>Yksikset julkisuuden totaalikieltäytyjät
7
17.4.2009
96. vuosikerta
Tyttöbakteeri!
näin opiskelijat uudistaVat teatterin
Vappulehtien toimituksiin ei naisia päästetä
Näyttämö on meidän
köyhät amerikkalaisnuoret lääkitseVät itseään henkensä uhalla
Rajut lääkärileikit
TO I V O
Demarit luottavat nyt Pilvi Torstiin. Mutta luottaako kukaan demareihin?
uutiset
kaupunki
maailma
4
YLIOPPILASLEHTI 7/09
kampus
kotimaa
Reima Launosen raju tilitys:
Yhden miehen edustajistoryhmä ratkaisisi ylioppilaskunnan ongelmat kunnallismallilla.
Ylioppilaskunnan jäsenmaksu nousee lukuvuodessa yhteensä viidellä eurolla ja sukukansatoiminta sekä uusien illat lakkautetaan, jos HYYn hallituksen esitys ensi vuoden kehyslaskelmaksi menee läpi edustajistossa. "Olemme linjanneet, että henkilöstökuluista ja edunvalvonnasta ei leikata", sanoo HYYn talousjohtokunnan puheenjohtaja Katri KorolainenVirkajärvi. Maisterisuma ja tutkinnonuudistus ovat pienentäneet ylioppilaskunnan jäsenmaksukantaa noin 130 000 eurolla. Siihen nähden korotus on pieni, uskoo HYYn hallituksen puheenjohtaja Pasi Hario. Kuusi hallituksen jäsentä jätti kuitenkin jäsenmaksusta eriävän mielipiteen. Onko hallitus kriisissä? "Ei, tämähän on ihan klassikkokamaa! Jäsenmaksun suuruus on perinteinen kiistan aihe."
Säästökuuri repii hallituksen rivejä
Edustajisto on pelkkä kumileimasin!
tuomas karppiNeN
Ä
Yli 1 300 on allekirjoittanut netissä vetoomuksen, jossa yliopistojohtoa kehotetaan eroamaan ja panemaan toimeen uudet vaalit. "Sen sijaan että rehtori Thomas Wilhelmsson, kansleri Ilkka Niiniluoto ja muu yliopiston johto olisivat puolustaneet tiedeyhteisön vapautta ja itsehallinnollisuutta, he ovat katsoneet tehtäväkseen panna toimeen ministeriöiden virkamiesten tahtoa jo ennen kuin uudesta yliopistolaista on edes tehty sitovia päätöksiä", kansainvälisen politiikan professorin Heikki Patomäen kirjoittamassa vetoomustekstissä sanotaan. Yliopiston entinen kansleri Kari Raivio on jo ehtinyt arvostella vetoomusta huutoäänestykseksi. "Patomäen kuppikunnan demokratiakäsitykselle voin vain sanoa että kiitos ei!" Raivio kirjoittaa blogissaan.
Nettivetoomus vaatii yliopisto johdon eroa
llöttää jo valmiiksi, kun ajattelen sitä edustajistovaalimainostusta, jota joutuu syksyllä kuuntelemaan. Vähän kuin automekaanikko kuulisi, että jotain Toyota Avensista kehutaan, kuinka auto on ruostumaton yli kymmenen vuotta, vaikka on nähnyt, että niiden ruosteisia pohjia tuodaan kolmen vuoden jälkeen kunnostettaviksi", lataa edustajiston jäsen Reima Launonen. Ainejärjestöjen edustajistoryhmästä viime syksynä eronnut mies toimii nyt yhden miehen "autonomisten ainejärjestöläisten" ryhmässään. Neljättä vuotta edustajistossa istuvan Launosen mielestä edustajisto ei toimi ja ylioppilaskunnan demokratia on kriisissä. Maaliskuun edustajistokokouksessa hän esitteli vaihtoehtoisen mallinsa päätöksenteolle. Launonen oli tehnyt näkemyksistään 20-sivuisen Powerpoint-esityksen. "Nykyisin edustajisto ei päätä mistään, vaan lähinnä hyväksyy päätökset. Puhutaan, että edustajisto olisi poliittinen ja hallitus operatiivinen elin, mutta ei siellä paljon poliittista keskustelua käydä", puhisee Launonen ja näyttää vedoksiaan.
Ylioppilaskunnan demokratia on kriisissä, Reima Launonen julistaa.
LauNoseN RaTKaIsu olisi tämä: hän purkaisi nykyisen hallitus oppositio-mallin ja korvaisi sen kunnallismallilla, jossa jokaisella yli yhden hengen edustajistoryhmällä olisi edustuksensa hallituksessa. Nykyinen malli johtaa Launosen mukaan "johdonmukaiseen järjettömyyteen" esimerkiksi hallitusohjelmaa käsiteltäessä. Tarkoituksena on, että hallitus esittelee ohjelman edustajistolle, joka hylkää tai hyväksyy sen. "Ne ovat kuuden tunnin kokouksia, joissa jokainen kom-
mentoi jokaista kohtaa, joita ei oikeasti voi kuitenkaan muuttaa. Lopuksi hallitusryhmät puoltavat ja oppositio vastustaa esitystä täysin sen sisällöstä riippumatta." Launosen mielestä kunnallis-
melko maltillista politiikkaa. "Poliittisia ristiriitoja suurennellaan. Se on sellaista hiekkalaatikkojuttua. Ei edustajistossa ole todellisuudessa yhtään sellaista ryhmää, joka ei tulisi toimeen muiden kanssa."
saMasTa sYYsTä nykyinen käytäntö on Launosen mielestä epäonnistunut: mikään ryhmä ei pyri hallituksen kaatamiseen tai edes harkitse hallituksesta lähtemistä. "Osakuntien pääasiallinen tavoite on aina ollut tilojen puolustaminen, mutta vaikka tilat vietiin, ne eivät marssineet ulos hallituksesta." Oppositiosta ei pysty juurikaan vaikuttamaan, mikä johtaa tur-
NYkYiNeN malli johtaa lauNoseN mukaaN johdoNmukaiseeN järjettömYYteeN.
malli toimisi paremmin, koska kaikilla opiskelijoita edustavilla ryhmillä on käytännössä hyvin yhteneväiset edut ja ne ajavat
hautumiseen ja passivoitumiseen. "Esimerkiksi oikean edustajistoryhmän on vaikea motivoida ihmisiä mukaan. Valtakunnan politiikassa puolueella menee hyvin, mutta HYYssä ne on pistetty pahimman mustan lampaan rooliin, eikä kukaan halua niitä mihinkään." Launosen mukaan on turha pelätä, että hallitustyö vaikeutuisi kunnallismallissa, vaikka mukana olisi keskenään nykyistä erimielisempiä ryhmiä. "Vääntö kuuluu politiikkaan. Jos edustajisto ei ole poliittinen paikka ja hallitus vain hallinnoi, niin missä hemmetissä se politiikka tapahtuu?"
NiNNi LehtNiemi
Finanssikriisi iski viime vuonna HYY Yhtymän sijoituksiin. Yhtymän sijoitussalkku veti opiskelijoiden omistaman konsernin vuoden 2008 tuloksen tappiolliseksi ensimmäistä kertaa sen historiassa. Yhtymän liikevaihto oli viime vuonna 29,7 miljoonaa euroa, ja tappiota se teki yhteensä 1,3 miljoonaa euroa. Yhtymän kivijalka on yhä kiinteistöala, jonka tulos oli viime vuonna 2,7 miljoonaa euroa voitollinen. Myös Academica Hostels teki voittoa. Sen sijaan Oy Unicafe Ab tuotti tappiota 0,5 miljoonaa, Gaudeamus 0,2 miljoonaa ja Lyyraa ylläpitävä verkkomedia-ala 0,4 miljoonaa euroa.
HYY Yhtymä teki historiallisen tappion
MIKSI?
Kuivin suin klubilla
HuHTIKuuN YLKKäRI-KLubILLa
PÄIVÄNI MURMELINA
kävijät yllättyivät, kun Vanhan Kuppilan tiskillä ilmoitettiin tarjoilun päättyneen kello 22.30.
onko Kuppilalla uudet aukioloajat, ravintolapäällikkö saara Laakso?
"Tammikuun alusta Kuppila on sulkeutunut viikolla kello 22."
Mikä johti aukioloaikojen muuttumiseen?
"Klubipäivinä pidämme Kuppilaa tarvittaessa auki kello 24:ään. Jos klubi jatkuu pidempään ja siellä riittää myyntiä, niin ketään ei koskaan ajeta pois. Henkilökunnalla on tarkat ohjeet siitä, paljonko pitää olla myyntiä."
Montako tuoppia pitää myydä tunnissa, jotta anniskelu jatkuu?
"Käyttöaste. Meillä ei ole ollut riittävää asiakasvirtaa siellä. Meillä aukeaa nyt terassi 28. huhtikuuta, ja sen jälkeen olemme auki 11.3023. Jos terassilla riittää väkeä, aukioloaikaa jatketaan. Meillähän on luvat neljään asti."
Miksi klubien järjestäjille ei ole ilmoitettu lyhennetyistä aukioloajoista?
"Se nyt on tietenkin sellainen asia, jota en voi julkisesti sanoa."
eikö teitä pelota, että varhainen sulkeutumisaika vähentää Vanhan kuppilan suosiota klubien järjestäjien keskuudessa?
"Meillä on luvat neljään asti. On täysin sovittavissa, miten olemme auki."
NiNNi LehtNiemi
Ruotsinlaivojen juopottelevat nuoret herättivät pahennusta Ylioppilaslehdessä 22.6.1954.
T
eekkaritytöt saavat kirjoittaa vappulehtiin, mutta toimituskuntiin heillä ei ole asiaa. Pian myyntiin tulevat vappulehdet edustavat Otaniemen ulkopuoliselle maailmalle teekkariutta. Parillisina vuosina ilmestyy Julkku, tänä keväänä on taas Äpyn vuoro. Todellisuudessa lehtiä tekee ja tuotoista päättää vain pieni osa teekkarimiehistä. Molempia lehtiä kun toimittavat salaseurat: Sitsimiesliitto vappulehti Äpyä, Luolamiehet Julkkua. Naisia ei seurojen jäseniksi oteta.
Vappulehdet ovat yhä poikakerhoja
Otaniemen salaseuraperinne estää naisten pääsyn Julkun ja Äpyn toimituskuntiin.
on aika lennokasta läppää, eikä ole löydetty sellaisia naisia, jotka porukassa pärjäisivät." Vaikka naisia ei yhdistykseen oteta, Taajamaasta on sääli, että lehdet koetaan miehisyyden linnakkeina. "Aikojen saatossa päätoimittajakin saattaa olla nainen. Nyt olemme valitsemassa kaksi naista yhdistyksemme kunniajäseniksi."
myös JulKKua julkaisevan yhdis-
uutiset
YLIOPPILASLEHTI 7/09
5
"Olemme irti ylioppilaskunnasta,
emmekä edes väitä, että tekisimme kaikkien teekkarien lehteä", selittää Äpyä julkaisevan Suomen Äpy-lehtien liiton sihteeri Olli Hanhirova. Hän vakuuttaa, että lehden teossa on ollut muun muassa kirjoituskilpailujen kautta mukana naisiakin. Kuitenkin TKK:lla pidetään yleisenä totuutena sitä, että vappulehtien toimituskuntiin eivät naiset pääse. Onko kyse väärinymmärryksestä? "On. Jos ei ole päässyt mukaan, se ei johdu siitä, että on tyttö. Jos vain sopii porukkaan, otetaan porukkaan." Nykyisissä toimituksissa ei kuitenkaan ole naisia. "Periaatteena on, että edellinen päätoimittaja valitsee ja kokoaa ydinporukan. Pissakakkahuumori on muodostunut poikien tekemäksi, mutta onneksi löytyy myös rohkeita naisia, jotka ovat samalla aaltopituudella." Myöskään Äpy-lehtien liiton hallituksessa ei naisia ole. "Säännöissä ei ole mitään tästä, ettei naisia voisi ottaa", kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Mauno Taajamaa. Käytännössä vappulehtien toimituksen jäsenet ovat kuitenkin olleet miehiä. "Se on semmoista poikamieshuumoria, ja hurtti huumori on haluttu pitää ydinporukassa. Se
tyksen jäsenistö koostuu miehistä, kertoo lehteä kustantavan Teekka-
"se On semmOisTa POiKamies huumOria, Ja hurTTi huumOri On haluTTu PiTÄÄ YdinPOruKassa."
rikulttuurin Tuki ry:n puheenjohtaja Sebastian Knight. "Tämä ei ole kuitenkaan estänyt naisia osallistumasta yhdistyksen toimintaan tai vappulehden tekemiseen", hän lisää. Knightin mukaan monia jaksaa ihmetyttää, miksi varsinaisessa yhdistyksessä on mukana vain miehiä.
"Mikään ei sano, ettei yhdistys toimisi aivan yhtä hyvin toisenlaisella kokoonpanolla, mutta viihdymme myös tässä tilanteessa. Kaikilla ihmisillä on vapaus muodostaa porukoita ikään, sukupuoleen, suuntautuneisuuteen tai mihinkään muuhunkaan katsomatta", Knight uskoo. "Mitä väliä, mitä sukupuolta tai seksuaalista suuntautumista toimitus edustaa", myös Olli Hanhirova kyseenalaistaa. Niin, mutta vappulehtien toimituksille sillä selvästi tuntuu olevan väliä. "Meillä nyt sattuu olemaan näin. Pidämme yllä vanhaa traditiota, joka on jatkunut vuodesta 1948. Kuka tahansa pääsee myös myymään lehteä ja siten osalliseksi rahoihin", Hanhirova sanoo. Mutta eikö vaarana ole, että opiskeluaikana opitut toimintatavat siirretään mukaan työelämään? "En usko, että sentään muutamme suomalaista yrityskulttuuria", Hanhirova epäilee. "Kun olin 2005 päätoimittajana, en saanut sinä vuonna yhtäkään opintoviikkoa. Minua loukkaa henkilökohtaisesti, kun joku kyseenalaistaa toiminnan. Keneltä tämä on pois? Pois niiltä, jotka ovat ostaneet lehden ja nauraneet vappuna."
Veera Luoma-aho
SuVi Korhonen
"Pitkä traditio on hyväksyttävä peruste"
TKY sanoutuu irti vappulehdistä, mutta pitää niiden toimintaa teekkarikulttuurina.
muassa, että kuka tahansa teekkari voi liittyä yhdistykseen." Vappulehtiä tekevät salaseurat ovat toisessa rekisterissä. Ne eivät saa avustuksia, eikä niiden myöskään tarvitse kertoa, millä perusteella jäsenensä valitsevat. Ja siitä, kuka jakaa vappulehtien tuottoja ja miten, TKY ei ole kiinnostunut. "Me ei tiedetä siitä ollenkaan."
Käytännössä isO osa lehtien tuotoista päätyy teekkareille. Teekkarikulttuurin tuki ry:n puheenjohtaja Sebastian Knight
S
alaseuroilla on Otaniemessä pitkät perinteet. Ylioppilaskunnan kanssa niillä ei muodollisesti ole mitään tekemistä. Siksi niiden ei tarvitse välittää esimerkiksi TKY:n tasa-arvosäännöistä. Arvostelijoita kuitenkin harmittaa, että Sitsimiesliiton ja Luolamiesten toimittamat lehdet toimivat "teekkaribrändin" alla ja edustavat ulkopuolisille kaikkia teekkareita. "Moni ei tiedä, että tulee lehden ostamalla tukeneeksi syrjivää kulttuuria", nimettömänä pysyttelevä naisteekkari harmittelee. TKY:n järjestösihteeri Nina Vilja ei näe asiassa ongelmaa. "Meillä on yhdistysluettelossa kaksi rekisteriä. Ensimmäisen rekisterin yhdistykset saavat avustuksia ja heiltä vaaditaan muun
"TKY ei Ole vasTuussa siiTÄ, miTÄ nÄmÄ YhdisTYKseT TeKevÄT."
kertoo, että Julkun tuotoilla on viime vuosina tuettu muun muassa Vuorimiesten taskumattilaulukirjaa, Fyysikkospeksin käsiohjelmamainosta, Laivanrakentajakerhon kerhotilan remonttia, Otaniemen Karaokelaulajien laitehankintoja
ja Julkun Hyvä Veli -stipendejä. Valtaosa rahoista menee lehtiä myyvien teekkarien provisioihin. "Olemme siirtyneet myyjien sponsorointiin. He saavat lisäksi laadukkaita myyjätuotteita, Äpybrändättyjä laukkuja ja vaatteita", sanoo Suomen Äpy-lehtien liiton sihteeri Olli Hanhirova. Tieto tästä riittää ylioppilaskunnalle. Raha, jonka lehdet tuottavat, menee aidosti teekkareille, uskoo TKY:n hallituksen puheenjohtaja Markus Heimonen. "Ei se mikään bisnes ole, vaan porukka, joka haluaa itseään toteuttaa. Toiminta tuo vappumieltä kansalle."
mutta OnKO tätä päivää pitää
teekkarikulttuurina käytäntöä, jossa naiset eivät pääse tekemään päätöksiä ja jakamaan rahaa? "Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että TKY ei ole vastuussa siitä, mitä nämä yhdistykset tekevät", sanoo Nina Vilja. Kuitenkin ylioppilaskunta hyväksyy järjestöt teekkaritoiminnaksi ja vuokraa niille tilojaan kerhohuoneiksi ja jatkopaikoiksi.
"Hyväksymme, että teekkarikulttuuria ovat myös järjestöt, joihin miehet tai naiset eivät pääse mukaan. Tämä toiminta hyödyttää kaikkia", Vilja uskoo. Markus Heimosen mielestä ylioppilaskunnan rooli on olla mahdollistaja. Jos naisten kerho haluaisi perustaa kilpailevan lehden, sille ei olisi estettä, hän sanoo. Alun perin Äpy on kuitenkin ollut ylioppilaskunnan luoma lehti.
Naisilla ei ole vastaavanlaisia, yhtä vaikutusvaltaisia yhdistyksiä eikä vuosien varrella instituutioiksi muodostuneita vappulehtiä. Heimoselle riittää, että se olisi periaatteessa mahdollista. "Vastaavanlaisen klikkiytymisen on oltava mahdollista miehille ja naisille. On meillä ykkösrekisterissä Teekkaritytötkin. On nähty, että on hyvä, että miesvaltaisessa yhteisössä on tällainen yhdistys." Mutta ovatko sukupuolen perusteella jäsenensä valitsevat yhdistykset ylipäätään 2000-lukua? "Pitkä traditio on jossain määrin hyväksyttävä peruste. Tietyssä mielessä ymmärtää, että nämä yhdistykset haluavat pitää kiinni historiasta, vaikka kyllä tasa-arvon pitäisi olla itseisarvo."
debatti
YLIOPPILASLEHTI 7/09
7
Y
34, on jatko-opiskelija Helsingin yliopistolla ja kokoomusaktiivi.
lioppilaskirjoituksissa ei tarvitse enää kirjoittaa ruotsia. Yliopistosta ei kuitenkaan pääse ulos ilman virkamiesruotsin tutkintoa. Suomenruotsalainen Rasmus Kyllönen lisäisi ruotsin opetusta entisestään. Niko Lipsanen tekisi siitä vapaaehtoista.
Rasmus Kyllönen, 22, är ordförade
för Student organisation vid Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet.
Erä 1: Virallinen kieli
Nl: Virkamiesruotsi on turha muo-
dollisuus, jonka opetukseen käytetään liikaa aikaa. Vaikka ruotsi on helppoa, lopputulos on se, etteivät ihmiset osaa sitä. rK: Virkamies, joka puhuu huonosti ruotsia, on parempi vaihto-
"Suurin HurriviHan aiHEuTTaJa on PaKollinEn ruoTSin TanKKauS."
ehto kuin vain suomeksi asioimaan suostuva. Minulle suomeksi toimiminen ei ole ongelma, mutta Pohjanmaalla on paljon ihmisiä, joille se on. Nl: Tähän tarkoitukseen on ylimitoitettua vaatia virkamiesruotsia kaikilta yliopisto-opiskelijoilta. Eikö olisi parempi, että suomalaiset osaisivat enemmän erilaisia kieliä? rK: Kieli kuin kieli on rikkaus. Kyllä esimerkiksi venäjän opetusta voisi lisätä yliopistolla. Ruotsi on kuitenkin edelleen Suomen toinen virallinen kieli. Ruotsalaiset perinteet ja yhteinen historia ovat tärkeä osa kulttuuria. Nl: Virallisen kielen asemalla ei ole välttämättä mitään tekemistä sen kanssa, tarvitsemmeko virkamiesruotsia. Esimerkiksi Sveitsissä on neljä virallista kieltä. Vaaditaanko siellä kaikista kielistä virkamiestutkinto?
tiina vanhatupa
NOKKAPOKKA
Niko Lipsanen,
suuntaan. Silloin yhteys ruotsiin häviäisi. rK: Uskon siihen, että kansa jakautuisi entistä enemmän kahtia, jos ruotsi olisi täysin vapaaehtoinen. Ruotsin opiskelun kautta saa kosketuksen ja käsityksen ruotsinkielisistä. Nl: Tiedämme mitä nykyinen pakollisuus on tuonut. Se ei ole edistänyt käytännössä ruotsin osaamista. rK: On typerää, että ruotsia opiskellaan vain yksi kurssi. Kieltähän pitää viljellä ja ylläpitää. Mielestäni sitä olisi hyvä olla enemmän. Nl: Jos virkamiesruotsin suorittaminen olisi vapaaehtoista, poistuisi oletusarvo, että virkamies osaa ruotsia. Sellaisissa yksiköissä, missä kieltä tarvitaan harvoin, riittää, että yksikössä on joku joka osaa sitä.
Erä 3: Tulevaisuus
Nl: Jos ruotsin opiskelu olisi
Erä 2: Työelämä
rikkaus vai rasite
rK: Pohjoismaisessa yhteistyössä
rK: Ruotsista on etua työelämässä.
Yliopistossa opiskelevat tähtäävät valtion virkojen lisäksi asemiin, joissa ollaan yhteyksissä erilaisiin kansainvälisiin tahoihin. Silloinhan ruotsista on hyötyä. Nl: Niissä tutkimustyöryhmissä, joissa olen ollut, on ollut ruotsalaisten lisäksi esimerkiksi venäläisiä ja saksalaisia. Silloin yhteinen kieli ei ole voinut olla ruotsi.
Tarvitaanko nyky-Suomessa virkamiesruotsia?
vapaaehtoista alusta alkaen, sillä olisi positiivisia vaikutuksia suomalaisten käsityksiin kielestä. Suurin hurrivihan aiheuttaja on pakollinen ruotsin tankkaus. rK: Ymmärrän, ettei pakko ole ikinä hyvä juttu. Nl: Se että virkamiesruotsin pakollinen suorittaminen poistettaisiin ei tarkoita sitä, että kielivaatimus kokonaan poistuisi. Sen tilalle voisi vaatia yhden vieraan kielen lisää. rK: Mihin vapaaehtoisuudet lopulta vievät? Kun ruotsia ei tarvitse enää kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa, on kiinnostus kieltä kohtaan huonompi yliopistoon tultaessa. Nl: Jos ruotsin suorittaminen yliopistossa olisi vapaaehtoista, voisi virkamiesruotsin tutkinnolla oikeasti osoittaa osaavansa kieltä. Nykyään se ei kerro mitään. rK: Opiskelisitko ruotsia, jos se olisi täysin vapaaehtoista? Nl: Tuskin. Minulla ei ole kielelle tarvetta. En aio valtion virkamieheksi.
Maria ruuska
ruotsi on tärkeä kieli. Miksi puhua englantia, kun pohjoismaalaiset pystyvät ymmärtämään toinen
toistensa kieliä? Nl: Siksi, että ei anneta kotikenttäetua niille, jotka puhuvat sitä äidinkielenään. Tasapuolisuuden
vuoksi tulee valita sellainen kieli, joka ei ole kenenkään äidinkieli. Pohjoismaista yhteistyötä olisi myös järkevää laajentaa Baltian
Jatka keskustelua: www.ylioppilaslehti.fi
YLIOPPILASLEHTI KYSYY
Onko sinulla ammatillista esikuvaa?
Ei 48,7 % Kyllä 42 % En osaa sanoa 9,2 %
Suurimmalla oSalla kyselyyn vastanneista opiskelijoista ei ole ammatillista esikuvaa. Esikuva löytyy kuitenkin yli 40 prosentilta vastanneista. Noin puolella niistä, joilla ammatillinen esikuva oli, tämä vaikutti jo opiskelualan valintaan. Puolet löysi esikuvansa vasta opiskeluaikana. Esikuviksi mainittiin muiden muassa omat vanhemmat, isoisä, appiukko, sylikummi, entiset opettajat, kotiseurakunnan pappi, oma esimies, Linus Torvalds, Marie Curie, Jorma Ollila, Kyllikki Villa, Richard Dawkins, Bertel Paulig, Helena Ranta, Pentti Linkola, Albert Einstein, Edwin Linkomies, Noam Chomsky, Kersti Juva, Alexander Stubb, Marjatta Rahikainen, Eero Huovinen, Teivo Teivainen, Ilkka Malmberg, Hanna Partanen, Juice Leskinen, Mirja Salkinoja-Salonen, Mikael Lilius, Friedrich Nietzsche, Ilona Riipinen, Olli Salomies, Lorna Hardwick, Johanna Suurpää, Anni Sinnemäki ja Jeesus Nasaretilainen. Ylioppilaslehden kyselyyn vastasi pääsiäisviikolla 261 vastaajaa pääkaupunkiseudun yliopistoista.
Antti HukkAnen, 22, tietotekniikka, Teknillinen korkeakoulu
"Ei ole. Ymmärrän kyllä niitä, joilla sellainen on."
Julius GrAnström, 22, kuvataide, Pekka Halosen akatemia
"Arvostan Cecil Brownia. Hän on taidemaalari, jolla on oma käsiala."
sini Henttonen, 23, oikeustiede
"Ei tule ketään mieleen. Katson ylöspäin ihmisiä, jotka ovat kunnianhimoisia ja saavat paljon aikaan."
10
YLIOPPILASLEHTI 7/09
Yksisten
TeksTi Matti Markkola
aika
Kun julkisuus on halpaa, yksityisyydestä tulee luksusta.
aupungin uuden kuuman menomestan Circuksen avajaiset. Kymmenien metrien jono odottaa sisäänpääsyä. Yökerhon aulassa, median kyttäyspaikalla, toimittajat ja kuvaajat bongailevat tuttuja kasvoja satojen ihmisten virrasta. Tänään media vaikuttaa tyytyväiseltä tarjontaan. Täällä ovat kaikki paperitähdet Wilma Schlizewskista Jari Sillanpäähän. Markkinointi- ja myyntialan ihmiset, toimittajat ja muut ravintola-avajaisten perusperskärpäset saavat kävellä rauhassa aulan läpi, mutta jokainen jostain tuttu joutuu median tentittäväksi. Ja kaikki siihen suostuvat, sitä varten tänne on tultu. Kun kuva ja kommentti pääsevät lehteen, uusi ravintola saa mainosta ja julkkis julkisuutta. Sehän on niin sanotusti win-wintilanne. Näyttelijä Oskari Katajisto selittää toimittajalle toipumistaan jalkavammastaan. Valokuvaan hän nappaa kainaloonsa laulaja Ville Pusan. Jostain missikisasta tuttu blondi halaa julkkistoimittajaa. "Ihana nähdä sua taas!" Vappu Pimiä is in the house. Häntä ei ole tunnistaa, sillä hänellä on taas uusi erikoinen tukka. Siitä riittääkin kirjoitettavaa. Pimiä on kasvo, jolla myydään lehtiä. Hän on tämän hetken se juontaja, joka näkyy joka ohjelmassa, kunnes ei ole enää ohjelmia, joissa olla juontajana tai kunnes kansa väsyy. Vaikka Pimiä onkin täydellinen hybridi edellisiä tähtijuontajia hyvännäköinen kuin Jaana Pelkonen ja iloinen kuin Marco Bjurström hän ei kiinnosta siksi, että hän on Vappu Pimiä. Hän kiinnostaa siksi, että
T
kuuluisa, mutta sinusta ei tiedetä mitään. Silloin olet todella kiinnostava. Sillä on vielä niitäkin julkkiksia, jotka panostavat mieluummin yksityisyytensä suojelemiseen kuin kaiken mahdollisen julkisuuden haalimiseen. Kutsutaan heitä yksiksiksi.
Yksikselle on turha soittaa ja pyytää mukaan tanssikilpailuun tai änkeytymään läpi seinään tehdystä reiästä.
hän on kuuluisa. Yhtälö on yksinkertainen: mitä kuuluisampi olet, sitä kiinnostavampi olet. Vielä parempaa kuitenkin on, jos olet
ällaisia ovat yksikset: Yksis osaa pitää kiinni omasta yksityisyydestään ja julkisuuskuvastaan. Yksis ei esittele perhettään ja kotiaan lehdissä ja tv-ohjelmissa. Hän ei patsastele julkkisravintoloiden tai Hollywood-leffojen ensi-illoissa. Yksikselle on turha soittaa ja pyytää mukaan tanssikilpailuun tai änkeytymään läpi seinään tehdystä reiästä. Yksis ei anna parisuhteestaan laimeita kommentteja, sellaisia kuin "välillä pitää olla vipinää". Itse asiassa yksikset ovat kuin entisaikojen sankareita. Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen ja viestinnän professorin Erkki Karvosen mukaan amerikkalainen teoreetikko Daniel Boorstin määritteli jo 1960-luvulla julkkiksen ja sankarin eroksi sen, että julkkis on tunnettu siitä, että on tunnettu. "Sankariksi taas ei päässyt kuka tahansa. Se asema piti ansaita", Karvonen kertoo. Viime vuosina julkkikset ovat olleet kauempana sankareista kuin koskaan. Itse asiassa koko julkkiskulttuuri on alennustilassa. Julkisuuden ovat vallanneet Big Brotherista ja muista viihdeohjelmista tutut naamat, jotka eivät välttämättä ole tehneet mitään muuta ansaitakseen julkisuutta. Hinnalla millä hyvänsä julkisuuteen haluavia yhdistää yleensä samantyyppinen sosiaalinen tausta ja vähäiseksi jäänyt koulutus. He toivovat hyötyvänsä pääsystä mediaan. "Esimerkiksi Big Brother -kilpailijoilla on lähes poikkeuksetta pienet tulot. Normaalituloiset ihmiset eivät voisi edes lähteä ohjelmaan moneksi kuukaudeksi. Herää ajatus, että ihmiset näkevät sen väylänä parempaan elämään", sanoo viestintäoikeuden tutkijatohtori Päivi Tiilikka. Julkkisten alin luokka, huonosti koulutetut mediatyrkyt, tämän minuutin BBHennat ja muut salarakkaat, ovat tehneet julkkiskulttuuristakin luokkayhteiskunnan. Samalla ne julkkikset, jotka kokevat olevansa kertakäyttöjulkkiksia arvokkaampia, ovat vetäytyneet kuoreensa. Turhasta julkisuudesta on tullut stigma. Julkisuusyhteiskunta koskettaa myös ihan tavallisia ihmisiä. Jokaista turhaa julkisuutta tavoittelevaa kohden on liuta taviksia, jotka suhtautuvat tiedotusvälineisiin entistä
S
epäluuloisemmin. He näkevät mediassa kuin mediassa halpajulkisuuden vaaran. Myös taviksista on tullut yksiksiä.
uomen kaikkien aikojen paras jalkapalloilija on malliesimerkki julkkiksesta, joka on oikeastaan yksis. Mitä me nimittäin todellisuudessa tiedämme Jari Litmasesta? Netin kaiken tietävissä futisfoorumeissa Litmasta epäiltiin aikoinaan homoksi, koska hän ei ollut taluttanut näytille naisystäviään. Sittemmin Litmanen on mennyt naimisiin virolaisen mallin kanssa ja saanut kaksi
Jokaista turhaa julkisuutta tavoittelevaa kohden on liuta tavallisia ihmisiä, jotka suhtautuvat tiedotusvälineisiin entistä epäluuloisemmin.
lasta, mutta tiukka julkisuuslinja on pitänyt. Pariskunta nähtiin yhdessä vasta Linnan juhlissa. Mediakonkari Timo T.A. Mikkonen perusteli Maria-talkshowssa lastensa julkisuuteen tuomista sillä, että he ovat syntyneet julkisuuteen. Myös Litmasen lapset ovat syntyneet julkkis-isälle, maailman mittakaavassa paljon kuuluisammalle kuin Mikkonen. Silti Litmasen lapsista on näkynyt lehdissä vain tuhnuisia salakuvia. Litmanen on tehnyt valinnan. Kuningas Litmasen saa julkisuuteen vain puhumaan jalkapallosta, perhettä ei esille silläkään verukkeella. Monet pyrkivät Litmasen medialinjaan. Hyvin harvat onnistuvat siinä. Toiset ammatit kun vain ovat julkisempia ja kiinnostavampia kuin toiset. Jos putkimies ajaa kännissä autolla, se ei ole uutinen, mutta jos saman tekee pappi, poliisi, kirurgi tai meteorologi, hiljaisena uutispäivänä se on lööppikamaa. Ainakin, jos kyseessä on tv:stä tuttu meteorologi. Ristiriitaisin tilanne on Suomen uudella näyttelijäsukupolvella. Työnsä puolesta he ovat näkyvästi esillä lavalla, valkokankaalla ja televisiossa. He suostuvat mielellään haastatteluihin. Heillä on hyvä ulosanti. He osaavat poseerata ja näyttää hyviltä kuvissa. Mutta jo teatterikorkeakoulun opiskelijat osaavat pitää yksityisyytensä tiukasti itsellään. Jos haastattelu menee yksityiselämän
YLIOPPILASLEHTI 7/09
11
12
YLIOPPILASLEHTI 7/09
Jasper Pääkkönen on esiintynyt ilkosillaan valkokankaalla, mutta hän ei puhu medialle muusta kuin kalastuksesta ja pokerista.
puolelle, eteen nousee vaikenemisen muuri. "En kommentoi." "Se on yksityisasiani." "Tämä asia ei liity millään tavalla tähän haastatteluun." Toki poikkeuksiakin on. Mikko Leppilampi myi häänsä aikakauslehdelle. Kokeneemmassa näyttelijäkaartissa Hannele Lauri ja Sanna Saarijärvi elävät elämäänsä kuin se olisi julkista näytelmää. Toisen linjan on valinnut Jasper Pääkkönen. Hän on yksis. Rööperi-elokuvan ensi-ilta tammikuussa oli vuoden suuria kotimaisia elokuvatapauksia. Ensi-illassa pääosanesittäjät olivat paikalla: Samuli Edelmann, Pihla Viitala, Peter Franzen... Mutta missä oli Jasper Pääkkönen? Hän oli Karibialla surffaamassa. Pääkköstä saattaa nähdä ravintoloiden ja tapahtumien ensi-iltabileissä, mutta julkkistoimittajat karttavat häntä. Hänet tiedetään vaikeaksi tapaukseksi. Pääkkönen on esiintynyt ilkosillaan valkokankaalla, mutta hän ei puhu medialle muusta kuin kalastuksesta ja pokerista. Ei voi välttyä ajatukselta, että näin toimiessaan Pääkkönen ja hänen kaltaisensa yksisnäyttelijät haluavat varmistaa sen, etteivät he sekoitu alempaan kategoriaan kuuluviin turhiin julkkiksiin. "Taiteilijakentällä on omat sääntönsä. Siellä katsotaan halveksuen sitä, joka ulkotaiteellisesti yrittää menestyä. Taiteilijat ajattelevat, että menestykseen pitää olla kykyjä", professori Erkki Karvonen vahvistaa. Tätäkin juttua varten Pääkköstä yritettiin tavoitella, mutta puhelinnumeroa ei ollut saatavilla, ja meiliin hän ei vastannut. Jasperia ei siis kiinnostanut. Pääkkösen elokuvia tuottaneen Solar Filmsin tiedottaja Rampe Toivonen on ehkä yllättäen tyytyväinen näyttelijän valitsemaan medialinjaan. "On vain hyvä asia, että Jasper on säästeliäs. Kun elokuva tulee ensi-iltaan, aikakauslehdissä on päänäyttelijöiden haastatteluita. Se on ihan fine, mutta myös täysin heidän oma valintansa. Me emme siihen kannusta, koska tietoisuus elokuvasta ei leviä sitä kautta niin paljon, että se vaikuttaisi elokuvan katsojalukuihin", Toivonen uskoo. Hänen mukaansa monet elokuvat saavat hyvin näkyvyyttä, mutta se ei välttämättä muutu katsojiksi. "Markkinointitaito ei sinänsä ole mikään arvo, jos elokuvan sisältö ei kiinnosta", hän muistuttaa. Hyvä esimerkki pyörii tällä hetkellä elokuvateattereissa. Ohjaaja Johanna Vuoksenmaa oli viime viikkoina joka naistenlehden haastattelussa. Silti syy, miksi hän on esillä, Toinen jalka haudasta, on vuoden suurin kotimainen elokuvafloppi. Jasper säästelee mutta se ei näy lompakossa. Vuoden alussa Iltalehti laski Pääkkösen olevan Suomen parhaiten tienaava elokuvatähti. ielä näyttelijöitä mutkikkaampi tilanne on poliitikoilla. Politiikka on henkilöitynyt, aatteet ja puolueet jääneet taustalle. Ehdokkaiden on ääniä saadakseen esiinnyttävä näkyvästi tiedotusvälineissä. Ja jotta media-aikaa saisi, itsestään on annettava jotain. "Osa poliitikoista on vienyt oman yksityisyytensä rajan jopa yksittäisen munasolun irtoamisen tasolle niin kuin Satu Taiveaho. Kansanedustajissa on ihmisiä, joille kaikki on julkista", sanoo kokenut politiikan toimittaja ja Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Pekka Ervasti. Toki eduskunta on julkisuuskuvaltaan jakautunut ja vääristynyt. Muutamat mediarohmut pitävät yllä mielikuvaa, että kaikki 200 kansanedustajaa olisivat koko ajan
V
kertomassa adoptioreissuistaan naistenlehdissä. On niitäkin, jotka ovat olleet politiikan huipulla vuosikymmeniä uhraamatta yksityisyyttään. "Oletko lukenut entisen ministerin Hannes Mannisen yksityiselämästä? Mitä tiedät Seppo Kääriäisen kotioloista? Eivät he sitä julkisuutta tarvitse, eikä heidän elämänsä taida hirveämmin edes kiinnostaa", Ervasti sanoo. Poliitikkojen yksityiselämän paljastukset ovatkin Suomessa suhteellisen uusi ilmiö. 1980-luvun alussa media ei uskaltanut kirjoittaa edes Kekkosen sairastelusta. Nyt sentään tunnustetaan, että poliitikot ovat vallankäyttäjiä, joilla on jo työnsä puolesta tavallista ihmistä rajatumpi yksityisyyden suoja. Mutta samalla poliitikkojen käsittely julkisuudessa on heilahtanut monien mielestä ääripäästä toiseen. Paavo Lipponen sai vielä ensimmäisellä pääministerikaudellaan erota ja löytää uuden nuoremman puolison suhteellisen rauhassa. Media käsitteli tapahtumat silkkihansikkain. Matti Vanhasen avioeron jälkeisiä suhdeseikkailuja on seurattu mediassa tarkemmin kuin hänen poliittisia linjauksiaan. Tutkijat ovat huolissaan, miten tämä vaikuttaa julkisten tehtävien haluttavuuteen. "Johtaako Vanhasen yksityisasioita koskeva uutisointi siihen, että se rajaa niiden henkilöiden piiriä, jotka ylipäätään haluavat lähteä hoitamaan yhteisiä asioita? Haluaako ihminen uhrata yksityiselämänsä, että pääsee hoitamaan politiikkaa", kysyy viestintäoikeuden tutkijatohtori Päivi Tiilikka. Vuosi sitten valtiovarainministeri Jyrki Katainen sanoi Savon Sanomissa, että on niin huolissaan perheensä yksityisyydestä, että ei uskalla palkata au pairia. "Riistetäänkö tässä poliitikoilta mahdollisuus elää normaalia arkea", Tiilikka pohtii. Merkitystutkija Vaula Norrenan mielestä tilanne on jo nyt paha, mutta se vain pahenee tulevaisuudessa. "Moni ei jaksa myydä itseään tavalla, jota tarvitaan äänten saamiseen. Se karkottaa hyviä ihmisiä politiikasta. Otetaan esimerkkinä poliitikkojen ulkonäkö. Siihen on jo alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Ei auta vaikka olisit kuinka fiksu ja taitava, jos et ole riittävän miellyttävän näköinen", Norrena sanoo. Tanja Karpela, jota pidetään taitavana ja laskelmoivana mediapoliitikkona, on verrannut julkisuuden kolhuja perheväkivaltaan. Mutta toisaalta juuri hän ja hänen kaltaisensa julkisuudesta pongahtaneet poliitikot ovat tuoneet julkkismaailman pelisäännöt mukanaan eduskuntaan. Siitä saavat kärsiä kaikki kansanedustajat. oiko eduskunnan puhemiehen ja yhden Suomen tunnetuimman poliitikon vaimo olla yksityishenkilö? Ainakin Jenni Haukio haluaa niin. Hän on Suomen tunnetuin yksis. Koko Suomi yllättyi Sauli Niinistön häistä 29 vuotta nuoremman naisen kanssa. Niinistön ja Haukion suhde on esimerkki siitä, että kännykkäkamerayhteiskunnassakin on yhä mahdollista pitää asioita itsellään. Sitä
Jenni Haukio yrittää myös naimisiinmenon jälkeen. Haukio ei kuulu siihen julkkisten joukkoon, jota on vaikea tavoittaa. Hänen työpuhelinnumeronsa on kaikkien saatavilla, sillä hän on julkisessa työssä kokoomuksen viestintäpäällikkönä. Ylioppilaslehti yritti haastatella häntä yksityisyyden suojaamiseen liittyvistä asioista. Asian kuultuaan Haukio kieltäytyi kohteliaasti, suorastaan pahoitteli, ettei voi antaa haastattelua. Samalla hän tuli vastanneeksi siihen, mitä olin kysymässäkin. Pari päivää myöhemmin lähetin Haukiolle meiliä ja kysyin, voinko käyttää lainausta, joka kuvaisi hyvin hänen medialinjaansa. 15 minuuttia myöhemmin sain pitkän sähköpostin, jossa Haukio ehdottomasti kielsi lainauksen käyttämisen. Siksi sitä ei nyt tässä nähdä. Haukio on samassa tilanteessa kuin Sirkka Mertala vuosi sitten. Yhdestä tavallisesta Mertalasta tuli julkkis 9. maaliskuuta 2008, kun hän osallistui pääministeri Matti Vanhasen kanssa Emmagaalaan. Alkuun myös Mertala piti tiukkaa julkisuuslinjaa. Hän kyllä vastasi toimittajien puheluihin mutta ei kertonut mitään. Viime syksynä hän jopa teki kantelun Iltalehden jutusta, jonka koki ihmisarvoa loukkaavaksi. Julkisen sanan neuvosto ei tuominnut Iltalehteä. Sen mukaan pääministerin seuralaisen on kestettävä julkista arvostelua, joka kohdistuu hänen tyyliinsä ja pukeutumiseensa sekä parin esiintymiseen virallisissa tilaisuuksissa. Tänä keväänä Mertala on tehnyt näyttäviä julkituloja muun muassa antamalla kolme sivua pitkän haastattelun Suomen Kuvalehdelle. Siinä Mertala sanoo epäsuorasti suostuneensa juttuun, "jos ne sitten vois lukea, millainen mä oikeasti olen". Haastattelu tehtiin ja julkaistiin ennen Vanhasen 69-kohua ja pariskunnan kihlausta. Vaikka jutussa ei varsinaisesti kerrottu
"Osa poliitikoista on vienyt oman yksityisyytensä rajan jopa yksittäisen munasolun irtoamisen tasolle."
mitään, se oli ensimmäinen julkinen ulostulo. Tämän jälkeen on vaikea palata entiseen. "Tanja Karpelahan on sitä monta kertaa yrittänyt, mutta kyllä se vaikeaa on", Päivi Tiilikka vahvistaa. Jos on yksityisyytensä kerran luovuttanut, sitä ei juuri millään saa takaisin. Media-alan ammattilaisena Jenni Haukio tietää tämän. Kun ei puhu mistään missään, ei kukaan voi myöhemmin vedota aiempaan avoimuuteen. "Median luoman käytännön mukaan ihminen, joka kerran avautuu, on sen jälkeen vapaata riistaa", Erkki Karvonen muistuttaa. Mutta miten tavalliset ihmiset voivat puolustaa itseään mediamyllytyksessä? Tuleeko
V
Tällaisia ovat yksikset
> Viihtyy kotona > Tiivis ystäväpiiri > Salattu puhelinnumero > Kieltäytyy haastatteluista > Rajoitukset Facebook-profiilissa > Menee naimisiin salaa perhepiirissä > Viihtyy ravintolan avajaisissa > Laaja julkkisystäväpiiri > Antaa parisuhdehaastatteluja > Valmis kommentoimaan asiaa kuin asiaa > Julkinen profiili Facebookissa > Myy häänsä viestimille
YLIOPPILASLEHTI 7/09
13
kenestä tahansa median riistaa, jos vain on jossain julkisessa asemassa? Päivi Tiilikan mukaan tavallisen ihmisen yksityisyyden suoja on edelleen hyvin korkealla. Laki on sinänsä selkeä. Sen tarkoitus on turvata jokaisen yksityiselämää, kunnia ja kotirauhaa. Laki kieltää yksityisyyttä loukkaavan tiedon levittämisen. Media toki tekee kaikkensa tulkitakseen lakia omaksi edukseen. "Lehdet hyvin kärkkäästi käyttävät perustelua, mikä ei kaikissa tilanteissa ole juridisesti relevanttia, että jos jostain asiasta on vähän maininnut, niin myöhemmin siihen vedotaan, kun halutaan uutisoida jostain
epäonnistuneesta tapahtumasta kontolleen paitsi parinsadantuhannen euron laskun, myös yleisen sakinhivutuksen. Nettietsivät ovat kaivaneet reposteltavaksi ja naurun alaiseksi kaiken, missä Winsten on ollut mukana. Tavalliset ihmiset ovat alkaneet toimia pahemmin kuin yksikään media koskaan. iimeksi nettietsivät kaivoivat omin luvin esille Helsingin Sanomien mystisen deitti-ilmoituksen jättäneen miehen henkilöllisyyden. Jokelan ja Kauhajoen onnettomuuksien jälkeen oli tietyillä sivuilla heti esillä ampujien nettimateriaaleja ennen kuin heidän nimensä oli julkisuudessa edes kerrottu. "Tiedonhaun ja julkaisemisen helppous ei ole pelkästään positiivinen piirre", sanoo Päivi Tiilikkakin. "Hirveän monilla on yhä se käsitys, että jos puhun totta, saan kertoa mitä vain. Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen on kuitenkin rikoslain mukaan kiellettyä. Kielto koskee yhtä lailla journalisteja kuin tavallisia ihmisiä." Ennen festaria haastatteluita antanut Aleksi Winsten ei ymmärrettävästi ole esiintynyt mediassa enää tapahtuman jälkeen. Hän ei vastannut Ylioppilaslehden haastattelupyyntöönkään. Merkitystutkija Vaula Norrenalla on omakohtainen kokemus julkisesta ihmisten tekemästä mediahyökkäyksestä. Norrena oli viime vaaleissa kunnallisvaaliehdokkaana. Hän piti blogia niin kuin moni muukin ehdokas. "Sitten erehdyin sanomaan maahanmuuttaja-asiasta. Parin tunnin aikana tuli kirjoitukseen yli 75 kommenttia, useimmat parjaavia ja ilkkuvia. Heti tietenkin tajusin, että ne eivät ole voineet tulla sattumalta", Norrena kertoo. "Teeskentelin vilpitöntä hölmöä ja vastailin kommentteihin. Samalla löysin netistä ryhmän, missä naureskeltiin, kuinka olen hölmö raukka, joka ei edes tajua, että sata netsiä hyökkää kimppuuni. Netsi, sillä nimellä he kutsuivat itseään. Toiminta oli selvästi järjestäytynyttä." Festarijärjestäjän nettiteilaus ja kunnallisvaaliehdokkaan ajatusten järjestelmällinen julkinen parjaus ovat vain kaksi esimerkkiä tästä ajasta. Julkisuudesta on tullut myös rangaistus, josta voi joutua kärsimään, vaikka ei olisi trendibaarin haluttu pintakuuluisuus. "Puhutaan orwellilaista isoveli valvoo -yhteiskuntaa mukailevasta ilmiantamisen kulttuurista, johon kuuluu julkkisten
V
Jos on yksityisyytensä kerran luovuttanut, sitä ei juuri millään saa takaisin.
ilman asianomaisten tahtoa", Tiilikka sanoo. Hän antaa esimerkin: "Jos on vastannut ylimalkaisesti johonkin perhettä koskevaan kysymykseen, se ei tarkoita sitä, että jatkossa perheasioista uutisointi olisi täysin vapaata." os on eduskunta jakautunut mediarohmuihin ja tuntemattomiin, niin sama jako näkyy kansalaisissakin. Jokaista salarakasta kohden löytyy monta tavallista ihmistä, jotka ymmärtävät entistä paremmin, että yksityisyys on aarre, jota kannattaa suojella. Meneillään on siis kaksi limittäistä kehityskulkua. Samaan aikaa kun tuhannet ihmiset paljastavat julkisissa Facebook-profiileissaan koko elämänsä ja rakentavat rajatulle joukolle huolella omaa julkisivuaan, kasvaa ihmismassa, joka ottaa puhelinnumeronsa pois puhelinluettelosta. Fonectan mukaan noin 10 prosenttia ihmisistä pitää puhelinnumeroaan salaisena. Pre paid -liittymät ovat suosittuja myös siitä syystä, että eivät kaikki ihmiset halua olla kaikkien tavoitettavissa. Vaikka joka vuosi sadat henkilöt hinkuvat BB-taloon, on tavallisiin katugallupeihin entistä vaikeampi saada osallistujia, jos niissä on pakko esiintyä kuvallaan ja koko nimellään. Julkisuus pelottaa. Yhä useampi tavis haluaa myös olla yksis. Miksi? Epäluottamus tiedotusvälineitä kohtaan on kasvanut, viestintäoikeuden tutkijatohtori Päivi Tiilikka sanoo. Hänen mukaansa ihmiset pelkäävät, että heidän asioitaan uutisoidaan väärin tai väärässä asiayhteydessä. "Voisiko olla niin, että Jokela-uutisointi on vaikuttanut asiaan? Silloin media otti väkisin kommentteja tavallisilta ihmisiltä, jotka eivät olleet valmiita kommentoimaan." Lisäksi ihmiset ovat alkaneet entistä paremmin ymmärtää, että kaiken, minkä taakseen julkisuudessa jättää, voi vielä joku päivä löytää edestään. Yhä useampi on havahtunut siihen, kuinka tarkasti netti tallentaa elektronista elämäntarinaamme. Meistä kaikista ei jää vain hiilijalanjälki vaan myös mediajälki. Sekin jälki on vaikea pyyhkiä pois. Ne järkyttyneessä mielentilassa omalla nimellä ja kuvalla annetut Jokela-kommentitkin ovat helposti löydettävissä vielä vuosien päästä. Ja kaikkea mitä sinusta löytyy, voidaan käyttää sinua vastaan. Näin kävi lahtelaiselle Aleksi Winstenille, joka yritti helmikuun alussa järjestää metallimusiikin festivaalin nimeltä Frostbite. Kunnianhimoinen festari meni lähes kaikilta osiltaan puihin: järjestelyt eivät toimineet, pääesiintyjät peruivat, yleisö pettyi eikä saanut lippurahojaan takaisin. Kaikkia kämmejä ei kannata luetella, koska ne löytyvät helposti netistä. Erään foorumin festaria käsittelevä ketju on 52 sivua pitkä, ja se on katsottu yli 700 000 kertaa. Keskusteluketju, kuten lukuisat muutkin netin Frostbite-kommentit, ei käsittele vain tapahtumaa vaan myös Winsteniä ja hänen perhettään. Pettyneen yleisön raivo kanavoitui tapahtumajärjestäjään. Nuori festarijärjestäjä sai
J
Julkisuudesta on tullut myös rangaistus, josta voi joutua kärsimään, vaikka ei olisi trendibaarin haluttu pintakuuluisuus.
bongaaminen kamerakännykällä ja muu ilmiantaminen. Sellainen kulttuuri on nyt olemassa, ja voi olla, että se on tullut jäädäkseen", Erkki Karvonen epäilee. Mitä se kertoo maailmasta, jossa elämme? "Tämä kaikki kertoo, että yhteiskunta ei ole enää kovin yhteisöllinen. Emme ole enää kovin reiluja", Norrena uskoo. "Ihmiset ovat alkaneet elää tosi-tv-elämää omassa lähipiirissään ja netissä. Se on kamalaa ja pidemmän päälle murentaa koko yhteiskunnan perustaa." Mutta kuten olemme huomanneet: mitä julkisemmaksi elämä muuttuu, sitä tiukemmin suuri osa ihmisistä haluaa suojella yksityisyyttään. Silloin halutuiksi nousevat Cirkuksen kaltaisten julkkisravintoloiden seurapiirien sijaan omat, suljetut ja itse määritellyt piirit. Yhteisöllisyys ei siis välttämättä ole katoamassa minnekään. Itse asiassa arkiset, turvalliset yhteisöt voivat tulla ihmisille entistä tärkeämmiksi. Se voi tehdä yhteiskunnasta sulkeutuneen ja epäluuloisen. Myönteisempi ajatus on, että se voi pakottaa meidät löytämään yhteisöllisyyden uudelleen. *
kulttuuri
APURAHAKRIITIKKO
Toimittaja Anne Moilanen arvostelee teatteria veronmaksajien rahoilla.
16
YLIOPPILASLEHTI 7/09
KOLUMNI
T
Viron lyhyt oppimäärä
PAtrik Pesonius
Veera Luoma-aho
Seiskojen sukupolviromaanit
JoS SuomalaiSen nykykirjallisuuden "sukupolviromaanit" välittävät aidon kuvan tämän hetken suomalaisista parikolmekymppisistä, asiasta voi vetää vain yhden johtopäätöksen. Olemme kaikkien aikojen tylsin sukupolvi. Viime kerralla lukupiirini tekikin päätöksen. Emme lukisi vähään aikaan kolmenkympin molemmilla puolilla huitelevia kotimaisia kirjailijoita. Ei hetkeen yhtään rikukorhosta, riikkapulkkista eikä juhaitkosta. on elettävä sellainen elämä, josta syntyy kirjailija, kuuluu Erno Paasilinnan tunnettu sitaatti. Minusta lause on aina ollut ärsyttävää kirjailijan työn mystifiointia ja kirjoittamisen opiskelun vähättelyä. Silti olen muistanut Paasilinnan lauseen miltei joka kerta, kun olen avannut jonkun suurin piirtein ikäluokkaani kuuluvan kirjallisuudenopiskelijan muodollisesti pätevän teoksen. Aloittelevia kirjoittajia neuvotaan usein kirjoittamaan siitä, minkä he tuntevat. Ja kotimaiset nuoret kirjailijat tuntuvat tuntevan kovin vähän. Julkaisemaan "Kotimaiset päätyneillä, kieltämättä nuoret Kirjailijat älykkäillä ja lahjakkailla kirjoittajilla ei vain yktuntuvat sinkertaisesti taida olla tuntevan Kovin riittävästi kerrottavaa. vähän." Ehkä siksi saamme lukea yhä uusia romaaneja liikaa dokaavista egomaanisista kolmekymppisistä, joiden elämän kohokohta on ollut vaihto-oppilasvuosi, suurin harharetki pari väärien ihmisen kanssa hutaistua yhdyntää ja merkittävin vastoinkäyminen hamsterin kuolema. Erityisen kiusallisia kirjoista tekee, jos kirjailija ottaa ajelehtivan sankarinsa vähän turhan vakavasti. En halua lukea paskaa nuortenkirjaa, jos olen luullut saavani lukea nuorta suomalaista eturivin kirjallisuutta, kiteytti eräs ystäväni Riku Korhosen Lääkäriromaanin. PakinoitSiJa Jukka kuikka vertasi keväällä eräässä tilaisuudessa toimittajia ja mainostoimistoväkeä. Hänestä toimituksista löytyy tasaisia seiskoja, kun taas mainostoimistoista väkeä nollista kymppeihin. Se takaa luovan ja yllätyksellisen ilmapiirin, vaikka välillä metsään mennäänkin. Ehkä monet 2000-luvun nuoret kirjailijat kuuluvat toimittajien kanssa samaan kastiin, osaavaan, mutta silti kohtalaisen keskinkertaiseen ja keskiluokkaiseen. Taustatkin tuntuvat olevan samanlaiset: lapsuus eletty ydinperheessä omakotitalossa, kesäisin käyty läpi Kreikan saaret, äidinkielestä kirjoitettu laudatur. Perusluotettavien suoritusten sijaan haaveilen saavani lukea tekstiä ihmisiltä, joiden tunnen horjuvan jossain kaukana meidän seiskojen yläpuolella.
elevision ja julkisuuskultLotta Lehtikari, Annaleena Sipilä ja Sami Lanki tekevät tuurin absurdius on innoitsurkuhupaisaa Viro-talkkaria Q-teatterissa. tanut tänä keväänä useampiakin teatterintekijöitä. Q-teatterin panos on Oikea suora, talk show -parodia, Q-teatteri: joka on ajankohtainen oikea suora myös kuumana käyvän Käsikirjoitus: virolaisten runoilijoiden teksViro-keskustelun takia. tejä + työryhmä. Baltic Circle -festivaaOhjaus Jukka lin puuhamiehenäHytti. et kin tunnetun Jukka HD Loistavaa: Hytin ohjaaman Kesto, shown emäntänä /5 1 tunti, hyörii virolainen 15 minuuttia Elisabet Suora (Annaleena Sipilä), joka kutsuu ohjelmaansa "vain virolaisia vieraita". pääroolissa toki näyttävä. Hän oli sessa, ja niin myös koko kansaMiss Viro 1989, ja on sen jälkeen kunnan identiteetti. joutunut käymään jatkuvaa ei-niinIkään kuin Viro koettaisi hinnalmonikamerakuvauS käy, kun miellyttävää taistelua Lasnamäen la millä hyvänsä tunkea länsimaiElisabet muikistelee naama väärälähiöön putoamista vastaan. seen idiotismin muottiin, jonka nä vuoroin kameralle ja vuoroin Lotta Lehtikarin näyttelemä symboliksi on valittu, kylläkin vieraille. entinen taitoluistelija on koomihelpon tuntuisesti, talk show. Tuon tuosta kovaääniseen tunsimmillaan yrittäessään hampaat Siis sehän on rivo asia jo sinälnusmusiikkiin tai räikeään maiirvessä luoda itsestään myönteistä lään vai mikä itseään kunnioitnoskatkoon pysähtelevä keskusmielikuvaa, vaikka koko lapsuus ja tava talk show muka ottaa itsensä telu ei ole luontevaa nähnytkään: nuoruus uhrattiin huippu-urheivakavasti? kysymykset ovat onttoja ja Elisabet luun hormonien voimalla. Sami pelkkä kuva. Lankin kirjailijahahmo jää henkiOikeasti älykäs vieras (Sami viro-teeman mukaan hirtehilöistä etäisimmäksi: hänestä olisi Lanki) ja kovia kokenut vieras sesti nimetyn Oikean suoran toiktotuudenpuhujaksi, ja hän onkin (Lotta Lehtikari) ovat niin ikään karoidessa kohti katastrofaalista jonkinlainen jörndonner, mutta tilanteessa läsnä brutaalilla tavalla: loppua alkaa kunnollisen käsikirnarsismi ja ahneus ovat ristinä. esittämässä itseään. joituksen puuttuminen häiritä yhä Nokkelassa Oikeassa suorassa on Se, että Oikea suora kertoo suruenemmän. hetkensä. Kuten se, kun Elisabet mielisesti myös Viron lähihistoPääosin virolaisten kirjailijoiSuora romahtaa: "Te olette aivan riasta, selviää pikkuhiljaa. Kun den runoista ja työryhmän itsensä paskoja vieraita! Siis tajuatteko te Virossakin on yhtäkkiä alettu elää tuottamasta tekstistä koostettu yhtään, mitä kaikkea olen joututurbokapitalismin ja yksilölliskertomus ei kokoudu tarinaksi. nut tekemään saadakseni tämän tymisen aikaa, jotain on jäänyt Näyttelijät eivät yritäkään olla shown?" kyydistä. luontevia, vaan näyttelevät vaikeaa Ihmisten identiteetti on hakuolemista. Annaleena Sipilä on Anne MoilAnen
3
tä
ENNEN
NYT
ENNEN
NYT
Koomikko Ben Stillerin kehittämä, alun perin Saturday Night Live -showssa esitelty, muotimaailmalle irvaileva amerikkalainen miesmallihahmo, joka pukeutuu futuristisen tyylikkäästi. Zoolanderissa (2001) fiktiivinen hahmo seikkailee fiktiivisessä maailmassa.
Derek Zoolander
Koomikko Sacha Baron Cohenin kehittämä, alun perin Ali G -showssa esitelty, muotimaailmalle irvaileva itävaltalainen muotitoimittajahahmo, joka pukeutuu futuristisen tyylikkäästi. Brünossa (2009) fiktiivinen hahmo seikkailee todellisessa maailmassa.
Brüno
HUMANISTINEN TIEDEKUNTA
Haluatko tiedeviestijäksi?
Oulun yliopiston tiedeviestinnän maisteriohjelma TIEMA hakee uusia opiskelijoita syksyllä 2009 alkaviin opintoihin. TIEMA kouluttaa opiskelijat tiedeviestinnän ja tieteentutkimuksen asiantuntijoiksi, jotka hallitsevat tieteen popularisoinnin ja tieteestä tiedottamisen. Koulutuksessa opiskelija oppii ymmärtämään sekä tieteen että median maailmaa ja harjoittelee tieteestä tiedottamisen ja tiedejournalismin taitoja. TIEMAn opintojen laajuus on 120 opintopistettä ja ne kestävät kaksi vuotta. Ohjelman suorittanut valmistuu filosofian maisteriksi. TIEMAan voi hakea vähintään alemman korkeakoulututkinnon (miltä tahansa tieteenalalta) tai ammattikorkeakoulututkinnon (soveltuvalta viestintä- tai media-alalta) suorittanut henkilö.Valinta perustuu aiempaan opintomenestykseen, hakemukseen liitettävään kirjoitelmaan ja haastatteluun. Hakulomakkeen ja hakuohjeet voi tilata osoitteesta Humanistinen tiedekunta / Opintopalvelut, PL 1000, 90014 OULUN YLIOPISTO tai tulostaa osoitteesta www.oulu.fi/tiema. Hakemuksen liitteineen tulee olla perillä 30.4.2009 klo 16.15 mennessä yllä mainitussa postiosoitteessa. Kuoren vasempaan alanurkkaan kirjoitetaan "TIEMA". Lisätiedot: www.oulu.fi/tiema.Tiedustelut sähköpostitse: tiema@oulu.fi tai puhelimitse tiistaisin ja torstaisin: Jari Sahlgren (08) 553 3322
www.oulu.fi/tiema
kulttuuri
YLIOPPILASLEHTI 7/09
17
Ensin räjäytetään kaupunginteatteri
Nuoret teatterintekijät haluavat isot tilat haltuun.
"
T
eatteri on kusessa", myöntää ohjaaja ja Ylioppilasteatterin taiteellinen vastaava Inkariina Simola. Eikä nyt puhuta Ylioppilasteatterista vaan koko teatterikentästä. Nuorta ikäpolvea teatteri ei näet kiinnosta. Katsomoihin eksyvät lähinnä tekijöiden kaverit ja alan opiskelijat. Ja sitten on keski-ikäiset naiset, jotka pitävät Suomen teattereita pystyssä. "Mutta siinä vaiheessa, kun he eivät enää jaksa lähteä teatteriin, moni talo joutuu sulkemaan ovensa. Siksi meidän pitää ajatella koko homma uusiksi", Teatterikorkeakoulussa ohjaajaksi opiskeleva Juhana von Bagh sanoo. Sopii. Mistäs aloitetaan?
voimavaroja tehdä tarpeeksi hyviä esityksiä tarpeeksi monta vuodessa", Juhana von Bagh sanoo.
Nuoret puikkoihin
jouko Turkan aikakauden jälkeen teatteri vetäytyi kellareihin, joissa teatterintekijät saivat rauhassa rähjätä. Leipää ei tullut, mutta saipa toteuttaa taiteellista luovuuttaan. Nuoria ohjaajia kellariteatteri ei välttämättä kiinnosta. "En usko, että meidän sukupolven teatterintekijät haluavat mennä marginaaliin vapaaehtoisesti, vaan me yritetään ottaa isot tilat ja muodot haltuun ja uudistaa taidetta sisältäpäin", Juhana von Bagh sanoo. Hieman yleistäen: Kun teatterintekijä valmistuu, hän saattaa saada kiinnityksen laitosteatteriin tai sitten hän valitsee työskentelemisen vapaissa ryhmissä. Molemmilla vaihtoehdoilla on huonot puolensa. Kiinnitys johtaa pahimmassa tapauksessa muumioitumiseen, vapaa työskentely uupumiseen. Kun perhettä alkaa tulla, tekijät unohtavat taiteellisen kunnianhimonsa ja menevät tuottavampiin töihin. Kummassakin tapauksessa luova energia katoaa. Siksi teattereiden pitäisi palkata ulkopuolisia jo silloin kun nämä ovat nuoria.
Inkariina Simola huomasi Teatterikorkeakoulussa opiskellessaan, että rankistelu on pikemminkin opettajien kuin nuorten ikäpolven syntejä. "Vaikka nuori ohjaaja haluaa aina jonkin verran provosoida, kokonaisuudessaan tämä sukupolvi on ehkä vähemmän rankistelevainen kuin aiemmat. Joskus 1970-luvulla saatettiin näyttää mässäileviä sisältöjä ihan vain siksi, että niillä ikään kuin oli jokin uutisarvo. Nykyään moni tajuaa, että jonkun raiskauskohtauksen yksityiskohtainen simuloiminen ei välttämättä vie mihinkään suuntaan saati pelasta maailmaa."
paikkaan, johon esitys tehdään. Tekijän pitää olla tietoinen yhteiskunnasta, jossa elää. "Oma tekeminen on jatkuvassa vuorovaikutuksessa kaiken kanssa. Uuden löytäminen on enemmänkin sitä miten oppii omalla työllään kommunikoimaan jo olemassa olevan kanssa ja kurottamaan kohti vierasta."
Markkinointi kuntoon
hyväkään eSiTyS ei löydä katsojia, ellei sitä markkinoida. "Teatteripiireissä suhtaudutaan yhä vähän niin kuin markkinointi olisi jokin pakollinen paha. Siihen ei uskalleta panostaa", Lija Laine sanoo. Inkariina Simolan mukaan markkinointia pitäisi laajentaa myös siihen, millaisia aiheita valitaan. "Taiteeseen suhtaudutaan kuin uskontoon. Sitä pidetään niin pyhänä, ettei siitä haluta puhua konkreettisin termein. Tai ehkä se liittyy tähän taiteilijamyyttiin. Tuntuu niin masentavan säntilliseltä kirjoittaa auki, mistä näytelmässä on kysymys." Lija Laine ja von Bagh kavahtavat ajatusta, että esityksistä annettaisiin jonkinlainen tuoteseloste. "Esimerkiksi jotkut kaupunginteatterin mainoslehtiset ovat välillä ihan oksettavia", von Bagh sanoo. "Nyky-yhteiskunnassa on ihan radikaalia, ettei kaikella ole kuluttajan vaatimaa tuoteselostetta."
Antti Järvi
> Valtakunnallinen ylioppilasteatterifestivaali järjestetään Helsingissä 17.19. huhtikuuta. Essi Räisäsen, Juhana von Baghin ja Lija Laineen kandityöt pyörivät Teakissa huhtikuun loppuun asti.
Sodan jälkeen Suomeen rakennettiin kattava kaupunginteatteriverkosto ja samalla syntyi liuta ryhmäteattereita. Nuorten ohjaajien mielestä teattereiden suuret katsomot sanelevat liikaa sitä, millaista teatteria niissä voidaan esittää. Teatterikorkeakoulun ohjaajalinjalla opiskeleva Lija Laine huomauttaa, että myös se, miten katsoja on sijoitettu suhteessa esitykseen, on olennainen osa esitystä. Erilaiset esitykset tarvitsevat erilaisia katsomoratkaisuja. Mitä suurten talojen jähmeille rakenteille sitten pitäisi tehdä? "Räjäyttää ne", Lija Laine vitsailee. Mutta tosissaan: nuorten ohjaajien mielestä teatterit voisivat jakaa tiloja ja antaa niitä vapaiden ryhmien käyttöön. "Meillä on runsaasti ammattitaitoisia teatteriryhmiä, joilla ei ole omaa tilaa eikä yleisöä. Ja sitten on isoja teattereita, joilla on tilaa ja markkinointiosaamista mutta ei
Tilat jakoon
Tunnetta peliin
älykäSTä ja viihdyTTävää, sellaista teat-
Maine puhtaaksi
nykyTeaTTerilla on tavallisen kadun-
tallaajan mielessä huono maine. Siinä maailma on aina paha ja alastomat ihmiset kirmaavat ympäri lavaa. Tai sitten henkilöt hönkäilevät ranskalaisten ajattelijoiden eksistentiaalista tuskaa.
terin pitäisi nuorten tekijöiden mielestä olla. Lija Laineen mukaan teatterin pitää myös kertoa tarinoita. "Ihmiset ovat nykyään älyttömän tiedostavia mutta myös älyttömän hajalla. Enää ei ole paljon paikkoja, joissa saisi oikeasti tuntea, vaan aina pitää olla ironinen ja älykäs. Teatteri voisi tarjota paikan, jossa ihmisen annetaan aidosti tuntea ja eläytyä tarinaan." Juhana von Baghin mukaan teatterin ei pidä kuitenkaan alistua kertomaan sisäsiistejä tarinoita elokuvien tapaan. Inkariina Simola kaipaa puolestaan näyttämöille uusia tekstejä, jotka käsittelevät arkisia asioita. Klassikot voi hänen mielestään unohtaa, ellei niitä aidosti päivitetä tähän päivään. Teatterikorkeakoulussa ohjaajaksi opiskelevan Essi Räisäsen mielestä tuore ilmaisu syntyy perinteen ja nykyhetken ymmärtämisestä sekä näkökulmasta suhteessa aikaan ja
Virittäydy vappuun Ylkkäriklubilla!
Kevään viimeinen klubi keskiviikkona 29.4. klo 19 Vanhan Kuppilassa
Bulsara Brothers plays
Voiko nainen olla hauska arvovaltainen paneeli ratkaisee DJ-musiikkia
Vapaa pääsy - TErVETuloa!
18
YLIOPPILASLEHTI 7/09
Pilvi Torstin yhteiskunnallisen heräämisen aiheuttivat Jugoslavian hajoamissodat.
KaiKKi suomalaiset ovat jossain määrin demareita ajattelultaan."
YLIOPPILASLEHTI 7/09
19
Nyt on Pilvi Torstin vuoro yrittää pelastaa demarit. Onko se liian kova pala jopa hänelle?
Mahdoton tehtävä
ten kanssa politiikkaa, vanhemmat opiskelijat tulivat sanomaan hänelle, että meillä on ollut sellainen tapa, ettei mielellään puhuta politiikkaa bileissä. Ja me opiskelimme politiikkaa!" 1990-luvun lopulla politiikka teki paluun yliopistolle. Opiskelijat osoittivat mieltä globalisaatiota vastaan. He liittyivät Attaciin, vasemmistoliittoon ja vihreisiin. Pilvi Torsti oli jo aiemmin liittynyt Amnestyyn ja Punaiseen Ristiin. Hänen yhteiskunnallista heräämistään ei aiheuttanut No Logon lukeminen. Sen tekivät Jugoslavian hajoamissodat.
luKion iKKunasTa siintää entisen Jugoslavian raja. Koska eletään vuotta 1993, osa siitä on nyt Kroatian, osa Slovenian rajaa. Kansainvälinen United World College of Adriatic -lukio sijaitsee Italian puolella. Monet 17-vuotiaan Pilvi Torstin luokkatovereista olivat vielä hetki sitten jugoslaaveja. Lukiolaiset ovat kaukana kotoa ja katselevat usein toistensa valokuva-albumeita. Perhe-elämä ex-jugoslaaviystävien kodeissa näyttää niissä samalta kuin suomalaisissa. Paitsi ettei koteja enää ole. Eikä kaikilla myöskään perheitä. Rajan tuntumaan nousee pakolaisleirejä. Koska United World Collegen toimintaan kuuluu vapaaehtoistyö, lukiolaiset leikittävät viikonloppuisin pakolaislapsia ja opettavat leireillä englantia. Sodasta tulee Torstille yhtä aikaa emotionaalinen ja älyllinen kysymys. "Halusin tietää, miten tämä on mahdollista ja mitä voimme tehdä, ettei näin enää koskaan tapahdu." Toimintatavoikseen Torsti valitsi kansalaisjärjestötoiminnan ja toimittajan työn. Tammikuussa 1997 hän osallistui Slobodan Miloseviia vastustaviin mielenosoituksiin Serbiassa ja raportoi samalla tilanteesta Keskisuomalaiselle. Kun Torstista tuntui, ettei rauhanprosessissa tarvittavaa tietoa erityisesti nuorista ollut saatavilla, hän päätti ryhtyä tuottamaan sitä itse ja kirjoitti väitöskirjan bosnialaisten nuorten historiakäsityksistä. Torsti puhuu itsestään pragmatistina, joka pyrkii hakemaan ratkaisuja itseään vaivaaviin ongelmiin. "Jos ihmisellä on lahjakkuutta tai voimavaroja, sillä ei ole mitään arvoa, jos se ei tule tekoina esiin." Tällä piirteellä hän perustelee myös politiikkaan lähtemistä. Toisaalta: juuri niinhän eteenpäin pyrkivä poliitikko tekisi. Viime vuosina Torstia vaivanneet kysymykset ovat olleet globaaleja: terrorismi, islamilaisen ja länsimaisen maailman vastakkainasettelu, energia-, talous- ja ilmastokysymykset. Tämähän kuulostaa ihan vihreiltä. Ilkeämielinen voisi ajatella, että Torstin pragmatismi ulottuu puoluevalintaan. Vihreissä fiksu nuori nainen saattaisi hukkua massaan, kun taas demareissa voi päästä eurovaaliehdokkaaksi alle vuosi puolueeseen liittymisestä. Torstin mukaan ratkaiseva tekijä puolueen valinnassa oli lopulta demarien kansainvälisyys ja arvopohja. Hänestä alkoi tuntua, että häntä vaivaavat kysymykset on mahdollista selvittää vain ylikansallisen puoluepolitiikan
TeksTi NiNNi LehtNiemi kuva mikaeL PetterssoN
S
e vain on niin super", kuvaa yhteinen tuttava Pilvi Torstia. Siltä tosiaan näyttää. Pelkkä cv:n lukeminen hengästyttää. Torsti on väitellyt tohtoriksi 28-vuotiaana, perustanut kaikille etnisille ryhmille tarkoitetun lukion Bosniaan, tehnyt vapaaehtoistyötä Nepalissa ja Balkanilla, toimittanut uutisia, kolumneja ja ajankohtaisohjelmia halki suomalaisen mediakartan sekä kirjoittanut Sankarimatkailija-matkaoppaita. Hän puhuu kahdeksaa kieltä, pelaa koripalloa, kalliokiipeilee, opettaa Jugoslavian seuraajavaltioiden historiaa, vetää historiatietoisuus
IlkeämIelINeN vOIsI ajaTella, eTTä PIlvI TOrsTIN PragmaTIsmI ulOTTuu PuOluevalINTaaN.
Suomessa -tutkimushanketta ja on kahden pienen lapsen äiti. Kaikki tämä ja paljon muuta 33 ikävuoden aikana. Kun Pilvi Torsti päätti noin vuosi sitten lähteä mukaan puoluepolitiikkaan, hänen puoluevalintansa yllätti monet. Superihmisiä on viime aikoina totuttu näkemään, no, jossain muualla kuin sdp:ssä. Kesäkuussa Torsti on ehdolla demarien listoilla eurovaaleissa. Läpimenon mahdollisuudet ovat hyvät, koska kolmesta demarimepistä kukaan ei jatka europarlamentissa. Demarileirissä Torstin vastaanotto on ollut supernaiselle sopiva. Sdp:n puolueosastojen puheenjohtajapäivillä hänestä puhuttiin jo demarien vastineena kokoomuksen Alexander Stubbille. "Stubb ei puhu serbokroatiaa", Torstin kerrotaan vitsailleen, kun häneltä kysyttiin, mitä mieltä hän on vertauksesta.
oiKeasTaan TorsTilla on suurempi suun-
keinoin. "On paljon asioita, jotka vaativat paljon tekoja. Ehkä isoin kysymys on, voimmeko tulevaisuudessa yhdistää talouskasvun ja ympäristönsuojelun ja mitä tekoja poliitikoilta siihen vaaditaan. Ne voivat olla koviakin päätöksiä." Tästä päästään politiikan pelastamiseen: Torstin mielestä politiikka pitää palauttaa yhteisten asioiden hoitamiseen, jota ihmiset tekevät edustuksellisesti mutta yhdessä pohtien. Torstin vaaliprojekti on käynnistynyt Politiikan pelastusohjelma -videoblogissa. Siinä Torsti puhuu vakavasti kameralle Kampissa sijaitsevaan kotiinsa rakennetussa studiossa. Hän on karismaattinen ja vakuuttava. Hymy on muutamaa astetta soukempi kuin Stubbilla. Vaikutelma Twitter-, MySpace- ja Facebook-linkitetystä blogista on hyvin obama ja hyvin vähän demari.
"Puolueiden TulevaisuudenKuva ei jäsenmäärien valossa näytä kovin valoisalta: vielä parikymmentä vuotta sitten demareilla oli noin 100 000 jäsentä, nyt enää alle 65 000", kirjoitti toimittaja Pilvi Torsti Ylioppilaslehden Vallan kasvot -sarjan jutussa vuonna 1999. Juttu käsitteli silloista nuorta demari-
KVG
Tehopakkaus
Pilvi TorsTi on monessa mukana, todistavat Google-osumat. Eurovaaliehdokkuus on nostanut poliittiset sivut kärkeen ja poikinut jopa oman artikkelin Wikipediaan. "Aiemmin löytyi eniten kirjastotietoja Sankarimatkailija-oppaista." Torsti kirjoitti Balkanin maihin opastavat kirjat 1990-luvun lopussa. Idea oli hänen omansa. "Suomessa oli unohdettu nämä maat matkakohteina. Tuntui, että ihmisiä piti kannustaa takaisin." Hakukone löytää Ylioppilaslehteen Nepalista kirjoitetun kolumnin vuodelta 1998. "Tämä on ensimmäinen kolumnini ja eka juttu, jonka kirjoitin Ylkkäriin. Sen kautta tulin varmaan vähän rekrytoiduksi, kun toimittajia etsittiin seuraavalle kaudelle." Lisäksi löytyy väitöskirja, tutkimusartikkeleita, Mostarin kouluprojekti sekä Torstin Helsingin yliopistossa vetämä historiahanke. YouTuben pätkässä Torsti kommentoi studiovieraana Ylelle serbijohtaja radovan Karadziin pidätystä viime kesänä. Viime syksynä Hesariin kirjoitettua artikkelia "Puoluepolitiikan täytyy pelastaa maailma" siteerataan keskustanuorten sivuilla. "Varmasti hekin miettivät, että mitä tulevaisuudessa."
nitelma kuin kriisissä olevien demarien pelastaminen. Hän haluaa pelastaa politiikan. Mutta palataan siihen myöhemmin. Mietitään ensin, onko puoluepolitiikka sittenkin outo projekti niin epäpuoluepoliittiselle ihmiselle kuin Torsti. Demaripoliitikkojen on ollut tapana hakea uskottavuutta tulipunaisista työläisjuurista. Pilvi Torstin kohdalla se ei onnistu. Äiti on hammaslääkäri ja isä palomestari. "Kotini ei missään nimessä ollut demarikoti, vaan päinvastoin hyvin epäpoliittinen. Luulen, että kaikki suomalaiset ovat jossain määrin demareita ajattelultaan, mutta tämä on ollut valinta, josta olen käynyt paljon vaikeaakin keskustelua äitini kanssa." Korostetun epäpoliittinen oli myös ilmapiiri suomalaisilla yliopistoilla 1990-luvun puolivälissä. Torstin läheinen ystävä, toimittaja-tietokirjailija Matias Möttölä muistelee ensimmäisiä opiskelijabileitään: "Kun Jyrki Katainen puhui kokoomuslais-
toivoa Heli Paasiota. Kun kymmenen vuotta on kulunut, demarien jäsenmäärä on pudonnut 54 000:een. Puoluetta vaivaa ukkoutuminen. Jäsenten keski-ikä on yli 60, ja naisia on jäsenistöstä 40 prosenttia. Demarit ovat kärsineet vaalitappioita, oppositiopolitiikka on takunnut, ja puolueen alennustilaa on analysoitu loputtomiin. Yksi analysoijista on filosofian tutkija, tietokirjailija ja suomentaja Tommi Uschanov, jolta ilmestyi viime syksynä pamfletti Mikä vasemmistoa vaivaa. Uschanovin mielestä sdp:n uudistumisen edellytyksenä on likapyykin pesu demaripoliitikkojen päätöksistä, joilla he olivat mukana purkamassa hyvinvointivaltion rakenteita viimeisillä hallituskausillaan. "Nähdäkseni siellä ei olla edes niin pitkällä, että voitaisiin keskustella siitä, mitä ne virheet olisivat." Torsti ei pidä likapyykkiä olennaisena. Asiasta puhuessaan hän kuulostaa ammattipoliitikolta. "Historiantutkijana minua kiinnostaa menneisyys, mutta poliitikkona tulevaisuus. En ole varma, onko meillä hirveästi aikaa jäädä märehtimään menneisyyttä näiden kysymysten edessä, joita meillä on nyt ratkaistavina." Uschanov ei oikein usko, että kukaan voisi tulla sdp:n ulkopuolelta ja pelastaa sen. "Puolueen päätöksentekokulttuuri on ollut sisäänpäin lämpiävä niin pitkään, ettei se edes houkuttele pelastusyrityksiin ulkopuolelta käsin." Torstin tähänastiset kokemukset ovat päinvastaisia. Hänen mukaansa hänet on otettu puolueessa nopeasti ja hyvin vastaan. Demarien pelastaminen on perinteisesti ollut epäkiitollinen tehtävä. Viime kesänä valitun uuden puheenjohtajan Jutta Urpilaisen uraa on ollut ikävä seurata. Ulkopuolisesta se on näyttänyt välillä vapaalta pudotukselta: ihan kuin puolueen valtaapitävät miehet olisivat jättäneet nuoren naisen vailla selustatukea, toistelemaan onttoja lauseita, joihin tämä ei itsekään usko. Eikö Torstin tee pahaa katsoa puolueensa johtajan, toisen nuoren naisen, kohtaloa? Torsti on hetken hiljaa. "En osaa vastata tuohon. Jutta on laittanut liikkeelle monta isoa tulevaisuuteen katsovaa prosessia puolueen ohjelmatyössä. En ole nähnyt, että kukaan olisi asettunut poikkiteloin tai esittänyt kritiikkiä tätä kohtaan."
Pilvi TorsTin kampanjailtoihin, politiikan
pelastusiltamiin, sisältyy myös kulttuuriohjelmaa. Niissä lauletaan aina Torstin ystävän lausuntaohjaajan löytämä laulu, joka menee näin: "En pelkää ketään, rakastan maailman ihmisiä, haluan kaikille hyvää. Se on minun politiikkani. Että me rakastaisimme toinen toistamme, ei väitellen, vaan keskustellen sovussa. Menisimme ikään kuin mustikkaan yhdessä, lämmittäisimme saunan, istuisimme laiturilla huohottamassa, olisimme ihmisiksi." Ehkä Pentti Saarikosken sanoittamassa ja Kaj Chydeniuksen säveltämässä kappaleessa Minun politiikkani on jotain samaa kuin tavassa, jolla Pilvi Torsti näkee sdp:n: se on leimallisesti 1960-lukulainen mutta soveltuu maailmanparannukseen. *
Osakunnat & Järjestöt
Valiokunnat
ESN-valiokunta Tule mukaan järjestämään vaihtareille toimin taa ja tutustumaan uusiin ihmisiin! esn järjestää kansainväliset sitsit 22. 4. Jos innostaa, käy ilmoittautumassa osoitteessa: www.esnhyy.eu/sitsit/index.php
www.esnhyy.eu
Kaksikielisyysvaliokunta Kaksikielisyysvaliokunnan seuraava kokous on 21. 4 kello 17.0018.00 Aurorassa (Man nerheimintie 5 B, 3. krs). Lämpimästi tervetu loa mukaan! Koulutuspolitiittinen valiokunta Seuraava koulutuspoliittisen valiokunnan ko kous pidetään keskiviikkona 29.4. klo 18 ko koushuone Sparressa (Uusi ylioppilastalo, Arappu, 2. krs). Kaikki opintoasioista kiin nostuneet tervetuloa!
Sosiaalipoliittinen valiokunta Mikä ihmeen Nyyti? Sosiaalipoliittinen valio kunta järjestää ke 22. 4 tutustumisvierailun opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry:n palvelui hin. Tapaamme tasan klo 10.00 Nyytin toimis tolla (Rikhardinkatu 4 B, 2. krs). Tervetuloa mukaan kaikki kiinnostuneet! Lisätietoja ja alustava ilmoittautuminen 20. 4. mennessä: Sosiaalipoliittisen valiokun nan pj. Laura Sahamies, laura.sahamies@ helsinki.fi Sukukansavaliokunta Seuraava sukukansavaliokunnan kokous pi detään 21. 4 klo 18 kokoushuone Florassa Uu della ylioppilastalolla (Mannerheimintie 5 B, 3. krs). Luvassa pientä tarjoilua. Tervetuloa! Ympäristövaliokunta Tervetuloa mukaan vaikuttamaan hyyn ym päristötoimintaan! Ympäristövaliokunnan
seuraava kokous pidetään 27. 4. klo 18.15 ko koushuone Florassa (Mannerheimintie 5 B, 3. krs). Tiedossa mm. kevätretken ja syksyn toi minnan suunnittelua.
http://blogs.helsinki.fi/hyy-ymp
listalla on 1. käsittely Helsinkiklubin sääntö jen muuttamisesta.
Hämäläis-Osakunta HämäläisOsakunnan huhtikuun yleiskokous pidetään tiistaina 21.4. 2009 klo 18.15 Osa kuntabaarissa. Esityslistalla on muun muassa: tilinpäätös 2008, vastuuvapauden myöntäminen vuoden 2008 tilivelvollisille sekä ohjelmasihteerin valinta. Varaudu todistamaan jäsenyytesi!
Osakunnat
Eteläsuomalainen osakunta Eteläsuomalaisen osakunnan kokous järjeste tään 20. 4. kello 19.00 alkaen osakunnan sa lissa. Kokouksen esityslistalla ovat mm. Osa kunnan tilinpäätös vuodelta 2008, inspeh tori Klingen pikalainarahaston tilinpäätös vuodelta 2008. Kokouksessa päätetään myös vuoden 2008 vastuuvelvollisten vastuuvapaudesta, Osa kunnan sääntöjen ja ohjesääntöjen muutta misesta, lautapelikerhon nimen muuttami sesta sekä edustajien valinnasta virolaisten ys tävyysjärjestöjen vappujuhliin. Lisäksi esitys
Järjestöt
Ylioppilaskunnan Soittajat Ry Ylioppilaskunnan Soittajien sääntömääräinen kevätkokous järjestetään ke 22.4. 2009 klo 20.30 Vanhan Ylioppilastalon musiikkisalis sa (Mannerheimintie 3). Kokouksessa käsitel lään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa.
Juhlatilojen varaukset syksylle 2009
Juhlatilojen varauksessa jatketaan vuonna 2006 aloitettua järjestövaliokunnan ideoimaa järjestelmää yhden yksittäisen varauspäivän sijaan. Varaukset tehdään kahdessa vaiheessa, 23. 4.27.4.2009 ja 30.4.5.5.2009. Ennen kumpaakin vaihetta järjestön tulee tarkistaa vapaat, varattavat päivät HYYn tilavarauskalenterista. Kalenteri päivitetään kunkin vaiheen päätyttyä. Järjestöillä on mahdollisuus varata juhlatiloja myös ennakkoon, ennen sähköisen tilavarausjärjestelmän avautumista. Mikäli järjestöllä on perusteltu syy järjestää juhlatilaisuus juuri tiettynä päivänä, voi se hakea oikeutta ennakkovaraukseen ajalla 15. 4. 20. 4.2009.
Katso tarkemmat ohjeet HYYn sivuilta: http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/7/ Juhlatilojen varaukset käsittelee HYYn järjestövaliokunta. Lisätietoja: järjestövaliokunnan pj. Matti Tujula, matti.tujula@helsinki.fi 040 531 9901
HYY hakee vuosijuhlamestaria
HYY täyttää 141 vuotta 26. marraskuuta, ja vuosijuhlaa vietetään akateemisen pöytäjuhlan merkeissä Vanhalla ylioppilastalolla. HYY hakee yhtä tai kahta aikaansaavaa ja omatoimista vuosijuhlamestaria huolehtimaan juhlan suunnittelusta ja käytännön järjestelyistä. Hakijoilta toivotaan kokemusta akateemisten juhlien järjestämisestä. Vuosijuhlamestar(e)ille maksetaan yhteensä 1 000 euron palkkio sekä mahdollisten sponsorien hankinnasta tuleva provisio. Vapaamuotoiset hakemukset tehtävään pyydetään palauttamaan HYYn palvelutoimistoon (Mannerheimintie 5 A, 2. krs, 00100 Helsinki) perjantaihin 24.4. klo 12 mennessä. Haastattelut pidetään viikolla 18, ja niistä sovitaan erikseen.
Lisätiedot: kulttuurisihteeri Jiri Sironen, 050 537 2831, kulttuurisihteeri@hyy.fi sekä hallituksen kulttuurivastaava Matilda Merenmies, 050 325 8041, matilda.merenmies@hyy.fi
vappu valborg mayday
ennen vappua 29.4.
> Pohjanhovin prewappubileet, 2104. Liput 3/5 , järj. Limes & Condus > Eläinlääketieteen Kandidaattiyhdis tyksen PreWappu, 21, Fever > voo:n PreVappu, 17, Kuppala, www.voo.fi
vapunaatto 30.4.
> Tänä vappuna Havis Amandan lakit taa Hankenin ylioppilaskunta Svenska Handelshögskolans Studentkår, klo 18 > Vanhan vappubileet: Pelle Miljoona Unabomber, Traffic Island + dj:t. Liput 10/12 , järj. Limes, vappu.limes.fi > Hämiksen Wappu: g.l.a.m, Sisters and the Big Fat Family, dj Pelimanni. Liput 7/15 , www.hamalaisosakunta.fi > Lyranin ja Akademenin Wallumatiné, Kaarle xii, klo 16. Liput 5 > Perinteinen Zetorin veto Kasarmitoril la, klo 13, järj. mmyl ry
vapunpäivä 1.5.
> Ylioppilaiden vappujuhla Ullanlinnan mäellä klo 9. Ohjelmassa pääkaupunki seudun ylioppilaskuntien edustajien pu heita sekä Ylioppilaskunnan Laulajat ja Retuperän wbk. > Ruotsinkieliset ylioppilaat kokoontu vat piknikille Kaisaniemen puistoon, jos sa esiintyy klo 9.30 Akademiska Sång föreningen. > Ylioppilaskunnan Soittajien vappu tanssiaiset Vanhalla klo 14, www.ys.fi
YLIOPPILASLEHTI 7/09
omat
21
Minna alanko
KUMMISETÄ
Haluatko tavata idolisi tai prepata tenttiin oikeusministerin kanssa? Kummisetä toteuttaa toiveesi tai tekee puolestasi jotain ikävää. Vain oikeus ja kohtuus on rajana. Pyydä palvelusta sähköpostitse kummiseta.ylioppilaslehti@ gmail.com. Voit esittää toiveesi myös anonyymisti.
Citykani ei kelpaa kokille eikä Korkeasaareen
Citykanien ampuminen on vihavalmiuden harjoittamista. Median vihamielisyyttä lietsovalla propagandalla saadaan suomalaiset vihaamaan kaikkein söpöimpiä ja viattomimpia. Kummisetä pystyisi varmaan ilmaisemaan medialle, kaupunginjohtaja Jussi Pajuselle ja tappamisen vaikuttajille, että on myös helsinkiläisiä, jotka tykkäävät citykaneista.
Mirkka Salo
Yökyöpelit
"
Ylioppilaslehti kertoo, kuinka nukut yösi paremmin.
Media, Jussi PaJunen ja tappamisen vaikuttajat! On olemassa helsinkiläisiä, jotka pitävät citykaneista. Heitä on kaksi: jatko-opiskelija Mirkka Salo ja Kummisetä. Citykanit ovat suloisia olentoja, joita tekee mieli paijata. Totuus kuitenkin on, että kanit aiheuttavat ongelmia ja lisäävät menoja kaupungin kirstussa, mikä tuntuu cityihmisenkin kukkarossa. Söpöys ei ole riittävä peruste pupujen vapaalle kaupunkivalloitukselle. Jos käsiin räjähtäneen kanikannan kaasuttaminen tai ampuminen tuntuu julmalta, citykaneille voi yrittää keksiä hyötykäyttöä. Helsingin KesKustassa sijaitseva eläinkauppa lupaa toteuttaa yksilöllisetkin toiveet. Saisiko teiltä citykaneja lemmikiksi? "Ei todellakaan", Mia Heino tylyttää. "Joku idiootti on päästänyt vapaaksi lemmikkikaneja, jotka ovat risteytyneet villikanien kanssa. Citykanit ovat villieläimiä, eikä niitä saa pitää lemmikkeinä." Citykanit ovat Heinon mukaan levottomia ja stressiherkkiä. Niiden kesyttäminen veisi vuosia. "Luulen, että taistelu citykaneja vastaan on hävitty eikä niistä päästä eroon." Se on Heinosta ikävä juttu. "Yleinen käsitys on, että citykanit ovat onnellisia. En usko, sillä kanit eivät kuulu luontoon." Kesykani elää parhaimmillaan kaksitoista vuotta, citykani hyvällä tuurilla pari vuotta. Heinon painajainen on, että citykanit tappavat luontoon kuuluvat serkut. "Kun kanikanta kasvaa tarpeeksi, on mahdollista, että tulee jänisrutto, joka vie rusakotkin." KorKeasaari suHtautuu citykaneihin kuin torakoihin. "Ne eivät ole vielä tulleet tänne eivätkä ole tervetulleita", eläintarhan johtaja seppo turunen sanoo. Kesällä Korkeasaaressa on villikaneja, mutta ne hankitaan muualta kuin Kansallisoopperan kuistilta, joka on citykanien reviiriä. Saisiko citykaneista sitten pataa? Miten niitä kannattaisi lähteä valmistamaan, tv-kokki Henri alén? "En lähtisi duunaamaan kaneista mitään. Niistä ei tiedä, mitä tauteja ne kantavat." Oletko maistanut? "En! Mutta mistä sitä tietää, vaikka ne olisivat tosi hyviä. Maussa on se, mitä ne ovat syöneet."
SaMi Takala
P
elko illalla siitä, että ei tänäkään iltana nukahda, on hirveää", kertoo kolmannen vuoden humanistiopiskelija Emma. "Olen yrittänyt laskea lampaita, nousta ylös ja olla ajattelematta mitään." Emma kärsii nukahtamisongelmista etenkin keväisin. Hän saattaa pyöriä kahdesta kolmeen tuntia sängyssä ennen nukkumatin tuloa. "Seuraavana päivänä luennolla on tuskaa. Lukemista ei voi huonosti nukutun yön jälkeen edes ajatella." Emma ei ole ongelmansa kanssa yksin. Opiskelijoiden uniongelmat ovat yleistyneet rajusti 2000-luvulla.
nuKaHtaMisongelMia Ja yöl-
listä tai liian varhaista heräilyä on YTHS:n uuden terveystutkimuksen mukaan viikoittain joka Muista neljännellä opiskelijalla. rentoutua "Joka viides opiskelija kertoo Luontokokenukkuvansa harvoin tai tuskin mukset, musiikkoskaan tarpeeksi", kertoo tutkiki, lukeminen, muksen tehnyt lääkäri Kristina teatteri ja taide Alkoholi huonontaa unta Hellitä otetta Kunttu YTHS:stä. etäännyttävät Jo kaksi alkoholiannosta ennen nukkuTarpeettomat Lääkärin mukaan opiskelijoiden ajatukset päivän maanmenoa huonontaa unen laatua. suorituspaineet ja uniongelmissa on yleensä kyse huolista ja helAlkoholi rikkoo unirytmiä ja vähentää riittämättömyyden psyykkisistä tai vuorokausirytmiin pottavat rentousyvän unen määrää. Juo kahvia tai kola- ja tunne lisäävät jänliittyvistä tekitumaan. Rento energiajuomia vain aamunittyneisyyttä, joka jöistä. on luovempi, ja keskipäivällä. Kofeiini vaikeuttaa nukah"Täydellisyyden "Opiskelijoiden oppii nopeamkiihdyttää hermostoa ja lisää tamista. Pyri puhuTavoiTTelu on mieltä stressaavat min ja pystyy adrenaliinin eritystä, mikä maan ahdistuksista ihmissuhdeonajattelemaan saattaa illalla valvottaa. tai purkamaan ne lisäänTynyT." gelmat, opintoselkeämmin. paperille ennen huolet ja yhä nukkumaanmenoa. enemmän myös masennus." Lääkitse harkiten Etenkin monen miesopiskelijan Unilääkkeet on tarkoitettu unta häiritsee lääkärin mukaan nevain kriisitilanteisiin ja lyhyttissä roikkuminen. Jos nämä kotikonstit eivät auta, hakeudu aikaiseen käyttöön nukahta"Täydellisyyden tavoittelu on terveydenhoitajan tai yleislääkärin vastaanmislääkkeeksi. Unilääkkeisiin yleistynyt", kolmekymmentä vuototolle keskustelemaan uniongelmastasi. voi tulla helposti riippuvaisekta opiskelijoita vastaanotoillaan si. Masennuksesta kärsiville tavannut Kunttu summaa. mielialalääkkeistä on apua Lähde: Kristina Kunttu ja YTHS:n Hyvän unen lyhyt oppimäärä -opas myös uniongelmiin. Maria ruuSka
12 6 5 4 9 8 7 10 +
10 vinkkiä parempaan uneen
Selvitä, mikä mättää
Uniongelmaa kannattaa lähteä selvittämään omaa elämäntilannetta kartoittamalla. Onko tekemistä liikaa? Painaako mieltä illasta toiseen jokin asia? Onko elämän perusrytmi kunnossa?
Vältä päiväunia
Säännöllinen vuorokausirytmi on perusedellytys hyvälle unelle. Vältä pitkiä päiväunia. Jos kuitenkin päätät ottaa torkut, nuku päivällä korkeintaan 2030 minuuttia.
Syö ravitseva illallinen
Valkuais-hiilihydraattipitoinen illallinen kannattaa syödä kahdesta neljään tuntia ennen nukkumaanmenoa.
Tuuleta makuuhuone
Liiku iltapäivisin
Liikunta rentouttaa ja pidentää syvää unta. Perusliikuntaa kannattaa harrastaa päivittäin vähintään puoli tuntia kerrallaan. Kuntoilua suositellaan 23 tuntia viikossa. Urheilu kannattaa sijoittaa iltapäivään. Myöhäinen treenaaminen voi häiritä unen tuloa.
Älä tuo projekteja sänkyyn
Käytä vuodetta vain nukkumiseen ja rakastelemiseen. Älä tuo opiskeluhommia tai muita töitä sänkyyn. Sängyssä vietetään kolmannes elämästä, joten kannattaa tarkistaa, että patja ja tyyny sopivat keholle.
Tuuleta, imuroi ja pese vuodevaatteet säännöllisesti. Pölypunkit häiritsevät unta. Makuuhuone kannattaa myös tuulettaa juuri ennen nukkumaanmenoa raikkaan viileäksi.
3
YLIOPPILASLEHTI 7/09
23
Lamamonumentti 2009
1980-luvun loppupuolella talous ylikuumeni. Samaan aikaan Suomeen nousi kymmeniä kylpylöitä. Kun Suomi vajosi muutaman vuoden kuluttua lamaan, konkurssiin menneistä kylpylöistä tuli oikeita kasinotalouden ajan muistomerkkejä. Nyt Suomi elää jälleen reipasta laskukautta, ja taantuma on iskenyt myös ylioppilaskunnan bisneksiin ja sijoituksiin. Ja nyt HYYlläkin on oma talouskasvun monumenttinsa. Domus Gaudiumin kattosaunasta tulee mieleen vain yksi sana: nousukausi, huokasi eräskin ylioppilaskunnan halli-
tuksen jäsen. Vielä tänä keväänä ylioppilaskunnan jäsenjärjestöt ovat saaneet lasitetulla terassilla varustetun saunan vuokrattua koko illaksi 120 euron sopuhintaan. Nyt sauna joutunee kululeikkuriin. Jos säästökaavailut toteutuvat, jatkossa järjestöt joutunevat pulittamaan löylyistään huomattavasti enemmän. Saunatukien leikkausta kannattavien mukaan kattosaunabileiden subventointi ei ole ylioppilaskunnan ydintehtäviä. Saunan nimi on muuten Sivistys.
VeeRa luoMa-aho
SÄ TUUT LIIAN KOVAA
Kolumni käsittelee olemassaoloa markkinointiprojektina.
MadeMoiselle Vosges
Ruzaccho
sa.tuut.liian.kovaa@gmail.com
E
Ihminen on ihmiselle julkkis
erään. Ensimmäisenä tekona kurotten pahastuisi niin kolen yöpöydältä matkapuhelintani. Mivin, jos joutuisin vannun on saatava tietää, mitä minusta kilaan. En nimittäin tai minulle on sanottu Facebookissa. Selaan ole koskaan toivonut eläviestimen pientä ruutua, yritän olla häiritmältä muuta, kuin että saisemättä vieressä nukkuvaa puolisoa. Aivot sin olla rauhassa. Omassa alkavat pian hyristä tyytyväisyydestä. Kuin huoneessa, ovien takana, hilolisin juuri sytyttänyt päivän ensimmäisen jaisuudessa. En tahtonut kossavukkeen. kaan sisaruksiakaan, ja sitten Aina se ei ole ollut näin. Joskus asuin kun sain niitä, toivoin vain, yksin, kontaktitta. Ensimmäiset vieraani että ne olisivat hiljaa. olivat kaksi pölynimurikauppiasta, joilta Virginia Woolf totesi, että ostin käytetyn Electroluxin. En käynyt uljokainen tarvitsee omaa tilaa. kona. Kehitin rakkaussuhteen TV5:n sääKuinka voi kuunnella itseään, tieteilijään ja leikin sukellusvenettä kylpyjos ei koskaan saa olla yksin? ammeessa. Jopa työpaikassani sain oman Ja jos ei koskaan kuuntele ittyöhuoneen, erillisrakennuksessa. seään tai taustamelulta kuuYksin olin tyytyväinen. Nyt, yhteisössä, le kuinka voi tietää, kuka on? olen euforinen. Lauma loi kirjaimellisesJeesukselle, Allahille ja Buddti narsistisen tarpeen. Ihmiset ovat peili, halle kiitos yksiöistä. Samoille josta tarkastelen itseäni. tahoille reklamaatio Helsingin Aiemmin pohdittiin eksistenssin vuokrayksiötilanteesta. Ihmistä muotoseikkoja. Filosofit survoivat sieei saa pakottaa toisen ihmisen raimensa täyteen kokaiinia ja alkoivat lähelle, varsinkaan metelöivän märehtiä olemassaolon mekanismeja. lähimmäisen. Yksityisyys on itMiten olen? Miksi olen? Mihin olemme senäisen ajattelun ehto. matkalla? Kun suuret tarinat romahtiHarmi vain, että elän väärässä vat, pohdinnalle oli jopa kysyntää. Heajassa. Yksityisyyden kaipuu on gel, Lenin ja paavi eivät vastanneet toyhtä ajanmukaista kuin cocktailsielämää, joten teoria oli päivitettävä. lihapullat tai lambada. Jouduin jo Näyttäisi siltä, että päämäärän kaensimmäisessä kesätyöpaikassani dotessa ihminen ja yhteisö menettiavokonttoriin. Lounaskeskuste-
H
Pinkki toimisto
Ympäristömerkintä Green Office on niin 2008. Jo 16 helsinkiläisyritystä on ilmoittautunut homoystävällisiksi eli ne lupaavat tarjota ystävällistä palvelua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille. Tämähän on mahtavaa! Myös Ylioppilaslehti haluaa Pink Office -sertifikaatin. Homoystävälliseksi pääsy vaatii henkilökunnan koulutusta. Miten ja missä opetellaan homoystävällisiksi? "Koulutus järjestään tämän vuoden aikana internetissä oppimisympäristössä Helsingin Setan ja gay-matkanjärjestäjien kanssa", kertoo markkinointipäällikkö Kari Halonen Helsingin matkailu- ja kongressitoimistosta. "Koulutuksessa tuodaan esiin sellaisia asioita kuin että jos gay-pariskunta tulee
aNdRew
abo
hotellin vastaanottoon, henkilökunta ei oleta, että heille tulee erilliset pedit, vaan kysyvät sitä. Tietysti siinä täytyy säilyä diskreettiys." Ei kuulosta kovin hankalalta. Halosen mukaan Pinkki toimisto -sertifikaatista toimituksen seinällä on kuitenkin turha haaveilla. Yritys ei saa homoystävällisyydestä erillistä todistusta, vaan homoystävällisyyskoulutus on osa suurempaa Helsinkimatkailuun liittyvää koulutuskokonaisuutta. Sitä paitsi lehden pitäisi ensin kehittää uusia palveluja. "Tarjottavan palvelun täytyy olla jollain tavoin olennainen matkailijalle. Mikä teidän funktionne on matkailulle, ja miten teidät saavutetaan?" kysyy Halonen.
NiNNi lehtNieMi
gad
o
"JulkIsuutta IhannoIvassa yhteIsössä vaIn harvalla on varaa salaIsuuksIIn."
vät muutakin kuin vain kysymyksen luissa kaikkein letkeimmät tyypit elämän tarkoituksesta. Kriisistä tuli kertoivat seksielämästään. Työnanontologinen. Olenko olemassa, jos taja ei hakenutkaan pätevintä, vaan statuksiani ei kommentoida Face"hyvää tyyppiä". Sellaista, joka antaa bookissa? enemmän kuin työpanoksensa: harMediatutkijoiden yli-ikäinen yhrastaa oikeita asioita ja kertoo hauskoteisö on tuuliajolla yrittäessään seja juttuja. Työnantajalle on annettava littää IRC-Gallerian herutuskuvia, mahdollisuus profiloida. Seiskan bileitä ja Big Brotheria. Monet Lex Nokiaa kannattaneet Julkkiskulttuuria ja yksityisyydesopiskelijatoverini sanoivat, että "kyllä tä luopumista tarkastellaan ammaesimies saa tutkia sähköpostini, mitinvalintana tai prinsessahaaveena, nulla ei ole mitään salattavaa". Se on vaikka kyseessä on olemassaolon huolestuttavaa. Minkälaista elämää perusta. Paljastamalla kaiken ei sellainen on, jossa ei ole mitään salatvain tulla houkuttelevammaksi tavaa? yksilöksi. Siten hankitaan myös Yksityisyydessä, tosin, on se ongelma, se, mitä paljastaa; oma elämä. että julkisuuden aikakaudella se assoYksityisyys on pelottava asia. sioituu epäilyttävään. Andy Warhol enEi siksi, että omat ajatukset, nusti jokaisen saavan lopulta julkisuutomat demonit vaanivat pimeästa, muttei nähnyt vision kääntöpuolta: sä, vaan siksi, että niitä ei ole julkisuutta ihannoivassa yhteisössä vain välttämättä koskaan ollutkaan. harvalla on varaa salaisuuksiin. Siihen, Käänteinen solipsismi vallitsee: ettei tarvitse todistella kenellekään oleihminen on varma, että kaikki vansa normaali, tai korkeintaan sopivalla muut kuin hän itse ovat oletavalla eksentrinen. massa. Miten omaa persoonaa Salainen on tuntematon, ja tuntemavoi rakentaa, ellei ajatuksille ton on pelottava. Yksityisyys on julkisuussaa palautetta? yhteiskunnassa turvallisuusriski, jota on Henna Kalinainen ei esitkontrolloitava kameroin ja tietoturvajärtele rintojaan turhaan. Luvut jestelmin. Big Brother -hahmot eivät ole tyeivät valehtele. Google-haku peryksiä: he pelaavat samalla pelikentällä BB-Hennasta antaa 106 000 kuin me kaikki muutkin, mutta vain sata osumaa. Hänellä on yli 3 300 kertaa taitavammin. Se, ettei pelkää katsetFacebook-ystävää ja kiusana ta, on 2000-luvun keskeisin selviytymisyksi feikkiprofiili. Jos ajattestrategia. lemme olevamme olemassa Oma ääni kuuluu hyvin hiljaa, kun on toistemme kautta, Henna on jatkuvassa yhteydessä toisiin. Julkisuus satullut jäädäkseen. mankaltaistaa, se luo yhteisiä maailmoja ja Vastakkainasettelu oman muokkaa identiteettejä. Kun näkee paljon ja toisten elämän välillä on toisenlaisia toisia, erilaisuuden pelkokin ohi. Yksityisyys ulkoistettiin laantuu. Jonakin päivänä, kenties, Facebook tietoturva-asiantuntijoille. lakkauttaa maailmasta sodat.
Kirjoittaja ei koskaan kävele konditorian ohi. Kirjoittaja on kontulalainen baariteologi.
Tommysuomi-sanakirja
kukko: esimerkiksi säkeissä kun kukko on kiekunut sinun häpysi seurakunnan hereille. Miehen sukuelin jäykistyy sen paisuvaiskudosten täyttyessä verellä. käärmeen myrkky: minä suihkuan käärmeen myrkkyä. Sukukypsyyden saavuttaneen miehen sukuelimen päästä purkautuu vaaleaa siemennestettä. pyhä neste: sinä olet siunannut ne pyhillä nesteilläsi. Naisen ejakulaatio. Nesteen määrä on noin 0,213,8 millilitraa. Neste on peräisin naisen eturauhasesta. pummi puiston penkillä: siinä se lepää, laiskimus, piittaamattomana kuin pummi puiston penkillä. Miehen sukuelin lepotilassa. sadetakkinen pappi: sinä teet lihastasi kirkon, minun sadetakkisen pappini kulkea edestakaisin. Luonnonkumista valmistettu ehkäisyväline, kondomi. Kondomia käytetään koko penetraation ajan. sarven paikka: miehellä on sarvi ja naisessa on paikka sarvea varten. Naisen putkimainen sukuelin yhdistää sukupuolielimiä ja kohtua. siipisyli: avaa siipisylisi, lähdetään. Ihopoimuista muodostuneet niin sanotut isot häpyhuulet sijaitsevat naisen vartalon etupuolella, jalkojen välissä. silta: keskellä siltaa huomasimme että silta on kokonaan meidän halumme varassa. Seksuaalisen kanssakäymisen muoto, joka mahdollistaa uroksen sukusolujen siirtymisen naaraan elimistöön. tupsumetsä: metsä se on sinullakin kaunokainen, tupsumetsä, ikimetsä. Sukuelimen ympärillä oleva karvoitus, joka kasvaa molemmille sukupuolille. Karvat kasvavat vain muutaman sentin mittaisiksi. Yhdensuuntainen lento: tehdä pitkiä yhdensuuntaisia lentoja. Itsetyydytys on omien sukupuolielinten hyväilyä ja koskettelua seksuaalisen mielihyvän saamiseksi.
aNtti JäRVi
Runositaatit Tommy Tabermannin kokoelmasta Eroottiset runot (Gummerus 2009)
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
RUNOSOTA Vanhalla ke 22.4.
Tule ja osallistu joko yksin tai joukkueesi kans sa kaikkien aikojen mahtavimpaan runokilpai luspektaakkeliin Vanhan kuppilassa ke 22.4. klo 20 22. Tarkoituksena on loihtia paikan päällä, yh den tunnin aikana elämää suurempi runoteos, esittää se parhaaksi katsomallaan tavalla ja voittaa mahtavia palkintoja. Runot analysoi ja tuomitsee arvovaltainen raati, johon kuuluvat runoilija Tommy Taber mann, suomen kielen professori Lea Laitinen, tvohjelma Runoraadin juontaja Minna Joen niemi sekä hyyn tiedottaja Riitta Käppi. Mu siikista vastaa dj Nuuhi. Lisätiedot ja kilpailuun ilmoittautumiset, hyyn kulttuurivaliokunnan pj, Ville Hartikai nen, ville.m.hartikainen@helsinki.fi
Nuukuusviikko: Omilla valinnoillamme voimme vaikuttaa!
Opiskelijakirjasto suljettuna 15.6.9.8.2009 hanki kesätenttikirjat ajoissa!
Opiskelijakirjasto muuttaa kesän 2009 aika na väliaikaisiin tiloihin osoitteeseen Fabianin katu 32 (ent. Ajoneuvohallintokeskus, Kaisa paikoituksen viereinen talo). Kirjasto on muuton vuoksi suljettuna 15.6. 9.8.2009. Lainaa kesätenttikirjat ajoissa.
Kirjaston kiinnioloajan lainauspalvelut: 16.5. alkaen neliviikkoisilla lainoilla eräpäivä on 18.8. 30.5. alkaen kaksiviikkoisilla lainoilla eräpäivä on 18.8. 11.6. alkaen lyhytlainoilla eräpäivä on 18.8.
Tervetuloa hengailemaan pe 24.4.!
Tervetuloa hengailuiltaan perjantaina 24.4. klo 1821.30 hyyn tiloihin Mannerheimsa liin (Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 A, 5. krs). Ohjelmassa on rento ja mukaan satempaava musiikkiraati. Raadin sijasta voi myös vain hengailla ja tutustua muihin opis kelijoihin. Tarjolla on pientä naposteltavaa ja virvokkeita. Tilaisuuden järjestää SibeliusAka temian ylioppilaskunta (say). Kaikki opiskeli jat ovat tervetulleita!
Lisätietoja: ulpu.rusi@siba.fi
HYYn edustajisto kokoontuu 27.4. Nyt päätetään jäsenmaksusta
hyyn 60jäseninen edustajisto käyttää yliop pilaskunnan ylintä päätösvaltaa. Edustajisto kokoontuu noin kerran kuukaudessa, seuraa van kerran maanantaina 27. 4. Kokouksiin voi jokainen ylioppilaskunnan jäsen tulla. Ennen edustajiston kokouksen alkua on hallituksen kyselytynti, jonne myös on vapaa pääsy. Huh tikuun kokouksessa päätetään jäsenmaksus ta seuraavalle lukuvuodelle. Luvassa on kiih keää vuoropuhelua jäsenmaksun suuruudes ta ja opiskelijoiden maksukyvystä. Tule mu kaan seuraamaan päätöksentekoa kevään jän nittävimmässä kokouksessa! Lue lisää edustajiston toiminnasta: http:// www.hyy.helsinki.fi/suomi/335/ Kevään edustajiston kokousten päivämää rät: ma 27. 4.2009 ja to 28.5. 2009. Edustajis ton kokoukset alkavat klo 17 ja hallituksen kyselytunti klo 16.30 Vanhan ylioppilastalon musiikkisalissa (Mannerheimintie 3, 2. krs).
Lisätietoja antavat ylioppilaskunnan pääsihteeri Katariina Styrman, 0400 816 426, paasihteeri@hyy.fi) sekä ylioppilaskunnan puheenjohtaja Walter Rydman, walter.rydman@helsinki.fi
Maapallo ei ole ehtymätön. Nuukuusviikolla 20.26. huh tikuuta sinulla on mahdollisuus kokeilla uudenlaista elämänta paa, joka rasittaa luontoa vä hemmän. Tänä vuonna teemana on "Kepeää elämää kestävää elektroniikkaa", joka muistut taa siitä, että esimerkiksi oman kännykän valmistus ei ole ollut haitatonta luonnolle saati kehi tysmaiden työntekijöille.
hyyn ympäristövaliokunta järjestää ta pahtumia kestävän kehityksen puolesta nuukuusviikon aikana. Maanantaina 20.4. klo 1016 järjestetään pyöränkor jauspaja Porthanian pihalla yhteistyössä Prologi ry:n kanssa. Korjauspajasta saa asiantuntevaa huoltoa pientä korjausta vaativille polkupyörille. Keskiviikkona ja torstaina 22.23.4 klo 1115 on tavaranvaihtotori yliopis ton päärakennuksella UniCafen kahvion luona. Tavaranvaihtotorilla voi vaihtaa tarpeettomat käyttökelpoiset tavarat uusiin aarteisiin. Lisäksi arpajaiset ja tie toa energiansäästöstä. Tervetuloa!
http://blogs.helsinki.fi/hyy-ymp
Huomioi, että Opiskelijakirjaston kirjoilla on kesällä pidemmät lainaajat. Kiinnioloaikana ei ole mahdollista saada kotilainoja. Opiskelijakirjaston lainoja voi sulkuaikana palauttaa Aleksandrian aulaan mape klo 8 18. Lainassa oleviin kirjoihin voi tehdä varauk sia. Aleksandrian aulassa sijaitsevasta palvelu pisteestä voi noutaa saapuneita varauksia ma pe klo 1218. Opiskelijakirjaston puhelinpalvelu on sul kuaikana avoinna mape klo 1218. Oppimiskeskus Aleksandria on avoinna normaalisti koko kesän mape klo 818. Muiden Helsingin yliopiston kirjastojen auki oloajat: http://www.helsinki.fi/kirjastot Opiskelijakirjasto ja keskustakampuksen viisi tiedekuntakirjastoa muodostavat 1.1. 2010 alkaen yhteiskirjaston. Kirjastolle rakennetaan uudet toimitilat Kaisaniemeen samalle paikalle, jossa Opiske lijakirjasto nyt sijaitsee. Uudisrakennuksen on määrä valmistua keväällä 2012.
http://www.helsinki.fi/opiskelijakirjasto
MAiJA KESKiSAARi
Ruoka- ja vaateapua opiskelijoille
Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry. jär jestää ruoka ja vaatejakoja tukea tarvitsevil le opiskelijoille. Opiskelijoilla on oma jakoai ka, jonka tavoitteena on vähentää leimautu misen pelkoa ruoka ja vaateapua haettaessa. Opiskelijoille annetaan ruoka ja vaateapua kevään aikana 28.4. ja 26.5. klo 1719 Veik ko ja Lahja Hurstin laupeudentyö ry:n jakelu osoitteessa Helsinginkatu 19.
http://hurstinapu.net/, apu@hurstinapu.net
Gaudeamuksen kevättyhjennys 9.5. asti
On tullut aika tehdä kevätsiivous kustanta mon kellarissa ja niinpä myymme huhtikuus sa tietokirjoja todella edullisesti: kirjoja Aris toteleesta Niiniluotoon alkaen 5 . Tule teke mään löytöjä Porthanian ja Otaniemen Yli opistokirjakauppaan.
Yliopistokirjakauppamyyjäiset kestävät 9.5. 2009 asti. Kirjamyynti tapahtuu Portha niassa (Yliopistonkatu 3, Helsinki) ja Otanie messä (Teknillinen korkeakoulu, Otakaari 11, Espoo). Kirjoja myynnissä rajoitetut erät!
Katso kamppisten tarjouskirjat verkosta: http://www.gaudeamus.fi/?p=1401
Uuden ylioppilastalon ja Domus Gaudiumin käyttö vappuna
Sekä Uusi ylioppilastalo että Domus Gaudium ovat pois järjestökäytöstä 30.4. kello 17 alkaen 1.5. kello 10 asti. Lisätietoja: toimistosihteeri Tiina Kääriä, puhelin (09) 1311 4215, toimisto@hyy.fi.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on noin 30 000 yliopisto-opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö, joka toimii jäsenistönsä ja noin 260 piirissään toimivan järjestön etu- ja palveluorganisaationa.
Etsimme työyhteisöömme perhevapaan ajaksi 4.5.200931.5.2010
Sosiaalipoliittisen sihteerin sijaista
Sosiaalipoliittisen sihteerin tehtäviä ovat opiskelijoiden neuvonta ja edunvalvonta terveyteen ja hyvinvointiin sekä asumiseen, kaupunkiin ja joukkoliikenteeseen liittyvissä asioissa. Toimeen kuuluu yhteydenpito yliopistoon, valtiovaltaan ja pääkaupunkiseudun kuntiin sekä muihin opiskelijan kannalta tärkeisiin vaikuttajiin. Edunvalvontatehtäviin sisältyy muistioiden ja kannanottojen valmistelua. Valittava henkilö perehdytetään työhönsä sopimuksen mukaan toukokuussa 2009. Työskentely ylioppilaskunnassa vaatii omaaloitteisuutta, päätösten tehokasta toimeenpa-
noa sekä joustavuutta työajoissa. Edellytämme hakijalta yliopisto-opintoja, vastuualueiden tuntemusta, sujuvaa suullista ja kirjallista ilmaisutaitoa, hyvää kielitaitoa (suomi, ruotsi, englanti) sekä kykyä hahmottaa laajoja asiakokonaisuuksia ja taitoa sopeutua muuttuviin tilanteisiin. Eduksi katsotaan kokemus ylioppilaskuntatoiminnasta. Alkupalkkaus on ylioppilaskunnan palkkausjärjestelmän mukaisesti koulutuksesta ja kokemuksesta riippuen 19602450 euroa kuukaudessa.
Omakätisesti allekirjoitetut hakemukset ansioluetteloineen tulee toimittaa HYYn keskustoimistoon (Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 A, 2.krs, 00100 Helsinki) viimeistään keskiviikkona 22.4. 2009 klo 15.00. Osa hakijoista kutsutaan haastatteluun, joka pidetään maanantaina 27.4. 2009. Lisätietoja: Pääsihteeri Katariina Styrman, 0400 816 426 ja sosiaalipoliittinen sihteeri Elina Turunen, 050 543 9608