98. vuosikerta | 16. syyskuuta 2011
11
terveysturismi
Syöpähoitoon voi nyt yhdistää kylpyläloman.
kultalusikkayliopisto
Helsinkiin pääsevät sisään vain hyväosaiset.
Onnentyttö
Laura Rädylle lahjoitettiin apulaiskaupunginjohtajan virka.
huorasatu suomi-teinit sarjakuvafestivaalit r &a
2
ylioppilaslehti 11 # 11
pääkirjoitus
Maria Pettersson
kuva viikonvaihteeksi
Asukkaiden alkoholinkulutus ja ruotsinkielisten osuus kunnassa.
Alkoholinkulutus per asukas, 100-prosenttisena alkoholina, litraa
Maalaiset, tulkaa meille
ystäväni työskentelee yläasteen ja lukion opona pienellä paikkakunnalla Etelä-Savossa. Hän ei ikinä kehota oppilaitaan hakemaan Helsingin yliopistoon. Kun lukiolaiset suunnittelevat jatko-opintoja, hän kutsuu erilaisia oppilaitoksia esittelemään tarjontaa. Helsingin yliopisto ei kuulu niihin, mutta eivätpä kuulu maakuntayliopistotkaan. Hakuoppaita saa vain pyytämällä. Ystävälläni on selitys toiminnalleen: kaikki, jotka lähtevät yliopisto-opintoihin, jäävät kaupunkeihin. Ystävääni painaa vastuu rakkaan kotikylän tulevaisuudesta. Jos lahjakkaimmat nuoret aikuiset lähtevät joka vuosi, kylä kuolee. Huoltosuhde on jo nyt pahasti vinksallaan. yksi opo ei pidä ketään poissa yliopistosta, mutta projekti aloitetaankin aikaisemmin. Naapurikunnassa on ammattikorkeakoulu, jonka opetus painottuu liiketalouteen. Tietä sinne tasoitetaan jo peruskoulussa: yläasteella on tarjolla lukuisia talouden erikoiskursseja. Lukiossakin kannattaa olla kiinnostunut taloudesta ja yrittämisestä, sillä pienessä koulussa tarjotaan useimpia muita aineita vain pakollisen oppimäärän verran. Ammattikorkean käytyään nuorten aikuisten pitäisi palata kotiin. Voiko maalaiskylän eloonjäämisen sysätä abin vastuulle? Ystäväni sanoo, etteivät oppilaat luultavasti kuitenkaan pääsisi sisään Helsinkiin. Heillä ei ole mahdollisuutta käydä valmennuskursseilla, eivätkä he tai heidän vanhempansa edes tunne ketään, joka opiskelisi täällä. valitettavasti hän näyttäisi olevan oikeassa. Tämän lehden sivuilla 1617 kerrotaan, kuinka Helsingin yliopisto stadilaistuu. Helsinkiläiset hakevat meille maalaisia useammin, ja pääkaupunkiseutulaisia pääsee sisään suhteessa enemmän kuin maalaisia. Sisään päässeet ovat akateemisten vanhempien jälkikasvua. Tutkija kutsuu meitä hyväosaisten yliopistoksi. Suomessa on taisteltu pitkään siitä, että peruskoulu antaisi kaikille samat valmiudet. Eliittiperuskouluja onkin hyvin vähän. Lukiot jakaantuvat selvemmin hyviin ja huonoihin, ja tutkijan mukaan yliopistojen erot kasvavat koko ajan. Eriytyminen täytyy kuitenkin pysäyttää aikaisemmin kuin yliopistojen pääsykokeissa. Vaikkapa siellä eteläsavolaisen peruskoulun opon luona.
50 40 30 20 10 0
utsjoki 48,1l
helsinki
luoto-larsmo
9,3l 0,5l
Ruotsinkielisten osuus väestöstä 2010, prosenttia
100 80 60 40 20 0 0,3% 6,0% Lähteet: THL, Sotkanet utsjoki helsinki luoto-larsmo 92,0%
anteeksi kuinka?
Maria Ruuska
ympäristöministeri Ville Niinistö sanoi Luonnonsuojelijan (4/2011) haastattelussa, että tarvitsemme keskustelua siitä, miten ylläpidetään työllisyyttä ja hyvinvointia matalan kasvun oloissa. Kasvun ihannointi johtuu hänen mielestään siitä, että monet poliitikot eivät ymmärrä taloudesta mitään. Ketkä eivät ymmärrä taloudesta mitään? "Taloustieteilijäpoliitikot toki yleensä ymmärtävät, mutta monille muille poliitikoille on tullut mantra siitä, että kaikki talouskasvu on hyvää ja
ihanaa. Kranaattien myynti nostaa BKT:ta, mutta pelkästään talouden koon mittaaminen ei kerro, onko se ihmisten hyvinvoinnin ja ekologisen kestävyyden kannalta järkevää. " Keitä henkilöitä tarkalleen tarkoitat? "En lähde nimeämään ketään, mutta aika monesta suusta ihannointia on kuulunut." Ollaanko vihreissä tavallista valveutuneempia talousasioissa? "Vihreillä on paras analyysi siitä, miten pärjäämme uuden ajan maailmassa. Emme vain puolusta nykyisiä
työpaikkoja, vaan mietimme, mistä tulevat tulevaisuuden työpaikat." Miten itse pidät omaa taloustietämystäsi yllä? "Luen talouslehti The Economistia ja ympäristöaiheisia talouslehtiä." Millaista keskustelua tarkalleen työllisyydestä ja hyvinvoinnista matalan kasvun oloissa tarvitaan? "Pitäisi mennä pintaa syvemmälle ja miettiä, mihin olemme menossa. Tutkijat saisivat olla aktiivisempia. Esimerkiksi sosiologit ja käyttäytymistieteilijät voisivat osallistua enemmän talouspoliittiseen keskusteluun."
puuhanurkka
Maria Ruuska ja Otto Donner
alapääkirjoitus
Veera Jussila
Björn Wahlroosin mukaan suomalaisista on tullut jupisevia valittajia. Yhdistä kuva, teksti ja vuosi niin saat selville Nallen aikaisemmat valitusvirret.
4.
Kroonistunut tauti
milloin olet lukenut hyvän uutisen terveydenhuollosta? Elinsiirtojonoihin kuolee potilaita. Hoitajapula rampauttaa terveyskeskuksia. Sairaaloiden väki kaatuu hoitoon itse. Rakennukset homehtuvat. Julkisen terveydenhuollon rappio on vakiintunut yleiseksi käsitykseksi. Siksi ylelliset terveysmatkat tuntuvat sijaitsevan aivan eri todellisuudessa, vaahtokylpyjen ja kaviaarin planeetalla. Mutta Suomessa ne sijaitsevat, tai niin toivotaan. Terveysturismista etsitään julkiseen terveydenhuoltoon iloisten uutisten lähdettä. Yliopistosairaalat voisivat perustaa yhtiöitä ja saada rahaa niihin saapuvilta turisteilta. Hyvämaineisen hoidon uskotaan tuovan terveysturisteja kaukaakin. Mutta entä jos laatuhoitoa ei kohta enää ole? Haastattelemani tutkija väläyttää uhkaa rappion kierteestä: jos sairastavaa terveydenhoitoa yritetään pelastaa viennillä, voidaan kuihduttaa sellaiset järjestelmän osat, jotka eivät ole vientikelpoisia. Julkisen terveydenhuollon murrosten kautta terveysmatkailun nousu koskettaa myös YTHS:n hammashoitojonossa roikkuvaa opiskelijaa. Vielä erityisemmin se koskettaa lääketieteiden opiskelijaa. Kesällä haastattelin nuoria lääkäreitä. He toivoivat tulevilta työpaikoiltaan joustoa. Nyt Husiin kaavailtavasta yksityissairaalasta puhutaan "henkilöä sitouttavana mekanismina". Ei kai se voi olla ainoa keino, jolla lääkärit viihtyvät talossa kauemmin kuin hoitamansa potilaat ja terveysturistit? Artikkeli terveysturismista sivuilla 1013.
B. Tyhjäntomittamisen subventoimista Maaliskuu 2010 2.
D. Pitää lopettaa
F. Ei tukea viiden vuoden jälkeen
Toukokuu 2010 5.
Toukokuu 2003 6. C. Johtaa nynnyjen voittoon 3.
Tammikuu 2010 1. A. Ei saa tukea E. Tekevät liian vähän töitä
Helmikuu 2011
Kesäkuu 2010
ylioppilaslehti Perustettu 1913. 98. vuosikerta. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. issn 035-924. Käynti- ja postiosoite Kaivokatu 10 B, 7. krs, 00100 Helsinki. www.ylioppilaslehti.fi. toimitus Päätoimittaja Maria Pettersson, 050 339 3033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi ·Toimittajat Veera Jussila, 050 443 7122, veera.jussila@ylioppilaslehti.fi, Maria Ruuska, 050 445 0553, maria.ruuska@ylioppilaslehti.fi, Marko Ylitalo, 050 447 1117, marko.ylitalo@ylioppilaslehti.fi · Ulkoasu Otto Donner, 050 441 1327, graafikko@ylioppilaslehti.fi toimistosihteeri Susanne Lindqvist, 09-13114235, susanne.lindqvist@hyy.fi osoitteenmuutokset ja tilaukset www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu ilmoitusmarkkinointi Media Duo Oy · Eeva Kärki, 040 719 2467, Ilkka Hellman, 050 517 0979, Kimmo Salmi, 050 329 9000, Kari Mattila, 050 563 5462, etunimi.sukunimi@mediaduo.fi, www.mediaduo.fi. ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf kustantaja Ylioppilaslehden kustannus Oy toimitusjohtaja Mauri Laurila hallinto ja talous Marjo Berglund paino Sanomapaino Oy, Forssa ·Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä säilytä tai palauta sitä.
Oikeat vastaukset: 1, C, toukokuu 2003: "Ruotsalainen päätöksenteko johtaa nynnyjen voittoon." 2, E, tammikuu 2010: "Suomalaiset tekevät liian vähän töitä." 3, D, maaliskuu 2010: "Kehitysapu pitää lopettaa." 4, A, toukokuu 2010: "Köyhiä ja rikkinäisiä perheitä ei saa tukea." 5, B, kesäkuu 2010: "Yliopistotutkintojen rahoittaminen on tyhjäntoimittamisen subventoimista." 6, F, helmikuu 2010: "Ei opintotukea yli viisi vuotta opiskelleille."
ylioppilaslehti 11 # 11
3
" Jos olet punkkari, kävelet kauppaan ja ostat punkvaattet."
Suomalaisteinit näyttelyssä. s. 14
sisältö 8 paljon onnea,
rouva apulaiskaupunginjohtaja!
Nyt on juhlan aika, mutta keväällä Laura Rädyltä pääsi pari kirosanaa.
10 16 18 20 22
tax freen kautta sairaalaan
Terveysturisteista toivotaan tuloja myös julkiseen terveydenhuoltoon.
stadilaiset valtasivat luennot
Espookin on koulutuksen kultalusikkakunta.
rakkautta ja haitarimusiikkia
Festariopas neuvoo Natalie Portmanin ja ghiblianimaatioiden ystävät oikeisiin leffoihin.
kuvassa vegaani glamourblondi
Laura Gustafssonin teoksissa silvotaan, mutta puhelinmyyjänä hän ahdistui.
tule suomeen, indiejumppa!
Flow-festarin kävijöistä täyttyisi useampikin liikuntasali.
vakiot 4 palaute 6 kuvitella 14 kolumni: lauri holappa 16 graduratsia & 18 21 23
samaan aikaan toisaalla kolumni: olavi uusivirta arviot malinen & sattuuhan näitä & nykysuomen sanakirja
aki-pekka sinikoski
tekijät
kannen kuva maarit hohteri
muinoin
Maarit Hohteri, 35, on helsinkiläinen graafinen suunnittelija ja valokuvaaja, joka kuvasi Laura Rädyn tämän lehden kanteen ja henkilöjuttuun. Himottaa Muuttaa ulkomaille.
Tuomas Kärkkäinen, 28, on helsinkiläinen graafinen suunnittelija ja kuvittaja tai ainakin yrittää kovasti. Hän kuvitti artikkelin hipsterijumpasta. Kaduttaa En oikein jaksa katua asioita. Perisynti on klassikko.
Otto Donner, 27, on helsinkiläinen graafinen suunnittelija ja Ylioppilaslehden uusi AD. Kyrpii Kuivuneet kuulakärkikynät, avainten etsiminen, paulocoelhot ja pekkahimaset.
Yleisradion uusi nuorisokanava teilattiin Ylioppilaslehdessä 20.9.1990. YleX-aikakaudella julkisuudessa on taas muisteltu kaiholla Radiomafiaa.
4
ylioppilaslehti 11 # 11 Alkusoitto
posti@ylioppilaslehti.fi | Palautetta lähettäneille jaetaan kirja- ja levypalkintoja.
palaute
pakkokeinot pannaan
Oli mielenkiintoista lukea artikkelista Maailmanparannuksen moniottelija (Ylioppilaslehti 10/2011), kuinka yliopiston tutkijan mielestä ihmisten pakottaminen ympäristön kannalta oikeaan toimintaan on moraalisesti oikein ja suorastaan suositeltavaa. Hänen mielestään kansalaisten niskaan voidaan kipata haittaveroja ja -maksuja, jos nämä eivät suostu elämään kuten hän haluaa. Myöskin jokaisen pitäisi vastata henkilökohtaisesta hiilenkäytöstään ja pitää siitä tarkasti kirjaa. Historianopiskelijana on pakko sanoa, että Suomessa ei moisilla pakkokeinoilla ole takanaan mitenkään erityisen hohtavaa menneisyyttä. Kansalaisia yritettiin estää juomasta viinaa (näiden omaksi parhaaksi, tietenkin) ja kuinka kävi? Alkoholin aiheuttamat ongelmat räjähtivät käsiin, ihmiset joivat valvotusti valmistettujen tuotteiden sijasta mitä suinkin käsiinsä saivat ja lopulta valtio joutui myöntämään, että koko kelvoton kieltolaki oli kuopattava. Miten Annukka Berg luulee viranomaisten voivan valvoa hiilikiintiöitä? Viranomaisten, joiden määrärahoja hänen puolueensa leikkaa aina kuin vain voi? Ja jos lihatuotteille lätkäistään haittavero, niin alkaako Tallinnaan viinanrallin lisäksi pihviralli? Jos Annukka Berg asettuu ehdolle eduskuntaan, minä äänestän persuja, vaikka se muuten inhottaakin. Jos Bergin aivoituksista koskaan tulee lakeja, minä pakenen maasta. Vittuuntunut humanisti Toimitus vastaa Kyllä ei ole hohtava tämä aika, jona ihmiset pakotetaan hammaslääkärin tarkastuksiin, armeijaan ja neuvolaan. Voitteko kuvitella, näitäkin pakkoja perustellaan Suomen ja sen asukkaiden omalla edulla! Matkalukemiseksi maastapakoon lähetämme sinulle Mika Rönkön toimittaman kirjan Toisenlaisen maailman manifesti ja Teppo Eskelisen teoksen Kehityksen loppu.
Erityisesti tämä väärinkäsitys tuli ilmi geekkejä käsittelevästä kohdasta, jossa sanottiin, että intohimoinen minkä tahansa harrastaminen riittää. Teatterin tai musiikin suhteen ei kuitenkaan voi olla "taitava" missään kovin objektiivisessa mielessä, eivätkä ne siksi taivu sellaisinaan nörtti- tai geek-sisällöiksi. Ylipäänsä tuli sellainen tunne, että sanojen määritelmän noudattelivat tässä suomenkielistä Wikipedia-artikkelia, jonka tärkein lähde taas oli City-lehden juttu. Olisitte edes katsoneet englanninkielisen artikkelin, niin olisitte saaneet termien määritelmät lähemmäs. Panu Kalliokoski Toimitus vastaa Aika usein meidän lehti sekoitetaan Vogueen. Tää tyylijuttu oli kumminkin sieltä Voguesta, ja se juttu, jossa sanottiin, että nörtit on taitavia, oli meidän lehdestä. Se Cityn juttu ei ollut meidän lehdestä, mutta sen kirjoittaja on kyllä nykyään meidän lehdessä. Nörttien maailmanvalloituksen kunniaksi lähetämme sinulle Outi Lievosen ja Juha Pettersonin toimittaman kirjan Tulkoon sinun valtakuntasi.
E n s i i lta 1 5 . 9 . 2 0 1 1
DO N
Rooleissa:
QUIJOTE
Ohjaus & sovitus:
M i g u e l d e C e r va n t e s
RAILA LEPPÄKOSKI VESA VIERIKKO PERTTI SVEHOLM U L L A TA PA N I N E N TA I S TO O K S A N E N JANNE HYYTIÄINEN MINNA SUURONEN
O P I S K E L I J AT / 1 6
HELSINGINKADUN NÄYTTÄMÖ 12.9.2011 - 28.4.2012
Ryhmäteatterin lipunmyynti: HELSINGINKATU 25, avoinna arkisin klo 11-18, p. (09) 718 622 myös www.lippupalvelu.fi
valitus on vetämässä
Viitaten artikkeliin Yli 30-vuotias opiskelija saa yhä tylyn vastauksen HSL:lta (Ylioppilaslehti 10/11). Aiemmat asiaa koskevat Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehdyt kantelut eivät ole tiettävästi vedonneet kaikkiin olennaisiin oikeudellisiin näkökohtiin, muun muassa suhteellisuusperiaatteeseen ja oikeusturvan takeisiin. Oikeusasiamies on viime aikoina käsitellyt kanteluita vain suppeasti, viitaten vuonna 2000 antamaansa päätökseen. Tämän jälkeen on säädetty hallintolaki, mikä nosti hallinnon oikeusperiaatteet lain tasolle ja velvoittaviksi. Olen tehnyt 23.8.2011 laajemman kantelun, jossa vedotaan myös niihin seikkoihin, joita ei olla aiemmin esitetty. Oikeusasiamiehen ratkaisun saaminen kestää yli vuoden, ja on todennäköistä, että tämäkään ei johda mihinkään, mutta ainakin nyt on yritetty hiukan tarmokkaammin. Pekka Savola Toimitus vastaa Pekka on Suomen Dike, Helsingin yliopiston Tex Willer, kaupungin oma pyhä Katariina Aleksandrialainen. Jos tämä maa olisi täynnä pekkasavoloita, vääryyttä ei olisi.
OPISKELUUN
Kurssikirjat, sanakirjat, oppaat ja muut tärkeät kirjat aina edullisin opiskelijahinnoin.
MEILTÄ KAIKKI
nörtti on taitava
Hei, onnistuitte nörttijutussanne (Nörtit valloittivat maailman, Ylioppilaslehti 10/11) jotenkin sivuuttamaan nörttien tärkeimmän ominaisuuden: taidon. Ei nörttiys ole tietty tyyli tai tyylisikermä, vaan kyse on siitä, että oikeasti panostaa aikansa oppimiseen ja on oikeasti kiinnostunut vaikeista asioista. Omituiset harrastukset tulevat sivutuotteena siitä, ettei jaksa olla suosittu.
mielipide
parempaa ruokaa, nyt!
Helsingin Kallion taitelijoiden makuhermoja on jo useamman vuoden hemmoteltu erinomaisella ja edullisella opiskelijaruualla (2,50/ateria). Kuvataideakatemian tiloissa sijaitseva Kasvisbaari valmistaa ruokansa perinteisin menetelmin käyttäen mahdollisimman vähän teollisia aineksia ja eineksiä. Ruoka on pätevien kokkien itsensä tekemää tuoretta, terveellistä ja aitoa ruokaa. Kasvisbaarin suosio on kasvanut merkittävästi houkutellen myös perinteisiä lihansyöjiä niin Teatterikorkeakoulusta, Kuvataideakatemiasta kuin Helsingin Yliopistosta. Helsingin Yliopiston Vihreät (HyVi) ovat valmiita tasaamaan tämän epätasa-arvoisuuden Kallion taitelijoiden ja keskustakampuksen opiskelijoiden välillä tuomalla Kasvisbaarin osaksi keskustan Unicafen tarjontaa. Tavoitteena on muuntaa Kaivopihan Unicafen toinen linjasto kokonaan uudeksi kasvisbaariksi. Kun opiskelijat huomaavat eron teollisen einesruuan ja perinteisesti tehdyn ruuan välillä, paluuta entiseen ei tule. Antti Vainionpää
yliopistokirjakauppa. Porthania Yliopistonkatu 3, Helsinki avoinna mato 9.0018.00, pe 9.0017.00
6
ylioppilaslehti 11 # 11 Alkusoitto
kuvitella!
Olkiluoto 3:n rahasotkut
Pyytäen ja yllättäen
Not another bill -palvelu lähettää tilaajalle yllätyslahjan kerran kuussa.
lahjatilaus on tuttu sana lehtibisneksestä. Tilaa lehti kaverille, saat itse Aalto-maljakon. Mutta tiesitkö, että on olemassa ihan kirjaimellisesti lahjatilaus, jossa voit tilata itsellesi paketin kuukaudessa? Not Another Bill -palvelua mainostetaan ikävien laskujen vastakohtana. Omaan tai ystävän eteiseen voi tilata iloisia yllätyksiä parinkympin kuukausitaksalla. Puolen vuoden tilaus maksaa Euroopan sisällä 110 puntaa eli noin 124 euroa. Tyyliblogien ja -lehtien hehkuttaman idean takana on brittiläinen Ned Corbett-Winder, mainostoimiston AD ja palvotun Central Saint Martins -taide- ja muotoilukoulun kasvatti. corbett-winder jos kuka tietää, ettei tavara ole vielä lahja. Tarvitaan kaunis kääre. Yrittäjä on paketoinut lahjoja ainakin vintage-sarjakuviin ja ruskeisiin dokumenttikuoriin. Eivät ne lahjatkaan sitten ole mitä tahansa krääsää. Corbett-Winder kertoo valitsevansa paketteihin itseään inspiroivia asioita. Kyse voi olla underground-suunnittelijan tekemästä pääkalloriipuksesta, graafikon tilaus-
työnä piirtämästä kuvituksesta tai patinoituneista antiikkilusikoista. Ihan sokkona lahjoja ei viskellä. Tilaaja valitsee, haluaako hän lahjoja vaikkapa kuvitteelliselta rakastajalta tai jopa kuninkaallisilta. Entä viihtyykö lahjojen saaja mieluummin taidegalleriassa vai pubissa? corbett-winder kertoo keksineensä liikeidean, kun kollega valitti, ettei saa enää töihin postia. Postista pitävät kaikki, mutta jos posti on coolia, aina parempi, yrittäjä kirjoittaa nettisivuillaan. Coolin lahjan tilaamisessa ajatus ei tietenkään ole tärkein. Toisaalta, kuinka persoonallista sitten on valita, lataako kirjakaupan lahjakortille kympin vai kaksi? veera jussila notanotherbill.com
1,59
Puolalaisen sähkömiehen tuntipalkka ydinvoimalatyömaalla.
3 000 000
115 puolalaisen sähkötyömiehen palkkasaatavat vuosilta 20092011.
Oikeassa paikassa oikeaan aikaan
kun maailmankuulun Comme des Garçonsin muotinäytös Pariisin muotiviikoilla on ohi, laskeutuu näyttelytilaan suomalainen pimeys. Kyseessä on Suomi-muodin uusi vienninedistämishanke Fin Noir. Tuottaja Ulla Jaakkola kertoo, että mukana on 17 kotimaista nuorta suunnittelijaa, valokuvaajaa ja kuvittajaa, jotka tekevät töitä muodin parissa. Tiedottaja Suvi-Elina Enqvistin mukaan kyseiset suunnittelijat ovat osaltaan vaikuttaneet suomalaisen muodin kehitykseen ja kansainvälistymiseen viiden viime vuoden aikana. Pariisissa nähdään ensi kevään ja kesän mallistoja esimerkiksi Paola Suhoselta, Tiia Vanhatapiolta, Samu-Jussi Koskelta, Kirsi Nisoselta ja Minna Parikalta. Lisäksi siellä esittäytyvät muun muassa Irene Mikaela Häggqvist, Nina Merikallio ja Perttu Saksa. Yhtenäistä "lookia" ei ole haettu, vaan tekijät esittäytyvät omina brändeinään.
nina merikallio
2 000 000 000
Korvaussumma, jota laitostoimittaja hakee TVO:lta. Syy: projektin viivyttäminen.
2 300 000 000
Ydinvoimala Arevan arvioidut Olkiluodosta johtuvat tappiot vuonna 2009.
näyttelytilana toimiva sysimusta Le Passage du Désir -galleria on kaikille avoinna, mutta ensisijaisesti hankkeella pyritään kiinnittämään kansainvälisen median ja muiden mielipidevaikuttajien sekä sisäänostajien kiinnostus Suomi-designia kohtaan. Vuosittaiseksi suunniteltu Fin Noir -kiertonäyttely vierailee muodin pääkaupungeissa eri puolilla maailmaa. Jaakkolan ja Enqvistin mukaan suomalainen muoti on yksilöllisempää, laatutietoisempaa ja ekologisempaa kuin Pohjoismaissa keskimäärin. Silti länsinaapurissa ollaan monta askelta edellä: Ruotsissa vaikuttaa muodin kattojärjestö, joka auttaa uusia suunnittelijoita alkuun, etsii rahoittajia ja jakaa kontakteja. Siellä yhdessä tekeminen on itsestäänselvyys, kertoo Enqvist. marko ylitalo Fin Noir -näyttely 3.16.10. Pariisin muotiviikoilla Fin Noir Le Passage du Désirissä, 8587 rue du Faubourg Saint-Martin. Avoinna tisu klo 1120. www.finnoir.fi
2 400 000 000
Korvaussumma, jota TVO hakee laitostoimittajalta. Syy: voimalan myöhästyminen.
Varo värvääjää!
nimeä pyydettiin paperiin, kun ilo oli ylimmillään. Kaksi vuotta sitten Pinja oli fuksi, ensimmäistä kertaa Eteläsuomalaisen osakunnan rapujuhlissa ja kovassa kännissä. Kun vanhempi opiskelija kysyi kauniisti, Pinja suostui. Seuraavana päivänä hän kysyi kaveriltaan, mitkä ihmeen vaalit yliopistolla on tulossa. Pinja oli värvätty edustajistovaaliehdokkaaksi, vaikka hän ei edes tiennyt, mikä edustajisto on. "Kai se selitti, mutta olin kännissä." Edustajistovaalit tulevat taas ja ehdokasrekrytointi käy kuumana. Ehdokkaaksi voi ilmoittautua 19. syyskuuta asti. eso:n vaalipäällikkö Antti Björklund kiistää, että fuksien bilevärvääminen olisi osakunnan käytäntö. Ylioppilaslehden tietojen mukaan tämän syksyn rapujuhlissa ei holtitonta ehdokashamuamista näkynytkään. "Meillä on ehdokkaiden suhteen tarkka seula. Vaalipäälliköt soittelevat vielä lopuksi ehdokkaat läpi ja kysyvät, haluavatko he varmasti olla mukana", Björklund tähdentää. Pinjallekin soitettiin, mutta hän ei tohtinut enää kieltäytyä. esolaiset eivät suinkaan ole ainoita, joiden rekrytointitaktiikoista kulkee outoja juttuja. Legenda kertoo, että värvääjiksi on monissa ryhmittymissä taktikoitu parhaimman näköiset aktiivit. Pohjois-Pohjalaisessa Osakunnassa on traditio, että vaalipäälliköt soittavat läpi pohjalaisten kämpissä asuvien osakuntalaisten ovikellot ja kyselevät ehdokkuushaluista. HYAL taas tunnetaan ainejärjestöaktiivien painostamisesta. Eräs järjestöjyrä sai eteensä valmiiksi täytetyn ehdokaskaavakkeen, josta puuttui enää hänen allekirjoituksensa.
3 000 000 000
Ydinvoimalan alkuperäinen kauppahinta.
4 700 000 000
Arvioitu lopullinen hinta.
Lähteet: Les Echos, Tekniikka ja talous, Yle
kansalliset Ylioppilaat eli kokoomusopiskelijat ovat myös ahkeria värvääjiä. Vaalipäällikkö Antti Pynttäri painottaa, että tänä syksynä yhtään ehdokaskaavaketta ei ole täytetty kännissä. Ehdokkaita tarttui mukaan muun muassa avajaiskarnevaaleilta. Ei kuitenkaan tarpeeksi - kansylaiset myös soittelivat läpi ainejärjestöaktiiveja. "Selvitimme, että ketkä ovat sellaisia, joiden ideologia kohtaisi meidän ideologian." Ainakin yhden vasemmalle kallellaan olevan ainejärjestöaktiivin kohdalla selvitys epäonnistui.
"Jos joskus olen tehnyt jotain poliittista, se on ollut taidelukiolaista teenjuontia vallatussa talossa", hän kertoo hämmentyneenä. Hän kieltäytyi ehdokkuudesta. Ehdokkuus kannattaa ehdottomasti, jos opiskelijapolitiikka vähänkin kiinnostaa, mutta leikkiin ei kannata lähteä vain kuuluakseen porukkaan. maria ruuska Edustajistovaalit 18.19.10, ennakkoäänestys 12.13.10. Pinjan nimi on muutettu.
8
ylioppilaslehti 11 # 11 Päähenkilö
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty (kok) täytti juuri 34 vuotta. Virkaan astuessaan hän sai edeltäjältään Paula Kokkoselta lahjaksi käsipeilin ja vinkin: jos jonakin aamuna jokin asia ottaa päähän tai menee huonosti, katso peiliin, sillä syyllinen löytyy sieltä.
kuka
Kokoomuksen Laura Räty, 34, aloitti elokuussa Helsingin apulaiskaupunginjohtajana, joka vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista. Siviiliammatiltaan lääkäri. Toiminut Helsingin kaupunginvaltuutettuna (20052011) ja kaupunginhallituksen jäsenenä (20092011) sekä valtuustoryhmän puheenjohtajana vuodesta 2009 lähtien. Asuu Töölössä miehensä ja kahden lapsensa kanssa. Juoksee ja ratsastaa. himottaa "Viikonloppu." kaduttaa "Laiskuus. Kotityöt jäävät jatkuvasti tekemättä. Eilisillan lenkki oli epäonnistunut, liian hidas. Välillä sohvan vetovoima tuntuu liian voimakkaalta." kyrpii "Jos joku lehti jaksaa vielä kirjoittaa siitä, kuinka nuori ja kokematon olen, niin se alkaa pikkuhiljaa jo ottaa päähän."
ylioppilaslehti 11 # 11 Päähenkilö
9
Paljon onnea, rouva apulaiskaupunginjohtaja!
Laura Räty on kuulunut kokoomukseen yli puolet elämästään. Juuri 34 vuotta täyttäneellä Rädyllä ei ole ikäkriisiä, mutta muilla on kriisi hänen iästään. Ja siitä, että hänelle lahjoitettiin kaupungin toiseksi korkein virka.
sanat marko ylitalo kuva maarit hohteri
T
"
ee työtä, jolla on tarkoitus. "Mun mielestä Puolustusvoimilla on aivan mielettömän hyvä mainoslause", sanoo Laura Räty. Hän luki lääkäriksi, koska halusi tehdä työtä, jolla on tarkoitus. Anestesiatyössä näki enemmän neuloja kuin lomakkeita. Se oli Rädyn mieleen. Pikkutyttönä Räty haaveili kokin urasta. "Kun selvisi, etteivät kokit käy yliopistoa, en enää halunnutkaan. Halusin opiskella yliopistossa, se oli jotakin ihailtavaa." Räty luki valtiotieteitä ja kemiaa Helsingin yliopistossa kolme vuotta. Nettisivuillaan hän kirjoittaa näin: Aloitin yliopisto-opintoni vuonna 1997. Haaveilin tuolloin virkamiehen tai poliitikon urasta ja suunnittelin valtiotieteellisiä opintoja. Myöhemmin huomasin, että se ura ei todellakaan ollut minua varten.
"Valintatapaa pitäisi uudistaa. Pormestarimalli olisi vielä poliittisempi kuin tämä. Olisi demokraattista, jos johtajat valittaisiin suoralla kansanvaalilla, mutta sellaista ei ole Suomessa käytössä missään." Se, miten Räty valittiin, on ollut kaupungin tapa vuosikymmeniä, mutta tällä kertaa jaksettiin räksyttää. Kokoomusryhmän ilmoitusluonteisen nimityksen lisäksi kismitti, ettei Räty itse edes hakenut virkaa julkisesti. Vaikka kyseessä on pääkaupungin toiseksi korkein toimi, hänen ei tarvinnut. Kolme suurinta valtuustoryhmää ovat sopineet, ettei valitun tarvitse osallistua viralliseen valintaprosessiin. "Olisin varmasti hakenut, jos minun olisi tarvinnut. Hakuaika päättyi perjantaina, lupasin kertoa päätökseni maanantaina kello kolme. Vielä kahdelta istuin kahvilassa Aleksante-
Rädystä itsestäänkin tuntuu, ettei apulaiskaupunginjohtajan valintaprosessi mennyt aivan kansalaisten oikeustajun mukaan.
Räty pääsi toisella yrittämällä lääketieteelliseen, josta valmistui lisensiaatiksi vuonna 2006. "Olen nähnyt yliopistosta kaksi ääripäätä. Valtsikan superakateemisen vapauden, jossa juodaan kahvia päivät pitkät, valutaan luennolle, luetaan tenttiin jos jaksetaan ja suoritetaan tentti tänä tai ensi vuonna jos sattuu huvittamaan. Toisaalta lääkiksen täydellisen koulumaisuuden, jossa haetaan punaiseen vihkoon allekirjoituksia läsnäolosta." Sittemmin myös virkamiehen ja poliitikon urat ovat kelvanneet. rinkadulla ja mietin, mitä oikein teen. Päätös oli helvetin vaikea." Helvetti. Se on uskottava, sillä Räty ei liiemmin kiroile.
"
E
nää Räty ei työskentele lääkärinä Hyvinkäällä vaan Helsingin apulaiskaupunginjohtajana, jonka vastuulla on sekä sosiaali- että terveystoimi yli 20 000 työntekijää. Kuukausi sitten työnsä aloittaneen apulaiskaupunginjohtajan valintatapa synnytti runsaasti riitasointuja. Rädystä itsestäänkin tuntuu, ettei se mennyt aivan kansalaisten oikeustajun mukaan.
illoin pääsi pari kirosanaa." Silloin oli 20. huhtikuuta. Räty istui raitiovaunussa Lasipalatsin edustalla, kun kuuli huonot uutiset. "Osasin odottaa sitä, joten se ei ollut hirveän suuri sokki. Menin suoraan himaan." Räty pyrki keväällä eduskuntaan. Hän sai yli 4 800 ääntä, ja hänet julistettiin läpipäässeeksi. Kaksi päivää juhlien jälkeen valmistui tarkistuslaskenta, ja Lasse Männistö (kok) pudotti Rädyn kansanedustajasta varasijalle. "Totta kai ärsytti, että juuri minä tipuin. Jäin vain 27 äänen päähän paikasta." Rädylle lahjoitettiin vaalirahaa liki 70 000 euroa, josta yksityisiltä tuntemattomilta henkilöiltä tuli 22 334 euroa. Se oli toiseksi eniten kaikista ehdokkaista. Summa oli viisi euroa
S
enemmän kuin Suomen nykyisellä Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerillä Alexander Stubbilla (kok). Numerot ovat silti nappikauppaa verrattuna Rädyn hallinnoimiin sosiaali- ja terveystoimiin, joiden vuosibudjetti on yhteensä yli 2,3 miljardia euroa. Näin vastuulliseen tehtävään headhunterit peräänkuuluttaisivat vähintään kymmenen vuoden johtamiskokemusta, kaupallista koulutusta ja vahvaa taustaa sekä terveyspuolelta että sosiaalialalta. Mitä Rädyllä on? Ennen valintaa valtuustoryhmät haastattelivat häntä lukuisia kertoja. Hyvät puolet: "Ymmärrän politiikkaa, olen tehnyt sitä kauan. Tiedän, että tätä kaupunkia eivät johda yksin virkamiehet eivätkä yksin poliitikot, vaan se on yhteistyötä. Loppukädessä poliitikot päättävät, miten asiat toteutetaan, ja meidän virkamiesten tehtävä on saada organisaatio kulkemaan siihen suuntaan. Olen terveydenhuollon ammattilainen. Olen tehnyt oikeaa käytännön työtä sekä sairaalassa että terveyskeskuksessa." Ja sitten ne huonot: "Ikä. Se korjaantuu ajan myötä. Joka päivä olen vanhempi ja ehkä viisaampi tai ainakin kokeneempi kuin edellisenä päivänä." Me virkamiehet, ne poliitikot. Alaasteelta asti politikoinut Räty kuulostaa omaksuneen uuden virkamiehisyytensä nopeasti. "Ei ihminen muutu yhdessä yössä eikä se ole oleellistakaan, koska työni on siinä välissä." änekoskella syntynyt Räty astui politiikkaan peruskoulun kolmannella luokalla. Perhe oli muuttanut Kemistä Hyvinkäälle. Esikoistytär vaihtoi koulua ja valittiin oppilaskuntansa hallitukseen. Sen jälkeen tuli yläasteen oppilaskunta, sitten Ressun lukion Helsingissä. Lukiolaisten liiton jälkeen hän jatkoi kunnallispolitiikkaan. 18-vuotiaana Räty istui opetuslautakunnassa, 21-vuotiaana kokoomusnuorten puheenjohtajana, sitten seurakunta-, kunnallis- ja eduskuntavaaliehdokkaana. Rätyjen koti ei varsinaisesti ollut poliittinen, vaikka aihetta tiiviisti seurattiinkin. "Sellainen lapsuusmuisto mulla on, että katsoin televisiosta vaalivalvojaisia, kun Kristiina Halkola oli
ehdolla. Ajattelin, että voi kun tuo valittaisiin, sillä on niin kaunis tukka. Rivien välistä ymmärsin, että vanhempieni mielestä oli hyvä, ettei niin käynyt. Ehkä koti kuitenkin oli vähän enemmän oikeistolainen kuin vasemmistolainen."
J
"
Miksi Suomen pitäisi tarjota ilmaiset koulutuspaikat ulkomaalaisille?
Rädyn molemmat vanhemmat ovat lääkäreitä. Ennen nykyistä virkaansa Räty työskenteli Hyvinkään sairaalassa. Monien kollegoidensa tavoin hän piti myös yksityistä yleislääkärin vastaanottoa. Hän sanoo olevansa "julkisen terveydenhoidon kannattaja", mutta lisää, että esimerkiksi hammashuoltoa voitaisiin hankkia entistä enemmän ostopalveluna yksityisiltä yrityksiltä. Räty myös puolustaa ulkomaalaisten opiskelijoiden korkeakoulumaksuja. "Talouden tilanne on huono. Yliopistoihin kohdistuvat isot leikkaukset eivät lupaa hyvää." (Rädyn oma puolue toki ajaa leikkauksia.) Räty hankkisi lisätuloja Euroopan unionin ulkopuolisilta opiskelijoilta. Lukiolaisena hän itse oli vaihdossa Australiassa, jossa lukukaudesta piti pulittaa. "Hyvä asia olisi, että kaikki voisivat opiskella ilmaiseksi, mutta se ei ole realismia. Resurssimme ovat rajalliset. Miksi Suomen pitäisi tarjota ilmaiset koulutuspaikat ulkomaalaisille? En osaa ottaa kantaa rajaukseen, mutta eikö meillä ole ollut tapana kohdella EU-kansalaisia vähän niin kuin kotimaan ihmisiä?" Sitä Räty joutuu pohtimaan seitsemän vuoden pestinsä aikana vielä useasti. "Tämä on ikuinen kysymys, mihin me käytämme yhteiset rahamme. Siitä mun duunissa on kyse."
o viisi vuotta sitten Rätyä pidettiin puolueensa nousevana tähtenä. Häntä verrattiin silloiseen apulaiskaupunginjohtajaan Paula Kokkoseen, jonka kiikkustuoli keinuu edelleen Rädyn työhuoneen nurkassa Kaupungintalolla Pohjoisesplanadilla. Kokkosen jäljiltä kaupunki on savuton, mutta alkoholiohjelma jäi pöydälle hänen jäädessään eläkkeelle. Räty, vaikka lääkäri onkin, puuttuisi edeltäjäänsä maltillisemmin alkoholinkulutukseen. "Ensimmäisiä toimenpiteitä ei ole se, ettei kaupungin tilaisuuksissa saa tarjota lasillista viiniä tai ettei lätkämatsissa saa juoda yhtä olutta. Sen sijaan madaltaisin puuttumisen kynnystä. Terveydenhuollossa työskentelevien tulee ottaa alkoholi ja sen aiheuttamat haitat puheeksi päivittäin." Räty pitää Kokkosta "huipputyyppinä ja poliitikkopersoonalempparinaan". "Mulla ei ole koskaan mahdollista tehdä yhtä paljon töitä. Pienten lasten äitinä työkenttää on pakko rajata." Räty on korostanut äitiyttään niin Uuden Suomen blogissaan kuin kotisivuillaan ja varsinkin vaalikampanjassaan: "lääkäri, helsinkiläinen, äiti". Hän myöntää, ettei yksi- ja kolmevuotiaiden lasten vanhemmuus pätevöitä mihinkään, mutta se auttaa ymmärtämään lapsiperheiden arkea.
H
Ä
elsingin kaupunginjohtajien keski-ikä laski kuudella vuodella, kun Räty astui valtaan. Silti se on vielä yli 50 vuotta. "Se, että tulin tähän alle 35-vuotiaana, on kulttuurin muutos. En ajattele tätä eläkevirkana. Olen sitä ikäpolvea, joka on tottunut tekemään ja vaikuttamaan jo nuorena. Emme kumartele virkoja." Rädyn näkemys sukupolvestaan poikkeaa radikaalisti suurten ikäluokkien viljelemästä stereotypiasta, pullamössösukupolvesta. Lamassa teiniikänsä viettänyttä ikäluokkaa on yleensä syytetty veltostumisesta ja vähäisestä halusta vaikuttaa asioihin. "Meille hyvinvointiyhteiskunta on aina ollut olemassa. On ollut peruskoulut, terveyskeskukset ja päiväkodit. Niiden pitääkin olla, mutta meille ne ovat itsestään selviä. Välillä niiden arvostaminen olisi paikallaan. Meidän sukupolvi vaatii lisää näiden rakenteiden päälle. Se on haaste. Kaikki maksaa."
10
ylioppilaslehti 11 # 11
12
ylioppilaslehti 11 # 11
Husin yksityissairaalasta tuli vaikea vääntö
Yksi terveydenhuollon myllerryksen merkki on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Husin haikailema yksityissairaala. Hankkeesta ei ole tiedotettu kovin näkyvästi. Suomen suurimman sairaanhoitopiirin yksityistämisaikeet ovat kenties sen verran arka aihe. Sairaala, Hyksin Oy, vuokraisi tilat Husilta, joka olisi myös Hyksinin suurin omistaja. Yksityissairaalassa työskentelisi lisätuloja haluavia Husin ammattilaisia. Husin valtuuston piti päättää yksityissairaalasta jo kesällä, mutta se osoittautui liian vaikeaksi. Uusi yritys on edessä lokakuussa. Valtuuston puheenjohtaja Ulla-Mari Karhu kertoo, että omistusjärjestelyjen ohella erimielisyyttä on ollut esimerkiksi siitä, onko potilaiden yhdenvertaisuus yksityissairaalan myötä jotenkin vaarassa. Karhun mielestä ei ole. Hänen mukaansa koko idea pohjaa siihen, että yksityisyrittäjyydestä kiinnostuneet lääkärit pysyisivät talossa. "On kaikkien etu, jos vaikka silmäkirurgien huiput saadaan näin pysymään Husissa." ulkomaisten asiakkaiden on arvioitu tuovan yksityissairaalalle kahden miljoonan euron rahavirran viiden vuoden kuluttua. Karhu kuitenkin kiistää, että terveysturismi olisi sairaalan päätavoite. Eikö siis Meilahden tai Töölön kulmilla nähdäkään pian luksushotellia porealtaineen? "Se on houkutteleva, ihana ajatus, mutta se voi olla muiden lääkäriyrittäjien agendalla. Hyksin Oy ei ole lähtenyt liikkeelle turismista." Terveysturismi selvästi kuitenkin jakaa mielipiteitä. Esimerkiksi Husin hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen pitää hyvin mahdollisena, että sairaalaan liittyisi jatkossa hotellimajoitusta erilaisine palveluineen. Hän uskoo, että asiakkaita tulisi etenkin 300500 kilometrin säteeltä. "Kyllä esimerkiksi meidän neurokirurgialle tullaan ihan Etelä-Amerikasta asti, kun huippulääkäristä on kysymys. Siinä on vähän tämmöistä Sakari Orava -efektiä." Tokihan muistamme vielä ortopedi Oravan, jonka pöydällä Turussa jalkapallotähti David Beckham korjautti jalkansa. Nyt on Helsingin vuoro loistaa, Lehtonen uskoo. Hän luottaa siihen, että yksityissairaala saa aloittaa toimintansa ensi vuonna. "Olisin silti yllättänyt yksimielisestä päätöksestä."
tarissa leikkaus maksaa 7 000 euroa. Potilastiedot voidaan kuitenkin lähettää myös Suomeen. Siellä leikkaus maksaa 10 000 euroa, mutta laatu onkin sitten lyömätöntä, takuut kunnossa ja palvelukin venäjäksi. Kaikki käytännön toimet hoituvat suomalaisen terveysmatkailutoimiston kautta. Mihail valitsee Suomen. Oikeastaan muutaman päivän matka tekisi hyvää koko perheelle. tärkeintä terveydenhuollon viennissä on Pälven mielestä laatu ja toimiva hoitoketju. Se tarkoittaa järjestelmää, jossa Mihailin on helppo asioida Pietarista lähtien ja takaisin. "Minusta se vaihtoehto, ettei otettaisi tätä terveysturismin haastetta vastaan, olisi virhe." Pälven mukaan Suomen vientivaltteja voisivat olla esimerkiksi ortopedia sekä kaihi- ja lihavuusleikkaukset. Niihin keskituloisillakin perheillä voi olla mahdollisuuksia. Pälve tyrmää maailmalla nähdyn ökyterveysturismin porealtaineen, vaikka onkin "selvää, ettei kukaan tule nukkavieruihin paikkoihin". "Keskitytään me laadukkaaseen terveydenhuoltoon ja jätetään palmurannat ja tequilat pois."
strömin Plastiikkakirurginen Sairaala ja Plusterveys-yrityksen alainen Complete Beauty Care -klinikka. Pohjoisesplanadilla saman katon alla toimivat Siluetti Spa ja Siluetti Health, joten ravitsemusterapeutin tapaamisen jälkeen voi loikoa Hammam-sviitin höyrysaunassa ja käydä lifestylesuihkussa. Tällaista tarjontaa terveysturisteille on maailmalla paljon. Itävaltalaisessa Life Medicine Resortissa voi ottaa ultraääni-hengityshoidon jälkeen hiilihappokylvyn. Lasilla ja puulla pelaava arkkitehtuuri nostattaa veden ainakin Wallpaper-lehden ystävien kielelle. Sveitsiläinen Grand Resort Bad Ragaz tarjoaa vierailleen muun muassa migreenihierontaa ja kasinon. iso osa terveysturisteista kuitenkin haluaa vain laadukasta hoitoa, nopeasti. Sitä halusi myös Suomeen saapunut norjalainen Ragnvald Solstrand. Solstrand on helsinkiläisen syöpäsairaala Docrateen asiakas. Haastattelupäivänä 69-vuotias norjalainen käy viimeisessä sädehoidossaan ennen paluuta Osloon. Kotiin on seitsemän viikon kuurin jälkeen jo ikävä. Ei sillä, että Helsingissä olisi huonot oltavat, Solstrand kiirehtii sanomaan. Päinvastoin. Viime talvena selvisi, että Solstrandin eturauhassyöpä oli uusiutunut. Norjalainen terveydenhuolto oli kuitenkin miehelle pettymys: pitkiä jonoja, vanhanaikaisia laitteita. Solstrand päätti perheensä tuella, että paras hoito löytyisi ulkomailta, kenties Saksasta tai Britanniasta. Sitten norjalaisen Aleris-klinikan lääkäri kertoi suomalaisesta syöpäsairaalasta. Ystävän vaimo vahvisti, että Suomessa hoito on huippuluokkaa. Kun Solstrand sitten lähetti sairaalalle sähköpostia ja sai heti perään soiton, päätös oli sinetöity. "Muodollisuudet olivat nollassa. Minulle sanottiin, että tule tänne, tutkitaan tilanteesi." Heinäkuussa Solstrand kävi Helsingissä muutaman päivän diagnoosissa. Sen jälkeen alkoi sädehoitokuuri. Eläkkeellä oleva tutkija on nyt asunut lähes kaksi kuukautta hotelli
Seurahuoneessa. Välillä seurana on ollut vaimo. Solstrand halusi potilashotellin sijaan keskustaan, keskelle elämää. "Täällä on hienoja puistoja keskustassa. Olen tehnyt paljon kävelyjä Töölössä. Yksi ennen lounasta ja toinen sen jälkeen, siten pysyy kunnossa."
estetiikkaan. Sisäaula kylpee luonnonvalossa, puupaneelia on runsaasti, porras- ja hissitaloja kiertää graniittipinnoite. Huoneensa monipalvelupäätteellä potilas voi surffata netissä, katsoa leffoja tai tarkistaa laboratoriotuloksiaan.
Kilpailu potilaista kiristyy
Syöpäsairaala Docrates ilmoittaa olevansa Suomen suurin terveydenhuoltopalvelujen viejä. Vuosittaisesta 600700 potilaasta jo joka neljäs tulee ulkomailta. Toimitusjohtaja Harri Puurusen mukaan tärkeimmät vientimaat ovat Venäjä, Ukraina ja Viro. Potilaat löytävät tiensä sairaalaan kolmea väylää. Puskaradiona toimivat aiemmat potilaat, omaiset ja yhteistyölääkärit. Netti on yhä tärkeämpi kanava. "Me ollaan optimoitu hyvinkin monessa maassa Google-näkyvyyttämme. Venäjällä hakukone Yandex on se, jossa näymme." Lisäksi on vielä erillisiä agenttiyrityksiä, jotka etsivät ulkomaisia asiakkaita muillekin terveydenhuollon yrityksille. Tämän jutun alussa tavattu Oksana on Puurusen mukaan tyypillinen esimerkki sairaalan asiakkaasta. Terveysturismin nousu on syytä ymmärtää vielä matkalaukkupotilaita laajempana ilmiönä. Voidaan puhua sairaalashoppailusta. Suomessakin potilas voi vuodesta 2014 lähtien valita vapaasti koko maan laajuudessa paikan, jossa hänen polvivaivaansa tai allergiaansa hoidetaan. Kun rajoja poistetaan, sairaalat kilpailevat oikeastaan kuluttajista, eivät potilaista. Ei siis ole ihme, että myös ihan tavallinen julkinen sairaala on yhä useammin design-luomus. Ruotsissa terveydenhuollon lippulaivaksi rakentuu Nya Karolinska Solna -yliopistosairaala, jossa pelkästään taiteeseen on varattu 118 miljoonaa kruunua. Ainakin 98 prosenttia käytettävästä energiasta on uusiutuvaa. Koko kaupunginosa, Hagastaden, muuttuu lääketieteen keskittymäksi. Suomessa uudehko julkisen puolen Meilahden Kolmiosairaala satsaa
Vinouttaako vienti terveydenhuoltoa?
Vientituotteena terveys eroaa oleellisesti Nokian luureista. Myös työ- ja elinkeinoministeriö tunnustaa ongelman: sen mukaan "julkisen sektorin palveluiden vienti on poliittisesti arkaa, sillä maksavien ulkomaalaispotilaiden hoitaminen pitkien hoitojonojen ohi voi herättää väestössä vastalauseita, vaikka heidän tuomallaan rahalla voitaisiin tuottaa lisää palveluja kotimaassa". Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Meri Koivusalo pitää terveysturismia lähtökohtaisesti ongelmallisena. Terveys kaupan -pamfletissa (2011) Koivusalo kritisoi terveyden markkinaistumista yhdessä Outi Hakkaraisen kanssa. Terveysturismin tehostaminen ohjaa Koivusalon mielestä rahaa ja tutkimusta alan vientikelpoisimpiin viipaleisiin. Uhkakuvana on, että vaikkapa silmäkirurgia tai urheiluortopedia kehittyy entisestään jonkin muun alan näivettyessä. "Silloin ei välttämättä kateta varattomien ja kurjien ongelmia, vaan kohdennetaan toimet terveiden terveemmiksi tekemiseen. Sille on kaupallisilla markkinoilla enemmän kysyntää." Vientivetoinen järjestelmä voisi tutkijan mukaan myös ajaa nuoria lääkäreitä erikoistumaan kysytyille terveysturismin sektoreille. Osaajat voisivat myös kaikota julkisesta terveydenhuollosta, paitsi jos tietenkin sekin muuttuu terveysmatkailun bisnekseksi. terveyden ja turismin liittoa voidaan pitää ongelmallisena myös markkinoinnin etiikan kannalta. Lääkäriliiton markkinointiohjeet kieltävät esimerkiksi terveyspalvelujen tarpeettoman kysynnän luomisen. Lääketieteen ja elämysbisneksen sekoittuminen on kuitenkin terveysturismin lähtökohta. Kuinka
Sädehoidot toivat oslolaisen Helsinkiin
Maailmalla terveysturismille on omia kortteleitaan. Lontoon Harley Streetille suuntaava terveysturisti voi valita noin 1 500 yrittäjän väliltä. Alueen kartta vilisee sairaaloita, hotelleja, parkkipaikkoja ja metroasemia vähän toisella tiheydellä kuin Helsingin ydinkeskustassa. On Punavuoressakin kyllä ylellisten terveyspalvelujen keskittymä. Luksussairaala Klinikka 22 tekee yhteistyötä design-hotelli Klaus K:n kanssa. Olkapään tähystysleikkauksen (3 700 euroa) jälkeen on mukavaa, kun aamiaisen saa suoraan hotellihuoneeseen. Myös sairaalan graafinen sisustus flirttailee hotellien muotokielen kanssa. Bulevardin Klinikka 22 on vain osa kaltaistensa naapurustoa: on Plastiikkakirurginen sairaala KL, Rolf Nord-
ylioppilaslehti 11 # 11
13
"
0
IL
OKRALA IN VU
EN
MO
IT U S
Keskitytään me laadukkaaseen terveydenhuoltoon ja jätetään palmurannat ja tequilat pois.
tarpeelliseksi luokitellaan vaikka hyvinvointiloma, jolla käydään myös silmälääkärissä? Suomessa terveysturismin markkinointi ei ole aiheuttanut vielä merkittäviä ongelmia, sanoo Lääkäriliiton lakimies Kati Lehtonen, joka toimii lääkärinpalvelujen markkinoinnin valvontalautakunnan sihteerinä. Markkinointiohjeiden mukaan lääkärinammatin harjoittaja ei saa mainostaa muita palveluita. Onko vaikka sairaaloiden hotellien mainostaminen jatkossa sitten sallittua? Sitä Lehtonen ei osaa sanoa. "Potilashotellit tulevat olemaan kyllä kiinnostava kuvio." thl:n tulosaluejohtaja Ilmo Keskimäki ei pidä terveysturismi-intoilua erityisen huolestuttavana niin kauan, kun oman väestön terveydenhoito on ensisijaista. "Terveyspoliittisesta näkökulmasta terveysturismi on vähän hassua. Lähtökohtana pitäisi olla se, että ainakin perusterveyspalvelut pitäisi tarjota lähellä potilasta ja jokaisessa maassa pitäisi olla edellytykset hoitaa oma väestönsä. " Keskimäki pitää puhelimessa pienen tauon. "Toisaalta me elämme kapitalistisessa maailmassa, jossa vähän kaikenlaiset asiat ovat kaupan.
"Terveysturismissa on nyt hoksattu uusi bisnesmahdollisuus, mutta Keskimäen mukaan on realismia kysyä, miksi ihmeessä joku haluaisi tulla Suomeen. Venäläisiä läheinen sijainti voi hänen mukaansa houkuttaa, mutta muualle maailmaan pitäisi pystyä tarjoamaan jotain aivan ylivertaista. Toisaalta esimerkiksi Ragnvald Solstrandilla oli selvä syy ottaa Norjasta äkkilähtö Suomeen. Nyt hoito jatkuu lääkkeillä kotona Oslossa. Solstrand nousee sairaalan tuolilta paperi kädessään. On jo vähän kiire hotellille pakkaamaan. Miten on, olisiko suomalaisesta terveydenhoidosta todella vientituotteeksi? "Kyllä. Näille palveluille on pohjoismaissa merkittävät markkinat, koska julkisella terveydenhuollolla on rajoitteensa." Norjalaisilla voi Solstrandin mukaan olla kynnys lähteä potilaaksi Suomeen asti. Maa tuntuu paljon kaukaisemmalta kuin Ruotsi. Suomalaiset lääkärit voisivat Solstrandin mielestä tulla kertomaan palveluistaan Norjaan ihan kasvotusten. Kahden viikon jälkeen heillä olisi tilauksia taskut täynnä, Solstrand uskoo. "Norjassa on rahaa. Puoli miljoonaa kruunua on monelle pieni summa, kun kyse on elämästä ja kuolemasta."
ILMAN ASUNTOA?
1. Mene osoitteeseen www.oikotie.fi/vuokralaiset 2. Tee itsestäsi kiinnostava vuokralaisilmoitus. 3. Odota yhteydenottoja vuokranantajilta.
HELPOIN JA HALVIN TAPA LÖYTÄÄ VUOKRA-ASUNTO.
oikotie.fi/vuokralaiset
Hyvä uusi opiskelija
kenen soppaan
lusikkasi laitat
TerveTuloa omien ravinToloidesi asiakkaaksi
HYYn jäsenenä olet yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa myös UniCafen omistaja. Omistaja-asiakkaana sinulla on aidosti mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaista ravintolatoimintamme on nyt ja tulevaisuudessa. Toivommekin, että käytät oman ravintolayhtiösi palveluja ahkerasti. Lue sivuiltamme lisää yrityksestä nimeltä Oy UniCafe Ab ja osallistu samalla viiden lounaspaketin arvontaan voit voittaa viikon ilmaiset lounaat! www.unicafe.fi
Ei olE yhdEntEkEvää,
Pirulliseen nälkään, helvetilliseen janoon
Tilaa juhlia
Real Ale Real Food Real Pub
Dagmarinkatu 2 Ma - Pe 11 - 04 La - Su 14 - 04 p. 09 - 580 770
www.botta.fi
myynti@botta.fi
Museokatu 10 Su - Ti 15 - 01 Ke - La 15 - 03 p. 09 - 580 77 222
Psst... Ylioppilaskalenterissa lounaskahvikuponki, leikkaa talteen ja hyödynnä etusi!
ylioppilaslehti 11 # 11
15
tutkija
Yliopisto
Integraalisuunnistaja
Jättiapurahan saanut Tuomas Hytönen kuulee matematiikkaa väärissä paikoissa.
"matemaatikot ovat kuin narkomaaneja. Suurimman osan aikaa on vähän masentunut, koska asiat eivät suju, mutta silti sitä kuitenkin vain jatkaa yksittäisten kirkkaiden hetkien toivossa", Tuomas Hytönen siteeraa hollantilaista kollegaansa ja tiivistää matemaatikon mielenmaiseman. Nämä kirkkaat hetket ovat oivalluksia, joita matemaatikko voi kokea missä tahansa: niin lentokenttäbussissa kuin Lordin konsertissakin. "Oivallus on kaikkein tärkein hetki. Sitten on sen läpikäyntiä ja raakaa laskemista, jossa lisätään pikkuhiljaa varmuutta siitä, että se on oikein", Hytönen sanoo. "Kun piirtää viimeisen merkin paperin alalaitaan, siinä hetkessä ei ole enää mitään kauhean suurta." juuri tällaisten oivallusten sarja johti vuosi sitten 30-vuotiaan Hytösen uransa suurimpaan saavutukseen, ammattislangilla ilmaistuna suureen tulokseen. Hän todisti ensimmäisenä tutkijana maailmassa niin kutsutun A2-konjektuurin. Äärimmilleen kansankielistettynä se tarkoittaa kahden suureen epälineaariseksi luullun suhteen todistamista lineaariseksi. Ensimmäinen ratkaiseva oivallus tapahtui Espanjassa järjestetyssä konferenssissa kesällä 2010. Siellä Hytönen tajusi myös, että saman tuloksen perässä on useampi muukin matemaatikko. "Kyse ei ollut enää vain siitä, saanko tuloksen ratkaistua, vaan siitä, saanko sen ratkaistua ja julkistettua ensimmäisenä. Pelkäsin, että joku olisi julkaissut edes hahmotelman ennen minua. Silloin olisi ollut kyseenalaista, kuka sen olisi saanut todistettua ensimmäisenä. Itse halusin julkaista vain valmiin version", Hytönen sanoo. Hän pyöräili kesämökilleen Tammisaareen viimeistelemään konjektuurin laskemista heinäkuun alussa, kun helteet tekivät kerrostalotyöskentelystä sietämätöntä. "Seurasin siellä julkaisuja huonojen internet-yhteyksien päästä päivittäin. Joka kerta jännitti, oliko joku muu ehtinyt ensin." hytönen kävi Päivölän kansanopiston matematiikkalukion, josta suunta kävi TKK:lle. Hän suoritti maisterintutkinnon kahdessa vuodessa, väitöskirjaan meni toinen mokoma. Hytönen valmistui tohtoriksi 21-vuotiaana. Elokuussa akatemiatutkijana toimiva Hytönen sai 1,1 miljoonan euron viisivuotisen Euroopan tutkimusneuvoston ERCapurahan. Se tekee yli 18 000 euroa kuukautta kohti. Aika paljon matemaatikolle, jonka työvälineet ovat lyijytäytekynät ja ruutulehtiöt. "Sain parilta kaverilta tekstiviestejä, joissa onniteltiin tuoretta miljonääriä." ERC-apurahaa kutsutaan tieteen riskisijoittamiseksi. Euroopan tutkimusneuvosto on varautunut siihen, että mil-
"
Matemaatikot ovat kuin narkomaaneja.
joonasijoitus ei tuota minkäänlaista tieteellistä läpimurtoa. Mutta jos Hytönen työryhmineen onnistuu, singulaaristen integraalien teoria mullistuu. Apurahasta suurin osa meneekin tutkimusryhmän palkkaamiseen. Lisäksi siitä maksetaan osa Hytösen palkasta, jolloin hän saa keskityttyä tutkimukseen opettamisen ja byrokratian sijaan. "Mun elintaso ei tästä kauheasti hetkahda." vapaa-ajallaan Hytönen viihtyy luonnossa, erityisesti suunnistuskartta kourassa. Jukolan viestin hän on suunnistanut kolmesti Turun yliopiston matemaatikoista koostuvan Luiskaotsat-joukkueen jäsenenä. Hän kertoo, että matemaatikkopiireistä löytyy yllättävän paljon suunnistuksen harrastajia. "Ehkä siksi, että suunnistus vaatii fyysisen puolensa lisäksi myös paljon ajattelua ja keskittymistä, jos vertaa vaikka lenkkeilyyn. Jos ei suunnistaessa keskity, menee helposti vielä enemmän metsään kuin oli aluksi tarkoitus." Pyöräillessään pois metsästä Hytönen saattaa laskea suunnistusreitin keskinopeuksia. Hytösen mukaan matemaatikon luonteeseen kuuluu myös se, että kuulee matematiikkaa paikoissa, joissa sitä ei oikeasti ole. "Olin ulkomailla ja kuulin, kuinka jotkut keskustelivat formulaykkösistä englanniksi. Matemaatikkona mietin tietty heti, että he puhuvat jostain kaavasta numero yksi. Samalla tavalla why not on aina päässäni y0." oskari onninen
kuka
Tuomas Hytönen, 30, on tekniikan tohtori, akatemiatutkija ja apulaisprofessori Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksella. Elokuussa 2011 hän sai 1,1 miljoonan euron ERC-apurahan. Hytönen harrastaa suunnistusta, hiihtoa, pyöräilyä ja melontaa. himottaa "Tyyny, minuutti-pari herätyskellon soitua." kaduttaa "Pidemmäksi venähtäneet tovit, joita ei ole käyttänyt rehellisesti työntekoon tai vapaa-aikaan." kyrpii "Liian paljon autoilijoiden lähtökohdista toteutetut liikenneratkaisut."
valokuva oskari onninen
ylioppilaslehti 11 # 11 Yliopisto
17
fuksit numeroina
Helsinkiläisiä Espoolaisia Vantaalaisia Kauniaislaisia Muualta Suomesta Tieto puuttuu Yhteensä 1459 567 245 30 1740 217 4258
tyypillinen hakija, sisään pääsevä ja karsiutuva
fuksit pääkaupunkiseutulaistuvat
64% 26 %
49% 33 %
43% 36 %
Hakija · Nainen, 20-24 vuotias · Asuu kaupungissa · Kirjoittanut pari vuotta sitten ylioppilaaksi · Opiskeli ennen pääsykokeita · Isä on ylempi toimihenkilö, jolla on keskiasteen tutkinto
5% 3% 1% 1%
12 % 6%
1%
6%
14 %
19811982
19911992
20112012 Sisään pääsevä · Mies, alle 20-vuotias · Asuu kaupungissa · Tuore ylioppilas tai taustalla jo korkeakoulututkinto · Intissä tai opiskelemassa ennen pääsykokeita · Isä on maanviljelijä tai ylempi toimihenkilö, jolla on korkeakoulututkinto
Kotikunta
· Helsinki · Espoo
· Vantaa · Kauniainen
· Muut
Lähde: Opiskelijarekisteri
prosentuaalisesti eniten
Helsinkiläisiä Espoolaisia Vantaalaisia Muualta Suomesta tulevia
Valtiotieteellinen tdk (45 %)
Lääketieteellinen tdk (24 %)
Oikeustieteellinen tdk (8 %)
Eläinlääketieteellinen tdk (76 %) Karsiutuva · Nainen, yli 30-vuotias · Asuu maaseudulla tai taajamassa · Valmistunut ammattikoulusta, ei ylioppilastutkintoa · Työttömänä ennen pääsykokeita · Isällä on keskiasteen tutkinto, mutta hän on tällä hetkellä työtön
harva maisteri muuttaa pois
harva Helsingin yliopiston maisteri suuntaa töihin maakuntaan, vaikka olisi sieltä kotoisin. Korkeasti koulutettujen työpaikkoja on ehdottomasti eniten pääkaupunkiseudulla. 87 prosenttia Etelä-Suomesta kotoisin olevista ja siellä opiskelleista maistereista asui viisi vuotta valmistumisensa jälkeen edelleen samalla seudulla. Luku käy ilmi Visa Tuomisen tutkimuksesta, jossa hän tarkasteli vuonna 2003 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden alueellista sijoittumista. Etelä-Suomessa opiskelleista maistereista yhdeksän prosenttia oli muuttanut Länsi-Suomeen ja vain neljä prosenttia Ouluun, Lappiin ja Itä-Suomeen. Kaikista vuonna 2003 valmistuneista maistereista jo 49 prosenttia asui Etelä-Suomessa viiden vuoden päästä valmistumisesta. Kainuu, Satakunta, Kymenlaakso, EteläSavo, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa olivat menettäneet yli puolet ennen opintoja paikkakunnalla asuneista tulevaisuuden maistereista.
Lähde: Hanna Norin väitöskirja Keille yliopiston portit avautuvat? Tutkimus suomalaisiin yliopistoihin ja eri tieteenaloille valikoitumisesta 2000-luvun alussa, joka tarkastettiin viime helmikuussa.
la on jo usein koulutusta taustalla ja hyvä asema. He uusintavat kodin koulutusperinnettä toisin kuin monet maaseutuyliopistoihin hakevat, jotka lähtevät ensikertalaisina perheestään kouluttautumaan." Turkulaisen juristin poika hakeutuu todennäköisemmin opiskelemaan Helsinkiin ja turkulaisen metallimiehen vesa taas kotikaupunkiinsa. "Halu lähteä liikkumaan koulutuksen perässä riippuu taustasta", Nori sanoo. Hyväosaisten jälkikasvu hakeutuu Helsinkiin ja pääkaupunkiseutulaiset eivät hevin liikahda muualle Suomeen. Jos eliitti hakeutuu Helsin-
kiin, millaisia seurauksia sillä on Suomen yliopistokentälle? Norin mukaan suomalaisyliopistojen keskinäinen hierarkia on vaarassa voimistua. "Yliopistoista puhutaan jo nyt vähän niin, että täältä valmistuu huippuja ja se vaikuttaa vähän jo siihen, kuka kyseiseen yliopistoon uskaltaa hakea." Voi olla, että tulevaisuudessa Suomessakin on yhä olennaisempaa, mistä yliopistosta työnhakija on valmistunut. Yhdysvalloissa ei ole pitkään aikaan ollut enää sama, onko fyysikko Harvardista vai pienestä osavaltioyliopistosta. "Se, mistä olet valmistunut, saat-
"
Helsingin yliopistoon hakevien vanhemmilla on jo usein koulutusta ja hyvä asema. Maaseutuyliopistoihin hakevat ovat sukunsa ensimmäisiä kouluttautujia."
taa vaikuttaa tulevaisuudessa meilläkin rekrytoitumiseen." Kotitaustan merkitys yliopistoon hakeutumisessa ei ole Norin mukaan hävinnyt minnekään, vaikka sitä on hyvinvointivaltion rakennustalkois-
sa yritetty häivyttää vuosikymmeniä. "Osaamisen ja hyvinvoinnin keskittyminen pääkaupunkiseudulle lisää Suomen sisäistä epätasa-arvoa", Nori sanoo. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet pitäisi kuitenkin aloittaa jo varhain. "Yliopiston porteilla tähän on vaikea enää vaikuttaa. Eriarvoistumisen ehkäisyn pitää lähteä alue- ja perhepolitiikasta. Perusopetus tulisi pitää kaikkialla laadukkaana ja tasapuolisena, ettei synny hyviä ja huonoja kouluja ja alueellista eriarvoistumista." maria ruuska
20
ylioppilaslehti 11 # 11 Kulttuuri
pietari hatanpää
onpa liian lyhyt hame ja nyt kyllä perse näkyy ja että nuo on katutytön kengät. Kiellän sitä arvostelemasta mun pukeutumista en mäkään sano toisten vaatteista mitään, vaikka aika usein voisin."
"
Äitini kommentoi usein, että nyt kyllä perse näkyy ja että nuo on katutytön kengät.
gustafsson lisää alistettujen listaan vielä eläimet. Kahden kissan omistaja on vegaani. "Samastun eläimiin voimakkaammin kuin ihmisiin. Olen miettinyt, mitä voisin tehdä eläinten hyväksi, paitsi olla sortamatta niitä lisää. Kannatan kyllä kettutyttöjen toimintaa ja ihailen ihmisiä, jotka lähtevät barrikadeille. Aktivismi kuitenkin vaatii sosiaalisuutta. Mun on vaikea olla ihmisten kanssa." Vaikeaa oli myös paskaduunissa. Gustafsson sanoo, että hänen on vaikea nähdä suurta eroa prostituution ja kahdeksan euron tuntipalkalla tehdyn paskaduunin välillä. "Yhdelle siivoaminen on nöyryyttävää, toiselle prostituutio ja kolmannelle kaupan kassalla oleminen." Nyt, kun Gustafsson voi valita, hän elää kirjoitustyöllä, vaikka sitten hieman niukemmin. "En pysty tekemään useimpia töitä, koska ne ovat niin ahdistavia. Olen poiminut mansikoita ja ollut töissä siivoojana, tehtaalla, puhelinmyynnissä ja pesulassa. Kaikki olivat hirveitä ja ahdistavia töitä. Hyvä, että joku voi tehdä niitä, mutta mä en voi. Siksi mä kirjoitan." maria pettersson Huorasatu julkaistaan 27.9.
Älykkö, kulttuurivaikuttaja, glamourblondi, näytelmäkirjailija, neiti, vegaani, dramaqueen. Näillä sanoilla kirjailija Laura Gustafsson kuvailee itseään.
Nöyryytyksen monet kasvot
Laura Gustafsson antaa äänen marginaaliin ajetuille naisille. Esikoisromaani Huorasatu on tarina vangeista, lapsiorjista, prostituoiduista ja paskaduunareista.
kun kirjailija ja käsikirjoittaja Laura Gustafsson oli pieni, kotona opetettiin, että huoraksi kutsuminen on törkeintä, mitä toiselle voi tehdä. Tässä kuussa ilmestyy hänen esikoisromaaninsa Huorasatu, joka sai inspiraationsa Gustafssonin viime vuonna kirjoittamasta samannimisestä näytelmästä. Yrittääkö Gustafsson nyt aikuisena samaa kuin lutkamarssijat, neutraloida seksuaalisesti aktiivista naista kuvaavan haukkumasanan? "En. Mulle toisteltiin, että huora on kaikkein rumin ja hirvein sana, jolla ihmistä voi loukata. Nyt haluan maistella ja pohtia sitä." huorasatu-näytelmä syntyi Teatterikorkeakoulussa, jossa Gustafsson opiskelee dramaturgiaa. Hän on jo valmistunut kandidaatiksi kotimaisesta kirjallisuudesta. "Istuskelin yliopistolla kolme vuotta ja yritin olla fiksu. En ajatellut, että opinnot ikinä johtaisivat mielekkääseen työhön. Samalla tajusin, että en halua opiskella kirjallisuutta vaan luoda sitä." Gustafsson oli päättänyt jo lapsena, että hänestä tulee taiteilija. "Ensin halusin kuvataiteilijaksi, mutta en oppinut piirtämään. Yritin soittaa kitaraa, mutta olen epämusikaalinen. Plan C oli kirjoittaminen, ja se sujui jo aika hyvin." gustafsson onkin tuottelias. Kuluneen vuoden aikana hän on opiskellut täyspäiväisesti, kirjoittanut kuunnelman, novelleja, esikoisromaanin ja kaksi omaa näytelmää sekä osallistunut lukuisiin muihin. Elokuussa Ylellä esitetty kuunnelma Madly in love ei saanut Gustafssonin perheeltä varauksetonta hyväksyntää. Täti kyseli sisarentyttären mielenterveyden perään kuultuaan kohtauksen, jossa nainen harrastaa seksiä miehen kanssa samaan aikaan kun syö tätä elävältä. "Mua kiinnostivat oman kehtaamisen rajat. Ja kyllä mua hävettikin, kun opettajat, näyttelijät ja Ylen ihmiset luki ja analysoi käsikirjoitusta. Niin paljoa ei hävettänyt, että olisin sensuroinut itseäni." Raakuutta on Gustafssonin muissakin teoksissa. Huorasadussa sydämiä revitään rinnasta ja ihmisiä silputaan jätemyllyssä, opinnäytetyö Anomaliassa äiti pahoinpitelee lapsensa kuoliaaksi. Yksikään teatteri ei ole vielä suostunut ottamaan Anomaliaa ohjelmistoonsa. Miksi Gustafssonia kiehtovat morbidit aiheet? "Yritin miettiä sitä kaksi vuotta psykoterapiassa, mutta en saanut vastausta." toinen teoksia yhdistävä piirre on se, että ne antavat äänen alistetuille ja marginaalissa oleville: lapsiorjille, prostituoiduille, paskaduunareille, vangeille, naisille. Romaanissa alistajina toimivat erilaiset miehet sovinistit, sotahullut, tunnezombit. "Stereotypiat ovat totta, olen tavannut sellaisia miehiä. Kaikki miehet eivät tietenkään sorra tai alista. En halua, että ihmiset lukevat kirjaa ja ajattelevat, että miesvihaaja ja telaketjufeministi. Olen toki feministi, usein myös telaketju, mutta en miesvihaaja." Sitä paitsi Gustafsson on kohdannut halveksuntaa pääasiassa naisten taholta. "Mä pukeudun tietyllä tavalla, joku voisi sanoa huorahtavasti. Mun mielestä tämä näyttää hyvältä, mutta jotkut naiset suhtautuvat väheksyen. Oma äitini kommentoi usein, että
kuka
Laura Gustafsson, 28, opiskelee dramaturgiaa Teatterikorkeakoulussa. Hänen esikoisromaaninsa Huorasatu ilmestyy syyskuussa, uusin näytelmä Hevoshullu saa ensi-iltansa Lappeenrannan kaupunginteatterissa lokakuussa. Gustafsson voitti viime keväänä Vasemmistonuorten novellikilpailun. Hän työskentelee usein yhdessä ohjaaja-avomiehensä Sakari Hokkasen kanssa. Himottaa "Tofu." Kaduttaa "Olin eilen poikaystävälleni todella ilkeä." Kyrpii "Päivi Räsänen. Klassikko."
ylioppilaslehti 11 # 11
21
arviot
jee
Kari Hotakainen Jumalan sana Investointipankkiiri Jukka Hopeaniemi on vastoin tapojaan lupautunut suoraan tv-haastatteluun merkittävien yritysneuvottelujen kriittisimmällä hetkellä. Kuskina Lapista etelään on Hopeaniemen isän entinen autonkuljettaja Armas. Jaguarin rullatessa pehmeästi asfaltilla taustamusiikkina soi Beethoven, Dylan ja hiljaisuus. Välistä autossa puhuu kolmaskin mies, mietteitään c-kasetille purkanut Hopeaniemen edesmennyt, Neuvostoliiton aikana bisnestä tehnyt isä. Hotakainen ruotii kapitalismia ja kommunismia, yksityistä ja yleistä, isää ja poikaa. Aikaansa osuvasti porautuva romaani haastaa ja naurattaa. rs
Kulttuuri
Le Havre Ei tullut Cannesin Kultaista palmua, vain hersyvä ja sydämellinen satu solidaarisuuden ja rakkauden voimasta. Aki Kaurismäki tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen, laittomaan maahanmuuttoon, omintakeisella tavallaan. Syvästi moraalinen elokuva on yksilöiden puolella järjestelmiä vastaan. Le Havren rannikkokaupungissa asuva kengänkiillottaja Marcel Marx (André Wilms) piilottelee afrikkalaispoikaa (Blondin Miguel) poliisilta. Marcelin vaimo (Kati Outinen) taas salaa sairauttaan mieheltään. Visuaalisesti Le Havre on tyrmäävän kaunis. Ranskan kieli tuo lakoniseen dialogiin uutta vauhtia. js
pikkusormi pystyssä
Vilja-Tuulia Huotarinen Valoa valoa valoa Mariia on ehjän perheen lapsi, jonka äidin sairastaminen ei ole mitään verrattuna Mimin, rakastetun, kokemaan suruun. Yhdessä tytöt luovivat läpi teini-ikää, rakkautta ja seksiä ja yrittävät toisiinsa tukeutuen selviytyä elämästä. Teksti on yhdistelmä runoa ja proosaa, jokainen lause on nautinnollisen ehyt ja harkittu. Metafiktiivisyys estää tarinaa lipsumasta pateettiseksi tai teininyyhkyksi, mutta välillä Mariian pohdinnat kirjoittamisen vaikeudesta keskeyttävät herkän tunnelmoinnin. Juoni ei ole kielellä ja tunnelmalla pelaavan kirjan vahvuuksia. mp Älä pelkää pimeää Guillermo del Toron lapsuuden lempielokuva oli Pimeyden oliot (1973). Tv-kauhuelokuvassa vanhaa kartanoa restauroiva pariskunta saa niskaansa kartanon alla majailevat oliot. Troy Nixeyn ohjaama ja del Toron käsikirjoittama ja tuottama Älä pelkää pimeää on uusintafilmatisointien parempaa kastia: kauhuklassikoista lainailu on johdonmukaista, luotu maailma ja hahmojen välinen psykologia vakuuttavat. Piinaavat äänet ja gore tekisivät siitä erinomaisen genre-elokuvan, ellei juoni lässähtäisi käsiin. Suurin yllättäjä on Katie Holmes hellänä sijaiskärsijä-äitipuolena. Kuka olisi arvannut? js
Manna Shackles Kiinnostavinta Mannan kolmoslevyllä on, riittääkö sen iskukyky suureen ulkomaiseen suosioon. Taustajoukoista se ei jää ainakaan kiinni, kun levyn on tuottanut Queens of the Stone Age -mies Alain Johannes ja Wishing Well -biisin intensiteettiä nostaa vieraileva ylimenninkäinen Mark Lanegan. Manna puolestaan selviytyy osuudestaan, mutta ei lataa suoritukseensa ekstrapanoksia. Vimmaa ja loistetta, jotka tekisivät hänestä tähden myös Suomen ulkopuolella, on vaikeaa löytää täyteen turvotettujen kitaravallien jylystä. oo
Resistance 3 Alienit eivät enää edes viitsi sotia ihmiskuntaa vastaan. Nyt ne vain kinastelevat keskenään ja tallovat ihmisiä epähuomiossa jalkoihinsa. Playstation 3:lle tehty Resistance 3 on pieteetillä toteutettu perusräiskintäpeli, jonka pitkässä ja melankolisessa tarinassa yritetään voittaa taistelua, joka on hävitty jo aikaa sitten. Sekä yksinpeliä että moninpeliä riivaa uusien ideoiden puute. Halojen, Gears of Warien, Call of Dutyjen, Killzonejen ja Battlefieldien täyttämässä maailmassa pitää repäistä, jos haluaa erottua joukosta. jp
keskisormi pystyssä
lainahöyhenissä-kuva: tapio vanhatalo
Pasa Pasa Joku neropatti Warnerin byroossa on ilmeisesti kuunnellut radiota ja huomannut sieltä Haloo Helsinki! -nimisen yhtyeen. On seurannut heureka-tyyppinen oivallus: tästä nuoret pitävät, tehdään tämä, mutta vähän paremmin. Lopputulos on helsinkiläisklopeista koostuva Pasa, joka paiskoo yltiökevyttä poppipunkkia, joka on sanoitettu "nuorisoon vetoavasti". Loppusoinnut ovat tasoa keskeneräinen ristikko / Ikean naulakko. Jos nuoriso tästä innostuu, toivo maamme tulevaisuudesta on menetetty. Todennäköisempi vaihtoehto on, että Pasan kylkeen painetaan Anttilan alelaarin vihreä stigmalappu ennen tuhoamisprässiä. Tervemenoa! Parkkos-Petelle terveisiä! oo
Lainahöyhenissä Kaupunginteatteri on toteuttanut Hakaniemen Areenaan historiallisen Saint-Tropezin, sen kabareeklubin ja karikatyyrihenkilöt. Lähes kolmetuntista kimallepukuspektaakkelia ylläpitävät iskelmänkaltaiset musikaaliosuudet, jotka kannattelevat ohutta juonta. Ohjaaja Neil Hardwickin mukaan teoksen tarkoitus ei ole nauraa seksuaalivähemmistöille, mutta Lainahöyhenissä luottaa silti koeteltuun väitteeseen, että keski-ikäinen musikaaliyleisö poistuu salista tyytyväisenä nähtyään hassuja miehiä höyhenissä, paljeteissa ja korkeissa koroissa. Pääosapari, meikatut Pertti Koivula ja Santeri Kinnunen, yltävät liikuttavaan lavakemiaan. Hehkulamppurivein luotu valaistus on silti illan koskettavinta antia. su
Mimmit Maailman ympäri Hansun ja Pauskin Mimmit tekee omien sanojensa mukaan uutta karjalaista maailmanmusiikkia lapsille. Debyyttilevy Hats Hats Harakkainen ylsi Emma-ehdokkaaksi asti, ja kakkoslevyllä pirtsakka kaksikko jatkaa idioottimaisten hokemiensa viljelyä. Esimerkiksi Tukaanissa lauletaan: "sii-sii-sii-sii-sii-silkkiapina maa-maa-maamaa-mahtuu kämmenelle". Lasten älykkyyden aliarvioimisen päätteeksi versioidaan vielä Etelä-Afrikan kansallislaulu eli virsi Siunaa koko maailmaa. Tämä levy on sie-sie-sie-siesietämätöntä ja raa-raa-raa-rasittavaa kuunneltavaa. my
buu
oo oskari onninen jp juhana pettersson mp maria pettersson rs ronja salmi js jutta sarhimaa su sanna uuttuu my marko ylitalo
Fortumin säätiön apurahat vuodeksi 2012
Fortumin säätiö myöntää apurahoja luonnontieteiden, teknillistieteiden ja taloustieteiden tutkimus- opetus- ja kehitystyöhön energia-alalla. Säätiön painopistealueet energia-alalla ovat energian tuotanto ja energian käyttö sekä liikenteen energiaratkaisut.
22
ylioppilaslehti 11 # 11 Jälkinäytös
Vuoden 2012 apurahahakemukset on toimitettava säätiölle 31.10 2011 klo 16.00 mennessä. Apurahalajit, hakuohjeet ja hakulomake löytyvät säätiön kotisivuilta: www.fortum.fi/saatio Lisätietoja on tarvittaessa saatavissa säätiön asiamieheltä: Jouni J Keronen jouni.j.keronen@fortum.com (p. 010 45 34881) tai sihteeriltä: Leena Pahkasalo leena.pahkasalo@fortum.com (p. 010 45 29313)
opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut
Leikkaus nyt
Leikkaus+pesu
tuomas kärkkäinen
Tule Suomeen, indiejumppa!
Ruotsissa kyllästyttiin jumppajumputukseen ja alettiin ryhmäliikkua Pulpin ja Belle & Sebastianin tahdissa. Meidän pitäisi ottaa oppia.
liikunnan pitäisi olla miellyttävä kokemus. Mutta miksi kuntoilijaa piinataan toinen toistaan kamalammalla jumppamusiikilla? anteeksi vain elitismini, mutta ainakin minun on hyvin hankala kokea pienintäkään liikkumisen riemua, mikäli korviini kantautuu samaan aikaan ATC:n tai E-Typen kaltaista kammotusjytkettä, jonka olisi kaiken oikeuden ja kohtuuden nimissä pitänyt unohtua viime vuosituhannelle. Ihan samalla tavalla ryhmäliikuntaa voisi harrastaa indiemmissä musiikkimerkeissä: kyllä Cut Copyn tai LCD Soundsystemin biisit ovat meneviä ja rytmikkäitä siinä missä ysärijumputuskin. Ja jos miettii Flow-festivaalin 16 000 kävijän päiväkapasiteettia, luulisi Helsingistä löytyvän pari jumppasalillista indiejumpasta kiinnostuneita. ruotsalaiset ovat meitä edellä tässäkin asiassa. Tukholmalaisten riemuna on ollut jo neljän vuoden ajan indiegympa, joka on saanut alkunsa keksijäkolmikon kyllästymisestä vallitsevaan jumppamusiikki-ilmastoon. Indiegympan nettisivuillaan jakamat Spotify-soittolistat osoittavat, että naapurimaassamme heilutellaan raajoja vampireweekendien, belleandsebastianien ja pipettesien rytmittämänä. Kehittäjät Jenny Bjarnar, Sofia Lundgren ja Ellen Göransson kertovat sivuilla, että indiegympassa soitettavien biisien pitäisi täyttää tanssilattia baariolosuhteissa. Jumppaliikkeitä kerätään kappaleiden musiikkivideoiden koreografioista. unisportin liikuntapalvelupäällikkö Marika Lempinen kertoo, että heillä liikunnanohjaajat saavat valita tuntiensa musiikit itse, kunhan he pitävät huolen, että ne sopivat meininkiin. Ainoa poikkeus on Les Millsin bodypump, jossa on käytettävä määrättyjä biisejä. Muista lisenssijumpista zumbaa varten tarjotaan neuvoa antavia levyjä, mutta varsinaisia rajoituksia ei ole. indiezumba tai vastaava musiikkiorientoitunut ryhmäliikuntatunti olisi täysin toteutettavissa oleva ajatus. Missä se siis viipyy? "Valikoimamme on tällä hetkellä sen verran laaja, että jonkun vanhan ryhmäliikuntatunnin olisi lähdettävä pois indiejumpan tieltä. Halutaan kyllä reagoida kaikkiin uusiin juttuihin nopeasti ja ottaa ideoita harkittavaksi", Lempinen sanoo. "Lisäksi tunnin konseptointi ja ohjaajien kouluttaminen vievät aina oman aikansa." pitää siis vain odottaa, milloin täälläkin pääsisi vetämään Freeman-tyyppiset retroverkkarit niskaan, täyttämään juomapullonsa gojimehulla ja hikoilemaan Pulpin tahdissa. oskari onninen www.indiegympa.se
ylioppilaslehti 11 # 11 Jälkinäytös
23
nykysuomen sanakirja
Markus Miettinen ja Jaakko Seppälä
M
Maantiepitsa
[subst.] Maantien varressa makaava, yliajettu, kuollut, pieni tai keskikokoinen nisäkäs, jonka sisälmykset ovat kokonaan tai osittain näkyvillä. - Ajettiin Kotkasta Stadiin. Tienposket oli taas täynnä maantiepitsaa. - Opintotuki tulee vasta viikon päästä. Ei oo varaa edes nuudeleihin, kai tässä on kohta pakko lähteä maantiepitsalle.
Sattuuhan näitä
Lina Jelanski
Kyykän vaikeus
Akateemisen kyykän MM-kilpailut Hervannassa on siitä hankala tapahtuma, että kisa-aamuna kilpailumateriaalin nouto loppuu kello 8.30. Ensimmäisenä vuonna lähdimme aamukuudelta Rautatientorin bussipysäkiltä. Silmät ristissä jälkipeleissä saimme idean, että Tampereelle on lähdettävä jo edellisenä päivänä. Viihteellehän se meni ja lauantaiaamuna kello viisi mussutimme pitsaa hotellihuoneessa. Vessaan ovi lukossa sammunutta kaveria herätellessä tuli ajateltua, että olikohan tämä nyt paras tapa. Kolmannella kerralla saimme kalibroinnin kohdilleen ja nukuttua edes jonkin verran. Neljännellä kerralla edellisten vuosien opetukset olivat taas unohtua, mutta saimme itsemme raiteille. Viidettä vuotta odotellessa. Mies, 27, tietojenkäsittelytiede
Lisää lukijoiden kuvitettuja tarinoita osoitteessa www.ylioppilaslehti.fi/sattuuhannaita Haluatko, että juuri sinun tarinasi kuvitetaan? Lähetä omakohtainen, opiskelijaelämään tai Helsingin yliopistoon liittyvä kertomuksesi osoitteeseen sattuuhan.naita@gmail.com. Tarinan pituus on 600-800 merkkiä. Kerro viestissä myös ikäsi, sukupuolesi ja mitä opiskelet.
YRITÄ USKALLA TOIMI:
SUOMEN PARAS OPISKELIJA-: ALENNUS
Yliopiston päärakennus 25.26.10.2011
Pääpuhujina:
Howard Jacobs, FinMIT ja Mien Segers, Maastrichtin yliopisto Asenteet
menestys
nen * Sopimusehtojen alai
Kaikille yliopistolaisille avoin tapahtuma. Opiskelijat, opettajat ja tutkijat esittelevät kokemuksia & tutkimuksia oppimisesta & opetuksesta. Yli 40 eri sessiota ja työpajaa. Teemoina mm. aktivoiva opetus, oppimisen arviointi, ohjaus, asiantuntijaksi kasvu ja hyvien opettajien yliopisto. Tilaisuus on maksuton.
ja tentti-
TA. TY TYKKÄÄ LYYRAS HINÄT HETI. JA PÖ NÄ N ET ALET
experience
year
First
lija, VANTAA - sairaanhoito-opiske U - ylioppilas, JOENSU
Plagiointi opetus
ja yliopisto-
badsklinik
Språk-
- kylteri, TURKU
Varmista paikkasi ja ilmoittaudu mukaan 22.8.22.9.2011 L i s ä t i e t o j a j a o h j e l m a : http://blogs.helsinki.fi/oppimisseikkailu
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
H ne YYn u osoit ttisivut o udet A n n a t e e s s a w n av a t t u Kom palaute ww.hyy t . m HYYn entoim ta sivuist fi. a! f a ce b a l l a s i voit v oitta ook-siv vuja Unic a lahjako ulla afeen r tin !
Iho jossa elän on festarien avajaiselokuva.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (hyy) järjestää suuren opiskelijatapahtuman Yliopistonkadulla ja Fabianinkadulla Autottomana päivänä. Klo 11 alkaen katutilan valtaavat opiskelija- ja ympäristöjärjestöt, jotka järjestävät kaduilla kirpputorin, keskusteluryhmiä ja muuta toimintaa.
Tule mukaan järjestösi, fuksiryhmäsi tai kaveriporukan kanssa!
Ohjelma: · 11-16: Katukirppis ja järjestötori · 11-13.30: Keskusteluryhmiä kaupunkiin liittyvistä teemoista, kuten liikkuminen, kaupunkikulttuuri ja asumisasiat. · 14-15.30: Tulevaisuuden liikenneratkaisut pääkaupunkiseudulla. hyyn, hsl:n ja Eurooppatiedotuksen seminaari Päärakennuksen pienessä juhlasallissa. Miten eu:n ilmastotavoitteet vaikuttavat kaupunki- ja liikennesuunnitteluun? Puhujina mm.Satu Hassi, Anneli Jäätteenmäki ja Lasse Männistö, sekä heitä haastamassa yliopiston omat opiskelijapanelistit.
Lisätietoja www.hyy.fi
HYY esittää:
Töölön YTHS:ssä kokeillaan sähköistä ajanvarausta kolmella hoitopolulla
Sähköisen ajanvarauksen avulla opiskelija voi hakeutua helposti hoitoon hampaan lohkeama-, ehkäisy- ja syömishäiriöasioissa ilman puhelinyhteyttä. Myös ehkäisypillerireseptin uusiminen onnistuu jatkossa sähköisesti. Palvelua kokeillaan syyskuun alusta lähtien Töölön toimipisteessä.
Lue lisää:m www.yths.fi/ajankohtaista
Sinkkuna
vai
Rakkautta & anaRkiaa
suhteessa?
Ylioppilaskunnan jäsenille on tarjolla jäsenetuja Helsingissä 15.-25.9. järjestettävällä 24. Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaalilla. HYYn jäsenet saavat tänäkin vuonna 11 lipun sarjakortin ja festivaalikatalogin alennushintaan 65 (norm. 70 ). HYYllä on festivaalin yhteydessä myös oma opiskelijasarja: Bio Rexissä on tarjolla ma-pe 19.-23.9. klo 16 elokuvia 4 euron alennettuun opiskelijahintaan (norm. 8 ). Opiskelijasarjan ohjelma löytyy HYYn nettisivuilta. HYYn jäsenet saavat alennuksen sekä sarjakorteista että opiskelijasarjan lipuista Bio Rexin lipunmyynnistä esittämällä voimassaolevan opiskelijakortin tai tositteen maksetusta jäsenmaksusta. Festivaalin aikana voi alennettuja sarjakortteja ja opiskelijasarjan lippuja ostaa Bio Rexin lisäksi myös Andorrasta ja Orionista, mutta HYYn palvelutoimistossa niitä ei tänä vuonna myydä.
Festivaalin ohjelmisto kokonaisuudessaan: www.hiff.fi
Oppimisseikkailu 2011
Tutustu oppimiseen liittyviin tosiasioihin ja innovatiivisiin opetuskokeiluihin kaikille yliopistolaisille avoimessa Oppimisseikkailussa 25.-26. lokakuuta järjestettävillä päivillä eri tieteenalojen opiskelijat, opettajat ja tutkijat esittelevät kokemuksiaan ja tutkimuksiaan oppimisesta ja opetuksesta. Yliopiston päärakennuksessa järjestettävässä tapahtumassa käsitellään mm. ohjaukseen, oppimisen arviointiin ja asiantuntijaksi kasvamiseen liittyviä teemoja. Meet the Expert -lounailla voit väitellä koulutukseen liittyvistä kysymyksistä mm. opetuksesta vastaavan vararehtorin Jukka Kolan tai yliopiston hallituksen opiskelijajäsenen Johanna Ahola-Launosen kanssa. Opiskelijat saavat osallistumisesta todistuksen, jota voit hyödyntää esim. opintojen hyväksilukemisessa. Ilmoittautuminen päiville 22.8.-22.9.2011.
Lisätietoja: http://blogs.helsinki.fi/oppimisseikkailu/
Hyvät opettajat esiin!
Tunnetko aivan mahtavan opettajan tai loistavan luennoitsijan? Innostaako hän mukaansatempaavilla esitelmillään ja rakentavalla palautteellaan? Ehdota tätä helmeä hyyn Hyvä Opettaja Magister Bonus -palkinnonsaajaksi. Palkitun henkilön tulee olla Helsingin yliopiston opetustehtävissä. Ehdotuksia saa tehdä kuka tahansa yliopistoyhteisön jäsen tai jäsenjärjestö. Lisätietoa hakemuksen tekemisestä ja palkintokriteereistä löytyy hyyn nettisivulta. Kirjallisten ehdotusten perusteluineen tulee olla hyyssä perjantaina 7.10.2011 klo 12:00 mennessä osoitteessa hyy/koposihteeri, Mannerheimintie 5 A, 2. krs, 00100 Helsinki.
Lisätiedot: koulutuspoliittinen sihteeri Anu Aarnio puh. 050 543 8458 (anu.aarnio@hyy.fi). www.hyy.fi Opiskelijalle Opiskelijana yliopistolla
vointiin, esillepanoon tai historiaan. Apurahan suuruus on enimmillään 1000 euroa. Apurahan saaja sitoutuu toimittamaan säätiölle sidotun kappaleen valmiista työstä ja saapumaan esittelemään työtään säätiön hallitukselle. Vapaamuotoisesta hakemuksesta tulee ilmetä hakijan nimi ja yhteystiedot. Hakemukseen liitetään tutkimussuunnitelma ja -aikataulu sekä selvitys opinnoista. Hakemukset toimitetaan säätiön asiamiehelle hyyn keskustoimistoon (Mannerheimintie 5 A 2. krs, 00100 Helsinki) viimeistään 30.9.2011 klo 15.00 mennessä.
Lisätietoja antaa VYTS:n asiamies Ville Sinnemäki, puh. 050 537 2831, kulttuurisihteeri@hyy.fi.
Lisätietoja: sofia.linqvist@hyy.fi ja 050 543 Lisätietoja: Lisätietoja: sofia.lindqvist@hyy.fi ja 050 543 9605. sofia.lindqvist@hyy.fi ja 050 543 9605. 9605.
a rakkaudell Uskallatko altistu Haluatk o si e?
kurssin parisuhteeseen liittyvistä kysymyksistä. Kurssi on kurssin parisuhteeseen hyy järjestää teemoistaliittyvistä kysymyksistä. Kurssi on yhteistyössäHYYn jäsenille yliopistopapavoin kaikille teemoista kiinnostuneille HYYn jäsenille avoin kaikille kiinnostuneille vakaumuksesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta vakaumuksesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta pien kanssa kurssin parisuhteeseen liittyriippumatta. Kurssi sopii sekä sinkuille, että parisuhteessa riippumatta. Kurssi sopii sekä sinkuille, että parisuhteessa oleville. Kurssilla käsitellään teemoja osallistujien tarpeiden oleville. Kurssilla käsitellään vistä kysymyksistä.teemoja osallistujien tarpeiden Kurssi on avoin kaimukaan ja työskentely tapahtuu ryhmässä. mukaan ja työskentely tapahtuu ryhmässä. kille teemoista kiinnostuneille18-20 Kurssi järjestetään 5.10.-2.11. keskiviikkoisin klo 18-20 Kurssi järjestetään 5.10.-2.11. keskiviikkoisin klo hyy:n jäHelsingin keskustassa. Vapaamuotoisempi päätöskerta Helsingin keskustassa. Vapaamuotoisempi päätöskerta senille vakaumuksestaKurssin vetäjänä toimii tai seksuaalisesta on lauantaina 12.11. klo 12-16. Kurssin vetäjänä toimii on lauantaina 12.11. klo 12-16. yliopistopappi Laura Mäntylä. yliopistopappi Laura Mäntylä. suuntautumisesta riippumatta. Kurssi soKurssin osallistumismaksu on 10 Kurssin osallistumismaksu on 10 pii sekäSitovat ilmoittautumiset ke 28.9. mennessä osoitteeseen olevilsinkuille, että parisuhteessa Sitovat ilmoittautumiset ke 28.9. mennessä osoitteeseen sofia.lindqvist@hyy.fi. sofia.lindqvist@hyy.fi. le. Kurssilla käsitellään teemoja ryhmän Ensimmäiset 10 mahtuvat mukaan! Ensimmäiset 10 mahtuvat mukaan! tarpeiden mukaan ja työskentely tapahLisätietoja: Lisätietoja: tuu ryhmässä. yhteistyössä yliopistopappien kanssa HYY järjestää ja 050 543 9605. HYY järjestää sofia.lindqvist@hyy.fi yhteistyössä yliopistopappien kanssa sofia.lindqvist@hyy.fi ja 050 543 9605. kurssin parisuhteeseen liittyvistä kysymyksistä. Kurssi on kurssin parisuhteeseen liittyvistä kysymyksistä. Kurssi on Kurssiavoin kaikille teemoista 5.10-2.11. keskiviikjärjestetään kiinnostuneille HYYn jäsenille avoin kaikille teemoista kiinnostuneille HYYn jäsenille vakaumuksesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta vakaumuksesta suuntautumisesta koisin klo 18-20 tai a seksuaalisesta lle? parisuhteessa riippumatta. Kurssi sopiirakkaude että parisuhteessa riippumatta. Kurssi Helsingin että sopii sekä sinkuille, keskustassa. sekä sinkuille, alt käsitellään teemoja osallistujien oleville. o oleville. Kurssilla käsitellään teemoja osallistujien tarpeiden UskallatkKurssillaistu päätöskerta tarpeiden Vapaamuotoisempi tapahtuu ryhmässä. on lauanmukaan ja työskentely tapahtuu ryhmässä. mukaan ja työskentely HaluKurssin taina 12.11.järjestetään 5.10.-2.11. keskiviikkoisinto vetäjänä Kurssi järjestetään 5.10.-2.11. keskiviikkoisin klo 18-20 Kurssi klo 12-16. atko si klo 18-20 utua? Helsingin keskustassa. Vapaamuotoisempi päätöskerta Helsingin keskustassa. toimii yliopistopappiVapaamuotoisempi päätöskerta Pohditko ole12.11. oik Laura Mäntylä. on lauantaina 12.11. klo 12-16. Kurssin vetäjänä toimii on lauantaina 12-16. tko klo eas Kurssin vetäjänä toimii yliopistopappi Laura Mäntylä. sa suhteessa? yliopistopappi Laura Mäntylä. Kurssin osallistumismaksu on 10 Kurssin osallistumismaksu on 10 Kurssin osallistumismaksu on 10 Sitovat ilmoittautumiset ke 28.9. menSitovat ilmoittautumiset ke 28.9. mennessä osoitteeseen Sitovat ilmoittautumiset ke 28.9. mennessä osoitteeseen nessä osoitteeseen sofia.linqvist@hyy.fi. sofia.lindqvist@hyy.fi. sofia.lindqvist@hyy.fi. Ensimmäiset 1010mahtuvat mukaan! Ensimmäiset 10 mahtuvat mukaan! Ensimmäiset mahtuvat mukaan!
HYY järjestää yhteistyössä yliopistopappien kanssa HYY järjestää yhteistyössä yliopistopappien kanssa
Sinkkuna
vai
suhteessa?
Pohditko oletko oik eassa suhtee
toutua?
ssa?
Ylioppilaskunnan kahdet kasvot
vaalisyksy 2011
Ylioppilaskunnan
Tule hengailemaan pe 30.9.!
Pe 30.9. klo 18-22 Nyyti ja Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piiri järjestävät yhdessä alkoholittoman ja maksuttoman Hengailuillan, jonne kaikki ovat lämpimästi tervetulleita! Tarjolla on illanviettomahdollisuus hyvässä seurassa ja ilman paineita siitä, tunnetko ketään jo valmiiksi.Olet tervetullut iltaan juuri sellaisena kuin olet. Iltaan ei myöskään tarvitse ilmoittautua etukäteen. Paikkana on spr:n toimisto Helsingin keskustassa, osoitteessa Salomonkatu 17 B. Illan aluksi kerrotaan spr:n ensiapu- ja valmiustoiminnasta. Mukaan toimintaan pääset halutessasi ilmoittautumaan vaikka samantien! Tämän jälkeen vietämme leppoisaa yhdessäoloa lautapelien pelailun, napostelun ja hengailun merkeissä. Tule mukaan Hengailuiltaan olet aina toivottu ja kaivattu osallistuja!
Lisätietoja: toimisto@nyyti.fi
edustajistovaalit
18.-19.10. ennakkoäänestys 12.-13.10.
hallintovaalit
14.-15.11. ehdokasasettelu 2.11. asti.
Yliopiston
Apurahaa ylioppilaskuntaan liittyvään tutkimukseen
Vanhan ylioppilastalon tukisäätiö (vyts) perustettiin vuonna 1978 Vanhan ylioppilastalon palokorjausta varten. Tukisäätiö toimii yhteistyössä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (hyy) ja hyy Yhtymän kanssa. vyts julistaa haettavaksi Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan, sen toimintaan tai sen omistamiin kiinteistöihin liittyvään tutkimukseen osoitetun apurahan. Apuraha on tarkoitettu lähinnä pro gradu vaiheessa olevalle opiskelijalle, mutta se voidaan myöntää myös kandidaattitasoiseen tutkimukseen tai muuhun kuin yliopistotutkintoon liittyvään työhön, jos sen aihe liittyy kiinteästi ylioppilastalojen taide-esineiden konser-
Mihin ylioppilaskunnan jäsenmaksu käytetään?
Mättääkö joku opetustarjonnassa?
Vaalit tulevat, ole valmis! Hyy.Fi/vaaliT
Edustajistovaaleissa valitaan hyyn korkein päättävä elin, 60-henkinen edustajisto. Äänioikeutettuja ja oikeutettuja asettumaan ehdolle ovat kaikki hyyn jäsenet. Nyt on viimeinen mahdollisuus asettua ehdolle edustajistovaaleissa, sillä ehdokasasettelu päättyy 19.9. kello 12. Äänestyspäätöksessä auttaa 7.10. avautuva vaalikone: www.edustajistovaalit.fi
Lisää tietoa: www.hyy.fi/vaalit
Hyy.Fi/HalliNTOvaaliT