98. vuosikerta | 11. marraskuuta 2011
15
uudet isoveljet
Kolme suuryhtiötä taluttaa Suomen viranomaisia.
suomi-räp kartalla
Kotikonnut ja yhteiskuviot Itä-Helsingistä Inariin.
Jarkko Ruutu
Kaukalon kauhu tykkää brunsseista, popista ja puudeleista.
vammaiset opiskelijat tuskaturismi shadow cities
ylioppilaslehti 15 # 11
3
"Eläinten leikkaaminen on hankalaa. Siinä voi sohaista maksaa tai leikata suolen poikki."
Näkörajoitteinen Merita Määttä opiskelee eläinlääkäriksi. s. 21
sisältö 8 ritari ruutu
Rappukäytävään spreijataan uhkauksia, mutta kiekkoilija on huolissaan puudelin lenkittämisestä.
10 14 16 21
isoveljemme yhdysvalloissa
Google, Facebook ja Microsoft kaitsevat meitä verkossa valtiota tehokkaammin.
suomi-räpin maantiede
Huudit ja posset kartalla. Arvaa, kuka on vähän kaikkien kanssa?
vuokraa diplomaatti
Freelancereitä näkee jo rauhanneuvotteluissakin. He vaihtavat puolta asiakkaan mukana.
vammaiset opiskelijat kiittävät yliopistoa
Ilmapiiri saa kehuja, oma kiintiö harjoitteluapurahoissa olisi vielä toiveena.
24
kotiseutupeli lähti maailmalle
Suomalainen Shadow Cities on mobiilipelien tulevaisuus, ylistää The New York Times.
vakiot 4 palaute 6 kuvitella 14 kolumni: lauri holappa 18 graduratsia & 22 25 27
samaan aikaan toisaalla kolumni: olavi uusivirta arviot malinen & sattuuhan näitä & nykysuomen sanakirja
pietari hatanpää
tekijät
kannen kuva pekka niittyvirta
muinoin
Anita Nousiainen on helsinkiläinen matkustava ja kirjoittava viestintäkonsultti, joka seikkaili tässä lehdessä tuskaturismin jäljillä. Himottaa Sotsin rannat ja rinteet ennen olympiaturisteja, mieluiten junalla Moskovasta.
Savanna Saarikko on Espoossa asuva vapaa toimittaja, joka kirjoitti tähän lehteen jutun vammaisten opiskelijoiden oikeuksista. Kaduttaa Että menin viime talvena laskemaan stiigalla hyppyristä. Häntäluu on vieläkin hajalla.
Aleksi Vaittinen on teologian ja käytännöllisen filosofian opiskelija sekä puhemuusikko. Hän tukotti sivulle 14 Suomi-räppiä käsittelevän artikkelin otsikon. Kyrpii Filosofian tentistä tullut hylsy.
Ajalta ennen Facebook-vakoilua. Helsingin yliopiston luettelo katosi puhelinkopeista vilkkaasti, kertoi Ylioppilaslehti 11.11.1966.
4
ylioppilaslehti 15 # 11 Alkusoitto
posti@ylioppilaslehti.fi | Palautetta lähettäneille jaetaan kirja- ja levypalkintoja.
palaute
98. vuosikerta | 28. lokakuuta 2011
14
Päin Mäntyniemeä
Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto haluaisi vakuuttaa huoltoasemienkin väen.
gaaminen on helpompaa, sitä varten tarvitsee vain katsoa kuvat. Se soikion muotoinen asia, joka ei numeron 11/2011 kannessa ole ilmapallo, on kokoomuslaisen apulaiskaupunginjohtajan Laura Rädyn pää. Me ei muuten valita haastateltavia sen perusteella, kuka on suosittu. Muuten joka numerossa haastateltaisiin ainoastaan Jeesusta, netin pornovideoita ja keskikaljaa.
Kuinka paljon menestysreseptissä on hömppää?
self help buumi
dr. phil jääkaapin ovessa
Haluaisin lausua kiitoksen self help -teollisuudesta kertovasta artikkelista (Osta parempi elämä, Ylioppilaslehti 14/2011). Se oli hauskalla tavalla kirjoitettu juttu tärkeästä asiasta. Uskomatonta, että jopa korkeasti koulutetut ovat valmiit tuhlaamaan rahansa tällaiseen bisnekseen! Viihteen muotohan se vain on, mutta harvinaisen tyhmä ja joskus vaarallinen. Erityinen kiitos kuvittaja Antti Puomiolle! Leikkasin mainion Dr. Phil -kuvan irti ja kiinnitin jääkaapin oveen. Marjo S. Toimitus vastaa Dr. Phil jääkaapin ovessa tehoaa karppaustakin paremmin.
tuote sijoittelu kirjoissa
Taiteilijan leipä voi leventyä, jos etiikka vain kestää. .
pornon kriisi uudet edaattorit pelimies roskaleffat
kansikuvapojat vaihtoon
Ylioppilaslehti 14/2011 esitteli etusivullaan ja koko aukeaman artikkelissa vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavistoa. Jos haluatte uskotella, että läpyskänne on edes etäisesti puolueeton ja tuotatte objektiivista journalismia, teette varmaan ennen vaaleja jutut myös Sauli Niinistöstä, Paavo Lipposesta ja Timo Soinista, jotka kaikki ovat Haavistoa todennäköisempiä presidenttejä. Vaan tuskinpa kelpaavat kokoomuslaiset tai edes oikealle kallistuvat punaviherjulkaisunne kansikuvapojiksi. Kyllästyttää koko lehti, mutta minkäs teet kun ängetään luukusta väkipakolla. Sami Tuulonen Toimitus vastaa Jos haluat uskotella, että olet edes etäisesti lukutaitoinen, olisit tavannut meidän julkaisemat jutut Lipposesta (Ylioppilaslehti 11/2011), Niinistöstä (Ylioppilaslehti 2/2011) ja Soinista (Ylioppilaslehti 12/2010) ennen kuin painoit sendiä. Oikeistolaisen kansikuvahenkilön bon-
ei yllättänyt
Viitaten artikkeliin Sitoutumattomien voittokulku jatkuu (Ylioppilaslehti 14/2011): en ollut lainkaan yllättynyt esittämistänne tilastoista. Erityisesti edustajiston äänestyskäyttäytyminen viime eduskuntavaaleissa oli asia, jonka kaikki tietävät, mutta josta ei sovi puhua. Täytyy yhtyä artikkelissa haastateltuun tutkija Sami Borgiin. Jos joku olisikin äänestänyt perussuomalaisia, se on parempi pitää salaisuutena. Approbatur Toimitus vastaa Toivottavasti Sami Borg ei pahastu.
Aika ottaa opintolainaa?
mielipide
kulttuuritoiminnan alasajo
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallitus päätti lopettaa perinteikkään valokuvausjärjestönsä, Ylioppilaskamerat ry:n, studiotoiminnan erikoisella tavalla. Ylioppilaskunta vuokraa jatkossa Domus Academicalla sijaitsevan studiotilan Ylioppilaskameroille sekä kahdelle muulle järjestölle, joiden tarpeisiin tila ei sovi ja jotka vastustivat tehtyä päätöstä. Studiotilassa moni ylioppilaskunnan jäsen on oppinut kuvaamaan Ylioppilaskameroiden järjestämillä kursseilla ja on myöhemmin hyödyntänyt osaamistaan esimerkiksi dokumentoimalla ylioppilaskunnan tai sen osakuntien ja muiden järjestöjen tapahtumia. Ylioppilaskameroiden toiminta on tarjonnut mahdollisuuden itsensä toteuttamiseen valokuvakulttuurin parissa ja täten monipuolistanut ylioppilaskunnan jäsenilleen tarjoamia mahdollisuuksia. Tulevilla opiskelijasukupolvilla tätä mahdollisuutta ei enää ole, jos HYY ei muuta päätöstään. Ylioppilaskamerat on tarjonnut myös kasvualustan monelle valokuvataiteilijalle sekä ammattivalokuvaajalle. Yhdistyksen 50-vuotiseen historiaan voi käydä tutustumassa Helsingin yliopistomuseossa olevassa valokuvanäyttelyssä. Toivottavasti tämä näyttely ei jää yhdistyksen viimeiseksi. Pekka Aavikko puheenjohtaja, Ylioppilaskamerat ry
Ylioppilasleh iPadille
ti
Elämässä riittää tilanteita. Onneksi autamme jokaisessa. Jos olet 18-28 -vuotias, löydät kaikki tarvitsemasi palvelut ja käytännölliset ohjeet osoitteesta op.fi/memo
Yhdessä hyvä tulee.
Lataa ilmainen lukuohjelma, lue Ylkkäriä ja yli sataa muuta lehteä. www.ylioppilaslehti.fi
- PROUDLY PRESENTS
LIPUT JA LISÄTIEDOT: W W W.LIVENATION.FI
16.11. HELSINGIN JÄÄHALLI
Liput: 46
+ M AHDOLLISET TOIMITUSKULUT
TIKET TI LIPPUPALVELU
16.11. TAVASTIA · HKI
Liput: 14 (16)
+ M AHDOLLISET TOIMITUSKULUT
29.11. TAVASTIA · HKI 30.11. KLUBI - TRE
TIKET TI
L i p u t : 1 8 / 1 6 ( 2 0/ 1 8 )
+ MAHDOLLISET TOIMITUSKULUT
TIKET TI
30.11. KAAPELITEHDAS · HKI
Liput: 4 4
+ M AHDOLLISET TOIMITUSKULUT
TIKET TI LIPPUPALVELU
06.12. TAVASTIA · HKI
Liput: 30 (32)
+ MAHDOLLISET TOIMITUSKULUT
11.12. NOSTURI · HKI
TIKET TI
Liput: 18
+ MAHDOLLISET TOIMITUSKULUT
TIKET TI
12.12. THE CIRCUS · HKI
Liput: 26
+ M AHDOLLISET TOIMITUSKULUT
11.1. PAKKAHUONE · TRE 12.1. THE CIRCUS - HKI
TIKET TI
Liput: 39
+ M AHDOLLISET TOIMITUSKULUT
TIKET TI LIPPUPALVELU
7.2. NOSTURI · HKI
Liput: 25
+ MAHDOLLISET TOIMITUSKULUT
TIKET TI
A
T
16.2. HELSINGIN JÄÄHALLI
Liput: 4 4
+ M AHDOLLISET TOIMITUSKULUT
TIKET TI LIPPUPALVELU
7.3. TAVASTIA · HKI
Liput: 20 (22)
+ M AHDOLLISET TOIMITUSKULUT
15.3. THE CIRCUS · HKI
TIKET TI
L i p u t : 3 5 ( 3 7 )
+ M AHDOLLISET TOIMITUSKULUT
TIKET TI
6
ylioppilaslehti 15 # 11 Alkusoitto
kuvitella!
Kirjojen vihaajat
Sitoutumattomuus on pop kaikkialla
Vihreät kokivat rökäletappion koko maan tasolla edustajistovaaleissa.
sitoutumattomat voittivat ylivoimaisesti Helsingin yliopiston edustajistovaalit. Lujaa meni myös muiden ylioppilaskuntien vaaleissa, joista monet järjestettiin viime viikolla. Kun kaikkien ylioppilaskuntien vaalitulokset lasketaan yhteen, sitoutumattomat saivat koko maan tasolla kolme lisäpaikkaa. Kaikista paikoista sitoutumattomilla on nyt 65,2 prosenttia. Viime kaudella luku oli 64,4. Sitoutumattomien ryhmien sisällä tapahtui uusjakoa: ainejärjestöt ja killat saivat koko maan tasolla 15 paikkaa lisää, kun taas osakunnat ja muut sitoutumattomat menettivät 12 paikkaa. puoluepoliittisista ryhmittymistä kannatustaan kasvattivat eniten vasemmistoryhmät, jotka saivat seitsemän lisäpaikkaa. Kokoomus säilyi 39 paikallaan suurimpana poliittisena ryhmänä. Vihreät menettivät vaaleissa 11 edaattoripestiä. Tuoleja edustajistosaleissa menettivät myös RKP (viisi), kokoomus (kolme) ja KD-opiskelijat (kaksi). Demarit ja keskusta pitivät paikkamääränsä ennallaan. Prosentuaalisesti äänimäärältään suurin poliittinen ryhmä on vasemmisto, joka sai 8,9 prosenttia annetuista äänistä. ylioppilaskuntien jäsenistä koko Suomessa ääntään käytti 29,6 prosenttia äänioikeutetuista. Se on yli prosenttiyksikön enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Ahkerimmin ää-
pietari hatanpää
HYYn vaalivalvojaiset olivat ainejärjestöläisten juhlaa.
Ruotsi 16 %
Suomi 21 %
nestettiin tänä syksynä Helsingissä (34,5 prosenttia) ja Turussa (34,2 prosenttia). Alhaisin äänestysprosentti oli Oulussa (23,2 prosenttia). Vaaleissa oli ehdolla 2709 henkilöä, joista enemmistö, 1657 ehdokasta, oli ehdolla sitoutumattomissa
ryhmissä. Äänioikeutettuja oli edustajistovaaleissa oli vajaat 133 000. maria ruuska Edustajistot käyttävät ylioppilaskunnissa ylintä päätösvaltaa. Uusi edustajistokausi alkaa HYYssä 1. joulukuuta.
Hätäisen katsojan pelastus
Tanska 27 %
RunPee-palvelu kertoo, milloin elokuvasalista kannattaa lähteä pissitauolle.
seitsemän desin kokismuki on imetty kuiviin. Vessaan olisi päästävä, mutta kolmen ja puolen tunnin elokuvasta vielä puolet jäljellä. Miten ajoittaa vessasyöksy niin, ettei menetä leffan kohokohtia? Runpee.com on nettisivu ja ilmainen mobiilisovellus, joka kertoo, milloin on hyvä hetki pitää pissitauko. palveluun näpytellään elokuvan nimi. Runpee ehdottaa yhtä tai useampaa hetkeä, jolloin hätäinen katsoja voi juosta tarpeilleen menettämättä parhaita paloja. Vaikka näin: Harry Potter ja Kuoleman varjelukset 2 -elokuvassa on kaksi pissitauon paikkaa. Palvelu suosittaa jälkimmäistä. 1. 42 minuuttia elokuvan alkamisesta, pissiaika 4 minuuttia. Lähde, kun patsaat ovat hypänneet jalustoiltaan ja Minerva McGarmiwa on sanonut "Olen aina halunnut käyttää tuota loitsua". 2. 1 tunti 37 minuuttia elokuvan alkamisesta, pissiaika 4,5 minuuttia. Lähde, kun Neville Longbottom on napannut lajitteluhatun.
Palvelu kertoo myös, mitä kankaalla tapahtuu vessatauon aikana. Synopsiksen voi lukaista samaan aikaan kun istuu pytyllä. runpee helpottaa katsojan tuskaa myös toisella tavalla. Monista elokuvista on kirjattu paitsi pissatauot, myös ensimmäisten viiden minuutin synopsis (myöhästyjille). Palvelusta voi myös tarkistaa lopputekstien pituuden sekä sen, onko elokuvan jälkeen luvassa jokin ekstrakohtaus, jonka takia kannattaa jäädä katsomaan lopputekstit. Luvassa siis vähemmän räjähtäneitä rakkoja, enemmän salissa vilkkuvia kännykän valoja. maria pettersson www.runpee.com
Espanja 39 %
Kreikka 50 %
Karhukaiset matkustavat Marsiin
Ja toivottavasti palaavat elossa kotiin.
parhaillaan ulkoavaruudessa viilettää kohti Marsia monilajinen joukko tutkimusmatkailijoita. Matkalaiset asuvat kämmenelle mahtuvassa kiekossa, joka on kiinnitetty venäläiseen luotaimeen. Luotaimen tarkoituksena on hakea näytteitä Marsin Foboskuusta. Samalla selvitetään, selviävätkö karhukaiset ja muut pieneliöt lähes kolme vuotta kestävästä matkasta ankarissa olosuhteissa. Hankkeen takana on yhdysvaltalainen Planetary Society, joka on aiemmin vienyt pieneliöitä tutustumaan lähiavaruuteen sukkulan mukana. Nyt tehtävän avaruusmatkan tarkoituksena on selvittää, voisiko Maan elämä olla peräisin Marsista. Karhukaisen ja kumppaneiden olojen kapselissa kerrotaan simuloivan meteorin ympäristöä. ajatus elämän kulkemisesta taivaankappaleiden välillä on vanhaa perua. Ensimmäisinä asiaa pohtivat muinaiset kreikkalaiset. "Panspermia-teorian mukaan maailmankaikkeudessa on itiöitä kaikkialla, ja elämä olisi voinut tulla maapallolle avaruudesta," sanoo avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja Turun yliopistosta. Valtaojan mukaan teoria elämän siirtymisestä meteorien mukana nousee esiin tasaisin väliajoin. Turun yliopistokin on puuhannut aiheen parissa. "Olemme tutkineet, missä olosuhteissa ja millä todennäköisyydellä eliöitä voisi siirtyä planeetalta tai tähdeltä toiselle meteorien mukana. Harva kuitenkaan uskoo, että elämä olisi saanut alkunsa Marsissa ja siirtynyt sieltä maapallolle." Valtaojan mukaan jo aiemmin on selvinnyt, että karhukaiset kestävät jonkin aikaa avaruuden tyhjiötä ja
Italia 52 %
Portugali 58 %
Kuinka suuri osa väestöstä ei ole lukenut yhtäkään kirjaa viimeisten 12 kuukauden aikana. Lähde: Eurostat
muutenkin karuja oloja. Nyt alkava matka on merkittävä astrobiologinen koe. "Tällä Fobos-lennolla testataan tarkemmin sitä, löytyykö karhukaisia tai muita eliöitä, jotka voisivat kestää näitä olosuhteita vuosikausia." Karhukaiset ovat melkoisia kovanaamoja, joten ne saattavat matkasta
selvitäkin. Entä jos jotain menee pieleen ja pikku mönkijät pääsevät vapaaksi Marsiin? "Olisi aika ikävää, jos niin kävisi", Valtaoja sanoo. Sen perusteella, mitä Marsin olosuhteista tiedämme, eivät ne siellä kuitenkaan leviämään pääsisi." hannu hallamaa
Pleksin takana kaukalossa Jarkko Ruutu ei anna piiruakaan periksi vastustajalle. Kiekkotähti ei pelkää jäällä ketään, mutta moni pelkää häntä.
KUKA
Jarkko Ruutu, 36, jääkiekkoilija. Pelaa ensimmäistä kautta Jokereissa pitkän NHL-uran jälkeen. Asuu Töölössä tyttöystävänsä ja puudelinsa kanssa. Saunoo joka päivä ja kuuntelee paljon musiikkia, tällä hetkellä muun muassa Adelea, Christina Perriä ja Chisua. himottaa "Voittaminen. Se on huumetta." kaduttaa "En opetellut soittamaan kitaraa." kyrpii "Epäoikeudenmukaisuus. Totta kai se turhauttaa, kun joutuu pelaamaan eri säännöillä kuin muut."
ylioppilaslehti 15 # 11
9
Herrasmies Töölöstä
sanat maria ruuska kuva pekka niittyvirta
Päähenkilö
Jarkko Ruutu on jäähypenkkien kovis, jolle ei koulussa riittänyt kasi eikä illalla maistunut pussikalja. Nyt hän on tilanteessa, jossa hänen ei tarvitsisi tehdä enää päivääkään töitä.
"
angaistuksia ajassa 59,17: Jokerit, kaksikymmentäviisi, Jarkko Ruutu. Viisi minuuttia ryntäyksestä ja pelirangaistus käytöksestä." Entisen HIFK-hyökkääjän odotettu paluu Nordenskiöldinkadulle narripaidassa päättyy suihkuun. Viimeistä penkkiä myöten täynnä oleva Helsingin jäähalli hurraa. Hetkeä aikaisemmin Ruutu on taklannut kultakypäräisen Mikael Granlundin jäähän. HIFK:n Ville Peltonen hyppää Ruudun päälle ja mylläkkä on valmis. Kolme erotuomaria repii korstoja irti toisistaan. HIFK voittaa Jokerit 30. "Suihkuun vaan, Juudas", huutaa punapaitainen fani, kun Ruutu nousee Jokerien bussiin kommentoimatta tilannetta yhdellekään toimittajalle.
Mutta kun kiekko putoaa jäähän ja peli alkaa, empatia kaikkoaa. Silloin hän haluaa vain voittaa.
R
R
"Ajattelin, että ohhoh, nyt on kovaa settiä, mutta olisi nyt kirjoittanut Juudaksen oikein." Töhrijä ei tajunnut, että työkseen vastustajiaan solvaava rakkikoira majailee jääkiekkokaukalossa. Töölöntorin laidalla asuu hyvätapainen herra, jonka elämää pyörittää pieni puudeli.
"
Ohhoh, nyt on kovaa settiä, mutta olisi nyt kirjoittanut Juudaksen oikein.
T
uonelan joutsen, Hjalliksen huora, mulkku ja messias. Kun nettikeskustelijat seuraavana päivänä kiistelevät rangaistuksen oikeudenmukaisuudesta, Ruutu syö jo lounassushia samassa pöydässä HIFK:n pelaajien kanssa. Vihollisasetelma HIFK:n ja Jokereiden välillä on Ruudun mielestä fanien ja median luoma. Joukkueesta toiseen vaihtaminen on hänestä kuin vaihtaisi työpaikkaa Elisalta Soneralle. Myös eilisen kohun ammattikiekkoilija ottaa tyynesti. "Eihän siinä tapahtunut oikeastaan mitään. Se oli ihan normaali jääkiekkotaklaus." Granlundin suusta tuli kuitenkin verta. Mikä olisi ollut oikeudenmukainen tuomio? Ruutu miettii hetken. "Siitä olisi pitänyt tulla PohjoisAmerikan tyyliin aplodit. Haluaisin tavata sen, joka sääntökirjan mukaan selittää, että siinä tapahtui jokin rike." änä syksynä kiekkokansa on seu rannut suurennuslasilla jäähykuninkaan paluuta SM-liigaan yhdentoista NHL-vuoden jälkeen. Hänen pelityyliään on analysoitu Helsingin Sanomien pääkirjoitussivua myöten. "Jarkko Ruutu on jääkiekon Jussi Halla-aho", kirjoitti Lauri Malkavaara. Ruutu ruokkii mediaa myös itse. Hän kertoi valokuvan kera Twitterissä muutamaa päivää ennen HIFKJokerit-peliä, että fani oli spreijannut hänen rappukäytäväänsä tekstin "Judas kuole". Valvontakameralle tallentunut uhkaus enemmänkin huvitti kuin pelotti.
T
T
ämän lehden kuvauksia piti siirtää puoli tuntia, jotta Lilopuudeli ehtisi oikeaan aikaan päivälenkille. Kaliforniasta kotoisin oleva hauva ei tänä yönä nuku Ruudun vieressä, koska pissatuksen jälkeen koira lähti mökkireissulle Ruudun vanhempien kanssa. Koulutetaankohan Liloa yhtä hyvätapaiseksi kuin poikaa? "Faija aina opetti, että pitää avata ovet ja laittaa tuolia alle. Jos hän on paikalla ja en tee niin, tulee palautetta." Ruutu tunnetaan kaukalon ulkopuolella hyvistä käytöstavoistaan. Häntä se vähän ihmetyttää. "Nehän nyt on ihan perusjuttuja". Kun YLE tarvitsi fiksun urheilijan Kymmenen uutta käskyä -ohjelmaan päivittämään Raamatun käskyt tähän päivään, Raimo Sailaksen, Juha It kosen, Terho Pursiaisen ja viiden muun kaveriksi kutsuttiin juuri Ruutu. Mustaksi lampaaksi itsensä esitellyt kiekkoilija kertoi ohjelmassa harrastavansa saunomisen lisäksi harrikalla ajelua ja ihmisten tarkkailemista. Ruudun ystävä kuvailee tätä lojaaliksi ja lapsirakkaaksi mieheksi, joka pitää viimeiseen asti ystäviensä puolta ja odottaa samaa myös heiltä. Kymmenen vuotta sitten Ruutu lahjoitti halvaantuneelle Simo Rou valille matkan katsomaan Salt Lake Cityn olympialaisia. Junioreina pojat pelasivat usein toisiaan vastaan. "Kävi haaveri, ja kaveri maksaa siitä kovaa hintaa. Ajattelin, että se olisi henkisesti pieni buusti."
uutu ei oikein itsekään osaa sa noa, miksi hän on kaukalossa pelirangaistuksia napsiva, vastustajia härnäävä rääväsuu ja pleksin toisella puolella empaattinen herrasmies. Siviili- ja jääkiekkoilija-Ruutu ovat hänen mielestään kaksi täysin eri asiaa. "Kentällä olen valmis tekemään mitä tahansa voittaakseni. Vaikka vastustajajoukkueessa olisi paras kaverini, en halua, että he saavat yhtään mitään." Ruutua ärsyttää, että roolit sekoitetaan jatkuvasti. Uudet tuttavuudet ja jopa valmentajat suhtautuvat häneen ennakkoluuloisesti. Se on raskasta, mutta ei niin kivuliasta, että Ruutu olisi siistinyt pelityyliään. Jonkinlainen meriittihän se on "NHL:n kolmanneksi likaisin mieskin", joksi Ruutu nimitettiin toissa vuonna. "Olen päässyt tähän asti tällä tyylillä ja ansainnut sillä tietynlaisen aseman, miksi vaihtaisin sitä?" Aivan sietämätöntä kiekko-Juudaksen arki ei siis ole. "Olen saanut tältä lajilta paljon ja varmasti moni vaihtaisi osaakin. En valita yhtään. Päinvastoin. Hauskaa on ollut." aikki alkoi Etelä-Vantaan Ur heilijoiden jääkiekkojunioreista vuonna 1983. Kotona Ruutu läiski loputtomasti tennispalloa vantaalaisen kerrostalon seinään ja mattotelineeseen. Varhaisteininä hän meinasi lopettaa vain kerran. Jengikaverit olivat haukkuneet hoikkaa Ruutua kukkakepiksi. Ruutu oli junioritasolla hyvä pelaaja, mutta ei maajoukkueleireillä ravaava tähti. "Olen tullut aina puskista ja takamatkalta." SM-liigassa Ruutu debytoi 21-vuotiaana HIFK:ssä, ja NHL:ään mies varattiin kaksi vuotta myöhemmin. Jos perheen kaikista pojista tulee ammattijääkiekkoilijoita, voisi kuvitella, että kotona musta kumipala on hallinnut kaikkea. Diplomi-insinööri-isälle ja ekonomiäidille koulu tuli aina ennen kiekkoa. Ruudun edesmennyt isosetä Martti Ruutu oli kasvatustieteen professori Helsingin yliopistossa. Hän on yksi 1960-luvulla kehitetyn erikoislukio-idean esi-isistä. Sellaiseen Ruutukin pääsi vuosia myöhemmin yli ysin keskiarvolla. "Mulle ei kasi riittänyt." Lätkäjätkä kuunteli tunneilla ja uusi Mäkelänrinteen urheilulukiossa kursseja, joihin ei ollut tyytyväinen. Ylioppilastodistuksessa komeili kaksi laudaturia, äidinkielestä ja ruotsista. Kun muut suuntasivat lukion ensim-
mäisen vuoden kevätjuhlasta pussikaljalle, Ruutu lähti jäähallin salille. Sinä päivänä siellä ei ollut muita. Kotona vanhemmat painottivat, että on epätodennäköistä, että pojat pääsevät edes SM-liigaan. Jälkikasvu kehotettiin lukemaan itsensä yliopistoon. Toisin kävi. Tuomo Ruutu pelaa Carolina Hurricanesissa, ja nyt jo eläköitynyt Jokeri-pelaaja Mikko Ruu tu etsii kykyjä Ottawa Senatorsille.
H
"Ehkä suurin juttu on se, että todistin itselleni, että pärjään siellä. Niitä kokemuksia ei rahalla saa." Mutta elämysten keräilystä maksettiin kivasti. Viime kaudella Anaheim Mighty Ducksissa Ruudun vuositulot olivat noin 950 000 euroa. Suomessa pelaajien palkat eivät ole julkisia. Verotietojen mukaan eniten SM-liigassa viime vuonna ansaitsi Kärppien Jari Viuhkola, joka tienasi 257 363 euroa. Ruutu siis tuskin palasi Suomeen rahan takia.
K
etken aikaa Ruutu yhdisti jää kiekon ja yliopiston. Pelaaminen ja kauppatieteiden pänttääminen kävivät kuitenkin liian raskaaksi Michigan Technical Universityn laitahyökkääjälle. "Kasiksi mentiin kouluun, kahdelta hallille kolmen tunnin treeneihin, sitten syömään ja illalle jäi läksyt. Elämä oli vain koulua ja pelaamista." Miehen tavoite oli NHL:ssä, jonne hän arveli tien urkenevan parhaiten SM-liigasta. Kolmen HIFK-kauden jälkeen Ruutu varattiin Vancouver Canucksiin. Ruutu pelasi yli kuusisataa peliä NHL:ssä. Elämään kuului yksityiskoneita, hienoja halleja ja luksushotelleja, mutta Ruudun mukaan pääosin "raakaa duunia". Hän pyöri vapaahetkinään kahviloissa, söi ulkona ja kävi elokuvissa kavereidensa kanssa. Hän
K
"
Tämän lehden kuvauksia piti siirtää puoli tuntia, jotta Lilo puudeli ehtisi oikeaan aikaan päivälenkille.
tykkäsi touhuta myös yksin, kuunnella Metallicaa ja surffata netissä. Luppoaikaa oli vähän, koska matseja oli usein neljä viikossa. Se ei häntä haitannut. Joskus kapeassa kaukalossa vastaan tuli myös pikkuveli Tuomo. Aluksi pikkuveljen kohtaaminen tuntui suojelevaisesta isoveljestä ristiriitaiselta. Niin pitkälle varjelu ei kuitenkaan mennyt, että hän olisi jättänyt taklaamatta. "Tuomo taklaa sitä paitsi paljon kovempaa kuin minä." Pelin jälkeen veljekset vaihtoivat käytävällä usein kuulumisia ja "tipsejä" ennen kuin lensivät taas vastakkaisille puolille mannerta. Ruutu ei usko enää palaavansa NHL:ään. Vuosiin Pohjois-Amerikassa hän on tyytyväinen.
iekkotähti solmi elokuussa Jo kerien kanssa kolmen vuoden sopimuksen. Hänelle tarjottiin KHLliigassa Venäjällä kymmenen kertaa suurempaa palkkaa, mutta Ruutu valitsi Helsingin. "Kokonaisuus ratkaisi." Elämänlaatu meni rahan edelle. Sitä ovat esimerkiksi sunnuntaibrunssit tyttöystävän kanssa Fazerilla. Avovaimolla ei ollut osuutta kotikonnuille palaamiseen. Ruutu tietää, että kausia kaukalossa ei ole edessä enää montaa. Lopettaminen ei pelota, mutta mietityttää. "Ei se varmasti helppoa ole, millä paikata tunnetilat ja elämykset. Sen takia haluan nopeasti tehdä taas töitä ja kehittyä." Vuosien varrella rahaa on jäänyt säästöön. Jääkiekkoilija on sijoittanut lanttejaan muun muassa "muutamaan asuntoon". Hän seuraa jatkuvasti Oikotien asuntotarjontaa. Alle nelikymppisenä Ruutu on tilanteessa, jossa hänen ei tarvitsisi tehdä enää mitään elättääkseen itsensä. "Mutta henkisesti se ei olisi mahdollista." Työ liittynee jääkiekkoon. Hän kirjaa muistikirjaansa ajatuksia valmentamisesta, manageroinnista, hyvistä pelaajista ja joukkueen rakentamisesta. Ruutu uskoo, että pelaajanäkökulman tallentamisesta on vielä joskus hyötyä. "Sieltä voi sitten katsella, mitä olen ajatellut erilaisissa tilanteissa ja rooleissa." Toissa viikolla kiekkoilija aloitti kahdeksan viikon myyntikurssin, "ihan omasta mielenkiinnosta". Mikko Ruutu opiskeli jääkiekkouransa jälkeen diplomi-insinööriksi. Jarkko ei pidä korkeakoulun penkille palaamista mahdottomana. "Mitä sitten alankin tehdä, haluan menestyä. Minulla on kova draivi joka juttuun. Se on sisäänrakennettua." Mutta ennen tulevaisuutta Ruutu haluaa voittaa SM-kultaa Jokereissa. "Mistään muusta ei todennäköisesti saa samanlaisia kiksejä kuin pelaamisesta." JokeritÄssät 16.11. ja JokeritKärpät 18.11.
ylioppilaslehti 15 # 11
11
Uudet Isoveljet
Viranomaiset putosivat netin kehityksen kelkasta. Valta valuu suuryrityksille, joita Suomen lait eivät sido.
sanat hannu hallamaa kuvat otto donner
16 000 suomalaisen henkilötiedot vuotavat nettiin. Kansalainen huolestuu: onko listalla minun nimeni, henkilötunnukseni, salainen puhelinnumeroni? Pääsenkö listalta pois? Mukana on myös annos uteliaisuutta. Listalla on kuulemma huippupoliitikkoja, pääsisikö heidän tietojaan kurkkaamaan? Poliisi lupaa julkaista kotisivuillaan listan tietovuodon uhreista. 60 000 ihmistä klikkaa poliisi.fi, ja sivut kaatuvat välittömästi. Myös sisäasiainministeriön ja rajavartiolaitoksen sivut putoavat. Onneksi on Facebook! Poliisi julkaisee linkin listaan omilla Facebook-sivuillaan, ja huolestunut kansalainen saa rauhan. Jo aiemmin virtuaalinen lähipoliisi, ylikonstaapeli Marko Forss on jakanut Facebook-profiilissaan linkin suomalaiselle keskustelupalstalle, jossa on latauslinkki nettiin vuotaneeseen henkilötietokantaan. Hän perustelee ratkaisuaan sillä, että Facebookin kautta poliisi tavoittaisi ihmisiä, joita asia koskee. Nämä "löytäisivät listan ja pystyivät heti ilmoittamaan poliisille, mitä kautta tiedot ovat mahdollisesti päätyneet listalle". Poliisin omien sivujen kautta tavoittaminen olisi hankalampaa, niitä kun lukee huvikseen vain harva. muus. Mitä jos jotain tapahtuisi lähempänä, vaikka Sosnovyi Borissa? on ilmeistä, että viranomaiset toimivat siellä, missä ihmiset liikkuvat. Ja Facebook on saanut suomalaisetkin liikkeelle: käyttäjiä on 1,7 miljoonaa. "Kaikenlaisia viranomaisportaaleja on yritetty rakentaa, mutta ne eivät ole houkutelleet ihmisiä. On fiksua mennä sinne, missä ihmiset ovat," sanoo vihreiden it-viisas Jyrki Kasvi. Miksi toimivien systeemien, kuten Facebookin ja Googlen lisäksi pitäisi rakentaa uusia, kansallisia systeemejä? Mitä väliä sillä on, jos nettipalvelut valuvat Yhdysvaltoihin? Paljonkin. ta. Tämän koki muun muassa vuonna 2006 BMW, joka joutui hetkeksi Googlen mustalle listalle. Se on iso juttu, sillä Google päättää hakukoneellaan pitkälti sen, mitä verkosta löytyy. Ihan oikeasti, sillä hakukoneen maailmanlaajuinen markkinaosuus on noin 90 prosenttia. Jos et usko, KVG. Yrityksen näkökulmasta Suomen kaltainen pikkuvaltio on vain yksi käyttäjä, jonka on pakko toimia yrityksen ehdoilla. Yritys voi vaikka lakkauttaa itsensä, jos markkinatilanne niin vaatii. Silloin Suomi on kusessa, ja me suomalaiset voimme syyttää vain itseämme, koska olemme rakentaneet viestintämme yrityksen varaan.
F
acebook ei ole ainoa yksityinen yritys, joka on auttanut suomalaiset viranomaiset pinteestä. Kun Intian valtameren tsunami joulukuussa 2004 iski Thaimaahan, ulkoministeriön tiedotus tökki pahasti. Viranomaisten sijaan verkon johtavaksi viestintäkanavaksi nousi Thaimaassa toimineiden suomalaisten sukeltajien sivusto. Tapaukset eivät kerro vain siitä, että suomalaiset viranomaiset ovat jääneet pahasti jälkeen kriisiviestinnän kehityksestä. Se, että hädän hetkellä turvaudutaan yksityisiin yrityksiin, on oire jostain paljon suuremmasta. Iso osa tietoyhteiskunnan elintärkeää infrastruktuuria on amerikkalaisyritysten hallinnassa. Yhä laajempi osa digitaalisista viestinnästä kulkee sellaisten toimijoiden kautta, joihin suomalaisten ja Suomen vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Kenen ehdoilla valtion ja kuntien levittämä tieto kulkee tulevaisuudessa? Suomen vai Facebookin?
"
Suunnitelma B puuttuu
Facebook, Google ja Apple ovat yksityisyrityksiä. Kaksi jälkimmäistä on pörssissä, ja niiden ensisijainen tehtävä on jo lainkin mukaan tuottaa voittoa osakkaille. Facebook ei ole listautunut, joten sen suunnitelmista ja tekemisistä on vaikeampaa saada tietoa kuin pörssiyhtiöstä. Suomi luovuttaa ison osan kansalaisten kannalta elintärkeää viestintää näille firmoille. Maalataanpa pari pirua seinälle. "Pitää olla suunnitelma B siltä varalta, että Facebook menee vaikka konkurssiin. Tuntuu kaukaa haetulta, mutta on niitä isompiakin rysäyksiä nähty," Kasvi pohtii. Otetaan jotain hieman uhkaavampaa. Petteri Järvinen pitää Facebookiin turvautumista kriisitilanteessa riskinä. "Jos Yhdysvalloissa tapahtuu onnettomuus, tai jos puhkeaa sotilaallinen konflikti, jossa maa on itse mukana, USA voi haluta rajoittaa tiedon levittämistä. Silloin ollaan pulassa, jos kriisitiedottaminen on ulkoistettu johonkin amerikkalaiseen palveluun." Pulassa voidaan olla jo ennen kriisitilannetta. Yrityksillä on oikeus rajata käyttäjiä sekä velvoittaa näitä monenlaisiin käyttöehtoihin. Esimerkiksi Google on käyttänyt valtaansa rankaisemalla vaikkapa liian tehokkaasta hakukoneoptimoinnis-
Pääseekö pilvestä pois?
Suomen valtio ei ole ainoa taho, joka siirtää tiedonkulkuaan yksityisille yrityksille. Suomen julkiset palvelut, oppilaitokset, virastot ja yritykset siirtävät sähköpostit ja muut järjestelmät ympäri maailmaa hajautetuille palvelimille. Pilvipalveluiden takaa löytyy tuttuja nimiä: Google, Microsoft, Amazon, IBM, Apple. Google ja Microsoft kisaavat yliopistojen sähköposteista ja verkkoviestintäympäristöistä. Opiskelijoiden sähköpostit toimivat pilvipalveluiden kautta jo Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistoissa. Virtualisoinnin helppous ei ainakaan vähennä huolta asiasta. Kasvi kertoo tarinan lapsesta, joka halusi perustaa peliserverin. Kun lupaa ei heti kotona tietoturvasyistä herunut, ratkaisu löytyi verkosta. "Lapsi kertoi ostaneensa pelille tilaa Amazonin pilvestä. Tämä on nykyaikaa, pikkulapsetkin virtualisoivat palveluja amerikkalaiseen pilveen. Toivottavasti viranomaisemme eivät ole aivan yhtä huolettomia." Suomalaisviranomaiset kokeilevat pilveä melko huolettomasti siihen nähden, että vieroittuminen voi olla hyvin hankalaa. "Kun olet mennyt yhden yrityksen pilveen, niin miten pääset siirtymään
Sivut kaatuivat vaivaisesta 15 000 kävijän kuormasta, kevyttä kriisisivua ei saatu käynnistettyä ja oli lauantai.
Suomi lahjoitti päätäntävallan yrityksille
Ennen internet ja sen palvelut toimivat pitkälti kansallisella tasolla. Esimerkiksi sähköpostilaatikot hankittiin nettioperaattorien kautta. Viidessä vuodessa tilanne on muuttunut rajusti. Suurin osa verkon käyttöliittymästä on lipsahtanut muutaman Yhdysvalloista ponnistavan suuryrityksen haltuun. Suomalaiset lahjoittavat päätäntävaltaansa paitsi Facebookille, myös esimerkiksi Googlelle ja Applelle. "Palveluiden kontrolli ja tiedot ovat amerikkalaisilla. Tämän luulisi herättävän huolta esimerkiksi turvallisuusnäkökulmasta", sanoo tietotekniikka-asiantuntija, tietokirjailija Petteri Järvinen. Facebook kiinnostaa suomalaisviranomaisia, sillä se tavoittaa ihmisiä tehokkaasti. Tätä juttua varten haastateltujen asiantuntijoiden mielestä
K
yseessä ei ollut ensimmäinen kerta, kun Facebook pelasti suomalaisen viran-
omaisen. Perjantaina 11. maaliskuuta Japanissa maa järisi ja tsunami tuhosi rannikkoalueita, mutta Fukushiman ydinvoimalan tilanteen vakavuus selvisi vasta seuraavana päivänä. Kun tiedonjanoiset suomalaiset etsiytyivät joukolla Stukin verkkosivuille, palvelu kaatui. Sivut kaatuivat vaivaisesta 15 000 kävijän kuormasta, kevyttä kriisisivua ei saatu käynnistettyä ja oli lauantai. Facebook ei Fukushimasta notkahtanut, ja Stuk tiedotti katastrofista naamakirjasivunsa kautta. Facebookissa ihmeteltiin, miten verkkosivut voivat kaatua, kun Japanissa tapahtuu onnetto-
12
ylioppilaslehti 15 # 11
sieltä jonkun toisen yrityksen pilveen? Et ehkä mitenkään, koska olet käyttänyt sovelluksia, jotka eivät välttämättä siirry toisen yhtiön pilveen", sanoo liikenne- ja viestintäministeriön viestintäneuvos Ismo Kosonen.
Suomen lainsäädäntö ei pure
Jyrki Kasvi muistuttaa, että pilvipalveluista ei ole kansainvälistä lainsäädäntöä, vaan toimijat ovat täysin sopimuksen varassa. "Kun viranomaiset siirtävät palveluitaan pilveen, on pohdittava tarkkaan, mitä pidetään Suomen rajojen sisällä, että ne ovat Suomen viranomaisten ja lainsäädännön hallittavissa." Tällä hetkellä suomalaiset viranomaiset luovuttavat valtaa yrityksille, joiden toimintaa meidän ei ole mahdollista kontrolloida lainsäädännöllä. Koska verkossa ei ole globaaleja pelisääntöjä, oikeudelliset puitteet tarjoaa yleensä palveluntarjoajan kotimaa. Yleensä tämä tarkoittaa Yhdysvaltoja. Kuluttaja olipa kyseessä yksityinen henkilö tai Suomen valtio on heikoilla, jos joutuu vääntämään yhdysvaltalaisten verkkopalvelujen kanssa. Käyttöehdot joko hyväksyy, tai palveluun ei ole asiaa. Ongelmatilanteissa käyttäjä on yksin.
Jyrki Kasvi kaipaisi Eurooppaan pikaisesti joukkokannelainsäädäntöä. Mahdollisuus joukkokanteeseen on Yhdysvalloissa kuluttajien turva suuryrityksiä vastaan. "Ilmaispalveluiden kuluttajansuojasta soisi käytävän laajempaa yhteiskunnallista keskustelua," Kasvi toteaa. Niin, Facebook ei maksa mitään. Mutta mitäs jos firma jakaa bannia? Voiko valittaa Kuluttajavirastoon? Verkon vapautta ja yksityisyyttä puolustava Electronic Frontier Finland -järjestö (EFFI) kertoo saaneensa yhteydenottoja Facebookista pois potkituiksi joutuneilta ihmisiltä. "Facebook voi olla hyvin keskeinen asia ihmisten elämässä ja ihmissuhteissa. Jos yhdellä taholla on mahdollisuus sulkea sieltä ulos, se käyttää aika suurta valtaa. Asiasta voi valittaa Facebookille, mutta Facebook ei ota asiaan kantaa. Eli siis asiasta ei voi valittaa oikeastaan mihinkään", sanoo EFFI:n puheenjohtaja Timo Karjalainen. Onneksi Facebookista pois potkittu voi ainakin toistaiseksi hankkia uuden tilin uudella nimellä, joten bannista seuraava vahinko jää vähäiseksi.
litsevat maailmaa, eikä edes mahtava Euroopan unioni voi mitään. Jyrki Kasvi yrittää selittää. Tilanne havainnollistaa internetin logiikkaa, joka suosii monopolien muodostumista.
"
Ei taida kriisiportaali olla kärkihankkeiden listalla. Mutta onneksi meillä on Facebook.
"Jostain syystä Yhdysvallat tuntuu olevan innovaatiogeneraattori, joka tuottaa nettiin palveluita. Tähän asti netin monopolit ovat olleet amerikkalaisia." Eurooppalaisyritysten käsiä sosiaalisen median saralla sitoo EU:n tiukka tietosuojalainsäädäntö. "Palvelut eivät synny Eurooppaan vaan sinne, missä sääntelyä ei ole. EU ei voi painostaa amerikkalaisia kuin julkisilla kysymyksillä, tekemällä
asioista uutisia ja kritisoimalla. EU:kaan ei pysty vaikuttamaan amerikkalaiseen lainsäädäntöön, ja amerikkalaisilla taas ei ole mitään halua kiristää omia tietosuojalakejaan, koska ne ovat heille kilpailuetu", sanoo Petteri Järvinen. Tarvitaan lisää tylsiä kansainvälisiä neuvotteluja, sillä tällä hetkellä jenkeillä on hiekkalaatikon parhaat lelut.
mällä antaa Yhdysvaltojen viranomaiselle mahdollisuuden päästä käsiksi dokumentteihin, ja meillä on historiasta paljon näyttöä Yhdysvaltojen viranomaisten ja elinkeinoelämän kiinteästä suhteesta," Jyrki Kasvi toteaa.
E
Yritykset eivät ole pulmusia
Harmi vain, että suuryritykset eivät ole tottuneita tai erityisen halukkaita neuvottelemaan valtioiden kanssa. Ei mikään ihme, sillä toistaiseksi ne ovat selvinneet kaikenlaisesta ketkuilusta vähin vaurioin. Facebook ja Google keräävät koko ajan tietoa käyttäjistään, ja Facebook onkin jatkuvasti ongelmissa yksityisyysasioiden tiimoilta. Viimeksi syyskuussa yhtiö joutui epäilyttävään valoon Facebook-käyttäjien nettiselausta seuraavan evästeen takia. Vaikka käyttäjä ei ollut kirjautunut palveluun, eväste seurasi vierailuja Facebookin tykkää-napilla varustuilla sivuilla. Asian paljastuttua yhtiö ilmoitti muuttaneensa evästettä, mutta kiisti tehneensä mitään väärää. "Jos minulla olisi mielenkiintoista tuotekehitystä tekevä yritys, Google Docsin käytöstä kriittisten dokumenttien työstössä tulisi monoa. Sitä käyttä-
FFI muisti syyskuussa Googlea Isoveli-vastapalkinnolla. Voiton toi Streetview-skandaali, jossa katuja kuvanneet autot tallensivat myös avoimissa wlan-verkoissa liikkunutta tietoa. Google kerää tietoa, kasailee rekistereitä ja on muutenkin epäilyttävä. Yhtiön toimitusjohtaja Eric Schmidt on kunnostautunut anonyymin internetin käytön vastustajana sekä suostunut tieto- ja haunestopyyntöihin. Onko syytä huoleen? Yhtiö vakuuttaa, ettei käytä tietojaan pahuuteen. EFFI:n Karjalaista kuitenkin arveluttaa Googlen notkea yhteistyö Yhdysvaltojen viranomaisten ja hallituksen kanssa. Pahimmillaan voidaan joutua tilanteeseen, jossa Yhdysvallat painostaa Googlea muokkaamaan hakutuloksia. Tällöin oltaisiin tiedonkulun suhteen ongelmissa, sillä yhtiön hakukoneella on käytännössä vain vähän vaihtoehtoja.
Jenkeillä on parhaat lelut
Miten meille pääsi käymään näin? Kaliforniassa asuvat insinöörit hal-
J
a sitten meillä on tapaus Apple. Yhtiö ei edes yritä piilotella halukkuuttaan hallita tietoa. Kaikki applikaatiot, joita kansalainen
ylioppilaslehti 15 # 11
13
"
Kontrolloimalla nettikauppaansa otettavia sovelluksia Apple käyttää valtaa sen suhteen, millaisia asioita ihmiset voivat tehdä ja mistä puhua.
Yliopistot siirtävät sähköpostit pilveen
Sähköpostijärjestelmien ylläpitäminen ei enää kiinnosta yliopistoja, vaan siirtyminen pilvijärjestelmiin on jo alkanut. Ensimmäisenä opiskelijansa siirsi verkkopalveluun ItäSuomen yliopisto, joka hankki alustan Microsoftilta viime vuonna. Alkaneella syyslukukaudella Jyväskylän yliopisto puolestaan otti käyttöön Googlen postin ja verkkopalvelut. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa suunnitellaan siirtymistä Microsoftin asiakkaaksi. Oppilaitosten sähköposteista kisaavat Google ja Microsoft, jotka tarjoavat palvelun ilmaiseksi. Kaupan päälle tulee vielä verkon yli toimiva ohjelmistopaketti, joka käsittää toimistosovelluksia, kalenterin ja työympäristön. Jyväskylässä Googlen voittoon Microsoftista vaikutti opiskelijoiden näkemys. Jyväskylän ylioppilaslehden mukaan ylioppilaskunnan kannalla oli valinnassa ratkaiseva vaikutus. Helsingin yliopisto hoitaa sähköpostinsa toistaiseksi itse. Tietohallintojohtaja Ilkka Siissalon mukaan tilannetta tarkkaillaan. "Olemme maistelleet asiaa sillä tasolla, että olemme kysyneet asiasta juristien mielipiteitä mahdollisista ongelmista. Kaikkihan siirtymisestä puhuvat." Siissalo viittaa tutkimusyritys Gartneriin, joka mukaan 60 prosenttia maailman korkeakouluista on jo ulkoistanut sähköpostinsa. Tämän vuoden loppuun mennessä osuus voi olla opiskelijasähköpostien osalta jopa 80 prosenttia. "Puhtaana arvauksena sanoisin, että tämä tehdään Helsingissä lähivuosina. Juuri nyt ei ole suunnitelmia eikä rahaakaan. Vaikka palvelut ovat ilmaisia, ne eivät tule aiempaa halvemmaksi, itse tehty työ vain on erilaista."
haluaa ladata, täytyy ostaa Applen omasta verkkokaupasta, mikä mahdollistaa laajamittaisen sensuurin. Kauppaan pääsevät myyntiin vain sellaiset sovellukset, jotka Apple on katsonut poliittisesti ja moraalisesti sopiviksi. Sensuuria on mahdollista kiertää jossain määrin: selaimen kautta pääsee käsiksi Jobs-vainaata kuumottaneeseen pornoon, jota ei päästetä myyntiin nettikauppaan. Sensuuria on kuitenkin käytetty laajalti: saksalaislehti Stern ei saanut iPod-julkaisuaan esiin, sillä lehdessä on kuvia naisista yläosattomissa. Toinen saksalaislehti Bild taipui lisäämään iPad-version alastonmalleille kuvankäsittelyllä bikinit. Sensuurilistalle ovat joutuneet myös Pulitzer-palkitun poliittisen pilapiirtäjän kuvat sekä homoille suunnattu matkaopas New Yorkiin. "Kontrolloimalla nettikauppaansa otettavia sovelluksia Apple käyttää valtaa sen suhteen, millaisia asioita ihmiset voivat tehdä ja mistä he voivat puhua", sanoo Karjalainen. Kasvia ärsyttää Applen asettuminen globaalin siveyspoliisin rooliin. "Tarkoitan myös poliittista korrektiutta. Olemme taistelleet pitkään viranomaisten sensuuria ja kontrollipyrkimyksiä vastaan. Nyt pitää taistella yritystä vastaan." Huolestuttavaa kyllä, asiakkaat ovat Applen toiminnan hyväksyneet.
IPadeja on myyty noin 40 miljoonaa kappaletta. "Me antaudumme heille vapaaehtoisesti ja vielä maksamme siitä, koska Apple tarjoaa niin hyvää palvelua muilta osin. Huomaamatta jää, ettei pilakuvapalvelusta löydy sellaisia kuvia, jotka ärsyttävät," Kasvi sanoo.
E
hkä vastaisku on tulossa. Google on parhaillaan EU:n kilpailuviranomaisten hampaissa. Voitaisiinko nettijättejä kenties ryhtyä valvomaan nykyistä tiukemmin?
Miten ne saisi ruotuun?
Onko Suomessa pohdittu riittävästi sitä, mitä internetin palveluverkoston ja sitä kautta tiedon päätyminen yhdysvaltalaisyritysten hallintaan merkitsee? Ei, jos kysytään Petteri Järviseltä. "Huoltovarmuuskeskus asettaa vaatimuksia sille, että kriittistä infrastruktuuria täytyy säilyä Suomessa. Vaatimukset koskevat kuitenkin lähinnä poikkeusoloja ja toiminnan jatkuvuutta. Ei Huoltovarmuuskeskus puutu siihen, kenellä tiedostot ovat, ja millainen kaupallinen uhka tai turvallisuusuhka siitä voi syntyä." Eduskunnassa tulevaisuuden uhkia, haasteita ja mahdollisuuksia tutkii asianmukaisesti nimetty tulevaisuusvaliokunta. Sen puheenjohtajan Päivi Lipposen mielestä esimerkiksi Googlen ja Facebookin suhteen ei ole syytä huoleen. Hän uskoo, että pelko asiakkaiden langettamasta rangaistuksesta riittää pitämään yritykset ruodussa.
"
Suomalaiset viranomaiset luovuttavat valtaa yrityksille, joiden toimintaa meidän ei ole mahdollista kontrolloida lainsäädännöllä.
"Meidän pitää ensin saada kansainvälisellä tasolla pelisäännöt siitä, miten näihin ilmiöihin suhtaudutaan. Tätä työtä tehdään OECD:n lisäksi esimerkiksi USA:n ja EU:n välisissä kauppaneuvotteluissa. Tällaisissa asioissa on vaarana, että jos lähdetään
jotain yksipuolisesti tekemään, se nähdään haasteeksi kauppasotaan," sanoo LVM:n Ismo Kosonen. Kosonen työskentelee viestintäpolitiikan osastolla. Hän kertoo, että internettalous on nyt voimakkaasti esillä talousyhteistyöjärjestö OECD:n neuvotteluissa. Sosiaalinen media, hakupalvelut ja sähköinen kauppa taipuvat huonosti vanhoihin raameihin. "Perinteinen sääntely, joka pitää sisällään vastuiden määrittelyn, ei pure. Ne ovat ilmiöinä sellaisia, että regulaatio ei niitä oikein tunnista. Koska ne ovat monikansallisia, niin on vaikeaa tulkita, minkä maan lainsäädäntöä sovelletaan riitatilanteissa." Kiina sai Googlen aisoihin heittämällä sen käytännössä pihalle. Ei kuulosta houkuttelevalta vaihtoehdolta. Eikä taida EU lähteä haastamaan Yhdysvaltoja kauppasotaan. Yksinään Suomi ei voi tehdä käytännössä mitään.
Portaali kriisissä
Palataan vielä Thaimaahan, tapaninpäivään vuonna 2004. Tiedottamisen epäonnistuminen ei mairitellut virkamiesten itsetuntoa, joten Suomeen päätettiin luoda virallinen superkriisisivusto. Sivusto onkin olemassa, joskaan ei käytössä. Se tunnetaan nimellä kriisiviestinnän kansalaisportaali, eikä sen rakentamiseen tarvittu kuin muutama hanke ja kuusi vuotta. Portaalia
suunniteltiin ensin neljä vuotta ja rakennettiin vuodet 20082010, mutta sen käyttöönottopäivää ei ole vieläkään päätetty. Näin kertoo valtioneuvoston kanslia, jonka vastuulla asia on. Ruotsista ja Tanskasta vastaava sivusto löytyy jo. No, mikä sitä valmista kriisiviestinnän kansalaisportaalia sitten viivyttää? Valtioneuvoston kansliasta annetaan kysyjälle suora vastaus. "Käyttöönotosta ei ole vielä tehty päätöstä. Tämä liittyy pitkälti palvelun ylläpito-organisaation resursointiin", sanoo kriisiviestinnän koordinaattori Petri Kekäle. Siis rahaako puuttuu? "Tämä on laajempi kysymys, joka koskettaa henkilöitä ja organisaatioita. Raha on yksi ulottuvuus." Viranomaiset eivät siis saa keskenään sovittua siitä, miten sivuston ylläpidon ja sisällöntuotannon rasitus jaetaan. Vuosi on 2011. Ei taida kriisiportaali olla kärkihankkeiden listalla. Onneksi meillä on Facebook. Toivottavasti se pysyy viranomaisten käytössä ja koko kansan verkosta avoimesti luettavissa. Paitsi ettei sitä voi kukaan taata, Facebook kun olla möllöttää Yhdysvalloissa ja tekee mitä huvittaa. Toivotaan, että Facebook toimii tulevaisuudessakin, ja että Googlekin pysyttelee epävirallisen tunnuslauseensa mukaisesti poissa pahanteosta.
14
ylioppilaslehti 15 # 11
sanat marko ylitalo kartta otto donner otsikko aleksi vaittinen
Kartoitimme Suomi-räpin nykytekijöitä yhteistyökuvioineen. Vaikka muusikoiden muuttoliike suuntaa pääkaupunkiseudulle, edustetaan riimeissä usein synnyinseutua, oli kyse sitten Lapista tai Lappeenrannasta. Ritarikunnan jälkeen VarsinaisSuomi hiljeni hetkeksi, joskin Kajo riimitteli maakuntaan tämän vuoden räpin Suomen mestaruuden.
Setä Koponen
"Vantaa? No kuka haluu luoda lantaa Espoo? Yhtä aito ku tekodicki ja kaks lesboo Helsinki? Oikein! Taaki meininki ei ollenkaan väsähtäny, kuten hasarinki" mc taakibörsta: pl2000
TUOMIO & KONE
Raimo T-Murha Spekti
(Aspekti)
djpp
MC TAAKIBÖRSTA
Davo Edu Kehäkettunen Uniikki
(Celes, Ukki)
REILU KERHO
(Kehäkettu)
KAPASITEETTIYKSIKKÖ
Tasis Mikael Gabriel Andu Timo Pieni Huijaus
NO SMOKING TEAM
Mariska
JÄTKÄJÄTKÄT
Asa
(Avain)
Steen1
Säkki Aave
KONVEHDINMUSSUTTAJAT
LIEKEHTIVÄ SIKIÖ FINTELLIGENS
LAMPI & LAMPELA
Juhani
MEMMY POSSE
"Tarinoita lähiöistä Helsingin on asioita, jotka vois olla paremmin mä en niitä paskaakaan murehdi" smc lähiörotat: northside nagetti
Elastinen
Iso H Noah Kin Super Janne
MUKAMAS ELEKTRO
Stig Dogg Juno Ruudolf Nopsajalka Kosola
(Asetti)
Thono Slowknow
Näin luet karttaa:
Huge L
SMC LÄHIÖROTAT
Avionin prinssi
POSSE
Artisti
Yhteistyötä
Erä-Koira
LOOST KOOS
Särre
Toinen Kadunpoika
HUGE & MODE
SAURUS
Lähteet: Paleface (toim.): Rappiotaidetta Suomiräpin tekijät (Like, 2001), Wikipedia, Basso- ja Redrum-187 -forumit sekä artistien ja levy-yhtiöiden nettisivut.
ylioppilaslehti 15 # 11
15
Edorf
"Äänihuulissani huolet soi kun kotikyläni, se kuolee pois vanhat naamat tulee kesäksi Sodankylään mut syksyn tullen kaikki lentää taas etelään" stepa: made in sodankylä
Amoc
Stepa Laiska Leppone
GUERRA NORTE
Ezkimo
"Pakko muistuttaa ku sattu mieleen ettei kännipäissään kandee lähtee Särkänniemeen mut jos meno o mieleen tää o paras mesta bailaa / ku hyvä ilta loppuu aina Mansen keskussairaalaan" mansesteri: tampere
JULMA-HENRI & SYRJÄYTYNEET
JOKU ROTI MAFIA
Dxxxa Idän Ihme
MANSESTERI
Mc Mane Aajee Majakka
(Kyästi Manse)
Puukko-Allu
Hannibal Stark
MAAJOUKKUE
sp
(Silkinpehmee)
HANNIBAL & SOPPA
Solonen Alamaa Herra Soppa
Tykopaatti Sere Paleface Opaali
Felix Zenger
(Seremoniamestari)
PAHAT VIINIT
Tiedemies Leijonamieli
FLEGMAATIKOT
Petri Nygård
Spesialisti
KEMMURU
Aksim DJ J-Laini
"Mesta mis streititkin dokaa Lepra Tääl näkee kirjaimii kyrillisii Lepra -meil o hoocee-festei, överilestei ja räppikestei" aztra: leprassa
CONSCIOUS YOUTHS
"Pitkin Kaisaniemenkatua nyt kipitän kuin ninja Hakaniementorin halki joku vitun linja tulee vastaan ne kuuluisat ahmedit ja jeremyt Penan pelimestoille olen siis jo kerennyt" notkea rotta: 16 kilsaa kontulaan
Timi Lexicon
Jodarok
Aztra
Haho Raipati Anttti Laineen Kasperi Principle
Redrama Petos
KAUCAS
Gracias Ekow
JONTTI & SHAKA
Jontti Shaka
KOIVUNIEMEN HERRAT
GIANT ROBOT/ GIANT RÄBÄT
OG Ikonen
HARMAA GETTO
Paha-Nuutti Pyhimys Notkea Rotta Heikki Kuula
KALLIO UNDERGROUND
Ville Kalliosta
TEFLON BROTHERS
Voli
SRKKPJT RUGER HAUER CEEBROLISTICS
(Serkkupojat)
LIISANPUISTO JARE & VILLEGALLE
Karri Koira DJ Kridlokk
SINISET PUNAISET MIEHET
Paperi T TommiShock Eevil Stöö
Pijall
(Hyzä, Michael Black Electro)
RoopeK
(RRKK, RPK)
MattiP
MURMURECORDINGS
Steen1: Jedin paluu-, Eevil Stö: Stöö of Destruction vol. 1-, Chydeone: Kuilun partaalla- ja Petri Nygård: 29 syntiä kaikki vitun hitit -albumit julkaistaan 16.11. / Julma Henri: Radio Jihad... Syrjäytynyt vol. 2 -levy julkaistaan 14.12. / Muutaman töhryn tähden -kirjan julkkaribileet Helsingin Kuudennella linjalla 15.11. Livenä Jontti ja Jeppe. / Kultabassokerho-klubi Kuudennella linjalla 26.11. Livenä Hannibal ja Alamaa. / Notkea Rotta 10 vuotta part 2 -tapahtuma Helsingin Virgin Oilissa 26.11. Notkean Rotan kanssa nähdään Meno-Anu, Petos, Reilukerho, Raimo ja Ässä. / Amnestyn Mitä vapaus on -konsertti Helsingin Tavastialla 30.11. Esiintymässä mm. Paleface, Asa, Redrama, Jontti & Shaka ja Steen1. / Rähinä Live -10-vuotisjuhlakonsertti Helsingin Nosturissa 5.12. Esiintymässä mm. Fintelligens, Uniikki, Timo Pieni Huijaus, Spekti, Tasis, Brädi ja Puhuva Kone. / Monsp Elävänä -tapahtuma Tampere-talossa 5.12. Esiintymässä Jare & VilleGalle, Ruudolf ja Karri Koira, Teflon Brothers, Juno ja Solonen.
16
ylioppilaslehti 15 # 11
Yhteiskunta
tuomio
Lauri Holappa on poliittisen taloustieteen tutkija ja rasittava jätkä.
Vuokraa diplomaatti
Asiantuntijapalvelu auttaa neuvottelupöydän altavastaajia.
vuokradiplomaatti neuvoo kahvilassa, miten poliitikon kannattaa puhettaan vielä viilata. rossin yhteisö korostaa olevansa puolueeton, mutta ehkä oikeampaa olisi puhua lyhytkestoisesta puolueellisuudesta. Vuokradiplomaatit ovat sparranneet esimerkiksi Kroatiaa EUjäsenyysneuvotteluissa ja Kosovoa itsenäistymisprosessissa. Vuonna 2008 vuokradiplomaatit analysoivat Kosovon pyynnöstä, mitä YK:n toimijat ajattelivat maan itsenäistymispyrkimyksistä. Nettisivuilla kerrotaan, että yksi analysoiduista oli erikoislähettiläs Martti Ahtisaari. Vuokradiplomaatit eivät ole pysyvästi kenenkään puolella, mikä hankaloittaa rahoituksen saamista. Nimellisen asiakasmaksun ohella yhteisö turvaa lahjoituksiin. Rintamalinjojen yli hyppivä palvelu voi kuitenkin kimmastuttaa tukijoita eli hallituksia, säätiöitä ja yksityishenkilöitä. Voittoa diplomaattipalvelu ei kyllä tavoittelekaan. johtamisjulkaisu Harvard Business Review rankkasi Independent Diplomatin yhdeksi viime vuoden kymmenestä läpimurtoideasta. Palvelussa on helppo nähdä laajemman murroksen merkkejä: jähmeän ulkopolitiikan kipuilua, liikkuvaa freelancer-työtä, asiantuntijayhteiskuntaa. Wikileakshengen vastaisesti vuokradiplomatia kuitenkin korostaa tietojen ehdotonta luottamuksellisuutta. Suomessa indie-diplomaattien aika tuntuu vielä kaukaiselta. Voihan sitä silti miettiä. Mitä vaikka noottikriisissä olisi käynyt, jos Kekkosella olisi ollut Havaijilla mukanaan vuokradiplomaatti? veera jussila www.independentdiplomat.org
otto donner
Miksi vasemmisto aina häviää?
V
iimeisen 15 vuoden aikana Suomessa on järjestetty satoja tilaisuuksia vasemmiston kriisistä. Tilaisuudet etenevät samalla kaavalla: ensiksi esitellään hyvinvointivaltion alasajoa ja sen jälkeen todetaan, että se ei enää kiinnosta ketään. Loppuaika houraillaan torvisoittokunnista ja marssirivistöistä. Muutama epäsiististi pukeutunut nuorukainen korostaa vastakkainasettelun ja luokkataistelun merkitystä. Nyökytellään, kalvot saatavilla netistä ja iltaklubilla tarjolla konemusiikkia. vasemmiston junnaavan kriisikeskustelun ongelma on sen omassa historiankirjoituksessa. Vasemmistolaiset hellivät ajatusta, jonka mukaan vasemmiston menestys on perustunut joukkovoimaan: mielenosoituksiin, suurten luokkapuolueiden vaalivoittoihin ja lakkoihin. Nostalgikot luottavat perinteisen hyvinvointivaltiopolitiikan tuottavan kannatusta. Sosiaalikeskusväki taas uskoo perustulovaatimusten marssittavan työttömien sosiologien pataljoonat Hakaniemeen. Vasemmisto on tullut riippuvaiseksi joukkovoimatarinastaan. Se on saanut vasemmistolaiset uskomaan, että vasemmistolla ja kansalaisten todellisilla haluilla ja mielipiteillä on jonkinlainen kohtalonyhteys. Tämä on tehnyt vasemmistolaisuudesta Ylevämmän ja Moraalisemman poliittisen kannan kuin mistään muusta ideologiasta.
"
1980-luvulta alkaen vasemmisto on hävinnyt kaikki debatit, jotka ovat edes sivunneet talouspolitiikkaa.
joukkovoimatarinassa on kuitenkin yksi ongelma: se ei ole totta. Esimerkiksi Pekka Kuusen luonnostelemat laajat hyvinvointivaltioreformit perustuivat Gunnar Myrdalin ja John Maynard Keynesin kasvu- ja suhdanneteorioihin. Samanlaisia uudistuksia toteutettiin 60-luvulla muuallakin vasemmiston kulloisestakin kannatuksesta riippumatta. Vasemmiston voima perustuikin sen kykyyn kertoa, miksi sen vaatimukset ovat myös taloudellisesti mielekkäitä tai jopa välttämättömiä. Vasemmiston ei tuolloin tarvinnut voittaa jokaisia vaaleja, todellisuus oli sen puolella. 1980-luvulta alkaen vasemmisto on hävinnyt kaikki debatit, jotka ovat edes sivunneet talouspolitiikkaa. Se on yrittänyt perustella vaatimuksiaan moraalipuheella ja erilaisten arvogallupien tuloksilla. Valtiovarainministeriön kestävyysvajelaskelmia on kuitenkin hyödytöntä kritisoida moraalittomiksi, jos toinen osapuoli sanoo niiden olevan totta. Vasemmisto ei tarvitse isompia demoja tai suurempia kannatusprosentteja. Se tarvitsee parempia argumentteja.
he tarkkailevat salissa, kun uppoamista pelkäävä Marshallinsaaret yrittää vakuuttaa YK:n edustajia ilmastonmuutostoimista. He opastavat itsenäisyystunnustusta haikailevaa Somalimaata diplomatiastrategiassa. He puhuivat monet puhelut ja istuivat takamuksensa puuduksiin, jotta Etelä-Sudan pääsi kesällä liputtamaan itsenäisyyttään. He ovat Independent Diplomat -palvelun vuokradiplomaatteja, jotka edustavat pysyvästi vain omaa organisaatiotaan. vielä vuonna 2004 oli vain brittidiplomaatti Carne Ross, jota otti päähän. Salaa hän halusi istua toisella puolella pöytää, pienempien puolella. Irakin kriisi oli viimeinen pisara, Ross kertoo Al Jazeeran haastattelussa. Diplomaattien viestit sivuutettiin, kun Irakiin syöksyttiin sotimaan. Ennen kaikkea miestä painoi syyllisyys. YK:n manhattanilaisessa joenrantahuoneessa tehtiin Irakin siviileille kohtalokkaita päätöksiä, kaukana Saddamin hallinnon todellisuudesta. Irtisanoutumisen jälkeen Ross painui yksin kellariin. Hän alkoi rakentaa diplomaattipalvelua, joka
korvaisi kansalliset sitoumukset hiotulla tekniikalla. Asiantuntijuus purisi kiistoissa paremmin kuin nationalistinen kuohu, Ross mietti. nyt, seitsemän vuotta myöhemmin, Rossin irtiotosta on tullut 13 työntekijän yhteisö, jonka toimistot sijaitsevat Lontoossa, New Yorkissa, Jubassa ja Brysselissä. Palkkalistoilla on muun muassa entisiä diplomaatteja ja kansainvälisen oikeuden asiantuntijoita. Independent Diplomat ilmoittaa tärkeimmäksi kohderyhmäkseen vähäosaiset ja marginalisoituneet poliittiset ryhmät. Palvelu muistuttaakin enemmän avustusjärjestöä kuin yritystä. Ideana on vähentää kansainvälisten neuvotteluiden epätasa-arvoa, jota syntyy kun arojen teltoista saavutaan kylmiltään kongressimaailmaan. Vuokradiplomaatteja ei näe puhujanpöntöissä tai allekirjoittamassa papereita. Kyse on valmentamisesta, tutkimustyöstä, tapaamisten järjestämisestä ja diplomaattisen suhdeverkon kasaamisesta. Vuokradiplomaatti nyökkäilee käytävällä silloin, kun asiakas edustaa. Arkisimmillaan
Minkä näköinen on hätä?
"hätä ei ole tämännäköinen", sanoi Muam mar Gaddafi sadevesiviemärissä, kultainen ase kädessään. Pian Gaddafin veriset kuvat ja riepotteluvideot kuitenkin levisivät netissä, eikä kotoinen Maikkarimme aikaillut niiden julkistamisessa. No hätä, päätti uutispäällikkö. Aina kriittiselle Ylelle kuvat paljastivat kuitenkin, miltä hätä näyttää. Se näyttää pieneltä ja punaiselta. Niinpä Yle poisti tv-kuvistaan verenvärit, ja katsopa kuollutta Gaddafia, ei hätää. Kun Yle varoittaa nettisivuillaan "Gaddafi haavoittuneena - ei herkille katsojille", se uskoo psykologeja ja luulee, että näin hätä kuvasta häviää. Ei häviä, sanoi mediatutkija. Varoitus houkuttelee katsojia kuin hunaja karhua. Voihan Kääpä, sanoi savolainen poliisikonstaapelikin, kun hätätiedotteen karhusta lähetti. Salli Hakala Yliopistonlehtori, viestinnän tutkija hätä on tätä nykyä johtajan näköinen tai johtajan johtajan, usein myös johtajan johtajan Johtajan. Se perustellaan strategisesti, keihäänkärkiin ja huippuihin on syytä viitata kyse ei missään tapauksessa ole huiputuksesta tai hivutuksesta. Hädälle löytyy aina objektiiviset perusteet: näin on, koska siltä näyttää. Hätä pitää korulauseista ja puhuu pitkään. Mutta sillä on hymy huulessa, se on hyväntuulinen: "tämä on teidän parhaaksenne uskokaa minua!" Arto Haapala Estetiikan professori kansainvälisissä neuvotteluissa on aina hätä. Monenkeskinen päätöksenteko on melankolista ja kompromisseja täynnä olevaa toimintaa, johon ei varsinkaan Euroopan ulkopuolella haluta ryhtyä ilman hätätilaa. Parhaan visuaalisen esityksen hädästä saisimme, jos lähettäisimme Jussi Parviaisen tekemään elokuvaa YK:n yleiskokousviikolle. Antto Vihma Tutkija Ulkopoliittisen instituutin Globaali turvallisuus -ohjelmassa
Palstalla etsimme tieteellisiä selityksiä.
sanat veera jussila
ylioppilaslehti 15 # 11 Yhteiskunta
17
Tuskaturismin jäljillä
Kuoleman, tuhon ja väkivallan perässä matkustaminen kasvattaa suosiotaan.
auschwitzin keskitysleirillä kuoli 11,5 miljoonaa ihmistä. Nyt siellä käy vuosittain yli puoli miljoonaa turistia. Auschwitz on yksi tuskaturismin tunnetuimmista kohteista, mutta yleisöä vetävät muutkin kauhun ja kuoleman paikat ympäri maailmaa. Tuskaturismin suosio perustuu paitsi oppimishalulle ja tarpeelle kunnioittaa muistoa, myös uteliaisuudelle, tirkistelynhalulle ja jännityksen etsimiselle. Englanniksi matkailun muotoa kutsutaan nimillä dark tourism, black tourism, grief tourism tai thanatourism. Viimeisin viittaa Thanatokseen, Kreikan mytologian kuoleman henkilöitymään. tuskaturismi kasvattaa suosiotaan. Tunnetuimpien kohteiden kuten keskitysleirien, kansanmurhista kertovien museoiden ja slummien kävijämäärät kasvavat. Lancashiren yliopistoon Iso-Britanniaan avataan ensi vuonna osasto, jolla tutkitaan ihmisten halua matkustaa näkemään kärsimyksen tyyssijoja. Aihetta tutkinut Lancashiren yliopiston tutkija Philip R. Stone toteaa, että kuolema on ollut osa matkailua pidempään kuin mikään muu reissuilmiö. Ajatus juontaa juurensa jo antiikin ajalta, jolloin roomalaiset kokoontuivat Colosseumille seuraamaan gladiaattoreiden taistoa. tutkija Derek Alderman muistuttaa, että nykypäivän tuskaturismi on monimuotoista. Tuskaturismia voidaankin tarkastella esimerkiksi sen synkkyyden asteen kautta: käsitteen alle kuuluvat niin matka holokaustimuseoon kuin keskitysleirille jälkimmäiseen vain liittyy todellista tuskaa huomattavasti enemmän. Suomessa kohteita on vain kourallinen. Retket Bodominjärvelle tai matkat Karjalan taistelukohteisiin eivät ole tuskaturistille yhtä kiinnostavia kuin vaikkapa Ruandan kansanmurhan paikat. Suomeen ei matkusteta katsomaan kärsimystä, eikä sitä myöskään markkinoida. Helsingissä lähimmäs pääsevät Suomenlinnan vankitarinat. Katajanokan hotelliksi muutettuun vankilaan on jätetty pari selliä, joissa turistit pääsevät miettimään, millaista oli olla vankina. Kevyttä kamaa - lahden toisella puolella Tallinnassa Patarein vankila onkin jo aitoa tuskaturismia. Kohteiden syntymiseen vaikuttaa myös politiikka: kurdien tai Amerikan intiaanien joukkomurhien tapahtumapaikoille ei järjestetä juurikaan turistimatkoja. Jotta kohteesta voisi tulla kaupallinen tuskaturisminähtävyys, valtion tai kaupungin on myönnettävä, että kyseessä on paha paikka.
andrea booher, john hurd, john pavelka, u.s. coast guard/kyle niemi, wikipedia
hoittaa alueen vähäosaisille suunnattua koulutoimintaa kierroksilta saamillaan tuloilla. suosittu matkailumuoto herättää myös laajaa kritiikkiä. Tuskaturisteja syytetään tirkistelijöiksi, jotka tulevat mässäilemään epätoivolla ja palaavat sitten tyytyväisinä kotiinsa ensimmäiseen maailmaan. Aika on tuskaturismin ystävä ja vihollinen. Kun pahoista asioista kuluu liikaa aikaa, kohde voi lakata kiinnostamasta. Toisaalta tuskaturismibisnes on sitä hyväksyttävämpää, mitä kauemmin tapahtumista on. Yli kymmenen yritystä järjestää Lontoossa suosittuja turistikierroksia Viiltäjä-Jackin jalanjäljissä. Oslossa tuskin nähdään turistioppaita johdattelemassa ryhmiä Breivikin jäljille vielä ensi kesänä. viimeksi tuskaturismin moraalia pohdittiin, kun Tsernobylin aluetta oltiin sulkemassa turisteilta. Retket alueelle on järjestetty Ukrainan hätätilaministeriön valvonnassa, mutta kierroksilta saatujen rahojen loppusijoituspaikka on tällä hetkellä epäselvä. Kateissa olevilla rahoilla olisi ollut tarkoitus rakentaa saastuneelle alueelle tuuli- ja aurinkovoimaloita. Talouskriisit repivät tuskaturismikohteita myös Euroopan ulkopuolella. 17 kilometriä Kambodzan pääkaupunki Phnom Penhistä etelään sijaitsevat Choeung Ekin kuoleman kentät. Niillä on teloitettu 1970-luvulla kaikkiaan 17 000 paikallista vankia, luotien säästämiseksi muun muassa hakkaamalla lapioilla ja hakuilla. Kuoleman kentät yksityistettiin 30-vuotisella sopimuksella japanilaisyritys JC Royalille, joka maksaa 15 000 dollaria vuodessa Phnom Penhille. Vastineeksi yritys saa kerätä itselleen pääsymaksut alueella vierailevilta turisteilta, jotka tulevat tutustumaan paitsi kenttiin myös muistokappeliin, josta löytyvät 8000 uhrin pääkallot. anita nousiainen John Lennon: Dark Tourism - The attraction of death and disaster Tuskaturismin tutkimuksen instituutti osoitteessa www.dark-tourism.org.uk.
Valistus vai rahastus?
Tuskaturismia perustellaan ihmisten tietoisuuden lisäämisellä. Tuskaturismiin erikoistuneet matkatoimistot muistuttavat, että matkustaminen ikäviin kohteisiin valistaa ja muistuttaa nykypolvia historiasta. Samalla mahdollistetaan parhaassa tapauksessa myös hyväntekeväisyys. Esimerkiksi 25 vuotta Rio de Janeiron faveloihin turistikierroksia järjestänyt Marcelo Armstrong ra-
Tuskaturismin lajit
Tuhoturismi Matka luonnonkatastrofin tapahtumapaikalle, esimerkiksi KaakkoisAasian tsunamialueille, hurrikaani Katrinan tuhoamaan New Orleansiin tai Tsernobyliin. Fukushimasta saattaa muodostua tuhoturismin kohde. Pällistelijät ahdistavat ja vaikeuttavat paluuta normaalielämään. Vaarana on, että turistien tarvitsemat hotellit ja palvelut korjataan ennen paikallisten taloja. Toisaalta turistien myötä alueille saadaan rahaa, jolla tehdä korjaustöitä. Slummiturismi Turistikierroksia slummeihin ja köyhille alueille. Kierroksia järjestetään esimerkiksi Rio de Janeiron faveloissa ja Etelä-Afrikan townshipeissa kuten Sowetossa. Matkajärjestäjien mukaan turistien määrä Mumbain Dharaviin suuntautuvilla kierroksilla kaksinkertaistui Slumdog Millionaire -elokuvan ansiosta. Osa slummiturismin tuotoista käytetään joskus elinolosuhteiden kohentamiseen. Matkajärjestäjät kuitenkin tietävät, että mikäli alue vaurastuu, heidän on etsittävä uusi työpaikka. Suruturismi Kohteet, joissa suuri osa kävijöistä käy osoittamassa kunnioitusta ja suremassa menehtyneitä, esimerkiksi Ground Zero New Yorkissa ja Utøyan saari Oslossa. Paikkoihin tullaan suremaan ja järkyttymään tai katsomaan, kuinka muut surevat ja järkyttyvät. Kävijät muistavat tapahtuman tai se on koskettanut heitä henkilökohtaisesti. Massamurhaturismi Natsien keskitysleirit, Nanjingin verilöylyn muistomerkki, tuhoamisleirit ja Tuol Slengin vankila Kambodzassa sekä Murambin museo Ruandassa ovat paikkoja, joihin mennään katsomaan suurinta julmuutta, mitä ihminen voi tehdä lajitoverilleen. Turisteilla ei ole henkilökohtaista sidettä kuolleisiin. Limittyy suruturismin kanssa: esimerkiksi sukunsa menettäneelle juutalaiselle keskitysleiriturismi voi olla suruturismia. Rikosturismi Kierrokset Viiltäjä-Jackin jalanjäljissä. Murhapaikat kuten Bodominjärvi. Paikat, joissa kuuluisat ihmiset, kuten John Lennon tai John F. Kenne dy, kuolivat väkivaltaisesti. Tuomiopäivän turismi Matkusta nyt, kohta se on liian myöhäistä! Näin mainostetaan matkoja Grönlannin jäätiköille. Samalla perusteella turisteja houkutellaan myös muihin kohteisiin, jotka ovat vaarassa muuttua tai kadota: Galápagossaarille, Antarktikselle ja Australian Suurelle valliriutalle. Vaikka monissa tuomiopäivän turismin paikoissa panostetaan kestävään matkailuun, jokainen turisti kiihdyttää muutosta entisestään. Diktatuuriturismi Matkat suuntautuvat alueille, joissa hallinto sortaa kansaa, esimerkiksi Pohjois-Koreaan, Turkmenistaniin tai Saudi-Arabiaan. Turisteilla ja paikallisilla on eri oikeudet, eikä turistilla ole halua tai mahdollisuutta puuttua maan ihmisoikeustilanteeseen. Keinotekoinen tuska Kidutusvälinemuseot, kauhukabinetit ja Pietarin Kunstkameran kaltaiset sikiönäyttelyt ovat tirkistelyn turvallisin muoto. Kohteen voisi siirtää toiseen tilaan tai maahan ilman, että kokemus merkittävästi muuttuu. maria pettersson
KEVÄÄN YHTEISHAKU 5.3.3.4.2012
AMK-TUTKINTO > Kuvataiteilija (AMK) > Medianomi (AMK) > Muusikko (AMK) > Musiikkipedagogi (AMK) > Tradenomi, liiketalous > Tradenomi, tietojenkäsittely > Restonomi (AMK) > Bioanalyytikko (AMK) > Ensihoitaja (AMK) > Fysioterapeutti (AMK) > Kätilö (AMK) > Röntgenhoitaja (AMK) > Sairaanhoitaja (AMK) > Terveydenhoitaja (AMK) > Sosionomi (AMK) > Insinööri (AMK) > Metsätalousinsinööri (AMK) > Laboratorioanalyytikko (AMK) > Rakennusmestari (AMK) AMK-TUTKINTO AIKUISKOULUTUKSENA > Medianomi (AMK) > Muusikko (AMK) > Musiikkipedagogi (AMK) > Tradenomi, tietojenkäsittely > Tradenomi, liiketalous > Tradenomi, liiketalous, oikeudellinen asiantuntijuus > Bioanalyytikko (AMK), Jyväskylä > Geronomi (AMK) > Sosionomi (AMK) > Restonomi (AMK), palvelujen tuottaminen ja johtaminen > Insinööri (AMK), rakennustekniikka
· · · · ·
ENGLANNINKIELISET OHJELMAT 9.1.14.2.2012
DEGREE PROGRAMMES IN ENGLISH > Environmental Engineering > International Business > Media > Nursing > Tourism
lisätie ja hak toja uohjee t: ww
w.tam k.fi
HESOTE
mukana yhteishaussa 27.2. - 16.3.2012
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Lääkealan perustutkinto,
HESOTE (Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos) on Helsingin kaupungin omistama ammatillinen oppilaitos. Oppilaitoksessa opiskelee yli 2000 nuorta ja aikuista sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa koulutuksessa.
farmanomi / lääketeknikko
Lisätietoja:
hesote.fi
Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Pl 3920, 00099 Helsingin kaupunki Puhelin (09) 310 8158 Faksi (09) 310 80207
Oikeustieteelliseen!
WWW.PYKALA.FI/VALMENNUSKURSSIT Vuonna 2011 Helsinkiin valituista 74% oli käynyt Pykälä ry:n valmennuskurssin!
Pirulliseen nälkään, helvetilliseen janoon
Tilaa juhlia
Real Ale Real Food Real Pub
Ilmoittautuminen kevään 2012 kursseille alkaa 3.12. !
Dagmarinkatu 2 Ma - Pe 11 - 04 La - Su 14 - 04 p. 09 - 580 770
www.botta.fi
myynti@botta.fi
Museokatu 10 Su - Ti 15 - 01 Ke - La 15 - 03 p. 09 - 580 77 222
MAAILMAN SUURIN NUORTEN JA OPISKELIJOIDEN MATKATOIMISTO
STA TRAVEL NYT SUOMESSA!
OMAKSU KOE LÖYDÄ NÄE
8 YÖTÄ DUBAISSA SISÄLTÄEN LENNOT JA YÖPYMISEN AAVIKOLLA 650 7 YÖN GOLDEN TRIANGLE -SEIKKAILUMATKA LENTOINEEN 999 14 YÖN SEIKKAILUMATKA DELHISTÄ KATHMANDUUN LENTOINEEN 1.499 SEIKKAILUMATKAT VAPAAEHTOISTYÖ HALVAT LENNOT AUTONVUOKRAUS
FACE TO FACE WITH
THE WORLD
Eerikinkatu 5, Helsinki
MAAILMAN YMPÄRI MAJOITUS
Matkoihin liittyy erityisehtoja ja rajoituksia, lisätietoja saat liikkeestämme.
0200-18300 WWW.STATRAVEL.FI
SIJOITA TULEVAISUUTESI
OPISKELE EKONOMIKSI RUOTSIN KIELELLÄ
Harkitsetko yliopisto-opintoja? tule Helsingin yliopiston avoimeen yliopistoon!
Hanken tarjoaa kandidaatti- ja maisteritutkinnon ruotsiksi. Voit syventyä 10 pääaineeseen ja lisäksi lukea 7 eri kieltä. Opintoihin on sisällytetty lukukausi ulkomailla, joten tarjolla on aidosti kansainvälinen tutkinto. "Olen pärjännyt täällä Hankenilla ihan yhtä hyvin kuin muut" Kristiina Äikäs "Saan kilpailuedun Pohjoismaisilla työmarkkinoilla" Juuso Lindström KÄY KATSOMASSA KRISTIINAN, JUUSON JA LISAN TARINAT TÄÄLTÄ: WWW.EKONOMIKSI.FI LUE LISÄÄ KOTISIVUILLAMME HANKEN.FI/ANTAGNING
kymmeniä oppiaineita, opintoja ympäri vuoden myös verkossa. ei pohjakoulutusvaatimuksia. voit liittää opinnot tutkintoosi, jos myöhemmin olet yliopiston tutkinto-opiskelija. kevään opintojen ilmoittautumiset alkavat 15.11. www.Helsinki.fi/avoin
Hanken Svenska handelshögskolan on yksi Pohjoismaiden vanhimmista kauppakorkeakouluista. Nykyään Hanken on johtava kansainvälisesti akkreditoitu yliopisto kauppatieteiden alalla Suomessa. Hankenin alumneja työskentelee johtotehtävissä noin 60 eri maassa maailmanlaajuisesti.
Elämä haltuun.
Elämäntaitokurssi
Elämän ja opiskelun hallintaan.
Hengailuillat
Mukavaa yhdessäoloa.
Nettiryhmät
Osallistu tai seuraa muiden keskustelua.
nyyti.fi
Tietoa verkossa.
Nyyti - opiskelijoiden tukikeskus
ylioppilaslehti 15 # 11 Yliopisto
21
Näkörajoitteinen Merita Määttä selvittää kissan kuolinsyyn avustajan tuella.
"
pietari hatanpää
Tuli vaikutelma, että kuvitellaan, ettei kuuro tarvitsisi muita kieliä.
Näkö meni ennen pääsykoetta
Näkörajoitteinen opiskelija Merita Määttä on tyytyväinen eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan. "Ongelmat on pystytty ratkaisemaan." Puoli vuotta ennen eläinlääketieteellisen pääsykoetta Merita Määtän oikean silmän näkö huonontui. Kuukausi ennen pääsykoetta sama tapahtui vasemmalle silmälle, eikä Määttä enää nähnyt lukea tai ajaa autolla. Eläinlääketieteellisen pääsykokeet lähestyivät. "Halusin ainakin yrittää", 23-vuotias Määttä kertoo kaksi vuotta myöhemmin. Hän kertoi näkövammastaan eläinlääketieteelliselle tiedekunnalle, joka teki valintakokeessa erityisjärjestelyjä Määttää varten. Kokeessa avustaja luki kysymykset ääneen. Laskutehtävien vastaukset Määttä kirjoitti isoon fläppitauluun, josta avustaja kopioi ne paperille. Määttä ei nähnyt taskulaskimen näppäimiä, joten avustaja näpytteli laskutehtävät Määtän ohjeen mukaan. Määttä oli painanut muistiin näppäinten sijainnin laskimella ja opasti tarvittaessa avustajaa löytämään oikean näppäimen. Esseevastaukset hän saneli avustajalle. Yrittäminen kannatti, ja Määttä pääsi opiskelemaan eläinlääketiedettä. Menossa on kolmas vuosi ja kolme on vielä edessä. Näkö ei ole palautunut eikä vaurion syy ole selvinnyt. "Odotin, että opiskelussa tulisi enemmän ongelmia, mutta ei. Sellaisia ongelmia ei ole ainakaan vielä tullut, joita ei olisi pystytty ratkaisemaan." Määttä seuraa luentoja pienen kiikarin avulla. Niillä näkee luennoitsijan muistiinpanot. "Labratyöt on sellaisia, joista en aina selviä ilman muiden apua. Esimerkiksi kun pitää pipetoida näyte yhteen 96 pienestä kuopasta, jonkun pitää näyttää kynällä oikeaa kohtaa." Määttä sanoo, että myös kuolleiden eläinten leikkaaminen on hankalaa, sillä siinä voi vahingossa sohaista vaikka maksaa tai leikata suolen poikki. Siihen ei ole ainakaan vielä keksitty sopivaa apuvälinettä.
Vammaisten opiskelijoiden oikeudet toteutuvat melko hyvin
Ylioppilaslehden haastattelemat neljä vammaista opiskelijaa kehuvat Helsingin yliopiston hyvää asenneilmapiiriä. Oma kiintiö korkeakouluharjoitteluun tarkoitetuista määrärahoista auttaisi työllistymistä.
"ongelmia on ollut, mutta ne on ratkaistu", sanoo kotimaista kirjallisuutta opiskeleva Niklas Röholm. 32-vuotias Röholm on näkövammainen ja tarvitsee erityisjärjestelyjä esimerkiksi tenteissä. Röholm suorittaa tentit erillisessä huoneessa, jonne yliopiston opiskelijaneuvonta järjestää tarvittavat apuvälineet. Röholm käyttää suurentavaa lukulaitetta tenttikysymysten lukemiseen. Vastaukset hän näpyttelee tietokoneella, sillä hän ei näe kirjoittaa selkeää tekstiä käsin. helsingin yliopistossa opiskelee arviolta 50 liikunta-, kuulo- tai näkövammaista opiskelijaa, jotka tarvitsevat erityisjärjestelyjä. Yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaan heidän erilaiset tarpeensa pitää ottaa huomioon yliopiston tiloissa sekä opetuksessa. myös 24-vuotias sosiaalipolitiikkaa opiskeleva Tuomas Tuure sanoo, että yliopistossa vallitsee hyvä tahtotila. Käsivammansa vuoksi hän ei pysty kirjoittamaan tai piirtämään kynällä. Tenttivastaukset hän kirjoittaa Röholmin tapaan erillisessä huoneessa tietokoneella. Tuure haluaisi vammaisille kiintiön korkeakouluharjoittelun apurahoihin. "Apuraha olisi tärkeämpi vammaisille, koska he työllistyvät huonommin", Tuure sanoo. Yhdenvertaisuuslain mukaan koulutuksen järjestäjän velvollisuus on parantaa vammaisen henkilön työllistymismahdollisuuksia. myös syntymäkuuro oikeustieteen opiskelija Eeva Tupi kiittää yliopiston asenneilmapiiriä. "Mielestäni minua ei kohdella eri tavalla kuin muita opiskelijoita", 27-vuotias Tupi vastaa sähköpostitse Tukholmasta, missä hän viettää syksyn vaihto-oppilaana. Tupi seuraa opetusta kahden viittomakielen tulkin tai vaihtoehtoisesti kahden kirjoitustulkin avulla. Oikeustieteen opinnot hän suorittaa muiden tapaan, mutta kieliopinnoissa Tupi korvaa suulliset tehtävät muilla tehtävillä. Alkuun kielikeskus tarjosi Tupille vapautusta kaikista kieliopinnoista. "Tuli vaikutelma, että kuvitellaan, ettei kuuro tarvitsisi muita kieliä tai ettei erityisjärjestelyjä viitsisi tehdä", hän sanoo. savanna saarikko
22
ylioppilaslehti 15 # 11 Kulttuuri
delikatessen
Kulttuurikolumnisti Olavi Uusivirta pakinoi aiheesta ja sen välittömästä läheisyydestä.
nasa
Missä kuljemme nyt
M
inä rakastan popmusiikkia ja Helsinkiä. Musertava tragedia on, että ne eivät koskaan tule mahtumaan samaan luokkakuvaan. Niinä vuosina kun popmusiikin perustuksien päälle rakennettiin satumainen linna, Helsingissä tehtiin barbaarisia rikoksia tavallisen ihmisen estetiikantajua vastaan. Karmivimman kohtalon on kokenut Lönnrotinkatu. vuonna 1960 The Beatles tekee debyyttinsä Hampurissa. Samaan aikaan arkkitehti P. Salomaalle avautuu ainutkertainen mahdollisuus suunnitella talo paraatipaikalle, Mannerheimintien ja Lönnrotinkadun kulmaan. Hän antaa kaikkensa, ja tuloksena on no, te tiedätte Kenkämarskin talon. Jatketaan Lönkkaa eteenpäin. Engelin Vanha Kirkko Ruttopuistossa ei kysyttävää. Wasastjer nan ja Polónin jugendviritelmä kadun toisella puolella on sympaattinen ja hauska. Popmusiikissa on vielä kovin hiljaista. Ylitetään Annankatu. Selim A. Lindqvistin ylväs mutta epäjohdonmukainen kulmatalo pelastaa risteyksen W.G. Palmqvistin tehdasmaiselta Seston punatiililinnalta.
"
P. Salomaa antaa kaikkensa, ja tuloksena on no, te tiedätte Kenkämarskin talon.
Pop uhmaa painovoimaa
Showbisneksen kilpajuoksu avaruuteen on alkanut. Brittiyritys aikoo järjestää avaruuskonsertin, jossa nimekkäät muusikot soittavat painottomuudessa leijaillen.
vuonna 2013 pop-keikat alkavat vetää vertoja musiikkivideoiden futuristisille seikkailuille. Lontoossa toimiva yritys Nought2Sixty Productions järjestää parhaillaan maailman ensimmäistä avaruuskonserttia, joka näytetään suorana lähetyksenä ympäri maailmaa muun muassa internetissä ja 3D-elokuvateattereissa. Showtime on näillä näkymin kahden vuoden kuluttua. "Aikataulu riippuu siitä, milloin Virgin Galactic saa aluksen valmiiksi. [Toimitusjohtaja] Richard Bran son sanoi hiljattain haastattelussa, että realistinen arvio on puolestatoista kahteen vuoteen", kertoo hankkeen koordinaattori Joshua Oliver. vielä ei ole ratkennut, kuka esiintyjä nousee avaruusalukseen Virgin Galactic -yrityksen lentotukikohdassa New Mexicossa. Oliverin mukaan alustavia keskusteluja on käyty muun muassa Musen kanssa. "Myös U2 on maininnut, että he ovat tehneet jo kaiken maan päällä,
Marraskuu Lauantai klo 15
sitten alkaa painajainen. 1973 ilmestyy David Bowien Aladdin Sane -albumi, johon koko glam-sukupolven eetos kristallisoituu. Jussi Mikkilän ja Paavo Mykkäsen samana vuonna suunnittelemassa Lönnrotinkatu 11:ssa ei sen sijaan kristallisoidu yhtään mikään, ellei sitten virastomaisuuden särmätön ja tasapaksu henki. Erkki Karvi nen on saanut oman mahdollisuutensa kymmenen vuotta aiemmin. Harmaa elementtihirvitys on luultavasti näyttänyt hylätyltä jo valmistuessaan. Rakennusmiesten käsiin on saattanut eksyä saman vuoden kesäkuussa ilmestynyt Rolling Stonesin ensimmäinen single. Karvisen autiotaloa vastapäätä on Avaruusseikkailu 2001. Tapa ni Leppälä on laman kourissa vuonna 1992 saanut läpi hökötyksen, joka olisi rohkea, rytmikäs ja moderni jossain muussa maailmassa. Osoitteessa Lönnrotinkatu 12 se on ainoastaan raivostuttava. fredan risteys on onnistuttu pitämään arvokkaana Lars Sonck lyö tahtia ja muut kulmat pysyvät tempossa. Albertin risteys sen sijaan on kuin painajaisunesta. Elvis Presleyn Jailhouse Rock ilmestyy lokakuussa 1957. Samana vuonna Kaj Salenius suunnittelee Lönnrotinkadun ja Albertinkadun koilliskulmaan niin ruman talon, että jos olisin Vietti Nykäsen vastakkaiseen kulmaan suunnittelema klassisistinen kaunokainen, itkisin päivät pääksytysten. Klaus Groth yritti varmasti parhaansa vuonna 1969. Alepan talona meille tuttu rakennus on epäilemättä näyttänyt piirustuksissa mukiinmenevältä, mutta livenä se ei lähde lentoon, toisin kuin The Whon keikka Woodstockissa samana vuonna. Ja Antti Miettinen, älä luule, että pääsisit pälkähästä! Kontribuutiosi osoitteessa Lönkka 20 pysyy hirvittävänä, vaikka laittaisin päähäni Sairaan kaunis maailma -elokuvasta tutut keltaiset lasit.
ja heitä kiinnostaisi tehdä jotain maan ulkopuolella", Oliver kertoo. Hän mainitsee myös, että brittiläis-suomalainen dj-ryhmä Above and beyond on kertonut haluavansa olla ensimmäinen dj-ryhmä avaruudessa. Vielä on kuitenkin selvittämättä, kuinka suuri ryhmä suborbitaalisella avaruuslennolla pystyy soittamaan. Yleisöä alukseen ei mahdu lainkaan. energisen pop-konsertin siirtäminen avaruuteen kuulostaa koomiselta touhulta. Jos muusikot leijuvat ympäriinsä aluksen seiniin ja toisiinsa törmäillen, onko soittaminen edes mahdollista? Joshua Oliverin mukaan painottomuudessa soittaminen on juuri niin hankalaa miltä se kuulostaakin. "Painottomuudessa esimerkiksi pianon koskettimen painaminen työntää soittajaa taaksepäin. Myös trumpettiin puhaltaminen painaa artistia taakse", hän selittää. Kun avaruusrokkari näppäilee kitarasta soituja, hänen täytyy samalla pitää soitinta oikeassa asennossa.
Kitara ei nimittäin riipu hihnan varassa vaan leijailee. avaruuskonsertteja on yritetty järjestää ennenkin. Vuonna 1986 astronautti Ronald McNairin oli tarkoitus osallistua JeanMichel Jar ren konserttiin videon välityksellä soittamalla avaruudessa saksofonia. McNair kuitenkin kuoli, kun avaruussukkula Challenger tuhoutui nousussa. Eräänlainen pieni avaruuskonsertti on itse asiassa jo tapahtunutkin. Vuonna 1965 astronautit Walter Schirra Jr ja Thomas Stafford soittivat huuliharpulla Kulkuset-joululaulun maan kiertoradalla. Oliver Joshua uskoo, että avaruuskonsertti merkitsee alkua aivan uudelle alalle. Nought2Sixty suunnittelee jo muotinäytöksen järjestämistä painottomuudessa. "Jossain vaiheessa kuuhun rakennetaan asemia, ja suunnittelemme tulevaisuuden strategiaa, joka yltää aina sinne asti", Oliver sanoo. markus kuokkanen
11
Marraskuu Perjantai klo 22
12
15
Marraskuu Tiistai klo 20
16
Marraskuu Keskiviikko klo 18
Huolestuneet hevoset
Ruotsalaisbändi Troubled Horse on kiinnostava tulokas Örebrosta. Yhtye soittaa raskasta rockia, jonka juuret ovat 1960-luvun garagessa ja 1970-luvun psykedeliassa. Bändi on julkaissut vasta singlen, mutta ehtinyt jo kiertää Eurooppaa. Pitkäsoittoa on lupailtu ensi kevääksi. Moody Tunes -klubin toinen esiintyjä on instrumentaalisurf-rock-trio Bad Ceasars. Korjaamo, Töölönkatu 51 AB. Liput ennakkoon 12 , ovelta 14 .
Musta perhekomedia
Vielä ehtii nähdä portugalilaisen Companhia do Chapitôn esityksen Cão Que Morre Não Ladra, eli Kuolleet koirat eivät hauku. Fyysisen teatterin keinoin toteutettu musta komedia kertoo äidistä, isästä, pojasta ja koirasta, joilla on vakava ongelma ja omalaatuinen tapa käsitellä menetystä. Teos näytellään portugaliksi, tekstitys suomeksi. Espoon Kulttuurikeskus, Kulttuuriaukio 2. Liput alkaen 15 .
Töhrysotabileet
Virkamiespropagandaa, tappouhkauksia ja luunmurtumia. Muutaman töhryn tähden -pamfletti tarkastelee Stop töhryille -projektin ja yksityisen vartiointialan vaikutuksia Helsinkiin ja sen asukkaisiin. Pamfletin ovat kirjoittaneet Mikael Bru nila, Kukka Ranta ja Eetu Viren. Kirjan julkkaribileissä esiintyvät muun muassa Jontti ja Jeppe ja Ryi, Mäkser & G. Mat hula. Levyjä soittaa Skeidar. Kuudes Linja, Hämeentie 13 B. Vapaa pääsy.
Kehosta tuli brändi
Miten ihmiskehosta tuli tavaramerkki ja mitä se tarkoittaa, kysyy itävaltalainen koreografi Doris Uhlich teoksessaan More than enough. Esityksen lähtökohtana on barokkihenkinen kurvien ja lihallisen runsauden ihanne. More than enough on osa kansainvälistä Baltic Circle -teatterifestivaalia, joka jatkuu ympäri kaupunkia 20. marraskuuta asti. Hurjaruuth, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 A / 117. Liput alkaen 15 .
ylioppilaslehti 15 # 11 Kulttuuri
23
Vääryys valkokankaalla
Yhteiskunnallisen taiteen ja elokuvan festivaali Lens Politica tuo Helsinkiin poliittista taidetta, elokuvaa, klubeja ja keskusteluja. Ota talteen Ylkkärin maailmantuskan hallintaopas.
toiveikas
Naamaripäät korttelipoliiseina
maria ruuska
Aseet kitaroiksi
Brasilialainen César López muuttaa aseita kitaroiksi. "Jos ase, joka tehtiin tappamaan, voidaan muuttaa kitaraksi, miksei ihminenkin voisi muuttua?", hän kysyy. Iara Leen ohjaama Culture of Resistance kertoo systeemin sortamista ihmisistä Liberiasta Kolumbiaan. Helvetinkin keskellä he pyrkivät muuttamaan maailmaa sarjakuvan, tanssin ja musiikin keinoin. Dokumentin mukaan kansalaishankkeet oikeudenmukaisemman maailman puolesta ovat lisääntyneet huomattavasti viime vuosikymmeninä ympäri maailmaa. Dubrovnik, pe 18.11. klo 16.
Mr. Extremen mielestä supersankarin tärkein ominaisuus ei ole voima vaan motivaatio. Hän on kolmikymppinen sandiegolaismies, joka on ottanut elämäntehtäväkseen puhdistaa ympäristönsä rauhanomaisesti pahantekijöistä. Eikä hän ole yksin. Monessa muussakin suurkaupungissa elää naamaripäitä ja viittamiehiä, jotka kutsuvat itseään supersankareiksi. Yksi heistä ilmiantaa huumekauppiaita, toinen sitoo loukkaantuneen kadunmiehen jalan ja kolmas takavarikoi humalaisen autonavaimet yöksi. Superheroesdokumentissa pohditaan, kumpi on pahempaa: ihmisten apatia ympäristöään kohtaan vai poliisien oikeuksia itselleen omivat korttelipoliisit. Andorra to 17.11. klo 18.30 ja Dubrovnik su 20.11. klo 18.30.
Paha poika nimeltä Suomi
Stora Enso ilmoittaa Helsingin Sanomien etusivun mainoksessaan suojelevansa sademetsiä. Mika Koskisen ekologinen vakoilutarina Punaisen metsän hotelli antaa hyvin toisenlaisen kuvan yhtiön toiminnasta Guangxin maakunnassa Kiinassa. Yhtiö suunnittelee rakentavansa sinne sellutehtaan ja on jo hankkinut kyseenalaisin keinoin pääkaupunkiseutua suuremman maa-alueen eukalyptusplantaasejaan varten. Jo sana Suomi herättää paikallisissa kauhua. Elokuva saa festivaalilla Suomen ensi-iltansa. Andorra to 17.11. klo 20 ja Dubrovnik su 20.11. klo 16.30. Paneelikeskustelu aiheesta yliopiston päärakennuksella ke 16.11. klo 15.
raskas
Kuubalainen eksyksissä
Sergio on kuubalainen intellektuelli, joka muuttaa Yhdysvaltoihin. Hän tuntee itsensä ulkopuoliseksi kaiken yltäkylläisyyden ja kaupallisuuden keskellä. Memories of Underdevelopment on monitahoinen psykologinen muotokuva päähenkilöstä, jonka pirstaleiset muistot näyttävät koko olemassaolon ristiriitaisuuden. Montaaseineen se peilaa hienosti nykyaikaa Tomás Gutiérrezin vuonna 1968 ensi-iltansa saanutta samannimistä elokuvaa vasten. Andorra, su 20.11. klo 14.
Velkahelvetin anatomia Unohdettu kansanmurha
Miten maailman yhdestä raaka-ainerikkaimmasta maasta tuli helvetti maan päällä? Erinomaisesti etenevä Crisis in the Congo pohtii, mikä rooli Yhdysvalloilla ja sen liittolaisilla oli Kongon kansanmurhassa. Miljoonat kongolaiset menettivät henkensä Ruandan ja Ugandan hyökättyä maahan kahdesti 1990-luvulla. Konfliktia pidetään pahimpana humanitaarisena katastrofina toisen maailmansodan jälkeen. Samassa näytöksessä esitetään myös Kongoon sijoittuva Boyamba Belgique. Dubrovnik, pe 18.11. klo 18. Kiistelty ja kiitelty Debtocracy tutkii Kreikan velkaantumisen syitä, seurauksia ja vaihtoehtoisia ratkaisuehdotuksia. Teos on hyvä johdantokurssi maailmantalouden kiemuroihin. Yksinkertainen pläjäys se ei ole, joten kannattaa varata mukaan kärsivällisyyttä ja paljon irtokarkkeja. Dokumentin tekijät eivät tavoittele teoksellaan voittoa. Debtocracy on ollut viime maaliskuusta asti nähtävillä ilmaiseksi elokuvan kotisivuilla ja Youtubessa. Ensimmäisen viikon aikana sen katsoi yli puoli miljoonaa ihmistä. Filmiä on näytetty Kreikassa muun muassa kaupunkien toreilla. Andorra, pe 18.11. ja Dubrovnik la 19.11. klo 18. Perjantain näytöksen jälkeen on paneelikeskustelu.
lohduton
Lens Politica Helsingissä 16.20.11. Liput alkaen 5,50 . Koko ohjelma osoitteessa www.lenspolitica.net
19
Marraskuu Lauantai klo 15
21
Marraskuu Maanantai klo 21.30
23
Marraskuu Keskiviikko
24
Marraskuu Torstai klo 19
Venyy, venyy
Suomessa on reippaasti yli satatuhatta aktiivivoimistelijaa. Suomen Voimisteluliiton Gaalanäytöksessä heistä esiintyy noin sata pennusta mummoon, aloittelijasta huippuun. Sulavat liikkeet, rytmit, värit ja valot vetreyttävät kankeimmankin jäkittäjän ainakin sydämestä. Samana päivänä on esitys myös klo 17.30. Kansallisoopperan Alminsali, Helsinginkatu 58. Liput 23 .
Gypsypunkkia
Teatraalisista lavaesiintymisistään tunnettu Gogol Bordello perustettiin viime vuosituhannen lopulla Manhattanin Lower East Sidella. Yhtyeen keulahahmo Eugene Hutz on kotoisin Ukrainasta. Vaikka Helsingin keikka on osa heidän akustista kiertuettaan, yhtye on luvannut, että meno on yhtä riehakasta ja äänekästä kuin aikaisemmillakin Helsingin keikoilla. Tavastia, Urho Kekkosen katu 6. Liput ennakkoon 38,50 , ovelta 39 .
Ilmaiseksi Ateneumiin
Millaiselta kuulostaa räp inarinsaameksi? Se selviää, kun poikkeat Amo cin ja Ruzzen keikalla Ateneumissa Taidetta meille! -päivässä. Museossa tapaat myös Murha-kollektiivin katutanssijat ja ylioppilasteatterilaiset, jotka herättelevät Lapin taikaa - ja Painavat kivet -näyttelyiden taideteoksia henkiin. Tapahtuma kestää aamukymmenestä iltakahdeksaan. Ateneum, Kaivokatu 2. Vapaa pääsy.
Elämä ja kuolema
Tero Saarinen Companyn kantaesitys Blossom & Decay koostuu kahdesta teoksesta. Ensimmäinen Absent Presence on koreografia seitsemälle tanssijalle. "Ideani on yhdistää kaksi erilaista, mutta teemoiltaan yhtenäistä teosta. Elämä ja kuolema kukkiminen ja kuihtuminen", sanoo Tero Saarinen. Illan aikana nähdään myös ensi kertaa Carolyn Carlsonin Man in a Room. Aleksanterin teatteri, Bulevardi 2327. Liput alkaen 15 .
kevyt
24
ylioppilaslehti 15 # 11 Kulttuuri
otto donner
Taistelu Helsingistä
Shadow Cities -kännykkäpelistä odotetaan seuraavaa Angry Birdsia.
vuorikadulta ammutaan kohti Fabianinkatua. Kaksi maagia kamppailee Porthanian herruudesta syöksemällä toistensa niskaan loitsuja. Toinen maageista kutsuu apujoukkoja, sillä opinahjoa ei ole varaa menettää. Ulkopuoliset eivät huomaa, että käynnissä on taistelu, sillä maagit ottavat mittaa toisistaan piirtämällä riimuja kännyköidensä kosketusnäyttöihin. Eikä taistelun kohteena ole meidän maailmamme Porthania, vaan Shadow Cities -fantasiaroolipelin rinnakkaistodellisuudessa sijaitseva keskustakampus. shadow cities ei ole ainoastaan mobiilipelien tulevaisuus. Se saattaa hyvinkin olla maailman kiinnostavin, innovatiivisin, provokatiivisin ja kauaskantoisin peli. Näin The New York Times hehkutti viime vuonna julkaistua suomalaispeliä, Grey Area -yhtiön ilmaiseksi ladattavaa kännykkäjulkaisua. Monet kansainväliset pelisivustot ovat listanneet Shadow Citiesin yhdeksi vuoden kiinnostavimmista iPhonepeleistä, ja osa on povannut pelistä seuraavaa Angry Birdsia. menestysreseptin pohja on tuttu: pelissä yritetään valloittaa maailma. Vastakkain ovat kaksi maagijoukkoa, hippihenkiset Animaattorit ja teknokratian nimeen vannovat Arkkitehdit. Alkajaisiksi pelaaja liittyy jompaankumpaan tiimin. Peli käyttää puhelimen GPS-paikanninta siten, että pelin käynnistyessä puhelimessa näkyy kaupungin kartta ja pelaajan todellinen sijainti kartalla. Kartalla näkyvät myös muut lähialueen pelaajat. Omaa korttelia, kaupunginosaa ja kotikaupunkia ryhdytään valloittamaan kohde kerrallaan. Ensin voi julistautua vaikkapa kantapubinsa hallitsijaksi. Äkkiä saattaakin joutua puolustamaan omaa kerrostalokaksiotaan naapurin Pentin hyökkäykseltä. Välillä käydään niittaamassa Stockalla hilluva henki, jonka tuhoamisesta on luvassa lisää taikavoimia. Sitten liittoudutaan kavereiden kanssa ja aletaan kisata Kumpulan kampuksen herruudesta. Oman tiimin jäsenet auttavat valloituksessa, vihollistiimi yrittää saada alueet itselleen. Peliruudulla voi zoomata ulospäin ja tarkastella, millaisia taisteluita lähitienoilla käydään ja kumpi tiimi on omassa kotikaupungissa vahvoilla. Tarvittaessa liitytään hyökkäykseen ja napataan omalle tiimille vaikkapa Rautatieasema. Samaan aikaan puolustetaan Uspenskin katedraalia vihollisten valloitusyritykseltä. Joskus kutsu käy ulkomaille. Nyt saarretaan Pariisi! Hyppy teleporttiin mahdollistaa siirtymisen Ranskaan, jossa sadat tai tuhannet saman tiimin velhot mittelevät voimiaan vastapuolen kanssa. ten myytiin auto. Kahden vuoden uurastuksen jälkeen tiimi on kasvanut viisitoistahenkiseksi ja ilmiö levinnyt kymmeniin maihin. Tämän vuoden alussa ulkomaiset rahoittajat sijoittivat pelin kehittämiseen 2,5 miljoonaa dollaria (1,85 miljoonaa euroa). Faneja on ympäri maailmaa. "Meille lähetetään kaikenlaista erikoista", pelisuunnittelija Markus Montola sanoo esitellessään fanipostia, jota saapuu pääasiassa ulkomailta. Neulatyynyyn on kirjailtu maagisia symboleja ja My Little Pony -lelu on tuunattu varjomaailmoihin sopivaksi askartelumassan ja öljyvärien avulla. maailma on pullollaan fantasiaroolipelejä, mutta Shadow Cities erottuu kolmesta syystä. Ensinnäkin se hyödyntää ihmisten kotipaikkarakkautta: omassa kaupungissa ja tutuissa paikoissa on hauskempi seikkailla kuin pelinkehittäjien päästään keksimissä mielikuvitusmaailmoissa. Toiseksi Shadow Cities on virkistävän erilainen fantasiatarina. Pelimaailmassa ei ole taikasauvoja tai tötteröhattuja, eivätkä yksisarviset ratsasta sateenkaarien päällä. Tarkoitus on olla uskottava. "Riimuja piirtäviin maageihin on helpompi samaistua kuin raketteja lähetteleviin tappajarobotteihin", Montola perustelee. Riimun piirtämisen taito on todellinen, eikä se katoa, kun puhelin suljetaan. Halutessaan kännykän voi koristella oman maagitiimin kuorella, sillä laitehan on maagin taisteluväline. Kolmanneksi peli hyödyntää näppärästi yhteisöllisyyttä. "Kun ihmiset matkustavat ulkomaille, he luovat teleportteja, joiden avulla kotiin jääneet pelaajat voivat tulla käymään hotellille", Montola kertoo. Joskus taistelu fantasiamaailmassa voi estää tappelun tässä todellisuudessa. "RuotsiSuomi-maaottelun jälkipyykin huurut on purettu nyrkkien sijaan virtuaalisesti." Syyskuussa järjestettiin World Trade Centerin muistotilaisuus paitsi oikeassa New Yorkissa, myös Shadow Citiesin rinnakkaistodellisuudessa. Paikalle kerääntyi paljon pelaajia ja virtuaalinen alue rauhoitettiin taisteluilta. Oikeassa maailmassa tuhottujen tornien paikalla loistavat jättimäiset valopatsaat. Shadow Citiesissä pelaajat rakensivat samoille paikoille hohtavia valomajakoita, jotka yhdessä muodostivat vastaavanlaiset taivaisiin kurkottavat säteet. johanna turunen
"
RuotsiSuomimaaottelun jälkipyykin huurut on purettu nyrkkien sijaan virtuaalisesti.
grey area alkoi kehittää peliä vuonna 2009. Silloin yhtiö koostui neljästä nuoresta miehestä, Ville Vesterises tä, Mikko Hämäläisestä, Andreas Karlssonista ja Teemu Tuularista. Varaa oli vain nuudeleihin, mutta sit-
ylioppilaslehti 15 # 11 Jälkinäytös
27
nykysuomen sanakirja
Markus Miettinen ja Jaakko Seppälä
m
Marsurinta
[subst.] Miespuolisen henkilön tiheä ja paksu rintakarvoitus, joka kasvaa ellipsin muotoisella ja noin marsun kokoisella (noin 10 x 20 cm) alueella. Jos karvoitus paljastuu vasta paitaa riisuttaessa, kyseessä on yllätysmarsu. - Mikko olis muuten ok, mut sillä on törkee marsurinta. - Onneksi se tajuaa napittaa paidan ylös asti. - No joo, mut arvaa meinasinko juosta karkuun, kun se otti ekan kerran paidan pois. Se oli mun elämäni traumaattisin yllätysmarsu.
Sattuuhan näitä
Lina Jelanski
Jumalainen kurssityö
Törmäsin fuksivuonna ongelmaan. Olen aina ollut hyvä koulussa lukematta. Kymppejä on tullut pienellä tai olemattomalla vaivannäöllä. Yliopistossa se olikin vaikeaa, koska lyhyessä ajassa piti omaksua suuret määrät tietoa. Yksi paheistani on viivyttää töiden aloittamista viimeiseen hetkeen. Eräällä kurssilla piti palauttaa kurssin aikana neljä kotitehtävää. Ne oli tarkoitettu tehtäviksi pitkin viikkoa, mutta tein ne aina edellisenä yönä tai jopa samana aamuna. Siltä ne vähän näyttivätkin. Joskus pituutta oli lisätty peruskikoilla kuten kasvattamalla marginaalia ja riviväliä. Opettaja vinoili hyväntahtoisesti. Viimeisestä työstä tuli suoraan sanoen rimanalitus. Kun opettaja kutsui käymään, osasin odottaa kritiikkiä. Hän katsoi minua surumielisesti ja sanoi näin: "Voisit panostaa kotitöihin vähän enemmän. Kyllähän sen tietäisi, mitä olisi tapahtunut, jos Jumala olisi ensin vetkutellut kuusi päivää ja tehnyt sitten kaikki hommat seitsemännen päivän vastaisena yönä." Nainen, 24, teologia Lisää lukijoiden kuvitettuja tarinoita osoitteessa www.ylioppilaslehti.fi/sattuuhannaita Haluatko, että juuri sinun tarinasi kuvitetaan? Lähetä omakohtainen, opiskelijaelämään tai Helsingin yliopistoon liittyvä kertomuksesi osoitteeseen sattuuhan.naita@gmail.com. Tarinan pituus on 600-800 merkkiä. Kerro viestissä myös ikäsi, sukupuolesi ja mitä opiskelet.
opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut
Leikkaus nyt
Leikkaus+pesu
"
Kolmenkymmenen vuoden kuluttua baarissa istuu ryhmä nuoria. Pöytään tunkee istumaan lihava humalainen nainen. Hän tivaa, ovatkos tytöt vihreitä feministejä.
Nimimerkki Markiisi de RäntäSade 5.11. 2011 klo 11:44.
Haluatko tietää, miten tarina jatkuu?
Mene osoitteeseen www.ylioppilaslehti.fi
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
HYY täyttää 143 vuotta 26.11., ja syntymäpäivää juhlistetaan jälleen kerran vuosijuhlaviikon muodossa. Viikon 47 jokaisena päivänä on luvassa monipuolista ohjelmaa, ja tapahtumiin on HYYn jäsenille aina joko ilmainen tai hyvin edullinen sisäänpääsy. Alla poimintoja viikon tarjonnasta, tervetuloa mukaan juhlimaan!
Vuosijuhlaviikon ohjelma kokonaisuudessaan -> www.hyy.fi/vuosijuhla
HYYn vuosijuhlaviikko 21.-27.11.
Tervetuloa viettämään HYYn 143. vuosijuhlaa!
Vuosijuhlaviikko huipentuu lauantaina 26.11. Vanhalla ylioppilastalolla vietettävään vuosijuhlaan. Juhlaa vietetään akateemisen pöytäjuhlan muodossa, ja kaikki ylioppilaskunnan jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan! Ilmoittautumiset 15.11. saakka osoitteessa www.hyy.fi/vuosijuhla. Illalliskortti 65 euroa HYYn jäsenille ja 75 euroa muille maksetaan ennen juhlaa tilille Nordea 157330-12251 (viestikenttään "vuosijuhla" ja osallistujien nimet). Tervetuloa mukaan juhlimaan! Lisätietoja: vuosijuhlamestari Hanna Hannus (vuosijuhla@hyy.fi, puh. 040 7070 249). http://www.hyy.fi/vuosijuhla
KE 23.11. Taidetta meille! Ateneumissa
Ilmainen sisäänpääsy ja opastuksia. Runsaasti ohjelmaa, mm. inarinsaameksi räppäävät Amoc ja Ruzze, Murha-kollektiivin katutanssijat, taideteoksia henkiin herättelevät Ylioppilasteatterin jäsenet, snoukkavideoita ja työpajoja. LISÄKSI: Vuosijuhlan tanssiharjoitukset Eteläsuomalaisessa osakunnassa (Uusi ylioppilastalo, 4. krs) klo 18 sekä sitä ennen mahdollisuus kysellä vuosijuhlaetiketin kiemuroista klo 17.30.
Kielikeskus on erillinen opetuslaitos, jonka tehtävänä on huolehtia yliopiston kieliopetuksesta ja kielipalveluista. Kielikeskuksen opiskelijaneuvostoon etsitään kustakin tiedekunnasta sekä Svenska social- och kommunalhögskolanista jäsentä ja varajäsentä toimikaudelle 1.1.2012-31.12.2013. Opiskelijaneuvosto kokoontuu 24 kertaa lukukaudessa keskustelemaan ajankohtaisista kieliopintoihin ja niiden kehittämiseen liittyvistä asioista. Lisäksi jäsenet osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan Kielikeskuksen muuhun pedagogiseen kehittämiseen ja toimivat oman tiedekuntansa ja Kielikeskuksen yhteyshenkilöinä. Opiskelijaneuvostossa toimimalla saa yleisiä työelämävalmiuksia sekä voi tutustua yliopiston toimintaan laajemminkin kuin oman tiedekunnan näkökulmasta. Jäsenet voivat osallistua Kielikeskuksen henkilökunnalle järjestettävään pedagogiseen ja tieteelliseen koulutukseen ja saada siitä opintopisteitä. Ylioppilaskunnan hallitukselle osoitetut perustellut hakemukset tulee toimittaa ylioppilaskunnan keskustoimistoon (Mannerheimintie 5 A, 2. krs., 00100 HELSINKI) tai sähköpostitse osoitteeseen halloped-haku@hyy.fi torstaihin 1.12.2011 klo 12.00 mennessä. Lisätietoja tehtävästä antaa koulutuspoliittinen sihteeri Juha Hurme, 050-543 8460, juha.hurme@hyy.fi.
Hae Kielikeskuksen opiskelijaneuvostoon!
TO 24.11. Keskustelua kaupunkivaikuttamisesta
Avoin keskustelutilaisuus HYYn kaupunkiohjelmasta Kaivotalon kabinetissa (Kaivopihan näköalahissi, 3. krs) klo 18-20. Tule keskustelemaan siitä, miten HYYn pitäisi vaikuttaa mm. opiskelijoiden asuntotilanteeseen, kevyen liikenteen kehittämiseen ja elävään kaupunkikulttuuriin ensi vuoden kuntavaalien alla. LISÄKSI: Thespians Anonymous presents: Under a Microscope Five Perspectives on Human Life. Five short plays at 7pm at Dance Theatre Hurjaruuth (Cable Factory, Tallberginkatu 1 A), tickets 8/10/12 .
PE 25.11. Missä kuljimme kerran -ilmaisnäytös
HYY tarjoaa jäsenilleen ilmaisnäytöksen Kjell Westön romaaniin perustuvasta Missä kuljimme kerran -elokuvasta klo 16.00. Paikkana on elokuvan aikakauteen hyvin istuva Maxim 2 (Kluuvikatu 1) paikkoja rajoitetusti, kannattaa tulla hyvissä ajoin! LISÄKSI: Thespians Anonymous presents: Under a Microscope Five Perspectives on Human Life. Five short plays at 7pm at Dance Theatre Hurjaruuth (Cable Factory, Tallberginkatu 1 A), tickets 8/10/12 .
Kiinnostaako YTHSn valtuuskunta?
LA 26.11. HYYn 143. vusijuhla Vanhalla
Thespians Anonymous presents: Under a Microscope Five Perspectives on Human Life. Five short plays at 2pm and 6pm at Dance Theatre Hurjaruuth (Cable Factory, Tallberginkatu 1 A), tickets 8/10/12 .
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) valtuuskunta on säätiön ylin päättävä elin, joka pääsääntöisesti kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Valtuuskunta vastaa säätiön valtakunnallisen tason suurista linjoista, eli se hyväksyy toimintasuunnitelman ja talousarvion, pidemmän aikavälin taloussuunnitelman sekä toimintakertomuksen, taseen ja tuloslaskelman. Nykyisen valtuuskunnan toimikausi päättyy 31.12.2011. Uuden valtuuskunnan toimikausi on 1.1.2012-31.12.2013. HYY hakee nyt kahta esitettävää YTHS:n valtuuskunnan jäseniksi. Vapaamuotoisesta hakemuksesta tulee käydä ilmi hakijan pätevyys ja motivaatio toimia valtuuskunnassa, sekä mahdollisuus sitoutua koko kaksivuotiskaudeksi tehtävään. Jos olet kiinnostunut YTHS:n valtuuskunnassa toimimisesta, toimita hakemuksesi HYYn kirjaamoon (kirjaamo@hyy.fi) ke 23.11. klo 12.00 mennessä. Hakemukseen tulee liittää myös ansioluettelo, hakijan täydellinen nimi (kaikki etunimet ja sukunimi), sähköpostiosoite, osoite, asuinpaikka ja henkilötunnus. Lisätietoja: HYYn hallituksen jäsen Saara Nykänen, 050 595 0329, saara.nykanen@hyy.fi. http://www.hyy.helsinki.fi/fi/node/1174
Vuosijuhlaviikko potkaistaan jälleen käyntiin maksuttomalla avajaisklubilla Vanhan Kuppilassa. DJ Orko pyörittää levyjä klo 20 alkaen, ja pääesiintyjänä on klo 21 laulaja-lauluntekijä Mirel Wagner.
MA 21.11. Mirel Wagner Vanhalla
SU 27.11. Opastus Ylioppilaskameroiden näyttelyyn
Ilmainen opastus Ylioppilaskameroiden 50vuotisjuhlanäyttelyyn "Etsin!" Helsingin yliopistomuseossa (Snellmaninkatu 3) klo 14.00. Esillä valokuvia 50 vuoden ajalta entisiltä ja nykyisiltä Ylioppilaskameroiden jäseniltä, ja se on esillä 29.2.2012 asti. LISÄKSI: Ylioppilasteatterin 85-vuotisjuhlanäyttely "Liike" puolestaan on esillä Virka-gallerian Kulmassa (Sofiankatu 1) 15.1.2012 asti. Näyttely koostuu kuva- ja videomateriaalista teatterin koko historian ajalta.
LISÄKSI: Hyvien Marttojen käsityövaihtopiste ja käsityökerhon avoin kokoontuminen klo 1720 Uuden ylioppilastalon kokoushuone Aurorassa (B-rappu, 3. krs).
TI 22.11. Pyörähtele konserttitanssiaisissa
Akateemisen puhallinorkesterin konserttitanssiaiset "Juhlat ja juomingit" klo 18.30 kulttuuriareena Gloriassa (Pieni Roobertinkatu 12). Tarjolla on ensin perinteinen konsertti ja heti perään samaan hintaan vielä tanssiaiset! Liput HYYn jäsenille vain 6 . LISÄKSI: Myös Savolaisen Osakunnan Soitannollinen Seura konsertoi. SOSSun Soo-Låilut eli syksyn coolein solistikonsertti klo 19 Savolaisessa osakunnassa (Uusi ylioppilastalo, 6. krs), liput 3/5 .