98. vuosikerta | 1. huhtikuuta 2011
6
näin suomi tyhmenee
Typeryys on seksikkäämpää kuin koskaan.
lisää rahaa pomoille
Yliopistojohdon palkkapussit lihoivat reilusti.
kaunotar ja nörtti
Toimitusjohtaja Helene Auramo tekee rahaa muodilla ja sosiaalisella medialla.
siiri nordin tieteen tosi-tv iida rauma ihmeiden 2000-luku
ylioppilaslehti 6 # 11
2
pääkirjoitus
Maria Pettersson
anteeksi kuinka?
Maria Pettersson
Härskit palkat
aiotko yliopistouralle? Kannattaa tähdätä korkealle, sillä muuten makaat palkkakuopan pohjalla loppuelämäsi. Yliopistouudistus paisutti Helsingin yliopiston ylimmän johdon palkkapusseja mukavasti. Rehtorin palkka nousi 61 prosenttia 17 000 euroon. Kanslerin, vararehtorin ja hallintojohtajan palkat nousivat kymmeniä prosentteja, hallituksen vuosikulut satakertaistuivat. Aiheesta lisää sivulla 20. Rehtori tekee tärkeää ja vastuullista työtä. Silti on ymmärrettävää, että rivitutkijaa kismittää näin suunnaton palkankorotus. CARSA-raportin mukaan aloitteleva naistutkija tienasi vuodessa 23 000 euroa ja 15 vuotta tutkijana työskennellyt 49 000 euroa. Rehtori tienaa sen alle kolmessa kuukaudessa. Se, että rehtori saa hyvää palkkaa, ei ole ongelma. Se, että ylimmän johdon palkkoja nostetaan samalla kun tutkijat kituuttavat nälkäpalkoilla ja opetusta supistetaan resurssien puutteessa, on ongelma. Siitä tulee paha mieli ja epäreilu olo. Niitä ei sovi väheksyä kun pohditaan työssä jaksamista ja sitä, haluaako kukaan tulevaisuudessa ryhtyä tutkijaksi. Palkkojen nousua perustellaan sillä, että uuden yliopistolain myötä ylimmällä johdolla on enemmän vastuuta. 61 prosenttia enemmän vastuuta? Onhan se mahdollista. Mutta tiedättekö, mikä on härskiä? Se, että yliopiston hallituksen puheenjohtaja Antti Tanskanen perustelee uusia palkkoja näin: "Vertasimme, mitä johtajille maksetaan samankokoisissa organisaatioissa, joissa talousvastuu on yhtä suuri." Yliopistoa siis verrattiin yrityksiin. Yritysmaailmasta napataan johdolle korkeat palkat ja bonusjärjestelmä. Samaan aikaan tiedetään kipeän hyvin, että jos rivityöntekijät alkaisivat vaatia yritysmaailman palkkoja, lomia tai työpäivän pituutta, yliopisto olisi konkurssissa kolmessa viikossa. Niinpä yritysmaailman apinointi tarkoittaa tutkijoille ja opettajille vain kaventunutta akateemista vapautta, resurssien vähenemistä ja huonompaa työilmapiiriä.
Ilta-Sanomat luovutti 22.3. opetusministeri Henna Virkkuselle (kok) yli 40 000 ihmisen allekirjoittaman vetoomuksen. Vetoomuksessa toivottiin, ettei koulujen joulujuhlien uskonnollisista ohjelmanumeroista, kuten virsistä ja evankeliumista, luovuttaisi. Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin, miksi Ilta-Sanomat vetoaa virsien puolesta? "Oikeastaan kysymys oli, että miksi ei. Saimme toimitukseen postia vanhemmilta, jotka hämmästelivät joulujuhlien muuttumista. Vanhemmat kokivat, ettei heillä ole kanavaa, jonka
kautta esittää mielipiteensä. Tuli ajatus, että me avaamme kanavan." Mitä toivotte, että Henna Virkkunen tekee vetoomuksen seurauksena? Määrää virret kaikkiin kouluihin? "Eihän hän sitä voi tehdä." Miksi vetoomus sitten tehtiin? "Halusimme saattaa korkeimman tason päättäjien tietoon kansalaisten tahtotilan. Virkkusella on laajat kontaktit ja yhteistyöverkostot, hänen pitää saada tietää, että tällaisiakin mielipiteitä esiintyy."
Ovatko virrettömät joulujuhlat huonompia kuin sellaiset, joissa lauletaan virsiä? "Ei tämä ole huonous- tai hyvyyskysymys. Suomalaisia perinteitä on niin vähän, että niitä pitää vaalia." Pitääkö koulun juhlissa olla virsiä ja muita uskonnon tunnusmerkkejä? "Mielestäni kysymys ei ole uskonnosta." Virret eivät ole uskonnollisia? "Jos siellä kerran sanotaan enkeli, niin onko se nyt niin paha. Kysymys on perinteestä, ei uskonnosta."
kirkossa kuulutetut
Maaliskuussa syntyi Eheytyksen päivänä 21.3.2011 luoksemme saapui
KEHITTYVIEN MAAKUNTIEN SEPPÄLÄ
Oman elämänsä supermallien Jani Toivolan (vihr) ja Nasima Razmyarin (sd) rakkaudesta ilman karenssia. Vaalivoittoon ehdokkaita kannustavat HKL:n ratikkapysäkit ja Stockmann-konserni.
SALASEKSUAALI
Kiusaukset synteihin yhä houkuttavat, himot sydämessäni pahaan taivuttavat.
(Siionin virsi 120)
Älkää alistuko! Valitkaa, että piilotatte homoutenne, nuoret! Toivovat ylpeät nykyheterot Mika "Sonjan mies" Falk, ex-bi-Anni ja koko nuottakööri.
puuhanurkka
Ann-Mari Huhtanen ja Anna Mattsson
Etsi Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilaisen design-kalusteista säätönapit, hinnoittele ja väritä.
alapääkirjoitus
Marko Ylitalo
Huomiskertomus
vapaa-ajattelijain liiton vaalikoneeseen vastanneista kristillisdemokraateista yli 70 prosenttia kannattaa luomisuskon tuomista peruskoulun opetussuunnitelmaan. Jos he saisivat päättää, puhuttaisiin biologian tunneilla evoluution lisäksi kaiken elämän luoneesta Jumalasta ja suuren tulvan muovaamasta maapallosta. Tutkimusten mukaan yhtä moni yhdysvaltalainen uskoo kreationismiin. Kreationistien mielestä luonnontieteilijöihin ei ole luottaminen, koska heidän "mielipiteensä" kehitysopista on muuttunut niin monta kertaa sitten Charles Darwinin aikojen. Luomisuskovaiset sen sijaan ovat aina luottaneet siihen, mitä Raamatun kertomuksessa sanotaan. "On hyvin energiaa vievä prosessi, jos biologi lähtee väittelemään kreationistin kanssa. Voi olla, etteivät he koskaan pääse samaan lopputulokseen. Luonnontieteilijät voivat katsoa keskustelun jopa haitalliseksi. Siitä voi saada käsityksen, että kreationismi olisi tasaveroista tieteen kanssa", pohti tämän numeron On ok olla dorka! -juttua (sivut 1013) varten haastateltu professori Erkki Karvonen, joka vetää tiedeviestinnän maisteriohjelmaa Oulun yliopistossa. Biologin lailla taisi ajatella myös kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen, kun tämä käski perussuomalaisia tekemään kotiläksynsä. Se kun helpottaisi keskustelua. Kannatusluvuista päätellen emme kuitenkaan välitä siitä, kuka hallitsee perusasiat ja kuka ei. Tieteellä ja politiikalla on yhteinen ongelma: kuinka puhutella kansaa. Dorkat sen osaavat.
ylioppilaslehti Perustettu 1913. 97. vuosikerta. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. issn 035-924. Käynti- ja postiosoite Kaivokatu 10 B, 7. krs, 00100 Helsinki. www.ylioppilaslehti.fi. toimitus Päätoimittaja Maria Pettersson, 050 339 3033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi ·Toimitussihteeri Maria Manner, 050 445 0553, toimitussihteeri@ylioppilaslehti.fi · Toimittajat Ann-Mari Huhtanen, 050 443 7122, ann-mari.huhtanen@ylioppilaslehti.fi Marko Ylitalo, 050 447 1117, marko.ylitalo@ylioppilaslehti.fi · Ulkoasu Anna Mattsson, 050 441 1327, graafikko@ylioppilaslehti.fi toimistosihteeri Susanne Lindqvist, 09-13114235, susanne.lindqvist@hyy.fi osoitteenmuutokset ja tilaukset www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu ilmoitusmarkkinointi Markkinointitoimisto Pirunnyrkki · Myyntipäällikkö Lauri Ristikankare, 020 796 9582; Kari Kettunen, 020 796 9580, yolehdet@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi ilmoitushinnat Teksti 2,05 e/pmm ja takasivu 2,40 e/pmm, abinumerossa teksti 2,95 e/pmm ja takasivu 3,50 e/pmm. Määräpaikkakorotus 10 %. Hintoihin lisätään arvonlisävero 23 %. ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf kustantajaYlioppilaslehden kustannus Oy ·Toimitusjohtaja Heikki Härö hallinto ja talous Marjo Berglund paino Sanomapaino Oy, Forssa ·Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä säilytä tai palauta sitä.
Paavo Voutilaisen kalustehankintoihin liittyvä piina loppui. Käräjäoikeus katsoi, ettei hankintoja tarvinnut kilpailuttaa, sillä Voutilainen tarvitsi sairautensa vuoksi paremmin säädettävät kalusteet. Oikeat vastaukset: Le Corbusier -nojatuoli 4 600 euroa, Le Corbusier -sohva 4 763 euroa, Artemiden Tolomeo Tavolo 342 euroa, Arne Jacobsenin Swan-tuoli 2 713 euroa, Eames Ellipse -sohvapöytä 1 151 euroa, Walter Knoll CCEO -pöytä 18 500 euroa. Kalustehankinnat yhteensä 71 900 euroa. Ainoastaan työpöytä on säädettävä.
ylioppilaslehti 6 # 11
3
"Sukulaiset näkivät makuuhuoneessamme kaulapannan ja talutushihnan. He kysyivät, olemmeko hankkimassa koiraa. Ei olla."
Myös Iida Rauman esikoiskirjan päähenkilö pitää rajusta seksistä. s.24
sisältö 5 siiri nordin 7 6 12 16 26
adhd
Laulajan musatärpit.
Kolmekymppisen lääkkeitä ei enää korvata.
sosiaalinen eläin
Helene Auramo perusti sosiaalisen median yrityksen ja blogiportaalin.
me dorkat
Dorka tietää paremmin.
tieteen tosi-tv
Tutkijat asentavat kameroita koteihin.
paluu tulevaisuuteen
Tulevaisuus näytti 1960-luvulla ihmeelliseltä.
vakiot 4 6 16 18 22 25 27
palaute kuvitella! kolumni: ajankohtainen nikkanen tyylitarkastus & graduratsia & samaan aikaan toisaalla kolumni: olavi uusivirta arviot malinen & kansanmies & nykysuomen sanakirja
teemu granström
tekijät
kannen kuva jarmo katila
muinoin
Pontus Purokuru, 24, on prekaari kaunosielu, joka asuu Helsingissä ja kirjoittaa. Himottaa: "Kasvissyöjät. Jostain syystä kaikki innostus lopahtaa, kun kaunis ihminen tilaa jauhelihapihvin."
Maisa Akkola, 26, haastatteli tähän lehteen tutkija Mia Collanusta. Hän opiskelee käsityötiedettä ja oppi viikko sitten virkkaamaan isoäidinneliön. Kaduttaa: "Se, että hävisin ystävälleni vedon ja joudun sen seurauksena värjäämään 15 sentin tyvikasvuni."
Minna Mäkipää on 26-vuotias graafikko, joka kuvitti tämän lehden jutun aikuisten ADHD-lääkityksen korvaamisen lopettamisesta. Kyrpii: "Tällä hetkellä kyrpii kyvyttömyyteni pitää kasveja hengissä. Ituhippiuskottavuuteni kärsii."
Ylioppilaslehti pohti ydinvoimakantojen muutosten ja onnettomuuksien yhteyttä 14.4.1988.
10 KEVÄTKEVENNYS!
GAUDEAMUKSEN
10
Rajoittu erä kirjoja à 515 Yliopistokirjakaupoissa 4.-29.4.
5
15 10 15
10
5
4
ylioppilaslehti 6 # 11 Alkusoitto
palaute
posti@ylioppilaslehti.fi palautetta lähettäneille jaetaan kirja-ja levypalkintoja.
ikävä kyröä
Tuomas Kyrön sarjakuvat olivat parasta, mitä Ylioppilaslehdessä on ikinä nähty. Nyt te menitte ja lopetitte ne. Kertokaa yksikin hyvä syy, miksi lukisin lehteänne enää koskaan. Pitäkää tunkkinne, minä seuraan Kyröä. Antti Kekäläinen Toimitus vastaa: Se sai kuulemma jotain oikeita töitä. Yksi lukemattomista syistä jatkaa Ylioppilaslehden lukemista on uusi kolumnisti Lauri Holappa, joka debytoi seuraavassa numerossa. Se on vähän niin kuin Kyrö, mutta pienempi ja ilkeämpi. Eron tuskaa lievittämään lähetämme sinulle Kyrön tänä keväänä ilmestyneen tekeleen nimeltä Urheilukirja. Se on kirja, joka kertoo urheilusta. Sellaisten lärpäkkeiden kanssa se mieluummin puuhastelee kuin piirtää sulle sarjakuvia.
artikkelissa sanottiin. Kuinka meillä on varaa siihen, että Suomen parhaat tieteen ja taiteen ammattilaiset raatavat itsensä sairaalaan? Juuri sairaslomalta palannut, kohta jälleen työuupunut Toimitus vastaa: Niin just. Ottakaa iisisti. Lähetämme sinulle Michael Pollanin kirjan Oikean ruoan ohjeet. On sitten jotain luettavaa sairaslomalla, etkä ainakaan pääse lihomaan.
syrjivä vaalikonetesti
Se tiedettiin, että Ylioppilaslehdessä työskentelee punavihreitä naisia. Uusin todiste siitä, että toimitus yrittää ohjailla lukijoita äänestämään haluamallaan tavalla, saatiin lehden 5/11 Suuressa vaalikonetestissä. Vaalikonetestiin oli valikoitu koneita, joihin todennäköisesti vastaavat punavihreät ehdokkaat. Tällaisia ovat esimerkiksi Kepan Ulkopoliittinen vaalikone ja SAK:n Työelämän vaalikone. Vaalikoneet, jotka kiinnostavat valkoista heteromiestä ja näin ollen pelottavaa perussuomaisten äänestäjää oli ovelasti jätetty pois. Testissä ei nähty esimerkiksi Hommaforumin, Metsästäjäliiton tai Autoliiton vaalikoneita. Tasapuolisen tiedonvälityksen nimissä kerrottakoon, että ne löytyvät osoitteista www.hommaforum.org, www.metsastajaliitto.fi ja www.autoliitto.fi. Mikko Mikonpoika Mikkonen Toimitus vastaa: Pahus, kiinni jäimme. Punavihreä naisemme Veikko valitsi totta vieköön lähes sadan vaalikoneen joukosta kaikkein hipeimmät, kuten Ylen, Hesarin, Uuden Suomen, MTV3:n ja Iltalehden vaalikoneet. Kepan ja SAK:n koneet valitsimme, koska tiesimme, ettei perussuomalaisilla ole mielipiteitä kehitysavusta tai työmarkkinoista. Jätimme pois myös Asuntopoliittisen vaalikoneen, koska emme pidä asunnoista, Nuorten vaalikoneen, koska vihaamme nuorisoa ja Savon Sanomien vaalikoneen, koska savolaiset ovat epäilyttäviä. Olutliiton vaalikoneen jätimme pois, koska se ei ollut valmis. Pidämme oluesta.
älkää raatako itseänne sairaalaan
Haluaisin kiittää muusikko Samae Koskista ja toimittaja Ville Hartikaista siitä, että he toivat artikkelissa Musiikkia hulluuden partaalla (Ylioppilaslehti 5/11) esiin monia tieto- ja taidetyöläisiä koskettavan ongelman: ollakseen työssään hyvä, työtä on tehtävä niin paljon, että sairastuu. Työ tieteen ja taiteen parissa vaatii paljon. Yliopistolla ihailluin on se, joka tekee eniten töitä: valmistuu nopeimmin ja parhailla arvosanoilla, julkaisee eniten ja on tohtori reilusti alle kolmikymppisenä. Esiin pääsevät vain kaikkein lahjakkaimmat ja uutterimmat he, jotka vaativat itseltään kaikkein eniten. Valitettavasti tämä johtaa siihen, että juuri nuo kaikkein lahjakkaimmat myös väsyvät, masentuvat ja joutuvat sairaslomalle. He ovat myös niitä, jotka sairastuvat masennukseen ja anoreksiaan muita helpommin. Ne, jotka tyytyvät keskinkertaisiin arvosanoihin ja keskinkertaisiin tutkimustuloksiin, jaksavat töissä pidempään. Systeemissä on jotain vikaa, jos ainoa tapa menestyä tieteessä tai taiteessa on raataa itsensä sairaaksi. Hulluuden partaalle, kuten
K RTILLA, LY MAKSA LYYRA-KOENNUSTA Ä AL SAAT 10 SENTTIOPISKELIJAJ S JA TUET OMAA S YHTEISÖÄSI.
OTEUTTAA SEN. TOIVOT. LYYRA T LLA. VARO MITÄ RAN FB-SIVU TOIVO ETUJA LYY
mielipide
yths palvelee
Nimimerkki Inhimillisempää palvelua toivova opiskelija otti Ylioppilaslehdessä 5/2011 kantaa YTHS:n neuvonta- ja ajanvarauspuhelimen palveluun. Nimimerkki koki saaneensa tylyä kohtelua yrittäessään uusia e-pillerireseptiään. Esiin tuli myös ongelmia ystävän allergiareseptin uusimisessa. YTHS:n hoidontarpeen arvioinnin ja ajanvarauksen puhelimessa työskentelee hoitoalan ammattilaisia. Asiakkaan soittaessa häneltä kysytään aina yhteydenoton syy, mahdolliset oireet ja vaivat sekä se, onko kysymyksessä uusi vai vanha oire. Tällä varmistetaan se, että asiakas saa oikeaa hoitoa ja ohjautuu oikeaan paikkaan. Reseptiä uusittaessa suosittelemme, että asiakas tuo reseptinsä potilastoimistoon. Siellä asiakkaalta kysytään tietyt vakioidut kysymykset reseptin sopivuudesta. Resepti joko uusitaan tai asiakas ohjataan eteenpäin. E-pillerireseptiä uusittaessa asiakas mittaa lisäksi itsehoitopisteessä painonsa ja verenpaineensa. Potilastoimiston asiantuntija tarkistaa potilastiedoista, onko lääkäri antanut asiakkaalle edellisellä reseptinuusintakerralla ohjeistusta seuraavaa uusintakertaa varten (esim. lääkäriaika tai puhelinaika lääkärille). YTHS pyrkii kehittämään jatkuvasti palveluaan asiakasläheisempään suuntaan. Uusien verkkosivujemme kautta olemme kehittäneet myös palautejärjestelmäämme. Kaikki palaute käsitellään mahdollisimman nopeasti, asiakas saa suoran vastauksen ja kaikki palaute pyritään ottamaan huomioon välittömästi palvelussamme. Sari Krappe Viestintäpäällikkö Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö
elija, iskelija, OULU - Suomen kielen op
ylioppilaslehti 6 # 11 Alkusoitto
6
kuvitella!
Piraattielokuvat 2010
16 580 000 latausta
Omituisten otosten kerho
Off-The-Record -nettimedia vie bändit soittamaan epätavallisiin paikkoihin.
viime syksyn suosituin ralli, Uuden Fantasian ja Freemanin Liian myöhään lähtee liikkeelle. Ensin video näyttää siltä, että kameran kanssa on heiluttu perustreeniksellä. Kun kertosäe alkaa ja kamera kiertää sivuun, näkee, ettei tässä missään bänditreeniksellä olla. Uusi Fantasia ja Freeman ovat vallanneet Kisahallin nurkan. Viereisessä loossissa bodari pumppaa rautaa, ja yhtyettä ihmettelemään on eksynyt muutama painonnostaja huilitauollaan. Akustinen otos on vuoden alussa perustetun Off-The-Record -nettimedian tuotantoa. Off-The-Record vie bändit soittamaan epätavallisiin paikkoihin. Ensimmäiseksi saitilla julkaistiin video Magenta Skycodesta soittamassa Ratikkamuseossa. Tanskalainen Alcoholic Faith Mission vietiin Luonnontieteelliseen museoon ja The Soundtrack Of Our Lives soitti Kafe Moskovassa. Off-The-Recordin takaa löytyy joukko musiikkialan ammattilaisia, joille videoblogi toimii temmellyskenttänä. Toiveissa on julkaista " huvin vuoksi ja rakkaudesta musiikkiin" uusi video kerran-pari kuussa. ann-mari huhtanen http://offtherecord.fi
Avatar
offtehrecord.fi / kuvakaappaus
Alcoholic Faith Mission heitti keikan Luonnontieteellisessä museossa.
11 400 000 latausta
Kick-Ass
Hipsteripulkka
Ammattikorkeakoulun pääsykoetehtävässä pitää suunnitella pulkka hipstereille. Tehtävän laatija ei tiedä, mikä hipsteri on.
nakkotehtävä. Hipsteripulkka pitää suunnitella A4-paperille ja suunnitelman pitää sisältää vähintään yksi kuva ja selitysteksti. mutta oi voi. Hipsteriyteen kuuluu olennaisena osana se, että hipstereitä ei voi määritellä, eikä kukaan tunnustaudu hipsteriksi. Tehtävän laatija, digitaalisen viestinnän lehtori Markus Norrena, kuka on hipsteri? "En tiedä, en osaa määritellä. Kai hän on sellaisen tietyn muotisuuntausten aallonkärjellä menevä henkilö. Hipsteriyteen kuuluvat indie-musiiki, teknologia ja elektroniikka." Mutta eikö tehtävä ole vähän outo, jos edes sen laatija ei ymmärrä, mistä siinä on kyse? "Kyseessä on konseptointitehtävä, jossa pitää kehittää uusi pulkkakonsepti. Tuskin kenenkään tehtävävastaus kaatuu siihen, ettei ymmärrä mikä on hipsteri. Tehtävä mittaa myös hakijan kykyä etsiä tietoa. Hakijan pitää selvittää, kuka on hipsteri." Aiotko itse selvittää sen ennen kuin alat arvioida pääsykokeita? "En erityisemmin. Onneksi näitä tehtäviä ei tarvitse tehdä itse." maria pettersson
9 720 000 latausta
stock.xchng / kuvankäsittely teemu granström
Inception
I NCE PT ION
9 490 000 latausta
Suljettu saari
SHUTTER ISLAND
8 810 000 latausta
kun fixi ei rullaa, viikset ei kasva ja iPad ei riitä. Konseptoi Helsingin hipstereille pulkka, joka herättää muissa
hipstereissä kateutta. Kehitä uusi pulkkakonsepti lisäämällä peruspulkkaan elektroniikkaa (esim. sensorit,
näytöt, yhteydet, lisälaitteet). Näin kuuluu Metropolian digitaalisen viestinnän tämän kevään en-
Iron Man 2
Esikoiset kerhossa
helmikuussa oululainen Antti Leikas löytyi noin sadan kodin lattialta. Esikoiskirjailija ei tullut odottamatta kylään, vaan hänen Melominen-kirjansa oli Pienen esikoiskirjakerhon ensimmäinen teos. Maaliskuun lopussa postiluukuista putosi Helen Mosterin romaani Hylky, ja vuoden loppuun mennessä jäsenille on lähetetty noin kymmenen uutuutta. Kerho keskittyy pelkästään eri kustantajien esikoisteoksiin, jotka toimitetaan jo julkaisupäiväksi jäsenten kotiin ja samalla hinnalla, joka niistä pyydetään kirjakaupassa. Yhtiön perustivat kirjallisuusharrastaja Mervi Laiho ja WSOY:n entinen mainospäällikkö Jussi Keinonen. Kuka kirjat valitsee, idean isä Keinonen? "Käytännössä minä. Ratkaisevaa on, koska kirja ilmestyy." Kirjakerho pyytää kustantajilta suosituksia ja valitsee kirjat niiden perusteella. "Se, että jotkut kustantavat kirjoja työkseen, on vahva julistus sen puolesta, että he uskovat teokseen. Emme myöskään ota yhdestä kustantamosta kolmea kirjaa peräkkäin, vaan monipuolisesti eri taloilta."
Titaanien taistelu
8 040 000 latausta
Millä tavalla kustantajat ovat sitoutuneet toimintaan? "Kaikki keskeiset tahot lähtivät innokkaasti mukaan, koska emme tuhlaa aikaa tinkaamiseen vaan kustantajat saavat saman osuuden myynnistä kuin kirjakaupoiltakin. Samalla tuntemattomat kirjailijat saavat heti lukijoita." Mitä yhtiönne hyötyy? "Saamme normaalin kirjakauppakatteen. Emme me tällä rikastu, eikä ole aikomuskaan. Haluamme edistää kirjallisuutta. Tämä ei ole riskibisnes, sillä kirjoja tilataan vain jäsenmäärän mukaan. Esimerkiksi kirjallisuuden opiskelijoiden kannattaisi ryhmänä hankkia sponsori, joka maksaisi heidän jäsenyytensä."
Miksi juuri esikoiskirjoja? "Olen aina ollut kiinnostunut uusista kirjailijoista enkä ole ainoa, sillä kirjamessuilla esikoiskirjailijoiden haastattelutilaisuudet ovat täynnä katsojia. Bisneskielellä sanottuna tämä on ehkä maailman pienin markkinarako." Vieläkö perinteiselle kirjakerholle on tilausta? "Massakerhot ovat haasteiden edessä, mutta uskon, että pienelle ja erikoistuneelle on kysyntää. Suunnitelmissamme on esimerkiksi nuortenkirjakerho. On täysin mahdollista, että tulevaisuudessa toimitamme kirjoja myös lukulaitteille, jos jäsenet niin haluavat." marko ylitalo www.pekk.fi
Vuonna 2010 eniten BitTorrentilla ladatut elokuvat. Lähde: Torrent Freak
ylioppilaslehti 6 # 11 Alkusoitto
7
hinnanalennukset loppuivat pitkävaikutteisilta ADHD-lääkkeiltä. Suomessa myydään myös lyhytvaikutteisia lääkkeitä, joista osassa on eri vaikuttava aine. Niiden määrääminen on vastoin nykyisiä hoitokäytäntöjä. "Lyhytvaikutteisiin valmisteisiin saattaa liittyä suurempi addiktiopotentiaali ja väärinkäytön mahdollisuus kuin pitkävaikutteisiin, jotka nyt jäävät korvauksen ulkopuolelle. Riski on todellinen myös pitkävaikutteisten valmisteiden kohdalla, mutta harvoin törmään siihen. Oikealla hoidolla on yleensä toimintakykyä selvästi parantava vaikutus ja huomattava merkitys esimerkiksi opinnoissa suoriutumiselle", Sihvola kertoo. Pitkävaikutteisia lääkkeitä saa siis määrätä, mutta potilas ei saa niistä hinnanalennusta. Joistakin lyhytvaikutteisista lääkkeistä saa hinnanalennuksen, mutta niitä ei saa määrätä. adhd-liittoon on tulvinut yhteydenottoja. Toiminnanjohtaja Virpi Dufva jakaa huolestuneet potilaat kolmeen ryhmään: ihmisiin, jotka eivät kasvavien lääkemenojensa jälkeen selviä ilman toimeentulotukea; Kelan vammaistukeen oikeutettuihin, joilta oireet ovat vieneet työkyvyn ja työssäkäyviin, jotka eivät ole oikeutettuja kumpaankaan tukeen. "Joillakin on esimerkiksi opintolainaa maksamatta ja perhettä elätettävänä. Nyt heidän pitää valita lainanlyhennysten, lasten harrastusten ja oman lääkityksen väliltä." Koska ADHD-alttius on periytyvää, saattaa perheessä olla useampia, jotka lääkkeitä tarvitsevat. "Parhaassa työiässä olevien ihmisten joutuminen työkyvyttömyyseläkkeelle tulee yhteiskunnalle huomattavasti kalliimmaksi kuin lääkkeiden peruskorvattavuus", Dufva muistuttaa. päätökset lääkkeiden korvattavuudesta tekee sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva lääkkeiden hintalautakunta. Se voi hyväksyä lääkkeet korvattaviksi vain siinä laajuudessa kuin Fimea (entinen Lääkelaitos) tai Euroopan lääkevirasto on todennut ne tehokkaiksi ja turvallisiksi myyntilupaa myöntäessään. "Metyylifenidaattivalmisteet on hyväksytty käytettäviksi pelkästään lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa", toteaa Kelan johtava lääkäri Pekka Koivisto. lääkityksen lopettaminen altistaa sosiaalisille ongelmille, heikentää toimintakykyä ja johtaa pahimmassa tapauksessa työkyvyttömyyteen ja syrjäytymiseen. ADHD-liiton Dufva toivoisi Kelalta siirtymäaikaa. "On kohtuutonta, että tuki katkaistaan yhtäkkiä ihmisiltä, joilla lääke on ollut käytössä. Siirtymäaika antaisi edes mahdollisuuden sopeuttaa elämää niin, että lääkkeen hankkiminen olisi mahdollista ilman peruskorvaustakin." marko ylitalo Lisätietoa: www.adhd-liitto.fi Annan nimi on muutettu.
minna mäkipää
Kolmenkympin kriisi
ADHD-lääkkeiden Kela-korvaukselle asetettiin ikäraja ja aikuiset jäivät tuen ulkopuolelle. 36-vuotias jatko-opiskelija Anna ihmettelee, kuinka väikkäri ikinä valmistuu ilman lääkitystä.
pam! Yhdellä nuijan heilautuksella vajaan kahden tuhannen parhaassa työiässä olevan nuoren aikuisen elämänhallinnasta tuli mahdotonta. Tammikuun lopusta lähtien yli 25-vuotiaat eivät ole saaneet suorakorvausta ADHD:n hoidossa käytettävistä lääkkeistä. Sairasvakuutuslain tarkentunut ohjeistus tarkoittaa, etteivät he enää saa apteekista 42 prosentin hinnanalennusta tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriöön määrätyistä metyylifenidaattivalmisteista. Lääkkeiden ostaminen ei myöskään enää kerrytä vuosittaista maksukattoa. 2530-vuotiaat voivat vielä hakea korvausta erillisellä lääkärinlausunnolla, mutta eivät enää 30 vuotta täytettyään. viime vuonna 1 742 yli 30-vuotiasta sai korvausta metyylifenidaatista. Heistä yksi on helsinkiläinen 36-vuotias jatko-opiskelija Anna. Hänen mielestään päätös on paitsi kohtuuton ja epäoikeudenmukainen, myös perusteeton. "Eivät aivojen välittäjäaineet muutu toisiksi iän myötä. Mihin lääkkeiden teho yhtäkkiä katoaisi?" Hän vertaa uutta linjausta päätökseen poistaa kaikilta kolmekymppisiltä kuulovammaisilta kuulolaite: "Tuohon ikään mennessähän kuurot oppivat lukemaan huulilta, eikö?" anna sai diagnoosin vasta aikuisiällä. YTHS:n mielenterveyspuolella ei aluksi voitu ymmärtää, miten yliopisto-opiskelijalla voisi olla ADHD. "Psykologin mukaan en olisi voinut edetä opinnoissani niin pitkälle." Lopulta hän sai lähetteen neuropsykiatrian poliklinikalle. Diagnosointi oli erittäin pitkä ja perusteellinen prosessi. Nyt Anna on syönyt lääkkeitä viiden vuoden ajan ja kokee hyötyneensä niistä erittäin paljon. Hän valmistui ajallaan maisteriksi ja suorittaa parhaillaan jatkoopintoja. "Olin suunnitellut elämäni ja urani ADHD-lääkityksen avulla saamani toimintakyvyn pohjalta. Olen keskellä väitöskirjatyötä ja yhtäkkiä ainoa yhteiskunnalta tarvitsemani tuki viedään pois. Concerta on kallis lääke." kulut vaihtelevat vahvuuden ja anADHD:stä kärsiviä päivittäin Hyksin noskoon mukaan, mutta vuositasolla neuropsykiatrian poliklinikalla, jossa lääkkeisiin uppoaa vähintään 500 aikuispotilaille tehdään diagnooseja, 1000 euroa. Annalla on ADHD:n lihoitoarvioita ja jatkohoitosuunnitelsäksi astma ja lääkkeiden yhteiskusmia. tannukset nousevat 200 euroon "Kela katsoo, että 30 vuotta täykuukaudessa. Jatko-opisketettyään ihminen ei ole oilijan talous on tiukoilla keutettu saamaan koropintolainalyhenvausta ADHD:n hoinysten ja pääkautoon. Tieteellisen punkiseudun kortutkimusnäytön keiden vuokrien mukaan ADHD psykologin mukaan takia. jatkuu sen jälen olisi voinut edetä "Tilanne on keenkin", sanoo opinnoissani näin kestämätön. Nyt Sihvola, jonka pitkälle. joudun miettimään, vanhimmat potiuskallanko tinkiä astlaat ovat 60-vuotiaimalääkkeistä. Opintolaita. nan takaisinmaksusta tuskin Kuulostaakin kummallisaisin vapautusta." selta, että ADHD lakkaisi vaivaamasLainmuutos kiukuttaa ja pelottaa. ta tietyssä iässä. Kontrolloidut lääTyönteon mahdollistava toimintakehoitotutkimukset kohdistuvat kyky on riippuvainen lääkityksestä. kuitenkin pääasiassa vain lapsiin ja "Nyt säästetään aivan väärästä nuoriin. paikasta. Tämä on eräänlaista heit"Vaikka lääketutkimustietoa aiteillejättöä. " kuisista on vielä vähänlaisesti, kliininen kokemus ympäri maailmaa lääketieteen tohtori, psykiatrian osoittaa, että lääkkeistä on hyötyä erikoislääkäri Elina Sihvola tapaa myös aikuisille", Sihvola toteaa.
ylioppilaslehti 6 # 11 Päähenkilö
8
Voiko olla Jeesuksen toinen tuleminen, vaikka ei olisi enää uskossa? Sitä pohditaan Mike Pohjolan elämäkerrallisessa romaanissa.
helene ja kaunotar auramo nörtti
sanat ann-mari huhtanen kuva jarmo katila
Helene Auramo on nuori, nainen ja johdossa. Sosiaalisen median konsulttiyrityksen toimitusjohtajasta ja Indiedays-muotiblogiportaalin perustajasta ei koskaan pitänyt tulla yrittäjää, eikä liiemmin uusmedianörttiä.
H
elene Auramon, 28, ei pitäisi olla tässä. Sosiaalisen median konsulttiyrityksen Zipipopin toimitusjohtaja ja sosiaalisen median asiantuntija Auramo kiinnittää henkseleitään vanhassa kokoussalissa Helsingin keskustassa, mutta alun perin hänet piti kuvata Helsingin Pörssiklubilla. Kuvauslupaa herrainklubin perinteitä vaalivalle kerholle ei kuitenkaan herunut. Tilat on tarkoitettu ainoastaan 1 461 mies jäsenen käyttöön, kuului vastaus. Auramon ei pitäisi olla tässä toisestakaan syystä. Hänestä ei koskaan pitänyt tulla yrittäjää, eikä liioin uus-
medianörttiä. Jos asiat olisivat menneet toisin, esimerkiksi Valio tai TDC eivät hyödyntäisi toiminnassaan sosiaalisia medioita eivät ainakaan Zipipopin ohjeistamana. Ja jos asiat olisivat menneet toisin, 140 000 muotiblogien ystävää olisi ilman Indiedays-blogiportaalia. Auramo on yksi Suomen suurimman nuorten naisten nettimedian perustajista. Kuinka tässä näin kävi?
"
ähän on tulossa lasiseinä. Tuohon taas videotykki, jotta tässä voidaan kokoustaa. Ja täällä on tällainen pieni huone, koppi. Ehkä tästä voisi tehdä toimistohuoneen. Tiedätkö ketään taikkilaista, joka voisi olla
T
kiinnostunut tekemään sisustussuunnitelmaa?" Auramo kysyy. Heti ensitöikseen hän kierrättää Zipipopin uusissa Töölössä sijaitsevissa tiloissa. Ne ovat vielä vaiheessa, sillä edelliset vuokralaiset lähtivät livohkaan, huhujen mukaan Ruotsiin, mikä aiheutti aikatauluissa hässäkkää. Avarammat tilat tulivat kuitenkin tarpeeseen, Auramo kertoo. Vuonna 2007 perustetun yrityksen kokoonpano on kasvanut kolmesta yhdeksään, ja uusia työntekijöitä haetaan parhaillaan. Viime vuonna sen liikevaihto yli viisisataakertaistui, ja kasvu vaikuttaa jatkuvan. Viime vuonna Tietoviikko nimesi Zipipopin lupaavimmaksi start-up-yritykseksi tieto- ja viestintätekniikka-alan asiantuntijoille tehdyn kyselyn perusteel-
la. Kesällä Auramo oli ehdolla Suomen Microsoftin ja Talouselämä-lehden Vuoden Innovaatiojohtaja -tittelin saajaksi. Sosiaalisen median konsulttiyrityksille on nyt kysyntää. Konsulttiyrityksiä ja mainostoimistoja tulee koko ajan lisää, ja yhden ihmisen toimistoja tuntuu Auramon mielestä olevan vähän liikaakin. Mistään 1990-luvun loppuun verrattavasta it-hypestä ei silti ole kyse. Jotain on opittu, eikä törsäily ole enää samanlaista kuin ennen. Ei vaikka uusista tiloista löytyy sauna ja baari, josta tulee iltaisin Zipipub, kuten Auramo vitsailee. "Sellaista meininkiä, että läppärillekin on tyyliin oma taksi, ei näe enää missään. Raha on tiukassa. Jossain
Arctic Startupin Arctic Eveningeissä kukaan ei tilaa samppanjaa koko jengille. Enemmänkin se on sitä, että juodaan olutta ja kehitellään ideoita yhdessä, ollaan tosi jalat maassa. Jos joku epäonnistuu, siitä puhutaan. Siinä mielessä se on tosi rehellistä kukaan ei leiju." Enää ei myöskään myydä tyhjää. "Jos mietin vaikka meidän yritystä, mitään kuplaa ei ole, kun emme ottaneet lainaa eikä meillä ole miljoonasijoituksia taustalla. Ja me myydään asiantuntijuutta, joka ei katoa", hän huomauttaa. uramo itse on hankkinut asiantuntijuutensa Kauppakorkeakoulusta ja Taideteollisen korkeakoulun medialabo-
A
ylioppilaslehti 6 # 11
10
On ok olla d rka!
Äly on poissa muodista. On epäilyttävämpää olla asiantuntija kuin reilusti tyhmä. On luovempaa olla itseoppinut kuin koulutettu. On haluttavampaa olla dorka kuin seksikäs.
sanat marko ylitalo kuvat tero koskela
ylioppilaslehti 6 # 11
11
M
aaliskuun Kuukausiliite kertoi perussuomalaisten Jussi Halla-ahon kampanjastartista, joka pidettiin Kirjan talon salissa Helsingin Kruunuhaassa. Puhe on sitä samaa, jota kuullaan Suomen kaikissa kampanjastarteissa: oma puolue on paras, minä olen puolueeni paras, mamut sitä ja mamut tätä. Sitten joku yleisöstä kysyy, mitä pitäisi tehdä valtiontalouden kestävyysvajeelle. Halla-aho hiljenee. Hän myöntää, että vastaaminen olisi poliittinen itsemurha. Ministerikandidaatiksi arvotettu ehdokas ei osaa puhua valtiontaloudesta. Mikä pahempaa, se ei häiritse meitä. Yleisö on ihan tyytyväinen, kun ääriharava vaihtaa puheenaiheen Nuivan manifestin turvapaikkaturismiin. Mutta hetkinen. Hänenhän tulisi tietää talouskysymyksistä. Vähintä, mitä voimme vaatia, on lupaus siitä, että hän ottaa niistä selvää. Mutta emme vaadi. Meille riittää se, että Halla-aho suoraselkäisesti ja rehellisesti tunnustaa, ettei hän tiedä. Hurraamme sille. dorkat ovat nousussa. Ennen arvostettiin fiksuutta, tänä päivänä ylpeillään tietämättömyydellä. Dorkia on aina ollut, mutta ennen tietämättömyyttä on peitelty ja hävetty. Nyt sitä pidetään suorastaan hyveenä: on rehdin suoraselkäistä, jos myöntää, ettei tiedä. Ja se riittää meille, vaikka kyseessä olisi poliittinen päättäjä.
joka ulottuu myös esimerkiksi työelämään. Nopsa Travels on viime vuonna perustettu, tiedostavien nuorten kaupunkilaisten ylistämä matkatoimisto, jonka sivuilla esitellään ekologisesti ja eettisesti kestävää lähialuematkailua. "Koska kumpikaan meistä ei tiedä matkailualasta mitään, lähdemme liikkeelle rennosti", korostavat Nopsa Travelsin perustajat, tyylitoimittaja Liisa Jokinen ja teknologiayrittäjä Ulla-Maaria Engeström. Heidän edukseen on siis katsottava, ettei toimistossa tiedetä omasta toimialasta
sa. Be Stupid, kuuluu Dieselin mainoskampanjan slogan, ja kuvassa malli näyttää rintojaan turvakameralle. Diesel Island Land of the Stupid, Home of the Brave, lukee uuden malliston mainoskuvissa. Ennen halusimme tuntea itsemme haluttaviksi tai menestyviksi ostaessamme jonkin tuotteen. Nyt haluamme samaistua dorkiin. Dorkuus on korvannut jopa seksikkyyden.
"totuus on se, että ilmastonmuutoksen vaikutuksesta ei todellakaan voida sanoa mitään. Asiaan jonkin verran perehtyneenä tiedän, että jossei ilmaston toimintaa osata lähestulkoonkaan edes arvioida, niin miten ihminen voidaan laittaa jo sen syyksikin?" Anonyymi keskustelija osallistuu
asia. Tämä voi johtaa relativismiin, anything goes -mentaliteettiin, jossa mitään tietoa ei voi pitää toista parempana." mielipiteiden esittämisessä ei ole mitään paheksuttavaa, eikä vanhan kunnon auktoriteettiuskon perään ole syytä haikailla. Ongelmia syntyy, kun tietämätön päteminen nousee samalle viivalle argumentoidun tutkimustiedon kanssa. Kun antiasiantuntijat pääsevät julkisuuteen yhtä helposti kuin asiantuntijat, vaikuttavat osapuolet tasaveroisilta. Myös perinteiset mediat ovat vaikeuksissa, kun pitäisi uutisoida kiistellystä tiedeaiheesta. Ilmastoskeptikot osaavat käyttää hyväkseen pyrkimystä tasapuoliseen, molemmat osapuolet huomioon ottavaan uutisointiin. Heidän mediastrategiansa on romuttaa usko ympäristötieteeseen ruokkimalla yleisön epäluuloa. "Helposti saa kuvan, että aha, tästä ollaankin kahta mieltä, vaikka tunnustettujen tiedemiesten vastassa on epämääräinen kieltäjäjoukko", Karvonen sanoo. mutta me rakastamme noita kieltäjiä! He puhuvat ymmärrettävää kieltä eivätkä tiedejargonia, heidän argumentointinsa on ärhäkkää ja viihdyttävää. Netissä kysymys ei ole siitä, kenellä on hallussa oikeampi tieto. Netissä väittelyn voittaa se, jonka totuus pääsee esille ja joka kommentoi nokkelimmin. Netin uutisvirrassa lähtevät kiertämään kaikkein törkeimmät, kaikkein typerimmät ja kaikkein rohkeimmat puheenvuorot. Hiljalleen sosiaalisesti hävettävästä ja epäkohteliaasta on tullut ihailua herättävää ja rohkeaa. Nyt lauotaan epäkorrektiuksia tunteenpalolla: homot voivat muuttua heteroiksi niin kuin murhaajat voivat parantua, sanotaan kristillisen nuortenmedian Nuotan Älä alistu! -nettikampanjassa.
Dorkat ruuhkauttivat tiedon valtatien
"seksityö on sopivaa maahanmuuttajanaisille, koska se ei vaadi juuri lainkaan kielitaitoa tai koulutusta", kirjoittaa teekkari Panu Horsmalahti blogiinsa Uusi Suomi -sivustolla. Hän on Piraattipuolueen eduskuntavaaliehdokas Pirkanmaalta. Horsmalahti ei ole tutkinut sen enempää maahanmuuttoa kuin prostituutiotakaan, mutta esittää mielellään näkemyksiä molemmista. Horsmalahti silaa rasistiset ja seksistiset ehdotuksensa linkkiviitteellä Väestöliiton julkaisuun. Se ei vielä tee hänestä asiantuntijaa eikä hänen väitteistään perusteltuja saati tieteellisiä. "Perinteisessä mediassa vain asiantuntijat ja eliitti ovat päässeet ääneen, netissä kuka hyvänsä on samalla viivalla asiantuntijoiden kanssa", sanoo Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvonen. Kuka tahansa voi tuottaa verkkoon materiaalia. Kun sensuroivat portinvartijat ovat poissa, kaikenlaiset näkökulmat ja mielipiteet pääsevät rehottamaan. Se on tasapuolista ja moniäänistä, vaikkakin sirpaleista. Samalla se kuitenkin vääristää tietoa. Silmissämme faktatiedon status on laskenut mielipiteen tasolle. Näin se käy:
"
"
Dorkia on aina ollut, mutta ennen tietämättömyyttä on peitelty ja hävetty.
yhtään mitään. Ruotsalainen sisustussuunnittelija Lotta Saksberg mainostaa itseään näin: "Olen koulutukseltani luokanopettaja. En tarjoa ammattikoulussa ulkoa opeteltuja sisustusratkaisuja, vaan laadin kotisi sisustuksen realismin ehdoilla. Soita minulle, kun haluat persoonallisen sisustuksen, etkä sellaista, joka on nähty tuhat kertaa Sköna Hemin sivuilla." Raikkaita, uusia näkemyksiä! Ei koulutuksen tuomaa taakkaa! dorkuus on valjastettu markkinavoimien käyttöön myös mainoksis-
Ilmasto lämpenee, sanovat asiantuntijat ja tutkimustulokset. Se on teidän mielipiteenne, sanoo anonyymi keskustelija.
Wikipedian artikkelinmuokkaussivulla keskusteluun ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutosartikkelissa luetellaan pitkät pätkät tutkimuksia ja asiantuntijoiden lausuntoja, mutta ne eivät vakuuta nimimerkitöntä keskustelijaa. Hän on perehtynyt aiheeseen. Netin ulkopuolella tehdään yleensä selvä ero tutkimustuloksen ja mielipiteen välillä. Netissä asiantuntijat ja muka-asiantuntijat pääsevät yhtä kovaan ääneen. Yhtäkkiä tieteellisesti aikaansaatu, vertaisarvioitu tutkimustulos muuttuu vain mielipiteeksi muiden joukossa. Ilmasto lämpenee, sanovat asiantuntijat ja tutkimustulokset. Se on teidän mielipiteenne, sanoo anonyymi keskustelija. "Mutu-tieto nojaa näennäisiin faktoihin, joihin on retorisesti helppo uskoa", Karvonen sanoo. "Tiedosta tulee ikään kuin uskon-
Raikas tyhmyys
tietämättömyyden ihannointi ei liity erityisesti puoluepolitiikkaan. Se on paljon laajempi ja syvempi ilmiö,
ylioppilaslehti 6 # 11
12
valtaa tutkinut Petteri Pietikäinen, Suomen Akatemian ohjelmapäällikkö ja Helsingin yliopiston aate- ja oppihistorian dosentti, on selvittänyt, että suomalaiset luottavat hyvin paljon yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Valitettavasti emme osaa arvottaa eri tahojen ristiriitaisia väitteitä. Osapuolten intresseissä on tuottaa omaa etuaan ajavaa tietoa. Karvonen nostaa esimerkiksi Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja työnantajaleirin ajatushautomot. Kenen tutkimustuloksia pitäisi uskoa? Eikö tiede olekaan puolueetonta? Vähemmästäkin kansalainen hämmentyy. Eiköhän ole parasta, että unohdetaan asiantuntijat ja ajatellaan ihan omilla aivoilla.
sainvälisten lääkefirmojen yhteisestä salaliitosta. Loogista päättelyä, ajattelemme ja klikkaamme itsemme Rokotusinfon kökönnäköisille kotisivuille.
"
on, tai muuten menee lammasmaisen massan mukana", sanoo yhteiskunnallisesta tietämättömyydestä kertovan Suuren kaalihuijauksen kirjoittaja Tommi Uschanov. Häntä komppaa nimimerkki Leli Basson foorumilla: "Ihan ku tietosanakirjojen kirjottajat tietäs kaikesta kaiken."
Asiantuntijat ajavat lopulta omaa etuaan: heidän työnsä on rokottaa ei piikkiä, ei palkkaa.
Kaiken takana on vaikeus
"perinteinen kiinalainen lääketiede on tuhansia vuosia vanha yleislääketiede. Sitä on harjoitettu jopa 4000 vuoden ajan. Sen tekee luotettavaksi kiinalaisten tarkka dokumentointi, joka on aina kuulunut heidän hoitoperinteeseensä." Näin esitellään kiinalaista lääketiedettä Luontaishoitajat.com-sivustolla. Meille kerrotaan, että kiinalainen lääketiede on hoitanut sairauksia samoilla metodeilla jo tuhansia vuosia. Kuulostaa paljon luotettavammalta kuin länsimainen lääketiede, joka vaihtaa hoitosuosituksia parin vuoden välein. Eilen ei saanut syödä kovia rasvoja, nyt ovat hiilihydraatit pannassa. Eivät taida oikein tietää, mitä ovat tekemässä. tieteellisen tiedon parasta ennen -päiväys koittaa hyvin nopeasti. Niin on tarkoituskin. "Tieteellinen menetelmä on ylipäätään skeptinen. Kaikki asetetaan systemaattisesti kyseenalaiseksi ja
Parempi, kun ei osaa
vuonna 2009 Suomi pelkäsi sikainfluenssaa. Rokotusharhaisen yhteenliittymän Rokotusinfo ry:n pystyttämä sikainfluenssasivusto nousi näkyvämpään rooliin kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ammattilaisten vastaava. Mielestämme "itsemääräämisoikeuttaan ajavien" huolestuneiden vanhempien yhdistys on luotettavampi tietolähde kuin THL:n erikoistuneiden lääkäreiden. Miksi? Koska alan asiantuntijat ajavat lopulta omaa etuaan: heidän työnsä on rokottaa ei piikkiä, ei palkkaa. Tai sitten kyse on lääkäreiden ja kanantiasiantuntijat ovat esittäneet mielipiteitään aina. Niiden vastaanotto on kuitenkin muuttunut. Nykyään perehtymättömyys tekee näkökulmasta tuoreen, rehellisen, aidon ja riippumattoman. Kriittisyys on hyvä asia, mutta yliskeptisyyden vaarana on, että pseudoasiantuntijoiden lisäksi epäilemme sellaistenkin alojen eksperttejä, jotka oikeasti tuntevat asiansa paremmin kuin muut. "Korostetaan, että terveen yhteiskunnan merkki on omilla aivoillaan ajattelevat, kriittiset kansalaiset. Täytyy uskaltaa sanoa, mitä mieltä
tulokset yritetään osoittaa vääriksi. Jos selitystä ei saada missään happotestissä kumottua, sille annetaan väliaikaisesti tiedon status, vaikka kohta olisikin tulossa tarkempaa tietoa, joka korvaa edellisen tuloksen", Karvonen sanoo. Maalaisjärki sisällämme kuitenkin huutaa, että pysyvyys on parempaa kuin jatkuva muutos, johon tiede pohjaa. "Ihmiset ovat ihmeissään. Eilen asia olin noin, nyt se on näin, mitä se on huomenna? Tieteen itse itseään korjaavuus on osa tätä prosessia." Uskohan siinä rapistuu, vaikka kokonaiskuva jatkuvasti tarkentuukin. Eikä tiedeyhteisön ulospäin näkyvä sisäinen kiistely ainakaan lisää uskottavuutta silmissämme. Samalla tavoin poliitikot, jotka muuttavat kantaansa, ovat mielestämme epäilyttäviä takinkääntäjiä. Parempi olla suoraselkäisesti ja loppuun asti väärässä kuin alkaa venkoilla.
peinä ajavansa vain turkistarhauksen kieltoa, tekijänoikeuslain muutosta tai pakkoruotsin poistoa. Olemme liian dorkia vaatimaan laajempaa asiaosaamista. Emme kysy, mitä ehdokas aikoo tehdä eduskunnassa ne 363 päivää, jolloin hänen keppihevostaan ei käsitellä.
"
Eilen ei saanut syödä kovia rasvoja, nyt ovat hiilihydraatit pannassa. Eivät taida oikein tietää, mitä ovat tekemässä.
Yksi yhden puolesta
palataan vielä Kruununhakaan Jussi Halla-ahon vaalistarttiin. Halla-aho oli vielä vuonna 2008 sitä mieltä, että hän on yhden asian ehdokas. Nyt mielipide on muuttunut, mutta vaalipuheissa kuullaan edelleen tuttu mamumamumamu-sirkutus. Mutta ei Halla-aho ole ainoa. Arkadianmäelle pyrkii kasa ihmisiä, joilla on mielessään vain yksi ajatus. Yhden asian ehdokkaat julistavat ylAjattelemme, että jos eduskunnassa on yksi ihminen, joka ajaa turkistarhauksen kieltoa kokopäiväisesti neljän vuoden ajan, niin onhan kiellon pakko mennä läpi. "eduskunnan ulkopuolisten ryhmien joukossa on puolueita, joista voidaan kohtuullisen oikeudenmukaisesti todeta, että toiminta painot-
ylioppilaslehti 6 # 11 Yhteiskunta
14
Yliopistosta Arkadianmäelle
Eduskuntaan pyrkii tänä keväänä noin 50 Helsingin yliopiston opiskelijaa, tutkijaa, työntekijää tai dosenttia. Ylioppilaslehti kysyi ehdokkailta heidän tärkeimpiä korkeakoulupoliittisia tavoitteitaan. Lisäksi tivasimme kahta konkreettista asiaa, joilla he kansanedustajaksi päästessään parantaisivat opiskelijoiden asemaa.
sanat sofia virtanen kuva teemu granström
vaatimus opintotuen sitomisesta elinkustannusindeksiin on mennyt hyvin perille yliopistolaisehdokkaille. Niistäkin, jotka eivät indeksiin sitomista maininneet, suurin osa kannatti opintorahan korottamista. Kyselyyn vastasi 37 ehdokasta. Opiskelun maksuttomuutta tai lukukausimaksukokeiluista luopumista tähdensi noin puolet vastaajista. Tämä jakoi puolueita selvemmin kuin indeksikysymys: kokoomuksen, perussuomalaisten ja ainoa kristillisdemokraattien ehdokas eivät maininneet maksuttomuutta lainkaan, muista puolueista useampi kuin yksi ( ja RKP:n tapauksessa ainoa) vastaaja korosti sitä. Perustulo opiskelijoiden sosiaaliturvan muotona sai kannatusta vihreiden, vasemmistoliittolaisten, kommunistien ja piraattien keskuudessa. Jos ehdokas vastauksessaan kannatti opintotuen indeksikorotusta, nimen perässä on merkki . Opintojen maksuttomuutta tarkoittaa tunnus . Niiden puuttuminen ei välttämättä merkitse, että ehdokas ei kannata asiaa ainoastaan sitä, että hän ei maininnut asiaa erikseen. Suomen kommunistinen puolue Irene Auer, 24, luokanopettajaopiskelija Nostaisin esille toisen asteen opiskelijoiden toimeentulon, joka on, jos mahdollista, vielä heikompi kuin yliopistoopiskelijoilla. Lauri Alhojärvi, 27, Afrikan tutkimuksen opiskelija Joillakin opiskelualoilla valmennuskurssi on lähestulkoon pakko käydä päästäkseen sisään. Tämä on eriarvoistava käytäntö. Pääsykokeissa tulisi mitata luovaa ongelmanratkaisukykyä. Anna-Mili Tölkkö, 23, erityispedagogiikan opiskelija Asuntojen vuokrille tulee asettaa järkevä yläraja. 900 euron perusturva yhdeltä luukulta kaikille niille, jotka eivät muuten voi toimeentuloaan hankkia. Vasemmistoliitto Riku Ahola, 30, talous- ja sosiaalihistorian opiskelija, valtiotieteiden kandidaatti Ajaisin huoltajakorotusta niille kaikille opintotukea nostaville opiskelijoille, joilla on alaikäisiä lapsia huollettavanaan. Katri Immonen, 25, talous- ja sosiaalihistorian opiskelija, valtiotieteiden kandidaatti Aion työskennellä opintorahan nostamiseksi ja sen eteen, että vuokrakämppiä olisi tarpeeksi ja vuokrat entistä pienempiä. Hanna Mithiku, 28, teologian kandidaatti Valtion taattava yliopistojen perusrahoitus, jottei yksityinen pääoma pääse ohjaamaan yliopistojen opetusta ja tutkimusta. Myös ammatikorkeakouluopiskelijoille YTHS:n palvelut. Joonas Leppänen, käytännöllisen filosofian jatko-opiskelija Perusturva yhtenäistettävä ja nostettava 750 euroon, tämä koskee myös opintotukea.
Heikki Patomäki, 48, kansainvälisen politiikan professori. Haluan palauttaa yliopiston vapauden, itsehallinnollisuuden ja demokraattisen hallinnon. Opintotukea pitää parantaa pelkkä indeksiin sitominen ei riitä ja opiskelijoiden vapautta opiskella vapaasti määräajoista ja muista paineista riippumatta pitää lisätä. Martina Reuter, 48, filosofian dosentti Yliopistoon on palkattava riittävästi opettajia, se on ainoa tapa olla kansainvälinen huippuyliopisto. Opiskeluaikoja ei saa rajoittaa. Marissa Varmavuori, 25, sosiaalipolitiikan opiskelija Opintotuen asumislisä on muutettava ympärivuotiseksi. SDP Kimmo Kiljunen, 59, kehitystutkimuksen dosentti (VTT) Maakuntayliopistojen asema on turvattava ja yliopistojen yksityistäminen estettävä. Opintotuen pitäisi riittää täyspäiväiseen opiskeluun. Timo Kontio, 27, sosiaalipolitiikan opiskelija Opiskelijavalintojen pitäisi mitata opiskelijan alalle ja opintoihin soveltuvuutta sekä tiedon soveltamiskykyä. Opiskeluterveydenhuolto kuntoon valtakunnalliseksi koulutusalasta ja -tasosta riippumatta. Matias Mäkynen, 20, oikeustieteen opiskelija Valmistumisaikoja voisi lyhentää
Kenneth Lönnqvist
Simon Elo Elias Erämaja Joonas Leppänen
Laura Räty
Marissa Varmavuori Hanna Mithku
Kaj Sotala
Emma Kari Laura Kolbe
ylioppilaslehti 6 # 11 Yhteiskunta
16
Hanna Nikkanen on vapaa kirjoittaja ja seikkailijatar.
ajankohtainen nikkanen
Tieteen tosi-tv
Antaisitko tutkijoiden asentaa valvontakameran kotiisi? Moni antaa. Helsingin yliopiston ja Aaltoyliopiston tutkimusta varten on konsultoitu BB-psykologia, vaikka tulokset näkevät harvat ja valitut.
netti-ilmoituksella etsitään kymmentä vapaaehtoista automaattista seurantaa koskevaan tutkimukseen. Vapaaehtoisten koteihin asennetaan videokameroita. Lisäksi tutkijoiden kehittämä seurantajärjestelmä kerää tietoja tutkimushenkilöiden tietokoneista, älypuhelimista, digibokseista ja langattomasta verkkoliikenteestä. Palkkioksi vuoden valvonnasta saa tuhat euroa. Kyse ei ole nettivitsistä, vaikka ilmoitus sellaisenakin kiersi, vaan Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen tietotekniikan tutkimuslaitoksen HIIT:n eli Helsinki Institute for Information Technology -projektista. Keväällä alkava tutkimus on Suomen Akatemian rahoittama ja se kestää vuoteen 2012 asti. Tarkoituksena on selvittää, minkälaisia päätelmiä tekoäly voi automaattisesti ja luotettavasti tehdä seurantamenetelmillä hankitusta datasta, kertoo tutkimuksen vetäjä, dosentti Antti Oulasvirta HIIT:stä. "tietoyhteiskunnassahan kerätään jo ihan valtavasti tietoa ihmisistä. Osa pelonaiheista johtuu siitä, etteivät ihmiset tiedä, mitä sillä tiedolla voi tehdä, eli kuinka luotettavaa ja tarkkaa tieto voi olla", Oulasvirta selittää. Tutkimuksen pääkysymys on asetettu koneoppimisen näkökulmasta. Koneoppiminen on tekoälyn osaalue, joka tutkii, mitä tietokone voi epävarmuuden vallitessa päätellä annetusta datasta. Videolta voidaan esimerkiksi tunnistaa sellaisia visuaalisia piirteitä, jotka erottelevat ihmisiä, tekoja ja tilanteita toisistaan. Kone voi oppia päättelemään, onko kuvassa kasvot vai ei, tai että siinä näkyvä henkilö on ostoksilla. HIIT:n kamerat ja seurantajärjestelmät tuottavat koehenkilöistä paljon dataa, jonka avulla voidaan tehdä erilaisia simulaatioita. "Voidaan esimerkiksi simuloida, mitä naapuri voi tietää susta luotettavasti. Tai mitä poliisi voi tietää susta luotettavasti, tai Luottokunta tai joku muu", Oulasvirta sanoo. vastaavia kokeita on tehty aikaisemminkin, mutta ei näin laajoja. "Tämä ei ole mikään Big Brother. Me ollaan otettu ensimmäistä kertaa todella vakavasti kaikki eettiset ohjeistukset ja tehty asiat ensimmäistä kertaa tällä alalla niin kuin pitää. Tämä on samalla myös pilottikoe tutkimuksen näkökulmasta. Tietotekniikan tutkimushan on ollut tällainen villi länsi." Oulasvirta kertoo, että hakijat seulotaan mielenterveysongelmien varalta. Tutkimusta varten on oltu yhteydessä kuinkas muuten Big Brotherin psykologiin. Mukana on tietojenkäsittelytieteilijöiden lisäksi sosiaalipsykologi ja sosiaalipolitiikan opiskelija. Tutkijat seu-
T
Vankien ja veteraanien paska
ällä viikolla olen joutunut ajattelemaan kakkaa. Sörkka, siis Helsingin vankila, on naapurissani. Iltapäivisin vangit kiertävät pihalla kehää ja nostelevat puntteja. Kun syksyllä muutin kämppääni, pidin muurien sisään avautuvaa näköalaa jännittävänä. En kai tunne ketään Sörkassa lusinutta, joten vankien ulkoilutunnin suoma tirkistelymahdollisuus tuntui eksoottiselta muistutukselta vieraista ihmiskohtaloista ja omasta vapaudestani. Hiljalleen olen tottunut siihen. Lähes sata vankia paskantaa Sörkassa öisin ämpäriin. Euroopan neuvosto on toistuvasti antanut Suomelle huomautuksia näistä niin sanotuista paljuselleistä. Oikeusministeri Tuija Brax vakuutti puolitoista vuotta sitten, että asia hoituisi pian. Oikeasti remonttia ei edes suunnitella vieläkään. tänään en katsele vankeja, koska istun junassa matkalla Mikkeliin tapaamaan keskussairaalassa odottavaa isoäitiäni. Hänen lyhyen ja onneksi jo paranemassa olevan sairautensa vuoksi olen joutunut astumaan yhteiskuntamme toisen kakkataistelun juoksuhautoihin. Mikkelin talous on kuralla ja vanhuksia riittää: isoäitini kaltaisia yksineläviä savolaismummoja ja -pappoja, joiden jälkeläiset ovat karistaneet maakunnan tomut jaloistaan. Sairaanhoitajat puurtavat kuin muulit, mutta silti akuuttiosastolla lemuavat eritteet. Yhdeksänkymppinen mummi haluaa nopeasti pois sairaalasta. Hän on osastotovereitaan paremmassa kunnossa ja ahdistuu ilmassa leijuvasta muistutuksesta siitä, mikä hänelläkin on edessä, jos pidätyskyky menee ja jalat lakkaavat kantamasta. kun suomalaisvankiloiden paljuselleistä puhutaan, joku ottaa aina puheeksi vanhusten vaipat. "Minua taas murehduttaa paljusellien asukkeja enemmän", verkkokommentoija kirjoittaa, "ne sodassa kärsineet ihmiset jotka makaavat paskat housuissa kun ei ole edes paljua". Näinhän se käy, keskustelu hyvinvoinnin väliinputoajista. Uudistus torpataan esittämällä jokin moraalisesti arvokkaammalta vaikuttava uudistus, joka pitäisi toteuttaa ensin, kunnes kaikki mahdollinen on torpattu ja vastassa on jokaisen yhteiskunnallisen keskustelun pienin yhteinen nimittäjä: housuunsa paskonut sotaveteraani. Kukaan ei lopulta vaihda veteraaninkaan vaippaa. Päätöksen siitä tekevät ihmiset, jotka saavat itse päättää, mihin kakkaavat, ja joiden omat vanhemmat nauttivat ikääntyessään yksityisistä terveyspalveluista. Talvisotakorttia laupeasti heiluttelevat keskustelijat tuskin itsekään sanottavasti hyötyvät vankeinhuollon kakka-austeriteetista tai muista sosiaalialan säästöistä, mutta pääsevätpä kuitenkin edes symbolisesti mukaan truuttaamaan paskanhajua tasaisesti kaikkien holhouksenalaisten asuinhuoneisiin. Kiusa se on pienikin kiusa. Paskasta vääntäminen on kehitysmaatason sosiaalipolitiikkaa. Ei kai kukaan oikeasti luule Suomea niin köyhäksi maaksi, että paljuunja vaippaanpaskojien olisi taisteltava keskenään oikeudesta inhimillisempään kakkaamiseen?
raavat osanottajien kokemuksia viikoittain. Jo alkuvaiheessa hakemuksia tutkimukseen tuli noin 60, mutta ei ole vielä selvää, kuinka moni niistä on tosissaan lähetetty. Hakijoita valitaan par´aikaa. Oulasvirta on varovainen vastauksissaan, koska ei halua mediahuomion vaikuttavan tutkimushenkilöiden arkeen. Hän ei suostu välittämään haastattelupyyntöä tutkimukseen valittaville ihmisille. "Meillä on ollut ehdoton linja, ettei päästetä heitä julkisuuteen. Eikä me oteta tähän ihmisiä, jotka olisivat mukana sitä varten." toisin kuin BB:ssä, osallistujat saavat itse rajata, mihin kameroita asennetaan. Vessaan ei siis ilmesty yllätyskameraa, ellei siihen itse suostu. Yllätyksiä ei pitäisi olla tietoturvankaan suhteen. Tiedonsiirto tapahtuu salatusti, ja vain kolme tai neljä tutkijaa pääsee käsiksi kerättyyn dataan. Raakadataa ei anneta ulkopuolisille. HIIT julkaisee tutkimustulosten lisäksi myös itse valvontajärjestelmän pakettina, jotta kuka tahansa tutkija voi ottaa vastaavan systeemin käyttöön noin tonnin kustannuksella. Oulasvirta testasi valvontajärjestelmää ensin itseensä ja perheeseensä. Alussa hän kertoo hätkähtäneensä seisoessaan kameran edessä kalsareissaan. Jatkuvan kameravalvonnan kuulemma unohtaa kuitenkin pian. pontus purokuru
Kaiken viisauden ja muutoksen alku on tosiasioiden tunnustaminen. On tosiasia, että Suomi velkaantuu ja vanhenee. Uskon, että kaikki hyvinvointi rakentuu työnteon ja yrittäjyyden varaan. Uskon, että menestyäksemme meidän tulee pyrkiä kansainväliseen vuorovaikutukseen impivaaralaisen sulkeutuneisuuden sijaan. Uskon, että vahva metropolialue luo hyvinvointia koko Suomelle tarjoten hyvän ja ekotehokkaan elämän edellytykset. Uskon, että korkea osaaminen sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat parhaita eväitä etsiessämme uusia elinvoiman lähteitä. Nyt tarvitsemme taloudesta ymmärtäviä ja suoraselkäisiä päättäjiä, jotka ovat valmiita laittamaan maamme asiat ja talouden kuntoon. Tässä työhaastattelussa SINÄ olet työnantaja.
Jos sä haet Helsingistä liberaalia, kansainvälistä ehdokasta, niin zoomaappa Lassea.
-- Alex Stubb, ulkoministeri
Eduskunnassa harva tajuaa taloudesta tarpeeksi. Lasse tajuaa.
-- Matti Parpala, SYL:n pääsihteeri
Lasse Männistö
ekonomi, talousosaaja, kaupunginvaltuutettu
LasseMännistö.fi
LASSE MÄNNISTÖN TUKIYHDISTYS
De Gröna i Helsingfors
2
3
4
5
6
Zahra Abdulla
kaupunginvaltuutettu, kätilö Pehmeitä arvoja kovalla kokemuksella
Outi Alanko-Kahiluoto
kansanedustaja, sosiaalija terveysvaliokunnan jäsen Ettei ketään jätettäisi
Verna Castrén
Helsingin Vihreiden Nuorten puheenjohtaja, valt. yo, opiskelija Sävyt eivät säväytä, vaan teot
Pekka Haavisto
kansanedustaja, ulkoministerin erityisedustaja Yhdistävä tekijä
Kimmo Helistö
tuottaja, kaupunginvaltuutettu Itsenäinen yrittäjä eduskunnan lauteille
7
8
9
10
11
Sirkku Ingervo
erityisopettaja, kaupunginvaltuutettu
Henrik Jaakkola
siviilipalvelusmies, ylioppilas Rahavallasta kansanvaltaan Kapinatalkoot 2011!
Emma Kari
kaupunginvaltuutettu, opiskelija Maailmaa ei muuteta välinpitämättömyydellä
Marko Kosunen
tekniikan tohtori, ay-aktiivi Huomisen kiitokset ansaitaan tämän päivän teoilla
Tuuli Kousa
kaupunginvaltuutettu, Master of Laws
Kanttia ja kansainvälistä kokemusta
Tukea nuorten, lapsiperheiden ja ikäihmisen arkeen!
12
13
14
15
16
Anna Moring
fil. maist. vs. pääsihteeri Tasa-arvoisemman kansan edustaja
Husein Muhammed
oikeust. maist. lakimies Mummot ja mustikat!
Mari Puoskari
diplomi-insinööri, puolueen varapuheenjohtaja Kestävän talouden insinööri
Jukka Relander
kolumnisti, radiohenkilö Politiikka on ajattelemista
Anni Sinnemäki
ministeri, Vihreiden puheenjohtaja Uusi avoin Suomi
17
18
19
20
21
Riitta Skoglund
psykologi, psykoterapeutti Kansan edustaminen on palvelutehtävä
Osmo Soininvaara
valt.lis, yrittäjä Itsenäinen ajattelija
Leo Stranius
ympäristöasiantuntija, pääsihteeri Onnellisuus, kohtuullisuus, ekologisuus
Johanna Sumuvuori
kansanedustaja, valtiot. maist. Vapaus, vihreys, tasa-arvo
Sanna Vesikansa
kaupunginvaltuutettu, valtiot. maist. Työ ja perhe samaan elämään
22
Millainen on sinun leijonasi?
Ville Ylikahri
kaupunginvaltuutettu, Helsingin Vihreiden puheenjohtaja Liberaali kaupunkilainen
Äänestä ennakkoon 6.-12.4. tai vaalipäivänä 17.4.
Äänestämiseen tarvitset ainoastaan henkilöllisyystodistuksen.
Tee oma ja osallistu kilpailuun - tai käy äänestämässä muiden luomuksia osoitteessa www.vihreat.fi/leijona Parhaat painetaan julisteiksi ja esitellään vaalivalvojaisissa. Voittajille tarjolla kunniaa ja ylistystä.
ylioppilaslehti 6 # 11 Yliopisto
18
graduratsia
suomen rälssisääty eerik xiv:n aikana juhanan herttuakunnan kukistamisen jälkeen (1563-1568)
suomen historia
Luimme kirjailija Kaari Utrion gradun.
Karvaiset kaverit
Tarkastimme eläinlääkäreiksi opiskelevien lemmikit.
tyylitarkastus
Palstalla esittelemme opiskelijoiden tyylivalintoja.
Opiskeluaika Viisi vuotta Valmistumisvuosi 1967 Johdanto "1500-luvulla suomalaisen yhteiskunnan merkitsevin ryhmä oli rälssisääty. Aatelista tuli se ryhmä, johon yhä selvemmin keskittyivät murrosvaiheessa olevan yhteiskunnan kehitysilmiöt. 1500-luku oli Pohjolassa vielä monessa suhteessa keskiaikaa, johon uuden ajan aatteet hitaasti tunkeutuivat Keski- ja Etelä-Euroopasta saaden aikaan hämmennystä ja sekasortoa." Aineisto Läänitysrekistereitä, valtakunnan registratuura ja muita aikalaisdokumentteja. Johtopäätös "1500-luvun ihmisessä olivat väkivaltaisuus ja kiivaus silmiinpistäviä ominaisuuksia. Renessanssi pikemminkin lisäsi kuin vähensi keskiajalta periytyvää hurjuutta. Ruotsalaiset kaatoivat kurkkuunsa 1 500 litraa olutta vuodessa henkeä kohti. Lisäksi tuli paloviina. 1500-luvun puolessa välissä ihminen, ilmeisesti myös nainen, oli jatkuvasti joko humalassa tai kohmelossa. Ei siis ihme, että sopuisa ja kärsivällinen mielenlaatu oli harvinainen ilmiö." Synnytystuskat "Tein keväällä 1967 gradun sekä pääaineestani että sivuaineestani yleisestä historiasta. Keskiaikaa käsitteleviin graduihin suhtauduttiin 1960-luvulla kuin ufoihin. Olin hyväntahtoisen pilan aihe niin kavereitten kuin opettajienkin keskuudessa. Nautin kovasti molempien gradujen tekemisestä, koska olen synnynnäinen tutkija. Olen saanut yhdistää kirjallisuudessa molempien parhaat puolet, taiteen ja tutkimisen. Graduni tarkastajan mukaan minun olisi pitänyt käyttää työssä enemmän alkuperäislähteitä. Hän, joka usein katsoi meidän tyttöjen läpi, kiitteli kuitenkin tekstin sujuvuutta. Ilmoitin reippaasti, että aion ryhtyä kirjoittamaan historiallisia romaaneja. Näin kävi. Käytin gradua vuonna 1968 ilmestyneen esikoisteokseni pohjana."
kirsi piirainen ja lily
"Olin töissä Kuhmon löytöeläintalolla, jossa Lily oli ollut puoli vuotta. Se oli noin vuoden ikäinen, kun se tuli minulle. Lily on kilpikonnakuvioinen, kauniinvärinen ja kuvauksellinen. Se tuntui heti omalta, se on niin seurallinen ja kiltti. Kaverit sanovat, että se on kuin pieni koira. Se on sosiaalinen ja tulee aina ovelle moikkaamaan vieraitakin."
johanna jaakkola ja vilppu
"Vilppu näyttää söpöltä, mutta on pieni ja pippurinen, kulmakunnan kingi, kuten naapurini sanoi. En valinnut koiraa ulkonäön perusteella, paitsi värin, kun pentueessa oli monta koiraa. Tämä on näppärän kokoinen. Meille ei kyllä ole koskaan sanottu, että omistaja näyttäisi samalta kuin koira. Vilppu vihaa eläinlääkäreitä, joten oli paras itse ryhtyä sellaiseksi. "
niina ryynälä, bono ja tica
"Nämä ovat sekarotuisia, puoliksi kääpiösnautsereita, puoliksi villakoiria. Kannatan roturisteytystä, sillä monet rodut ovat jalostuksen vuoksi sisäsiittoisia ja sairaita. En edes tiennyt, miltä koirani näyttäisivät isona. Olen kyllä kuullut, että Tica ja minä näytämme samalta. Eläinlääkiksessä ollaan paljon työvaatteet päällä, joten oma tyyli ei pääse korostumaan." maria ruuska
jutta pietiläinen, rocco ja pancho
"Staffi on näyttävä koira, en välitä ruikuista roduista. Oli tärkeää, että koiran väritys on tyylikäs. Värjäsin koiran hankittuani hiukset mustaksi ja aloin käyttää enemmän mustia vaatteita. Roccolla on paljon vaatteita ja jätkämäisiä asusteita. Tyylikkäin on Espanjasta ostettu Psycho Dog -paita. Aksolotleista valitsin vaaleanpunaisen yksilön, koska pidän pinkistä."
Tarkastajat: Eino Jutikkala ja Helge Pohjolan-Pirhonen
Lisää opiskelijoiden tyylivalintoja osoitteessa www.ylioppilaslehti.fi/tyylitarkastus
Yliopiston cowboyt
T
Tutustumme opiskelijaelämään muualla maailmassa.
eksasin opiskelijat saavat pian pelätä jokaisen pullottavan paidanhelman kätkevän alleen asekotelon. Uusi lakialoite pakottanee kaikki julkiset yliopistot sallimaan piilossa kannettavat käsiaseet kampusalueilla. Teksasin tämänhetkinen aselaki antaa yliopistoille, kirkoille ja liikeyrityksille vallan päättää itse siitä, saako niiden tiloihin tuoda tuliaseita. Aseet ovatkin kiellettyjä yliopistojen alueilla, mutta Texas for GunFree Schools -ryhmän mukaan vain neljäsosa teksasilaisista kannattaa nykyistä politiikkaa. Aselakeja vapaammaksi rukkaavia ehdo-
tuksia on esitetty vuodesta 2007 alkaen, sen jälkeen kun opiskelija ampui 32 ihmistä Virginia Techin kampuksella. Yleinen perustelu aseiden sallimiselle on se, että jos useammalla ihmisellä olisi ollut tuliase käden ulottuvilla, kouluampuja olisi pysäytetty ampumalla ennen kuin tämä oli ehtinyt tappaa kymmeniä ihmisiä. Yli 20 osavaltiota on jo hylännyt vastaavan ehdotuksen, mutta Teksasissa sen läpimeno näyttää todennäköiseltä. Tähän asti Utah on ainoana osavaltiona sallinut aseet yliopistoilla. Muutoksen puolesta lobbaava Students for Concealed Carry on Campus -ryhmä
muistuttaa, että piilossa kannettavaan aseeseen tarvittaisiin yhä lupa. Sen hakijan tulee olla vähintään 21-vuotias ja läpäistä sekä kurssi että taustojen tarkastus. Tästä huolimatta yliopistoilla ollaan muutoksesta huolissaan. Associated Press raportoi The University of Texasin rehtorin William Powersin julistaneen opiskelijoiden, aseiden ja opiskelijabileiden yhdistelmän olevan aivan liian arvaamaton. Lisäksi mielipidekyselyt osoittavat suurimman osan opiskelijoista uskovan aseiden vain lisäävän turvattomuuden tunnetta kampuksella. oona juutinen
ylioppilaslehti 6 # 11 Yliopisto
19
tutkija
miia collanus, 35, ei innostunut peruskoulun käsityötunneista. Ammatinvalintapsykologin ehdotus hakea yliopistoon opiskelemaan käsityönopettajaksi tuntui oudolta, mutta käsityönopettajaopintoihin Collanus lopulta päätyi. Hän ei innostunut niistäkään. "Tein opinnot äkkiä, sillä en kokenut oloani kotoisaksi käsityönopettajan koulutuksessa. Opiskeluaikanani vallitsi jonkinlainen naisyhteisön puhumattomuuden kulttuuri, joka kummittelee taustalla edelleen. Vaikka ilmapiiri laitoksella on muuttunut opiskeluajoistani avoimemmaksi, opiskelijat ovat yhä osin tyytymättömiä opetukseen", Collanus sanoo. Viime syksystä alkaen Collanus on kuitenkin toiminut tekstiilityön didaktiikan eli opetusopin viransijaisena. "Kun assistentin työt loppuivat vuosi sitten, ajattelin ottaa reilusti etäisyyttä käsityönopettajan koulutukseen. Kymmenen vuotta samassa paikassa on aika kauan. Hain kuitenkin didaktiikan sijaisuutta, sillä eihän työttömänä sovi olla. Satuin sitten saamaan paikan", Collanus kertoo. käsityötiede on monitieteinen ala, johon yhdistellään esimerkiksi taidehistoriaa, kansantiedettä ja kasvatustiedettä. Viime aikoina Helsingin yliopistossa on väitelty esimerkiksi veriseitikkien värjäysominaisuuksista. Graduseminaarissa tutkitaan muun muassa eettistä ja kestävää muotia, aroniamarjalla värjäämistä ja käsityönopetusta kehitysvammaisille. Collanuksen tekeillä oleva väitöskirja käsittelee DIY-käsityökulttuuria. DIY tulee sanoista do it yourself eli tee se itse. Collanus tutkii DIY-käsityökulttuuria, johon kuuluvat muun muassa suoran toiminnan aktivistikäsityöt, kuten neulegraffitit sekä massatuotannon vastustaminen. Lisäksi se haastaa stereotyyppisiä käsityksiä feminiinisyydestä ja naisen paikasta. "Käsityöt ovat älyttömän suosittu harrastus. Suomalaisistakin yli puolet harrastaa käsitöitä. Miten se näkyy esimerkiksi tieteessä ja tutkimuksessa? Ei juuri mitenkään, sillä käsitöitä pidetään naisten harrasteluna." collanus on omien sanojensa mukaan myöhäisherännyt feministi. Hän pitää huolestuttavan sitä, että käsityötieteen yksiköstä voi valmistua tietämättä mitään feministisen tutkimuksen kysymyksenasetteluista. Sukupuolentutkimukseen pitäisi perehtyä, sillä sukupuoli on merkittävä käsityöoppiainetta rakentava kategoria. Tytöt valitsevat useimmiten tekstiilityön ja pojat teknisen työn,
"
Miia Collanus tutkii suoran toiminnan käsitöitä, joilla vastustetaan massatuotantoa ja kyseenalaistetaan naisen perinteinen asema. Hänen mielestään käsityönopettajaksi ei pitäisi voida valmistua opiskelematta feminismin alkeita.
Käsityöt eivät näy tieteessä ja tutkimuksessa, koska niitä pidetään naisten harrasteluna.
minkä lisäksi lähes kaikki tekstiilityönopettajat ovat naisia. "Feministinen tutkimus ei ole herättänyt kiinnostusta yksikössä. Käsityötieteen fokus on ollut erityisesti tuotteen suunnittelu- ja valmistusprosessissa. Kulttuuriset ja sosiaaliset rakenteet ovat saaneet yllättävän vähän huomiota", Collanus sanoo. "Käsityö ei ole vain motorinen suoritus. Sen kautta voi tarkastella maailmaa ja tulla tietoiseksi itsestään kulttuurisena toimijana. Käsitöiden tekeminen on tietynlaista identiteettityötä." Omaa identiteettiä tuodaan esiin vaatteilla, asusteilla ja tekstiileillä. Esimerkiksi etnistä ja kulttuurista identiteettiä voidaan tuoda esille tekstiilien kautta. vapaa-aikanaan Collanus neuloo, ompelee ja kokkaa. "Näistä en luovu, vaikka mikä tulisi. Minulla ei ole lapsia, joten ehkä senkin takia on aikaa harrastaa." Viime aikoina Collanus on pysähtynyt harjoittelemaan hitautta. Hän saattaa työstää yhtä ompelutyötä kuukausia. "Minulle käsitöiden tekemisessä merkityksellisintä on prosessi ja materiaali. Kukaan ei alituisesti ole kysymässä, että koska on valmista tai tivaamassa tarkkaa etukäteissuunnitelmaa, joka institutionaalisessa käsityössä on usein vaatimuksena." maisa akkola
kuka
Miia Collanus, 35, työskentelee tekstiilityön didaktiikan yliopisto-opettajana käsityötieteen yksikössä opettajankoulutuslaitoksella. himottaa "Rajojen ylittäminen." kaduttaa "Etten älynnyt lukea yhteiskuntatieteitä perusopinnoissa." kyrpii "Ristiriitojen välttely ja pelkuruus, johon tietysti syyllistyn itsekin."
teemu granström / anna mattsson
opintotuki indeksiin!
Kolumnisti, radiohenkilö, Suomen kirjastoseuran puheenjohtaja www.jukkarelander.fi Kansanedustaja, kaupungin valtuutettu, kulttuuri ja kirjastolautakunnan pj. www.sumuvuori.net
ylioppilaslehti 6 # 11 Yliopisto
20
Jukka RelandeR
Johanna SumuvuoRi
15
20
Yliopiston johdon palkkapussit lihoivat
Yliopistouudistuksen myötä yliopiston hallituksen kulut satakertaistuivat ja rehtorin palkka nousi yli puolella. Johdolle puuhataan lisäksi uutta bonusjärjestelmää. Myös laitosjohdon palkat nousivat, opettajien ja tutkijoiden eivät.
yliopistojen johdon palkkapussit lihoivat yliopistouudistuksen myötä. Palkat nousivat kertaheitolla vuoden 2010 alusta. Helsingin yliopiston rehtorin palkka nousi 61 prosentilla nykyiseen 17 000 euroon kuussa. Kanslerin ja ensimmäisen vararehtorin palkka kasvoivat 27 prosentilla 14 500 ja 12 000 euroon ja hallintojohtajan palkka 20 prosentilla 11 000 euroon. Ylen MOT-ohjelma kertoi Helsingin yliopiston johdon nousseista palkoista valtion tuottavuusohjelmaa käsittelevässä ohjelmassaan maaliskuun puolivälissä. Ylimmän johdon palkkakehitys on ollut samansuuntainen myös muissa yliopistoissa, joskin Helsingin yliopistossa palkka on noussut huimimmin. Turun yliopiston rehtorin palkka on noussut 25 prosentilla, sen ollessa nyt 12 500 euroa. Oulussa rehtorin palkka nousi 26 prosentilla 12 000 euroon ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 21 prosentilla 10 300 euroon. Entisen Joensuun yliopiston, nykyisen Itä-Suomen yliopiston rehtorin palkka on nykyään 12 000 euroa, se nousi 33 prosentilla. Vaasassa rehtorin palkka nousi vain viisi prosenttia ja on nyt 9 700 euroa. Jyväskylän ylioppilaslehden mukaan Jyväskylän yliopiston rehtori on viime vuoden alusta alkaen kuitannut 60 prosenttia aiempaa parempaa palkkaa. Muiden julkisoikeudellisten yliopistojen rehtorit kieltäytyivät kertomasta palkkatietojaan tai heitä ei tavoitettu. Aalto-yliopiston rehtori ei vastannut sähköpostiviestiin, eikä häntä tavoitettu puhelimitse. Koska Aalto-yliopisto on säätiörahoitteinen, sen palkkatiedot eivät ole olleet missään vaiheessa julkisia. palkankorotusten jälkeen Helsingin yliopiston hallituksessa on esitetty, että johdolle luotaisiin lisäksi oma bonusjärjestelmä. Toistaiseksi ylimmän johdon kannustuspalkkioista ei ole päätetty. Hallituksen jäsenen, oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkosen mukaan on epäselvää, mihin johtoa kannustettaisiin ja miten suoritusta mitattaisiin. "Ylimmän johdon kannustuspalkkiojärjestelmä jonka esikuvat lienevät yritysmaailmasta on sikäli hankalaa, että on vaikea löytää palkitsemisen kriteerejä", hän sanoo. Kekkonen aloitti hallituksen jäsenenä vuoden 2010 helmikuussa. Hallitus päätti johdon uusista palkoista joulukuussa 2009.
ÄÄNESTÄ NUORTA VASEMMISTOA
Vasemmistonuorten ehdokkaat Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireissä: HELSINKI
60
Hanna Mithiku
(sit.) teol. kand., fil. yo. koneenkuljettaja
289
Iiro Arvola
62
Henrik Nyholm
ylioppilas (sit.) opiskelija
293
Antti Hartikainen
50
Riku Ahola
opiskelija, valt. kand.
57
Dan Koivulaakso Kirsi Pihlaja
puheenjohtaja, YTM sosionomi (amk)
64
Armi Lindell UUSIMAA
303
sairaanhoitaja, kotiäiti
56
Katri Immonen
opiskelija, valt. kand.
58
apurahatutkija, FM konduktööri
288
317
Marissa Varmavuori opiskelija, VTK
Vasemmistonuoret ry.
"
Joonas Leppänen Juuso Aromaa vasemmistonuoret.fi/vaalit
Hallituksessa on esitetty, että johdolle luotaisiin oma bonusjärjestelmä.
hallituksen puheenjohtaja Antti Tanskanen perustelee korotuksia uudistuksen tuomilla muutoksilla ja johdon kasvaneella vastuulla. "Toimenkuva ja vastuut muuttuivat olennaisesti uuden yliopistolain myötä. Valmistelevassa ryhmässä pohdimme ja vertasimme, mitä johtajille maksetaan samankokoisissa organisaatioissa, joissa talousvastuu on yhtä suuri", Tanskanen perustelee. Palkkojen tarkistamista alettiin valmistella Tanskasen aloitteesta. Työryhmässä olivat hänen lisäkseen varapuheenjohtaja Jaana HusuKallio ja rivijäsen Jorma Ollila. Rehtori Thomas Wilhelmssonin mukaan paremmalle palkalle on perusteensa. "Kyllä rehtorin duuni on vaativampaa kuin ennen. Vastuulla on nyt koko yliopiston konserni, rahastot ja sisaryhtiöt, joiden yhteinen liikevaihto on toista miljardia vuodessa. Hallitus hengittää niskaan ja vaatii tuloksia eri tavalla", hän sanoo.
Elämä haltuun.
Elämäntaitokurssi
Elämän ja opiskelun hallintaan.
Hengailuillat
Mukavaa yhdessäoloa.
Nettiryhmät
Osallistu tai seuraa muiden keskustelua.
nyyti.fi
Tietoa verkossa.
Nyyti - opiskelijoiden tukikeskus
ylioppilaslehti 6 # 11 Yliopisto
21
lyhyesti
Enemmistö ehdokkaista sitoisi opintotuen indeksiin
nykyisten eduskuntapuolueiden ehdokkaista 94 prosenttia haluaa sitoa opintotuen indeksiin ensi vuoden alusta. Tämä käy ilmi opiskelijajärjestöjen tekemästä soittokierroksesta, joka tavoitti 1 415 ehdokasta, 84 prosenttia eduskuntapuolueiden ehdokkaista. Vasemmistoliiton ehdokkaista kaikki kannattivat opintotuen sitomista indeksiin. Vihreiden osalta niin teki 99 prosenttia ehdokkaista, rkp:sta 98 prosenttia ja kristillisistä 96 prosenttia. Sdp:n osalta prosentti oli 95, perussuomalaisten 94 ja keskustan 89. Vähiten tukea opintotuen sitomiselle indeksiin tuli kokoomuksen ehdokkailta. Heistäkin asiaa kannatti 83 prosenttia. "Opintotuki sidotaan indeksiin heti vuoden alusta. Tulos ei jätä puolueille tai ehdokkaille varaa venkoiluun", SYL:n puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi sanoo. Kyselyn tekivät Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry ja Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL yhteistyössä ylioppilas- ja opiskelijakuntien kanssa.
sami vähä-aho
uudistuksen myötä syntyi myös aivan uusi rahareikä, kun yliopistokollegio päätti alkaa maksaa hallituksen jäsenille palkkioita. Aiemmin konsistorin eli nykyisen hallituksen vuosikulut olivat 2 500 euron luokkaa, mikä koostui opiskelijajäsenille maksettavista palkkioista. Nyt kulut ovat satakertaistuneet 252 000 euroon. Hallituksen puheenjohtaja kuittaa joka kuukausi 2 500 euroa, varapuheenjohtaja 2 000 euroa ja rivijäsenet, opiskelijajäsenet mukaan lukien, 1 500 euroa. Palkka juoksee vaikka jäsen ei osallistuisi kokouksiin. Yliopistokollegion puheenjohtaja Markku Kulmalan mukaan palkkioiden on tarkoitus toimia kannustimena. "Vastuu on eri vuonna 2010 kuin vuonna 2009. Tarkoitus oli, että palkkio on sen verran kilpailukykyinen, että ihmiset paneutuvat hallitustyöskentelyyn. Sen piti olla riittävän iso porkkana, että se on työmäärään suhteutettu", Kulmala kertoo. Palkkiot päätettiin nostaa sille tasolle, ettei niitä tarvitse jatkuvasti tarkistaa, mieluummin ylä- kuin alakanttiin. Mallia otettiin ulkomaisista yliopistoista, Aalto-yliopistosta ja yrityksistä. Onko 1 500 euroa esimerkiksi Ollilan vuosituloissa riittävä porkkana? Kulmalaa naurattaa. "En usko, että kukaan istuu siellä palkkion vuoksi, mutta sen pitää olla kohtuullinen." yliopistouudistus ei nostanut pelkästään ylimmän johdon palkkoja. Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Tapani Kaakkuriniemen mukaan esimiestehtävien tuomat vastuut ovat nostaneet hieman myös laitosjohdon palkkoja. Kaakkuriniemi huomauttaa, etteivät reippaat palkankorotukset itses-
sään ole kiistakysymys, vaan niiden takana oleva ajatusmalli. Johtajien palkankorotukset kertovat yliopiston siirtymisestä kohti yritysmaailman oppeja, jotka eivät nosta yhteishenkeä vaan lisäävät eriarvoisuutta. "Ei tässä barrikadeille olla nousemassa. Lähinnä kyynistä huumoria yritetään viljellä. Mutta eihän tämä ole oikeudenmukaista. Palkkojen suhteen kysymys voi olla kilpailuky-
Palkkatietojen salassa pidettävyydessä häikkää
Yliopiston henkilöstön palkat muuttuivat uuden yliopistolain myötä salaisiksi. Oikeustieteen professorien mielestä palkkatietojen tulisi olla julkisia.
alkkatiedot muuttuivat salassa pidettäväksi yliopistouudistuksen myötä tammikuussa 2010. Tätä ennen ne olivat palkan henkilökohtaisia osia lukuun ottamatta julkisia. Syynä on se, että yliopistoihin sovelletaan uuden yliopistolain myötä pelkästään julkisuuslakia, ei enää nimikirjalakia kuten ennen. Taustalla on itsenäistäminen valtiosta. Nimikirjalain soveltamiseen olisi perusteita, sillä yliopistot saavat edelleen suurimman osan varoistaan valtiolta. Lisäksi yliopistoissa käytetään julkista valtaa esimerkiksi opiskelijavalinnoissa ja arvosteluissa. tämän ristiriidan tiedostaa myös hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää. Kun julkisuuslakia säädettiin yli kymmenen vuotta sitten, nimikirjalaki liitettiin siihen juuri avoimuuden ja toiminnan arvioinnin vuoksi. Nimikirjalaki putosi rinnalta jossain vaiheessa uutta yliopistolakia valmisteltaessa, hän kertoo. Mäenpää oli kuultavana perustuslakivaliokunnassa lain tiimoilta. Professori kertoo huomauttaneensa muutoksesta, mutta siihen ei tartuttu. "Se ei ollut lainvalmistelussa päällimmäinen kysymys, eikä perusteluissa sen kummemmin huo-
Rehtori Wilhelmsson ei halua tiedeministeriä hallitukseen
helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson ei kannata ajatusta erityisen tiedeministerin nimittämisestä hallitukseen. Hänen mielestään tiede- ja innovaatioasioiden yhdistäminen tiedeministerin salkkuun olisi huono vaihtoehto. Wilhelmsson kritisoi ajatusta yliopiston vuosipäivän juhlapuheessaan 25. maaliskuuta. Vaikka ajatus tiedeministeristä Wilhemssonin mielestä periaatteessa olisikin kannatettava, hän ei usko, että kakkosministerinä toimivalla tiedeministerillä olisi riittävästi painoarvoa tieteen ja perustutkimuksen tarpeista huolehtimiseen.
"
P
Merkkejä työilmapiirin huonontumisesta on nähtävissä
vystä, jota toistellaan liikemaailmassa, mutta se näkyy toisinkin päin. Systeemi osoittaa ihmisille, että jokainen ryhmä on yksikseen etuja saalistamassa", hän sanoo. Myös Jukka Kekkonen pitää kehitystä huolestuttavana. Hän pitää johdon saamia palkankorotuksia yleiseen linjaan verrattuna kritiikille altiina. Hänen mielestään myös hallituksen saamat palkkiot ovat yläkanttiin. "Vaarana on, että yliopiston hallintoon osallistuva johto irrottautuu etuineen professorikunnasta ja muusta henkilökunnasta", hän sanoo. "Yliopistouudistuksen jälkeisessä murrostilassa olisi erityisen tärkeää, että yhteisöllisyyttä ja perustoimintojen edellytyksiä vahvistetaan ja että luottamus eri toimijoiden välillä säilyy. Merkkejä työilmapiirin huonontumisestä on selvitysten mukaan nähtävissä." ann-mari huhtanen & sofia virtanen
mioitu, että nimikirjalaki ei tule sovellettavaksi. Kyseessä ei ole suoranainen virhe, mutta en tiedä huomioitiinko tätä valmistelussa, kun keskityttiin organisaatiomuotoihin ja yliopiston aseman uudenlaiseen järjestämiseen." mäenpään mukaan nyt mennään lain mukaan, mutta keskustelu siitä, kuuluisiko yliopiston palkkojen olla julkisen sektorin palkkojen tapaan edelleen julkisia, on aiheellinen. "Se olisi johdonmukaista, koska julkishenkilöstön palkkatiedot ovat yleensä julkisia. Mutta kyllä nykyiseenkin systeemiin löytyy perusteita, kun yleensä palkkatiedot ovat salaisia. Keskustelu siitä, menikö kaikki nyt oikein, on perusteltua", Mäenpää muotoilee. Rehtori Thomas Wilhelmsson luopuisi salassa pidettävyydestä ja tästä syystä luovutti tiedot MOTohjelmalle. Wilhemsson on siviilija kauppaoikeuden professori. "Minusta olisi OK, jos johdon palkat olisivat julkisia, koska yliopistot ovat vahvasti julkisrahoitteisia ja julkisoikeudellisia yksikköjä. Muilta osin julkisuusperiaate edelleenkin koskee meidän toimintaa julkisoikeudellisina laitoksina", hän muistuttaa. ann-mari huhtanen
Korkeakoulutuksen muutoksista keskustellaan Suomen sosiaalifoorumissa
Korkeakoulutuksen muutokset ovat yhtenä aiheena lauantaina 2. huhtikuuta järjestettävässä Suomen sosiaalifoorumissa. SYL:n ja SAMOK:n järjestämässä paneelissa keskustellaan niin tapahtuneista kuin seuraavan vaalikauden aikana odotettavista muutoksista. Panelisteina toimii nuoremman polven eduskuntavaaliehdokkaita, ja tapahtumassa kuullaan lisäksi asiantuntijapuheenvuoroja. Sosiaalifoorumi 2.3.4.. Tapahtuma järjestetään kello 1618 Arbiksessa.
ylioppilaslehti 6 # 11 Kulttuuri
22
deli kat essen
Lauluntekijä, näyttelijä ja kirjoittaja Olavi Uusivirta koettelee kolumnin rajoja.
Kommunismi voitti
Red Dawn -elokuvan uudelleenfilmatisoinnin tekijät pelkäsivät, että Kiina pillastuu. Yhdysvaltoihin hyökkäävät kiinalaiset viholliset muutettiin digitaalisesti pohjoiskorealaisiksi.
vuonna 1984 julkaistussa elokuvassa Red Dawn Punainen vaara Neuvostoliitto hyökkää Yhdysvaltoihin ja valloittaa sen. Teinipojat ryhtyvät vastarintaan ja yrittävät ajaa kommunistivihulaiset takaisin Siperiaan. nyt Red Dawnista on tehty uudelleenfilmatisointi. Koska neuvostoliittolaisten kommaripahisten uhka on poistunut, uudessa versiossa Yhdysvaltoihin hyökkäävätkin kiinalaiset. Tai olisivat hyökänneet, jollei kapitalismi olisi tullut väliin. Elokuvan tuotantoyhtiö MGM nimittäin sensuroi elokuvansa, jotteivät kiinalaiset suuttuisi ja sulkisi yhtiötä markkinoiltaan. vaikka Kiinassa päästetäänkin levitykseen vuosittain vain noin 20 yhdysvaltalaista elokuvaa, on se kuudenneksi tärkein ja koko ajan kasvava yhdysvaltalaisen elokuvan markkina. Kiina on sulkenut tuotantoyhtiöitä pois markkinoilta silloin, kun niiden tekemien elokuvien sisällöt eivät ole miellyttäneet. MGM:n ohella muun muassa Walt Disney Studios ja Sony Pictures ovat saaneet tilapäisesti kenkää julkaistuaan elokuvat kuten Seitsemän vuotta Tiibetissä, Kundun ja Punainen labyrintti, joiden katsottiin kritisoivan Kiinan politiikkaa ja vallanpitäjiä. Kiina ei ole kommentoinut tekeillä olevaa Red Dawn -elokuvaa mitenkään, vaan MGM:n itsesensuuri on ennaltaehkäisevää. sensuuri on hyvin omintakeista. 60 miljoonaa dollaria maksanut elokuva on kuvattu kokonaan, mutta siitä poistetaan editointivaiheessa kaikki viittaukset Kiinaan. Kiinalaiset viholliset korvataan pohjoiskorealaisilla, repliikit jälkiäänitetään koreaksi ja univormujen tunnukset vaihdetaan digitaalisesti kiinalaisista pohjoiskorealaisiin. Pohjois-Korea on turvallinen vihollinen, sillä siellä ei tarvitse pelätä yhdysvaltalaisten elokuvien tai tuotteiden boikottia. red Dawn -elokuvassa kommunistit häviävät. Tosielämässä he voittavat ilman taistelua. maria pettersson Lähteet: Los Angeles Times, Salon, Asia Times Online
Minne matka, nuori innovaattori?
"
ynsien alle tulee tarttumaan paskaa." "Surullista." "Elämä on." Tällaiseen sananvaihtoon päättyi Teoston järjestämä seminaari Jos taivaalta sataisi rahaa musiikin tekijä taiteen, talouden ja teknologian polttopisteessä. Puhujina olivat muiden muassa työministeri Anni Sinnemäki, liiketaloustieteen professori Alf Rehn ja Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin teknologiajohtaja Janne Viemerö. Seminaarin alaotsikko olikin ainoita paikkoja, jossa sana taide esiintyi. Se ei yllättänyt. Taide on niin 1900-lukua. Jos haluat olla verevä, puhu mieluummin luovista aloista ja luovasta taloudesta. Niistä puhuvat nyt kaikki.
K
"
suurelta osin musiikintekijöistä koostunutta seminaariyleisöä rohkaistiin etsimään uusia tapoja yhdistää omaa ammatillista osaamista esimerkiksi teknologiateollisuuden kanssa. Talouden lisäarvo syntyy nyt ennen kaikkea luovuudesta ja innovaatioista. Tekesin rahoitushakemus ei ole lottokuponkia ihmeellisempi kaavake. Hetken aikaa tuntui kuin koko Skandinavian luova talous olisi ollut juuri minun hyppysissäni. Kysyttäessä mitä säveltäjä Lotta Wennäkoskella ja Tekesillä voisi mahdollisesti olla annettavana toisilleen syntyi kuitenkin hiljaisuus. Ehkä Lotankin olisi vain syytä alkaa ajatella out of the box. Kokosin Lotalle Nuoren Innovaattorin Lukulistan: Luovaan talouteen kulttuuriosaaminen tulevaisuuden voimavarana. Luova talous ja kulttuuri innovaatiopolitiikan ytimessä. Minne matka, luova talous? Saatavilla hyvin varustetuista kirjakaupoista. sitä tekee usein mieli sanoa kaikenlaista, mutta hillitsee lopulta itsensä. Minun esimerkiksi tekisi mieleni sanoa "hyi vittu", mutta sen sijaan taidan itsekin marssia kirjakauppaan. Olen tosissani. En tiedä mitä on luova talous. En tiedä mitkä ovat luovia aloja. Onko oluen paneminen luovaa? Kyllä on, jos Carlsbergilta kysytään, sanoo professori Rehn. Puhtaiden taiteiden aika on ohi. On aika integroitua, työntää kädet vieraaseen paskaan. Tämä ei ole professori Rehnin suora sitaatti, vaan impressionistinen mukaelma. Kiitän professoria suoraselkäisyydestä, selkeäsanaisuudesta ja innostavasta tavasta esiintyä. Mutta niin kauan kuin "elämä on", ei suruni sammu pois.
Minun esimerkiksi tekisi mieleni sanoa "hyi vittu", mutta sen sijaan taidan itsekin marssia kirjakauppaan.
Vuonna 1984 valmistunut Punainen vaara oli armeijapiireissä niin suosittu elokuva, että vuoden 2003 Saddam Husseinin vastainen operaatio nimettiin elokuvan mukaan Red Dawniksi.
Kauhuleffoille omistettu Night Visions -elokuvafestari heijastaa Kino Engelin valkokankaille kahden yön aikana 15 pitkää elävää kuvaa. Näiden joukossa ovat Zack Snyderin fantasiauutuus Sucker Punch sekä japanilaisen ohjaajan Sion "Love Exposure" Sonon murhatarina Cold Fish. Liput 7,5 . www.nightvisions.info
öistä kauhua
Perjantai 1.4.
Lauantai 2.4. klo 22
Ihme-nykytaidetapahtuman iltaklubilla esiintyvät Jori Hulkkonen, Tuomas Toivonen, Susumu Makai eli ZONGAMIN sekä Renaissance Man & Äbäke. Festarin koko ohjelma osoitteessa www.2011.fi. Vanha ylioppilastalo, Mannerheimintie 3. Vapaa pääsy.
ihme klubi
Keskiviikko 6.4. klo 19
Nykyteatteri ja -tanssi kohtaavat koreografi Eeva Muilun ja teatteriohjaaja Milja Sarkolan Ihmisen asussa -esityksessä, jossa ollaan ilkosillaan ja tutkitaan alastomuuden aiheuttamaa hämmennystä. Viimeinen esitys 6.4. Liput 20/12 . Uuden tanssin keskus Zodiak, Tallberginkatu 1.
hämmentynyttä nakuilua
Merihätä mantereella -lauluilta syntyi näyttelijä Elsa Saision kolmenkympin kriisistä. Mukana on Ismo Alangon, Ilpo Tiihosen, Pirkko Saision, Mirkka Rekolan, Pentti Holapan, Timo Mäkelän ja Solveig von Schoultzin tekstejä, vanhoja ja uusia sävellyksiä. Liput 14 . Kom-ravintola, Kapteeninkatu 26.
elsa merihädässä
Torstai 7.4. klo 20
ylioppilaslehti 6 # 11 Kulttuuri
23
"
Julkisuuskuva on sekoitus psykoottista sarjamurhaajaa ja hurmaavaa tyttöystävävarasta.
hahmoja ei hyväksyttäisi edes helvettiin. "En pidä itseäni erityisen synkkänä hahmona. Kuten muissakin, minussa on pimeyttä ja valoa sekä tunteita niiden väliltä. Elämässäni on paljon onnellisuutta, mutta mieleni ei tee laulaa iloisista asioista. Laulan, mistä haluan." Siitä huolimatta Dullin on helpompi luetella asiat, jotka tekevät hänet onnelliseksi (ystävät, meri, taide, musiikki, ruoka, nukkuminen, koripallo ja naiset) kuin ne, jotka tekevät hänet surulliseksi (menetykset, traagiset olosuhteet ja epäoikeudenmukaisuus). työväenluokkaiseen perheeseen syntynyt Dulli sai katolisen kasvatuksen, mutta kääntyi agnostikoksi jo 12-vuotiaana. "En sano, etten usko Jumalaan. Sanon vain, etten tiedä." Aihe kiehtoo häntä, ja uusi levy on aikaisempia uskonnollisempi. Sanoituksissa kuumekin palaa pyhänä tulena. "Uskonto on monella tapaa korruptoitunutta. Se on kuin kulkutauti, mutta uskonnon perusteesit, kuten lähimmäisten rakastaminen, muiden auttaminen ja oikein tekeminen ovat kannatettavia." Samalla uskonto on Dullin mielestä vastenmielistä. Fundamentalistit tekevät uskosta ruman. "Katoliset papit raiskaavat lapsia, mutta teot peitetään. Se on kuvottavaa samoin kuin jatkuva sotiminen ja tappaminen." dullin mielestä uskonnot ovat eräänlaisia klubeja, eikä hän halua liittyä jäseneksi. "Ne ovat kerhoja ihmisille, jotka haluavat tehdä asioita yhdessä. Minä haluan tehdä asioita itsekseni. Ajattelen niin kuin ajattelen, tunnen mitä haluan tuntea ja teen, kuten haluan. Ainoa oppi, jota noudatan, on omani." Hän kertoo vihaavansa ihmisiä, jotka ovat päättämättömiä, pelkurimaisia tai epärehellisiä. "Kerron mieluummin totuuden ja kohtaan vihasi kuin valehtelen, jotta pitäisit minusta." No, milloin viimeksi teit syntiä? "Viime yönä." Miesääni höröttää. marko ylitalo The Twilight Singers Tavastialla 12.4. Liput 30 . Dynamite Steps julkaistiin 14.2.
sam holden
Syntinen
The Twilight Singersin solisti Greg Dulli teki uskonnollisen levyn, vaikka pitää uskontoa kulkutautina.
miesääni murahtaa. Greg Dulli kuulostaa poissaolevalta, mutta se ei johdu huumeista eikä muistakaan rock-kliseistä. Dulli istuu kotonaan New Orleansissa ja keskittyy tauluun, jonka osti Ebaystä. The Twilight Singersin solisti kertoo, ettei varsinaisesti ole taiteenkeräilijä, mutta: "kun näen jotakin, mistä pidän, pidän myös huolta siitä, että saan sen". Kuulostaa siltä, ettei periaate päde pelkästään maalauksiin. Pari vuotta sitten Dulli löysi rakastavan tyttöystävän rinnalleen. Nyt suhde on ohi. "Emme tunteneet enää samalla tavalla, ensi-ihastus ei säilynyt. Oletko joku psykologi", kysyy itseään erakoksi kuvaileva Dulli ja höröttää. "Laulujen kirjoittaminen vaatii paljon yksinäistä aikaa, joten viihdyn hyvin itsekseni. Mitä kulloinkin teen, on mitä minun pitäisikin tehdä." Tequilaa rakastava Dulli on tehnyt oman osuutensa vahvistaakseen taiteilijamyyttiä. Hänen kaksisuuntaisessa julkisuuskuvassa on yhtä lailla psykoottista sarjamurhaajaa kuin hurmaavaa tyttöystävävarasta. the twilight singersin viidennen Dynamite Steps -levyn tarinat ovat jopa entistä tummempia. Kiltit pojat pääsevät taivaaseen, mutta Dullin
Torstai 7.4.
naisia ja artisokkaa
Ei keväistä viikonloppua ilman leffafestaria. Kymmenettä kertaa järjestettävä Artisokka esittelee neljän päivän ajan naiselokuvia ja naiselokuvantekijöitä. Tarjolla on myös ennakkonäytöksiä teatterilevitykseen tulevista elokuvista. Teattereina Kluuvin Maxim ja Lasipalatsin Bio Rex. Liput 7 .
rappiotaidetta
Suomalaisen Rappiotaiteen festivaali juhlistaa Mikael Agricolan päivää. Esiintymässä mm. Sirkka Turkka, Rosa Liksom, Olavi Uusivirta, Maritta Kuula, Leena Parkkinen, Jarkko Tontti, Verneri Pohjola ja Susanna Kuparinen. Tapahtumassa nähdään Kristian Smedsin näytelmä Sad Songs from the Heart of Europe. Järjestää Nuoren Voiman Liitto. Vapaa pääsy. Astoria-Sali, Iso Roobertinkatu 14.
Lauantai 9.4.
pari tanssia
Teakin ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat esittävät Little Known Facts -teoksen saman illan aikana kahdesti, kahdella eri miehityksellä. Koreografia on yhdysvaltalaisen Caitlin Corbettin tekosia. Heppu on vieraillut tanssitaiteenlaitoksella aiemminkin. Liput 12/6 . Haapaniemenkatu 6.
Keskiviikko 13.4. klo 19
Torstai 14.4. klo 23
torstdaiklubi
Kuudennen linjan jokaviikkoisella Törstdag-klubilla tällä kertaa livenä elektroyhtye Imatran Voimasta tunnettu Randy Barracuda, jonka musassa kuuluvat 80-luvun syntetisaattori ja moderni funk-biitti, sekä dj:t DJJP, Aaro DiCosta & Palmus. Vapaa pääsy koko illan. Hämeentie 13.
ylioppilaslehti 6 # 11 Kulttuuri
teemu granström
24
"
Valehtelin kustannustoimittajalleni kirjoittavani, oikeasti en tehnyt romaanille mitään puoleen vuoteen.
Kirjoittava talonmies Iida Rauma ehdotti, että hänet kuvattaisiin Lauttasaaressa jäällä vähissä vaatteissa.
Kaunis ja kamala valta
Iida Rauman esikoiskirja käsittelee valtaa ja väkivaltaa. Hänellä on molemmista omakohtaisia kokemuksia.
esikoiskirjailija Iida Rauma, 26, kiemurtelee. Haastattelu hermostuttaa, oman kirjan markkinoiminen kauhistuttaa ja ajatus siitä, että kohta sukulaiset lukevat kipeitä ihmissuhteita, väkivaltaa, katoamisia ja sadomasokistista lesboseksiä käsittelevän kirjan, tuntuu oudolta. "Olisi luontevampaa vilautella itseään jossain puiston laidalla kuin antaa kirja sukulaisille luettavaksi." istumme Rauman keittiössä Lauttasaaressa. Seinät ovat täynnä Rauman piirroksia ja ikkunasta näkyy tuhannen neliömetrin piha, jonka Rauma talvisin kolaa puhtaaksi lumesta joka aamu. On hassua ajatella, että pieni ja hyvin hoikka kirjailija työskentelee talonmiehenä. "Talonmiehen duuni mahdollistaa sen, ettei tarvitse tehdä muuta. Aamulla viideltä menee kolaamaan, seitsemältä homma on valmis, ja sitten voi kirjoittaa. Elän aika vähällä, kuluttaminen ei oikein kiinnosta." Pääasiassa Rauma kuitenkin kirjoittaa. Hän työskenteli esikoiskirjansa parissa kolme vuotta. "Lopulta olin niin väsynyt koko tekstiin, että en halunnut koskea koko kirjaan. Valehtelin kustannustoimittajalleni kirjoittavani, oikeasti en tehnyt romaanille mitään puoleen vuoteen." Sen sijaan hän teki toimittajan töitä ja kolasi. nyt Katoamisten kirja on kuitenkin valmis. Romaanin tärkeimmät teemat ovat katoaminen, ihmissuhteet, valta ja väkivalta. "Valta on perustavanlainen rakenne ihmisten välisissä suhteissa. Valta-asetelma on aina läsnä, mutta valta on muuttuvaa ja moniulotteista, hyvää, pahaa tai neutraalia." Kirjassa väkivaltaa koetaan eritoten laitoksissa: koulussa ja vanhainkodissa. "Ihmiset sanovat helposti, etteivät hyväksy minkäänlaista väkivaltaa. Totuus on usein toinen. Useimmat väkivaltatilanteet, joita ihmiset kohtaavat, sivuutetaan poikkeuksina. Esimerkiksi koulussa lapset ovat lapsia, ja lasten välistä väkivaltaa ei lasketa oikeaksi väkivallaksi." Rauma on itse kouluväkivallan uhri. "Lapset saavat koulussa tehdä toisilleen asioita, joita ei hyväksyttäisi missään muualla maailmassa. Yläasteella sain tappouhkauksia ja minut pahoinpideltiin. Jokaikinen opettaja ja oppilas koulussa tiesi, mutta kukaan ei puuttunut." Pahoinpitelijät olivat, kuten romaanissakin, toisia tyttöjä. "Tyttöjen välinen fyysinen väkivalta on sallitumpaa, poikien on yläasteella jo vaikeampaa lyödä tyttöä." Toisenlaiseen laitosväkivaltaan Rauma tutustui työskennellessään viisi vuotta vanhainkodissa.
"Monet hoitajat ovat upeita ihmisiä. Mutta on myös niitä, jotka tekevät niin vähän kuin suinkin mahdollista. Se, miten Suomessa hoidetaan vanhuksia miten vähän annetaan aikaa ja miten vähällä hoidolla vanhuksen oletetaan pärjäävän mahdollistaa todella julman väkivallan. Ihmistä ei pestä kunnolla vessassa käynnin jälkeen tai vanhus pumpataan täyteen lääkkeitä." Rauma kuitenkin piti työstään. "Se oli tärkeää työtä, pystyin helpottamaan oloa, kuuntelemaan ja auttamaan. Parempi se oli kuin että olisin vaikka koonnut kännyköitä. Se ei ole tärkeää työtä, se on idioottimaista. Jos hoitotyö olisi vähemmän alipalkattua ja aliarvostettua, voisin hyvin olla hoitaja." Vallan kauniita puolia käsitellään kirjassa sadomasokistisen seksin kautta. Päähenkilö unelmoi alistamisesta, mutta tyttöystävä haluaa vain hempeillä. Tämäkään aihe ei ole Raumalle vieras. "Tyttöystävän sukulaiset näkivät makuuhuoneessamme kaulapannan ja talutushihnan. He kysyivät, olemmeko hankkimassa koiraa. Ei olla." katoamisten kirja sijoittuu Turkuun, jonne Rauma muutti lukion jälkeen. Lastentarhanopettaja-äiti ja sähköasentaja-isä olisivat toivoneet, että Rauma pyrkii opiskelemaan kuvataiteita, mutta hän valitsi Turun yliopiston poliittisen historian "koska tyttöystäväkin haki sinne". Rauma opiskeli myös elokuvaa Turun taideakatemiassa "samaan aikaan
tyttöystävän kanssa", mutta päätyi lopulta Turun yliopiston luovan kirjoittamisen opintoihin. Rauma muutti kaksi vuotta sitten Helsinkiin "tyttöystävän perässä, puhtaasti seksuaalisista syistä" ja työskentelee talonmiehenä "yhdessä tyttöystävän kanssa". Nyt kun sana tyttöystävä on toistettu riittävän monta kertaa, on syytä huomauttaa, ettei Rauma ole lesbo. "En tykkää ajatella itseäni naisena, mutta en myöskään miehenä. Lesbo ei kuulosta luontevalta, paras määritelmä olisi kai ei-hetero. Tykkään ilmaista sekä feminiinisyyttä että maskuliinisuutta. Mutta jos joku pitää mua ulkonäön ja seurustelukumppanin sukupuolen takia lesbona, niin en mä siihen kuole." maria pettersson
kuka
Iida Rauma, 26, on kotoisin Littoisista ja asuu nykyään Helsingissä talonmiehenä. Hän on opiskellut poliittista historiaa, elokuvausta ja luovaa kirjoittamista sekä työskennellyt viisi vuotta vanhainkodissa. Esikoisromaani Katoamisten kirja julkaistiin maaliskuussa. himottaa "Tyttöystävä Saija ja oliivit." kaduttaa "Viina ja ilmastonmuutos." kyrpii "Katusora ja eduskuntavaalit."
ylioppilaslehti 6 # 11 Kulttuuri
25
arviot
jee
Stacking Joskus kaikki pelit tuntuvat samanlaisilta. Playstation 3:n ja Xbox 360:n nettikaupoista ladattava ladattava Stacking ei ainakaan sorru vanhan toistoon. Pelaaja ohjaa Charlieta, joka on maatuska-nukke. Koska hän on kaikista pienin, hän voi mennä isompien nukkien sisään ja ottaa nämä hallintaansa. Paha teollisuuspamppu on kidnapannut Charlien perheen ja lisäksi lobbaa lapsityövoiman puolesta. Ilkeät juonet täytyy pysäyttää ratkomalla erilaisia arvoituksia, joissa voi hyödyntää Charlien erikoiskykyjä. Peli ei ole kovin pitkä, mutta hurmaava se on. jp
Jarkko Martikainen Usko YUP:n entinen nokkamies jatkaa neljännellä sooloalbumillaan nimellisesti edellisten viitoittamalla tiellä. Sen sijaan musiikillisesti Rakkauden (2006) ja Toivon (2009) jälkeen kuultava Usko on veistetty eri puusta. Pelkän oman käden kitaran jälkeen Jarkko Martikaista säestää jazzin ja kansanmusiikin taitajista koottu Äänioikeus-ensemble. Sanaseppo soi edelleen akustisesti, mutta ismoalankomaisen ilmeilevästi. Harvoin kuultava huilukin kujeilee kuin nuorella Vesa-Matti Loirilla. my
pikkusormi pystyssä
Roy Jacobsen Ihmelapset Yksinhuoltajaäidin ja Finn-pojan elämä heittää häränpyllyä 1960-luvun norjalaisessa lähiössä. Kuvioihin ilmestyvä Finnin hiljainen siskopuoli saa äidin kipuilemaan oman lapsuutensa salaisuuksien kanssa. Finn havainnoi tapahtumia, välistä ärsyttävänkin oivaltavasti. Sympaattisen 10-vuotiaan uskottavuus horjuu lipsuttaessa keittiöpsykologian puolelle. Parhaimmillaan kerronta tavoittaa pikkupojalle tyypillisen impulsiivisen ja yksityiskohdille herkän tavan jäsentää maailmaa. Paisuteltu perhedraama ei anna säväreitä, mutta ainainen voileipien mässytys on aika söpöä. rs
Jouko Heikura Mustien vuorten varjossa Mustien vuorten varjossa kertoo paitsi sodan raadollisuudesta, inhimillisistä valinnoista ja menneisyyden vaikutuksesta, myös rakkaudesta myllerrysten keskellä. Eletään 1990-luvun alkua Balkanilla. Vanha valtatasapaino järkkyy, ja itäblokin muutoksesta saapuu raportoimaan toimittaja Rakel Aho. Hänen tielleen sattuu romanianunkarilainen Romeo, joka tuo lämmön kärsimyksen keskelle. Itsekin Itä-Euroopasta raportoineen toimittajan esikoisromaani sitoo tositapahtumat hienosti tarinaan. Vahvoilla ollaan myös toimittajan etiikkaan ja työn pohdintaan liittyvissä teemoissa. Kieli on sujuvaa ja kaunista. Sen sijaan henkilöhahmojen rakentamisessa olisi ollut parantamisen varaa. Muutamaan otteeseen lukija myös putoaa kelkasta, kun hahmon tietotaso on yhtäkkiä muuttunut. am-h
How To Make a Living in Finnish Teatteri Naamio ja Höyhen tarjoaa kahden puolisuomalaisen koostaman englanninkielisen puhe-esityksen Suomesta ja tavoittamattomasta suomalaisuudesta. Viisiosaisessa performanssissa haastatellaan ja luennoidaan kansallisuusaiheesta, välillä katsotaan videokuvaa Helsingin merkkipaikoista. Katsojan taustoista riippumatta Johanna MacDonaldin ja Kristina Junttilan osaksi improvisoidussa monologikoosteessa saa nauraa itselleen ja naapureilleen, Abloy-lukoille, konformismille ja suomalaisten insinöörien kaikkivoipaisuudelle. su
keskisormi pystyssä
Howl Runoilija Allen Ginsberg (James Franco) julkaisi vuonna 1956 runon, joka kiteytti beatsukupolven. Tarinat huumeista ja runkkaamisesta olivat ajan auktoriteeteille liikaa. Carter Burwellin pianosävellykset, 1950-luvun muoti ja mustavalkokuvaus ovat nannaa älykköromantiikan ystäville. Hipsterikuorensa alla Howl on kuitenkin tylsä oikeussalidraama. Roolitus on onnistunut, eritoten Jeff Daniels viihdyttää ahdasmielisenä professorina ja jäykkis Jon Hamm on kuin suoraan Mad Menistä pudonnut. Tasoa laskee ikävästi ämpäriruma 3D-animaatio, Ginsbergin runon "tulkinta". Rare Exportskin näytti paremmalta. js
Elokuu Elokuu on käsikirjoittaja-ohjaaja Oskari Sipolan lopputyö Taideteolliseen korkeakouluun. Elokuva tarkkailee itsenäistymistä opettelevien nuorten elämää eräänä kesänä, mikä tarkoittaa sitä, että Akun (Eppu Pastinen) kiima vie tätä vastentahtoisen pimatsun perässä Helsingistä Itä-Suomeen. Kesäisessä road moviessa on oma raikkautensa ja ohjaaja kuljettaa elokuvaa sujuvasti. Silti Elokuu ei oikein kolahda, vaikka se kuinka pyrkii vetoamaan nuorisoon aikalaistasolla ja vanhempiin nostalgiahakuisesti. Hahmot ovat tylsiä ja niiden toiminta on motivoitu huonosti. Naispääosassa nähtävän Lina Turkaman kokemattomuus näyttelijänä näkyy ulkokohtaisuutena ja vaivaantuneisuutena. tn
Martina Martina Katy Perryn kotiäidiksi stailattu Martina Aitolehti paitsi näyttää myös kuulostaa tuhmalta mutsilta. DJ Mobsterin tuottamalla ja Jaakko "Darude" Salovaaran säveltämällä dancepop-albumilla yksi "2000-luvun seuratuimmista suomalaisen viihteen ilmiöistä" luottaa silottavaan autotuneen kuin botoxiin. Kaikille teille lukemattomille himogooglettajille tiedoksi, että tämä levy vihdoin paljastaa, miksi Martina ja Esko erosivat. Diamond Cuts Diamond -kappaleessa ex-vaimo laulaa: "Kaksi timanttia ei koskaan sovi yhteen, kulta. Timantti leikkaa timanttia." my
World Invasion: Battle Los Angeles Alienit hyökkäävät Maahan. Luottamuspulasta kärsivä ylikessu (Aaron Eckhart) komennetaan keltanokkaryhmään, josta tulee lopulta ihmiskunnan ainoa toivo. Ohjaaja Jonathan Liebesmanin sotaisa toimintaohjaus on kuvateknisesti aikansa lapsi, kamera heiluu kuin heinämies. Katsottavaksi kelpaamattoman siitä tekee heikko ja tunteileva käsikirjoitus, joka ylistää Yhdysvaltojen merisotaväkeä. Hahmot ovat oikeita genrekliseitä ja juoni putkijuoksu. Apokalyptiset CGI-näyt todistavat, että raja peli- ja elokuvagrafiikan välillä on jo kadonnut. Mieluummin kyllä pelaisin kuin katselisin tätä sontaa. js
buu
a-mh ann-mari huhtanen tn tomi nordlund jp juhana pettersson rs ronja salmi js jutta sarhimaa su sanna uuttu my marko ylitalo
-luku
sarjakuvat
Markus Miettinen ja Jaakko Seppälä
ylioppilaslehti 6 # 11 Jälkinäytös
27
tulevaisuutta tutkimassa
tulevaisuudentutkimus alkoi kehittyä akateemisena oppialana maailmalla toisen maailmansodan jälkeen. Tilastollisesti ennakoitavien trendien ennustamisesta ala kehittyi pohtimaan vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita ja sitä, millä toimilla toivotuimmat skenaariot saisi toteutettua. Suomessa lähes kaikki akateeminen tulevaisuudentutkimus tehdään vuonna 1992 perustetussa Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa, joka on nykyään osa Turun yliopistoa. Ala on monen eri tieteenalan yhteensulautuma, ja myös sen tutkijoilla on hyvin erityyppisiä taustoja. Tulevaisuudentutkimusta voi opiskella sivuaineena tai maisteriohjelmassa, mutta pääaineeksi sitä ei voi valita missään suomalaisessa yliopistossa. Tulevaisuuden tutkimuksen seuran tiistaitapaamiset Tieteiden talolla, Kirkkokatu 6, klo 1720. 12.4. Arabikansojen tulevaisuus 26.4. Metropolin asukkaiden onnellisuus tulevaisuudessa
nykysuomen sanakirja
S
Sunnuntaihesari
[subst.] 1) Hyvin paksu monistenippu, joka pitää lukea tenttiin ja jonka tentaattori toimittaa jakeluun aivan liian myöhään, esimerkiksi tenttipäivän aamuna. Mennäänkö illalla baariin? En mä pääse. Huomenna on tentti, ja proffa laitto vasta tänään jakeluun sellaset sumeet sunnuntaihesarit. 2) Sunnuntaina ilmestyvä Helsingin Sanomat -lehti
opiskelija tai vastavalmistunut, kerro koulutusvalinnastasi sanoin tai kuvin!
Osallistu 31.5.2011 mennessä. Palkintona 400 ja 200 euron matkalahjakortteja ja Otavan kirjoja. Lisätiedot: tinyurl.com/ilmaisukilpailu
Kilpailu on osa KOUKKU - Koulutusvalinnat kuntoon -hanketta, jota toteuttaa Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö.