97. vuosikerta | 12. marraskuuta 2010 | abinumero
15
abu dhabin opet
Suomalaiset veivät peruskoulun Arabiemiraatteihin.
alppilan enkelit
Hittinäytelmä Angels in America rantautui Helsinkiin.
jenni b
12 roolia, 2 miljoonaa katsojaa.
avaruusromu maria veitola uusi fantasia tyylitarkastus
ylioppilaslehti 12 # 10
3
sisältö 5 7 8 10 17 24 25 26 28
sini merikallio
Avaruustutkijasta ei tullut astronauttia.
maria veitola
Talk show -emännän tv-tärpit.
jenni banerjee
Filmitähdestä videopelihahmoiksi.
koulukauppaa arabian markkinoilla
Suomi myy koulutusta Abu Dhabiin.
tilinteon aika
Paljonko kansanedustaja tienaa tunnissa?
pexi olkkonen
Stam1na-kitaristi tekee mielenterveystyötä.
angels in america
Teatteria tuntitolkulla.
suomi kartalla
Kulttuurin maantiede.
uusi fantasia
Freemania hipstereille.
vakiot 4 palaute 6 tekstariväikkäri 18 kuvakolumni: tuomas kyrö 21 tyylitarkastus 22 graduratsia &
samaan aikaan toisaalla
teemu granström
"Johanna Freundlich työskenteli hiv-potilaiden asuntolassa ja jakoi sodanvastaisia flyereita." Sitten hän ohjasi poliittisen hiv:ta
käsittelevän näytelmän Angels in America. s.25
24 29 30 31
kolumni: laura suhonen arviot x-patriate malinen & kansanmies & kampuskriitikko
tekijät
kannen kuva teemu granström
muinoin
Mervi Vuorela, 26, on herttoniemeläinen toimittaja, joka kohtasi Uuden Fantasian. Himottaa: "Englannin Valioliiga ja siihen liittyvä Fantasy Premier League -virtuaalipeli. Viimeviikkoinen baari-ilta vei minut Liverpoolin tappion vuoksi Kisahallin putkaan."
Valokuvaaja Teemu Granström, 23 vuotta ja 203 senttimetriä, suorittaa kansalaisvelvollisuuttaan vuoden ajan Ylioppilaslehden kuvaajana. Kaduttaa: "Etten tajunnut aiemmin, että sivarihan on todella mainio vaihtoehto. Suosittelen."
Chryssa Skodra, 26, on kreikkalainen journalisti ja Ylioppilaslehden kolumnisti. Tähän numeroon hän kirjoitti ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuista. Kyrpii: "Pitkät, pimeät talviyöt sekä viinanhaju julkisissa kulkuvälineissä."
Torkkelin kuvataidelukion abi Mariska Rahikainen arveli ryhtyvänsä isona toimittajaksi. Ylioppilaslehti 15.11.1996
ylioppilaslehti 15 # 10 Alkusoitto
5
pää pilvissä
Avaruus- ja ilmastonmuutostutkija Sini Merikallio ei päässyt astronautiksi, joten hän päätti ottaa suunnan takaisin kohti Maata.
"pomo sanoikin, että meikkaisit nyt edes joskus", sanoo Sini Merikallio, 32. "Nyt sit opettelin", hän huikkii Ilmatieteen laitoksen käytävällä vastaantuleville kanssatutkijoille. Hetkeä aikaisemmin Merikallion poskipäille on vedetty mustat rugbyviivat kuvauksia varten, mutta tutkija ei ujostele. Hänen vanha mottonsa "aja lujaa ja laula kovaa" pitää edelleen paikkansa. avaruutta ja ilmastonmuutosta Ilmatieteen laitoksella tutkiva Sini Merikallio on yksi Suomen tunnetuimmista avaruustutkijoista. Merikallio kommentoi avaruustutkimuksen tulevaisuutta konferensseissa ja radiossa tämän tästä. Syksyllä hänet nähtiin Ylellä pyörineessä Finnautti-ohjelmassa. Eikä mikään ihme. Nuoreen ikään Merikallio on ehtinyt no ei nyt valloittaa avaruutta mutta osallistua mielenkiintoisiin projekteihin. Teknillisestä korkeakoulusta Marsia käsittelevällä diplomityöllään valmistunut tutkija kävi vuonna 2003 ensimmäisenä suomalaisena kokeilemassa Mars Desert Research Stationin Mars-simulaattoria Utahin autiomaassa. Kun Euroopan avaruusjärjestö ESA haki astronautteja vuonna 2008, oli myös Merikallio mukana kilvassa. Tie tähtiin tyssäsi loppumetreillä 10 000 hakijan joukosta tutkija sijoittui 200 parhaan joukkoon. "Enemmän siinä kirpaisi se, että kilpailu päättyi omalta osalta. Ei niinkään se, ettei musta tule astronauttia", Merikallio kertoo. Jälkikäteen hän on harmitellut sitä, ettei hakuprosessia varten tajunnut hakea Italian kansalaisuutta. Hänen isänsä kun on italialainen ja maalla on isompi kiintiö järjestössä. "Olisi ollut ehkä poliittisesti pa-
remmat mahdollisuudet päästä sisään." kiertoradalle pyrkiminen on hyvä esimerkki Merikallion kilpailuvietistä. Siitä kertovat myös kehystetyt valokuvat työhuoneessa. Kummilasten ja kumppanin sijaan niissä on kuukausi sitten menetetty rakkaus, Opel Kadett GTE 1977. Sen kanssa Merikallio voitti kuusi autoslalomin Suomen mestaruutta. Kilpaileminen jäi pari vuotta sitten, ja Opel vaihtui Toyota Prius -hybridiautoon. "Siitä tuli liian hallittua toimintaa. Ajamisesta ei saanut enää samanlaisia kiksejä, sopivaa epävarmaa jännitystä. Ottihan se sydämestä myydä pois, mutta se meni hyvään kotiin, jossa siitä entisöidään rallikuski Marcus Grönholmin Ulf-isän kilpa-auton replica." Merikallio kertoo aina nauttineensa vauhdista. Kun toiset tytöt leikkivät pienenä prinsessaleikkejä, rymysi Merikallio metsissä tai ravitalleilla. Myöhemmin suunnan harrastuksiin näytti miesvaltainen TKK ja sen harrastuskerhot. Opintolainat Merikallio käytti ravihevoseen. Autoslalomin lisäksi tutkija on ehtinyt harrastaa purjelentoa ja rugbya. "Ne piti mua aika nätisti. Muistan Helsinki Rugby Clubin harjoitusmatsin, jossa menin pelaajan puuttuessa kentälle eikä kukaan pitänyt mua silmällä. Se oli hienoimpia hetkiä, kun joku syöttikin sen pallon, ei ollut ketään edessä ja pääsin tekemään tryn [maalin]", Merikallio kertoo. Parin viime vuoden aikana vauhti on hieman hidastunut, kun autoslalom ja muut ovat jääneet. Merikallio on tullut maan tasalle. "Joskus sitä eli sydän pamppaillen lähtöviivalla, että nyt on kaikki
"
teemu granström
On arvokkaampaa tutkia ilmastonmuutosta kuin viedä ihminen Marsiin heiluttamaan lippua.
sekunneista kiinni. Se rajattomuuden tunne oli hienoa, mutta olen tajunnut, ettei kannata revetä joka paikkaan." Tällä hetkellä hän on mukana opaskoiratoiminnassa ja metsästää. Metsästys oli hänelle eettinen valinta, tehotuotannon takia hän haluaa hankkia syömänsä lihan itse. merikallio on lähempänä maata myös tutkimuksessaan. Muutama vuosi sitten hän muutti ilmastonmuutososastolle. Kuun miehittämisen, Marsin valloittamisen ja miehitettyjen lentojen sijaan Merikallion mielestä tulee keskittyä käsillä olevan isoimman ongelman ratkaisemiseen. Tällä hetkellä hän kehittää parempaa aerosolihiukkasten mallinnustapaa. Se, miten valo siroaa ilmakehässä olevista hiukkasesta, kertoo paljon ilmastonmuutoksesta. Samaan aikaan Merikallio kehittää edelleen myös avaruusteknologioita. Uusi Mars-laskeutuja, meteorologiseen tutkimukseen tarkoitettu MetNet, on prototyyppivaiheessa.
Sen lisäksi Merikallio on mukana sähköpurjeprojektissa, jonka tarkoituksena on keksiä keino korvata polttoaine aurinkotuulesta saatavalla liikevoimalla. "On paljon tärkeämpää kehittää tekniikoita, jotka auttavat ihmiskuntaa tällä hetkellä siinä, että päästäisiin eroon hiilitaloudesta. Kehittää avaruudesta saatavaa sähkönsaantia ja lähiplaneettojen tuntemusta. Se on arvokkaampaa kuin viedä ihminen heiluttamaan lippua jonnekin Marsiin. Sehän on elvistelyä, sitä että ihmiskunta, kansakunta tai maa pystyy siihen. Onhan se toki hieno kokemus sille yksittäiselle ihmiselle." Puhuisiko Merikallio näin, jos olisi ESAn leirissä? "No totta kai puhuisin eri tavalla", Merikallio nauraa. "Silloinhan kertoisin kuinka tärkeää tutkimusta astronautit tekevät siivotessaan vessaa kansainvälisellä avaruusasemalla. Olisin ollut siihen valmis." Kyllä se rajaton ja kiertoradalle pääsy edelleen kutkuttavat. ann-mari huhtanen
kuka
Ilmatieteen laitoksen ilmaston muutos ja avaruustutkija Sini Merikallio, 32, tutkii ilmakehässä olevia aerosolihiukkasia ja valon siroamista niistä. Hän on mukana myös Ilmatieteen laitoksen ja Venäjän avaruuskeskuksen uu dentyyppisen Marslaskeutujan, MetNetin, kehittämisprojektissa ja Pekka Janhusen sähköpur jeprojektissa. Kun Euroopan ava ruusjärjestö ESA haki astronaut teja vuonna 2008, Merikallio pääsi verrattain pitkälle, 200 par haan joukkoon. Hän on myös kuusinkertainen autoslalomin Suomen mestari. himottaa Metsä. kaduttaa Etten opiskellut ranskan kieli oppia heti yläasteella kerran kunnolla. kyrpii Useiden tuotantoeläinten ala arvoinen elämänlaatu.
ylioppilaslehti 15 # 10 Alkusoitto
7
ja, top teinileffo si-tv:tä o gunia ja t
maria veitola kertoo, mitä televisiosta kannattaa katsoa tänä syksynä.
fucking åmål Lukas Moodyssonin esikoisohjaus kertoo kahden teinitytön elämästä Åmålin kaupungissa. "Itse teini-ikäni pikkukaupungissa viettäneenä allekirjoitan meiningin täysin. Samastumiskohtia riittää. Kannattaa ehdottomasti katsoa myös Moodyssonin elokuvat Tillsammans ja Lilja 4-ever. Minä rakastan molempia." La 13.11. klo 21.53, Yle Teema. californication Yhdysvaltalainen draamasarja on pyörinyt Nelosella maaliskuusta 2008 alkaen. Nyt on menossa sen kolmas tuotantokausi. "Naispuolinen ystäväni ei pysty katsomaan tätä, koska sarja vahvistaa liikaa hänen käsitystään siitä, että miehet ovat päihteillä käyviä, seksin perässä juoksevia kusipäitä. Ymmärrän. Silti tämä on minun mielestäni loistava sarja. David Duchovnyn rooli ex-vaimon, oman kirjailijauran, funkyn 12-vuotiaan tyttären ja kauniiden naisten keskellä sekoilevana Hank Moodyna sopii hänelle kuin nyrkki silmään." Maanantaisin klo 22.35, Nelonen. naisen viemää "Mahtavan Elling-elokuvan ohjaaja Peter Naess on ohjannut legendaarisen Supernaiivi-kirjan tekijän, kirjailija Erlend Loen romaaniin perustuvan leffan. Tässä elokuvassa nainen muuttaa nuoren miehen luokse ja alkaa ohjata miehen elämää ja siksi mies rakastuu naiseen hulluna. Perusmeininki, siis. Miten minusta tuntuu, että tämä päättyy katastrofiin?" Ti 16.11. klo 21, TV1. kakola Uudessa tosi-tv-sarjassa kuusi pahoille teille päätynyttä teinipoikaa suljetaan vankilaan. Sellitovereikseen pojat saavat entisiä vankeja. "Kakola on saanut sopivaa kohua eli hyvää mainosta. Lastensuojelun asiantuntijat ovat vaatineet ohjelman keskeyttämistä vedoten siihen, että se on epäeettinen, poikia leimaava ja lasten oikeuksien vastainen. No, on se ainakin miljoona kertaa mielenkiintoisempi kuin BB." Tiistaisin ja torstaisin klo 22.05, TV2. top gun Tom Cruisen tähdittämä, hävittäjälentäjästä kertova elokuva rikkoi vuonna 1986 VHS-kasettien myyntiennätyksen. Ensi-illan jälkeen Ray-Banin Aviatorlasien myynti nousi 40 prosenttia. "Voi sitä onnen päivää 13-vuotiaana, kun sain talveksi ruskeat, lampaankarvavuorilliset maiharit, joissa oli Top Gun -kangasmerkkejä. Pienenä en tajunnut, että tämä on syvästi homoeroottinen ja jenkkiarmeijan rahoittama ilmavoimien rekrytointileffa. Näin minulle on kerrottu. Nyt aion katsoa elokuvan sillä silmällä. Soundtrackin Take My Breath Away on muuten varmaan maailman käytetyin puhelinjonotusbiisi." La 20.11. klo 00.20, Nelonen. kohtauspaikka: menestyksen hinta "On kiinnostavaa, miten arasta lestadiolaispojasta tuli koko kansan tuntema huonekalukauppias ja kohuliikemies, jonka hankkeet ovat todella övereitä. Toivo Sukarin elämästä ei vauhtia ja vaaratilanteita puutu. Toivottavasti ohjelma myös vastaa siihen, mikä on ollut Sukarin menestyksen hinta." Su 21.11. klo 22.05, TV2.
teemu granström
Maria!-ohjelman suorat lähetykset jatkuvat Nelosella tammikuussa.
8
ylioppilaslehti 15 # 10 Päähenkilö
jenni banerj x 12
kuka
Jenni Banerjee, 29, on näytellyt useissa suomalaisissa elokuvis sa sekä tvsarjoissa. Hänen uu sin elokuvansa on Harjunpää ja pahan pappi, jossa Banerjee näyttelee ylikonstaapeli Timo Harjunpään työtoveria. Baner jee harrastaa astangajoogaa ja ratsastusta. himottaa Oma hevonen. kaduttaa Yritän olla keskittymättä negatiiviseen ja ajatella elämää polkuna. kyrpii Mua vedettiin just repulla naamariin raitiovaunussa. Eli se, etteivät ihmiset muista liikkuessaan selässä roikkuvaa uloketta.
10
ylioppilaslehti 15 # 10
koulukauppaa
Tänä syksynä kaksi rehtoria ja 29 opettajaa Suomesta aloitti työt öljyllä vaurastuneessa Abu Dhabissa. Ylioppilaslehti kävi katsomassa, millaista on opettaa lapsia maassa, jossa on paljon rahaa mutta ei tasa-arvoa.
sanat maria manner kuvat saidu mohammed ja teivo teivainen
arabian markkinoilla
l-Ameenin koulun rehtori Harri Jokinen on vaatimaton mies, mutta työpaikkaansa hän esittelee ylpeänä. Entinen Hankasalmen sivistysjohtaja on syyskuusta alkaen luotsannut Abu Dhabissa sijaitsevaa poikakoulua. Vastaremontoidun koulun ulkoseinät hohkaavat aamupäivän auringonpaisteessa kirkkaan valkoisina. "Katolle on myöhemmin tulossa aurinkopaneelit, joista saamme energiaa", Jokinen kertoo. Sitä tarvitaan paitsi ilmastointiin, myös älytauluihin, lähiprojektoreihin ja uutuuttaan kiiltäviin tietokoneisiin, jollaiset on asennettu joka luokkaan. Sisäpihalla lapset juoksentelevat valkoisissa koulupuvuissaan, miniversioissa paikallisten miesten perinteisestä vaatteesta, nilkkapituisesta ja pitkähihaisesta dishdashasta. Takapihalla on pieni moskeija. Kolmasluokkalaiset ovat kanttiinissa ruokailemassa, kun palohälytin pärähtää soimaan. Jokinen ei hätkähdä. "Hälyttimiä ei vielä ole suojattu, remontti on vähän kesken. Pojat huitaisevat ne soimaan leikkiessään." Jokinen, toinen suomalainen reh-
A
tori ja 29 opettajaa muuttivat Abu Dhabiin tänä syksynä osana Jyväskylän yliopiston omistaman EduCluster Finlandin ja Abu Dhabin viisivuotista sopimusta. Yksi opettaja on tulossa vielä myöhemmin. Puolet suomalaisista työskentelee AlAmeenin poikakoulussa pääkaupungissa Abu Dhabissa, puolet taas tyttökoulussa emiirikunnan toiseksi suurimmassa kaupungissa Al-Ainissa. Opettajien sopimukset tehdään vuodeksi kerrallaan, ja molemmissa kouluissa työskentelee myös paikallisia opettajia. Sopimus on tähän mennessä suurin suomalainen koulutusosaamisen vientihanke. Maailmalla koulutusmarkkinat ovat merkittävä bisnes, jossa varsinkin englanninkieliset maat ovat isoja pelureita. Kaupan on erilaisia tutkintopaketteja, konsulttipalveluita ja opetusteknologiaa. Nyt mukaan tahtoo myös Suomi.
"O
len niii-iiin iloinen", opettaja Minna-Maaria Vuollo sanoo. "Ette ikinä usko, mitä tapahtui." Kyse on porkkanoista. Kouluruoan lisäksi monet oppilaat tuovat kotoa evääksi karkkia ja sipsejä, kaikkea terveysvalistuksen sääntöihin mahdollisimman sopimatonta. Vuollo on yrittänyt saada oppilaat
tuomaan mukanaan terveellisempiä eväitä. "Olen toitottanut että carrots, carrots. Tänään vihdoin muutama poika tuli näyttämään eväsrasiaansa. Ja arvatkaa mitä siellä oli porkkanoita! Ihanaa." Puolentoista kuukauden jälkeen suomalaisten jälki näkyy vasta pienissä asioissa. Käyntiin on lähtenyt myös yhteistyö paikallisten opettajien kanssa, aluksi tosin vähän hitaasti. Paikalliset opettajat kaikki naisia eivät olleet valmistautuneet työskentelemään miesten kanssa. Abu Dhabissa opettaminen on perinteisesti ollut naisten tehtävä. Syksyllä koulun pihalla seisoi kymmenen kalpeaa suomalaista miestä, joiden kanssa olisi pitänyt tehdä töitä. Osaa yllätys ei miellyttänyt, mutta nyt yhteistyö lutviutuu jo paremmin. "Päivä päivältä menee lupaavammin", Jokinen sanoo. Suomalaiset opettavat koulussa matematiikkaa, luonnontieteitä ja englantia, paikalliset opettajat muun muassa arabiaa ja islamia. Lapset ovat 510-vuotiaita. Kouluun mennään noin viisivuotiaana. Paikalliset eli emiraattinaiset, myös opettajat, käyttävät abayaa, pitkää mustaa mekko-takkia, ja peittävät päänsä. Osa verhoaa kasvonsa
niqabilla, joka jättää näkyviin vain silmät. Luokkahuoneissa opettajat eivät pidä huntua, mutta vetävät sen ylleen, jos mies on paikalla. "Huoneeseen ei voi kävellä sisään suoraa päätä. Pitää koputtaa ja odottaa, että toinen ehtii laittaa hunnun päähänsä", Jokinen kertoo Ulkomaisten naisten ei tarvitse käyttää huntua, mutta koulussa vaatetuksen on syytä olla peittävä. Vuollolla on pitkä hame ja pitkähihainen paita. Kaupungilla näkee ulkomaalaisia topeissa ja kireissä farkuissa. Opettajanhuoneita on useampi, yksi naisille ja toinen yhteinen. Naisten huoneeseen ei miehillä ole asiaa, mutta naispuolinen toimittaja toivotetaan tervetulleeksi. Kukaan emiraattiopettajista ei silti tahdo valokuvattavaksi. Naiset arvelevat, että suomalaisilla oli alkuun kieli- ja kulttuuriongelmia. Osa emiraattiopettajista ei tunnu olevan vielä ihan vakuuttunut hankkeesta, osa taas on innoissaan. "Olen oppinut suomalaisopettajilta joitain tekniikoita, joita käytän omassa opetuksessani, esimerkiksi pelejä ja leikkejä, joita meillä ei ole perinteisesti käytetty", englanninopettaja Heba sanoo. "Luulen, että tästä tulee lopulta hyvä kokemus."
"
Koulun pihalla seisoi kymmenen kalpeaa suomalaista miestä. Osaa naisopettajista yllätys ei miellyttänyt.
ljy. Siinä syy siihen, että suomalaiset ovat Abu Dhabissa. Tällä hetkellä emiraatin öljyvarat ovat maailman seitsemänneksi suurimmat. Sen valtiollisen sijoitusrahaston arvioidaan olevan maailman suurin, arvoltaan vuonna 2009 jopa 627 miljardia Yhdysvaltain dollaria miltei pari sataa miljardia isompi kuin Norjan öljyrahasto. Sijoitusten arvo on kärsinyt finanssikriisissä, mutta kaikkiaan Abu Dhabi on selvinnyt siitä paljon paremmin kuin naapurissa sijaitseva Dubai, jonka kiinteistökupla poksahti pahasti.
Ö
ylioppilaslehti 15 # 10
11
saidu mohammed
Koulun sisäpiha on pehmutettu joustavalla materiaalilla, jotta siellä olisi parempi leikkiä. Oppilaita on 360.
12
ylioppilaslehti 15 # 10
teivo teivainen
saidu mohammed
Takapihalla on jalkapallokenttä.
saidu mohammed
Abu Dhabin kouluhankkeeseen haki töihin yhteensä 110 suomalaista. Jarmo Rautio (keskellä) oli yksi valituista.
Englantia opitaan piirtämällä.
Varovaistenkin arvioiden mukaan öljy ehtyy viimeistään sadan vuoden kuluttua. Sitä ennen on keksittävä muita tulonlähteitä. Siksi Abu Dhabi haluaa nyt rukata koulujärjestelmänsä uuteen uskoon. "Nykyisin opiskelijat tarvitsevat lukion jälkeen vuoden tai kaksi lisäkoulutusta ennen kuin he voivat mennä yliopistoon. Tämän me haluamme muuttaa", sanoo opetushallitusta vastaavan Abu Dhabi Educational Councilin eli Adecin viestintäpäällikkö Mourad Tlili. Tunisialaissyntyinen Tlili puhuu vilkkaasti, nauraa tarttuvasti ja elehtii käsillään kuin kapellimestari. Abu Dhabi on pannut tuulemaan.
iran Persianlahti Abu Dhabi arabiemiraatit saudi-arabia oman
Tänä vuonna lanseerattiin New School Model -ohjelma, jonka tavoitteena on järjestelmällisesti parantaa opetuksen laatua satsaamalla erityisesti matematiikkaan, luonnontieteisiin ja englantiin. "Kun me tarvitsemme tieteilijöitä kehittämään mikrosiruja tai mitä tahansa, opiskelijamme ovat valmiita. Kruununprinssi haluaa, että jokaisella on valmiudet tieteellisiin opintoihin lukion jälkeen missä tahansa päin maailmaa", Tlili sanoo. Kruununprinssi sheikki Mohammed bin Zayed Al Nahyan on myös Adecin puheenjohtaja. Ideana on tehdä koulutuksesta kaksikielinen, niin että jokainen emiraattilapsi puhuu ja kirjoittaa sujuvasti sekä arabiaa että englantia. Sitä varten Abu Dhabi on jo useita vuosia palkannut vastavalmistuneita opettajia englanninkielisistä maista. Tänä vuonna näitä licensed teachereita tuli ennätykselliset 1 200. Koulutusviennin isot toimijat Yhdysvalloista, Britanniasta ja Uudesta-Seelannista ovat jo vuosia olleet konsultoimassa erilaisia projekteja. Suomalaiset eivät siis ole ensimmäiset yrittäjät arabimaiden koulutusmarkkinoilla. Heidän hankkeensa on silti uutisoitu näkyvästi paikallisessa mediassa. "Tämä on ainutlaatuinen hanke, sillä aiemmin meillä ei ole tullut ulkomaisia rehtoreita. Suomalaiset
myös osallistuvat koulutuksen kehittämiseen yhdessä viranomaisten kanssa. Ja jos näiden koulujen kanssa sujuu hyvin, voi hyvin olla, että kouluja tulee lisää", Tlili sanoo.
M
utta miksi juuri pohjoinen koululaitos kiinnostaa Abu Dhabia? Vastaus on tutut neljä kirjainta: PISA. Viimeistään kansainvälisissä kouluvertailuissa saadut hyvät tulokset ovat tehneet suomalaisesta koulujärjestelmästä maailmalla kiinnostavan mallin. "Emiraattilapset ansaitsevat parasta, ja te olette maailman parhaiden joukossa koulutuksessa, edellä kaikkia muita Euroopassa. Se on fakta", Tlili sanoo. Abu Dhabin sopimuksen kauppasummaa ei kerrota, mutta EduCluster Finlandin liiketoimintajohtaja Elise Tarvainen sanoo, että hankkeen työllistämisvaikutus on noin 200 henkilötyövuotta. Sopimukseen kuuluu emiraattilaisten opettajien mahdollisuus suorittaa maisterinopinnot Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Toistaiseksi aika on kuitenkin mennyt koulutoiminnan käynnistämisessä Abu Dhabissa. Kätilönä hankkeessa toimi Suomen Arabiemiraattien suurlähettiläs Matti Lassila, joka alkoi selvittää mahdollisia yhteistyötahoja. Innos-
tusta löytyi jopa liikaakin. Ensin Abu Dhabi olisi halunnut Suomen alkavan pyörittää 60 koulua, jotka olisi pitänyt polkaista pystyyn vuoden sisällä. Siihen ei kellään ollut rahkeita, ja Lassila pelkäsi jo, että koko homma kariutuu. Vuoden 2009 helmikuussa Suomen opetusministeriön delegaatio kuitenkin vieraili Arabiemiraateissa. Visiitti poiki vastavierailun, ja vielä samana syksynä Adecin pääjohtaja Mugheer al Khaili tapasi Jyväskylässä opetusministeri Henna Virkkusen (kok). "Halusivat ostaa suomalaisen peruskoulun", Lassila muistelee Virkkusen sanoneen. EduCluster Finland Oy perustettiin tämän vuoden keväällä, sopimus Abu Dhabin allekirjoitettiin kesäkuussa. Aikataulu oli tiukka. "Nämä ovat kovia kauppamiehiä, tottuneet neuvottelemaan öljystä", Tarvainen sanoo neuvotteluista. Alun perin myös Helsingin yliopisto oli mukana Abu Dhabin hankkeessa, mutta jättäytyi pois. Vararehtori Ulla-Maija Forsbergin mukaan Helsingin kasvatustieteellinen tiedekunta olisi halunnut projektiin enemmän tutkimusta. Tarvainen korostaa silti, että Abu Dhabin hankkeessa ei ole kyse vain Jyväskylän yliopistosta, vaikka se onkin yhtiön pääomistaja. "Me emme vie maailmalle vain Jyväskylän yliopistoa, vaan suomalais-
ta koulutusosaamista ylipäätään." Jyväskylän yliopisto ei ole kansainvälinen brändi; suomalainen koulutusjärjestelmä on. Arabian niemimaalla on enemmänkin kiinnostusta Suomen koulujärjestelmään. EduCluster Finland ja Haaga-Helian ammattikorkeakoulu ovat jo solmineet Saudi-Arabian kanssa sopimuksen 70 saudiopettajan täydennyskoulutuksesta Suomessa.
"U
upuneita, mutta innoissaan", vantaalainen Jerker Polso kuvaa tunnelmia Abu Dhabin keskustassa sijaitsevan huoneistohotellin ravintolassa. Vieressä istuva egyptiläis-espoolainen Yousri Youssef on samaa mieltä. Ikkunasta näkyy pihasta kaartava muuttokuorma, kun jälleen yksi suomalaisperhe lähtee omaan asuntoon. Al-Ameenin koulun suomalaisopettajista moni asuu tällä hetkellä keskustan hotellissa. Yhden osoite on Hilton. Opettajat eivät periaatteessa saa puhua työasioista ulkopuolisille, sillä työsopimukseen on kirjattu vaitiolovelvollisuus. Suomalaisittain se kuulostaa oudolta, mutta EduCluster Finlandin mukaan käytäntö on Abu Dhabissa tavallinen. Kaikkiin haastatteluihin piti kysyä lupa opetusvirastolta, ja se myönnettiin aina.
ylioppilaslehti 15 # 10
13
Polso päätti hakea Abu Dhabiin heti kun kuuli siitä ensimmäisen kerran. "Katsottiin vaimon kanssa sohvalla uutisia, ja sekin sanoi, että hae tuonne", Polso kertoo. Hänellä on niin luokanopettajan, teatteri-ilmaisun ohjaajan kuin erityisluokanopettajankin paperit. Ennen Arabian niemimaalle tuloa Polso oli työskennellyt sekä luokanopettajana että aikuisopettajana. Nyt hän on Al-Ameenin koulun school pedagocical resource expert ja vaimo odottaa viisumia Suomessa. "Olin Suomessa jo alistunut siihen, että opettajan työhön on vaikea yhdistää ulkomailla asumista. Nyt olen ollut tosi innoissani, vaikka töitä on ollut paljon." Lasten koulupäivä alkaa Abu Dhabissa 7.15 aamulla ja päättyy varttia yli yksi iltapäivällä. Kaupunki käynnistyy varhain, kun aurinko ei vielä porota täysillä. Koululle kurvataan yleensä taksilla, osa suomalaisista on hankkinut oman auton. Öljyvaltiossa bensa on halpaa, takseja paljon ja julkista liikennettä vain nimeksi. Julkiset koulut on tarkoitettu emiraattilapsille, muille ne maksavat 6 000 dirhamia eli noin 1 160 euroa lukukaudessa. Abu Dhabin asukkaista vain noin 15 prosenttia on maan kansalaisia. Loput ovat ulkomaalaisia siirtotyöläisiä, usein Intiasta, Bangladeshista, Filippiineiltä tai Pakistanista, ja heidän lapsensa käyvät yleensä omia kouluja. Abu Dhabissa on myös runsaasti erilaisia yksityiskouluja. Al-Ameenin kouluun lapset tulevat lähialueilta. "Lasten taustat ovat hyvin erilaisia", sanoo Yousri Youssef. Espoolaisen arabianopettajan titteli Abu Dhabissa on paraprofessional teacher. Hän toimii eräänlaisena kulttuuritulkkina ja hoitaa myös hallinnollisia asioita. Youssef haki pestiä, sillä halusi hyödyntää enemmän arabiankielen taitoaan. "Kaipasin myös vähän vaihtelua Suomeen", hän sanoo. Vanhemmat osallistuvat Youssefin mukaan Abu Dhabissa koulutyöhön vähemmän kuin Suomessa. Tarkoitus on perustaa koululle vanhempainyhdistys, mutta toistaiseksi olosuhteet eivät ole suosineet sitä. Ensimmäinen vanhempainilta piti keskeyttää sähkökatkoksen vuoksi. Toinen, haastattelupäivää edeltäväksi illaksi suunniteltu vanhempainilta piti perua, sillä Arabiemiraatteihin kuuluvan Ras-Khaimahin sheikki Saqr bin Muhammad Al Qasimi kuoli. Siksi kaduillakin on tavallista vähemmän liikennettä. Osa lapsista jäi pois koulusta, eivätkä kaikki menneet töihin, sillä viranomaisten odotettiin julistavan suruajan. Lopulta sitä ei tullutkaan. Epävarmuuteen totutteleminen olikin ensimmäinen asia, johon suomalaisten piti opetella, Polso sanoo. "Aluksi stressikäyrä kohosi uhkaavasti, ja tajusin, että en voi suhtautua kaikkeen niin pedantisti. Juhlapyhästä ilmoitettiin, että se loppuu joko tänään, huomenna tai yli-
"
teivo teivainen
miksi juuri pohjoinen koululaitos kiinnostaa Abu Dhabia? Vastaus on tutut neljä kirjainta: PISA.
huomenna, ja asiasta kerrottaisiin illalla televisiossa. Suomessa olisi ihan mahdotonta, että ei tiedä lomaa etukäteen", Polso sanoo. "Mutta kun mietti perusteluja, ne olivat kuitenkin ihan loogiset". "Islamilainen kalenteri on 11 päivää lyhyempi kuin länsimainen, ja kuukauden alkaminen pitää todentaa kuusta. Kuukauden alku voi heittää päivällä", Youssef selittää. Toistaiseksi opettajien vapaa-aika Abu Dhabissa on mennyt paljon käytännön asioiden hoitamisessa. Viisumi-, asunto- ja muut asiat vievät aikaa. "Iltaisin jotkut käyvät katsomassa paikallista jalkapalloliigaa tai kahviloissa. Olemme myös tutustuneet ostoskeskuksiin, niitä täällä riittää", Youssef sanoo. Työsopimukseen kuuluu, että julkisella paikalla esiintyminen humalassa on peruste irtisanomiselle niin kuin on lakien rikkominen muutenkin. Alkoholia tosin saa vain harvoista paikoista, ja se on kallista. Youssef on ollut vähän yllättynyt, ettei kaduilla juuri kuule arabiaa. Paikallisia näkee katukuvassa verrattain vähän. "Voisi olla melkein missä vain päin maailmaa. Kouluissa taas on vahvana perinteinen kulttuuri." Palkka ei ollut ensimmäinen kannustin hakeutua töihin öljyvaltioon, vaikka se onkin vähän parempi kuin Suomessa. Myös suomalaisopettajat ovat Adecin palkkalistoilla. Tuloverotus on pyöreä nolla, mutta toisaalta ne, joiden perhe lähtee mukaan, joutuvat tulemaan toimeen yhden ihmisen palkalla.
MinnaMaaria Vuollo haluaisi syöttää lapsille porkkanoita.
saidu mohammed
AlAmeenin poikakoulu ulkoapäin.
saidu mohammed
K
oulun takapihalla viheriöllä on päättymässä futismatsi. Youssef seuraa käytävällä, kun pojat valuvat sisätiloihin, ja ohjaa muutaman karkulaisen oikeaan osoitteeseen. Osa olisi mieluusti jäänyt vielä potkimaan palloa. Valokuvaajalle he poseeraavat innoissaan. Kieli on yksi käytännön haaste, kun suomalaista osaamista viedään Arabiemiraatteihin. Lapsista harva puhuu kunnolla englantia, osa ei lainkaan. Useimpien äidinkieli on arabia, mutta senkään taso ei välttämättä ole kaikilla kovin korkea. Palvelukulttuuriin kuuluu, että perheissä on yleensä kotiapulainen, useimmiten Filippii-
Rehtori Harri Jokinen (vas.), Adecin viestintäpäällikkö Mourad Tlili ja EduCluster Finlandin liiketoimintajohtaja Elisa Tarvainen koulun edustalla.
14
ylioppilaslehti 14 # 10
"
Oppikirjoissamme voi olla sellaista, joka tietämättämme loukkaa paikallista kulttuuria. Esimerkiksi possun kuva ei ole täällä hyvä juttu.
neiltä, Bangladeshista tai jostain muualta Aasiasta. Moni lapsi viettää vähintään yhtä paljon aikaa lastenhoitajan kuin vanhempiensa kanssa, eikä äidinkielen taito pääse aina kehittymään hyväksi. Lisäksi puhuttu ja kirjoitettu arabia eroavat toisistaan melko paljon. Kun koulupäivät ovat pienimmilläkin lisäksi pitkiä, kuusi tai seitsemän tuntia, ei ole ihme, että lasten on välillä vaikea pysyä aloillaan. "Vähän niin kuin pantaisiin suomalaislapsi opiskelemaan monta tuntia päivässä saksaksi", Polso vertaa. "Totta kai oppilasaines on haastavaa, sitä on ihan turha kiistää", hän toteaa. "Lapselta se vaatii ensin enemmän paukkuja. Alussa kielitaito kehittyy hitaasti, eikä mitään näytä tapahtuvan, kunnes jossain vaiheessa tapahtuu iso harppaus." Suomalaisetkaan eivät puhu englantia äidinkielenään. Heidän kielitaitonsa testattiin ennen lähtöä, mutta maailmalla olisi riittämiin myös syntyperäisiä englanninkielen opettajia. EduClusterin Tarvaisen mielestä koulutusmarkkinoilla voi olla myös valtti, ettei englanti ole äidinkieli. "Suomalaiset tietävät, millaista on opiskella englantia vieraana kielenä. He osaavat opettaa eri tavalla kuin kieltä äidinkielenään puhuvat
opettajat", hän sanoo. Ennen muuta suomalaisten valtti ovat kuitenkin kehutut opetusmenetelmät. Miten suomalainen peruskoulu käytännössä eroaa emiraattikoulusta? "Iso ero on, että Suomessa on alakoulussa luokanopettajat. Abu Dhabissa pientenkin lasten opettaja vaihtuu joka tunti, kun eri aineita opettavat eri opettajat", Youssef sanoo. Paikallisilla opettajilla on myös paineita edetä opetuksessa ripeästi kirjan mukaan. Kouluissa käy tarkastajia, jotka valvovat, että opetuksessa on edetty suunnitelman mukaan. "Suomessa taas ajatellaan, että vaikkapa kertotaulua opetellaan niin kauan, että lapsi oppii sen. Vasta sitten mennään eteenpäin", Youssuf sanoo. Suomalaisten touhuista ollaan Abu Dhabissa kiinnostuneita. Polso ja Youssef ovat koulun niin sanottuja faculty headeja, eräänlaisia vastaavia opettajia, ja he tapaavat säännöllisesti muiden koulujen vastaavia ihmisiä. "Ensimmäisen kerran todettiin, että ah, you are the famous thirty-two", Polso sanoo. bu Dhabin kokemuksia seurataan tiiviisti myös Suomessa, sillä koulutusvientiin kohdistuu isot odotukset. Opetusministeriössä Helsingissä ramppaa kiinnostuneita ulkomaalaisia melkein riesaksi saakka, mutta toistaiseksi suomalaisen koulun mainetta ei olla onnistuttu kääntämään mammonaksi. Valtiosihteeri Heljä Misukan johtama työryhmä linjasi keväällä, että vuoteen 2015 mennessä koulutusviennin osuuden Suomen kokonaisviennistä pitäisi kasvaa merkittävästi. Myös Helsingin yliopisto on asettanut työryhmän pohtimaan asiaa. Mutta voiko suomalaista peruskoulua myydä? Abudhabilainen yhteiskunta poikkeaa paljon suomalaisesta. Suomalaiset lapset käyvät koulua omalla äidinkielellään, opetussuunnitelma on omansa, tytöt ja
A
pojat käyvät samaa koulua, lasten kasvatus on erilaista. "Ei suomalaista koulua voi myydä", Elise Tarvainen sanoo. "Me myymme suomalaista pedagogista osaamista, emme koululaitosta. Koulujärjestelmä ei ole paperikone. Koulutus ja kasvatus on aina kulttuurisidonnainen asia." Siksi suomalaiset sanovat rakentavansa Abu Dhabissa ennen muuta jotain uutta. Abu Dhabissa kulttuurisidonnaisuus merkitsee kuitenkin tiukan yksinvaltaista järjestelmää, jonka laki kieltää niin homoseksuaaliset kuin avioliiton ulkopuoliset suhteet. Sukupuoliroolit korostavat naisen ja miehen erilaisuutta. Miten suomalainen opetus istuu uuteen ympäristöön? Saako tasa-arvo väistyä kasvatustavoitteista, kun suomalaisesta koulutuksesta tehdään vientituotetta? "Minulta kysytään usein, miten voimme tehdä yhteistyötä maan kanssa, joka ei ole demokraattinen. Mutta tässä on kysymys emiraattilapsista. Kaikilla lapsilla on oikeus saada hyvää opetusta. Lukemaan ja laskemaan opetellaan ihan niin kuin muuallakin", Tarvainen sanoo. Rehtori Jokisen mukaan maan tavat näkyvät alakoulussa ennen muuta käytännön asioissa, kuten opetusmateriaalissa. "Omissa oppikirjoissamme tai materiaaleissa saattaa olla sellaista, joka jo tietämättämme loukkaa paikallista kulttuuria. Esimerkiksi possun kuva ei täällä ole hyvä juttu, ja niitä löytyy monesta suomalaisesta opetusmateriaalista. Myös yhdessä opettaessa pitää ottaa huomioon, että ei tule loukanneeksi toista", Jokinen sanoo. l-Ameenin koululla on seuraavana päivänä jälleen hulinaa. Minna-Maaria Vuollo näyttää kuitenkin tyytyväiseltä. "Pojat lukevat jo, lyhyitä sanoja", hän sanoo. Eikä siinä kaikki: "Tänään porkkanoita toi viisi poikaa."
Rahalla tieteen huipulle
abu dhabi ei säästä rahaa panostaessaan koulutukseen. Tänä syk synä maassa avasi ovensa New Yorkin yliopiston sivukampus. Opin tonsa aloitti 150 ensimmäisen vuosikurssin opiskelijaa. NYU ei ole ensimmäinen länsimainen etäkampus Arabian niemi maalla. Esimerkiksi Qatarissa toimii Georgetownin yliopisto, ja Abu Dhabiin rantautui vuonna 2006 Sorbonnen yliopisto. NYU:lla on kui tenkin poikkeuksellisen antelias stipendijärjestelmä, jonka ansiosta opiskelu voi olla käytännössä ilmaista. Opiskelijoille myös tarjotaan täysihoito majoituksineen. Miten ihmeessä se on mahdollista? "Abu Dhabi maksaa kaiken. Kruununprinssin tarjous oli hyvin, hy vin antelias", sanoo NYCin yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan de kaani Ivan Slezenyi. Hänen asunnostaan pilvenpiirtäjän 38. kerrok sesta avautuvat huikeat näkymät eri suuntiin kaupungin yli. Samassa tornitalossa kaupungin keskustassa asuvat myös opiskelijat. Opiskelijat tulevat ympäri maailmaa 39 eri maasta. Noin tusina heistä on emiraatteja. Onko tällaisessa rahankäytössä mitään mieltä? Miksi joku maa satsaa yliopistoon, joka ei näytä juurikaan hyödyttävän sen omia kansalaisia? abu dhabi haluaa luoda itsestään houkuttelevan tiede ja osaamis keskuksen, eikä se aio vitkastella houkutellessaan maailman huiput paikalle. Siihen sillä on varaa. "AlNahyanin [hallitsija]suku on kenties maapallon, ehkä jopa koko ihmiskunnan historian rikkain", Seleznyi sanoo. Kruununprins sin tarjous on ollut sen verran hyvä, että yliopisto pystyy lennättä mään osan opettajista Arabian niemimaalle 714 viikoksi kurssien ajaksi, ja maksamaan lopun ajan heidän palkkansa pääkampuksella Manhattanilla. Myöhemmin tänä lukuvuonna vierailevaksi luennoit sijaksi saapuu maailmankuulu sosiologi Immanuel Wallerstein sekä muita merkittäviä tutkijoita. Huomionarvoista on sekin, että opetus keskittyy toistaiseksi pit kälti humanistisiin tieteisiin (liberal arts). Monet yhdysvaltalaisten korkeakoulujen etäkampukset vaikkapa Karibialla tarjoavat opetus ta esimerkiksi lääketieteissä tai teknillisissä aineissa, joissa tutkinto paketteja on helpompi kaupata. slezenyin mukaan hallitus ei ole pyrkinyt rajoittamaan, mitä yli opistossa opetetaan. "Pikemminkin ongelma on ollut itsesensuuri. Erään kurssin aihe oli nuorten seksuaaliset verkostot ja seksitaudit. Viestintäosastom me oli sitä mieltä, että aihe ei ole sopiva. Minä sanoin, että ei tule kuuloonkaan, se on kurssin aihe ja sillä siisti. Jos meistä on Abu Dha bille ongelmia, he voivat heittää meidät ulos. Mutta minkäänlaista sensuuria emme hyväksy", hän sanoo. "Abu Dhabi ei edes teeskentele olevansa demokratia. Mutta se on hyvä esimerkki islamilaisesta hallinnosta, joka on avoin ulkomai sille vaikutteille." maria manner
A
Ylen kanavilla 22.11. - 2.12.2010
Ylen Klassinen YLE Radio 1 YLE Radio Vega YLE Teema YLE Areena YLE Elävä arkisto
yle.fi/klassinen
aalto
Avoin kaikille ajatuksille
Etsimme joukkoomme heitä, joille on luontevaa kokeilla ja rikkoa rajoja. Etsimme intohimoisia ihmisiä, olivat he sitten tulevia taiteilijoita, talousneroja, insinöörejä tai kaikkea kolmea. Aalto-yliopisto on Kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun
muodostama yliopisto, joka tarjoaa kovatasoista opetusta, monitieteisyyttä, merkittävää kansainvälistä yhteistyötä ja mahdollisuuden rakentaa tulevaisuutesi sellaiseksi kuin haluat.
Haku alkaviin perustutkintoihin on 7.3.12.4. ja maisteriohjelmiin 3.1.-28.2. Tutustu koulutusohjelmiin osoitteessa www.aalto.fi
TAIDEKOULU MAA
ILTAKURSSIT SUOMENLINNASSA: CONTEMPORARY ART 10.1.-28.4.2011 PIIRUSTUS JA MAALAUS 11.1.-27.4.2011. VALINTA NYKYTAITEEN PÄIVÄLINJALLE: TOUKOKUUSSA 2011 LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMISET: PUHELIN (09) 668 102 JA KOULU@TAIDEKOULUMAA.FI, TAIDEKOULUMAA.FI
KOULU OSALLISTUU WWW.X-OP.EU EUROOPAN KOMISSION TUELLA RAHOITETTUUN VERKOSTOHANKKEESEEN
Degree Programmes starting in
> > > > >
Degree Programme in Environmental Engineering
Bachelor of Engineering
2011
Degree Programme in International Business
Bachelor of Business Administration
Degree Programme in Media
Bachelor of Culture and Arts
Degree Programme in Nursing
Bachelor of Health Care
Hanki arvostettu tutkinto kahdessa vuodessa
Hae kevään tai syksyn yhteishaussa osoitteessa www.haenyt.fi
Degree Programme in Tourism
Bachelor of Hospitality Management
merkonomi datanomi
Pasilan koulutusyksikkö Rautatieläisenkatu 5, 00520 Helsinki Vallilan koulutusyksikkö Hattulantie 2, 00550 Helsinki puh. (09) 1489 0200 · info@businesscollege.fi
Applicationperiod:
3Jan15Feb2011
MoreinForMAtion
Admissions Office Kuntokatu 3, 33520 Tampere Tel. +358 3 245 2397, +358 3 245 2398
www.admissions.fi
admissions@tamk.fi
Osallistu karhunkaatoon jos uskallat!
7.3.12.4.2011
www.ucpori.fi/haku
Kesytä Akateeminen karhu myös Facebookissa!
METSÄSTYSKAUSI
ISKE KYNTESI YHTEEN, OVET AVAUTUVAT VIITEEN:
Kauppatieteet (KTM) Kulttuuri ja maisemantutkimus (FM) Yhteiskuntatieteet (YTM) Taide ja media (TaM) Tekniikka (DI)
Aalto-yliopisto - Tampereen teknillinen yliopisto - Tampereen yliopisto - Turun yliopisto
ylioppilaslehti 15 # 10 Yhteiskunta
17
Tilinteon aika
Ylioppilaslehti laski kansanedustajan tuntipalkan.
kun kansanedustajien palkkioita päätettiin nostaa 6 335 euroon kuukaudessa, rynni 110 000 suomalaista Facebookiin ja klikkasi itsensä vastalauseena yleislakkoon. Lakko kariutui komeasti, mutta kansalaisen huoli oli aito: edustajille maksetaan liian paljon. Seurasimme viikon ajan kolmen kansanedustajan työtä ja laskimme heille tuntipalkan nykyisen ja korotetun palkkion mukaan. Vertasimme tuntipalkkaa edustajien oletettuun siviilipalkkaan. kansanedustajaa ei koske työaikalainsäädäntö. Hän on luottamustoimessa ja käytännössä työvalmiudessa jatkuvasti. Rajanveto on kinkkistä: Minna Sirnö (vas) puhumassa eläkeläisten juhlassa (kaksi tuntia) tai Timo Heinonen (kok) kokkaroimassa yrittäjien bileissä (4,5 tuntia) työssä vai vapaalla? Tässä laskelmassa Sirnö on työssä, Heinonen ei. Sirnö piti tilaisuudessaan puheen, Heinonen oli juhlimassa ja verkostoitumassa. Reissaaminen on oleellinen osa työtä. Työmatkoja ei seurannassa kuitenkaan huomioitu, ellei niitä käytetty selkeästi työntekoon. Eivät opettajatkaan saa palkkaa siitä ajasta, jonka käyttävät bussissa matkalla töihin. kansanedustaja Tanja Karpela (kesk) ei kokenut ansaitsevansa palstatilaa työtunneillaan, koska on pienen lapsen äiti, eikä hae jatkopestiä Arkadianmäeltä. Kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Rakel Hiltunen (sdp) puolestaan kieltäytyi seurannasta, koska ei uskonut antavansa kansanedustajan työstä mairittelevaa kuvaa. Hiltusen aika kun upposi seurantaviikolla enemmän helsinkiläisten kuin koko maan kansalaisten asioiden parissa. Myös Sirnö, Heinonen ja Outi Alanko-Kahiluoto istuvat kotikuntiensa valtuustoissa. Poikkeusviikko tuntui olevan muillakin kuin Hiltusella. Minna Sirnö tutustui maanantaina suvun uuteen tulokkaaseen ja valmisteli seuraavalla viikolla olevia häitään, eikä tehnyt viikonlopputöitä kuten yleensä.
sami vähä-aho
kansanedustajaksi on kovempi tunku kuin mihinkään toiseen työhön Suomessa. Neljän vuoden välein rikotaan säästöpossut ja pannaan latit likoon sen puolesta, että työpaikka säilyisi seuraavat neljä vuotta. Kriittisiä arvioijia ja valitsijoita on reilut neljä miljoonaa. Työtä ei arvosteta Suomen kuvalehden tekemässä mielikuvatutkimuksessa kansanedus-
tajan ammatti oli 380 ammatin joukossa sijalla 320. Töitä tehdään myös iltaisin ja viikonloppuisin, eikä ylitöistä makseta työlainsäädännön mukaisia korvauksia. Tässäkin tuntipalkka on laskettu jakamalla palkkio työtunneilla. Ilta- ja sunnuntaityöt ovat yhtä arvokkaita kuin virastoajan tunnit. Normisuomalainen painaa 37,5-tuntista viikkoa. Kuinka moni
olisi valmis tekemään kymmentäkään lisätyötuntia pienellä palkankorotuksella? Tutkimusten mukaan harva. Päinvastoin, omaa palkkaa oltaisiin valmiita laskemaan, jotta saataisiin enemmän vapaa-aikaa. Kitisemisen ja nolojen yleislakkouhkausten sijaan paras tapa ottaa kantaa on antaa äänensä keväällä sille, joka korotetun palkkion ansaitsee. reetta nurmo
Minna Sirnö (vas)
Työtunteja: 56 t 30 min Kansanedustajan tuntipalkka: 26,30 Kansanedustajan tuntipalkka 1.5.2011 alkaen: 28,00 Tiedottajan tuntipalkka: 19,60
Maanantai Puheen valmistelua, haastattelu, puhe Tampereen eläkeläisten juhlassa, valmistautumista tulevaan viikkoon, lakialoitteen taustamateriaalien läpikäyntiä.
Tiistai Asiantuntijoiden kuuleminen, dokumenttitapaaminen, täysistunto, Tulvalehden haastattelu, lakialoitteiden valmistelua.
10 t
12 t
Keskiviikko Asiantuntijoiden kuuleminen, palaveri kirjamuseon valtionrahoituksesta, tapaaminen mielenterveyskuntoutujien omaisten kanssa, täysistunto.
9 t
Torstai Kyselytunnille valmistautumista, Kansan Uutisten hallituksen kokous, esityksen kuuntelu, vasemmistonaisten palaveri, eduskuntaryhmän kokous, täysistunto.
Perjantai Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto, kokouksia, palaveri lakialoitteesta lakisihteerin kanssa, täysistunto.
Lauantai Häävalmisteluja, polttarit.
0t
8 t
13 t
Sunnuntai Haastattelu Aamulehteen, kolumnin kirjoittaminen, valmistautumista tulevaan viikkoon.
4 t 30 min
Timo Heinonen (kok)
Työtunteja: 53 t 30 min Kansanedustajan tuntipalkka: 27,80 Kansanedustajan tuntipalkka 1.5.2011 alkaen: 29,60 Luokanopettajan tuntipalkka: 16,30
Maanantai Kirjoitustöitä, blogin päivitystä, puhelinpalavereja, valmistautumista seuraavan päivän jäteasetuskeskusteluun.
7 t 30 min
Tiistai Hämeen kansanedustajien palaveri, ympäristö- ja sivistysvaliokunnat, vierasryhmän isännöinti, täysistunto, jätevesiasetuskeskustelu, bloggaus. Riihimäen yrittäjänaisten juhla.
Keskiviikko Kokoomuksen sivistyslautakuntatyöryhmän tapaaminen, täysistunto, kokoomuksen ryhmäpuhe, lehdistötapaaminen.
Torstai Kirjoitustöitä, ympäristövaliokunta, vierasryhmän isännöinti, eduskuntaryhmän kokous, täysistunto.
13 t 30 min
7 t
Perjantai Ympäristövaliokuntatyöryhmän kokous, ympäristövaliokunnan kokous, palaveri varhaiskasvatusasioista, sivistyslautakunnan kokous, valmistelua.
Lauantai Kirjoitustöitä.
30 min.
Sunnuntai
7 t.
13 t 30 min Outi Alanko-kahiluoto (vihr)
Työtunteja: 65 t Kansanedustajan tuntipalkka: 22,90 Kansanedustajan tuntipalkka 1.5.2011 alkaen: 24,40 Tutkijan tuntipalkka: 23,35 *
* Tutkijan palkka on laskettu säädösten mukaisesti 1600 vuosityötunnilla. Liittojen mukaan oikeampi tuntimäärä olisi noin 2200. Tällöin tuntipalkaksi muodostuisi vain 17,00 euroa.
Valmistautumista seminaariin, haastattelu, puhe ja keskustelu Lukiolaisten liiton tapahtumassa.
4 t 30 min.
Keskiviikko Hallitusryhmän kokous, sosiaali- ja terveys- sekä sivistysvaliokunta, eduskuntaryhmän puheenjohtajiston kokous, täysistunto, seminaari ja puhe yliopistolla. Torstai Tiedotteen laatiminen, kirjallisen kysymyksen valmistelu, sosiaali- ja terveysvaliokunta, eduskuntaryhmän kokous, täysistunto, tekijänoikeuspoliittinen työryhmä. Perjantai Tapaaminen TeaKissa, valiokunnat, täysistunto, Arkadia-seuran palaveri, seminaarin suunnittelu, valtiopäivätoimen viimeistely, kirjoitustyöt, paneelin valmistelut. Lauantai Tietokirjailijaliiton paneeli, lapsiperhetapahtuma Viikissä, kirjoitustöitä.
Maanantai Kuvaus Taidemuseon näyttelyä varten, työlounas, sähköposteihin vastaamista, kolumnin kirjoittamista, palavereja avustajan kanssa.
8 t 30 min
Tiistai Viestintäpalaveri, sosiaali- ja terveyssekä sivistysvaliokunta, täysistunto, palavereja, Kuvataideakatemian hallituksen kokous, kirjoitustöitä, kokoukseen valmistautumista.
7t
Sunnuntai
13 t 30 min
13 t 30 min
30 min
9t
Sähköposteihin vastaamista.
2t
Kansanedustajan kuukausipalkkio 1.11.2010 lähtien: 5 948 . Kansanedustajan kuukausipalkkio 1.5.2010 lähtien: 6 335 / 6 811 . Työtunnit pyöristetty puolen tunnin tarkkuudella viikolla 41 tai 43. Kulukorvauksia ei ole huomioitu. Siviiliammattien palkat voimassaolevista alan suosituksista.
18
ylioppilaslehti 15 # 10 Yhteiskunta
Tuomas Kyrö on janakkalalainen kirjailija ja sarjakuvapiirtäjä.
kuvat: stock.xchng / kuvankäsittely teemu granström
avaruuden jäteastia
Avaruus täyttyy satelliiteista, kantoraketeista, avaruusasemista ja niistä syntyvästä romusta.
aikoinaan kuviteltiin, että meret ovat liian suuria saastuakseen. Luulo osoittautui vääräksi. Vähän samoin on nyt käymässä avaruudelle. Vielä 1970-luvulla ajateltiin, että avaruus on liian iso, jotta se voisi täyttyä. Nyt tutkijat ovat kuitenkin huolissaan avaruudessa kiertävistä satelliittien kappaleista sekä astronauttien roskista ja jätteistä. BBC:n mukaan avaruudessa saattaa olla yli miljoona romunkappaletta. Sen jälkeen kun ensimmäinen satelliitti Sputnik 1 laukaistiin vuonna 1957, avaruuteen on lennätetty tuhansia satelliitteja, kantoraketteja ja teleskooppeja. Kun ne hajoavat tai käyvät käyttökelvottomiksi, roina jää killumaan yläilmoihin. Eniten ruuhkaa on matalalla kiertoradalla 7001 000 kilometrin korkeudessa maan pinnalta. Se on suosittu etäisyys niin sotilas- kuin siviilitarkoituksiin. Kun Kiina räjäytti vuonna 2007 avaruusaluksen testatakseen antisatelliittiohjustaan, kiertoradalle pääsi ainakin 2 000 yli kymmenen senttimetrin kokoista kappaletta. Onko ihminen pilannut jo avaruudenkin? tähtitieteen dosentti Heikki Oja tuntee avaruusromun ongelmat. "Romun määrä on kasvanut viime vuosina. Suuria kappaleita seurataan maasta tutkien ja teleskooppien avulla, pienempien kohdalla se on mahdotonta", Oja sanoo. Pikkuiset avaruusroskat saattavat olla sormenpään kokoisia, ja niitä on satoja tuhansia. Valtaosa avaruusromusta on tennispalloa pienempiä. "Pienestä koosta huolimatta seuraukset voivat niillä nopeuksilla olla tuhoisia. Kappaleet kulkevat Maan kiertoradalla yli kahdeksan kilometrin sekuntivauhtia, paljon luodinnopeutta lujempaa." Mitä haittaa avaruusjätteestä on? "Vaarana on, että romunkappaleet iskeytyvät päin kiertoradalla kulkevia toimivia satelliitteja", Oja selventää. Kiertoradalla kulkee lukemattomia tietoliikenne-, sotilaspuolustussää- ja paikannussatelliitteja. "Ne ovat kalliita vehkeitä, yksi satelliitti voi maksaa 100 miljoonaa euroa. Seassa kulkevat myös miehitetyt lennot, ja joskus avaruusaseman ikkunaan on tullut osuma." Kokonaiset järjestelmät eivät Ojan mukaan yleensä kuitenkaan ole vaarassa. Internet ei hevin pimene eikä GPS lakkaa toimimasta avaruusromun törmäyksen vuoksi. "Järjestelmät eivät pyöri vain yhden satelliitin varassa. Olemme turvassa, vaikka joku tekokuu kokisikin täystyrmäyksen." Vakoilusatelliittien määrä vähentyi Neuvostoliiton hajottua. Satelliitit ovat kuitenkin keskeisiä nykyisessä sodankäynnissä ja tiedustelussa, mikä tekee avaruuden ruuhkaantumisesta polttavan ongelman. Samalla se hankaloittaa yhteistyöstä avaruusromun vähentämiseksi, sillä valtiot eivät halua paljastaa muille tietoja sotilastarkoituksiin laukaistuista satelliiteista. "Kiina puuhaa ihan omiaan, ja Yhdysvallat on hiljaa siitä, mitä se tekee", Oja sanoo. toistaiseksi ei ole keksitty keinoa siivota avaruusromua pois. "Ei ole mitään taivaallista pölynimuria, joka voisi imeä sellaisen määrän tavaraa", Oja sanoo. Ajan mittaan romu valuu maapallon ilmakehään, jossa se yleensä palaa pois. Kierto on kuitenkin niin hidasta, että rojua tulee enemmän kuin sitä ehtii poistua. Maan pinnalle roinasta ei yleensä ole haittaa. Center for Orbital and Reentry Derbis Studies -keskuksen mukaan satelliittien historian aikana tiettävästi vain yksi ihminen on saanut avaruusromusta osuman. Mitä enemmän romua 7001 000 kilometrin etäisyydellä on, sitä vaikeampi sinne on turvallisesti lähettää uusia satelliitteja. Siksi rojun määrään yritetään kiivaasti keksiä ratkaisua. NASA:n tiedemies Donald J. Kessler ennakoi jo vuonna 1978, että jossakin vaiheessa avaruusromun määrä maan matalilla kiertoradoilla saattaa olla niin suuri, että lähiavaruus muuttuu kulkukelvottomaksi ja satelliittien käyttö mahdottomaksi. Kesslerin syndroomaksi nimetyssä tilanteessa avaruuteen lähetetyt kappaleet törmäilevät toisiinsa. Jokainen törmäys aiheuttaa lisää pieniä romunkappaleita, jotka puolestaan aiheuttavat yhä lisää törmäyksiä. Fiksuinta olisi yrittää vähentää syntyvää jätteen määrää. Räjähdysvaaraa pienentävät tekniikat kuitenkin maksavat paljon. Economist-lehden mukaan yksi esillä ollut vaihtoehto on yrittää saada käytöstä poistuneet satelliitit turvallisesti alas tai sitten ylemmille kiertoradoille, jolloin törmäysriski kutistuu. Masentava ajatus: voiko ihminen pilata maan kiertoradan käyttökelvottomaksi? "Niin iso huoli ei sentään ole. Mutta on siellä paljon tavaraa." maria manner
ylioppilaslehti 15 # 10 Yhteiskunta
19
Helsingin yliopisto avoin yliopisto
Rahaa radalle
Ministeriö haluaa vähentää kannattamattomien junavuorojen tukemista. VR uhkaa lakkauttaa ne, vaikka yhtiö tekee voittoa.
vuoden 2012 budjettikehyksessä Liikenne- ja viestintäministeriö aikoo vähentää kannattamattoman henkilöjunaliikenteen tukemista kolmanneksella, noin 10 miljoonalla eurolla. Mitkä junavuorot ovat lakkautusuhan alla, VR:n kaukoliikennejohtaja Ari Vanhanen? "Tätä pitää kysyä ministeriöstä. He päättävät, mitä liikennettä haluavat ostaa. VR on valmis myymään nykyisen laajuisen junaliikenteen ja tarvittaessa uusiakin vuoroja, jos ostaja niin haluaa." Taantuma söi viime vuonna VR:n tulosta, mutta henkilöliikenne tuotti silti voittoa 29,4 miljoonaa euroa. Millä perustellaan uhkailut junaliikenteen vähentämisestä 10 miljoonan vuoksi? "VR-yhtymä on valtion omistama osakeyhtiö, jonka tulee toimia osakeyhtiölain mukaisesti. Se ei voi harjoittaa tappiollista liiketoimintaa. Osakeyhtiö pyrkii toteuttamaan sen hallituksen ja omistajien asettamat tavoitteet", Vanhanen sanoo. "VR operoi Intercity- ja Pendolino-liikennettä omalla liiketoimintariskillään. Se on kannattavaa, mutta rataverkon hännillä ja poikittaisilla rataosilla matkustajamäärät ovat niin vähäisiä, että liikenne on tappiollista. Sellaista osakeyhtiö ei voi harjoittaa liiketaloudellisin perustein, ellei joku tue tai osta sitä." Valtion rahoilla ostetaan myös bussi-, lautta- ja lentoliikennettä kannattamattomilla yhteysväleillä. Se on puhdasta aluepolitiikkaa, josta päättää kulloinkin istuva hallitus. Vanhanen sanoo, että vaikka kaukoliikenteen vuoroista lähes puolet on tappiollisia, ostoliikenteen liikevaihto on alle 10 prosenttia. Suurin osa liikevaihdosta tulee pääratojen liikenteestä, joka on kannattavaa. Vanhasen mukaan tämänkään budjetin rahoilla valtio ei voi ostaa nykyistä liikennemäärää. Siksi VR karsii junavuoroja 12. joulukuuta muun muassa Jyväskylän ja Seinäjoen sekä Kouvolan ja Pieksämäen väliltä. Ministeriö teetti viime syksynä selvityksen henkilöjunaliikenteen vapauttamisesta kilpailulle. Yli 40 tahosta sitä vastustivat vain VR, Helsingin seudun liikenne ja ammattijärjestöt. Miksi? "VR:lle löytyisi varmasti kilpailija, joka kuorisi kerman päältä liikennöimällä aamu- ja iltaruuhkassa parhailla reiteillä. Se voisi johtaa tilanteeseen, jossa tarjontaa joudutaan karsimaan muulloin. Se ei olisi matkustajien etu." Vanhanen sanoo, että valtaosa rataverkosta on yksiraiteista ja EteläSuomen ratakapasiteetti on täynnä. Hänestä kilpailuttaminen ei ole mahdollista ennen kuin rataverkkoon luodaan investoinneilla lisää tilaa. Britanniassa päätettiin 1960-luvulla lakkauttaa sivuratoja ja satsata kannattaviin yhteyksiin, mutta kannattavuus päinvastoin heikentyi. Junaliikenne lähti alamäkeen, joka kääntyi nousuun vasta vuoden 1994 yksityistämisen jälkeen. Syyksi arveltiin, että kun matka piti aloittaa omalla autolla, sillä ajettiin perille asti. Vanhasta tämä ei huoleta. "Meillä on paljon syöttö- ja liityntäliikennettä, joka hoidetaan bussivuoroilla. Juna vaatii voimakkaita matkustajavirtoja. Monesti bussi voi olla tarkoituksenmukaisempi liikenneväline. Kannatan eri joukkoliikennemuotojen yhteistyötä." janne flinkkilä
ilMoittaUtUMinen KevÄÄn opintoiHin alKaa
Tutustu yliopisto-opintoihin tai vietä välivuosi opiskellen. Ilmoittautuminen Avoimen yliopiston kevään opintoihin alkaa 15.11. Opintoihin voi kuitenkin ilmoittautua niiden alkamiseen saakka, mikäli paikkoja on jäljellä. Keväällä 2011 voit opiskella mm. erityispedagogiikkaa ja Suomen taiteen historiaa verkko-opintoina sekä ympäristöpolitiikkaa. Lisätietoja opinnoista ja ilmoittautumiskäytännöistä:
www.helsinki.fi/avoin.
Avoimen yliopiston löydät myös Facebookista.
...kuten monipuolista nuoriso- ja vapaa-ajan koulutusta
Tee kuten tuhannet nuoret ja aikuiset tekevät vuosittain. Hanki arkeesi leipää ja sirkushuveja Koulutuskeskus Salpauksesta.
2011
piston laaj ohj a elma ilmestyy juosittain huhtij an kaikille kesäyliopistossa edellisenä juonna yy myös jntejnetistäjj j j.kesayliopistohki.fi. opetusohj elmassa on mm. ajointa yliopistolj lista j ammattikojkeakouluopetusta, a kielikujssej tietotekniikkaa j a, a taideaineita. Kesäyliopisto jäjjestää ajitujienttikujssej myös a kesällä. Kesän kujssitajj onj nasta tiedotetaan kaikille taljen ajitujienttikujsseille osallistuneille.
A AituA ienttiA A uA ssit
Talvi 2011
Valmistaudu yo-kirjoituksiin!
Kesäyliopiston talven 2011 abiturienttikursseilla
englanti (pitkä/keskipitkä oppimäärä) · ruotsi (pitkä ja keskipitkä oppimäärä) äidinkieli (suomi) · matematiikka (pitkä ja lyhyt oppimäärä)
NUORISO- JA VAPAA-AJAN OHJAAJA
nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto Koulutus alkaa elokuussa 2011 Yhteishaku 28.2. 18.3.2011 Lisätietoja opinto-ohjaaja Krista Velling, puh. 050 538 2379, krista.velling@salpaus.fi Tutustu www.salpaus.fi/nuoriso_ja_vapaa-aika/ koulutusmahdollisuudet
singin seudun kesäyliopisto emenkatu 4 A, 00100 Helsinki puh. 020 779 2400 iopistohki.fi,finfo@kesayliopistohki.fi fi i fi
Helsingin Seudun Kesäyliopisto
Kurssit alkavat tammikuussa 2011. Kursseilla kerrataan lukion oppimäärää ja harjoitellaan ylioppilaskokeen osa-alueita.
11.10.2010 14:53:50
www.kesayliopistohki.
www.salpaus.fi
SIJOITA TULEVAISUUTESI
Teinintie 4, 15200 Lahti
opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut
Hanken Svenska handelshögskolan on yksi Pohjoismaiden vanhimmista kauppakorkeakouluista. Nykyään Hanken on johtava kansainvälisesti akkreditoitu yliopisto kauppatieteiden alalla Suomessa. Hankenin alumneja työskentelee johtotehtävissä noin 60 eri maassa maailmanlaajuisesti. EKONOMIKSI RUOTSIKSI Sinulle joka aloitat korkeakouluopinnot Hanken tarjoaa yhdistetyn kandidaatti- och maisteritutkinnon ruotsiksi, jossa luet ensin kandidaatiksi ja sitten maisteriksi. Oppimisympäristö on rohkaiseva ja kansainvälinen. Lisäksi opintoihin on sisällytetty lukukausi ulkomailla. EKONOMIKSI ENgLaNNIKSI Hanken tarjoaa seitsemän maisterinohjelmaa sekä jatkoopintoja englanniksi. Ohjelmat kattavat Hankenin vahvuusalueet. Maisteriohjelmien hakuaika päättyy 1. maaliskuuta 2011. Käy KaTSOMaSSa MITEN KRISTIINa, JUUSO Ja LISa PäRJääväT HaNKENILLa: CaMPaIgN.HaNKEN.FI LUE LISää KOTISIvUILLaMME HaNKEN.FI
Leikkaus nyt
Leikkaus+pesu
Keijohostel
< >
pääomapako 800 mrd kehitysapu 80 mrd alv
%
rahoitusmarkkinavero
%
BAARIMESTARIK
EUROOPAN SUU
OULU
RIN
kankkulan kaivoon vai köyhyyden vähentämiseen?
miten veroparatiisit ja kehitysapu liittyvät toisiinsa? miten globaaleilla veroilla voidaan poistaa köyhyyttä? miten minä voin muuttaa köyhdyttäviä rakenteita?
Globbariverkostossa saat ajankohtaista tietoa kehitysmaista ja köyhyyden syistä. Saat myös ideoita, miten voit vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Tule kuulemaan ja keskustelemaan tiistaina 16.11. klo 17-18.30 Kepan toimistolle (os. Töölöntorinkatu 2 A, Helsinki). Globbarit on Kepan koordinoima valtakunnallinen vapaaehtoisten verkosto, joka vaikuttaa päättäjiin kehityskysymyksissä.
Haluatko matkustaa ja työskennellä missä aa tahansa päin maailm tai haluatko loistavan le? lisätyön opiskelujen ohel
Vain 4:ssä VIIKOSS kouluta m A sinusta me a mmatti baarimiko maisen n.
Lisätietoja: milla.hyvarinen@kepa.fi
www.globbarit.fi
kehitysyhteistyön palvelukeskus
Globbarit_yolehti_Hki_2010_124x185.indd 1
T uusia apaa ihmisiä ja vietä elämäsi parasta aikaa.
Meillä on kouluja kaikkialla päin maailmaa, joten ilmoittaudu Eurooppalaisen Baarimestarikoulun kurssille jo tänään.
Logistiikkaa ja toimitusketjun hallintaa Degree Programme in Supply Chain Management
Tehokas toimitusketjun hallinta on yrityksen tärkeimpiä kilpailukeinoja. Tule hankkimaan itsellesi perinteisten insinööritaitojen lisäksi vahvaa osaamista johtamisen, liiketalouden ja viestinnän aloilta. Koulutus toteutetaan englannin kielellä.
Hakuaika 3.1. 15.2.2011 Lisätietoja: admissions@hamk.fi, www.hamk.fi/scm Laajuus: 240 opintopistettä, 4 vuotta Tutkinto: Bachelor of Engineering (BEng)
A iempaa kokemusta ei tarvita! alalta
Kotimaiset, 100 % biohajoavat Ole Hyvä -pesuaineet ja shampoot ovat luontoystävällinen valinta. Ei eläinkokeita.
TÄSSÄ PESUSSA EI LUONTOKAAN LIKAANNU!
YO-lehti
Tällä kupongilla 12.-18.11.2010
WWW.BARSCHOOL.FI
Ole Hyvä - Sinun ja ympäristösi parhaaksi.
sekä luontoa että rahaa.
www.ruohonjuuri.fi
EKOVINKKI: Kaikki Ole Hyvä -pesuaineet ja shampoolaadut saat myös Ruohonjuuren täyttöpalvelusta omaan pulloosi pumpattuna. Näin säästät
Ole Hyvä: Shampoot, 250 ml
5,-
/ kpl (6,05) 20,-/l (24,20)
Ruohonjuuri palvelee Sinua myös
Itäkeskuksessa!
Tuoreeks,
KAMPPI: Salomonatu 5, Helsinki ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus
terveeks.
Avoinna: arkisin klo 10-21, LA klo 10-18, SU 12-18.
11/4/10 2:19 PM
ylioppilaslehti 15 # 10 Yliopisto
21
Ristilliset kristityt
Teologian opiskelijat esittelevät ristinsä.
sanat ann-mari huhtanen kuvat teemu granström
tyylitarkastus
Palstalla esittelemme opiskelijoiden tyylivalintoja.
johanna väyrynen, 21
"En käytä mitään muita kaulakoruja kuin ristejä. Tämä rippiris ti, arkiristi, on tarpeeksi pieni huomaamaton, joten se sopii kaikkiin vaatteisiin. Isompia käytän joskus asusteena erilaisissa tilaisuuksissa ja juhlissa. Aloin käyttää ristiä ollessani seurakun tanuorissa, koska muutkin käyttivät. Nykyään olo on ilman sitä alaston ja turvaton kai siitä on tullut jonkinlainen taikahely."
pasi hyytiäinen, 29
"Ristin, jota kantaa, pitää tuntua omalta. Aiemmin minulla oli Ka levalaristi, jossa oli Kristus, mutta tämä vaimolta lahjaksi saatu risti on estetiikaltaan itään päin kallellaan: tässä on ornamentteja ja pääkallo. Olen sitä mieltä, että ortodoksisessa liturgiassa on paljon sellaista, mitä meilläkin voitaisiin käyttää. Haluan myös erottua ristilläni muista."
laura leipakka, 24
"Kun äidiltä saatu rippiristi katosi, menin heti kultasepänliikkeeseen ostamaan uuden. Ensin tämä tuntui liian massiiviselta, mutta nyt olen alkanut tykätä tästä yhä enemmän. En halua herättää vaatteil lani huomiota, sama pätee ristiin. Krusifiksi esimerkiksi tuntuisi liian julistavalta, ja se tuo mieleen stereotyyppiset uskikset. Olen suunnitellut ostavani ristin ja sydämen viereen vielä ankkurin."
laura ainasoja, 23
"Sain tämän ukilta lahjaksi, hän keräilee antiikkiesineitä. Tykkään katolilaisesta tyylistä. En tiedä kuinka arvokas tämä rahallisesti on tai miltä ajalta peräisin, eikä sillä ole väliä: risti edustaa toivoa ja tu kea. Siinä mielessä olen tyypillinen teologian opiskelija, etten ole niin kiinnostunut omasta tyylistäni. Voin pitää ristin kanssa useita koruja. Aivan mitäänsanomaton risti ei kuitenkaan sovi minulle."
anna-maria veijo, 21
"Yleensä minulla on isän rippiristi kaulassa, mutta tänään poi kaystävältä saamani koru. Sen sijaan ystävältä synttärilahjaksi saatu krusifiksi on aina kettingissä kiinni. Se on myös pilli, ja sen takana lukee God Protect. Mielestäni risti sopii kaikkien vaat teiden kanssa, ja melkein kaikenlaiset ristit käyvät. No, timant tista blingblingristiä en ikinä pitäisi."
linda oikarinen, 24
"Ostin tämän Efva Atlingin suunnitteleman ristin nettikaupasta samanlaisen kadonneen tilalle. Se maksoi 90 euroa, mutta en halun nut mitään tusinaa vaan designia. Harkitsin myös Kalevalaristiä, mutta siinä oli liikaa kohokuvioita. Minusta yksinkertainen on kaunis ta. Välillä risti kaulassa saattaa tuntua liian in your face tyyliseltä, korostavalta. Viimeksi pohdin sen pitämistä homokohun aikaan."
tapio leinonen, 22
"Sain tämän pari vuotta sitten äidiltä, koska hän ajatteli, että tämä on miehelle sopiva. Käytän välillä myös erivärisiä kyyhkys kuvioisia ranskalaisen luostariyhteisön taizéristejä. Olen käy nyt siellä kolme kertaa. Ristin ulkonäöllä ei ole väliä, mutta lahjat ja matkamuistot merkitsevät enemmän. Ne eivät ole kau nistus, vaan tärkeintä on symbolinen merkitys ja usko."
iina jokilaakso, 22
"Minulla on useita ristejä, mutta tämä kummitädiltä rippilahjaksi saatu on ensimmäinen ja siksi arvokkain. Ristin ulkonäöllä ja mate riaalilla on väliä. Esimerkiksi hopeisten korvakorujen kanssa en käyttäisi kultaista ristiä. Aiemmin minulla oli myös siro pieni risti, jossa oli feikkitimantteja. Risti ei kuitenkaan ole mikä tahansa koru. Kun katson sitä, ajattelen Jumalaa ja Jeesusta."
leena laurinkari, 52
"Löysin tämän anopin jäämistöstä, ompelulaatikosta joskus 15 vuotta sitten. Kadotan ristejä saunojen pukuhuoneisiin, ja tämä on ainut, joka on säilynyt. Muuten tykkään pienemmistä ja koristelemattomista ko ruista, mutta tällä on tunnearvoa. Minulle risti on oman uskon kohteen ja sen tunnustamisen merkki sen päälle perustan elämäni, eikä sen ympärille tarvita mitään krääsää."
Seurakuntavaalit 14.15.11.
22
ylioppilaslehti 15 # 10 Yliopisto
graduratsia
julkisuuden vankina. haastattelututkimus sensaatiojournalismin pelisäännöistä.
viestintä
Luimme Jaana Pelkosen gradun.
Tutkijankammiot kortilla
Apurahatutkijan on entistä vaikeampi saada työhuonetta yliopistolta. Osalta vaaditaan vuokraa, osa on pantu opettamaan ilmaiseksi vastineeksi työhuoneesta.
työhuone irtoaa apurahatutkijalle yliopistolta entistä nihkeämmin. Osa laitoksista vaatii tutkijoita opettamaan vastineeksi työhuoneesta, joissakin tutkijoiden taas odotetaan maksavan vuokraa. Tieteentekijöiden liiton Nuorten tutkijoiden työryhmän puheenjohtajan Jussi Vauhkosen mukaan ilmaista opetustyötä on teetetty Helsingissä ainakin kansantaloustieteessä. "Kyse on torpparijärjestelmästä. Se lakkautettiin Suomesta jo vuonna 1918", Vauhkonen sanoo. Kansantaloustieteessäkin käytännöstä on sittemmin luovuttu. Henkilöstöjohtaja Kira Ukkosen mukaan yliopiston hallinnossa on kuultu tapauksista, joissa apurahatutkija on laitettu opettamaan vastineeksi työhuoneesta. "Yliopisto on ottanut asiaan kielteisen kannan. On selvää, että työnantaja maksaa teettämästään työstä palkan, kuten muuallakin." apurahatutkijoiden työhuoneisiin on Vauhkosen mukaan alettu suhtautua entistä tiukemmin uuden yliopistolain astuttua voimaan vuoden alusta. "Yliopistoilla on aiempaa suurempi vastuu omasta taloudestaan, ja kuluja yritetään karsia", hän sanoo. Erityisesti asia koskee humanistisia ja yhteiskuntatieteitä, joissa yksittäisten apurahojen saajia on eniten. Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella entisiä kirjavia käytäntöjä halutaan yhtenäistää, ja vuokran määrää pohditaan parhaillaan. Yliopiston tilat kuuluvat nykyisin Helsingin yliopistokiinteistöille, kun entisten Senaatti-kiinteistöjen tilat yhtiöitettiin vuodenvaihteessa. Kolmasosa osakkeista kuuluu valtiolle, loput yliopistolle. Yliopisto itse maksaa tiloista vuokraa. Miksi yliopiston pitäisi antaa työhuone ilmaiseksi tutkijalle, joka ei ole siihen työsuhteessa? "Yliopiston tehtävä on tehdä tutkimusta, ja juuri sitä apurahatutkijat tekevät. Yliopisto hyötyy heidän tekemistään väitöskirjoistaan, kun se neuvottelee opetusministeriön kanssa rahoituksesta", Vauhkonen sanoo. "Isoin ongelma kuitenkin on, että yliopistolla ei ole läpinäkyviä pelisääntöjä asiasta. Nyt tiloja jaetaan välillä hyvä veli ja sisar -verkostojen perusteella." yleisen valtio-opin määräaikaista yliopistonlehtoraattia hoitava Emilia Palonen huomauttaa, että moni tutkija tekee välillä töitä apurahalla, välillä taas työsuhteessa. "Itse olin tänä vuonna 10 kuukautta apurahatutkijana, ja työpätkän jälkeen jatkan keskeytynyttä apurahakauttani. Sehän on yliopistolle ilmaista työvoimaa eikö se kelpaa?", hän kysyy. Sitä paitsi tuloerot yliopistolla ovat isot, hän sanoo. Apurahatutkija saattaa ansaita bruttona 1 4001 700 euroa kuussa, väitelleen tutkijan palkka on 2 3005 300 ja professorien keskipalkka oli viime vuonna 6 095 euroa. Apurahatutkija ei voi myöskään tehdä verovähennyksiä työmatkoista, -huoneesta tai -kirjallisuudesta. Palonen ihmettelee myös, miksi yliopisto ei enää anna käyntikortteja jatko-opiskelijoille ja apurahatutkijoille. "Kävin itse viime vuonna viidessä suuressa kansainvälisessä konferenssissa. Olisin edustanut yliopistoa paljon tehokkaammin, jos olisin voinut jakaa yliopiston käyntikortteja, kun kuitenkin tein täällä töitä." Ukkosen mukaan yliopisto ohjeistaa sisällyttämään apurahahakemukseen tilakustannukset. Rahoittajasta riippuu, myönnetäänkö niihin rahaa. "Yliopistolla ei tietenkään ole varaa antaa kaikille halukkaille apurahan saajille työhuonetta, joten jonkinlainen vuokra voi olla paikallaan." Myös Ukkosen mielestä on silti ongelmallista, että tilavuokrasta päättäminen riippuu yksittäisistä laitosjohtajista tai dekaaneista. "Hinnoittelun osalta olisi järkevää, että yliopistolla olisi asiasta yhtenäinen linjaus. Nyt kun asia on noussut esiin, sitä pitäisi ehkä katsoa yhdessä." maria manner
Opiskeluaika 8 vuotta Valmistumisvuosi 2007 Johdanto "Julkisuuden henkilönä olen ollut jo vuosia tekemisissä sensaatiolehdistön kanssa ja joutunut välillä ihmettelemään lehtien toimintatapoja. Omaakin maailmaa on välillä yritetty järisyttää: 7 Päivää -lehti, eli tuttavallisemmin Seiska, kertoi marraskuussa 2005 juoruja yksityiselämästäni otsikolla Jaana Pelkosen salattu rakas: kuubalainen tanssija ja Kuubalaisrakas pettää Jaanaa. Tiedostan riskin aihealueen läheisyydestä, mutta uskon, että omakohtaisesta kokemuksesta on apua tutkimuskysymysten asettelussa." Aineisto Kahdeksan haastattelua sensaatiolehdissä työskentelevien toimittajien kanssa. Johtopäätös "Tutkimukseni vahvistaa käsitystä siitä, että yksityisyydensuojan laajuus riippuu henkilön asemasta sekä siitä, kuinka paljon hän on itse tuonut yksityisyyden piiriin kuuluvia asioita julkisuuteen. Toimittajat korostivat julkkisten omaa vastuuta julkisuuspelin hallinnassa, mutta olivat haluttomampia pohtimaan oman toimintansa eettisiä rajoja." Synnytystuskat "Tein gradua reilut puoli vuotta. Euroviisujen juonto ja niihin valmistautuminen keväällä 2007 sotkivat gradun tekoa. Gradua tehdessäni pyrin heräämään aikaisin aamulla ja ryhtymään heti hommiin. Yritin ulkoilla paljon koneella istumisen lomassa. Gradun teosta jäi loistava kokonaisfiilis. Erityisen ylpeä olen siitä, että arvostelijoiden mielestä gradussani olisi ainesta julkaisuksi/kirjaksi."
+ Tarkastajat Hannu Nieminen ja Juha Herkman
Empiirinen analyysi raportoitu mallikkaasti, muodoltaan ja rakenteeltaan keskivertoa parempi opinnäyte.
maria ruuska
Dildoale harmittaa
O
Tutustumme opiskelijaelämään muualla maailmassa.
xfordin kaupungissa sijaitsevilla liikkeillä on tapana myöntää alennusta maineikkaan yliopiston opiskelijoille. Nyt osa opiskelijoista saa alennusta myös seksikaupasta, ja sekös kampuksen konservatiiveja kismittää. Vilauttamalla Oxfordin yliopiston maineikkaan debattiklubin jäsenkorttia sijaitsevan Adult World -seksikaupan kassalla saa ostoksistaan kymmenen prosentin alennuksen. Asiasta uutisoi englantilaislehti Daily Telegraph. "Meiltä löydät laajat valikoimat naisten alusvaatteita, nahkaa, kumia ja lateksia. Tarjonnastamme löydät myös maailman parhai-
den valmistajien tekemät seksilelut. Valintamme ovat tehty asiakas mielessä", seksikauppa kertoo Facebook-sivullaan. Debattiklubilla on maineikkaat juuret. Se perustettiin Oxfordin yliopistoon jo vuonna 1823. Klubissa ovat debatoineet muun muassa Winston Churchill, Äiti Teresa ja Clint Eastwood. Siellä ovat istuneet vuorollaan myös kaksitoista Iso-Britannian pääministeriä. Klubi on englantilaislehden mukaan yksi yliopiston arvostetuimmista yhteisöistä, ja nyt osa klubilaisista on seksikauppakytköksistä järkyttyneitä. Kukaan heistä ei tietenkään halua lehdessä kommentoida asiaa omalla nimellään. Yhden mielestä alennus ei missään nimessä sovi debattiklubin ima-
anni-julia tuomisto
Kaivataan vahvempaa omaa näkökulmaa ja ääntä. Lisäsikö osallistuminen julkisuuteen varovaisuutta analyysissä?
goon. Naisten sortokortti vedetään toki myös esiin. Ja tietenkin jäsenistä löytyy myös se nimetön aikalaisdiagnostikko, jonka mukaan seksikauppa-alennus "kertoo jotain ajastamme". Suomesta katsottuna moinen moraalipaniikki on niin ysäriä. Täällä opiskelijat ovat saaneet kymmenen prosenttia alennusta "seksuaaliterveyskauppa" Sin Citystä jo yli 15 vuoden ajan. Niin kauan, että kortin näyttäminen jo usein unohtuu vähävaraisilta hedonisteilta."Silloin aluksi se alennus oli joku juttu, mutta ei nyt enää", Sin Cityn myyntipäällikkö Anne Keränen naurahtaa englantilaisten konservatiivisuudelle. maria ruuska
24
ylioppilaslehti 15 # 10 Kulttuuri x
Laura Suhonen on helsinkiläinen elokuvakäsikirjoittaja.
boksin sisapuolelta
"
P
Alempaa taidetta
ariisin maineikkaille kirjamessuille on kutsuttu kahdeksan suomalaista kirjailijaa. Sofi Oksasen ja muiden kärkinimien joukossa oli yksi uppo-outo: Seita Parkkola. Päättelin, että kyseessä on esikoiskirjailija, joka on otettu konkarien joukkoon raikastamaan palettia. Väärin. Parkkola on kirjoittanut seitsemän kirjaa. Kaksi hänen kirjoistaan, viimeisin eli 2009 ilmestynyt Usva mukaan lukien, ovat myyntimenestyksiä ja niiden käännösoikeudet on myyty seitsemään maahan. Lehdet ovat hehkuttaneet sitä, että Elina Hirvosen Kauimpana kuolemasta myytiin viiteen maahan, jopa Yhdysvaltoihin, jonka markkinoille on erityisen vaikea saada käännöskirjallisuutta. Mutta Parkkolan oikeuksia on myyty vielä enemmän, ja myös Yhdysvaltoihin. Miksen siis ole kuullut hänestä? Siihen on vain yksi syy: Parkkola on nuortenkirjailija. Nuortenkirjallisuuteen suhtaudutaan oikeastaan kuten nuoriin yleisestikin; tärkeydestä ollaan topakasti yhtä mieltä, mutta teot eivät kieli arvostuksesta. Eri yhteyksissä kysellään kovasti "mitä nuoret itse ovat mieltä", mutta herra paratkoon todella kuuntelemasta eiväthän he ole vielä kokonaisia ihmisiä. Nuortenkirjailijatkaan eivät pääse kirjallisuuden raskaaseen sarjaan. Apurahat ovat pienempiä ja kritiikkien palstatila minimaalinen. Monelta nuortenkirjailijalta on kysytty, milloin hän kirjoittaa oikean kirjan. Se on kummallista, kun miettii, miten suuri vaikutus nuortenkirjallisuudella on. Muistan edelleen pelottavissa työpalavereissa, että Vihervaaran Annakin voitti sydämet puolelleen olemalla oma itsensä. Suurin osa aikuisten proosasta taas katoaa mielestäni viimeistään vuodessa tai parissa. Toki nuoruus on herkkyyskautta, jolloin pieneen kokemusmäärään suhteutettuna jokainen uusi elämys on valtava. Mutta sehän juuri todistaa nuortenkirjallisuuden painoarvosta ja vaikutusmahdollisuuksista. Vaikutusmahdollisuudet muistetaan lähinnä negatiivisessa yhteydessä. Kesällä kristillisdemokraattien Leena Rauhalan tutkintapyyntö wicca-aiheisesta tyttökirjasarjasta muuttui huvittavasta järkyttäväksi, kun kustannusyhtiö karsi ensin kirjoista tupakoinnin, kiroilun ja alkoholinkäytön ja kieltäytyi sitten kokonaan julkaisemasta niitä. Syyksi kustantaja ilmoitti, ettei se halua edistää wicca-uskontoa. Veikkaan, että todellinen syy oli se, että karsimisen jälkeen kohderyhmä ei olisi koskenut kirjaan tikullakaan. On aikamoista nuorten aliarvioimista tarjoilla heille vain siistitty kuva maailmasta, jonka toisenlaisen todellisuuden he kuitenkin kohtaavat päivittäin. Parkkola ei Usvassaan kaunistele 13-vuotiaan todellisuutta. Koulukiusaamisella on siinä hengenvaaralliset seuraukset. Herkässä iässä luettuna kiusatun näkökulma saattaa avata jonkun teini-ikäisen kiusaajan silmät. Muuttaa siis jonkun elämän. Se on aika paljon enemmän kuin suurimmasta osasta sitä oikeaa kirjallisuutta voi sanoa.
Olen huolissani Suomen nuorista miehistä. He ovat kaikkein suurimmassa vaarassa syrjäytyä.
odotusten kehittyneen alati kovempaan suuntaan. "Olen huolissani Suomen nuorista miehistä. Työni kautta näkee, että he ovat kaikkein suurimmassa vaarassa syrjäytyä. Nuorten miesten psyykkinen hyvinvointi horjuu, ja on vaikea selvittää, kuka on riskirajalla ja kuka pystyy selviytymään itse omista ongelmistaan." Muusikon arjen yhdistäminen toimistotyöhön on onnistunut kitkatta. "Opiskeluaikoina lähdin keikoille siinä missä opiskelukaverit kaupan kassalle. Töidenkään takia en ole joutunut jättämään vielä yhtään keikkaa väliin. Esimiehet ovat olleet hyvin ymmärtäväisiä." Konservatiivisemmat voisivat ajatella, että on väärin palkata psykologiksi mies, jonka yhtyeen rakastetuimpiin hitteihin kuuluu biisi nimeltä Viisi laukausta päähän. Olkkosen mukaan heavytausta on kuitenkin antanut lisää eväitä työuralle. "Musiikki madaltaa aitoja. Toivottavasti voin olla rohkaiseva esimerkki niille nuorille, jotka miettivät koulun keskeyttämistä musahommien takia. Voin näyttää omalla historiallani, että bändijutut eivät ole mikään este, jos tahtoo käydä koulun loppuun." Entisen Maanpuolustuskorkeakoulun psykologin kuvittelisi tietävän, miten intistä saa hullun paperit. Anna vinkki. "Pakko sanoa, etten tiedä, enkä lähde sellaista suosittelemaan. Vaikka lääkäri sellaiset määräisi ja sillä voittaisi puoli vuotta, se on aika laiha lohtu, jos joku lukee työhön pyrkiessäsi tai kouluun hakiessasi papereitasi ja huomaa, että sinulla on vakavia psyykkisiä ongelmia." hippo taatila Stam1nan Vanhaa paskaa -kokoelma julkaistiin marraskuun alussa. Stam1na, Mokoma, Rytmihäiriö ja FM2000 to 17.11 Nosturissa, Telakkakatu 1. Liput 32/29 .
"
teemu granström
Monelta nuortenkirjailijalta on kysytty, milloin hän kirjoittaa oikean kirjan.
vauhtimetallin frasier
Psykologi Pekka Olkkonen soittaa yhtyeessä, jonka tunnetuin kappale on Viisi laukausta päähän.
keväällä 2008 Helsingin yliopistosta psykologian maisteriksi valmistunut Pekka "Pexi" Olkkonen, 29, on Työhallinnon palkkalistoilla TE-toimiston ammatinvalintapsykologina. Syyskuusta lähtien hän on erikoistunut alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden opastamiseen. "Nuorisotyö sopii mulle hyvin, koska olen musahommien kautta muutenkin paljon tekemisissä nuorten kanssa", Olkkonen kertoo. Pexi soittaa kitaraa metalliyhtye Stam1nassa, joka on myynyt kultaa, esiintynyt festivaalien päälavoilla ja lähtee marraskuussa kiertueelle muiden Sakara-yhtiön bändien kanssa. Arkisin Olkkosen päivät täyttyvät asiakaskeskusteluista. "Yritän kasvattaa asiakkaideni itsetuntemusta siten, että he osaavat tehdä itse oikeat päätökset tulevaisuutensa suhteen. Minulla ei ole terapeutin koulutusta, mutta käytännössä työ on hyvin lähellä kliinistä psykologiaa." Ennen Työhallintoon siirtymistään Olkkonen ehti laatia kahden vuoden ajan henkilöarviointeja lentäjäksi aikoville Maanpuolustuskorkeakoulun leivissä. Vaikka Olkkosen työura on vasta aluillaan, hän on ehtinyt huomata asenneilmapiirin ja
50 vuotta Kukkaa
Perjantai 12.11. klo 21
Maanantai 15.11. klo 19
Folk-laulaja Sami Kukka julkaisi esikoisensa vuonna 1988 ja katosi 15 vuodeksi jäljettömiin. Helmi-levyt löysi hänet vuonna 2007 ja julkaisi Kuolema tekee tuloaan -albumin, josta tuli kulttisuosikki. Nyt Kukka juhlii Korjaamolla 50-vuotispäiviään. Konsertissa ovat mukana mm. John McGregor, Joose Keskitalo ja Laura Sippola. Töölönkatu 51, liput 10/8 .
silla virm
Saksalainen kirjasto järjestää Kansallisteatterin Willensaunassa kirjallisuusillan. Krimi Helsinki X -tapahtumassa haastatellaan dekkarikirjailijoita ja luetaan otteita teoksista. Läntinen Teatterikuja 1, liput 15/7 . ajoki
Rikoksia Saksasta
ussa istan Kants Afgan
Toisenlainen Afganistan esittelee Kanneltalon aulassa afganistanilaista arkea 1416-vuotiaiden teinien valokuvaamana. Näyttely on avoinna maanantaista torstaihin klo 920, perjantaisin klo 918 ja lauantaisin 1016. Klaneettitie 5, vapaa pääsy.
16.27.11.
17.20.11.
Lyhyitä leffoja
Kettupäivät-festivaali täyttää kulttuurikompleksi Andorran neljäksi päiväksi yli sadalla lyhytelokuvalla. Esillä on lyhärien koko kirjo dokumenteista fiktioon ja animaatioista musiikkivideoihin. Eerikinkatu 11. Liput yksittäiseen näytökseen 3 , 10 näytöksen kortti 20 .
Elokuvat
· Kalliita ulkoiluasuja käytetään eritoten pohjoisessa. · ItäSuomessa myydään suhteessa paljon bändipaitoja. · Pillifarkkurajasta pohjoiseen halutaan mieluummin leveää lah jetta. · Akselilla SeinäjokiJyväskylä myydään nokkelin tekstein ("En ole 50vuotias. Olen 18vuotias 32 vuoden kokemuksella!") varustettuja paitoja. · Vintagerajan eteläpuo lella vanhaa tavaraa kutsutaan vintageksi. · Länsirannikko ottaa tyylivaikutteensa Ruotsista. · Nokiapaikkakunnilla Salossa ja Espoossa myydään bisnesvaatetta. · Pienet ihmi set rajasta etelään myydään enemmän kokoa 32 kuin kokoa 48. Oulussa ostetaan rocktyyliä ja Tampereella bilevaatteita suhteessa enemmän kuin muualla Suomessa.
· Suurten videofirmojen ja teattereiden raja kulkee Rovaniemen korkeudella. Sen yläpuolella ollaan Rkioskien ja parin yhden salin teatterin varassa. · Taideelokuvat pärjäävät yliopistokaupungeissa, eritoten Jyväskylässä, sekä Lahdessa. · Porissa tykätään suhteessa eniten toiminnasta ja 3delokuvista. · Markku Pölösen maalaisidyllistä ammentavista elokuvista moni sijoittuu PohjoisKarjalaan. SFfilmikylä on Kontiolahdella. · Sodankylän Elokuvajuhlat kokoaa alan kerman keskiyön auringon alle. · 16 leffafestivaalista 9 on pääkaupunkiseudulla. 180:stä vuosittain ensiiltaan tulevasta elokuvasta murtoosa ehtii levitykseen muualle kuin suurimpiin kaupunkeihin. Googlen hakutilastot paljastavat , että EteläSuomen läänissä haetaan eniten ilmaisia leffoja netistä. Lapin läänissä taas haetaan pornoa, ItäSuomen läänissä kauhuelokuvia.
Vaatteet
Ajoneuvot
· Pohjoisin lentokenttä on Inarissa, junaasema Kolarissa ja ABCasema Kuusamossa. · Lapissa 12,1 % rekisterissä olevista ajoneuvoista on moottorikelkkoja. Pakettiautoja on vain 7,3 %. · PohjoisPohjanmaa on ainoa maakunta, jossa myydään enemmän diesel kuin bensaautoja. · EteläPohjanmaalla on eniten rekisteröityjä traktoreita: yli kolme kertaa niin paljon kuin moottoripyöriä. · KeskiPohjanmaan moottoriradalle mahtuu 4 000 katsojaa. · Punainen Corolla on maan yleisin henkilöauto. Autokanta on vanhaa: KeskiSuomessa yleisin on vuosimallin 1989 Corolla. · Lokakuussa uusien autojen myynti kasvoi eniten PohjoisKarjalassa. · Uudellamaalla ajetaan uusimmilla autoilla, mutta niitä on asukasta kohti vähiten. · VarsinaisSuomessa sattuu eniten onnettomuuksia, joihin alkoholilla on osuutta. · Autolauttamatkoista yli puolet tehdään mannerSuomen ja Ahvenanmaan välillä. Sisävesien matkustajakilometreistä valtaosa seilataan JärviSuomessa.
Kirjat
· Erä ja käsityökirjallisuutta ostetaan eniten pienillä paikkakunnilla ja pohjoisessa. · Etelässä urheilukirjat tarkoittavat pilatesta ja jumppapalloja, pohjoisessa erä ja luontokir joja. · Jari Tervo on kotoisin Rovaniemeltä.· Laila Hirvisaari myy eniten idässä.· Sofi Oksasta luetaan kaikkialla.· Pohjanmaalla käyvät kaupaksi Antti Tuuri ja kylähistoriikit.· Tampereella luetaan Nopoloita. · Mauri Kunnas on LounaisSuomen miehiä.· Kjell Westö ja Paul Auster ovat suosiossa pääkaupunkiseudulla. Länsirannikko lukee ruotsalaisia kirjailijoita ruotsiksi.
ylioppilaslehti 15 # 10 Kulttuuri
27
28
ylioppilaslehti 15 # 10 Kulttuuri
celebrities
Kaislapäät Ercola, Vilunki3000 ja Street Kobra ovat Uusi Fantasia.
Heimokulttuuria kaupunkilaisille
Helsinkiläistrio Uusi Fantasia rikkoo musiikkityylien ja sukupolvien välisiä rajoja.
siltä ei ole voinut välttyä. Ensin sitä soitettiin demoversiona Shenzhenin kaupungissa Etelä-Kiinassa, sitten viiksekkäiden ja nutturapäisten bloggaajanuorten kansoittamalla Flow-festarilla ja lopulta YleX:n Asoittolistalla. Nyt se soi päässä aamulla herätessä, päivällä Kela-lomaketta täyttäessä ja illalla nukkumaan mennessä. Tilanteesta ovat vastuussa helsinkiläinen fuusiotrio Uusi Fantasia ja 70-luvun Finnhits-tähti Leo "Freeman" Friman, joiden lokakuussa ilmestynyt yhteissingle Liian myöhään on noussut crossover-hitiksi. Räppäri Asan tekstittämä melankolinen discopop-kappale on kerännyt kehuja etenkin camp-henkisellä musiikkivideollaan.Youtube-pätkässä bandana-huiviin, Adidas-verkkareihin ja turkisliiviin verhoutunut viiksi-Freeman heiluu psykedeelisen väriprojisoinnin edessä Uusi Fantasia -kolmikon Street Kobran (DJPP), Kroko-Rocin (Mikko "Vilunki3000" Viljakainen ) ja Ercolan (Veikka Erkola) kanssa. Hittimittari-henkisellä kasariestetiikalla ratsastava video suorastaan huutaa pääsyä isorillisten kaupunkilaisnuorten MacBook-näytöille tai Kurvin grillin huojuvaan hampurilaisjonoon. Kun kysyn tuottajana, soittajana ja tiskijukkana toimivalta Kroko-Rocilta, kuinka paljon videossa on postmodernia ironiaa, mies vaivaantuu. "Mä näen ironiaa enemmänkin Idols-tuotannoissa kuin meidän jutussa, vaikka nykyisin jengi kai löytää ironiaa kaikkialta. Meidän pointtina on vain pitää hauskaa. Musavideoiden tekeminen on äärimmäisen painajaismaista touhua, joten niistä pitää yrittää repiä kaikki naurut irti." Iltalehti intoutui lokakuun lopulla tituleeraamaan Uutta Fantasiaa "nuorisobändiksi". Kuinka nämä varhaiskeski-ikää lähentelevät "nuoret" joiden taustalta löytyy muun muassa sellaisia nimiä kuin Op:l Bastards, Barefoot Brothers, Motiivi:Tuntematon, Erlend Øye, Rinneradio ja Stig Dogg päätyivät tekemään yhteistyötä 59-vuotiaan iskelmäsankarin kanssa? "Me oltiin yhden tutun studiolla muissa hommissa, kun Street Kobra
kuuli Freemanin laulua. Jo parin sekunnin jälkeen Kobra oli sitä mieltä, että nyt tarvitaan Leon puhelinnumero", Kroko-Roc kertoo. Kun Uusi Fantasia ehdotti yhteistyötä Freemanille, herra oli heti mukana. "Meillä oli biisistä aika epämääräinen versio, jota oli hinkattu epäilyttävät puoli vuotta. Kun Leo tuli laulamaan väärentämättömällä Freeman-soundillaan, se lähti heti uuteen lentoon." Kun Kroko-Roc puhuu vierailijoista, hän ei tarkoita paria Yhdysvalloista raahattua eläkeläisfiittaajaa vaan lukuisia eri sukupolvista ja musiikillisista taustoista tulevia ammattimuusikoita. Vuoden 2004 Top Ten -debyytilleen Uusi Fantasia onnistui houkuttelemaan peräti 25 vierailevaa soittajaa ja laulajaa. tuore kakkosalbumi Heimo ei kalpene vertailussa, sillä mukaan on saatu 23 nimekästä kollegaa Jimi Tenorista Raoul Björkenheimiin ja Kings of Convenience -yhtyeen Eirik Glambek Bøesta PMMP:n Paula Vesalaan. Kroko-Rocin mukaan vierailijat päätyivät levylle luonnonvalinnan kautta. "Ainut tyyppi, ketä me alusta lähtien suunniteltiin mukaan, oli [jazzpianisti] Olli Ahvenlahti. Muut ovat päätyneet messiin enemmän tai vähemmän suunnittelematta. Tietysti jengin määrään on vaikuttanut sekin, että me tehtiin levyä lähes kuusi
"
Kyllä tässä on nyt selvästi edetty suomipopin kärkijoukkoihin.
vuotta. Siinä ajassa on tullut oltua tekemisissä ison muusikkokatraan kanssa." Kaksikymmentäkolme vierailijaa voi olla vaikea mahduttaa samalle lavalle. Kuinka Uusi Fantasia aikoo hoitaa keikkansa? "Tietystikään me ei voida saada kaikkia mukaan. Normitilanteessa meitä tulee olemaan lavalla kuusi tyyppiä", Kroko-Roc sanoo. Kuudella hän tarkoittaa ydinryhmän lisäksi vetopasunisti Juho "Mehiläinen" Viljasta, sellisti Tuukka "Dyny" Helmistä ja viulisti Jimi Pythonia. Myös Freeman nähdään lavalla ainakin kahdella keikalla. "Toistaiseksi me ollaan saatu Leo mukaan parille keikalle. Lisäksi tulossa on vielä ainakin levynjulkkarikeikka YK:ssa ja Radio Helsingin bileet. Levyjulkkaribileisiin tulee luultavasti enemmänkin vierailijoita, mutta ei niistä sen enempää." Tällä hetkellä Kroco-Rocia huolettaa vain soundcheckin tekeminen. "Ne on meille yleensä herkkiä hetkiä, ellei jopa vaarallisia. Pitää vaan toivoa, ettei kukaan lähde kävelemään kesken harjoitusten." Haastattelun jälkeen Kroko-Roc häipyy studioon tekemään remixiä Antti Tuiskun kappaleesta. "Kyllä tässä on nyt selvästi edetty suomipopin kärkijoukkoihin." mervi vuorela Uusi Fantasia Kuudennella linjalla, Kaikukatu 4, pe 3.12. klo 22.
ylioppilaslehti 15 # 10 Kulttuuri
29
arviot
Uusi Fantasia: Heimo (Celebrities) Uuden Fantasian kakkoslevystä kuulee, että sen ovat tehneet raudankovat ammattilaiset titaaninlujalla tyylitajulla. Vilunki 3000:n, Ercolan ja DJPP:n muodostama yhtye tarvitsee vain vierailevan solistin onnistuakseen täysin. PMMP:n Paula Vesala osoittaa Growing Pain -biisissä taipuvansa englanninkieliseen ilmaisuun, ja Freemanin tähdittämä Liian myöhään on tulevaisuuden klassikko. Kun vierailijoita ei ole matkassa, orgaanisen ja koneellisen rajapinnoilla tasapainoileva instrumentaalipop tylsistyy taustamusiikiksi, mikä ei missään nimessä ole synonyymi huonoudelle. oo
jee
Jukka Lindfors, Markku Salo, Raimo Pesonen: Dumari (WSOY) Olisi pyhäinhäväistys tehdä Tuomari Nur mion kaltaisesta tinkimättömästä taiteilijasta jotakin muuta kuin näin tinkimätön teos. Liki kaksi kiloa painava, helppolukuinen ja hienosti jäsennelty eepos on pullollaan maukkaita anekdootteja kämäisiltä 70-luvun tanssilavoilta Stadin hämäräkujien kautta tähän päivään asti. Soljuvassa tarinoinnissa ei Dumaria itseäänkään säästellä: lukuisat silminnäkijät Esa Pulliaisesta Kauko Röyhkään todistavat sekä puolesta että vastaan. Yli 30-vuotinen tuotanto käydään läpi sellaisella tarkkuudella, että alta pois. Asiaan vihkiytymättömällä voi ote herpaantua, kun pohditaan, milloin Nurmion minkäkin albumin mistäkin biisistä (Sleepy Sleepersin Levyraatia lainatakseni) "olisi saanut lyhyemmän vaihtamalla a- ja b-osat keskenään". Toisaalta Nurmion tuotannon tunteville juuri nuo nippelitiedot ovat mielenkiintoisinta antia. Dumarin omat kommentit kulkevat tarinoiden rinnalla sujuvasti läpi kirjan, ja irrallisia pohdintoja maan ja taivaan väliltä on nostettu helposti napsittaviksi maistiaisiksi. Pisteenä i:n päällä runsas nelivärikuvitus. Näin pitää artistin elämäkerta tehdä. bs
My Chemical Romance: Danger Days: The True Lives of the Fabulous Killjoys (Reprise) My Chemical Romance on karistanut viimeisetkin emoilunsa ja tehnyt erinomaisen rocklevyn, joka tuo suureellisuudessaan ja häpeilemättömyydessään mieleen Queenin. Törkeän tarttuvat kappaleet ja tehokkaat koukut iskevät varmasti myös niihin, joille kolmen vuoden takaisen The Black Paraden synkistely, kuolematematiikka ja liialliset silmämeikit aiheuttivat inhon väristyksiä. Yhtye soittaa uutukaisellaan suvereenisti suohon monta viime vuosien rocksuuruutta. lh
pikkusormi pystyssä
Mathieu Amalric: Kiertue Aiemmin näyttelijänä tunnettu ranskalainen Mathieu Amalric näyttää kyntensä ohjaajana burleski-ilmiöön tukeutuvalla Kiertueella. Cannesissa parhaan ohjauksen palkinnon saanutta elokuvaa varten Amalric kokosi yhteen nimekkäitä burleskin ammattilaisia, lähti tien päälle ja kuvasi puolidokumentaariseksi laskettavan road-movien. Juonellinen rakenne on ohut: yhdysvaltalainen burleskishow kiertää ranskalaisissa satamakaupungeissa hurmaten katsojat ilta toisensa jälkeen, ja Amalricin näyttelemä manageri tempoilee yhtä matkaa ammatillisten ja henkilökohtaisten ongelmiensa kanssa. Kerronta on ilmavaa ja dialogi vaikuttaa spontaanilta ja improvisoidulta, vaikka käsikirjoitettu onkin. Tarkoituksella hapuilevalta vaikuttavaa tarinan kuljetusta ryhdittävät välissä nähtävät burleskinumerot. Kaikessa keveydessä ja autenttisuuden harhassa piileekin koko elokuvan hurmaavuus. Harvoin mikään elokuva jättää yhtä kuplivan ja tyytyväisen olon. a-mh
Jalmari Helander: Rare Exports Joulupukki on kaapattu taas takaisin Korvatunturille, kaunis kiitos Jalmari Helanderin. Youtubessa kulttisuosion keränneet Rare Exports -lyhytelokuvat poikivat tämän miljoonabudjetin kauhusadun ja varman jouluhitin. Tarinassa lappilaiset isät ja pojat (Jorma ja Onni Tommila, Tommi Korpela, Ilmari Järvenpää) ottavat mittaa taruja hyytävämmästä hiippalakista. Eukkoja ei näy, paitsi hiustenkuivaajan muodossa. Läpisävelletty ja osin 3d-animoitu elokuva on lapsellinen. Hollywoodin tavoittelussaan se on myös komeaa katsottavaa sekä rohkeasti oma tankeroenglantia puhuva ja äijäkliseitä laukova itsensä. js
Liekki: Paimen (Universal) Liekin kolme ensimmäistä levyä, Magio, Korppi ja Rajan piirsin taa, saivat oikeutetusti suitsutusta. Astetta raskaampi Kalliot leikkaa (2007) ei aivan yltänyt kolmikon tasolle. Vuonna 2008 julkaistu Hyönteinen jakoi mielipiteitä suoruuden ja kotikutoisen reggaenyrjähtelyn välisellä tasapainottelulla. Syyskuussa julkaistu Paimen on jälleen tutumpaa Liekki-materiaalia: helkkyvää, maalailevaa poppia. Liekin progressiivisuus on taas lämmintä ja söpöä. Esimerkiksi nimiraita sekä alkupään Viinitarhaa, Onnen tyttö ja Luudanvarsi saavat hapuilemaan cd-soittimen toistonappia. lh
Doug Liman: Fair Game Vuonna 2003 CIA vuoti agenttinsa Valerie Plamen (Naomi Watts) identiteetin lehdistölle. Se oli kosto Plamen aviomiehen (Sean Penn) New York Timesiin kirjoittamasta artikkelista, joka paljasti Bushin hallinnon vääristelleen tiedustelutietoja oikeuttaakseen hyökkäyksensä Irakiin. Fair Game alkaa hienosti, realistisena ja kuvaukseltaan ketteränä trillerinä. Lievä paatos ja ylidramatisointi eritoten musiikin keinoin vievät elokuvaa kohti tavanomaisempaa ydinperhedraamaa. Oikeita henkilöitä esittävät Penn ja Watts antavat roolitöillään poliittiselle pelille inhimillisen menetyksen kasvot. js
keskisormi pystyssä
Star Wars: The Force Unleashed II Star Wars -faneilla ei ole helppoa. Uudet elokuvat ovat roskaa, ja muissakin medioissa helmet ovat harvassa. Yksi harvoista helmistä oli vuonna 2008 julkaistu videopeli The Force Unleashed. Siinä oli jedimeininkiä. Jatko-osa The Force Unleashed II sen sijaan on jopa Star Warsin standardeilla armotonta vittuilua. Pelaaminen on pakkopullaa. Pahinta on, että Darth Vaderista on tehty onneton nössö. Hän mokailee ja häviää tiensä pelin alusta loppuun. Sellaista on vaikea katsella. Lapsuuden sankari, alennustilassa! jp
Fun: New 13 (If Society) Taiteen ei aina tarvitse olla kaunista tai miellyttävää, ja hyvä niin. Funin tapauksessa se on kaukana kauniista. Suomen paras noiserock-yhtye ei päästä helpolla. Kulmikkaita kitarariffejä, raakaa ajoa, painostavaa tunnelmaa, hikeä ja verta. Steve Albinin Electrical Audio -studiossa Chicagossa äänitetty levy ahdistaa. Biiseistä on entistäkin vaikeampaa saada otetta. Äänimassa velloo, riffit mutkittelevat ja sanoja syljetään. Paletti on hyvin kasassa, mutta värejä puuttuu. Ehkä tämä aukeaa vielä. ih
Ressu Redford & Jussi Rainio: Klassikot (Sony) Bogart-Ressu ja Neon 2 -Jussi kiittävät käsittämättömän uutuuslevynsä kansivihossa kaikkia albumin tekoon osallistuneita "ihan HELVEISSHÖNIN paljon". Turkulaisittain esitetyt kiitokset pönkittävät komeasti kaksikon uudelleen äänittämien ysärihittien aiheuttamaa myötähäpeää. tn
John Erick Dowdle: Devil Millaista olisi juuttua hissiin saatanan kanssa? Helvetin typerää, argumentoi John Erick Dowdlen ohjaama Devil. Elokuvassa viisi henkilöä juuttuu hissiin. Välillä valot menevät pois ja joku kuolee. Sitten arvuutellaan, kuka on saatana. Elokuvaa mainostetaan lauseella "From the mind of M. Night Shyamala", ja jos maailmassa olisi lainkaan oikeudenmukaisuutta, sinne se olisi myös jäänyt. Leffan paras puoli on sen pituus: tekele on vain 80-minuuttinen. Jos vanha totuus pitää kutinsa ja jokainen tupakka lyhentää elämää kahdeksan minuuttia, kannattaa mieluummin pössytellä ne kymmenen röökiä kuin uhrata aikaansa tälle kuralle. Kauhuelokuvan pelottavin asia on se, että samassa sarjassa meinataan julkaista vielä kaksi muutakin plöräytystä. mp
buu
lh laura haapala lh lotta heikkeri a-mh ann-mari huhtanen ih ilkka hämäläinen tn tomi nordlund oo oskari onninen jp juhana pettersson mp maria pettersson bs börje salonen js jutta sarhimaa
ylioppilaslehti 15 # 10 Jälkinäytös
31
"Keksittäessä ei tullut mieleen, että joku kokisi sen syrjivänä", Pietarinen sanoo. Hänen mukaan tarkoitus ei ole rajata mitään ihmisryhmiä pois, houkutella tietynlaisia asiakkaita tai viestiä paikan profiilista. "Mitään Hommafoorumin asiakaskuntaa emme halua houkutella. Toivon, ettei sitä tulkita niin, kun ei baarin ulkoinen olemuskaan maahanmuuttovastaisuutta hengi." Tähän mennessä mainos on herättänyt lähinnä hilpeyttä, mutta muutamia kovia sanoja rasistiseksi mainoksen tulkitsevilta on tullut. Kun Pietarinen tarkemmin miettii, pila ei ehkä olekaan niin onnistunut, jos nauretaan väärälle asialle. Väärälle asialle nauramisen lisäksi mietityttää toinenkin asia: onko Kelakortin käyttäminen sallittua mainonnassa. Pietarinen empii, mutta mitä sanoo Kela? Kelakortti ei ole mikään alennuskortti, eikä sen käyttäminen mainonnassa ole sallittua, Kelalta vastataan. ann-mari huhtanen
sarjakuvat
Markus Miettinen ja Jaakko Seppälä
hellisiä. "Yllättävän vähän varkauksia täällä näin isossa yhteisössä tapahtuu, mutta nyt täytyy koputtaa puuta", sanoo Helsingin yliopiston turvallisuuspäällikkö Mikko Savela. Helsingin yliopiston kampuksilla liikkuu päivittäin lähes 50 000 ihmistä. Syrjässä olevaa Kumpulan kampusta voisi kutsua herrankukkaroksi. Siellä päivystävät etenkin kemistit, matemaatikot ja fyysikot. Kampuksen nimettömänä pysyttelevä vahtimestari on suorastaan hämmästynyt heidän rehellisyydestään. Opiskelijat palauttelevat toistensa hukkateille joutuneita lompakoita ja kännyköitä vahtimestareille lähes päivittäin. Keskustakampuksella varkauksia ja ilkivaltaa sattuu Savelan mukaan enemmän, mutta sielläkin tapauksia tulee hänen tietoonsa vain muutamia kymmeniä vuosittain. Se on hänestä vähän. pari vuotta sitten yliopistolta hävisi vuoden aikana parikymmentä videotykkiä, mutta enää niitä ei katoa Savelan mukaan samaan tahtiin. Ilmeisesti jälleenmyyntiarvo on laskussa. Etenkin keskustan rakennusten ongelmana ovat ulkopuoliset taskuvarkaat. Lompakkoa tai kännykkää ei kannata Savelan mukaan jättää pöydän kulmalle edes nopean kahvilakeikan ajaksi. Liikuntatiloissa varkauksia sattuu jonkin verran. Savelan mukaan esimerkiksi kannettavaa tietokonetta ei kannattaisi jättää heppoisella lukolla suljettavaan jumppakaappiin. Hän muistuttaa, että myös suihkun ajaksi kaappi kannattaa lukita, etteivät arvoesineet lähde väärän jumpparin tai sellaiseksi tekeytyvän matkaan. maria ruuska
kampuskriitikko
Tällä palstalla arvostellaan tenttikirjoja..
Y
Ihminen on huono rakastaja
Kati Berninger, Petri Tapio ja Risto Willamo Ympäristönsuojelun perusteet Ympäristönsuojelutieteen johdantokurssi
mpäristönsuojelun perusteet on traaginen rakkauskertomus. Tarina alkaa kaukaa viiden miljardin vuoden takaa aurinkokuntamme synnystä. Onneksi juoni kehittyy nopeasti ja jouhevasti. Rakastavaiset, Ihminen ja Luonto, tapaavat jo sivulla kolmetoista. Uusi tuulahdus rakkausromaanigenressä on päähenkilöiden monisukupolvinen rakkaus. Sukupolvet vaihtuvat ja luonto uusiutuu, mutta rakkaus vain jatkuu. Kirjan pohjavire on masentava. Noin 40 000 vuotta kattavan rakkaustarinan aikana Ihmisen rakastajantaidot nimittäin heikkenevät jatkuvasti. Ihmisestä tulee koko ajan itsekkäämpi ja kontrolloivampi kumppani. Luonto taas on alistettu vässykkä, joka ei pane Ihmiselle tarpeeksi vastaan. Se turhauttaa lukijaa. Päähenkilöihin eläytyminen on vastenmielistä, mutta helppoa. Kirjassa Ihminen pyrkii ärsyttävällä tavalla koko ajan muuttamaan kumppaniaan. "Luonto on niin monimutkainen kokonaisuus, ettei ihminen voi koskaan olla varma siitä,
millaisia seurauksia hänen toimillaan on." Niinpä. Eläimet jäävät autojen alle, Alpeilla syntyy lumivyöryjä, sadevesi happamoituu, elohopea rikastuu kaloihin, pohjavedet saastuvat ja Itämeri rehevöityy. Viehättävää perheonnea. Ihmisen toiminnasta paistaa se, että hän ei tiedä, mitä oikeasti elämässään haluaa: "Metsissä ja pelloilla rehevöityminen, eli kasvituotannon kasvu, on ihmisten mielestä mitä toivottavinta. Järvessä vastaavaa pidetään jo pienissäkin määrin ympäristöongelmana, koska suomalainen haluaa katsella järviään välkkyvän sinisinä eikä vihreän leväisinä." Lukijaa pitää otteessaan läpi kirjan Ihmisen kaksinaismoralistinen härskiys. Siinä kun hän näkee niin usein itsensä ja totuus sattuu. Se, että kiikutan banaaninkuoreni biojätteeseen, ei ehkä pelastakaan muovipaskalla täyttämää ympäristöäni. maria ruuska
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
hyyn VUOSIJUHLAVIIKKO 22.28.11.
hyy täyttää 142 vuotta 26.11., ja syntymäpäivää juhlistetaan jälleen kerran koko viikon ajan. Tänä vuonna suuren osan vuosijuhlaviikon tarjonnasta muodostavat Uuden ylioppilastalon 100-vuotistapahtumat, joista lisätietoja muualla tällä sivulla. Alla poimintoja muusta ohjelmasta tervetuloa mukaan juhlimaan!
· MA 22.11. KLO 12 ja 14.30 Vanhaa ja uutta elokuvaa Kino Engelissä (Sofiankatu 4) Vanhan ja Uuden juhlavuosien kunniaksi myös vuosijuhlaviikon perinteiset leffanäytökset sisältävät jotain vanhaa ja jotain uutta. Näytökset ovat maksuttomia. 12.00 Federico Fellini: 8 ½ (Italia 1963) 14.30 Madonna: Filth and Wisdom (Iso-Britannia 2008) · MA 22.11. KLO 20 Vuosijuhlaviikon avajaisklubi Vanhan Kuppilassa hyyn ja Helmutin klubilla on luvassa niin live- kuin levymusiikkiakin intiimissä tunnelmassa. · TI 23.11. KLO 18 Palopuheita tasa-arvosta Vanhan Kuppilassa Tule hyyn naisverkoston tilaisuuteen kuulemaan ja keskustelemaan, missä sukupuolten välisessä tasa-arvossa mennään ja miten tasa-arvoa voisi yhteiskunnassa edelleen edistää. · TI 23.11. KLO 18.30 Englanninkielinen väittelyilta Cajsassa (Uuden B-rappu, 4. krs) University of Helsinki Debating Societyn järjestämän väittelyillan aiheena on "We should privatize all universities". Tule mukaan väittelemään tai vain seuraamaan keskustelua. · KE 24.11. KLO 17 Lissabonista eteenpäin EU-kriittinen seminaari ilman kliseitä Eurooppasalissa (Pohjoisesplanadi 31) Pääkaupunkiseudun Eurooppanuorten järjestämässä seminaarissa käydään asiantuntevaa ja kriittistä keskustelua siitä, mikä eu:ssa on vikana ja mitä asialle voi tehdä. Ilmoittautumiset tarjoilua varten 20.11. mennessä osoitteeseen telle.vilkama@gmail.com. · TO 25.11. KLO 17.30 Huovutusilta Florassa (Uuden B-rappu, 3. krs) Hyvät Martat ry:n tilaisuudessa tutustutaan huovuttamisen periaatteisiin sekä huovutetaan koruja ja joulukuusenkoristeita. Ennakkoilmoittautuminen: www.helsinki.fi/jarj/hym/nyt.html. · PE 26.11. KLO 1921 HYYn 142. vuosijuhla Vanhalla Vuosijuhlan teemana on "Uusi ylioppilas" ja sitä vietetään ohjelmallisen cocktail-tilaisuuden muodossa. Tarjolla on monipuolista kulttuuriohjelmaa, jonka jälkeen nautitaan salaattibuffetin antimista. Juhlan hinta on hyyn jäsenille 25 (alkoholiton 15 ), ja mukaan voi ilmoittautua 16.11. saakka osoitteessa www.hyy.fi/vuosijuhla.
Vuosijuhlaviikon ohjelma kokonaisuudessaan: www.hyy.fi
140 vuotta
Vanhan ylioppilastalon 140-vuotisbileet
Vanha 26.11.2010 klo 2104
Jaakko Saarilu oma stand up show
Karaoke
anssit Nostalgiset iskelmät Vanhan malliin
Yllätysesiintyjiä
Bubble bar
Ennakkolipu nmyynti Liput Vanhan Kupp net ila HYYn palvelu Yn jäse toimisto 10 HY Tiketti (Tiketi ut ssä liput kaik ille 15 ) 15 mu
Nyytin Virtuaaliolkapää-palvelu päättyy vuoden 2010 lopulla
Virtuaaliolkapää-palvelu on ollut yksi Nyyti ry:n palveluista 1990-luvun alkuvuosista lähtien. Vuodesta 2002 alkaen kirjoittaminen Virtuaaliolkapäähän on ollut yleisin henkilökohtainen yhteydenottotapa Nyytiin. Virtuaaliolkapää-palvelua on tarjottu kaikille tiede- ja taidekorkeakouluopiskelijoille vuodesta 2005 lähtien. Virtuaaliolkapään yhteydenottojen voimakas väheneminen ja Nettiryhmien suosion kasvaminen on johtanut siihen, että Virtuaaliolkapää-palvelu päättyy vuoden 2010 lopulla. Vapautuvia resursseja voidaan kohdentaa mm. Nettiryhmä-toiminnan laajentamiseen ympärivuotiseksi vuonna 2011. Syksystä 2012 alkaen Nettiryhmiä voidaan tarjota myös ammattikorkeakouluopiskelijoille. Henkilökohtaista apua verkossa tarjoavat
mm. Tukinet (www.tukinet.net) ja Palveleva netti (www.verkkoauttaminen.fi).
Hae uusien erillislaitosten johtokuntiin
Yliopiston hallitus on päättänyt perustaa 1.1.2011 alkaen kaksi erillislaitosta: tila- ja kiinteistökeskuksen ja tietotekniikkakeskuksen. Molemmilla erillislaitoksilla on oma johtokuntansa, joihin haetaan kumpaankin yhtä opiskelijoiden edustajaa kaksi vuotta kestävälle toimikaudelle. Tila- ja kiinteistökeskus vastaa yliopiston käytössä tai omistuksessa olevien kiinteistöjen omistamiseen, kehittämiseen ja hallintaan liittyvistä tehtävistä sekä yliopiston investointisuunnitelman ja rakennushankkeiden toteuttamisesta. Keskus vastaa toimitilojen hallinnasta, käytön ohjauksesta, koor-
dinoinnista ja kehittämisestä. Lisäksi keskus vastaa yliopiston ympäristöasioiden koordinoinnista ja ohjeistamisesta. Helsingin yliopiston tietotekniikkakeskus huolehtii yliopiston tietotekniikkatoimialan johtamisesta, vastaa keskitetyistä tietoturvallisuuspalveluista ja tietotekniikkatoiminnan strategisesta suunnittelusta sekä tuottaa yliopistolle keskitetyt tietotekniikkapalvelut yliopiston perustehtävien tueksi. Ylioppilaskunnan hallitukselle osoitetut, perustellut hakemukset tulee toimittaa ylioppilaskunnan keskustoimistolle (Mannerheimintie 5 A, 2. krs., 00100 HELSINKI) tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo(ät)hyy.fi viimeistään maanantaina 15.11.2010 kello 10.00 mennessä. Johtokunnat asettaa yliopiston rehtori. Lisätietoja tehtävästä antaa koulutuspoliittinen sihteeri Juha Hurme, puh. 050543 8460, sähköposti juha.hurme(ät)hyy.fi.
Sambia-päivän suosio nousi
hyyn ja Oy UniCafe Ab:n toista kertaa tänä vuonna järjestämä Sambia-päivä UniCafe-lounasravintoloissa saavutti suuren suosion. Sambia-päivä toi esille hyyn vuodesta 2007 käynnissä ollutta Itä-Sambian naisten oikeudellisen avun kehy-hanketta. Sambia-hanketta tukevan Sambia-aterian valitsi päivän aikana yhteensä 3502 asiakasta, mikä on kolmasosa päivän lounasasiakkaista. Jokaisesta myydystä Sambia-ateriasta UniCafe on lahjoittanut 10 senttiä hyyn hankkeelle, yhteensä noin 350 euroa. Asiakkailla oli myös mahdollisuus lahjoittaa valitsemansa rahasumma. Lahjoituksista kertyi yhteensä noin 680 euroa. UniCafen ja asiakkaiden tekemistä lahjoituksista kertyi yhteensä 1030,75 euroa, mikä on yli 200 euroa enemmän kuin kevään Sambia-päivänä. hyy ja UniCafe kiittävät kehitysyhteistyötä tukeneita!
100
VUOTTA
UUSI
Uusi ylioppilastalo täyttää 100 vuotta tule mukaan juhlimaan!
Uuden ylioppilastalon vihkiäisistä tulee 26.11. kuluneeksi 100 vuotta, ja tätä juhlistetaan marraskuussa seuraavin tavoin. Näitä juhlia vietetään vain kerran vuosisadassa - tule mukaan! 1.11.-30.11. Uusi ylioppilastalo 100 vuotta -valokuvanäyttely Vanhan Kuppilassa Koko marraskuun ajan voi Vanhan Kuppilassa tutustua Uuden historiasta kertovaan valokuvanäyttelyyn. Kuppilan lisäksi Uuden A-rapun porraskäytävässä on talon historiasta ja vuokralaisista kertovia kylttejä. 22.11. klo 10 Uusi 100 vuotta -muistotuotteet tulevat myyntiin HYYn vuosijuhlaviikon alussa tulee HYYn palvelutoimistoon myyntiin Uusi 100 vuotta -haalarimerkki sekä ainutlaatuinen 100 kappaleen numeroitu painos Uusi 100 vuotta -taskumatteja. 24.11. klo 15 alkaen Ylioppilastalojen avoimet ovet Uudella ja Vanhalla Uuden tiloihin voi tutustua mm. opastettujen kierrosten avulla, jotka lähtevät A-rapun aulasta puolen tunnin välein klo 15-18. Vanhalla puolestaan on tarjolla kaksi talon arkkitehtuuria ja taideaarteita esittelevää taidehistoriallista kävelykierrosta, jotka lähtevät talon aulasta klo 15 ja 17. Illalla on vielä luvassa taloissa toimivien järjestöjen järjestämää kaikille HYYn jäsenille avointa ohjelmaa. 25.11. klo 13-16 "Minä ja Uusi" - Uuden ylioppilastalon 100-vuotisseminaari ESOssa Rennossa seminaarissa on tarjolla sekä tutkittua asiaa että talossa vuosikymmenten varrella toimineiden henkilöiden kertomuksia talon historiasta. Tilaisuudessa myös julkistetaan Uuden ylioppilastalon 100-vuotishistoriateos. 27.11. klo 18 Uuden ylioppilastalon 100-vuotisjuhla HYYn ja Uuden ylioppilastalon järjestöjen yhdessä järjestämä 100-vuotisjuhlinnan päätilaisuus on huima kuuden kerroksen juhla, jossa Uuden jokaisessa kerroksessa HYYn keskustoimistolta Kupoliin juhlitaan hieman eri teemalla yhteistä taloa. Juhlan ilmoittautuminen alkoi 1.11., ja mukaan mahtuu 300 nopeinta. 28.11. klo 12 Uuden 100-vuotissillis Kupolissa 100-vuotisjuhlan jälkeen tarjoutuu vielä mahdollisuus päättää juhlaviikko silliksellä Uuden maamerkissä. Ennakkoilmoittautuminen lauantain juhlaan osallistuville. Tarkemmat tiedot Uusi ylioppilastalo 100 vuotta -tapahtumista: www.hyy.fi/uusi100
Osakuntatalon peruskivi laskettiin 15.5.1909.