Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
vuosikerta
Hinta 6,50 euroa
MESSUJEN UUTUUDET
AERO-
Jarmo Charles Lindberg
2009-23
6 41 488 2 8 880 30
288803-0904
LENNOKKIPOJASTA ILMAVOIMIEN KOMENTAJAKSI
PAL.VKO
09004. NÄIN TEET PALUUN PURJELENTÄJÄKSI
Numero 4/2009
72
Takana on satoja ja satoja vapaaehtoistyötunteja, jotta arvokisa saadaan vietyä läpi kiitettävästi. (09) 3509 3444 Faksi (09) 3509 3440 ilmailu@ilmailu.fi www.ilmailu.fi
Ilmoitusmyynti
Panu Hämäri ilmoitukset@ilmailu.fi Puh. Räyskälässä voi nähdä purjekoneiden lisäksi laskuvarjohyppytoimintaa, ultrakevytkoneita ja tietysti Comp Air -potkuriturbiinihyppykone. Näitä tunnelmia kannattaa käydä aistimassa Räyskälässä. Ilmoituksissa vastuu rajoittuu korkeintaan ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Suomen joukkue on valmistautunut huolella tuleviin arvokisoihin. Teiltä odotetaan paljon.
Päätoimittaja
Mikko Sokero mikko.sokero@ilmailu.fi
Toimitussihteeri
Christa Soivio christa.soivio@ilmailu.fi
Art Director
Jouko Arpalo jouko.arpalo@editext.fi
Toimituksen yhteystiedot
Ilmailu-lehti Helsinki-Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. Jos purjelento ei ole tuttu laji, nyt siihen kannattaa käydä tutustumassa Räyskälän Ilmailukeskuksessa. Jos ja kun kaikki menee hyvin, suomalaiset saattavat seisoa palkintopallilla Maamme-laulun soidessa. (03) 424 41 ILMAILU-lehti on Suomen Ilmailuliiton äänenkannattaja ja Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0019-252X
Artikkeleissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa kustantajan virallista kantaa. Koko palettia vetää Räyskälä-säätiön hallitus puheenjohtajanaan Hannu Hansa Sundström ja toiminnanjohtaja Mari Heikkilä. Suomessa järjestettävä MM-kisa on saamassa ennätysosanoton, joten jokainen mitali on kovan työn takana. Jos Ilmailuliiton jäsenkerhosi kaipaa hieman rahaa talkookassaansa, Helsinki International Airshow kaipaa elokuussa väkeä hoitamaan käytännön järjestelyjä. Se sopii hyvin ajallisesti Ilmailuliiton 90-vuotisen taipaleen yhdeksi suurtapahtumaksi. (09) 3509 340 Faksi (09) 3509 3440 Ilmestyy 10 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 48 euroa
Tässä numerossa 4 10
Saapuvat-uutispalsta Vaalijännitystä ja juhlaa, Suomen Ilmailuliitto 90 vuotta
Painopaikka
Painotalo Auranen, Forssa 2009 tuotanto@auranen.fi Puh. Viimeksi mainittu kirkkaankeltainen lentolaite on näkemisen arvoinen. Yhteystiedot löytyvät netistä www.helsinkiairshow.fi.
Kannen pääkuva Mikko Maliniemi Kenr. Jos purjelento ja Räyskälä itsessään ei kiinnosta, kannattaa jokin kesäinen päivä uhrata vaikkapa maakuntamatkailuun ja käydä hörppäämässä munkkikahvit ilmailukeskuksen kahvilassa. 040 594 2362
Mikko Sokero P.S. Onnea ja menestystä Suomen nuorten MM-joukkueelle ja koko kisaorganisaatiolle. MM-kisa on yksi merkittävimmistä ilmailutapahtumista tänä kesänä. 19 maasta on tulossa 85 lentäjää. Jo pelkkä osanottajien määrä aiheuttaa paineita järjestäjille, mutta onneksi kisaorganisaatio on enemmän kuin kovassa iskussa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Laeista, asetuksista tai viranomaisten toimista aiheutuvat kustannusten lisäykset korottavat hintoja voimaantulohetkestä lähtien ja koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ilmoitusvarauksia. Osanottajamäärä on melkoinen. Jos taas Räyskälä ei ole tuttu entuudestaan, kannattaa käydä katsastamassa tämä ainutlaatuinen harrasteilmailun alttari. Kustantaja
Suomen Ilmailuliitto Finlands Flygförbund ry 72. vuosikerta
N
Räyskälä valmistautuu MM-kesään
uorten purjelennon MM-kisat Räyskälässä lähestyvät. Rekisterikuvaus ja seloste ovat nähtävänä liiton tiloissa. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Tilaaja tai jäsen voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon.
30 32 34 36
Pienoista Mallipuhetta Konemarkkinat Tapahtumakalenteri Varjoliidon maaliinlaskukisat
14 18 22
AERO-2009-messut Saksassa Parachute Center Lodi, erilainen hyppykeskus Kenraalimajuri Jarmo Lindberg, lennokkipojasta Ilmavoimien komentajaksi
38 39 40 43
Ilmailuhallinto vastaa, EASA:n pykäläviidakko tutuksi ILMAILU kuulee vitosena -yleisönosasto Nummijärvi Fly-in F-104 Starfighter siivetön ihme
26 29
Paluu purjelentäjäksi Hyppykausi Suomessa avattiin maaliskuussa
52 55
Upset Recovery Training ja ammattilentäjäkoulutus ILMAILU 70 vuotta sitten
ILMAILU 3
4/2009. ILMAILUlehti ja Suomen Ilmailuliitto eivät vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista aiottuna aikana tai käsikirjoituksen/vedoksen mukaisesti. Liitolla on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja henkilötietolain mukaisesti (esimerkiksi tarjoamalla jäsenetuja kolmannen osapuolen välityksellä). Lindbergin kuva Matti Matikainen
Konemarkkinat ja tapahtumat
christa.soivio@ilmailu.fi Faksi (09) 3509 3440 (Konemarkkinailmoituksiin maksukuitin kopio mukaan)
Tilaukset ja osoitteenmuutokset
Tarja Lehtimäki sil@ilmailuliitto.fi Puh
UTL ry esittelee toimintaansa tapahtuman yhteydessä. C-295-kaluston lisäksi Patria vastaa uudessa hallissa myös Ilmavoimien Fokker F-27 -kuljetuskoneiden huolloista maaliskuussa 2008 allekirjoitetun pitkäaikaisen yhteistyösopimuksen mukaisesti. Lisätietoja Ilmailuliitosta lajipäälliköiltä. Sopimuksen mukaisesti Patria huoltaa EADS-CASA:n alihankkijana Suomen Ilmavoimien C-295-kuljetuskoneet. Nyt kone on matkustanut jo Helsinki-New York-väliä ja on kovassa käytössä. Mahtijulistus koskee kaikkia lajeja. ILMAILUN toimitus vastaanottaa juttuja ja kuvia osoitteessa ilmailu@ilmailu.fi.
A330 käyttöön Finnairilla
I
LMAILU kävi tutustumassa pariinkin otteeseen uudenkarheaan Airbus A330 -laajarunkokoneeseen. Lisätietoja tapahtumasta antaa Tapio Pitkänen 0405 822 561.
Kun palstatoimittaja piipahti ohjaamokeikalla Kittilässä, oli A330:lla OH-LTM, lennetty reippaat 30 tuntia. Onnea matkaan ja järjestelykoneisto ajoissa käyntiin!
Urheilutaitolentäjät ry järjestää taitolennon Primary-Cupin Malmilla 25.4. Tilaisuuteen on varattu Bravo OH-NTJ. Urheilutaitolentäjät ry toivottaa kaikki taitolennosta kiinnostuneet tervetulleeksi paikalle. Patrian yhtenä toiminnan kulmakivenä on asiakasläheinen toiminta. Myös muulla kalustolla saa lentää. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille jo harrastuksen parissa toimiville sekä taitolennosta kiinnostuneille uusille piloteille. Lennettävä on ohjelma primary 20082009-ohjelma. Paikalla tapahtumassa on turvaohjaajia, jotka tarvittaessa tulevat lennolle mukaan. Kapteeni Antti Lehto (vas.) ottaa tiukan katseen kohti Finnairin koulutuspäällikköä, kapteeni Tapani Topparia juuri ennen pushbackia EFHK:lla. A330:lla kotimaan reitillä lentäminen on varsin harvinaista herkkua. Kapteenit Tapani Toppari ja Antti Lehto esittelivät konetta palstatoimittajalle. Kokoontuminen on päärakennuksen aulassa klo 9.00. ILMAILU on paras väline kertoa kaikelle kansalle kuulumisia ja sisäpiirijuttuja taitolentomaailmasta, Sami kertoo.
Kerhokuulumisia uutisiin. Sopimus mahdollistaa yhteistyön CASA:n ja Patrian välillä myös muiden asiakkaiden C-295-kaluston ylläpidossa. Tikkakoskella tehtävä työ on konkreettinen osoitus siitä, että olemme valmiita menemään asiakkaan luokse, sanoo Jukka Holkeri, Patrian ilmailutoiminnoista vastaava johtaja. maaliskuuta 2009. Kuljetuskonehuoltoja varten JYKES Kiinteistöt rakensi Patrian käyttöön Jyväskylän lentoasemalle, Tikkakoskelle, uuden huoltohallin, joka otettiin virallisesti käyttöön 13. Sami kertoo omin sanoin lentokautensa tapahtumista ja matkasta taitolentomaailman huipulle. Polttoainetta ja painoa kun oli päällä huomattavasti vähemmän kuin kaukoreiteillä. Toivottavasti uuden koneen tuoksu säilyy siihen asti.
SM-kisahaku käynnistyi
Suomen Ilmailuliitto julistaa SM-kisat 2010 haettaviksi. Kuva Mikko Sokero.
Patria ja CASA tekivät huoltosopimuksen
Patria ja EADS-CASA ovat allekirjoittaneet C-295-kuljetuskoneiden huoltamiseen, tarkastukseen ja korjaukseen liittyvän yhteistyösopimuksen. Lennot lennetään joko kentän päällä tai lennonjohdon ohjeistuksen mukaan. Myöhemmin tänä vuonna ILMAILU esittelee kokonaisuutena A330:n ja siihen liittyviä mukavia asioita. Kapteeni Lehdon suu vääntyi väkisin hymyyn, kun A330 ampaisi taivaalle Helsinki-Vantaalta kohti
Kittilää. Patria on Suomen johtava sotilaslentokoneiden elinkaaren tukipalveluiden toimittaja ja tavoittelee vahvaa asemaa myös muualla Pohjois-Euroopassa. Tilaisuus alkaa briefingillä. Viime vuonna tapahtui jo paljon ja niin myös tänä vuonna. Ilmailutiedotus löytyy netistä osoitteesta www.ilmailuhallinto.fi/files/lth/ imt-air-t/ait16_04.pdf.
4 ILMAILU
4/2009. Hakuaika päättyy syyskuussa. Q
Lyhyesti
Taitolentäjä Sami Kontiosta ILMAILUN kolumnisti
Taitolentäjä Sami Kontio aloittaa ILMAILUN kolumnistina seuraavassa numerossa. Kuljetuskonehuoltotoiminnan lisäksi Patria tuottaa Tikkakoskella Ilmavoimien peruslentokoulutuksen sekä Ilmavoimien Vinka- ja Redigokaluston huollot.
Ilma-alusten katsastusjärjestelmässä on tapahtunut muutoksia.
Katso lisätietoja ilmailutiedotuksesta AIRT16-4
Myöhemmin hän toimi pitkään taitoluistelun arvostettuna kansainvälisenä tuomarina. Nyt hänellä oli myös aikaa keskittyä pitkään kyteneeseen mielenkiintoonsa lennokkiurheiluun. Aarne Ellilä on poissa. 95-paikkainen kone saapui uuteen kotimaahansa kapteeni Mirja Laaksosen lentämänä. Aarne Ellilä on poissa. 25. Sotiemme aikana hän ensin taisteli tykistössä Syvärin rintamalla. Häneltä riitti myös aikaa ja tarmoa heraldiikkataiteen seuraamiseen ja kehittämiseen. Lentäjäyhdistystä vetää Pekka Autere.
Kehitämme myös jatkossa
Blue1:n mobiilipalveluita. Elämme yhtiössä vaikeita aikoja. SANDY PIMENOFF Kirjoittaja on FAI:n lennokkikomission kunniapuheenjohtaja
Blue1-laivueeseen lisää Avroja
Blue1 vastaanotti perjantaina 6. Matkustajamäärät lentokentillä lisääntyvät ja sujuva lähtöselvitys lennolle on matkustajille yhä tärkeämpää. Mutta Aarne oli ihminen, joka kunnostautui ansiokkaasti monella elämän alalla. Toinen irlantilaiselta CityJetlentoyhtiöltä vuokrattu Avro liittyy Blue1:n laivueeseen toukokuussa. Yhtiön viisi 166-paikkaista MD-90 konetta säilyvät Blue1:n laivueessa ja lentotoiminnassa, tosin alentuneella käyttöasteella. maaliskuuta alkaen kaikki matkustajat Blue1:n ja SAS:n lennoille saavat automaattisesti lähtöselvityspyynnön tekstiviestillä, kun matkapuhelinnumero on syötettynä matkustajan matkavaraustietoihin tai asiakasprofiiliin. Useimmat muistavat parhaiten hänen kaksi maailmanmestaruuttaan lennokkiurheilussa. Hän johti sodan loppuvaiheessa lukuisia pommituslentoja Karjalan kannaksella, osallistuen
näin puolustusvoimiemme ratkaiseviin torjuntavoittoihin.Voittoihin, jotka pelastivat Suomen itsenäisyyden ja maamme tulevaisuuden. Copterline aikoo jatkossa keskittyä HEMS-toimintaan eli lääkärikopterioperointiin. Yhtiössä työskentelee tällä hetkellä 20 henkeä, kun luku oli parhaimmillaan 80. Tilanne on haastava ja mielenkiintoinen. Aarne oli myös Pilven Veikot -kerhon, sotiemme lentäjien kerhon perustajajäseniä. Tähän Aarne vastasi: Lennokkinihan onkin jo 10 vuotta vanha, ja voitti kilpailun ylivoimaisesti. Matkustajat, joilla on lähtöselvitettävää matkatavaraa voivat myös käyttää uutta SMS-lähtöselvitystä noutamalla lisäksi matkatavaralipukkeensa lentokenttien lähtöselvitysautomaateista.
Ilkka Aittolasta Copterlinen vetäjä
Ilkka Aittola on nimitetty Copterlinen toimitusjohtajaksi huhtikuun alussa. KOONNEET NILS ROSTEDT JA MIKKO SOKERO
Blue1 tarjoaa smslähtöselvityksen kaikille
lue1 laajentaa lähtöselvityspalvelujaan ja tuo tekstiviestillä tehtävän lähtöselvityksen nyt kaikkien matkustajiensa käyttöön. Muistakaamme häntä rakkaudella ja kunnioituksella. Merkittävä ilmailija ja suuri ihminen suunnistaa nyt jossakin pilvien tuolla puolen. Hän menestyi niin kotimaisissa kuin kansainvälisissä kilpailuissa. Lisäksi yhtiö vuokraa wet-lease-periaatteella kaksi Saab 2000 -konetta reiteille Vaasa-Tukholma/TampereTukholma sekä yhden ATR-72-koneen välille Turku-Tukholma.
4/2009
ILMAILU 5. Blue1:n laivueeseen kuuluu tällä hetkellä viisi MD-90- ja kuusi Avro RJ-85-konetta. Blue1 vastaa maailmantalouden ahdingosta johtuvaan uuteen markkinatilanteeseen sopeuttamalla tuotantoaan ja korvaa lisääntyvässä määrin MD-90-tuotantoa Avroilla. Copterlinen lentäjät ovat järjestäytyneet. Kerho kokoontuu edelleen kerran kuussa. Lähtöselvitys tekstiviestillä on internetissä tehtävän lähtöselvityksen rinnalla helppo ja nopea tapa matkustajalle välttyä turhalta jonotukselta lentoasemalla. Aarne Ellilä syntyi 1923, ja hänen ensimmäisiä harrastuksiaan oli kaunoluistelu eli nykyään taitoluistelu. Aarne toimi monta vuotta sen väsymättömänä sihteerinä, puheenjohtajana, yhteys- ja kaikki kaikessa -henkilönä. Siinä hän jo juniorina saavutti menestystä kuuluen maamme eliittiin. Nyt on tärkeintä saada talous kuntoon, Aittola kertoo. Aarne Ellilän sarja: kaksi MM-kultamitalia ja pronssimitali, on ainutlaatuinen saavutus lennokkiurheilun historiassa. Aarne palveli sitten sodan loppuun asti Lentorykmentti 4:n pommituslentolaivue 42:n Blenheim-pommikoneen tähystäjänä, käytännössä koneen päällikkönä. Blue1:n uutta SMS-palvelua ei matkustajan tarvitse erikseen aktivoida, vaan kaikki matkapuhelinnumeronsa ajoissa varauksen yhteyteen kirjanneet matkustajat saavat 22 tuntia ennen lähtöä automaattisesti lähtöselvityspyynnön tekstiviestillä, johon vastaamalla "kyllä" lähtöselvitys on suoritettu. Mutta Aarne halusi lentäjäksi. Yritämme saada Agusta-reittikopterit myytyä. Englantilaiset kilpailijat katsoivat Aarnen lennokkia vähän nenänvartta pitkin. Blue1 haluaa toimia edelläkävijänä myös lentoa edeltävissä palveluissa ja tuo nyt tekstiviestin aktiiviseksi lähtöselvitysvaihtoehdoksi kaikkien matkustajiensa käyttöön, varaustavasta tai matkustusluokasta riippumatta.
B
Tähän saakka palvelu on ollut vain EuroBonus-kanta-asiakkaiden saatavilla. maaliskuuta ensimmäisen kahdesta uudesta Avro RJ85 -suihkukoneestansa. Hän siirtyy kopteriyhtiön palvelukseen Ilmailuhallinnon huoltotoimintayksikön päällikön paikalta. Jo 1949 hän lähti Englantiin osallistuakseen kumimoottorilennokkien kuninkuusluokan Wakefield Cup -kilpailuun Cranfieldissä. Vuonna 1950 Wakefield-kilpailut järjestettiin Jämillä ja Aarne voitti jälleen nyt FAI:n virallisiksi MM-kilpailuksi nimittämät Wakefield-kilpailut. Hän haki Ilmavoimiin, hyväksyttiin ja koulutettiin pommikoneen tähystäjäksi. Vuonna 1952 Wakefield-mestaruus ratkaistiin Norrköpingissä, jossa Aarne sijoittui kolmanneksi. Sodan jälkeen Aarne aloitti opiskelunsa ja hänestä tuli vähitellen menestyvä yrittäjä. Eräs heistä totesi: Tuollaisia me rakensimme 10 vuotta sitten. Tuomme uusia palveluratkaisuja matkustajiemme käyttöön, kertoo Blue1:n palvelutuotteista vastaava johtaja Johanna Jäkälä.
Aarne Ellilä in memoriam
K
evään tehdessä tuloaan Suomen ilmailuväkeä on kohdannut raskas suruviesti. Matkustaja voi edelleen käyttää myös muita lähtöselvityspalveluja, kuten internet-lähtöselvi-
tystä, lentoaseman lähtöselvitysautomaatteja tai perinteisiä lähtöselvitysvirkailijan palveluita
Yhtiö sai huhtikuussa Englannista merkittävän tilauksen, kun RAF tilasi 20 uutta G115-koulutuskonetta, joten sen tulevaisuus lienee turvattu ainakin täksi vuodeksi.
www.grob-aircraft.com
Hyvinkään Ilmailukerhon Grob 109B OH-740 starttaa Jämin radalta. Müncheniläinen H3 Aerospace on ostanut osan Grob Aerospacesta ja toiminta jatkuu nimellä Grob Aircraft AG. Q
Airbusille ympäristösertifikaatti Yhdysvalloissa ja Kiinassa
A
Terrafugian ensilento
Eräs viime aikojen merkillisimmistä ilma-aluksista, Terrafugia Transition, pääsi maaliskuussa otsikoihin, kun tämä maantiekelpoinen lentokone lensi ensilentonsa Plattsburgissa USA:ssa. Myös Grobin konkurssipesä on löytänyt jatkajan toiminnalleen. Sertifiointi kattoi yhtiön kaikki tuotteet koko elinkaarensa ajalta sekä 16 tuotantoyksikköä, joihin kuuluu Airbusin pääkonttori Toulousessa. EADSin tytäryhtiönä Airbus on sitoutunut emoyhtiönsä ympäristötehokkuustavoitteisiin, jotka on esitelty Vision 2020 -strategiassa. Tavoitteena on maksimoida tuotannon hyödyt sekä asiakkaille että omistajille ja samalla minimoida operoinnin ja valmistuksen aiheuttamia ympäristövaikutuksia, sanoo Airbusin kestävästä kehityksestä ja ekotehokkuudesta vastaava johtaja Christian Dumas.
ja sieltä taas maanteitse perille saakka. Kaksipaikkainen kone toimi ensilennolla odotetusti, kertoi koelentäjä Phil Meeter, mutta taitaa kyllä olla niin että paljon työtä on vielä edessä ennen kuin laite voidaan ottaa yleiseen käyttöön.
www.terrafugia.com
Ainutlaatuinen Terrafugia ensilennollaan.
Thielert on nyt Centurion
Hieman positiivisia uutisia dieselmoottoriomistajille. Sertifikaatti edellyttää, että yritys kehittää toimintaansa ja ympäristöpolitiikkaansa niin, että se edistää ympäristön suojelua ja saastuttamisen ehkäisyä. Tänä vuonna ympäristösertifiointi ulotetaan hiljattain avattuun A320 -koneiden kokoonpanotehtaaseen Tianjiniin. Vuonna 2008 Airbus laajensi sertifikaatin mukaisen ohjelman tytäryhtiöilleen Yhdysvaltoihin ja Kiinan Beijing Campukselle. Yhtiön valikoimissa ovat tutut tyypit G115, G120, G140TP sekä Special Mission -kone G520 ja myös Suomessa tutut purjekoLisäksi uuden moottorin ostaja saa 300 käyttötunnin jälkeen veloituksetta uuden alennusvaihde/ylikuormakytkinyksikön, jolle tavoitellaan entistä pitempää eli 600 tunnin käyttöjaksoa. Tarkastuksissa Airbusin vahvuudeksi lueteltiin monet ekotehokkuuteen tähtäävät ohjelmat, jotka edellyttävät mm. Lisäksi yritys sitoutuu ottamaan huomioon ympäristösäädökset. Thielert ehti toimittaa yli 2 000 dieselmoottoria, joiden omistajille tämä "uudelleenkäynnistys" on varmasti helpotus.
www.centurion-engines.com/
H3 Aerospace jatkaa Grobin toimintaa
neet sekä moottoripurjekone G109 ja G109B esiintyvät yhtiön tuotetukisivuilla. Thielertin konkurssipesän hoitaja kyllästyi, kun ostajaa ei vielä ilmestynyt. Nyt on perustettu Centurion AG & Co. Näin varaosien ja uusienkin moottorien saatavuus paranee, ja niille annetaan myös kahden vuoden takuu. Terrafugia-pilotti voi siis ajaa kotoaan teitä pitkin lentokentälle, missä levitetään siivet ja lennetään kohdelentokentälle,
irbusin Yhdysvaltojen ja Kiinan Pekingin kampukset ovat saaneet ISO 14001 -normin mukaisen sertifikaatin. KG -niminen yhtiö jatkamaan toimintaa Thielertin rasitteista vapaana. Terrafugia ei siis valmistajan mukaan ole lentävä auto, vaan lentokone, jolla pääsee ovelta ovelle. johdon vahvaa sitoutumista ja tukea sekä keskustelua ympäristöasioista muiden sidosryhmien kanssa. Tämänkin koneen varaosahuolto on nyt turvattu.
6 ILMAILU
4/2009. Sertifikaatin myöntämistä edelsivät riippumattoman kolmannen osapuolen tekemät tarkastukset Airbus Americas ja Airbus China Beijing Campuksille joulukuussa 2008. Airbus sai 2007 ensimmäisenä ilmailuyhtiönä ISO 14001 -ympä-
ristösertifikaatin
Pitkiä liitoja ja taidokkaita silmukoita Espoossa ei ollut tietoakaan turbulensseista, sillä pisin
A4-paperi liiteli maaliskuussa Espoon Otaniemessä.
liito kantoi huikeat SE-lukemat 41,37 metriä ja kauimmin silmukoita ilmassa saatiin ihailla 9,81 sekunnin ajan. (09) 5655 540 Fax. Koneiden hankinta perustuu vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon, jossa esitettiin ilmavoimien nykyisten yhteyskoneiden korvaamista uusilla vuoteen 2010 mennessä.
Helitech Oy tarjoaa laadukasta EASA Part-M mukaista jatkuvan lentokelpoisuuden hallintapalvelua kokeneella ja ammattitaitoisella henkilökunnalla seuraaville tyypeille: Eurocopter EC-120 Robinson R-44 sarja Robinson R-22 sarja Kysy muiden helikopterityyppien hallintamahdollisuuksista. Maailmanennätys paperiliidokkien pisimmästä lennosta on 63,19 m ja liitoaika 27,6 s.
4/2009
ILMAILU 7. Ilmavoimat allekirjoitti 22,5 miljoonan euron hankintasopimuksen Tikkakoskella 24.4.2009. Suomeen valittu PC-12 NG (Next Generation) on parannettu 1990-luvun puolivälissä käyttöön otetusta PC-12-mallista. Meiltä nyt nämä palvelut helposti ja vaivattomasti! EASA PART-145 APPROVAL No: FI.145.0009 EASA PART-M APPROVAL No: FI.MG.0023
Helsinki-Malmin lentoasema Puh. Koneet toimitetaan Suomeen vuoden 2010 loppupuolella. Tapahtumassa kisataan pisimmästä liidosta sekä liitoajasta. Hankinnalla korvataan 25 vuotta palveluskäytössä olleet kuusi kaksimoottorista Piper Chieftainia sekä myöhemmin yhdeksän yhteyslentokäytössä ollutta Valmet Redigoa. Konetyyppiä on maailmanlaajuisesti käytössä yli 860. Täyteen kuormatun PC-12:n range on suurempi kuin Beechcraftin, insinöörieverstiluutnantti Jarmo Alanko kertoo. Tämä tarkoittaa lyhyesti sitä, että koneella on oltava yksilökohtainen huolto-ohjelma ja hallinnointi jatkuvalle lentokelpoisuudelle järjestettynä. Voittajat olivat Espoon TKK:ssa konetekniikkaa ensimmäistä vuotta opiskeleva Ville Holopainen sekä lentotekniikkaa kuudetta vuotta opiskeleva Tuomas Pärnänen. Hangar 7 Itävallan Salzburgissa toimii kisanäyttämönä. Pilatus PC-12 NG uudeksi yhteyskoneeksi
I
lmavoimat hankkii sveitsiläiseltä Pilatus Aircraftilta kuusi PC12 NG -tyyppistä yhteyskonetta. Hankinnalla paikataan myös vuonna 2004 poistuneiden Piper Arrow -koneiden jättämää aukkoa. (09) 5655 5454 www.helitech.fi
Suomen paperiliidokkiässät kruunattiin
Red Bull Paper Wings -tapahtuman Suomen finaalikilpailu lennettiin Espoon Otaniemessä 21. maaliskuuta. Suomen karsintakilpailuja järjestettiin Espoossa, Jyväskylässä, Lappeenrannassa, Turussa, Oulussa, Tampereella ja Helsingissä. Tarjouskilpailussa oli Pilatuksen lisäksi mukana Hawker Beehcraft Kingair B-200 -koneellaan. PC12 NG lentää Helsingistä Brysselin tasalle ilman välilaskuja. Pilatus PC-12 NG on yksimoottorinen potkuriturbiinikone, joka on muunneltavissa eri käyttötarkoituksiin. Pilotti tarvitsi A4-paperiarkin, lennokkaita ideoita, vahvan heittokäden sekä mielikuvitusta. Suuri lastausovi mahdollistaa koneen tehokkaan rahtikäytön ja sisätilojen järjeste-
lyjä voidaan muuttaa nopeasti ja joustavasti. Maailmanfinaalissa kisaavat 85 maan karsintakilpailujen voittajat. Rahtitila voidaan muuttaa myös henkilökuljetuskäyttöön, jolloin koneeseen saadaan yhdeksän matkustajapaikkaa. Jatkuvan lentokelpoisuuden hallintatehtävät on suoritettava Part-M mukaisesti kaikille ilma-aluksille viimeistään 28.9.2009 alkaen. Pilatus valittiin noin vuoden kestäneen arviointi- ja koelento-ohjelman jälkeen. Tapahtuma on opiskelijoille suunnattu maailmanlaajuinen paperiliidokkikilpailu, jossa edetään paikallisten karsintakilpailuiden kautta kansalliseen finaaliin ja lopulta maailman finaaliin Itävaltaan. Pilotit taittelivat paperiliidokkinsa kisapaikalla ja harjoittelivat liitokaarensa kuntoon. Tehokkaammalla moottorilla ja modernisoidulla ohjaamolla varustettu NG-versio esiteltiin 2007. Ilmavoimissa yhteyskoneita käytetään kriittisen materiaalin, kuten varaosien ja vaihtolaitteiden, nopeisiin ilmakuljetuksiin kotimaassa sekä tarvittaessa ulkomailla. Suomen finaaliin olivat paikkansa lunastaneet kunkin kaupungin kolme parasta pilottia kummastakin kilpailusarjasta
Näiden kilpailuiden hakuprosessi sekä valmistelut niiden saamiseksi Suomeen aloitettiin yhteistyössä Suomen Ilmailuliiton sekä kisajärjestelyistä vastuussa olevan RäyskäläSäätiön kanssa jo vuonna 2005. Pullon etiketti oli asiaankuuluvasti varustettu koneen kuvalla. Mahdollisuus on kymmeneen kilpailupäivään. Renkaiden ja moottoripyörien kausisäilytykset.
SLK:N UUSI HYPPYKONE SAI KASTEEN HELSINKI-MALMIN LENTOASEMALLA
C
Nyt auto edustuskuntoon:
SISÄ- JA ULKOPESU SEKÄ VAHAUS 139 EUROA!
AUTOKORJAAMO KANERVA OY
Sienitie 40, 00760 Helsinki Puh. Aiemmin Suomessa on pidetty purjelennon MMkilpailut ainoastaan yhden kerran 1976. Varaukset puhelimitse (09) 329 4800 ja sähköpostilla hotel.pilotti@choicehotels.fi. Q
Suuri osanotto MM-kisoihin nuorten purjelennossa
Räyskälässä käytössä olevat asfaltoidut rinnakkaiskiitotiet ovat harvinaisia jopa liikennekentillä. Kilpailut lennetään kahdessa luokassa, kerho- ja vakioluokissa. Ajankohta ensimmäisille Suomessa pidettäville Nuorten MM-kilpailuille on mitä osuvin. Kaukaisimmat kilpailijat matkaavat Australiasta sekä Argentiinasta. Vuoden 2005 Räyskälän EM-kilpailuissa lennettiin historian ensimmäiset yli 1000 km tehtävät. Leirintäaluetta joudutaan toki laajentamaan suuren osallistujamäärän johdosta. Järjestelyt ovat nyt loppusuoralla. Konetta oli vastaanottamassa 70 henkeä ja se kastettiin ensin palolaitoksen toimesta vedellä, jonka jälkeen Lauri Oksanen (65) ja Petra Kivilompolo (17) suihkuttivat koneen vielä Air Alliancelta (myyjä/diileri) saadulla shampanjalla. 3.7.2009. Purjekoneet käyttävät puhdasta aurinkoenergiaa lämmöstä aiheutuvien nousevien ilmavirtausten muodossa. Suomen maantieteellinen sijainti, päivän pituus, sekä maaston tasaisuus mahdollistavat pitkien ja vaativien, silti turvallisten tehtävien antamisen. SUIO ryhtyy tekemään purje-, moottoripurje- ja moottorilentokoneiden huolto-ohjelmia toukokuun alusta. Jo pilottien, organisaation, sekä avustajina toimivien taustahenkilöiden määrä alueella on kisa-aikana yli 400. Laskukelpoinen, hoidettu kenttäalue on pintaalaltaan yli 100 hehtaaria.
SIL:n jäsenille hotellietu
Suomen Ilmailuliitto ja Comfort Hotel Pilotti Helsinki-Vantaa ovat solmineet yhteistyösopimuksen. www-hotelpilotti.fi. Ensimmäisen 2-way exitin koneesta hyppäsivät pitkäaikaiset kerhoaktiivit Markku Teivainen ja Niilo Ahola. Purjelentokilpailut lennetään sään salliessa perättäisinä päivinä koko kilpailujakson ajan. Tällä hetkellä SUIO:n hyväksymät liikuntasetelit ovat Smartumin ja TYKYn kuntoseteleitä.
Urheiluilmailuopistolle G-organisaatio
Suomen Urheiluilmailuopisto (SUIO) perustaa uuden yleiseurooppalaisen viranomaisen, EASA:n, hyväksymän G-organisaation huolto-ohjelmia varten. (Kuva alla: Tuomas Koponen)
Caravan oli tarkoitus lentää jo seuraavaksi viikonlopuksi Hankoon, jossa käynnistyy normaali SLK:n hyppytoiminta.
4/2009. Lisänä on leirintään tarkoitettu alue palveluineen. Suomen joukkueeseen kuuluu viisi konetta. Tehdessäsi varausta, mainitse jo silloin olevasi Suomen Ilmailuliiton jäsen.
HANNU SUNDSTRÖM
Autojen ja lentokoneiden maalaukset, kolarikorjaukset, maalipinnankäsittelyt... Aamuisin annetuilla matka- tai nopeustehtävillä eniten kisa-aikana pisteitä kerännyt lentäjä voittaa maailmanmestaruuden luokassaan. Suomen Ilmailuliitto täyttää kuluvana vuonna 90 vuotta. Liiton jäsenille hotelliyö maksaa yhden hengen huoneessa 90 euroa (normaalisti 150 euroa) ja kahden hengen huoneessa 108 euroa (normaalisti 180 euroa). Tapahtuma tulee keräämään yleisöksi ilmailuharrastajia sekä ilmailusta kiinnostuneita henkilöitä ulkomaita myöden seuraamaan tapahtumaa. Nuorten joukkue järjesti omakustanteisen harjoitusleirin tammikuussa Etelä-Afrikkaan, jossa sisäistä yhteistyötä sekä taktiikkaa hiottiin.
Lisätietoja: www.jwgc2009.fi
Liikuntasetelit käyttöön Räyskälässä
Suomen Urheiluilmailuopisto (SUIO) vastaanottaa nyt liikuntaseteleitä maksuksi liikuntapalveluistaan. Tuulisen päivän takia koneesta ei päästy hyppäämään lauantaina, mutta jo sunnuntaina koneesta hypättiin kolme pokaa Malmilla. 09-388 1378, 040 707 6879
www.autokorjaamokanerva.fi
8 ILMAILU
essna 208B Grand Caravan potkuriturbiinikone OH-DZF saapui Suomeen Malmille lauantaina 18.3.2009. Räyskälän Ilmailukeskus, pohjoismaiden suurimpana harrasteilmailukeskuksena, on oivallinen MM-areena. Tarkempia tietoja mm. Virallinen kilpailuajankohta on 24.6. Comfort Hotel Pilotti on Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä osoitteessa Veromäentie 1, Vantaa. hinnoista saa osoitteesta www.suio.fi tai sähköpostitse opiston rehtorilta, Sakari Kuosmaselta, sakari.kuosmanen@suio.fi.
N
uorten Purjelennon MM-kilpailut Lopen Räyskälässä kesäkuussa 2009 kerää jo ennakkoilmoittautumisten perusteella valtaisan lentäjäjoukon Suomen taivaalle. Kaikkiaan 85 pilottia 19 maasta on ilmoittautunut ennakkoon määräaikaan mennessä. Alennuksen saa esittämällä Ilmailuliiton jäsenkortin
(09) 3509 340 Fax (09) 3509 3440 sil@ilmailuliitto.fi Jäsenmaksut 2009 Varsinainen jäsen (yli 18 v.) Nuorisojäsen Perheenjäsen Kannatusjäsen 63,30,39,170,Puheenjohtaja Hannu Halonen Varapuheenjohtaja Ville Kajala Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen (09) 3509 3434 050 3502 085 monkkonen@ilmailuliitto.fi Lajipäällikkö Jari Lehti (09) 3509 3443, 044 2612 587 lehti@ilmailuliitto.fi lennokit, nuorisotoiminta, nousuvarjot, tapahtumamarkkinointi Lajipäällikkö Martti Roivainen (09) 3509 3433, 050 5670 965 roivainen@ilmailuliitto.fi laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito Lajipäällikkö Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441, 045 6576 166 suksi@ilmailuliitto.fi moottori- ja purjelento, experimental, kuumailmapallot sekä ultrat Toimistosihteeri Tarja Lehtimäki (09) 3509 3457 tarja.lehtimaki@ilmailuliitto.fi ILMAILU-lehti Päätoimittaja Viestintäpäällikkö Mikko Sokero (09) 3509 3444, 0400 691 301 mikko.sokero@ilmailu.fi Toimitussihteeri Christa Soivio (09) 3509 3442 christa.soivio@ilmailu.fi SILSHOP Lennokki- ja ilmailutarvikemyymälä Nettikauppa www.silshop.fi Malmin lentoasema, 00700 Helsinki Puh. Seppälä aloitti työnsä Helsinki-Vantaan kentän kupeessa 27. Malmin lentoasema, 00700 Helsinki mape klo 9.0016.30 Puh. Tuuli oli viimekesänä navakka, mutta juuri sopiva tämäntyyppiseen harjoitukseen ja koulutus täytti erittäin hyvin tarkoituksensa, Suomen Lentopelastusseuran Jarmo Hintikka sanoo tyytyväisenä. Hän tulee ilmailumuseomaailmaan NCC Rakennuksesta eli rakennusbisneksestä. Ralliin voi ilmoittautua tapahtuman sivujen kautta. Finnair-konsernissa Finnair Aircraft Finance kuuluu Maunu Visuri astuu varatoimitusjohtaja Lasse Colin Molloyn saappaisiin. Lapista lennetään Rovaniemelle napapiiriä tallaamaan ja Joulupukkia tapaamaan. Heinosen alaisuuteen. Heli Seppälä, 28, ottaa vastaansa museon koko markkinointiviestinnän. Olen myös viestinnän moniosaaja, Seppälä kertoo. Aloituspaikaksi valitaan tällä kertaa Kuopio, jotta suomalaisetkin pääsisivät helposti kepeän kisalentämisen pariin. Hain paikkaa, koska olen museoammatillinen henkilö. Torstaina lennetään nokipannukahville ja "Pokkaburgerille" Lappiin. Joulupukin maassa vierailu on aina ollut erityisesti ulkomaalaisille unohtumaton kokemus.
Viime kesän itävaltalainen Othmar Wolf oli Lapin retkellä vaimoineen ja totesi, että piti lähteä pohjoisen reissulle nyt, kun vielä on varaa maksaa alati kohoavat polttoainekulut. Kuva Finnair Oyj.
S
unny Nights Fly-in 2009 on työn alla ja koska pinta-alaltaan maailman suurimpiin kuuluva kaupunki viettää tänä vuonna 370-juhlavuotta, tapahtumaankin odotetaan mielellään paljon wanhoja lentokoneita. Ohjelma on päärungoltaan sama kuin aina ennenkin, eli taas lennetään Sunny Nights Rally. Finnair Aircraft Finance vastaa Finnairin lentokonehankinnoista ja lentokoneiden vuokrasopimuksista. Visuri toimii tällä hetkellä Finnair Aircraft Finance Oy:ssä apulaisjohtajana. Liiton lajeja ovat moottori- ja purjelento, lennokit, experimentalrakentaminen, ultrakevyet, riippu- ja varjoliito, kuumailma-pallot, laskuvarjourheilu sekä nousuvarjoharrastus. (09) 3509 3450 silshop@ilmailuliitto.fi mape klo 10.0017.00 talvikaudella la 10.0014.00 Myyntipäällikkö Harri Oksanen harri.oksanen@ilmailuliitto.fi Tuotepäällikkö Ari Suomi ari.suomi@ilmailuliitto.fi
Katsastusasiat Katsastukset voit tilata osoitteesta www.ilmailuliitto.fi olevalla lomakkeella.
www.ilmailuliitto.fi
ILMAILU 9
4/2009. Pajalan lentokentän päällikkö on luvannut tarjota kevyttä lounasta niille, jotka suuntaavat tapahtuman aikana koneensa keulan Pajalaan. Olen aina halunnut työskennellä museossa. Kuopion lentoaseman läheisyydessä oleva vesilentoterminaali on erittäin hyvä paikka kokoontua, tulipa kellukekoneella tai pyöräkoneella, sanoo rallia koordinoiva lennonjohtaja Petri Hiltunen. Nykyinen toimitusjohtaja Colin Molloy jäi huhtikuun lopussa eläkkeelle. toukokuuta alkaen. Sunny Nights Fly-in taas Pudasjärvellä
Maunu Visuri korvaa Colin Molloyn
Maunu Visuri on nimitetty Finnair Aircraft Finance Oy:n toimitusjohtajaksi 1. Lisätietoa netistä:
wings.pudasjarvi.fi
Suomen Ilmailumuseolle markkinointipäällikkö
Suomen Ilmailumuseo on palkannut riveihinsä markkinointipäällikön. Pisteet lasketaan yhteen Pudasjärvellä. huhtikuuta.
HELENA JAAKKOLA
Pudasjärvellä pääsee kokemaan yöttömän yön huuman.
Pelkään korkeita paikkoja, mutta en usko, että se haittaa työtäni, Heli naurahtaa.
Suomen Ilmailuliitto ry
Suomen Ilmailuliitto on urheiluja harrasteilmailun keskusjärjestö. Reitin varrella ja eri kentillä suoritetaan tehtäviä. Maantietukikohtaharjoitus lennetään viime kesän positiivisten kokemusten jälkeen kaksipäiväisenä lentokentän välittömässä läheisyydessä olevalla Ilmavoimien nousutiellä. Muina päivinä itävaltalaiset ajelivat lentokentän kenttäpolkupyörillä 1700-luvulta olevalle kirkolle, tutustuivat sen vieressä olevaan kirkkoon, löysivät uimarannan ja kävivät keskustan kaupoissa ihan omaan tahtiinsa
Tilaa olisi ollut suuremmallekin väkiryntäykselle, mutta pakolliset asiat saatiin täsmällisesti kirjoihin ja
4/2009. Liiton puheenjohtajat ja juhlayleisö kuuntelevat tarkkaavaisesti.
JUHLAHUMUA
Tänä vuonna 90 vuotta täyttävä Suomen Ilmailuliitto piti vuosikokouksensa poikkeuksellisen arvokkaassa ympäristössä Finlandia-talossa lauantaina 21. Ilmailuliiton vuosikokous pidettiin Finlandia-talossa
90-vuotiskokouksen puheenjohtajaksi valittiin Ulla Hiipakka ja sihteeriksi Kai Mönkkönen.
VAALIJÄNNITYSTÄ ja
Kansainvälisen Ilmailuliiton ja Suomen Ilmailuliiton entinen puheenjohtaja pääkonsuli Olavi A. maaliskuuta. Päivän päätti juhlagaala, jonka puhujaksi oli kutsuttu kenraaliluutnantti Matti Ahola.
10 ILMAILU
I
lmailuliiton vuosikokous Finlandia-talon Helsinki-salissa keräsi hieman normaalia suuremman osanottajamäärän. Rautio pitämässä puhetta
Veikko Tolvanen ja Seppo Lamminpää kutsuttiin Suomen Ilmailuliiton kunniajäseniksi. Tänä vuonna erovuorossa olivat Tero Auranen, Timo Korvenpää ja Torsten Hoffmann. Hoffmann oli ilmoittanut ennen kokousta, ettei ole ehdolla jatkokaudelle. Liiton hallituksen erovuoroisten jäsenten vaali oli perinteisen jännittävä. Suomen Ilmailuliiton kultainen ansiomerkki myönnettiin Pertti Haavasteelle. Kaikki puhujat olivat sitä mieltä, että keskittäminen ja ilmailukeskusten tukeminen on tae siitä, että harrastajat kohtaavat laajan alan tarjonnan. Suomen Ilmailupatsas myönnettiin Teuvo Määtälle. Ennen varsinaista vuosikokousta Helsinki-salissa pidettiin paneelikeskustelu, jossa olivat mukana Kiteen Ilmailukeskuksen Tero Sinkkonen, Kevytilmailu ry:n Ville Levelä, Ilmailuliiton hallituksen puheenjohtaja Hannu Halonen ja varapuheenjohtaja Ville Kajala. Porin
seudulla vaikuttava Haavaste on myös aktiivinen ilmailutoimittaja ja -kirjoittaja. Kansainvälisen Ilmailuliiton, FAI:n, The FAI Honorary Group Diploma myönnettiin Räyskäläsäätiölle. Paneelin aiheena oli harrasteilmailu 2010-luvulla. Risto Niemi pudottamassa äänestyslippuaan vaaliuurnaan.
Runsaasti ääniä saivat muutkin ehdokkaat, Ilkka Koho ja Harri Heikkilä. Juhlagaalassa myöhemmin il4/2009
Ilmailun Maailma -tv-sarjan haastattelussa Ilmailuliiton Tukisäätiön puheenjohtaja Raimo Makkonen (kesk.). Uutena nimenä hallitukseen äänestettiin Taipalsaaressa asuva ammattilentäjä Ilkka Mäkinen.
Hallituspaikoista käytiin tiukka äänestys. Vuosikokous hyväksyi kunniajäsenyydet yksimielisesti. Haavaste on yhdistysaktiivi, joka ei ole koskaan pelännyt vapaaehtoistyötä. Kiertopalkinto annettiin naisilmailijoille. Kaksi ensiksi mainittua valittiin uudelleen hallitukseen seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. TEKSTI MIKKO SOKERO KUVAT ILKKA KANGASTALO JA MIKKO SOKERO
kansiin kokouksen puheenjohtajan, Ulla Hiipakan, nuijankopautuksin. Määttä aikaansai ilmailijoille positiivisen ennakkopäätöksen Korkeimmassa hallinto-oikeudessa palolentojen verovapausasiassa. Räyskälä
ILMAILU 11. Lisäksi SLK on tehnyt rohkeita ja ansiokkaita taloudellisia uhrauksia hankkimalla käyttöönsä uuden Cessna Caravan -hyppykoneen. Kotkanpoika-kiertopalkinnon sai viime vuoden aktiivisin ilmailukerho Suomen Laskuvarjokerho ry (SLK). Luumun Malja -kiertopalkinto myönnettiin Pimp My Fly -laskuvarjohyppytapahtuman järjes-
telytiimille. Hän on käynyt sinnikästä taistelua myös verottajan kanssa jo 1970-luvun lopulla. Säätiö on huolehtinut ja kehittänyt Räyskälän ilmailukeskusta 45 vuoden ajan. Kuvaajana Petri Heikkilä ja haastattelijana Mikko Sokero.
lalla taas jaettiin muut kunnianosoitukset. Heidän saamansa äänet eivät aivan riittäneet hallituspaikkoihin. Tolvanen edustaa Nuorisoilmailijoita ja Lamminpää Kauhavan Ilmasotakoulun lentokerhoa. SLK on pystynyt toimimaan aktiivisena, suurena ilmailukerhona, vaikka se on joutunut vaihtamaan kotikenttäänsä Malmista Hankoon. Pimp My Fly:n naisjärjestäjät saivat aikaan ainutlaatuisen laskuvarjohyppytapahtuman.
Kansainvälisen Ilmailuliiton,
FAI:n, The FAI Airsport Medal myönnettiin Erkki Waldenille pitkäaikaisesta ilmailualan nuorisotoiminnan vetämisestä ja kehittämisestä. Määttä on ilmailija, joka toiminut Kuusamossa aktiivisesti niin harraste- kuin lentopelastuspuolellakin
Matti Aholan mielestä EU ja sen komissio näkevät yleisilmailun tärkeäksi tukijalaksi kaupalliselle ja sotilaalliselle ilmailulle. Ilmailuharrastus eri muotoineen on se kivijalka, jolle tulevaisuuden kaupallinen, sotilaallinen sekä muu viranomaisten lentotoimintakyky rakentuvat. Hän korosti ilmailuharrastuksen sen eri muodoissaan olevan kivijalka, jolle tulevaisuuden kaupallinen, sotilaallinen sekä viranomaisten lentotoimintakyky rakentuvat. Pääosa siviili-ilmailun henkilöstöstä tukee sotilaallista maanpuolustusta. Ahola viittasi puheessaan myös
suomalaiseen ilmailuhistoriaan. Hänen mukaansa ilmailun merkitys maallemme ei ole muuttunut vuosikymmenten kuluessa. Hänen mukaansa ilmailun tunnetuksi tekemistä hoidettiin alusta alkaen näkyvillä lentonäytöksillä ja lentovierailuilla yhteistoiminnassa eri osapuolten kanssa.
Matti Aholan juhlapuheessa peräänkuulutettiin yhteen hiileen puhaltamista.
lustus pidetään ajan tasalla. Itsenäisen Suomen ilmailun alkuajat ovat erinomainen esimerkki siitä, kuinka koko kansakunta "puhalsi yhteen hiileen" saadakseen ilmailun jaloilleen myös maassamme. Merkittävä kansallinen voimavara on suomalaisen ilmailun poikkeava rakenne. Visionäärit niin talouselämässä kuin valtiojohdossakin ymmärsivät, että ilmailu ja sen eri muodot ovat avain kansainväliseen kanssakäymiseen ja Suomen ulkomaanyhteyksien napanuora siinä, missä merenkulku oli maamme ulkomaankaupan selkäranka. Suokas on ilmailualan yrittäjä ja Windcraft-yhtiön omistaja.
Ilmavoimat luovutti liiton 90-vuotisjuhlassa Honoris Causa -tähystäjämerkin Osmo Jalovaaralle. Se tarvitsee toimiakseen valtiojohdon vahvaa tukea ja tunnustusta, mutta sen moottorina voi toimia vain vahva ja aito kiinnostus, harrastus ja uskallan sanoa intohimo ilmailuun, Ahola uskoi. Rauhan aikana se palvelee ensisijaisesti talouselämää, mutta kriisitilanteessa roolit vaihtuvat. Ahola toivoi, että historia toistaisi itseään. Infrastruktuuri ja avainhenkilöstö on yhteistä niin siviili- kuin sotilasilmailullekin. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä,
Valtiovalta osallistui aktiivisesti ilmailuharrastuksen eri muotojen tukemiseen sekä kalustohankintoihin ja lupakirjojen suorittamisen järjestelyihin. Suokas on innovatiivinen len-
tokoneensuunnittelija ja lentäjä. Isommat siivet Ilmavoimien juhlapukuun kiinnitettäväksi kulkivat Jalovaaralle tyylikkäässä samettiverhoillussa kotelossa.
12 ILMAILU
4/2009. Hän on tehnyt paljon työtä muun muassa yhteiseurooppalaisten ilmailumääräysten tulkitsemiseksi. Kenraaliluutnantti Matti Ahola:
ILMAILUHARRASTUS TARVITSEE VALTIOVALLAN VAHVAA TUKEA
Y
ksi juhlagaalan kohokohdista oli kenraaliluutnantti Matti Aholan puhe. Valtioneuvoston turvallisuuspoliittinen selonteko 2009 listaa myös tänä päivänä ilma- ja meriliikenteen strategisesti merkittäväksi tekijäksi maallemme. Ahola on entinen puolustusministeriön kansliapäällikkö ja Ilmavoimien komentaja. Aholan mielestä mahdollinen sotilaallinen uhka kohdistuu Suomeen edelleen ensi vaiheessa ilmasta, mistä syystä ilmapuo-
että ilmailu oli "pyramidi", jonka huipulla olivat talouselämän intressit ja 1930-luvulla maanpuolustus, mutta niitä ei olisi ilman riittävää jalustaa vapaaehtoista ilmailutoimintaa sen kaikissa eri muodoissa, Ahola sanoi. MIKKO SOKERO
malaisen harrasteilmailun edunvalvonta- ja nuorisotyössä. Paul Tissandier Diploma myönnettiin lahtelaiselle diplomi-insinöörille Aki Suokkaalle. Hän on pitkän linjan harrastaja- ja sotilasilmailija. Selonteoissa ja juhlapuheissa ollaan valmiita kansallisen ilmailun ja sen edellytysten turvaamiseen. Kaikissa tukitapahtumissa olivat näkyvästi esillä valtakunnan ylimmän tason päätöksentekijät niin hallinnon kuin talouselämänkin puolelta. Vain yleisilmailun hyvinvointi luo hyvät edellytykset kilpailukykyisen ilmailun ylläpitämiselle koko yhteisön alueella sekä kansainvälisessä kilpailussa, Ahola totesi. Jalovaara on tehnyt merkittävän työn suo-
Ilmailuliiton hallituksen puheenjohtajisto, Ville Kajala ja Hannu Halonen, ojentamassa kultaista ansiomerkkiä ILMAILUN sivuiltakin tutulle Pertti Haavasteelle.
Ilmavoimien tiedotusosaston Leena Tiainen kiinnitti Osmo Jalovaaran rintaan Honoris Causa -tähystäjämerkin. Sen kansallinen suorituskyky on taattava myös kaikissa erilaisissa kriisitilanteissa. Resurssien käyttö ja investoinnit tukevat kummallakin alueella toisiaan kustannustehokkaasti, Ahola sanoi. Hän toimii edelleen taitolentotuomarina ja korkeissa luottamustoimissa eri ilmailujärjestöissä.
on toiminut useiden ilmailu-urheilukisojen päänäyttämönä
Lisätiedot ja yhteydenotot: Jani Sarpi / festivaalijohtaja jani.sarpi@speedpromotion.fi /www.helsinkiairshow.fi
WWW.HELSINKIAIRSHOW.FI
4/2009 ILMAILU 13. Tavoitteena on myös saada paikalle useita yleisölennätykseen soveltuvia koneita! Ulkomaalaisten taitolentoryhmien ja ilma-alusten esiintyjä- ja maanäyttelyluettelo tullaan julkistamaan kevään aikana. Lisäksi tulemme keväällä tarjoamaan SIL-jäsenkerhoille mahdollisuuden ostaa VIP-passeja erikoishintaan. Tarjoamme SIL:n jäsenkerhoille: Ruokahuollon, Tapahtuman virallisen CREW-paidan, kerhotason korvauksen (määräytyy henkilömäärän mukaan - sovitaan erikseen), paljon hienoja kokemuksia ja hyvän tunnelman. Tapahtuman kruunaa iltaohjelma, jonka kattava esiintyjäkaarti julkaistaan myöhemmin
Haemme aktiivisia, ilmailusta kiinnostuneita mukaan TALKOO-töihin vuoden päälentonäytökseen (HUOM! Myös seurat). Helsinki International Airshow tuo Helsingin taivaalle suuren Ilmavoimien kaluston Hornet-hävittäjineen ja Midnight Hawks taitolentoryhmän, sekä näyttäviä ulkomaalaisia vieraita
Katseltavaa oli vähintäänkin riittävästi ja välillä tuntui
Nelipaikkainen Cessna 400 on tällä hetkellä nopein kiinteällä laskutelineellä varustettu yksimoottorikone, joten kiinnostusta löytyy varmasti varakkaiden ostajien joukosta.
siltä, ettei kaksikaan päivää tahtonut riittää. Silloinen korkeasuhdanne on nyt vaihtunut finanssikriisiin ja talousnäkymät ovat huomattavasti haasteellisemmat. Messualue oli tänä vuonna laajentunut huomattavasti. Perin-
teisten tyyppihyväksyttyjen lentokoneiden puolella oli selvästi nyt meneillään eräänlainen taloustilanteen sanelema suvantovaihe. Kevyempien ultrakevytja LSA-koneiden kohdalla taas
4/2009
14 ILMAILU. Halleja oli kokonaiset 11, mikä oli neljä enemmän kuin viime kerralla. Näytteilleasettajien lukumäärä, 625, olikin kasvanut 12 % edelliseen tapahtumaan verrattuna. ILMAILUn iskuryhmä kävi tutustumassa messujen antimiin.
ERO 2009 järjestettiin jo huhtikuun alkupuolella. Kun yrittää hahmotella messujen yleistrendejä, ne voisi kiteyttää kolmeen seikkaan. Kävijämäärä oli AERO 2009:ssä 46 400, mikä myös merkitsee taantumasta huolimatta lievää kasvua edellisten messujen
45 000 kävijään verrattuna, joskin kauimpana sijaitsevissa halleissa oli ajoittain aika väljää. TEKSTI NILS ROSTEDT KUVAT MIKKO MALINIEMI
AERO-2009
-messut
A
Euroopan suurimmilla yleisilmailumessuilla Saksan Friedrichshafenissa oli tänä keväänä aistittavissa selvästi erilainen tunnelma kuin kaksi vuotta sitten AERO 2007:n aikana. Siitä huolimatta AERO 2009 onnistui lyömään aikaisemmat ennätykset sekä kävijämäärässä että näytteilleasettajien määrässä, joten yleis- ja harrasteilmailu kiinnostaa edelleen
Valmistaja on osa isoa metallialan yritystä, joten aivan kellaripajasta ei ole kysymys. Kuva alla.
Italialainen Fly Synthesis Syncro. Perustiedot tästä kokonaan hiilikuituisesta koneesta ovat 235 km/h ja 85 000 euroa. Niille olikin nyt varattu aivan oma osastonsa nimeltään E-flight. Rakenne on kokonaan hiilikuitua. Kone sai vastikään Saksassa tyyppitodistuksen. SC07 Speed Cruiser on aiemmin Bilsamnimellä tunnettu UL-kone, joka on nyt kokenut uudelleensyntymisen ja saatettu sarjatuotantoon. Odotetun 162 Skycatcherin kehitysprojekti on väliaikaisesti pysähdyksissä, kun toinenkin prototyyppi tuhoutui maaliskuussa syöksykierrekokeessa. Moottorina on Rotax 912S.
Ekolot KR030 Topaz-ultran sisustus erottui edukseen. TL oli tuonut paikalle myös sellaisia katseenkääntäjiä, joita ei ole ilmailumessuilla aiemmin liiemmin nähty.
den kehitys etenee ripeästi. Konetta on rakennettu jo noin 20. Tyyppihyväksynnän uskotaan valmistuvan tämän vuoden aikana (yllä vas.).
Perinteikäs Piper oli tuonut uusimman mallinsa, suositun PA46 Matrix -koneen Euroopan ensiesittelyyn. Kone on hintaansa nähden (noin 880 000 ) varsin tilava ja paineistamattomana sopii kenties paremmin Euroopan ilmatilaan kuin kalliimpi Malibu-kantaisänsä.
uusien koneiden tulva senkun jatkui edellisten vuosien tapaan.
4/2009
Kolmantena trendinä ja tekniikka-intoilijalle kenties mielenkiin-
toisimpana alueena oli kuitenkin sähkökäyttöiset ilma-alukset, joi-
leimasi ennätysnopea talouskasvu ja VLJ-kevytsuihkukoneiden buumi. Hinnat alkavat 55 000 eurosta. Syncrolla on ensilento vielä edessään kuten monella muullakin esillä olleista koneista.
TL3000 Sirius olkoon esimerkkinä messujen Cessna-look-alike-ultrista. 480 kg tyhjäpaino tarkoittanee, että koneen tyyppihyväksyntä menee VLAluokkaan (Very Light Aircraft). Tomark SD-4 Viper. Suomalainen agentti Steve Hannula valmistelee sen maahantuonnin aloittamista. Cessnan osaston kenties kuumin uutinen oli Corvalis 400:n (aiemmin Columbia 400) tuore EASA-tyyppihyväksyntä, joka tekee mahdolliseksi koneen rekisteröinnin Euroopan maissa. Tässä markkinoiden keveimmässä nelipaikkaisessa on voimanlähteenä 100- tai 115-hevosvoimainen Rotax 912 tai 914. Ranskalaisen DynAeron nelipaikkainen hiilikuitukone MCR4S. Italialainen Millennium Master kykenee yli 300 km/h nopeuksiin 100 hv Rotax-moottorilla. Nyt uusia tyyppihyväksyttyjä yleisilmailukoneita oli selvästi vähemmän ja niiden sijaan enemmän jo olemassa olevien koneiden kehittelyä. Suihkukoneosastolla Cessnan Citation-koneiden menekki on vakaata, mutta tuotekehityspuolella vauhtia on hiljennetty. Varsin omaperäinen design-luomus, joka tulee kääntämään katseita missä lentääkin. Myös
ILMAILU 15. Tässä namupala vauhdista pitäville. IFR-hyväksyntä on luonnollisesti seuraava askel (yllä). Suuntaa-antava hintatieto on 66 000 .
Eräs suomalaisittain mielenkiintoinen koneluokka on vesikoneet. Dornier kehittää tähän luokkaan uutta kaksipaikkaista S-Ray 007-konetta. Seuraavassa joitakin poimintoja näistä eri alueista kuvien ja tekstien muodossa.
Viime vuosien AERO-messuja
Kahdella Rotax 912-moottorilla varustettu, alle 300 000 euron hintainen italialainen Tecnam P2006T saa valmistajan arvion mukaan VFR-tyyppihyväksynnän jo ennen juhannusta
Mutta kun EASA:n eurooppalainen LSA-luokka (Light Sport Aircraft) ennemmin tai myöhemmin tulee käyttöön, valinnanvaraa tällaisen 600 kg:n koneen ostajalle tulee todella paljon. Suositusta DA40-mallista taas on tekeillä Club-versio edullisemmalla perinteisellä mittaristolla hintatavoitteen ollessa alle 200 000 . Eräs mielenkiintoinen alatasokoneiden erikoisryhmä oli pe-
Alpi Aviation Pioneer 400 Quattrocento oli asetettu näytille tyylilleen sopivasti, vauhdikkaasti. Ylätaso-ultrakeveiden joukosta erottui myös mielenkiintoinen alaryhmä, nimittäin koneet, jotka ovat ulkonäöltään kuin Cessna 182. Kuvat yllä ja vasemmalla.
räkkäinistuttavat, nopeat koneet, jotka muistuttavat sotilaspuolen hävittäjäharjoituskoneita kuten Pilatus PC-21:tä tai Tucanoa. Aloitamme alatasokoneista, joiden lukumääräisesti suurin alaryhmä taisi olla nopeahkot (noin 200 km/h), kaksipaikkaiset melko samannäköiset koneet. Muotoiluun on kiinnitetty huomiota. Autogyrostaan tuttu Celier Aviation oli tuonut näytille kiinteäsiipisen prototyyppiversion Xenonista. AEROssa oli näytillä neljä sellaista: tsekkiläisen TL Ultralightin TL3000 Sirius, italialainen Tecnam P2008, Kolumbiassa valmistettu Maverick Ibis Magic GS700 ja lopuksi tsekkiläinen Airo Aviation Skylane (!). Maininnan arvoisia uutuuksia olivat myös Flying Machines FM250, Alpi Aviation 400, Roko Aero NG1 ja uudistettu Eurostar. Kirjoittaja mieltyi slovakialaiseen Tomark SD-4 Viper -nimiseen uuteen tuttavuuteen. Muita mielenkiin-
toisia uutuuksia olivat mm. Markkinoiden ensimmäinen sarjavalmisteinen sähköinen varjoliidinmoottori Yuneec E-Pac. Toinen uutuus oli tsekkiläinen Kubicek M-2 Scout, joka poikkesi massasta 1940-luvun retromuotoilullaan. Pisimmällä niistä lienee italialainen Millennium Master (260306 km/h), joka on jo tuotannossa. Seuraava alaryhmä oli ylätasokoneet, joiden ulkoisessa olemuksessa oli jo enemmän kirjavuutta kuin alatasokoneissa. Näytillä oli myös tsekkiläinen Aeromagic SR-01 Pro Trainer (220 km/h kiinteällä laskutelineellä), joka poikkesi muista voimakkaasti nuolimuotoisella siivellään. Varsinaista uutuutta ei ollut, ellei sellaiseksi lasketa SR22:n jäätäviin oloihin kykenevää versiota sekä tietoa kaksipaikkaisen SRSmallin esittelyn lykkäämisestä. Kaksipaikkainen DV20 saa Rotax-moottorin Kanadassa rakennettuun runkoon, jossa on nyt Continental-moottori. Ultrakeveiden joukossa on lopuksi mainittava varsinainen jokamiehen ultrakevyt eli yksi4/2009. SC07 Speed Cruiser sekä puolalainen Ekolot KR030 Topaz, joka erottui muista UL-koneista sisustuksen aistikkaiden puusomisteidensa ansiosta. Palstatila ei riitä kaikkien mainitsemiseen, joten tässä vain lyhyt kooste. Cirrus Design oli esillä näyttävästi rakennetulla osastolla. Sävähdyttävin uutuus kirjoittajan mielestä oli messuilla ensiesitelty italialainen Fly Synthesis Syncro-hiilikuituluomus. DA50:ssa koelennetään uutta AE300-dieseliä ja suihkukone DJetin tyyppihyväksynnän odotetaan valmistuvan ensi syksynä.
Ultrakevyet ja LSA:t
Kevytkoneiden luokassa oli paljon uutuuksia sekä tunnetuilta että uusilta valmistajilta. Sen sijaan Diamondin pohjoismaiden myyntiedustaja kertoi optimistisesti malliston kehittämisestä. Kolme 2 kW:n polttokennoa antavat sähkötehoa vajaan tunnin lentoa varten. Aika näyttää, kuinka luvatut STOLominaisuudet toteutuvat tällä työntöpotkuriratkaisulla.
Tässä todellinen jokamiehen ultra-kone, ZJ-Viera.
Kolmivaihesähköä: samassa kuvassa kaksi Geiger/Werner Eck-sähkömoottorilla varustettua riippuliidintä sekä Yuneecvarjoliidinmoottori.
Polttokenno energianlähteenä! Ranskalaisen Jean-Pierre Perretin tekemässä prototyypissä (vas.) polttoaine tankataan vetypullosta. Suomalainen Windcraft valmistelee slovakialaisen CompLetin Shark-koneen (250 km/h) maahantuontia. Tosin va16 ILMAILU
litettavan harva koneista vaikutti sopivan ilman erikoisjärjestelyjä Suomen nykyisiin ultrakevytkoneluokan painorajoihin. Sellaisia koneita oli näytillä ainakin kolme. Kuvat NR.
172:n dieselöintiprojekti on nyt tauolla, kunnes Cessna löytää riittävän luotettavan voimanlähteen. Tästä ryhmästä kannattaa vielä mainita Suomessakin tutun FK9koneen facelift-uudistus. Aika näyttää, miten ne menestyvät markkinoilla
Uutuuksia ihaillessa on hyvä muistaa, että monet niistä ovat vasta prototyyppiasteella ja matka sarjatuotantoon sekä viranomaisen hyväksyntään
ILMAILU 17. Tällaisia lentolaitteita ei ole aiemmin juuri ollut saatavana, joten ei ole ihme että yksi ZJ-Viera on jo löytänyt tiensä Suomeenkin.
Sähköä ilmassa
Tuleeko vuodesta 2009 sähkökäyttöisten lentolaitteiden läpimurtovuosi. Yksisylinterisellä 27 hv kaksitahtimoottorilla ja erikoisella satulaistuimella varustettu kone on saatavana edullisimmillaan 9 995 hintaan. 10 kW:n teholla ei vielä päästä päätähuimaavaan suorituskykyyn, mutta tämän kirjoittaja ennustaa silti, että tällainen erittäin hiljainen, saasteeton ja värinätön laite saavuttaa suosiota. E-Pac ei suinkaan ollut ainoa lajissaan. Esimerkkinä vaikka Rotortecin hauskasti maalatut luomukset.
AEROssa on perinteisesti annettu tilaa myös experimental-aatteen hurjimmille edustajille. Tällaiset projektit antavat messuvieraille pikantin lisämausteen, joka avartaa käsityksiä siitä, mitä kaikkea harrastusilmailu voi olla.
paikkainen, vain 77 kg painava ZJ-Viera. AERO-messuilla kävi ainakin selväksi, että kehitys siihen suuntaan on edennyt pitkin harppauksin. Yuneec on englantilais-kiinalainen yritys, jolla on jo pitkä kokemus sähkölennokkien valmistajana. Sillä
4/2009
voi yhdellä vakioakun latauksella lentää noin 30 minuuttia. Näin kevyellä koneella voi joissakin Euroopan maissa lentää ilman medikaalia tai jopa ilman lupakirjaa ja rekisteröintiä, joten kiinnostusta riitti. Taitolentokoneiden uusia tuulia taivaalle puhalteli savuvanojen muodossa kaksipaikkainen saksalainen Sbach Xtremeair 342 (yllä vas.), sekä yksipaikkaiset Extra 330SC -koneet (oik.). Koneen matkanopeus on noin 105 km/h. EASA ei ole myöskään vielä lopullisesti lyönyt lukkoon LSA-koneluokan yksityiskohtaisia määrityksiä, joten joudumme odottamaan tovin ennen kuin näitä koneita voi rekisteröidä ilman erikoismenettelyä.
Lisätietoja artikkelissa esite-
tyistä lentolaitteista saa poikkeuksetta parhaiten internetin kautta. Edustaahan se aivan uutta tapaa harrastaa ilmailua. Selkään ripustettava paketti painaa 28 kg. Esimerkiksi Schempp-Hirthin uudesta huimasta Arcus-purjekoneesta (kärkiväli 20 m), uusista lentomoottoreista, gyrokoptereista ja lentonäytöksen hienoista taitolentosuorituksista. Tässä Unkarin osastolta löytynyt Avana, valtava turbiinikäyttöinen nelipaikkainen vesikone. Kenties mielenkiintoisin uutuus oli Yuneec E-Pac, maailman ensimmäinen sähköinen moottorivarjoliidin, joka on Saksan hyväksyntää vaille valmis sarjatuotantoon. Monet valmistajat olivat panostaneet näyttävään näytteilleasetteluun. Sveitsiläinen Geiger Engineering on aloittamassa Werner Eckin suunnittelemien sähkömoottorilaitteistojen tuotannon. Sellainen lensikin näyttelyssä riippuliitimen voimanlähteenä, hinta 9 950 . Sisätiloissa taas esiteltiin polttokennolla varustettu, vetyä polttoaineena käyttävä sähkömoottoritrike, jolla on myös lennetty jo yli
puolen tunnin pituisia lentoja. Tosin oli havaittavissa, että monikin myyjä kauppasi lentokoneita nyt edullisilla messutarjouksilla. Silmiinpistävää oli myös autogyrojen laaja kirjo. Toista jälkimmäisistä piiskasi Ranskan (ilmavoimien) taitolentojoukkueen Renaud Ecalle, jonka numerossa todella näytettiin, mihin nykyaikaisella, kevennetyllä ja tehokkaalla temppukoneella pystyy. Noin 8 000 euron valmis paketti (ilman varjoa) vaikutti jo varsin viimeistellyltä. Aiheesta riittäisi vielä paljon kerrottavaa. Mutta käytännössä
kaikki valmistajat olivat paikalla ja myös suuri kävijämäärä viittaa siihen, että harrasteilmailun suosio jatkuu vahvana. Myös kevyemmän ilmailun ja helikoptereiden puolelta löytyi tyyliä. Mutta tähän on hyvä lopettaa ja samalla muistuttaa, että seuraavat AERO-messut järjestetään aiemmasta poiketen jo ensi vuoden huhtikuussa.
ei ole aina helppo. Ja varakkaimmille on tarjolla Langen huippuluokan itsestarttaava Antares 20E-purjekone, jonka 42 kW:n sähkömoottori nostaa koneen yhdellä latauksella jopa 3 000 m korkeuteen.
Kahden tiiviin messupäivän
jälkeen yleistuntuma AERO 2009:stä oli siinä mielessä positiivinen, että talouskriisistä näkyi vähemmän merkkejä kuin kenties pelättiin. Lentonäytöksen vaisusta ohjelmasta oli helppo poimia pari piristävää poikkeusta
Kuva Bill Mershon.
HYPPYKESKUS
Papereita ei tarkistettu, vastuuvapautuksia ei kirjoiteltu, eikä
DC-3 löytyy jokaisen itseään kunnioittavan DZ:n takapihalta. Normaali hyppyhinta USA:ssa on nykyisin 2225 dollaria.
Laskeutumisalue sijaitsee oikeassa reunassa ja varalaskupaikkoja on riittävästi. Aikaa ihmettelyyn ja nopeaan kartan vilkaisuun jäi 20 minuuttia. Vapauden näki helposti, kun keskukseen saapui ja kertoi haluavansa hypätä. Parachute Center Lodi
TEKSTI JA KUVAT PASI PIRTTIKOSKI
Erilainen
E
rilaiseksi keskuksen tekee se, ettei se kuulu USPA:an (United Stades Parachute Association) eli USA:n laskuvarjoliittoon. Käytössä niistä ei monikaan ole.
18 ILMAILU
4/2009. Vapaassa maassa kaikki on mahdollista. Ja lisähintaa 20 dollaria, kun tarvitsin vuokrakamat. Luottokortin käytöstä olisi veloitettu viisi prosenttia lisää ja kuittia ei tarjottu. Keskuksen omistaja Bill Dause kertoi, että anna 15 dollaria, niin olet seuraavassa pokassa
Konehallissa oli hyppykoneita lisää. Hyppykeskus sijaitsee nykyisin Lodissa, vajaan kahden tunnin ajomatkan päässä San Franciscosta. Pakkaushallissa oli vaikka mitä: sohvia, kaappeja ym.
Lomareissulla Kaliforniassa Yhdysvalloissa poikkesimme Parachute Centerissä. Ja sitä paitsi jokainen, joka on hypännyt koneesta, tietää, että se on ihan oikeasti vaarallista. Joten kapasiteettia on myös kiireisemmille päiville.
Isot moottorit ja sulavat linjat ovat King Air 200:n nopeuden salaisuus.
4/2009
ILMAILU 19. Nykyiselle paikalleen keskus siirtyi 1981.
mukana olleita omia varusteita tarkistettu. Hyppykeskus on yksi USA:n vanhimmista. Kartalta hän näytti alastuloalueen sekä pari paikkaa, jonne ei kannata laskeutua. normaalihyppykoneista. Se on perustettu 1964. King Air 200 otti liki 20 hyppääjää ja nousi todella nopeasti. Se on varmasti yksi nopeimmista ns. Bill sanoi, että jos olette kelpparihyppääjiä, niin tiedätte, miten toimia. Kaksi Twin Otteria ja lisäksi alatasokone Beach 99. Normaali hyppykorkeus on 4 000 metriä. Moottoritien ja kentän kiitotien olisin kyllä itsekin tiennyt! Perris Valleyssa sijaitsevassa USPA:an kuuluvassa hyppykeskuksessa papereiden täyttöön ja vastuuvakuutusten videolle lukemiseen meni varmasti tunti! Vastuuvakuutuksesta kysyessäni Bill kertoi, ettei papereiden allekirjoittaminen tee hyppäämistä yhtään turvallisemmaksi, joten niitä ei tarvita. Hyppykone oli myös nopea
Käytössä oli uudehkot Sigma-paketit.
4/2009. Paikan omistaja ja pyörittäjä, Bill Dause (oikealla) on mies, jolla on yli 30 000 hyppyä takanaan. DC-3-kone. Tandemeita hypätään paljon, parhaina
päivinä jopa 200. 08 445 8800 info@championdoor.com
www.championdoor.com
20 ILMAILU
Tandemeita on riittävästi. Tandem-varjopaketteja on käytössä peräti 50, joten kalustosta ei tule ihan heti pulaa. DC-3-koneita tai niiden raatoja näyttää makaavan monilla USA:n kentillä. Aina
Lentokonehallien ovet
Champion Door Oy, Pajatie 1, 85500 NIVALA Puh. Yksi DC-3 seisoi vieläkin konehallin vieressä. Syynä on kuulemma se, että hyppääminen on ihan oikeasti mukavaa ja kivaa!
Tandemtoiminta on eräs hyppykeskuksen tulonlähde. Alussa käytössä oli mm. Parachute Center -hyppykeskusta pyörittävä Bill Dause on hypännyt yli 30 000 hyppyä. Manifestaus onnistuu rahalla.
Bill Dause on aloittanut hyppyharrastuksensa 1964 ja perustanut oman hyppykeskuksen samana vuonna. Tandemhyppyjä hänellä on takanaan omien sanojensa mukaan 8 000 10 000. Nykyisin hän ei ole enää
niin aktiivinen kuin nuorena, mutta hyppää silti liki päivittäin. Tandemhypyn hintakin oli erittäin kilpailukykyinen, sillä 100 dollarilla ei muualla taida päästä ilmaan. Vieressä istuva haastattelija on tämänä artikkelin kirjoittaja.
Tämän pöydän takaa ei turhia kyselty. Nykyisin kone ei kuitenkaan ole lentokunnossa joskin se näytti päällisin puolin ihan hyväkun-
toiselta. Tandemhyppääjän painokaan ei ole iso ongelma
Noin kolme vuosikymmentä sitten Lindberg aloitti armeijaaikansa Ilmasotakoulussa alokkaana.
J
4/2009. Kenraalimajuri Jarmo Charles Lindberg
LENNOKKIPOJASTA
ILMAVOIMIEN KOMENTAJAKSI
Ilmavoimien komentajan, kenraalimajuri Jarmo Lindbergin, 49, ura on kuin nuoren ilmailijan unelma. Nuorukaisena Kuusankoskella Lindberg innostui lennokkitoiminnasta, lensi Selänpäässä 15-vuotiaana purjelentäjän lupakirjan ja operatiivisen hävittäjäohjaajan uran jälkeen hän on päätynyt johtamaan Suomen Ilmavoimia.
22 ILMAILU
armo Charles Lindberg on todella avoin Ilmavoimien komentaja. Vuorovaikutustaidot ovat loistavat ja mies pystyy keskustelemaan aidon innostuneesti mistä tahansa ilmailun osa-alueesta
Vaikka Ilmavoimien käytössä ei koskaan olekaan tarpeeksi rahaa, olemme tervetullut kumppani muiden Euroopan maiden sotaharjoituksiin. Muuten toimistoni sijaitsee Ilmavoimien Esikunnassa Tikkakoskella. TEKSTI MIKKO SOKERO KUVAT MATTI MATIKAINEN
Lindberg kantaa ylpeästi Suomen Ilmavoimien sinistä pukua. Seuraavana vuonna olin kouluttamassa suomalaislentäjiä Hornetiin. Kävimme Hornet-kurssin 1995 kovassa helteessä Amerikan auringon alla. Hän oli viimeisellä kadettikurssilla, joka lensi alkeiskoulutuk4/2009
sen Saab Safir -koneella. Amerikassa olleet Hornetit poikkesivat paljon Suo-
Raha Ilmavoimien toimintaan
ei tule itsestään. Vauhdin ja voiman tunteen lisäksi Fouga tarjosi tasaista kyytiä. LentoRUK:ssa Charles teki päätöksen, että hän menee kadettikouluun. Sieltä ja sinne lenILMAILU 23. Muuten ei kutsu kävisi harjoituksiin vuosi toisensa jälkeen.
ti myös Lindbergin muistiin on jäänyt Hornet-tyyppikurssi Yhdysvalloissa Lemooressa. Niin komentaja kuin muu esikuntaväkikin joutuvat jatkuvasti tekemään työtä määrärahojen eteen. Vaikka Suomen Ilmavoimat on paremmassa kunnossa kuin koskaan, ongelmat ovat samoja ja ikiaikaisia. Lentohaalari on tietysti vihreä.
Muistan ikuisesti alokasleirin Menkijärvellä. Koneemme ovat nopeampia kuin amerikkalaiset. Meidän Horneteissamme oli tehokkaammat moottorit. Kesä oli sateinen ja jouduin odottamaan lupakirjaa niin kauan, että täytin 16 vuotta, Lindberg muistelee. Hawkilla hän lensi ensimmäisen kerran 1988. Nopeus teki minuun suurimman vaikutuksen, Lindberg kertoo.
Historiankirjoihin ja varmas-
messa käyttöön otetuista. Olen kahdesta kolmeen päivään viikosta Helsingissä Pääesikunnassa. Myös omasuojajärjestelmissä ja tutkassa on eroja. Sitäkin paremmin muistiini on piirtynyt 1974 lentämäni purjelentolupakirja. Lindbergin sotilasuraan liittyy moniakin historiallisia asioita. Käytettävissä olevalla rahalla pystymme kuitenkin pitämään torjuntakykymme tarpeeksi korkealla. Fouga Magister oli suihkuharjoituskoneenamme. Kukaan lentäjä ei koskaan sano, että lentotunteja olisi tarpeeksi tai liikaa. Lensimme maan ja meren päällä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomi on hoitanut tehtävänsä ulkomailla mallikkaasti ja oikein
Olisi vähintäänkin kummallista, jos emme seuraisi alaa ja olisi kaiken aikaa "kartalla". Hornetin käyttöiäksi on arvioitu 30 vuotta ja se näyttää pystyvän toteuttamaan tämän suunnitelman. Hornetin seuraaja on jo olemas-
sittain 600700 miestä ja naista. Hakijamäärä on käynyt 1100:ssa, mutta oikeanlaisten rekrytointikelpoisten henkilöiden määrä on kaiken aikaa ollut lähes vakio. Suomen Ilmavoimat toteuttaa torjuntakykynsä poikkeuksellisen pienellä henkilöstömäärällä koneiden lukumäärään verrattu4/2009. Tämän ILMAILUN painoon mennessä Suomi on tehnyt päätöksen muun muassa PC:t korvaavasta yhteyskoneesta. Ilmavoimille lama on vieras asia, joten voin kehua aselajiamme varmana työpaikkana kaikissa taloussuhdanteissa. Kun liikenneilmailu kasvoi, muutamat ohjaajamme lähtivät esimerkiksi Finnairille. Tapaan niin paljon ihmisiä, että vuorovaikutustaidot on oltava hyvät, Lindberg kertoo.
sa. Mikä tahansa hyväksi operatiivisessa käytössä havaittu kone. Emme missään tapauksessa ala "betatestaajaksi" tai täysin uuden konetyypin hankkijaksi. Voin toimia PC:ssä ykkös- tai kakkosohjaajana. Yleensä päivitykset tehdään samanaikaisesti. Suomella on tietotaito tehdä faktoihin perustuva evaluointi ja hankintapäätös. ILMAILU on yksi niistä lehdistä, joka jaksaa aina Ilmavoimien komentajan tavatessaan tivata tätä asiaa. Tällä hetkellä liikenneilmailupuolelle ei ole niin kovaa imua kuin taannoin. Haluamme pelata varman päälle, jotta pystymme täyttämään meille määrätyn tehtävän. Varaosien saatavuuden tulee olla taattu ja elinikäpäivitysten pitää tapahtua ajallaan ja suunnitellusti. Ilmavoimien komentajan tulee olla myös seurustelu-upseeri. Koska meneillään on sopimustekninen karenssiaika, Lindberg ei voi kui24 ILMAILU
tenkaan kertoa hankinnan kohdetta. Päinvastoin kuin tiedotusvälineissä minua taannoin siteerat-
tiin, Ilmavoimat ei kiirehdi näissä asioissa. Hornetin elinkaarisuunnitelma on pitänyt ja elinaikapäivitykset tehty oikein. Ja se Hornetin seuraaja... Vaihdamme tietoja ja kokemuksia niiden maiden kanssa, jotka käyttävät myös Hornetia. Lindbergin mielestä ihanteellisin tilanne ohjaajien "elinkaariajattelussa" on sellainen, että siviilipuolelle mentäisiin kun jäädään eläkkeelle Ilmavoimista. Näin luodaan uskottava torjuntakyky.
Hornetin ohjaimiin hakee vuo-
nän pääasiassa Piper Chieftainilla. Sen verran lentopoikaa on jokaisessa lentäjässä, että koneet kiinnostavat, Lindberg sanoo. Hävittäjähankintaprosessi vie kymmenen vuotta. Hävittäjätyypin valinta on paljon muutakin kuin vain valinta. Mikä sitten voisi olla seuraaja... Jos lentäjä ei ole kiinnostunut lentokoneista, jokin on pahasti pielessä
Viimeksi Lindberg uusi purjelentolupakirjansa Selänpään kentällä 1994. Kymmenen vuotta lennostojen ja esikunnan luolissa saa minut nauttimaan ulkoilmasta
4/2009
ja auringosta. Itse olen tällaisen harrasteilmailukoneiston tulos. Kun saamme sellaisia rekrytoiduksi, siinä voittavat niin Ilmavoimat kuin itse työntekijäkin. Vaikka Lindberg on saanut kokea Suomen Ilmavoimissa käytännössä kaiken mahdollisen, yksi kokemus nousee ylitse muiden. Lindberg viittaa Pariisin rauhansopimukseen 1947. Ilmavoimien johto tukee harrasteilmailua niin paljon kuin pystyy. Sopimus määritteli Ilmavoimien henkilöstö- ja hävittäjäkonemäärän tietyn suuruiseksi. Lennokkeja nuorena, purjelentoa 16-vuotiaana ja moottorilentoa abiturienttina. Kenraali Lindberg on myös entinen Puolustusvoimien valmiuspäällikkö. Remontoin järvenrannalla olevaa taloani Vaajakoskella. Harrasteilmailu on jäänyt aikasyistä vähille. Pystyy suomalaista hävittäjälentäjää ja kenraalia siis jollakin tavalla hätkäyttämäänkin.
ILMAILU 25. Vetouistelu ja soutaminenkin kuuluvat lajikirjooni. Nykyisen Ilmailuliiton puheenjohtajan Hannu Halosen kanssa panin paperini voimaan ennen Yhdysvaltojen-komennustani. Pidän yleensä viikonloput vapaina. Vastapainona työlle harrastan pyöräilyä, Fighter Tactics Academy -nettisivuston ylläpitoa ja hiihtelyä. Kuva Lentosotakoulu.
na. Suomi on ottanut kannan, jonka mukaan sopimusta ei enää tarvitse noudattaa. Pääsin Kanadan Cold Lakessa CF-5 Freedom Fighterin etupenkille puolen tunnin perehdytyksen jälkeen. Olin ajatellut hyödyntää Amerikan upeat purjelentomahdollisuudet, mutta Hornet-koulutukselta ei vaan jäänyt aikaa. Aina mahdollisuuksien mukaan. Pieni yksinolo riittää minulle hengähdystauoksi ja jaksan pysyä hyvässä työvireessä. Fyysisesti Lindberg on kestänyt hyvin 23 vuotta maksimi-Gmääriä, kaartotaistelua ja näytöslentoja. Maanpuolustusasioiden lisäksi kenraali Lindbergillä on aikaa "resetoida" ajatuksensa. Ilmavoimille on tärkeää, että
meille tuleva väki on motivoitunutta ja pitää oikeasti ilmailusta. Olen ollut hyvässä kunnossa ja kestänyt rankan lentämisen tähän saakka. Tuntuisi ikävältä, jos levähtämiseen ja rentoutumiseen ei olisi aikaa. Rentoutuminen on taitolaji. Oma taustani on todella klassinen lentäjäpojan tarina. Muuten Lindberg pitää harrasteilmailua todella tärkeänä asiana. Oli mahtava kokemus. Toista kaltaistamme valtiota ei ole. Kenraalimajuri Jarmo Lindberg aktiivilentäjän kautensa työkalun vierellä. Vaimo on antanut kylläkin pysyvän hauentuontikiellon kotiimme, Lindberg naurahtaa.
Erikoisin harrastus on kui-
tenkin mahonkisen 8,1 metriä pitkän ja puoli metriä leveän olympiasoutuveneen kunnostus.
Sillä Lindberg aikoo käydä soutelemassa kotijärvellään aamuvarhaisella ennen töihin lähtöä. Olemme eläneet tämän asian kanssa vuosikymmenet, Lindberg muistuttaa
Tietämättä lainkaan mitä Junnu tarkoitti, totesin suunnitelman olevan erinomainen.
Matilla on kova rutiini opettajana, joten uskoin ja uskon edelleen miehen kykyyn nähdä milloin olisin valmis yksipaikkaiseen. Sopii, mutta hyvin se menee. Eli jos joku on joskus miettinyt kuka tarvitsee sen tunnuksen kojelautaan pienellä tarralla tai vastaavalla, voin kertoa että ainakin minä. Siis Punkulla tai Tenulla, joita kumpaakin olen lentänyt koskaan muistamatta tunnuksen perusteella kummassa istun. Sinä ohjaat.
Selvä, minä ohjaan, toistin tarttuen samalla sauvaan. Seuraa, mutta älä koske, jos sopii. Hyvät muistot hiljaisesta ja hienosta puuhasta vetivät kentälle, mutta tietoisuus omista purjelentotaidoista, rutiineista ja ennen kaikkea kummankin puuttumisesta herättivät jos eivät nyt kauhua, niin ainakin syvää huolta. Vai pysyykö...?
Hauskakin puuha vetää ilmeen välillä totiseksi. Leppoisa tuuli, kohtuuvoimakkaat termiikit ja sopivassa vaiheessa ole-
va kurssi antoivat puitteet, joissa ei ollut syytä tai mahdollisuutta vetäytyä kunniakkaasti. Pari päivää ajatusta hauduttuani soitin vanhalle opettajalleni, hyppylentäjäkollegalle ja pitkäaikaiselle kaverille, Huovialan Matille, ja kerroin haaveestani käyttää lupakirjasta löytyvää kelpparia pitkästä aikaa tositoimissa. Varmista ilmatila ennen irrottamista, irrota nopealla mutta määrätietoisella liikkeellä ja kaarra vasempaan.
Kertasin vielä pari asiaa mielessä ja esitin Matille toiveen. Sovittu päivä sopi purjelentoon ja varsinkin sen kertaamiseen paremmin kuin hyvin. Kun kaikki oli selvää, Matti totesi, että hänen puolestaan kaikki valmista ja lisäsi kaksi veret sekunnin murto-osaksi seisauttavaa sanaa. Tuttu kuitukoneen kolina ja humina käänsi aikaa vuosia taaksepäin. Mieleen palautui pikakelauksella katsotun videon tavoin aistittava purjekoneen hinauksen aikainen ohjausoppi. Se ja päivämäärä, joka kertoi kyseisen kelpuutuksen olevan voimassa, kiitos ylemmän, niin ikään voimassa olevan lupakirjaluokan. Seuraa nopeutta, tähtää kaarrossa hinauskoneen ulkokaarteen puoleisen siiven kärkeen. Parin ensimmäisen metrin aikana tapahtui yllättävän paljon. Purjekoneeseen istuminen vuosien jälkeen on hyvä esimerkki siitä.
PURJELENTÄJÄKSI
iimeisestä purjekoneella lennetystä keikasta alkoi olla lähemmäs kymmenen vuotta ja sen jälkeen moottorin varassa vietetty liki 400 tuntia. Vedetään kertaus kaksipaikkaisella ja sen
26 ILMAILU
V
jälkeen lennetään sulle tyypit Junnuun. Pidä suorassa, kevennä, nousee, työnnä vaakaan, älä nosta liikaa ettei Hinu tipu. Ja jos kerran mies on pätevä paperilla, niin toki moottoriton pysyy hanskassa. No se on oikein, Matti totesi lakoniseen tyyliinsä ja jatkoi, nähdään huomenna Nummelassa kuuden maissa. Sitä mies ja vielä lentäjä ei tietenkään tunnustaisi ääneen edes keskikovan kidutuksen edessä. Vuorossa oli siis pieni teorian suullinen kertaus, koneen tarkastus, repun vyöttäminen selkään ja ahtautuminen koneeseen. Ajatus paluusta purjekoneeseen tuntui jo varsin kaksijakoiselta. Siinä suhteessa moottori- ja purjekoneet ovat minulle ainakin samalla viivalla. Onhan sulla tuntuma lentämiseen eikä tämä siitä poikkea kuin konetyypin verran. Onneksi kertaus tehtäisiin kuitenkin vanhalla tutulla koulukoneella, Nummelan ASK-21:llä. Matilla on hyvien opettajien tapaan taito joko vahvistaa itseluottamusta tai laskea sitä tarvittaessa turvallisemmalle tasolle. Ja jos menee pieleen tai irtoaa matalalla, ota ohjat. Samoin teki sauvan tuntuma sekä pitkien siipien tuttu rauhallisuus ja herkkyys samassa paketissa. Siispä annoin peukalolla merkin siipimiehelle ja käänsin katseen tiukasti eteenpäin. TEKSTI JA KUVAT KUSTI KAIRIKKO
Syystä tai toisesta lupakirjaa selatessa silmään sattui outo kirjainyhdistelmä: GPL. Ei saamari, tätähän on ollut jossakin alitajunnassa suorastaan ikävä! Viiteensataan metriin mennessä Matti ei ollut huomauttanut mistään, tai ainakaan en ollut
4/2009
Lähes kymmenen minuutin aikana saavutin parhaimmillaan 600 metrin korkeuden, minkä jälkeen totesin Matille ajan olevan kypsä laskuun. Nopeutta riittävästi ja perus 200, finaali 100, jarrut ja vedetty lasku. Moottorikoneeseen tottuneessa purjelentotoiminnan rutiinit herättävät välillä outoja ajatuksia. rekisteröinyt mitään kovempaa huutoa tai muutakaan paniikkiin, epätoivoon tai muuhun äärikäyttäytymiseen viittaavaa toimintaa koneen takapenkiltä. Alkuillan keli oli muuttunut jo huomattavan tasaiseksi enkä onnistunut löytämään vanhoista tutuista luottopaikoista kuin kantavaa tai aavistuksen nostavaa. Varmistin siis ilmatilan, irrotin hinausköyden ja kaarroin vasemmalle. Muista nopeus. Matti oli kokeneena matkalentäjänä joko huvittunut tai järkyttynyt räpistelystäni termiikkien raivoisassa etsimisessä eikä vastustanut lainkaan ajatusta palata kentälle.
kenttä vasemmalla noin siiven puolivälissä. Pitkät siivet ja Nummelan poikkikiitotien kohdalla tyypillinen sivutuulikomponentti on yhdistelmä, joka muistuttaa jo hinauksen alkumetreillä lajin herkkyydestä.
Laskukierros sujui samalla rutiinilla kuin kaikki muukin. Myötätuuliosuutta lähestyessä yritin kiivaasti muistella laskukierroksen vaiheita. Myötätuulessa 300 metriä,
4/2009 ILMAILU 27. Onneksi vain ohikiitävissä sykleissä. Jos kertauskeikasta pitäisi itse nimetä parhaiten sujunut vaihe,
Miksiköhän toi jätkä seisoo tossa naru kädessä
Laskukierros nyt oli sellainen kuin se hyppypilotilla on. Vedä muutama harjoituskeikka Junnulla ja ruvetaan sitten katsomaan tyyppejä LS-4:ään. Irrotuksen jälkeen tunne parani entisestään.
Laskukierros sujui sekin jos ei rutiinilla, niin ainakin huomattavasti varmemmin kuin edellisellä kerralla. Kun kone oli hallissa, mies huikkasi vielä autonsa ikkunasta. LS-4 on minulle ollut aina yksi valkoinen lasikuidusta valmistettu kone muiden joukossa. Nyt uskallan tunnustaa, että kirjaimet ja numero eivät kertoneet tuossa vaiheessa mitään. Paluuta purjelennon pariin voi suositella lämpimästi lentokokemuksesta tai sen laadusta riippumatta.
Yksipaikkaiset koneet kutistuvat selvästi vuosien kuluessa. Lopulta kalentereistamme löytyi kummallekin sopiva aika, joten tie vei taas kentälle. Kotona uteliaisuus kuitenkin kalvoi hyvän päivän päätteeksi mieltä ja niinpä katsoin koneen tiedot netistä. En suoraan sanoen löytänyt koneiden välillä eroa, varsinkaan kun toinen oli uusi ja toinen pitkälle unohtunut tuttavuus. Lento oli pelkkä "mäkikeikka". Ei silti, nopeutta on hyvä pitää reilusti ja konehan oli koko ajan täysin hallinnassa. Matti totesi, että laskut olivat menneet huomautuksetta, jarrujen käyttö oli ollut maltillista ja kierrokset rauhoittuneet sopivasti. Matin lupaama koulutus yksipaikkaiseen sai odottaa työ-, perhe- ja lomakiireiden takia muutaman viikon. Enkä turhaan, nyt seuraavakin tavoite lajin parissa on selvillä.
Muista tehdä lasku riittävän vedettynä ja pyri kosketukseen mahdollisimman tarkasti laskupaikan päässä. Kun illan kolmas laskukierros oli takana, vuorossa oli tyyppien kuittaaminen ja palaute opettajalta. Illan vaisut termiikit eivät valitettavasti antaneet, ainakaan minulle, mahdollisuutta pitkään nautiskeluun. Tämä selvä!
28 ILMAILU
4/2009. Noin kymmenesosatonnin vyöttäminen ahtaaseen ohjaamoon ei ole mitenkään sujuva toimenpide.
en epäilisi hetkeäkään nimetä sellaiseksi laskukierrosta ja itse laskua. Ilme kertoo usein enemmän kuin tuhat sanaa tai paljon enemmän. Junior osoittautui pieneksi harjoituskoneeksi, joka muistutti aikoinaan taitamattomuuteni seurauksena rikkomaani Club Astiria. Epävarma purjelentokelpuutuksen vain paperilla omaava moottorilentäjä oli hetkessä palannut ilmailun jaloimman lajin huipulle! Olisipa vain aikaa ja ko-
neita, niin kyllä minä lentäisin. Kun kone pysähtyi, Matti avasi kuomun ja antoi kommenttinsa. Voit rauhoittaa sitä ihan
reilusti. Ja kuten usein lentämisessä, mitä paremmin se sujuu, sitä enemmän siitä nauttii. Liekö syynä ollut positiivisen palautteen lisäämä itsevarmuus, mutta huomasin sekä hallitsevani koneen ja myös nauttivani sillä lentämisestä enemmän kuin mistään muusta lentämisestä vuosiin. No sehän meni itse asiassa erittäin hyvin. Koska tunnustin alussa epävarmuuteni, tässä kohtaa täytyy jatkaa samalla linjalla ja todeta, että kasvoin Matin palautteen myötä henkisesti varmasti kymmenen senttiä. Viiden vuoden hyppylentojakso Räyskälässä on opettanut nopeat kierrokset ja toki parantanut osaltaan kaikkea lentokäsialaa. Käsikirjakuulustelun jälkeen siirsimme koneen hallista starttipaikalle ja perusteellisen tarkastuksen jälkeen vuorossa oli jälleen pelastusvarjon kanssa liki kymmenesosatonnin siirtäminen ahtaaseen ohjaamoon.
Startti sujui ihmetyksekseni
sekä helpommin että rennommin kuin opettajan ja tutumman, tukevan ASK:n puikoissa
Hyppykausi korkattiin Suomessa
TEKSTI JA KUVAT MIKKO SOKERO
MAALISKUUSSA ALAS
Pakkasta muutama aste ja ohutta yläpilveä. Iso-J irvistää hetkeä ennen poistumista koneesta. Lauri Lake Oksanen ja Iso-J ahtautuvat Cessna 172 -koneeseen. Tietysti maassa. Laken keskittymisilme ennen irrottautumista kertoo kaiken. Aika on maaliskuun puoltaväliä. Vajaan vartin kiipeämisen jälkeen ollaan 4 000 jalassa ja Einari (takana 1500 hyppyä 41 vuoden aikana) nostaa peukalonsa hyppyluvan merkiksi. Ja ei kun taivaalle. Iso-J katoaa Cessnan oviaukosta. Näin on korkattu suomalainen hyppykausi 2009 alkaneeksi.
Cessna odottaa hyppääjiä ovi irrotettuna.
4/2009
ILMAILU 29. Vasemmalla Einari ohjastaa BF-Lennon Cessna-sotaratsua. 15 sekuntia myöhemmin Lake Oksanen (takana noin 2 000 hyppyä 43 vuoden aikana) loikkaa perässä. Pilottina lentokapteeni Einari Pappa Mikkonen.
Ennen hyppyä on syytä pitää briiffi. Hän odottaa hyppyä kieli pitkällä.
loppuflarea Arabianrantaan Helsingissä. Varjot aukeavat oikein ja hetken kuluttua Iso-J ja Lake tekevät
Harvinainen näkymä Cessnasta 4 000 jalasta. Pappa Mikkonen hoitaa plaanin kuntoon ja hyppyluvat 4 000 jalasta. Iso-J (takana noin 2 000 hyppyä 34 vuoden aikana) on toista mieltä. Lentokapteeni Mikkonen (vas.) värjöttelee, kun Lakea ja Isoa-J:tä (oik.) kuumottaa.
V
TAIVAALTA
ai ettei saa Malmilla hypätä. Missä ovi
Upeita esikuvia mallarien iloksi löytyy lähes rajattomasti. Uusia rakennussarjojakin aiheesta on tullut viljalti markkinoille viime vuosina. Nokan kankaalla verhoilemattomat osat oli maalattu OAW:lle tyypillisellä ns. Erilaisia tuotantoversioita oli ainakin 12. Fokkerilla se oli yhtenäinen vanerirakennelma. Mallipuhetta
Pienoista
TEKSTI JA KUVAT MIKKO SAARELA
mallipuhetta@ilmailu.fi
tyshakasineen kulki akselin kohdalla vanerirakennelman ylä- ja alapinnalla.
Fokker D.VII mistä rakennussarjasta syntyy se suomalainen?
Suomalaiset Fokker D.VII:t oli-
F
okker D.VII, aikansa parhaaksi hävittäjäksi usein mainittu kaksitaso, on ollut mallinrakentajien suosiossa vuosikymmenet. Kolme Ostdeutsche Albatros Werken (OAW) valmistamaa D.VII:ää hankittiin ilmavoimillemme vuonna 1919.
nitettiin johto- ja jättöreunasta hakasilla toisiinsa. Eräs asiantuntija on laskenut erilaisia nokan sivupeltien, jäähdyttimen ja pakoputken yhdistelmiä yli 20! Kaikilla kolmella valmistajalla, Fokkerilla, Albatrosilla ja OAW:lla, oli myös oma tapansa tehdä laskutelineen akselin peittänyt pieni siipi. Sivupeltien tuuletusraot ja huoltoluukut muistuttavat enemmän Fokkerin myöhäistä tuotantoversiota kuin OAW:n omia
malleja. Suomalaisille Fokker D.VII:ssä on tietysti vielä oma lisämielenkiintonsa siksi, että konetyyppi palveli Suomenkin nuorissa ilmavoimissa. Albatrosin akselisiipi muodostui ylä- ja alaosasta, jotka kiinLontoon RAF-museon myöhäinen OAW-valmisteinen Fokker D.VII on hyvin saman näköinen, kuin Suomen ilmavoimien kolme konetta olivat.
Fokker D.VII:ää valmistettiin kolmella tehtaalla keväästä
30 ILMAILU
4/2009. OAW:n valmistamissa koneissa akselisiipi puolestaan oli purettavissa etu- ja tapaosaan, jolloin sauma kiinni-
vat OAW:n myöhäisintä tuotantomallia. Akselin päällinen pikkusiipi oli puoleksi violetti, puoleksi tumman vihreä. kirah-
syksyyn 1918. Sen nokan sivupellit poikkesivat suuresti aiempien OAW:n mallien vastaavista ja pakoputkikin varhaisista tuotantoversioista. Sivupeltien tuuletusrakojen ja huoltoluukkujen määrä ja sijoittelu vaihtelee, pakoputken sijainnissa ja muodossa on eroja, jäähdytinmalleja oli monta ja moottoreissakin oli vaihtelua. Fokker D.VII:n tuotantoversioiden erot näkyvät lähinnä nokassa. Lyhyestä valmistuskaudesta huolimatta tuotantomalliin ehdittiin tehdä useita muutoksia ja jokainen kolmesta tehtaasta valmisti hieman omanlaisiaan versioita. Koneen tullessa rintamalle keväällä 1918 saksalaislentäjien tapana oli maalata koneitaan värikkäisiin yksilöllisiin asuihin. OAW:n Fokkerien maalauksessa oli helposti tunnistettavat ominaispiirteensä, jotka olivat näkyvissä suomalaisissakin D.VII:issa. OAW:n kaikille malleille tyypilliset pienet pyöreät huoltoluukut molemmin puolin nokkaa ovat helpoimmin huomattava ero myöhäiseen Fokkerin malliin
Metkaa Revellin vanhassa 1/72-sarjassa on se, että nokan sivujen detaljointi vastaa oikeastaan lähimmin juuri suomalaisten käytössä ollutta myöhäistä OAW-tyyppiä. Itse sarjahan on aika mukava ikä huomioon ot-
taen. Revellin uuteen laatikkoon katsoneet asiantuntijat eivät ole kuitenkaan antaneet kovin korkeaa arvosanaa siirtokuvien oikeellisuudesta. Oheisessa kuvassa näkyy Eduardin OAW- ja Fokker-valmisteisiin versioihin tarkoitettujen rungonpuolikkaiden eroja. Rodenin OAW-sarjat kuvaavat varhaisempia tuotantomalleja ja sopivat huonosti Suomi-mallin aihioksi. Viimeksi Eduardin OAW-Fokker tuli kauppoihin Sieben Schwaben -erikoisjulkaisuna, josta jää yli Suomi-malliin sopiva myöhäisen OAW-koneen runko, sillä paketoinnin siirtokuvavarustus on vain kuuluisaan keskituotannon koneyksilöön. isoissa mittakaavoissa ei ole saatavissa, vielä. Paras 1/72 Fokker D.VII:n injektiosarja on ukrainalaisen Rodenin valikoimassa. Huomaa, että OAW-versionkin oikeaa poskea pitää hieman korjata, jos on oikein tarkka. Vanhan Galdecal-arkin GAL72006 siirtokuvat ovat kuulemma paremmat, jos kohta eivät täydelliset nekään. · Keskinen, Partonen & Stenman: Suomen ilmavoimat 19181927 (Kuvia kahdesta D.VII:sta monessa asussa). Eduardin OAW-Fokkerin sarjassa on myös myöhäisen tuotantomallin rungonpuolikkaat. Yhtiö julkaisi 2000-luvun alkupuolella peräti kuusi Fokker D.VII:n rakennussarjaa erilaisista tuotantomalleista. Yksi sarja esittää Fokkerin, toinen Albatrosin ja kolmas OAW:n konetta, mutta kukin sarja tarjoaa kaksi erilaista runkoa, jotka edustavat eri tuotantomalleja. Revellin kyttyräselkä mittakaavassa 1/28 ja Battle Axen ylihinnoitellut 1/32-matalapainevalut kannattaa unohtaa, sillä vasta aloittanut uusiseelantilainen, 1/32-mittakaavan I maailmansodan lentokonemalleihin erikoistunut Wingnut on luvannut D.VII:n kaikki tuotantoversiot (!) nettisivujensa Coming soon -osastolla. Ollenkaan niin pahan näköinen kyttyrä ei ole kuin saman valmistajan 1/28-sarjassa. Huomaa, että myös OAW-version oikean puolen kaksi tuuletusrakoa kaipaavat pidentämistä! Kysymysmerkillä varustettu tuuletusrako lienee Suomi-koneissa ollut, vaikka sitä ei kaikissa OAW-Fokkereissa näykään.
4/2009. Sehän julkaistiin hiljan myös huokeassa Weekend-paketissa ilman etsiosia ja vain Göringin valkoisen koneen siirtokuvilla varustettuna. Akselisiipikin on oikean muotoinen, mutta siirtokuvat kuulemma tuottavat huolta tässäkin mittakaavassa. Sama koskee myös tsekkiläisen MAC Distributionin Fokker D.VII OAW -sarjaa. seuraavista lähteistä: · Suomen ilmailuhistoriallinen lehti 2/1996: Kyösti Partosen juttu Vanha Vokkeri ja Pentti Mannisen kolmitahopiirros sirpalemaalatusta 1.D.357:sta. Kaikki kolme Eduardin D.VII-sarjaa sisältänyt Royal Class -luksuspaketti lienee todellisuudessakin jo kadonnut kaupoista. Suomalaiseen D.VII:ään sopiva jäähdytin ja OAW-tyypin
akselisiipikin löytyvät periaatteessa valmiina Rodenin D.VIIF late -sarjasta. Edellä mainittua Galdecalin arkkia lukuun ottamatta suomalaisiin Fokker D.VII:iin ei ole valitettavasti saatavissa valmiita siirtokuvia. Hieman suurpiirteisemmin asioita katsova saanee väsättyä Revellin paketista viehättävän pikku mallin. · Fokker D.VII Anthology 2 Windsock Datafile Special (Hienon trilogian OAW-Fokkeriin keskittyvä osa). Akselisiivessä piilee kuitenkin kaikkien Rodenin 1/72-mittakaavan Fokker D.VII -sarjojen pahin puute. vikuviolla, violeteilla monikulmioilla tumman vihreällä pohjalla. Mallia voit ottaa mm. Akseli ja siipi ovat liian lyhyet.
ILMAILU 31
Kelvollista Fokker D.VII:ää
Eduardin 1/48-sarjan myöhäisiä valmisteita kuvaavat D.VII:n rungonpuolikkaat vertailussa: yllä OAW, alla Fokker. Revell on juuri pakannut sarjansa taas kerran uuteen pakettiin, tällä kertaa suomalaisilla siirtokuvilla varustettuna ihan meidän pienen mutta innokkaasti mallailevan kansamme iloksi! Siirtokuvat ovat Fokkereistamme viimeisenä käyttökunnossa olleeseen 1.D.357:ään nelivärisessä sirpalesuojamaalauksessaan vuonna 1923. Revellin sarjan siiven yläpintakin on keskeltä kyttyrällä. Myös Rodenin siirtokuvat ovat saaneet huonoa mainetta helposti murenevina ja muutenkin hankalina.
Roden on valmistanut sa-
mat kuusi Fokker D.VII -mallia myös 1/48-mittakaavan sarjoina. Myöhäistä OAW-mallia ei valitettavasti ole mukana, joten paras vaihtoehto suomalaisen D.VII:n tekoon on Fokker D.VIIF late -sarja, jonka kannessa komeilee Herman Göringin kokovalkoinen kone. Erot on merkitty mustalla tussilla. Ne on siis tehtailtava toistaiseksi itse. Tottahan toki myös Eduardin myöhäisen Fokker D.VII:n rakennussarja kelpaa Suomi-koneen lähtökohdaksi. Rodenin sarjaa pidetään myös konstikkaana rakentaa. Niissäkin on siis myöhäinen Fokker D.VIIF, kannessaan Erich Löwenhardtin keltarunkoinen kone, joka on paras lähtökohta Suomi-mallille. Ensimmäisenä tullut paketointi on jo loppuunmyyty, mutta kaupoista sarjaa voi vielä löytää. Siipituet ovat mittakaavaansa toki aivan liian paksut ja yläsiiven profiilikin edestä katsoen hieman väärä. Sarja on saanut kanteensa Hasso von Wedelin teilipyörällä koristellun koneen. Harvemmin huomattu OAW:n Fokkerien erikoispiirre oli takarunkoon sijoitetut kaarevat nostokahvat, jotka sojottivat suoraan sivulle päin, kun ne muiden valmistajien malleissa olivat hieman alaviistoon.
Monille tutuin Fokker D.VII
-rakennussarja on varmaankin Revellin jo 1960-luvulla tehdyllä muotilla valettu sarja mittakaavassa 1/72. Siiven yläpinnan pitäisi olla täysin suora ja alapinnan kärjistään paksumpaa keskiosaansa kohti levenevä. Se onkin ainoa sarja, josta Suomiversion saa suoraan laatikosta.
Eduardin Fokker D.VII OAW on tähän mennessä julkaistu kolme kertaa. Myös tsekkimerkki Eduard on julkaissut kuusi eri versiota Fokker D.VII:stä mittakaavassa 1/48, joskin rakennussarjoja se teki vain kolme
621t lennetty hyvin varustein: ylik. Hintapyyntö 10 000 euroa. Lisätiedot: info@tradeaid.fi, puh. Sukset, isot pyörät, 2 akkua,fuel-cat. Kone nyt pyörillä. Kla 2735 h. Ostetaan 100 tuntia SEP-tiimaa tai koneosuus C-152 tai vastaavasta koneesta. Puh. Puh. j
jj Konemarkkinat
AMERICAN AVIATION / GRUMMAN AA1 "Yankee" -70. · Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Lisäinfoa www.arcticairservice.fi
JUNIOR-STIPENDI nuorelle laskuvarjohyppääjälle Senior skydivers ry:n nuorille laskuvarjohyppääjille kannustukseksi jakama Junior-stipendi, 500 euroa julkistetaan haettavaksi vuodelle 2009. Kone Menkijärven kentällä. 02-2407 460, Fax 02-2407 480 sales@parasale.com
Myydään S-6 Coyte 2 ES ultrakevyt lentokone Lennetty n.600h moottorilla rotax 582 30h. 02-2407 460, Fax 02-2407 480 Puh. Pekka Mäntylä puh 0400 302 509. Ilmoituksen hinta yksityisille ja Ilmailuliiton jäsenyhdistyksille on 30 euroa, yritysmuotoisille ilmoittajille 60 euroa. 0400 297 526, paratronic@paratronic.fi
Hyvä harjoituskone kesäksi: Purjelentokone Grob ASTIR CS 1977. Lisäinfoa 0400 500 165 tai info@ veikkoalander.fi.
Konemarkkinat-palstan ilmoitushinnat
myydään
· Konemarkkinat-osasto tarjoaa maan suosituimman kauppapaikan ilma-alusten ja ilmailutarvikkeiden myyntiin, ostoon ja vaihtamiseen. Myydään vuosihuollettuna ja katsastettuna. Hp 42 000 euroa. Emme vastaanota ilmoituksia puhelimitse. Harju. Kuljetuspyörät. Leko- ja vintturikytkimet. Hakemukset pyydetään lähettämään joko sähköpostitse: pj@seniorskydivers.com tai postitse: Senior skydivers ry (Lars Bäckström) Haukilahdenkuja 9 A 12, 00550 HELSINKI.
sales@parasale.com www.parasale.com
ostetaan
Sukset ja kellukkeet Cessna 172:seen. · Ilmoitukset tulee lähettää kirjeitse, telefaxilla (09) 3509 3440 tai e-mail: christa.soivio@ilmailu.fi. Hakemuksen viimeinen jättöpäivä on 31.05.2009. Liidinvarusteiden korjaukset
Ilmailu kuulee vitosena
j
www.paratronic.fi
Laskuvarjot Pelastusvarjot Laskuvarjot Laskuvarjotarvikkeet Pelastusvarjot
Puh. · Ylipitkät ilmoitukset lyhennetään. Kokopeitteet. Sarjanumero 1425. Puh. Umpikärry. Kone Malmilla tai lähikentillä. kytkin, navivalot, sähkötrimmi Filser radio ja transponderi, Garmin 495.Hinta 45 900 euroa, heti vapaa Malmilla. 0400 639 088, simo.parhankangas@sci.fi
Laskuvarjotarvikkeet Lasku- ja pelastusvarjojen Lasku- ja pelastusvarjojen tarkastukset ja huollot yli tarkastukset ja kokemuksella. Merkitse maksukuittiin myytävän lentokoneen tai tuotteen merkki. viidentoista vuodenhuollot yli
viidentoista vuoden kokemuksella.
Piikkiönkatu 2, 20400 Turku Piikkiönkatu 2, 20400 Turku Puh. OH-AYF. Yö-VFR varustuksella. Junior stipendi jaetaan Utissa pidettävien SM-kisojen (22-25.07.2009) yhteydessä. · Seuraavaan 5/2009 lehteen tarkoitetut ilmoitukset on jätettävä 16.5.2009 mennessä.
Hieno Eurostar EV-97 2005. Säännöllisesti huollettu, hallissa säilytetty, virheetön. Ilmoituskoko 25 pmm, hintoihin sisältyy kuvan julkaisu. 050 376 5223 / Arola.
Tarpeettomana Cessna U206F vesikone 1974, TT 4312h, moottori (06/2003) ja potkuri (08/2003) vain 39h. Moottorissa jäljellä 780 h + prosentit . 0400 343 335.
www.parasale.com
Piper PA-28-180, makea neljän hengen matkapeli, tee tarjous tästä hienosta kolmen kympin koneesta. 0400 299 808/ Viljo Levelä.
Icom, Vertex, Maycom -radiot Bräuniger korkeusmittarit JDC-tuulimittarit LaCrosse sääasemat Suunto rannetietokoneet Ecoflex- ja Aircell kaapelit Kypärät, lentokengät yms. 040 568 7944.
32 ILMAILU. Kone Forssassa. · Pankkitilin numero on Sampo 800015-63335. Soittele 040 550 3583 / J. Puh. Hinta 100 000 euroa + alv. Kokonaislentoaika 2232 tuntia. Ilmoitukset julkaistaan ennakkomaksun tositetta vastaan, joka on liitettävä ilmoituksen yhteyteen. Katsastettu 31.05.2010 saakka. IKARUS C 42 B,-02, 100 Hv Rotax, kla 500 h. Hyväkuntoinen ja todella siisti
Osallistumismaksu on mahdollista maksaa joko paikan päällä kilpailuun ilmoittauduttaessa tai ennen kilpailua Urheilutaitolentäjät ry:n tilille Nordea 127050-250548. Lisäksi kilpaillaan Primary-luokassa, jolla ei ole SM- arvoa. Jury valitaan briefingin yhteydessä. Majoitusvaraukset: Lomahotelli Jämi (02) 547 1033, www.hotellijami.com Lisätietoja antavat: - Kilpailun johtaja Kari Kemppi, 040 515 0326, kari.kemppi@gmail.com - UTL:n sihteeri Matti Mecklin 0400 502 872, matti.mecklin@luukku.com, Tervetuloa!
KILPAILUKUTSU TAITOLENNON SM 2009 Jämi 23.7 - 26.7.2009 Suomen Ilmailuliitto ja Urheilutaitolentäjät ry järjestävät taitolennon vuoden 2009 avoimet Suomen mestaruuskilpailut moottorikoneille Jämillä 23.7 26.7.2009 Mestaruuksista kilpaillaan Sportsman-, Intermediate- ja Advanced-luokissa. Ilmoittautumiset 25.8. mennessä Kaj Lindqvistille puh. - Torstai 30.7 on saapumis-, ilmoittautumis- ja harjoittelupäivä - Kilpailun avausbriefing on torstaina klo 20.00. - Kilpailulennot perjantaina ja lauantaina, sunnuntai 2.8 on varapäivä - Kilpailusäännöt: IAC 2009. lindqvist@lagerholm.fi Ilmoittautumisen yhteydessä mainittava 2 radiotaajuutta. - Torstai 23.7 on saapumis-, ilmoittautumis- ja harjoittelupäivä - Kilpailun avausbriefing on torstaina klo 20.00. (019) 515 566 tai 0500 496 537, e-mail: kaj. Kilpailijoiden tulee tuoda mukanaan kuusi (6) kappaletta tarkastettuja ja hyväksyttyjä vapaaohjelman A-, B- ja C-lomakkeita. Kilpailumaksu ennakkoilmoittautuneet 40 euroa, jälki-ilmoittautumiset 60 euroa. Kilpailijoilta vaaditaan voimassa oleva lisenssi, joka tarkastetaan kilpailupaikalla. lindqvist@lagerholm.fi Ilmoittautumisen yhteydessä mainittava 2 radiotaajuutta. Ilmoittautumisen yhteydessä tarkastetaan kilpailijan lentolupakirja ja FAI kilpailulisenssi sekä käytettävän kilpailukoneen ja laskuvarjon lentokelpoisuus. Jälki-ilmoittautumiset 60 euroa/40 euroa. Primaryluokassa lennetään vain tunnettu ohjelma kahteen kertaan. Lisätietoja: www.eik.fi/sm2009 Jyrki "Jysky" Viitasaari 040 593 3203 Tatu Danska 050 555 0131. lindqvist@lagerholm.fi Ilmoittautumisen yhteydessä mainittava 2 radiotaajuutta. Kilpailussa lennetään tunnettu-, vapaa- ja tuntematon ohjelma. Kilpailu alkaa kello 10.00. Ruotsinpyhtäällä F3B SM-kilpailu Loviisan Ilmailijoiden lennokkikentällä. Kilpailumaksu ennakkoilmoittautuneet 40 euroa, jälki-ilmoittautumiset 60 euroa. mennessä Kaj Lindqvistille puh. Majoitusvaraukset: Lomahotelli Jämi (02) 547 1033, www.hotellijami.com Lisätietoja antavat: - Kilpailun johtaja Pertti Lehtinen 040 869 3107, pepe.lehtinen@kolumbus.fi - UTL:n sihteeri Matti Mecklin 0400 502 872, matti.mecklin@luukku.com Tervetuloa!
KILPAILUKUTSU VARJOLIIDON SM -KISAT 2009 Jääkarhujen varjoliitoseura järjestää varjoliidon SM -kisat PM -kisojen yhteydessä 5.-11.7.2009 Preddvorissa, Sloveniassa. Kilpailussa noudatetaan F3B-luokan FAI-sääntöjä. Ruotsinpyhtäällä. Jälki-ilmoittautuminen 30.5.2009 mennessä. Kilpailun osallistumismaksu on 40 euroa. Ruotsinpyhtäällä F3B SM-kilpailu Loviisan Ilmailijoiden lennokkikentällä. Jälki-ilmoittautumismaksu on 270 euroa. 044 363 6616 Loviisan Ilmailijat ry Lovisa Flygare rf Kilpailukutsu F3B SM-osakilpailu (3/3) 29.8 30.8.2009. Kilpailijoilta vaaditaan voimassa oleva lisenssi, joka tarkastetaan kilpailupaikalla. Ilmoittautumisaika päättyy 30.4.2009 johon mennessä osallistumismaksu 220 euroa tulee olla maksettuna Espoon Ilmailukerho ry:n tilille Nordea 158330-45218, viitenumerolla 20093. Kilpailu alkaa kello 10.00. 044 363 6616 Loviisan Ilmailijat ry Lovisa Flygare rf
KILPAILUKUTSU PURJETAITOLENNON SM ja PM 2009 Jämi 30.7 - 2.8.2009 Suomen Ilmailuliitto ja Urheilutaitolentäjät ry järjestävät taitolennon vuoden 2009 avoimet Suomen ja Pohjoismaiden mestaruuskilpailut purjekoneille Jämillä 30.7- 2.8.2009. Kilpailussa noudatetaan F3J-luokan sääntöjä. 044 363 6616 Loviisan Ilmailijat ry Lovisa Flygare rf Kilpailukutsu F3J SM-osakilpailu 12-13.9.2009. Koneissa tulee olla voimassa riittävä kolmannen osapuolen vastuuvakuutus. Ruotsinpyhtäällä. Mestaruuksista kilpaillaan Sportsman- ja Intermediate-luokissa. Osallistumismaksu on mahdollista maksaa joko paikan päällä kilpailuun ilmoittauduttaessa tai ennen kilpailua Urheilutaitolentäjät ry:n tilille Nordea 127050-250548. Kilpailumaksu ennakkoilmoittautuneet 40 euroa, juniorit 30,00 euroa. Majoitus: Strömforsin matkailu, Majatalo Krouvinmäki, puh. Säännöt: FAI Sporting code section 7 Osallistumismaksu: 165 euroa Kisajohtaja: Mads Syndergaard Dokumentointi: GPS Ilmoittautuminen ja maksaminen: www.nordic-open.eu
LENNÄ ULTRA VESILENTOKELPUUTUKSESI KAUNIISSA TURUN SAARISTOSSA Saariston Ilmailukerho ry:n kokeneet vesilentoopettajat kouluttavat kesän aikana sopimuksen mukaan vesilentäjiä tarkoitukseen erinomaisesti soveltuvalla 100hv Eurocub mk 4 -koneella. Jämillä on mahdollisuus ostaa lentobensiiniä automaatista luottokortilla. Koneissa tulee olla voimassa riittävä kolmannen osapuolen vastuuvakuutus. Tervetuloa!
Kilpailukutsu F3B SM-osakilpailu (1/3) 23.5 24.5.2009. Sportsman-luokassa voidaan vapaaohjelmana lentää joko luokan tunnettu ohjelma tai kilpailijan itselleen laatima vapaaohjelma. Kilpailumaksu suoritetaan paikan päällä. 0500 496 537 tai (019) 515 566, e-mail: kaj. Ilmoittautumiset 19.5. Ilmoittautumiset 8.9. Tätä kolmatta lentoa ei lasketa Sportsman-luokan lopullisiin tuloksiin. Kilpailumaksu suoritetaan paikan päällä. 0500 496 537 tai (019) 515 566, e-mail: kaj. Intermediate-luokan kilpailijoiden tulee tuoda mukanaan kuusi (6) kappaletta tarkastettuja ja hyväksyttyjä vapaaohjelman A-, B- ja Clomakkeita. Kilpailussa lennetään tunnettu-, vapaa- ja tuntematon ohjelma. Sportsman-luokassa voidaan vapaaohjelmana lentää joko luokan tunnettu ohjelma tai kilpailijan itselleen laatima vapaaohjelma. mennessä Kaj Lindqvistille puh. Purjelennon SM-kilpailut 2009 KILPAILUKUTSU 15m-,18m ,vakio- ja kerholuokan SM2009 Espoon Ilmailukerho ry toivottaa osallistujat tervetulleeksi purjelennon kaikkien luokkien SM-kilpailuihin Räyskälään 31.5.-7.6.2009. - Kilpailulennot perjantaina ja lauantaina, sunnuntai 26.7 on varapäivä - Kilpailusäännöt: IAC 2009, poikkeuksena vapaaehtoiset turvaliikkeet jotka saa suorittaa taitolentoboksissa. Katso lisää nettisivuiltamme: www.kolumbus.fi/kjell.heinonen/saaristonik/
Tervetuloa!
ILMAILU 33. Sallitut turvaliikkeet ovat sisäpuolinen "humpty" ja/tai kaksivaiheinen hidas vaakakierre. Kilpailumaksu suoritetaan paikan päällä. Kilpailussa noudatetaan F3B-luokan FAI-sääntöjä. Jämillä on mahdollisuus ostaa lentobensiiniä automaatista luottokortilla. Ruotsinpyhtäällä F3J SM-osakilpailu Loviisan Ilmailijoiden lennokkikentällä. Kilpailu alkaa kello 10.00. Jos osallistut myös PM-kisaan, osallistumismaksu on 120 euroa sisältäen tällöin myös päättäjäisillallisen lauantaina. Sportsman-luokan tuntematon ohjelma koostuu tunnetun ohjelman liikkeistä, jotka ovat eri järjestyksessä. Sportsman-luokan tuntematon ohjelma koostuu tunnetun ohjelman liikkeistä, jotka ovat eri järjestyksessä. Kilpailun osallistumismaksu on SM-kisan kaikissa luokissa 40 euroa. Majoitus: Strömforsin matkailu, Majatalo Krouvinmäki, puh. Ilmoittautumisen yhteydessä tarkastetaan kilpailijan lentolupakirja ja FAI-kilpailulisenssi sekä käytettävän kilpailukoneen ja laskuvarjon lentokelpoisuus. Tätä kolmatta lentoa ei lasketa Sportsman-luokan lopullisiin tuloksiin. Majoitus: Strömforsin matkailu, Majatalo Krouvinmäki, puh. Ruotsinpyhtäällä. Jury (3 kpl) valitaan briefingin yhteydessä. Kilpailijoilta vaaditaan voimassa oleva lisenssi, joka tarkastetaan kilpailupaikalla
Maaliinlaskun SM-kisat EFHV / HYIK ry
Kilpailukutsut löytyvät järjestäjien kotisivuilta. 37th VGC Rally Achmer, Saksa www.vgc-deutschland. World Air Games Torino, Italia www. Cessna Boogie 2009 Jämi, www.tamlk.org 21.-23.8. WAC, Unlimited luokan MM-kisa Silverstone UK
PURJELENTO
Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 16.5. Jannen Kisat JWGC-harjoitusjakso EFRY Mari Heikkilä 0400 907 698 www.rayskala.com/jannenkisat 21.6.- 4.7. Jämi Fly in Jämi Taneli Äikäs 040 557 2129 www.jamiflyin.com 13.7.- 18.7. 13th FAI World Glider Aerobatic Championship Hosin, Tsekin tasavalta 27.7.-7.8. Hanko Open Hanko Suomen laskuvarjokerho ry www.laskuvarjokerho.com 5.9. Wappuboogiet Organisoitua FS- ja freehyppäämistä 2.5. Taitolennon SM-kisat EFJM / UTL ry 6.8.-9.8. (3.5.) 2mRC-liidokit kotikenttäCUP (4/5) Jukka Juslin jtjuslin@cs.hut.fi 0400 251 816 9.5. Pudasjärven leiri OLK ry, KeLK ry ja NLU ry www.oulunlaskuvarjokerho.com 17.-21.7. Hunttiboogiet Kemi www.keminlaskuvarjokerho.net 12.-14.6. Q
ILMAILUTAPAHTUMIA
22.-24.5. Issoudun International Contest & 3.Libelle Cup www.aeroclub-issoudun.fr 6.-11.7. Moskiittoralli EFPU, www.oulunilmailukerho.fi 1.7.- 5.7. Ultra Fly In Rantasalmi "Pi-pirskatin kiva ultra flyin", infoa ja majoitus, www.rinssieversti.fi/flyin Puromies 0400 444 199, Saarinen 0400 513 796 Martti Roivainen (09) 3509 3433 30.4.-3.5. Jelgava-boogiet Jelgava, Latvia Antonov AN-28. FS-liigan 1. 22.-25.7. Hauho XXX Splash In Suomen Vesi- ja suksilentoyhdistys ry Petri Munukka petri. Ilmoittautumiset viim. Helsinki International Airshow SIL:n päälentonäytös Malmi www.helsinkiairshow.fi 4.-13.7. Free Fly Finland Hanko Suomen laskuvarjokerho ry www.laskuvarjokerho.com 30.8.-6.9.2009 Kuviohypyn (FS) ja Artistic-lajien EM- ja World Cup -kilpailut Prostejov, Tsekki www.ec2009.info
MOOTTORILENTO
Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 25.6- 5.7 JAKWAC, JAK 52 MM-kisa Rojunai, Liettua 23.-26.7. Pimp My Fly Suomen laskuvarjokerho ry www.laskuvarjokerho.com 10.-12.7. SM-kisat EFRY / EIK ry 13.6.-18.6. Varjoliidon SM-kilpailu Predvor, Slovenia www.nordic-open.eu
LENNOKKITOIMINTA
Jari Lehti (09) 3509 3443 SISÄLENNOKKIKALENTERI: www.ilmailuliitto.fi/fi/lajit/lennokit 2.5. International Jämi Vintage Jämi Taisto Saarinen 0400 358 856 www.padasjoenlentokerho.fi 7.8.- 9.8. RC- liidokit F3B SM (1/3) Ruotsinpyhtää kaj.lindqvist@lagerholm.fi 30.5. Tinttiralli EFME, www.vaasanlentokerho.fi
KUUMAILMAPALLOLENTO
Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 Kaikki tapahtumat netissä: www.pallo.net/kalenteri 5.-9.8. Riippuliidon SM-kilpailut Rautavaara Janne Heikkinen 040 500 5914 heikkinen@gmail.com 19.-28.6. Tarkkuuslennon SM-kisat EFIM Imatran Ilmailukerho ry 6-16.8. Utin Syyskisat www.utti.org
30.5.-7.6. de/treffen2009 30.7.-2.8. Advanced-luokan EM-kisat Radom, Puola 13.-16.8 PM Power Aerobatic (Nordic) Tanska 18-30.8. Big Way Camp Hanko Suomen laskuvarjokerho ry www.laskuvarjokerho.com 5.7.-10.7. RC nopeus Q500, F3D ja kansanpylon Suomen Cup (1/2) Jämi laari@f3d.fi, www.f3d.fi, 050 432 6680 1.-5.6 Harjoitteluleiri TOKAkilpailuja varten Jämi seppo.salomaa@phnet.fi 6.6. 34. Oripää Camp Oripää, www.turunlentokerho.fi 10.-19.7. Jämi seppo.salomaa@phnet.fi
LASKUVARJOURHEILU ULTRAKEVYTLENTO
Jorma Sucksdorff (09) 3509 3441 13.-14.6. Sunny Nights Fly-in Pudasjärvi http://wings.pudasjarvi.fi Helena Jaakkola 050 919 3029 11.7.- 12.7. Moottoroidun varjoliidon SM Töysä, Tuurin kylä Ilkka Peura 040 501 1006 ilkka.peura@gmail.com www.kauhajoki.fi/~eprl 5.-11.7. SM-kisat (kaikki lajit) Utti pekka.heinonen@utti.org www.utti.org 5.-9.8. Vapaastilentävät liidokit rinnekisa, Sinisiipikisa alle ja yli 16v. AirCombat taistelulennokit Euro Cup Vaasa jyrki.hamalainen@netikka.fi 23.-24.5. Aero Expo Europe Praha, Tsekki www.expo.aero 7.6.-13.6. RC- taitolennokit F3A SM (1/4), F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (1/4) Ruotsinpyhtää Sami Herpiö sami@vanners.fi 0400 470 117 23.5. RC- termiikkiliidokit F3J SM (1/4) Nastola, Kuivanto puheenjohtaja@ nastolanilmailukerho.com 045 114 9657 16.-17.5. 6th FAI Junior World Gliding Championships Räyskälä, Finland www.jwgc2009.fi 22.6.- 26.6. munukka@velho.com 15.-16.8. osakilpailu Kilpailukutsu ja lisätietoja: www.utti org tomi.kallunki@utti.org juha.putkisaari@utti.org 9.-17.5. 23.5.Vesivehmaa Open 2009 Purjelentokilpailu IGC Rankingkisa EFLA Padasjoen Lentokerho ry Taisto Saarinen 0400 358 856 www.padasjoenlentokerho.fi 29.-31.05.2009 Perinnepurjekoneleiri Selänpää Oldtimer Finland r.y Pekka Hänninen 040 733 0060 pekka.deltta@elisanet.fi 31.5.-7.6. (10.5.) Sähköliidokki F5J Nordik Suomen Cup (2/5) Kotikenttäkilpailut nordik@pp.inet.fi Juha Oksa 0400 647 087 16.-17.5. SM-kisat Mäntsälä, Tuulen Viemää ry
RIIPPU- JA VARJOLIITO
Martti Roivainen (09) 3509 3441 21.-24.5.2009 Super Paragliding Testival 2009 Koessen, Itävalta flugschule@fly-koessen.at
34 ILMAILU. worldairgames.org 1.-5.7. RC-heittoliidokit F3K Kotikenttäkilpailut http://f3k.lennokit.net 9.5. Utti SM 2009 -harjoitusleiri ja boogiet www.utti.org 26.-31.7. 31.3: skydive.lv@inbox.lv +371 28881477 21.-24.5. Utti 24h, BirdMan Midnight Flock, Speed Skydiving World Cup -osakilpailu www.utti.org 21.-26.6. Jämin Juhannusleiri Jämi Etelä-Suomen Varjoliitäjät ry www.varjoliito.net Essi-Noora Jylänki 050 530 0405 6.-9.8. Taitolennon SM-kisat EFJM / UTL ry 12.9.-13.9
RC-heittoliidokit F3K Kotikenttäkilpailut http://f3k.lennokit.net 11.-12.7. InSkaala 2009 Sisätaitolennokit F3P Sport-, Advanced-, FAI Suomen Cup (3/3) Pietarsaari erkko@pp.kpnet.fi 050 581 2592 21.11. RC termiikkiliidokit F3J SM (4/4) Loviisa, Ruotsinpyhtää kaj.lindqvist@lagerholm.fi 19.-20.9. InSkaala 2009 Vapaastilentävät peruslennokit Pietarsaari erkko@pp.kpnet.fi 050 581 2592
ILMAILU 35. AirCombat taistelulennokit Pyhäjärvi reseppo@kotinet.com 6.6. (9.8) RC-heittoliidokit F3K Suomen Cup (1/1) Elimäki kimmo.plit@pp.inet.fi 040 548 6551 + kotikenttäkilpailut http://f3k.lennokit.net 8.8. InSkaala 2009 Kansanscale Indoor Suomen Cup (2/2) Pietarsaari ilkka.klemetti@pivota.fi www.inskaala.net 21.11. AirCombat taistelulennokit Jämi (leiri) mikko.eirola@excim.fi 11.7. (13.9.) Sähköliidokki F5J Nordik , Suomen Cup (5/5) Vesivehmaa Jukka Juslin jtjuslin@cs.hut.fi 0400 251 816 12.-13.9. (2.8.) Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (2/3) Kuopio matula.h@dnainternet.net 040 563 9523 8.8. InSkaala 2009 F4D Rubber-, F4F Peanut Scale Pietarsaari ilkka.klemetti@pivota.fi www.inskaala.net 21.11. (9.8.) RC- mallilennokit F4C SM (3/3) kansanscale yli ja alle 6kg, Aresti, Suomen Cup (3/3) Seinäjoki, Kurjenneva tomi.kohtanen @ kolumbus.fi 040- 512 2586 8.8. AirCombat taistelulennokit Oulu mikko.eirola@excim.fi 15.8. RC- termiikkiliidokit F3J SM (3/4) Lappeenranta markku.savolainen@pp8.net.fi 040 514 7626
18.7. RC-heittoliidokit F3K Kotikenttäkilpailut http://f3k.lennokit.net 12.9. TOKA liidokit alle 16v, F1AX liidokit yli 16v, loppukilpailut Jämi seppo.salomaa@phnet.fi 13.6. net 040 566 4637 25.7. 6.6. 2mRC-liidokit Suomen Cup (1/1) Ruotsinpyhtää leo.santala@kolumbus.fi 0400 207 895 15.8. fi 0400 415 651 21.11. (8.-9.8.) RC- taitolennokit F3A SM (4/4), F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (4/4) Hämeenkyrö kimmo.kaukoranta@nokia.com 050 301 8896 15.8. RC- taitolennokit F3A SM (2/4) F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (2/4) Kuopio, Ahmosuo jreinikka@dnainternet.net 040 566 4637 27.6. (7.6.) Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (1/3) Helsinki, Malmi lasse.aaltio@welho.com 050 522 3560 7.6. RC-heittoliidokit F3K Kotikenttäkilpailut http://f3k.lennokit.net 13.6. Lennokkipäivät Vantaa, Suomen Ilmailumuseo suomen.lennokki@saunalahti.fi Olavi Lumes (09) 792 175 Syyskuu AirCombat taistelulennokit Paattinen t33muki@gmail.com 3.10. (19.7) RC- mallilennokit F4C SM (2/3), kansanscale yli ja alle 6kg, Aresti Suomen Cup (2/3) Jämi jreinikka@dnainternet. Siimaohjatut taistelulennokit F2D SM (1/1) Helsinki, Malmi jari.valo@ncc.fi, 050 505 5852 30.8. Vapaastilentävät sisälennokit F1D SM (1/1) SIL palkintogaala Eerikkilä Timo Forss tforss@nettilinja. (16.8.) Sähköliidokki F5J Nordik Suomen Cup (4/5) Kotikenttäkilpailut nordik@pp.inet.fi Juha Oksa 0400 647 087 15.-16.8. 2mRC-liidokit Silmukkamalja-kilpailu Ruotsinpyhtää kaj.lindqvist@lagerholm.fi 0500 496 537 9.8. RC- taitolennokit F3A SM (3/4), F3A Sport ja Nordic Suomen Cup (3/4) Oulu, Ahmosuo eeirola@gmail.com 041 183 3040 18.7. Siimaohjatut nopeuslennokit F2A SM (1/1) Helsinki, Malmi jari.valo@ncc.fi, 050 505 5852 29.-30.8. (5.7.) Sähköliidokki F5J Nordik Suomen Cup (3/5) Kotikenttäkilpailut nordik@pp.inet.fi Juha Oksa 0400 647 087 4.-5.7. (23.8.) Siimaohjatut taitolennokit F2B SM (3/3) Helsinki, Malmi lasse.aaltio@welho.com 050 522 3560 29.8. RC nopeus Q500, F3D, F5D ja kansanpylon Suomen Cup (1/2) Hämeenkyrö laari@f3d.fi, www.f3d.fi, 050 432 6680 1.8. Kaanaan Kesäkisat VL-pikkuluokat F1H ja P-30 Kaanaa Timo Pajunen 040 543 3394 13.6. RC- termiikkiliidokit F3J SM (2/4) Nastola, Kuivanto puheenjohtaja@ nastolanilmailukerho.com 045 114 9657 27.-28.6. RC- liidokit F3B SM (2/3) Nastola, Kuivanto puheenjohtaja@ nastolanilmailukerho.com 045 114 9657 15.-16.8. (22.8.) RC- helikopterit F3C SM (1/1) Lahti, Vesivehmaa timo.keranen@necosta.com 22.8. (28.6.) 2mRC-liidokit kotikenttä-CUP (5/5) Jukka Juslin jtjuslin@cs.hut.fi 0400 251 816 4.7. (14.6.) RC- mallilennokit F4C SM (1/3) kansanscale yli ja alle 6kg, Aresti, Suomen Cup (1/3) Immola Markus Lehteinen lennokkiosasto.coolmay @gmail.com 27.6. RC-liidokit F3B SM (3/3) Ruotsinpyhtää kaj.lindqvist@lagerholm.fi 12.9
Ensimmäisellä kierroksella vielä viidellä pilotilla oli mahdollisuudet voittoon. Siitä huolimatta jännittävää kisaa saapui seuraamaan joitakin paikkakuntalaisiakin. Voiton vei lopulta kuvasssa maalia koskettava Rami Saikkonen.
kuten näissä kisoissa, mönkijällä. Voiton vei lopulta Rami Saikkonen. Varjoliidon maaliinlaskukisoissa liidin hinataan ilmaan esimerkiksi autolla, lumikelkalla tai,
Voitto ratkesi vasta toisen kierroksen jälkeen lennetyllä uusintakierroksella. Irrotuskorkeus on 100200 metriä. Kisojen palkintojenjakoon toi lisäarvoa kolmen kokeneen pilotin palkitseminen Suomen Ilmailuliiton tunnustusmitalilla heidän varjoliidon hyväksi tekemästään työstä. ESV:n maaliinlaskukisoista on vuosien mittaan muodostunut koko perheen ulkoilutapahtuma ja nähtävää sekä hienoja suorituksia oli tänäkin vuonna paljon.
Tuulen suunnan vaihtumisen
vuoksi tapahtuma siirrettiin Kiikalan kentältä viime tipassa Halkjärven jäälle. Voitto ratkesi vasta toisen kierroksen jälkeen lennetyllä uusintakierroksella. Kaikki kolme edellä mainittua pilottia ylsivät 0-suoritukseen. Ei siis ollutkaan aivan sattumaa, että nämä samaiset pilotit valtasivat myös maaliinlaskukisojen kärkisijat. Pisteitä pilotti sai metriluvun mukaan, jolla hän oli 0-pisteestä. Tällaisissa kisoissa on se hyvä puoli, että
Pukukisan suosikki oli pupujussi suurine korvineen ja töpöhäntineen.
36 ILMAILU
4/2009. Sää oli suosiollinen pientä pakkasta ja aluksi puuskittaista tuulta, mikä rauhoittui päivän mittaan. Hinauksen jälkeen pilotti ohjaa kohden maaliympyrää. Varjoliidon maaliinlaskukisat Kiikalassa
TEKSTI JORMA AARNIO KUVAT TIMO KARTTAAVI
Varjoliidon maaliinlaskukisoissa Kiikalan Halkjärvellä lauantaina 7. Palkitut olivat Ari Sahlström, Rami Saikkonen ja Mladen Milevski. Osanottajia oli yli 20 ja mukana oli paljon kerhon jäseniä avustajina. maaliskuuta 2009 oli nähtävänä sekä osallistujille että katsojille hienoja suorituksia sekä mielenkiintoisia lentoasuja.
ASUTKIN ARVOSTELTIIN
E
telä-Suomen Varjoliitäjät ry:n (ESV) vuosittainen maaliinlaskukisa pidettiin Kiikalan Halkjärvellä lauantaina 7.3.2009. Maaliympyrän keskellä on pesäpallon syöttölautasen kokoinen 0-pisteen maali.
ESV:n maaliinlaskukisojen
jatkokierroksella maalikiekko pienennettiin 20 cm kokoiseksi ja sen keskellä oli 0-täplä
Leikkimieliset kilpailut kun herättävät välillä suuria tunteita. Kärkikolmikkoon ylsi myös Ari Sahlström vaikka lasku vajaaksi jääkin.
Hupihyppykierroksilla oli mukana erehdyttävästi Stuka-lentäjää muistuttava Spitfire-lentäjä, jonka kone oli epätavallisen jyrkässä nousukulmassa.
voittajia lukuun ottamatta kenenkään ei tarvitse lähteä kotiin tyhjin pistein. Lentävä punkkari nähtiin
viä lentotaitoja ja tehdään kevytilmailua tunnetuksi. Jälleen nähtiin hyvin mielenkiintoisia asuja, lastenkin mielestä. Palkintojenjako tapahtui Kiikalan lentokeskuksen mukavassa klubirakennuksessa. etsintä-, pelastus- ja palolennoilla. Ensimmäisiä kisoja järjestävänä hän selviytyi hyvin, vaikka protestejakin kisan päätteeksi tehtiin. Virkistäviä tuotteita riitti myös kisoja seuraamaan tulleille katsojille.
myös, samoin maalaismaisemaan sopiva naamiaisasu. Koneen siipimerkkiä käytettiin sitten lopullisen voittajan ratkaisutaistoissa, koska siinä oli sen verran pieni maaliympyräksi sopiva merkki. Koko päivän ahkerana pilottien lähettäjänä sekä pistelaskukoordinaattorina toimi Jari Poikkis Poikkimäki. Palkintopöytä notkui kaikenlaista varjoliitotarviketta ja -vaatepartta, kiitos sponsoreiden. Olipa mukana erehdyttävästi Stuka-lentäjää muistuttava Spitfire-lentäjä, jonka kone oli epätavallisen jyrkässä nousukulmassa. Lentokerhojen kannattaisikin tehdä enemmän yhteistyötä näkyvyyden lisäämiseksi eri ilmailulajeista. Oli lentävä iso ruskea pupujussi suurine korvineen ja töpöhäntineen. Moottorilento turvaa hyvinvointiamme mm. Kilpailun organisaattorina toiminut Jukka Juice Laakso antoi tyylinäytteensä ensimmäisellä lennollaan saaden 0-tuloksen. Silti kaikki olivat tyytyväisiä, sillä voittajia lukuun ottamatta pisteitä tulee usein rutkasti.
Mladen Milevski kurkottaa melkein käsinkin kohti maaliympyrää.
Maalin yläpuolella oli pari kertaa ruuhkaakin.
Leikin varjolla tavoitellaan hy-
Parhaista suorituksista kisaa-
misen lisäksi ESV:n maaliinlaskukisoissa on perinteisesti kisattu myös parhaasta lentoasusta. Kisapäivä tarjosi paljon nähtävää ja hienoa tunnelmaa sekä jännittävää taistelua. Tuskin koskaan niin moni ihminen yrittää olla täysi nolla. Kevytilmailu eri lajeineen antaa myös hienoja elämyksiä nousuja laskusuhdanteista riippumatta. Tuuli Salonen virkisti pilotteja kierrosten välitauolla kahvilla, teellä, mehulla ja leipomotuotteilla. Varjoliito on nopeasti kehittyvä laji ja meillä on kansainvälisiä huippupilotteja sekä paljon kerhojen järjestämää toimintaa lähellä luontoa.
ILMAILU 37
4/2009. Moottorilennosta varjoliitoon lentäjät arvostavat luontoa ja kauneutta. Kaikki osallistujat saivat pistesaaliin lisäksi muutakin kotiin viemistä
Epätietoisuutta Ilmailuhallinto pyrkii hälventämään yleis- ja harrasteilmailun palvelukonseptin kehittämisellä. On tärkeää, että ilmailijat pääsevät esittämään kysymyksiään, koska viranomainen ei voi mitenkään ennakoida kaikkia kysymyksiä ja vastata ilmailijoiden tarpeisiin, jollei niitä esitetä! Nimimerkki esitti suuren määrän tärkeitä kysymyksiä, joihin vastaaminen aloitetaan nyt. Siihen on monta mahdollisuutta, esimerkiksi asiointi yksityisen lentokelpoisuuden hallintaorganisaation kautta tai harrasteilmailijoiden oman lentokelpoisuuden hallintaorganisaation perustaminen. Huolto-ohjelmien mahdollinen käsittelyruuhka on Ilmailuhallinnon käsityksen mukaan paljon suurempi ongelma kuin itse huoltojen tekeminen tai koneiden lentokelpoisuustarkastukset. Osa M tuo väistämättä mukanaan sellaista hallinnollista työtä, jota ei ole aikaisemmin tarvinnut tehdä, eikä tälle työlle ole helppoa löytää tekijää tai kustannuksille kantajaa. Osoitteemme on ilmailu@ilmailu.fi.
taisesti kaatuu satojen ohjelmien käsittelyruuhkaan. Valaistut polut voivat olla esimerkiksi vastauksia usein kuultuihin kysymyksiin internetissä, askel askeleelta -tyyppisiä ohjeita eri vaihtoehtoisille tavoille hoitaa asiat, erilaiset mallit ja pohjat sekä myöhemmin webpohjainen palvelualusta. Mutta aloitetaan niistä kysymyksistä, joihin voidaan nyt vastata.
Liite PART-M M.A.201
ii) omistaja, joka ottaa ilmaaluksen jatkuvan lentokelpoisuuden hallinnan omalle vastuulleen ilman lisäyksen I mukaista sopimusta, voi kuitenkin tehdä tämän liitteen (osa M) osaston A luvun G mukaisesti hyväksytyn jatkuvan lentokelpoisuuden hallintaorganisaation kanssa rajoitetun sopimuksen huolto-ohjelman laatimisesta ja sen hyväksymisestä kohdan M.A.302 mukaisesti. Välitämme kysymyksesi Ilmailuhallinnon asiantuntijoiden purtavaksi. Jos ilmailijat valitsevat "väärät", vaikkakin lain mukaan sallitut keinot, järjestelmästä tulee tehoton ja kallis.
koulutetaan uusiin vaatimuksiin. Huolto-ohjelmaan voidaan liittää useita samantyyppisiä ilma-aluksia, myös eri omistajien ilma-aluksia. Ongelma on tosin se, että vaikka mahdollisuuksia on monta, niiden hahmottaminen on vaikeaa. Ilmailijoiden kannattaa yhdistää voimansa. Lienee selvää, että jos viranomainen käsittelee esimerkiksi PIK-20:n huolto-ohjelman hyväksynnän vain kerran, ja tähän huolto-ohjelmaan liitetään kaikki PIK-20-koneet, viranomaiskustannukset ovat paljon pienemmät kuin jos viranomainen käsittelisi jokaisen hakemuksen erikseen. Muutoksen tarkoitus on ollut saada huoltotoimintaasetuksen osa M paremmin yksityisilmailun tarpeita vastaavaksi. Ilmailuhallinnon ei ole mahdollista saada palvelukseensa niin paljon henkilöstöä huolto-ohjelmien käsittelyyn, että ruuhka voitaisiin kohtuullisessa ajassa selvittää. Lisäksi tarkoitus on vastata ilmailijoiden esittämiin kysymyksiin painetussa mediassa. Pidemmälle mentäessä on tarkoitus rakentaa osan M asioiden hoitamiseen "valaistuja polkuja", jotta ilmailijat saisivat asiansa hoidettua mahdollisimman helposti. Hän laatii huolto-ohjelmansa itse ja vain omalle koneelleen ja hakee sille ja sen muutoksille hyväksyntää suoraan viranomaiselta. Tämä kaikki edellyttää, että työhön osallistuva henkilöstö
N
K
imimerkki epätietoinen ja -toivoinen harrasteilmailija kysyy komission huoltotoiminta-asetuksen muutoksesta nro 1056/2008.
omission (EY) asetuksen 2042/2003 (huoltotoiminta-asetus) kauan odotettu muutos 1056/2008 on julkaistu 27.10.2008. Ilmailuhallinto haluaa todeta, ettei syytä epätoivoon ole, sillä huoltotoiminta-asetus nyt julkaistuine muutoksineen pitää sisällään monia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoisia tapoja hoitaa ilma-alusten huolto ja lentokelpoisuuden valvonta. Kuva Jouko Arpalo.
38 ILMAILU
4/2009. Tässä tapauksessa rajoitettu sopimus siirtää vastuun huolto-ohjelman laatimisesta ja hyväksymisestä jatkuvan lentokelpoisuuden hallintaorganisaatiolle, jonka kanssa sopimus on tehty.
Jos jokainen ilmailija jättää
hakemuksensa viranomaiselle erikseen, järjestelmä yksinker-
Näillä herroilla (Hakala, Penttilä ja Niemi) ongelmana ei ole ainakaan osaaminen, itserakentajia kun ovat. Kysy mitä tahansa. Ilmailuhallinto on valmis jatkamaan kysymys-vastaus-palstaa niin kauan kuin kysymyksiä riittää. Tarkoitus on tehdä myös opintomatkoja suurempiin harrasteilmailumaihin, esimerkiksi Englantiin tai Saksaan. Täysin uusia asioita verrattuna kansallisiin määräyksiin on silti oikeastaan vain kaksi: (1) jokaisen ilma-aluksen huolto-ohjelmalle vaaditaan hyväksyntä ja (2) viranomaiskatsastusten tilalle tulevat lentokelpoisuustarkastukset, joita saavat tehdä hyväksytyt organisaatiot (mutta kevyen yksityisen ilmailun osalta myös viranomainen).
Osa M on muotoiltu niin, et-
tei yksityisten ilmailijoiden välttämättä tarvitse asioida lainkaan viranomaisen kanssa saadakseen ilma-aluksen huolto-ohjelman hyväksytyksi ja sen määräaikaiset lentokelpoisuustarkastukset tehdyksi. EASA julkaisi omat tulkintaohjeensa 12.12.2008 eivätkä nekään ole aivan kristallinkirkkaat. Tarkoituksena on järjestää 2009 yksi tai useampi osa M -tiedotustilaisuus yleisilmailulle ja antaa luennointiapua harrasteilmailun valtakunnallisissa tilaisuuksissa. Joiltain osiltaan osan M määräykset ovat jopa nykyisiä kansallisia määräyksiä sallivammat. Lentokelpoisuuden hallintaor-
ganisaatiot voivat ylläpitää ilmaalusten huolto-ohjelmia ja hankkia niille hyväksynnän, joko suoraan viranomaiselta tai vaihtoehtoisesti hyväksyä ainakin osan huolto-ohjelmista ja niiden muutoksista niin sanotulla epäsuoralla hyväksynnällä. Uusi juttusarja alkaa ILMAILUSSA
vastaa
EASA:N PYKÄLÄVIIDAKKO TUTUKSI
ILMAILU aloittaa EASA:n pykäläviidakon kiemuroita oikovan juttusarjan. Osan M sallima toinen ääripää on, että ilma-aluksen omistaja asioi kaikissa asioissa suoraan viranomaisen kanssa. Mutta se byrokratia..! Etualalla Penttilän ja Niemen RV-8 Jämillä kesällä 2008
Mikä tarkasti ottaen on kaupallisen toiminnan ja kaupallisen ilmakuljetuksen ero ja mistä se voidaan tarkastaa. Perusasetuksen suomenkielisessä versiossa kaupallisesta toiminnasta käytetään siis eri termiä kuin huoltotoiminta-asetuksessa, mutta englanninkielisissä versioissa käytetään kummassakin samaa termiä commercial operations. Nämä rajoitukset on merkitty AIP:hen.
Ympäristöluvat on myöntänyt Länsi-Suomen ympäristölupavirasto. Tällä tarkoitetaan vain sellaisia lentotoiminnan harjoittajia, joilta toimilupaasetus (EY) 2407/92 edellyttää liikennelupaa. Viimeksi mainittu määritelmä näyttää kuumailmapallolennätysten kannalta ongelmalliselta. Mallihuolto-ohjelmiin alustavasti tutustuttuamme näyttää siltä, että niistä puuttuu varsinainen sisältö eli tyyppihyväksynnän haltijan ohjeiden mukaiset tiedot. Finavia toivoo, että eri lentoasemien ympäristöluvista löytyy kokonaisuus, jonka perusteella välttämätöntä pimeälentokoulutusta olisi Etelä-Suomen lentoasemilla mahdollisuus jatkaa myös tulevaisuudessa. Luvassa on erikseen kielletty lentoaseman käyttäminen klo 22 07 muihin kuin välttämättömiin valvonta-, hälytysja pelastuslentoihin ja vastaaviin sekä hätä- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Helsinki-Malmin lentoasemalla laskukierrostoimintaa ja yölentotoimintaa on rajoitettu keväällä 2008 annetussa ympäristölupapäätöksessä. Voiko G-organisaation toimilupa sisältää vain huolto-ohjelman laatimisen. Ilmailuhallinto aikoo laatia mallihuolto-ohjelman PIK-20koneiden eri malleille sekä sellaisille purjelentokoneille, joille tyyppihyväksynnän haltija ei ole antanut huolto-ohjeita. Lupapäätökset löytyvät ympäristöhallinnon netistä www. Tarkoittaako tämä sitä että SIL:llä voisi olla pelkkä G-organisaatio, joka hyväksyttäisi huolto-ohjelmat viranomaisella ja ylläpitäisi sovittujen ilmaalustyyppien huolto-ohjelmia. Onko esimerkiksi kuumailmapallolennätykset sitä lentotoimintaa joka edellyttää lupaa kaupalliseen toimintaan, mutta ei lupaa kaupalliseen ilmakuljetukseen. Pimeälentokoulutus rajoitetaan maanantaista torstaihin klo 22 01 väliselle ajalle syyskuun alusta huhtikuun loppuun. Tampere-Pirkkalan lentoaseman syyskuussa 2007 annetussa ympäristölupapäätöksessä määrätään koulutuslentotoiminta järjestettäväksi klo 0722 välisenä aikana. Niillä voidaan ehkä täyttää hallinnolliset vaatimukset, mutta hyvin dokumentoidun huolto-ohjelman hyöty jää toteutumatta. Selitys löytyy huoltotoiminta-asetuksen (EY) 2042/2003 1 (3) artiklasta, vaikkakaan ei kovin helposti: Tämän asetuksen kaupallisiin ilmakuljetuksiin liittyviä säännöksiä sovelletaan yhteisön lainsäädännössä määriteltyihin luvan saaneisiin lentotoiminnan harjoittajiin. ymparisto.fi kohdasta Ympäristölupavirastot. Lupaprosessissa lupaviranomaiset määrittelevät toimintaa rajoittavia tai ohjaavia määräyksiä, joilla ympäristöhaittoja pyritään vähentämään. Mikäli kuumailmapallolennätysten katsotaan olevan kaupallista toimintaa, edellyttää se osan M kohdan M.A.201 (i) noudattamista. Samoin huoltotoiminta tulee tapahtua joko F-organisaation tai 145-organisaation toimesta.
Yölentotoiminta ympäristöviranomaisten käsittelyssä
Ilmailu kuulee vitosena
ILMAILUn numerossa 2/2009 nimim. Viimeksi mainittua ei edellytetä moottorittomia ilma-aluksia varten. Satunnainen lentäjä ilmaisi huolensa yölentotoiminnan jatkuvuudesta eri lentoasemilla. Lupaviranomaisten päätöksiin vaikuttavat merkittävästi paikallisviranomaisten lausunnot sekä asukkaiden antamat muistutukset. Tällöin jatkuvan lentokelpoisuuden hallintaan vaaditaan lentokelpoisuuden hallintaorganisaatio viimeistään siirtymäajan päättyessä 28.9.2009. Ilmailuhallinnon (IH), vastaus: Vastaus molempiin kysymyksiin on kyllä.
M.A.201
Kohta (i): Kun jäsenvaltio edellyttää lentotoiminnan harjoittajalta lupaa kaupalliseen toimintaan, jossa ei ole kyse kaupallisista ilmakuljetuksista,... Osan M kaupallista ilmakulje4/2009
tusta koskevia määräyksiä ei silti sovelleta kuumailmapalloihin lainkaan. IH, vastaus: Ilmailuhallinto aikoo tutustua molempien maiden käytäntöön eli kuinka asiat niissä hoidetaan. Kaupallinen ilmakuljetus on ICAO:n määritelmän mukaan ilma-aluksen käyttämistä matkustajien, rahdin tai postin kuljetukseen maksua tai muuta korvausta vastaan. Lähes kaikkien Finavian ylläpitämien lentoasemien toimintaan on haettava ympäristönsuojelulain 86/2000 mukaista ympäristölupaa.
16 ILMAILU
ILMAILU 39. IH, vastaus: Kaupallinen toiminta tarkoittaa samaa kuin perusasetuksen (EY) 216/2008 3 (i) artiklassa määritelty ansiolentotoiminta: ilma-aluksen mitä tahansa yleisön saatavilla olevaa toimintaa maksusta tai muutoin vastikkeellisesti, tai silloin, kun toiminta ei ole yleisön saatavilla, lentotoiminnan harjoittajan ja asiakkaan välisen sopimuksen nojalla harjoitettua toimintaa, jossa asiakas ei valvo lentotoiminnan harjoittajaa. Mikko Viinikainen ympäristöjohtaja Ilmailulaitos Finavia
j
M.A.302 Ilma-aluksen huolto-ohjelma
Aikooko Ilmailuhallinto tehdä ELA1 ilma-aluksille mallihuolto-ohjelmat saksalaisen/englantilaisen mallin mukaan. Suomessa tämän määritelmän voi tarkistaa esimerkiksi ilmailulain (1242/2005) 67 §:n kohdasta 5. Miksi. Kuumailmapallolennätykset ovat siis ICAO:n kansainvälisen määritelmän mukaista kaupallista ilmakuljetusta, johon tarvitaan lentotoimintalupa, mutta ei yhteisölainsäädännön mukaista liikennelupaa, eikä kaupallisen ilmakuljetuksen huoltotoimintavaatimuksia tarvitse noudattaa
Alunperin tapahtuman tarkoitus oli Matti Nummijärven ideoimana lentäjien yhteinen kokoontuminen, mutta tapahtuma on vuosien mittaan kerännyt huimasti myös ilmailusta kiinnostunutta maayleisöä. Linkous jatkui vielä perjantaina muun porukan rakentaessa telttaa ja tehdessä muita valmisteluja. Saunalta siirryttiin johdettuna parvena leirintäalueen ravintolaan testaamaan karaokelaitteet ja todettiin, että pikkujoulujen jälkeen äänet ovat ehtineet palautua. Tämänvuotinen tapahtuma järjestettiin perinteisellä paikalla, maaliskuun toisena viikonloppuna 6. 8.3.2009.
Tänä talvena säät ovat suosineet suksilentämistä, OH-CER laskeutumassa Nummijärvi Fly-Inlentotapahtumassa 7.3.2009.
N
ummijärvi Fly-In järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2003. Äänes-
tä saattoi havaita ylpeyttä eikä se ollut aiheetonta. Perjantaina tuli kymmenen lentokonetta, erikoisuutena mainittakoon hieno RV-4. Komia oli kenttä, niin kuin oli meinattukin. Illan tullen mentiin saunaan ja otettiin alustavat löylyt. Nummijärvi Fly-In 2009
TEKSTI SAKARI KORPELA JA SAMI MÄNTYHARJU KUVAT TEEMU PIENIMÄKI, PM-KUVA / PASI MÄKELÄ JA MERJA REPONEN
ENNÄTYSMÄÄRÄ
KONEITA
Kauhajoen Nummijärvellä seitsemättä kertaa järjestetty Nummijärvi Fly-In lentotapahtuma sai tänä vuonna suuren lentokonemäärän sekä paljon ilmailusta kiinnostunutta yleisöä liikkeelle. Kiitotie oli hyvässä kunnossa, mutta rullausteitä ei voinut enää käyttää. Lentäjien ja varsinkin Matti Nummijärven koko vuoden jatkunut hyvä käytös oli noteerattu siellä missä säät ja ilmat sääde-
tään. Mieleen saattoi nousta huoli, kuinka suuret joukot saadaan huolletuksi ja saunassa pestyiksi, mutta kaikki sujui lopulta hyvin. Vastuksena oli tänä talvena jäälle pyrkivä vesi, joka vakavoitti linkousryhmän ilmeitä tapahtuman alla, mutta onneksi kiitotien keskiosa nousi ja vesi kerääntyi reunoille. Pientiloilla piti ennen vanhaan elää viidellä peltohehtaarilla, nyt jäällä oli saman verran lingottua ja aurattua aluetta. Toisinaan sää on haitannut tapahtumaa, eikä Kauhajoen Nummijärven kylässä sijaitsevalle jääkentälle ole saapunut koneita toivotunlaisesti. Pakkasta oli riittänyt ja jäätä Nummijärvessä oli noin 40 cm. Parhaiten lauloi kuitenkin leirintäalueen uusi emäntä Heidi Taipalus. Oltiin päästy siunattuun alkuun. Kiitotien ja kentän suunnittelun sekä aurauksen voimahahmona toimi Fly-In-tapahtuman isäntä, Matti Nummijärvi. Aamu alkoi auringon paistaessa pilvettömältä taivaalta.
4/2009
40 ILMAILU. Matti Nummijärvi kertoi linkoukseen menneen noin 30 tuntia. Jäälle lingottiin yksi kiitotie uuteen paikkaan, suunnat 1634. Lentosää oli koko viikonlopun hyvä pitkästä aikaa.
Hyvän sään ja aiempien vuosien patoutuneiden odotusten
vuoksi tapahtumassa vieraili ennätysmäärä koneita ja muuta ilmailukalustoa
Hallista saapuneen RV-4:n lisäksi tämä Kitfox IV OHXKR tuli Jyväskylästä. Kiitotien mitat olivat 1000 x 30 metriä, riippuliitäjille oli oma kiitotie oikeassa reunassa ja helikoptereille oli alue asematason vasemmalla puolella.
C-merkillä varustettu briefingasuntovaunu, joka on varustettu tietokoneella ja nettiyhteydellä. Aamupäivällä raportoitiin mm. Tapahtumassa vieraili jälleen pelastushelikopteri Pete, Eurocopter EC 135 ja lisäksi yksityinen Robinson R-22 tuli Virroilta, joten myös helikoptereista voidaan puhua monikossa. Vaasan laskuvarjokerhon hyppääjät olivat aktiivisia koko päivän. Tilastotkin toteutuivat: yksi 800:sta hypystä päätyy varavarjon käyttöön ja nyt nähtiin sellainen tilanne onneksi ilman dramatiikkaa. Paikalla kävi lauantaina mukavasti myös tiedotusvälineiden edustajia. Myöhemmin kuitenkin pilvistyi, mutta ei onneksi lentotoimintaa haittaavasti. Päivän kääntyessä kohti iltaa osa kävijöistä lähti kotimatkalle. Tässä on myös onnistuttu, sillä ainakin viisi kurssilaista on saatu pelkästään järjestävän kerhon, Air Pilot ry:n jäseniksi nimenomaan Nummijärvi Fly-In -tapahtuman ansiosta. Vaasalainen lennonjohtaja Janne Hannula kertoi laajasti harrastelijoiden kohtaamista ongelmista valvotussa ilmatilassa ja esitteli lennonjohtajan koulutusta, työtä
ILMAILU 41
4/2009. Vaunusta sai tarvittaessa tarkistaa säätiedot, tutkakuvat, notamit sekä tulostaa lentosuunnitelman ennen lähtöä.
Ennen saunaa ilmailijat kokoontuivat ravintolaan kuulemaan ammattilaisluentoja. Jo monena vuonna jäällä on ollut
Purjelentokoneiden hinauksia lensi Ilmasotakoulun Lentokerhon Rallye Commodore OHSCC. Ensi kertaa Nummijärvellä nähtiin monimoottorikoneita, vieläpä kaksin kappalein, molemmat olivat tyyppiä Piper Seneca. Sitä kautta lähialueen kerhot saavat uusia kurssilaisia. Taustalla FK-9 loppuosalla sekä Cap 232 -lennokki.
Nummijärven jäälentopaikka 6-8.3.2009. Juttu tuli ulos 18.3. Koko tapahtuman idea on ollut yritys tuoda ilmailuharrastus lähemmäs tavallista yleisöä. Kuvassa hinattavana on L-Spatz 55.
Nummijärvellä vieraili myös kaksi itserakennettua lentokonetta. Kuumailmapallo teki onnistuneen lentoonlähdön Nummijärven jäältä. Kun kohotti katseensa, saattoi nähdä monta konetta ilmassa, ruuhkaa odotuksessa ja laskukierroksessa sekä muutaman laskuvarjon leijailevan maata kohti. Onneksi vain hetkellisesti ja asematasolle alkoi kertyä yhä enemmän lentokoneita. Ykkösen Aamu-TV kuvasi päivän aikana jutun, jonka aiheena oli ultralentämisen turvallisuus. Lauantaipäivän aikana kävi 30 uutta vierasta.
Tapahtumassa vieraili päivän
kuluessa erittäin paljon ilmailusta kiinnostunutta yleisöä. Koko päivän jäällä vallitsi mainio ilmailutunnelma. Naispuolisille lentäjille ja lentäjien ladyille oli järjestetty läheiselle Osuuspankin saunalle oma tilaisuus. Virroilta lumipyryä, joka piti vierailulle pyrkivän helikopterin maassa
Uusia vieraita kävi päivän mittaan viidellä koneella ja enemmänkin olisi ollut tulossa, mutta Etelä-Suomessa vallinnut huonompi sää verotti sunnuntain kävijämäärää. Viikonlopun aikana tapahtumapaikalla kävi 22
Monimoottorikoneita laskeutui Nummijärven jäälle kaksin kappalein, tässä Malmilta matkaan lähtenyt Piper Seneca V, OHPKO.
moottorikonetta, 17 ultraa, kaksi helikopteria, kaksi purjekonetta, gyrokopteri sekä kuumailmapallo. Vastaanottaja noteerasi korkeuden joskus vähentyneen kriittisesti, koska lasin takana oli yhä merkkejä järvivedestä. Yhteismäärältään siis 45. Toisen luennon, nyt jo äänentoistolaitteiden kautta, esitti Peter Tähtinen. Hän kertoi eräästä kohtalokkaasta lennosta, josta vastuullisiksi tuomitut maksavat edelleen, kymmenien vuosien jälkeen, vahingonkorvauksia. Sunnuntai-aamun valjetessa oli jälleen hieno sää ja aurinko paistoi täydeltä terältä. Tapahtuman kotisivuilla on lisätietoja tapahtumasta sekä paljon kuvia, myös edellisvuosilta.
Sivut löytyvät osoitteesta: http:// airpilot.pp.fi/nummijarvi/ Kiitos siis kaikille kävijöille, ensi vuonna eli vuonna 2010 tapaamme 12.14.3.!
Todellinen monitoimikone, Ikarus C42 OHU390, vieraili tapahtumassa käyttäen hyväksi suksikoneille varattua aluetta.
Tapahtuman vanhimman näköinen osallistuja, Spad C.VII, joka valmistui vuonna 1919. ja uraa. Luentojen jälkeen siirryttiin saunomaan. Lennolle lähdössä Piper Cherokee sekä kaksi Eurostar-ultrakevyttä.
Iltagaalan viihdyttäjänä tänä
vuonna oli radiohitiksi nousseesta Transitmies-kappaleestaan tunnettu Jouko Mäki-Lohiluoma. Kaikkiaan tapahtuma oli onnistunut, kun säät suosivat ja aikaisemmat kävijäennätykset rikottiin. Lisäksi vielä riippuliitäjät ja
laskuvarjohyppääjät kunnioittivat läsnäolollaan kökkätyöllä järjestämäämme tapahtumaa. Miesten saunassa oli kaikkien tangentit yhtä aikaa pohjassa, kaikki tietysti puhuivat taas vain lentämisestä.
Asematasolla oli ajoittain ruuhkaa kuin isommallakin kentällä. Esityksen päätyttyä Jannelle luovutettiin "painootettu" tuulipussi, jolla kevytilmailijat saavat sivutuulilaskut paremmin sivutuulikomponenttien mukaiseksi. Uskomattoman hienon mallilennokin on rakentanut Jukka Pikkusaari.
42 ILMAILU
4/2009. Joukolla ei ilmeisesti ole MCCkelpuutusta (vaaditaan monen ohjaajan koneissa), koska hän soittaa yksin koko bändin edestä. Peter sai luentopalkkiona muistoksi ultrassa olleen korkeusmittarin symboloimaan lentäjälle elintärkeää suuretta. Luento antoi ajattelemisen aihetta ja vastuukysymyksistä keskusteltiin vilkkaasti
Testaamme moottorin, lasken visiirin alas, on kaunis ilma ja kaikki on valmista matalla tapahtuvaan navigaatiolentoomme. Huomaa vielä keskeneräiset ilmanottoaukot. Johtokone on jo ottanut sen pois ja samalla Andrea ottaa
sen pois meiltäkin. Hypätäänkö. Kuva Aviation Images.
M
ix 153, Grosseton torni, line-up ja odota kiitotie 03. Sen huollon piti olla helppoa myös kenttäoloissa. Noin 900 metrin jälkeen nopeudessa 190 kts kone nousee ilmaan ja teline otetaan heti sisään nopeuden kasvaessa nopeasti. Moottori on edelleen täydellä jälkipoltolla ja jätämme taaksemme mustan savuvanan. Onko ahdin sakannut. Ei, moottori on vain yllättävän hiljainen ilman jälkipolttoa ja lennämme johtokoneen perässä kohti Sienan kaupunkia.
kuin Starfighterilla. Moottori olisi GE J79, joka oli vielä kesken eikä sellaista ollut saatavilla.
ILMAILU 43
4/2009. Lennonopettaja, kapteeni Andrea Truppo on ohjaimissa etupenkillä. Torni, Mix 153 valmis lentoonlähtöön, kuuluu johtokoneesta. Kevyestä, suhteellisen halvasta ja yksinkertaisesta torjuntahävittäjästä jalostui myös eri maiden ilmavoimissa lukuisa määrä versioita eri tehtäviin ja vain 6,7 metrin kärkiväliin saatiin mahtumaan kunnioitettava määrä aseistustakin. Lockheed kävi läpi kymmeniä suunnitelmia, lentopainon vaihdellessa 4 000 ja 25 000 kg välillä. Tuntuu voimakas värähtely ja asteittain kasvava hurja kiihdytys. Ensilento tapahtui 4.3.1954. Konetta rakennettiin huimat 2 578 kappaletta, joista alle 300 palveli USAFissa. Lisäksi sen nousukyky ja vaakanopeus hakevat edelleenkin vertaistaan.
Yhdysvaltain ilmavoimat ha-
Starfighterin aika alkoi koti-
maan ilmavoimien hyljeksintänä ja johti jo neljän palvelusvuoden jälkeen korvaamiseen F-4 Phantomeilla. Tulee todella hiljaista. On marraskuu 2000, ja olen sidottuna F-104G-M 4-48:n takapenkille. Selvä lentoonlähtöön, tuuli tyyntä, kuuluu
vastaus ja Andrea työntää kaasuvipua eteen, kunnes se pysähtyy rajoittimeen. Loppujen lopuksi ani harvalla lentokonetyypillä on takanaan niin pitkä ja värikäs palvelusura
lusi 1954 uuden hävittäjäkoneen, joka lentäisi jatkuvaa kahden machin vaakalentoa, siis korkeammalla ja nopeammin kuin muut. Vierestämme ohi rullaa F-104G-M 4-44 ja jää hieman etupuolellemme odottamaan. Lockheed allekirjoitti 1953 sopimuksen prototyypin XF-104 rakentamisesta. Lentäjien Zipperiksi ristimän pienen torjuntahävittäjän historia alkoi 1954 Yhdysvaltain ilmavoimissa ja päättyi 2004 Italian ilmavoimien poistettua viimeisetkin käytöstä juhlallisin menoin.
XF-104 USAF s/n 53-7786 oli ensimmäinen kahdesta prototyypistä. Lentäjien kokemukset Korean sotanäyttämöltä ja erityisesti Mig-17:n ilmestyminen Korean niemimaan taivaalle olivat lähtökohtia XF-104:n suunnitteluun. tekstIt tUoMAs PIetInen jA DAvID CenCIottI
F-104 Starfighter
siivetön ihme
Harva lentokone on jakanut mielipiteitä niin kuin Lockheed F-104 Starfighter. Johtokone kiihtyy edellämme paremmin, sen moottori käy siis hiukan paremmin juuri nyt, Andrea toteaa
Siipien pieni paksuus pakotti asentamaan laskutelineet runkoon. Se on nyt sinun, toteaa Andrea ja otan täysin värinättömästi lentävän miehitetyn ohjuksen haltuuni. Myöhemmin F-16:ssa oli hiukan samantapainen laskuteline, jossa pyörät kääntyvät eteen ja kiertyvät 90°. Siipien ohuus pakotti myös suunnittelemaan erittäin pienikokoiset siivekeaktuaattorit. Kokeilen joitakin taitolentoliikkeitä pitäen koko ajan silmällä kohtauskulmamittaria. Johtoreuna oli niin terävä, että niissä käytettiin maassa suojuksia henkilökunnan suojaamiseksi. Finaaliin tultiinkin 88 % teholla ja 170 solmun mittarinopeudella. Vasta istumisen jälkeen sai kaasua hitaasti vähentää. Runko oli noin 2,5 kertaa kärkivälin mittainen eli suhteessa hyvin pitkä. Siiven etureuna taipui alas solaksi ja laskusiivekkeiden ylittäessä 30° aukenivat vuodatusilmaventtilit, jotka puhalsivat moottorista vuodatusilmaa lisäten ylipainetta laskusiivekkeen yläpinnalle. Laskusiivekkeet ja solat olivat sähkötoimisia. Jarrut olivat lukkiutumattomat ja pyörät sallivat operoinnin myös päällystämättömiltä kiitoteiltä. Rakenne antoi hyvät aerodynaamiset ominaisuudet ja pienen vastuksen yli yhden machin nopeudessa. Se ei ymmärrettävästi parantanut turvallisuutta matalalla lennettäessä. Se on yllättävän vakaa ja selkeästi vähemmän liikehtimiskykyinen kuin moni muu hävittäjä.
44 ILMAILU
Tämähän lentää kuin kiskoilla. "Starfighterilla lentäminen poikkeaa kaikista muista lentämistäni hävittäjäkoneista."
Kaikki mahdolliset runko- ja siipiratkaisut punnittiin. Silmiinpistävin piirre pitkän ja solakan rungon lisäksi Starfighterissa on siipien lähes liikuttavan pieni koko. 15° on ehdoton maksimi. Runko kuitenkin tuottaa paljon nostovoimaa. Koska siivet sijaitsivat niin takana, Lockheedin pääsuunnittelija Clarence Kelly Johnson päätti asettaa ne 10° negatiiviseen V-kulmaan ehkäistäkseen korkeusperäsimen sakkauksen kaarrossa. Hydraulijärjestelmiä oli kaksi toisistaan riippumatonta ja eri lämpötiloihin suunniteltua. Niiden muoto hidasti imuilman virtausnopeuden alisooniseksi, kun lennettiin yli 1,5 machin nopeuksilla, mikä ehkäisi ahtimen ylikuumenemis-
20 mm Vulcan-tykki saksalaisessa F-104 G:ssä. Lisäksi ilmanottoaukoissa oli kaksi ilmanottoa, toinen moottorille ja toinen ohivirtausilmaa varten, joka jäähdytti moottorin
koteloa ja yhdistyi taas suihkuputkessa turbiinista tulevaan pakoilmaan. Muutaman tynnyrin ja 3,5 G:n silmukan jälkeen vilkaisen polttoainemittaria ja totean taitolennon riittävän tältä erää.
Ducatin uuden 999-mallin julkistamisen kunniaksi Ducatin väreihin maalattu F-104 ASA. Ratkaisu pienensi sakkausnopeutta, mutta vaati tehoja moottorista. Ilmanottoaukot olivat 1950-luvulla suuri salaisuus ja paljastettiin yleisölle vasta 1956. Lisäilmanotto sai aikaan konetyypille tyypillisen kummallisen mylvinnän sillä rullattaessa ja kaasua lisättäessä. Lopulta päädyttiin hyvin taakse sijoitettuun trapetsisiipeen, jotka oli ohuin koskaan sarjatuotantokoneeseen koskaan rakennettu siipi, tyvestä vain noin 10 cm. Korkeusvakain on pendelimallinen ja vielä siipeäkin ohuempi. Sauvan poikkeuttaminen vaatii kokolailla voimaa 420 solmun nopeudessa, paljon enemmän kuin esimerkiksi MB 339 tarvitsee. Ilmanottoaukoissa oli kiinteät 1,5 machin nopeudelle optimoidut kartiot. Muodostelmassa pysyminen on oikeastaan aika helppoa näin vakaalla ja rauhallisella lentokoneella. Kuva Aviation Images.
ta. Niiden muoto oli suuri salaisuus. Ulvomista voi saada aikaan myös ilmassa tietyl4/2009. Vasta 1956 niistä julkaistiin valokuvia. Kuva David Cenciotti.
Rungon sisustan tilan vei
J79-moottori eikä siipien välillä ole tukisalkoja, vaan ne on kiinnitetty runkoon 10 ruuvilla. Starfighterilla lentäminen poikkeaa kaikista muista lentämistäni hävittäjäkoneista. Sen ylittäminen johtaa nokan hallitsemattomaan nousuun ja sitten kierteeseen. Ohjauspinnat liikkuivat hydraulisesti ja tuntuma ohjaussauvaan tehtiin jousilla. NASA antoikin yhdelle koekoneistaan nimen Howling Howland. Niitä myös käytettiin. Myöhemmin F-104G sai normaaliin tapaan ylöspäin toimivan heittoistuimen. Ohjaamokaan ei ole niin pieni kuin kuvista voisi ymmärtää, täällähän voi vaikka kääntyä ja pystyn vaihtamaan filmin kameraani. Konetta piti lentää vielä kiitotielläkin. Aluksi koneeseen asennettiin epätavallisesti alaspäin linkoava heittoistuin, jotteivät pilotin jalat osuisi terävään korkeusvakaimeen. Siipiratkaisu oli peräisin X-7-ohjuksesta, joka saavutti 4 machin nopeuden. Siirtyminen ylisooniseen nopeuteen oli niin tasainen ja huomaamaton tapahtuma, että joskus lentäjät huomasivat rikkoneensa äänivallin vahingossa. Ducati maksoi maalit
Runkoa pidennettiin, sillä J79 oli J65moottoria suurempi, ja koska polttoainetankkeja lisättiin. Tähtäimellä pystyi jäljittämään kohteita tykille pimeässäkin.
Prototyyppi lensi vuoden ku-
General Electric J79-suihkumoottori. Luftwaffen tiivistä Starfighter-muodostelmaa. PakILMAILU 45. Yksin vuonna 1958 kuoli 19 koelentäjää Starfighterin ohjaimissa. Esituotantomalli YF-104 A oli syntynyt. Tuotantomallit nousivat jarruilta 40 000 jalkaan eli 13,3 km korkeuteen minuutissa ja 40 sekunnissa. Flutteriongelman ratkaisuksi osoittautui niinkin epätieteellinen vaihtoehto kuin tehdä korkeusvakaaja niin paksusta ruostumattomasta teräksestä kuin mahdollista. Ilmassa nousunopeus oli parhaimmillaan 60 000 jalkaa eli 20 kilometriä minuutissa, ohjukset kyydissä. Kun nokka nousee tarpeeksi, korkeusvakainkin sakkaa ja kone menee kierteeseen eikä enää oikene siitä. Konetyypin maine lentävänä ruumisarkkuna kumpuaa mainituista onnettomuuksista. Siinä oli ensimmäinen lentolaitteeseen asennettu 6 000 laukausta minuutissa ampuva 20 mm Gatling (Vulcan)-tykki. Sidewinderit mukana kone lensi yli 2 machin taistelunopeutta. Starfighterin kojelaudassa olikin ainutlaatuinen varoitusvalo: SLOW! (HIDASTA!). Myöhemmin Saksassa tuli esiin tapauksia, joissa järjestelmä oli työntänyt normaalia vaakalentoa lentäneen koneen maihin. Lentokoneen aerodynaaminen vastus on 2,25 machiin asti pienempi kuin J79:n työntövoima, joten tehon puolesta sillä voisi lentää nimellisno4/2009
peutta nopeamminkin, mutta ahtimen vahingoittuminen kuumuudesta muodostuisi ongelmaksi. Kuva Aviation Images.
olikin sitten patopainemoottoreiksi muuntuvat voimanlähteet, joilla päästiin yli 3 machin nopeuksiin. Vasta kun J79 oli saatavilla, konetyypin suoritusarvot alkoivat olla selvillä. Kuva Aviation Images.
laitteista lennon aikana. Starfighterille tyypillinen lentoasento on hiukan nokka ylöspäin, joten esim. Saksalaiset ottivatkin järjestelmän pois käytöstä. Pommeja voitiin pudottaa näkymättömissä oleviin maaleihin ja ydinase toimittaa yliääninopeudella puoliautomaattisesti kohteeseen. Sen takia suunniteltiin ensimmäinen Stick Pusher, joka työnsi sauvaa tarvittaessa ja pienensi kohtauskulmaa. Kuva David Cenciotti.
lä kaasun asetuksella. Se oli lämmitetty ja paineistettu ja laitteet olivat Jeep cans -lempinimellä kutsuttujen kieltämättä bensiinikanistereiden kokoisten ja näköisten koteloiden sisällä, joita voitiin asentaa ja poistaa tehtävän mukaan. Samana vuonna konetyyppi otettiin USAFin käyttöön ja maadoitettiin jo saman vuoden keväällä onnettomuuksien takia. pitot-putkea kallistettiin alaspäin. Rungon takaosassa oli portaattomasti aukeavat lentojarrut.
Italialaisen Starfighterin laitetilaa ja ohjaamo. Skunk Worksin eli Lockheedin Burbankin tehtaan seuraavassa omintakeisessa lentolaitteessa SR-71:ssä
pua. Alkajaisiksi selvisi, että Starfighterin nokka nousee sakkauksessa. Sen ratkaiseminen oli hankalaa ja kun testikoneista irtosi pyrstöjä ja pilotteja pelastautui heittoistuimella, oli ongelman tutkiminen lennossa vaarallista. Starfighterissa oli inertianavigointijärjestelmä, joka oli riippumaton ulkopuolisista suunnistus-
Avioniikka ja aseidenhallintajärjestelmät olivat aikansa huip-
luttua sopimuksen allekirjoittamisesta Buick J65-suihkuturbiinilla, joka oli J79:ään verrattuna pienitehoinen. T-mallinen korkeusvakain kärsi pahasta flutteriongelmasta. Laitekannuissa oli järjestelmätesterit, joilla järjestelmät saattoi testata maassa nopeasti. Starfighterissa oli modulaarinen laitetila pilotin takana
saavuttanut 118 860 jalan korkeuden NF-104:llä. Ilmanottojen yhteydessä olevista tarkistusluukuista pääsi tarkkailemaan ahdinta mahdollisten vaurioiden varalta.
Juhlamaalattu kaksipaikkainen F-104 G. Suihkusuutin säätyi automaattisesti pyörintänopeuden mukaan, oli täysin auki tyhjäkäynnillä, pienimmillään matkalentotehoilla ja aukeni taas enemmän jälkipoltolla. Näin ehkäistiin ahtimen sakkausta ja saatiin pienempi polttoaineenkulutus. Puristussuhde oli 12:1. Ahtimen lavat olivat titaania, mikä oli siihen aikaan edistyksellistä ja kallista yksi ahtimen lapa maksoi tuhansia dollareita. F-104 B:n nopeus oli sama kuin yksipaikkaisellakin, mutta toimintasäde pienempi. Kaksipaikkainen F-104 B oli muuten kuin A, mutta jonkin verran avioniikkaa piti jättää pois takapenkkiläisen viedessä laitteilta tilaa. Lisäsäiliöillä määrä voitiin liki kaksinkertaistaa. Sen jälkeen flutteria ei enää esiintynyt. Rungon säiliöihin johdettiin moottorista vuodatusilmaa, jotta niissä olisi pieni ylipaine pitämässä ne muodossaan ja oikean lämpöisinä.
Vuodatusilmalla hoidettiin myös ilmastointi sekä ohjaamon ja laitetilan ilmanvaihto. Alle 75 000 jalassa J79 voitiin taas käynnistää. Yksinkertaisempi CJ-805-23 oli käytössä Convair 990-matkustajakoneessa. Kuva David Cenciotti.
Avaruusaika oli koittanut ja erittäin korkealla lentämistä tutkittiin erikoismallilla NF-104.
46 ILMAILU
Siihen oli J79:n lisäksi asennettu Rocketdyne-rakettimoottori, joka antoi lisätyöntöä noin 3 000 kg. Pienien välimatkojen Eurooppaan se kuitenkin riitti.
Polttoainetta mahtui rungon
Kaikkien aikojen hävittäjäkau-
pat tehtiin, kun F-104:n vaatimaton ja lyhyt ura USAFin riveissä oli loppumassa. Lentäjän olivat pettyneet lyhyeen toimintasäteeseen ja vaikeaan yölentämiseen. USAFin majuri Robert Smith oli 6.12. Chuck Yeagerin kuuluisa korkeusennätysyritys 10.12.1963
päättyi 101 000 jalkaan nokan noustua hallitsemattomasti ja koneen mentyä kierteeseen. Starfighterin toimintasäde oli liian pieni suuriin välimatkoihin tottuneille USAFin lentäjille. 1967 tyyppi poistui USAFin käytöstä lopullisesti ja konetta oli rakennettu sille vain 296. Yeager hyppäsi heittoistuimella 11 000 jalassa ja sai palovammoja palaneesta lentokypärästään. Siipien kärkitankkeihin mahtui 1200 litraa. Kuva David Cenciotti.
J79 oli mielenkiintoinen suih-
kumoottori. Voimanlähde täytti suurimman osan Starfighterin rungosta ja siihen pääsi käsiksi irrottamalla perärunko kokonaan. Silloin USAF alkoikin käyttää enemmän kaksipaikkaisia F-4 Phantomeja. Turbiini oli kolmivaiheinen ja sitten oli vielä jälkipoltin. Poistamalla tykki ja ammukset runkoon saatiin lisää polttoainetta. Siipiä jatkettiin hiukan. säiliöpusseihin vain 896 gallonaa eli noin 3 400 litraa. Avioniikan testaukseen käytettiin Pinokkio-nimistä DC-3-konetta, jonka nokkaan oli asennettu F-104:n nokkakartio ja kaikki mahdolliset navigointi- ja asejärjestelmät sekä myös ohjaamomaketti.
Italialainen F-104-ASA ilman aseistusta ja lisäsäiliöitä. Tyypillisesti 100 000 jalkaan (lähes 30 km) noustiin niin, että 35 000 jalassa 2,15 machin nopeudessa vedettiin rajusti nousuun. 70 000 jalassa J79-moottori sammutettiin ja lentoa jatkettiin rakettimoottorilla sekä tarvittaessa ohjausraketeilla ohjaten. Myöhemmin J79:n syrjäyttivät varsinaiset ohivirtausmoottorit. Sen jälkeen koneita alettiin varastoida tai käyttää radio-ohjattavina maaleina. Siinä oli jo mainittu ohivirtaus, 17-vaiheinen ahdin, joista kuuden ensimmäisen lavat olivat säädettäviä. "Saksa tarvitsi 1958 uuden hävittäjän F-84F Thunderstreakin ja F-86 Sabre korvaajiksi."
suus oli ¼" eli 6,3 mm. Kun rakettimoottori sammui, kone oli lentonsa lakipisteessä ja alastulo aloitettiin lentojarrut auki. Moottoria käytettiin Starfighterin lisäksi B-58 Hustlerissa, F-4 Phantom II:ssa, A-5 Vigilantessa ja israelilaisessa IAI KFIR -hävittäjässä. Koneen nokassa ja siivenkärjissä oli lisäksi pienet ohjausraketit, joilla sitä ohjattiin ohjainpintojen jo menetettyä tehonsa ohuessa ilmassa. Euroopan NATO4/2009. Se tuotti noin viisinkertaisen työnnön painoonsa nähden
Työtilani on vain 2 x 2 metriä ja runko 2,4 ... Konehan oli samaan aikaan maadoitettuna Yhdysvalloissa! Myytyä lentokonetta ei ollut vielä olemassa kuin paperilla, mutta siihen tulisi muutoksia, kuten sivuvakaimen pinta-alan suurentaminen 25 %, rungon ja siipien vahvistaminen suurempaa hyötykuormaa varten ja matalalla lentäväksi rynnäkkökoneeksi. Suurin työ on rakentaa paineilmajärjestelmät uuteen uskoon ja lisätä näin varmuutta. Lockheed kehitti F-104 C:stä raskaampaa versiota, joka Saksan allekirjoittaessa 18. 949 Starfighterin myymistä Saksaan voidaan pitää melkoisena Lockheedin kaupanteon näytteenä. Sen kärkiväli noin 110 cm ja pituus 244 cm. Numerot kyljessä ovat käytyjen kilpailujen lukumäärä ja Villeneuven silloinen kisanumero. · Italian ryhmään kuuluivat Fiat, Aefer, Macchi, SIAI-Marchetti, Piaggio ja SACA (200 konetta). Voin kuvitella lento-ominaisuuksien olevan kuin yö ja päivä sileänä ja taas luukut auki, telineet ulkona ja laskusiivekkeet alhaalla kuten esikuvassakin. Laivasto tarvitsi korvaajan Sea Hawk -hävittäjäpommittajalle. Lennokin väritys on oma juttunsa. tiivis tunnelma!
Starfighter turbiinilennokkina
V
oiko F-104 millään lentää lennokkina. Voi. · Pohjoinen ryhmä: Hamburger Flugzeugebau, Weser Flugzeugebau, Focke-Wulf sekä Fokker ja Aviolanda Alankomaista (350 konetta). Loppujen lopuksi Hollanti, Belgia, Italia, Turkki, Kreikka, Tanska, Norja, Kanada, Taiwan, Japani, Pakistan, Espanja ja jopa Jordania operoivat Starfighteria. Runko on huikean pitkä mutta onneksi kaksiosainen. Muutkin NATO-maat seurasivat pian Saksan esimerkkiä,. Philippe Avonds, F4C-lennokkiluokan maailmanmestari ja ex-Belgian ilmavoimien lentäjä (600 tuntia Starfighterilla) tekee ja myy F-104G-rakennussarjaa. J79-G-11A-moottoreita valmistivat lisenssillä BMW, Belgian Fabrique Nationale ja Alfa Romeo. Rakentajia oli monta ryhmää. Ne myös vähentävät kärkipyörteitä ja parantavat näin lento-ominaisuuksia. Rakenne on muuten sangen esikuvansa mukainen, mutta siipiprofiilia on muutettu ja ennen kaikkea siipeä on paksunnettu.
Olin jo tilannut kyseisen rakennussarjan, mutta sitten äkkäsin Ebaysta valmiiksi rakennetun yksilön, jota myi KLM:n lentäjä Hollannissa. Lennokkia ei saa lennättää liian kauaksi ja kärkitankit ovat aivan ehdottomat varusteet, ilman niitä asennon määritys on vielä paljon vaikeampaa. Lennokkina F-104 on hyvin esikuvansa kaltainen, tarvittaessa erittäin nopea, ja turbiinin on syytä olla luotettava liitoominaisuudet ovat aika kehnot. Myös Sidewinderit rakennettiin lisenssillä Euroopassa. Kaikki tuulilasit tehtiin Hampurissa, lisäsäiliöt Fokkerin ja ohjaajota ohjasti Alenian koelentäjä Maurizio Cheli. Moottoriksi tulee 85 N työntävä Graupner G-Booster, jollainen Avondsillakin on omassaan. Monen värikkään vaiheen jälkeen sain kuin sainkin lennokin ehjänä Suomeen ja nyt illat kuluvat tämän lentämättömän, mutta jo jonkin vuoden ikään ehtineen kaunottaren modernisoinnissa lentokuntoon. · Läntiseen ryhmään kuuluivat SABCA ja Avions Fairey Belgiasta (189 konetta). Ensilentoa odotellessa harjoittelen asennonmääritystä simulaattorilla, jossa on F-104-lennokki. Kun koneeseen lisättiin vielä TACAN-radionavigointijärjestelmä ja Litton LN-3 inertianavigointijärjestelmä, pieneen hävittäjään oli ahdettu melkoinen varustearsenaali. maaliskuuta 1959 sopimuksen Lockheedin kanssa sai uuden nimen F-104G (Germany).
Myöhemmin paljastui, että Lockheed oli maksanut lahjuksia ja likapyykkiä pestiin pitkään. Laskutelineet ovat esikuvansa mukaiset, telineluukut myös, joten jo luukkujen kanssa saa raapia päätään, jotta kaikki toimii. Kun F-104-koneita poistettiin käytöstä 1989, yksi maalattiin Ferrarin värein ja annettiin Maranelloon. Heittoistuin vaihdettiin Lockheedin ylöspäin sinkoavaksi C-2-mal-
liksi ja tutka/tulenjohtojärjestelmä Search and ranging R-22A NASARRiksi. Esikuva jököttää Maranellon kilparadalla. Saunder-Roe SR 177, English Electric B1 Lightning, Grumman F11-1F, Dassault Mirage III, Northrop F-5 sekä Republick F-105 Thunderchief. Lopullinen valinta tehtiin joukossa Mirage III, F-11-1F ja Starfighter. Paikasta kilpaili monta konetyyppiä, mm. Muuten lennokki on aika tavallinen lennätettävä, joskin pienet siivet ja negatiivinen V-kulma vaativat harjaantuneet silmät asennon näkemiseen. Se on Ferrarin-punainen ja varustettu vieläpä Ferrarin tunnuksin Italian ilmavoimien kokardien lisäksi. 91 VDF -moottorilla ja Ramtec-puhaltimella, joista saadaan työntöä noin 45 N. Lennokki painaa len-
tokunnossa 78 kg. Sama perinne elää yhä, Michael Schumacher ehti ennen eläkepäiviään kisata Eurofighterin kanssa,
4/2009
ILMAILU 47. Lennokki on mittakaavassa 1/7. Saksa tarvitsi 1958 uuden hävittäjän korvaamaan F-84F Thunderstreak ja F-86 Sabre. maat, etupäässä Saksa, tarvitsivat kuitenkin uuden hävittäjän. Koneet rakennettiin lisenssillä Euroopassa Saksaan perustetun Arbeitsgemeinschaft F-104:n (ARGE) johdolla. Kuuluisin Istranan kilpa-ajajista oli Guilles Villeneuve, Jacques Villeneuven isä, joka ainoana voitti F-104:n. Oikean Starfighterin tapaan kohtauskulmaa ei saa olla liikaa, ettei korkeusvakain sakkaa ja nokka nouse liian ylös. Tarvittiin konetyyppi, joka muuntuisi sekä torjuntahävittäjäksi että hävittäjäpommittajaksi. NASARR tulenjohtotutkan rakensi Telefunken Saksassa, Philips Alankomaissa ja SA Belgiassa. Runkoa myös pidennettiin. Konevalinta oli poliittinen. Se on muisto 1981 Istranan lentokentällä käydyistä kiihdytyskilpailuista Ferrarin F1-auton ja F-104:n kesken 1000 metrin matkalla. · Eteläinen ryhmä: Messerschmitt, Dornier Heinkel ja Sie-
bel (210 konetta). Lennokki on suunniteltu jo vuosia sitten aikana ennen lennokkiturbiineja, joten sitä on silloin lennätetty O.S. USAF oli perustanut siipensä suojassa Luftwaffen uudestaan ja oletti kaluston pysyvän amerikkalaisena
Viimeisin päivitys, jonka italialaiset tekivät, oli 2003 ja malli S-ASA. Myös mini Myös mini jyrsinkoneNova XJ-300 845 jyrsinkone Nova XJ-300 845 Huipputarkat työstökoneet. Kaikkiin mutta hinnaltaan edulliset lentokoneheadsetit. 99 muistipaikkaa. Katso myös muut Vain 75 Katso nettisivultamme. Yli 900 koneen määrästä noin kolmasosa menetettiin onnettomuuksissa. Myös canard-F-104 rakennettiin aerodynaamisesti epästabiilin lentokoneen tutkimista varten. Ohjaamon taakse asennettiin toisesta F-104:stä irroitettu sivuvakaimen yläosa korkeusvakaimineen. Katso myös muut sorvi / Huipputarkat työstökoneet. Loppujen lopuksi 1969 onnettomuusluku oli saatu putoamaan 87,7:stä lukuun 11,7. Ensimmäinen oli pätevän henkilöstön puute ja toinen huonot lentosäät. Konetyypin alkuvaikeudet oli siis saatu selätettyä ja Starfighter teki kuin tekikin pitkän päivätyön Länsi-Saksan ilmavoimien päähävittäjänä vuoteen 1987 asti, yli 25 vuotta. Vain 75herkkyys. jne. (Kuljetuslaukku kaupan päälle)
MAYCOM AR-108 ilmailuskanneri
kaupan päälle)
MAYCOM AR-108 174 Mhz. 1982 se oli enää 10. Rintataskukoko.mallit . F-104 G:t päivitettiin S-malliksi Lockheedin tehtaalla ja ensimmäinen toimitus oli kesäkuussa 1969. Yksin 1964 menetettiin 35 konetta. Kokeilut olivat menestys, mutta hankkeesta luovuttiin. Muut eurooppalaiset pääsivät jo silloin puoleen siitä. Saksassa oli lentokoulutuksessa kaksi suurta ongelmaa. Myös puolustusministeri Franz Josef
Strauss joutui eroamaan ja Alankomaiden prinssi Bernhard tunnusti 1976 saaneensa yli miljoonan dollarin lahjuksen Lockheedilta konekaupan takeeksi. Myös DeLuxe malli VXA-300 suosittu ilmailuradio. 20dB:n melunvaiKaikkiin konetyyppeihin. Tarkoitus oli sodan sattuessa ja kiitoteiden ollessa jo savuavia raunioita pitää edelleen valmius kuljettaa ZELL-F-104-koneita ympäri maata ja saada vielä aikaan ydinasehyökkäys. Sen toiminta jatkui vuoteen 1983 saakka. mokuomut Aviolandan tehtailla Alankomaissa.
Luftwaffen ensimmäinen Star-
fighterilla lentänyt lentäjä oli toisen maailmansodan ässä Günther Rall. konetyyppeihin. plamaleikkurit jne. Huono koulutus oli merkittävä syy alkuvaiheen onnettomuuksiin. Vain 645 naisuuksilla. taanottimen . Katso nettisivultamme. Onnettomuudet aiheutuivat mm. Arizonan auringon vaihtuessa sumuiseksi ja pimeäksi Keski-Euroopan lentokeliksi oli selvää, että työ oli haastavaa. Kuva David Cenciotti.
Muut operaattorit eivät päästäneet pilottia koneen ohjaimiin ennen kuin 500 tuntia oli täynnä. Saatavana myös metriasteikolla. Saksassa konetta operoitiin huonoissa oloissa, vähäisellä kokemuksella ja suurella konemäärällä. Loppujen lopuksi Ilmavoimien komentaja joutui eroamaan. Alueet 108 174 Mhz. mittarit. Yleisö alkoi kiinnostua koneesta, jota oli ostettu huikeat määrät muttei testattu kunnolla. Kaikki lentäjät eivät luopuneet siitä ilman jonkinlaista haikeutta, vaikka Eurofighter onkin loistokone. Koneille ei aina ollut lämmintä hallia. Italian ilmavoimilla oli käytössä 355 Starfighteria vuosina 19622004. Vain Italialla ja Turkilla oli käytössään kolmannen Starfighter-sukupolven S-koneita. vastaanottimen herkkyys. Viimeisin Starfighterin malli oli F-104S, jonka aseistuksena oli kaksi AIM-7 Sparrow 3 -ohjusta ja 4 AIM-9 Sidewinderiä. Saksalaiset lentäjät pääsivät Starfighterin ohjaimiin jo 300 lentotunnin jälkeen. 20dB:n melunvaimennus, melutasoa mennus, melutasoa vaimentava mikki, vaimentava mikki, äänenvoimakkuuden säätö. Koelennoilla saatiin tietoja, joita käytettiin myöhemmin Eurofighterin suunnittelussa.
Italialaiset olivat ihastuneita
konetyyppiin ja luopuivat siitä vasta 2004, kun ensimmäiset Eurofighterit saapuivat. jne. Heittoistuin vaihdettiin 1967 vihdoin hyväksi havaittuun Martin-Bakeriin ja koulutusta lisättiin. Katso myös muut sorvi /jyrsinkonejyrsinkonemalliamme, levyntyöstö, hitsaus, plamaleikkurit malliamme, levyntyöstö, hitsaus, jne. Kokeilumielessä testattiin myös Zero-Length-Launch-laukaisuja (ZELL), joissa Starfighter singottiin ilmaan rakettimootto-
rilla. Lentäjät koulutti USAF Yhdysvalloissa, jossa oli saksalaisista Starfightereista koostuva koulutuslaivue. Samaan aikaan Espanja operoi koneella ilman yhtäkään onnettomuutta. Vain 645 . Katselin nii4/2009. Myös variometrit, kaarto-ja Katso nettisivultamme. Alueet 108 ilmailuskanneri 99 muistipaikkaa. Erittäin hyväRintataskukoko. (Kuljetuslaukku pitkässäkin käytössä. Italialaiset ovat aina pitäneet urheiluautoista ja suhtautuivat Starfighteriin siivekkäänä sellaisena. Akku 310 sekä headset adpteri mukana. myös muut mallit nettisivultamme. erittäin monipuolinen ja 250 muistipaikka, kaksoiskuuntelu,Akku ja laturi sekä headset adpteri mukana. nettisivultamme.
Uranus-Tuonti Oy Uranus-Tuonti Oy
www.koneita.com www.koneita.com
48 ILMAILU
Alanurmontie 128,62100 Lapua 62100 Lapua Alanurmontie 128, Puh. äänenlaatu ja Erittäin hyvä äänenlaatu ja vasRintataskukoko. Littonin inertianavigointijärjestelmä ei joskus toiminut pakkasyön jälkeen, mikä johti eksymisiin. Rintataskukoko. Viimeinen lento lennettiin 22.4.1991. VOR-toiminnolla Nyt vai ja laturi Myös DeLuxe malli VXA-300 VOR-toiminnolla Nyt vain 310
Headset MG-40 219 mutta hinnaltaan edulHuippulaatuiset,
Headset MG-40 219
Huippulaatuiset, liset lentokoneheadsetit. 06-4387313 Fax: 06-4331049 06-4387313 Fax: 06-4331049 Puh.
Luftwaffen ja Marinen 916 Starfighterista menettiin 292, ja 115 lentäjää sai surmansa. Lockheedin lahjussotkut olivat vähällä kaataa koko yhtiön 1970-luvulla.
Ilmailukäsiradio Vertex Ilmailukäsiradio VXA 220 Pro IV Nyt 290 IV - Nyt Vertex Maailman suosituin ilmailuradio! VXA 220 Pro 250 muistipaikka, kaksoiskuuntelu, erittäin moni290 Maailman suosituin ilmailuradio!
puolinen ja suosittu ilmailuradio. kallistus ym.
HUOM: Pienoismallien rakentajat: HUOM: Pienoismallien rakentajat:
Nova CJ-350 -minisorvi isoilla Nova CJ-350 minisorvi isoilla omi- ominaisuuksilla. He ristivät sen Il Spilloneksi eli Neulaksi. nettisivultamme. Korkeusmittarit nyt hintaan: 349 Saatavana myös Korkeusmittarit nyt hintaan: 349 metriasteikolla. Myös variometrit, kaarto-ja kallistus ym. Miellyttävät pitkässäkin käytössä. 1965 onnettomuusluku oli 87,7/100 000 lentotuntia. Miellyttävät äänenvoimakkuuden säätö. matalalla lentämisestä, huonosta säästä, epäonnistuneista nousuista ja laskuista, moottoriongelmista, ongelmista laskusiivekkeissä, laskutelineessä ja operoinnista kylmässä säässä. mittarit. F-4 Phantomilla luku oli vain 18,3.
Italialainen kaksipaikkainen F-104 G Sienan yläpuolella
Kolmen vuoden takuu. Uutta maalla kulkevan kulkuneuvon nopeusennätystä havitteleva North American Eagle -projekti käyttää F-104A:n runkoa, josta on muunneltu maakulkuneuvo. Edellinen ennätyshän on Thrust-kulkuneuvolla, 1220,80 km/h. Pyörät on sorvattu alumiinista ja nokkaan on rakennettu canardit. Paratronic Oy, 0400-297526 paratronic@paratronic.fi
Eole1 tuulimittari 59
Vihdoin taas saatavissa, kaivattu Eole tuulimittari uudistettuna versiona. Vallitseva, keskituuli ja maksimituuli.
www.paratronic.fi
4/2009
ILMAILU 49. Moottorina on J79:n myöhempi versio. tä usein Toscanan laaksojen yllä. Kuva Tuomas Pietinen.
2004 Italian Grossetossa järjestetyn F-104-juhlalentonäytöksen merkki. Tätini vannoo, että hänen ottaessaan kerran vuosia sitten aurinkoa talon katolla, yksi Starfighterpilotti käänsi koneensa selälleen nähdäkseen paremmin... ja vilkutti... Philippe Avonds, Belgian Ilmavoimien Starfighter-lentäjä muisteli konetta parhaaksi lentämäkseen lentokoneeksi, jota oli lennettävä vain by the book.
Starfighter-merkki. Nopeita rullauksia on jo nähty. Kolme vihreää valoa, telineet ovat alhaalla ja lukkiutumattomat jarrut käytössä. Mittausalue 2-150 km/h, yksikkö valittavissa m/s, km/h, mph, knots, fps, bft. Vesitiivis ja kelluva. Kuva Tuomas Pietinen.
PA1169T ilmailuheadset 149
Laadukas perusheadset ilmailuun. Se len-
Belgian ilmavoimien F-104merkki. F-104:n runko on Chuck Yeagerinkin lentämästä yksilöstä, joka löytyi romuna lentokonehallin syövereistä.
F-104 numeroina
Pituus Kärkiväli Korkeus Siipipinta-ala Suurin lentonopeus Nousunopeus Tyhjäpaino Suurin lentoonlähtöpaino Suurin lentokorkeus Toimintasäde 16,66 m 6,36 m 4,09 m 18,22 neliömetriä 2125 km/h 16,6 kilometriä minuutissa 6 350kg 14 000 kg 20 000 metriä 1600 km
Starfighter jää historiaan hui-
kean näköisenä, äärimmäisen tarkoituksenmukaisesti rakennettuna hävittäjäkoneena, joka oli 1954 aikaansa edellä. ne italialaiset! Suuntaamme nyt VFR-laskuun Grossetoon johtokoneen laskeutuessa ensin. Pieni koko oli kompromissi nopeuden, nousukyvyn ja toimintasäteen välillä. Vaikka nämä headsetit ovat todella edulliset, ei niistä ominaisuuksia puutu, häiriötä vaimentava mikrofoni, 24dB passiivinen melunvaimennus, liitännät kännykälle tai musiikkisoittimelle, kummallekin korvalle oma volumesäädin. Noin 10 sekuntia twistausta antaa valoa 10 minuutiksi. Mix 153 kynnyksellä, kuuluu johtokoneesta kiitotien 03 päällä ja muutamaa sekuntia myöhemmin kaarramme perusosalle sen perässä. Sitä en unohda koskaan!
tää todennäköisesti ensi kesänä. Starfighters-taitolentoryhmä lentää Yhdysvalloissa kolmella F-104:llä maailman ainoaa ylisoonista lentonäytöstä. Johtokoneen laskeutuessa lennämme uuden kierroksen ja laskemme laskutelineen ja laipat. Laskeutuminen F-104:llä on ihan oma juttunsa, sillä puhallus laskusiivekkeisiin vaatii moottorista yli 80 % tehon ja sittenkin laskeudumme kovalla vauhdilla. Kuva Tuomas Pietinen.
Lähteet
Jim Upton: F-104 Starfighter Gerhard Lang: Lockheed F-104 Starfighter Charles Stafrace: Locheed F-104 Starfighter Wikipedia starfighters.nl
KUvAt AvIAtIon IMAges DAvID CenCIottI tUoMAs PIetInen sAtU PIetInen
Lentäviä Starfightereita on enää muutama. Nopeutta on vielä liikaa pyöräjarruille, joten Andrea avaa jarruvarjon. Korkeusvakain ja siivet on poistettu. Unohda paristojen osto.
Intercomit alkaen 159
Nyt hyllyssä 2- ja 4- paikkaisia Intercomeja joka lähtöön. Rullaamme pois viimeisen rullaustien kautta. Se on paljon jännittävämpi kokemus kuin lentoonlähtö! Torni antaa laskuluvan ja kaarramme finaaliin. Muun muassa kaksipaikkainen yleismalli PA200T (kuvassa), laajennettavissa 4 paikkaiseksi tarvittaessa. Tajuan juuri viettäneeni tunnin lentäen legendaarista F-104-konetta. Mukana myös kantolaukku vakiona. Virta kehitetään kiertämällä lampun takaosaa. Kuva Tuomas Pietinen.
Italian Ilmavoiminen Starfightermerkki 1960-luvulta. Katso muut mallit nettisivuiltamme.
KB3, kierrettävä taskulamppu 19,90
UUTUUS Ympäristöystävällinen kierrettävä taskulamppu, johon ei tarvitse koskaan ostaa paristoja. Voidaan kiinnittää pohjastaan vaikka kamerajalustaan pidempiaikaista käyttöä varten. Lisäksi Norjassa on entisöity kaksipaikkainen F-104G. Lentäjälle se oli anteeksiantamaton työkalu, joka ei sallinut virheitä. Kynnyksellä nopeutta on vielä 150 solmua ja kohta kosketamme kiitotietä
Lisätiedot ja yhteydenotot: Jani Sarpi / festivaalijohtaja jani.sarpi@speedpromotion.fi /www.helsinkiairshow.fi
WWW.HELSINKIAIRSHOW.FI
50 ILMAILU 4/2009 ILMAILU 13 4/2009. Lisäksi tulemme keväällä tarjoamaan SIL-jäsenkerhoille mahdollisuuden ostaa VIP-passeja erikoishintaan. Helsinki International Airshow tuo Helsingin taivaalle suuren Ilmavoimien kaluston Hornet-hävittäjineen ja Midnight Hawks taitolentoryhmän, sekä näyttäviä ulkomaalaisia vieraita. Tavoitteena on myös saada paikalle useita yleisölennätykseen soveltuvia koneita! Ulkomaalaisten taitolentoryhmien ja ilma-alusten esiintyjä- ja maanäyttelyluettelo tullaan julkistamaan kevään aikana. Tapahtuman kruunaa iltaohjelma, jonka kattava esiintyjäkaarti julkaistaan myöhemmin
Haemme aktiivisia, ilmailusta kiinnostuneita mukaan TALKOO-töihin vuoden päälentonäytökseen (HUOM! Myös seurat). Tarjoamme SIL:n jäsenkerhoille: Ruokahuollon, Tapahtuman virallisen CREW-paidan, kerhotason korvauksen (määräytyy henkilömäärän mukaan - sovitaan erikseen), paljon hienoja kokemuksia ja hyvän tunnelman
+358 10 423 8220 Avoinna /Opening hours ma-pe/ monfri 12.0020.00 la-su/satsun 11.0020.00 info@ideatuli.fi · www.ideatuli.fi
4/2009
ILMAILU 51. Koe elämäsi seikkailu ilmassa, maalla ja lumella!
Seikkaile myös verkossa! www.ideAtuli.fi
Ideatuli Seikkailumyymälästä löydät monipuolisen valikoiman ilmailutuotteita! mm. Vertex ilmailuradiot, Parajet paramoottorit, Pro-Design varjoliitimet ja Skyline varjoliitovaljaat. Seikkailumyymälä / Adventure Store Tornimäentie 10, FI-02970 ESPOO puh. /tel
Tiedonkeruun tulos ja informaatiopaketin sanoma on selvä; koneen ohjaaja lentää konetta ja vastaa siitä, että se pysyy "pystyssä". Konevalmistajat ovat tuottaneet tutkimusmateriaalia yhteistyössä. laippavalinta jäätävässä pilvessä pitkään lennettävässä odotuskuviossa. Jälkimmäiset onnettomuudet ovat ajoittuneet ajalle, jolloin kokeneetkin liikennelentäjät ovat joutuneet uusien haasteiden eteen siirtyessään vanhoista peltimittarikoneista lasiohjaamo-konseptilla varustettuihin koneisiin.
KOULUTUS
V
Tyyppikursseilla painotetaan kuvaruutunäytön oikeata lukutekniikkaa, mutta haaste on ollut soveltaa vaikuttavin tieto esim. Toista ryhmää edustavat tapaukset, joissa asetelmaa autopilotti käsiohjaus ei ole tiedostettu eli kuka tai mikä konetta lentää. ylinopeus- tai TCAS (traffic collision avoidance) -väistökäskytilanteissa. Upset Recovery Training ja
TEKSTI TAPIO PITKÄNEN KUVAT PERTTI PALONEN
ammattilentäjäLentokoneen hallinnan menetykseen liittyvät (Loss of control) onnettomuudet ovat nousseet liikenneilmailussa suurimmaksi yksittäiseksi onnettomuussyyksi 1994-2004 tehdyllä tarkastelujaksolla. Klassisia syitä ovat lentokoneen ja sen järjestelmien käyttö vastoin koneen lentokäsikirjaa. Lennettäessä vakiopystynopeutta puutteellinen IAS:n monitorointi johtaa sakkaukseen. Symmetrisestä siivestä ja sen asetuskulmasta johtuen koneen rungon linja ei muutu koneen ollessa selällään.
antoi liikehtimiskoulutusta Zlin Trainer -koneella. Selkeä sanoma on, mitä tahansa tapahtuu, lennä lentokonetta! Valmentautuminen poikkeustilanteisiin tapahtuu harjoittelemalla. On tapauksia, jossa pilotti alkaa ohjata konetta automaattiohjauksen ollessa päällä ja näin ohjaininput-komentoja antamalla autopilotti saa virheellisiä trimmauskomentoja. Sieltä tulleille piloteille liikehtiminen oli jo entuudestaan tuttua.
4/2009
52 ILMAILU. Esimerkkinä virheelliset lennonohjausjärjestelmän (flight guidance) valinnat. Lennonopettajakurssien lento-ohjelmiin on kuulunut perinteisesti liikehtimiskoulutus vaihtelevassa laajuudessa. Uusin haaste on nykyaikainen mittaritekniikka. Liikennelentäjäkoulutuksen puitteissa asiaan paneutui liikennelentäjä Seppo Saario, joka toimi 1960-luvulla Aeron perämieskursseilla lennonopettajana ja
Suurimmat lentokonevalmistajat Airbus ja Boeing ovat tutki-
Kone kyljellään. Siis, mitä informaatiota lentäjä ottaa vastaan ja osaako hän käsitellä tietoa oikein. Kuten yleensä, taustalta löytyy useita vaikuttavia tekijöitä eikä mikään yksittäinen syy aiheuta onnettomuutta.
oidaan kuitenkin erotella joitakin aihealueita, jotka ovat myötävaikuttaneet onnettomuuksien syntyyn. Kolmanteen ryhmään voidaan luokitella turmia, joissa koneen seisotuksen jälkeen pitot- tai staticsuojien jääminen paikalleen aiheuttaa virheelliset mittarinäytöt. Tai kun koneeseen valitaan väärä asu vallitseviin oloihin, esim. Kuinka asia on menneinä aikoina Suomessa hoidettu. Näyttöjä on tulkittu virheellisesti uuden sukupolven kalustossa, joissa on glasscockpit-konsepti. Extran siivekepyöritysnopeus roll rate on vaikuttava.
Extra selällään. Näin myös siviilitaustan omaavat, tulevat liikennelentäjät saivat tuntuman epätavallisiin asentoihin.
Valtaosa liikennelentäjien rekrytoinnista 1950-luvulta 1970-luvun alkuun tapahtui ilmavoimista. Tai muodostaako ohjaaja väärän tulkinnan saamastaan informaatiosta sitä noudattaen lentää koneen mäkeen.
neet tapahtuneita onnettomuuksia. Lentokoneenvalmistajien yhteinen intressi on, että tapahtumat ja niiden syyt selvitetään ja korjaavat toimet sekä informaation jako aloitetaan viipymättä
Jokaiselle ammattilentäjälle aiheeseen on hyödyllistä paneutua. Upset recovery -koulutusohjelmassa on kysymys siitä, että oppilasta harjaannutetaan kohtaamaan poikkeamatilanteet ja reagoimaan niihin ilman viiveitä.
Oma kokemukseni esim. Sama pätee koulutusohjelmien muissakin liikkeissä. ja käyttötarkoituksesta taitolentomaajoukkueen leirillä valmentajallemme maailmanmestari Patrick Parisille, hän totesi lyhyesti: SIO valitsi tarkoitukseen maailman parhaan koneen. selkäasennoissa piloteilla tuntuu olevan vaistomainen ajatus vetää sauvasta koneen oikaisemiseksi. Esim. Etuohjaamossa oppilaan mittaripaneeli on pelkistetty.
ning on useissa oppilaitoksissa nyt arkipäivää. Oma-aloitteisuus on tässäkin asiassa avain uusiin kokemuksiin! Lopuksi, oletpa sitten ammattilai-
nen tai harrastuslentäjä, perusliikehtimisen hallintaa voidaan verrata henkivakuutukseen aivan kuten perusmittarilentotaitoa. Nykyaikaisessa liikennekoneessa on tehokkaat kallistus- ja pituuskallistussuojaukset normaalitoiminnassa. Kerran koulutuksessa koettu asia tekee sen tutummaksi ja siitä voi olla hyötyä myöhemmin. Harjoitellen siivekkeen käyttö tulee tutuksi ja tilanteesta selvitään pienellä korkeudenmenetyksellä ja g-voimilla. Tulevaisuudessa FCL sisällyttää taitolentoon erityisen taitolentokelpuutuksen (aerobatic rating) ja upset recovery trainingiä on harkittu sisällytettäväksi pakollisena osana MPL-licence-koulutusohjelmaan. EASA:n FCL-luonnoksessa aiheeseen on otettu selkeä kanta. Joku voi kysyä, mihin koulutusta tarvitaan. Koulutusta kannattaa kysyä organisaatioilta, joilla on taitolentoon soveltuva kalusto ja asiantuntevat opettajat. Mainittuihin seikkoihin tähdätään upset recovery -koulutuksessa. Se johtaa runsaaseen korkeudenmenetykseen ja isoihin g-voimiin. Suomalaisessa liikennelentäjäkoulutuksessa on edistyksellistä, että asiaan paneudutaan jo nyt ATPL-moduuli- ja integroidussa koulutuksessa Patrian ja SIO:n koulutusohjelmissa. Paris toimi pitkään lennonopettajana Ranskan ilmavoimissa. Harjoitus tekee tässäkin asiassa tehtävänsä ja muutaman toiston jälkeen harjoitusalueelta tullaan pois hymy huulilla asia halliten. syöksykierrekoululennoilta on, että vaikka lento toimenpiteineen briefataan yksityiskohtaisesti, taivaalla pari ensimmäistä kierrettä menevät liikkeen ihmettelyyn toimenpiteiden jäädessä vajavaisiksi tai tulee "freezaantuminen". Realiteetti nykyaikana on, että alan työnantajat tuskin lähtevät järjestämään koulutusta sellaisille ohjaajille, jotka ovat koulutusvaiheessa siitä paitsi jääneet. Kirjoittaja on liikennelentäjä, taitolentäjä ja lennonopettaja.
54 ILMAILU
4/2009. Epätavallinen asento tunnistetaan ja osataan toimia ilman suuria viiveitä! Uusien ammattilentäjien koulutuksessa upset recovery trai-
Extran pääohjaamo on takana
MAILU-LEHTI IL
70
TA SITTEN UOT V
4/2009
ILMAILU 55
EU-yhd. alv.) alkaen 21.350 + arvioitu autovero* 5.554,53 + toimituskulut 600 = kokonaishinta 27.504,53 . (09) 5407 4700 bmw.laakkonen.fi. *CO2 -päästöllä 139 g / km. 5,8l / 100 km.
116i Business
Nopeimmat nauttivat ajamisen ilosta edullisimmin!
Nyt erä BMW 116i Business -autoja varastostamme mahtavin eduin.
Talvirengaspaketti
0
Style-Pack
0
Business-varusteet
0
· BMW V-Spoke 229 kevytmetallivanteilla
· metalliväri · korinväriset katto- ja törmäyslistat · 16" BMW V-Spoke 229 kevytmetallivanteet
· Advantage paketti: etukyynärnoja,
säilytystilapaketti, sumuvalot
· peilien ja pesusuuttimien lämmitys · ilmastointiautomatiikka · nahkainen urheiluohjauspyörä
Laakkonen Espoo
Veljekset Laakkonen Oy Luomannotko 7, 02200 ESPOO puh. BMW 116i Business 3-ov: autoveroton hinta (sis. (09) 5407 4500 bmw.laakkonen.fi
Laakkonen Helsinki
Veljekset Laakkonen Oy Mekaanikonkatu 2, 00880 HELSINKI puh