98. vuosikerta | 14. lokakuuta 2011
13
herkkusuu
Aki Arjola musisoi perunoille ja kolkkaa lampaita kirveellä.
duunaria ei kiinnosta
Keskiluokka harrastaa, työväenluokka makaa kotona.
Työ 2020
päde kirjoilla diamanda galás eheyttäjät hevarikemisti
2
ylioppilaslehti 13 # 11
pääkirjoitus
Maria Pettersson
kuva viikonvaihteeksi
Juuso Koponen
80
Yrittäminen pelottaa
Eliniänodote (vuotta)
75 70 65 1925 60 1917 55 50
1952 (helsingin olympialaiset) Turkmenistan Bhutan 1930 (lama) 1935 1950 Namibia 1945 Kongon tasavalta Angola Surinam 1960 Thaimaa 1955
Iran
Liettua 1970
Viro
1995
Tsekki Oman 2008 Kreikka (talouskriisi)
jos aikoo yrittää, se kannattaisi aloittaa nuorena. Kaksikymppinen sietää yrittäjän alkutaipaleeseen kuuluvaa epävarmuutta, niukkoja tuloja ja pitkiä työpäiviä paremmin kuin nelikymppinen, joka on jo perustanut perheen, tottunut säännölliseen palkkaan ja tiettyyn elintasoon. Yrittämisessä tarvitaan intohimoa, uskallusta ja omistautuneisuutta samoja ominaisuuksia, jotka auttavat nuorta työntekijää etenemään nopeasti uralla. Potentiaalinen yrittäjä saattaa olla etenemisputkessa pikemmin kuin vähemmän yrittäjähenkinen työtoverinsa. Kun hän viisikymppisenä on uransa huipulla, sieltä ei olekaan houkuttelevaa lähteä yrittämään. Vaikka lehdet pursuilevat tarinoita startup-komeetoista, yrittäminen on pelottavaa. Yrittäjää rangaistaan epäonnistumisesta paljon pahemmin kuin palkkatyöläistä, ja kaksikymppisenä epäonnistunut yrittäjä saattaa kantaa velkojaan koko loppuelämänsä. Suomalainen sosiaaliturva ja työehdot on rakennettu pääasiassa pitkässä palkkatyösuhteessa olevia ihmisiä varten. 78 prosenttia suomalaisista sanoo Eurobarometrissä suhtautuvansa positiivisesti yrittäjiin. Tulos on Tanskan jälkeen toiseksi suopein koko Euroopassa ja parempi kuin Yhdysvalloissa (73 %). Kun pitäisi alkaa perustaa yrityksiä, otetaan takapakkia. 65 prosenttia on sitä mieltä, että liiallisen byrokratian määrä jarruttaa tai estää yrityksen perustamisen. Rahoituksen haasteet ovat vasta toisella sijalla: 56 prosenttia kokee, ettei yrittäminen onnistu puuttuvan pääoman takia. Suurin osa suomalaisista pkyrityksistä on suurten ikäluokkien perustamia ja hallinnoimia. Jos nuoret aikuiset eivät ala yrittää, suurten ikäluokkien pitää työllistää itsensä lisäksi seuraava sukupolvi. Koska yrittäjyys koetaan pelottavaksi ja hankalaksi, se ei ole luonteva osa työuraa. Keski-Euroopassa on tavallista, että työntekijät siirtyvät näppärästi palkkatöistä yrittäjiksi ja muutaman vuoden kuluttua takaisin. Vaikka koko elämän kestävä yrittäminen ei kiinnostaisi, muutaman vuoden yrittäminen palkkatöiden välissä olisi silmiä avaava työkokemus. Tutustumme nuoriin akateemisiin yrittäjiin sivuilla 1013.
1965
1973 1975 (öljykriisi) Valko-Venäjä
1980
1985 Slovakia
1990 (berliinin 2000 2005 muuri murtuu) (it-kupla) Bahama Saudi-Arabia
45 1920 40 35 0 1940 (talvisota) Nigeria 1918 (kansalaissota)
Millainen elintaso Suomessa oli vuonna 1950? Kun elämänlaatua mitataan eliniänodotteella ja ostovoimalla, elintaso oli tuolloin suunnilleen sama kuin Turkmenistanissa nykyään. Jos kehitys kulkisi samaa polkua kuin Suomessa, Namibia saavuttaisi nykyisen elintasomme noin 60 vuodessa, Thaimaa 50:ssä, Valko-Venäjä 40:ssä ja Viro 30 vuodessa.
10 000 12 500 15 000 17 500 20 000 22 500 25 000 27 500 30 000
2 500
5 000
7 500
Ostovoima (ostovoima- ja inflaatikorjattu BKT per capita, USD)
Lähde: Gapminder.org
anteeksi kuinka?
Hannu Hallamaa
sdp:n kansanedustaja ja puoluesihteeri Mikael Jungner sanoo uudessa kirjassaan Toimistokuukkeli, että 10 000 euron kuukausitulot ja miljoonan omaisuus riittävät täyttämään normaalin elämän tarpeet. Millaista elämää viettää kolme tonnia kuussa tienaava asuntovelallinen tai opintotuella elävä opiskelija? "Viesti on se, että jos mennään todella suuriin palkkoihin, niin niiden motivaatioarvo on käytännössä olematon ja sen takia niissä ei ole järkeä." Onko raha omalla kohdallasi merkityksetön motivaattori?
"Riippuu hirveästi töistä. Mitään varsinaisia säästöjä ei ole kertynyt ja elämän aikana palkat ovat vaihdelleet hurjasti. On ollut töitä joissa ei ole tarvinnut murehtia rahasta ja sitten on ollut vaiheita, jolloin rahasta on ollut tosi tiukkaa. Nyt tilanne on ihan hyvä, sillä tavalla, että rahalla ei ole merkitystä ja voi keskittyä tekemiseen." Annat vinkkejä työnteolla vaurastumiseen. Yksi vinkeistä on ottaa palkan sijasta omistusosuuksia. Miten tämä onnistuu perusduunarilta?
"Siinä oli erilaisia vinkkejä. Tärkein on se, että kannattaa keskittyä sen työn innostavuuteen eikä rahaan. Osa vinkeistä käy monelle ja osa tosi harvoille." Millaiset tulot ja omaisuus sinulla on? "Omaisuuden osalta ei mitään erityistä, asunto ja asuntolaina. Kansanedustajan palkka on reilu 6 000 ja jos ottaa mukaan sivutyöt ja vastaavat, päästään 8 000 euroon. Raja tulee eri ihmisillä vastaan eri vaiheissa, mutta minulle tuo 8 000 euroa on enemmän kuin tarpeeksi."
puuhanurkka
Veera Jussila ja Otto Donner
alapääkirjoitus
Veera Jussila
Järkyttävä supermegatappohelle! Vai sittenkin vain liian innokas sääuutisten laatija? Yhdistämällä kuvan ja tekstin löydät syksyn dramaattisimmat sääotsikot.
E. * * * hän se siinä
2. 5. B. Taivas
C. Iso
***
repesi 7.
Tilkkutäkkiin töihin
yhdysvaltalainen Start Your Own Business -lehti on päällisin puolin positiivinen julkaisu. Lehdessä on mainoksia helposta rikastumisesta, mutta myös käytännön vinkkejä yrittäjäksi haluavalle. Alle viidelläsadalla voi ryhtyä kukka-asetelmien tai piñata-paperimassahahmojen tekijäksi, pestä ikkunoita tai vetää kävelykierroksia turisteille. Tämä on amerikkalaista unelmaa. Suomen korkeakouluissa luodaan nyt akateemista unelmaa. Siinäkin korostetaan, että yrittäjä ei tarvitse aina jättilainaa. Akateeminen yritys sijaitsee aivoissa. Yliopistot houkuttelevat yrittäjiksi perinteisten virkamiesalojen opiskelijoita. Ihmistieteilijöiden työpaikat ovat huvenneet niin, että valmistuvien on ryhdyttävä yrittäjiksi joko omasta tahdosta tai pakolla. Konkurssien määrä on Tilastokeskuksen mukaan taas nousussa. Yrittäjyys ei välttämättä tuo turvaa enempää kuin pätkätyö tai freelanceriys. Yksi työn muoto ei ole ratkaisu siihen, että lainsäädäntö laahaa työelämän rakennemuutoksen perässä. Vihdoin työmarkkinoiden tilkkutäkkiin on havahtunut myös työ- ja elinkeinoministeriö. Nyt tehtävä selvitys uudenlaisista työmuodoista toivottavasti johtaa keikkailijasukupolven sosiaaliturvan ja työehtojen parannukseen. On selvää, ettei maisteri valmistu enää yliopistosta eläkevirkaan. Voisiko Suomi kuitenkin olla maa, jossa maisteria ei tarvitse kannustaa kukka-asetelmien kokoajaksi?
3.
G. Luvassa 4.
* * * säitä!
1.
***
6. D. * * * kesäpäivä tulossa F. Tuleeko * * * joulu?
A. * * * muuttuu vaaralliseksi
Oikeat vastaukset: A4 Pian rytisee - Tuuli muuttuu vaaralliseksi (is.fi 7.10.) B1 Taivas tulessa mistä tämän kuvan ilmiö kertoo? (is.fi 5.10.) C2 Iso sade repesi - pahempaa luvassa (is.fi 12.9.) D7 Ennätyksellinen intiaanikesäpäivä tulossa (mtv3.fi 30.9.) E6 Kas, myrskyhän se siinä (mtv3.fi 4.9.) F3 Tuleeko musta joulu? (il.fi 21.9.) G5 Lämpöaalto tulee: Luvassa terassisäitä! (il.fi 26.9.)
ylioppilaslehti Perustettu 1913. 98. vuosikerta. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. issn 035-924. Käynti- ja postiosoite Kaivokatu 10 B, 7. krs, 00100 Helsinki. www.ylioppilaslehti.fi. toimitus Päätoimittaja Maria Pettersson, 050 339 3033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi ·Toimittajat Veera Jussila, 050 443 7122, veera.jussila@ylioppilaslehti.fi, Maria Ruuska, 050 445 0553, maria.ruuska@ylioppilaslehti.fi, Hannu Hallamaa, 050 447 1117, hannu.hallamaa@ylioppilaslehti.fi · Ulkoasu Otto Donner, 050 441 1327, graafikko@ylioppilaslehti.fi toimistosihteeri Susanne Lindqvist, 09-13114235, susanne.lindqvist@hyy.fi osoitteenmuutokset ja tilaukset www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu ilmoitusmarkkinointi Media Duo Oy · Eeva Kärki, 040 719 2467; Ilkka Hellman, 050 517 0979; Kimmo Salmi 050 329 9000 etunimi.sukunimi@mediaduo.fi, www.mediaduo.fi. ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf kustantaja Ylioppilaslehden kustannus Oy toimitusjohtaja Mauri Laurila hallinto ja talous Marjo Berglund paino Sanomapaino Oy, Forssa ·Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä säilytä tai palauta sitä.
ylioppilaslehti 13 # 11
3
sisältö 6 eheyttäjille sittenkin kolehtia
Älä alistu -kampanja ei ollut Kirkkohallituksen mielestä riittävä syy kolehtirahoituksen lopettamiseen.
8
kellariparantaja
Ruokayrittäjä Aki Arjolan mukaan kaupunkilaisten ruokasuhde on sairas. Itse hän keittää aamupuuroaan tunnin ja soittaa perunoille musiikkia.
10 15
yrittäisit, humanisti!
Yliopistot haluavat, että opiskelijat osaavat tenttien ohella myös patentit.
keskiluokka urheilee
Väitös kertoo myös, että kouluttamattomiin nuoriin vetoavat vain hevi, toimintaelokuvat ja pizza.
20
renessanssi-röyhkä
Muusikko-kirjailijan mielestä suomalainen elokuva on ummehtunutta. Onneksi Röyhkäfilmatisointi on pian täällä.
22
lukematta hallussa
Nousiainen, Hotakainen, Härkönen. Ylkkäri kertoo, miten pädet syksyn uutuuskirjoilla.
kristofer buckle
" Diamanda Galásin levy The Litanies of Satan saa naapurin koiran haukkumaan hysteerisenä." Noitanaisen fanit tunnustavat
rakkauttaan, s. 19
vakiot 4 palaute 6 kuvitella 14 kolumni: lauri holappa 16 graduratsia 18 21 23
& samaan aikaan toisaalla kolumni: olavi uusivirta arviot malinen & sattuuhan näitä & nykysuomen sanakirja
tekijät
kannen kuva janne kuisma
muinoin
Hannu Hallamaa on Ylioppilaslehden uusi toimittaja ja uunituore filosofian maisteri. Pitää taantuvista teollisuusseuduista. Himottaa Ostaa moottoripyörä syyshinnalla ja liukastella sillä märillä lehdillä.
Venla Leimu on helsinkiläinen vielähetken-opiskelija ja suurperheen äiti, joka arvioi Ylioppilaslehteen kirjoja. Kaduttaa Kaappinörtteily. Olisi pitänyt kantaa Star Trek -univormuaan ylpeänä, kun se vielä mahtui päälle.
Juuso Koponen on graafinen suunnittelija ja tuleva tietokirjailija, joka laatii infografiikkaa Ylioppilaslehden Kuva viikonvaihteeksi -palstalle. Kyrpii Lentäminen. Lisäksi ravintoloiden aukioloajat.
Tenttiin vai toimistoon? Opiskelijoiden työllistyminen oli esillä myös Ylioppilaslehdessä 15.10.1987.
MAAILMAN SUURIN NUORTEN JA OPISKELIJOIDEN MATKATOIMISTO STA TRAVEL
NYT SUOMESSA!
OMAKSU KOE LÖYDÄ NÄE LENNOT RIO DE JANEIROON ALK. 879 LENNOT JA 4 YÖN MAJOITUS RIOSSA ALK. 1.035 BRASILIAN SEIKKAILUMATKA 13 PÄIVÄÄ ALK. 1.499
FACE TO FACE WITH
THE WORLD
MAAILMAN YMPÄRI MAJOITUS
Tiedustele matkoihin liittyviä erityisehtoja ja rajoituksia meiltä.
SEIKKAILUMATKAT VAPAAEHTOISTYÖ
HALVAT LENNOT AUTONVUOKRAUS
0200-18300 WWW.STATRAVEL.FI Eerikinkatu 5, Helsinki
(17 (329)
Punavihreää politiikkaa edustajistossa ja sen ulkopuolella!
Käy osoitteessa Sitvaslaisia voit äänestää numeroilla helsinki.fi/jarj/sitvas/ ja tutustu vaaliohjelmaamme
202-253
Pirulliseen nälkään, helvetilliseen janoon
Tilaa juhlia
Real Ale Real Food Real Pub
Dagmarinkatu 2 Ma - Pe 11 - 04 La - Su 14 - 04 p. 09 - 580 770
www.botta.fi
myynti@botta.fi
Museokatu 10 Su - Ti 15 - 01 Ke - La 15 - 03 p. 09 - 580 77 222
6
ylioppilaslehti 13 # 11 Alkusoitto
kuvitella!
Opiskelijoiden kontaktit ulkomaailmaan
Eheyttäjille kerätään taas kolehtia
Älä alistu -kampanjaan osallistuneet järjestöt selvisivät säikähdyksellä.
keväisen Älä alistu -kampanjan aiheuttama mylläkkä säikäytti evankelisluterilaisen kirkon. Homovastaiseen kampanjaan osallistui neljä kirkon piirissä toimivaa järjestöä. Arkkipiispa Kari Mäkinen sanoi keväällä olevansa pahoillaan kampanjasta, jossa ei-heteroita nuoria kannustettiin eheytymään. Kirkkohallitus lupasi ottaa järjestöille jaettavan rahan, kuten kolehtirahoituksen, tarkkaan syyniin. arkkipiispan paheksumisesta ja syynistä huolimatta kahdelle kampanjassa mukana olleelle järjestölle kerätään jälleen ensi vuonna kolehtia erityisinä kolehtipäivinä. Nämä järjestöt ovat Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (SLEY) ja Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL), kertoo Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo. Miten kolehtipäätöksessä pääsi näin käymään? "Sitoutuminen kirkon yhteisiin arvoihin ja linjauksiin otetaan huomioon, mutta ratkaiseva tekijä ei ole jokin yksittäinen kampanja, vaan asioita katsotaan kokonaisuutena. Nämä ovat isoja järjestöjä ja niillä on laajaa toimintaa kirkossa. Emme pitäneet oikeudenmukaisena, että yksi tapaus olisi on-off." Järjestöjen ansiot esimerkiksi lähetystyössä siis painoivat Älä alistu -kampanjan aiheuttamaa imagotappiota ja jäsenkatoa enemmän.
Älä alistu -kampanjan järjestäjiin kuuluneet Opiskelija- ja Koululaislähetys (OPKO) sekä Suomen Raamattuopisto (SRO) mainitaan kolehtikohdesuosituksissa. Keskitalon mukaan seurakunnat voivat päättää, haluavatko nimetä järjestön kolehtikohteeksi. Järjestöillä oli viime vuonna omat kolehtipäivät, mutta nyt ne jäivät syrjään normaalin kolehtikierron takia. vaikuttaa siltä, että kampanjaan osallistuneet järjestöt selvisivät säikähdyksellä. "Uskoisin, että keskustelu herätti järjestöissä itsekriittisiä ajatuksia ja sillä oli painotuksia muuttava vaikutus. Kirkko ei ole kuin pieni yhdistys, jossa on vain yksi kanta. Väistämättä kirkossa on erilaisia kantoja asioista ja erilaisia painotuksia", Keskitalo muotoilee. Älä alistu -kampanjaan osallistuivat myös kirkon ulkopuolella toimivat Luther-säätiö ja Patmos Lähetyssäätiö. hannu hallamaa
Nauttii vierasmaalaisen ruoan syömisestä. 55 %
"Jos tällaisia ristiriitaisia tapauksia tulee lisää, niin niistä keskustellaan vuosittain kolehtipäätösten yhteydessä." kolehtipäivästä kilahtaa järjestön kassaan Keskitalon arvion mukaan 70 00090 000 euroa. Tämä on kuitenkin seurakuntalaisten anteliaisuudesta kiinni.
On matkustanut ulkomaille ainakin kolme kertaa viimeisten kolmen vuoden aikana. 31 %
Ei kuulu mulle
On ystäviä, jotka ovat kotoisin toisista Euroopan maista. 38 %
Nuorten aikuisten tekemä vapaaehtoistyö vähenee.
kiinnostaisiko rakentaa hieman yhteisöllisyyttä? Ai ei kiinnosta? Onneksi olkoon, olet aivan tavallinen suomalainen opiskelija. Nuorten suomalaisten satsaus vapaaehtoistyöhön on laskenut vuosikymmenessä, kertoo suomalaisten harrastuksia kartoittava Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimus. Kun vielä vuonna 1999 yli neljännes 1524-vuotiaista kertoi tekevänsä vapaaehtoistyötä, vuoden tutkimuksessa 2009 osuus oli vain reilu viidennes. Kaikkein nuorimpien, 1014-vuotiaiden kohdalla pudotus oli vielä rajumpi. Myös opiskelijoista vapaaehtoistyötä tekee noin viidennes. "ehkä nuorten käyttämät areenat ovat muuttuneet. Verkkovaikuttaminen on ilmeisesti vähentänyt kiinnostusta perinteiseen järjestötoimintaan", sanoo Tilastokeskuksen Elinolot-yksikön tutkija Riitta Hanifi. "Vapaaehtoistyö on ollut perinteisesti väylä, jonka kautta kerrytetään sosiaalista pääomaa. Ehkä tämä nyt
saadaan nettiyhteisöjen kautta. On kuitenkin mahdollista, että vapaaehtoistyö alkaa kiinnostaa nykynuoria näiden varttuessa. Kaikkea vapaaehtoistoimintaa ei voi siirtää nettiin, vaan fyysistäkin työtä tarvitaan." Toisin sanoen järjestötoiminta ei enää kiinnosta, kun verkossa voi nähdä kavereita ja päästä pätemään. opiskelijat tekevät eniten vapaaehtoistyötä opiskelija- tai nuorisojärjestöissä. Kaikkien nuorten aikuisten keskuudessa suosituin vapaaehtoistyön muoto on toimiminen urheiluseuroissa ja liikuntakerhoissa. Hanifin mukaan esimerkiksi puoluetoiminta ja ammattijärjestöaktivismi eivät innosta kuin keski-ikäisiä. Tämä ikäryhmä,
Pitää yhteyttä toisissa maissa asuvien ihmisten kanssa netin välityksellä. 28 %
4564-vuotiaat, on muutenkin aktiivisinta vapaaehtoistyön saralla. Heidän osallistumisprosenttinsa on yli 30. Aktiivisimmin vapaaehtoistyötä tekevät korkeakoulutetut. Outona pomppauksena näkyy maatalousyrittäjien nousu. Noin 40 prosenttia heistä tekee vapaaehtoistyötä. Kasvua vuodesta 1999 on kymmenen prosenttiyksikköä. Ehkä Suomen tulevaisuus onkin vanhuksissa. Seniorit jaksavat painaa 65 vuotta täytettyäänkin, ja tämä näkyy heidän tekemänsä vapaaehtoistyön lisääntymisessä. hannu hallamaa Vuonna 2011 vietetään Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuotta. www.tuntitili.fi
Katsoo usein vieraskielisiä televisio-ohjelmia tai elokuvia. 34 %
Spotify syö piratismia
Ruotsissa piratismi on vähentynyt merkittävästi streamaus-palvelujen lisäännyttyä.
otto donner
neljänneksellä: enää noin 14 prosenttia eli 1,3 miljoonaa ruotsalaista lataa musiikkia laittomasti. Ruotsissa suurin syy piraattien vähenemiseen on musiikkialan mukaan streamauspalveluissa, kuten Spotifyssä. Ruotsissa jo yli puolet musiikista myydään digitaalisesti, ja maksullisilla streamauspalveluilla on 800 000 käyttäjää. suomessa ei ole havaittu samanlaista kehitystä, kertoo Tekijänoikeuksien tiedotus- ja valvontakeskus TVVK, joka on tekijänoikeuksien haltijoiden järjestöjen yhteistyöjärjestö. "Kesällä tehdyn tutkimuksen mukaan 21 prosenttia kotitalouksista lataa laittomasti musiikkia, nuorista lähes puolet", sanoo toiminnanjohtaja Antti Kotilainen. Kotilaisen mielestä Ruotsin kehityksen taustalla on suomalaisia nopeampi tapa ottaa käyttöön uutta teknologiaa sekä eräänlainen kotikenttäetu. "Spotify on sikäläinen palvelu ja hyvin tunnettu Ruotsissa. Suomessa sen käyttö on lähtenyt kunnolla käyntiin vasta tämän vuoden aikana." Kasvussa ovat toisaalta myös suosituimman piraattisivusto Pirate Bayn käyttäjämäärät. Se on 38. sijalla suomalaisten käyttämien sivustojen
listalla. vaikka Ruotsissa piratismi on vähentynyt merkittävästi, Kotilaisen mielestä musiikkipiratismin nitistämiseen eivät Suomessa riitä uudet, näppärät palvelut. Lataajille halutaan tarjoilla keppiä, tai ainakin tukeva karsina. TVVK pyysi keväällä Helsingin käräjäoikeudelta määräystä, jolla Elisa velvoitettaisiin estämään asiakkaidensa pääsy Pirate Bay -sivustoon. "Tällaisia määräyksiä on annettu jo esimerkiksi Belgiassa ja Italiassa", Kotilainen sanoo. Sähköisiä oikeuksia puolustava Electronic Frontier Finland moittii estohanketta, joka johtaisi netin sensuroimiseen. Yhdistyksen mielestä Suomessa on jo riittävästi keinoja piraattien kurittamiseksi "Tällaiset estot on helppo kiertää, joten ne ovat tehottomia. Niillä saadaan enintään kymmenen prosenttia liikenteestä pois. Musiikkiteollisuudella on lähinnä tarve tehdä jotain", sanoo yhdistyksen hallituksen jäsen Ville Oksanen. Jos oikeus antaa estomääräyksen, aikoo TVVK hakea samanlaista myös Soneran ja DNA:n asiakkaille. Oikeuden päätöstä odotetaan lähiaikoina. hannu hallamaa
On ystäviä, jotka ovat kotoisin Euroopan ulkopuolisista maista. 22 %
Lukee ulkomaisia kirjoja alkuperäiskielellä. 14 %
EU-maissa asuvien opiskelijoiden kontaktit ja asenteet muita maita, kieliä ja kulttuureja kohtaan. Lähde: Eurobarometri 67.1, 2007 ruotsalaiset on saatu maksamaan lataamastaan musiikista ja streamaamisesta eli suoratoistosta. Musiikkia laittomasti verkosta lataavien määrä on vähentynyt vuoden aikana yhdeksän prosenttia, kertoo maan musiikkialan Musiksverige-sivusto. Vuodesta 2009 piraattien määrä on pudonnut
Kellariparantaja
sanat maria ruuska kuva jenni häyrinen
"Tapani tehdä asioita on heittäytyä", Aki Arjola sanoi Kluuvin Kauppahallin työmaalla. Kaksi viikkoa ennen avajaisia moni asia oli vielä vaiheessa, mutta Arjolaa ei ahdistanut.
ylioppilaslehti 13 # 11 Päähenkilö
9
Aki Arjola haluaa tutustuttaa kaupunkilaiset ruuantuotannon vaiheisiin Kluuvin Kauppahallissa. Opettelemista on vielä Vantaan kasvatilla itselläänkin. Esimerkiksi se, että lampaita ei saa tainnuttaa kirveellä.
ki Arjolan viime viikonloppu kului lampaita teurastaessa Karstulassa. "En ollut koskaan aikaisemmin tehnyt sitä. Se oli kova paikka kaupunkilaispojalle lähteä niitä lahtaamaan." Lampaiden omistaja, muotoilija Harri Koskinen piti määkijän jaloista kiinni, ja Arjola tainnutti eläimen lyömällä sitä kirveen hamarapuolella. Sen jälkeen lampaan kurkku viillettiin auki. Hommaa tuutoroi lihanleikkaaja Markus Maulavirta. "Kun eläin pitää ensin tappaa, jotta sen voisi syödä, rupeaa miettimään, onko lihan syöminen nyt sittenkään niin hirveän tärkeää." Iltanuotioilla teurastajat nauttivat lampaanmaksaa. Arjola arvelee, että maalla suhtaudutaan lihaan eri tavalla kuin kaupungissa. "Se on selkeästi juhlaruokaa, ei jokapäiväistä." Monien kaupunkilaisten suhde ruokaan taas on hänen mielestään vääristynyt. Mikään ei saisi maksaa mitään ja tehotuotetut raaka-aineet niellään mukisematta. "Jos ajattelumme ei muutu, vajoamme entistä syvemmälle teolliseen suohon." Arjola on yhtiökumppaneineen päättänyt oikoa tätä kieroutumaa Aleksanterinkadulla sijaitsevassa kellarissa.
A
niiden pitää viihtyä tässä tilassa", Arjola huomauttaa. "Perunalajikkeita on geenipankissa yli 18 000 lajia, joista syömme pääsääntöisesti vain neljää."
"
Luulin, että Arkangeli on Amerikassa, ja lupasin lähteä sinne töihin.
Suomessa on vielä muutamia perunanviljelijöitä, jotka viljelevät harvinaisia lajikkeita. Arjola toivoo, että juuri niitä saisi Kluuvin perunakellarista. Miten ihmeessä Vantaalla kasvanut bisnesmies huolestui suomalaisten ruokatottumuksista ja maaseudun pientuottajista?
Nuorukaiset perustivat Arkangeliin kaupungin ensimmäisen iltaravintolan. "Opetimme venäläistä suurtalouskeittiötä tekemään hampurilaisia." Arkangelista Arjolan tie vei elektroniikkayrityksen palveluksessa Pietariin ja Baltiaan. Hän palasi Suomeen 2000-luvun alussa lähes kymmenen ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen.
K
"
"
aadollista tästä tuleekin", Arjola naurahtaa ja esittelee tyhjää, valkeaksi kalkittua huonetta, jossa voidaan järjestää esimerkiksi paloittelukursseja. "Eläimet tuodaan tänne isoina palasina. Ideana on, että kaikkiin käsittelytiloihin näkee sisään. Ruuan valmistusvaiheita pitää nähdä ja kokea." Olemme Kluuvin Kauppahallin työmaalla. Sen omistaa Unione Oy, jonka hallituksen puheenjohtaja 40-vuotias Arjola on. Kohta mylly jauhaa nurkassa jauhoja, järvikalat pötköttelevät kalatiskissä ja leppähaloilla lämpiävässä uunissa paistuu leipiä. Vähän eri meininki kuin Siwassa. "Täällä pyritään tekemään mahdollisimman paljon käsin." Kluuvin Kauppahalliin toimittaa ruokaa viisisataa suomalaista pientuottajaa, ilman keskusliikkeiden välikäsiä. "Varo noita hienoja led-valoja!" Arjola sanoo ja osoittaa pahvikasaa maassa. Olemme perunakellarissa, jossa työmies viimeistelee kaakeleiden saumausta. Avajaisista lähtien täällä soi ambient. "Perunoille pitää olla omaa musiikkia, koska ne ovat niin herkkiä ja
R
hkä se hyppäsi yhden sukupolven yli." Kun katsotaan kauemmas, Arjola on maalta ja pientuottajan jälkeläinen, ihan niin kuin suurin osa suomalaisista. Orimattilan mummi oli innokas kuivakukkaharrastaja ja pilkkijä, joka kiikutti kukat ja kalat toreille myytäväksi. Arjola kasvoi Viherkummussa Itä-Vantaalla ja kävi Suomalais-venäläisen koulun. "Isä ajatteli, että jos ei vilkas lapsi mitään muuta opi, oppiipahan ainakin kielen ja saa työtä." Kotona äiti luki ahkerasti tuoteselosteita, ja Arjola osasi jo pikkupoikana suhtautua lisäaineisiin negatiivisesti. "Lisäaineleipää" eli Fazerin paahtoleipää sai syödä vain viikonloppuisin. Muuten popsittiin isän tekemää ruisleipää. Lukion jälkeen Arjola opiskeli merkonomiksi. Eräänä iltana pian valmistumisen jälkeen nuoren kauppamiehen puhelinvastaajassa oli mielenkiintoinen viesti. "Haluaisitko työskennellä Arkangelissa?" Niin kysyi yhdysvaltalainen kaveri, jonka kanssa hän oli kolunnut Helsingin yökerhoja. "Luulin, että Arkangeli on Amerikassa, ja sanoin joo." Joo ei vaihtunut empimiseksi, vaikka pian paljastui, että Arkangeli olikin hajoamisen kourissa kärvistelevässä naapurimaassa. "Tuli vain tunne, että täytyy lähteä. Osasinhan paremmin venäjää kuin englantia."
E
otimaassa Arjola tempautui mediabisnekseen. Hän tutustui it-firma Aktivist Networkissa Eeropekka Rislakkiin ja Jari Etelälahteen. Heidän kanssaan Arjola perusti Unione Oy:n, joka julkaisi ennen ruokakauppabisnestä vuosia ravintola-alan Viisi tähteä -lehteä. Tuore yrittäjä väänsi pitkää päivää. "Jotta jaksoin olla hereillä jatkuvasti, piti muuttaa elämäntapaa." Kolmikymppinen mies mietti, miten saisi maksimaalisen määrän ravinto- ja hivenaineita mahdollisimman vähällä syömisellä. Ajatukset konkretisoituivat pienissä ihmiskokeissa. "Kokeilin, miten eri asioiden poisjättäminen vaikuttaa kroppaan ja ajatteluun." Vuorotellen jäivät niin alkoholi, maitotuotteet, sokeri kuin median seuraaminenkin. Testailu jatkuu edelleen. "Koko ajan olo vain paranee, kun vähentää. Yltäkylläisyyden keskellä täytyy löytää tärkeät asiat, joihin keskittyy." Arjolalle yksi tärkeimmistä ovat ruuan pientuottajat. rjola tutustui pientuottajiin Viisi tähteä -lehden myötä ja ihastui heidän "geneettiseen viisauteensa" siihen, kuinka hyvin he tuntevat luonnon kiertokulun. "Saan heiltä kaupunkilaispoikana jatkuvasti vastauksia mieltäni askarruttaviin kysymyksiini, kuten miten liityn tähän maahan ja miksi olen täällä. On hienoa, kun viisaus tulee hyvin yksinkertaisessa muodossa." Pientuottajista ja heidän ahdingostaan tuli Arjolalle sydämen asia. Niin tärkeä, että hänen on vaikea puhua itsestään, kun jokainen puheenvuoro tuppaa luiskahtamaan pientuottajien tukalaan asemaan. Kuristus johtuu siitä, että pientuottajilta puuttuu Kesko- ja Osuuskauppa-Suomessa oma tuotteiden vaihtoehtoinen jakelukanava. Pientuottajien elämä on Arjolan mukaan jatkuvaa eloonjäämistaistelua. "Tilanne on katastrofaalinen." Lähiruokabuumi on Ruohonjuurista, Anton & Antoneista ja Kluuvin Kauppahallin kaltaisista vaihtoehto-
ruokakaupoista huolimatta Arjolasta "pelkkää haippia". Hän ei usko maataloustukiaisiin. "Tuottajia voidaan parhaiten auttaa siten, että he saavat tuotteista hinnan, jolla he pystyvät elämään." Siksi leivän pitäisi maksaa Arjolan mielestä enemmän. Ruokakauppias on sitä mieltä, että siihen taipuu myös opiskelijan kukkaro. Ensinnäkin ostamme aivan liian paljon ruokaa ja toisekseen heitämme sitä liikaa pois. "Meidän pitää pystyä muuttamaan ruokakoriamme. Samalla rahalla saa varmasti parempia raakaaineita, jos tekee ostokset järkevästi. Silloin kun miettii, mistä energian saisi parhaimmin, ajautuu yleensä perusasioiden äärelle." Niitä ovat muun muassa sesonkivihannekset, laadukkaat jauhot ja ruisleipä.
sa, Kannelmäen Prismassa ja lentokentällä. "Kannelmäki on harmaata tuloaluetta ja siellä nähtiin, että kiinnostusta on yli kaikkien tuloluokkien." Siksi Arjola nukkuu lamapilvien alla yönsä hyvin, vaikka Helsinkiin avataan tänä syksynä monta muutakin erikoisruokakauppaa, jotka taistelevat samoista asiakkaista. Mies uskoo asiaansa ja saarnaa siitä mielellään, mutta ehdoton hän ei ole. "Olen käynyt remontin aikana työmiesten kanssa ainakin kolme kertaa McDonaldsissa ja yllättynyt, että ruoka on ihan ok-makuista", hän kertoo. "Kaikkein vaarallisinta on tehdä näistä fanaattisia juttuja. Eihän tämä ole kuin ruokaa."
"
P
Perunoille pitää olla omaa musiikkia, koska ne ovat niin herkkiä.
Arjolan omat kauppakassi ei ole pullea. Hän ostaa paljon jauhoja ja hiutaleita, koska hänen pääateriansa on aamupuuro erilaisilla lisukkeilla, kuten nokkosilla tai pähkinöillä. Aamiaisen valmistamiseen menee tunti. "Mielestäni kannattaa herätä tuntia aikaisemmin ja käyttää se aika vaikka yöunesta. Jos ajankäyttömme on sellaista, että meillä ei ole aikaa tehdä ruokaa, on se vääränlaista. Mitä hemmettiä teemme täällä, jos emme ravitse itseämme kunnolla?"
alataan vielä Karstulaan, jossa Arjola ystävineen teurasti lampaita. Ylitarkastaja Sari Salminen Evirasta kertoo, että lampaan saa lain mukaan tainnuttaa vain ampumalla, pulttipistoolilla tai sähköllä, ei lyömällä sitä päähän kirveen hamarapuolella. Teurastusta tuutoroinut Markus Maulavirta myöntää, että tällä kertaa ei toimittu aivan lain mukaan. Miehet luulivat, että perinteinen kolkkausmenetelmä olisi sallittu kotioloissa. Lihat eivät menneet myyntiin. Maulavirran mielestä kuolema tapahtui "hienoimmalla mahdollisimmalla tavalla isännän läsnä ollessa". Hänen sanojensa mukaan lähtö oli nopea ja kivuton. "Lampaalla oli suu täynnä luomujyviä, joita se iloisena märehti."
A
KUKA
Yrittäjä Aki Arjola, 40, on yksi seitsemästä miehestä Kluuvin Kauppahallin takana. Arjola asuu Helsingissä vaimonsa kanssa. Perheen esikoinen syntyy joulukuussa. Mies harrastaa joogaa, "tai enemmänkin se on mennyt viime aikoina hengittelyksi". himottaa Päästä kokopäiväisesti rengasja telinevoimistelun aktiivivalmennukseen. kaduttaa Jätin liikkumisen vähälle 2030vuotiaana. kyrpii Meidän suomalaisten hidas herääminen omiin upeisiin raakaaineisiimme ja oikean ruuan arvostamiseen.
K
un vertailee Eat&Joyn ja Lidlin asiakaskuntaa, näyttää siltä, että puhtaasta ruuasta tai siihen käytetystä ajasta on muodostumassa luokkakysymys. Opiskelijalla tai yksinhuoltajalla ei välttämättä ole mahdollisuutta shoppailla trendikkäissä luomukaupoissa tai käyttää aterioiden valmistamiseen tuntikausia. Arjola on eri mieltä. "Kun itse tekee, ei ole kallista. Se on monille kaikkein vaikeinta hyväksyä. Olemme halunneet ulkoistaa ruuantuotannon kokonaan elämästämme." Ennen Kluuvin Kauppahallia Maatilatoreja on ennestään Lasipalatsis-
ylioppilaslehti 13 # 11
11
Yritä edes vähän
Vuonna 2020 Helsingin yliopiston opiskelijat rynnivät yrittäjiksi ja humanisteista leivotaan toimitusjohtajia. Mallia näyttävät 12 yritystä, joita luotsaavat samettihousualoilta valmistuneet opiskelijat.
sanat veera jussila kuvitus janne kuisma
O
n lokakuu 2020, ja Helsingin yliopiston juhlasali täyttyy myhäilevästä väestä. Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto on kolmatta kertaa peräkkäin mennyt oman koulun kasvatille. Tällä kertaa palkittiin meteorologiasta valmistunut nuori yrittäjä. Uudenlainen säänennustussovellus käy vilkkaasti kaupaksi sähköyhtiöille, ulkomaille asti. Salissa vaihdetaan yrittäjäkuulumisia. Tuossa on se historian lukija, joka myy virtuaalisia sukupuita. Hänen keskustelukumppaninsa on kotimaisen kirjallisuuden opiskelija, joka pyörittää netissä suosittua kirjavinkkauspalvelua. Vieressä cocktailia siemailee ravitsemustieteilijä, joka luennoi työpaikoilla teholounaista ja oikeasta ateriarytmistä. Tuolla menee folkloristi, kaulassaan riipus oman yrityksen tämän syksyn mallistosta. Ei muullakaan Suomessa hullummin mene. Korkeasti koulutettuja edustavassa Akavassa on alaliittoja humanistisille ja valtiotieteellisille yrittäjille. Kaupparekisterissä uusien yritysten toimialoissa vilisee tutkimusta, koulutusta, kehittämistä. Fuksikyselyissä joka toinen näkee itsensä jatkossa yrittäjänä. Enää humanistin ei tarvitse käpertyä kokoushuoneissa takariviin. On sivistyksen CEO:n aika.
nisteriöstä aiottiin jokaisesta karsia vuosina 20072015 liki viidennes työvuosista vuoteen 2006 nähden. Museoilta, teattereilta ja orkestereilta karsittiin vuoden 2012 budjettiesityksessä yhteensä yli neljä miljoonaa euroa. Valtaosa opetus- ja kulttuuriministeriön alan leikkauksista oli luvassa vuosina 20132015. Kolmatta harjoittelupestiään suorittava tuplamaisteri ei ollut harvinaisuus. Valtsikasta ja humanistisesta valmistuvat huolestuivat: sieltä oli työllistytty valtiolle ja kunnalle, mut-
Ei ihme, että Helsingin yliopiston kampuksilla katsottiin kitkeryyttä nieleskellen Aalto-yliopiston suuntaan. Siellä porskutettiin jo vähän Piilaakson malliin. Startup-tiimit aivomyrskysivät Aalto Venture Garage -tallissaan. Aaltoes-yhdistyksen kahvi-illoissa kehiteltiin kasvuyrityksiä. Päätettiin, että Suomeen piti saada Kaliforniasta tuttua, luovaa yrityshulluttelua, jossa sarjayrityksiä ideoidaan lennokkaasti take-awayn voimalla.
Kielikeksintö kiinnostaa Valkoista taloa
joitain yrityksiä taantuma ei kolhi. "Ikävä kyllä tälle menetelmälle tulee sitä enemmän tarvetta, mitä kurjemmat ajat ovat. Ihmiskauppa on lisääntynyt Euroopassa räjähdysmäisesti", sanoo yrittäjä, yleisestä kielitieteestä väitellyt filosofian tohtori Annu Marttila. Marttila, 38, puhuu keksinnöstä, joka voi mullistaa rajavalvontaa ja pönkittää ihmiskaupan vastaista työtä. Se on kielentutkimusmenetelmä, jonka avulla voidaan selvittää puhujan todellinen äidinkieli kielen poikkeamien perusteella. Pronouncer-metodiksi kutsutulle keksinnölle on haettu patenttia, mikä on kielitieteen alalla poikkeuksellista. EU-viranomaiset ja Yhdysvaltain hallituksen edustajat kyselevät perään. Marttila perusti keksintönsä ympärille yrityksen, Pronouncer Europe Oy:n. Menetelmä on tietokanta ja tietokonesovellus, jonka pilottiversio työstettiin Tuli-hankkeessa vuonna 2009. Marttilalla oli ollut idea jo vuosia, mutta humanistisen alan apurahoja ei herunut. Nyt pelataan isommilla panoksilla. Yrittäjä vastaa puhelimeen Ateenassa. EU-rahoitushakemus on tehty, ja mukana ovat Kreikan rikostekninen laboratorio ja ulkomaalaispoliisi. "Hakemusohjeita oli 500 sivua, ja niistä piti löytää ne muutamat itseä koskevat sivut. Huomasin, että tässähän humanisteilla on etulyöntiasema." Humanistiyrityksellä on Marttilan mielestä sekin etu, että tiedolle rakentuva firma on halpa perustaa, toisin kuin vaikka ravintola. Se ei tarkoita, etteikö yritys voisi luoda työpaikkoja. EU-rahoitushakemuksessaan Marttila hakee tukea viiden kielitieteiden opiskelijan ja kahden vastavalmistuneen työllistämiseen. Nyt yrityksessä työskentelee Marttilan lisäksi kaksi rahoituksen tuntijaa. Humanistinen tiedekunta ei Marttilan mielestä rohkaise opiskelijoita yrittäjiksi. Hän ei muista huomanneensa mitään koulutuksia aiheesta. "Humanisteille on iskostettu vähän sellainen ajatus, että tutkin vaikka ilmaiseksi. Muita opetetaan arvostamaan aikaansa ja pyytämään siitä rahaa."
"
J
Tämä oli humanistivitsien kulta-aikaa.
ta työpaikkoja ei ollut enää tarjolla entiseen malliin. Akateemisuuden palkinto oli pätkätyötä tai sen puutetta, pakko-freelanceriyttä ja -yrittäjyyttä. Akavalaisia tutkijakoulutettuja oli heinäkuussa 2011 työttömänä yli tuhat, 1990-luvun alussa alle sata. Työttömien humanistimaisterien määrä, 2100, oli kasvanut lähes kolmanneksella sitten vuoden 1994. Akava harmitteli etenkin nuorten akateemisten naisten asemaa. Liki kolmannes valtion työntekijöistä roikkui pätkätyösuhteessa vuonna 2010. Tämä oli humanistivitsien kultaaikaa. Yli kolmikymppiset muistavat ne vielä: mitä insinööri sanoo humanistille, kun he tapaavat viisi vuotta valmistumisensa jälkeen? Big Mac kokiksella, kiitos.
V
ielä vuonna 2011 kaikki oli toisin. Generalistinen eli eiammattiin-valmentava oppi oli umpikujassa. Ihmistieteilijöiden perinteiset työllistymispaikat laitokset, virastot, kirjastot olivat dieetillä: valtion tuottavuusohjelma oli juuri nitistänyt niistä 5600 henkilötyövuotta vuosina 20052010. Julkisen sektorin kakkua päätettiin leikata yhä lisää. Esimerkiksi työ- ja elinkeino-, sosiaali- ja ympäristömi-
otain oli ihan pakko tehdä. Poliittisen vallankumouksen sijaan päädyttiin yrittäjävallankumoukseen. Humanisteista alettiin leipoa toimitusjohtajia. Sellaista mahdollisuutta ei kukaan ollut yleisen kirjallisuustieteen luennoilla ennen ajatellut. Yhtä lailla yrittäjiä etsittiin yhteiskuntatieteilijöistä, biologeista, metsätieteilijöistä, kasvatustieteiden opiskelijoista: sellaisilta aloilta, joilla starttiraha ja liiketoimintasuunnitelma ovat vähän hepreaa. Onneksi oli jo mallitapaus: Filosofian Akatemia, jossa joukko filosofeja myi tehokkaan ajankäytön ja luovan ideoinnin opetusta. Siellä humanistiyrittäjät siis opettivat tulevia humanistiyrittäjiä. Ruotsinkin esimerkit näyttivät lupaavilta. Yhteiskuntayrittäjä, samhällsentreprenör, pystyi liittymään omiensa verkostoon netissä. Suuntaa näytti Ruotsin yhteiskuntayrittämisen supertähti, erilaisissa nuorten tukiprojekteissa kunnostautunut Sara Damber, joka nyt auttoi muita yhteiskuntayrittäjiä alkuun Playing for Change -säätiön toimitusjohtajana. Uumajan yliopiston elintarvikeja biotekniikan tuntijat jalostivat marjoista superruoka- ja kosmetiikkabisnestä. Siihenhän kävisivät suomalaisetkin mustikat ja akateemiset yrittäjät.
12
ylioppilaslehti 13 # 11
He näyttävät mallia
Filosofian Akatemia Filosofista tutkimus- ja koulutustyötä. Toimitusjohtajana filosofian maisteri Lauri Järvilehto, töissä mm. valtiotieteilijöitä. Demos Helsinki Yhteiskunnallista tutkimusta. Työntekijöillä esimerkiksi filosofian, valtiotieteiden ja maantieteen opintoja. Valkee Kirkasvalokuulokkeita. Toimitusjohtajana biologi Juuso Nissilä. Historietti Historian tutkimusta. Perustajat ja omistajat Jukka Partanen ja Juha Pohjonen tohtoritason historiantutkijoita. Nyyfiiki Kulttuuriosuuskunta Kulttuurin tutkimusta ja tuotteistamista esim. näyttelyiksi. Osuuskuntalaisten tausta mm. maiseman- ja historiantutkimuksessa. Tiederahoitus Oy Rahoitusratkaisuja esimerkiksi yliopistoille. Toimitusjohtajana filosofian tohtori Antti Karjalainen, hallituksessa kulttuuriantropologi Minna Ruckenstein. Hub Helsinki Yhteiskunnallisia hankkeita osuuskuntamuodossa. Toimitusjohtaja Anne Raudaskoskella tutkinnot kansainvälisen politiikan tutkimuksesta ja tanssista. Suomen Ekomatkaajat Vapaaehtoismatkailun välittämistä. Kehitysjohtaja Marjut Valtanen on yhteiskuntatieteiden kandidaaatti. Kalevala Koru 1930-luvulla virinnyt liike-idea oli kirjailija, kulttuurivaikuttaja Elsa Heporannan. Hän oli opiskellut hospitanttina eli kuunteluoppilaana kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarissa.
"
Ihmistieteilijöiden perinteiset työllistymispaikat, kuten laitokset, virastot ja kirjastot, ovat dieetillä.
Päin seiniä metsiksestä
habitare-sisustusmessuja edeltävänä yönä Messukeskukselle kurvasi kolme stressaantunutta miestä. Green House Effect Oy, toisin sanoen Oula Harjula, 26, Jaakko Pesonen , 25 ja Mikko Sonninen, 23, oli väsännyt messuosastoaan viiden tunnin yöunilla viikkojen ajan. Rutistus kannatti. Nyt arki on yhtä palaveria ja sähköpostirumbaa, kun kiinnostuneet asiakkaat pommittavat. Näin kysytty tuote on kasviseinä. Asiakas valitsee seinän koon, esimerkiksi 2 x 1 neliötä, ja valikoimasta vaikkapa flamingonkukkia ja tuliköynnöksiä. Vesi kiertää mullattomassa kasvualustassa. Lopputulos voi olla vaikka tilanjakajana konttorissa. "Mulle esiteltiin tämä idea niin, että myydään pala sademetsää kasviseinän muodossa.", Harjula sanoo. Kolmesta yrittäjästä kaksi opiskelee metsäekologiaa Helsingin yliopistossa. Pesonen ja Sonninen tutustuivat vuoden 2008 fukseina. Harjula, Pesosen vanha tuttu, tuli mukaan viime vuonna Aaltoes-yhteisön Summer of Startups -yrittäjäohjelmassa. Kasviseinän idea oli itänyt Sonnisen tropiikkiharrastuksesta. Hän se alun perin ilmoittautui yrittäjäohjelmaan. "Kuukausi ennen koko juttua tuli ilmoitus, että pitäisi mennä jotain pitchaamaan. Piti katsoa kyllä Googlesta, mitä se tarkoittaa." (Toim. huom: tarkoittaa myyntipuhetta.) kasviseinän prototyyppi palkittiin ohjelman parhaana demona. Sitten kolmikko hyppäsikin Tuli-ohjelman piiriin. Alkoi lähes vuoden tuotekehitysprosessi. Markkinakonsultti selvitti kysyntää, ja ostajaehdokkaiden palautteesta otettiin oppia. Vain sitä Tuli rajoitti, että ohjelmassa ei saanut olla vielä yrittäjä. "Lopussa alkoi tulla kyselyjä asiakkailta, mutta meillä ei ollut firmaa, jonka nimissä myydä tuotteita", Harjula harmittelee. Pesosen ja Sonnisen opiskelijastatus tukee yritystä. Koulussa voi valita kasvitieteen kursseja, ja kampus on täynnä tietokantoja ja kontakteja. Kasviseinä onkin vasta ensimmäinen osa ideologisen vihersisustamisen tuoteperheestä. Jo nyt yritys ostaa jokaista kasviseinän neliötä kohden tuhat neliötä sademetsää suojeltavaksi. Tiedekunta tarjoilee Pesosen ja Sonnisen mielestä yrittäjyysopintoja turhan vähän. "Jotain yrittäjäkurssejakin on tarjolla, mutta kuulin niistä ekan kerran keväällä", Pesonen sanoo. Samalla opiskelutoverit valittavat, että metsäyhtiöiden ja ympäristöprojektien työpaikat ovat nyt vaikeita havitella. "Olen etuoikeutettu siinä, että mulla on jo työpaikka, kun valmistun." Green House Effect on saanut sen verran lentävän lähdön, että pian voidaan nostaa palkkaa. Kaikki seuraavat kuitenkin talousuutisia varuillaan. Mitään hattaraa yrittäjyys ei kolmikon mielestä ole. Tuotekehitys ja sopivien tavarantoimittajien etsiminen on ollut raskasta. Opiskelija-yrittäjä ei notku sushi-illallisilla tai reissaa. Silti yrittäjät haluavat kehittää kasviseiniään itse. "Siellä Aallon puolella oli paljon sitä, että äkkiä yritys lihoiksi, pikarikastumisen toivossa", Harjula hymähtää. Huutoäänestyksetkään eivät Pesosen mukaan muuta sitä, että kolmikolla on hulvatonta yhdessä. "Kertaakaan ei ole ottanut päähän lähteä töihin, vaikka on herännyt aamukuudelta ja mennyt nukkumaan yöllä kahdelta."
green house effect oy
R
uuhkaa yrittäjistä ei ollut. Vuonna 2010 Akavan puolesta miljoonasta jäsenestä yrittäjiä oli alle viisi prosenttia. Kun Helsingin yliopisto oli selvittänyt vuonna 2003 valmistuneiden maistereiden uraa, alle neljä prosenttia toimi yrittäjänä viisi vuotta valmistumisensa jälkeen. Akateemiset yrittäjät olivat kuitenkin Akavan mukaan tyytyväisempiä sekä yksityis- että työelämäänsä kuin palkansaajat. Kokopäiväisten yrittäjien määrä, 24 000, olikin noussut sitten vuoden 2006, jolloin heitä oli akavalaisista 17 000. Nyt, vuonna 2020, Suomessakin osataan. Joukko sosiaalipolitiikan lukijoita perustaa ruuan valmistusta ja vanhusten ystävätoimintaa yhdistävän palvelun, joka työllistää pitkäaikaistyöttömiä. Aasian tutkimuksen opiskelija neuvoo Kiinaan ja Koreaan reissaavaa bisnesväkeä omilla kursseillaan. Afrikan ja Lähi-idän tutkija taas ryhtyi neuvomaan viranomaisia maahanmuuttajien kotouttamiskysymyksissä. Hän yhtiökumppaninsa on taustaltaan uskontotieteilijä. Kaupunkitutkimuksenkin yrittäjälle on töitä pääkaupunkiseudun metropolivään-
Ammattiliiton jäsenyys on turva tulevaisuuden varalle.
Liity akavalaiseen liittoon jo opiskeluaikana!
www.järjestäydy.fi
Tavataan täällä
Löydä oma liittosi:
Ylioppilaslehti_lokakuu2011 254x90.indd 1
10/6/2011 9:24:01 AM
ylioppilaslehti 13 # 11
13
Yrittäjäoppia Helsingin yliopistossa
Luova akateeminen yrittäjä -kurssit (4 op) Luentoja ja työpajoja. Tänä syksynä Viikissä, Meilahdessa ja Kumpulassa. Kurssi halutaan laajentaa kaikille kampuksille. Tuli-ohjelma Tutkimuksesta liiketoimintaa -ohjelma on tarkoitettu niille, joilla on jo liikeidea tai keksintö. Tuleva yrittäjä saa liikeideansa kaupallistamiseen rahoitusta ja neuvontaa. Tutkimusjohtamisen opintokokonaisuus (25 op) Muun muassa innovaatiojohtamisen ja tieteen tuotteistamisen opetusta jatko-opiskelijoille. Johtamisen sivuaine (25 op / 60 op) Muun muassa jälkimodernia johtamista ja organisaatiopsykologiaa. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa myös Yrityshistorian erikoiskysymyksiä, Yritysjohtamisen kehityslinjoja ja Yrittäjyyden sosiaalipsykologia -kurssit. Maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan yrittäjäopinnot Muun muassa Yrittäjyyden perusteet, Liiketoimintasuunnitelman laatiminen, Yrittäjyyden ja perheyritysten erityiskysymykset. Yrittäjyydestä voi tehdä yhteensä 65 op:n aineopinnot ja suuntautua esimerkiksi elintarvike- tai matkailualalle. JOO-opinnot: esim. Akateeminen Yrittäjätutkinto (25 op) Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun voi hakea lukemaan yrittäjyyttä sivuaineena. Aallon Pienyrityskeskuksen sivuilla myös lyhyempiä koulutuksia ja verkkokursseja, joihin voi hakea JOOopintojen ulkopuolellakin.
"
Poliittisen vallankumouksen sijaan päädyttiin yrittäjävallankumoukseen.
noora lehtovuori
Tutkija on yöllä toimitusjohtaja
"osa mun asiantuntemusta on se, että olen luonut verkostoja kemian laitoksella. " Niin sanoo yrittäjä Johannes Pernaa, 28, joka on taustaltaan kemian tutkija ja filosofian lisensiaatti. Nyt istutaan Pernaan työhuoneessa Kumpulassa. Hän on puolipäiväisesti töissä kemian laitoksella projektitutkijana ja opettajana. Yhden miehen Edumendo-yritystä taas johdetaan pääosin kodin makuuhuoneen läppäriltä. Pernaan yritys konsultoi koulutuksen kehittämistä ja tiedon visualisointia. Asiakasyritys haluaa vaikkapa profiloitua kemian asiantuntijana, ja Edumendo tarjoaa profiloitumisen tueksi uudenlaisia animaatioita. Tai sitten kustantamo haluaa maantieteen kartoista interaktiivisempia, ja Edumendo tarjoaa animoinnin. Nyt pääasiakkaana on ollut yli 50 maassa toimiva terveydenhoitoalan yritys. "Ensi kuussa menen sosiaalitieteiden konferenssiin haistelemaan. Olisiko siellä ihmisillä tarvetta oppia kehittämään opetusta." Pernaa kokoaa kasaan tiimejä: koodareita, kemistejä, kääntäjiä, graafikoita. He työstävät asiakkaan projektia yhdessä. Jatkossa yritys aikoo välittää vain konsultointia asiakkaiden itse kokoamiin kehittämisprojekteihin. Juuri nyt Pernaa haalii yritykselle sijoittajia. Pari vuotta sitten kaikki oli toisin. "Eihän tiedemiehellä ollut mitään käsitystä siitä, miltä liiketoimintasuunnitelma näyttää." Kesäkuussa 2010 Edumendo oli jo kaupparekisterissä. Yrittäjyys on Pernaan mielestä näkynyt yliopistolla enemmän kolmen viime vuoden aikana. Itsekin hän on esiintynyt Keksintöjen kaupallistaminen -kurssilla metsätieteiden laitoksella. "Jos yrittäjäopetus olisi poikkitieteellistä, niin aina parempi. Minäkin tarvitsen erääseen projektiin neljä tai viisi kaveria eri aloilta." Jos Pernaa ei olisi yrittäjä, hän uskoisi jahtaavansa tutkijana apurahoja. Nyt hänen rytminsä muistuttaa tutkijaa sikäli, että työ ja vapaaaika sekoittuvat massaksi. Läppärin valo hohkaa ikkunasta yömyöhään. Ilman yrittäjäkoulutusta Pernaa on joutunut tukeutumaan paljon ystävien neuvoihin. Hinnoittelukin on hankalaa. "Liian halvalla sitä myy."
nössä ja kuntaliitoksissa ympäri Suomen. Viestinnästä valmistutaan myymään poliitikoille sosiaalisen median strategioita. Koska Suomi hellii maailmalle pyrkiviä kasvuyrityksiä, moni englannin tai venäjän kielen palveluita myyvä yritys saa asiakkaita viennin parista.
N
yt on painettava vähän jarrua, vuoteen 2011. Yliopistojen yllä kuvattu yrittäjäbuumi on totta, tulokset epävarmoja. Mikä sitten voisi mennä pieleen? Start-up -humalassa unohtuu, että yrittäjien sosiaaliturva laahaa palkansaajien jäljessä. Sitten on vielä yrittäjän arkea laajempia kysymyksiä: entä jos kaupallisen tiedon kehittely johtaa kaiken muun tutkimuksen rappioon? Humanisteihin pätee sama laki kuin muihinkin yrittäjiin: lopulta tilinpäätöksen viivan alle pitäisi jäädä plussaa. Nykyisessä taloustilanteessa, kun uutispäivä alkaa aina YT-neuvotteluilla, jokaisen historioitsijan tai filosofian konsultin kalenteri ei suinkaan täyty tilauksista. Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot jaetaan 22.10.
Jutussa on käytetty lähteinä Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomusta 231/2011, hallituksen esitystä vuoden 2012 talousarvioksi, Akavan yrittäjätutkimuksia, Aarresaaren julkaisua Puhakka & Tuominen (toim.) (2011): Kunhan kuluu viisi vuotta ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työurat sekä Helsingin yliopiston uraseurantatutkimusta Ollikainen & Lindholm (2009): Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla. Vuonna 2003 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille viisi vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Lisäksi on haastateltu humanistisen tiedekunnan kanslian suunnittelijaa Kaija Hartikaista ja koulutuspäällikkö Erto Örnbergiä Helsingin Yliopistosta.
Hyvä, parempi, vastuullinen.
Me ihmiset pystymme yhdessä hienoihin tekoihin kunhan uskallamme toivoa, tuoda julki ja toteuttaa toiveitamme. HYY Yhtymä panostaa jo nyt vastuullisuuteen kaikessa yritystoiminnassaan. Haluamme silti kehittyä edelleen. Laita HYvät ideasi kiertoon ja vaikuta toiMintaaMMe! osallistu ideallasi vastuulliskilpailuun www.hyy.fi/vastuullisuuskilpailu, voit voittaa jopa 1 000 euroa! kun haluat tutustua oman ylioppilaskuntasi liiketoimintaan - HYY Yhtymään surffaa osoitteeseen www.hyy.fi.
14
ylioppilaslehti 13 # 11
Yhteiskunta
tuomio
Lauri Holappa on poliittisen taloustieteen tutkija ja rasittava jätkä.
otto donner
Talousmiehet
P
ari vuotta sitten katselin televisiosta vaivaannuttavaa keskusteluohjelmaa. Siinä joukko vakavamietteisiä kirkonmiehiä, kirjailijoita ja Jarkko Ruutu olivat kerääntyneet syksyisen nuotion ympärille. Porukan keskellä istui pilkkihaalareissa valtiosihteeri Raimo Sailas, joka kertoili rauhallisella äänellä nykyopiskelijan laiskuudesta ja huonotapaisuudesta. Se oli sellainen "hirveän vahva puheenvuoro", johon Terho Pursiaisen oli ihan välttämätöntä päästä lisäämään jotakin seesteistä mutta sisällötöntä ja jota Jarkko Ruudun oli pakko päästä ryydittämään jääkiekkometaforilla. näitä hirveän vahvoja puheenvuoroja kuullaan suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tasaisin väliajoin. Ne ovat katkeroituneita moraliteetteja, joissa monimutkaiset yhteiskunnalliset ongelmat palautetaan laiskuuteen, tuhlailevuuteen ja lävistyksiin. Yleensä tällainen horina voitaisiin kuitata sympaattisesti höperöityneiden vanhusten varhaisdementiaksi, mutta on olemassa ihmisryhmä, jonka lausumana tästä ajatussaasteesta tuleekin Kannanottoja, Puheenvuoroja ja Analyysia.
"
mediassa tätä ryhmittymää kutsutaan talousmiehiksi. Talousmiehet ovat riutuneen näköisiä, yleensä ylipainoisia, keski-ikäisiä miehiä, jotka levittävät häiriintynyttä sankarimyyttiä omista taisteluistaan 90-luvun lamavuosina. Silloin talousmiehet oppivat, että valtio on vähän niin kuin kotitalous ja leikata pitää. On yhdentekevää, mistä yhteiskunnallisesta ongelmasta on kyse, sillä talousmiesten neuvot eivät vaihdu. Eläköitymiseen, globaaliin finanssikriisiin ja euroalueen velkaongelmaan löytyy aina sama ratkaisu: säästettävä on.
Yhteiskunnalliset ongelmat palautetaan laiskuuteen, tuhlailevuuteen ja lävistyksiin.
Ihmiseläimet halutaan kieltää
Geenitutkimuksella on edessään kiperiä eettisiä kysymyksiä. Brittitutkijat varoittavat kokeista, joissa voi syntyä ihmiskasvoisia tai puhuvia eläimiä.
ihmiseläimiä ei tiettävästi vielä ole olemassa, mutta niiden kehittäminen halutaan kieltää ennen kuin tutkijat ryhtyvät toimeen. Britannian lääketieteen akatemian heinäkuussa julkaisema raportti käsitteli geenitutkimuksessa syntyviä hybridejä, kimeerejä ja geenimuunneltuja organismeja, jotka ovat osaksi eläimiä ja osaksi ihmisiä. Raportissa vaadittiin nykyistä tiukempaa kontrollia kokeille, joissa tutkijoiden luomista olennoista voi tulla liian inhimillisiä. Tällä tarkoitettiin esimerkiksi eläimiä, joiden isoaivojen toiminta tai kasvonpiirteet ovat ihmismäisiä. Raportissa ilmaistiin huoli myös siitä mahdollisuudesta, että tällainen koeeläin oppisi puhumaan. Akatemia haluaisi kieltää kokonaan muun muassa kokeet, jotka saattavat johtaa ihmisalkion tai tietynlaisen hybridialkion kehittymiseen eläimessä. Kieltolistalle suositellaan myös hermosolusiirtoja, jotka voivat johtaa eläimen "inhimilliseen käytökseen". Kokeita ei tiettävästi tehdä vielä missään. suomalaiset tieteentekijät ovat sitä mieltä, että ihmiseläimiä koskevat rajoitukset ovat turhia. "Hassua, että nyt ryhdyttäisiin kieltämään sellaista, jota ei ole tehty muualla kuin science fictionissa", ihmettelee Helsingin yliopiston biolääketieteen laitoksen professori Hannu Sariola. Hänen mielestään useimmissa maailman maissa toimivien tieteen eettisten toimikuntien antamat ohjeet riittävät. "Miksi tässä tarvittaisiin sen enempää kieltoja?" Sariola pitää esimerkiksi vieraassa lajissa tapahtuvaa hedelmöittämistä mielenkiintoisena hankkeena. "Jos jossain esitetään tutkimusta, jossa ihmisen hedelmöitetty munasolu pannaan kasvamaan simpanssin kohtuun, se on sitten kunkin eettisen komitean päänsärky", hän sanoo. akatemia perustelee suosituksiaan muun muassa yleisellä mielipiteellä, jota oli selvitetty haastatteluilla. On helppo ymmärtää, että ajatus ihmismäisistä eläimistä herättää huolta, mutta perusteluiden muotoilu ei ole yksinkertaista. Miksi vaikkapa puhuvan apinan luominen on ongelmallisempaa kuin mykän ihmiseläimen? "Syyt ovat usein epäselviä ja mutkikkaita", pohtii professori Matti Häyry Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian laitokselta. "Moraalimme rakentuu selvärajaiselle jaolle ihmisten ja eläinten välillä, esimerkiksi niin, että ihmisillä on loukkaamattomia oikeuksia mutta muilla eläimillä ei. Ajatus hybridien olemassaolosta hämärtää tätä rajaa, ja niinpä se koetaan nykyisiä moraalikäsityksiä uhkaavana", Häyry sanoo. Hän kommentoi sähköpostilla pohdittuaan aihetta yhdessä akatemiatutkija Tuija Takalan kanssa. Bioetiikka on molempien erikoisalaa. Häyryn ja Takalan mielestä on täysin mahdollista, että kuvattuja kokeita toteutetaan jossain ennen pitkää kontrollimekanismeista huolimatta. "Tutkijoilla on tapana yrittää tehdä kaikkea mitä osataan." Ajatus ihmismäisistä koeolennoista saa vielä aikaan kylmiä väreitä, mutta tuleeko tällaisestakin tutkimuksesta ajan myötä arkipäiväisempää ja hyväksyttävämpää? "Eiköhän", Häyry sanoo. markus kuokkanen Raportti Academy of Medical Sciencesin sivuilla osoitteessa www. acmedsci.ac.uk
talousmiesten asema ei perustu heidän asiantuntemukseensa tai saavutuksiinsa. Eivät he ole koskaan edes yrittäneet perustella, miksi kokonaiskysynnän leikkaaminen olisi suotuisaa Suomen taloudelle tai miksi opintotuen heikentäminen lyhentäisi opiskeluaikoja. Ei, talousmiesten asema perustuu heidän valmiuteensa tehdä milloin tahansa päätöksiä, joilta puuttuu demokraattinen oikeutus. Talousmiehet ovatkin normaalin yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolella. Heidän sanomistensa uutisointi on erityistä talousmiesjournalismia, josta lisäkysymykset, tarkennukset tai minkäänlainen kritiikki puuttuvat. Talousmiesten tyrmäyksiä ja jyrähdyksiä ihastellaan, vaikka ne eivät koskaan tarjoa mitään uutta julkiseen keskusteluun. Paitsi tietenkin sen, että poliittisten vaatimusten ja poliittisen keskustelun ala on 90-luvulta lähtien jatkuvasti kaventunut.
"
Älä mene edustajistovaalien vaalivalvojaisiin Vanhalle 19.10. klo 18.
Vaihda kotihousuihin. Avaa kalja.
Miksi vaikkapa puhuvan apinan luominen on ongelmallisempaa kuin mykän ihmiseläimen?
tutkimus ei aina ole ollut eettisten toimikuntien talutusnuorassa. Esimerkiksi neuvostoliittolainen professori Ilja Ivanov yritti kuuluisissa kokeissa risteyttää ihmistä ja simpanssia jo 1920-luvulla. Brittiraportti esittää mahdollisia syitä, joilla tulevaisuuden tutkijat saattavat perustella kokeiden tekemistä. Esimerkiksi aivojen tai kasvonpiirteiden kehittymistä säätelevän perimän osan siirtäminen eläimeen voisi auttaa ymmärtämään kyseisten geenien toimintaa. Lisäksi aivojen vaurioiden korjaamiseen tähtäävä tutkimus saattaisi tulevaisuudessa hyötyä kokeista, joissa eläinten aivoihin siirretään ihmisten hermosoluja.
Mene osoitteeseen www.ylioppilaslehti.fi
Ylkkäri seuraa siellä valvojaisia ja ääntenlaskentaa reaaliajassa.
ylioppilaslehti 13 # 11 Yhteiskunta
15
Luokkaretkellä
Suomessa elää aktiivinen keskiluokka ja passiivinen työväenluokka. Luokkaerot näkyvät harrastusten määrässä ja suhteessa kulttuurituotteisiin.
nokia.fi, tkk.fi, if.fi ja tapiola.fi. Maratonkoululaisten sähköpostipäätteet kertovat, ettei tämä jengi työssään turhaan lihaksiaan rasita. Esittelykierroksella käy ilmi, että entinen SM-tason yleisurheilija ja ballerina hakevat tavoitteellisuutta harjoitteluun, tusina uraisiä ja -äitejä taas kaipaa vastapainoa työlle. Maraton on selvästi keskiluokan harrastus. Saman huomasi valtiotieteiden tohtori Nina Kahma tuoreessa väitöskirjatutkimuksessaan, jossa hän tutki yhteiskuntaluokan ja kulttuurin kulutuksen välistä suhdetta. Mitä korkeampi koulutus ja palkka, sitä varmemmin henkilö harrastaa esimerkiksi urheilua. Kahma tarkasteli yhteiskuntaluokkien välisiä eroja television ja elokuvien katsomisessa, lukemisessa, musiikin kuuntelussa, kuvataiteen ja liikunnan harrastamisessa sekä ulkona syömisessä. Kävi ilmi, että suomalainen keskiluokka on aktiivista. Sen jäsenet urheilevat, lukevat, käyvät leffassa ja erilaisissa tapahtumissa. Työväenluokka näyttäytyy tutkimuksessa passiivisempana. "Luulin, että tapahtumissa käymisessä näkyisi kaupunkimaaseutujako, mutta ei. Maallakin on hämmästyttävän vireää kulttuuritoimintaa. Kaupungeissa asuu paljon ihmisiä, jotka eivät käy missään", Kahma sanoo. Passiivisimpia olivat kouluttamattomat nuoret. "Heihin vetoavat hevimusiikki, toimintaelokuvat ja pizza, eikä juuri mikään muu." Varsinaista yläluokkaa tai elitististä kulttuurimakua Suomen kansan läpileikkaavasta aineistosta ei löytynyt. keskiluokalle on ominaista kaikkiruokainen kulttuurimaku. Sama ihminen voi lukea sujuvasti niin klassista runoutta kuin hömppääkin, kuunnella joskus jazzia, joskus iskelmää ja harrastaa monenlaista urheilua. Keskiluokkainen keskustelee helposti niin MTV3:n kuin Kansallisoopperankin syksyn uutuuksista. Jakoa työväen- tai keskiluokkaisiin harrastuksiin ei voi tehdä. Tutkija paljastaa esimerkiksi katsovansa itse mielellään Lyxfällania, ruotsalaista velkaongelmaisista kertovaa tosi-tv-sarjaa. Se on lajityyppi, jota monet keskiluokkaiset paheksuvat. luokkatunne vakiintuu Kahman mukaan yleensä kolmikymppisenä. "Nuorisokulttuurista luokkaan liittyviä jakoja on vaikeampi löytää." Valtaosa suomalaisista pystyi tutkimuksessa määrittelemään helposti oman luokkansa. Rajoilla oli kuitenkin häilyvää. Joskus kävi niin, että kun kaikkiruokaiselta vaikuttanutta toimihenkilöä haastateltiin, paljastui, että häntä ei loppujen lopuksi kiinnostanutkaan se, mitä hän oli kyselyssä vastannut. Nolostuen hän saattoi kysyä: "Ai olenko todella raksinut sinne olevani kiinnostunut Almodóvarista?" Kyse saattoi olla siitä, että työväenluokkaiset olivat keskiluokkaa rehellisempiä kertoessaan kulttuurinkulutuksestaan. "En puhuisi keskiluokan teeskentelystä, mutta ehkä heille ominaisesta tuomitsemista kaihtavasta keskustelustrategiasta." Työväenluokan passiivisuus ei muutenkaan ole niin yksioikoista
tuomas kärkkäinen
"
Kouluttamattomiin nuoriin vetoavat hevi, toimintaelokuvat ja pizza, eikä juuri mikään muu.
kuin tutkimustuloksista saattaisi päätellä. Voi olla, että kyselyssä ei tiedusteltu niitä asioita, joissa työväenluokka on aktiivinen. Ei kysytty oikeista kirjailijoista ja muusikoista tai esimerkiksi lemmikkien kanssa puuhailusta, autojen korjaamisesta tai vaikka haravoimisesta. kahma povaa empiiriselle luokkatutkimukselle vireää lähitulevaisuutta. "Nyt koetaan vahvasti, että tuloerot ja muutkin erot ovat kauheasti kasvaneet ja yhteiskuntaluokista saa taas puhua." Aina luokkakeskusteluun ei ole suhtauduttu suopeasti. Suomi on mielletty maaksi, jossa elää yksi maailman tasa-arvoisimmista kansoista, jolla on yhteinen talonpoikainen menneisyys ja jossa yhteiskuntaluokkia ei ole. Esimerkiksi 1980-luvulla todisteltiin ylintä poliittista johtoa myöten, että luokkajakojen aika on ohi. Viime aikoinakeskustelu tuloeroista ja koulutuksen periytyvyydestä on jälleen tehnyt yhteiskuntaluokista kiinnostavan ja ajankohtaisen puheenaiheen. maria ruuska
18
ylioppilaslehti 13 # 11 Kulttuuri
delikatessen
Kulttuurikolumnisti Olavi Uusivirta pakinoi aiheesta ja sen välittömästä läheisyydestä.
stefan bremer
Koirien Kalevala
M
useoiden kävijämäärät ovat valtavia. Kaikissa museoissa käy koko ajan jumalaton määrä porukkaa. Tämä on fakta. Menkää museoon ja nähkää: puhutaan pikemminkin massoista kuin joukoista. Tässä ei ole mitään uutta. Mutta museoissapa ei käykään ihmisiä. Menkää museoon ja nähkää: ei yhtään ihmistä. On kehitetty aivan ihmisen näköinen koira, joka on laitettu kulkemaan museoiden saleja läpi arjet pyhät. koira kulkee 2,2 kilometrin tuntivauhtia ja pysähtyy jokaisen teoksen kohdalla 3,7 sekunniksi. Koiralle opetetaan sanoja: sininen, kausi. Koirat lasketaan liikenteeseen siten, että avajaisviikolla niitä on kolmannes enemmän kuin kolmannella viikolla. Eri museoihin lähetetään eri koiria. Ateneumissa valtaosa on espanjanvinttikoiria, Kiasmassa meksikonkarvattomiakoiria. Koirilla ei toistaiseksi ole tavattu Stendhalin syndroomaa, koska koirilla ei ole sellaista sydäntä, joka voisi saada tykytyksiä veretseisauttavan taideelämyksen äärellä. Koirat on koiria. Pienissä gallerioissa on yksi koira, joka istuu. Ei mutta sehän onkin galleristi. Museokäynnin jälkeen koirat menevät oluelle ja kaivavat paperipusseista kortit joissa on Schjerfbeckin omakuva ylivuotavan pelokkuuden ajalta.
"
Musikaalia tähdittää funk-yhtye Eternal Erection.
Pienissä gallerioissa on yksi koira, joka istuu. Ei mutta sehän onkin galleristi.
Kantria ja inhoa Punavuoressa
Suomenruotsalaisen musikaalin Gimme Another Countryn tekijät vihaavat valitsemaansa musiikkilajia.
venus-teatterin tiloissa valmistellaan kielet ja genret ylittävää kantrimusikaalia. Gimme Another Country on vähintään kaksikielinen läpisävelletty teos, jossa lavalla on kirkko, mittava yhtye ja keittiösaareke. Päähenkilö on perheellinen ja kriisiintynyt mies. Musikaalissa on tarkoitus käsitellä ainakin havahtumista, keski-ikäisen kiirastulta ja kohtalollisuutta. ohjaaja ja käsikirjoittaja, epätyypillisistä musikaaleistaan tunnettu Minna Harjuniemi, katsoo ympärilleen sotkuisessa takahuoneessa. Sivupöydän ympärillä lojuu puvustoa ja kuplamuovia. Seinä on täynnä vaaleanpunaisia post-it -lappuja, joille on raapustettu käsikirjoituksen pätkiä. Universum-teatterikompleksin näyttämötilaan, vanhaan kirkkosaliin, on pystytetty soitinsaareke. Lavalle on tuotu pieni keittiösatelliitti keittolevyineen, leikkuuveitsineen ja puolivalmiine lounaineen. Salin takaosassa on urkuharmoni, kolme pianoa, rumpusetti ja kitaroita. Katsoja istuu samassa tilassa meksikolaispreerian, saluunatunnelmoinnin ja vääristyneen kirkkopoljennon kanssa. gimme Another Country jatkaa kuusi vuotta sitten alkanutta trilogiaa, mutta ohjaaja Harjuniemi ei vieläkään nauti kantrista. Musiikkityyli aiheutti työryhmässä inhoa ja kylmiä väristyksiä. Suomenkielisistä ja suomenruotsalaisista koostuvassa porukassa se tuntui hedelmälliseltä lähtökohdalta. "Muusikot eivät ole lavalla komppiryhmän asemassa," esityksen tuottaja ja esiintyjä Max Bremer tähdentää. Esityksen monikielisyys oli pragmaattinen valinta, joka mahdollistaa esiintyjien ilmaisun omalla äidinkielellään. Kielen ei pitäisi toimia pelotteena. "Ei jokaista sanaa tarvitse ymmärtää," Bremer lohduttaa. ensimmäinen osa, Gimme the Country (2005), lainasi nimensä kantriballadista. Teos käsitteli yksilön identiteettiä yhteisössä ja ulkopuolisuutta. Päähenkilö kuoli ja jälleensyntyi yhä uudelleen. "Halusimme jatkaa ensimmäisen osan teemoja, mutta katsojan ei ole tarvinnut nähdä ensimmäistä osaa", Harjuniemi sanoo. Ensimmäisen osan stereotyyppisestä kantrista on siirrytty Turkin ja Kreikan kautta kohti omaehtoista musiikkia. Esityksen musiikillisen ytimen muodostavat Sam Huber ja funk-yhtye Eternal Erection. sanna uuttu Gimme Another Country 14.10.27.11. teatteri Venuksessa, Perämiehenkatu 13. Liput 20/15 .
vihdoin on taas Kalevala-näyttelyn aika. Sinne lähetetään kaikki koirat. Taulut ovat olleet koko ajan seinillä, mutta konteksti on nyt eri ja siitä tämä korkea hinta. Koirille se on okei. ARS-näyttelyyn koirat tulevat bussilla. Kotimatkalla koirat haukkuvat vaikka hyssytellään. Koirien lempitaiteilija on Picasso, mutta Picassoonkin kyllästyy. Koirat haluavat Guggenheimin. He hyppäävät Kolera-altaaseen, ottavat "uitettu koira" -ilmeen ja saavat haluamansa. Mutta Guggenheim ei ole mikään taiteilija. Höh. Guggenheim unohtuu. Taistelevat metsot riittää. Välillä haluaisin itsekin olla metso.
olavi uusivirta
15
lokakuu Lauantai klo 10
16
lokakuu Sunnuntai klo 19
19
lokakuu Keskiviikko klo 18.45
20
lokakuu Torstai klo 18.30
Äiti Amma halii
Jos kaipaat halia, käy viikonlopun alkajaisiksi Äiti Amman syleiltävänä. Muori on kiertänyt maailmaa 1980-luvulta lähtien ja halannut jo yli 30 miljoonaa ihmistä. Amman halauskestävyys on kunnossa: joskus hän on rutistellut hymyillen jopa vuorokauden ympäri ilman taukoja. Meditaatio ja Amman vastaanotto halaamalla klo 1014. Energia-areena, Rajatorpantie 23, Vantaa.
Marissa Nadler
Laulaja-lauluntekijä Marissa Nadlerin musiikkia luonnehditaan dreamfolkiksi. Juuriltaan bostonilainen neito laulaa ja soittaa keikoilla kitaraa. Nadler julkaisi viime kesänä viidennen albuminsa. Upeaäänistä laulajaa on verrattu muun muassa Joanna Newsomiin ja Jolie Hollandiin. Hän vieraili Suomessa viimeksi vuonna 2007. Kuudes Linja, Hämeentie 13 B. Liput 12 .
Katseeseen kätketty
Eläkkeellä jäänyt juristi alkaa kirjoittaa romaania vuosia sitten selvittämättä jääneestä nuoren naisen murhasta. Kirjoitusprosessi vie hänet menneisyyteen. Kiehtova jännitys- ja rakkausdraama Katseesen kätketty voitti viime vuonna ei-englanninkielisen elokuvan Oscarin. Näytös on osa Espanjalaisen elokuvan viikkoa. Elokuvateatteri Kino, Eerikinkatu 11. Näytös on ilmainen.
HIFKJokerit
Miten pärjää konkari Jarkko Ruutu narripaidassa, kun entisessä kotihallissa on vastassa vanha jengi HIFK? Muistaako jätkä varmasti kumman puolella pelaa? Entä miten liukuu mystisestä loukkaantumisesta kärsineen Mikael Granlundin luistin? Pelipaita päälle, hodari handuun ja hallille! Helsingin Jäähalli, Nordenskiöldinkatu 1113. Liput alkaen 18,50 .
ylioppilaslehti 13 # 11 Kulttuuri
austin young
19
ensimmäiseltä riviltä. Tekee mieli laittaa musta puku päälle ja punainen solmio kaulaan." Jean Ramsay kriitikko, vapaa toimittaja, kääntäjä
Ääniä noitarovioilta
"näin Diamanda Galásin ennen kuin kuulin häntä. Lehdessä ollut kuva pysäytti. Hän näyttää samalla sekä pelottavalta että kiehtovalta. Hankin La Serpenta Canta -levyn ja rakastuin siihen heti. Minua viehättävät vimmainen äänenkäyttö ja tulkinta sekä taidokas soitto. Galásin musiikki ei ole helppoa, enkä pysty kuuntelemaan sitä milloin tahansa, mutta sille on ehdottomasti hetkensä. Pidän noidista, ja kun Galás laulaa, kuulen ääniä noitarovioilta. Suhtautumiseni Galásin musiikkiin on siis jossain määrin masokistista. Galásin keikkajulisteen teko oli valtava kunnia. Tällaisiin projekteihin valuttaa mielellään sydänvertaan. Jos keiju sanoisi, että saat valita yhden artistin, jonka haluat nähdä, olisin varmaan sanonut Diamanda Galásin. Konsertti pelottaa ja jännittää mielekkäin tavoin, enkä usko tätä todeksi. Voi olla, ettei sen jälkeen mikään ole entisellään." Christian "CHRZU" Lindström elokuvaohjaaja ja kuvittaja Suunnitteli Diamanda Galásin Suomen-konsertin julisteen
Myös Oliver Stone tykkää Diamanda Galásista. Ohjaaja käytti hänen musiikkiaan Natural Born Killers -elokuvassa. Suomessa Galás konsertoi viimeksi 1990-luvulla.
Saatanalliset säkeet
Diamanda Galásin laulu saa koiratkin haukkumaan hysteerisesti. Miten musiikki vaikuttaa artistin faneihin?
yhdysvaltalaista vokaalitaiteilijaa Diamanda Galásia pidetään todella outona taiteilijana, jonka musiikkia kuvataan suorastaan saatanalliseksi. Klassisen pianistin koulutuksen saaneen avantgardistin kolmen ja puolen oktaavin ääniala pelottaa toisinaan jopa artistin omia faneja. linen. Koska se on rajoja rikkovaa, sitä vastaanottaessaan on aseeton. Äänet pääsevät ihon alle ja alitajuntaan. Ensikokemus Galásin levyistä oli tyrmistys, enkä voi sanoa pitäneeni kuulemastani. Galás on pikemminkin äänitaiteilija kuin laulajatar. Galás ei yritä miellyttää eikä vietellä, hänen äänensä on sitä, mitä moni haluaisi itsestään päästää ulos: mielipuolisuutta ja alkukantaisuutta. Se on vapauttavaa, koska se on normaaliuden ja sovinnaisuuden tuolla puolen. Artistilla on paljon annettavaa erityisesti industrialin, oopperan ja black metallin ystäville. Etsin musiikista äärimmäisiä tunnetiloja ja kokemuksia. Kun black metal ei enää riittänyt, aloin haalia Galásin levyjä. Odotan keikkaa hieman jännittyneenä, sillä Diamandan olemuksessa on jotakin hyvin lumoavaa ja uhkaavaa, suorastaan häkellyttävää mystisyyttä. Avomieheni ei halua hänen keikkajulistettaan asunnossamme mihinkään muualle kuin vessaan, koska Galás on niin pelottava ilmestys. Aikuiselta mieheltäkin tärähtää hätäpaskat." Sari Laakkonen VTM, kirjoittaa The Awful Sound of Nothing -blogia 1990-luvun alkupuolella Nick Caveen hurahtamisen vanavedessä. Aluksi kuuntelin artistin blues-covereita, mutta aika pian suurimman vaikutuksen tekivät muita abstraktimmat levyt, sellaiset kuten Litanies of Satan tai Vena Cava, joka on lempilevyni Galásilta. Hän luo äänellään samanlaisia ääritiloja kuin pahin diskanttikihisevä noiserock. Siinä äärimmäisyydessä on jotakin lohdullista, se kietoo sisäänsä kuin kylmä vesi ja saa veren kiertämään kiivaammin. En ole koskaan aikaisemmin nähnyt Galásia livenä, ja odotan keikkaa enemmän kuin mitään keikkaa pitkään aikaan. Sain paikat parvekkeen
Tuonpuoleinen tamma
"etsiskelin YouTubesta sunnuntaiaiheisia biisejä ja kohdalleni osui Diamanda Galásin versio Gloomy Sundaysta. Se iski saman tien syvälle rintaan ja kahlaaminen tuonpuoleisen tamman tuotantoon alkoi. Hänen musiikkinsa ja lauluäänensä antavat mahdollisuuden olla välillä synkällä mielellä ja hyväksyä se osana elämän normaalia kiertokulkua. Hän on puuttuva pala mielen ja kehon välisestä yhteydestä. Hänen surumielinen ja muista poikkeava äänensävynsä sekä tyylinsä esittää niin covereita kuin omia biisejään hyvin verellisesti on vaikuttavaa. Odotan konsertilta itkua, ahdistuneisuutta, rauhallisuutta ja etenkin kaunista naista." Mitro Kylliäinen Death With a Dagger -yhtyeen rumpali marko ylitalo Diamanda Galás 26.10. klo 20 Savoy-teatterissa, Kasarminkatu 4648. Liput alk. 36 .
Kun black metal ei riitä
"asunnostani kuuluu välillä vaikka mitä noisea ja grind corea, mutta ainoastaan lempilevyni, Diamanda Galásin The Litanies of Satan, saa naapurin koiran haukkumaan hysteerisenä. Diamanda kirkuu, sähisee ja huutaa estottomasti ja järjettömästi. Hänen äänensä on outo ja pelottava, saatanal-
Veri kiertää kiivaammin
"löysin Diamanda Galásin, kun kahlasin läpi Mute-levy-yhtiön albumeja
21
lokakuu Perjantai klo 19
22
lokakuu Lauantai klo 22
25
lokakuu Tiistai klo 19
27
lokakuu Torstai klo 19
Ville Ranta improvisoi
Millainen kuva syntyy, kun sarjakuvapiirtäjä Ville Ranta raapustaa musiikin tahtiin? Se selviää Piirroskonsertissa. Mies istuu lavalla muusikoiden seassa, ja livekamera heijastaa työskentelyn yleisölle. Musiikista vastaavat Rannan kitaristiveli Aleksi ja Niko Kumpuvaara, joka soittaa harmonikkaa.
Kemopetrol palaa
Edellisestä levystä ehti kulua viisi vuotta ennen kuin Kemopetrolin uusi tuotos saatiin syyskuussa kauppoihin. Laura Närhi laulaa paremmin kuin koskaan ja biisintekijä Kalle Koivisto kuvailee albumin tekemistä "rakkauden työksi". Rakkauden työn hedelmiä voi maistaa kun Suomen parhaiten nimetty bändi keikkailee kotikaupungissaan. Virgin Oil, Mannerheimintie 5. Liput 12 .
Kenen on Suomi?
Ilmavalokuvaaja kuvaa ja haastattelee Topeliuksen jalanjäljissä peltoa ympäröivän pientaloalueen asukkaita. Kaikilla on oma teoriansa alueesta: keitä pellon reunalla asuu ja ketkä eivät ole sinne tervetulleita. Äkkiä heille ilmoitetaan, että pellolle rakennetaan vastaanottokeskus. Ilmavalokuvaaja tempautuu osaksi kiivasta sotaa uudesta tulokkaasta. Näytelmän on kirjoittanut Elina Snickar. Willensauna, Läntinen teatterikuja 1. Liput alkaen 14 .
Jatkuvaa kasvua
Tavallinen perheenisä ja pesunkestävä perusinsinööri Antero Alapylpyrä menettää työpaikkansa ja ryhtyy yrittäjäksi. Sitten sekoaa maailmantalous. Jatkuvaa kasvua on näytelmä, joka tutkii komedian keinoin ajatusta jatkuvan talouskasvun välttämättömyydestä. Teoksen ovat kirjoittaneet Esa Leskinen ja Sami Keski-Vähälä. Ryhmäteatteri, Pengerkatu 11. Liput alkaen 13 .
Musiikkiteatteri Kapsäkki, Hämeentie 68. Liput alkaen 18 .
20
ylioppilaslehti 13 # 11 Kulttuuri
teemu granström
Valkeakoskella syntynyt Röyhkä vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Oulussa, jolle hän on omistanut kappaleensa Paska kaupunki. Nuori muusikko olisi kaivannut enemmän kansainvälistä meininkiä eli homoja, huoria ja huumeidenkäyttäjiä. Vuonna 2009 hän muutti 20:n Helsingissä eletyn vuoden jälkeen takaisin Turkuun, josta koko Kauko Röyhkä -bisnes alkoi. "Totesin, että en tarvitse Helsinkiä niin paljon kuin Helsinki tarvitsee mua!"
"
Olihan se aika kurjaa, saatana, kun kukaan ei vaivautunut paikalle.
Suojattien lauma
monen mielestä kiinnostavinta laulaja-lauluntekijä Maija Moisiossa on se, mitä kukaan ei ole kuullut: debyyttialbumi, jonka Kauko Röyhkä tuotti. Röyhkän tuotosta ei hyväksytty, vaan syyskuun puolivälissä ilmestynyt albumi äänitettiin ja tuotettiin uusiksi. "Alkuperäinen oli puolet pidempi, enemmän old schoolia ja paljon kitarasooloja. Julkaistu albumi on suoraviivaisempi", kertoo tamperelainen Moisio, 21. Moisio on tehnyt musiikkia puolet elämästään, mutta yleisön tietoon hän nousi tänä syksynä. Siitä on kiittäminen Röyhkää, johon Moisio tutustui Oriveden opiston laululyriikkakurssilla. 16-vuotias teini antoi opettajalleen mp3-demonsa. "Pyysin häneltä kritiikkiä. En uskonut, että hän olisi ehtinyt kuunnella demoa." Kun krapulainen kurssilainen käveli seuraavana aamuna myöhässä kohti luokkahuonetta, kuuluivat käytävälle asti omat sävellykset. Röyhkä soitti Moisiota koko luokalle ilman lupaa. Siitä alkoi yhteistyö. "Hän ei puuttunut niinkään teksteihin kuin sovituksiin." moisio ei ole ainoa Röyhkän suojatti. Aikoinaan hän kommentoi myös Minä ja Ville Ahonen -yhtyeen Ville Ahosen demobiisejä. Sanoituksissa Röyhkä on avittanut Olgaa, Costia ja Samae Koskista sekä XL5-poikabändiä. Nyt vireillä on kappaleita Emma Salokoskelle, Poutahaukkojen Marko Haavistolle ja Eleanoora Rosenholmin Noora Tommilalle. Moision mielestä Röyhkä ei opettajana ole kovin opettajamainen. "Hän on röyhkeä, mukava, määrätietoinen ja kunnianhimoinen taistelijaluonne. Kauko innostuu vielä tuon ikäisenäkin erilaisista asioista, mikä ei ole kovin tyypillistä keski-ikäisille miehille. Välinpitämätön hyvällä tavalla, ei mieti mitä muut ajattelee. Karismaattinen ja aika haluttu."
Notkea rotta
Ulkopuolisena viihtyvä Kauko Röyhkä on renessanssi-ihminen.
aloitetaan pohjalta. Nyt sitä on vaikea uskoa todeksi, vaikka siitä on kulunut vasta kuusi vuotta. "Kun Elämä ja kuolema -levy ilmestyi, julkistamiskeikalle Looseen tuli vain yksi toimittaja, ja sekin tekemään jotain pilajuttua. Olihan se aika kurjaa, saatana, kun kukaan ei vaivautunut paikalle", Kauko Röyhkä, 52, kertoo. "Silloin ajattelin, että jatkan pelkästään kirjailijana, ehkä olen liian vanha tähän systeemiin, en tajua heviä tai räppiä, mitä jengi haluaa. Tällaista se on." Sellaista se oli. Kaikki muuttui kolme vuotta myöhemmin, kun yhteislevytys vanhan Narttu-kitaristin Riku Mattilan kanssa ilmestyi. Sen jälkeen Röyhkä oli iso muutenkin kuin varreltaan, Juhlaviikkojen Huvilateltta myytiin loppuun. Entistä suuremmaksi hän kasvoi tänä keväänä, kun Kaksi lensi tuulen mukaan -albumi julkaistiin. Sekin oli paitsi taiteellinen myös kaupallinen menestys. "Tykkään tästä elämäntavasta, siirtyminen työkammioon kirjoittamaan jotain romaaneja olisi aika tylsää. Kyllä mä haluan bailata!" kirjoittaminen on kuitenkin Röyhkän toinen ura. Molemmat alkoivat samana vuonna 1980, jolloin parikymppinen kirjallisuudenopiskelija julkaisi Steppaillen-debyyttialbuminsa lisäksi esikoiskirjansa Tien laidalla Waterloo. "Silloin ei ollut ketään toista rokkaria, joka olisi julkaissut romaanin oikean kustantamon kautta. Mä olin ensimmäinen." Röyhkä oli alusta lähtien renessanssi-ihminen. "Ajat ovat muuttuneet mulle suopeiksi. Kun aloitin, olin sellainen uuden ajan ihminen. En mä koe nyt niin", hän sanoo. "Uudistaja? Nautiskelija? Hedonisti? No, olenhan mä sitä kaikkea." Tänä vuonna Röyhkältä on uuden levyn lisäksi julkaistu peräti kaksi kirjaa: Kreikkalainen salaatti -romaani ja Rajantakainen Karjala, historiallinen tietoteos valokuvaaja Juha Metson kanssa. "Halusin tehdä kirjan, joka tavoittaisi nuoria ja olisi inspiroiva. Aikoinaan Akseli Gallen-Kallela, Elias Lönnrot ja muut hakivat innoitusta Karjalasta. Ehkä mäkin haen, haen kaikkea uutta." Kun syyskiertue Mattilan kanssa on ohi, alkaa levyttäminen vibrafonisti Severi Pyysalon ja jazzbändin kanssa. "Täytyy olla notkea rotta, pitää osata tehdä monenlaisia juttuja. Musiikilla, ainakaan sellaisella mitä mä teen, ei pärjää kauaa. Eikä sellaisilla kirjoillakaan, mitä mä teen." tähän mennessä taiteilija on julkaissut 26 albumia ja 19 kirjaa (mukaan lukien pornotähti Henry Saaren elämäkerta) sekä elokuvakä-
sikirjoituksia, kuunnelmia ja kolumneja. Röyhkälle on myönnetty Suomi-palkinto ja Valtion taidepalkinto. Menestyksestä huolimatta hän näkee itsensä edelleen ulkopuolisena, ja ilmeisen mielellään. "Jos ajatellaan perinteisiä rockmuusikoita, vaikka 69 Eyesia, niin en mä ole sellainen. Enkä ole Eppu Normaalin tai Popedan tyyppinen hahmo. Kirjailijat, mitä ne sitten on? On rehvakkaita kirjailijoita, kuten Jari Tervo, ja sitten on tiukkailmeisiä kirjailijoita, kuten Juha Seppälä. En mä ole semmoinenkaan." Röyhkän kirjoja on sovitettu näytelmiksi, ja omaelämäkerrallinen Miss Farkku-Suomi -filmatisointi saa ensi-iltansa vajaan vuoden kuluttua. Monessa kaatuneessa elokuvaprojektissa mukana ollut kirjoittaja jättäytyi ulkopuolelle, mutta on silti hankkeesta innoissaan. "Pikkuhiljaa valo tunkeutuu pimeään. Eihän täällä ole filmattu kuin Antti Tuurin kirjoja. Ei mulla ole mitään häntä vastaan, mutta en pistä pahakseni, jos keskustalainen meininki väistyy." marko ylitalo Kauko Röyhkä Helsingin Kirjamessuilla Messukeskuksessa 30.10. klo 14.3015.30 Musiikkimessujen haastattelulavalla.
ylioppilaslehti 13 # 11
21
arviot
jee
Kulttuuri
Iho jossa elän Briljantti plastiikkakirurgi (Antonio Banderas) pitää nuorta naista (Elena Anaya) vangittuna kartanoonsa. Tekoihoa kehittelevä tohtori omistautuu työlleen, mutta menneisyys ei jätä rauhaan. Pedro Almodóvarin ensimmäiseksi kauhuelokuvaksi kutsuttu Iho jossa elän on huumaava kokemus. Ohjaajan vakioelementit vahvoista äideistä perhesalaisuuksiin ja pakkomielteisiin tuntuvat tuoreilta ja Buikan fado-laulut kouraisevat. Maltillinen ruumiinkauhu on psykologista sorttia, eikä tarina hullusta tiedemiehestä ole sitä miltä alkuun näyttää. Tässä voi hyvinkin olla madridilaisohjaajan feministisin teos. js
Q-teatteri Broken Heart Story Päähenkilöt ovat viiksiä pitävä sydämetön kirjailija (Elina Knihtilä) sekä hänen sielunsa, lutkainen ja nukenkaunis nainen (Laura Birn). Lavastus on viehättävä, sitä voidaan avata ja sulkea kuin rasiaa. Se, mitä jää väliseinien taa, paljastetaan lähikuvassa videokameralla. Kirjailijan pelot, lapsuusmuistot ja televisio-ohjelmat tulevat näyttämölle pimeän turvin, äänimaailma luo uutta tilallisuutta ja savukone on niin pieni, että sitä voi pidellä kädessä. Broken Heart Story on nykyteatterin esityskeinojen intensiivinen kavalkadi, mutta sen tarina puhuttele yleisöään suoraan, vetoavin katsein ja rintakehä katsomoon päin. su
pikkusormi pystyssä
Lauren Oliver Delirium rakkaus on harhaa Rakkaus on tappavan vaarallinen pandemia, jolta yhteiskunta suojaa täysi-ikäiset kansalaisensa harmonisoivan kirurgisen operaation avulla. Elämä on turvallista, avioliitot järjestetään eivätkä vanhemmat turhaan halaile lapsiaan. 17-vuotias Lena laskee päiviä operaatioonsa ja pelkää, että rakkaus ehtii tarttua jostain ennen sitä. Muistot äidistä ja vastarintaliikkeen Alex eivät kuitenkaan jätä rauhaan. Tieteistrilogian ensimmäinen osa on lajityypilleen paikoin turhankin uskollinen dystopiaromaani, taidokkaasti kehitelty ja koskettava kasvukertomus pelosta aikuisuuden kynnyksellä. Ei ihme, että Fox on ostanut kirjan elokuvaoikeudet.vl
Teemu Keskisarja Kyynelten kallio Kertomuksia seksistä ja väkivallasta Suomen 16001700-lukujen historiaa tutkinut Keskisarja on kirjoittanut kertomuksia oikeista suomalaisista, saastaisista savupirttien asukeista. Kuten tekijä itsekin sanoo, sosiaalipornosta tässä on kysymys. Suomalaiset ovat esimerkiksi olleet Euroopan ahkerimpia eläimiinsekaantujia. Kärvistelevässä maassa vallitseva Mooseksen laki edellytti verivelan maksua, mikä näkyi teatraalisina teloituksina. Suomen ensimmäiset tunnetut homot poltettiin roviolla 1665. Valtava määrä infoa palvelee asiasta kiinnostunutta, mutta tekee lukemisesta työlästä. Kokoavaa osiota ei ole, mutta viina ja raskasmielisyys eivät selvästikään ole tämän vuosituhannen keksintöjä. rs
Ryhmäteatteri Don Quijote Ryhmäteatterin syksyn avaus on oppitunti teatraalisuudesta, jonka ilmaisemisessa Vesa Vierikon vahankaltaisia kasvoja ja hallitsemattomia naamakarvoja on vaikea ylittää. Helsinginkadun näyttämölle luodaan upeita näyttämönäkyjä, joista haluaisi nauttia pysäytyskuvina. Kokonaisuudesta on hankala innostua. Don Quijotessa suuret puheet päättyvät kyyneliin, idealismissaan ylevät alennetaan todellisuudella, auditoriumtuolien epämukavuus pitää hereillä läpi mielipuolimonologien. Kai klassikossa lopulta kysytään jotain olennaista. Mitä tarkoittaa hulluus; eikö järkeen riitä, että syö, puhuu paljon ja paskantaa? su
Gears of War 3 (Xbox 360) Gears of War -pelisarja on aina haastanut kilpailijansa siinä, kuinka paksut hauikset räiskintäsankarilla on, ja kuinka armotonta paatosta ammuskelun väliin saadaan väännettyä. Pelin ydinkokemus on herkkä kuolinkohtaus, jota välittömästi seuraa "fuck yeah motherfuckers" -sanailulla ryyditetty tulitaistelu. Antiikkisten raunioiden keskelle on kuitenkin saatu aikaan ammuskelu, joka luistaa kuin rasvattu. Erityisesti neljän pelaajan co-op on alan parhaimmistoa. jp
Kotirauha Aleksi Mäkelän jännityksellä ladattu draama käsittelee karvasta yksittäistapausta taloustaantuman keskeltä. Sami Luoto (Samuli Edelmann) on nelikymppinen perheenisä ja rakennusalan yrittäjä, jonka suuret liikesuunnitelmat tyssäävät pahoihin rahavaikeuksiin. Seurauksena on syöksykierre ja piinaavat perhesotkut. Ajankohtainen aihe puree, vaikkei näyttelijävetoinen Kotirauha kovin syvälliseen yhteiskunnalliseen selontekoon päädykään. Tarina kulkee kuitenkin sujuvasti, ja rankan aiheen sekaan mahtuu sopivasti huumoriakin. Edelmann kantaa jykevillä harteillaan hienosti huolta. Pisteet myös vaimoa esittävälle Katariina Kaitueelle. Harmi vain, että lopussa homma taantuu Mäkelä-Selin -kaksikolle tyypilliseksi pyssyleikiksi. tn
keskisormi pystyssä
patrik pesonius, sakari tervo, wsoy, solar films/jan granström, lassi kaaria
Johnny English Uudestisyntynyt Kuinka vanha ja väsynyt onkaan idea Bond-parodiasta, jonka pääosassa koheltaa täystunari agentti. Austinpowerseja ja maxwellsmarteja on nähty valkokankaalla kotitarpeiksi, mutta silti koomikko Rowan Atkinsonin ja kumppanien on pitänyt väsätä typerä jatko-osa Johnny English -vakoilukomedialle. Itämaille kadonnutta Englishiä tarvitaan taas, sillä koheltajan on pysäytettävä kansainvälinen salamurhaajaryhmä ennen kuin se ehtii tappaa yhden maailman johtajista. Ei 56-vuotias Atkinson roolissaan huono ole, mutta lähtöidea ja käsikirjoitus eivät vain toimi. Kuvaavaa on se, että parhaat naurut saadaan agentin hakattua epähuomiossa mummon. tn
Wedding Crashers This Is What You Wanted Toissavuoden Ääni ja Vimma -voittaja Wedding Crashers hurmasi aikoinaan höntillä energiallaan. Vaikka bändin debyytti nauhoitettiin livenä, energisyys on hukattu täysin. Lisäksi Finnvox-suurstudiolta mukaan tarttui turpeantympeä valtavirtarocksoundi, joka on kuin upotettu desinfiointiaineeseen ja kannettu sieltä kumihansikkain YleX:n soittolistajonoon. Vaikka päälle 40 minuuttia tätä punkpoppia on liikaa kertasatsiksi, parhaat hetket kuten Brenda-single kertovat biisinkirjoitustaidosta. Paluu perusasioihin olisi siis tarpeen, vaikka jonkinlaisen Autotalli- ja punk-estetiikan alkeet -kurssin muodossa. oo
buu
vl venla leimu tn tomi nordlund oo oskari onninen jp juhana pettersson rs ronja salmi js jutta sarhimaa su sanna uuttu
22
ylioppilaslehti 13 # 11 Jälkinäytös
Päde näillä
Näin puhut syksyn uutuuskirjoista, joita et ole lukenut.
hyljeksittyä koulupoikaa. Tommin sinnikäs yritys päästä yhteyteen lajitoveriensa kanssa tuntuu tänä yksinäisyyden syksynä erityisen ajankohtaiselta."
Pilvi Pääkkönen Saako lähettää terveisiä?
tammi "pilvi pääkkösen Saako lähettää terveisiä? on ehdottomasti syksyn erikoisimpia teoksia. Saako lähettää terveisiä? tarkastelee raikkaalla ja ennakkoluulottomalla tavalla nykyrunoutta. Kirjailija osoittaa poikkeuksellista kykyä kuvata absurdia arkea. Pääkkönen väittää suurromaanin voivan koostua jo muutamasta lauseesta, mikä tuntuu tänä one-linerien syksynä erityisen ajankohtaiselta."
Kankkusia on Crawfordin mukaan kuutta lajia ja niistä jokaisen voi selättää oikealla ravinnolla. Itsehoitoopas tuntuu tänä kosteana syksynä erityisen ajankohtaiselta."
Miikka Nousiainen Metsäjätti
otava "miikka nousiaisen Metsäjätti on ehdottomasti syksyn odotetuimpia teoksia. Metsäjätti tarkastelee lohduttomalla, silti humoristisella tavalla kansallista traumaa: joukkoirtisanomisia. Kirjailija osoittaa poikkeuksellista kykyä kuvata pientä suomalaista. Kansainvälinen suuryhtiö ei ajattele pientä paikkakuntaa, vielä vähemmän yksittäistä ihmistä. Päähenkilö Pasi Kaupin epätoivoinen kamppailu ahneutta vastaan tuntuu tänä irtisanomisten syksynä erityisen ajankohtaiselta."
pia teoksia. Kerjäläinen ja jänis tarkastelee yllättävällä tavalla Euroopan rikkaita ja köyhiä. Kirjailija osoittaa poikkeuksellista kykyä kuvata ajankohtaisia ilmiöitä ja jäniksiä. Pojalleen nappulakenkiä haluavan romanialaisen ja vainotun city-kanin yhteinen matka Suomen politiikan huipulle tuntuu tänä romanikeskustelun syksynä erityisen ajankohtaiselta."
Anna-Leena Härkönen Onnen tunti
otava "anna-leena härkösen Onnen tunti on ehdottomasti syksyn herkimpiä teoksia. Onnen tunti tarkastelee koskettavan yksityiskohtaisesti vanhemmuutta. Kirjailija osoittaa poikkeuksellista kykyä kuvata onnetonta perheenäitiä. Kun omia lapsia ei ole lisää tulossa, päähenkilö Tuulan takaraivossa itää ajatus sijaislapsesta. Lisälapsien haaliminen tuntuu tänä yksinäisyyden syksynä erityisen ajankohtaiselta."
Paula Holmiala Musiikkitalo
kirjapaja "paula holmialan Musiikkitalo on ehdottomasti syksyn epäkiinnostavimpia teoksia. Musiikkitalo tarkastelee asiantuntevalla tavalla rakennuksen yksityiskohtia. Kirjailija osoittaa poikkeuksellista kykyä kuvata kiisteltyä monitoimitaloa. Info on samoissa kansissa kolmella kielellä. Arkkitehtuuriin ja designiin keskittyvä teos tuntuu tänä Musiikkitalon syksynä erityisen ajankohtaiselta."
Kari Hotakainen Jumalan sana
siltala "kari hotakaisen Jumalan sana on ehdottomasti syksyn älykkäimpiä teoksia. Jumalan sana tarkastelee oivaltavalla tavalla länsimaisia yhteiskuntarakenteita. Kirjailija osoittaa poikkeuksellista kykyä kuvata kriisiytynyttä keski-ikäistä miestä. Investointipankkiiri Jukka Hopeaniemi matkaa Saariselältä Pasilaan yhdessä päivässä autonkuljettajan kyydissä. Yksityisautoilun suosiminen tuntuu tänä surkean junaliikenteen syksynä erityisen ajankohtaiselta."
Kalle Isokallio Maailmanparantaja
tammi "kalle isokallion Maailmanparantaja on ehdottomasti syksyn sympaattisimpia teoksia. Maailmanparantaja tarkastelee ymmärtäväisesti yhden miehen kunnanpelastusta. Kirjailija osoittaa poikkeuksellista kykyä kuvata veijarimaisia säheltäjiä. Kun maailmaa ei voi yksin pelastaa, tulee seuraavana Nurmelan kunta. Teollisuusneuvoksen koiranhankinta tuntuu tänä syksynä erityisen ajankohtaiselta." ronja salmi Kirjamessut 27.30.10.
otto donner
Laura Gustafsson Huorasatu
into kustannus "laura gustafssonin Huorasatu on ehdottomasti syksyn revittelevimpiä teoksia. Huorasatu tarkastelee liioittelevalla tavalla naisen luomiskertomusta. Kirjailija osoittaa poikkeuksellista kykyä kuvata epäoikeudenmukaisesti kohdeltuja naisia. Kaunokirjallisuuden, chick litin ja pornografian välimaastossa liikkuva
teos tuntuu tänä lutkamarssien syksynä erityisen ajankohtaiselta."
Jarno Mällinen Kieroonkasvukertomus
like "jarno mällisen Kieroonkasvukertomus on ehdottomasti syksyn koskettavimpia teoksia. Kieroonkasvukertomus tarkastelee mustanpuhuvalla tavalla yksinäistä Tommia. Kirjailija osoittaa poikkeuksellista kykyä kuvata
Milton Crawford Krapularuokaa
atena "milton crawfordin Krapularuokaa on ehdottomasti syksyn käyttökelpoisimpia teoksia. Krapularuokaa tarkastelee ruokahalun herättävällä tavalla darrapäivän pelastamista. Kirjailija osoittaa poikkeuksellista kykyä kuvata kalorikkaita mättöjä.
Tuomas Kyrö Kerjäläinen ja jänis
siltala "tuomas kyrön Kerjäläinen ja jänis on ehdottomasti syksyn satiirisim-
"Kasvaminen työssä on yhteinen tavoite niin Dream Jobsille kuin työntekijöillemmekin. Nuorena aloittavat ihmiset voivat työskennellä meillä koko elämänsä. Omassa työssäni nautin rajattoman vallan tunteesta. Parasta on, kun kukaan suomalainen ei puutu tekemisiini. " Controller, Dream Jobs Consulting
Controllerimme tarvitsee
KONTROLLOITAVIA
luomaan suurempia voittoja.
Haemme Controllerimme alaisuuteen ihmisiä erittäin rankkaan fyysiseen työhön mm. rakennus-, ravintola-, siivous- ja puutarha-alalle. Työ tarjoaa Sinulle kosolti haasteita kuten kolminkertaisia työaikoja, aliravitsemusta ja ala-arvoisia elinoloja. Tässä työssä tunnet itsesi todelliseksi voittajaksi, kun teet jotain mitä kukaan ei tekisi ellei olisi pakko. Työetuihin kuuluvat mm. ympärivuotinen majoituspalvelu, pankkitili sekä henkilö- ja matkustusdokumenttien säilytyspalvelu. Kaikista palveluista pidätetään kohtuuttomat välittömät kulut, mutta nautit joka kuukausi palkannostosta, jonka suorittaa oma Controllerisi. Työ on erityisen vastuullista, sillä ilman sinun työpanostasi jonkun täytyisi tehdä se inhimillisesti. Työtehtäviin voi kuulua ajoittaista syntyvyyden säännöstelyä.
DreamJobsConsulting
J A T Y Ö O N E L Ä M Ä S I
dreamjobsconsulting@gmail.com
puh. 046-579 3744
On työtä, jota kukaan ei haluaisi tehdä.
Silti se on satojen ihmiskaupan uhrien kohtalona myös Suomessa. Jos havaitset ihmiskauppaan viittaavia merkkejä, auta: www.ihmiskauppa.fi tai puh. 071 876 3170.
yhteistyössä mukana:
E MB
AS
SY
OF
THE UNIT
ED
ES AT ST
H
EL
SIN
KI, FI N L A
ND
ylioppilaslehti 13 # 11 Jälkinäytös
23
nykysuomen sanakirja
Markus Miettinen ja Jaakko Seppälä
r
Rasvamonttu
[subst.] Kauppakeskuksen alimmassa kerroksessa sijaitseva ravintolakeskittymä, ns. food court. Viittaa keskittymässä sijaitsevien ravintoloiden tyypillisesti epäterveelliseen ruokaan. - Hirvee darra, pakko saada suolaa ja kaloreita. - Mäki voisin vetää hampparin tai pizzan. Mennään Forumin rasvamonttuun.
Sattuuhan näitä
Lina Jelanski
Kampuksen smurffi
Olin innokas ensimmäisen vuoden opiskelija ja osallistuin tietenkin fuksiaisiin, joissa meitä oli käsketty pukeutua satuhahmoiksi. Valitsin hahmokseni smurffin, askartelin tyylikkään jättiläishatun ja värjäsin itseni ihomaalilla kirkuvan siniseksi. Fuksiaisissa oli hauskaa, tuutorit olivat suunnitelleet hyvän ohjelman ja riemu jatkui pikkutunneille. Seuraavana aamuna ei sitten ollutkaan enää hauskaa, kun yritin hangata rasvapohjaista maalia itsestäni irti suihkussa. Olin valinnut veteen liukenemattoman ihovärin siltä varalta, että hikoilisin tai alkaisi sataa. Tyyny ja lakanat olivat aivan siniset, samoin opiskelija-asuntoni ovenkarmit, keittiön pöytä, vessanpönttö ja ylipäätään kaikki, mihin olin osunut könytessäni aamuyöstä kämpille. Itseni ja asuntoni puhtaaksi saattamiseen meni koko lauantai, eikä sekään riittänyt - maanantaina poikaystäväni huomautti, että niskani oli aivan sininen. Nainen, 21, valtiotieteet Lisää lukijoiden kuvitettuja tarinoita osoitteessa www.ylioppilaslehti.fi/sattuuhannaita Haluatko, että juuri sinun tarinasi kuvitetaan? Lähetä omakohtainen, opiskelijaelämään tai Helsingin yliopistoon liittyvä kertomuksesi osoitteeseen sattuuhan.naita@gmail.com. Tarinan pituus on 600-800 merkkiä. Kerro viestissä myös ikäsi, sukupuolesi ja mitä opiskelet.
Ylioppilaslehden vaali-illan liveseuranta netissä
19.10. klo 18
www.ylioppilaslehti.fi
opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut
Leikkaus nyt
Leikkaus+pesu
"
Olin jo toivonut että pöyhkeä ja tynnyrissä kasvanut helsinkiläisrasismi olisi historiaa, mutta ei valitettavasti taida olla.
Nimimerkki Chinaski 4. lokakuuta klo 15:49
Oletko eri mieltä?
Keskustelu jatkuu osoitteessa www.ylioppilaslehti.fi
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
Edustajistovaalit
Äänestyspaikat 18. - 19.10.2011 klo 1018
Ylioppilaskunnan kahdet kasvot
vaalisyksy 2011
Ylioppilaskunnan
· Unicafe Ylioppilasaukio, Mannerheimintie 3 C · Yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33 · Porthania, Yliopistonkatu 3 · Metsätalo, Unioninkatu 40 · Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto, Unioninkatu 35 · Oppimiskeskus Minerva, Siltavuorenpenger 5 · Terveystieteiden keskuskirjasto, Haartmaninkatu 4 · Hammaslääketieteen laitos, Mannerheimintie 172/Kytösuontie 9 · Physicum, Gustaf Hällströmin katu 2a · Exactum, Gustaf Hällströmin katu 2b · Infokeskus, Viikinkaari 11 · EE-talo, Agnes Sjöbergin katu 2 · Ympäristöekologian laitos, Niemenkatu 73, Lahti (poikkeuksellisesti klo 10-16) · Vaasan yliopisto, Yliopistonranta 7, Vaasa (poikkeuksellisesti klo 10-16)
Yliopistohallinnon opiskelijaedustajien vaalien ehdokasasettelu käynnissä
Yliopistohallinnon opiskelijaedustajien kaksivuotiskausi päättyy vuodenvaihteessa, joten ylioppilaskunta järjestää hallintovaalit tiedekuntaneuvostojen, laitosneuvostojen ja yliopistokollegion uusien opiskelijajäsenten valitsemiseksi. Hallinnon opiskelijaedustajien valinta on ylioppilaskunnan lakisääteinen tehtävä. Uudet hallinnon opiskelijaedustajat valitaan kaudelle 1.1.2012 - 31.12.2013. Kaikkiaan opiskelijaedustajia valitaan 320 kappaletta, joista puolet on henkilökohtaisia varajäseniä. Vaalien ehdokasasetteluaika on käynnissä ja päättyy 2.11. kello 12.00. Lomakkeita ehdokasilmoituksia ja vaaliliittoja varten on saatavilla ylioppilaskunnan palvelutoimistosta (Mannerheimintie 5 A, 2. krs.) ja verkkosivuilta.
Kaikki vaaleihin liittyvä materiaali on koottu vaalien verkkosivuille: http://www.hyy.fi/ hallintovaalit. Lisätietoja antaa koulutuspoliittinen sihteeri Juha Hurme 050-5438460.
edustajistovaalit
18.-19.10. ennakkoäänestys 12.-13.10.
hallintovaalit
14.-15.11. ehdokasasettelu 2.11. asti.
Yliopiston
Mihin ylioppilaskunnan jäsenmaksu käytetään?
Mättääkö joku opetustarjonnassa?
Haussa yliopiston paras kansainvälinen opettaja 2011
Ylioppilaskunta palkitsee vuoden parhaan Helsingin yliopistossa vieraalla kielellä opettavan opettajan. Jos olet törmännyt säkenöivään luennoitsijaan, omistautuneeseen ohjaajaan tai muuten vain erinomaiseen opettajaan, joka opettaa muulla kielellä kuin suomeksi tai ruotsiksi, voit ehdottaa häntä ylioppilaskunnalle. Ehdotuksista tulisi käydä ilmi hyvät perusteet, miksi juuri kyseinen opettaja on palkinnon arvoinen. Palkinto jaetaan rehtorin ulkomaalaisjuhlassa 16. marraskuuta. Ehdotukset tulee tehdä 2. marraskuuta mennessä, jonka jälkeen palkintoraati valitsee palkittavan. Ehdotukset HYYn kv-sihteeri Juha Töyrylälle. Sähköposti: international@hyy.fi, puhelin 050 543 8450
Hyy.Fi/vaaliT Baltic circle - teatterifestivaali tarjoaa Hyy.Fi/HalliNTOvaaliT suosen seurannan sääntöjä. Opiskelijan on alennuksia HYYN opiskelijaryhmille ritettava vähintään 4,8 opintopistettä opinBaltic Circle on kansainvälinen nykyteatterifestivaali, joka aina marraskuussa levittäytyy ympäri Helsinkiä, teatteritiloihin ja niiden ulkopuolelle. Tänä syksynä 16.-20.11. järjestettävä festivaali haluaa tarjota inspiroivia ja syventäviä kokemuksia kulttuurista kiinnostuneille opiskelijoille mm. ryhmätarjousten kautta. Baltic Circle -festivaali tarjoaa Helsingin yliopiston opiskelijaryhmille (vähintään 10 henkeä/ryhmä) liput festivaalin esityksiin teatteriammattilaislipun hinnalla 10 /kpl. Festivaalin opiskelijalipun normaalihinta on 15 /kpl. Ryhmäliput varataan osoitteesta vilma.pietila@q-teatteri.fi tai puh. 044 544 0900. Festivaalin koko ohjelmisto ja aikataulu löytyvät osoitteesta www.balticcircle.fi. Esitysten lisäksi ryhmät voivat viettää iltaa Festival Loungessa, joka tarjoaa ilmaista ohjelmaa ja klubimeininkiä festivaalin jokaisena iltana Universum-teatterissa (Perämiehenkatu 13). Festivaali tarjoaa myös nykytaidetta ja sen tuottamista käsitteleviä seminaareja sekä taiteilijatapaamisia - tarvittaessa kokonaisuuksia voidaan myös räätälöidä ryhmien kiinnostuksen mukaan. Festivaalin ohjelmistossa on lisäksi useita ilmaisesityksiä. totukikuukautta kohden, jotta opintotuki voidaan myöntää tai opintotuen maksamista jatkaa. Opiskelijalla on mahdollisuus täydentää opintorekisteriotteesta puuttuvia tietoja sekä antaa selvitys opintoja hidastaneista syistä. Jos olet saanut selvityspyynnön, vastaa siihen määräajassa ja tarkista, että kaikki suorituksesi ovat opintorekisteriotteessa. Lukuvuoden 2010-2011 seurannassa huomioidaan myös 18 opintopisteen suoritukset syksyllä 2011. Lukuvuodesta 2011-2012 alkaen vähimmäissuoritusvaatimus on 5,0 opintopistettä tukikuukautta kohden. Lisäksi on huomioitava, että vaikka suoritusmäärä olisi riittävä koko opiskeluajalta, edistymisen seurantaa edeltävältä lukuvuodelta on jatkossa kuitenkin oltava vähintään 2,0 opintopistettä tukikuukautta kohden. Muutos koskee kaikkia opiskelijoita.
Lisätietoja Kelan sivuilta, Almasta tai sähköpostitse osoitteesta neuvonta@helsinki. fi. Älä kuitenkaan lähetä henkilökohtaisia tietoja sähköpostitse. Myös ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen sihteeri voi auttaa, 050 543 9608, annika.haggblom@hyy.fi.
Nyytin nettiryhmät ovat alkaneet!
Opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry:n nettiryhmissä voi käsitellä sinkkuutta, yksinäisyyttä ja eroa. Ryhmissä voi jakaa anonyymisti ajatuksia, tunteita ja kokemuksia toisten samankaltaisessa tilanteessa olevien kanssa. Ryhmissä voi saada uusia näkökulmia ja löytää itselle sopivia ratkaisuja, jotka auttavat jaksamaan ja pääsemään eteenpäin. Nettiryhmät ovat kaikille opiskelijoille avoimia ryhmiä. Niitä voi lukea kuka tahansa ilman rekisteröitymistä. Ryhmiin kirjoittaminen edellyttää rekisteröitymistä ja kirjautumista. Mukaan voi tulla milloin vain. Ryhmät jäävät tauolle 16.12.2011. Lämpimästi tervetuloa mukaan ryhmiin! http://www.nyyti.fi/palvelut/nettiryhmat/
Tuo järjestösi tapahtuma HYYn vuosijuhlaviikolle!
Hyvät HYYn piirissä toimivat järjestöt! HYY viettää vuosijuhlaviikkoaan 21.-27.11., ja viikon aikana HYY haluaa tarjota jäsenilleen mahdollisimman monipuolista ohjelmaa. Onko teidän järjestöllänne tulossa kaikille avoimia tapahtumia, jotka sattuisivat kyseiselle viikolle ja jotka voisi sisällyttää HYYn vuosijuhlaviikon ohjelmaan? Jos on, ottakaa 30.10. mennessä yhteyttä HYYn kulttuurisihteeri Ville Sinnemäkeen (kulttuurisihteeri@hyy.fi, 050 537 2831), niin katsotaan voisimmeko tehdä yhteistyötä.
Opintojen edistymistä seurataan taas, vastaa selvityspyyntöön määräajassa
Lukuvuoden 2010-2011 edistymisen seurantaan sovelletaan vielä vanhoja edistymi-
STOP kiusaamisen kierteelle!
Ahtisaari-päivän kiusaamisenvastainen tapahtuma Martin päivänä 10.11.2011 Helsingin yliopiston juhlasali, Unioninkatu 34 Kiusatuksi tuleminen ei tunne ikää tai paikkaa. Kuka voi puuttua ja miten? Mihin kiusaaminen johtaa? Näitä aiheita käsitellään Ahtisaari-päivän seminaarissa Helsingin yliopistolla 10.11. lo 14-16. Tavoitteena on nostaa kiusaaminen keskustelunaiheeksi ja etsiä ratkaisuja kiusaamistilanteisiin. Tapahtumassa tarkastellaan kiusaamisen kaarta päiväkodista yliopistoon ja työelämään. Millaiset piirteet yhdistävät ja mitkä ovat kunkin yhteisön erityisiä ongelmia? Miten katkaistaan kiusaamisen kierre? Tilaisuudessa kuullaan tutkijoiden ja asiantuntijoiden ohella myös omakohtaisia kokemuksia kiusaamisesta.
Paneeli
· Helsingin yliopiston vararehtori Jukka Kola · FL Najat Ouakrim-Soivio · Puheviestinnän professori Maili Pörhölä · Kansanedustaja Jani Toivola · Pääsihteeri Mirjam Kalland · Dosentti, kriisipsykologi Salli Saari Tilaisuuden juontaa Katja Ståhl Tapahtuman videoidaan ja sen voi katsoa http://bambuser.com/channel/UtrTV. Tapahtuman järjestävät Helsingin seurakuntien oppilaitostyö, Helsingin yliopisto, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta sekä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Seminaari on maksuton ja kaikille avoin. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!
OHJELMA
· "Rauha - kaikkien meidän vastuulla" Toiminnanjohtaja Tuija Talvitie, CMI · "Turvallisen ryhmän merkityksestä päiväkodissa" Pääsihteeri Mirjam Kalland, Mannerheimin lastensuojeluliitto · "Kiusaaminen koulun arjessa" Opettaja, opettajakouluttaja Najat Ouakrim-Soivio, Opetushallitus · "Kiusaamisen jatkumot koulusta korkeakouluun" Puheviestinnän professori Maili Pörhölä, Jyväskylän yliopisto