97. vuosikerta | 1. lokakuuta 2010
12
anna kontula
Suomen ärsyttävin tutkija
ysärien rynnistys jiri geller
Mitä 1990-luvun lapsista tulee isona?
Pop-taidetta punk-asenteella
opintosponsorit totuuskomissio mainosaltistus pokla
ylioppilaslehti 12 # 10
3
sisältö 5 7 8 11 12 17 21 23 24
marjukka myllärniemi
Keuhkotutkija piirtää salaa sarjakuvia.
katja tukiainen
Kuvataiteilijan näyttelytärpit.
päähenkilö: anna kontula
Suomen ärsyttävin tutkija.
maksettu mainos
Tosi-tv on täynnä tuotesijoittelua.
ysärit tulevat
Mikä yhdistää 90-luvulla syntyneitä?
munasolut kiertoon
Luovuttaja saa rahaa ja hyvän mielen.
jiri geller
Punkkari tekee pop-taidetta.
ossi koskelainen
Ylioppilasteatterin pomo on luovasti sekaisin.
täällä vartioin minä
Pokla on Tavastian portinvartija.
vakiot
"Lattialla lojuu Shakespearen näytelmiä ja 1980-luvun lopun pornolehti Prince Casanova."
Ylioppilasteatterin uusi taiteellinen johtaja haluaa sekoittaa suomalaisen teatterin. s. 23
pietari hatanpää
4 6 16 18 20 25 27
palaute totuuskomissio kolumni: mikko rautalahti kampuskriitikko & graduratsia kolumni: tero paskapää arviot malinen & nykysuomen sanakirja
tekijät muinoin
Pietari Hatanpää, 28, on freelancevalokuvaaja, joka kuvasi tähän numeroon Katja Tukiaisen ja Jiri Gellerin. Himottaa: "Halonhakkuu bodausta aidoimmillaan. Downshiftasin itseni Keravalle harjoittelemaan puutaloasumista."
Mikko Rautalahti, 34, on helsinkiläinen pelikäsikirjoittaja ja Ylioppilaslehden kolumnisti. Kaduttaa: "Se, että tämäkin yö on jo kohta ohi, ja aamulla on kuitenkin töitä. Idiootinkin uskoisi oppivan joskus."
Ylioppilaslehden graafikko Anna Mattsson, 32, kaipaa Kesäkino Engeliä, jossa pimeänä syysiltana saattoi juoda rommitotia vilttiin kääriytyneenä. Kyrpii: "Milloin mikäkin, mutta se menee ohi viidessä minuutissa. Vettä imevä polkupyörän satula harmittaa sateella."
Ylioppilaslehti 4/1996 pohti, miksi suomalaiset katsovat hömppää.
ylioppilaslehti 12 # 10 Alkusoitto
5
kaksoiselämää
Marjukka Myllärniemi tutkii keuhkoja ja piirtää salaa sarjakuvia.
"tein näitä pitkään vähän salaa ja häpeillen. Ajattelin kai, että ei voi olla vakavasti otettava tutkija, jos vaan piirtää jotain sarjakuvia", keuhkotutkija Marjukka Myllärniemi sanoo. Suotta hän häpeili. Kovin pahasti uskottavuus ei ole voinut kärsiä, sillä Myllärniemi toimii tällä hetkellä akatemiatutkijana, joka on professuurien jälkeen kenties kilpailluin toimi Suomen tiedemaailmassa. Lääketieteen opiskelijat valitsivat hänet tänä vuonna vuoden opettajaksi. Toiselta ammatiltaan, siltä salatulta, Myllärniemi on kuvittaja. Ilmeisesti lääketiede ei syö taiteellista uskottavuutta: Myllärniemen omasta elämästä ja tutkijan työstä kertova Eväspöytäläisiä-sarjakuva voitti keväällä Särö-lehden sarjakuvakisan kolmannen palkinnon. Myllärniemi on tehnyt myös kaupallisia kuvituksia pääasiassa julkisyhteisöille vuonna 2001 perustetun mainostoimisto Luovaamon kautta, jossa hän on osakkaana. Aikaisemmin hän kuvittanut muun muassa Tupakoinnin lopettamisen ihanuus -kampanjaa. Päivätyökseen keuhkotutkija-kuvittaja tutkii Lung Factor -tutkimusryhmässä harvinaista sairautta nimeltään idiopaattinen keuhkofibroosi, jota sairastaa Suomessa noin tuhat ihmistä. Toimivaa lääkettä keuhkoja arpeuttavalle sairaudelle ei ole. Ainoa parantava hoitokeino on keuhkonsiirto. Sen taas voi tehdä vain muutoin täysin terveille ihmisille. "Meidän tavoitteemme on löytää lääke, joka jarruttaisi taudin etenemistä. Tutkimus on kuitenkin vasta ihan alussa." myllärniemi haaveili koulussa kuvittajan ammatista, mutta lukiossa häntä alkoi kiinnostaa biologia. "Olen 1990-luvun laman uhreja siinä mielessä, että silloin rupesi vai-
kuttamaan järkevältä hankkia kunnon ammatti. Päätin pyrkiä lääkikseen. Hain pari kertaa ennen kuin pääsin sisään." Tutkijaksi hän päätyi mutkan kautta. Erikoistuessaan Myllärniemi oli sairaalalääkärinä Jorvissa, mutta huomasi pian, että potilastyö ei ole hänen juttunsa. "Koin potilastyön ahdistavana ja vaikeaa. Muistan kun katsoin siivoojaa, joka kulki kärryn kanssa ja putsasi lattioita. Ajattelin että voi kun saisi tehdä jotain tuollaista, että vain tekisin työn ja sitten lähtisin kotiin. Potilastyössä oli iso kakku vastuuta. Olin varmaankin siihen liian empaattinen." Kun Myllärniemi siirtyi töihin Meilahteen, professori Vuokko Kinnula houkutteli hänet tutkimusryhmäänsä. Myllärniemi innostui huomattuaan, että tutkimuksen teko oli muuttunut sitten hänen opiskeluaikojensa. Enää esimerkiksi mikroskooppikuvia varten ei tarvinnut kehittää filmiä ja nyhertää pimiössä. Digitaalisuus ja tietotekniikan kehitys oli helpottanut tutkimustyötä. "Tuli tunne, että osaan tätä paljon paremmin kuin potilastyötä." sarjakuvia Myllärniemi oli ryhtynyt piirtämään opiskeluaikana lääketieteiden kandien Q-kautinen-julkaisuun. Potilastyön aikana kuvia ei syntynyt lainkaan, koska työ vei kaiken energian. Myllärniemi on pitkään haaveillut tekevänsä sarjakuvaa lääkärin työstä. Toistaiseksi esteenä on ollut ammattietiikka: näyttäisi huonolta, jos joku ajattelisi, että potilaiden henkilökohtaiset asiat päätyvät sarjakuvaan. Siksi Myllärniemi on päätynyt suunnittelemaan sarjakuvaa sairaalasta työyhteisönä. "Eräs tuttu valitti jo opiskeluaikana, että pitää olla varovainen, mitä
mikael pettersson
"
Katsoin siivoojaa, joka kulki kärryn kanssa ja putsasi lattioita. Ajattelin että voi kun saisi tehdä jotain tuollaista, että vain tekisin työn ja sitten lähtisin kotiin.
mulle sanoo, kun se voi päätyä sarjakuvaan." Myllärniemi tahtoisi antaa sarjakuvillaan kiinnostavan kuvan tutki-
janurasta. Lääketieteessä on käynyt kato, kun yksi sukupolvi on kadonnut keikkalääkäreiksi reppufirmoihin. "Mutta eivät ne voi olla siellä ikuisesti. Useimmat haluavat erikoistua, ja se tapahtuu sairaalassa. Osan voi olla vaikea lähteä, jos he ovat tottuneet päivystystyössä kauhean hyvään palkkatasoon, joka putoaa siitä vaikka puoleen. Tosin mun mielestä lääkärien palkat on yhä kaikkialla hyvät." Myllärniemen mielestä kuvittamisessa ja tutkijantyössä on paljon samaa. "Molemmat ovat luovaa työtä, ja molemmissa pitää pystyä kiteyttämään isosta kokonaisuudesta olennainen hyvin lyhyeen yleistykseen." Yksi asia Myllärniemeä risoo sekä tieteessä että taiteessa. "Molemmissa ideat ovat eräänlaista vapaata riistaa. Ideoita heitellään erinäisissä palavereissa, eikä
niiden keksijöitä aina kunnioiteta", hän sanoo. "Erityisesti tuntuu olevan nuorten tutkijoiden ongelma, että jo vähän taantuneet vanhemmat kollegat kaappaavat heidän ideansa." maria manner Myllärniemen sarjakuvablogi osoitteessa www.marjukkamyllarniemi.fi.
kuka
Akatemiatutkija Marjukka Myllärniemi, 40 vuotta. Lääketieteen tohtori, akatemiatutkija, keuhkolääkäri ja sarjakuvapiirtäjä. Lung Factor -tutkimusryhmän jäsen. Osakkaana Luovaamo-mainostoimistossa.
ylioppilaslehti 12 # 10 Alkusoitto
7
a karvoja j iikkaa ant goottirom
kuvataiteilija katja tukiaisen vinkit syksyn taidenäyttelyihin
jarmo mäkilä Maalauksia, installaatio Kuvataiteilija tarkastelee 1950-luvun sukupolven miesten kokemuksia kurkistamalla omaan lapsuuteensa. "Olen ihastunut Mäkilän maalaamiin pikkupoikiin, jotka ovat sukua omissa teoksissani esiintyvälle pikkutyttöarmeijalle. Mäkilän lapset ovat ihmisyyden perusjuurilla, eivät mitään kullannuppuja, vaan lapsia välillä ihania ja rohkeita, välillä moraalittomia kusipäitä." Galleria Heino 10.10. asti. Uudenmaankatu 1620, vapaa pääsy. isaac julien Ten Thousand Waves Yhdeksälle valkokankaalle heijastettava Ten Thousand Waves kommentoi globalisaatiota ja siirtolaisuutta. Teoksen lähtökohta on Morecambe Bayn tragedia, jossa 21 laitonta kiinalaissiirtolaista hukkui Englannin rannikolla ollessaan keräämässä simpukoita. "Katson teoksen rauhoittuakseni, se on meditatiivinen ja viipyilevä. Aihe on kipeä, mutta sitä käsitellään kauniisti." Helsingin Taidehalli 10.10. asti. Nervanderinkatu 3, liput 10/8 . hanna-leena heiska Altered States Taidemaalari ammentaa raskaasta rockista, fantasiakirjallisuudesta ja goottiromantiikasta. Tauluissa seikkailevat usein unimaailmasta karanneet eläimet. "Viileän romanttiset maalaukset ovat niin kauniita, että iho nousee kananlihalle. Nyt esillä on kaksi uutta videoteosta." Gallery Kalhama & Piippo 17.10. asti. Mannerheimintie 3 B, vapaa pääsy. maarit murka Hairpower Virolaisen taiteilijan näyttelyn työt käsittelevät hiuksiin ja hiustenleikkuuseen liittyviä merkityksiä, tabuja ja myyttejä. "Mustavalkoisia valokuvia ja elokuvien still-kuvia muistuttavat maalaukset ovat aiheiltaan ja väreiltään vastakohta omalle taiteelleni. Ne ovat rajuja ja kylmiä, niissä ei ole lohtua tai taikaa, mutta ne ovat yhtä kaikki kauniita." Korjaamo Galleria 17.10. asti. Töölönkatu 51 B, vapaa pääsy. riiko sakkinen Encyclopedia (Revised and Updated Edition) Riiko Sakkisen Encyclopedia on vuodesta 2008 kerätty, jatkuvasti kasvava ja muuttuva valikoima mainoksia, logoja, tuotepakkauksia, seuralaispalveluiden ilmoituksia ja muita kuvia tästä ajasta. Taidehalliin saapuu teoksen viimeisin versio. "Riikon työt ovat sekä esteettisesti miellyttäviä että sisällöllisesti teräviä. Pidän siitä, miten hänen työnsä ammentavat populaarikulttuurista." Taidehallin Studio 15.10.24.11. Nervanderinkatu 3, liput 10/8 .
Katja Tukiaisen installaatio Good Heavens Espoon modernin taiteen museo EMMAssa 29.9.2010-9.1.2011. Ahertajantie 5, liput 10/8 .
pietari hatanpää
Katja Tukiaisen näyttely Paradis e (Extension of my personality) Suomen Viron-instituutissa Tallinnassa 4.10.5.11. Harju 1, vapaa pääsy.
8
ylioppilaslehti 12 # 10 Päähenkilö
valtakunnan
Sosiologi Anna Kontula on saanut tappouhkauksia ja ärsyttänyt vuosien varrella moraalinvartijat, feministit, kansanedustajat ja toimittajat. Ensi keväänä Kontula aikoo jättää joko tutkijan tai poliitikon uran.
sanat maria manner kuva jarmo katila
Anna Kontulalla on vain kaksi ilmettä, joista kuvassa näkyy totisempi: "Ensin kuvaajat pyytävät hymyilemään, mutta kun he näkevät lopputuloksen, he pyytävät pysymään sittenkin vakavana."
10
ylioppilaslehti 12 # 10 Päähenkilö
Rakennusliitto osti Näkymätöntä tettiin vasemmistoliittolaiseen kylää 500 kappaletta omille aktiiveilkansanedustajaan, jota oli aiemmin leen, vaikka Kontula arvostelee siinä epäilty sukupuoliyhteyteen pakotay-liikettä. tamisesta. Toimittajat soittelivat "Ay-liikkeessä on näköjään huoKontulalle öisinkin saadakseen vahmattavasti avarakatseisempaa vistuksen nimestä. Kun vasemporukkaa kuin naisjärjesmistoliitto hävisi viime töissä, kun he pystyivuonna eurovaaleissa, vät ottamaan haaspuoluetoveri vihjasi teen vastaan." Kontulalle, että syy Kontulan mieoli hänen. oli pettymys, että lestä feministit "Väitän, että feministijärjestöjen vaikenivat, kun tekstini perusteelihmiset eivät hän edellisessä la kirjaa ei olisi lähteneet mukaan kirjassaan Tästä voitu yhdistää kedebattiin. äiti varoitti syytti henkään tiettyyn povaltavirran naisjärjesliitikkoon. En tiennyt, töjä kyvyttömyydestä käettä eräästä henkilöstä oli sitellä seksuaalisuutta. entuudestaan tietoa tiedotusvä"Oli pettymys, että johtavien felineissä. Tavoitteeni oli nostaa kesministijärjestöjen ihmiset eivät lähtekusteluun yhteiskunnallinen ongelneet mukaan debattiin. Ehkä liikkeen ma, ei ketään tiettyä henkilöä", sisältä tulevaa kritiikkiä ei ole niin Kontula sanoo. helppo käsitellä kuin miesliikkeen taholta tulevaa, joka on usein aika yksinkertaista, tyyliin että telaketjulesbot siellä haluaa jyrätä miehet." Fiktiota ja faktaa sekoittava kirja Kontula on tuottelias kirjoittaja. Lokyllä herätti keskustelua, mutta eri kakuussa ilmestyy hänen Dan Koisyystä. Kontulaa vaadittiin paljastavulaakson, Jukka Peltokosken, maan, kuka poliitikko kirjassa raisMiika Saukkosen ja Tero Toivasen kaa naisen. Julkisuudessa se yhdiskanssa kirjoittama Radikaaleinta on
lahjomattomat lapset
arki -pamfletti. Hän kirjoittaa myös Maailmanparannusta hän jatkaa siikolumneja useisiin lehtiin sekä pitää nä tapauksessa ruohonjuuritasolla pariakin blogia. kansalaisjärjestöissä ja puolueessa Kirjoitusprosessi on Kontulalle taustalla. työläs. Hän kirjoittaa aina ensin kä"On raskasta tehdä kahta uraa. Se sin paperille ja siirtää tekstin sen jälvie liikaa aikaa perheeltä", hän pekeen tietokoneelle. rustelee. "En osaa luoda tietokoneen ruuKontula on ollut ehdolla edusdun edessä. Pähkäilen ja tuskailen kuntavaaleissa kahdesti aiemmin. aina tekstin kanssa." Nyt hän arvioi mahdollisuutensa Hänen miehensä tarkistaa tekstit kohtuullisen hyviksi. Vasemmistoliiennen julkaisua, sillä Kontulalla on tolla on Pirkanmaalta kaksi edustalukihäiriö. Hänen täytyy skarpata jaa, Minna Sirnö ja Mikko Kuoppa, kirjoittaakseen vierasperäiset nimet joista Kuoppa ei enää asetu ehdokoikein. kaaksi. "En enää sovi tapaamisia SoEikä julkisuus ja rooli valtakunkokselle tai Stockalle, kosnanärsyttäjänä ole vaalika sotkin ne aina. Istuin kampanjassa haitaksi. joka kerran väärässä Kontulan ei tarvitse paikassa." lähteä tekemään jos päätös Ensi keväänä kampanjaa tyhjäsKontulan elämä tä. Hän tosin on kestää lapsen muuttuu. Hän on sitä mieltä, että oikeudentajun, se ehdolla eduskunTampereen oion todennäköisesti taan, ja sen peruskeistolaisena pihyvä päätös. teella kuinka vaadetty valtajulkaisu leissa käy, Kontula Aamulehti ei jostain aikoo jättää joko tutkijan syystä noteeraa hänen tetyön tai edustuksellisen polikemisiään. tiikan. Jos tie Arkadianmäelle ei auValtuustossa Kontula on keskittykene, Kontula jättää myös kaupunnyt erityisesti lasten ja lapsiperheiginvaltuuston vaalikauden jälkeen. den asioihin, ja niiden puolesta hän
haluaisi tehdä työtä eduskunnassakin. Se ei sovi yhteen kohutun seksitutkijan imagon kanssa, mutta Kontulan valtuustoaloitteista moni liittyy nimenomaan lapsiperheisiin. "Kaikki mitä politiikassa tehdään, pitäisi tehdä lapsia ajatellen. Ja jos päätös kestää lapsen oikeudentajun, se on todennäköisesti hyvä päätös. Lapset ovat vaikeasti lahjottavissa. Me aikuiset nähdään liikaa harmaan sävyjä."
kuka
Sosiologi Anna Kontula, 33. Toisen kauden Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Tampereella. Naimisissa, kolme lasta. himottaa "Suklaa. Se on iso paheeni." kaduttaa "Aika, jonka käytin työhön, kun lapset olivat pieniä. Kaiken muun kanssa pystyn elämään, mutta tämä kaduttaa." kyrpii "Työnsä laiskasti hoitavat poliitikot."
Uutisraivaaja
Helsingin Sanomain Säätiön innovaatiokilpailu
Syyskautemme alkoi!
Fiesta, Taistelu, Harmony, PACE, Indoor Cycling, BodyPump, Jooga, Step, Kiinteytys, Bailatino, Afro, Salsa, Muokkaus, Venyttely, Pilates, Groove, Niska-selkä...
Meillä voit liikkua
kertamaksulla sarjalipulla kausikorteilla vuosikorteilla
aina edullisesti!
Kaupungin laajin valikoima ohjattuja tunteja käytössäsi satoja vaihtoehtoja joka viikko!
Kilpailun tavoitteena on löytää tiedonvälitykseen ja journalismiin uusia toimintatapoja ja menestyviä liiketoimintamalleja. Kilpailun voittaja saa kehitysrahaa jopa 250 000 euroa, jonka avulla hän toteuttaa hankkeensa.
Helsingin Sanomain Säätiö on media-alan merkittävä kehittäjä ja suomalaisen viestintäteollisuuden, erityisesti sanomalehden, tukija. Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea korkeatasoista viestintään ja viestintäteollisuuteen liittyvää tutkimusta ja alan koulutusta.
Hakuaika päättyy 1.3.2011. Lisätietoja ja hakulomake osoitteessa uutisraivaaja.fi
Adlon Center Kamppi Stockmannilla Sörnäinen Runeberginkatu 44 Simonkatu 9 Salomonkatu 17 C, 2. krs Aleksanterinkatu 52 B, 7. krs Sörnäisten rantatie 33 D, 4. krs puh. 4153 3540 puh. 4153 3500 puh. 4153 3530 puh. 4153 3560 puh. 4153 3570
12
ylioppilaslehti 12 # 10
ysärit tulevat
sanat ann-mari huhtanen kuvat vesa sammalisto loitetaan perusasioista. Ysärit eivät ole pienenä katsoneet Hapsiaista. He eivät tunne Mummoa tai Olipa kerran elämää -piirrettyä. He eivät tiedä kuka on Nikke T, eivätkä he ole kuunnelleet New Kids On The Blockia tai fanittaneet Haddawayta. Heitä tuskin on puettu Moon-buutseihin tai Leviksen viisnollaykkösiin, Bula-hatuista puhumattakaan. Heidän lapsuudessaan on pitänyt olla trumpettihousut ja läskipohjaiset Spice Girls -kengät, nuoruudessa taas pillifarkut ja Converset. Jos 1970-luvulla syntyneillä oli Dingo ja kasareilla NKOTB, heillä on Antti Tuisku. Matti Nykänen ja Toni Nieminen voidaan korvata Jan-
Yliopistoon valittujen listoja selaillessa fuksien syntymävuosista tuntuu puuttuvan jotain. Jokin numero. Kahdeksikko. Sitten se jysähtää: ysärit tulevat. Keitä 1990-luvulla syntyneet ovat ja miten he eroavat edeltäjistään?
A
ne Ahosella, Keke Rosberg ja Mika Häkkinen Kimi Räikkösellä. Millainen ikäpolvi sieltä oikein on tulossa?
V
aurauden sukupolvi, yksilöllisen valinnan sukupolvi, heikomman sitoumuksen sukupolvi, Madventures-sukupolvi, kosmopoliittisukupolvi, identiteetin tuunauksen ja egojen sukupolvi, epävarmuuden sukupolvi. Tällaisina 1990-luvulla syntyneet näkevät Nuorisotutkimusseuran tutkimusprofessori ja sosiologi Tommi Hoikkala, Helsingin yliopiston valtio-opin lehtori ja tutkija Kari Paakkunainen sekä sosiaalitieteiden laitoksen lehtori ja sosiologi Semi Purhonen. Sukupolvitietoisuus tosin syntyy vasta myöhemmin, sitten kun 1990ja 2000-luvuista on jo mukavasti aikaa. Kun vuosikymmen on vielä kovin lähellä, ei voi tietää, mikä tulevaisuu-
dessa jää hallitsevaksi tästä ajasta. 1990-luvulla syntyneistä nuorimmat ovat vasta ala-asteella. Muutama kasarikin saattaa tunnistaa sukupolvikokemuksista itsensä. Samat asiathan ne on koettu, vanhempina vain. Mutta kurkistetaan hieman tulevaisuuteen millaisia aikuisia ysäreistä varttuu? Jotta päästään loppuun, on aloitettava alusta nyt yliopistouraansa aloittelevien ysärien lapsuudesta.
Y
särit saattoivat syntyä laman aikana, mutta Suomen talous kasvoi samaa tahtia heidän kanssaan. Tutkijoiden mielestä he ovat vaurauden sukupolvi, varsinkin jos ovat sattuneet syntymään keskiluokkaiseen perheeseen. "1990-luvun aikana syntyi sosiaalisia ryhmiä, joilla on rikkautta ja sosiaalista pääomaa paljon enemmän
kuin edeltäjillään. Toisaalta tähän liittyy eriarvoistuminen, mutta koskaan ennen lapsuus ei ole materiaalisessa mielessä ollut yhtä hyvä", Hoikkala sanoo. Ysärien lapsuudessa lasten vaikutusvalta perheen kulutuspäätöksiin lisääntyi. Mainostajat tajusivat, että ostopäätöksen voi tehdä myös lapsi. Niinpä ysärit tottuivat jo pienestä pitäen brändeihin. Jotkut 1980-luvulla syntyneistä leikkivät vielä vain nukeilla ja autoilla. Ysäreiden lelulaatikossa asuivat Baby Born, Bratz ja Prätkähiiri. Kasarit tapittivat maailman halvimmalla tuotettua Hapsiaista ja Esa Pakarinen Jr:n hiljakseen vaeltavia sormia. Ysärit puolestaan nauttivat kersasta saakka Pokemónien ja Digimonien vauhdista ja väkivallasta. Lastenhuoneesta löytyivät tietenkin kaikki oheistuotteet.
Kasariparat kuuntelivat lapsena c-kasetilta Rölliä ja Juuso-hiirtä. Yhdeksänkymmentäluvulla syntyneiden cd-levyhyllystä löytyivät jo alaasteen ensimmäisillä luokilla Spice Girlsit ja Backstreet Boysit, joita 1980-lukulaiset tanssivat samaan aikaan limudiskoissa.
Y
sikytluvun lapset imaistiin ensimmäisenä sukupolvena kunnolla ja kokonaan globaaliin kulutuskulttuuriin. Samalla lyheni lapsuus. "Materiaalisesta hyvinvoinnista riippumatta 1970- ja 1980-luvulla syntyneet ovat jossain mielessä eläneet rennomman lapsuuden", Hoikkala sanoo. Edellinen ikäpolvi on törmännyt tehokkuusvaatimuksiin, kilpailullisuuteen ja menestyspaineisiin nuoruudessa ja työelämän kynnyksellä.
. p.b ra ge
Radiomafia aloittaa. Vuonna 2003 kanava muuttuu YleX:ksi.
Sketsisarja Kummelin pilottijakso lähetetään. "Kohta sattuu Juhaa leukaan." "Nyt tais sattua."
Grungebändi Nirvana esiintyy Ruisrockissa.
Steven Spielbergin elokuva Jurassic Park on kassamagneetti.
Kim Floorin juontama Onnenpyörä-kisailuohjelma tulee telkkariin. Nirvanan solisti Kurt Cobain kuolee. Green Day breikkaa Dookiellaan.
1990
Laman vuodet. Suomessa bruttokansantuote laskee 13 prosenttia ja työttömyys nousee lähes 20 prosenttiin.
1991
1992
Ruokolahden leijona seikkailee Etelä-Karjalassa.
1993
1994
www
1993 EUnet Finland aloittaa internet-yhteyksien tarjoamisen yrityksille ja kotitalouksille. M/S Estonia uppoaa Itämerellä. Onnettomuudessa kuolee 852 ihmistä.
Neuvostoliitto hajoaa ja kylmä sota päättyy. Entiset itäblokin maat itsenäistyvät. Yhdysvallat ottaa "maailmanpoliisin" roolin.
16
ylioppilaslehti 12 # 10 Yhteiskunta
Mikko Rautalahti
Juliste ei ole jokamiehenoikeus
Tapahtumajulisteet värittävät liki kaikkien eurooppalaisten suurkaupunkien julkista tilaa. Suomessa niiden ripustaminen on rikos.
helsingissä ei ole yhtään julkista ilmoitustaulua, jossa saa laillisesti tiedottaa tapahtumista. Jokainen ulkotiloihin kiinnitetty keikkajuliste on siis laiton, vaikka se olisi teipattu tilapäiseen vaneriseen työmaa-aitaan, josta se irtoaa jälkiä jättämättä. Oulun kaupunki ilmoitti viime vuoden alussa poistavansa kaikki vapaat ilmoitustolpat. Kiivaan vastustuksen vuoksi aikeesta luovuttiin. Tällä hetkellä kaupungissa on 11 luvallista ilmoituspaikkaa. "Luvattomille paikoille, kuten sähkökaappeihin ja postilaatikoihin liimatuista julisteista lähetetään lasku tapahtuman järjestäjälle", kertoo Oulun liikennesuunnittelija Terttu Välikangas. Laskun suuruus riippuu julisteiden määrästä. Hinta vaihtelee muutamista kympeistä lähemmäs sataa euroa. Tampereella yhden julisteen kiinnittämisestä sähkötolppaan joutuu maksamaan 40 euroa. Välikankaan mukaan julisteita löytyy vääristä paikoista vähän väliä, mutta kaupungilla on niukasti resursseja tilanteen valvomiseen. "Luvattomuutta havaittaessa olemme puuttuneet asiaan. Se on satunnaista." Tampere pystytti vuosi sitten keskustaan kymmenen vapaata ilmoitustaulua, joiden piti kitkeä luvattomat ilmoitukset pois katukuvasta. "Ne on nyt otettu käyttöön, muttei kovin hyvin. Edelleen julisteita liimaillaan ympäriinsä", Tampereen kaupunkikuva-arkkitehti Jalo Virkki sanoo. Virkin mukaan julkisia tiloja on kallista pitää siistinä. Siksi hän ihmettelee liimauskieltojen kritisointia. "Mihin perustuu sellainen jokamiehenoikeus, että toisen omaisuutta saa tärvellä?" helsingissä vuonna 2005 rakkaudentäyteisiä "Let me love" -tarroja kaupungille liimailleet tuomittiin päiväsakkoihin lievästä vahingonteosta. Tarrojen liimailijat pidätettiin tutkintavankeuteen lain sallimaksi maksimiajaksi. Poliisi teki heidän luonaan kotietsintöjä, joiden laillisuus on kyseenalainen. Tarrojen liimailu sähkökaappeihin olisi tuskin pahimmillaankaan rikos, josta voi määrätä kuusi kuukautta vankeutta, kuten pakkokeinolaki kotietsinnän kynnyksen määrittelee. Ylioppilaslehdessä kirjoitettiin tuolloin, että myös yritykset ovat ottaneet tarrat ja julisteet mainosvälineiksi. Tarroilla mainostettiin Puman lenkkareita, valopylväisiin julisteita liisteröi musiikkikanava MTV. Yhtiöille ei tullut sissimarkkinoinnistaan mitään seuraamuksia. helsingin Nosturin ohjelmapäällikkö Eeka Mäkynen kaipaisi pääkaupungin keskustaan vapaata ilmoitustilaa. "Meidän jakajat vievät julisteet lähinnä sisätiloihin: levykauppoihin, kahviloihin ja ravintoloihin. Johonkin sähkökaappiin niitä ei edes kannata laittaa, sillä ne revitään heti pois." Oulun liikennesuunnittelija Välikangas ei siedä julkisilla paikoilla keikkajulisteita, sillä hänestä ne rumentavat kaupunkikuvaa. "Miksei sähköisellä aikakaudella voisi hyödyntää ennemmin sähköpostiverkostoja ja Facebookia kuin painattaa kalliita ja värikkäitä A2kokoisia julisteita?" hän kysyy. Niin, mihin keikkajulisteita enää tarvitaan? "Kyllähän nykyään markkinointi tapahtuu aika pitkälti muualla kuin julisteissa. Ne kuitenkin kuuluvat bändien visuaaliseen ilmeeseen ja ovat yksi väylä tuoda keikkoja esille", Mäkynen sanoo. "Jos keikkajulisteet pitää repiä pois kaupungilta, otetaan samalla kaikki lasivitriineihin ripustetut teatterijulisteetkin pois. Mitä niillä tekee, kun tapahtumista voi tiedottaa netissä? Kaikki lasivitriinit pois Helsingin keskustasta!" heini strand
miks teidän pitää olla tommosia?
K
Uudet vaatteet, vanhat aatteet
ristillisdemokraatit uusivat logonsa. Väri on yhä sinivalkoinen tietenkin! mutta aiemmin neliskanttinen KDlogo on nyt kääntynyt upouuteen muotoon, jossa KD-kirjaimet ovat tyylitellysti sydämen sisällä. "Sydämenmuotoinen liikemerkki viestii kristillisdemokraattien keskeisimpiä perusarvoja: ihmisarvoa, lähimmäisenrakkautta ja välittämistä", kertoo pressitiedote. Kuinka sopivaa. Tämä onkin itse asiassa juuri se viba, jonka olen aina puolueen politiikasta saanut! Ihmisarvon, lähimmäisenrakkauden ja välittämisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää esimerkiksi se, etteivät homot saa mennä naimisiin. Se nyt vaan on ihmisarvoisempaa sillä tavalla. Tämän tietävät erityisesti kirkkoon kuuluvat ja kirkossa toimivat ei-heterot niitäkin on, rassukoita. Mikäs siinä! Kyllä ne toisen luokan kansalaisenkin kirkollisverorahat tuntuvat ihan hyvin kelpaavan. Kristillisdemokraatit eivät tietenkään edusta suoraan kaikkia Suomessa asuvia kristittyjä. Jokaisesta puolueesta löytyy rutkasti erilaisia tahoja, jotka uskovat isään kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan jiiänneehen tai ainakin väittävät uskovansa, jos asiaan on pakko ottaa kantaa. Tai ainakin maksavat kirkollisveroa. Itse asiassa epäilen, että aika harva ihan oikeasti uskoo, että jossain on se mahtava jumalolento, joka loi ihan kaiken.
"
näin meidän kesken, yksi lukuisista märistä päiväunistani on tilanne, jossa joku onnistuisi jotenkin epähuomiossa vetämään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenrekisterin vessasta alas. Kaikkien niiden, jotka ihan oikeasti haluavat olla kirkossa, pitäisi erikseen liittyä siihen uudelleen. Hitto, kun samalla saataisiin vielä kiskaistua jonnekin vedenpuhdistamon putkenmutkaan paatoksellisella virrenveisuulla pöksynsä kostuttavat syyllistäjämummot, joiden vuoksi pitää ehdottomasti saada kirkkohäät. En jaksa uskoa, että seurakuntien kanslioihin piisaisi väkeä kovin pitkiksi jonoiksi asti. Enkä nyt suinkaan yritä väittää, että kaikki pois jättäytyvät olisivat ateisteja. Mutta kuinka moni kristityksi itseään kutsuva muka olisi ihan rehellisesti valmis vannomaan todeksi vaikkapa ihmisen alkuperän, jota kirkko kuitenkin pitää totuutena? Siis sen, että kaikki maailman ihmiset putkahtivat esiin siitä, että ensin tehtiin mullasta isäntä, isännän kylkiluusta emäntä, ja sitten isäntä ja emäntä nusauttelivat kahdestaan lauman kakaroita, jotka sitten insestoivat keskenään niin, että nykyisin meitä on piirun vaille seitsemän miljardia? tottahan on mahdollista, että omasta maailmastaan suunnilleen puolikasta kilinvittuakaan ymmärtämättömät paimentolaiset löysivät suuren ja mullistavan totuuden, joka sattumalta on ristiriidassa suunnilleen kaiken vakavasti otettavan tieteen, todistusaineiston ja alkeellisen maalaisjärjen kanssa. Ja miksei olisi syytä uskoa, että on olemassa Jumala, jota kiinnostavat enemmän pippeleiden ja pimppien oikeat keskinäiset sovitussuhteet kuin vaikkapa tsunamin tai holokaustin pysäyttäminen? Lähimmäisenrakkautta ja välittämistä! Oikein tulee lämmin olo. Erityisesti minusta on mukavaa eikä ollenkaan häiritsevää, että yhteiskunnallisista asioista päättämiseen osallistuu puolue, jonka ideologia kestää tiukkaa kriittistä tarkastelua. Kiva logo teillä siellä, en mä sitä sano. Vuolaasti ryöppyävän ihmisarvon pulputusta ja edistyksellistä maailmankuvaa ei voi olla huomaamatta, kun teidän poppoossanne riidellään rutiininomaisesti vielä vuonna 2010 siitä, saako nainen mennä töihin papiksi.
Jumalaa kiinnostavat enemmän pippeleiden ja pimppien oikeat keskinäiset sovitussuhteet kuin vaikkapa tsunamin tai holokaustin pysäyttäminen.
Helsingissä keikkajärjestäjät pelkäävät huomiotta jäämistä enemmän kuin poliisia.
Miksei nykyisellä sähköisellä aikakaudella voisi hyödyntää ennemmin sähköpostiverkostoja ja Facebookia kuin painattaa kalliita ja värikkäitä A2-kokoisia julisteita?
"
anna mattsson
ylioppilaslehti 12 # 10 Yhteiskunta
17
te ro s ko ke la
munasolut kiertoon
Opiskelija, oletko rahapulassa? Ei hätää, luovuta sukusolujasi.
istun Väestöliiton klinikalla. Katson kätilöä silmiin, nielaisen, tartun vatsanahkaani ja työnnän neulan ihoon. Ei satu lainkaan. Jään henkiin. Munasolun luovutukseni alkoi muutamaa viikkoa aiemmin soitolla Väestöliittoon. Eniten arvelutti, että hormonit täytyy pistää itse. Silti järki sanoi, että jos se olisi liian vaikeaa, sitä ei voisi jättää minun tehtäväkseni. Suomessa diagnosoidaan vuosittain yli 3 000 raskauden alkamisen ongelmasta kärsivää paria. Osalle luovutetut solut voivat kuitenkin olla ainoa mahdollisuus saada lapsi. Minuakin motivoi rahallisen korvauksen lisäksi se, että melko pienellä vaivalla saatan tehdä jotkut todella onnelliseksi. Ensimmäisellä lääkärikäynnillä selvitetään terveydentilaani, suvussani esiintyviä sairauksia, päihteiden käyttöäni ja kuukautiskiertoani. Mahdollisista haittavaikutuksista, kuten turvotuksesta ja mielialan heilahtelusta, puhutaan paljon. Samoin hyvin epätodennäköisistä pahoista komplikaatioista. Kellään ei varmasti ole kivaa, jos prosessin keskeyttää käytettyään sitä ennen satojen eurojen hormoniannokset. Silti kielen päällä alkaa jo pyöriä: "Haluatteko te munasoluni vai ette?" allekirjoitan luovutussuostumuksen. Siinä kysytään, keille soluja saa antaa: avio-, avo- ja naispareille, itsellisille naisille. Yllätyn kysymyksestä, mutta rastin kaikki vaihtoehdot. En tietenkään tiedä, kuka soluni saa, eikä vastaanottaja tiedä minun nimeäni. Hoidoista mahdollisesti syntyvät lapset saavat 18 vuotta täytettyään pyytää henkilötietoni Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen luovutusrekisteristä, jos haluavat. Ruotsissa on ollut pitkälti Suomen nykyistä lakia vastaava hedelmöityshoitolaki jo parikymmentä vuotta. Vanhimmat lain voimassaoloaikana luovutetuista soluista syntyneet lapset voisivat nyt saada luovuttajien henkilötiedot. Valtaosaa ei kiinnosta. Mietin, miltä tuntuu, jos ovelleni ilmestyy parin vuosikymmenen kuluttua tuntematon biologinen lapseni. Tuskinpa se ihmeempiä tunteita herättäisi, uteliaisuutta lähinnä. Munasolustani mahdollisesti syntyvä lapsi tuskin haluaa koskaan tavata minua. Pohdin asiaa ja kohautan lopulta olkapäitäni: ei suuria tunteita puoleen tai toiseen. Jos lapsi herättäisi voimakkaita tunteita, minua tuskin olisi luovuttajaksi edes kelpuutettu. Yhtä kohtuun siirrettävää alkiota kohti vaaditaan useita munasoluja, sillä kaikki solut eivät hedelmöity tai kehity hyvälaatuisiksi alkioiksi. Luovutuksen yhteydessä munasarjojen toimintaa stimuloidaan hormoneilla, jotta munasarjoihin kehittyisi vähintään kymmenkunta munasolua. Hoitoon kuuluvat myös myöhemmin aloitettavat "jarrutuspistokset", joilla ehkäistään munasolujen kypsyminen ennenaikaisesti. Solut kerätään punktioneulalla, joka pistetään emättimen seinämien läpi munarakkuloihin. Tätä edeltää "irrotuspistos", jolla solut saadaan irtoamaan munasarjoista. punktiopäivänä jännittää. Hoitaja lohduttaa, että niin tapahtuu kaikille. Ennen punktiota saan kipulääkettä, toimenpiteen yhteydessä rauhoittavaa ja suoraan suoneen lisää kipulääkettä. Alan nähdä katossa animaatiohahmoja. Naurattaa. Saisikohan tätä kotikäyttöön? Seuraan ultraäänilaitteen näytöltä, miten punktioneula kerää munasolut. Kaikki on ohi vartissa. totun nopeasti itseni pistämiseen, Vietän pari tuntia tarkkailtavana vaikka kaikki hormonit pistetään ennen kuin voin lähteä saattaerilaisilla neuloilla. Jokaijan kanssa kotiin. Sairasen lääkärikäynnin jäluslomaa saa kolme keen saan hoitajalta päivää, jotka kulupisto-opastusta. vat tenttikirjaa pelkään, että hoidot Hoidon kolmantetankatessa. Viiktekevät minusta niin na päivänä piikitän koon ei saa harsietämättömän jo nopeasti televirastaa liikuntaa, hormonihirviön, että siota katsellessa. joka sisältää hypmieheni muuttaa Hoidon pituutta pyjä tai kiertoliikanoppilaan. on vaikea ennustaa, keitä, sillä munasarsillä hormonien vaikujani voisivat kiertyä. tus on yksilöllinen. LääkäMuutaman päivän pääsrikäyntien ajoitus riippuu hormotä huomaan kirjastossa teoksen, nien vaikutuksesta, joten aikataulujen johon on koottu lapsettomien kertohallinta vaatii hieman vaivaa. muksia valtavista ponnistuksistaan Pelkään, että hoidot tekevät milapsen saamiseksi. Tiesinhän minä, nusta niin sietämättömän hormoniettä se on raskasta, mutta silti sivuilhirviön, että mieheni muuttaa anopta hyökyvä tuskan ja epätoivon määpilaan. Kaikki sujuu kuitenkin oikein rä yllättää. Munasoluillani ei välttähyvin, eikä hoitoni kestä kuin kymmättä saada aikaan raskautta, mutta menisen päivää. Vain punktiota edelon myös mahdollista, että minusta tävänä viikonloppuna minulla on oli joillekin korvaamatonta apua. Tukuukautiskipua muistuttavaa lievää lee hyvä mieli. vatsakipua. anna saipio
faktat
Munasoluja tai siittiöitä voi luovuttaa, jos suvussa ei ole tiedossa perinnöllisiä sairauksia. Munasolujen luovuttajan on oltava alle 35-vuotias, siittiöiden luovuttajan 2045-vuotias. E-pillereiden käyttö on lopetettava hoitokierron ajaksi. Hoidon aikana tulee käyttää kondomia tai pidättäytyä yhdynnästä. Luovutetuista munasoluista on jatkuva pula. Siittiöiden tarvetta on vähentänyt hedelmöityshoitojen kehittyminen. Ennen luovutusta testataan Bja C-hepatiitti, HIV, klamydia ja kuppa. Väestöliitto maksaa naisille 250 euroa sekä 23 euroa per vastaanottokäynti. Miehille korvataan 23 euroa. Yksityiset klinikat saattavat maksaa jopa kaksinkertaisia korvauksia. Helsingissä hedelmöityshoitoja tekevät Felicitas-, Fertinovaja Graviditas -klinikat, HYKSin Lapsettomuuspoliklinikka sekä Väestöliitto.
ylioppilaslehti 12 # 10 Yliopisto
19
opinnot sinulle tarjoaa
Yliopistot keräävät yritysyhteistyöllä miljoonia. Vastineeksi tarjotaan nimikoituja opintosaleja ja mainostilaa seiniltä.
yliopistojen varainkeruussa on menossa loppuspurtti. Helsingin yliopistolla on toistaiseksi koossa 6,6 miljoonaa euroa, kun sen tavoitteena on kerätä vuoden loppuun mennessä 10 miljoonaa. Vielä on matkaa maaliin, mutta varainkeruupäällikkö Pia Dolivo luottaa siihen, että tavoite saavutetaan. Rahanhaalimiseen kannustaa, se että valtion on luvannut antaa vuoden loppuun mennessä yliopistojen peruspääomaan tehtyjen yksityisten lahjoitusten päälle 2,5-kertaisesti kerätyn summan verran julkista rahaa. Toistaiseksi vasta ruotsinkielinen kauppakorkeakoulu Hanken on saavuttanut keräystavoitteensa. Koossa on runsaat 11,3 miljoonaa euroa, kun tavoite oli 10 miljoonaa. Kolmasosa lahjoituksista on tullut Ruotsista, josta on saatu kaksi isoa säätiölahjoitusta. "Meidän vahvuutenamme ovat alumnit, joita on lahjoittajista 90 prosenttia", sanoo Hankenin kampanjapäällikkö Kristina Pentti-von Walzel. Lahjoittaneiden listassa vilisee sellaisia nimiä kuin Hartwall, Fazer, Ehrnrooth, Wahlroos ja Lilius. Elinkeinoelämän lempilapsella Aalto-yliopistolla on koossa 163 miljoonaa euroa, kun tavoite on peräti 200 miljoonaa. Varainhankintapäällikkö Jyri Tawastin mukaan neuvottelujen alla on tällä hetkellä 35 miljoonaa euroa. Suurin osa lahjoituksista on tullut yrityksiltä. Merkittäviä lahjoittajia ovat esimerkiksi Fortum, Metsäteollisuus, Kaupan liitto, OP-Pohjola-ryhmä ja Outokumpu. Nokian kanssa neuvottelut ovat vielä auki. Helsingin yliopiston lahjoituksista puolestaan noin 70 prosenttia on tullut säätiöiltä, vähän yli viidesosa yrityksiltä ja kahdeksan prosenttia yksityishenkilöiltä. Säätiöistä lahjoituksia ovat tehneet muun muassa Svenska kulturfonden (2 miljoonaa euroa) ja Sparbanksstiftelsen i Hel-
lyhyesti
Opetusministeri: Korkeakoulujen aloituspaikat vähenevät lähivuosina
korkeakoulujen aloituspaikat tulevat tiukempaan syyniin. Aloituspaikkoja karsitaan kaikilta muilta paitsi hoito- ja sosiaalialalta, opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) sanoi Ylen Uutisille. Opetushallitus otti jo vuonna 2008 tavoitteeksi vähentää taide- ja viestintäalojen koulutuspaikkoja 45 prosentilla vuoteen 2012 mennessä. Virkkunen myöntää, että tavoitteesta ollaan jäljessä. Hänen mukaansa ongelma on se, että koulutusta on liian monessa yksikössä. "Ei riitä, että ammattikorkeakoulut vähentäisivät opiskelijamäärää. Osan täytyisi lopettaa oma yksikkönsä kokonaan", Virkkunen sanoi. Aloituspaikkojen vähentämisen hitautta selittää Virkkusen mukaan rahoitusjärjestelmä. Oppilaitosten rahoitus on sidottu opiskelijoiden ja tutkintojen määrään.
Hyvän elämän etsintä jatkuu toisessa Vox-tapahtumassa
hyvää elämää etsitään jälleen 19. lokakuuta järjestyksessään toisessa Vox-tapahtumassa. Vox on Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien järjestämä tapahtumasarja Ensimmäinen 23.9. pidetty kaksituntinen keskustelutilaisuus veti yliopiston juhlasalin täyteen. Toiset 700 kiinnostunutta seurasi suoraa verkkolähetystä tapahtuman nettisivuilta. Tuolloin filosofi Pekka Himanen, HS:n toimittaja Jaakko Lyytinen, kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka, HS:n toimituspäällikkö Reetta Räty, kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä ja akatemiaprofessori Kari Enqvist pohtivat hyvää elämää työn ja opiskelun näkökulmasta. Lokakuussa Vox pohtii hyvä elämää yhteisön näkökulmasta. Puhujat varmistuvat myöhemmin. Lisätietoa tapahtumasarjasta osoitteessa http://hs.inoob.fi/vox.
eemeli nieminen
singfors (200 000 ). Isoimpien yrityslahjoittajien joukossa ovat Kesko (100 000 ), UPM (100 000 ) ja Aktia (80 000 ). peruspääomaan tehtyjä lahjoituksia ei saa korvamerkitä mihinkään tiettyyn tarkoitukseen. Yliopistolla ei toistaiseksi ole myöskään tarjota lahjoittajille nimikkoprofessuureja tai nimikkosaleja. "Ehkä ensi vuonna pohditaan, kuinka Tulevaisuusrahaston lahjoittajat voisivat näkyä kampuksella. En pidä mahdottomana, että lahjoittajien mukaan nimettyjä saleja tulee meillekin. Ja kenties jossain museossa voisi olla seinässä laatta, jossa kerrotaan tukijoista. Toistaiseksi asia on kuitenkin auki", Pia Dolivo sanoo. Aalto-yliopisto aikoo järjestää suunnittelukilpailun "donors wallista" eli lahjoittajaseinästä, jossa tukijoukot saavat pysyvää näkyvyyttä. Hankenilla saatetaan ensi vuonna pohtia luentosalien nimeämistä lahjoitta-
jien mukaan. Oulun yliopisto nimesi saleja lahjoittajien mukaan aiemmin tänä vuonna. Nimikkosalit eivät ole yliopistolla uutta. Helsingin yliopisto sai ensimmäisen sponsoroidun luentosalin keväällä, kun se teki Suomen laki -teosta kustantavan Talentumin kanssa kolmen vuoden sopimuksen Porthanian nelossalin nimeämisestä lakiopuksen mukaan. Viikissä nimettiin taannoin Walter-sali Walter Ehrströmin nimeä kantavan säätiön mukaan, joka on lahjoittanut yliopistolle useita eläinlääketieteen professuureja. Vanhastaan yritysten nimikkosaleja on ollut Helsingin kauppakorkeakoululla. Suomen kielen tutkijat ovat arvostelleet asiaa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tutkija Sirkka Paikkala kysyi kesäkuussa blogissaan, "mikä erottaa ostoskeskusta ja yliopistoa enää toisistaan, kun liikelaitosten nimet ja logot tulevat vastaan ovipielissä".
helsingin yliopisto kutsuu lahjoittajat mukaan yliopiston rehtorin ja kanslerin isännöimään Kirahviklubiin, jossa lahjoittajat ja tieteentekijät voivat kohdata. Mutta riittääkö eläinkerhon jäsenyys firmoille? "Totta kai haluaisimme saada näinkin merkittävälle lahjoitukselle mahdollisimman hyvän näkyvyyden, mutta emme ole olleet asiasta harmistuneita. On ymmärrettävää, että mahdollisuudet näkyvyyteen ovat rajalliset", sanoo Keskon viestintäpäällikkö Harri Utoslahti. Kriitikoiden mielestä uusi yliopistolaki lisäsi yliopistojen taloudellista itsenäisyyttä valtiosta, mutta samalla riippuvuutta liike-elämästä.Näkyvätkö lahjoittajien toiveet myös siinä, mitä yliopistolla tutkitaan. "Lähtökohtana ovat aina oma strategiamme ja tavoitteemme, ja jos lahjoittajien toiveet ovat sopeutettavissa siihen, sitä parempi", rehtori Thomas Wilhelmsson sanoo. maria manner
Opiskelijoiden videokilpailu
anna äänesi parhaiten uutta lukuvuotta kuvaavalle videolle yliopiston järjestämässä kilpailussa. Opiskelijoille järjestettyyn Uusi lukuvuosi, uuden edessä -kilpailuun saapuneita videoita voi äänestää 4.1010.10 Facebookissa. Eniten tykkäyksiä saanut video voittaa. Itse kilpailuun voi osallistua vielä 1. lokakuuta. Enimmäiskestoltaan viisiminuuttisessa videossa aiheen käsittelytapa on vapaa. Pääpalkintona on 100 euron lahjakortti Stockmannille, ja myös toiseksi ja kolmanneksi tulleet videot palkitaan. Parhaat videot julkaistaan yliopiston Youtube-kanavalla. Tarkemmat ohjeet kilpailuun osallistumisesta löytyvät yliopiston Facebook-sivulta.
Auta Zolp opiskelemaan
yhdysvalloissa yliopisto-opinnot rahoitetaan joko vanhempien pussista tai stipendeillä ja avustuksilla, joita jakavat erilaiset säätiöt ja rahastot. Säätiö voi itse päättää, millä perustein se stipendejä jakaa. Jotkut rahastot ottavat kriteeriksi sen, että opiskelijalla on sopiva nimi. Harvardin entisten oppilaiden sukunimikaimat Baxendale, Hudson, Thayer, Downer ja Bright voivat ha-
Tutustumme opiskelijaelämään muualla maailmassa.
kea stipendiä opintoihin Harvardissa. Jos sukunimi on Gatling, voi North Carolina State Universityyn mielivä kuitata 18 000 dollarin stipendin John Gatling Grant -rahastosta. Opiskelijan kaikki opinnot Texas A&M-yliopistossa kustannetaan stipendillä siinä tapauksessa, että opiskelijan sukunimi on Scarpinato. Säätiö hyväksyy myös opiskelijat, jotka ovat päätyneet Scarpinatoiksi vaihtamalla nimeä tai avioliiton kautta.
Useimmat nimistipendit myönnetään opintoihin jossain tietyssä yliopistossa. The Lambert and Annetje Van Valckenburg Memorial Scholarship on suurpiirteinen ja palkitsee tuhannella dollarilla kaikki Van Valckenburg -nimiset yliopisto-opiskelijat Yhdysvalloissa opinahjoon katsomatta. Ja kaikki maailman Zolpit huomio. Zolp-stipendi kustantaa kaikki opinnot Chicagon Loyola-yliopistossa siinä tapauksessa, että hakija on katolinen ja nimeltään Zolp.
ylioppilaslehti 12 # 10 Kulttuuri
21
Luovasti sekaisin
Ylioppilasteatterin uusi taiteellinen vastaava kannustaa kapinaan.
ossi koskelaisen Yrjönkadun kaksiossa tuoksuu elämisen meininki. Edellisen illan juhlat muistuttavat itsestään odöörin lisäksi lattialla lojuvina patjoina. Kirjahyllyssä roikkuvat nänninipistimet, ovessa jättimäinen kultainen nyrkkeilyhanska ja seinällä balalaika, pieni hanuri sekä japanilaisen kunnallispoliitikon vaalijuliste. Lattialla lojuu Shakespearen näytelmiä ja saksalainen 1980-luvun lopun pornolehti Prince Casanova. Isoisovanhempien pianon päällä odottaa vanha Imperial-kirjoituskone, takasta kurkistelevat savinen pääkallo ja puhuva Optimus Prime -robotti. Ollaan taiteilijakämpässä. Jos kämpän isäntä, Ylioppilasteatterin uusi taiteellinen vastaava onnistuu tavoitteessaan, hän saa Suomen teatterikentän samalla tavalla luovasti sekaisin kuin kaksionsa. koskelaisesta tuli teatterikapinallinen nelivuotiaana, kun hän arvosteli päiväkotiopettajan päätöstä pukea kaikki joulunäytelmän tontut punaisiin sukkahousuihin. Se oli Koskelaisesta klisee. Oulun nuorisoteatteriin hän hakeutui yläasteen alussa. "Etsin vuorovaikutusta, jota emotionaalisesti kylmä ydinperheeni ei tarjonnut. Sitä löytyi teatterista. Rienaajat-ryhmän näytelmässä esiinnyimme koulujen liikuntasaleissa toogat päällä. Mokailimme, ja mokailutilanteiden paikkaamisena spontaanisti syntyneestä huumorista tuli puolustuskeino kovis-idioottien fyysistä ja henkistä valtaa vastaan." Oulusta Koskelainen muutti Helsinkiin, sivariksi teatteri Pieneen Suomeen. Hän pyrki Teatterikorkeakoulun näyttelijälinjalle kertaalleen ja siirtyi sitten opiskelemaan teatterin ja draaman tutkimusta Tampereen yliopistoon. Opiskelu tosin jäi teatterin jalkoihin. "Kävin ehkä yhdellä kurssilla siirappisen Panu Rajalan ohjauksessa." Draamalinjalla hän kuitenkin ohjasi ensimmäistä kertaa ja päätti siitä innostuneena pyrkiä TeaKin ohjaajalinjalle. "Tajusin haluavani ohjata, en näytellä. Ajattelin, että haluan olla päättävässä asemassa enkä maskottina." teakissa Koskelainen ahdistui. Siellä opetetut psykorealismi ja stanislavskilaisuus eivät tuntuneet omilta, mutta 21-vuotias ohjaajaopiskelija ei osannut kyseenalaistaa opettajia. "Halusin panna kaiken paskaksi. Tein kandintyön, jossa nauroin koulun opettamille tavoille tehdä teatteria. Opiskelijat ymmärsivät." Ahdistus ajoi vaihtoon Portugaliin, jossa oma näkemys alkoi hahmottua. "Tein italialaisen ohjaajan johdolla terävää, kehollista ja poliittista satiiria. Otin pyrähdyksen kohti omaa tyyliä ja rauhoituin." Nyt, vajaa kaksi vuotta valmistumisen jälkeen, Koskelainen haluaa tehdä Ylioppilasteatterissa kollektiivista teatteria ja, vaatimattomasti, muuttaa suomalaisten käsityksiä draaman katsomisesta. "Suomessa on muka olemassa vapaa teatterifoorumi, mutta oikeasti ollaan lukossa ja pingottuneita. Sekä esiintyjän että katsojan on siedettävä enemmän epävarmuutta. Minun esityksissäni logiikka on jätettävä eteiseen." kollektiivisuudesta todistaa se, että Koskelainen ei ole teatterin johdossa yksin. Hänen rinnallaan teatteria pyörittävät ei demokraattisesti vaan anarkistisesti ohjaaja Akse Pettersson, dramaturgi Veikko Nuutinen, koreografi Laura Pietiläinen ja kääntäjä-journalisti Lasse Poser. Juntaksi itsensä nimennyt ryhmä on vastuussa sekä taiteellisesta linjasta että suhteesta teatterin hallintoon ja jäsenistöön. Koskelainen pitää haasteenaan yhdistää teatterin väki uudelleen entisen johtajan Inkariina Simolan jäljiltä. "Tuntuu siltä, että Inkan kausi jakoi talon kahtia: Inkalle uskollisiin ihmisiin ja niihin, jotka eivät pitäneet hänen tavastaan olla etäinen auteur-johtaja. Meidän tehtävämme on saada koko jäsenistölle mielekästä tekemistä." Luvassa on entistä enemmän esityksiä ja tilaisuuksia, jotka eivät ole perinteistä teatteria. Kolmevuotinen mediaperformanssi on aluillaan, uudet näyttelijät juuri valittu. "Painotimme valinnoissa monipuolisuutta, sillä aiomme tehdä poik-
teemu kammonen
Ylioppilasteatterin uusi taiteellinen vastaava Ossi Koskelainen majoittaa kämppäänsä eksyneitä meksikolaisturisteja, jotka tulevat pyörimään alakerran hostelli-infon ovien eteen infon jo sulkeuduttua.
kitaiteellisia ja teatteria uudella tavalla tarkastelevia esityksiä. Pääsykokeissa teetimme hakijoilla muun muassa muotinäytöksen ja karaokeperformanssin. Löysimme 19 ihmistä, jotka ovat valmiita murtautumaan ulos perinteisen esiintyjyyden kaavoista." maria pettersson Ylioppilasteatterin uusien jäsenten ensimmäinen esitys Retreat ensi-illassa 12.12.
kuka
Ossi Koskelainen, 30, on Ylioppilasteatterin uusi taiteellinen vastaava. Hän valmistui Teatterikorkeakoulusta vuonna 2008 ja on työskennellyt freelancer-ohjaajana muun muassa ylioppilasteattereissa ja vapaissa teatteriryhmissä. Koskelainen on myös kirjoittanut näytelmätekstejä ja libreton sekä ohjannut oopperaa.
himottaa "Ihmissuhde ja suhde ihmisyyteen." kaduttaa "Etten vongannut päästä tapaamaan sensei Kazuo Ohnoa, vaikka matkustin pitkän matkan hänen ovelleen." kyrpii "Kun toteaa, ettei kykene tuntemaan itsessä tai ryhmässä puhtaalta tuntuvaa aggressiota tai surua."
torstai 7.10. klo 19
7.10.10.
Keskeneräistä Keskitaloa
Opiskelijakortilla pääsee torstain tapahtumapäivänä ilmaiseksi Ateneumin näyttelyihin. Illalla Ateneum-salissa esiintyy Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa opiskeleva Joose Keskitalo Kolmas maailmanpalo -yhtyeensä kanssa. Klubi on osa Samuli Putron kokoamaa, marraskuuhun asti jatkuvaa Keskeneräiset-sarjaa, jossa musiikintekijät esittävät lauluja pöytälaatikoistaan. Kaivokatu 2, liput 10/15.
Cinemaissi esittelee latinalaisamerikkalaisia elokuvia torstaista sunnuntaihin. Avajaisnäytöksessä nähdään Sundance-festivaalin yleisön palkitsema Contracorriente, joka kuvaa kahden miehen kiellettyä rakkautta perulaisessa kalastajakylässä. Ohjelmassa on lattarileffoja dokumenteista meksikolaisiin kauhufilmeihin. Liput 5/6,5 .
Lattarileffoja
lauantai 9.10.
30-v. Pistepirkko
Utajärvellä 30 vuotta sitten alkunsa saanut 22-Pistepirkko juhlii pyöreitä vuosiaan Tavastialla. Birdyn ja (Just a) Little Bit Moren kaltaisten hittien lisäksi tarjoillaan todennäköisesti maistiaisia alkuvuodesta julkaistavalta levyltä. Urho Kekkosen katu 46, liput 15 .
Kone käyntiin Komissa
keskiviikko 13.10.
Juha Itkonen sovitti näyttämölle John Simonin kirjan Koneen ruhtinas, joka kertoo edesmenneen hissipomon Pekka Herlinin perhetarinan. Samalla sivutaan Kom-teatterin sukupolvenvaihdosta. Kalle Chydeniuksen ohjauksessa nähdään mm. Laura Malmivaara ja Niko Saarela. Kapteeninkatu 26, liput 14/26 .
ara
iva laura malm
ylioppilaslehti 12 # 10 Kulttuuri
25
arviot
Magenta Skycode: Relief (Columbia) PMMP:n säveltäjänä tunnetun Jori Sjöroosin Magenta Skycode -yhtyeen kakkoslevy on juuri niin hyvä kuin neljän vuoden odotuksen jälkeen pitikin. Klassikoksi kasvaneen IIIII-debyytin The Cure -sävyistä on siirrytty ilmavamman maalailun suuntaan. Korva lepää lempeinä ja harmonisina soivien kappaleiden päällä niin rentoutuneesti, ettei niistä tee edes mieli etsiä vikoja. Massiivisten melodioiden ja hartaan tunnelman vaikutus on hoivaava, ja Reliefin musikkipeiton suojaan voi kietoutua, jos sade ja harmaus masentavat. Tässä on vuoden toistaiseksi paras kotimainen albumi. oo Kivi Larmola ja Nikolai Gogol: Päällystakki Kivi Larmolan sarjakuvaksi kääntämä, aiemmin Nyt-liitteessä lyhennettynä julkaistu Päällystakki tavoittaa alkuperäisteoksen epätoivon, ilon ja romahduksen. Piirrosjälki on kaunis, värimaailma heijastelee päähenkilö Akaki Akakijevitsin tunnetiloja, ja Pietarin kaupunki muodostaa alkuperäisteosta kunnioittaen yhden uuden henkilöhahmon. Larmolan versio ei vain kuvita, vaan myös kommentoi Päällystakkia ja tuo siihen uuden tason. mp
jee
han na
kä y
hkö
Dome Karukoski: Napapiirin sankarit Ahkeran Dome Karukosken uusin on komedia jätkäporukasta Pohjolan pimeyden ja pakkasten armoilla. Pekko Pesosen käsikirjoitus ammentaa yllättäen Odysseuksesta: kotiin on ehdittävä ennen kuin kosija (Kari Ketonen) vie Penelopen sydämen. Toronton elokuvafestivaaleille valittu Napapiirin sankarit kuvaa maakuntaelämää ansiokkaalla ironialla. Se myös esittää itänaapurimme uudessa valossa. Kuvasto on jylhää, lakoninen dialogi hymyilyttää. Lapinmurre tökkii Pamela Tolan ja Jasper Pääkkösen suissa. js
Minä ja Ville Ahonen: Minä ja Ville Ahonen (Johanna Kustannus) "Ruikuttava kitaristilaulajahomo. Hyvinkäältä Kallioon muuttanut, Joy Division -laulaja Ian Curtisilta näyttävä pateettinen runoilija- ja teatterihomo." Tuolta kuulostaa, jos syksyn kiinnostavinta uutta kotimaista laulaja-lauluntekijää kuvailee hänen esikoislevynsä homo-sanaa viljelevän Eno-kappaleen keinoin. Kauko Röyhkältä vetoapua saaneen Ville Ahosen esikoinen on hyvä ja omaleimainen lauluntekijälevy. Huolitellut sovitukset hyödyntävät hienoon pauhuun yltäviä jousia, pianoa ja jopa tanssisävyjä. Melankolisista lauluista pistää välillä esiin hätkähdyttävä ristomainen rujous: "Ihminen muistuttaa aika paljon merenneitoa, jota on puukotettu naamaan." ak
pikkusormi pystyssä
Cream Damien Hirst ja aikalaiset (Kiasma 10.9.7.11.) Cream on pop-estetiikkaa parhaimmillaan. Näyttely esittelee timanttipääkallostaan ja formaldehydiliuokseen säilötystä tiikerihaista tunnetun, miljoonia tahkonneen Damien Hirstin ja muiden 90-luvun Young British Arts -piireihin kuuluneiden nykytaiteilijoiden teoksia. Jos tupakantumpeista tehty puutarhatonttu, jättimäinen banaaninkuori ja 1 505 lääketablettiveistosta joitakin puhututtavat, niin ehkä sitten hipstereitä. Vaikka YBA aikoinaan ravisutti taidemaailmaa, teokset jättävät kaikessa cooliudessaan kylmäksi. Kuten Andy Warhol sen sanoi: "Making money is art and working is art and good business is the best art." a-mh
Riikka Pulkkinen: Totta (Otava) Kieli pitkällä odotettu Totta on taiten kirjoitettu teos, jossa kaikki palaset ja rakenteet ovat kohdallaan. Siinä on myös sen ongelma: kirja tuntuu laskelmoidulta. Kun kaikki vaikuttaa kovin oikeaoppiselta, on vaikea aidosti innostua. Kehuttuun Raja-esikoiseen viehtyneet pitänevät kauniista ja pehmeästä ilmaisusta sekä Pulkkisen tavasta kuvata ihmismieltä. mm Volbeat: Beyond Hell/Above Heaven (Universal) Suomessa kansansuosikiksi noussut Volbeat kuulostaa neljännellä albumillaan yhtyeeltä, joka painii menestyspaineiden ja omaehtoisuuden ristivedossa. Tanskalaisbändi soittaa radioystävällistä, raskasta boogierockia, mutta välistä paistaa aito halu tehdä raskasta metallia. Suosio lienee taattu, mutta kuinka kauan yhtye jaksaa toistaa hittikaavaa? lh
Idiootti (Kansallisteatterin pieni näyttämö) Epilepsiaa sairastava ruhtinas Myskin palaa Sveitsistä Pietariin ja saa vilpittömyydellään kieroiluun tottuneet seurapiirit kaaokseen. Hän rakastuu itseään etsivään Aglajaan, mutta päätyy pelastamaan oikukasta Nastasjaa tämän kosijoilta. Janne Reinikaisen ohjaaman näytelmän ajankohtaisuutta korostetaan nostamalla tärkeimmiksi teemoiksi himo ja raha. Mukana ovat toki myös Dostojevskille rakkaat uskonto ja moraali. Sketsihuumori, verellä lotraaminen, mudalla sotkeminen ja kulissien hajottaminen veitsellä on ehkä ulkokohtaista, mutta tosi hauskaa. Vastapainona nähdään onneksi vain vähän suomalaisteatterin vitsausta, juhlallisia lausuntamonologeja, joissa näyttelijä tuijottaa viimeisen penkkirivin yli. mp Katy Perry: Teenage Dream (Capitol) Radioaaltojen pseudopahan tytön Katy Perryn toinen tanssipoplevy jatkaa pastorin tyttären irtiottoa gospelmenneisyydestään. Teenage Dream tihkuu Onneloista muistuttavaa aikuispissistelyä ja väkinäistä seksuaalisuutta. Ainoa kannen hattarapilven läpi näkyvä valonpilkahdus on kaikki pophitin kriteetit täyttävä nimibiisi. oo
Mia Malmi (toim.): Hullu akka! Kirjoituksia naiseuden pimeältä puolelta (Like) Yksinhuoltaja, lesbo, uusperheen äiti, "pillutieteen maisteri" ja muuta kulttuuriväkeä on koottu kirjoittamaan naisen elämän varjopuolista. Enimmäkseen tarinat ovat omakohtaisia, mutta mukana on myös fiktiota ja tieteellisempää tavaraa. Jako tehdään kolmeen: naiseksi kasvamiseen, äitiyteen ja naisen raivoon. Alistuminen patriarkaatille, sukulaisten painostus naimisiinmenoon sekä PMS-oireiden ja synnytystuskien repostelu ovat tuttua turinaa. Nähty ja kuultu. Joukkoon eksyy silti paljon uutta ja innostavaa. "Tuttipullo ja isän syli ovat aivan yhtä ihana yhdistelmä kuin minun utareeni ja minun sylini", toteaa toimittaja Laura Friman tulevasta äitiydestään. Kiitos ja amen. jv
keskisormi pystyssä
Blonde Redhead: Penny Sparkle (4AD) Amerikkalaistrio teki kolmen vuoden takaisella 23-levyllään pikkutuntien surkeista kohtaloista heleänä puksuttavaa indietä. Nyt on jäljellä enää valju aamuväsymys. Vihdoin selvisi, ettei sitä voi olla blondi ja punapää samaan aikaan. tk
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Harjukaupungin käytävät (Ateena) Kustantaja Olli Suominen elää keskiluokkaisen keskinkertaista elämää: on omakotitalo, perhe ja hyvä työ. Kun nuoruudenihastus lähestyy Facebookin välityksellä, keski-ikäisen miehen elämä muuttuu elokuvaksi ja etiikka korvautuu estetiikalla. Unissa, todellisuudessa ja lapsuuden ja nuoruuden muistoissa etenevä salapoliisitarina säilyttää mielenkiinnon loppuun asti. Teoksesta on painettu kaksi versiota, joissa on erilaiset loput. Maaginen, alitajuisilla asioilla leikittelevä kertomus hajoaa kuitenkin epäuskottavaan dialogiin ja tekonokkeliin vertauskuviin. Ei fantasiakaan saa naiivia olla. a-mh
lassi kaarla
Michael Winterbottom: Tappaja sisälläni Mainion 24 Hour Party Peoplen ohjannut Michael Winterbottom iski kätensä film noiriin. Tappaja sisälläni perustuu Jim Thompsonin vuoden 1952 pulp-romaaniin The Killer Inside Me, jonka Burt Kennedy filmatisoi jo 1976. Tarinassa kiltin nössökuoren alta paljastuu psykopaatti, jonka elämässä rakkaus kietoutuu sadismiin tappavin seurauksin. Katey Hudson ja Jessica Alba ovat laimeita valintoja femme fatale -rooleihin, mutta inisevä-äänisen Casey Affleckin flegmaattisuus pukee päähenkilöä, uinuvan pikkukaupungin apulaisseriffiä. Klassisista aineksista ei silti saada irti mitään elämää suurempaa, ja paikat tarantinomaisiin one-linereihin ja sysimustaan huumoriin lipuvat ohi. Tunteita herättää vain raaka ja alaston väkivalta: kauniin naisen pieksäminen hengiltä on nihilistinen mutta takuuvarma tapa ravistella katsojaa. jf
jf janne flinkkilä lh lotta heikkeri a-mh ann-mari huhtanen tk tero kartastenpää ak aleksi kinnunen mm maria manner oo oskari onninen mp maria pettersson js jutta sarhimaa jv jenni vehkaluoto
josh rothstein
buu
26
ylioppilaslehti 12 # 10 Jälkinäytös
Näistä kodin askareista vanhempasi unohtivat mainita.
sanat sofia virtanen
an
na
Vaietut kotityöt
Pesukoneen pohjalle jää vettä. Pesukone löyhkää.
ma tt
sso
n
leikkaa
Ongelma
Loisteputkivalo ei syty. Lavuaari vetää huonosti. Liesituuletin on likainen eikä vedä.
talteen!
Jääkaapin pohjalle kertyy vettä.
Ratkaisu
Pesukoneen nukkasihdin puhdistus. Pesukoneen puhdistuspesu. Loisteputkilampun sytyttimen vaihto. Viemärin hajulukon tyhjennys. Liesituulettimen rasvasuodattimen puhdistus. Jääkaapin poistovesiaukon puhdistus.
Näin sen teet
Etsi koneen nukkasihti. Se on yleensä koneen alaosassa muovisen, käsin irrotettavan paneelin takana. Irrota paneeli, takaa paljastuu luukku (useimmiten pyöreä, joskus kiinni ruuvilla). Kierrä luukku auki, irrota nukkasihti. Tyhjennä möhnät ja huuhtele. Kaikissa koneissa ei ole nukkasihtiä. Tällöin poistopumppu on yleensä irrotettavaa mallia: irrota ja huuhtele. Osta apteekista sitruunahappoa kalkkisaostumien poistoon. Mukana seuraa käyttöohje. Pane sata grammaa sitruunahappoa pesuainelokeroon. Valitse koneesta 90 asteen ohjelma ilman esipesua. Älä pane pyykkiä sisään, vaan pese kone tyhjänä. Sakan poistamiseksi pese tavallisen pesuaineen kanssa vielä yksi tyhjä koneellinen 90 asteessa. Jos kylppärin loisteputki välkkyy kuin diskovalo, vaihda uusi loisteputki. Jos se ei syty ollenkaan, tarvitset uuden sytyttimen. Loisteputken sytytin on sylinterinmuotoinen, noin viisi senttiä pitkä ja muovikuorinen. Se sijaitsee lampun päässä loisteputken vieressä. Sammuta valot ja kierrä lamppu ja sytytin irti. Ota vanha sytytin mukaan tavarataloon malliksi. Vanha loisteputkilamppu on ongelmajätettä, sytytin ei aina. Kumihanskat käteen, muovipussi esiin, pesuvati lavuaarin alle suojaamaan lattiaa roiskeilta. Hajulukko on se nyrkinkokoinen, hieman pitkulainen, metallinen tai muovinen mötikkä putkessa suoraan lavuaarin alla. Kierrä lukko auki sen kummastakin liitoksesta. Kaiva möhnä sormin muovipussiin. Huuhtele hajulukko. Kierrä takaisin. Irrota suodatin. Joskus irrotettaessa on avattava pari ruuvia reunoilta tuulettimen "sisäkatosta". Toiset mallit lähtevät irti naksauttamalla tai pujottamalla. Jos suodatin on metallia, pese kuin tiskit: astianpesuaineella kuumassa, huuhtele ja anna kuivua. Jos suodatin on vaahtomuovia tai kuituvanua, pusertele sitä pesuaineliuoksessa, huuhtele ja kuivaa. Poistovesiaukko on pieni pyöreä reikä jääkaapin sisäpuolella, yleensä takaseinässä. Vanupuikko tai muovipäällysteinen rautalanka sopivat rassaamiseen. Poista töhkä samalla tavalla kuin puhdistat korvasi vaikusta. Viimeistele kostealla talouspaperilla.
opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut
Leikkaus nyt
Leikkaus+pesu
Kaupunkien keikkatyöt seure.fi/rekry
Eikö Ylkkäri tule?
Tarkista osoitetietosi WebOodissa.
Keijohostel
Ylioppilaskunnan Soittajat ry:n sääntömääräinen syyskokous järjestetään Vanhan Ylioppilastalon musiikkisalissa ke 13.10. klo 20.00 alkaen.
Kokouksessa mm. valitaan hallitus ja virkailijat kaudelle 2010-2011, hyväksytään uudet jäsenet, päätetään syksyn 2010 ohjelmistolisäyksestä, vahvistetaan kauden 2009-2010 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä kauden 2010-2011 toimintasuunnitelma ja talousarvio.
Eikö vieläkään tule?
Kiusaa toimistosihteeriä. (09) 1311 4235 outi.anttila@hyy.fi
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
Ilmaiseksi Helsingin taidemuseoon syksyllä 2010!
Helsingin taidemuseo tarjoaa vuoden 2010 loppuun asti kaikillehyyn jäsenille ilmaisen sisäänpääsyn museoihinsa Tennispalatsissa ja Meilahdessa (norm. opiskelijalippu 6 ) sekä lisäksi Lyyrakortilla alennusta jouluostoksista museokaupassa! Edut saa opiskelijakorttia näyttämällä.
Helsingin taidemuseo Tennispalatsissa (Salomonkatu 15) on esillä 16.1.2011 saakka näyttely Peekaboo Uusi Etelä-Afrikka. Rotusortojärjestelmä apartheidin päätyttyä 1994 Etelä-Afrikasta on tullut merkittävä nykytaiteen keskus, ja Tennispalatsin laajassa näyttelyssä on mukana yhteensä 20 taiteilijaa. Heitä askarruttavat erityisesti jatkuvaa murrosta läpikäyvä yhteiskunta ja rotusorron siihen jättämät arvet, mutta myös nykyhetken epävarmuus, uskontojen muuttunut rooli ja uudenlaisten identiteettien mahdollisuus. Helsingin taidemuseo Meilahdessa (Tamminiementie 6) puolestaan esitellään 22.9.14.11 Lauri Astalan taiteilijauran keskeiset teokset. Astalan monipuolisissa teoksissa pohditaan muun muassa tilojen suhdetta kuviin, omaksumiemme ajattelutapojen suhteellisuutta sekä simulaation ja todellisuuden rajan hämärtymistä. Esimerkiksi viimeaikaisissa videoinstallaatioissaan Astala käsittelee tilanteiden kokemista ja sitä, kuinka todellisuus tuntuu toisinaan elokuvan kaltaiselta. Ilmaisen sisäänpääsyn lisäksi joulukuussa saa Lyyra-korttia näyttämällä 10 % alennuksen kummankin museon yhteydessä toimivan museokaupan tuotteista. Nyt on hyvä mahdollisuus hankkia vaikkapa joululahjat Tennispalatsin uudistuneen museokaupan laajoista valikoimista!
Lisätietoja näyttelyistä: www.helsingintaidemuseo.fi
Peekaboo Uusi Etelä-Afrikka: Taiteilija Conrad Botesin teos sarjasta Valkoisen rotan kärsimyshistoria, nro 24.
Ehdota! Haussa yliopiston paras kansainvälinen opettaja 2010
Ylioppilaskunta palkitsee vuoden parhaan Helsingin yliopistossa vieraalla kielellä opettavan opettajan. Jos olet törmännyt säkenöivään luennoitsijaan, omistautuneeseen ohjaajaan tai muuten vain erinomaiseen opettajaan, joka opettaa muulla kielellä kuin suomeksi tai ruotsiksi, voit ehdottaa häntä ylioppilaskunnalle. Ehdotuksista tulisi käydä ilmi hyvät perusteet, miksi juuri kyseinen opettaja on palkinnon arvoinen. Palkinto jaetaan rehtorin ulkomaalaisjuhlassa 20. lokakuuta. Ehdotukset tulee tehdä 8. lokakuuta mennessä, jonka jälkeen ad hoc -raati valitsee palkittavan. Voittajaa ehdottaneiden kesken arvotaan kolme kahden leffalipun pakettia! Ehdotukset hyyn kv-sihteeri Hanna Laitiselle pe 8.10. mennessä. Yhteystiedot: international@hyy.fi, p. 050 543 8450.
ja palkintokriteereistä löytyy hyyn etusivulta tai suoraan osoitteesta: www.hyy.helsinki. fi/suomi/179/. Kirjallisten ehdotusten perusteluineen tulee olla hyyssä perjantaina 8.10.2010 klo 15:00 mennessä osoitteessa hyy/koposihteeri, Mannerheimintie 5 A, 2. krs, 00100 Helsinki.
Lisätietoja: koulutuspoliittinen sihteeri Anne Rautanen, p. 050 543 8458, anne.rautanen@hyy.fi
Taidetta meille! Opiskelijoiden ilmainen Ateneum-päivä 7.10.
hyy, Ateneum, Suomen Lyyra ja hok-Elanto toivottavat opiskelijat sydämellisesti tervetulleiksi Ateneumin taidemuseossa vietettävään tapahtumapäivään torstaina 7.10. Koko päivän ajan museoon pääsee opiskelijakortilla ilmaiseksi sisään tutustumaan näyttelyihin sekä ottamaan osaa runsaaseen ohjelmaan! Ateneumin uudistunut kokoelmanäyttely esittelee klassikoita uudessa valossa ja Viiva Italia -näyttely Italian 1900-luvun taidetta Pieraccinin kokelmasta. · Klo 1518 10Huonetta työryhmä esittää: Ensimmäinen huone eli yritys sanallistaa abstrakti Kuinka onnistuu kuvan toisintaminen vain sanallisen kuvailun perusteella? Tule, katso ja kokeile vaikka itse! · Klo 16 alkaen näyttelyopastuksia Kuuntele opastus Viiva Italia -näyttelyyn. Suomenkieliset opastukset lähtevät klo 16, 17 ja 19 museon sisäpihalta. Ryhmiin mahtuu enintään 20 henkeä. · Klo 17 Akademen viihdyttää Koe Akademiska Sångföreningenin kvartettiesitys klo 17 Ateneumin portaikossa, minkä jälkeen kuoro kiertelee musisoimassa näyttelysaleissa. · Klo 18 Taidetta mulle! Tule ravintola Tabloon kuuntelemaan klo 18, kun tunnetut suomalaiset kertovat suosikkitaideteoksestaan Ateneumin taidekokoelmista! Illan puhujina mm. muusikko Samuli Putro ja kansanedustaja Johanna Sumuvuori. · Klo 19 Keskeneräiset-klubi Iltaa voi vielä jatkaa Ateneum-salin klubiin, jossa esiintyy klo 19 Joose Keskitalo ja Kolmas Maailmanpalo. Klubi on osa Samuli Putron kokoamaa klubisarjaa, opiskelijaliput 10 (norm. 15 ). Lipunmyynti Ateneumin neuvonnassa. · Museokaupassa Löytötori täynnä huimia tarjouksia! Opiskelijat saavat koko päivän ajan 20 % alennuksen taidekirjoista (norm. -10 %). Lisäksi 200 ensimmäiselle ostajalle kaupan päälle pokkarimuistikirja. · Ateneumin sisäpihalla hok-Elannon EtujoukkoHelsinki esittäytyy tapahtumapisteessään. Liity Ateneumin ystäviin! Museon ystäväyhdistys esittelee toimintaansa. · Ovella Nappaa vielä lähtiessäsi mukaan hok-Elannon tarjoama maittava yllätys (500 ensimmäiselle)!
Lisätietoja: www.ateneum.fi, hyyn kulttuurisihteeri Ville Sinnemäki (kulttuurisihteeri@hyy.fi, p. 050 537 2831).
Tervetuloa Nyytin hengailuiltaan pe 8.10.
Tule perjantaina 8.10. tutustumaan muihin uusiin ja vanhoihin opiskelijoihin. Monet tulevat hengailuiltaan ensimmäistä kertaa, joten sinunkaan ei tarvitse miettiä, tunnetko paikalta jo jonkun. Illan aikana on mahdollista valmistaa kynttilöitä ja pelata lautapelejä. Tarjolla on myös pientä naposteltavaa. Tervetuloa! Maksuton ja kaikille avoin hengailuilta pidetään Uudella ylioppilastalolla hyyn keskustoimistolla, Mannerheimintie 5 A, 2. krs, klo 1821.30.
Lisätietoja: Sofia Lindqvist, sofia.lindqvist@hyy.fi
Vastaa Gaudeamuksen sähkökirjakyselyyn ja osallistu iPadin arvontaan!
Ovatko e-kirjat sinulle jo tuttuja vai tuiki tuntemattomia? Sähköisistä kirjoista puhutaan paljon ja niiden odotetaan mullistavan koko kirja-alan. Kerro meille oma mielipiteesi ja saat näin oman äänesi kuuluviin tässä keskustelussa. Vastausaikaa on 15.10.2010 saakka ja kyselyn tulokset julkistetaan Helsingin kirjamessujen yhteydessä. Yhteenveto kyselystä tulee esille myös Gaudeamuksen verkkosivuille. iPadin-voittaja arvotaan myös lokakuun lopulla. Palkinto toimitetaan, laitteen suomalainen versio on saatu markkinoille.
Kysely: www.gaudeamus.fi/ajankohtaista/sahkokirjakysely/
Happeningit HYYn tapahtumakalenterissa
Mikä liikuttaa sinua tänään, huomenna, ensi viikolla? Katso parhaat tapahtumat, bileet, illanvietot, kokoukset ja muut happeningit hyyn tapahtumakalenterista. Lähde mukaan, sillä yhdessä on kivempaa!
Kalenteri löytyy osoitteesta hyy.fi/tapahtumat.
Hyvät opettajat esiin! Magister Bonus haussa
Tunnetko aivan mahtavan opettajan tai loistavan luennoitsijan? Innostaako hän mukaansatempaaville esitelmillään ja rakentavalla palautteellaan? Ehdota tätä helmeä hyyn Hyvä Opettaja Magister Bonus -palkinnonsaajaksi. Palkitun henkilön tulee olla Helsingin yliopiston opetustehtävissä. Ehdotuksia saa tehdä kuka tahansa yliopistoyhteisön jäsen tai jäsenjärjestö. Lisätietoa hakemuksen tekemisestä
Opiskelija, nauti edullisesta kulttuurista!
hyy ja Lyyra ovat nyt koonneet yhteen yli 100 opiskelijoille pääkaupunkiseudulla tarjottavaa kulttuurietua! Monipuolinen kulttuurin harrastaminen opiskeluaikana on tärkeä osa fiksuksi ja sivistyneeksi ihmiseksi kasvamista, ja monet pääkaupunkiseudun laajan kulttuurikentän toimijoista myös tarjoavat toisinaan merkittäviäkin opiskelijaalennuksia lipuistaan. Tieto tästä vain ei aina kulje kulttuurista kiinnostuneelle opiskelijalle asti, ja kuuden euron konsertit, ilmaiset museopäivät ja huippuhalvat teatteriliput menevät helposti sivu suun. Nyt kannattaakin käydä katsomassa pääkaupunkiseudun parhaat opiskelija-alennukset osoitteesta www.hyy.fi/kulttuuriedut tai Lyyra-kampukselta. Edut on myös koottu vihkoseen, jota saa hyyn palvelutoimistosta. Kannustamme myös kaikkia osallistumaan opiskelijan kulttuurietupaketin tekemiseen entistäkin kattavammaksi: mahdollisia uusia tai puuttuvia opiskelija-alennuksia sekä muuttuneita tietoja saa mieluusti ilmiantaa hyyn kulttuurisihteerille (kulttuurisihteeri@ hyy.fi), ja opiskelija-alennusten puutteesta kannattaa aina antaa suoraa asiakaspalautetta kulttuuritoimijoille itselleen.
Ylioppilaskuntasi on Facebookissa!
Opiskelijan paras ystävä, oma ylioppilaskunta, näkyy myös sosiaalisessa mediassa. Tule HYYn faniksi. Näin tiedät enemmän!
100
VUOTTA
UUSI
Uusi ylioppilastalo täyttää 100 vuotta järjestöjen tapahtumat ovat tervetulleita!
Kun Osakuntatalon (nyk. Uusi ylioppilastalo) vihkiäisiä vietettiin 26.11.1910, olivat talon juhlasalin (purettu 1979) tapisointityöt vielä samana aamuna kesken. Kaikki saatiin kuitenkin onnellisesti kuntoon ennen avajaisia, joissa kuultiin mm. V. A. Koskenniemen juhlaruno "Maisteri Pietari Särkilahden kiusaus" sekä suomen- ja ruotsinkieliset kantaatit, jotka Toivo Kuula ja Robert Kajanus olivat säveltäneet Eino Leinon ja Arvid Mörnen sanoihin. Vihkiäisten jälkeen olivat ohjelmassa juhlapäivälliset vanhalla Seurahuoneella, ja seuraavalle päivälle oli vielä järjestetty kiertoajelu "automobiileilla" erityisesti ulkomaisille vieraille sekä lounas ja illalla juhlatanssiaiset. Uusi ylioppilastalo täyttää tänä syksynä 100 vuotta, ja vuoden 1910 tapaan tätä juhlistetaan monipuolisesti. Myös talon nykyiset ja entiset järjestöt voivat mieluusti järjestää kaikille avointa 100-vuotisjuhlaohjelmaa tai muita tapahtumia vuosijuhlaviikolle. Jos suunnittelette omia tilaisuuksia, ottakaa 25.10. mennessä yhteyttä kulttuurisihteeri Ville Sinnemäkeen (kulttuurisihteeri@hyy.fi), niin katsotaan voisimmeko tehdä yhteistyötä!
www.hyy.fi/kulttuuriedut