteinen Ylioppilaslehden toimitus haluaa rikastuttaa suomalaista tutkimuskenttää lähettämällä Teille luonnoksen omasta väitöskirjastaan työnimellä Nuorisolaiset Suomessa. Nyt. Johtavan lastenuutismedian affektitutkimus pullamössön vegenössön sukupolven meta-etiikasta, somekyttämoralismista, älylääketekniikoista ja moniaviollisista sosiaalisuhteista . Väitöskirjan tutkimuskohteena voi olla esimerkiksi päätoimittaja, jompikumpi toimitussihteeri tai lehden luova johtaja – kuka teitä eniten kiinnostaakaan. Mekin olemme Törttösen tavoin läpikäyneet kohuja, ja tunnemme tutkimuskohteen, itsemme, poikkeuksellisen hyvin. Voimme sopia väitöskirjan yksityiskohdista terästetyn glögin äärellä, jos suotte jollekin meistä audienssin ennen joulua. Me toimitamme glögin, terästyksen tarjoatte te. Korruptioterveisin, Ylioppilaslehti 35 A L A K U L T T U U R I ylioppilaslehti 6 / 2023
Kuka pelkää presidentintekijää? Ylioppilaslehti tenttasi presidenttiehdokkaat. Mika Aaltolan tentin löydät numerosta 4/23. Sari Essayah (kd) ei halunnut osallistua haastatteluun. Jutta Urpilainen (sdp) ilmoittautui kisaan liian myöhään. Jussi Halla-aho Perussuomalaisten presidenttiehdokas Päivää, Mestari. Päivää päivää. Jussi vain kavereiden kesken. Niitä me emme ole. Oletteko valmis? Sinä kysyt kysymykset, minä vastaan. Ensinnäkin pahoittelen, että tätä haastattelua on tekemässä päätoimittaja Sevimli luvatun toimitussihteeri Mäntylän sijaan, joka on sairaana. Sopiiko teidän puhua myös poc vähemmistöön kuuluvan kansalaisen kanssa? Ei tuota mitään ongelmia. Vakuuttakaa tässä ja nyt, että olette koko kansan, myös sen Alanya Marketissa ostele van, presidentti. Kyllä, ihan kaikkien Suomessa laillisilla asioilla olevien presidentti. Kun pidätte ensimmäisen ulkoilmapuheenne Senaatintorilla suuren kansanjoukon kannus taessa rytmikkäästi Mestaria, aiotteko päättää tilaisuuden Blashemian paluukonserttiin? Hyvä kysymys. Ei oikein meinaa enää täs sä iässä pysyä kitara kädessä, mutta otan har kintaan. Kielitieteilijäkolleganne Janne Saarikivi kutsui teitä Helsingin Sanomien haastattelussa seksisymboliksi. Millä tavalla aiotte presidenttinä hyödyntää seksisymboli statustanne kansainvälisten suhteiden hoita misessa? En osaa kyllä vastata ollenkaan tähän kysymykseen. No se oli vaikea. Ei tunnu yhtään seksisymbolilta. Olin seuraavaksi kysymässä, että onko maita, joissa presidenttinä vieraillessanne tätä seksi symbolismia kannattaisi pitää vakan alla, mutta osaattekohan te vastata tähänkään kysymykseen? No en osaa vastata tähänkään kysymyk seen. Teitä on moitittu Helsingin Sanomissa sosi aalisesti kömpelöksi. Mitä aiotte tehdä asialle vai näettekö, että moite on paikkansa pitävä? Yleensä minua moittivat sosiaalisesti kömpelöksi henkilöt, joiden kanssa en ole ollut missään tekemisissä. En siinä mieles sä pidä näitä arvioita reiluina tai mihinkään tietoon pohjautuvina. En erityisen paljon viihdy sosiaalisissa tilanteissa, mutta nykyään selviydyn niistä hyvin valmistautumalla. Sopii toivoa, kun meitä sitten ulkomailla edustatte. Pyynnöstänne eduskunnan pihal le on hankittu tupakointituoleja. Oletteko miettineet siirtymistä nikotiinipusseihin jotta niitä tuoleja ei tarvittaisi? En pyytänyt hankkimaan istuimia itselleni, vaan minua säälitti, että kansanedustajat jou tuvat seisoskelemaan kolealla pihalla tupakal la. Tuolit lisäävät viihtyisyyttä ja tekevät toi mituksesta vähemmän säälittävän näköisen. Eli teillä ei ole samanlaisia aikeita tervehdyt tää kansaa erinäisillä tempauksilla, kuten istuvalla presidentillä Sauli Niinistöllä, joka järjesti kävely kierroksen Töölönlahdella? Olen kyllä ajatellut järjestää jonkinlai sen pyöräilytapahtuman kansanedustajille. Istuimet tupakkapaikalla eivät tietenkään saa ketään tupakoimaan tai istuimen puuttumi nen lopettamaan. Kannatan terveitä elin tapoja. Pyöräillessähän saa istua samaan aikaan niin on se tupakointikin mukavampaa. Sekin vielä. Kerroin vastikään eräissä T E K S T I Adile Sevimli ja Eveliina Mäntylä TA U S TAT OI M I T U S Petri Jääskeläinen Ei tunnu yhtään seksisymbolilta. K U V A T Ju ss i R at ila in en (A le xa n d er S tu b b) , A n to n S u ck sd o rf f (O lli R eh n ), ed u sk u n ta (m u u t eh d o kk aa t) ylioppilaslehti 6 / 2023 36 A L A K U L T T U U R I Asiaton kysymys Palstalla soitellaan. Palstalla soitellaan.
Pekka Haavisto Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas wokekulttuuri juhlissa lopettaneeni tupakoin nin ja alkaneeni Savuton Suomi aktivistiksi ja vastustavani tupakointia. Minulle sanot tiin, että en ole aktivisti vaan moralisti. Vie läkö aktivisteilla ja moralisteilla on tässä maassa jokin ero? Mielenkiintoinen ja monimutkainen ky symys. Moralismia on se, että puututaan tois ten elämäntapoihin, kun niillä ei ole laa jempia heijastusvaikutuksia toisiin ihmisiin, kansantalouteen tai yhteiskuntarauhaan. Kun puhutaan huonoista elintavoista, puhu taan yhteiskunnallisista ongelmista. Alkoholi, tupakka ja ylipaino tappavat Suomessa. Ne aiheuttavat valtavia kustannuksia kaikille veron maksajille. Mielestäni niistä puhumi nen ei ole moralismia. Olette kertoneet Ylen haastattelussa saavan ne perverssillä tavalla kiksejä siitä, että tei tä haukutaan. Mikä haukku on eniten teitä urallanne innostanut? Hehhehheh! No jaa, tuota... Haukkuja on tullut suuri määrä vuosien saatossa ja ne ovat olleet niin kirjavia, että en pysty yksittäistä ”tärkeää tuoda kaikki suomalaiset saman pöy dän ääreen”. Missä tällainen suuri pöytä si jaitsee ja kuka tämän kansalaiskokouksen pla seeraa? Valtuuskuntaan lähti hyvin monenlaisia suomalaisia mukaan. Presidentti voi tuoda eri teemojen ympäriltä ihmisiä keskustele maan. Kaikki eivät siihen samaan pöytään mahdu samaan aikaan, mutta hyvää esimerk kiä voi näyttää. Kansalaisvaltuuskuntaanne kuuluu Jare Tiihonen eli Cheek, joka tukee kampan jaanne. Oletteko itse valmis taipumaan äärirajoille Suomea edustaessanne? Cheekin kanssa olen käynyt syvällisiä kes kusteluja koronaepidemian vaikutuksesta muusikoiden elinkeinoon. Asteikolla 1–10 kuinka paljon edelleen vitut taa katsoa paneeleissa Alexander Stubbia (kok), joka vuonna 2014 tiesi selkänne taka na käytävän kauppaa Fennovoimaosakkeista, vaikka vastuuministerinä halusitte varmistaa, ettei valtionfirma Fortum haikaile riskialttiin ydinvoimahankkeen pelastamisesta? Sanotaan näin, että hetki, jolloin lähdin hallituksesta Ville Niinistön (vihr) kanssa Rosatomäänestyksen jälkeen, on jäänyt mie leen. Silloin syytettiin russofobiasta, kun ei kannatettu venäläistä ydinvoimaa pohjoiseen Suomeen. Niin, nuorempana olitte radikaalimpi: kiel täydyitte ydinvoimasta, aseista ja kirkos ta. Nyt kun olette tukevasti keskiluokkais tunut, niin minkä neuvon antaisitte Ylioppilaslehden lukijakunnalle eli syrjäyty välle nuorisolle, joka työstäkieltäytyy ja asus taa autokaistalla Mannerheimintiellä? Hmm... Ikään liittyen tällainen Aatos Erkon aforismi: ”Ikä ja kokemus radikalisoi vat ihmistä.” Jos Teistä ei tule tälläkään kertaa presi denttiä, niin palaatteko Komposti lehden suosikkia nimeämään. Olette itsekin aika kirjava kielenkäyttäjä, mikä on varmasti inspiroinut vastapuolta. Voi sen näinkin ajatella. Nyt kun Pekka Haavisto on astunut varpail lenne eli toitottanut mediassa, että hänen tär kein arvonsa on isänmaallisuus, niin millais ta arvojohtajuutta aiotte itse kampanjassanne mainostaa, jotta saisitte vihervasemmiston äänet kaapattua Haavistolta? Olen nähnyt sosiaalisesta mediasta, että paras tapa varmistaa Pekka Haaviston voitto on äänestää ensimmäisellä kierroksella Jussi Hallaahoa, joten tässäpä onkin viher vasemmistolaisille erinomainen syy äänes tää minua. POV: Löydätte kadulta hylätyn kissanpennun. Millaisia tunteita tunnette? Tunnen sanomatonta sääliä ja halua tehdä asialle jotakin. Mikä olisi sopiva teema ensimmäisiin hostaamiinne Linnan juhliin? Suomalainen järvikala. Oho! Ja olisiko teillä jonkinlainen kalateemaan sopiva asuste päällänne? En ehkä ajatellut pukeutumista, vaan enemmän sitä juhlapöytää. Asteikolla 1–10 kuinka inspiroivana pidät tämän vuotista teemaa ”ajat vaihtuvat”. Se ei ainakaan loukkaa ketään. En tiedä kuinka inspiroiva... Kolme. Olette filosofian tohtori. Minkälaisen toivoa herättävän teoksen haluaisitte tässä vinkata filosofian ylioppilaille? Suosittelen sellaista lapsille suunnattua kirjaa kuin Allakka-Pullakka . Se on oma suo sikkini. Siitä saa paljon inspiraatiota ja aja tuksia, tulee hyvälle mielelle ja optimistinen olo. Fuck – marry – kill: Heidegger – Sprengler – Chomsky? Fuck Chomsky... Kill Sprengler, marry Heidegger. DJ Pexi, bombaclat! … Se on eräänlainen tervehdys. Niin. Illan viimeinen biisi on reivien tärkein. Mikä on kovin lopetuskappale, jolla voisitte päättää djkeikkanne ja miksi juuri se? Älkää kä Herran tähden valitko Hallelujahia . Kovin lopetusbiisi on osoittautunut ole van belgialaista punkia. Plastic Bertrand, en nyt muista biisiä. Asteikolla 0–100 prosenttia, kuinka varmana pidätte taktiikkaa, jossa oletatte viher vasemmiston äänestävän teitä samal la, kun irti sanoudutte vihervasemmistosta? Presidentti on henkilö, joka jättää puolue kirjansa pois tullessaan valituksi. Täy tyy olla kaikkien suomalaisten presidentti. Kampanjassa sitä täytyy korostaa. Perustelitte valitsijayhdistyksen kautta eh dokkaaksi lähtemistä sanomalla, että olisi Olen käynyt Cheekin kanssa syvällisiä keskusteluja. ylioppilaslehti 6 / 2023 37 A L A K U L T T U U R I
pää toimittajaksi? Toimittajan urahan on sellainen, josta voi unelmoida. Koskaan ei ole liian myöhäistä ryhtyä toimittajaksi. Aiotteko yrittää yhteiskunnan näköala paikalle hamaan loppuun saakka, kuten vaali veteraani Paavo Väyrynen (kesk)? En usko, että olen etenemässä Paavo Väy rysen viitoittamaa tietä. Näin taannoin Flowfestivaalin edustalla, kun kampanjaaktiivinne keräsivät teille kan nattajakortteja. Sopisiko teille jakaa Linnan juhlissa kättelyjonon yhteydessä Ylioppilas lehden tilauslomakkeita? Nykyään omaa platformia pitää käyttää suurempaan hyvään. En ole paras ihminen antamaan ohjeita Ylioppilaslehden markkinointiin. Se lienee totta, kun sitä Kompostilehteä kään ei enää ole olemassa. Mp tämän vuoden Linnan juhlien teemasta ”ajat vaih tuvat”? Usein teemaksi sanotaan joku, mutta to siasiassa keskustelut siellä sivuavat kulloin kin meneillä olevia asioita. Nyt varmaan Ukrainan kriisi ja Lähiidän tilanne ovat sel laisia. Lähiidästä puheenollen, nyt kun tässä on vuosikaudet puhuttu kahden valtion mallista, niin olisiko aika ryhtyä joihinkin konkreetti siin toimiin tuon kahden valtion mallin edis tämiseksi? Pidän tiiviisti palestiinalaisiin ja joihinkin israelilaisiinkin siitä yhteyttä. Kahden valtion malli vaatisi vaalit myös palestiinalaisalueilla. Toivon, että ne pystyttäisiin siellä pitämään mahdollisimman pian. Kenet aiotte ensimmäisenä presidentin linnaan siirtyessänne siirtää syrjään ? Hehheh... Siirtää syrjään... No en ole niin pitkälle asiaa vielä ajatellut. Varmasti helpottaa, kun teistä tulee presi dentti ja voitte kutsua kylään kansainvälisiä vieraita kaiken maailman ulkomaanleireil tä ilman, että asiasta tarvitsee ilmoittaa Nii nistölle. Mm. Kaivellaanpa hetki menneitä. Miten aiot te presidenttinä hyödyntää nuoruutenne interrailmatkailun oppeja? Sen verran, että kaikenikäisenä voi lähteä reissuun. Olin viimeksi aikuis interraililla pari vuotta sitten. Tiedän, sillä katsoin Elämäni biisi ohjelmaa ja mietin, koetitteko jo nuoruudessan ne LSDlappuja vai teittekö niin vasta vuo den 2018 aikuisinterraililla, kun vierailitte Hydran saarella Leonard Cohenin taiteilija kommuunissa? En ole koskaan ollut huumeiden ystävä. Kun kaltaisestanne hippisivarista tulee armeijan ylipäällikkö, niin kuinka aiotte saada rivimiehet asentoon? Taidan olla yksi niitä siviilipalvelusmie hiä, jotka ovat saaneet sotilasansiomitalin. Tässä mielessä varmaan pärjään aika hyvin myöskin sotilaiden kanssa. Kenelle aiotte itse ensimmäisenä myöntää valkoisen ristin ritarin mitalin? Ei kommenttia tähän kysymykseen. Harry ” Hjallis” Harkimo Liike Nytin presidenttiehdokas Hefe Harkimo, hyvää päivää. Päivää. Teitä on haastateltu tällä palstalla viimeksi keväällä eduskuntavaalien alla. Tosi tyhmä haastattelu oli viimeksi. Ihan perseestä. Mitä opitte viime väijytyksestä, eli miten olette valmistautuneet tähän haastatteluun? No ajattelin, että tyhmempiä kysymyksiä ei ainakaan voi tulla tällä kerralla kuin tuli viime kerralla. Ylioppilaslehti on teille ennestään tuttu. Reitatkaa Ylioppilaslehti asteikolla 1–10? No te ette halua, että reittaan sen. Tosi paljon toivoisin, että reittaatte. Onko ykkönen paras numero? Ei kun... No joo joo kyllä mä nyt sen verran tie dän hehhehheh! Hyvin positiivisesti alkaa. Viimeksikin loppu tulos oli humoristinen. No ehkä teidän mielestä. Seiskan annan, kun sä vaikutat ihan mukavalta tyypiltä. Kohta tämäkin käsitys saadaan oikaistua. Toivotteko someen koukuttuneen nuorison jatkavan loputtomassa Tiktokluupissa infor maatiovaikuttamisenne alla vai pitäisikö suo malaisten mielestänne välillä urheilla ja lu kea joku kirja? Se on jokaisen oma asia. Itse kuuntelen kirjoja, kun olen lukihäiriöinen. Se on mi nulle helpompaa. Suomalaiset kuuntele vat paljon podcasteja, että en näkisi sitä niin musta valkoisena, että vaan katsotaan Tik tokia. Pitäisikö suomalainen presidenttiinstituutio siirtää pilveen? Ei tarvitse siirtää pilveen. Se on tuolla Mäntyniemessä, teillä on väärä käsitys siitä missä se on. Minkälaisia diilejä teette Venäjän ja Kiinan kanssa, kun pääsette valtaan? Venäjän kanssa en tekisi mitään diilejä, niiden kanssa on tehty ihan tarpeeksi dii lejä jo. Kiinan kanssa tietysti pitäisi tehdä kaupan käyntiä. Olemme riippuvaisia Kiinan kaupasta. Suomi on liian pieni maa vaikut tamaan suoraan Kiinan ihmisoikeusasioihin. Meidän pitäisi vaikuttaa EU:n kautta Kiinaan, jotta se ottaa sen vakavasti. Kenelle annatte presidentinlinnassa ensim mäisenä potkut? En mä tiedä. Pitää miettiä. Miettikää ihan rauhassa. En tiedä kenelle antaisin. Ei mulla ole ke tään mielessä. No entäs näin: Kenelle julkisessa virassa toi mivalle henkilölle presidentinlinnan ulko puolella antaisitte potkut? No ammattiyhdistysliikkeestä voisin antaa jollekin potkut, jos ne alkavat lakkoilla liikaa. Kannatatte Ahvenanmaan demilitarisaa tion purkua. Minkälaisen Natotukikohdan To si ty hm ä ha as ta tt el u ol i vi im ek si . Ih an pe rs ee st ä. ylioppilaslehti 6 / 2023 38 A L A K U L T T U U R I Asiaton kysymys Palstalla soitellaan.
Li Andersson Vasemmistoliiton presidenttiehdokas rakentaisitte presidenttinä alueelle, ja kuin ka monta miljoonaa euroa olisi mielestänne kohtuullinen verovaroin kerätty summa? Venäjän konsuli valvoo aluetta. Demili tarisaation purku vaatii, että Venäjän kon sulaatti lopetetaan sieltä. Muuten jatkamme suomettumisen aikaa ja pelkäämme Venäjän vastareaktiota tähän. Venäjä on rikkonut niin montaa sopimusta Ukrainan sodan aikana, että mekin voimme rikkoa demilitarisaatio sopimuksen. Ei tarvitse rakentaa kauhean paljon tukikohtia, mutta suunnitelma pitää tehdä ja sinne voisi laittaa ammusvarastoja. Siellä ei tarvitse olla armeijaa koko ajan. Moititte lokakuussa kanssakilpailijoitanne Olli Rehniä ja Alexander Stubbia Venäjän edessä rähmällään olosta ja halusitte, että ta paukset selvite tään. Mitenkäs omat suhteen ne oligarkkeihin ja Venäjään, ettekös olleet itsekin yhtä lailla rähmällään Venäjän edessä? Olin urheilujoukkueen johtaja. Omalla rahallani pyörin siellä. Mielestäni asia on selvitetty perin pohjin. Rehnin ja Stubbin suhdetta uuteen voimalaan, joka piti raken taa, ei ole selvitetty. He ovat tuhlanneet val tion rahoja ydinvoimalaan, josta ei koskaan tullut mitään. Rehnin ja Stubbin haastattelut ovat vielä edessä. Minkä kysymyksen toivoisitte heille asiasta esitettävän? Kuinka paljon rahaa Suomi hävisi niiden päätösten mukana, joita he olivat tekemässä. Hehän eivät tule vastaamaan tähän kysymyk seen. He aina ohittavat sen. Tvohjelmienne perusteella olette kova sauna mies. Kenet pyytäisitte ensimmäisenä presidentilliseen saunaan ja miksi? Pyytäisin pääministerin (Petteri Orpo, kok) puhutteluun. Puhuisin hänelle vakavas ta taloustilanteesta, joka meillä on Suomessa. Mitä hän meinaa tehdä sille, kun tällä het kellä Suomen hallitus ei pysty oikaisemaan taloustilannettamme. Ja tuleeko piiskaa koivunvihdalla? Ei, mutta kova keskustelu tulee, koska muutoksia pitää Suomessa tulla, jos meinaamme menestyä tulevaisuudessa niin, että nuoret eivät joudu maksamaan kaikkia laskujamme. Mikä on uhkarohkein diili, jonka olet sau nan lauteilla sopinut? No se, että mä olen tavannut Jethron (Rostedt). Kun Jethro kerran tuli orgaanisesti puheek si, niin kysyn teiltä saman kuin viime kevää nä: Joko nyt Jethro on maksanut velat? Ei ole maksanut mitään. No voi helvetti. Just sitä minäkin. Paljonko maksaa perus outfit, jos haluaa pukeutua kuin Hjallis? En tiedä, varmaan jonkun 400–500 euroa. Minkä kappaleen veljentyttärenne, dj Amanda Harkimo soittaa ensimmäisenä, kun juhlistatte valintaanne presidentiksi? Mikä on se biisi, joka soitetaan aina kun on voitettu? We are the champions. Terve toveri. Terve, terve. Minne aiotte ensimmäiseksi liimata Antifa tarran presidentinlinnassa? Presidenttinä ei tarvitse enää tarroja lii mailla, vaan voi käyttää julkista tehtäväänsä yhdenvertaisuuden puolesta ja rasismia vastaan puhumiseen. Seuraava presidentti saa muhkean palkkion korotuksen. Kuinka monta euroa aiotte antaa siitä köyhille? Varmaan aika paljon. Asunnottomuuden parissa työskentelevät järjestöt ovat mie lestäni oivallinen kohde. Köyhyyden vähentämisessä oleellisinta on, että meillä on verojärjestelmä, joka tasaa tuloeroja. Presidenttinä painottaisin tätä hyvinvointival tion keskeistä periaatetta. Hyvinvointivaltiosta puheenollen. Voisitteko maksaa opintolainani ja luottokortti velkani pois? Ne haittaavat hyvinvointiani. Jos tekee hyvää yhdelle ihmiselle, niin pitäisi periaatteessa tehdä kaikille muillekin. Sen takia edustan puoluetta, jossa pyritään siihen, että poliittisilla ratkaisuilla ja pää töksillä ei kasvateta opintolainan osuutta opintotuesta, vaan opintorahan osuutta. Ongel mia pystytään parhaiten ratkaisemaan poliittisilla päätöksillä. Silloin ne kosketta vat kaikkia. Miksi pieniä eläimiä vituttaa? Eikö isoja eläimiä vituta? Eläinkunnassa säännöt ja meininki on ar motonta. Yleensä suuret eläimet syövät pie nempiä eläimiä. Pienten eläinten elämä on turvattomampaa kuin suurten, koska pienillä eläimillä on enemmän luontaisia vihollisia. Asteikolla etruskipäästäisestä sinivalaaseen, kuinka paljon teitä vituttaa, että Suomi jatkaa kaupantekoa Israelin kanssa ja osti vieläpä kalliin Daavidin linko järjestelmän? Kyllä se aika lähellä sinivalasta on. Eikös se ollut niin, että pieniä eläimiä vitut taa eniten? Niin, totta. Riippuu siitä, esitetäänkö ky symyksessä vitutuksen suuruutta kuvaavaa eläinvertailua vai mitä eläintä vituttaa eniten. Vaikeita määrittelykysymyksiä. Eli paljon (vituttaa) on vastaukseni. Keneltä aseita sitten pitäisi ostaa? Jostainhan ne ostetaan ja parasta pitäisi saada? Ei maista, jotka syyllistyvät humanitääris ten oikeuksien loukkauksiin tai ihmisoikeus loukkauksiin. Voisitteko te presidenttinä ottaa jyrkempää kantaa siellä tputvassa, kun Suomi seuraavan kerran hamuaa aseita ihmisoikeuksia polke vista maista? Näitä asioita ei päätetä edes tputvassa, vaan meillä on rakenteellinen ongelma ase ostoissa. Ne nähdään kilpailutusprosesseina, jotka ovat pitkälle puolustusministerin ja puolustusministeriön toimivallassa. Presi denttinä olen valmis puhumaan sen puoles ta, että meillä olisi aseostoissa samanlainen ulkopoliittinen ja ihmisoikeuksiin liittyvä En ole haukkunut äänestäjiä. ylioppilaslehti 6 / 2023 39 A L A K U L T T U U R I
arvio kuin asevientiluvissa. Arvio pitäisi teh dä myös silloin, kun ostetaan aseita, eli ta loudellisesti tuetaan maita ja niiden ase teollisuutta. Eli puolustusministeri vaihtoon. Ei, vaan pitää muuttaa lainsäädäntöä niin, että meillä olisi samanlaiset käytännöt ase tuontiin ja vientiin. Oikeiston kärkiteemat somessa näissä vaa leissa vaikuttavat olevan suomettuminen, Venäjän mielistely ja vanhat synnit. Mitä olette niistä mieltä ja millainen pesänselvitys Suomen pitää tehdä Venäjäsuhteistaan? Tämä on osoitus siitä, että oikeistolla on aika paljon likaista pyykkiä pestävänä. Var masti halussa pohtia vanhoja on kyse heidän omasta ahdistuksestaan, ja siitä miten he ovat Venäjään suhtautuneet keskittymällä hyvin myönteisessä hengessä kauppasuhteisiin ja ydinvoimaloiden rakentamiseen. Samaan ai kaan Putinin autoritäärisyys on ollut nähtä vissä siinä, miten hän on kohdellut Venäjän eri vähemmistöryhmiä. Minkä työväenlaulun aiotte nostaa Suomen kansallislauluksi, kun aloitatte presidenttinä ja miksi juuri sen? En aio sellaista tehdä. Teidän pitää armahtaa yksi rikollinen tuomio istuimen langettamasta rangaistuksesta. Kenelle annatte vapaudut vankilasta kortin ja miksi? A) sarjakuristaja Michael Penttilä, B) sarjahukuttaja Pekka Seppänen, C) myrkky murhaaja Aino Nykopp. (Syvä huokaus.) Pidän koko armahtamis oikeutta vanhan maailman jäänteenä, joka ei kuuluisi enää presidentin toimivaltaan. Mutta jos joku näistä pitää valita, niin onko mitään heittää? Varmaan se, joka olisi kaikista vanhin ja huonokuntoisin, niin se tekisi mahdollisim man vähän pahaa päästyään ulos. (Toim. huom. Armahduksen saisi iän perusteella Aino Nykopp, 73.) Syytitte viime vaaleissa mediaa ja kansalaisia taktisesta äänestämisestä. Kuinka aiotte tällä kertaa hävitessänne haukkua äänestäjiä? En ole haukkunut äänestäjiä. Sen sijaan minusta on kohtuullista käsitellä ilmiöitä ja trendejä, jotka ovat tutkimusten valossa tosi asioita. Ehdokas Haavisto irtautui punavihreydestä. Kuinka te houkuttelette oikeiston äänet itsellenne? Minun roolini näissä vaaleissa on olla ylpeästi punavihreä ehdokas. Eli ette tarvitse oikeiston ääniä? Ihmiset arvostavat sitä, että on ehdokkai ta, jotka eivät häpeä ja halua piilotella arvo maailmaansa ja poliittista katsantokantaansa. Uskon, että myös oikealla laidalla voi olla äänestäjiä, jotka tätä arvostavat. Sitten presidentin tehtävistä tärkeimpään, eli Linnan juhlien järjestämiseen. Presi dentin ei ole pakko kutsua juhliin kaikkia kansan edustajia, vaan kyseessä on pitkä pe rinne. Kenet jätätte kutsumatta? Voisin jättää puolet kutsumatta joka toi nen vuosi, ja kutsua sen toisen puoliskon toisena vuotena. Miksi? Siellä on niin hirvittävän ahdasta. Veteraanit käyvät vähiin. Minkä ryhmittymän otatte Linnan juhliin seuraavaksi kunnia vieraaksi? Nuoret! Kaikki nuoret? Varmaan pitäisi vähän valikoida, kun ei kaikki mahdu sinne. Sellaiset nuoret, jotka ovat tehneet jotain hienoa, ansioituneet jol lain tavalla tai toimivat jossain yhteiskunnal lisesti keskeisessä järjestössä. Eli Elokapina vai? (Tuhahtaa epämääräisesti.) Elokapina ei ole käsittääkseni järjestäytynyt yhdistykseksi. Oletan, että heidän aatemaailmaansa ei sopi si valita vain yhtä tai kahta edustajaa sinne. Mitenkäs teidän gradunne kanssa taas käy, jos teistä tulee kiireinen Suomen presidentti? Siitä tulee vain huonompi kuin mitä siitä olisi muuten tullut. Koska nyt se on pakko saada valmiiksi. Hehheh. Missä vaiheessa gradu on nyt? Olen noin puolessa välissä. Se on minusta ihan kohtuullinen suoritus. Alexander Stubb Kokoomuksen presidenttiehdokas Mä syön lihaa ja olen hetero . Sup Jäbä Leisson!!! (Hiljaisuus.) Legendaarinen Putousjakso. Yhdessä (Iina) Kuustosen kanssa. Oli iki muistoinen ilta. Mitä jäbä duunaa? Just nyt istuu autossa matkalla lento kentälle. Ei todellakaan mikään ekoteko. Mihinkäs olette matkalla? Kainuuseen! Huomenna on Kajaani ja Sotkamo päivä. Selvitetään alkuun mitä Orpo teille tarjosi: EUkomissaarin salkkua vai presidenttiehdok kuutta? Mikä toi teidät takaisin Suomeen? Presidenttiehdokkuus. Kun Putin ja Ve näjä hyökkäsi Ukrainaan, aloimme miettiä kotona, olisiko kerta kiellon päälle ja aika palvella isänmaata. Kun Petteri pyysi, lähdet tiin liikkeelle. Om Ryssland hotade att attackera Finland, hur skulle ni gå till väga för att lösa situatio nen om du bara hade ett telefonsamtal för att förhindra att situationen eskalerar? Jag tror att det behövs ganska många tele fonsamtal. Det första är för att koordi nera krissituationen hemma i Finland. Det andra är för att koordinera med våra västliga allierade i Nato och USA och det tredje skul le även vara ett samtal till Ryssland för att för klara åt dem varför det inte lönar sig att attackera. Så tre samtal i alla fall, men gans ka många till nog. Asteikolla nakkikastike – tryffelit, kuinka elitisti olette? Öö... Nakkikastikkeelta maistuva tryffeli. Puhujan palkkanne on yli 9?000 euroa puo lelta tunnilta. Tuntipalkkana se tekee 18?000 euroa. Minkä suuruinen minimipalkka oli si mielestänne suotava kaikille Suomen kan salaisille? ylioppilaslehti 6 / 2023 40 A L A K U L T T U U R I Asiaton kysymys Palstalla soitellaan.
Olli Rehn Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Päivää, arvoisa presidenttiehdokas Olli Rehn. Hyvää päivää. Hyvää iltapäivää . Freesattu presidentinvaalikampanjasivunne näyttää optikkoliikkeen mainokselta. Pitäisikö uuden presidentin tarkistuttaa näkönsä heti kautensa aluksi, kun Putinin Venäjänkään to dellista luonnetta ei vuosiin kyetty näkemään? Kyllä se varmasti olisi paikallaan. Suomi tarvitsee tarkkanäköisen presidentin. Olen käynyt silmälääkärillä ja optikolla 8vuotiaasta lähtien, eli näköni on tarkka, myös Suomen ulko ja turvallisuuspolitiikkaa johdettaessa. Voitteko kertoa Ylioppilaslehdelle Tiitisen listalla olevat nimet, niin päästään siitäkin jankutuksesta? Kertoisin, jos voisin varmistaa listalla olevien oikeusturvan ja jos tietäisin listalla olevien nimet. Olen ollut vuodesta 2002 sitä mieltä, että Tiitisen listan nimet pitäisi julkistaa, koska asialla voi olla merkitystä Suomen turvallisuuden kannalta. Suomen pitäisi lopultakin tehdä kansallinen pesäsel vitys suomettumisen kaudesta. Olette aikanaan luopuneet kansanedustaja ehdokkuudesta voidaksenne puolustaa DDR:n vakoojaksi epäiltyä ulkopoliittista neuvon antajaa Alpo Rusia. Ketä aiotte seu raavaksi puolustaa, kun nousette valtaan valitsijayhdistyksen kautta puolueen sijaan? tuntijana ja ystävänä. Minut tunnetaan paremminkin punaviinin Minimipalkasta presidentti ei päätä, mut ta pidän Suomen hyvinvointiyhteiskuntaa niin hyvänä, että löydämme yhdessä sopivan tason minimipalkalle ja sille, että jokainen pystyy Suomessa elämään hyvää elämää. Mikä on CIAagenttinimenne? Hehheh, mikäköhän se voisi olla... The Finnish Smile . Fanitatte Machiavelliä, tuskin olette siis mi kään vellihousu. Kehen vertaisitte itseänne Suomen arvojohtajana? Jos taruhahmo, niin Harry Potter. Jos ih minen, niin haluaisin olla yhdistelmä Martti Ahtisaarta ja Nelson Mandelaa. Millä kolmella pointilla Suomi menestyy tulevaisuudessa paremmin jääkiekossa? Jalonen, Jalonen ja Jalonen. Eli yksi pointti kolmeen kertaan. Aika hyvä menestysresepti se oli, kun pari vuotta sitten otettiin Olympiakultaa ja maailmanmestaruus. En lähtisi hirveästi vaih tamaan. Luotatte Jukka Jaloseen myös presidentti kampanjassanne. Hän on erittäin hyvä koutsi. Pistää Leijo nat kondikseen. Elämäni biisissä omistitte Kaija Koon Supernaisetkappaleen elämänne naisille. Millä kappaleella voimaannuttaisitte lihaa syöviä, valkoisia cisheteromiehiä, jotka ovat nyky päivänä kaikkein syrjityin vähemmistö? Kyllä mä kuule sanon, että se on ihan se sama. Lihaa syövä heteromies voi yhtä hy vin jammata Supernaisia ja heittää korkkarit kattoon. Kuulutteko itsekin kyseiseen vähemmistöön? Heh, siis lihaa syöviin heteromiehiin? No mä syön lihaa ja olen hetero. Varmasti se on osa identiteettiäni, mutta on mulla muitakin. Ei siis koko identiteetti? Ei, koska ihmistä ei voi lokeroida yhteen identiteettiin. Olen Helsingin kerrostalo lähiössä varttunut rasavilli lätkäjätkä, joka aikuistui vasta yliopistossa ja uskoo siihen, että elämä on ikuista oppimista. Liha ja heterous ovat olleet mulle yksi osa sitä. Mitä se kertoo Suomen kansasta, että teitä muistetaan pilkata vuodesta toiseen Jäbä Leissonista, shortseista ja tikkataulupelistä Duudsonien kanssa, eikä venäläisen ydin voiman tuomisesta Suomeen? Ihmismieli unohtaa, internet ei. Pitää elää omien virheidensä kanssa. Miten niistä koh dellaan, pitää vain ottaa vastaan. Poli tiikassa saa aina sen, minkä ansaitsee. Hjallis pyysi kysymään teiltä, kuinka paljon rahaa Suomi hävisi niiden päätösten mukana, jotka koskivat uutta ydinvoimalaa, joka ei sit ten toteutunutkaan. Hjallis sanoi, että te ette vastaa tähän kysymykseen. En tiedä, hävisimmekö ollenkaan, koska mulla ei sitä tietoa ole. Sitä ydinvoimaahan ei koskaan tehty. Pohja uudelle ydinvoima lalle on, ja toivottavasti jonain päivänä sille löytyy mylly, joka ei ole venäläinen. Minkä rikoksen aiotte ensimmäiseksi suo rittaa, kun teidät valitaan presidentiksi ja va pautetaan rikosoikeudellisesta vastuusta? Jos kukaan ei näe eikä ole autoja lähistöllä, kävelen punaisia päin. Tosi rohkeaa. Miehinen teko. Kuinka lyhyet shortsit otatte presidenttinä käyttöön? Shortsit eivät ole ensimmäinen asu valinta tasavallan presidenttinä, vaikka Kekkonen niitä aikoinaan käytti. Ovatko shortsit toinen asuvalintanne? Eivät edes toinen. Urheillessa käytän shortseja, jos sallitaan. Ettei mennä siihen, että joutuu koko kroppansa peittämään, kun urheilee. Meillä on täällä toimistolla pahvinen Alexander Stubb vuodelta 2014... Mahtavaa! ...hahmolta tosin puuttuu pää. Apua. Hehheh. Se on leikattu sitten. Kun Mika Aaltolaa haastateltiin tälle pals talle, hän lupasi lahjoittaa oman päänsä pah vinukelle, mikäli hänestä tulee president ti. Millainen olisi Suomen johtaja, jolla on Mika Aaltolan pää ja Alexander Stubbin var talo? Hyväkuntoinen ja fiksu. Kiitoksia haastattelusta. Toivottavasti ei ollut hirveän paha. Ei ollenkaan. Pelkäsin pahempaa. Olin skautannut teidän aikaisemmat (tentit) edus kuntavaaleista ja muusta. Tämä on musta tosi magee konsepti. ylioppilaslehti 6 / 2023 41 A L A K U L T T U U R I
Rusin jälkeen puolustin turkkilaista Nobel kirjailijaa Orhan Pamukia, kun hän tä syytettiin perusteettomasti lausunnois taan. Pidän tärkeänä puolustaa tasavaltalaisia arvoja eli yhdenvertaisuutta, demokratiaa ja oikeus valtiota. Aikeissani olikin tiedustella, oletteko luke neet muita kirjoja kuin Tuntemattoman sotilaan ja Täällä pohjantähden alla . Hehheh. Joitakin muita olen lukenut. Haluatko, että annan esimerkin? Mielellään, ja ei enää Pamukia, kun olette saman tarinan hänen puolustamisestaan jo useammassa haastattelussa kertoneet. Selvä. Yksi ensimmäisiä kirjoja, joka teki vaikutuksen, oli Robin Hood, jonka luin 6vuotiaana seitsemän kertaa. Se iskosti oi keudenmukaisuuden ajatuksen pääkoppaani. Voisitteko te Suomen Pankin pääjohtajana ottaa rikkailta ja antaa köyhille? Esimerkiksi Ylioppilaslehden, kuten monen muun pie nen kulttuurilehden, talous on vaakalaudal la. Kannan suurta huolta siitä, jos Ylioppilas lehden talous on heikoissa kantimissa. Se on tärkeä kulttuurilehti, jota olen lukenut, erityisesti opiskelijana. Pelasin itsekin FC Ylkkärin joukkueessa futista 80luvulla. Voitimme yliopiston minifutissarjan. Joukku eemme maalitykki oli Saska Saarikoski. Hauskaa! Olitteko Saska Saarikosken Hallo weenjuhlissa tänä syksynä? Olin samaan aikaan toisaalla eli Manses sa Elämäni biisissä kuuntelemassa Juankoski Here I come . Niinhän se olikin. Melkein kohtasimme Saskan juhlissa, mutta minäkään en päässyt paikalle, koska olin katsomassa sitä Elämäni biisiä mökillä televisiosta. Ohjelmassa pal jastitte olevanne tamtam eli kilju ekspertti. Mikä on paras kiljureseptinne, eli millä herkku juoma kannattaa maustaa? En ole henkilökohtaisesti spesialisti. Minut tunnetaan paremminkin punaviinin tuntijana ja ystävänä kohtuullisessa määrin nautittuna. Pystyisin tekemään paremman dry martinin professori Tuomo Martikaisen angostuurapitoisen reseptin mukaisesti. Teidät tunnetaan kovana futisintoilijana. Miten näytätte arvojohtajana mallia, ja kään nytätte jääkiekkokansana tunnetut suomalai set kuningaslajin eli jalkapallon pariin? Lätkä on hieno laji. Molemmilla on si jansa Suomessa. Suomen futis on mennyt eteenpäin Helmarien ja Huuhkajien toimes ta. Meillä tehdään valtavan hienoa juniori valmennusta. Sen verran tarkennusta henki lökuvaukseeni, että en ole mikään futis fani. Jalkapallo on minulle vain elämäntapa. Kepu pettää aina, sanotaan. Antaisitteko Ylioppilaslehdelle yhden sellaisen lu pauksen, jonka tulette varmasti pettämään kautenne aikana? En lupaa olla pelaamatta futista, kun tulen valituksi Suomen presidentiksi. Aiotte siis jatkaa Niinistön jalanjäljissä ja näyt tää esimerkkiä rapistuvan kansan reipastutta miseksi. Niinistöhän kävi näillä Töölön lahden kävelyillä. Hän on pelannut pipolätkää myöskin. Mäkin olen hänen kanssaan lätkää pelannut. Aion kannustaa Suomen kansaa kahden L:n taktiikalla, eli lukemista ja liikuntaa korosta malla. Hohhoijaa. Se on varma, että presidentin holhouksella viimeisetkin lopettavat liikku misen ja lukemisen. Opiskelijoille on vuo sia valehdeltu, että opintolaina on ilmaista ra haa ikuisten nollakorkojen satumaailmassa. Minkä laisen säästövinkin antaisitte inflaation ja sosiaalietuusleikkausten keskellä kärvistele välle nuorisolle? Olette raha vallan ammattilai nen, auttakaa! Opiskelijat ovat olleet kovilla sekä henki sesti että taloudellisesti, ensin korona aikana ja sitten sodan aiheuttaman energia kriisin ai kana. Nyt tilanne alkaa helpottaa. Energia kriisi on saatu hallintaan pitkäjänteisen energiapolitiikan ansiosta. Kansalaisten ja ko titalouksien reaalinen ostovoima alkaa vahvis tua. Palkkojen ja etuuksien taso nousee lähiai koina enemmän kuin inflaatiotahti on. Tämän pitäisi helpottaa opiskelijoidenkin asemaa. Haluatko vielä lisää näkymää Suomen talou den ongelmista ja kahden kärjen taktiikasta, sekä kasvueväiden vahvistamisesta että julki sen talouden kestävyyden varmistamisesta? Kuulosti sen verran tylsältä jargonilta, että ei kiitos tarvitse. Olisiko teillä käytännön läheisempiä vinkkejä? Miten itse säästitte opiskelu aikoinanne rahaa? Kävin Porthaniassa syömässä ja söin samaa kaurapuuroa ja porkkana raastetta kuin siellä kai tänäkin päivänä tarjotaan. Se kyllä maistuu juuri siltä, että sama kattilalli nen on ollut kaiveltavana vuosikausia. Suottaapi olla. Ruoasta ei ainakaan kannata säästää. Kannattaa syödä terveellisesti ja tinkiä muista menoista. Vitsailitte taannoin olevanne albiino ja aiheutitte kohun. Saako mitään enää sanoa? Se oli ilmeisen epäonnistunut yritys käyttää keventävää huumoria. Olen Johnny Winterin suuri ihailija, hän on kitaristi kategoriassani Albert Järvisen jälkeen jae tulla kakkossijalla Eric Claptonin ja Jimi Hend rixin kanssa. Se oli siis kunnioittava il maisu, joka ymmärrettiin väärin. Elämä on liian rankkaa ilman huumoria. Aion sitä viljel lä jatkossakin, etenkin itseironiaa, sillä siihen minulla on paljon syytä. Ensimmäinen tilaisuus koittaa juuri sopivasti. Minkä väriseksi nyt kuvailisitte itseänne? Sininen ja valkoinen. ylioppilaslehti 6 / 2023 42 A L A K U L T T U U R I Asiaton kysymys Palstalla soitellaan.
Takaikkuna Palstalla kurkistetaan yliopistoon. T E K S T I Adile Sevimli K U VA Oona Pohjolainen Hassutusta ja häpeäpilkku suomalaisessa kirjal lisuudessa.” Näin luonnehti kriitikko August Ahlqvist kir jaa nimeltä Seitsemän veljestä Finlands Allmänna Tidnin gissä toukokuussa 1870. Aika ei ollut kypsä rähisevästä, juopottelevasta rah vaasta kirjoittamiselle. Suomessa arvostettiin runebergi läistä romantiikkaa, jossa kansa kuvattiin ylevästi, ei rea listisesti. Kirjan kirjoittaja, Aleksis Kivi, vaipui epätoivoon. Murskakritiikki rapautti hänen ammatillista itsetuntoaan. Kirjailija joi itsensä deliriumiin. Loppuvuodesta hän kirjel möi ystävälleen, näytelmäkirjailija Kaarlo Bergbomille: ”Minun aatokseni tuntuu paksulta ja minä pelkään aivoani.” KEVÄTTALVELLA KEVÄTTALVELLA 1871 Kiveä hoidettiin Helsingin Uudella klinikalla ja Lapinlahden mielisairaalassa. Lääkärit ehdot tivat diagnooseiksi loukatusta kirjailijakunniasta johtuvaa melankoliaa ja anemiaa. Mielenterveys, alkoholi ja raha ongelmista kärsineellä Kivellä oli lisäksi lavantauti. Hänet kotiutettiin parantumattomasti sairaana. Uudelta klini kalta hänet lunasti ulos muuan fennomaani J.V. Snellman 35 markalla. Vuonna 1972 houraileva ja heikko Kivi muutti veljensä Albertin, tämän vaimon Karoliinan ja heidän kolmen lap sensa luo Tuusulaan. Tupaan kuului kaksi huonetta. Ensimmäisessä oli lei vinuuni ja pöytä. Kirjailija sai käyttöönsä peräkammarin, ” johon kuului kakluuni, lipasto ja keinutuoli. Sängystä saattoi herätä aamuauringon paisteeseen. Noin 170 cm pitkäksi arvioitu kirjailija joutui todennäköisesti nukku maan jalat koukussa. Kivi ehti asua veljensä hoivissa yhdeksän kuukautta ennen kuin kuoli uudenvuodenaaton yönä 38vuotiaana. Hänen viimeisten sanojensa kerrotaan olleen ”minä elän”. Voi olla, että Albertveli väritti tarinaa. KIVI KIVI ei ollut vain parjattu elinaikanaan. Vuonna 1860 Suomen Kirjallisuuden Seura palkitsi Kullervo näytel män. Vuonna 1865 Nummisuutarit sai valtionpalkinnon. 1900luvulla arvostus nousi ja Kivestä tuli Suomen kan salliskirjailija. Huhtikuussa 1910 Suomen Ylioppilaskunta, nykyinen Helsingin yliopiston ylioppilaskunta eli Hyy, osti Aleksis Kiven kuolinmökin. Se nähtiin nyt suomalaisena kulttuuri perintönä. Räätälinä työskennellyt Albert sai kaupoista 600 markkaa – satasen vähemmän kuin veljen vaatimaton tekijänpalkkio Seitsemästä veljeksestä . Osakunnat museoivat mökin. ALBERT ALBERT ja tämän uusi vaimo Miina elivät mökissä vuoteen 1913 saakka, jolloin ”irtolainen” Robert Merinen puukotti yli 80vuotiaat vanhukset olettaen, että kuuluisasta Kiven kuolinmökistä löytyisi rahaa. Juttuun on haastateltu Tuusulan museon museo assistenttia Topias Aholaa. L Ä H T E E T Kirjeet – kriittinen editio . Kivi, Aleksis; Katajamäki, Sakari; Kokko, Ossi; Lauerma, Petri; Nummi, Jyrki. SKS, 2012. Aleksis Kiven viimeisestä ajasta ja kuolemasta . Eliel Aspelin Haapkylä. Aikalehti, 1.2.1907, NO 3. Tappava kirjailijakunnianloukkaus
ALEXSTUBB.FI PRESIDENTTINÄ LUPAAN OLLA YHDISTÄVÄ TEKIJÄ Luottamus on suomalaisen yhteiskunnan liima. Lupaan tehdä töitä avoimen, turvallisen ja kansainvälisen Suomen puolesta. Lupaan puolustaa demokratiaa, sananvapautta ja oikeusvaltiota. Kun isänmaa kutsuu, silloin mennään. Maksaja Alex 24 ry Y H D I S TÄ V Ä T E K I J Ä saisiko muuta?