>Opas leffakampuksille s. 15
8
30.4.2010 97. vuosikerta
SARJAKUVA
MATTI VANHASEN SUOMESSA
Kasvoin aikuiseksi
KOOTUT PANOT
Ghanasta Ouluun
löysi Pirren kesäduunista
Viinaturismin Eurooppa
KILISEVÄT LASTIT
KISSA VS. KOIRA
Nokkapokan klassikkotaistelu
T
EN AINN AR DE KK UU HA AIS TA. E LLULEV UUT KA T IK EE TA EK
k nää äjät
EIJA VILPAS
n ä lm i S
2 8/2010
Ylioppilaslehti 8/2010
PÄÄKIRJOITUS
MEDIAKOORDINAATIT
KAKSI YDINVO I M A L A A
uhka, mahdollisuus lli llisuus vai tsoukki?
SIITÄ PUHUVAT nyt kaikki, koska se on kivaa. KoKokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen mikkikihiirinaama kampanjajulisteessa vakuuttaa kyyninisimmänkin vapunjuhlijan. Myös kampanja kantaa aa pirteää nimeä: "Hei, me kaikki puhutaan maahananmuutosta!" Viime viikonloppuna kokoomuslaiset keskusteste elivat Vanhalla ylioppilastalolla siitä, kuinka tärkeää eää ä avoin keskustelu maahanmuutosta on. Se on niin nii in tärkeää, että kohotan maljan ja siemailen hieman ma an kuohuviiniä. "MINULLA ON enemmän kysymyksiä kuin vastauksia", uks sia",
TÄRKEÄÄ
Hei me puhutaan
TUHKAV I I KOT !
Joku tulivuori pörisee Islannissa sekoittaen siis ihan koko maailmankaikkeuden.
J U M A L E I SSÖ N ! Z U M BA KUUME
uo iski Su Suomeen! ( (HS 21.4 ) Ostos4.) 21.4.) kanavalta h a hikihitiksi (Metro 2 ( 22 22.4.) RUOT S I N P R I N S E SSA N Toimitta aj aja Toimittajatkin S U L H AS E L L A löysiv v vä löysivät SA L A R A K AS . kansa sa kansan "Minä en olisi pettänyt suos sik suosikkiharMadeleinea", suomalaismiehet rastu tu rastuksen. julistavat Facebook-ryhmässä. Salodangerista kansanedustajan tehnyt RadioMafia tekee paluun nettiradiona?
Katainen kommentoi maahanmuuttopolitiikkaa r a runsas vuosi sitten. Niin on varmaan monella muullakin. lak kin. Silti toivoisi, että puolueet alkaisivat esittää myös my yös vastauksia. Toistaiseksi ne ovat yrittäneet vastata vain vai in niin kutsuttujen maahanmuuttokriitikoiden marimar rinaan siitä, että maahanmuutosta ei voi puhua. Si Siiiitähän kokoomuksen kampanjassakin on kyse: He Hei, ei, me kaikki puhutaan maahanmuutosta. Ja puraisraistaan välillä pala munkkirinkelistä. Poliitikoilla on vastuu maahanmuuttokeskusteelun sisällöistä ja suunnasta. Toistaiseksi vallalla on n kahden kärjen löperrys. Kokoomusnuoret heittäävät ilmaan arvokonservatiivisia latteuksia, kokoomusaikuiset painottavat avoimen keskustelun tärkeyttä liberaalissa demokratiassa. Keskustalaisista eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli puhuu maahanmuuton räjähtämisestä käsiin ja puolueen puheenjohtaja Matti Vanhanen rauhoittelee. Demarit tuntuvat lähteneen lopullisesti perussuomalaisten kelkkaan: puheenjohtaja Jutta Urpilainen höpisee maan tavasta ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma pelottelee maahanmuuttajien vievän työpaikat. Ruotsalainen kansanpuolue sanoutuu irti rasismista. Vasemmistoliitto ja vihreät ovat hiljaa. Poliitikot eivät haluakaan vastata. On helpompi paeta mainostoimiston rakentaman kampanjan taakse kuin esittää kannanottoja. Maahanmuuttopolitiikasta keskustellaan mieluummin Kolmen sepän aukiolla kuin Vuosaaressa. Aiheina ovat turvapaikanhakijat ja maahanmuutosta koituva taloudellinen hyöty, eivät maahanmuuttajien kohtaamat käytännön ongelmat.
KUN DEMARIT keskittyvät uhkakuvien esittelyyn ja kokoomus energiseltä vaikuttavaan imagoonsa, Ylioppilaslehti haluaa työväen ja ylioppilaiden juhlan hengessä muistuttaa, että ei kannata uskoa totuudeksi tottumuksen sanelemaa. Ja niille näytön kajossa nököttäville pyöreäposkisille miehille, joiden sormet jo syyhyävät halusta vastata tähänkin kirjoitukseen, toivotamme vapuniloa ja äidin rakkautta. On ymmärrettävää, että muuttuva maailma pelottaa. Juokaa ahdistukseenne vaikka lasi simaa ja syökää tippaleipä.
SYMPAATTISTA
KEKSI KUVALLE KUVATEKSTI
A N T T I J Ä RV I PÄ ÄT O I M I T TA JA
JUKKA TILUS
TOIMITTAJA KOKI
Sä et mua määrää, Matti!
MATTI VANHANEN on ollut pääministeri koko aikuisikäni.
Ja Ylioppilaslehden lukijoihin nähden olen vähintään keski-ikäinen. Moni teistä oli juuri ja juuri yläasteella Vanhasen tullessa pääministeriksi. Vanhasen Suomessa on koettu kymmeniätuhansia ensisuudelmia, ensikännejä, rippileirejä ja vanhojentansseja. Olemme ahkeroineet kesätyöpaikoissa, päntänneet pääsykokeisiin, viettäneet välivuosia ja kantaneet tavaramme lapsuudenkodeista opiskelija-asuntoihin. Olemme pelänneet pätkätöitä ja ilmastonmuutosta, mutta ottaneet kaiken irti Erasmus-vaihdoista, halpalennoista ja siitä, että tulevaisuus on kokonaan edessä. Nyt olemme aikuisia. Silti suhtaudun Vanhaseen kuin teini-ikäinen tunteella. Minusta tuntuu, että pääministeri ei kerta kaikkiaan ymmärrä meitä. Hänen kalloonsa ei mahdu, että emme ole vain tulevien veronmaksajien reservi, vaan että jokainen meistä elää ainoaa elämäänsä. Emme tee valintoja kansantalouden vaatimusten mukaan. Kun Vanhanen vaatii valmistumaan nopeammin, tekemään lapsia ja muuttamaan puutarhakaupunkiin, haluan vain huutaa, että minuahan ei määräillä! Pääministeri saa minut taantumaan 17-vuotiaaksi. Se ei ole kovin kypsää eikä analyyttistä, mutta kyse on minun elämästäni. Ja sinun.
Lähetä kuvatekstiehdotuksesi numeroon 050 339 3033. Kirjoita viestin alkuun sana KUVATEKSTI ja loppuun nimesi tai nimimerkkisi. Voit lähettää ehdotuksesi myös osoitteeseen posti@ylioppilaslehti.fi. Laita viestin otsikoksi "Kuvalle kuvateksti". Parhaan kuvatekstin laatija voittaa joka kerta kirjapalkinnon. Muut ehdotukset julkaisemme.
A N NA - SOF I A BERNER
NUMERON 7 / 2009 VOITTAJA + HYVÄT HÄVIÄJÄT
> Espoolaisen yksityisautoilijan kapina tietulleja vastaan. AKI AHLROTH > Uudessa Peräsmies-elokuvassa panostetaan näyttävään
teknologiaan. SEPPO VIRTANEN > Matkalla lentokentälle kuulin, että ilmaan kannattaa yrittää omin konstein. SINIVUOKKO > Johansson oli jo hävittäjälentäjänä tunnettu varovaisuudestaan. Tällä kertaa säikäytti orava. DARRA-ILARI > Kaasut hirttävät kiinni Toyotoissa tehtaan väliaikainen ratkaisu kyydistä pois pääsemiseen. JURMA KEESTO
> Lue sarjakuva Sohvista ja Matista sivuilta 10--13.
Perustettu 1913. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. issn 035-924. to i m i t u s Päätoimittaja Veera Luoma-aho (äitiysvapaalla 31.5. asti) Vt. päätoimittaja Antti Järvi 09 1311 4228, 050 3393033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi Toimitussihteeri Ninni Lehtniemi 09 1311 4229, toimitussihteeri@ylioppilaslehti.fi Toimittajat Matti Markkola 09 1311 4231, matti.markkola@ylioppilaslehti.fi Anna-Sofia Berner 09 1311 4230, anna-sofia.berner@ylioppilaslehti.fi Ulkoasu Tuomas Karppinen 09 1311 4234, graafikko@ylioppilaslehti.fi Valokuvaaja Teemu Granström, teemu.granstrom@ylioppilaslehti.fi osoi t t e e n m u u tok s e t ja t i l au k s e t www.ylioppilaslehti. fi/tilaajapalvelu Toimistosihteeri Outi Anttila 09 1311 4235, outi.anttila@hyy.fi Käynti- ja postiosoite Mannerheimintie 5 b, 6. krs, 00100 Helsinki Fax 09 659 424 i l moi t u s m a r k k i noi n t i Markkinointitoimisto Pirunnyrkki Myyntipäällikkö Lauri Ristikankare, 020 7969 582; Kari Kettunen 020 7969 583 Keskus 020 7969 580, fax 02 2331 211, yolehdet@pirunnyrkki.fi, www.pirunnyrkki.fi Ilmoitushinnat teksti 2,05 e/pmm ja takasivu 2,40 e/pmm, abinumerossa teksti 2,95 e/pmm ja takasivu 3,50 e/pmm. Määräpaikkakorotus 10 %. Huom. Hintoihin lisätään arvonlisävero 22 % Ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf Ilmoitusten jättö torstaisin klo 16.00 mennessä, järjestöilmoitukset keskiviikkoisin k u s ta n ta ja Ylioppilaslehden Kustannus Oy Toimitusjohtaja Heikki Härö Hallinto ja talous Marjo Berglund pa i no Sanomapaino Oy, Forssa Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista, valokuvista tai muusta aineistosta eikä säilytä tai palauta niitä. Ylioppilaslehti 9/2010 ilmestyy 14.5. Ilmoitusten jättöpäivä on 6.5., järjestöt 5.5. Järjestöilmoitukset osoitteeseen www.ylioppilaslehti.fi/jarjesto
Ylioppilaslehti 8/2010
8/2010 3
4 5 8
Liian vähän maistereita
Helsingin yliopiston rahoitus vaarassa.
Ei maksuja!
Mielenosoittajat vaativat, päättäjät lupasivat.
Alita rima!
Graduoppaiden parhaat vinkit. Räppäri Stepa ei halua jäädä yksin Sodankylään edustamaan.
14 Lyyrinen lappilainen 17
Taustamusiikkia vallankumoukselle
Miekkari ei suju ilman soundtrackiä.
#8
TEEMU GRANSTRÖM
JETSULLEEN
"
Toisinaan suurten yritysten johtajat wappuisin laittavat teekkarilakin päähänsä, ja kulkevat koskenrannassa kuin yksi meistä. Älä siis vinoile valmistuneen polven teekkarille, hän voi jonain päivänä olla pomosi."
Alumnin wappuvinkit, Tampereen teekkarilehti Anturi 3/2010
20 Karaokestaraksi
Tutustu biisiin kuin uuteen rakastettuun.
"
Lapsen mieli kysyy taas, mitä hyötyä on uusista ideoista tai kulttuurin muutoksesta. Eiks voitais vaan olla? Eiks ideat vois muuttua vähän hitaammin, niinku Luther-säätiöllä?"
Rehtori Paula Tuovinen Teatterikorkea-lehti 1/2010
"
Kannattaa opiskella asioita, joista saa kiksejä. Suomessa ollaan liian kaavamaisia opiskelussa. Musta arkeologeista voi yhtä hyvin tulla pankkiireja ja filosofeista taloustieteilijöitä."
Ulkoministeri Alexander Stubb, Ylioppilaslehti Aino 3/2010
"
Normaalisti ihminen käy yliopiston 45 vuodessa. Jos joku sinne haluaa jäädä aikaansa viettämään, tehköön sen omalla rahalla."
EK:n talous- ja verovaliokunnan puheenjohtaja Petri Niemisvirta, Priima 3/2010
"
"Ei tämä nappaa kaikkia nykyopiskelijoita, koska se ei suoranaisesti kosketa heitä."
Nimettömänä pysyttelevä opiskelija-aktiivi, s. 5 Kannen kuva Teemu Granström
Kun korkeakouluopetus on lain mukaan ilmaista, siihen suhtaudutaan kuin ilmaishyödykkeeseen, jota opiskelijat nauttivat silloin kun huvittaa olla sitoutumatta mihinkään."
Aalto-korkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen, Helsingin Sanomat 25.4.2010
AJANKOHTAISET ASKARTELUT
Genitaalikäärme
TARVIKKEET:
vanha kravatti, neula, lankaa, vanua, askartelusilmät, liimaa, kangastilkkuja
1. Täytä kravatti vanulla.
NINNI LEHTNIEMI JA J U K K A T I L U S
2. Ompele päät kiinni.
3. Kiinnitä askartelusilmät paikoilleen leveämpään päähän. Muista ommella myös kieli paikoilleen.
4. Aseta genitaalivahti vappuyöksi housujesi sisään vartioimaan.
4 UUTISET
Ylioppilaslehti 8/2010
kaupunki
maailma
kampus
kotimaa
Jäsenmaksu nousee kuudella eurolla
HYYn jäsenmaksu ensi lukuvuodelle on 86 euroa perustutkintoa suorittaville ja 44 euroa jatkotutkintoa suorittaville jäsenille. Tästä lukuvuodesta perustutkintoa suorittavien jäsenmaksu nousee kuudella ja jatkotutkintoa suorittavien neljällä eurolla. Jäsenmaksu on viime vuosina noussut tasaisesti. Nousupaineita on tuonut jäsenmäärän lasku sekä yleinen kustannustason nousu. "Tavoitteena on pitää maksu pidemmän aikaa samalla tasolla. Se edellyttää, että ryhmät tuntevat vastuunsa siinä, että tieto tästä tavoitteesta siirtyisi seuraaville edaattoripolville", sanoo HYYn talousjohtokunnan puheenjohtaja Anni Mäkeläinen. Ensi vuoden osalta jäsenmaksua nostaa myös YTHS:n päätös korottaa maksuaan kahdella eurolla. YTHS-maksu sisältyy perustutkintoa suorittavien jäsenmaksuun.
Valmistumisajat venyvät Helsingin yliopistossa
Viime vuoden maisteritavoite jäi kauas.
SUORITETUT YLEMMÄT KORKEAKOULUTUTKINNOT SUHTEESSA TAVOITTEESEEN
Lähde: Helsingin yliopiston vuosikatsaus 2009
80
H
elsingin yliopisto jäi viime vuonna huomattavasti jälkeen opetusministeriön asettamasta maisteritavoitteesta. Alustavien epävirallisten tietojen mukaan valmistuneiden maisterien määrä täytti 62 prosenttia tavoitteesta. Helsingin yliopisto täytti tavoitteen monialaisista tiedeyliopistoista kolmanneksi huonoiten. Vielä heikommin pärjäsivät Joensuun yliopisto ja Åbo Akademi. viime vuoden maisterivajetta edellisvuoden maisterisumalla. Lukuvuosi 20072008 oli viimeinen, jonka aikana tutkintonsa saattoi suorittaa vanhojen vaatimusten mukaan. Vuonna 2008 Helsingin yliopistosta valmistui 4 442 maisteria. Viime vuonna määrä oli alle puolet tästä, 1 560. "Nyt eletään tämän piikin jälkeistä kuoppaa. Esimerkiksi teknisillä aloilla määräaika umpeutuu vasta ensi vuonna, joten heillä nämä ovat molemmat vielä edessä", sanoo Kola. Opetusministeriön Helsingin yliopistolle asettama tavoite vuosille 20072009 oli 2 535 maisteria vuodessa. Tavoitteiden täyttäminen vaikuttaa oppilaitosten saamaan rahoitukseen.
70
72% 69% 69% 70% 62% 64% 53% 54%
75% 77%
60
50
40
VARAREHTORI Jukka Kola selittää
30
20
10
0
Joensuun Åbo Helsingin Lapin yliopisto Akademi yliopisto yliopisto Turun yliopisto Vaasan Tampereen Oulun yliopisto yliopisto yliopisto Kuopion Jyväskylän yliopisto yliopisto
Tenure track käyttöön Helsingin yliopistolla
Helsingin yliopisto ottaa käyttöön tutkijoiden vakinaistamispolun eli tenure track -järjestelmän. Tavoitteena on sitouttaa lahjakkaita nuoria tutkijoita yliopistoon jo varhaisessa vaiheessa ja lisätä akateemisen uran ennustettavuutta ja houkuttelevuutta kansainvälisten mallien mukaisesti. Yliopisto ilmoittaa vielä kuluvan vuoden aikana hakuun paikkoja, joihin toivotaan hakijoiksi tohtoritutkinnon suorittaneita ja tieteellistä näyttöä antaneita. Perinteinen avoin haku säilyy pääasiallisena professoreiden rekrytointikeinona.
OPETUSMINISTERIÖN tilastojen
mukaan Helsingin yliopiston opiskelijat ovat viimeisen viiden
vuoden ajan opiskelleet keskimäärin yhtä vuotta hitaammin kuin muiden yliopistojen opiskelijat. "Suuressa yliopistossa on suuret tiedekunnat aloilla, joilla valmistutaan yleisesti hitaammin. Tällaisia ovat kaikissa yliopistoissa muun muassa yhteiskuntatieteet ja humanistiset alat", Kola sanoo. Valmistumisaikojen venymisestä johtuva rahoituksen
väheneminen huolettaa silti yliopiston johtoa. Lähitulevaisuudessa aiotaan selvittää, mitä tutkintotavoitteista jäävät tiedekunnat ja laitokset voivat oppia tehokkaammiltaan esimerkiksi opetuksen laadun, kurssijärjestelyjen ja opiskelijapalveluiden suhteen. "Resurssipulakin vaikuttaa, mutta siihenkään ei voi jatkuvasti vedota, sillä jos tutkintotavoitteita ei saavuteta, joudumme
tekemään samat asiat vähemmällä rahalla", Kola toteaa.
HYYN koulutuspoliittinen sihteeri Rita Jailo arvelee, että pääkaupunkiseudulla opiskeluaikoja pidentää myös elämisen kalleus. Sen seurauksena opiskelijoilla menee enemmän aikaa työssä käyntiin. "Toisaalta opiskeluajat ovat pidempiä kaikissa suurten kaupunkien monialayliopistoissa. Se voisi viitata siihen, ettei kaikilla aloilla ole selkeitä urapolkuja, ja hyvä niin." Jailon mielestä opinto-ohjauksen parantaminen lyhentäisi opintoaikoja. "Hyvää kehitystä on jo tapahtunutkin. Henkilökohtaiset opintosuunnitelmat ja opintojen ajoittamista koskevat mallilukujärjestykset ovat vieneet asioita paljon eteenpäin."
NINNI LEHTNIEMI
Sadat panttaavat valmistumistaan
YLIOPISTON rekisterissä on sa-
Yliopistoopiskelijoiden määrä kasvoi
Suomessa oli viime vuonna 168 500 yliopisto-opiskelijaa, kertoo Tilastokeskus. Opiskelijoiden määrä nousi 2,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Eniten opiskelijoita oli teknillistieteellisellä, luonnontieteellisellä ja humanistisella alalla. Naisten osuus kaikista tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista oli 54 prosenttia ja uusista opiskelijoista 56 prosenttia.
toja opiskelijoita, joiden gradut ovat valmiit. Suuren osan opintopisteet riittäisivät maisteriksi valmistumiseen. Helsingin yliopiston rekisteristä löytyy
400500 opiskelijaa, joilla on gradu tehtynä, kertoo vararehtori Jukka Kola. "Nykytilanteessa valmistumista pitkitetään myös huonon työllisyystilanteen vuoksi. Tällaisessa
tilanteessa yliopiston keinot ovat kovin vähissä. Kansantalouden elpyminen ja työllisyyden parantuminen ovat tehokkaimmat ja nopeimmat keinot valmistumisen edistämiseen."
MIKSI?
HYY järjestyksenvalvojana koko vappuillan
POLIISI VAATII, että HYY hankkii
PÄIVÄNI MURMELINA
järjestyksenvalvojat kahdeksaksi tunniksi Havis Amandan ympäristöön vappuaattona, vaikka itse lakitus on ohi alle tunnissa.
Miksi järjestyksenvalvojat tarvitaan puoleenyöhön asti, tarkastaja Reijo Hyvönen?
Espaa, eikä se enää kuulu HYYn vastuulle."
Miksi HYY on kokenut järjestyksenvalvonnan ongelmallisena, kulttuurisihteeri Ville Sinnemäki?
KANTAAOTTAVA HAIKU
säteily, kateus ja merenkäynti ne saa meistä vihreitä
"Kokoontumislaki edellyttää yleisötapahtuman järjestäjää huolehtimaan järjestyksen ylläpidosta. HYYn on huolehdittava, ettei Mantan päälle kiipeillä eikä suihkulähteessä uida. Jos joku tipahtaa patsaalta, HYY on vastuussa. Käytännössä poliisin kenttäjohto päästää järjestyksenvalvojat kotiin heti, kun väki lähtee Mantalta muualle juhlimaan. Perinteisesti vappuhulinan painopiste on myöhemmin illalla keskemmällä
"Tuli yllätyksenä, että olemme vastuussa kello 1624. Kun viisi vuotta sitten viimeksi lakitimme Mantan, järjestyksenvalvojat olivat paikalla noin tunnin. Nyt joudumme olemaan vastuussa niistäkin juhlijoista, jotka tulevat Mantalle useita tunteja lakituksen jälkeen. Järjestyksenvalvojia oli hankala saada, koska useimmat haluavat mieluummin juhlia itse. Järjestöjen kautta löytyi kuitenkin lopulta tarvittavat 20 järkkäriä, eikä vartiointiliikkeisiin tarvinnut turvautua."
A N NA - SOF I A BE R N E R
Ylioppilaslehti 30.4.1930
Ylioppilaslehti 8/2010
TEEM U GRAN STRÖM
UUTISET 5
Opiskelijat lähettivät terveisiä päättäjille.
MAKSUJA EMME FANITA!
Lähes kaksituhatta opiskelijaa osoitti mieltään maksuttoman koulutuksen puolesta.
OPISKELIJOITA ON tullut lähes
A
nita, Anita, maksuja emme fanita", opiskelijajoukko huutaa kulkueessa Senaatintorilta eduskuntatalolle. Anita Lehikoisen johtaman opetusministeriön työryhmän ehdotus opiskelijamaksuista saa opiskelijat kuumaksi koleana kevätpäivänä. Onneksi työryhmän johtajan etunimi on riimittelylle sopiva Anita eikä mikään PirjoKristiina. "Älä Anita jännitä, stipendit ei lämmitä." Suomen ylioppilaskuntien liiton ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton yhdessä järjestämässä suurmielenosoituksessa on osallistujia reilusti yli tuhat, jopa kaksituhatta. Tuhat jaettua oranssia ilmapalloa loppuivat kesken. "Kyllä maksuttomalle koulutukselle", palloissa lukee. Näin suurta opiskelijamielenosoitusta ei ole nähty sitten vuoden 2004 opiskeluaikojen rajaus-
ta vastustavan mielenosoituksen. Silti parituhatta mielenosoittajaa ei ole valtavasti, kun ajattelee, että yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita on kymmeniätuhansia. Missä kaikki muut ovat? "Ei tämä asia nappaa kaikkia nykyopiskelijoita, koska se ei suoranaisesti kosketa heitä", analysoi nimettömänä pysyttelevä opiskelija-aktiivi. "Tämä mielenosoitus on ennakointia. Tässä pyritään varmistamaan, että maksuton koulutus nousee ensi vuonna isoksi vaaliteemaksi", selittää SYL:n hallituksen puheenjohtaja Matti Parpala. Niin, täällä miekkarissa puolustetaan tulevien opiskelijoiden oikeuksia maksuttomaan koulutukseen.
kaikista Suomen ylioppilaskunnista. 50 rovaniemeläisopiskelijaa on matkustanut bussilla koko yön mielenosoitukseen ehtiäkseen. "Kannatti ehdottomasti tulla. Täällä on hyvä fiilis. Toivomme, että kansanedustajat huomioivat sen, että tämä on kymmenientuhansien opiskelijoiden viesti ensi vaaleissa", sanoo Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Katri Kulmuni. "Riittää nyt jo saatana, maksuttomuus on taattava", opiskelijoita huudatetaan eduskuntatalon portailla. Rollolaiset eivät huutoon yhdy. Heidän mielestään kirosanalla ryyditetty huuto on epäkorrekti. Mielenosoituksen varjolla jotkut ajavat kätevästi muitakin asioita. "Pakkoruotsiton opetus," lukee yksittäisessä, vanhemman rouvashenkilön kannattelemassa
kyltissä. Vanhasen löysä kakkonen, on erään kyltin mielipide. Opiskelijatoimintalaiset ovat muodostaneet oman pienen blokkinsa. Myös heillä on kirosanalla voimistettu viesti: "Perustuloa, perkele!" "Maksuton koulutus ja perustulo ovat itsestään selvä osa yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta", perustelee Antti Jauhiainen sitä, miksi Opiskelijatoiminta osallistuu omalla sanomallaan miekkariin.
KAKSITUHATTA opiskelijaa
osoittaa mieltään nätisti. Kukaan ei riehu tai aiheuta pahennusta. Yksittäiset siideritölkit paljastuvat tarkemmalla tarkastelulla energiajuomiksi. Tunnelma on hyväntuulinen. Ainoa pieni kähinä syntyy, kun joku paikalta poistuvista opiskelijatoimintalaisista sytyttää hätäsoihdun, jota järjestysmiehet
"ÄLÄ ANITA JÄNNITÄ, STIPENDIT EI LÄMMITÄ."
tulevat kovaotteisesti sammuttamaan. Viimein myös kansanedustajat saapuvat paikalle. Jokainen heistä heittää yksi kerrallaan oman lupausten stand up -shownsa. Kaikki takaavat, että vähintään suomalaisopiskelijoiden maksuttomuus säilyy. "Valvotaanko me lupauksia?" huudattaa SYL:n Matti Parpala mielenosoituksen päätteeksi. "Kyllä!" opiskelijalauma vastaa. Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan netti-tvkanava OUBS tallentaa poliitikkojen lupaukset videolle. Ne löytyvät nyt YouTubesta.
M AT T I M A R K K O L A
Ylioppilaslehti 8/2010
DEBATTI 7
NOKKAPOKKA
TEKSTI M AT T I M A R K K O L A K U VAT T UO M A S K A R R P I N E N JA TEEMU GRANSTRÖM
Koira vai kissa?
Helppo ja itsenäinen
"KISSAT HAKKAAVAT koirat
Totteleva ja sosiaalinen
"MEILLE TULI koira, kun olin kymmenenvuotias. Meitä oli seitsemän lasta, asuimme maalla, ja meillä oli iso piha. Koira otettiin ison lapsilauman leikkikaveriksi. Kissasta ei olisi ollut siihen. Kaupungissakin on helppoa pitää koiraa, jos se on kunnolla totutettu kaupunkiolosuhteisiin. Totta kai sitä täytyy käydä ulkona pissittämässä ja muuta, mutta en päästä maallakaan koiraa ulos yksinään. Ei niistä siinä mielessä sen enempää vaivaa ole. Ehkä kaupungissa on jopa helpompi kasvattaa koira kuin maalla, sillä kaupungissa näkee paljon paremmin käyttäytyviä koiria. Koiran kanssa voi harrastaa ihan mitä
VUH MAU
Helena Tuomisto, 25,
on englanninkielen opiskelija ja Akateemisten ulkoiluttajien perustajajäsen. Yrjö Leo Tolstoi, "Ykä", on puolitoistavuotias Staffordshirenbullterrieri.
vain. Me harrastamme tottelevaisuuskoulutusta, jonkin verran koiranäyttelyitä ja tietysti ulkoilua. Esimerkiksi agility on laji, josta koirat tykkäävät aina. Koirarotuja on niin paljon, että jokaiselle löytyy varmasti sopiva. Vaikka yksilöeroja on, yleensä jo rodusta tietää, mitä ne ovat. Tämän staffi-rodun koirat ovat jatkuvasti iloisia. Niillä ei ole ikinä pahaa päivää. Aina kun on lähdössä jonnekin, ne ovat lähdössä mukaan ja tykkäävät olla mukana. Näiden kanssa voi mennä minne vain, ja koiran saa myös ottaa mukaan mihin vain. Koira on kissaa helpompi, koska se on laumasidonnainen eläin. Se tulee omistajan perässä ja on kiinnostunut siitä, mitä omistaja tekee. Itsenäiseen eläimeen ei saa tarpeeksi kontaktia. Jos ei saa kontaktia, kouluttaminen ei onnistu. Tykkään siitä, että minua totellaan. Jos sanon, että joku on kiellettyä, niin se myös on sitä. Kissat kyseenalaistavat aika paljon enemmän."
satanolla monessa asiassa. Kissojen paras puoli on luonteenlujuus. Koiria on hirveän helppo miellyttää, sillä niille kaikki aivan tavalliset asiatkin ovat aina ihan superia. Jos koiria ei vähään aikaan huomioi, niillä menee itsetunto ja ne masentuvat. Yksin jätetty koira saattaa ajaa naapurit hermoromahdukseen ikäväulvonnallaan. Kissalla on rautainen itsetunto, joten sitä ei hetkauteta niin helposti. Kissa tuntee paikkansa ja on ylpeä itsestään, koska kokee olevansa ihmistä ylempänä. Kissa ei nöyristele, se on eläinmaailman hedonisti. Kissojen hoito ei ole vaikeaa, ja ne tulevat keskimäärin halvemmiksi kuin koirat. Kissalle riittää, kun sillä on ruokaa ja puhdas hiekkalaatikko. Ruokaakin se tarvitsee vähemmän kuin keskivertokoira. Kissa kertoo kyllä, jos se haluaa omistajaltaan muitakin palveluksia. Sitä ei välttämättä tarvitse edes ulkoiluttaa. Jos kissaa kuitenkin vie lenkille, niin sekin on siinä mielessä helpompaa, että kissa peittää itse jätöksensä eikä lopputuotteita tarvitse kantaa pussissa mukanaan. Kissat ovat keskimäärin vähemmän jalostettuja kuin koirat, joten niillä on paljon vähemmän perinnöllisiä sairauksia. Kissat ovat cooleja. Ne eivät nolaa omistajaansa turhalla koheltamisella. Kaikilla elokuvapahiksillakin on kissa. Ernst Blofeld suosittelee! Ihmiset voisivat kissojen lailla pyrkiä nauttimaan
enemmän elämästä eivätkä vain pyrkiä toisten miellyttämiseen. Vai miksi kuvittelette egyptiläisten palvoneen jumalolentoina juuri kissoja eikä koiria?"
Olli Jokinen, 24, on eläinlääketieteen opiskelija ja edustajistoryhmä Helpin jäsen. Leevi on 16-vuotias maatiaiskissa.
Jatka keskustelua: www.ylioppilaslehti.fi
YLIOPPILASLEHTI KYSYY
Onko missään enää mitään järkeä?
Kyllä 53,3 % Ei 46,7 %
HIEMAN YLI puolet Ylioppilaslehden kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että jossain on vielä jotain järkeä. Kun kysyttiin, missä on eniten järkeä, vastaajat mainitsivat muun muassa seuraavat asiat: sen myöntäminen, EU, rakkaus, hyvä meininki, nukkuminen, linnut, wc:n toimintaperiaate, tissit, ei mikään, fysiikan lait ja teoriat, mustekalat ja pääkallot, reippaus, seksi ja karkit, kansallissosialismi, Jeesus, järjettömyys, NHL:n pudotuspelit, perunat. Osa innostui vastaamaan pidemmin: "Kyllä tämä on ollut hirveää katseltavaa siitä lähtien, kun alkueliöt tai mitkä lie esikepulaiset nousivat maan kamaralle." "Tanssimisessa ei ole mitään järkeä, joten siinä on eniten järkeä." "Omassa päässäni ja tässä kyselyssä, jossa pääsen kertomaan sen." "Haistakaa vittu!" Ylioppilaslehden verkkokyselyyn vastasi huhtikuussa 684 opiskelijaa.
VILMA VORNANEN, 22, elintarvike-ekonomia
"On. Muuten elämä olisi merkityksetöntä."
HILLA PYYKKÖNEN, 20, rahoitus, Aalto-yliopisto
"Onhan tässä maailmassa paljonkin järkeä."
JUHANI VUOTI, 28, teologia
"On, ihmisissä jonkin verran, politiikassa vähemmän ja talouskysymyksissä tosi vähän."
Ylioppilaslehti 8/2010
ZEITGEIST 9
Tsekkaa myös nämä
> Matkalla maisteriksi
graduntekijän selviytymisopas. Toim. Johanna Haapala. Helsingin Yliopiston ylioppilaskunta (2001). > Tutkielmantekijän työkirja. Marjatta Teirilä & Erkki Jyväsjärvi. Finn Lectura (2001). > Iso Gee. Gradua ei jätetä. Merja Kinnunen & Olli Löytty. Vastapaino (1999). > Oletko neuvoton? Lohdutuksen sanoja opinnäytteen laatijalle. René Gothoni. Yliopistopaino (1991). > Myös monilla tiedekunnilla ja laitoksilla on omia graduoppaita, jotka ovat tavallisesti saatavilla verkossa.
aiheita: viinipullo ja viisi aihetta. Viiden hengen seurue tuottaa 25 graduaihetta, joista jokunen muodossa tai toisessa toteutuu."
Tee gradu!
VERKKOAJAN TUTKIELMANTEKIJÄN OPAS. KAI EKHOLM & RAMI HEINISUO BTJ KIRJASTOPALVELU, 2002
Viinaturistien Eurooppa
Alkoholiturismi on luoteiseurooppalaisten yhteinen harrastus. Aina jokin juomalaji on naapurissa niin paljon halvempaa, että sitä kannattaa hakea sieltä.
TEKSTI NINNI LEHTNIEMI K U VA T U O M A S K A R P P I N E N
Nimensä mukaisesti sähköisten tiedonlähteiden käyttöön keskittyvä opas, josta on turhat rönsyt karsittu pois. Käteviä ohjeita sähköisiin aineistoihin viittaamisesta. Muistuttaa ulkonäöltään tietokoneohjelman käyttöohjetta ja paikoitellen ala-asteen oppikirjaa, kuten sivut, joille voi kirjoittaa opitut läksyt, omat tavoitteet sekä muistettavat asiat. POIMINTA: "When in doubt, leave it out, eli mikäli epäilet lähteen luotettavuutta, niin jätä se käyttämättä."
SUOMI
NORJA
RUOTSI VIRO LATVIA LIETTUA VALKOVENÄJÄ
tahansa, kunhan kirjoitat. Kirjoita vaikka yhtä ja samaa lausetta. Kirjoita päiväkirjaa tai muistikirjaa, kirjoita kirje tai kortti."
Oppineisuuden osoittaminen eli miten tutkielma tehdään
UMBERTO ECO. VASTAPAINO, 1995
TANSKA IRLANTI ISO-BRITANNIA PUOLA
Maukas Gradu
VALMISTUSVIHJEITÄ TUTKIELMAN TEKIJÖILLE ANTTI KARISTO & ULLAMAIJA SEPPÄLÄ. GUMMERUS, 2004
Pieni ja tiivis graduopas, joka on suunnattu ennen muuta yhteiskuntatieteilijöille ja humanisteille. Elävästi kirjoitettu, fiksu teos haastaa pohtimaan omaa kirjoittamistaan. POIMINTA: "Kokoonnu opiskelutovereinesi ideoimaan gradu-
Tutkielmaoppaiden klassikko. Myös kaunokirjailijana mainetta niittäneen semiotiikan professorin alun perin vuonna 1977 julkaistu teos on aikansa lapsi ja kirjoitettu italialaiselle yleisölle, mutta yhä monelta osin ajankohtainen. Taitavasti ja hauskastikin kirjoitettu kirja virittää ylevästi akateemiseen tunnelmaan. POIMINTA: "Tutkimus on salaperäistä, innostavaa seikkailua, joka tarjoaa lukemattomia yllätyksiä."
MARIA MANNER
ALANKOMAAT BELGIA SAKSA TSEKKI
LUXEMBURG
Lähde: THL / Statens folkhälsoinstitut ja Ylioppilaslehden oma kysely
UKRAINA SLOVAKIA UNKARI
RANSKA SVEITSI
ITÄVALTA SLOVENIA
ROMANIA
KANSA YMPÄRISTÖTEKOJEN KIERTEESSÄ.
PALPA
Me suomalaiset olemme ripeää väkeä pantillisten juomapakkausten kierrättämisessä. Vai mitä sanot vuoden 2009 palautusprosenteista: lasipullot lähes täydellisesti, tölkit 93 % ja kierrätysmuovipullot 89 %. Kun palautat, saat pantin ja pidät pantilliset poissa kaatopaikoilta. Siistiä! Palauttaminen palkitsee. WWW.PANTILLISET.FI
10
Ylioppilaslehti 8/2010
Ylioppilaslehti 8/2010
11
12
Ylioppilaslehti 8/2010
Ylioppilaslehti 8/2010
13
16 KULTTUURI
Ylioppilaslehti 8/2010
KIRJALLA ON ASIAA
Palstalla esitellään kirjoja, jotka lisäävät tuskaa.
KOLUMNI
Toisten omaisuuden hallintaa
Tekijänoikeudet on päivitettävä tälle vuosituhannelle.
KYRÖ
M
iten suhtautua tallennettuun kulttuuriin, kun kaikki maailman musiikki saattaa pian mahtua tallennettuna taskuumme? Tähän kysymykseen yritin löytää vastausta Ahto Apajalahden ja Kaj Sotalan pamfletista Jokapiraatinoikeus.
TÄLLÄ vuosikymmenellä verkko-
Ahto Apajalahti ja Kaj Sotala: Jokapiraatinoikeus. Barrikadi 2010.
lataaminen ei ole enää nörttikulttuuria vaan valtavirtaa, jonka alle mahtuu eri alakulttuureja. Apajalahden ja Sotalan arvioiden mukaan Suomessa on noin 400 000 verkkolataajaa ja 74 prosenttia 1516-vuotiaista on syyllistynyt luvattomaan verkkolataamiseen. Huomattava osuus kansalaisista on nykytilanteessa rikollisia. Kirjoittajien mukaan kulttuurintuottajille on olemassa paljon vaihtoehtoisia tulonlähteitä, vaikka verkkolataaminen omaan käyttöön laillistettaisiin. Tästä antaa viitteitä esimerkiksi Monty Python-ryhmän huomattavasti kasvaneet myyntitulot heidän materiaalinsa oltua ensin verkkolevityksessä. Myös Spotifyn kaltaisten maksupalveluiden suosio tukee tätä käsitystä. Ihmiset ovat valmiita maksamaan toimivista ja hyvistä palveluista. Kun sellaisia ei ole, käytetään vertaisverkkoja. Apajalahden ja Sotalan mie-
lestä tekijänoikeusjärjestelmän jälkeenjääneisyyttä kuvastaa yhteisen ja yksityisen vastakkainasettelu: "Teosten muuttuessa taiteesta kulutushyödykkeiksi idea yhteisestä kulttuuriperinnöstä antoi tilaa idealle viihteen monopolikapitalismista." Lait suojaavat ensisijaisesti suuryritysten haalimia oikeuksia eivätkä kulttuurintuottajia. Myöskään tuotteiden ostaja ei saa oikeuksia esimerkiksi muokata omistamiaan cd- tai dvd-levyjä tai näyttää niitä tilaisuuksissa.
SUURYHTIÖIDEN sanelemat pelisäännöt herättävät kapinaa, joka näyttäytyy vertaistuotantona ja verkkolataamisena. Tieto ei ole niukkaa vaan rajatonta ja lisääntyy jaettaessa. Idea vertaistuotannosta, kuten Wikipediasta, pohjautuu tähän. Tämä selittää myös sosiaalisen median suosiota. Valtaosa maailman kulttuurista on muutaman hiirennapsautuksen päässä. Tässä tietoähkyssä tuotteiden tekeminen mielekkääksi omille viiteryhmille ja oma
mediatuotanto ovat yhä houkuttelevampia. Tietomassasta halutaan erottua jotenkin. Kulttuuri ja alakulttuurit ovat ennenkin pohjautuneet vertaistuotantoon, jossa tiettyyn tyyliin samaistuvat uusintavat sitä kulttuurisesti synnyttäen uutta. Näin on toimittu aina. Esimerkiksi Shakespeare oli tunnettu plagioija, ja aiemman musiikin päälle kasaaminen on synnyttänyt kokonaan uusia musiikkityylejä kuten hiphopin tai teknon. Tekijänoikeuslait ovat hankaloittaneet myös tätä, esimerkiksi Public Enemy joutui 1980-luvulla muuttamaan soundiaan kiristyneen ilmapiirin takia. "Kasaamista" tapahtuu nykyisellään myös elokuvien kohdalla, kuten Youtuben loputtomat parodia- ja fanivideot osoittavat. Ihmisten harrastustoiminta ja elämä ovat yhä julkisempia ja media valtaa suurempaa roolia päivittäisissä elämissämme. Siksi myös oikeudet on päivitettävä tälle vuosituhannelle. Teos ei enää välttämättä tarkoita investointia, vaan itsensä toteuttamista. Tribuuttivideon pistäminen Youtubeen on tämän päivän vastine sen kuvailemisesta ystävälle kirjeessä.
DA N KO I V U L A A K SO
Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja.
ENNEN
NYT
Flow 2004
VR:n makasiineilla järjestetty, kiinnostavia kansainvälisiä urbaanin rytmimusiikin nimiä esitellyt festivaali, johon kahden päivän liput maksoivat 35 euroa. Pääesiintyjänä oli 61-vuotias amerikkalainen soul-jazz-laulaja Marlena Shaw.
Flow 2010
Suvilahdessa järjestettävä, kiinnostavia kansainvälisiä indie- ja konemusiikin nimiä esittelevä festivaali, johon kolmen päivän liput maksavat 102 euroa. Pääesiintyjänä eri musiikkityylejä trendikkäästi sekoitteleva 34-vuotias srilankalais-englantilainen M.I.A.
TUOMAS KYRÖ
N y t korva iss fifi.voima
Voiman kellar a uudenlainen r 1 Ensi-ilta 4.5.20
tarkkana!
ntyy Fifi Audio. oitteessa
Ylioppilaslehti 8/2010
KULTTUURI 17
Vallankumous on disko
JANNE KUISMA
Nämä toimivat myös vappuna
JW & BLAZE: PALANCE > "Biisin musavideolla näytetään mallia, kuinka duunipaikalla pistetään hommat seis ja bileet pystyyn."
Multitunes-musablogin perustajat etsivät tanssittavaa poliittista soundtrackia.
A
lkuvuosi 2007. Nørrebron kaupunginosassa Kööpenhaminassa käydään taistelua paikallisesta nuorisotalosta Ungdomshusetista. Hovioikeus on määrännyt nuoret jättämään rakennuksen, mutta nuoret eivät lähde. Myös Suomesta matkustetaan joukolla puolustamaan vallattua sosiaalikeskusta. Kun poliisi puuttuu peliin, moni päätyy mellakoinnista tutkintavankeuteen. "Sosiaalikeskus käytännössä siirtyi vankilaan. Siellä pelattiin jalkapalloa, polteltiin pilveä ja kuunneltiin Ungdomshusetin piraattiradiota. Ja radiossa soivat aina tietyt kappaleet, esimerkiksi Madnessin Our house", kertovat valtafilosofeilta ripatuilla taiteilijanimillä esiintyvät Louis Althustler ja Disco Deleuze. Siksi ihmiset villiintyvät yhä, kun Our house pamahtaa soimaan kadunvaltauksessa Mannerheimintiellä.
ERITYISESTI talonvaltausliike on tällä vuosituhannella muuttanut mielenosoitukset bilettelyksi. Mieltä ei enää osoiteta kuin tyylillä eikä tyyliä ole ilman musarekkaa ja tarpeeksi kovia esiintyjiä. Vallankumouksella on oma hittilistansa, ja tätä listaa Althustler ja Deleuze metsästävät. Runsas vuosi sitten he kyllästyivät ideologisesti tyhjään
12TH PLANET & JUAKALI: REASONS (DOCTOR P REMIX) > "Dubstep on harvinaisen
fyysistä musiikkia. Vahva basso luo materiaalisen läsnäolon, joka vahvistaa tunnetta yhteisestä ja ottaa haltuun tilan kuin tilan. Basson röyhkeys luo myös jännitettä ja vastakkainasettelua."
CUBIC ZIRCONA: FUCK WORK > "Paskaduunit vituttaa, varsinkin jos työ ei lisää yhteistä hyvinvointia vaan tekee porvareista yhä rikkaampia. Palkkatyöjärjestelmän lakkauttamista venatessa on voitava kieltäytyä töistä, joita porvarit eivät itse suostuisi tekemään."
"ALLEVIIVAAVAN POLIITTINEN MUSIIKKI ON USEIN TYLSÄÄ."
musaskeneen ja pistivät pystyyn Multitunes-musablogin. He alkoivat etsiä musiikkia, jossa
on vallankumouksellista potentiaalia. Sellaista, jossa hyvät riffit ja biitit yhdistyvät taisteluhenkeen. MTV:n musavideoiden kasvattamalle sukupolvelle vallankumouksen ja elektrobiitin yhdistelmä onkin luonnollinen. Maailma on mainos, eikä mitään politiikkaa kannata tehdä ilman hyvää soundtrackia. Blogin mukaan pojat kuuntelevat kaikkea dubstepistä hiphopiin ja riotgrrrlistä indiepoppiin. "Ongelma ei ole ensisijaisesti se, että pitäisi tehdä poliittisempaa musaa", Deleuze selittää. Hänen mukaansa löytyy paljon valtavirtaan istuvia artisteja, joiden musiikki sisältää raivoa ja rakkautta yhdenvertaisemman yhteiskunnan puolesta. Multitunesin makua edustavat artistit
musiikki on usein tylsää", Althustler sanoo. "Tärkeämpää olisi, että kapitalismin vastaiset poliittiset skenet avautuisivat omista kliseistään."
POIKIEN OMAT taustat ovat yhteiskunnallisissa liikkeissä. Althustlerin poliittisen toiminnan tausta on vuosituhannen vaihteen globalisaatiokriittisessä liikkeessä. Deleuze taas sisäisti nykyajan luokkataistelun vuonna 2006, kun eliittiravintola Sasson ikkunat helähtivät Euromayday-mielenosoituksessa. "Kyllä siellä menivät Elinkeinoelämän Keskusliiton ja UPM:nkin ikkunat", Deleuze väittää. Aluksi häntä suututti, että mielenosoittajat rikkoivat ikkunoita, mutta pian kokemus kääntyi myönteiseksi. Ravintolassa istuvia punaviininlitkijöitä katsellessa pitkään kuplinut raivo epämääräisiä yhteiskunnallisia epäoikeudenmukaisuuksia kohtaan selkeni vastakkainasetteluksi. Mutta unohtuuko biletysakti-
vismissa politiikka? Muistaako valtaaja vastakkainasettelun voiman, jos mielenosoituksessa vain kreisibailataan? "Vallankumouksen subjekti ei enää ole se sama työväenluokka, joka taisteli teollisuuskapitalismia vastaan. Jos haluamme muutosta, on ymmärrettävä, miten nykymaailma toimii, ja viestittävä niillä keinoilla, joita ihmiset ymmärtävät", Deleuze sanoo. Entä mitä nämä keinot ovat? "Disko", Deleuze nauraa mutta jatkaa vakavampana: "Ei tietenkään ole mitään yhtä keinoa. Mutta haluamme toimintaa myös niille, jotka vierastavat nykyisiä sisäänpäin kääntyneitä liikkeitä."
JA LOPUKSI, minkälainen olisi
kuten M.I.A., Santogold ja the Knife sekä kotimainen Huoratron. Multitunesin oivallus onkin, että musiikkia voi sijoittaa väärään ympäristöön ja tehdä siitä toimivaa. Blogin terävin kärki ei näytäkään osoittavan musiikintekijöitä vaan poliittisia toimijoita kohti. "Alleviivaavan poliittinen
täydellinen musiikin ja toiminnan liittouma? "Paras musiikki on tietysti vielä tekemättä", Althustler myhäilee. "Mutta selvää on, että musiikki tulee vielä räjäyttämään harmaan ja ankean politiikan." "Ja pörssin", Deleuze komppaa. Multitunes ennustaa biittiä, joka pistää setelit satamaan ItäHelsingin päälle.
A K U L I I NA SA A R I KO S K I
KIRJAA MYYVÄT SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA, AKATEEMINEN KIRJAKAUPPA, KOLMEN SEPÄN KIRJAKAUPPA, KULKU-KATIN POIKA SEKÄ NETISSÄ YLIOPPILASLEHTI.FI
18 PROFIILI
Ylioppilaslehti 8/2010
Missä on taikuri ja taikurin hattu?
AIKA HARVOIN NÄKEE TAIKUREITA, JOTKA HYÖDYNTÄVÄT UUTTA TEKNIIKKAA, VAIKKA KAIKEN MAAILMAN SENSOREISTA LÖYTYISI PALJON MAHDOLLISUUKSIA."
20 OMAT
Ylioppilaslehti 8/2010
MALINGERING
SEUTULIPPUMATKAILUA
VEERA JUSSILA
Ylioppilaslehden juttusarjassa matkustetaan seutulipulla Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla. Lähetä kohdevinkkisi toimittajalle sähköpostitse: veera.jussila@helsinki.fi.
Miljoona ruusua
Ylioppilaslehti kertoo, kuinka tulet karaokelaulajaksi.
TUNNUSTELE JA FIILISTELE. Käy läpi levyjä, laula mukana ja mieti, mitkä kappaleet sopivat tyyliisi ja ennen kaikkea äänialaasi. Älä aloita mistään vaikeasta, mutta vältä helppoja itsestäänselvyyksiä, kuten Lumi teki enkelin eteiseen ja Viidestoista yö. Ne ovat noloja. Valitse biisi, jonka esittäjänä uskot olevasi erinomainen. Muista, että suurin osa laulajista esittää slovareita, joten reippaampi biisi tehoaa yleisöön todennäköisesti paremmin. Laula mieluummin suomeksi kuin tankerolla englannilla. Spotify on oiva väline vanhojen Suomi-iskelmien selailuun. Saat kattavan valikoiman 195070-lukujen hittejä, kun kirjoitat hakukenttään sanan "Vuosikirja" ja haluamasi vuoden. HARJOITTELE KOTONA. Treenaamista helpottaa, jos käytössäsi on kotikaraokelaitteet. Netistä löytyy englanninkielisiä karaokeversioita. Laula biisiä suihkussa ja tiskatessa. Tutustu siihen kuin uuteen rakastettuun. Harjoittele biisin esittämistä peilin edessä. Singstarit ja vastaavat konsolipelit käyvät hyvästä treenistä, mutta muista, että kone ei ymmärrä lauluäänen päälle. Kamalakin raakkuja voi saada hyvät pisteet. KIERRÄ KARAOKEILLOISSA ja tarkkaile, missä baarissa on kannustava ja ystävällisen oloinen yleisö. Selaile karaokevihkoja ja tutustu biisivalikoimaan. Kiinnitä huomiota myös siihen, missä laulaja esiintyy. Suuri lava voi olla ensikertalaiselle ahdistava kokemus, samoin ahdas esiintymistila muiden ihmisten seassa. Rento karaokeisäntä tai -emäntä on aina plussaa. Häntä voi lähestyä kysymyksillä etenkin illan alussa. ALOITA LÄHIÖISTÄ. Kun olet sisäistänyt debyyttibiisin, valtaa kavereidesi kanssa rauhallinen lähiöbaari, jossa järjestetään karaokea. Helsingin keskustan karaokepaikoissa jonot ovat pitkiä ja laulajat itsevarmoja. Lähiön kuppilassa ei jännitä niin paljon. Ei haittaa, jos esiinnyt väärällä nimellä. Voit myös pyytää kaverit mukaan taustakuoroksi. Jos oikein haluatte ökyillä, vuokratkaa yökerhosta karaokekoppi. VAPAUTA SISÄINEN esiintyjäsi. Kun olet päässyt alkuun ja muistat kappaleen sanat, keskity tulkintaasi. Sanoja ei tarvitse laulaa samassa tahdissa kuin ne värjäytyvät kuvaruudulla. Luo oma tyylisi ja ota kontaktia yleisöön. Tuijota mieluummin ihmisten päiden yli takaseinään kuin ruutua tai jalkojasi. Jos sinua pelottaa, sulje silmät ja kuvittele olevasi kotona. Kun biisi on ohi, älä liukene nolon näköisenä paikalta, vaan hymyile, kiitä ja täytä seuraava lappu.
A N T T I J Ä RV I & M AT T I M A R K K O L A
Vappu löytyy Vantaalta
Ennalta-arvattavuus jää taakse Tikkurilan pysäkillä.
I
kuisen vapun sanotaan löytyvän Kurvista Vaasanaukiolta. Entä Kehä kolmosen mittakaavassa? Pikku-uutisista päätellen Tikkurilan viihdepysäkiltä. Sokos Hotel Vantaa ei näytä tiistaisena aamupäivänä pahaenteiseltä. Kolossi katselee asemantienoota pikemminkin hieman surumielisenä. Tupakoiva ravintolatyöntekijä ja lepäävät taksit odottavat nekin juhlijoita.
MAILA humahtaa vauhdil-
RESPASSA KAKSI keski-
ikäistä naista ostaa aamiaisen. Seuraan esimerkkiä. Portaiden yllä kiiluu diskopallo. Hämärässä ruokasalissa on kauluspaitaisen bisnesseurueen lisäksi vain muutamia ihmisiä. Viereiseen pöytään istahtaa itsekseen lauleskeleva mies pekonia lautasellaan. Access to fun, muistelen alakerran mainosta. Omenamehu lasissa näyttää oluelta. Vappuaaton riehakkuuden sijaan tunnelma muistuttaa raukeaa vappuaamua. Soljuva radiomusiikki kasaa unihiekkaa silmiin. Poistuessani huomaan istuneeni eläväisen maineen keikkaklubissa, Tulisuudelmassa.
BUSSIMATKALLA viihde-
la. Simulaattorin mukaan lyönti kantaa 118 metriä, mutta oikeasti pallo kimpoaa nilkkaani noin neljän metrin päähän. Nyt myyjäkin herää. "Kiinnostaako golf? Huomiseen asti kymmenen euroa tunti." Mumisen hymyillen harkitsevani asiaa. Ennen lähtöä on nähtävä vielä HopLop-seikkailupuisto. Lapsia vanhempineen on kassan läheisyydessä kourallinen. Lasiseinän takaa näen pelin, jossa ohjataan liskoa kaatamaan kielellään ötököitä. Lastenkutsuilta tuttuja kertakäyttömukeja ja tötteröhattuja kaupataan puoleen hintaan. Konttaaville on oma sisäänpääsymaksu. Iltaisin heitä on varmaan liikkeellä enemmän koko alueella.
VEERA JUSSILA
INFO
Vantaan viihdekeidas
> Mikä: Sokos Hotel Vantaa ja viihdekeskus Flamingo. > Mitä: Paheita. Arkiaamuisin kuitenkin meditatiivisen hiljaista. > Miten: Lähijunalla H, I, K, R ja Z. Jää pois Tikkurilan asemalla. Flamingoon voi jatkaa busseilla 60, 61 tai 68. Matka-aika Rautatientorilta Tikkurilaan 2025 minuuttia, Tikkurilasta Flamingoon reilun vartin. > Koska: Aamulla nälkäisille hiljentyjille, illalla janoisille bailaajille. > Kenelle: Firman tytöille ja pojille. Superlatiiveja kaipaaville. > Kivaa: Kattava konsepti. > Tyhmää: Junarata Tikkurilan asemalta Flamingoon voisi helpottaa taksikuskien urakkaa.
keskus Flamingoon äiti komentaa lastaan. "Et paina. Me ei jäädä tässä pois, täällä ei ole mitään." Flamingossa sen sijaan on, ainakin jos etsii jouluvaloilla kuorrutettuja palmuja. Vantaan Vegasiin kuuluvat peliklubi Gold Dust, hohtogolf West Coast, Onnela ja pinkkinä hohkaava Kitty Cat -kauneuskeskus. Suurin osa paikoista on vielä kiinni. Kahvilan golfsimulaattorilla pelaa kaksi iäkästä herrasmiestä. Neuleet hohkaavat nurmenvihreinä, lippahatut suojaavat kuvitteelliselta häikäisyltä.
Ylioppilaslehti 8/2010
RAPPIO 23
Ei vappuburkaa Mantalle
HYYN HALLITUS toivoi opiskelijoita ehdotuksia Havis Amandan kaikkien aikojen parhaaseen vappulakitukseen. Ehdotuksia tuli kymmenkunta laidasta laitaan, kertoo HYYn kulttuurisihteeri Ville Sinnemäki. Yksi ehdotti, että lakituksen hoitaisivat sirkuskoulun ilma-akrobaatit. Mantan ympärillä olisi roikkunut piñatoja, joista olisi putoillut ilmapalloja. Toinen ehdotus kritisoi sitä, miten yliopiston rahanhankintakampanja vaikuttaa tutkimuksen riippumattomuuteen. Kantaaottavuus olisi toteutunut Mantan valkolakin avulla. Siihen olisi kiinnitetty erilaisia feikkimainoksia, kuten Mokia ja Alma Materia. Kolmas idea oli, että HYYn jäsenistöstä muodostettu ihmisketju toisi lakin Uudelta
V E E R A K ATA J A :
ylioppilastalolta Mantan patsaalle. "Tuli myös ehdotus, että Manta puettaisiin vappuburkaan. Tarkempia perusteluita tälle idealle ei kerrottu", Sinnemäki sanoo. Voittajaksi HYYn hallitus valitsi ehdotuksen nimeltä Ilmastolakitus. Teemalla ajetaan ilmastolakia Suomeen. "Useampikin ehdotus nosti esiin sen, että hirveän monena vuonna Mantan lakitus on hukkunut kaupalliseen krääsään ja valtavaan sponsorimäärään. Nyt meillä on selvä teema, ja ajamme hyvää asiaa sen sijaan, että lakituksessa olisi 15 sponsoria esillä." Sinnemäki ei vielä paljasta lakituksen tarkempia yksityiskohtia. "Nostureissa ja muissa on aiempaa näyttävämpiä härveleitä mukana", hän lupaa.
M AT T I M A R K K O L A
Oppimispäiväkirja
16
Piirros
P
V
etra on hakenut pois kaikki tavaransa. Hän teki sen parissa tunnissa, vaikka oli sovittu koko päivästä. Haistan siinä ahdistuksen. Petra toimii kurinalaisesti vain kriisitilanteissa. Petran lähdön jälkeen asunto on erilainen, vieras. Siitä puuttuu paloja. Missä aiemmin oli vaatekaappi, on enää pölyn reunustama kaistale lattiaa. Kirjahyllyn tasoista joka toinen on tyhjillään. Sängyn oikealta puoliskolta paistaa runkopatja. Istahdan ikkunalaudalle. Pilvet ovat alhaalla. Ilma on painostava, vaikka on toukokuu ja ulkona vielä viileää. Tuntuu kuin jotakin olisi tapahtumassa. Jokin ratas, joka ei ole koskaan aiemmin liikahtanut, on naksahtamassa eteenpäin. Olen kolmekymmentä ja yksin. Ajatus siitä nostaa ihon kananlihalle. Jostakin kaukaa kuuluu ambulanssin ääni. astapäisen talon arkkitehti on kotona, hän seisoo tupakalla ranskalaisella parvekkeellaan. Arkkitehdilla ei ole paitaa, ja hänen ylävartalonsa ääriviivat näkyvät selkeästi vastavalossa. Hartiat ovat jännittyneet, niiden lihakset näyttävät pullistuneilta. Un bel homme. Hän katselee levottomasti kadulle, odottaen jotain. Arkkitehdin selän taakse ilmestyy hieman pyöreä, polkkatukkainen nainen. Naisella on yllään musta hame ja kermanväriset balconette-rintaliivit. Hän tuo mieleen Mad Men -sarjan toimistosihteerin. Arkkitehti sanoo naiselle jotakin, nainen nauraa ja sukii hiuksiaan. Arkkitehti suutelee naisen kaulaa. Nainen hymyilee ja kiemurtelee kissamaisesti. Saatan melkein haistaa Guerlainin parfyymin. Arkkitehti kietoo käsivartensa tiukasti naisen ympärille. Nainen katselee varovaisesti alas kadulle ja kihertää häntä ujostuttaa olla esillä. Arkkitehti riisuu naisen rintaliivit. Nainen yrittää suojata rintojaan, mutta arkkitehti pitää hänen ranteistaan kiinni. Rinnat ovat kauniit ja nuppumaiset. Nännipihat ovat pienet ja tummat, samanlaiset kuin Petralla. Nainen sulkee silmänsä.
Missä hän on nyt?
NUORI MIES nimeltä Ville
Virtanen seikkaili vuosi sitten Ylioppilaslehden vappunumerossa. Mitä iloiselle turkulaiselle kuuluu nyt? "Ei täsä sen kummempia", vastaa puhelimeen työpaikaltaan kuriirifirman lomakkeentäyttöpuuhista tavoitettu Virtanen. Virtanen asuu yhä Turussa, on töissä samassa biljardihuollossa, ja on "parin hairahduksen jälkeen" edelleen sinkku. Black Jack -pöydän pelihoitajan duuni on tauolla, että saisi edes jostain aikaa itselle. "Seitsemän työvuoroa kun on viikossa tehnyt, niin ei liikaa sosiaalista elämää ole
päässyt viettämään." Viime keväänä käyty pohdinta kauppakorkeakoulun ja ammattikorkeakoulun välillä on päättynyt. Virtanen on laittanut paperit sisään Turun ammattikorkeakouluun. "Turun AMK:n nettisivut oli yhtä sekametelisoppaa, mutta jahka kolmen tunnin etsimisen j jälkeen löysin, y ,
VAPPU
8
30.4.2009
96. vuosikerta
KUN RAHAT EI RIITÄ
YLIOPPILASKUNTA ELÄÄ YLI VAROJENSA
PUOLUEIDEN KULTTUURIPOLIITTISET OHJELMAT YLLÄTTÄVÄT
PARASTA VIIHDETTÄ
Ville Virtasen
OTA TALTEEN KÄTEVÄ JULISTE
KESÄN KONSTIT
ihana vappu
"Naisten suhteen ä Turku alkaa käyd liian pieneksi"
mitä siellä voi opiskella, se tuntui järkevämmältä." Kesällä Virtanen lähtee ihan ensimmäiselle kunnolliselle ulkomaanmatkalleen, viikoksi Englantiin. Ensin Lontoon kautta Southamptoniin, ja sieltä Englannin pikkukyliä kiertämään. "Odottavin mielin, että miltä se maailma näyttää. En tiedä, mitä biisoneita siellä tulee landella vastaan." Futiskausi ei kuitenkaan ole meneillään. "Ei se mitään. En seuraa innostuneesti futista enkä jääkiekkoa. Usko tai älä, TPS:ää tuputetaan hieman täälläpäin! Mulle tarjottiin lippuja finaaleihin, mutta jouduin kieltäytymään. Menin mieluummin remppaamaan kaverin kämppää. Olen saanut opetella laminaattilattian laittamisen taitoa."
M AT T I M A R K K O L A
S
Kukkaro korvaa aistit
JOKA PÄIVÄ sama pulma: mitä tänään syötäisiin? K-Kaupan lisäksi apuun on tullut amerikkalainen Food & Wine -lehti, jonka nettisivuilta löytyvä aistimittari, sense-o-meter, kertoo juuri tähän hetkeen parhaan reseptin. Näin kylmänä kevätpäivänä mieleni tekee melko raskasta ruokaa. Siispä valitsen kategorian kevyt vai raskas, asetan hiiren lähelle asteikon oikeaa laitaa, jännitän hetken ja saan palvelusta kaipaamani reseptin: kermainen kanan-
maksamousse. Ei mennyt ihan putkeen. Valitaanpa toinen kriteeri: valkoinen vai musta. En tosin tiedä, milloin mieleni olisi tehnyt valkoista saati mustaa ruokaa, mutta ainakin tiedossa on uusi kulinaristinen elämys. Valitsen asteikon mustimman laidan ja saan reseptiksi mustissa seesaminsiemenissä kieritettyjä lohipyöryköitä. Kuulostaa työläältä. Vielä viimeinen yritys: yksinkertaista vai hienostunutta
ruokaa? Koska olen melko ahkera kotikokki, asetan hiiren rohkeasti asteikon keskelle. Tulos: sitruunaricottakohokas. Huokaus. Vaikka kategorioita on huimat kymmenen, on selvää, että yksi olennainen puuttuu. Opiskelijoiden ruokakulttuurin ylpeänä lipunkantajana Ylioppilaslehti korvaa puutteen.
A N NA - SOF I A BE R N E R
> Aistimittari: www.foodandwine. com/supercharge/senseometer.cfm
ä tuijotat ihmisiä." Se oli Petran viimeisiä syytöksiä. Petra oli mustasukkainen ja pelkäsi, että halusin muita. Joskus vastasin ilkeästi takaisin: "Niin, kauniita naisia!" Sellaisten riitojen aikaan Petra oli niin vihainen, että huusi. Lähiöstä opittu piirre: ei saa näyttää, että sattuu. Kurkotan työpöydän kulmalta luonnosvihkon ja hiilenpätkän. Alan hahmotella nopeita luonnoksia arkkitehdin ja naisen yhteisestä hahmosta. Naisen käsivarret ovat muuta vartaloa paksummat, piirrän ne rumiksi. Ne taatusti hölskyvät rakastellessa. "Sä kiinnität ihmisessä ensimmäiseksi huomiota lihavuuteen tai laihuuteen. Arvaa mistä se johtuu?" Petralla oli tapana esittää rakastelun jälkeen retorisia kysymyksiä. Raukkamainen tapa. Makasin selälläni hiljaa, voipuneena, ja otin vastaan ryöpytystä. "Samasta syystä kuin sä mariset mun juomisesta. Läski on addiktion merkki. Ja ihmiset sietävät toisissa ihmisissä kaikkein vähiten omia heikkouksiaan." OLEN KOLMEArkkitehti ja naiKYMMENTÄ JA nen ovat vetäytyneet kauem mas olohuoYKSIN. AJATUS neeseen en näe heiSIITÄ NOSTAA IHON tä enää. OletettavasKANANLIHALLE. ti he rakastelevat juuri nyt. Jatkan naisen piirtämistä; teen sen raivokkaasti. Luon kaulan, korvannipukat ja hiukset. Muisti ja mielikuvitus sekoittuvat toisiinsa, se on niiden luonto. Kuin rakastavaiset. Rakastaakohan arkkitehti naista? Epätäydellistäkin voi rakastaa, siitä on olemassa todistusaineistoa. etra oli oikeassa. Kun ei voi sietää itseään, ei voi sietää oma heijastustaan. Luojan kiitos me emme hankkineet Petran kanssa lapsia, ne olisivat joutuneet kaksivuotiaina terapiaan. Nöyrryn ajatuksen edessä. On katsottava tarkemmin. On opittava näkemään uudella tavalla. Hengitän syvään ja piirrän naiselle huulet. Ne ovat pehmeät ja kutsuvat. Piirrän aistikkaan nenän ja kutsuvan rintakehän. Naisesta tulee kaunis. *
Mikä aika kuukaudesta?
P
4. PÄIVÄ
8. PÄIVÄ
12. PÄIVÄ
18. PÄIVÄ
25. PÄIVÄ
3. PÄIVÄ
Pitsa Aamiainen: juusravintolassa toa leivän päällä ja jukurttia
Spagettia ja jauhelihakastiketta
Kasvissosekeittoa
Nuudeleita
Kaurapuuroa
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
Vappu tulee tule sinäkin Mantalle!
hyy
Floran päivä to 13.5. Juhlitaan kevättä!
13 5
30 4
17 15 18 00 15
9 00 12
9 hyy
70 M
14 30
hyy.fi/vappu
Eroon opintotuesta ja muita näkökulmia perustuloon ti 11.5.
hyy 1800 1848 hyy
11 5
18 20 6 5 5 8 52 55 56 68 70 71 73 74 75
www.hyy.fi
77
hyy
Laura Mäntylä
Tervetuloa Ympäristövaliokunnan kokoukseen ma 3.5.!
hyy 35 2
Lisätietoja: jenni.e.lehtonen@helsinki.fi ja valiokunnan sivuilta http://blogs.helsinki.fi/hyy-ymp/ tietoja/.
114 110 16 30
11 12 12 14 050 591 9874
16 5
23
Kuvaa minuutin pituinen kännykkäklippi ja voita Apple iPad!
Tule HYYn faniksi
hyy hyy
18 30 11 1
Asunnonvälitys siirtyy Lyyraan Uusia asuntoja otetaan välitykseen Parhaista happeningeista kerrotaan HYYn tapahtumakalenterissa
hyy 1 4 2010 hy oll
Lisätietoa: www.helsinki.fi/yliopistoliikunta ja www.prologi.fi
hyy
hyy 9 2010
31 5 2010
Viikin ja Kumpulan kampuksille oma yliopistopappi
Ilmainen sisäänpääsy Helsingin yliopistomuseoon
1600
hyy
1998 040 1626 001 3 iholla
15 8 2010
Lisätietoja: toimistosihteeri Maija Kuusisto-Länsineva, asunto@hyy.fi, p. 050 551 6147
Opiskelijoiden Liikuntaliitto ja Top-Sport yhteistyöhön
oll 27 3 2010 15
Poikkeuksia HYYn toimiston aukioloajoissa
5 2
Helsingin yliopiston pyöräilytapahtuma keskiviikkona 5.5.
5 5 2010 12 16 30 16 17 30
Leena Huovinen
29 14 15 050 3019613 34 hy 09 191
22195
30 4 6 75 11 5 13 14 5 21 6 30 8
10 12 12 15