99. vuosikerta | 17. helmikuuta 2012
3
KRY O RE MER NU
Rahat tiskiin
Näin pinnat muuttuvat euroiksi.
uusi yle palikkatestit lähiöbuumi sokkotreffit kiasmassa
2
ylioppilaslehti 3 # 12
pääkirjoitus
Maria Ruuska
anteeksi kuinka?
Hannu Hallamaa
Valintamme osui tällä kertaa sinuun
"170 hakemusta on jo tullut, ja ihan kaikkia emme ole vielä edes saaneet", vastattiin pian valmistuvalle valtiotieteilijäkaverilleni, joka soitti toiveikkaana työhakemuksensa perään. Tiedottajaksi mieli muutama muukin. Toinen kaverini on hakenut parin kuukauden ajan jokaista työpaikkaa, jonka nimessä on suunnittelija ja koordinaattori turhaan. Ensimmäisen oman alan työpaikan saaminen on useille tuskaa, mutta ankeimpia "lähetin sata hakemusta, ja kukaan ei soittanut" -itkuvirsiä ei kannata uskoa. Helsingin yliopiston tuoreen selvityksen mukaan viiden vuoden päästä valmistumisesta vain 1,4 prosenttia maistereista oli työttömänä. Työttömyyttä heistä oli kokenut yli neljännes jossain vaiheessa uransa alkuaikoina. Se on inhottavaa, mutta tilastojen valossa väliaikaista. akateemisen työttömyyden kasvusta on puhuttu koko 2000-luku. Synkistä otsikoista huolimatta korkeakoulutettujen työttömyysaste on pysytellyt pitkään 3,54 prosentissa, viime vuoden aikana se jopa laski. Verrattuna kokonaistyöttömyysasteeseen, joka oli viime vuoden lopussa 7,6 prosenttia, koulutus kannattaa edelleen. Hoiva vetää erityisesti: farmaseuttien, lastentarhanopettajien ja hammaslääkärien keskuudessa vallitsee lähes täystyöllisyys. Mä valmistun työttömäksi -mantran hokemiseen ei kannata tuhlata energiaa, vaikka työnhaku tuntuisi kivikkoiselta. Viiden vuoden päästä valmistumisesta yli 70 prosentin työ vastasi yliopiston selvityksen mukaan koulutuksen vaatimustasoa. Lähes 15 prosentin mukaan se oli jopa omaa koulutustasoa vaativampaa. Opiskeluajan vaatemyyjän tai vartijan työt tuskin jatkuvat loppuelämää, vaikka niitä joutuisi hetken tekemään valmistumisen jälkeen. Meiltä vaaditaan enemmän sinnikkyyttä ja määrätietoisuutta työelämään rantautumisessa kuin hyvinä aikoina valmistuneilta edeltäjiltämme.
kokoomuksen kansanedustaja Jaana Pelkonen tulistui Suomen Kuvalehden perustulo-artikkelista. Hän kirjoitti Uuden Suomen blogissaan 10. helmikuuta asiasta näin: "Aihe sai vereni kiehumaan ja käteni tärisemään, sillä tasaisin väliajoin esille nostettu aihe sotii monin tavoin oikeudentajuani vastaan." Pelkosen mielestä "terveille ja toimintakykyisille ihmisille ei tule missään tilanteessa jakaa vastikkeetonta rahaa". Jaana Pelkonen, etkö tiedä, että sossusta saa nykyäänkin vastikkeetta rahaa?
"Tiedän. Tämä oli kärkkäästi ilmaistu. Sosiaaliturvamme on uudistettava perusteellisesti. Monen suomalaisen ei kannata ottaa työtä vastaan, sillä tuilla eläminen on kannattavampaa. Tässä ei ole mitään järkeä. Puhuin asiasta jo kuntavaalikampanjassani vuosia sitten." Sanot, että perustulon kannustaisi joutilaisuuteen nykytilannetta enemmän. Miksi? "Ihmisten tulee ensisijaisesti yrittää elättää itse itsensä. Kaikki eivät siihen pysty, siksi tarvitaan tukia. Ihmisiä on hyvin erilaisia, osaa perustulo kannustaisi ottamaan työtä vastaan. Meillä on
kuitenkin aina joukko ihmisiä, jotka eivät oikeasti halua tehdä töitä. Kuva siitä, että saa rahaa tekemättä mitään, on arvomaailmani vastainen." Mitä verellesi ja käsillesi tapahtuu, kun kohtaat puoluetoverisi Lasse Männistön, jonka mielestä perusturva kannustaisi ihmisiä työntekoon? "Olen jo keskustellut Lassen kanssa asiasta. Minussa on karjalaisverta. Kun näen asioita, jotka sotivat arvomaailmaani vastaan, vereni kiehahtaa nopeasti. Sitä piirrettä ei ole meikäläisestä nähty, sillä olen tv-juontajana ollut aina tietyssä roolissa. Nyt saavat ihmiset totutella uuteen, oikeaan Jaanaan."
mediapeli
sillan alta: "Tämä korrelaatio, johon tasavallan presidentti viittaa, on muuta kuin syy-yhteys, koska sillä on selitys. Se on se, että ne, jotka joutuvat syrjäytyneiksi, eivät panosta terveytensä hoitamiseen. Syy heikkenevälle terveydelle ei ole tulonjaon muuttuminen." Hirviöosinkomies Björn Wahlroos torppaa presidentti Tarja Halosen huolen tuloerojen kasvusta HS:n haastattelussa 12. helmikuuta. älä ruoki: "Wahlroosin tyyliin ei kuulu ottaa vakavissaan kantaa akuutteihin yhteiskunnallisiin tai talouspoliittisiin kysymyksiin, sillä hän nauttii provokaatiosta saamastaan huomiosta todellista vaikuttamista enemmän. Nettipalstoilla tämän rooliin valinneita kutsutaan trolleiksi." Vihreä kaupunginosa-aktiivi Erkki Perälä kirjoittaa blogissaan 12. helmikuuta. vaarinhousut: "Oma mielipiteeni Atlas Shruggedista on, että se on kammottavaa sontaa, mutta minä en olekaan miljonääri. Pönäkän raskassoutuinen proosatyyli yhdistyy tosikkomaiseen maallikkofilosofointiin." Kirjailija Tommi Melender kirjoittaa blogissaan 13. helmikuuta Wahlroosin suosikkiajattelija Ayn Randin teoksesta.
kuva viikonvaihteeksi
Juuso Koponen
alapääkirjoitus
Verna Kuutti
2,7 % 2,7 % 2,5 % 6,4 % 14,2 % 6,3 % 5,4 % 8,0 % 6,1 % 14,4 % 7,2 % 6,1 % 11,1 % 17,8 % 12,8 % 16,4 % 12,7 % 20,2 % 10,2 % 8,7 % 9,1 % 9,7 % 7,5 % 8,9 %
23,7 %
3,3 %
Ettei tarvitsisi miettiä
haastattelin tämän lehden palkkavertailua varten opiskelijoita Helsingin yliopiston yhdestätoista suomenkielisestä tiedekunnasta. Yksi lause toistui lähes jokaisessa haastattelussa: "Haluaisin sen verran rahaa, ettei kaikkia ostoksia tarvitsisi miettiä." Yksinkertainen riittävän toimeentulon resepti, eikö totta? Onhan ikävää olla se, joka lounashetkellä kaivaa eilisen papukeiton jämät repustaan ja jättää yhteisen sushittelun väliin. On ikävää miettiä, kestääkö budjetti uuden pikkumustan hankintaa. On harmillista, että spontaani rilluttelu tarkoittaa puurokuuria loppukuusta. Kiskurivuokrien ja törkykalliin ruuan Helsingissä opiskelija on ihan oikeasti taloudellisesti ahtaalla. Jos laskuja ei pysty maksamaan, on ymmärrettävää unelmoida siitä, ettei rahaa tarvitsi miettiä. Voisi suoda itselleen joka päivä lahjan, kuten agentti Cooper klassikkosarjassa Twin Peaks opastaa. Valitettavasti rahan lisäksi myös elämäntavoilla on taipumusta inflaatioon. Suurin osa köyhistä opiskelijoista onnistuu hilaamaan itsensä keskituloisiksi palkansaajiksi, mutta samalla hilautuu ylös elintaso. Se, ettei rahaa tarvitse miettiä, voi yhtäkkiä tarkoittaakin 300 euron nahkaista heräteostosta. Brittiläinen ekonomisti Richard Layard kuvaa elintason ja hyvinvoinnin yhteyttä hedonistisen juoksumaton käsitteellä. Koska ihminen on sopeutuvainen eläin, ei parantunut elintaso lisää onnellisuutta kuin pienen hetken. Työelämään siirtyneet opiskelijat löytävät itsensä nopeasti ihmettelemästä, miksi raha ei vieläkään tunnu riittävän. Sitten pitää tehdä lisää töitä ja ansaita enemmän ettei rahaa tarvitsisi miettiä.
13,4 %
6,7 %
7,4 % 6,5 %
8,6 % 5,6 %
6,7 %
viro 1,4 % somali 1,1 % englanti 0,7 % arabia 0,5 % kiina 0,4 %
venäjä 2,3 %
7,1 %
Vieraiden kielten puhujien määrä Helsingin eri kaupunginosissa vaihtelee Länsi-Pakilan 2,5 prosentista Jakomäen 23,7 prosenttiin. Koko kaupungin väestöstä muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia puhuu äidinkielenään 10,8 %. Puhutuin vieras kieli on venäjä.
Puhutuimmat vieraat kielet Helsingissä (% väestöstä)
Lähteet: Helsingin kaupungin tietokeskus, Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2010/2011 ja väestönmuutokset 2010; Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoja 2011:17, julkaisemattomat tilastotaulukot)
muu vieras kieli 4,3 %
ylioppilaslehti Perustettu 1913. 99. vuosikerta. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. issn 035-924. Käynti- ja postiosoite Kaivokatu 10 B, 7. krs, 00100 Helsinki. www.ylioppilaslehti.fi. toimitus Vt. päätoimittaja Maria Ruuska, 050 339 3033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi ·Toimittajat Veera Jussila, 050 443 7122, veera.jussila@ylioppilaslehti.fi, Verna Kuutti, 050 445 0553, verna.kuutti@ylioppilaslehti.fi, Hannu Hallamaa, 050 447 1117, hannu.hallamaa@ylioppilaslehti.fi · Ulkoasu Otto Donner, 050 441 1327, graafikko@ylioppilaslehti.fi toimistosihteeri Susanne Lindqvist, 09-13114235, susanne.lindqvist@hyy.fi osoitteenmuutokset ja tilaukset www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu ilmoitusmarkkinointi Media Duo Oy · Eeva Kärki, 040 719 2467, Kari Mattila, 050 563 5462, Kimmo Salmi 050 329 9000 etunimi.sukunimi@mediaduo.fi, www.mediaduo.fi. ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf kustantaja Ylioppilaslehden kustannus Oy toimitusjohtaja Mauri Laurila hallinto ja talous Marjo Berglund paino Sanomapaino Oy, Forssa ·Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä säilytä tai palauta sitä.
ylioppilaslehti 3 # 12
3
Signe Hedvig Roihuvuoren ostarilla.
Taiteilijat rakastavat nyt lähiöitä, s. 19
sisältö 7 teimme cv-mokat puolestasi 8 10 14 20 22
Kuva vai ei? Opintopisteitä vai ei? Huvipuistolla vai ilman? Työelämän gurut vastaavat.
ylen toivo elää punavuoressa
Tilaaja Arttu Nurmella on tehtävä: istuttaa sinut julkisen palvelun ääreen.
haiseeko täällä raha?
Ylioppilaslehti rikkoo akateemisen tabun ja kaivaa palkkakuitit pöydälle.
avaa pääsi pomolle
Varaudu seuraavassa työnhaussa psykologiseen testiin. Ne yleistyvät.
wannabe-kiusattu -89
Esikoiskirjailija Matias Riikoselle olisivat teininä kelvanneet koulutraumat.
yliopiston ylipormestari paljastui
Fourquare-kampuksilla käydään raakaa valtakamppailua.
vakiot 4 palaute 6 ajan hammas 14 kolumni: hanna nikkanen 16 graduratsia &
samaan aikaan toisaalla kolumni: tero paskapää arviot malinen, hesari confidential & nykysuomen sanakirja
vesa mäkinen
18 21 23
tekijät
kannen kuva otto donner
muinoin
Antti Berg, 23, on kirjallisuudenopiskelija ja vapaa toimittaja, joka kirjoitti tähän numeroon UniCafe-lounaan kallistumisesta. Himottaa Pelikonsolin osto ja vaihto farkuista verkkarihousuun.
Aino Salonen, 24, on vapaa toimittaja, joka kirjoittaa Ylioppilaslehteen teatterista. Helsinkiläinen humanisti leikkii väliaikaisesti tampereella yhteiskuntatieteilijää. Kaduttaa Älypuhelin pakkasella.
Ronja Salmi, 19, on Kallion lukiolainen ja Ylioppilaslehden kirjakriitikko. Freelancerina mediahommia tekevä abi on myös elokuvien ylin ystävä ja matkustusaddikti. Kyrpii En osaa hiihtää.
Heikki Hiilamo pohti 9. helmikuuta 1989 suhdettamme työhön artikkelissa Työ tai kuolema.
4
Centre for International Mobility
ylioppilaslehti 3 # 12 Alkusoitto
lukijoilta
Maisterintutkinto loppusuoralla?
Vau!
Ihan pirun hyvä lehti tämä uusin numero. Kiinnostavia persoonia, riittävästi yhteiskuntakritiikkiä (onko sitä silti koskaan tarpeeksi?), hyviä juttuja kestävän kehityksen linssin läpi kirjoitettuna. Poissa ovat taannoiset yliseksistiset typeryydet ja ainainen kristinuskon mollaaminen maanrakoon. Ylkkäri on selvästi nostanut profiiliaan. Jenni lähestyi toimitusta sähköpostitse
paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi
Kiinnostaako kehitysyhteistyö tai ura YK:ssa?
Hyödynnä mahdollisuutesi YK:n toisen virallisen kielen opiskeluun nyt! Voit tarvita sitä valmistumisesi jälkeen. Pari vuotta alasi työkokemusta, sujuva englanti, YK:n toinen virallinen kieli (ranska, espanja, venäjä, kiina tai arabia) auttavasti hallussa, 33-vuotissyntymäpäiviin vielä matkaa, Suomen passi taskussa ja voit hakea YK:n apulaisasiantuntijaksi (Junior Professional Officer JPO) CIMOn kautta! Harppaa urapolun alkuun hae kansainväliseen harjoitteluun: www.cimo.fi/jpo www.cimo.fi/harjoittelupaikat www.maailmalle.net
Lauri Holapan kolumni Järjen loppu herätti paljon keskustelua Ylioppilaslehden nettisivuilla.
Olen tällä kertaa samaa mieltä Holapan kanssa. Jammu on tietysti oikeassa, että Guggenheim ei liity suoraan uusklassisen talousteorian pohjalta harrastettuun ruoskabudjetointifetissiin, mutta ei näiden asioiden yhteen nivominen silti aivan turhaa ole. Onhan nimittäin sairasta, että maassa, jossa poliittisia päätöksiä perustellaan pitkälti sillä, että "tämä nyt vain on ainoa järkevä vaihtoehto" voidaan nyt ilmeenkään värähtämättä perustella jättimäistä, Suomen omalta kulttuurielämältä viimeisetkin killingit ryöväävää hanketta välttämättömäksi. Ja kaikki tämä vain siksi, jotta omasta ihan v***n sivistyneestä taidekeinotteluharrastuksesta saisi vähän lisää massia. Jos Guggenheim ei menestynyt Berliinissä, miten se voisi menestyä Helsingissä? Tuomas Nieminen kirjoitti nettisivuilla. En usko, että taidekeinotteluharrastus on keskeisin vietti G:n takana. Kokoomus ja
kumppanit uskovat, että suuri kansainvälinen keskiluokka ei voi vastustaa uutta möhkälettä, vaan matkustaa Helsinkiin sitä katsomaan. Samalla keskiluokka käy hotellissa ja ravintolassa ja ostaa tuliaisia. Kaupunki maksaa verorahoista, ja hotellin, ravintolan ja kaupan kassa siirtää rahamerkkejä tulopuolelle. Ihanaa kokoomuslaista markkinataloutta. Kokoomuksen perussanoma on ollut vuosikymmeniä, että suomalaisten pitää tehdä töitä viennin eteen. Kotimarkkinatuotanto ei ole mitään. Sanoma on muuttunut laajasti hyväksytyksi poliittiseksi peruslauseeksi. Kati Peltola kirjoitti nettisivuilla.
Kirjoita ja voita!
Kaikkien palautetta antaneiden kesken arvotaan kaksi Malinen T-paitaa ja Salaatti-suosikit ja parhaat buffetit -kirja. Lähetä palautteesi sähköpostitse 27. helmikuuta mennessä osoitteeseen paatoimittaja@ylioppilaslehti. fi. Voit kirjoittaa palautetta joko omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Palautteen maksimipituus on 2000 merkkiä.
Ulkoasiainministeriö rahoittaa YK:n apulaisasiantuntijaohjelmaa kehitysyhteistyön määrärahoista. UM valitsee paikat Suomen kehityspoliittisen ohjelman ja YK:n vuosituhattavoitteiden mukaisesti. Paikkoja voivat hakea ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, korkeintaan 32-vuotiaat suomalaiset. Kielitaitovaatimusten lisäksi edellytetään paikkaan sopivaa tutkintoa ja työkokemusta. CIMO vastaa rekrytoinnista Suomessa. YK:n apulaisasiantitijahaku on 46 kertaa vuodessa. Jokaisessa haussa on 310 avointa paikkaa, yhteensä noin 30 joka vuosi. Toimi on yleensä kaksivuotinen.
P.O. Box 343, 00531 Helsinki · Hakaniemenranta 6 Tel. 0207 868 500 · Fax 0207 868 601 · www.cimo.fi
1 1 03,31
(1 99) 1
13" MacBook Pro
tulee!
Terkkuja uudelta vt. päätoimittajalta, että Tulva kannattaa tilata nyt! Kylkiäisenä t-paita kympillä! Näin niitä feministikapinallisia tehdään!
-lehti
T. Atlas
tulvan kestotilaus 28 euroa sekä t-paita 10 euroa! Postikulut lisäksi 3 euroa.
www.tulva.fi / tulva@tulva.fi puh. 09 643 158 PELKKÄ KESTOTILAUS 28 ¤ jA VUOSITILAUS 32 ¤.
6
ylioppilaslehti 3 # 12 Alkusoitto
Omaan pussiin
Tuore juristi ja yrittäjä Jenna Mäkinen neuvoo pomoja sosiaalisen median käytössä. Vuosittain vain kourallinen oikiksesta valmistuneista ryhtyy yrittäjäksi.
jenna Mäkinen, 26, palautti gradunsa viime elokuussa, kiersi sen jälkeen kolme kuukautta maailmaa ja perusti tammikuussa oman yrityksen, Media Coden. Firma on erikoistunut sosiaalisen median oikeudellisiin näkökohtiin. Markkinarako kirkastui, kun Mäkinen kirjoitti kyberavaruudessa toimimisen oikeuksia ja velvollisuuksia käsittelevää graduaan. Markkinoinnista ei ole tarvinnut huolehtia. "Suomessa on jo viestintäjuristeja, mutta ei kokonaan uuteen mediaan erikoistuneita", Mäkinen kertoo. Hän auttaa asiakkaitaan hahmottamaan sosiaalisen median pelisääntöjä. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi pr- ja markkinointitoimistojen konsultoimista ja luennointia aihetta koskevasta lainsäädännöstä ja sen tulkinnasta. "Käyn koulutuskeskuksissa pitämässä infopläjäyksiä esimerkiksi aiheesta pomo sosiaalisessa mediassa. Alan lainsäädäntö kiinnostaa." Somen esihistoria, KissFM:n chat ja IRC-galleria, kuului Mäkisen teiniikään. Ajatus sosiaalisella medialla tienaamisesta hahmottui, kun Mäkinen työskenteli opintojen ohessa Sanoma Magazinesissa. "Ruotsissa on jo asianajotoimistoja, jotka tekevät pelkkää somea. Jos Suomessa haluaa tehdä sitä, pitää toimia oman yrityksen kautta."
pietari hatanpää
Reilun prosentin valinta
Lakimiesliiton keräämien tietojen mukaan vain hieman yli prosentille juristeista ensimmäinen työpaikka on oma yritys. Liiton projektikoordinaattori Eero Blåfield arvioi, että pientä kiinnostuksen kasvua on näkyvissä, mutta ei mitään aaltolaisten start up-boomiin verrattavaa. "Työtilanne valmistuvilla juristeilla on nyt hyvä, mutta on mahdollista, että viiden vuoden päästä yrittäjyys voi olla useamman urana", Blåfield sanoo. Mäkiselle aloittelevan yrittäjän arki merkitsee työ- ja vapaa-ajan sekoittumista. "Saatan herätä keskellä yötä ja saada idean seuraavan päivän presikseen. Silloin on pakko nousta ylös ja laittaa ideat slaideja varten ylös." Vapaa-ajan ja työn voi kuitenkin yrittäjänä sommitella itse. Aikaa jää harrastuksille, esimerkiksi valokuvaamiselle. Maailmanympärimatkalta kuvia kertyi blogiksi asti. Yrittäjyys on elämäntapavalinta, Mäkinen myöntää. Juuri nyt se tuntuu paremmalta vaihtoehdolta kuin työ esimerkiksi asianajotoimistossa. "Arvostan vapaa-aikaa ja perhettä enemmän kuin rahaa. Arvelen kuitenkin saavuttavani ajan myötä saman tulotason kuin jos työskentelisin asianajotoimistossa." hannu hallamaa
ajan hammas
HYY tyrmää Guggenheimin
Kaupunkiohjelmassa ei lopulta puhuta ydinvoimasta opiskelijoiden nimissä.
ei Guggenheimia Helsinkiin, linjaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY. Sen mielestä museo on kohtuuttoman kallis turistikohde. Guggenheim-linjaus sisältyy HYYn kaupunkiohjelmaan vuosille 2012 2015. Ohjelmalla halutaan vaikuttaa kaupungin virkamiehiin, syksyn kunnallisvaalien ehdokkaisiin ja muuhun kabinettien väkeen. Osaan vaatimuksista voi varmasti lähes jokainen opiskelija samaistua. Kukapa ei haluaisi ilmaiseksi museoon? Moni ohjelman linjaus on kuitenkin kiistanalaisempi. hyy vaatii kaupunkialueille ruuhkamaksuja ja rakentaisi Talin golf-kentän sekä Malmin lentokentän asuinkäyttöön. Joukkoliikenne tulisi muuttaa pitkällä tähtäimellä ilmaiseksi. Näistä kohdista edustajisto väänsi pisimpään, sanoo HYYn hallituksessa kaupunki-
Lähinnä kyse oli päätösten, kuten HYYn budjetin ja hallitusohjelman ruuhkasta, sanoo Hannus. "Ei ollut hedelmällistä käsitellä kaupunkiohjelmaa siinä vaiheessa, kun oli istuttu viisi tuntia." alun perin ohjelman piti ottaa kantaa siihen, onko Helsingin kaupungin järkevää investoida ydinvoimaan. "Osa edaattoreista koki, että se olisi linjannut kannan ydinvoimaan yleensä. Ydinvoimaa on pidetty kysymyksenä, johon HYYn ei kannata ottaa kantaa, koska opiskelijat ovat puolesta ja vastaan." Hannuksen mielestä ei kuitenkaan ole kummallista, että pieni joukko ottaa 30 000 opiskelijan puolesta kantaa Guggenheimiin tai ruuhkamaksuihin. "Ihan samalla tavalla päätöksiä tehdään eduskunnassa ja kaupunginvaltuustoissa. Edustajistovaaleissa kaikilla yliopiston opiskelijoilla ollut mahdollisuus vaikuttaa näihin kysymyksiin." Kyseessä on HYYn kolmas kaupunkiohjelma. veera jussila Kaupunkiohjelmaan voi tutustua HYYn verkkosivuilla hyy.helsinki.fi.
Tuomas Puikkonen, 26, tietojenkäsittelytiede
"Muutin Seinäjoelta Kontulaan silloisen tyttöystäväni kanssa alkuvuodesta 2006. Aiemmin asuin omakotitalossa ja hämmästyin, kun naapuri tuli valittamaan, kun kiinnitin illalla taulua seinään. Kesällä ennen opintojen alkua tunnelma oli odottava. Tutustuin kaupunkiin polkupyörällä ja tapasin nettituttujani. Hermoilin, pitääkö osata koodata jo heti opintojen alussa. Hyppäys lukiosta yliopistoon tuntui aluksi isolta, mutta laitoksemme opintojen suoraviivaisuus helpotti. Tunnelma on nyt valmistumisen lähestyessä haikea. Aion jäädä Helsinkiin, sillä täällä on paljon työmahdollisuuksia. Ylläpitotyöt kiinnostavat, koska niissä saa olla ihmisten kanssa." hannu hallamaa
asioista ja kunnallisvaalivaikuttamisesta vastaava Hanna Hannus. Lopulta linjaukset hyväksyttiin reilulla enemmistöllä. "Asuminen ja liikkuminen ovat jokaisen arkea lähellä ja herättävät tunteita. Keskustelu edustajistossa oli vilkasta ja hyvää." Edustajisto kuitenkin lykkäsi ohjelman hyväksymistä kahdesti. Niinkö kiistelty paperi oli?
ylioppilaslehti 3 # 12
7
Alkusoitto
Leuhki tyylillä
Neljä asian tuntijaa laittoi standardi humanistin CV:n kuntoon.
1. Kuva
"Hyvällä kuvalla erottuu. Kuvan tulisi olla bisnestyylinen, ei mikään lomakuva", sanoo VMP:n henkilöstökonsultti Irene Turakainen. "Kuvalla hakemuksesta saa persoonallisemman ja elävämmän, sen avulla jää mieleen", sanoo Kluuvin TE-toimiston urapsykologi Liisa Jaakkonen.
stock xnchng
Martti Malli Esimerkkitie 25 a 35 00100 Helsinki p. 045 987 654, s-posti: martti.malli@helsinki.fi
Koulutus:
2009 Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, arvioitu valmistumisaika maisteriksi 2015. Pääaine: yleinen kielitiede (perusopinnot suoritettu, aineopintoja 20 op). Sivuaineet: kirjallisuus (15 op), kulttuurihistoria (20 op). 2009 Ylioppilas, Kallion lukio, laudatur äidinkielestä, eximia englannista, ruotsista ja ranskasta, magna reaalista.
Työkokemus:
1/20116/2011 Osa-aikainen tutkimusapulainen yleisen kielitieteen tutkimusprojektissa Helsingin yliopistossa. Työhön kuului muun muassa haastattelujen järjestämistä ja tiedonkeruuta. 6/2010 Kiireapulainen, Reilu Ruokakauppa. Osa-aikaista kassatyötä liikkeissä noin 20 tuntia viikossa. 6/20097/2009 Myyntityöntekijä Ankkapurhan huvipuistossa. 20052007 Lastenhoitotyötä viikonloppuisin ja kesäisin. Hoidin alle kouluikäisiä lapsia.
2.Koulutus
"Opiskelijan on hyvä tuoda esiin opintopisteet ja suunniteltu valmistumisaika. Ylioppilastutkinnon arvosanat voi pitää CV:ssä, jos työkokemusta on vähän, mutta kokemuksen karttuessa ne jätetään pois", sanoo Turakainen. "Opiskelijan CV:ssä koulutus tulee ennen työkokemusta, mutta kokemuksen kertyessä paikat vaihtuvat", sanoo Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen erityissuunnittelija Leena Lähdesmäki-Koistinen. "Ulkoasussa yhdenmukaisuus on tärkeää. Ensin oppilaitos, sitten koulutus, vasta tämän jälkeen sisältö. Yhdenmukaisuus pätee kaikkiin kohtiin", sanoo Jaakkonen. "Valmistumisaika ei välttämättä ole opintojen tässä vaiheessa olevan kannalta tärkeä tieto, vaikka kertookin tavoitteellisuudesta. Jos kandityö on tehty, sen aiheen voi kertoa", sanoo Jaakkonen. "Tästä voi jättää pois opintopisteet ja ylioppilasarvosanat, se parantaa luettavuutta", sanoo Helsingin yliopiston työelämäneuvoja Heidi Hiltunen.
Kielitaito:
suomi ruotsi äidinkieli hyvä suullinen, erinomainen kirjallinen, virkamiesruotsi suoritettu englanti erinomainen suullinen ja kirjallinen
Tietotekniikkataidot:
Hallitsen Microsoft Office -toimisto-ohjelmien käytön. Olen suorittanut TVT-kurssin Helsingin yliopistossa.
Luottamustoimet:
1/201012/2010 Rahastonhoitaja, Alppilan larppaajat ry. Koordinoin varainhankintaa pienimuotoisiin urbaaneihin liveroolipelaustapahtumiin. 1/200912/2009 Harjoitusvastaava, Alppilan larppaajat ry. Vastasin larppaajajuniorien pehmomiekkailuharjoitusten organisoinnista ja toteutin harjoitukset.
Harrastukset:
Lukeminen, ulkoilu ja historialliset tanssit.
3. Työkokemus
"Työkokemus voisi olla jo ennen koulutusta listalla. Kokemuksen kertyessä työskentely huvipuistossa ja lastenhoidossa jäävät pois", sanoo Turakainen. "Työpaikkoja voisi tuoda paremmin esiin, päiväykset taas jättää sivummalle. Tutkimusassistentin työtä voisi avata enemmän. Miten henkilö keräsi tietoa, tekikö hän haastatteluja itse?", Turakainen tuumii. "Myyntityöstä on hyvä kertoa, oliko se asiakaspalvelua vai puhelimessa tapahtuvaa sekä sen tuloksellisuudesta", sanoo Turakainen. "Työkokemuksesta kertoessa on hyvä käyttää aktiivista kieltä, verbejä. Muun muassa -ilmaus pois. Pitää kertoa, mitä työssä on oppinut ja mitä se on vaatinut. Eri työpaikkoja voi korostaa sen mukaan, millaiseen tehtävään hakee", sanoo Jaakkonen. "Jos kaupassa on työskennellyt eri toimipisteissä, sitä kannattaa koros-
Suosittelijat:
Reilun Ruokakaupan myymäläpäällikkö Mauri Myyntimies, 050 123 456 Yliopistonlehtori Simo Lukumies, 040 987 654
taa, sillä se on merkki joustavuudesta", sanoo Jaakkonen. "Hoitiko henkilö useampaa lasta kerrallaan? Monen lapsen hoitaminen opettaa asioiden koordinoimista", sanoo Lähdesmäki-Koistinen.
"Virkamiesruotsin voi jättää pois. Arvio omasta osaamistasosta on kuvaavampi", sanoo Hiltunen.
5. Tietotekniikka
"Tässä voisi taitotasot eri Office-ohjelmissa tuoda esiin. TVT-kurssi ei sano mitään, joten se pitää avata tai jättää pois", Turakainen sanoo.
4. Kielitaito
"Tasot on tuotu hyvin esiin. Ehkä ylioppilasarvosanoja voisi käyttää tässä kohdassa", sanoo Turakainen. "Tässä on hyvä kertoa, jos on ollut vaihto-opiskelijana tai käyttänyt kieltä työssä", sanoo Lähdesmäki-Koistinen.
6. Luottamustoimet
"Jos työkokemusta on vähän, on hyvä eritellä, mitä luottamustoimissa on tehnyt. Esimerkiksi johtamiskokemus kannattaa tuoda esiin", Turakainen sanoo.
"Luottamustoiminta kertoo kyvystä sitoutua ja toimia ryhmässä. Tässä voisi kertoa, kuinka usein ja millaisella osallistujamäärällä toimintaa on järjestetty", sanoo Lähdesmäki-Koistinen. "Luottamustoimista on kerrottu aktiivisella kielellä. Niistä kertynyttä kokemusta voisi avata enemmän, ja säästää tilaa yhdistämällä kohdat", sanoo Jaakkonen.
"Harrastuksista saa kuvaa ihmisestä ja tämän persoonasta. Niistä voi myös löytyä työhaastatteluun keskustelupohjaa", sanoo Lähdesmäki-Koistinen.
8. Suosittelijat
"Suosittelijoita ei tarvitse välttämättä listata. Voi kirjoittaa, että heitä osoittaa tarvittaessa", sanoo Lähdesmäki-Koistinen. "Suosittelijoiden yhteystietoihin on hyvä laittaa myös sähköpostiosoitteet", sanoo Jaakkonen. hannu hallamaa
7. Harrastukset
"Historiallisia tansseja pitäisi avata: ovatko ne kansantansseja vai mitä?", Turakainen kommentoi.
8
ylioppilaslehti 3 # 12 Päähenkilö
ylioppilaslehti 3 # 12 Päähenkilö
9
Ison Pajan päivittäjä
Arttu Nurmi haluaa mullistaa mielikuvasi Ylestä.
sanat veera jussila kuva pietari hatanpää
I
son Pajan pihalla kiehuu pakkasesta huolimatta. Joukko mielenosoittajia on sitä mieltä, että radiokanava Yle Puhe on tuhottu. Viittä kerrosta ylempänä vastaan saapuu pikkutakissa ja tennareissa mies, jolla on lusikkansa Ylen uudistamisen sopassa. Musiikkiohjelmien tilaajana Arttu Nurmi, 33, on yksi niistä yleläisistä, joiden odotetaan nuorentavan lähes 90-vuotiaan yhtiön profiilia. Nykytilasta kertoo Nurmen työhuoneen seinä. Se on kirjavanaan postit-lappuja, jotka symboloivat eri-ikäisille tarkoitettuja radio- ja tv-ohjelmia. "Näet, että viisikymppisten kohdalla on hirveä rypäs lappuja. Kolmekymppisille ei ole oikein mitään." Nurmi istuu alas ja vilkaisee aina välillä älypuhelintaan. len uudistajalla on taloon pitkä suhde. TV2 oli lapsuuden Tampereella vahvasti läsnä. "Muistan ikuisesti, kun Karvakuonojen höyrylaiva tuotiin nykytaiteen museon pihaan. En olisi halunnut lähteä laivasta pois." Siitä kesästä on nyt 27 vuotta. Nurmi kasvoi harjujen Pispalassa, puisessa pienkerrostalossa. Olohuoneessa hän tapitti kaksoisveljensä kanssa Pelle Hermannia sekä Hinkua ja Vinkua. "Katselimme niin sovussa kuin kaksoisveljen kanssa nyt lastenohjelmia voi katsoa." apset katsovat edelleen Yleä, samoin suuret ikäluokat. Nuoret aikuiset eivät. Yleisökertomuksensa mukaan Yle tavoitti toissa vuonna päivittäin harvemman kuin joka kolmannen 1524-vuotiaan. Ensi vuonna Yle-veroa maksavat myös ilman TV:tä elävät pari-kolmekymppiset. Nyt Ylellä on kova paine tavoittaa heidät. TV2:n torstai-ilta kertoo uudesta otteesta: nuorten saamelaisnaisten hupailu Märät säpikkäät, ongelmateineistä kertova tosi-TV Kakola, HBO:n hypetyssarjat Game of Thrones ja True Blood. Nurmen rooli Ylen uudistajana on musiikissa. Hän tilaa musiikki- ja tapahtumaviihteen ohjelmia Emmagaalasta Radio Suomen Poppikouluun, kaikkiin Ylen välineisiin ja kanaviin. Juuri nyt Nurmi suunnittelee ensi vuoden tilauksia. Nurmella on jo ylpeyden aihe: Uuden musiikin kilpailu. Hänen ideastaan Euroviisukarsinnat myllättiin Viron mallin mukaan avoimeksi kisaksi, johon mahtuu indiepoppareita ja tahmeista r&b-riimeistään tunnettu Stig.
Y
"Kisa on hakenut mallia Idolsista ja Talentista, mutta se on meidän näköinen, reilun kaupan musiikkikilpailu." Reilun kaupan henkeä vaativat myös pihalla kihisevät mielenosoittajat. Heidän mielestään nuorennettu Yle Puhe on tuhottu jääkiekkoselostuksilla ja kaupallisten radiokanavien hengellä. Nettiadressissa parjataan Olga K:n aamulähetyksiä, "hörhöaiheita" ja "kikattelua" sekä "monotonista urheilumolotusta". Nurmi nyökkäilee. "Palauteryöpyt kertovat siitä, että muutosta on tehty. Useimmat uudistukset tuhoutuvat siihen, että muutos on liian pieni." Urheilu jakaa Nurmen mukaan mielipiteitä millä kanavalla tahansa. Entä sitten se Puheen haukuttu höttöisyys? "Puheesta on tehty radiokanavamaisempi. On sitä pikkuisen kevennetty, kun profiloidaan nuoremmalle aikuisyleisölle."
Ilmaisutaitolukion aikaan Nurmi juonsi jo kavereineen Moreenin perjantaista Iltalähetystä sekä paikallistelevision Maanalainen-ohjelmaa. Molempien konsepti oli löyhä: popkulttuuria. Iltalähetys raportoi suorana erotiikkabaari Bangkok Cafen avautumisesta. Kerran ohjelman parikymmentä IRC-fania kutsuttiin keskustelemaan suoraan lähetykseen. Muissa lähetyksissä heidän kanssaan viestiteltiin IRC-ryhmässä. "Se oli aika innovatiivista silloin."
opiskella taiteen kandidaatiksi, kunnes Pasilasta soitettiin. Hänet värvättiin uudistamaan Erätulilla-ohjelmaa, "pystymetsästä". Nykyisessä tehtävässään Nurmi aloitti vuosi sitten. Sitä ennen hän käynnisti vastaavana tuottajana Uusi päivä -sarjan, jonka keskiössä sattuu olemaan ilmaisutaidon lukio.
N
N
urmen isäpuolella oli toimittajatausta, äiti työskenteli valokuvaajana. "Siksi nämäkin ammatit tuntuivat minusta oikeilta töiltä." Yle-uransa Nurmi aloitti vuonna 1996, kun kuluttajaohjelma Ekoisti
M
L
illaisia nuoria aikuisia Nurmen tehtävänä on tavoittaa? Nurmi sieppaa A3-arkin ja suhistaa menemään kalvotussilla. Syntyy markkinoinnista tuttu Risc-nelikenttä, jonka nurkissa lukevat perinne, mukavuus, näkemys ja ilmiö. Tässä on Suomi, yleisöinä. Ylen nuorennus on Nurmen mukaan sitä, että esimerkiksi TV2 hilataan perinne-nurkasta mukavuuden puolelle. Siellä ovat nautiskelijat, joilla "on astioina enemmän Villeroy & Bochia kuin Ikeaa". Samalla osa ilmiö-väestä, Nurmen sanoin Radio Helsingin etulinjajengistä, löytää ohjelmiston myös. Nurmi naputtaa tussilla perinteikkään yleisön nurkkaan. "Täällä osa huutaa, missä on Mikko Alatalo, missä on Sata-Häme soi. Mutta jo Yle-veronkin myötä meidän on tarjottava myös tälle Punavuoren kaverille oikeasti jotain." unavuoressa Nurmi asuu itsekin. Kymmenen vuotta sitten hänen olisi ollut vaikea uskoa sitä. "Tampere on Suomen suurin kylä. Kaikki tamperelaiset tietävät, miten vaikeaa sieltä on lähteä." Vuonna 1994 jääkiekkoilevan kasiluokkalaisen piti äkkiä löytää työharjoittelupaikka. Tarjolla oli leipomo aamuviiden herätyksineen. Sitten Nurmi keksi kaverinsa kanssa hakea Tampereen yliopistoradio Moreeniin. Ekalla juttukeikallaan hän avusti kokeneempaa toimittajaa Hervannan kaupunginosakirjan julkistamistilaisuudessa.
Yleveron myötä meidän on tarjottava Punavuoren kaverille oikeasti jotain.
haki avustajaa. Hän teki juttuja hiusväreistä ja katalysaattoreista. Nurmi pääsi myös juontamaan TV2:n joululahjavalvojaisia lapsuuden idolinsa Ransu-koiran kanssa. Kun Nurmi tahkosi töitä PoliisiTV:ssä ja lasten Uutisjuttu-ohjelmassa, lukiokavereita virtasi Helsinkiin tekemään Jyrkiä. Miksi ihmeessä Nurmi ei lähtenyt? "En ollut vielä valmis lähtemään Tampereelta. Oli turvallisempaa jäädä." Ylen uudistaja sijoittaisikin itsensä Risc-kentässä lähemmäs perinne- ja mukavuusnurkkia kuin edelläkävijöitä. Sitten Nurmen valtasi halu opiskella lisää. "Koin, että en ollut ihan diipisti toimittaja. Halusin ennemmin näyttää ihmisille hienoja juttuja kuin etsiä skuuppeja." Vuonna 2003 Nurmi pääsi Taideteolliseen korkeakouluun opiskelemaan elokuva- ja televisiotuottamista. Se tuntui omalta: tarpeeksi teolliselta, ei baskeripäiseltä inspiraation hakemiselta. Nurmi ehti
iin yleläinen Nurmi on, että viihtyy työpaikkansa parissa iltaisinkin. Hän katsoo läppäriltään historiadokumentteja, musiikkiohjelmia (usein itse tilaamiaan) ja Pasilaa. Eikö Areenan suurkuluttajasta tunnu, että TV-ohjelmien sijaan kannattaisi jo keskittyä suoraan nettiin? "TV-broadcasting kyllä säilyy. Siellä tulee korostumaan paketointi: tilataan valittuja ohjelmia." Nettikatselun nousussa on Nurmen mukaan kuitenkin oltava nöyränä. Hän lupaa, että kolmen vuoden sisällä Areenassa on erityistä ohjelmistoa nuorille aikuisille, täysin TV:stä irrallisena. "Areenasta tulee ihan vertailukelpoinen kanava muiden joukossa." Mutta mitä se joskus Areenaa vilkaiseva humanistifuksi sitten haluaisi? Mitä se nuori sisältö oikein on? "Kyllä opiskelijakin aika pitkälle haluaa viihtyä. Enkä tarkoita, että hän haluaa katsoa Pirkka-Pekka Peteliuksen sketsejä, vaan vertaiskertomuksia." Esimerkiksi Märät säpikkäät on Nurmen mukaan ennemmin vähemmistöön kuuluvien nuorien matka itseensä kuin saamelaisvitsailu. urmi ponnahtaa välillä tarkistamaan videoneuvottelujen aikataulua. Työhuone on pelkistetty. Siistissä hyllyssä lepää urheilumerkin retrolaukku. Onko Nurmi kolmekymppisenä punavuorelaisena nyt yhtä kuin yleisönsä? "Harvinaisen vähän tilaan itselleni. Sunnuntain livekonserteista nautin." Nurmi pitää muun muuassa Chisun ja Jannan musiikista, akustisista keikoista ja Korjaamon tapahtumista. Ystävät ovat kulttuuriväkeä. Kerran vuodessa Nurmi lentää kuukaudeksi kauas, viimeksi Rio de Janeiroon. New Yorkin East Villagesta hän vuokrasi matkan ajaksi kämpän. "En ole mikään reppumatkailija, enkä pakettireissaajakaan. Olen ehkä vähän hienohelma." aikka Nurmi itse mieltää makunsa perinteiseksi, hänet voi hyvin kuvitella taiteilijaystävineen luomubrunssille. Omaan piiriinsä
hän ei aina voikaan peilata Ylen tilauksiaan. "On harhakuva, että nuoret aikuiset olisivat vapaina vaeltavia skeittaajia. Helsingin ulkopuolella monella kolmekymppisellä on pari lasta, kesämökki ja asuntolainat tiskissä. On ongelmia ylipainon kanssa, eikä parisuhteessa peitto heilu." Nurmen mukaan Ylen musiikkitarjonnan on jatkossakin oltava enemmän festareiden pää- kuin sivulava. Enemmän Beyoncea kuin Janelle Monáeta.
S
N
yksystä 2013 Nurmi odottaa jo "jotain todella isoa". "Mä toivon, että kun ihmiset silloin kääntävät kanavaa TV1:ltä TV2:lle, ne huomaavat eron heti." Mielenosoittajat tuskin lähtevät tänään kotiin tyytyväisinä. Tiesikö Nurmi tehtävään tullessaan, että häneltä odotetaan taikurin kykyjä? "Haaste oli kyllä tiedossa. Ei se muutoksen paine niinkään pelottanut, vaan ajattelin, että on aikakin." Nurmi sanoo jaksavansa siksi, että nuorten aikuisten palvelu on vihdoin tunnustettu yhtiössä tärkeäksi. "Musta tuntui ahdistavalta, että meillä ei ole nuorille mitään, ja moni katsoja oppi tyytymään siihen." Nurmi arvelee olevansa yksi Ylen kaupallisimmista ihmisistä. Hän ihailee kilpailijoiden kykyä ymmärtää kohderyhmiään. Silti Karvakuonojen laivasta vaikuttunut tenava ei ikinä päätynyt kaupallisen mediatalon leipiin. "Täällä ohjelmia tehdään rahalla, mutta ohjelmilla ei tehdä rahaa. Kun olen Ylessä, voin nukkua yöni hyvin."
KUKA
Arttu Nurmi, 33, on yksi Yleisradion seitsemästä ohjelmiston tilaajasta. Hän vastaa toimitetuista musiikkiohjelmista ja tapahtumaviihteestä sekä TV:ssä, radiossa että verkossa. Nurmi on koulutukseltaan taiteen kandidaatti. Hän asuu yksin Helsingin Punavuoressa ja harrastaa musiikin kuuntelua, kuntosalia ja lenkkeilyä. himottaa Kaukoidän lämpö ja valo. Singapore, Hong Kong tai Bali. kaduttaa En käynyt aikanaan sauvakävelyohjaaja-kurssia, kun sitä tarjottiin. kyrpii Lumi. Talven pitäisi kestää Helsingissä kuukauden.
P
V
10
ylioppilaslehti 3 # 12
sanat verna kuutti kuva otto donner
Kukaan ei opiskele rahan takia. Silti kaikkia kiinnostaa, miten opiskelu muunnetaan rahaksi. Toimittaja rikkoi akateemisen tabun ja kaivoi palkkakuitit esiin.
abikeväänä plärään lukion kirjastossa valmennuskurssiesitteitä, joissa nuoret preppaavat jakkupuvuissa oikiksen pääsykokeisiin. Tukassani on itsestäänkasvanut rasta, mieleni täynnä hämmennystä. Mitä ihmettä voi tulla ihmisestä, jonka opinto-ohjelmaan on lukiossa kuulunut pitkä fysiikka, estetiikan perusteet ja johdatus mustaan teatteriin? Poika fysiikan ryhmästäni ei jossittele vaan kaivaa esiin TKK:n esitteen. Hän haluaa opiskella tuotantotaloutta. Palkkakehitys on selvä, sen näyttää esitteeseen ympätty kaavio. Lähtöpalkka on kolme ja puoli tonnia, ja siitä käyrä jyrkkään yläviistoon. Raha ei ole minun juttuni enemmän kiinnostavat kirjat ja kirjoittaminen. Olen jo kauan sitten raahannut suomen kielen ja yleisen kirjallisuustieteen pääsykoekirjat kotiini. Minulla ei ole aavistustakaan, miten ihmesatujen morfologia kasvattaa palkkakäyriäni tulevaisuudessa, mutta whatever, yleissivistys, itsensä löytäminen ja silleen. toisin kuin Pohjois-Amerikassa, jossa oma kuukausipalkka tiedotetaan suunnilleen ensikättelyssä, Euroopan sivistyneistö on vaiennut ansioasioista. Erityisen vaikea puheenaihe raha on ollut yliopistossa. "Yliopistolla on vallinnut humanistisesti värittynyt kulttuuri, josta katsoen rahan ahnehtiminen on ollut vulgaaria. Sivistys on ollut rahavallan vastakohta", sanoo Suomen taloushistoriaa popularisoinut professori Markku Kuisma. Sivistysyliopiston vahva arvostus näkyy myös perheessäni. Kun isäpuoleni ilmoitti lähtevänsä insinöörioppiin, akateeminen humanistisuku järkyttyi. Kahdeksaa kieltä osaavalle isotädille kaikki rahantekoon käytetty aika oli suunnatonta tuhlausta. Sukulaisteni helpotukseksi voin sanoa, että suomen kielen pääsykokeissa hikoillessani mikään ei tuntunut kaukaisemmalta kuin valmistumisen jälkeinen tilipussi. Tiedostamattani kuljin ennalta-arvattavaa polkua: tutkimusten mukaan koulutus ja sen myötä tulotaso periytyvät. Ympärilläni valtiotieteilijöiden pojista tuli valtiotieteilijöitä ja lääkärien tyttäristä lääkäreitä. Vanhat koulukaverini, ranskalaisen eliittikoulun kasvatit poksuttelivat kuoharipulloja auki, kun kauppiksen ovet aukesivat. "Asenteet koulutusta kohtaan peritään pitkälti kotoa. Korkeakouluopiskelijat ovat yleensä tietoisia siitä, että opinnot ovat tie parempaan työpaikkaan ja palkkaan", sanoo Tampereen yliopiston nuorisotutkimuksen professori Helena Helve.
harva korkeakoulutettu silti myöntää tutkimuksissa, että maallisella mammonalla olisi ollut vaikutusta alavalintaan. Opiskelijoiden valintoja säätelee päinvastoin jälkimaterialistinen arvomaailma, sanoo Helve. "Viime vuosina valmistuneet edustavat sukupolvea, jolle palkkaa enemmän näyttävät merkitsevän työpaikan henki, työajan joustavuus ja työn merkityksellisyys." Materialistisen maailmankuvan hylkiminen ei tarkoita sitä, etteivätkö raha-asiat valvottaisi nuoria jo ennen opintojen alkua. Kun 1518-vuotiailta nuorilta kysyttiin, mikä heitä työelämässä huolettaa, palkan riittävyys nousi uhkakuvien kärkeen. Huoli toimeentulosta ei kanavoidu rahakkaiksi urapoluiksi. Taidekorkeakoulut vetävät vuodesta toiseen eniten hakijoita suhteessa aloituspaikkoihin, vaikka esimerkiksi Kuvataideakatemiasta valmistuneet sijoittuvat palkkatilastojen hännille. "Koulutusvalinnat ovat ennemminkin etsimistä ja löytämistä kuin rationaalista toimintaa. Välineelliset arvot vaikuttavat taustalla, mutta valinta on ensisijaisesti eksistentiaalinen kysymys", sanoo Aleksi Nokso-Koivisto
Opiskelijoiden tutkimussäätiö Otuksesta. keväällä 2006 puurran neljän neliön soluhuoneessani esseetä, jossa analysoin rap-artisti Majakan kielenkäyttöä. Majakan humalaisten YouTube-videoiden tieteellinen tutkiskelu on hupaisaa, mutta tulevaisuus ahdistaa. Olen nostanut ensimmäisen opintolainaeräni. Mihin tehtäviin mordvan morfologian tai kognitiivisen kielitieteen perusteet pätevöittävät? Mitä tuleva työnantajani ajattelee Majakasta? Korkeakoulutus on ollut 1960-luvulta lähtien varmin keino vaurastua. Kun Suomesta ryhdyttiin rakentamaan hyvinvointivaltiota, rynni yliopistojen luentosaleihin ensimmäistä kertaa iso joukko maanviljelijöiden ja työväestön lapsia. Heille koulutus oli sosiaalinen hissi, investointi tulevaan tulokehitykseen. Korkeakoulutettujen keskiansio on Akavan viimeisimpien tilastojen mukaan 3960 euroa kuussa, yli 900 euroa enemmän kuin keskivertopalkansaajilla. Sosiaalinen hissi on edelleen olemassa, mutta sen toiminta on muuttunut arvaamattomaksi. Korkeakoulutuksesta on tullut riskisijoi-
ylioppilaslehti 3 # 12
11
tus: ylempi korkeakoulututkinto voi johtaa erittäin hyvään tulotasoon, mutta vaihtelu yksilöiden ja opintoalojen välillä on melkoista. Tekniikan alalla tohtoriksi kouluttautuminen voi jopa laskea ansioita. Ei ihme, että yliopiston käytävillä raha alkaa ahdistaa kirkasotsaista. Monen toimeentulo heikkenee kandivaiheen lopussa, sillä vanhempien rahallinen tuki lapsilleen painottuu ensimmäisiin opintovuosiin. Kandintyötä tehdessä opinnoissa alkaa olla kiireistä, eikä sivutöihin välttämättä ehdi. "Monella kandivaiheen jälkeen tapahtuu suuria elämänmuutoksia, jotka heijastuvat siihen, millaisia valintoja toimentulon suhteen tehdään. Solmitaan parisuhteita, pohditaan lapsien ja asunnon hankkimista", sanoo Otuksen tutkija Elina Lavikainen. Otuksen tutkimusten mukaan tulevaisuus mietityttää eniten yleisalojen, kuten humanistisen tai bio- ja ympäristötieteiden opiskelijoita. Siinä missä joka toinen oikislainen arvioi työnsaantimahdollisuutensa hyviksi, humanisteista vain joka neljästoista uskoo samoin. Myös oikeustieteilijöitä ja opettajia valmistuu
työttömiksi, mutta ammatti-identiteetti helpottaa orientoitumista työelämään. Toisena opiskeluvuotena puran tulevaisuushuolia empaattiselle suomen kielen professorille. Hänen neuvonsa on yksiselitteinen: opettajan pätevyys kannattaa hankkia, vaikka vain varuiksi. En usko, vaan jatkan sinnikkäästi itseni toteuttamista nappailemalla kursseja kuin karamelleja. Päivisin tulkkaan professorin kryptisiä merkintöjä kielifilosofian luennolla ja iltaisin jaan sisäistä postia mediapuljussa. Konttorin hämärässä mietin, olisiko sittenkin siistiä, jos omalla työllä olisi nimi. Alan vilkuilla Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen kurssitarjontaa. kaksi vuotta myöhemmin poljen maakuntalehden iltavuorosta kotiin pimeän maantien reunaa. Tuntuu uskomattomalta, että 1500 euron harjoittelupalkkaani säätelee työehtosopimus. Vuosien kaljanmyynti- ja kassaneitikeikkailun jälkeen säännöllinen kuukausipalkka olkoonkin vain neljän kuukauden kestoinen on käsittämätöntä luksusta.
Rahapäissäni ostan järjestelmäkameran ja menolipun Pariisin. Tästä alkaa la vie en rose. Vaikka tutkimuksissa nuoret yleensä vähättelevät rahan merkitystä on-
Jos haluaa seurata kutsumustaan, edessä saattaa olla pätkätöiden upottava suo.
nelliselle elämälle, on Nuorisobarometrissa havaittu yleisen elämäntyytyväisyyden linkittyvän taloudelliseen tilanteeseen. Etenkin nuorilla miehillä heikko rahatilanne näyttää syövän hyvinvointia. Opiskelijan unelmat ovat lopulta varsin keskiluokkaisia: haaveillaan turvallisesta urakehityksestä, vakais-
ta ansiotuloista ja hyvästä sosiaaliturvasta. Raha ei ole tavoittelemisen arvoista sinänsä, mutta sillä voidaan ostaa sunnuntaibrunsseja ja kuntosalijäsenyyksiä. "Työ näyttää olevan monille nuorille välttämätön paha, jonka keinoin rahoitetaan elämässä merkitykselliset asiat: ystävien kanssa oleminen, harrastaminen ja matkustelu", sanoo Helena Helve. Koska opiskelijat haluavat sekä vakaata toimeentuloa että mielekästä elämää, alkaa valmistumisen jälkeen kompromissien aika. Jos haaveilee vakituisesta työpaikasta, on ehkä tingittävä työn mielekkyydestä tai vapaa-ajan määrästä. Jos haluaa seurata kutsumustaan, edessä saattaa olla pätkätöiden upottava suo. Jos haaveilee omistusasunnosta, voi edessä olla alanvaihto. eräänä syysaamuna tapaan ystävällisen pukumiehen Fazerin kahvilassa. Hänellä on minulle ehdotus: vakipaikka viestintätoimistossa, alkupalkka 3000 euroa kuussa. Työssä rustaisin henkilöstölehtiä teknofirmoille ja lehdistötiedotteita rakennustelinevalmistajille.
Sisäinen sijoitusneuvojani laskee säästömahdollisuuksia asuntolainaan, mutta sisäinen hippini huutaa kovempaa. Entä maailman pelastaminen?! Luovuus, vapaa-aika, vaikuttaminen! En pysty hahmottamaan tilannetta, jossa elämää pystyisi suunnittelemaan kolmen vuoden päähän. Voisi vastata sukulaisille, mitä ensi syksynä tapahtuu. Siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi vastaan pukumiehelle kohteliaasti ei kiitos. Nyt palkkani on pienempi, mutta voin toteuttaa itseäni jälkimaterialistin tyyliin. Mitä kävikään lukiokaverilleni, joka esitteli TKK:n esitettä kirjastossa? Hän vastaa puhelimeen kansainvälisen konsulttifirman toimistossa Helsingin ydinkeskustasta. "Voisin kutsua itseäni hyvätuloiseksi, ja se tuntuu ihan mukavalta. Jos tekee mieli jotain pientä, sen voi ostaa ilman, että tarvitsee kauheasti miettiä." Omistuskolmio on ostettu ja häitä tanssittu. "Raha ei tee onnelliseksi, siitä olen vakuuttunut. Mutta yhtä vakuuttunut olen siitä, ettei rahan puutekaan tee."
12
ylioppilaslehti 3 # 12
Katso paljon kirjastonaapurisi tienaa
Pyysimme opiskelijoita arvioimaan työ ja palkkatilanteensa viiden vuoden päästä valmistumisesta
Minna Kilpinen, 28, folkloristiikka, 3. vuosi
viestintätehtävissä kulttuuriorganisaatiossa, 2 500 /kk "haaveilin opettajan ammatista ja hain useamman kerran opiskelemaan kasvatustieteelliseen tiedekuntaan. En päässyt sisään ja päädyin opiskelemaan toisiksi mieluisinta vaihtoehtoani, folkloristiikkaa. En juuri ajatellut raha-asioita valintaa tehdessäni, vaan enemmän painoi kiinnostus kulttuurintutkimukseen. Opiskelu on ollut kiehtovaa, mutta välillä tuntuu, että apua, mitä musta tulee. Talousahdingossa kulttuurialakin on taantumassa, ja työllisyystilanne huolettaa. Jos pitäisi valita mielekkään työn ja todella hyväpalkkaisen työn välillä, valitsisin sen mielekkäämmän. Mutta jos tarjolla on mielekäs työpaikka, jossa on superpaska palkka, en periaatteesta hae paikkaa. En hyväksy sitä, että palkkoja poljetaan aloilla, joilla tarvitaan erityisosaamista. Se on humanistisen tiedon aliarvioimista."
Humanistisesta valmistuneiden esimerkkipalkkoja, /kk: Museoamanuenssi Kääntäjä, yksityinen Lukion äidinkielen lehtori Kulttuurituottaja, yksityinen Tiedottaja, yksityinen
Antti Vainionpää, 25, poliittinen historia, 2. vuosi
keskiportaan johtaja kolmannella sektorilla, 2 500 /kk "raha vaikutti alavalintaani hyvin vähän, mutta jos tietäisin päätyväni homeiseen kellariin mapittamaan viiden euron tuntipalkalla, tilanne voisi olla toinen. Tulevaa palkkaa enemmän vaikutti opiskelun tuoma sosiaalinen status: valtiotieteiden tutkintoa arvostetaan. Toivoisin saavani rahaa sen verran, että pystyn maksamaan laskut. Ja jäisi sen verran ylimääräistä, että voisi vaikka matkustella. Olen jo valmistunut ohjelmistotekniikan insinööriksi ammattikorkeakoulusta. Sillä alalla kaikki on hyvin, jos pääsee Nokialle töihin, muuten pitää sinnitellä 1500 euron kuukausipalkalla. Ei yritysten kannata palkata suomalaisia, kun yhden suomalaisen hinnalla voi palkata 30 afrikkalaista insinööriä. Valtsikassa vain kansantaloustieteilijöitä kiinnostaa raha."
Valtiotieteellisestä valmistuvien esimerkkipalkkoja, /kk: Vastaava sosiaalityöntekijä, kunta 3261 Yhteiskunta- ja sosiaalialan erityisasiantuntija, yksityinen 3231 Lähetysneuvos, valtio 4433 Toimittaja, yksityinen 3591 Kansanedustaja 6335 Valmistuneita työskentelee myös näissä tehtävissä: Edunvalvontasihteeri, kustannustoimittaja, maakuntajohtaja, lehdistöavustaja
Jonna Pessala, 23, eläinlääketiede, 3. vuosi
pienen kunnan eläinlääkäri, 5 000 /kk "olen halunnut aina eläinlääkäriksi. Jos en olisi päässyt eläinlääkikseen, olisin varmaankin hakenut opiskelemaan farmasiaa tai terveysalaa. En osaa sanoa, miten valintaani olisi vaikuttanut, jos eläinlääkärin palkka olisi pieni. Tiesin, että palkkaus on hyvä. Eläinlääketieteen opiskelijoiden keskuudessa ei juuri puhuta siitä, löytyykö töitä tai riittääkö palkka. Työllisyystilanteemme on todella hyvä, ja joillakin paikkakunnilla eläinlääkäreistä on jopa pulaa. Ei voi ehkä valita, missä työskentelee, mutta töitä kyllä löyty. Olen ollut opiskelujen ohessa töissä teurastamon tarkastuseläinlääkärin avustajana ja olen menossa harjoitteluun klinikalle. Tällä hetkellä rahaa kuluu sitä mukaan, kun sitä tulee. Tulevaisuudessa haluaisin panostaa asumiseen haaveilen isosta talosta, omista maista ja elukoista."
Eläinlääketieteellisestä valmistuvien esimerkkipalkkoja, /kk: Eläinlääkäri, kunta 4000 Eläinlääkäri, yksityinen 3802 Eläinlääkäri valvontatehtävissä, valtio 4000 Valmistuneita työskentelee myös näissä tehtävissä: Eläinlääkäriylitarkastaja, pienläinpraktikko, terveysvalvonnan päällikkö
Iiris Niinikoski, 21, luokanopettaja, 2. vuosi
luokanopettajana ja matematiikan aineopettajana peruskoulussa, 3 000 /kk "olin vuoden koulussa töissä ennen kuin hain opiskelemaan luokanopettajaksi. En ajatellut palkkaa, vaan koulussa työskenteleminen oli mielestäni kivaa. Tuskin kukaan haluaa luokanopettajaksi pelkästään rahan takia. Opettajien palkkataso on ollut aika paljon viime aikoina esillä, eikä se minunkaan mielestäni ole kohdallaan. Opettajan työ keskittyy harvoin pelkästään opetukseen, vaan siihen kuuluu myös kodin ja koulun välistä yhteistyötä ja oppilaan kohtaamista. Ja onhan luokanopettajalla ylempi korkeakoulututkinto. Opiskelukavereiden kanssa rahaasioista ja toimeentulosta ei kauheasti puhuta. Ehkä se tuntuu vielä kaukaiselta asialta. Haluaisin sen verran palkkaa, ettei kaikkia ostoksia tarvitsisi miettiä. Voisi matkustella, syödä ulkona, käydä teatterissa ja elokuvissa."
Käyttäytymistieteellisestä valmistuvien esimerkkipalkkoja: Luokanopettaja 2469 Lastentarhanopettaja, kunta 2138 Psykologi, kunta 2974 Aikuiskoulutuspäällikkö, kunta 4237 Puheterapeutti, kunta 3008 Valmistuneita työskentelee myös näissä tehtävissä: HR-suunnittelija, neuvolapsykologi, kehityspäällikkö, teknisen työn opettaja
Niilo Toivonen, 23, teologia, 3.vuosi
luottamustehtävissä, 3 000 /kk "olen kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, ja teologisessa voi hankkia hyvän yleissivistävän koulutuksen. En miettinyt palkkaa alavalintaa tehdessä. Enemmän vaikutti se, että olin suorittanut siviilipalvelukseni seurakunnassa. En aio lukea itseäni papiksi, joten en valmistu suoraan mihinkään virkaan. Se on haaste, mutta teologi voi tehdä paljon muutakin. Olen lukenut sivuaineena valtio-oppia, ja voisin kuvitella työskenteleväni esimerkiksi politiikassa. Turvatun toimentulon hankkiminen on minulle tärkeää. Helsingissä elinkustannukset ovat korkeat, eivätkä opiskelijan rahat aina yksinkertaisesti riitä. Yliopiston tuoreen raportin mukaan vaikeimmin valmistumisen jälkeen työllistyvät teologit ja humanistit. Kyllähän se panee miettimään, kun työllistymistilanne on mitä on, ja kirkon jäsenmäärä selvästi laskussa."
Teologisesta valmistuvien esimerkkipalkkoja: Pastori Uskonnon opettaja Kirkkoherra Sotilaspastori
2203 2858 4463 2453 3463
3630 3333 4000 3759
Valmistuneita toimii myös näissä tehtävissä Julkaisujohtaja, kirjastonhoitaja, käsikirjoittaja, opinto-ohjaaja, projektipäällikkö
Valmistuneita työskentelee myös näissä tehtävissä: Copywriter, päivähoitomentori, vapaa toimittaja, kouluttaja, nuorisotyön ohjaaja
Tiedekunta
Eläinlääketieteellinen Lääketieteellinen Valtiotieteellinen Matemaattis-luonnontieteellinen Maatalous-metsätieteellinen Humanistinen Teologinen Oikeustieteellinen Käyttäytymistieteellinen Farmasia Bio- ja ympäristötieteellinen
Bruttopalkan keskiarvo 5 vuotta valmistumisen jälkeen
4741 5805 3801 3636 3481 3081 2980 4570 3148 4062 3003
Valmistumisen jälkeen työttöminä työnhakijoina
0% 5,40 % 12,80 % 9,80 % 18,10 % 15,70 % 14,50 % 13,50 % 9,30 % 0% 12,50 %
5 vuotta valmistumisesta työttöminä työnhakijoina
0% 0,00 % 1,60 % 2,60 % 3,60 % 2,00 % 1,20 % 1,10 % 0,00 % 0% 0,00 %
Tyypillisin työnantaja
Kunta Kunta Yksityinen yritys Yksityinen yritys Yksityinen yritys Yksityinen yritys Järjestö, seurakunta tai säätiö Yksityinen yritys Kunta Yksityinen yritys Yliopisto
Lähde: Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla. Vuonna 2005 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille viisi vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen
ylioppilaslehti 3 # 12
13
Rahoilla tekisin jotain hyödyllistä: perustaisin orpokodin Nepaliin, ostaisin sademetsää tai perustaisin luonnonsuojelualueen.
"
Maisa Nevalainen, 23, ympäristönsuojelutiede, 3. vuosi
töissä ympäristöministeriössä, 2500/kk "vaikeasta työllistymistilanteesta puhutaan paljon tiedekunnassamme, mutta meidän pääaineilijoillemme on riittänyt töitä. En ole miettinyt raha-asioita oikeastaan yhtään, sillä tämä oli kutsumusala. Olen persoonaltani optimistinen ja ajattelen, että kyllä sitä aina jaloilleen putoaa. Ympäristönsuojelutieteen opiskelijoista kolmasosa on perinteisesti mennyt Suomen ympäristökeskukselle töihin. Loput työllistyvät todella erilaisiin paikkoihin: valtiolle, yrityksiin ja järjestöihin. Tiedostan, ettei valmista työpaikkaa ole odottamassa. Raha ei tee onnelliseksi. Toimeentulo voisi olla vähän komeampaa kuin opintotuella eläessä. En haaveile esimerkiksi matkustelusta, mutta oma asunto olisi mukava. Jos tienaisin enemmän, voisin panostaa kuluttamisessa enemmän laatuun kuin määrään, suosia kotimaista ja luomua."
Bio- ja ympäristötieteellisestä valmistuvien esimerkkipalkkoja: Tutkijakoulutettava 2000 Ympäristöasiantuntija, kunta 3191 Ympäristönsuojelusuunnittelija, kunta 3497 Tutkija, valtio 3000 Ylitarkastaja, valtio 3930 Valmistuneita työskentelee myös näissä tehtävissä: Projektipäällikkö, ympäristökasvattaja, geneetikko, mikrobiologi
Saska Lohi, 22, metsäekologia, 3. vuosi
asiantuntijatehtävissä, 3000 4000 /kk "alavalintaani vaikutti enemmän työllisyystilanne kuin palkan suuruus. Metsäekologia on poikkitieteellinen oppiaine, josta voi valmistua monenlaisiin tehtäviin. Täältä on päädytty pankin- ja kunnanjohtajiksikin. Se on itsestä kiinni, mihin valmistumisen jälkeen työllistyy. Minulla ei ole minkäänlaista mielikuvaa siitä, minkälaisia palkkoja voisin saada tulevaisuudessa. Palkka ei ole merkittävin seikka työssä, mutta en kieltäytyisi, jos rahaa jostain syystä tulisikin enemmän. Rahoilla tekisin jotain hyödyllistä: perustaisin orpokodin Nepaliin, ostaisin sademetsää tai perustaisin luonnonsuojelualueen. Työtilanne mietityttää tiedekuntamme opiskelijoita, etenkin kun kesätyöt tuntuvat olevan tiukassa. En ole itse eikä kukaan kavereistanikaan ole päässyt oman alan kesätöihin."
Maatalous- ja metsätieteellisestä valmistuvien esimerkkipalkkoja, /kk: Agronomi, yksityinen 3321 Maa- ja metsätalouden erityisasiantuntija, valtio 3205 Metsänhoitaja, kunta 4000 Maanviljelijä 2319 Valmistuneita työskentelee myös näissä tehtävissä: Riistanhoidonneuvoja, vihertuotantopäällikkö, seutukehittäjä, brand manager
Paula Tuononen, 24, oikeustiede, 6. vuosi
lakimies yksityisellä puolella, 40004500 /kk "kun aikoinaan tutkin eri korkeakoulujen sivustoja, oikis vaikutti kiinnostavimmalta. Minulla ei ollut selvää kuvaa, missä haluaisin työskennellä, ja juristin työmahdollisuudet näyttivät monipuolisilta ja työllisyystilanne hyvältä. Katsoin, että juristin palkalla oli mahdollisuus tulla toimeen. Opiskelujen aikana rahan arvon on oppinut tuntemaan, kun on itse joutunut vastaamaan elämis- ja asumiskustannuksista. Olen käynyt oman alani töissä jo opiskeluiden alkuvaiheesta lähtien. Haaveilen vakaasta toimeentulosta, sellaisesta, ettei jokaista penniä tarvitse miettiä. Haluaisin asua kohtuullisen tilavasti, matkustella ja harrastaa. Ja taata ne samat asiat lapsilleni, jos joskus perheen perustan. En haaveile rikastumisesta tärkeintä on tehdä työtä, josta nauttii. Ja että pystyy tekemään muutakin kuin työtä."
Oikeustieteellisestä valmistuvien esimerkkipalkkoja, /kk: Lakimies, valtio 3859 Asianajaja, yksityinen 6112 Notaari, valtio 2506 Kihlakunnan ulosottomies 4392 Käräjäoikeuden haastemies 2936 Valmistuneita työskentelee myös näissä tehtävissä: Aluepelastusjohtaja, rikosylikonstaapeli, tax manager, veroasiantuntija
Topi Kotamäki, 23, kemia, 3. vuosi
kemian opettajan virassa maaseudulla, 25003000 /kk "pääsin opiskelemaan kemiaa suoraan papereilla, mutta opiskelu on osoittautunut todella mielekkääksi. Aion hankkia kemian opettajan pätevyyden. Opettajan palkat eivät ole huippuluokkaa, mutta lomat ovat kilpailukykyisiä. Haluan lisäksi olla työssäni ihmisten kanssa. Uskoisin tulevani toimeen suomalaisten keskipalkkaa alemmallakin tulotasolla. Sen verran palkkaa voisi saada, ettei rahankäyttöä tarvitsisi koko ajan seurata. Kemian opettajista on jopa pulaa, joten työllisyystilanne on hyvä. Sivuaineyhdistelmä tosin vaikuttaa paljon. Esimerkiksi biologia on ollut todella suosittu sivuaine, eikä kemia-biologia-yhdistelmällä opettajanpaikkoja riitä kaikille. Aion opiskella sivuaineena kotitaloutta orgaaninen kemia on hyvin samantyyppistä näpertelyä kuin kokkaus."
Matemaattis-luonnontieteellisestä valmistuvien esimerkkipalkkoja, /kk: Matemaatikko, yksityinen 3799 Kemisti, yksityinen 3909 IT-asiantuntija, yksityinen 2882 Meteorologi, valtio 3600 Geologi, valtio 3552 Valmistuneita työskentelee myös näissä tehtävissä: Kaukokartoitusasiantuntija, ohjelmoija, konsultti, laboratorioinsinööri
Natalia Bogdan, 24, lääketiede, 3. vuosi
erikoistumassa pienemmän paikkakunnan keskussairaalassa, 30004000 /kk "en ollut perillä siitä, mitä lääkärit tienaavat ennen opiskelujen aloittamista täysin muut asiat vaikuttivat alavalintaani. Halu opiskella lääköriksi syntyi, kun olin Ecuadorissa vaihdossa ja pääsin tutustumaan paikalliseen terveydenhuoltoon. Kuva, jonka lehdet antavat lääkärien palkoista, ei vastaa todellisuutta. Yliopiston ovesta ei kävellä ulos ja ansaita heti 10 000 euroa. Ajatuksessa, että ahneita lääkäreitä motivoisi vain raha, ei ole mieltä. Ennen kuin pääsee niihin hyviin palkkoihin käsiksi, täytyy paiskia aivan älyttömästi töitä. Lääkärin palkan tulee olla sellainen, että se kannustaa tekemään päivystyksiä ja pitkiä päiviä. Työ sanelee vapaa-ajan, mutta olen kouluttautumassa työhön, en vapaa-ajalle."
Lääketieteellisestä valmistuvien esimerkkipalkkoja, /kk: Terveyskeskuslääkäri 5904 Erikoislääkäri, yksityinen 5713 Ylilääkäri, yksityinen 7542 Työterveyslääkäri, yksityinen 7343 Tutkija, valtio 3822 Valmistuneita työskentelee myös näissä tehtävissä: Hammaslääkäri, toimitusjohtaja, kirurgi
Lasse Karhu, 26, farmasia, 6. vuosikurssi
yliopistossa tutkimustehtävissä, 22002300 /kk "farmasian opiskelu on osittain sukurasite, osittain alavalintaan vaikutti melko varma työllistyminen. Ammatti, joka on puoliksi luonnontiedettä ja puoliksi asiakaspalvelua tuntui kiinnostavalta. Palkoista en ollut opiskelemaan lähtiessä tietoinen.
Harvalla farmasianopiskelijalla on euronkuvat silmissä. Enemmän opiskelijoita kiinnostaa nopea työllistyminen. Palkkaukseen vaikuttaa se, onko suorittanut alemman vai ylemmän korkeakoulututkinnon. Farmaseutiksi pääsee kolmen vuoden koulutuksella, eikä palkka ole mikään kovin hyvä. Proviisorin palkkaus ei myöskään ole viiden vuoden koulutuksista sieltä parhaimmasta päästä.
Riittävä toimeentulo tarkoittaa minulle sitä, ettei kaupassa aina tarvitse tiirailla punalappuisia tarjoustuotteita. Ylimääräisen rahan sijoitan esimerkiksi viihde-elektroniikkaan ja laskettelureissuihin."
Farmasian valmistuvien esimerkkipalkkoja: Farmaseutti apteekissa 2751 Proviisori apteekissa 3816 Farmaseutti, valtio 3134
Valmistuneita työskentelee myös näissä tehtävissä: Myyntipäällikkö, ylipiston lehtori, logistiikkafarmaseutti, tuotespesialisti
Lähteet: Tilastokeskus: kuntasektorin palkat 2010, yksityisen sektorin kuukausipalkat 2010, valtion kuukausipalkat 2008, Akavalaiset työmarkkinat 2009, Suomen Eläinlääkäriliitto
14
ylioppilaslehti 3 # 12
Yhteiskunta
otto donner
ajankohtainen nikkanen
Hanna Nikkanen on vapaa kirjoittaja ja seikkailijatar.
What would Bashar al-Assad do?
kun kapteeni Francesco Schettino huomasi laivansa, risteilyalus Costa Concordian, ajaneen karille ja konehuoneen täyttyvän vedellä, hän väitti kaiken olevan hyvin ja kieltäytyi aloittamasta evakuointia. Se oli kapteenin ensimmäinen heikkous: epämukavien tosiasioiden kiistäminen. Sitten Schettino hätääntyi, kiiruhti pelastusveneeseen ja jätti tarjoilijat huolehtimaan matkustajien turvallisuudesta. Se oli hänen toinen heikkoutensa: pelkuruus. Ystäväni ahdistui Schettinon pelkuruudesta. Hän pohti, toimisiko itsekin hätätilanteessa yhtä nolosti. Luopuisiko hänkin vastuusta ja aikuisuudesta, luimuilisi lopulta rantakivillä valittaen kylmää ja pimeää. Omat kokemukseni katastrofeista ovat onneksi lohdullisia. Kun hätä on suurin, ihmiset ovat yleensä aika hyödyllisiä, ja vain harva meistä on Schettino. Sen sijaan kannan huolta Schettinon ensimmäisestä heikkoudesta. Me ihmiset olemme aivan liian taitavia valehtelemaan itsellemme, että kaikki on kunnossa, vaikka virheemme olisi jo ilmeinen.
"
etelä-afrikan entinen presidentti Thabo Mbeki aloitti kautensa ilmoittamalla, ettei usko aids-lääkkeisiin. Mitä tarkemmin asia tunnettiin, sen absurdimmaksi ja tuhoisammaksi Mbekin virhe muuttui ja sen kiukkuisemmin hän sitä puolusti. Kun George W. Bush ja Tony Blair olivat kertoneet julkisesti uskovansa Irakin joukkotuhoaseisiin, mikään Hans Blix-paran esittämä todiste ei saanut heitä pyörtämään kantaansa. Alan Greenspan perusti työnsä Yhdysvaltain keskuspankin johtajana uskoon siitä, että velkakuplia muodostava talousjärjestelmä korjaisi aina itsensä. Viime vuonna hän ilmoitti löytäneensä jotain, mikä järkytti häntä suuresti. "Löysin virheen mallista, jota pidin sinä ratkaisevan tärkeänä toimintamallina, joka määrittää, miten maailma niin sanotusti toimii", eläkeläinen Greenspan tunnusti. Perustavanlaatuisten erheiden myöntäminen on ilmeisesti niin vaikeaa, että se onnistuu vasta eläkeiässä. Se on kaikkein pelottavin ajatus. Kuka tahansa meistä saattaa olla tietämättään Francesco Schettino, joka uskoo toimineensa virheettömästi, vaikka alus jo uppoaa. virheiden myöntämistä kannattaisi kuitenkin harjoitella, sillä se on mahdottoman tehokas retorinen keino. Sitä mieltä on ainakin Sheherazad Jaafari, Syyrian presidentin Bashar al-Assadin lehdistöavustaja, joka hiljattain ohjeisti presidenttiään myöntämään virheitään amerikkalaiskanavan televisiohaastattelussa. "Amerikkalaista psyykeä on helppo manipuloida, kun he kuulevat, että 'virheitä' on tehty, ja nyt me 'korjaamme niitä'", Jaafari neuvoi al-Assadia sähköpostissa. Al-Assadin lähipiirin sähköpostit tulivat julki, koska Jaafarin kollegat käyttivät muun muassa salasanoja "12345", "123456" ja "iloveyou". Ihmiset, skarpatkaa. Käyttääköhän Syyrian hallitus intranettiä? Jos käyttää, toivon, että diktaattorin viestintäväki on kirjoittanut sinne nöyrän mea culpan salasanakäytäntönsä mahdollistamasta vuodosta. Sellaisen, jossa myönnetään, että "virheitä" on tehty ja nyt niitä "korjataan".
Perustavanlaatuisten virheiden myöntäminen on ilmeisesti niin vaikeaa, että se onnistuu vasta eläkeiässä.
Varaudu palikkatestiin
Jo työuran alussa voi törmätä raskaaseen psykologiseen soveltuvuusarviointiin. Työnantajat haluavat vimmatusti kurkata hakijoiden pään sisään.
silmissä vilistäviä monivalintoja, päässälaskutehtäviä, kuvioiden jatkamista, sopivien palikoiden hahmottamista. Ryhmätöitä, haastatteluja ja synonyymitehtäviä. Yhä useampi suomalainen joutuu soveltuvuusarviointiin hakiessaan työtä. Testejä tehdään jo asiantuntijatyötä hakeville ja työnantajien imagon kannalta tärkeille asiakaspalvelijoille. "Arviointeja tehtiin alun perin johdolle ja ylemmille toimihenkilöille sekä turvallisuuden kannalta tärkeissä tehtävissä työskenteleville, esimerkiksi lennonjohtajille ja veturinkuljettajille", kertoo Suomen Psykologiliiton vastaava psykologi Teemu Ollikainen. Pomotasolta testit levisivät alempiin toimihenkilöihin ja valuvat nyt alaspäin. Ollikainen arvioi, että Suomessa tehdään rekrytointiprosessien yhteydessä yli satatuhatta soveltuvuusarviointia vuodessa. Tarkkaa lukua ei ole, sillä tilastotieto puuttuu. Alan yritysten ei tarvitse kertoa toimintansa laajuudesta. "Saturaatiopistettä ei ole saavutettu. Näyttää siltä, että soveltuvuusarviointien käyttö laajenee. Mitä vastuullisempi työ on, sitä todennäköisemmin hakija arvioidaan." Ja mikä akateeminen työ ei nykyään ole vastuullista ja itsenäistä? "Aika hyvin saa suhdeverkostoa hyödyntää, että pystyy työuransa aikana testaamiselta välttymään", Ollikainen arvioi.
TEKSTIILARIT RY:N KEVÄTKOKOUS 28.2.2012 klo 16.00 Putiikissa Siltavuorenpenger 10, kellarikerros. Tervetuloa!
Virherekrytointeja vältellessä
Soveltuvuusarvioinneissa tehtävillä testeillä pyritään piirtämään kuva
ylioppilaslehti 3 # 12 Yhteiskunta
15
Ihmettelin, miten psykologi saattoi tehdä niin pitkälle meneviä päätelmiä vartin tapaamisen perusteella.
Näin huijaat testissä
voiko henkilöarvioinnissa huijata? Kyllä, sanoo psykologian tohtori Kimmo Feldt. Tosin huijaamisesta ei ole mitään hyötyä, pikemminkin sillä voi tehdä itselleen hallaa. Persoonallisuuskyselyissä, joissa testattava täyttää uuvuttavia monivalintalomakkeita, vastauksia voi yrittää painottaa johonkin suuntaan. Temppuilu on vaikeaa, sillä hyvin laaditun kokeen kysymyksistä ei voi päätellä, mitä niillä haetaan. "Pahimmassa tapauksessa henkilö menettää työpaikan, joka olisi sopinut hänelle", Feldt toteaa. entä sitten älykkyyttä mittaavissa kykytesteissä? Niissä huijaaminen on periaatteessa mahdotonta, jos ei jotenkin onnistu ujuttamaan itseään fiksumpaa ihmistä sijaisekseen. Olosuhteet voivat vaikuttaa kykytestien tuloksiin esimerkiksi jännitys tai häiriötekijät saattavat heikentää suoritusta. Pientä etua voi kyllä hankkia harjoittamalla työmuistia. Suomen Psykologiliiton vastaava psykologi Teemu Ollikainen vakuuttaa, että ankarallakin valmistautumisella suoritustaan voi parantaa korkeintaan parilla prosentilla. feldt ja Ollikainen molemmat korostavat laajalla, tieteellisesti kehitetyllä testipatterilla tehtyjen henkilöarviointien luotettavuutta. "Laadukkaimmat menetelmät ennustavat erittäin hyvin sitä, miten työntekijä suoriutuu tehtävistään", Feldt sanoo.
"
henkilön luonteesta, ominaisuuksista ja kyvyistä. Suomalaiset työnantajat uskovat, että tämä on mahdollista, sillä täällä soveltuvuusarviointeja tehdään kansainvälisessä mittakaavassa paljon. Testaamisen nimiin vannotaan etenkin Pohjois-Amerikassa ja Pohjoismaissa. Ehkä tästä voi päätellä jotain? "Raskas arviointiprosessi ei ole rekrytoivalle yritykselle ilmainen. Virherekrytoinnin lasketaan kuitenkin maksavan vuoden palkan verran, joten on ymmärrettävää, että yritykset haluavat välttää niitä kuin ruttoa", sanoo Ollikainen. Asiantuntijatehtävään harkittavan henkilön arvioituttaminen maksaa yritykselle jopa 2 500 euroa. Henkilöarviointikouluttaja Kimmo Feldtin mukaan satsaus kalpenee hyötyjen rinnalla, sillä tehtävään sopimattomien seulomisen lisäksi saadaan kuvaa siitä, millainen henkilön kyky toimia työssä on. "Tieto siitä, että joku on kaksi kertaa keskimääräistä tehokkaampi tehtävässä, on erittäin arvokas."
Useimmiten soveltuvuusarviointia käytetään sen jälkeen, kun rekrytoiva yritys on ensin tehnyt alustavan karsinnan. Parhaiten pärjänneet lähetetään konsulttiyrityksen pakeille, jossa on edessä ankara testausrypistys.
Tappava lausunto
Kaisa kävi vuosi sitten läpi päivän mittaisen soveltuvuusarvioinnin hakiessaan yksityisen puolen asiantuntijatehtävään. Mahdollisen työnantajan tekemien useiden haastattelukierrosten jälkeen hänelle kerrottiin, että parhaiden hakijoiden välille ei saada eroa aikaiseksi. Siksi edessä oli konsulttiyrityksen tekemä psykologinen arviointi. Tämä ei tullut Kaisalle yllätyksenä, sillä työhön kuului myös esimiesvastuuta. Arviointipäivän aikana Kaisa täytti monivalintatehtäviä, ruksi laatikkoja "palikkatehtävissä" ja teki ryhmätöitä muiden arvioitavien kanssa. Päivän päätti psykologin tekemä pikahaastattelu, jonka Kaisa koki pintapuoliseksi.
Pian testipäivän jälkeen mahdollinen työnantaja soitti Kaisalle ja ilmoitti, ettei tämä ollut saanut tehtävää. Pettymys oli valtava. Testipäivän aikana hän oli kirjoittanut nimensä lomakkeeseen, jossa toivoi saavansa konsulttiyrityksen tekemän henkilöarvion itselleen. Kun arvio kolahti postiluukusta, seurasi järkytys. Koska päivä oli muuten sujunut hyvin, Kaisa katsoi loppuhaastattelun tehneen psykologin vaikuttaneen vahvasti raporttiin. "Se sisälsi sellaisia arvioita työskentelytavoistani ja tavastani toimia henkilösuhteissa, että ihmettelin, miten psykologi saattoi tehdä niin pitkälle meneviä päätelmiä vartin tapaamisen perusteella." Kaisa osasi aavistaa, että rekrytointiprosessista tulisi monivaiheinen. Hän pitää selvänä, että psykologinen arviointi ratkaisi tuloksen. "Se sisälsi tehtävän kannalta täysin tappavan lauseen." Kaisa ei saanut palautetta siitä, miten konsulttiyritys oli arvioon päätynyt. Hän ei myöskään ryhtynyt reklamoimaan, olihan rekrytointipäätös jo
tehty. Aiemmin hän oli osallistunut psykologiseen testaamiseen osana oppilaitosten pääsykokeita ja selviytynyt hyvin. Tuoreimmasta kokemuksesta jäi käteen varautuneisuus. "Seuraavan kerran valitsen sanani psykologin haastattelussa hyvin tarkasti."
Testatulla oikeus palautteeseen
Voiko työpaikan saannin kannalta kriittisen henkilöarvioinnin sitten mokata lyhyessä loppuhaastattelussa? Periaatteessa ei, sanoo Kimmo Feldt. Parinkymmenen minuutin mittaisessa haastattelussa tehdään vain yhteenveto, jolla varmistetaan arvioinnin muissa osioissa saatuja tuloksia. "Sitä ei saa painottaa liikaa. Näin voi kuitenkin käydä, sillä kenttä on aika villi", Feldt tuumii. Hän muistuttaa, että arvioidulla henkilöllä on oikeus saada hänestä laadittu raportti ja perustelut sille. Henkilöarviointeja tekevien tulee olla psykologeja. Toimintaa valvoo Psykologiliitto, joka myöntää psyko-
logeille sertifikaatteja. Teemu Ollikainen kertoo, että sertifikaatteja on myös lakkautettu alalla toimineilta henkilöiltä. "Ala ei ole yhtä tiukasti säädelty kuin esimerkiksi terveydenhuolto. On toimeksiantajan vastuulla huolehtia, että arvioinnin tekevillä psykologeilla on sertifionti. Viime kädessä toimeksiantaja on vastuussa prosessista." Miksi suuretkin yritykset ulkoistavat päätösvaltaa rekrytoinnissa? Koska henkilöstöosastojen aika ei riitä rekrytointiprosessien suorittamiseen. Ja puolueettomalle ulkopuoliselle arviolle on käyttöä. "Mukavaan ja sosiaalisesti taitavaan henkilöön liitetään usein mielikuvia siitä, että hän on muutenkin kyvykäs. Tätä kutsutaan halo-efektiksi", sanoo Feldt. Rumasti sanottuna konsultti vastaa siitä, ettei yritys vahingossa palkkaa lipevää pösilöä. hannu hallamaa Kaisan nimi on muutettu
16
ylioppilaslehti 3 # 12 Yliopisto
graduratsia
narsistis-melankolisia subjektipositioita (steven) morrisseyn lauluteksteissä
Luimme esseisti Antti Nylénin gradun
ville hytönen / savukeidas
UniCafe-lounas kallistuu
Uusi opiskelijaruuan ravintosuositus huolehtii vegaanien proteiininsaannista ja hyväksyy päiväkaljan.
tetaan, muuten ruuan laatu laskee", Arhinmäki sanoo. SYLin puheenjohtaja Jarno Lappalaiselle neuvottelujen lopputulos oli hienoinen pettymys, koska opiskelija maksaa lounaasta pian enemmän. Silti tärkein tavoite saavutettiin. "Saimme lupauksen, ettei aterian hintaa kasvateta, kunnes opintoraha on sidottu indeksiin. Tällaisen päätöksen kanssa me voimme elää, koska tässä ei toteutunut suinkaan pahin vaihtoehto. Alustavasti näytti siltä, että koko kustannusten nousu olisi kaadettu opiskelijoiden niskaan."
otto donner
yleinen kirjallisuustiede
Opiskeluaika 9 vuotta Valmistumisvuosi 2002 Johdanto "Pyrin selvittämään, miten vaikutelma melankolisesta ja/ tai narsistisesta kertojasubjektista syntyy sekä miten tällaisia "subjektipositioita" voitaisiin kuvata. Yritän lisäksi lukea laulutekstejä metodisesti mielekkäällä tavalla, vaikka ne eivät ole luettavaksi kirjoitettuja tekstejä vaan musiikillis-kielellisiä esityksiä." Aineisto Morrisseyn laulut This Charming Man, I Know It's Over, I've Changed My Plea To Guilty, The Boy Racer ja Maladjusted Johtopäätös "Sulkemalla itsensä pois mieheyden piiristä Morrissey luo uuden sosiaalisen kontekstin, jota ei määritellä tarkasti ja joka siksi tuntuu sisältävän enemmän vapautta kuin sosiaalisesti, symbolisesti ja sukupuolisesti "valmis" kategoria. Niin kuin Morrisseyn narsismia ei voi ymmärtää egoismin, turhamaisuuden tai itserakkauden merkityksessä vaan ennen kaikkea maskuliinisen subjektiuden problematisointina, ei myöskään melankoliaa pidä ymmärtää ainoastaan masennuksena, surullisuutena tai ikävänä. Melankolia on ennen kaikkea kokemisen tapa, sosiaalinen, kulttuurinen ja yhteiskunnallinen subjektipositio, johon liittyy muun muassa laaja aikaperspektiivi." Synnytystuskat "Tein gradun viime hetkellä. Jos olisin vielä kuhnaillut, se ei olisi koskaan valmistunut. Olin juuri päässyt vauhtiin omissa kirjoitushommissani ja kiinnostukseni akateemiseen kirjoittamiseen hupeni kiihtyvästi. Halusin päästä eroon yliopistosta, ja gradu oli ikään kuin poistumisrituaali. Ikävintä gradun teossa oli teoreettisen lähdekirjallisuuden, kuten Freudin ja Kristevan, lukeminen. Olen huono filosofiassa. Opiskeluaikanani en päässyt läpi filosofian perusteet -kurssista. Ansio sinänsä. Palkitsevinta oli Morrisseyn tekstien luova lähiluku, jota mainitut teoriat tosin häiritsivät. Kirjoittamisen lomassa nollasin ajatukset kuuntelemalla Morrisseyta ilman taka-ajatuksia, idioottimaisesti ja automaattisesti, kuten aina. Tein työkseni päivisin teknisiä käännöksiä, joten luultavasti kirjoitin gradua iltaisin kotona." unicafe-lounas maksaa maaliskuusta lähtien 2,70 euroa eli 27 senttiä enemmän kuin tammi-helmikuussa. Se nostaa UniCafessa päivittäin ruokailevan opiskelijan ruokakuluja kuusi euroa kuussa. Hinnannousu johtuu siitä, että valtioneuvosto päätti nostaa Kelan tukeman aterian enimmäishintaa eli sitä hintaa, jonka ravintola saa korkeintaan pyytää ateriasta. Päätöstä perustellaan kasvaneilla valmistuskustannuksilla, jotka ovat UniCafen ravintolatoimen päällikkö Vesa Sysiojan mukaan kymmenen prosenttia suuremmat kuin edellisen korotuksen aikaan vuonna 2008. UniCafessa olisi toivottu, että enimmäishintaa olisi nostettu suhteessa saman verran eli 0,36 senttiä. Nyt on tyydyttävä vähempään. "Koska rahatilanne on ollut niukka, moni asia lautasella on jäänyt tekemättä. Kokeilimme toissa vuonna tarjota höyrytettyjä kasviksia lisäkkeenä joka päivä. Kustannukset kasvoivat hirveästi. Nykyään niitä tarjotaan vain kerran viikossa", Sysioja sanoo.
Suolaa entistä vähemmän
Viime marraskuussa päivitettiin opiskelijaruuan ravintosuositus. Siinä on huomioitu nyt entistäkin tarkemmin kasvissyöjät ja heidän proteiininsaantinsa. Selvitystyöryhmään kuuluneen UniCafen tuotekehityspäällikkö Riitta Keräsen mukaan nykyiset reseptit vastaavat pitkälti suositusta. Esimerkiksi vanha tuttu soijabolognese lisukkeella, salaatilla, ruisleivällä ja juomalla on kriteerien mukainen. Toinen merkittävä muutos on se, että opiskelija-ruoka saa sisältää entistä vähemmän suolaa ja tyydyttyneitä rasvoja. Keränen myöntää uudet säädökset haastaviksi, mutta ratkaisu löytyy voimakkaammasta maustamisesta. "Olemme saaneet palautetta, että ruuista on unohdettu suolat. Mutta kun vähäsuolaisiin ruokiin totutaan, maut lähtevät käyntiin aivan toisella tavalla." Kelan verkkosivuilta löytyvä suositus on tarkoitettu myös opiskelijoiden luettavaksi. Se sisältää käytännöllisiä ohjeita muun muassa alkoholinkäyttöön. Naisille suositeltu enimmäismäärä on yksi ja miehille kaksi alkoholiannosta päivässä. Olikin jo aika saada varmistus siitä, että pieni päivittäinen kaljoittelu luennon jälkeen on vielä kohtuuden rajoissa. antti berg
"Pahin vaihtoehto ei toteutunut"
Opiskelija-aterian enimmäishintaa on korotettu neljästi 2000-luvulla, ja samaan aikaan on yhtä poikkeusta lukuun ottamatta nostettu Kelan ateriatukea. Tuki nousi vuoden alusta seitsemän senttiä, jolloin lounaan hinta aleni saman verran. Opintotukiasioista vastaavan kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen mukaan uusia korotuksia enimmäishintaan ei ole näkyvissä ennen opintorahan sitomista indeksiin vuonna 2014. Indeksiin sitomisella tarkoitetaan sitä, että opintotuki nousee samassa tahdissa kuin elinkustannukset. "On lähdetty siitä, että joka neljäs vuosi aterian enimmäishintaa koro-
Tarkastajat Kai Mikkonen, H.K Riikonen elina loisa
Valmistu ja poistu maasta
ranskassa on Britannian jälkeen eniten ulkomaisia opiskelijoita Euroopassa. Viime lukuvuonna maan yli kahdesta miljoonasta korkeakouluopiskelijasta ulkomaalaisia oli noin 285 000 eli 12,5 prosenttia. Eniten ranskalaisiin korkeakouluihin tullaan opiskelemaan Marokosta, Kiinasta ja Algeriasta. Neljännes ulkomaalaisista opiskelijoista jää Ranskaan töihin valmistumisensa jälkeen. Viime toukokuussa moni muualta tullut opiskelija järkyttyi, kun Ranskan sisäministeri Claude Guéant ilmoitti, että EU:n ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien työmääräyksiä tiukennetaan. Opiskelijat saisivat valmistuttuaan jäädä Ranskaan vain puoleksi vuodeksi, ja opiskelijaviisumin muuttaminen työluvaksi vaikeutuisi huomattavasti. Edes työpaikka ei takaisi työluvan saamista. Sekä opiskelijajärjestöt että yliopistojen henkilökunta vastustivat muutoksia, ja lähes 30 000 ihmistä allekirjoitti niiden perumista vaativan nettiadressin. Myös työnantajaliitto MEDEF tuomitsi tiukennukset. tammikuun alussa hallitus ilmoitti peruvansa paljon vastustusta herättäneet muutokset. "Me mokasimme", korkeakouluministeri Laurent Wauquiez myönsi televisiolähetyksessä. Tammikuun puolivälissä Ranskan sisä-, opetus- ja työministeriö julkaisivat yhteisen muistion, joka kehottaa viranomaisia käsittelemään uudelleen kaikki tiukempien säädöksien aikana hylätyt työlupahakemukset. Myös kaikki hylättyjä hakijoita vastaan aloitetut karkotustoimenpiteet on toistaiseksi pysäytetty. Lähde: Washington Post, University World News
Tutustumme opiskelijaelämään muualla maailmassa.
sanat oona juutinen
ylioppilaslehti 3 # 12
17
tutkija
Yliopisto
Harhautettujen asialla
Tasaarvopolitiikan tehtävänä on parantaa kilpailukykyä, ei sukupuolten välistä tasaarvoa, väittää tutkija Jemima Repo.
jakkimaitoa, jakkijogurttia, jakkilihaa, jakkia kaikkialla. Valtiotieteiden tohtori Jemima Repo, 27, palasi juuri taidehistorioitsijaveljensä luota Tiibetistä. Veli asuu lehmää muistuttavien jakkien naapurissa. Ennen lepolomaansa Repo palautti väitöskirjansa, jossa hän kyseenalaisti länsimaisen tasa-arvopolitiikan. "Kun jätin väitöskirjani esitarkastukseen, mulle sanottiin, että näytän yllättävän hyvinvoivalta. Erottelen jyrkästi työn ja vapaa-ajan." repo väittää väitöskirjassaan, ettei tasa-arvopolitiikka tähtää sukupuolten välisten epäoikeudenmukaisuuksien poistamiseen, vaan syntyvyyden kohottamiseen. Väestöprojekti sai alkunsa 1970-luvulla, kun huomattiin, että yhä useampi nainen käy töissä ja synnyttää vähemmän lapsia. Tasa-arvopolitiikasta alettiin puhua, jotta naiset saataisiin sekä töihin että synnyttämään enemmän lapsia. Tutkija myöntää, että tasa-arvopolitiikka on äitiysvapaineen ja päiväkoteineen tehnyt elämästä helpompaa. Se sisältää kuitenkin paradoksin, koska sen tarkoitus on parantaa kilpailukykyä. "Tasa-arvopolitiikan päämäärä ei ole poistaa sukupuolirooleja tai vapauttaa ihmisiä niiden tuomista rasitteista." Siksi käsite ei Revon mielestä enää sovi feministeille, joille se alun perin kuului. "Tärkeintä on, ettei feminismi ole vain sukupuolten välistä tasaarvopolitiikkaa. Sen on oltava moninaista." Repo pitää ongelmallisena, että tasa-arvopolitiikka on keskittynyt vain naisiin ja synnyttämiseen, eikä esimerkiksi miesten välisestä väkivallasta tai isyysvapaista puhuta vielä tarpeeksi. Revolle feminismi merkitsee asioiden kyseenalaistamista, taidetta, kirjoittamista ja uusien maailmojen luomista. repo muutti neljävuotiaana diplomaatti-isänsä työn perässä Marokkoon. Kansainvälistä koulua tyttö ehti käydä Genevessä ja Bernissä Sveitsissä. Teini-ikäisenä politiikka valvotti. Yhdysvaltalainen ystävä toi WTCiskut lähelle. Repo osallistui mielenosoituksiin, mutta ei radikalisoitunut, kuten osa koulukavereista. Sen sijaan hän muutti 18-vuotiaana yksin Suomeen ja aloitti maailmanpolitiikan opinnot Helsingin yliopistossa. Vaihtoehtona olisi ollut kampuselämä Englannissa, mutta Suomen ilmainen yliopisto veti puoleensa. Helsingissä Repo koki elämänsä ensimmäisen kulttuurishokin. "Olin ollut aiemmin kaikkialla ulkopuolinen, mutta Suomessa olin yhtäkkiä muka suomalainen. Se oli kuin olisi ollut sukat jalassa, mutta jotenkin väärinpäin."
"
Tasa-arvopolitiikka ei pyri poistamaan sukupuolirooleja tai vapauttamaan ihmisiä niiden tuomista kahleista.
Kansainvälisissä kouluissa oli itsestään selvää, että ihmiset ovat kotoisin eri puolilta maailmaa. Helsingissä vallitsi outo yhtenäiskulttuuri. Englanninkieliset vitsitkään eivät kääntyneet suomeksi. Repo hakeutui heti muualta tulevien opiskelukaverien seuraan ja samaistui puolisuomalaisiin ystäviinsä. "Heilläkin oli sidoksia Suomeen, mutta monelle heistä kyseessä oli myös kulttuuri, jota he eivät kokeneet omakseen." aluksi opinnot turhauttivat. Repoa kiehtova feministinen näkökulma puuttui johdantokursseilta. Eräänä päivänä fuksi pujahti maisterivaiheen kurssille, jossa käsiteltiin feminismiä ja kansainvälisiä suhteita. Englanninkielisellä kurssilla tutkija Johanna Kantola provosoi opiskelijoita ajattelemaan. Repo vaikuttui keskustelevasta opetustyylistä. Innostus kantoi. Repo valmistui kolmessa vuodessa maisteriksi ja lähti New Yorkin YK:n Suomen edustustoon työharjoitteluun. "Työharjoittelun jälkeen tajusin, että haluan vielä miettiä kriittisesti ja oppia." Hän palasi yliopistolle ja aloitti väitöskirjansa. Maailman murheet eivät enää valvota, kun poliittista epätasaarvoa voi ajatella työajalla. Työpäivien jälkeen hän lukee elämäkertoja ja käy astangajoogassa. "Jooga rauhoittaa mieltä, mutta opettaa samalla keskittymään äärimmäisen hyvin. Pystyn nykyisin aloittamaan kirjoittamisen muutamassa minuutissa." veera voutilainen
KUKA
Jemima Repo, 27, on valtiotieteiden tohtori ja koukussa True Blood -vampyyrisarjaan. Hän opettaa yliopistolla filosofi Michel Foucaultin ajatteluun pohjautuvia tutkimusmenetelmiä. Revon tutkimusaiheet kietoutuvat sukupuolen, väkivallan ja politiikan ympärille. himottaa Terrakottaruukut. kaduttaa Se, että lopetin baletin. kyrpii Ruoka, jota ei ole tehty rakkaudella.
otto donner
18
ylioppilaslehti 3 # 12 Kulttuuri
valtion taidemuseo / kuvataiteen keskusarkisto / pirje mykkänen
Tero Kartastenpää haukkuu yhden kulttuuri-instituution kuukaudessa.
Twitter on paskaa
"@ylioppilaslehti: Eikö riittäisi, että tämä teksti olisi vain 140 merkkiä pitkä, koska Twitter on niin saatanan ankea aihe. #atk-aiheiset kolumnit printissä." Pää räjähtää, kun mietin, millaiset ihmiset lasketaan nykyään median edelläkävijöiksi. Suomessa Twitterin ytimen muodostavat nettisaarnaajat, joiden huuli väpäjää, kun he jauhavat tiedon murroksesta. He viittaavat tutkimuksiin, joissa kerrotaan, kuinka viestiminen vapautuu, kun kaikki saavat viestiä vapaasti. Jälleen kerran vapaus on harhaa. Twiittaajat alistuvat lukemattomilla tavoilla. Uussanasepot nielevät tuosta vaan sysiruman kielenkäytön: lyhenneoksennukset, linkkiripulin ja häshkakkauksen. He suostuvat olemaan aivottomia uutisbotteja, jotka jakavat Hesarin vanhoja linkkejä ilman minkäänlaista persoonallista kosketusta.
"
Taideseuralainen kertoi, että Kiasma-teatterin Tsehov-konsepti on postmoderni dekonstruktio.
Pää räjähtää, kun mietin, millaiset ihmiset lasketaan nykyään median edelläkävijöiksi.
Yhden illan juttu
Kiasmateatterissa esitykseen saa seuralaiseksi alan ammattilaisen.
kun katsomon valot alkavat himmetä, saan kakistettua sen ulos: "Käytkö usein täällä?" "Liian harvoin, olen nykyään paljon kotona. Ilman sinua en olisi varmaan lähtenyt", sanoo vaalea seuralaiseni. Seuranhakuilmoituksen mukaan hän on "esittävän taiteen ammattilainen", mutta ruskeassa villatakissaan ja käsilaukussaan hän näyttää tavalliselta perheenäidiltä. Ehkä hän ei mulkaise pahasti, jos nauru pääsee teatteritreffeillämme väärässä paikassa. Kokeelliseen ja poikkitaiteelliseen ohjelmistoon satsaava Kiasma-teatteri on syksystä lähtien laajentanut toimintaansa seuralaisvälitykseen. Escortpalvelussa katsoja saa haluamaansa esitykseen seurakseen taiteen ammattilaisen. Pakettiin kuuluu kahvikupponen, jonka äärellä taidekokemusta voi puntaroida esityksen jälkeen. Kiasman jo autioituneessa kahvilassa paljastuu, että vaalea seuralaiseni Elina Latva on itse asiassa koko Escort-palvelun äiti. Performanssija kehotaidetta tehneelle Latvalle yleisökontakti on työn suola. "Teatterissa live-esitystilanne on minulle merkityksellinen. Saa viettää
Helmikuu lauantai klo 13
"spede on kuollut. vi.ttu/miKasPedE #paskuus." Twiittaajat nöyryyttävät itseään parin uuden seuraajan toivossa. Ihmiset valtaavat kaikin keinoin omalle brändilleen tilaa mutta ymmärtävät yhä heikommin, mihin oma tavisbrändi taipuu. Facebookissa paskapääkaverit tulevat usein huutelemaan, jos viestiminen on surkeaa, mutta Twitterissä tyhjäpäisimmät viestijät jäävät oman elämänsä tiedotuslimboon. He eivät ymmärrä, että noloin viesti on arkinen ja henkilökohtainen: Olen junassa. Twitter palauttaa meitä kastijärjestelmään. Tavallisella ihmisellä ei ole julkkisten oikeuksia kertoa yksityiskohtia omasta elämästään. Ei hätää, idiootti. Muistatko sen aforismikokoelman, jonka sait ylioppilaslahjaksi äidin tanttamaiselta serkulta? Nyt sille on vihdoin käyttöä, kun tavoittelet suuren sisällöntuottajan mainetta. Kuvittele vain, että tilisi on kuin se sanomalehden nuhjuinen nurkka, jossa päivittäin julkaistaan mietelause tai satunnainen sitaatti. Nerous ei ole koskaan ollut helpompaa, kun sen voi lainata Oscar Wildelta. turha esittää jaloa tiedonvälittäjää, kun on kuitenkin pohjimmiltaan suuri pätijä. Tämänkin tekstin olen kirjoittanut vain mainostaakseni, että Tero Paskapäällä on nykyään tili Twitterissä. Ei kannata vaivautua nettiin sitä seuraamaan. Annan teille premium-tilaajille etukäteen kaikki tämän vuoden twiittini. Pääsiäinen on paskaa. Vappu on paskaa. Helluntai on paskaa. Juhannus on paskaa. Rapujuhlat on paskaa. Itsenäisyyspäivä on paskaa. Joulu on paskaa. Uusi vuosi on ihan jebajees, kun WDC päättyy.
toisten ihmisten seurassa aikaa katsomalla elävää ihmistä. Pohdimme yleisötyön tekemistä Kiasma-teatterille, ja kahden ihmisen kohtaaminen tuntui jotenkin aidommalta kuin ryhmäkeskustelu." Viineriä mutustellessa tunnelma rentoutuu, ja puimme pian kiivaasti Kiasma-teatterin kevätkauden avannutta Tsehov-konseptia. Pilvi Porkolan ohjaus pohtii nykyteatterin suhdetta kanonisoituun kirjoittajaan. Miten Tsehovia tulisi esittää vuonna 2012, kun samovaarin porina, kuistilla huokailu, pitsiverhot ja tylsyys ovat muuttuneet pelkäksi nostalgiaksi? Porkolan humoristinen tutkielma vakuuttaa seuralaiseni. "Yhdyn Tsehov-konseptissa esitettyyn ajatukseen siitä, että tunteiden esittäminen näyttämöllä on kiusaannuttavaa. Olen käyttänyt Tsehovia opettaessani teatteri-ilmaisun perusteita kouluissa, mutta muuten perinteinen näyttämötaide ei ole omin lajini", Latva pohtii. Tsehov-konseptin karvalakkipäiset näyttelijät esittävät Lokki-näytelmästä pätkiä, joissa pitkästyneet henkilöhahmot jaarittelevat taiteesta. Sitten karvalakit riisutaan, ja näyt-
telijät jaarittelevat taiteesta omana itsenään. Esityksen jälkeen me katsojat jatkamme jaarittelua kahvion lämmössä. Viinerin- ja kahvintuoksuisessa illassa uskaltaudun kysymään seuralaiseltani isoja kysymyksiä. Yhdessä esityksen Tsehov-lainauksista sanottiin, että pitää tietää, miksi kirjoittaa. Tietääkö Latva, miksi tekee taidetta? "Tiedän, mutta sen kysymyksen esittäminen on iso osa taiteilijana olemista. Teatterin tekemisen kanssa olen jatkuvassa kriisissä." Miksi nykyteatteri kertoo aina teatterin tekemisestä? "Hyvä kysymys. Esitystaiteilijana Tsehov-konseptin purkamisteema on minulle tietenkin kiinnostava, mutta mitä ajattelisi esityksestä isäni, jolla on hyvin raaka suhtautuminen teatteriin. Hän varmaan miettisi vain, miten jaksaa esityksen loppuun asti." verna kuutti Tsehov-konsepti Kiasma-teatterissa vielä 17., 18., 22., 24., ja 26.2. Lisätietoa Escort-palvelusta osoitteessa kiasma.fi/ohjelmisto/ kiasmateatteri/escort
17
Helmikuu perjantai klo 19
18
21
Helmikuu tiistai klo 19
23
Helmikuu torstai klo 19
Diivan sydän petti
Tanssija Tanja Eloranta ryhtyi suunnittelemaan diiva-aiheista esitystä jo kaksi vuotta sitten, mutta sydänongelmat pistivät taiteilijan elämän uusiksi. Hätäleikkauksessa Elorannan ihon alle asennettiin tahdistin. Nyt Teatteri Metamorfoosin lavalla nähdään Diiva ja mekaaninen sydän, joka käsittelee ihmisen ja teknologian kohtaamista balilaisen naamioteatterin keinoin. Cirko-keskus, Kaasutehtaankatu 1. Liput 12 ja 18 .
Lemmenjuomaa
Karkauspäivä lähestyy, ja jälleen on kauniimmalla sukupuolella mahdollisuus kosia mielitiettyään. Sulhaskandidaatti saadaan suopeaksi jo hyvissä ajoin ujuttamalla lemmenjuomaa tämän aamuteehen. Reseptivinkkejä voi udella Gardeniassa, jossa tutustutaan opastetulla kierroksella lemmenyrttien ihmeelliseen maailmaan. Millaisia tykytyksiä aiheuttavat Zingiber officinale tai Elettaria cardamomum? Gardenia, Koetilantie 1. Liput 24 .
Laura, kerro Huorasatu!
Laskiaistiistain pulkka-actionin jälkeen on hyvä käpertyä kirjan ja grogin ääreen lämmittelemään. Mutta älä tee sitä yksin, mene baariin! Prosak-proosaklubilla otteita teksteistään lukevat kirjailija Tommi Melender ja glamourblondi Laura Gustafsson. Gustafssonilta voi kysyä, ketä Huorasatu-romaanin Milla olisi äänestänyt presidentiksi (Vastaus löytyy myös Gustafssonin blogista). Dubrovnik, Eerikinkatu 11. Vapaa pääsy, narikka 2,5 .
Raakaa apinavoimaa
Nuoret ja nuorekkaat hyppäävät torstaina metron kyytiin ja hurauttavat Itäkeskuksen Stoaan, jossa UrbanApa-festivaalin katu-uskottavat taiteilijat poppaavat, lokkaavat ja breikkaavat. UrbanApa RawNightShow'n "yllätyksellinen esityskonsepti" sotkee tanssia, performanssia ja pop-kulttuuria, mutta mitään ei tehdä pipo kireällä. Siitä pitävät huolen festivaaliemännät Sonya Lindfors ja Anniina Jääskeläinen. Stoa, Turunlinnantie 1. Liput 7 ja 10 .
ylioppilaslehti 3 # 12 Kulttuuri
juuso westerlund
19
murjomiin esikaupunkeihin esimerkiksi kalifornialaisessa Rialtossa ja floridalaisessa Temple Terracessa. lähiöbuumissa katsotaankin enimmäkseen tulevaan, kohti parempaa. Lähiötä päivitetään, sen kasvoja hinkataan puhtaiksi. Silti samaan aikaan elää lähiökuvaston toinen puoli, rappioromantiikka. Aku Louhimiehen Vuosaari -elokuvassa lähiö on paikka, jossa ihminen on rikki, kerrostalon seinä kylmä ja joulupukit ryöstävät apteekin. Emma-ehdokkuuksia kerännyt SMC Lähiörotat räppää jangstereille 1990-luvun Pakilasta ja Tapanilasta, pilottijengeistä ja sekakäyttöpingiksestä. Miljoonien katselukertojen Youtube-ilmiö on myös kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen suosikki. mitä merkitystä lähiön kulttuurisella nousulla sitten on? Taiteella ei korjata työttömyyslukuja, mutta Kortteinen pitää lähiöiden galleriaistumista positiivisena ilmiönä, jos asukkaat saadaan projekteihin aktiivisesti mukaan. Jopa SMC Lähiörottien tapaisella rappioherkuttelulla voi Kortteisen mukaan olla yllättävä roolinsa. Lähiöille voi käydä kalliot tai vallilat. "Jos lähiöitä aletaan nostalgisoida lämpöisin silmin, niiden asema muuttoliikkeessä voi kohentua. Urbaanissa karheudessa kasvaneet palaavat juurilleen. " veera jussila
Kuuminta nyt: lähiö
Taiteilijat hyppäsivät joukolla metroon.
tämä kulttuurikevät on lähiöiden. Ensinnäkin lähiöt jalkautuvat keskustan gallerioihin. Elementtitalojen asukkaat esittäytyvät Näköalapaikka kertomuksia Pihlajamäestä -näyttelyssä Sederholmin talossa. Itä- ja Länsi-Helsingin mittelö taas nähdään Valokuvataiteen museossa. Photo Do -järjestön työpajassa itähelsinkiläiset valokuvaajat ovat tutkineet läntistä kaupunkia ja toisin päin. Kotiseutupörhentelyn hengessä projekti huipentuu valkokankailla kisattavaan Itälänsi-battleen. Toiseksi lähiöbuumi näkyy lähiöissä, usein osana WDC 2012 -vuotta. Bullhorn- suunnittelukilpailussa kansainväliset arkkitehdit kohentavat Malmin asemanseutua. Savi ja Puu -hanke uudistaa Jakomäen ja Alppikylän välistä alikulkukäytävää ympäristötaiteella. Ryhmä Aaltoyliopiston muotoiluopiskelijoita majailee Kontulan ostarin tuntumassa osana Suburb 2072 -visiointiprojektia. Nettivideoissa kierretään aseman kulmia ja tavataan 88-vuotias AnnaLiisa ja pipopäinen Keke. Skeittilaudat kolisevat ja talviaurinko paistaa. Laiskin kulttuurimatkaaja lähtee lähiöön läppärillä. Valokuvaaja Vesa Mäkinen vie katsojan Helsinki 82 -verkkonäyttelyssä Roihuvuoreen, esimerkiksi moskeijaan, prinsessasynttäreille ja taloyhtiön grillijuhliin. Jos Suomi ei riitä, voi kahlata valokuvaaja Louise Hawsonin 52 Suburbs Around the World -blogissa. Nyt Delhin esikaupungeissa liikkuva Hawson siirtyy keväällä vielä Istanbuliin ja Pariisiin, syksymmällä Berliiniin, Roomaan ja New Yorkiin. nämä ovat vain esimerkkejä. Miksi lähiöön ovat nyt tarttuneet kaikki? Siksi, että eriarvoistuminen natisuttaa yhteiskuntaa enemmän kuin vuosiin.
Lähiötärppejä
"Näissä kulttuuriprojekteissa yritetään hoitaa jälkiteollisen kehityksen seurauksia, joiden ongelmat tiivistyvät lähiöissä", sanoo kaupunkisosiologian professori Matti Kortteinen Helsingin yliopistosta. Kortteinen korostaa, että Suomen lähiöt rakennettiin aikanaan työväestölle. Kun työpaikat katoavat ja asumisen hintaerot repeävät, syrjäytyminen keskittyy radanvarsi- ja ostari-Suomeen. Monessa kulttuuriprojektissa on mukana Helsingin kaupunki, joka haluaa lisätä lähiöiden vetovoimaa. Kaupunkien kipuilu näkyy maailman gallerioissa nyt eri tavoin. Ehkä karuin yhteiskunnallinen tausta on New Yorkin Museum of Modern Artin tuoreella näyttelyllä Foreclosed: Rehousing the American Dream. Projektissa tähtiarkkitehtien tiimit yrittävät puhaltaa eloa asuntokriisin Näköalapaikka kertomuksia Pihlajamäestä -näyttely Pihlajanmäen ostoskeskuksessa 26.2. asti, Viikin kirjastossa 8.3.18.4, Sederholmin talossa 12.5.26.8. Itä-länsi-näyttely Valokuvataiteen museossa 23.2. 25.3., battle 23.2. Bullhorn-kilpailun voittajat esillä Malmitalolla 11.5. 8.6., Laiturilla 12.6.4.8 linkit www.facebook.com/suburb2072 pihlis.sarjakuvablogit.com www.virka.fi/fi/galleria/ verkkonayttelyt/ helsinki-82-lapipeikkaus-lahioon 52suburbs.com
24
Helmikuu perjantai klo 22
27
Helmikuu sunnuntai klo 1118
28
Helmikuu tiistai klo 13.40
29
Helmikuu keskiviikko klo 19
Rytmiöverit x2
Helsinkiläisten pyllyjä jo kymmenen vuotta pyörittänyt käännösbändi Maria Gasolina jää huilitauolle, joten viimeisellä keikalla on sheikattava varastoon etenkin kun illan toinenkin esiintyjä Plutonium 74 aikoo pitää Virgin Oilin keikan jälkeen taukoa kesään saakka. Rytmivajareita ehkäistään hoilaamalla Tää ihan ihme paratiisi on ja elämä on täällä aina helppoa ja hauskaa, Chunga Changa! Virgin Oil, Mannerheimintie 5. Liput 12 .
Helsingin näkijä
Sunnuntain näyttelykierroksen helmi on Suomen valokuvataiteen museon K-G Roos Mafia, Marimekko, Mannerheim, joka esittelee suomalaisen dokumenttivalokuvauksen unohdetun sankarin. K-G Roos oli valokuvaajan poika, jonka kuvat enteilivät 70-luvun poliittisen valokuvan buumia. Roos oli myös kahvipöytäkirjojen pioneeri: vuonna 1961 syntyi kotikulmilla kuvattu Ihmisten Helsinki. Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G. Liput 4 ja 6 .
Kalevalaisissa tiloissa
Vanha virsi veisaa, että yhdentyvässä maailmassa korostuu kotoisen kulttuurin tuntemus. Ah, alkusoinnut! Kalevalan päivän kunniaksi valveutunut opiskelija katsastaa, kuinka SibeliusAkatemian jatkotutkinto-opiskelija Ilona Korhonen uppoutuu "universaaliin runolaulutilaan" Larin Paraske -konsertissa. Ehkä siellä tiputetaan pari kyyneltäkin itkuvirsien tahtiin. Tuomiokirkon krypta, Kirkkokatu 18. Vapaa pääsy.
Keharikapina
Karkauspäivänä kaikki kääntyy päälaelleen. Näin on myös Okko Leon kirjoittamassa ja Mikko Roihan ohjaamassa komediallisessa murhenäytelmässä Kenttä, jossa kaksi kehitysvammaista kenttävahtimestaria päättää tehdä vallankumouksen. Karkauspäivän henkeen sopii, että teini-ikäisten kehareiden taisteluun eläytyvät jo keski-iän ylittäneet Kirsi Asikainen ja Marja Myllylä. Korjaamo, Töölönkatu 51 ab. Liput 1625
20
ylioppilaslehti 3 # 12 Kulttuuri
pietari hatanpää
"
Opiskelu on vain alibi, ettei pääministeri suutu.
man surun kanssa. Se ei ole mielestäni sen monimutkaisempi juttu." Riikonen on kirjoittanut siitä asti kun on, no, osannut kirjoittaa. Muissa ilmaisun muodoissa hän ei koskaan kokenut olevansa erityisen etevä. Ammattimaiseksi kirjoittaminen kävi Oriveden kirjoittajalukiossa, jossa esikoisteoskin sai alkunsa. Nykyään Riikonen opiskelee kotimaista kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. "Opiskelu on vain alibi, että pääministeri ei suutu", hän hohottaa. "Mutta on siitä ollut hyötyäkin. Jos haluaa kirjoittaa juttuja, niin pitäisi mielellään olla jossain suhteessa perillä asioista." muista nuorista kirjailijoista Riikoseen on viime vuosina tehnyt vaikutuksen ainakin ikätoveri Janne Kortteinen esikoisellaan Paljain jaloin palavassa viinimarjapensaassa. Neljäsataasivuinen, kieleltään ja visuaaliselta ilmeeltään vimmainen runoteos on Riikosen mielestä "kovaa kamaa". "En samaistu kirjan filosofiaan, mutta teoksena pidin siitä kovasti. Se helvetinmoinen vimma siinä kielessä. Tekstiä vyörytetään niin lujaa kuin lähtee." Vanhemmista kotimaisista teoksista Riikosta on viime aikoina vavahduttanut hiljattain edesmenneen kokeellisen prosaistin Matti Pulkkisen Romaanihenkilön kuolema. Miksi? Riikonen huokaisee, eikä ensin löydä sanoja. "Se kirja on vaan niin helvetin kylmä ja julma", hän sanoo ja kääntää katseensa ikkunaan. Ihmiset parveilevat Mannerheimintiellä. "Ja siksi tosi lohdullinen." erkka mykkänen
Esikoiskirjailija halusi tulla kiusatuksi
Matias Riikonen sijoitti teoksensa kouluun, koska se on väkivaltaisimpia paikkoja, jossa kaikki ovat käyneet.
istumme esikoiskirjailija Matias Riikosen, 23, kanssa Vanhan kuppilan ikkunapöydässä ja pohdimme suomalaista proosakirjallisuutta. Siinä missä runoudessa kokeellisuus on hehkunut viime vuosina, proosassa keinot tuntuvat jumittavan paikallaan. Karihotakaisille ja petritammisille, penttihaanpäiden ja väinölinnojen perillisille, kaiken pitää olla käsityöläismäisen jämptiä ja tiivistä. "Se on ehkä tietynlainen sarkasmi, asenne, jonka näkee jossain sukujuhlissa 50-vuotiaan sukulaismiehen toiminnassa ja puheissa. En sano että se on väärin, mutta tuntuu, että nuorempi sukupolvi kokee asiat vähän eri tavalla", Riikonen sanoo. "Banaalina esimerkkinä: internet ei ole enää mikään paikka, jossa käydään, vaan toinen ilmakehä. Tällaisista aiheista on helvetin vaikea kirjoittaa suoraan realismilla. Pitäisi laajentaa keinovalikoimaa." Mutta sitten Riikonen tekee tunnustuksen. "Esikoiskirjan kohdalla valitsin nössömmän tien. Menin mutkan kautta ja tein vertauskuvallisen ympäristön." esikoiskirja on Nelisiipinen lokki, ja vertauskuvallinen ympäristö koulu. Teos on 150-sivuinen rykelmä hahmojen sisäisiä monologeja. Niissä neuroottiset, omituiset ja surulliset ihmiset yrittävät kohdata toisiaan onnistumatta. Talven ympäröimän koulun yllä liitelevät nauravat lokit. Teos ei ole leimallisen kokeellinen. Silti se on kielellisesti taitava, vaikuttavan ahdistava kuvaus ihmisistä, joita yhdistää epämääräinen yksinäisyyden kokemus. Yhdessä kohtauksessa lapsi tyrkkää kaverinsa lätäkköön hukkumaan, toisessa kaivinkonekuski vilkuttaa koneen kauhalla ihastukselleen ja kolmannessa nainen panee lyhtypylvästä. Kun esikoisteoksen tapahtumapaikkana on koulu, ja edessä istuu pitkähiuksinen, hieman nörtähtävällä nuotilla jutteleva nuori kirjailija, mieli viettää etsimään kirjan taustalta traumaattisia koulumuistoja. Mutta niitä ei ole. "Ei tullut hirveästi nussittua tolppia kouluaikana", Riikonen nauraa. Silti koulu on hänelle yleistunnelmaltaan karu ympäristö. "Onhan se tavallaan väkivaltaisimpia paikkoja niistä, joissa kaikki ovat käyneet." Riikoselle se koulu oli Itäkeskuksen peruskoulu. "Ennen yläastetta ajattelin, että tuolta tulee teini-ikä, eikä siihen kelkkaan voi lähteä. Pelastukseksi löytyi nörtti-identiteetti." Jossain vaiheessa Riikosella oli jopa "typerä toive" kiusatuksi tulemisesta - kuuluuhan se erottamattomasti aitoon nörttiyteen. "Mutta kukaan ei koskaan jaksanut vaivautua", esikoiskirjailija naurahtaa. riikosen kanssa keskustelu on yhdistelmä naurua ja surumielistä pohdiskelua. Yhdessä hetkessä hän kertoo hohottaen viisivuotiaana sepittämäänsä tarinaa kylästä, jossa lihavat ihmiset olivat pahoja. Pyydettäessä Riikonen avaa vilpittömällä vakavuudella käsitystään kirjallisuuden merkityksestä. "Ihmiset ovat eristyksissä ja yksinäisiä. Sitä miettii, että perisynti nyt ainakin on totta, mutta onko mitään jumalaa, joka voi antaa tätä kaikkea anteeksi. Sitten voi lukea kirjan ja huomata, että joku toinenkin on sa-
KUKA
Helsingin Töölössä asuva esikoiskirjailija Matias Riikonen, 23. Lyhytproosakokoelman ja romaanin välimaastossa liikkuva teos Nelisiipinen lokki ilmestyi juuri. Riikonen opiskelee kotimaista kirjallisuutta Helsingin yliopistossa ja tekee kirjastonhoitajan sijaisuuksia sekä koulun iltavahtimestarin töitä. Lopun ajan hän lukee, kirjoittaa ja haahuilee kaduilla. himottaa Lokit, lyhtypylväät ja vanhat karvaiset miehet. kaduttaa Oma olemassaolo. kyrpii Nuorempana kyrpi enemmän, nykyään vain kaduttaa ja hävettää.
ylioppilaslehti 3 # 12
21
arviot
jee
Kulttuuri
Carnage God of Carnage-näytelmään perustuvassa kamaridraamassa verilöyly on verbaalinen, mutta sitäkin raaempi. Ohjaaja Roman Polanskin ihmiskuva on hobbesilaisen ahne: kaikki sotivat kaikkia vastaan. Juppi- ja hippipariskunta kohtaavat keskustellakseen jälkikasvunsa tappelusta. Herkulliset kohtaukset sijoittuvat samaan rakennukseen ja yhteen ja samaan huoneeseen. Näppärän pituisen elokuvan näyttämöllisyys luo valokeilan tähtikaartiin, josta eritoten Jodie Foster ja Christoph Waltz yltävät uusiin ulottuvuuksiin maailmanparantajana ja nihilistinä. js
pikkusormi pystyssä
Rikos Konservatiivinen talousrikollinen, intellektuelli psykopaatti, alkoholisoitunut perhesurmaaja ja islamisti Itä-Helsingistä kohtaavat suomalaisessa vankisellissä. Kirjavista tarinoista kutoutuu ärhäkkä yhteiskunnallinen analyysi, jossa on mukana lämpöä ja ymmärrystä päihteiden ja väkivallan kyllästämää elämää kohtaan. Heidi Räsäsen ohjaamana Rosa Liksomin Rikos vuoroin naurattaa ja pysäyttää. Tanssilliset kohdat ja oivaltava äänisuunnittelu puhaltavat esitykseen ilmaa. as
Pudonneet Arilla on suuri sydän, mutta ei työpaikkaa tai kattoa pään päällä. Orvoksi jäänyt siskonpoika näkee uuden todellisuuden, kun hän viettää kesän Arin kanssa. KokoTeatterin esitystä värittää kuitenkin toivo. Teatterinjohtaja Anna Veijalainen kirjoitti Pudonneet-näytelmän läheisen työtoverinsa Henry Hanikan ja oman poikansa näyteltäväksi. Vaikka Hanikka piirtää liikuttavan ja moniulotteisen kuvan syrjäytyneestä miehestä, esityksen kirkkain tähti on 13-vuotias Paavo Veijalainen, joka näyttelee ikäistään Joonasta suvereenisti. as
Joose Keskitalo & Kolmas Maailmanpalo Vyötä kupeesi ja tule! Lopunajan lauluntekijä Joose Keskitalo pitää viidennellä studiolevyllään asemansa maamme kärkitrubaduurien joukossa, vaikka Vyötä kupeesi ja tule! onkin edeltäjiään hankalammin omaksuttava kokonaisuus. Aiempien levyjen uskonnollinen naturalismi on hourahtanut vielä askeleen surrealistisempaan suuntaan. Tuttua, vanhahtavaa äänimaailmaa höystää viinanhuuruinen ja unenomainen autiotalomystiikka kärpäsineen ja myyttisine tarinoineen. oo
Catherine Parhaat pelit tulivat ennen Japanista. Ne päivät ovat ohi, mutta kummallisuuden saralla japanilaiset pitävät lippua korkealla. Vincent on sitoutumiskammoinen koodari, jota tyttöystävä Katherine pompottaa. Vincent alkaa nähdä painajaisia, joissa hän kiipeää ylös palikkatornia. Tilanne pahenee, kun hän herää hehkeän ja vapaamielisen Catherinen viereltä. Xboxille ja PS3:lle julkaistu Catherine osoittaa, että kummallisuuksien alla voi olla hyvä, omaperäinen ja fiksu peli. Pääpahiksena on yhteiskunta, joka painostaa hankkimaan lapsia. jp
Hugo Martin Scorsese on profiloitunut ohjaamisen lisäksi myös vanhojen elokuvien suojelijana. Brian Selznickin lastenkirjaan perustuva Hugo on sydämellinen satu pariisilaisesta orpopojasta. Se palauttaa kunnian elokuvan alkuaikojen traagiselle nerolle Georges Mélièsille (18611938). Häntä pidetään erikoisefektien ja seikkailuelokuvien isänä. Aikametaforien, fantastisen puvustuksen ja kerrankin kirkkaan 3Dkuvan elokuvassa on kankeaa saarnaajan vikaa. Eikö huima kuvaus ole jo todiste elokuvataiteen ihmeellisyydestä? Ja kuinka väsynyttä on periodifiiliksen synnyttäminen brittiaksentilla? js
keskisormi pystyssä
Lana Del Rey Born To Die Täytehuuliensa takia tyrmätyn Lana Del Reyn kakkosalbumin upeimmat viisut (Video Games, Blue Jeans, Born To Die, Summertime Sadness) edustaisivat tämän hetken kutkuttavinta listapoppia, vaikka artistilla olisi duckfacensa lisäksi camel toe, cankles, kyttyräselkä, kaksoisleuka, suonikohjut ja allit. Gangsta-asenteiseksi Nancy Sinatraksi tituleeratun laulajan surullisensavuinen Coney Island -charmi puree. Kohtalokkaimmillaan hän huokailee kuin Zola Jesus konsanaan. "Hollywood sad core" -soundi ei silti pelasta levyn hutimassaa. my
Matias Riikonen Nelisiipinen lokki Matias Riikosen esikoisromaani Nelisiipinen lokki on sarja ihmis- ja eläinkuvia, joissa ei säästetä ketään. Lukija pakotetaan tunkeilijaksi vieraisiin mieliin, myös päivänvaloa kestämättömille alueille. Teksti riepottelee niin oppilasta himoitsevaa opettajaa kuin liikalihavaa reppanaakin. Tarinaa ei ole nimeksikään, mutta kummajaishahmot säväyttävät oudolla aitoudellaan. Masentavuudelta teoksen pelastaa armoton, yllättävä huumori. vl
The 2 Bears Be Strong Lontoolaisten Raf Rundellin ja Joe Goddardin (Hot Chip) sivuprojektin piti olla The 3 Bears. Karhujen monisuhde lässähti parisuhteeksi jo ennen kuin studio oli varattu, ja Joe Mount (Metronomy) jäi sessioista paitsi. Homodiskoduo nostaa nahkalakkiaan housemusiikin pioneereille, mutta ilman poppersia, päihtymystä, diskopalloa ja tanssilattiaa debyyttilevyn kuuntelemisessa on yhtä ankea fiilis kuin yökerhossa valomerkin jälkeen. Kenties polyamoria olisi toiminut kotioloissa. my
Ari Wahlsten Kosteiden mestojen balladi Kalliossa asuva Aaron Walden ryyppää ja paneskelee ympäriinsä. Kosteiden mestojen balladin sankari kumoaa tuoppeja ja naisia kuin dominopalikoita ikään, ilman minkäänlaisia tunnontuskia. Hohhoijaa, kuinka erikoista. Supliikki-Aaron säilyy egoistisena sonnina läpi teoksen, ja saa lukijan selailemaan kirjassa jäljellä olevia sivuja. Yhtä kantavaa juonta ei ole, vaan juttu koostuu teatteriohjaaja Aaronin yksittäisistä rellestystarinoista. Romaanin tunnusmerkit täyttyvät vain heikosti. Mukavasti rullaava kerronta on plussaa, kun viimeinen sivu tulee nopeasti. rs
buu
vl venla leimu oo oskari onninen jp juhana pettersson rs ronja salmi as aino salonen js jutta sarhimaa my marko ylitalo
22
ylioppilaslehti 3 # 12 Jälkinäytös
Mikko Leino
tietojenkäsittelytiede
· pormestarius: Laitosrakennus
Exactum, Kumpula Kuinka kauan pormestariksi pääseminen kesti? "Kuukauden tai pari. Aika vähissä ovat Kumpulan Foursquare-käyttäjät." Miltä saavutus tuntuu? "Ihan hauska homma, tai niin sanotusti hyvä läppä." Näkyykö Exactumissa roikkuminen opintopistemäärissäsi? "Olen liian loppusuoralla opinnoissani, että ero voisi näkyä. Olisihan se jännää, jos Foursquare-leikki tehostaisi opiskelua." Mikä viehättää eniten Kumpulan kampuksen ja Exactumin arkkitehtuurissa? "Kylmä, teräväkulmainen harmaus. Kun arkkitehti on miettinyt luonnontieteilijöitä, mielikuvitus on lentänyt." Mikä on villeintä, mitä olet Exactumissa tehnyt? "Ei täällä taida kovin villejä tapahtua. Päätä itse, onko villimpää juoda kolmosolutta vai pussata tyttöä söpösti ja hieman häpeillen."
Tapaa yliopiston ylipormestari
Ketkä hallitsevat yliopiston virtuaalista Foursquare maailmaa? Ylioppilaslehti tavoitti myös ylipormestarin, joka pitää polvillaan koko keskustakampusta.
sanat oskari onninen kuva otto donner
Miltä tuntuu unohtaa checkata sisään? "Suoraan sanottuna vituttaa, mutta olen jo tottunut siihen." Käytkö koskaan missään paikassa vain sisään-checkaamisen vuoksi? "Kerran kävin kymmenessä eri baarissa samana päivänä, jotta saisin enemmän pisteitä. Se oli hieno päivä." Minkä paikan Foursquare-pormestari tahtoisit ehdottomasti olla? "Unisportissa käyvän blondi-typyn kotiosoitteen."
Kalle Karjalainen
kotimainen kirjallisuus
· pormestarius: Päärakennuksen
Unicafe Kuinka kauan pormestariksi pääseminen kesti? "Muistaakseni tuli checkattua kolmesti viikon sisään." Miltä saavutus tuntuu? "En ollut huomannut asiaa ennen tätä yhteydenottoa. En ole tavoitellut pormestariutta erityisesti." Mitä teet pitääksesi tittelin hallussasi? "Valitsen lounaspaikan tarjottujen ruokien mukaan. En aio kamppailla pormestariudesta." Parjataanko Unicafén ruokaa turhaan? "Kyllä pääasiallisesti. Vegaanisissa annoksissa on usein varsin vähän proteiinia, mutta ruoka on yleensä tarpeeksi hyvän makuista. Vastikään Portsussa popsimani kasvispihvit ja intialainen papuhauduke oli hyvä ja ravitseva annos." Olisiko joku paikka, jonka pormestari tahtoisit ehdottomasti olla? "Jonkin mukavan näköalapaikan tai ravintolan pormestarius kelpaisi. Pub Magneetti tulee ekana mieleen. "
Roman Romanovich
venäjän kieli ja kirjallisuus
· yliopiston ylipormestarius:
Uusi Ylioppilastalo, Vanha Ylioppilastalo, Porthania, Metsätalo, Yliopiston juhlasali, Metsätalon salit 1 ja 20, Opiskelijakirjasto Kuinka kauan pormestariksi pääsemisesi ovat kestäneet? "Riippuu ihan siitä, kuinka suosittu paikka on, ja kuinka usein siellä tulee käytyä. Joskus kuluu pari viikkoa, joskus pari kuukautta." Tähtäätkö täydelliseen keskustakampuksen haltuunottoon? "Se riippuu ihan lukujärjestyksestäni. Jos on luentoja kaikissa rakennuksissa, niin mikäs siinä." Miltä tuntuu unohtaa checkata sisään? "Ei oikein miltään, koska ei se mikään have to do it -asia ole. Checkaan sisään yleensä tylsän luennon aikana. Kun yritän keksiä jotain tekemistä, aina tulee Foursquare mieleen." Pyritkö esittämään Foursquaren avulla ahkerampaa opiskelijaa kuin oikeasti olet? "Kun joka päivä viettää ne kahdeksan tuntia yliopistolla, uskoisin, ettei tarvitse enää esittää ahkeraa."
Tommi Ekholm
tietotekniikkatukihenkilö
· pormestarius: Oppimiskeskus
Aleksandria Kuinka kauan pormestariksi pääseminen kesti? "Pari kuukautta piti grindata (toim.huom: checkata sisään aktiivisesti) aika kovaa. Lopulta varastin pormestariuden, kun kollega lähti pidemmälle lomalle." Miltä saavutus tuntuu? "Kyllähän siinä pieni voitontanssi tuli vedettyä." Miten aiot pysyä pormestarina? "Kunhan käyn töissä. Joskus aikaisemmin tuli grindattua enemmän, checkattua lounaspaikkaan ja sitten takaisin Alluun, mutta nyt se on pidemmälti jäänyt. " Mikä on hurjinta, mitä olet Aleksandriassa nähnyt tapahtuvan? "Ex-pormestarin katse, kun kohtasimme ensimmäistä kertaa Aleksandrian käytävillä." Mikä on pisin aika, jonka olet ollut putkeen Aleksandriassa? "Henkilökohtainen ennätykseni taitaa olla huimat 9 tuntia. Välillä tuntuu, että opiskelijakoneilla ovat samat naamat päivät ja yöt. Hatunnosto heille!"
Toni Holmström
laskentatoimi hankenilla
· pormestarius: Hallintorakennuksen UniSport Kuinka kauan pormestariksi pääseminen kesti? "En ole varma, ehkä kuukauden." Miltä saavutus tuntui? "Se oli ehdottomasti vuoden 2010 parhaimpia hetkiä. Toisaalta vuosi 2010 oli paska vuosi, joten siihen ei vaadittu paljoa."
ylioppilaslehti 3 # 12 Jälkinäytös
23
nykysuomen sanakirja
sarjakuvat
Markus Miettinen ja Jaakko Seppälä
p
Perstai
[subst.yks] Viikonpäivä, jona hankkiudutaan vahvaan humalatilaan, vaikka ei olisi missään nimessä pitänyt. Perstaita seuraavana aamuna on aina töitä tai luento. Parhaimmillaan perstai on oravanpyörän katkaiseva vapauttava kokemus, pahimmillaan se muuttuu koko viikon kestäväksi persputkeksi. "Perstai-aamuna krapula ja vapina, tuijotan vessan seinään.".
Hesari Confidential
Verna Kuutti
Opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut
Leikkaus nyt
Leikkaus+pesu
Eikö Ylkkäri tule?
Tarkista osoitetietosi WebOodissa.
lioppilaslehti Y iPadille
Lataa ilmainen lukuohjelma, lue Ylkkäriä ja yli sataa muuta lehteä. www.ylioppilaslehti.fi
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
TAKAISINSOITTOPALVELU ALKAA YTHS:N KAIKISSA TOIMIPISTEISSÄ
Takaisinsoittopalvelu alkaa porrastetusti kaikissa YTHS:n toimipisteissä 1.2. ja 8.2.2012 alkaen. Helmikuun 1. päivä takaisinsoitto alkaa Helsingin, Espoon, Turun, Rauman, Vaasan, Tampereen, Hämeenlinnan, Seinäjoen ja Jyväskylän toimipisteissä. Helmikuun 8. päivä takaisinsoitto alkaa Kuopion, Lappeenrannan, Joensuun, Savonlinnan, Oulun, Kajaanin ja Rovaniemen toimipisteissä. Takaisinsoittopalvelun toimintaan voit tutustua tarkemmin YTHS:n verkkosivuilla http://www. yths.fi.
YLIOPPILAIDEN LASKIAISRIEHA 21.2.
Ylioppilaiden perinteinen laskiaisrieha järjestetään tiistaina 21. helmikuuta klo 12-16 Ullanlinnanmäellä. Mäenlaskun lisäksi tarjolla on mm. musiikkia, hernerokkaa ja erilaisia kilpailuja. Pue lämmintä päälle ja tule mukaan hauskanpitoon! Muistathan myös pitää Ulliksen siistinä ja kerätä mahdolliset roskat pois luonnosta. Laskiaisriehan virallisina jatkoina toimii The Circuksessa klo 20-04 järjestettävä Gravitaatio. Kyseessä on koko alkuvuoden suurimmat poikkitieteelliset bileet, joissa musiikista vastaavat Jare & VilleGalle ja Haloo Helsinki! Liput maksavat 10/12 . Molempien tapahtumien järjestelyistä vastaa Aalto-yliopiston ylioppilaskunta, ja lisätietoja löytyy osoitteista www.laskiaisrieha.fi ja www.gravitaatio.fi.
XXVIII SELL
student games
17.-20.5.2012 Espoo, Finland
ILMOITTAUDU SELL-KISOIHIN!
Perinteinen SELL Student Games- tapahtuma järjestetään Espoon Otaniemessä 17.20.5.2012. SELL-kisat on kaikille maailman korkeakouluopiskelijoille avoin, monilajinen ja rento opiskelijaliikuntatapahtuma, jonka kisaisännyys kiertää vuorovuosin SELL-maiden (Suomi, Eesti, Latvia, Liettua) kesken. Tänä vuonna kisaisäntinä toimivat Aaltoyliopiston urheiluseura sekä Aalto- yliopiston ylioppilaskunta. Kisoissa ei ole ikä- eikä tasovaatimuksia ja urheilulajeja ja vastustajia löytyy kaikentasoisille liikunnan harrastajille. LAJIT: Koripallo, lentopallo, jalkapallo (7 vs 7), salibandy, ultimate (5 vs 5), frisbeegolf, judo, miekkailu, tennis, shakki, sulkapallo, suunnistus, uinti ja yleisurheilu. Helsingin yliopiston opiskelijoiden ilmoittautumiset ottaa vastaan Erkki Somervuo (erkki.somervuo@helsinki.fi tai p. 050 4001 875) Mikäli sitova ilmoittautuminen tehdään ennen 20.3.2012, osallistumismaksu on 25/hlö/pv. Unisport tukee Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston opiskelijoiden osallistumista SELLkisoihin. LISÄTIEDOT: www.sell2012.fi, info@sell2012.fi
HYYN TERVEYSRYHMÄ KEVÄÄLLÄ 2012
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta avaa ilmoittautumisen kevään 2012 aikana toimivaan terveysryhmään. Terveysryhmässä käsitellään erityisesti vuonna 2012 työstettävää HYYn terveyspoliittista linjapaperia. Linjapaperin tarkoituksena on määrittää ja koota yhteen HYYn terveyspolitiikkaan liittyvät linjaukset. Linjapaperin teemoja ovat mm. YTHS:n palveluiden takaaminen yliopisto-opiskelijoille sopivin kustannuksin ja opiskelijaa lähellä, HYYn tavoitteet terveydenedistämishankkeissa, päihteidenkäyttö ja opiskelijan yleinen hyvinvointi. Terveysryhmässä pohditaan myös julkisen terveydenhuollon palveluita, terveyspalveluiden monikielisyyttä sekä terveyspalveluita laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Terveysryhmään ovat tervetulleita kaikki HYYn jäsenet. Erityisesti paikalle toivotaan YTHS:n terveystyöryhmien opiskelijaedustajia. Ilmoittautuneilta toivotaan sitoutumista työryhmän toimintaan. Tapaamisia on tarkoitus järjestää keväällä noin kaksi kertaa kuukaudessa. Ryhmän ensimmäinen tapaaminen on keskiviikkona 22.2.2012. klo 17.30 alkaen HYYn keskustoimistolla kokoushuone Sparressa. Tarjolla pientä purtavaa.
Viimeinen ilmoittautumispäivä on maanantai 20.2.2012. klo 16.00 Kerrothan ilmoittautumisen yhteydessä mahdollisesta erityisruokavaliosta tai allergioista. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: heidi.vesterinen@hyy.fi
ka liittyvät opiskelijan terveyteen ja jaksamiseen. Tuloksia voidaan hyödyntää niin terveydenhuollossa, opiskelijajärjestöissä kuin korkeakouluillakin. Jotta tutkimuksen tulokset ovat uskottavia, on tärkeää saada hyvä vastausprosentti. YTHS toivoo opiskelijoiden runsasta osanottoa tutkimukseen. Lisätietoja: YTHS:n ylilääkäri Kristina Kunttu, p. 050 544 2946 http://www.yths.fi/ajankohtaista/195/neljas_ valtakunnallinen_korkeakouluopiskelijoiden_ terveystutkimus_kaynnistyy
NELJÄS VALTAKUNNALLINEN KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN TERVEYSTUTKIMUS KÄYNNISTYY
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä (YTHS) käynnistyy jälleen laaja valtakunnallinen korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus tammikuun lopussa 2012. Edellinen tehtiin neljä vuotta sitten, mutta yliopisto-opiskelijoiden osalta tietoja on saatu jo vuodesta 2000. Kysely lähetetään tammi-helmikuun vaihteessa yhteensä kymmenelle tuhannelle yliopistoja ammattikorkeakouluopiskelijalle. Siihen voi vastata joko perinteisesti paperilomakkeella tai sähköisesti. Kyselylomakkeessa on perinteisiä terveyden ja terveyskäyttäytymisen kysymyksiä, mutta siinä kartoitetaan myös muita elämän alueita, jot-
HYYN PALVELUTOIMISTOSSA POIKKEUKELLINEN AUKIOLO VÄLIVIIKOLLA
Yliopiston perioditaukoviikolla HYYn Palvelutoimisto avaa ovensa vasta kello 12! Aukioloajat ovat siis 5.-9.3. maanantaina klo 12-17 ja tiistaista perjantaihin klo 1215.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on noin 28 000 yliopisto-opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö. Se toimii jäsenistönsä ja piirissään toimivien noin 250 opiskelijajärjestön etu- ja palveluorganisaationa. Ylioppilaskunnan toimitilat sijaitsevat aivan kaupungin sydämessä Uudella ylioppilastalolla.
HYY hakee siivilipalvelusmiestä graafiseksi suunnittelijaksi
Etsimme nuorekkaaseen työyhteisöömme SIVIILIPALVELUSMIESTÄ GRAAFISEN SUUNNITTELIJAN TEHTÄVIIN. Työ alkaa 1.8.2012 tai sopimuksen mukaan Lapinjärven siviilipalveluskoulutusjakson suorittamisen jälkeen. Graafisen suunnittelijan tehtäviin kuuluvat mm. HYYn julkaisujen suunnittelu ja taittaminen sekä ylioppilaskunnan graafisen ilmeen kehittäminen. Tehtävän arkipäivää on erilaisten julis-
teiden, korttien, oppaiden ja selvitysten taittaminen. Valokuvaus- ja web-osaaminen katsotaan eduksi. Käytämme Adoben ohjelmistoja Windows-ympäristössä. Arvostamme luovuutta, huolellisuutta, omaaloitteisuutta ja ryhmätyökykyä. Hakijalle on eduksi ylioppilaskuntatoiminnan tuntemus ja kokemus järjestötoiminnasta. Hakemuksen liitteeksi toivotaan näytteitä aiemmista taittotöistä. Tarjoamme lakisääteiset edut, tarvittaessa asunnon Helsingissä ja mukavat työkaverit.
Ylioppilaskunnan pääsihteerille osoitettujen, omakätisesti allekirjoitettujen hakemusten ansioluetteloineen tulee olla ylioppilaskunnan keskustoimistossa (Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 A, 2. krs, 00100 HELSINKI) viimeistään torstaihin 23.3.2012 klo 12.00 mennessä. Lisätietoja: tiedottaja Jenni Heikkinen, p. 050 543 9609, tiedottaja@hyy.fi, graafinen suunnittelija Oscar Hagen, 050 534 2965, oscar.hagen@hyy.fi pääsihteeri Katariina Styrman, 0400 816 426, paasihteeri@hyy.fi.