99. vuosikerta | 2. maaliskuuta 2012
4
ihmiskoneet
Milloin he tulevat?
popvainotut
Viihde opetti stalkkaamaan.
Rytmin rikkoja
Sonya Lindfors tuo tanssijat arkiseen metroon.
avoin ministeriö välipalagurut uutisjuonet pehmojuristit
2
ylioppilaslehti 4 # 12
pääkirjoitus
Maria Ruuska
anteeksi kuinka?
Hannu Hallamaa
Opintotuki, talouden romuttaja
niille satasille olisi ollut parempaakin käyttöä. Kela postitti taannoin taas lähes 30 000 opintotukikarhukirjettä. Valkoinen ilonpilaaja odotti lähes joka kymmenennen opiskelijan kyn nysmatolla. Karhukirje syventää monen opiskelijan taloudel lista ahdinkoa entisestään. Nykymuotoinen opintotukijärjes telmä enemmän sekoittaa kuin tukee opiskelijoiden taloutta. Yksi monista systeemin turhauttavista epäkohdista on ta kaisinmaksun 15 prosentin viivästyskorko. Missään muussa sosiaalietuudessa ei ole vastaavaa koron ja pelotteen sekasi kiötä. Toinen älyttömyys on se, että kun tukikuukaudet on maksanut korkojen kera takaisin, ei niitä saa enää takaisin käyttöön. Totta kai takaisinperintäkirjeeltä säästyy, jos tark kaan laskee tulonsa. Usein kyse ei kuitenkaan ole leväperäi syydestä vaan inhimillisestä virheestä, kun joku palkkakuitti on jäänyt huomaamatta tai parista työvuorosta ei ole uskalta nut kieltäytyä. maaliskuun alussa astui voimaan kansalaisaloitelaki. Kun 50 000 ihmistä allekirjoittaa lakialoitteen, on eduskunnan otettava se käsittelyynsä. Aikaisemmin lakialoitteita ovat voineet tehtailla vain kansanedustajat. Eilen verkkosivunsa avasi myös Avoin mi nisteriö. Se on riippumaton organisaatio, joka joukkoistaa netti sivuillaan kansalaisaloitteiden valmistelun. Yksi vapaaehtoisten ensimmäisistä projekteista on juuri ehdotus opintotukilain muut tamiseksi. He haluavat kytkeä opintotuen viivästyskoron korko lain voimassaolevaan viivästyskorkoon ja palauttaa takaisinperi tyt tukikuukaudet opiskelijan uudelleen käytettäviksi. kansalaisaloitelaki on hieno edistysaskel suomalaisessa de mokratiassa. Vaikuttaminen on mahdollista nyt myös ohi puo luepolitiikan ja vaalien. Ja luulisi sillä olevan vaikutusta myös poliitikkoihin, jos kymmenettuhannet ihmiset järjestäytyvät nopeasti esimerkiksi opintotuen epäkohtia korjaamaan. Uskon, että 30 000 karhukirjeen saajan lisäksi opintotukialoitteen alle kirjoittavat ilolla myös lukuisat valmistuneet. Ne kaikki, jotka edelleen maksavat joka kuukausi erän opintolainasta, jonka he aikoinaan nostivat opintotuen takaisinmaksua varten.
dosentti Arto Luukkanen kritisoi presidentti Tarja Halosen roolia puolustusvoimien säästöohjelmassa. " PunaTarja repi naamion kas voiltaan aivan virkakautensa lopussa ja kantoi julkisesti vastuunsa puolus tusvoimien tuhossa", Luukkanen kirjoitti Uuden Suomen blogissaan 28. helmikuuta. Helsingin yliopiston Venäjäasiantuntija Luukkanen ar vioi, että Halonen käytti hyväkseen hallituksen hajanaisuutta. Arto Luukkanen, kirjoitat: "Vanhoja ideologisia keitoksia lämmittävät maailmanparantajat, kykenivät vuonna 2012 saavuttamaan sen mitä Stalin ei vuosina 19391944 taistelukentillä onnis-
tunut." Ketä ovat mainitsemasi maailmanparantajat? "No ketähän ne ovat? En viitsi asiaa enempää kommentoida. Mutta kyllä tämä herättää ihmisissä kansalaisina ja veronmaksajina suurta huolta." Ilmeisesti viittaat tällä Halosen arvomaailmaan. Eikö heittoa pitäisi avata? "En avaa, se on siinä. Voi sanoa, että tässä seurataan nuoruuden nä kyä, ja se on sääli. Ajatus siitä, että Suomi voisi kulkea aseistariisunnan suunnannäyttäjänä on kaunis ja jalo, mutta tässä tehdään meille karhun palvelus." Mitä Halosen naamion takaa löytyy?
"Sieltä paljastui aito oikea presi dentti Halonen, joka ajoi oman viite kehyksensä etua. Se on aika surullis ta, sillä vuonna 2000 moni ajatteli, että onpa hienoa kun tulee nainen, joka puolustaa päähän potkittuja ja syrjäytyneitä. Se ei materialisoitu nut. On ihmeellistä, että tästä ei pu huta." Mikä saa sinut arvelemaan puolustusvoimien tuhoutuvan? "Jos teemme kuten Ruotsi 1990lu vulla eli riisumme itsemme aseista, olemme sitten spekulaatioiden koh teena. Jos toteutamme ideologisia aseistariisuntahaaveita, aiheutamme samalla epävakautta turvallisuuspo liittisessa mielessä."
mediapeli
hiprakka: "Nyt olisi tärkeää, että ravintolat voisivat ostaa alkoholin halvemmalla verolla, silloin asiakkai takin olisi enemmän. Ihmiset ottai sivat ravintoloissa drinkkejä ja söisi vät makoisia ruokia, eikä niin, että he istuvat kotona juomassa ja keskuste lemassa nettipalstoilla." Lapin yökerhokuningatar Päivikki Palosaari kommentoi sisäministeri Päivi Räsäsen avausta valomerkin aikaistamisesta MTV3.fi:ssä 21.helmikuuta. tuuba: "Tärkeää on myös se, että sulkeutumisajat ovat porrastettuja niin, että kaikki ihmiset eivät töräh dä kadulle samaan aikaan. Näinhän Suomessa jo monin paikoin onkin: valomerkki tulee puoli kaksi tai puoli neljä." Oikeusministeriön rikoksentorjuntayksikön erikoissuunnittelija Saija Sambou liputtaa myös vastuullisen anniskelun puolesta Uusisuomi.fi:ssä 22.helmikuuta. pöhnä: "Helppoja nauruja kalas tavien standupkoomikoiden ja ideapulassa kärvistelevien kolumnis tien väsymättä pilkkaama keskioluen laimennus on oikeasti järkevä idea. Vielä 20 vuotta sitten kaikki lipittivät nelosolutta, eivätkä "laimennettua" keskikaljaa." HS-raatiin kuuluva toimittaja Timo Harakka myös suosisi verotuksellisesti ykkösolutta keskikaljan kustannuksella, kertoo HS.fi 24. helmikuuta.
kuva viikonvaihteeksi
Juuso Koponen
"Olen erittäin onnellinen" (% vastaajista)
"Olen melko onnellinen" (% vastaajista)
70 %
alapääkirjoitus
Hannu Hallamaa
50 %
· Indonesia
Meksiko
··
65 %
Intia
60 %
40 %
Väärä tulevaisuus
kun olin pikkupoika, supervallat jaksoivat kisata avaruuden herruudesta. Neuvostoliitolla oli Mirasema, jossa kosmonaut tiparat kököttivät avaruudessa asumisen ennätyksen toisensa perään. Jenkit puolestaan elvistelivät avaruussukkuloillaan, joilla kiertoradalle saatiin nostettua tehokkaasti satelliitteja. Ajatus ihmisen matkasta Marsiin voi hyvin, ainakin suunnitte lupöydillä. Avaruuden valloitus tuntui väistämättömältä. Sitten avaruusintoilijan maailma romahti. Challengersuk kulan tuho vuonna 1986 muistutti avaruusmatkailun vaarois ta. Pari vuotta myöhemmin Neuvostoliitolta loppu käteinen, ja avaruuskisa kuihtui kokoon. Sukkulat raahasivat kiertora dalle ties mitä avaruusteleskooppeja, mutta jännitysnäytelmää ei sellaisten varaan rakenneta. Samaan aikaan maailma alkoi toden teolla kiinnostua tieto koneista. Niiden laskentatehon kasvaessa kävi selväksi, että koneille voitaisiin ajan myötä antaa entistä monimutkaisempia tehtäviä. Ehkä vähitellen kehitettäisiin jopa oikeita robotteja. Vaikkei itsenäisesti toimivia, oppivia koneita vielä ole, on avaruuden valloittaminen nykyään koneiden hommaa. Mie hitetty Marslento voi hyvinkin jäädä elinaikanani toteutu matta hankkeen väistämättömän monimutkaisuuden ja val tavan hinnan takia. Ajatus ihmisten lähettämisestä Marsiin tuntuu jo lapselliselta ja vanhentuneelta. Tulevaisuus ei ole sankarillisten astronauttien, vaan koneiden. Avaruusaika kie toutuu yhteen internetin aikakauden kanssa.
55 % 30 %
Turkki Brasilia Yhdysvallat Australia Kanada Argentiina Iso-Britannia Etelä-Afrikka Saudi-Arabia Kiina Ruotsi Japani Saksa Belgia
·
·· ·
··
50 %
20 %
·
·
10 %
Etelä-Korea
20 % 30 %
·
· · · · ·Italia Ranska ·· Puola · Espanja · ·Venäjä Unkari ·
50 %
·
45 %
40 %
· · · Ruotsi · Australia · Kiina Kanada · · Iso-Britannia Etelä-Afrikka · Turkki · ·· · Puola · Venäjä Yhdysvallat ·Japani · ·Espanja Brasilia · Intia · Argentiina · Indonesia · Unkari ·
Saksa Italia Belgia Saudi-Arabia
·
Etelä-Korea
Ranska
·
35 %
·
20 %
Meksiko
30 % 40 % 50 %
40 %
Julkisen sektorin koko (% bkt:stä)
Ipsos-tutkimusyhtiö on seurannut vuodesta 2007 asti sitä, miten onnellisiksi ihmiset kokevat itsensä 24 eri maassa. Tutkimuksen otos on verrattain pieni ja siihen liittyy eräitä muitakin metodologisia ongelmia, mutta eräs mielenkiintoinen seikka tuloksista paljastuu: "Erittäin onnellisiksi" itsensä kokevien määrä on käänteisesti riippuvainen julkisen sektorin koosta (r = 0,63), mutta "melko onnellisiksi" kokevien määrän kohdalla korrelaatio on päinvastainen (r = 0,48). Voimme vain arvailla, mistä tämä erikoinen tulos saattaisi johtua. Yleisesti ottaen julkinen sektori on iso rikkaissa ja pieni köyhissä maissa, mutta korrelaatio tulotasoon ei ole yhtä voimakas kuin julkisen sektorin rooliin. Ehkä julkisen sektorin tarjoama turva merkitsee, ettei äärimmäistä huono-osaisuutta näe paljoakaan, jolloin hyvinvointivaltion hyväosaiset eivät osaa täysin arvostaa sitä, kuinka mainiosti heidän asiansa ovatkaan?
Läheet: Ipsos Global @dvisory G@27 Tracking global happiness (2012), Heritage Foundation 2012 Index of Economic Freedom
ylioppilaslehti Perustettu 1913. 99. vuosikerta. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. issn 035-924. Käynti- ja postiosoite Kaivokatu 10 B, 7. krs, 00100 Helsinki. www.ylioppilaslehti.fi. toimitus Vt. päätoimittaja Maria Ruuska, 050 339 3033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi ·Toimittajat Veera Jussila, 050 443 7122, veera.jussila@ylioppilaslehti.fi, Verna Kuutti, 050 445 0553, verna.kuutti@ylioppilaslehti.fi, Hannu Hallamaa, 050 447 1117, hannu.hallamaa@ylioppilaslehti.fi · Ulkoasu Otto Donner, 050 441 1327, graafikko@ylioppilaslehti.fi toimistosihteeri Susanne Lindqvist, 09-13114235, susanne.lindqvist@hyy.fi osoitteenmuutokset ja tilaukset www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu ilmoitusmarkkinointi Media Duo Oy · Eeva Kärki, 040 719 2467, Kari Mattila, 050 563 5462, Kimmo Salmi 050 329 9000 etunimi.sukunimi@mediaduo.fi, www.mediaduo.fi. ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf kustantaja Ylioppilaslehden kustannus Oy toimitusjohtaja Mauri Laurila hallinto ja talous Marjo Berglund paino Sanomapaino Oy, Forssa ·Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä säilytä tai palauta sitä.
ylioppilaslehti 4 # 12
3
sisältö 6 novellihahmot myynnissä 8 10
Mediatalo saattaa vaatia kirjailijalta oikeuksia kokonaiseen satumaailmaan.
metrobailujen puolustaja
Tanssitaiteilija Sonya Lindfors haluaa nujertaa kulttuuripönötyksen.
ihmiskone odottaa hetkeään
Tiedemaailman RoboCopunelmat vain kiihtyvät. Kuinka paljon ihmisestä saa korvata metallilla?
18 19
vaarallinen pop-suhde
Tvsarjoissa vainoaminen on blondien kiusaamista. Stalkkerianthem soi jopa häissä.
pykälisti lukee psykaa
Oikeuspsykologian kurssit pullistelevat tuomareista, jotka haluavat ymmärtää rikollisen mieltä.
23 26
ruokaguru syö vauvansoseita
Ravitsemustieteilijöiden eväistä voi bongata myös riisipiirakoita ja soijakaakaota.
kun tavisdeitti ei riitä
Onneksi hautausmaalla kävelijöille ja proteiini riippuvaisille on omat treffipalvelunsa.
"Olen taiteilijana aika antikliimaksi." Valtsikassa opiskeleva
pietari hatanpää
vakiot 4 palaute 6 ajan hammas 14 kolumni: lauri holappa 18 graduratsia & 22 25 27
samaan aikaan toisaalla kolumni: olavi uusivirta arviot malinen, hesari confidential & nykysuomen sanakirja
muusikko Anni Mattila nousee mielellään seitsemältä. s. 24
tekijät
kannen kuva pekka niittyvirta
muinoin
Jussi Välipirtti, 22, on taloustieteen opiskelija Helsingin yliopistossa ja valokuvaaja, joka kuvasi tämän nu meron Tyylitarkastuksen ravintotie teilijät. Himottaa Vauhti.
Tiina Liukkonen, 23, on viestintää ja johtamista opiskeleva vapaa toimit taja, joka selvitti, mitä ravitsemus tieteilijät syövät välipalaksi. Kaduttaa En ostanut yliopistolii kunnan kausikorttia jo fuksivuonna.
Sini Mononen, 31, on vapaa toimit taja ja tutkija, joka kirjoitti tähän nu meroon vainoamisesta populaari kulttuurissa. Kyrpii Rihanna tekee taas yhteistyö tä Chris Brownin kanssa.
Ylioppilaiden taipumusta laistaa asepalveluksesta arvosteltiin Ylioppilaslehdessä 9.3.1929.
KEvään YhTEIShAKu 5.3.3.4.2012
AMK-TuTKInTo > Kuvataiteilija (AMK) > Medianomi (AMK) > Muusikko (AMK) > Musiikkipedagogi (AMK) > Tradenomi, liiketalous > Tradenomi, tietojenkäsittely > Restonomi (AMK) > Bioanalyytikko (AMK) > Ensihoitaja (AMK) > Fysioterapeutti (AMK) > Kätilö (AMK) > Röntgenhoitaja (AMK) > Sairaanhoitaja (AMK) > Terveydenhoitaja (AMK) > Sosionomi (AMK) > Insinööri (AMK) > Metsätalousinsinööri (AMK) > Laboratorioanalyytikko (AMK) > Rakennusmestari (AMK) AMK-TuTKInTo AIKuISKouLuTuKSEnA > Medianomi (AMK) > Muusikko (AMK) > Musiikkipedagogi (AMK) > Tradenomi, tietojenkäsittely > Tradenomi, liiketalous > Tradenomi, liiketalous, oikeudellinen
asiantuntijuus
Fysiikkaa JKLssä!
Kiinnostavatko sinua kvanttimekaniikka, nanorakenteet tai kylmäfysiikka? Haluatko hiukkasfyysikoksi, ydinfyysikoksi tai kosmologiksi? Vai tulisiko sinusta fysiikan opettaja? Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksessa voit opiskella näitä kaikkia ja paljon muuta.
Nanotiedekeskus Kansainvälinen ilmapiiri Hyvät työllistymisnäkymät
> Bioanalyytikko (AMK), Jyväskylä > Geronomi (AMK) > Sosionomi (AMK) > Restonomi (AMK), palvelujen
tuottaminen ja johtaminen > Insinööri (AMK), rakennustekniikka
Kiihdytinlaboratorio Toimintaa CERNissä
YLEMMäT AMK-TuTKInnoT TAMPEREELLA > Tietojärjestelmäosaaminen > Kliininen asiantuntija > Palveluliiketoiminta > Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen > Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen > Degree Programme in Information Technology
Lisätieto ja, hak ja koulu uohjeet tus infotilais ten uudet
Maineikas opetus
www.tam
k.fi
lisätietoja https://www.jyu.fi/science/opiskelijavalinta ja hakemaan https://www.yliopistohaku.fi/yshjHakija/
Hakuaika on 5.3.3.4.2012
Kiitos kun
matkustat ihmisiksi.
Esitä oma toiveesi Esitä oma Matkarauhaa.fi Matkarauhaa.fi Voita vuoden Voita vuoden matkat
6
ylioppilaslehti 4 # 12 Alkusoitto
Pyhä Facebook
Venäläinen Recycle-taiteilijaryhmä keksi, että internetilläkin on seurakuntansa, käskynsä ja apostolinsa.
kaksi Jeesusta muistuttavaa nuorta miestä tutkiskelee jättiristiä ja pu huu venäjäksi. Kyseessä ei ole Sipe rian Jeesuksen seuraajien ristiretki Suomeen. Recycletaiteilijaryhmä se siinä rakentaa valtavaa Facebook äffää Kaapelitehtaan galleriaan. "Kun rupesimme miettimään us konnon ja internetin yhtäläisyyksiä, analogioita alkoi näkyä joka puolella. Facebookin logo muistuttaa ristiä, jonka pää on taipunut oikealle. Se on hyvä vertaus siitä, kuinka vanhat symbolit taipuvat aina uuteen käyt töön", selittää Andrey Blokhin, 24. Työpari Georgy Kuznetsov, 26, kes kittyy pystyttämään kuvaelmaa, joka kierrättää Leonardo da Vincin Viimeisen ehtoollisen ikonista kuvastoa. Recycleryhmän versiossa uuden ajan apostolit tuijottavat Dow Jones indeksiä pystyäkseen saarnaamaan seuraajilleen, mitä ostaa ja myydä. Venäläisen nykytaiteen lupauksik si tituleeratut Blokhin ja Kuznetsov tutustuivat toisiinsa jo lapsina, kun heidän klassisen taidekoulutuksen saaneet vanhempansa työskentelivät yhdessä. Taiteilijaperheiden vesat ovat löytäneet oman tyylinsä sekoit tamalla klassista kuvastoa modernei hin materiaaleihin ja päinvastoin. Palkittua Reverseprojektia (2010) varten syntyi Simpsonitlasimaalaus ja sarkofagin näköinen roskalaatikko. Kaapelin HIAPtaiteilijaresidens sissä Blokhin ja Kuznetsov ovat työs täneet i-Uskoteosta, jossa kierrätys materiaalina on uskonto ja sen vahva symboliikka. "Yritämme katsoa taiteessamme nykymaailmaa arkeologin silmin. Mitä ihmiskunnasta muistetaan tuhansien vuosien päästä: muoviset limupullot vai museoissa säilytetyt kreikkalaiset amforat? Mitä haluamme, että meistä muistetaan?" Blokhin pohtii. iUsko perustuu havaintoon siitä, että uskonnosta tutut rakenteet tois tuvat verkossa. Blokhin sanoo häm mästyneensä, kuinka paljon yhtäläi syyksiä lopulta löytyi. "Facebookilla on jopa omat käskyn sä: kymmenen prinsiippiä, joissa puhu taan avoimuudesta ja vapaudesta." Jos Facebookissa voi muodostaa oman seurakuntansa, Twitterissä voi kerätä seuraajia ja keskustelupals toilla ripittäytyä. Ristiretkillekin lä hetään nykyään virtuaalisesti, kuten arabikevät todistaa. Mutta missä on internetin Jumala? "Ei, Jumalaa ei siellä ole." Kaapelitehtaan kansainväliseen residenssiin Recyclegoup hoksattin Venetsian biennaalista, jossa kaksikko oli mukana nykylasitaidetta esittele vässä Glassstressnäyttelyssä. Taitei lijat kehuvat helsinkiläisen residens sin logistiikkaa: mittavien teosten siirtely on sujunut entisen tehtaan tiloissa vaivatta. Blokhin ja Kuznetsov ovat tottuneet siihen, että kansainvä listen näyttelyiden järjestämisessä kaikki keinot ovat sallittuja. "Toimme teoksen materiaalit isois sa urheilukasseissa rajan yli. Sanoim me, että laukuissa on urheiluvälineitä. Vältyimme tullimaksuilta." verna kuutti
verna kuutti
ajan hammas
Romaanihenkilöt kaupan
Kirjailijat joutuvat mediatalojen tekijänoikeussopimusten edessä ahtaalle.
"kirjailijalla ei ole muuta kuin teki jänoikeudet. Jos ne viedään, mitä jää?" Kirjailija Essi Tammimaa, 30, kir joittaa nuorten fantasiakirjasarjaa, johon liittyvän novellin Miss Mix lehti tilasi taannoin häneltä. Idea oli kirjailijasta hyvä, kunnes hän sai kä siinsä avustajasopimuksen. Ehdot olivat karut. Kustannusosa keyhtiö Aller halusi kaikki oikeudet tekstiin. Teoriassa se tarkoittaa myös hahmoja ja maailmaa, jonka Tammi maa oli luonut. Nyt hän pelkää, että sopimus vaarantaa kirjasarjan. Mediatalo voisi sopimuksen nojalla käyttää kirjailijan tekstiä ja hahmoja myös esimerkiksi mainoksissa ja oheis tuotteissa. Lisäksi Aller saisi myydä tekstin vapaasti eteenpäin. Kirjailija ei saisi saaduista tuotoista senttiäkään. tammimaa ehdotti Allerille sopi musta, jolla hän olisi myynyt vain novellin ensijulkaisuoikeuden. Tä hän ei suostuttu. Miss Mixin päätoi
Tuomas Sarkkinen, 24, lastentarhanopettajan koulutus
"Kun opiskelu alkoi, suoritin sivariani kalliolaisessa leikkipuistossa. Rastani ulottuivat peffaan asti. Pallottelin pitkään lastentarhanopettaja- ja lähihoitajakoulutuksen välillä. Hippi minussa syleili ajatusta hyvän tekemisestä ja pelkäsin, että lastentarhanopettajan pätevyys tuo työhön byrokratiaa. Tunsin ylemmyyttä tutustumisbileitä ja haalaritilauksia kohtaan. Neljässä vuodessa erikoisuuden tavoitteluni on vähentynyt, ja olen hyväksynyt, että tykkään tosi samoista asioista kuin muutkin. Haalaritkin tilasin toisena opiskeluvuonna. Roolini lasten kanssa on sivariajoista monimutkaistunut. Improvisointi ei enää riitä. Tieto on tehnyt onnistumisen tunteista töissä suurempia."
maria ruuska
mittaja Antti Aro sanoo, että yksit täiset toimitukset eivät voi ohittaa sopimusta korvaamalla sitä toisella. Tammimaan mielestä kirjailijat jou tuvat kohtuuttomaan asemaan suurten mediatalojen edessä. Viime aikoina avustajasopimuksia vastaan ovat kapi noineet myös toimittajat ja valokuvaajat. "Köyhänä kirjailijana on vaikea pistää vastaan. Jos ei suostu saneltui hin ehtoihin, ei ole enää töitä. Moni on järkyttynyt, mutta ei tiedä, mitä muuta voisi tehdä kuin allekirjoittaa. Vaatii paljon, että pistää koko elan tonsa tulilinjalle." Aro sanoo ymmärtävänsä Tammi maan huolen, mutta toteaa, ettei Al
lerilla ole kiinnostusta käyttää teks tejä muissa tarkoituksissa. Hänen mukaansa kenellekään ei ole koitu nut sopimuksesta haittaa. "Ehdotimme, että Tammimaa edi toisi hahmojaan sellaisiksi, joita ei itse aio käyttää jatkossa. Tällöin hä nen ei tarvitsisi pelätä, että ne "varas tetaan" vaikka emme tekisi niin missään nimessä muutenkaan." Tammimaan mielestä editointi olisi ollut mahdotonta muuttamatta koko tekstiä toiseksi. Hän uskoo Miss Mixin toimituksen vilpittömyyteen, mutta pitää sopimusta uhkana. "Jos sopimukseen kirjataan jotain, on lähdettävä siitä, että se voi tapah tua. Tiedän tapauksen, jossa kirjailija ei saanut julkaista tekstejään tämän kaltaisen sopimuksen vuoksi." Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, Aller voi maksaa Tammimaalle kor vauksen tehdystä työstä, vaikka novel li jäisi julkaisematta. Sen ei luulisi ole van paras ratkaisu kenenkään kannalta. "Yritän tämän tapauksen valossa selvittää, voiko sopimusta muuttaa kaunokirjallisten tekstien kohdalla", Aro lupaa. elina loisa
*
Unelmat todeksi.
Miksi vain harvoista meistä tulee ainutlaatuisia suunnittelijoita, keksijöitä tai johtajia? Koska ideoiden keksiminen ei ole taitolaji niiden toteuttaminen on. Taidetta, taloutta ja tekniikkaa yhdistävässä Aalto-yliopistossa opit tekemään unelmasi todeksi. Lue lisää: studies.aalto.fi *Totta: Katseet kattoon Robotin keinotekoiselle tasapainolle pienikin este maassa edellyttää monimutkaisia
laskutoimituksia. Aallossa ongelma käännettiin kirjaimellisesti ylösalaisin kehittämällä avustajarobotti, joka liikkuu ketterästi. Ei kylläkään lattialla, vaan katossa.
Yliopistohaku 5.3.3.4.2012
8
ylioppilaslehti 4 # 12 Päähenkilö
Taiteen taivuttaja
sanat veera jussila kuva pekka niittyvirta
ylioppilaslehti 4 # 12 Päähenkilö
9
Sonya Lindfors raivaa tanssille tilaa raiteilta ja museosta.
S
avu pöllähtää, kun hopean hohtoisen Kulttuuriratikan ovet aukeavat. Tämä ei ole performanssi, vaan tulipalo. Tanssi taiteilija Sonya Lindfors ryhmineen katsoo, kun yleisö kapuaa ulos tup ruttavasta ratikasta. UrbanApafestivaalin promoami nen jää toiseen kertaan. Mutta yksi oikosulusta pimahtava ratikka ei Lindforsia, 26, pysäytä. Hän haluaa murtaa koko sen ta van, jolla taide näkyy kaupungilla. "Me oltiin ihan hajalla, kun nuo rille taiteilijoille ei vaan ollut esiinty mispaikkoja. Nykytanssifestareiden johtajat edustavat edellistä sukupol vea", sanoo Lindfors ja tömäyttää neonsinisen treenikassin luokan lat tialle Teatterikorkeakoulussa.
Ensi vuonna hän aikoo puida tanssi teoksella juuriaan Afrikassa ja maa hanmuuttajien poissaoloa Suomen taidekentältä. "Rasistiset keskustelut tuntuvat absurdeilta, koska täällä on edelleen niin vähän ulkomaalaisia. Olen aina ollut luokkani ainut tummaihoinen." Lindfors arvelee tulleensa elä mänvaiheeseen, jossa identiteettiään väistämättä alkaa tutkia. Aiemmin tanssi oli enemmän tekemistä kuin ajattelemista.
P
"
Me" viittaa Lindforsin ja Anniina Jääskeläisen monitaiteelliseen Mur hakollektiiviin. Vuonna 2010 kaksik ko perusti UrbanApan. Tämänvuoti nen festivaali sulautti katu ja taidetanssia, performanssia ja mu siikkia kuplivaksi keitokseksi Itäkes kuksen Stoassa. Laajemmin UrbanApa on nuorten ammattilaisten urbaanin taiteen pro jekti, joka on jalkautunut jammaile maan niin itähelsinkiläisiin koului hin kuin Ateneumiin. Niin on pakko tehdä, jottei taidetta etenkin nyky tanssia arasteltaisi. "Sanassa taide on jotain tosi pelot tavaa. ItäHelsingin yläasteilla olen tavannut paljon nuoria, jotka eivät ole ikinä käyneet teatterissa, saati katsomassa tanssia." UrbanApa ammentaa isolla kau halla graffiti ja tennariestetiikasta. "Osa skideistä tuli viimeksi pai kalle siksi, että räppäri Super Janne on cool. Sitten he näkivät vahingossa nykytanssia." Kimaltava fuusiofestari on Lind forsille väline taidekentän syvem pään muutokseen. Sitä tehtävää var ten hänen on pitänyt tuntea myös ulkopuolisuutta.
inkki tyllihame havisee, kun 10vuotias Lindfors pinkoo kirkuen ympäri salia. Muut tytöt katsovat hievahtamatta paikoil taan, tankojen vieressä. Tanssiopis ton opettaja poistaa Lindforsin ba lettitunnilta taas. "Mulla oli lapsena aina vaatteet rikki. Leikin poikien kanssa, kiipeilin katoilla ja puissa." Nelivuotiaana Lindfors aloitti las tentanssin. Kotona tanssilta oli vai kea välttyä, kun äiti hytkyi salsan ja afrikkalaisten rytmien tahtiin. Lindfors uskoo tanssivansa myös matkustelun vaikutuksesta. Äiti ja tytär kiersivät milloin Aasiaa, milloin Yhdysvaltoja, asuivatkin hetken Bar badoksella. Guineassakin äiti vei Lindforsin tanssikurssille. Lindfors taipui vähitellen myön tämään, että haluaa harrastaa samaa lajia kuin äitinsä. Teininä hän kanavoi sekoiluenergiansa jazztanssiin ja steppiin. Ranskalaissuomalaisen koulun teinipiirit Lindfors koki muutenkin vähän vieraiksi. "Koulu oli tosi normatiivinen. Siellä oli ylempää keskiluokkaa. Ajat telin, että meidän perhe on tosi eri koinen." Lindfors lipui vuosia kaveripiirien välillä. Kaikki muuttui Kallion ilmai sutaidon lukiossa. "Yhtäkkiä en ollut outo. Se oli mahtavaa."
N
aiset letittävät toistensa valtavia kampauksia. Keit tiössä porisevat padat, aika virtaa. Päiväntasaajalla aurinko pais taa korkealta ja yö putoaa säkkinä. Tuossa on mummo, tuolla vaari, tuolla osa serkuista. Kolmikerroksi sessa talossa asuu kymmeniä suku laisia. Kamerun on 9vuotiaalle helsin kiläisvieraalle outo maailma. Lind fors on syntynyt Kumpulassa ja asu nut aina kahdestaan suomalaisen lääkäriäitinsä kanssa. Kamerunista kotoisin oleva lääkäriisä asuu Es poossa, samoin neljä nuorempaa si sarpuolta. "Mulla on ollut outo suhde mun afrikkalaiseen taustaan. Varsinkin teininä etäännytin itseni siitä, koin olevani tosi suomalainen." Nykyään Lindfors viestii Kameru nin serkkujen kanssa Facebookissa.
L
iltansa saavasta opinnäytetyöstään. Tunnin pituinen tanssiteos Quest! on etsiskely siitä, mitä tanssi Lindforsin käsissä voi olla. Kahdeksan hengen työryhmä on kokeillut kaikkea dan cehallista improvisaatioon ja näyttä mötaisteluun. Lindfors kehuu Teatterikorkea koulun oppeja: on koreografian his toriaa, taidefilosofiaa, kehonkäsitys tä. Lukujärjestykset ovat kuitenkin armottoman jäykkiä, ja sama vaiva jäytää Lindforsin mukaan koko Suo men taidekentän luovuutta. "Suomessa tehdään paljon puoli villaista taidetta. Ei uskalleta olla ra dikaaleja, koska saatetaan suututtaa joku apurahataho." Lindforsin mielestä on virhe tukea taidetta vain pätkittäin. Tanssitaitei lija joutuu turvaamaan ruokarahat tanssiliikunnan opettamisella. Toiseksi isot kulttuuriinstituutiot ovat Lindforsin mukaan "järjettömän byrokraattisia". Jo rahapulan vuoksi taiteen tekemisen rakenteita on Lind forsin mukaan kevennettävä roimasti. Se tarkoittaa nopeammin syntyviä teoksia, uusissa tiloissa, pienemmillä budjeteilla ja joustavilla ryhmillä. "Kaupungin pitäisi antaa tyhjil lään olevat tilat taiteilijoiden käyt töön. " UrbanApatiimi kieltäytyy käyttä mästä apurahoja vuokrien maksami seen ja tekee vain projekteja, joissa yhteistyökumppani tarjoaa tilat il maiseksi. Muuten mennään kadulle. UrbanApan joulukalenterissa freestylebattlet vietiin metroon. Ne tissä tempaus kirvoitti nurinaakin. "Jos ihmiset ärsyyntyvät, joku ki pupiste erilaisuuden sietämisessä on löytynyt", Lindfors sanoo. Hänen unelmassaan helsinkiläinen yllättyisi arjen kulttuurista. Olisi teat teria baarissa, indiekeikka kahvilassa. Jos nykytanssiin törmäisi kauppamat kalla, sen vaikea maine ehkä karisisi. Eivät kaikki teokset ole kolmetuntista monologia alasti kieriskeltynä. Lindfors ryöpyttää myös taiteili jakuntaa itseään. "Tähän asti on ollut vähemmän arvostettua mennä tanssimaan kou luihin tai vanhusten luo sairaaloihin. Meidän pitää ajatella kokonaan uu siksi, mitä taiteilijuus tarkoittaa."
Eikä tekeminen festivaaliin lopu. Opinnäytetyön jälkeen Lindfors len tää Barcelonaan tanssikongressiin ja sieltä Senegalin tanssikulttuuriin tu tustumaan. Lindfors haluaisi laajen taa UrbanApaa kansainväliseen yh teistyöhön. Joskus Lindfors ei ehdi nähdä ka vereitaan viikkoihin. "Kun kela lähtee pyörimään pääs sä, on vaikea rauhoittua. Ihmiset saattavat ottaa sen henkilökohtaises ti ja loukkaantua." Taidekoulussa Lindfors on kyseen alaistanut uhrauksiaan päivittäin. "Koko ajan joutuu olemaan epä varmuutensa kanssa. Kenelle tämä on tärkeää? Miksi vietän tuntikausia salissa tehden näin?", Lindfors sanoo ja polkee jalkoja pyörittäen päätään. "Välillä tuntuu absurdilta olla ihan romuna jostain teoksesta. Tulee mieleen, että hetkinen, tämähän on vaan tanssia." Silti tanssi on Lindforsille kuin yksi raaja. Volyymi nousee, kun hän puhuu työmatkojen "himmeistä inspiksistä" ja "uudesta inputista". Sitten ovat yksittäiset hetket, jot ka tekevät työstä merkityksellistä. Muutaman vuoden takaisessa Ainon kanssa sooloteoksessaan Lindfors pohti itseään suomalaisena naisena, vaaleassa peruukissa ja Elovenasa nastoa maistellen. Ystäviä itketti. "He sanoivat, etteivät olleet ikinä nähneet minusta sitä puolta." Lindfors jaksaa raivata tietä, koska tanssi voi olla ihmiselle keino selvitä. Kun vanhempien riitely tai oma taus ta on vaivannut, Lindfors on sitonut treenikengät jalkaan. "Harvoin aikuinen voi olla kehon sa kanssa niin vapaasti kuin tanssis sa. Ei himassakaan kieritä lattialla." Monelle raikkaalle hankkeelle voi käydä vielä kulttuuriratikat, mutta Lindfors kieltäytyy valittamasta. Suomessa kansanedustajankin pu heille pääsee noin vain. "Mun on pakko olla rohkea. Se, että mä sanon suoraan, on vienyt Ur banApaa eteenpäin."
"
Mun on pakko olla rohkea. Se, että sanon suoraan, on vienyt UrbanApaa eteenpäin.
KUKA
Tanssitaiteilija Sonya Lindfors, 26, on UrbanApa-festivaalin perustaja ja Murha-kollektiivin perustajajäsen. Hän tekee lopputyötään koreografin maisteriohjelmassa Teatterikorkeakoulussa. Lindfors laatii koreografioita teattereille, viimeksi Teatteri Takomon Paratiisiin . Hän ohjaa myös tunteja Tradición Viva - ja Studio High Heels -tanssikouluissa. Lindfors rentoutuu lukemalla pokkareita, käymällä hierojalla ja kävelemällä Herttoniemen rannassa. himottaa Kuukauden reissu Nykin sykkeeseen: tanssitreeniä, esityksiä, shoppailua ja hikisiä klubi-iltoja. kaduttaa Monet, monet vastaamattomat puhelut. Sori kaverit, mä oon treeneissä! kyrpii Ikuinen kolotus kehossa. Tanssija ei tervettä päivää näe.
ukiolaisena Lindfors muutti omilleen Herttoniemeen. Hän perusti katutanssiryh mä Exhalen ja alkoi tienata tanssijana esimerkiksi Svenska Teaternin mu sikaaleissa. Yhä useampana iltana hän istui teatteri ja tanssiesitysten katsomoissa. Lindfors löysi tanssin taiteena. Pian hän heittäytyi käskystä Matti Nykänen improvisaatioon Teat terikorkeakoulun pääsykokeissa. Sitä seuranneisiin kuuteen vuoteen on mahtunut tohjoutuneita jalkoja, seit semän treenitunnin päiviä ja itsensä etsimistä niin tanssijana kuin taitei lijana. Kursseilla treenattiin monipuoli sesti, mutta hiphopia tai housea ei tunnustettu taiteeksi. "Kandivaiheessa koin, että olin väärän tyylinen." Maisterivaiheessa Lindfors suun tautui koreografiksi. Hän hytkyy in nosta puhuessaan huhtikuussa ensi
L
indfors retkottaa selällään X asennossa. Neonväriset lenk karit hohtavat hämärässä. Samassa Lindfors räjähtää liikkee seen. Hän potkii itsensä selkäliu kuun, ui ilmassa, taittuu linkkuveitsenä. Kumiset kengänpoh jat kitisyttävät lavaa. Moukaroiva dubstepin basso tärisyttää katsomon rakenteita. Vain hetkeä aiemmin Lindfors on kiipeillyt penkkirivien yli neuvomas sa UrbanApatiimiä: "Heti tunnari! Ei tämä!", "Chike, sun pää ei ole par rasvaloissa!". Poppingtanssijoiden sähköiskumaiset liikkeet saavat hä net ulvahtelemaan: "Vuuuu!" Festivaalin aikaan Lindfors ideoi, käsikirjoittaa, kuvaa ja leikkaa, print taa, koordinoi, rakentaa ja esiintyy. Aamujogurtilla alkanut päivä venyy aamukahteen, kun Lindfors editoi festivaalivideota ohjattuaan tanssi tunteja iltakymmeneen.
10
ylioppilaslehti 4 # 12
ylioppilaslehti 4 # 12
11
Ihmiskoneista on puhuttu ikuisuus. Milloin he oikein tulevat?
KYBORGI
sanat hannu hallamaa kuvat otto donner
M
ies juoksee tyhjällä stadionilla. Kun ka mera kuvaa juoksi jan ylävartaloa, pi kakiitäjän meno näyttää normaalilta. Kuvan laajetessa paljastuu, että etelä afrikkalainen Oscar Pistorius paine lee eteenpäin hiilikuituisilla protee seilla. Pistoriuksen jalat amputoitiin polven alapuolelta jo lapsena, koska niistä puuttui luita. Pistoriuksen juoksu näyttää epä inhimilliseltä. Hän on kyborgi1, ko neen ja ihmisen risteytys. Inhimilliset koneet ja koneihmiset ovat kiehtoneet mieliä jo historian alku hämäristä. Tieteessä ja populaarikult tuurissa kyborgien tulemista ryhdyttiin miettimään tosissaan 1960luvulla. Tie teen vinkkelistä kyborgien ajateltiin olevan tarpeen esimerkiksi aiempaa pidemmillä ja vaikeammilla avaruuslen noilla. Ihmisen ja teknologian sulautu minen oli näissä kaavailuissa ratkaisu, joka ylitti molempien rajoitukset. Populaarikulttuurissa kyborgista muotoutui hahmo, joka pystyi yli inhimillisiin suorituksiin. Koneen ja ihmisen yhdistymisestä fantasioivat erityisesti 1980luvun scifielokuvat. Paul Verhoevenin Robocop (1987) sijoittui kuvitteelliseen, ri kollisuuden riivaamaan lähitulevaisuu teen. Elokuvassa roistojen hyökkäyksessä pahasti vammautunut poliisi muuttuu koneosilla kyberneet tiseksi superpoliisiksi, Robocopiksi. Nyt, 25 vuotta myöhemmin, edes vaatimattomia robocopeja ei näy.
Ihmiskehon matkiminen on osoit tautunut äärimmäisen hankalaksi. Esimerkiksi älykkään käsiproteesin rakentamisessa on päästy 30 vuoden aikana vasta alkuun.
Missä viipyy kyberkäsi?
Valomiekat viuhuvat, kun Darth Va der ja Luke Skywalker ottavat yhteen Tähtien sodan viidennessä osassa. Skywalkerin käsivarsi menee poikki, mutta ei hätää. Tilalle asennetaan kyberkäsi, joka toimii kuten alkupe räinenkin. Tähtien sodan innoittamana tut kijat ympäri maailmaa ovat kehitel leet 1980luvulta alkaen motorisoi tuja käsiproteeseja. Markkinoilla on jo yksinkertaisia versioita, mutta edes laboratoriooloissa ei ole päästy lähellekään oikeaa kättä. "Olemme hyvin, hyvin kaukana Tähtien sota tyylisestä kyberkädes tä", kertoo Lundin yliopiston tutkija Fredrik Sebelius sähköpostitse. Sebelius oli mukana SmartHand projektissa, jossa kehitettiin elek trodien avulla ohjattava myoelek troninen2 käsiproteesi. Vaikka metal lisorminen SmartHand näyttää toimivan melkein kuin oikea käsi, ke hitettävää on vielä paljon. Vaikeaa on esimerkiksi palautejärjestelmän ra kentaminen. Sen avulla käyttäjä esi merkiksi tietäisi, miten kovaa hän puristaa muovimukia. Alan kehitystä seuraava käsiamputoitu sveitsiläinen bloggari Wolf Schweitzer on sitä mieltä, ettei myokäsistä ole tosikäy
tössä vielä mihinkään. Ne ovat liian raskaita, kömpelöitä ja hauraita. "Monet amputoidut käyttävät mie luummin kosmeettista kuin myoelekt ronista proteesia. Tutkimusryhmäni työskentelee kovasti, jotta saisimme myokäden tuntumaan kehon osalta eikä työkalulta. Uskon, että aistipalau te on tärkeä osa proteesin tuntemista omaksi", arvioi Sebelius. Kansainvälinen kiinnostus alaan on nyt suurta. Koneraajoja kehitel lään kiivaasti Yhdysvalloissa, sillä invalidisoituneita sotilaita riittää asi akkaiksi. Aaltoyliopistossa myo elektronisia ratkaisuja pohditaan bioinformatiikan koulutusohjelman puitteissa. Professori Arto Visala kertoo, että loppusuoralla on kaksi diplomityötä aiheesta. Maria Hakonen mittaa työssään käden toimintaa elektrodien avulla. Toisessa diplomityössä kehitel lään myokäden palautejärjestelmää, joka toimisi älysukan avulla. "Ideana on se, että varpaiden tun toaisti on lähimpänä sormien reso luutiota", Hakonen kertoo. Aaltoyliopistosta putkahtaa Visa lan mukaan lähivuosina hermoimpuls seilla ohjattua teknologiaa, kunhan sopiva kohde löytyy. Todennäköisesti kyse on laitteesta, jolla pyritään tuke maan vammautuneen ihmisen itse näistä asumista. Myös työkoneiden ohjaamisessa voidaan Visalan mukaan nähdä vas taavia sovelluksia, esimerkiksi käden asentojen ja eleiden perusteella toi
mivia älyhihoja. Ihmiskäsi ja joystick on kuitenkin erittäin vaikeasti päihi tettävä yhdistelmä.
1. Kyborgi on koneen ja ihmisen yhteensulautuma. Joidenkin mielestä aito kyborgi ohittaa ihmiskehon asettamia rajoitteita.
Scifin lunastamattomat lupaukset
Vielä Robocopia futuristisempaa tu levaisuutta kaavaili vuonna 1982 scifi dystopia Blade Runner. Ridley Scottin elokuvan synkkiin tulevaisuudenku viin on aikaa enää seitsemän vuotta, eikä vaarallisten replikanttien 3 juok sentelusta pitkin katuja ole pelkoa. Nykytodellisuudesta loistavat poissa olollaan kyberkäsien lisäksi myös William Gibsonin Neurovelhokirjas saan (1984) lanseeraamat päänsisäiset muistinlaajennukset ja supernäön tarjoavat kybersilmät. Miksi visiot ky berneettisestä lähitulevaisuudesta menivät niin pahasti mönkään? Kyborgin käsikirjan kirjoittajiin kuuluva Mika Ala-Korpela muistut taa, että scifivisiot ovat fantasiaa, joten aihetta pettymykseen ei ole. Tietämys ihmisen neurologiasta ei ole vielä riittävää, ja tekniikankin pi täisi kehittyä. Esimerkiksi tietoko neisiin tarvitaan lisää laskentatehoa. "Tieteessä lyhyen aikajänteen ke hityspotentiaalia yleensä yliarvioi daan, kun pitkällä aikajänteellä sitä taas aliarvioidaan", Oulun yliopistos sa laskennallisen lääketieteen pro fessorina toimiva AlaKorpela sum maa. AlaKorpela muistuttaa, että aivo tutkimuksen edistyminen luo myös uusia haasteita, sillä ihminen osoit 2. Aivoistamme hermostoon lähtevät käskyt ovat mitattavissa olevaa EMG-sähkövirtaa. Nämä lihasten käskytysyhteydet säilyvät, vaikka ihminen menettäisi raajan, joten signaaleilla voidaan ohjata esimerkiksi konekättä.
3. Replikantti on äärimmäisen kehittynyt ihmismäinen robotti eli androidi, jolla on yli-inhimilliset kyvyt.
12
ylioppilaslehti 4 # 12
tautuu koko ajan monimutkaisem maksi biologiseksi koneeksi. Aivojen plastisuus eli kyky omaksua uusia asioita tosin tuo myös toivoa: ehkä esimerkiksi konekäsiä voidaan tule vaisuudessa kytkeä suoraan aivojen neuroneihin. Laboratoriooloissa tällaista on jo kokeiltu, mutta käytän nön sovelluksiin on pitkä matka. "Järjestelmämme on niin komp leksinen ja sen kapasiteetti niin val tava, ja ymmärrämme vasta vähän siitä, miten hurjaa määrää informaa tiota aivot pystyvät käsittelemään." Vaikka kasariscifin kyborgitulevai suus tuntuu vielä kaukaiselta, alan har rastajia se ei masenna. Suomen Trans humanistiliiton varapuheenjohtajana toiminut Jani Moliis korostaa, että ih misen ja koneen edistyksellinen sulau tuminen on vain yksi skenaario. Trans humanistien ajattelussa biologinen ihminen ei ole kehityksen päätepiste, vaan tulevaisuudessa ihminen muun tuu teknologian kehityksen myötä. Yh
teiskunta voi muuttua radikaalisti mo nella muullakin tavalla. Vaihtoehtoja löytyy: kehittyneen tekoälyn keksimi nen, vanhenemisen pysäyttäminen, aivotoiminnan parempi hallinta. "Olen asian suhteen kaikkiruokai nen. Emme voi tietää, mikä vaihtoeh doista on todennäköisin, mutta on hyvin epätodennäköistä, ettei mi kään niistä toteudu", sanoo Moliis. Sydämentahdistimien ja keinoni velten myötä ihminen teknologisoi tuu. Se, etteivät kyborgit vielä tallaa Helsingin katuja, onkin Moliisin mie lestä näköharha. Hän arvioi, ettei maailmassa ole koskaan ihmistä, jota kutsutaan kyborgiksi, koska ihmisen ja koneen sulautuessa suhtautumi nen kyborgiuteen muuttuu.
asiat saadaan aikaiseksi päälle puetta villa laitteilla? Erikoisvarustetut sotilaat pimeänäkölaitteineen ja kypäränäyttöi
"
Äärimmäisissä skenaarioissa maailmaan muodostuu teknologisesti paranneltu yläluokka jo tällä vuosisadalla.
neen ovat jo kyborgeja käsitteen löy hemmässä merkityksessä. Mutta jou kossamme kulkee jo tosikyborgejakin. Yhdysvaltalainen kyborgiasian tuntija Michael Chorost menetti
Vai ovatko he jo täällä?
Yhä useampi ihminen on kytketty äly puhelimeensa ja lisämuistina toimi vaan internetiin. Tarvitaanko neuro verkkoja ja supersilmiä, jos lähes samat
kuulonsa vuonna 2001. Syynä oli vi hurirokko, joka aiheutti Chorostille kuulovamman ennen syntymää. On neksi jo vuosikymmen sitten oli tar jolla keino kuulon palauttamiseksi. Chorostille asennettiin sisäkor vaimplantti. Niiden 1990luvulla alkanut laaja mittainen käyttö on mullistanut kuu lovammojen hoidon. Leikkauksella sisäkorvaan kytkettävä implantti sti muloi kuulohermoa signaalilla, jonka tuottavat kalloon kiinnitetyt mikro fonit. Implantti siis ohittaa korva käytävän kokonaan. Järjestelmän tuottama ääni ei ollut vuonna 2001 täydellinen. Chorost kertoo oppineensa kuulemaan uudel leen äänikirjojen avulla. Nykyään imp lantoinnin tulokset ovat vaikuttavia: Suomessa vaikeasti kuulovammaisina syntyvistä lapsista 95 prosenttia saa sisäkorvaimplantin. 1990luvulla al kaneen kehityksen tuloksena kuurous on häviämässä. Vaikkei implantti tuo
täydellistä kuuloa, kaksi kolmesta sen saaneesta lapsesta aloittaa opintaipa leensa tavallisessa lähikoulun luokas sa. Chorost kirjoittaa kuulevansa tie tokoneeseen kytkettyjen mikrofonien avulla. Kun hänen tietokonettaan ker ran päivitettiin, ja hän kuuli sen yhte ydessä outoa matalaa huminaa. Hän ymmärsi havaitsevansa keskusilmas toinnin huminan ilmastointiputkien kautta. Teknikon korvien taajuusalue ei ulottunut niin alas. Tämä oli tärkeä havainto. Konekor va ei tuottanut ääntä vain eri tavalla kuin biologinen korva, sen avulla saat toi kuulla enemmän. Sisäkorvaimp lantti teki Chorostista kyborgin. Pitävätkö sisäkorvaimplantin käyttäjät itseään kyborgeina? Tus kinpa. Asiasta julkisuudessa käyty keskustelu on pyörinyt pääasiassa viittomakielen aseman ympärillä, ei ihmisen ja koneen sulautumisen pohdiskelussa.
ylioppilaslehti 4 # 12
13
Epätasa-arvoinen tulevaisuus
Suuri keskustelu ihmisten oikeudes ta kyborgiuteen on vielä käymättä, sillä syytä siihen ei vielä ole. Mutta vielä koittaa päivä, jolloin kyberraa jojen ongelmat on ratkaistu, neuro linkit toimivat ja ajatusohjauksesta on hyötyä. Ei ole voimaa, joka pysäyttäisi ih misen ja koneen sulautumisen, arvioi Manchesterin yliopiston bioetiikan professori Matti Häyry. Yhteiskunta yrittää varmasti säädellä teknologian käyttöä. Häyry tuumii, että erottelua tehdään hoidon ja parantelun välille. On eri asia korvata puuttuva jalka kuin ottaa toimiva raaja pois ja korva ta se paremmalla koneversiolla. "Tämä hidastaa varmasti joiden kin koneliitosten julkista hyväksy mistä ja sitä kautta ehkä niiden jul kista rahoittamista", Häyry pohtii. Jos kyberteknologiasta jotain voi daan varmuudella ennustaa, se on
hinta. Sisäkorvaimplantti maksaa vähintään 20 000 euroa. Tähän pitää vielä lisätä leikkaus ja kuntoutus kustannukset. Uunituore näköher moimplantti on vielä kalliimpi. So keiden näkökykyä palauttava laite maksaa yli 100 000 euroa. Ensim mäisen kaupallisen tuotteen asennus tehtiin vasta marraskuussa. Häyryn mielestä on selvää, että tu levaisuuden kyberteknologiaa tulee leimaamaan huima hinta ja sen aiheut tama epätasaarvo. Ihmisen parantele minen koneosilla kytkeytyy laajem paan kehitykseen, jossa lajimme erkaantuu yhä kauemmas luonnonti lasta. Ihmisen biologisten varaosien, geeniteknologian ja koneparannusten kehittyminen kietoutuvat yhteen ta valla, jonka vaikutuksia on vaikeaa en nustaa. Äärimmäisissä skenaarioissa maailmaan muodostuu teknologisesti paranneltu yläluokka jo tällä vuosisa dalla. Varmaa on muutos ja siihen koh distuvat sääntelyyritykset.
On eri kysymys, onnistuuko sään tely. Oscar Pistoriuksen tapaus osoit taa, että kyborgeja ei hyväksytä kakis telematta. Kun 21vuotias Pistorius osallistui vuonna 2007 terveiden urheilijoiden kansainvälisiin kilpai luihin, jkirjaimen muotoiset hiili kuitujalat huomattiin. Tutkimusten jälkeen kansainvälinen yleisurheilu liitto IAAF totesi, että Pistorius saa proteeseistaan epäreilua kilpailu etua. Seuraavana vuonna liitto kielsi häntä osallistumasta kilpailuihin. Vetoomustuomioistuin kumosi pää töksen neljä kuukautta myöhemmin. Miksi Pistoriusta haluttiin estää kilpailemasta? Koska proteesit hel pottavat 400 metrin matkalla tärkeää nopeuden säilyttämistä. Pistorius juoksee luultavasti kesällä Lontoon olympialaisissa, sillä hän oli kisoihin vaadittavassa tuloskunnossa jo viime vuonna. Katsojien päätettäväksi jää, onko hän olympiahistorian ensim mäinen kyborgi.
Kyborgiuden apostoli
maailman ensimmäiseksi kyborgiksi julistautui vuonna 1998 brittiprofessori Kevin Warwick. Readingin yliopistossa kybernetiikan tuolia pitävä Warwick asennutti ihonsa alle rfid-sirun. Siru saa energiansa siihen lähetetyistä radioaalloista. Sen avulla voidaan tehdä langaton tunnistus muutaman metrin päästä, joten Warwick pystyi sirun avulla kauko-ohjaamaan tutkimustilojensa valaistusta. Pari vuotta myöhemmin Warwick tempaisi asennuttamalla käsivartensa hermostoon sirun, jonka poimiman EMG-signaalin avulla hän kykeni kaukoohjaamaan koetta varten rakennettua robottikättä. Molemmat kyborgikokeet oli suunnattu medialle. Rfid-siru olisi toiminut aivan yhtä hyvin teipattuna käteen, robottikättä taas olisi voitu liikuttaa ohjaushansikkaan avulla. jälkimmäisen kokeen yhteydessä tehtiin myös jotain futuristisempaa. Warwickin vaimon käteen asennettiin samanlainen siru. Näin puolisot pystyivät tuntemaan, kuinka toinen liikutti kättään. Warwick on innostunut kaikesta futuristisesta ja työskentelee parhaillaan rotan aivosolujen ohjaaman robotin parissa. Kyborgiapostolia kiehtoo esimerkiksi ajatus ihmisaivojen liittämisestä tekoälyyn. Vielä innostavampana hän pitää sirukokeen osoittamaa mahdollisuutta siirtää tietoa kahden ihmisen hermoston välillä. Puhe kun on kovin karkea, hidas ja tehoton tapa siirtää dataa. Ja vielä altis tulkinnoille.
14
ylioppilaslehti 4 # 12
Yhteiskunta
tuomio
Lauri Holappa on poliittisen taloustieteen tutkija ja rasittava jätkä.
Vapise Arkadianmäki
mijaa nopeammin. Jos pankit eivät velottaisi suolaista 65 senttiä nimeltä, Avoin ministeriö olisi palvelun var masti jo Pekkasen mukaan pykännyt kin. "On kyseenalaista, että kun kan salaiset toteuttavat perusoikeuksi aan, pankin kassaan kilahtaa rahaa", hän kritisoi. Huhtikuun alussa otetaan käyt töön EU:n kansalaisaloitelaki. Jotta EUparlamentti ottaa lakialoitteen käsittelyyn, tarvitaan taakse miljoo nan Euroopan Unionin jäsenen alle kirjoitus. EUtasolla nimiä kerätään verkossa kevyttunnistautumisen avulla ilman pankkien rahastusta. Pekkanen ihmettelee, miksei samaa systeemiä käytetä Suomessa. Roppo nen myöntää, että Suomen mobiili tai pankkitunnukset vaativa käytäntö on eriarvoistava, mutta muistuttaa, että paperilistaan voi allekirjoittaa myös tulevaisuudessa.
otto donner
Yrittäkää edes
suomessa on totuttu siihen, että yhteiskunnallisia mielipiteitä voi perustella hyvillä argumenteilla, huonoilla argumenteilla tai sotiem me veteraaneilla. Viimeksi mainitulla perustellaan yleensä kaikkein vastenmielisimpiä ja järjettömimpiä kantoja. Sotiemme veteraanit sokeroinnilla mielipiteen esittäjä vapauttaa itsensä logiikan ja inhimillisyyden aiheuttamista rasitteista. Yllättäen hän ei enää olekaan Suomi24:n keskustelupalstoilla tai Köyliön Pe russuomalaisten kevätkokouksessa, vaan Raatteentiellä ja Portinhoi kassa. Vastassa ei enää olekaan sa teenkaariperheitä ja vegetaristeja, vaan taistolaisia ja PohjoisKorea. Sotiemme veteraanien perinnöllä on aina perusteltu oikeistolaista yh teiskuntapolitiikkaa ja konservatiivi sia arvoja. Koska sotiemme veteraanit hölötyksen kritisoiminen on yleensä katsottu maanpetokseen rinnastetta vaksi toiminnaksi, on sotaveteraani puheesta muovautunut oikeistolle erinomainen poliittinen strategia.
"
Julkisuudessa kerrottavan tarinan mukaan Suomen tulevaisuus riippuu yritystoiminnan kannustimista.
Avatkaa ovi, hyvä ministeri
Sosiaalinen media pöllyttää kovakou raisesti demokratiaa. Avoimuuspaine puhaltaa niin eduskunnan valiokun tien kynnyksillä kuin kunnantalojen tuulikaapeissakin. Joonas Pekkanen toivoo, että Avoin ministeriö toimisi esimerkkinä ministeriöille, ja ne avai sivat lainvalmistelutyötään verkkoon ihmisten kommentoitavaksi. Sosiaa lista mediaa tutkinut Pirjo Näkki VTT:ltä vakuuttaa, että someskepti kot ovat valtiohallinnon käytävillä vähentyneet ja asenteet muuttumas sa. "Suora tyrmäys on vähentynyt." Oikeusministeriö kehittelee esi merkiksi Osallistumisympäristöä, joka erilaisten työkalujen avulla lä hentäisi kansalaisia ja päättäjiä. Riip pumattomana toimivan Pekkasen mukaan oikeusministeriön projek tissa on "oikea tekemisen meininki". Neuvoja on kysytty puolin ja toisin. Näkin mukaan kansalaisaloitelais sa ja Avoimen ministeriön kaltaisissa hankkeissa on parhaimmillaan de mokratian kannalta "mullistavia ele menttejä". "Kansalaiset pystyvät vaikutta maan vaalien ohi ja toimimaan yh dessä puoluepolitiikan ohi tärkeäksi kokemiensa asioiden puolesta", Näk ki sanoo. Vaikeaksi voi osoittautua alkuin nostuksen ylläpitäminen. Hetkelli syys ja viihtyminen ovat somelle tyy pillisiä ominaisuuksia. Oikeustieteen ylioppilaana Pekkanen kertoo pitä vänsä opintojaan harrastuksenaan, mutta kuinka paljon lopulta löytyy ihmisiä, jotka haluavat kotisohvalla verkkareissaan muokata lakitekstejä ja pyöritellä kansantalouden kululas kelmia? Toisaalta kunnallispolitiikka ja lautakuntatyöskentely ovat vuosisa toja nojanneet vastuunkantajiin, jot ka ovat töiden jälkeen hiihtäneet kunnantalolle vääntämään. Eikä sitä intoa voi pelkällä kokouspalkkioilla selittää. maria ruuska
ilmeisistä syistä tämä strategia ei voi toimia enää kovin montaa vuotta. Niinpä oikeistopiirit ovatkin alkaneet hiljalleen korvata sotiemme veteraaneja uudemmalla kirkas otsaisen moraalisuuden perikuvalla, pienyrittäjällä. Viime vuosina monet poliitikot ja elinkeinoelämän edusmiehet ovat toistuvasti varoitelleet "yritysvastaisen ilmapiirin" leviämisestä Suomeen. Yritysvastaisuuden torjumiseksi yrittäjyyttä on tungettu peruskouluihin pakolliseksi oppiaineeksi, puolueet oikealta vasemmalle ovat rustanneet yrittäjyysohjelmiaan, ja verotusta on kevennetty kautta linjan. Tämä ei kuitenkaan tunnu riittävän, sillä julkisuudessa kerrotta van tarinan mukaan Suomen tulevaisuus riippuu yritystoiminnan kannustimista. Tämän vuoksi perintö, yritys ja pääomatuloveroja on kevennettävä, ja ainakin nuorten työntekijöiden palkkoja heiken nettävä. Muussa tapauksessa olemme Kreikan tiellä. tosiasiassa uudella yrittäjyyspolitiikalla ei ole juuri tekemistä pien yritysten menestymismahdollisuuksien kanssa. Yrittäjät nyt vain sattuvat nauttimaan laajaa arvostusta, joten heitä kannattaa hyödyn tää, kun yhteiskunnallista rakennemuutosta halutaan runtata läpi. Ensisijaisestihan yritykset tarvitsevat ostovoimaisia asiakkaita, eivät tavattoman joustavia työmarkkinoita. Näin ollen esimerkiksi palkan korotusten jäädyttäminen tai julkisen kulutuksen vähentäminen usein suoraan heikentävät yritysten toimintamahdollisuuksia. Katteeton yrittäjämyönteisyys onkin paljon suurempi uhka Suo men taloudelle kuin yritysvastaisuus. Yritysten kun on kovin hanka la menestyä, jos niiden tavaroille ja palveluille ei ole kysyntää.
Avoin ministeriö joukkoistaa lainvalmistelun. Onnistuessaan kansalaisaloitelaki mullistaa demokratian ja patistaa jurot ministeriöt sosiaalisiksi.
opintotuen 15 prosentin takaisin perintäkorko: päiväsi saattavat olla luetut kansalaisaloitelain myötä. Maaliskuun alussa voimaan astunut laki parantaa huomattavasti kansa laisten vaikutusmahdollisuuksia. Jos systeemi sorsii ja verovelho piinaa, ei muuta kuin kansalaislakialoite vireil le ja lobbaamaan. Jos lakialoitteen taakse saa 50 000 allekirjoitusta, ot taa eduskunta lakiehdotuksen käsit telyyn. Tähän asti lakiehdotuksia ovat saaneet tehdä vain kansanedus tajat. "Jos kansalaisaloitteet ovat huo nosti laadittuja, heikosti perusteltuja ja niitä tulee liikaa, syö se uskotta vuutta koko instituutiolta", Pekkanen muistuttaa. Perinteisesti hallitusohjelman ohi tulleet opposition lakiehdotukset ovat menestyneet huonosti, mutta kansalaisaloitteiden suhteen Pekka nen on optimistinen. "Kun ne tulevat kansalaisilta, mu kana ei ole puoluepoliittista peliä, vaan kansanedustajat voivat äänes tää omatuntonsa mukaan."
LÖYDÄ TULEVAISUUTESI OPISTOSSA!
Vauhtia yliopisto-opintoihin opistovuodesta!
Lääketiede · Oikeustiede Englanti · Italia · Venäjä Psykologia · Kasvatustiede Terveyskasvatus
Aloiteinflaatio uhkana
Kansalaisaloitelaki meni läpi edus kunnassa viime joulukuussa. ITyrit täjä Joonas Pekkanen huomasi asias ta pikkuuutisen Helsingin Sanomissa ja muutama päivä myöhemmin rekis teröi avoinministerio.fi osoitteen. Verkkosivu joukkoistaa kansalais aloitteiden valmistelun. Mukaan si vustoa kehittelemään lähti joukko Pekkasen koodarikavereita. Tavoit teena on, että Avoimen ministeriön lakiehdotukset ovat yhtä hyvin val misteltuja kuin eduskunnan valiokun tamyllyn läpikäyneet pykäläkokelaat kin. Pekkanen toivoo, että riippuma ton verkkosivu innostaa tavallisten kansalaisten lisäksi myös eri alojen asiantuntijat ja juristit kirjoittamaan sivustolle.
Hidas oikeusministeriö
Kansalaisaloitteiden allekirjoittami nen tapahtuu tulevaisuudessa ver kossa mobiili ja pankkitunnusten avulla. Oikeusministeriö pystyy kui tenkin avaamaan tunnistautumispal velun vasta loppuvuodesta. Siihen asti nimiä kerätään paperille. Kun nimiä tarvitaan pikkukaupungin ver ran, ensimmäisiä kansalaislakialoit teita tuskin nähdään lähiviikkoina. Oikeusministeriön hidas tahti joh tuu kansalaisaloiteverkkopalvelun toteutuksesta vastaavanTeemu Ropposen mukaan siitä, että lakiin tuli vielä loppuvuonna muutoksia. Aika taulusta päättivät kansanedustajat. Ropponen myöntää, että Avoimen ministeriön väki olisi rakentanut pal velun varmasti jähmeää julkista toi
Ilmaisun iloa Kulttuuriopistossa!
Kirjoittaminen · Tanssitaide Teatteritaide · Maskeeraus Rytmimusiikki
Hae 31.7. mennessä. Opinnot alkavat elokuussa. Opintolinjoilla opiskelu on päätoimista ja oikeuttaa opintotukeen.
www.epopisto.fi
Etelä-Pohjanmaan Opisto
Opistontie 111, 60800 Ilmajoki, (06) 4256 000
os tonmuuta "Ilmas an puIt torjutaalla." halaam apIo ovat ja l KuoKKa uden hIgh " maatalouIput." techIn h ." at turhIa ov säaIneet "lI
on paras "armeIja oulu." johtajaK
n. ieteellisee us-metsät ksi maatalo e opiskelija Ha
helsinki.fi/mmtdk facebook.com/mmtdk
KAUPPATIETEEN KANDIDAATTI
(180 op)
Bachelor of Arts in Social Sciences Business Administration
Tervetuloa opiskelemaan kauppatiedettä aidosti kansainväliseen ympäristöön. Tarton yliopisto on Viron suurin, vanhin ja menestynein yliopisto. Sen taloustieteiden tiedekunta on maansa pitkäaikainen opetuksen ja tutkimuksen edelläkävijä. · kokonaan englanniksi · suomalainen opintotuki · edullinen asuminen · haku 16.4.2012 mennessä, ei pääsykoetta
Tarton yliopistossa myös lääketieteen opinnot, paljon englanninkielisiä maisteriohjelmia sekä kansainvälinen kesäyliopisto.
rsiier unive nia's prem king up Esto a Tartu is tudents m lation. n, with s ty tow the popu -fifth of e s vitality nearly on boisterou a nd cts a This inje ic setting y, histor leaf icatiinto the g sophist surprisin a e. grants it of its siz nia) or a city com/Esto on f lyPlanet. (Lone
www.ut.ee/fi Suomenkielinen neuvonta: Tarton yliopiston Suomenedustaja Sanna Immanen sanna.immanen@ut.ee Puh. +358 45 8931800 Skype UT_helsinki
Tervetuloa opiskelemaan viestintää Tallinnan yliopiston englanninkieliseen maisteriohjelmaan (120op)
arbetsmarknaden efterfrågar
Högskolan på Åland ger dig utbildning för yrken som arbetsmarknaden efterfrågar. Du får en internationellt gångbar examen och möjlighet att kombinera teori med praktik. Våra handledare hjälper dig också att hitta givande studie- och praktikplatser. Mer information hittar du på www.ha.ax
Ansökningstiden är 15 mars16 april Välkommen in med din ansökan!
Elmästare, Elingenjör, Företagsekonom, Systemutvecklare, Programmerare, Restaurangchef, Hotellchef, Övermaskinmästare, Överstyrman, Sjöingenjör, Styrman, Sjökapten, Sjukskötare
UTBILDNINGAR SOM
Miksi et opiskelisi Tallinnan yliopiston viestinnän instituutissa? Valitse pääaineeksesi viestinnän johtaminen ja liity instituutin energiseen opiskelijaporukkaan! Pääaineopinnoissa tarjoamme Sinulle lisäksi kolme erikoistumisalaa: organisaatioviestintä, poliittinen viestintä ja kultuurienvälinen viestintä Voit myös valita muiden alojen opintoja tutkintoosi ilman lisäkuluja yliopiston laajasta tarjonnasta. Sinua odottavat kansainvälinen opiskeluympäristö, laadukas opetus ja hyvät kontaktit Euroopan muihin yliopistoihin. Hakuvaatimuksena on alempi korkeakoulututkinto viestinnästä tai muulta soveltuvalta alalta. Opiskelukieli on englanti ja opintojen kesto kaksi vuotta. Lisätietoja suomeksi: Lehtori Päivi Tirkkonen paivi.tirkkonen@tlu.ee +372 827 887 www.tlu.ee/com
Neptunigatan 17, Pb 1010, AX22111 Mariehamn, Åland Finland +358 (0)18 537 000, ansokan@ha.ax, www.ha.ax
edät, m Abi: Jos ti
itä haluat,
hanki
HESOTE
mukana yhteishaussa 27.2. - 16.3.2012
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Lääkealan perustutkinto, farmanomi / lääketeknikko Hammastekniikan perustutkinto, hammaslaborantti
Lisätietoja:
HESOTE (Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos) on Helsingin kaupungin omistama ammatillinen oppilaitos. Oppilaitoksessa opiskelee yli 2000 nuorta ja aikuista sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa koulutuksessa.
oikea tti amma
hoitajaksi, sa eläinten erkonomik essa vuodes meillä kahd aaseutuyrittäjäksi, m ompelii opiskella us m Ylioppilas vo niksi, lähihoitajaksi, riksi, vaatet yös viiden aa si, puutarhu ohjaisena m kuva-artes anohjaajak yo-p ja vapaa-aj . Tarjolla on ulu). si, nuorisoirkailijaksi staanottov tus (talousko jaksi tai va titalousope mittainen ko kuukauden uda.fi/hae. aamme: ke utustarjont ajaan koul Tutustu la TAITA JA ÖELÄMÄN KEUDA TY
hesote.fi
Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Pl 3920, 00099 Helsingin kaupunki Puhelin (09) 310 8158 Faksi (09) 310 80207
IOPISTO AMMATT
H YHTEIS
.2.16.3 AKU 27
www.keuda.fi/hae
.2012
ENEMMÄN KOKEMUSTA ENNEN KAIKKEA.
Mi k lä e Minkä lähes 50 koulutusohjelmast Minkä lähes 50 koulutusohjelmastamme valitsetkin, M t ähe oulutusohjelma t utu o lit tki Metropolia A it tki k li Ammattikorkeakoulusta ik k k saat tuhdimmat eväät urallesi. Ajanmukainen ja yksilöllinen opetus luo perustan osaamisellesi, ja pääkaupunkiseutu antaa reilusti valinnanvaraa työharjoittelulle, jossa voit hioa taitojasi. Eivätkä kontaktimme rajoitu Suomeen. Tarjoamme mahdollisuuksia vaihtoopiskeluun lukuisissa maissa ja korkeakouluissa. Tervetuloa valmistumaan varmempana. opiskeluun lukuisissa maissa ja kork a ouluissa. Tervetuloa valmistumaan varmempana. piskeluun kuisiss maiss kelu ke un uisissa ais issa korkeakouluissa. ervetu o va mistum an ar empana. ork is valm uma pan . n
YHTEISHAKU 5.3.-3.4.2012
KULTTUURI, LIIKETALOUS, SOSIAALI- JA TERVEYSALA, TEKNIIKKA JA LIIKENNE
ylioppilaslehti 4 # 12
17
Viestinnän välivouhkat
Onko viestintätoimisto uusi uutistoimisto?
"ei olla poppatohtoreita, ei", nau reskelevat Hill & Knowlton viestin tätoimiston toimitusjohtaja Tarja Jussila ja senior adviser Markko Ihamuotila merenrantatoimistos saan. Suomen suurimman viestintä toimiston asiakkaina on ollut niin viherpesusta syytetty metsäjätti Sto ra Enso kuin kiistelty Nord Stream kaasuputkihanke. Täällä jos missä tiedetään, miten suomalaista mediaa pompotellaan. Mutta ei, sisäpiirin viestintäkauppoja ei Jussilan mu kaan Suomessa harrasteta. "Päätösvalta uutisista on edelleen toimituksissa, missäs muuallakaan. Kansalainen Tarja Jussilastakin olisi karmea ajatus, ettei journalismiin voisi luottaa." Jos suomalainen uutisagenda suunnitellaan Hill&Knowltonilla, Jussila ja Ihamuotila kätkevät sen PRammattilaisen varmuudella. pr-poppatohtoreiden niskaote suo malaisista toimittajista on salaliittoteo ria, jota viljellään keskustelupalstoilla. Viimeksi aiheesta älähti Yleisradion entinen toimitusjohtaja Mikael Jungner, joka syytti Iltalehden blogissa me diataloja "kirjurijournalismista". Jugnerin mukaan köyhillä ja kiirei sillä medioilla ei ole enää aikaa pa neutua "journalistisen totuuden et simiseen". Samaan aikaan yritysten ja yhteisöjen viestintäbudjetit ovat paisuneet. Jugnerin uhkakuvissa PR koneisto runnoo yksipuolisen vies tinsä mediassa läpi. Jussila allekirjoittaa suurimman osan Jugnerin väitteistä. Kyllä, Hill & Knowltonin asiakasmäärät ovat kas vussa. Kyllä, toimittajien kiire on ha vaittu. Kyllä, toimituksiin lähetetyt tiedotteet saattavat mennä lähes sel laisenaan läpi. Mutta ei, Jussila ei ole kirjurijour nalismista innoissaan. "Ei ole kenenkään etu, jos kiire johtaa aivottomuuteen." Samaan aikaan kun sekä mainostoi mistojen että uutismedioiden talous horjahtelee, viestintätoimistossa on nähty 2000luvulla parhaimmillaan yli 20 prosentin kasvulukuja. Siinä missä yritys aiemmin osti mainoksen tai pisti tiedotusosaston näpyttelemään tiedot teen, päädytään yhä useammin pyytä mään viestintäapua siihen erikoistu neelta toimistolta. Viestintätoimistoissa hypeä top puutellaan: ala on nuori, ja luonnollis ta kasvun varaa löytyy edelleen. Liike vaihdoilla mitattuna toiminta on vielä näpertelyä mainosalaan nähden. Alan nuoruudesta johtuen viestin tätoimistojen ja toimitusten suhde on monelle epäselvä, ja maaperä on otol linen suhmurointiteorioille. Soitto kierros paljastaa, että viestintätoimis tojen toimenkuva saattaa olla hämärä niiden asiakkaillekin. "Palaverissa sanotaan, että me ha lutaan sitten Hesarin etusivulle. Sanon suoraan, että ostakaa mainostilaa", kertoo OS/GViestinnän toimitusjoh taja Toni Perez. Tiedotteiden kirjoittaminen on vies tintätoimistotyön peruskauraa. Sen li säksi toimistot tuottavat toimittajille taustamateriaalia, järjestävät haastatel tavia ja kutsuvat aamiais ja lounasta paamisiin. Välillä on kestitystäkin. jo Ahonen veikkaa, että heillä luku on prosentin luokkaa kaikista uuti sista. Viestintätoimistot ovat toimit tajille lähde muiden joukossa. Ilman kontakteja skuupit pysyvät piilossa. "Toimittaja, joka elää hermeetti sessä kapselissa on pelottava tapaus. Minulla oli 30 vuotta sitten kollega, joka lähes kategorisesti kieltäytyi epävirallisesta yhteydenpidosta yri tyksiin. En tiedä, miten sillä asenteel la voi tehdä tätä työtä", Pettersson toteaa. Helsingin Sanomien taloustoimit taja Tuomo Pietiläinen kertoo, että heillä on alan yliinnokkaille oma ni mitys: välivouhka. Pahimmillaan väli vouhka soittelee tiedotteen perään ja painostaa jutun tekoon, mutta ei osaa kertoa tiedotteen asiasta. Eniten Pie tiläistä huolestuttaa se, että PRam mattilaiset vahtivat yhä useammin yritysjohtajien haastatteluja. "Missä on aito vuorovaikutus sel laisessa tilanteessa?" Vaikka Pietiläinen suomii "vies tintäkyylien" toimintaa, pitää tutkiva journalisti viestintätoimiston järjes tämiä taustatapaamisia arvokkaina. "Jos ihmisen on tavannut kerran kasvokkain, valehtelee hän sinulle jatkossa pienemmällä todennäköi syydellä." pr-koneiston kasvusta huolimatta haastatellut toimittajat pitävät jour nalismia kriittisempänä nyt kuin vie lä 80luvulla. Silloin Helsingin Sano mien taloussivujen nimi oli vielä Kauppa ja merenkulku, ja yritystie dotteita saatettiin läiskiä sivuille sel laisinaan. Ilmiöön on vaikea saada puolueeton ta perspektiiviä, sillä Laura Juntusen viime vuonna ilmestynyt Leikkaaliimaa-journalismia? on ensimmäinen suomalainen tutkimus, jossa PRko neiston vaikutusvaltaa uutisiin on yri tetty empiirisesti arvioida. Hälyttävintä Juntusen mukaan oli, että liki kolman nes valtakunnallisten uutistalojen verk kouutisista toisti pohjana olleen tiedot teen lähes sellaisenaan. "Vaalirahapaljastukset ovat nosta neet journalismin statusta vallan vah tikoirana, mutta samaan aikaan tie dotteiden lapiointi verkkoon kiihtyy." PRalan todellista vaikutusvaltaa on Juntusen mukaan erittäin vaike aa tutkia, sillä hienovaraisempia vai kutuskeinoja on hankala jäljittää. Kun toimittaja tekee kiireessä jut tua, valikoituu lähteeksi usein taho, joka on osannut viestiä itsestään ahkerasti. "Pitkäjänteinen viestintä saattaa vaikuttaa toimittajien asenteisiin ja tulkintoihin myös tiedostamatto malla tavalla." Juntusen haastattelemat politii kan toimittajat nostivat monesti ko koomuksen esimerkiksi aktiivisesta viestinnästä. Haastateltavien mu kaan puoluetta kohdellaan mediassa aivan eri tavalla kuin sen kilpailijoita. "Ne, joilla on resursseja satsata ammattimaiseen viestintään ja jotka osaavat muotoilla viestinsä median tarpeisiin, saavat viestinsä läpi." verna kuutti
"
Pahimmillaan välivouhka soittelee tiedotteen perään ja painostaa jutun tekoon, mutta ei osaa kertoa tiedotteen asiasta.
Toimitusten uutisagendaan vies tintätoimistot arvioivat pystyvänsä vaikuttamaan vain vähän. Viestintä toimisto Deskin taloudellisen johta jan Juhani Levolan mukaan on hyvä tulos, jos projektista saadaan muuta ma juttu läpi mediassa. Uutismedioiden toimituksissa kaan ei viestintätoimistoiden valtaa tunnusteta. STTLehtikuvan päätoi mittajatoimitusjohtajan Mika Petterssonin mukaan viestintätoimis tojen aiheeseen tartutaan kotimaan uutisissa "ehkä kerran kuukaudessa". Yle Uutisten toimituspäällikkö Mar-
otto donner
18
ylioppilaslehti 4 # 12 Yliopisto
graduratsia
kunnan optimisuuruus väestöpohjatarkasteluna
yleinen valtio-oppi
Luimme Paavo Väyrysen gradun
wikimedia commons
tyylitarkastus
Palstalla esittelemme opiskelijoiden tyylivalintoja.
Välipalagurut
Ravitsemustieteen opiskelijat esittelevät välipalansa.
sanat tiina liukkonen kuvat jussi välipirtti
Opiskeluaika 3,5 vuotta Valmistumisvuosi 1970 Johdanto Kunnallisen jaotuksen meneillään olevaa uudistusta suun niteltaessa ja toteutettaessa on ensisijaisina pidetty kunnallishallinnon ja talouden vaatimuksia. Uudistuksen toinen tavoite yhdyskunta muodostuksen ohjaaminen on jäänyt hyvin vähälle huomiolle. Tämä tutkimus pyrkii selvittämään kunnallisen jaotuksen muutoksen tavoit teita yhdyskuntamuodostuksen kannalta. Tarkoituksena on tutkia, kuinka suuri kunnan tulee vähintään olla, että sen asukkaille tärkeim mät kunnalliset, valtion ja yksityiset palvelukset voidaan kuntaan jär jestää, eli minkä kokoisessa kunnassa on tarpeeksi suuri väestöpohja riittävän palvelukykyisen taajaman syntymiselle. Aineisto Kajaanin, Kuhmon ja Ristijärven opiskelijoiden postikysely haastattelut. Johtopäätös Haastattelututkimuksen mukaan melko välttämättö miksi todettujen palvelusten järjestäminen edellyttäisi vähintään 10 000 asukkaan väestöpohjaa, jolloin vielä useat palvelukset jäävät järjestämättä. Tarpeellisiksi katsottavien palvelusten järjestäminen edellyttäisi 20 000 asukkaan väestöpohjaa, joskin jo 15 000 asukkaan kunnassa voitaisiin järjestää useimmat tärkeysluokkaan "tarpeellinen" sijoittuneet palvelukset. Synnytystuskat Valmistauduin eduskuntavaaleihin gradua tehdessä ni. Vaalit olivat suurin motivaattorini sen valmistumiselle, sillä halusin vaaliasiakirjoihin akateemisen loppututkintoni. Ylioppilaana olisi ollut vaikea päästä eduskuntaan. Kirjoitin gradua iltaisin ja viikonloppuisin, koska päivät olin töissä. Jouduin raatamaan gradua myös joulunpyhinä, jotta saisin sen valmiiksi määräaikaan mennessä. Tiukka aikataulu hei jastui gradun lopputulokseen. Tein samasta aineistosta opinnäytetutkimuksen sosiologian sivu laudaturia varten vuonna 1983. Johtopäätökseni poikkesivat vuoden 1970 tutkimuksen tuloksista, koska näkökulma oli silloin laajempi.
sauli jäppinen, 25
Soijakaakao on suosikkivälipalani. Löysin sen viime vuonna. Meillä oli vaikea alku. Maku miellytti heti, mut ta aluksi kurkkua kutitteli ja huulia poltteli. Soijakaakao on luentojen kohokohta, sillä silloin on yleensä vähän nälkä, ja tiedän, että hahaa, laukussani on vielä jäljellä soijakaakao.
mirka puputti, 29
Syön vauvojen hedelmäsoseita päivittäin. Päärynäsose on suosikkini. Se ei koskaan tuota pettymystä, sillä joku on jo tehnyt hedelmien laaduntarkkailun puolestani. Pyrin syömään ravitsemussuositusten mukaan, mutta en liian tiukkapipoisesti. Jos joskus menee päivä pussikeitolla, so what! Pidemmän aikavälin toteuma ratkaisee.
elina maaria tonteri, 26
Maustamaton jogurtti marjoilla on tosi hyvää. Siinä yh distyy kivasti maku ja terveellisyys. Jogurtti säilyy mat kassa paremmin, jos marjat laittaa joukkoon jäisinä. Ostan jogurtin yleensä luomuna eettisistä ja ekologisista syistä. Jos kaupassa on uutuusjogurtti, olen eka, joka sen nappaa ja maistaa.
laura pirkola, 21
Olen lapsesta asti tykännyt hirveästi riisipiirakoista. Ne pitävät hyvin nälkää, joten epäterveellisiä välipaloja ei tule syötyä. Suhtaudun välipalaani terveen intohimoisesti. Meillä ei ole täällä mikään terveysintoilumeininki, vaan suhtautuminen ruokaan on järkevää. Tykkään ruuasta niin paljon, että en halua tehdä siitä ongelmaa.
Tarkastajat Paavo Hoikka ja Martti Noponen elina loisa
Lisää opiskelijoiden tyylivalintoja osoitteessa www.ylioppilaslehti.fi/tyylitarkastus
Manga vetää Japaniin opiskelijoita
japani haluaa lisää ulkomaisia opiskeli joita korkeakouluihinsa. Yhtenä houkut timena on käytetty manga ja anime opintoja, joita on tarjolla jo yli tusinassa yliopistossa. Osa opinnoista on mangaan, animaatioon ja videopeleihin liittyviä yk sittäisiä kursseja ja kurssikokoelmia, mutta joissakin yliopistoissa mangaa ja animea on mahdollista suorittaa tutkin noksi asti. mangaopintoihin kuuluu piirustus ja väritystuntien lisäksi muun muassa eloku vaohjausta, näytelmäkirjoittamista sekä tekijänoikeuslakien pänttäämistä. Monet opiskelijat jäävät valmistuttuaan Japaniin töihin, sillä maassa hankittua työkokemus ta arvostetaan suuresti animaatio, peli ja suunnittelualalla. mangaporkkana näyttää tepsivän: ulko maisten opiskelijoiden määrä lisääntyy Ja panissa tasaisesti. Tokiossa sijaitsevan, ani maatioon ja videopeleihin erikoistuneen Digital Hollywood Universityn opiskelijois ta joka viides tulee jo Japanin ulkopuolelta, kun viisi vuotta sitten ulkomaalaisia oli vain yksi sadasta. "Lähitulevaisuudessa haluan nähdä [luvun] kasvavan viiteenkymmeneen pro senttiin", rehtori Tomoyuki Sugiyama sanoi The New York Timesille. opiskelijaryntäyksen tiellä on kuiten kin kielimuuri, sillä yliopistojen opetus kielenä pysyy japani. Tällä hetkellä suurin osa ulkomaisista opiskelijoista tulee Kii nasta, Malesiasta ja muista Aasian maista. "Jos meillä olisi englanninkielinen jat koopintotason ohjelma, me hukkuisim me länsimaisiin opiskelijoihin välittömäs ti", Sugiyama uskoo.
Tutustumme opiskelijaelämään muualla maailmassa.
sanat oona juutinen
ylioppilaslehti 4 # 12 Yliopisto
19
"
otto donner
Meillä yhteiskunnalla ja ihmisillä ei ole resursseja älyttömään käräjöintiin.
messa ollaan vielä kaukana näin tii viistä yhteistyöstä. Jos rikoksen uhrina on lapsi tai lasta kuullaan todistajana, poliisi ja tuomarit käyttävät yhä enemmän oi keuspsykologien apua. Lapsen aja tusmaailmaan perehtyneet psykolo git osaavat esimerkiksi arvioida, onko lapsi kokenut jotain tavallisuu desta poikkeavaa. Psykologian tohtori Julia Korkman HUSin Lasten ja nuorten oike uspsykiatrisesta osaamiskeskuksesta kertoo, että viimeisen kahden vuo den aikana yksikön psykologien mää rää on tuplattu. Yksikön perustami sen jälkeen vuonna 2006 erityisesti poliisin virkaapupyynnöt ovat li sääntyneet, joten resursseja piti lisä tä. Yksikön psykologit auttavat polii sia erityisesti, kun epäillään lapseen kohdistunutta seksuaalista hyväksi käyttöä. Jos epäily saa tukea, ja asia etenee tuomioistuimeen asti, psyko logeja kuullaan usein oikeudessa. vaikka psykologit harvoin todista vat oikeudessa, psykologi ja laki palveluita yhdistävän PsyJuridican toimitusjohtaja Helinä HäkkänenNyholm uskoo, että puolustus alkaa hyödyntää psykologeja nykyistä enemmän. Hyvänä esimerkkinä hän pitää Ul vilan surmaa. Siinä Anneli Auerin puolustuksen asiantuntijan, psyko logian tohtori Katarina FinniläTuohimaan mukaan poliisi oli haas tatellut Auerin lapsia täysin väärin. Psykologin mielestä poliisi oli esi merkiksi kysynyt johdattelevia kysy myksiä. Rikosprosessien lisäksi psykolo geja käytetään yhä enemmän riita asioissa. Esimerkiksi huoltajuusrii toja yritetään tulevaisuudessa ratkoa entistä enemmän Follomallilla, jos sa psykologi ja sosiaaliviranomaiset auttavat kiisteleviä vanhempia sopi maan tilanteen ilman käräjöintiä. HäkkänenNyholm uskoo, että oi keuspsykologian merkitys yhteis kunnassa kasvaa tulevaisuudessa myös siksi, että ihmiset haluavat en nemmin sopia riitoja kuin etsiä voit tajia. Esimerkiksi riitaisa avioeroti lanne saattaisi ratketa helpommin ja halvemmin psykologin vastaanotolla kuin oikeussalissa, jos oikeuspsyko logi neuvoisi pariskuntaa kommuni koimaan. "Meillä yhteiskunnalla ja ihmi sillä ei ole resursseja älyttömään käräjöintiin", HäkkänenNyholm sa noo. savanna saarikko
Ymmärrystä, rouva tuomari
Oikeustiede inhimillistyy. Yhä useampi tuomari haluaa opiskella oikeuspsykologiaa.
todistaja katsoo vasemmalle alaviis toon kesken vastauksensa. Selvä valeh telija! Oikeuspsykologien mukaan näin ei välttämättä ole. Heidän mukaansa va lehtelijan saa kiinni esimerkiksi siitä, että hän kertoo niukasti yksityiskohtia, jottei narahtaisi niihin. Oikeuspsykologia on poikkitieteel linen ala, joka yhdistää psykologiaa ja oikeustiedettä. Se auttaa lainoppineita ymmärtämään ihmismieltä ja psykolo geja oikeusjärjestelmää. Oikeuspsyko logiasta on tuomareille hyötyä esimer kiksi rikoksentekijän profiloinnissa ja todistajan kohtelussa oikeudessa. Oikeuspsykologinen osaaminen on yhä kysytympää tuomioistuimissa voidaan jopa puhua kovaksi mielle tyn oikeustieteen inhimillistymises tä. Psykologeille oikeuspsykologian oppia on ollut tarjolla Helsingin yli opistossa jo vuodesta 2006. Vaikka aihe kiinnostaa myös yhä useampia oikiksen opiskelijoita, aloitettiin en simmäinen oikeuspsykologian kurs si tiedekunnassa vasta viime kuussa. Kuuden opintopisteen valinnaisen kurssin 30 paikkaa täyttyivät heti. Ai kaisemmin oikeuspsykologisia kysy myksiä on sivuttu kursseilla vain muiden aiheiden yhteydessä. Tuomareille ja syyttäjille oikeus ministeriö on järjestänyt oikeuspsy kologian muutaman päivän kurssia vuodesta 1998. Halukkaita on ollut monina vuosina enemmän kuin kurs sipaikkoja. Kurssia suunnitelleen tuomari Timo Heikkisen mukaan osallistujat haluavat oppia lisää ihmi sen mielen toiminnasta ja kehittää vuorovaikutustaitojaan, jotta todis tajat eivät jännittäisi oikeudenkäyn tiä. kun todistaja astuu oikeussaliin, läh töasetelma on jo valmiiksi haastava. Heti alkuun tuomari uhkaa vankeu
della, jos todistaja valehtelee tai sa lailee jotain. Hermostunut todistaja unohtelee ja takeltelee, kun pitäisi kertoa öisestä nakkikioskijonotap pelusta. Tuomarin pitää tietää myös, mi ten ihmisen muisti toimii. Kun kaksi eri silminnäkijää kertoo tappelusta, heidän tarinansa voivat olla hyvinkin erilaisia. Kumpikaan ei kuitenkaan välttämättä valehtele, vaan kertoo, miten itse muistaa sinapintuoksuiset tapahtumat. Tuomareille on myös tärkeää tie tää, miten toimia persoonallisuus häiriöisten kuten psykopaattien kanssa. Rikollisten joukossa heitä on huomattavasti enemmän kuin väes tössä keskimäärin. vaikka tuomioistuinjuristit opiske levat ahkerasti oikeuspsykologiaa, tuomioistuimissa tarvitaan yhä useammin myös oikeuspsykologeja. Yhdysvalloissa on tavallista, että oi keuspsykologit neuvovat syyttäjää tai puolustusta siitä, miten vasta puolta kannattaa kuulustella. Suo
20
ylioppilaslehti 4 # 12 Kulttuuri
delikatessen
Kulttuurikolumnisti Olavi Uusivirta pakinoi aiheesta ja sen välittömästä läheisyydestä.
Koko talvi kesämökillä
Mökille mennään vääristä syistä. Mökille mennään leikkimään Tsehovia. Puetaan valkoinen pellavapuku ja viritetään riippumatto. Katsotaan ohi ja humallutaan. Mikään ei liiku, kunnes Aliaksesta tu lee riitaa. Yksi puhuu ja muut kuuntelevat, kunnes tulee jokin ääni merkki. Satakieli tai merisää. Silloin se yksikin hiljenee, ja kaikki kat sovat järvelle. Elämä on menetetty. Elämä on tässä. Joskus mökillä ollaan jouluna. Se on huono idea. Yksi auto: vain en simmäinen pääsee pakoon, kun tilanne kärjistyy. Ja tilanne kärjistyy. Kaupungissa ei sillä tavalla ehdi puhua, kun on nämä vaikeat ajat. Mö killä on televisio: sieltä tulee Maigret virittää ansan. Minä olen tosissani. Mökille mennään vääristä syistä. Sinne mennään katsomaan, millaista on todellisuus. Todellisuuden tuntu saavute taan askeesin kautta. Askeesi saavutetaan laittamalla puhelin äänet tömälle. Joskus, kun huono omatunto kolkuttaa saavutetuista eduis ta, ja vanne kiristää päätä, tehdään tulta. viime kesänä meille kävi juuri näin. Päätimme tehdä tulta niin kuin sitä joskus tehtiin. Että jos ei syty, niin sitten ei syty grillikään. Kivet, puupalikat ja aurinko. Niistähän se syntyy. Totesimme maaperäs tä löytyneet kivilaadut soveltu mattomiksi. Auringon käyttö edellyttäisi jonkinlaista optiik kaa. Kokeilimme ensin huonolla menestyksellä vedestä ja lasi purkista rakennettua linssiä. Sitten etsimme erikokoisia puu tikkuja. Hankausvoima piti saada mahdollisimman suureksi, joten päädyim me soveltamaan jojosta tuttua rullaustekniikkaa. Se osoittautui me nestykseksi. Tunnin rullailtuamme saimme aikaan ensimmäisen sa vuntuprahduksen. Se tuntui samalta kuin Edisonista on täytynyt tuntua 22.10.1879. Se oli kuin Pekka Haaviston pääsy toiselle kier rokselle, voitto jo itsessään, ihme. Sitten tuli laskut. Heikki viilsi sor meensa helvetinmoisen vekin, ja me lähdimme ajamaan kohti Hä meenlinnan keskussairaalaa. Samalla dokumentoimme tapahtumia videolle älypuhelimillamme. Teimme hassuja ilmeitä. Heikki kävi tajuttomuuden rajamailla. Verta suihkusi valtoimenaan. Sairaalassa ei ollut jonoa. Sormi tikattiin. Pa lasimme mökille ja sytytimme grillin. Pelasimme Texas Holdemia. Täytimme samovaarin. Odotimme iltaa. Keskiluokkaisuuden ytimes tä kuului karmivaa huutoa. Verta suihkusi valtoimenaan. Teimme hassuja ilmeitä.
"
Huone täynnä räjähtävää pysähtyneisyyttä.
Stalkkaaja kyttää hiteissä
Pop-kulttuurissa vainoamista vähätellään söpöjen naisten fanittamisena.
akseli gallen-kallelan Ainotrip tyykki kertoo kolmella kuvalla vaikut tavan tarinan: Väinämöinen näkee Ainon, ihastuu ja ryhtyy tavoittele maan neitoa. Ainoa ei vanhan tietäjän jahtaus lämmitä päinvastoin. Ahdin gossa nuori nainen päättää hukuttau tua. Tarina piinalliseksi muuttuvasta kiinnostuksen osoittamisesta toistuu tänäkin päivänä populaarikulttuuris sa. Eminem avautuu ihailijastaan kappaleessa Stan ja jopa miesten mies Clint Eastwood vajoaa eitoivotun rakkauden terrorin syövereihin elo kuvassa Yön painajainen. Nyt epätoivoisiin tekoihin johta valla ihailulla on nimi: vainoaminen. Se on toistuvaa häirintää, jonka voi daan katsoa ymmärrettävistä syistä herättävän vainotussa pelkoa. Sillä ei ole väliä, montako kertaa tai kuinka häiritsee. Teko ja sen seuraukset riit tävät määrittelemään vainon.
mökille mennään vääristä syistä. Suoraselkäisintä on olla menemät tä mökille. Näin minä tein viime viikolla. Valitsin Tsehovin ja Zholdakin Klockriketeaternissa. Tommy Hellsténin paradoksi toimi: sain sen mistä luovuin. Sain mökkiviikonlopun tiivistettynä neljään tuntiin. Kaikki oli juuri miten minulle oli luvattu. Huone täynnä räjähtävää pysähtyneisyyttä. Trooppinen ilmanala, jossa ihmiset hytisevät. Ju nalta saapuvia ja junalle lähteviä ihmisiä. Kuvan ja tanssin teatteria. Kirkasta näköä. Pakollisen samovaarin.
Vainoamistapoja on monia. Ylei simpiä ovat sähköpostilla ja teksti viesteillä häiritseminen, kodin tai työpaikan lähellä oleilu, internetissä seuraaminen, kontaktin ottaminen vainotun ystäväpiiriin, puhelinsoi tot, lahjojen ja kirjeiden lähettely. Yksittäisenä tekona vainoaminen vaikuttaa harmittomalta. Sen seu raukset ovat kuitenkin vakavat. Moni kokee suurta epätoivoa ja elämänhal linnan menetystä. Itsemurhan har kitseminen ei ole tavatonta. Suomessa vainoamisen kriminali soimista käsitellään parhaillaan edus kunnassa. Vielä 90luvun taitteesta vainoamista ei tunnettu rikosnimik kellään yleisesti. Globaalissa pop kulttuurissa stalkkaus oli sen sijaan jo vahva ilmiö. Alicia Silverstonen täh dittämästä The Crushista Vaaralliseen suhteeseen, Blondien One Way or Anotherista Whitney Houstoniin ja Bodyguardiin: vainoaminen on pesiytynyt popkulttuurin vakioaiheeksi.
2
Maaliskuu perjantai klo 17
3
Maaliskuu lauantai klo 1423
4
Maaliskuu sunnuntai klo 15
8
Maaliskuu torstai klo 16
Tuunaa maatuska
Helsingin yliopiston Venäjäasiantunti jat taitavat paitsi huippututkimuksen myös irroittelun. Tiedekulmassa voi per jantaina sekä kuunnella luentoa Venäjän vaaleista että harjoittaa luovuuttaan Tuunaa maatuska pajassa. Ylioppilas lehti kunniottaa venäläistä demokratiaa askartelemalla presidenttimaatuskan: Putinin sisällä Medvedev, Medvedevin sisällä Putin, Putinin sisällä... Tiedekulma, Aleksanterinkatu 7. Materiaalimaksu 5 .
Hillbillyt hippaa
Suomalaisten bluegrassfiilistelijöiden vuotuinen ilojuhla täyttää musiikkiteatte ri Kapsäkin banjoilla, mandoliineilla ja stetsoneilla. Voi veljet bluegrass-musiikin isompi suurkonsertti esittelee suomalaisen skenen Clayhill Brotherseista Rautakou raan ja Hot'n'Totista Miss Cat Leehen ja Stefanos Hirvoseen. Faneille tiedoksi, että bluegrass.fisivun nimigeneraattori taikoo sinullekin bluegrassnimen. Musiikkiteatteri Kapsäkki, Hämeentie 68. Liput 20 .
Jaiks, iiks, Robin!
Näkyykö Robinin levynjulkkarikeikalla enemmän Frontside Ollielle heltyneitä kolmekymppisiä vai hysteerisiä teinityt töjä? Miltä kuulostavat livenä kappaleet Faija skitsoo tai Räjäytät mun pään? Te keekö se sen, täydellisen, frontside olli en? Nuoren turkulaisen debyyttialbumi Koodi herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, ja siksi Circuksen ikära jaton keikka on alkukevään must. The Circus, Salomonkatu 13. Liput 13 .
Baari on internet
Elämmekö lopun aikoja, kun elämä al kaa jäljitellä internetiä? Kasino Creati ve Studio kollektiivi avaa Helsingin keskustaan popupbaarin, jonka tar koitus on olla "fyysinen Facebook". @BARiksi nimetyssä tilassa voi roik kua, tsättailla, vilkuilla tyttöjä ja nau raa huonolle huumorille just niin kuin interwebissä! Torstaina @BARis sa liketetään IRL kuvittaja Rami Niemen näytönsäästäjän avajaisia. @BAR, Kalevankatu 13. Vapaa pääsy.
ylioppilaslehti 4 # 12 Kulttuuri
21
vainoamisen kuvaukset perustuivat toisinaan todellisiin kokemuksiin. Michael Jackson kirjoitti Billie Jeanin perustuen kirjeisiin, joita hän sai 80lu vun alussa naisfanilta. Fani väitti kir jeissä synnyttäneensä Jacksonille lap sen. Laulajan kerrotaan kärsineen massiivisen häirinnän seurauksena masennuksesta ja painajaisista. Billy Jeanin ei mielletä kertovan vainoamisesta. Sen sijaan siitä on tul lut tanssilattioiden vakiohitti, osa parinmetsästyksen soundtrackia. Vainoamisesta kertovat populaari kulttuurin teokset ovatkin usein räi keästi toisintulkittuja. Varsinainen stalkkerianthem, The Police yhty een Every Breath You Take, on suosit tu häälaulu. Räikeitä ovat myös vainoamiseen liittyvät väärinkäsitykset, joita popu laarikulttuurin kuvasto mielikuvissa ruokkii. Yksi suurimpia ilmiöön liitty viä harhaluuloja on romantiikan liit täminen osaksi vainoamista. Vahvana
elää myös uskomus, että vainoaminen on vain eroavien pariskuntien ongel ma. Amerikkalaistutkijat Nicole E. Rader ja Gayle M. Rhineberger-Dunn ovat tutkineet vainon uhrien esityksiä televisiosarjoissa CSI, Kova laki ja Il man johtolankaa. Uhrit esitettiin sar joissa melkein poikkeuksetta vaaleik si, noin 20vuotiaiksi sinkkunaisiksi. Yleisimmin vainoaja oli mies. Mielikuva vainoamisesta nuorten, viehättävien ja seksuaalisesti aktiivis ten naisten ongelmana on omiaan aset tamaan vainotut epäsuotuisaan valoon myös todellisessa elämässä. Vaikuttaa siltä, kuin vainoaminen olisi tekijän kannalta "ymmärrettävää" ja osittain vainotun "oma vika". Tällaiset populaa rikulttuurissa ylläpidetyt myytit ovat kaukana vainoamisen arkipäivästä. Popkulttuurin kuvasto on osaltaan vaikuttanut siihen, että vaino leima taan usein pinnalliseksi ja siten harmit tomaksi ilmiöksi. Kevytkenkäisten
naisten lisäksi vainoajien ajatellaan piinaavan vain muutenkin vähän para noideja supertähtiä. Vainoamisen esit täminen glamourelämän kääntöpuo lena on omiaan tekemään vainoamisen uhrien kärsimyksistä epätosia ja nau rettavia.
"
Kevytkenkäisten naisten lisäksi vainoajien ajatellaan piinaavan vain muutenkin vähän paranoideja supertähtiä.
Mielikuvia vainomisesta kerma perserikoksena pitävät yllä erityises ti saippuasarjat. Kauniissa ja rohkeis
sa ja Gossip Girlissä stalkkauksella on skandaaliarvoa se on rikoksena likai nen ja jotakin tuhmaa paljastava. Juo nenkäänteet toisaalta tuovat ilmiötä esiin, mutta toisaalta vievät vainoami selta uskottavuutta suuren yleisön silmissä. Todenmukaisiakin kuvauksia on neksi löytyy. Harvinainen poikkeus on Ian McEwanin romaani Ikuinen rakkaus (1998) sekä siitä tehty sa manniminen elokuva (2004). Rhys Ifansin näyttelemä Jed törmää sat tumalta Daniel Craigin Joehah moon. Muuta ei tarvita. Jed seuraa Joeta töihin ja kotiin, oleskelee sopi vissa paikoissa tavatakseen hänet "sattumalta", soittelee ja jättää vies tejä vastaajaan. Joe tekee vainottuna klassiset virheet: hän on aluksi ystä vällinen, yrittää puhua Jedille järkeä ja menettää sitten täysin kontrollin sa. Lopulta Jedin elämä romahtaa. Vainoamista tutkineet Paul E. Mullen, Michel Pathé ja Rosemary
Purcell toteavat, että stalkkauskuva uksia löytyy jo Dante Alighierin ru noista 1300luvulta. Dante kohtasi rakastettunsa Beatricen vain kaksi kertaa: ensi kohtaamisella Beatrice oli lapsi ja toisella varattu nainen. Dante jaksoi silti ajatella rakastettuaan koko elämänsä ajan ja toivoa rakkaudelleen vastakaikua. Hän kirjoitti Beatricesta ja Beatricelle lakkaamatta. Danten ajoista vainoamisen väli neistö on mullistunut. Sopii miettiä, olisiko Dante tyytynyt pelkkään ky nään ja paperiin, jos hänen käytös sään olisi ollut iPhone. Kuinka inten siivistä seuraaminen olisi ollut, jos Beatricelta olisi löytynyt Facebook tili, LinkedInprofiili, Skype ja Spoti fy? Nykyaikaisessa Ainotriptyykissä Väinämöinen lähettäisi ihastuksel leen ehkä tekstiviestin, sitten toisen. Lopulta Aino hukkuisi viestien tul vaan. sini mononen
otto donner
10
Maaliskuu lauantai klo 1117
11
Maaliskuu sunnuntai klo 17
13
Maaliskuu tiistai klo 18.30
15
Maaliskuu torstai klo 18
Pidä huolta
Nykytaiteen supertähti Sophie Callelta kannattaa ottaa mallia parisuhde vääntöihin. Kun Callen miesystävä päätti suhteen sähköpostilla, Calle vä litti sen 107 naiselle ja pyysi heiltä apua ymmärtämään erokirjettä. Taiteilija, kirjailija ja tiedenaisilta saaduista vas tauksista syntyi Prenez soin de vous (Take Care of Yourself) installaatio, joka on esillä Espoon Emmassa 2.3.10.6. Emma, Ahertajantie 5, Espoo. Liput 8 ja 10
Nimeni on Blond
James Blond on salainen agentti, kuuma herrasmies ja tsekkiläisen teatteriryh män Divadlo Alfan nukkehahmo. Nuo rille ja aikuisille suunnattu nukketeat teriparodia maailman kuuluisimmasta agentista vierailee Bravo!lasten ja nuortenteatterifestivaaleilla. James Blondissa kurkistetaan agenttielokuvan kulisseihin, mutta teknisiä vempeleitä ja Bondtyttöjä ei unohdeta. Savoy-teatteri, Kasarmikatu 68. Liput 8 .
Ameriikan Kristiina
Abbaparivaljakko Björn Ulvaeuksen ja Benny Anderssonin hittimusikaali Kristina från Duvemåla nähdään Svens kanissa ensimmäistä kertaa Ruotsin ulkopuolella. Ruotsalaisemigranttien tarinaan on länsinaapurissamme eläy tynyt yli miljoona katsojaa, ja Suomen kin näytöksiin odotellaan ruotsalais ryntäystä. Mainio tapa prepata ruotsia med den gulliga Maria Ylipää. Svenska Teatern, Pohjoisesplanadi 2. Liput 4670 .
Artsuilua Arabiassa
Festivaalien välimaastossa leffafriikke jä ilahduttaa Artova Kino, jonka takana on Arabian ja lähialueiden himoaktiivi nen kaupunginosayhdistys. Kunnianhi moisessa Kinossa katsellaan Eija-Liisa Ahtilan ja Pier Paolo Pasolinin kaltais ten tekijöiden elokuvia ja ihan ilmai seksi. Suomen ensiiltansa Arabiassa saa myös David Shermanin autiomaa dokumentti Wasteland Utopias Arcadan iso sali, Jan-Magnus Janssonin aukio 1. Vapaa pääsy.
Elämä haltuun.
Elämäntaitokurssi
Elämän ja opiskelun hallintaan.
Eikö Ylkkäri tule?
Tarkista osoitetietosi WebOodissa.
Hengailuillat
Mukavaa yhdessäoloa.
Nettiryhmät
Osallistu tai seuraa muiden keskustelua.
nyyti.fi
Tietoa verkossa.
onnistu
valintakokeessa
Kaikki Itseopiskelumateriaalit Valintakokeisiin ja yo-kokeisiin
Nyyti - opiskelijoiden tukikeskus
NYT -20%
www.eximia.fi / p. 09 2727 130
HAKU SAVOLAISTEN YLIOPPILAIDEN SÄÄTIÖN ASUNTOIHIN
Soluhuoneet yksin hakeville ja yksiöt/kaksiot pariskunnille Koskelassa ja Vallilassa. Hakuaika päättyy 31.3.2012. Jatkoaika- sekä kesäasunto-hakemukset käsitellään samassa haussa. Uusien opiskelijoiden hakuaika on 1.-31.7.2012. Lisätietoja ja hakulomakkeet löytyvät osoitteesta http://savolainen.osakunta.fi/Asunnot. Asuntola-asiamiehen tavoittaa vastaanotolta tiistaisin klo 17.30-19.00 Savolaisesta Osakunnasta, Mannerheimintie 5 A ylin krs., 00100 Hki, puh. 050-530 6049.
VALMISTAMISSAMME YLIOPPILASLAKEISSA
Lippa ja hikinauha Ovat aitoa nahkaa. Huoliteltu työ. Lakin hinta ilman Lyyraa á 66 Lyyrat 32 - 48
SOFIANKATU 5 WWW.WAHLMAN.FI
Kuva: Sandra Vaihela
VÄSTRA NYLANDS FOLKHÖGSKOLA
PANOSTA ITSEESI !
Monet suomenkieliset ylioppilaat ovat jo löytäneet tiensä opistoomme. Hyppää sinäkin kielikylpyyn opiskele lukuvuosi 20122013 ruotsinkielisessä ympäristössä!
Taideohjelmat
w w
w Taide, kuvataide ja taidekäsityö * w Valokuvataide Perinteinen ja digitaalinen *
Kielet ja tieteelliset aineet
w Ruotsia suomenkielisille w Kielet ja matkailu w Around the world in 8 months w Luonnontieteet ja lääketiede w Oikeustieteet
* w Finska för svenskspråkiga
Routa porsaan maan o kotiin ajaa
Älä kärsi enää vanhempien nurkissa, sillä TYSillä asuminen on samanhenkistä, laajakaistalla varustettua ja sikamaisen halpaa. Tervetuloa omaan kotiin: www.tys.fi
w Sisustaminen ja huonesuunnittelu * w Tapahtumatuotanto w Tanssitaide w Teatteri
* Jatko-opinto mahdollisuus yliopistotasolla Englannissa. University for the Creative Arts.
VNF on ruotsinkielinen kansanopisto Karjaalla, Raaseporissa. Opistomme kampusalueineen sijaitsee vain kilometrin päässä rautatieasemalta, junayhteydet sekä Helsingistä että Turusta päin ovat mainiot. SUORAHAKU 11.6. ja 6.8.2012. Lue lisää kotisivuiltamme tai ota yhteyttä!
turun ylioppilaskyläsäätiö
Pumppulahti 3, 10300 Karjaa w 019 222 6025 w info@vnf.
w
www.vnf.
Asuntoja opiskelijoille.
Ajattelitko oikeasti hakea insinöörikoulutukseen?
Olisiko se viisasta? Vai naurettavaa? Jos kuitenkin haet, niin pääsykokeissa pärjäät kun hankit pääsyoppaan! Se sisältää aikaisemmat pääsykokeet sekä teoriaosuuden. Sitä saa mm verkkokaupasta. www.tammertekniikka.fi Ovh 44,00
ylioppilaslehti 4 # 12
23
"
Elokuva-alan työt ovat ihmissuhteita, joissa ollaan vuosia.
koko ajan, se rajoittaisi tekemistä hirveästi." Euroopan filmimarketti. Korinttilaispylväistä roikkuu elokuvateollisuuden mainoksia eri maista: Meet Russia, Romanian Film Promotion, Find Korean Films. Joka hetki joku saa poskisuudelman. "Siat, siat", manaa siivoojarouva naistenvessassa. "Cannes-jalat", vitsailee Haukkamaa ja siirtelee painoa jalalta toiselle. Maailman ykköselokuvafestivaaleilla on pakko pitää pikkukenkiä, joten loppuaika on kuljettava jalat teipattuna. Onneksi Berliinissä ei tarvitse. haukkamaa on ollut koko elämänsä freelancer, vailla yhtään vakituista työsuhdetta. Se sopii hänelle. "Se on se tapa, jolla näitä hommia tehdään." Omasta äidistä on ollut korvaama ton apu lastenhoidossa. Pian 7vuo tias Emmi ja vuoden vanha Luke ovat parhaillaankin mummolassa Iissä. Elokuvaalan työt ovat ihmissuhtei ta, joissa ollaan vuosia. On katsottava tarkkaan, kenen kanssa ryhtyy töihin. "En ole itse koskaan pystynyt jät tämään töitä työpaikalle, tämä on elämäntapa." Kuvausten aikana tuottajan puhe lin soi aamusta iltaan, ja ihmisten hermot ovat kireällä. "Aloittelevan tuottajan on näytet tävä, että muhun voi luottaa. Että olen ihminen, jolle voi antaa rahat, ja että pidän huolen, että tuote valmis tuu ja budjetissa pysytään." Viiden päivän ja 12 tapaamisen jälkeen kasassa ei ole mitään varmaa. Little Angelsin kohtalo riippuu siitä, voiko Haukkamaa hakea Australiasta tukirahaa. B-suunnitelmana on tehdä elokuva Suomessa. Jos hyvin käy, Astronaut saa australialaisen yhteistuottajan. Haukkamaa tapaa hänet uudestaan toukokuussa Cannesissa. Ensi-ilta venynee vuoteen 2015. jutta sarhimaa
Haukkana Berliinissä
Elokuvatuottaja Essi Haukkamaa teki kahdeksan vuoden syrjähypyn Australiaan. Se poiki kaksi elokuvahanketta, joille hän rukoili rahoitusta Berliinin elokuvafestareilta.
Starbucks, Berliinin elokuvajuhlat. Leffa-alan ammattilaisten vuoden kohokohta. Ulkona on hyytävä helmikuu, mutta Essi Haukkamaan silmät säihkyvät. Euroopan neuvoston elokuvarahastossa työskentelevä kaveri antoi juuri lahjan. Se on termari, jonka kyljessä lukee: "Some like it hot. Very hot". tuotantosihteeri, tuotantoassis tentti, apulaisohjaaja, tuotantopääl likkö, linjatuottaja ja tuottaja. Eloku vaalalla ei ole työtä, jota Haukka maa, 37, ei olisi tehnyt. Berliinissä hän on tuhansien lailla etsimässä rahoittajia kahdelle elokuvaprojek tilleen. Haukkamaan ura elokuvaalalla alkoi yläasteella, kun hän kuvasi Lauriveljensä kanssa lyhytelokuvia kai tafilmikameralla ja VHS:llä ja lähetti niitä Porin videofestareille. "Siellä ei ollut hirveästi tyttöjä, joten läsnäoloni kiinnitti huomiota." Lukion jälkeen Haukkamaa työs kenteli jo Ylellä, talvet Tiikerin ja ke sät Summerin toimitussihteerinä. "Haastattelin kerran tuottaja Hannu Tuomaista ja kerroin, että olen kiinnostunut elokuvatöistä. Kun Han nu alkoi tehdä Menolippu Mombasaan elokuvaa, hän soitti ja pyysi tuotan tosihteeriksi. Se oli ensimmäinen alan työpaikkani." Työt leffabisneksessä irtoavat usein juuri näin, tuttavan kautta. Hotelli Marriottin aula. Ylellisillä nahkasohvilla riittää säpinää, kun ihmiset esittelevät ideoitaan: "It's a heartbreaking story..." Iron Sky -elokuvan ensiiltabileissä meni aamutunneille, joten Haukkamaa tilaa toisen veden ja räplää iPhoneaan. Päivän ensimmäinen tapaaminen on puoli tuntia myöhässä. Seuraavaa on pakko siirtää. haukkamaa asuu nyt Oulussa, mutta viimeiset kahdeksan vuotta hän vietti Australian Brisbanessa. Sinne hän lähti "surffauksen perässä". Australian vuosi na elokuvaalalla työskentelevät ystävät pyysivät häntä usein Suomeen töihin. "Jos en ollut äitiyslomalla, kävin Suomessa kerran vuodessa töissä, raskausaikanakin pari kertaa." Kun kutsu kävi, Haukkamaa pisti Brisbanen talon vuokralle ja muutti Helsingissä kalustettuun vuokra kämppään. Yksi projekteista oli Big Brother Extra, jossa Haukkamaa työskenteli tuottajana. "Oli hienoa tehdä kansainvälistä formaattia, jossa asiat sujuivat kuin rasvattu, vaikka koko ajan oli hirveän hektistä."
satu kemppainen
Haukkamaa työskenteli Australi assa muun muassa Klaaninuorten sarjan tuotantoyhtiössä. Haukkamaa on käynyt matkan varrella alan kouluja, mutta paljon hän on opetellut myös itse. "Jos nyt saisin valita, menisin lu kiosta suoraan elokuvataiteen laitok selle. Olisin päässyt helpommalla, saanut opin tiivistetyssä paketissa." berliinistä Haukkamaa hakee ra hoitusta kahdelle suomalaisaustra lialaiselle projektille, joissa hän toi mii tuottajana. Little Angels on "female buddy mo vie" Thelman ja Louisen tapaan: kol me tyttöä karkaa koulukodista tien päälle. Yksi heistä salailee raskaut taan. Haukkamaa on yksi elokuvan käsikirjoittajista. The Astronaut taas on vanhan kou lukunnan scifimysteeri astronautis ta, joka herää huoltoasemalta keskel tä Australian erämaata. Elokuvat ovat englanninkielisiä ja ne on määrä kuvata Australiassa muun muassa siksi, että australialaiset elokuvat lyövät suomalaisfilmejä helpommin Yhdysvalloissa läpi. Haave Holly woodista tykyttää yhä Haukkamaan takaraivossa. "Nuorena suurin haaveeni oli pää tyä hymyilemään Oscarpatsas kä dessäni. Jos sitä edelleen ajattelisi
KUKA
Käsikirjoittaja-ohjaaja-tuottaja Essi Haukkamaalla, 37, on oma tuotantoyhtiö. Iissä syntynyt Haukkamaa opettaa käsikirjoittamista Oulun AMK:ssa ja tekee väitöskirjaa Griffithin yliopistoon. Haukkamaan lempielokuvia ovat alkuperäiset Star Warsit ja Kun Harry tapasi Sallyn. Kahden lapsen äiti fanittaa Nora Ephronia, Prinsessa Leiaa eli Carrie Fisheriä ja herkuttelee briejuustolla.
24
ylioppilaslehti 4 # 12 Kulttuuri
Tieteilijäelämää
Muusikko Anni Mattila inspiroituu valtio-opista ja twiittaa Aleksandriasta.
"
Olin tekotaiteellinen, ärsyttävä individualisti, samanlainen kuin muutkin.
artisti saapuu haastatteluun tilas tohuuruissa. Laulajalauluntekijä pianisti Anni Mattila, 27, on myös kolmannen vuoden valtiotieteilijä. Takana on kvantitatiivisten menetel mien harjoitusryhmä. "Olen enemmän fiiliksissä näistä opinnoista kuin olisin kuvitellut", Mattila sanoo ja uittaa leipää lohikei tossa Kansalliskirjaston UniCafessa. loppukeväästä luennot saavat antaa tilaa jazzia ja soulia sulauttavalle, piano vetoiselle popille, jota Mattila itse kuvaa ajatuksella Janelle Monáesta ja Norah Jonesista suomalaisessa saunassa. Hän työstää studiolivevideoita tulevan al buminsa kappaleista. Ensimmäinen, Sneakers, on jo julki kotisivuilla. Albu min Mattila uumoilee ilmestyvän ensi talvena. On mietittävä rauhassa, koot tava oikeat ihmiset. Kokemuksesta Mattila tietää, että hätäily vie harhaan. vuonna 2009 Poko Records julkaisi Nikan esikoislevyn Lauluni mun. R&Bvaikutteita hakenut suomipop levy jäi Nikan, siis Mattilan, ainoaksi. "Se oli tärkein koulu, mitä olen käynyt. Vaistoon luottamista ei ope teta missään kursseilla." Kun 22vuotias laulajasäveltäjä sai unelmoimansa levytyssopimuk sen, hän oli valmis tinkimään sieltä täältä. Sovitukset ja lyriikat eivät aina tuntuneet ihan omilta. Sittemmin kaverit ovat kuuntelut taneet levyä Mattilalla. "Mietin, että onpas jännän kuu loista. Laulusta tunnistin itseni." palataan siis juurille, Tampereen Tasanteelle ja Pispalaan. Isoveljet harrastivat musiikkia, ja Mattila muistaa kurkotelleensa yltääkseen pianon koskettimiin. 1990luvun musiikkivideot vasta sekoittivatkin pään. Etenkin Daft Punkin Around the World jäi mieleen, ja moni video vaikuttaa muusikkoon yhä haamuna. "En vain osaa nimetä niitä. Se hä mää." Nykyäänkin Mattila ihailee esi merkiksi M.I.A:n visuaalisuutta. Toi nen idoli on jazzpianisti Robert Glasper. valtiotieteilijästäkin näkyi lap sena merkkejä. Mattila torui roskaa via kavereita ja kirjoitti 10vuotiaana kirjeen Bodyshopin toimitusjohta jalle. Sademetsiin se kai liittyi. Ilmaisutaitolukiolainen Mattilas ta kuitenkin tuli. "Olin tekotaiteellinen, ärsyttävä individualisti, samanlainen kuin muutkin." Välivuoden EteläAmerikan mat ka kaatui kaverin perumiseen. "Se opetti 18vuotiaalle, että jos jotain haluaa, se pitää toteuttaa itse." Siksi Pop & Jazz Konservatorion pianoopiskelija haki myös vaihtos tipendiä Bostoniin. Valintojen piti
olla jo tehty, kun kuumeessa makaava Mattila huomasi meilin Berklee Col lege of Musicista. "Luulin sitä ensin spämmiksi." Bostonissa Mattila treenasi seit semän päivää viikossa ja asui kimp pakämpässä baseballkentän vieres sä. Äiti lähetti shoppailurahaa, jota Mattila ei ehtinyt käyttää. Puolitoista vuotta Yhdysvalloissa opetti harjoittelukurin ohella ylpeyt tä omaan tekemiseen. Ensi kesänä Mattila kiertää Euroopassa pieniä klubeja Pariisista Amsterdamiin. muutama vuosi sitten Mattila huo masi aina nauliintuvansa kuuntele maan, kun joku kertoi työharjoitte lustaan järjestössä tai ministeriössä. Hän ei päässyt heti lukemaan maail manpolitiikkaa. Avoimesta yliopis tosta löytyi kaksi kaveria, joiden kanssa Mattila alleviivasi pääsykoe kirjoja Kirjasto 10:ssä. Seuraavana vuonna onnisti. Mattila ammentaa isoista teori oista musiikkiinsa. Hän puhuu kon septuaalisesta tasosta, joka hyvässä kappaleessa on tarinan ohella. Snea kers kertoo Mattilan mukaan pikem minkin arvomaailman tarkistamises ta kuin lenkkareista ja korkkareista. "Joskus ihminen, joka ei tajua mi tään yhteiskuntatieteistä tai musiikis ta, on tullut sanomaan, että eihän noissa ole mitään yhteistä. Mutta tai teilija kommentoi yhteiskuntaa, ja valtiotieteilijä tarkkailee sen ilmiöitä. Ne ovat saman janan eri päädyissä." mattila pitää myös yhteiskunnalli sesta räpistä. Bileissä kaveri kiskoi hänet jututtamaan matematiikan ja filosofian opettajaksi opiskelevaa Mikko Kuoppalaa, räppärinimel tään Pyhimystä. Kiitetyn Medium albumin kappaleet ovat Mattilan sä veltämiä ja Kuoppalan sanoittamia. Mattilan äiti vastasi Nytvideon ku vausten ruokahuollosta. mattilan arki ei ole boheemia vello mista. Hän nousee seitsemältä ja käy joogassa tai Unisportin juoksumatolla. Twitterissä Mattila kertoo siitä tuskasta, kun kotihousut pitää vaihtaa Alek sandriaan menoa varten. "Olen taiteilijana aika antiklii maksi." Viinejä jazzin ystävä sentään har rastaa. "Saan suunnattomasti iloa siitä, että olen alkanut tunnistaa valkovii nirypäleitä. Hifistely on kivaa." Hifistelyn sijaan voisi puhua kes kittymisestä. Kansalliskirjastossakin Mattila viihtyy, koska tavarat on jä tettävä eteisen säilytyslokeroon. "Paras harrastushan on istua ja katsoa ulos ikkunasta." veera jussila Anni Mattila Project keikalla Arabiasalissa 12.3. klo 10 ja soolona 13.3 Kirjasto 10:ssä klo 18.
pietari hatanpää
KUKA
Anni Mattila, 27, on laulaja-lauluntekijä-pianisti ja kandivaiheen maailmanpolitiikan opiskelija Helsingin yliopistossa. Mattila on valmistunut Pop & Jazz Konservatorion instrumentalistilinjalta ja viimeistelee jatkotutkintoa Metropolian pop- ja jazz-musiikin koulutusohjelmassa. Mattila valmistelee omaa albumiaan ja tekee yhteistyötä esimerkiksi rap-muusikko Pyhimyksen ja Suurlähettiläiden Jussun kanssa. Hän pyörittää pop up -tyyppistä Lost in Jazz -klubia. himottaa Surffausreissu ensi syksynä. kaduttaa Hiihtämättömyys. kyrpii Idiootit.
ylioppilaslehti 4 # 12
25
arviot
jee
Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja, on marinoitu kylmän sodan tunkkaisen murretuissa sävyissä ja epäluulossa. Yksinäinen puhallin soittaa serenadin rehelliselle sankaruudelle, jota ei enää ole. Kekkoslasien takana lymyävä ja pölyttynyt George Smiley (Gary Oldman) on syrjäytetty MI6-agentti, joka saa käskyn tutkia entisiä työtovereitaan. John le Carrén agenttiklassikon valkokangassovitus on erinomainen, haikea ja viivyttelevä. Rooleihin on kelpuutettu vain brittielokuvan legendoja. js
Kulttuuri
The Artist On vuosi 1927, Hollywoodin elokuvateollisuuden alkuhämärä. Työlleen omistautunut mykkäelokuvatähti George Valentin, risteytys Gene Kellyn charmia ja Rudolph Valentinon hahmoa, elää läpi teknologiamurrosta, jossa vaakalaudalla on koko elämä: sopeudu ääneen tai unohdu. Mustavalkoinen ja mykkä The Artist on liikuttavin elokuva aikoihin. Se hengittää pääosan Jean Dujardinin valloittavasta hymystä ja saa nyyhkimään hymyn sammuessa. Mykkyydellä leikkivä komedia on kekseliästä, läpisävellys ja leikkaus verkkaisia ja nostalgisia. js
Ursula K. Le Guin Harhakaupunki Ursula K. Le Guinin teokset kuuluvat fantasia- ja tieteiskirjallisuuden aateliin, mutta silti vuonna 1967 ilmestynyt Harhakaupunki on suomennettu vasta nyt. Palkitun Pimeyden vasen käsi -romaanin itsenäinen edeltäjä tutkailee post-apokalyptista maailmaa tavalla, jota voi kutsua tulevaisuuden antropologiaksi. Le Guin on luonut häkellyttävän tarkasti ja elävästi maailman, jossa liikutaan sekä yhteiskunnallisessa ulottuvuudessa että yksin, omaa identiteettiä ja totuutta etsien. Le Guin loistaa kuvatessaan yksilön suhdetta luontoon. vl
pikkusormi pystyssä
Leonard Cohen Old Ideas Ymmärrän, jos Dylanin käninä ärsyttää tai Neil Youngin amatöörimäiset kitarasoolot rasittavat. Leonard Cohenin haukkuminen henkii kuitenkin samaa ymmärtämättömyyttä kuin Sivullisen mollaaminen puisevaksi romaaniksi, jossa ei tapahdu mitään. Old Ideasin matalatempoiset kamarifolkbiisit kuulostavat hienostuneessa vähäeleisyydessään laatupunaviiniltä kynttilänvalossa. Lisäksi Cohenin syvän basson esittämät tekstirunoelmat, huippuhetkinään Amen ja Darkness, resonoivat sielussa. Cohen, 77, on synonyymi arvokkaalle vanhenemiselle. oo
Haruki Murakami Norwegian Wood Elokuvaksi taittunut Haruki Murakamin läpimurtoteos Norwegian Wood on vihdoin suomennettu. Herkkua kannatti odottaa. 60-luvun Japanissa kuunnellaan Beatlesia, poltetaan tupakkaa ja siirrytään sängystä sänkyyn. Kaikessa viehättävyydessään kasvutarina toimii jokaisen hipsterin märkänä unena. Oivaltavan teoksen keskiössä on parikymppinen opiskelijapoika Toru, jonka dilemma on rakkaus kahteen erikoislaatuiseen tyttöön. Välittämisen, himon ja rakkauden risteyskohdissa seikkaileva sankari on unohtumaton tuttavuus. rs
Magne Huvden Saamelandia Ystävykset Roy ja Leif haluavat rikastua. Kaksikko saa idean elämyspuisto Saamelandiasta, jonka tavoitteena on tarjota turisteille kokonaisvaltainen saamelaiskokemus. Tosin kaksikolla ei ole hajuakaan saamelaisesta kulttuurista. Saamelandian synnyn lisäksi veijariromaani seuraa muitakin sympaattisia pohjoisnorjalaisia. Vaaleanpunaisessa kanipuvussa rahankuljetusauton ryöstänyt Geir ja saamelaisia vihaavaa pikkuterroristi toilailevat erikoisen logiikkansa siivittäminä. Absurdi seikkailu ei hellitä hetkeksikään otteestaan. Saamelandian jälkeen jokainen haluaa löytää sisäisen poronsa. rs
Viljami Kukkonen Mörönsyötti Laulaja-lauluntekijä Viljami Kukkosen debyytti on vakuuttava. Vaikka albumin folkpopmelodioista kuulee viitteitä Ville Leinosen Suudelmitar-levyn romantikkofolkiin, Kukkosen tunne välittyy pakahtuneen paatoksen sijaan naivismin ovia kolkuttelevina pikkuhuomioina, joiden vilpittömyys pakottaa keskittymään. Kukkosen lauluista kuulee, ettei hän yritä olla muuta kuin oma itsensä. Rehellisyys tuottaa yhden alkuvuoden positiivisimmin yllättävistä debyyteistä. oo
keskisormi pystyssä
Harvala Kolme tytärtä on kerääntynyt äitinsä kuolinvuoteelle. Mukana on myös tyttärentytär, joka on sukulaisnaisten pettymykseksi vaihtanut lääkiksen guruhörhöilyyn. Eri-ikäiset naiset kohtaavat henkisessä Harvalassa: muistoissa ja eristyksissä. Etenkin alkoholisoitunutta keskimmäistä tytärtä esittävä Annaleena Sipilä on verraton koomikko. Esityksen kulmikkaat repliikit ja omalaatuinen huumori toimivat mainiosti, mutta herkistely jää haaleaksi. Parasta Harvalassa on Annukka Pykäläisen lavastus, jossa näyttämö muun muassa lainehtii. as
Maritta Lintunen Sydänraja Ronja löytää ullakolta sodassa kuolleen sukulaisensa tavaroita ja kokee isänmaallisen herätyksen. Hän liittyy Karjalan palauttamista ajavaan Sydänraja-verkostoon. Tarinan edetessä päähenkilön fanaattisuus rinnastetaan suureellisesti niin isän vasemmistohihhulointiin kuin matkasaarnaajan farssimaiseen koheltamiseenkin. Ajankohtaiset teemat ja ajatusleikit viihdyttävät, ja historiankuvaus on elävää. Fanatismin vastaisen saarnan viesti olisi kuitenkin mennyt huomattavasti paremmin perille ilman rautalangasta vääntämistä. vl
Wolfgang Herrndorf Ladaromaani Ladaromaani on sanottu olevan uusi Sieppari ruispellossa. Kirja ei kuitenkaan vastaa hypetykseen. Seikkailun ytimessä on Maik, toivottoman rakastunut kasiluokkalainen. Maik ei ole kovassa huudossa luokallaan, eikä ole uusi tulokas Tschickaan. Kesälomalla hylkiöt "lainaavat" Ladan ja lähtevät tien päälle. Määränpäänä on seikkailu, mutta road movie -mukaelma kärsii uskottavuuden puutteesta. Uudet tuttavuudet tuntuvat päälle liimatuilta, eivätkä kommellukset sykähdytä. Koko hommasta jää väljähtänyt ja imelä maku. rs
buu
vl venla leimu oo oskari onninen rs ronja salmi as aino salonen js sutta sarhimaa
26
ylioppilaslehti 4 # 12 Jälkinäytös
Kun kaksi muskelia yhtyy
pakkotoisto.com/deitti Mitä & kenelle: ProtskupirtelöPek ka hakee rusketusaineen levittäjää ja elävää kahvakuulaa. Viestiketjuja: 396 Yleiskatsaus: Punttiukkelit ja mim mit löytävät toisensa Pakkotoistosta, kehonrakentajien verkkofoorumilta. Tyypillinen seuranhakija on kolmi kymppinen sataprosenttinen hetero, joka treenaa haukkaria. Ilmoituksista löytyvät tarkat mitat, usein elopainon lisäksi myös tavoitepaino, ja tieto sii tä, onko massankasvatusvaihe me neillään. Seuraa haetaan punttikselle tai juoksulenkille. Pakkiksen aktiivi käyttäjät tsemppaavat seuranhakijoi ta urheiluhengessä ja antavat suosi tuksia: "Nyt mimmit tarkkana siellä koneiden ääressä nimittäin sen verran hieno mies olis nyt tarjolla!" Iskulauseet: "Ei mikään Gaspin ta kissa pyörivä ovimies." "Sanotta koon nyt kuitenkin, että äärivasem mistolaiset, kettutytöt, ja vegaanit tuskin tulevat kanssani pitkään viih tymään." "Tällä hetkellä noin 90kg ja noususuunnassa pikkuhiljaa, lihas massan muodossa toki!"
Saletisti natsaa
Miksi haahuilla Suomi24:ssä, kun seuranhaun voi räätälöidä.
sanat ylioppilaslehden toimitus kuva otto donner
Kun heterot hommailee
hommaforum.org, Deittihomma-ketju Mitä & kenelle: Itseironinen VHM etsii isänmaallista ja hyväpeppuista Elovenaneitiä. Viestejä: 53 Yleiskatsaus: Hommaforumin deitti palstalla inhorealismi on valttia. Itse kehu haiskahtaa vahvasti epäisänmaal liselta käytökseltä, joten hommalaisten ilmoituksissa ollaan rehellisesti laisko ja, köyhiä, puolirampoja ja asennevam maisia. Suurin osa on Homman lansee raamia Valkoisia Hetero Miehiä, ikähaitari venyy kolmenkympin mo lemmin puolin. Parhaimmillaan hom malaisten vereslihaan asti rehellinen rakkaudenkaipuu muistuttaa kokeel lista runoutta: "Juon välil, pesen ham paat ja nivuset, olen 190115 mittainen nahkaisen päälaen omaava mies, suu remmin lurittelematta lyö kätesi son taan ja kadu." Iskulauseet: "Vihataan toisiamme ikuisesti!" "Hyvin suomalaisen näköi seksi on joskus ulkomailla kehuttu." "Haluaisin tavata naisen, jolla on pal jon aikaa viettää aikaa mun kanssa, esimerkiksi mun Pasilan kämpällä. Miesseurakin käy, jos asut Pasilan lä hellä, mutta tosiaan olen hetero eli housut pidän jalassa."
Kun yössä yksin vaeltaa
goottideitti.net Mitä & kenelle: Ulkopuolisuudesta nautiskeleva uneton etsii toista sivul lista katselemaan kanssaan kuutamoa. Ilmoituksia: 410 Yleiskatsaus: Etusivun slogan sen jo tiivistää: "Älä murjota yksin. Se on niin paljon hauskempaa kahdestaan." Jos sytyt is ja umpäätteisistä, lati naan vivahtavista nimimerkeistä, tämä on areenasi. Moni deittaaja mää rittelee itsensä metallistiksi, gootiksi tai rokkariksi. Ammatit jäävät musiik kimaun varjoon, ja mittojen listaus olisi älykköilmoituksessa etikettivir he. Sielunkumppanuushan ei katso edes sukupuolta. Tyypillinen seuran hakija on kaksikymppinen maalaava nainen tai kolmekymppinen soittava mies. Moni korostaa olevansa niin ou tolintu, ettei se standardiilmoituk sesta voi välittyä. Iskulauseet: "Mustaa tukkaa löytyy yli metrin verran, mustia vaatteita sitäkin enemmän." "Välillä tuntuu, että suku juureni on joltain muulta planeetalta ja mietin mahtaako löytyä joistain kumppani, joka olisi kotoisin samalta planeetalta." "Viihdyn pimeässä ja pi dän viileästä." "Luen salaliitto ja fun disblogeja (sellai skeptisesti ja ironi sesti), koska tykkään provosoitua."
Kun Jumala ei riitä
kotisatamandeitti.fi Mitä & kenelle: Herkkä seurakunta aktiivi etsii toista tunnelmoijaa kestävään parisuhteeseen. Ilmoituksia: Tuhansia Yleiskatsaus: Seksi kuuluu: vain avioliittoon, avoliittoon, vakiintunee seen seurusteluun, vaikka ekoille tref feille. Harvalla deittipalstalla men nään niin nopeasti asiaan kuin Kotisamatan Koti & etiikka valinnas sa. Kotiseurakuntansa lisäksi moni ilmoittaa profiilissaan vuositulonsa. Kolmi ja nelikymppisiä on paljon ja osalla "nimi vielä väärässä paperissa", mutta se ei menoa haittaa. Aina vää rän miehen valinnut kolmen lapsen äiti Erkku on uskovainen nainen vail la "rehellistä, uskollista, rakastavaa ja USKOVAISTA miestä". Ja tytöt tyk kää, kun herkkis lopettaa esittelynsä Korinttilaiskirjeeseen. Iskulauseet: "Olen heikko, synnin kanssa kamppaileva kristitty, joka vir heistään huolimatta uskaltaa sanoa Kristuksen rakkaimmaksi asiaksi elä mässään." "Vaikka oonkin teologi, niin minusta mies saa olla vastuussa per heen hengellisestä elämästä viimekä dessä." "Kerron vain sen mikä on suu rin toiveeni. Se on toive saada palvella Herraa. Nyt ja ikuisesti. Amen."
ylioppilaslehti 4 # 12 Jälkinäytös
27
nykysuomen sanakirja
sarjakuvat
Markus Miettinen ja Jaakko Seppälä
l
Login-haamu
[subst.yks] Kun kirjaston koneen näy töllä lukee: "tietokone on käytössä, ja se on lukittu", tiedät, että loginhaamu on paikalla. Se hiipii paikalle yleensä vähän yli kymme nen. Loggari saattaa poistua hetkeksi ennen lounasaikaa, mutta palaa taas paikalle puolen päivän ja kahden vä lissä. Loginhaamua kiihot tavat epätoivoiset tuijotuk set ja huokaukset hänen ym pärillään. "Kauan toi loginhaamu on tossa jo oikein päivystänyt?"
Hesari Confidential
Verna Kuutti
Opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut
Leikkaus nyt
Leikkaus+pesu
KuvA: LindA TAMMisTO/HeLsingin yLiOpisTOn KuvA-ArKisTO KuvA: LindA TAMMisTO/HeLsingin yLiOpisTOn KuvA-ArKisTO
HeLsingin yLiopisto avoin yLiopisto HeLsingin yLiopisto avoin yLiopisto
FÖR BÅDA HJÄRNHALVORNA.
Kristian från Vasa blir en av de första ingenjörerna med expertis i energifrågor som utexamineras från Arcada. Helsingforsälskaren ser vildmarksvandring som ett perfekt sätt att ladda batterierna och utmana kropp och själ.
Avoin jayliopisto - löydä oma alasi käytä välivuosi hyödyksesi! Avoin jayliopisto Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa voit - löydä oma alasi käytä välivuosi hyödyksesi!
opiskella kymmeniä oppiaineita. Opinnot voi liittää yliopistotutkintoon. voit Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa Myös paljon verkko-opintoja! opiskella kymmeniä oppiaineita. Opinnot voi liittää yliopistotutkintoon. Lisätietoja: www.helsinki.fi/avoin Myös paljon verkko-opintoja!
HÖGSKOLAN FÖR LIVET. Gemensam ansökan 5.33.4.2012.
Det är dags att göra viktiga val för framtiden. Teori eller praktiska färdigheter? På Arcada får du hela paketet: inlärning i moderna och verklighetstrogna miljöer, arbetspraktik och teori som stöd i ditt kommande yrke. Du kan avlägga en högskoleexamen i ekonomi, turism, teknik, media, idrott eller social- och hälsovård. I en miljö där de unga är i centrum. Hos oss är du i gott sällskap. Fyll i din ansökan och kom till Arcada! Läs mer på www.arcada.fi
www.arcada.fi
Lisätietoja: www.helsinki.fi/avoin
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
Kirjasto muuttaa - hae lainasi ajoissa!
Kevään ja kesän 2012 aikana Keskustakampuksen kirjaston 10 toimipaikkaa muuttavat uuteen pääkirjastoon Kaisa-taloon Fabianinkadulle. Kirjasto joutuu sulkemaan muuttavat toimipaikkansa toukokuusta alkaen. Vain Minerva Siltavuorenpenkereellä on auki koko kesän. Kirjojen pakkaaminen alkaa jo maaliskuun alussa, mutta toimipaikkoja pidetään auki supistetuin aukioloajoin mahdollisimman pitkään. Seuraa pakkausaikataulua ja lainaa kesäkirjasi ajoissa! Muuttourakka on kirjaston historian suurin: 1,5 miljoona nidettä (29 km kirjoja ja lehtiä) pitää pakata, kuljettaa, purkaa ja hyllyttää kevään ja kesän aikana. Pahoittelemme poikkeustilanteesta aiheutuvaa haittaa! Kaisa-talo avaa ovensa 3.9.2012. Tervetuloa! Tietoa muutosta ja sulkuajoista: http://www.helsinki.fi/kirjasto/muutto Aukioloajat: www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/tutustu/aukioloajat
XXVIII SELL
student games
17.-20.5.2012 Espoo, Finland
Ilmoittautuminen SELL-kisoihin käynnissä!
Osallistujamäärältään ensi vuoden yksi suurimmista ja kansainvälisimmistä opiskelijaliikuntatapahtumista järjestetään Espoon Otaniemessä 17.-20.5.2012. Perinteinen SELL Student Games -kisat on monilajinen liikuntatapahtuma joka on avoinna kaikille korkeakouluopiskelijoille ympäri maailman. Kisoissa ei ole ikä- eikä tasovaatimuksia ja urheilulajeja ja vastustajia löytyy kaikentasoisille liikunnan harrastajille. Se on opiskelijaliikuntaa, yhteistä hauskanpitoa ja verkostoitumista parhaimmillaan! Ilmoittautuminen kisoihin alkaa 15.11.2011. Tapahtuman järjestäjinä toimivat Aalto-yliopiston urheiluseura ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunta. Lisätietoja tapahtumasta löydät kisojen Facebook-sivuilta tai osoitteesta www.sell2012.fi Ilmoittautumisia otetaan vastaan jo nyt! HY:n ilmoittautumiset: erkki.somervuo@helsinki.fi tai p. 050 4001 875 www.sell2012.fi
Takaisinsoittopalvelu alkaa YTHS:n kaikissa toimipisteissä
Takaisinsoittopalvelu alkaa porrastetusti kaikissa YTHS:n toimipisteissä 1.2. ja 8.2.2012 alkaen. Takaisinsoitto alkaa 1.2. Helsingin, Espoon, Turun, Rauman, Vaasan, Tampereen, Hämeenlinnan, Seinäjoen ja Jyväskylän toimipisteissä. 8.2. takaisinsoitto alkaa Kuopion, Lappeenrannan, Joensuun, Savonlinnan, Oulun, Kajaanin ja Rovaniemen toimipisteissä. Takaisinsoittopalvelun toimintaan voit tutustua tarkemmin YTHS:n verkkosivuilla http://www.yths.fi.
Neljäs valtakunnallinen korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus käynnistyy
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä (YTHS) käynnistyy jälleen laaja valtakunnallinen korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus tammikuun lopussa 2012. Edellinen tehtiin neljä vuotta sitten, mutta yliopistoopiskelijoiden osalta tietoja on saatu jo vuodesta 2000. Kysely lähetetään tammi-helmikuun vaihteessa yhteensä kymmenelle tuhannelle yliopistoja ammattikorkeakouluopiskelijalle. Siihen voi vastata joko perinteisesti paperilomakkeella tai sähköisesti.
Kyselylomakkeessa on perinteisiä terveyden ja terveyskäyttäytymisen kysymyksiä, mutta siinä kartoitetaan myös muita elämän alueita, jotka liittyvät opiskelijan terveyteen ja jaksamiseen. Tuloksia voidaan hyödyntää niin terveydenhuollossa, opiskelijajärjestöissä kuin korkeakouluillakin. Jotta tutkimuksen tulokset ovat uskottavia, on tärkeää saada hyvä vastausprosentti. YTHS toivoo opiskelijoiden runsasta osanottoa tutkimukseen. Lisätietoja: YTHS:n ylilääkäri Kristina Kunttu, p. 050 544 2946 http://www.yths.fi/ajankohtaista/195/neljas_ valtakunnallinen_korkeakouluopiskelijoiden_ terveystutkimus_kaynnistyy
Kaupunki haltuun!
HYY julkistaa kaupunkiohjelmansa ja kerää opiskelijoilta toiveita unelmien Helsingistä. Tule kertomaan omasi! Tiistaina 13.3. klo 11-13 Keskustakampus & Meilahti Keskiviikkona 14.3. klo 11-13 Kumpula & Viikki Katso lisää www.hyy.fi/kaupunki