98. vuosikerta | 18. maaliskuuta 2011
5
diktaattorien vaihtoviikot
Kannattaako kansannousu, vai nouseeko tilalle aina uusi hirmuhallitsija?
mike pohjola
Kirjailija, joka luuli olevansa Jeesus.
samae koskinen vaalikone-vaalikone no jobs for foreigners
ylioppilaslehti 5 # 11
2
pääkirjoitus
Maria Pettersson
anteeksi kuinka?
Marko Ylitalo
Porvarihallituksen tilinpäätös
vaalit lähestyvät. Otetaanpa katsaus siihen, mitä porvarihallitus on antanut opiskelijoille ja mitä se on meiltä vienyt. Hallituskausi alkoi hienosti. Opintorahaa korotettiin 15 prosentilla ja tulorajoja 30 prosentilla. Kaunis kiitos. Myöhemmin opiskelijoille luvattiin surullisenkuuluisia keppejä ja porkkanoita. Ensin kepitys. Opintotuen opintopistevaatimuksia nostettiin. Pelkän asumislisän nostaminen alkoi vähentää tukikuukausia. Ja lopuksi, uusien opiskelijoiden opintotuesta tehtiin kaksiportainen. Se tarkoittaa, että opintotuki myönnetään uusille opiskelijoille ensin kanditutkinnon suorittamiseen, ja vasta sen jälkeen maisteritutkintoon. Tämä tarkoittaa, että opinnot on suoritettava tietyssä järjestyksessä. Se puolestaan rajoittaa akateemista vapautta. Entäs se porkkana? Ateriatukea korotettiin kymmenellä sentillä. Sillä saa juuri ja juuri tarjousporkkanan. Entäpä sitten yliopistouudistus? Sen vaikutukset eivät nyt, vuosi ja kolme kuukautta uudistuksen jälkeen, ole vielä täysin kantautuneet opiskelijoille. Ainakin uudistus avasi portin maksulliselle koulutukselle ensimmäiset lukukausimaksukokeilut EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille alkoivat viime vuonna. Yliopistolakiuudistus myös keskitti päätösvaltaa laitosjohdolle, rehtorille, dekaaneille ja hallitukselle. Kolmikannasta ei luovuttu, mutta opiskelijoiden valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia kavennettiin. Yliopistoasiat ovat hallituskaudella olleet kaiken kaikkiaan isosti esillä. Onko opiskelijoita kuunneltu, kun päätöksiä on tehty? Kuulemisia tehtiin jo vuosina 2006 ja 2007, kun uudistuksia valmisteltiin. Silloin esimerkiksi SYLiä kuultiin. SYLin mukaan sitä myös kuunneltiin, mistä kaikki opiskelijajärjestöt eivät kylläkään ole samaa mieltä. Kun uudistukset sitten menivät eduskunnan äänestykseen, opiskelijat osoittivat suurin joukoin mieltään. Silloin oli jo liian myöhäistä, päätökset oli tehty. Miltä kuulostaa? Jos tykkäsit, äänestä huhtikuussa sama porukka jatkoon. Jos et tykännyt, pane hallitus vaihtoon.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto on tarjonnut "rajat ylittävää tiedettä jo vuodesta 1969". Nyt sen koulutus on ylittänyt myös muut akateemiset oppilaitokset laadullaan. LUTin mainoskampanjassa nimittäin väitetään: Akateeminen tutkinto ei nykyisin takaa mitään paitsi meillä hankittu. Yliopiston brändinhallinnasta vastaava viestintäjohtaja Marjo Loisa, mikä tekee LUTin koulutuksesta muita paremman? "Meillä on tekniikka ja talous saman
katon alla. Meillä on myös vahva teknillinen tiedekunta, joka mahdollistaa aika hyviä yhdistelmiä. Ja lisäksi meiltä löytyy muun muassa energiaala, josta on hyvät työllistymisnäkymät. Varmaan työmarkkinoilla on sellainen kokemus, että meiltä valmistuneilla on hyvät valmiudet." Eikö muualta hankittu akateeminen tutkinto takaa mielestänne mitään, kuten esimerkiksi yleissivistystä tai kielitaitoa? "Mainoksissa perusviestin pitää olla
pelkistetty. Siinä nimenomaan viitataan työllistymiseen, sillä viime aikoina se on ollut paljon esillä. Se liittyy ajankohtaiseen keskusteluun akateemisesta koulutuksesta ja sijoittumisesta työmarkkinoilla. Haluamme viestiä, ettei akateeminen tutkinto takaa koulutusta vastaavaa työtä. Tilastotietojen valossa meiltä on kuitenkin työllistetty erittäin hyvin." Onko mainos mielestänne onnistunut? "On."
kirkossa kuulutetut
11.3.2011 keskosina syntyneet kaksosemme saivat kasteessa nimen Aurinkoisena vaalikevään päivänä 9.3. syntyi
RAUHASENTURVA-JOUKOT
Joukon ja Joukon kummeina toimivat Struuma ja Vajaatoiminta Jodia jäi, joten tervetuloa rääppiäisiin. Erityiskiitos kaikille japanilaisille! Hautaan asti ikionnelliset vanhemmat Tyroksiini ja Trijodotyroniini Kilpirauhashormoni
ISÄNMAALLINEN NÄRKÄSTYS
Me ollaan isänmaallisia Pappakin oli sodassa Jos muuta väitätte Puhutte muunneltua totuutta Kätilönä toimi Mari Kiviniemi. Kummeiksi lupautuivat leijonakaulakoru ja KIITOS 19391945 -paita. Onnesta sekaisin Sosialistinen internationaali
puuhanurkka
Maria Manner ja Anna Mattsson
Etsi Sorkka-Liisa Anttilasta ja Minkki-Mari Kiviniemestä kolme yhtäläisyyttä.
alapääkirjoitus
Maria Manner
Kenen rahalla?
briteissä on kohuttu Libyan diktaattorin Muanmar Gaddafin perheen ja maineikkaan London School of Economicsin taloudellisista kytkyistä. Samaan aikaan Suomessa luodaan yliopistojen varainkeruun pelisääntöjä. Helsingin yliopisto on neuvotellut Nord Stream -kaasuputkiyhtiön kanssa sponsorisopimuksesta merihistorian opintokokonaisuudelle. Paperit olivat lehden mennessä painoon vielä allekirjoittamatta, mutta pienelle oppiaineelle summa on merkittävä. Soitin asiasta merihistorian opintokokonaisuuteen. Minulle kerrottiin, että tutkijoilta oli pyydetty, etteivät "he pitäisi meteliä asiasta" myöskään lahjoituksen teon jälkeen. Yritys ei kuulemma toivonut julkisuutta anteliaisuudelleen. Yliopiston hallinnosta sanottiin, että lahjoittajien nimiä ei salailla, mutta "kaikki lahjoittajat eivät toivo torvisoittokuntaa ja lehdistötiedotteita". Juolahti mieleen pari ajatusta. Ensinnäkin: ennen yliopistouudistusta olisi ollut vaikea kuvitella etenkään humanistisilla tai yhteiskunnallisilla aloilla tilannetta, jossa kiistelty yritys lahjoittaa rahaa, mutta yliopiston henkilökunta ei tiedä, saako siitä puhua ääneen. Toiseksi: on helppo uskoa, kun meriarkeologian laitokselta vakuutetaan, että lahjoitus ei vaikuta tutkimuksen ja opetuksen sisältöön. Kysymys kuuluukin, kuinka asiaa viime kädessä voidaan arvioida, jos lahjoituksista ei kerrota, eli jos niistä "ei pidetä meteliä"?
Sorkka-Liisa
Minkki-Mari
ylioppilaslehti Perustettu 1913. 97. vuosikerta. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. issn 035-924. Käynti- ja postiosoite Kaivokatu 10 B, 7. krs, 00100 Helsinki. www.ylioppilaslehti.fi. toimitus Päätoimittaja Maria Pettersson, 050 339 3033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi ·Toimitussihteeri Maria Manner, 050 445 0553, toimitussihteeri@ylioppilaslehti.fi · Toimittajat Ann-Mari Huhtanen, 050 443 7122, ann-mari.huhtanen@ylioppilaslehti.fi Marko Ylitalo, 050 447 1117, marko.ylitalo@ylioppilaslehti.fi · Ulkoasu Anna Mattsson, 050 441 1327, graafikko@ylioppilaslehti.fi toimistosihteeri Susanne Lindqvist, 09-13114235, susanne.lindqvist@hyy.fi osoitteenmuutokset ja tilaukset www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu ilmoitusmarkkinointi Markkinointitoimisto Pirunnyrkki · Myyntipäällikkö Lauri Ristikankare, 020 796 9582; Kari Kettunen, 020 796 9580, yolehdet@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi ilmoitushinnat Teksti 2,05 e/pmm ja takasivu 2,40 e/pmm, abinumerossa teksti 2,95 e/pmm ja takasivu 3,50 e/pmm. Määräpaikkakorotus 10 %. Hintoihin lisätään arvonlisävero 23 %. ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf kustantajaYlioppilaslehden kustannus Oy ·Toimitusjohtaja Heikki Härö hallinto ja talous Marjo Berglund paino Sanomapaino Oy, Forssa ·Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä säilytä tai palauta sitä.
ylioppilaslehti 5 # 11
3
"Joku tajuaa, että oh my god, olen homo. Mä tajusin oh my god, olen Jeesus."
Kirjailija Mike Pohjola arveli olevansa Jumalan valittu. s. 8
sisältö 5 10 15 17 19 22
kiira korpi
Luistelijan tärpit urheilukevääseen.
diktaattorien vaihtoviikot
Paraneeko se sittenkään vaihtamalla?
no jobs for foreigners
International students in Finland face problems finding jobs.
hannu rajaniemi
Scifi-kirjailija innostui LSDelefantista.
samae koskinen
Muusikko teki töitä hulluuden partaalle.
suuri vaalikonetesti
vakiot 4 6 16 14
teemu granström
palaute kuvitella! tyylitarkastus & graduratsia & samaan aikaan toisaalla viimeistä kertaa: tuomas kyrön sarjakuvakolumni tero paskapää arviot malinen & kansanmies & nykysuomen sanakirja
18 21 23
tekijät
kannen kuva mikko rantanen
muinoin
Veikko Eranti, 26, on helsinkilänen toimittaja, sosiologi ja säätäjä, joka kahlasi tätä lehteä varten hampaat irvessä yli 200 vaalikonekysymystä. Himottaa: Synti. Charlie Sheen, Jani Leinonen ja Ronald McDonald. Ipad. Kevät ja maailman hurmos.
Sanna Uuttu, 25, luki tätä numeroa varten kirjan ja katsoi näytelmän. Omalla ajallaan hän kirjoittaa päiväkirjaa ja aloittaa keskusteluja raitiovaunupysäkeillä. Kaduttaa: "Etten vastaa tekstiviesteihin ja unohdin Arin synttärit."
Oona Juutinen, 26, on Amsterdamissa asuva vapaa toimittaja, joka kirjoittaa Ylioppilaslehteen Samaan aikaan toisaalla -palstaa. Kyrpii: Mikäpä ei peruspessimistiä kyrpisi. Poliitikot, märät sukat, rikkinäinen imuri. Ja onks pakko tiskaa?!
Ylioppilaslehti pohti 9. 1. 1992 saimaannorpan kohtaloa.
4
ylioppilaslehti 2 # 11 Alkusoitto
palaute
ei kännipakkoa
posti@ylioppilaslehti.fi palautetta lähettäneille jaetaan kirja-ja levypalkintoja.
Heipparallaa koko Ylioppilaslehden toimitus ja etunenässä toimittaja Ann-Mari Huhtanen! Kiva että Ylioppilaslehdessä esitellään uusia urheilulajeja. Toivottavasti Yliopistoliikunta lukee juttunne. Erityinen plussa siitä, että lajit esitettiin "oikeana urheiluna" eikä vain harrasteluna. Kiitos myös, että kirjoitatte urheilusta ylipäätään. Pieni miinus siitä, että jutusta sai kuvan, että alkoholi kuuluisi pakollisena uusiin lajeihin. Näin ei tietenkään ole, vaan meloa ja kiipeillä voi myös ilman, että seuraavana aamuna on krapula. Amanda Hietanen Toimitus vastaa: On tietysti mahdollista, että kiipeillä ja meloa voi ilman viinaa myös maailmanmestaruustasolla. Todistusaineiston puuttuessa asiaa ei mainittu artikkelissamme.
köyhiltä, mieluiten kuurosokeilta, alipainoisilta sotaveteraaneilta. Kyllä Nalle Wahlroosia naurattaa, kun sairaseläkeläinen ja opiskelija tappelevat siitä, kummalla menee kurjemmin.
viluun tottuu
Nyt on pakko antaa palautetta lehdessä 4/11 julkaistuun Elina Loisan juttuun Varpaat jäässä. Ymmärrän toki kuukauden HOASilla asuneen Elinan palelua 18 asteen lämpötilassa, koska olen itse asunut kyseisen säätiön kämpissä jo useamman vuoden ajan (ja olen todellinen vilukissa). Mutta, Elina, kaikkeen tottuu! Villasukat ovat mukavia ja niitä voi laittaa vaikka useammat päällekkäin. Mikään ei ole ihanampaa kuin kääriytyä talvi-iltana kahden peiton alle lämpiämään. Kaikki 22 asteen sisälämpötilaan tuudittautuneet voisivat ottaa HOASista mallia. Samalla kun sähkölasku pienenee, vähenee huomattavasti myös energiankulutus. Jo kahden asteen lasku pienentää asunnon lämmönkulutusta 10 prosenttia! Ja energiankulutusta, jos jotakin, meidän turhaan valittamiseen tottuneiden suomalaisten olisi todella tarvetta vähentää. Suosittelen kaikkia vilukissoja lukemaan Maailman kuvalehti Kumppanissa (2/11) ilmestyneen Larissa Bruunin kolumnin Nepalista, missä lämpö on luksusta. Bruun haastaakin ihmiset kokeilemaan viikkoa nepalilaisittain 12 asteessa. Miten olisi? Lämpöistä kevättä kaikille! Titta Lassila Toimitus vastaa: Keksimme äkkiä noin 64 563 ihanampaa asiaa kuin opiskelijakämpässä kahden peiton alla hytiseminen. Esim. seksi, lakanoiden silittäminen ja juustosuikerot. Kaikkeen tottuu. Lämmintä kevättä varsinkin kaikille Japaniin! Ehkä säteilyä yltää vähän Nepaliinkin.
jo riittää ruikutus
Viime Ylioppilaslehden pääkirjoituksessa (4/11) valitettiin jälleen kerran, että opintoraha on liian pieni ja opiskelijarukat eivät pärjää. Hei pliis, ihan oikeesti? Miettikääpä hetki vaikka omaishoitajia, pien- ja sairaseläkeläisiä tai sitä viisikymppistä kaupan kassaa, jonka työtunteja jatkuvasti leikataan vaikka työtehtävät ja vastuu kasvavat, mutta mitään vaihtoehtoja ei ole ja työssä on vain jaksettava. Olisitteko mieluummin heidän kengissään kuin omissanne? Vieläkö tuntuu fiksulta ruikuttaa siitä kun ilmaista rahaa tulee niin vähän? Opiskelu on kuitenkin vain välivaihe, jonka jälkeen me korkeakoulutetut tulemme keskimäärin tienaamaan melko hyvin. Näytä siis, opiskelija, vähän nöyryyttä ja osta seutulippu ja muuta Vantaalle solukämppään jos opintoraha ja -laina eivät riitä. Tai lopeta edes se hiivatin ruikutus! Olli Uuskoski engl. filologian opiskelija Toimitus vastaa: Kuinka joku omaishoitaja kehtaa ruikuttaa, kun Afrikassa aids-orvot kuolevat? Omaishoitajalla ei sentään ole malariaa! Ja jos maailmassa on jäljellä yksikin nälkäinen rampa ugandalainen, kassatäti voi pitää turpansa kiinni. Opiskelijan asemaa parannetaan parhaiten, kun heille tehdään tulonsiirtoja muilta
1 1 03,31
(1 99) 1
13" MacBook Pro
mielipide
tyly yths
"Kai sinulle sitten täytyy se aika antaa" tuhahtaa täti YTHS:n neuvonta- ja ajanvarauspuhelimesta. Kuukauden, jos ei enemmänkin, olen vitkutellut ei-kiireellisen toimenpiteen kanssa vain, koska en halua keskustella näiden portinvartijoiden kanssa. Aiemmin minua on tiukkaan sävyyn moitittu siitä, etten ollut uusinut e-pillerireseptiäni viikon takaisen yleiskäyntini yhteydessä. Sain kuitenkin aikani. Ystävälleni taas sanottiin epäilevään sävyyn, ettei hän saa tulla uusimaan allergialääkereseptejään näin aikaisin. Hänelle sanottiin myös, ettei seuraavaa uusimista sitten tipu ilman lääkärin konsultaatiota. Puhelimessa lääkäri ihmettelee, miksi hänelle on annettu puhelinaika itsestään selvää asiaa varten. Tiuskimista, vastahakoisuutta, epäilyjä. Toisinaan myös tehokasta palvelua. Odotusmusiikkia kuunnellessa saa jännittää, mitä tällä kertaa on neuvonnassa tarjolla. Lääkärit YTHS:llä ovat mielestäni ystävällisiä ja potilaan tilanteeseen paneutuvia. Myöhästymisiä on, mutta ymmärrän sen. Voisinhan olla itse se potilas, joka saa äkillisen tiedon vakavasta sairaudesta ja vaatii lääkäriltä pidemmän hetken. Ymmärrän myös, ettei aikoja ole rajattomasti jaossa. Mutta en halua joutua taistelemaan aikani puolesta. En halua, että minua epäillään reseptien väärinkäytöstä tai että minulle puhutaan alentuvaan ja epäkunnioittavaan sävyyn nuoren ikäni vuoksi. Ihmisiä olemme kaikki. Turhautumisen purkamiseen on varmasti parempiakin väyliä. Inhimillisempää palvelua toivova opiskelija
ylioppilaslehti 5 # 11 Alkusoitto
5
lätkää, liikettä ja mestareita
taitoluistelija kiira korven tärpit kevään urheilutapahtumiin.
telinevoimistelun em-kisat Telinevoimistelija Tomi Tuuha nappasi viime vuonna EM-kultaa ja puolustaa mestaruuttaan Berliinissä huhtikuussa. Tuuhan valtti on etenkin hänen loistavana pidetty lentotaitonsa. "Tykkään katsoa telinevoimistelua, ehkä siksi, että se muistuttaa vähän luistelua. Molemmat ovat teknisesti haastavia lajeja." Telinevoimistelun EM-kisat 6.10.4.2011 lätkän mm-kisat Jääkiekon MM-kisat pidetään tänä keväänä Slovakiassa Bratislavassa ja Kosicessa. Viime vuoden mestaruutta puolustaa Tsekki. Suomi pelaa tänä vuonna alkulohkossa A ja aloittaa turnauksen vappuaattona pelaamalla Tanskaa vastaan. "Olen ollut jääkiekon MM-kisoissa katsomossa vain silloin, kun ne pidettiin Suomessa. Olen aina pitänyt jääkiekosta lajina. Ehkä se on tullut siitä, että isä on ollut jääkiekkovalmentaja." Jääkiekon MM-kisat 29.4.15.5.2011 ranskan avoimet Toinen tenniskauden neljästä Grand Slam -turnauksesta, joka pelataan vuosittain toukokesäkuussa Roland Garros -stadionilla Pariisissa. Mukana myös Suomen tennishuippu Jarkko Nieminen. "Tennis on mun suosikki tv-lajini, jota tykkään katsoa aina kun vaan ehdin. Haaveilen, että pääsisin joskus Wimbledoniin tai Ranskan avoimiin paikan päälle." Ranskan avoimet 17.5.5.6.2011 your move 2011 -tapahtuma. 1319-vuotiaille suunnatussa urheilun suurtapahtumassa on tiedossa turnauksia, kilpailuja, näytöksiä, testejä ja harjoitusleirejä. Artistivieraina mm. Jenni Vartiainen, Fintelligens ja Don Johnson Big Band. "Your Move ei ole kisa, vaan iso urheilutapahtuma, johon on tulossa paljon eri urheilulajien edustajia, urheiluseuroja ja kouluja. En ole vielä varma, ehdinkö itse mukaan vai olenko matkoilla. Vaikutti kuitenkin mielenkiintoiselta ja hauskalta jutulta. " Your move 2011 27.5.1.6.2011 Olympiastadionin ympäristössä mestareiden liiga Euroopan UEAF Champions Leaguen loppuottelu pelataan tänä vuonna Lontoossa Wembleyn stadionilla. "Pääsisipä joskus paikan päälle seuraamaan Mestareiden liigan otteluita. Täytyy myöntää, etten ole koskaan ollut kannustamassa Suomen maajoukkuettakaan. Sen matsiinkin haluaisin mennä heti kunhan vain löytyy aikaa." Mestareiden liigan loppuottelu 28.5.2011
Kiira Korven piti kilpailla maaliskuun lopulla taitoluistelun MM-kisoissa Japanissa, mutta kisat peruttiin maanjäristyksen takia.
marko rantanen
ylioppilaslehti 5 # 11 Alkusoitto
6
kuvitella!
Suuret kysymykset
Jihad-Cosmo
Uusi naistenlehti on sekoitus kauneusvinkkejä ja jihad-propagandaa.
al-qaida käy taisteluun länsimaisin asein. Sen nimissä on lanseerattu uusi naistenlehti, joka tarjoaa kauneus- ja deittailuvinkkien ohella jihadin oppeja. Al-Shamikhan motiivit kertoo jo kansi: siinä missä länsimaisissa naistenlehdissä kantta myydään suoraan kameraan katsovalla vähäpukeisella naisella, Al-Shamikhan kansikuvana on konepistooli. The Independentin mukaan AlShamikha muistuttaa monelta osin Cosmopolitania tai Elleä kauneusvinkkeineen ja etikettisääntöineen. Myös Al-Shamikha ohjeistaa, kuinka löytää Se Oikea tai kuinka saavuttaa täydellinen aurinkosuoja. Al-Shamikhassa se oikea tosin tarkoittaa oikeaa islamistitaistelijaa ja täydellinen aurinkosuoja pysymistä kotona ja pukeutumista niqabiin. Lehdessä on marttyyrien vaimojen haastatteluja ja itsemurhaiskuissa henkensä antaneita ylistäviä artikkeleita. Ensimmäinen pääkirjoitus ei tätä taustaa vastaan ole yllätys. Sen mukaan aviisin päämääränä on kouluttaa ja värvätä naisia taisteluun islamin vihollisia vastaan, The Daily Mail kertoo. Al-Shamikhaa edelsi yhdeksän kuukautta sitten lanseerattu Inspire. Englanninkielinen verkkolehti on suunnattu nuorille muslimeille lännessä, ja se sisältää muun muassa pomminteko-ohjeita. Seuraavaksi odotamme Jihad-Vauva-lehteä. ann-mari huhtanen
TAMMIKUU
Miksi loppiaista vietetään?
Yhden elokuvan maraton
Miksi paino ei putoa?
ihme-nykytaidefestivaali esittää maailman pisimmän elokuvan. Pätkä kestää 240 tuntia. Eläköön nykyaika -nimisen elokuvan pääosassa on Stora Enson pääkonttori, jonka Alvar Aalto suunnitteli vuonna 1962. Miten Katajanokalla sijaitseva rakennus muuttuu tulevien tuhansien vuosien aikana? Sulaako sokeripala? Se selviää vain katsomalla. Kööpenhaminalaisen taiteilijaryhmän Superflexin (Bjørnsterne Reuter Christiansen, Jakob Fenger ja Rasmus Nielsen) teos esitetään 40 neliömetrin kokoiselta led-taululta Kauppatorilla. Näytös jatkuu tauotta kymmenen vuorokautta. Kuinka elokuvafriikki voi välttää puutumisen? Kysyimme neuvoja alan ammattilaisilta. Sodankylän elokuvajuhlien ohjelmapäällikkö ja Ilta-Sanomien elokuvakriitikko Timo Malmi: "Noin pitkää elokuvaa en lähtisi edes katsomaan. Elokuva-arkistossa esitetty seitsemäntuntinen Sátántangó oli ihan maksimi. Rajansa kaikella, mutta neuvoisin varaamaan mukaan energiajuomaa tai kahvia. Tuolin pitää olla sopiva, se ei saa olla liian mukava. Esimerkiksi Orionissa penkit ovat liian hyvät, siellä meinaa nukahtaa." Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin ohjelmistokoordinaattori ja Artisokan festivaalikoordinaattori Sonja Löfström: "Ottaisin mukaan termospullon ja tuplavillasukat. Elokuva kuulostaa mielenkiintoiselta ja varmaan käyn itsekin katsomassa, mutta vain osan siitä." Finnkinon ohjelmistopäällikkö Toni Lähteinen: "Kannattaa varautua kärsivällisyydellä. Tietysti mukaan kannattaa ottaa eväitä ja
stock.xchng
Miksi taivas on sininen?
Miksi mies pettää?
paljon kahvia ehkä myös huumoria. Nelituntinen Tuulen viemää taitaa olla pisin, minkä olen itse nähnyt, ja se on käytännössä maksimipituus." marko ylitalo
Eläköön nykyaika -elokuvaveistos alkaa Helsingin Kauppatorilla 23.3. kello 20 ja päättyy 2.4. kello 21. Ihme 2011 -nykytaidefestivaalin Ihme-päivät Vanhalla ylioppilastalolla 1.4.3.4. Vapaa pääsy. Ohjelmisto osoitteessa www.ihme2011.fi
Huumekohu lehdistössä!
Miksi kaikki kaunis katoaa?
aktivistipiireissä viihtynyt tuttava oli selaillut Iltalehden nuorten vaalikoneen listaa ehdokkaista, jotka sanovat kokeilleensa huumeita. "Yritin laskea, kuinka monen sellaisen ehdokkaan nimi täältä puuttuu, jonka kanssa olen joskus polttanut pilveä", hän selitti. Vaalikone paljasti muitakin kiinnostavia seikkoja. Ensinnäkin huumeita näyttävät kokeilleen etupäässä vanhemmat miehet ja pienpuolueiden ehdokkaat. Esimerkiksi vihreistä ja demareista huumeita kertovat kokeilleensa muun muassa Heikki Hiilamo (vihr), Jukka Relander (vihr), Erkki Tuomioja (sdp) ja Thomas Wallgren (sdp). Ilmeisesti kannabista on poltettu tässä maassa viimeksi joskus 1970-luvulla, tai kaikki kurittomat nuoret vain ajautuvat Piraattipuolueeseen. Tai sitten nuoremmilla ehdokkailla on mielessä, millainen hysteerinen julkisuuskohu seurasi, kun vihreiden Rosa Meriläinen ja Markus Drake aikoinaan kertoivat kokeilleensa kannabista. Vanhemmilla on se etu puolellaan, että voi sanoa kokeilleensa joskus nuorena ja luottaa ajan pyyhkineen synnin pois. Nuorella rikos on väistämättä vielä tuore. Moni ehdokas piti kysymystä epäolennaisena eikä ottanut kantaa. Todellisuudessa Iltalehden vaalikoneen huumekysymys taitaa kertoa eniten siitä, kuinka epätoivoisesti toimitus yrittää kalastella otsikoita. Ehdokkaiden päihdepoliittisista mielipiteistä se ei ainakaan kerro mitään. Se tuttavakin meni laskuissa sekaisin. maria manner
Miksi Martina ja Esko eroavat
anna mattsson
Googlen suosituimmat haut, jotka alkavat sanalla "miksi".
Voiko olla Jeesuksen toinen tuleminen, vaikka ei olisi enää uskossa? Sitä pohditaan Mike Pohjolan elämäkerrallisessa romaanissa.
kuka
Mike Pohjola on 32-vuotias kirjailija, käsikirjoittaja ja roolipelisuunnittelija. Hän on julkaissut roolipelikirjoja ja romaanin Kadonneet kyyneleet sekä käsikirjoittanut vuoden alussa Turussa esitetyn 1827 Infernal Musical -hevimusikaalin ja Hurjaruuthin Talvisirkus Valon. Pohjolan ja hänen vaimonsa perustaman Pohjola-filmin lyhytelokuva Baabelin metsä palkittiin Prix Europa -festivaaleilla viime syksynä. Pohjola opiskelee TaiKissa elokuva- ja tv-käsikirjoittamista. himottaa "Nähdä Eduskunta uudelleen." kaduttaa "Että larppien järjestäminen on jäänyt kaiken muun taiteilun jalkoihin." kyrpii "Se, että media keskittyy kuittailemaan perussuomalaisille sen sijaan, että pureutuisivat oikeisiin poliittisiin kysymyksiin ja rehottavaan korruptioon."
ylioppilaslehti 5 # 11
10
diktaattorien vaihtoviikot
Länsimaat innostuvat sosiaalisen median siivittämistä kansannousuista, mutta Twitter ei kaada hallituksia yksin, eikä missä olosuhteissa hyvänsä. Kannattaako kansannousu ylipäätään? Usein diktaattorin kaatumista seuraa uusi hirmuhallinto, tai sitten kansa äänestää vanhat vallanpitäjät takaisin.
sanat hanna nikkanen kuvat mikko rantanen
T
erveiset kevättalven kuumimmasta kisakatsomosta, alJazeeran verkkolähetyksen äärestä! 2000-luvulla vallankumouksia seurataan livenä netissä, ja diktaattorien kimppuun käydään soihtujen ja talikoiden sijaan digikameroin ja Twitter-viestein. Mutta ennen kuin jatketaan Pohjois-Afrikassa al-Jazeeran parissa, käydään Guatemalassa, jossa on kesällä 2009 vähällä tapahtua läntisen pallonpuoliskon ensimmäinen Twitter-vallankumous. se alkaa polkupyörän selästä. On toukokuu, ja kaljuuntuva lakimies pyöräilee Guatemala Cityn muodikkaasta 14. kaupunginosasta kohti keskustaa. Häntä seuraa musta Mazda. Kun auto ohittaa lakimiehen, ikkunasta ojennetaan ase. Lakimiestä ammutaan kolmasti päähän. Murhia sattuu kaupungissa yhtenään, mutta asianajaja Rodrigo Rosenbergin tapaus on erilainen. Neljä päivää ennen kuolemaansa Rosenberg on nauhoittanut videon, jossa hän syyttää maan presidenttiä tulevasta murhastaan.
ylioppilaslehti 5 # 11
11
"Jos näette tämän viestin", vakava Rosenberg sanoo kameralle, "presidentti Alvaro Colom on murhannut minut." 17-minuuttinen video leviää nopeasti sadoilletuhansille katsojille. Katsojatulva kaataa palvelimia, poliisi pidättää blogikirjoittajia. Pääkaupungin keskiluokka lähtee kaduille. Kesän aikana Guatemala käy lähellä kaaosta. Vasta syyskuussa selviää, että Rosenberg on itse pestannut palkkamurhaajat ampumaan itsensä. Vallankumousta ei tulekaan. rodrigo Rosenbergin omituinen kuolema on sivujuonne viime vuosien Twitter-vallankumousten ketjussa. Rakastettunsa kuolemasta masentunut ja presidentille katkeroitunut asianajaja oli saanut teolleen inspiraation entisen itäblokin maiden internet-vetoisista vallankumouksista. Moldovan Twitter-kapina kuohui kuumimmillaan kuukautta ennen Rosenbergin itsemurhaa. Hän toivoi, että lavastettu murha saisi aikaan samanlaisen tapahtumasarjan Guatemalassa. kannattiko toivoa? Uusi viestintäteknologia on ollut osallisena melkein kaikissa 2000-luvun kansannousuissa. Aina ei ole käynyt hääppöisesti. Alkuvuonna 2005 Ukraina sai oranssin vallankumouksensa, jota vauhdittivat kaupunkilaisnuorten kiertotekstiviestit ja -sähköpostit. Viktor Justsenkon ja Julija Tymosenkon johtamat kumoukselliset pysyivät tovin vallassa, ajautuivat riitoihin ja hävisivät seuraavat vaalit. Nyt maata johtaa taas sama kaarti, joka jo kertaalleen syrjäytettiin. Rodrigo Rosenbergiä innoittaneet Moldovan kevään 2009 vaalimellakat alkoivat flashmob-tempauksesta, joka kutsuttiin koolle Twitterissä ja LiveJournalissa. Ne päättyivät pettymykseen: neljä ihmistä kuoli, kymmeniä kidutettiin vankeudessa, eikä mikään lopulta muuttunut. Kesällä 2009 vanhaa valtaa kumottiin Iranissa. Facebook, Twitter ja muut sosiaalisen median palvelut olivat auttaneet Teheranin teknologiatietoista nuorisoa järjestäytymään opposition tueksi presidentinvaaleissa. Kun istuva presidentti Mahmud Ahmadinejad varasti vaalivoiton, väki vyöryi kaduille. Viranomaiset vastasivat rajulla väkivallalla, eikä kumous taaskaan onnistunut.
sosiaalinen media näyttää tuottaneen kansannousuja, joista kansainväliset tiedotusvälineet innostuvat, mutta jotka eivät kanna loppuun saakka tai jotka, kuten Guatemalan tapauksessa, ovat herkkiä manipulaatiolle ja väärän tiedon leviämiselle. Usein kärsimään joutuvat itse mielenosoittajat, jotka jäävät kostonhimoisen poliisin haaviin juuri sähköisen viestintänsä perusteella. vai onko pessimismi liian aikaista? Nyt voi jälleen avata al-Jazeeran. Tunisiassa ja Egyptissä homma näyttää vihdoin toimineen. "lännen media rakastaa teknologiastooria, mutta ilmiö ei ole näin yksinkertainen", mediatutkija Lilly Korpiola aloittaa. Twitter ehkä kaataakin hallituksia, mutta ei suinkaan yksin, eikä missä olosuhteissa hyvänsä. "Egyptissä tarvittiin kaksi vipuvaikutusta: ensinnäkin erittäin vaikea taloudellinen tilanne, tulossa oleva ruokakriisi ja nuorisotyöttömyys. Toiseksi tarvittiin netti, joka kytki nuo ongelmat ulkomaailmaan. Näiden vipujen lisäksi tarvittiin oikeanlainen taitekohta, tieto siitä, että Mubarakin vallanvaihto on tulossa."
Mubarak luopui vallasta. Noiden miljoonan joukossa oli koulutetun nuorison lisäksi tavallisia köyhiä egyptiläisiä, joita kismitti leivän riittämättömyys. He eivät lähettäneet väkijoukosta kuvia verkkoon eivätkä antaneet haastatteluja, joten heidän tarinansa jäivät läntisiltä tiedotusvälineiltä huomaamatta. "Egypti on kaleidoskooppiyhteiskunta. Siellä on nuoria koulutettuja aktivisteja ja vahva yläluokka, mutta puolet egyptiläisistä on lukutaidottomia. Ei tämä ollut pelkästään Twittertai nettivallankumous." maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen innostuu leikkimään ajatuksella kamerakännyköistä ja Twitteristä Pekingissä vuonna 1989. Tiedämme vain vähän siitä, mitä Tiananmenin aukiolla tapahtui, kun joukkomielenosoitus tukahdutettiin. "Meillä on aukiolta vain kourallinen suttuisia, kaukaa otettuja kuvia, emmekä edes tiedä, kuinka moni kuoli. Mitä jos meillä olisikin lähikuvia kuolleista ja satoja silminnäkijäkertomuksia? Kun tieto väkivallasta leviää laajemmalle kuin vain vainajan lähipiiriin, väkivalta ei enää toimi pelotteena vaan päinvastoin ruokkii kapinahenkeä." tietenkin sosiaalisen median vauhdittamat kapinat koskettavat meitä myös siksi, että voimme vaivatta osallistua niihin etäältä. Kesällä 2009 tuhannet ulkomaalaiset vaihtoivat Twitter-asetuksissaan kotipaikakseen Teheranin hämätäkseen Iranin viranomaisia, jotka metsästivät palvelun iranilaisia käyttäjiä. Helmikuun lopussa yli 25 000 ihmistä lahjoitti rahaa Avaaz.orgille, joka lupasi toimittaa satelliittiteknologiaa Bahrainin ja Libyan internetsuluista kärsiville mielenosoittajille. Vaan ei tyrannian vastustajille satava kansainvälinen solidaarisuus aivan uusi ilmiö ole. Loikataan Helsinkiin kesällä 1970.
On kesäkuu ja helle. Urho Kekkonen on presidenttinä neljättätoista vuotta. Hänen rinnallaan kävelevä shaahi on johtanut Irania silloin vielä Persiaa kaksi kertaa kauemmin. Ryhdikkään shaahin ja hemaisevan shaahitar Farahin Suomen-vierailu on tuonut kaduille kuninkaallisfaneja, kukkaistyttöjä ja opiskelijaradikaaleja.
"
Sykli yhdestä onnistuneesta kansannoususta rappioon ja taas seuraavaan kansannousuun näyttää kestävän noin sukupolven.
Shaahiparin visiittiä häiritsevät iskulauseita huutelevat suomalaiset, joiden mielestä Pahlavi on kansastaan vieraantunut tyranni ja CIA:n sylikoira, joka jetsettailee öljyrahoilla Euroopassa samalla kun Iranin köyhä kansa näkee nälkää ja janoaa vapautta. Oikeassahan he ovat. "Lounas shaahille: lautasellinen Persian verta", lukee pahvikyltissä, jonka kamera poimii väkijoukosta. "Not white but red revolution", julistaa vaalean tytön pitelemä plakaatti. Mielenosoittajia pidätetään, kun he kieltäytyvät siirtymästä syrjemmälle. Erkki Tuomioja nostaa lakitetun päänsä pystyyn poliisikaksikon taluttaessa häntä mustan maijan takaosaan. mutta kaataako pitkätukkaisten ja leveälahkeisten suomalaisnuorten Iranin kansaa kohtaan tuntema solidaarisuus epäsuositun shaahin? Ei sentään. Kun vallankumous lopulta yhdeksän vuotta myöhemmin tapahtuu, se on vanhoillinen eikä sillä ole mitään tekemistä Tuomiojan ja kumppaneiden iskulauseiden kanssa. Lopullisen murroksen laukaisee nimittäin pyhässä Qomin kaupungissa kytenyt kapinahenki, joka on löytänyt purkautumistien uskonnosta ja etenkin askeetikkopappi Ruhollah Khomeinin ihailusta. Kun shaahin avustaja pilkkaa Khomeinia lehdessä, qomilaiset kokoontuvat torille puimaan tekstiä.
Viranomaisten mielestä kyseessä on laiton kokoontuminen, ja poliisi avaa tulen. Shiiaperinteiden mukaisesti kuolleita muistetaan 40 päivää kuoleman jälkeen. Poliisi tulkitsee kokoontumisen taas laittomaksi ja avaa tulen. 40 päivää myöhemmin sama toistuu. Ja taas uudestaan seuraavan 40 päivän kauden jälkeen. Vallankumous kasvaa suruajan mittaisissa sykleissä. Tammikuussa 1979 shaahi pakenee maasta. Uuden Iranin korkeimmaksi johtajaksi nousee Ruhollah Khomeini. Suomessakin juhlitaan shaahin kaatumista, mutta hiljalleen riemu hiipuu. Vallankumouksen riveissä on marssinut ja kuollut vasemmistolaisia, vähemmistöjen edustajia ja liberaaleja, mutta Khomeinin Iranissa heille ei ole tilaa. suurin osa nykyiranilaisista on syntynyt vuoden 1979 vallankumouksen jälkeen. Heitä johtavat ajatollah Khomeinin seuraaja Ali Khamenei sekä presidentti Mahmud Ahmadinejad, jotka kivityttävät uskottomuudesta syytettyjä naisia ja homoiksi epäiltyjä teinipoikia, sulkevat elokuvaohjaajia tyrmään ja lähettävät salaisen poliisin piinaamaan teheranilaisia indiebändejä, jotka edustavat rappiokulttuuria. Mielenosoittajia ammutaan taas kovilla. Shaahin kaatajista on tullut monella tavalla shaahin peilikuva. sykli yhdestä onnistuneesta kansannoususta rappioon ja taas seuraavaan kansannousuun näyttää kestävän noin sukupolven. Tunisian Ben Ali hallitsi 23 vuotta, Egyptin Mubarak 29. Iranin edellisestä kumouksesta on kulunut jo 32 vuotta, samoin Muammar Gaddafin valtaannoususta Libyassa. Selvästi yliajalla on Kuuban hallinto, joka perustaa mandaattinsa 52 vuoden takaiseen vallankumoukseen. nyt me iloitsemme kumouksista Pohjois-Afrikassa. Onko nekin tuomittu muuttumaan edeltäjiensä kaltaisiksi pettymyksiksi? Onko meidän optimismimme yhtä turhaa kuin Persian shaahin kaatamisesta haaveilleen nuoren Tuomiojan? Teivo Teivainen näkee kaksi selitystä sille, miksi vapauttajista tulee taantumuksellisia. Ensimmäiselle ajatukselle hän ei oikein lämpene: sille, että oligarkian rautaiset lait nousevat aina esiin missä tahansa ihmisyhteisössä, koska eliittien muodostuminen ja epäoikeudenmu-
"
Neljä ihmistä kuoli, kymmeniä kidutettiin vankeudessa, eikä mikään lopulta muuttunut.
korpiolan mukaan yksi verkon tärkeimmistä vaikutuksista Egyptin vallankumoukselle nähtiin Egyptin ulkopuolella. Euroopassa ja Yhdysvalloissa elävät koulutetut egyptiläiset pyörittävät omia suosittuja nettitelevisioasemiaan, joiden ohjelmissa muutosvaatimukset alkoivat näkyä jo ennen tätä talvea. Diasporassa elävien egyptiläisten verkkoaktiivisuus on omalta osaltaan valmentanut Egyptin nuoria kansalaisaktivismiin. He eivät suinkaan edusta maan enemmistöä, Korpiola muistuttaa: Kairon 25 miljoonasta asukkaasta vain miljoona oli Tahririn aukiolla, kun Hosni
Kannattaako vallankumous ensinkään?
"Shaahi vittuun", lukee mielenosoittajan kyltissä. Uutisraportti leikkaa Erkki Tuomiojaan, joka on vakava ja kaunis nuori mies. Hänellä on pulisongit, leukaparta ja vakosamettinen lakki, ja hän vastustaa Iranin shaahi Mohammad Reza Pahlaville Helsingissä tarjottua kestitystä.
ylioppilaslehti 5 # 11
12
pieniä merkkejä poikkeustilasta: vapaudesta hämmästyneet kansalaiset joko paiskivat töitä käsittämättömällä vimmalla tai jättävät ne kokonaan tekemättä. Bussikuskille vallankumous tarkoittaa sitä, että yhtenä päivänä elämässään hän ei tottele ketään.
lan sotilasjuntalle. Tahririn aukiolla itketään ilosta, mutta pohjoisesta käsin karnevaalia katsellaan epäilevästi. Kannattaako Egyptin kansaa onnitella siirtymisestä siviilidiktatuurista sotilasdiktatuuriin? myös Lilly Korpiola pitää pään kylmänä. "Käytännössähän Egyptissä ei ole vielä tapahtunut muuta kuin hiljainen sotilasvallankaappaus. Pitkälti samat ihmiset ovat vallassa, ja poissa on ainoastaan tietty symbolinen johtajuus. Lähikuukaudet näyttävät, alkaako demokratiakehitys." Helsingin yliopiston maailmankulttuurien laitoksen professori Hannu Juusola ymmärtää, että armeijan rooli epävakaassa Egyptissä huolettaa. "Tällaisessa tilanteessa ei olla koskaan oltu, ei arabimaailmassa eikä etenkään Egyptissä", Juusola sanoo. Juusola näkee Egyptissä positiivisia merkkejä: armeija on kuunnellut mielenosoittajien vaatimuksia. Toisaalta professori pelkää, että vaaleja kiirehditään liikaakin. Jos vallankumouksen takana olleet uudet toimijat eivät ehdi järjestäytyä puolueiksi ennen vaaleja, vanhoilla vallanpitäjillä on kohtuuton kilpailuetu. "On tietenkin vaikea kuvitella, että Egyptistä kehittyisi jotenkin lineaarisesti pohjoismainen liberaalidemokratia." ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo Behr ei halua nyrpistellä keskeneräiselle vallanvaihdolle. "Nyt ei ole oikea hetki olla kyyninen tai skeptinen." Behr ei väitä edessä olevaa muutosta helpoksi. Armeijalla on taloudellisia intressejä, jotka saattavat houkuttaa sitä roikkumaan vallassa. Puolueiden järjestäytyminen ei käy kädenkäänteessä. Talous voi kääntyä vielä huonompaan suuntaan. Jos jännitteet Lähi-idässä kasvavat, Egyptin vallankumoukselliset voivat päätyä riitelemään keskenään. "Kaikki vie aikaa", Behr sanoo. "Silti länsimaina meidän on tuettava Egyptin muutosta."
"
Millä lihaksilla opiskelijaradikaalit ja taivaanrannanmaalarit rakentavat vanhan vallan tilalle toimivan järjestelmän?
bussikuskin nauttiessa vapaudestaan Portugalia johtaa armeija. Rauhanomainen neilikkavallankumous on sotilasvallankaappaus, jolla sattuu olemaan kansan tuki takanaan. Vapautettua Lissabonia vaivaakin riemun seassa huoli. Ensinnäkin: suostuvatko sotilaat luovuttamaan valtansa demokraattiselle hallinnolle, kun sellainen saadaan pystyyn? Toiseksi: millä lihaksilla opiskelijaradikaalit ja taivaanrannanmaalarit rakentavat vanhan vallan tilalle toimivan järjestelmän? Selviääkö se odotettavissa olevista vastavallankaappausyrityksistä, talousvaikeuksista, hajanaisen liikkeen sisäisistä ristiriidoista? selviäähän Portugali lopulta. Rankkaa on: terroria ja talouskriisejä. Armeija hallitsee maata kahden vuoden ajan, sillä niin kauan kestää siivota diktatuurin jäänteet perustuslaista ja rakentaa maahan toimintakykyisiä puolueita. 37 vuotta myöhemmin Hosni Mubarak ilmoittaa luopuvansa Egyptin presidenttiydestä ja siirtävänsä val-
kaisuus ovat osa ihmisluontoa. Toinen teoria on lähempänä professorin sydäntä. "Voimme myös ajatella, että vallankumouksen jälkeen voittajat joutuvat kuitenkin toimimaan yhteistyössä ulkomaailman kanssa, ja se leikkaa terän uudistuksilta. Kapitalismin lait palauttavat kapinalliset ruotuun." Mutta voi asia olla niinkin, että vallankumouksellisilta yksinkertaisesti puuttuvat maan johtamiseen tarvittavat taidot ja resurssit. Uuden yhteiskunnan rakentaminen on kovaa työtä, eikä kansannousujen kärjessä marssivilla idealistisilla opiskelijaradikaaleilla ole siihen välttämättä rahkeita. Silloin valtatyhjiön täyttää jokin organisoituneempi ryhmä, esimerkiksi armeija.
teivainen vieraili Paraguayssa pian sen jälkeen, kun tyytymättömät kenraalit syrjäyttivät maata 45 vuoden ajan johtaneen sotilasdiktaattori Alfredo Stroessnerin vuonna 1989. "Tapasin aktivisteja, jotka olivat eläneet koko elämänsä Stroessnerin hallinnon alla. He sanoivat, ettei heillä ole edes kieltä, jolla puhua tulevaisuudesta. Miten puhutaan muutoksesta, kun muutos on aina ennen ollut mahdotonta?" Tätä mietitään nyt Egyptissä, missä vallankumouksen ensihuuma on hiipumassa ja todellinen vääntö maan tulevaisuudesta alkaa. Vallassa on toistaiseksi sotilasjuntta. Voimmeko luottaa siihen, että sotilaat luopuvat aikanaan vallasta sovinnolla? Vilkaistaan alkukesään 1974. Silloin samaa pohdittiin Portugalissa.
Sotilasvallankaappaus ei aina pääty huonosti
Bussi huristelee helteisen Lissabonin läpi. Kiukkuiset ja hikiset matkustajat haluavat ulos, mutta kuljettaja ei pysähdy yhdelläkään pysäkillä. Bussi pysähtyy vasta päätepysäkillä, kerrostalojen keskellä, jossakin kaupungin pohjoislaidan uusista lähiöistä. Vasten tahtoaan lähiöön muilutetut lissabonilaiset tietenkin protestoivat kohteluaan bussikuskille. Hän on uhmakas. "Minä olen nyt oman itseni herra", kuski sanoo. "Pysähdyn kun huvittaa." Maassa puolen vuosisadan ajan vallinnut oikeistodiktatuuri on vastikään kaatunut ja Lissabonissa eletään voitonhuumaa. Elämä on täynnä
Ehdokkaat ovat maksaneet mainoksen itse.
Yhteiskuntaa on kehitettävä heikoimpien ehdoilla Opintotuki indeksiin!
kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, kulttuuri- ja kirjastolautakunnan pj, Suomen valtiotieteilijöiden liiton valtuutettu, kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkoston pj
Ylioppilaskunnan Soittajat ry:n sääntömääräinen kevätkokous
järjestetään la 2.4.2011 klo 16:30 Ressun lukiolla. Kokouksessa mm. valitaan puheenjohtaja ja kapellimestari kaudelle 20112012, hyväksytään uudet jäsenet sekä päätetään vuosijuhlien huomionosoituksista ja syksyn 2012 konserttiohjelmistosta. Lisäksi Ylioppilaskunnan Soittajat ry järjestää ylimääräisen yleiskokouksen 30.3.2011 klo 21:00 Vanhan ylioppilastalon musiikkisalissa. Tässä kokouksessa päätetään vuosijuhlien huomionosoituksista.
w
.su ww
m
u uv
or
i.n
et
Johanna Sumuvuori
kolumnisti, radiohenkilö, Suomen kirjastoseuran puheenjohtaja
Jukka Relander
ww
w. ju
kk
are
lan
de
r.fi
Eduskuntavaalit 17.4.2011
ylioppilaslehti_150x100.indd 1 14.3.2011 8.03
ylioppilaslehti 5 # 11
13
maailman suurin dominopeli
unisian domino kaatui ensin, ja sen perässä kohta Egypti. Libya keikahtelee. Muut arabimaat joko kiiruhtavat toteuttamaan pieniä reformeja kansan rauhoittamiseksi tai yrittävät sulkea toisinajattelijoiden viestintäyhteyksiä. Vaan mikä palikka kaatuu seuraavaksi, ja miksi? saharan eteläpuolisesta Afrikasta voisi löytyä kandidaatteja, uumoilee professori Hannu Juusola. "Siellä on samantyyppisiä sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia kuin Pohjois-Afrikassa. Jos tarkastellaan väestönkasvua ja työmarkkinoille tulevien uusien työnhakijoiden määrää, Lähi-itä, Pohjois-Afrikka ja Saharan eteläpuolinen Afrikka ovat ilman muuta tilastojen huipulla." ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osastolla työskentelevä Keski-Afrikan asiantuntija jarruttelee. Aaretti Siitonen ei usko PohjoisAfrikan kuohunnan leviävän Kongon ja Ruandan kaltaisiin maihin, vaikka väestörakenne ennustaisikin kriisiä. "Perustulotaso ei ole Pohjois-Afrikassa häävi, mutta mantereen keskiosissa se on vielä niin paljon matalampi, että jo se kahlitsee osallistumista. Sitten on lukutaidon puute. Edellytyksiä laajoihin kansannousuihin ei vain samalla tavalla ole", Siitonen vastaa. "Vaikka eihän se ole poissuljettua. Ovathan nämä protestit jo nyt levinneet kulovalkean tavoin paikkoihin, joihin niiden ei missään nimessä odotettu yltävän. Vapaudenkaipuu on yleismaailmallista." ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo Behr on katsellut kiinnostuneena Kiinaan. "Nyt näyttää siltä, että massamielenosoituksia ei siellä synny. Hallinto näyttää onnistuneen pitämään tilanteen aisoissa. Alkuunhan Kiinassa ei uutisoitu yhtään mitään koko aiheesta, mikä tietenkin kertoo siitä, että he olivat huolissaan. Nyt he vaikuttavat höllänneen otettaan, mutta kansannousu-uutiset käsitte-
T
levät lähinnä asian kaoottisempaa puolta, oikeastaan vain Libyaa." oikeastaan dominoteoria näyttää toistaiseksi etenevän lähinnä arabiankielisissä maissa eikä suinkaan kaikissa niistä. Teivo Teivainen odottaa ilmiön rajoittuvan lähinnä yhdelle kielialueelle. "Niissä maissa, joissa protesteja on syntynyt, käytetään jopa samoja iskulauseita", Teivainen toteaa. "Arabiyhtenäisyydestä ei olla paljon puhuttu sitten Nasserin päivien, mutta tämä on yhdistänyt aluetta." iran näyttää yhä avoimelta kysymykseltä. Se sijaitsee Lähi-idän kupeessa, mutta ei ole arabimaa. Maan hallitus ylistää Egyptin ja Tunisian vallankumouksellisia ja näkee murroksessa oman islamilaisen vallankumouksensa perinnön. Toisaalta myös oppositio, jonka yritys kaataa Mahmud Ahmadinejadin hallinto epäonnistui vuonna 2009, samastuu arabimaailman vallankumouksellisiin. entä Eurooppa? Vaikuttaako tämä meihin? "Kyllä Lähi-itä on saanut myös lännen asukkaat pohtimaan käsityksiään kansanvallasta", Timo Behr pohtii. "Yksi syy kansannousuihin on toki poliittinen sorto, jota lännessä ei samalla tavalla esiinny. Mutta ei se ole ainoa syy." Behr luettelee tunisialaisten, egyptiläisten ja libyalaisten ilmaisemia tyytymättömyyden aiheita. Ulkopuolelta sanellut markkinauudistukset, pettymys poliittiseen järjestelmään, voimattomuuden tunne. Nuoret on vallannut epämääräinen levottomuus, jota ei oikein edes osata nimeä. "Nämä ovat tuttuja asioita myös monessa länsimaassa", Behr sanoo. "Euroalueen kriisissä toistui yhä uudestaan se, että ihmiset eivät koe, että heidän ajatuksiaan kuunneltaisiin. Myös läntisissä demokratioissa nuoret kokevat, ettei heillä ole riittävää edustusta päättäjätasolla. Kreikassa on jo nähty joukkomielenosoituksia." hanna nikkanen
KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNNOT
julistetaan osakunnan jäsenten haettaviksi. Hakuaika on 18.3. 18.4.2011. Ohjeet ja hakulomakkeet löytyvät osoitteesta http://www. kso.fi. Hakulomakkeeseen tulee ehdottomasti liittää seuraavat liitteet: · Opintosuoritusote (opintohallintajärjestelmästä sähköpostiin tilattu riittää) · Vapaamuotoinen selvitys aktiivisuudesta KSO:ssa ja muissa opiskelijajärjestöissä · Verotustodistus vuodelta 2009 · Vapaamuotoinen selvitys vuosien 20102011 tuloista Hakemusten liitteineen on oltava perillä viimeistään 18.4.2011 (kyseisen päivän postileima ei riitä) asuntovaliokunnan puheenjohtajalla tai osakunnalla. Myöhästyneitä tai puutteellisia hakemuksia ei käsitellä. Haun tulokset ovat nähtävissä osakunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla viimeistään 21.4.2010. Asunnon saaneille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Lisätietoja saa osakunnan www-sivuilta ja asuntovastaavalta. Olavi Stenroos · KSO:n asuntovastaava · Koskelantie 56 B 15, 00610 Helsinki · 040 7738593 · asuntovastaava@kso.fi
KESKISUOMALAINEN OSAKUNTA Perhonkatu 6, 2. krs, 00100 HELSINKI
ylioppilaslehti 5 # 11 Yhteiskunta
14
Tuomas Kyrö on kirjailija ja sarjakuvapiirtäjä. Tämä on hänen viimeinen koluminsa Ylioppilaslehdessä.
Ipokalypsi. Nyt
Internetistä loppuivat osoitteet. OMG! Sekoaako sosiaalinen media? Repeääkö tietoverkko? Y2K osa 2?
"tämä päivä on yksi internetin tärkeimmistä. Yli neljän miljardin osoitteen varasto on tyhjennetty tänä aamuna", Rod Beckstrom totesi tiedotustilaisuudessa 4. helmikuuta. Hän on internet-osoitteiden hallinnoinnista vastaavan organisaation Icannin pääjohtaja. IP-osoite (Internet Protocol) on numerosarja, joka yksilöi jokaisen internetiin kytketyn sivuston, tietokoneen, pelikonsolin, älypuhelimen tai muun laitteen. IP-osoite esitetään neljän luvun sarjana pisteellä erotettuna, joten se mahdollistaa tasan 4 294 967 295 erilaista vaihtoehtoa. Esimerkiksi Ylioppilaslehden sivujen Joensuussa sijaitseva palvelinkone löytyy osoitteesta 62.240.70.3. Nykyisin käytössä oleva systeemi on kehitetty vuonna 1977, jolloin ei voitu aavistaakaan, millaisen suosion internet myöhemmin saisi. Nyt kaikki eri numerosarjavaihtoehdot on otettu käyttöön. "ylimmältä tasolta osoitteet on jaettu, mutta paikallisilla tasoilla niitä vielä on. Kukaan ei tiedä, kuinka paljon", tarkentaa tietoverkkoja tutkiva professori Jussi Kangasharju Helsingin tietojenkäsittelytieteen laitokselta. Varasto on siis tyhjennetty eri maanosien omille "maistraateille", jotka luovuttavat osoitteita asiakkailleen. Valistuneiden arvioiden mukaan nekin on jaettu viimeistään loppuvuoteen mennessä. Näin uskovat muun muassa yhdysvaltalaiset John Curran ja Vinton G. Cerf. Jälkimmäistä pidetään internetin isänä, nykyään hän toimii Googlen pääevankelistana. Ensin mainittu on Amerikan internetnumerorekisteri Arinin toimitusjohtaja. kö pelkällä säikähdyksellä niin kuin Y2K:sta aikoinaan? "En usko, että tavalliselle kotikäyttäjälle asia näkyy millään tavalla. Veikkaukseni on, että ongelma ei ole lainkaan niin suuri kuin on peloteltu", Kangasharju sanoo. Jotkut tutkijat arvelevat, että koko tietoverkko kaatuu. Ainakaan ongelma ei poistu yön yli nukkumalla, kuten vuosituhannen vaihteen päiväysdilemmassa. Ongelma onkin samankaltainen kuin 1980- ja 1990-luvuilla, jolloin puhelinyhtiöiltä loppuivat numerot kesken. Ratkaisu oli nerokkaan yksinkertainen: puhelinnumeroita pidennettiin. Se tepsisi nytkin. Seuraavan sukupolven protokolla on ollut "kohta tulossa" viimeiset kaksi vuosikymmentä. Niin sanottu kuutosversio mahdollistaa 340 sekstiljoonaa (luvussa on 37 nollaa) eri osoitetta. Vetkuttelun syynä on raha. "Operaattoreilla ei ole ollut syytä uusia laitteistojaan, kun halvemmallakin on selvitty", Kangasharju sanoo. Kuluttajille tilanne on samankaltainen kuin televisiolähetysten siirtyminen analogisesta digitaaliseen: tietokonetta ei tarvitse vaihtaa, mutta modeemi pitää uusia eikä asennus suinkaan onnistu ilman käyttöönotto-ongelmia. Youtube-videossaan Cerf toivoo, että voisi kouluttaa partiolaiset asiantuntijoiksi, jotka kävisivät neuvomassa ihmisiä uusien laitteiden käyttöönotossa. marko ylitalo
"
Tähän asti ilmaisia IP-osoitteita aletaan myydä mustassa pörssissä.
alkuaikoina osoitteita jaettiin huolettomasti, joten joillakin organisaatioilla saattaa olla hallussaan jopa miljoonia käyttämättömiä numerosarjoja. Loppu tuli odotettua nopeammin. Neljä vuotta sitten ennustettiin, että osoitteet loppuisivat vasta vuonna 2013. Cerfin mukaan olemme käännekohdassa: ellei mikään muutu, saatetaan tähän asti ilmaisia IP-osoitteita alkaa myydä mustassa pörssissä. Kangasharjun mukaan bisneksenteko on mahdollista, mutta ei todennäköistä. Kauppa vain viivyttäisi väistämätöntä. onko syytä huolestua? Lakkaako Facebook toimimasta? Vai selvitään-
HAKU SAVOLAISTEN YLIOPPILAIDEN SÄÄTIÖN ASUNTOIHIN
Soluhuoneet yksin hakeville ja yksiöt/kaksiot pariskunnille Koskelassa ja Vallilassa. Hakuaika päättyy 31.3.2011. Jatkoaika- sekä kesäasunto-hakemukset käsitellään samassa haussa. Uusien opiskelijoiden hakuaika on 1.-31.7.2011. Lisätietoja ja hakulomakkeet löytyvät osoitteesta http://savolainen.osakunta.fi/Asunnot. Asuntola-asiamiehen tavoittaa vastaanotolta tiistaisin klo 17.30-19.00 Savolaisesta Osakunnasta, Mannerheimintie 5 A ylin krs., 00100 Hki, puh. 050-530 6049.
ylioppilaslehti 5 # 11 Yliopisto
17
tutkija
Tähtiainesta
Hannu Rajaniemi kirjoitti esikoisromaaninsa englanniksi. Hän tutkii säieteoriaa Edinburghissa ja lukee epäterveellisiä määriä scifiä.
vuonna 2008 matemaattisen fysiikan tohtori Hannu Rajaniemi sai yllättävän puhelinsoiton. Merkittävä brittiläinen kustantaja Gollancz halusi solmia hänen kanssaan kolmen kirjan kustannussopimuksen. Rajaniemi oli lähettänyt kustantajalle vain yhden 24-sivuisen luvun. Seurasi esikoisromaani The Quantum Thief, jota The Guardian kutsui vuoden kiinnostavimmaksi scifi-esikoiseksi. Kirja ilmestyi suomeksi tänä keväänä nimellä Kvanttivaras. Mikä siinä luvussa kustantajan oikein hurmasi? "Vaikea sanoa. Mutta [kustannustoimittaja] Simon Spanton selitti ratkaisuaan siten, että siinä näkyi välittömästi eläviä henkilöhahmoja, joiden välillä oli konfliktipotentiaalia. Ja lyhyessä ajassa viitattiin taustalla olevaan maailmaan sekä siihen, että tästä voi kehittyä jotain suurempaa, vaikka ei hirveästi selitelty", säeteoriasta Cambridgessa väitellyt Rajaniemi sanoo. Päivätyökseen hän johtaa Think Tank Maths -ajatushautomoa, jonka asiakkaita ovat esimerkiksi Euroopan avaruusjärjestö ja Royal Bank of Scotland. ylivieskassa syntyneen Rajaniemen kirjoittajanura alkoi vuonna 2002, kun tämä liittyi Writer´s Bloc -nimiseen kirjoittajaryhmään nykyisessä kotikaupungissaan Edinburghissa. Kerran kuussa kokoontuvassa ryhmässä oli mukana myös ammattikirjailijoita, kuten tunnettu scifikirjailija Charles Stross. Rajaniemen novelleja on julkaistu muun muassa Interzone -scifilehdessä ja NovaScotia-antologiassa. "Opin ryhmässä varmaankin kaiken, mitä voin kirjoittamisesta sanoa tietäväni." Rajaniemi kirjoittaa tiivistä ja selkeää kieltä, minkä hän arvelee johtuvan osittain siitä, että kirjoittajaryhmässä luettiin tekstejä ääneen. "Liittyy varmaankin Writer´s Bloc -taustaani, että tekstistä tulee karsittua pois kaikki turha. Ääneen luettaviin teksteihin yrittää jättää vain ne sanat, joilla on lukijan ymmärryksen kannalta merkitystä. Toisinaan teksteistä uhkaa etenkin romaania ajatellen tulla liian tiivistä, mutta se tuntuu luontaiselta tavalta kirjoittaa." seuraava romaani The Fractal Prince ilmestyy englanniksi ensi vuonna. Kvanttivarkaan suomenkielisen käännöksen on tehnyt Antti Autio, Rajaniemi itse ei töiltään ennättänyt. Kummalla kielellä romaani kannattaisi lukea? "Paha kysymys. Englanninkielisessä versiossa on aika paljon uudissanastoa ja scifitermistöä, joka voi jäsentyä helpommin suomeksi, jos se on äidinkieli. Keskustelin
"
Arkitodellisuudesta on tulossa scifimäistä. Se tekee lähitulevaisuuteen sijoittuvan scifin kirjoittamisesta vaikeaa.
Antin kanssa paljon sanavalinnoista, ja vaikka käännös on hyvää ja sujuvaa suomea, kirjaa oli hassu lukea. Se on tavallaan mun englantiani suomeksi, ei mun suomen kieltäni." rajaniemi luki 6-vuotiaana Jules Vernen Sukelluslaivalla maailman ympäri ja sittemmin suurin piirtein kaiken mitä Ylivieskan kirjastosta löysi. Hän tykästyi etenkin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun tieteiskirjallisuuteen sekä herramiesvaraskirjoihin kuten Maurice LeBlancin rikostarinoihin ja niiden sankariin Arsène Lupiniin. Myöhemmin hän siirtyi lukemaan angloamerikkalaista tieteiskirjallisuutta ja löysi roolipelit. "Olen varmaan lukenut scifiä aika lailla epäterveellisiä määriä elämässäni, mutta myös paljon muuta kirjallisuutta", Rajaniemi sanoo ja lisää heti perään, ettei niitä voi kunnolla erottaa toisistaan. "Kaikessa kirjallisuudessa tapahtumat ja henkilöt ovat kuvitteellisia. Pidän scifistä ja muusta spekulatiivisesta fiktiosta niin paljon siksi, että niissä kuvittelu on viety pidemmälle. Tavallaan se tuntuu rehellisemmältä." Rajaniemi kirjoittaa nykyisin aikaisin aamulla, iltaisin ja viikonloppuisin. Tieteellisessä työssä ja kirjoittamisessa on hänestä paljon samaa. "Kirjoittamisessa, scifissä varsinkin, on kiinnostavaa eräänlainen tieteellinen metodi. Kirjan maailma ja henkilöt ovat ajatuskoe. Siinä luodaan maailma, jossa jokin asia on eri lailla kuin todellisuudessa ja yritetään katsoa mitä siitä seuraa." Toisaalta maailma ympärillä on alkanut muistuttaa yhä enemmän science fictionia. "Meidän arkitodellisuudesta on tulossa aika scifimäistä, asiat muuttuvat hirvittävän nopeasti. Se tekee lähitulevaisuuteen sijoittuvan scifin kirjoittamisesta vaikeaa. Pitäisi ymmärtää makrotason trendejä hirveän tarkkaan." maria manner
teemu granström / anna mattsson
Rajaniemi pitää elefanteista. "Se alkoi siitä, kun kirjoitin novellin luettuani CIA:n 1960-luvulla tekemästä kokeesta, jossa tapettiin elefantti LSD:llä. Tarkoitus oli kehittää totuusseerumi. Tusko-nimiselle elefantille annettiin valtava määrä LSD:tä, johon se sitten kuoli. Kirjoitin novellin Tusko-elefantin näkökulmasta."
ylioppilaslehti 5 # 11 Kulttuuri
18
Tero Kartastenpää haukkuu tällä palstalla kaikki taiteenlajit vuorotellen.
tero paskapää
Runous on paskaa
een paskareissun Itäkeskukseen. Haluan koskea viime aikojen puhutuinta runoteosta. Itäkeskuksen kirjasto on ainoa kaupungin kirjastoista, jossa Harry Salmenniemen Texas, Sakset on vapaana. Kävelen läpi itäisen kirjaston alakerran kauimmaiseen nurkkaan, luokkaan 1.2. Ruman hyllyn päälle on aseteltu riviin klassikoita Carpelanista Manneriin. Parhailla paikoilla ovat Kirsti Simonsuuri (Katson kuinka rakkaus lepattaa / huoneitten avoimista ikkunoista) ja Eino Santanen (Ei oikein osata mitään / ei oikein osata mitään). Maahanmuuttajat lukevat vieressä taloustiedettä ja sanakirjoja. He ovat viisaita eivätkä koske runohyllyyn. Sen päällä möllöttää keltainen kirja. Kun Harry Salmenniemen teoksen avaa, saa eteensä läjän laveasti ripoteltua sanaoksennusta. Se on avantgardea, se on sanarunoutta, se on paskarunoutta. selaan kolmannekseen asti. Salmenniemi rauhoittuu hetkeksi ja ymmärtää oman onaniansa. 74a) Olen ensimmäinen myöntämään että annoin hieroa itseäni. 74b) Annoin sen hieroa ja nuolla itseäni melko kauan. 74c) Annoin sen hieroa itseäni loppuun saakka. Pääjoukko nykyrunoilijoista on kielirunkkareita, joilta lentää ennenaikaisia, ripottelevia sanamällejä. Runoilijat hehkuvat intoa surkeista kielikokeiluistaan, kuinka he korvaavat kaikki p-kirjaimella alkavat sanat alkamaan s-kirjaimilla. Kuten: Nämä / kirjaimet ovat / ehtaa saskaa.
T
"
Nämä kohteet löytyvät Nopsa Travelsin oppaasta, jossa vinkataan Turun kiinnostavia kauppoja.
Se on avantgardea, se on sanarunoutta, se on paskarunoutta.
Ei tavisturisteille
Lähialuematkatoimisto Nopsa Travels neuvoo turisteja omatoimiseen ekomatkailuun. Seuraavaksi perustajat suunnittelevat tv-sarjaa.
hel looks -tyylisivuston perustaja Liisa Jokinen ja teknologiayrittäjä Ulla-Maaria Engeström pystyttivät vuosi sitten matkatoimisto Nopsa Travelsin. Se ei lennätä turisteja etelän aurinkoon, vaan vinkkaa reittejä omatoimisille lähialuematkailijoille. Tarkoitus on kerätä nettisivuille vinkkejä Suomen omaperäisistä reiteistä, joilla matkailija kokee ekologisia, esteettisiä ja kulinaarisia elämyksiä. tällä hetkellä nettisivuilla esitellään 15 erilaista reittiä. Tarjolla on esimerkiksi hiihtovaellusta Pohjois-Karjalassa, luomumatkailua Pirkanmaalla ja kierros Kallion kuppiloissa. "Oma suosikkini on tällä hetkellä hiljaisuustutkija Outi Ampujan reitti Hiljaa Helsingissä", sanoo Jokinen. Reitillä tutustutaan pääkaupungin hiljaisiin paikkoihin kuten Kansalliskirjastoon ja Seurasaaren Kalevalakehtoon. Mukaan kelpuutetaan vain pieniä, elämyksellisiä ja yksilöllisiä kauppoja, ravintoloita ja hotelleja. "Pudotin juuri eräältä reitiltä pois S-ketjuun kuuluvan ravintolan", Jokinen sanoo. Jonossa on kymmeniä uusia reittejä. "Meille ehdotetaan reittejä tai pyydämme tuttaviamme suunnittelemaan niitä. Ystäväni on suuri gourmet-ruoan ystävä ja tuntee Tampereen kuin omat taskunsa. Niinpä pyysin häntä suunnittelemaan Tampereelle herkuttelumatkan." kevään aikana Nopsa laajenee. Perustajat suunnittelevat Nopsa-tv:tä, tv-ohjelmaa, jossa tuunataan suomalaisia matkakohteita. Ensi kesänä kuvattavassa sarjassa asiantuntijat auttavat tekemään hienoista mutta unohdetuista, huonosti hoidetuista, vaikeapääsyisistä tai muuten reppanoista kohteista houkuttelevia. Nopsan verkkosivut käännetään keväällä englanniksi, mutta kaikkein tärkeintä on löytää uusia kiinnostavia kohteita. Jokisen mukaan olisi mahtavaa, jos vaikkapa kirjallisuuden opiskelija haluaisi vinkata kävelyä, jossa tutustutaan kirjailijoiden Helsinkiin. maria pettersson www.nopsatravels.com
olen onnellinen, ettei kukaan oikea runoilija eksyisi Itäkeskukseen. Runoilijat ovat niin vihaisia, ymmärrettävistä syistä. Heitä ahdistaa, koska runouden kääntäminen on usein järjetöntä, joten näitä samoja suominaamoja he joutuvat katsomaan vielä vuosikymmeniä. Heitä ärsyttää, että runous on vain hautomo, josta parin kokoelman jälkeen järkevimmät ymmärtävät vaihtaa kaunokirjallisuuteen. Heitä pelottaa, että ainoa tapa saada taidoistaan rahaa on muuttua maakuntalehden runokriitikoksi eli sivistymättömäksi ja katkeraksi raunioksi. Sen jälkeen elämän kohokohta on odottaa kritiikin vastakritiikkiä, johon voi kirjoittaa vastakritiikin vastakritiikkiä. runopiireissä on alettu ähkiä, että runous saisi olla poliittisempaa. Yhteiskunnallisen sanataiteen tekeminen on tietysti hätähuuto, kun yritetään keksiä jotain tarkoitusta runoudelle. Runoilijat ovat itsekin alkaneet pelätä, että sanahelinä ei olisikaan arvokasta. Jonkun pitäisi kertoa heille, ettei nykyrunoudessa ole mitään nykyistä. Kun sanataiteilija leikkaa valmiita runoja, netin lauseita tai Googlen käännöksiä ja liittää ne sattumanvaraisesti yhteen, hän vain hiihtää 1960-luvun amerikkalaisten language-runoilijoiden perässä. Terve, sanarunoilija. Dada meni jo.
pyhät punk- it rokkar
Uuden ep:n Radioaktiivista jätettä vastikään julkaissut Pyhät Tepot sekä Hunters keikalla Kallion punk-luolassa Lepakkomiehessä. Helsinginkatu 1, liput 5 .
Perjantai 18.3. klo 22
Lauantai 19.3. klo 19
nainen kuin samppanja
Sunnuntai 20.3. klo 1118
kaksosten kuvia
Tiivistunnelmainen ja dramaattinen, kehuttu kamariooppera Nainen kuin jäätynyt samppanja kertoo kirjailija Aino Kallaksen elämästä. Kallasta esittää mezzosopraano Ulla Raiskio. Espoon Sellosali, Soittoniekanaukio 1A, liput 22 / 16 .
Kuvataiteilija Heidi Lunabba tutkii Suomen valokuvataiteen museossa esillä olevassa kuvasarjassaan, miten vaatteilla korostetaan lapsen sukupuolta. Jokainen lapsi on kuvattu sekä tyttönä että poikana ja kuvat on yhdistetty digitaalisesti yhteen kuvaan "kaksosiksi". 22.5. asti. Tallberginkatu 1G. Liput 6/4 .
Salaiset kansiot
Tiistai 22.3. klo 17.00
Wikileaks, salaiset arkistot ja historiantutkimus -luennolla alustavat mm. HS:n ulkomaantoimituksen esimies Heikki Aittokoski, professori Martti Häikiö ja tohtori Alpo Rusi. Keskustelua johtaa professori Seppo Hentilä. Porthania, sali PII, Yliopistonkatu 3.
ylioppilaslehti 5 # 11 Kulttuuri
19
Musiikkia hulluuden partaalla
Samae Koskisen pää meinasi hajota liikaan työntekoon. Apua oli tarjolla vain itsemurhakandidaateille.
vuoden 2009 itsenäisyyspäivänä Samae Koskisen mahasta kuului poks. Tuskainen Koskinen kiidätettiin Meilahden sairaalaan. Umpisuoli oli puhjennut ja edessä kuukauden mittainen sairasloma. Koskisen uusi Elossa-soololevy oli juuri ilmestynyt ja keikkakalenteri buukattu täyteen. Koskista ei harmittanut. Hän makasi osastolla ja tunsi olonsa helpottuneeksi. Ilta kului rauhallisesti itsenäisyyspäivän vastaanottoa katsellen. Ennen kivuliasta iltaa Koskinen oli tuntenut itsensä hyvin väsyneeksi. Koskinen oli juuri saanut Sister Flo -yhtyeen Healer-levyn valmiiksi, kun hänet kutsuttiin vuoden 2008 alussa Kauko Röyhkän ja Riku Mattilan albumin nauhoituksiin. Pian Koskinen huomasi olevansa kaksikon kanssa neljänkymmenen konsertin pituisella kiertueella. Samaan aikaan hän heitti keikkoja myös Sister Flon kanssa. Kiertueiden päätyttyä Koskinen paineli saman tien studioon nauhoittamaan omaa Elossa-levyään. Myös Sister Flo päätti aloittaa uuden Aualbumin studiosessiot. Kaiken lisäksi Koskinen juoksi omilla soolokeikoillaan ympäri Suomea. Kahden vuoden pituisen työputken aikana ei juurikaan pidetty vapaata. Työpäivät venyivät helposti kuusitoistatuntisiksi. Koskinen alkoi huomata itsessään selviä loppuunpalamisen merkkejä. "Musta alkoi tuntua siltä, että en ihan tasan tarkkaan tiennyt, mitä olin tekemässä. Tuntui, että kaikki halusivat multa koko ajan jotain. Samaan aikaan tuntui kuitenkin siltä, ettei musta ollut mihinkään. Kaikki oli sellaista ihan totaalista kaaosta", Koskinen muistelee. koskisen voimat olivat lopussa. Hän soitti Tampereen psykiatriselle poliklinikalle saadakseen apua pahaan oloonsa. Päivystyksen vastaus oli yllättävä. "Mulle sanottiin, että määrärahat ovat nyt hyvin vähissä. Että jos ajattelin tappaa itseni, niin voisin mennä Hatanpään kantasairaalaan käymään. Muuten asialle ei kuulemma voitu tehdä mitään." Alkoi vaikuttaa väistämättömältä, että Koskinen tulisi ajamaan itsensä lopullisesti piippuun. Muutaman päivän päästä puhjennut umpisuoli kuitenkin pakotti miehen hiljentämään vauhtia tai käytännössä pysähtymään kokonaan. "Sen jälkeen kun maha oli leikattu otin seuraavan kuukauden tosi iisisti. Hiffasin, ettei joka suuntaan pidä revetä. Mulla on varoittavina esimerkkeinä kavereita, jotka ovat todella huonossa jamassa ihan vain työnteon takia." Koskinen alkoi asettaa itselleen rajoja. Hän päätti keskittyä yhteen asiaan kerrallaan ja määritellä itselleen selkeät työajat. Elämään alkoi löytyä selkeä rytmi. "Olen alkanut oppia arvostamaan rutiineja. Muusikon elämä on usein hyvin kaoottista. Kalenteri on aina levyn ilmestyessä ihan tukossa. Haluan tehdä elämästäni mahdollisimman normaalia silloin kun se on mahdollista. En toisaalta halua valittaa. Olisi paljon kamalampaa, jos ei olisi mitään tekemistä". Koskinen on löytänyt itsestään myös uusia puolia. Työn vastapainoksi hän on aloittanut muun muassa hiihtoharrastuksen. "Vittu, että vihasin sitäkin puuhaa nuorempana. Nyt se tuntuu kivalta."
teemu granström
Työpäivä kahdeksasta neljään on monen konttorityöläisen painajainen, mutta muusikko Samae Koskisen pelastus.
romantisoidun näkemyksen mukaan oikea taide syntyy kärsimyksestä. Esimerkiksi Vincent Van Goghin, Aleksis Kiven ja Kurt Cobainin taitelijakuvaan kuuluvat mielenterveysongelmat ja kurjat elinolosuhteet. Maria Peuran tai Timo K. Mukan tekstejä ei olisi olemassa ilman kirjailijan omakohtaista ahdistusta. Tuntuuko Koskisesta ikinä siltä, että vaikeudet ovat tehneet hänestä paremman laulunkirjoittajan?
"Ei tunnu. On ihan puppua, että taiteen eteen pitäisi kärsiä. Kyllä onnelliset ihmiset pystyvät tekemään taidetta ihan siinä missä ahdistuneetkin. " ville hartikainen Samae Koskisen soololevy Kuuluuko, kuuntelen ilmestyi 16. maaliskuuta. Samae Koskinen ja hänen taikabändinsä levyjulkkarikeikalla 18. maaliskuuta Korjaamon Kulmasalissa, Töölönkatu 51 B. Liput 9 , ovelta 10 .
"
On ihan puppua, että taiteen eteen pitäisi kärsiä.
siirtolaiset suomessa
Siirtolaistaustaiset ehdokkaat eri puolueista keskustelevat. Mukana mm. Fatbardhe Hetemaj Kokoomuksesta, Zahra Abdulla Vihreistä, Tino Singh Rkp:stä, ja Mohamed Abdirahim Hussein Keskustasta. Kulttuurikeskus Stoa, Turunlinnatie 1.
Torstai 24.3. klo 17.00
rokkia idästä
Perjantai 25.3.
Tusovkarock tuo Korjaamoon jälleen populaarimusiikkia itänaapurista. Perjantaina lavalla venäläiset NRKTK, BZIK ja kotimainen Risto, lauantaina mm. mainio venäläinen ska-bändi Markscheider Kunst. Töölönkatu 51 B. Liput 9/ 8 , kaksi päivää 14 .
loikkaa klubille
Lauantai 26.3.
Loikka-tanssielokuvafestivaalin klubi lauantaina Dubrovnikissa. 24.27.3. järjestettävän tapahtuman leffoja näytetään Andorrassa ja Bio Rexissä. Festivaaleilla nähdään mm. Carlos Sauran flamenco-leffa Veren häät (1981), jota ei olla Suomessa nähty sitten vuoden 1983 ensi-illan. Liput 6 , klubille vapaa pääsy. www.loikka.fi
elefantin alkutahdit
Torstai 30.3.
30.3.2.4. järjestettävä Funky Elephant -festivaali tuo estradille taas koko joukon mustan rytmimusiikin kiinnostavia kotimaisia ja ulkomaisia nimiä. Tavastian ja Semifinalin lisäksi festari levittäytyy Mbariin ja Dubrovnikiin. Esiintymässä mm. Kid Koala, Baker Brothers, Jo Stance, Cool Sheiks ja Liljan loisto. Kahden päivän liput 47 / 43,50 . www.funk.fi.
ylioppilaslehti 5 # 11 Kulttuuri
21
arviot
Matti Johannes Koivu Toisen maailman nimi Taidemuusikko Iro Haarlan sovitukset tuovat Matti Johannes Koivun hissukkamusiikkiin kaivattua ryhtiä. Kappaleet ovat edelleen nynnyjä, mutta akustisen kitaran ja muiden näppäilyinstrumenttien lisäksi levyllä kuullaan virkistävästi puhaltimia, pianoa, harppua ja kontrabassoa. Kokonaisuus kuulostaa komealta. Viime syksyn kiitetyimmän kotimaisen kitarapoplevyn, Ultramariinin Ytimen, jälkeen Koivu taisi tehdä kuluvan vuoden kiitettävimmän suomalaisen lauluntekijäalbumin. Kissa kiitoksella elää, sanotaan. Koivukin voisi. my
jee
Beyond Good & Evil Videopelien maailmassakin on klassikoita, joita ei aikanaan osattu arvostaa. Xbox Live Arcadessa ehostettuna HD-versiona uudelleenjulkaistu Beyond Good & Evil on yksi näistä: peli, jota kriitikot rakastivat ja yleisö karttoi. Ehkäpä tällä kertaa peli menestyy paremmin. Tutkiva journalisti Jade selvittää kameransa ja kungfu-taitojensa avulla salaliittoa, jossa ylimmät sotilasviranomaiset vehkeilevät avaruuden muukalaisten kanssa. Klassinen aihe, aina ajankohtainen. jp
pikkusormi pystyssä
laurent thurin na1/nk2
Rubik Solar Rubikin uutuuslevyä on helpompi pyörittää kuin Rubikin kuutiota. Vaikka helsinkiläisyhtye ei edelleenkään ole suoraviivainen, on kappalerakenteista karsittu kaikki ylimääräinen rönsyily. Nykyisin kulmikasta nelikkoa kuvaakin sana johdonmukaisuus. Sävellykset, kaikessa monipuolisuudessaan ja instrumentaatiorikkaudessaan, ovat aikaisempaa ehjempiä. Albumi on hallittu myös kokonaisuutena. Sovituksissa hittihakuisuus ja kokeilevuus ovat oikeassa suhteessa: mielenkiinto pysyy yllä siitä huolimatta, että biisit takertuvat takaraivoon. my
Viirus Teatteri Aurora Viirus Teatterin uusi sukupolvi on tuottanut vaikuttavaa dokumenttiteatteria Auroran psykiatristen osastojen kuluttajista: potilaista, hoitajista, läheisistä. Katsojat puetaan aluksi valkoisiin takkeihin. Kaksikielinen teksti (virkamiesruotsilla pärjää jotenkuten) koostuu ennen kaikkea monologeista, joissa psyykkisesti kipeät vuodattavat elämäntarinansa ja kokemuksensa hoitohenkilökunnan epäoikeudenmukaisuudesta. Visualisointi on nokkelaa ja kliinistä, mutta monologit venyvät. Lopussa kysytään, miksi potilaiden annetaan kärsiä. Henkilökunnan valkoisessa takissa on vaikea kieltää vastuutaan, mutta näytelmä ei tarjoa tapoja parantaa tilannetta. su
Iltapäivä Toscanassa Iltapäivä Toscanassa on iranilaisohjaaja Abbas Kiarostamin ensimmäinen Iranin ulkopuolella tekemä elokuva. Siinä ranskalaissyntyinen galleristinainen viettää intensiivisen iltapäivän englantilaisen tutkija-kirjailijan kanssa etelätoscanalaisessa pikkukylässä. Älykästä keskustelua taiteesta ja rakkaudesta piisaa englanniksi, ranskaksi ja italiaksi. Musiikin poissaolo korostaa puhe-elokuvallista otetta. Tapaamisesta kehkeytyy roolileikki, jossa parin mahdollinen suhde kelataan tunnissa läpi aviokriiseineen kaikkineen. Lähestymistapa ei oikein toimi: Toscanan iltapäivästä tulee harmillisen teennäinen ja unettava. Italialaismiljöö on toki nautinnollinen, ja Juliette Binoche tapansa mukaan hurmaava. tn
raisa kilpeläinen
keskisormi pystyssä
Henna Helmi Heinonen Veljen vaimo Henna Helmi Heinonen ehti ennen esikoisteoksensa julkaisua markkinoida itseään niin voimakkaasti, että sitä melkein toivoisi, että Veljen vaimo olisi yhtä vahva kuin esikoiskirjailijan tahto tulla kirjailijaksi. Valitettavasti Minusta tulee kirjailija -blogia pitäneen Heinosen esikoinen on kuin macaronleivos, kevyt ja imelä. On perhe, jonka jäsenet ponnistelevat omissa rooleissaan halujen ja velvollisuuksien ristiaallokossa. Pakkaa sekoittaa perheen uusi jäsen, juureton nainen Marja. Pitäisi syntyä selviytymistarina, mutta jännitteitä tai kunnollista juonen kaarta ei ole. Niitä paikkaavat väkisin tekstiin työnnetyt cliffhangerit. Kieleltään kirja muistuttaa pikemminkin naistenlehtien jatkokertomusta kuin romaania. Vaikka Veljen vaimo tuo kovin vähän uutta kaunokirjallisuuden kentälle, henkilöhahmojen historia ja motiivit ovat eheitä. am-h
Sami Hantula Eläköön demokratia! Muistinmenetyksiä, muunneltuja totuuksia ja muita poliittisia päästöjä Sami Hantula haluaa hyödyntää vaalikevättä. Hän on koonnut sekalaisen sitaattisikermän Eläköön demokratia, jossa listataan poliitikkojen sanomisia. Päähuomio on viime vaalikauden möläytyksissä, mutta mukaan mahtuu vanhempiakin aivopieruja. Harmi vain, että letkautukset ovat irrallisia ja usein ilman mainintaa tilanneyhteydestä. Monen hauskuus unohtuu nopeasti vaalikauden jälkeen, eikä kirjaa ilmeisestikään ole tarkoitettu pitkäikäiseksi. Käyttökelpoisuutta olisi lisännyt, jos sitaatin yhteydessä olisi kerrottu alkuperäinen media tai muu lähde. Nyt lähdettä pitää kömpelösti metsästää luettelosta teoksen peräpäästä. mm
universal pictures
Annukka Ruuskanen (toim.) Nykyteatterikirja 2000-luvun alun uusi skene Nykyteatterikirja on ensimmäinen yritys tavoittaa 2000-luvun alun uusi suomalainen teatteriskene. Se on ollut tekeillä jo jonkun vuoden ja odottaessa osa artikkeleista on menettänyt ajankohtaisimman teränsä. Teosanalyysien ja yksittäisten tekoprosessien lukemiseen on vaikea motivoitua, kun varmuudella tietää, ettei milloinkaan tule näkemään edes videotaltiointia näytelmästä. Teatteri on hetken taidetta ja kirjasta vain teoreettisemmat tekstit tulevat kantamaan ensivuodelle, mutta harrastajalle kirja tarjoaa kepeän johdannon ja välineitä käsitteitä pakenevan nykyteatterin analysoimiseksi. Kirjassa on 20 kirjoittajaa, ja kriittisempi toimitustyö olisi tehnyt terää. su
Kohtalon valvojat Kaikki, mihin Matt Damon koskee, ei ehkä sittenkään ole kultaa. Hömelö romanttinen fantasiajännäri Kohtalon valvojat kertoo tanssijalupaukseen ihastuvasta kongressiehdokkaasta. Rakkaustarinaa ei kuitenkaan ole kirjoitettu tähtiin. Poliitikon kimppuun käy joukko mystisiä pukumiehiä, jotka yrittävät ohjata kohtaloa "oikeaan" suuntaan. Elokuvan alku on itse asiassa ihan virkistävä jo siitä syystä, että juonen ammottaville aukoille on hauska hymähdellä. Damonin ja naispääosassa nähtävän Emily Bluntin kemiat ovat kivasti kohdallaan, mutta kovin lapsellisen jahkailun maku tästä silti jää. tn
Sunrise Avenue Out of Style Kolmannella albumillaan Sunrise Avenue on rehellisempi ja itsetietoisempi kuin koskaan aikaisemmin. Vientivaltti on nimennyt levynsä osuvasti, sillä tyylittömyys on aina ollut yhtyeen tavaramerkki. Lisäksi munkkiniemeläistynyt lomaosakauppias Samu "supertunteellinen jätkä" Haber laulaa heittävänsä hyvästit Hollywoodin kukkuloille, joita valloittamaan hän vielä edellislevyllä hamusi. Rehellisyys maan perii. Ainakin Saksan. my
buu
a-mh ann-mari huhtanen mm maria manner tn tomi nordlund jp juhana pettersson su sanna uuttu my marko ylitalo
ylioppilaslehti 5 # 11 Jälkinäytös
22
Suuri vaalikonetesti
Vaalikoneita on niin paljon, että parhaan valitsemiseen tarvitsisi oman vaalikoneensa. Ylioppilaslehti auttaa etsimään oikean koneen.
sanat veikko eranti
Mistä on kyse Montako kysymystä 335 Esimerkkikysymys Kannatatko tasa-arvoista moniavioisuutta? Vastaajan mielessä heräävä kysymys Miten kukaan VOI vastata näin moneen kysymykseen? Käytä tätä konetta jos Sinulla on paljon aikaa tai kiinnostusta internetin sielunmaisemaan.
Sosiaalinen vaalikone
sosiaalinenvaalikone.com
2000-luvun kone: kysymykset on kerätty Facebookissa. Niitä riittää ja ne käsittelevät tekijöilleen tärkeitä aiheita yllättäen muutakin kuin maahanmuuttoa. Iltapäivälehden nuorisoversio mutkat suoriksi eikä suotta vaikeita kysymyksiä taloudesta, verotuksesta tai muista tylsistä asioista. Keskiössä arvokysymykset. Terveisiä Hakaniemestä. SAK:n vaalikone on sitä itseään, silkkaa asiaa työelämästä ja ammattiliitoista. Mukana on kiitettävästi myös nuoria ja pätkätyöläisiä huomioivia kysymyksiä. Puoluekone, joka keskittyy henkilöityneen politiikan maailmassa piristävästi pelkästään puolueisiin, jotka kuitenkin hyötyvät jokaisen henkilön saamasta äänestä. Globaalien kysymysten vaalikone, joka antaa poikkeuksellisesti lyhyen neutraaliuteen pyrkivän pohjatietotekstin jokaiselle kysymykselle.
Iltalehden nuorten vaalikone
25
www.iltalehti.fi/vaalit/vaalikone/ nuortenvaalikone.shtml
Työtön pitäisi voida pakottaa töihin (paskaduunit pakollisiksi).
Tallentaako Iltalehti vastaukseni huumekysymykseen? Entä rikosrekisteriä koskevaan? Olenko riittävän asiantunteva vastaamaan näihin kysymyksin?
Haluat äänestää ehdokasta, jolla on samanlainen rikosrekisteri kuin sinulla.
SAK:n työelämän vaalikone
www.sak.fi
23
Eläkeiän alarajaa 63 vuodesta on tarpeen nostaa ensi vaalikaudella.
Eläkeiän alaraja, irtisanomissuoja, vanhempainvapaa, ansiosidonnainen ja työehtosopimukset kiinnostavat.
Uuden Suomen puoluekone
20
Pitäisikö pakkoruotsi poistaa kouluista?
www.uusisuomi.fi/puoluekone
Ja ketäs ehdokasta sitten oikein pitäisi äänestää?
Tiedät, miten suhteellinen vaalitapa toimii ja haluat äänestää puoluetta. Sen jälkeen voit etsiä muilla koneilla ehdokkaan.
Kepan Ulkopoliittinen vaalikone
www.vaalikone2011.fi
18
Kansainvälinen pörssivero kannattaa ottaa käyttöön.
Olenko hirviö, jos en ole globaalin oikeudenmukaisuuden kysymyksissä samaa mieltä vaalikoneen tekijöiden kanssa? Kuinka paljon tuloksiin vaikuttaa, sijoitanko vastausakselilla rastini millin vasemmalle vai oikelle?
Haluat valita ehdokkaasi Koko Maailman Isojen Kysymysten perusteella.
MTV3:n vaalikone
www.mtv3.fi/vaalikone
Kone alkaa kolmen perussuomalaisen ämmän, maahanmuuton, moraalin ja EU:n maataloustukien käsittelyllä ennen siirtymistä tiukkaan talouspolitiikkaan. Pisteet metropolipolitiikan huomioimisesta. Yle on Yle on Yle. Vaalikone joka on kaikin tavoin asiallinen. Ylessä on kuunneltu poliittista keskustelua ehkä kaikkein herkimmällä korvalla: kevään ajakohtaisista aiheista vain taidepolitiikka puuttuu. Ainoa kone, joka ei aliarvioi vastaajia tarjoamalla pelkän samaa mieltäeri mieltä -akselin. Jokaisessa kysymyksessä erilaisin perusteluin varustettuja moniulotteisia vastausvaihtoehtoja.
42
Moraalin ja perinteisten arvojen heikentyminen Suomessa huolestuttaa minua.
Haluat saada mieleisiäsi tuloksia. Kone näyttää joka kysymyksen jälkeen sopivimmat ehdokkaat, joten mielipiteitä voi tuunata lennosta.
Ylen vaalikone
www.yle.fi/vaalit
35
Yritysten hallituksiin on säädettävä lailla sukupuolikiintiöt.
Missä on puuttuva kysymys "Ylen tominta tulee rahoittaa tulevaisuudessa mediamaksulla"?
Haluat tuntea ylpeyttä julkisesta palvelusta. Tässä vaalikoneessa ei ole yhtään tyhmää kysymystä.
Helsingin Sanomien vaalikone
www.vaalikone.fi
31
Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan?
Miksi politiikka on niin vaikeaa? Miksi maailma on niin monimutkainen?
Haluat valita ehdokkaasi pikemminkin poliittisen ymmärryksen kuin satunnaisen kylläei-roiskauksen perusteella.
sarjakuvat
Markus Miettinen ja Jaakko Seppälä
ylioppilaslehti 5 # 11 Jälkinäytös
23
Kommentti
vaalikoneiden tarkoitus on auttaa tavallisia äänestäjiä navigoimaan politiikan ryteikössä. Mistä politiikkaan perehtymätön voi tietää, kenen mielipiteet vastaavat hänen omiaan? Melkein kaikki tämän jutun kirjoitushetkellä avoimet vaalikoneet (esitellyistä SAK, Iltalehti, MTV3, niiden lisäksi ainakin Kauppalehti) on tuottanut ZEF Solutions Oy. Nämä vaalikoneet on toteutettu samalla ohjelmalla, ainoastaan kysymykset on vaihdettu. Jokaisella medialla ja liitolla on nykyään oltava omansa. ZEF:n koneissa on yksi suorastaan järkyttävä puute. Aikaisemmissa vaaleissa moni vaalikone kertoi parhaiden ehdokkaiden lisäksi myös vastauksiin yleisesti sopivimman puolueen. Näissä vaaleissa koneet antavat ainoastaan sopivimpia yksittäisiä ehdokkaita. Tämä on Suomen vaalijärjestelmän kannalta hankalaa, sillä ehdokkaalle annettu ääni menee käytännössä aina myös kaikille muille puolueen ehdokkaille. Jokaisessa puolueessa on myös puolueen linjaan täysin sopimattomia ehdokkaita. Vaalikoneiden keskittyminen pelkkiin ehdokkaisiin johtaa äänestäjiä harhaan. veikko eranti
nykysuomen sanakirja
opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut
Leikkaus nyt Leikkaus+pesu
J
Jormakääriäinen
[subst.] 1) Kondomi -Mistä baarista alotetaan tänä perjantaina? -Venaa, mä haen ensin kiskalta paketin jormakääriäisiä. Pitää olla kato varusteet kunnossa. 2) Suomalainen muusikko, joka käytti aiemmin taiteilijanimeä Freddie Falcon. Tunnetaan soolotuotantonsa lisäksi Agents-yhtyeen laulusolistina vuosilta 19922006.
Keijohostel
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
Katso Leipää kaikille -video HYYn leivänjakotempauksesta z ylioppilaskunnan youtube-kanavalta!
Suunnittele tuutorinappi !
Mistä tuutorin tunnistaa? hyyn tuutorinapista tietenkin! hyyn tuutorivaliokunta etsii vuoden 2011 tuutorinappia suunnittelukilpailun avulla. Tehtävänä on suunnitella rintanappi, jota kaikkien tiedekuntien tuutorit tulevat käyttämään ensi syksynä. Napissa tulee esiintyä sanat "tuutori" ja "tutor", muuten tyyli on vapaa. Valmiin napin näkyvän osuuden tulee olla halkaisijaltaan 57 mm ja kokonaisuuden 67 x 67 mm kokoinen neliö. Kilpailutyöt lähetetään sähköpostitse osoitteeseen sanna.supponen@helsinki. fi, ja merkkien on oltava perillä viimeistään 15.4. Voitokkaan napin suunnittelijalle on luvassa pieni palkinto. Tuutorit itse valitsevat tulevan nappinsa äänestyksellä valiokunnan järjestämässä tuutoriseminaarissa 20.4.2011. Edellisten vuosien nappeihin voi tutustua osoitteessa www.hyy.helsinki.fi/suomi/33/doc/949/.
Lisätietoja saa tuutorivaliokunnan puheenjohtaja Sanna Supposelta (sanna.supponen@helsinki.fi).
Järjestöjen tapahtumia ja ansaitsemismahdollisuus vappuna
hyy kokoaa yhteen ylioppilaiden vapputapahtumia tiedotusta ja mainostamista varten. Jos järjestöllänne on kaikille opiskelijoille avointa vappuohjelmaa, ilmoittakaa tästä hyyn kulttuurisihteeri Ville Sinnemäelle mieluiten 4.4. mennessä (yhteystiedot alla). Haluaako järjestönne ansaita vappuna rahaa? Nyt on oiva mahdollisuus tehdä talkoilla ympäristöteko ja täydentää samalla järjestönne rahakirstua. hyy julistaa järjestöille tarjouskilpailun Ullanlinnanmäen vappusiivouksesta. Järjestön tulee sitoutua vähintään kymmenen henkilön täysipainoiseen työpanokseen. Siivous tapahtuu ma 2.5. noin klo 7-14. Tarjoukset 4.4. mennessä Ville Sinnemäelle (kulttuurisihteeri@hyy.fi, 050 537 2831).
Pankki- ja luottokorttimaksaminen maksulliseksi UniCafessa
UniCafe alkoi maaliskuun alussa veloittaa jokaisesta pankki- tai luottokortilla maksetusta ostoksesta 4 senttiä/maksutapahtuma. Muutoksen takana on Luottokunnan päätös alkaa veloittaa jokaisesta korttitapahtumasta kauppiaalta vähintään 4 senttiä. Luottokunta uudisti Visa- ja MasterCardmaksukorttien kauppiashinnoitteluaan 1.2.2011. Uudistus koskee Visa- ja MasterCard-korttien debit- ja credit-tapahtumia sekä Visa Electron-, V PAY- ja Maestro-korttitapahtumia. Kauppiaalta on aikaisemmin 31.1.2011 saakka veloitettu prosentuaalinen 0,51 %:n osuus maksutapahtumasta. Hinnoittelun uudistamisen myötä korttitapahtumista veloitetaan vähimmäisprovisio neljä senttiä. UniCafen asiakkaat voivat kuitenkin välttää lisämaksun maksamalla ostoksensa Lyyrakortilla tai käteisellä. Lyyralla opiskelija saa lisäksi lounaista UniCafen tarjoaman Lyyraalennuksen, joka on 10 senttiä/ateria. Muista! · Pankki- tai luottokortilla 4 senttiä/maksutapahtuma. · Lyyralla, käteisellä sekä ladattaessa Lyyraa pankkikortilla - ei veloitusta.
Edustajiston kokoukset keväällä tule seuraamaan tiukkaa opiskelijapolitiikkaa
hyyn 60-jäseninen edustajisto käyttää ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa. Edustajisto kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Kokouksiin voi tulla jokainen ylioppilaskunnan jäsen. Ennen edustajiston kokouksen alkua on hallituksen kyselytunti, jonne myös on vapaa pääsy. hyyn edustajiston kokoukset keväällä: · To 17.3. Aiheena: toimintakertomus vuodelta 2010 · Ma 18.4. Aiheina: vuoden 2010 tilinpäätökset, ylioppilaskunnan jäsenmaksu lukuvuodelle 20112012, kehystalousarvio vuodelle 2012 Kokoukset Uuden ylioppilastalon Mannerheim-salissa klo 17.00 (hallituksen kyselytunti alkaa jo klo 16.30) ja ovat jäsenistölle avoimia.
Lisätietoja: pääsihteeri Katariina Styrman, 0400 816 426, paasihteeri@hyy.fi
kaisinperinnän 15 %:lla korotettuna. Etuna on myös se, että opiskelija voi itse valita palautettavat kuukaudet. Korkeakouluopiskelija saa nämä kuukaudet uudelleen käyttöönsä. Vuosituloraja määräytyy tukikuukausien mukaan. Jos opiskelija on nostanut opintotukea 9 kuukaudelta, vuosituloraja on 11 850 euroa. Oman tulorajansa voi varmistaa Kelan asiointipalvelusta http://www.kela.fi/asiointi tai laskurilla http://www.kela.fi/laskurit. Tuen voi palauttaa ja perua helposti Kelan internetsivuilla (http://www.kela.fi/asiointi). Palveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Opiskelijoiden palvelunumero 020 692 209 neuvoo opintotukiasioissa arkisin klo 8-18. Asiointipalvelusta näet, mitkä kuukaudet voit palauttaa ja miten palautus korottaa vuositulorajaasi. Voit maksaa palautuksen heti verkkopankissa, tulostaa itsellesi maksamisessa tarvittavat tiedot tai tilata maksulomakkeen, jonka Kela postittaa kotiin.
Kuv ass av uo de
n
appi. orin uut t 09 20
toutuksen tarpeen. Sairauspäivärahan määrä: · Opiskelija voi saada sairauspäivärahaa perustuen joko opintorahaan tai työtuloihin. Opiskelijoiden kohdalla sairauspäivärahan määrittymisessä ei siis huomioida kaikkien tulojen määrää. · Opintorahan mukaan määräytyvä sairauspäiväraha on 11,92 e/päivä, opiskelija voi saada minimisairauspäivärahan (22,13 e/pv) vasta 55 vuorokauden jälkeen. Voit myös joutua selvittämään sairautesi, kun opintotukilautakunta seuraa opintojesi edistymistä. Käy ajoissa lääkärissä ja säilytä lääkärintodistuksesi.
Millaisen kirjaston sinä haluaisit?
Tule mukaan muodostamaan ja rakentamamaan tulevaisuuden kirjastoa. Millainen on tulevaisuuden kirjasto opiskelijan näkökulmasta? Kuinka se voi parhaiten palvella juuri sinua? Helsingin Yliopiston kirjasto on käynnistänyt kehityshankkeen, jonka tavoitteena on käyttäjiään parhaalla mahdollisella tavalla palveleva kirjasto. Tämä visio on mahdollista saavuttaa vain kuulemalla kirjaston asiakkaita. Hankkeen kehitystiimiin haetaan nyt idearikkaita ja intomielisiä kehittäjiä. Kehitystiimiläiset osallistuvat muun muassa ryhmäkeskusteluun ja dokumentoivat kirjastonkäyttöään kahden viikon ajan. Tehtävästä saa pienen palkkion. Jos haluat osallistua ja vaikuttaa siihen millaiseksi tulevaisuuden kirjasto muotoutuu, hae kehittäjäksi nyt. Hakuaika päättyy 20.3.2011. Kehittäjäksi haetaan täyttämällä verkkokysely osoitteessa: http://digiumenterprise.com/ answer/?sid=626185&chk=WDXU7VV3
Lisätietoja: Projektipäällikkö Inkeri Salonharju puh. 050-3049118, email: inkeri.salonharju@ helsinki.fi
Älä sairasta opintotuella
Opintotukikuukausia ei kannata käyttää sairastamiseen. Sairausloman ajalle voit hakea Kelasta sairauspäivärahaa ja yleistä asumistukea. Opiskelijan ei enää tarvitse keskeyttää opintotukeaan ennalta sairauspäivärahan hakemisen ajaksi, vaan hänen opintotuen maksatuksensa keskeytetään Kelan toimesta vasta hänen saatuaan myönteisen sairauspäivärahapäätöksen. Älä siis sairasta opintotuella, vaan käy lääkärissä ja hae Kelasta sairauspäivärahaa ja yleistä asumistukea jos sairautesi kestää pidempään. Sairauspäivärahaa voi hakea neljän kuukauden viiveellä ja sairauspäivärahaa hakiessasi tarvitset liitteeksi lääkärin lausunnon työkyvyttömyydestäsi. Sairauspäivärahajakson pitkittyessä Kela voi myös arvioida kun-
Liiat opintotuet palautettava maaliskuun loppuun mennessä
Opiskelijat voivat palauttaa maaliskuun loppuun mennessä liiat opintotuet ja näin välttää tuen takaisinperinnän 15 %:lla korotettuna. Tuen voi palauttaa helposti Kelan asiointipalvelussa. Jos opiskelijan tulot ylittivät vuonna 2010 vuositulorajan, hän voi vapaaehtoisesti palauttaa liiat opintorahat ja asumislisät 31. maaliskuuta mennessä. Kun ylimääräiset tuet palauttaa määräaikaan mennessä, välttää tukien ta-
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on noin 30 000 yliopisto-opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö, joka toimii jäsenistönsä ja piirissään toimivien järjestöjen etu- ja palveluorganisaationa.
HYY etsii Siviilipalvelusmiestä graafiseksi suunnittelijaksi
Etsimme nuorekkaaseen työyhteisöömme siviilipalvelusmiestä graafisen suunnittelijan tehtäviin. Työ alkaa 1.8.2011 tai sopimuksen mukaan Lapinjärven koulutusjakson suorittamisen jälkeen. Graafisen suunnittelijan tehtäviin kuuluvat mm. HYYn julkaisujen suunnittelu ja taittaminen sekä ylioppilaskunnan graafisen ilmeen kehittäminen. Tehtävän arkipäivää on erilaisten julisteiden, korttien, oppaiden ja selvitysten taittaminen. Valokuvaus- ja www-osaaminen katsotaan eduksi. Käytämme Adoben ohjelmistoja Windows-ympäristössä.
Arvostamme luovuutta, huolellisuutta, oma-aloitteisuutta ja ryhmätyökykyä. Hakijalle on eduksi ylioppilaskuntatoiminnan tuntemus ja kokemus järjestötoiminnasta. Hakemuksen liitteeksi toivotaan näytteitä aiemmista taittotöistä. Tarjoamme lakisääteiset edut, tarvittaessa asunnon Helsingissä ja mukavat työkaverit. Ylioppilaskunnan pääsihteerille osoitettujen, omakätisesti allekirjoitettujen hakemusten ansioluetteloineen tulee
olla ylioppilaskunnan keskustoimistossa (Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 A, 2. krs, 00100 HELSINKI) viimeistään perjantaihin 1.4.2011 klo 12.00 mennessä. Lisätietoja: tiedottaja Jenni Heikkinen; p. 050 543 9609, tiedottaja@hyy.fi, graafinen suunnittelija Niko Metsälä; p. 050 534 2965, niko.metsala@hyy.fi, pääsihteeri Katariina Styrman; p. 0400 816 426, paasihteeri@hyy.fi.