>Mari Kiviniemi kimppakämpässä s. 33
4
5.3.2010 97. vuosikerta ABINUMERO
Ensi kevään vaalityrkyt
TARJOLLA DEMARIJEESUS JA MUNAKOISOFEMINISTI FEMINISTI
Harjoitukset peruttu
EDESSÄ ANKEA KESÄTYÖKESÄ
Popin kuningas
ANTTI TUISKU TANSSII HUIPULLA YKSIN
Kuusi oikein
MITÄ TAPAHTUI NUPPU KOIVISTOLLE JA MUILLE KYMPIN TYTÖILLE ÄLLIEN JÄLKEEN?
2 4/2010
Ylioppilaslehti 4/2010
PÄÄKIRJOITUS
MEDIAKOORDINAATIT
VA LTA M E D I A N HÄPEÄ
Voiman verkkolehti i n selvitti, että Ylen o tuleva pomo on joko ut ut valehdellut tai ollut ttotoo anteeksiantamattok i man tietämätön nykyisen nissa. työnantajansa toimista Iranissa.
TÄRKEÄÄ
Lama toi kaipuun isän syliin
ENSI VUONNA käydään lamavaalit. On epätodenennäköistä, että suhdanteiden paraneminen vaiai ikuttaisi vielä suomalaiseen arkeen ja työttömyysys slukuihin. Työttömyyden pelko on yksi suomalaisen politiiiti iikan vahvimmista kulmakivistä. Kun keskiluokka alkaa pelätä vakiintuneen eläe mänsä puolesta, kasvaa kaipuu johonkin turvalliva alliseen lähes sentimentaaliselle tasolle. Ihmiset hiihh tävät, syövät hernekeittoa ja katsovat puoli yhdeksän ek ksän uutisia televisiosta. LAMAN SUURIMPIA häviäjiä ovat vähemmistöt. Ku Kun
K A NA DA N K U LTA J U H L AT
Kun naiset juhlivat voittoa kuohuviinillä ja sikareilla kyseessä on viinaskandaali.
PO L I I T I K KOJ E N TA P POU H K AU K S E T
Rikos on rikos netissäkin.
MINISTERIN VAS T U U
Jos kiipeät lumiselle e katolle ilman turvay köyttä ja putoat, syy ei ole Jan Vapaavuoren.
PO R NO L E H D I L L Ä MENEE HYVIN
Syynä on suomalaisten vahva lukemisen kulttuuri, arvelee Jallun päätoimittaja Ylen haastattelussa.
suuri enemmistö kaipaa takaisin menneeseen, ma maaaahanmuuttajat ja romanit eivät sovi idylliin. Toinen yhtä vastenmielinen ilmiö on sosiaaliselta elt ta asemaltaan heikompien alistaminen. Kun pelätään ään oman sosiaalisen statuksen särkyvän, heikkoa its itsesetuntoa pönkitetään syrjäytyneitä potkimalla. Asenteiden koveneminen on inhimillistä, mututta sen ei pitäisi missään vaiheessa olla yleisesti ti hyväksyttyä. Pahimpia ovat poliitikot, jotka alkavat ratsastaa äänestäjien ennakkoluuloilla. On kuvottavaa lukea esimerkiksi sellaisia mielipiteitä, joita kuulimme kokoomuksen kansanedustajalta Sanna Perkiöltä vastikään. Hän vaati Töölön Hietaniemenkadulle viime vuonna avatun asunnottomien asuntolan sulkemista ja tilojen antamista Aalto-yliopiston tutkijoiden käyttöön. Perkiö itse asuu aivan asuntolan naapurissa.
TAANTUMAN SYNNYTTÄMÄ turvallisuuden kaipuu pön-
SYMPAATTISTA
KEKSI KUVALLE KUVATEKSTI
A N T T I J Ä RV I PÄ ÄT O I M I T TA JA
JUKKA TILUS
kittää myös vallan keskiössä pitkään olleiden vanhempien miesten asemaa. Demarit valitsivat puheenjohtajakseen nuorehkon naisen aivan väärällä hetkellä. Kansa kaipaa turvallisuutta, ja niinpä vanha puheenjohtaja Eero Heinäluoma kaivettiin takaisin eturiviin. Keskusta ei aio tehdä samaa virhettä. Varteenotettava puheenjohtajaehdokas Paula Lehtomäki tajusi jättäytyä kisasta pois. Uuden sukupolven on helpompi astua kehiin, kun asenteet laman jälkeen lientyvät. Nyt valituksi tulee todennäköisesti suomalaisen politiikan turvallisin hahmo, Itsevaltiaissa lasten suosikiksi kasvanut Mauri Pekkarinen.
TÄSSÄ NUMEROSSA Ylioppilaslehti esittelee joukon nuoria vaikuttajia, jotka pyrkivät eduskuntaan vuoden kuluttua. Heillä ei ole helppoa. Kun lama uhkaa omaa tulevaisuutta, ei ole turvallista äänestää nuorta, ei edes nuorten itsensä mielestä. Kansanedustajuus on näille ehdokkaille tavallista kovemman työn takana.
TOIMITTAJA KOKI
Myytti, joka ei murtunut
KILTIN KYMPIN tytön myytti on aina ärsyttänyt minua. En halua, että koulunumeroideni perusteella tehdään oletuksia luonteestani. Olin hyvä koulussa. Parhaimmillaan keskiarvoni oli yhdeksän ja puolen tienoilla. Laudatureja kirjoitin neljä. En koskaan kokenut olevani mikään hikari, vaikka sellaiseksi joskus haukuttiinkin. Koulu oli melko helppoa, ja minulla oli aina sitä kuuluisaa muutakin elämää. Niinpä päätin ryhtyä myytinmurtajaksi. Halusin kirjoittaa jutun, joka osoittaa, että koulussa pärjäämisellä ja kiltteydellä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Etsin käsiini kolme entistä kympin tyttöä, jotka nykyään opiskelevat Helsingin yliopistossa. Ja piru vieköön, he kaikki osoittautuivat äärimmäisen kilteiksi. Mutta onneksi myös kunnianhimoisiksi, älykkäiksi ja ystävällisiksi. He puhuivat niin hyvistä kuin huonoistakin puolistaan harvinaisen suoraan. Uskon, että he pääsevät vielä pitkälle. Kaikki kympin tytöt eivät ole kilttejä. Mutta Sarianna Mankilta, Nuppu Koivistolta ja Miia Mäntymäeltä opin, että kiltteydessä ei ole mitään pahaa.
Lähetä kuvatekstiehdotuksesi numeroon 050 339 3033. Kirjoita viestin alkuun sana KUVATEKSTI ja loppuun nimesi tai nimimerkkisi. Voit lähettää ehdotuksesi myös osoitteeseen posti@ylioppilaslehti.fi. Laita viestin otsikoksi "Kuvalle kuvateksti". Parhaan kuvatekstin laatija voittaa joka kerta kirjapalkinnon. Muut ehdotukset julkaisemme.
NUMERON 3 / 2010 VOITTAJA + HYVÄT HÄVIÄJÄT
A N NA - SOF I A BERNER
> Vihdoinkin, kulta! Tätä Raamattu ei kiellä. TIMO VELI > Maijan tuorein poka Suomi24:stä oli tottunut kärsimään. HENRIKKI HARJU > WWF:n, Animalian ja PETA:n jäsenyydet eivät riittäneet
tyydyttämään Saritan tuntemaa maailmantuskaa, joten hän päätti muuttua itse asteittain elefantiksi. KEK
> Julkisesta imuttelusta tuli välinelaji. JOEL EL > Plastiikkakirurgiaa voidaan käyttää myös normatiivisen
kauneusihanteen haastamiseen. NANNA
> Lue juttu kympin tytöistä sivuilta 1217.
Perustettu 1913. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. issn 035-924. to i m i t u s Päätoimittaja Veera Luoma-aho (äitiysvapaalla 31.5. asti) Vt. päätoimittaja Antti Järvi 09 1311 4228, 050 3393033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi Toimitussihteeri Ninni Lehtniemi 09 1311 4229, toimitussihteeri@ylioppilaslehti.fi Toimittajat Matti Markkola 09 1311 4231, matti.markkola@ylioppilaslehti.fi Anna-Sofia Berner 09 1311 4230, anna-sofia.berner@ylioppilaslehti.fi Ulkoasu Tuomas Karppinen 09 1311 4234, graafikko@ylioppilaslehti.fi Valokuvaaja Teemu Granström, teemu.granstrom@ylioppilaslehti.fi osoi t t e e n m u u tok s e t ja t i l au k s e t www.ylioppilaslehti. fi/tilaajapalvelu Toimistosihteeri Outi Anttila 09 1311 4235, outi.anttila@hyy.fi Käynti- ja postiosoite Mannerheimintie 5 b, 6. krs, 00100 Helsinki Fax 09 659 424 i l moi t u s m a r k k i noi n t i Markkinointitoimisto Pirunnyrkki Myyntipäällikkö Lauri Ristikankare, 020 7969 582; Kari Kettunen 020 7969 583 Keskus 020 7969 580, fax 02 2331 211, yolehdet@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi Ilmoitushinnat teksti 2,05 e/pmm ja takasivu 2,40 e/pmm, abinumerossa teksti 2,95 e/pmm ja takasivu 3,50 e/pmm. Määräpaikkakorotus 10 %. Huom. Hintoihin lisätään arvonlisävero 22 % Ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf Ilmoitusten jättö torstaisin klo 16.00 mennessä, järjestöilmoitukset keskiviikkoisin k u s ta n ta ja Ylioppilaslehden Kustannus Oy Toimitusjohtaja Heikki Härö Hallinto ja talous Marjo Berglund pa i no Sanomapaino Oy, Forssa Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista, valokuvista tai muusta aineistosta eikä säilytä tai palauta niitä. Ylioppilaslehti 5/2010 ilmestyy 19.3. Ilmoitusten jättöpäivä on 11.3., järjestöt 10.3. Järjestöilmoitukset osoitteeseen www.ylioppilaslehti.fi/jarjesto
Ylioppilaslehti 4/2010
4/2010 3
TEEMU GRANSTRÖM
#4
6 8
Henna Kurhinen Studies
Kansainvälistymisjaksolla pannaan ulkomaista jalkapalloilijaa.
JETSULLEEN
"
Ihan kuin pahoinpideltyjen tai raiskattujen puolustaminen olisi sitä, että vahvat naiset taistelevat aarikkakorvikset korvissa ja miekat käsissä ja tahtovat sortaa miehiä."
Muusikko Paula Vesala saamastaan vihapalautteesta, Amnesty International -lehti 1/2010
Koulutus vientiin
Saudit haluavat suomalaiset opettamaan opettajia. Laura Laine piirtää niin luovasti kuin H&M sallii. Elokuvapalkinnot eivät irtoa ilman massiivista markkinointia.
"
"Moni myöntää nykyisin, että mua on aika siisti digata."
Antti Tuisku, s. 31
26 Muodin rajoissa
Jos on 23-vuotias, kaksi korkeakoulututkintoa ja 25 vuotta alan työkokemusta, saa meiltä kyllä heti paikan."
Wärtsilän tuotantoyksikön henkilöstöjohtaja Kai Kamila, Vaasan Ylioppilaslehti 2/2010
27 Oscareita dollareilla 34 Suomessa on
varaa syödä
"
Ulkkariopiskelijoita houkutellaan ruualla ja ilotulitteilla.
Paavo Väyrynen ja minä, me emme koskaan jää eläkkeelle. Paavo pyrkii pääministeriksi, ja minä uurastan Euroopan parlamentissa, mutta on minulla hyviäkin uutisia."
Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari, Oulun Ylioppilaslehti 2/2010
"
Ovat sähköiset lukulaitteet kuinka rationaalisen käteviä tahansa, ne ovat turboahdettuja viipaleita lyhytjännitteistä, stressaavaa maailmaa. On surullista, että jopa lukeminen on pian silkkaa sähköistä mediasirkusta." En näe kuinka pakollisten kuvaamataidon ja käsityön tuntien lisääminen opetussuunnitelmaan kasvattaa lapsistamme mitään muuta kuin luovia taiteilijoita, joille opiskelu peruskoulun jälkeen on yhtä helvettiä, koska enää ei voi askarella hauskoja juttuja ja maalata omaa sieluaan paperille."
Seppo Honkanen, Aviisi 3/2010
"
Kauppatieteen ylioppilas, kaupunginvaltuutettu Anna Kajava, Lappeenrannan teekkarilehti Aalef 2/2010
Kannen kuva Teemu Granström
AJANKOHTAISET ASKARTELUT
Naistenpäivän kivet
TARVIKKEET:
sileitä, soikeita, käteen sopivia kiviä, pensseli, maalia.
1. Pese kivi puhtaaksi ja kuivaa se.
NINNI LEHTNIEMI JA J U K K A T I L U S
2. Koristele kivi feministisillä symboleilla.
3. Lähde kivittämään lasikattoja ja muita patriarkaalisia rakenteita.
4. Jos sinua ei huvita, älä askartele. Muista Minna Canthin sanat: "Kaikki naiset älkööt tehkö käsitöitä!"
Ylioppilaslehti 4/2010
UUTISET 5
TEEMU GRANSTRÖM
Jaakko Poikonen ei kuulu 124 onnellisen opiskelijan joukkoon. Harjoittelutuki jäi tänäkin vuonna saamatta.
Edessä surkea kesätyökesä
Opiskelijat joutuvat kärsimään, kun laitokset sekoilevat harjoittelutukien kanssa.
Harjoitteluarpajaiset ärsyttävät valtsikassa
H
HÄH?
> Harjoittelutuki on rahaa, jota oppilaitos maksaa työnantajalle. Sillä tuetaan harjoittelijan palkkakustannuksia. > Laitokset tai tiedekunnat saavat itse päättää, miten harjoittelutuet jaetaan. > Tänä vuonna Helsingin yliopiston harjoittelutuet ovat 1 0521 341 euroa kuukaudessa. Tuki voidaan myöntää 13 kuukaudeksi.
T
yöharjoittelutukia ei sitten ole lainkaan tänä vuonna, kerrottiin geologian ja maantieteen opiskelijoiden tammikuussa saamassa kirjeessä. Aiemmin harjoittelurahat ovat tulleet korvamerkittyinä opetusministeriöstä tiedekuntiin, joista ne on jaettu laitoksille. Vuodenvaihteesta laitosten on itse pitänyt budjetoida ne könttäsummasta. "Täällä ilmeisesti luultiin, että harjoittelurahat tulevat vieläkin erillisinä", sanoo maantieteen harjoitteluista vastaava yliopistonlehtori Katariina Kosonen. Koska harjoittelut ovat pakollisia maantieteen ja geologian opiskelijoille, unohdus olisi saattanut viivyttää opintoja. Kun asiasta nousi meteli, raha saatiin lisäbudjetista helmikuun puolivälissä.
VALITETTAVASTI kömmähdys ei
hallituksen jäsen Hannu Jaakkola. "Taloushallinnon säännöt ovat muuttuneet radikaalisti, eikä tähän ole ollut riittävää koulutusta ja varautumista kaikilla tasoilla." Helsingin yliopiston biotieteen opiskelijoista on tuntunut kuin harjoittelurahoja olisi jaossa viimevuotista vähemmän. "Nämä ovat olleet subjektiivisia kokemuksia, joita on tullut yksittäisiltä opiskelijoilta. Olemme
viime vuoden tasolla. "Harjoittelijan palkkaa on nostettu pikkuisen viimevuotisesta, joten rahaa on jaossa hieman harvemmille", sanoo Helsingin yliopiston urapalveluiden harjoittelusta vastaava suunnittelija Merja Enkovaara-Pälvi.
HARJOITTELUTUET OVAT tärkeitä
TUET OVAT NYT TÄRKEITÄ, KOSKA PAIKKOJA ON VÄHÄN.
pyytäneet hallinnon opiskelijaedustajia tarkkailemaan tilannetta ja ilmoittamaan, jos tällaisia väärinkäytöksiä tapahtuu," sanoo koulutuspolitiikasta vastaava HYYn hallituksen jäsen Markku Hakala. Yliopiston johto on arvioinut tilanteen olevan kunnossa. Se on ohjeistanut laitoksia pitämään harjoittelurahoituksen vähintään
ollut ainutlaatuinen. Samankaltaisia tilanteita selvitellään Jyväskylän yliopistossa ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, kertoo SYL:n työelämäasioista vastaava
etenkin nyt, koska harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja on tarjolla vähän. "Viime kesänä oli pahin kesätyö- ja harjoittelutilanne miesmuistiin, pahempi kuin 90-luvun alun lamavuosina. Nyt ei näytä hirveän paljon paremmalta", sanoo Hannu Jaakkola. Hän toivoo valtiolta ja kunnilta lisäpanosta harjoitteluihin ja kesätöihin. "On vaarana, että liikkeelle lähtee sama lumipallo kuin 90-luvun alussa, ja seuraavan 20 vuoden aikana setvitään pitkäaikaistyöttömyyttä. Ne, joilla ei ole valmistuessaan työkokemusta, ovat huomattavasti suuremmassa vaarassa jäädä työttömiksi."
NINNI LEHTNIEMI
akijoiden nimet exceltaulukkoon ja satunnaislukuarvonta päälle. Näin jaetaan harjoittelutuet valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Tämänvuotisissa arpajaisissa oli jaossa 124 runsaan 2 000 euron harjoittelutukea. Hakijoita oli tuplasti enemmän. Arpaonni ei suosinut Jaakko Poikosta, joka opiskelee viidettä vuotta yhteiskuntahistoriaa. Gradu on työn alla, ja valmistuminen valtiotieteiden maisteriksi edessä syksyllä. "Olisin halunnut harjoitteluun kesäksi johonkin ministeriöön, koska tahtoisin tulevaisuudessa työskennellä valtionhallinnossa", Poikonen kertoo. Ministeriö jäi nyt haaveeksi: niiden rekrytoinnissa yliopiston kustantamat menevät
usein muiden edelle. Poikonen osallistui myös viime vuonna harjoittelutukien arvontaan, mutta silloinkaan ei tärpännyt. "Kyllähän se miestä syö. Arvonta on kaikille tasapuolinen, muttei välttämättä oikeudenmukainen. Ymmärrän, että tukea ei kaikille riitä, mutta voisiko etusijalle panna opintojen loppuvaiheessa olevat tai ne, jotka yrittävät toista kertaa?" Tiedekunnan kanta on, että harjoittelutukea ei jaeta opintopistemäärän perusteella, koska opiskelijat saattaisivat venyttää valmistumistaan keräillessään opintopisteitä mahdollisuuksiensa parantamiseksi. Poikonen ei ymmärrä näkemystä. "Nythän nimenomaan kannattaa jäädä loisimaan yliopistolle, että arpa osuisi jonakin vuonna kohdalle."
VA P P U K A A R E N O J A
Asumiskulut 0 ?
Tee hyvää asumalla ilmaiseksi
Suunnitteletko WORKING ON välivuoden HOLIDAY pitämistä?
Australia New Zealand
6 DEBATTI
Ylioppilaslehti 4/2010
Lähde tekemään oikeita töitä ja tienaamaan, kansainvälisty ja matkusta. Tapaa uusia ihmisiä ja seikkaile yksin tai ystäväsi kanssa.
Australia ja Uusi-Seelanti kutsuvat! Ultima Travel 010 666 5808 ultimatravel@nettilinja.fi www.ultimatravel.fi
Kerro Ylioppilaslehdelle mielipiteesi alle 1 500 merkillä! Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarpeen mukaan. Julkaisemme kirjoituksia nimimerkillä vain poikkeustapauksissa. posti@ylioppilaslehti.fi.
FAKSIT
NIINKU
Ninni Lehtniemi
www.kaksikarpasta.fi
HAKU SAVOLAISTEN YLIOPPILAIDEN SÄÄTIÖN ASUNTOIHIN
Soluhuoneet yksin hakeville ja yksiöt / kaksiot pariskunnille Koskelassa ja Vallilassa. Hakuaika päättyy 31.3.2010. Jatkoaika- sekä kesäasunto-hakemukset käsitellään samassa haussa. Uusien opiskelijoiden hakuaika on 1.31.7.2010. Lisätietoja ja hakulomakkeet löytyvät osoitteesta http:// savolainen.osakunta.fi/Asunnot. Asuntola-asiamiehen tavoittaa vastaanotolta tiistaisin klo 17.30 19.00 Savolaisesta Osakunnasta, Mannerheimintie 5 A ylin krs., 00100 Hki, puh. 050 530 6049.
Ryhtiä siviilipalvelukseen
PÄÄTOIMITTAJA Antti Järvi vertaili (YL 3/2010) vanhoillisesti ja yksipuolisesti varusmiespalveluksen ja siviilipalveluksen hyötyjä yksilölle ja yhteiskunnalle. Puolustusvoimien johtamisopit, joita syvennetään reservin harjoituksissa, eivät sinänsä poikkea kovin paljon siviiliorganisaatiojohtamisesta, vaikka Järvi niin pelkääkin. Kummassakaan ympäristössä ei nykyään pärjätä "vanhasuomalaisella, joustamattomalla ja aloitekyvyttömällä" johtamisella. Opetusministeri Henna Virkkusen esitys varusmiespalveluksessa saadun johtajakoulutuksen hyväksilukemisesta korkeakouluopinnoissa onkin siten erinomainen ajatus. Nyt on vihdoin saatava ryhtiä myös siviilipalvelukseen: Nykyisen oman edun tavoittelun ja lorvimisen sijaan uusittu siviilipalvelus on organisoitu, tehokas ja riittävän pitkä. Se sisältää väestönsuojelun, ensiavun, evakuoinnin, metsäpalon sammutuksen, viestinnän, öljyvahinkojen torjunnan ja muun kotimaisissa poikkeustilanteissa tarvittavan viranomaisavun harjoittelua. Näitä taitoja lisätään myöhemmin jatkoharjoituksissa. Siviilipalvelusjoukoista koulutetaan myös joukkojensa johtajat, ja he saavat koulutuksestaan samalla tavoin opintopisteitä kuin varusmiesjohtajat. Näin päästään eroon Järvenkin mainitsemasta ajanhaaskauksesta siviilipalveluksessa ja voidaan toteuttaa suomalaista yhteiskuntaa hyödyttävää humaania toimintaa ilman aseita.
J A R M O S E P PÄ L Ä opiskeleva reserviläinen
Pron opissa
JULKKIKSEN AMMATTI on pitkään ollut nousussa halutuimpien duunien listalla. Ikävä kyllä Suomessa ei toistaiseksi ole voinut opiskella ammattia varten. Asia on korjattava viipymättä! Yliopistoihin pitää perustaa julkkiksen ammattiin valmentava, erityisesti naisille suunnattu opintokokonaisuus Julkkisopinnot eli Henna Kurhinen Studies.
KESKISUOMALAINEN OSAKUNTA Perhonkatu 6, 2. krs, 00100 HELSINKI
KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNNOT
julistetaan osakunnan jäsenten haettaviksi. Hakuaika on 15.3.- 16.4.2010. Ohjeet ja hakulomakkeet löytyvät osoitteesta http://asunnot.kso.fi. Hakulomakkeeseen tulee ehdottomasti liittää seuraavat liitteet: töissä Myöhästyneitä tai puutteellisia hakemuksia ei käsitellä. Haun tulokset ovat Asunnon saaneille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Lisätietoja saa osakunnan www-sivuilta ja asuntovastaavalta. Juha-Pekka Jurvanen, Rautalammintie 3 c
VALMISTAMISSAMME YLIOPPILASLAKEISSA
LIPPA JA HIKINAUHA OVAT AITOA NAHKAA. HUOLITELTU TYÖ. LAKIN HINTA ILMAN LYYRAA á 62
Johdantojakso: Opiskelija tutustuu siihen, miten julkkikseksi tullaan. Kurssilla perehdytään niihin kivuliaisiin, kalliisiin, vaivalloisiin ja aikaa vieviin tapoihin, joilla naisen ulkonäkö muokataan mahdollisimman barbiemaiseksi ja persoonattomaksi. Kansainvälistymisjakso: Johdattaa brittiläiseen WAGjulkkiskulttuuriin (wifes and girlfriends eli jalkapalloilijoiden vaimot ja tyttöystävät). Samalla syvennetään tietämystä julkisuuden tartuntamekanismeista. Erityinen painopiste on alakautta tapahtuvissa tartunnoissa. Kurssin tavoitteena on sisäistää, että ammattijalkapalloilijaa kannattaa joskus käydä panemassa ulkomailla asti, koska Suomessa WAG-kulttuuri on muun jalkapallokulttuurin tavoin takapajuisella asteella. Julkisuuden nykysuuntaukset: Perehdyttää tosi-tv:n maailmaan. Kurssilla pohditaan BB-talossa tapahtuvan kännisen imuttelun ja muovin päälle pingotettujen maitorauhasten vilauttelun vaikutusta julkkikseksi tulemiseen. Kvantitatiivisen julkisuuden perusteet: Kattaa julkisuuden perusyhtälöt, kuten kaksi julkkista on aina kuin yksi. Opiskelija tietää, miksi julkkikseksi haluavan kannattaa esiintyä mahdollisimman paljon toisten julkkisten seurassa ja mieluiten pariutua ja ehkä avioituakin toisen julkkiksen kanssa suorassa lähetyksessä. Viestintäopinnot: Antaa perusvalmiudet tehdä omaa sukupuolielämää koskevia kiinnostavia paljastuksia muun muassa blogissa ja Twitterissä. Tärkeänä tavoitteena on myös oppia, miten sponsoreiden nimiä piilote"VÄHÄNKÖ taan tekstiin. Kurssin HARRASTETTIIN lopulla suoritetaan opinnäytetyö, kuten: "VähänJUST TOSI kö harrastettiin just toKUUMAA SEKSIÄ si kuumaa seksiä meiän MEIÄN SUOMISuomi-soffalla www. suomi-soffa.fi". SOFFALLA." Vuorovaikutteisuus ja ansaintamallit: Opiskelija perehtyy verkon tarjoamiin rahan ja julkisuuden ansaitsemismahdollisuuksiin tapaustutkimusten kautta. Tarkastelussa ovat Henna Kurhisen mestariteokset, kuten omien ja aviomiehen häpykarvojen huutokauppaaminen netissä.
ESITÄN ETTÄ opintokokonaisuuden vastaavaksi opettajaksi palkataan alan huippuasiantuntija Henna Kurhinen. Uskon Kurhisen suostuvan tehtävään, koska kurssin koordinointi, suunnittelu ja opettaminen eivät mitenkään voi olla raskaampaa kuin hänen nykyinen työnsä julkkiksena.
Kirjoittaja on Ylioppilaslehden toimitussihteeri.
SOFIANKATU 5 WWW.WAHLMAN.FI
Opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut
KAMPAAMOITA / PARTUREITA
2 3/2010
PÄ ÄKIRJOITUS
sta Uran haaskau
Edullisia oppilastöitä hiusmuotoilukoulu Pepe Åhman!
Teemme laadukkaita oppilastöitä opettajien valvonnassa. Hiustenleikkaukset alkaen 10,-
MAJOITUSTA
ata een sotaA haavoittun elITA JA RAISKA uoteelSAIRAANHO ksena kuolinv ni makaa vihanne siviilipalvelukseni miehen, joka parhaiten stan nänLojuin kerrossä laan. Tämän mui i a Lapinjärveltä. Yksi kirjoista oli koulutusjaksolt la. aikaa lukemal gyssä ja tapoin n on pin maailma. , koulutusjakson Gar in mieleen ssa me lumessa asta jäi muutak Kirj tarvoim Yhmitään. Kerran ta. Y luennoista ei ihmisoikeuksis luun kuulemaan vanhaan kou sijalla oli iso pää. dellä luennoit na vuoden ajan SKUSTELU on n ien ENTÄMISKE ärillä. Nyt työurie TYÖURIEN PID korottamisen ymp t voimistuvat. t. ll nut eläkeiän k
Keijohostel
www.salonpepeahman.fi
Ajanvaraukset: 010 4399 322 Hämeentie 50, 00500.
ratkaisee tilapäisen asunto-ongelmasi. Puh. 09 757 1556, fax 09 757 1771 hagman.majoitus@kolumbus.fi www.keijohostel.fi
Palautetta
ASEVELVOLLISUUTTA kritisoinut pääkirjoitus Uran haaskausta (YL 3/2010) herätti keskustelua verkossa. > "Hyvä, kannatat siis palkka-armeijaa. Kun palkka-armeijan sotilaat möyhentävät sinut ja muut entiset sivarit mielenosoituksessa Jyri Häkämiehen käskystä niin muista mitä itse olet halunnut." ARCHIBALD
BOMWITZ
OPTIKOITA
rt GCeuat
10
SUUTAREITA
vain saada jotenkin houkuttelevaksi, että riittävä määrä sopivaa ainesta valitsisi asepalveluksen. Mutta tietysti nämä ovat ennen kaikkea aluepoliittisia kysymyksiä. Varuskunnat tuovat syrjäseuduille työtä, jolla on tarkoitus." RES.VÄNRIKKI > "Armeija on kehittänyt ja uudistanut koulutustaan (majuri Vesa Nissisen kehittämä ns. syväjohtamismenetelmä, joka painottaa alaisten tuntemista yksilöllisinä ihmisinä ja heidän johtamistaan sellaisina)? Ei se ole enää sellaista kuin Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaissa." LOTTA ROTI
Jatka keskustelua: www.ylioppilaslehti.fi
Vielä ulkonäkösyrjinnästä
PAHOITTELEN EDELLISEN kirjeeni
(YL 3/2010) otsikointia. Kirjoitin siitä, miten ulkonäkösyrjintää vähäteltiin Ylioppilaslehdessä olleessa artikkelissa (2/2010), joka käsitteli Oras Tynkkysen gradua. Toimitus oli kuitenkin lisännyt kirjeeni otsikkoon sanan "läski". Koska kyseinen sana on sävyltään halveksiva, en itse sitä käyttäisi kirjoittaessani syrjinnästä.
SEVERI HÄMÄRI Teoreettisen filosofian jatko-opiskelija
> "Haluaisin, että varusmiespalvelus olisi vapaaehtoinen. Se pitäisi
Ylioppilaslehti 4/2010
DEBATTI 7
NOKKAPOKKA
T E K S T I JO ONAS L E P I S TÖ K U VAT T U O M A S K A R P P I N E N
Omien asialla
Sosiaalitupo on vedätys
"SILTÄ SE valitettavasti vaikuttaa. SAK
Peruspäivärahan taso on jäänyt selkeästi jälkeen yleisestä ansiokehityksestä. Kurittaako SAK Suomen köyhiä?
Mustan pekan muilutusta
"TIETYT TAHOT tahtovat että musta pekka jää ay-liikkeelle. Silloin saadaan huomio pois siitä, ettei hallitukselta ole liiennyt vajaata 200 miljoonaa euroa, jolla perusturvaa saisi nostettua sadalla eurolla kuussa. Sen sijaan erilaisia veronalennuksia on tehty yli 4 miljardilla eurolla. Verohelpotuksia pitää perua ja keskittyä pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen. Valtio ei voi kohdella eri tavoin niitä, jotka huolehtivat itse omasta ansioturvastaan kuulumalla työttömyyskassaan. Jos ihmiset eivät tekisi niin, kuntien toimeentulotukea saavien määrä kasvaisi entisestään. Jos ansioturvaa ei korotettaisi, siitä kärsisi eniten pienipalkkaiselta alalta työttömäksi jäävä. Heidän ansioturvansa ei juuri eroa peruspäivärahan tasosta. Ansioturva on Suomessa matala suhteessa muihin Pohjoismaihin. Perusturvan parantaminen on ensi sijassa poliittinen kysymys, eikä siitä päättäminen kuulu työmarkkinajärjestöille. Sosiaalitupossa sovittiin pelkästään ansioturvan parannuksista. Muuta hallitus ei työmarkkinajärjestöiltä pyytänyt. Vihreät ovat alistuneet tässäkin asiassa oikeiston juoksupojiksi. Ajatus siitä, että meillä olisi hyvätuloisia työttömiä, on täysin absurdi. Köyhien asettaminen vastakkain palvelee oikeiston etuja. Kun pienituloiset saadaan riitelemään keskenään, itse ydinkysymys, Suomen riittämätön perusturva ja sen korjaaminen, jää sivurooliin."
ajaa yksisilmäisesti jäsentensä eli työllistyneiden etua ja jättää muut ihmiset oman onnensa nojaan. Heidän takiaan peruspäivärahan korottaminen ei ole nyt mahdollista, koska jos samalla korotettaisiin ansiosidonnaista päivärahaa, kustannukset kasvaisivat liian suuriksi. Samalla SAK siirtää kustannuksia yhä enemmän kuntien toimeentulotukiluukuille. Näitä kahta tukea ei pidä käsitellä yhdessä, koska peruspäivärahalla elävät tarvitsevat korotuksia kipeämmin kuin ansiosidonnaisen varassa olevat. Vähiten tienaavien asiat pitää hoitaa ensiksi kuntoon. Se on oikeudenmukaista. Koska pienempien peruspäivärahojen kertakorottaminen on selvästi halvempaa, sille löytyisi helpommin poliittista tukea. Tämän jälkeen voitaisiin toki tarkastella ansiosidonnaista päivärahaa. Koko Sata-komiteasta tuli sosiaalitupo-sopimuksen takia vuosi sitten vitsi. Sosiaalitupo on pääministerin ja valtiovarainministerin sekä työmarkkinajärjestöjen poliittinen vedätys. Jos meillä olisi vihreä pääministeri, sopimus olisi toisenlainen. Ylipäätään nykyisen harkinnanvaraisen perusturvajärjestelmän ongelma on, että se on liian byrokraattinen. Perustulomalli olisi joustavampi ja toimivampi tapa järjestää riittävä perusturva kaikille."
Jehki Härkönen, 25,
HYYn edustajiston jäsen, HYYn vihreät
Antti Lindtman, 27, SAK:n nuorisosihteeri
Jatka keskustelua: www.ylioppilaslehti.fi
YLIOPPILASLEHTI KYSYY
Oletko jo saanut kesätöitä?
Kyllä 46,4 % En 32,8 % En ole hakenut 20,8 %
NOIN PUOLET Ylioppilaslehden nettikyselyyn vastanneista 746 opiskelijasta on jo saanut kesätöitä. Viime vuonna samasta aiheesta tehtyyn kyselyyn verrattuna kesätyötilanteessa ei ole tapahtunut radikaalia muutosta. Maaliskuussa 2009 49,3 prosenttia samaan kyselyyn vastanneista oli saanut kesätöitä. Tuolloin kesätöitä vailla oli 43,4 prosenttia vastaajista. Noin puolet kesätöitä saaneista työllistyvät kesäksi omalle opiskelualalleen. Myös oman alan kesätöitä saaneiden osuus pysyi suunnilleen samana kuin vuosi sitten tehdyssä kyselyssä. Ylioppilaslehden kysely tehtiin helmikuun lopulla. Innokkaimmin siihen vastasivat matemaattis-luonnontieteellisen, valtiotieteellisen ja humanistisen tiedekunnan opiskelijat.
LIINAMAIJA EIRA, 24, farmasia
"En vielä, mutta tänään saan kuulla yhdestä paikasta. Olen hakenut viiteen eri apteekkiin. Toinenkin haastattelu on sovittuna."
OLLI ANTIKAINEN, 23, toimintaterapia
"Jatkan samassa paikassa kuin nyt opintojen ohella. Olen lihassairautta sairastavan kolmekymppisen miehen henkilökohtainen avustaja. Se on mukava työ."
HANNA PARVIAINEN, 23, viulunsoitto
"Olen koko vuoden töissä Keski-Pohjanmaan kamariorkesterissa. Se päättyy kesäkuussa. Sen jälkeen menen varmaan mestarikurssille. Olen soittanut oikeastaan kaikki kesät."
8 ZEITGEIST
Ylioppilaslehti 4/2010
Aika potkia renkaita?
Etäkampus Intia E
Elämässä riittää tilanteita. Onneksi autamme jokaisessa. Jos olet 18-28 -vuotias, löydät kaikki tarvitsemasi palvelut ja käytännölliset ohjeet nyt yhdestä osoitteesta: op.fi/memo
täkampus Intiaan, opettajankoulutusta Saudi-Arabiaan? Kuulostaa kaukaiselta, mutta saattaa olla totta pikemmin kuin arvaatkaan. Tilauskoulutus ulkomaille on ollut mahdollista lain mukaan vuoden 2008 alusta lähtien. Toistaiseksi koulutusvienti on vielä lapsenkengissä, mutta viimeaikaiset keskustelut osoittavat, että suomalaisen koulutuksen hyvä maine halutaan muuttaa vientituotteeksi. Helsingin yliopiston on pian tarkoitus asettaa työryhmä, joka kevään aikana pohtii koulutusviennin mahdollisuuksia. Rehtori Thomas Wilhelmsson hillitsee kuitenkin vienti-intoilijoita. "Luulen, että monilla koulutusviennistä puhuvilla on aikamoinen harhakäsitys siitä, millainen kultakaivos tämä voisi olla. Ensimmäisinä vuosina menee varmaankin reippaasti miinuksen puolelle, jos näille markkinoille haluaa osallistua." "Helposti ajatellaan, että yksinkertaisin tie on tutkintojen myyminen niin, että laitetaan vain maksu tutkinnoille. Mutta se edellyttää paljon markkinointia ja erilaista infrastruktuuria." Eikä yksittäisistä tutkinnoista edes saa paljon rahaa. Kannattavampaa olisi myydä vaikkapa sata tutkintoa Saudi-Arabiaan tai Kiinaan. Aasiasta on tullut Helsingin yliopistolle kyselyitä myös etäkampuksen perustamisesta, mutta toistaiseksi tarjoukseen vasta perehdytään. Aasian ja Lähi-idän lisäksi Venäjän markkinat kiinnostavat. Wilhelmsson painottaa, että viennistä saatavaa rahaa tärkeämpää olisi sen vaikutus yliopiston kansainvälistymiseen. "Yliopistolle koulutusviennin merkitys on ensisijaisesti kansainvälisten suhteiden kehittämisessä."
KYSYNTÄÄ suomalaiselle koulutukselle olisi. Menestys Pisa-kokeissa on herättänyt kiinnostusta varsinkin täkäläiseen opettajankoulutukseen. Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Hannele Niemi on vastikään palannut Saudi-Arabiasta, jossa hän oli neuvottelemassa koulutuspakettien myy-
KILPAILU koulutusmarkkinoilla on tiukkaa. Wilhelmsson uskoo, että järkevintä olisi lähteä liikkeelle koulutuksen tukkumyynnistä sen sijaan, että alettaisiin kaupata yksittäisiä tutkintoja.
Ylioppilaslehti 4/2010
ZEITGEIST 9
Pääsykoekirjat Akateemisesta!
Nettisivuiltamme löydät tiedot kaikkien Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen pääsykoekirjoista.
JANNE KUISMA
Henrikki Tikkanen, Tikkanen Antti Vassinen STRATMARK: Strateginen markkinointiosaaminen Talentum
Janne Tienari, Tienari Susan Meriläinen JOHTAMINEN JA ORGANISOINTI globaalissa taloudessa WSOYpro
34,90
42,90
Klas Eklund VÅR EKONOMI En introduktion till sammhällsekonomin Norstedts Akademiska Förlag
TEOLOGIA Johdatus tutkimukseen Edita
42,Koulutuksesta halutaan tehdä Suomen seuraava vientihitti.
professori Jari Niemelä. Mitään konkreettisia suunnitelmia biotieteiden osalta ei kuitenkaan vielä ole. Kysymys on myös resursseista. "Opettajat ovat niin täystyöllistettyjä, että en tiedä voiko heitä kuormittaa lisää vai pitäisikö palkata esimerkiksi työvoimaa ulkopuolelta", Niemelä sanoo. Yliopistojen taloudet ovat niin tiukalla, että aluksi koulutusviennin lisääminen edellyttäisi valtion rahoitusta, Wilhelmsson sanoo.
MONIA HUOLETTAA, että koulutusvienti lisää paineita tehdä tutkinnoista maksullisia myös kotimaassa. Opiskelijajärjestöt älähtivät, kun opetusministeriön työryhmä ehdotti lukukausimaksuja hallitusohjelman valmisteluun koulutusviennin edistämiseksi. Wilhelmssonin mukaan lukukausimaksut ovat koulutusviennin lisäämistä monimutkaisempi ja vahvasti poliittinen asia. "Ymmärrän opiskelijoiden huolen, mutta en pitäisi näiden yhteyttä kovin tiiviinä. Itse olen jo aikaisemmin tuonut esiin, että en kannata lukukausimaksuja kotimaisille opiskelijoille."
MARIA MANNER
29,90
aan
misestä. Saudit haluaisivat ostaa suomalaisilta opettajankoulutusta, jos vain sopimukseen päästään. "Suomalainen koulutusjärjestelmä on nyt todella kovassa kurssissa." Kuin osoituksena siitä Niemi vastaa puhelimeen Singaporesta, jossa hän on puhumassa suomalaisesta koulutuksesta. Nyt suomalaiset miettivät, mitä saudien tarjoukseen vastataan. Sekin on auki, tulisivatko opiskelijat Saudi-Arabiasta tänne vai opettajat täältä sinne. Koska neuvotte-
D id Graddol t l David G dd l et al CHANGING ENGLISH Taylor & Francis Ltd
24,90
E kki Hilt Erkki Hiltunen et al t l GALENOS Johdanto lääketieteen opintoihin Suomen- tai ruotsinkielinen WSOYpro
"ENSIMMÄISINÄ VUOSINA MENEE VARMAANKIN REIPPAASTI MIINUKSEN PUOLELLE."
lut ovat kesken, Niemi ei toistaiseksi halua sanoa, kuinka isot rahat ovat kyseessä.
MYÖS ESIMERKIKSI biotieteissä ja oikeus-
99,90
Hinnat voimassa 31.5.2010 saakka. Nämä ja muut pääsykoekirjat edullisesti Akateemisesta tai verkkokaupasta: www.akateeminen.com.
tieteellisessä koulutuksessa uskotaan olevan vientipotentiaalia. "Biotekniikka ja ympäristötieteet ovat maailmalla nousevia aloja ja siksi houkuttelevia", sanoo bio- ja ympäristötieteiden
HELSINKI KESKUSTA JA ITÄKESKUS, TAPIOLA, JUMBO, TAMPERE, TURKU, OULU. www.akateeminen.com
10 ZEITGEIST
Ylioppilaslehti 4/2010
Demarijeesus
HÄMEENLINNASSA ON jo pitkään vaikuttanut
Pienen puolustaja
VASEMMISTOLIITON Aino-Kaisa
räväkkäsanainen mies, joka näyttää Jeesukselta. Hän on Iisakki Kiemunki, 32, raskaasta musiikista pitävä demaripoliitikko ja Hämeen Sanomien monimediatoimittaja. Kaiken lisäksi hän johtaa Hämeenlinnan kaupunginvaltuustoa. "Eihän poliitikon ja toimittajan yhdistelmä missään nimessä ihanteellinen ole. Väkisinkin toinen kärsii, minun tapauksessani ammatillinen ura", Kiemunki kertoo. Kiemunki ilmoitti jo ala-asteella ryhtyvänsä isona Suomen presidentiksi. Miehen varsinainen yhteiskunnallinen herääminen tapahtui kuitenkin teini-iässä. "Lapsuuteni oli aika vaikea. Ilman yhteiskunnan tukiverkkoja minun kaltaisellani olisi ollut huonot mahdollisuudet päästä esimerkiksi harrastamaan ja opiskelemaan. Oikeastaan minut pelasti urheilu ja sosiaalidemokratia." Kiemunki opiskeli kunnallistieteitä Tampereen yliopistossa ja päätyi naapurintädin kehotuksesta kunnallispolitiikkaan. Nyt tähtäin on eduskunnassa. Missiota helpottaa, että hämeenlinnalainen demarikansanedustaja Satu Taiveaho ei hae enää seuraavalle kaudelle. Kiemunki toivoo, että SDP ajaisi entistä enemmän kaikkein köyhimpien asiaa. "Nyt puolue ajaa keskiluokkaisen duunariväestön etuja, jopa sillä ehdolla, ettei köyhimpiä haluta nostaa alhostaan", Kiemunki viittaa perus- ja ansioturvan välisiin kytköksiin. "Meillä on kaikista puolueista paras tuote. Suomalaiset kannattavat niitä asioita, joita demarit ovat perinteisesti ajaneet. Mutta puolueen ulkoinen imago ja tapa toimia on hoidettu päin persettä jo hyvin pitkään." Demareiden politiikan päivittäjäksi miehellä on ehdottaa sopiva kandidaattikin: Mikael Jungner.
Pekosella, 31, on aatteen mukaisesti punertavat hiukset. Ja kolme kappaletta kaikkea: kolme poikaa, kolme espanjanvesikoiraa ja kolme terraariossa molskivaa punakorvakilpikonnaa. "Mutta vain yksi mies. Siinä minun pitäisi ehkä terästäytyä", Pekonen naurahtaa. Lähihoitajaksi kouluttautunut Pekonen kuuluu Riihimäen syvänpunaiseen dynastiaan. Sekä vanhemmat että veljen vaimo ovat Riihimäen kaupunginvaltuuston vasemmistoliittolaisia
jäseniä. Niin on myös hän itse. Ehdolle Pekonen päätyi vanhempiensa kannustuksesta vuonna 2004. "Kieltäydyin aluksi monta kertaa, sillä koin, että en osaa ja kykene. Sitten ymmärsin, että tämähän on aivan tavallisten ihmisten tekemää arkisten asioiden hoitoa", Pekonen kertoo. Sittemmin luottamustoimia on kertynyt. Paikallisten ja maakunnallisten tehtävien lisäksi Pekonen on puolueensa toinen varapuheenjohtaja. Ensi vaaleissa Hämeessä jää tilaa hänen kaltaiselleen yllättäjälle, sillä vaalipiirin kansanedustaja Matti Kauppila jättäytyy pois vaaleista. "Ympäristökysymykset, sosiaali- ja terveyspolitiikka, lapset, nuoret ja vanhukset", Pekonen listaa hänelle läheisiä aiheita. Viime päivinä hän on juhlinut sekä riihimäkeläisen Jukka Jalosen luotsaaman leijonalauman olympiapronssia että Turun Pallivahassa asuvan kotitalousopettajan Marja Tyrnin voittoa Vuoden sketsihahmo -kilpailussa. Hahmoa Putous-ohjelmassa esittänyt Aku Hirviniemi on Pekosen veli. Suut makiaks!
Suulas pohjalainen
KESKUSTANUORTEN puheen-
Vähemmistöjen asianajaja
POLITIIKKA KULKEE Oscar Ohli-
sin, 26, suvussa. Hänen isoisänsä toimi viime vaaleihin asti Vaasan valtuustossa, ja hänen äitinsä ja kaksoisveljensä ovat Vöyri-Maksamaan valtuuston rkp:läisiä. "Politiikka ja yhteiskunnalliset kysymykset ovat aina kiinnostaneet minua. Niistä on puhuttu perheessä paljon", Ohlis kertoo. Ohlis itse muutti lukion jälkeen Vöyristä 50 kilometriä etelään Vaasaan. Rennon tyylikkäästi pukeutuva, sosiaalipolitiikkaa Åbo Akademin Vaasan kampuksella opiskeleva Ohlis on RKP:n nuorisojärjestön Svensk Ungdomin puheenjohtaja ja Vaasan kaupunginvaltuuston jäsen. Ja pesunkestävä liberaali. Ohlisin mielestä valtio kontrolloi liikaa ihmisten tekemisiä. "Ympäristökysymykset, seksuaalivähemmistöjen oikeudet ja maahanmuuttajien asema ovat mulle läheisiä aiheita. Ja tietysti ruotsin kielen asema", Ohlis luettelee. Näistä aiheista hän kirjoittaa myös City-lehden blogissa, jota hän alkoi tehdä muutama kuukausi sitten. "Ei burkhankäyttökiellolle!", "Kaikki rakkaus on hyväksyttyä rakkautta?", blogin otsikot huutavat.
Ohlisin on viime aikoina ollut vaikea sulattaa sitä, miten maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsia on arvosteltu. Ohlis pitää erityisen omituisena, että kritiikkiä ovat esittäneet muun muassa Kokoomusnuorten puheenjohtaja Wille Rydman ja Keskustanuorten Antti Kurvinen. "Eihän kyse ole Thorsin politiikasta, vaan koko hallituksen politiikasta. Ja hallituksessa ovat mukana myös keskusta ja kokoomus." Vaasan vaalipiiriin jää ensi eduskuntavaaleissa yhden rkp:läisen mentävä aukko, sillä nykyinen kansanedustaja Håkan Nordman ei asetu ehdolle. "Tämä on tilaisuus saada uusi ja miksei myös nuori tyyppi eduskuntaan."
johtaja ja Kauhavan kaupunginvaltuutettu Antti Kurvinen, 23, vastaa puhelimeen Rovaniemeltä. "Etelän mediasta päivää! Mitäs sinne kuuluu?" "Väänsin aamupäivän kauppaoikeuden tenttiä, osakeyhtiöjuttuja ja sellaista", neljännen vuoden oikeustieteen opiskelija kertoo. Kurvinen on ottanut koko Suomen haltuun. Hän opiskelee Lapin yliopistossa, työskentelee Helsingissä ja on kotoisin häjyjen seudulta Kauhavalta. Ennusmerkkien mukaan Kurvinen on keskustan tulevia kärkinimiä. Puolueen perinteenä kun on ollut, että nuorisojärjestön entiset puheenjohtajat etenevät keskeisiin poliittisiin tehtäviin. Kunnon poliittisen nuoren tapaan häneltä riittää ruoskaa puolueensa nykymenolle. "Poljemme paikallaan. Kaikki keskustan ongelmat johtuvat oikeastaan siitä, ettei meillä ole mitään yhteiskunnallista missiota, visiota siitä, miten haluamme suomalaiseen yhteiskuntaan ja Eurooppaan vaikuttaa. Siksi gallupkannatuksemme laskee, sen takia keskustalaiset riitelevät keskenään, ja näitä muumihahmoja löytyy suunnasta jos toisesta." Kurvinen puhuu paljon, ja kokeneen poliitikon äänellä. Sosiaalipolitiikassa hän korostaa yhteisön vastuuta, talouspolitiikassa ihmiskasvoista
markkinataloutta ja ympäristöpolitiikassa luonnonvarojen hyödyntämistä kestävällä tavalla. Hän ihailee alkiolaista ajattelutapaa, joka korostaa ihmisen henkistä kasvua ja tiedon jakamista materian sijaan. Tässäkin löytyy moite hallituksen suuntaan. "Nyt takerrutaan liikaa koulutuksen rakenteisiin. Ei mietitä tarpeeksi, tuottavatko koulut osaamista, tarjoavatko sivistystä ja mahdollistavatko elinikäisen oppimisen."
Ylioppilaslehti 4/2010
ZEITGEIST 11
POLVI
Eduskuntavaalit pidetään ensi keväänä. Ylioppilaslehti esittelee Arkadianmäelle todennäköisesti päätyvät nuoret jo nyt.
T E K S T I A N T T I J Ä RV I
Uusi
KAMPANJAJULISTEESSA nuorimies juoksee kohti iloisesti virnistäen. Aivan Brysseliin asti vauhti ei riittänyt, mutta kokoomuslaisen Heikki Autton ei tarvitse hävetä menestystään viime EU-vaaleissa. Rovaniemen mies keräsi yli 17 000 ääntä. "Samankaltaisella äänimäärällä meni PiiaNoora Kauppi pohjoisesta läpi kymmenen vuotta aiemmin. Nyt ei ollut yhtä suurta vetoapua kuin silloin", Autto sanoo. Miehen poliittinen ura alkoi Utahista olympiavuonna 2002. Silloin nuori vaihto-oppilas kävi isäntäperheensä ja kavereidensa kanssa pitkiä yhteiskunnallisia keskusteluja ja tajusi, että suomalainen yhteiskunta tarvitsee aktiivisia päätöksentekijöitä. Sellaisia kuin hän itse. Kahdeksan vuotta myöhemmin 25-vuotias Autto on pinta-alaltaan Euroopan suurimman kaupungin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja kokoomuksen järjestösihteeri. Viime vuonna hän vietti 54 yötä Rovaniemen ja Helsingin välisessä yöjunassa. Ensi keväänä tämä lumilautaileva hallintotieteiden opiskelija kolkuttelee Arkadian-
Älä unohda heitä:
JOHANNA SANDBERG (r) työskentelee kansanedustaja Christina Gestrinin avustajana. 29-vuotias helsinkiläinen opiskeli Turun yliopistossa valtio-oppia ja teki gradunsa vaalirahoituksen epäkohdista jo ennen koko kohun alkamista.
MARI PUOSKARI (vihr) on diplomiinsinööri, konsultti ja Helsingin kaupunginvaltuutettu. 31-vuotias Puoskari toimii vihreiden varapuheenjohtajana, harrastaa juoksua ja telemarkia.
JUSSI SARAMO (vas) on pyörinyt pitkään aktiivina monissa kansalaisjärjestöissä. Tietotekniikka-asentajaksi kouluttautunut 30-vuotias on Vantaan kaupunginvaltuutettu, Attacin puheenjohtaja ja vasemmistoliiton poliittinen sihteeri.
SOFIA VIKMAN (kok) ponnistaa
Arkadianmäelle Tampereelta, jossa hän toimii kaupunginvaltuutettuna. Kokoomusnuorten sivuston mukaan 26-vuotias Vikman on "kokkarikundien märkä uni ja korkkariböönien esikuva".
Suurkaupungin kunkku
mäen ovia. Nykyisen Lapin kokoomuksen kansanedustajan, näkymättömäksi jääneen Ulla Karvon nuorimies päihitti jo Rovaniemen kunnallisvaaleissa. Ajatusmaailmaltaan Autto on peruskokoomuslainen. Hänestä yrittäjyyden pitäisi olla nykyistä helpompaa, ja kaikille olisi taattava tasa-arvoiset mahdollisuudet kehittää itseään. Esimerkiksi nykyinen opintotukijärjestelmä ei Autton mielestä kannusta opiskelijoita tekemään parastaan. "Olen itsekin joutunut maksamaan Kelalle opintotukia takaisin. Opintotuki pitäisi nähdä palkkana tehdystä työstä, eikä opiskelijaa pitäisi rangaista siitä, jos on opintopisteiden lisäksi saanut tehtyä muitakin töitä."
VILLE HOIKKALA (kd) on suurelle
yleisölle tuttu meneillään olevan Ruanda-oikeudenkäynnin puolustusasianajajana. 33-vuotias istuu myös Keravan kaupunginvaltuustossa.
ANTTI LINDTMAN (sd) aiheutti pienen sensaation nousemalla nuorena Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi. 27-vuotiaan SAK:n nuorisosihteerin löydät myös tämän Ylioppilaslehden Nokkapokka-palstalta.
ASMO MAANSELKÄ (kd) toimii
kristillisdemokraattien viestintäpäällikkönä ja Jyväskylän kaupunginvaltuutettuna. Ikää 28 vuotta.
HANNA KUNTSI (sd) työskentelee Palvelualojen ammattiliiton yhteiskuntasuhteiden sihteerinä. 32-vuotias vantaalainen kirjoittaa ajatuksistaan Hajatuksiablogissaan.
MAIA FANDISTA (vihr) saattaa tul-
Munakoisofeministi
PALJON PORUA aiheuttaneen kasvis-
ruokapäivän pääarkkitehti, Helsingin yliopiston opiskelija Emma Kari, 26, on juuri syönyt mozzarella-sienipiadinan. "Ei ollut kyllä terveellistä, mutta todella maukasta." Teoriassa hänen pitäisi kirjoittaa ravintola Rytmissä graduaan talouspolitiikan ja onnellisuuden suhteesta. Käytännössä hän vastailee kasvisruokakeskustelun kirvoittamiin viesteihin ja puheluihin. Kohu tuli yllätyksenä, Kari myöntää. "Kai se kertoo siitä, että olemme jonkinlaisessa murroksen tilassa. Maailma muuttuu, mutta kaikki poliitikot eivät pysy mukana. Vanhan polven poliitikot puolustavat rakentamaansa järjestelmää eivätkä ymmärrä ympäristönsuojelullisia perusteita." Siinä, että kasvisruokapäiväaloitteen tekijä oli Emma Kari, ei sen sijaan ollut mitään yllättävää. Ympäristönsuojelutieteen ja sosiaalipolitiikan
opiskelija on pitkään ollut aktiivinen ekologisten elämäntapojen puolustaja aluksi erilaisissa järjestöissä ja verkostoissa, sitten vihreissä ja Helsingin kaupunginvaltuustossa. Kari tunnetaan punavihreänä feministinä, jolla on tapana sanoa asiat suoraan. Siinä saa välillä turpaansa. "Minua ärsyttää eniten sellainen jes jes -politikointi, jonka pointtina on verkostoitua ja olla kiva kaikille. Jos ajaa asioita, pitää pystyä sanomaan ääneen, mitä haluaa." Karin ajatusmaailma on perusvihreä: ilmastolaki on saatava aikaan ja vanhemmuuden kustannukset on jaettava oikeudenmukaisesti. Isät tarvitsevat valtaa kotona ja äidit työpaikalla. Se, pääseekö Kari ajamaan näitä asioita ensi keväänä eduskunnassa, riippuu paljolti siitä, kuinka monta samanikäistä punavihreää feministiä kisassa on mukana. Helsingistä ei ole helppoa päästä läpi.
la ensimmäinen vihreä kansanedustaja Keski-Suomesta. Hän on 28-vuotias sosiaalityöntekijä ja Jyväskylän kaupunginvaltuutettu.
MIKAEL VIITALA (kd) tunnetaan
Vaasan ylioppilaskunnan pääsihteerinä. Ikää on 28 vuotta.
ANNIKA SAARIKKO (kesk) toimii puheenjohtajana Kerttu-verkostossa, joka on valtakunnallinen, alkiolaisiin arvoihin nojaava nuorten naisten yhteisö. 26-vuotias Saarikko on myös sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän erityisavustaja.
LIISA ANSALA (kesk) vaikuttaa Rovaniemellä. 24-vuotias kasvatustieteen kandidaatti nähtiin SYL:n hallituksessa vuonna 2007.
VESA-MATTI SAARAKKALA
(ps) on 25-vuotias kurikkalainen kaupunginvaltuutettu ja perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja.
12
Ylioppilaslehti 4/2010
Miia Mäntymäki, Sarianna Mankki ja Nuppu Koivisto kasvoivat tasapainoisiksi aikuisiksi siitä huolimatta, että heidän todistuksissaan oli melkein pelkkiä kymppejä.
T E K S T I A N NA - SOF I A BE R N E R K U VAT T E E M U G R A N S T R Ö M
14
Ylioppilaslehti 4/2010
ensimmäisellä luokalla, kunnes Mankki väsyy ja masentuu. Silloin vanhempien ja kavereiden viesti alkaa mennä perille, ja lopulta hän uskaltaa hellittää. Mankki huomaa, että läksyt ehtii hyvin tehdä tunneilla samalla, kun toisella korvalla kuuntelee opettajaa. Kun läksyihin ei tarvitse koulun jälkeen käyttää tuntikausia, ehtii soittaa huilua ja tavata kavereita. Tehdä kaikkea sitä, mitä lukiolaistytöt tekevät. Numerot eivät muutu miksikään. Toisen lukiovuoden keväällä Mankki kirjoittaa ensimmäisen laudaturinsa lyhyestä saksasta. Abivuoteen mennessä hän oppii jopa lintsaamaan. Tuntuu turhalta mennä kouluun, kun osaa jo siellä opetettavat asiat.
S
arianna Mankin puhelin soi 16. toukokuuta 2008. Soittaja on Helsingin Sanomien toimittaja, joka kertoo, että Mankki on kirjoittanut yhdeksän laudaturia ja on Suomen paras ylioppilas. Kukaan ei ole kirjoittanut yhtä hyvin yhdeksään vuoteen. Mankki yllättyy mediahuomiosta, sillä hänen ajatuksensa ovat jo seuraavassa koitoksessa: Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan pääsykokeissa. Sisään otetaan 17 opiskelijaa. Ketään ei yllätä, että Mankki on heidän joukossaan. Syksyllä hän muuttaa siskonsa kanssa Pasilaan ja aloittaa uuden elämän yliopistossa.
Mankki tietää olevansa vähän epäsosiaalinen. Esimerkiksi juhlissa hänen on vaikea ottaa kontaktia ihmisiin. Koulussa hän pärjäsi, koska osaamisella oli enemmän merkitystä kuin supliikilla. Nyt tilanne on toinen. Niinpä Mankki tarttuu Ylioppilaskalenteriin ja selaa järjestösivuille. Kymmenistä porukoista hän valitsee kaksi: YKyhdistyksen ja Helsingin vihreät nuoret Jo seuraavana syksynä hän on ehdolla edustajistovaaleissa ja matkustaa Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden bussilla Kööpenhaminaan osoittamaan mieltään ilmastosopimuksen puolesta. Hän kantaa kylttiä, jossa lukee "CLIMATE JUSTICE NOW". Entinen sykkiläinen on innoissaan paitsi joukkovoimasta myös mielenosoittajien yöpymispaikasta: se on vapaa lukio, jonka seiniä peittävät graffitit.
tekemään mitä tahansa päämääriensä saavuttamiseksi. "En halua tallata ketään, todellakaan." Kuulostaa kiltin tytön puheelta. Mankki myöntää kyllä olevansa kiltti, mutta kääntää sen edukseen. "Kiltteys liitetään usein hiljaisuuteen, puurtamiseen ja alistumiseen. Sellainen kiltteys ei ole hyvästä. Mutta jos on kohtelias ja kuuntelee muita, menestyy." Mankki uskoo, että kympin tytöistä on myös johtajiksi, mitä usein epäillään. "Aikaisemmin vain miehiä on hyväksytty johtajiksi ja siitä on tehty johtopäätös, että miehet ovat parempia johtajia. Vallitsevasta tilanteesta on johdettu arvoja. Niin ei saa tehdä!"
Nuppu Koivisto asuu vielä lapsuudenkodissaan, mutta suunnittelee muuttoa yhteen poikaystävän kanssa.
K
Y
lioppilasjuhlien jälkeen Mankin laudaturit eivät ole kiinnostaneet ketään, siis ennen tätä Ylioppilaslehden haastattelua. Silti Mankki on sitä mieltä, etteivät koulun vaatimukset ole irrallisia maailman vaatimuksista. Koulusta saadut tiedot ja taidot ovat vieneet eteenpäin myös koulun ulkopuolella. Mankki tähtää uraan kansainvälisessä järjestössä, jossa voi parantaa maailmaa. Hän haluaa tosissaan myös politiikkaan. Ensimmäisenä tavoitteena ovat vuoden 2012 kuntavaalit. Vaikka Mankki on määrätietoinen ja kunnianhimoinen, hän ei ole valmis
un tämä lehti ilmestyy, Mankki ei ole odottamassa postilaatikon kolahdusta. Hän on kolmatta päivää Kiinan Kantonissa ihmettelemässä vaihto-opiskelijan arkea. Kiinaan lähtö hakkaa suorituksena mennen tullen pääsykokeet ja ylioppilaskirjoitukset. Suomessa Mankki on käynyt kiinan kielen alkeiskurssin kaksi kertaa. Kiinan opiskelu on vaikeinta, mitä hän on koskaan tehnyt, mutta ei häntä silti hirvitä, tietenkään. "Tämä on vähän klisee, mutta Kiina kiinnostaa, koska se on nouseva valtio. Eikä sitä nyt voi olla täysin tietämätön paikasta, missä asuu viidesosa maailman väestöstä." Mankki osaa nyt noin 150 kiinalaista kirjoitusmerkkiä. Mutta hän oppii niitä lisää, se on varma. *
Kuuden ällän naiset kertovat
Ylioppilaslehti kysyi Helsingin yliopistossa opiskelevilta kuuden laudaturin naisilta heidän ajatuksiaan kympin tyttöydestä.
"JOTENKIN SELLAINEN vähättely kuului asiaan. Ei niitä tuloksiaan vieläkään todellakaan mainosta. Vaikka yliopistoympäristössä niistä voi iloita, ja muutkin yleensä iloitsevat, ei sitä silti kuuluta kovaa ääneen. Ehkä kulttuuriimme ei oikein kuulu sellainen itsekehuskelu."
B I O LO G I A N O P I S K E L I JA , 2 3
on taisteltava enemmän menestyäkseen. Siinä ei ahkeruudesta ja hyvästä koulu- ja akateemisesta menestyksestä ole ainakaan haittaa."
M A A I L M A N P O L I T I I K A N O P I S K E L I JA , 2 4
"KILTIN KYMPIN tytön ideassa sotketaan keskenään kaksi asiaa, kiltteys ja koulumenestys, jotka eivät liity toisiinsa. Eivät tuntemani kympin tytöt (ja heitä oli lukiossani paljon) ole jääneet rannalle opiskelu- tai työelämässä. Päinvastoin, käytännössä kaikki ovat pärjänneet äärimmäisen hyvin molemmissa. Menestyminen ja ahkeruus eivät tarkoita, ettei osaa pitää päätään ja pyrkiä huipputyöpaikoille. Kympin tytöt jos jotkut ovat seuraavia suuryritysten toimitusjohtajia ja YK:n pääsihteereitä, kunhan rakenteelliset syyt eivät estä pätevien naisten pääsyä huipulle. Niin kauan kuin epätasaarvoa sukupuolten välillä työelämässä esiintyy, naisten
"KESÄTÖITÄ HAKIESSANI en ole huomannut hyötyneeni kymppirivistä tai laudatureista, sillä työpaikoissa, joissa olen ollut, on painotettu käytännön kokemusta. Todistuksia on korkeintaan vilkaistu ja todettu, että taidan olla aika hyvä koulussa. Koskaan ei ole kiinnitetty huomiota siihen, että arvosanat saattavat kertoa korkeasta työmoraalista ja tavoitteellisuudesta."
M A A N T I E T E E N O P I S K E L I JA , 20
"HARVOJA ASIOITA elämässä saa valmiina tai tullaan tarjoamaan. Opin koulussa, että jos jotain haluaa, se pitää itse käydä ottamassa, oli kyse sitten koenumeroista tai työpaikasta."
LÄÄKETIETEEN O P I S K E L I JA , 2 5
Koulussa pärjääminen vaatii kanttia, koska se ei todellakaan ole suorin tie suosituksi.
Ylioppilaslehti 4/2010
15
sitä, mitä itse haluaa. Vaikka sitten lukea kirjoja ja soittaa pianoa. Oikeastaan on omituista, että kympin tyttöjä syytetään muiden odotuksiin alistuviksi suorittajiksi. Hehän nimenomaan eivät alistu muiden odotuksiin. Jos välittää siitä, mitä muut ajattelevat, tuskin tulee ryhdyttyä luokan nyhveröksi ja hikariksi. Koulussa pärjääminen vaatii kanttia, koska se ei todellakaan ole suorin tie suosituksi.
K
oivisto ei ikinä rehkinyt liikaa koulun eteen. Puolisen tuntia päivässä riitti läksyihin. Tunneilla Koivisto viittasi, jos häntä sattui kiinnostamaan. Myös Koivisto kävi Helsingin Suomalaista Yhteiskoulua. Siellä kiltillä tytöllä ei ollut mitenkään erityisen vaikeaa, päinvastoin. "Kyllä me tiedettiin, että opettajat suosivat meitä arvosanoissa." Äh. Siinä taas yksi asia, jolla kympin tyttöjen pärjäämistä aina selitetään: he ovat opettajien lellikkejä. Kannattaako sitä nyt tuolla lailla tunnustaa? Tunnustus saattaa johtua siitä, että Koiviston yläasteen luokalla oli poikkeuksellisen hyvä henki. Huonot ja hyvät oppilaat olivat kavereita keskenään. Niinpä epäreiluja opettajia haukuttiin yksissä tuumin. Historia ja uskonto kiehtoivat Koivistoa koulussa aina eniten. Parasta olivat tarinat. Siitä kertovat kirjat Koiviston huoneessa: Kolme muskettisoturia, Sinuhe egyptiläinen, Ruusun nimi ja lukuisat Jane Austenin sekä Brontën sisarusten teokset. "Ylpeys ja ennakkoluulo on ykkönen, tietenkin." Koivisto kuuluu niihin, jotka ovat aina velkaa kirjastolle. yt Koiviston työpöytää hallitsee yllättävä kaveri: Friedrich Nietzsche. Koivisto tutkii proseminaarissaan estetiikkaa ja historianfilosofiaa Nietzschen teoksessa Näin puhui Zarathustra. Lyhyen tapaamisen perusteella Koivisto ei vaikuta nihilistiltä. "En halua tunnustautua miksikään nietzscheläiseksi. Siinä on paljon piirteitä, jotka tuntuvat kauhean rajuilta. Mutta toisaalta ne voi myös avartaa, ja minuun vetoaa hirveästi sen estetiikka. Nietzsche puhuu paljon musiikista." Koivisto on täysiverinen humanisti. Historian lisäksi hän opiskelee kirjallisuustiedettä ja estetiikkaa. Hän uskoo, että sivistys auttaa ihmistä ymmärtämään itseään ja elämää. Koiviston mielestä parasta yliopistossa on akateeminen vapaus. Hän pitää siitä, että kaikki vastuu opinnoista on itsellä. Että saa itse päättää, mitä tekee ja missä tahdissa. Mitä hän sitten haluaa? No, se on vielä vähän auki. "Olen vähän etsikkovaiheessa. En tiedä, mitä haluan tehdä tai olla." Se on kuitenkin varmaa, että tulevaisuuden työn olisi paras olla jotain luovaa, mielenkiintoista ja itsenäistä. Jo koulussa Koivisto oli huono ryhmätöissä. "Tunnen vähän huonoa omaatuntoa siitä, ettei minulla ole kauhean vahvaa maailmanparannusviettiä. Luulen, että jos päätyisin johonkin korkeaan virkaan, jossa päättäisin tärkeistä asioista, kaatuisin sen paineen alla." Koivisto tavoittelee mieluummin omaa onnellisuuttaan kuin maailman onnea. Se saattaisi löytyä vaikka tutkijan ammatista. Tärkeää on, että tulevaisuudessakin on sopivassa suhteessa työtä ja rakkautta. "Yritän löytää sellaisen paikan maailmassa, jossa olisi hyvä olla." *
N
TÄYSVERINEN HUMANISTI
C
embalo olohuoneessa ja lukuisat notkuvat kirjahyllyt kertovat, että nyt ollaan kulttuurikodissa. Tunnelma ei muutu, kun astuu tyttären huoneeseen. Sielläkin on piano ja kaikki vapaat tasot täynnä kirjapinoja. Ruudulliseen hameeseen pukeutunut Nuppu Koivisto näyttää ballerinalta. Kasvoilta pois kammatut hiukset korostavat
siroa olemusta. Koiviston seurassa pelkää tekevänsä jotain tökeröä. Siksi tulee automaattisesti puhuttua vähän hiljaisemmalla äänellä kuin normaalisti. Koivisto opiskelee toista vuotta historiaa Helsingin yliopistossa. Hänen ylioppilastodistuksessaan on kuusi ällää, yksi eximia ja yksi magna, pitkästä matematiikasta.
Hän on soittanut pianoa viisivuotiaasta, asuu kotona vielä toisen opiskeluvuoden puolivälissä ja myöntää olevansa joskus liian kiltti. Hänen on vaikea sanoa ei. Humanisti! Kympin tyttö! Nössö! Kyllä, kyllä ja ei. Koivisto on kiltti, mutta myös määrätietoinen. Muusikkovanhemmiltaan hän on oppinut, että elämässä pitää tehdä juuri
16
Ylioppilaslehti 4/2010
Miia Mäntymäki osallistuu nanotekniikan uusien materiaalien kehittämiseen.
LÄÄKISTYRKKYJEN KÄÄNNYTTÄJÄ
"M
uuri. Sieni. Sauna." Opettaja Ritva Mäntymäki lukee Vuorenkallion koulun ekaluokkalaisille sanoja, jotka heidän pitää kirjoittaa. Hänen tyttärensä on oppilaiden joukossa. Miia Mäntymäen vihkoon ilmestyvät sanat: muri, seini ja sauni. Tuleekohan tästä tytöstä ikinä mitään, kun ei meinaa millään oppia lukemaan ja kirjoittamaan, äiti miettii. Laskea Miia Mäntymäki sen sijaan osaa. Hän jaksaa istua tuntikausia joululahjaksi saamansa laskukone kädessään. Kone antaa laskutehtäviä ja soittaa iloisia melodioita, kun Miia näpyttelee oikean vastauksen. Hän pitää matematiikan selkeydestä ja säännönmukaisuudesta. Samasta syystä hän nauttii myöhemmin saksan kieliopin pänttäämisestä. Kyllä Miia oppii kirjoittamaan. Ja englantia hän oppii piirretyistä, joita katsellen viikonloput kuluvat nopeasti. Kalajoella perheen lautasantenni tarjoaa ainoan kosketuksen vieraisiin kieliin. Koulussa Miia Mäntymäelle kelpaavat vain kympit. Jo yhdeksänvuotiaana maailma romahtaa hetkeksi, jos matematiikan kokeen tulos on jotain muuta. Yläasteella Miia lukee läksyjä vähintään kaksi tuntia joka arkipäivä. hdeksäntuhannen asukkaan paikkakunnalla kympin tyttö tunnetaan kympin tyttönä. Teininä Mäntymäki ei pussikaljoittele kylillä ja on seurassa hiljainen. Paitsi oppitunneilla, joilla hän istuu eturivissä viittaamassa. Nössön mainetta ei voi välttää. Ei Mäntymäki silti yksin ole. Kuten Mankki ja Koivisto kouluaikoinaan, hänkin kuuluu pieneen samanhenkisten tyttöjen kaveriporukkaan. Kotona ei koskaan painosteta hyviin arvosanoihin. Kuten monilla kympin tytöillä, menestymisen pakko kumpuaa omasta sisimmästä. Kouluaikojen suurimmat onnistumisen tunteet Mäntymäki kokee yläasteella. Kerran hän koulusta tullessaan tuulettaa jo eteisessä: "Äiti, tein kaukalopallossa maalin!" Samana päivänä hän oli saanut myös kaksi koetta takaisin. Kummastakin tuli kymppi. Ylioppilaskirjoitusten lähestyessä ulkopuolisten odotukset kasvavat. Opettajat odottavat kympin tytöstä kuuden ällän tyttöä. "Sähän kirjoitat ällän mistä vain", sanoo äidinkielen opettaja, kun Mäntymäki arvelee tälle, että kuudes laudatur voi jäädä äidinkielestä kiinni. Kun kemian opettaja sitten toukokuussa 2005 soittaa kertoakseen, että älliä on
kuin onkin kuusi, päällimmäinen tunne on helpotus. Eipähän kukaan pääse sanomaan, ettei Mäntymäki ole onnistunut.
T
Y
"Ei se ole mitenkään elämääni pilannut, etten ole koko ajan ollut suuna päänä."
ervetuloa tyttäremme Miian ylioppilasjuhliin 4.6.2005. Kalajoella ylioppilasjuhliin kutsutaan paikallislehden ilmoituksella. Äiti leipoo kakkuja yötä myöten. Opettajan ja yrittäjän tyttären juhliin tulee paljon väkeä. Juhlakalun tulevaisuuden suunnitelmat kiinnostavat tietenkin kaikkia. "No, tuleekos sinusta lääkäri?" "Vai opettaja?" Mäntymäki pudistaa valkolakin verhoamaa päätään. Ei tule lääkäriä eikä opettajaa eikä edes pappia, vaan kemisti ja tutkija. Mäntymäki haluaa selvittää, miksi asiat tapahtuvat niin kuin ne tapahtuvat. Ja hän haluaa kehittää uutta. Opiskelupaikka Helsingin yliopistosta irtoaa ilman pääsykoetta. Pelkkä kemian eximia olisi riittänyt siihen. Isoveli ajaa viimeisen muuttokuorman roihuvuorelaiseen yksiöön ja kaasuttaa tiehensä. Mäntymäki lähtee ihmettelemään uutta asuinympäristöään. Missä on kauppa? Ja miten täältä pääsee keskustaan? Muutto Kalajoelta Helsinkiin on paljon isompi muutos kuin siirtyminen lukiosta yliopistoon. Mäntymäki ei tunne ketään ja huomaa aiempaa vahvemmin oman hiljaisuutensa. Helsingissä ihmiset ovat äänekkäitä ja sosiaalisia. Mäntymäki ei juo alkoholia ja keskittyy opiskeluun enemmän kuin opiskelijaelämään. Yliopistossa hän pettyy siihen, että monelle kemia on pelkkä välipysäkki matkalla lääkikseen. Tutorryhmässä on hänen lisäkseen vain yksi opiskelija, jolle kemia on ykkösvaihtoehto. Mäntymäki hyötyy siitä, että on tottunut tekemään töitä opintojen eteen. Hän ei ole ikinä pitänyt itseään niin fiksuna, että pärjäisi pänttäämättä. Vahvoista perslihaksista on iloa yliopistossa. Moni muu olettaa, että kun lukiossa ei tarvinnut tehdä mitään, ei tarvitse nytkään. Kun kursseista ei sitten pääsekään läpi, motivaatio laskee. Mäntymäki tavoittelee yliopistossakin hyviä arvosanoja. Muu arvosana kuin vitonen on pettymys. Hän tietää, että uuden oppiminen rakentuu aina vanhan päälle. Jos jotain ei opi, osaaminen voi myöhemmin romahtaa Silti on vapauttavaa, että kukaan ei odota häneltä hyviä arvosanoja eikä tule ilkkumaan, jos tentistä tulee vain nelonen. Enää hän ei ole paikkakunnan virallinen kympin tyttö.
V
ajaa viisi vuotta myöhemmin Mäntymäki asuu poikaystävänsä kanssa valoisassa kaksiossa Laajasalossa. Vuodet eivät ole häivyttäneet pohjoispohjalaista murretta. Viime kuukaudet hän on keskittynyt
gradun kirjoittamiseen. Sen jälkeen tavoitteena ovat jatko-opinnot. Mäntymäki on työskennellyt opintojen ohessa kemian laitoksella toisesta opiskeluvuodesta alkaen. Hän viihtyy loistavasti. "Opintojen edetessä on voinut koko ajan karsia sitä, mikä ei niin kiinnosta
Koulutus
Tulkiksi tai toimittajaksi? Koulutus Diakista.
VIITO TYÖKSESI! Opiskele linkiksi kuulevien ja viittomakielisten välille. Tulkkeja tarvitaan! Viittomakielentulkin koulutusohjelma on mukana ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaussa 1.3.-16.4.2010. Koulutus alkaa syksyllä 2010. Klikkaa itsesi uudelle uralle: www.viittomakielentulkki.fi HALUATKO TOIMITTAJAKSI? Televisioon, radioon, verkkoon opiskele journalistiksi Turussa! Diakin viestinnän koulutusohjelmaan haetaan ammattikorkeakoulujen syksyn yhteishaussa. Koulutus alkaa tammikuussa 2011. Tulevaisuuden opiskelupaikka odottaa osoitteessa www.toimittajakoulutus.fi
HAE! Hakuohjeet: www.turku.diak.fi/hakeminen Muista myös nettihaku: www.amkhaku.fi
DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU www.turku.diak.fi · puh. 020 690 439
...Eller så kan du göra ett smartare val och välja Arcada i stället! Ta reda på vilken utbildning som är rätt för dig med vårt roliga yrkesvalstest, läs om våra utbildnings-program och delta i tävlingen på www.dinframtid.fi Kom ihåg - ansökningstiden för Gemensam ansökan är 1.3 16.4.2010!
LÖYDÄ TULEVAISUUTESI OPISTOSSA!
Vauhtia yliopisto-opintoihin opistovuodesta!
Lääketiede · Oikeustiede · Englanti Italia · Hallintotiede · Viestintä Psykologia · Erityispedagogiikka Kasvatustiede · Terveyskasvatus
Ilmaisun iloa Kulttuuriopistossa!
Kirjoittaminen · Tanssitaide Teatteritaide · Rytmimusiikki Kansanmusiikki (Kaustinen) Opintolinjoilla opiskelu on päätoimista ja oikeuttaa opintotukeen.
OPISKELE ORIVEDEN OPISTOSSA SYKSYSTÄ KEVÄÄSEEN 2010 - 2011
Sanataiteen linja Lehti- ja nettikirjoittamisen linja Draaman ja elokuvan linja Suomen kielen ja kirjallisuuden linja Teatterilinja Avoimen yliopiston väylä - tie tutkinto-opiskelijaksi Musiikkilinja Piirustuskoulu Avoin Ateljee Sarjakuvalinja Kirjoittajalukio
Hakulomakkeen löydät netistä. Opinnot alkavat elokuussa 2010.
HA Ä! NESS MEN
1.7. KU 3
Hakemukset ja lisätietoja:
www.epopisto.fi
Etelä-Pohjanmaan Opisto
Opistontie 111, 60800 Ilmajoki, (06) 4256 000
Oriveden Opisto Koulutie 5, 35300 Orivesi orivedenopisto@kvs.fi www.orivedenopisto.fi puh. 0207 511 521
19
Musiikin ammattilaiseksi
Haluatko
Muodosta tulevaisuus!
K I I N N O S TA A K O ?
Muotoilija (AMK)
YLIOPISTOKOULUTUKSEN LAATUYKSIKKÖ
Ydinfysiikka Nanoteknologia Hiukkasfysiikka Kosmologia Teollisuusfysiikka Uusiutuva energia Opettajankoulutus
Tule opiskelemaan Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselle ja nanotiedekeskukseen! Haku fysiikan koulutukseen päättyy 16.4.2010. www.jyu.fi/science/opiskelijavalinta
Jyväskylän yliopisto Fysiikan laitos & Nanotiedekeskus
Hakuaika 1.3.16.4.2010. www.designkuopio.fi/haku10
PL 98 (Piispankatu 8), 70101 KUOPIO puh. (017) 308 111 office@designkuopio.fi
Ruoho on vihreämpää aidan tällä puolella! Katseet kohti Kainuuta!
M työ ahdo llis ssä u o ulk ppim us i om Puutarha-ala tarjoaa työskentelymahdollisuuksia puutarha- ja aill seen a! kukkakaupan, vihersisustuksen, viheralueiden rakentamisen ja
ylläpidon, viljelyn, asiakaspalvelun ja neuvonnan parissa. Kainuun ammattiopistossa koulutetaan osaajia monipuolisiin puutarha-alan töihin. Tutkinto antaa myös mahdollisuuden jatkaa opintoja esim. floristin ammattitutkintoon tai korkeakouluun!
Puutarhatalouden perustutkinto Kukka- ja puutarhakaupan ala Viherala
Puutarhurin perustutkintoon valmistava koulutus alkaa · aikuisopintoina (kesto 2 v.) 3.5.2010. · nuorisoasteella (kesto 3 v.) elokuussa 2010.
Jatta Ahlsten, jatta.ahlsten@kao.fi, p. 044 797 0865 @ @kao.fi, . 79 0865 5 Kirkkoahontie | 87910 Linnantaus | p. 044 797 4511| www.kao.fi
Kirstinkatu 1 00530 HELSINKI 09-7742420 050-4620724 www.heo.fi heoinfo@heo.fi
Tule meille opiskelemaan * mediaa * journalismia
* radio- ja tv-työtä
www.salpaus.fi
Teinintie 4, 15200 Lahti
T i l it Tai aloita oma yliopistosi Helsingin Kalliossa
* kulttuuria * draamaa
* kuva tai urheilujjournalismia kuva- urheilujournalismia
KATSO LISÄÄ WWW.HEO.FI WW
Koulutus
Digitaalista kulttuuria, kulttuuriperintöä ja maisemantutkimusta voit opiskella vain Porissa! Haluatko akateemiseksi Humanististen tieteiden kandidaatti ja loso an maisteri kulttuurialan moniosaajaksi? HuK ja FM ! eille (180 op + 120 op) ae m 30 aloituspaikkaa H hakuaika 1.3. - 16.4.
valintakoe 2.6. Porissa
Maisteriksi 2 vuodessa!
Maisteriopintojen (120 op) pääsyvaatimuksena on soveltuva yliopisto- tai amk-tutkinto
Porin yliopistokeskus tarjoaa laajat sivuainemahdollisuudet
Valittavanasi on mm: · kulttuurituotanto, matkailu · museologia · laskentatoimi, markkinointi · johtaminen, yrittäjyys · tieto- ja ohjelmistotekniikka · sosiologia, sosiaalipolitiikka · taide ja media, taidehistoria
12 aloituspaikkaa hakuaika 16.4. asti
Turun yliopisto, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma
puh.
(02) 333 8129
, satakunta@utu.fi, www.hum.utu.fi/satakunta
Y H T E I S K U N TAT I E T E I D E N MAISTERIKSI PORISSA
Kiinnostaako maailma, yhteiskunta? Sinustako tuleva YTM? Tampereen yliopiston Porin yksikössä pääainevaihtoehdot ovat
TAMPEREEN YLIOPISTO
SOSIAALITYÖ
SOSIAALIPOLITIIKKA
SOSIOLOGIA
Sivuaineita voi valita omien oppiaineiden lisäksi Porin yliopistokeskuksen muiden yksiköiden opetustarjonnasta. Hakuaika 1.3.201016.4.2010 Valintakoe: sosiaalityö ja sosiologia ke 2.6.2010 klo 1418 sosiaalipolitiikka ti 8.6.2010 klo 1216 Sähköinen haku: www.yliopistohaku.fi Paperinen hakulomake: Opetushallituksesta puh. 020-690 696 katso myös http://www.uta.fi/opiskelijaksi/hakeminen.html Valintaopas: Lataa koneellesi tai tilaa osoitteesta http://www.uta.fi/opiskelijaksi/tilaus.php Lisätietoja: http://www.uta.fi/laitokset/pori/opiskelijavalin nta.html Tampereen yliopiston Porin yksikkö puh. 050-430 2012 tai 050-430 2013
PORIN YLIOPISTOKESKUS
TAMPEREEN YLIOPISTON PORIN YKSIKKÖ
21
Tutustu ja hae!
Den vetenskapliga revolutionen.
Den vetenskapliga revolutionen handlar om ditt liv: en bättre och framgångsrikare framtid. Åbo Akademi är ett universitet präglat av fina traditioner, dynamiskt studieliv och internationella möjligheter. Ansökningstiden går ut 16.4.2010!
Examensinriktad
ungdoms-, vuxen- och högre YH-utbildning
1.3-16.4 www.yhansokan.fi
Läs mera om våra utbildningar på ansokan.novia.fi
ww w. ab
www.novia.fi
KULTURVETENSKAPER SPRÅK PEDAGOGIK PSYKOLOGI LOGOPEDI TEOLOGI EKONOMI SOCIALVETENSKAPER HÄLSOVETENSKAPER STATSVETENSKAPER RÄTTSVETENSKAPER BIOVETENSKAPER INFORMATIONSTEKNOLOGI KEMITEKNIK NATURVETENSKAPER
o. fi
/s
ok
Koulutus
Kutsu kasvatus- ja taidealalle!
Haluatko valmistua opettajaksi tai taiteen ammattilaiseksi? Snellman-korkeakoulussa voit valmistua steinerkoulun tai -päiväkodin opettajaksi tai opiskella kuvataiteita, puhe- ja draamataiteita sekä eurytmiaa. Yleisopinnoissa voit tutustua uudenlaiseen tapaan opiskella - elämyksellisesti, kokonaisvaltaisesti! Tutustu ja täytä hakemus:
> Pirkanmaan ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu yhdistyivät 1.1.2010.
Opiskele tutkinto TAMKissa
AMK-tutkinnot
WWW.SNELLMAN-KORKEAKOULU.FI
Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet
Vid Soc&kom kan du studera
> Kuvataiteilija (AMK) > Medianomi (AMK) > Muusikko (AMK) > Musiikkipedagogi (AMK) > Tradenomi > Restonomi (AMK) > Bioanalyytikko (AMK) > Ensihoitaja (AMK) > Fysioterapeutti (AMK) > Kätilö (AMK)* > Röntgenhoitaja (AMK) > Sairaanhoitaja (AMK) > Sosionomi (AMK) > Terveydenhoitaja (AMK)* > Insinööri (AMK) > Laboratorioanalyytikko (AMK) > Metsätalousinsinööri (AMK) > Rakennusmestari (AMK)
Haku 1.3.16.4. www.amkhaku.f i. Tähdellä merkityt ovat vain syksyn yhteishaussa. Katso lisää www.tamk.f i. Lisätietoja 03 245 2395, 03 245 2397, hakutoimisto@tamk.f i.
Studera samhällsvetenskaper på svenska i Helsingfors
Välkommen till vår nya byggnad på Helsingfors universitets centrumcampus Besök våra webbsidor för att läsa mera http://sockom.helsinki.fi
23
TULE MEILLE OPISKELEMAAN RUOTSIKSI!
Axxellin kansanopistot tarjoavat sinulle mahdollisuuden tehdä jotain muuta!
Musiikkia Axxell, Lappfjärds folkhögskola Käsityötaidetta Axxell, Kuggom Mediaa, kirjoittamista ja taidetta Axxell, City Ruotsia Axxell, Parainen Kieliä Axxell, Finns
WWW.AXXELL.FI
Avoin kaikille ajatuksille
Aalto-yliopisto on syntynyt rohkeudesta ajatella toisin. Nyt etsimme joukkoomme niitä, jotka enemmän kuin mielellään kyseenalaistavat, kokeilevat ja rikkovat rajoja. Etsimme uudistajia, olivat he sitten tulevia taiteilijoita, ekonomeja, diplomi-insinöörejä tai vaikka kaikkia kolmea.
Aalto-yliopisto tarjoaa huipputason poikkitieteellistä ja -taiteellista opetusta, merkittävää kansainvälistä yhteistyötä ja mahdollisuuden rakentaa oma tulevaisuutesi juuri sellaiseksi kuin haluat. Kun ei aina tee niin kuin on totuttu, vaan etsii uutta, syntyy jotain ainutlaatuista.
Haku alkaa 1.3., joten toimi sinäkin nyt, ja rakenna oma tulevaisuutesi Aalto-yliopistossa. Ei tarvitse sitten myöhemmin jossitella. Aloita osoitteesta www.aalto.fi
Aalto-yliopisto on Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun muodostama uusi yliopisto.
Koulutus
Koulutuksen suoritettuaan opiskelijat suorittavat hierojan ammattitutkinnon näyttökokeen.
Urheiluhierontaan suuntautuva hierojan ammattitutkinto Liikunnan ammattitutkinto
Liikunnan ammattitutkinto on näyttöön perustuva uusi ammattitutkinto. Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna. Koulutus muodostuu opintojen yhteisistä osista sekä suuntautumisopinnoista.
HAE TAMPEREEN YLIOPISTOON
www.yliopistohaku.fi Hakuaika päättyy 16.4.2010 Valintaopas 2010 verkossa: www.uta.fi/opiskelijaksi
Liikunnanohjauksen peruskoulutuksessa perehdytetään opiske-lija monipuolisesti liikunnanohjauksen ja eri liikuntalajien perusteisiin. Koulutuksessa korostuu kokemuksellinen oppiminen, somaat-tiset menetelmät, liike-eksploraatio ja improvisaatio, luova prosessi ja taide laajana kulttuurisena toimintana
Liikunnan ohjauksen peruskoulutus Tanssin ja somatiikan koulutus
Koulutusten ajankohta: 23.8.201027.5.2011
Lisätietoja: opistosihteeri Kari Salo (013) 267 5092 email: kari.salo@islo.jns.fi www.islo.fi Kalevankatu 8 80110 JOENSUU
VÄSTRA NYLANDS FOLKHÖGSKOLA
Kehitä lahjakkuuttasi ja paranna taitojasi!
Västra Nylands folkhögskola, nykyaikainen ruotsinkielinen kansanopisto Helsinki Turku radan varrella, tarjoaa sinulle monia mahdollisuuksia. Myös suomenkieliset ylioppilaat ovat löytäneet tiensä opistoomme. VNF:ssä voit vuoden kestävillä linjoilla valmentautua jatko-opintoihin ja kehittää lahjakkuuttasi sekä parantaa taitojasi. Opiskelun ohella parannat myös ruotsinkielen taitoasi. Käytä sinäkin mahdollisuuksiamme hyväksesi ja liity 200 muun värikkään opiskelijan joukkoon moni-ilmeisessä opistossamme lukuvuonna 20102011.
KIELET JA AKATEEMISET OPINNOT · Ruotsia suomenkielisille · Kielet ja matkailu · CDM Culture & Communication · Luonnontieteet ja lääketiede · Oikeustieteellinen ohjelma TAIDEOHJELMAT · Kuvataide ja taidekäsityö *) · Valokuvataide *) · WWW-suunnittelu ja mainonta · Sarjakuvataide & Visual Storytelling *) · Sisustus ja tilasuunnittelu · Äänitaide · Teatteri · Tanssitaide
*)
Katso www.vnf.fi tai pyydä lisätietoja!
Tule, opi ja voita!
Mahdollisuus jatko-opintoihin korkeakoulutasolla Englannissa
Västra Nylands folkhögskola, Pumppulahti 3, 10300 Karjaa | Puh. (019) 222 60 25, 222 600, info@vnf.fi
www.vnf.fi
Intohimona taide, design, media, elokuva?
KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI
Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu on taiteen, muotoilun, median ja elokuvan kansainvälinen ja arvostettu korkeakoulu. Aalto-yliopisto luo teknisten tieteiden, kauppatieteiden ja taideteollisen alan korkeakouluista uuden tiede- ja taide-yhteisön. www.aalto.fi
Taikissa on haku.
Hakuaika taiteen kandidaatin tutkintoon 1.3.16.4.2010.
Hakuopas ja ennakkotehtävät: taik.fi
l
Jatkuva ilmoittautuminen
kesäyliopisto - vaihtoehto kesätöille
Avointa opetusta sinulle, minulle, meille kaikille!
Miltä kuulostaisi oppia japania tai swahilia, piirtää sarjakuvia, perehtyä nuolenpääkirjoitukseen, liiketalouteen tai maisemantutkimukseen? Vai haluaisitko sittenkin hurmata salsa- tai laulutaidoillasi? Kaiken tämän ja paljon muuta voit oppia kesäyliopistossa.
Laajassa ohjelmatarjonnassa: Avointa yliopistollista ja avointa ammattikorkeakouluopetusta
Helsingin seudun kesäyliopisto
HE LSINGFORSNEJDE NS SOMMARUNIVERSITET
www.kesayliopistohki.fi
26 KULTTUURI
Ylioppilaslehti 4/2010
kalenteri
Tapahtumatiedot voi lähettää osoitteeseen menot@ylioppilaslehti.fi.
MITRO HÄRKÖNEN
Trendikäs kuvittaja
Laura Laine haluaa pysytellä muodin laitamilla.
TUOMAS KARPPINEN
L
Fyysisyyttä Ylioppilasteatterin tapaan.
Pe 5.3.
VOIMA VIRTAA. Ylioppilasteatterin esitys Voimassa käsittelee liikkeen ja fyysisen teatterin keinoin ajan kerroksellisuutta ja ihmisen katoavaisuutta. Aleksanterinkatu 23, klo 19. Liput: 10 / 5 . Lippuvaraukset mape 1117 puh. 09 656 969 tai www.ylioppilasteatteri.fi. KOKEELLISTA KASARIA. Kino Kaiku tarjoaa Pasi Myllymäen ja Risto Laakkosen kolmeminuuttisia kaitaelokuvia, jotka kuuluvat suomalaisen kokeellisen elokuvan kaikkien aikojen innostavimpiin saavutuksiin. Lyhäreiden jälkeen nähdään Leos Caraxin kokopitkä elokuva Boy meets Girl. Ala-Malmin tori 1, klo 1821. Vapaa pääsy. ASENNE ESIIN! Amnestyn naistenpäivän klubilla Dubrovnikissa Maija Vilkkumaa -duo, Kaari ja Roni Martin, Just nyt! -ryhmä ja Maria Gasolina. Eerikinkatu 12, klo 2002. Liput 15 .
Liisa Anttila. Unioninkatu 34, klo 1618.30. Vapaa pääsy.
Ke 10.3.
HÄPEÄMÄTÖNTÄ. Dubrovnikin improklubilla mikään ei mene käsikirjoituksen mukaan, vaan Häpeämättömät-kollektiivi tekee, mitä yleisö ehdottaa. Eerikinkatu 11, klo 19.30. Liput 10 / 5 , narikka 2 .
aura Laine on hurjan pitkä. 184,5 senttimetriä tarkkaan ottaen. Laihakin hän on, mutta painoa ei kehtaa kysyä. Miu Miun laukku paljastaa, että Laine ymmärtää muodista ainakin jotain. Kun kasvotkin ovat kauniit, tyhmäkin tajuaa, että Laine on ilmiselvää malliainesta. Laine kokeilikin mallintöitä 17-vuotiaana, muttei halunnut huippumalliksi. Hän halusi piirtää. 18-vuotiaana hän pääsi opiskelemaan vaatesuunnittelua Taideteolliseen korkeakouluun. "Pääsin sisään, koska osasin piirtää. Vaatteesta en tajunnut mitään", Laine kertoo. jonka osoitetta lähetti eri puolille maailmaa. Sen sai myös hollantilainen Unit C.M.A.-toimisto, Laineen ensimmäinen agentti. Nyt agentteja on kolme. He hankkivat asiakkaat ja hoitavat käytännön asiat. Laine saa keskittyä piirtämiseen. "Monilla ei ole mitään hajua
siitä, mitä teen työkseni", Laine kertoo. Siispä selitetään: Laine piirtää surrealistisen pitkiksi ja laihoiksi venytettyjä hahmoja, joita käytetään lehtien muotijutuissa ja mainoksissa. Hän on suunnitellut myös vaateprinttejä, muun muassa H&M:n ja Gapin t-paitoihin. Mainoksia ja lehtikuvituksia varten hän saa yleensä valokuvat vaatteista, jotka sitten piirtää hahmojensa päälle. Toisinaan hän saa itse keksiä, mitä piirrosnaisilla on päällään. Eniten Laine pitää töistä, joissa vapaus on suurin.
JOS ASIAKKAAT lakkaisivat
PIIRTÄMINEN KIINNOSTI koko
Pe 12.3.
KANTTORIBILEET. Piipahda hetkeksi tai jää koko illaksi katsomaan, kun kanttorit käyvät laulumaratoniin. Helsingin vanhan kirkon tapahtuma on osa Kirkko soikoon -kirkkomusiikkifestivaalia. Lönnrotinkatu 6, klo 1822. Vapaa pääsy.
La 13.3.
TIMANTIN KIROUS. Medicinarklubben Thoraxin speksi Kohi-noor vie 1800-luvun Intiaan. Ala-Malmin tori 1, klo 14. Muut esitykset 27.3. ja 24.4. Suomalainen yhteiskoulu, Isonnevantie 8, klo 16. Liput 15 / 8 . ROCK KIINNOSTAA. Nosturin alakerran rock-kirppiksellä voi ostaa, vaihtaa ja myydä vinyylejä, vaatteita ja muuta rokkaavaa. Telakkakatu 8, klo 1217. Vapaa pääsy, brunssi 7 .
Ma 8.3.
opiskeluajan enemmän kuin vaatteiden suunnittelu. Onneksi Laineen ystävä tunsi muotilehti Trendin ad:n. Tämä innostui Laineen piirtämistä pitkistä laihoista naishahmoista ja osti Laineelta tämän ensimmäisen julkaistun kuvituksen. Sen jälkeen kaikki tapahtui nopeasti. Laine huomasi olevansa Suomen ainoa kuvittaja, joka elättää itsensä pelkästään muotia piirtämällä. Seuranneen neljän vuoden aikana hänen asiakkaitaan ovat olleet muun muassa New York Times, Venäjän Elle ja jättimäiset vaateketjut Zara ja H&M. Miten tuntematon nuori kuvittaja kaukaisesta Suomesta voi saavuttaa kaiken tuon? Aika helposti. Jos sattuu olemaan hyvä. Laine rakensi nettiportfolion,
KUKA?
LAURA LAINE, 26 > Opiskellut vaatesuunnittelua ja valmistunut taiteen kandidaatiksi Taideteollisesta korkeakoulusta. > Yöpöydällä Psyche and the Arts. Jungian Approaches to Music, Architecture, Literature, Painting and Film. > Vuonna 2020: "Asun isossa talossa Italian maaseudulla."
yhtäkkiä pitämästä Laineen piirrostyylistä, tämän olisi vaikea muuttaa sitä. Jo nyt asiakkaiden toiveiden noudattaminen väsyttää toisinaan. Siksi Laine piirtää koko ajan myös vapaa-ajalla. "Toisaalta parhaimmillaan toimeksianto voi olla suuri inspiraatio. Se pakottaa tekemään jotain, mitä ei ikinä muuten tekisi." Laine haluaisi ajatella, ettei ole osa kaupallista ja pinnallista muotimaailmaa. Että muoti antaa vain inspiraation kuviin. "Mutta en voi itseäni siitä kokonaan ulkoistaa, tietenkään. Ei tämä taidetta ole." Muotikuvittajan työ on riippuvainen trendeistä. Juuri nyt muodin kuvittaminen piirroksin on maailmalla, no, muotia. "Toivoisin, että Suomessakin oltaisiin rohkeampia. Täällä valokuva on vielä se turvallinen vaihtoehto ja piirros aina jotain radikaalia."
A N NA - SOF I A BE R N E R
Mistä sarjakuvalle uusi koti?
KALLION SARJAKUVAKESKUS
Ti 16.3.
JUHLI NAISTA! Kansainvälisen naistenpäivän juhlassa puhuvat vararehtori Ulla-Maija Forsberg, lastenpsykiatri Raisa Cacciatore, professori Helena Ranta, ihmisoikeusasiantuntija Eva Biaudet ja maa- ja metsätalousministeri SirkkaIHANAA! Hiki virtaa ja kiekot kiitävät, kun Akateeminen pöytälätkäyhdistys Pöly järjestää pöytälätkäturnauksen Uuden ylioppilastalon Mannerheim-salissa. Mannerheimintie 5 a, 5. kerros, klo 1822. Ilmoittautuminen klo 18 mennessä. Liput 2 , ensikertalaiset ilmaiseksi.
painii samoissa ongelmissa kuin moni nuori, kasvava perhe. Mistä saada uusi, kohtuuhintainen, mutta tilavampi koti? Lisäjännitystä tuo nykyisissä Kolmannen linjan tiloissa vuonna 2011 alkava putkiremontti. "Meille paras aika muuttaa on kesällä. Tähtäin on toukokesäkuussa. Eli kiire on", sanoo Sarjakuvaseuran toiminnanjohta-
ja Kalle Hakkola. Uusiin tiloihin olisi mahduttava Pitkämies-sarjakuvakaupan gallerioineen ja sarjakuvastudio Kuti Kutin työhuoneineen, mutta myös Taideteollisessa korkeakoulussa sijaitsevien kirjastokokoelmien. Ja kuten moni nuori perhe, tutuilta kotikulmilta ei haluaisi muuttaa. Sarjakuvakeskus ei mieluusti poistuisi Kalliosta.
"Toiminnastamme niin iso osa on paikallista, että olisi hölmöä muuttaa kauas. Parhaat kolme vaihtoehtoa löytyvät akselilta Hakaniemi-Alppila", Hakkola kertoo, mutta jättää takaportin auki. "Toki hyvät tilat merkitsevät myös paljon, joten jos on pakko sen takia valita joku toinen paikka niin..."
M AT T I M A R K K O L A
BLAAH
DISTRICT 9, AVATAR, TRUE BLOOD...
Elämmekö todellakin aikaa, jossa ainoa tapa käsitellä vieraan pelkoa on kertoa tarinoita ihmisten rinnakkaiselosta vieraiden lajien kanssa? Nelosen KALLIO on monessa suhteessa ilahduttavan raikasta kotimaista televisiota, mutta Kallion romantisoiminen tympäisee. Joojoo, tiedetään, että siellä ollaan boheemeja ja suvaitsevaisia ja kaikin puolin parempia ihmisiä. Haluatteko vielä mitalin? Sympaattiset perunat seikkailevat Aiju Salmisen POTAATIT -albumissa. Nyt-liitteestä tuttu sarjakuva tarjoaa oivalluksia kulttuurien kohtaamisista ja ydinperheen ongelmista, mutta anarkiaa voisi olla enemmänkin.
Suomalaisista vapaaottelijoista kertova realitysarja vielä puuttuikin. Jimin SALI -sarjan ensimmäinen jakso toimii lähinnä kuntosalimainoksena. Päätappelija Immussa on aineksia turhaksi julkimoksi.
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
Innovatiivisten oppimismuotojen tuki jaossa!
hyy
19851
2500 500
100
31 3 2010 hyy 050 543 8458
5 5 hyy hyy hyy 050 595 2408 hyy ihme 16 19 16 3
HYY näkyy Facebookissa ja blogosfäärissä!
hyy hyy
27 3
Ilmoita järjestösi tapahtumista!
yths hyy 19 19 30
www.hyy.fi
Alina-koulutukset järjestöille viikoilla 12 ja 13
hyy
hyy
Tervetuloa hengailemaan pe 12.3.
12 3 16 00
22 3
16 00
31 3
Asunnonvälitys päättyy HYYssä kevään aikana
5 21 30 ihme ihme 5 18 12 3 hyy
Osallistu Mieskuoro Huutajien huutopajaan! Järjestöjen kulttuurivastaavien tapaaminen 17.3.
26 28 3 hyy 17 18
hyy
Parhaista jutut HYYn tapahtumakalenterissa
ihme
hyy
hyy.fi/tapahtumat.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on noin 29 000 yliopisto-opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö, joka toimii jäsenistönsä ja piirissään toimivien järjestöjen etu- ja palveluorganisaationa.
HYY hakee Siviilipalvelusmiestä graafisen suunnittelijan tehtäviin
Etsimme nuorekkaaseen työyhteisöömme siviilipalvelusmiestä graafisen suunnittelijan tehtäviin Työ alkaa elokuussa 2010 tai sopimuksen mukaan Lapinjärven siviilipalveluskoulutusjakson suorittamisen jälkeen. Graafisen suunnittelijan tehtäviin kuuluvat mm. HYYn julkaisujen suunnittelu ja taittaminen sekä ylioppilaskunnan graafisen ilmeen kehittäminen. Tehtävän arkipäivää on erilaisten julisteiden, korttien, oppaiden ja selvitysten taittaminen. Valokuva-
us- ja www-osaaminen katsotaan eduksi. Käytämme Adoben ohjelmistoja Windows-ympäristössä. Arvostamme luovuutta, huolellisuutta, omaaloitteisuutta ja ryhmätyökykyä. Hakijalle on eduksi ylioppilaskuntatoiminnan tuntemus ja kokemus järjestötoiminnasta. Hakemuksen liitteeksi toivotaan näytteitä aiemmista taittotöistä. Tarjoamme lakisääteiset edut, tarvittaessa asunnon Helsingin keskustasta ja mukavat työkaverit.
Ylioppilaskunnan pääsihteerille osoitettujen, omakätisesti allekirjoitettujen hakemusten ansioluetteloineen tulee olla ylioppilaskunnan keskustoimistossa (Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 A, 2. krs, 00100 Helsinki) viimeistään keskiviikkona 7.4.2010 klo 15.00 mennessä.
Lisätietoja: tiedottaja Riitta Käppi, p. 050 543 9609, tiedottaja@hyy.fi ja graafinen suunnittelija Antti Pihlajamaa, p. 050 534 2965, antti.pihlajamaa@hyy.fi
30 PROFIILI
Ylioppilaslehti 4/2010
JOS JOLLAKULLA ON INTRESSI HAUKKUA MINUT ALIMPAAN MAANRAKOON, SE KERTOO, ETTÄ KOSKETAN HÄNTÄ TODELLA PALJON."
Antti Tuisku on joutunut kärsimään asemastaan poptaivaan huipulla.
Maskeeraus: Eija Hakkarainen
Ylioppilaslehti 4/2010
PROFIILI 31
T E K S T I M AT T I M A R K K O L A K U VA T E E M U G R A N S T R Ö M
Antti Tuisku on Suomen pophistorian vihatuin ihminen ja ainoa miestähti.
Merkitty
llen Jokikunnas kuuluttaa ohjelman menevän mainoskatkolle. Antti Tuisku poistuu lavalta suoraan takahuoneeseen. Siellä hän ei pysty enää pidättelemään. Itku tulee. Antti ei ymmärrä, miksi hänelle ollaan noin tylyjä. Ei ole hänen vikansa, että tekniikka temppuili. Mitä hän sille olisi voinut kaksikymppinen poika, joka muutama kuukausi sitten täytti Siwan hyllyjä Rovaniemellä. Nyt tuomarit ovat lytänneet hänet miljoonan tv-katsojan edessä. Tuisku on aivan varma, että tähän päättyy hänen kilpailunsa. Ja uransa. "Saanko mä sun nimmarin?" liituraitapukuinen bisnesnainen keskeyttää oululaisen hotellibaarin sohvalla muistelevan Antti Tuiskun. "Mun poika ei varmasti usko, että näin sut täällä! Kyllä mäkin tykkään sun joululevystä!" Tuisku kirjoittaa tottuneesti omistuskirjoituksen, raapaisee nimmarin ja sydämen sen perään. Nainen poistuu tyytyväisenä. Tuisku hörppää teetä ja palaa kuuden vuoden takaisen Idols-semifinaalin tunnelmiin. "Se oli kova kokemus, mutta samalla yksi hienoimpia opetuksia. Silloin takahuoneessa tajusin, että kestän mitä ikinä tulee. Kenellekään meistä ei anneta sellaista kuormaa kannettavaksi, jota ei pysty kantamaan." tanssipoppia. Kukaan ei ole syrjäyttänyt Antti Tuiskua.
TOISAALTA KUKA popkuninkaaksi haluai-
E
KVG
VUOSI 2010. Viisi studioalbumia ja yksi
kokoelma. 200 000 myytyä levyä. Tunnustetaan se yhdessä: Kukaan ei uskonut, että Antti Tuisku pääsee niin pitkälle. Hänessä oli jo lähtökohtaisesti paljon pielessä. Ensinnäkin Tuisku on Idols-tuote ja pikkutyttöjen suosikki. Eivät sellaiset kestä. Toiseksi hän tekee tanssittavaa popmusiikkia. Ei sellaista kukaan kuuntele, etenkään suomeksi laulettuna. Kolmanneksi Antti Tuisku itse. Lapsenkasvoinen, Rovaniemen murretta puhuva, kimeä-ääninen, irtolanteinen lauluhamsteri. Mikä se oikein kuvittelee olevansa? Suomen Justin Timberlake? Ei onnistu. Moni ajatteli, että Antti Tuisku unohtuu musiikkihistorian alaviitteeksi heti, kun uusi Idols-kausi tuo uudet anttituiskut. Ei se mitään. Niin uskoi Antti Tuiskukin. "Kun tuli ensimmäinen ja vielä toinenkin meidän jälkeinen Idols, katsoin niitä vähän kädet hiessä, että tuleeko sieltä uusia tyyppejä, jotka kilpailevat kanssani samalla pelikentällä." Valokeilaan asteli nössö uskisrokkari ja kalpea hevitenori, muttei uutta anttituiskua. Sellaista ei ole löytynyt levy-yhtiöiden talleistakaan. Ei, vaikka Tuisku avasi pelin ja näytti, että miespuolinen popartisti voi myydä Suomessa 70 000 levyä suomenkielistä
sikaan? Ensimmäisistä Idols-näyttäytymisistään lähtien Tuisku on ollut julkinen sylkykuppi. Jokaista ihailevaa pikkutyttöä kohti on kovaääninen vihaaja, joka haukkuu Tuiskun musiikin, persoonan, ulkonäön, käytöksen ja fanit. Homottelun ja mollauksen lisäksi Tuiskun kiusaajat ovat nähneet mitä kekseliäintä vaivaa. Viime vuonna joku viitseliäs hakkeroi Spotifyssa Tuiskun Minun jouluni -levyn nimeksi "Minun pedofiliani". Suomen populaarikulttuurin historia ei tunne toista yhtä ruoskittua artistia. Miten sellaista kestää? "Miulla on alusta asti ollut terve suhtautuminen työhön." Värikkääseen raitapaitaan ja mustavalkoraitaiseen pipoon pukeutunut poppari on saanut teensä juotua. Nyt hän räpeltää puolihermostuneesti eteensä sattunutta pöytälamppua. "Kavereilleni olen Antti Tapani, mutta kun teen työtäni, sen tekee Antti Tuisku. Voi kuulostaa hullultakin, mutta osaan suhtautua itseeni vähän ulkopuolisena henkilönä. Jos Antti Tuiskusta kirjoitetaan, en automaattisesti koe, että siinä puhutaan minusta." Sen huomaa haastattelutilanteessakin. Kun kysymykseen voi vastata poptähden rutiinilla, Tuisku puhuu yleiskieltä. Jos kysymys on henkilökohtaisempi tai haastavampi, murre vahvistuu. Verbien konsonantit tuplaantuvat, sanoihin putkahtelee h-kirjaimia ja mä muuttuu mieksi. Tuisku vakuuttaa, että hänen persoonastaan ja tyylistään tehdä töitä saa olla vaikka sataa miljoonaa eri mieltä. Hän kutsuu sitä jopa vahvuudekseen. "Jos jollakulla on intressi haukkua minut alimpaan maanrakoon, se kertoo siitä, että kosketan häntä todella paljon."
KOMMENTOIKAA! Onko toi Antti Tuisku?!
Kirkumus microfonius
ANTTI TUISKU laittaa tummanruskeasankaiset silmälasit päähän ja syöttää nimensä hakukoneeseen. "Hyi kauheaa. En tykkää tästä yhtään." Poppari hyödyntää nettiä täydellä rintamalla. Hänellä on kotisivut, MySpace, Twitter ja Facebookin fanisivut, joita hän päivittää lähes joka päivä. Suurta hilpeyttä herättävät Hikipedia-sivut. Tuisku nauraa ääneen lukiessaan hänestä kirjoitettua parodiasivua. "Antti Tuisku, latinankielinen nimi kirkumus microfonius, on henkilö, joka aiheuttaa pikkupojissa vahvoja antipatioita ja homo homo hoomoo -kommentteja." "Kuka näitä keksii? Olen otettu siitä, että olen päässyt Hikipediaan." Suomi24:ssa joku väittää, että Tuiskun tyyli olisi kopioitu uudelta American Idols -tähdeltä Adam Lambertilta. "Tuota joo. Nämä ovat hirveitä nämä keskustelupalstat." Netistä löytyy myös Cityn haastattelu, jonka otsikko on jäänyt Tuiskun mieleen: "Pikkutyttöjen ja homojen päiväuni eli ainoa oikea popidoli". "Minusta se oli mahtava otsikko. Näytin jutun isällenikin, mutta hän ei ymmärtänyt sitä ollenkaan."
En kiellä kertoo kokemuksista suhdesotkun kolmantena pyöränä. Tuiskua hirvittää. Omasta elämästään kertovilla sanoituksilla hän antaa lisää aseita vihaajilleen. Turvallisempaa olisi häivyttää persoonaa entisestään. Mutta kauanko ihmisiä kiinnostaisi Antti Tuisku, joka laulaa vain auringonpaisteesta ilman, että kukaan tietää, mitä popparin pään sisällä liikkuu? Riskinotto kannattaa. Fanit rakastavat uutta avoimempaa Anttia. Levy saa enemmän positiivisia kuin negatiivisia arvosteluja. YleX ja Radio Nova ottavat Juuret-kappaleen voimasoittoonsa. Helmikuussa Aamulehti kehuu Tuiskun ja Annan Abreun Popin kuninkaalliset -yhteiskiertueen konsertin kulttuurisivuillaan. Tuisku on päässyt ison lehden sivuille arvostettuna artistina eikä vain Idolsista ponnahtaneena julkkiksena. "Koen, että urani on aikamoisessa murrosvaiheessa", Tuisku arvioi. Tuiskulla on yhä pikkutyttöjen suosikin leima, mutta hän tekee enemmän keikkoja täysikäisten ravintoloissa kuin maaseudun limudiskoissa. Syy ei ole pelkästään se, että Idols-aikojen Antti Tuisku -fanit ovat jo täysi-ikäisiä. "Moni myöntää nykyisin, että mua on oikeastaan aika siisti digata. Uskon, että on olemassa iso ryhmä ihmisiä, jotka jo vähän diggailevat, mutta eivät vielä tule keikalle tai osta levyä. Heille haluan lyödä itseni läpi."
KUUSI VUOTTA on odotettu, että Antti Tuisku floppaisi ja katoaisi. Tai edes laimenisi iskelmästaraksi, kuten on käynyt monille rokkiartisteille ja -yhtyeille ennen häntä. Sitä Tuiskulle on ehdotettukin, tosin vitsillä. "Olin, että perkele! En tykkää tehdä sitä! Jos se tulisikin itsestään, mutta kun ei. Iskelmä ei ole mun juttu." Juuri 26 vuotta täyttänyt Tuisku tekee edelleen tanssipoppia rinta rottingilla. Ja menestyy. Hengitän-levyn toivottiin myyvän 10 000 kappaletta. Se on myynyt lähes tuplaten niin paljon, mihin Tuisku on hyvin tyytyväinen näinä nettilatausten aikoina. "Tänä päivänä kullan myyminen on isomman työn takana kuin jos olisi myynyt viisi vuotta sitten tuplaplatinaa." Tuiskulla ei ole pitkään aikaan ollut Idolsin antamaa myötätuulta takanaan. Hän menestyy omillaan. Formaattituotteesta on tullut itsenäinen artisti, joka kerii lankoja yhä tiukemmin käsiinsä. "Minulla on päässä todella iso koneisto päällä sen suhteen, mitä tapahtuu puolentoista vuoden päästä. Tiedän milloin teen levyn, millainen siitä tulee, kenen kanssa levyn teen ja miltä näytän sen kannessa." Mieleen tulee väkisinkin Tuiskun idoli, kontrollifriikkinäkin pidetty Madonna. "Sellainen narsistinen ajatus mulla on seuraavaa levyä miettiessäni, että mä olen Antti Tuisku ja mä voin tehdä mitä vain. Se ei ole kauhean kaukana totuudesta." *
Syksyllä 2008 Facebookissa kiertää ennen Madonnan Wembleyn-keikkaa otettu kuva.
MÄ OLEN ANTTI TUISKU JA MÄ VOIN TEHDÄ MITÄ VAIN."
Yhteisössä yritetään selvittää, onko kuvassa suomalaispoppari, joka muutamaa kuukautta aiemmin oli vetäytynyt julkisuudesta ja jäänyt tauolle Altar Boyz -musikaalin esitysten loputtua.
On se. Tuisku jonottaa muiden fanien kanssa keikalle 36 tuntia stadionin ulkopuolella ja nukkuu yön makuupussissa. Tuisku tekee niin paitsi koska on valtava Madonna-fani, myös koska haluaa tietää, miltä tuntuu ihmisistä, jotka jonottavat tuntitolkulla hänen omille keikoilleen. Lontoon-keikka on puolitoistavuotiseksi venähtävän tauon huippuhetkiä. Muutoin elämä käy raskaaksi. Päässä pyörivät synkät ajatukset: Entä jos loistava ura on takanapäin? Mitä, jos ketään ei enää kiinnosta poppari nimeltä Antti Tuisku? Lopulta Tuisku itkee viikon ajan neljän seinän sisällä ja joutuu lainaamaan rahaa vanhemmiltaan. Sitten asiat loksahtavat oikeisiin mittasuhteisiin. "Ymmärsin, ettei itsetuntoni pidä perustua materialistiselle menestykselle. Kyllä elämä johdattaa sinne minne pitää, ja mie teen sitä, mitä miun kuuluu tehdä."
SYKSYLLÄ 2009 Tuisku palaa paikalleen
ainoaksi suomalaiseksi valkoihoiseksi miesartistiksi, joka tanssii. Tuisku on mukana sanoittamassa Hengitän-albumin kappaleita, joten niistä tulee aiempaa henkilökohtaisempia. Esimerkiksi
32 OMAT
Ylioppilaslehti 4/2010
Tänä iltana
Ylioppilaslehti kertoo kuinka teet täydellisen bilesoittolistan.
H
1 2
arkitut musiikkivalinnat tekevät kotibileet. Tarvitset vain äänentoistolaitteisiin kytketyn tietokoneen ja kattavan varaston musiikkia digitaalisessa muodossa.
VALITSE SINULLE kaikkein
kestävät kuuntelua. Ihan sama, miten biisit miksautuvat keskenään. Asiasta valittava on väärissä bileissä.
4
ILLAN EDETESSÄ musiikin on kuumettava. Nosta tempoa. Soita vain nopeita biisejä. Älä unohda hittejä ja nostalgiaa! Ne saavat jengiin eloa. Teininä puhkikuultu hirveä renkutus on se, jonka sanat kaikki osaavat ulkoa ja jota kaikki haluavat tanssia.
helppokäyttöisin soitto-ohjelma. iTunes tai Winamp ovat suosituimmat. Windows Media Playerillakin pärjää. Myös stereoihin kytketty iPod on kätevä. Tee jollain niistä uusi soittolista ja ala kasata sinne kappaleita.
ALOITA rauhallisilla biiseillä.
3
OLE MONIPUOLINEN! Ei pelkkää
Tanssilattia muodostuu vasta illan pimetessä, jos on muodostuakseen. Softeissakin kappaleissa on hyvä olla selkeä biitti, johon ihmiset voivat naputella jalkaa lattiaan. Reggae tai elektropoppi toimivat aina.
heavya, suomirokkia tai räppiä ellet halua ahdasmielisten musiikkivalintojesi kertovan sinusta. Ei montaa biisiä samalta bändiltä eikä samaa biisiä kahta kertaa. Yllätä! Heitä sekaan sinulle tuntemattomampaa matskua tai sellaista, josta et itse pidä, mutta tiedät vieraiden pitävän. Sekoita tyylejä! Gunnarit ja Lady Gaga ovat uupumukseen asti kuultuja, mutta peräkkäin soitettuina
5
HELPOIN TAPA saada bileet päätökseen on painaa stop-nappulaa.
Maailma Tapiolassa
WeeGeessä on esillä melkein kaikkea.
PS.
JOS HALLITUN soittolistan laadinta vaikuttaa työläältä, kerää kaikki mielestäsi maailman parhaat biisit (pitäen mielessä kohdat 3 ja 4) ja anna soitto-ohjelman random play -toiminnon hoitaa loput.
M AT T I M A R K K O L A
K
Soita jo tän ään 09-6869 23 12 tai käy neti ssä www.ef.com
EF tarjoaa vaihtoehtoja välivuoden viettämiseen!
uulokkeista vyöryy ensin vain hälinää. Kelaan kasettia. Reggaehytke alkaa, ja naisääni kuvailee näkemäänsä Bob Marleyn hautajaisissa. Muistopuheet kaikuvat taustalla. On vuosi 1981, ja tutkimusmatkailija Helinä Rautavaara on Jamaikalla hautajaisten ainoana suomalaisvieraana. Tapiola ei ole ihan Jamaika, mutta Helinä Rautavaaran etnografisessa museossa talvipakkaset tuntuvat silti kaukaisilta. Mietin, millaista olisi ollut liftata 1950-luvulla Latinalaisessa Amerikassa Rautavaaran tapaan. Mistähän voisi valmistua tutkimusmatkailijaksi?
ta. Tulipaloista kertovassa Savua ja tulta -näyttelyssä voi testata taitojaan vaikka ryömimällä paloputkessa. Mustaksi paahtunut pesukone ja sulanut nukke eivät lukeudu näyttelykeskuksen rauhoittavimpiin näkyihin.
WEEGEEN monitahoisuus
voi koitua kohtaloksi. Koluttuani monia kohteita läpi en ole enää kovin vastaanottavainen kaupunginmuseon kuvaamalle Espoon historialle. Nuokkuessani Länsiväylää jyristävässä bussissa mietin, miksei WeeGeestä ole syntynyt debattia Kiasman tapaan. Se taitaa olla siihen liiaksi kaikkien kaveri.
VEERA JUSSILA
INFO
WeeGee
Mikä: Näyttelykeskus Espoon Tapiolassa. Mitä: Useita museoita, esimerkiksi Espoon modernin taiteen museo EMMA ja Kellomuseo. Myös kahvila ja kauppa. Miten: Bussilla 106 Kampin keskuksesta, Espoon bussien terminaalista. Jää pois WeeGee-talon pysäkillä, josta on noin 300 metrin kävelymatka vasemmalle Ahertajantietä. Matka-aika Kampista 2025 minuuttia. Koska: Ti, pesu klo 11 18, keto klo 1120. Ke to klo 1820 vapaa pääsy, muulloin opiskelijoille 8 . Kenelle: Kaikesta inhimillisestä innostuneille. Arkkitehtisielu ilahtuu Aarno Ruusuvuoren suunnittelemasta WeeGee-talosta, jonka pienoismalli on New Yorkin Modernin taiteen museossa. Kivaa: Kiireetön tunnelma, viikoittaiset ilmaistunnit. Tyhmää: Turtumisvaara! Ei kannata rohmuta liikaa nähtävää.
SIIRRYN HÄMÄRÄSTÄ tilas-
Oletko loppus oralla opinnoissas ? l t o pusuo a p pi noissas s si? O atko t s Ovatko jatkosuunnit lmasi vielä auki? nite m s v e uk Käännä ä v Käännä vällivuosi hyödyksesi ja n ödyks s ja lähde EF:n kautta joko llyhyemmälle ähde EF n utt tta o yhy m yhye h e k e k rss e a p to u deks kiielikurssillle taii opintovuodeksi ek ulkomaille ulk maill . Kurss e o yös Kursseillle voi myö lähteä opintojen s to en lomassa! o as a!
No Nopean varaajan edut n varaa an ed ra edut: Dell "Ins iro Dell "Inspiron Mini 1011" Laptop eri Ins iron n 1011 Laptop r 0 pt pt väreis ä, ku väreissä, k n eissä, eis varaa vähin ä varaat vähintään 6 aa aa v viiikon EF Yleis tai Yleis- ai Intensiivikurssin Intensiivikurssin tai n r s EF O ntovuoden EF Opintovuoden n ulkomailla* ulkomailla*
*Vaihtoehtois ti 0 al n *Vaihtoehtoisesti 250 a ennus kurssistasi. Tarjous nn kurssistasi. arjous i voimass 31.3.2010 a i. S voimassa 31.3.2010 asti. Sitä ei voi yhdistää muihin 0 . yhdistää u h alenn ksiin. M a alennuksiin. Muista mainiita YL OPPILAS, kun teet n ta YLIOP LA k t varauksesii. raukse
EF Education First, Kalevankatu 44, 00180 Helsinki 09/ 68692312 kielikoulut@ef.com
www.ef.com
ta valkoisten huoneiden sokkeloon. Pääkalloja heijastava videoinstallaatio ja punaista valoa vilkkuva talon pienoismalli kertovat, että olen saapunut nykytaiteen museo EMMAan. Hätkähdän kahta ulos tuijottavaa ihmishahmoa, jotka osoittautuvat Antony Gormleyn valurautaisiksi patsaiksi. Saman tyypin, joka toi viime keväänä savimöhkäleen Kaisaniemeen. Lelumuseo Leikkilinna on tilapäisesti kiinni. Ikkunasta näen, kun tikkailla seisova museon työntekijä sitoo satumaailman puuhun lehtiä yksi kerrallaan. Alakerran Kellomuseossa opin, että Neiti Aika sai parhaimmillaan lähes 14 000 puhelua päivässä. Museo lupaa selvittää myös kävijän oman kellon taustoja. Lukemattomien tasku- ja seinäkellojen keskellä mielen valtaa kaiho. Itse seuraan ajan kulumista vain kännykän näytön kulmasta. Seinän takaa kuuluu lasten innokasta kirkumis-
VEERA JUSSILA
pelastaa elämäsi
soittolista
SEUTULIPPUMATKAILUA
Ylioppilaslehden juttusarjassa matkustetaan seutulipulla Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla. Lähetä kohdevinkkisi toimittajalle sähköpostitse: veera.jussila@helsinki.fi.
Ylioppilaslehti 4/2010
OMAT 33
Palstalla Helsingin yliopistossa opiskelleet lähettävät kirjeen nuorelle itselleen.
RAKAS MINÄ,
"K
irjoitusten jälkeen haet vaikka minne, jotta saisit edes jonkun opiskelupaikan. Lopulta saat niitä neljä. Onneksi joukossa on myös ykkösvaihtoehto: kansantaloustiede Helsingin yliopistossa. Olet aina ollut kiinnostunut taloudesta. Vielä abivuonna pohdit, opiskelisitko kansista valtiotieteellisessä vai kauppakorkeakoulussa. Koska olet yhteiskunnallisesti suuntautunut, valitset valtsikan. Bisnesura ja rahan perässä juokseminen eivät kiinnosta. Syksyllä 1988, kuukautta vaille 20-vuotiaana, muutat Jalasjärveltä siskosi Terhin luo Oulunkylään. Toisena opiskeluvuonna toteutuu nuoruudenhaave: kimppaasuminen Terhin ja serkkusi Johannan kanssa. Terhi saa oman huoneen pienestä kaksiosta Hietalahdenkadulla. Sinä ja Johanna jaatte olohuoneen. Kimppakämpässä on tiivistä ja hauskaa.
SOLAHDAT NOPEASTI opiskelija-
Määrätietoiselle opiskelijapoliitikolle
Mari Kiviniemi jakoi kaksion olohuoneen serkkunsa kanssa.
T E K S T I A N NA - SOF I A BE R N E R KUVITUS TEEMU KIVINIEMI
elämään. Käyt ainejärjestöbileissä ja olet aktiivinen eteläpohjalaisessa osakunnassa. Pian huomaat olevasi osa neljän tytön tiivistä kaveriporukkaa. Käytte usein syömässä Omenapuussa ja lasillisella Königissä. Sinua varmasti ilahduttaa tieto siitä, että pidätte yhteyttä vielä 20 vuotta myöhemminkin. Opiskelet kansantaloustiedettä, valtio-oppia ja matematiikkaa sekä tilastotiedettä. Eniten tykkäät kansiksesta. Parasta on, että siinä saa edes joskus vetää vastauksen alle kaksi viivaa sen merkiksi, että tämä on nyt oikein. Politiikassa oikeita vastauksia on paljon vähemmän.
ENSIMMÄISET PARI vuotta
ennen opiskeluaikaa. Se tulee kotoa samoin puoluekanta. Liityit keskustaan jo lukion toisella luokalla. Opiskelijapolitiikka ja luottamustoimet vievät aikaa opinsanedustaja vuodesta 1995. noilta. Vuosina 199091 ne ovat Ulkomaankauppa- ja kehityskäytännössä jäissä, koska olet ministerin sijainen 20052006. täysipäiväisesti Keskustan opiskeAlue- ja kuntaministeri Vanhalijaliiton pääsihteeri. sen kakkoshallituksessa. KesVuonna 1991, 22-vuotiaana olet kustan puheenjohtajaehdokas. ensi kertaa ehdolla eduskuntavaaleissa. Keskityt muutaman kuukauden ajan kiertämään vaalipiiriäsi Pohjanmaalla. Vuonna 1990 tulee opintoOlet ehdokkaana innolla, tukiuudistus, ja alat muiden opismutta myös vähän kuulostellen. kelijoiden tavoin saada opintoraHaluavatko ihmiset todella Mari haa. Se on merkittävä parannus, Kiviniemen kansanedustajaksi? vaikka senkin jälkeen joudut Saat 5 350 ääntä. Se ei riitä tekemään töitä ja ottamaan vähän eduskuntaan, mutta kertoo, että lisää lainaa. kaltaisellasi nuorella ja asiallisella On hienoa, että päätös uudispoliitikolla on kannatusta. tuksesta pystytään tekemään, Päätät opiskella täysipäiväisesti, vaikka ollaan syöksymässä lajotta valmistut ennen seuraavia maan. vaaleja. Lama-aikana on hyvä opiskelEnsimmäisinä opiskeluvuosina la, koska töitä ei juuri ole. Mutta haahuilit vähän, mutta nyt olet tietenkin monia mietityttää, mimäärätietoinen. Sinulle tarjotaan ten käy, kun valmistuu keskelle muun muassa SYL:n hallituslamaa. Se vaikuttaa ilmapiiriin. paikkoja, mutta kieltäydyt niistä. Kun olette opiskeMari Kiviniemi helmikuussa 1990. lukavereiden kanssa syömässä tai kahvilla, sinä olet se, joka patistaa kaikki takaisin kirjastoon. Se kannattaa. Valmistut lokakuussa 1994 ja keväällä 1995 pääset eduskuntaan.
> Opiskelija: Mari Kiviniemi > Pääaine: Kansantaloustiede > Opiskeluaika: 19881994 > Opintojen jälkeen: KanMINUN ON vaikea
KUKA?
OLIT POLIITTISESTI aktiivinen jo
rahoitat opintosi lainalla. Sitä kertyy 30 000 markkaa.
antaa sinulle neuvoja, sillä poliitikkohan ei ole koskaan väärässä. Sen kuitenkin sanon, että kun tekee hommat hyvin ja luottaa itseensä, niin kyllä elämä kantaa. Ei kannata stressata niin hirveästi siitä, mistä se toimeentulo aikanaan tulee.
YHTEYSTIEDOT: Puhelimitse: 010 666 5810 Email: asiakaspalvelu@tammertekniikka.fi
Uutuudet valtaavat myymälämme!!
Paljon mallikappaleita ja poistoeriä kevään bailuihin ja arjen kiireisiin. Sunnuntai, miten loistava päivä shoppailuun. Olemme avoinna 12-18.
Warehouse Brand Outlet on Suomen ainoa maahantuojien outlet, jossa myydään mallikappaleita ja maahatuojan varastoon jääneitä tavaroita yleensä 30%-80% alennuksella norm. hinnoista ja nyt vieläkin edullisemmin.
Warehouse Outletistä löydät mm. seuraavat merkit: Henri Lloyd, Reebok, Dunderdon, Paul Frank, Freesoul, Spirit, Bronx, Circa, Miss Sixty, Lee, Numph, Second Female, Pepe Jeans Kids, Madonna, Iceman,Caterpillar, Ben Sherman, Diesel, Tom Tailor, SthlmDG, Havaianas, Just Female, Sandsoil , Loreak Mendian, Puma, De Puta Madre, Supreme Being, Volcom, Resteröds, Björkvin, CTRL, Park, Republica, Junk, Superdry, Gsus, Solid, Prestige, Ipath, Rosebullet, Wrangler, Friis, Lacoste, J. Lindberg, Nikita, Phard, Dockers, Carhartt, Sisters Point, Converse, Grunt, Nixon...
Ruoholahden Kauppakeskus, Itämerenkatu 21, 1. krs. p. (09) 755 7300 · www.warehouse.fi
AUKIOLOAJAT: MA-PE 10-20 LA: 10-18 SU: 12-18