>Fotonovelli - Barbie pelastaa vasemmiston
4
6.3.2009
96. vuosikerta
abi
numero
Riks, raks ja poks
euro venYY indieelokuvien efekteissä
Katu-uskomaton
Arto tuunelA on musiikin monituunAAjA
YliopistolAin kuumimmAt kiistAkohdAt
Rivien repijät
2
YLIOPPILASLEHTI 4/09
>> tuula amberla. Viehko lauluääni yhdistettynä simppeleihin jatsisovi-
PÄÄKIRJOITUS
VAIKUTUKSEN ALAISENA
Tämän numeron inspiroijat
tuksiin saa Tuulan 80- ja 90-luvun tuotannon loistamaan yhä kirkkaana. talvivaellus. Mukavaa ajanvietettä niille, jotka eivät lapsena saaneet >> tarpeekseen kurahousuista ja lumensulatusleikeistä. naiset ja raha. Leila Simosen erinomainen kirja saa sekä suunnittele>> maan taloutta että siivoamaan kaapit. isänmaallisuus. Finanssikriisi erottaa jyvät akanoista. >> sälekaihtimet. ruma, mutta kätevä yksityisyydensuoja. >>
Oppia Islannista
Yksi olemassaolostaan taistelevan saarivaltion sosiaalisista innovaatioista on tapa jakaa perhevapaat. Vanhempainvapaa koostuu kolmesta jaksosta, joista yksi on äidille, yksi isälle ja yksi jaettavissa vanhempien sopimalla tavalla. Mallista tekee nerokkaan se, että se on harvinaisen tehokas täsmäparannus moneen ongelmaan. Nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla helpottaisi, että vanhemmuuden kustannukset jakautuisivat tasaisemmin. Toisaalta uudistus vahvistaisi isien asemaa perheissä ja edistäisi tasaarvoista vanhemmuutta. Samalla voitaisiin lisätä vanhempainvapaan kokonaispituutta, ja perheet saisivat enemmän yhteistä aikaa.
islannin malliin liittyy sitkeitä väärinymmärryksiä. Yksi niistä on, että kyse olisi pakosta. Todellisuudessa ehdotetut mallit eivät pakota yhtäkään perhettä yhtään mihinkään. Perheissä, jotka haluavat jakaa vanhemmuutta perinteiseen tapaan, äiti saisi yhä pitää kaksi peräkkäistä vanhempainvapaajaksoa. Isä voisi jättää hänelle kohdistetut vapaansa kokonaan pitämättä, ja silti vapaa pysyisi vähintään entisen pituisena. Näiden perheiden etuja laki ei siis heikentäisi lainkaan. Sen sijaan niitä perheitä, jotka haluavat jakaa vanhemmuutta, laki kannustaisi ylimääräisellä vapaajaksolla. Nykyisin isät käyttävät vanhempainrahapäivistä alle kaksi prosenttia. Se on ihan naurettavan vähän. Pohjoismaiset kokemukset osoittavat, että isille kohdistettu vapaa lisää vanhempainvapaiden pitoa isien keskuudessa. Isien on helpompi käyttää jakso, joka on tarkoitettu juuri heille. Jos isille olisi kohdistettu oma vapaajakso, kyseessä olisi todellinen vapaa valinta. Kotiin jääminen riippuisi isien omasta, itsenäisestä päätöksestä, ei luutuneista sukupuolirooleista tai aikansaeläneestä äitimyytistä. Kun edusKunnassa päätettiin hedelmöityshoitolaista, monet kansanedustajat syyttivät lakia isien vähättelystä. Missä he ovat nyt, kun päätetään todellisesta isien oikeuksia ajavasta uudistuksesta? Vanhempainvapaiden jakaminen parantaisi isän asemaa avioerossakin. Oikeuteen päätyneissä huoltajuuskiistoissa lapset määrätään lähes yhtä usein isälle kuin äidille. Mutta ihan tavallisissa riidattomissa avioeroissa ei usein osata ajatella, että lähihuoltaja voi olla ihan yhtä hyvin isä kuin äiti. syl, Hyy ja monet muut opiskelijajärjestöt kannattavat isille kohdennettua vapaata. Toivottavasti opiskelijoissa kytee arkinen perhevallankumous. Tätä nykyä pienten lasten isät tekevät jopa pidempää työpäivää kuin lapsettomat. Lakia puoltaa myös klassikkoperustelu, lapsen etu. Ehkä tulevaisuudessa äideillä ja isillä on aito oikeus jaettuun vanhemmuuteen ja lapsilla molempien vanhempiensa aikaan. Kyllä, näinä aiKoina Islannistakin löytyy opittavaa.
veera luoma-aho
Talvisodan hengessä
KAAOSTEORIA
ar
fi
l
ms
ma
ronn alda
n
KEKSI KUVALLE KUVATEKSTI
sol
Renny Harlinin Mannerheim- Kansalaiset antavat tulevaisuu- Perusarvot lähtevät nousuun, elokuvan tulevaisuus on dessa työpanoksensa kansan- kun mikkosen perheen tosi-tvsarjasta tulee kevään tapaus. kansalaiskeräyksen varassa. taloudelle 65-vuotiaiksi asti.
jukka tilus
TOIMITTAJA KOKI
Kauhea koulu
"PelottaaKo?"
Lähetä kuvatekstiehdotuksesi numeroon 050 339 3033. Kirjoita viestin alkuun sana KUVATEKSTI ja loppuun nimesi tai nimimerkkisi. Voit lähettää ehdotuksesi myös osoitteeseen posti@ylioppilaslehti.fi. Laita viestin otsikoksi "Kuvalle kuvateksti". Parhaan kuvatekstin laatija voittaa joka kerta kirjapalkinnon. Muut ehdotukset julkaisemme.
Se oli aika monen ikäiseni lähes kolmekymppisen ensimmäinen kysymys, kun olin kertonut palaavani oppilaaksi vanhalle yläasteelleni. Kysymyksen esittäjät jakautuivat kahteen osin päällekkäiseen kastiin: niihin, jotka eivät missään tapauksessa haluaisi palata takaisin teinitraumojensa ympäristöön, ja niihin, joiden mielestä nykykoulu yksinkertaisesti on vain niin pelottava paikka, että he mieluummin tekevät reppumatkan pimeimmässä Afrikassa kuin istuvat pari päivää pulpetissa. Melkein kaikki ajattelivat, että nykynuoret ovat huonokäytöksisiä, ärsyttäviä, mistään tietämättömiä pikkunilkkejä, joita kerta kaikkiaan ei kestä. Pukeutuvatkin miten sattuvat. Hmmmm. Missä olinkaan kuullut saman aiemmin? Niin sanottiin meistä kolmekymppisistä viisitoista vuotta sitten. "No, tekisikö mieli palata takaisin?" kysyi yksi opettajista toisen koulupäiväni päätteeksi. Ei todellakaan. Ei missään tapauksessa. Mutta omat lapseni laitan suomalaiseen peruskouluun turvallisin mielin.
numeRon 3 / 2009 voittaja + Hyvät Häviäjät
matti markkola
>> hitto! sama juttu joka torstai! ErdE Hyi >> 90-luvun yhteisvessatrendi poiki häikäiseviä ideoita, joita ei
tämän päivän taantuman valossa voi kuin yrittää kuopata syvälle peruskallioon. ALLY
>> eräänä päivänä kaikki unisex-vessat muutettiin ydinjätteen "Ja
säilytyspaikoiksi." M. BUrnS
>> Tikusta asiaa. XO
> Toimittaja palaa yläasteelle sivulla 14.
Perustettu 1913. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. ISSN 035-924. toimitus Päätoimittaja Veera Luoma-aho (09) 1311 4228, 050 3393033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi Toimitussihteeri Antti Järvi (09) 1311 4229, toimitussihteeri@ylioppilaslehti.fi Toimittajat Ninni Lehtniemi (09) 1311 4230, ninni.lehtniemi@ylioppilaslehti.fi Matti Markkola (09) 1311 4231, matti.markkola@ylioppilaslehti.fi Ulkoasu Tuomas Karppinen (09) 1311 4234, graafikko@ylioppilaslehti.fi osoi t t e e n m u u tok s e t ja t i l au k s e t www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu Toimistosihteeri Tarja Muhonen 050 5420549, tarja.muhonen@hyy.fi, fax (09) 1311 4346 Käynti- ja postiosoite Mannerheimintie 5 B, 6. krs, 00100 Helsinki Fax (09) 659 424 i l moi t u s m a r k k i noi n t i Markkinointitoimisto Pirunnyrkki Myyntipäällikkö Lauri Ristikankare, 020 7969 582; Kari Kettunen 020 7969 583 Keskus 020 7969 580, fax (02) 2331 211, yolehdet@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi Ilmoitushinnat teksti 2,05 e/ pmm ja takasivu 2,40 e/pmm, abinumerossa teksti 2,95 e/pmm ja takasivu 3,50 e/pmm. Määräpaikkakorotus 10 %. Huom. Hintoihin lisätään arvonlisävero 22 % Ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf Ilmoitusten jättö torstaisin klo 16.00 mennessä, järjestöilmoitukset keskiviikkoisin k u s ta n ta ja Ylioppilaslehden Kustannus Oy Toimitusjohtaja Heikki Härö Hallinto ja talous Marjo Berglund pa i no Lehtisepät Oy, Pieksämäki Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista, valokuvista tai muusta aineistosta eikä säilytä tai palauta niitä. Ylioppilaslehti 5/2009 ilmestyy 20.3. Ilmoitusten jättöpäivä on 12.3., järjestöt 11.3. Järjestöilmoitukset osoitteeseen www.ylioppilaslehti.fi/jarjesto
YLIOPPILASLEHTI 4/09
3
kannen kuva tuomas karppiNeN
sisältö 4/2009
ADHD
Koko lehti kahdessa minuutissa.
JETSULLEEN
Yliopistolaki spesiaali
"Yliopistolain vastustus liittyy laajempaan ilmiöön kuin vain tähän lakiesitykseen. Suomeen on rakennettu yliopistoverkko, jota ei todellisuudessa enää ole varaa ylläpitää."
Helsingin Sanomien pääkirjoitus 22. helmikuuta
Hyvää päivää, ja tervetuloa seuraamaan Suomen vanhimman ja laajalevikkisimmän opiskelijalehden ajankohtaislähetystä. Lähetys on väreissä. Aloitetaan. Kumpulassa kolisee, ja yliopistolaki kiinnostaa. Siis yliopistolaki todellakin kiinnostaa. Nyt lauletaan (sävel: 2Pacin California Love): Taidekoululaiset, know how to party. Taidekoululaiset, know how to party. In the city of Helsinki. In the city of good ol Kallio. They keep it rockin! They keep it rockin! Kouluruoka ei ole parasta peruskoulussa. Renny hei, 200 eurollakin tehdään spektaakkelielokuvia! Marskin valmistukseen tarvitaan siansydän, sukkahousut ja roudarinteippiä. Viimein Ylkkärin sivuille saatiin alaston mies. Tosinaiset tykännevät myös barbien seikkailuista.
mikaeL petterssoN tuomas karppiNeN
"Meidän kannattaisi nähdä yliopistolaki niin, että okei, annatte meille uudenlaisen mahdollisuuden! Katsotaanpa, miten alamme sitä käyttää."
Tampereen yliopiston uusi rehtori Kaija Holli, Aviisi 3/2009
TupATARKASTuS
Kiki Pau tsekkasi HYYn treenikämpät.
33
"Kärjistetysti sanottuna: jos Nokialla olisi 20 vuotta sitten ollut yliopistoissa sama valta kuin sille nyt tulee, meillä tutkittaisiin tänään paljon enemmän kumisaappaita kuin kännyköitä."
Voima-lehden kustannuspäällikkö Tuomas Rantanen Fifi:n blogissa 24. helmikuuta
"Nuorten hipstertyttöjen elämän tärkein sisältö on netistä tilattujen American Apparel -kledjujen järjestely."
Matti Markkola, s. 32
"Uhkakuva on aina uhkakuva, mutta onko hyväksyttävää, että laki jättää tilaa sille?"
Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen lehtori Vesa Suominen, Oulun ylioppilaslehti 3/2009
5 LässynLässynLäpäLää Tähän taas vaihteeksi jotain yliopistolaista. 9 TeoreeTTisTa keskisormea Verkkojulkaisu Megafoni ärsyyntyi.
"Yliopistot saavat syyttää pääasiassa itseään sivurooliin ajautumisesta. Niillä oli tilaisuus kehittyä, seurata aikaa ja hylätä kangistuneet hallintomallit."
Hämeen Sanomien pääkirjoitus 21. helmikuuta
ALASTOn ROKKi
Muusikko Arto Tuunela pintaa syvemmältä.
34
12 omiTuisTen kerho Taideopiskelija haluaa erottua massasta. 31 käsiTyö kunniaan Indie-elokuvassa lentää veri ja lumi. 37 unohda vahaus! Tosinainen pukee tanssijan sukkahousut. 38 viidenkympin viLLiTys! Barbie saa yhteiskunnallisen herätyksen.
"Lehden saamien tietojen mukaan lähes kaikki Suomen yliopistot ovat jo lähestyneet hallitusasioissa elokuvaohjaaja Renny Harlinia. Nimettömän, Nokian uhkaileman virkamieslähteen mukaan Harlinin meriitit ulkopuolisen rahoituksen keräämisessä ovat ohittamattomat."
Mediaa ja uutisia parodioiva Lehti 27. helmikuuta
AJANKOHTAISET ASKARTELUT
Elvytys paketti
NiNNi LehtNiemi ja jukka tiLus
1. Osta kartonkitehdas. Rekrytoi ihmiset
kartonkilinjan käynnistämiseen.
2. Työllistä assistentti leikkaamaan
tämä kaava kartonkiarkille haluamasi kokoiseksi.
3. Palkkaa toinen assistentti leikkaamaan pakettiaihio arkilta ja kolmas kasaamaan se.
4. Keksi palkkaamillesi ihmisille lisää töitä.
uutiset
Tuomas Karppinen
YLIOPPILASLEHTI 4/09
5
Yliopistolaki repii rivejä
Kiista yliopistojen uudistamisesta kiteytyy eduskunnassa kysymykseen yliopistojen hallitusten kokoonpanosta.
Y
liopistolain uudistus saanee taakseen eduskunnan enemmistön. Ulkopuolisten jäsenten määrä yliopistojen hallituksissa, lukukausimaksukokeilu EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille sekä virkasuhteitten muuttuminen työsuhteiksi epäilyttävät silti osaa eduskuntaryhmistä. Näin voi päätellä vastauksista, kun Ylioppilaslehti kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajilta käsiteltäväksi tulleesta esityksestä uudeksi yliopistolaiksi.
TyyTyväisyys lakiin noudattaa
EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille voidaan jatkossa kokeilla lukukausimaksuja, kertoo eduskuntaryhmän puheenjohtaja Raimo Vistbacka.
ärhäkimmin lakia on asettunut vastustamaan vasemmistoliitto. Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Annika Lapintien mukaan ryhmä on "tyrmistynyt" lakiesityksen
sisältämästä lukukausimaksukokeilusta. "Vaikka lakia perustellaan autonomian lisäämisellä, todellisuudessa lakiesitys vaarantaa tieteen
Rahoitus
Kiistele näistä!
tuslain vastainen, koska yliopisto ei valitse itse hallituksensa jäseniä. Säätiön hallituksen ei tarvitse nauttia kenenkään luottamusta. kausimaksuihin. Hallitusohjelma vaihtuu neljän vuoden välein.
odotetusti hallitus-oppositio-jakoa. Eniten lakiesitystä suitsuttaa lain valmistelua luotsannut kokoomus. "Olemme uudistuksen tavoitteisiin ja kokonaisuuteen tyytyväisiä. Yliopistojen autonomiaa lisätään ja samalla tutkimuksen
"Vasemmistoliitto on tyrmistynyt luKuKausimaKsuKoKeilusta."
sekä opetuksen perusrahoitus varmistetaan", uskoo kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pekka Ravi. "Erityisen tyytyväisiä olemme siihen, että uudistusta on työstetty hyvin avoimessa ja vuorovaikutuksellisessa ilmapiirissä ja muun muassa ylioppilasliikkeen edustajat ovat olleet aktiivisesti mukana." Myös hallituspuolue vihreät kertoo olevansa "erittäin tyytyväinen" siihen, että laki on annettu eduskuntaan. "Uudistuksessa historiallista on se, että perusrahoitukseen luodaan indeksi, joka varmistaa, ettei rahoituksen tasosta tarvitse käydä vääntöä joka vuosi erikseen", vastaa vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anni Sinnemäki. Oppositioryhmistä perussuomalaiset ovat tyytyväisiä siihen, että
nen vastuu ja liikkumavara kasvavat. Ulkopuolisen rahoituksen kerääminen helpottuu, ja yliopistot voivat kerätä sitä omaan pääomaansa. > Puolesta Valtio kantaa jatkossakin päävastuun opetuksen ja tutkimuksen rahoituksesta. Yliopisto voi ohjata rahoitusta myös niille tieteenaloille, jotka eivät houkuttele yksityistä rahaa. Jo nyt keskimäärin kolmasosa rahoituksesta on ulkopuolista. Valtio antaa yliopistoille ensi vuoden alussa 150 miljoonaa euroa maksuvalmiuden takaamiseksi. > Vastaan Autonomia ei kasva, vaan vähenee. Ulkopuolinen rahoitus lisää tieteenalojen välistä eriarvoisuutta, uhkaa perustutkimuksen rahoitusta ja vaarantaa tutkimuksen riippumattomuuden. Valtio enää takaa yliopistojen maksuvalmiutta. Yliopisto voi ajautua konkurssiin.
> Mitä? Yliopistojen taloudelli-
Ulkopuoliset jäsenet
Virkasuhteet työsuhteiksi
> Mitä? Yliopiston henkilöstön
työnantajana ei ole jatkossa valtio, vaan yliopistot itse. Virkasuhteet muuttuvat työsuhteiksi. > Puolesta Yliopistot voivat harjoittaa itsenäistä henkilöstöpolitiikkaa. Yliopiston henkilöstö on työsuhteessakin yhä rikosoikeudellisessa virkavastuussa. > Vastaan Kun virkasuhteet muuttuvat työsuhteiksi, samalla luovutaan virkavastuusta. Opiskelijoiden oikeusturva kapenee, koska opettajat eivät olisi opinnäytetöitä arvostellessaan enää vastuussa julkiselle vallalle vaan työnantajalleen.
tuksen jäsenistä, puheenjohtaja mukaan lukien, ovat yliopiston ulkopuolisia. > Puolesta Julkisoikeudellisessa laitoksessa yliopistot valitsevat ulkopuoliset jäsenet. Yliopistot voivat valita sellaisia jäseniä kuin haluavat. > Vastaan Yliopistoyhteisön edustajat voivat jäädä äänestyksessä vähemmistöksi. Yhteisön valta yliopiston asioista vähenee.
> Mitä? Puolet yliopiston halli-
ja tutkimuksen sekä korkeimman opetuksen itsemääräämisvallan", Lapintie uskoo. Sosiaalidemokraatit arvostelevat lakia oppositiokumppaniaan maltillisemmin, olivathan demarit aikoinaan käynnistämässä uudistusta. Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Tarja Filatovin mukaan demariryhmää arveluttaa etenkin päätösvallan jakautuminen yliopiston sisällä. "Emme hyväksy, että yliopistojen hallituksiin tuodaan ulkopuoliset enemmistöt." Saman asian nostavat esiin kristilliset ja perussuomalaiset. "Yliopistojen sisäinen demokratia on tämän lakiesityksen vuoksi vaarassa, mikä tulee esille siinä, että hallituksen puheenjohtaja valitaan yliopiston ulkopuolelta", uskoo kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Bjarne Kallis.
halliTusTen kokoonpano arveluttaa myös lakia tukevia vihreitä, joita on julkisuudessa syytetty kaksilla korteilla pelaamisesta. "Uskon, että jos esitykseen tarvitaan muutoksia, niistä voidaan eduskunnan sivistysvaliokunnassa sopia. Se huomioon ottaen aiomme äänestää lain puolesta", Sinnemäki kertoo. Vasemmistoliitto sen sijaan aikoo ehdottaa, että hallitus vetäisi esityksensä pois ja valmistelisi sen uudelleen. "Laki vaarantaa sivistysyliopiston, joka on olennaisesti ollut rakentamassa Suomea ja hyvinvointivaltiota." Keskustan ja Rkp:n eduskuntaryhmät eivät vastanneet kyselyyn.
Veera Luoma-aho
> Lue eduskuntaryhmien puheenjohtajien vastaukset kokonaisuudessaan osoitteesta Ylioppilaslehti.fi. > Perjantaina 13. maaliskuuta valtakunnallinen mielenosoitus uutta yliopistolakia vastaan. Lähtö Senaatintorilta klo 13.
> Mitä? Yliopistot muuttuvat valtion tilivirastoista joko säätiöiksi tai julkisoikeudellisiksi laitoksiksi. Kaksi yliopistoa on valinnut säätiömallin, Aalto-yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. > Puolesta Säätiöyliopistolla on vahva strateginen uudistumiskyky, sillä hallituksessa ei ole suoria edunsaajia, kuten henkilöstöä tai tutkinto-opiskelijoita. > Vastaan Säätiöyliopisto ei ole autonominen. Malli on perus-
Säätiömalli
EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille on mahdollista kokeilla lukukausimaksuja. > Puolesta Maksut edistävät kansainvälistymistä. Suomalaisten opiskelijoiden maksuton opetus ei ole vaarassa, sillä se on sovittu hallitusohjelmassa. > Vastaan Maksut asettavat EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevat eriarvoiseen asemaan muihin nähden ja vaikeuttavat yliopistojen kansainvälistymistä. Lisäksi ne saattavat johtaa suomalaisten opiskelijoiden luku-
Lukukausimaksut
> Mitä?
> Mitä? Yliopiston kollegion toimivalta vähenee, rehtorin ja hallituksen valta kasvaa. > Puolesta Uusi vallanjako lisää yliopistojohdon strategista johtovastuuta. Rehtori toimii hallituksessa esittelijänä, "toimitusjohtajana". Kollegion toimivalta ei vähene, sillä nykyisin se valitsee rehtorin mutta ei hallitusta, tulevaisuudessa taas hallituksen, mutta ei rehtoria. > Vastaan Vallan keskittäminen johtajille ei sovi asiantuntijatyöhön eikä demokraattiseen yliopistoyhteisöön. Demokraattisesti pystytään johtamaan kaupunkeja, valtioitakin, miksei siis yliopistoa. Yliopistokollegion pitäisi voida sekä valita että erottaa hallitus ja rehtori. Hallituksen pitäisi vastata kollegioille myös strategisista linjauksista.
Vallanjako
Suunnitteletko WORKING ON välivuoden HOLIDAY pitämistä?
Australia New Zealand
debatti
FAKSIT
Kerro Ylioppilaslehdelle mielipiteesi alle 1 500 merkillä! Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarpeen mukaan. Julkaisemme kirjoituksia nimimerkillä vain poikkeustapauksissa. Fax (09) 659 424, posti@ylioppilaslehti.fi.
6
YLIOPPILASLEHTI 4/09
Lähde tekemään oikeita töitä ja tienaamaan, kansainvälisty ja matkusta. Tapaa uusia ihmisiä ja seikkaile yksin tai ystäväsi kanssa.
Australia ja Uusi-Seelanti kutsuvat! Ultima Travel 010 666 5808 ultimatravel@nettilinja.fi www.ultimatravel.fi
KOLUMNI
Järki käteen, VSO!
varsinaissuomalaisen osakunnan hallinto-oikeuteen tekemä valitus ylioppilaskunnan hallituksen tekemästä tilajakopäätöksestä rampauttaa yli 50 muun järjestön toiminnan. VSO on kieltäytynyt muuttamasta tiloistaan ennen hallinto-oikeuden päätöstä, joka tulee aikaisintaan toukokuussa pahimmassa tapauksessa syyskuussa. Tilajako tehdään kahden vuoden välein ja tähän asti kaikki järjestöt ovat tehtyjä päätöksiä noudattaneet. Yli 50 järjestöä on tällä hetkellä panttivankina väliaikaisissa tiloissa, enimmäkseen pienissä kopeissa. Lisäksi suuri osa tiloista odottaa remonttia, joten ne ovat järjestöille käyttökelvottomia. Oikeusprosessin vuoksi ylioppilaskunta ei pysty edistämään järjestöjen asemaa millään tavalla. Tähän pystyisi vain VSO.
Miika Sahamies
Siirtolaispolitiikkaa keskustakiinteistöillä
Yllättäen voimistunut rakkaus vähemmistöjä kohtaan on inspiroinut suomalaispoliitikot uskomattomiin suorituksiin. Monet ovat huomanneet, että hyvän mielen ja suvaitsevaisuuden leiman voi saada samaa vauhtia kuin jakaa keskustaasuntoja vähäosaisille. Yksi kannattamattomimmista, mutta epäilemättä omaatuntoa parhaiten kohottavista projekteista onkin käynnistetty Uudenmaankadulla. Sosiaalivirasto on päättänyt pystyttää Motelletin viereen kilpailevan vähemmistöjen kantapaikan: maahanmuuttajiin erikoistuneen hotellin. Käyttämättömään arvokiinteistöön sijoitettava vastaanottokeskus noudattelee Kaarlenkadulta tuttua konseptia, joka punavuorelaisittain on saanut tukea Helsingin Sanomien kaupunkitoimituksen lisäksi muilta city-vihreiltä, joille tyhjät kiinteistöt tarjoavat tilaisuuden uskoa kansainväliseen solidaarisuuteen. Kadonnutta kotimaista solidaarisuutta kyseleville on puolestaan perusteltu maahanmuuttajien joutuvan asioimaan paljon viranomaisten kanssa, mikä keskustasta käsin on helpompaa. Kukaan ei silti ole ihmetellyt, miksei hotellia ole samalla logiikalla muu- "City-vihreille tyhjät kiinteistöt tettu esimerkiksi opiskelija-asunnoiksi. tarjoavat samaan aikaan kun
Asia näyttää muutosta kärsivien järjestöjen näkökulmasta nyt siltä, että VSO käyttää törkeästi hyväkseen mahdollisuutta valittaa eri oikeusasteisiin viivyttääkseen päätöksen toimeenpanoa. Vain varakkaimmilla järjestöillä on varaa palkata lakimiehiä käymään asemasotaa ja pahentamaan muiden järjestöjen tilannetta. Mikäli VSO valittaa tilajakopäätöksestä käräjäoikeuteen, muutot venyvät entistä kauemmas, mikä olisi muille HYYn piirissä toimiville järjestöille täysin kestämätöntä. Me allekirjoittaneet toivomme VSO:lta nykyistä rakentavampaa yhteistyötä.
alter ego ry humanisticum ry hyyn vihreät (hyvi) sitoutumaton vasemmisto (sitvas) helsingin yliopistollinen go-seura (yligo) yliopiston anime ja manga (yama)
Minne sinä lähtisit?
Meiltä löydät tietoa ulkomailla opiskelusta, harjoittelusta ja muista kansainvälistymismahdollisuuksista
rymypenkkareille on vaihtoehtoja
"tuskin enää missään penkkari-
www.maailmalle.net
Tervetuloa myös uuteen
Tietosiltaan
Helsingin Hakaniemeen! Tietosilta on CIMOn ja Fulbright Centerin yhteinen, maksuton tietopalvelu. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Hakaniemenranta 6, 5. krs. Neuvontapuhelin 020 690 501 Palvelut avoinna tiistaisin ja keskiviikkoisin kello 1316 ja torstaisin kello 1317. Sähköposti: cimoinfo@cimo.fi www.maailmalle.net
KAMPAAMOITA / PARTUREITA KAMPAAMOITA/ PARTUREITA KAMPAAMOITA / PARTUREITA KAMPAAMOITA/ PARTUREITA
OPISKELIJAYSTÄVÄLLISET YRITYKSET JA PALVELUT Opiskelijaystävälliset Opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut
yritykset ja palvelut KAMPAAMOITA / PARTUREITA
Edullisia oppilastöitä Edullisia oppilastöitä hiusmuotoilukoulu hiusmuotoilukoulu Pepe Åhman! Pepe Åhman!
Teemme laadukkaita oppilastöitä Teemme laadukkaita oppilastöitä opettajien valvonnassa. opettajien valvonnassa. Hiustenleikkaukset alkaen 10,Hiustenleikkaukset alkaen 10,-
päivää aloitetaan saunomalla tai frakkeihin pukeutuneiden abiturienttien aamuvirrellä", Ylioppilaslehti (02/2009) kirjoitti. Itse asiassa Suomessa elää ja voi paksusti yksi lukio, joka ei ole alistunut rymyämisperinteelle. Lähes neljänsadan oppilaan Porin suomalaisen yhteislyseon lukion penkinpainajaispäivän perinteisiin on kuulunut jo iät ajat se, että abiturientit pukeutuvat juhlavasti tytöt iltapukuihin ja pojat frakkeihin. Aamu alkaa maakuntalaulun ja sen kuuluisan virren säestämänä. Kansallispukuiset kakkosluokkalaiset muodostavat abiturienteille kunniakujan juhlasaliin. Aamupäivällä tanssitaan vanhojen tansseja, kuunnellaan puheita ja kahvitellaan opettajien kanssa. Alun perin juhlava pukeutumi-
nen oli aikuisuusriitti. Kyseisessä lukiossa 1970-luvun alussa opiskellut äitini kertoi, miten iltapukuun pukeutuminen oli "Psyllin abille" ensimmäisiä tilaisuuksia olla vakavasti otettava aikuinen. Nykyisin ei olla perinteen kanssa enää niin tiukkoja. Kyllä se skumppa virtaa rekan lavalla, silinterihattujen lomassa.
hanna hannus Psyllin abi vm. 2007
KANTAAOTTAVA HAIKU
eläkeikä nousi herneeksi sak:n nenäonteloon
Helsingistä ei tunnu löytyvän tilaa kuin pakolaisille, alkoholisteille, narkomaaneille, kodittomille ja kerjäläisille, potee muu Suomi työvoimapulaa. Tämän ovat osin aiheuttaneet maaltamuuttajat. Nuo siirtolaisvirtojen ideaalit ovat pääkaupunkiseudulle tasaisesti hajasijoituttuaan omaksuneet paikallisen kielen ja tavat, löytäneet työpaikan ja solahtaneet uuteen vallilalaisidentiteettiinsä. Tilannetta tasoittamaan valtio on ryhtynyt laajoihin alueellistamishankkeisiin ja alkanut muiluttaa helsinkiläisiä perheitä maakuntiin. Siirtolaisperheitä ovat ystävällisesti tarjoutuneet vastaanottamaan ainakin Kuopio ja Rovaniemi. Lohdutukseksi perheille on luvattu upeita keskustakiinteistöjä helpottamaan asioimista muiden viranomaisten kanssa. Tukitoimiin on lisätty henkilökohtaista sopeutumisneuvontaa, kuten päivähoitotai koulutuspalveluiden räätälöimistä siirtolaisten tarpeisiin.
maahanmuuttajat ovat kuin taivaan lahja niille, jotka sy-
tilaisuuden uskoa kansainväliseen solidaarisuuteen."
dämestään välittävät siirtolaisten ongelmista ja tyhjentyneistä maakunnista. Maakunnissa heille olisi asuntojen lisäksi työpaikkoja, puhdas luonto ja huoleton ilmapiiri. Samalla katkaistaisiin kotipaikkakunnalta revittyjen ihmisten kierre ja saataisiin koko maa pidettyä itsearvoisesti asutettuna.
Kirjoittaja kaipaa Uudenmaankadulta poistuneita baareja.
KAMPAAMOITA/ PARTUREITA KAMPAAMOITA / PARTUREITA KAMPAAMOITA / PARTUREITA Opiskelijakortilla -20 %. Opiskelijakortilla -20 %. Yliopiston henkilöstö ja Yliopiston henkilöstö ja jatko-opiskelijat -10 %. jatko-opiskelijat -10 %. Nettiajanvaraus 24h Nettiajanvaraus 24h www.hiusgalleria.fi www.hiusgalleria.fi
VANHOJEN TANSSIT
IJAYSTÄVÄLLISET OPISKELIJAYSTÄVÄLLISET ET JA PALVELUT YRITYKSET JA PALVELUT
www.salonpepeahman.fi www.salonpepeahman.fi
14 14 10 10
EITA EITA
Ajanvaraukset: Ajanvaraukset: 09 700 159 38 09 700 159 38 Hämeentie 50, 00500. KAMPAAMOITA / PARTUREITA Hämeentie 50, 00500. KAMPAAMOITA / PARTUREITA
SUUTAREITA SUUTAREITA
Aleksanterinkatu 20, sisäpiha 660 022 Aleksanterinkatu 20, · www.hairgallery.fi hairgallery@co.inet.fi sisäpiha 660 022
hairgallery@co.inet.fi · www.hairgallery.fi
KAMPAAMOITA / PARTUREITA KAMPAAMOITA / PARTUREITA PELEJÄ PELEJÄ
KAMPAAMOITA / PARTUREITA KAMPAAMOITA / PARTUREITA OPTIKOITA OPTIKOITA OPTIKOITA OPTIKOITA
14 14 10 10
14 10 Keijohostel 10 Keijohostel asunto-ongelmasi. ratkaisee tilapäisen
ratkaisee tilapäisen asunto-ongelmasi. Puh. 09 757 1556, fax 09 757 1771 Puh. 09 757 1556, fax 09 757 1771 hagman.majoitus@kolumbus.fi hagman.majoitus@kolumbus.fi www.keijohostel.fi www.keijohostel.fi
MAJOITUSTA MAJOITUSTA SUUTAREITA SUUTAREITA
14
Miten maailmaa voisi parantaa?
SUUTAREITA SUUTAREITA SUUTAREITA SUUTAREITA
"aloita itsestäsi ja lähiympäristöstäsi."
Aili Turpeinen, 94
hanna anttila
OPTIKOITA OPTIKOITA PELEJÄ PELEJÄ
OPTIKOITA OPTIKOITA
debatti
tiina Vanhatupa
YLIOPPILASLEHTI 4/09
7
NOKKAPOKKA
A
nu Aarnio HYYn hallituksesta uskoo, että ylioppilaskunnan on säilytettävä uskottavuutensa. Opiskelijatoiminnan Mikko Lindströmin mielestä ylioppilaskunnan ulkopuolella on mahdollista toimia vapaammin. Molemmat haluavat vaikuttaa uuteen yliopistolakiin.
Mikko Lindström,
23, opiskelijatoimintaverkoston aktiivi
ml: Yritimme aloittaa toimintaa vuosi sitten HYYn sisällä, mutta se ei kiinnostanut ihmisiä. Mutta kun toiminta tuli ulkopuolelta ja oli yhteydessä esimerkiksi Vanhan valtauksen historiaan, se kiinnosti. aa: HYYssä on ikuinen dilemma, miten saisimme järjestettyä sellaisia tilaisuuksia, joihin porukkaa kiinnostaa lähteä mukaan. Te olette onnistuneet siinä sikahyvin. ml: Se johtuu ehkä osittain siitä, että me voimme olla äärimmäisiä. Se saa ihmisten huomion. HYYn taas pitää olla sovinnollinen. aa: Ja se kuulostaa vain tylsältä. ml: Eikä se jyrkkyys ja uhkakuvien maalailu tietenkään vain populismia ole. Mutta joku opiskelijatoiminnan aktiivi voi pistää hallintorakennukseen tarroja, joissa kehotetaan, että "erotkaa, Wilhelmsson, Niiniluoto ja Mansikkamäki". Voimme olla niin jyrkkiä kuin meitä huvittaa. aa: Olisin toivonut, että viime vuonna HYY olisi saanut aikaan enemmän keskustelua. Sitä kyllä yritettiin esimerkiksi kampuksilla ja osakunnissa. ml: Kun on tällainen uusi juttu, mukaan tuleminen on helpompaa. Opiskelijatoimintaan on tullut mukaan riviopiskelijoita, jotka eivät ole aiemmin olleet mukana missään, mutta joita lakiuudistus kiinnostaa. On tietyllä tavalla mysteeri, miksi riviopiskelijat eivät tule niin helposti mukaan HYYn toimintaan. aa: Jos olisimme saaneet julkista keskustelua aikaan aiemmin, ehkä olisimme pystyneet vaikuttamaan paremmin esimerkiksi Eta-maiden opiskelijoiden lukukausimaksukokeiluun tai yliopiston hallituksen kokoonpanoon. ml: Tällaiset vastustusliikkeet lähtevät aina viime tipassa. Nyt liikehdintä lähti silloin, kun oli pakko.
Erä 1: Mobilisaatio
ole samalla tavalla mahdollisuutta olla mukana valmisteluvaiheessa. Siksi toiminta on helposti hetkessä elämistä. ml: Opiskelijatoiminnan suhteen asiassa ei ole ollut mitään ristiriitaa. HYY vaikuttaa sisältäpäin, opiskelijatoiminta ulkoapäin. Teemme omaa juttuamme, ja toivomme, että ihmiset tulisivat mukaan tai ilmaisisivat sille tukensa. aa: Ylioppilaskunnan kannalta olisi mahtavaa, jos ihmiset olisivat entistä innostuneempia osallistumaan vaikka yliopiston uuden johtosäännön valmistelutyöhön. Ja nyt on edustajiston vaalivuosikin: jos vaikka ihmiset lähtisivät eri tavoin mukaan opiskelijavaikuttamiseen ja politiikkaan.
Anu Aarnio, 25,
HYYn hallituksen koulutuspoliittinen vastaava
Erä 3: Erot
tarjoamaan paremmin ammattitaitoaan tämän kaltaiselle liikkeelle. Sehän olisi meidän tehtävämme, välittää tietoa jäsenistölle. ml: Meiltä taas puuttuu HYYn laaja ammattitaito ja pätevyys. Opiskelijatoiminta on monille mukana oleville oppimiskokemus. aa: Isoin ero ei ole tavoitteiden,
aa: Toivoisin, että HYY pystyisi
"VoiMME olla niin JYrKKiä Kuin MEiTä HuViTTaa."
vaan toimintatapojen välillä. Mielenosoitus, jossa HYYkin oli mukana, oli tärkeää peruskansalaisvaikuttamista. Mutta HYYllä on vastuuta ja meidän on tehtävä työtä, jotta meitä kuunneltaisiin hallinnossa ja meitä pidettäisiin uskottavina toimijoina. ml: HYYssä monet haluavat olla varovaisia. Ylioppilaskunnalla on asenne, että "katsotaan nyt, mitä tapahtuu", kun opiskelijatoiminnan asenne on, että "tämä on katastrofi, tämän ei saa antaa tapahtua". aa: Tietenkin hallintorakennuksen ja Vanhan valtaaminen herättivät HYYn piirissä keskustelua. Siinä mentiin radikaalimpiin keinoihin, joihin HYY ei voi lähteä mukaan. ml: Emme ota HYYn paikkaa, vaan teemme asioita omalla tavallamme ja omilla ehdoillamme.
Veera Luoma-aho
Miksi yliopistolakiuudistusta arvosteleva opiskelijatoiminta alkoi HYYn ulkopuolelta?
sovinnolliset
verkosto, johon voi tulla tai mennä mielensä mukaan, eikä liikaa vastuuta tarvitse pelätä. Opiskelijatoiminnan heikkous toisaalta on, että se on impulsiivista, rykäyksiä. Instituutio takaa jatkuvuuden,
aa: HYYllä on tietynlainen velvol-
Erä 2: Jatkuvuus
aa: Asioista täytyy tietää aika pal-
jon, ennen kuin voi erottaa, mitkä ovat uhkakuvat ja mahdollisuudet.
Näin kiireellisessä aikataulussa on ollut tosi vaikeaa saada tietoa välitettyä ihmisille sellaisessa muodossa, joka saisi ihmiset tarttumaan asiaan. ml: Opiskelijatoiminta on vapaa
mutta tuo rajoituksia.
lisuus huolehtia edunvalvonnan jatkuvuudesta ja asioista, jotka juuri nyt eivät ole niin ajankohtaisia. Opiskelijatoiminnalla ei
Jatka keskustelua: www.ylioppilaslehti.fi
YLIOPPILASLEHTI KYSYY
Pitäisikö eduskunnan hyväksyä uusi yliopistolaki?
Ei 64,7 % Kyllä 28,5 % En osaa sanoa 6,8 %
Yli kaksi kolmasosaa vastasi kieltävästi, kun Ylioppilaslehti kysyi opiskelijoilta, pitäisikö eduskunnan hyväksyä käsittelyyn tullut esitys uudesta yliopistolaista. 15,1 prosenttia vastaajista kannatti lakia, mutta tietyin muutoksin. 13,4 prosenttia vastaajista kannatti lakia sellaisenaan. Vajaat seitsemän prosenttia ei osannut sanoa mielipidettään. Vastausten perusteluissa nousi esiin, että yliopistojen tilannetta ei pidetä hyvänä ja muutosta kaivataan. Silti hallituksen esitykseen ei oltu tyytyväisiä. Sen pelättiin muun muassa lisäävän elinkeinoelämän valtaa yliopistolla. Lain kannattajien mukaan esimerkiksi ulkopuolisen rahoituksen lisääntyminen ei ole uhka, vaan mahdollisuus. Sähköpostitse ainejärjestöjen tiedottajien kautta levinneeseen kyselyyn tuli 1 027 vastausta. Erityisen innokkaasti vastasivat valtiotieteellisen, humanistisen ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijat. Lue opiskelijoiden perustelu mielipiteilleen osoitteesta Ylioppilaslehti.fi.
Lotta Kortteinen, sosiologia
"Ei. Se vähentää yliopistojen autonomiaa. Päätäntävalta pitää säilyä yliopistolla."
arto oLLiLa, arkkitehtuuri (TKK)
"Ei. Mielestäni se ei ole yliopistotoiminnan mukainen. Siinä on ristiriitoja."
Matti KangasKosKi, yleinen kirjallisuustiede
"Ei. Käsitykseni mukaan uudessa laissa yliopiston sisäisistä asioista päättäisivät yhä enemmän ulkoiset toimijat."
Teorian torvi
zeitgeist
YLIOPPILASLEHTI 4/09
9
T
Kymmenvuotiaan Megafonin tekijät menivät töihin ja ärtyivät.
pi. Tämä näkyy myös ulkoasussa: viisisakarainen tähti koristaa punaista nimiöpalkkia. "Yksi blogisti kirjoitti aika osuvasti, että Megafoni näyttää muuttuneen ärtyneemmäksi." Peltokoski arvioi, että vanha Megafoni korosti moninaisuutta, moneutta ja vapaata luovaa vuorovaikutusta.
Ajattelen, siis luen.
ransferenssistä esteettiseen paradigmaan. Kohti seksuaaliseron skitsogenesistä. Tällaisia vetäviä otsikoita ja niiden alla yhtä helposti lähestyttävää tekstiä tarjoilee verkkojulkaisu Megafoni. Teoreettisesti suuntautuneet aktivistit ovat löytäneet Megafonista omansa jo kymmenen vuoden ajan. Ja sen huomaa. Jos et ymmärrä opiskelijatoimintalaisten tai prekaariaktivistiväen puheista kuin nimeksi, Megafoni on todennäköisesti osasyyllinen. Teorian torvi on nyt saatavana printtiversiona omasta printteristä. Tekijät hakevat numeroittain ilmestyvällä, pdf:ksi taitetulla verkkolehdellä linjakkaampaa otetta. "Tähän asti Megafonia on tehty niin, että juttuja on tullut, niitä on työstetty ja sitten ne ovat menneet pihalle. Nyt yritämme ryhmitellä juttuja teemoittain", kertoo toimituskunnan jäsen Jukka Peltokoski. Megafoni alkoi ilmestyä vuonna 1999, jolloin se syntyi anarkistilehti Kaurapuuron tuhkasta. Megafonin tarkoituksena oli tuolloin avata keskustelua globaaliliikkeistä globalisaation vastustamisen sijasta ja käydä uudenlaista keskustelua työstä. Lisäksi megafonilaiset kokivat, että tarvittiin teoreettinen ja haasteellinen julkaisu. Uusi Megafoni on Peltokosken mukaan entistä luokkakantaisempi ja militantim-
"ToimiTuskunnan sisällä kokemukseT TyöelämäsTä ovaT yhä raadollisempia."
Nyt meno on agitoivampaa. "Peräänkuulutamme järeämpää työväenluokkaista organisoitumista." Mutta mikä ärsytti jo ennestään ärhäkät megafonistit? "Se lähti tilannearviostamme. Siis siitä, että lama on tulossa. Lisäksi prekariaattikeskustelua on käyty pitkään, mutta siitä ei ole syntynyt sellaista työhön liittyvää organisoitumista, jota olisimme toivoneet." Peltokoski uskoo, että linjanvaihdokseen vaikutti myös megafonilaisten siirtyminen opiskelusta työelämään. "Toimituskunnan sisällä kokemukset työelämästä ovat yhä raadollisempia, mikä tietysti heijastuu Megafoniin."
NiNNi lehtNieMi
> www.megafoni.org
ENSI VIIKON OTSIKOT
Lue ne jo tänään.
ko kuitenkin, että vitsi on vanhentunut ja te lopetatte? "Toki olemme saaneet miinuksemme ja ne ansainneetkin. Kestämme ne kuin mies. Useinhan vitsit saattavat tekijöistä ja pidempään seuranneista tuntua vanhentuneilta, mutta toisaalta siihen on syntynyt oma mielenkiintonsa, että mitä tässä ylipäätään voi otsikoiden suhteen enää keksiä. Me punnitaan, miten nämä kaksi puolta painottuvat, mutta kyllä me ainakin jonkin aikaa vielä jatkamme."
Matti Markkola
OSTA PÄIVÄN LEHTI
Please! Osta nyt.
SKANDAALI!
tuoMas karppiNeN
Victorialla SATSIN kuukausikortti
MAAILMANKIRJALLISUUDEN PARHAITA NYT UUSISSA KANSISSA
K E LTA I N E N POKKARI
6,50
WWW.ADLIBRIS.COM
zeitgeist
10
YLIOPPILASLEHTI 4/09
Tuomitaan velkavankeuteen
"Se oli ensimmäinen kerta, kun kyhäyksestä joutui kuukaudeksi tutkintavankeuteen. Oli se aika julmaa, että alaikäisiä kovistelemalla yritettiin estää maalaamisen kierre. Nykyäänhän se on ihan normaali käytäntö", hän sanoo nyt.
stop töhryille -projektin Helsingin kaupunki aloitti vuonna 1998. "On tärkeää, että vahingonkorvaus muodostuu sellaiseksi, että nuorella on mahdollisuus suorittaa se joutumatta kiusaukseen tehdä uutta rikosta", julisti rakennusviraston julkaisema Siisti Stadi -lehtinen vielä seuraavana vuonna. Vuosien varrella linja muuttui. Myöhemmin rakennusvirasto esitti, että kovien taloudellisten korvausten vaatiminen graffitien tekijöiltä on välttämätöntä "lopettamispäätöksen tekemiseksi". "Osalle pitkään töhrintää harrastaneelle ja mahdollisesti jo useamman kerran kiinni jääneelle töhrijälle ei valitettavasti auta enää muu kuin pelko ehdottomista vankeusrangaistuksista", virasto sanoi lausunnossaan 2008. Räsään viraston logiikka ei toiminut. Hän alkoi maalata ensimmäisten tuomioidensa jälkeen entistä enemmän. "Tuntui, ettei millään ollut mitään väliä. Oli jo niin paljon vahingonkorvausta niskassa." Miehen ensimmäinen 2 000 markan
Nollatoleranssi loppui, velkavankeus jäi.
Y
limääräistä rahaa minulla ei ole ollut säästössä nyt kymmeneen vuoteen. Olen elänyt täysin kädestä suuhun." Näin sanoo 30-vuotias taideopiskelija Räsä, joka haluaa esiintyä vain lempinimellään. Hän pyörittelee kädessään lähes kuudensadan euron laskua. Sen eräpäivä meni juuri umpeen. Muista köyhistä taideopiskelijoista Räsän erottavat perinnässä olevat kymmenientuhansien eurojen velat.
Marraskuussa 2008 Helsingin kaupun-
Ylkkäriklubit jatkuvat taas!
Vapaa pääSy - teRVetuloa!
Kevään ensimmäinen klubi Vanhan Kuppilassa ke 25.3. Soolokeikalla Rubik-yhtyeen laulaja-kitaristi Artturi Taira!
ginvaltuusto lakkautti kymmenen vuotta kestäneen, graffitien vastaisen nollatoleranssin. Mitä kampanjasta jäi käteen? Helsingin kaupungille projekti on maksanut kymmenessä vuodessa 24 miljoonaa euroa. Vartiointiliikkeiden käyttöön summasta rahaa paloi kolme miljoonaa. Suurin osa on mennyt yksityiselle FPS Security -vartiointiyhtiölle. Kaikkien kohdalla nollatoleranssi ei vielä ole ohi. Vuonna 1997 toistakymmentä 1523-vuotiasta nuorta miestä tuomittiin graffitin maalaamisesta satojentuhansien markkojen korvauksiin ja ehdolliseen vankeuteen. Miehistä haluttiin tehdä varoittavia esimerkkejä. Yksi heistä oli Räsä, silloin 19-vuotias lukiolainen.
zeitgeist
YLIOPPILASLEHTI 4/09
11
HERKULLISIA
ETUJA
Nouda herkullisia etuja sisältävä vihkonen opiskelijakorttia vastaan Bulevardin, Kluuvin, Töölön tai Viikin Chico´sista.
Toimi nopeasti, etuvihkoja rajoitettu määrä.
Tervetuloa Welcome Bienvenidos! www.chicos.fi
vahingonkorvaus on kasvanut korkoa jo 36 000 euroksi. Ulosottovirasto on todennut Räsän varattomaksi, mutta toisen tuomion laskua peritään yhä aktiivisesti. 16 prosentin viivästyskorolla velka paisuu nopeasti.
Taidealan korkeakouluopinnot eivät juu-
ri jätä aikaa työntekoon. Parinsadan euron kuukausituloilla perintämaksun hoitaminen on osoittautunut vaikeaksi. "Maksan välttämättömimmät laskut ensin, sitten ostan ruokaa sillä mitä käteen jää. Perintälasku aina vain siirtyy. Ei edes ole järkeä maksaa pientä summaa, koska korko kasvaa niin nopeasti", Räsä uskoo. Opintolainaa hän ei saa, sillä luottotiedot menivät jo kauan sitten. "Yritin saada sosiaalivirastosta sosiaalilainaa, jota myönnetään luottotietonsa
menettäneille opiskelijoille. Minun kohdallani ulosottoperintä ylittää rajana olevan 20 000 euroa." Kymmenientuhansien eurojen korvausvaatimukset, kadonneet luottotiedot ja ainainen rahapula. Kaikesta tästä huolimatta graffititausta ei kaduta. "Taideopinnoissa siitä on ollut paljon hyötyä. Tinkimättömän asenteen kehittyminen tekemiseen on ehkä tärkeintä, mitä graffitista on saanut", Räsä sanoo. Hän uskoo tulevaisuuden olevan valoisa, jos hän onnistuu alallaan. "Suunnitelmani on se, että kun valmistun koulusta ja saan ensimmäisen suuren työn valmiiksi, parhaimmassa tapauksessa saan maksettua kaikki velat kerralla pois." Jos näin ei käy, vapautuu Räsä velkavankeudestaan joskus 40-vuotiaana.
KuKKa Ranta
KESKISUOMALAINEN OSAKUNTA Perhonkatu 6, 2. krs, 00100 HELSINKI
KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNNOT
· Opintosuoritusote (kaikilta opintopisteinä, sähköpostiin tilattu riittää) · Vapaamuotoinen selvitys aktiivisuudesta KSO:ssa ja muissa opiskelijajärjestöissä · Verotustodistus vuodelta 2007 · Vapaamuotoinen selvitys vuosien 20082009 tuloista Hakemusten liitteineen on oltava perillä viimeistään 24.4.2009 (kyseisen päivän postileima ei riitä) asuntovaliokunnan puheenjohtajalla tai osakunnalla. Myöhästyneitä tai puutteellisia hakemuksia ei käsitellä. Haun tulokset ovat nähtävissä osakunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla viimeistään 27.4.2009. Asunnon saaneille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Lisätietoja saa osakunnan www-sivuilta ja asuntovastaavalta. Haun aikana asuntovastaavan tavoittaa virkailijanumerosta 046 8933899. Markus Kovanen, KSO:n asuntovastaava Otakaari 18 B 30, 02150 ESPOO 050 413 5613 asuntovastaava@kso.fi
julistetaan osakunnan jäsenten haettaviksi. Hakuaika on 23.3.24.4.2009. Ohjeet ja hakulomakkeet löytyvät osoitteesta http://asunnot.kso.fi. Hakulomakkeeseen tulee ehdottomasti liittää seuraavat liitteet:
YLIOPPILASLEHTI 4/09
13
Lavastustaidetta opiskeleva Camilla Nenonen on tavallisen erikoinen, ei hörhö.
14
YLIOPPILASLEHTI 4/09
Tehokkuusvaatimuksia, uhkailuja ja terveystietoa. Ylioppilaslehden
YLIOPPILASLEHTI 4/09
15
toimittaja palasi opintielle ottamaan selvää, mitä peruskoulussa oikein tapahtuu.
TeksTi Matti Markkola kuvaT Beni köhler
16
YLIOPPILASLEHTI 4/09
"
M
itä tuntureita tiedätte?" opettaja kysyy. Oppilaat viittaavat ja huutelevat viittaamatta laskettelukeskusten nimiä. Mieleeni ei tule yhtään tunturia. Lasketteluakin olen harrastanut viimeksi 1980-luvulla, kun sitä sanottiin slalomhiihdoksi. Panokset nousevat, kun moniste lykätään eteeni: nimeä kuvien eläimet ja yhdistä ne viivalla tunturin vyöhykkeeseen. Apunani on Luonnonkirja 79, metsät, mutten silti osaa nimetä eläimiä. Yritän luntata edessäni istuvalta pipopäiseltä pojalta, mutta hänen käsialansa on niin sotkuinen, etten saa siitä selvää. Tunturikihu. Kapustarinta. Järripeippo. Järripeippo! Onko sellainen lintu todella olemassa? En ole yhtään vakuuttuneempi, vaikka opettaja soittaa sirkkeliltä kuulostavaa linnun laulua. Paljon on muuttunut siitä, kun olin viimeksi täällä. Esimerkiksi keinotekoista rajaa ala-asteen ja yläasteen välillä ei enää ole. Perusopetuksen menot ovat
S
nousseet ja tuottavuus laskenut. Säästöt ovat näkyneet ympäri Suomen ryhmäkokojen kasvamisena. Äkäisimmät kriitikot väittävät, että kansakunnan kilpailukyky on ajanut lasten tarpeiden edelle. Paljon on varmasti muuttunut, mutta kuunnellessani selostusta siitä, kuinka kurjenkanervan tuntee voimakkaan värisistä nuokkuvista kukista, tunnen vaipuvani samaan puolihorrokseen kuin viisitoista vuotta sitten. Silloin olin viimeksi tässä samassa luokkahuoneessa, tällä samaisella Kurikan yhteiskoulun 8A-luokalla. kedemerkin farkuissani ja punamustassa hupparissani olen loistavasti soluttautunut. Lähes kaikilla muillakin koulun jätkillä on hupparit. Tytöillä muodissa on tummaksi värjätyt hiukset ja harmaat collegehousut. Vaikka olen ajanut partani, huomaan välitunnilla herättäväni huomiota. "Kuka sä olet?" Ysiluokkalaiset tyttö ja poika tivaavat suoraan, mitä ylikasvuinen teini tekee koulun alueella.
Näinä kouluampumisten ja uhkailujen aikoina pitää olla tarkkana. Selitykseni jälkeen jään pihalle yksikseni katselemaan paikkoja.
Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien jälkeen yleinen kiinnostus koulua kohtaan on vain kasvanut. Mikä on tämä laitos, joka kasvattaa yhtä aikaa kansainvälisiä Pisa-
Oppilaiden ei enää tarvitse haukkua koulua. Sen tekevät media ja vanhemmat heidän puolestaan.
Päällisin puolin kaikki tuntuu tutulta. Koulurakennukset ovat samannäköisinä paikoillaan, opettajissa on yllättävän monia tuttuja naamoja. Ei yhtään vaikuta siltä, että olen helvetillisessä laitoksessa, jossa alipalkatut opettajat yrittävät vääntää rautalangasta elämän eväitä huonokäytöksiselle, mistään piittaamattomalle kiusaajasukupolvelle. Tällainen kuva koulumaailmasta välittyy, jos elää pelkän uutisoinnin varassa. Oppilaidenhan ei enää tarvitse haukkua koulua. Sen tekevät media ja vanhemmat heidän puolestaan. Mediakuvaltaan koulu on kirkon ja armeijan kanssa samassa kastissa: tylsä arki ei tuota otsikoita, vain negatiiviset tapahtumat.
K
menestyjiä ja koulutappajia? Ovatko asiat todella niin sekaisin? ello soi. Lukujärjestyksen mukaan vuorossa on uskontoa. Läksy kuulustellaan sanaselitystehtävällä.
Kivaa! Paperille on kirjoitettu viime tunnin avainsanoja, jotka minun pitää selittää parilleni, ylienergiselle hiphopparille. Kuudesta kohdasta ymmärrän kaksi, sanat diakoni ja Geneven kaupunki. Zwingli kuulostaa Star Trekin muukalaiskansalta, mutta osoittautuukin Sveitsin ensimmäiseksi uskonpuhdistajaksi. Oloni on kuin Fiksumpi kuin koululainen -kilpailussa. Miten paljon kaikkea, mitä on joskus
YLIOPPILASLEHTI 4/09
17
Porukkaan kuuluminen on peruskoulussa tärkeää. Kouluun tullaan tapaamaan kavereita.
osannut, onkaan pyyhkiytynyt pois muistista: Miten niin suorakulmion sivun pituus ei voi olla aari? Ai tiheys laskettiin jakamalla massa tilavuudella? Eipä ole ollut sille kaavalle aikuisiällä käyttöä. Mieleeni tulee tammikuussa Helsingin Sanomissa julkaistu mielipidekirjoitus, jossa peruskoulusta päässyt lukiolainen valittaa, kuinka "nykyinen pyrkimys istuttaa oppilaan mieleen pieniä tiedonjyviä modernin tieteen jokaiselta haaralta, ei tuota minkäänlaista yhteiskunnallista hyötyä." Perusopetuksen opetussuunnitelma remontoitiin viimeksi vuonna 2004. Lukujärjestykseni perusteella kyse ei ollut mistään suurremontista: oppiaineiden lyhenteet näyttävät vanhoilta tutuilta, joukossa on vain yksi uusi aine, TE. Asiat, jotka ennen opetettiin siellä täällä biologiasta liikuntatuntiin, on nyt koottu terveystiedon alle. Juuri ne asiat, jotka kiinnostivat ja hihityttivät, kun itse oli nuori: seksi, päihteet ja ei niin hihityttävät ravintotietous ja turvallisuustaidot. Opetus alkaa seitsemännellä luokalla.
Terveystieto onkin ainoa oppiaine, jonka laajamittaiseen kehittämiseen on viime vuosina löytynyt rahaa. Terveystietoa varmasti tarvitaan Stakesin kouluterveyskyselyn mukaan 15 prosenttia lukiolaisista uskoo, ettei ensimmäisestä yhdyntäkerrasta voi tulla raskaaksi mutta onko oppiaine niin tärkeä, että sille piti nipistää lisätunteja tiukkaan lukujärjestykseen? Koululaiset hallitsevat galtsuilun, mesettämisen ja muun netin viihdekäytön, mutta lähdekriittistä tiedonhakua ei opeteta kaikille. Miksei vaikka atk:sta, jonka nimi ei ole kehittynyt tekniikan myötä, ole tehty kaikille pakollista? Entä jos jotkut tunnit olisi pyhitetty pelkälle keskustelulle? Sen, mitä koulussa opetetaan, määräävät politiikka ja raha. Koulupäivän pidentäminen yhdelläkin opetustunnilla viikossa on kunnille kallista, ja tässä taloustilanteessa kunnat mieluummin säästävät. Edellisen opetussuunnitelman aikana nähtiin, mihin säästäminen johtaa: koulujen opetussuunnitelmat erilaistuivat. Siksi oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt on nyt tarkemmin kirjattu. Nykyisessä hallitusohjelmassa
E
on linjattu, että taito- ja taideaineiden osuutta vahvistetaan. Oppilaille se voisi tarkoittaa kunnollisia kahdeksan tunnin työpäiviä. Yläkoululaisella voi jo nyt olla lukujärjestyksessä 30 oppituntia viikossa. Menee helposti ylitöiksi. i olisi pitänyt käydä vessassa ennen ruokailua. Nyt olen myöhässä. Ruokalassa meteli on niin huumaava, että sen kuvaamiseen pitäisi käyttää kaikki tämän lehden huutomerkit. Kun koulu on yhtä aikaa koolla, huomaa oppilaiden homogee-
Syvällä Pohjanmaan sydämessä eletään toista todellisuutta kuin pääkaupunkiseudulla, missä joka viidennen koululaisen arvioidaan olevan maahanmuuttajataustainen runsaan kymmenen vuoden kuluttua. Silti täällä otetaan vahvasti kantaa maahanmuuttoasioihin. Perussuomalaiset olivat kuntavaalien voittajia. Kuuluisin kurikkalainen, ex-hiihtäjä ja nykyinen Keskustan kansanedustaja Juha Mieto epäili helmikuussa eduskunnan ulkomaalaislakikeskustelussa maahanmuuttajien vieroksuvan töitä. Monikulttuurisuus ei välttämättä olisi pahasta. Siitä voisi olla
Yläkoululaisella voi olla lukujärjestyksessä 30 oppituntia viikossa.
nisyyden. Entinen jumppasali pullistelee peripohjalaisia tyttöjä ja poikia. Suomessa on noin 25 000 maahanmuuttajataustaista koululaista, mutta ainakaan ulkonäön perusteella heitä ei ole täällä juuri yhtään. Muistaakseni ei ollut 15 vuotta sittenkään. apua Kurikan yhteiskoululle, jonka tavoitteena on koulun kotisivun mukaan "nuoren ennakkoluuloton, erilaisuutta hyväksyvä suhtautuminen toisiin ihmisiin kansainvälisissäkin yhteyksissä". "Rohumua vaa niin palio ku syöt", neuvoo lappu ruokalinjaston alussa.
Yllätyksekseni oppilaat saavat annostella ruuan itse. Kun olin nuori, meidän puolestamme päätettiin, kuinka paljon kanaviillokkia lautasellemme haluamme. Maksuton kouluruoka täytti viime vuonna 60 vuotta. Maksuttomuudesta pidetään kiinni, mutta samaan aikaan kuntien talous on tiukalla. Yksi kouluruoka-annos raakaaine- ja henkilöstökuluineen pitää saada mahdollisimman halvalla, mieluummin alle kahdella eurolla. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan kouluruuan pitäisi olla vähärasvaista ja -suolaista, runsaskuituista ja houkuttelevasti tarjolle pantua. Mitä kahdella eurolla saa? Katson muovilautastani, jolla on kaksi makkaraa, kourallinen perunamuusia, jonkin sortin kaaliraaste ja ananaksen paloja. Monelle oppilaalle tämä on päivän ainoa lämmin ateria. Erään tutkimuksen mukaan kolmasosa yläasteen oppilaista ei nauti kouluruokaa ollenkaan. Astioita palauttaessani lupaan mielessäni, etten enää koskaan kitise Unicafen ruuasta.
18
YLIOPPILASLEHTI 4/09
Tarjolla tänään: keisarinkeitto.
R
uokavälitunnilla on hiljaista ja rauhallista. Koululaiset ovat lähteneet koulun alueelta. Juomaja makeisautomaatit on koulussa kielletty, joten pakolliset herkut haetaan läheisestä kaupasta. Seison yksin tienpätkällä, joka erottaa yhteiskoulun A- ja Brakennukset toisistaan. Juuri tästä joen toisella puolella sijaitsevan ammattikoulun pojat aikoinaan ajoivat viritetyillä mopoillaan ja subwoofer-ahdetuilla Toyota Corolloillaan. Toisinaan he pysähtyivät poimimaan kyytiinsä tyttöjä. Sittemmin pillurallireitti suljettiin betoniporsain. Mopopojat näyttävät yläkoulustakin vähentyneen. Parkissa on murto-osa oman aikani suzukeista. Sen sijaan lippikset ja amisviikset eivät koskaan tunnu poistuvan muodista. Entisen paloaseman kulmalla oli ennen koulun kovisten tupakkapaikka. Ei ole näköjään enää. Kulmalla ei ole ketään, eikä maassakaan näy tumppeja. Nykynuoret tupakoivat vähemmän kuin me aikoinaan. Vain joka seitsemäs yläkoululainen, siis pari kovista per luokka, tupakoi
päivittäin, ja nyt olen saanut siitä empiirisen todisteen. "Ei kun nykyään käydään tupakalla tuolla puistossa", yksi tyttö selittää. Puistoon on matkaa kolmattasataa metriä. En jaksa lähteä talsimaan lumessa ja pakkasessa. Enkä edes polta. Vaikka polttaisinkin, tuskin saisin jälki-istuntoa. Vielä 1960-luvulla tupakointi kouluaikana oli tyypillisin jälkkärin syy. Mikä mahtaa tepsiä nykyään? "Riko pari ikkunaa", ehdottaa yksi poika kuultuani häneltä, että tänään on jälki-istuntopäivä. Jälki-istunto on yhä kouluissa yleinen kurinpidollinen toimenpide. Sen toimeenpano-ohjeet, kuten maksimikesto kaksi tuntia, on kirjattu perusopetuslakiin. Sitten kuulen jo rikkoneeni yhtä sääntöä. "Tunnilla ei saa käyttää kännykkää", yksi luokallani oleva tyttö neuvoo minua. Hän varmaan näki, kuinka näpyttelin bilsan tunnilla muistiin kummallisten tunturilintujen nimiä. Samalla rikoin tärkeintä sääntöä, sitä viimeistä, jota kaikki kunnioittavat.
Vaikka lähes jokaisella koululaisella on oma matkapuhelimensa, tunneilla ne pysyvät visusti taskussa. Vain pari kertaa olen nähnyt joidenkin tyttöjen käyttävän kännykän kiiltävää takapintaa peilinä. Kännyköiden pirinä luokista vielä puuttuisikin. Jo nyt olen lievän järkyttynyt siitä hälinästä ja touhotuksesta, joka tunneilla vallitsee. Rehvakkaat pojat ja pissistyneet tytöt supisevat ja suorastaan juttelevat keskenään. Kesken opetuksen joku saattaa pongahtaa paikaltaan ja sännätä toiselle puolelle luokkaa. Opettajia käy sääliksi. He yrittävät pitää kurissa ryhmää, joka välillä touhuaa enemmän kuin bussillinen adrenaliinipiikin saaneita stand up -koomikkoja. Asema ei tunnu enää antavan opettajalle muodollista auktoriteettia. Jopa rehtorille voidaan haistatella päin naamaa. Olen varma, että olimme kiltimpiä, vanhanaikaisen kurin kasvatteja. Pulpeteissakin istuimme aina suorissa riveissä emmekä ympyröissä tai pienryhmissä. Oppilaiden puolustukseksi on sanottava, että he eivät kuitenkaan
vaikuta pahantahtoisilta. He vain touhottavat energisinä. Siksi hämmästynkin, kun kello lyö 13.40. Ensimmäistä kertaa koulupäivän aikana on hiljaista. Uskonnon opettaja on komentanut kaksi luokan oppilasta lukemaan ääneen ensimmäistä suomenkielistä jouluevankeliumia. Jostain syystä temppu saa luokan hiljaiseksi. Kiitos Agricola. älitunti. Taas välitunti. Taas kerran meidät pakotetaan pakkaseen värjöttelemään, sillä koulun käytäville ei saa jäädä lorvimaan. Se asia ei ole muuttunut. Peruskoulun opetustunnin mit-
V
Välitunteja on alituiseen, ja ne ovat toinen toistaan tylsempiä. Yhtä seisoskelua ja odottelua. Olin muistanut välituntien olevan jotain mukavampaa. Enemmän pussailua, tappelua, pelailua, yhteislaulua. Jotain. Tosin tänään on enemmän actionia, sillä on penkkaripäivä. Viereisen lukion abit ovat pukeutuneet mitä kummallisimmin. He heittelevät karkkeja ja sotkevat huulipunalla yläkoululaisten naamoja. Yleensä he kirjoittavat luokkansa, kuten 3A tai 3C, mutta yhden oppilaan otsassa lukee kirkkaana HOMO. Pari oppilaista käy pesemässä naamansa, jotta se uudelleen sotkettaisiin.
Opettajat yrittävät pitää kurissa ryhmää, joka välillä touhuaa enemmän kuin bussillinen adrenaliinipiikin saaneita stand up -koomikkoja.
ta on yhä 45 minuuttia. Rauhallisiin ja hidastempoisiin akateemisiin luentoihin tottuneelle se on todella lyhyt aika, kuin pyrähdys opin ihmeellisessä maailmassa. Oppilaat ihmettelevät, miksi en anna kajota naamaani. Väitän olevani huulipunalle allerginen. Porukkaan kuuluminen on tärkeää. Kouluun tullaan tapaa-
YLIOPPILASLEHTI 4/09
19
maan kavereita. Se on sosiaalinen yhteisö. Kaikilla ei kuitenkaan ole kivaa. Kouluterveyskyselyn mukaan esimerkiksi joka kymmenes pääkaupunkiseudun yläasteikäinen on yksinäinen, vailla yhtään ystävää. Samalla suhdeluvulla koko maassa on Forssan kaupungin verran yksinäisiä yläastelaisia. Toinen vaikeasti havaittava ilmiö on koulukiusaaminen, joka on ollut lievässä nousussa koko 2000-luvun. Noin kahdeksan prosenttia oppilaista on koulukiusattuja. Lyhyen vierailun perusteella on vaikeaa päätellä, mikä on tilanne entisellä yläasteellani. Ainakin ryhmäkoot ovat omista ajoistani pienentyneet, minkä luulisi parantavan yhteisöllisyyttä ja estävän massaan hukkumista. Vaikka Kurikan yhteiskoulu on suurehko koulu, yli 400 oppilasta, on esimerkiksi 8A-luokalla vain 18 oppilasta. Se on jokseenkin sama kuin koko maan keskiarvo, aika hyväntuntuinen määrä. Jopa minä olen puolentoista päivän aikana oppinut monien luokkalaisteni nimet. Puolentoista päivän jälkeen
huomaankin jo olevani yksi koululaisista. Oppilaat puhuttelevat minua Masaksi, kyselevät kummallisia kuten mitä tarkoittaa aristokraattinen ja lainaavat teroitintani. He myös tulevat kertomaan minulle, mikä oppitunti on seuraavaksi ja missä se pidetään. Pitkään kestäneen selvityksen jälkeen minulle jopa selviää, mitä tarkoittaa iltapäivän valinnaisainerimpsu: CADk/ELEk/ FASTFOODk/ITk/KEHITÄ TSk/ LEIVONTAk/PALLpojatk/PALLtytötk/VIDEOk/PUUTYÖk. Siis auto-Cadia eli ATK:ta, elektroniikkaa, kotitaloutta, ilmaisutaitoa, leivontaa, urheilua, videokurssi ja puutöitä. "KEHITÄ TSk" jää arvoitukseksi, mutta tuskin olisin sitä valinnutkaan Mieluummin menen sinne, minne muutkin, sillä olen selvästi päässyt jengiin. Etsiessäni fastfood-tunnin luokkaa muistelen, kuinka oppilaat viisitoista vuotta sitten hokivat Kummeli-fraaseja ja valitsivat valinnaiseksi saksan kielen, koska maan ajateltiin olevan Suomen tärkeä kauppakumppani EY:ssä. Nyt koululaiset toistelevat sitä
K
Jugistylen sketsiä, missä soitetaan Motonettiin ja ostetaan plasmaa. Valinnaiseksi he valitsevat videokurssin, koska kaikki haluavat tehdä omia YouTube-videoita. otitalouden tunnilla koen itseni huijatuksi. Fastfoodilla tarkoitetaankin nopeasti valmistettavaa, mutta terveellistä ruokaa: tonnikalasalaattia ja juustosarvia, ei hampurilaisia ja ranskalaisia. Valinnaisaineena köksän on valinnut vain kaksi kundia. Mitä enemmän nykyajan koululaisten kanssa viettää aikaa, sitä paremmin huomaa, etteivät he ole muuttuneet miksikään. Koulu sen sijaan on muuttunut monilta osin. Ennen oppiminen tapahtui "katso, kuuntele ja kirjoita muistiin" -metodilla. Perslihakset puutuivat ja kirjoituskäsi kramppasi etenkin historian tunnilla. Poikkeukset olivat suurta juhlaa. Kurikan yhteiskoulussa olen jo nähnyt, kuinka opetuksessa hyödynnetään modernia teknologiaa, improteatteria ja sanaselittelyä. Toiminnalle on hieno nimikin: konstruktivistinen oppimiskäsitys.
Sen mukaan tietoa ei voi siirtää, vaan oppilas oppii omassa toiminnassaan. Pänttäämisen sijaan koulu vaatii siis nykyään osallistumista. Kuunteluoppilaista on tullut luovia tekijöitä, mutta niin kivaa kuin se onkin, jatkuva osallistuminen edellyttää oppilailta entistä enem-
Oppilaiden kehityksen seuraaminen tehdään vanhemmille mahdollisimman helpoksi. Kurikan yläkoulussakaan eivät oppilaat enää vie lappuja vanhempiensa allekirjoitettaviksi. Reissuvihon on korvannut järjestelmä nimeltä Helmi. Opettajat syöttävät heti tunnilla nettisivulle
Jää nähtäväksi, kasvaako äidinkielen improtyöpajoissa itsenäisempi, ennakkoluulottomampi sukupolvi.
män vastuunkantoa ja rohkeutta. Jääkin nähtäväksi, kasvaako äidinkielen improtyöpajoissa itsenäisempi, ennakkoluulottomampi sukupolvi. Myös koululle asetetut vaatimukset tuntuvat kasvaneen. Ennen vanhaan koulu tuki nuoren ja lapsen kehitystä. Vastuu kasvatuksessa oli myös perheillä ja ylipäätään koko yhteisöllä. Nyt tuntuu siltä, että kaikki kasataan koulun harteille: opetus, kasvatus, yhteisöllisyys, kaitseminen, valvonta ja vastuu. Ikään kuin koulu voisi ratkaista kaikki yhteiskunnan ongelmat. oppilaiden poissaolot, käytöstiedot jos on hyvä tunnilla, saa hymynaaman! ja lähettelevät viestejä kotiin. Periaatteessa vanhemmat voivat reaaliajassa kytätä nassikoidensa koulunkäyntiä. Jos välittävät. Näin ollen minäkin saisin nettiin poissaolomerkinnän videokurssin toisesta tunnista. Väitän kurssin opettajalle, että voisin käydä tutustumassa myös muihin valinnaisaineisiin. Todellisuudessa teen jotain, mitä en omana yläaste-aikanani koskaan uskaltanut: lintsaan ja lähden kotiin. *
Osakunnat & Järjestöt
Osakunnat
Eteläsuomalainen osakunta Eteläsuomalaisen osakunnan kokous maanan taina 16.3. 2009 klo 19.00. Esityslistalla toi mintakertomus vuodelta 2008, edustajien valinta Malmö Nationin Vårbaljuhlaan ja hyyn edustajistovaalit 2009.
http://www.etelasuomalainenosakunta.fi/
Järjestöt
Akateeminen Maanpuolustusyhdistys ARU ry Akateeminen Maanpuolustusyhdistys aru ry:n kevätkokous pidetään perjantaina 13.3. klo 18.00 mpy:n tiloissa (Döbelninkatu 2, Helsin ki). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
www.aru.fi
Pykälä ry Pykälä ry:n sääntömääräinen kevätkokous pi detään ti 24.3. klo 19.00 yhdistyksen kerho tiloissa (käyntiosoite Suvilahdenkatu 10 B, 5. krs). Kokouksessa käsitellään ja vahviste taan vuoden 2008 toimintakertomus, vahvis tetaan edellisen tilikauden tilinpäätös sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä vuoden 2008 hallitukselle ja muille tilivelvol lisille. Lisäksi kokouksessa käsitellään muut esityslistan mukaiset asiat.
www.pykala.fi
Merkitse myös kalenteriisi valiokunnan jär jestämä jokavuotinen Kehyviikko, joka start taa maanantaina 30.3. Tänä vuonna viikko tarjoaa jälleen mm. työpajoja, eksursioita, keskustelutilaisuuksia, elokuvan ja paljon muuta!
www.helsinki.fi/hyy/kehy
tie 5 B, 3. krs. Kokouksessa suunnitellaan mm. tasaarvon päivänä 19.3. toteutettavaa tem pausta vanhempainvapaiden tasaisemman jakamisen puolesta. Kaikki aiheesta kiinnos tuneet ovat tervetulleita mukaan!
Tuutorivaliokunta Hei tuutori 2009, tervetuloa tutustumaan tuu torivaliokuntaan, hyyn tuutoritoimintaan ja muihin vuoden 2009 tuutoreihin tuutori valiokunnan järjestämässä saunaillassa 18.3. klo 18 alkaen Domus Gaudiumin Sivistyskat tosaunassa (Leppäsuonkatu 9 B). Mukaan mahtuu 30 ensimmäiseksi ilmoit tautunutta. Ilmoittautumiset tuutorivaliokun nan puheenjohtajalle osoitteeseen sanna.sup ponen@helsinki.fi. Myöhemmin keväällä (6.4.) on luvassa lisäksi laajempi tuutorisemi naari. Ympäristö- ja kehitysyhteistyövaliokunnat hyyn ympäristö ja kehitysyhteistyövaliokun nat järjestävät yhteisen illanvieton, jonka tee mana on ilmastonmuutos. Tapahtuma on Uu della ylioppilastalolla (Mannerheimintie 5 B, 4. krs) CajsaPoliticussalissa 12.3. klo 19.30 alkaen. Tervetuloa!
Valiokunnat
Kehitysyhteistyövaliokunta Kehyvaliokunnan uusi hallitus on aloittanut toimintansa ja suunnittelemme innokkaasti kevään toimintaa. Järjestämme 11.3. klo 18 hankeillan, jossa kerrotaan valiokunnan tu kemista kehitysyhteistyöhankkeista maailmal la. Kokous pidetään Uudella ylioppilastalolla Aurorakokoustilassa (Mannerheimintie 5 B, 3. kerros). Kaikki ylioppilaskunnan jäsenet ovat tervetulleita mukaan kuulemaan hanke toiminnastamme!
Koulutuspoliittinen valiokunta Koulutuspoliittinen valiokunta järjestää seu raavan kokouksen maanantaina 9.3. klo 18 kokoushuone Sparressa (Mannerheimint. 5 A, 2. kerros.) Tarkoituksena on keskustella koulutuspo liittisen valiokunnan toiminnasta ja tulevista opintoasioista. Kaikki opintoasioista kiinnos tuneet ovat tervetulleita mukaan valiokunnan toimintaan!
Lisätietoja: puheenjohtaja Lotte-Maria Maasalo lotte-maria.maasalo@helsinki.fi
Symbioosi ry Symbioosi ry järjestää ylimääräisen yleisko kouksen maanantaina 25.2. Biokeskus 3:n (Viikinkaari 1, Helsinki) luentosalissa 2402 (Telkänpönttö).
Sosiaalipoliittinen valiokunta hyyn sosiaalipoliittinen valiokunta kokoon tuu seuraavan kerran ti 10.3. klo 16 kokous huone Aurorassa, osoitteessa Mannerheimin
Kulttuurivastaavien tapaaminen 26.3.
Hei, järjestöjen kulttuurivastaavat! Tervetu loa yhteiseen tapaamiseen to 26. maaliskuuta klo 18 alkaen Uuden ylioppilastalon Sparre kokoushuoneeseen (Mannerheimintie 5 A, 2. krs). Tilaisuuden tarkoituksena on tutustua ja vaihtaa toimintaideoita. Lisäksi kerrom me tilaisuudessa hyyn kulttuuri ym. palve luista järjestöille. Lisätietoja kulttuurisihteeri Jiri Sironen, kulttuurisihteeri@hyy.fi. Tarjoilun varmistami seksi ilmoittaudu kulttuurisihteerille viim. 25.3. Tervetuloa!
ta. hyyn edustajat vastaavat avustuksia kos keviin kysymyksiin. Ilmoittaudu tapahtumaan viimeistään tiis taina 10.3. klo 18.00 mennessä osoitteeseen matti.tujula@helsinki.fi. Muistakaa ilmoittaa erityisruokavalionne!
Lisätietoja: Matti Tujula, HYYn järjestövaliokunnan puheenjohtaja, matti.tujula@helsinki.fi, 040 531 9901
jälkeen hyyn edustajat kertovat järjestöjä koskevista ajankohtaisista asioista. Ohjelma: 18.00 Alkumalja (tervetuliaispu he, illan ohjelman läpikäynti, järjestövaliokun nan puheenjohtaja Matti Tujula); 18.30 ja kautuminen työryhmiin; 20.00 ajankohtaista hyyssä; 20.30 loppusanat ja illallinen. Ryhmien yhteenvedot ovat luettavissa ta pahtuman jälkeen valiokunnan sivuilta. Ti laisuudessa on ruoka ja viinitarjoilu.
Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu seminaariin viimeistään su 8.3. klo 18.00 mennessä osoitteeseen matti.tujula@helsinki.fi. Muistakaa ilmoittaa erityisruokavalionne! Puheenjohtajan lisäksi tilaisuuteen on tervetullut toinenkin edustaja samasta järjestöstä. Lisätietoja: Matti Tujula, HYYn järjestövaliokunnan puheenjohtaja, matti.tujula@helsinki.fi, 040 531 9901
HYYn piirissä toimivien järjestöjen puheenjohtajaseminaari 10.3.
Tervetuloa mukaan hyyn piirissä toimivien järjestöjen puheenjohtajien tapaamisen pu heenjohtajaseminaariin tiistaina 10.3. klo 18 alkaen Alinasalissa (Uusi ylioppilastalo, Man nerheimintie 5 A, 3. krs.). Tapaamisen järjestämisestä vastaa järjestö valiokunta. Miten alkanut puheenjohtajakautesi on läh tenyt käyntiin? Kaatuvatko järjestönne asiat juuri sinun niskaasi? Ovatko järjestöaktiivit katoava luonnonvara? Onko kalenterisi täyn nä kokouksia, tapahtumia ja järjestelyjä? Tule tapaamaan samassa tilanteessa olevia ja jakamaan kokemuksia. Ehkä toisen järjes tön puheenjohtaja on keksinyt ratkaisun juu ri sinun ongelmaasi. Pienryhmäkeskustelujen
Tervetuloa järjestöjen lehtitapaamiseen!
Onko lehdentekonne ongelmallista vai hoi tuuko se jo liiallisellakin rutiinilla? Onko jär jestösi vasta suunnittelemassa lehdentekoa? Miten saada hyyn lehtitukea? Järjestölehtitapaaminen järjestöjen lehden tekijöille tai sitä vasta suunnitteleville torstai na 12.3. klo 18.00 alkaen Mannerheimsalissa (Uusi ylioppilastalotalo, Mannerheimintie 5 A, 5. krs.). Pientä tarjoilua. Tapaamisen järjes telyistä vastaa hyyn järjestövaliokunta. Tule tapaamaan samassa tilanteessa olevia ja jakamaan neuvoja, ideoita ja vinkkejä jut tuaiheista, painopaikoista ja mainostamises
Etsitään tuutorinappia 2009 osallistu suunnittelukilpailuun
HYYn tuutorivaliokunta etsii vuoden 2009 tuutorinappia suunnittelukilpailun avulla. Tehtävänä on suunnitella rintanappi, jota kaikkien tiedekuntien tuutorit tulevat käyttämään vuonna 2009. Napissa tulee esiintyä sanat "tuutori" ja "tutor". Valmiin napin näkyvän osuuden tulee olla halkaisijaltaan 57 mm. ja kokonaisuuden 67 × 67 mm. kokoinen neliö. Edellisten vuosien nappeihin voit käydä tutustumassa tuutorivaliokunnan sivuilla (http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/33/).
Kilpailutyöt lähetetään sähköpostitse tuutorivaliokunnan puheenjohtajalle osoitteeseen sanna.supponen@helsinki.fi. Kirjoita viestin otsikoksi Tuutorinappi. Merkkien on oltava perillä viimeistään 31.3. Parhaasta ehdotuksesta tehdään nappi kaikille tuutoreille, ja suunnittelijalle on luvassa lisäksi pieni palkkio. Paras ehdotus valitaan valiokunnan järjestämässä tuutoriseminaarissa 6.4. 2009.
Lisätietoja: tuutorivaliokunnan puheenjohtaja Sanna Supponen, sanna.supponen@helsinki.fi
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on noin 30 000 yliopisto-opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö. Se toimii jäsenistönsä ja piirissään toimivien noin 250 opiskelijajärjestön etu- ja palveluorganisaationa. Ylioppilaskunnan toimitilat sijaitsevat aivan kaupungin sydämessä Uudella ylioppilastalolla.
HYY hakee Siviilipalvelusmiestä graafisen suunnittelijan tehtäviin
Etsimme nuorekkaaseen työyhteisöömme siviilipalvelusmiestä graafisen suunnittelijan tehtäviin Työ alkaa elokuussa 2009 tai sopimuksen mukaan Lapinjärven siviilipalveluskoulutusjakson suorittamisen jälkeen. Graafisen suunnittelijan tehtäviin kuuluvat mm. HYYn julkaisujen suunnittelu ja taittaminen sekä ylioppilaskunnan graafisen ilmeen kehittäminen. Tehtävän arkipäivää on erilaisten julisteiden, korttien, oppaiden ja selvitysten taittaminen.
Valokuvaus- ja www-osaaminen katsotaan eduksi. Käytämme Adoben ohjelmistoja Windows-ympäristössä. Arvostamme luovuutta, huolellisuutta, omaaloitteisuutta ja ryhmätyökykyä. Hakijalle on eduksi ylioppilaskuntatoiminnan tuntemus ja kokemus järjestötoiminnasta. Hakemuksen liitteeksi toivotaan näytteitä aiemmista taittotöistä. Tarjoamme lakisääteiset edut, tarvittaessa asunnon Helsingin keskustasta ja mukavat työkaverit.
Ylioppilaskunnan pääsihteerille osoitettujen, omakätisesti allekirjoitettujen hakemusten ansioluetteloineen tulee olla ylioppilaskunnan keskustoimistossa (Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 A, 2. krs, 00100 Helsinki) viimeistään perjantaina 3.4. 2009 klo 15.00 mennessä.
Lisätietoja: graafinen suunnittelija Jani Pulkka, 050 534 2965, jani.pulkka@hyy.fi tai tiedottaja Riitta Käppi, 050 543 9609, tiedottaja@hyy.fi
22
YLIOPPILASLEHTI 4/09
Koulutus
Muodosta tulevaisuus!
Medianomi (AMK)
· graafinen viestintä
Muotoilija (AMK)
· teollinen muotoilu · tila- ja kalustemuotoilu · keramiikka- ja lasimuotoilu · jalometalli- ja korumuotoilu · tekstiilimuotoilu · vaatetusmuotoilu
Hakuaika 23.3.9.4.2009. Hakuohjeita saatavilla osoitteessa www.designkuopio.fi/haku09. Valintakokeet muotoilun koulutusohjelmaan 3.4.6.2009 ja viestinnän koulutusohjelmaan 3.5.6.2009.
www.designkuopio.fi Puh. (017) 308 203 office@designkuopio.fi
KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI
l
Jatkuva ilmoittautuminen
2009
Helsingin Seudun Kesäyliopisto
Nauti kesästä - kesäyliopistossa!
Miltä kuulostaisi piirtää sarjakuvia, oppia japania tai swahilia, perehtyä nuolenpääkirjoitukseen tai Design Managementiin? Vai haluaisitko sittenkin hurmata salsataidoillasi? Kaiken tämän ja paljon muuta voit oppia kesäyliopistossa. Opetus avointa kaikille.
Laajassa ohjelmatarjonnassa: Avointa yliopistollista ja avointa ammattikorkeakouluopetusta · Kielikursseja 24 eri kielessä alkeista edistyneisiin · Tietotekniikkaa Taideaineita · Abiturienttikursseja · yli 550 kurssia joka vuosi
HELSINGFORSNEJDE NS SOMMARUNIVERSITET
Tarkemmat tiedot kursseista ja verkkoilmoittautuminen: www.kesayliopistohki.fi
Vid Åbo Akademi får du universitetsutbildning i personlig och internationell miljö!
Vid Åbo Akademi kan du studera:
Ekonomi | Humaniora | Informationsteknologi | Logopedi | Naturvetenskaper | Pedagogik | Psykologi | Samhällsvetenskaper | Teknik | Teologi | Vårdvetenskap | Farmaci och juridik på kandidatnivå.
Om du är student eller motsvarande söker du studierätt för kandidat- och magisterexamen. Ansökningstiden går ut 30.4.2009 Om du har avlagt en lägre högskoleexamen kan du söka in direkt till magisternivå. Ansökningstiden går ut 29.5.2009 Språkprov i svenska för finskspråkiga 4.5.2009 Urvalsprov ordnas även på Åland. Läs mera på www.abo.fi/sok
Åbo Akademi är ett internationellt mångvetenskapligt universitet, där undervisningsspråket är svenska. Kom till ett universitet med trivsam studiemiljö, kvalitet i undervisningen och en utbildning som ger goda framtidsutsikter!
tfn: (02) 215 31 | e-post: studinfo@abo.fi | Tavastgatan 13, FI-20500 Åbo
www.abo.fi
Tulevaisuus nyt. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta
mm. biotekniikka elintarvikkeet maa metsä ravitsemus soveltava biologia ja kemia taloustieteet teknologia ympäristö
Testaa samalla, mikä muutosvoima olet!
Tule meille opiskelemaan ruoTsiksi!
Axxellin kansanopistot tarjoavat sinulle mahdollisuuden tehdä jotain muuta!
·Musiikkia Axxell, ·Mediaa, kirjoittamista ja Lappfjärds folkhögskola taidetta Axxell, City ·Käsityötaidetta Axxell, ·Ruotsia Axxell, Parainen Kuggom ·Kieliä Axxell, Finns Lisätietoja www.axxell.fi! Voit myös soittaa 0290 01 70 tai lähettää sähköpostia axxell@axxell.fi
WWW.AXXELL.FI
www.mm.helsinki.fi
24
YLIOPPILASLEHTI 4/09
Koulutus
Urheiluhierontaan suuntautuva hierojan ammattitutkinto Liikunnan ammattitutkinto
Koulutuksen suoritettuaan opiskelijat suorittavat hierojan ammattitutkinnon näyttökokeen. Liikunnan ammattitutkinto on näyttöön perustuva uusi ammattitutkinto. Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna. Koulutus muodostuu opintojen yhteisistä osista sekä suuntautumisopinnoista.
Erityisryhmien liikunnanohjauskurssi Tanssin ja somatiikan koulutus
Koulutuksen tarkoitus on perehdyttää opiskelijat liikunnan-ohjaukseen sekä monipuolisesti eri liikuntalajien sovelluksiin erityisryhmien mahdollisuudet huomioiden. Koulutuksessa korostuu kokemuksellinen oppiminen, somaat-tiset menetelmät, liike-eksploraatio ja improvisaatio, luova prosessi ja taide laajana kulttuurisena toimintana.
Koulutusten ajankohta: 24.8.2009 - 28.5.2010
Lisätietoja: opistosihteeri Kari Salo (013) 267 5092 email: kari.salo@islo.jns.fi www.islo.fi Kalevankatu 8 80110 JOENSUU
VALMIUKSIA JATKO-OPINTOIHIN · Henkilökohtainen avustaja/Omaishoitajalinja · Kasvatus- ja psykologisten aineiden linja · Käsityön erityistekniikoiden linja · Liikuntalinja VUODESSA AMMATTIIN · Koulunkäyntiavustaja · Perhepäivähoitaja Lisätiedot: Kokkolantie 12, 43500 KARSTULA puh. 014-5252 200, 044-3252 213
www.keokarstula.fi kansanopisto@keokarstula.fi
Uutta energiaa!
Löydä oma Metropoliasi! Monien mahdollisuuksien Metropoliassa saat oppimiskokemuksia yli koulutusalarajojen. Uutta ajattelua, uusia näkemyksiä Metropolia näyttää koulutuksen uuden suunnan. Tulevaisuuden tekijät Metropoliasta. Suomen suurimmassa ammattikorkeakoulussa opiskelee yli 14 000 nuorta ja aikuista 49 koulutusohjelmassa. Käytännönläheinen ja motivoiva oppimisympäristö luo hyvät edellytykset omien parhaiden ominaisuuksiensa kehittämiseen.
Nuorten yhteishaku 23.3.9.4.2009 · Kulttuuri · Liiketalous · Sosiaali- ja terveysala · Tekniikka ja liikenne www.metropolia.fi
Y H T E I S K U N TAT I E T E I D E N MAISTERIKSI PORISSA
Kiinnostaako maailma, yhteiskunta? Sinustako tuleva YTM? Tampereen yliopiston Porin yksikössä pääainevaihtoehdot ovat
Tampereen yliopisTo
SOSIAALITYÖ
SOSIAALIPOLITIIKKA
SOSIOLOGIA
Sivuaineita voi valita omien oppiaineiden lisäksi Porin yliopistokeskuksen muiden yksiköiden opetustarjonnasta. Hakuaika päättyy: Valintakokeeseen osallistuvat to 30.4.2009 klo 16.15 Valintakoe: sosiaalityö ja sosiologia ke 3.6.2009 klo 1014 sosiaalipolitiikka pe 5.6.2009 klo 1216 Hakeminen: Sähköisesti lomakkeella osoitteessa www.yhteishaku.fi tai paperisella hakulomakkeella: yliopistojen yhteishaun lomake Opetus hallituksesta yliopistohaku@oph.fi tai puh. 020690 696. Valintaopas: Lataa koneellesi tai tilaa osoitteesta http://www.uta.fi/opiskelijaksi/tilaus.php Lisätietoja: http://www.uta.fi/laitokset/pori/ Tampereen yliopiston Porin yksikkö puh. 02627 2990 tai 02627 2989
porin yliopisTokeskus
Tampereen yliopisTon porin yksikkö
Yhteishaku 23.3. - 9.4.2009
Insinööri (AMK) Tradenomi Kuvataiteilija (AMK) Medianomi (AMK) Rakennusmestari (AMK)
Opiskele tutkinto, jolla on vaikutusta!
Hämeenlinnassa
Muotoilun koulutusohjelma, muotoilija (AMK), 240 op
suuntautumisalueet: lasi/keramiikka, teollinen muotoilu, tekstiili, vaatetus ja jalkine
Forssassa ja Hämeenlinnassa
Hoitotyön koulutusohjelma, Sairaanhoitaja (AMK), 210 op
Forssassa
Kestävän kehityksen koulutusohjelma, Ympäristösuunnittelija (AMK), 240 op
Haku yhteishaussa
Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma, insinööri (AMK), 240 op
suuntautumisvaihtoehdot: elintarviketeknologia, ympäristöbioteknologia, liha- ja valmisruokateknologia, meijeriteknologia
tamk.fi
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
Metsätalousinsinööri (AMK)
Rakennustekniikan koulutusohjelma, insinööri (AMK), 240 op
pääaineet: talonrakennus, ympäristötekniikka ja infrarakentaminen
23.3. 9.4.2009
hakutoimisto@hamk.fi p. (03) 646 4501 www.hamk.fi hae netissä: www.amkhaku.fi
Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma, rakennusmestari (AMK), 210 op
www.piramk.fi
Tradenomi Restonomi (AMK) Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Muusikko (AMK) Bioanalyytikko (AMK)
Fysioterapeutti (AMK) Röntgenhoitaja (AMK) Sairaanhoitaja (AMK) Sosionomi (AMK) Laboratorioanalyytikko (AMK)
www.amkhaku.fi 23.3.9.4.2009 Lisätietoja www.piramk.fi tai hakutoimisto p. (03) 245 2395, 245 2397, hakutoimisto@piramk.fi
PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU I Kuntokatu 4 I 33520 TAMPERE
p. (0)3 245 2111 I www.piramk.fi
26
YLIOPPILASLEHTI 4/09
Koulutus
voionmaan opisto
Viestintälinjat 17.8.2009 - 4.6.2010 (40 ov)
- vauhtia viestintäopintoihin - täydennä ammatillista osaamistasi
Elokuva & tv, Dokumentti, Elokuvanäyttelijät, Valokuvaus, Lehtitoimittajat ja Radio & tvtoimittajat. Toimittajalinjoilla Tampereen yliopiston tiedotusopin perusopinnot.
Opinto-ohjelmassa on musavideoita, lyhytelokuvia, dokumentteja, digi&mv-valokuvia, juttuja lehtiin sekä ohjelmia radioon ja televisioon perusopintojen ja muiden harjoitusten lisäksi. Suurin osa opiskelijoistamme jatkaa yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Uutuutena elokuvakoulu - lue netistä niin tiedät enemmän!
HAE. NYT.
www.vonet.tv www.voionmaanopisto.com
info@voionmaanopisto.com - puh. 03 314 22 900
ENSI SYKSYNÄ ALKAVAT OPINNOT
VAUHTIA YLIOPISTO-OPINTOIHIN OPISTOVUODESTA!
Valmentaudu jatko-opintoihin opintolinjoillamme.
Lääketiede Psykologia Kasvatustiede Fria finska
Oikeustiede Englannin kieli Erityispedagogiikka Yliopisto-opintojen väylä
Viittomakielentulkin koulutusohjelma
TUTKINTOTAVOITTEISET YLIOPISTO-OPINNOT
Opiskele tutkintotavoitteisesti avoimessa yliopistossa kohti korkeakoulututkintoa.
Yhteisöviestintä Terveyskasvatus Kirjoittaminen Gerontologia ja kansanterveys
· Viittomakielentulkki (AMK), 240 op Opiskele linkiksi kuulevien ja viittomakielisten välille. Tulkkeja tarvitaan! Hakuohjeet www.turku.diak.fi.
Hoitotyön koulutusohjelma
· Sairaanhoitaja (AMK), 210 op Helsinki, Oulu, Pieksämäki · Sairaanhoitaja (AMK) -diakonissa, 240 op Helsinki, Pieksämäki
KULTTUURIOPISTO
Luovia mahdollisuuksia kulttuuriopiston opintolinjoilla.
Sosiaalialan koulutusohjelma
· Sosionomi (AMK), 210 op Helsinki, Pieksämäki · Sosionomi (AMK) -diakoni, 210 op Helsinki, Järvenpää, Oulu, Pieksämäki · Sosionomi (AMK) -kirkon nuorisotyönohjaaja, 210 op, Järvenpää, Kauniainen
Pohjanmaan kirjoittajakoulu Rytmimusiikki Showtanssin ohjaus Teatteritaide Kansanmusikki (Ala-Könni-opisto, Kaustinen)
HAKU 31.7.2009 mennessä. Opiskelu alkaa 24.8.2009. NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO (120 ov)
Haluaisitko työskennellä eri-ikäisten ohjaajana? Opinnoissasi voit syventyä nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen, monikulttuuriseen toiminnan ohjaukseen tai ikääntyvien ohjaukseen. Koulutus on 3-vuotinen peruskoulun suorittaneille ja 2-vuotinen ylioppilaille ja ammatillisen perustutkinnon suorittaneille. Myös kaksoistutkintomahdollisuus. HAKU KEVÄÄN YHTEISHAUSSA 2.3.20.3.2009.
HAKEMINEN
Hakuaika on 23.3.9.4.2009. Täytä hakulomake netissä www.amkhaku.fi.
DIAK ETELÄ Helsinki Järvenpää Kauniainen DIAK ITÄ Pieksämäki DIAK LÄNSI Turku DIAK POHJOINEN Oulu HAKUTOIMISTO 020 690 432/433 020 690 434 020 690 435 020 690 437 020 690 439 020 690 436 020 690 431
DIAKONIAAMMATTIKORKEAKOULU
www.diak.fi
LISÄTIETOJA OPINNOISTAMME:
Ny väg - nya möjligheter
Ansökningstid: 23.3-9.4 Sök på: www.yhansokan.fi
Jakobstad/Nykarleby Bildkonst Formgivning (Antagning 2010) Mediakultur Musik -Musiker -Musikpedagog Scenkonst (Vasa) Vasa, Seriegatan Bioanalytik (Antagning 2010) Det sociala området Radiografi- och strålbehandling (Antagning 2010) Skönhetsbranschen Vård -Vårdarbete -Hälsovård -Barnmorskearbete Vasa, Wolffskavägen Byggnadsteknik Elektroteknik Informationsteknik Lantmäteriteknik (Antagning 2010) Maskin- och produktionsteknik Miljöteknik Produktionsekonomi Åbo Det sociala området Formgivning Företagsekonomi Kulturproducentskap (Helsingfors) Medborgaraktivitet och ungdomsarbete Sjöfart Turism Vård -Vårdarbete -Hälsovård Raseborg Arbetsledning inom byggnadsbranschen Automationsteknik och IT Byggnadsteknik Informationsbehandling Landsbygdsnäringarna och landskapsplanering -Lantbruksnäringarna -Landskapsplanering (Esbo) -Trädgårdsnäring (Esbo) Skogsbruk och miljö -Skogsbruk -Miljöplanering
Eikö Ylkkäri tule uuteen kotiisi? Tee osoitteenmuutos. Muutokset Ylioppilaslehden tilaukseen tehdään itse Weboodissa. Tuleeko kämppäänne kaksi Ylkkäriä? Weboodissa voit myös kieltää Ylioppilaslehden postittamisen kotiisi. Katso ohjeet osoitteesta www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu.
Tee osoiTTeenmuuTos!
Vill du bli magister?
Du som har en kandidatexamen eller motsvarande kan nu välja en ny inriktning för din magisterexamen! Sök direkt till studier på magisternivå vid Åbo Akademi.
Välj bland alla våra utbildningar:
Ekonomi | Humaniora | Informationsteknologi | Logopedi | Naturvetenskaper | Pedagogik | Psykologi | Samhällsvetenskaper | Teknik | Teologi | Vårdvetenskap |
Ansökningstiden går ut 29.5.2009 kl. 16.15. Språkprovet i svenska för finskspråkiga ordnas 4.5.2009. Mer information finns i magisterguiden på www.abo.fi/sok
www.abo.fi
tfn: (02) 215 31 | e-post: studinfo@abo.fi | Tavastgatan 13, 20500 Åbo
Yrkeshögskolan Novia, Ansökningsbyrån, tfn (06) 328 5555, ansokningsbyran@novia.fi, www.novia.fi
lukiosta ja peruskoulusta
ammattiin
yhteishaku 2. 20.3.
www.turkuamk.fi/haku
tradenomi · BBA restonomi · iktyonomi ympäristösuunnittelija insinööri · engineer rakennusmestari sairaanhoitaja · nurse kätilö · terveydenhoitaja ensihoitaja · röntgenhoitaja · bioanalyytikko suuhygienisti · toimintaterapeutti · fysioterapeutti estenomi · sosionomi tanssinopettaja · sirkus kuvataiteilija · muotoilija muusikko musiikkipedagogi medianomi
c lo s pis c h.le etaku-ointo!.fi iik
www
Latokartanontie 12 PL 87, 00701 Hki opintotoimisto: puh. (09) 350 9210 opintotoimisto @liiketalousopisto.fi
N U O RT E N Y H T E I S H A KU 23.3.-9.4.2009
Tilaa Hakijan oppaamme: hakutoimisto@turkuamk.fi puh. 02 2633 5821
28
YLIOPPILASLEHTI 4/09
koulutus
VÄSTRA NYLANDS FOLKHÖGSKOLA
Kehitä lahjakkuuttasi ja paranna taitojasi!
Västra Nylands folkhögskola, nykyaikainen ruotsinkielinen kansanopisto HelsinkiTurku radan varrella, tarjoaa sinulle monia mahdollisuuksia. Myös suomenkieliset ylioppilaat ovat löytäneet tiensä opistoomme. VNF:ssä voit vuoden kestävillä linjoilla valmentautua jatko-opintoihin ja kehittää lahjakkuuttasi sekä parantaa taitojasi. Opiskelun ohella parannat myös ruotsinkielen taitoasi. Käytä sinäkin mahdollisuuksiamme hyväksesi ja liity 200 muun värikkään opiskelijan joukkoon moni-ilmeisessä opistossamme.
Lukuvuonna 20092010 voit valita seuraavista linjoista:
KieleT ja aKaTeemiseT opinnoT · Ruotsia suomenkielisille · Kielet ja matkailu · Espanjan kieli ja Latina-Amerikka · Creative Diversity Management · Luonnontieteet ja lääketiede · Oikeustieteellinen ohjelma TaideohjelmaT · Kuvataide ja taidekäsityö *) · Valokuvataide Kaksi eri suuntausta, perinteinen ja digitaalinen *) · WWW-suunnittelu ja mainonta · Äänitaide · Teatteri · Tanssitaide
*)
Katso www.vnf.fi tai pyydä lisätietoja!
Tule, opi ja voita!
Mahdollisuus jatko-opintoihin korkeakoulutasolla Englannissa
Västra Nylands folkhögskola, Pumppulahti 3, 10300 Karjaa | Puh. (019) 222 60 25, 222 600, info@vnf.fi
www.vnf.fi
Kiinnostaako maatalousja maatalouden ympäristöteknologian opiskelu?
Www.mm.helsinki.fi/mmtek/opiskelijavalinnat/
Valmennuskurssit
Insinööriksi? Rakennusmestariksi?
Pääsyopas insinöörikoulutukseen 20092010 sisältää 376 sivua valmentavaa materiaalia tehtävineen matematiikasta, kemiasta ja fysiikasta. Arvokkaana lisänä kirjassa on kaikki valintakokeet 2002-2008 vastauksineen ja täydellisine ratkaisuineen!
Hanki tuhti valmennuspaketti lähimmästä kirjakaupasta tai kustantajan verkkokaupasta:
https://secure.amk-kustannus.fi
Asiakaspalvelumme palvelee myös Puhelimitse 03 2611 612 (klo 9.30-15) Email asiakaspalvelu@tammertekniikka.fi
Pääsyopas insinöörikoulutukseen 2009-2010 - ml. rakennusmestarikoulutus (AMK) Juho Tiili (toim.) Tammertekniikka, 03/2009 ISBN 978-952-5491-53-1 376 sivua, nidottu, sh. 35,00
paasyopas_yo-lehti2009.indd 1
27.2.2009 12:50:57
YLIOPPILASLEHTI 4/09
29
Opiskelija-asuminen
www.opiskelija-asunnot.fi
TERVETULOA KOTIIN!
Ensimmäinen oma koti on omiaan nostamaan hymyn huulille. Siihen onkin syytä, mikäli uusi kotisi sattuu olemaan vuokraltaan edullinen, mutta varustelultaan varsin mainio. Sellaisia löytyy meiltä, TYSiltä. Meillä vuokraan nimittäin kuuluu aina sekä sähkö, vesi, lämmitys että nopea laajakaista. Huoltomieskin on vain sähköpostin päässä. Ja tiesithän, että uudet opiskelijat ovat etusijalla, kun jaamme syksyllä vapautuvia asuntoja. Tule äkkiä kotiin sieltä! Osoite on www.tys.fi.
TURUN YLIOPPILASKYLÄSÄÄTIÖ
Asuntoja opiskelijoille. Kesäkoteja kaikille.
www.ylioppilaslehti.fi
kalenteri
Tapahtumatiedot voi lähettää osoitteeseen menot@ylioppilaslehti.fi. Kraftwerk on Düsseldorfin lahja maailmalle.
kulttuuri
30
YLIOPPILASLEHTI 4/09
Luovan vinksahtanut
PMMP:n vaatesuunnittelija Kirsi Ailio räppäsi pienenä härskejä biisejä.
tuoMaS karppinen
K
Pe 6.3.
Pozdravljaju! Venäläiseen populaarikulttuuriin erikoistunut Tusovka ry juhlistaa kymmenvuotista historiaansa kaksipäiväisellä festarilla. Tarjolla on sekä venäläistä että suomalaista musiikkia, mm. Nevan romantikko Assai ja helsinkiläistyneet savo-avantgardistit Cleaning Women. Kulttuuritehdas Korjaamo, Töölönkatu 51 B, klo 21 alkaen. Liput 17 / 2 päivää, 10 / päivä.
ham Cityssä." Systemaattisen teologian laitoksen dosentti Olli-Pekka Vainio esitelmöi Aleksanterinkatu 7:n luentosalissa kuusi klo 16.1517.45.
musanörtIt hoI! Toimittaja Miska Rantanen pureutuu Musakoulussa tärkeään kysymykseen: miksi Kraftwerk on SE bändi? Ahkerin besserwisseröijä palkitaan luennon jälkeen. Vanhan ylioppilastalon Kuppila, Mannerheimintie 3B, klo 1921.
InternatIonaalIa. Naistenpäivän kattaus on kansainvälinen: Susanna Saxell kertoo Obaman USA:sta, Rauni Salminen Venezuelasta ja Kirsi Kangas Sata-komitean vaikutuksesta suomalaiseen köyhyyteen. Pääkaupunkiseudun demokraattisen naisverkoston järjestämä ilta Cafe Mascotissa, Neljäs linja 2, klo 18. Vapaa pääsy.
Su 8.3.
IndIe kIInnostaa! HYY:n elokuvaryhmän luentosarja jatkuu Jukka Kangasjärven esityksellä 1980-luvun amerikkalaisesta indie-elokuvasta. Elokuvateatteri Orion, Eerikinkatu 15, klo 14.30. Vapaa pääsy.
To 12.3.
eltaseinäisessä työtilassa Turun Tuureporinkadun kellarissa on paljon ompelukoneita, rikkinäinen antiikkinojatuoli ja keskellä huonetta iloisen punaiset kierreportaat, jotka päättyvät matalaan kattoon. Viiden taiteilijan yhteisessä työhuoneessa Kirsi Ailio painaa kankaansa ja suunnittelee sekä ompelee Ilveksenkuja-mallistonsa vaatteet. Täällä syntyvät myös Ailion tunnetuimmat luomukset: kollega Nanda Björklundin kanssa suunnitellut, punkahtavan villit tai vinksahtaneen tyttömäiset, mutta aina yhtä huomiota herättävät asut. Eli ne, joissa PMMP:n Paula Vesala ja Mira Luoti pomppivat keikoilla, esiintyvät gaaloissa ja poseeraavat promokuvissa. Tarkalleen ottaen koko PMMP:n omaleimainen tyyli ja visuaalinen ilme levynkansista fanituotteisiin on Ailion ja Björklundin käsialaa.
PmmP on alusta lähtien jättänyt
koa kuvattiin puolestaan naapurin navetassa. "Tehtiin me rakkauselokuvakin, jossa englantilainen mies rakastuu suomalaiseen siivoojaan. Se on tosi herttainen." Taiteellinen roolijako tyttöjen välillä oli selvä jo lapsena. "Mira kävi musiikkiluokkaa. Heillä oli kaikenmaailman esityksiä, joita minä sitten puvustin. Olen aina luottanut täysin Miran musiikilliseen näkemykseen ja hän taas minuun visuaalisesti."
tätä nYkYä Ailion ajan
Ti 17.3.
väkevä draama. Eletään 1900-luvun alkua, ihmisiä riivaa öljykuume. Paul Thomas Andersonin kehuttu elokuva There Will Be Blood esitetään Vuotalossa, Mosaiikkitori 2, klo 18. Vapaa pääsy.
Ma 9.3.
Ke 11.3.
lue se ääneen. Syrjäytyneisiin miehiin romaaneissaan erikoistunut Mikko Rimminen (kuvassa) ja esikoisromaaninsa Haarautuvan rakkauden talo viime vuonna julkaissut Petri Karra lukevat tekstejään ja kertovat niiden taustoista Prosak-klubilla ravintola Dubrovnikissa, Eerikinkatu 11, klo 19. Narikkamaksu 2 .
suunnittelijoille vapaat kädet toteuttaa visioitaan, jotka voivat olla hurjiakin, Ailio kertoo. "Paulaa täytyy kyllä aina aluksi suostutella. Niin kuin tänä syksynä kun se vastusteli, pitääkö mun nyt tosiaan pukeutua linnuksi", Ailio kertoo maaliskuussa ilmestyvän uuden levyn kuvauksiin viitaten. "Miralle mikä tahansa menee läpi, hän on aina tyytyväinen." Mira onkin Ailion siskopuoli. Kuukauden välein syntyneet tytöt kasvoivat samassa uusperheessä ja tekivät kaiken yhdessä. Etenkin mökillä Loimaan Kau-
hanojalla oli aikaa erilaisille luoville projekteille. Tytöillä oli muun muassa yhteinen bändi jossa Ailio tosin väittää pikemminkin räpänneensä kuin laulaneensa mutta biisit olivat kuulemma niin härskejä, ettei niistä kehtaa puhua. "Naapurin pellossa kuvasimme musavideon Nirvanan Rape me -biisiin", Ailio nauraa. Kovalla kiroilulla ryyditettyä Lantaloma-nimistä elokuvaklassik-
KUKA?
Kirsi Ailio, 30
>> Turun Mäntymäessä. Asuu >> Valmistui artenomiksi 2004. >> Yöpöydällä arundhati royn
Joutavuuksien jumala. Vuonna 2019: "Minulla on >> enemmän lapsia, kakkosasunto jossain lämpimässä maassa ja taiteilen täyspäiväisesti."
vie PMMP:n ja muiden suunnittelutöiden ohella 3-vuotias Lilja-tytär sekä päivätyö Vuokko Nurmesniemen Turun myymälässä. Vuodenvaihteeseen asti Ailio toimi lisäksi puheenjohtajana Suunnitelma B -yhdistyksessä, joka pyörittää turkulaista nuoreen taiteeseen keskittyvää B-Galleriaa. "Yleensä galleriat ovat niin kalliita, ettei uraansa aloittelevilla ole niihin varaa", Ailio sanoo. Gallerian yhteyteen avattu vinkeä B-Butik myy nuorten taiteilijoiden tuotteita, kuten vaatteita, sarjakuvia ja koruja. Tulevaisuus hiukan jännittää Ailiota: hän on viimein uskaltautunut hakemaan Taideteolliseen korkeakouluun. Taiteilijaa ei niinkään huoleta opiskelijaksi heittäytymisen taloudellinen epävarmuus. "Mutta pitäisi muuttaa Helsinkiin!"
Silja Ylitalo
> PMMP:n uusi pitkäsoitto Veden varaan ilmestyy 25. maaliskuuta. B-Galleria sijaitsee osoitteessa Aninkaistenkatu 5, Turku.
Mutta missä on Ned?
noIn mInuutIn mittainen pala televisiohistoriaa, Simpsoneiden alkutunnus, koki ensimmäisen suuren muutoksensa 20 vuoteen. Tunnarin rakenne on yhä vanha tuttu, mutta animaatioltaan alku on taidokkaampi, yksityiskohdiltaan täysin erilainen ja entistä sisäpiiritietoisempi. Jos olet oikein tarkkana, voit bongata Ralphin leikkimässä Homerin vihamiehen
Ke 18.3.
BatmanIn jäljIllä. Myönnettävä on, luennon otsikko on kiehtova: "Lepakoita tapulissa Bruce Wayne ja poliittinen teologia 2000-luvun Got-
Yt esIttää. Ylioppilasteatterin klubilla esitetään musiikkia, runoja ja periaatteessa mitä vain. Yllätysten ilta alkaa Vanhan Kuppilassa klo 19. Vapaa pääsy.
Frank Grimesin haudalla. Alkutunnus meni uusiksi Simpsoneiden siirryttyä teräväpiirtoaikaan. Samalla sarja allekirjoitti tv-kanava Foxin kanssa uuden kahden vuoden sopimuksen, mikä tekee siitä Amerikan pisimpään yhtäjaksoisesti parhaaseen katseluaikaan lähetetyn tv-sarjan. Onneksi olkoon koko perheelle ennätyksestä ja uudesta introsta!
Mutta kautta diddlydoodlyn, missä on Ned Flanders? Simpsoneiden hyväntuulinen kristitty naapuri on pudotettu kokonaan pois uudesta tunnarista. Siinä missä ennen oli Ned, ei nyt näy ketään. Flandersin poikien vieressä kukkulalla Jumalalle pui nyrkkiä punainen piru. Oletko se sinä Ned?
Matti Markkola
BLAAH
JEAH
Onneksi alkoon. Kustantamot tuntuvat uskovan, että tilannekomiikka naurattaa luettunakin. Tylsä esittelee suomea vieraana kielenä opiskelevien erheitä. Huhutaan myös jatko-osasta väärinkuulluille laulunsanoille. Olen paholainen.
Kuka olisi uskonut, että Walt disney sai animaatioihinsa vaikutteita aikansa taiteesta? Tennispalatsin näyttely on yhtä turha kuin miltä kuulostaa.
Walt Disney ja Euroopan taide
netta ja heittiö
Suomalaiset ovat kuin pieniä lapsia: eivät osaa lopettaa leikkiä silloin, kun se on vielä hauska. Siksi milla Paloniemen kolmannelle -albumille voi ennustaa jälleen menestystä. Yhdistäähän se kolme suomalaisille rakasta asiaa: murteet, kirosanat ja kivat pikku eläimet.
Kaksi huo-
Rusinat pullasta -uskonnollisuus saavuttaa uuden tason marita liulian näyttelyssä
siili
Kiroileva
konnot esittelevät parhaita puoliaan makealla estetiikalla kuorrutettuna. Kiasmassa 19. huhtikuuta asti.
Choosing My Religion. Siinä valtaus-
kulttuuri
YLIOPPILASLEHTI 4/09
31
etsuppia, vesiväriä ja tomaattimurskaa oli jo kokeiltu. Pyöränpumpulla muoviletkusta roiskutettu aine ei vieläkään vaikuttanut vereltä. Sitten Polte-elokuvan tuotantotiimi keksi kokeilla elintarvikevärillä punaiseksi värjättyä siirappia. Lopputulos tyydytti. "Se oli sopivan paksua ja tahmeaa", kertoo ohjaaja Jani Sorsa. Poltteen tekeminen maksoi noin 200 euroa. Summa kului siirapin lisäksi ilmastointiteippiin ja roolihahmoille hankittuihin kirpputorivaatteisiin. Ilmeisen hyvin varustetulta huoltoasemalta ostettiin sukkahousut ja siansydän. "Ostokset saattoivat olla epäilyttävät, etenkin kun ostaja oli mies. Vedämme yleensä pitkää tikkua, kuka tavarat joutuu hakemaan", Sorsa sanoo. Sukkahousut puettiin luonnollisen kokoiselle mummonukelle, jonka tuotantotiimi rakensi vanhasta vaahtomuovipatjasta. Nukelle nikkaroitiin puiset nivelet, se kasattiin roudarinteipillä ja maalattiin lopuksi ihonvärisellä maalilla. Mummon rakentaminen vei monta päivää.
InDIe-eloKuvIen tuotannossa
K
Efektijengi
teena", perustelee Deadlock-elokuvan ohjaaja John Åhman. Deadlockin kuvauksissa hypättiin seitsemänmetrisestä tornista lumella peitettyyn patja- ja pahvilaatikkokasaan. Takaa-ajokohtauksissa ajettiin metsäteitä autoilla, jotka eivät olleet rekisterissä. "Kuvasimme kolme talvea. Naapuri tai me itse jouduimme hinaamaan auton penkasta yli 20 kertaa", Åhman muistelee. Elokuvan teossa voi myös luottaa siihen, että katsojan mielikuvitus luo parhaat efektit. Näin tehtiin Kenneth Klailen ohjaamassa kauhutrailerissa Doves Without Wings.
kun elokuvan budjetti on nolla, värjätyllä siirapilla pötkii pitkälle.
"Pitää tehdä hyviä valintoja ja olla valmis tekemään kompromisseja." Aina ei kuitenkaan tarvitse ostaa. Findie-piireissä on yleistä, että ohjelmia käytetään siellä missä voidaan: kouluissa ja työpaikoilla.
Sen enempää tekoverta kuin tietokone-efektejä ei voi askarrella yksin. Tuotantojen tärkein voimavara ovat innokkaat tekijät. "Nollabudjettiset elokuvat vaativat tekijöiltään osaamista ja ennen kaikkea ryhmää, jonka kanssa niitä tehdään. Yksinään ei pääse minnekään", sanoo Mikko Löppönen HMCIndie-tuotantoryhmästä. Timo Vuorensolan Star Wreck -elokuvaa varten luotiin nettialusta workamovie.com, jonka kautta verkkoyhteisö pääsi osallistumaan elokuvan tekoon. Vuorensolan mukaan mikään ei kuitenkaan korvaa uhrauksia, joita yksittäiset ihmiset tekevät. Esimerkkinä hän mainitsee Star Wreckin tuottajan Samuli Törssösen, joka seitsemän vuoden ajan teki joka päivä töitä 78 tuntia ilman minkäänlaista palkkaa tai korvausta. "Vastaava on yhdelle ihmiselle mahdollista kerran elämässä. Ihmiset kasvavat, ja heidän pitää saada leipää pöytään."
NiNNi LehtNiemi
> Roskaelokuvafestivaali Tampereen Yo-talolla, Kauppakatu 10, lauantaina 7. maaliskuuta klo 1421. K-18. Liput 5 .
TuoTanTojen Tärkein voimavara ovaT innokkaaT TekijäT.
"Aina kun jotain tapahtuu, leikataan juuri ennen sitä pois. Katsojan mielessä se täydentyy aina pahemmaksi."
RäjähtävIä taloja, kerrostalon kokoi-
on tapana käyttää sitä, mitä on helpoimmin ja edullisimmin saatavilla. Kuten esimerkiksi lunta. "Päätimme tehdä toimintaleffan lumessa, koska siinä on hyvä hyppiä. Se toimii pehmus-
sia robotteja ja käveleviä kaljapulloja on vaikeampi toteuttaa kameran edessä, huomauttaa tuottaja Matti Kuusniemi Trash Video -ryhmästä. Tällaiset efektit pitää tehdä tietokoneella. "Tässä vaihtoehdossa mahdollisuudet ovat rajattomat, mutta kustannukset ja aikataulut vaikeampi pitää hallinnassa." Internetistä löytyy ilmaisia, avoimeen koodiin perustuvia editointi- ja 3D-ohjelmia. Niistä kotimaisen indie-elokuvan eli findien tekijät eivät kuitenkaan innostu. "Käyttömukavuus ei ole kauhean suuri", sanoo Star Wreck: In The Pirkinning -elokuvan ohjaaja Timo Vuorensola. Kelpo ohjelmat maksavat hänen mukaansa 800 eurosta kymppitonniin.
Findietä verkossa
DEaDlock. Nuori mies pakenee pahisjoukkoa, joka haluaa hänen hallussaan olevat paperit. Golden Chainsaw -palkinnon kroatialaisella Trash Film -festarilla voittanut Deadlock on kuvattu kokonaan kaitafilmille. www.deadlockfilm.com. DovEs without wings. Kuvitteellisen kauhuelokuvan traileri on nähtävissä YouTubessa. Miespääosan esittää Tenavatähdestä tuttu Christopher Romberg. JuhlaJätkät. Trash Videon tekemä, dokaavista kämppiksistä kertova sitcom tarjoaa kolmentoista jakson verran perseilyä osoitteessa www.juhlajatkat.tv. teessa www.hmcindie.com. Leffa esitetään Tampereen Roskaelokuvafestivaalilla.
shaDow of thE DEmon knight. HMCIndien teoksen trailerin voi katsoa osoit-
PoltE. Aivoaalto Tuotannon kauhuelokuvan hyytävätunnelmainen traileri löytyy YouTubesta hakusanalla Polte.
BLAAH
Ennen elokuvia oli flip bookeja. Nyt piirros liikkuu taas pitkälti Napakustantamon ansiosta. Stine Illumin on nerokas pläräysvihko: toiseen suuntaan se on tarina ystävyydestä ja avunannosta, toiseen kavalasta petoksesta.
JEAH
Friends
Monta hirvittävää yritystä se vaati, mutta tässä se on: maailman ensimmäinen kelvollinen hyväntekeväisyyslevy. War Child -järjestön -albumilla vanhat parrat ovat valinneet artistit coveroimaan biisejään. Uljaimmat hetket koetaan, kun Tv on the Radio tulkitsee Bowieta ja Beck Dylania.
Heroes
Alaston nainen raahautuu pitkin lattiaa, askartelee sukkahousuista oloasun, kaataa piimää pesuvatiin ja istuu potalla. Sanna Kekäläisen Kiasmateatterissa on juuri niin hc-nykytanssia, että sitä katsoessa ei tiedä mitä ajatella. Olo on hämmentynyt, mutta miellytetty.
Onni
Aluksi oli ärsyttävä tuttisuinen poliisi ja toinen, joka hoki sanaa jännä. Ei auennut. Toisella tuotantokaudella hahmoista on kasvanut hykerryttäviä ja heidän seikkailuistaan ja dialogistaan nerokkaita. Hyvin jännä!
Pasilan
kulttuuri
APURAHAKRIITIKKO
Toimittaja Anne Moilanen arvostelee teatteria veronmaksajien rahoilla.
YehiA eweis / teAtteri jurkkA
32
YLIOPPILASLEHTI 4/09
KOLUMNI
Matti Markkola
Hipsters must die
kyllä Te TiedäTTe hipsterit, nämä valkoisen keskiluokan perheiden ainoat lapset, toisiltaan näyttävät individualistit. Nuorten hipster-tyttöjen elämän tärkein sisältö on pseudointellektuellin itsensätuntemisläpän lisäksi vaatekaapin DIYkirpparituunattujen ja netistä tilattujen American Apparel -kledjujen järjestely. Todellisen ikänsä salaavien hipster-miesten erikoisalaa ovat ironisten viiksien kasvatus ja kyky keskustella asiantuntevan ylimielisesti uusimmasta Vice-lehden numerosta sekä kuusi minuuttia sitten brasilialaisessa musiikkiblogissa julkaistusta mash upista. Globaali TaanTuma tuskin murjoo mitään muuta alakult-
Mikko Pörhölä, Saara Pakkasvirta ja Hanna Raiskinmäki jäivät kaipaamaan Harria.
M
Harri otti ja kuoli
onilahjakas Marjo Niemi (s. 1978) on kiinnostava tekijä. Hän on kirjoittanut kaksi proosateosta ja useita näytelmiä, joista uusin, erään Harrin kuolemasta kertova nykydraama Näytät vieraalta rakas, on nyt Niemen itsensä ohjaamana valittu helsinkiläisen huoneteatteri Jurkan ohjelmistoon. Helsinki-Vantaan lentokentälle kokoontuu neljä tai oikeastaan viisi, mukana on yksi mykkä vauva murheen murtamaa ihmistä. He ovat traagisesti rauhanturvatehtävissä kuolleen Harrin lähiomaiset. Ruumista odottavat poikaansa palvova äiti, vastasynnyttänyt, hysteerinen vaimo, onneton sinkkusisko Siru sekä paras ystävä, elämässään tuuliajolla oleva Juha. nen, ja niin on esityskin. Neljä ihmistä reagoi kukin vuorollaan ja omasta näkökulmastaan Harrin lähtöön. Puheissa Harri on aluksi miehistä paras, mukavin, komein ja mahtavin. Idealistinen käsitys
HenkilöGalleRia on asetelmalli-
TäH d
2
eT
Teatteri Jurkka: näytät vieraalta rakas Käsikirjoitus ja ohjaus Marjo Niemi. Rooleissa Joanna Haartti, Saara Pakkasvirta, Mikko Pörhölä ja Hanna Raiskinmäki.
/5
kaunisTa: kun ruumisarkkuun syttyi pieniä valoja.
HAKU SAVOLAISTEN YLIOPPILAIDEN SÄÄTIÖN ASUNTOIHIN
Soluhuoneet yksin hakeville ja yksiöt / kaksiot pariskunnille Koskelassa ja Vallilassa. Hakuaika päättyy 31.3.2009. Jatkoaika- sekä kesäasunto-hakemukset käsitellään samassa haussa. Uusien opiskelijoiden hakuaika on 1.31.7.2009. Lisätietoja ja hakulomakkeet löytyvät osoitteesta http://savolainen.osakunta.fi/Asunnot. Asuntola-asiamiehen tavoittaa vastaanotolta tiistaisin klo 17 .3019.00 Savolaisesta Osakunnasta, Mannerheimintie 5 A ylin krs., 00100 Hki, puh. (09) 629 628.
vainajasta murtuu, kun alkaa tippuilla tietoja, että puolustusvoimat ei järjestäkään Harrille näyttävää kotiintuloa, ja hänen poismenonsa halutaan hoitaa muutenkin vähin äänin. Lopullisena iskuna kerrotaan, että Harri on ammuttu hänen sotkeuduttuaan ihmiskauppaan. Kuka Harri siis oli? "Näytät vieraalta rakas", sanoo nuori leski Ilse, kun arkkuun katsoo. Näytelmän moderneista henkilöistä kukaan ei lopulta tuntenut Harria. Kuvaavaa on, että puhuessaan Harrista ja suhteestaan Harriin, postuumisti, näytelmän henkilöt puhuvat edelleen lähinnä itsestään ja omasta elämästään.
Taide-elämyksenä Näytät vieraalta rakas jää yhdentekeväksi. Kokonaisuus on jotenkin teoreettinen ja väärällä tavalla teatterillinen, näin: "Otetaan neljä ihmistä, joilla on suhde samaan asiaan, ja jotka odottavat jotain, joka ei koskaan tapahdu..." Näytelmältä tuntuu puuttuvan kiinnostava syvällinen peruslähtökohta, rehellinen, epäkorrekti havainto maailmasta. Ikään kuin olisi oppikirjamaisesti tehty näytelmä, koska nyt pitää tehdä näytelmä. Henkilökohtaisuus on ohutta, sitä on riittänyt vain ripaus kuorrutukseksi kuhunkin henkilöhahmoon. näyTTelijäT esiinTyväT pienes-
tuuria yhtä rajusti kuin hipstereitä. Saattaa peräti olla, että valkoisen keskiluokan rahojen loppuessa koko kuluttamiseen ja kreisibailaamiseen perustunut hipsteriys kuolee. Sehän on tietenkin harmi. Jäämme kaipaamaan hipstereitä yhtä paljon kuin viime nousukauden juppeja. Baarit ja kadut olivat hipsterien maailman koteja, ja niissä he tekivätkin suurimmat saavutuksensa. Kiitos media-assistentin koulutuksen saaneiden digikameranarsistien, nettimaailman kuvaboksit ovat pullollaan hipsterien itsensä toisista hipstereistä ottamia tyylikuvia. Kuvien kännihöyryinen "jee, viddu täällä on hauskaa ja mä cool" -baariposeeraus saa Irc-gallerian webkameralla otetut herutus-snapshotit näyttämään Helmut Newtonin tuotannolta.
kuvaT säilyTTäväT muiston hipsterien suurimmasta saavutuksesta: populaarikulttuurin historian kaikkien aikojen epäonnistuneimmasta aitouden teeskentelystä. "JääMMe Baari-iltaan laittautuKaipaaMaan neen perushipsterin turhia hipstereitä yhtä yksityiskohtia korostanut habitus sai liikaa huulipalJon Kuin viiMe lävistyksiä ottaneen teininousuKauden hevarinkin näyttämään JuppeJa." luontevalta ja Crystal ja Black -alkuisten elektropörinäbändien listaus Samuli Putron soolotuotannon kuulostamaan raikkaalta ja ennakkoluulottomalta vaihtoehdolta. Lopuksi on tunnustettava, että kolumnin lähteenä käytin vuosien varrella lievästi hipstersaastunutta itseäni. Vielä viime kesänä minut saattoi nähdä Girl Talkin keikalla Balilta ostetut räikeänkeltaiset, kookkaat aurinkolasit päässäni. Vaikka tänä vuonna Primaverassa esiintyykin itse electroclashin tuhma tyttö Uffie, jätän lasit kotiin.
ENNEN
NYT
ENNEN
NYT
sä tilassa luontevasti. Erityisen mieluisaa on katsella Joanna Haarttia, jonka persoonallinen olemus ja koomiset taidot riemastuttavat. Epätoivoisen sinkkuhahmon bravuuri on mainio Intiamonologi, jossa naisparka etsii itseään päihdehuuruiseksi Armi Aavikoksi muuntuneena. Mutta kaiken kaikkiaan, naama peruslukemilla mennään. Harri otti ja kuoli ja nyt surraan. Kaavakuvassa on neljä henkilöä ja taustalla kolisee mystinen lasikoppi, liekö pystyyn nostettu ruumisarkku. Siellä kukin käy vuorollaan, erillään muista, tilittämässä. Moderni meininki?
Anne MoilAnen
Vuonna 2005 tuottaja markus selin suunnitteli englanninkielistä suurelokuvaa Kalevalasta. Eeppisen leffan olisi ohjannut musiikkivideoista tunnettu antti jokinen. Miljoonien eurojen hanke haudattiin kaikessa hiljaisuudessa.
Kullervo
Tuottaja Markus Selin suunnittelee englanninkielistä suurelokuvaa mannerheimistä. Eeppisen leffan ohjaisi actionpätkistään tunnettu Renny Harlin. Miljoonien eurojen hanketta ei osata haudata hiljaisuudessa.
Mannerheim
kulttuuri
tuoMas karppinen
YLIOPPILASLEHTI 4/09
33
Kiki Paun jäsenet Olli Juvonen (vas.), Henrik Domingo ja Aleksi Gustafsson testasivat HYYn uudet bänditreenitilat.
Yhdistä pisteet ja auta hiiri juuston luo.
Kolmannen ylioppilastalon treenikämpille pääsee soittamaan pikkurahalla.
Opiskelijoiden uusi soittoluola
M
ites roudaus?" "Saako keittiötä käyttää?" "Missä on vessa?" "Käykö siivooja?" Pirteää indierockia soittavan Kiki Paun jäsenet kyselevät tarkkaan Helsingin uusimpien bänditreenitilojen yksityiskohdista. Kolmannen ylioppilastalon Domus Gaudiumin kellarikerrokseen on valmistunut neljä bändikämppää. Yhtye nyökyttelee vastauksille hyväksyvästi: Roudaus tapahtuu ajoramppia pitkin autohalliin, mistä on käytävä tänne. Keittiöpisteessä on vesihana ja kahvinkeitin, mutta ei jääkaappia. Mikro saattaa tulla, mutta treenikämpissä ei sitten syödä! Ainoa vessa on keittiön vieressä. Siivooja käy, mutta perusperiaate on, että omat sotkut pitää siivota. "Tähän on selkeästi laitettu rahaa kiinni. Nämä vaikuttavat toimivilta tiloilta ja tulevat huutavaan tarpeeseen", bändi viittaa koko pääkaupunkiseutua riivaavaan akuuttiin treenitilapulaan. remontoiduista noin kahdenkymmenen neliön huoneista on tarkoitettu vakiovuorolaisille ja kaksi satunnaisille soittajille. Kalevalan hengessä nimetyt huoneet on varustettu PA-kaapilla, mikserillä ja laulumikillä. Yksittäisvuoroille tarkoitetuissa kämpissä on lisäksi rummut, kitaravahvistin ja bassovahvistin. "Halusimme tänne kerralla kestävät kamat. Huoneissa on myös kunnon ilmastointi. Vaikka seitsemän hikistä punkkaria hyppisi, kukaan ei ahdistu liikaa", sanoo Helsingin ylioppilaiden elävän musiikin yhdistyksen Helmutin puheenjohtaja Marianna Saartio. Helmut toimii tilojen portinvartijana. Yhdistys käsittelee treenivuorohakemukset ja valvoo toimintaa, kuten soittoaikoja ja sääntöjen noudattamista. Skulata saa etukä-
teen varattavissa kolmen tunnin vuoroissa aamuyhdeksästä iltakymmeneen. Helmut ottaa parhaillaan vastaan treenihakemuksia. Jos tilojen viimeistely valmistuu aikataulussa, soittamaan pääsee maaliskuun lopussa. Bändikämppää hakevan yhtyeen jäsenistä vähintään kolmasosan on oltava HYYn jäseniä. "Rajoitus on meille helpotukseksi. Jos hakemuksia ei tule tarpeeksi, katsomme sitten myös bändejä, joissa on vähemmän HYYn jäseniä", Saartio sanoo. HYYn kautta aikojen ensimmäisen treeniksen hinnat ovat kilpailukykyiset. Yksittäisvuorolle pääsee halvimmillaan vitosella, kaksi arki-illan vakiovuoroa viikossa maksaa sata euroa kuussa. sesti tilojen tehokkaasta äänieristyksestä. Viereisen huoneen rumpujen paukutuksen kuulee melko vaimeana. "Tähän on "Eristys on parempi selkeäsTi kuin meidän laiTeTTu nykyisessä rahaa kiinni." treenikämpässä. Kun siellä on rauhallinen kohta biisissä meneillään, kuulee aina naapurin hevikitaristin soolon." Muodollisesti Kiki Pau täyttää treeniksen käyttöehdot mainiosti: kolme neljästä jäsenestä opiskelee yliopistossa. Miten on, haetteko vuoroa? "Ei haeta", käyttäytymistieteellisessä ja valtsikassa opiskelevat jätkät nauravat. "Ei meillä nytkään ole mikään täydellinen treenikämppä, mutta meille vain on niin tärkeää, että saa mennä, tulla ja olla miten haluaa, ja soittaa niin pitkään kuin haluaa." "Mutta jos meillä ei treenikämppää olisi, varmasti hakisimme."
Matti Markkola
Hyvä. Ja nyt kohtalaisen helppojen pankkija vakuutuspalvelujen pariin: op.fi/nuoret
KiKi Paun jäsenet ovat vaikuttuneita erityi-
KaKsi entisen Domma -2:n tiloihin
Olemme nähneet paljon vaivaa sen eteen, että asiakkaamme voisivat nähdä mahdollisimman vähän vaivaa. Siinä on mielestämme palvelun ja palvelemisen ydin. Jos haluat hoitaa pankki- ja vakuutusasiasi helposti yhdessä paikassa, käy osoitteessa op.fi/nuoret katsomassa, mitä etuja tarjoamme 18-25 -vuotiaille asiakkaillemme. Etua elämään. OP-Pohjolasta.
34
YLIOPPILASLEHTI 4/09
En mä halua olla mikään hElvEtin kuuluisa rocktähti tai tuottaja."
Rokkari ylipuhuttiin alastonkuvaan perinteisin keinoin: lahjonnalla ja uhkailulla.
YLIOPPILASLEHTI 4/09
35
Riisuttu mies
vihainen huutaja, lempeä poppaaja. arto tuunelan monien kasvojen takaa löytyy muusikko, joka haluaa vain maailmanrauhaa.
TeksTi matti markkola kuva mikael pettersson
"
S
e oli katu-uskottavuuden itsemurha", Arto Tuunela sanoo. Lauseen perään ei pysty kirjoittamaan keventävää huomautusta "naurahtaen". Miehen kasvoilta ei löydy hymyn nokarettakaan. Ei vaikka Tuunela, 29, tunnetaan kavereiden keskuudessa onnellisena, vähän oudon huumorintajun omaavana heppuna. Jos muusikon kavereista piirtäisi yhteisöllisestä nettimediasta tutun interaktiivisen kartan, siitä muodostuisi viivaviidakko täynnä kotimaisesta rockista tuttuja nimiä. Yhtäällä olisi Major Label, Tuunelan johtama, juuri toisen levynsä julkaissut kansainvälisen tason voimarock-trio ja kaikki sen kontaktit. Miesten musiikkia. Toisaalla olisi Pariisin kevät, suomenkielistä raikasta poppia julkaissut söpö ja kotikutoinen yhtye. Tyttöjen suosikki. Tuottaja-Tuunelan yhteydessä vilahtelisi nimiä kuten Damn Seagulls, Downstairs ja Rumba-lehden juhlavuoden kunniaksi kaksikymmentä artistia yhteen tuonut Desert Island Sessions, jossa Tuunela toimi kokoavana voimana. Indie-kansan lemmikkejä. Sitten olisi vielä Finnvox, vuonna 1965 perustettu legendaarinen äänitysstudio, jossa Tuunela toimii äänittäjänä. Monitaiturit ovat muotia ja sellainen Tuunela on: kitaristi, laulaja, säveltäjä,
Samuel Tubak, Tuunelan netti-identiteetti, johon törmää myös musiikissa. Nimi tulee miehen toisesta etunimestä ja suvun kaukaisesta sukunimestä Tupakka. Meneekö sekavaksi? Pysytään Tuunelassa ja kuunnellaan, mitä sanottavaa hänellä on katu-uskottavuudesta. "Sitä parempi, mitä enemmän siitä pääsee eroon. Jos ajattelet, että sulla on jotain katu-uskottavuutta, josta pidät kiinni, niin siinähän sitten rimpuilet!" Tuunela tuijottaa pistävästi suoraan silmiin. Jäsentelee sanojaan pitkään ja rauhallisesti. "Kunpa voisi päästä irti kaikista lopuistakin olettamuksista. Ei niillä tee mitään."
STadiLaiSESTa SkidiSTä oli mahtavaa päästä louhintamestari-isän mukana maan alle kaupungin alla oleviin tunneleihin ja keskeneräisiin parkkihalleihin, joihin muilla pojilla ei ollut asiaa. Ne olivat kiehtovia, vähän mystisiä paikkoja. Stereoissa pauhasi Kiss, jonka levyn Arto oli käynyt ostamassa äidin kanssa Sokokselta. Samoihin aikoihin kuvioihin tuli Iron Maiden, vähän myöhemmin Metallica, joka innoitti soittamaan sähkökitaraa. Teininä jossain vaiheessa parasta oli vesittynyt skeittipunk, kuten Green Day ja Offspring. "Se oli se energia, mikä niissä innosti. Jälkeenpäin tajusi, että niiden musiikillinen lahjakkuus ei välttämättä ollut soittotaitoa. Tärkeää oli tajuta, että tehdäkseen musiikkia ei tarvitse olla virtuoosi." Ylioppilaslakin jälkeisen elämän voi kuvitella kaurismäkeläiseksi tarinaksi. Armeijasta päässyt nuori mies painaa pitkää päivää raskaassa vuorotyössä teollisessa pesulassa. Duuni ei nappaa, se suorastaan vituttaa. Tuunela tekee työtä vain rahasta, henkensä pitimiksi. Lahjakkuus on jossain muualla. Innostus musiikkiin on muuttunut hahmottomaksi ajatukseksi äänen kanssa työskentelemisestä. Yhteishakupäivä lähestyy. Viimeisenä hakupäivänä mies rustaa kotinsa keittiön pöydällä hakemusta ja ennakkotehtäviä. Ykkösvaihtoehto on tietenkin kotikaupunki Helsinki, kakkonen Tampere. Kolmaskin pitää valita, muuten ei valtiolta saa tukea haun kariuduttua. Kappas vain, Joensuussakin on viestinnän koulutusohjelma. Tuunela rastittaa myös sen, ihan vain läpällä. Onneksi. Syksystä 2000 lähtien Joensuun rockkuppilassa Kerubissa liikkuu pitkähiuksinen kannelmäkeläinen. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun studiossa Tuunelalle avautuu uusi maailma. Siellä hän öisin duunaa omia juttujaan, kuten alkutekijöissään olevaa yhtyettä nimeltä Major Label. "Eivät ensimmäiset kokeilut olleet kovin-
KVG
Ainoa oikea Tuunela
1 520 osumaa ja kaikki varmasti samasta miehestä. Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on 26 Tuunelaa ja vain yksi Arto Tuunela. Tuunela ei ole hetkeen googlannut itseään. "Kuka tämän on oikein kirjoittanut?" Tuunela ihmettelee Major Labelin Wikipedia-sivua. "Nettisivun osoite on väärin. Ja täällä mainitaan entiset jäsenet! Tsiisus! Mitä tämä tämmöinen on? Metallimusiikiksi luonnehtiminen on kyllä vähän kyseenalaista." "Ja mikä tämä on?" Tuunela ihmettelee Elonet-elokuvatietokantaa. Netti muistaa Tuunelan leffaprojektit, kuten äänittäjän työn parin vuoden takaisessa Taideteollisen korkeakoulun opiskelijafilmissä, jossa näytteli monia tämän hetken tunnettuja näyttelijöitä Elena Leevestä Pamela Tolaan. "Luulin, ettei tätä ikinä tehty valmiiksi. Se oli kyllä mahtava projekti ja siinä oli tosi hyviä näyttelijöitä", Tuunela muistelee. Netti paljastaa Tuunelan tehneen kuunnelmiakin. Linkki Joensuun kuunnelmakäsiskisaan osallistuneeseen Sofia (pinnan alla) -kuunnelmaan ei valitettavasti toimi. "Meillä oli koulussa näitä kuunnelmajuttuja. Voitin tällä jonkun palkinnon, mutta se ei ollut käsiksestä vaan toteutuksesta. Kuunnelma oli tarina miehestä, joka on koomassa merenpohjassa ja sen rakastettu on vankina sukellusveneessä."
Osaan sOittaa kitaraa vain sen verran, että pystyn tekemään kaiken mitä haluan. se riittää."
sanoittaja, sovittaja, äänittäjä, miksaaja ja tuottaja. Tässä kontekstissa muusikon vakavaksi vetänyt katu-uskottavuuden itsemurha ei paljon paina. Korkeintaan kyse oli lievästä itsensä satuttamisesta. Tuunela kun meni tekemään YleX:n viime vuoden kesäkumibiisin, sen jossa Katri Ylander laulaa "jos sä et tiedä, herramiehet käyttää hattuu". Tai oikeastaan sitä ei edes tehnyt Arto Tuunela vaan hänen Pariisin kevään alter egonsa Arthur Tunes. Heidän lisäkseen on olemassa vielä
kaan hyviä. Kesti pitkään ymmärtää, että tekniikka on vain väline, joka jeesaa. Parhaimmillaan studio on ikään kuin yksi instrumentti, jolla voi tehdä kaikkia temppuja", Tuunela selittää. "Studiot ovat mystisiä paikkoja. Siksi ne ovat varmaan aina kiehtoneetkin minua. Niissä tapahtuu aina jotain taikaa."
Finnvoxin johTaja Risto Hemmi muis-
taa, miten näki Kerkko Koskisen kävelevän keväällä 2005 studion käytäviä hyväntuulisena. Entinen Ultra Bran johtohahmo on musiikkinsa suhteen tarkka, erittäin vaativa asiakas. Hänen kanssaan eivät kaikki edes tule toimeen. Mutta nyt Koskinen hymyili. Lolita-levyn äänityksissä oli kaikki mennyt hyvin. Uusi äänittäjäpoika, Tuunela, oli onnistunut työssään. "Artossa yhdistyy monta asiaa. Tekninen ja taiteellinen lahjakkuus, mutta tärkeintä
on se, että hän tulee toimeen ihan kaikkien ihmisten kanssa. Vaikka olisi kuinka lahjakas muuten, mutta ei ole sosiaalisia taitoja, ei tällä alalla ole mitään menestymismahdollisuuksia", vuosikymmeniä musiikkibisneksessä ollut Hemmi kertoo. Tuunela seisoo Finnvoxin alakerran F-studiossa piimäpurkki kädessään. Voi perustellusti sanoa, että ollaan studion uumenissa. Vain pienestä laulukopin ikkunasta näkyy päivänvaloa ja Pitäjänmäen metsää. Nyt voi myös sanoa, että Tuunela nauraa. Hän nauraa itseensä liitetylle määritelmälle "musiikin monitaituri". Sellaisia media keksii, kun ei tiedä, miten näihin tuuneloihin suhtautuisi. "On se aika huvittava määritelmä. En ole kitaristina edes kovinkaan taitava. Osaan soittaa sitä vain sen verran, että pystyn tekemään kaiken mitä haluan. Se riittää", Tuunela kainostelee. "En pakonomaisesti edes yritä ymmärtää musiikkia, sitä mistä siinä on kyse. Enemmän soitan tunteella", nuorena poikana klassisen kitaran opiskelun pariin kertaan jättänyt sanoo. Lausunto on helppo uskoa mieheltä, joka nappasi työkaverinsa unesta paitsi taiteilijanimensä Arthur Tunes niin myös bändinsä nimen Pariisin kevät. "Tuunela on skarppi kaveri, mutta sopivalla tavalla taiteilija. Hän on hyvällä tavalla ulkona tästä maailmasta", sanoo levy-yhtiö Elements Musicin toimitusjohtaja Jani Jalonen. Juuri tunteeseen kiinnittyi Jalosen huomio, kun hän ensi kerran kuuli Major Labelin demon vuonna 2006. Vaikka musiikki oli raskasta, siinä oli melodiaa, sävyjä ja oma soundi. Jalonen halusi saman tien signata sekä bändin että Pariisin kevään, mutta Tuunelan pop-puoli päätyi toiselle levy-yhtiölle. Jalonen näkee, että Tuunela on edelläkävijä uudenlaisessa moniulotteisuudessa. Enää ei tarvitse olla vain yhteen asiaan fakkiintunut hevari, rokkari tai poppari. Voi olla kaikkea. "Tämä saattaa olla kaukaa haettu esimerkki, mutta Tuunelalla voi olla tiedossa samantyyppinen suunta kuin Jouni Hynysellä tai Herra Ylpöllä", Jani Jalonen ennustaa. "He ovat artisteja, jotka ovat tulleet lähes friikkihahmoista kansan yleisesti hyväksymiksi tyypeiksi." Mitä tähän sanoo Arto Tuunela? "Ainakaan mulla ei ole paineita, kuten joillakin on, että jos ei myy kultaa, niin floppaa. Ei mulla ole haaveita. Ei mun tarvitse olla mikään helvetin kuuluisa rocktähti tai tuottaja." "Tämä voi kuulostaa kornilta, mutta mun haaveena on maailma, missä ihmiset ovat ystävällisiä toisilleen. Sitä mä vain toivon." Tuunela kertoo haaveensa vakavana, rauhallisin sanoin, suoraan silmiin katsoen. Katse on niin vilpitön, että miestä on miltei pakko uskoa. *
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
Yliopistouudistuksen toinen erä johtosäännöt. Tule johtosääntötalkoisiin 17.3.
Minkälainen sinun yliopistosi olisi? Eduskun ta päättää uudesta yliopistolaista. Se on kui tenkin vain yksi osa koko yliopistouudistuk sesta. Jokainen yliopisto päättää itse lain tul kinnasta. Helsingin yliopistossa tämä tehdään pitkäl ti tänä keväänä hyväksyttävässä johtosään nössä. Siinä päätetään sinun opiskeluusi vai kuttavista asioista kuten yliopiston hallinnos ta, opetuksen tasosta ja opiskelijoiden äänen kuulumisesta. Tule johtosääntötalkoisiin 17.3. klo 17.00 Pohjanhoviin rakentamaan tätä uudistusta! hyyn hallituksen jäsenen Anu Aarnion alus tuksen jälkeen jakaudumme pienryhmiin. Niissä keskitytään osallistujille tärkeisiin teemoihin, eikä sinun tarvitse etukäteen olla aiheen ekspertti. Peli ei ole vielä ohi nyt rakennetaan opis kelijan yliopistouudistus.
Pohjanhovi sijaitsee Domus Academicalla osoitteessa Hietaniemenkatu 14 B. Tilaisuuden järjestää HYY. www.hyy.fi/yliopistouudistus
Innovatiivisten oppimismuotojen tuki jaossa!
hyy myöntää tukea uusille opiskelijoiden organisoimille opiskeluprojekteille. Projekti voi kehittää esimerkiksi ope tusmetodeja, soveltaa teoriaa käytäntöön tai edistää opis kelijoiden ammatillisia val miuksia. Tukea ei myönnetä takautuvasti.
Tukea jaetaan yhteensä 2500 euroa (n. 100 500 euroa per projekti). Tukea myönnettäessä kiinnitetään huomiota omaaloitteisuuteen ja oppimismuotoi hin, jotka kannustavat opiskelijoita ak tiivisuuteen. Tukea saaneita projekteja voidaan myös esitellä hyyn tiedotukses sa hyvinä esimerkkeinä. Tukea ei myönnetä matka, tila tai tarjoilukustannuksiin, julkaisujen pai namiseen, graduprojekteihin eikä sellai seen perusopetukseen, josta huolehti minen kuuluu ensisijaisesti laitokselle. Projektin vastuuhenkilö sitoutuu ra portoimaan hankkeen toteutumisesta sen päätyttyä. Tukea haetaan sähköisellä lomakkeel la. Lomake löytyy osoitteesta: https:// elomake.helsinki.fi/lomakkeet/14643/ lomake.html Tarkistathan tiedot ennen kuin lähetät lomakkeen! Tietoja ei voi muokata myö hemmin, joten hakemukseen tarvittavat tiedot kannattaa miettiä valmiiksi jo en nen lomakkeen täyttämistä. Hakemuksen voi luonnostella tekstinkäsittelyohjelmal la, josta tiedot on sitten helppo kopioida lomakkeeseen. Viimeinen hakupäivä on maanantaina 30.3. 2009. Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta huomioon. Tuen myöntämisestä ilmoitetaan kaikille hakijoille huhtikuun aikana.
Lisätietoja: koulutuspoliittinen sihteeri Liisa Ansala, 050 543 8458, liisa.ansala@hyy.fi
Vuoden 2008 opintotuen vapaaehtoinen palautus
Nyt on aika tarkistaa vuoden 2008 tulot. Vuon na 2008 maksettua opintotukea voi palaut taa vapaaehtoisesti 31.3. 2009 saakka. Sekä opintoraha että asumislisä on palautettava määräajassa, jotta vuosituloraja nousee. Opiskelijan tulee itse huolehtia siitä, että vuositulo ei ylitä tukikuukausien lukumää rän perusteella määräytyvää vuositulorajaa. Kun palautat tuen vapaaehtoisesti, vältyt ta kaisinperinnältä ja takaisinperittävään mää rään lisättävältä 15 % korotukselta. Opinto tuki palautetaan nettomääräisenä eli sen suu ruisena kuin olet sen saanut. Kätevin ja nopein tapa tehdä vapaaehtoi nen palautus on käyttää Kelan verkkosivuilta (www.kela.fi) löytyvää sähköistä asiointipal velua.
www.helsinki.fi/alma
toituksessa halutaan ottaa huomioon erilai set jatkoopiskelijaryhmät kuten apurahatut kijat, jatkoopiskelijat työsuhteessa yliopis toon ja kansainväliset jatkoopiskelijat. Toivotamme kaikki kiinnostuneet lämpi mästi tervetulleiksi!
JANI PULKKA
Tilaisuuksia yliopistouudistuksesta kaikilla kampuksilla
Uusi yliopistolaki on menossa eduskunnan käsittelyyn. Lainmuutoksen yhteydessä Hel singin yliopisto toteuttaa omia uudistuksiaan, jotka perustuvat konsistorin marraskuussa tekemiin periaatelinjauksiin ja tiedekuntien esityksiin sisäisestä rakenteestaan. Rehtori Thomas Wilhelmsson kutsuu kaik ki yliopistolaiset keskustelemaan yliopisto uudistuksesta. Tilaisuuksia järjestetään kai killa neljällä kampuksella seuraavasti:
Kumpula: ma 23.3. klo 10.00 12.00, Exactum A111 (Gustaf Hällströmin katu 2 B), pj. dekaani Jukka Paakki Viikki: ma 23.3. klo 14.00 16.00, B-rakennuksen (Latokartanonkaari 7) ls 1, pj dekaani Jari Niemelä Keskusta: ke 25.3. klo 14.00 16.00, Päärakennuksen ls 1 (Fabianinkatu 33), pj dekaani Ulla-Maija Kulonen Meilahti: ma 30.3. klo 10.00 12.00, Biomedicum 1, ls 1 (Haartmaninkatu 8), pj dekaani Kimmo Kontula
ylittävä vihjailu jne. eivät kuulu yliopistolle niin kuin eivät muillekaan työ tai opiskelu paikoille. Ylioppilaskunnassa sinua neuvovat ja tuke vat häirintäyhdyshenkilöt Sofia Lindqvist ja Jiri Sironen ja yliopistolla tasaarvovastaava Terhi Saarikoski. Heillä on vaitiolovelvollisuus, ja he eivät pidä kirjaa yhteyttä ottaneista.
Ota rohkeasti yhteyttä: sofia.lindqvist@hyy.fi, 050 543 9605, tai jiri.sironen@hyy.fi, 050 537 2831
Lue lisää edustajistosta ja sen toiminnasta osoitteesta http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/ 335/ Kevään edustajiston kokousten päivämää rät ovat keskiviikko 25.3., maanantai 27.4. 2009 ja torstai 28.5. 2009. Edustajiston kokoukset alkavat klo 17.00 ja hallituksen kyselytunti klo 16.30 Vanhan ylioppilastalon musiikkisalissa (Mannerhei mintie 3, 2. krs).
Lisätietoja: Ylioppilaskunnan pääsihteeri Katariina Styrman, 0400 816 426, paasihteeri@hyy.fi sekä ylioppilaskunnan puheenjohtaja Walter Rydman, walter.rydman@helsinki.fi
Vuokraa asuntosi kesäksi opiskelijalle
Oletko lähdössä kesäksi töihin tai harjoitte luun ulkomaille tai muualle Suomeen? Ha luaisitko löytää asuntoosi vuokralaisen ke säksi? Ylioppilaskuntien asunnonvälitys välittää asuntoja kesän ajaksi muualta Helsinkiin tuleville opiskelijoille. Suurin kysyntä on kohtuuhintaisista soluhuoneista ja yksiöistä. Asunnonvälitys on ilmaista sekä asunnon tar joajalle että hakijalle.
http://hyy.helsinki.fi/asunto/
Kutsu keskustelemaan ylioppilaskunnan palveluista jatko-opiskelijoille
hyy kutsuu Helsingin yliopiston jatkoopiske lijat keskustelemaan siitä, miten ylioppilaskun ta voi palvella jatkoopiskelijaa. Millaisia pal veluita ja edunvalvontaa odotatte hyylta? Keskustelutilaisuus järjestetään Uudella yli oppilastalolla kokoushuone Sparressa (Man nerheimintie 5 A, 2.krs) keskiviikkona 18.3. klo 17.00. hyyn hallitus on perustanut vuodelle 2009 työryhmän miettimään ylioppilaskunnan pal veluja jatkoopiskelijoille. Vuoden aikana on tarkoitus kartoittaa jo olemassa olevia palve luja ja selvittää jatkoopiskelijoiden tarpeita edunvalvontaan ja palveluihin liittyen. Kar
Aavikko, Cheese People ja Zebra and Snake Polte-klubilla 15.4.
hyyn kevätklubi Polte järjestetään ke 15. huh tikuuta Tavastialla. Ohjelmasta vastaavat ve näläinen indiebändi Cheese People, neljän nen albuminsa Novo Atlantis juuri julkaiseva Aavikko sekä indietulokas Zebra and Snake. Tapahtuman ennakkoliput maksavat 10 (opiskelijat 8 ) ja niitä voi ostaa Tiketistä sekä hyyn palvelutoimistosta. Liput ovelta 12 .
http://www.myspace.com/polte
Tarvitsetko asunnon?
Ylioppilaskuntien asunnonvälitys välittää yk sityisten markkinoiden vuokraasuntoja opis kelijoille ilman välityspalkkiota. Tarjolla on tälläkin hetkellä paljon alivuokra ja soluhuo neita, yksiöitä ja kaksioita. Kauttamme voit myös tarjota asuntosi jälleenvuokrattavaksi esim. vaihdon tai työharjoittelun ajaksi.
Lisätietoja sekä asunnonhaku- ja tarjouslomakkeet: http://www.hyy.helsinki.fi/asunto
Tervetuloa hengailemaan pe 27.3.!
Tervetuloa viettämään hauska ilta ky:lle pe 27.3. klo 1821.30 (Pohjoinen rautatiekatu 21 B 3. krs) hyvän musiikin, sekä uusien ja van hojen tuttavuuksien parissa. Tarjolla on pientä naposteltavaa ja virvokkeita. Voit tuoda lem pimusiikkia mukanasi, mutta tärkeintä on kuitenkin vapaamuotoinen ajanvietto ja kes kustelu.
Lisätietoja ja toiveita: jenni.kuusivuori@kyweb.fi
HYYn löytötoripäivät
Löytötoripäivillä on maksut ta jaossa hyyn tiloihin syys lukukauden aikana unohtu neita vaatteita, pyyhkeitä ja pientavaroita. Löytötoripäi vät järjestetään kepe 11.13. maaliskuuta niin kauan kuin tavaraa päivien aikana riittää. Tavarat ovat jaossa hyyn keskustoimiston rappukäytä vässä (Mannerheimintie 5 A). Tule tekemään löytöjä!
Tilaisuuksissa rehtori kertoo laki ja organi saatiouudistuksen nykyvaiheesta sekä yli opiston valmisteilla olevasta johtosäännöstä. Pääosa ajasta on varattu kysymyksille ja kom menteille. Tilaisuudet verkkovideoidaan. Yliopistouudistukseen ja johtosääntöön liittyviä kysymyksiä voi lähettää viimeistään kolme arkipäivää ennen tilaisuutta osoittee seen annamari.puhakka@helsinki.fi. Mainit se viestissä, minkä kampuksen tilaisuuteen ky symys on tarkoitettu. Tervetuloa!
Yliopiston rakennetta ja johtamisjärjestelmää koskevat konsistorin periaatelinjaukset: https://alma.helsinki.fi/doclink/137008
HYYn edustajisto kokoontuu taas 25.3.! Tule katsomaan!
hyyn 60jäseninen edustajisto käyttää yliop pilaskunnan ylintä päätösvaltaa. Edustajisto kokoontuu noin kerran kuukaudessa, seuraa van kerran keskiviikkona 25.3. Kokouksiin voi jokainen ylioppilaskunnan jäsen tulla. Ennen edustajiston kokouksen alkua on halli tuksen kyselytynti, jonne myös on vapaa pääsy. Tänä keväänä edustajisto muun muas sa päättää tulevan lukuvuoden jäsenmaksus ta sekä linjaa ylioppilaskunnan tulevaisuutta strategian muodossa.
Luottamuksellista! HYYn hallituksen blogi
hyyn hallitus raportoi työskentelystään ja edunvalvonnan kiemuroista epämuodollisem min blogissaan. hyyn nettisivuilta löytyvän blogin osoite on hyy.helsinki.fi/blogs/hallitus, ja se päivittyy noin kerran viikossa. Tule seuraamaan ja kes kustelemaan!
Häirintää ei tarvitse sietää
Asiattomat, syrjivät ja loukkaavat puheet, ra sistinen, homofobinen tai seksistinen vitsailu, sopimaton koskettelu, mukavan flirtin rajat
YLIOPPILASLEHTI 4/09
omat
37
KUMMISETÄ
Haluatko tavata idolisi tai prepata tenttiin oikeusministerin kanssa? Kummisetä toteuttaa toiveesi tai tekee puolestasi jotain ikävää. Vain oikeus ja kohtuus on rajana. Pyydä palvelusta sähköpostitse kummiseta.ylioppilaslehti@gmail.com. Voit esittää toiveesi myös anonyymisti.
1
ja korkokengät. Meikin tekoon käytän 15:ta eri tuotetta. Niistä olennaisimmat ovat huulikiilto ja glitter silmiin. Lisäksi pitää hankkia hieno mekko ja tarvittaessa tekotissit sekä peruukki. Meikit kulkevat kätevästi mukana Bauhausin työkalupakissa."
"Tosinaisen TärKeimmäT hankinnat ovat verkkosukkahousut
Samppanjaa koko keholle
Toive: Kummisetä voisi tarjota minulle samppanjahieronnan myöhäiseksi valmistujaislahjaksi. Paikatkin ovat jumissa. Elisa
Gradun TeKeminen on raskasta työtä, joka vaatii vastaavat huvit. Yleistä kirjallisuustiedettä opiskellut elisa Helenius sai gradunsa valmiiksi alle vuodessa. "Olin todella stressaantunut ja epäilin, etten saa gradua tehtyä. Se tuntui liian isolta palalta haukattavaksi. Vaikeinta oli aloittaminen. Kun sain gradun valmiiksi, en voinut uskoa sitä todeksi. Minulla oli epäuskoinen olo siihen asti, kunnes sain valmistujaispaperit käteeni. Olin helpottunut ja ylpeä itsestäni", Elisa kertoo. "Motivoin itseäni uusilla opinnoilla, joita olin aloittamassa. Ajattelin, etten jaksa tehdä gradua samaan aikaan. Minulla ei ollut töitä vaan tein joka päivä neljä tuntia gradua. Kestin sen hyvin, sillä illalla saatoin tehdä, mitä halusin. En uhrannut muuta elämääni gradun takia." Elisa palkitsi itseään karkeilla ja kahvittelulla. "Kävin usein kahvilla opiskelijakavereiden kanssa. Heitä oli paljon samaan aikaan Aleksandriassa, jossa kirjoitin." Hieronta on Elisan mukaan hyvä valmistujaislahja. "Vanhemmat, sukulaiset tai kaveriporukka voisi tarjota valmistujaislahjaksi samppanjahieronnan. Yhdeltä kaverilta 88 euroa olisi aivan liian tyyris lahja." aluKsi HieronTa jännitti. "Tuntematon naishieroja pyysi minua riisuuntumaan alushoususilleni ja menemään makuulle hierontapöydälle. Tuntui kuin olisin ollut lääkärin vastaanotolla." Elisa tunsi olonsa ensin jäykäksi. "Sitten päätin, että yritän nauttia, ja oli se rentouttavaa. Hieroja kävi läpi kasvot, kädet, vatsan, jalat ja selän. Se kesti vajaan tunnin, minkä jälkeen minulla oli rento, levännyt ja kevyt olo." Hieronta oli kivuton. "Pelkäsin, että se sattuu, mutta se oli nautiskeluhierontaa, joka ei sattunut koko aikana." Rentouttavan hetken kruunasi kupliva juoma. "Sain lasillisen samppanjaa ennen hierontaa ja join sen loppuun hieronnan jälkeen samalla, kun luin naistenlehtiä. En pidä samppanjasta enkä kuohuviinistä, mutta join silti olihan se ylellistä." "Olisi kiva vielä kokeilla suklaahierontaa, mutta itselläni ei ole varaa laittaa 80 euroa hierontaan. En usko, että koen samaa enää uudelleen, ellei joku tarjoa sitä minulle."
sami Takala
2
yleensä kävellään, kantapää edellä. Ärsyttää, kun monet naiset kävelevät päkiöillä. Rohkeasti vain, kyllä se siitä lähtee menemään kun uskaltaa. Poistin kerran säärikarvat vahalla. Se oli todella tuskallista, ja päätin, etten tee sitä enää koskaan. Kun pukee tanssijan sukkahousut ja niiden päälle verkkosukkikset, kaikki menee ihan hyvin piiloon. Paras hetki, melkein parempi kuin esiintyminen, on aina se, kun saa ottaa sukkahousut pois. Ne ovat todella ällöttävät."
saku soukka
Glitteriä työkalupakkiin
"KorKoKenGillä Kävellään niin kuin nyt
Ylioppilaslehti kertoo, kuinka ryhdyt tosi naiseksi. Oppaana Marko Vainio, taiteilija nimeltään Miss Divet.
4
"GliTTer saa naiset ihastelemaan, että
onpas sulla ihana meikki. Harvat uskaltavat laittaa sitä, vaikka ulos lähtiessään laittaisivat itsensä muuten mansikaksi. Ei se niin vaikeaa ole. Glitteriä levitetään koko liikkuvalle yläluomelle ja sen alle laitetaan vähän liimaa, että se pysyy."
"KorseTTi on KäTevä. Se pitää lihat
kurissa. Omaani on ommeltu kiinni D-kupin rinnat. Päällä se ei kyllä ole kovin mukava."
3
"Kun meKKo on päällä, käyttäydy naisellisesti. Siis siinä tapauksessa, että esität naisellista naista. Itse esitän tiettyä naishahmoa, vaikkapa Cheriä, ennemmin kuin jotenkin yleisesti naista. Ei ole mitään naisten ilmeitä, vaan meillä kaikilla on ihan omamme. Stereotypia on, että naisilla eleet ja ilmeet ovat herkempiä. Luulen, että juuri siksi naiseksi pukeutuva mies naurattaa. Sitten voi vähän keimailla, vaikka se onkin teennäistä! Voi esimerkiksi heittää vähän tukkaa ja nostaa mekon helmaa."
NiNNi lEhTNiEmi
> Kansainvälistä naistenpäivää vietetään 8. maaliskuuta.
5
VALMISTAMISSAMME YLIOPPILASLAKEISSA LIPPA JA HIKINAUHA OVAT AITOA NAHKAA. HUOLITELTU TYÖ. LAKIN HINTA ILMAN LYYRAA á 60
SOFIANKATU 5 WWW.WAHLMAN.FI
38
YLIOPPILASLEHTI 4/09
KYMMENEN MINUUTIN KOKKI
Kananuudelikeitto
Kuumenna kattilassa 7,5 desilitraa vettä, kaksi kanaliemikuutiota, 3 ruokalusikallista hapanimeläkastiketta ja ruokalusikallinen viinietikkaa. Lisää neljännes grillattua broileria sekä 125 grammaa nuudeleita. Keitä kunnes nuudelit pehmenevät. Ripottele pinnalle kolme hienonnettua kevätsipulia juuri ennen tarjoilua.
Barbie pamfletistina
Barbie osallistuu yliopistolla italialaisten prekaarifeministien tekstejä käsittelevään lukupiiriin.
Kontrollijärjestelmän jälkistrukturaaliset rakenteet estävät meitä näkemästä... Siksi meidän on luotava autonomisia kamppailun tiloja. Hmm...
ku ihanaun foto novel l i!
Maalis
Palattuaan kotiin Barbie kirjoittaa inspiroituneena pamflettinsa "Mikä maailmaa vaivaa? pohdintoja elämän vittumaisuudesta ja tietotyöläisten mobilisaatiosta".
PANIN TÄÄLLÄ
Sarjassa kerrotaan, missä ihmiset ovat panneet. Lähetä kertomuksesi osoitteeseen panintaalla@ylioppilaslehti.fi.
Saturnia
Pamfletista tulee jymymenestys! Barbie kutsutaan A-studioon, Huomenta Suomeen, Rikhardinkadun kirjastoon ja SuomiAreenaan sekä lukemaan teosta ääneen Akateemiseen kirjakauppaan.
Rooma
Italia
Napoli
Sun mielestä yhteiskunta on siis ihan paska?
Notte Dolcissimo
Siihen aikaan kuljin kesät pikkuhousuitta. Yöt Italiassa olivat läkähdyttävän kuumia ja auton etupenkillä helpompi lempiä, kun oli vähemmän vaatekappaleita riisuttavana. Vuosi au pairina ja roomalainen poikaystävä olivat opettaneet minut maan tavoille. Pikkuruinen Fiat Panda parkkeerattiin Villa Adan hämyiselle parkkipaikalle tai Ostian pimeille rannoille. Retkiltämme palatessamme pesimme huoltoasemalla kämmenten jäljet tuulilasin sisäpuolelta. Paitsi sinä iltana, kun ajoimme tuntikausia sisämaahan. Poikaystäväni ei suostunut kertomaan päämäärää. Virne huulilla kertoi, että tiedossa oli muutakin kuin rakkauden akti öisellä pysäköintialueella. Moottoritie vaihtui toscanalaiseksi maaseuduksi, katulamput tähtitaivaaksi. Kun nousimme autosta, meidät ympäröi korkea heinikko. Kuu valaisi veden pintaa ja nenään kantautui rikin katku. Olimme kuumilla lähteillä. Vettä ei ollut edes vyötärölle, mutta kuka ehtii miettiä epämukavaa asentoa, jos korvaan kuiskitaan rakkauden sanoja italiaksi. Upotin pääni pinnan alle ja suloisen lämmin vesi ympäröi minut kokonaan. Heinäsirkkojen siritys vaimeni korvissani ja koko maailma keinui mukanani. Rikki tuoksui iholla vielä aamullakin.
Biancaneve
Empiiriset yleistykset eivät auta kuin tunnistamaan ilmiön.
Ei aikaakaan kun Barbie saa puhelun puoluetoimistolta. Häntä pyydetään ehdokkaaksi eurovaaleihin. Barbiesta povataan puolueen pelastajaa.
Voi kyllä!
Kuuluisa mainostoimisto tekee Barbielle upean kampanjan!
> Barbie täyttää maaliskuussa 50 vuotta.
veera luoMa-aho, ninni lehtnieMi Ja tuoMas karppinen
MALINEN
Markus Miettinen & Jaakko seppälä
THE UNIVERSITY OF THE WEST INDIES
Cave Hill Campus Barbados
Study Medicine At UWI, In Barbados
" U W I " , The University of the West Indies, i s a r e g ional Caribbean institution, with t h r e e c ampus ("Mona" in Jamaica, "St. Au g u s t i ne" in Trinidad and the "Cave Hill" c a m p u s in B arbados) serving fifteen C a r i b b ean nations. For over sixty years, U W I h a s given the Caribbean most of its l e a d e r s in government, business, e d u c a t i on, law, engineering and medicine, a s w e l l as two Nobel Laureates. Eight s e r v i n g Prime Ministers are UWI graduates. B a r b a d os is a friendly, beautiful and well d e ve l o ped, multicultural country in the E a s t e r n Caribbean. Th e Fa c ulty of Medical Science follows a " B r i t i s h " style 5 year curriculum and boasts a n a c a demic faculty from Finland, D e n m a rk, UK , the US, Canada, Lebanon, Ja m a i c a , India, among others. Finnish s t u d e n t s will complete their 6th year c l i n i c a l training in Finland before taking t h e i r n a tional qualifying exams. Students f r o m S c andinavia will love our easy-going l i f e s t y l e and the boundless opportunities f o r wa t er sports, hiking, cricket, football a n d e x ploration among neighboring islands.
See our website at www.uwi.cavehill.edu/fms For further information, please contact Ms. Grace Ifill, Email: gifill@uwichill.edu.bb Tel: (246) 417-4264 Fax: (246) 438-9170
JOIN THE TRADITION OF EXCELLENCE