>Turmelimme Liettuan lapset s. 8
3
19.2.2010 97. vuosikerta
Pedro maailmankartalle!
MAKUMATKA UNICAFEN SEURASSA
Venyy, venyy!
VALTIO OTTAA OPISKELIJALTA LÖYSÄT POIS
Kun Kari tapasi Jarin
HOTAKAINEN JA TERVO KOHTASIVAT OPISKELIJARIENNOISSA
Väkivallan
VIHOLLINEN
Teatteriohjaaja Juha Luukkonen viskoo raakuudet naamalle
2 3/2010
Ylioppilaslehti 3/2010
PÄÄKIRJOITUS
MEDIAKOORDINAATIT
STREET VIEW TULI, K A N SA S E KO S I EU:N UUSI LUO M U LO G O
Kaikkihan sen tietää, että luomu haisee hyvälle.
TÄR TÄRKEÄÄ
Uran haaskausta
SAIRAANHOITAJA RAISKAA haavoittuneen sotata amiehen, joka makaa vihanneksena kuolinvuoteelellaan. Tämän muistan parhaiten siviilipalvelukseni ni i koulutusjaksolta Lapinjärveltä. Lojuin kerrossänängyssä ja tapoin aikaa lukemalla. Yksi kirjoista oli i Garpin maailma. Kirjasta jäi muutakin mieleen, koulutusjakson on n luennoista ei mitään. Kerran tarvoimme lumessa ssa vanhaan kouluun kuulemaan ihmisoikeuksista. Y Yhdellä luennoitsijalla oli iso pää. TYÖURIEN PIDENTÄMISKESKUSTELU on vuoden a n ajan vellonut eläkeiän korottamisen ympärillä. Nyt työurien ur rien alkupäähän kohdistuvat vaatimukset voimistuvat. at. Alkutahdit löi Jukka Ahtelan työelämäryhmä, jo joka oka ehdotti muutoksia opiskelijavalintoihin. Maaliskuusku uussa opetusministeriön työryhmä saa valmiiksi oman ma an työkalupakkinsa opiskelun nopeuttamiseksi. Yhtä asiaa ei ole juuri huomioitu: asevelvollisuutta. utt ta. Toistaiseksi ainoa avaus saatiin viime viikonloppuppu una, kun työministeri Anni Sinnemäki ehdotti bloblogissaan asevelvollisuuden lyhentämistä ja muuttatta amista valikoivammaksi. Varusmiespalveluksen suorittaa vuosittain noin n 27 000 ja siviilipalveluksen noin 2 000 nuorta. a. Osa viettää välivuotta, osa keskeyttää armeijan ajakk si opintonsa. On järjetöntä, että nuorten opintoihin siirtymistä, opintoja ja valmistumista vaikeutetetaan yhä näin. Onko uusien ikäluokkien hyödyllisempää alistua rättisulkeisiin kuin opiskella ja tehdä työtä? Kumpi palvelee paremmin isänmaata? ARMEIJA ON vaikea pala työuran pidentämistä pohtivil-
Googlen lelu on sen verran n t hauska, että Suomen viranomaiset . miettivät jo sen laillisuutta.
MIKAEL PENTIKÄINEN H E SA R I N P PÄ ÄTO I M I T TA JA K S I
H Hu Huusseja harrastavalla m me metsänhoitajalla on hallu u us lussa koko sanomalehden eli elin elinkaari.
UUH!
Kaksi naisjuontajaa imutteli televisiossa. Kohu, jota et enää ensi viikolla muista.
R AT I KO I D E N D I G I SC R E E N I T
Älä katso maisemia. Ä Älä puhu. Tuijota vain uutta ruutuamme.
SYMPAATTISTA
KEKSI KUVALLE KUVATEKSTI
A N T T I J Ä RV I PÄ ÄT O I M I T TA JA
JUKKA TILUS
le päättäjille. Yksi epätoivoinen esimerkki tästä tuli tammikuun lopussa, kun opetusministeri Henna Virkkunen ehdotti armeijan lukemisesta hyödyksi korkeakouluopinnoissa. Virkkunen toivoi, että yliopistot myöntäisivät opintopisteitä armeijan johtajakoulutuksesta. Armeijan käyneitä pitäisi siis palkita vanhasuomalaisen johtamiskulttuurin omaksumisesta, vaikka autoritäärisen, joustamattoman ja aloitekyvyttömän johtamisen haitat yhteiskunnalle ovat taatusti suuremmat kuin sen hyödyt. Ystävieni kokemuksista olen päätellyt, että armeijassa opitaan tehottomiksi ja laiskoiksi. Suurin osa käyttää puoli vuotta oppiakseen työn välttelyn kulttuurin. Osalla menee siihen puolet kauemmin. Vaikka siviilipalveluksen koulutusjakso on ajan haaskausta, työpalvelusta on sentään jotain hyötyä yhteiskunnalle ja omalle uralle. Minä en tuona aikana oppinut kokoamaan rynnäkkökivääriä nopeammin kuin venäläiset, mutta opin aika paljon radiosta ja uutisten toimittamisesta. Ja sen mistä nimi Garp tulee.
TOIMITTAJA KOKI
Avaa silmät ja ajattele isänmaata
PAINAUDUN TIIVIIMMIN Z-junan penkkiä vasten. Suljen
silmät ja teeskentelen nukkuvaa. Toistan mielessäni: "Älä tule tänne. Älä tule tänne. Älä tule tänne." Pitkätukkainen humalainen jää piinaamaan nuorta pariskuntaa parin penkkirivin päähän. Ei hän pahaa tarkoita. Pyytää poikaa kuuntelemaan Motörheadia kuulokkeistaan ja kysyy, saako jäädä pariskunnan luo loppumatkaksi. Mutta arvaamaton mies on. Kovaääninen ja äkkinäinen liikkeissään. Pelottava. Siksi on parempi painaa silmät kiinni. Olen matkalla Helsinkiin Lahdesta, missä olen juuri nähnyt teatteri Vanhan Jukon näytelmän Kahdeksan surmanluotia. Esitys löi suomalaisen väkivallan ja alkoholismin silmien eteen. Näyttelijät osoittivat yleisöä aseilla, luettelivat tilastoja ja lukivat rikosuutisia. Pahoinpideltyjen kuvia heijastettiin seinälle. Siltä varalta, että joku katsoi pois, näyttelijät jakoivat kuvia myös katsojien käteen. Juna saapuu Helsinkiin puolenyön jälkeen keskiviikkoiltana. Juopuneita miehiä ilmestyy toisestakin vaunusta. Väistelen teinejä, joiden pitäisi olla kotona nukkumassa. Heillä on litran pullo lonkeroa. Lähipäivinä huomaan lehdistä pienet väkivaltauutiset. Niitä on paljon. Samoin kuin juttuja levenevästä kuilusta huono- ja hyväosaisten välillä. Uutisten todellisuuden näkee myös kaupungilla. Pitää vain avata silmät.
Lähetä kuvatekstiehdotuksesi numeroon 050 339 3033. Kirjoita viestin alkuun sana KUVATEKSTI ja loppuun nimesi tai nimimerkkisi. Voit lähettää ehdotuksesi myös osoitteeseen posti@ylioppilaslehti.fi. Laita viestin otsikoksi "Kuvalle kuvateksti". Parhaan kuvatekstin laatija voittaa joka kerta kirjapalkinnon. Muut ehdotukset julkaisemme.
A N NA - SOF I A BERNER
NUMERON 2 / 2010 VOITTAJA + HYVÄT HÄVIÄJÄT
> Osta uusin Tommy "Hell" Stenin shokkikirja:
Virtanen olohuoneessa! SEPPO VIRTANEN
> Näkymät olivat ankeat prekariaatille. SAKKE > Lilliputtisiivooja Raisa jättiläisten maassa. MIXU > Paskaduunit muuttuivat kusiduuneiksi, kun yliopistouudistus
astui voimaan. REETTA
> Jalkanöyhtää imuroimassa. SÖRSSELSSÖN
Perustettu 1913. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. issn 035-924. to i m i t u s Päätoimittaja Veera Luoma-aho (äitiysvapaalla 31.5. asti) Vt. päätoimittaja Antti Järvi 09 1311 4228, 050 3393033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi Toimitussihteeri Ninni Lehtniemi 09 1311 4229, toimitussihteeri@ylioppilaslehti.fi Toimittajat Matti Markkola 09 1311 4231, matti.markkola@ylioppilaslehti.fi Anna-Sofia Berner 09 1311 4230, anna-sofia.berner@ylioppilaslehti.fi Ulkoasu Tuomas Karppinen 09 1311 4234, graafikko@ylioppilaslehti.fi Valokuvaaja Teemu Granström, teemu.granstrom@ylioppilaslehti.fi osoi t t e e n m u u tok s e t ja t i l au k s e t www.ylioppilaslehti. fi/tilaajapalvelu Toimistosihteeri Outi Anttila 09 1311 4235, outi.anttila@hyy.fi Käynti- ja postiosoite Mannerheimintie 5 b, 6. krs, 00100 Helsinki Fax 09 659 424 i l moi t u s m a r k k i noi n t i Markkinointitoimisto Pirunnyrkki Myyntipäällikkö Lauri Ristikankare, 020 7969 582; Kari Kettunen 020 7969 583 Keskus 020 7969 580, fax 02 2331 211, yolehdet@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi Ilmoitushinnat teksti 2,05 e/pmm ja takasivu 2,40 e/pmm, abinumerossa teksti 2,95 e/pmm ja takasivu 3,50 e/pmm. Määräpaikkakorotus 10 %. Huom. Hintoihin lisätään arvonlisävero 22 % Ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf Ilmoitusten jättö torstaisin klo 16.00 mennessä, järjestöilmoitukset keskiviikkoisin k u s ta n ta ja Ylioppilaslehden Kustannus Oy Toimitusjohtaja Heikki Härö Hallinto ja talous Marjo Berglund pa i no Sanomapaino Oy, Forssa Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista, valokuvista tai muusta aineistosta eikä säilytä tai palauta niitä. Ylioppilaslehti 4/2010 ilmestyy 5.3. Ilmoitusten jättöpäivä on 25.2., järjestöt 24.2. Järjestöilmoitukset osoitteeseen www.ylioppilaslehti.fi/jarjesto
> Tutustu teatteriohjaaja Juha Luukkoseen sivuilla 1819.
Ylioppilaslehti 3/2010
3/2010 3
#3
5 7 15 17
Nimetön jättiläinen
Uuden kirjaston rakentaminen alkaa.
NORA KREVNEVA
JETSULLEEN
"
Insinööreillä on aika lailla sellainen usko, että radiosta puuttuu jotain, ja siihen pitäisi saada jotain lisää. Kuvakin on puuttunut jo hirveän kauan."
Radiotyön lehtori Marko Ala-Fossi, Aikalainen 2/2010
"Lapsethan syntyvät heteroina, eikö niin? Sitten he katsovat teletappeja ja lukevat pingviineistä, ja heistä tulee homoja."
16-vuotias liettualaistyttö, s. 7
" "
Jos teillä ei ole muuta tekemistä, miettikää millä olennaisella tavalla luksussauna eroaa tavallisesta saunasta." Vastaisissakin hallinnollisissa muistioissa tulee pidättäytyä ottamasta selväkielisesti kantaa oikeitten ihmisten oikeaan elämään. Jatketaan vaan entiseen tapaan hankkeista, toiminnoista, resursseista, voimavaroista sekä kehittämis- ja toteuttamisverkoston kokonaisuudesta jorisemista."
Herra X, Tiedonjyvä 1/2010
Suomen kielen dosentti, päivystävä kielentutkija Vesa Heikkinen, Hiidenkivi 1/2010
"
Joskus jopa tuntuu, että valkoinen kristitty heteromies ja musta lesbo musliminainen olisivat samanarvoisia vaikka Sellon tragedia olikin kaikkien likaisten ulkomaalaispaskojen syytä (lähde: internet)."
Kolumnisti Visa Kurki, Turun Ylioppilaslehti 2/2010
"
Kiintiönaiset, käsi ylös!
Tarvitaanko ylioppilaskunnassa sukupuolikiintiöitä?
Katsasta nämä
Suomalaisia kulttielokuvia kaivataan dvd:lle.
Opiskelijaelämä on olevinaan helvetin ankeeta, mutta mulla ei ole ikinä ollut niin paljon löysää rahaa käytettävissä. Aina pystyi vetämään päänsä täyteen tai lähtemään matkoille tai ostamaan kuteita."
Savustettu päätoimittaja
Veera Järvenpää oli liian kriittinen. Pane mummo kutomaan puolestasi.
Hymyn päätoimittaja Sami Lotila, Jyväskylän Ylioppilaslehti 2/2010
23 Älä tee sitä itse
Kannen kuva Teemu Granström
"
Melkein kaikilla tuntemillani hyvillä toimittajilla on rillit."
Toimittaja Hertta-Mari Kaukonen, Aviisi 2/2010
AJANKOHTAISET ASKARTELUT
Työurien pidennin
TARVIKKEET:
Noin seitsemän metriä nahkanarua, nahkasakset.
1. Leikkaa narusta kymmenen noin puolen metrin pituista pätkää. 2. Sido pätkät tiiviiksi nipuksi toisesta päästä. 3. Valmista kädensija punomalla nipun ympäri nahkanarua noin 30 senttimetrin matkalta. 4. Huolittele päät. Työurienpidentimesi on valmis.
NINNI LEHTNIEMI JA J U K K A T I L U S
4 UUTISET
Ylioppilaslehti 3/2010
kampus kaupunki
maailma
MARI AARNI
kotimaa
Sora sai kuraa niskaan
Opiskelijoita ei voi jatkossakaan erottaa pysyvästi yliopistosta. Opetusministeriön Sora-työryhmän kaavailut saivat lausuntokierroksella niin paljon kritiikkiä, että työryhmä on luopunut ajatuksesta. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa ollaan tyytyväisiä siihen, ettei pysyvä erottaminen tule mahdolliseksi. "Haluaisimme, että keskustelu siirtyisi kovista ratkaisuista alalle soveltavuutta mittaavien pääsykokeiden kehittämiseen", Markku Hakala HYYn hallituksesta sanoo. Sakari Karjalaisen työryhmä viimeistelee esityksiään muista kurinpidollisista toimista. Työryhmän on tarkoitus jättää ne opetusministeri Henna Virkkuselle 9. maaliskuuta.
Oulun yliopiston henkilökunta osoitti mieltä yt-neuvotteluja vastaan marssimalla ulos maanantaina 15. helmikuuta.
Kelan kirje entistä harvemmalle
Opintotukia peritään takaisin ennätyksellisen pieneltä joukolta. Kela on lähettänyt päätösehdotuksen takaisinperinnästä noin 28 300 opiskelijalle, jotka ansaitsivat liikaa vuonna 2008. Takaisinmaksuehdotuksia on 40 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. "Vuoden 2008 alusta opiskelijoiden omia tulorajoja korotettiin 30 prosentilla. Lisäksi huonontunut työllisyystilanne on vähentänyt opiskelijoiden työssäkäyntimahdollisuuksia huomattavasti," kertoo suunnittelija Jouni Parkkonen Kelan opintotukiryhmästä. Keskimäärin takaisin maksettavaa tulee 1 114 euroa.
"Yliopistoväelle annetut lupaukset petettiin"
Työehtoneuvotteluissa väläyteltiin lakon mahdollisuudella.
Ayjärjestöt ottivat mallia Tehyn pinssistä.
V
Naiset hallitukseen toisella yrittämällä
HYY Yhtymän hallituksen opiskelijajäsenet on valittu. Viime vuonna asetetut sukupuolikiintiöt hidastivat valintaa, sillä ensimmäisellä hakukierroksella hakijoiden joukossa oli vain yksi nainen. Kiintiöiden mukaan hallitukseen tarvitaan vähintään kaksi miestä ja kaksi naista. Toisella hakukierroksella paikat saatiin täytettyä kiintiösäännön mukaisesti. Uusi hallitus aloittaa maaliskuussa. Siihen kuuluvat Olli Nokso-Koivisto, Jehki Härkönen, Antti Kerppola, Aura Kostiainen ja Silva Loikkanen. Jos opiskelijajäsenet ovat yksimielisiä, heillä on hallituksessa päätösenemmistö.
altio lupasi yliopistoille rahaa, ja yliopistot lupasivat, että henkilökunnan asema pysyy ennallaan. Nyt molemmat lupaukset on rikottu, sanovat yliopistojen työntekijöiden edustajat. "Ne lupaukset, joita sinisilmäisille uudistuksen ajajille annettiin siitä, että yliopistojen taloudellinen asema vahvistuu ja kaikesta huolehditaan, olivat pelkkää puppua", sanoo Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliiton (YHL) puheenjohtaja Kerttu Pellinen. Myös työnantajaa edustava Helsingin yliopiston henkilöstöjohtaja Kira Ukkonen on sitä mieltä, että yliopistot ovat taloudellisesti tiukoilla. Siitä kiitos kuuluu valtiolle. Pellinen ja Ukkonen vastaavat puhelimeen kesken yliopistojen
työehtosopimusneuvottelujen. Neuvottelut ovat kestäneet ennätyspitkään. Yliopistot ovat olleet vailla sopimuksia vuoden alusta lähtien, jolloin uusi yliopistolaki kumosi vanhat ehdot. Neuvottelut jatkuivat Ylioppilaslehden mennessä painoon tiistaina. "Muutosta perusteltiin ja motivoitiin sillä argumentilla, että palvelussuhteiden ehtoja ei
heikennetä. Se on lupaus", muistuttaa Professoriliiton Helsingin yliopiston osaston puheenjohtaja Kaarle Hämeri. Työnantaja on esittänyt neuvotteluissa muutoksia muun muassa sairauslomiin ja työaikoihin. "Ei vielä voi puhua lupausten pettämisestä, kun sopimuksia ei ole tehty", henkilöstöjohtaja Ukkonen sanoo.
VIELÄ TIISTAINA neuvottelijat molemmin puolin uskoivat ainakin laihaan sopuun. Silti lakkoihin ja ulosmarsseihinkin on valmistauduttu. "Jos tiukka tilanne tulee, tehdään näyttävä ulosmarssi ja mennään Senaatintorille pitämään meteliä", sanoo lakkopäällikkö ja Helsingin yliopiston tieteentekijöiden puheenjohtaja Tapani Kaakkuriniemi. Toistaiseksi sopimukseton tila ei näy opiskelijan arjessa mitenkään. Työtaistelutoimet kuitenkin vaikuttaisivat heihin suoraan.
"Jos ollaan lakossa, niin tietenkään mikään pyöri. Luentoja ei pidetä eikä tenttejä korjata. Viime kädessä tutkinnot eivät valmistu", Kaarle Hämeri kuvaa.
OULUN YLIOPISTOSSA alkaneet
HÄH?
> Yliopistojen henkilökunta on
ollut vailla työehtosopimuksia vuoden alusta. > Neuvotteluissa työnantajia edustaa Elinkeinoelämän keskusliittoon liittynyt Suomen yliopistojen työnantajayhdistys. EK:lla ja yliopistolaisilla on ollut tottumista toisiinsa.
yt-neuvottelut lisäävät yliopistojen henkilökunnan huolta. Tapani Kaakkuriniemi pitää mahdollisena, että myös Helsingissä vähennetään vielä väkeä. "Tämä vuosi pärjäillään vielä, mutta ensi vuosi voi olla oikeasti vaikea. Henkilöstön vähennystarve voi realisoitua meilläkin vuoden päästä." Henkilöstöjohtaja Ukkosen mukaan yt-neuvotteluista ei Helsingissä ole ollut edes puhetta. Kaakkuriniemi ei halua lietsoa pelkoa, mutta kehottaa opiskelijoitakin seuraamaan kehitystä. "Lopputulos voi olla, että vähemmällä henkilökunnalla opetetaan suurempaa opiskelijajoukkoa."
A N NA - SOF I A BE R N E R
MIKSI?
Humanistien äänenkannattaja
TIEDEKUNTAJÄRJESTÖ Huma-
PÄIVÄNI MURMELINA
nisticum on perustamassa uutta Sic-lehteä.
Päätoimittaja Juha Töyrylä, minkälaista lehteä humanisteille ollaan perustamassa?
joka tarkoittaa: juuri näin. Sic on myös termi, jonka voi merkitä sanan perään, jos se on tarkoituksellisesti väärin."
Minkälaisia juttuja ensimmäiseen numeroon on tulossa?
KANTAAOTTAVA HAIKU
"Lehdessä tuodaan humanistiopiskelijoiden näkemyksiä esille laaja-alaisesti. Se ilmestyy neljä kertaa lukuvuodessa ja sisältää tiedekunnan opiskelijoiden kirjoittamia artikkeleita ja esseitä. Se on jaossa tiedekunnan laitoksilla ja kirjastoissa."
Miksi lehti päätettiin perustaa?
"Se tulee käsittelemään muutosta. Paneudumme yliopistolla ja tiedekunnassa tapahtuneisiin uudistuksiin, mutta teemaa käsitellään laajemminkin. Uskallan luvata myös esseistiikkaa nykykulttuurin ilmiöistä."
Tehdäänkö lehteä talkoovoimin?
ketä kiinnostaa olympiamitalit Kiira on kuumin
"Ajattelimme, että Humanisticum kattojärjestönä tarvitsee yhteisen keskustelufoorumin. Lehteä lukemalla selviää, mitä kaikkea humanistit oikein ovat."
Mitä lehden nimi tarkoittaa?
"Kyllä tämä on harrasteprojekti. Rahoitus tulee Humanisticumilta ja toivomme saavamme HYYn järjestölehtitukea. Materiaalikustannukset ovat niin iso kustannuserä, että palkkionmaksuun ei ole varaa."
J O H A N N A M I TJ O N E N
Ylioppilaslehti 10.3.1983
"Sic on latinankielinen sana,
Ylioppilaslehti 3/2010
UUTISET 5
rakentaminen alkaa
Toistaiseksi nimettömästä rakennuksesta tulee Suomen suurin yliopistokirjasto.
ANTTINEN OIVA ARKKITEHDIT OY
Jättikirjaston
ton kirjaston keskustakampuksen kirjastonjohtaja Pälvi Kaiponen. Uuden kirjaston etuna tiedekuntakirjastoihin nähden ovat myös pidemmät aukioloajat. "Esimerkiksi lauantaiaukioloa eivät nykyiset tiedekuntakirjastot ole pystyneet tarjoamaan", Kaiponen sanoo. Kirjasto on herättänyt kiinnostusta myös yliopiston ulkopuolel-
K
odin Anttilan hyllyt ammottavat tyhjillään. Kohta alkaa seinien purkaminen, sitten uusien rakentaminen. Jos kaikki menee hyvin, syksyllä 2012 Kaisaniemen Kaisa-talossa ovensa avaa Suomen suurin tieteellinen yliopistokirjasto. Rakennukseen siirtyvät neljän tiedekunnan oikeustieteellisen, valtiotieteellisen, teologisen ja humanistisen kirjastot sekä parhaillaan Fabianinkatu 32:ssa väliaikaisesti toimiva opiskelijakirjasto. Jättikirjastoon tulee 11 kerrosta: seitsemän maan päälle ja neljä sen alle. Huonealamääräksi tulee 26 500 neliömetriä, josta kirjastokäyttöön yli puolet, noin 15 000 neliömetriä. Se on enemmän kuin Töölönlahdelle suunnitellussa keskustakirjastossa. Kirjaston on määrä palvella 22 000 opiskelijaa ja yli tuhatta opettajaa ja tutkijaa.
VAIKKA NUMEROT ovat vaikut-
KIRJASTO PALVELEE 22 000 OPISKELIJAA JA YLI TUHATTA OPETTAJAA JA TUTKIJAA.
la. Ainakin Suomen Akatemian tiedepoliittinen kirjakokoelma tulee osaksi valtiotieteellistä kirjastoa.
UUSI KIRJASTO on yliopiston
tavia, kirjastokäyttöön varatut neliömäärät vastaavat tiedekuntakirjastojen nykyisiä neliömääriä. Sen sijaan uusi kirjasto tarjoaa enemmän tiloja lukemiseen ja ryhmätyöskentelyyn. "Erityisesti opiskelijat ovat halunneet ryhmätiloja, ja niitä myös pyrimme tarjoamaan. Emme kuitenkaan pyri luomaan kirjastosta pelkkää kohtaamistilaa, vaan varaamme myös rauhallisia lukutiloja", sanoo Helsingin yliopis-
tämänhetkisistä rakennushankkeista merkittävin. Sen budjetti on noin 40 miljoonaa euroa. Kirjaston rakentamisen rahoittaa yliopiston rahastojen omistama kiinteistöosakeyhtiö. Kun uusi kirjasto valmistuu, seuraa siitä merkittäviä tilajärjestelyjä keskustakampuksella. Tiloja vapautuu kymmenestä toimipaikasta ympäri kampusta, humanistisen tiedekunnan pienistä laitoskirjastoista valtiotieteellisen kirjastoon. Vielä ei ole varmaa, mitä tiloille tehdään. "Vapautuvat tilat ovat hyvin
"Ruudutettu tiilijulkisivu, jota on jäsennelty kaarimaisilla avauksilla", kuvaa arkkitehtitoimisto uutta jättikirjastoa.
keskeisissä yliopistorakennuksissa. Niihin tulee ehkä jonkin verran opetustiloja, ehkä jonkin verran laitostilaa. Tavoitteena on, että kun palapeli on valmis, pystyisimme esimerkiksi irtisa-
nomaan tiloja, joista maksamme vuokraa ulkopuoliselle omistajalle", sanoo Helsingin yliopiston tekninen johtaja Anna-Maija Lukkari. Toistaiseksi jättikirjasto kulkee
nimellä Kaisa-talon kirjasto. Mikä sen lopulliseksi nimeksi tulee? Pälvi Kaiponen ei osaa vastata. "Hyvä kysymys. Tästä ei vielä ole päätöstä."
M AT T I M A R K K O L A
TEEMU GRANSTRÖM
Varastotunnelmaa
M
Historian opiskelija Timo Vuorikiven mielestä väliaikainen opiskelijakirjasto on toiminut ihan hyvin.
ustavalkoiset autokuvioiset verhot muistuttavat tilojen entisestä omistajasta Ajoneuvohallintokeskuksesta. Opiskelijakirjasto muutti jo viime kesänä remonttia pakoon Fabianinkatu 32:n väliaikaisiin tiloihin. Niissä kirjasto toimii kevääseen 2012 asti, jolloin Kaisaniemen jättikirjaston on tarkoitus valmistua. Tiistai-iltapäivänä kirjojaan palauttavat opiskelijat aiheuttavat pientä tohinaa ja ruuhkaa opiskelijakirjaston ala-aulassa, mutta muuten on hiljaista. Matalat huoneet tuovat mieleen enemmänkin kirjavaraston kuin kirjaston, mutta toisaalta vaikutelma oli sama jo vanhan kirjaston kellarikerroksessa. "Ei tämä tietenkään ole niin hyvä kuin vanha kirjasto, mutta ihan ookoo väliaikaisiksi tiloiksi.
Kirjojen saatavuuden kannalta tänne muutolla ei ole ollut vaikutusta", kolmannen kerroksen lukupaikalta tavoitettu yleisen historian opiskelija Timo Vuorikivi sanoo. Jotkut opiskelijat ovat valittaneet, että kirjan löytäminen sokkeloisessa ja ahtaassa kirjastossa vie paljon aikaa. Viidennessä kerroksessa kurssikirjoja lukeva Riitta Nerg ei ole kohdannut sellaisia ongelmia. "Kirjastoon itseensä oli vaikeampi löytää kuin täältä kirjoja", opettajaksi opiskeleva Nerg sanoo. "Kunnon lukutiloja en täältä ole kyllä löytänyt. Yleensä luenkin Metsätalolla." Myös tietokoneita ja niiden käyttöön soveltuvia tiloja on hyvin vähän, mikä on saanut lähellä sijaitsevan oppimiskeskus Aleksandrian ruuhkautumaan.
6 DEBATTI
Ylioppilaslehti 3/2010
FAKSIT
Kerro Ylioppilaslehdelle mielipiteesi alle 1 500 merkillä! Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarpeen mukaan. Julkaisemme kirjoituksia nimimerkillä vain poikkeustapauksissa. posti@ylioppilaslehti.fi.
SUO, KUOKKA JA MATTI
Matti Markkola
Ravitsevampaa kasvisruokaa Unicafelle
YLIOPPILASLEHTI UUTISOI adres-
sista, jossa Unicafelta vaaditaan ravitsevampaa kasvisruokaa (YL 2/2010). Haluamme kiittää adressin laatineita Saija Räsästä, Anna Tomia ja Anna Virkkusta asiallisesta palautteesta. Adressissa esitetyt näkemykset ovat linjassa niiden vastausten kanssa, joita saimme asiakastutkimuksessamme loppuvuonna 2009. Unicafen toivotaan tarjoavan monipuolista, terveellistä ja maukasta kotiruokaa sekä panostavan kasvisruokaan aiempaa enemmän. Reseptiemme uudistustyö on aloitettu, ja ne otetaan käyttöön maaliskuussa 2010. Uudistuksessa painopisteinä ovat ruuan maku ja terveellisyys. Huomiota kiinnitetään suolapitoisuuteen, rasvan laatuun ja
kasvisruokien proteiinimääriin. Käytämme jatkossa Pansuolaa, sydänystävällistä kasvisrasvaa, rypsiöljyä ja vegaaniruuissa soijakermaa. Liemivalmisteemme eivät sisällä natriumglutamaattia eivätkä yleisesti allergisoivia ainesosia. Emme käytä uppopaistettuja tuotteita. Tuoteselosteet energiasisältöineen ovat nähtävillä ravintoloissamme. Tarjoamme jatkossa päivittäin vähintään yhden vegaaniruuan joka ravintolassamme. Ravintolaruuan hinnan on katettava raaka-aineet, henkilöstökustannukset sekä toiminnan kiinteät kustannukset. Esimerkiksi kasvispyöryköiden valmistaminen käsityönä on opiskelijalounaan enimmäishinnan ja suuren volyymin takia mahdotonta. Suomalainen elintarvike-
teollisuus käyttää laadukkaita raaka-aineita ja tekee hyvää työtä kehittämällä lisäaineettomia ja sydänystävällisiä eineksiä. Unicafe on mukana vaikuttamassa tähän kehitykseen. Haluan vielä korostaa, ettei tehtävämme ole keskittyä yksinomaan vegaaniruokaan, vaan erilaisten vaihtoehtojen tasapuoliseen tarjoamiseen. Uskomme adressin laatijoiden tavoin, että kasvikunnan tuotteista koostuva ruokavalio on mahdollista rakentaa ravitsemuksellisesti täysipainoiseksi. Olemme kiitollisia siitä, että aktiivinen asiakaskuntamme osallistuu palautteillaan työhömme. Toivomme näin olevan jatkossakin. Yhteistyöterveisin,
A R JA KO S O N E N Toimitusjohtaja, Oy Unicafe Ab
Säkkijärven polkasta
1990-LUVUN PUOLIVÄLISSÄ sain ensimmäisen matka-
puhelimeni Nokia 2110:n. Tämä suomalaisen teknologian taidonnäyte osasi kaikkea mahtavaa, kuten sekä vastaanottaa että lähettää tekstiviestejä. Hienointa venttikympissä, millä typerällä nimellä jotkut puhelintaan kutsuivat, oli soittoäänivalikoima. Soittoäänen saattoi valita ainakin kymmenestä eri kappaleesta, jotka puhelin piipitti monofonisesti eli yksi sävel kerrallaan. Valikoimassa oli muun muassa itämaisesti kujerteleva Oriental, ensimmäistä kertaa esitelty ja sittemmin legendaariseksi muodostunut Nokia Tune sekä Säkkijärven polkka. Historia ei kerro, miksi juuri tämä vanhan kansan rakastama polkkaklassikko pääsi mukaan uuden viestintäajan hienoimpaan teknologiseen saavutukseen.
SÄKKIJÄRVEN POLKALLA on aina ollut mystiset reitit.
Pedagoginen moninaisuus on rikkaus
SONJA SAARIKOSKEN artikkelin
Kulisseissa kuohuu (Ylioppilaslehti 2/2010) johdosta haluan esittää seuraavaa: Sibelius-Akatemian maine kansainvälisenä huippuyliopistona perustuu osaavien opettajien ja lahjakkaiden opiskelijoiden aikaansaamiin oppimistuloksiin. Henkilökohtaisen opetuksen määrän ja oppimistulosten välinen korrelaatio ei ole yksioikoinen. Uudet tutkimukset osoittavat motivaation ja ryhmädynamiikan parantavan oppimistuloksia. Esimerkiksi Aaltoyliopistossa projektityöskentely, yhdessä tekeminen ja työelämäläheisyys ovat keskiössä. Henkilökohtaisen opetuksen rinnalle on etsittävä uusia tapoja luoda innostavia ympäristöjä ja integroida eri oppiaineita. On myös tärkeää luoda työ-
elämälähtöisiä tilanteita, joissa harjoitellaan esimerkiksi tuottamista, koesoittotilanteita ja eri yleisöjen kohtaamista. Perimmäinen syy koulutuksen uudelleenarviointiin ei siis ole yksin taloudellinen säästövimma vaan pyrkimys entistä parempiin oppimistuloksiin. Ylioppilaslehden kirjoituksen keskeinen viesti perustuu terminologian epätarkkuuteen. Vertaisopetukseen ei Sibelius-Akatemiassa ole aikomusta siirtyä. Sen sijaan vertaisoppimisen, ryhmäopetuksen sekä henkilökohtaisen opetuksen kautta etsitään muusikon roolia huomispäivän maailmassa sekä parasta tapaa valmistautua työelämään. Instrumenttiopiskelijoiden huoli henkilökohtaisen opetuksen säilyttämisestä on ymmärrettävä, onhan opiskelijan ja opetta-
jan läheinen suhde elintärkeä. On silti hyvä muistaa, että alalla elää rinnakkain monta oppimisideologiaa. Maailmankuulu kapellimestarikoulutuksemme toimii suurimmaksi osaksi vertaisryhmässä videon avulla professorin johdolla. Niin ikään kansainvälisesti arvostetulla jazzosastolla suurin osa opetuksesta on yhtyemusisointia.
G U S TAV D J U P S J Ö B A C K A Sibelius-Akatemian rehtori
Polkan alkuperää ei ole pystytty selvittämään. Se tiedetään, että todellisuudessa kappale koostuu kolmesta eri Säkkijärven seudulta peräisin olevasta kansansävelmästä, jotka pelimannit yhdistivät. Polkasta tuli erityisen suosittu hanuristien keskuudessa. Säkkijärven polkka on hanurinsoiton Stairway to heaven kappale, jonka aloittelijakin saa nopeasti kulkemaan, mutta josta riittää tekniikan ja taidon mittaria loppuelämäksi. Vasta Säkkijärven polkan taitaja on todellinen hanuristi. Villeimmän legendan mukaan "POLKKA ON säkkijärveläinen merimies oliHANURINsi tuonut polkan melodian Chilestä. SOITON Jos tarina olisi totta, ehkä ChiSTAIRWAY lessä olisi viimeistään 1990-luTO HEAVEN." vun puolivälissä älähdetty, että suomalaiset insinöörit ovat varastaneet meidän sävelemme! Nokian 2100-sarja oli ensimmäinen kännykkäperhe, joka tuki kaikkia sen ajan digitaalisia standardeja. Niinpä 2110-puhelimia myytiin ympäri maailman. Kuka tahansa Chilessäkin saattoi valita soittoäänekseen Säkkijärven polkan.
KAPPALEEN HYSTEERISESTI piipittävää Nokia-versiota tauottomasti soittamalla oli helppo tehdä kanssaihminen hulluksi. Ihan kuin Viipurissa yli 50 vuotta aiemmin, kun ihmiset soittelivat Yleisradiolle, että onko radioasemalla joku seonnut. Siinä vaiheessa Säkkijärven polkka, harmonikkavirtuoosi Viljo "Vili" Vesterisen versioimana, oli soinut eetterissä toista päivää yhteen menoon. Kyse oli radiohäirinnästä. Kiperän polkan tauottomalla soitolla estettiin Neuvostoliiton asettamien radiomiinojen räjäytys. Operaatio Säkkijärven polkan aikana Viipurissa purettiin kaikkiaan kymmenkunta räjähtämätöntä radiomiinaa. Kiitos Säkkijärven polkan, sillä kertaa Viipuri pelastettiin, mutta sota hävittiin ja samalla hävittiin Säkkijärvikin. Sodan jälkeen 90 prosenttia Säkkijärvestä meni Neuvostoliitolle.
Kirjoittaja on Ylioppilaslehden toimittaja, joka aina kesäisin katsoo Kultaisen harmonikan.
Oikaisuja
> Ylioppilaslehden 2/2010
Toimittaja koki -jutusta jäi pois tärkeä yhdyssanan osa. Helsingin olympialaiset 1952 eivät tuoneet Suomelle keihäspronssia lukuun ottamatta muita yleisurheilumitaleita. Muista lajeista mitaleita tuli, kuusi kultaistakin. > Saman lehden menokalenteri vei harhaan. HYYn elokuvaryhmän Seksuaalisuus valkokankaalla -teeman elokuvat esitetään Orionissa, osoitteessa Eerikinkatu 15.
Opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut
KAMPAAMOITA / PARTUREITA
Edullisia oppilastöitä hiusmuotoilukoulu Pepe Åhman!
Teemme laadukkaita oppilastöitä opettajien valvonnassa. Hiustenleikkaukset alkaen 10,-
MAJOITUSTA
Kuka pelkää läskiä?
KUKA EI olisi joskus halunnut kirjoittaa hauskaa juttua Oras Tynkkysestä? Esimerkiksi Antti Järvi kirjoitti artikkelin (Ylioppilaslehti 2/2010) Tynkkysen gradusta, joka käsittelee lihavuuden pelon, lipofobian ilmenemistä televisiossa. Mutta kun Järven pientä kirjoitusta katsoo tarkemmin, tuntee, ettei kaikki ole kohdallaan. Artikkeli ilmentää lipofobiaa Ylioppilaslehdessä. Tämä näkyy siten, että lihavuus kuvataan koomisena ja että artikkeli sisältää monia vähätteleviä ilmaisuja. Oudointa Järven jutus-
Keijohostel
www.salonpepeahman.fi
Ajanvaraukset: 010 4399 322 Hämeentie 50, 00500.
ratkaisee tilapäisen asunto-ongelmasi. Puh. 09 757 1556, fax 09 757 1771 hagman.majoitus@kolumbus.fi www.keijohostel.fi
OPTIKOITA
rt GCeuat
10
SUUTAREITA
sa on, että hän syyllistää lihavia ilmastonmuutoksesta. Miten hän yleensä on päätynyt tähän johtopäätökseen? Ajatuskokeena ehdotan Ylioppilaslehden toimitukselle lihaviin viittaavien sanojen vaihtamista johonkin muuhun ihmisryhmään vastaavasti liittyviin termeihin. Olisiko juttu ollut yhtä hauska, jos Tynkkysen gradu olisi käsitellyt esimerkiksi mustaihoisten tai naisten aliedustuneisuutta jollakin yhteiskunnan osa-alueella? Ja millä hauskalla tavalla nämä ryhmät olisikaan voinut liittää
ilmastonmuutokseen? Ihmisryhmään kohdistuva pelko ja halvennus voivat johtaa vakaviin seurauksiin, jopa kansalaisoikeuksien rajoittumiseen. Minun ei tarvitse edes luetella ihmisryhmiä, joille on joskus käynyt näin. Jostain syystä me ihmiset vain syrjimme toisiamme, vaikka meidän ei pitäisi. Voiko opiskelija tai tutkija enää tarttua ulkonäkösyrjintään ilman Ylioppilaslehden toimituksen ivaa?
SEVERI HÄMÄRI Teoreettisen filosofian jatko-opiskelija ja tasa-arvoaktiivi
Ylioppilaslehti 3/2010
DEBATTI 7
NOKKAPOKKA
TEKSTI A N NA - SOF I A BE R N E R K U VAT TUOMAS KARPPINEN
tasa-arvoa
Onko HYY Yhtymän hallituksen sukupuolikiintiöissä järkeä?
Todellista
Kiintiöt ovat epäreiluja
"SUKUPUOLIKIINTIÖILLÄ saavutetaan määrällistä tasa-arvoa. Numeroita, jotka näyttävät hyvältä paperilla. Ne eivät edistä todellista tasa-arvoa. Mitä tasa-arvoa muka on, että miehille ja naisille kerrotaan, että he ovat kykenemättömiä kohtaamaan toisensa reilussa pelissä? Uskon, että miehet ja naiset pystyvät leikkimään samalla hiekkalaatikolla ja tavoittelemaan samoja saavutuksia samassa sarjassa. Luottamustehtävän täyttäminen ei ole mikään sadan metrin aitajuoksu, jossa on perusteltua, että on omat sarjat miehille ja naisille. Valinnoissa pitäisi painottaa ensisijaisesti ihmisten omia ansioista, kuten kokemusta ja pätevyyttä, eikä mitään fyysistä ominaisuutta. Pitkällä aikavälillä kiintiöt voivat alentaa pätevyysvaatimuksia ja siten suoritustasoa ja kilpailukykyä. Kiintiöt luovat eri hakuluokkia. Jos HYY Yhtymän hallituksessa on kaksi opiskelijapaikkaa, ja niitä hakee yksi nainen ja kuusi miestä, hakijat eivät ole yhdenvertaisessa asemassa. On väärin, että pätevämpi saattaa jäädä valitsematta sen vuoksi, että on väärää sukupuolta. Kiintiöt ovat suorastaan perustuslain syrjintäkiellon vastaisia. On väärin, että yksilöitä kohdellaan eri tavalla sen mukaan, mitä sukupuolta he edustavat. En haluaisi koskaan olla kiintiönainen."
Toimivat kuin kumisaappaat
"SUKUPUOLIKIINTIÖT LISÄÄVÄT vähemmistössä olevan sukupuolen osuutta päätöksenteossa ja muuttavat poliittisia toimintatapoja. Tämä on tutkittu juttu. Kun kiintiöt 1990-luvun puolivälissä tulivat kunnallispolitiikkaan, mukaan saatiin motivoituneita ja innokkaita ihmisiä, jotka kysyivät kysymyksiä, joita siellä 20 vuotta istunut porukka ei tajunnut tai halunnut kysyä. Kiintiöt monipuolistivat päätöksentekoa. HYY Yhtymän hallituksessa on toki vain viisi opiskelijajäsentä, mutta uskon, että sielläkin kiintiöiden kautta mukaan tulevat naiset voivat uudistaa kulttuuria. Ennen kuin sukupuolikiintiöt saatiin kunnallispolitiikkaan, naisia oli valittu vaaleilla päättäjiksi noin 30 prosenttia. Tehtävissä, joihin ihmisiä ei valittu vaaleilla, heitä oli paljon vähemmän. Tämän kiintiöt ovat korjanneet. Kiintiöitä vastustavat sanovat usein, että ne estävät pätevimmän valinnan. Se argumentti on ihan fuulaa. Kuka voi väittää, että meillä on aina neljä pätevää miestä ja yksi pätevä nainen, kuten HYY Yhtymän hallituksessa on ollut? Olen käynyt Kallion lukion ja siellä oli naisia 70 prosenttia. Minulle ei ole koskaan ollut mikään ongelma olla kiintiömies. Kyse on siitä, miten paikan ottaa vastaan ja mitä sillä tekee. Kukaan ei varmasti pidä kiintiöitä ideaalikeinona tasa-arvon saavuttamiseen. Mutta ne ovat vähän kuin vanhat kumisaappaat: eivät välttämättä näytä kovin eleganteilta, mutta toimivat."
Päivi Pulsa, 25, Kansallisten Ylioppilaiden puheenjohtaja
Matti Niemi, 22, HYYn
edustajiston jäsen, Opiskelijademarit
Jatka keskustelua: www.ylioppilaslehti.fi
YLIOPPILASLEHTI KYSYY
Onko henkilökohtaisesta opetussuunnitelmasta (HOPS) ollut sinulle hyötyä?
Ei 59,5 % Kyllä 40,5 %
LÄHES 60 prosenttia Ylioppilaslehden kyselyyn vastanneista kokee, ettei ole hyötynyt henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatimisesta. HOPSin teko on viiden vuoden ajan kuulunut pakollisena osana yliopisto-opintoihin. Tarkoituksena on parantaa opintojen ohjausta ja nopeuttaa valmistumisaikoja. Yli 40 prosenttia kyselyyn vastanneista arvioi, että omalla laitoksella HOPS-järjestelyt on hoidettu kohtalaisen hyvin. Lähes kolmanneksen mielestä järjestelyt oli hoidettu hyvin ja 19,4 prosenttia vastanneista katsoi laitoksensa selviytyneen niistä huonosti. Surkean arvosanan laitokselleen antoi 6 prosenttia vastanneista. Lähes yhtä monen mielestä oma laitos oli onnistunut järjestelyissään erinomaisesti. Kyselyyn vastasi helmikuun alussa 456 opiskelijaa. Erityisen innokkaasti vastasivat humanistisen tiedekunnan opiskelijat.
VEIKKO KURKI, 30, kirkkohistoria
"Himpun verran. Se on siinä mielessä hyvä, että se piiskaa tuottamaan yhden paperin, jossa on pohtinut valmistumista."
LINNEA LINDH, 21, kasvatustieteet
"Silloin kun aloitti opiskelut, siitä oli hyötyä. Siitä sai perustiedot. Muuten ei sitä ole tullut seurattua."
VESA-PEKKA KARINEN, 25, lastentarhanopettajaopiskelija
"On ollut, suuri apu. Se on ollut kuin varaäiti, joka on pakottanut suunnittelemaan opintoja. Vielä kun se rankaisisikin."
8 ZEITGEIST
Ylioppilaslehti 3/2010
L
iettuan tulevaisuus on vaakalaudalla. Poliitikot puhuvat propagandasta ja agitoinnista, joka ajaa rappiolle lapset ja koko yhteiskunnan. Maassa on yhä enemmän homoja, uskoo muun muassa kristillisdemokraattien parlamentaarikko Danut Bekintien. "He mainostavat arvojaan jopa televisiossa. Suvaitsevaisuutemme johtaa meidät vaaraan." Maaliskuun alussa voimaan tulee laki, joka sulkee alaikäisten silmät heteronormista poikkeavilta perhesuhteilta. Sateenkaariperheistä ei enää saa puhua kouluissa tai julkisilla paikoilla. Laki on kuitenkin myöhässä. Vilnan kaduilla kävelee vihollisen agitaattori. salkku täynnä rappiollista materiaalia. Kukaan ei voi pysäyttää sielujen sabotööriä, lapsille suunnattu sateenkaarisanoma on laillista vielä muutaman viikon ajan. Teippaan bussipysäkin seinään Tiivi-Taavin, joka perää oikeuksiaan: "Miksen minä saa mennä naimisiin Liettuassa?" Tällaisista hintahtavista satuhahmoista Liettuan parlamentti alun perin pillastui. Homofobian linnakkeen pystytys alkoi kesällä. Poliitikot hermostuivat eu:n rahoittamaan suvaitsevaisuusprojektiin, jonka yhteydessä lastentarhoissa luettiin "Kuningas ja kuningas" -satukirjaa. Kuten nimi vihjaa, sadun prinssi ei rakastu prinsessaan vaan toiseen prinssiin. Liettuan parlamentti iski takaisin kieltämällä kaikki myönteiset viittaukset homoseksuaalisuuteen lasten ulottuvilla olevassa julkisessa materiaalissa. Länsi älähti. Lainsäätäjien niskaan satoi kritiikkiä Amnestyltä, Euroopan parlamentilta, Liettuan opiskelijajärjestöiltä ja jopa maan presidentiltä. Parlamentti taipui ja siivosi laista suorat viittaukset seksuaalivähemmistöihin. Laki kuitenkin kieltää edelleen levittämästä alaikäisille materiaalia, joka
Salkullinen
rappion siem
ASTELEN presidentinlinnan ohi
TEIPPAAN BUSSIPYSÄKIN SEINÄÄN TIIVITAAVIN, JOKA PERÄÄ OIKEUKSIAAN.
"halveksuu perhearvoja" tai edistää perustuslain määrittelemästä avioliitosta poikkeavia perhekäsityksiä.
SATUPRINSSIEN VALTA on todellista. Siksi olen Vilnassa. Ajatella, jos lapset tottuisivat ajatukseen kahden isän perheistä. Liettuasta voisi tulla Ruotsi. Kahvilan edessä tupakoi teinejä. Olen viimein löytänyt turmelukselle alttiita alaikäisiä. Ojennan 16-vuotiaalle tytölle teletappilennäkin. "Homopropagandaa, olkaa hyvä. Tämä on viimeinen tilaisuus, muutaman viikon päästä materiaali on laitonta." Keskusteluhan siitä syntyy. Nuoret eivät pidä uudesta laista, sillä se koskee jopa 17-vuotiaita. Mutta että sateenkaarisatuja lapsille?
Pieni karhulippu liehuu Vilnassa presidentinlinnan edustalla.
Ylioppilaslehti 3/2010
ZEITGEIST 9
www.hyy.fi
www.ylioppilaslehti.fi
n meniä
Maaliskuussa Liettua kieltää heteroutta uhkaavat satukirjat ja sateenkaariperheiden mainitsemisen kouluopetuksessa. Ylioppilaslehti tarttui viimeiseen tilaisuuteen turmella Liettuan lasten viattomat mielet.
TEKSTI MARKUS KUOKKANEN K U VAT N O R A K R E V N E VA
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on noin 29 500 yliopisto-opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö, joka toimii jäsenistönsä ja piirissään toimivien yli 250 opiskelijajärjestön etu- ja palveluorganisaationa. Ylioppilaslehti on maailman vanhin ja laajalevikkisin suomenkielinen opiskelijalehti. Vuonna 1913 perustettu lehti käsittelee ylioppilasmaailmaa ja korkeakoulupolitiikkaa sekä yhteiskunnan ja kulttuurimaailman ilmiöitä ja on itse aktiivinen keskustelija. Ylioppilaslehti ilmestyy 17 kertaa lukuvuoden aikana ja sen levikki on 35 000 kappaletta. Lehteä julkaistaan myös verkossa.
HYY hakee
PÄÄTOIMITTAJAA YLIOPPILASLEHTEEN
määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 1.8.201031.5.2012
Päätoimittaja vastaa lehden julkaisemisesta, toimittamisesta ja sisällöstä sekä toimii lehden toimituskunnan esimiehenä. Päätoimittaja kokoaa toimituksen, johon kuuluvat toimitussihteeri, kaksi toimittajaa ja graafikko. Lehdellä on myös paljon ulkopuolisia avustajia. Päätoimittajan palkkaus on Journalistiliiton työehtosopimuksen mukainen. Haastatteluun kutsuttaville tiedotetaan asiasta torstaina 11.3. Henkilökohtaiset haastattelut järjestetään tiistaina 16.3. ja torstaina 18.3. Molempina päivinä kannattaa varata aikaa haastatteluille myöhäisiltapäivä ja ilta. Edustajisto valitsee päätoimittajan kokouksessaan 24.3., jolloin haastateltavilta odotetaan lyhyttä esittelypuheenvuoroa. Kokous alkaa klo 17. Ylioppilaskunnan edustajistolle osoitetut, omakätisesti allekirjoitetut hakemukset liitteineen ja juttunäytteineen (max. 5) tulee toimittaa HYYn keskustoimistoon (Mannerheimintie 5 a, 2. krs, 00100 Helsinki) viimeistään torstaina 4.3. klo 15. Kuoreen tunnus "päätoimittaja". Hakemuksia ei palauteta. Lisätietoja antavat Ylioppilaslehden päätoimittaja Antti Järvi, p. 050 339 3033, HYYn hallituksen puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi, p. 050 543 9610, ja pääsihteeri Katariina Styrman, p. 0400 816 426.
Kuningas ja kuningas huipentuu prinssien väliseen pusuun. Amerikassa on kohistu lastenkirjasta And Tango Makes Three, joka kertoo kahden urospingviinin ja poikasen perheestä. Näiden nuorten mielestä tällaisia kirjoja ei pidä sallia Liettuassa. 16-vuotias tyttö yrittää selittää homopingviinien ongelman. "Lapsethan syntyvät heteroina, eikö niin? Sitten he katsovat teletappeja ja lukevat pingviineistä, ja heistä tulee homoja." Vai miten se meni? Joukko myöntää kysymyksen vaikeaksi: mitä pelättävää on satuprinssien romansseissa? Mitä kauheaa Liettualle tapahtuu, jos alaikäisille sallitaan Will
heistä", sanoo työväenpuolueen entinen parlamentaarikko Zita Zvikiene. "Jos ihmiskunta seuraisi tätä tietä, se rappeutuisi. Ajattele vaikka demografista kehitystä", selittää puolestaan entinen pääministeri Kazimira Prunskien. Siitä siis on kyse. Liettua homoutuu, ja liettualaiset loppuvat maailmasta. Kansakunta pinnistelee tukahduttaakseen pintaan pyrkivän vinoutensa. Parhaaseen katseluaikaan lähetetty George Michaelin musiikkivideo voi murtaa padot lopullisesti.
ON AIKA antaa Liettualle armon-
Julistetaan haettavaksi:
Etelä-Pohjalaisen Osakunnan stipendit
Etelä-Pohjalaisen Osakunnan stipendirahaston hoitokunta on julistanut stipendit haettavaksi seuraavissa ryhmissä: 1. Alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen 2. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen 3. Jatkotutkinnon suorittamiseen (väitöskirjan tekemiseen) Stipendit on tarkoitettu Etelä-Pohjalaisen Osakunnan jäsenille tai jatkotutkintoa suorittaville entisille jäsenille. Vapaamuotoiset hakemukset liitteineen tulee toimittaa Osakunnan toimistoon viimeistään maanantaihin 1.3.2010 mennessä. Stipendit jaetaan Etelä-Pohjalaisen Osakunnan vuosijuhlissa lauantaina 20.3.2010 Ostrobotnian juhlakerroksessa. Lisätietoja ja lista vaadituista liitteistä Osakunnan www-sivuilta osoitteesta http://epo.osakunta.fi tai taloudenhoitajalta mikko.lahdensuo@metropolia.fi Hakemukset osoitteella Etelä-Pohjalainen Osakunta, Stipendirahasto, Töölönkatu 3 a 5. kerros, 00100 Helsinki.
isku. Nostan salkusta vaaralli-
NALLEPERHE, VASTUSTAMATTOMAN HELLYTTÄVÄ TURMELUKSEN ANSA.
& Grace, Sex and the City ja Buffy vampyyrintappaja?
POLIITIKOILTA ON vaikea saada
vastausta. Puolueiden edustajat ujostelevat ulkomaiselle toimittajalle puhumista. Perustelut voisivat kieltämättä kuulostaa vähän oudoilta suomalaisen korvissa. Respublika-lehden kyselyn mukaan yli puolet Liettuan parlamentaarikoista pitää katolisen kirkon tavoin homoutta perverssinä. Poliitikkojen kyselyssä antamia kommentteja pääsee selaamaan Lithuanian Gay League -järjestön ylläpitämillä sivuilla. Ne ovat hämmentävää luettavaa. Suuri osa parlamentaarikoista näkee homoseksuaalisuuden mielisairautena ja uhkana yhteiskunnalle. Jotkut näyttävät pelkäävän, että hegemonia kellahtaa selälleen ja heterot marginalisoidaan. "Homoseksuaalit yrittävät vetää huomion puoleensa muodostaakseen sellaisen mielipiteen, että et ole enää normaali, jos et ole yksi
simman aseeni. Se on lelu, jonka myrkky syövyttää reikiä viattoman puhtoiseen heterokatsomukseen. Nalleperhe, vastustamattoman hellyttävä turmeluksen ansa. Halailevista nalleista toinen heiluttaa karvaisten homomiesten oman alakulttuurin karhulippua. Bear pride! Humana-ketjun myyjä taitaa haistaa ansan. Tarjoan nalleja myyntiin käytetyn tavaran kauppaan, mutta ponnekas ei lopettaa yrityksen lyhyeen. Kielimuuri suojelee myyjätärtä arvokeskustelun vaaroilta. Ilta pimenee jo, ja joudun hylkäämään karhuperheen suljetun lelukaupan ikkunalaudalle. Ehkä joku pahaa-aavistamaton ohikulkija poimii propagandapommini. Kostoksi luikahdan tavaratalon leluosastolle ja tuikkaan karhulipun yhden nallekarhun tassuun.
AIKA NÄYTTÄÄ, miten uutta las-
Perjantaina 19.2.2010 Klo 21.00
Armas Hurme & Repo-Sekstetti
Tanssiorkesteri
GEBARDI
Museokatu 10, www.botta.fi
TIEDOTUSOPIN MAISTERIOPINNOT
Yhteiskuntatieteiden maisterintutkintoon johtavaan kaksivuotiseen koulutukseen tiedotusoppi pääaineena valitaan opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet muissa oppiaineissa alemman korkeakoulututkinnon. Linjavaihtoehtoja ovat journalistiikan maisteriopinnot, visuaalisen journalismin maisteriopinnot sekä mediakulttuurin ja viestinnän maisteriopinnot. Maisteriopintoihin haetaan Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan erillisvalinnan yhteydessä. Hakuaika alkaa 15.2.2010 ja päättyy 30.3.2010. Lisätietoja maisteriopinnoista löytyy osoitteesta: http://www.uta.fi/opiskelijaksi/perusteet/ ytdk/maisteriohjelmat.html
Botta
Dj Tango-Antero Karaoke
Liput 8,- / 4,- OK Ennakko Tiketti
Hei Liettuan lapset! Jotkut muumit ovat homomuumeja.
tensuojelulakia käytännössä tulkitaan ja mikä sen vaikutus on. Viimeisimpien tietojen mukaan näyttää siltä, että Vilnan kaupunki on yllättäen myöntämässä Lithuanian Gay League -järjestölle luvan Baltian Pride -kulkueen järjestämiseen toukokuussa. Aiempina vuosina lupaa ei ole myönnetty. "Suurin ongelmamme ei ole tämä uusi laki, vaan yleinen yhteiskunnan homofobia", sanoo järjestön johtaja Vladimir Simonko. "On kenties vain ajan kysymys, milloin samantyyppisiä lakeja tulee lisää." *
10
Ylioppilaslehti 3/2010
Pitkä ura
uih, suih. Lähes kaksimetrinen mies sivakoi hohtavan valkoisessa maisemassa. Rytmikkäät työnnöt vievät vauhdilla eteenpäin, suksi luistaa ja mies tuntee itsensä esi-isiensä kaltaiseksi. Latu-ura tuntuu jatkuvan kauas horisonttiin, pitkälle vaaran kupeeseen. Mies saa ajatuksen. "Rukan lumilla tää täsmentyi itselläni, että meidän täytyy täs nyt näyttää vaan suuntaa", mies kertoo Ylen Ykkösaamun haastattelussa 28. helmikuuta 2009. Pääministeri Matti Vanhanen on juuri ehdottanut eläkeiän korottamista kahdella vuodella 63:sta 65:een. Oppositio jyrähtää, palkansaajajärjestöt kimpaantuvat. Keskustelu työurien pidentämisestä alkaa. Vanhasen hiihtoretkestä Rukan lumilla on nyt kulunut vuosi. Keskustelu on odottavalla kannalla. Puolueiden, järjestöjen ja ministeriöiden työhuoneissa hiotaan ensi vuoden eduskuntavaaleja ajatellen parempia argumentteja ja linjauksia, joilla työuria saadaan pidennettyä myös alkupäästä. Ylipistoilta odotetaan taas kerran toimia opintoaikojen lyhentämiseksi.
E
ivät ne sitä kiusallaan tee. Taloudellinen tilanne ja suomalaisten ikääntyminen ovat yhdessä ajamassa julkista
taloutta umpikujaan. Sanat ovat rumia: kestävyysvaje ja huoltosuhde. Helmikuun alussa valtiovarainministeriö tiedotti, että julkisen talouden kestävyysvaje on jo 5,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se tarkoittaa sitä, että valtion on pian löydettävä säästöjä ja lisätuloja sekä tehtävä rakenteellisia uudistuksia. Huoltosuhde taas kuvaa sitä osuutta väestöstä, jonka työlliset joutuvat elättämään. Kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, huoltosuhde heikkenee jyrkästi. Sinä ja minä elätämme jatkossa entistä suuremman määrän ihmisiä. Siksi ihmisten sinun ja minun pitää
Ylioppilaslehti 3/2010
11
Yliopiston niskaan hengitetään taas. Opintoihin siirtymistä ja tutkinnon suorittamista halutaan nopeuttaa vähintään vuodella.
T E K S T I A N T T I J Ä RV I K U V I T U S JA N N E K U I S M A
olla töissä entistä pidempään. Ja siksi ihmiset pitää saada työmarkkinoille entistä nuorempina. Opintoaikojen lyhentämistä puuhataan nyt kolmella taholla. Palkansaajien keskusjärjestöjen ja työnantajien tavoitteita kirjattiin jo Jukka Ahtelan raporttiin, joka ilmestyi helmikuun alussa. Maaliskuun lopussa on opetusministeriön asettaman työryhmän vuoro esittää keinoja, joilla opintoihin siirtymistä ja tutkinnon suorittamista nopeutetaan vähintään yhdellä vuodella. Ja sitten on ministeri Stefan Wallinin johtama opintotukiuudistus, jossa pohditaan keinoja vähentää opiskelijoiden
työssäkäyntiä. Siinä on sarkaa kerrakseen.
V
iking Linen laiva möllöttää jyhkeänä Katajanokan kyljessä. Elinkeinoelämän keskusliiton kahdeksannesta kerroksesta avautuu uljas näkymä Eteläsatamaan ja kauas Kruunuvuorenselälle. "Näkymät ovat hienot, mutta kesällä täällä on tuskaisen kuuma. Aurinko paistaa sisään koko aamupäivän", kertoo rantakabinetin pöydän ääressä istuva koulutusjohtaja Markku Koponen. Tällä vissyvettä siemailevalla miehellä on koulutuspoliittisissa kysymyksissä paljon sananvaltaa. Etenkin silloin, jos seuraa-
vien eduskuntavaalien jälkeenkin maassa toimii porvarihallitus, hallitusohjelmaan saatetaan paaluttaa myös EK:n näkemyksiä tarvittavista uudistuksista. EK:ssa valmistellaan juuri koulutuspolitiikkaa koskevia pidemmän aikavälin linjauksia. Niistä Koponen ei voi vielä tarkkaan puhua, sillä mietinnät valmistuvat vasta myöhemmin keväällä. Rivien välistä voi kuitenkin päätellä, että luvassa on kannanottoja ainakin tutkintojen maksullisuudesta. Mutta aloitetaan alusta. "Opintojen nopeuttamiseen liittyvät ongelmat lähtevät lukiosta. Lukion roolia korkeakouluopintoihin valmistavana kou-
lutuksena pitäisi vahvistaa, ja esimerkiksi pitkän matematiikan kirjoittaneita tarvittaisiin selvästi nykyistä enemmän", Koponen sanoo. Iso joukko peruskoulunsa päättäneistä menee lukioon vain sen vuoksi, ettei vielä tiedä, mitä haluaa tulevaisuudessa opiskella. Koponen pitää hämmästyttävänä, etteivät käsitykset omasta alasta lukion aikana juuri selkiinny. Koposen mukaan lukion pitäisi vahvemmin välittää tietoa työelämästä: tarvitaan parempaa opinto-ohjausta, opettajien parempaa tuntemusta työelämästä ja aktiivisempaa yhteistyötä yritysten kanssa. Ylioppilastutkinnon pitäisi palvella yliopis-
12
Ylioppilaslehti 3/2010
"Usein valitellaan, että elinkeinoelämä haluaa yliopistosta nopeasti ulos putkiaivoilla varustettuja opiskelijoita. Mutta emme me sitä halua, vaan työmarkkinoille monipuolista osaamista."
tojen valintaprosesseja ja pääsykokeissa pitäisi suosia vasta valmistuneita. Nyt opinnot aloitetaan keskimäärin kolme vuotta ylioppilastutkinnon jälkeen. "Sellaisten, joilla on jo korkeakoulututkinto, ei pitäisi olla samalla viivalla valinnoissa. Heidän koulutustarpeensa pitäisi hoitaa täydennyskoulutuksena eikä tutkintoon johtavana koulutuksena." Koposen mielestä enemmän supistettavaa löytyy nimenomaan välivuosista. Suomessa tutkinnot suoritetaan moniin muihin maihin verrattuna kohtuulliseen tahtiin. Lempinen nostaa esimerkiksi opintotukijohtoryhmän raportin, joka ilmestyi joulun alla. Raportissa puhutaan täyspäiväisestä opiskelusta ja sen edellytysten luomisesta. "Sitä lukiessani tunsin historian siipien havinaa. Jo 1960-luvulla oltiin sitä mieltä, että opiskelijoiden työssäkäynti ja pitkät opiskeluajat ovat ongelma. Olisiko jo aika muuttaa suhtautumista työssä käymiseen?" Työelämästä opitaan parhaiten käymällä töissä, Lempinen muistuttaa. "Yliopistossa jokainen pakertaa omia juttujaan. Työelämässä sellainen on aika harvinaista. Pitäisi miettiä, mitä tutkinnon suorittaneiden pitää osata, eikä vain sitä, miten saamme valikoitua tohtorikoulutettavia." Korkeakoulujen toiminta pitäisi hänen mukaansa ajatella uudestaan se mielessä pitäen, että kolmannesta vuodesta lähtien pääosa opiskelijoista on työelämässä. Se tarkoittaa muutoksia lukukausirytmiin, opetusmenetelmiin ja opintotukeen, joka pitäisi saada paremmin soviteltua ansiotuloihin. Silloin opinnot saisi suoritettua työnteosta huolimatta. Lempinen esittää hyviä kysymyksiä: Miksi yliopistojen lukukausirytmi juontuu yhä ajalta, jolloin ylioppilaat lähtivät kesäksi heinätöihin? Tarkoittaako opiskelijoiden mielenterveysongelmien yleistyminen sitä, että koulutusjärjestelmämme ei sittenkään kykene vastaamaan siihen, missä todellisuudessa ihmiset elävät tänä päivänä? Miksi kaksiportaista tutkintorakennetta ei kyetä kehittämään? Miksi kandi ei muka ole työelämälle relevantti tutkinto?
K
oponen itse opiskeli aikana, jolloin yliopistoissa opiskeltiin päätoimisesti, opinnot suoritettiin tavoiteajassa ja ne rahoitettiin pääasiassa opintolainalla. Hän luki pääaineenaan matematiikkaa ja valmistui Oulun yliopistosta vuonna 1973. Niistä ajoista maailma on muuttunut, mutta opetusmenetelmät yliopistossa eivät ole kehittyneet maailman mukana, Koponen arvioi. "Toki tässä on isoja laitoskohtaisia eroja, mutta hirveän suurta intoa yliopisto-opetuksen kehittämiseen en ole havainnut. Aika samantyyppiset opetusmenetelmät ovat käytössä nyt kuin minun opiskeluvuosinani. Luulisi, että 40 vuodessa tapahtuisi jotain silläkin saralla." Koposen mielestä opetuksen pitäisi muuttua aidosti vuorovaikutteiseksi. Jotta tähän päästään, opiskelijamääriä ja opetusryhmien kokoa pitää hänen mukaansa supistaa. "Usein valitellaan, että elinkeinoelämä haluaa yliopistosta nopeasti ulos putkiaivoilla varustettuja opiskelijoita. Mutta emme me sitä halua, vaan työmarkkinoille monipuolista osaamista, ja se vaatii ennen kaikkea vuorovaikutteisuuden lisäämistä." Sen puutteesta löytyy esimerkki tältä viikolta. Sosiaalipsykologi Susanna Lähteenojan tuoreen väitöskirjan mukaan ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijat jäävät opintojensa kanssa yksin. Lähteenoja tarkasteli tutkimuksessaan uusia opiskelijoita Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä, humanistisessa ja matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Yli puolet opiskelijoista ei ollut ensimmäisen opiskeluvuoden aikana kertaakaan keskustellut opettajan kanssa ei tieteellisistä kysymyksistä, ei opintojen sujumisesta saati tulevaisuuden suunnitelmista. Monelle yliopisto jää jähmeäksi kuin Koposen ikkunasta avautuva jäinen maisema.
N
iin, palataan vuoteen 2005. Silloin fanfaarit säestivät kaikkien aikojen suurinta tutkintouudistusta, joka toi yliopistoihin opintopisteet ja kaksiportaiset tutkinnot. Opintojen ohjauksen työkaluksi tuli HOPS, henkilökohtainen opintosuunnitelma. Eikö historiallinen uudistus riittänyt? "Ainakaan vielä ei ole näköpiirissä, että tutkintoajat olisivat merkittävästi lyhenty-
liskuun lopussa esittää konkreettiset keinot siihen, miten työuran alkupäätä voidaan kasvattaa vähintään yhdellä vuodella. Maallikon on vaikea ymmärtää, miksi työvuosi valmistumisen jälkeen on tärkeämpi kuin työvuosi välivuonna tai opiskeluaikana. Lehikoinen selittää: "Jos on välivuonna töissä, ei todennäköisesti ole sellaisissa tehtävissä, joihin tarvitaan esimerkiksi se ylempi korkeakou-
ja sairaanhoitajia, jotta saadaan tarpeet katetuiksi."
O
pintojen sujuvuus on ministeriön listalla tärkeimpänä. Lehikoinen korostaa esimerkiksi henkilökohtaisten opintosuunnitelmien merkitystä. "Oletamme, että opintosuunnitelmat
P
uheet toistavat tuttua kaavaa. Opiskelijavalinnoista ja opintoaikojen lyhentämisestä on jauhettu vuosikausia. Keinot tiedetään, mutta niistä ei päästä yksimielisyyteen. STTK:n koulutuspoliittista asiamiestä Petri Lempistä tämä kaikki oikeastaan kyllästyttää. "Suomalaisen korkeakoulupolitiikan suurimpia ongelmia on, että meillä retoriikka ja todellisuus eivät kohtaa. Perustelut elävät omaa elämäänsä. Se on jonkinlaista henkistä laiskuutta, tai sitten se on sitä, että on olemassa jokin ideaalikuva yliopistosta, jota ei oikeasti ole olemassa", hän sanoo.
"Suomalaisen korkeakoulupolitiikan suurimpia ongelmia on, että meillä retoriikka ja todellisuus eivät kohtaa."
neet. Eikä työelämään vieläkään tulla vuotta nuorempina", sanoo opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeyksikön johtaja Anita Lehikoinen. Hän vetää työryhmää, jonka pitäisi maalututkinto. Ja koska koko korkeakoululaitos on mitoitettu tiettyjen osaamistarpeiden mukaan, viivästymät välivuonna tai opiskeluaikana muuttuvat tuota tasapainoa. Eli tarvitaan enemmän lääkäreitä, opettajia tehdään ja niiden toteutumista seurataan tosissaan. Se on yliopiston huolenpitoa opiskelijasta." Ylioppilaslehden kyselyn mukaan opintosuunnitelmien käytännön toteutuksessa
Ylioppilaslehti 3/2010
13
Helsingin yliopiston tavoitteena on, että sen opiskelijoista 50 prosenttia suorittaisi 45 opintopistettä lukuvuodessa. Tätä nykyä tavoitteeseen pääsee noin 35 prosenttia opiskelijoista.
S
iitä, missä järjestyksessä työuranpidennystyökalut otetaan käyttöön, ei ole vielä tietoa. Ensimmäisenä muutoksia on todennäköisesti tulossa opiskelijavalintoihin. Hakupaikkojen määrää halutaan vähentää ja alakohtaisia yhteisvalintoja lisätä.
"Yliopiston ei pidä ryntäillä"
PORTHANIAN UNICAFESSA istuu kiihtynyt nuori nainen. Kalkkunakeitto on jäähtyä lautaselle, kun opiskelija ja Helsingin yliopiston hallituksen jäsen Johanna Ahola hämmästelee päättäjien hätää keksiä uusia keinoja opintojen nopeuttamiseksi. "Vuoden 2005 tutkintouudistuksen vaikutuksetkaan eivät vielä ole selvillä. Väitän, että sillä on ollut suuri merkitys ainakin asenneilmapiiriin", Ahola sanoo. Kun hän aloitti opintonsa vuonna 2003, osa opiskelijoista suhtautui valmistumiseen ikään kuin vaihtoehtona. "Nyt jengi tajuaa, että yliopistossa kuuluu opiskella. Vaikka lisävuosia saa aika helposti, uhka siitä, että joutuu byrokratian kanssa tekemisiin, motivoi opiskelemaan." Korkeakoulujen arviointineuvoston selvitys tutkintouudistuksen vaikutuksista valmistuu myöhemmin tänä vuonna. Aholan mielestä tutkintouudistuksen vaikutuksia pitäisi odottaa rauhassa. "Yliopiston ei pidä ryntäillä ja tehdä imagon vuoksi kiinnostavia uusia avauksia. Yliopistolle kuuluu vastuu tutkintojen laadusta." Ahola myöntää, että ongelmia on yhä. Yksi suurimmista on, että varsinkin opintojen alkupäässä opiskelijat jäävät yksin murheidensa kanssa. "Integroiminen on jätetty aika lailla opiskelijatuutoroinnin harteille. Opiskelijalle pitäisi massaluennolla tulla sellainen olo, että häntä kaivataan siellä. Että jos jää pois luennolta, joku huomaa poissaolon." AHOLA KUULUU niihin, jotka tekevät kahta tutkintoa. Hän tuli opiskelemaan perinnöllisyystiedettä ja haki vuonna 2007 lukemaan käytännöllistä filosofiaa. Tällaiset ratkaisut vaikeutuisivat, jos opiskelijoiksi valittaisiin ensisijaisesti henkilöitä, joilla ei vielä ole opinto-oikeutta yliopistossa. "Se on hirveä vaihtoehto. Ei ole kenenkään etu, jos virheellisen valinnan tehnyt nuori pakotetaan opiskelemaan siellä, missä hän ei halua opiskella", Ahola sanoo. "Ja joskus kaksi tutkintoa on relevantti yhdistelmä. Jos haluan olla perehtynyt bioeetikko, en voi olla sitä, jos en ymmärrä, mitä geeneissä tapahtuu. Ja toisaalta minun pitää lukea kunnolla filosofiaa, jotta voin olla legitiimi filosofi." Ahola kuitenkin ymmärtää ongelman: on olemassa ihmisiä, jotka haalivat opinto-oikeuksia vääristä syistä. Ihan vaikka siksi, että saisivat opiskelija-alennuksen VR:llä. "Toki on väärin, että jotkut käyttävät systeemiä hyväkseen. Olisi suotavaa, että heidät pystyttäisiin jollain keinolla poistamaan. Mutta miksi rajoittaa niiden vapautta, joille on oikeasti merkityksellistä saada se tutkinto?" HELSINGIN YLIOPISTON vararehtori Jukka Kola ymmärtää tavoitteet nopeuttaa nuorten valmistumista. "Tuskin kukaan tavoitteita vastustaa. Mutta kun pitää löytää keinot, ollaan suurempien haasteiden edessä." Kola uskoo, että valmistumista on mahdollista aikaistaa yhdellä vuodella. Hänen mukaansa työuran venyttämisen painopisteen pitää kuitenkin olla uran loppupäässä. Yliopiston strategiassaan linjaamat tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Vuoteen 2012 mennessä 68 prosenttia opiskelijoista suorittaa tutkinnon seitsemän vuoden kuluessa opintojen aloittamisesta. Nyt luku on suunnilleen 45 prosentissa. Kola myöntää, että tutkintojen valmistumista ja opiskelun tukemista varten luodussa HOPS-käytännössä ja opintoseurannan Etappi-järjestelmässä on vielä parannettavaa. "Tavoiteltuja 45 opintopisteen suorituksia lukuvuotta kohti ei tule tarpeeksi. Huolestuttavin tilasto on, että toissa vuonna ensimmäisen vuoden opiskelijoista vain 14 prosenttia suoritti 45 opintopistettä. Se on kyllä järkyttävän alhainen prosentti." Ylipisto on harkitsemassa kannustimia opintojen vauhdittamiseen. Tavoiteajassa valmistuvat voitaisiin palkita stipendeillä. Stipendin käyttöönottoa aletaan selvitellä ensi vuonna. *
"Eivät ihmiset haali pääaineoikeuksia pahuuttaan. Se on vain oire siitä, että nykyisellään homma ei toimi."
"Yliopistot vastustavat yhteisvalintoja usein siksi, että eri yliopistoissa saman oppiaineen profiili voi olla hieman erilainen. Näin tietysti onkin, mutta ei yliopistoon hakevalla nuorella ole tästä mitään käsitystä. Hänelle paikat näyttäytyvät samanlaisina", Akavan koulutuspoliittinen asiamies Simo Pöyhönen sanoo. Ahtelan raportissa ehdotetaan, että opiskelijoiden valinnassa etusijalla olisivat ne, joilla ei vielä ole opinto-oikeutta korkeaasteella. Tästä Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL on eri mieltä. Sen mukaan järjestely vaikeuttaa alan vaihtamista ja nopeaa valmistumista tilanteessa, jossa opiskelija huomaa päätyneensä väärälle alalle. Simo Pöyhösen mukaan SYL on punninnut vain puolet asiasta. "Järjestelmä pitää saada toimimaan niin, ettei kaikkea aina tarvitse aloittaa alusta. Opiskelijoiden pitää voida vaihtaa koulutusohjelmaa kandidaatin tutkinnon jälkeen, ja aiempia opintoja pitää oikeasti saada hyväksytettyä uuteen tutkintoon. Liikkuvuuden pitää olla aivan toisella tasolla kuin se nyt on", Pöyhönen sanoo. Hänestä se, että yhdellä opiskelijalla voi olla useita pääaineoikeuksia, on ennen kaikkea järjestelmän ongelma. "Eivät ihmiset haali niitä pahuuttaan. Se on vain oire siitä, että nykyisellään homma ei toimi." Etelärannassa uskotaan, että ainakin toinen tutkinto muuttuu lähitulevaisuudessa maksulliseksi. "Minusta toisen tutkinnon suorittamisen ei pitäisi olla ilmaista. Yliopistojen taloutta sillä ei merkittävästi kohennettaisi, mutta tämä on periaatteellinen kysymys. Aloituspaikkojen pitäisi olla nuorten käytössä", EK:n Markku Koponen sanoo. Hänestä pitäisi laajemminkin keskustella maksullisesta opiskelusta, joko yleisenä tai rajoitettuna. "Esimerkiksi hyvinkin kohtuullinen lukukausimaksu, vaikka 100 euroa per lukukausi, toisi ylipistoille kymmeniä miljoonia euroja vuodessa."
on yhä ongelmia. Suurin osa tämän lehden kyselyyn vastanneista ei kokenut saaneensa HOPSista hyötyä. Tässä opiskelijoiden kokemuksia: "HOPS selkeytti kuvaa alussa, mutta loppujen lopuksi se on vain paperi, johon täytellään kivalta näyttäviä tietoja, vaikka todellisuudessa opinnot menee ihan eri tavalla." "Ohjaaja ei keskittynyt tarpeeksi ohjattavien henkilökohtaisiin ongelmiin ja tarpeisiin, eivätkä vastaukset tärkeisiin kysymyksiin olleet kovinkaan yksityiskohtaisia tai tyhjentäviä." "Pakolla väännettiin, apua ei saatu, sillä opettajakaan ei tiennyt, mitä sinne olisi pitänyt laittaa. Ei kukaan tiedä ekana vuotena, mitä sivuaineita haluaa opiskella ja milloin lähtee vaihtoon. Jos HOPSia olisi tarkoitus päivittää, tulisi siihen panostaa opetuksessa. Nyt se vain jää." Toisaalta opiskelijat kokevat HOPSin tekemisestä olevan hyötyä omien opintojen suunnittelussa, vaikka laitoksen ohjaus ja tuki jäävätkin uupumaan. Lehikoinen sanoo, ettei ministeriö voi valvoa opintojen ohjausta sellaisenaan yliopistolla. Sen sijaan opintojen sujuvuutta voidaan korostaa yliopistojen rahoituksessa, ja kehitteillä on opiskelijapalautejärjestelmä, jonka avulla tietoa voidaan saada enemmän. "Rahoituksen yksi mittari on, kuinka paljon yliopistoista löytyy näitä 45 opintopistettä lukuvuodessa suorittaneita opiskelijoita. Käsityksemme mukaan tämä kertoo jotakin siitä, miten opetus ja opinnot on kaiken kaikkiaan järjestetty."
N
äin pitkälle tuskin mennään. STTK:n Petri Lempinen toivoo kuitenkin suurempaa ravistelua kuin mitä on suunnitteilla. Hänestä olisi nyt samantyyppinen aika miettiä asioita kokonaan uusiksi kuin 1960-luvulla. "Se vain on pirun hankalaa. Opintotuen suhteen olen menettänyt toivoni jo kymmenen vuotta sitten. En usko, että opiskelijajärjestöistä ja hallinnon puolelta löytyy aitoa halua miettiä asioita uusiksi. Saavutetuista eduista pidetään kynsin hampain kiinni." Lempinen haluaisi kuulla laaja-alaisempaa keskustelua siitä, mitä sivistysyliopisto tänä päivänä tarkoittaa. "Se voisi olla jotain ihan muuta, vaikka avoin yliopisto. Nyt kaikkea toimintaa määrittelee ajatus perustutkinnon suorittamisesta." *
14 KULTTUURI
Ylioppilaslehti 3/2010
kalenteri
Tapahtumatiedot voi lähettää osoitteeseen menot@ylioppilaslehti.fi.
MARJO TYNKKYNEN
Joensuusta Kosmokseen
Olohuonegalleristi etsii kodinomaisen letkeää tunnelmaa.
TUOMAS KARPPINEN
E
Maritta Kuulaa ja Nuorta voimaa.
Pe 19.2.
LÖYTÖRETKELLE! Löytötoripäivillä jaetaan maksutta HYYn tiloihin syyslukukauden aikana unohtuneita vaatteita, pyyhkeitä ja pientavaroita. Mannerheimintie 5 a, klo 1015. Vapaa pääsy. HIIHTOPIPO SILMILLÄ. Kippis & Kulaus -klubilla nähtävissä Stig Dogg & DJPP, Edu Kehäkettunen, Tuomio, Kone & Setä Koponen ja DJ Hiihtopipo. Virgin Oil, Mannerheimintie 5, klo 224. Liput 6 .
La 27.2.
RUNOT JA SIRKUSHUVIT. Nuoren Voiman Liiton talvipäivässä sekoittuvat sirkus, musiikki, runous ja valokuvat. Koe mm. Henriikka Tavin ja Silja Järventaustan runodialogi ja Lau Naun ja Susanna Majurin musiikki-valokuvakokonaisuus. Illan päättää Maritta Kuula & Jyrki Sahla duo. Kulttuuriareena Gloria, Pieni Roobertinkatu 12, klo 18.301.30. Vapaa pääsy, narikka 2 .
Ma 1.3.
La 20.2.
OPI VEDOSTUS. Ylioppilaskameroiden kurssilla opetellaan tekemään pinnakkaiset eli pikkukuvat kaikista filmin kuvista ja vedostamaan mustavalkoisia kuvia. Ilmoittautumiset: info@ ylioppilaskamerat.fi. Hietaniemenkatu 14 a, klo 1215. Kurssimaksu 20 ulkopuolisilta ja 5 jäseniltä maksetaan käteisellä kurssin alkaessa. MESTARIN OPISSA. Merihaan Pallohalli järjestää sulkapallon alkeiskurssin nelinkertaisen sulkapallon Suomen mestarin Ilkka Nyqvistin johdolla. Ilmoittautuminen puhelimitse 010 43 97 979 tai sähköpostitse info@meripeli.fi. Haapaniemenkatu 14 b, klo 1316. Kurssimaksu 40 . MUSTA AUKKO. JP Siilin psykologinen trilleri Blackout (2008) kertoo kirurgista, joka herättyään koomasta saa kuulla, että hänellä on päässään konenaulaimella ammuttu naula. Vuosali, Mosaiikkitori 2, klo 18.00. Vapaa pääsy.
räänä kesäisenä iltana kuvataiteilija Sami Parkkinen istuskeli Kuukuun terassilla pohtimassa elämänsä seuraavia askeleita. Yhtäkkiä vastapäätä sijaitseva tyhjä liiketila alkoi näyttää aivan gallerialta. Puolta vuotta myöhemmin, helmikuun alussa samaisessa kiinteistössä avasi ovensa olohuonegalleria Volga, jonka punaisten samettiverhojen taakse on piilotettu taiteilijan kodinomainen työhuone. Parkkinen istuu viininpunaisella, kirpputorilta löytyneellä nahkanojatuolilla ja puhelee rauhallisesti pohdiskellen sointuvalla karjalan murteella. Hän halusi Volgasta kodikkaan ja persoonallisen. "Vierastan fiinejä gallerioita, joissa on vain valkoiset seinät." Kodikas Volga tosiaan on. Suuressa valokuvavedoksessa poika hymyilee nahkainen lentäjänlakki päässään. Seinänlevyinen ikkuna aukeaa suoraan Museokadun idylliin. Ajatus olohuonegalleriasta tarttui Pariisin Montmartresta, missä kissa ja koira istuskelivat näyteikkunassa ja houkuttelivat Parkkisen astumaan sisään. Karvaisen kaksikon emäntä osoittautui mukavaksi galleristirouvaksi, jonka kanssa rupatellessa vierähti useampi tunti. Omaan galleriaansa Parkkinen odottaa keskusteluseuraksi ainakin töölöläismummoja.
VOLGAN ENSIMMÄINEN näytte-
ja esinekokonaisuus, joka avaa kokonaisen vuoden kestävän pohjoiskarjalaisten taiteilijoiden näyttelyjen sarjan. Parkkinen itse on kotoisin Joensuusta. Vaikka nyt tuodaan taidetta maakunnasta pääkaupunkiin,
KUKA?
SAMI PARKKINEN, 35 > Asuu Töölössä. > Yöpöydällä: Viktor Pelevinin
Viides maailmanvalta. > Vuonna 2019: "Toivon, että ihmisillä on nykyistä enemmän aikaa lähimmäisilleen. Meidän pitäisi lopettaa kilpajuoksu, joka ajaa turhan kulutuksen kautta tuhon partaalle. Haluaisin olla hyvä mies rakkaalleni ja isä lapsilleni."
suunta voisi olla Parkkisen mielestä myös päinvastainen. "Kerran eräs kuvataiteilija sanoi minulle, että näyttelyjä ei sitten kannata pitää Helsingin ulkopuolella. Itse en usko siihen. Kyllä näyttely kannattaa järjestää vaikka Ivalossa." Kosmoksen lähtökohta on lapsuuden unelmissa ja kuvitelmissa ajalta ennen kuin koteihin ostettiin videoita ja videopelejä. Juri Gagarin oli Sami Parkkisen lapsuuden sankari jo siksi, että kosmonautit olivat aina asteen jännittävämpiä kuin jenkkihymyiset kollegansa. Näyttelyssä nähdään paljon Venäjää. Moskovan ja Pietarin lisäksi taiteilija on tutustunut Petroskoihin, missä hän valokuvasi suomenkielisissä Karjalan Sanomissa ja pääsi petroskoilaisen rokkibändin keikkabussin matkaan. Valokuvien lisäksi esillä on nostalgisia esineitä. Ikkunalaudalla röhnöttää 60-lukulainen pölynimuri, jolla voi puhallussuuntaa vaihtamalla tarvittaessa myös maalata.
MUTTA MIKSI gallerian nimi on
juuri Volga? "Volga on venäläinen luksusauto, mutta ei liian hieno. Sen takapenkillä on sopivan letkeä tunnelma."
R E E T TA H A A R A J O K I
> Sami Parkkinen: Kosmos, Galleria Volgassa 28. helmikuuta asti.
ly on Parkkisen oma ja kantaa nimeä Kosmos. Se on valokuva-
To 4.3.
HYVÄ KIINNOSTAA. Suomen Kuvalehden päätoimittaja Tapani Ruokanen luennoi Porthaniassa aiheesta Hyvä elämä suomalaisten mielestä ja professori Juha Silvola otsikolla Antiikin hyvä elämä. Yliopistonkatu 3, klo 1719. Vapaa pääsy. HALLELUJAH. Näyttelijä Juha Kukkonen kertoo Kanneltalon kahvilassa muistoja fiktiivisestä ystävyydestään Leonard Cohenin kanssa. Mukana Cohenin musiikkia. Klaneettitie 5, klo 19. Vapaa pääsy.
Hittilista himaa vailla
VOI SUOMEN virallinen lista par-
To 25.2.
FUNKKAA! Sibelius-Akatemian Feeniks-klubilla Lime Hill Quartet featuring Mikko Veijonen & Tuure Tammi. Illan teemana Funky & bossa rhythms. Pohjoinen Rautatienkatu 9, klo 2124. Vapaa pääsy.
kaa! Suomen myydyimmät äänitteet listaavan Ääni- ja kuvatallentajien liiton ja Yleisradion välinen yhteistyö loppui vuodenvaihteessa 16 yhteisen vuoden jälkeen. Siitä lähtien Suomen virallinen lista on ollut ilman näkyvää mediakotia. Vuodenvaihteessa muuttui toinenkin asia. Listan uuden sähköisen keräysjärjestelmän myötä
listatulokset ovat entistä tarkempia, luotettavampia ja reaaliaikaisempia. Artisteilla ja bändeillä ei kuitenkaan ole syytä entiseen malliin korkata skumppapulloja hyvien listasijoitusten kunniaksi, kun listaa ei näe televisiosta eikä kuule radiosta. Juha Tapio on varmasti listaykkönen, mutta kukaan ei tiedä sitä! Suomen viralliselle listalle on löydettävä uusi mediakoti.
Mutta mistä? Tommi Kyyrä ÄKT:sta sanoo, että listasta kiinnostuneita tahoja on ollut useita. "Haemme pitkäaikaista monimediallista yhteistyötä. Pisimmällä viime syksynä avatuissa keskusteluissa ollaan erään suuren kaupallisen toimijan kanssa. Asia etenee vielä helmikuun aikana", Kyyrä lupaa.
M AT T I M A R K K O L A
BLAAH
Tommi Liimatta ja Jouni Hynynen ovat mielenkiintoisia persoonallisuuksia. Päämäärättömyys ja epätasaisuus vaivaavat Ensin ne tulevat meidän tueksi ja sitten polttavat Lapin. SAKSALAISET pelastivat Mannerheim-elokuvan, mutta pe pelastaako meitä kukaan?
RILLIPÄÄ JA LÄSKI
-kirjeenvaihtokirjaa. Kirjaa voi suositella vain faneille. Tuskin siihen kukaan muu oli tarttumassakaan.
Hanna Haurun LIIAN PIENET SANDAALIT on kokoelma tarinoita vääränlaisista naisista. Yksi hikoilee liikaa, toinen on hyvin karvainen, kolmannella on syöpä. Silti kukaan heistä ei itketä, naurata tai herätä ajatuksia.
Norjalaisen OLAV CHRISTOPHER JENSSENIN kuivat maalaukset ovat kuin tuulahdus menneisyydestä. Miksi tuoda Kiasmaan tylsiä taiteilijoita ulkomailta, kun tilaa olisi voinut antaa enemmän esimerkiksi suomalaiselle Adel Abidinille, jonka näyttely kerrosta alempana on hieno.
Ylioppilaslehti 3/2010
KULTTUURI 15
Nyt myös dvd!
Tekijänoikeussotkut ovat hidastaneet suomalaisten kulttileffojen pääsyä dvd:lle. Katsastus-elokuvaa piti odottaa 22 vuotta.
Missä viipyy uudelleenjulkaisu?
KUUTAMOSONAATIT I JA II (1988 JA 1991) Suomen ensimmäisenä modernina kauhuelokuvana pidetty, Kyyrölän sekopääperheestä kertova kulttielokuva, ja sen huumorilla höystetty jatko-osa Kadunlakaisijat. Ohjaaja ja käsikirjoittaja Olli Soinio: "Elokuvan tuottanut Filminor meni 1990-luvulla konkurssiin. Konkurssipesän realisointi päättyi vasta muutama vuosi sitten. Yle osti elokuvien tv-oikeudet, muut oikeudet palautettiin tekijöille. Eli dvd on tulossa, ehkä jo syksyllä!" YKSINTEOIN (1990) Kerran televisiossa esitetty, Jussi Parviaisen hyytävä, omaelämällinen eromonologi. Ohjaaja Pekka Lehto: "Kuten monet 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun elokuvat, Yksinteoin oli väliinputoaja, kun siirryttiin vhs-levityksestä dvd:hen. Toistaiseksi kukaan ei ole nähnyt sen digitalisoimisessa bisnestä." RIPA RUOSTUU (1993) Tragikomedia Sam Huberin esittämästä Ripasta, nuoresta elokuvaohjaajasta, jonka elämä menee alamäkeen. Ohjaaja ja käsikirjoittaja Christian Lindblad: "Yle on omat osuutensa leffasta näyttänyt ja tekijänoikeudet ovat siirtyneet firmalleni. Mikään ei siis estäisi sen julkaisemista dvd:nä. Kysymys kuuluu, kuka sen julkaisisi?"
K
atsastus on täydellinen kulttielokuva. Pikkukaupungissa vietetyistä häistä käynnistyvä juoni on absurdi, päähenkilöt omalaatuisia mutta sympaattisia ja heidän kielenkäyttönsä aidolla tavalla roisia. Näyttelijät Vesa Vierikon ja Sulevi Peltolan johdolla tekevät upeat roolisuoritukset pohjoisen kylän lapsellisina aikuisina. Yhtä pääroolia näyttelee autonrotisko, jota käydään katsastuttamassa Ruotsissa asti. Matti Ijäksen ohjaaman tvelokuvan ensiesitys oli vuonna 1988. "Leffa erottui totutusta niin paljon, että se hätkähdytti ja jäi kerralla mieleen", kertoo Petteri Koponen, joka näki elokuvan ensimmäistä kertaa 15-vuotiaana. Kulttimainetta lisää se, että seuraavaa televisioesitystä piti odottaa lähes 20 vuotta. Tuon
ajan leffa kiersi fanien keskuudessa lämpiminä muistoina ja kuluneina vhs-nauhoina. "Jollakin oli leffasta kopion kopion kopio. Pitkin 1990-lukua järjestimme istuntoja, joissa juotiin kaljaa ja katsottiin leffa. Kärsinyt
"KATSASTUS ON SEN TASON ELOKUVA, ETTÄ SEN ON OLTAVA KAIKKIEN NÄHTÄVILLÄ."
kuvanlaatu ei haitannut. Leffan arvot ovat muualla." Koponen, 37-vuotias raumalainen tehdasvartija, on nähnyt elokuvan kymmeniä kertoja ja perustanut sille Facebook-ryhmän.
Hänestä Katsastus on Suomen paras elokuva. Vuosia Koponen lähetti sähköpostia Ylelle ja toivoi uusintaa. Adressikin laadittiin. Viitisen vuotta sitten se viimein tuli Teemalta juuri kun Koponen oli ehtinyt konvertoida vhs-kopionsa dvd:ksi. Kuun lopussa elokuva julkaistaan viimein virallisesti dvd:llä, sopivasti Ijäksen 60-vuotisjuhliin.
SOTKUISET TEKIJÄNOIKEUDET
haittaavat usein suomalaisten kulttielokuvien dvd-julkaisua, kertoo markkinointipäällikkö Tero Hiltunen Katsastusta levittävästä VL-Musiikki Oy:stä. "Ylen arkistoissa on hirveä määrä klassikoita, jotka pitäisi julkaista dvd:llä. Pelkästään Katsastuksen tyyppisiä elokuvia on kymmenkunta. Osa on Ylen osatuotantoja, jotka on tehnyt
yksityinen tuotantoyhtiö, jolloin tekijänoikeudet ovat jakaantuneet", Hiltunen sanoo. Katsastuksen dvd-julkaisua viivytti se, ettei Kirjailijaliitolla ja Ylellä ollut sopimusta kirjoihin perustuvien Ylen tuottamien elokuvien ja tv-sarjojen uudelleenjulkaisusta. Elokuva perustuu Joni Skiftesvikin novelleihin. Sopimus saatiin vuoden 2008 lopussa. Siksi esimerkiksi Myrskyluodon Maija (1975) julkaistaan dvd:nä vasta tänä vuonna. Petteri Koponen iloitsee kun saa viimein suosikkielokuvansa dvd:nä muidenkin puolesta. "Katsastus on sen tason elokuva, että sen on oltava kaikkien nähtävillä. Näillä televisiolupamaksuilla on jokaisen suomalaisen oikeus saada se itselleen."
M AT T I M A R K K O L A
> Matti Ijäs -teemalauantai Yle Teemalla lauantaina 20. helmikuuta klo 21 alkaen.
Markku Maalismaa, Sulevi Peltola ja Vesa Vierikko ovat Katsastuksen kovat jätkät.
JOULUBILEET (1996) Rikostoverit järjestävät vankilasta vapautuvalle kaverilleen joulujuhlan keskellä kesää. Ohjaaja Jari Halonen ei halunnut kertoa, miksi elokuvaa ei ole julkaistu dvd:llä.
JEAH
Runokokoelma Vielä parin jakson verran näkyvä PUTOUS on ollut alkutalven lauantaiiltojen pelastus. Pitkästä aikaa hyvää viihdettä prime timeen. Vuoden sketsihahmokilpailu on jo klassikko. Suut makiaksi! Isänsä poika! Juha Jokela kuvaa Espoon kaupunginteatterin ESITYSTALOUDESSA suomalaista politiikkaa ja taloutta terävämmin kuin kukaan pitkään aikaan. Martti Suosalon Toivo Sukaria ja Ilkka Kanervaa yhdistävä hahmo on hillitön. Yhteiskunnallista sarjakuvaa! Hieno veto kulttuurijärjestö Kiilalta.
HOUDININ UNI
sukeltaa tajunnanvirtaan säilyttäen tolkkunsa. Välillä ihan loruillaan. Esikoisrunoilija Pekka Jäntti on oivallinen sanankäyttäjä. Graafinen kikkailu toimii.
RAIVOA JA LAMAANNUSTA
-albumin helmiä ovat Karstein Vollen karuina vyöryvät visiot pelon aikakaudesta sekä Tuomas Kyrön tarina ilmastonmuutosta pakenevan pingviinin ja Matti Vanhasen kohtaamisesta.
16 KULTTUURI
Ylioppilaslehti 3/2010
KIRJALLA ON ASIAA
Palstalla esitellään kirjoja, jotka lisäävät tuskaa.
KOLUMNI
Vihreäksi värittynyt valtio
Rosa Meriläisen mielestä kukaan ei voi edustaa ketään.
LAITINEN
Suorat sanat satuttavat
MINUT HYLÄTTIIN eilen. Tänään soitin pateettisia säveliä.
E
ntisen kansanedustajan Rosa Meriläisen Valtio on esipuheen mukaan helppolukuinen perusteos Suomen poliittisesta järjestelmästä. Oppikirjana sitä ei kannata ottaa, koska Meriläinen kirjoittaa järjestelmän sisältä, ja se näkyy teoksessa sekä hyvässä että pahassa. Meriläinen kyseenalaistaa jyrkästi väitteen, että politiikka olisi yhteisten asioiden hoitamista: "Yhteisten asioiden hoidosta puhuvat ne, jotka kuvittelevat, että joku tietty joukko ihmisiä, poliitikkoja, osaa keskenään hoitaa hommat ilman, että muiden tarvitsee mokomalla päätään vaivata." Politiikan määrittely onkin vaikea tehtävä, eikä vähiten siksi, että poliittisesta toiminnasta saa helposti sekavan kuvan sekä osana koneistoa että sen ulkopuolelta.
MERILÄISEN HYVÄ tarkoitus
Rosa Meriläinen: Valtio. Teos 2010.
kuvata poliitikot samanlaisina taatelintallaajina kuin muutkin
Haluatko tienata lisätuloja opiskeluiden ohessa?
Voit itse vaikuttaa työaikaan ja -määrään, esim. 2 h 20 h viikossa. Tulot 1004 000 /kk. Tervetuloa hyvähenkiseen tiimiini tekemään yhteistyötä. Soita niin räätälöidään sinulle sopiva kuvio: 040 770 3530 / I. Lassila
kääntyy välillä turhankin negatiiviseksi. Tunnistan kyllä itsekin sen toivottomuuden tunteen, joka herää, kun pääsee osaksi koneistoa ja huomaa, miten sattumanvaraista päätöksenteko on, ja kuinka vähillä tiedoilla siihen pääsee osallistumaan. Oivallus siitä, että kansaa edustaa otos taviksia, on samaan aikaan vapauttava ja pelottava. "Kaikilla paskiaisillakin pitää olla valtaa." Tosin eduskunta, ja sitä myötä kansanedustajat, ei Meriläisen mukaan edusta ketään paitsi valtiota, jonka ydin on hallinnossa. Teoksen kyynisimpiin näkemyksiin kuuluu se, ettei kukaan voi todella edustaa ketään, eivät kansanedustajat äänestäjiään, eikä valtio kansalaisia. Korkeintaan vaaleissa ehdolla olevat edustavat Meriläisen mielestä puoluettaan. Näin se osittain onkin, mutta ehdokkaiden edustama puolue ei myöskään ole kasvoton massa. Ajatus siitä, että valtaa ei ikinä
voi ulkoistaa, on monilta osin tosi, mutta toisaalla kirjassa Meriläinen mainitsee hyvän demokraattisen järjestelmän tärkeimmäksi kriteeriksi sen, että ihminen kokee voivansa vaikuttaa omiin asioihinsa ja omaan elämäänsä. Monelle tämä toteutuu, kun vaaleissa äänestää sellaista ihmistä, jonka kokee hoitavan homman puolestaan. Se, perustuuko päätös totuudenmukaiseen kuvaan äänestettävästä henkilöstä, kansanedustajan vaikutusmahdollisuuksista sekä politiikan ja puolueiden
"KAIKILLA PASKIAISILLAKIN PITÄÄ OLLA VALTAA."
realiteeteista, on näin ollen toisarvoista. Äänestäjän leimaaminen tekopyhäksi ja tietämättömäksi on samalla yksittäisen ihmisen vaikuttamiskokemuksen aliarvioimista.
KIRJASSA ON monta hyvää ehdotusta demokratian kehittämiseksi. Meriläinen ehdottaa, että kunnallispolitiikassa olisi pakollista esittää lautakunnille vaihtoehtoisia malleja aina tietyn kokoluokan kysymyksissä. Päättäjien vastuun korostamiseen on helppo yhtyä. Sen sijaan en pidä järkevänä ajatusta eduskunnan valiokuntien kokouksien muuttamisesta julkisiksi. Julkiset valiokuntakeskustelut korostaisivat poliitikkojen pätemisentarvetta, asioihin paneutumisen kustannuksella. Meriläisen kirja voisi jopa toimia oppiteoksena, jos siinä ei olisi niin vahvaa vihreää väritystä. Välillä vihreiden toimintamallien erinomaisuuden korostaminen menee pahasti yli. Omaa lukukokemustani hiersi se, että reagoin jokaiseen demareita tölväisevään virkkeeseen, joita kirjaan on ripoteltu kohtalaisen paljon. Kokonaisuutena Rosa Meriläisen kirja on samanlainen kuin vaikutelmani kirjoittajasta: hauska, älykäs ja kantaaottava.
H E TA VÄ L I M Ä K I
Kirjoittaja on Demarinuorten puheenjohtaja.
Aloitin hillitysti Dolly Partonilla, pian jo heijasin silmät kiinni Billy Joelin tahtiin. Parton liikutti, Joelin Honesty sai ajatukseni karkaamaan rehellisyyteen. Perisuomalaisina pidetyt hyveet, suoruus ja rehellisyys, puistattavat minua. Ne tarkoittavat kehittymätöntä hienotunteisuutta ja vaillinaista eläytymiskykyä. Arvostan ystävällisyyttä kasvokkain, mutta panettelun saa surutta säästää selkäni taakse. Usein unohtuu, että persoonaan menevä, vilpittömäksi verhottu rehti palaute on vallankäyttöä. Sen sisään kirjottuna pontimena on kateus ja pelko omasta asemasta. Treffiseuralaiseni on kehottanut minua hankkiutumaan eroon nyökyttelystä, tuttavani äänekkäästä naurusta, toisen mielestä olen ollut teennäinen ja kylmänkalsea. Heistä jokainen on nähnyt tarpeelliseksi kertoa puutteeni minulle.
MAAILMASSA ON valevaje. Arkea sujuvoittavaa valehtelua ja
totuuspohjatonta imartelua voi harjoitella missä vain, milloin vain. S-Marketin kassalla (ei, minulla ei ole etukorttia), treffeillä (olet mieletön tyyppi, mutta muutan huomenna ulkomaille enkä kestä etäsuhteita), pukukopissa (näytät tyrmääväl"ARKEA tä, vapise Lara Stone!), syntySUJUVOITTAVAA mäpäivillä (ooh kiitos, juuri tällaista munankeitintä olen VALEHTELUA VOI aina toivonut). HARJOITELLA Vakavamman palautteen MISSÄ VAIN, antamista voi terävöittää seminaareissa. PeukalosääntöMILLOIN VAIN." nä on, että negatiivinen palaute kääritään positiiviseen. Piikkiä edeltää ja seuraa pumpuli. Jos opponentti ei keksi muuta myönteistä, kehukoon kirjallisuusluettelon luovan kaoottista asettelua.
KÄYTÖSSÄÄNNÖT UNOHTUVAT myös niiltä, joille palaute on leipätyö. Silloin tällöin silmiin osuu esikoiskirjailijan murskakritiikki, jonka laatijan mukaan teoksessa ei ole mainittavaa hyvää. Silloin ei voi olla ajattelematta: siellä kirjoittaa näköalattomaan elämäänsä kyllästynyt koulukiusaaja, joka ei ymmärrä, että hapuileva kirjailijanalku on läpäissyt tiheän seulan saadessaan tekstinsä kansien väliin ja julki ja että kirjailijatkin kehittyvät. Tunnustan, tunteeton kriitikko on oikeilla jäljillä. On elämänalue, jossa suvaitaan suoraa mutta oikeudenmukaista palautetta. Työelämä. Siitä käyköön esimerkiksi tulevaisuuden tähtiä haravoivan X Factorin alkukarsinnat. Miten paljon aiempi rehellisyys turhien ammatillisten luulojen kitkeminen olisi säästänyt niin kultakurkkua kuin katsojaakin. Toista on ihmissuhteissa. Minut hylättiin eilen, ja jäin vaille lohdutusta. Onhan nimittäin niin, että kylkien kautta pujottautuvat, selälle asettuvat kädet kertovat enemmän kuin tuhat kaunista, epärehellistä sanaa.
JOH A N NA L A I T I N E N
Kirjoittaja on kustannustoimittaja.
Tekstiilarit ry:n
kevätkokous Putiikissa 24.2.2010 klo 18
(Siltavuorenpenger 10, Hki)
Promotio ordinis philosophorum U n i v e r s i tat i s H e l s i n g i e n s i s m m x
» Humanistisen, matemaattis-luonnontieteellisen, farmasian, biotieteellisen ja käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tuoreita sekä tulevia maistereita ja tohtoreita kutsuu Helsingin yliopiston Filosofisen tiedekunnan juhlallinen promootio 27. 29. 5. 2010. » Ilmoittautuminen 28. 2. 2010 mennessä osoitteessa www.helsinki.fi/ filtdkpromootio2010 » Lisätietoja ylläolevasta www-osoitteesta sekä promootiotoimikunnalta (fil-promootio@helsinki.fi) » Tervetuloa akateemisen maailman hienoimpaan juhlaan!
ENNEN
NYT
Aikakone
Sani, Maki, Alex ja Vera muodostivat Aikakoneen yhden 1990-luvun suosituimmista suomalaisyhtyeistä. Vuonna 1995 julkaistua Tähtikaaren taa -debyyttiä on myyty noin 135 000 kappaletta ja kakkoslevyä Toiseen maailmaan lähes 100 000. Siltä löytyvä Keltainen toukokuu -kappale soi aikoinaan televisiomainoksessa.
Aikakone
Sani, Maki, Alex ja äitiyslomalla olevaa Veraa tuuraava Susanna Laine muodostavat Aikakoneen, joka julkaisee uuden levyn 12 vuoden jälkeen. Vuosisadan rakkaustarina -levyn saa ilmaiseksi, kun lataa VR:n kausikorttinsa R-kioskissa. Kappale soi koko loppuvuoden R-kioskin satavuotiskampanjan tv-mainoksissa.
Ylioppilaslehti 3/2010
KULTTUURI 17
ILK KA TOIVA NE N
S
anomatalo, ylioppilaslehtien tapaaminen, helmikuu 2009. Päätoimittaja Veera Järvenpää esittelee ensimmäistä Itä-Suomen yliopiston ylioppilaslehteä Uljasta. "Seuraavassa lehdessä on rajua kamaa!" hän uhoaa. Vuotta myöhemmin Järvenpää vastaa puhelimeen kesken työhuoneen tyhjennyksen. On hänen viimeinen työpäivänsä. Ihan näin ei pitänyt käydä. Kama oli rajumpaa kuin kukaan osasi aavistaa. Uljas uutisoi ylioppilaskuntien kokoomuslaisten puheenjohtajien kuulumisesta rasistiseen Facebook-yhteisöön. Uutinen oli liikaa Joensuun yliopiston johdolle, joka yritti estää numeron postituksen abeille ja vetosi lehden kanssa tehtyyn yhteistyösopimukseen. Järvenpää kertoi painostuksesta julkisuuteen. Tapaus uutisoitiin Helsingin Sanomia myöten. Kuopion ja Joensuun yliopistojen ylioppilaskunnat antoivat lausunnon, jossa tukivat Uljaan journalistista linjaa. Sisällä kuitenkin kuohui.
Pilapiirros Savon Sanomissa 23.10.2009. Piirroksen julkaisun aikaan Kuopiossa kohistiin yliopistopomojen työsuhdeautohankinnoista.
SEURASI KUMMALLISIA asioita, Järvenpää kertoo. Ylioppilaskuntien kanssa verkostoituminen ei onnistunut. Jopa menotietojen perään joutui soittelemaan. Kaikkialta kuului mutinaa ja huhuja. Niiden mukaan esimerkiksi opiskelijoiden asuntosäätiöt lopettaisivat ilmoittelun Uljaassa. Marraskuussa Järvenpää kuuli, että Krp:lle aiotaan tehdä tutkintapyyntö Uljaassa julkaistusta
Uljas, hullu vuosi
Uuden ylioppilaslehden ensimmäinen vuosi päättyi päätoimittajan irtisanoutumiseen.
kuvasta, jossa toimittaja poseeraa aseen kanssa. Rasismikohun aikoihin Kuopion yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri, nykyinen Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) pääsihteeri Janne Mertanen huomautti edustajiston iltakoulussa, että jos lehden linja ei miellytä, siltä voi aina lyödä rahahanat kiinni. Joulukuussa ISYYn edustajisto päätti leikata Uljaksen budjettia yli neljänneksellä: 186 000 eurosta 140 000 euroon. Kuopion osa-aikainen kampustoimittaja Petra Nylund irtisanottiin ja avustajabudjetti leikattiin 10 500 eurosta 2 500 euroon. Järvenpää ei usko, että kyseessä oli sattuma. "Herää kysymys, oliko rahahanojen sulkeminen johtava ajatus budjetin valmistelussa." ISYYn puheenjohtaja Maria Röykkä kiistää yhteyden. "Ylioppilaskuntien yhdistymisen vuoksi kaikkea toimintaa leikattiin. Samassa suhteessa karsittiin myös Uljaan budjettia. ISYYn jäsenmaksu, 104 euroa, on suhteellisen korkea, eikä edustajisto halunnut enää korottaa sitä."
JOULULOMALLA Järvenpää päätti
yli 120. Syksyllä niitä kertyi 80. Se kertoo, ettei viimevuotinen organisaatiommekaan riittänyt tekemään tällaista lehtituotetta." Röykän mielestä uusi budjetti on riittävä.
"MINUSTA ON TEHTY MARTTYYRIA, MUTTA TÄMÄ ON MINULLE VOITTO KAIKIN PUOLIN."
"Sijoitamme lehteen kymmeniä tuhansia. Esimerkiksi Lapin ylioppilaslehteä tehdään nollabudjetilla."
JÄRVENPÄÄ ALOITTAA uudessa työpaikassa muutaman viikon kuluttua. Kuopiosta vuosi sitten ostettu kaksio menee vuokralle. Uusi työpaikka on Järvenpään unelmaduuni. Hänestä tulee paikallislehden tuottaja. Siitä hän kiittää ylioppilaskuntaa. "Leikkauspäätös pontevoitti hakemaan työtä, jonka haastavuustaso on sitä luokkaa, etten uskonut saavani sitä." Pakatessa Järvenpäälle on hiipinyt huono omatunto. "Minusta on tehty marttyyria, mutta tämä on henkilökohtainen voitto kaikin puolin. En vain tiedä, miten vahvasti se on tehty lukijoiden kustannuksella."
NINNI LEHTNIEMI
irtisanoutua, koska koki, ettei pysty tekemään laadukasta lehteä leikatulla budjetilla. "Kun keväällä siirryin kesälomille, minulla oli ylityötunteja
10 kerran kortit erittäin edullisesti
TEE EHDOTUS MAIKKI FRIBERG -TASA-ARVO PALKINNON SAAJAKSI!
Helsingin yliopisto haluaa toimia edelläkävijänä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Ihmisten moninaisuus on voimavara, joka rikastuttaa yliopiston toimintaa ja luo hyvinvointia. Yliopisto haluaa edistää ihmisten yhdenvertaista kohtelua riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, alkuperästään, uskonnostaan, vakaumuksestaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan, vammaisuudestaan tai muusta ominaisuudestaan.
Esim. jäsenille
PALKINTO ON 5 000 EUROA
Maikki Friberg -palkinto jaetaan vuosittain ansiokkaasta toiminnasta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi Helsingin yliopistossa. Kaikki yliopistoyhteisön jäsenet voivat tehdä ehdotuksia palkinnon saajasta. Yhteisöt ja yksiköt voivat myös esittää itseään palkinnon saajaksi. Palkinnon voi saada yksittäinen henkilö, työyhteisö, ryhmä, yhdistys, laitos, hallintoelin tai muu hallinnollinen yksikkö, joka on edistänyt tasa-arvolle tai yhdenvertaisuudelle myönteisen ilmapiirin kehittymistä yliopistossa tuottanut tasa-arvoa tai yhdenvertaisuutta koskevaa uutta tietoa edistänyt tasa-arvon tai yhdenvertaisuuden käytännön toteutumista yliopiston opetuksessa, tutkimuksessa, hallinnossa tai muussa toiminnassa.
Kuntosalin aleajat vain 54 eur Ohjatut tunnit aleajat vain 59 eur
+ ainaisjäsenyys 59 , sis. treenipaidan ja CityShoppari 2009 -kortin. Myymme 10 kerran kortteja myös ei-jäsenille!
Eniten vaihtoehtoja
TEE PERUSTELTU EHDOTUS PALKINNON SAAJAKSI TASA-ARVOTOIMIKUNNALLE
Kirjallinen ehdotus perusteluineen osoitetaan tasa-arvotoimikunnalle, joka valmistelee palkinnon saajaa koskevan esityksen rehtorin päätettäväksi. Ehdotus toimitetaan osoitteeseen: Henkilöstö- ja lakiasiat, Terhi Somerkallio, PL 33 (Yliopistonkatu 4), 00014 Helsingin yliopisto, tai tasa-arvovastaava@helsinki.fi. Ehdotukset on toimitettava viimeistään 19.3.2010. Lisätietoja antaa tasa-arvovastaava Terhi Somerkallio, 09 191 24292, tasa-arvovastaava@ helsinki.fi. Helsingin yliopiston tasa-arvotoimikunta
www.motivus.fi
18 PROFIILI
Ylioppilaslehti 3/2010
Helsingin rautatieaseman ilmapiiri inspiroi Juha Luukkosen ohjaamaan näytelmän väkivallasta.
EIHÄN VIIHTEEN TEKIJÄLTÄ KOSKAAN KYSYTÄ, ETTÄ MIKSI TEET NÄIN."
20 OMAT
Ylioppilaslehti 3/2010
SEUTULIPPUMATKAILUA
VEERA JUSSILA
Ylioppilaslehden juttusarjassa matkustetaan seutulipulla Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla. Lähetä kohdevinkkisi toimittajalle sähköpostitse: veera.jussila@helsinki.fi.
Syömään!
Ylioppilaslehti kertoo, kuinka valmistat edullisesti illallisen kymmenelle ystävälle.
Purjo-kukkakaalisosekeitto
2 kukkakaalia 1,5 purjosipulia oliivi- tai rypsiöljyä 1,5 l maitoa 1,5 rkl kasvisfondia 200 g maustamatonta tuorejuustoa suolaa ja pippuria
PESE JA pilko kukkakaalit ja purjosipulit (jätä
Hengitä historiaa
Kansallisarkisto rauhoittaa, muttei uneta.
A
skel ylös, toinen, kolmas ja lisää. Portaita riittää ennen ulko-ovea, mutta silti harva paikka tarjoaa yhtä nopean aikahypyn kuin Kansallisarkiston kammiot. Aulan neuvontatiskillä tunnen jotenkin olevani selityksen velkaa. Turistikäyntini otetaan hymyillen vastaan. Laukkuni joudun jättämään säilöön, mutta kömpelö avainpalikka kädessä tuo omaa tunnelmaansa sekin.
Tylypahkan. Joku hengaa kannettavallaan Facebookissa. Lukemisen sijaan voi tarkastella klassismia edustavaa arkkitehtuuria. Jyrki Siukosen piskuinen Viisas hiiri -patsas vahtii portaita. Hiljaisuuden etsijälle paikka on keidas. Nälkäinenkin löytää etsimänsä Café Hausenista. Ravintola
pieni pala molempia koristeluun). Paista niitä hetken aikaa öljytyssä kattilassa. Lisää sekaan maito ja kasvisfondi. Anna kiehua hiljalleen kunnes kukkakaali on pehmennyt. Lisää tuorejuusto sekä suolaa ja pippuria oman maun mukaan. Soseuta sauvasekoittimella. Koristele krutongeilla, purjolla ja kukkakaalilla.
Krutongit
Kuutioi leipä. Paista leipäkuutioita pannulla öljyssä. Lisää murskattu valkosipuli.
Pinaatti-herkkusienipasta
3 sipulia 4 valkosipulinkynttä 450 g pakastettua pinaattia 10 suurta herkkusientä oliivi- tai rypsiöljyä 100150 g parmesaania 25 g voita suolaa ja pippuria 1 sitruuna tagliatelle-pastaa persiljaa koristeeksi
LAITA PASTA kiehumaan. Kuumenna pais-
ASTELEN AULASTA oikealle, 1800-luvulla tehtyihin hämäriin käytäviin. Salomo Wuorion maalaukset tervehtivät minua entisen sisääntulohallin seinillä. Kännykän pirinä tuntuisi täällä vähintään yhtä väärältä kuin leffassa. Tutkijasalit sijaitsevat aulan vasemmalla puolella. Hyllyköitä ja sokkeloita on niin, että maallikkoa pyörryttää. Kiskon satunnaisesta lipastosta auki satunnaisen lokeron. Mannerheim C. G., Marx K., vilahtaa korteissa. Tästä laatikosta ei taida löytyä Jussilan sukua. VIRKAILIJA VINKKAA, että mikrofilmihuone seurakuntien asiakirjoineen on hyvä paikka aloittaa sukututkimus. Siellä istuu kymmenisen ihmistä edessään laitteet, jotka näyttävät 1980-luvun tietokoneilta. Mahtuu 85 hyllykilometrin laajuiseen kokoelmaan muitakin aiheita. Mehiläistenhoidon rantautuminen Suomeen? Löytyy. Papiston palkkauksen uudistukset 1910-luvulla? Toki. Arkimuoti 1920-luvulla? Kyllä vain. Monet kansiot ovat kyynärvarren paksuisia. Aineiston äärellä ei saa syödä karamelleja, muistutetaan seinällä. VANHA TUTKIJASALI
MANNERHEIM, MARX. TÄSTÄ LAATIKOSTA EI TAIDA LÖYTYÄ JUSSILOITA.
on Amican, mutta intellektuelleja riittää tarkkailtavaksi. Kesäisin täällä on terassikin, mutta kreisibailaajien lienee parasta suunnata muualle.
VEERA JUSSILA
INFO
Kansallisarkisto
Mikä: Viranomaisten ja yksityishenkilöiden asiakirjojen säilyttäjä. Professori C. G. Nyströmin suunnittelema rakennus on vuodelta 1890. Mitä: Kilometreittäin historiaa, hiljaisuutta ja lounasravintola. Miten: Ota raitiovaunu 6 rautatieasemalta. Jää pois Varsapuistikon pysäkillä. Ylitä Unioninkatu, jatka Liisankatua. Käänny oikealle Snellmaninkadulle, ja taas oikealle Rauhankadulle. Kansallisarkiston löydät osoitteesta Rauhankatu 17. Matkan voi myös kävellä. Koska: Avoinna mape kello 918. Kenelle: Juuriensa etsijälle, taidehistoriasta kiinnostuneille, Unicafelounaan korvaajille. Kivaa: Paikka hengähtämiselle ydinkeskustassa. Tyhmää: Ei auki viikonloppuisin.
tinpannu. Lisää reilu loraus öljyä. Paista sipuleita kunnes ne alkavat pehmetä. Lisää valkosipuli. Leikkaa herkkusienet siivuiksi ja lisää ne pannulle. Lisää suola, pippuri ja voi. Sulata pinaatti mikrossa ja lisää se pannuun. Sekoita pasta ja kastike keskenään. Koristele annokset parmesanraasteella ja persiljalla.
Mokkajäätelö
2 l vaniljajäätelöä 5 dl vahvaa kahvia 150 g kuorellisia manteleita vaahterasiirappia suklaatankoja koristeluun 0,5 dl tomusokeria
LÄMMITÄ UUNI 175 asteeseen. Levitä mantelit uunipellille, kaada tomu-
sokeri niiden päälle ja lisää noin kaksi ruokalusikallista vettä. Sekoita keskenään. Paista manteleita noin 15 minuuttia. Keitä kahvi ja anna jäähtyä hetken. Muotoile jäätelöstä palloja ja asettele ne juomalasiin. Kaada päälle kahvia noin puoli desiä. Koristele manteleilla ja suklaatangolla ja kaada päälle vaahterasiirappia.
T E K S T I JA K U VAT T E E M U G R A N S T R Ö M
Oma kulho mukaan
NÄIN NEUVOO köyhää kesti-isäntää tai emäntää Marttojen kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen: "Edullisiksi juhlan aineksiksi riittävät kasvissosekeitto, leipä ja klassikkokakku. Jos ei ole leipurityyppiä, voi paistaa lettuja tai pannukakkua. Niiden raaka-aineet ovat edullisia
useine kerroksineen tuo mieleeni pahoittelen
ja useimmat pitävät niistä. Helppoa ja edullista tarjottavaa ovat pestyt, kuorimattomat juurekset, jotka lohkotaan, pyöritellään öljyssä, maustetaan rosmariinilla ja pannaan uuniin runsaaksi puoleksi tunniksi. Ne tarjotaan dippikastikkeen kera. Kutsuun voi laittaa pukukoodin sijasta tai lisäksi kehotuksen
ottaa omat astiat mukaan. Silloin ei tarvitse ostaa kertakäyttöastioita. Kannattaa miettiä, miten tarjottavan ruuan pystyy syömään. Jos kaikille ei riitä istumapaikkaa, huonekalut pitää asetella niin, että kaikki mahtuvat ruokailemaan seisaallaan."
NINNI LEHTNIEMI
Ylioppilaslehti 3/2010
OMAT 21
Palstalla Helsingin yliopistossa opiskelleet lähettävät kirjeen nuorelle itselleen.
RAKAS MINÄ,
Helsingin hämmästelijälle
Kari Hotakainen ei kadu mitään, paitsi keskeytyneitä ranskan opintoja.
T E K S T I M AT T I M A R K K O L A KUVITUS TEEMU KIVINIEMI
uutat Helsinkiin Rautalammilta, 5 000 asukkaan pohjoissavolaisesta pitäjästä, vuonna 1976. Aloitat hämmästelyn rautatieasemalla. Hämmästelet ihmisten paljoutta ja yliopiston hienoutta. Nykyisin sinut pitäisi viedä kuuhun, että hämmästyisit yhtä paljon.
ET TUNNE ketään. Kestää kauan
M
KUKA?
> Opiskelija: Kari Hotakainen > Pääaine: Kotimainen kirjallisuus
edes suomea. Professori ehdottaa, että ennen varsinaisia opintoja tuhlaisit vuoden siihen, että menisit hänen iltatunneilleen vain puhumaan ranskaa. Ajatus tainnuttaa sinut täysin. Pelkäät puhua, koska pelkäät virheitä. Jätät ranskan.
KIRJALLISUUDEN opiskelusta
> Opiskeluaika: Opintoja vuosina 19761980 > Opintojen jälkeen: Finlandiapalkittu kirjailija ja runoilija
ennen kuin tutustut opiskelukavereihisi. Harkitsit myös psykologian opiskeluja Jyväskylän yliopistossa, mutta ihmiskunnan onneksi sinusta ei tullut psykologia.
Kari Hotakainen 31-vuotiaana runoilijana vuonna 1988.
Pääaineesi valitsit aika sattumalta. Ajattelit vain, että olisikohan Hesassa kivaa. Koko elämäsi pienellä paikkakunnalla asuneena tiedät, että Suomessa ainoa, edes pieni mahdollisuus elää tuntemattomana, on asua Helsingissä. Olet päässyt kahteen tee humanistiskielitieteellisen ki tiedekunnan pääaiti neeseen, kotimain seen kirjallisuuteen s ja j ranskan kieleen. Ranskaa et silti tule opiskelleekt si. Eletään aikaa, jolloin maaseudulla ei vielä ole kielistudioita. Vaikka pääsit sisään huippupisteillä, ranskan professorisi mukaan sinusta huomaa, ettet ole puhunut ranskaa. Se tuntuu koomiselta, ethän juuri puhu
pidät. Otat runsaasti sivuaineita. 1970-luvulla ajatellaan, että aineyhdistelmän kannattaa olla mahdollisimman laaja ja että yliopistossa ollaan vähintään kuusi vuotta. Et tykkää nykykielellä sanottuna chillailusta. Olet erittäin ahkera opiskelija ja yleensä kotona vasta yhdeksän aikaan illalla. Kun tulet kutosen ratikalla Sörkan kotikulmille, nakkikioskilta kuuluu "Vittuako hippi siinä kävelet?" -huutoja. Rähinä seudulla on tauotonta ja pelko iltaisin tuttavasi.
LÖYDÄT hengenheimolaisia
kirjallisuustieteen opiskelijoista. He jakavat saman intohimon kirjallisuuteen ja kirjoittamiseen. Jari Tervon tapaat vuonna 1978. Osallistutte toisistanne tietämättä molemmat ylioppilaskunnan järjestämään runokilpailuun. Palkintojenjakotilaisuudessa Vanhalla ihmettelet, mitä Jari siellä tekee. Tervo ihmettelee täsmälleen samaa sinusta. Siitä tilaisuudesta jää Jarin yhä käyttämä lentävä lause: "Tässä on Kari, hän on Suomen toiseksi paras runoilija." Myös nykyisen kustantamosi, Siltala-kustannuksen, toinen johtaja Touko Siltala on opiskelukaverisi.
TULET HELSINKIIN, kun taisto-
laisuus ja jyrkkä vasemmistolai-
suus ovat hiipumassa. Menet täysillä mukaan opiskelijaelämään. Et ole poliittisesti aktiivinen, vaan elämäsi muistuttaa etäisesti rokkielämää. Teet kaikki opiskelijaelämän kliseet. Kluuvissa sijaitseva Omena-baari on kantapaikkasi, koska siellä on jukeboksi. Valmistut kolmessa vuodessa humanististen tieteiden kandidaatiksi. Ajaudut Kuopioon Savon Sanomiin töihin vuonna 1980 ajatuksenasi, että teet sillä reissulla gradun. Gradu jää, mutta se ei sinua harmita, sillä se jää,
koska sinusta tulee runoilija ja kirjailija. Sait opiskeluelämästä ja Helsingistä irti kaiken sen, mitä maalaispoika voi neljässä vuodessa saada.
VIELÄKIN KUN kävelet yliopiston ohi muistat, kuinka kävelit ulos ja ilmoitit, ettet enää lue ranskaa. Se kaduttaa sinua yhä. Jos olisit nyt nuori opiskelija, menisit ehdottomasti Lucienne Hakulisen luo ja sanoisit: "Bonjour, aloitan uudelleen." Puhuisit sitkeästi ranskaa, vaikka tulisikin virheitä.
Mainosta Ylioppilaslehdessä
Kun haluat myydä nuorille aikuisille, tee se Ylioppilaslehdessä.
Ylioppilaslehti on asiallinen aikakauslehti. Ylioppilaslehti on tuhma lastenlehti. Ylioppilaslehti on nuorten kriittinen äänitorvi. Ylioppilaslehti on yksi suomalaisen mediakentän instituutio. Ylioppilaslehti ilmestyy joka toinen viikko. Se tulee Helsingin yliopiston opiskelijoille ja muille tilaajille postissa, mutta sitä jaetaan myös Helsingin kampuksilla, kahviloissa ja baareissa. Lehden paperiversion levikki on 35 000 kappaletta ja lehteä lukee yli 50 000 ihmistä. Abinumeron levikki on 70 000 ja se jaetaan koko maahan. Ylioppilaslehti.fi tuo kotikampuksen kähinät kaukomaille. Verkkolehteä luetaan liki viidessäkymmenessä maassa. Ota yhteys markkinointitoimisto Pirunnyrkkiin: Lauri Ristikankare 020 7969 582, Kari Kettunen 020 7969 583 Aineisto yolehdet@pirunnyrkki.fi
22 RAPPIO
Ylioppilaslehti 3/2010
KYMMENEN MINUUTIN KOKKI
TYYNIMERI
Broileria tahitilaiseen tapaan
VENÄJÄ
Venäläinen kasvispata Kalakeitto venäläisittäin
Kikhernesalaatti
PAAHDA ruokalusikallinen kuminansiemeniä. Jauha ne morttelissa. Sekoita siemenet ja seitsemän desiä keitettyjä kikherneitä, kaksi kuutioitua paprikaa, pilkottu punasipuli, seitsemänsenttinen pala inkivääriä raastettuna ja kolme ruokalusikallista sitruunamehua. Mausta suolalla ja pippurilla. Korista tuoreella korianterilla.
KIINA THAIMAA
Seitä kiinalaisittain Porsaspata thaimaalaisittain Thaimaalaista broilerkeittoa Tofua thaicurrykastikkeessa
HAVAIJI
Hawaijin leike Hawajin kanakeittoa
INTIA
Intialainen soijakastike Intialainen kerma-perunapata Pehmeää intialaista broilerpataa Intialaista perunapataa
MEKSIKO
Meksikolaista kanapataa Broileria meksikolaisittain Meksikolainen kanahöystö Tijuanasalaattia Kasvisgratiini mexicana Meksikolainen broilerkastike Meksikolainen jauhelihawrap Meksikolainen uunimakkara Meksikolaista jauhelihakastiketta Meksikolaista broilerhöystöä Meksikolaista broilerikeittoa
MAAILMAN YMPÄRI UNICAFEN MATKASSA
GEORGIA
Gruusialaista kaalivuokaa Gruusialainen kaalipata
LAPPI
Lapinkeittoa Lapin juustosalaatti
Opiskelijaruokalan ruokalistassa vilisee maita ja mantuja.
UKRAINA
Kieviläistä kanaleikettä
PANIN TÄÄLLÄ
Sarjassa kerrotaan, missä ihmiset ovat panneet. Lähetä kertomuksesi osoitteeseen panintaalla@ylioppilaslehti.fi.
UNKAR UNKARI
Unkarilaista Unk gulas gulassia ja riisiä
RANSKA
Burgundin kalkkunapataa Ranskalaista sipulikeittoa Nizzan salaatti
SVEITSI
Sveitsinleikettä
KREIKKA
Kreikkalainen salaatti Kreikkalaista kasvishöystöä Kreikkalainen lihapataa Lohta kreikkalaisittain Kreikkalaista kasviskastiketta Kreikkalainen jauhelihapihvi
ITALIA
Milanolainen porsaspata Italialainen uunisei Kinkkukastiketta italialaiseen tapaan
K A IV O
K AT U
Ravintola Adlonin inva-WC
P.ESP L ANADI
POHJOIS-AMERIKKA
Kalapata amerikkalaisittain Porsasta Itärannikon tapaan
VÄLIMERI ESPANJA KARIBIA
Karibialainen banaanipaistos Espanjalainen porsaanpihvi Espanjalainen broilerinfilee Espanjalainen perunamunakas Välimeren salaatti Välimerellinen kalakeitto
RO
N TI
TU KA
Juhlat
JOKU VALMISTUI, vai oliko syntymäpäivät, se oli yhdentekevää. Nyt juhlittiin tyylillä. Maksettiin siitä, että valkopaitaiset ihmiset kantoivat samppanjaa pöytään. Posket punaisina kohotimme lasit ilmaan. Tunsin kosketuksen nilkassani. Juhlien vanhakantaiseen tukkoisuuteen kuului, että meidät oli pistetty eri puolille pöytää, mutta sieltä se tuli ylös, ohi polven ja kohti nivusia. Jalkaterä. Tunsin tarvetta päästä vessaan. Kun oveen koputettiin, tiesin että se on hän. Riuhtaisin oven auki ja vedin kikattavan olennon lähelleni. Pian olimme jo lattialla kädet kuumeisesti aukkoja ja ulospääsyjä etsien. Isän vanha smokki tuntui hyvin ahtaalta. Mekko nousi helposti, sukkahousut laskivat vielä nopeammin. Paperikori kaatui kauhoessamme toisiamme kuin hukkuvat vettä. Tirskuimme ja pidätimme hengitystä, kunnes tunsin, etten voi pidätellä mitään. Rynnin kotiin kuin nuori varsa ennen pimeää. Kun tulin takaisin, tunsin uteliaat katseet ja kuulin supinaa. Nostin lasini ja ehdotin juomalaulua. Koskaan ei punssi ole tuntunut niin viileältä.
L AU R I V I S VA
Mutta missä on Pedro?
Y
lioppilaslehti tutki Unicafen ruokalistoja ja löysi ruokalajien nimistä viittauksia 19 eri maahan tai paikkakuntaan Lapista Havaijille. Tervetuloa makumatkalle maailman ympäri! Ruokalistoissa useimmin esiintyvä paikka on Meksiko. Väli-Amerikan valtion nimellä tarjotaan peräti 11 eri ruoka-annosta, esimerkiksi broileria neljässä eri muodossa: broileria meksikolaisittain, meksikolaista broilerhöystöä, meksikolaista broilerikeittoa ja meksiko-
laista broilerikastiketta. "Ruuan nimien tarkoitus on lähinnä kertoa, miten ja millä tyylillä ruoka on maustettu tai valmistettu", kertoo Unicafen tuotekehityspäällikkö Riitta Keränen. Japanilaiset ja Lähi-idän keittiöt ovat suosittuja, mutta se ei heijastu Unicafen ruokalistoihin. Intia ja Thaimaa vilahtelevat niissä vain satunnaisesti. Eksoottisimman makumatkan tehdäkseen pitää syödä broileria. Unicafeissa on tarjolla broileria tahitilaiseen tapaan. Tahiti on Tyynellämerellä
sijaitsevan Ranskan Polynesian suurin saari. Sitä Ylioppilaslehti ei lähde analysoimaan, miten Tahiti Unicafen broilerissa maistuu.
OMA ERIKOISUUTENSA on usein tarjottava gruusialainen kaalivuoka. Mistä on peräisin innostus tähän kaukasialaiseen ruokaan? "Sen ohje on vanha. En itsekään tiedä, mistä nimi ja ohje ovat tulleet. Se on tosi suosittua, joten se on jäänyt ruokalistoillemme ihan sen vuoksi", Keränen sanoo.
Ruuan nimikin on vanha. Gruusia itsenäistyi Neuvostoliitosta vuonna 1991 ja sen virallinen nimi on siitä lähtien ollut Georgia. Yhtä legendaarinen ruokalaji on Pedron kasvishöystö. Pedro on ainoa ruokalistoissa esiintyvä ihmisen erisnimi. Kuka on tämä Pedro, jonka kasvishöystöä on vuosia tarjoiltu Unicafeissa? "Pedron kasvishöystö on klassikkoruokiamme, ja olisi mukava tietää, kuka tämä lähes myyttisiin mittoihin kasvanut Pedro
on. Valitettavasti kasvishöystölle nimensä antaneen henkilön identiteetti on jäänyt arvoitukseksi", Keränen sanoo. Maailmasta löytyy lukuisia São Pedro ja San Pedro -nimisiä paikkoja. Pedro-niminen itsehallinnollinen alue sijaitsee Yhdysvalloissa, Ohion osavaltiossa. Siitä, olisiko joku näistä paikoista kuuluisa kasvishöystöstään, ei ole tietoa. Jos tiedät, ota yhteys Ylioppilaslehden toimitukseen. Laitetaan Pedro maailmankartalle!
M AT T I M A R K K O L A
MALINEN
MARKUS MIETTINEN & JAAKKO SEPPÄLÄ
Ylioppilaslehti 3/2010
RAPPIO 23
V E E R A K ATA J A :
Oppimispäiväkirja: Tähän mennessä tapahtunut
OPPIMISPÄIVÄKIRJA on Ylioppilaslehdessä syksyllä alkanut jatkokertomus. Yleisön pyynnöstä kertaamme nyt kertomuksen tähänastiset tapahtumat. > Veera Kataja oli lukiolaisena ylipainoinen ja opettajien suosikki. Yliopistossa hän huomaa, ettei olekaan älykkö, vaan korkeintaan keskinkertainen. > Fuksivuotena Veera tapaa Stiinan ja heistä tulee parhaat ystävät. Stiina on vuosikurssin priimus, täydellinen kaunotar ja vielä mukavakin. > Veera masentuu keskinkertai-
Oppimispäiväkirja
11
suudestaan ja lihavuudestaan. Hän ei jaksa käydä luennoilla, mutta Stiina potkii hänet jälleen liikkeelle. > Elämä muuttuu paremmaksi. Veera aloittaa öljyvärimaalauskurssin, saa muitakin ystäviä kuin Stiinan ja laihtuu. Miehet kiinnostuivat Veerasta, mutta Veera ei miehistä. > Kuvataidekurssin piknikillä Veera löytää elämänsä rakkauden, poikamaisen ja reippaan Petran. > Veeralla todetaan ihosyöpä, jo-
ka leikataan pois. > Stiina etsii henkistä valaistumista ja muuttaa lopulta Intiaan ashramiin. Veera saa koulutustaan vastaavaa työtä, jossa menestyy ja viihtyy. > Veera on onnellinen Petran kanssa. Toisinaan hän katselee salaa ikkunasta naapurissa asuvaa arkkitehtimiestä.
NINNI LEHTNIEMI
Nainen M
P
ies on... mies on niin kaunis. Mies ei ole komea vaan kaunis!" Antonin silmäkulma kostuu, hän on herkistyneessä tilassa. Olemme piirtäneet tänään alastonta miesmallia, ja hän on ylpeä meistä. "Jokaisen piirroksessa on harmoniaa ja kauneutta. Nämä ovat jumalaisia piirroksia jumalaisesta vartalosta!" Minun piirroksessani mallilla on liioitellun paksut reidet ja lihaisat pakarat. "Et piirtänytkään naismiestä", Anton sanoo tyytyväisenä. Antonin mielestä liha on miehekästä, ja minä olen juuri kohonnut hänen sisäisellä arvoasteikollaan. Malli on vasta nuori poika mutta silti vanttera. Häntä jännittää, ja hän hikoilee mitä kummallisimmista paikoista. Reisien sisäpinta punottaa, kun hän seisoo lähellä spottilamppua. Navan ja häpykarvoituksen väliselle alueelle on noussut tuskaisia hikikarpaloita.
Ihan naamat nahkanaamarissa
KENKÄSUUNNITTELIJA
Minna Parikka tarttuu skalpelliin ja alkaa viillellä itse suunnittelemiaan kenkiä. Tämän täytyy olla jokaisen kenkäfriikin painajainen. Veitsi irrottaa päälliset kengänpohjista. Suunnittelijan mielikuvitus alkaa laukata. Nahka taipuu kissan korviksi, ketun kuo-
noksi ja flirttailevaksi kieleksi. Rikotuista kengistä syntyy viisi villiä naamiota, jotka keräävät katseita muotimessuilla Pariisissa. Kansainvälisen lehdistön huomio on taattu. Nyt naamioita on tulossa myös myyntiin. Kenelle ne on oikein tarkoitettu? Minna Parikka purs-
kahtaa nauruun ennen kuin vastaa. "Öööö. Biletarkoituksiinhan ne on tehty. Mun kaveriporukasta voisin nähdä useammankin tyypin kiertämässä baarista toiseen naamio päässä." Luuletko, että naamion kanssa pääsee baariin sisään? "Riippuu baarista. Mihinkään sedulaan ei varmasti pääse, mutta esimerkiksi Loopissa on paljon iltoja, joihin ne sopisivat hyvin." Naamiot maksavat noin 300 euroa. Jokaista valmistetaan vain muutama kappale. "Niistä ei kyllä todellakaan tule mikään myyntivaltti", suunnittelija arvioi.
A N NA - SOF I A BE R N E R
iirustustunnin jälkeen en voi estää miehiä nousemasta ajatuksiini. Rakastin poikia koulussa, mutta yksikään ei rakastanut takaisin, ja lopulta tunne väistyi taka-alalle. Yliopistossa pojista tuli kilpailijoita, Stiinan huomiosta kisaavia ärsyttäviä terriereitä. Rakastuttuani Petraan miehet muuttuivat lopullisesti isiksi, veljiksi ja mukaviksi kollegoiksi. Kuohituiksi miesmuumeiksi, joilla on miellyttävän matala ääni ja joiden kanssa on siksi mukavaa turista kahvihuoneessa. Mutta nyt... nyt en voi olla näkemättä miehiä. Illalla katselen ikkunasta vastapäisen talon arkkitehtia, katselen kun hän valmistautuu iltasuihkuun ja riisuu alushousunsa. En näe tarkasti, mutta aavistelen, että hänen pakaransa ovat lihaksikkaat, sellaiset, jotka piirsin. Onkohan hän typerä? Petra pitää monia miehiä typerinä. "Tää on niin epäkorrektia", Petra sanoo. "Mutta muistan, kun katselin niitä jo ala-asteella, kun ne leikkivät kukkulan kuningasta ja teloivat itseään jäähän, ja mietin, että ei helvetti. Aina joku niistä sai kallovamman. Mietin, että nyt Darwin piehtaroi haudassaan." Petralla on syynsä halveksua miehiä. Petran isä on pikkurikollinen ja viettänyt melkein koko elämänsä vankilassa. Kun puhe kääntyy isään, Petran posket ja kaula punehtuvat. Petran katse pyyhkii maata. "Hyi vittu. Sellaista helvetin machoilua. Testosteronia ja lähiömiespaskaa." Petra kohottaa kasvonsa ja sytyttää tupakan. Hetken ajan hän näyttää nuorelta James Deanilta. Petran uho kiihottaa minua hiukan. Minussa ei ole testosteronia. Asia selvisi monta vuotta sitten, kun olimme ensimmäistä kertaa kahden Stiinan kanssa kahvilassa. "Saanko ottaa sua kädestä", Stiina kysyi ja tarttui ranteeseeni. Kosketus tuntui pehmeältä ja väreili käsivartta pitkin kainaloon asti. "Sulla on naisen käsi", Stiina sanoi. "Etusormi on nimetöntä pidempi." Hymyilin hölmistyneenä. En tajunnut sanaakaan Stiinan puheesta, mutta toivoin, ettei hän irrottaisi ranteestani. Stiina jatkoi selostamistaan: "Jos nimetön on pidempi, se viittaa siihen, että kohdussa on ollut paljon mieshormoneja ja ihmiselle on kehittynyt maskuliiniset aivot. Mutta sä olet ihan nainen." Joskus myöhemmin kaduin sitä, että annoin Stiinan silloin katsoa kättäni. En halunnut olla kokonaan nainen, en varsinkaan Stiinalle. Muttei ollut vaihtoehtoja. Stiina pakeni penisSTIINA PAKENI ten maailmaan, ja minä tunPENISTEN gin naamaani joka ilta kaksi MAAILMAAN, MINÄ litraa suklaajäätelöä. llalla töiden jälkeen huoJOKA ILTA SUKLAAmaan Stockmannin ruoJÄÄTELÖÄ. kaosastolla Stiinan poikaystävän vuosien takaa. Santulla on edelleen kiharat hiukset, veistoksellinen nenä ja vakosamettinen puvuntakki, joka on mitoitettu näyttämään hieman boheemilta. Bändissä soittava kansantaloustieteilijä ja atleettinen älykkö. Useimpien tyttöjen salainen haave. Eron jälkeen Stiina itki monta kuukautta. Yritän vältellä katsekontaktia, mutta Santtu tunnistaa minut: "Moi Veera. Sä oot ihan erinäköinen kuin silloin." Katseessa on hämmentyneisyyttä ja flirttiä. Tilanne tuntuu epätodelliselta ja kiusalliselta. Valehtelen jotakin kamalasta kiireestä, hymyilen anteeksipyytävästi ja käännyn harppomaan kohti kassoja. Santtu jää paikoilleen. Homeinen muumio menneisyydestä. Tiedän, että hän katselee takapuoltani. Kaikki, jotka eivät ole nähneet minua vuosiin, katselevat. Työttömyys on ennätyslukemissa ja ihmisiä kuolee maanjäristyksiin, mutta Santun kaltaisen miehen saa hölmistyneeksi vasta se, että jonkun perse on kolmekymmentä kiloa pienempi. En saa yöllä unta. Nousen sängystä hiljaa ja kävelen ikkunaan. Makuuhuoneeseen paistaa ikkunaverhojen lävitse kuu. Arkkitehdin asunnossa on pimeää. Ikkunan vieressä lattialla lojuu Petran alushousuja. Tiedän, miltä ne tuoksuvat. Siinä on hiven jotakin ahdistavaa. *
Äiti tekee sen itse
NÄINÄ työttömyyÄ den ja kurjuuden aikoina on trendikästä työllistää itse itsensä ja äitinsä ja isoäitinsä. Vapise tee se itse -kulttuuri. Täältä tulee äitisi tekee sen itse -kulttuuri! Mallia voittaa ottaa esimerkiksi bostonilaisesta graafisesta suunnittelijasta Haik Avanianista. Hänen Reknit-yrityksensä idea on yksinkertaisen nerokas: Lähetä Avanianille vanha ruma villapaitasi, Avanianin armenialaislähtöinen mutsinsa tekee siitä sinulle huivin! Saat myös äänestää tekeekö äiti ensi kuussa villapaidoista sukkia vai iPod-koteloita. Vielä pidemmälle on mennyt ranskalaisfirma nimeltä Goldenhook. Muotiyritykseltä voi tilata isoäitien kutomia pipoja ja kaulahuiveja. Firman nettisivuilla poseeraa kahdeksan aitoa mummoa puikot käsissään. Valitse heistä! Esimerkiksi 85-vuotiaasta Sarahista, seitsemän lapsen isoäidistä kerrotaan, että hän tykkää neuloa samalla kun katselee televisiosta Onnenpyörää. Missään ei kerrota, paljonko Haik Avanianin äiti tai ranskalaisfirman mummot saavat palkkaa. Voisi olettaa, että äidin ja pojan välisissä työsuhdeneuvotteluissa on äiti vahvoilla. Ainakin Haik Avanian joutui jo tiputtamaan tilausten enimmäismäärän 30:stä 20:een kuukaudessa, koska äiti ei kaikesta huolimatta ole mikään neulomakone.
M AT T I M A R K KO L A
I
TUNGIN NAAMAANI
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
Osallistu Mieskuoro Huutajien huutopajaan!
MIKKO TÖRMÄNEN
ihme 26 28 3
hyy
ihme
27 3
16 19
19 19 30
12 3
ihme ihme
Huutopajassa tarjoutuu myös mahdollisuus tutustua virkaiältään vanhempiin huutotaiteen harjoittajiin, sillä mukana on Mieskuoro Huutajien jäseniä testaamassa äänijänteittensä kilpailukykyä noviisien kanssa.
Asunnonvälitys päättyy HYYssä kevään aikana
hyy 13 hyy
HYY näkyy Facebookissa ja blogosfäärissä!
hyy
31
yths hyy
www.hyy.fi www.facebook.com
Muutoksia vaihto-opiskelijoiden etuihin VRn kaukojunissa sekä Helsingin seudun liikenteessä Parhaista happeningeista kerrotaan HYYn tapahtumakalenterissa
vr
hyy
vr
Ilmoita järjestösi tapahtumista!
26 2 13 hyy hyy hsl 1 1 2010 hsl
Häirintää ei tarvitse sietää!
hyy hsl hyy 050 595 2408 hyy
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on noin 29 000 yliopisto-opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö, joka toimii jäsenistönsä ja piirissään toimivien järjestöjen etu- ja palveluorganisaationa.
HYY hakee Siviilipalvelusmiestä graafisen suunnittelijan tehtäviin
Etsimme nuorekkaaseen työyhteisöömme siviilipalvelusmiestä graafisen suunnittelijan tehtäviin Työ alkaa elokuussa 2010 tai sopimuksen mukaan Lapinjärven siviilipalveluskoulutusjakson suorittamisen jälkeen. Graafisen suunnittelijan tehtäviin kuuluvat mm. HYYn julkaisujen suunnittelu ja taittaminen sekä ylioppilaskunnan graafisen ilmeen kehittäminen. Tehtävän arkipäivää on erilaisten julisteiden, korttien, oppaiden ja selvitysten taittaminen. Valokuva-
us- ja www-osaaminen katsotaan eduksi. Käytämme Adoben ohjelmistoja Windows-ympäristössä. Arvostamme luovuutta, huolellisuutta, omaaloitteisuutta ja ryhmätyökykyä. Hakijalle on eduksi ylioppilaskuntatoiminnan tuntemus ja kokemus järjestötoiminnasta. Hakemuksen liitteeksi toivotaan näytteitä aiemmista taittotöistä. Tarjoamme lakisääteiset edut, tarvittaessa asunnon Helsingin keskustasta ja mukavat työkaverit.
Ylioppilaskunnan pääsihteerille osoitettujen, omakätisesti allekirjoitettujen hakemusten ansioluetteloineen tulee olla ylioppilaskunnan keskustoimistossa (Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 A, 2. krs, 00100 Helsinki) viimeistään keskiviikkona 7.4.2010 klo 15.00 mennessä.
Lisätietoja: tiedottaja Riitta Käppi, p. 050 543 9609, tiedottaja@hyy.fi ja graafinen suunnittelija Antti Pihlajamaa, p. 050 534 2965, antti.pihlajamaa@hyy.fi