98. vuosikerta | 15. huhtikuuta 2011
7
hannes heikura
Suomen palkituin kuvaaja on synkkä ja yksinäinen.
guerrilla girls
Kulttuurihäiriköt vaativat vapautta, haureutta ja tasa-arvoa.
byl no ser t
turistina säteilevässä paratiisissa
diktaattorien rahat tiedevinkit porno ja politiikka aino venna
ylioppilaslehti 7 # 11
3
"Taiteen ostajat ovat usein miljonäärejä, suurin osa heistä valkoisia miehiä."
Guerrilla Girls saapuu Suomeen vaatimaan tasa-arvoa taiteeseen. s. 18
sisältö 5 8 10 14 15 20
tiedetärpit
Rehtori Thomas Wilhelmssonin tiedevinkit.
yksinäinen susi
Hannes Heikura on Suomen palkituin lehtikuvaaja.
huviretki tsernobyliin
Ydinräjähdyksen jälkeen syntyi uusi Eeden.
pornoa ja politiikkaa
Vaalivoittoa juhlitaan aikuisviihteellä.
alppimaan rahat
Diktaattorit jemmaavat omaisuutensa Sveitsiin.
aino venna
Laulaja soitti biisejään työnantajan puhelinvastaajaan.
vakiot 4 6 14 18 21 23
palaute kuvitella! kolumni: lauri holappa & totuuskomissio kolumni: tero paskapää arviot malinen & kansanmies & nykysuomen sanakirja
guerrilla girls
tekijät
kannen kuva maria pettersson
muinoin
Ronja Salmi on 18 vuotta ja lukiossa. Hän on aamuisin vihainen ja leppyy maailmalle vasta koulumatkalla. Salmi kirjoittaaYlkkärin kulttuurisivuille. Himottaa: ajokortti ja eduskuntavaalit. Täysi-ikäisyyden rajapyykin jälkeen kaikki tuntuu olevan mahdollista.
Joni Karjalainen, 24, on vapaa kirjoittaja, joka tekee työharjoittelua ja opiskelee lukuvuoden 201011 Sveitsissä. Hän perehtyi tätä lehteä varten maan pankkisalaisuuteen. Kaduttaa: Että missaan elokuun Flow-festivaalin.
Lauri Holappa, 29, on rahateoreetikko, passiivinen aktivisti ja poliittinen vittuilija. Hän toivoo, ettei hänen kolumnipaikkansa nimi kuulosta liikaa Tony Halmeelta. Kyrpii: Opiskelijat jotka käyttävät pukua. Ei stemmaa Clearasilin kanssa.
Näin Ylioppilaslehti pui protestivaaleiksi leimattuja eduskuntavaaleja pääkirjoituksessaan 24.3.1983.
ylioppilaslehti 7 # 11 Alkusoitto
5
promovendeja, kuukävelyä ja higgsin hiukkasia
rehtori thomas wilhelmssonin tiedevinkit.
vox helsinki Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien yhteisessä tapahtumasarjassa tutkijat, journalistit ja muut yhteiskunnalliset toimijat etsivät vastauksia hyvään elämään, ihmisyyteen ja onneen. "So far tilaisuudet ovat onnistuneet hyvin ja sali on ollut täynnä. Tutkijoiden, toimittajien ja yhteiskunnallisten vaikuttajien keskustelut ovat olleet erinomaista dialogia, kertoneet paljon tästä ajasta." Seuraava VOX 11.5. klo 1820 Päärakennuksen juhlasalissa. akateemiset juhlakulkueet Promootioissa tiedekunnasta valmistuneet vihitään akateemiseen arvoonsa. Vihkimisen jälkeen joukko suuntaa Tuomiokirkolle jumalanpalvelukseen. "Promovendien joukko tohtorin hatut ja manttelit päällä on kaunista katseltavaa. Akateemisia traditioita pitää vähän puolustaa niissä näkyvät meidän vahvat, 1600-luvulta asti peräisin olevat traditiot. Promootiot ovat suljettuja, mutta toivoisin, että kadulla olisi enemmän väkeä katsomassa ja hurraamassa akateemisille kulkueille." Teologisen promootio 27.5., valtiotieteellisen 13.5 ja 2.4.6. tiede-lehti Kerran kuussa ilmestyvä lehti kertoo tieteestä laidasta laitaan. "Jos haluaa saada laajan kuvan tiedekentästä, tätä kannattaa lueskella. Suomalainen tiedelehti, jossa meidän ja muiden yliopistojen tutkijat ovat sekä kirjoittajina että haastateltavina." lasten heureka Tiedekeskus Heurekan lapsille tarkoitetussa toiminnallisessa näyttelyssä voi kokeilla kuukävelyä ja iglun kokoamista. "Suosittelen lapsellisille ja lapsellisille. Olen käynyt lasten että lastenlasten kanssa. Heureka on upea laitos, joka levittää tiedeosaamista niin, että pienetkin ymmärtävät. Aikuisenkin on hauska leikkiä niiden vempeleiden kanssa." Näyttely esillä 29.1.2012, Tiedepuisto 1. studia generalia -luentosarja: aineen arvoitus Eri tieteenalojen huippuosaajat luennoivat ajankohtaisista teemoista ja keskustelevat niistä yleisön kanssa. Syyskausi aloitetaan pohtimalla maapallon tulevaisuutta ja Higgsin hiukkasta. "Näiden luentojen eteen tehdään paljon töitä, ja se näkyy. Studia Generaliat puhuttelevat tavallisia ihmisiä, joilla on akateeminen ymmärrystaso muttei kyseisen alan koulutusta. Tänä keväänä yleisön keski-ikä on ollut varmaan 75, kun aiheena on ollut ikä ja terveys. Toivon, että syksyllä näkyisi enemmän nuorempaakin porukkaa." Ensimmäinen luento 6.10.2011 Porthaniassa. Yliopistonkatu 3.
Heurekassa reksiäkin alkaa lapsettaa, mutta kansalliskirjastossa hän malttoi mielensä.
teemu granstöm
ylioppilaslehti 7 # 11 Alkusoitto
6
kuvitella!
Maailman kalleimmat asiat
Eläydy Shakespeareen
Teatteri Naamio ja Höyhen tuo taidelarppiillat Helsinkiin.
teatteri Naamio ja Höyhen tuo Helsinkiin peli-illat, joissa osallistujat pääsevät kokeilemaan taidelarppausta. Lauantaisin järjestettävissä liveroolipeli-illoissa ei heiluta keskiajalla eikä Tolkienin maisemissa, vaan esimerkiksi Shakespearen draamassa tai unessa keskustan kaduilla. Kevään aikana järjestetään kolme peli-iltaa, joista jokaisessa koetaan eri larppi. Suomen teattereissa vastaavaa ei ole ennen nähty, eikä Korpelan mukaan vastaavaa ole ollut tarjolla larppaajillekaan. Peli-illat alkavat perehdyttävällä työpajalla, jossa osallistujaa valmistellaan pelimaailmaan, hahmoihin ja improvisointiin. Peli-illat eivät ole esityksiä, vaan peli luodaan yhdessä osanottajien kanssa kahden pelinjohtajan luotsaamana. Larpit on suunniteltu sellaisiksi, ettei rooliasua, varusteita tai aiempaa kokemusta tarvita lainkaan. Peli kestää muutaman tunnin. Peli-illat jatkavat Aarni Korpelan ja Johanna MacDonaldin nelivuotiasta Walkabout-projektia, joka on sekoitus teatteria, installaatioita, pelejä ja improvisaatiota. Kahden hengen työryhmää ruokkii Pohjoismaiden kokeellinen ja kunnianhimoinen larp-skene. Inspiraatiota on haettu Oslon Laivfabrikken-projektista, jonka innoittamana peli-iltoja on syntynyt kaikkiin Pohjoismaihin. Laivfabrikkenin perustava ajatus on, että larppeihin pitäisi voida osallistua kuin elokuviin: ostaa lippu ja saapua paikalle. sanna uuttu Ensimmäinen peli-ilta 16.4. Liput 10 . www.aarnikorpela.com/gamenights.html
Kansainvälinen avaruusasema ISS 116 mrd
EU:n, Japanin, Kanadan, Venäjän, Yhdysvaltojen ja Brasilian yhteisen avaruusaseman pitäisi valmistua tänä vuonna.
Hittipotentiaalia
Itaipun voimalaitos 20 mrd
aprillipäivänä avattu journalistinen musiikkisivusto Nuorgam on aiheuttanut poikkeuksellista kuhinaa. Blogeissa hihkuttiin, että kyseessä on vuoden verkkoteko. Yksi perustajista, Nuorgamin vastaava toimittaja Matti Markkola lopettaa hetkeksi Anthraxin kuuntelun ja kertoo, että koko sivusto on syntynyt runsaassa kahdessa kuukaudessa. Idea on kytenyt paljon kauemmin. "Useimmiten kotimainen musiikkiverkkojournalismi on pelkästään lehtien jatketta ilman kunnollista sisältöä. Halusimme muuttaa asian." Lopputuloksesta ei pika-aikataulua huomaa. Eikä sitä, että projektiin on kulunut vain 115 euroa. Vapaaehtoisvoimin pyörivän median sääntöihin kuuluu, että tekemisen täytyy olla hauskaa. Kokeneista musiikkitoimittajista koostuvalla tekijäkaartilla on päivätöidensä lisäksi "muutakin elämää". Nuorgamilaisia yhdistää rakkaus
Sähkövoimalaitos Brasilian ja Paraguayn välisessä Paranájoessa valmistui 1984.
musiikkiin. Itsenäisessä ja riippumattomassa sivustossa käsitellään vain bändejä ja julkaisuja, jotka kiinnostavat kirjoittajia itseään. "Kiinnostavakin levy voi olla paska." Kritiikkien, listausten ja uutisten lisäksi sivustolta löytyy nörtähtäviä
artikkeleita, kuten Viisi 1990-luvun popyhtyettä, jotka olisivat suositumpia nyt ja sarjoja esimerkiksi popklassikoista ja eduskuntavaaliehdokkaiden henkilökohtaista soittolistoista. marko ylitalo www.nrgm.fi
Maailman suurinta vesivoimalaa varten rakennettu pato Kiinassa.
Kolmen rotkon pato 18,5 mrd
Eipäs nimitellä
Gerald R. Ford -luokan lentotukialus 6,3 mrd
Yhdysvaltalainen ydinkäyttöinen lentotukialus valmistunee vuonna 2015.
Alaskan öljyputki 6 mrd
Valmistui vuonna 1977.
Lähde: Wikipedia
suomalaisia poliitikkoja on opetettu puhumaan. Kuntavaalien alla opittiin, että hyvään puheeseen mahtuu kolme asiaa. Se ei kenties ole täysin totta, mutta nuoret poliitikot puolueesta riippumatta toistelivat, millainen kolmen sanan jono on heidän unelmiensa kaupunki ("Oikeudenmukainen, tasa-arvoinen ja ekologinen Helsinki!"), laativat kolmen kohdan muutoslistoja ("Lisää pyöräteitä, halvempi asuminen, autoton keskusta!") ja esittelivät itsensä kolmella adjektiivilla ("Nuori, rohkea, positiivinen!"). Europarlamenttivaaleissa alkoi äänestäjän etunimen ryöstöviljely, josta nyt eduskuntavaalien alla on tullut sietämättömän yleistä. Erityisesti nuoret ehdokkaat ovat ryh-
tyneet nimittelemään. Tähän tapaan: "Hauska tavata sut, Maria!" "Tosi kiva, että pääsit, Maria, tulemaan." "Tosi hyvää viikonloppua sulle, Maria!" "Mä haluaisin puhua sun kanssa, Maria, vähän meidän puolueen ohjelmasta." Yhdysvalloista matkittu tyyli kuulostaa suomeksi teennäiseltä ja pöljältä. Lisäksi se on tungettelevaa. Eiväthän suomalaiset käytä edes puolisonsa etunimeä päivittäin. Älä siis enää hoe nimeäni, Laura. Tietääkseni emme ole tehneet sinunkauppoja, Lassi. Vedäpä käteen, Oskari. maria pettersson
Jos haet Helsingistä liberaalia, kansainvälistä ehdokasta, niin zoomaapas Lassea."
Ekonomi, talousosaaja, kaupunginvaltuutettu
Kaiken viisauden ja muutoksen alku on tosiasioiden tunnustaminen. On tosiasia, että Suomi velkaantuu ja vanhenee. Uskon, että kaikki hyvinvointi rakentuu työnteon ja yrittäjyyden varaan. Uskon, että menestyäksemme meidän tulee pyrkiä kansainväliseen vuorovaikutukseen impivaaralaisen sulkeutuneisuuden sijaan. Uskon, että vahva metropolialue luo hyvinvointia koko Suomelle tarjoten hyvän ja ekotehokkaan elämän edellytykset. Uskon, että korkea osaaminen sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat parhaita eväitä etsiessämme uusia elinvoiman lähteitä. Nyt tarvitsemme taloudesta ymmärtäviä ja suoraselkäisiä päättäjiä, jotka ovat valmiita laittamaan maamme asiat ja talouden kuntoon. Tässä työhaastattelussa SINÄ olet työnantaja.
ALEX STUBB
LasseMännistö.fi
56
katri immonen
opintotukilautakunnan varapuheenjohtaja vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja
katriimmonen.fi
helsingin vaalipiiri
oikeutta opiskelijoille!
maksaja: katrin tukiryhmä
WWW.tuulikOusa.Fi
Vihreämpi talous Vastuullista kasVua
perehtynyt erityisesti talouteen, kulttuuriin ja ulkopolitiikkaan
Suomen talous on saatava tasapainoon. Tarvitsemme luovuuteen, työhön ja yrittämiseen kannustavaa politiikkaa. Vastuullinen kasvu luo hyvinvointia. Samaan aikaan ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat vaativat toimimaan. Arvostan yksilötason tinkimättömiä ympäristötekoja, mutta ne eivät yksin riitä. Vihreiden valintojen on oltava helppoja, jotta tarpeeksi moni on valmis tekemään niitä.
kaupunginvaltuutettu viestintäpäällikkö MasteR OF laWs JuhlaviikkOJen hallituksen vaRapJ. lOndOn schOOl OF ecOnOMicsin Oppilaskunnan pJ. 20022003 pienen lapsen äiti nykytaiteen ystävä
helsinki
Tämän mainoksen maksaa ehdokas itse.
Pirulliseen nälkään, helvetilliseen janoon
Tilaa juhlia
Real Ale Real Food Real Pub
Elämä haltuun.
Elämäntaitokurssi
Elämän ja opiskelun hallintaan.
Hengailuillat
Mukavaa yhdessäoloa.
Nettiryhmät
Osallistu tai seuraa muiden keskustelua.
nyyti.fi
Tietoa verkossa.
Dagmarinkatu 2 Ma - Pe 11 - 04 La - Su 14 - 04 p. 09 - 580 770
www.botta.fi
myynti@botta.fi
Museokatu 10 Su - Ti 15 - 01 Ke - La 15 - 03 p. 09 - 580 77 222
Nyyti - opiskelijoiden tukikeskus
LASSE MÄNNISTÖN TUKIYHDISTYS
yksinäinen susi
Suomen palkituin lehtikuvaaja Hannes Heikura on saavuttanut lähes kaiken. Hänen kuvansa tuntee jokainen, mutta vain harva tuntee miehen linssin takana.
sanat ann-mari huhtanen kuva hannes heikura
Voiko olla Jeesuksen toinen tuleminen, vaikka ei olisi enää uskossa? Sitä pohditaan Mike Pohjolan elämäkerrallisessa romaanissa.
kuka
Mike Pohjola on 32-vuotias kirjailija, käsikirjoittaja ja roolipelisuunnittelija. Hän on julkaissut roolipelikirjoja ja romaanin Kadonneet kyyneleet sekä käsikirjoittanut vuoden alussa Turussa esitetyn 1827 Infernal Musical -hevimusikaalin ja Hurjaruuthin Talvisirkus Valon. Pohjolan ja hänen vaimonsa perustaman Pohjola-filmin lyhytelokuva Baabelin metsä palkittiin Prix Europa -festivaaleilla viime syksynä. Pohjola opiskelee TaiKissa elokuva- ja tv-käsikirjoittamista. himottaa "Nähdä Eduskunta uudelleen." kaduttaa "Että larppien järjestäminen on jäänyt kaiken muun taiteilun jalkoihin." kyrpii "Se, että media keskittyy kuittailemaan perussuomalaisille sen sijaan, että pureutuisivat oikeisiin poliittisiin kysymyksiin ja rehottavaan korruptioon."
ylioppilaslehti 7 # 11 Päähenkilö
9
H
H
annes Heikusivät aikoinaan myös elokuvausopinran, 52, kuvat not. Heikura opiskeli elokuvausta Taituntee jokainen. deteollisessa korkeakoulussa, mutta Muistattehan valmistui sieltä valokuvaajaksi. kuvan suohon "Se ei sopinut mun luonteelle, se vajonneesta pitkäjänteinen ryhmätyö ja pomotMika Myllylästä tai unikkopeltoa telu", hän sanoo nyt. vartioivasta afgaanisotilaasta uniLehtikuvaajan työt sen sijaan alkonkukka pyssyn piipussa? Tai kukoivat tuntua omilta. Aamulehden ja van Ateenan olympialaisista sen, Helsingin Sanomien kesäpestien jäljossa uimari Michael Phelps näytkeen Heikura oli Hesarin vakituisetää veteen koteloituneelta? Tai Itäna kuvaajana melkein kaksikymmeren tilaa symboloimaan jääneen, mentä vuotta. ylhäältä päin otetun kuvan, jossa Omien sanojensa mukaan hän on purjevene halkoo sinilevälauttaa? ollut omituisuus myös työelämässä: Parinkymmenen vuoden ajan nuo "puhumaton ja hymyilemätön Hankuvat olivat arkipäiväämme, kotiin nes", kuten hän kertoo kuulleensa kannettuina. Niitä ei voinut ohittaa. itseään jossain vaiheessa nimitettäEikä luultavasti voi ohittaa myösneen. Se ei haitannut, sillä hän itse kään niitä kuvia, jotka tulevat pysytteli omissa oloissaan. näytteille kesäkuussa "En käynyt ihmisten Helsingin Taidemukanssa syömässä tai seoon ja jotka julistunut keskuspöykaistaan Heikuran dässä ja vitsaillut Dark Zone -nimitoimituspäälliei mun tartte olla sessä kirjassa. köiden kanssa. supliikkimies ja Mustavalkoisia Jos olin toimittakaikkien kuvia ihmisistä jan kanssa reisnaurattaja. yksin, joukossa, sussa ja halusin Helsingin kaduilla. olla kohtelias, me Ne kertovat kohta keskusteltiin juttuaipuolet elämästään kuvanheesta, mutta parhaimmilneen miehen mielenmaisemasta. Ne laan jos oltiin jossain tilaisuudessa kertovat yksinäisyydestä. Sillä vaikka liukenin omille teille ja kuvailin, monet tunnistavat Suomen palkimitä mua kiinnosti." tuimman lehtikuvaajan kuvat, hyvin Näin sanoo mies, joka viimeksi taharva tuntee miestä kuvien takana. vatessamme pakeni minua. Olimme molemmat Helsingin Sanomien jutannes Heikura on ollut tukeikalla, ja heikuramaisesti hän lioman tiensä kulkija ja omivahti omille teilleen mielenosoitustuisuus. Aina. Yksinäisyys paikalle päästyämme. Tuolla tai sitä kiehtoi näyttelyn teemana, sillä hän edellisellä ensimmäisellä kerralla ei ymmärtää sitä hyvin. hirveästi puheltu. Mutta nyt hän ei "En ole sairaalloisen yksinäinen, pakene, vaan katsoo silmiin, puhuu. sillä mulla on perhe, mutta koen silti "Sellainen mä aina olen ollut. olevani yksin. Se on kosmista yksiTeen omaa vaatimatonta työtä, eikä näisyyttä, joka lähtee tietystä tietoise elämä sen kummallisempaa tule suudesta". olemaan. Jos mun kuvat on outoja, ja "Olen totaalinen erakko. Mulla jos siinä siivellä tulee se että kuvaaon yksi hyvä ystävä Porvoossa, enkä jakin on outo, ei se haittaa mitään." mä muita kaipaakaan. Olen varmaan niin itseriittoinen, ettei mua kiinuuttumaton ja tinkimänosta keskustella asioista, se on turtön. Sellainen Heikura haa. Joskus, yhä vain harvemmin, on. Ja on ollut aina. Hän kerran keväässä tai syksyssä, tapaan ei ole muuttanut kuvaustyyliään kaveria. Silloin päivitellään, miten muodin mukana. Samanlainen hiusnuoret menee ohi ja miten nuoret tyylikin hänellä on ollut kahdeksansitä ja nuoret tätä ja päivitellään ja vuotiaasta saakka. ollaan papparaisia. Mulle riittää se, Heikura tunnetaan pelkistetystä miksi sitä pitäisi tehdä joka ilta? En ja estetisoivasta tyylistään. Uutistasaa sosiaalisesta kanssakäymisestä pahtuman huippukohdan dokumitään." mentoimisen sijaan hänelle tärkeää Tämä on synkkää ja karua puhetta, on tunnelma. Ja sitten on se tehomutta sellainen Heikura on. Rehellikeino, heikurointi. Mies tapaa tumnen myös syrjään vetäytymisestään. mentaa kuvan reunat kuvankäsitteHän ei ole koskaan pystynyt ratkaiselyssä niin, että huomio keskittyy maan "kolmen ihmisen problemakuvan keskelle. Muuten hän ei ole tiikkaa", eli olemaan ryhmässä. tekniikan ystävä. "Olen hyväksynyt sen, en yritä Heikuran tyyliä on myös arvostetolla sen enempää kuin olen. Mulle tu. Hänet on palkittu Fotofinlandialla riittää se, että koen olevani jossain ja Suomen Kuvalehden journalistihyvä ei mun tartte olla supliikkipalkinnolla, valittu neljä kertaa vuomies ja kaikkien naurattaja." den lehtikuvaajaksi ja palkittu viidesTähän luonteenpiirteeseen tyssäti vuoden lehtikuvasta.
H
eikura näkee palkitun tyylin eteen vaivaa. Hän viilaa kuvansa loppuun asti, sillä hän on halunnut osoittaa, että myös lehtikuvat voivat olla taidetta. Tapa ei sovi kovin hyvin tämän päivän lehtityöhön, jossa työtahti on nopeutunut ja työmäärä lisääntynyt. Keikkoja on useita päivässä, jokainen käsittelee kuvansa itse ja kasaa siihen päälle vielä mahdollisesti videoita tai kuvakoosteita. Tämän on huomannut myös Heikura. "Tiedän että munkin pitäisi kehittyä, mutta se ei ole se tapa tehdä kuvaa, mikä on mulle tärkeää. En halua tinkiä siitä, että saan tehdä kuvan loppuun asti niin rauhallisesti ja viimeistellysti kuin mahdollista", hän sanoo. "Mä täytän kohta 53, ja koko ajan lähestyi se ikä, jolloin joutuu sivuraiteille toimituksessa. Jos arvostus on sitä, että pitää tuottaa mahdollisimman paljon bulkkia, niin en halua olla kolmen neljän vuoden päästä fossiili, joka ei halua tai ei teknisesti pysty seuraamaan aikaansa ja joka hoitaa kakkosluokan kuvauksia. En halua olla sivussa."
V
M
kertoo toivottavasti isompaa asiaa", Heikura pohtii. Hän kuvasi Hämärä vyöhyke -näyttelyä vuoden verran marraskuusta 2009 marraskuuhun 2010. Suurin osa kuvista on reitiltä, joka kiersi Arkadiankadulta Kampin kautta Rautatieasemalle, sieltä Keskuskatua Aleksilksinäisyyteen liittyvät le, Malminkadulle ja takaisin. myös pohdinnat kuole"Halusin päästä arjen yli, sen oumasta, joka on pyörinyt touden tasolle, löytää sieltä kumpäässä isän poismenosta saakka. Se mallisia asioita, jotka ovat suuremtapahtui pari vuotta sitten. pia kuin mitä mielikuvitus voi "Maailma on täynnä ihmituottaa. Kriisialueilla ei pystysiä, jotka kuolee raihnainyt menemään kahdessa sina, yksinäisinä ja tunnissa kuin pintaan pettyneinä. Olen ja kärsimykseen. Se miettinyt, miten tuntui riistolta, onnistumisen kolonialismilta. tärkeintä on että tunteen saisi säiHalusin haastaa tuntee jotain. lytettyä, sillä olen itseäni vielä ranvarma siitä, että kemmin, tehdä se on meidän eläjostain mahdollimän tärkein hetki. Ei simman tavallisesta se ole se, että bailaatko kiinnostavaa." viikonloppuna työporukan Suurin osa kuvista on kanssa ne ovat vain välietappeja." otettu päivällä, mutta niiden tum"Olen miettinyt että voisiko elämuus johdattelee iltaan ja yöhön. män tarkoitus olla se, että kuolinTätä Heikura perustelee sillä, että vuoteella ihminen ei koe olevansahalusi tarkovskilaisittain luoda ajatkaan yksin, vaan on ymmärtänyt sen toman ja paikattoman tilan vyöjo hyvän aikaa eikä siitä ole pakokauhykkeen, joka ei ole Helsinki, mutta uosi 2010 oli Heikuralle hua. Koska hirvein asia on kuolla voi olla. rankka. Työsopimus Helkatkerana", hän pohtii. Samalla hän etsi itseään kuvaajasingin Sanomissa päättyi Heikura taitaa huomata keskustena ja pani itsensä likoon. Henkilötoukokuussa, jolloin Heikura irtisalun lähteneen liian hämärille poluille kohtaisuus ja oma tulkinta on Heinoutui. Miehen mukaan syynä olivat ja sanoo: kuran mielestä kuvauksessa kaikkein ylitsepääsemättömät vaikeudet, "Mutta ei mulla ole itsetuhoisia tärkeintä. puolin ja toisin, mutta niistä hän on ajatuksia, mulla on tapana kärjistää. "Ne ovat todella henkilökohtaisia vaitonainen. Mä en kävele junan alle, mulla ei ole kuvia, mutta ei pelkästään mun si"Hesarista lähtöön liittyy aika aseita tai köysiä kaapissa. Mutta säistä maailmaa. Kuvien täytyy olla monta asiaa. Käytännössä irtisanoumusta on pöyristyttävää, jos joku ei avoimia tulkinnoille, ja niissä täytyy duin, mutta me ollaan sovittu pääajattele kuolemaa." aina olla jotain yleispätevää ja unitoimittajan kanssa että en tiedä versaalia. Ainut tapa sen saavuttamiten paljon huhuja siitä liikkuu ämärä vyöhyke, kuolema, miseksi on kuitenkin se, että on itse sen enempää mä tai Hesari ei komyksinäisyys, lohduttoalaston." mentoida sitä." muus. Näyttelyn teemat "Mä olen tyytyväinen, jos ihmiOlivat syyt lähtöön mitkä tahanovat rankkoja, mutta Heikura itse on nen menee tuohon näyttelyyn ja tusa, kova pala se silti oli. Jos Heikura tyytyväinen jälkeen. Hän on siitä ja lee vähän erilaisena takaisin. Täron ollut synkkä ja kyyninen aina, viekirjan kuvista silminnähden innoiskeintä on, että tuntee jotain." lä synkemmillä vesillä hän kävi irtisaan. Se on paljon. Yleensä edes suusanoutumisen jälkeen. Mies ret palkinnot eivät hetkauta. Hämärä vyöhyke Helsingin Taidemuvertaa sitä avioeroon. "Jotenkin mulla on seossa 17.64.9.2011. Samanniminen "Syksyllä mä luoaina lohduttomuus valokuvakirja ilmestyy Mustan taiteen kittelin itseni tietaustalla, vaikka kustantamana kesäkuussa. tyllä lailla burkuinka hyvän kunouttiseksi. Se oli van ottaisi. Aina musta on pitkä työsuhde, on tunne, ettei pöyristyttävää, jos kuka eikä mulle ollut tää muiden miejoku ei ajattele Hannes Heikura, 52, on Suomen helppoa olla ajolestä ole sitä tai palkituin lehtikuvaaja. Hän on pikuolemaa. puuna", Heikura ettei kukaan ymtänyt lukuisia näyttelyjä niin Suosanoo. märrä. Mietin välillä, messa kuin ulkomailla. Tällä het"Se ei ollut suoramitä merkitystä sillä oikellä Heikura työskentelee naisesti sitä, että olisin keasti on, kun maailma vapaana kuvaajana Suomen Kuepäonnistunut, mutta ehkä siinä oli tuottaa loputonta kuvavirtaa." valehdelle. mukana häpeää ja pelkoa tulevaiYleensä Heikura on tiivistänyt sahimottaa suudesta." nottavansa yhteen kuvaan oli ai"Talvirenkaiden vaihto." Suomen kokoisessa maassa ei ole heena sitten urheilukilpailu, tietyökaduttaa montaa lehteä, jonne Heikuran tai maa tai sotatanner. Nyt hän pääsi "Liika työnteko, kun lapset olivat ylipäänsäkään kenen tahansa merakentamaan laajempaa kokonaipieniä." nestyneen lehtikuvaajan ego amsuutta. kyrpii mattiylpeyksineen mahtuisi. Nyky"Lehtikuvaus on haiku, yksittäi"Kuvajournalismin viihteellisyys." ään hän kuvaa freelancerina Suomen nen kuva, mutta näyttely lähentelee Kuvalehdelle. novellia tai romaanimuotoa, joka
"Mutta jollei tätä näyttelyprojektia olisi ollut, en olisi tiennyt, mitä tehdä. Työyhteisön katoaminen vaikutti silti näyttelyn ja kirjan yleistunnelmaan korosti sitä yleistä vakaumustani, miten yksin ihminen täällä on."
Y
H
ylioppilaslehti 7 # 11
10
1
T sernobylin räjähdyksestä on kulunut 25 vuotta. Maailman tuhoisin ydinonnettomuus ei täysin autioittanut aluetta. Vyöhykkeellä työskentelee yhä 4000 ihmistä, paluumuuttajat viljelevät porkkanoita ja maailman uhanalaisimmat hevoset ovat löytäneet sieltä turvapaikan. Lisäksi siellä juoksentelee kuusi suomalaista turistia.
sanat maria pettersson kuvat maria pettersson ja juhana pettersson
n epämiellyttävää jäädä vangiksi radioaktiiviseen koeeläinlaboratorioon. Täällä me kuitenkin olemme. Tuuli on paiskannut oven lukkoon ja olemme jumissa ruiskujen, mikroskooppien, kemikaalipullojen ja koeputkien keskellä. Alkoholiin säilötyt kalat tuijottavat purkeista luomettomilla silmillään. Ne jäivät tänne kun laboratorion työntekijät pakenivat ydinlaskeumaa 25 vuotta sitten.
O
26. huhtikuuta vuonna 1986 kilometrin päässä tästä koe-eläinlaboratoriosta kaikki meni pieleen. Oli Tsernobylin ydinvoimalan neljännen reaktorin määräaikaishuollon aika, ja samalla oli päätetty tehdä koe. Henkilökunta valmistautui tutkimaan, pystyisikö varageneraattori sähkökatkon sattuessa tuottamaan sähköä jäähdytysjärjestelmälle niin kauan, että varajärjestelmät saadaan päälle. Tehtiin niin kuin ei koskaan pitäisi tehdä: hätäjäähdytysjärjestelmä ja reaktorin pikasulkujärjestelmä kytkettiin pois päältä.
Kahdeksasta jäähdytyspumpusta puolet suljettiin. Se oli liikaa: jäähdytysneste virtasi liian hitaasti, kuumeni ja alkoi kiehua. Vaikka hälytysjärjestelmät olivat pois päältä, henkilökunta ymmärsi nopeasti, että koe oli mennyt hirvittävällä tavalla pieleen. Lämpötila nousi, metalliosat alkoivat pehmetä ja säätösauvat jäivät jumiin. Jäähdytysvesi höyrystyi, höyryräjähdys rikkoi jäähdytysputket ja sinkosi rakennuksen katon ilmaan. Pari sekuntia höyryräjähdyksen jälkeen tapahtui luultavasti osittainen hallitsematon ketjureaktio, siis pieni ydinräjähdys. Ydinreaktorin hidaste-
aine grafiitti syttyi palamaan. Sitten oltiinkin kusessa. 25 vuotta myöhemmin me, kuuden suomalaisen kaveriporukka, olemme huviretkellä Tsernobylin suljetulla alueella. Haluamme nähdä räjähtäneen ydinvoimalan ja Punaisen metsän, seikkailla Pripjatin aavekaupungissa, yöpyä Hotel Chernobylissa, syöttää jättiläismonneja ja leikkiä hetken stalkkereita. Lisäksi haluamme ymmärtää, mistä ydinvoimalaonnettomuudessa on kyse. Niinpä ajamme Kiovasta kohti 30 kilometrin suoja-aluetta, jonka sisä-
puolelle meidän ei pitäisi lain mukaan päästä. Laissa on kuitenkin porsaanreikä, jota monet matkanjärjestäjät käyttävät raijatakseen alueelle turisteja. Ukrainan hallitus ilmoitti, että alue aiotaan virallisesti avata turismille jossain vaiheessa vuotta 2011.
Unelmien työpaikka
Saavumme Tsernobylin kaupunkiin, joka sijaitsee 18 kilometrin päässä ydinvoimalasta. Tsernobylissa on lempeän pikkukaupungin tunnelma.
ylioppilaslehti 7 # 11
11
2
6
3
5
1. Pripjatin sairaalan vauvansängyt ovat vielä paikoillaan. Suuri osa muista sairaalatarvikkeista on varastettu. 2. Kulttuuripalatsi on koristeltu Neuvostoliittoa ja proletariaattia ylistävin julistein. 3. Stadion on jo puoliksi umpeenkasvanut. Penkit lahoavat, koivikko peittää portin ja juoksurata kasvaa sammalta. 4. Pripjatin koulun jumppasalin kiipelyköydet ja puolapuut ovat melkein käyttökunnossa, vaikka salin ikkunat ovat hajalla ja saliin sataa sisään.
4
Kauppa, kahvila, baari ja bensis voisivat sijaita kuolevassa suomalaisessa kylässä. Parvekkeilla kuivataan pyykkiä, omenat ovat kypsymässä. Heinäkuinen lämpötila kohoaa melkein kolmeenkymmeneen asteeseen, mutta alueella on käytettävä pitkiä housuja ja umpikenkiä. Emme halua naarmuja tai säteilevää katupölyä jalkoihimme. Katukuvan silmiinpistävin piirre ovat kaikkialla risteilevät vesi- ja lämpöputket. Radioaktiivista maata ei haluta kaivella, joten putket vedetään maan päälle. Tsernobylin kaupunki sijaitsee uloimman suojavyöhykkeen, niin sanotun 30 kilometrin vyöhykkeen sisällä. Sinne meno on kiellettyä, mutta ei välttämättä kuolettavaa. Läheisiin kyliin on palannut asukkaita vanhuksia, jotka ovat syntyneet täällä Ukrainan maaseudulla ja jotka haluavat kuolla kotonaan. He kasvattavat pihoillaan porkkanoita ja keittävät sokerijuurikkaistaan viinaa. Muutamat heistä ovat eläneet viiden eri vallan alla ja kokeneet kaksi sotaa. Heitä ei syöpä pelota. sisempää vyöhykettä sanotaan kolmen kilometrin vyöhykkeeksi. Siellä liikkuminen ilman opasta on paitsi tyhmää ja kiellettyä myös hengenvaarallista. Juuri sinne me haluamme. Matkalla ydinvoimalaan pysähdymme sillalle, joka ylittää voimalan jäähdytyskanavan. Heittelemme ve-
teen leivänmuruja ja houkuttelemme paikalle lauman jättiläismonneja. Ne ovat pelottavia, ihmisen kokoisia köriläitä, joiden suu aukeaa miltei puolimetriseksi. Jos tuonne putoaisi, tyytyisivätköhän ne pullanmuruihin? Ajaessamme kohti ydinvoimalaa ohitamme puoliksi ruostuneen sillan, jolta on mainio näköala reaktoriin. Lapset tulivat sillalle ihastelemaan kirjavana roihuavaa grafiittipaloa ja saivat samalla arviolta 200 röntgenin säteilyannoksen. Myöhemmin sitä alettiin kutsua Kuoleman sillaksi.
"
Henkilökunta ymmärsi nopeasti, että koe oli mennyt hirvittävällä tavalla pieleen.
reaktori sinetöitiin puoli vuotta räjähdyksen jälkeen suojakuoren sisään. Tuijotan kuorta 200 metrin päästä enkä usko silmiäni. Suojakuori on muutamasta metallipalkista ja rapautuneesta betonista kokoon kyhät-
ty läjä, joka muistuttaa lähinnä rakennustelineillä peitettyä puolivalmista taloa. Se on niin hatara, että vesi virtaa iloisesti kuoren sisään. Uuden suojakuoren piti valmistua viime vuonna, mutta paikallisten mukaan ranskalaiset rakentajat "vain lähtivät". Nyt puhutaan, että uusi suojakuori valmistuisi vuonna 2015. Nelosreaktori sijaitsee samassa rakennuksessa kuin kolme muuta reaktoria, ja sen erottaa kolmosreaktorista yksi seinä. Kolmonen suljettiin vasta vuonna 2000. Siihen asti ihmiset kävivät töissä kirjaimellisesti seinän takana räjähtäneestä reaktorista. Rakennuksessa työskentelee edelleen ihmisiä, sillä ydinvoimalan alasajo kestää vuosikymmeniä. Ihmettelen ääneen, kuinka kukaan suostuu työskentelemään sadan metrin päässä maailmanhistorian pahimman ydintuhon tapahtumapaikasta. Opas hymyilee väsyneesti. "Palkka on suunnilleen sama kuin muuallakin Ukrainassa, mutta työpäivät ovat hieman lyhyempiä ja lomaa on enemmän. Jotain työtä on tehtävä, muuten tässä maassa ei selviä hengissä. Täällä jokainen työpaikka on unelmien työpaikka. Teillä Suomessa on ehkä varaa valita." Tuntuu pahalta. Tällaista on elämä 2010-luvun Euroopassa. Helsingistä on matkaa Tsernobyliin suunnilleen saman verran kuin Sodankylään.
Aavekaupunki
Neuvostoliiton yhdeksäs ydinvoimalakaupunki, atomograd, rakennettiin viehättävälle paikalle Pripjatjoen rantaan. Pripjat oli mallikansalaisten kaupunki, jonne muuttivat Neuvostoliiton hyväosaiset. Talot olivat uusia, perheet saivat omat asunnot kommuunien sijaan. Kaupungissa oli 25 kauppaa, saman verran kahviloita, ja kaikissa oli myytävää. Vapaa-aikaa saattoi viettää kulttuuripalatsissa tai elokuvissa, jossakin kymmenestä urheiluhallista tai kahdella stadionilla. Pripjat-joen varrella oli viehättävä kahvila ja kaunis rantabulevardi. Viikonlopuksi saattoi lähteä bussilla tai junalla humputtelemaan Kiovaan tai jokiristeilylle kohti Valko-Venäjää. Kadut oli nimetty suurten sankareiden mukaan Lenininkaduksi, Kansainvälisen ystävyyden tieksi ja Stalingradin sankareiden kaduksi. Oman katunsa sai myös Igor Kurchatov, neuvostoliittolaisen ydinpommin isä. Kouluihin haalittiin hyviä opettajia kaikkialta Ukrainasta, sairaalassa oli moderneja laitteita ja lääkkeitä, joista muualla Neuvostoliitossa ei oltu kuultukaan. Lapsia varten rakennettiin leikkipaikkoja, huvipuistossa viihtyivät aikuisetkin. Erityisen ylpeitä pripjatilaiset olivat siitä, että kaupunkiin oli istutet-
5. Jupiter-tehtaassa ymmärrettiin, että taide piristää työläisen mieltä. 6. Ympäri Pripjatin kaupunkia sijoitellut Tsernobylin nuket ovat tuntemattoman ympäristötaiteilijan teos. Osa nukeista on aitoja, osa myöhemmin paikalle tuotuja.
tu 33 000 ruusupensasta. Kesäisin niiden tuoksu oli niin voimakas, että sen haistoi 20-kerroksisen talon katolla. Katot olivat vähän kiellettyjä alueita ja siksi suosittuja treffipaikkoja. Pripjatiin tultiin paitsi töihin, myös tapaamaan muita Neuvostoliiton huippuaivoja ja rakastumaan. Kaupungin keski-ikä oli vain 27 vuotta. vuonna 1986 kaupunki oli vasta 15-vuotias ja siellä asui noin 50 000 ihmistä, heistä 5000 lapsia. Pripjat valmistautui vapun viettoon. Katujen ylle vedettiin banderolleja, koululuokat somistettiin kukin ja julistein. Vappuparaati olisi täällä pienimuotoinen, suuri osa menisi katsomaan suurta paraatia Kiovaan. Tulipalo ydinvoimalassa ei ollut erityinen tapahtuma, mitä nyt kauniilla liekillä palavaa voimalaa käytiin katsomassa matkan päästä. Jotkut kuitenkin huolestuivat. Kaupungissa asui tuhansia ydinvoima-asiantuntijoita, ja vaikka neuvostoliittolaisissa yliopistoissa ei
ylioppilaslehti 7 # 11
12
7
juuri puhuttu onnettomuusriskeistä, monet ymmärsivät, että jotain hyvin huolestuttavaa oli tapahtumassa. Ovet ja ikkunat suljettiin, mutta virallisesti oli teeskenneltävä, että kaikki oli hyvin. Mentiin töihin ja kouluun. Kesti kokonaiset kaksi päivää ennen kuin evakuointimääräys tuli. Asukkaiden käskettiin pakata mukaan tarvikkeita kolmeksi päiväksi. Sitten päästäisiin takaisin kotiin. Se ei tietenkään ollut totta, vaan he päätyivät kuka minnekin: sukulaisten nurkkiin, uudelleen asutettuina muihin kaupunkeihin. Arviot kuolleista vaihtelevat 31:stä 500 000:een. Vyöhykkeeltä paenneiden kärsimys ei loppunut kodin menetyksen ja alati kalvavaan pelkoon terveysongelmista, vaan he kohtasivat ja kohtaavat yhä syrjintää. Monet salasivat taustansa kukaan ei halunnut radioaktiivista naapuria. nyt luonto valloittaa Pripjatia takaisin. Ajamme kohti keskustaa pitkin katua, joka joskus on ollut leveä bulevardi. Ruoho puskee asfaltin läpi, villiintyneet ruusut raapivat oksillaan auton kylkiä, koivu kasvaa röyhkeästi keskellä tietä. Villiviini on peittänyt talojen seinustat ja tunkee sisään hajonneista ikkunoista.
8
9
"
Monet vyöhykkeeltä palanneet salasivat taustansa. Kukaan ei halunnut radioaktiivista naapuria.
Pripjat säilyi jonkin aikaa koskemattomana, todellisena aavekaupunkina. Nyt suurin osa rakennuksista on ryöstetty ja niiden sisus myllätty. Jäljelle on jäänyt asioita, joita ei voi muuttaa rahaksi: koulun lattioilla lojuu kolmasluokkalaisten ainekirjoitusvihkoja ja poliisiaseman käytävät pursuilevat kuulustelupöytäkirjoja. Sairaalan vuorolistat ovat koskemattomia, metalliset vauvansängyt eivät ole kelvanneet. Leikkauspöydälle on joku taiteellinen sielu asetellut rähjääntyneen pehmonallen. Urheiluhallin puolapuut ja koripalloverkot ovat paikoillaan, uima-altaan kaakelit repsottavat hieman. Jotkin esineet ovat liian suuria kannettaviksi: asuinrakennukseen on jätetty kaksi pianoa. Vasarat ovat rikki, mutta kieliä pystyy näppäilemään. Radioaktiivisessa talossa kaikuu epävireinen soitto. Toiset esineet taas ovat liian pelottavia jopa ryöstelijöille. Sairaalan kellarissa lepäävät edelleen vaatteet, jotka jäivät sinne ensimmäisinä paikalle saapuneilta palomiehiltä. Vaatteet ovat niin radioaktiivisia, että kellarista on tullut yksi Pripjatin pahimmin säteileviä paikkoja. Tsernobylin alueelta ryöstetty
10
7. Jupiter-tehtaassa on aikoinaan työskennellyt U2-fani. Haalistunut juliste on kiinnitetty henkilökunnan taukotilan seinään. 8. 16-kerroksisen asuinrakennuksen vintillä makaa muumioitunut koira. Oppaan mukaan se on ollut paikoillaan onnettomuudesta asti.
9. Koulun pulpetit on myllätty, mutta seinillä roikkuvat yhä opetusjulisteet. Näissä kuvissa annetaan ensiapu- ja suojautumisohjeita kemiallisen hyökkäyksen varalle. 10. Pripjatin huvipuiston keltaisesta maailmanpyörästä on tullut onnettomuuden lohduton symboli. Huvipuisto on yksi kaupungin saastuneimpia paikkoja.
ylioppilaslehti 7 # 11
13
omaisuus on edelleen ongelma Ukrainassa. Arkipäiväiset, viattomat esineet voivat kylvää kuolemaa. Kun torilta ostaa käytetyn kattilan, se pitäisi tarkistaa säteilymittarilla.
Euroopassa suljetaan silmät ja rukoillaan, että tiukan paikan tullen valkovenäläiset palomiehet ovat yhtä valmiit uhraamaan terveytensä kuin kollegansa 25 vuotta sitten. punaisen metsän jälkeen tiirailemme peltoa ja yritämme bongata przewalskinhevosia. Äärimmäisen uhanalaisen villihevosrodun edustajia on jäljellä koko maailmassa tuhatkunta, ja ainakin 40 niistä tepastelee tällä vyöhykkeellä. Täällä vaeltelee myös muutama biisoni, susia, villisikoja, peuroja ja laaja kirjo pienempiä elukoita. Niityt ovat täynnä perhosia. Ne kestävät säteilyä paljon torakoita paremmin. Onnettomuuden jälkeen ennustettiin, että Tsernobylin alueesta tulisi eloton autiomaa, jossa mikään ei
Hotel Chernobylin ainoat asiakkaat
Kolmen kilometrin vyöhykkeeltä on ehdittävä pois ennen iltaa. Kaahaamme viime hetkellä ulos ja takaisin Tsernobyliin. Kaupungin iltaelämä ei ole häävi. Kiertelemme kaupungilla ja yritämme unohtaa kysymykset kuten "onkohan ruokamme peräisin vyöhykkeen sisältä?" ja "miksiköhän täällä tulee suihkusta lämmintä vettä vaikka Kiovasta se on katkaistu koko kuukaudeksi?". Yllätyksettömästi olemme hotellin ainoat asiakkaat. seuraavana aamuna vaadimme päästä katsomaan viidennen ja kuudennen reaktorin jäähdytystorneja. Reaktorit eivät koskaan valmistuneet, sillä niiden ympäristössä säteilee liikaa. Oppaamme kieltäytyy tulemasta tornien lähelle. Hän osoittaa kädellään suunnan ja jää autoon kuuntelemaan iPodiaan. Rämmimme rautatiekiskojen yli, piikkilanka-aidan välistä ja niityn poikki valtaville jäähdytystorneille. Välttelemme sammalmättäitä ja piikkilangan pätkiä, sillä niiden kohdalla dosimetri villiintyy. Metalli ja sammal ovat erityisen radioaktiivisia. Joskus dosimetri alkaa kiljua ilman näkyvää syytä. Tiedämme, että sotilaat hautasivat säteileviä grafiitinpaloja, pintamaata ja ampumiaan radioaktiivisia kotieläimiä jonnekin näille main, mutta emme voi tietää varmaksi. Jäähdytystorneissa pesii lintuja. Akustiikka on hämmästyttävä.
"
Pripjatiin tultiin rakastumaan. Kaupungin keskiikä oli vain 27 vuotta.
voisi elää satoihin vuosiin. Ennustus meni pieleen vain kymmenen vuoden kuluttua Tsernobylista oli tullut uusi Eeden. Kiero, synkkä ja säteilevä Eeden, mutta yhtä kaikki paratiisi, jossa eletään luonnon ehdoilla. Kun ihminen ei ole häiritsemässä, puskat rehottavat miten lystäävät, villisiat kasvavat 400-kiloisiksi ja monnit yli kaksimetrisiksi, vadelmat riippuvat raskaina ja mehukkaina, puut kasvavat sopimattomissa paikoissa kuten parvekkeilla, ja koirat oppivat jälleen metsästämään. Ajamme asfalttitietä, jonka ruoho on jo puoliksi ahmaissut. Tienpientareella kasvaa tiheää pensaistoa ja lehtipuita. 25 vuotta sitten siinä sijaitsi kylä, joka raivattiin maan tasalle. Kylästä muistuttavat enää kyltit, jotka varoittavat radioaktiivisuudesta. Muut merkit ihmisestä luonto on syönyt.
päässä kohoavaa ydinvoimalaa. Kello oli puoli kaksi yöllä ja suurin osa läheisestä Pripjatin kaupungista unessa, kun räjähdys sinkautti nelosreaktorista ilmaan radioaktiivista roinaa, kaasua, savua ja hiukkasia. Seuraavana aamuna ja iltana asukkaat kiipesivät näille samoille katoille ihastelemaan tulipaloa. Se ei ottanut sammuakseen, vaikka helikopterit pörräsivät sen yläpuolella ja pudottivat voimalan säteilevään kitaan hiekkaa ja savea. Reaktorin yläpuolella säteilyluvut nousivat 1800 röntgeniin tunnissa. Pilotit sairastuivat kesken lennon, mutta työnsivät päänsä ulos ikkunasta nähdäkseen, minne pudottavat hiekkasäkit. Maan päällä palomiehet yrittivät viilentää reaktoria vedellä ja sotilaat juoksivat katolle pudottaakseen yhden lapiollisen hiekkaa reaktoriin. Se oli kuulemma turvallista, mutta pidempää aikaa katolla ei sopinut viettää. Silminnäkijöiden mukaan sinipunaisena hohtavasta ytimestä oli vaikea kääntää katsetta. aluksi sammutustöitä yritettiin hoitaa robottien voimin, mutta säteily rikkoi ne. Ihminen menisi rikki vasta vähän myöhemmin. Virallisesti sammutustöihin osallistuneita sotilaita kutsuttiin likvidaattoreiksi, toisiaan he kutsuivat humoristisesti biologisiksi roboteiksi. Suurin osa työskenteli ilman suojavarusteita. Aluksi jaetut suojapuvut oli tarkoitettu torjumaan Yhdysvaltojen kemikaali-iskua, eikä niistä ollut mitään hyötyä säteilyä vastaan. Toinen malli oli miltei yhtä hyödytön. Lyijypuvut olivat kuumia ja vaikeuttivat liikkumista. Dosimetreja ei ollut, ja vaikka olisikin, niitä tuskin olisi jaettu likvidaattoreille. Rutiini oli päivästä toiseen sama: aamupesu, verikoe, jodipilleri, aamiainen, töihin. Palkka tuplattiin, kolminkertaistettiin, jopa kuusinkertaistettiin sen perusteella miten lähellä voimalaa likvidaattori työskenteli. Sotilaat unelmoivat ja juttelivat siitä, mitä aikoivat palkallaan tehdä: ostaa auton tai asunnon, maksaa häät. Illalla juotiin vodkaa, joka urbaanilegendojen mukaan suojasi säteilyltä. Tsernobylin räjähdyksen jälkitöissä työskenteli yhteensä yli 500 000 ihmistä.
sää oli aivan hyvä syy perua paraati. Vapunpäivän paraati Kiovassa piti kuitenkin järjestää, vaikka säteilyvuoto oli silloin saavuttanut huippunsa. Puolue pelkäsi, että ihmiset alkaisivat panikoida. Niinpä miljoona ihmistä kokoontui lämpimänä päivänä vähissä vaatteissa Kiovan kaduille juhlimaan työväkeä ja kommunismia. Vaikka tuuli kävi poispäin Kiovasta, säteilyarvot kohosivat yli kymmenkertaisiksi. pripjatin Jupiter-tehtaan henkilökunnan tiloissa on vieläkin puolivalmis banderolli, jonka jäljessä tehtaan työväen oli luultavasti tarkoitus marssia vapunpäivän paraatissa. "Työväki kommunistisen isänmaan puolesta", siinä lukee. Virallisen totuuden mukaan Jupiter-tehtaassa valmistettiin nauhureita, mutta huhut kertoivat siellä kehitellyn myös salaista radiotekniikkaa neuvostoarmeijan tarpeisiin. Nyt valtava tehdas on autio ja odottaa stalkkereita. Suurimmat koneet ja painavimmat laitteet ovat yhä paikallaan, samoin opetustaulut, joissa neuvotaan kuinka suojautua syysflunssalta. Täällä on ollut töissä joku kapinallinen: taukohuoneen seinälle on kiinnitetty hapertunut U2:n fanijuliste. Lattioilla on pölyä, tomua ja hiekkaa. Se paljastaa, ettemme ole yksin: tomuun on jättänyt tassunjälkensä jokin koiraeläin. Jokin valtava koiraeläin, jälki on melkein ihmisen kämmenen kokoinen. Hetken olen varma, että kohtaan loppuni mutanttisuden leuoissa.
11
12
"
13
Uusi Eeden
Matkalla takaisin Pripjatiin ajamme Punaisen metsän ohi. Se on noin neljän neliökilometrin laajuinen metsäalue, jonne Tsernobyl sinkautti höyryräjähdyksessä ensimmäiset kuonansa. Mäntymetsä kuoli pystyyn ja kellastui, siitä nimi. Nykyään paikalla kasvaa normaalin värisiä puita, mutta metsä on yksi saastuneimpia alueita. Opas kehottaa panemaan dosimetrin päälle. Se piipittää kuin viimeistä päivää. Kuski painaa kaasua. Punainen metsä on yksi syy sille, miksi Tsernobylin alueelle pakataan asukaslukuun nähden suhteettoman suuri määrä palomiehiä. Viime kesänä suomalaiset olivat huolissaan Venäjän ja Itä-Euroopan metsäpaloista, mutta Ukrainassa ja Valko-Venäjällä oltiin sydän syrjällään. Jos radioaktiivisuutta imeneet metsät palaisivat, ilmaan vapautuisi ainakin ydinpommin verran myrkkyjä ja tuuli kuljettaisi tuhkan mihin tahansa Euroopassa. Niitä metsiä on paljon, sillä Valko-Venäjällä on saastuneita metsävyöhykkeitä jopa sadan kilometrin päässä ydinvoimalasta.
Jos radioaktiivisuutta imeneet metsät palaisivat, ilmaan vapautuisi ainakin ydinpommin verran myrkkyjä.
14
mutanttisusi ei kuitenkaan ole yhtä pelottava kuin tämä koe-eläinlaboratorio. Ensin vitsailemme siitä, että nyt jos koskaan olisi hyvä hetki saada supervoimat jostain onnettomuudesta, johon liittyy radioaktiivinen laboratorio. Sitten alkaa jännittää. Ovessa ei ole kahvaa tai lukkoa jonka voisi tiirikoida. Ikkunan läpi pääsee ulos, mutta se pitäisi rikkoa, eikä pudotuskaan houkuttele. Pidämme meteliä ja toivomme, etteivät kaksi ulos jäänyttä kaveria lähde ilman meitä. Ovat lähdössä, mutta kuulevat huutomme. Potkivat oven sisään. Pääsemme pois, joskin ilman supervoimia. Ennen lähtöä vyöhykkeeltä saamme neuvon: kun pääsette kotiin, peskää kolme koneellista pyykkiä: valkoiset erikseen, värilliset erikseen ja radioaktiiviset erikseen.
11. Reaktorin suojakuori näyttää kasalta rakennustelineitä. Betoni on hapertunut niin, että vesi virtaa sisään ja kuori vuotaa radioaktiivisuutta ympäristöön. Ongelmat huomattiin jo 1990-luvun alussa, mutta uutta kuorta ei ole vieläkään tehty. 12. Koe-eläinlaboratorion säilötyt eläimet ovat näytteitä ajalta ennen onnettomuutta. 13. Pripjatin urheilupalatsin uima-allas täyttää olympia-altaan mitat. Kaupungin asukkaita kannustettiin pitämään huolta terveydestään urheilemalla. 14. Tsernobylissa vesi- ja lämpöputket kulkevat maan päällä. Kukaan ei halua kaivella radioaktiivista maaperää.
Biologiset robotit
Jatkamme Pripjatin tutkiskelua. Ikonisin paikka koko Pripjatin kaupungissa on hylätty huvipuisto. Se on kolkko ja pohjattoman masentava. Pystyyn ruostuvan maailmanpyörän korit notkuvat tuulessa ja päästävät lohdutonta kitinää. Yksi koko kaupungin saastuneimmista paikoista on törmäilyautorinki, jonka metalliosat imaisivat suuret määrät säteilyä. Törmäilyautojen pinnalla kasvaa hieman sammalta. Opas sietää meiltä melko suuren määrän sooloilua, mutta nyt hän on tosissaan. Se, joka menee lähelle törmäilyautoja, vastaa itse hengestään. seisomme 16-kerroksisen talon katolla ja katselemme parin kilometrin
Mutanttisusi
Melkein kaikki armeijan ajoneuvot, joita jälkitöissä käytettiin, saastuivat niin pahasti, että ne oli hylättävä. Yksin evakuointibussien renkaissa siirtyi Kiovaan niin paljon radioaktiivista maata, että kadut säteilivät vuoden päivät. Nyt ajoneuvot makaavat ruostumassa autojen hautausmaalla. Panssarivaunun telaketju villitsee dosimetrin. Myös joki toimii hautausmaana. Siellä kelluvat hylätyt laivat, jotka ovat liian saastuneita siirrettäviksi. Ei niin että Kiovan asukkaista olisi juurikaan välitetty. Neuvostoliitossa rakastettiin paraateja, mutta niitä myös peruttiin helposti. Huono
ylioppilaslehti 7 # 11 Yhteiskunta
15
kertoo veroparatiiseista kirjan kirjoittanut Matti Ylönen. Ylösen mukaan veroparatiiseja käyttävät niin rikkaat sijoittajat kuin diktaattoritkin. Sveitsi ei pidä ulkomaista veronkiertoa edes rikoksena. Sveitsiläispankin asiakas on oikeutettu yksityisyydensuojaan aivan kuin potilas, joka uskoutuu lääkärille. Pankkisalaisuus kieltää pankkia paljastamasta asiakkaiden tietoja tai edes tilien olemassaoloa. Salaisuus on diktaattorille välttämättömyys. Pohjois-Korean Kim-Jong Ilin Sveitsiin piilotetun omaisuuden arvellaan olevan kaksi miljardia dollaria. Toisin kuin muut länsimaat, Sveitsi on ylläpitänyt diplomaattisuhteita Pohjois-Koreaan jo vuosikymmeniä, ja Jong-Ilin poika, tuleva vallanperijä, on käynyt ala-asteensa Bernissä. Sveitsi jarruttaa ex-diktaattorien kuten Kongon Mobutu Sese Sekon ja Haitin Jean-Claude Duvalierin omaisuuksien palauttamista
Christoph Meili paljasti maailmalle, että pankki silppusi pohjakerroksessaan juutalaisten tilitietoja pitääkseen näille kuuluvat rahat itsellään. sveitsin sijoitusbisneksen arvo on 1,8 biljoonaa dollaria. Lähes joka kolmas offshore-pankkitili maailmassa avataan juuri Sveitsissä. Tax Justice Network -tutkijaverkoston mukaan maailman veroparatiiseissa sijaitsee yhteensä 7 50010 000 miljardia euroa yksityistä varallisuutta. "Asemansa ansiosta Sveitsin pankkeihin on talletettu ja niiden kautta sijoitetaan huomattavasti maan todellista painoarvoa enemmän rahaa", Ylönen sanoo. tällä hetkellä ainoa tapa saada tietoa ulos pankeista on varastaminen. "Salaamispykälän rikkominen on pankkiireille ja muille rikosoikeudellinen asia", toteaa Ylönen. Viime vuonna eräs UBS-pankin työntekijä kopioi itselleen cd-levyllisen rikkaiden saksalaisten tilitietoja. Saksan hallitusta tiedot kiinnostavat, onhan kymmenen prosenttia sveitsiläispankkien asiakkaista saksalaisia. Sveitsi haluaa voron käräjille. HSBC-pankissa kaksi työntekijää kopioivat niin ikään tilitietoja. Ranska sai tietojen ansiosta perittyä yli miljardia euroa kierrettyjä veroja.
"
maria j. manner
Kansan rahoja tuhlaavat hallitsijat ovat syy siihen, että Sveitsissä ylipäätään on pankkisalaisuus.
valtioille. Kehitysmaiden korruptoituneilla valtionpäämiehillä kuten Kamerunin Paul Biyalla, Gabonin Ali Bongolla ja Päiväntasaajan Guinean Teodoro Nguema Obiangilla on tapana lomailla perheineen puolueettomassa diplomaattikehdossa, humanitääristen järjestöjen päämajojen naapurissa. Kansan rahoja tuhlaavat hallitsijat ovat syy siihen, että Sveitsissä ylipäätään on pankkisalaisuus. Jean Calvin, kristitty ja uskonpuhdistaja, näki pankkitoiminnan hyödyllisenä. 1600-luvun lopulla Aurinkokuningas kielsi kalvinismin Ranskassa. Calvinin seuraajat, hugenotit, pakenivat Geneveen ja perustivat 1700-luvulla Calvinin oppien mukaan ensimmäiset sveitsiläispankit. Sitten peliin astuu sattuma. Ranskan kuningas tarvitsee käteistä. Pitää päästä shoppailemaan. Ainoa ratkaisu käteispulaan on lainata, ja lainaa saa pankeilta rajan takaa, karkotetuilta hugenoteilta. Kansa ei saa tietää kuninkaansa katastrofaalisesta taloustilanteesta. Salassapitopykälät syntyvät rojaalia suhmurointia varten. kun nykyisen pankkilain salaisuuspykälä laadittiin vuonna 1934, Sveitsi väitti suojelevansa juutalaisia. Salauspykälän ansiosta nämä voisivat siirtää rahojaan turvaan natsi-Saksasta. Todellisuudessa Sveitsiä myös pelotti 1930-luvun talouslama ja pankkien vetovoiman menetys. 1990-luvulla UBS-pankin turvamies
Painostus johti lakiuudistukseen
Talouskriisistä lähtien EU, Yhdysvallat ja Saksa ovat painostaneet sveitsiläispankkeja avautumaan. Yhdysvallat epäilee yli 50 000 rikkaan amerikkalaisen kiertävän veroja UBS-pankin tilien kautta. Kovan kansainvälisen paineen alla Sveitsi tekee viimein yhteistyötä, mutta maa on taipunut vain muodollisesti. Käytännössä sveitsiläisvirkamiehet luovuttavat tietoja yhä vastahakoisesti. Tammikuussa Sveitsin hallitus perääntyi sopimuksesta, jolla UBS olisi luovuttanut Yhdysvalloille yli 4 000 asiakkaan tilitiedot. Pahat kielet sanovat, että jos sveitsiläistilit lopulta aukeavat, on pimeä raha jo siirtynyt Singaporeen. kansainvälisen painostuksen ansiosta Sveitsi sääti helmikuussa lain, johon viitataan nimellä Lex Duvalier. Se oikeuttaa Sveitsiä palauttamaan diktaattorien rahat kansalle, mikäli Sveitsi niin haluaa. Nimi juontaa Duvalierin vuonna 1986 jäädytetyistä 6,2 miljoonasta dollarista, jotka voidaan nyt periaatteessa palauttaa Haitiin. Pikkusumma, sillä laki ulottuu vain niihin tileihin, jotka ovat suoraan diktaattorin omissa nimissä. Suurin osa varoista on siirretty tileille, joiden nimellinen hallinnoija on joku muu. yksi poikkeus on. Vaikka kansainväliset rikolliset eivät Sveitsiä yleensä kiinnosta, Post Finance -pankki sulki Julien Assangen tilin välittömästi kun tämä oli pidätetty. joni karjalainen
Alppiparatiisin rahat
Sveitsin pankkiholveissa lepäävät diktaattorien varat ja veronkiertäjien eläkkeet. Kansainvälisessä painostuksessa Sveitsi taipuu hiljalleen raottamaan pankkisalaisuutta.
geneven rantabulevardilla ympärillä suhisevat sähköbussit. Horisontissa siintää lumihuippuinen Mont Blanc. Asuu siellä myös Suomen tweetatuin julkkis, formulakuski Heikki Kovalainen. Geneve ja Zürich ovat Lontoon ohella Euroopan tärkeimmät pankkikeskukset. Niiden keskustoissa kohoavat pankkien ja luksuskellomerkkien kivitalot. Pankit työllistävät 200 000 sveitsiläistä. Joissain Sveitsin kantoneissa työttömyys on miltei tuntematon käsite, ja Sveitsin frangi on maailman luotetuimpia valuuttoja. Mikäs Alppien keskellä ollessa. Mutta noin 1400 kilometriä etelämpänä Välimeren etelärannoilla kansa alkoi hiljattain vaatia muutosta. Keskusteluun nousivat myös Mubarakin ja Gaddafin, kahden diktaattorin omaisuudet. Piilopaikoista yhtenä mainittiin Sveitsi. Tietysti. Kyllähän kaikki James Bondista alkaen ovat tienneet sveitsiläisistä pankkitileistä.
Veroparatiisi eli salaisuusvaltio
"Nykyään puhutaan salaisuusvaltioista, sillä pankki- ja muut salaisuuslait ja -käytännöt mahdollistavat veroparatiisien toiminnan",
ylioppilaslehti 7 # 11 Yliopisto
16
graduratsia
linux: a portable operating system
tietojenkäsittelytiede
Luimme tietotekniikka-asiantuntija Linus Torvaldsin gradun.
Tee se itse
tyylitarkastus
Palstalla esittelemme opiskelijoiden tyylivalintoja.
Tarkastimme käsityötieteilijöiden neulomukset ja yhden virkkuutyön.
sanat maisa akkola kuvat teemu granström
Opiskeluaika Yhdeksän vuotta Valmistumisvuosi 1997 Johdanto "Tämä opinnäytetyö on johdatus Linux-käyttöjärjestelmän siirrettävyyteen. Työtä ei ole tarkoitettu pelkästään pro gradu -tutkielmaksi, vaan toivon siitä olevan hyötyä kaikille, jotka haluavat sovittaa Linuxin muihin järjestelmiin, sekä niille, jotka haluavat hyötyä Linuxin arkkitehtuurista ja päämääristä eri alustoilla. Jotta työni olisi mahdollisimman käytännönläheinen, yritän avata yleiskysymyksiä. Lisäksi teen huomioita tietynlaisista siirrettävyyksistä ja siitä, kuinka jotkin asiat toteutetaan käytännössä." Johtopäätös "Moninaisilla porttauksilla erilaisiin alustoihin on selvästi osoitettu, että Linuxin peruskäyttöjärjestelmä on hyvin siirrettävä. Tuettavilla alustoilla voi olla erilaisia prosessoreita, muistiliitäntöjä ja IO-väyliä. Lisäksi niissä on omanlaisensa standardivaatimukset ohjelmistokoodille. Kaikki nämä seikat on yleisellä tasolla jo ratkaistu, joten siinä mielessä yhteensovittamisyritys on osoittautunut täydelliseksi menestykseksi. Siitä huolimatta Linux-käyttöjärjestelmässä on edelleen toteutusongelmia, jotka vaikuttavat suoraan sen siirrettävyyteen." Synnytystuskat "Gradun kirjoittaminen oli tylsintä opiskelussa. En ensin millään meinannut motivoitua kirjoittamaan sitä. Aina oli jotain parempaa tekemistä. Lopulta sain itseäni niskasta kiinni ja kirjoitin gradun loppuun, sillä halusin saada sen valmiiksi ennen muuttoani työn perässä Yhdysvaltoihin. Yhtäkkiä se ei ollutkaan niin vaikeaa. Kirjoitin suurimman osan gradusta muutamassa päivässä tai ehkä viikossa. Hiomiseen meni kauemmin. Oli minulla muutakin tekeillä. Esikoisemme syntyi samoihin aikoihin ja sekin oli tavallaan aikaraja. Vein viimeisen version gradusta laitokselle matkalla Kätilöopistolle."
anna virtanen, 21
"Olen virkannut tätä huivia luennoilla. Arvostan itse tehtyjä vaatteita ja asusteita, sillä itse tekeminen kasvattaa kärsivällisyyttä. Samalla saa näkyviin oman kädenjäljen ja tekemiseen liittyvän tuskan. Vitsinä ajattelen, että käsityötieteen opiskelijoiden keskuudessa näkyy kilpailu siitä, kuka on neulonut tai ommellut villeimmän näköisiä vaatteita."
kukka mönkkönen, 23
"Neulon paljon pipoja ja huiveja. Omaa tyyliäni ohjaa eniten se, mitä kirppikseltä sattuu löytymään. Tyylini perimmäinen ajatus on ekologisuus. Käsityötieteen opiskelijat pukeutuvat jokainen omalla tavallaan. Laitokselle on kiva tulla joka päivä, sillä täällä opiskelijat panostavat omaan pukeutumiseensa."
meri leppänen, 22
Tarkastajat Teemu Kerola, Petri Kutvonen ja Martti Tienari maria ruuska
Johdannon ja johtopäätöksen englannista kääntänyt Marko Ylitalo.
milka varmola, 26
"Stereotyyppinen kuva käsityönopettajan tyylistä on melko tyylitön. En mene siihen muottiin. Mallit pipooni ja sormikkaisiini ovat omasta päästäni. Tein näistä oman tyylini mukaiset eli graafiset ja pelkistetyt. Käsin neulominen on nyt muotia, ja sen huomaa käsityötieteen opiskelijoiden keskuudessa. Ei meitä muuten erota valtaväestöstä."
"Mieluummin teen itse kuin juoksen kaupoissa etsimässä sopivaa myssyä. Ostan langat, suunnittelen mallin, ja niin minulla on tämä myssy, jota ei kaupasta noin vain löydä. Ennen kuin tulin opiskelemaan käsityötiedettä, ajattelin, että täällä kaikki pukeutuisivat omaleimaisemmin ja taiteellisemmin. Vastassa olikin ihan normaalisti pukeutuvia ihmisiä!"
Lisää opiskelijoiden tyylivalintoja osoitteessa www.ylioppilaslehti.fi/tyylitarkastus
Pehmeitä taitoja armeijasta
ri Lankan korkeakouluministeriö ilmoitti alkuvuodesta, että uudet opiskelijat joutuvat pian käymään läpi kolmeviikkoisen koulutuksen varuskunnissa, kertoo The Daily Mirror. Yhteistyössä puolustusministeriön kanssa järjestettävän ohjelman on tarkoitus tarjota johtajakoulutusta sekä niin sanottuja pehmeiden taitojen kursseja. Kursseilla opeteltaisiin esimerkiksi asianmukaista puhetapaa ja ruokailuvälineiden käyttöä. Ministeriön mukaan tämä on tarpeellista, sillä suuri osa maan opiskelijoista tulee maaseudulta. Valmistumisensa jälkeen heillä on vaikeuksia työllistyä muun
S
muassa johtamistaitojen puutteen vuoksi. Maan suurin oppositiopuolue Tamil National Alliance piti ideaa typeränä ja syytti hallitusta suunnitelman salailusta. "Kuinka armeija voi opettaa pehmeitä taitoja? Se on täyttä hölynpölyä", julisti puolueen tiedottaja. myös opiskelijajärjestöt suhtautuvat muutokseen epäilevästi. Monet uskovat armeijakoulutuksen tähtäävän opiskelijaprotestien tukahduttamiseen. Protestit ovat johtuneet muun muassa hallituksen suunnitelmista perustaa maahan yksityisiä yliopistoja. Opiskelijat vas-
Tutustumme opiskelijaelämään muualla maailmassa.
tustavat niitä, koska julkiset yliopistot kärsivät valtavasta resurssipulasta. Puutetta on niin luentosaleista, kirjoista kuin opettajistakin. Toinen epäilys on, että hallitus yrittää armeijakoulutuksella suitsia opiskelijoita, jotka tukevat kapinallisryhmiä. Esimerkiksi itsenäisen tamilivaltion perustamiseksi taistelleilla Tamilitiikereillä on yhä tukijoita kampuksilla. Hallitus kiistää jyrkästi puheet, joiden mukaan uudistuksen taustalla olisi poliittisia motiiveja. Armeijaa koulutuspaikkana perustellaan sillä, ettei muualta löydy infrastruktuuria suuren ihmismäärän kouluttamiseen. oona juutinen
ylioppilaslehti 7 # 11 Yliopisto
17
tutkija
Myrskyvaroitus
Kun kyse on ilmastonmuutoksesta, edes paatuneet poliitikot eivät voi pidätellä tunnehyökyä. Ilmastopolitiikan tutkija Antto Vihma tarkkailee työkseen maailmanpolitiikan draamakuningattaria, joista tulee kokouksissa todellisia myrskyn merkkejä.
teemu granström / anna mattsson
"joskus iskee alemmuuskompleksi, kun muut yksikön ihmiset tutkivat suurvaltoja, sotaa ja isoja koneita, ja mä puuhastelen ympäristöasioiden ja neuvottelujen kanssa." Tutkija Antto Vihma, 32, on turhan vaatimaton. Häntä pyydeltiin puoli vuotta tutkijaksi Ulkopoliittisen instituutin Globaali turvallisuus -ryhmään, kunnes hän lopulta suostui. Nyt Vihma seuraa kansainvälistä ilmastopolitiikkaa ja arvelee olevansa Suomen ainoa tutkija, joka työkseen kiertää tarkkailemassa kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja. "Suuret ilmastokokoukset kuten Bali, Kööpenhamina ja Cancun ovat politiikan Super Bowl -otteluita. Paikalla on 10 000 ihmistä, valtionpäämiehiä ja kaikki ilmastopolitiikan supertähdet. Mediashow on maailmanlaajuinen." Kokouksissa nähdään suurta draamaa. Tunteet ovat pinnassa, neuvottelijat väsyneitä ja vihaisia. Jos haluaa todistaa, millaiseksi meininki pahimmillaan yltyy, kannattaa Vihman mukaan katsoa netissä suoraa lähetystä ilmastoneuvottelujen loppukokouksesta. Siellä pidetään tunteikkaita puheenvuoroja, esitetään uhkavaatimuksia ja solvataan kanssaneuvottelijoita. Pienten saarivaltioiden edustajat tehostavat puheenvuoroaan kyynelillä. Joskus vuotaa myös veri. "Kööpenhaminassa Venezuelan neuvottelija tehosti puhettaan niin painokkaasti, että hakkasi kätensä verille pöydänlaitaan." Kannattaa pitää silmällä esimerkiksi Intian ympäristöministeriä Jairam Rameshia, joka on karismaattinen showmies, sekä Etelä-Afrikan Sandea de Wetiä. "Loistava neuvottelija, joka käyttää häpeilemättömästi hyväkseen sitä, että on nainen ja kehitysmaasta." Toisinaan myös tutkijoiden ja tarkkailijoiden tunteet kuumenevat niin, etteivät he tyydy vain seuraamaan sivusta. "Bonnissa viime kesänä pari tarkkailijaa kilahti Saudi-Arabialle, joka hidastaa ja viivyttää neuvotteluja niin paljon kuin pystyy. He varastivat maan nimikyltin, katkaisivat sen, tunkivat vessanpönttöön ja ottivat kuvan. Seurasi diplomaattinen selkkaus." vihman opiskelu-uran pari ensimmäistä vuotta olivat levottomia. "Fuksivuosi katkesi siihen, että lähdin kyproslaiseen hotelliin töihin. Lauloin kahdeksan kuukautta Abbaa tekoparta naamassa." Abba-impersonaattorin hommien lisäksi Vihma kasvatti opiskeluaikanaan mehiläisiä. "Saimme rahaa kehitysprojektiin, jonka tarkoitus oli opettaa mehiläisenhoitoa Ghanassa ja Madagaskarilla. Järjestimme trooppisen mehiläisenhoidon kurssin ja opiske-
"
Tarkkailijat varastivat SaudiArabian nimikyltin ja tunkivat sen vessanpönttöön. Seurasi diplomaattinen selkkaus.
limme Madagaskarilla neljä kuukautta mehiläisenhoitoa." kun Vihma ei ravaa maailmalla ympäristökokouksissa, hän urheilee, lukee ja musisoi. Entinen savaten harrastaja kävi Helsingin Atleettiklubin nyrkkeilytunneilla ja treenaa nyt satunnaisemmin kavereiden kanssa Kisahallissa. Eniten aikaa vie kuitenkin musiikki, eritoten ranskalainen iskelmä. Vihma isännöi yhdessä Timo Wrightin kanssa parin kuukauden välein Belmondo-klubia. Klubilla soi uusi ja vanha ranskalainen iskelmä, pop ja chansonit. Vihman suosikkeja ovat Jeanne Moreau, Coralie Clément ja Yves Montand "luultavasti siksi, että kirppareilta on hyvin helppo löytää halvalla hänen levyjään". Vihma on kuunnellut Ranskapoppia teinistä lähtien. "Parikymppisenä tuli rap-vaihe, sitten palasin ranskalaiseen poppiin ja juustoiseen iskelmään." Oma punk-bändi, Maria Gasolinan jäsenten kanssa perustettu The Fuck You Fucks jäi muiden kiireiden alle. "Perustamme bändejä baari-iltoina, mutta ne tuppaavat unohtumaan aamuun mennessä." maria pettersson Belmondo-klubi toukokuussa. Ravintola Musta Kissa, Toinen Linja 15.
kuka
Antto Vihma, 32, työskentelee tutkijana Ulkopoliittisen instituutin Globaali turvallisuus -tutkimusohjelmassa. Hän seuraa kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja ja kirjoittaa väitöskirjaa, jossa tarkastellaan globaalin ilmastopolitiikan oikeudellisia ulottuvuuksia. Vihma toimii myös Belmondo-klubin dj:na. himottaa "Päästä eläkkeelle Sardiniaan naukkailemaan pastista olkihatussa." kaduttaa "Liian vähäinen yöuni viikonloppuna." kyrpii "Se, että rennon tyylikkäitä housuja on niin vaikea löytää."
teemu granström ja anna mattsson
ylioppilaslehti 7 # 11 Kulttuuri
18
Tero Kartastenpää haukkuu tällä palstalla kaikki taiteenlajit vuorotellen.
tero paskapää
Maalaustaide on paskaa
merikkalaisnainen flippasi. Hän katseli Yhdysvaltojen Kansallisgalleriassa pari viikkoa sitten Paul Gauguinin teosta Kaksi tahitilaista naista (1899) ja alkoi hakata jälkiimpressionistista maalausta. Harmi etteivät hänen nyrkkinsä tuhonneet tissimaalausta lopullisesti. Gauguin on paskaa. Entisen pörssimeklarin suurin saavutus oli luoda ura maalaamalla kellertäviä Jeesuksia ja tylsistyneitä naisia hunnussa. Mielipuolinen amerikkalainen oli oikeilla jäljillä, kun hän hyökkäsi juuri Gauguinin Tahitin aikakauden teoksen kimppuun. Aina kun maalaustaiteilijat hakevat inspiraatiota jonkun alkuperäiskansan kulttuurista, kankaalle valuu plöröä.
A
"
laitetaan tähän väliin terveiset Gallen-Kallelan ja Picasson perikunnille. Suurin osa maalaustaiteen kultaisista kausista kului maalaamisen harjoitteluun ja naisten houkutteluun alastonmalleiksi. Loppuajan taiteilijat asettelivat päärynöitä työhuoneen pöydälle. Onneksi keksittiin kamera. Surullista on, että kun entisajan maalarit tuhlasivat elämänsä omenamaalausharjoituksiin, nykymaalarit eivät osaa teknisesti maalata kuin omaa tunnemaailmaansa. Oikean maalaustaidon harjoittaminen veisi vuosikausia, eivätkä Kuvataideakatemian kandit ehtisi juopua Siltasessa. Heillä pitää olla aikaa ideointiin, pitchaamiseen ja taiteilijabrändin tarinan rakentamiseen. Ajatelkaa, kuinka lähellä ovat ne mullistavat ajat, kun uusia tyylisuuntia nousi muutaman vuoden välein. Nyt kovin juttu on kasvoton skeittibritti, joka spreijaa halpoja sloganeita tiiliseiniin. Suomessa rohkeimmat maalaavat muotiblogikavereitaan ja musiikkivideokuvastoa. Teoksista puuttuvat naamat tai ne ovat vääristyneitä maalimassaksi, koska taiteilijamme nolaisivat itsensä, jos pyrkisivät tarkempaan tyyliin. Ei kannata yrittää enempää, koska ankeinkin poptaide menee edelleen läpi taidekeräilijöihin. Maalaustaiteilijaa masentaa. Hänen pitäisi seistä kulttuurikeskustelun huipulla. Silti ainoa asia, jossa maalari on asiantuntija, on erilaisten värien yhdistäminen. nykyajan kärsivä taiteilijahahmo ei synny kurjasta elämästä. Se syntyy, kun taiteilija ei saa tauluilleen omasta mielestään ansaitsemaansa huomiota. Huonosti mediakohdeltu taiteilija on pätevä kommentoimaan yhteiskuntaa ulkopuolisena. Maalari toivoo, että joku raivostuisi hänenkin tissikuvanäyttelystään ja repisi maalauksia, kun ei se filosofikaverin laatima pressitiedote houkutellut edes toimittajakavereita galleriaan. Maalari tulistuu. Seuraava kantaaottava kuvasarja kertoo ruskean eri sävyistä. Sen muotokieli hakee vaikutteita paskasta.
Maalari toivoo, että joku raivostuisi hänen tissikuvistaan.
guerrilla girls
Vapaus, haureus, feminismi!
Kun taidemaailmassa tapahtuu vääryyksiä, paikalle rientää lauma kulttuurihäirikköjä. Yli 25 vuoden ajan Guerrila Girls on tehnyt sissi-iskuja parantaakseen vähemmistötaiteilijoiden asemaa.
Tiistai 19.4. klo 19
fuck? Ei. Guerrilla Girlsin perustaneen Frida Kahlon toiseksi mieluisin falkuinen sana on freedom eli vapaus. Kolmantena tulee fornication eli haureus. Suosikkia ei tarvitse edes kysyä. Guerrilla Girls -taideaktivistien tekojen tarkoituksena on aina ollut sukupuolten välisen epätasa-arvon kritisoiminen. "Miehillä ja naisilla tulee olla yhtäläiset oikeudet, mahdollisuudet, vapaudet ja turvallisuus. Ei enempää eikä vähempää. Monet olettavat, että feministit vaativat enemmän kuin tasapuolisia oikeuksia", Kahlo vastaa kotoaan New Yorkista aamuseitsemältä. "Olen aikainen lintu, vähän kana." Julkisuudessa Kahlo on gorilla. Esiintyessään ryhmän jäsenet käyttävät naamareita ja kuolleiden nais-
Jo 50 vuotta täyttävä ARS-näyttely esittelee Afrikkaa nykytaiteessa. Näyttelyssä on mukana noin 30 taiteilijaa Afrikasta ja muualta maailmasta. Sen yhteydessä esitetään Kiasman kokoelmista videoinstallaatiot: Eija-Liisa Ahtilan Where is Where? (2008) ja Isaac Julienin Western Union: Small Boats (2007), jotka ovat esillä ensi kertaa Suomessa. 20/8 . Mannerheimintie 1.
ars 11 goes africa
Perjantai 15.4. klo 1022
balkan-kuume
Riemastuttava Balkan Fever -klubi valtaa jälleen ravintola Dubrovnikin. Livenä estradilla balkanilaista kansanmusiikkia ja romanttisia rytmejä soittava Teija Niku & Grupa Balkan. Tiskijukkina Borzin ja Levy. 10 . Eerikinkatu 11.
Lauantai 16.4. klo 2103
kuolema korjaa
Näyttelijä-tanssija Minna Puolannon yhden naisen teatteriesitys Kuolema korjaa univelat kertoo äidistä, joka ei nuku ja joka tyydyttää toisten tarpeita ympäri vuorokauden, ympäri vuoden. Kehuttu esitys syntyi Puolannon omakohtaisten kokemusten innoittamana. Lisäesitykset keväällä 15.4.27.5. KokoTeatteri, Unioninkatu 45. 20/12 .
Toista kertaa järjestettävä SoffaRock-festari täyttää Kallion Cafe Mascotin pääsiäisviikonloppuna 21.24.4. Lavalla nähdään nousevia bändejä ja muutama nimekkäämpi. Tapahtumassa esiintyvät mm. Jukka Poika, Jaakko & Jay, Neufvoin, Laineen Kasperi, Soma ja Antti Autio Trio. Ranneke 18 , päivälippu 6 . Neljäs linja 2. Lisätietoa www. soffa.tv.
sohvafestari
Torstai 21.4. klo 1902
ylioppilaslehti 7 # 11 Kulttuuri
19
taiteilijoiden nimiä. Esikuvinaan he pitävät Robin Hoodia, Lepakkomiestä ja Ihmenaista. kaikki sai alkunsa vuonna 1985. New Yorkin modernin taiteen museo MoMA avasi näyttelyn, joka esitteli merkittävimmät nykytaiteilijat ympäri maailmaa. Vain 13 taiteilijaa 169:stä oli naisia, kaikki olivat valkoisia eikä kansainvälisyys yltänyt Yhdysvalloista Eurooppaa kauemmas. Kaiken lisäksi kuraattori tokaisi, että jokaisen, joka ei ole näyttelyssä mukana, olisi syytä miettiä uravalintaansa uudelleen. Kahlo ja toinen perustaja Kathe Kollwitz miettivät jotain aivan muuta. Kahlo kertoo olleensa sekä aktivisti että taiteilija ennen Guerrilla Girlsiä. Taidekoulun "post-minimalistiset" professorit sanoivat, ettei taiteen avulla voi muuttaa maailmaa: katsos, kun taide ja politiikka ovat kaksi aivan
eri asiaa. Kahlo ei uskonut. "Aloitimme valittamalla asioista ja esittämällä kysymyksiä, joita muut eivät kysyneet. Vaadimme avointa ja läpinäkyvää taidekenttää. Haluamme taidemaailman, jota eivät johda miljonäärit." Ennen kaikkea Kahlo toivoo, että kaikilla taiteilijoilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet. Läpilyönti on tarpeeksi vaikeaa ilman syrjintääkin. "Systeemin, joka kouluttaa naistaiteilijoita, pitäisi myös antaa heille tilaisuus menestyä. Jotakin on pahasti pielessä. Jos näin tapahtuisi muissa ammateissa, hätäistuntoihin kutsuttaisiin tuhansia työryhmiä ja komiteoita. Mutta kukaan ei tee niin taiteen saralla." Vaikka näyttelyt ovat nykyään aiempaa moniäänisempiä, vallitsee taiteessa edelleen eriarvoisuus. "Erityisesti se korostuu huutokaupoissa. Niissä naiset ja värilliset tai-
teilijat ovat harvoin esillä. Kun ovat, ei heidän töistään makseta juuri mitään." Kahlon mukaan se johtuu siitä, että ostajat ovat usein miljonäärejä, suurin osa heistä valkoisia miehiä. Takapajuisissa taidepiireissä arvostus mitataan rahassa, ja naisen euro vastaa murtoosaa miehen valuutasta. "Yhdysvalloissa museot ja galleriat ovat riippuvaisia keräilijöistä. Tilat ovat yksityisomistuksessa ja niiden johtajat antavat rahaa instituutioille ainoastaan nostaakseen omien investointiensa arvoa. Se on korruptiota." erilaisia työpajoja ja seminaareja lukuun ottamatta Guerrilla Girlsin työt ovat helposti uudelleentuotettavia: julisteita, grafiikkaa, tarroja ja kirjoja. Eivätkä niiden painokset ole rajoitettuja, kuten vaikka Andy Warholin tehtaalla. Sisseillä ei ole edustajia eikä töitä ripusteta vain gallerioihin. He
haluavat julisteensa jokaisen opiskelijan seinälle. Teosten epäkonventionaalisesta monistettavuudesta ja toistettavuudesta on tullut poliittinen kannanotto. "Yleensä taiteilijat tekevät arvokkaita esineitä, jotka voivat sijaita ainoastaan yhdessä paikassa kerrallaan. Ihmisten annetaan tapella keskenään siitä, kuinka paljon he pystyvät taiteesta maksamaan." teokset pyrkivät huumorin avulla paljastamaan seksistiset ja rasistiset asenteet sekä tekemään ennakkoluuloista naurettavia. Ryhmä on laatinut esimerkiksi teoksia, joissa listataan ne New Yorkin galleriat, joiden esittelemistä töistä alle kymmenen prosenttia on naisten tekemiä. Toinen lista kertoo, ketkä kriitikot arvioivat vähän tai ei lainkaan naisten tekemään taidetta. Monia Guerrilla Girlsin tempauk-
set ärsyttävät. Menopaussi-ikäiset naiset pahastuivat gorillojen kuumia aaltoja käsittelevästä tempauksesta, vaikka kampanjan takana oli itsekin vaihdevuosista kärsiviä. Guerrillat kommentoivat naisten asemaa paitsi taiteessa, myös yhteiskunnassa. Viime aikoina tähtäimessä ovat olleet naisten kohtaama rasismi ja vihapuhe, epäoikeudenmukaiset raiskausoikeudenkäynnit sekä naisten aliedustus politiikassa. Taidemaailman omanatuntona itseään pitävä ryhmä on iskenyt myös Hollywoodia vastaan muovaamalla anatomisesti oikeanlaisen Oscar-patsaan, joka kuvastaa tyypillistä Oscar-voittajaa. Hän on valkoinen, vatsakas, keski-ikäinen mies. marko ylitalo Guerrilla Girls Nordic Tour Metsätalolla 27.4. klo 16.3018.30. Vapaa pääsy. www.guerrillagirs.com
Pitkäperjantai 22.4. klo 21
via crucis
Sunnuntai 23.4. klo 21
Ekumeeninen pääsiäisnäytelmä Via Crucis esitetään nyt 16. kerran Helsingin keskustan kaduilla. Jeesuksen roolissa nähdään näyttelijä Tomi Alatalo, ohjaajana Mikko Lammi. Uutuutena on koko matkan mukana kulkeva musiikki, ja keskeistä roolia näyttelevät muusikot. Vaellus alkaa Kaisaniemen puistosta ja huipentuu ristiinnaulitsemiseen Tuomiokirkon portailla.
Paljon kiinnostusta jo alkutaipaleeltaan lähtien saanut Le Corps Mince De Francoiçe, nyttemmin vain LCMDF eli Emma ja Mia Kemppainen julkaisi helmikuussa esikoisalbuminsa Love & Nature. Nyt Berliinissä majaileva duo nähdään keikalla Korjaamolla. Liput ennakkoon 12 ja ovelta 14 . Töölönkatu 51.
lcmdf
Keskiviikko 27.4. klo 2204
yy (kaa) koo
vappuetkot
Torstai 28.4. klo 1022
Club YK:n Humb Day klubilla livenä Asa & Masa. DJpöydän takana J-Laini, VJ Sellek & Hanks. Showtime klo 24.Liput 5 . Pohjoinen Rautatiekatu 21.
Opiskelijat voivat ottaa varaslähdön vappuun Ateneumin Taidetta meille -tapahtumassa. Opiskelijakortilla pääsee ilmaiseksi Ateneumiin. Klo 18 Aki Kaurismäen Helsingistä keskustelemassa mm. Calamari Unionin apulaisohjaaja Marjaana Mykkänen sekä Laitakaupungin valot -elokuvassa näytellyt Janne Hyytiäinen. Keskustelua vetää DJ Njassa. Klo 18.30 nähdään Calamari Union -leffa.
ylioppilaslehti 7 # 11 Kulttuuri
21
arviot
Oceans Ranskalainen Oceans on 50 miljoonan euron budjetillaan yksi maailman kalleimmista luontodokumenteista. Tarjolla on hätkähdyttävän komea sukellus valtamerien syvyyksiin. Jacques Perrin ja Jacques Cluzaudin dokumentti on kuvattu neljän vuoden aikana yli 30 kuvauspaikassa ja syvemmällä kuin koskaan aiemmin. Vedenalaisesta ja -päällisestä ekosysteemistä on saatu ällistyttävää kuvaa. Jännittävää toiseuden tunnetta viljelevä Oceans on meditatiivisen rauhoittava kokemus, vaikkei se säästele luonnon raakuuksiltakaan. Dokumentin harvakseltaan annosteltu kerronta äityy korniksi, mutta alleviivaa tärkeää ekologista sanomaa. tn
jee
Jenny Wilson Blazing Ruotsin popkuningatar ostaa jatkoaikaa briljantille Hardships!-kakkosalbumilleen, jonka kappaleista Blazing pääasiassa koostuu. Monikulttuurinen Tensta Gospel Choir piiskaa Jenny Wilsonin orjalauluista esille niiden viimeisetkin hittirippeet. Vaikka suurin osa materiaalista on peräisin edellislevyltä, ei livetuplan julkaisu maistu rahastukselta. Keikoilla Wilson yhtyeineen luovii sävellyksistä uusia versioita, jotka kuulostavat jopa viriileimmiltä kuin studiossa levytetyt. Koska soitto sujuu kuin unelma, olisi erinomaiselta Love and Youth -debyytiltä mieluusti kuullut enemmänkin kuin vain Would I Play with My Band? -biisin. my
Vadelmavenepakolainen KOM-teatterin Vadelmavenepakolainen on kevään osalta loppuunmyyty jo kauan ennen ensi-iltaansa. Lavalla Mikko Virtanen haluaa vaihtaa Koskenkorvan ja jurot vanhempansa sosialidemokraattisen kansankodin keskiluokkaiseen hekumaan. Suomalaisuus samaistetaan tyhjään alkoholismiin ja ruotsalaisuus tarpeettomaan terapiaan. Kirjan työstäminen näytelmäksi on tosin puolitiessä. Lavastus on korvattu matalan resoluution videokuvalla ja dramaturgia päähenkilön yksinpuhelulla. Toisella puoliajalla henkilöiden välillä on jo pintapuolisia suhteita, mutta Vadelmavenepakolainen on Juho Milonoffin show. su
Essi Tammimaa Paljain käsin Essi Tammimaan toinen romaani on tarina naisista kolmessa polvessa. Kertomuksen keskiössä ovat kolme erilaisista lähtökohdista maailmaa katsovaa Vaaran tytärtä ja teemoina sisarusten sukulaisuussuhteet, lisääntyminen ja menneisyyden vaikutus nykyhetkeen. Paljain käsin on kuin siskonpeti: peiton alla uinuvat sisarusten solidaarisuus ja rakkaus, mutta myös perheen sisäisten roolien taakka, sukuhistoria ja syy-seuraussuhteet. Lopputuloksena on tuhti, taiten kirjoitettu kokonaisuus; sisaruskatraan nuorimmainen kaikkitietävänä kertojana on sujuva valinta, ja kerronta pysyy muutenkin koossa. Suomen kieltä ja kirjallisuutta opiskelleen Tammimaan käyttämät, itsekeksityt uudissanat tuntuvat sen sijaan ajoittain päälleliimatuilta. a-mh
Vihan Veli Kansallisteatterin Vihan veli on koulukiusaamismusikaali. Kiusaaminen on tietenkin liian laimea sana kuvaamaan sitä hidasta helvettiä, jonne kouluväkivallan uhrit taapertavat päivittäin. Ohjaaja Heidi Räsäsen näytelmässä, aivan kuten todellisuudessakin, kaikki ovat osallisena kiusaamiseen tavalla tai toisella uhreina, kiusaajina, sivustakatsojina. Aikuiset eivät kuulu lasten maailmaan eivätkä voi ymmärtää sen monimutkaisia valtasuhteita. Lapset ovat sosiopaatteja, joilla on kaikki kyky vahingoittaa toista ihmistä, mutta ei lainkaan moraalia. Kauhufantasia on parhaimmillaan ollessaan realistinen, fantasiaelementit tuntuvat melkein turhilta. Näytelmä päättyy harmillisesti nauhalta kuultaviin lausuntoihin koulukiusaamisen hirveydestä. Sanoma tuli selväksi ilmankin. Vihan veli on kuitenkin tärkeä ja raaka näytelmä, jonka näkeminen pitäisi säätää pakolliseksi kaikille opettajiksi aikoville. mp
pikkusormi pystyssä
Simon Lelic Katkeamispiste Lontoolainen rikoskomisario Lucia May selvittää kouluampumistapausta. Veritekoon syyllistynyt opettaja saa tutkimusten edetessä inhimillisiä piirteitä, kun koulussa oleva kiusaamiskulttuuri tulee ilmi. Kiusaajia ja uhreja puskee joka nurkasta ja May yrittää epätoivoisesti saada jonkun kantamaan vastuuta. Kuulustelutilanteet ovat vetävää luettavaa, mutta muuten juoni jumittaa. Lelicin esikoisromaanissa on liikaa asioita yksissä kansissa ja mihinkään ei oikein malteta pysähtyä. Onneksi kirja ei sorru karuilla ihmiskohtaloilla mässäilyyn. rs
aura nukari
keskisormi pystyssä
ilkka hämäläinen
Lauri New World "Nyt kun minulla on täysi kontrolli, voin toimia täysin ilman kontrollia." Pauli Rantasalmi, Eero Heinonen ja Aki Hakala, miksi annoitte tämän tapahtua? Ankea musiikkinne haisee, mutta ei se ole mikään syy pistää The Rasmus tauolle ja päästää Lauri Ylönen sooloilemaan. Ihmisillä on huono maku, varsinkin teidän yleisöllänne, mutta sulkapää pitää sitä vielä kehnompana kuin se voi oikeasti olla. "Hello is there anybody out there in the cold", utelee konemusiikista ja new agesta innoittunut vokalisti Hello-kappaleessaan. Jos New World soi sisällä, moni pysynee mieluummin ulkona kylmässä. my
Red Riding Hood - Punahilkka Red Riding Hood on peittelemättömän nolo yritys rahastaa Harry Pottereiden ja Twilight-saagan faneja. Ihmissusi terrorisoi eristyksessä elävää kyläyhteisöä. Paikalle kutsuttu pappi (Gary Oldman) aloittaa laajamittaiset noitavainot pedon löytämiseksi samalla kun paikallinen kaunotar (Amanda Seyfried) pohtii, kumman kahdesta pojasta valitsisi. Ohjaaja Catherine Hardwicke sentään yrittää kehitellä vakioteemojaan eli auktoriteetteja vastaan kapinointia ja nuorten itsenäistymispyrkimyksiä. Hömelö satujuoni ja karikatyyrimaiset henkilöhahmot torpedoivat hankkeen onnistuneesti. js
laura malmivaara
SOCOM: Special Forces NATO:n ja Yhdysvaltojen sotilaat ovat maailman hienoimpia, pätevimpiä ja oikeamielisimpiä ihmisiä. Maailmassa on monenlaisia ongelmia, mutta ne ratkeavat kun paikalle saapuu erikoisjoukkojen sotilas. SOCOM: Special Forces on taktinen räiskintä, jossa ammutaan aasialaisia kapinallisia. Sen sotilaan ihailu on suorastaan naivia. Ammuskeluna peli on perussettiä, tarina edustaa veretöntä Tom Clancy -meininkiä. Tämä on peli ihmisille, jotka tietävät, mitä lyhenne SOCOM tarkoittaa. jp
buu
a-mh ann-mari huhtanen tn tomi nordlund jp juhana pettersson mp maria pettersson rs ronja salmi js jutta sarhimaa su sanna uuttu my marko ylitalo
ylioppilaslehti 7 # 11 Jälkinäytös
22
Nolot vaalilauseet
Eduskuntavaalit ovat amatöörimainonnan hullut päivät.
Niskalenkki Obamasta
ylpeys ja ennakkoluulo
Marko sisään Veltto ulos
Pänttää ja yrjöä
en ole helppo olen varma
Pääsykokeet oksettavat hyvissä ajoin ennen h-hetkeä.
korkeakouluihin pyrkivät pänttäävät parhaillaan pääsykoekirjallisuutta. Muutaman viikon kuluttua on aika oksentaa omaksutut asiat paperille. Moni saattaa tosin yrjötä jo ennen sitä nähdessään sysirumat teokset. "Näiden kirjojen ei tarvitse kilpailla huomiosta. Ajattoman tyylikäs ja huoliteltu typografinen ratkaisu riittäisi, mutta pelottavan monessa kannessa on suorastaan ala-arvoinen sommittelu ja absurdi kuvamaailma", analysoi Dialogissa, Bob Helsingissä ja Huvudstadsbladetin Volt-liitteessä AD:na työskennellyt Jesper Vuori. Ylioppilaslehden tekemän esikarsinnan jälkeen hän sai arvioitavakseen 70 kantta, joista Vuori valitsi viisi kamalinta. visuaalista suunnittelijaa kirjojen karmeus suorastaan pelottaa. Eikä se johdu siitä, että suomen kieliopissa on risti väärinpäin. Hänen makuaan ja muotomieltymyksiään vastaan sotivan ulkoasun lisäksi opuksissa on selkeitä virheitä: huonosti välistettyjä kirjaimia, kehnoa dynamiikkaa ja sommittelurikkeitä. "Toinen silmiin pistävä asia on jämähtäneisyys 1980- ja 1990-lukujen muotokieleen, joka oikein tehtynä voisi toimia. Nyt kansista huokuu yliyrittäminen, miellyttämisen tahto ja kurja toteutus."
MUMMO MENI MUSTIKKAAN
persu edellä puuhun
kel a kikvani ko
Ei se Satu
Arvaa mitkä ylläolevista vaalilauseista ovat oikeita.
copywriterin työ haaveena, mutta mainostoimistot pysyvät nihkeinä? Ei hätää, eduskuntavaaleissa tarvitaan tuhansia nokkelia, pikkunäppäriä ja poliittisesti kyseenalaisia sloganeita. Rimaa ei pidä asettaa liian korkealle, kuten seuraavat esimerkit osoittavat. Ensimmäinen kategoria on ehdokkaan nimeen perustuvat kömpelöt sanaleikit. Vihreiden Satu Raudasojan slogan kuuluu "Ei se Satu, vaan tämä" ja Taru Anttosen "Tarunhohtoinen politiikka on vihreää". RKP:n Björn Månsson kaipaa " Björnkraft i Riksdagen - Karhuvoimaa eduskuntaan". Fatbardhe Hetemaj (kok) ei jää kauaksi iskulauseellaan "Miksi Fade? - Fade ei feidaa". "Henkauta profiiliisi", vaatii fb-vaalien hengessä Vasemmistoliiton Henkka Nyholm. Lisäksi voimme vain arvailla, mihin suuntaan raha liikkuu demarien Matti Niemen sloganin "Niemi muuttaa kaiken" (os. muuttofirma Niemi) käytöstä.
toinen kategoria ovat ytimekkäiksi tarkoitetut, mutta hämäriksi jäävät kiteytykset. Vihreiden Husein Muhammed kampanjoi tunnuksella "mummot ja mustikat", kokoomuksen Jaana Pelkosen mainosteksti taas kuuluu "Dynamiittia!". Tarina ei kerro, ovatko nämä vaatimuksia vai lupauksia. Kokoomuksen Sari Sarkomaan mainosteksti on tälläkin kertaa "Järki ja tunteet". Kirjailija Jarkko Tontin mukaan Sarkomaan tuntevien mielestä eräs toinen Jane Austenin romaani kuvaisi tätä paremmin. kolmanteen ryhmään kuuluvat lainaukset. Ilmeisesti suomalaisessa poliittisessa retoriikassa Obaman parasta ennen -päivämäärä on vasta lähestymässä. Wille Rydman (kok) kunnostautuu photoshopin jalossa taidossa seisomalla julisteessaan iholtaan maitokahviin vivahtavana, mikä on toki "maahanmuutosta niskalenkkiä" hakevalle kokoomuslaiselle melko raikasta.
Toisella laidalla Vasemmistoliiton Dan Koivulaakso julistaa ylväänä "Yes We Dan!". Vihreiden PaavoEinari Kaipila taas tahtoo uudeksi Osmo Soininvaaraksi tuon Katajanokan puutarhatontun paikalle. Kaipila kampanjoi tunnuslauseella "Pieni vihreä mies". Näiden vaalien instant-klassikko on kuitenkin Antti "Kanki" Kaikkosen (kesk) "Mainettaan parempi". Kuten Jorma Kardlstedt toteaa,"Stadilainenkin voi olla kepulainen", vaikkei se helppoa taida olla. Vaikeinta saattaa silti olla Piraattipuolueella. Vai miten pitäisi suhtautua ehdokas Antti Kurhiseen, jonka verkkosivuilla vaaliasiat löytyvät linkin "yritystoiminta" alta ja jonka slogan koko komeudessaan kuuluu "Kansanedustaja kandidaatti Kurhinen koko komeudessaan (kikkeli kovana)"? Kondomimainokset ovatkin aina oma sarjansa. Pirkanmaalla SDP:n iso mies Marko Asell kävi kiihkeään
"
Kirjailija Jarkko Tontin mukaan Sarkomaan tuntevien mielestä eräs toinen Jane Austinin romaani kuvaisi tätä paremmin.
kamppailuun vaalipiirinsä Perussuomalaista kärkeä vastaan kondomilla "Marko sisään Veltto ulos". Helsingissä Juhani Mönkkönen kehotti omissa varmuusvälineissään "Pane persu eduskuntaan". Onneksi Vasemmiston Marissa Varmavuori on "Varma tapaus". veikko eranti
Karmeimmat kannet top-5
5. Aristoteles: Nikomakhoksen etiikka (Gaudeamus) "Kukas sieltä huuruisen ikkunan toi-
Kolumnisti, radiohenkilö, Suomen kirjastoseuran puheenjohtaja, varakansanedustaja ja kahden lapsen isä www.jukkarelander.fi
Kansanedustaja, VTM, kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtaja, pienen tytön äiti www.sumuvuori.net
opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut
15
RelandeR
Jukka
Johanna
Leikkaus nyt
Leikkaus+pesu
SumuvuoRi
20
Ilmoituksen maksavat siinä näkyvät ehdokkaat
Keijohostel
Yhteiskuntaa on rakennettava heikoimpien ehdoilla!
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
p Fernand Pelez (18431913) Ilveilijöitä ja katutaiteilijoita / Gycklare och gatukonstnärer / Grimaces et misèresLes Saltimbanques, 1888 öljy kankaalle / olja på duk / oil on canvas Petit Palais, Musée des Beaux-Arts de la Ville de Paris, Pariis
Taidetta meille! Opiskelijat ottavat varaslähdön vappuun Ateneumissa 28.4.
Ateneumissa vietetään opiskelijoille suunnattuja vappuetkoja torstaina 28.4. Ohjelmallinen tapahtumapäivä kuuluu Taidetta meille! -tapahtumapäiväsarjaan. Museoon pääsee koko päivän ajan opiskelijakortilla ilmaiseksi sisään tutustumaan Arjen sankarit -näyttelyyn sekä virittymään lähestyvän vapun tunnelmiin. Vappuetkoilla eläydytään Aki Kaurismäen Helsinkiin, kuullaan mielenkiintoisia puhujia ja nautitaan musiikista. Viime lokakuussa ensimmäistä kertaa järjestetty Taidetta meille! -päivä Ateneumissa saavutti suuren suosion opiskelijoiden keskuudessa.
Vappuetkot-tapahtumapäivän ohjelma: · klo 10-22 Vapaa pääsy Ateneumiin voimassa olevaa opiskelijakorttia näyttämällä. · klo 16-19 Nonstop-mitalityöpaja. Nonstop-työpajassa jokainen arjen sankari voi palkita itsensä mitalilla. · klo 16, 17 ja 18 Johdannot Arjen sankarit -näyttelyyn / Ateneum-Sali. Arjen sankarit -näyttelyn teemoihin ja teoksiin perehdytään asiantuntijaoppaan johdolla. · klo 17-18 Akademiska Damkören Lyranin kvartetti. Musiikkia näyttelysaleissa, museon pääportaikossa ja ravintola Tablossa. · klo 18 Kaurismäen Helsinki / Ravintola Tablo. Elomedian johtaja Satu Kyösola esittelee Aki Kaurismäen elokuvan Calamari Union. Kaurismäen Helsingistä keskustelemassa mm. Calamari Unionin apulaisohjaaja Marjaana Mykkänen sekä Laitakaupungin valot -elokuvaa tähdittänyt Janne Hyytiäinen. Keskustelua johdattelee tuttu radioääni, DJ Njassa Radio Helsingistä. · klo 18.30 Calamari Union (kesto 80 min) / Ravintola Tablo. Frankien hengenvaarallinen seikkailu halki kaupungin kohti Eiraa. · klo 20-22 DJ Njassa / Ravintola Tablo. Näyttelytilat suljetaan klo 20, jälkipuheet jatkuvat baarissa klo 22 asti. Muuta tarjontaa: · hok-Elannon etujoukkohelsinki.fi. Ja Helsingin Sanomat sekä Ateneumin ystävät esittäytyvät tapahtumapisteissä Ateneumin sisäpihalla. Lisäksi kilpailuja, yllätyksiä ja etuja opiskelijoille. · Tarjouksia opiskelijoille Ateneumin museokaupassa ja ravintola Tablossa. · Ateneumin ulkopuolella makkaran myyntiä klo 18-20. Taidetta meille! -tapahtumapäivän järjestävät yhteistyössä Ateneum, hyy, Lyyra, hok-Elanto ja Helsingin Sanomat. Ateneumin taidemuseo: Kaivokatu 2, 00100 Helsinki; www.ateneum.fi
Lisätiedot: HYYn kulttuurisihteeri Ville Sinnemäki; kulttuurisihteeri@hyy.fi, puh. 050 537 2831 http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/3/news/981/
Vappu on kohta taas täällä ylioppilaiden vappurientoja 2011
Tänä vuonna Havis Amandan lakittaa Aalto-yliopiston ylioppilaskunta vappuaattona 30.4. klo 18. Vapunpäivänä 1.5. ylioppilaiden perinteinen vappujuhla Ullanlinnanmäellä alkaa klo 9, ohjelmassa on tuttuun tapaan ylioppilaskuntien edustajien puheita, Ylioppilaskunnan Laulajat sekä aurinkoa ja piknikruokaa. Ruotsinkieliset ylioppilaat kokoontuvat vapunpäivän aamuna piknikille Kaisaniemen puistoon klo 9 alkaen. Virallisen vappuohjelman lisäksi myös hyyn piirissä toimivat järjestöt järjestävät erilaisia bileitä ja muutakin ohjelmaa vapun tienoilla - tsekkaa tarkemmat tiedot osoitteesta www.hyy.fi/vappu! Jos järjestöllänne on kaikille opiskelijoille avointa vappuohjelmaa, ilmoittakaa tästä hyyn kulttuurisihteeri Ville Sinnemäelle (kulttuurisihteeri@hyy.fi) 17.4. mennessä.
www.hyy.fi/vappu
neuvonta -palvelussa 1.3.-30.5.2011. Takaisinsoittomallin kokeilussa automaattiin ohjautuvat ne puhelut, joihin henkilökunta ei ehdi vastata. Takaisinsoittomallilla varmistetaan, että opiskelija saa saman päivän aikana yhteyden tarvitsemaansa terveydenhoitopalveluun. Samalla akuuttipuhelimen toiminta loppuu, ja asiakas soittaa kiireellisissäkin asioissa hoidontarpeen arviointi ja ajanvaraus puhelimeen (046 710 1027). Hoidontarpeen arviointi ja ajanvaraus -puhelin on auki maanantaista perjantaihin klo 8-14.
Lisätietoja: Terveyspalvelupäällikkö Hanna Hannele Kari, p. 046 8769 113, www.yths.fi
antti.pynttari@helsinki.fi. Vitsikästä kevättä toivoo kulttuurivaliokunnan poppoo!
http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/3/news/980/
sän nostamisessa ei enää ole mitään järkeä. Muistathan että asumislisä vaikuttaa myös vapaan tulon määrään ja opintojen edistymisen seurantaan.
http://kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/ 310111141038JP
HYYn strategiariihi 19.4.
hyy järjestää strategiaprosessin tiimoilta kaikille opiskelijoille avoimen tilaisuuden tiistaina 19.4. klo 17.30 Uuden ylioppilastalon Mannerheim-salissa (Mannerheimintie 5 A, 5. krs). Tarkoituksena on ensin esitellä yleisesti strategiaprosessia ja ylioppilaskunnan tavoitteita siihen liittyen, jonka jälkeen kierretään pienryhmissä teemoittain järjestettyjä "rasteja". Lopuksi vielä vedetään koko porukalla yhteen pienryhmissä esille tulleet asiat sekä syödään ja juodaan kevyesti. Tule siis sanomaan sanasi siitä, mihin suuntaan yliopisto seuraavaksi lähtee!
http://hyy.helsinki.fi/suomi/3/news/978/
HYYn tuutori-ilta 26.4.
Hei tuutori! Tervetuloa hyyn tuutori-iltaan tiistaina 26.4. klo 17.30 alkaen Mannerheim-saliin (Uusi Ylioppilastalo, 5. kerros). Illan aikana tapaat muita tuutoreita, pääset vaihtamaan ideoita ja keskustelemaan siitä, mitä hyy voi tehdä tuutorien ja fuksien hyväksi! Lisäksi pääset valitsemaan vuoden 2011 tuutorinappikilpailun voittajan. Ilmoittaudu e-lomakkeella https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/26851/lomake. html?et=1 22.4. mennessä. Tarjolla on pientä purtavaa sekä myöhemmin myös mahdollisuus saunoa, joten muistathan ottaa pyyhkeen mukaan! Ilmoittautumisesi vahvistetaan sähköpostilla. Nähdään tuutoriillassa! - hyyn tuutorivaliokunta 2011
http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/3/news/975/
Onko HYY ihan vitsi? Osallistu HYY-aiheiseen vitsikilpailuun!
Mitä yhteistä on Vanhalla ylioppilastalolla ja Vesa Keskisen kyläkaupalla? Kumpikin rakennettiin aikanaan korpeen. Jos tämä vitsi ei naurattanut yhtään, niin keksi parempi! hyyn kulttuurivaliokunta julistaa vapun kunniaksi ylioppilaskuntaaiheisen vitsikilpailun. Eli yksinkertaisesti keksi Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan liittyvä vitsi ja voita pähee palkinto. Kilpailuaikaa on perjantaihin 6.5. asti. Tämän jälkeen kulttuurivaliokunnan raati kokoontuu ruotimaan vitsejä ja valitsee parhaimman. Kilpailun voittaja julkistetaan Floran päivänä 13.5. Lähetä vitsisi kulttuurivaliokunnan puheenjohtajalle osoitteeseen
Parannuksia YTHS:n ajanvaraukseen takaisinsoittokokeilulla
Töölön ja Otaniemen toimipisteissä ryhdytään kokeilemaan hoidontarpeen arvioinnin ja ajanvarauksen takaisinsoittoa asiakkaille ruuhkahuippujen purkamiseksi. Kokeilu järjestetään Helsinki-Espoon alueella Suunterveyden ja Yleisterveyden palveluissa sekä valtakunnallisessa Matkailijan rokotus ja
Asumislisäkuukaudesta tukikuukausi 1.8.2011 lähtien
Kuukausi jolta opiskelija on nostanut pelkkää asumislisää lasketaan 1.8. lähtien tukikuukaudeksi ja vähennetään nostettavien tukikuukausien määrästä. Jos tahdot säästää tukikuukausia peruuttamalla opintorahan tai nostaa kesätukena vain asumislisää, voit tehdä niin vielä heinäkuuhun asti. Elokuusta lähtien pelkän asumisli-
HYY näkyy ja kuuluu Facebookissa! Liity faniksi vaikka heti!