>Kevään hitti maisteriohjelmat
5
20.3.2009
96. vuosikerta
Onnellinen yliopisto
Ismo Kiesiläinen
tilkitsee digikuilun kokoaa PoP-PalaPelin
Girl Talk
haastaa Pentti saarikosken
Leevi Lehto
2
YLIOPPILASLEHTI 5/09
PÄÄKIRJOITUS
VAIKUTUKSEN ALAISENA
Tämän numeron inspiroijat
>> jenny Wilson: hardships! Työnteon ja vähän vapaaajankin kesto soundtrack jo viikkojen ajan.
äänityön kivijalka. Jukka Laaksosen tiiliskivi kertoo musiikinystävälle >> perinpohjaisesti, mitä ääni oikein on. Krapula. Raju yksittäiskokemus teki määräaikaisabsolutistiksi. >> röyksopp: junior. Se kuplii taas! Röyksopp ei ole uudistunut kolman >> nella levyllään, ja miksi suotta? Hyvältä kuulostaa ja perse alkaa heilua. neiti >> Marple. Toivottavasti vanhuus todella tekee viisaammaksi.
Kaikki teille heti nyt
KesKustelu eläKeiän nostosta oli häkellyttävä. Se nimittäin näytti oudon kirkkaasti, keillä tässä yhteiskunnassa oikein on todellinen valta. Työuria on jo vuosia yritetty pidentää alkupäästä opintoaikojen rajauksin ja putkitutkinnoin. Opiskelijat ovat lobanneet, järjestäneet mielenosoituksia, kirjoittaneet manifesteja, puuhanneet seminaareja, osallistuneet työryhmiin ja organisoineet toimintaa. Mutta kun työmarkkinajärjestöt laittavat suuret pyöränsä pyörimään, opiskelijoiden vastarinta näyttää lähinnä hellyttävältä puuhastelulta. Moni opisKelijajärjestöjen aktiivi pöyristyi, kun pääministeri Vanhanen otti opiskelijat malliesimerkiksi rakentavasta suhtautumisesta työurien pidentämiseen. Omasta mielestään opiskelijat kun ovat yrittäneet ajaa etuaan yhtä tiukasti kuin työmarkkinajärjestötkin. Opiskelijatoimijoiden tuohtumus ei ihmetytä. Monista poliitikosta on mukava pörröttää opiskelijoiden tukkaa, etenkin, jos siitä saa samalla muutaman irtopisteen. Mutta ihan tosissaan he eivät ole tainneet opiskelijoiden huolta ottaa. Suurille ikäluokille omien etujen puolustaminen tuntuu sen sijaan olevan mutkatonta. Kun puhuin aiheesta lyhyesti Ylen Pressiklubi-ohjelmassa, palautetta tuli ennätyksellisen nopeasti niin sähköpostitse kuin puhelimitsekin. Palaute oli pippurista, mutta sentään asiallista. Kun demarien Osku Pajamäki otti aiheen esille muutamia vuosia sitten, hän joutui vaihtamaan puhelinnumeronsa salaiseksi. itse en nimittelisi mitään sukupolvea kollektiivisesti ahneeksi. Epämuodostunut ikäpyramidi on todellisuutta, josta tuskin voi syyttää ketään, vaikka haluaisi. Pajamäki on kuitenkin ollut harvinaisen oikeassa siinä, että sukupolvien välinen tasa-arvo olisi pitänyt ottaa huomioon eläkejärjestelmässä kauan sitten. Tavoitteena olisi pitänyt jo pitkään olla, että jokainen sukupolvi maksaa omat eläkkeensä. Nyt suuret ikäluokat ehtivät uudistuksissa turvata oman asemansa, sillä elinajanodotekerroin, kasvavat eläkemaksut ja korotetut eläkeiät eivät heitä ehdi koskea. eläKejärjestelMän reMontti siten, että se vahingoittaisi suurten ikäluokkien etuja, on ollut poliittinen mahdottomuus. En silti usko, että kyse on ollut itsekkyydestä tai sumutuksesta. Onhan kaikilla oikeus ajaa tahtomaansa politiikkaa. Mutta jos kuuluisin suuriin ikäluokkiin, en vähään aikaan kehtaisi vähätellä nykynuoria kaikki mulle heti nyt -sukupolveksi.
veera luoma-aho
Maailman pelastajat
KAAOSTEORIA
ny hammontre
Barack Obama uhmaa republikaanien konservatiiveja ja kumoaa kantasolututkimuskiellon.
Ulkoministeri Alexander Stubb uhmaa ulkomaan kauppaministeri Paavo Väyrystä ja pelastaa Afrikan.
KEKSI KUVALLE KUVATEKSTI
Dan
e
Ammattijeesustelija Bono uhmaa musiikkia kuuntelevaa ihmiskuntaa ja julkaisee uuden levyn.
jukka tilus
TOIMITTAJA KOKI
Löytöretkellä
"pyydäMMe, että ette laita vielä eteenpäin Ylioppilaslehden lähettämää, opetus- ja tutkimushenkilöstölle tarkoitettua kyselyä." Näin alkoi viesti, jonka Helsingin yliopiston ensimmäinen vararehtori Hannele Niemi lähetti yliopiston viestintäyhdyshenkilöille. Halusimme kyselyllä tietoa ja tarinoita siitä, millaista on työskennellä Helsingin yliopistolla. Kyselyn aiheuttamat reaktiot kertovat yliopistolakiuudistuksen yliopistolla aikaansaamasta epäluulon ilmapiiristä kenties enemmän kuin kyselyvastaukset. "Päivä päivältä karmaisevampaa. Nyt siis korkeimmalla tasolla puututaan tällaiseen kyselyyn, jonka ei pitäisi mitenkään olla heidän asiansa. Rehtori sanoi eräässä kokouksessa, että suurin ongelma tällä hetkellä on luottamuksen puute. Niin taitaa olla. Mistähän se johtuu?" ihmetteli henkilökunnan jäsen asiaa sähköpostilistalla. Mistä saamamme lähes 700 kyselyvastausta sitten kertoivat? Epävarmuudesta, joka johtuu pätkätyöstä. Harmista, joka johtuu huonosta palkasta. Stressistä, joka johtuu jatkuvista uudistuksista. Kateudesta, selkäänpuukotuksesta ja suoranaisesta työpaikkakiusaamisesta. Mutta samat ihmiset kertoivat ihanista opiskelijoista ja työkavereista. Työstä, joka kaikesta huolimatta tuntuu siltä kuin olisi joka päivä löytöretkellä ja on parasta, mitä ihminen voi elämässään tehdä. Minä kyllä luottaisin tällaisiin työntekijöihin.
Lähetä kuvatekstiehdotuksesi numeroon 050 339 3033. Kirjoita viestin alkuun sana KUVATEKSTI ja loppuun nimesi tai nimimerkkisi. Voit lähettää ehdotuksesi myös osoitteeseen posti@ylioppilaslehti.fi. Laita viestin otsikoksi "Kuvalle kuvateksti". Parhaan kuvatekstin laatija voittaa joka kerta kirjapalkinnon. Muut ehdotukset julkaisemme.
ninni lehtniemi
nuMeron 4 / 2009 voittaja + hyvät häviäjät
>> "tiedän, mihin tämä mahtuu, mutta entä laatikot!" VEgE >> "Onneksi kopioin levysi iPodiini jo heti suhteen alussa.
Ero on niin paljon helpompi näin." D-TäTI
>> näin tamponin hänen kädessään, päätin lopettaa "Kun
lihasten ja miehisyyden välisen yhteyden korostamisen."
MULI
> Yliopiston sairaskertomus sivulla 10.
Perustettu 1913. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. ISSN 035-924. toimitus Päätoimittaja Veera Luoma-aho (09) 1311 4228, 050 3393033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi Toimitussihteeri Antti Järvi (09) 1311 4229, toimitussihteeri@ylioppilaslehti.fi Toimittajat Ninni Lehtniemi (09) 1311 4230, ninni.lehtniemi@ylioppilaslehti.fi Matti Markkola (09) 1311 4231, matti.markkola@ylioppilaslehti.fi Ulkoasu Tuomas Karppinen (09) 1311 4234, graafikko@ylioppilaslehti.fi osoi t t e e n m u u tok s e t ja t i l au k s e t www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu Toimistosihteeri Tarja Muhonen 050 5420549, tarja.muhonen@hyy.fi, fax (09) 1311 4346 Käynti- ja postiosoite Mannerheimintie 5 B, 6. krs, 00100 Helsinki Fax (09) 659 424 i l moi t u s m a r k k i noi n t i Markkinointitoimisto Pirunnyrkki Myyntipäällikkö Lauri Ristikankare, 020 7969 582; Kari Kettunen 020 7969 583 Keskus 020 7969 580, fax (02) 2331 211, yolehdet@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi Ilmoitushinnat teksti 2,05 e/ pmm ja takasivu 2,40 e/pmm, abinumerossa teksti 2,95 e/pmm ja takasivu 3,50 e/pmm. Määräpaikkakorotus 10 %. Huom. Hintoihin lisätään arvonlisävero 22 % Ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf Ilmoitusten jättö torstaisin klo 16.00 mennessä, järjestöilmoitukset keskiviikkoisin k u s ta n ta ja Ylioppilaslehden Kustannus Oy Toimitusjohtaja Heikki Härö Hallinto ja talous Marjo Berglund pa i no Lehtisepät Oy, Pieksämäki Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista, valokuvista tai muusta aineistosta eikä säilytä tai palauta niitä. Ylioppilaslehti 6/2009 ilmestyy 3.4. Ilmoitusten jättöpäivä on 26.3., järjestöt 25.3. Järjestöilmoitukset osoitteeseen www.ylioppilaslehti.fi/jarjesto
YLIOPPILASLEHTI 5/09
3
kannen kuva LeeNa mikkoLa
sisältö 5/2009
ADHD
Koko lehti kahdessa minuutissa.
JETSULLEEN
Lex Kännykkäfirma pelottaa. Minulla on tunne, että joku valvoo näitäkin näppäimistön painalluksia niiden matkalla kuvaruudusta painomusteeksi lehdelle. Maisteriohjelmat kiinnostavat. Matemaatikkokin vaihtoi bioinformatiikkaan. We are the pirates of the music sea! Pikkurahan puutetta? Mene aikakauslehden alastonmalliksi. Olethan julkkis. Ps. Kuva ois kiva! Mutta ei heruttava. Ei hemmetti, joillakin menee hyvin, vaikka on taantuma! Yliopisto sairastaa, häntä hellii Ylioppilaslehti. Amerikassa on mies, joka mashuppaisi vaikka Tommi Läntistä. Via Dolorosa vs. Timbaland? Hattutehtaan ohjaaja yrittää kaventaa sukupolvien välistä digikuilua. Työpaikalle kannattaa muistaa laittaa vaatteet päälle. Parempi puhua asioista ennen nakuilua hikikopissa, neuvovat feministit. Nähdään taas huhtikuussa!
"Liian monen nuoren opis kelut kestävät liian pit kään. Myös työuran alku päähän saatavat ratkaisut helpottavat talouttamme tuntuvasti."
Pääministeri Matti Vanhanen eduskunnan täysistunnossa 11. maaliskuuta
"Meidän ajassamme kaikki, mitä tapahtuu, tulee remiksatuksi."
Girl Talk, s. 15
juha peuraLa
"Ihmeiden aika ei ole ohi. Yhdysvaltain presidentik si valittiin musta mies ja Suomen Kuvalehti uudis ti verkkosivunsa."
Nimimerkki Vihreät lasit Vihreässä Langassa 13. maaliskuuta
7 paniikki musabisneksessä Internet tappoi rokkitähden. 8 Lätty esiin Videosukupolvi hakee töitä. 9 Laman voittajat Moni toimiala iloitsee taantumasta. 10 yLiopisto sairastaa Sitä hellikäämme. 14 bandiitti Indierokkari Artturi Taira hukkasi vuoden elämästään. 21 muuttumisLeikki Päivitä tyylisi työpaikalle.
"Ylioppilaskuntamme vuosijuhlat ovat arvok kaat, niissä on tiukka eti ketti ja niissä kunnioi tetaan puhujia. Pykälän vuosijuhlissa olin yllät tynyt siitä, että ihmiset taittelivat itselleen lau tasliinasta korvat ja lau lelivat jopa Nokian enti sen varatoimitusjohtajan Sari Baldaufin juhlapu heen aikana."
Johtamista HKKK:ssa opiskeleva Emilia Lindfros, Kylteri 1/2009
odysseus uusiksi
Leevi Lehto mullistaa proosan.
saku soukka
17
"Olen opiskellut opinto pisteissä siitä [2005] läh tien, mutta vieläkään en osaa mitoittaa aikataulu jani enkä ymmärrä, miten opintojen on tarkoitettu etenevän edes teoriassa. Opintoviikkoaikoihin ver rattuna työmäärä tuntuu koko ajan kasvavan, mut ta pisteitä kertyy oodiin kiusallisen vähän."
Elina Liukko, Eteläsuomalainen 1/2009
pois Lokeroista
Ismo Kiesiläinen kannustaa aikuisia nettiin.
18
"Sain raportin, että niis sä harjoitettiin usein kah denkeskistä sukupuolitoi mintaa."
Tilapäällikkö Taina Vimparin vastaus, miksi opiskelijat eivät pääse Tampereen yliopiston lepohuoneisiin, Aviisi 5. maaliskuuta
AJANKOHTAISET ASKARTELUT
Maisteriputki
TArViKKEET: tyhjä vessapaperirulla, paperia, sakset, liimaa, maalia, makaroneja, nappeja, pikkukiviä, helmiä tms.
NiNNi LehtNiemi ja jukka tiLus
1. Leikkaa paperista palaset, jotka voit
liimata putken päähän. Tuki toinen pää.
2. Täytä putki valitsemillasi kolisevilla
pikkuesineillä. Tuki toinenkin pää.
3. Maalaa putki kauniiksi.
4. Maisteriputkesi on valmis! Voit käyttää sitä rytmisoittimena mielenosoituksissa tehoyliopiston puolesta tai sitä vastaan.
uutiset
maailma
4
YLIOPPILASLEHTI 5/09
kampus kaupunki
kotimaa
tuoMas karppinen
Opiskelijat kakuttivat kansanedustajat
Kakku tasan, vaativat opiskelijajärjestöt tasa-arvon päivänä 19. maaliskuuta. Samalla järjestöt tarjosivat kansanedustajille kakkukahvit. Kestien viestinä oli, että sukupuolten välistä palkkaeroa on kavennettava ja vanhemmuutta jaettava nykyistä tasaisemmin. Tämä parantaisi naisten asemaa työmarkkinoilla ja vahvistaisi lapsen suhdetta molempiin vanhempiin, järjestöt uskovat. Järjestäjinä olivat muun muassa HYY ja SYL sekä kaikkien eduskuntapuolueiden opiskelijajärjestöt kokoomusta ja perussuomalaisia lukuun ottamatta.
Valvontaan tarvittaisiin lain mukaan joku todellinen syy, muistuttaa Ilkka Siissalo. "Enkä osaa kuvitella, mikä se syy voisi olla." Anton Tammisen mukaan tilanne ei ole näin yksinkertainen, sillä valvontaan riittää pelkkä epäily käyttöehtojen rikkomisesta. "Yliopiston verkon käyttöehdoissa on jo nyt kaikenlaista kiellettyä, kuten poliittinen toiminta, jonka verukkeella valvonnan voisi aloittaa." Motiivia valvonnalle Tammisenkin on vaikea keksiä.
ylioPisTon on tehtävä ennakkoon
Talous- ja sosiaalihistorian opiskelija Pyry Waltari käy Aleksandrian nettikoneilla lähes päivittäin. Hän ei tiennyt Lex Nokian koskettavan myös yliopistoja. "Toisaalta, jos välttämättä jotain hämärää haluaisin tehdä, niin tuskin sitä muutenkaan koulun koneella tekisin."
Ylioppilaslehti näkyy nyt myös Taloussanomien sivuilla. Verkkolehti on avannut nuorille ja opiskelijoille tarkoitetun TaSa-osaston. Palvelu kokoaa samalle internet-sivustolle muun muassa ylioppilaslehtien sekä valikoitujen mielipide- ja kulttuurilehtien parhaita paloja. "Nuoria kiinnostavat aiheet ja käsittelytavat jäävät medialta helposti sivuraiteelle. Tavoitteenamme on luoda palvelu, josta nuoret ja opiskelijat löytävät niin oppia kuin iloakin", Taloussanomien toimitusjohtaja ja päätoimittaja Juha-Pekka Raeste sanoo. TaSa löytyy osoitteesta www.taloussanomat.fi/tasa.
Opiskelijat ja raha löysivät toisensa
Opiskelijoiden vakoilu huolettaa nettiaktivisteja
Lex Nokian hyväksyminen ei johda opiskelijoiden valvontaan, vakuuttaa yliopiston tietohallintojohtaja.
jotain hakea? En ymmärrä, mitä hyötyä siitä olisi."
TieToJenkäsiTTelyTieTeen opis-
ilmoitus tietosuojavaltuutetulle, jos se aikoo aloittaa valvonnan. Anton Tammisen mielestä ei ole mitään takeita siitä, että valvonnasta todella tehdään ennakkoilmoituksia. "Meillä on laki, joka periaatteessa vaatii ilmoittamaan, mutta ei rankaise ilmoittamattomuudesta. On myös hyvin epätodennäköistä, että osaava verkon ylläpitäjä jäisi kiinni laittomasta vakoilusta", Tamminen sanoo. Ilkka Siissalo sanoo yliopiston jäävän systeemin ulkopuolelle jo pelkistä rahasyistä. Mukana olo maksaisi hänen mukaansa 20 000 euroa vuodessa. Ennen Lex Nokiaa vakavat käyttörikkomukset on hoidettu yhteistyössä poliisin kanssa, ja niin tullaan tekemään jatkossakin, tietohallintojohtaja vakuuttaa.
E
Luuseriaineille loppu Liverpoolissa
Liverpoolin yliopisto aikoo lakkauttaa laitokset, jotka eivät menestyneet Britannian yliopistojen tutkimuksen laatua kartoittavassa RAE-arvioinnissa. Valtiotieteen, viestinnän, filosofian ja tilastotieteen laitokset eivät yltäneet luokitukseen 4, joka vastaa vertailussa maailman huippua. Johdon mielestä tätä heikommat sijoitukset eivät sovi yliopistolle, joka kuuluu 20 arvostetuimman brittiläisen tutkimusyliopiston joukkoon, eli niin sanottuun Russell Groupiin. Myös viiden muun RAEssa huonosti menestyneen laitoksen kohtalo on epäselvä. Opiskelijat ja työntekijät vastustavat laitosten lakkautuksia.
duskunta hyväksyi maaliskuun alussa kiistellyn sähköisen viestinnän tietosuojalain eli niin kutsutun Lex Nokian. Laki antaa tietoverkon hallinnoijalle entistä laajemmat oikeudet kerätä näyttöä mahdollisesta verkkoyhteyden väärinkäytöstä. Yritysten lisäksi laki koskee yliopistoja, kirjastoja ja taloyhtiöitä. Pitääkö opiskelijan olla nyt huolissaan?
"Ei tarvitse. Suoraan voin sanoa, että emme ole lakiin kunnolla edes tutustuneet, sillä olemme katsoneet, ettei tämä koske meitä millään tavalla. Meidän kannaltamme Lex Nokialla ei ole mitään vaikutusta, enintään pelkkää haittaa", Helsingin yliopiston tietohallintojohtaja Ilkka Siissalo sanoo. "Meillä on yli 50 000 käyttäjää. Kuka hullu nyt jollain hakusanalla alkaisi heidän sähköposteistaan
kelija, Piraattipuolueen hallituksen jäsen Anton Tamminen on eri mieltä. Hänestä yliopiston opiskelija ei voi jatkossa käyttää nettiä huoletta. "Laki on paljon pahempi kuin mitä siitä on julkisuudessa puhuttu. Se koskee kaikkea verkon kautta tapahtuvaa teleliikennettä, ei siis pelkkää sähköpostia. Kaikki tieto, miten käytät internetiä, voidaan nyt kalastaa lain sallimalla automaattisella tietojenkäsittelyohjelmistolla", Tamminen sanoo.
"EmmE oLE LakiiN kuNNoLLa EdEs tutustuNEEt, siLLä sE Ei koskE mEitä miLLääN tavaLLa."
"Rikosilmoitukseen tai tutkintapyyntöön päätyviä tietoverkon väärinkäyttöjä on muutama vuodessa. Niitä ei olisi voitu estää Lex Nokialla."
Matti Markkola
Opiskelijat purkavat eläkepommin
työuria yritetään pidentää alkupäästä opintukiuudistuksella.
O
KUUMA KAMPUS
Ylioppilasteatteri esittää Välikysymystä, mutta HYYssä sellaista ei näy. Ai, miten niin? Välikysymys pitäis jättää yhdeksän päivää ennen edustajiston kokousta, mutta oppositio on jo kaks kertaa missannut päivämäärän. Ainakin ne elää hetkessä.
pintotukea uudistetaan päätoimiseen opiskeluun kannustavaksi. Kulttuurija urheiluministeri Stefan Wallinin asettama johtoryhmä tekee uudistusesitykset vuoden loppuun mennessä. Saavatko opiskelijat keppiä vai porkkanaa? "Tavoitteena on päätoimisen opiskelun mahdollistava opintotuki, jonka avulla opinnot voisivat sujua nykyistä jouhevammin", kertoo Wallin. Yksin opintotuki ei sentään eläkepommia pura. "Tarvitaan muitakin samaan suuntaan vaikuttavia toimia." Tuen on Wallinin mielestä oltava jatkossa sekä riittävällä tasolla että kannustettava valmistumaan. "Tuen kokonaistaso on olennaisin kysymys." Ovatko muutkin kuin putkitutkinnot uudistuksen jälkeen mahdollisia? "Putkitutkinto-käsite ei huomioi sitä, että hyvin suuri osa opiskelijoista haluaisi opiskella nykyistä tehokkaammin", Wallin sanoo. Toisaalta myös ylioppilas- ja ainejärjestöaktiivisuus on ministerin mielestä tärkeä osa opiskeluaikaa.
"Opintotukijärjestelmän täytyy jatkossakin huomioida tämä."
oPiskeliJaJäRJesTöJen edusta-
jia on uudistusryhmässä puolet.
Järjestöt toivovatkin, että kannustavuus ei tarkoita tällä kertaa keppiä. "Pahin skenaario, oikea ultimatekeppimalli, olisi sellainen, jossa pakotettaisiin ottamaan lainaa",
sanoo Leena Pihlajamäki SYL:n hallituksesta. HYYn hallituksen puheenjohtaja Pasi Hario pelkää, että keppi yritetään naamioidaan porkkanaksi. "Jos halutaan tehdä keppimalli, olisi hyvä tehdä sellaista rehellisesti. Mutta suhtaudun uudistukseen ihan optimistisesti. Kyllä siitä nykyistä fiksumpi opintotuki tulee."
Veera luoMa-aho
PÄIVÄNI MURMELINA
arhi kuittinen, Finnsanity-blogi
Tenttiin piristeen voimalla Ylioppilaslehden mainoksessa 12. helmikuuta 1961.
Uutta yliopistolakia vastustavat opiskelijat marssivat "painajaisten perjantaina" 13. maaliskuuta eduskuntatalolle. Mielenosoitus päättyi Helsingin yliopiston päärakennuksen valtaamiseen.
T
Silta yli taantuman
neisiin hakijamääriin arvellaan taantumaa, jonka perinteisesti on huomattu lisäävän jatkokoulutuksen imua. Lama on turvallista aikaa opiskella ja parantaa omaa osaamista parempia aikoja varten. "Kandidaatiksi valmistuneet lykkäävät työelämään siirtymistään ja haluavat lisäpätevyyksiä, joiden avulla erottautua", sanoi Birminghamin yliopiston hakijapalveluiden päällikkö Roderick Smith Guardian-lehden haastattelussa. Britanniassa, kuten monissa muissa maissa, kandidaatin tutkinto on perustutkinto ja useimmat hakeutuvat sen suoritettuaan työmarkkinoille.
HelSingin yliOpiStOn hakijapal-
uutiset
YLIOPPILASLEHTI 5/09
5
Maisteriohjelmien imu kasvoi huimasti.
aloudellinen taantuma on kasvattanut maisteriohjelmien suosiota huomattavasti. Alustavien tietojen mukaan Helsingin yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin hakeneiden määrä kasvoi viimevuotisesta jopa 43 prosentilla. Kun hakemuksia tuli viime vuonna 1 552, tänä vuonna niiden määrä oli 2 216.
Sama ilmiö on huomattu Britanniassa, jossa maisteriohjelmien hakijamäärät ovat nousseet kymmenillä prosenteilla. Erityisesti brittiyliopistojen maisteriohjelmiin hakeneiden ulkomaalaisten määrä kasvoi viime vuodesta. Brittiyliopistoissa syyksi kasva-
veluiden palvelupäällikkö Rebekka Niskanen arvioi, että Helsingin yliopistoon hakeneiden kohdalla kyse voi olla muustakin kuin taantuman vaikutuksesta. "Olemme tänä vuonna lisänneet kansainvälisten maisteriohjelmien markkinointia ulkomailla." Helsingin yliopisto on näkynyt koulutusmessuilla ja tehnyt hakukonemarkkinointia, mitä ei ole ennen kokeiltu. Uutta on myös se, että markkinointi kohdennettiin kolmeen
KandidaaTiKsi valMisTuneeT lyKKääväT TyöeläMään siiRTyMisTään.
maahan: Venäjälle, Kiinaan ja Saksaan. "Tällä hakukierroksella olemme panostaneet erityisesti Kiinaan", kertoo markkinointikoordinaattori
Pia Penttinen Helsingin yliopiston hakijapalveluista. Vielä ei ole selvillä, painottuivatko hakemukset kolmeen painopistemaahan. Lopulliset hakijatilastot valmistuvat vasta syksyllä. Eniten hakemuksia tuli valtiotieteellisen ja humanistisen tiedekuntien kansainvälisiin maisteriohjelmiin, mutta myös matemaattis-luonnontieteellinen, biotieteellinen ja maatalous-metsätieteellinen kiinnostivat hakijoita.
NiNNi LehtNiemi
tuomas KarppiNeN
Kelkka kääntyi bioinformatiikkaan
Maisteriohjelman opiskelija Roope Tikkanen on varma työllistymisestään.
S
einä tuntui nousevan pystyyn, kertoo Roope Tikkanen, 28, matematiikan opinnoistaan. "Viisi vuotta meni vähän maailmaa katsellessa. Harrastin paljon sosiaalista toimintaa. Käytin paljon aikaa esimerkiksi tutorin tehtäviin." Viidentenä opiskeluvuonna Tikkanen löysi opiskelumotivaation. Hän valitsi sivuaineeksi tietojenkäsittelytieteen ja ihastui koodaamiseen. "Se on vähän kuin rakentaisi jotain legoista." Kandiksi valmistuttuaan Tikkanen haki bioinformatiikan maisteriohjelmaan, jossa opiskelee nyt ensimmäistä vuotta. "Todella mielenkiintoista ja rankkaa", hän kuvaa opiskelua. "Motivaatio on aivan erilainen kuin kandidaatin tutkintoa suorittaessa, ja meiltä vaaditaan paljon enemmän." Ohjelmaan valituilla on luonnontieteissä erilaiset opintotaustat. Kahdessa vuodessa on tarkoitus päivittää kaikkien osaaminen matematiikan, genetiikan, tilastotieteen ja tietojenkäsittelytieteen osalta niin, että he pystyvät toimimaan yhdessä ja ymmärtämään toisiaan. Opetuskieli on englanti ja suuri osa opiskelijoista ulkomaalaisia.
maailma kehittyy. On hyvä, että on myös mahdollisuus lähteä ulkomaille töihin." Tikkanen on varma työllistymisestään valmistumisen jälkeen taantumasta huolimatta. "Sataprosenttisen varma. Voi olla että ainakin aluksi joutuu
"MaisTeRiohjelMaT sopivaT hyvin aloille, joTKa eiväT valMisTa MihinKään TieTTyyn aMMaTTiin."
tekemään tutkijan duunia täällä. Yliopistojen rahoitus järjestetään kuitenkin hieman pidemmällä aikajänteellä. Siinä ei yksi taantuma paljon tunnu." Tikkanen tekee jo nyt osapäiväisesti projektitöitä tilastotieteen ja matematiikan laitoksella. Haussa on paikka, jossa suorittaa opintoihin kuuluva harjoittelu ensi kesänä. Yliopistolle on lähetetty lista harjoittelijaa etsivistä yrityksistä. Sen ulkopuolelta paikkaa saa etsiä myös itse. "Alan maisterilla on todella vapaat kädet tehdä mitä tahansa, ja siitä voi työllistyä lähes minne tahansa." Tikkasen mielestä maisteriohjelmat sopivat hyvin aloille, jotka eivät valmista mihinkään tiettyyn ammattiin. "Jos on pohja vaikka luonnontieteistä, voi hakea siitä inspiraatiota ja kääntää kelkkaa kandin tutkinnon jälkeen."
"Olen Oppinut kaikki uudet
erikoistermit englanniksi. En osaa keskustella alan asioista suomeksi, mikä tuntuu hieman hölmöltä." Kielitaidon koheneminen saattaa tulla tarpeeseen. "Ei sitä tiedä mihin tämä
Roope Tikkanen uskoo aurinkoiseen tulevaisuuteen.
debatti
FAKSIT
Kerro Ylioppilaslehdelle mielipiteesi alle 1 500 merkillä! Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarpeen mukaan. Julkaisemme kirjoituksia nimimerkillä vain poikkeustapauksissa. Fax (09) 659 424, posti@ylioppilaslehti.fi.
6
YLIOPPILASLEHTI 5/09
KOLUMNI
VsO pitää kiinni oikeuksistaan
Kuusi järjestöä toivoi Varsinaissuomalaiselta osakunnalta rakentavampaa yhteistyötä ja antoi ymmärtää, että osakunta olisi syyllinen nyt syntyneeseen tilanteeseen, jossa järjestöjä on väliaikaisissa tiloissa (Ylioppilaslehti 4/09). Kirjoittajien mukaan ylioppilaskunnan tilapäätöstä ei saisi kyseenalaistaa ja valittajalle lankeaisi vähintään moraalinen vastuu päätöksen kaikista seurauksista. VSO on olosuhteiden pakosta joutunut valittamaan päätöksestä hallinto-oikeuteen. Teko ei suuntaudu muita järjestöjä vastaan, ja osakunta pahoittelee, että jotkin muut järjestöt ovat joutuneet pää-
Saara Kunnaala
Älä ruoki laamaa
KaiKenlaiset tahot ovat hyvin kärkkäitä komentelemaan
töksen sivullisiksi uhreiksi. Ylioppilaskunta olisi voinut välttää tämän omilla toimillaan, sillä VSO ilmoitti päätöksen laittomuudesta tilanjakopalautteessa kesän 2008 aikana. Uuden ylioppilastalon kulttuurihistoriallisesti arvokas A-rappu on suojeltu asemakaavalla osakuntakäyttöä varten. Varsinaissuomalainen osakunta on ainoana järjestönä toiminut nykyisissä tiloissaan yhtäjaksoisesti 98 vuotta, talon rakentamisesta lähtien. Kirjoittajat väittivät yli 50 järjestön toiminnan rampautuneen. Tietojemme mukaan 14 järjestöä toimii väliaikaisissa tiloissa ja kaksi ulkopuolelta muuttavaa järjestöä
ei ole päässyt muuttamaan lopullisiin tiloihinsa. VSO on neuvotellut ylioppilaskunnan kanssa ja tarjonnut apuaan, jotta muuttovyyhti pysyisi mahdollisimman pienenä. Ylioppilaskunnalla on käsittääksemme ollut myös liikkumavaraa remonttien suhteen mm. Dommalla. Se, ettei ylioppilaskunta ole helpottanut enempää järjestöjen tilannetta, on tuskin VSO:n syy. Varsinaissuomalainen osakunta pitää tärkeänä, että tilajärjestelyt toteutetaan kaikkia osallisia tyydyttävällä tavalla mutta kuitenkin lakia noudattaen.
teeMu halMe, kuraattori varsinaissuomalainen osakunta
Miksei sosialismin lumous murru?
Miika Sahamiehen kolumniin oli tyhjää sanahelinää (YL 3/09). On mielenkiintoista, että sosialismia ja erilaisia sekatalouden oppeja jaksetaan yhä kannattaa. Kuuluvaisen väite modernisaation luomasta "kestämättömästä arvojärjestelmästä" on huvittava, koska onhan koko länsimainen sivistys ja hyvinvointi ollut yksiselitteisesti kapitalismin ja vapaan taloudellisen toiminnan seurausta. En ole koskaan oikein ymmärtänyt vihervasemmistolaista ideologiaa, mutta nähtävästi oppiin
vappu Kuuluvaisen vastine
KANTAAOTTAVA HAIKU
kiipeä palmuun tai hiihdä rukan ladut oot valtiomies
tavan kuluttajaa. Toisaalla käsketään kuluttamaan lisää, etteivät erinäiset numerot erinäisillä näyttöpäätteillä näyttäisi liian pieniltä, kun taas toisaalla paasataan ekologisuuden ja maltillisen kuluttamisen puolesta. Ei siinä mitään, kyllä minäkin osaisin pistää monen muun ihmisen elämän järjestykseen komentelemalla, siinä missä omaani en. Tietysti joku muu tietää aina paremmin. Vähän ikävästi tässä alkaa huolimatta lähes loputtomasta empatiastani päättäviä tahoja kohtaan olla sellaista makua, että minun pitäisi tässä teidän asianne hoitaa kuntoon. Että mitä tässä nyt sitten pitäisi varsinaisesti tehdä? Jos haluaa miellyttää kaikkia osapuolia (paitsi maahanmuuttokriitikoita, koska niitä on hirveän vaikea miellyttää), niin vaihtoehtona on tietysti kuluttaa ekologisesti tuotettuja, energiaa säästäviä hippitavaroita, ja vielä mieluummin ei niinkään tavaroita kuin palveluita. Ei ole kuluttaja täysin hukassa tässä, toivoa on ja mahdollisuuksia hänellä.
Kun nyt arvon kansakuntamme edustajisto on kuitenkin jo
OPISKELIJAYSTÄVÄLLISET YRITYKSET JA PALVELUT Opiskelijaystävälliset
KAMPAAMOITA / PARTUREITA KAMPAAMOITA/ PARTUREITA
kuuluvalla sosialismilla ja komentotaloudella on ihmeellinen kyky vedota ihmisen tarpeeseen selittää, järkeillä ja luokitella asioita. Sosialismiin kuuluu olennaisena osana ultraromantismi. Tätä oppia Kuuluvainen julistaa "maailmankuvan uudelleenarvioinnilla" ja "ihmisarvon palauttamisella". Sosialismi maalaa kuvan maailmasta, jossa vallitsee täydellinen harmonia, varallisuutta ilmestyy ihan itsestään ja yrityksistä valuu ehtymätön virta puhdasta hyvää kaikille. Vapaassa yhteiskunnassa kannustimet ovat päinvastaiset kuin sosialismin vallitessa. Ihmisten ahneus ja itsekkyys yhdistettynä strategiseen päätöksentekokykyyn ja sopimusvapauteen, omistusoikeuteen ja markkinamekanismiin ovat aina olleet se valtava kehityksen ja hyvinvoinnin lähde, joka on nostanut ihmiset raakalaisuudesta sivistyksen polulle. Olisi aika myöntää avoimesti sosialististen ideologioiden taloudellinen ja moraalinen konkurssi.
thoMaS Brand valtiot. yo, tekn. yo
Professoreista kerjäläisiä
autonomia on saanut uuden
yritykset ja palvelut
KAMPAAMOITA / PARTUREITA KAMPAAMOITA/ PARTUREITA
Opiskelijakortilla -20 %. Yliopiston henkilöstö ja jatko-opiskelijat -10 %. Nettiajanvaraus 24h www.hiusgalleria.fi
Edullisia oppilastöitä hiusmuotoilukoulu Pepe Åhman!
Teemme laadukkaita oppilastöitä opettajien valvonnassa. Hiustenleikkaukset alkaen 10,-
IJAYSTÄVÄLLISET OPISKELIJAYSTÄVÄLLISET ET JA PALVELUT YRITYKSET JA PALVELUT
www.salonpepeahman.fi
Ajanvaraukset: 09 700 159 38
14 10
SUUTAREITA
EITA
Hämeentie 50, 00500. KAMPAAMOITA / PARTUREITA
Aleksanterinkatu 20, sisäpiha
hairgallery@co.inet.fi · www.hairgallery.fi
660 022
KAMPAAMOITA / PARTUREITA
KAMPAAMOITA / PARTUREITA
PELEJÄ
OPTIKOITA OPTIKOITA
14 10
MAJOITUSTA SUUTAREITA
Keijohostel
14 10
ratkaisee tilapäisen asunto-ongelmasi. Puh. 09 757 1556, fax 09 757 1771 hagman.majoitus@kolumbus.fi www.keijohostel.fi
SUUTAREITA SUUTAREITA
merkityksen. Se tarkoittaa ulkoa ohjattua vallankäyttöä. Yliopistojen hallituksiin kaavaillaan ulkopuolista enemmistöä. Perusteluna on yliopistojen tehtäväksi tuleva omasta taloudestaan huolehtiminen. Eihän se onnistu omin voimin. Opetusministeriö jakaa yhä perusrahoituksen, joka ei ole tähänkään asti riittänyt. Rahoitusta vastaan OPM määrää koulutuksen tavoitteet. Autonomian kliimaksi! Välillä yliopistoilta otettiin pois kiinteistöt, ja niistä ruvettiin perimään vuokraa. Pitkillä vuokrasopimuksilla ja vuokrankorotuksilla saatiin kuristusote pitäväksi. Nyt suunnitellaan kaksi kolmannesta kiinteistöistä annettavaksi takaisin, mutta mitä tapahtuu kolmannekselle? Vuokrarahojen siirto valtion taskusta toiseen jatkuu. Professoreista tulee hattu kourassa kulkevia kerjäläisiä. Yliopiston tulevaisuus riippuu siitä, miten hyvin osaamme hankkia rahoitusta. Professorit eivät enää ole virkamiehiä vaan työsopimussuhteisia, joten heidän lainsuojansa heikkenee. Esimiehet määräävät palkan tason, ja se tekee nöyräksi. Saneerauksetkin helpottuvat. Siirrymme komentotalouteen. Miten koko korkeakoulumaailma saadaan mukaan? Annetaan tutkijoina kelottuneille hallintoprofessoreille porkkana. He pistävät joukkonsa ojennukseen. Heistä tulee johtajia. Rehtori valitsee dekaanit, dekaanit valitsevat laitosten johtajat. Professoreita valittaessa käytetään kutsumenettelyä. Näin saadaan linjakas alistussuhde. Onko yliopistouudistus eduksi riippumattomalle tutkimukselle ja tieteelle, entä opetuksen ja tutkimuksen vapaudelle? Opiskelijat, onko tämä "autonomia" eduksi edes koulutuksellenne?
Matti Seppälä luonnonMaantieteen profeSSori helSingin yliopiSto
aloittanut lupaavan sooloilun erinäisten nokialakien ja eläkeikien tiimoilta, niin kehottaisinkin teitä siellä eduskunnassa sammuttamaan ihan itse valot. Vai minunko tässä pitää olla luontoa säästääkseni ihan sähköjäniksenä sammuttelemassa uuneja ja jääkaappeja ja olla viihdyttämättä itseäni loputtomasti tietokoneen ääressä (jos ymmärrätte mitä tarkoitan), sillä aikaa kun kilometrin säteellä hohkaa ainakin yk- "kyllä minäkin si huoltoasema ja toistasaosaisin pistää taa mainostaulua, siis niimonen muun tä sellaisia, jotka hirveästi ihmisen elämän haluavat minun kuluttavan lisää kaikin puolin. järjestykseen Pitääkö minun vinguttaa komentelemalla, luottokorttia, stereoita ja siinä missä televisiota, ettei alun perinkin huono systeeminomaani en." ne kusisi entistä pahemmin? Minunko syytäni nyt on, että koko tämä teidän typerä ajatuksenne jatkuvasta talouskasvusta on alun alkaen ihan lapsellinen ja paska?
turhauttavaahan tällainen maailmanpelastaminen on
pidemmän päälle, kun joku muu kuitenkin aina pilaa kaiken. Onneksi olen keksinyt ratkaisun niin tähän maailmantuskaan kuin ihmissuhde- ja rahaongelmiinikin. Vetäydyn hetimmiten keskelle Siperiaa haulikon ja säilykevaraston kanssa varautumaan maailmanloppuun, ydintalveen ja zombi-invaasioihin. Pitäkää te muut tunkkinne, taskuvarkaanne ja kansantaloutenne, minä ammun kiikkustuolistani kuistin reunalla heti, kun tulette aseenkantaman päähän.
Kirjoittajan mielestä zombi-invaasiot on hiton pähee juttu.
VANHOJEN TANSSIT
Kannattaako elämässä kuunnella järjen ääntä vai tunteita?
"jos kuuntelee pelkkiä tunteita voi ampua harhaan. järkeä kannattaa siis myös käyttää."
Christian OesCh, 88
hanna anttila
OPTIKOITA PELEJÄ OPTIKOITA
debatti
tiina vanhatupa
YLIOPPILASLEHTI 5/09
7
NOKKAPOKKA
P
Tommi Forsström, 29,
on muusikko, levykauppias ja levy-yhtiön perustaja.
iraattipuolueen Kaj Sotala vapauttaisi kaiken musiikin epäkaupallisen käytön. Musiikin monitoimijan Tommi Forsströmin mukaan siitä kärsivät eniten pienet ja keskisuuret artistit ja levy-yhtiöt.
KS: "Musiikin epäkaupallisen käytön pitäisi olla täysin vapaata ja laillista." tF: "Taiteellinen itsemääräämisoikeus on tärkeintä. Jokaisella pitää olla oikeus tekemäänsä tuotteeseen elämänsä loppuun asti. Kukaan muu ei ole oikeutettu päättämään, millä ehdoilla musiikkia jaetaan." KS: "Epäkaupallista kopiointia on täysin mahdotonta valvoa." tF: "Totta, mutta edellä mainitusta lähden. Minunkin mielestäni pikkutekijöitä on turha jahdata. Mutta ihmisiin, jotka järjestelmällisesti jakavat musiikkia ilman tekijöiden lupaa, pitäisi kohdistaa valvontaa ja seuraustoimia." KS: "Yksittäisten tekijöiden kulttuurin tuottamiseen riittäisivät lyhyemmät tekijänoikeudet. Nykykesto hyödyttää vain muutamaa suurta levy-yhtiötä ja tekijää. EU haluaa pidentää tekijänoikeuksia ja perustelee sitä artistien eläkepäivien turvaamisella. Todellisuudessa yksittäisille artisteille tulot ovat kirjaimellisesti muutamia pennejä." tF: "En pysty heittämään lukemaa hyväksi tekijänoikeudeksi. Kymmenen vuotta kuulostaa lyhyeltä, 70 vuotta pitkältä."
maksaisivat siitä, mitä on saatavilla ilmaiseksi sekä laillisesti että laittomasti? Bittien osto dollari per biisi on monien mielestä liikaa, vaikka yllättävän merkittävä osuus levyn loppuhinnasta tulee asioista, jotka eivät kadonneet fyysisen maailman kadotessa."
KS: "Netin kautta on suhteellisen helppo löytää uutta yleisöä. Netissä on uusia liikemalleja, kuten se, että bändi tekee levyn tuloilla, jotka se on kerännyt faneilta etukäteen." tF: "Niiden mallien takana on
Erä 3: Bisnesmallit
Erä 1: Tekijänoikeudet
"OlisiKO spOtifyn Kaltaista palvElua KOsKaan tullut ilman vErtaisvErKKOJa?"
pitkän linjan yhtyeitä. Vaikka netti helpottaa yleisön luokse pääsemistä, ei yleisö ole minnekään kasvanut. Markkinat ovat ylisaturoituneet. Käytännössä lähes kaikissa suomalaisissa keskisuurissa levy-yhtiöissä mietitään tällä hetkellä, että olikohan tämä nyt tässä. Musiikin markkina-arvo romahtaa, mikä on suurin uhkakuva. Netti pilasi siis kaiken." KS: "Spotify on mainio esimerkki laadukkaasta palvelusta, josta ihmiset ovat valmiita maksamaan. Jos väestö saadaan maksamaan kymppi kuussa, loppusumma voi kasvaa suuremmaksi, mitä levyteollisuus koskaan on tienannut. Jos vertaisverkkojuttuja ei olisi ollut, olisiko koskaan tullut Spotifyn kaltaista palvelua? Vertaisverkot pakottivat levy-yhtiöt kilpailemaan lataamisen kanssa." tF: "Niin paljon kuin rakastankin Spotifyä, on vaikea nähdä siinä toimivaa bisnesmallia. Mutta Spotify on silti hieno osoitus siitä, että toivoa on. Ihmiskunnalla on vain se ongelma, että jos jostain ei tarvitse maksaa, niin sitten siitä ei makseta." KS: "Netin puolella Google on hyvä esimerkki firmasta, joka pärjää hyvin mainostuloilla." tF: "Google on miellyttävä poikkeus nettimainonnassa. Mielenkiinnolla odottelen, miten Spotify saa sijoittajien rahat takaisin."
Matti Markkola
Kaj Sotala, 22,
on piraattipuolueen tiedottaja.
KS: "Ei ole todettu, että musiikin jakaminen oikeasti aiheuttaisi musiikin tekijöille suurta hallaa. Ainoat, jotka kärsivät siitä, ovat isot nimet." tF: "Piratismi ei ole enää ykkösuhka, mutta ei se musiikkia edistäkään. En ole isojen puolella, mutta käytännössä edustamani pienet ja keskisuuret toimijat ovat pahiten kusessa. Teidän mielestänne tulot pitäisi tehdä jollain muulla kuin myydyllä musiikilla, mutta ainoastaan nollabudjettilaisilla ja isoilla yhtiöillä on siihen valmiudet. Tulevaisuus, jossa tarjolla on
Erä 2: Kärsijät
netti pilasi kaiken
tappaako vai vapauttaako netti musiikkibisneksen?
vain nämä vaihtoehdot, näyttää todella synkältä." KS: "Tutkimusten mukaan lataaminen parantaa myös pienten ja keskitasoisten artistien pärjäämistä. Musiikin kokonaismyynti on vain kasvanut, ainakin Yhdysvalloissa. Digitaalinen myynti on siitä vastuussa." tF: "Uskoni digitaalimyyntiin on nollaluokkaa. Miksi ihmiset
Jatka keskustelua: www.ylioppilaslehti.fi
YLIOPPILASLEHTI KYSYY
Oletko jo saanut kesätöitä?
Kyllä 49,3 % Ei 43,4 % En aio mennä kesätöihin 7,3 %
NoiN puolet Ylioppilaslehden kyselyyn vastanneesta 670 opiskelijasta on ehtinyt saada kesätyön. Taantuman vaikutus kesätöihin ei ole vastaajien mielestä ollut merkittävän suuri: runsaan viidesosan eli 22,4 prosentin mielestä kesätöiden saaminen on tänä vuonna ollut tavallista vaikeampaa, mutta 41,4 prosenttia oli sitä mieltä, että kesätöiden saaminen on ollut yhtä helppoa tai vaikeaa kuin yleensäkin. Yli kolmasosa ei osannut sanoa, onko kesätöiden saamisen haastavuudessa tapahtunut muutoksia. Puolella vastaajista tuleva kesätyö ei vastaa opintoalaa, mutta kolmasosa vastaajista on onnistunut löytämään opintojaan vastaavan kesätyön. Alle viidesosalla vastaajista työ vastaa pääainetta osittain. Innokkaimmin kyselyyn vastasivat humanistit, valtiotieteilijät, biotieteilijät sekä matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijat.
Ossi AhOnen, 23, maantieto
"En ole vielä. Omasta aktiivisuudesta se on kiinni. Palvelualoilta aion jatkaa etsimistä."
Antti MAttilA, 23, mikrobiologia
"Joo. Menen myyjäksi tuttuun paikkaan, jossa olen ollut ennenkin."
RiikkA MyllyntAustA, 22, teologia
"Kyllä, puhelinmyyjäksi. En ole aikaisemmin ollut siinä työssä."
Lamasta liikeideaksi
TAAnTumAn VoiTTAJAT
Ku
zeitgeist
YLIOPPILASLEHTI 5/09
9
Kaikille taantuma ei tarkoita lomautuksia, konkursseja ja työttömyyttä. Kokonaiset toimialat viettävät nyt kissanpäiviä.
K
ism
a
Asianajo toimistot
sen mukaan kyse ei kuitenkaan ole vain hyötymisestä. "Julkisen sektorin on taantumassa yksinkertaisesti otettava vastuuta: järjestettävä työtä ihmisille ja tuettava elinkeinoelämää."
Pitäisihän se nyt arvata, ketkä luovivat itsensä läpi lamankin. "Juristit pärjäävät hyvin taantumassa", vahvistaa toimitusjohtaja Mikko Pihlajamäki kansainväliseen liikejuridiikkaan erikoistuneesta asianajotoimistosta Legistum Oy:stä. Lomautukset, yrityssaneeraukset ja konkurssit vaativat poikkeuksetta työoikeuteen ja maksukyvyttömyyteen liittyvien asioiden hallintaa. Lakimiehillä riittää siis tekemistä. "Työjuristeilla on puolet enemmän uusia juttuja ja riita-asiat ovat lisääntyneet neljänneksellä", Pihlajamäki arvioi yrityksensä alkuvuotta.
silmät muulta maailmalta. Laman aikaan vuonna 1991 suomalaiset antoivat keräykseen rahaa 5,31 miljoonaa euroa, vuonna 2007 taas 5,63 miljoonaa euroa. Nokiasta, eurosta ja elintason huikeasta noususta huolimatta hyväntekeväisyyteen annettiin siis rahaa vain parisataatuhatta enemmän. "Kun hätä ja puute tulevat omalle kohdalle, yksittäiset kansalaiset haluavat auttaa vieläkin heikommassa asemassa olevia", Räsänen selittää.
Verkkomainonta
Mainostoimistoille povataan nyt kylmää kyytiä, mutta Suomi 24 Oy:n portaalijohtaja Jussi Halli on optimistinen. Hän uskoo verkkomainonnalla riittävän vientiä tulevina vuosina. "Heikommassa taloustilanteessa mainonnan kustannustehokkuus on avainasemassa, joten yritysten kiinnostus satsata verkkomainontaan kasvaa", Halli uskoo. Hän ennustaa taantuman kasvattavan myös suomalaisten intoa nettideittailuun. "Pitkien välimatkojen maassa se on kätevä tapa tutustua. Ja taantuma lisää ihmisten halua hakea seuraa."
Lemmikki eläinliikkeet
työelämään ennen valmistumista, mutta lomautus tai työttömyys palauttaa heidät jälleen opiskelujen pariin, kertoo Kati Kettunen Helsingin yliopiston opiskelijapalveluiden johdosta. Myös monet töissä olevat tulevat takaisin viimeistelemään tutkintonsa, sillä yt-neuvotteluissa irtisanomisriskin alla ovat usein juuri epäpätevät työntekijät. Valmistujat taas tuovat laitoksille rahaa. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella taantuma on huomattu. Kun töistä on pulaa, yliopistolla riittää väkeä. "Uskon osallistumismäärien kasvavan kursseilla ensi syksynä, kenties jo loppukeväästä", ennustaa tietojenkäsittelytieteen laitoksen opintoesimies Jaakko Kurhila.
un yhteiskunnassa menee huonosti, pahoinvointi heijastuu ihmisten käyttäytymiseen. Työelämästä syrjäytyminen saattaa ajaa jotkut epätoivoisiin tekoihin. Tilanne vaatii virkavallalta entistä suurempia resursseja, tietää työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies, valtiotieteiden tohtori Pekka Tiainen. Tästä taas seuraa, että jotkut alat suorastaan hyötyvät taantuman lieveilmiöistä. "Turvallisuusala kasvaa", Tiainen ennustaa. Vilkasta on myös monella muulla alalla. Asianajotoimistoilla ja perintäfirmoilla toimeksiantoja riittää. Luottoyhtiöt rikastuvat, kun maksamattomat Visa-laskut kasvavat korkoa kuukaudesta toiseen.
vyttää investoimalla liikenneväyliin ja peruskorjauksiin. Hyötyjiä ovat etenkin energia-ala sekä maa- ja vesirakennusala.
taantuMa Myös pehmentää yhteiskuntaa. Siksi taloustilanteesta hyötyvät sellaisetkin alat, joiden menestys ei perustu muiden epäonnistumiseen. "Nousukauden aikana ihmiset ovat työorientoituneempia, mutta taantuman aikana he hakeutuvat esimerkiksi jatko-opintoihin tai kursseille", suomalaisen talouspolitiikan tekoon 1970-luvulta lähtien osallistunut Tiainen sanoo. Heikentynyt taloustilanne saattaa saada ihmiset myös aktivoitumaan yhteiskunnallisesti, virkamies arvioi. Taantuma voi siis osoittautua piristysruiskeeksi demokratialle: puolueiden jäsenmäärät ja äänestysprosentti lähtevät nousuun. Myös harrastustoiminta virkistyy. Laskusuhdanteen myötä monilla
jan
ne
Julkiset hankkeet
Moni rakennusprojekti on jäissä, mutta julkiselle hankkeelle taantumasta on hyötyä. "Korkeasuhdanteen aikana ammattitaitoisen työvoiman haaliminen oli vaikeaa, mutta nyt yksityiseltä sektorilta, etenkin talonrakennusalalta, on vapautunut runsaasti suunnittelijoita", iloitsee länsimetron toteutuksesta vastaavan Länsi-metro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen. Julkinen sektori voittaa myös työkustannuksissa, kun osaavaa henkilökuntaa saa aiempaa edullisemmin. Kokki-
Hyvän tekeväisyys järjestöt
Söpö eläin lohduttaa lamassa. Taantuman aikana ihmiset hankkivat erityisesti koiranpentuja. "Koira tarvitsee tietysti paljon erilaisia varusteita", tietää toimitusjohtaja Marjaleena Eromäki lemmikkitarvikkeita valmistavasta TopCanis Ky:stä. Suomen Kennelliitto rekisteröi vuonna 1991 ja vuonna 2008 ennätysmäärät hauvoja. "Työelämästä pois jääneellä herää rakkauden ja harrastuksien tarve", Eromäki selittää. Ei ole siis ihme, että laskusuhdanne innostaa suomalaiset perustamaan eläinkauppoja. Aiemmin Eromäki sai ilmoituksen uudesta lemmikkiliikkeestä kerran kuussa. Nyt uudet eläintavaroiden ostajat soittelevat viikoittain.
MuutaMa vuosi sitten Pekka Tiainen oli työministeriön Työvoima 2025 -työryhmän puheenjohtaja. Ryhmän tehtävänä oli tarkastella työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehitystä lähivuosina. Nyt taloudella menee alamäkeä, mutta samalla luodaan myös uusia mahdollisuuksia, Tiainen uskoo. Esimerkiksi Tallinnan risteilyt ja kirpputorit ovat perintöä 1990-luvun lamasta. Tälläkin hetkellä pennejään laskevat kansalaiset raivaavat samalla elintilaa uusille liikeideoille. "Taantuman aikana monet säästävät puhelinkuluissa lähettämällä tekstiviestejä ja soittelemalla nettipuheluita. Kun ihmiset etsivät edullisia viestintätapoja, se lisää tarvetta teknologian kehittämiselle", Tiainen kuvailee. Myös monet julkisen sektorin hankkeet etenevät taantuman aikana vauhdikkaasti, kun valtio el-
AsiAnAjo toimistoillA jA perintäfirmoillA toimeKsiAntojA riittää.
on entistä enemmän vapaa-aikaa ja tarvetta uusille virikkeille. Kotimaan matkailun Tiainen uskoo lisääntyvän tulevina vuosina, sillä junalla ja bussilla matkustaminen on lentämistä edullisempaa. Ympäristölle taantumasta saattaakin tulla nousukausi. "Etenkin ympäristöteknologian tulevaisuus näyttää todella valoisalta."
Heidi KonKKa
Experience for Life!
Sijoittajat
Vaikka osakesalkkujen arvot ovat pudonneet äkkirysäyksellä alaspäin, jokaiselle pörssihaille taantuma ei tarkoita vain tappioita. "Jos sijoittajalla on käytössään pääomia, joita ei ole vielä sijoitettu muualle, hän voi ostaa nyt edullisesti lisää osakkeita", toteaa Osakesäästäjien keskusliiton puheenjohtaja Timo Rothovius. Monille yrityksille taantuma on hyvä aika tehdä yritysostoja, joilla voi tehdä voittoja tulevan nousukauden aikana. "Laskusuhdanteesta hyötyy myös uskalikko: riskinotosta palkitaan taantuman aikana enemmän kuin nousukaudella", Rothovius sanoo. Tosin taantumassa ensiaskeleitaan ottavan sijoittajan kannattaa sijoittaa osakkeisiin pitkällä tähtäimellä ja hajauttaa ostonsa huolella.
Kumppanisi urasi alkuvaiheilla!
Academic Work voi auttaa sinut loistavaan alkuun urallasi. Olemme pohjoismaiden suurin opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden henkilöstövuokraus- ja rekrytointiyritys. Haluamme olla ponnahduslautasi työelämään. Tarjoamme osa- ja kokoaikatyötä sekä rekrytointeja useimmilta toimialoilta. Hanki työkokemusta jo tänään rekisteröi CV:si Academic Workille!
Ekstratyö Konsulttitehtävät Rekrytoinnit
"Olen huomannut ihmisten lahjoitushalujen heräävän taloudellisesti heikkoina aikoina", kertoo Suomen Punaisen Ristin tiedottaja Sanna Räsänen. Ainakin SPR:n katastrofirahaston lahjoitussummat paljastavat, että nousukauden huumassa on helppo sulkea
Yliopistot
Nousukaudella monet opiskelijat karkaavat
www.academicwork.fi
10
YLIOPPILASLEHTI 5/09
Onnen akatemia
Ylioppilaslehti kysyi yliopiston henkilökunnalta, millaista on olla töissä yliopistolla. Vastauksista tuli yliopiston sairaskertomus.
En osaa sanoa 2,8 % Yli 55 h Alle 20 h 4 % 2130 h 4,5 %
teksti veera luoma-aho ja ninni lehtniemi kuvitus tuomas karppinen
Oletko kokenut työstressiä?
ST R E SS I
9,3 %
100% 80% 60% 40% 20%
4655 h
3140 h
20,4 %
30,7 %
T YÖT U N N I T
Paljonko teet työtunteja viikossa?
4145 h
28,2 %
89 %
8,3 %
Kyllä Ei
0%
2,7 %
Ei osaa sanoa
ETENEMINEN
Pidätkö etenemismahdollisuuksiasi hyvinä?
En osaa sanoa Kyllä
27,6 %
En
40,4 %
Joskus
21,8 %
Usein
28 %
22,1 %
En
Aion vaihtaa alaa 7,8 % En osaa sanoa 2,4 %
Ovatko opiskelijat muuttuneet entistä vaativimmiksi?
En osaa sanoa
VA AT I VAT OP I S K E L I JAT
Eivät, he vaativat entistä vähemmän
4,3 %
49,9 %
Oletko ajatellut vaihtaa alaa?
A L A N VA I H TO
33,6 % 35 %
Ovat
Eivät, he vaativat yhtä paljon kuin ennen
27,1 %
oimituksen tulostin on kovilla. Se on sylkenyt minuuttitolkulla ulos valkoista kopiopaperia. Aaneloset ovat täynnä pienen pientä pränttiä. Sivuja on yli 150. Ylioppilaslehden opetus- ja tutkimushenkilökunnalle lähettämään kyselyyn on tullut vastauksia yli odotusten, lähes 700. Luemme tohkeissamme vastauksia toisillemme ääneen, vaikka printteri tulostaa yhä. "Kilpailu on tuonut ihmisiin saalistusmentaliteettia ja tiputuspelin ainekset. Kun joku on kuollut tai siirretty uusiin tehtäviin, saalistus paikasta alkaa", kirjoittaa eräs. "Kilpailu ja henkinen pahoinvointi ovat johtaneet työpaikallani sairastumisiin ja itsemurhiin. Työtoverini viereisessä huoneessa teki itsemurhan, yksi pysyy tolpillaan psyykkisellä lääkityksellä."
Viattomasti tehty kevyt kysely alkaa nopeasti tuntua isolta vastuulta. Melkein ymmärrämme, miksi vararehtori ei olisi halunnut, että kyselyämme välitetään eteenpäin. iime vuosina ainoa pysyvä asia yliopistolla on ollut muutos. Moni on valitellut, että varsinaiselle työlle, tutkimukselle ja opetukselle jää yhä vähemmän aikaa. Mutta mikä yliopistolla sitten mättää? Ainakin Ylioppilaslehden kyselyyn vastanneiden mielestä ongelmia on aikamoinen liuta. Niitä ovat muutokset, jotka väsyttävät henkilökunnan. Lisääntyneet hallinnolliset tehtävät. Uudistusten tulehduttama ilmapiiri. Määräaikaiset työsuhteet. Taistelu lyhyistäkin viransijaisuuksista. Uuden palkkausjärjestelmän aiheuttama stressi. Työläs rahoituksen hankinta. Apurahahakemusten tehtailu. Epäterve kilpailu. Tiukat hierarkiat.
V
Esimiehet, jotka saattavat olla hyviä tutkijoita, mutta kehnoja johtajia. Kateus, kiusaaminen ja hyvä veli -verkostot. Uusavuttomat opiskelijat, jotka vaativat itselleen erityishuomiota. Sukupolvenvaihdos, jota ei ole tapahtunut. Huh jo ongelmista lukeminen tuntuu uuvuttavalta.
O
nneksi lehden kyselyyn ovat vastanneet todennäköisesti aktiivisimmin ne, joilla ei ole työyhteisössään kaikki hyvin. Yliopisto on teettänyt kattavia, tuhannen henkilön otannan työhyvinvointikyselyitä jo vuosia. Niiden perusteella tilanne ei näytä erityisen hälyttävältä, vaikka samantyyppiset ongelmat nousevat esiin niissäkin. Vaikka yliopistolain uudistaminen on kuohuttanut tunteita ja uuvuttanut henkilökuntaa, itse asiassa vuonna 2009 hyvinvoinnissa on tapahtunut jopa pienen pientä parannusta, paljastaa
Helsingin yliopiston työhyvinvointiyksikön päällikkö Eeva-Liisa Putkinen. Toivoa herättää, että onnellisimpia yliopistolla ovat kaikkein nuorimmat. "Vuoden 2009 tutkimuksesta on selvinnyt, että alle 29-vuotiaat kokevat johtamisen, työnantajakuvan, palkkauksen ja työilmapiirin selkeästi paremmiksi kuin vanhemmat."
M
oni maisteri hakeutuu mielellään jatkokoulutukseen ja väitellyt tutkimustehtäviin, muistuttaa Helsingin yliopiston tieteentekijöiden pääluottamusmies Björn Fant. Yliopistossa tehdään kutsumustyötä. Se on sekä siunaus että kirous. "Yleensä yliopistotyö koetaan hyvin mielekkääksi, sisältörikkaaksi, haastavaksi. Koetaan, että työssä voi kehittyä ja siihen voi vaikuttaa. Ne ovat hyvinvoinnin kannalta äärimmäisen tärkeitä asioita", Eeva-Liisa Putkinen sanoo.
kalenteri
Tapahtumatiedot voi lähettää osoitteeseen menot@ylioppilaslehti.fi. Lehmää lautaselle vai ei? Asiaan voi paneutua Pakilassa.
kulttuuri
14
YLIOPPILASLEHTI 5/09
Taistelu dadaa vastaan
Rubikin Artturi Taira ottaa takaisin vuotta elämästään.
A
Su 22.3.
pilastalo, Mannerheimintie 2, klo 21. Vapaa pääsy.
EläimEt pois lautasElta. Näin toivoo Helsingin eläinsuojeluyhdistys, joka tarjoilee kasvisruokaa. Samalla Vegaaniliitto ja eläinoikeusjärjestö Fauna esittelevät toimintaansa. Eläinsuojelukeskus, Yhdyskunnantie 11, klo 1417.
pElko muurin takana. Sofi Oksanen ja Imbi Paju toimittivat Viron neuvostomiehitystä käsittelevän Kaiken takana oli pelko -teoksen ja kokosivat elokuvateatteri Orioniin sarjan, joka valottaa rautaesiripun takaista todellisuutta. Seminaari aiheesta Orionissa, Eerikinkatu 15, klo 1721. Tilaisuuteen on lunastettava vapaalippu Orionin kassalta. i likE to movE it. Jumputtavaa eurodancea, poikabändejä ja tarttuvia popralleja. Karavaani ry:n ysäridiscossa kuulee vuosikymmenen helmet ja hirvitykset. Alina-sali, Mannerheimintie 5 A, 3. krs, klo 1902. Liput 2 .
Ma 23.3.
Eurooppa kiinnostaa! Humanistisen tiedekunnan uusi Studia Humaniora -luentosarja pureutuu ajankohtaisiin aiheisiin Me ja Euroopan moninaisuus -teemalla. Ensimmäisellä luennolla professorit Jaakko Hämeen-Anttila ja Aili Nenola kertovat, missä on Euroopan kulttuurin juuret ja mitä on kansanperinne kulttuuriperintönä. Yliopiston pieni juhlasali, Fabianinkatu 33, 4. krs, klo 1719.
To 26.3.
viinaa & valtausta! Johtosääntökarnevaalit! Tule mukaan selvittämään, mikä yliopistolaissa todella kiinnostaa. Pidetään mieletön miekkari! Ihan dajuton demo! Parhaan banderollin keksijälle opintopiste. Kokoontuminen Kaivopihan aukiolla klo 15.55. Miekkarin lopuksi vallataan rehtorin kesämökki. Ylioppilaskunta tarjoaa valtauskiljut. Kumpparit mukaan.
Ke 1.4.
nuoruus kannattaa. Oletko alle 25-vuotias? Siinä tapauksessa kuulut siihen etuoikeutettujen joukkoon, joka pääsee ilmaiseksi Ateneumin nuorten iltaan. Tarjolla suureen Kalevala-näyttelyyn liittyvää ohjelmistoa, mm. Ehivaija-ryhmän laulava näyttelyn opastus. Kaivokatu 2, klo 1821.
Ti 24.3.
jatellaan, että olet rokkari, joka on ollut vuoden verran täysin keskittynyt uuden levyn tekemiseen. Olet kirjoittanut siihen kappaleita, sanoituksia ja sovituksia. Olet käynyt bänditoverien kanssa loputtomia adjektiiviviidakkokeskusteluja siitä, onko haluttu virvelisoundi varmasti tarpeeksi kirpakka. Loppujen lopuksi olet päätynyt bänditoveriesi kanssa paitsi tuottamaan ja äänittämään, myös miksaamaan albumin. Mitä tekisit raskaan projektin päätyttyä? Vetäisit lärvit? Lähtisit lomalle? Hakeutuisit hoitoon? Nämä kaikki ovat musiikkimaailmasta tuttuja ratkaisuja. Indierockia soittavan Rubik-yhtyeen laulaja-kitaristi Artturi Taira osti XBoxin ja siihen uusimman NHL-lätkäpelin. "Se oli minun nollauskeinoni. Vielä muutama viikko sitten tuli pelattua todella intensiivisesti." Nyt Taira kuroo kadonnutta elämäänsä kiinni. Hänen tavoitteenaan on kuulla kaikki ne levyt ja nähdä kaikki ne leffat, jotka kiinnostivat levyä tehdessä, mutta jotka eivät tuolloin mahtuneet oman musiikin täyttämään päähän. "Ja kevät on myös urheilun suhteen todella hienoa aikaa. Valioliiga ja Mestareiden liiga huipentuvat. Sitä ehkä pidetään junttina, mutta seuraan myös jääkiekkoa, NHL:ää ja SM-liigaa. Kalpa on kokenut uuden mahtavan nousun."
naamakarvat valloilleen päästäneen Tairan persoonassa on samanlaista vilpittömyyttä ja avoimuutta kuin hänen johtamansa Rubikin musiikissa. Joku voisi pitää ristiriitaisena, että Helsingin yliopistossa poliittista historiaa opiskeleva lahjakas indierokkari puhuu yhtä mieluusti
KUKA?
Muusikko Artturi Taira, 27 >> vanhassa HerttoniemesAsuu
sä, "kuninkaiden laaksossa". Levylautasella "verneri poh>> jolan todella kaunis Auroraalbumi." Vuonna 2019: "Hengissä, ja >> teen tätä samaa. Menossa kahdeksas levy."
entisen kotikaupunkinsa Kuopion 1990-luvun alun kulta-ajan lätkätähdistä, kuten tintinnäköisestä veijaripakista Peter Slaninasta ja mahtavaviiksisestä hyökkääjästä Jouni Rinteestä, kuin suomalaisen indien tilasta. Mutta Tairan toimintahan on vain monipuolista ja ennakkoluulotonta. Sitä paitsi turhan puhujia on jo liikaa. Heidän mukaansa on nimetty Rubikin huhtikuussa ilmestyvä, odotettu toinen levy Dada Bandits. "Nykyään jos katselee ympärilleen, ketkä ihmiset esittävät mielipiteitään omasta ja muiden puolesta, Suomessakin liikkuu melkoisia dada bandiitteja", Taira aloittaa selityksen. "Eri asioiden julkinen retoriikka näyttäytyy dadana. Se on sitä, miten ihmiset osaavat käyttää ryöstellen asioita ja asettaa niitä omiin sopiviin tarkoitusperiinsä esimerkiksi politiikassa tai ihmissuhteissa." Toisaalta myös musiikintekijät käyttävät Tairan mielestä järjetöntä merkkikieltä, jossa on vaikutteita sieltä ja täältä. "Dada bandits kertoo siis sekä meistä että ympäröivästä maailmasta." Analyysi ei kuulosta ihan tavalliselta lätkäfanilta. Se kuulostaa pitkään mietityltä.
Matti Markkola
> Artturi Taira soolokeikalla Ylkkäriklubilla keskiviikkona 25. maaliskuuta Vanhan Kuppilassa. Soitto alkaa klo 21. Vapaa pääsy.
Nimi tähän alle
taas aurinkoon. Ylioppilasteatterin Ikarusmaschinenäytelmän esityskausi katkesi talvella näyttelijän loukkaantumisen vuoksi. Menestyksen tavoittelemisen syitä tarkasteleva esitys saa nyt jatkoa 16. huhtikuuta asti. Ylioppilasteatterin studio, Aleksanterinkatu 23, klo 19. Liput 7,50 / 5 . suomalainEn kun suuttuu, hän tunnetusti allekirjoittaa nettiadressin. Kulttuuriasiat eivät kuitenkaan vaikuta herättävän massojen suuria tunteita. Jos muumilimsapullon suurentamiseen vetoavaa adressia ei lasketa, Adressit.com -palvelun suosituin kulttuuriaihe löytyy sijalta 22. Yli 12 000 toivoo parikymppisten saksalaisrokkarien Tokio Hotelin konsertoivan, taas, Suomessa. Ensimmäinen oikeasti kyltyrel-
Ylkkäriklubi is back! Kevään ensimmäisen Ylioppilaslehden klubin musiikkivieras on Rubik-yhtyeen laulaja-kitaristi Artturi Taira. Vanha yliop-
Ke 25.3.
li adressi on sijalla 48. Keväällä 2007 pystyyn laitetun vetoomuksen Turun taideakatemian rahoituksen puolesta on allekirjoittanut yli 5 600 ihmistä. "Helsingissä oli samaan aikaan huippuyliopistokeskustelu. Joku tyttö oli kirjoittanut Taikin seinään iskulauseen, ja siitä oli tehty Hesariin juttu. Olisipa meillekin ollut yhtä helppoa ylittää mediakynnys", taideakatemia-adressin luonut Veera Lehtola nauraa.
Adressi roikkuu yhä netissä, vaikka pahin myllytys asian tiimoilta on laantunut. Sen kohtalo oli adressille melko tyypillinen. "Luovutimme adressin keväällä 2007 Turun kaupungille. Silloin siinä oli lähes viisi tuhatta nimeä. Kaupunki lupasi välittömästi ryhtyä toimiin, mutta ei tilanne ole muuttunut mihinkään", Lehtola sanoo.
Matti Markkola
BLAAH
JEAH
Toimittajista ei ole näyttelijöiksi, sen todistaa Ylen . Päättäjien syyllisyyden arviointi yhteiskunnallisiin epäkohtiin on hyvä idea. Toteutus hukkuu ylimitoitettuun ilmeilyyn ja muikisteluun.
Ei yllätä, että europarlamentaarikko Hannu takkula kalastelee poliittisia irtopisteitä ehdottamalla, että valtio maksaa Mannerheim-leffan. Mutta että kirjoittaa romaanin elokuvan käsikirjoituksen pohjalta. Mitä seuraavaksi? kari Hotakaisen tulkinta Kummelin Alivuokralaisesta? pirkko saisio tuunaa Levottomat?
Tuomio
Hannu Raittila
Sonisphere 89 euroa / päivä. Ruisrock 105 euroa / 3 päivää. Provinssirock 95 euroa / 3 päivää. Suvilahden Pitkä kuuma kesä -festari 90 euroa / 2 päivää. Tulossa taas kaikkien aikojen keikkakesä . Ja festarien pudotuskilpailu?
Ruotsin elektroihme The Knifen kauniimman sisaruksen sooloprojekti on kuin kylmä kopio emobändistä ilman tarttuvaa tunnetta ja popkoukkuja. Ehkä lämpö kahden lapsen äidistä löytyy tulevalla Helsingin-keikalla.
Fever Ray
lippujen hinnoissa
tUoMaS karPPiNEN
"F
kulttuuri
Nyt Gregg Gillis on 27-vuotias, hurjasta keikkatahdistaan 250 esiintymistä parin viime vuoden aikana ja villeistä keikoistaan tunnettu lääketieteellisen tekniikan insinööri. Gillistä hänen koulutustaustansa ihmettely naurattaa. "Kyseessähän on sama prosessi! Puuhastelua pienten elementtien
YLIOPPILASLEHTI 5/09
15
ilosofiani on rakastaa musiikkia. Haluan olla mahdollisimman vilpitön kaikenlaisen musiikin suhteen, on se sitten Sonic Youthia, 2Live Crewta, Kelly Clarksonia tai Radioheadia. Yksikään edellä mainituista ei ole taiteellisesti yhtään arvokkaampi toistaan", puhelinlinjan toisessa päässä hehkutetaan. Näin pitääkin puhua miehen, jonka levyllä voi kuulla kaikkia edellä mainittuja artisteja yhtä aikaa. Puhuja on Gregg Gillis, joka tunnetaan paremmin nimellä Girl Talk. Hän on mashup-muusikko, joka tekee uutta musiikkia vanhoista palasista. Hän leikkaa ja liimaa näytteitä kahden tai useamman artistin musiikista yhdeksi kokonaisuudeksi.
Mashupit ovat täyttä adhdsukupoLven Musiikkia.
ja palasten kanssa, joilla on kuitenkin vaikutus johonkin suurempaan kokonaisuuteen. Teen musiikkia istumalla tietokoneen edessä kahdeksan tuntia päivässä, kuten tekisin insinöörintöitäkin." Ainakin Gillisin voi sanoa suhtautuvan musiikkinsa tieteellisellä tarkkuudella. Ennen kun hän löysi Feed The Animals -albumilleen juuri oikeat 300 samplea, hän heitti niitä menemään kymmenkertaisen määrän. Mama vetämässä Metallican Onen päälle ei enää hätkäytä. Onko genre jo kohdannut rajansa? "Eivät mashupit ole mikään lineaarinen ilmiö. Ne ovat edenneet hitaasti moniin eri suuntiin. Niitä on kaikkialla", Gillis vastaa. Todellakin. Kun tarkemmin katsoo, ei vain musiikki, vaan koko kulttuurimme on mashup-ideologian mukaisesti rakennettu sieltä, täältä ja mistä vain napatuista palasista. Mashuppeja on nykytaiteessa, näytelmissä ja tietotekniikassa. Siellä sanaa käytetään virallisestikin kuvaamaan nettisoftaa, jossa yhdistyvät useammat ohjelmat. Hemmetti soikoon, jopa Tanssii tähtien kanssa on mashup: tanssikisaa, tosi-tv:tä ja saippuaoopperaa. Gillis ei edes väitä, että mashup olisi uusi keksintö. Nykyteknologia on vain tehnyt kaiken paljon helpommaksi, internet ilmiön entistä näkyvämmäksi. "Meidän ajassamme kaikki, mitä tapahtuu, tulee remiksatuksi. Barack Obama pitää puheen. Joku laittaa taustalle biitin ja tekee siitä teknokappaleen. Joku toinen tekee teknokappalepuheesta musiikkivideon. Viime vuosien aikana interaktiivisuudesta on tullut mieletöntä", sanoo mies, jonka levyjä on sanottu mielettömiksi.
Matti Markkola
> Girl Talk esiintyy 26. maaliskuuta Misf*ts klubilla Redrumissa, Vuorikatu 2, Helsingissä. Liput 12 .
GIrl TAlkIn viime vuonna julkaistulla neljännellä albumilla Feed The Animals voi 50 minuutissa kuulla yli 300 eri kappaletta, parhaimmillaan neljää eri kappaletta yhtä aikaa. Eräs Girl Talkin mashupeista alkaa Beyoncén, Queenin ja Dj Funkin sekasotkulla. Phil Collins ehtii käydä äänessä ennen kuin tutut Beastie Boys -rytmit ottavat hetkeksi vallan. Sen jälkeen on vuorossa yllättävä Busta Rhymesin ja Stingin duetto. Neljä minuuttia myöhemmin kappale päättyy nuoren Michael Jacksonin ja Bohemian Rhapsodyn löytäessä yhteisen sävelen. Kakofonista? Ei todellakaan, vaan uskomattoman sujuvaa. Keskittymiskyvytöntä? Todellakin, täyttä adhd-sukupolven musiikkia. Mutta helvetin hauskaa sellaista. kun kurkIsTAA aikaan ennen Girl Talkia, löytää pittsburghilaisteinin, joka kuuntelee räppiä ja soittaa kokeellisessa rockbändissä. Eletään 1990-luvun loppupuolta ja mielenkiintoista aikaa. Ihmiset alkavat repiä popmusiikkia palasiksi ja yhdistellä sitä mielivaltaisesti toisiinsa. Kokeellisen elektronisen musiikin artistit Negativland ja Kid606 tekevät nuoreen Gillisiin vaikutuksen. Hän alkaa tuoda bändikämpälle alkeellisia neliraiturilla, radiolla ja cd-soittimella kyhättyjä sampleja. Vaikuttajista suurin on kuitenkin kanadalainen säveltäjä John Oswald ja hänen jo 1980-luvulla vaikuttanut projektinsa Plunderphonics. Oswald oli sampläyksessä edellä aikaansa. Se ei miellyttänyt kaikkia: hänen Michael Jacksonin
nyT edes rääväsuuräppäri Lil
Leikkaa JA
Läppärisukupolven musiikintekijässä kulminoituu koko populaarikulttuuri.
Bad-kappaleesta tekemänsä uudelleenjärjestely Dab suututti tekijänoikeusjärjestön niin pahasti, että se uhkasi oikeustoimilla ja pakotti tuhoamaan myymättömät levyt. Vuonna 2000 Gregg Gillis saa ensimmäisen läppärinsä, ottaa käyttöön artistinimen Girl Talk ja aloittaa mashupien tekemisen. Sillä nimellä niitä ei toki vielä silloin kutsuttu.
liimaa
GIllIsIn johdollA tapahtunut mashuppauksen suosion nousu on vaikuttanut asenteisiin musiikin samplausta kohtaan. Vielä vuonna 2004 levy-yhtiö EMI yritti estää The Beatlesin White Albumin ja Jay Z:n Black Albumin yhteennaittavan Grey Albumin julkaisun. Tänä päivänä aikaansa seuraavat levy-yhtiöt kiittelevät ja artistit kunnioittavat, jos joku ottaa hei-
dän tuotantoaan samplattavaksi. Grey Albumin tehneestä Danger Mousestakin tuli haluttu tuottaja. "Alkuperäisiltä esittäjiltä olen saanut ainoastaan hyvää palautetta. Viimeksi Outkastin Big Boi tuli kehumaan. Ludacris kiitti jossain haastattelua minua hänen samplaamisestaan. Ihmiset ovat ymmärtäneet, että tämä on tapa levittää musiikkia maailmalle."
BLAAH
Orionin sarja Neuvostoelokuvan salainen historia esittelee populaarielokuvan kaatuneen suurvallan tuotantoa. Jos missasit Krokotiili Genan, ehdit vielä nähdä Sakari Suden! Venäjä on pop suomalaisessa kirjallisuudessa. Pelastuksen ja Kosmonautin jälkeen saapuu Mikko Viljasen , tarina neukkuvakoojan pojasta, rakkaudesta ja vierauden kokemuksista. Helsinki on tämän kirjan jälkeen monikerroksisempi. Unohtakaapa viimekertainen. Uusin War Child -albumi on toki hieno hyväntekeväisyyslevy, mutta aidsin vastainen vasta erinomainen onkin. Antony, Cat Power, Blonde Redhead, Bon Iver ja muut kuumat indienimet tekevät maailman pelastamisesta hyvin helppoa.
JEAH
paino
Maan
Vaikka Suomeen mahtuukin vain yksi koko kansan suosikkisarjakuva kerrallaan, mahtavaa, että se on parina viime vuotena ollut Fingerpori. Sarjakuvakeskuksen on luonteva jatko menestykselle. Kerrassaan naurettava näyttely! Esillä 28. maaliskuuta asti.
Dark Was The Night
Fingerpori-näyttely
kulttuuri
KOLUMNI APURAHAKRIITIKKO
Toimittaja Anne Moilanen arvostelee teatteria veronmaksajien rahoilla.
kAnsAllisteAtteri / tuoMo MAnninen
16
YLIOPPILASLEHTI 5/09
Matti Markkola
Kässärit kuntoon
NiiN kauaN kuin muistan, on suomalainen elokuvantekijä valittanut resurssien puutetta. Pari vuotta sitten kotimaiset elokuvatuottajat menivät jopa lakkoon rahoituksen saamiseksi. Lukaisin suomalaisen elokuvan tavoiteohjelman vuosille 20062010. Neljä vuotta sitten kirjoitetussa läpyskässä on kerjäys vahvasti esillä. Rahaa kaivataan markkinointiin, kuvauspäivien lisäämiseen, kansainvälistymiseen ja levitykseen. "Digitaalisia efektejä käytetään elokuvissa enemmän, mikä mahdollistaa elokuvan tekijöille irtautumisen realismista. Nuoret tekijät tarttuvat genre-aiheisiin, kuten vaikka fantasiaan ja kauhuun. Myös 3D-animaatioita tehdään enemmän", tavoiteohjelmassa maalaillaan. Taidan olla yksinkertainen elokuvanystävä, mutta minulle tärkeintä on hyvä käsikirjoitus. EN muista hetkeen pettyneeni suomalaisen elokuvan halval-
la tehtyihin lavastuksiin tai UFFilta lainatun näköiseen puvustukseen. Näyttelijät ovat pääosin harkinnalla valittuja (hyvä casting!) ammattilaisia, joiden puheista saa nykyisin jopa selvää (hienoa äänimiehet!) ja soundtrackina voi kuulla hyvällä maulla valittua poppia. Suomalainen elokuvaväki taitaa olla todella ammattitaitoista, kun he muihin Pohjoismaihin verrattuna 65 prosentin resursseilla pystyvät tekemään teknisesti laadukasta elokuvaa. Siitä ei sanomista. Mutta aika monta kertaa olen nähnyt kotimaisen elokuvan, jolla on ennalta-arvattava juoni ja ankeaksi kirjoitetut henkilöhahmot. Mitä niillä lukuisilla kuvauspäivillä tekee, jos käsikirjoitus kusee ja dialogi dunkkaa? Ihan sama, miten paljon markkinointitukea on annettu, jos pelkkä leffajulisteen synopsis saa haukottelemaan.
Kuka kukin on -näytelmässä maailman mahtavimmatkin ovat riippuvaisia Heikki Pitkäsen näyttelemästä nörtistä. Taustalla Juha Muje, Dick Idman ja Elena Leeve. Kansallisteatteri: kuka kukin on Käsikirjoitus Kari Hotakainen ja Juha Lehtola, ohjaus Juha Lehtola. Rooleissa mm. Juha Muje, Dick Idman, Jukka väliajalla Puotila, Elena kuullut vittuilut: Leeve.
suomalaiNEN elokuvateol- "Mitä lUKUiSilla lisuus tykkää verrata itseään KUvaUSpäivillä musiikkiteollisuuteen, joka teKee, joS teki kansainvälisen läpimurtonsa 2000-luvun vaihteesKäSiKirjoitUS sa. Aloilla on vain se ero, että KUSee ja dialogi musiikkiteollisuus teki läpidUnKKaa?" murtonsa sisältö edellä, pienillä resursseilla ja täysin ilman valtiovallan tukea. "Käsikirjoitustuen lisääminen ja tukisummien nostaminen on myös tapa taata tekijöille työrauha varsinaista kehittämistä edeltävän käsikirjoitusvaiheen aikana", on nykyisen tavoiteohjelman fiksuin lause. Sen toivoisi olevan seuraavan viisivuotisen tavoiteohjelman pääpointteja. Resurssit nimittäin tuskin ovat nousussa, kiitos taantuman. Mutta katsojamäärät mahdollisesti ovat, kiitos myös taantuman. Tukalat talousajat ovat yleensä ajaneet kansan elokuvateattereihin. Toivottavasti siellä olisi nähtävissä enemmän hyviä kotimaisia tarinoita.
Kirjoittaja on Ylioppilaslehden toimittaja.
O
tÄh D
Suurmiesten jaaritus
"viiiiiltävä, postmodernistinen..."
Et
tetaan Suomen melkein paras kirjailija ja ohjaaja. Otetaan Kansallisen suuri näyttämö. Annetaan niille liikaa aikaa. Mitä tapahtuu? Ensi-iltaan tulee suurmiesnäytelmä. Siinä ovat mukana henkilöt Putin ja Dostojevski, Suomen viisain mies ja ihan oikeasti tyyppi nimeltä Media. Anna mun kaikki kestää! Koko lähes kolmen tunnin jaaritus alkaa siitä, kun Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa kehitellään salaperäistä laitetta, jonkinlaista analysaattoria tai totuuskonetta. Sitten siirrytään lehden toimitukseen, jossa suunnitellaan Suomen viisaimman miehen haastattelua. Pitäisi selvittää, onko hän mahdollisesti kuolemassa, koska se olisi skuuppi. Asialle pannaan arkistotoimittaja, joka uskoo olevansa Dostojevski, ja joka jossain vaiheessa, totuuskoneessa käytyään, ilmeisesti muuttuukin Dostojevskiksi. Ainakin aikalaiset uskovat niin. Sitten pidetään liuta erilaisia puhetilaisuuksia, joissa turhamaisten
suurmiesten jaloissa pyörii teinejä ja muoti-ilmiöitä, kuten irtohäntiä. Naisilta ei koskaan kysytä mitään, vaikka he olisivat paikalla olijoista mielenkiintoisimpia.
kuka kukiN oN -näytelmä on sar-
1
/5
ja haahuilevia irrallisia kohtauksia. Kokonaisuudesta puuttuu jännite, eikä pääväite tule esiin. Ikään kuin kaikki merkitys olisi esityksestä sironnut avaruuteen ja jäljelle jäänyt pelkkä metamerkitys, joku taso, jota käsitettävät ajatukset ovat ehkä edeltäneet. Nyt niitä voi vain aavistella. Lavastuskin on hajonnut osiin. Suurikokoiset kirjaimet järjestyvät lavalla erilaisiin asetelmiin, muodostaen vasta ihan lopuksi sanat honour ja talk. Jättikirjainten sisällä, hiirenkolomaisissa onkaloissa, ihmiset elävät arkeaan. Jos Kuka kukin on mitenkään toimii, niin hyvin pienissä aikajaksoissa, yksittäisten tilanteiden ja repliikkien tasolla. On vitsikästä, kun Putin (Jukka Puotila) tarkastelee tietokoneella Venäjän karttaa,
joka menee epäkuntoon, ja soittaa nörtille, että mitäs nyt, multa hävis Tshetsenia. Yksi esimerkki siitä, että suurmiehiä ei ole. Ja että menestys on valhe.
DostoJEvski-hahmo (Dick Idman) ja hänen metafyysiset pohdintansa herättävät silti jo suoranaista myötähäpeää. Miksi, voi hyvä Jumala, tämä filosofointi on pitänyt tehdä teatteriksi? Eivätkö nämä herrat kirjailijat ole saaneet tarpeeksi kertoa hienoista Dostojevski-ajatuksistaan toisilleen kapakoissa ja illanistujaisissa? Eivätkö he ole tarpeeksi juoneet viinaa? Tarpeeksi saaneet palkintoja? Miksi heidän on pakko piinata syyttömiä teatterikatsojia oman oppineisuutensa osoittamisella? Näytelmän sanoma voisi olla: "Olen muuten lukenut Dostojevskini." Argh!
Anne MoilAnen
KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ
1.5.31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ. Soluasunnot 180245 / kk / asukas
Tiedustelut puh. (09) 3877133, latokartano@helsinki.fi · www.mm.helsinki.fi/latokart
ENNEN
NYT
ENNEN
NYT
HAKU SAVOLAISTEN YLIOPPILAIDEN SÄÄTIÖN ASUNTOIHIN
Soluhuoneet yksin hakeville ja yksiöt / kaksiot pariskunnille Koskelassa ja Vallilassa. Hakuaika päättyy 31.3.2009. Jatkoaika- sekä kesäasunto-hakemukset käsitellään samassa haussa. Uusien opiskelijoiden hakuaika on 1.31.7.2009. Lisätietoja ja hakulomakkeet löytyvät osoitteesta http://savolainen.osakunta.fi/Asunnot. Asuntola-asiamiehen tavoittaa vastaanotolta tiistaisin klo 17 .3019.00 Savolaisesta Osakunnasta, Mannerheimintie 5 A ylin krs., 00100 Hki, puh. (09) 629 628.
Fiktiivinen hahmo Kapteeni Koukku asensi oikeaan käteensä teräksisen koukun. Koukku oli menettänyt kätensä taistelussa Peter Panin kanssa, kun krokotiili söi Koukun käden. Kapteeni Koukku on esiintynyt paljon mediassa ympäri maailman.
Koukkukäsi
Suomalainen Jerry Jalava asensi vasemman kätensä etusormeen USB-tikkuproteesin. Jalava oli menettänyt sormensa, kun törmäsi moottoripyörällään hirveen. Jerry Jalava on esiintynyt paljon mediassa ympäri maailman.
USB-sormi
Found in translation
James Joyce halusi Odysseuksellaan syrjäyttää Raamatun. Kääntäjä Leevi Lehto haluaa mullistaa suomalaisen proosan.
kulttuuri
Saku Soukka
YLIOPPILASLEHTI 5/09
17
jat eivät tätä voi ymmärtää, vaikka Bellasta tuleekin Bello." Lehdon mukaan Saarikoski ei osannut 1960-luvulla niin hyvin englantia, että olisi ymmärtänyt, kuinka kaksimielistä, suorastaan puberteettista Odysseuksen kieli on. "Kaksi elämänaluetta, josta se on käännöksessään 60-lukulaiseksi pihalla, ovat seksi ja alkoholi."
Viime aikoiNa on keskusteltu kustantamojen kelvottomista käännöspalkkioista, joiden takia suomentajat elävät hipoen köyhyysrajaa. "Teen tätä apurahalla, onneksi vaimo tienaa hyvin", Lehto kuittaa. Hän kokee olevansa etuoikeutetussa asemassa, jossa palkkio on aivan toissijainen asia. "Minulla on aivan selvä kirjallisuuspoliittinen tavoite. Koen, että viimeisen 15 vuoden aikana suomalainen runous on mullistunut, ja olen saanut itse olla siihen vaikuttamassa. Nyt kirjoitetaan aivan toisin kuin 1990-luvun alussa", hän sanoo. Ja Lehdosta kokeilu on aina itseisarvoista, muuten se ei olisi kokeilua laisinkaan. "Ei ole pelleilyä, jota Joyce ei olisi tehnyt tässä kirjassa, mutta silti se on kirjallisuuden historian vakavin ja syvällisin teos." Entä jos Ulysses olisi käännetty 45 vuotta sitten Joycen hengessä, Lehto miettii. "Olisiko suomalainen proosa toisenlaista? Päällimmäinen ajatukseni on, että pystyykö suomalaisen proosan vielä mullistamaan."
Veera Luoma-aho
E
ino Leinon käännös Danten Jumalaisesta näytelmästä ja Homeros Otto Mannisen suomentamana. Ja Raamattu, tietenkin. Ullanlinnalaisen asunnon työhuoneen keskellä on musta nahkadivaani, sen vieressä kirjapino. "Tässä on tosi paljon Raamattua, enemmän kuin Homerosta! Joycehän oli saanut jesuiittakoulutuksen. Miten positiivisella tavalla suuruudenhullu se oli", selittää suomentaja Leevi Lehto. Sanopa muuta. Kuinka monta kertaa nimittäin et ole lukenut James Joycen Odysseusta? Näin kuuluu kysymys kirjasta, joka leikittelee länsimaisen kirjallisuuden historialla, rikkoo filosofian ja proosan rajoja ja nappaa kielensä milloin sanomalehdistä, milloin laulun sanoituksista, poliisin raporteista tai Elisabetin ajan englannista. Lehdon mielestä Joycen tavoite oli kuitenkin kikkailua kunnianhimoisempi. "Kirja on vilpitön yritys syrjäyttää Raamattu."
NuoreNa myös Lehto jätti Odys-
seuksen kesken. Vuonna 2002 hän tarttui kirjaan uudelleen. Nyt se imaisi mukaansa. "Huomasin, että Pentti Saarikosken käännös vuodelta 1964 on aivan eri kirja, kyse ei ole samasta teoksesta kuin Joycen." Lehdon vaimo ehdotti, että tämä tekisi kirjasta käännöksen. Käsikirjoitus on nyt jotakuinkin valmis, ja Gaudeamuksen on tarkoitus julkaista se aikaisintaan syksyllä. "Kahta näin erilaista käännöstä ei ole. Tietenkin omasta mielestäni omani on parempi. Saarikoskelle on jäänyt hämäräksi, mitä se kirja oikein on." Uusi suomennos on niin sanottu kommentoitu laitos. Se tarkoittaa, että käännöksessä myös selitetään asioita alaviitteissä. Lehdon käsikirjoituksessa niitä on nyt 2 329.
Leevi Lehto uskoo ymmärtävänsä Joycea paremmin kuin Saarikoski.
ei kääNNösprosessiiN mitään niin ihmeellistä sivistystä tarvitse, Lehto uskoo. "Eihän mun tarvinnut edes Hamletia lukea uudelleen. Mutta
en olisi voinut tehdä tätä ilman historiaani runoilijana." Oikeastaan Lehto ei ajattele kääntävänsä Odysseusta, vaan Joycea itseään. "Tärkeintä on, että käännös on tehty samalla intentiolla kuin alkuperäinen. Siinä mukana tulee paljon kaikenlaista found in translation -juttua." Esimerkiksi kirjan luvun 16 Saarikoski käänsi alkuperäistä tekstiä paremmaksi suomeksi, vaikka Lehdon mukaan oli nimenomaan tarkoitettu, että kieli on pompöösiä: "Idea on se, että se niin kornia
kuin mahdollista. Muuten tekstistä menee koko mehu." "Ja tässä kohdassa Joyce tekee kielestä musiikkia. Saarikoskelta jäi näkemättä, että tämähän on laulu." Yksikön kolmannelle persoonalle Lehto keksii uuden feminiinisen muodon hen. "Yhdessä kohtauksessa ollaan bordellissa, ja kohtaus on enemmän kuin lievästi sadomasokistinen. Kohtauksen aikana Bloom muuttuu naiseksi ja häntä kiduttava bordelliemäntä mieheksi. Mutta Saarikosken suomennoksen luki-
18
YLIOPPILASLEHTI 5/09
ON MYYTTI, ETTÄ NUORET OVAT LAISKOJA VETELEHTIJÖITÄ."
Paluu pääkallopaikalle. Ismo Kiesiläinen sulloutui kavereineen rautatieaseman säilytyslokeroihin vuonna 1999.
YLIOPPILASLEHTI 5/09
19
Tulkki
TeksTi ninni lehtniemi kuva juha peurala
ismo Kiesiläinen ei ymmärtänyt nuoria ollessaan itse nuori. 27-vuotiaana hän rakentaa siltaa yli sukupolvien välisen digikuilun.
len ajankohtaistoimituksen studiossa istuu sekalainen joukko ihmisiä. Äänenpainot ovat kiihkeitä, ja puheenvuoron saa varmimmin huutamalla. Muutama viikko aiemmin opiskelija on ampunut Kauhajoen koulukeskuksessa kymmenen ihmistä ja itsensä. Meneillään on kasvatusilta, jossa pohditaan, mikä nuoria vaivaa. Ismo Kiesiläinen, 27, Pääkaupunkiseudun nuorten ääni -toimituksen tuottaja, istuu eturivissä sinisessä kauluspaidassaan. Keskustelu tuntuu pahalta ja liian monesti kuullulta. Se koskee internetiä. Sekä Kauhajoen että Jokelan kouluampujat olivat keskustelleet aikomuksistaan verkossa. Mannerheimin lastensuojeluliiton pääsihteeri Miriam Kalland on huolissaan nuorten mielenterveydestä: "On tapauksia, joissa nuoret haluavat rekisteröidä suhteensa virtuaalihahmoon." Kansanedustaja ja Suomen yrittäjien puheenjohtaja Eero Lehti ehdottaa internetyhteisöille vastaavaa päätoimittajaa. Kiesiläinen ja studioon kutsutut nuoret vääntelehtivät istuimillaan. Sukupolvien välinen digikuilu ammottaa tv-studiossa. Sen laidoilla internet tarkoittaa täysin eri asioita. Vallanpitäjien sukupolven internet on joukkoviestin, jossa joku lähettää viestin yleisölle ja jota voi valvoa siinä missä muitakin joukkoviestimiä. Nuoria pitää opettaa internetin käyttöön. Muuten he voivat luulla siellä syntyviä ja sen kautta ylläpidettäviä ihmissuhteita oikeiksi. Nuorten internet on väline yhteydenpitoon ystävien kanssa. Aikuisten tapa puhua internetistä paljastaa, etteivät he tajua siitä mitään. Rotkon yli on vaikea rakentaa siltaa. Kiesiläinen kannustaa puheenvuorossaan vanhempia nettiyhteisöihin. "Nettiyhteisöt syntyvät niistä, jotka siellä toimivat. Vanhemmat eivät ole olleet mukana luomassa niitä. On pistetty lapset, nuoret ja suuryhtiöt samaan tilaan ja sanottu, että rakentakaa yhteiskunta, vähän Kärpästen herran hengessä. Se ei valitettavasti toimi."
kolMe kuukautta myöhemmin Kiesiläinen muistelee koulusurmien aiheuttamaa moraalista paniikkia helsinkiläisessä kahvilassa hieman kyynisen oloisesti. "Jos päätetään, että ongelmat ovat verkossa, sen voi hoitaa rajoituksilla, jotka eivät maksa mitään. Jos taas pistetään oppilashuolto kuntoon, se maksaa", hän sanoo ja kieputtaa sormissaan lautasliinasta taittelemaansa pötköä. Nuoret itse esittivät Kauhajoen jälkeen saman kysymyslistan kuin usein ennenkin: Miksei koulusta saa apua mielenterveysongelmiin? Ja jos koulupsykologilta saakin jotain apua, miksi ei ole paikkaa mihin mennä sen jälkeen? Nuoret toivovat kouluihin lisää keskustelua. Toivomus tyrmätään yhä uudelleen. "Vaikka nuorilla olisi selkeitä, ilmaisia ratkaisuja, niistä ei välitetä. Ajatellaan, että aikuisilla on kaikki asiantuntemus", Kiesiläinen sanoo jokseenkin lakonisesti.
aIkuIsIksI eI niin vain tulla 2000-luvun Suomessa. Niitä, jotka sijoittuvat kärjellään seisovan ikäpyramidin laihaan kohtaan, otetaan harvoin vakavasti. 1970-luvun alussa syntyneitä esitellään nuorten taiteilijoiden näyttelyssä. Kolmekymppiset kohtaavat pojattelua ja tytöttelyä. Nuoria, jotka haluavat vaikuttaa yhteiskuntaan, ei käy kateeksi. Nuorten äänen toimittajat kohtaavat hankalia aikuisia. Sellaisia kuin Espoon opetustoimen koulupsykologipalveluiden päällikkö, joka pakeni toimistoonsa, kun häneltä yritettiin kysyä, mihin katosi nuorisovaltuuston tekemä aloite kaikille pakollisesta tutustumiskäynnistä koulupsykologille. "Ei meillä ole aikaa typerien pikkutyttöjen typeriin kysymyksiin", vastattiin Helsingin opetusvirastosta haastattelua pyytäneelle nuorelle naiselle. Kiesiläinen huokaa syvään. Tuntuu ristiriitaiselta työskennellä kaupungin projektissa, joka kannustaa nuoria osallistumaan, kun kaupungin työntekijät eivät suostu keskustelemaan asioista, joista nuoret haluaisivat puhua. "Välillä tuntuu, että tehtäväni on saada työnantajani näyttämään huonolta." HelsIngIn nuorisoasiainkeskuksen Hattutehtaalla on koolla innokas työryhmä, joka suunnittelee inserttiä Kuningaskuluttajaa varten. Conversen ja Adidaksen tennarit on parkkeerattu lattialle sohvan viereen. Viimeisen vuoden aikana Nuorten ääni -toimituksen toiminta on laajentunut: Helsingin Sanomien lisäksi nuoret tekevät juttuja myös Ylen ajankohtais- ja asiaohjelmiin ja tuottavat yhteiskunnallista materiaalia ja vaalikoneita IRC-galleriaan. Ismo Kiesiläinen ei lukeudu niihin tennareissa ja huppareissa maleksiviin, trendiläppää heittäviin nuoriso-ohjaajiin, jotka pidentävät nuoruuttaan työnsä kautta. Sileäksi silitetty raidallinen kauluspaita on
sovittaa tanssi- ja soittotuntien, valokuvauksen, johtajakoulutuksen, koulun johtokunnan kokouksen ja toisten Nuorten ääni -työryhmien kokoontumisien väliin. "On myytti, että nuoret ovat laiskoja vetelehtijöitä. Etenkin ne, jotka haluavat saada jotain aikaan ja muuttaa maailmaa, tekevät hirveästi kaikkea, eivätkä saa siitä edes palkkaa", Kiesiläinen kertoo.
HattuteHtaan projektIt ovat kaukana
KVG
Koko kansan lemmikki
"Mä tykkään sun kuvista", huokaa harmaantunut mies selaillessaan teinitytön IRC-galleriakuvia videopätkässä Mian yleisö. Sen ohjasi Mannerheimin lastensuojeluliitolle ja IRC-gallerialle Ismo kiesiläinen. Kiesiläinen ei myönnä itse kontrolloivansa netissä hänestä olevaa materiaalia. "Päinvastoin on epäilyttävää, jos Googlella ei löydä mitään jostain ihmisestä." Hakukone löytää Kiesiläisen kotisivut, runsaasti mediakasvatus- ja indieleffasivustoja. "Ismo Kiesiläinen, tuleva superjulkkis ja koko kansan lemmikki." Mikä ihme tämä on? "Ai, tuokin löytyy vielä. Se on vanha kotisivuni, nuortenlehtiparodia", Kiesiläinen selittää eikä vaikuta yhtään nolostuneelta. Kiesiläinen googlettaa itsensä säännöllisesti. "On kiinnostavaa seurata, mihin kaikkialle joutuu. Huolestuttavaa kyllä, melkein kaikki linkittyy nykyään jotenkin työhön."
Kiesiläinen haluaa visuaalisen median teosta Kansalaistaidon, samanlaisen Kuin Kirjoittaminen on nyKyisin.
jätetty napittamatta. Sen alla on harmaa yksivärinen t-paita. Nuoret kutsuvat Kiesiläistä Imsoksi. Hän seuraa palaveriä ja tekee toisinaan huomautuksia. "Onko teillä jo aikataulusuunnitelma?" hän kysyy. "On meillä, siinä ei vain ole päivämääriä", kuuluu vastaus. Vilkkain keskustelu syntyy, kun yritetään sopia seuraava tapaaminen. Sitä on hankala
ensimmäisistä 1990-luvun mediakasvatustunneista. Silloin äidinkielenopettajat pyysivät oppilaita kirjoittamaan oma mediahistoriansa. Kiesiläinenkin muistaa harjoituksen. "Nykyään olisi järjetöntä pyytää tuollaista, kun kaikki ovat koko ajan jossain." Kokeillaan silti. Tokaluokkalaisen pikku-Ismon elämässä tapahtui jotain mullistavaa. Naapuri hankki vhs-videokameran, jolla kaverukset pääsivät leikkimään. Vantaalaisella Rekolan ala-asteella oli edistynyt opettaja, joka teetti oppilailla myös videotöitä. Esimerkiksi esitelmän sai tehdä videona. "Naapurilla oli omenapuita. Teimme prosessikuvauksen, jossa omenat poimitaan, mennään mehupuristamoon ja niistä tulee mehua." Elokuvanteko on edelleen Kiesiläisen rakkain harrastus. 1980-luvun lopussa kotiin tuli Commodore 64. Kiesiläinen pelasi, ohjelmoi, piirsi ja teki sillä musiikkia. Vuonna 1995 Kiesiläinen alkoi käydä MikroBitti-lehden lukijapurkissa, Mbnetissä. Nettikulttuuri oli syntymässä ja Kiesiläinen löysi samanhenkistä väkeä. Nettiyhteys otettiin puhelinlinjaa pitkin, mikä oli kallista. Sitä saattoi käyttää korkeintaan tunnin päivässä. Itse tekeminen ei ole Kiesiläisen mediahistoriassa sattuma se on missio. Hän haluaa mediakasvatuksesta median tekemisen koulutusta. "Nykyisin keskitytään siihen, osataanko lukea viestiä oikein. Kyynikko voisi sanoa, että pyritään kasvattamaan parempia television katsojia." Kiesiläinen haluaa visuaalisen median teosta kansalaistaidon, samanlaisen kuin kirjoittaminen on nykyisin. "Jos meillä olisi vain lukutaito, muttei kirjoitustaitoa, eläisimme aika erilaisessa yhteiskunnassa."
taMMIkuu 1999. Joukko nuoria ryömii kokonaiseksi päiväksi Helsingin rautatieaseman säilytyslokeroihin. Yhteydenpito lokerosta toiseen hoituu kannettavilla tietokoneilla ja sarjakaapelinettiyhteydellä. Nuoret väittävät tätä keskusteluksi. He kertovat olevansa Irti Elämästä -järjestöstä, jonka tehtävänä on tylsyyden, epäviileyden ja nörttiyden edistäminen. Yhteen lokeroon on sulloutunut yksi tapahtuman pääjärjestäjistä, 17-vuotias Ismo Kiesiläinen. Tempaus päätyy Ylen, MTV3:n ja FST:n pääuutislähetyksiin sekä Ruben Stillerin keskusteluohjelmaan. "Tuskin koskaan aiemmin mikään näin
tylsä asia oli saanut näin paljon huomiota mediassa", ironisoivat sittemmin lakkautetun Irti Elämästä -järjestön kotisivut. Mediahuomiota on tosiaan vaikea ymmärtää tästä päivästä käsin. Nörtit olivat mystisiä, shamaanimaisia hahmoja, jotka hallitsivat hieman pelottavia tietokoneita ja rikastuivat niiden avulla. Se, että joku keskustelisi tietokoneen avulla, oli kummallista. "Olen ajatellut näyttää niitä uutispätkiä nuorille, mutten tiedä miten selittäisin, miksi se oli uutinen. Nykyisin on aika erikoinen nuori, jos ei käytä nettiä keskusteluun kavereiden kanssa. Ja siitä on vain kymmenen vuotta aikaa", Kiesiläinen pohtii. Tuossa ajassa on muutakin vaikeasti selitettävää. Kuten se, miksi Kiesiläinen ei tuolloin olisi voinut kuvitella työskentelevänsä nuorisotyöntekijänä. Kiesiläisen kanssa samaan aikaan Kallion lukiota käynyt muistaa tämän flanellipaitaan pukeutuvana nörttinä. "Ei ehkä hiljaisena, mutta nörttinä yhtä kaikki." Kiesiläinen itse kuvaa teinivuosiaan näin: "1990-luvulla nuorisokulttuuri oli massakulttuuria. Minua ei oikein puhutellut se asetelma." On vaikea sanoa, kumpi on muuttunut kymmenessä vuodessa enemmän: nuorisokulttuuri vai Kiesiläinen. Lopputulos kuitenkin on selvillä. "Ymmärrän paljon paremmin nuoria kuin silloin. Tai ainakin haluan ymmärtää." *
Osakunnat & Järjestöt
Osakunnat
Hämäläis-Osakunta Hämäläis-Osakunnan maaliskuun yleiskokous pidetään tiistaina 24.3. 2009 klo 18.15 Osakuntabaarissa. Esityslistalla on mm. kuraattorin vaali, stipendilautakunnan jäsenen valinta, juhla- ja ohjelmavaliokunnan puheenjohtajan valinta, ohjelmasihteerin valinta sekä Nörttikerhon perustaminen. Varaudu todistamaan jäsenyytesi! Varsinaissuomalainen osakunta Varsinaissuomalaisen osakunnan maaliskuun kokous, eli vuosijuhlakokous osakunnalla 26.3. klo 20. Esityslistalla on muun muassa vuoden 2008 toimintakertomus ja tilinpäätös, asukkaan valinta Siltasaarenkadun asuntoon, nauhojen jako fukseille ja kuppien jako valmistuneille. Tumma puku ja osakunta-
nauha. Tervetuloa! Katso myös vuosijuhlaviikon muut tapahtumat vso:n sivuilta.
www.varsinaissuomalainen.fi
Järjestöt
Aikuiskasvatuksen Kilta ry. Tervetuloa Aikuiskasvatuksen Kilta ry:n sääntömääräiseen kevätkokoukseen to 9.4. klo 16 kokoushuone Gustavus Rexiin (Domus Gaudium, Mechelininkatu 3 C). Esityslistalla: 1. kokouksen avaus; 2. järjestäytyminen; 3. laillisuus ja päätösvaltaisuus; 4. työjärjestyksen hyväksyminen; 5. tilinpäätöksen 2008, vuosikertomuksen 2008 ja tilintarkastajan lausunnon esitteleminen; 6. tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle; 7. muut kokouskutsussa mainitut asiat; 8. kokouksen päättäminen.
Opiskelijakansantanssijat ry. (OKT) Opiskelijakansantanssijat ry:n kevätkokous pidetään tiistaina 31.3. klo 17 alkaen järjestömme kerhohuoneella (Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5, 5. krs). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
www.helsinki.fi/jarj/okt
Kehitysyhteistyövaliokunta Kehy-valiokunta kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 24.3. klo 18.00 kokoushuone Aurorassa (Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 B, 3. kerros). Katso myös kehy-viikon tapahtumat tämän Ylioppilaslehden hyy-sivulta tai hyyn valiokunnan verkkosivuilta.
www.helsinki.fi/hyy/kehy/kehyviikko.
Valiokunnat
ESN-valiokunta Oletko kiinnostunut kansainvälisestä ilmapiiristä? Tule mukaan esn-valiokunnan toimintaan järjestämään mukavaa ajanvietettä vaihtareille ja tapaamaan uusia ihmisiä. Lisätietoja toiminnasta ja seuraavista kokouksista pj:ltä (hennileena.kankaanranta@helsinki.fi) ja nettisivuilta.
www.esnhyy.eu
Sosiaalipoliittinen valiokunta Sosiaalipoliittisen valiokunnan kokous pidetään maanantaina 30.3. klo 1618 kokoustila Sparressa (Mannerheimintie 5 A, 2. krs). Tervetuloa mukaan! Ympäristövaliokunta Ympäristövaliokunta toivottaa kokouksiinsa tervetulleiksi kaikki kiinnostuneet. Tulevissa kokouksissa suunnitellaan tulevaa toimintaa. Seuraava kokous pidetään ma 30.3. klo 18.15 Aurorassa (Mannerheimintie 5 B).
Järjestöjen vappurientoja?
hyy kokoaa yhteen ylioppilaiden vapputapahtumia tiedotusta ja mainostamista varten. Jos järjestöllänne on kaikille opiskelijoille avointa vappuohjelmaa, ilmoittakaa tästä hyyn kulttuurisihteeri Jiri Siroselle 27.3. mennessä (yhteystiedot alla). Haluaako järjestönne ansaita vappuna rahaa? Nyt on oiva mahdollisuus tehdä talkoilla ympäristöteko ja täydentää samalla järjestönne rahakirstua. Pääkaupunkiseudun ylioppilaskunnat hyy, ky, tky, say ja tokyo julistavat järjestöilleen tarjouskilpailun Ullanlinnanmäen vappusiivouksesta. Järjestön tulee sitoutua vähintään kymmenen henkilön täysipainoiseen työpanokseen. Siivous tapahtuu la 2.5. klo 713. Tarjoukset 20.4. Jiri Siroselle kulttuurisihteeri@hyy.fi, 050 537 2831.
vat klo 17.00 ja hallituksen kyselytunti klo 16.30 Vanhan ylioppilastalon musiikkisalissa (Mannerheimintie 3, 2. krs).
Lisätietoja antavat ylioppilaskunnan pääsihteeri Katariina Styrman, 0400 816 426, paasihteeri@hyy.fi sekä ylioppilaskunnan puheenjohtaja Walter Rydman, walter.rydman@helsinki.fi
Aavikko, Cheese People ja Zebra and Snake Polte-klubilla 15.4.
hyyn kevätklubi Polte järjestetään ke 15. huhtikuuta Tavastialla. Ohjelmasta vastaavat venäläinen indiebändi Cheese People, neljännen albuminsa Novo Atlantis juuri julkaiseva Aavikko sekä indietulokas Zebra and Snake. Ennakkoliput maksavat 10 (opiskelijat 8 ) ja niitä voi ostaa Tiketistä sekä hyyn palvelutoimistosta. Liput ovelta 12 .
http://www.myspace.com/polte
varmistamiseksi ilmoittaudu kulttuurisihteerille viimeistään 25.3. Tervetuloa!
Kampustilaisuudet yliopistolaista
Rehtori Thomas Wilhelmsson kutsuu yliopistolaiset keskustelemaan yliopistouudistuksesta. Tilaisuuksia järjestetään seuraavasti:
Kumpula: ma 23.3. klo 10.00 12.00, Exactum A111 (Gustaf Hällströmin katu 2 B), pj. dekaani Jukka Paakki Viikki: ma 23.3. klo 14.00 16.00, B-rakennuksen (Latokartanonkaari 7) ls 1, pj dekaani Jari Niemelä Keskusta: ke 25.3. klo 14.00 16.00, Päärakennuksen ls 1 (Fabianinkatu 33), pj dekaani Ulla-Maija Kulonen Meilahti: ma 30.3. klo 10.00 12.00, Biomedicum 1, ls 1 (Haartmaninkatu 8), pj dekaani Kimmo Kontula https://alma.helsinki.fi/doclink/144302
Etsitään tuutorinappia 2009 osallistu suunnittelukilpailuun
hyyn tuutorivaliokunta etsii vuoden 2009 tuutorinappia suunnittelukilpailun avulla. Tehtävänä on suunnitella rintanappi, jota kaikkien tiedekuntien tuutorit tulevat käyttämään vuonna 2009. Napissa tulee esiintyä sanat "tuutori" ja "tutor". Valmiin napin näkyvän osuuden tulee olla halkaisijaltaan 57 mm:ä ja kokonaisuuden 67 × 67 mm:n kokoinen neliö. Edellisten vuosien nappeihin voit käydä tutustumassa tuutorivaliokunnan sivuilla (http://www. hyy.helsinki.fi/suomi/33/). Kilpailutyöt lähetetään sähköpostitse tuutorivaliokunnan puheenjohtajalle osoitteeseen sanna.supponen@helsinki.fi. Kirjoita viestin otsikoksi Tuutorinappi. Merkkien on oltava perillä viimeistään 31.3. Parhaasta ehdotuksesta tehdään nappi kaikille tuutoreille, ja suunnittelijalle on luvassa lisäksi pieni palkkio. Paras ehdotus valitaan valiokunnan järjestämässä tuutoriseminaarissa 6.4. 2009.
Lisätietoja: tuutorivaliokunnan puheenjohtaja Sanna Supponen, sanna.supponen@helsinki.fi
Kulttuurivastaavien tapaaminen 26.3.
Hei, järjestöjen kulttuurivastaavat! Tervetuloa yhteiseen tapaamiseen to 26. maaliskuuta klo 18 alkaen Uuden ylioppilastalon Sparrekokoushuoneeseen (Mannerheimintie 5 A, 2. krs). Tilaisuuden tarkoituksena on tutustua ja vaihtaa toimintaideoita. Lisäksi kerromme tilaisuudessa hyyn kulttuuri- ym. palveluista järjestöille. Lisätietoja kulttuurisihteeri Jiri Sironen, kulttuurisihteeri@hyy.fi, Tarjoilun
HYYn edustajisto kokoontuu taas 25.3.! Tule katsomaan!
hyyn 60-jäseninen edustajisto käyttää ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa. Edustajisto kokoontuu noin kerran kuukaudessa, seuraavan kerran keskiviikkona 25.3. Kokouksiin ja hallituksen kyselytunnille voi jokainen ylioppilaskunnan jäsen tulla. Tämän kevään aikana edustajisto muun muassa päättää tulevan lukuvuoden jäsenmaksusta sekä linjaa ylioppilaskunnan tulevaisuutta strategian muodossa. Lue lisää edustajiston toiminnasta osoitteesta http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/335/ Kevään edustajiston kokousten päivämäärät ovat keskiviikko 25.3., maanantai 27.4. ja torstai 28.5. Edustajiston kokoukset alka-
Survottu mieli Malmitalolla Conduksen viides Käyttäytymistieteellinen speksi "Survottu mieli" irvailee Käyttiksen sisäisille stereotypioille ja ottaa hykerryttävästi kantaa yliopistouudistuksen kiemuroihin. "Survottu mieli" esitetään Malmitalolla 4.4. sekä 6. 8.4. kello 18.00. Liput 10 euroa. Lisätietoja: www.condus.fi/speksi
CoNdUS
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on noin 30 000 yliopisto-opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö. Se toimii jäsenistönsä ja piirissään toimivien noin 250 opiskelijajärjestön etu- ja palveluorganisaationa. Ylioppilaskunnan toimitilat sijaitsevat aivan kaupungin sydämessä Uudella ylioppilastalolla.
HYY hakee Siviilipalvelusmiestä graafisen suunnittelijan tehtäviin
Etsimme nuorekkaaseen työyhteisöömme siviilipalvelusmiestä graafisen suunnittelijan tehtäviin Työ alkaa elokuussa 2009 tai sopimuksen mukaan Lapinjärven siviilipalveluskoulutusjakson suorittamisen jälkeen. Graafisen suunnittelijan tehtäviin kuuluvat mm. HYYn julkaisujen suunnittelu ja taittaminen sekä ylioppilaskunnan graafisen ilmeen kehittäminen. Tehtävän arkipäivää on erilaisten julisteiden, korttien, oppaiden ja selvitysten taittaminen.
Valokuvaus- ja www-osaaminen katsotaan eduksi. Käytämme Adoben ohjelmistoja Windows-ympäristössä. Arvostamme luovuutta, huolellisuutta, omaaloitteisuutta ja ryhmätyökykyä. Hakijalle on eduksi ylioppilaskuntatoiminnan tuntemus ja kokemus järjestötoiminnasta. Hakemuksen liitteeksi toivotaan näytteitä aiemmista taittotöistä. Tarjoamme lakisääteiset edut, tarvittaessa asunnon Helsingin keskustasta ja mukavat työkaverit.
Ylioppilaskunnan pääsihteerille osoitettujen, omakätisesti allekirjoitettujen hakemusten ansioluetteloineen tulee olla ylioppilaskunnan keskustoimistossa (Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 A, 2. krs, 00100 Helsinki) viimeistään perjantaina 3.4. 2009 klo 15.00 mennessä.
Lisätietoja: graafinen suunnittelija Jani Pulkka, 050 534 2965, jani.pulkka@hyy.fi tai tiedottaja Riitta Käppi, 050 543 9609, tiedottaja@hyy.fi
YLIOPPILASLEHTI 5/09
P
ukeutumisella luodaan työpaikalla uskottavuutta, edustavuutta ja arvokkuutta. Vaatteiden toimivuus ja soveltuvuus sekä työpaikan tapojen huomioiminen ovat hyvän työpukeutumisen kulmakivet." Näin kiteyttää työpukeutumisen kultaisen säännön ulkoasiainsihteeri Anu-Eerika Viljanen ulkoasiainministeriöstä. Periaatteessa työpukeutuminen on siis yksinkertainen juttu. Jos työntekijä kiinnittää huomiota pukeutumiseensa, hän samalla viestittää, että hänet kannattaa ottaa vakavasti.
Päänvaivaa aiHeuTTaa, että
Töihin tyylillä
asemaa: mitä korkeammassa virassa työntekijä on, sitä klassisempaa ja elegantimpaa pukeutumista häneltä edellytetään. Kesätyöntekijän ei siis
omat
21
Ylioppilaslehti kertoo, kuinka päivität opiskelijatyylisi työpaikalle.
"Muotoiluväen keskuudessa solMio on harvinaisuus."
välttämättä oleteta saapuvan työpaikalle solmiossa tai jakkupuvussa. Toisaalta Conversetkin on hyvä jättää ainakin aluksi kotiin. Ensimmäisenä työpäivänä on aina parempi olla ylipukeutunut ja haistella työpaikan pukeutumiskulttuuria kuin kulkea farkuissa ja tuntea olonsa noloksi. Kokonaan oma juttunsa ovat luovat alat. Niissä suorastaan odotetaan rentoutta. "Luovilla aloilla voi asiakastapaamisia lukuun ottamatta pukeutua melkein miten tahansa. Esimerkiksi muotoiluväen keskuudessa solmio on harvinaisuus. Sen lähettämä viesti koetaan ehkä turhan jäykäksi", neuvoo muotitoimittaja Sami Sykkö. Alasta riippumatta työntekijä edustaa työnantajaansa ja tämän arvomaailmaa, muistuttaa store manager Anna Ahlbom Nansolta. Työntekijän persoona saa silti tulla esiin. Usein omat ennakkoluulot karistavat toimistojen tyylistä luovuuden. "Vaatteissa pitää myös viihtyä, sillä epämukavuus heijastuu ulospäin", Ahlbom rohkaisee.
susaNNa kaNTola
haN Na aNTT ila
Työtyyli haltuun
>> Kysy suoraan. Voit tiedustella työpukeutumisesta jo työhaastattelussa. >> KavaHda KiTTanaa. Käytä oikean kokoisia, älä liian pieniä tai suuria vaatteita. Jätä paljastavat asut suosiolla kotiin. >> Pro. Sandaalit eivät ole ole työkengät, eivätkä paljaat sääret kuulu toimistoon. >> mallia mummolTa. Tukisukkahousut ovat voittamattomat seisomatyössä. >> Parsi ja PuTsaa. Tärkeintä on, että vaatteesi ja kenkäsi ovat ehjät ja siistit. >> HylKää TusinaKama. Osta vähän ja laadukasta. Tutki kankaat, saumat ja leikkaukset, ja satsaa kunnon kenkiin. >> muisTa muKavuus. Jos joudut matkustamaan, suosi materiaaleja, jotka eivät rypisty tai nypläänny. >> eT Tiedä miTä TeHdä, jos PuKeudu musTaan. Tummat vaatteet tuovat auktoriteettia.
Juttuja varten on haastateltu myös muotibloggari Salla Jokista, pukeutumisneuvoja Nina-Mari Päivistä, Stockmannin pukeutumisneuvoja Katja Niemistä sekä Mercuri Urvalin konsultteja Johanna Ramosta ja Annukka Tervoa.
työnpaikkojen pukeutumiskoodia ei aina lausuta ääneen, vaan sen määrittelevät ala, yritys ja oma työnkuva. Tyylioppaiden mukaan työvaatteiden pitäisi heijastella kantajansa
M
Persoonaa palaveriin
NYT
iten olla elegantti ja asiallinen olematta tylsä, miettii gradua vaille valmis valtiotieteiden maisteri Tiina Heinilä. "Ihailen ihmisiä, jotka jaksavat olla hyvännäköisiä joka päivä. Oma pukeutumiseni riippuu todella paljon tilanteesta." Värin, mallin ja hinnan lisäksi Heinilä kiinnittää vaatteissaan huomiota käytettävyyteen. "Vaatteelle on oltava jokin järkevä käyttötarkoitus ja sen on sovittava yhteen muiden vaatteitteni kanssa." Askeleet kopisevat käytävillä ja puhelimet pirisevät mediaseuranta ja -analysointitoimisto Cisionin aulassa. Heinilä on Bestsellerin visualistin Hanna Isomäen valitsemissa vaatteissa hillitty, mutta huipputyylikäs.
ENNEN
"Toimistotyössä voi pukeutua myös persoonallisesti. Toisaalta niin sanottu power dressing ei ole tuulesta temmattu juttu. Oikein valitut vaatteet saavat olon tuntumaan itsevarmalta esimerkiksi hankalassa palaverissa", Isomäki vakuuttaa. Tiina Heinilän työpaikalla on varsin paljon opiskelijoita ja
ENNEN
O
nuorekas tunnelma. "Tämä asu sopisi tänne mainiosti", hän tuumaa. Miekk-oja kiitää luennolle yleensä farkuissa ja printti-t-paidoissa. Keikkapukeutumisesta bilebändin laulajaksi tähtäävällä naisella ei ole hajuakaan. "Miten tuoda naisellisuutta esiin näyttämättä yli- tai alipukeutuneelta", hän tuskailee. Show room -vastaava Heidi Lindholm H&M:lta kehottaa Lindaa luottamaan fiilikseen ja kokeilemaan eri yhdistelmiä. "Artistilla voi tai melkein pitää olla erilaisia vaatteita kuin yleisöllä", hän kannustaa. Vaatteiden pitää olla myös mukavia ja joustavia, jotta lavalla voi tuuletella juuri niin kuin haluaa. Tavastian legendaarisen taka-
Opekin saa olla tyylikäs
n kiva, jos vaate on sellainen, että on hyvällä tuulella sitä pitäessään", kuvailee luokanopettajaksi opiskeleva Sanna Kyrö. Kyrölle vaatteissa tärkeää on myös eettisyys. Vaatteiden on oltava kestäviä, laadukkaita, käytännöllisiä ja mieluiten kotimaisia. Luokanopettajien tyyli on Kyrön mukaan usein käytännön sanelemaa, mutta kuitenkin kivaa ja persoonallista. "Marimekko on merkeistä aivan yliedustettuna." Nanson Anna Ahlbom päivittää Sannan tyylin luokkahuoneeseen sopivaksi. Katajanokan koulun oppilaat pysähtyvät ihailemaan lopputulosta. Sikahyvä, Kyrö kehuu ohi-
NYT
mennen oppilaan kuvistunnin tuotosta ja erottelee toisella kädellä keskenään painivia poikia. "Opettaja on koko ajan esillä ja toimii lasten ja nuorten esikuvana", Ahlbom muistuttaa. Kyrö on stailaukseensa tyytyväinen. "Tosi oman tyylinen. Kokemus antaa uskoa siihen, että ope saa olla hyvännäköinen ja vaihdella tyyliään."
NYT
Luennolta pop-prinsessaksi
S
ibelius-Akatemiassa musiikinopettajaksi opiskeleva Linda
ENNEN
huoneen ilmassa leijailee vieno tupakan tuoksu. Rocktyyliin tuunattu Miekk-oja poseeraa kameralle kuin ammattimalli. Farkut ovat vaihtuneet PMMP-henkiseen mekkoon, verkkosukkiin ja
auringonkeltaisiin kenkiin. "Ajattelin ensin tästä mekosta, että eikä. Mutta nähtyäni asusteet mietin, että kokonaisuus voisi toimiakin. Stailaus antoi rohkeutta kokeilla erilaisia yhdistelmiä."
KUMMISETÄ
Haluatko tavata idolisi tai prepata tenttiin oikeusministerin kanssa? Kummisetä toteuttaa toiveesi tai tekee puolestasi jotain ikävää. Vain oikeus ja kohtuus on rajana. Pyydä palvelusta sähköpostitse kummiseta.ylioppilaslehti@gmail.com. Voit esittää toiveesi myös anonyymisti.
Pullantuoksua
Toive: Torstaisin kello 1012 vahinkoselkärankaisten luennolla on tylsää. voisitko tulla tarjoamaan luennolle pullaa?
Nimim. VereNsokeri alhaalla
Pullan syöminen on kivaa. Sen tekemiseenkin liittyy oma hauskuutensa. Leipominen on rentout-
tavaa puuhaa ja hyvää harjoitusta käsilihaksille. Pullataikinan vaivaaminen tekee hyvää erityisesti silloin, kun ketuttaa. Mieltä painavat asiat voi purkaa iskemällä nyrkkiä toisen perään pehmeään massaan. Snobikin voi leipoa sotkematta sormiaan. Apuna voi käyttää kumihanskoja, kuten minä tein. Pullataikinaohje kuulunee yleissivistykseen, mutta jos se on unoh-
tunut, apu löytyy vehnäjauhopaketin kyljestä.
PullisTa Tuli pieniä. Opiskelijat voivat ehkä selvittää, mikä meni vikaan. Pannaan pullat siis pussiin ja lähdetään Viikin kampukselle. Luennoitsija avaa suunsa täsmällisesti kello 10.15. Opiskelijat ovat valmistelleet esitelmiä vahinkoselkärankaisista.
On minun vuoroni. Opettaja pyytää kertomaan, mitä olen tehnyt. Lähetän pullapussin matkaan. "Tämä on ihan hyvää, mutta vähän kovaa. Olet laittanut varmaan liikaa jauhoja", Hanna mononen analysoi. "Tämä oli mukava yllätys, sillä en ehtinyt syödä aamupalaa", meri ojanen iloitsee. "Tämä oli piristävää, sillä yleensä
menen syömään kello 11, ja tänään unohdin ottaa evästä mukaan", riistaeläintieteen lehtori Petri nummi myöntää. Sana leviää Viikissä, ja pullien suosio kasvaa. Seminaarihuoneeseen astuu kaksi naista. "Kuulimme, että täältä saa pullaa. Emme me muuten tänne tulisi."
sami Takala
22
YLIOPPILASLEHTI 5/09
KYMMENEN MINUUTIN KOKKI
Suklaafondue
Laita kaksi ja puoli desilitraa suklaalevitettä mikronkestävään astiaan. Lämmitä mikroaaltouunissa voimakkaalla teholla 45 sekunnin ajan. Vispaa joukkoon varovasti kaksi ja puoli desilitraa kuohukermaa. Annostele kahdeksaan espressokuppiin. Tarjoile biscotti-tyyppisten keksien kera.
Osaatko puhua? Kyllä Kirjoitatko blogia? Kyllä Osaatko jotain muuta? En Tykkäätkö tutustua uusiin ihmisiin? Kyllä Maksusta? Ei tietenkään
Sovellut Sovellut parhaiten:
tanssiryhmän jäseneksi!
PANIN TÄÄLLÄ
Sarjassa kerrotaan, missä ihmiset ovat panneet. Lähetä kertomuksesi osoitteeseen panintaalla@ylioppilaslehti.fi.
Osaatko puhua? Kyllä Do you speak English? No You like cars? Yes You drive fast? Yes
Sovellut parhaiten:
Osaatko puhua? En Osaatko kirjoittaa? Kyllä Osaatko jotain? Kyllä haluatko brassailla sillä vähällä mitä osaat? Kyllä
Sovellut parhaiten:
toimittajaksi!
rallikuskiksi!
Oulu
Osaatko puhua? En Osaatko kirjoittaa? En Osaatko jotain? Kyllä Onko sinulla hassu tukka? Kyllä
Sovellut parhaiten:
Kuopio
Seinäjoki,
Helsinki Turku
Hallaa lakeuksilla
Elin lähEs koko nuoruuteni siinä uskossa, että kotimaan kesän rockjuhlilta on mahdotonta löytää muunlaista seuraa kuin likaisia takkutukkia tai hippejä. Provinssirock 2000 todisti, että olin väärässä. Lauantaialkuillasta elämöin Kentin tahtiin. Kesken Biancan minua kohti ui maailman kaunein ja karismaattisin enkeli. Hän kuiskasi, tai no, huusi, että olin seksikäs. Vastasin, että hänen henkensä löyhkäsi punaviiniltä, mutta että olin kiinnostunut. Kuuntelimme sylikkäin Zen Cafén esityksen. Sitten siirryimme telttaan. Pohjanmaan lakeuksilla oli hallaa, mutta meillä oli kiihkeää, herkkää ja kaunista. Riisuin hänen UFFin nahkatakkinsa. Hänellä oli koru lantion ympärillä ja pienet rinnat. Ei haitannut, vaikka aamuyöllä joku kävi pukeltamassa jalkopäähämme. Aamulla sovimme tapaavamme Travisin jälkeen miksauskopin vasemmalla puolella. Tulevaisuus oli meidän. Peseydyin Hotelli Sorsanpesän vessassa. Nostin käteni, kun yleisöä lämmitellyt juontaja tiedusteli, kuka sai yöllä pillua. Elämäni onnettomuus oli kuitenkin tulossa. Travis muutti soittoaikaansa. En koskaan löytänyt enkeliäni miksauskopilta. Etsin hänet internetin hakukoneella. Se oli turhaa, koska tiesin vain hänen etunimensä, lukionsa ja kirjoittamiensa laudaturien määrän sekä musiikkimaun. Se oli Suede.
saMi sirviö
Osaatko puhua? Kyllä Puhutko itseksesi? En Tykkäätkö komentaa? Kyllä Pidätkö ihmisistä? En Pidätkö eläimistä? Kyllä haluatko hassun tittelin? Kyllä
Sovellut Sovellut parhaiten: parhaiten:
koiranomiksi!
Osaatko puhua? Kyllä Puhutko itseksesi? Kyllä Osaatko jotain? Kyllä haluatko brassailla sillä vähällä mitä osaat? Kyllä Kyllä vai ei? Ei tietenkään
Sovellut Sovellut parhaiten:
Osaatko puhua? Kyllä Puhutko itseksesi? Kyllä haittaako jos puhut itseksesi? Ei Onko sinulla hassu tukka? Kyllä
Sovellut parhaiten:
yleis julkkikseksi!
chatjuontajaksi!
oppositio poliitikoksi!
Ylioppilaslehden soveltuvuustesti kertoo, mikä ammatti sopii sinulle nopeammin kuin ehdit tavata sanan työ- ja elinkeinoministeriö. Sinun tarvitsee vain vastata kyllä tai ei.
OpO-info
MALINEN
Markus Miettinen & Jaakko seppälä
- kuinka voin auttaa?
Matti Markkola
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
HYYn palvelutoimisto suljettu 1.2.4.
hyyn palvelutoimisto on suljettuna keto 1.2. huhtikuuta palvelutoimiston henkilökunnan koulutuspäivien vuoksi.
Etelä kutsuu!
Kehitysyhteistyöviikko 30.3.3.4. HYYn kehitysyhteistyövaliokunnan vuosittain järjestämää kehy-viikkoa vietetään tänä vuonna 30.3.3.4. Tule tutustumaan monipuoliseen ja ilmaiseen ohjelmaan, joka tarjoaa erilaisia työpajoja, mielenkiintoisia paneelikeskusteluja, luentoja, elokuvan ja makuja etelästä. Kehy-valiokunnan järjestämiin tapahtumiin ovat tervetulleita kaikki ylioppilaskunnan jäsenet!
Tervetuloa hengailemaan pe 27.3.!
Tervetuloa viettämään hauska ilta ky:lle pe 27.3. klo 1821.30 (Pohjoinen rautatiekatu 21 B 3. krs) hyvän musiikin, sekä uusien ja vanhojen tuttavuuksien parissa. Tarjolla on pientä naposteltavaa ja virvokkeita. Voit tuoda lempimusiikkia mukanasi, mutta tärkeintä on kuitenkin vapaamuotoinen ajanvietto ja keskustelu.
Lisätietoja ja toiveita: jenni.kuusivuori@kyweb.fi
Talouskriisi-paneelikeskustelu. Mitä talouskriisi tarkoittaa? Miten se vaikuttaa kehitysmaihin? Tule kuuntelemaan paneelikeskustelua ja asettamaan kysymyksiä! Mukana Kent Wilska Ulkoministeriöstä, Kalle Laaksonen Pellervon taloudellisesta tutkimuslaitoksesta ja Pertti Haaparanta Helsingin Kauppakorkeakoulusta. Tilaisuus pidetään klo 1820 Mannerheim-salissa (Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 A, 5. kerros).
Pekka Haavisto: Darfur. Pekka Haavisto on mm. entinen EU:n Sudan-erityisedustaja, joka on ollut mukana esimerkiksi darfurin rauhanneuvotteluissa. Haavisto luennoi darfurin tilanteesta klo 1820 Mannerheim-salissa (Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 A, 5. kerros).
TO
TI
Mukaan RUNOSOTAan ke 22.4?
Tule ja osallistu joko yksin tai joukkueesi kanssa kaikkien aikojen mahtavimpaan runokilpailuspektaakkeliin Vanhan kuppilassa keskiviikkona 22.4. klo 2022. Tarkoituksena on loihtia paikan päällä, yhden tunnin aikana elämää suurempi runoteos, esittää se parhaaksi katsomallaan tavalla ja voittaa mahtavia palkintoja. Runot analysoi ja tuomitsee arvovaltainen nelihenkinen raati, johon kuuluu muun muassa Tommy Tabermann. Ohjelmassa on myös musiikkia. Lisätiedot ja kilpailuun ilmoittautumiset, hyyn kulttuurivaliokunnan pj, Ville Hartikainen, ville.m.hartikainen@helsinki.fi
MA
Kehy-ateria. Valitsemalla maittavan kehyaterian (chili con soija) tuet HYYn kehitysyhteistyöprojektia Sambiassa. Ateria on tarjolla Päärakennuksen, Metsätalon ja Viikin Biokeskus 1:n Unicafe-ravintoloissa. Rumputyöpaja. Richmond Ghansah Kassandra ry:stä opettaa djembe-rummun soittoa klo 1516 Mannerheim-salissa (Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 A, 5. krs). Ennakkoilmoittautuminen soittotunnille 29.3. mennessä osoitteeseen vilma.hakala@helsinki.fi.
30. MAALiSKUUTA
Reilun kaupan maistatus. Kauppaa oikeudenmukaisesti! Tutustu kehitysmaissa tuotettuihin Reilun kaupan tuotteisiin klo 1114 yliopiston päärakennuksella (Fabianinkatu 33). Tansseja Etelä-Amerikasta. Kenny Riascos Rentería Kassandra ry:stä opettaa salsaa, reggaetonia ja bachataa.Työpaja järjestetään klo 1516 Mannerheim-salissa (Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 A, 5. kerros). Ennakkoilmoittautuminen tansseihin 29.3. mennessä osoitteeseen vilma.hakala@helsinki.fi.
1. HUHTiKUUTA
31.MAALiSKUUTA
Palestiina-aiheinen luento. Sara Korhonen puhuu Palestiinan tilanteesta klo 15.00 Mannerheim-salissa (Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 A, 5. kerros). Kehitysyhteistyö ammattina. Kiinnostaako työ kehitysyhteistyön parissa? Tule kuuntelemaan työelämäpaneelia, joka järjestetään klo 1820 Mannerheim-salissa (Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 A, 5. kerros). Mukana Kepa, Plan, Cimo, Kirkon Ulkomaanapu, Ulkoasiainministeriö ja Väestöliitto.
3. HUHTiKUUTA
2. HUHTiKUUTA
PE
KE
Ekskursio Kehitysyhteistyön palvelukeskukseen (Kepa). Millaista olisi työskennellä Kepassa? Tule ottamaan selvää! Tutustumismatka Kepaan alkaa klo 14. osallistujat tapaavat Kepan edessä osoitteessa Töölöntorinkatu 2 A klo 13.55. Ennakkoilmoittautuminen Kepa-vierailuun tulee tehdä 29.3. mennessä osoitteeseen vilma.hakala@helsinki.fi.
Elokuva: Standard Operating Procedure. Tule katsomaan Errol Morrisin elokuvaa Standard operating Procedure, joka kertoo Abu Ghraibin vankilasta irakissa. Näytös klo 14 Kino Engelissä (Sofiankatu 4). Vapaa pääsy. Kehy-viikon päätös hengailua, naposteltavaa ja hyvää seuraa! Kokoushuone Aurora klo 18 alkaen (Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 B, 3. kerros). Lisätietoa kehitysyhteistyövaliokunnan toiminnasta osoitteesta www.helsinki.fi/hyy/kehy
Peruuta tarpeeton YTHS-aikasi ajoissa!
yths:lle aiheutuu suurta haittaa opiskelijoiden peruuttamattomista, mutta käyttämättä jättämistään hoitoajoista. Esimerkiksi yths:n suun terveydenhuollossa peruuttamattomia poisjääntejä on noin 3 %, mikä vastaa noin yhden osa-aikaisen hammaslääkärin vuosityöpanosta. Mielenterveyspalvelujen peruuttamattomien poisjääntien määrä vastaa jopa noin neljän osa-aikaisen työntekijän vuoden työmäärää! Perumalla sinulle tarpeeton hoitoaika ajoissa autat sekä lyhentämään jonoja että välillisesti vähentämään hinnankorotusten tarvetta. Perumalla vältyt lisäksi yths veloittamasta, hinnaston mukaisesta käyntimaksusta ja 15 euron suuruisesta lisämaksusta. Lisämaksu koskee myös perumatta jääneitä maksuttomia käyntejä. Ajanvarauksen peruminen käy kätevästi nettilomakkeen avulla (www.yths.fi > toimipisteet > ajanvaraus).
On hyvä huomioida, että mikäli pystyt perumaan varaamasi ajan vähintään kaksi työpäivää aikaisemmin, vapautuneelle ajalle ehditään kutsua toinen opiskelija.
IHME-päivät tuovat nykytaiteen kysymykset lähelle suurta yleisöä
Vanha ylioppilastalo täyttyy viikonlopun ajaksi 3.5. huhtikuuta taiteen sisältökeskusteluista, luennoista, näyttelyistä ja videoteoksista. Sunnuntain ihme-maraton esittelee 16 kotimaista taiteilijaa. Kaisaniemen kentälle 21.3. 7.4. 2009 sijoittuvan yhteisöllisen ihme-projektin Savi ja kollektiivinen keho kokemukset ja sen tekijä Antony Gormley ovat monipuolisesti esillä. ihme-päivien ohjelmaan kuuluu myös elektronista musiikkia esittelevä lauantai-illan 4.4. ihme-klubi klo 2104. Vanhan Kuppilassa järjestettävällä klubilla esiintyvät näyttävän paluun Flow-festivaaleilla vuonna 2007 tehnyt suomalaisen elektronisen musiikin pioneeri Op:l Bastards ja retrohenkistä synaelektroa lämpimin analogisoundein soittava duo Villa Nah. Levyjen pyörittämisestä illan aikana vastaa dj Esko Routamaa. Kaikkiin ihme-projektin tapahtumiin on vapaa sisäänpääsy.
www.ihmeproductions.fi
Vuokraa asuntosi kesäksi opiskelijalle
Oletko lähdössä kesäksi töihin tai harjoitteluun ulkomaille tai muualle Suomeen? Haluaisitko löytää asuntoosi vuokralaisen kesäksi? Ylioppilaskuntien asunnonvälitys välittää asuntoja kesän ajaksi muualta Helsinkiin tuleville opiskelijoille. Suurin kysyntä on kohtuuhintaisista soluhuoneista ja yksiöistä. Asunnonvälitys on ilmaista sekä asunnon tarjoajalle että hakijalle.
http://hyy.helsinki.fi/asunto/
Vuoden 2008 opintotuen vapaaehtoinen palautus maaliskuun aikana
Nyt on aika tarkistaa vuoden 2008 tulot. Vuonna 2008 maksettua opintotukea voi palauttaa vapaaehtoisesti 31.3. 2009 saakka. Sekä opintoraha että asumislisä on palautettava määräajassa, jotta vuosituloraja nousee. Opiskelijan tulee huolehtia siitä, että vuositulo ei ylitä tukikuukausien lukumäärän perusteella määräytyvää vuositulorajaa. Palauttamalla tuen vapaaehtoisesti, vältyt takaisinperinnältä ja 15 % korotukselta. Opintotuki palautetaan nettomääräisenä eli sen suuruisena kuin olet sen saanut. Kätevintä on tehdä vapaaehtoinen palautus on käyttämällä Kelan verkkosivuilta (www. kela.fi) löytyvää sähköistä asiointipalvelua.
www.helsinki.fi/alma
Tarvitsetko asunnon?
Ylioppilaskuntien asunnonvälitys välittää yksityisten markkinoiden vuokra-asuntoja opiskelijoille ilman välityspalkkiota. Tarjolla on tälläkin hetkellä paljon alivuokra- ja soluhuoneita, yksiöitä ja kaksioita. Kauttamme voit myös tarjota asuntosi jälleenvuokrattavaksi esim. vaihdon tai työharjoittelun ajaksi.
Lisätietoja sekä asunnonhaku- ja tarjouslomakkeet: http://www.hyy.helsinki.fi/asunto