K o u l u K i u s at u n ä i t i
lsE:n lsD
No
I
2
S
S
N
soDanKylän tai K a h E t K E t
/
0
3
2 0 1 3
5
-
9
2
4
Kuinka tuoda iloa maailmaan?
aalto.fi/animals
Kuinka tuoda puhdasta vettä janoisille?
aalto.fi/burkinafaso
Kuinka auttaa myrskyn silmässä?
aalto.fi/shelter
Vapaus onnistua.
Me kannustamme onnistumaan ja tekemään työtä aktiivisesti paremman
maailman puolesta. Aalto-yliopistossa taide, tekniikka ja talous yhdistyvät
ainutlaatuisilla tavoilla. Lue lisää ja hae: aalto.fi/studies
Hakijan paras ystävä: m.aalto.fi/studies
Tutustu Aalto-yliopiston kandiohjelmiin ja tilaa tutkintokohtaiset hakuohjeet sähköpostiisi mobiilipalvelustamme. Navigoi älypuhelimellasi
osoitteeseen m.aalto.fi/studies tai skannaa oheinen koodi.
VÄSTRA NYLANDS FOLKHÖGSKOLA
Valmentaudu jatko-opintoihin tai hengähdä hetki!
Suurin osa VNF:n opiskelijoista ovat vuoden ylioppilaita, monet näistä suomenkielisiä.
Hyppää sinäkin kielikylpyyn ? opiskele lukuvuosi ruotsinkielisessä ympäristössä!
Taideohjelmat
?
?
?
?
?
?
?
Kuvataide *)
Valokuvataide *)
Sarjakuvataide ja graafinen suunnittelu *)
Sisustus ja muotoilu *)
Muoti *)
Tanssitaide
Teatteri
Kielet ja tieteelliset aineet
?
?
?
?
?
?
Kielet ja matkailu
Svenska på riktigt ? Ruotsia ruotsiksi
Around the world in 8 months
Luonnontieteet ja lääketiede
Oikeustieteet
Vuosi suomeksi ? Ett år på finska
Suorahaku 10.6. ja 5.8.2013. Lue lisää kotisivuiltamme tai ota yhteyttä!
VNF on ruotsinkielinen kansanopisto Karjaalla, Raaseporissa. Opisto kampusalueineen
sijaitsee vain kilometrin päässä rautatieasemalta, junayhteydet sekä Helsingistä että
Turusta päin ovat mainiot. *) Jatko-opinto mahdollisuus yliopistotasolla Englannissa (UCA).
Kuva: Nicklas Mattsson
Ammatiksi PARTURIKAMPAAJA
Opiskele trendikkäälle alalle huippuopettajien johdolla.
2.9.2013 alkavat 9 kk ja 11 kk koulutusjaksot.
27.5.2013 alkaa 11 kk koulutusjakso.
Näyttötutkintoon valmistava koulutus > Great Cut Academy
RAKENNEKYNSI- JA RIPSIENPIDENNYSKURSSIT lauantaisin
- katso koulutuspäivät kotisivuiltamme.
Oppilaat kuuluvat Kelan opintotuen piiriin.
Kauneusalan koulutusta parhaasta päästä jo vuodesta 1985.
Ilmoittautumiset p. (09) 685 6110 tai hae netissä
koulutuscenter.com
...kun unelmat muuttuvat uraksi
LÖYDÄ TULEVAISUUTESI OPISTOSSA!
Haluaisitko toteuttaa itseäsi,
löytää oman alasi tai hakea
valmiuksia jatko-opintoihin?
Vauhtia yliopisto-opintoihin
opistovuodesta!
Lääketiede ? Oikeustiede ? Kauppatiede
Espanja ? Englanti ? Venäjä ? Psykologia
Kasvatustiede ? Terveyskasvatus
Vapaa yliopisto-opintojen linja
Ilmaisun iloa
Kulttuuriopistossa!
Kirjoittaminen ?Teatteritaide
Tanssitaide ? Maskeeraus ? Rytmimusiikki
Haku 31.7. mennessä! Opinnot alkavat 19.8.
www.epopisto.fi
Etelä-Pohjanmaan Opisto
Opistontie 111, 60800 Ilmajoki, (06) 4256 000
Eikö Ylkkäri tule?
Ta r k i s t a t i e t o s i We b O o d i s s t a .
Ammatiksi MAKE-UP ARTIST -maskeeraaja
15.4.2013 alkavat 2, 5, 6 ja 9 kk päivä- ja iltakoulut.
Oppilaidemme sijoituksia: Maskeerauksen SM 1. sija,
Bodypainting SM 1. sija > Make-Up Artist Academy
Goldwell
10 kerran kortit
ohjatu ille
tu n n eille ja
kuntoS alille ain a
edu lliS eS ti!
Pumppulahti 3, 10300 Karjaa ? 019 222 6025 ? info@vnf.fi ? www.vnf.fi
OULUTTAUDU KAUNEUSALAN HUIPULLE
K
facebook.com/KoulutusCenter
HELSINKI ? TAMPERE
S a n o e i pa k k o
jäSenyykSille!
eniten
vaihtoehtoja
www.motivuS.fi
Hae osoitteessa
www.amkhaku.fi
?Parasta HAMKissa
on hyvät ja asiantuntevat opettajat.?
- Essi, hoitotyö
itä tekisit isona?
Mietitkö vielä, m
sillä
Mieti rauhassa,
Liput: 6,50?13,50 euroa.
Tutustu huolella vaihtoehtoihin. HAMKissa opiskelet arvostetun ammattikorkeakoulututkinnon aktiivisessa ja kansainvälisessä opiskeluympäristössä. Valittavanasi on lukuisia koulutusohjelmia kuudella eri alalla. Modernit työtilat, sopivan pienet yksiköt, uusin tekniikka ja pitkistä perinteistä ammentava
opetus luovat loistavat raamit opiskelulle.
Etsitkö
kotia?
sato.fi
Voit opiskella joko kokopäiväisesti tai työn ohessa. Haku
yhteishaussa 4.3. ? 3.4.2013.
? www.hamk.fi/koulutus
Meillä voit opiskella myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Haku yhteishaussa 4.3. ? 3.4.2013.
? www.hamk.fi/ylempiamk
FUAS-yhteistyö tuo lisää valinnanvaraa opintoihisi: voit suorittaa osan opinnoistasi joko LAMKissa tai Laureassa. Katso lisää
www.fuas.fi/opiskelijalle.
Lisätietoja hakemisesta:
hakutoimisto@hamk.fi, puh. (03) 646 4501
aikuiskoulutus@hamk.fi, puh. (03) 646 4504
www.olkkari.fi
sato.fi
Opiskele
syksystä 2013 kevääseen 2014
K I I N N O S TA A K O ?
Sanataiteen linja
Journalismin linja
Käsikirjoituskoulu
Kuvataidelinja ja Avoin Ateljee
Sarjakuvalinja
Taidepainotteinen kasvatustiede
Musiikkilinja
Ydinfysiikka
Nanoteknologia
Hiukkasfysiikka
Kosmologia
19.8.2013 - 16.5.2014
Teollisuusfysiikka
Oriveden Opiston kirjoittajalukio
12.8.2013 - 30.5.2014
Koulutie 5
35300 Orivesi
puh. 0207 511 511
orivedenopisto@kvs.fi
www.orivedenopisto.fi
Kouluttaudu
artesaaniksi
yhteishaku 25.2.-15.3.2013
www.haenyt.fi
Opettajankoulutus
sa
ismais
poHjo
!
a
a
u
s
p
s
ip
e
Hu
om
nen su
- Ykkö
Tule opiskelemaan Jyväskylän yliopiston
fysiikan laitokselle ja nanotiedekeskukseen!
Haku fysiikan koulutukseen päättyy 3.4.2013.
Jyväskylän
yliopisto
Fysiikan laitos & Nanotiedekeskus
www.jyu.fi/science/opiskelijavalinta
)
» hopeasepän ala (pk, yo
» sisustusala (pk, yo)
Lisätietoja: puh. (06) 881 7400,
info.toholampi@kpedu.fi
www.kpedu.fi tai
www.artesaaniopisto.fi
KESKI-POHJANMAAN MAASEUTUOPISTO
ARTESAANIOPISTO
Toholampi
FORTUMIN SÄÄTIÖN APURAHOJEN
HAKU VUODELLE 2013
Fortumin säätiö myöntää apurahoja luonnontieteiden, teknillistieteiden ja taloustieteiden tutkimus-, opetus ja kehitystyöhön
energia-alalla. Säätiön painopistealueet energia-alalla ovat energian tuotanto ja energian käyttö sekä liikenteen energiaratkaisut.
Hakuaika on 1.-22.4.2013. Tarkemmat hakuohjeet ja painopistealueet löytyvät säätiön kotisivuilta:
www.fortum.com/saatio
Apurahahakemukset on lähetettävä säätiölle hakujärjestelmän
kautta 22.4.2013 klo 16.00 mennessä.
Lisätietoja on tarvittaessa saatavissa säätiön asiamieheltä: Jouni J
Keronen jouni.j.keronen@fortum.com (p. 010 45 34881)
HALUATKO VIESTINVIEJÄKSI?
Lähde opiskelemaan viestintää alan johtavassa yliopistossa
Suomessa! Viestinnän, median ja teatterin yksikkö (CMT) ottaa
journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelmaansa 65 uutta opiskelijaa, jotka ovat kiinnostuneita journalismista, kuvajournalismista, mediakulttuurista, puheviestinnästä tai teatterin ja draaman tutkimuksesta.
Kandidaatin opinnoissa voi suuntautua
?
journalistiikkaan
?
kuvajournalismiin (erillinen valintaväylä)
?
puheviestintään (erillinen valintaväylä)
Maisteriopinnoissa voi lisäksi suuntautua mediakulttuuriin sekä
teatterin ja draaman tutkimukseen.
Tampereen yliopisto tarjoaa monipuolisen ja innostavan opiskeluympäristön. Yksin CMT:ssä on noin 900 opiskelijaa. Professoreita on 12, opettajia ja tutkijoita on useita kymmeniä. Opetuksessa
käytetään lukuisia ulkopuolisia asiantuntijoita. Opiskelijoille on
tarjolla ajanmukainen harjoitustoimitus, yliopistoradio ja studiotilat sekä viestinnän alan paras tieteellinen asiantuntemus.
CMT:stä valmistuneet työskentelevät toimittajina, tiedottajina,
kouluttajina, tutkijoina ja erilaisina viestinnän ja kulttuurin asiantuntijoina.
Hakuaika alkaa 4.3.2013 ja päättyy 3.4.2013. Lisätietoja:
http://www.uta.fi/opiskelijaksi/hakukohteet/ tutkinto-ohjelmat/jov.html
yliO P P ilAS le H t i
vaikka pahalta maistui alun perinkin (9). Ei auta kuin pyöriä
AlkutekStit
A l k u t e k S t i : Lisää suolaa, suolaa, enemmän suolaa,
volttia alamäkeen (11) kohti maailmanloppua (12). Ja mikäs
sitä odotellessa, kun oikislaista ylistetään, vaikka valtsikalaiset huutelevat graduaakkosten alapäässä (13). Imagoladulla hiihdetään ohi
kaikista tasapuolisesti (14), jopa läpi perusarvojen ja syöpäuutisten (15). Huh, miten tässä lehdessä onkaan näitä mainoksia! (18) Nelli Palomäki on
viiksekäs nainen ja hyvää mainosta itselleen (19). k e S k i t y : I H m I s E E n se taas on
huonoa mainosta, että koululaisten oikeusturvaa laiminlyödään (20). A s I A A n Huippuyliopistoissa osataan paremmin, ainakin huumeiden käyttö (26).
K u v A A n meilläkin mieli on muualla, nimittäin sodankylässä (30). v i i m e i S e t
S A n A t : miehen voi nykyään raiskata (36),
mutta Hannun sokeritautiin se ei vaikuta
(38). Noora Mattila haluaa järjestäytyä maahanmuuttajien
ystäväksi (41) ja Lauri Korolainen on henkisesti juuri ja juutoutua Jerusalemin lippuun (43).
S iv u 7
n o 2 / 20 1 3
ri täysi-ikäinen (42). Lopuksi meidän kaikkien olisi hyvä kie-
Mediakoulutusta Ylöjärvellä
?
?
?
?
?
?
Dokumenttityö
Elokuva- ja tv-työ
Elokuvanäytteleminen
Lehtitoimittajan työ
Radio- ja tv-toimittajan työ
Valokuvaus
Sijainti Tampereen lähellä.
Koulutus elokuusta kesäkuuhun.
Haku päällä nyt!
AAN
M
E
L
I
E
K
O
TULE K
dessä!
kortit
pysyvätkö
kä
Uusien pelinhoitajien
rekrytointitilaisuus Casino Helsingissä.
REKRYTOINTIPÄIVÄ
LA 9.3. KLO 12
Tule kuulemaan lisää tehtävistä Casino Helsingin Fennia-salonkiin,
osoitteeseen Mikonkatu 19, 00100 Helsinki. Tilaisuus alkaa klo 12
ilmoittautumisella. Varaathan aikaa aluksi pidettävään yleisesittelyyn
ja haastatteluluihin. Tilaisuus päättyy klo 16.
HAASTATTELEMME PÄIVÄN AIKANA HAKIJOITA,
JOTEN TÄYTÄTHÄN HAKEMUKSEN ETUKÄTEEN OSOITTEESSA
WWW.RAY.FI/TYOPAIKAT.
LISÄTIETOJA:
outi.moberg@casino.?
YLIO P P ILAS LE H T I
Kokkaat kaveriporukalla siskonmakkarasoppaa.
Vihannekset on pilkottu ja makkaratkin kiehuvat
kattilassa. Maistatte ruokaa ja huomaatte: liemi
on liian suolainen. Tilanne vaatii toimia.
Ongelmaa ? kuinka vähentää siskonmakkarakeiton suolaisuutta ? ruoditaan eri kokoonpanoissa. Perustetaan työryhmiä. Riidellään. Välillä joku murjottaa. Tilanne on
epätoivoinen. Kunnes joku heittää idean aivan boksin ulkopuolelta: lisätään ruokaan
suolaa.
Tällaiselta sokkokokkien sekoilulta on vaikuttanut hallituksen yritys pidentää suomalaisten työuria. Etenkin nyt, kun on tullut esiin
kokoomuksen outside the box -ehdotus, jota
se yrittää syöttää hallitustovereilleen maaliskuun kehysriihessä: pidennetään työuria leikkaamalla opintotuesta.
Kokoomus on jo pitkään haaveillut, että
vastikkeetonta opintotukea jaettaisiin vain
kolme ensimmäistä opiskeluvuotta. Sen jälkeen pitäisi elää velaksi. Ajatuksen järkevyydestä voi olla montaa mieltä, mutta sen perusteleminen työurien pidentämisellä on tosiaan
p ä ä k i r j o i t u s VA P P U K A A R E N O J A
vähän kuin väittäisi, että ruuasta tulee vähemmän suolaista, jos siihen lisää suolaa.
Ministeriössä kun on jo vuosia vikisty, että
opiskelijoiden työssäkäynti viivästyttää valmistumista, siirtymistä oman alan töihin ja
siten lyhentää työuria. Tavoitteena on ollut nimenomaan saada opiskelijat nopeammin ulos
korkeakouluista.
Kokoomuksen hellimä suunnitelma lisäisi taatusti opiskeluaikaista työssäkäyntiä.
Jos opintorahahanat sulkeutuvat, opiskelijat
haalivat itselleen mahdollisimman paljon työvuoroja. Eipähän tarvitse välittää tulorajoistakaan.
Hallituksen yritys pidentää työuria on sujunut surkeasti. Kokkijengissä on mukana gordonramsaymaisen ehdoton Sdp, joka kieltäytyy tekemästä sitä olennaisinta: nostamasta
eläkeikää.
Hallitus kuitenkin yrittää näyttää siltä,
että työn touhussa ollaan, työuria kovasti tässä pidennetään. Siksi se on nähtävästi alkanut
esitellä työuria pidentävinä keinoina sellaisiakin, jotka lyhentävät työuria.
E L äv I E N I H m I S T E N k u vAT
Kotimaisen elokuvatietämyksen elävä tietosanakirja Peter von Bagh vieraili toimituksessamme. Sodankylän elokuvajuhlia koskevaan
juttuumme haastateltu von Bagh tokaisi, että
tapahtuman tulevaisuus näyttää synkältä, koska elokuvia ei enää kuvata filmille niin paljon
kuin ennen. Hän oli huolissaan siitä, että filmin
katoamisen myötä elokuvan estetiikasta katoaa
tietty valon ja varjon herkkyys, jota digitaalinen
tallentaminen ei vain pysty saavuttamaan.
Voi olla, etten ole katsellut tarpeeksi hartaasti filmille kuvattuja teoksia. Sillä en ole
koskaan huomannut elokuvakokemukseni olevan tallennusvälineestä kiinni. Etenkin elokuvafestivaaleilla hyvän katselukokemuksen on
luonut ennen kaikkea tunnelma, joka muodostuu niin yleisön välisistä kohtaamisista kuin
elokuvien kertomuksiin uppoutumisesta näytössalin hämärässä.
Eivät ihmiset festivaalinäytöksestä pa-
ALkuTEkSTIT
LIEmESSä
a l av i i t e J U U s O J A N h U N E N
latessaan muistele sitä, kuinka valo siivilöityi kahden sekunnin ajan päähenkilön takana
olleesta ikkunasta vankilan seinälle, tai sitä,
kuinka öinen maisema ui pimeyteen valtatietä
kiitävän auton valoista.
He muistelevat kokonaisuutta, tunnelmaa,
elokuvan herättämiä ajatuksia ja tunteita,
ehkä vierustoverin kättä omassaan.
Siksi en oikein kykene jakamaan von
Baghin huolta, vaikka arvostankin hänen herkkyyttään elokuvan pienille yksityiskohdille.
Ihmiset tekevät loppujen lopuksi sen suurimman vaikutuksen, valkokankaalla ja sen ulkopuolella. Lukekaa vaikka toimitussihteerimme Johanna Mitjosen jutusta sivulta 30.
Kirjoittaja on Ylioppilaslehden verkkotoimittaja, jolta jää aina pari lippua käyttämättä
elokuvafestivaalien sarjakorteista.
apinat
S Iv u 9
N o 1 / 20 1 3
YLIOPPILASLEHTI. Perustettu 1913. 100. vuosikerta. Suomen Aikakauslehtien Liiton jäsen. ISSN 035-924. Käynti- ja postiosoite Kaivokatu 10 B, 7 krs,
00100 Helsinki. www.ylioppilaslehti.fi. TOIMITUS Päätoimittaja Vappu Kaarenoja, 050 339 3033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi. Toimitussihteeri Johanna
Mitjonen, 050 447 1117, johanna.mitjonen@ylioppilaslehti.fi. Toimittaja Aurora Rämö, 050 445 0553, aurora.ramo@ylioppilaslehti.fi. Art director Antti
Grundstén, 050 441 1327, antti.grundsten@ylioppilaslehti.fi OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Opiskelijat: www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu.
Muut: Outi Anttila, 050 527 7559, outi.anttila@hyy.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Markkinointitoimisto Pirunnyrkki Oy, Kari Kettunen, 0400 185 853, Lauri
Ristikankare, 0400 185 852, etunimi.sukunimi@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi. ILMESTYMISAIKATAULU JA MEDIAKORTTI www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf. KUSTANTAJA Ylioppilaslehden kustannus Oy. TOIMITUSJOHTAJA Mauri Laurila. HALLINTO JA TALOUS Heikki Närhinen. PAINO Sanomapaino
Oy, Vantaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä säilytä tai palauta sitä. KANNEN KUVA Helen Korpak
Matka aLkaa tÄstÄ.
Matka kohti osaamista ja ammattia alkaa kevään yhteishausta.
Turun ammattikorkeakoulusta löydät monta mahdollisuutta.
AMK-tutkinnon aikuiskoulutuksena ja ylemmän AMK-tutkinnon
voit suorittaa myös työn ohella.
Lisätiedot yhteishausta ja opiskelusta Turun
AMK:ssa löydät hakusivuiltamme
matka.turkuamk.fi
SUomenkielinenkin meneStyy
HAnkenillA - tottAkAi
Sinulle joka aloitat korkeakouluopinnot hanken tarjoaa
yhdistetyn kandidaatti- ja maisteritutkinnon ruotsiksi.
katso videohaastattelut miten Meri, Tuomas ja Päivi
pärjäävät hankenilla: ekOnOMikSi.fi
Yhteishaku 2013
? yhteishaku, kevät 4.3.?3.4.
? vieraskielinen ylempien
erillishaku 4.3.?3.4.
? yhteishaku, syksy 16.9.?1.10.
www.vimeo.com/
turkuamk
Turun AMK,
Turku University
of Applied Sciences
hakUaika 4.3. - 3.4.2013
» Opintoihin on sisällytetty lukukausi ulkomailla
» hankenin alumneja työskentelee johtotehtävissä noin
60 eri maassa maailmanlaajuisesti.
www.turkuamk.fi
Angry Birds is a trademark of Rovio Entertainment Ltd.
Copyright 2009-2013 Rovio Entertainment Ltd. All rights reserved.
hanken.fi
Bongaa Osuuspankin
uudet maksukortit.
Angry Birds -linnut nyt Osuuspankin maksukorteissa.
Tilaa omasi. op.fi/angrybirds
YliO P P ilaS le h t i
josta tulee maailman parhaita
lumilautailijoita. Tuorein tähti
alkutekStit
a j a n h e n k i ( lö )
Kajaanin korkeudella on lukio,
on 17-vuotias Kalle Järvilehto.
vauhdit alamäkeen
Temppu on vaikeimpia, joita mäessä voi tällä hetkellä nähdä. Järvilehto sijoittui neljänneksi, ohi kisoihin varta vasten kutsutun X-gameskultamitalistin. Ja X-games-voitto on sentään
olympiasijoitustakin arvostetumpi.
?Nyt jää väliin muutamat neljän ja viiden
tähden TTR-kisat ja SM:t. Kyllähän se ärsyttää?, Järvilehto sanoo.
Maailman lumilautailukisat on luokiteltu
tähdillä tason mukaan. Tulokset listataan rankingiin, jonka nimi on TTR World Snowboard
Tour. Järvilehto on sijalla 74. Hänen kehityksensä on ollut huimaa: vielä kaksi vuotta sitten sijoitus oli 1 196:s.
Ykkösenä rankingissa on maailmanmestari-Tonteri, kolmantena Peetu Piiroinen. Piiroinen on voittanut koko kiertueen kolmena
vuonna peräkkäin. Naisten ykkönen on Enni
Rukajärvi.
Kaikki kolme ovat lähtöisin samasta sotka-
molaisesta urheilulukiosta. Se on Suomen ainoa, jossa valmennetaan lumilautailijoita.
Järvilehto saattaa viettää mäessä 13 tuntia
päivässä.
?Kisoihin ei ole pakko osallistua, mutta sitä
suositellaan. Niihin ei tarvitse mennä yksin,
valmentajat ja koulukavereita tulee mukaan.?
Ensi syksystä lähtien voi hakea myös kansainväliseen huippu-urheilijakoulutukseen, kun
Sotkamossa aloittaa IB-SPORT-linja.
Järvilehto haluaisi rinteeseen vielä ennen
sitä. Odotteluajan hän tekee roikkumaan jääneitä koulutöiztä.
Vanhojentansseista hän suoriutui kipulääkkeillä. Vain hyppytanssit jäivät hyppimättä.
teksti AurorA rämö
kuva TuomAs pohjonen
Lumilautailun SM-kisat 23. maaliskuuta Rukalla.
S iv u 1 1
n o 2 / 20 1 3
Samana päivänä, jona lumilautailun tuore maailmanmestari Roope Tonteri juttelee kisamenestyksestään aamutelkkarissa, 17-vuotias
Kalle Järvilehto matkaa sotkamolaiseen uimahalliin. Hän on menossa vesijuoksemaan.
Mikäs sen klassisempi nuorten miesten vapaa-ajanviettotapa.
Järvilehto loukkaantui helmikuussa lumilautailukisassa Sveitsissä. Hyppy jäi lyhyeksi,
ja nuori lupaus tärähti korkeuksista kumpareeseen. Välilevyyn tuli kaksi pullistumaa. Käveleminen onnistuu juuri ja juuri.
?Nyt pitää tehdä kaikkia ihme jumppavääntöjä, ettei tarttisi leikata?, Järvilehto sanoo puhelimessa.
Ihme vääntöjä Järvilehto tekisi muutenkin.
Tammikuussa O?Neill Evolution -kisassa hän
veti backside tuplakorkin eli pyöri itsensä ympäri kolme ja puoli kierrosta samalla, kun teki
tuplavoltin.
ALKuTEKSTiT
Y L iop p iL ASL E hT i
S u o m E A p E L A S TA m A S S A
1960-luvulla Oulussa uskottiin maailmanlopun olevan ovella. Sitä ei tullut, mutta
2000-luvulla aihe kiehtoo yhä. Oululaisten
maailmanlopunpeloista on tehty dokumentti, ja maaliskuussa ilmestyy romaani.
Oli 23. elokuuta vuonna 1960. Oulun lääninhallituksen kanslisti Laila Heinonen oli työpaikallaan. Heinonen pukeutui tavallisesti
siististi. Yleensä hänellä oli päällään villakangasjakku, takaraivolla oli pillerihattu. Mutta
tämä päivä ei ollut tavallinen.
Kesken työpäivän Heinonen sai ilmoituksen
Jumalalta.
Viesti oli hälyttävä: jos Suomen kansa ei
tee parannusta kahden vuoden kuluessa, Jumala antaa suomalaiset vihollisen käsiin.
1960-luvulla jokainen suomalainen tiesi
heti, kuka vihollinen oli. Monella oli myös selvä
käsitys siitä, mitä vihollisen käsiin joutuminen
tarkoittaisi.
Mutta kuten Raamatussa israelilaisilla,
myös suomalaisilla oli mahdollisuus. Jos löytyisi
8 000 sellaista, jotka ovat puhdistaneet sydämensä Kristuksen verellä, Jumala armahtaisi.
Jos ei, Suomi kokisi saman kohtalon kuin
Baltian maat toisen maailmansodan jälkeen.
1960-luvulla Neuvostoliitto yksin ei aiheuttanut suomalaisten mielessä pelkoa. Suomes-
NUMERO
n o 2 / 20 1 3
33 900
Sivu 1 2
opiskelijaa joutuu palauttamaan opintotukia tulorajojen ylittymisen takia. Tukia
palauttaa siis joka kymmenes opintotuen saaja. Keskimääräinen palautussumma
on 1 272 euroa per opiskelija.
Tänä vuonna Kelan karhukirje
kolahti useamman opiskelijan postiluukusta kuin viime
vuonna. Vuosi sitten tukia
joutui palauttamaan noin
5 000 opiskelijaa vähemmän
kuin tänä vuonna.
sa elettiin muutoksen aikaa. Maalta muutettiin
kaupunkiin. Elämä ei ollut enää entisenlaista.
Mihin tässä oikein oltiin menossa?
Laila Heinosella oli läpitunkeva katse ja selkeä sanoma. Hän usutti ihmisiä parannukseen
ja sai kannattajia, joista monet olivat nuoria.
Heinosen julistuksia esittelevää kirjaa myytiin
liki 30 000 kappaletta. Alettiin puhua Oulun
profetiasta ja heinoslaisuudesta. Lehdet kirjoittivat mielellään Heinosen ilmestyksistä.
Mutta vuosi 1962 kului, ja maailma pysyi
ennallaan.
Heinosen profetoiminen ei enää kiinnostanut. Kannattajakunta pieneni.
Lahkojohtaja unohdettiin. Kunnes koitti
2000-luku.
Kuusi vuotta sitten oululainen kirjailija
Hanna Hauru katselee olohuoneessaan Annika Nykäsen ohjaamaa dokumenttia Maailmanloppu alkaa Oulusta. Siinä nuoret opiskelijat
muistelevat, kuinka heitä peloteltiin: ?Jos parannusta ei tehdä, maailmanloppu tulee, meille
sanottiin.? Haurun mielessä herää paljon kysymyksiä. Kuinka Laila Heinonen onnistui manipuloimaan ihmisiä? Miksi lahko oli niin sulkeutunut piiri?
Hauru tietää heti, että haluaa kirjoittaa aiheesta kirjan.
?Minua kiinnosti tietää, miten ihminen
MENE itsEEsi
viESTivä
vA AT E h E n K A r i
Jokunen vuosi yliopistolla niitä on nähnyt ja
haistanut: muotibloggaajatyttöjä. Aamulla
laitetaan asukuva nettiin, päivällä opiskellaan viestintää. Kirjastossa muotibloggarityttö kuuntelee kuulokkeista Lana del Reyta niin
kovaa, että muutkin joutuvat kuuntelemaan
sitä jollotusta. Tähän pitäisi puuttua jo pääsykoevaiheessa. Fetasalaattiohjeen jokapäiväiseen postaamiseen ei tarvitse akateemista
loppututkintoa.
saadaan sellaiseen olotilaan, että hän alkaa
uskoa hölynpölyyn?, Hauru kertoo puhelimitse Oulusta.
Hänen maaliskuussa ilmestyvä kirjansa,
Paperinarujumala, on fiktiota, mutta se lainaa
tapahtumien kulun hyvin suoraan heinoslaisuuden historiasta.
Kirjassa hahmo nimeltä Laina Heinonen
saa kesken työpäivän puhelun Jumalalta. Puheluita tulee lisää. Laina on Jumalan tavoitettavissa koko ajan. Hän leikkaa puhelimen johdon poikki ja kantaa luuria mukanaan. Luurista
hän kuulee Jumalan viestit.
Haurun kiinnostus uskonnollisiin lahkoihin
kumpuaa lapsuudesta. Pohjoisessa luokkakavereina oli paljon lestadiolaisia. Kerran tokaluokkalaisen Haurun ovikelloa soitti tyttö, joka sanoi,
ettei tule enää koskaan leikkimään hänen kanssaan. Syy oli se, että Haurun perhe oli pakanoita.
Noilta vuosilta mieleen iskostui vihainen
ihmettely: miksi lahkot rajoittavat jäsentensä
elämää?
Hauru kirjoitti romaaninsa, koska halusi
ymmärtää Laila Heinosta.
?Mutta en minä häntä kuitenkaan ymmärrä.?
teksti JOhaNNa MitJONEN
kuva VEsa RaNta
YliO P P ilaS le h T i
valTiOTieTeellinen TiedeKunTa
jakavat oikeustieteellinen
A 0,8 %
ja eläinlääketieteellinen
tiedekunta. Tiukin seula
on valtiotieteellisessä.
L 1,3 %
LUB 4,5%
E 14,8 %
NSLA 14 %
M 33,3%
Tä ä l Tä h e r u u
l a u d aT u r e i Ta
OiKeuSTieTeellinen TiedeKunTa
A1%
LUB 2,1 %
NSLA 5,5 %
L 6,9 %
E 29,0 %
C 19,0 %
M 37,1 %
tiedekuntaan on kova. Tosin valtiotieteelliseen
on vielä vaikeampi päästä opiskelemaan kuin
oikeustieteelliseen.
?Niin. Voisihan sitä kuvitella, että arvosa
najakauma olisi yhdenmukaisempi tiedekuntien
välillä?, Kajan sanoo.
Yliopiston opetuksesta vastaava vararehtori
Jukka Kola sanoo, että suuret erot tiedekuntien
arvostelutiukkuudessa eivät haittaa yliopistoa.
?Pohja tutkielmien arvosteluperusteisiin
on koko yliopiston laajuinen, mutta tarkemmat
arvosteluperusteet ovat tiedekuntien sisäinen
asia?, Kola sanoo.
Hän ei näe yhdenvertaisuusongelmaa siinä,
että joissakin tiedekunnissa hyvä arvosana hel
tiää helpommin kuin toisissa.
Yliopisto ei seuraa tai tilastoi graduarvoste
lua, mutta aiheesta on tekeillä yksi gradu. Sitä
tekee tilastotiedettä opiskeleva Sanni Holm.
Tutkielman on tarkoitus valmistua kesäksi, mut
ta Holmilla on joitakin johtopäätöksiä valmiina.
?Näyttää siltä, että mitä pitempään opiske
lee, sitä huonomman graduarvosanan saa. Se
voi johtua siitä, että myöhään valmistuvat ovat
jo mukana työelämässä ja heillä on muita intres
sejä kuin gradun tekeminen?, Holm sanoo.
Se voi osittain myös selittää tiedekuntien
välisiä eroja. Oikeustieteellisessä opiskeluajat
ovat yliopiston lyhimpien joukossa.
Tosin myös valtiotieteilijät selviytyvät mais
tereiksi hieman keskimääräistä nopeammin, jo
ten valtsikan huonoja graduarvosanoja valmis
tumisaika ei selitä.
Holm itse opiskelee matemaattisluonnon
tieteellisessä tiedekunnassa, jossa laudaturiin
tai eximiaan yltää 28 prosenttia opiskelijoista.
Tilastotieteilijänä Holm on suhteuttanut ar
vosanaodotuksensa tilastojen mukaisiksi:
?Kyllä magna on vähimmäistavoitteeni?,
Holm sanoo.
Magna on arvosana, jota matemaattis
luonnontieteellisessä jaetaan eniten.
teksti Vappu Kaarenoja
S iv u 1 3
n o 2 / 20 1 3
Jos halajaa graduarvosanaksi laudaturia tai
eximiaa, opiskelupaikaksi kannattaa vali
ta eläinlääketieteellinen tai oikeustieteellinen
tiedekunta. Ylioppilaslehti vertaili Helsingin
yliopiston eri tiedekuntien jakamia graduar
vosanoja seitsemän viime vuoden ajalta. Sekä
eläinlääketieteellisessä että oikeustieteellises
sä useampi kuin joka kolmas valmistuva saa
eximian tai laudaturin.
Lääketieteellisen tiedekunnan gradut eivät
ole aivan vertailukelpoisia muiden gradujen
kanssa: siellä lopputyöstä saa opintopisteitä
vain 20, kun muualla laajuus on 40 opintopis
tettä. Jos lääketieteellinen kuitenkin otetaan
mukaan vertailuun, se on huippuarvosanojen
jakajana ykkönen: lääketieteellisessä laudatu
rin tai eximian saa lähes joka toinen ? 49 pro
senttia valmistuvista.
Nihkeimmin hyviä arvosanoja jakaa valtio
tieteellinen tiedekunta. Siellä laudatur tai exi
mia heltiää noin joka kuudennelle.
?Tuo on mielenkiintoista. Erothan ovat suu
ria. Ei se tietysti ole mikään ideaalitilanne, että
Helsingin yliopistossa on niin erilaisia painotuk
sia. Meillä valtiotieteellisessä magna on todella
hyvä arvosana?, sanoo valtiotieteellisen tiede
kunnan opintoasiainpäällikkö Mikko Vanhanen.
Hän ei osaa sanoa, mistä erot johtuvat.
Vanhasen mukaan valtiotieteellisessä ei
kuitenkaan aiota höllentää arvostelua, vaikka
muiden tiedekuntien opiskelijat voivat leveillä
paremmilla graduarvosanoilla.
?Jos hyviä arvosanoja kauheasti jaetaan,
ne kärsivät inflaation.?
Eivätkä kärsi, sanoo puolestaan oikeustie
teellisen opintoasiainpäällikkö Sirpa Kajan: ?Ei
tässä ole syytä pelätä inflaatiota.?
Kajanin mukaan tiedekunnassa ollaan tie
toisia siitä, että laudatureita ja eximioita jae
taan runsaasti.
?Mutta se tapahtuu arviointikriteerien poh
jalta?, Kajan sanoo.
Niitä ei olla tiukentamassa ainakaan heti.
?Meillä on oikeustieteellisessä menossa
tutkinnonuudistus. Voi olla, että kun etenemme
uudistamaan maisteritutkintoa, tämäkin asia
nousee esille.?
Kajan muistuttaa, että oikeustieteellisen
opiskelijat ovat hyvin lahjakkaita, sillä seula
C 31,3 %
Nihkeimmin hyviä arvosa
noja jakavan tiedekunnan
valtiotieteellisen ja avo
kätisimmin niitä jakavan tie
dekunnan oikeustieteelli
sen arvosanajakaumat on
koottu oheisiin graafeihin.
Suhteessa opiskelijamääriin
oikeustieteellistä aavistuk
sen enemmän laudaturia ja
eximiaa jakaa eläinlääketie
teellinen. Oikeustieteellises
tä tiedekunnasta valmis
tuu kuitenkin yli viisi kertaa
enemmän maistereita kuin
eläinlääketieteellisestä. Siten
määrällisesti oikeustieteelli
nen jakaa laudatureita ja exi
mioita enemmän kuin mikään
muu yliopiston tiedekunta.
Muiden tiedekuntien arvosa
najakaumat ja lisää arvosa
natilastoja osoitteessa www.
ylioppilaslehti.fi/graduarvo
sanat.
alKuTeKSTiT
Eniten hyviä arvosanoja
ALKuTEKSTiT
y L ioP P iL A SL E hT i
PyThAgorAAN SoSiAALiPoLiTiiKKA
Suomen sixpack-hallituksen viehätys aritmetiikkaan pahenee.
Kokoomuksen taustamatemaatikot ovat pelanneet taas liikaa
sudokua, ja he aikovat lyödä hallituksen puolivälitarkastelussa
neuvottelupöytään opintotuen
3+2-mallin. Siinä opintotukea saisi
kolme vuotta, ja kaksi seuraavaa
vuotta pitäisi elää lainalla.
Jo ennestään sixpackiläisillä on ratkaistavana hankala vanhempainvapaan 6+6+6-yhtälö.
Näyttää siltä, että hallitukselle mieluisa tapa käsitellä sosiaalipolitiikkaa perustuu matemattiikkaan. Ehkä muitakin hankalia
päätöksiä olisi helpompi käsitellä,
jos ne olisi naamioitu kylmiksi luvuiksi. Ylioppilaslehti kokosi hallitukselle maaliskuun kehysriiheen
muut laskuharjoitukset:
Kuntauudistus: 320-250 (näin
saadaan kuntien määrä vähennettyä nykyisestä 320:stä 70:een)
Eläkkeet: 63+2 (eläkeikä nousee tällä laskutoimituksella nykyisestä 63:sta vuodesta 65:een)
Sote-uudistus:
ax5+bx4+cx3+dx2+ex+f=0
(jossa a ? 0)
(Sote-uudistuksen läpivienti vaatii oheisen viidennen asteen
yhtälön ratkaisemista. Viidennen
K a n S a K u n n a n
No 2
1 / 20 1 3
h E L S i N K i TA r v i T S E E
imAgoLAduN
Helsinki on maailman toiseksi
pohjoisin pääkaupunki, ja olisi jo
aika alkaa käyttäytyä sen mukaisesti. Keskustassa on toki luistelurata, mutta niin on monessa
muussakin kaupungissa. Jotta
Helsinki erottuisi edukseen johtavana talvipääkaupunkina, keskustaan on saatava hiihtolatu.
Nyt pohjoisesta päin tulevan
työmatkahiihtäjän hangilla eteneminen tyssää jo Pasilaan ja Hermanniin.
Hermanniin päättyvää latua
pitäisi jatkaa Hermannin rantatieltä Sörnäisten rantatielle ja sieltä aina keskustaan saakka.
Pasilan latua taas tulisi jatkaa
Töölönlahden kautta Baanalle.
Siinä olisi turisteilla ihastelemista: Bisnesmiehet suihkisivat
sukset viuhuen ja salkku olalla töihin keskustan toimistoihin.
Kansanedustajat voisivat panna
sauvaa toisen eteen ja lipua latua
pitkin Arkadianmäelle.
Mannerheimintien hotelleissa
majoittuvat turistit voisivat vuokrata hiihtotamineet hotellista,
käydä suoraan hotellin pyöröovista Töölönlahden laduille ja hiihdellä Baanaa pitkin Sibelius-monumentille.
Liikuntaviraston ulkoliikun-
Sivu 1 4
taosaston päällikkö Stefan Fröberg sanoo, että ajatuksella keskustaan ulottuvasta ladusta voi
kyllä leikitellä. Hän kertoo, että
jotkut kaupunkilaiset ovat myös
kyselleet Baanan hiihtomahdollisuuksista.
?Baanan ongelma on siinä,
että sen yläpuolella menee teitä.
Teiltä tuppaa putoamaan alaspäin
aina jotain, mikä ei kuulu laduille?, Fröberg sanoo.
Fröbergin mukaan helpointa
olisi jatkaa Pasilan latua Töölönlahdelle.
?Mutta silloin jouduttaisiin
luopumaan osasta Töölönlahden
kävelyreiteistä, joita hiekoitetaan?, Fröberg sanoo.
Hänen mukaansa tällaista ei
ole suunnitteilla, sillä Töölönlahti
on niin suosittu kävelyreitti.
Mutta kävelijöiden on väistyttävä, Helsinkiin tarvitaan
imagolatu.
Helsinki ei tule koskaan yltämään pyöräilykaupunkina Amsterdamin tai Kööpenhaminan
tasolle, niiden etumatka on niin
valtaisa. Nyt olisi oiva hetki profiloitua maailman parhaaksi hiihtokaupungiksi.
teksti Vappu Kaarenoja
asteen yhtälölle matemaatikot
eivät ole pystyneet kehittämään
ratkaisukaavaa.)
Valtiotieteilijöiden ei pidä
enää hakea palkattomiin harjoitteluihin ministeriöihin. Jättäkää
nämä hommat matematiikan opiskelijoille, jo alkavat Suomen ongelmat ratketa.
teksti Vappu Kaarenoja
Opiskelijajärjestöjen mielenosoitus opintotukileikkauksia vastaan
järjestetään 20. maaliskuuta.
to ivot
? m E i d ä N E i P i Tä i S i
i T S E K äy T T ä ä m E i d ä N
T u o TA N T o vä L i N E i Tä m m E .
m E i d ä N E i P i Tä i S i S y ö d ä
o m A S TA K u o r m A S TA m m E . ?
Sitoutumattoman vasemmiston Jaakko Rissanen edustajiston kokouksessa 18. joulukuuta.
Edustajisto käsitteli HYY:n tämän
vuoden budjettia. Rissasen kommentti liittyi HYY:n saunatilan, Sivistyksen saunan, määrärahoihin.
Hallitus esitti saunaan käytettä-
vän summan nostamista 30 000
eurosta 35 000 euroon. Rissanen
vastusti saunarahojen lisäämistä. Saunasta keskusteltiin kokouksessa yhteensä 18 minuuttia.
Hallituksen esitys kuitenkin voitti,
ja HYY käyttää tänä vuonna Sivistyksen saunaan 35 000 euroa.
Palstalla kuunnellaan HYY:n edustajiston jäseniä.
aSiantuntiJan
SuoSituS
TEhoKKAiN
vAT S A L i h A S L i i K E
?Fourpackin, sixpackin tai eightpackin saa esiin seuraavalla lankkuharjoituksella: käy ensin selinmakuulle, laita jalat sohvalle ja
nosta ylävartaloa hyvin hitaasti
kohti polvia.?
Joonas Kytölä, 2. vuoden liikunnanohjaajaopiskelija ammattikorkeakoulu Haaga-Heliasta.
Palstalla alan opiskelija paljastaa suosikkinsa.
YLIO P P ILAS LE H T I
Tuoreessa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa luetellaan Suomen puolustuspolitiikan tärkeimmät tehtävät. Niitä on
kaikkiaan kuusi ? useimmat aika
itsestäänselvyyksiä, kuten vaikka
itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen.
Mutta yksi puolustuspoliittinen tehtävä on muita monitahoisempi: perusarvojen turvaaminen.
Mitä ovat perusarvot? Selonteko ei kerro.
Ajattelen minulle tärkeitä arvoja. Ensimmäisenä mieleen tulee
kaksi klassista ja ylevää arvoa:
vapaus ja tasa-arvo. Mutta mitä
muita näitä yhteisiä perusarvoja
on? Katson Googlesta.
Ensimmäinen hakuosuma on
ympäripyöreä wikipedia-artikkeli, jossa ei listata arvoja selkeästi
vaan lätistään jotain sosiaalipsykologiasta. Seuraavaksi hakutuloksiin tulevat Lääkäriliiton
perusarvot, seuraavaksi Stockmann-konsernin: tuloshakuisuus,
asiakaslähtöisyys, tehokkuus...
Näitäkö se Suomen armeija suojelee?
Sitten tajuan. Perusarvot
opetetaan armeijassa. En minä
niitä voi tietää, kun en ole joutunut kutsuntoihin. Olen jäänyt
paitsi koulutushetkestä, jossa
käydään läpi Suomen perusarvot. Kenties juuri vapaus ja tasaarvo ovat niitä.
Oi vapaus! Kersantti puhuu
vapaudesta ja ilmoittaa, että viikonloppulomille ei ole asiaa tärkeän vartiointiharjoituksen takia.
Oi tasa-arvo! Kersantti kertoo
tasa-arvosta nuorukaisille, jotka
on valikoitu pakkotöihin valtiolle
sukupuolensa perusteella.
Siinä sitä sitten ollaan, vähintään kuusi kuukautta perusarvojen äärellä.
ALKuTEKSTIT
PEruSArvOjEN äärELLä
VÄIJYTYS
Sinäkö se olet? Vieraile toimituksessa maanantaina
4. maaliskuuta kello 12 ja saat
mukaasi paketin vessapaperia.
K E vä ä N TA P A H T u M AT
ANALYYSISSä
Ihmiset, joilla on otsatukka ja
jotka joskus tupeeraavat hiuksiaan liikaa.
Ihmiset, jotka hokevat, että kiinalainen ruoka Suomessa ei ole samanlaista kuin Kiinassa.
Helsinki Cine Asian osallistuja.
Ensimmäiset aasialaisille elokuville omistetut Helsinki Cine Asia
-elokuvafestivaalit Helsingissä
14. ? 17. maaliskuuta.
teksti VAppu KAArENOJA
VASTAUKSIA
M I Tä S A N O A I H M I S E L L E ,
jOLLA ON SYöPä?
Vetää hiljaiseksi, kun joku kertoo
sairastavansa syöpää. Mitä siihen
oikein voi sanoa?
Mitä sairastunut haluaa tilanteessa kuulla, kohdunkaulan
syövän sairastanut Niina Räty?
?Tuskinpa on olemassa oikeaa
sanaparia. Oleellista on kuunnella
ja pysyä rauhallisena. Empatiaa voi
tietysti osoittaa, mutta neuvojen
tuputtamista pitäisi välttää. Niitä
sairastanut saa kuulla tarpeeksi
sairaalassa. Ole läsnä. Kuuntele.?
teksti JOHANNA MITJONEN
Ihmiset, jotka tykkäävät Nuorgamista Facebookissa.
Primavera-festivaalien osallistuja.
Primavera Sound 22. ? 23. toukokuuta Barcelonassa.
Ihmiset, jotka lukevat Nora Shinglerin kemikaalicocktail-blogia.
Ihmiset, jotka ovat aloittaneet
virkkeen sanomalla: ?En usko horoskooppeihin, mutta?
Kosmisten parapäivien osallistuja.
Kosmiset parapäivät 2013 Helsingissä 9. ? 10. maaliskuuta
Palstalla vastataan mihin tahansa kysymykseen.
S Iv u 1 5
N o 1 / 20 1 3
Mitkä ovat oikeat sanat sairastuneelle, Suomen syöpäyhdistyksen neuvontahoitaja Taina Häkkinen?
?Syöpä sanana herättää kauhua. Ihmiset reagoivat tietoon
syövästä eri tavoin. Monesti sairastuneet sanovat, että tuntui omituiselta, kun piti lohduttaa läheisiä.
Kun halutaan tukea sairastunutta
läheistä, tukemisen pitäisi tapahtua
sairastuneen ehdoilla. Ei kannata
sanoa ?minä ymmärrän? -fraaseja. Se ärsyttää sairastunutta ihan
hirveästi. Missään nimessä ei pidä
verrata sairastumista omaan kriisiin: potkuihin tai avioeroon. Vertaistuki on tietysti aivan eri juttu.
Valmistaudu, kun menet tapaamaan sairastunutta. Mie-
ti, mitä juuri hänelle kannattaisi
sanoa. Saa olla rehellinen ja sanoa, että tilanne tuntuu vaikealta.
Muista, että aina tilaa ei tarvitse
täyttää puheella. Toisinaan läheisyys ja kosketus riittävät. Tai tarjoa apua, kun ihminen on hoidosta
väsynyt. Käy kaupassa tai pese
ikkunat. Ei mitään elokuvamaisia
hömpötyksiä.?
Ihmiset, jotka eivät kehtaa tilata
maitopohjaista drinkkiä, kuten valkovenäläistä, vaikka haluaisivat.
N U M E R O T
G R A D U K Ä T I L Ö
TONNIKEIjuT
41
30
23
33
23
prosenttia opiskelijamiehistä
on ylipainoisia. Moni ylipainoinen mies ei kuitenkaan koe olevansa liian lihava, koska:
prosenttia opiskelijamiehistä
kokee itsensä ylipainoiseksi.
prosenttia opiskelevista naisista on ylipainoisia. Moni
normaalipainoinen nainen
kuitenkin kokee itsensä liian lihavaksi, koska:
Aivan idioottihan tuo tyyppi on,
mutta ääliöihin pitää viimeistään
yliopistossa tottua. Työelämä kun
on heitä pullollaan.
Nyt otat tilanteen hallintaan,
nujerra seminaarin imbesilli älylläsi!
Kysyin neuvoa ympäristötieteiden laitoksella useita graduja
ohjanneelta ja monia seminaareja vetäneeltä, oman tiedekuntaneuvostonsa kunniamaininnan
graduohjaamisesta saaneelta
Patrik Byholmilta. Byholm va-
kuuttaa, että asialinjalla pysyminen kannattaa aina. Opponentin
puheista ei pidä välittää. Ärsyyntymisen sijaan kannattaa erittäin
pontevasti argumentoida, miksi
opponentti on mielestäsi väärässä. Pikkumaisuus kun on oikeasti
harvoin rakentavaa tai hyödyksi.
Tsemppiä,
Marja-Liisa
Tällä palstalla graduaiheisiin
kysymyksiin vastaa gradukätilö
Marja-Liisa. Voit lähettää oman
kysymyksesi osoitteeseen marjaliisa@ylioppilaslehti.fi.
prosenttia opiskelevista naisista kokee itsensä ylipainoiseksi.
VALMISTAMISSAMME
Hei
Abi! olet saanut
YLIOPPILASLAKEISSA
kolutuksesi
Suomessa,
eikö
myös
ylioppilaslakkisi
Lippa
ja hikinauha
olisi
suomalaisen
työn
Ovat
aitoa nahkaa.
arvoinen.
Huoliteltu työ.
prosenttia opiskelijoista kertoo
harrastavansa vain vähän liikuntaa.
Lähde: YTHS, korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus
Soluhuoneet yksin hakeville ja yksiöt/kaksiot pariskunnille Koskelassa ja Vallilassa. Hakuaika päättyy
31.3.2013. Jatkoaika- sekä kesäasunto-hakemukset
käsitellään samassa haussa. Uusien opiskelijoiden
hakuaika on 1.-31.7.2013.
Lisätietoja ja hakulomakkeet löytyvät osoitteesta www.savolainenosakunta.fi/?q=asunnot. Asuntola-asiamiehen tavoittaa vastaanotolta torstaisin klo
16.30-18.00 Savolaisesta Osakunnasta, Mannerheimintie 5 A ylin krs., 00100 Hki, puh. 050-530 6049.
N o 2 / 20 1 3
Gradukätilö!
Sain seminaarissa opponentiksi totaalisen aasin. Tyyppi
kommentoi pilkkuvirheitä, vaikka olin tutkimussuunnitelmavaiheessa. Hänellä on myös ärsyttävä tapa katsoa aina professoriin
päin kun hän listaa työni ?epäkohtia?. Vedänkö turpaan?
nimim. Pikku-Kalle
HAKU SAVOLAISTEN YLIOPPILAIDEN
SÄÄTIÖN ASUNTOIHIN
SIvu 1 6
IdIOOTTI
OPPONENTTINA
Lakin
hinta
ilman Lyyraa
áá
68
? Lyyrat
16 ? 32
55 ?
Lakin
hinta
ilman
Lyyraa
66
¤ Lyyrat
- 48 ¤
Sofiankatu 5SOFIANKATU
00170 Helsinki5/ puh.
09 634313 / www.wahlman.fi
WWW.WAHLMAN.FI
BOYS & GIRLS
ALKuTEKSTIT
Y L IOP P IL A SL E HT I
OPISKELIJAT!
LEIKKAUS +
P E S U
I L M A N A J A N VA R A U S T A
LEIKKAUS
27e 21e
P A R T U R I - K A M P A A M O L I I S A N K AT U 1 4
P. ( 0 9 ) 2 7 8 2 6 7 9 , 9 . 3 0 ? 1 7 . 0 0
OSIS MATTAVAHA
15,50 e
helsingin yliopisto
Avoin yliopisto
Avoinyliopisto
löydäomAAlAsitAikäytävälivuosihyödyksesi!
Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa voit
opiskella kymmeniä oppiaineita.
Opinnot voi liittää yliopistotutkintoon.
Myös paljon verkko-opintoja!
lisätietoja: www.helsinki.fi/avoin
muutos
n
o
t
s
a
m
?Il
n puIta
a
a
t
u
j
r
to
lla.?
halaama
ovat
o
I
p
a
l
a
j
?KuoKKa
hIgh
n
e
d
u
o
l
a
maat
put.?
I
u
h
n
I
h
c
te
rhIa.?
u
t
t
a
v
o
et
?lIsäaIne
paras
n
o
a
j
I
e
?arm
ulu.?
o
K
a
j
a
t
h
jo
iseen.
tsätieteell
e
m
su
lo
ta
lijaksi maa
Hae opiske
helsinki.fi/mmtdk
facebook.com/mmtdk
teksti AURORA RÄMÖ
N o 2 / 20 1 3
ALKuTEKSTiT
Y L IOP P IL ASL E HT I
Sivu 1 8
k uva H E L E N K O R P A K
YLio P P iLAS LE H T i
ALKuTEKSTiT
Nelli Palomäki on työläiskaupungin
tyttö, joka puhuu vähän mitä sattuu.
Se on osa hänen taidettaan, aivan
kuten Helsinki School opettaa.
iTSE TEoS
? O m a k u v a m m e itsestämme ei ole totuudenmukainen?, lukee Nelli Palomäen nettisivuilla. Sivuilla on erikseen osio, jossa taiteilija
kertoo, mitä haluaa kuvillaan sanoa. Selitystä
kutsutaan statementiksi.
?Jokainen ottamani muotokuva on myös
kuva minusta itsestäni?, statement jatkuu. ?Se,
mitä päätän nähdä, tai se, miten otan vastaan
asiat jotka näen, määrittää lopullisen kuvan.?
Palomäen kuvissa mallit katsovat suoraan
kameraan. Mustavalko-otoksissa on omaa perhettä, pieniä lapsia ja venäläisiä sotakoululaisia.
?Nyt on ollut niin paljon hommia, että
alan olla vähän sietokyvyn äärirajoilla?, Palomäki sanoo.
?On teosten kannalta ihanaa, että on paljon näkyvyyttä, mutta joskus on vaan niitä päiviä,
että helvetti mää en halua olla kiinnostava.?
Hän istuu kaulaliina päässä ja polvet suussa
keskustakaksion sängyllä ja puhuu varauksetta.
Tä n ä k e v ä ä n ä 32-vuotias taiteilija valmistuu
maisteriksi. Ei ole ihan selvää, mistä koulusta.
Palomäki sai kandin paperit Turun Taideakatemiasta viisi vuotta sitten. Sen jälkeen hän
pääsi suoraan silloisen Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen maisteriohjelmaan.
Se ei ollut mikään läpihuutojuttu: ohjelmaan
otetaan vuosittain vain muutama sellainen opiskelija, joka ei ole tehnyt aiempia opintojaan sittemmin Aalloksi muuttuneessa korkeakoulussa.
Isoon taideakatemiaan oli vaikeaa sopeutua.
Kukaan ei moikannut tuntemattomia, kaikillahan oli jo kaverinsa. Palomäki sai paniikkikohtauksia ja oli paljon yksin. Jälkeenpäin ajateltuna
se oli hyvä. Hän keskittyi kuvaamiseen.
Jo ensimmäisenä Taik-vuonnaan taiteilijanalku kutsuttiin pitämään näyttely Paulon
säätiön galleriaan. Näyttelyyn käveli mies nimeltä Timothy Persons. Samana syksynä Palomäen kuvat olivat mukana Personsin kokoamassa näyttelyssä Pietarissa.
Palomäestä tuli yksi Personsin opetuslapsista, osa maineikasta Helsinki Schoolia. Sinne
hän sopeutui.
Länsimaisen galleriataiteen mainstreamin
arkkityyppi. Sitä Helsinki School tutkija Juha
Suonpään mielestä on.
Suonpää julkaisi viime vuonna kirjan Valokuva on IN, joka käsittelee Suomi-kuvan nousua. Se on ollut huikeaa: kotimaista taidekuvaa
verrataan jo Ruotsin musiikkivientiin. Ulkomaiset kustantamot ovat julkaisseet Helsinki
Schoolin taiteilijoiden valokuvakirjoja enemmän
kuin ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten
kuvaajien yhteensä.
Suonpään mukaan menestystä ei tule ilman
galleristien, kuraattoreiden ja asiantuntijoiden
tuottamaa merkityskudelmaa.
?On nuorille opiskelijoille hankala tilanne, jos Helsinki School saa hegemonisen aseman Aallossa. Se voi pakottaa ilmaisua tiettyyn
suuntaan?, Suonpää sanoo.
?Nuoret ovat herkkiä tällaiselle, koska monet
haluavat uskoa taiteella elämisen haaveeseen.?
Helsinki Schoolin taiteilijat ovat niitä, jotka
elävät työllään ainakin ajoittain. Opetusministeriö on tukenut projektia vuodesta 2006.
Joinain vuosina reilusti yli puolet valokuvan
apurahoista on mennyt Personsin leiriin.
Yksityistäkin rahaa tulee: keräilijät ja museot maksavat teoksista tuhansia euroja.
Suonpäästä Helsinki School ei ole niin moniääninen kuin sen statementissä sanotaan.
Ryhmän kuville on tyypillistä melankolisuus ja suuri teoskoko.
?Opiskelussa se voi näkyä sisäänkirjoitettuna, vahvana piilo-opetusohjelmana. Koulutusohjelman sisälle syntyy varmasti jännitteitä,
kun jotkut ovat valittuja ja jotkut eivät.?
P a l o m ä e l l e k r i t i i k k i on tuttua. Häntä varoiteltiin Helsinki Schoolista ennen maisteriohjelman alkua.
?Kun mää pääsin mukaan, huomasin, että
joidenkin opiskelijoiden reaktio muhun muuttui. Puhuttiin kaikkea, että kuinka mää en vaikka olis ansainnut jotain näyttelyä, mistä tuli
aluksi ihan tosi paha mieli?, hän sanoo.
?Sitten mää vain lakkasin välittämästä. On
ollut hauskaa huomata, etteivät varoittelijat
tienneet yhtään, mistä puhuivat.?
Piirit ovat niin pienet, että kokonaan ulkopuolista kritiikkiä ei ole olemassa. Kun kilpaillaan samoista näyttelyistä ja määrärahoista,
arvostelu on usein kateellisten panettelua. Tai
ainakin helppo kuitata sellaisena.
Juha Suonpääkään ei ole vain tutkija. Hän
on myös valokuvaaja, Tampereen ammattikorkeakoulun kuvataiteen yliopettaja ja Lapin yliopiston osa-aikainen professori. Ja selkeästi eri
pr-linjoilla kuin Persons: ei itsekirjoitettua statementia, ei edes omia nettisivuja.
Nelli Palomäki sanoo tietävänsä, että hänen
menestyksensä ei johdu pelkästään kuvista.
?Se johtuu myös mun persoonasta?, hän
sanoo. Siis siitä, mitä kameran takana on. Galleristi-illallisilla on pakko jäädä mieleen.
?Ja jos oon yhtään ottanut, jään varmasti.?
?Saatan vaikuttaa ylimieliseltä mulkulta
ulospäin, mutta sisältä mää oon herkkä. Sitä ei
oo moni selvittänyt.?
Se ei pidä ihan paikkaansa. Timothy Persons näki herkkyyden roikkumassa Paulon gallerian seinillä neljä vuotta sitten. Se herkkyys
kiertelee tässäkin kuussa Saksan, Tanskan ja
Helsingin museoissa ja gallerioissa. Y
Nelli Palomäen näyttely Suomen Valokuvataiteen museossa 21. huhtikuuta asti.
S iv u 1 9
N o 2 / 20 1 3
H e l s i n k i S c h o o l ei ole mikään virallinen
koulu eikä edes varsinainen tyylillinen koulukunta. Se on kokoelma Aallon valokuvataiteen
osastoon liittyviä taiteilijoita, joiden töistä kuraattori Timothy Persons pitää.
Personsista puhutaan kuin kulttijohtajasta.
Uskomaton puhuja, älytön karisma, kova auktoriteetti. Tuntee henkilökohtaisesti ihan kaikki.
Amerikkalaistaustainen Persons tuli opettajaksi Taideteolliseen korkeakouluun vuonna 1982. Hänen opetti, että vaikka teos kertoo
taiteilijasta, myös taiteilijan on osattava kertoa
teoksesta. Kukaan ei näe, kuinka hyvä kuva on,
jos se on muovipussissa kuljeteltavaa kopiopaperisilppua. Täytyy olla kunnollisia portfolioita
ja niitä statementejä.
Siinä missä kuvaajat ovat osa kuviaan, Personsin kaltaiset kuraattorit osa kuvaajan menestystä.
Kaikki tällä vuosituhannella kansainvälisesti
noteeratut suomalaiskuvaajat, kuten Ea Vasko, Niko Luoma ja Susanna Majuri, ovatkin
Helsinki Schoolin listoilla.
Sen jälkeen, kun Nelli Palomäen työt olivat
näytillä Pietarissa, ne ovat olleet esillä yli neljässäkymmenessä eri maassa.
Timothy Persons sanoo Palomäen vangitsevan malliensa läsnäolon poikkeuksellisella tavalla:
?Niistä näkee aina myös hänet itsensä. Kun
tapasimme, Nelli työskenteli, mutta ei tiennyt
miksi. Sitä olen auttanut selvittämään?, kuraattori sanoo puhelimessa.
?Hyvä kuva on sellainen, jossa teos vastaa sisältöä. Se ei ole pelkkä kaunis kuva, vaan siellä on
jotain takana.?
Se jokin ei Personsin mielestä välity
kaikkien valokuvataiteen maisteriopiskelijoiden
kuvista. Helsinki Schooliin mahtuvat vain ne, jotka ovat kuraattorin mielestä tarpeeksi valmiita.
KESKITY IHMISEEN
Y L IOP P IL ASL E HT I
teksti AURORA RÄMÖ
k uvat H E L E N K O R P A K
Tanja Tikkasen poikaa on
kiusattu koulussa jo niin
kauan, ettei äiti enää tiedä,
mitä asialle voisi tehdä. Ei
tiedä kukaan muukaan.
N o 2 / 20 1 3
Rakkaudella,
äiti
O p p i t u n t i o n k e s k e n . Kun tulen sisään,
luokka hiljenee. Kyllä musta varmaan näkee, että
tämä ahdistaa. Tuntuu, että naama punottaa.
Ääni pysyy kuitenkin ihan asiallisena. Ei tässä
ollut enää muuta vaihtoehtoa kuin tulla tänne.
Olen tulostanut netistä artikkeleita, joissa
kerrotaan, mitä tarkoittaa homoseksuaali, kehitysvammainen ja koulukiusaaminen. Jaan jokaiselle luokan pojalle printin ja kerron, mitä tarkoittaa äpärä. Että mun poikani ei ole sellainen,
me olimme isän kanssa naimisissa vielä silloin,
kun se syntyi.
Jaan jokaiselle myös pussillisen lihapullia.
Pyydän poikia miettimään, näyttääkö mun poika todella samalta kuin pullat. Ei se näytä, vaikka sitä nimitellään sellaiseksi joka päivä.
Sanon, että kiusaajat voivat kertoa kotonaan, että olen tehnyt vanhemmista ilmoitukset lastensuojeluun. Kun ne eivät puutu lastensa asioihin, vaikka olen soitellut ja lähettänyt
viestejä Facebookissa.
Luokkaan ryntää apulaisrehtori. Se huutaa,
että ulos. Räyhää, että mulla ei ole oikeutta olla
täällä. Tuollainen vanha kääkkä.
Se sanoo hakevansa rehtorin paikalle. Hae,
hae, mä sanon, sen puheille mä olen yrittänyt
päästä jo vaikka kuinka kauan.
Rehtori tulee. Se soittaa poliisille.
Pojat katsoo niitä lihapullia.
SIvu 2 0
Jos äiti ei tee kaikkea lapsensa puolesta,
niin kuka sitten?
V a n t a a l a i s e s s a k o d i s s a o n siistiä ja koristeellista. Ulkoapäin talo näyttää ankealta, se
on osa ostarin viereen rakennettua lähiökompleksia. Mutta sisällä on parketti, raidalliset tapetit ja muhkea sohvaryhmä. Keittiön katosta
roikkuu sydämenmallinen kynttelikkö, kylpyhuoneen oveen on liimattu iso kuva kirsikkapuun oksasta.
Tanja Tikkanen tuntuu pitävän kukista.
Vaalea ponnari on nostettu ruusuklipsillä ylös
niskasta. Kaulassa roikkuu siro koru.
?Onneksi nyt järjestetään palaveri, johon tulee paikalle kaikki asiaan liittyvät tahot?, Tikkanen
sanoo. Hän pyörittelee korua sormiensa välissä.
?Mä tulen tekemään kaikkeni, jotta kiusaajat, niiden vanhemmat ja koulun henkilökunta
joutuu vastuuseen.?
Kun Tikkasen perhe muutti Vantaalle kaksi
vuotta sitten, poika aloitti lähikoulussa. Siitä ei
tullut mitään. Ensimmäinen kiusaamispalaveri
pidettiin heti syyskuun alussa.
Sen jälkeen pidettiin toinen, kolmas ja neljäs. Silti poikaa nosteltiin äidin kertoman mukaan seinälle, lyötiin nyrkillä, kaadettiin maahan ja uhkailtiin veitsellä.
Poika vaihtoi koulua viime syksynä. Alkoi
nimittely lihapullaksi, homoksi ja äpäräksi, sitten töniminen ja tavaroiden heittely. Kavereita ei ole.
Äidin konstit alkavat olla vähissä. Hänen
mielestään koulu ei puutu kiusaamiseen.
Ei, vaikka hän on soittanut opettajalle, rehtorille, kouluavustajalle ja oppilashuoltoon. Hän
on puhunut aluerehtorille, opetuspäällikölle
ja apulaiskaupunginjohtajalle. Hän on ottanut
virkavapaata päivätyöstään, jotta voisi hoitaa
asioita toimistoaikaan.
Tikkasesta tuntuu, että mikään ei ole kenenkään vastuulla. Useimpien viranomaisten
kanssa hän on ollut tekemisissä jo silloin, kun
poika oli edellisessä koulussa.
Jäljellä ei ole enää mitään tahoa, mihin olla
yhteydessä. On ainoastaan aluehallintovirasto
ja eduskunnan oikeusasiamies.
Ne ovat viranomaisia, joille voi kannella
kunnan opetustoimesta. Kanteluiden määrää
on mahdotonta laskea, sillä eri aluehallintovirastot tilastoivat niitä eri tavalla. Kaikissa viime vuoden luku oli kuitenkin alle kymmenen
luokkaa. Lapissa kanteluita ei ole tehty vuosikausiin yhtäkään.
Pienet numerot eivät kerro kiusaamisen
harvinaisuudesta vaan hankalasta menettelytavasta. Näin korkealle viedyt tapaukset ovat vain
pikkuinen kide jäävuoren huipusta.
YLIO P P ILAS LE H T I
KESKITY IHMISEEN
N o 1 / 20 1 3
S Iv u 21
KESKiTY iHMiSEEN
Y L iOP P iL ASL E HT i
?Aina pitää saada
paikalle poliisi,
rehtori, isi tai äiti.?
N o 2 / 20 1 3
Kantelemisesta ei ole juuri mitään hyötyäkään. Papereihin perustuvaa ratkaisua saa
odottaa vähintään kahdeksan kuukautta eikä
siitä seuraa mitään. Ratkaisussa todetaan vain,
onko koulu menetellyt lain mukaan. Ja koska kiusaamiseen puuttumisesta määräävä laki
on väljä, sen tulkitseminen saattaa olla vaikeaa.
Sanktioita ei jaeta.
Rikosilmoituksenkin voi toki tehdä. Kahta
tunnetuinta kiusaamistapausta on käsitelty hovioikeudessa asti.
Vuonna 2001 hovioikeus tuomitsi Huittisten kaupungin maksamaan entiselle koulukiusatulle 72 500 markkaa korvauksia siitä, että
koulu ei puuttunut kiusaamiseen. Tuomio tuli
kymmenen vuotta tapauksen jälkeen.
Toisessa jutussa vastapuolena oli Hämeenlinnan kaupunki, joka vältti tuomion.
Mutta vuosien jälkeen jaettu oikeus ei auta
silloin, kun joutuu heräämään kouluun joka
aamu. Ja Tanja Tikkanen haluaa, että hänen
poikansa pystyisi nukkumaan kunnolla.
Tikkanen on saanut tarpeekseen.
?Tällä kertaa se ei ole minun poikani, joka
vaihtaa koulua?, hän sanoo.
A k a t e e m i s i s s a p a p e r e i s s a koulukiusaaminen määritellään usein näin: ryhmäilmiö,
jossa yhden häiritseminen on toistuvaa ja tahallista.
Sen yksityiskohtaisemmin sitä ei oikein pysty
kuvailemaan. Kokemus on aina henkilökohtainen.
Kasvatustieteiden maisteri Maija Gellin
johtaa jo kolmattatoista vuotta Verso-nimistä vertaissovitteluohjelmaa. Hänen mielestään koko koulukiusaamistermistä pitäisi päästä
eroon. Etenkin pitäisi lakata puhumasta kiusatuista ja kiusaajista.
?On ikävä karhunpalvelus lapsille luoda tällaisia asetelmia. Kiusattu tai kiusaaja voi olla
leima, jonka lapsi tai lähiyhteisö helposti antaa.
Entä jos puhuttaisiinkin osapuolista, joilla on
oikeus omaan konfliktiinsa ja sen ratkaisuun??
Gellin kysyy.
Suomessa koulukiusaaminen alettiin ottaa
vakavasti 1990-luvulla. Siitä puhuttiin paljon,
kun vuonna 1993 perustettu Kiusattujen tuki
-yhdistys toi aiheen julkisuuteen ja piti sitä siellä.
Huoli ei ole laantunut 2000-luvulla. Varsinkaan kouluampumisten jälkeen pienintäkään merkkiä ei ole voinut ohittaa. Ampujat
ovat lähes poikkeuksetta tunteneet tulleensa
kiusatuiksi.
Vuonna 2006 aloitti kiusaamista ehkäisevä KiVa Koulu -projekti, joka on levinnyt kaikkialle maahan. Siihen kuuluu jo 90 prosenttia
kouluista.
Sivu 2 2
Verson Gellinin mielestä aikuisten vakava
äänenpaino on johtanut siihen, että lasten ääni
on hukkunut.
?Parastaan aikuiset tietenkin yrittävät,
mutta Suomessa ei oikein osata tehdä mitään
ilman, että halutaan joku auktoriteetti selvittämään asiaa. Aina pitää saada paikalle poliisi,
rehtori, isi tai äiti?, Gellin sanoo.
Verso-kouluissa oppilaat ratkovat erimielisyyksiä itse. Jos jotain on kiusattu, järjestetään
vertaissovittelu, jossa ovat paikalla riidan osapuolet ja pari vuotta vanhempi sovittelijaoppilas.
Koulumaailmassa on oltu innoissaan vertaissovittelun tuloksista. Gellinin oman tutkimuksen mukaan 95 prosenttia nuorten välisistä sopimuksista on pitänyt. Rauhannobelisti
Martti Ahtisaari palkitsi juuri kaikki sovittelijaoppilaat Ahtisaari-päivän juhlallisuuksissa.
Mutta sovittelu ei auta tulehtuneimmissa
tapauksissa.
?Verso sopii pienten asioiden selvittelyyn,
mutta vastuuta ei voi siirtää pois aikuisilta?, sanoo Mannerheimin lastensuojeluliiton nuorisoja tukioppilastyöstä vastaava Juuso Repo.
?Kiusaaminen on aina valtapeliä. Sitä ehkäistään parhaiten sillä, että oppilaita lähellä oleva aikuinen puuttuu siihen nopeasti ja vie
valtapelin pois ryhmästä?, Repo jatkaa.
Mutta mitäs sitten, kun valtapelistä tulee
aikuisten välistä?
M e m e n n ä ä n r e h t o r i n kansliaan odottamaan poliisia. Miksei poliisia soiteta silloin, kun
ne hakkaa mun poikaa tuolla pihalla?
Saataisiinhan tämä loppumaan, jos täällä
olisi osaava rehtori, jota kiinnostaisi. Mutta ei,
sanotaan vain, että kuulutaan KiVa Koulu -projektiin. Koko sanasta on tullut punainen vaate.
Mulle on sanottu jo edellisessä koulussa,
että keksin näitä juttuja.
Mutta kun mä tiedän, että kiusaajat odottavat mun poikaa tuolla kotimatkalla jääkokkareiden kanssa. Eniten pisteitä saa, kun osuu
päähän.
Tulee niin omat kouluajat mieleen.
Tässä on tehty turvallisuussuunnitelma ja
kaikki, että poika menee varttia myöhemmin
kouluun ja lähtee varttia ennen. Se ei käy edes
vapaa-aikana ulkona, kaikki sosiaalinen elämä
on mennyt, eihän tämä ole inhimillistä enää.
En mä olisi koskaan mennyt luokkaan kesken oppitunnin, mutta kun koulu lipsui siitä
turvallisuussuunnitelmasta. Pojan piti jäädä tekemään englannin tehtäviä koulun jälkeen. Ihan
kuin se olisi tärkeämpää kuin turvallisuus.
Silloin mä vaadin, että poika pääsee yksityisopetukseen. Nyt se ei saa käydä edes vessassa yksin.
H u l l u , nainenhan on hullu. Kukaan ei sano
sitä ääneen, mutta se tulee väkisinkin mieleen.
Ja kuuluu rivien välistä. Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo esimerkiksi puhuu
?eriävistä tulkinnoista sosiaalisissa suhteissa? ja
muistuttaa, että sivistystoimi ei ole mikään psykiatrinen poliklinikka, joka voisi harjoittaa hoitoonohjausta.
Hän puhuu yleisellä tasolla, Tikkasen tapausta kukaan ei voi kommentoida. Viranomaisia sitoo vaitiolovelvollisuus.
Ei ole siis muuta kuin äidin tarina.
Mutta vaikka Tikkanen olisi kuinka hullu, tilanne ei ole yhtään vähempää todellinen.
Koulumaailmassa joudutaan ratkomaan tämän
kaltaisia tapauksia. Eikä siihen ole kovin paljon
keinoja.
On täysin rehtorien ja heidän esimiehiensä osaamisesta kiinni, miten koulukiusaamiseen
puututaan. Eikä ammattitaito ei ole itsestäänselvyys: opettajaopinnot sisältävät vain yhden
kurssin, jossa puuttumista harjoitellaan. Se
käydään ensimmäisenä opiskeluvuonna.
?Lapsen oikeusturva vaarantuu tässä ihan
selkeästi?, sanoo oppilaan oikeuksia ja velvollisuuksia tutkinut Mannerheimin Lastensuojeluliiton juristi Suvianna Hakalehto-Wainio.
Kaikkien koulujen pitää tehdä kiusaamisen
vastainen suunnitelma. Sellaisia voi teoriassa
olla 2 644 erilaista, yhtä monta kuin Suomessa on peruskouluja. Missään ei kerrota, mitä
suunnitelmassa pitää lukea.
?Laissa tulisi määritellä tarkemmin, mitä
on kiusaaminen, miten siihen puututaan, miten kiusaamistapaukset kouluissa selvitetään ja
ketkä ovat siitä vastuussa.?
Nykyinen määritelmä on väljä: suunnitelman
tekeminen, toimeenpaneminen ja valvominen
ovat kaikki opetuksenjärjestäjän vastuulla.
Koulut siis valovat itse itseään.
Perustuslaissa ja lapsen oikeuksien sopimuksessa kuitenkin sanotaan, että huoltajilla
pitää olla mahdollisuus puuttua koulun toimintaan, jos he kokevat sen epäasialliseksi.
Käytännössä puuttuminen on hankalaa.
?Kodin ja koulun välisissä epäluottamustilanteissa pitäisi olla mahdollisuus saada
joku ulkopuolinen viranomaistaho sovittelemaan?, sanoo lapsiasiavaltuutettu Maria
Kaisa Aula.
Sellainen, joka on lähempänä koulun arkea kuin eduskunnan oikeusasiamies.
?Meillä on kyllä sosiaaliasiamies ja potilasasiamies, mutta ei oppilasasiamiestä, toisin
kuin Ruotsissa?, Aula sanoo.
Hän on yhteistyökumppaneineen jättämässä maaliskuun alussa lakialoitetta perusopetuslain täsmentämisestä. Siinä ehdotetaan puolueettoman tarkastelun järjestämistä.
Aloitteessa ehdotetaan myös, että koulujen
menettelytavat ja vastuut kiusaamistapauksissa
määriteltäisiin tarkemmin.
K u n p o i k a a l k o i oireilla, ajattelin, että ei
voi olla totta. Mun lapsi ei voi joutua siihen tilanteeseen, mistä mä näen edelleen painajaisia.
Painajaisissa joudun menemään luokkaan ja
se kaikki jatkuu. Mua haukuttiin siitä, että mä
haisen, vaikka olin ihan yhtä puhdas kuin muutkin. Pipo varastettiin naulakosta ja sitä pyöriteltiin kuralätäkössä. Uusia, muodikkaita hapsusaappaita heiteltiin pitkin käytävää.
Kerran yksi tyttö potkaisi puukengällä alavatsaan. Mun äiti kävi ottamassa sitä tukasta
kiinni ja sen osalta kiusaaminen loppuikin siihen. Mutta sitten muut alkoivat ilkkua, että äitikö tuli pelastamaan.
Kiusaaminen loppui vasta, kun mä jätin sen
kaiken taakse ja menin ammattikouluun. Mutta
en tiedä, olenko varsinaisesti päässyt yli siitä.
Se vei itsetunnon niin kokonaan. Mietin aina
YLiO P P iLAS LE H T i
KESKiTY iHMiSEEN
N o 2 / 20 1 3
S iv u 23
KESKiTY iHMiSEEN
Y L iOP P iL ASL E HT i
Puuttuminen on vähän kuin
yrittäisi hommata lapselleen
puolisoa.
uusissa tilanteissa, että puhuukohan noi musta
pahaa. Ja että haisenko mä.
M u t t a m i l l a i s e n kiusaamisenehkäisemissuunnitelman lakiin voi sitten kirjoittaa?
?Nykyajan ongelma on vähän se, että halutaan löytää joku universaali malli. Mutta ei sellaista ole olemassa?, sanoo sosiaalityön tohtorikoulutettava Harry Lunabba.
Hän vietti vuoden yläasteella väitöstutkimustaan varten ja havaitsi, ettei olennaisinta
ole aina se, mitä tehdään vaan kuka tekee.
?Interventiolla on merkitystä silloin, kun aikuisen ja nuoren suhde on hyvä. Sillä pitää pystyä vaikuttamaan suhdedynamiikkaan.?
Oppilaiden puheista ilmeni, että lopputulos
riippuu siitä, selvitteleekö tilannetta suosittu
veistonmaikka vai nössö englanninopettaja.
Sen takia on vaikeaa luoda kaikenkattavaa ohjeistusta nimeltä Näin puutut
koulukiusaamiseen.
Kaikista eri malleista Verso-sovitteluista
ja KiVa Koulu -projekteihin huolimatta tilastot
ovat pysyneet suunnilleen samanlaisina vuosikausia: hieman vajaat kymmenen prosenttia
yläkoululaisista kertoo kouluterveyskyselyissä
kokevansa koulukiusaamista viikoittain.
70 prosenttia on sitä mieltä, että aikuiset
eivät puutu kiusaamiseen. Ehkä se johtuu siitä,
että se on niin hirveän vaikeaa.
Ainoana yleisohjeena voidaan pitää tätä:
koulukiusaaminen loppuu, kun lapsen sosiaalinen status paranee.
Sitä on vanhempien vaikeaa rakentaa. Se on
vähän kuin yrittäisi hommata lapselleen puolisoa.
Silti kaikkein tärkeintä on vanhempien ja
koulun toimiva yhteistyö, painottavat kaikki asiantuntijat. Molemmathan tähtäävät samaan,
lapsen etuun.
Mutta kun aikuiset tappelevat oikeuksistaan, lapsi saattaa unohtua. Mitä syvemmälle
puolustusasemiin vajotaan, sitä vaikeampi niistä on päästä ylös.
N o 2 / 20 1 3
R e h t o r i s a n o o , e t t ä lähdet nyt ulos täältä
kansliasta. Poliisipartio ajaa vastaan. Mä juttelen poliisien kanssa puoli tuntia. Ne on aivan
ihania. Sanoo, että tää koulu on kaikkein pahin.
Ihmisten pitää herätä siihen, mitä kouluissa
tapahtuu. Siinä kokouksessa, mikä nyt pidetään,
mä tulen vaatimaan rangaistuksia. Olisihan se
helppoa vaan siirtää poika toiseen kouluun,
mutta mä en enää suostu.
Pojan itsensä takia. Y
Äidin mukaan kokouksessa päätettiin, että
pojan luokkaa vaihdetaan. Äiti tekee selvityspyynnön koulun toiminnasta kaupungin sivistystoimeen. Kukaan koulun henkilökunnasta
ei ole missään vaiheessa kommentoinut tapausta tai varmistanut tietoja. Poika itse sanoo
haluavansa vaihtaa koulua.
Sivu 2 4
Ammattitaitoa nuorille ja aikuisille Luksiasta
A M M AT T I TA I T O A
? ammattiopistot (Lohja, Vihdin Nummela)
? aikuisopisto (Lohja, Vihdin Nummela, Raasepori, Kirkkonummi, Espoo)
? oppisopimuskeskus
www.luksia.fi
Voit suorittaa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja
mm. näiltä koulutusaloilta:
?
?
?
?
?
?
kulttuuri
luonnontieteet
matkailu-, ravitsemis- ja talousala
sosiaali- ja terveysala
tekniikka ja liikenne
yhteiskuntatieteet, liiketalous ja kauppa
Lisäksi aikuisopistomme tarjoaa räätälöityjä työelämän
kehittämispalveluita yrityksille ja työyhteisöille.
Vuosittain Luksiassa opiskelee yli 7000 henkilöä.
Sinä voit olla yksi heistä.
Tule omalle opintopolullesi Luksiaan!
Lisätietoja: p. 019 369 61
Yhteishaku ammattiopistoihin 25.2.?15.3.2013
LÄHEMPÄNÄ TYÖELÄMÄÄ. * Nopeampi
työllistyminen, suuremmat palkat, tyytyväisemmät opiskelijat ja 40 % arvostetummat
tutkinnot kuin ammattikorkeakouluissa keskimäärin ? ota omasi: metropolia.fi/haku.
Nuorten yhteishaku 4.3.?3.4.2013
KULTTUURI, LIIKETALOUS, SOSIAALI- JA TERVEYSALA, TEKNIIKKA JA LIIKENNE
Tilaa hakijan uutiskirje sähköpostiisi, lähetä ilmainen tekstiviesti ?Mhaku sähköpostiosoite? numeroon 18200.
*Lähde: Korkeakoulujen sijoittumisseurantatutkimus 2012
Taloustutkimus Oy, Korkeakoulujen imagotutkimus 2012
KESKiTY ASiAAN
Y L iOP P iL ASL E HT i
teksti otto juote
Kirjoittaja opiskeli
vuoden London School
of Economicsissa.
Huippuyliopiston
tahti on saanut
monet turvautumaan
älylääkkeisiin.
Opiskelun
huuma
N o 2 / 20 1 3
Tunnet lievän surinan ohimoilla. Näkökenttä
kapenee. Euforiantunne säteilee rintakehästä
muuhun ruumiiseen. On vain sinä ja kirja.
Sitä on hankala selittää, mutta kun luet jotain teoreettista kamaa, se on kuin raaputtaisit arpaa, jonka tiedät voittavan. Mikä
tahansa roska tuntuu maailman mielenkiintoisimmalta luettavalta.
Vielä paremmin Ritalinin tehon huomaa kirjoittaessa. Kun olen ottanut sitä, voin
tuottaa helposti kymmenen sivua päivässä ja
saada kiitettävän arvosanan.
Brittiläinen Michael, 26, sosiologia
U l k o s e i n ä ä n p u l t a t u n valotaideteoksen
ledinäytössä sinkoilee sinisiä kirjaimia. London
School of Economicsin kirjasto on Lontoon
ydinkeskustassa, parin sadan metrin päässä
Thames-joesta.
Työnnän käden farkkujen taskuun ja repäisen vahingossa kynsinauhan taskussa olevan
bussikortin reunaan. Kiroilen hiljaa suomeksi.
Nyhdän korttiavaimen lompakon repaleisista
sisuksista. Pleksiporteista ei yliopiston ulkopuolisilla ole kulkua.
Arkkitehti Norman Fosterin suunnitteleman kirjaston keskitilaa hallitsee pyöreä
portaikko. Se on näyttävä mutta ei sovellu kävelemiseen: sen ihmislajille sopimattomat mittasuhteet pakottavat askelluksen jatkuvasti vasemmalle jalalle. Jokainen askel taittaa nilkan ja
polven epämiellyttävään kulmaan.
Sivu 2 6
Otan hissin. Sen laminoitu kyltti kieltää
tuomasta ruokaa kirjastoon kokolattiamattojen
alla vilistävien hiirien takia. Kaikki syövät silti
salaa. Minulla on laukussa pussillinen M&Mkarkkeja. Esitän harovani partaa ja sujautan samalla makeisen suuhun.
Edessä on kuluttavat kaksi vuorokautta.
Niiden aikana minun on tuotettava 4 000 sanan essee elinkaupasta.
Hakeudun vaistomaisesti tuttuun nurkkaan,
jossa vakiopaikkani on tyhjänä. Kanssani samassa pöytärykelmässä istuu yleensä kaksi kiinalaista tyttöä ja yksi intialainen poika.
Intialainen on nytkin täällä. Hänellä on
kookkaat silmälasit, huono ryhti ja rasvainen
polkkatukka. Päällään hänellä on ruskea neuletakki ja liian suuret farkut.
Intialainen nakuttaa näppäimistöä. Hänen
keskittymisensä ei herpaannu, kun paukautan
pöydälle läppärin ja kasan artikkeleita.
Alun pyörimisen jälkeen pääsen asiaan ja
tekstiä alkaa syntyä. Kun kello tulee kaksitoista,
olen uuvuksissa. Havahdun siihen, että olen yrittänyt lukea saman kappaleen neljä kertaa pääsemättä kertaakaan sen loppuun. Olen kamppaillut
esseen kanssa kahdeksan tuntia. Luovutan.
Olen kuolemanväsynyt mutta niin stressaantunut, että pyörin asuntolan alimittaisessa
sängyssä melkein tunnin, ennen kuin nukahdan.
Viiden tunnin unien jälkeen pakotan itseni
takaisin kirjastoon. Viereisellä paikalla istuu se
sama intialainen, tukka hieman rasvaisempana
kuin eilen, päällään sama neuletakki ja samat
ylisuuret farkut kuin eilen.
Intialainen ei vilkaisekaan minuun, vaan naputtaa tekstiä ilmeettömänä.
Olen täysin varma siitä, ettei hän ole liikahtanut paikaltaan sitten eilisen aamupäivän.
Modafiniilin ansiosta kaikki on kirkasta. Ajatus ei harhaile, ja olet täydellisen keskittynyt.
Voit työskennellä tuntikausia tuntematta väsymystä ilman, että kognitiivinen suoritustaso laskee. Toisin kuin Ritalin ja muut amfetamiinit, modafiniili toimii hyvin myös ihmisten
kanssa. Sitä otettuani olen väittelytilanteissa
täysin peloton. Näen argumenttien johtopäätökset mielessäni saman tien. Tuntuu siltä,
että voisin väitellä ja voittaa kenet tahansa.
Amerikkalainen Nathan, 26, oikeustiede
V u o n n a 1 9 6 4 romanialainen psykologi ja
kemisti Corneliu E. Giurgea kehitti kemiallisen yhdisteen, jolle antoi nimeksi pirasetaami.
Hän huomasi, että uusi kemikaali vaikutti aivojen neuroneihin. Se vilkastutti aivojen verenkiertoa ja lisäsi hapen kulutusta aivoissa.
Giurgea oli keksinyt ensimmäisen nootropiinin, suomeksi sanottuna älylääkkeen.
Rottakokeissa on havaittu, että pirasetaami
kumoaa joitakin vanhenemisen aiheuttamia vaurioita siimahäntien aivoissa. Lääkettä on määrätty esimerkiksi alkoholisteille, joiden kognitiiviset
kyvyt ovat heikentyneet alkoholin takia. Sokkotes-
YLiO P P iLAS LE H T i
noastaan haitallista. Esimerkiksi antibiootteja ei
kannata syödä, jos ei kärsi bakteeri-infektiosta.
Mutta nootropiinit toimivat myös terveillä ihmisillä.
Ritalin tekee sinusta vähän paremman version
itsestäsi.
Brittiläinen Gail, 26, oikeustiede
E n t i n e n p o k e r i a m m a t t i l a i n e n , yhdysvaltalainen Paul Phillips, on kertonut avoimesti ADHD-lääkkeiden käytöstään. Phillips
voitti pokeriturnauksissa yhteensä 2,3 miljoonaa dollaria. Hän pitää voitokkuuttaan pitkälti Adderallin ja modafiniilin ansiona. Lääkkeet
auttoivat keskittymään, pysymään rauhallisena
ja valvomaan toistakymmentä tuntia jatkuneiden pelien aikana.
Myös esimerkiksi astronautit ja hävittäjälentäjät käyttävät nootropiineja parantaakseen
keskittymistään ja suorituskykyään.
Useimmat niistä ovat amfetamiinipohjaisia. Ennen Corneliu E. Giurgeaa ja nootropiineja
suorituskykyä parannettiinkin amfetamiinilla. Tai
oikeastaan sen vahvemmalla versiolla eli metamfetamiinilla.
Toisessa maailmansodassa suomalaiset kaukopartiomiehet napsivat metamfetamiinia ja pysyttelivät sen voimalla päiväkausia hereillä.
Urheilijat taas paransivat tuloksiaan metamfetamiinilla jo kauan ennen Lahden dopingskandaalia. 1940-luvun huippuhiihtäjä August
Kiuru on kuvaillut ainetta niin tehokkaaksi,
että se sai ?kuolleetkin kulkemaan?.
Kiitos Giurgean ja muiden kemistien, nykyään vaihtoehtona metamfetamiinille ovat
nootropiinit. Koska ne ovat lääketehtaissa valmistettuja lääkefirmoille kallisarvoisia tuotteita,
niistä on poistettu tai ainakin vähennetty osa
huumeiden haitallisista sivuvaikutuksista.
Huumeissa on myös se huono puoli, että
käyttäjä ei voi koskaan tarkkaan tietää, mitä
kamaa on vetämässä ? ellei sitten ole valmistanut huumausainetta itse laboratoriossa.
Lääkkeitä syövät voivat lukea pakkausselosteista mikrogramman tarkkuudella, mitä pillereissä oikein on.
Ja lääkkeiden vaikutuksia on tutkittu lääkefirmoissa suurella rahalla vuosikausia. Pähkinänkuoressa nootropiinilääkkeiden vaikutukset
ovat seuraavat: rautainen keskittymiskyky, rauhallisuus, parantunut muisti, vähentynyt unentarve ja tehostunut oppimiskyky.
Kaikki ominaisuuksia, joista on hyötyä ihmiselle, jonka pitää lyhyessä ajassa sisäistää monta sataa sivua uutta tietoa. Tai jonka pitää lyhyessä ajassa kirjoittaa esimerkiksi essee.
Ja sellaisia ihmisiähän ovat yliopistot täynnä.
A l o i t i n o p i n n o t London School of Economicsissa syksyllä 2011 maisteriohjelmassa nimeltä Biomedicine, Bioscience and Society.
Kilpailu oli äärimmäisen kiivasta ja tahti
kova. Kun Suomessa maisteria tehdään usein
S iv u 27
N o 2 / 20 1 3
teissä pirasetaamin on huomattu myös lisäävän
terveiden ihmisten verbaalista muistia verrattuna lumelääkettä nauttineeseen vertailuryhmään.
Pirasetaamin jälkeen markkinoille on tullut lukuisia muita nootropiineiksi luokiteltavia
lääkkeitä, kuten Ritalin ja Adderal. Lisäksi paljon käytettyjä nootropiineja ovat modafiniilia
sisältävät lääkkeet, kuten Modiodal ja Provigil.
Modafiniililla hoidetaan esimerkiksi narkolepsiaa. Narkoleptikot kärsivät uneliaisuudesta
ja saattavat nukahdella kesken päivän. Modafiniili auttaa heitä pysymään hereillä.
Adderal taas on neljän eri amfetamiinisuolan yhdistelmä, jota lääkärit määräävät esimerkiksi ADHD-diagnoosin saaneille lapsille ja aikuisille. Myös Ritalin on ADHD-lääke.
Niiden toiminta perustuu välittäjäaineeseen nimeltä dopamiini, joka ohjailee oikeastaan kaikkea ihmisen toimintaa tuottamalla ihmiselle hyvää oloa. Kuvittele miellyttävää
nousuhumalan tunnetta kahden skumppalasillisen jälkeen. On arvioitu, että se johtuisi nimenomaan alkoholin aiheuttamasta dopamiinipurkauksesta aivoihin.
Dopamiini piristää ja lisää energisyyden
tunnetta. Välittäjäaine on myös yhteydessä motivaatioon ja tehostaa muistamista ja oppimista.
Tutkimuksissa on havaittu, että ADHDpotilailla on aivoissaan tavallista vähemmän
dopamiinia. Ritalin, Adderal ja modafiniili lisäävät sen vapautumista.
Yleensä lääkkeiden syöminen turhaan on ai-
KESKiTY ASiAAN
k uvat K at i - m a r i K a v i h e r m ä K i
N o 2 / 20 1 3
KESKiTY ASiAAN
Y L IOP P IL ASL E HT I
Sivu 2 8
YLiO P P iLAS LE H T i
minun tulokseni takia.
Se on nyt kaikille
vaikeampi.?
tuimpia nootropiinien tutkijoita. Hän on sanonut
Education Newsille pitävänsä huolta nootro
piinien sivuvaikutuksista ?ironisena?. Shakianin
mukaan kofeiinin sivuvaikutukset ovat monesti
hälyttävämpiä kuin esimerkiksi modafiniilin.
Modafiniili ei myöskään tuota samanlais
ta hermostuneisuutta tai ?kahvitärinää? kuin
kahvi.
Monet bioeetikot on myös ihan avoimes
ti puhuneet nootropiaattien puolesta. Esimer
kiksi professori John Harris Manchesterin
yliopistosta on sanonut, että on moraalitonta
kieltää Ritalin terveiltä oppilailta.
Harris vertaa lääkkeitä urheiluun, kouluttau
tumiseen tai ruokavalion noudattamiseen: ihmi
siä ei pidä estää parantamasta suorituskykyään.
Luin maanisesti täysiä päiviä. Lopulta katsoin
itseäni ikään kuin ulkoa. Joku muu tavallaan luki.
Olo tuntui melko normaalilta, mutta olin mielettömän tuottelias. Siitä tulee tietyllä tapaa kaikkivoipainen tunne. Voit murskata kaikki kokeet.
Amerikkalainen Sharon, 24, sosiologia
K u n k i r j o i t i n t o i s t a päivää esseetäni
elinkaupasta London Shcool of Economicsin
kirjastossa, se sama intialainen istui koko ajan
vieressäni.
Palasin monta kertaa vuoden aikana vakio
paikalleni kirjastoon. Monesti siellä istui intia
lainen. En usko, että hän huomasi minua. Hä
nellä kun ei ollut tapana vilkuilla ympärilleen.
Aina, kun jossain kolahti ja keskittymiseni
herpaantui käsillä olevasta opiskeluurakasta,
intialainen katsoi edessään loistavaa tietoko
neen näyttöä tai luki artikkelia häiriintymättä.
Hyvin harvoin hänen tietokoneensa ruudulla
loisti Facebookin newsfeed.
Välillä kadehdin intialaista. Tai toivoin sa
laa, että joku jotenkin puuttuisi hänen dopin
ginkäyttöönsä.
Toisaalta: mikä minä olen tuomitsemaan sitä,
että intialainen halusi olla vähän parempi. Toi
silla on enemmän rahaa, parempi kasvatus tai
jotkut nyt vaan ovat vähän fiksumpia kuin toiset.
Tasaarvoista kilpailutilannetta ei ole koskaan.
London School of Economicsissa opiskelivat
aikoinaan myös esimerkiksi Muammar Gaddafin pojat. Yksi Libyan diktaattorin pojista maksoi
joka kuukausi 4 000 puntaa tukiopettajalle.
Intialainen käytti lääkkeitä. Halvempia ja
tasaarvoisempia ne ovat kuin tukiopettajat.
Tai valmennuskurssit, joiden avulla ovet aukea
vat suomalaisiinkin korkeakouluihin.
Syököön intialainen lääkkeensä.
Kun sain elinkauppaesseeni valmiiksi, raa
hauduin pubiin kavereiden kanssa. Intialainen
jäi kirjastoon. Ei kääntynyt katsomaan perääni
ja miettinyt, mistä hauskasta hän jää paitsi.
Oli vain hän ja se koulutyö. Vain he kaksi.
Nootropiiniin yhteen saattamat, siitä lähtien
erottamattomat. Y
Kursiivilla kirjoitetut sitaatit ovat kirjoittajan opiskelukavereiden kuvauksia nootropiinien käytöstä. Käyttäjien nimet on muutettu,
sillä useimpien nootropiaattien käyttäminen
ja hankkiminen ilman reseptiä on laitonta
Britanniassa.
S iv u 29
N o 2 / 20 1 3
kahdesta kolmeen vuotta, niin London School
of Economicsissa kaikki opintosisällöt käydään
läpi 20 viikossa.
Pahimmillaan luin kuutta, seitsemää artik
kelia päivässä. Pelkkä silmäily ei riittänyt, eikä
ristikuulustelua muistuttaneisiin seminaareihin
kehdannut mennä, ellei tieto ollut selkärangas
sa. Viikonloppuja ei ollut kuin kalenterissa.
Suurin osa kurssikavereistani oli amerik
kalaisia ja brittejä. Kerran hämmästelin heil
le sitä, kuinka kirjaston vakiovierustoverini, se
polkkatukkainen intialainen, pystyi istumaan
kirjastossa yli vuorokauden putkeen. Minulle
naurettiin.
Siis tietenkin, but of course, se intialainen
oli käyttänyt nootropiineja. Luultavasti 200
milligrammaa modafiniilia muutama tunti en
nen kirjastolle tuloa. Jatkanut annostamista yön
pikkutunteina.
Siinä missä minun piti kahdeksan tunnin
ruudun tuijottamisen jälkeen lähteä mieli soh
joisena kotiin nukkumaan, modafiniili piti huo
len siitä, että intialaisen aivosolut pysyivät vir
keinä ja keskittyneinä valvomisesta huolimatta.
Jos se intialainen olisi kirjoittanut esseetä sa
malle kurssille kuin minä, hän olisi varmaan saa
nut esseestä korkeamman arvosanan.
Amerikkalaisten ja brittiläisten opiskelu
kavereideni mielestä oli omituista, että en ol
lut ajatellut intialaisen vierustoverin käyttävän
nootropiineja.
Amerikassa ja Britanniassa kun niiden käyt
tö on melko yleistä. Arviolta kymmenen pro
senttia Britannian korkeakouluopiskelijoista on
käyttänyt joitakin suorituskykyä parantavia sti
mulantteja opiskelujensa apuna. Amerikkalais
opiskelijoilla vastaava prosentti vaihtelee tutki
muksesta riippuen neljästä prosentista 25:een.
Ja käyttäjien määrä kasvaa. Tietyllä tapaa il
miö on kuin doping urheilussa: jos kaikki muut
käyttävät dopingia, vaatimustaso nousee, eikä
lahjakkainkaan urheilija enää pärjää ilman sitä.
Amerikkalainen opiskelukaverini Sharon
kertoi minulle kokemuksistaan Adderalista, jon
ka voimin hän käytännössä asui kirjastossa kolme
kuukautta valmistautuessaan ratkaisevaan loppu
tenttiin: ?Tunsin häpeää ja huonoa omaatuntoa,
kun sain kokeesta ennätyspisteet. Aikaisemmin
parhaat opiskelijat olivat saaneet testistä 70 pis
tettä. Minä sain 92. He muuttivat kokeen minun
tulokseni takia. Se on nyt kaikille vaikeampi.?
Briteissä keskustellaankin tällä hetkellä
ihan vakavissaan siitä, pitäisikö opiskelijat tes
tata ennen kokeita nootropiinien varalta.
Kiinassa taas paljastui viime vuonna ta
paus, jossa yliopiston valmennuskurssilla op
pilaat olivat istuneet pulpeteissa tiputusletkut
suoniin kytkettyinä. Letkuista heidän elimis
töönsä virtasi aminohappoja, joiden tarkoitus
oli pitää oppilaat hereillä kertausta varten.
Myös London School of Economicsissa
nootropiineihin törmäsi kohtuullisen helposti.
Monet ADHDdiagnoosin saaneet myivät
lääkkeitään muille opiskelijoille. Osalla oli oi
keasti ADHD, osa oli hankkinut diagnoosin me
nemällä lääkäriin valittamaan pitkään jatkunei
ta keskittymishäiriöitä.
Joitakin stimulantteja, kuten modafiniilia ja
pirasetaamia, voi tilata myös suoraan netistä.
Minun opiskeluohjelmani oli pieni, siinä oli
vain 14 opiskelijaa. Sen takia tunsin kaikki kurs
sikaverini hyvin. Heistä neljä kertoi käyttäneen
sä nootropiineja.
Käyttäjämäärät ovat aivan eri luokkaa kuin
Suomessa, sanoo suomalaisten päihteidenkäyt
töä selvittänyt tutkija Mikko Salasuo.
?On aivan selvää, että Suomessakin jotkut
käyttävät älylääkkeitä. Mutta kuinka paljon tätä
on, sitä voi vain arvailla. Uskoisin, että Suomes
sa se on hyvin pientä. Käyttäjien määrässä tus
kin päästään edes kolminumeroiseen lukuun?,
Salasuo sanoo.
Hän kertoo itse kuulleensa älylääkkeistä en
simmäistä kertaa 1990luvulla, kun hänen ka
vereitaan opiskeli Britanniassa. Mutta suoma
laisten päihteidenkäyttöä tutkiessaan hän ei ole
ilmiöön törmännyt.
?Briteissä kehon kemiallinen manipuloin
ti on eri sfääreissä kuin Suomessa. Huumeilla
ei ole samanlaista stigmaa, joten lääkkeidenkin
käyttökynnys on alhaisempi.?
Niin on. Britanniassa ollaan jo niin pitkäl
lä, että siellä pohditaan avoimesti älylääkkei
den mahdollisia hyötyjä yhteiskunnalle. Viime
syksynä maan lääketieteen akatemia, sosiaali
tieteiden akatemia, insinööriakatemia ja arvos
tettu tiedeakatemia Royal Society julkaisivat
yhteisen raportin nimeltä Human enhancement and the future of work. Siinä muun mu
assa pohditaan, kuinka nootropiinit voivat te
hostaa työntekoa.
Raportti muistuttaa kahden vuoden takai
sesta tutkimuksesta, jonka mukaan unenpuut
teesta kärsivät lääkärit tekivät vähemmän im
pulsiivisia päätöksiä otettuaan modafiniilia.
Houkuttelevaa. Kun meille on tarjolla mah
dollisuus onnistua paremmin ja helpommin sii
nä mitä teemme, miksi emme tarttuisi siihen?
Niin kuin naiset käyttävät meikkiä näyttääkseen
paremmilta. Tai jos laskutoimituksen voi suorit
taa nopeammin käyttämällä laskinta, niin miksi
laskea päässä?
Mutta toisin kuin laskimen käytössä, noot
ropiineissa on riskinsä: useimmat niistä lisäävät
sydänkohtauksen riskiä merkittävästi. Ne voivat
myös väärinkäytettyinä aiheuttaa riippuvuut
ta ja mielenterveysongelmia. Modafiniili saattaa
harvinaisissa tapauksissa aiheuttaa henkeä uh
kaavia ihoreaktioita.
Kaikkia terveysriskejä ei edes tiedetä, koska
lääkkeitä ei ole käytetty vielä tarpeeksi montaa
vuosikymmentä. Tupakkaakin pidettiin pitkään
jopa terveellisenä, kunnes vuosikymmenten
käytön jälkeen pitkän aikavälin riskit tulivat esiin.
Sama tosin pätee muihinkin uusiin lääkkeisiin.
Ja kofeiinillakin on sivuvaikutuksensa. Cam
bridgen yliopiston kliinisen neuropsykologian
professori Barbara Sahakian on yksi tunne
KESKiTY ASiAAN
?He muuttivat kokeen
KESKiTY KuvAAN
Y L iOP P iL ASL E HT i
t e k s t i J o h a n n a M i tJ o n e n
k uvat k at r i n a u k k a r i n e n
Vuosi toisensa
jälkeen Sodankylän
elokuvajuhlien kävijät
häikäistyvät pohjoisen
auringosta ja oikean
filmin voimasta.
N o 2 / 20 1 3
Sodankylän
va l o t
V u o n n a 1 9 9 0 v i i d e t t ä kertaa järjestetty
Sodankylän elokuvafestivaali oli lopuillaan. Oli
taas katsottu elokuvia, juotu punaviiniä ja tapettu hyttysiä.
Keskellä tundraa baarissa oli koolla sekalainen porukka: niin maailmankuuluja ohjaajatähtiä kuin festivaalivieraiksi tulleita suomalaisia
opiskelijoitakin. Keskustelu elokuvista oli hienosäikeistä ja lennokasta.
Tunnelma oli haikea. Festivaalia perustamassa olleet Kaurismäen veljekset olivat
juuri ilmoittaneet, että leikki päättyisi heidän
osaltaan tähän. Molempien ura oli nosteessa,
maailma kutsui. Festivaalinjohtaja Peter von
Baghilla oli asiasta oma mielipiteensä, mutta
siitä ei baarissa keskusteltu.
Sodankylän tuonkertaiset ohjaajavieraat,
amerikkalainen Richard Fleischer, italialainen Ettore Scola ja portugalilainen Manoel
de Oliveira olivat löytäneet toisensa. Keskustelu kipinöi. Tuolloin kaikki pitivät Oliveiraa ihan
ikäloppuna. Olihan mies jo 82-vuotias. Nyt hän
on 104 ja ohjaa edelleen.
Sivu 30
Yhtäkkiä lappilainen kuppila täyttyi Charles Chaplinin Kaupungin valot -elokuvan tunnusmusiikista. Portugalilainen elokuva-arkiston
johtaja Luis de Pina oli alkanut laulaa.
Peter von Bagh muistelee tuota iltaa
liikuttuneena.
?Sodankylä on ihmeellisiä hetkiä, joita kukaan ei unohda?, von Bagh sanoo.
O h j a a j a A n s s i M ä n t t ä r i n järjenvastainen idea aloittaa viiden päivän elokuvafestivaali keskelle porolaitumia osoittautuikin nerokkaaksi.
Syrjäinen sijainti saa liikkeelle elokuvan puritaanit ja fundamentalistit: Sodankylään tullaan katsomaan elokuvia.
?Sodankylä on valppaiden nuorten ihmisten
initiaatiopaikka. Se on yksi kokemus, joka sinulla pitää olla, jos elät tämän ajan Suomessa?, von
Bagh sanoo.
Sodankylään vieraaksi tulevien ohjaajatähtien ei ole tarvinnut pakata mukaan pitkää iltapukua tai frakkia. Gaalaillallisella ei Lapissa jäy-
kistellä, koska sellaista ei ole. Kaikki turha on
karsittu elokuvien ympäriltä pois.
Ohjaajille tapahtuu von Baghin mielestä Sodankylässä jotain mystistä: festivaalin aamuöisissä keskusteluissa he ovat nöyriä ja
avoimia. He kertovat luottamuksellisia asioita
itsestään ja elokuvistaan.
Festivaalilla esitetään edelleen 35-milliselle
filmille kuvattua elokuvaa ? jo harvinaisuus digitaalisten elokuvateattereiden aikana.
?Jos festivaalilla on missio, se on vuosi vuodelta polttavampi?, von Bagh sanoo.
Hän sanoo festivaaliyleisön häikäistyvän
kahdesta valosta: toinen on aurinko, joka ei laske, ja toinen on aidon filmielokuvan valo.
28. Sodankylän elokuvajuhlat 12. ? 16.
kesäkuuta. Seuraavilla sivuilla on kävijöiden
muistoja Sodankylästä ja valokuvaaja Katri
Naukkarisen valokuvia
vuoden 2012 festivaalilta.
YLiO P P iLAS LE H T i
ALKuTEKSTiT
N o 2 / 20 1 3
S iv u 3 1
KESKiTY KuvAAN
Y L iOP P iL ASL E HT i
?Olen ollut Sodankylässä
kerran, kaksi vuotta sitten.
Ajoimme festivaalille Jäämereltä. Söin paljon lettuja. Ihmiset olivat jättäneet viileän
hipsteriyden Helsinkiin ja juttelivat keskenään.
Tunnelma oli taianomainen, ehkä koska koko ajan paistoi aurinko. Katsoin neljä elokuvaa päivässä. Ajantaju hävisi,
koska aina kun tulin ulos leffateatterista, oli valoisaa.
Ikimuistoisin hetki oli
Kaurismäen Le Havre. Olin
elokuvaa katsoessani avoimessa ja herkässä mielentilassa. Tunnelmaa nosti täysi
teltallinen ihmisiä ja Kaurismäen odotetun lakoninen
esittely. Teltasta poistuessa oli leijailevan onnellinen ja
epätodellinen olo.?
Essi Huotari, 27,
muotoilun opiskelija
N o 2 / 20 1 3
?Olin katsomassa Aki Kaurismäen Le Havre -elokuvan
näytöstä Sodankylässä toissa
vuonna. Saimme liput täpärästi veljeni kanssa. Olimme festivaalilla ensimmäistä
kertaa, selvin päin, jotta pystyisimme nauttimaan kulttuurista. Kaikki muut kuitenkin
naukkailivat: pullot kiersivät
näytöksessä. Akikin näytti tulleen paikalle aika kuoseissa.
Hän haukkui oman elokuvansa ja puhui jotain Euroopassa vallitsevasta sosiaalisesta
epätasa-arvoisuudesta.
Jossain vaiheessa yksinäinen mies nousi seisomaan,
taputti ja huusi: ?Bravo!?
?Sinä siellä, turpa kiinni?, vastasi Aki. Kaurismäkeä ei pidä liehitellä. Myöhemmin näimme Sodankylän
ehkä ainoissa liikennevaloissa thaimaalaisen ohjaajakuuluisuuden Apichatpong
Weerasethakulin. Emme
tunnistaneet häntä. Hän tarvitsi neuvoa, ja kävelimme
hänen kanssaan alueelle. Sen
jälkeen kaikki suhtautuivat
meihin kunnioituksella, koska kuvittelivat meidän olevan
tuttuja.?
Antti Tähtinen, 32,
copywriter
Sivu 32
YLiO P P iLAS LE H T i
KESKiTY KuvAAN
?Olen ollut festivaalilla kerran, viime kesänä. Festareilla
näytettiin Ingmar Bergmanin elokuvia. Kesä Monican
kanssa -elokuvan tähtinäyttelijätär Harriet Andersson oli festareilla vieraana.
Harriethan oli 1950-luvulla
todella kuuma böönä ja Jörkan eksä. Näin Harrietin ja
nyt hän oli? vanha harmaa
nainen. ?
Tuukka Hetemäki, 26,
taloustieteen opiskelija
?Sodankylän kaupunki on pieni ja festivaalilla onkin kyläjuhlan tuntua. Ihmiset juovat
kaljaa joenrannalla ja baarit
ovat aivan muuta kuin etelän
kaupungeissa.?
Marja Pihlaja, 24, elokuva ja tv-tuottamisen
opiskelija
?Paras festivaalimuistoni kuudesta festivaalikerrastani on
sankarini Milos Formanin
kanssa makkaran grillaaminen ja keskustelu laavussa
Porttikosken tansseissa. Porttikoskella Taksikuskin kuvaajan Michael Chapmanin
kanssa röökaaminen oli aika
huikeata myös.?
Juice Huhtala, 35,
elokuvaaja
N o 2 / 20 1 3
S iv u 3 3
N o 2 / 20 1 3
KESKiTY KuvAAN
Y L iOP P iL ASL E HT i
Sivu 34
YLiO P P iLAS LE H T i
KESKiTY KuvAAN
Timo Lassy, 39,
saksofonisti
S iv u 3 5
N o 2 / 20 1 3
?Olin esiintymässä The Five
Corners Quintet -yhtyeen
kanssa festareilla kolme vuotta sitten. Festivaalilla säestetään mykkäelokuvia, ja me
säestimme Buster Keaton
-elokuvan Kenraali vuodelta 1927. Kokemus oli varsin
erilainen kuin esiintyminen
yleensä.
Festivaali on mielestäni aika kultturelli valkoviininjuontitapahtuma. Ihmiset tapaavat ystäviään ja viihtyvät.
Hotelli Sodankylän yökerhon
kesäyössä kohtaavat kylänmiehet ja elokuvaväki. Se on
aika spesiaali blandis.?
viiMEiSET SANAT
Y L iOP P iL ASL E HT i
t e k s t i m ä r ta t i k k a n e n
käännös mikaela remes
N o 2 / 20 1 3
A NO iS A NO
I s t u i n k a l l i o l l a saaristossa ja yritin saada
neljännen romaanini kirjoitettua, mutta se ei
ottanut onnistuakseen. Silloin kiinnitin huomioni tanskalaisen Politiken-lehden otsikkoon:
?Miehiä voidaan rangaista mutta ei raiskata.?
Pikku-uutinen kertoi miehestä, joka joutui nöyryytyksen kohteeksi naisen kutsuttua hänet
luokseen smørrebrødille yhteisen illanvieton
päätteeksi.
Oli 15. heinäkuuta vuonna 1975. Siinä oli
neljännen romaanini juoni.
Seitsemänkymmentäluku oli aatteiden vastakkainasettelun aikaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhdistys 9 jatkoi ongelmallisten
sukupuoliroolien kartoittamista, ja ensimmäiset naisryhmät olivat aktivoituneet myös meillä. Luin pohjoismaisia päivälehtiä ja rinnastin
tanskalaisen lehtiuutisen Kansainväliseen naistenvuoteen. USA:ssa Women?s Lib oli ottanut huolehtiakseen kaksi valkoihoisten miesten
raiskaamaa värillistä naista, jotka olivat surmanneet raiskaajansa ja joita uhkasi kuolemantuomio.
Siispä päätin kirjoittaa kirjan naisesta, joka
raiskataan ? liiankin tuttu tarina ? ja päättää olla antautumatta häpeälle ja syyllisyydelle
ja sen sijaan yrittää saada miehen ymmärtämään, mille on hänet altistanut. Missään ei siihen aikaan kirjoitettu raiskauksen uhrien tuntemuksista - kuinka he reagoivat ja mitä heille
tapahtuu ? joten sain eläytyä sekä uhrin että
syyllisen rooliin. Tasa-arvo-ongelmat näyttäytyvät tässä tapauksessa raadollisimmillaan,
Sivu 36
mikä saattaisi saada miehet ymmärtämään asian koskevan myös heitä.
Istuin sinikellojen seassa kirjoittamassa
kauheuksia.
Suomenruotsalainen kustantamoni kauhistui, ja kustannustoimittajani neuvoi, että kirja olisi paras jättää julkaisematta. Suomentaja
kääntäjä ilmoitti, ettei hänen kirjoituskoneensa
suostu olemaan tekstini kanssa missään tekemisissä. Mutta kustantamoni Ruotsissa halusi nimetä teokseni kuukauden kirjaksi ja pyysi lupaa
saada julkaista siitä otteita aikakauslehdissä.
Miestä ei voi raiskata ilmestyi Söderströmin kustantamana Helsingissä 14. marraskuuta 1975. Samana päivänä julkaistiin New Yorkissa Susan Brownmillerin laaja tutkimus
Against Our Will. About Men, Women and
Rape.
Kirjani lytättiin täysin. Borgåbladetin Gustav Widéniä ja Folktidningen Ny Tidin Lolo
von Wrightiä lukuun ottamatta kukaan Suomessa ei ymmärtänyt pyrkimyksiäni.
Eräs rouva työpaikallani työväenopistossa
löi minua, toinen sylki päälleni. Ihmiset vaihtoivat kadun puolta minut nähdessään. 10- ja
12-vuotiaat poikani saivat tapella äitinsä kunniasta koulun pihalla.
Öisin istuin punaisella sohvalla ja sinnittelin.
Alkuvuodesta 1976 Expressen julkaisi Maria-Pia Boëthiuksen Brownmilleriä
käsittelevät laajat artikkelit ja toimittaja Lena
Svanberg yhdisti kirjani niihin sekä meneillään
olevaan keskusteluun seksuaalilainsäädännön
uudistamisesta Ruotsissa. Miestä ei voi raiskata ilmestyi Trevin kustantamana Tukholmassa 31. maaliskuuta 1976 ? ja yhtäkkiä kaikki
muuttui.
Istuin Göteborgissa television suorassa lähetyksessä, Jörn Donner halusi tehdä kirjastani elokuvan ja minulle tarjottiin lukuisia sopimuksia ulkomailta: Pohjoismaista, Englannista,
USA:sta mutta myös Jugoslaviasta, Kreikasta ja
Japanista. Saksalaiset painattivat kirjaa painos
toisensa jälkeen: Wie vergewaltige ich einen
Mann? ? siellä ilmeisesti kaivattiin opastusta.
Kirja ilmestyi yhteensä 21 kielellä.
Kotopuolessa olin edelleen leimattu. Kysymys kuuluukin, onko leima koskaan hävinnyt:
Perverssi. Hullu. Miestenraiskaaja. ?Sekoavatko
kaikki naiset täyttäessään 40?? ?Jestas, hänhän
ei edes kuollut!?
Paljon on tapahtunut lainsäädännössä sen
jälkeen: raiskaus nähdään ihmisoikeusrikoksena
ja myös avioliiton sisäinen raiskaus on nykyään
rangaistavaa.
38 vuoden jälkeen saatan ihmetellä, kuinka
uskalsin tarttua sellaiseen tabuun niinkin vimmaisesti. Tosiasiassa en itse ymmärtänyt raiskauskeskustelun vuonna 1975 liikkuvan niin
sanotusti täysin neitseellisellä maaperällä Suomessa, tässä julkisivun ja ennakkoluulojen täyteisessä maassa.
Luulisi, että tilanne on tänä päivänä erilainen. Niin se onkin, eräässä ratkaisevassa suhteessa: nykyään raiskauksesta voidaan puhua.
Viime jouluna tapahtunut Intian brutaali jouk-
YLiO P P iLAS LE H T i
koraiskaus on saanut maailmanlaajuista huomiota; kun nuori opiskelijatyttö raiskattiin ja piestiin kuoliaaksi pahoinpidellyn poikaystävänsä
silmien edessä. Samankaltaisesta tapauksesta
uutisoitiin Etelä-Afrikassa pian sen jälkeen.
Entäpä täällä koto-Suomessa?
HBL:n pikku-uutisessa kerrottiin helmikuussa, että raiskaukset Itämeren risteilylaivoilla ovat miltei kaksinkertaistuneet vuodesta 2011. Helmikuu, lokakuu ja marraskuu ovat
kuukausia, jolloin suurin osa tapauksista raportoidaan, ehkäpä koska silloin koulut viettävät lomiaan. Reilu 60 prosenttia ilmoituksen
tekijöistä on alle 25-vuotiaita, neljäsosa alle
20-vuotiaita.
Entä millä tavoin tuomioistuimet käsittelevät näitä koskemattomuutta loukkaavia rikoksia, jotka aiheuttavat suurimmalle osalle
uhreista elinikäisiä traumoja? No, omaisuusrikoksista rangaistaan toisinaan kovemmin. Kaikkihan varmasti muistamme hovioikeuden tuo-
kotimainen kaunokirjallisuus
Ylioppilaslehti julkaisee kevään aikana 1960-, 1970-,
1980- ja 1990-lukujen kohukirjailijoiden tekstejä.
Tällä kertaa vuorossa Märta Tikkanen.
mion kymmenen vuoden takaa, jolloin mies kävi
entisen vaimonsa luona raiskaamassa tämän ?
ja sai ehdonalaisen tuomion. Koska hänellä oli
vakituinen työsuhde eikä aiempaa rikostaustaa.
Miten kaikki tämä on mahdollista? Täällä Pohjoismaissa, maassamme, jossa asuu
kunnollisia kansalaisia?
Raiskaus ei koskaan ole himoa. Raiskaus on
aina vallankäyttöä. Missään ei sukupuolten välinen suhde ole paljaammillaan kuin seksuaalisessa väkivallassa.
Jokaisella, naisella tai miehellä, nuorella tai
vanhalla, on oikeus kunnioitukseen. Niin yksinkertaista se on. Niin vaikeaa. Tämä koskee myös
nettivihaa, joka naisiin kohdistuessa miltei poikkeuksetta hyökkää heidän kehojansa ja sukupuolielimiään vastaan.
A yes is a yes and a no is a no / whoever
you are, wherever you go.
PS. Vaikka eihän kirjani teemana edes ole
seksuaalinen väkivalta. Y
viiMEiSET SANAT
kuvitus KATI-MARIKA VIHERMÄKI
Märta Tikkanen on 77-vuotias kirjailija. Hänen
vuonna 1975 ilmestynyt kirjansa Miestä ei voi
raiskata pakotti suomalaiset keskustelemaan
raiskauksesta.
Helsingin ja Turun välille tai muuallekaan
Itämereen ei kaivata yhtään lisää P:tä.
Fosfori [lat. phosphorus, kem. tunnus P]
on alkuaine, jonka päästöjen vähentäminen vaikuttaa
tällä hetkellä kaikkein tehokkaimmin Itämeren tilaan.
Siksi Puhdas Itämeri -hankkeemme keskittyvät fosforipäästöjen pienentämiseen kohteissa, joissa eurolla
saadaan eniten aikaan. Sanoma ja muut yhteistyökumppanimme ovat auttaneet meitä tässä P:n poistossa. Myös sinä voit auttaa. Lisätietoa osoitteesta
www.puhdasitameri.fi
Lahjoita 5 euroa
Lähetä viesti ITÄMERI5
numeroon 16155.
Viestin hinta on 5 ?
(josta säätiön Puhdas
Itämeri -hankkeisiin 4,21 ?)
Lahjoita 10 euroa
Lähetä viesti ITÄMERI10
numeroon 16155.
Viestin hinta on 10 ?
(josta säätiön Puhdas
Itämeri -hankkeisiin 8,43 ?)
Maksat lahjoitustekstiviestin omassa kännykkälaskussasi. Operaattori perii maksun jokaisesta lähettämästäsi viestistä, joten kirjoita
viesti huolellisesti. Keräyslupa: John Nurmisen Säätiö / Poliisihallitus 2020/2012/4285 10.1.2013?31.12.2014, koko Suomen alueella
Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
N o 2 / 20 1 3
S iv u 3 7
viimeiSet Sanat
Y l iop p il a Sl e Ht i
Et tarvitse sadun ihmettä
ymmärtääksesi, miksi
Hollywood on seonnut
saduista.
Sen pituinen Se
H a n n u n j a K e r t u n lapsuudenkokemus piparkakkutaloon noidan vangiksi joutumisesta
sinetöi heidän ammatinvalintansa: sisarukset
ovat aikuistuttuaan ryhtyneet noitia jahtaaviksi
palkkionmetsästäjiksi.
Näin siis helmikuussa ensi-iltansa saaneessa Tommy Wirkolan elokuvassa Hannu ja
Kerttu: Noitajahdissa. Tämä on nyt se elokuva,
jossa Pihla Viitala tekee hartaudella odotetun
Hollywood-debyyttinsä.
Kerttu (Gemma Arterton) käyttää sujuvasti varsijousta. Jalassaan hänellä on tiukat pakaroita korostavat housut.
Ulkoisesta reippaudesta huolimatta on öitä,
jolloin Kerttu ei saa unta yläsängyssään. Hän
miettii, miten äiti ja isä saattoivat hylätä hänet
ja Hannun (Jeremy Renner) metsään.
Hannu-veli taas kieltäytyy käsittelemästä traumaa. Mielenvamman lisäksi Hannulle
on surullisesta lapsuudentapahtumasta jäänyt
ikävä vaiva: diabetes. Noidan talossa hänet pakotettiin syömään ylen määrin karkkia. Hannun
pitääkin aina parin tunnin välein ottaa näyttävästi reiteensä pistos insuliinia.
Elokuvassa noidat ovat kieroja ja näyttävät
gooteilta. Kun ne lentävät, taustalla soi teknomusiikki, ja noidat näyttävät siltä kuin olisivat vetäneet ekstaasia.
Ihan viihdyttävää, mutta yhdentekevää.
Vu o t t a 2 0 0 1 v o i pitää fantasiaelokuvabuumin alkulaukauksena. Silloin ensi-iltansa
sai ensimmäinen Peter Jacksonin Taru sor-
musten herrasta -elokuva, Sormuksen ritarit.
Samoin ensimmäinen Harry Potter -elokuva,
Chris Columbuksen ohjaama Harry Potter
ja viisasten kivi.
Siitä lähtien olemme himoinneet loputtomasti fantasiaelokuvia. Ja maksaneet siitä ison
läjän rahaa.
Harry Potter -elokuvat ovat yhteenlaskettuna tuottaneet 7,3 miljardia dollaria, enemmän kuin mikään muu elokuva. Toki Potterelokuvia tehtiin se huimat kahdeksan.
Taru sormusten herrasta -elokuvat taas ovat
tuottaneet arviolta kolme miljardia dollaria.
Nyt meistä itse asiassa tuntuu, että olemme nähneet aivan kaiken, mitä fantasiagenrellä on tarjota. Ainakin aihepuolella. Buumi
on synnyttänyt elokuvia niin antiikin myyteistä kuin supersankareista. Ainoastaan Raamatun henkilöihin ei toistaiseksi ole koskettu. Mutta siihenkin on tulossa muutos: odotan
kovasti ohjaaja Steven Spielbergin elokuvaa
Mooseksesta. Sen kuvaukset aloitetaan tänä
keväänä.
Elokuvan on tosin mainostettu olevan
draama. En ymmärrä miksi: ainakin aihepiirissä olisi ainekset mehevään fantasiaelokuvaan,
jossa päähenkilö saa taikavoimillaan Punaisen
meren jakautumaan.
Fantasia alkaa olla loppuun kaluttu, joten
nyt Hollywood ammentaa tarinansa saduista.
Toissa vuonna ensi-iltansa sai Catherine Hardwicken ohjaama pastissi Red Riding
Hood ? Punahilkka. Viime vuonna vietettiin
p e l o t o n ta va S e m m i S t o p o l i t i i k k a a
n o 2 / 20 1 3
?Minulle on ollut nuoresta läh
tien selvillä, että vasemmistoaate
rakentaa sellaista yhteiskuntaa,
missä haluan elää. Puolen valinta
oli siis selvä. Lähdin mukaan po
litiikkaan täällä yliopistossa. Tut
kin ylioppilaskalenterista, mitä
vasemmistolaisia järjestöjä yli
opistolla toimii, ja lähdin mukaan
sitoutumattoman vasemmiston
toimintaan. En halua vain katsella
vaan toimia.
Arkipäivän politiikka on mi
Sivu 38
oikeaa Lumikki-vuotta. Sadun innoittamia elokuvia nähtiin kaksi: Tarsem Singhin elokuva
Kerro, kerro kuvastin, sitten Rupert Sandersin Lumikki ja Metsästäjä.
Tämän vuoden satutarjonnan aloittaneen
Hannu ja Kerttu -elokuvan alkutrailerit kertoivat, ettei loppua satubuumille näy. Tänä
vuonna näemme ainakin Jaakko ja Pavunvarsi
ja Oz ihmemaassa -satujen uudelleentulkinnat.
Televisiokin on täynnä satua. Juuri nyt pyörivät Olipa kerran- ja Grimm -tv-sarjat, jotka molemmat ammentavat klassisten satujen
maailmasta.
H o l l y w o o d i n satukuvaukset ovat sulkeneet
yhden ympyrän satujen historiassa. Grimmien
veljekset keräilivät suullisesti kerrottuja kansansatuja ja kokosivat niistä legendaarisen satukokoelmansa. Sadut olivat järjettömän raakoja. Tuli ajanjakso, jolloin se oli ihmisille liikaa, ja
teoksesta siloteltiin pois raaimmat kohtaukset.
Nyt on palattu ajassa taaksepäin Grimmin
alkuperäisen satukokoelman henkeen: Hollywood kun räjäyttää valkokankaalla noidat surutta märiksi läikiksi.
Mutta yhdessä mielessä Hollywoodin sovitukset saduista eivät ole uskollisia alkuperäisversioille: enää satu ei kouli ihmistä yhteiskunnan jäseneksi. Satuelokuvat kertovat sitä samaa
tarinaa kuin muukin viihde. Niissä yksilö löytää
itsensä ja selviytyy vaikeuksista lopulta voittajana.
Miehet ja naiset ovat perinteisissä rooleis-
a l aty y l i
Palstalla harrastaja kertoo, mikä vetää erikoisen harrastuksen pariin.
Tällä kertaa vuorossa vasemmistopolitiikan harrastaja.
nulle sitä, että valmistelen esi
merkiksi blogimerkintöjä tai pu
heenvuoroja. Paljon aikaa menee
myös järjestötoiminnan talous
puolen pyörittämiseen. Lisäksi
olen järjestämässä kaikenlaisia
tilaisuuksia, etsin tiloja ja puhu
jia seminaareihin. Tapaan päivit
täin paljon ihmisiä.
Vielä tuntuu siltä, että ei tar
vitse pelätä, vaikka olen muka
na tekemässä vasemmistopoli
tiikkaa. Mutta ehkä nyt kiinnitän
mielenosoituksessa enemmän
huomiota skineihin ja tilaisuuk
siin hoidetaan enemmän järjes
tysmiehiä. Ehkä pitää vain luot
taa, ettei tule tapetuksi.?
Jussi Nuortimo, 27, valittiin Vasemmisto-opiskelijoiden uudeksi
pääsihteeriksi helmikuussa.
teksti johanna mitjonen
kuva antti Grundstén
YLiO P P iLAS LE H T i
viiMEiSET SANAT
kulttuur iessee
sa: sankari voi olla paikoin neuvoton, mutta lopulta hän on kivikova maskuliinisuuden
ruumiillistuma. Sankaritar on kovaksikeitetty
misu, joka iskee päätänsä aukovan möhömahamiehen nenän headputt-lyönnillä murskaksi,
kuten Noitajahti-elokuvan Kerttu.
M i k s i H o l l y w o o d on nyt niin innoissaan
saduista?
Yhden syyn jo mainitsin: fantasiabuumi on
kestänyt niin pitkään, että käsikirjoittajat kaivelevat laarinpohjia.
Lisäksi nykyinen elokuvatekniikka mahdollistaa satumaailman metamorfooseille ja yliluonnollisuuksille ennennäkemättömän upeita
toteutusmahdollisuuksia.
On kuitenkin muutakin, kuin laarinpohjien
kaivelu.
Satu on kuolematon. Ihminen tarvitsee
satunsa. Sadut ovat kirjallisuuden laji, joka on
meille aivan läpikotaisin tuttu.
Se, joka valheellisesti väittää lukeneensa
Dostojevskia, jää huijauksesta nopeasti kiinni.
Mutta jos sinua vaaditaan referoimaan Tuhkimon juonikuvio, se sujunee vaivatta.
Tuhkimon varhaisin versio on paikallistettu
Kiinaan noin vuoteen 850. On aika uskomatonta, että tänään valkokankaalla nähtävät tarinat ovat eläneet useimmissa maailman kulttuureissa jo satoja vuosia.
Syy siihen on genren perusluonteessa. Ihminen on vuosisadasta ja paikasta riippumatta
kiinnostunut rakkauden, vihan, koston ja ka-
teuden tunteiden käsittelystä. Juuri sitä sadut
tekevät. Ja juuri sitä Hollywood rakastaa.
Match made in heaven, sanoisi studiopomo.
Vaikka uusin Hannu ja Kerttu -elokuva olisi
kuinka ontto, se liikuttaa edes vähän. Jokainen
on joskus pelännyt tulevansa hylätyksi metsään. Ainakin kuvainnollisesti.
Toivon ja uskon, että vielä nähdään se päivä, kun joko Scarlett Johansson tai Natalie
Portman pokkaa Oscarin lapsuuteni suosikkisadusta Lumivalko ja Ruusunpuna.
Toistaiseksi saduista on nähty enimmäkseen yhdentekeviä komediallisia versiointeja.
Saduissa olisi kuitenkin ainesta myös oikeisiin,
koskettaviin draamaelokuviin.
Kirjoittaja halusi lapsena siniset silmät ja
vaaleat hiukset, koska Ruususellakin oli. Hän
teki gradunsa Kaarina Helakisan feministisistä saduista.
Juttua varten on haastateltu Helsingin yliopiston emeritaprofessori Satu Apoa, lastenkirjallisuuden tutkija Päivi Heikkilä-Halttusta
ja kirjailija Salla Simukkaa.
teksti Johanna MitJonen
kuvitus Kati-MaRiKa ViheRMÄKi
KYLLÄ:
EI:
Helmikuun alussa kadonnut Aleksis Kiveä
esittävä pronssipatsas palautettiin Helsingin
Uudelle ylioppilastalolle viime viikolla. Kolme
viikkoa kateissa ollut suurmies saapui paikalle taksilla.
Presidentinlinnan kunto on luultua heikompi,
kertoi Helsingin Sanomat helmikuussa ja siteerasi uutisessaan linnanvouti Anne Puontia. Linnanvouti! Vuonna 2013!
Katajanokalle on ehdotettu rakennettavaksi uimalaa. Plataksi nimetty projekti toisi lisää puolialastomia suomalaisia ydinkeskustaan.
Eric Clapton julkaisee 22. maaliskuuta jälleen
uuden albumin. Se on 67-vuotiaan kitaristin 21.
studioalbumi. Levyn nimi on Old Sock, suomennettuna vanha sukka.
Mietojen alkoholijuomien myynti Suomessa väheni ennätykselliset 7,4 prosenttia viime vuonna. Alkoholiveron nostosta seuranneen romahduksen myötä valtio menettää 53 miljoonaa
euroa verotuloja.
S iv u 3 9
N o 2 / 20 1 3
Rap-musiikin heteromachoilu ottaa osumaa,
kun queer-rapin kärkinimi Le1f esiintyy Helsingin Adam?sissa 9. maaliskuuta.
t u o m i ol l a
Palstalla kerrotaan, mikä on hyvää ja huonoa juuri nyt.
Opiskele
edullisesti
USA:ssa!
Opplev ditt eventyr - på college i USA
Hae stipendiä amerikkalaisiin korkeakouluihin Exploriuksen kautta, voit säästää jopa 50%
opintojesi kokonaiskustannuksissa. Stipendit kattavat sekä opintomaksuja että asumiskustannuksia.
Kerro meille mitä haluat opiskella USA:ssa, me autamme sinua löytämään itsellesi sopivimman koulun.
Saat lisätietoja osoitteesta www.explorius.fi tai soita: 010 3211930
YliO P P ilAS lE H t i
kol u m n i J U U H , E L I K K Ä S
Muutama viikko sitten jouduin ti
lanteeseen, jollaisista on puhuttu
alkuvuonna paljon: rasismin sil
minnäkijäksi. Kaupunginbussissa
juoppohullu ukko alkoi sättiä viro
laista miestä ja käski tämän pai
nua takaisin Tallinnaan, kun tämä
ei osaa edes suomea.
Virolainen vastaili rauhallises
ti suomeksi, mutta ukko kiihdytti
itsensä ihan raivon partaalle.
En sanonut mitään. Selitin sen
itselleni niin, että virolainen ja
hänen kaksi kaveriaan olivat koh
tauksesta lähinnä huvittuneita, ja
sitä paitsi räksyttäjä oli selvästi
sekopää eikä minun ojennukseni
olisi muuttanut mitään.
Tilanne jäi kuitenkin vaivaa
maan. Ehkä olisi pitänyt sanoa jo
tain ihan eleen vuoksi, edes huu
don kohteelle. Osoittaa ettemme
kaikki ole tällaisia. Että minä olen
erilainen.
yhteistä näiden idioottien kanssa?
Vaikka en käyttäydykään yhtä
pöyristyttävän huonosti, tunnis
tan itsessäni piiloasenteita erilai
suutta kohtaan.
Kun asuin Skotlannissa vuo
den, huomasin kärsiväni siitä, että
koko ajan kysyttiin, mistä olen ko
toisin. Sävy oli ystävällinen, mutta
silti häiritsi, etten voinut sulau
tua paikallisiin ja että kaikkien
piti alleviivata tätä eroa. Mieles
säni muutin erilaisuuden muuka
laisuudeksi, ulkopuolisuudeksi,
huonoksi.
Kotimaassa teeskentelen, et
ten suhtaudu etnisiin vähemmis
töihin mitenkään eri lailla. Olen
kuitenkin vaistorasisti. Saatan
tarttua laukkuuni, kun maahan
muuttajamies istuu vastapäisel
le penkille. Ele on automaattinen:
tajuan syyttää itseäni vasta, kun
olen jo tehnyt sen.
Kavereilla oli yllättävän monta
samanlaista silminnäkijätarinaa.
Huutelua ja nimittelyä busseissa,
pysäkeillä ja kaduilla. Muistivat
jonkin lehtijutun rasismikokemuk
sista: joku oli esimerkiksi tumpan
nut tupakkansa maahanmuuttaja
pojan poskeen.
Sanattomaksi vetää. Olem
meko me suomalaiset sellaisia?
Pitääkö puhua ?meistä?? Onko
minulla syntyperän vuoksi jotain
Rasismi kumpuaa tietämättömyy
destä, sekä tahallinen että taha
ton. En välttämättä tiedä maahan
muuttajista juuri enempää kuin
bussiräksyttäjät. Me kuljemme
samaa matkaa, mutta minulla ei
ole yhtäkään maahanmuuttajays
tävää. Monilla ei ole.
Nyt ajattelin muuttaa asian
ja ilmoittautua vapaaehtoisek
si johonkin järjestöön, jossa
on maahanmuuttajatoimintaa.
viimEiSEt SAnAt
S i l m i n n ä k i j ät
Helsingissä voi mennä ainakin ker
hoohjaajaksi tai tulkiksi tai ryhtyä
maahanmuuttajaäidin ystäväksi.
Vaikka on se vähän hassua
ilmoittautua ystäväksi jonkin jär
jestön kautta. Siinähän maahan
muuttajat ovat silmien edessä.
teksti NOORA MATTILA
Noora Mattila on toimittaja
ja Ylioppilaslehden kolumnisti,
joka tulee päivittäin ajatelleeksi.
kuvitus ANTTI GRUNDSTéN
mielipiteet
Numeron 1/13 Paskoimme housuun bussissa Turkuun -raportti
keräsi yli tuhat kommenttia sivuillamme ja sai aikaan palautevyöryn:
?Jos tämä olikin vain trollaus, niin
paras sellainen vuosiin. Tätä on
pakko paheksua, mutta asiasta ei
keskustella. Jos JSN tämän vielä
tuomitsee, niin lisäpisteitä siitä.
Sana on vapaa, mutta tytöt ei saa
kakkia tai kirjoittaa siitä.?
Lambi
?Näin espoolaisena yksityisautoi
lijana ilahduttaa tämä opiskelevan
?Aliarvoista toimintaa ja rapor
tointia! Toivottavasti päätoimit
tajalle ja näille ?toimittajille? an
netaan kenkää mahdollisimman
nopeasti!?
Jari
?Voi teitä lesboanarkisteja.?
Make
?Piristävin artikkeli pitkään aikaan
suomalaisessa lehdessä.?
Antti
?Apua, kakkakepponen jakaa kan
san kahtia. Nyt äkkiä rekallinen
Serlaa Senaatintorille kansakuntaa
eheyttämään.?
Valkeakoski ei kuitenkaan vapise
?Nerokas täsmäisku kohdistettiin
kahteen yhteiskunnan nokkamie
heen, presidentti Sauli Niinistöön
ja rahoitusneuvos Björn Wahlroo
siin. Niinistön kesämökki sijaitsee
juuri Suomusjärvellä ja Wahlroo
sin suurkartano Halikossa. Näis
sä kahdessa kohteessa tähtöset
iskivät!?
Markus Etola
?Naurattaa ihan se, miten onnis
tuitte järkyttämään ihmismassoja,
linjaautoyhtiötä ja useita muita
tahoja. Antaa pienisieluisten, sur
keiden nössöjen itkeä tätä ?jour
nalismin alasajoa?.?
Jenna
?Jos Kaarenoja ja Rämö olisivat
halunneet aidosti herätellä tätä
yhteiskuntaa ja panna itsensä
peliin, he olisivat voineet testa
ta, miltä tuntuu olla täysin tois
ten ihmisten armoilla. He olisivat
voineet mennä viikoksi palveluta
loon ja kirjoittaa, millaiseksi elämä
muuttui. Miltä tuntuu maata tunti
kaupalla liikkumattomana sairaa
lasängyssä ja odottaa, että joku
ehtisi auttaa? Miltä tuntuu toivoa,
että joku vaihtaisi märät ja kakkai
set vaipat? Miltä tuntuu vain lo
puttomasti odottaa ? koska ei itse
enää ehkä edes pysty ilmaisemaan
tilaansa??
Nimetön palaute
S iv u 41
n o 2 / 20 1 3
?Ehkä tämä on tulkittava nuorten
naisten seksuaalisen vapauden il
maisuksi.?
Gepardi
nuorison tempaus, joka osoittaa
sen, että joukkoliikennettä käyttä
vä voi milloin vain joutua istumaan
alleen paskovan pseudointellek
tuellin viereen.?
Smellygrampgoblin
viimeiSeT SanaT
Y L ioP P iL a SL e hT i
Penkkarirekka
kolumni SOMELIER
A u t s . Kävelin lounaalta takaisin toimistolle,
kun ohimooni kopsahti Dumle. Valkoisia abihaalareita, tahriintuneita banderolleja. Dieselmoottori murisi matalalta, kivitalojen seinistä
kimpoili hiprakkainen huuto.
Penkkarirekka kääntyi kulman taakse, enkä
nähnyt minne se meni. Jäin miettimään, mikä
oli muuttunut siitä, kun kahdeksan vuotta aikaisemmin seisoin itse samanlaisen rekan lavalla ja läikytin lonkeroa.
Ihmiselämän ensimmäinen kolmannes
koostuu lyhyistä etapeista. Yhteisistä vaiheista. Bilsan koe, kesäloma, yläasteelle siirtyminen. Rippikoulu, vanhojentanssit, penkkarit,
ylppärit, suvivirsi.
Miksi ihmiset muistelevat elämästään aina
juuri nuoruutta? Miksi vanhukset eivät kaihoa
takaisin keski-ikään?
Katselin karkkikääreitä kadulla. Siksi, koska nuoruus on yhteistä. Lukion jälkeen kammotaan armeijan alkua, pian lasketaan päiviä sen
loppumiseen. Luetaan pääsykokeisiin, kompuroidaan fuksibileissä, jännitetään vaihtoa. Se
kaikki tehdään porukassa, yhtä aikaa muiden
kanssa.
Siirtymäriitit, kuten penkkarit ja lakkiaiset,
painuvat mieleen myös siksi, että niissä luovutaan jostain. Lapsuus vaihtuu nuoruudeksi,
nuoruus aikuisuudeksi. Elämä on tässä ja tähän
hetkeen on reagoitava. Keksittävä uusi suunta.
Osa karkeista oli jo liiskautunut autojen alle.
Entä aikuisena? Töissä käydään, ja niin käy-
dään kymmenen vuoden päästäkin. Ja neljänkymmenen. Etapit siirtyvät pidemmälle.
Toivon pääseväni naimisiin. Ura, ylennys tai
oma yritys? Kai lapsia joskus? Isoja asioita nekin, mutta aikuisuuden siirtymäriitit ovat aina
yksityisiä. Ne tapahtuvat tietyllä hetkellä vain
minulle. Hääni, sitten joskus, koskettavat toki
myös morsianta, sukua ja ystäviä, mutta eivät
koko penkkarirekkaa. Eivät koko sukupolvea.
Yli puolet Twitterin ja kaksi kolmasosaa
Facebookin ja Pinterestin käyttäjistä on yli
35-vuotiaita.
Sosiaalisen median vetovoima piilee privatisoituneiden onnenhetkien tekemisessä yhteisiksi. Kun etapit ovat etäämmällä ja elämä
ennalta-arvattavampaa, ilo on löydettävä arjesta. Ruokaisasta kanasalaatista voi yrittää tehdä
yhteisen ilonaiheen postaamalla kuvan katetusta pöydästä muiden peukutettavaksi. Jaettuna
asiat tuntuvat pikkuisen merkityksellisemmiltä.
Siksi kai me twiittaamme, instagrammaamme,
feisbuukkaamme.
Penkkarirekan äänet häipyivät. Kevätaurinko paistoi viistoon. Poimin Dumlen suojatieltä ja
söin sen yksin. Olin myöhässä palaverista. Keksisiköhän siitä nokkelan statuksen.
SA
M
LAUDE
Sivu 4 2
U
AP
NA:C
PROBA
O
N o 2 / 20 1 3
ARV
privatisoituneiden
onnenhetkien
tekemisessä
yhteisiksi.
Kirjoittaja on Ylioppilaslehden sosiaalisen
median kolumnisti, joka ei päässyt
pussailemaan abiristeilyllä.
Siskot harmaissa. Asepalveluksen
suorittaneiden naisten kokemuksia
ja käsityksiä tasa-arvosta
Pääaine: Sosiologia
Valmistumisvuosi: 2005
Opiskeluaika: 8 vuotta
Aineisto: 14 teemahaastattelua
R
vetovoima piilee
teksti LAURI KOROLAINEN
Luimme Johanna Sumuvuoren gradun
TU
Sosiaalisen median
Johdanto: ?Naisten vapaaehtoinen asepalvelus vietiin läpi naisten
tasapuolisten yhteiskunnallisten
oikeuksien nimissä. Erityisen kiinnostavaa onkin selvittää, miten armeijan käyneet naiset hahmottavat
miesten ja naisten välisen tasa-arvon yhteiskunnallisten oikeuksien
ja velvollisuuksien näkökulmasta.
Puolustusvoimat on viimeisin valtaosin miehinen instituutio, jonka
tehtävät on täysmittaisesti avattu
naisille varsin myöhään.?
Johtopäätös: ?Haastattelema-
ni varusnaiset näkivät mahdollisuuden armeijan käytäntöjen
tasa-arvoistamiseen yksilöiden
toiminnan ja asenteiden muuttumisen kautta. Moni painotti
vastauksissaan, että tasa-arvo on
myös ?itsestä kiinni?. Tasa-arvon
tiellä katsottiin olevan usein myös
miesten vanhanaikaiset asenteet. Asevelvollisuuden suurin
osa haastateltavista hahmotti yhteiskunnallisena rakenteena, joka
kohtelee sukupuolia eri tavalla.
Suurin osa olikin valmis pohtimaan vaihtoehtoisia malleja, joissa miesten ja naisten velvollisuudet ovat tasapainossa, toisin kuin
nykyisessä asevelvollisuudessa,
joka koskee vain miehiä.?
Synnytystuskat: ?Tein gradua
vähän toisella kädellä, koska olin
samaan aikaan ehdolla kaksissa
g r a d u r at s i a
vaaleissa ? kunnallis- ja eurovaaleissa. Metodini oli ?kirjoita tai
itke ja kirjoita?. Istuin Koffin puistossa tekemässä käsin muistiinpanoja lähdekirjallisuudesta. Loppuvaiheessa asetin jotain päivittäisiä
sivumäärätavoitteita. Päätin, etten
saa lounasta, ellen kirjoita vähintään kahta sivua. En kyllä vieläkään käsitä, miten sain sen sinä
hulluna vuonna lähes valmiiksi.
Erityisesti minua kannusti työhön ajatus siitä, että näytän pitkää
nenää HYY:ssä vaikuttaneille politrukkikavereille, jotka sanoivat,
etten politiikan takia tule koskaan
valmistumaan. Nyt teen väitöskirjaa, että lällällää vaan heille!?
Tarkastaja: Risto Alapuro
teksti ELINA LOISA
YLiO P P iLAS LE H T i
Rakennusalalla työskentele
vä Jonatan, 26, on synty
nyt ja kasvanut Israelissa
mutta muuttanut aikuisena
Suomeen. Hänen isänsä on
suomalainen ja äitinsä isra
elilainen. Hän on etnisesti
juutalainen mutta uskoo Jee
sukseen ja Uuteen testament
tiin. Hän tekee aktiivises
ti nuorisotyötä kristillisissä
seurakunnissa.
Jonatan on kietoutunut
Jerusalemin lippuun, jossa on
keskellä kaupungin vaakuna.
Sen yläpuolella lukee hep
reaksi Yerushalayim, Jerusa
lem. Vaakunassa on kuvattu
oliivipuun oksat, itkumuuri ja
Juudan leijona.
Jonatan on kuvattu koto
naan, jossa vietettiin kuvaus
hetkellä juutalaisten Purim
juhlaa.
viiMEiSET SANAT
s iv u h e n k i lö
teksti & kuva
Jussi särkilahti
N o 2 / 20 1 3
Jussi Särkilahti on
helsinkiläinen valokuvaaja,
jolle aurinko on suuri
dramaturgi. Hän on
opiskellut Lahden
muotoiluinstituutissa ja
Taiteiden ja suunnittelun
korkeakoulussa.
S iv u 43