98. vuosikerta | 30. syyskuuta 2011
12
freeman edarivaalit
Kuusi kuuminta kiistakysymystä.
Sammunut teinitähti jälleen listaykkösenä.
kaksi miestä ja samba
Samansukupuolisten kilpatanssi tekee tuloaan.
gracias tutkimushuijaukset sikatyttö otto bruun
2
ylioppilaslehti 12 # 11
pääkirjoitus
Maria Pettersson
kuva viikonvaihteeksi
Loppuiko kesäloma? Ei huolta, yt-syksyn ansiosta tuhannet suomalaiset saavat jatkossakin nukkua pitkään aamuisin.
Älä äänestä kaveria
viime edustajistovaalien äänestysprosentti oli 35,2. Se on aika nolo luku. Helsingin yliopiston opiskelijat, maan fiksuin ja valveutunein joukko, eivät välitä omista asioistaan sen vertaa, että kävisivät kääntymässä äänestyskopissa. Moni pitää kunnia-asianaan äänestää eduskuntavaaleissa, mutta demokratian toteuttaminen omassa opinahjossa ei kiinnosta. Ne, jotka jaksavat äänestää, äänestävät usein kaveria sen kummemmin kyselemättä, mihin edustajistoryhmään hän kuuluu tai keitä muita samassa vaalilitossa tai -renkaassa on ehdolla. Eduskuntavaaleissa ymmärretään, että ääni menee suhteellisen vaalitavan takia ensisijaisesti puolueelle. Myös edarivaaleissa on käytössä suhteellinen vaalitapa, mutta käsitys edariryhmistä on heikko. Kokoomusopiskelijoita äänestävä äänestää samalla kristillisdemokraatteja ja ääni vihreille hyödyttää myös sitoutumatonta vasemmistoa. Useimmat edariryhmät rekrytoivat ehdokkaita enemmän on enemmän -periaatteella. Sen sijaan että ryhmät asettaisivat muutamia hyviä ehdokkaita ja kampanjoisivat aatteella ja asialla, ne yrittävät haalia mahdollisimman monta ehdokasta, joilla on mahdollisimman monta kaveria. tilanne muuttuisi, jos ryhmillä olisi enemmän tilaisuuksia tiedottaa arvoistaan ja toiminnastaan. Ryhmät eivät edelleenkään saa kampanjoida yliopiston sisätiloissa. Jos ne voisivat ennen vaaleja pystyttää pöydät rakennusten auloihin, olisi äänestäjien helppo jututtaa ehdokkaita ja vertailla ryhmien mielipide-eroja. Kampuksilla näkyminen lisäisi tietoisuutta vaaleista ja auttaisi tekemään parempia äänestyspäätöksiä. Tämä toki edellyttää sitä, että ryhmittymän jäsenillä on yhtenevä näkemys siitä, miten ylioppilaskuntaa johdetaan. On selvää, että HYALin 116 ehdokasta ovat samanmielisiä kysymyksistä, jotka liittyvät ainejärjestöihin, ja että osakuntien suuren vaalirenkaan kaikki 161 ehdokasta pitävät osakuntien puolta. Ehdokkaat eivät kuitenkaan välttämättä ole yhtä mieltä esimerkiksi talouskysymyksistä. Älä äänestä kaverisuhteen perusteella, se on huono lähtökohta demokratialle. Ota selvää, mistä edustajisto päättää. Alkuun pääsee sivujen 1013 artikkelilla. Kysy, mitä mieltä ehdokkaasi on asioista. Lopuksi kysy, mitä mieltä muut edustajistoryhmän ehdokkaat ovat niistä.
715
Elo- ja syyskuun aikana 38 yritystä ilmoitti yt-neuvotteluista. Ne koskevat yli 6600 työntekijää, potkut tulevat lähes joka toiselle. Katso kaaviosta syksyn suurimmat irtisanojat.
860
230 500 650
· Itella · Nordea · UPM · Ahlstrom · Muut
Yhteensä 2995 Lähteet: SAK ja Taloussanomat
anteeksi kuinka?
Veera Jussila
rkp:n helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Maria Björnberg-Enckell sanoo, (HS 13.9.) ettei kaksikielinen koulu sovi RKP:n puoluelinjaan. Hän arvelee, että Lucia-juhlien kaltainen kulttuuri olisi uhattuna. Haluaako RKP pitää suomenruotsalaisen kulttuurin mahdollisimman erillään ja suojeltuna? "Ei sitä tarvitse tietenkään suojella. Mutta kouluissa pitäisi olla rauha, jotta pystyy oppimaan ja ilmaisemaan itseään ruotsiksi. Ei ole suomenkielistenkään lasten etu, että
koulussa joutuisi sopimaan, mistä juhlista pidetään kiinni tai millä kielellä yhteisesti puhutaan ja sovitaan asioista." Monissa suomalaisissa kouluissa vietetään jo nyt Lucia-juhlaa. Eikö voisi olettaa, että kaksikielisessä koulussa nähtäisiin erityisestä vaivaa, jotta kielet ja kulttuurit saadaan tasapainoon? "Instituutioiden, vaikka yliopiston, pitäminen kaksikielisenä on tosi vaativaa. Tänne voisi ihan hyvin perustaa ruotsalaisen koulun ranska-
laisen ja saksalaisen koulun malliin. Se olisi avoimesti kielikoulu ja toisi maahan ruotsalaista kulttuuria. " Eikö suomenruotsalaiseenkin kulttuuriin tutustuminen olisi muille suomalaisille pelkkää plussaa? "Tietysti lähtökohtana se on ihan plussaa. Se on kuitenkin tehtävä niin, ettei koulumiljöö muutu suomen- tai ruotsinkieliseksi tai sellaiseksi, ettei siellä tiedä, mitä kieltä puhutaan. Kulttuurinen lähentyminen pitäisi tulla kulttuurin yhteisten juttujen kautta."
puuhanurkka
Veera Jussila ja Otto Donner
alapääkirjoitus
Marko Ylitalo
Nyt tehdään kreikkalainen salaatti. Etsi reseptin viisi oikeaa ainesosaa laatikosta.
Niistä, jotka kärsii
suoran toiminnan eläinaktivisteilla on surkea maine. Ensimmäisenä tulevat mieleen fanaatikot, jotka pyrkivät hankaloittamaan moraalittomaksi katsomaansa (mutta rehellistä) liiketoimintaa ilkivallalla. Keinojen pyhittäminen tarkoituksella johtaa vain ani harvoin toivottuun lopputulokseen. Suoran toiminnan aktivisti ei ennen joulukuuta 2009 tuonut ensimmäisenä mieleen valtiotieteiden opiskelijaa, sellaista kuin Saila Kivelä. Mutta oli hänen toimintansakin poikkeuksellista. Osittain samaa dokumentointistrategiaa oli jo aikaisemmin käytetty turkistarhoilla, mutta silloin tekijät eivät astuneet julkisuuteen. Sikatiloilla kuvanneet astuivat, ja nyt he joutuvat vastaavat syytteisiin käräjäoikeudessa. "Se ei tunnu lainmukaiselta", sanoo Kivelä, yksi syytetyistä. Lainmukainen sikojen kohtelu ei puolestaan tunnu oikeudenmukaiselta. Siksi Kivelä otti vastuun teoistaan päinvastoin kuin viranomaiset, poliitikot ja lihatuottajat, jotka pakoilevat omaansa. Eihän mikään estäisi tilallisia toimimasta eläinsuojelulain ylevän hengen mukaisesti sen sijaan, että he takertuvat kärsimystä ja riistoa aiheuttaviin pykäliin. Lakia tulisi muuttaa sitä rikkomattakin. Aktivistien julkaisemien kuvien jälkeen sikatilallisten maine röhnötti omassa ulosteessaan. Silti syytteessä ovat pelkästään Kivelä ja hänen toverinsa. Vaikuttaa siltä, että oikeudenkäynnin jälkeenkin tuomiosta riippumatta siat jatkavat kärsimistään. Sikatyttö sivulla 15.
ylioppilaslehti Perustettu 1913. 98. vuosikerta. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. issn 035-924. Käynti- ja postiosoite Kaivokatu 10 B, 7. krs, 00100 Helsinki. www.ylioppilaslehti.fi. toimitus Päätoimittaja Maria Pettersson, 050 339 3033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi ·Toimittajat Veera Jussila, 050 443 7122, veera.jussila@ylioppilaslehti.fi, Maria Ruuska, 050 445 0553, maria.ruuska@ylioppilaslehti.fi, Marko Ylitalo, 050 447 1117, marko.ylitalo@ylioppilaslehti.fi · Ulkoasu Otto Donner, 050 441 1327, graafikko@ylioppilaslehti.fi toimistosihteeri Susanne Lindqvist, 09-13114235, susanne.lindqvist@hyy.fi osoitteenmuutokset ja tilaukset www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu ilmoitusmarkkinointi Media Duo Oy · Eeva Kärki, 040 719 2467; Ilkka Hellman, 050 517 0979; Kimmo Salmi 050 329 9000 etunimi.sukunimi@mediaduo.fi, www.mediaduo.fi. ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti. fi/mediakortti.pdf kustantaja Ylioppilaslehden kustannus Oy toimitusjohtaja Mauri Laurila hallinto ja talous Marjo Berglund paino Sanomapaino Oy, Forssa ·Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä säilytä tai palauta sitä.
Oikeat vastaukset: feta, punasipuli, oliivi, tomaatti, kurkku.
K A I S P U N A S I P U L I A K N O
A R S H F I K A U I O U I N B U O L
N U D I T T U E S E F S S T D P N O
S M O N A A A P I T F E T O S O S N
A E L I U S E E T K I A O T F P E S
T R U S T K N I O G O D K A E U D E
U E P P E T D A K A I E U S M L M P
D P S O T I L A S J U N T T A I O A
A R A L M M O D N I E I A T S S E N
E O T I V K R U O K T K E E M M A S
V E U I A U E T B O U U S T I I O S
E S R V A I D E I P T A I L M U U A
N S I I L D I O S I A T T I H I S R
E O M M I O O S A L U U O K A A B I
M I A K L L U S U U T R M U R M I V
P N R U U S P I D S F O N I U F S A
O I K L P I T T I E U O I O M U E U
S E K I A M I O L R G S S O V G O N
O N A E U O U M T M I K K U R K K U
U T E D S R M A A I A U O A R P T N
P M S E A E K A K L N L T F U E R D
T A D V B S U T U O D A A E M S U A
A V A K U U S T I T I P N T I U M M
T N O D N I T I I A T O I A E J K S
L A I M V I U I P N E R S O R A U E
A T L A E S T S S D P E N N I S I K
O V Ä Y R Y N E N U T P I N M T S U
E R G I I I L U S P I T M S U I K E
R K N M N U E L E E O A I E A I U D
I U I E O S N I A I I S S O M N I E
ylioppilaslehti 12 # 11
3
sisältö 6 äiti alkaa hillua 8
ei liian myöhään
Velvollisuuksien puristama voileipäsukupolvi vaihtaa vapaalle sarjakuvassa.
Uusi hitti teki Freemanista trendipiirien suosikin. Kauas on tultu siitä, kun miehen luottokortti piti leikata kahtia.
10 15 20 22
kampusten kuumat perunat
Edustajistovaaleissa riittää toraa jäsenmaksuista tilojen vuokraamiseen.
ehkä ehdollista vankeutta
Sikatiloja öisin kuvannut Saila Kivelä joutuu käräjille. Hän tekisi kaiken uudestaan, mutta paremmin.
pojat tanssimaan!
Samansukupuolisten kilpatanssissa hylätään vanhat normit.
näin vr saadaan raiteilleen
Junayhtiö voi varastaa konseptinsa seduloilta tai Roviolta.
" Olen vähän mammanpoika."
Räppäri Gracias muutti takaisin kotiin hoitamaan sisaruksiaan. s. 19
jenni häyrinen
vakiot 4 palaute 6 kuvitella 14 kolumni: ajankohtainen nikkanen 16 graduratsia &
samaan aikaan toisaalla kolumni: tero paskapää arviot malinen & sattuuhan näitä & nykysuomen sanakirja
18 21 23
tekijät
kannen kuva kaarle hurtig
muinoin
Lina Jelanski on 27-vuotias, vailla vakituista asuinpaikkaa oleva Sattuuhan näitä -palstan piirtäjä sekä tuleva työtön valokuvauksen ammattilainen. Himottaa Kookoscurry-tofu-wokki ja vegaaniset muffinssit.
Kaarle Hurtig, 29, on sivusivusivutoiminen valokuvaaja ja päätoiminen yrittäjä, joka valokuvasi tähän lehteen Freemanin. Kaduttaa Etten ostanut huhtikuussa Nykistä snäpbackeja, vaan yhden koon lätsiä. Nyt kaikki nauraa mulle.
Veera Jussila, 24, on Ylioppilaslehden uusi toimittaja ja muutamaa kurssia vaille valmis valtiotieteilijä. Hän pitää muun muassa Helsingistä, Tampereesta ja Lontoosta. Kyrpii Lasinsirut polkupyörän renkaissa.
Presidenttipeli on muuttunut reilussa kolmessa vuosikymmenessä vain hiukan, paljastaa Ylioppilaslehti 28.9.1978.
4
ylioppilaslehti 12 # 11 Alkusoitto
posti@ylioppilaslehti.fi | Palautetta lähettäneille jaetaan kirja- ja levypalkintoja.
palaute
maalainen on haukkumasana
Ylioppilaslehden 11/2011 pääkirjoituksessa ja artikkelissa Helsingin yliopisto stadilaistuu käsiteltiin ansiokkaasti sitä, kuinka Helsingin yliopiston uusista opiskelijoista yhä useammat ovat kotoisin pääkaupunkiseudulta. Artikkeleissa oli kuitenkin yksi kauneusvirhe: niistä paistoi läpi helsinkiläinen omahyväisyys. Muualla kuin Helsingissä sijaitsevia yliopistoja kutsuttiin "maaseutuyliopistoiksi", vaikka niistä yksikään ei sijaitse maaseudulla, vaan Suomen suurimmissa kaupungeissa. Maaseudulta kotoisin olevia ihmisiä kutsuttiin leimaavalla termillä "maalainen". Haukkumalla ihmisiä maalaisiksi tuskin ainakaan lisätään pieniltä paikkakunnilta kotoisin olevien intoa hakeutua pääkaupunkiseudulle. Ylpeästi maalta Toimitus vastaa Terve, sinä nimimerkin taakse ylpeästi piiloutuva maalainen! Tämä voi olla vaikea uskoa, mutta kaupunkilaisille on ihan sama, mistä olet kotoisin. Maalaisuus on ongelma vain maalaisille. Maaseutuyliopistoja kutsui maaseutuyliopistoiksi maaseutuyliopisto Turun yliopiston tutkija. Ja hei kuusta katsottuna olemme kaikki maalaisia!
ateria on arvonlisäverotonta myyntiä, mitä taas lapsen nauttima ateria ei ole. Opiskelija-aterian ateriatuen maksamisen edellytys on, ettei millekään asiakasryhmälle myydä lounasta opiskelijoiden hintaa edullisemmin. Näin ollen lastenkin on nykyisten säädösten mukaan maksettava enemmän kuin opiskelijan maksama hinta. Opiskelijahintaan on lisättävä Kelan ateriatuki sekä arvonlisävero. Jos lasten annoksen hintaa halutaan vertailla muiden lounaiden hintoihin, on oikea vertailukohta normaalihintainen lounas. Lounaan normaalihinta 5,006,75 . Olemme UniCafessa ilolla huomanneet, että lounasravintoloissamme käy asiakkaina myös kasvavaa polvea. Toivotamme pienet asiakkaat lämpimästi tervetulleiksi ja teemme parhaamme, jotta lounashetkistä muodostuisi heille ja heidän vanhemmilleen mieluisia kokemuksia. Vesa Sysioja, ravintolatoimen päällikkö, Oy UniCafe Ab Toimitus vastaa Just niin! Huonot äidit, jos haluatte syöttää lasta ravintolassa ja evätä häneltä luomukotilähiruuan, tuntekaa pisto sydämen ohella lompakossanne. Lapsistanne tulee onnettomia ja teistä köyhiä. Eiköhän teidän pitäisi nytkin olla vahtimassa kun merilevä itää eikä lukemassa mitään lehteä.
laki määrää, että lapsi on kallis
Elina Loisa kirjoitti perheellisen opiskelijan asemasta (Ylioppilaslehti 10/2011). Kirjoituksessa mainittiin yhtenä epäkohtana lapsen annoksen kalliimpi hinta UniCafe -lounasravintoloissa verrattuna vanhemman ateriaan. Lasten annoksen hinta on 4,60 . On totta, että edullisemman hintaluokan opiskelijahintaiseen ateriaan verrattuna se on huomattavasti kalliimpi. Vertailu on kuitenkin sikäli ontuva, että opiskelija-aterian edullisuuden perustana on Kelan opintotukikeskuksen myöntämä ateriatuki, jota ei lasten annokseen ole mahdollista saada. Lisäksi ravintolassa nautittu opiskelija-
kysymys
Miksi ette julkaise mun lähettämiä palautteita? Herra Turbomies Toimitus vastaa Saammeko esitellä: Herra Turbomies, Ylkkärin innokkain palautteen antaja. Nyt seitsemän kuukautta ja 33 palautetta myöhemmin hän lähettää ensimmäisen palautteen, jonka voi julkaista ilman, että sekä Herra Turbomies että päätoimittaja joutuvat käräjille. Rohkaistaksemme Herra Turbomiehen kasvua ihmisenä ja palautteenantajana lähetämme hänelle Jarno Mällisen kirjan Kieroonkasvukertomus.
Fiesta, Taistelu, PACE, Indoor Cycling, BodyPump, Jooga, Step, Kiinteytys, Bailatino, Afro, Salsa, Muokkaus, Venyttely, Pilates, Groove, Niska-selkä, Sykemuokkaus, BodyCombat, Army...
kertamaksulla sarjakorteilla kausikorteilla vuosikorteilla
mielipide
järjenkäyttö sallittua
HYYn edustajisto linjasi vuosi sitten budjettikokouksessaan laskevansa järjestöille maksettavista toiminta-avustuksista 10 %. Mutkikkaan toiminta-avustusjärjestelmän takia monelta järjestöltä leikkaantui kuitenkin huomattavasti suurempi summa kuin 10%. Toiminta-avustukset muodostavat järjestöille tukipilarin, jolla luoda toimintaa. Järjestötoiminta elää vapaaehtoistyöllä, jossa pienellä summalla saadaan luotua kymmenkertainen hyöty. En tunne ketään järjestöaktiivia, joka olisi omalla järjestöaktiivisuudellaan rahallisesti rikastunut, henkisesti kylläkin. HYYn kokoisella mammuttiorganisaatiolla ei ole mahdollisuutta kohdata jokaista jäsentään yksitellen. Nimenomaan järjestöt ovat paras keino tavoittaa jäsenistö ja tuottaa heille palveluita. Helsingin Yliopiston Ainejärjestöläiset (HYAL) vastusti ja vastustaa tulevaisuudessakin HYYn toiminta-avustuksista leikkaamista ja kummastelee suuresti poliittisten ryhmien järjenvastaista tahtotilaa leikata järjestöpalveluista. Niilo Toivonen HYALin edustajistoryhmän puheenjohtaja
Ylioppilasleh iPadille
ti
Lataa ilmainen lukuohjelma, lue Ylkkäriä ja yli sataa muuta lehteä. www.ylioppilaslehti.fi
Senkin hikarit, hankkikaa .
Hesari opiskelijalle puoleen hintaan.
Esim. viikonlopun Hesarit ja HS Digilehti joka päivä 2kk 28,50 (jatkuvana tilauksena 2 kk:n maksuvälein, norm. 57 ).
HS.fi/montatapaa
näkökulmia tästä elämästä.
a Sanoma company
6
ylioppilaslehti 12 # 11 Alkusoitto
kuvitella!
Kandien valmistumisajat
Printin pelastus
T-lehti yhdistää t-paidan ja journalismin.
Suomalaisen Ville Morkin suunnitteleman Green Is as Green Does -paidan sisäpuolelle on painettu yhdysvaltalaisen Tyler Remmelin kirjoittama artikkeli. Jutussa kerrotaan, kuinka monet suuret yhtiöt ovat alkaneet siirtyä ympäristöystävällisempiin tuotantometodeihin houkutellakseen valistuneita kuluttajia. Paidan etupuolella komeilee itseään vihreäksi maalaava tehdas, teksti löytyy paidan selkämyksen sisäpuolelta. Onko tässä painetun journalismin tulevaisuus? ruotsalainen T-post-yritys risteyttää t-paidan ja artikkelin. Tulosta voi kutsua t-lehdeksi. Artikkelit ovat kansainvälisiä, onhan kyse ruotsalaisesta tuotteesta. Tämän vuoden numeroissa on ruodittu esimerkiksi lääkkeiden mainontaa, fantasiakirjallisuuden uutta suosiota ja sitä, voitaisiinko öljynporauslautat muuntaa keinotekoisiksi koralliriutoiksi. Juuri nyt t-lehti heijastaa erityisen osuvasti uutiskentän murrosta. Aloitetaan hinnasta: kuukausittain ilmestyvä t-lehti maksaa 27 euroa. Tavallistenkin lehtien lukemisesta tulee alvin korotuksen myötä ruokottoman kallista lystiä. paitajournalisminkin aiheita kysellään nettikansalta, ja yleisö äänestää mieleisiään artikkeleita paitoihin. Usein juttuehdokkaiden genre on nettilööpeistä tuttu: artikkelin aiheeksi voi äänestää vaikka pehmoleluun rakastunutta mangustia tai viskistä tehtävää biopolttoainetta. Toisin kuin netin klikkausuutisissa, t-lehden äänestetyin jutunaihe on lopulta painava. Lukijat haluavat paitansa siitä, että San Franciscossa viranomaiset sulkivat kännykkäverkot mielenosoitusten yhteydessä.
t-post
201o 2011 2011
2011 2011 2011 2011
Farmasian tiedekunta 6,8 lukukautta
Artikkelin aihe esitetään paidan etupuolella kuvallisesti.
2011 201o 2011 2011 2011
2010 2011 2011 2011
Social- och kommunalhögskolan 9,1 lukukautta
T-lehden jutut houkuttelevat riisuutumaan. Eihän juttuja voi muuten paidan sisäpuolelta lukea. Voikin vain miettiä, millaisen iskurepliikkien kirjon t-lehdet baareihin tuovat. Ihmisten yhdistäminen onkin yrityksen mukaan yksi tuotteen tehtävistä.
Nyt vain keksimään Suomen sovellusta t-lehdestä. Kuvallisia aiheita löytyisi helposti vaikka puoluepolitiikasta. Etkö menisikin juttelemaan ihmiselle, jonka t-paidassa on kuihtuva apila? veera jussila www.tpostmag.com
2011 2009 2011 2011 2011 2010 2011 2011 2011 2011
Digitaalicowboyt pelottavat pomoja
kaikki lähitulevaisuuden miljardiluokan innovaatiot tekee vuoden 1985 jälkeen syntynyt Playstationsukupolvi, povaa Pekka Viljakainen teoksessaan No Fear johtaja kohtaa digicowboyt. Kirja käsittelee sitä, miten uutta sukupolvea pitäisi johtaa. Digicowboyt eivät muista aikaa ennen sosiaalista mediaa. Informaatiosta tulee heille arvokasta vasta jaettaessa. Viljakaisen mukaan digicowboyt odottavat yritysmaailman tarjoavan heille aivan uudenlaisia johtajia. Sellaisia, jotka eivät vain palkkaa ja potki ulos, vaan ymmärtävät myös alaistensa työn sisältöä ja ovat heidän laillaan kansainvälisiä. "Heillä ei ole sympatiaa johtajille, jotka rakentavat hierarkioita." Tai turhaa herranpelkoa: "Ennen johtaja haastettiin pelkästään pikkujouluissa kolmen drinkin jälkeen." Pleikkariväelle se taas on arkipäivää - eikä johtajan kyseenalaistaminen ole heistä ollenkaan röyhkeää. Se taas pelottaa pomoja. "Vanhat johtajat tuppaavat rakentaa lisää kontrollimekanismeja. Sen takia monet nuoret lahjakkuudet eivät enää halua olla isoissa firmoissa töissä." kirja on osa Viljakaisen johtamaa No fear -hanketta, joka on ollut alusta asti
Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta 10 lukukautta
2011 2009 2011 2011 2011 2011 2010 2011 2011 2011
Pekka Viljakainen
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta 10,4 lukukautta
kansainvälinen. Kirjaan kirjoitti muun muassa Venäjän presidentin neuvonantaja Arkadi Dvorkovits. Kirja on ilmestynyt jo englanniksi ja venäjäksi. Julkaisuoikeudet on myyty yli sataan maahan. Viljakainen kävi taannoin puhumassa filosofiastaan Kiinan aamutelevisiossa.
Projektissa ei tavoitella voittoa, ja kirjoittajat lahjoittavat palkkionsa johtajakoulutuksen kehittämiseen muun muassa Aalto-yliopistossa. Keskustelu aiheesta jatkuu No fear -verkkopalvelussa, josta löytyy esimerkiksi videoita, jossa monet maailman huippujohtajat kommentoivat aihetta. EU:n talouskomissaari Olli Rehn, 49, muistuttaa, että on varottava ikärasismia, kun puhutaan Playstation-sukupolven maailmanvalloituksesta. Myös hän on nimittäin voittanut kyseisellä konsolilla Stanley Cupin Anaheim Mighty Ducksin riveissä. "Kun kirjoitin väitöskirjaani 15 vuotta sitten, pelaaminen oli hyvä tapa purkaa paineita." Ilmankos Rehn on pötkinyt niin pitkälle. maria ruuska www.nofear-community.com
no fear community, käsittely otto donner
2011 2009 2011 2011 2011
2011 2011
2010
2011
2011
2011
Hilluva sukupolvi
Professori ja taiteilija tekivät sarjakuvan 60-lukulaisista.
voileipäsukupolveksi kutsutaan 1960-luvulla syntyneitä, töissä käyviä ihmisiä, jotka ovat hankkineet lapset kolmikymppisinä. He ovat huolehtijoiden sukupolvi, jota puristavat yhtäältä teini-ikäiset lapset, toisaalta yli kahdeksankymppiset vanhemmat. "Voileipäsukupolvi ei ole tehnyt itsestään numeroa. Emme ole olleet talvisodassa emmekä valtaamassa Vanhaa. Olemme olleet näkymättömiä", sanoo kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka, joka käsikirjoittaa taiteilija ja kirjailija Rosa Liksomin piirtämää sarjakuvaa Sandwich Generation. sarjakuvassa seikkailee psykologi ja terapeutti Varpu, joka on koko elämänsä pitänyt huolta muista. Lonka on inspiroitunut TV1:llä esitetystä Terapiassa-sarjasta, mutta kun psykologi kirjoittaa sarjakuvaa psykologista, mukana lienee myös omakohtaisia kokemuksia? "Terapiasessiot ovat keksittyjä, mutta Varpu on samassa tilanteessa kuin me muutkin voileipäsukupolven edustajat. Lapset alkavat lähteä kotoa ja vanhukset vähetä. Kohta sukupolvemme alkaa elää uutta nuoruutta ja hillua. Jonain päivänä vain huomaamme olevamme vapaita. Kun kokonaisen sukupolven voileipälätistys loppuu, voi syntyä voimakasta yhteiskunnallista liikehdintää."
rosa liksom
Oikeustieteellinen tiedekunta 11,3 lukukautta
2011 2009 2011 2011 2011
2011 2011
2010 2 2011 006
2011
2011 2011
2011
Matemaattisluonnontieteellinen tiedekunta 12,5 lukukautta
Lähde: Opiskelijarekisteri
professorin ja taiteilijan yhteistyö alkoi vuonna 2005, kun Liksom kuvitti Longan toimittamia psykologian oppikirjoja. Pari vuotta sitten Lonka alkoi kirjoittaa strippejä ja lähettää niitä Liksomille. Nyt piirrettynä on viitisenkymmentä strippiä, joista viisi on julkaistu. Lisää ilmestyy nettisivuilla parin viikon välein. "Viikonloppuisin hihittelen itsekseni ja lähettelen Rosalle käsikirjoituksia. Rosan huumori on mustaa ja mun huumorini aika erikoista. Sarjakuvaa ei pidä ottaa liian vakavasti." Sandwich Generationin julkaisemisesta on neuvoteltu useiden lehtien kanssa. Tekijät odottavat palautetta ja sitä, ottaako yleisö hahmot omakseen. Sarjakuva on Longan mukaan puhutellut erityisesti psykologeja ja Varpun ikäisiä naisia niitä, jotka odottavat tilaisuutta päästä hillumaan. maria pettersson www.rosaliksom.com/sarjakuva
8
ylioppilaslehti 12 # 11 Päähenkilö
Aikoinaan Leo "Freeman" Friman sai teinitytöt hysteerisen itkun partaalle. Nyt kuusikymppinen nuorisoidoli laskee laulaneensa varhaishittinsä ainakin 4000 kertaa. Vuorotteluvapaa Menneisyyden vangeista kestää vappuaattoon asti, ja se kuluu Uuden Fantasian kanssa Adidaksen piriverkkareissa. "Oletan, että pystyn suhtautumaan uusiin faneihini kypsästi."
ylioppilaslehti 12 # 11 Päähenkilö
9
Freeman polki tandemhittinsä listaykköseksi 1970-luvun loppupuolella. Silloin syntyi sukupolvi, joka sysäsi sammuneen teinitähden uuteen menestykseen, musiikkivideotähdeksi, piriverkkarimannekiiniksi ja festivaalivetonaulaksi.
sanat marko ylitalo kuva kaarle hurtig
eo! Leo! Harmaapartainen mies huitoo Leo Frimania luokseen Vanhalla Ylioppilastalolla. Huutelija on avantgardetaiteilija Mattijuhani Koponen, jonka 70-vuotisjuhlanäyttely peittää kuppilan seiniä. Miehillä on tasan kymmenen vuotta ikäeroa, sillä tänään on Frimanin 60-vuotissyntymäpäivän aatto. Hän tilaa tsekkiläisen keskioluen. 59 vuotta ja 364 päivää aikaisemmin Lahdessa syntyy poika, joka kastetaan Leo Christeriksi. Muutamaa kuukautta myöhemmin perhe muuttaa isän töiden perässä Loviisaan, sitten Länkipohjaan ja lopulta Hämeenlinnan kupeeseen Harvialaan. Laulunopettajaäidillä ja metsäteknikkoisällä on neljä poikaa, Leo on toiseksi nuorin. Kesäisin vuorineuvokset käyvät paikallisen taimitarhan mailla ampumassa fasaaneja, joita Leo kave-
L
Kesällä syntyy kuitenkin ensimmäinen single. Love Recordsilla työskentelevän lankomiehen Hectorin sanoittamasta ja tuottamasta Ajetaan tandemilla -kappaleesta tulee jättimenestys. Pikkupojasta lähtien Englannin ja Yhdysvaltojen top-listoja seurannut Friman oli haaveillut, millaista elämä olisi, jos oma nimi koreilisi kärkipaikalla. Jo heinäkuussa kappale on listaykkönen. Syksyllä ilmestyy debyyttialbumi Freeman, jolle brittipoppiin hurahtanut Friman on kirjoittanut kappaleita omalaatuisella mielikuvametodillaan. Esimerkiksi rippikouluklassikko Kaksi lensi yli käenpesän oli sävelletty Elton Johnille, Ajetaan tandemilla puolestaan Sparksille. "Ne on sellaisia pastisseja. Sointukuvan ja tempon mukaan mietin, kuka kansainvälinen artisti voisi laulun esittää. Jos se kuulostaa hyvältä,
vuonna elämä muuttuu ihan muusta syystä. äyttämönä toimii Kosmos-anniskeluravintola Kalevankadulla. Paikka on olohuone Frimanin seurueelle, toimittajille, kirjailijoille, taitelijoille. On torstai-iltapäivä 30. lokakuuta, kello kymmenen yli viisi ja lottokerhon kokous. Jari Tervo hauskuuttaa porukkaa kovaan ääneen. Tarja-niminen nainen istuu saman nurkkapöydän peilin alle, jossa kultturelli kokoonpano täyttää lottokuponkejaan. Eronnut Friman tapaa ensimmäistä kertaa nykyisen vaimonsa, kirjastotädin Kalliosta. "Kaikki on mennyt sen jälkeen paremmin. Ajan kuluessa rakas vaimoni hoiti minut takaisin elävien kirjoihin ja taloudellisesti jaloilleni. Velkataakka oli repsahtanut mahdottomiin lukuihin ihan vain bilettämällä." Frimanin luottokortti leikataan kahtia. "En mä lopettanut dokaamista. Maljojen kohottaminen ystävien kanssa on hauskaa. Jos se on jokapäiväistä, siitä tulee vähemmän hauskaa." Pariskunta hankkii ensimmäisen omistusasuntonsa. Syntyy tyttö Jasmin. "Sain elämäni aikuisesti raiteilleen." 1990-luvun alussa Suomea lyö lama. Paikallisradioilta kaikkoavat mainostajat ja Frimanin työnantaja tekee konkurssin. Sitten hän tapaa toisen naisen Kaivohuoneen miestenvessan jonossa. menneisyyden vangit. Yhtyeen nimi on ironinen, mutta se kuvaa Frimanin lisäksi Virve "Vicky" Rostia, johon työtön radiotoimittaja törmää. He yhdistävät voimansa onhan molemmilla ollut hittejä 1970-luvun lopulla. Lama-Suomen karaokekansa rakastaa finnhitsejä eikä Menneisyyden vangeilla ole enää vapaita viikonloppuja. Freeman ja Rosti esittävät ikivihreitä sadan keikan vuositahtia seuraavat kaksi vuosikymmentä. Friman laskee laulaneensa varhaishittinsä vähintään 4 000 kertaa. "Se palkitsee, kun näkee yleisön tykkäävän. He laulavat, taputtavat, nyökyttävät päätään. Ei silloin harmita esittää samoja kappaleita." Sitten Freeman saa uuden hitin, eikä se vetoa yhtyeen vakiyleisöön. on vuosi 2009. Kolmekymppinen Perttu Mäkelä pistäytyy Tehosekoittimen Matti Mikkolan studioilla. Tämä miksaa Menneisyyden vankien tulevaa kesäsingleä. Klassinen Freeman-soundi eli heiveröinen tenori tekee Mäkelään vaikutuksen: "Kuka tää on", hän kysyy. "Freeman", Mikkola vastaa.
N
"
Ei ollut hissejä, joten soittokamat piti roudata portaita pitkin. Kuinka harmittavan korkealla esimerkiksi Viipurilainen osakunta olikaan.
reineen hätistelee bambukepeillä maalitauluiksi. Palkaksi saa purkin hirvenlihaa. "Siellä olen tehnyt tyhmimmät juttuni. Mitä nyt sellaiset epävarmat murrosikäiset tekee, ne liittyivät hapuilevan seksuaalisuuden lentämiseen." Seksuaalisuuden jälkeen herää poliittisuus. Amerikan imperialismi ja Vietnamin sota ärsyttävät, mutta sosialismikin tuottaa pettymyksen. Vuonna 1968 puhkeaa Tsekkoslovakian kriisi. Teiniliiton vasemmistoaktiivi matkustaa bussilla Helsinkiin osoittamaan mieltään: "Nixon Kosygin, gangstereita kumpikin", Friman huutaa Neuvostoliiton suurlähetystön edessä. Prahan syksyn jälkeen jää aikaa musiikille. Friman opettelee kitarasoinnut isänsä Landolalla ja perustaa bändin, Waterloon. "Soitimme usein Vanhalla ja Uudella ylioppilastalolla. Silloin ei ollut hissejä, joten kamat piti roudata portaita pitkin. Kuinka harmittavan korkealla esimerkiksi Viipurilainen osakunta olikaan." Vuonna 1976 rokkari valmistuu merkonomiksi ja muuttaa Helsinkiin. alku on huono. "Minusta piti tulla t-paitakauppias, mutta töitä ei ollutkaan. Sain tyhjiä lupauksia." sävellyksessä on jotakin." Sitä jotakin on. Keikkapyyntöjä satelee ja Suosikki haluaa haastatella. Fanipostia tulvii levy-yhtiöön ja kotiosoitteeseen: Mikä on lempivärisi? Oletko enemmän koira- vai kissaihminen? Meillä on hevonen. Osuuskaupan Jane sijoittuu Syksyn sävel -kilpailussa kolmanneksi. Ensialbumi rikkoo 30 000 kappaleen kultalevyrajan. Vuonna 1977 ilmestynyttä Freeman 2 -levyä myydään kuitenkin puolet vähemmän. "Sitten niistä tyypeistä, jotka diggaili eniten klassisesta Freemansoundista eli heiveröisestä tenorista, kasvoi aikuisia. Heille tuli muuta." Entinen teinitähti soittaa Yleisradion nuortenohjelmien esimiehelle: Friman tässä päivää. Miten sinne pääsee töihin? 1980-luvun loppupuolella Friman vakinaistetaan paikallisradio Sykkeeseen. "Toimittajuus oli kaikista märintä aikaa elämässäni." Pressiklubi, Bulevardia, Sikala, Vanha, Kosmos. "Päivittäin tuli käytyä jossain. Loistavaa, jos siitä selvisi hengissä tai mahdollisimman vähin kolhuin ja tuhoin. Enää en näe sen aikaisia kavereita kaupungilla." Vuonna 1986 ilmestyy kolmas albumi Tulta tai jäätä, mutta samana
"Perttu ajatteli, että olisin loistava lisä heidän uudelle levylleen, jota he muuten olivat siinä vaiheessa tehneet jo viisi vuotta", Friman selostaa. Mäkelä on elektrokollektiivi Uuden Fantasian Street Kobra eli Katukobra, kuten Friman häntä kutsuu. Nimekäs tuottaja tunnetaan hip hop -piireissä nimellä DJPP, mutta Frimanille henkilö on uppo-outo. Siispä hän konsultoi kobranikäistä poikaansa, kannattaako lähteä mukaan vai ei. "Janne sanoi, että ilman muuta. Tulisi paljon katukredibiliteettiä. He ovat erittäin arvostettuja tuolla kadulla... Isolla Roballa. Iso Roban kuumin bändi!" Heimo-albumilla vilisee reinonordineja ja jimitenoreja, mutta Freemanin laulamasta Liian myöhään -singlestä tulee Uuden Fantasian tunnetuin kappale. Kuvataan Freemanin uran ensimmäinen musiikkivideo, jota on YouTubessa klikattu kohta 400 000 kertaa. "En tiedä pitäisikö minun olla kiitollinen vai katkera sille puvustajalle, joka laittoi päälleni ihmeellisiä vaatteita. Annan oudon kuvan itsestäni ja garderobistani." Ainakin Mäkelälle on syytä olla kiitollinen: viiksekäs Freeman nousee jälleen listakärkeen ja Leon nimeä huutaa uusi sukupolvi. Hyväksyntä tuntuu hyvältä ei ironiselta. Kesällä Freeman heittää ensimmäiset festivaalikeikkansa Uuden Fantasian vieraana. Vanhan pöydässä istuvan laulajan oikeaa kättä värittävät edelleen Ilosaari- ja Provinssirockin rannekkeet. Hän pohtii, kuinka kauan niitä voi pitää ennen kuin se on noloa. uodenvaihteesta lähtien työstetty kokopitkä valmistuu. Ydinyhtyeen, Street Kobran, Kroko-Rocin ja Ercolan, lisäksi Freeman 4 -levyllä soittavat Lauri Porra, Zarkus Poussa, Tuomo Prättälä, Teppo Mäkynen ja Costello Hautamäki. Teksteistä vastaavat Asan ja Paula Vesalan lisäksi Jarkko Martikainen, Olavi Uusivirta, Ismo Alanko ja Mariska sekä Hector. "Uuden Fantasian tyypit ovat sellaisia ikuisia taideopiskelijoita, fiksuja ja hiton taitavia, trendsettereitä. He kaihtavat keinoja, joita joku on joskus aiemmin käyttänyt. Ehkä he näkivät minussa kaupallista potentiaalia. Näin seniorikansalaista jymäytetään", vitsailee 60 vuotta täyttävä Friman, joka toivoo mandoliinia, radiosoittoa ja maailmanrauhaa. Freeman 4 -albumin levynjulkaisukeikka Uuden Fantasian kanssa Tavastialla 5.10.
"
Yhteistyöstä Uuden Fantasian kanssa tulisi paljon katukredibiliteettiä. He ovat erittäin arvostettuja tuolla kadulla... Isolla Roballa. Iso Roban kuumin bändi!
V
KUKA
Muusikko Leo "Freeman" Friman (s. 1951) asuu Helsingin Hermannissa. Tehnyt neljä soololevyä ja neljä albumia Menneisyyden vankina. Sauvakävelee ja pelaa tennistä Hectorin kanssa. himottaa "Pitsi. Jotkut ovat lateksi-, nahka- tai kumi-ihmisiä, mutta mä olen pitsi-ihminen." kaduttaa "Kun olin Hämeenlinnan lyseossa, halusin jostain syystä käydä 7- luokan yksityisoppilaana. Se oli elämäni tyhmimpiä ratkaisuja." kyrpii "Tietyt arkkitehtoniset ratkaisut, joita kaupungissa on tehty. Kauniiden rakennusten kylkeen on kasvanut joku järjettömän ruma kasvain. Tykkään krumeluureista."
10
ylioppilaslehti 12 # 11
Vaalien kiistakysymykset
Edustajistovaalit ovat ovella. Näistä teemoista ehdokkaat kiistelevät.
sanat maria ruuska kuvat otto donner
Teksti perustuu lukuisiin puheluihin ylioppilaskunta-aktiiveille.
Pakollinen jäsenmaksu
opiskelijan on pakko kuulua ylioppilaskuntaan ja maksaa sen jäsenmaksu, jos hän haluaa opiskella Helsingin yliopistossa. Jäsenmaksu on noussut lähes joka syksy 2000-luvulla. Tänä lukuvuonna jäsenmaksu oli 89 euroa, josta YTHS:n terveydenhoitomaksun osuus on 42 euroa. HYYssä on Suomen kolmanneksi matalin jäsenmaksu. Vähiten maksavat Lapin yliopiston opiskelijat, jotka pulittavat tarrastaan 85 euroa. Suomen korkein maksu, 110 euroa, on Vaasan yliopistossa. Jäsenmaksut muodostavat noin neljäsosan ylioppilaskunnan tuloista. Muita tulonlähteitä on esimerkiksi HYY-Yhtymän harjoittama liiketoiminta, kuten Kaivopihan kiinteistöjen vuokraus. Jäsenmaksukorotukset johtuvat muun muassa siitä, että inflaatio on nostanut ylioppilaskunnan menoja (esimerkiksi palkkoja ja vuokria), mutta HYYn toimintaa ei ole haluttu supistaa. Maksavien opiskelijoiden määrä on tutkintouudistuksen seurauksena vähentynyt vuodesta 2008 viidellä tuhannella. Kaikki edustajistovaalien ryhmät vastustavat jäsenmaksukorotuksia. Maksun ennallaan pitäminen tai alentaminen vaatii säästöjä. Ryhmät ovat eri mieltä siitä, mistä pitäisi säästää. Pienennetäänkö järjestötukia, vähennetäänkö kehitysapua tai palkattujen edunvalvontasihteerien määrää sihteeristössä? Voisiko säästöjä hankkia vuokraamalla ulos ylioppilaskunnan tiloja? Tai pitäisikö HYYn myydä omaisuuttaan?
Järjestötuet
noin 40 prosenttia HYYn budjetista menee järjestötukiin (suoraan 20 ja välillisesti esimerkiksi tilojen muodossa 19 prosenttia). Tukia jaetaan osakunnille, aine- ja tiedekunta-, harrastus- sekä poliittisille järjestöille. Järjestötuen lisäksi on mahdollista saada vielä lehtitukea. Viime budjetissa järjestötukia leikattiin 10 prosenttia. Osa haluaisi höylätä taas. Suuri joukko opiskelijoita maksaa jäsenmaksun, mutta jättää järjestötouhut väliin. Kärjistäen: rahoittavatko he järjestöaktiivien kaljailtoja? Aine- ja tiedekuntajärjestöt järjestävät bileiden lisäksi myös fuksien perehdytystä, työelämätapahtumia, tieteellisiä seminaareja ja oppiaine-edunvalvontaa, joista kaljanjuonti on kaukana. Myös osakunnissa on harrastusjärjestöjen lisäksi paljon vapaa-ajantoimintaa: kerhoja, kuoroja ja tieteellisiä iltoja, joita rahoitetaan järjestötuella. Ilman tukea ei olisi myöskään Ylioppilasteatteria, tukiopetusta erilaisille oppijoille tai vertaistukitoimintaa seksuaalisuutensa kanssa painiskeleville. Moni näkee, että järjestöt ovat se keino, jolla HYY tavoittaa jäsenistönsä parhaiten.
Edunvalvonta
ylioppilaskunnan keskeinen tehtävä on pitää jäsentensä puolia yhteiskunnassa, esimerkiksi pohtia opintotukiasioita, seurata opiskelijoiden asuntotilannetta ja huolehtia opiskelijoiden asemasta yliopistohallinnossa. Uuden yliopistolain toimeenpano vaatii myös jatkuvaa tarkkaavaisuutta ylioppilaskunnalta. Tällä hetkellä HYYllä on viisi edunvalvontasihteeriä. Joidenkin mielestä se on liikaa. Edunvalvontaa tehdään myös Suomen ylioppilaskuntien liitossa. Kyseenalaistajat pelkäävät, että HYYssä ja SYLissä tehdään päällekkäistä edunvalvontatyötä. SYL keskittyy kansalliseen edunvalvontaan, joten kunnallinen edunvalvonta jää ylioppilaskunnalle. SYL voi tehdä kansallisia linjauksia esimerkiksi opiskelija-asumisesta, mutta HYYväen on lobattava pääkaupunkiseudun päättäjät näkemään opiskelijoiden asuntotilanteen karuus. Sellaisille opiskelijoille, jotka eivät ole kiinnostuneita bileistä tai kerhoista, edunvalvonta on usein tärkein HYYn tarjoama asia. Edunvalvontaleikkausten vastustajat pelkäävät, että jos toimintaa supistetaan, ylioppilaskunta on tällaisten opiskelijoiden silmissä tarpeeton.
Tilat
ylioppilaskunnalla on erinomaisia tiloja Helsingin sydämessä. Fuksi hakee opiskelijakorttinsa HYYn palvelutoimistosta, joka sijaitsee yhdellä Suomen parhaimmista liikepaikoista Mannerheimintien päässä. Voisiko toimistoa tai muita HYYn toimintoja pyörittää vaatimattomammissa tiloissa? Entä voisiko muitakin ylioppilaskunnan vähemmälle käytölle jääviä tiloja vuokrata ulospäin? HYY luopuu jo Domus Academican juhlatila Pohjanhovista, joka on jäänyt vähälle käytölle. Tilojen vuokraus ulos ei ole oikotie onneen: voi mennä useita vuosia, ennen kuin uutta käyttäjää varten remontoidut tilat tuottavat voittoa. Sopivaa vuokralaista voi olla vaikea löytää nihkeässä taloustilanteessa. Edustajistoryhmissä mietitään myös, voiko HYY vuokrata tilojaan kenelle tahansa. Närää on herättänyt esimerkiksi se, että ylioppilaskunnan vuokralaisena on asevalmistaja Patria.
ylioppilaslehti 12 # 11
11
Myös näistä päätetään tulevalla edustajistokaudella
Tavoiteohjelma
Ylioppilaskunnan hallitus valmistelee ensimmäistä kertaa HYYlle tavoiteohjelmaa, jossa linjataan muun muassa edunvalvontatyön keskeisimmät tavoitteet ensi vuodelle. Tavoiteohjelmasta keskustellaan ja päätetään ensimmäisessä kokouksessa. Kun HYYn hallitus kirjoittaa tammikuussa hallitusohjelmaa, sen pitää huomioida tavoiteohjelma.
Kaupunkiohjelma
Edustajisto päättää joulukuussa myös kaupunkiohjelmasta, jonka hallitus valmistelee ensi syksyn kunnallisvaaleja silmällä pitäen.
Budjetti ja jäsenmaksu
Ylioppilaskunnan ensi vuoden budjetti hyväksytään joulukuun toisessa kokouksessa. Budjetissa päätetään konkreettisista säästökohteista. Kokouksessa päätetään myös ensi lukuvuoden jäsenmaksusta.
HYY-kiinteistöjen ja -yhtiöiden tavoitebudjetti
Keväällä edustajisto päättää HYY-kiinteistöjen tavoitebudjetista, jossa määritellään tavoitteet ylioppilaskunnan yritystoiminnalle ja esimerkiksi se, miten paljon voittoa tulisi olla jaettavissa aatteelliseen toimintaan eli opiskelijoiden hyväksi.
Saako HYY ottaa kantaa?
vain opintotukilobbausta vai myös maailmanparannusta HYYn nimissä? Ylioppilaskunta nähdään usein kansalaisjärjestönä, joka voi opiskelijoiden nimissä ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun esimerkiksi eläkejärjestelmästä. Viime vuosina HYY on ottanut kantaa muun muassa työelämän reiluuteen, vastustanut Lex Nokiaa ja vaatinut autotonta keskustaa. HYY kuuluu myös Setaan. Kuitenkin: Amnestyn tai Marttojen jäsenyys on vapaaehtoista, mutta jos mielii opiskella yliopistolla, voi HYYn jäsenenä päätyä esimerkiksi sellaisen romaneita koskevan kannanoton taakse, jota ei ollenkaan allekirjoita. Osa haluaisikin HYYn lopettavan esimerkiksi kehitysapua koskevien kannanottojen tekemisen opiskelijoiden nimissä ja keskittyvän vain opiskelijoiden elämää suoraan koskevaan edunvalvontaan. Toisaalta HYY kokoaa yhteen 30 000 nuorta älykköä ja olisi sääli, jos akateemisen nuorison ääni amputoitaisiin kokonaan esimerkiksi eläke- ja kehitysapukeskustelussa.
Tilinpäätöskokoukset
Kevättalvella on tilinpäätöskokous, jossa hyväksytään ylioppilaskunnan toiminta- ja tilinpäätökset sekä myönnetään vastuuvapaus edellisen vuoden hallitukselle. Kiinteistötalouden tilinpäätöksen yhteydessä edustajisto päättää myös voitonjaosta, eli siitä, kuinka paljon rahasta siirtyy aatteelliseen toimintaan.
Omistajastrategia
Ensi vuonna päivitetään myös HYYn omistajastrategia, johon kirjataan muun muassa näkemyksiä siitä, mihin yritystoimintaa tulevaisuudessa viedään. Se tuottaa suurimman osan HYYn tuloista, joten edustajiston on hyvä olla perillä siitä, mistä linjataan.
Ehdolla olevien edustajistoryhmien kannanotot kiistakysymyksiin seuraavalla sivulla. Edustajisto for dummies
ylioppilaskunta toimii kuin Suomen valtio. HYYn jäsenet, eli jäsenmaksun maksaneet opiskelijat, valitsevat keskuudestaan demokraattisesti edustajistovaaleissa 60 hengen edustajiston, aivan kuten suomalaiset vaaleissa eduskunnan.
Kunnallisvaalit
ensi syksynä pidetään kunnallisvaalit. Uusi edustajisto tekee niitä koskevat linjauksensa lähitulevaisuudessa. Mitkä ovat helsinkiläisten opiskelijoiden kannat kunnallispoliittisiin kysymyksiin? Vai pitäisikö sittenkin jättää kuntapolitikointi vähemmälle? Ylioppilaskunnalla on kaupunkiohjelma, jossa eritellään HYYn näkemyksiä siitä, miten pääkaupunkiseudusta voisi tulla entistä viihtyisämpi, vetovoimaisempi ja toimivampi. Ylioppilaskunnalla on myös asumispoliittinen linjapaperi, jossa määritellään, millaisia asioita HYY ajaa kaupungissa opiskelija-asumisen saralla. Nykyisen edustajiston ja hallituksen keskuudessa vallitsee yksimielisyys siitä, että HYYn tulee ottaa kantaa kuntapoliittisiin kysymyksiin, joista monet, kuten kaavoitus ja joukkoliikenne, kytkeytyvät suoraan opiskelijan arkeen. HYY haluaa vaikuttaa asioiden poliittiseen valmisteluun. Se on pyrkinyt vaikuttamaan esimerkiksi kaavoitukseen, jotta HOAS saisi hyvin tontteja, joille se voisi rakentaa lisää opiskelija-asuntoja. Ylioppilaskunta seuraa tarkasti myös poikittaisen joukkoliikenteen kehitystä. Hyvät poikittaisyhteydet helpottaisivat sukkulointia kampusten välillä.
edustajisto on ylioppilaskunnan ylin päättävä elin. Se päättää muun muassa ylioppilaskunnan talousarviosta ja asettaa tavoitteet ylioppilaskunnan omistamille yhtiöille, kuten Unicafelle. edustajisto nimittää vuosittain hallituksen johtamaan ylioppilaskunnan toimintaa. Edustajisto kokoontuu noin kerran kuukaudessa, hallitus taas viikoittain. Ylioppilaskunnan jokapäiväisestä toiminnasta, kuten esimerkiksi jäsenpalveluista ja edunvalvonnasta, huolehtii palkattu sihteeristö. Edustajiston jäsenille ei makseta palkkaa. Edustajistovaalit pidetään joka toinen vuosi. Ensi syksynä on poikkeuksellisesti taas edustajistovaalit, jotta jatkossa ne ja hallintovaalit olisivat eri vuosina. Hallintovaaleissa valitaan yliopiston hallinnon opiskelijajäsenet. Ne pidetään tänä syksynä 14.15. marraskuuta. edustajistovaaleissa käytetään suhteellista vaalitapaa. Vaaliliiton voi muodostaa kaksi tai korkeintaan kuusikymmentä ehdokasta. Syksyn vaaleissa vaaliliiton muodostavat esimerkiksi perussuomalaiset kolmella ehdokkaallaan. Vaali-
liitot voivat muodostaa yhdessä vaalirenkaita, joissa vaaliliittojen tai yksittäisten ehdokkaiden enimmäismäärää ei ole rajattu. Sitoutumaton Vasemmisto ja HYYn Vihreät ovat esimerkiksi muodostaneet syksyn vaaleissa Maailmanpyörävaalirenkaan, jossa on 92 ehdokasta. Edustajistovaaleissa on mukana poliittisia (esimerkiksi Keskeiset ja Opiskelijademarit) ja puoluepoliittisesti sitoutumattomia ryhmiä, kuten esimerkiksi HYAL, joka ajaa aine- ja tiedekuntajärjestöjen etuja.
Näin äänestät
Jos olet maksanut ylioppilaskunnan jäsenmaksun, voit äänestää edustajistovaaleissa 18.19. lokakuuta. 15 äänestyspistettä on ripoteltu neljälle eri kampukselle. Lisäksi äänioikeutta voi käyttää Helsingin yliopiston toimipaikoissa Lahdessa ja Vaasassa. Ennakkoon voi äänestää 12. 13. lokakuuta. Jokaisella neljästä kampuksesta on silloin äänestyspiste. Ja sitten kun numero on lipukkeessa, ei muuta kuin Vanhalle ylioppilastalolle vaalivalvojaisiin jännäämään 19. lokakuuta, miten omalle ehdokkaalle käy. Alustava vaalitulos on selvillä noin kello 23. Keskusvaalilautakunta vahvistaa vaalituloksen 27. lokakuuta. Uusi edustajisto aloittaa työskentelyn 1. joulukuuta. Valtakunnallinen vaalikone avautuu osoitteessa www.edustajistovaalit.fi perjantaina 7. lokakuuta.
12
ylioppilaslehti 12 # 11
Edustajistovaaleissa ehdolla olevat ryhmät esittäytyvät. Jokainen ryhmä sai nimetä kaksi vaaliteemaa ja kommentoida kahta tärkeimmäksi kokemaansa kiistakysymystä.
Puoluekartta
maailmanpyörä -vaalirengas
osakuntien suuri vaalirengas
1.
sitoutumaton vasemmisto
2.
hyyn vihreät de gröna vid hus
3.
opiskelijademarit
4.
hyal
5.
osakuntien edustajistoryhmä
help-vaalirengas *
oikea suunta -vaalirengas
6.
help
7.
tsemppi
8.
kansalliset ylioppilaat
9.
10.
keskeiset
kd helsingin opiskelijat
11.
svenska nationer och ämnesföreningar
12.
piraatit
13.
liberaalinen vaaliliitto
14.
perussuomalainen vaaliliitto
* tsemppi on osa helpiä
1.
Sitoutumaton Vasemmisto
punavihreä opiskelijajärjestö, muodostaa HYYn Vihreiden kanssa Maailmanpyörä-vaalirenkaan. Edaattoreita nyt 6 Ehdokkaita vaaleissa 52
2.
HYYn Vihreät De Gröna vid HUS
vihreät opiskelijat, muodostaa Sitoutumattoman Vasemmiston kanssa Maailmanpyörä-vaalirenkaan. Edaattoreita 6 Ehdokkaita 40
3.
Opiskelijademarit
sosialidemokraattiset opiskelijat Edaattoreita 1 Ehdokkaita 24
4.
HYAL
hyal on kahdeksan eri tiedekunnan ainejärjestöläisten sitoutumaton edunvalvontaryhmä. Edaattoreita 18 Ehdokkaita 116
5.
Osakuntien edustajistoryhmä
osakuntien suuri vaalirengas Edaattoreita 12 Ehdokkaita 161
Vaaliteemat
1. Äänekkäämpää, poliittisempaa edunvalvontaa, koska opiskelijaa pitää puolustaa. 2. Opiskelijoiden toimeentulo paremmaksi, jotta voimia ei pidä jakaa sekä opiskeluun että työntekoon.
Vaaliteemat
1. Hiilineutraali Helsinki ja halpoja asuntoja! 2. Opiskelijan ääni kuuluviin yhteiskunnassa!
Vaaliteemat
1. Kyllä kaupunkivaikuttamiselle: Opiskelijatkin ovat kaupunkilaisia. 2. Loppu jäsenmaksun korottamiselle!
Vaaliteemat
1. Ylioppilaskunnan tulee näkyä opiskelijan arjessa sillä on oltava kasvot! 2. Opiskelijoiden opinto- ja hyvinvointipalvelut ajan tasalle ja helpommin saataville!
Vaaliteemat
1. Opiskelijan hyvä arki koostuu viihtyisästä kodista, vapaa-ajasta ja rahasta kukkarossa. 2. Yhteisöllisyyttä luodaan niin järjestötiloissa kuin yliopiston käytävilläkin.
Kommentit kiistakysymyksiin
edunvalvonta Edunvalvontaan panostaminen on järkevää, sillä tulokset vaikuttavat jokaiseen opiskelijaan. HYYn asemaa tärkeänä kunnallispoliittisena toimijana on käytettävä kärkkäästi opiskelijan edun ajamiseen. kannanotto Opiskelijan elämään liittyvät muutkin kuin suoraan edunvalvonnalliset seikat. HYYllä on mahdollisuus tuoda opiskelijan ääni esille laajasti yhteiskunnassa, tätä mahdollisuutta on käytettävä rohkeasti!
Kommentit kiistakysymyksiin
jäsenmaksu Jäsenmaksua ei saa nostaa. Jäsenillä on maksatettu jo riittävän kauan aiemmin tehtyjä ratkaisuja, samaan aikaan kun tärkeitä jäsenpalveluita on ajettu alas. Jäsenmaksulle on saatava vastinetta. kannanotto HYY on aktiivinen yhteiskunnallinen toimija, jota kuunnellaan ja joka voi esimerkillään vaikuttaa muihin. On tärkeää muun muuassa puolustaa asunnottomia ja pitää kiinni kehitysyhteistyövaroista.
Kommentit kiistakysymyksiin
jäsenmaksu Ylioppilaskunta on jäseniä varten. Jäsenmaksujen nostot on pysäytettävä! Kannatamme pakkojäsenyyttä, mutta on kyse siitä, mitä maksulla saa. Jos kaikki vastustavat, miksi summa on aina noussut? järjestötuet Kun jäsenmaksua on nostettu, jäsenpalveluita on lakkautettu. Nyt on säästettävä järjestöistä. Tällä kaudella tekemämme säästöehdotukset herättivät edarissa lähinnä naurua. HYYssä järjestöt jylläävät.
Kommentit kiistakysymyksiin
järjestötuet HYYn olisi mahdotonta järjestää monipuolista toimintaa ilman järjestöjä. Ne tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden toteuttaa itseään ja kehittää työelämä- ja yhteiskuntavalmiuksia. kannanotto HYYn tulee edistää opiskelijoiden asemaa laajasti yhteiskunnassa ja ottaa kantaa opiskelijan asemaa koskeviin asioihin. Ylioppilaskunnan ydintehtävä on ajaa opiskelijan asiaa yliopistolla.
Kommentit kiistakysymyksiin
järjestötuet Järjestötuet ovat elintärkeitä HYYn järjestöille. Myös muut järjestöpalvelut (tilat, koulutukset, laitevuokrat) ovat tarpeellisia. Erilaisilla järjestöillä on erilaiset tarpeet. jäsenmaksu Ylioppilaskunnan pakkojäsenyys on toimivan edunvalvonnan perusedellytys. HYYn jäsenet saavat maksulla paljon palveluita, mutta se ei saa olla peruste holtittomalle korottamiselle.
ylioppilaslehti 12 # 11
13
6.
HELP
help koostuu oikeustieteen ja eri lääketieteen tiedekuntajärjestöjen sekä Tsempin vaalilistoista, sitoutumaton. Edaattoreita 8 Ehdokkaita 101
7.
Tsemppi
tsemppi, kansainvälis-henkisten opiskelijoiden ja tutkijoiden sitoutumaton järjestö, kuuluu HELPvaalirenkaaseen. Edaattoreita 1 Ehdokkaita 15
8.
Kansalliset Ylioppilaat
kokoomusopiskelijat, muodostaa kolme Leijonat-listaa. Muodostaa Oikea suunta -vaalirenkaan KD:n ja keskustaopiskelijoiden kanssa. Edaattoreita 3 Ehdokkaita 71
9.
Keskeiset
keskustaopiskelijat. Muodostaa Oikea suunta -vaalirenkaan KD:n ja kokoomusopiskelijoiden kanssa. Edaattoreita 1 Ehdokkaita 16
10.
KD Helsingin Opiskelijat
kristillisdemokraattiset opiskelijat. Muodostaa Oikea suunta -vaalirenkaan kokoomusopiskelijoiden ja keskustaopiskelijoiden kanssa. Edaattoreita 1 Ehdokkaita 5
Vaaliteemat
1. Ylioppilaskunnan pitäisi olla avoin toimija, ei nuorisopoliitikkojen harjoitusareena. 2. HYYn talous on saatava tasapainoon ja jatkuvat jäsenmaksukorotukset loppumaan.
Vaaliteemat
1. Kaikkien ylioppilaskunnan jäsenten tulee olla edustettuna päätöksenteossa. 2. Tasa-arvoa palveluihin ja tiedonvälitykseen sekä apua verkostoitumiseen ja työnhakuun.
Vaaliteemat
1. Säästöjä järjestötuista, lisätuottoja kiinteistöistä. 2. Ylioppilaskunnan puolustettava osaavaa opetusta ja liikuntapalveluita.
Vaaliteemat
1. Maukkaampi ja monipuolisempi Unicafe. 2. Koulutetaan työelämän tarpeiden mukaan ei maistereiden liukuhihnatuotantoa!
Vaaliteemat
1. Puhdasta ja avointa edunvalvontaa, ei muita poliittisia kannanottoja jäsenten puolesta. 2. Lapsiperheellisten opiskelijoiden opintoetuuksien ja palvelujen parantaminen.
Kommentit kiistakysymyksiin
järjestötuet Järjestötukijako oikeudenmukaiseksi: pakkojäsenyydellä ei tule joutua ylläpitämään järjestötoimintaa, rahojen on tultava muualta. Näin ainakin vaikeina aikoina, ellei jaettavaa valu muualta. tilat Tilakysymyksissä oltava rationaalinen realisti. HYYlle saatava kunnollinen tuotto parhailla paikoilla olevista puolikäyttöisistä tiloista. Tämä on tehokkain tapa luoda vauraampi HYY.
Kommentit kiistakysymyksiin
jäsenmaksu Jäsenmaksujen pitäisi mennä opiskelijoiden hyväksi, joten eikö opiskelijoiden vähenemisen pitäisi myös pienentää menoja? Näyttää siltä, että HYY käyttää rahojaan epäoleellisiin asioihin. tilat Keskustoimiston ökysijainti on malliesimerkki siitä, että HYY toimii aktiiviensa eikä jäsenistön parhaaksi. Toimisto halvempaan paikkaan ja rahat opiskelijoiden hyödyksi!
Kommentit kiistakysymyksiin
jäsenmaksu Jäsenmaksun tulee hyödyttää kaikkia tasapuolisesti. Yhteiset rahat, yhteiset asiat. Englantia puhuvalle pitää olla mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Ylkkärikin on vain suomeksi! kunnallisvaalit HYYn pitää aktiivisesti edistää kansainvälistymistä luomalla kaikille opiskelijoille mahdollisuuksia osallistua. Asunto-ongelma pitää ratkaista yhdessä kaupungin ja HOASin kanssa.
Kommentit kiistakysymyksiin
jäsenmaksu Olemme aina vastustaneet korotuksia. Parempaa liiketoimintaa = ei jäsenkorotuksia. Jos esimekiksi Patrian kanssa tehtäisiin pidempi vuokrasopimus, heiltä voisi pyytää markkinatasoista vuokraa. kuntavaalit Ylioppilaskunta voi vaikuttaa myös kuntavaaleissa. Meillä on parhaimmat vaikuttamismahdollisuudet, sillä olemme osa Helsingin suurinta puoluetta ja meillä on hyvät yhteydet kuntapäättäjiin.
Kommentit kiistakysymyksiin
kannanotto Pakkojäsenten ääntä ei saa käyttää edes enemmistön päätöksellä kysymyksissä, jotka liittyvät arvoihin ja aatteisiin. Se kuuluu valtakunnan politiikkaan, ei ylioppilaskuntapolitiikkaan. järjestötuet Alkoholinkäytön vähentämiseen järjestötoiminnassa pitää pyrkiä kaikin keinoin. Näin suojellaan heikoimpia ihmisiä ja meille tärkeitä ihmissuhteita. Juhlien rahoittamista tulee vähentää.
11.
Svenska Nationer och Ämnesföreningar
ruotsinkielisten osakuntien ja ainejärjestöjen sitoutumaton ryhmä. Edaattoreita 3 Ehdokkaita 18
12.
Piraatit
opiskelijapiraatit Edaattoreita 0 Ehdokkaita 10
13.
Liberaalinen vaaliliitto
liberaalit opiskelijat Edaattoreita 0 Ehdokkaita 2
14.
Perussuomalainen vaaliliitto
perussuomalaiset opiskelijat Edaattoreita 0 Ehdokkaita 3
Vaaliteemat
1. Kaikki kurssimateriaalit vapaasti nettiin julkisesta opetuksesta oikeasti julkista. 2. HYY keskittyköön opiskelijoiden tukemiseen muut yhteiskunnalliset kannanotot pois.
Vaaliteemat
1. Väliinputoamistilanteet terveysja sosiaalieduissa on eliminoitava, byrokratiaa ja autoritaarisuutta on kevennettävä myös HYYn ja yliopiston hallinnossa. 2. Kaupungin kaavoituksen tulee tukea opiskelija-asumista ja esimerkiksi sinkkuasuntojen lukumäärän kasvua.
Vaaliteemat
1. HYY on edunvalvoja ei rahaa maailmanparannukseen. 2. Parempi säästöt kuin maksukorotus.
Vaaliteemat
1. HYYn tulisi keskittyä yliopiston kaksikielisyyden parantamiseen. 2. HYYn tulisi osallistua Helsingin opiskelijoiden asuntotilanteen parantamiseen.
Kommentit kiistakysymyksiin
kannanotto HYYn tulee keskittyä ensisijaisesti opiskelijoiden aseman ja opiskelun kehittämiseen yliopistolla. Opiskelijoihin liittymättömät kannanotot jätettävä puolueiden ja kansalaisjärjestöjen tehtäväksi. järjestötuet Järjestötoiminta on sekä opiskelijoiden että yhteiskunnan kannalta tärkeää. Mieluummin höylätään kehitysavusta pois. HYY säästäisi ajamalla hallintoonsa avoimen lähdekoodin ohjelmistoja.
Kommentit kiistakysymyksiin
jäsenmaksu Budjetissa on huomioitava HYYn ydintoiminnot. Perussuomalaiset eivät hyväksy pakollista jäsenmaksua niin kauan, kuin siitä saatuja varoja käytetään asiaankuulumattomiin kannanottoihin. Kehitysavun ja ilmastonmuutoksen torjunnan kaltaiset hankkeet on lopetettava. tilat Merkittäviä säästöjä saisi vuokraamalla ulos ylioppilaskunnan tiloja. Perussuomalaiset vuokraisi tilaa Patrialle siinä missä muillekin. Edunvalvonnassa mahdolliset päällekkäisyydet on ehdottomasti karsittava.
Kommentit kiistakysymyksiin
järjestötuet Vaikka HYYn pitäisi vähentää kustannuksia, järjestötukea ei saa leikata! Järjestöt ovat HYYn tärkein osa. Se mahdollistaa opiskelijoiden monipuolisen vapaa-ajanvieton. tilat Järjestötilat keskustassa ovat tärkeitä tapaamispaikkoja opiskelijoille ja niiden kuuluu pysyä ennallaan. Pohjanhovi on tällä hetkellä liian kallis pienille järjestöille, mikä vähentää tilan käyttöä.
Kommentit kiistakysymyksiin
järjestötuet Nykyään järjestöjä kohdellaan byrokraattisen mielivaltaisesti, esimerkiksi HYY on roistomaisesti syrjinyt uskonnottomia. jäsenmaksu HYYn jäsenyydestä pitäisi saada vapaasti erota luotamme siihen, että vapaaehtoisuus tuottaa siinäkin suhteessa parempia tuloksia.
14
ylioppilaslehti 12 # 11
Yhteiskunta
ajankohtainen nikkanen
Hanna Nikkanen on vapaa kirjoittaja ja seikkailijatar.
Tutkittu juttu
Tutkimus-sanaa käytetään mediassa yhä villimmin. Seksiuutisoinnissa tiedonlähde voi olla vähän sinne päin.
Pron viestintäpäällikkö Jaana Aaltonen sanoo, että he tuottavat tutkimusta, joka tukee heidän tavoitteitaan. "Meidän tutkimuksilla on tarkoitus ajaa jäsentemme etua. Eivät nämä ole minkään riippumattoman tutkimuslaitoksen tekemiä riippumattomia tutkimuksia. Meillä on näkökulma, josta me tehdään niitä." Väliverrosen mukaan media siteeraa pr-kampanjointia usein kritiikittömästi. "Harvoin pohditaan tutkimuksen teettäjän taustalla olevia motiiveja." Tilaaja määrittää useimmiten mitä ja miten kysytään, vaikka tutkimuksen toteuttaja olisi puolueeton taho. Teettäjä myös päättää, mitä ja miten tuloksista kerrotaan medialle. STT:n päätoimittaja Mika Petterssonin mukaan uutistoimisto uutisoi organisaatioiden teettämistä tutkimuksista, kunhan teettäjien motiiveja on mietitty tarkkaan.
Kaksi viikkoa Anitana
N
eljäntoista päivän ajan elän kaksoiselämää. Päivisin minä, suomalainen Hanna, kierrän Kuubaa vuokra-autolla ja teen niitä asioita, joita turistit tekevät. Juon mojitoja, vuokraan kanootin, napsin kuvia tienvarsien iskulauseista. Iltaisin muutun norjalaiseksi Anitaksi ja vierailen salaa kuubalaisissa kodeissa. Minut on lähettänyt matkaan kansalaisjärjestö, joka pitää kirjaa viranomaisten hampaisiin joutuneiden toimittajien vaiheista eri puolilla maailmaa. Vien kontakteilleni USB-tikkuja, DVD-levyjä ja kameroita, jotka olen kantanut rinkassani tullin ohi, sydän kurkussa. kuuba on maa, jota joskus ihailin jota kai jollain tavalla ihailen edelleen. Kuitenkin, kun iltahämärissä kyselen isänniltäni ja emänniltäni heidän pärjäämisestään, saan kuulla rajuja tarinoita, joita minulla ei ole syytä epäillä. Vastaukset päätyvät vuosiraporttiin, jossa toimittajajärjestöt tulevat näpäyttämään Kuubaa sananvapaustilanteen huonontumisesta. Kontaktini kiittelevät vierailusta ja tuomisista, mutta moni heistä vaikuttaa hermostuneelta saatellessaan minua ovelle. Ulkomaalaisen kanssa veljeily on pidätysperuste, ja seinillä on korvat. Poliittiset pidätykset ovat jälleen yleistymässä. Käyntini aikana niitä kirjataan ihmisoikeusjärjestöjen lokikirjoihin yli kaksisataa. Joukossa on tuttuja.
"
Anita. Kerro, mitä internetissä tapahtuu.
otto donner
"anita. Kerro, mitä internetissä tapahtuu." Kun nyt kerran olen käymässä, olen luvannut vetää salaisen työpajan itäkuubalaiselle opiskelijaporukalle. Internet on maassa harvojen etuoikeus, ja useimmat kuulijoistani ovat käyneet verkossa vain kerran tai pari, opettajan valvonnassa. Ehkä hyvinkin pian Kuuban järjestelmä muuttuu ja viestintärajoitukset puretaan. Opiskelijat tietävät olevansa tietotekniikassa viisitoista vuotta muuta maailmaa jäljessä. He haluavat kuivaharjoitella tulevaa avautumista. Haluaisin kertoa heille painavista asioista: läpinäkyvyydestä, yksityisyydestä, kansalaisjournalismista. Mitä enemmän asiaa mietin, sen hankalammalta se tuntuu. Voiko kukaan ymmärtää kommunikaatioteknologian kehityksen yleviä vaikutuksia, jos ei ensin ole kuluttanut satoja tunteja ajelehtien internetin banaalimmissa vesissä? Spämmi, fleimisodat, sohvasurffaus, rickrollaus, deittipalvelut, etäystävyydet, yöt jolloin pitäisi mennä nukkumaan mutta jotka kuluvatkin Damn You Autocorrectia selaillen: tyhmänarkisia ilmiöitä koulutetuille nuorille aikuisille jopa köyhimmissä kehitysmaissa. Kuubalainen yleisöni ei niitä tunne. Koulutusihmeiden maa on muuttunut noloksi takapajulaksi, jonka kansalaiset eivät luoja varjele! tiedä, mikä on hymiö. Saan fläppitaulun ja 40 minuuttia aikaa selittää kuulijoilleni, millainen maailma heitä odottaa, kun verkko aikanaan avautuu. Oppituntini on surkea. Sori, compañeros, tämä teidän täytyy vain nähdä itse.
"tutkimus: Joka toinen mies hylkäisi lihoneen naisen", otsikoi Ilta-Sanomat elokuussa. Karu tieto käy ilmi Askmen. comin yhteistyössä Cosmopolitanin kanssa tekemästä gallupista. Ilta-Sanomien mukaan tutkimusta varten "haastateltiin" 70 000 ihmistä. Askmen.com on "miesten viihdeportaali numero yksi verkossa", Cosmopolitan taas yksi maailman tunnetuimmista lehtibrändeistä. IltaSanomien uutisvirrassa virtaavat peräkkäin niin Askmen.comin kuin Harvardin yliopistonkin tutkimuksia koskevat jutut. sanoja tutkimus, kysely ja selvitys käytetään mediassa yhä useammin miten sattuu. "On hyvin tyypillistä, että niiden välille ei tehdä mitään eroa. Tutkimus kuulostaa arvokkaammalta ja hienommalta kuin kysely tai selvitys", sanoo tiedeviestintään perehtynyt professori Esa Väliverronen. Sanojen leväperäinen käyttö on hänen mukaansa yleistä etenkin lifestyle- ja viihdeuutisoinnissa. Tutkimus-sanaa tulisi hänen mukaansa käyttää silloin, kun aineisto on kerätty ja analysoitu tarkkaan määriteltyjen akateemisten perinteiden mukaan. Ei silloin, kun tulokset perustuvat esimerkiksi 70 000 ihmisen gallupvastauksiin.
selviää muun muassa, mitä alkoholijuomia lomalla nautitaan ja mikä on paras paikka alkoholin nauttimiseen.
Tutkimuksia siteerataan löysästi
"Tutkimus: Voimakastahtoiset naiset harrastavat vähemmän seksiä", otsikoi MTV3:n Helmi-sivusto syyskuussa. "Tuoreen tutkimuksen mukaan voimakastahtoisilla naisilla ei ole yhtä vilkas seksielämä kuin naisilla, jotka ottavat enemmän muut huomioon arkisissa päätöksissään", lukee jutussa, jonka kirjoittajaa ei ole merkitty. Artikkelissa ei missään vaiheessa kerrota, kuka tai mikä taho tutkimuksen on tehnyt. Lähteeksi on lopussa merkattu brittiläinen iltapäivälehti Daily Mail. Helmi-sivuston vastaavan tuottajan Liisa Siitosen mukaan kyseessä ei ole virhe. "Tutkimuksen tekijää ei tarvitse mainita, jos jutun lähde on mainittu." Daily Mailin nimi löytyy jutusta, mutta juttua ei ole linkattu kyseiseen Daily Mailin uutiseen, ei edes lehden kotisivuille. Siitosen mukaan alkuperäisen pätkän löytää internetistä, jos haluaa. Vaatii aikamoista kielitaitoa ja viitseliäisyyttä kaivaa artikkeli ja siitä mahdollisesti löytyvä tutkimuksen nimi ison uutissivuston tietotulvasta. "Medialukutaitoinen ihminen osaa suhtautua tällaisiin seksitutkimuksiin kriittisesti", Siitonen sanoo. Jos tutkimuksen aiheena siis on seksi, siitä voi uutisoida miten tahansa? Lukijanhan pitäisi ymmärtää olla kriittinen! Seksitutkimuksen uranuurtaja, emeritaprofessori Elina HaavioMannila on eri mieltä. "Kyllä tutkimuksen tekijä tai tutkimuslaitos pitäisi aina mainita ja kertoa vähän myös siinä käytetyistä menetelmistä. Se olisi tekijöitäkin kohtaan kohteliasta." maria ruuska
Organisaatio tutkii itseään
Kolmas tutkimuksen, selvityksen ja kyselyn rajoja hämärtänyt seikka on Väliverrosen mukaan se, että organisaatiot tutkivat yhä useammin itseään. Esimerkiksi talopaketteja myyvä firma tilaa tutkimuksen, jossa selvitetään, mitä suomalaiset haluavat omakotitaloltaan. Rakennusfirmassa oletetaan, että kun firman tiedotteessa on sana tutkimus, media tarttuu siihen varmemmin kuin esimerkiksi viestiin, jossa liiketoimintajohtaja kertoo asiakkaiden mieltymyksistä tekemistään huomioista. Ammattiliitto Pro julkaisi elokuussa tiedotteen tutkimuksesta, jossa se selvitti yli 50-vuotiaiden asemaa työelämässä. Suomen Tietotoimisto teki tiedotteen pohjalta uutispätkän, jonka muun muassa Helsingin Sanomat julkaisi otsikolla: "Pro: Yli nelikymppisillä vaikeuksia työllistyä". Uutisen lopussa lukee, että "tiedot perustuvat Pron jäsenilleen tekemään kyselyyn". Ammattiliiton oma tutkija Otto Kanervo vakuuttaa, että tutkimus tehtiin hyvää akateemista tapaa noudattaen, mutta hän käyttäisi siitä silti ennemmin sanaa raportti kuin tutkimus, koska aihe kumpusi työelämästä ja työssä ei käytetty akateemista viittauskäytäntöä ja teoretisointia. "Tutkimus-sanan käyttö akateemisessa mielessä menee vähän korkealentoiseksi." Sen käytöstä uutisoinnissa päätti Kanervon mukaan viestintä. väliverrosen mukaan organisaatioiden itsetutkiskelut ovat usein pr-työtä. Tuottamalla tutkittua tietoa ne tekevät itsensä tärkeäksi yhteiskunnassa.
YLE Radio 1 hakee
TUNTIPALKKAISIA RADIOKUULUTTAJIA.
Hakuaika päättyy 3.10.2011, joten katso saman tien tarkemmin netistä: yleradio1.fi, tai kysy: timo.terasvuori@yle.fi
Tutkimus on tilattu päiviteltäväksi
Väliverrosen mukaan myös lehtien itse teettämät mielipide- ja asennekyselyt ovat yleistyneet. Lehdet pyrkivät itse tuottamaan tutkimustiedon varjolla uutisia ja puheenaiheita kahvipöytiin. Esimerkiksi Iltalehti uutisoi elokuussa Think If Laboratories Oy:llä teettämästään tutkimuksesta otsikolla "IL selvitti: Näin suomalaiset tissuttelevat lomalla". Jutusta, jossa sanat tutkimus ja kysely sekoittuvat,
Kristittyjen ylioppilaiden yhteyttä avoimen Raamatun ääressä. Tervetuloa mukaan! www.prodi.mobi
Tarkista osoitetietosi WebOodissa.
Eikö Ylkkäri tule?
ylioppilaslehti 12 # 11 Yhteiskunta
15
Shokkikuvilla mässäilyn sijaan Saila Kivelä kaipaisi perustavanlaatuista eläinoikeuskeskustelua. "Yhteiskunnassa täytyy olla jotakin todella vinossa, kun tuotamme kymmeniä miljoonia tuntevia olentoja tapettaviksi joka vuosi pelkästään tässä maassa. Millä oikeudella kohtelemme heikompia näin huonosti?"
si, että jokainen ymmärtäisi itse oman roolinsa elintarvikkeiden kuluttajana. "Ei jokaisessa puheenvuorossa tarvitse parantaa maailmaa. Uskon enemmän siihen, että ihmiset tekevät muutoksia omassa elämässään, kuin siihen, että tuotannossa tapahtuu radikaalia muutosta. Kampanjan jälkeen olemme saaneet paljon palautetta ihmisiltä, jotka ovat ryhtyneet kasvissyöjiksi."
"
Kiistän kaikki syytteet.
kuvausprojekti oli vastaisku maa- ja metsätalousministeriölle, joka myönsi neljännesmiljoonan valtionavustusta sianlihan imagon parantamiseksi. Markkinointihankkeen takana oli Suomen Sikayrittäjät, ja summalla toteutettiin Possupedia-sivusto. "Tuntui absurdilta, että veronmaksajien rahoja käytettiin imagonkohotukseen kaupallisella alalla, jota jo entuudestaan tuetaan runsaasti", Kivelä perustelee. Kun Kivelä puhuu tehotuotantoeläimistä, hän puhuu kuolemaantuomituista. Sikatiloilla käyntien jälkeen ei ollut helppoa palata normaaliin arkeen. "Kyllä se iski vasten kasvoja, mikä siellä odotti. Piti vain keskittyä kuvaamiseen eikä omaan pahaan oloon. Kaikista järkyttävimmistä tapauksista teimme eläinsuojeluilmoituksen heti käyntimme jälkeen." Se oli turhaa. Useista ilmoituksista huolimatta vain yksi tarkastuseläinlääkäri vastasi. Hänen mukaansa kaikki oli kunnossa. Kun aktivistit kävivät samalla tilalla uudestaan, mikään ei ollut muuttunut. tapauksen oikeuskäsittely alkaa Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa Salossa lokakuun lopulla, mutta vastaajina eivät ole sikatilalliset. "Kiistän kaikki syytteet", Kivelä vastaa. Häntä ja toista julkisuuteen astunutta aktivistia Karry Hedbergiä syytetään kymmenestä julkisrauhan häiritsemisestä ja 12 törkeästä kunnianloukkauksesta. Rahakorvausten lisäksi Hedbergille vaaditaan ehdotonta ja Kivelälle ehdollista vankeutta. Syytteitä osattiin odottaa, mutta ei näin kovia. "Se ei tunnu lainmukaiselta. Tilalliset eivät poliisikuulustelupöytäkirjojen mukaan edes huomanneet käyntejämme. Törkeä kunnianloukkauskin tuntuu älyttömältä, koska meitä ei syytetä siitä, että kuvamateriaalimme olisi valheellista." Kaikesta huolimatta Kivelä tekisi kaiken uudestaan, mutta paremmin. Projektin aikana vapaaehtoisista aktivisteista kehittyi kampanjoinnin puoliammattilaisia. "Nämä ovat asioita, jotka ihmisten tulee ehdottomasti tietää. " marko ylitalo www.sikatehtaat.fi www.possupedia.fi
pietari hatanpää, käsittely otto donner
Sikatyttö
Eläinaktivisti Saila Kivelä on yksi sikakohun syntipukeista. Hänelle vaaditaan vankeusrangaistusta videokuvaamisen vuoksi.
jari koskinen. Ai kuka? Harva tuntee nimen, vaikka kyseessä Suomen nykyinen maa- ja metsätalousministeri. Edellisen hallituksen aikana kaikki tiesivät, kuka on Sirkka-Liisa Anttila (kesk). "Koskisen ei tarvitse hirveästi ponnistella ollakseen parempi ministeri kuin aikaisempi", sanoo Saila Kivelä. Hänkään ei heti muistanut nykyistä ministeriä. Tällä hetkellä Kivelän, 24-vuotiaan helsinkiläisen valtiotieteiden opiskelijan, nimi tunnetaan paremmin kuin Koskisen. kaksi vuotta sitten Anttilan päätä vaadittiin vadille. Syy on osin Kivelän ja hänen kaveripiirinsä, jotka kävivät öisin kuvaamassa sikatiloja ympäri Suomea. Aktivistit selvittivät tilojen sijainnit, ajoivat paikalle ja kävelivät kameroineen sisään. Murtautua ei tarvinnut, sillä ovet olivat lähes poikkeuksetta avoinna. Jos sikala oli lukittu, he jättivät sen rauhaan. Kiinnijääminen jännitti, mutta niin ei käynyt kertaakaan. Ilkivaltaa ei tehty, vaan sattumanvaraisesti valituilla tiloilla ainoastaan dokumentoitiin eläinten elinoloja. Suorasta toiminnasta huolimatta sikatyttöjen ja -poikien motiivit olivat erilaisia kuin vaikkapa kettutyttöjen. "Me haluamme vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen. Eläinten vapautuksen motiivina on tarhojen toiminnan hankaloittaminen. Meidän tarkoituksenamme on jakaa tietoa. Haluamme ihmisten näkevän, millaisissa oloissa eläimiä kasvatetaan." Kolme kuukautta ja 30 sikatilaa myöhemmin monet järkyttyivät näkemästään, kun Oikeutta eläimille -järjestö julkisti kuvamateriaalin. Si-
kakohu oli valmis, parahiksi joulun kinkkukauden alla. kivelästä tuli vegaani 20-vuotiaana, kasvissyöjä jo lukiossa. Myös hänen siskonsa ja äitinsä ovat vegaaneja, isä puolestaan "kotivegaani". Perhe on tukenut, mutta ollut myös huolissaan aktivistitoiminnan mahdollisista seuraamuksista. "He kyllä ymmärtävät tosi hyvin, miksi teen tätä." Kivelä kertoo, että hänestä tuli järjestöaktiivi, koska hän ei voinut hyväksyä eläinten hyväksikäyttöä ja pahoinpitelyä. Eläinsuojelujärjestöt eivät tarjonneet samankaltaisia vaikutusmahdollisuuksia kuin eläinoikeusjärjestöt. Kivelä kaipasi konkreettisia tekoja. "Vika piilee rakenteissa, jotka sallivat, että joitakin olentoja pidetään epätasa-arvoisina verrattuna toisiin." Opiskelu on auttanut käsittämään syy- ja seuraussuhteita. Olennaista oli-
16
ylioppilaslehti 12 # 11 Yliopisto
tyylitarkastus
Luimme kirjailija ja toimittaja Anu Silfverbergin gradun.
heini lehväslaiho
Palstalla esittelemme opiskelijoiden tyylivalintoja.
graduratsia
departures from genre norms the case of the starr report
Valkokaulusopiskelijat
Oikeustieteen opiskelijat esittelevät kauluspaitansa.
sanat veera jussila kuvat otto donner
englantilainen filologia
Opiskeluaika 7 vuotta Valmistumisvuosi 2000 Johdanto "Tutkielma tarkastelee erikoissyyttäjä Kenneth Starrin raporttia Bill Clintonista. Esitän, että Starr-raportti on lajityyppinsä standardit huomioon ottaen poikkeuksellinen teksti, ja että sen leviämistä laajalle yleisölle selittävät osin puhtaasti lingvistiset ja tyylilliset seikat. Analysoin raportissa esiintyviä lajityyppien sekoittamisen tapoja, sekä määrittelen tekstin mahdollista kohdeyleisöä uudelleen. Pohdin myös mahdollisia syitä lajityyppien sekoittumiselle tekstissä sekä osoitan, millaisia seurauksia kuvatuilla genrepoikkeamilla voi olla ( ja oli)." Aineisto Starr-raportti ja viisi muuta syyttäjänraporttia. Johtopäätös "Lakitekstien lajityypit ovat lujasti vakiintuneita, ja siksi normien rikkomien näissä teksteissä on merkittävämpää kuin muissa, joustavammissa genreissä. Olen esittänyt, että mikäli Starr-raportissa tapahtui genrevariaatiota, syyt saattoivat olla muita kuin oikeudellisia. Tekstin tekeminen houkuttelevaksi useammille lukijoille ja erityisesti median edustajille mahdollisti sen, että oikeusprosessi saattoi muuntua kansalliseksi saippuaoopperaksi ja myöhäisillan komediaksi." Synnytystuskat "Minua kiinnosti tosi paljon Bill ClintonKenneth Starr -saaga sekä Monica Lewinsky hahmona, hänen tarinansa on niin traaginen. Gradunteko oli hektistä aikaa. Tein päätoimisesti toimittajan töitä, joten kirjoitin gradua viikonloppuisin ja öisin suklaan ja kahvin voimin. Nukuin liian vähän ja varsinkin gradun loppuajan tein koko hereilläoloajan aina jotain duunia. Toisaalta se, että olin jo työelämässä, auttoi gradun valmistumisessa. Oli selkeä fiilis, että jos en nyt tee sitä, se jää kokonaan tekemättä. Testasin hypoteesiani tekemällä teksteistä corpus-vertailun tietokoneohjelmalla. Se oli humanistille harvinainen kokemus ja itselleni opiskeluaikanani ensimmäinen kerta, kun pystyin osoittamaan jotain niin selkeästi."
julia parikka, 20
"tämä paita on H&M:stä, ostin sen Belgiasta vaihdossa ollessani. Paita on ollut yllättävän laadukas. Valitsin sen miellyttävän värin perusteella. Yhdistelen kauluspaitoja farkkuihin ja mekkoihin. Tyylini vaihtelee: käytän yhtä lailla myös Hai-saappaita. Oikiksessa ei ole tarkkaa tyyliprofiilia, mutta pojilla kauluspaita ja farkut ovat helppo valinta."
atte kaira, 20
"paitani on hankittu netistä mittatilauksena, taisi olla brittifirmasta nimeltä Harvie and Hudson. Myös amerikkalainen Mercer and Sons myy tosi hyviä paitoja. Käteni ovat sen verran pitkät, että suoraan kaupasta paitoja on hankala löytää. Paidassa tärkeää on materiaali. Oxfordkangas on hyvä. Yritän inspiroitua 1960-luvun Take Ivy -kampustyylistä."
sara rintamo, 20
"yleensä ruudut ja punainen väri eivät ole juttuni . Tämä paita on siksi tosi poikkeuksellinen. Se on muistaakseni Intersportista. Muut kauluspaitani ovat virallisempia. Ostan ne usein Kotkasta, vanhempieni rahoilla. Oikiksessa näkee paljon oikistyyliä. Se on itsensä selittävä termi. Itse yritän kasvaa aikuiseksi ja luopua huppareista."
eero rapola, 21
"tämä on Etonin kauluspaita, Stockmannilta ostettu. Yleensä en käytä valkoisia paitoja, mutta tykästyin näihin nappeihin. Onhan noita kauluspaitoja kertynyt tarpeeksi. Arkisin käytän niitä neuleiden kanssa. Ostan paitoja netistä ja matkoilta, esimerkiksi New Yorkista. Suomessa paitoja on vaikea löytää, yleensä jokin yksityiskohta ei ihan nappaa. "
Tarkastajat Jan-Ola Östman ja Matti Rissanen elina loisa
Lisää oikeustieteilijöiden tyylivalintoja osoitteessa www.ylioppilaslehti.fi/tyylitarkastus
Palestiinalaisvangit eivät saa opiskella
I
Tutustumme opiskelijaelämään muualla maailmassa.
sanat oona juutinen
sraelissa päätettiin heinäkuussa evätä palestiinalaisvangeilta oikeus opiskeluun. Päätös perustuu pääministeri Benjamin Netanjahun määräykseen vähentää palestiinalaisvangeille "myönnettyjä etuja". Taustalla on mahdollisesti Israelin yritys painostaa palestiinalaisia vapauttamaan vuonna 2006 vangittu israelilainen sotilas. Vankilaviranomaiset ovat jäädyttäneet koulutukseen tarkoitetut rahat lähes 280:lta Hebrew Open Universityyn kirjautuneelta palestiinalaisvangilta. He ei-
vät saa jatkaa opintojaan eivätkä myöskään hakea muihin yliopistoihin. Lisäksi vankilaviranomaiset ovat takavarikoineet kansainvälisen Punaisen Ristin vangeille toimittamia kirjoja ja muita oppimateriaaleja. "koulutuksen epäämiselle ei ole annettu perusteluja", sanoi palestiinalaishallinnon vankiasiainministeri Issa Qaraqe Inter Press Servicelle. Hänen mukaansa Israel on täysin piittaamaton ihmisoikeuksista ja kansainvälisestä laista. Israel ei ole myös-
kään palauttanut Qaraqen ministeriön maksamia vankien lukukausimaksuja. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvosto julkaisi vuonna 2009 raportin, jonka mukaan vangittuina olevien ihmisten oikeus koulutukseen tulisi taata perustuslailla tai muilla säädöksillä. Kyseessä ei ole Israelin ensimmäinen rikkomus vankien opiskeluoikeutta vastaan. Jo kolmen vuoden ajan palestiinalaisvangeilta on evätty pääsy keskiasteen koulun päättökokeisiin. Tänä vuonna koetta vaille jäi 1 800 vankia.
ylioppilaslehti 12 # 11 Yliopisto
17
Luennot pidetään mangopuun varjossa.
Cathreen Tembo osallistui työpajaan Jerusalemin kylässä.
kuvat johanna holm
"
Seksuaalikasvatusta Sambiaan
Helsingin yliopiston opiskelijoiden tukemissa työpajoissa kerrotaan, mitä pitää tehdä, jos talon viimeinen kondomi on käytetty ja mies vaatii lisää seksiä.
"monet naiset kuolevat tauteihin tai siihen, että tekevät liian paljon lapsia." "Keskustelkaa seksistä ja oikeuksistanne miesten kanssa hyvällä hetkellä ja ystävällisesti, ei tylysti tai epäystävällisesti." "Mitä tehdä, jos talon viimeinen kondomi on käytetty ja mies vaatii lisää seksiä?" näitä ja paljon muita seksiin ja perhesuunnitteluun liittyviä kysymyksiä käsitellään syyskuisena aamupäivänä Itä-Sambian paahtavassa auringonpaisteessa. Jerusalemin kylään on kokoontunut satakunta naista, jotka osallistuvat paikallisen naisjärjestö EPWDA:n (Eastern Province Women Development Association) organisoimaan työpajaan perhesuunnittelusta ja seksuaalioikeuksista. valtava mangopuu pienen kylän laidassa antaa tervetullutta varjoa bambumatoilla istuville osanottajille, kun kouluttajat puhuvat kiivaaseen sävyyn naisten seksuaalioikeuksista ja ehkäisystä. Kahden tunnin aikana käsitellään perhesuunnittelua, ehkäisypillereitä ja -kapselia, kondomien käyttöä, sukupuolitauteja, ehkäisyn aiheuttamia sivuoireita, terveysklinikoilla käymistä, aidsia ja naisten kokemia ongelmia seksuaalioikeuksiin liittyen. Kouluttajat puhuvat seksuaalioikeuksista kiertelemättä ja kaunistelematta. Huumorilla höystetyt huomautukset kirvoittavat kimakoita riemunkiljahduksia. Kun kouluttaja julistaa, että naisilla on oikeus itse määrätä ruumiistaan, yleisö hurraa. Yhden kondomin ongelma ratkaistaan: jos viimeinen kumi on käytetty, seksiä ei ole, piste. työpajan toteutuminen on mahdollista, koska Helsingin yliopiston opiskelijat ovat tukeneet sitä. Lukuvuosi-ilmoittautumisen yhteydessä maksettava vapaaehtoinen kehitysyhteistyötuki muuttuu täällä koulutuspäiviksi ja työpajoiksi. Pottia kerryttävät myös Unicafen Sambialounaat, joiden tuotot ohjataan samaan projektiin. Tänä syksynä Unicafessa järjestetään ensimmäistä kertaa kokonainen Sambia-viikko, jonka aikana tarjotaan joka päivä Sambia-lounas. Koko Sambia-hankkeen budjetti on 188 000 euroa, josta ulkoasiainministeriö rahoittaa 85 prosenttia. Loput 15 prosenttia muodostuvat Sambia-lounaista, opiskelijoiden rahalahjoituksista sekä vapaaehtoistyöstä, jolle lasketaan rahallinen arvo. Sambia-hanke rahoitetaan vapaaehtoisilla maksuilla, minkä lisäksi HYY käyttää 0,7 prosenttia toimintataloutensa budjetista muuhun kehitysyhteistyöhön. 24-vuotias kotiäiti Cathreen Tembo on yksi työpajaan osallistuvista naisista. Hän on tullut paikalle kolmen kilometrin päästä Mphangwem-
Ihmiset sanovat, että perhesuunnittelu aiheuttaa syöpää.
nimisestä kylästä. Tembon mukaan tiedon jakaminen perhesuunnittelusta on tärkeää. "Ihmiset sanovat, että perhesuunnittelu aiheuttaa syöpää. On tärkeää opettaa, että se ei ole totta." Tembolla on kolme lasta, ehkäisy kunnossa, ja hän on sopinut miehensä kanssa, että lapsia on nyt riittävästi. Kaikki maaseudun naiset eivät ole yhtä onnekkaista. "Jotkut aviomiehet kieltävät vaimojaan menemästä perhesuunnitteluklinikoille", Tembo kertoo. Sambian väestöstä noin 15 prosentilla on hiv- tai aids-tartunta, ja työpajoissa painotetaan ehkäisyn tärkeyttä sekä jokaisen vastuuta käydä testeissä sukupuolitautien varalta. Työpajan jälkeen Tembo suunnittelee puhuvansa kotikylässään aidsista ja siitä, kuinka tärkeää on käydä testeissä. Hän haluaa valistaa myös omia lapsiaan perhesuunnittelun tärkeydestä ja hivistä. kysyttäessä millaisia terveisiä Cathreen Tembo haluaa lähettää Suomeen yliopisto-opiskelijoille, jotka ovat tukeneet hanketta, hän naurahtaa ja miettii pitkään. "Jatkakaa hankkeen avustamista ja yhteisöjen kouluttamista", Tembo pyytää. "Kylistä puuttuu myös sanitaatiomahdollisuuksia ja vettä", hän lisää hetken päästä. Jälkimmäisiin ongelmiin ei tämän projektin puitteissa ole mahdollista puuttua. Seuraavat kaksi vuotta hankkeen toteutumista on kuitenkin turvattu, ja yhteisöjen kouluttamista jatketaan. HYY on tehnyt sambialaisen naisjärjestö EPWDA:n kanssa yhteistyötä ennenkin, vuosina 20012005 ja 20072010. EPWDA toimii kattojärjestönä lukuisille pienemmille alueen naisjärjestöille. Tällä hetkellä EPWDA:lla on noin 24 000 jäsentä Itä-Sambian provinssissa. Edellinen hanke keskittyi naisten lakisääteisten oikeuksien vahvistamiseen. Viime keväänä alkanut kolmivuotinen projekti edistää naisten ja tyttöjen seksuaalioikeuksia Itä-Sambiassa. Tarkoitus on muun muassa järjestää työpajoja ja lähettää radio-ohjelmia, joiden avulla voidaan kouluttaa ihmisiä, levittää informaatiota ja voimaannuttaa paikallista väestöä. Koska projekti limittyy sisällöiltään edellisen kanssa ja paikalliset toimijat ovat osin samoja, sillä on mahdollisuudet luoda hitaasti mutta varmasti muutosta paikallisväestön keskuudessa. johanna holm Kirjoittaja on HYY:n kehitysyhteistyövaliokunnan jäsen, joka tutustui projektiin Sambiassa elo-syyskuun vaihteessa. Kehy-viikko 3.9.10. ja Sambia-viikko Unicafeissa 3.7.10. Kehy-viikon ohjelmassa muun muassa kierrätystori, vanhojen tavaroiden tuunaustyöpaja, luentoja, keskusteluja ja bileet. Ohjelma osoitteessa hyy.helsinki.fi/kehyviikko
ylioppilaslehti 12 # 11 Kulttuuri
jenni häyrinen
19
bmac, Malmi, Kruununhaka, Lauttasaari, Kallio, Punavuori. Kaupunginosat luetellaan Graciaksen HKI-biisissä ja nähdään sen musiikkivideolla, joka on komea kunnianosoitus helsinkiläisräppärin rakkaalle kotikaupungille. "Olen vähän mammanpoika. Ihan sama missä päin maailmaa olen, niin jossain vaiheessa kaipaan kotiin, ja se on Helsinki. Olen asunut täällä 20 vuotta." Tällä hetkellä Gracias, 24, pitää perhesyistä huushollia Bmacissa eli Pukinmäessä, koska sairastunut äiti tarvitsi häntä huolehtimaan pikkusisaruksistaan. "Kaikista mieluiten asuisin Pursimiehenkadulla. Punavuoristereotypiat ovat ihan yhdentekeviä, mulle se vaan on kingi mesta, hieno paikka. Se on lähellä kaikkea. Mun raja menee siinä, minne spora kulkee." raitiovaunulla pääsee Arabiaan asti, mutta sekin alkaa olla liian syrjäseutua. Punavuoren lisäksi räppäri viihtyy Kalliossa. Parhaillaan Gracias istuu Siltasessa, Kuudennen linjan yläkerrassa. Kallio on tärkeä monesta syystä. Heinäkuun lopussa julkaistun, jo loppuunmyydyn debyytti-ep:n nauhoittaminen sai alkunsa Kolmannella linjalla, kun taas Paavo Arhinmäen suosima thaimaalainen pikaruokala sijaitsee Viidennellä linjalla. Du Dii vilahtaa kulttuuriministereineen Graciaksen Mony-musiikkivideolla, jolla kaupunginosa näyttää Brooklynilta. "Tykkään Kallion rosoisuudesta, näen sen tosi kauniina paikkana. Vaikka vihaan tätä sanaa, olen urbaani nuori. Totta kai tykkään olla mökilläkin, mutta kun olen viettänyt kaksi viikkoa metsässä, kaipaan jo betonin keskelle." betonin keskelle hän saapui neljävuotiaana. Deogracias Masomi, sittemmin pelkkä Gracias, muutti äitinsä kanssa Kongon demokraattisen tasavallan pääkaupungista Kinshasasta Koillis-Helsinkiin Malmille. Oli alkuvuosi 1992 ja hiton kylmä, mutta se kyllä voitti synnyinmaan mellakat ja sisällissodan. "I met this girl / at the age of four / what I hated most / she was so damn cold", Gracias räppää HKI:n kertosäkeessä. Hänen ensimmäinen Suomimuistonsa liittyy lumeen, mutta muuten vastaanotto oli kaikkea muuta kuin kylmä. Tuleva räppäri rakastui Helsinkiin.
"Olen kelannut asioita jälkeenpäin ja muistan, että oleskelulupaprosessi sujui aika nopeasti. Oli selvää, miksi tulimme tänne pakolaisina. Integroiminen alkoi jo ennen kuin saimme pysyvän oleskeluluvan, kävin esikoulua ja opettelin suomea. Otin nopeasti Suomen vastaan uutena kotinani." Ala-asteen toisella luokalla koulu vaihtui Pukinmäestä Munkkivuoreen, Helsingin ranskalais-suomalaiseen kouluun, jota hän Gracias ylioppilaaksi asti. Sujuvasanaisen artistin toinen äidinkieli on ranska. Sitä Gracias puhuu isänsä kanssa. Toista äidinkieltään lingalaa hän käyttää äitinsä kanssa. 10-vuotiaan veljensä ja 14-vuotiaan siskonsa kanssa hän keskustelee suomeksi. Musiikissa kuullaan kuitenkin englantia, mikä tietysti sopii artistille, jota pidetään englanninkielisen Suomi-räpin pelastajana. 1990-luvun yhdysvaltalainen itärannikkoräppi (Nas, Mos Def) kuuluu varsinkin András "Nada" Nádasin tuottamilla taustoilla. Fintelligensin aloittaman suomalaisen hip-hopin toisen aallon aikana Gracias vaikuttui Avaimen (nykyään Asa) Punainen tiili -albumista (2001). Se oli suora tie suomenkieliseen räprakkauteen. "Pihakaverit osasivat jokaisen biisin sanasta sanaan. Sen jälkeen kuuntelin muitakin, kuten Ceebrolisticsia, Joniveliä, Paperi T:tä ja Pyhimystä", kertoo Gracias, joka heitti ensiriiminsä Malmin nuorisotalolla. mutta miksi englanniksi? Lingalan kieli lienee liian marginaalista oli flow kuinka notkea tahansa mutta eikö ranska tai suomi olisi käynyt? "Englanti on tullut ihan luonnostaan. Se vain tuntui oikealta. Räppi, johon kasvoin oli englanninkielistä. Englanniksi saa sanottua asiat paremmin ja se kuulostaa ehkä vähän coolimmalta kuin suomi." Kirjakieliranskakaan ei kuulosta niin katu-uskottavalta, että sillä voisi riimitellä kokonaisen kappaleen, mutta siitä kuullaan taidonnäyte In Search Of Manu G -kappaleessa. "Ehkä joskus, kun käyn läpi taiteellista muutosprosessia, ryhdyn tekemään suomenkielistä folkia tai jotain niin kuin yksi nimeltä mainitsematon kalpeanaama", Gracias vitsailee. marko ylitalo www.gracias.fi
2000-luvun puolivälissä Deogracias Masomi uhosi "räppipäissään" Luminate-nimellä, jota moni jäi kaipaamaan. "Se oli tosi kornia ja kliseistä räppikuvastoa", Gracias sanoo nyt. "Piti elää muutama vuosi lisää, ottaa iisisti ja katsella vähän ympärille."
Kotipoika
Kongolaissyntyinen Gracias tapasi neljävuotiaana elämänsä rakkauden, josta hän räppäsi hitin 20 vuotta myöhemmin.
Perjantai 7.10. klo 19 Lauantai 8.10. klo 12.00
Tiistai 11.10. klo 19
Keskiviikko 12.10. klo 19
kuvat mm. helene fjell, heli sorjonen
DIG.-jazzfestivaali valtaa Musiikkitalon Black Box -salin kahdeksi päiväksi. Festarin avaa jazzrumpali Ignacio Berroan luotsaama Havanna-Helsinki Connetion. Heidän jälkeensä lavalle hyppää Verneri Pohjola Aurora -kokoonpano. Yhdeksältä alkavat festivaalijamit. Lauantain pääesiintyjä on Jason Moran. Liput konsertteihin ja jameihin 1030 . Jamit erikseen 10 .
Miten lentävät Kiira Korven hypyt tällä kaudella? Se selviää kansainvälisessä luistelukilpailussa Tikkurilassa, jonne saapuvat myös jäätanssin olympiavoittajat Tessa Virtue ja Scott Moir Kanadasta. Lauantaina kilpaillaan naisten lyhytohjelma ja miesten vapaaohjelma. Sunnuntaina on ensin jäätanssin vapaatanssi ja sitten naisten vapaaohjelmakilpailu. Valtti Areena, Tikkurilan Urheilupuisto, Läntinen Valkoisenlähteentie 5254. Liput 9-36 .
Kiertuenäyttämön Paperiankkuri-näytelmässä kohtaavat turvapaikanhakijat ja suomalaiset. Työskentely alkoi jalkautumisjaksolla Kyläsaaren vastaanottokeskukseen, jossa osa esitystä valmisteltiin yhteistyössä turvapaikanhakijoiden kanssa. Teoksen on ohjannut Hanna Brotherus. Kansallisteatterin Pieni näyttämö, Läntinen Teatterikuja 1. Liput 1629 .
Mistä elämässä on kysymys? Se saattaa selvitä Myllyteatterin Jumalaisessa näytelmässä. Kymmenen eturivin näytelmäkirjailijaa ovat luoneet uuden version Danten 1300-luvulla kirjoittamasta klassikosta Divina Commedia. Teosta esitetään Suvilahden uudessa kulttuurikylä Tiivistämössä marraskuun alkupuolelle asti. Suvilahteen pääsee kätevästi Kalasataman tai Sörnäisten metroasemilta. Liput 1025 .
20
ylioppilaslehti 12 # 11 Kulttuuri
valokuvat frans brankaert, kuvankäsittely otto donner
Kaksi miestä ja samba
Samansukupuolisten kilpatansseissa unohdetaan ulkonäköpaineet ja jaellaan glitteriä kilpakumppaneille.
hollantilaisen Badhoevedorpin kaupungin urheilutalo näyttää samalta kuin kaikki muutkin pikkukaupunkien urheilutalot. Sen salissa on kuitenkin käynnissä jotain erikoisempaa samansukupuolisten tanssiparien kilpatanssikisat. Housupukuihin pukeutuneet naiset liitävät toistensa käsivarsilla. Ohi pyyhältää kaksi avonaisiin pitsipaitoihin sonnustautunutta nuorukaista. Viisitoista paria suorittaa mitä monimutkaisimpia askelkuvioita urheilusalin lattialla. mutta yleisöllä on silmiä vain yhdelle. Piukkoihin mustiin pukuihin sonnustautuneet miehet muistuttavat kahta eleganttia matadoria. Tanskalaiset Benjamin Martin ja Gilles Hoxer (kuvassa keskellä) ovat illan kuninkaita. Kahden miehen sambaa katsoessa hikitossulta haiseva urheilusali unohtuu. Hoxer ilmehtii kuin raivo härkä. Kissamainen Martin hiipii lattialla ja pistää päänsä Hoxerin jalkojen välistä. Yleisö hurraa äänekkäästi. same-sex dancing eli samansukupuolisten parien kilpatanssi on saanut viime vuosina huomiota, kun sen edustajat ovat esitelleet taitojaan television tanssisarjoissa. Kahden miehen paritanssia on nähty muun muassa Tanssii tähtien kanssa -sarjan yhdysvaltalaisessa versiossa sekä So You Think You Can Dance -ohjelmassa. Silti laji on vielä melko tuntematon latinalaistanssien kilpasarjassa, jossa Martin ja Hoxer tanssivat, kilpailee kansainvälisesti vain noin 30 paria, Aluokassa alle kymmenen. Suurin sarja on naisten vakiotanssit, joiden suurimmissa kilpailuissa tanssii yli 90 paria. martin ja Hoxer ovat voittaneet maailmanmestaruuden sekä tukuittain muita palkintoja. Samaa sukupuolta edustavat parit joutuvat tanssimaan omissa kisoissaan tai valtavirtakisojen yhteydessä järjestettävissä erillisissä sarjoissa, sillä useimpien liittojen säännöt määräävät yhä, että tanssiparin tulee muodostua miehestä ja naisesta. Rajoja tosin koetellaan: tänä vuonna eräs maailman vanhimmista ja arvostetuimmista tanssikilpailuista, englantilainen Blackpool Dance Festival, hyväksyi latinotanssien A-sarjaan miespari Jonathan Morrisonin ja Sergio Brilhanten. samansukupuolisissa kisoissa vanhoille säännöille näytetään pitkää nenää. Koreografialla on lupa leikitellä ja viejän ja vietävän paikkoja voidaan vaihdella kesken tanssin. Ulkonäköpaineetkin saavat näissä kisoissa huutia. "Perinteisessä heterotanssissa on tietty mielikuva siitä, miltä miestanssijan kuuluisi näyttää", Martin selittää. Siro mies kertoo vaihtaneensa samansukupuolisten tanssiin osittain siksi, että hänen oli mahdotonta sekä näyttää perinteiseltä miestanssijalta että nauttia tanssimisesta. "Miestanssijat eivät kehtaa näyttää erilaisilta. Ja nainen on vain lisälaite, supernaisellinen asuste", Martin sanoo. "Tuntui hyvältä päästä kaikesta siitä eroon." Tanssin tekniikka ja perustekijät eivät muutu, ja kyse on vakavasta tanssiurheilusta. Ei dragshowsta, kuten tietämättömät joskus kuvittelevat. "Me tahdomme yhä näyttää, että olemme kaksi miestä." martin ja Hoxer pitävät hyvänä sitä, ettei pienissä piireissä esiinny selkään puukotusta. Siinä missä perinteisissä kisoissa saatetaan piilottaa kilpailijalta kengät, jaetaan samansukupuolisten kisoissa glitterpurkista kilpakumppanillekin. Lajin pienuus johtaa kuitenkin toisinaan myös siihen, että naiset ja miehet joutuvat tanssimaan toisiaan vastaan. "Naisten tanssi on kaunista, mutta siitä puuttuu se jokin. Kahden miehen yhdistelmässä on enemmän voimaa ja energiaa", Hoxer sanoo ja virnistää. Mutta on miehilläkin ongelmansa. Martin sanoo joidenkin tanssikuvioiden näyttävän omituisilta kahden miehen välillä. "Meidän pitää olla fiksuja kertoessamme tanssillamme tarinaa: se voi näyttää todella hyvältä tai todella törkeältä." "Ja tietyt liikkeet eivät vain näytä hyvältä miesten kengillä", lisää Hoxer. toisin kuin usein luullaan, lajin harrastaminen ei välttämättä kerro tanssijoiden seksuaalisesta suuntautumisesta. Hoxer kertoo, että Tanskan paras naispari koostuu kahdesta heteronaisesta. Heidän aviomiehensä kuulemma katsovat mieluummin jalkapalloa, ja niinpä naiset tanssivat keskenään. "Jotkut ajattelevat, että lajin pitäisi olla vain homoille. Mutta olisi outoa tarkastaa ensin, ovatko kilpailijat homoja. Eihän ihmisiä voi laittaa jonoon kilpailunumeroa ja suuseksiä varten", Martin nauraa ja kohauttaa harteitaan kuin ilmaistakseen joidenkin ottavan asiat aivan liian vakavasti. "Se on vain tanssia!" oona juutinen
Samansukupuolisten kilpatanssi Suomessa
Suomen Tanssiurheiluliiton sääntöjen mukaan kilpatanssiparin on koostuttavanaisesta ja miehestä. Niinpä Suomen ainoa kilpaileva pari Piia Korpi ja Santra Rinne (kuvassa reunoilla) kiertävät ulkomaisia kisoja. Kesällä he voittivat EM-hopeaa naisten 10-tansseissa, vaativassa lajissa, jossa tanssitaan viittä vakio- ja viittä latinalaistanssia. tamperelaista tanssiseura Spiralia edustavat Korpi ja Rinne ovat tanssineet yhdessä neljä vuotta. "Yksi suomalaismies on kilpaillut ulkomailla ja eräs nainen on etsinyt Helsingissä paria tuloksetta jo kymmenen vuotta", Korpi sanoo. Korpi ja Rinne yrittivät järjestää samansukupuolisten kilpatanssin peruskurssia, mutta ilmoittautuneita ei ollut riittävästi. "Myöhemmin monet ovat tulleet kertomaan kiinnostuksestaan. Ehkä yritämme jossain vaiheessa uudelleen."
22
ylioppilaslehti 12 # 11 Jälkinäytös
Juna onkin onnela
Älä itke, VR. Ylioppilaslehti listaa testattuja bisneskonsepteja, jotka vain odottavat varastajaansa.
Rovio
Vihaiset matkustajat vaihdetaan vihaisiin lintuihin. Odotteluaika hujahtaa siivillä, kun konduktööri jakaa kaikille ritsat, joilla pommitetaan vihreäksi possuksi pukeutunutta kääntölaitteistoinsinööriharjoittelijaa. Talvisin ritsoilla ammutaan lumipaakkuja pois kiskoilta.
Huonosti käyttäytyville matkustajille tuputetaan rangaistuksena kettukarkkeja, joita kukaan ei halua.
lan aseman tuntumaan kehittelemään älyjunia.
Marimekko
Noora Niinikoski suunnittelee junaprintin, jota kaupataan konseptimyymälöissä myös verhoina, kumisaappaina ja kävelysauvoina. Talvella radanvarressa palelevat matkustajat saavat ylleen oman tuotemerkin lämmikkeitä. Kun firmalla menee huonosti, toimittajat harhautetaan pois tuloslaskelmista panemalla Kirsti Paakkanen ja Mika Ihamuotila pieneen lasikoppiin painimaan. Samalla tarjoillaan popcornia.
Apple
Jumittavat lippuautomaatit korvataan pelkistetyillä design-versioilla, joissa muovinen vihreä on vaihdettu valkoiseen ja hopeaan. Automaatilla on muuten hieno käytettävyys, mutta siitä ei saa lippuja. Luvataan uudistus. Uusien juna-aikataulujen julkaisua pantataan, jotta keskustelupalstoilla saadaan aikaan hypetystä.
Facebook
Junien palveluita uudistetaan niin tohinalla, että kaikki virheet menevät tuotekehityksen piikkiin. Konduktööripulaa ratkotaan it-firman kuuluisalla henkilöstöpolitiikalla: aamiaispuurot, lounassalaatit ja iltapitsat ovat ilmaisia, samoin pesula. Matkustajat voivat tykätä junan palveluista nostamalla peukkua. Heille on myös ajoittain toimiva chatti-ikkuna. Avoimesta ikkunasta voi huudella viereiseen junaan.
maksu. Takki on pakko jättää junan eteiseen. Jos matkustaja ei ole siivosti, ilmeetön konnari heittää hänet junasta ilman takkia. Kultaisella kantiskortilla saa ravintolavaunusta kaksi jekkubatteryä yhden hinnalla. Jos ei toimi, myydään junat Night People Groupille.
Spotify
Kuormitetut junien työntekijät pääsevät kaipaamilleen lomille, kun henkilökuntaa on vain Premiumasiakkaiden junavuoroissa. Tavallista junaa voi käyttää ilmaiseksi viisi kertaa. Ilmaisjunassa joutuu kuuntelemaan mainoksia, ja ravintolavaunun korvaa välipala-automaatti. Rautatieaseman kuulutuksia alkavat hoitaa Jonathan ja Roberta. veera jussila
Ikea
Junan wlan-vaunuissa toimii VR Train Planner -suunnitteluohjelma, jolla voi luoda unelmien pendolinon tai yövaunun. Ravintolavaunussa on oma linjasto lihapullille. Ilmaisille asiakasbusseille on ajoittain käyttöä rautateilläkin. Kotiinkuljetuksesta asiakas joutuu maksamaan vähän ekstraa.
Fazer
Lohtusyömisellä on tehty Suomessa ennenkin bisnestä. Junalipun hintaan kuuluu levyllinen suklaata, joka lievittää myöhästymisen laukaisemaa ahdistusta. Parin vuoden kuluttua VR voi alkaa rahastaa matkustajia painon perusteella. Junat maalataan ja sisustetaan rauhoittavan sinisiksi.
Nokia
Vaihteiden jumitukselle ja sähköjohtojen pimahtelulle tulee loppu, kun VR palkkaa töihin monta vaunullista insinöörejä. Toimitusjohtajaksi etsitään kanadalainen, joka tykkää Suomesta. Liikenteenohjausjärjestelmäksi valitaan Windows, ja Microsoft muuttaa Espoon Keilaniemestä Pasi-
SK Entertainment Group
Bisnesluokan istuimet verhoillaan seeprakuviolla. Konduktöörin läsnäolosta maksetaan 2,50 euron lisä-
*
Ylioppilaskunnan Soittajat ry:n sääntömääräinen syyskokous
Ylioppilaskunnan Soittajat ry:n sääntömääräinen syyskokous järjestetään Vanhan ylioppilastalon musiikkisalissa ke 5.10. klo 20.30 alkaen. Kokouksessa mm. valitaan hallitus ja virkailijat kaudelle 20112012, hyväksytään uudet jäsenet, päätetään kevään 2012 ohjelmistosta, vahvistetaan kauden 2010-2011 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä kauden 2011-2012 toimintasuunnitelma ja talousarvio.
www.lahetystorit.fi HELSINKI Iso-Roba Puotinharju Sörnäinen VANTAA ESPOO Myyrmäki Lähderanta Niittykumpu Soukka *kuljetus vain pk-seudulle, tarjous voimassa 30.11.2011 asti
ylioppilaslehti 12 # 11 Jälkinäytös
23
nykysuomen sanakirja
Markus Miettinen ja Jaakko Seppälä
n
Naamahuora
[subst.] Henkilö, joka hyväksyy Facebookissa kaikki kaveripyynnöt riippumatta siitä, tunteeko pyynnön esittäjää. - Mikolla on äfbeessä jotain 2000 kaveria. - Joo, mut se on naamahuora, tuntee ehkä neljäsosan.
Sattuuhan näitä
Lina Jelanski
Alanvaihdon aika
Nukuin pommiin kuten neljänä aamuna viidestä ja olin lähdössä hirveällä kiireellä aamuluennolle. Juoksin suihkuun ja yllätys oli suuri, kun vettä ei tullutkaan. HOASilla tehtiin remonttia, enkä ollut huomannut lappua, jossa kerrottiin että vesi on poikki. Hiukset rasvaisina ja hieltä haisten juoksin ovesta ulos. Ulkona vettä sitten riittikin satoi kaatamalla, enkä ehtinyt kääntyä takaisin hakemaan sateenvarjoa. Pääsin lopulta kouluun vettä valuen. Ennen luennolle menoa ostin kanttiinista vissypullon, koska en ollut saanut aamulla hanasta edes juomavettä. Ehdin kuin ehdinkin luokkaan ja istuin alas. Kun avasin vissypullon, se kuohui yli ja kasteli paitani, joka oli säästynyt kuivana takin alla vesisateesta huolimatta. Kiroilin ja kerroin kurssikavereilleni, mitä aamulla oli tapahtunut. He nauroivat katketakseen ja olivat sitä mieltä, että olen väärällä alalla. Opiskelemme nimittäin vesibiologeiksi. Nainen, 28, ympäristötieteet Lisää lukijoiden kuvitettuja tarinoita osoitteessa www.ylioppilaslehti.fi/sattuuhannaita Haluatko, että juuri sinun tarinasi kuvitetaan? Lähetä omakohtainen, opiskelijaelämään tai Helsingin yliopistoon liittyvä kertomuksesi osoitteeseen sattuuhan.naita@gmail.com. Tarinan pituus on 600-800 merkkiä. Kerro viestissä myös ikäsi, sukupuolesi ja mitä opiskelet.
Toiveuusinta
Otto Bruun.
opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut
Leikkaus nyt
Leikkaus+pesu
"
Myydään enemmän pornoa miehille, terveet kädet niin johan loppuu se raiskaaminen. Ja käsirasvapurkki kerran kuukaudessa postin mukana jokaiselle miehelle pakolliseksi."
Nimim. En Kerro, 19.9.2011
Oletko eri mieltä?
Keskustelu jatkuu osoitteessa www.ylioppilaslehti.fi
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
Ylioppilaskunnan kahdet kasvot
vaalisyksy 2011
Ylioppilaskunnan
Vaalit
Töölön YTHS kokeilee sähköistä ajanvarausta
edustajistovaalit
18.-19.10. ennakkoäänestys 12.-13.10.
hallintovaalit
14.-15.11. ehdokasasettelu 2.11. asti.
Yliopiston
Edustajistovaaleissa valitaan ylioppilaskunnan 60-henkinen edustajisto. Äänioikeutettuja ovat kaikki HYYn jäsenet, eli lähes 30 000 opiskelijaa. Käytä äänioikeuttasi! Edustajistovaaleissa on ehdolla yli 600 opiskelijaa. Omaa ehdokasta voi etsiä esimerkiksi 7.10. avautuvan vaalikoneen avulla. Vaalikone osoitteessa www.edustajistovaalit.fi
Mihin ylioppilaskunnan jäsenmaksu käytetään?
Mättääkö joku opetustarjonnassa?
Sähköisen ajanvarauksen avulla opiskelija voi hakeutua helposti hoitoon hampaan lohkeama-, ehkäisy- ja syömishäiriöasioissa ilman puhelinyhteyttä. Myös ehkäisypillerireseptin uusiminen onnistuu jatkossa sähköisesti. Palvelua kokeillaan syyskuun alusta lähtien Töölön toimipisteessä.
www.yths.fi/ajankohtaista
Festival tarjoaa ilmaista oh-palkinnonsaajaksi. Hyy.Fi/vaaliT jaLoungessa, joka festivaalin jokaisena Magister Bonusolla Helsingin yliopiston opeHyy.Fi/HalliNTOvaaliT Palkitun Kunnon työtä nuorille -paneelikeskustelu jelmaa klubimeininkiä henkilön tulee
Kunnon työtä nuorille
järjestetään kansainvälisenä Kunnon työn päivänä 7.10. Vanhan ylioppilastalon Musiikkisalissa klo 9.30-11.00. Keskustelijoina ovat työministeri Lauri Ihalainen (sdp), kansanedustaja Annika Saarikko (kesk), Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ja EK:n työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen. Paneeli on avoin yleisölle. Järjestäjinä Akava, SAK ja STTK yhteistyössä HYY:n kanssa.
iltana Universum-teatterissa (Perämiehenkatu 13). Festivaali tarjoaa myös nykytaidetta ja sen tuottamista käsitteleviä seminaareja sekä taiteilijatapaamisia tarvittaessa kokonaisuuksia voidaan myös räätälöidä ryhmien kiinnostuksen mukaan. Festivaalin ohjelmistossa on lisäksi useita ilmaisesityksiä.
tustehtävissä. Ehdotuksia saa tehdä kuka tahansa yliopistoyhteisön jäsen tai jäsenjärjestö. Lisätietoa hakemuksen tekemisestä ja palkintokriteereistä löytyy HYYn nettisivuilta. Kirjallisten ehdotusten perusteluineen tulee olla HYYssä perjantaina 7.10.2011 klo 12:00 mennessä osoitteessa HYY/koposihteeri, Mannerheimintie 5 A, 2. krs, 00100 HELSINKI.
Lisätiedot: koulutuspoliittinen sihteeri Anu Aarnio puh. 050 543 8458 (anu.aarnio@hyy.fi).
SELL Student Games taas Suomessa ensi keväänä
17-20.5.2012 Espoon Otaniemessä järjestettävä SELL Student Games -tapahtuma tulee olemaan osallistujamäärältään yksi vuoden 2012 suurimmista ja kansainvälisimmistä liikuntatapahtumista korkeakouluopiskelijoille Suomessa. Tapahtuma on opiskelijaliikuntaa, yhteistä hauskanpitoa ja verkostoitumista parhaimmillaan. Vuoden 2012 kisaisäntinä toimivat Aalto-yliopiston urheiluseura ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunta. SELL-kisat on avoin kaikille yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille ympäri maailman. Kisoissa ei ole ikä- eikä tasovaatimuksia ja urheilulajeja ja vastustajia löytyy kaikentasoisille liikunnan harrastajille. Lisäksi kisoissa tarvitaan paljon tekijöitä mm. huoltoja järjestyksenvalvontatehtäviin, kilpailujärjestelyjen tukitoimiin, joukkueattaseoiksi, kisakeskuksen tehtäviin, seremonioiden ja oheisohjelmien tuottamiseen jne. Kisoissa on mukana 15 eri urheilulajia. Mukaan kisoihin voi ilmoittautua 15.11.2011 lähtien. Osallistumismaksu on 25. Vapaaehtoiseksi ilmoittaudutaan kisojen www-sivuilta löytyvällä lomakkeella. Lisätietoja saat myös kisojen pääsihteeriltä Anna Leeltä anna. lee@sell2012.fi p. 050 520 9420
www.sell2012.fi
Tuo järjestösi tapahtuma HYYn vuosijuhlaviikolle!
Hyvät HYYn piirissä toimivat järjestöt! HYY viettää vuosijuhlaviikkoaan 21.-27.11., ja viikon aikana HYY haluaa tarjota jäsenilleen mahdollisimman monipuolista ohjelmaa. Onko teidän järjestöllänne tulossa kaikille avoimia tapahtumia, jotka sattuisivat kyseiselle viikolle ja jotka voisi sisällyttää HYYn vuosijuhlaviikon ohjelmaan? Jos on, ottakaa 30.10. mennessä yhteyttä HYYn kulttuurisihteeri Ville Sinnemäkeen (kulttuurisihteeri@hyy.fi, 050 537 2831), niin katsotaan voisimmeko tehdä yhteistyötä.
Alennuksia Baltic Circle -teatterifestivaalilla
Baltic Circle on kansainvälinen nykyteatterifestivaali, joka aina marraskuussa levittäytyy ympäri Helsinkiä, teatteritiloihin ja niiden ulkopuolelle. 16.-20.11. järjestettävä Baltic Circle -festivaali tarjoaa Helsingin yliopiston opiskelijaryhmille (vähintään 10 henkeä/ryhmä) liput festivaalin esityksiin teatteriammattilaislipun hinnalla 10 /kpl. Festivaalin opiskelijalipun normaalihinta on 15 /kpl. Ryhmäliput varataan osoitteesta vilma.pietila@qteatteri.fi tai puh. 044 544 0900. Festivaalin koko ohjelmisto ja aikataulu löytyvät osoitteesta www.balticcircle.fi. Esitysten lisäksi ryhmät voivat viettää iltaa
Haussa yliopiston paras kansainvälinen opettaja 2011
Ylioppilaskunta palkitsee vuoden parhaan Helsingin yliopistossa vieraalla kielellä opettavan opettajan. Jos olet törmännyt säkenöivään luennoitsijaan, omistautuneeseen ohjaajaan tai muuten vain erinomaiseen opettajaan, joka opettaa muulla kielellä kuin suomeksi tai ruotsiksi, voit ehdottaa häntä ylioppilaskunnalle. Ehdotuksista tulisi käydä ilmi hyvät perusteet, miksi juuri kyseinen opettaja on palkinnon arvoinen. Palkinto jaetaan rehtorin ulkomaalaisjuhlassa 16. marraskuuta. Ehdotukset tulee tehdä 2. marraskuuta mennessä, jonka jälkeen palkintoraati valitsee palkittavan. Ehdotukset HYYn kv-sihteeri Juha Töyrylälle. Sähköposti: international@hyy.fi, puhelin 050 543 8450
Hyvät opettajat esiin!
Tunnetko aivan mahtavan opettajan tai loistavan luennoitsijan? Innostaako hän mukaansatempaavilla esitelmillään ja rakentavalla palautteellaan? Ehdota tätä helmeä HYYn Hyvä Opettaja
HYY:n kehitysyhteistyöviikko 3.10.2011-8.10.2011
Kulutustottumuksemme ja kertakäyttökulttuurimme rasittavat maailmaamme ja aiheuttavat monia ongelmia etenkin kehitysmaissa. Kestävä kehitys edellyttää radikaaleja muutoksia länsimaiden tuotanto-, kulutus- sekä elintavoissa. Jo arkiset kulutusvalintamme vaikuttavat kauaskantoisesti. Kehyviikon teemana syksyllä 2011 onkin kulutus ja kehitys ja luvassa on mm. seuraavanlaista ohjelmaa: Ma 3.10. · klo 11-15 Valtakunnallinen tempaus; vaatevuori, musiikkia, Reilun Kaupan tarjoiluja, karnevaalitunnelmaa... Tuo vaatteesi kierrätettäväksi ja rakennetaan yhdessä suuri vaatevuori Porthanian pihalle! Ti 4.10. · klo 14q Olli Sirén & 100 tavaraa; jäljelle jäi kestävin -ja kaunein. Luento materiaalisen omaisuuden radikaalista vähentämisestä. (Mannerheim-sali, Mannerheimintie 5A, 5 krs.) Ke 5.10. · klo 12-16 Kestävän arjen hauska ja ekologinen tuunaustyöpaja: koruja ja muita asioita kierrätysmateriaaleista. Hankimme materiaalit puolestasi mutta voi tuoda myös omaa krääsää. (Aurora-sali, Mannerheimintie 5B, 3 krs.) · klo 18q Kent Wilska (UM) & Kulutus globaalin kehitysuskon ytimessä; näkökulmia yritysten ja yksilöiden yhteiskuntavastuusta. (Päärakennus, Sali 7, Fabianinkatu 33) To 6.10. · klo 18-20 Tonneittain elektroniikkajätettä meillä ja maailmalla - keskustelua elektroniikan elämänkaaresta. (Mannerheim-sali, Mannerheimintie 5A, 5 krs.) · Myös päätösbileet, kierrätystori ja muuta ohjelmaa! Kaikki tapahtumat ovat täysin ilmaisia! Tervetuloa!
http://hyy.helsinki.fi/fi/kehyviikko