Sotkamo-lehti 24.02.2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

helmikuuta 2012 SOTKAMO 50. vuosikerta N:o 16 -lehti 1962 - 2012 2,00 euroa www.sotkamolehti.fi 50 kehityksen vuotta Sotkamo-lehden Sotkamo-lehden 50-vuotisjuhlaliite B 1-32 Pohjolan Liikenteen linja-auto lähtee kirkonkylältä Kajaanin suuntaan kesällä 1962.. Perjantaina 24
Paikoissa missä on opiskelijoita ja muuta joutoväkeä istumassa ravintoloissa tappiin asti. Ravintoloiden on suljettava ovensa viimeistään kello 02.00. Poliisit ovat toivoneet valomerkin aikaistamista jo pitkään, jolloin heidän työtaakkansa aamuyön tunteina kevenisi." *** HTT eli Hevosmiesten Tietotoimisto on kuullut kutsuttavan kunnantalon vastaanoton luota yläkerrokseen nousevia portaita vallan portaiksi. Näin väitettiin. Kysymys on: Haluavatko palveluiden käyttäjät, kuntalaiset, asua itsenäisessä kunnassa vai ei. Asetu ehdokkaaksi seuraavissa kunnallisvaaleissa, koska tervettä talonpoikaisjärkeä tarvitaan päätöksentekoon. *** Nykyisin jano sammutetaan jossain muualla kuin ravintoloissa. Silloin ravintoloihin mentiin viimeistään illalla kahdeksan aikaan. Mikäli ei huvittanut jonottaa. *** Minä kannatan holhousministerin ehdotusta. Taustaksi palaamme hetkeksi 1970 80- luvuille. Sotkamon kunnan talousarvio vuodelle 2012 osoittaa alijäämää (tappiota) 5 miljoonaa euroa. Toimintamme ydin on siinä, että tilaajat saavat tuoretta tietoa siitä, mitä paikkakunnalla tapahtuu ja on tapahtumassa. Jos vieraspaikkakuntalaiset eivät saa paikallisten kanssa tappelua aikaan, menevät he Hakatalolle keskenään tappelemaan. Sotkamo 20.2.2012 Markku Vihanto Paikallinen uutisvälitys on toimituksen tärkein tehtävä. Sotkamo-lehti haluaa palvella Kun riittäisi rakkautta ja terveyttä ja saisi tehdä tätä työtä, josta niin paljon pidän. Mervi Seppänen Ravintoloitsija R eippaat 50 vuotta sitten joukko sotkamolaisia vaikuttajia ja kotiseutuihmisiä havaitsi, että Sotkamokin on kehittymässä sellaisella vauhdilla, joka vaatii oman paikallislehden. Ilman yhteystietoja lähetettyjä kirjoituksia emme julkaise. Mikäli ravintoloiksi yleensä voi näitä juottoloita nimittää. Kuukauden päästä valmistuu kahvikerroksen ja hallintokerroksen välille herrahissi. Pertti Granqvist. Yleensä yökerhot ovat Vuokatissa yöllä puoli kolmen aikaan lähes yhtä tyh- Minä kannatan holhousministerin ehdotusta. " jiä kuin Jeesuksen hauta pääsiäisaamuna. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä Sotkamon kunta siirsi taseen rahastoerän (loput säästönsä) 840,939,64 euroa tilikauden alijäämän eli tappioiden peittämiseen. Kiitos tähänastisesta. Kainuun maakuntakokeilun aikana Sotkamon kunta on joutunut kuluttamaan 10 miljoonan euron säästönsä pysyäkseen ylijäämäisenä. Asiakkaat ovat olleet aivan hiljaa. Vanhan liiton ravintolatyöntekijöiden olen kuullut kaipaavan noita aikoja. Nimimerkillä kirjoitettaessa on lähettäjän nimi liitettävä mukaan. Kyseisenä myymälän avajaispäivänä annettiin kaikille asiakkaille ilmainen leipä. Sen tapauksen jälkeen Sotkamossa ei ole ollutkaan havaittavissa julkisia merkkejä vakavasta nälänhädästä. Tästä syystä terveen ravintola-alan yritystoiminnan kannalta olisi tarpeen lyhentää anniskeluaikoja. Muut kunnan hankinnat tulee suorittaa ensisijaisesti paikallisilta yrityksiltä ja maataloustuottajilta (esim. Uudella anniskeluaikasääntelyllä voitaisiin tukea ravintola-alaa ja jopa siirtää alkoholijuomien nauttimista kaduilta ja puistoista valvotumpaan ympäristöön. Jos jostain naapuripitäjästä tai kauempaa sattuu vieras eksymään paikalliseen saluunaan, on seurauksena tappelu. Kainuun maakuntakokeilu tulos puoltaa itsenäisten kuntien merkitystä ja kuntaliitoksista luopumista. Itsenäinen kunta voi ostaa ulkopuoliset palvelut kilpailutuksen kautta. Siitä kehittyi luotettava, ketterä ja ennakkoluuloton tiedonvälittäjä sotkamolaisten palvelija. Toimituksella on oikeus lyhentää, muokata tai jättää julkaisematta meille lähetettyjä kirjoituksia. toisinajateltu Holhousministeri suututti K ristillinen holhousministeri Päivi Räsänen onnistui suututtamaan ravintoloiden työntekijät. Ensimmäiset vuodet eivät olleet helppoja, mutta vuosikymmenien mittaan Sotkamo-lehti vakiinnutti asemansa. 010 665 6000, fax 010 665 6003 Kansanäänestys itsenäisestä kunnasta tai kuntaliitoksesta Kuntaliitosesityksen (kuntakartta) valmistelussa hallitus on ohittamassa Suomen kansalaiset eli asian käsittelyssä on valittu virheellisen lähestymistien. En ole ruuhkaisiin ravintoloihin törmännyt sitten 1990-luvun. Sotkamon kuntaa pidetään Kainuun talouden veturina. Kotiin pääsi jopa puoli kahden aikaan. *** Blogissaan holhousministeri muun muassa toteaa, etteivät ravintola-alan edustajat ole vastustuksessaan yksimieli- siä: "Ravintolat haluavat, että anniskeluaikoja lyhennetään kaikilta tasapuolisesti, jolloin ihmiset tulisivat ravintoloihin aiemmin. Ravintolaan tullaan tukka täynnä puolen yön jälkeen. Kainuun maakunta kuntayhtymän tulisi palata aikaisempaan rooliinsa Kainuun elinkeinoelämän kehittäjänä Kainuun Maakuntaliittona. Kunnantalollakin siirrytään nykyaikaan. Vuoden 2011 tilinpäätös valmistuttuaan liikkuu alijäämäisenä (tappiollisena) 1,4 - 1,5 miljoonaa euroa. Rakennettiin ensimmäiset kerrostalot, kylä sai katuvalot ja asfaltoidun keskusraitin hienoine katukäytävineen. Vuoden 2011 tilinpäätös osoittanee arviolta 11.1 miljoonan euron alijäämää Kainuun maakuntakokeilusta. Aikaan, jolloin nykyisin asiakkaat vasta saapuvat paikalle. Kansanvaltaisuus edellyttää asiakohtaista kansanäänestystä, joka tulisi järjestää jokaisessa kunnassa. Alkuillasta ei tarvinnut pureskella kynsiään. Samat juopot ukot ja eronneet akat örisemässä samoja örinöitä illasta toiseen ja viikonlopusta toiseen. Jos onkin, niin he eivät kykene puhumaan mitään. Vuokatin yökerhoissakaan ei meininkiä ole ollut. Täten Sotkamon kunnan tilinpäätös osoitti tappiota 399.000 euroa. Holhousministerin esitys alkoholin tarjoilun kieltämisestä aamuyön tuntien aikana vie työpaikkoja ja ajaa ravintolat konkurssiin. Samalla hallitus ja hallituspuolueet eivät anna sijaa demokraattiselle päätöksenteolle ja Suomen kansan tahdon ilmaukselle asumaalueittensa ja elinolojensa parhaina asiantuntijoina. *** Ehkä tilanne on toinen rintamaiden taajamissa. Suomen hallituksen asema on palvella Suomen kansaa, joka ilmaisee tahtonsa asiakohtaisella kansanäänestyksellä demokraattisilla vaaleilla kuntakohtaisesti. Esim. sotkamolehti@sps.fi tai postitse Keskuskatu 10, 88600 Sotkamo. Se lisäksi työllistäisi. Ennakkoluulottomasti he perustivat oman lehden Sotkamo-lehden. Tätä tiedonvälityksen palvelutehtävää toteutamme myös tänään. Ravintolat sulkivat ovensa kello 01.00, puoli yhdeltä siis. Koska todellisuudessa aamuyöstä ravintoloissa ei ole asiakkaita. Joko Sotkamossa ja Vuokatissa on liian paljon ravintoloita tai sitten liian vähän ravintoloissa asiakkaita. Toivon että myös tulevaisuus olisi kaikin puolin hyvä. Sotkamo-lehden verkkokeskustelija www.sotkamolehti.fi Sotkamon uutiset lehdestä tai netistä aina tuoreeltaan. " Parasta liikuntaa on, kun ottaa Husqvarnan käteen ja pilkkoo puita. Veikka Gustafsson Ammattilaisvuorikiipeilijä puheenjohtaja KD Sotkamo Yleisönosastokirjoitukset sähköpostitse osoitteeseen toimitus. Myös yritystoiminta ja kauppa kukoisti. Hankintojen keskistäminen omaan kuntaan lisää alueen elinkelpoisuutta, hyvinvointia ja lisää työpaikkoja. Valomerkki kello 01.30. Etukeno on toiminnan keskeinen periaate. Juuri tuohon aikaan vuonna 1962 pitäjä eli uuden kehityksen kynnyksellä. Demokratia, kansanvaltaisuus edellyttää kuntalaisten mielipiteen ilmaisua kuntaliitoksen puolesta tai itsenäisen kunnan puolesta. helmikuuta 2012 Perjantai 24.helmikuuta 2012 Yleisöltä Yleisönosaston materiaali osoitteella toimitus.sotkamolehti@sps.fi, Keskuskatu 10, 88600 Sotkamo, p. Sotkamoon tarvittavat terveyspalvelut voidaan ostaa Kajaanista, Oulusta, Kuopiosta tai Helsingistä jne. Sotkamon kunta maksaa 61.6 % tuloistaan palvelumaksuina Kainuun maakunta -kuntayhtymälle, joka puolestaan on toiminut tappiollisena vuodesta 2005 lähtien. Tuolloin Tuliketun yökerhoon oli pitempi jono kuin Makasiinin Kainuuntien varteen avattuun myymälään avajaispäivänä. Asukkaiden eli kuntalaisten tulee saada asiakohtaisella kansanäänestyksellä ratkaista: Haluavatko he asua itsenäisessä kunnassa tai kuntien muodostamassa kuntaliitoksessa. perunat omasta kunnasta eikä Puolasta). Tällaiselle asiakkaalle ei alkoholilain 24 §:n mukaan saa anniskella. Työ jatkuu! Kyllä te Sotkamolaiset voitte olla ylpeitä menneistä vuosikymmenistä. Ymmärsin, ettei ravintoloita kannata pitää avoinna kuin kello 24-04 välisenä aikana. 2 Sotkamo Pääkirjoitus 24. Moni ravintola-alan yrittäjä sanoo, että vasta puolilta öin ravintolaan tulevat asiakkaat ovat jo valmiiksi päihtyneitä. Tekemistä riitti koko illaksi
Pankin tuotot olivat yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Ambulanssi vei sitten miehen, Hätäkeskuksesta sanottiin, että koettakaa pitää miestä kahdeksaan asti. Lisätietoja ja ilmoittautumiset www.kainuunliikunta.fi Tiilikankaan päiväkodin johtaja Annikki Hakkarainen kertoi välikohtauksen. Hän suunnisti noin 300 metrin päähän Tiilikankaan päiväkodin laajennustyömaalle. Muutos edellisvuotiseen on häviävän pieni eli - 0,2 prosenttia. 1012-vuotiaiden teemaleirillä palloilun, musiikkiliikunnan ja luontoliikunnan lisäksi ovat tulleet tarjolle yleisurheilu sekä perus- ja telinevoimistelu. Vuokralainen vastaa siitä, mitä asunnossa tapahtuu ja tehdään. Kainuun Liikunta järjestää hiihtolomaviikolla torstaina 8.maaliskuuta yhteistyössä Vuokatin urheiluopiston ja Sotkamon Jymy ry:n kanssa kaikille avoimen TalviSporttis-tapahtumapäivän. Tapahtumapäivä on suunnattu sekä 7-12-vuotiaille että 13-16-vuotiaille. Ohjaajat toimivat leirillä yhteistyössä muiden ohjaajien ja lajivastaavien kanssa. Myös hampaat olivat olleet käytössä, koska toisesta tappelun osapuolesta löytyi puremajälkiä. Leiriohjaajan on mahdollista hyödyntää oman kunnan tai maakunnalta saatava kesätyöseteli. Haastavassa tilanteessa Sotkamon Osuuspankin talous on vahva. Poliisi otti nuoremman miehen kiinni erinäisten paperiasioiden selvittelyä varten. mennessä osoitteessa www.kainuunliikunta.fi. Tapahtumapäivään tulee ilmoittautua maanantaihin 5.3. Arvonalen- tumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista kasvoivat kirjaamistavan muuttumisen vuoksi. Leiriohjaajat saavat rutkasti ohjauskokemusta, täysihoidon leirin ajan sekä todistuksen omaan CV:hen. helmikuuta 2012 Sotkamo 3 Osuuspankin tulos ja kunto säilyi hyvänä Martti Huusko Sotkamon Osuuspankin toimintavuosi 2011 oli hyvä, vaikka liikevoitto heikkenikin aavistuksen verran edellisvuotisesta. Poliisilta saadun tiedon mukaan asunnossa ja porraskäytävässä käydyssä tappelussa mätkittiin nyrkeillä ja harjalla. Mukaan päivään tarvitsee omat hiihtosukset sekä sisäliikuntavarustuksen. Ravintolasta vuonna 1985 syntynyt kajaanilaismies ja vuonna 1993 syntynyt outokumpulainen mies suunnistivat yhteisen tuttavansa asunnolle Hakataloille juomaan olutta. Molempien miesten epäillään syyllistyneen pahoinpitelyyn. Sotkanmaa Oy:n toimitusjohtaja Toivo Hakkarainen kertoi Hakatalojen rauhoittuneen viime vuosina todella paljon. Miehet olivat olleet viettämässä iltaa paikallisessa ravintolassa. Liikunnallisessa päivässä on luvassa mäkihyppyä ja temppuilua suksilla hiihtomaassa, Wuuuffausta tekniikkarinteessä, temppuliikuntaa telinesalissa ja sisäpalloilua KethGamen, Norsufutiksen ja Funbattlen merkeissä. Uusia asiakassuhteita solmittiin vuoden aikana 173. Et- tei Kajaanista asti tarvitse poliiseja laittaa. Kysymykseen siitä, että seuraako tiistaiaamun kahinasta asunnon haltijalle mitään, Hakkarainen vastasi häiriötilanteiden aiheuttavan yleensä sanktioita. Asunnossa oli tappelun alkaessa tappelijoiden lisäksi kaksi muuta henkilöä paikalla. " Tälle työmaalle alaston ja pieksetty mies hoiperteli tiistaina aamulla. Muuten hän oli alasti, kenkiäkään ei ollut miehellä jalassa. menneen ohi niin lapsilta kuin henkilökunnaltakin. Pankin vakavaraisuus on 39,8 prosenttia. En nyt muista vastaavia häiriöitä olleen vuosikausiin. Kaikille ohjaajille järjestetään mm. Luottokanta oli vuoden lopussa 79,9 miljoonaa euroa. " Sotkamon Osuuspankin vakavaraisuussuhde parani ja oli vuoden 2011 päättyessä 39,8 prosenttia. Uusia jäseniä pankkiin liittyi jäseniksi vuoden aikana 149. Kaivinkoneenkuljettajan mukaan sekavan oloinen mies oli kertonut olevansa välillä Hoikankankaalta ja välillä Varsitieltä. Tapahtumapäivä toteutetaan klo 10-17. Liikuntaosuudet kestävät puolitoista tuntia kerrallaan ja jokainen pääsee osallistumaan kaikkiin toimintoihin. Muuten hän oli alasti, kenkiäkään ei ollut miehellä jalassa, kaivinkoneenkuljettaja kertoi. Se tarjoaa hyvän toimintapohjan myös tulevaisuutta ajatellen. Aamulla kokoontuminen on klo 9.30 Vuokattihallin edestä. Poliisilta saatujen tietojen mukaan molemmat saivat lääkärissä käynnin vaatineita vammoja kahakassa. Luottokanta pieneni OpAsuntoluottopankkiin tehdyn siirron vuoksi. Tästä huolimatta osuuspankin liikevoitto oli edelleen 890 000 euroa. Osuuspankin vakavaraisuussuhde parani ja oli vuoden päättyessä 39,8 prosenttia. Talletuskanta osuuspankissa kasvoi maltillisesti. Se oli vuoden lopussa 84,7 miljoonaa euroa. Hyvän pohjan toiminnalle tarjosi tuottojen viiden prosentin kasvu. Sen sijaan oman pääoman ehtoisten sijoitusten tuotot ja palkkiotuotot olivat pienemmät kuin edellisenä vuonna. Talletuksista vakuutussäästöjä oli 11 miljoonaa ja rahastosijoituksia 4,6 miljoonaa euroa. Rauhoittumisista on edesautettu tarkalla asukasvalinnalla. 7-9-vuotiaiden leirillä on luvassa monipuolista yleisliikuntaa. Kaverilla oli päällään vain märkä teepaita. Edellisestä vuodesta kohonnut korkotaso paransi Juhajouni Karttusen mukaan pankin korkokatetta, vaikka korot kääntyivät laskuun vuoden loppua kohti. Toimitusjohtaja Juhajouni Karttunen kertoo, että liikevoittoa kertyi 890 000 euroa. Jäsenkanta oli samaan aikaan 3 787. yhteinen koulutustilaisuus lauantaina 5.5. Vähän oudommaksi kulkijaksi kuvaili työmaalla ollut sotkamolainen kai- Työmaalla mies pääsi lämpimään taukotupaan odottelemaan poliisin ja ambulanssin saapumista. Hyvä, että se mies meni työmaalta apua kyselemään. Pankin omat varat olivat vuoden 2011 lopussa yhteensä vajaat 15,6 miljoonaa euroa. Mies oli huudellut apua ja kertonut joutuneensa pieksetyksi. Toinen tappelun osapuolista pääsi porraskäytävästä ulos pakoon. kainuunliikunta.fi Kainuun Liikunta hakee innokkaita nuoria ohjaajaksi lasten kesäleirille. Lisäksi viime kesän leirillä suosituksi osoittautunut lajikokeilupäivä saa edelleen jatkoa. Sotkamon Osuuspankilla oli vuoden vaihteessa yhteensä 8 269 asiakasta. Uusia lainoja pankki myönsi vuoden aikana 20,7 miljoonaa euroa. Perjantai 24. Tase kasvoi vuoden aikana 2,1 prosenttia. Kello oli silloin puoli kahdeksan. Ilmoittautumiset ja lisätietoja www. Tapahtumapäivän hinta on 20 euroa ja se sisältää ohjatun ohjelman ja keittolounaan Kainuun Liikunta jär- jestää yhteistyössä Vuokatin urheiluopiston kanssa Kaikille avoimen Sporttis kesäleirin kesäkuussa 12.-15.6. Se johtui suurelta osin siirtymisestä sisäisen luottoluokituksen menetelmään luottoriskin vakavaraisuusvaateen laskennassa, selvittää Karttunen. Osuuspankin taseen loppusumma oli vuoden 2010 lopussa 103,4 miljoonaa euroa. Aamulla seitsemän aikaan kaljanjuonti muuttui raivoisaksi tappeluksi. Ei edes illalla tai yöllä. vinkoneenkuljettaja tiistaina aamulla työmaalle ilmestynyttä nuorukaista. Hakkaraisen mukaan aiemmin ei kerrostalolähiön asukkaat tai vieraat ole aiheuttaneet häiriöitä. Jäsenet saivat bonuksia 2011 351 000 euroa. Toimitusjohtaja Juhajouni Karttunen on tyytyväinen Sotkamon Osuuspankin viime vuoteen. Melkein alaston mies hoiperteli aamulla päiväkodin pihalla Pertti Granqvist TalviSporttis-päivä urheiluopistolla Kahden kaveruksen il- lanvietto päättyi rajuun tappeluun tiistaina aamulla
4 Sotkamo Nimitys Metsänhoitaja Heikki Björn on nimitetty 6.2.2012 alkaen QTeam® -yritysverkoston operatiiviseen logistiikan ohjaukseen ja kehittämiseen. Siihen meillä ihmisillä on luontaiset lahjat. sihteeri, TT Jari Jolkkonen, 41, valittiin Kuopion hiippakunnan piispaksi piispanvaalin toisen kierroksen äänestyksessä maanantaina. Mieleen tulee helposti uskontomme kilvoittelun ajatus, pyri hyvään, ja karta pahaa. On lohdullista tietää, että on joku, joka on kiusauksen voittanut. Vanha teema hyvän ja pahan taistelusta ja ihmisen peruskiusauksesta. Klo 14 Körökörö-kirkko perhekirkko Vuokatin kirkossa, 3-vuotiaille ja isovanhemmille, muk. 30.4.2012 menn. Se on hyvin vanha, kerrottu varmaan tuhansia kertoja erilaisina muunnoksina eri aikoina ja eri kulttuurien piirissä. Toisen kierroksen äänestysprosentti oli 93,9. On kirjoitettu:" Herraa, Jumalaasi, sinun tulee kunnioittaa ja ainoastaan häntä palvella." ( Luuk. 050 400 8119 erkki. Jolkkonen sai yhteensä 416 ääntä. Uusi piispa aloittaa viranhoidon 1.5.2012, jolloin nykyinen piispa Wille Riekkinen jää eläkkeelle. lapsityö, kahvitus. Juurikkalahti Katso tarkemmat säätiedot osoitteessa www.sotkamolehti.fi Hiihtoretki Kiilopäälle 9.- 14.4.2012 Matkan järjestää Sotkamon seurakunta ja Suomen latu. Ilm. Onko ketään, joka kertoisi lapsillemme ja nuorillemme edellä kerrotun kaltaisia tarinoita. Tuo tarina on lisäksi tosi. helmikuuta 2012 KH FIN - Yhtiöt Jari Jolkkosesta Wille Riekkisen seuraaja Piispainkokouksen pääkirkossa. Björn on aikaisemmin työskennellyt Stora Enson palveluksessa Suomessa ja Ruotsissa. Hän on julkaissut noin 50 tieteellisiä artikkelia ja yleistajuista kirjoitusta erityisesti luterilaisesta teologiasta, jumalanpalveluselämästä, kirkollisista toimituksista ja ekumeniasta. Nähdäkseni tässä meidän tasapainoilussamme noiden edellämainittujen ruokintatoimiemme parissa on kysymys juuri samasta asiasta. Jari Jolkkonen vihitään virkaansa sunnuntaina 6.5.2012 Kuopion tuomio- T. Ilm. Siinä ratkottiin ihmiskunnan kohtaloa, kumpi voittaa, hyvä vai paha, pimeys vai valo. 050 3459841 aulis.kortelainen@sotkamo.net Kajaani -4 Sotkamo Maanantai -4 Sonkajärvi Rautavaara Valtimo -5 -7 Tervetuloa!. Enkä voi olla miettimättä, joutuvatko lapsemme ja nuoremme liian paljon ja liian varhain seurustelemaan tuon mustan suden kanssa. Nämä kaksi sutta ovat alituisesti taistelussa keskenään." "Miten erotan sudet toisistaan?" poika kysyi. 050 400 8119 erkki.marin@evl.fi ja Aarno Peltonen p. Kysymys on ajatusten ja tunteiden hallinnasta, herkkyydestä ymmärtää kumpaa sutta olemme elämämme arjessa ruokkimassa. järjestävät kesäretken Lofooteille. Antaako periksi eläimelliselle luolamies aikojen minälleen, vai pyrkiäkö parempaan, korkeampaan elämisenarvoiseen "hyvään elämään" kuten antiikin viisaat sanoivat. Näin se menee: Vanha cerokee-intiaani istui pojanpoikansa kanssa leirinuotiolla. Olisiko tuo kokemamme pahoinvointi hyvinvointimme keskellä, jossain suhteessa mustan suden kanssa seurusteluun. Mustan suden ruokkiminen on helppoa. sisarukset perheineen. Jari Jolkkonen on syntynyt Ilomantsissa, vihitty papiksi Kuopiossa. Sotkamon kirkkoherranvirasto p. Ensi sunnuntain teemana näyttää olevan Jeesus kiusausten voittaja, (teksti Mark.1: 12-13) Kysymyksessä ei ollut mikään pikkujuttu vaan suorastaan kosmisen luokan kiusaus. Jos ruokimme mustaa sutta, seura tekee kaltaisekseen. Sen jälkeen, kun tuomiokapitulin päätös on lainvoimainen, tuomiokapituli antaa Jari Jolkkoselle valtakirjan Kuopion hiippakunnan piispan virkaan. "Poikani, kerron sinulle tarinan kahdesta sudesta jotka asuvat sisällämme. 08 617 2351. Sotkamon kirkkoherranvirasto p. Vastaehdokas professori Miikka Ruokanen sai 207 ääntä. Tarvitaan myönteistä ja avointa mieltä, henkisiä ja hengellisiä tavoitteita. "Ensimmäinen susista on valkoturkkinen ja laulaa. paastonajan sunnuntai 26.2. Jeesus, kiusausten voittaja Klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa, Pohjois-Tipaksen kirkkopyhä. 08 617 2351. Sen nimi on Rakkaus, Myötätunto, Ymmärrys, Nöyryys, Kohteliaisuus, Kiltteys, Hyvyys, Kauneus, Lempeys, ja Maltillisuus." "Toinen susista on mustaturkkinen ja se murisee. 9.3.2012 menn. Huomio! Rovaniemen seurakunnan Ave kirkkokuoron konsertti peruttu. Jolkkonen on toiminut seurakuntapappina Kuopiossa, sotilaspappina Santahaminassa, tutkijana Helsingin yliopistossa, systemaattisen teologian opettajana Joensuun yliopistossa ja piispan teologisena sihteerinä Helsingin tuomiokapitulissa. Jari Jolkkonen valittiin Kuopion piispaksi. sanasta valoa Kaksi sutta En malta olla kertomatta teille ystävät pientä tarinaa. Jp:n jälkeen kirkkokahvit seurakuntatalolla. "Se jota ruokit, poikani." Tuo tarina ei ole keksimäni. Luukas neljännessä luvussaan kertoo siitä tarkemmin. Olen näkevinäni sen ominaisuuksia yhteiskuntamme yleisessä ilmapiirissä, tiedotusvälineistä ja netti-ilmapiiristä puhumattakaan. Valkoisen suden ruokkiminen on aikalailla vaikeampaa. 0400 287 902. SÄÄ Tänään Lauantai Sunnuntai 0-3 m/s Ristijärvi -4 Kuhmo -5 Tiistai Kesäretki Lofooteille 12.- 17.6.2012 Sotkamon seurakunta ja Eläkeliiton Sotkamon yhdistys ry. marin@evl.fi ja Aulis Kortelainen p. Tarkempia tietoja matkasta antavat Erkki Marin p. Ihmiskunnan tulevaisuus saattaa olla kiinni siitä, kumpi susi voittaa. (08) 617 2351 www.sotkamonseurakunta.fi 1. Heikki Björn Perjantai 24. Äänioikeutettuja oli yhteensä 672, joista maallikkoja oli 333 ja pappeja lehtoreita 339. Sen nimi on Viha, Katkeruus, Kateus, Kielteisyys, Pahuus, Kovuus, Itsekkyys, Rumuus, Vaino, ja Kauna." "Isoisä, kumpi susista voittaa?" poika kysyi. Helpompaa ja tuloksellisempaa on pysyä pahasta erillään kuin taistella sitä vastaan. 4: 8) Teuvo Mustonen Sotkamon Seurakunta Salmelantie 1 88600 SOTKAMO P. Tarkempia tietoja matkasta antavat Erkki Marin p
Kajaanilaismies oli muun muassa purrut sotkamolaismiestä kädestä. Energiajuomien nauttiminen aiheuttaa levottomuutta. Marja-Maija Pyykkösen mukaan jotkut nuoret korvasivat aterioita energiajuomia nauttimalla. 040 779 1317 Riistanhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja vaihtui Pertti Granqvist Tappelijoille ja rattijuopolle tuomiot Vuonna 1955 syntynyt sotkamolaisnainen ajeli henkilöautolla vahvassa humalassa Ristijärventiellä viime joulukuun 10. Erityisesti petolupien osalta. Uusi puheenjohtaja ja uusi hallitus valittiin ilman äänestystä. Kieltoon ovat nuoret suhtautuneet hyvin.. Metsänhoitoyhdistystä hallituksessa edustaa Pasi Lahti ja varalla Jarmo Huttunen. Energiajuomat kiellettiin Sotkamon nuorisotiloissa ja kouluissa on kielletty energiajuomien nauttiminen. Oheissakkoa tuomittiin 40x24 euroa, yhteensä 960 euroa. Verikokeen mukaan nainen kuljetti autoa 2,3 promillen humalassa. Uusi puheenjohtaja valittiin yhdistyksen vuosikokouksessa maanantaina. helmikuuta 2012 HINAUSPÄIVYSTYS 24h/vrk 045 310 6160 Palvelemme SOITA JA VARAA AIKA! ma-pe 7-17 P. Varsinkin kun tehtävään sopivia henkilöitä piSotkamon riistanhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Pentti Huttunen. Riistanhoidon neuvoja Marko Paasimaa Riistakeskus Kainuusta totesi, ettei ministeriössä Sotkamon tilannetta tiedetä. Kainuun käräjäoikeus rapsautti naiselle törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenteen vaarantamisesta 80 päiväksi ehdolliseen vankeuteen. päivänä. Kolmiolaskennat ovat tärkeää riistanhoitotyötä. Väitän riistanhoitoyhdistyksen onnistuneen hirvikannan hoidossa. Kielto tuli voimaan kuluvan vuoden alussa. Energiajuomia nauttimalla pidettiin vireystilaa yllä. Nyt on kaikkien aikojen tasaisin hirvikanta Sotkamossa. Sekä puheenjohtajasta että hallituksesta esityksen tehnyt kunnanvaltuutettu Vesa Tolonen letkauttikin riistanhoitoyhdistyksen hallitukseen sopivien ni- mien kokoamisen pitäjiltä olleen paljon helpomman tehtävän kuin paikallisen keskustan rivien eheyttäminen. Puukon luovutti toiminnanohjaaja Jukka Kemppainen. Maaseutupäällikkö Jari Korhosen työtä hallituksen puheenjohtajana jatkaa vuoden vaihteessa eläkkeelle jäänyt pankinjohtaja Pentti Huttunen. Tärkeämpää kuin heinien vienti jäniksille. Samalla Korhonen totesi hirvikannan olevan pitkästä aikaan alhaisimmillaan Sotkamon pitäjän alueella. Sotkamon riistanhoitoyhdistyksen hallitusta kaksi kautta eli kuusi vuotta johtanut Jari Korhonen painotti yhdistyksen olevan tavallisen metsästäjän asialla. Sellaisia metsästäjiä on yhdistyksen myös tuettava ja palveltava. Varalle Pertti Schroderus, Jouni Heikkinen, Jukka Tervo, Jari Kananen, Jukka Niskanen ja Reijo Huotari. Hirvet ovat talvehtimisalueillaan tai muuten liikkuvat vähän. meijerin terminaalialue. Kolmiolaskennat ovat tärkeää riistanhoitotyötä. Riistanhoidon neuvoja Marko Paasimaa Perjantaina 24. Päätökset rauhoituksista tai rauhoittamatta jättämisestä tehdään juuri näiden laskentatulosten perusteella. Jari Korhonen sai yhdistykseltä lahjaksi komean puukon. Sitten tuli univaikeuksia ja kaikkea muutakin. Kajaanilaismiehen päiväsakon suuruus oli 24 euroa ja sotkamolaismiehen 12 euroa. Sotkamon riistanhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja vaihtui. Keskivertometsästäjä ottaa aamulla asekaapistaan aseen, menee tutulle paikalle suon reunaan ja pudottaa teeren tai kaksi syksyn aikana. Pahoinpitelyt tapahtuivat joulukuun 16. Naisen kuljettama auto suistui noin viiden kilometrin mittaisen ajon päätteeksi ojaan. Tiedon määrää voidaan lisätä esimerkiksi riistakolmiolaskelmat tekemällä. Uudistus oli vallan siirtämistä etelään. Tehtävänsä jättänyt Jari Korhonen sanoi Sotkamon riistanhoitoyhdistyksen olevan sekä toiminnallisesti että taloudellisesti hyvässä kunnossa. Hallitukseen valittiin puheenjohtajan lisäksi Esko Klemetti, Pekka Kaipainen, Pekka Huusko, Jouni Heikkinen, Jukka Tervo ja Urpo Korhonen. Vuonna 1983 syntynyt kajaanilaismies ja 1986 syntynyt sotkamolaismies olivat tapelleet ravintola Kummituksessa ja ravintolan takapihalla. Nuorisotoimenjohtaja MarjaMaija Pyykkönen kertoi taustalla olevan huoli lasten ja nuorten elämäntavoista. Puheenjohtajuudestaan jättäytymisen taustalla Korhonen kertoi olevan sen, että vaihtuvuutta täytyy olla. On seutuja, joissa ei hirven jälkeäkään ole viikkoon nähty. päivänä. Korhosen mukaan tunnettua termiä käyttäen jopa myyntikunnossa. Sotkamon Autopalvelu Oy Salmelantie 43 f 6, 88600 Sotkamo AD KORJAAMO AUTONPESU T 24 h/vrk Salmelantie g-rakennus43 Käyntiosoite: Tuottajantien päästä, ent. Taustalla kokouksen sihteerin tehtävät hoitanut Matti Härkönen. täjästä löytyy. Jos paikallisella tasolla on onnistuttukin hallinnossa, ei Korhosen mukaan Riis- takeskus-uudistus tuonut pelkkää hyvää. Varsinkin silloin kun juomia nautitaan suuria määriä ja taustalla on vilkkautta muutenkin. Keskiverto metsästäjä ei ole viimeisintä tekniikkaa avukseen hankkinut, maastoautolla paikasta toiseen liikkuva kaveri. Tuomion koeaika päättyy 30.11.2013. Tämä ei tarkoita sitä, että hirvet olisivat ammuttu viimeistä myöten. Metsähallituksen edustajaksi valittiin Heikki Väyrynen ja varalle Pasi Korhonen. Molemmat pukarit saivat 30 päiväsakkoa. Missään ei lyöty ovea nokan edessä kiinni, Tolonen hauskutti yli 70-päistä kokousväkeä. Ajokieltoa naiselle tuomittiin 30.4.2012 saakka. Erityisen iloinen Korhonen sanoi olevansa kahdesta perättäisestä, hyvästä kanalintuvuodesta
Lapset piirsivät paljon taisteluista ja moni lapsista myös ihailee marttyyreitä, sanoo Sanna. 050 598 6144 010 665 6012 tarja.korhonen@sps.fi Jonna Karjalainen p. Itse opetan kuvaamataitoa Kajaanissa Keskuskoulussa. helmikuuta 2012 SOTKAMO-lehti 1962 - 2012 50 Keskuskatu 10, 88600 Sotkamo p. tulee hetki, jolloin on "pakko" alkaa taas maalata, hymyilee Sanna olohuoneen sohvalla. (alv 23%). 0200 71400 Asiakasrekisteri Sotkamo-lehden asiakasrekisterissä olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. 044 332 5332 kirsi.kela@sps.fi @sps.fi Sampo Kaste p. Sannan mielestä Sotkamossa on myös rauhaa uppoutua työskentelyyn. Takana Sannan akryylityö Ensilumi. Sotkamo-lehdellä ja muilla Alma Media Oyj-konserniin kuuluvilla lehdillä on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja suoramarkkinointiin, etämyyntiin sekä mielipide- ja markkinatutkimuksiin henkilötietolain mukaisesti. 040 587 2067 010 665 6013 sanna.koivusalo@sps.fi MarkkinointiJaana Komulainen päällikkö Kirsi Kela p. Sanna kertoo piirtäneensä jo yhdeksänvuotiaana ortodoksijuutalaisia. 010 665 6016 mervi.piipponen @sps.fi Suuren osan ajasta lohkaisee työn alla oleva pro gradu -työ, jota Sanna tekee Taideteolliseen korkeakouluun. 010 665 6015 sampo.kaste@sps.fi Mervi Piipponen p. 050 598 4768 jonna.karjalainen @sps.fi Asiakaspalvelu Tilaus- ja laskuasiat: asiakaspalvelu.sotkamolehti@sps.fi Ilmoitusasiat: ilmoitukset.sotkamolehti@sps.fi Myyntineuvottelija Sanna Koivusalo p. Yksi tarkasteltava kysymys on, kuinka piirroksissa näkyy sota. Työ pohjautuu kokemukseen Jerusalemissa, jossa pieni ortodoksijuutalaispoika iloitsi helmikuisesta lumisateesta. Jakeluhäiriöt " Yksi tarkasteltava kysymys on, kuinka piirroksissa näkyy sota. 044 332 5330 martti.huusko@sps.fi Toimitus toimitus.sotkamolehti@sps.fi hannon kodissa asuvat aviomies Zeev Diukmanin ja Tao-koiran lisäksi suurikokokoisten akryylimaalausten henkilöt. Painaminen Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani 2012 ISSN 0787-5320 Kustantaja: Suomen Paikallissanomat Oy Sanna Diukman, taiteilijanimeltään Vihanto, viihtyy kauniin kotinsa rauhassa. Kun menimme samana vuonna naimisiin, oli aika miettiä, minne asettuisimme asumaan, kertoo viitisen vuotta Jerusalemissa ja Haifassa erimittaisia jaksoja kerrallaan viettänyt Sanna. Perustettu v. Aviomies Zeev naputtaa kannettavaansa keittiössä, ja lattialla uneksii jättikokoinen, Suurimpana haasteenaan Sanna pitää gradunsa pikaista loppuun saattamista. Hän opiskelee parhaillaan suomen kieltä. Uutta näyttelyä hän ei tällä hetkellä aktiivisesti suunnittele. Kodin kauniiden vaaleiden pintojen, tekstiilien ja huonekalujen luomaa taustaa vasten juutalaisia ihmisiä kuvaavat maalaukset henkivät vaikuttavalla tavalla ikiaikaista voimaa ja rauhaa. Päivi Eskelinen p. 6 Sotkamo Perjantai 24. (vain Sotkamon alueella) Arkisin 6.00-14.00 p. 010 665 6000 fax 010 665 6003 Sotkamon seudun puolueeton paikallislehti, ilmestyy tiistaisin ja perjantaisin. Siellä asuvat lapset ovat hyvin politisoituneita. Se oli alkuperäinen syy, miksi tulimme juuri silloin Israelista Suomeen. Sannan sukunimi vaihtui Diukmaniksi ja asuinpaikaksi valikoitui Sotkamo, jossa Sannan vanhemmat yhä asuivat. Takana, Sannan maalauksessa, iloitsee pieni juutalaispoika ensilumesta, joka on satanut hetkeksi Jerusalemin ylle. 0400 218 314 pertti.granqvist@sps.fi Sotkamolaissyntyinen taiteilija palasi synnyinseudulleen pari vuotta sitten yhdessä silloisen poikaystävänsä Zeevin kanssa. - Olen ihmisten kuvaaja. Israelissa hän kävi ensimmäisen kerran äidin ja isän kanssa yksitoistavuotiaana, ja kiinnostus maata kohtaan on perua jo siltä ajalta. Tekijänoikeudet Lehdellä on täydet oikeudet kaikkeen julkaistavaksi lähetettyyn aineistoon. Minua kiinnostaa myös ihmisen suhde suurempaan, ja se, miten ihminen kokee Puhelun hinta 010-alkuiseen numeroon on 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min., matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min. Levikki 5.602 kpl (LT 2011) Israelin auringosta siniseen Sotkamoon Tarja Korhonen Taiteilijaelämää Konttori avoinna arkisin klo 9.00-16.00 Kuvataiteilija Sanna ViPäätoimittaja Martti Huusko p. - Myös Zeev viihtyy täällä. - Tiedän kuitenkin, että Yhdessä -maalaus on ripustettu Diukmanien makuuhuoneen seinälle. www.sotkamolehti.fi mutta lempeä, Israelissa seitsemän ensimmäistä vuottaan elänyt Tao-koira. 010 665 6000 jaana.komulainen p. On pieni ja suuri sininen hetki juuri ennen hämärän tuloa tässä kahden kansallisuuden asuttamassa talossa.. Henkilötietolain edellyttämä rekisteriseloste on nähtävillä Sotkamo-lehdessä. - Minulla oli helmikuussa 2011 taidenäyttely Helsingissä. 050 308 1960 010 665 6011 paivi.eskelinen@sps.fi Pertti Granqvist p. tarkoituksiin ilmoittamalla siitä Sotkamo-lehden asiakaspalveluun. Israelin kehnommat työmahdollisuudet kallistivat vaakaa vaimon kotimaan puolelle. Kiellot ja kyselyt rekisteriselosteesta kirjallisina ja allekirjoitettuina osoitteeseen: Sotkamo-lehti, Keskuskatu 10, 88600 Sotkamo. 1962. Iltaisin toimin Sotkamon kansalaisopistossa opettajana, valottaa Sanna tämänhetkistä arkeaan. Tarja Korhonen p. Siellä asuvat lapset ovat hyvin politisoituneita. Jumalan, valottaa Sanna puhuttelevien ja hetkeen pysäyttävien töidensä taustoja. - Tutkin palestiinalaislasten piirustuksia, jotka piirsivät minulle iloja ja surujaan. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön em
Perjantai 24. 1,2 kg 98 Brazil Appelsiinitäysmehu 1 l/prk 21 40 Karhu III 20 X 0,33 l 6,6 l (2,79/l) sis. helmikuuta 2012 Sotkamo 7 Palvelem me sun Helposti ja edullisesti omasta S-marketista! Vuokatt i Kajaanin la 8-20 Kuhmon Laajankangas ja Kouluka tu la 8-2 1 nuntaisi n 12-18 Etusi 25 % 5 1 1 S-Etukortilla toke 23.29.2. 90 S-Etukortilla toke 23.29.2. Valio Oltermanni-juuot 800 g - 1 kg (7,38-5,90/kg) Ilman S-Etukorttia 7,89 (9,86/kg) 49 Etusi 27 % Fazer Ruispuikulat 500 g (2,98/kg) 0 Navel Voimassa to-su 59 Appelsiini Egypti, 1-lk/kg 2 39 Rainbow Kermaperunat pakaste 750 g (3,19/kg) 1 19 Atria Lihamakaronilaatikko 400 g (2,98/kg) 1 Voimassa to-su 59 Vihreä Rypälerasia Etelä-Afrikka, 1-lk 500 g (3,18/kg) Ilman S-Etukorttia 1,65 (4,12/kg) 13 Etusi 13 % 2 95 n. pantit 3,00 Voimassa 1.1.12 alk. 1 00 Etusi 28 % / 5 kpl Rainbow Pillimehut 2 dl (1,00/l) 4 Snellman Tosi murea palvikinkku tai savunauta 150-200 g (19,27-14,45/kg) / kg Pouttu Porsaan uunifilee 299 Rainbow Broilerin fileesuikaleet 300-350 g (9,97-8,45/kg) Suomalainen Yksittäin tai ilman S-Etukorttia 0,23/kpl (1,15/l) Ilman S-Etukorttia 6,98/kg ABC-Lohtajan S-market palvelee joka päivä 24 h. Palvelemme mape 821, la 818, su 1218
Kunnalle aiheutui kustannuksia onnettomuuksissa loukkaantuneiden hoidosta. Yhtä onnettomuutta kohden kustannus oli yli 68 000 euroa. Silloin pitäisi valmistua mopoliikenteen turvallisuuteen kantaa ottava selvitys. Melkein päivälleen aloitteen tekemisestä virastotalolle valmistuu alakerran kahvion, ensimmäisen kerroksen ja toisen kerroksen yhdistävä hissi. Kunnalle kohdistuvien kustannusten osuus oli näistä kustannuksista 1,9 miljoonaa euroa. Lisäksi kunnanhallitus esittää valtuustolle, että edellä kerrotun aloitteen lisäksi on käsitelty kaksi muuta aloitetta. Juhlat, kädent Yrittäjä! Paikallislehtiemme avulla pääset suoraan kuluttajan syliin, kahvipöytään ja odotettuun lukuhetkeen. Lukijoita 52.000 kpl! Haluathan ilmoittelusi olevan me! Kysy tarjousta myös verkkopalveluistam 16 000 kävijää viikossa. 2x50 pmm (84x50 mm) 2x100 pmm (84x100 mm) 140 3x100 pmm (128x100 mm) 210 Muut koot pyydä tarjous! Meillä valmistettaviin ilmoituksiin lisäämme valmistuslisän 0,05 /pmm. ja sisustaminen 6.3. ELY-keskuksen laatimassa Kainuun moporeittiselvityksessä. Kolaroiminen on kallista leikkiä Pertti Granqvist Vuonna 2010 Sotkamon pitäjän alueella tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien kustannukset olivat 9,7 miljoonaa euroa. Nettisivut löytyvät osoitteesta www.kainuuntoimija.fi Teemana ti 6.3. Aineiston jättöpäivä TI 28.2. R AKENTAMINEN RAKENTAMINEN T j S S S ja SISUSTAMINEN Haluttu ja siksi luettu LM KO 0 E LEHT EÄ 70 /pmm Y K S I H I N TA Hintoihin lisätään alv 23% ja tarvittaessa valmistuslisä 0,05 /pmm. 70 Esim. Piha, mökkeily, 28.8. Harrastukset 11.9. Liikenneturvallisuusaiheiset nettisivut avattiin viime vuoden joulukuun lopussa. Ryhmän puheenjohtaja on Heikki Niskanen. Ryhmän jäseninä erilaisten liikenteen käyttäjäryhmien ja viranomaisten edustajia. Sotkamon kuten myös kaikkien muiden Kainuun kuntien liikenneturvallisuustyöstä vastaavat liiken- neturvallisuusryhmät. Kainuun liikenneturvallisuustoimija on avannut omat nettisivut. Netistä löytyvät myös kuntakohtaiset sivut. Hissin kustannusarvio lisätöineen on noin 130140 000 euroa. Nämä tiedot löytyvät Kainuun liikennturvallisuustoimijan nettisivuilta. Rossi-Määtän ja Vähäsarjan aloite on toteutumassa nopealla aikataululla. Maaliskuun loppupuolella, tiistaina 27. joita ei valtuusto edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Rakentaminen Liikenne ja ajoneuvot 11.4. Valtuutettu Sirviön aloitteista kunnanhallitus totesi venesatamien rakennushankkeita toteutettavan määrärahojen mukaan. Sivuilta löytyvät Sotkamon liikenneturvallisuusryhmän yhteystiedot. Tarkasteluvuotena poliisin tietoon tuli 142 liikenneonnettomuutta. (08) 632 5324, 050 438 0786 miia.vaisanen@sps.fi Titta Toivanen p. kesä 8.5. Kunnanhallitus on aikonut ottaa aloitteen huomioon ja laatia sopivaksi katsomansa teollistamisohjelman. Valtuutettu Pertti Sirviö on tehnyt aloitteen Kaitainsalmelle veneiden nosto- ja laskupaikan rakentamisesta sekä mopoliikenteen poistamisesta Sotkamon ja Vuokatin väliseltä kevyen liikenteen väylältä. Kantaa otetaan esimerkiksi siihen, että pitäisikö mopoliikenne siirtää pois kevyen liikenteen väyliltä Sotkamon ja Tenetin välillä. Mopoliikenteen kohtalo ratkaistaan tämän vuoden elokuussa valmistuvassa. Pekka Heikkinen on tehnyt aloitteen teollistamisohjelman laatimisesta. Vastaava mestari Harri Hyvönen kertoi hissin olevan käyttökunnossa maaliskuun loppuun mennessä. (08) 633 0013, 040 751 1749 titta.toivanen@sps.fi. Niskanen saavutti viikonloppuna ensimmäisen arvokisamitalinsa voittamalla hopeaa nuorten SMkilpailuissa Pietarsaaressa. jen kautta on mahdollista esittää kysymyksiä tai lähettää palautetta liikenneturvallisuudesta vastaaville. Ruoka en 2.10. maaliskuuta liikenneturvallisuusryhmä järjestää yhdessä Liikenneturvan ja poliisin kanssa Tenetin koululla mopoiluun liittyvän illan. Sotkamon ryhmä kokoontui keskiviikkona keskustelemaan kuluvan vuoden toiminnasta ja muista ajankohtaisista asioista. SivuLiikenneonnettomuuksista aiheutuu yllättävän paljon kustannuksia niin kolareiden osapuolille, vakuutusyhtiöille kuin kunnillekin. Ville Niskanen maajoukkueeseen Sotkamon Visan Ville Niskanen on valittu edustamaan Suomea huhtikuun puolen välin tienoilla käytäviin nuorten Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin, jotka järjestetään Norjan Skedsmossa. Kunnanhallituksen on maaliskuun loppuun mennessä vuosittain esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kunnanhallitukselle lähetetyistä aloitteista. helmikuuta 2012 Demarivaltuutetut Risto Vähäsarja ja Tuula RossiMäättä tekivät vuosi sitten maaliskuussa aloitteen hissin rakentamisesta virastotalolle. 010 665 6013, 040 587 2067 sanna.koivusalo@sps.fi Miia Väisänen p. Mopoilu on teemana myös syksykesästä. 8 Sotkamo Nopeasti toteutunut aloite Pertti Granqvist Perjantai 24. Verkossa yli + KATTAVAA + TEHOKASTA + VAIVATONTA + EDULLISTA 1962 - 2012 SOTKAMO-lehti Sanna Koivusalo p. Koti ja asumin aidot, ruoka 6.11. Projektipäällikkö Noora Airaksinen kertoi nettisivujen tarkoituksena olevan muun muassa ajankohtaisen tiedon välittäminen liikenneturvallisuuteen littyvistä tapahtumista<
Me tiedäm me! Ostamalla merkittyä Lerøy-laatumer olla varm lohifileetä voit killä a sen: tu oreudesta turvallisuu de jäljitettäv sta yy laadustat destä ruodottom uudesta (9 8 ia %) Lerøy Seaf ood Group ILTA KKUTOR HE R lujär ven Tuore Ou E ER Ä ILTA KKUTOR HE R , rjalainen Leroy norkitt y, tuore laatume E ER Ä E A KUHrauFIL s S ä ä va Ruodoton 22 g (3,02-5 310 -580 90 kg a Voimass to-la 2 3 .2 5.2 . LOHIFILE 9 palan 95 kg a Voimass to-la 2 3 .2 5.2 . HK KK LEN5 kg)I ,6 SININEN Atria r ea takuumu ER Ä 2 PKT Ilman kort tia ja 3 50 ) ,57-8,55 kg ILEE N ULKOF NAUDAomi a, Su -33 % ,65 pkt (4 yksittäin 2 19 90 kg Voimassa to-la 23.-25 .2. HINNAT VOIMASSA TO-MA 23.-27.2. helmikuuta 2012 Sotkamo 9 KALAMARKKINAT Kuluttaja n miltä kala on vaikea tietää, nt palvelutis uottajalta ki lohi on tu ssä myytävä llut. ellei toisin mainita. VK 8, POHJOIS-SUOMI. Lerøy - Jo ki merkitsee sen Eväät ja Lerøy-laat tkossa lohifileens ä umerkillä . Jokisen Ev äät on osa Tiedätkö, mistä loh esi tulee. Perjantai 24
ellei toisin mainita.. helmikuuta 2012 Talven paras kalasaalis Ruokamestarin kalavinkit ja maista H ILTA KKUTOR ER ER Ä H ILTA KKUTOR ER ER Ä Tuore S uom K FILEE SILAKäävAraus a i, s Tuore Ruots 4 Tuore 95 kg Voimassa 25.2. 10 Sotkamo Perjantai 24. to-la 23.- HERKKUTORILTA MUIKKU Suomi säävaraus HERKKUTORILTA ERÄ PKT/ FÖRP. 2 6 55 kg MADE Suomi säävaraus PKT/ FÖRP. 2 11 8 kg 90 kg ERÄ Voimassa to-la 23.-25.2. Voimassa to-la 23.-25.2. HERKKUTORILTA MERILOHISELÄKE Norja HERKKUTORILTA ERÄ Tuore PKT/ FÖRP. 2 25 5 kg 95 kg SAVUSIIKA PKT/ FÖRP. 2 90 Voimassa to-la 23.-25.2. Voimassa to-la 23.-25.2. HERKKUTORILTA Tuoreet HERKKUTORILTA ERÄ SINISIMPUKAT PKT/ FÖRP. 2 95 KAMPASIMPUKANLIHA USA PKT/ FÖRP. 2 49 90 kg Voimassa to-la 23.-25.2. Voimassa to-la 23.-25.2. HINNAT VOIMASSA TO-MA 23.-27.2. to-la 23.- NIERIÄävaraus i, sä 9 Tuore 95 kg Voimassa 25.2
assa to-la A ja TURSK KOLJANorja FILEET 15 TÄYTETYT LOHIKÄÄRYLEET PKT/ FÖRP. 90 kg Voimassa 25.2. klo 12-18. to-la 23.- HERKKUTORILTA HERKKUTORILTA 2 19 15 2 rs 90 kg 2 22 25 1 pkt 90 kg Voimassa to-la 23.-25.2. Voimassa to-la 23.-25.2. HERKKUTORILTA MUSTAHERUKKASILLI HERKKUTORILTA KATKARAVUT LIEMESSÄ PKT/ FÖRP. 2 90 kg PKT/ FÖRP. 2 95 kg Voimassa to-la 23.-25.2. Voimassa to-la 23.-25.2. Snellman NAUDAN PAISTIJAUHELIHA 400 g (7,48 kg) 99 -23 % MEIJERIVOI normaalisuolainen 500 g (3,98 kg) 99 -28 % Ilman korttia 3,89 rs (9,73 kg) Ilman korttia 2,79 pkt (5,58 kg) HINNAT VOIMASSA TO-MA 23.-27.2. ellei toisin mainita.. Perjantai 24. Tervetuloa! H ILTA KKUTOR ER H ILTA KKUTOR ER ER Ä HIFILEE LOIMULO Tuoreet 12 GRAAVI- ja KYLMÄSAVULOHIVIIPALEET PKT/ FÖRP. 95 kg Voim 23.-25.2. että K-superm kala- ja äyriäisvaihto vastuullisia atus pe 24.2. helmikuuta 2012 Sotkamo 11 nyt K-supermarkertista tojen nsa kalakan antaa vastuu an varmistaa, et haluaa k a K-supermarkstä ja omalla toiminnallille on tarjolla siakka ilymise sä arketien a ehtoja
pantit 1,20 rajoitus: 1 erä/talous 1 Ilman korttia 2,39 kg 49 kg -37 % 2 Sandels OLUT 0,33 tlk 8-pack sis. 7.2 K-Supermarket onnittelee vireää viisikymppistä Sotkamo-lehteä! 1962 - 2012 L A H J ATAVA R A L I I K E. pantit 2.2.2012 alkaen (4,06 l) Ilman korttia 13,78 8-pack 39 pkt K-PLUSSA-TARJOUKSISSA 3 5 00 -41 % Ilman korttia ja yksittäin 2,55 plo (1,43 l) sis. - ma 27.2. 12 Sotkamo Perjantai 24. 27.2. helmikuuta 2012 Aina turvallinen valinta Or KLEMENTIINIT Israel 1 4 1 99 kg VIHREÄT RYPÄLEET 500 g (2,98 kg), Etelä-Afrikka 1 4 PRK 49 rs -25 % Ilman korttia 1,99 rs (3,98 kg) BROILERIN FILEEPIHVIT naturel ja hunajamarinoitu 500-520 g (8,63-8,98 kg) 49 rs -18 % KERMAJUUSTO myös 17 % 900 g-1kg (4,99-5,54 kg) 99 kpl -16 % Ilman korttia 5,49 rs (10,56-10,98 kg) Ilman korttia 5,99 kpl (5,99-6,66 kg) PERHESÄMPYLÄT myös rukiiset 5 kpl/300 g (4,30 kg) 29 ps -13 % Atria ANANASPALA, -VIIPALE tai -MURSKA 227/135 g (4,26 kg) 2 1 PLO 15 -16 % UUTUUS Ilman korttia 1,49 ps (4,97 kg) Ilman korttia ja yksittäin 0,69 prk (5,11 kg) BROILERIN KOIPIREISI hunajamarinoitu n. pantit 1 50 pl 11 2 kg 92 99 Perjantai Porokylän Leipomo Lauantai Kaesan Kotileipomo Maanantai Kaesan Kotileipomo TUOTE-ESITTELYT Tarjoukset voimassa pe 24.2. 1,3 kg SAUNAPALVI ja KEITTOKINKKULEIKE 350 g (6,83 kg) Hartwall JAFFAT 1,5 l (0,84 l) sis. pantin 0,40 TARJOUSTAKUU Olvin VICHYT JA MEHUKIVENNÄISVEDET 0,95 l AINA VÄHINTÄÄN - 10 % LISÄKSI K-PLUSSAPISTEILLÄ ETUSI JOPA - 5% Jöllistä juomat viikonlopuksi COCA-COLA 2-pack 1, 5 l sis
Juhlittu kirjailija oli samalla taputellut kantajiaan päälaelle. Välillä Kianto kurkottaa menneisyyden usvaan ja nostaa sieltä lukijan eteen jonkin kohtaamisen tai tapahtuman. Kianto kuoli 1970, vain vähää ennen kuin olisi täyttänyt 96 vuotta. Kunniansa saavat kuulla muun muassa Väinö Linna ja etenkin Paavo Rintala, johon Kianto palaa tuon tuostakin. Ilmari Kiannon Avoimet kirjeet Alunperin ilmestyivät sanomalehti Kalevassa usean vuoden aikana Toimittanut Raija-Liisa Kianto Koillismaan kirjapaino Oy Kuusamo 2011 Ilmari Kiannon Kaleva-lehteen kirjoittamia Avoimia kirjeitä on koottu kansien väliin. SOTKAMO -lehti 1962 - 2012 Kuva: Sotkamo-lehti 1.11.1962. täyttää 50 vuotta. Ravintola Herkku-Sepissä pe 24.2. Paljon, paljon myöhemmin korpikirjailija joutui tekemään tuttavuutta radion ja television kanssa, joita manaili kotirauhan rikkomiskoneiksi, ja ihmetteli "avaruusmiehiä". Kesäisin Turjanlinnassa kävikin melkoinen vilske. Kirjeet ovat ilmestyneet vuosien 1947 1965 aikana. Päiväkirjamaisia tekstejä lukee mielissään tuolinnurkkaan käpertyneenä. Monet vieraat olivat odotettuja, mutta ilmestyipä paikalle juopunei- takin kansalaisia, joista vanheneva kirjailija ei ollut päästä millään eroon. Hengeltään "kirjeet" ovat hyvin subjektiivisia. Alunperin ne oli tarkoitettu julkaistavaksi sanomalehti Kalevan palstalla. Kiannon Avoimissa kirjeissä henkii jatkuva ikävä Turjanlinnaan kotiin Suomussalmelle. Kerronta on sujuvaa, mutta kirjailijan vanhuus alkaa näkyä 1960luvun mittaan kirjoitetuissa kirjeissä. Avoimissa kirjeissään Kianto kirjoittaa myös sihteeristään Anja Halosesta, Avoin kirje en sano kenelle, on hänelle osoitettu. Korpikirjailija ei viihtynyt Helsingissä, vaan kaipasi aina takaisin Kainuuseen. klo 1015 Keskuskatu 12, terveyskeskusta vastapäätä Juhlan kunniaksi kahvitarjoilu Lämpimästi tervetuloa!. Perjantai 24. helmikuuta 2012 Sotkamo 13 Kuin päiväkirjaa lukisi Jarno Hiltunen Ilmari Kiannon Avoimet kirjeet Korpikirjailijan viimeisten vuosien arkea ja juhlaa -kirja on hykerryttävää luettavaa. Nuorena ylioppilaana Kianto oli ollut kantamassa kirjailija Zachris Topeliusta kultatuolissa. Avoimet kirjeet on kirjaksi toimittanut Kiannon tytär Raija-Liisa Kianto. Iki-Kiannon tekstejä lukiessa käy ilmi, kuinka valtavan ajanjakson hänen elämänsä kaari on kattanut ennen vaipumistaan. Monien teostensa tapaan IkiKianto ammentaa aineistoa kirjeisiinsä omasta elämästään ja sattumuksista sen varrelta. Kianto arvostelee "nuoremman polven" kirjailijoiden tuotantoa. Kiannon kepeän humoristinen ja eläväinen tyyli tekee lyhyistä, hänen elämänsä taivalta valaisevista välähdyksistä nautinnol- lista luettavaa. Erityisen mielenkiintoisia ovat ne kirjeet, joissa Kianto jakelee kirpakkaakin arvostelua nuoremmista kirjailijakollegoistaan. Sen kummempia pyrkimyksiä ei hänellä pakinatyyppisissä teksteissään ole
Nuorten suunnistajien suurtapahtuma järjestetään ensi kesänä Vuokatissa 5.8. Leiriläiset saavat minulta oppia suunnistustaitoon. Koe samalla rentouttava loma muiden aktiviteettien parissa. Kuva AL Jukka Westerlung äki MM & Yläm 16. Innokkaita suunnista- janalkuja on aina hauska tulla moikkaamaan! Nyt kun leiri on Vuokatissa, niin tietysti myös omissa harjoituksissa siintää mielessä vuoden 2013 kotikisat samoilla seuduilla, sanoo Kauppi. kilpasarjat 45 17.2.2012 saakka, 55 ajalla 17.2. Kilpasarjoissa oltava voimassa oleva lisenssi. Osallistumismaksu sisältää huollon ja keittolounaan. 14 Sotkamo Perjantai 24. 10. Haasta itsesi, kaverisi sekä perheesi mukaan elämykselliseen hiihtotapahtumaan. Kilpasarjoissa oltava voimassa oleva lisenssi. Pitäkää hauskaa urheillessa ja kavereiden kanssa touhutessanne. Leirille on tulossa yli 1 700 suunnistajaa. Hänen mielestään hienot maastot ja loistava tunnelma voivat siivittää huippuhyviin suorituksiin ja ikimuistoisiin hetkiin Leimaus-leirillä. Myös Pasi Ikonen odottaa innolla pääsevänsä seuraamaan leiriläisten tekemisiä. Urheilussa pitää asettaa tavoitteita. Muistakaa tutustua rohkeasti uusiin ihmisiin ja ottakaa ilo irti koko suunnistusseikkailusta, Kauppi kannustaa leiriläisiä. Maailmanmestari Minna Kauppi tervehtii tulevia Leimaus 2012 -leiriläisiä. Retkisarjaan/harrastesarjaan ilmoittautumisessa oltava nimi, osoite, syntymäaika ja mahdollinen lisenssinumero. Pasi toivoo, että saa annettua nuorille hyviä vinkkejä omien taitojen kehittämiseen. Molemmat leirikummit toivovat myös leiriläisten pitävän hauskaa hienon harrastuksensa parissa. Pasi Ikonen esittelee viime kesän MM-hopeamitaliaan. Kilpailujen sarjat ja matkat: N8, N10, N12, N14 1 km N16, N18, N20, N, N35, N45 2 km M8, M10, M12, M14 1 km M16, M18, M20, M, M35,M45, M55, M65 2 km Harrastesarja 1 km Kilpailun alkamisajankohta: Klo 18.00 IV Ukkohalla-hiihto 17.3.2012 Hiihtotapa: vapaa Ilmoittautuminen ja osallistumismaksut: Massahiihto 17.3. Tavoitteena on tehdä osan kanssa sama harjoitus ja käydä se sitten läpi palaverissa, hän paljastaa. 17.3.201 2 alla-hiihto IV Ukkoh Tervetuloa maaliskuussa Kainuun lumisiin vaaramaisemiin Hyrynsalmen Ukkohallaan. Kuva AL Jukka Westerlund Martti Huusko Suunnistuksen maailmanmestarit Minna Kauppi ja Pasi Ikonen ovat lupautuneet Vuokatin Leimausleirin kummiurheilijoiksi. Retkisarjaan/harrastesarjaan ilmoittautumisessa oltava nimi, osoite, syntymäaika ja mahdollinen lisenssinumero. Jos ja kun haluaa kovaksi suunnistajaksi, harjoitukset on hyvä käydä läpi ajatuksella. Osallistumismaksut Hyrynsalmen Isku ry hiihtojaoston tilille Kainuun Op 576017-416032. Kilpasarjoissa oltava voimassa oleva lisenssi. 13.3.2012, retkisarja 35/alle 16-vuotiaat 25. Ilmoittautuminen 13.3.2012 mennessä kilpasarjat www.kilmo.fi, harraste- ja retkisarjat ryhti.hiihto@gmail.com. Kilpasarjoissa tavara- ja kunniapalkintoja. Järjestäjät: Ukkohalla, Suomen Maastohiihto Ry, Hyrynsalmen Isku, Ristijärven Pyry Tiedustelut ja lisäinfo: 0063, Tapani Kemppainen 040 520 Arto Tolonen 044 515 7181, 2, Sirpa Härkönen 040 965 283 yrynsalmenisku.fi www.ukkohalla.fi, www.h. Ilmoittautumiset 13.3.2012 mennessä: kilpasarjat www.kilmo.fi, harraste- ja retkisarjat ryhti.hiihto@gmail.com. Retkisarjaan ilmoittautumisessa nimi, osoite, syntymäaika ja mahdollinen lisenssinumero. Kilpailujen sarjat ja matkat: Naiset yleinen 50 km Naiset 45, 50 km Miehet yleinen 50 km Miehet 45, 50 km Miehet 60, 45 km Retkisarja 50 km tai 36 km Retkisarja nuoret alle 16-vuotiaat 14 km Lähtö: Kilpasarjat lähtevät eturivistä. Osallistumismaksut Hyrynsalmen Isku ry hiihtojaoston tilille Kainuun Op 576017-416032. kesäkuuta. Kilpailun alkamisajankohta: Klo 12.00 Palkitseminen: Ukkohalla-mitali kaikille osallistujille maaliin saavuttaessa. helmikuuta 2012 Minna Kauppi ja Pasi Ikonen lupautuivat Vuokatin Leimaus 2012 -leirin kummeiksi Hän myös toivoo leiriläisten nauttivan kainuulaisista maastoista ja Vuokatista ylipäätään. Teemu Väyrynen, Kyöstinpolku 8, 89200 Puolanka. Ylämäki MM 16.3.2012 Hiihtotapa: vapaa Ilmoittautuminen ja osallistumismaksut: Osallistumismaksu 12, alle 16 v. Kummiksi lupautuneet maailmanmestarit Minna Kauppi ja Pasi Ikonen myös vierailevat leirillä
Yhdistelmäkisassa lähdetään taistelemaan ja yritetään roikkua mukana. KERROSTALOKAKSIO Sotkamon keskustassa, 44,5 m2, 3. säyhtymä Kähkönen, Kuhmo. 066 8621, 040 814 6952. Maa/ metsätilat huomioidaan p. -79, as. P . Sijahan on ihan kohtuu hyvä, mutta eihän näitä neljänsiä sijoja kukaan muista. . 50 m2 Sotkamon alueelta, kaikki huomioidaan. Kuhmossa YKSIÖ Ammattikoulun vieressä, Piilopolku 11. Suomussalmi kk. Vuokatti Ski Teamin Iivo Niskanen jäi sekunnin pronssista Nuorten MM-kilpailuissa Turkin Erzurumissa.. Iivo jäi täpärästi neljänneksi Turkissa Iivo Niskanen jäi vain sekunnin pronssista nuorten MM-kilpailuiden perinteisen kympillä Turkin Erzurumissa. 20 km Kuhmon keskustasta. www.laatukeskushyrynsalmi.fi P (08) 741 068. P 0400 239 200. 044 049 0330. 713 851. Sotkamossa. Kun kesäiltoina katsoin tyyntä joenpintaa ja lehmän lanta haisi, tuli ihan kyynel silmään, naurahtaa Mervi. Sotkamossa OMAKOTITALO valm.v. Hän on pätevöitynyt myös ammat- tiaineiden opettajaksi Oulussa. Suomalaissijoituksia täydensi Ylöjärveläinen Antti Ojansivu, joka hiihti kymmenenneksi 1.15,2 kärkeen hävinneenä. Myyjaosta.com -verkkopalvelussa ilmoitat ilmaiseksi. pinta-ala 80 m2, koko pinta-ala 120 m2, vesijohdot, kaukolämpö uusittu. Sprintti oli eteenpäin menoa ja paransi oloa, toivottavasti tämäkin parantaa taas, Niskanen totesi Suomen Maastohiihtoliitto ry:n tiedotteessa. P 040 752 . Suutari Puolakka, p. 044 258 5324. Kaikenlaista HALUATKO LISÄANSIOITA myymällä laadukkaita Kotigastronomi-mausteita ja -keittiövälineitä. Hyvät parkkipaikat, isot näyteikkunat, vapautuu 1.5. Manun Paja, Suomussalmi. P 040 968 6458. Hän muutti Mika-miehensä ja lastensa Joonaksen ja Johannan kanssa omaan kotitaloon Sotkamon Sumsalle. P iltaisin . . Vuokralle tarjotaan MÖKKI -06, 98 m2, edull. . Morpho ja Alposet LUMIKENGÄT sekä testivoittaja Muckboots LÄMPÖSAAPPAITA 129,-. 1614. KAIRAN TEROITUKSET. 2490. Halutaan vuokrata KYLMÄÄ VARASTOTILAA n. . Tavalliset tytöt -nimiseen haitaritrioon kuuluivat myös Ellen Leinonen ja Taina Komulainen (nykyään Lahti). P 050 435 1116. . Ostetaan OKT-TONTTI, 1 5 ha rantarakentamismahdollisuudella max. Sari 0700 84 444, ota talteen. helmikuuta 2012 Sotkamo 15 Ilmoitus julkaistaan kolmessa lehdessä yhden ilmoituksen hinnalla. Ylä-Kainuu torstaisin, Sotkamo-lehti ja Kuhmolainen perjantaisin. Myyjaosta.com on yksityisille ja yrityksille tarkoitettu kauppapaikka, jossa voit ostaa, myydä, antaa, vuokrata ja huutokaupata tuotteita. KYLMÄ- JA KODINKONEHUOLTO T. Naisilla matkana kymppi, Miehillä 15 kilometriä. Myydään 2007 valmistunut, hyväkuntoinen RIVITALON päätyhuoneisto (4h+k+s+khh, 90 m2). Yhdeksänvuotias Johanna ja vuotta vanhempi Joonas asuvat nyt mukavan matkan päässä Sotkamon yhdestä pienestä ja turvallisesta opinahjosta, Soidinvaaran koulusta. Muista suomalaisista Sami Lähdemäki oli 24:s ja Joonas Sarkkinen 54:s. P 044 563 3692. Niskanen oli pitkään lähellä pronssisijoitusta, kunnes kirimään lähtenyt Norjan Sindre Björnestad Skar pudotti vuokattilasen lopulta täpärästi neljänneksi. TIIBETINTERRIERIN luovutusikäisiä UROSPENTUJA. P 044 523 1007 . Tässäkin tapauksessa on hyvä kello kauas kuuluu, ja ihmiset suorastaan vaeltavat maittavan lounaan ääreen. . Korkeimmalle sijoittui Anni Kainulainen, joka oli 23:s. tai sop. P (08) . YKSIÖ Suomussalmen keskustasta. VAIHTUNUT Kuhmossa musta Viking Coretex KENKÄ nrosta 41 nroon 40. P 040 520 6893. KIRPPUTORI Sotkamon seurakuntatalolla la 25.2. Vuonna 2006 Mervin toive toteutui. Monet sotkamolaiset muistavat tämän herkullisten lähiruokien ja leivonnaisten tekijän Niskasen Mervinä, joka soitti haitaria. Ennen tätä olin startannut viimeksi Valkeakoskella. Toimita kuponki konttoriimme tai jätä ilmoitus puhelimitse tai sähköpostilla. Kainuuntie 103, Kuhmo, p. Ota yhteyttä, p. Kilpailun voitti Venäjän Sergei Ustjugov, jolle Niskanen hävisi 33,4 sekuntia. . Mervi on opiskellut ensin ravintolakokiksi Kuopiossa ja sitten suurtalousesimieheksi Kajaanissa. P (08) 741 550. Sotkamon Täyssäilyke, p. P 044 532 5610. Tyttötrio ohitti usein niin kuohuvan murrosiän kepeästi, sananmukaisesti soitellen, ja keikkaili muun muassa tanssipaikoilla. klo 9-13. os. Kun riittäisi rakkautta ja terveyttä ja saisi tehdä tätä työtä, josta niin paljon pidän, kiteyttää Mervi tulevaisuudentoiveensa. Mervi Seppänen jaksaa hymyillä, vaikka aamuinen työrupeama Herkku-Seppien keittiössä on alkanut jo kello neljän aikaan.. Muhoksella, Oulun naapurissa, vierähti useampi vuosi. 044 964 3167. Kuhmon Autovaruste, noudot viikoittain. 040 513 2633. Ei muuta kuin uutta matoa koukkuun. . 0400 661 320 / 044 336 9283. KESTOTILAAJA! Muistathan käyttää kestotilaajaetusi. OK-TALO lapsiperheelle Ämmänsaaresta. vko 12 la-to 650 ja viikot 13-16 alk. . 780 . Musiikkiharrastuksen " Mervi aloitti yksitoistavuotiaana Sotkamon kansalaisopistossa. Vaikka töitä arkisin painetaankin kaksitoista tuntia päivässä, viikonloput pyritään viettämään lasten kanssa. Aina minulla oli ikävä Sotkamoon. Arkisin Mikan ja Mervin lounaspaikka täyttyy usean tunnin ajan ruokailijoista. LUOSTOLLA. OK-TALO Suomussalmelta. Mikko KOLAT & LAPIOT. Tällä hetkellä elämä on mallillaan. 712 150. Perjantai 24. Lehdessä julkaistavalta Myyjaosta.com palstalta saat lisätehoa kaupantekoon, edullisesti. - VIIMEISTÄÄN KESKIVIIKKONA KLO 11.00 Myydään OK-TALO 121,2 m2/179 m2 omalla tontilla arvostetulla al. Kuivaa, hyvälaat. Ota uusi suunta elämääsi. Hiihto oli sellaista tasapaksua puurtamista. 040 580 884. P 044 538 8614. 010 665 6000 ilmoitukset.sotkamolehti@sps.fi SOTKAMO-lehti 1962 - 2012 Kauppakatu 10, Suomussalmi, p. 040 711 2049. muk. Meiltä ILMALÄMPÖPUMPUT: myynti, asennus ja huolto. WWW.AAREST.NET. (08) 633 000 ilmoitukset.ylakainuu@sps.fi Mervi on monien herkkujen tekijä Tarja Korhonen viikon vieras Lounasravintola HerkkuSeppien toinen omistaja Mervi Seppänen kertoo aloittaneensa työt ravintolan keittiössä haastattelupäivän aamuna tavalliseen aikaan, kello neljältä. Torstaina Erzurumissa kilpaillaan 23-vuotiaiden normaalimatkat perinteisellä. SUUTARIPALVELUT Kuhmossa. P (08) 715 525, 044 340 8411/ . Vielä vap. P 044 . P 046 541 5394. Ei oikein hyvät fiilikset. Kuhmo. (08) 632 530 ilmoitukset.kuhmolainen@sps.fi Keskuskatu 10, Sotkamo, p. P 040 581 9916 Met. SUOMUSSALMEN ATK-HUOLTOKESKUS, Keskuskatu 24, Suomussalmi. Silti häneltä irtoaa iloinen nauru ja hymykin on herkässä. METSÄSUKSIA 240-280 cm. Aina minulla oli ikävä kotiseudulle Sotkamoon. P 040 581 . Remontoitu KERROSTALOKAKSIO Kuhmossa. Pese matot harjaamatta! SWIPEN PESUAINEET ja ALOE VERA-TUOTTEET Anja p. Lisäksi päivällä kahvitetaan lehden lukijoita ja tukijoita ravintolan omissa tiloissa. KOIVUPILKETTÄ 33 ja 50 cm kotiin toim. Naisten vitosella tasainen suomalaisnelikko hiihti sijoille 23-37. Tiedustelut p. . MITTELSPITZIN PENTUJA 2 narttua + 1 uros. krs, oma sauna, lasitettu parveke, heti vapaa. LISÄANSIO sille, joka tekee meille VIIKKOSIIVOUKSEN viikoittain tuntipalkkasopimuksen mukaan. SOTKAMON YDINKESKUSTASSA parhaalla liikepaikalla TORIN LAIDALLA LIIKEHUONEISTO 55m2. Tänään perjantaina on Herkku-Sepillä entistäkin enemmän touhua, sillä yritys järjestää tämäniltaisen Sotkamo-lehden 50-vuotisjuhlan tarjoilun. Susanna Saapunki oli 26:s, Saana Kemppainen 33:s ja Linda Härkönen 37:s. Sijainti: Jäätiöntie 20, Vuokatti. Kuhmoon. LUOTETTAVA AUTTAJA/ENNUSTAJA tila 10-24, 1,97 /min. P 040 576 8578. Katso kuvat/hinnat ym. RT 2 H+K+S 51,5 m2 Suomussalmen kirkonkylällä. 0400 731 914 /Kaarina. MÄKELÄINEN OY, p. Rauhalliselta paikalta Sotkamon keskustasta juuri remontoitu ensimmäisen kerroksen ISO 1H+KK+S+TERASSI.
08 6661 640 050 588 2111 p. alv) Ota yhteyttä ja varaa paikka ilmoituksellesi! p. (08) 666 1505, 040 558 6922 P. 050 4078 006 OSUUSKUNTA NAUTI PAIKALLISESTA PALVELUSTA Kysy hinta ilmoituksellisesi! p. 16 Sotkamo Perjantai 24. (08) 652 1533 www.kuhmonlaakaripalvelu.fi NAUTI PAIKALLISESTA PALVELUSTA Hammaslääkärit TÄ H T E S I www.tahtesi.fi NAAPURIVAARAN LOMAKESKUS, Pohjavaarantie 66, Vuokatti, 08 664 422 / 040 504 7694 LOMA RINTEELÄ Suonenvaarantie 40, Sotkamo, 040 549 7357 SINUN Pitopalvelua Majoitusta Kahvila A-oikeudet Tilaussauna lämminulkoporealtaalla, maa- ja savusauna Fysioterapia Kotikäynnit Lymfaterapia Hieronta Lääkinnällinen kuntoutus Keskuskatu 8, 88600 Sotkamo Kodin tekniikka ja kalusteet Palvelut Hammaslääkäri Akkoniementie 4 B 4 Kaisa Eklund Hakemisto myös netissä! Kirjapainot Aitoja makuja läheltä Avoinna pe-su klo 11-16 www.huuskolantila.net Huuskonniementie 19 A, Vuokatti Pian kotipalvelu asiointipalvelut nurmikon leikkaus halkojen teko kotihoito Akkoniementie 4 B 1A, 88600 Sotkamo Puh. 010 665 6013 SOTKAMON MONITAITURIT kotitaloustyöt ulkoilu- ja asiointiapu kotisairaanhoito kirjanpito- ja toimistotyöt ompelutyöt vyöhyketerapia Kysy lisää... Pätevä palveluhakemisto puh. 010 665 6013 Autotarvikkeet HAUTAUSTOIMISTO RUSANEN OY Palvelua perinteitä kunnioittaen SIRKKA SIRVIÖ P. 010 665 6013 tai ilmoitukset.sotkamolehti@sps.fi SOTKAMO-lehti 1962 - 2012 50. 040 770 7230 Hinnat alk. 6660 070 Lääkäripalvelut Pätevä palveluhakemisto Kuljetukset Fysioterapiat Matkailupalvelut Täältä ilmoituksesi huomataan! Snowpolis, Kidekuja 2, puh. 50/kk (sis. 044 586 2411 Torikatu 8 Urheiluhieroja Kauttamme laadukkaat hautakivet talvihinnoilla! Meiltä myös lisänimien kaiverrukset ym. hautakivityöt. Kainuuntie 19, 88600 SOTKAMO p. helmikuuta 2012 Yhteisnäkyvyys verkkopalvelussa ja lehdessä NAUTI PAIKALLISESTA PALVELUSTA Asianajotoimistot Hierojat Kukka- ja hautauspalvelut lakiasiat kaupanvahvistukset Kysy hinta ilmoituksellisesi! p
23% KAUNEUSHOITOLA Huvilatie 2 B, Vuokatti. Tuula, Sari ja Henna. HORMITOHTORI KY Ari Laukkanen 0400 275 129 Olisiko tässä sinun paikkasi? P . UTKITYÖ SUHONEN Pohjavaarantie 74 B, 88610 Vuokatti P. 040 7700 002 www.sotkamolehti.fi NAUTI PAIKALLISESTA PALVELUSTA www.sotkamolehti.fi Täältä ilmoituksesi huomataan! Pätevä palveluhakemisto Suosituimmat haut: Olisiko tässä sinun paikkasi? Hae tuotteita tai palveluita: Esim. 040 720 8836 Keskuskatu 7, 88600 SOTKAMO Myymälämme palvelee arkisin klo 7.00-17.00, lauantaisin 9.00-14.00. alv. (08) 664 585, 0400 283 319 www.viemäritkuntoon.fi pekka.suhonen@pp6.inet.fi asennus ja myynti LVI -urakointi ja laskutyöt ok-talot, rivitalot IV-työt Nibe maalämpöpumput maahan ja kallioon Nibe vesi-ilmalämpöpumput kattilat, varaajat vaihtimet - MAALAUSTYÖT - LATTIATYÖT - HUONEISTOREMONTIT MAALAUS- JA LATTIATYÖ RUSANEN petri.rusanen@sotkamo.net P. (08) 6660 135 Akkonimementie 14 (TB:tä vastapäätä) RAUTIA rakentamiseen ja remontointiin kokonaispalvelut meiltä jotta onnistuisit kerralla. TALOMYYNTI ja REMONTTIPALVELUT Kainuuntie 1 A, 88600 Sotkamo Professional Työsuoritukset pienet ja isommat kodin remontit Kotitalo-talopaketit, Kimara-mökit ja -talot Reima Korhonen p. Perjantai 24. 050 351 4415, sovi käynti. LVI-ASENNUSPALVELU Parturikampaamo frida 044 313 8933 Auli Nousiainen Kainuuntie 14, Sotkamo uudisrakennus- ja saneerauskohteet Jaakko Korhonen p. 010 665 6013 tai Ilmoitukset.sotkamolehti@sps.fi SOTKAMO-lehti 1962 - 2012 50. + 0,059 /min. Hinnat sis. ja matkapuhelimesta 0,0821 /puh. Jonotusaika on maksullinen. 0500 204 003 Petri Pikkarainen p. 0500 191 378 Täältä löydät palvelut nopeasti! Leikkaa talteen Meiltä myös edullinen Rautia-rahoitus (Edellyttää luottopäätöstä) Meiltä saat asiantuntevat vinkit ja kokonaispalvelun sekä laadukkaat tarvikkeet. Nuohoukset Nuohoukset Ilmastoinnin puhdistukIlmastoinnin set, säädöt ja mittaukset puhdistukset Palvelut hoitaa Tervetuloa! t. Tervetuloa! www.lvi-korhonen.fi Kauneushoitolat Sähköistykset Palvelunumeroihin soittaminen maksaa 8,21 snt/min+6,9 snt/min lankaverkosta tai 8,21 snt/min+16,9 snt/min matkapuhelin. Soittaminen 010-alkuisiin numeroihimme maksaa lankapuhelimesta 0,0821 /puh. alv) Ota yhteyttä ja varaa paikka ilmoituksellesi! p. helmikuuta 2012 Sotkamo 17 Sähköistykset Työsuoritukset Parturit ja kampaamot Parturi-kampaamo HELENA P. + 0,1691 /min. Puh. Kampaamo HAE Pätevä palveluhakemisto Hinnat alk. 50/kk (sis
Reijo Schroderus SOA 1098, 4.Matti O Korhonen Na-To 1072, 5.Reijo Pulkkinen KMAS 1060, 6.Jukka NiskanenSOA 1053, 7.Eero Lohtaja Lahnasjärvi 1024, 8.Heikki Punju Paltaniemi 1000, 9.Voitto Haveri- Neuroklubi ti 28.2. Massatapahtumista ensimmäisenä tänä vuonna järjestetään Vuokatti Hiihto. Kalervo VäisänenSOA 900, 4. Asialista on nähtävänä kunnan ilmoitustaululla ja esityslista kokonaisuudessaan kunnan kotisivuilla www.sotkamo.fi Valtuuston kokouksen pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksesta laadittu allekirjoitettu ja tarkastettu pöytäkirja pidetään julkisesti nähtävänä Sotkamon kunnanviraston keskustoimistossa 5.3.2012. Tark. JAATINEN Tilaisuus on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. (Kuntosaliryhmä aloittaa ma 5.3.). 040 962 0466 tai Kirstille p. Juho Grundström Lykintö 966, 2. Hakemukset toimitetaan os. Ari Seppänen Puolanka 1016, 6. 6155 8135, 044 750 2212, email: paivi. Hakemuslomakkeita ja lisätietoja saa toimistopäällikkö Päivi Huotarilta puh. Sotkamon kunta/asuntotoimi, PL 24, 88601 Sotkamo. 0403 063 064, 040 531 0340 tuloksia HIRVENHIIHTO Lykintöcup 5 19. 010 665 6000 F. 9.3. Pohjois-Tipaksen tilaisuudessa suunnitellaan hankealueen valokuituverkkoa yhdessä alueen asukkaiden kanssa alustavien verkkosuunnitelmien pohjalta. helmikuuta 2012 Ma: Possukastike Acapulco, peruna, hedelmäinen kurkku-amerikansalaatti Ti: Broileripyörykät, currykastike, peruna, mantelinen porkkanakaaliraaste Ke: Jauheliha-kasviskeitto, juustoviipale, tomaatti To: Kalastajan pyörykät, kurpitsainen kastike, perunasose, kiinankaali-paprikasalaatti Pe: Jauhelihakastike, spagetti, kesäkurpitsa-omena-kurkkusuikalesalaatti Kotihoitoateriat ei hissiä, 3.krs, ph+oh+kk, lasitettu parveke, keskusta Sotkamo, vapaa 1.3.2012, vuokra 390 + vesi+sähkö. YKSIÖ 35 m2 Tied. 08 633 0880 Kajaani: Tulikivi-studio, Kauppakatu 38, puh. Markku Heikkinen SOA 1023, 5. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Sotkamossa 22.2.2012 Anne Lukkari puheenjohtaja Ma: Possukastike Acapulco, perunat, lämmin kasvis, salaatti, mansikkakiisseli Ti: Broileripyörykät, perunat, lämmin kasvis, salaatti, appelsiinipannacotta Ke: Jauhelihakeitto, salaatti, juusto, pannukakku ja hillo To: Uunilohi, kastike, lämmin kasvis, salaatti, puolukka-karpalokiisseli Pe: Jauhelihakastike, perunat, lämmin kasvis, salaatti, hedelmäsalaatti La: Lihakeitto, juusto, marjasalaatti Su: Stroganoff, perunat, kasvislisäke, mansikkarahkavaahto Palsta on tarkoitettu järjestöjen ja yhdistysten sisäiseen tiedottamiseen. Vuokatti Hiihto hiihdetään 24.-25.3. Myös muut tervetulleita mukaan. Ossi Kilpeläinen Lykintö 938M-50: 1.Pentti Kemppainen Puolanka1112, 2.Matti J Korhonen Lahnasjärvi1090, 3. Sotkamon kunta on mukana entiseen tapaan Vuokatti Hiihdon, Vuokatti MTB:n ja Vuokatin Vaelluksen järjestelyissä. ja sitovat ilm. Rainer Horsma nen KMAS 792 M-70: 1. Huom! tutustutaan vanhaintukisäätiön kuntosaliin, tule aulaan. Lisätietoja aiheesta: http://maakunta.kainuu.fi/laajakaista ja http://www.kotikuitu.fi/ Tilaisuuden järjestävät Kainuun maakunta -kuntayhtymän Sadan megan Itä- ja Pohjois-Suomi - Kaista Kainuuseen -hanke ja Kaisanet Oy.. Kari Grundström Lykintö 1005 M-60: 1.Raimo PartanenSOA 1118, 2. 044 533 6082 työhousuja ja -takkeja 10 /3kpl haalareita 10 paitoja 10 /4 kpl ym. helmikuuta Lykinnön seudun Metsästysseura ry Yleinen: 1. Väinölle p. viim. Ei lakisääteisiä kokousilmoituksia, ei kaupallista toimintaa sisältäviä ilmoituksia. Hakuohjetta ja hakemuslomakkeita on tulostettavissa myös ARA:n sivuilta www.ara.fi. VIRTANEN Tervetuloa suunnittelemaan Kaisanet Oy:n ja Sotkamon kunnan VALOKUITUVERKON RAKENTAMISTA ti 28.2.2012 klo 18.00 19.30 Pohjois-Tipaksen koululle, Pohjois-Tipaksentie 16 Yksi Sotkamon kunnan vuonna 2012 kansallisen laajakaistahankkeen puitteissa rakennettava hankealue on Juholankylän - Riekinrannan - Pohjois-Tipaksen - Ontojoen - Tipasojan alue. Tapahtuman aikana on kunnan latukone lähtövalmiudessa ongelmallisten kelien aikana. Hallitus B. klo 18 vigilia Su 26.2. Pekka TimonenKovajärvi 1099 3. Vuoaktti Hiihdon järjestelyihin kunnan puolesta roudataan erilaisia tarvikkeita ja rakenteita. Lisäksi valmiudessa on aina moottorikelkka, ahkio, kuljetusauto ja peräkärry. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Timo Aidanpää Lykintö 966, 2. Lisäksi kerrotaan valokuituverkon eduista ja sen mahdollistamista palveluista sekä kuituliittymän hankintahinnoista. M. Matti P Korhonen SOA 847, 6. 010 665 6003 ilmoitukset.sotkamolehti@sps.fi Kunta mukana massatapahtumien järjestelyissä Kunnanhallitus päätti osallistumisesta Kainuun Liikunnan organisoimien massatapahtumien järjestelyihin. p. Järjestäjien mukaan tavoitteena on, että muutaman vuoden kuluessa Vuokatti Hiihdon osanottajamäärä nousee jopa 3 000 hiihtäjään. SUA 1059,4. klo 10 liturgia Sotkamo Tulikivi-piste, KRPHallimyymälä Oy, Keskuskatu 2, puh. Veikko Kähkönen KMAS 1010, 2. Pysäköintipaikkojen aurauksesta ja kunnossa pidosta vastaa kunta. Juho Haverinen KMAS 750 Hirvimiehet: 1. Kauko KoivunenPaltaniemi 847, 5. Viime talvena tapahtumaan osallistui lähes 2 000 hiihtäjää. Harri, p. huotari@sotkamo.fi. Rahallista rahaa kunta ei tapahtumien järjestelyihin anna. loput toppatakit ja housut 20 /kpl Sotkamon torilla la 25.2. Risto Lappalainen "Yksi elämä" -hankkeesta. 040 512 1687 KUNNANVALTUUSTON KOKOUS Kunnanvaltuuston kokous pidetään Sotkamon kunnanviraston kunnanvaltuuston kokoussalissa tiistaina 28.2.2012 klo 17.00 alkaen. Onni Leskinen SOA 1009, 3. klo 13.00. Veikko Hakkarainen Tipasoja 696 Seuraava kilpailu 11.3.2012 klo 11.00 Eläkeliiton Sotkamon yhdistys ry:n KEVÄTKOKOUS ma 5.3.2012 klo 10.00 Sotkamon seurakuntatalolla. Ei laskutuslisää. 1,20 /rivi + alv 23% P. klo 13. 050 366 0553. Soita: HANNU RIEKKI 040 9030 780 www.pihla.fi ASUNTOJEN KORJAUS- JA ENERGIAAVUSTUSTEN HAKEMINEN VUONNA 2012 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) varoista voidaan hakea avustuksia: KORJAUSAVUSTUKSET - vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjaustoimintaan sosiaalisin ja taloudellisin perustein - suunnitelmalliseen korjaustoimintaan - terveyshaitan poistamiseen - hissin rakentamiseen sekä liikkumisesteen poistamiseen ENERGIA-AVUSTUKSET - tarveharkintaiset pientalojen avustukset energiatalouden parantamiseen ja uusiutuvien energia-lähteiden käyttöönottoa varten -energia-avustukset vähintään kolme asuntoa käsittävien rakennusten korjaukseen: energiakatselmus, ulkovaipan korjaus, ilmanvaihto- sekä lämmitysjärjestelmä -pien-, rivi- ja kerrostaloille uusiutuvaa energiaa käyttöön otettaessa, kun öljy- tai sähkölämmitys korvataan uusiutuvaa energiaa hyödyntävällä lämmitysjärjestelmällä: maalämpöpumppu, ilma-vesilämpöpumppu, pelletti tai muu puulämmitys, aurinkolämmön tai aurinkosähkön käyttöönotto Avustusten hakuaika päättyy 11.4.2012, lukuun ottamatta terveyshaitan poistamista ja hissin rakentamista, joiden hakuaika on jatkuva. 18 Sotkamo Ruokalistat Kouluruokailu vko 9 Perjantai 24. Sotkamossa 24.2.2012 SOTKAMON KUNTA Asuntotoimi Kajaanin ortodoksinen seurakunta Sotkamon kirkko: La 25.2. Esa Määttä Lykintö 818, 3. Kahvittelu Herkku-Sepissä, tervetuloa! Senioriopettajat! Oulun teatterissa "Huojuva talo" 24.3
klo 18.45. 14.05 Hännänheiluttajat 14.35 Sukari 15.05 Isän suusta 15.35 Idols: TOP 15 Ratkaisu 16.35 Älynväläys 16.50 Onnenpeli hyväntekeväisyysarpa 17.00 Uutiset 17.05 Tunteita ja tuoksuja (7) 17.55 Mitä tänään syötäisiin. Perjantai 24. Uusi karheanlämpimä komediasarja parikymppisistä nuorista työttömistä. TV MAANANTAI 27.2. YLE TV1 4.00 Uutisikkuna 6.25 Ykkösen aamu-tv 9.30 Norjan pohjoisin tunturi 10.00 Virtaset ja Kekkonen (S) 11.00 Tv-uutiset 11.05 YLE News 11.10 Puoli seitsemän 11.40-12.24 Arto Nyberg 12.30 Vielä virtaa (S) 13.00 Niskavuoren naiset 14.20-14.50 Huippuvuorten kebabkuski 14.55 Pisara 15.00 Tv-uutiset 15.05 Ykkösen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Kuka oikein olet?: Tom Pöysti 16.25 Kuningaskuluttaja 16.55 Viittomakieliset uutiset 17.00 Tv-uutiset 17.10 Viidakkoperhe (7) 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.30 Uutisvuoto 19.00 Prisma: Näkymättömät maailmat 19.50 Euroopan tiede 20.00 MOT 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Rotuerottelun perintö 23.15 Tv-uutiset 23.20 Kotikatsomo: Pullukat 0.35 Apinatasavalta 0.50 Oddasat 1.05-4.00 Uutisikkuna 13.49 Veljesten keittiössä 14.20 Järviemme helmet 14.49 Uusi päivä (S) 15.17 Uusi päivä (S) 15.45 Uusi päivä (S) 16.15 Sydänmailla (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Galaxi 18.01 Tero hoitaa 18.10 Taikaplaneetta 18.25 Kapteeni Kari 18.30 Laura 18.56 Pat & Stan 19.00 Tv-uutiset, urheilu ja sää 19.10 Alueellinen uutislähetys 19.20 YLE Uutiset Suora linja 19.30 Sohvasurffaajat: Kotiin päin 20.00 Uusi päivä (S) 20.30 Pasila (12) 20.55 UP: Vihreät valot Pieni tytön tylleröinen 21.00 Satuhäät 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Onnenkantamoinen (12) 22.50 Game of Thrones (16) 23.45-4.00 Uutisikkuna 10.05 Emmerdale (S) 10.35 Emmerdale (7) 11.05 Ostoskanava 13.00 Lääkärit 14.00 Mitä tänään syötäisiin. helmikuuta 2012 Sotkamo 19 YLE TV1 4.00 Uutisikkuna 6.25 Ykkösen aamu-tv 9.30 Tosi tarina: Vankivaunu 10.00 Viidakkoperhe (7) 10.50 Paikan kertomaa: Siikainen kivinen kunta 11.00 Tv-uutiset 11.05 YLE News 11.10 Puoli seitsemän 11.40 A-studio: Talk 12.35 Vielä virtaa (S) 13.05 Täysosuma 14.45 Eläinten elämää maalla ja merellä 15.00 Tv-uutiset 15.05 Ykkösen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Kiehtova maailma: Pohjoisen kansat 16.55 Viittomakieliset uutiset 17.00 Tv-uutiset 17.08 Lentomäen MM 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Candlefordin postineiti (7) 20.00 Kotikatu 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio: Stream 21.30 Strada 22.00 Inhimillinen tekijä 22.50 Tv-uutiset 22.55 Menneisyyden vanki (12) 23.40 Oddasat 23.55-4.00 Uutisikkuna 12.55 Jumppa : Toiminnallinen kuntojumppa 13.25 Puskuri 13.55 Jalkapallotähden poika 14.55 Pohjolan arkki 15.25 Satuhäät 16.15 Sydänmailla (7) 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Lentomäen MM 18.35 Tv-uutiset, urheilu ja sää 18.38 Alueellinen uutislähetys 18.45 Lentomäen MM 19.40 Järviemme helmet 20.10 Pressiklubi 20.38 Free Radio (7) 21.00 Uuden Musiikin Kilpailu 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Kova laki: Rikollinen mieli (16) 22.50 Kakola 23.15 Pasila (12) 23.43-4.00 Uutisikkuna 13.00 Lääkärit 13.55 Kaikkea sitä näkee 14.00 Mitä tänään syötäisiin. Seitsemännen tuotantokauden avausjaksossa Brenda tiimeineen saa tutkittavakseen raa'an joukkomurhan. MTV3 5.20 Aamusää 5.50 Studio55.fi 6.25 Huomenta Suomi 9.25 Studio55.fi 10.00 Mitä tänään syötäisiin? NELONEN 7.00 Disneyn esikoulu: Pupujen. tuotantokausi alkaa! Ratkaisija MTV3-kanavalla maanantaina 27.2.klo 22.35. Miami (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Ratkaisija (12) 23.35 Freaks and Geeks (7) 0.35 Jokakoti.fi 1.05 Älynväläys 2.05-5.20 MTV3 Chat kaupunki 7.25 Disney esittää: Timon ja Pumba (S) 7.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 8.00 Andyn pilat (S) 8.30 Eddie & Jeff (7) 9.00 James Martinin puutarhaherkut 9.30 Vauvan tarina 10.00 Luksusmuotia kaikille 11.00 Ostosruutu 11.40 Ostosruutu 12.20 Ostosruutu 13.00 Vauvan tarina 13.30 Luksusmuotia kaikille 14.30 Arvostele mun illallinen 15.00 Vaaleanpunainen pantteri 15.10 Suomen Huippumalli haussa 16.10 Outo, uusi elämä (7) 17.05 Nelosen sää 17.10 Pulmuset 17.45 Fort Boyard Linnake 18.45 Nelosen uutiset 18.55 Nelosen sää 19.00 Matkaoppaat 19.30 Kiinteistökuningatar Kaisa 20.00 Huippumalli haussa (S) 20.57 Keno 21.00 Good Wife (12) 22.00 Nurse Jackie (12) 22.35 Californication (16) 23.10 Nelosen uutiset 23.20 Nelosen sää 23.25 Frasier 23.55 Pulmuset 0.25 NCIS Los Angeles (12) 1.25-6.00 Älypää-TV SUB 6.00 SubChat 8.00 Lemmen viemää 8.55 Marienhof 9.25 SubChat 10.10 Älynväläys 11.00 Ostos-tv 14.00 Superpahisten liiga (S) 14.30 Superpahisten liiga (S) 15.00 Red Bull Cliptomaniacs 15.30 Stylisti Rachel Zoe 16.25 Onnenpeli hyväntekeväisyysarpa 16.30 Marienhof 17.00 Lemmen viemää 18.00 Kreisiä menoa 18.30 Will & Grace 19.00 Frendit (S) 19.30 Miehen puolikkaat (S) 20.00 Kolme miestä ja tyttö (7) 20.30 Simpsonit 21.00 Poika 23.00 C.S.I. 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (7) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Korkojen kera 21.00 Unohdetut (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Hockey Night 22.45 Kuukauden parhaat sekunnit 22.50 Gangsterin heila (16) 0.50 Murhavaisto (12) 1.50 Älynväläys 2.50-5.50 MTV3 Deitti punki 7.25 Disney esittää: Timon ja Pumba (S) 7.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 7.55 Andyn pilat (S) 8.20 Vaaleanpunainen pantteri 8.30 Eddie & Jeff (7) 9.00 James Martinin puutarhaherkut 9.30 Vauvan tarina 10.00 Luksusmuotia kaikille 11.00 Ostosruutu 11.40 Ostosruutu 12.20 Ostosruutu 13.00 Vauvan tarina 13.30 Luksusmuotia kaikille 14.30 James Martinin puutarhaherkut 15.00 Sinkkuisä Gary (S) 15.30 Lapsuuteni luuserina (7) 16.00 Vaaleanpunainen pantteri 16.10 Hurja remontti 17.10 Nelosen sää 17.15 Puolivahingossa (7) 17.45 Suomen Huippumalli haussa 18.45 Nelosen uutiset 18.55 Nelosen sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 The Voice of Finland 21.25 Keno 21.30 Elokuva: Bruno (16) 23.15 Nelosen uutiset 23.25 Nelosen sää 23.30 Elokuva: Identity (16) 1.25 Kauhukerroin 2.15 Melrose Place (12) 3.10-7.00 Älypää-TV TV PERJANTAI 24.2. YLE TV2 6.50 PIKKU KAKKONEN 6.53 Hemmo Hölmöläinen 6.57 Loikkaa loruniitylle 7.00 Anton Siilinen ratkaisee 7.13 Meillä asuu: Hamsteri 7.20 Taikakaruselli 7.33 Herra Heinämäki 7.44 Taikuri Savisen eläinpuisto: Strutsi 7.50 Pikku Kakkosen posti 7.58 Harri ja dinot 8.20 Galaxi 8.22 Eläimet töissä 8.29 Raimo 8.36 Kanikenttä 8.49 Lentävät lääkärit (7) 10.15 Alueuutiset 10.35 Pohjanmaan uutiset 10.55 Oddasat 11.10 Vuoristosairaala (7) 11.55 Näin Norjassa 12.05-12.45 Esko Roine vakavasti hauska 12.50 UP: Vilma ja Jani Todella kaunis SUB 6.00 SubChat 8.00 Lemmen viemää 8.55 Marienhof 9.25 SubChat 10.10 Älynväläys 11.00 Ostos-tv 14.00 Superpahisten liiga (S) 14.30 Daltonit (S) 15.00 Red Bull Cliptomaniacs 15.30 Stylisti Rachel Zoe 16.25 Onnenpeli hyväntekeväisyysarpa 16.30 Marienhof 17.00 Lemmen viemää 18.00 Pelastajat (7) 18.30 American Idol 20.30 Simpsonit 21.00 Kurjat kuppilat USA 22.00 Pelastajat (7) 22.30 C.S.I. 14.05 Pohjanmeri 15.05 Rita Rocks 15.35 Linnan tähdet 16.35 Älynväläys 16.50 Onnenpeli hyväntekeväisyysarpa 17.00 Uutiset 17.05 Tunteita ja tuoksuja (7) 17.55 Mitä tänään syötäisiin. klo 22.10. (12) 23.25 Duudsonit tuli taloon (S) 0.25 Miami Vice (12) 1.25 Terminator: Sarah Connorin aikakirjat 2.20 Salaiset kansiot 3.15-6.00 SubChat MTV3 5.20 Aamusää 5.50 Studio55.fi 6.25 Huomenta Suomi 9.25 Studio55.fi 10.00 Mitä tänään syötäisiin. Kengurujen menestyksen salaisuus on sen liikkumistapa. TV SUNNUNTAI 26.2. YLE TV1 4.00 Uutisikkuna 8.00 Tv-uutiset 8.05 Avara luonto: Elämän mahti 9.00 Tv-uutiset 9.05 Aamusydämellä 9.40 Ruotsalaisia salaisuuksia 9.55 Tv-uutiset 10.00 Kuningas Bjarne ja hänen valtakuntansa 11.00 Tv-uutiset 11.05 Viikko viitottuna 11.15 Opettaja ohjaimissa (7) 12.00 Vielä virtaa (S) 12.30 Prisma: Paluu kuolleista 13.20 Prisma Studio 13.50 Gilmoren tytöt (7) 14.35 Kuka oikein olet?: Tom Pöysti 15.05 Historiaa: Andreas Baader terroristi 16.00 Sherlock Holmesin muistikirja (7) 16.55 Viittomakieliset uutiset 17.00 Tv-uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.10 Urheiluruutu 18.15 Antiikkia, antiikkia 18.45 Loppukiri 19.45 Arto Nyberg 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Pullukat 22.20 Kova laki: Lontoo (12) 23.05 Ykkösaamu 23.45 Status: vapaana (12) 0.05-4.00 Uutisikkuna 18.00 Muodostelmaluistelun SM 19.00 Tv-uutiset 19.05 Urheilukatu 2 19.30 Tehdas (12) 20.20 Märät säpikkäät (12) 20.45 Alivaltiosihteerin televisioohjelma 21.00 Boardwalk Empire (16) 21.52 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.10 Becky ja Steve (12) 22.40 Uuden Musiikin Kilpailu: Finaali 0.30 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) 1.12-4.00 Uutisikkuna 14.00 Leo 14.05 Formula 1: Talvitestit, Barcelona 14.35 Seabiscuit amerikkalainen legenda 17.05 Samaa sukua (7) 18.00 HANKI: Hiihtolajien huippuhetket 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.30 Idols: TOP 15 Ratkaisu 20.30 Kadonneen jäljillä UK 21.30 Mieletön maailma 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 Tulosruutu 22.40 Rubicon (12) 23.35 Ilman johtolankaa 0.35 Älynväläys 1.35-5.20 MTV3 Chat 11.45 Elixir 12.15 Frasier 12.45 Frasier 13.15 Frasier 13.45 Frasier 14.15 Lapsuuteni luuserina (7) 14.45 Puolivahingossa (7) 15.15 Outo, uusi elämä (7) 16.15 4D: Hurja painonpudotus 17.15 The Voice of Finland 18.45 Nelosen uutiset 18.55 Nelosen sää 19.00 MasterChef Suomi 20.00 MasterChef Suomi 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Guardian meripelastaja (12) 23.45 Nelosen uutiset 23.55 Nelosen sää 0.00 Oscar-gaala valvojaiset 3.30-7.00 Oscar-gaala 13.00 Miehen puolikkaat (S) 13.30 Miehen puolikkaat (S) 14.00 Unelmien kentät (S) 15.00 Howien jekut 15.55 Parhaat mainoselokuvat 2011/Voitto-kilpailu.fi 16.00 Dieetit vaihtoon! 17.00 Rillit huurussa (S) 17.30 Tyhjätaskut 18.00 Suomen kaamein kämppä 19.00 Top Chef Suomi 19.55 Myytinmurtajat 21.00 Gone pelon lakeuksilla (16) 22.45 Tosipaikka: Hulluna Pippaan 23.45 Pähkähullu parodiashow 0.20 Pähkähullu parodiashow 0.55 Julkkikset kuiville 1.45 Red Bull Cliptomaniacs 2.15-6.00 SubChat YLE TV2 7.45 Unna Junná 8.00 Pikku Kakkonen 8.04 Raa Raa, leikkisä leijona 8.15 Lauludiplomi 8.37 Babar ja Badun seikkailut 9.00 Galaxi 9.01 Kapteeni Kari 9.14 Eläimet töissä 9.22 Kanikenttä 9.34 Villi tulevaisuus 10.00 Muumilaakson tarinoita (S) 10.25 Ruohonjuuritasolla (S) 10.30 Zeke ja taikataulu (S) 10.53 Koodinimi Connor (S) 11.17 Mr Bean (S) 11.30 Muumipeikko ja pyrstötähti (S) 12.40 Luokkakuva 13.10 Suhdekorjaamo 13.40 UP: Emmi Ensemble Älä koskaan ikinä 13.45-14.45 Jäätanssin kylmä sota 14.50 Lentomäen MM 17.10 Matkapassi: Lonely Planetin Israel MTV3 5.50 Älynväläys 6.50 Ostoskanava 7.50 Chuggington (S) 8.05 Smurffit (S) 8.35 Daltonit (S) 9.00 Tom ja Jerry (S) 9.25 Kasper 9.50 Pientä pintaremonttia 10.50 Jokakoti.fi 11.20 Hännänheiluttajat 11.50 Sapuskaa, harashoo! 12.25 Salatut elämät 12.55 Salatut elämät 13.25 Kaikkea sitä näkee 13.30 Mieletön maailma NELONEN 6.00 Ostosruutu 7.00 Wipeout UK 7.55 Hurja remontti 8.45 Unitupa 9.15 Unelmien talo 9.45 Sikke Ruokaa rakkaudella 10.15 Animal Planet: Urhea eläintarha 11.15 Eläintenpelastustiimi SUB 6.00 SubChat 7.00 Ostos-tv 10.00 Frendit (S) 10.30 Frendit (S) 11.00 Frendit (S) 11.30 Piilokamera 12.00 Kreisiä menoa 12.30 Miehen puolikkaat (S) Becky ja Steve (12) TV2 sunnuntai 26.02. New York (16) 0.00 Tosipaikka: Anorektikkolapsen tarina 1.00 No Signal (16) 1.30-6.00 SubChat YLE TV2 6.50 PIKKU KAKKONEN 6.53 Onnea on. Australia. 2/6. 18.00 Emmerdale (S) 18.30 Emmerdale (S) 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Salatut elämät 20.05 Mestareiden mestari 21.00 C.S.I. 6.55 Anniina Ballerina 7.08 Muista laulaa 7.14 Pikku Toni 7.20 Sirkus Temppula 7.26 Norsulan perhe 7.38 Kyllä Kasper osaa 7.43 Humps 7.51 Neppajymykerho 7.58 Harri ja dinot 8.20 Galaxi 8.21 Animalia 8.45 Hemmot 8.50 Lentävät lääkärit (7) 9.36 UP: Vihreät valot Taikatyttö (S) 9.40 Matkapassi: Etelä-Ranska 10.30 Ensiaskeleita 10.35 Matkantekoa Hurtigrutenilla 11.04 Ruokatiedettä 11.10 Vuoristosairaala (7) 11.55 Pressiklubi 12.25 Mansikkapaikka 13.15 Ensiaskeleita 13.20 Kesätorppa kuntoon 7. Maailman vähäsateisin mantere on tuttu erikoisista pussieläimistään. 10.05 Emmerdale (S) 10.35 Emmerdale (S) 11.05 Ostoskanava Nelosen elokuva: Bruno 24.02.2012 klo 21:30. NELONEN 7.00 Disneyn esikoulu: Pupujen kau- TV LAUANTAI 25.2. YLE TV1 4.00 Uutisikkuna 8.00 Tv-uutiset 8.05 Kiehtova maailma: Pohjoisen kansat 9.00 Tv-uutiset 9.05 Ykkösen aamu-tv 10.00 Tv-uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Apinatasavalta 11.00 Tv-uutiset 11.05-11.10 Pisara 11.15 Opettaja ohjaimissa (7) 12.05 A-studio: Stream 12.35 Dokumenttiprojekti: Yhden miehen rauha 13.35 Luonnon ihmeitä 13.45 Gilmoren tytöt (7) 14.30 Luontohetki: Kroatian rannikolla 15.00 Strada 15.30 Antiikkia, antiikkia 16.00 Sherlock Holmesin muistikirja (7) 16.55 Viittomakieliset uutiset 17.00 Tv-uutiset 17.05 Kotikatu 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.10 Urheiluruutu 18.15 Kuka oikein olet?: Tom Pöysti 18.45 Avara luonto: Elämän mahti 19.40 Midsomerin murhat (12) 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.45 Lotto 20.51 Urheiluruutu 21.15 Apinatasavalta 21.30 Uutisvuoto 22.00 Viimeistä päivää (12) 22.30 Ryhmä Pullman (12) 23.20 Voimala 0.10-4.00 Uutisikkuna 12.22 Pohjanmaan uutiset 12.36 Oddasat 12.50 Luontokuvaajan matkassa 13.15 Pressiklubi 13.45 Ravisuoran vihjeet 13.55 Making of Black Roses by The Rasmus 14.00 Akuutti 14.30 Järviemme helmet 15.00 Making of Black Roses by The Rasmus 15.50 EURO2012: Jalkapallomakasiini 16.20 MotorSport 16.50 Lentomäen MM 17.50 Ravisuora 18.05 Lentomäen MM 19.00 Tv-uutiset 19.10 Urheiluruutu 19.25 Sää 19.30 Ravisuora 19.45 Nainen kedolla (12) 21.00 Uuden Musiikin Kilpailu: Finaali 22.50 Tv-uutiset 22.55 Vain muutaman dollarin tähden (16) 1.05 Kova laki: Erikoisyksikkö (16) 1.50-4.50 Uutisikkuna 16.50-16.57 Pohjanmaan uutiset MTV3 5.50 Älynväläys 6.50 Ostoskanava 7.50 Uki (S) 7.55 Ystävien kylä (S) 8.10 Tuomas Veturi (S) 8.25 PopPixie 8.40 PopPixie 9.00 Nakke Nakuttaja 9.25 Kivisten ja Sorasten uudet seikkailut 9.55 Pokémon (7) 10.20 Beyblade: Metal Masters (7) 10.45 FUTIS+ 11.15 UEFA Europa League huippuhetket 11.45 MTV3 Chat 12.45 Älynväläys 13.45 Onnenpeli hyväntekeväisyysarpa 14.05 Salatut elämät 14.35 Salatut elämät 15.05 Salatut elämät 15.35 Perheleffa: Karvisen Riemujuhla 17.15 Tarinoita suomalaisesta työstä 17.30 Top Gear USA 18.30 Sukari 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.30 Putous 21.00 Terra Nova (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Tulosruutu 22.30 Lotto ja Jokeri 22.35 Moulin Rouge! 0.55 Hyvässä uskossa (16) 1.55 Älynväläys 2.55-5.50 MTV3 Deitti le (12) 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Minin eka kerta (16) 22.55 Nelosen uutiset 23.05 Nelosen sää 23.10 SM-liigan huippuhetket 23.15 Taisteluplaneetta Galactica 0.15 Elokuva: Ultraviolet (12) 2.05 Kauhukerroin 2.50 Oikeuden edessä 3.50 Cleaner (16) YLE TV2 7.45 Pikku Kakkonen 7.48 Richard Scarry: Touhulan arvoituksia 8.14 Pikku Kakkosen posti 8.21 Hertan maailma: Hertta leipoo pullaa 8.24 Franklin ja ystävät 8.49 Katinkontti 9.00 Galaxi 9.01 Sherlock Jakki 9.14 Lulu ja lehmä 9.22 Late lammas 9.30 Asha 9.44-9.55 Hirveä Henri 10.00 Muumilaakson tarinoita (S) 10.25 Ruohonjuuritasolla (S) 10.30 Uuden Musiikin Kilpailu 11.20 Peliuutiset 12.08 Alueuutiset NELONEN 9.00 Elixir 9.30 Start! 10.00 Matkaoppaat 10.30 Matkaoppaat 11.00 Matkaoppaat 11.30 Matkaoppaat 12.00 Eläintarhojen elämää 12.30 Eläintarhojen elämää 13.00 Waverly Placen velhot (7) 13.30 Suhdekoukerot 14.00 Suhdekoukerot 14.30 Salattu teinielämä 15.25 Elokuva: Sydämen soinnut (S) 17.50 Hauskat kotivideot 18.45 Nelosen uutiset 18.55 Nelosen sää 19.00 Elokuva: The Librarian II paluu kuningas Salomonin kaivoksil- SUB 6.00 SubChat 10.25 Ostos-tv 13.25 Red Bull Cliptomaniacs 13.55 Will & Grace 14.25 Will & Grace 14.55 Will & Grace 15.25 Kuukauden parhaat sekunnit 15.30 Suomen kaamein kämppä 16.30 American Idol 18.15 American Idol 20.00 Duudsonit tuli taloon (S) 21.00 Wallander: Firewall (16) 22.50 Sons of Anarchy (16) 23.50 Kyttäkamera 0.50 Murhavaisto (12) 1.45 Rokkarille morsian 2.40-6.00 SubChat Avara luonto: Elämän mahti TV1 lauantai 25.02
klo 22.00. Juoksulenkillä raittiissa ilmassa toki käyn. Skimbaaja, Retki ja Slammer kuuluvat Outdoor Media-lehtiyhtymään, jonka omistajista yksi on Gustafsson. En valmistaudu kiipeilymatkoille kuntosaliharjoitteluilla. ym. Syö ja juo niin paljon kuin jaksat! klo 12-17 VAIN 10 hlö HUIMIA TARJOUKSIA KOKO VIIKONLOPUN AJAN. Entäs kannattaako keskiikäisen perheenisän lähteä vuorille kiipeilemään vain onko tuloksena katastrofi. Tiedän itse parhaiten, missä kunnossa olen. Harrastan metsästystä, kalastusta ja maastourheilua. Parasta liikuntaa on, kun ottaa Husqvarnan käteen ja pilkkoo polttopuita. Kaksikymmentä vuotta kului reissatessa eikä mieli enää pala maailmalle. Olen saavuttanut kaikki ne tavoitteet, jotka itselleni asetin, kertoo Gustafsson. Ulkoilmaihmiseksi julistautuva Gustafsson kertoo juuri ulkona liikkumisen innostaneen aikoinaan Tällä hetkellä Gustafsson asuu kahdenkymmenenviiden kilometrin päässä Helsingistä metsän keskellä ja vesistön äärellä ja kertoo viihtyvänsä nykyisillä asuinsijoillaan. Suomea pitäisi uskaltaa myydä reippaammin. Mennä paikan päälle potentiaalisten asiakkaiden pariin tekemään myyntityötä. VAPAA Ohjelmistossa vain kuuluisien naisartistien musiikkia. RKP (Riku Kuvaja Pändi) PÄÄSY Su 26.2. Ensimmäinen kiipeilyreissu tapahtui vuonna 1985 Alpeilla. PIZZA BUFFET Tarjolla pizzaa, wingsejä ym. Eihän aloitteleva laskettelijakaan lähde heti Keski-Euroopan jyrkimpään ränniin laskemaan. Pitäisi kysyä ihmisiltä, milloin olet esimerkiksi tulossa meille tänne Vuokattiin, juttelee Veikka Gustafsson. Gustafsson on juuri nyt itse myyntikiertueella, joka " Kiipeilyä kannattaa harrastaa omalla tasollaan. myös vuorikiipeilyn pariin. Kiipeilyä kannattaa harrastaa omalla tasollaan. Samaa ainutkertaista rauhaa ja hiljaisuutta on myös Kainuun metsissä, toteaa Gustafsson.. Voin heittää kalaverkot veteen ja harrastaa metsästystä lähes kotipihalla, sanoo. Suosittelen kaikille vaellusretkeä esimerkiksi Nepaliin, jossa voi tutustua hienoon luontoon ja kulttuuriin. helmikuuta 2012 SPUTNIK JOY-KARAOKE keskiviikko-sunnuntai 22-03 ma-ti 12-02, ke-pe 12-03, la-su 10-03 Liput vain 5 La 25.2. KÄSITELTY 3M PINNOITTEELLA joka helpoittaa puhtaanapitoa. Tutustu myös muihin tarjouksiin verkkokaupassamme www.lviaitta.fi TTU OITE RAJ RÄ! E 119,- Kuhmolainen lohi perunasose kyytipoikana maistuu lounaalla maailmankiertäjällekin. Ravinnoksi käytän sekaruokaa ja silloin on hyvä, kun syötävää on runsaasti, sanoo Gustafsson. Minkäänlaisissa kuntotesteissä en ole ennen kiipeilysessioita käynyt. Kuusitoistahenkinen porukka markkinoi kolmea lehteä yhdessä Radio Suomipopin kanssa mukanaan rekkaautollinen tarpeellista rekvisiittaa. NAISTEN ILTA Naisille kaikki A`la Carte ruoat -25% (myös jälkiruoat) Keittiö avoinna poikkeuksellisesti 23:een. Tule starttaamaan lauantai-ilta live-musiikilla alk. Antaumuksella HerkkuSeppien lähiruualla herkutteleva Veikka Gustafsson kehuu suomalaisten omaa "tuotetta", luontoa, jonka markkina-arvoa ei olla vielä täysin ymmärretty hyödyntää. (08) 666 0600 Avoinna: ma-ti 10-18, ke-to 10-20, pe 10-02, la 12-02, su 12-20 Vuorikiipeilijän toinen elämä Tarja Korhonen www.ravintolamessi.fi Löydät meidät myös Facebookista Vuorikiipeilijänä tunnettu Veikka Gustafsson on vaihtanut työmaata. On tullut aika elää tavallista elämää, käydä päivisin töissä ja niin edelleen. Metsästystä kavahdetaan suotta varsinkin nykyisellä kotiseudullani. Ei ymmärretä, että jostain se kaupasta ostettu kanapalakin on myyntiin tullut, miettii Pohjois-Karjalan Tuupovaaran metsissä lapsuutensa viettänyt Veikka Gustafsson. on startannut Lapin hiihtokeskuksista ja jatkuu Vuokatista Tahkolle ja sieltä eteläiseen Suomeen. 20 Sotkamo Perjantaina Bändi-ilta Perjantai 24. 6 mm kirkas turvalasi. Nyt energia suuntautuu omien lehtien parissa tehtävään työhön. Kaikki LVI-tuotteet ja palvelut kodin rakentajalle ja remontoijalle ASUMISEN MUKAVUUTTA Kääntyvä suihkuovi 70x195. Vuorikiipeilijä Veikka Gustafsson kapusi ketterästi Asema 13:n kiipeilyseinälle. Kainuuntie 14, Sotkamo, p
SOTKAMO 24.2.2012 50-vuotisjuhlalehti -lehti 1962 - 2012 www.sotkamolehti.fi 50 kehityksen vuotta Sotkamosta on kehittynyt 1960-luvulta lähtein vilkas matkailun, palveluiden ja teollisuuden kansainvälinen keskus. Kainuuntien talvista vilinää keskiviikkona.
Valpas vahti uskaltaa myös olla eri mieltä, kunhan osaa muotoilla kannanottonsa pelkän räksyttämisen sijasta rakentavasti. Vankka lukijakunta todistaa siitä, että lehti on näitä tehtäviään toteuttanut hyvin. Sotkamolehti palvelee lukijoitaan myös verkossa, ja on siinä tarjonnassa yksi lajityyppinsä parhaita koko maassa. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja heikkenee, vaikka samaan aikaan hyvinvointimenot kasvavat jyrkästi. Nyt työikäisten määrä vähenee kovaa vauhtia ja talouskasvu hidastuu. Suomen Perustuslain mukaan säädelty sananvapaus on pyhä periaate suomalaisen yh- teiskunnan tukipilarina. Jos puheensorinan seasta kuuluu: "luitko lehdestä" tai "tämän päivän lehti kirjoitti", tiedän mikä lehti puheenaiheen on tuottanut. helmikuuta 2012 Tulevaisuus on omissa käsissämme M eillä suomalaisilla on edessämme suuri yhteinen tehtävä: suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen. 2 SOTKAMO-lehti 1962 - 2012 Perjantai 24. Pidän tärkeänä sitä, että kuntalaisia kiinnostavista asioista kirjoitetaan kiinnostavalla tavalla. Lausujan ei tarvitse toistaa sanaa Sotkamo-lehti, riittää kun mainitsee sanan Lehti. Toimittajien työn ja ammattitaidon kautta asiat saadaan lehden kautta yleisesti tietoon. Rakenteiden uudistamista tarvitaan myös kuntatasolla. Hyvinvointiyhteiskuntamme kivijalka on murenemassa. Ulkopaikkakuntalaisena lehden lukijasuhteen testaaminen on vaivatonta. Kansalaisten halu saada nopeasti tietoa on tehnyt toimittajan työstä entistä haasteellisempaa. Kari Juutilainen Yksikönjohtaja Alma Aluemedia Työtä Sotkamon hyväksi inulla on ilo tervehtiä juhlivaa paikallislehteä 50 vuoden työstä Sotkamon hyväksi. Näiden palveluiden turvaaminen kymmeniksi vuosiksi eteenpäin edellyttää nyt vastuullisia ja vaikeitakin päätöksiä sekä hyvää yhteistyötä. Taustalla on ennen kaikkea huoltosuhteen heikkeneminen. Menen lehden ilmestymispäivän aamulla suosittuun paikalliseen kahvilaan ja kuuntelen, mistä siellä puhutaan. Sen on valppaasti kyettävä seu- P Yksikönjohtaja Kari Juutilainen raamaan ja raportoimaan lukijoilleen, mitä ympärillä oikeasti tapahtuu ja mitä siellä suunnitellaan. Tästä on hyvä ponnistaa kohti uutta vuosisadan puolikasta. On sanottu, että "vastuu tiedon pyytämisestä on sitä tarvitsevalla". Rakenteellisten uudistusten lisäksi valtion vel- Lopuksi haluan onnitella Sotkamo-lehteä ja kaikkia sen tekijöitä siitä ansiokkaasta työstä, jota jo viidenkymmenen vuoden ajan on lehden ja sen lukijoiden eteen tehty. Tämän kehityksen torjumiseksi ollaan laajalla yhteistyöllä ja avoimella vuoropuhelulla toteuttamassa kuntauudistus, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Journalistinen tieto poikkeaa tästä periaatteesta. Tällöin kuntalaiset joutuisivat sietämättömän eriarvoiseen asemaan niin palkaantuminen on saatava nopeasti kuriin: on tehtävä säästöjä ja kiristettävä veroja sekä ennen kaikkea vaalittava uutta talouskasvua ja työpaikkoja. Kun hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettiin, sataa työikäistä kohti oli noin 45-50 lasta ja seniorikansalaista. Lukemattomien muiden paikallislehtien tavoin Sotkamo-lehdellä on tärkeä tehtävä oman alueensa identiteetin rakentajana, tunteiden välittäjänä ja keskustelun herättäjänä. Kaikkein huonoin vaihtoehto olisi kuitenkin olla tekemättä mitään. Ei sentään fyysisesti, mutta sitäkin enemmän herättämällä lukijassaan tunteita. Näin toimien edistämme yhteisiä asioitamme. Voimme kuitenkin selviytyä näistä haasteista ja pelastaa meille kaikille tärkeät hyvinvointipalvelut, kunhan vain uskallamme uudistaa Suomea. Suomelle, joka kykenee pitämään lupauksensa laadukkaista palveluista. Tämä tarkoittaisi palveluiden tuntuvaa heikkenemistä ja kasvavaa eriarvoisuutta. Viikoittaiset lukijamäärät osoittavat, että hyvin hoidettuina paikalliset verkkopalvelut kykenevät parantamaan lehden kokonaispalvelua tuntuvasti: kertomalla tärkeitä pikku-uutisia niinäkin päivinä kun painettu lehti ei ilmesty. Suomelle, jonka hyvinvointi ei perustu velkarahalle. Tämä on kaunistelematon kuva Suomen hyvinvointiyhteiskunnan haasteista. Jos uskottelemme itsellemme, että uudistuksia ei tarvita tai että niitä voidaan loputtomasti lykätä, hylkäämme myös suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Toimiin on ryhdyttävä nyt, kun niistä päättäminen on vielä omissa käsissämme. Edessämme on vaikeita päätöksiä, joilla on myös ikäviä seurauksia. Paikallislehtemme on onnistunut näissä haasteissa oman kokemukseni mukaan hyvin. Nyt valtio uhkaa velkaantua kuudesta seitsemään miljardia euroa lisää joka vuosi - ja tämä syömävelka otetaan lastemme piikkiin. Kaikille sotkamolaisille ja Sotkamo-lehden lukijoille menestystä toivottaen Petri Kauppinen kunnanjohtaja. Tiedonvälitykseen on muodostunut kansalaisten osallisuutta korostavia muotoja ja tapoja. Tuona aikana tiedonvälitys on muuttunut valtavasti. Olemalla niin lähellä, että koskettaa. Sosiaalisen median läpimurto näistä viimeisimpänä. Kriittisenkin kannanoton pitää osata tarjota vaihtoehto. Jyrki Katainen Jo 50 vuotta paikallista aikaa aikallislehti on hankkinut ja hankkii vastedeskin olemassaolon oikeutuksensa tulemalla lukijoidensa iholle. Pään laittaminen pensaaseen ei auta. Onnittelen juhlivaa Sotkamo-lehteä, sen henkilökuntaa sekä kaikkia lukijoita. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys edellyttää työurien pidentämisen ja työvoiman tarjonnan lisäämisen kaltaisia rakenteellisia toimia, joilla vahvistetaan hyvinvointipalveluiden rahoituspohjaa. Rohkeilla uudistuksilla ja yhteistyöllä voimme luoda pohjan uudelle, vahvemmalle hyvinvointiyhteiskunnalle. Ammatillisena haasteena on varmistaa, toimittajan riippumattomuutta unohtamatta, M Kunnanjohtaja Petri Kauppinen objektiivisuus ja tietojen oikeellisuus sekä kohteena olevien henkilöiden oikeudellinenkin asema. Elämällä yhteisönsä ja sen asukkaiden kanssa myötä- ja vastamäessä. Sen on perustuttava eri osapuolten keskinäiseen kunnioitukseen ja hyviin tapoihin. Internet, lehtien verkkopalvelut tai sosiaalisen median julkaisualustat eivät sinänsä vie painettua lehteä hautaan. Isolla ällällä. Paikallislehdellä pitää olla rohkeutta myös ottaa kantaa, eikä tyytyä pelkkään toteamiseen. Ilman määrätietoisia toimia Suomi ei voi lunastaa kansalaisille antamaansa hyvinvointilupausta. Lehden ei tarvitse olla myötäkarvaan silittäjä tai päätöksentekijöiden sylikoira. Painetulla paikallislehdellä on roolinsa myös tulevaisuudessa, mutta sähköiset palvelut muuttuvat yhä olennaisemmaksi osaksi lehden kokonaispalvelua. Journalistisia periaatteita koetellaan monella eri tavoin. Paikallislehdellä on vastuullinen tehtävä hoidettavanaan. Suomelle, jossa kaikkialla on hyvä asua ja tehdä töitä. Pääministeri Jyrki Katainen veluiden saatavuuden kuin verotaakankin osalta. Kyse on siitä, miten turvaamme vanhuksille hyvän hoivan, lapsille korkeatasoisen perusopetuksen ja kaikille suomalaisille laadukkaat terveyspalvelut. Nykymenolla lukuisat kunnat velkaantuvat entistäkin raskaammin eivätkä selviä tulevien vuosikymmenien taakasta. Aika muuttuu ja lehti sen mukana. Tiedonsaanti on helpottunut ja nopeutunut. Nykymenolla tulomme eivät pitkällä aikavälillä riitä kattamaan menoja. Toki kaikilla on oikeus toivoa ja jopa vaatia myös sitä, että vapaampi julkinen keskustelu on myös kaikin puolin asiallista. Lehdentekijöiden pyrkimyksenä on toimia niin, että palvelut painetussa sanassa ja verkossa täydentävät toisiaan - eivätkä kilpaile siis keskenään
Näkemykset lehdessä ovat avartuneet ahtaan pitäjälehden alkuvuosista ja sisältö on entistä monipuolisempi. Vuokatin kehitys käynnistyi, kun ensin urheiluopiston taloudelliset ongelmat saatiin ratkaistua, Vuokatinrinteet aloittivat toimintansa ja lopulta Kuntien rahoituksen hiipuminen toi myös Sotkamolle omat haasteensa. Valtuuston puheenjohtajaksi nousi opettaja Timo Härkänen, joka selvisi tehtävässään Rakelin arvion mukaan hyvin. Aluksi Rakel vaikutti lähinnä Jymyttärissä ja Jymyssä. Vaikka Leevi Rentola asuu Seinäjoella, viettää hän paljon aikaansa Hilkka-rouvansa kanssa Vimpelissä kotitalossaan Sääksjärvellä.. Siihen veljet vasemmalla eivät meinanneet millään lähteä mukaan. Hän uskoo saman meiningin jatkuvan edelleen. Siksi Leevi Rentola ei pelkää Sotkamon aseman heikentyvän mahdollisten tulevien kuntauudistustenkaan myötä. helmikuuta 2012 SOTKAMO-lehti 1962 - 2012 3 Kuntalaisten etu aina etusijalla Sotkamossa on Raakel Paavosepän mukaan ollut perinteisesti yhteinen kehittämisen henki. Siitä muovautui nykyaikainen, vireä, kehittyvä kainuulainen kunta. Lisäksi päätöksenteossa pitää aina ajatella kuntalaisten etua, kertoo Rakel ja toteaa samalla oppien olevan edelleen hyvät kenelle tahansa kuntapäättäjälle. Ja niin sitten tehtiinkin vaikka päätöksenteko kiikasti pitkään. Sotkamolla on ollut onni saada hyviä viranhaltijoita, huomauttaa Rakel Paavoseppä ja lisää listalleen vielä kahden naisen nimet. Silloin aikanaan, kun vauhti oli päällä, keskustelimme toki Sotkamo-lehden tyylistä ja uutisoinnista. Puheenjohtajana hän toimi neljään otteeseen: vuonna 1981, vuonna 1983 sekä vuosina 1985-1988 ja 1993-1996. SDP:stä Rakel muistaa vielä hyvin Yrjö Oksasen sekä Artturi Okkosen ja Kokoomuksesta Pekka Ristolan. Raakel Paavoseppä emännöi kymmeniä tilaisuuksia Sotkamon kunnanvaltuuston puheenjohtajana. 1980- ja 1990-luvun vaihteessa Katinkullan lomaalue valmistui. Silloin näimme matkailun ja Vuokatin kehittämisen merkityksen koko kunnalle. Seuratyöstä häntä sanotut ovat selvinneet pahasta tilanteesta. Keskustan suunnannäyttäjiä olivat Tauno Huovinen ja Eemeli Partanen. Kainuussa tahtoi olla ainakin ennen päätöksenteossa jahnailemista. Hugo aloitti isännöitsijänä Sotkamon Osuusmeijerillä ja Paavosepän perhe asettui Sotkamoon. Katinkullan rakentamisen aloittamisessa ei kunnalla ollut suuria ongelmia. Lisäksi hän oli kymmenien lautakuntien, johtokuntien, toimikuntien ja neuvostojen jäsen. Sotkamo ja Vuokatti pärjäävät kyllä Ratkaisevaa Vuokatin kehitykselle oli Katinkullan rakentaminen. Martti Huusko oitua. Kyläkouluja ryhdyttiin sulkemaan. Sotkamon rakenteellisen murroksen nähnyt ja kehitykseen ratkaisevasti vaikuttanut kunnanjohtaja Leevi Rentola tarkkailee nykyään Sotkamoa ja sen kehitystä kotiseudultaan Pohjanmaalta käsin. Muistan vielä hyvin, kuinka maaherra Erkki Haukipuro sanoi ennen päätöstä, että päätökset on paras tehdä ennen kuin on pakkorako. Uusi urheilukenttä saatiin kuitenkin lopulta rahoitettua ja rakennettua. Hankausta aiheutti Rakelin mukaan vain uuden urheilukentän rakentaminen. Lopulta Katinkulta osoittautui niin vahvaksi ja monipuoliseksi lomakeskukseksi, että sen kehitys lähti taas käyntiin ja rakentaminen jatkuu edelleen. " Pitkään Sotkamossa vaikuttajana toiminut Rakel Paavoseppä muistelee kunnan kehittämisen vaiheita mielellään. Valtaa käyttivät SKDL: n vahvat miehet Heikki Mustonen, Otto Polvinen, Arvi Heikkinen, Toivo Lipponen, Olavi Korhonen ja nuorimpana Osmo Polvinen. Vaikka 1960-luvun lopulla, jolloin lähdin mukaan politiikkaan, enemmistö olikin vasemmistopuolueilla, kuntaa kehitettiin silloisten puolueiden: SKDL:n, Keskustan, SDP:n ja Kokoomuksen toimesta keskustellen ja rakentavassa hengessä, Rakel muistelee Kajaanin kodissaan. Politiikka oli vielä tuolloin pitkälti miesten käsissä. Ratkaisevaa Vuokatin kehittämisessä oli Katinkullan rakentaminen. Toisin kävi. Timo teki mahtavan työn, Rakel arvioi. Paavosepät: Rakel, Hugo ja lapset muuttivat vuonna 1961 Sotkamoon Kuusamosta. Silloin hän sanoi muille, ettei viihdy uudella paikkakunnalla. 1970- ja 1980-luvuilla Sotkamosta kehittyi nykyaikainen, matkailun ja kaivannaistoiminnan sekä teollisuuden varaan kehityksessä nojaava kunta, mistä löytyivät myös hy- Sotkamossa ei jahkailla päätöksenteossa! vät ja monipuoliset palvelut. Nykyään hän kertoo seuraavansa Sotkamon asioita Sotkamon entinen kunnanjohtaja Leevi Rentola vierailee säännöllisesti Vuokatin maisemissa. Vastaava ei muualta Kainuusta löydy. Eläkkeelle hän jäi kesäkuun viimeisenä päivänä 1994. " ilmapiiriä. Paavoseppä kertoo yhteistyön sujuneen mainiosti Leevi Rentolan, Martti Harjun ja Erkki Vähämaan kanssa. Se on sittemmin ollut Jymyn kultajuhlien oivallinen kotikenttä. Näiden vahvojen vaikuttajien käsissä oli Sotkamon tulevaisuus, kun pitäjä alkoi muuttua maatalousvaltaisesta kainuulaisesta kunnasta kaivannaisteollisuuden, matkailun ja teollisuuden kehittyväksi keskukseksi. Kunnanvaltuustoon hänet valittiin ensimmäisen kerran lähes 40 vuotta sitten vuoden 1972 kunnallisvaaleissa. Hän kertoo, että halusi silloin antaa tilaa nuoremmille. Sotkamon vahvuudet vetovoimainen matkailutoiminta sekä kaivannaistoiminta laaja-alaisesti kestävät kaikissa tilanteissa, hän arvioi. Sotkamolaista kehittämisen henkeä Leevi Rentola kuvaa ennakkoluulottomaksi ja rohkeaksi. Rakel Paavoseppä muistaa vielä hyvin "Leevin listan", joka jouduttiin laatimaan kunnan työntekijämäärän sopeuttamiseksi 1990-luvun vaatimuksia vastaavaksi. Myös siinä Leevi Rentola oli mukana. Perjantai 24. Esimerkiksi Huugo Hyvönen rohkaisi minua Vuokatin alueella maakauppoihin ja antoi tukensa. Rakel muistaa vielä Puolueet kehittivät Sotkamoa vuosikymmenien ajan yhteistuumin. Väki lähti joukolla Ruotsiin ja vanhat, elinvoimaiset kylät alkoivat auti- Seuraavalla vuosikymmenellä, 1970-luvulla Sotkamoa ryhdyttiin Leevi Rentolan johdolla kehittämään. ja elämän menoa Sotkamolehden kautta. Rakel Paavoseppä jäi pois valtuuston puheenjohtajan tehtävästä täytettyään 70 vuotta. Ministeri Eemil Partasen Rakel Paavoseppä nostaa poliitikkona oppi-isäkseen. Rakel kertoo olevansa tyytyväinen kun on myöhemmin kuullut, että irti- Vielä vuosien jälkeenkin Rakel Paavoseppä kiittelee kaikkia kunnanjohtajia heidän tekemästään hyvästä työstä. Sen voima on suuri. Martti Huusko Sotkamon kunnalla on ollut onni saada hyviä viranhaltijoita. Kyllä meidän oli vaikea ryhtyä irtisanomisiin mutta se päätettiin tehdä. Vasta laman tultua ja Katinkullan ajauduttua pankin haltuun, alkoivat ongelmat, Rakel Paavoseppä selvittää. Sotkamossa sitä ei ollut ja se näkyi myös toiminnassa, Rentola kiittelee pitäjän Sotkamo-lehden Leevi Rentola näkee kehittyneen ajan hengessä. Maaseudun rakennemuutos ravisteli myös Sotkamoa. Kokeneen kuntajohtajan ydinsanoma on selvä: "Sotkamo ja Vuokatti kyllä pärjäävät, olipa Kainuun hallintoja kuntarakenne mikä tahansa." Kun Leevi Rentola saapui kotipitäjästään Vimpelistä Sotkamoon kunnanjohtajaksi vuonna 1969, kohtasi hänet uusi todellisuus. Ensimmäiseksi Eemil opasti minua olemaan avoin ja rehellinen. Ehkäpä silloin olisi pitänyt olla vielä aktiivisempi, Leevi Rentola arvioi. Se ei meitä aina miellyttänyt, muistelee Leevi Rentola. Eläkepäiviään Kajaanissa viettävä Rakel Paavoseppä vaikutti Sotkamon kunnanvaltuustossa vuosina 1973-1996. elävästi, kuinka perhe saapui ensimmäistä kertaa Sotkamoon sateisena syyskuun iltana. Rentola antaa tunnustusta silloisille kunnan luottamushenkilöille, jotka uskalsivat panostaa matkailuun ja muuhun elinkeinojen kehittämiseen. He ovat osaltaan vieneet kehitystä eteenpäin. patisteltiin politiikkaan, johon hän lähtikin vihdoin 1960-luvun lopulla. Päällimmäiseksi hän kertoo nousevan yhdessä tekemisen meiningin ja yhteiseen hiileen puhaltamisen. Ensin Helvi Lukkari ja hänen jälkeensä Irene Toppinen ovat pitäneet talouden nyörit hyvin hyppysissään
Perustavassa kokouksessa oli mukana 18 osakasta, joilla oli yhteensä 115 osaketta. Iltaisin sai matkustajakodin rouva keittää kahvit uupuneelle miehelle. Hiltuselle asennettiin oma puhelinlinja toimistohuoneeseen. 4 SOTKAMO-lehti 1962 - 2012 Perjantai 24. Hiltunen kävi toisinaan lapsiaan katsomassa Orivedellä. Elvi kertoo, kuinka tuleva päätoimittaja vietti päivät kiertämässä kylillä myymässä ilmoitustilaa, ottamassa vastaan tilauksia ja keräämässä samalla jutun aiheita. Elvi kertoo, kuinka Tipaksen perukassa sata miestä oli susijahdissa. Samalla hän pyysi toisenkin huoneen toimistokäyttöön ja kertoi aikovansa perustaa tänne oman pi- täjälehden, muistelee Elvi Keränen-Tikkanen. Tässä salissa pidettiin myös lehden perustamiskokous. Ihmiset kiinnostuivat mahdollisuudesta lukea oman kylän asioista omasta lehdestä. Elvi ja Olavi Tikkanen saivat neljä lasta. Uskallustahan se varmasti vaati. Tiistaisin ja perjantaisin täytyy saada Sotkamo-lehti, muuten mistään ei tule mitään. Sotkamo-lehden perustamisvaiheet 50 vuotta sitten Martti Huusko 1962. Sotkamo-lehden perustava kokous pidettiin keskiviikkona 28. Sotkamon Lehti Oy:n perustava kokous pidettiin samana päivänä 2. Silloin Sotkamo-lehdessä oli erillinen ilmoitus: Tämän lehden toimittaja matkoilla, ja päivämäärät. Perinteikäs Matkakoti Tikkanen aloitti toimintansa vuonna 1922. Taloa johti silloin tuleva anoppi Martta Tikkanen, joka oli saanut taloudellisissa vaikeuksissa välillä kamppailleen yrityksen takaisin jaloilleen. päivänä pidetyssä johtokunnan kokouksessa Sotkamo-lehden tilausmaksuksi vuodelle 1963 päätettiin 700 markkaa koko vuosikerralta ja 400 markkaa puolen vuoden tilauksesta. Kokouksessa esiteltiin yhtiöjärjestys ja yhtiöjärjestys sekä päätettiin yhtiö lopullisesti perustaa. Yhtiöjärjestys vahvistettiin 9. Kantapään kautta on pitänyt kaikki asiat opetella, kuten myös kirjanpitoon ja majoituspalveluun liittyvät asiat, Elvi huokaa. tammikuuta 1962. Silloin metsäteknikko Eino Hiltunen saapui Matkustajakoti Tikkaseen. muistikuviensa mukaan miellyttävä mies, joka sai sotkamolaiset innostumaan omasta paikallislehdestä. Orivedeltä saapunut Hiltunen tunsi synnyinpitäjänsä ja sen ihmiset. Samalla hän teki täydellisen elämänmuutoksen: hän meni naimisiin ja muutti Paltamon Mieslahteen miehensä kanssa. Tällöin yhtiön johtokuntaan valittiin aluemetsänhoitaja Matti Härkönen, kauppias Vesa Korhonen, kanttori Risto Ylimäki, toimittaja Eino Hiltunen ja opettaja Aatos Tähtö. Sotkamo-lehti hänelle tulee edelleen. Hän pyysi huonetta pidemmäksi aikaa vuokralle. lokakuuta Matkustajakoti Tikkasella lokakuun 2. helmikuuta 2012 Sotkamo-lehti kuului elämään jo ennen ensimmäistä numeroaan Matkailijakoti Tikkasella oli Sotkamo-lehden ensimmäinen toimisto. Päivi Eskelinen Sotkamo-lehden syntysanat kuultiin tammikuussa 1962. Tilintarkastajiksi vallittiin pankinjohtaja Pekka Kaarto ja pankinjohtaja Markus Härkönen, varalle konttoripäällikkö Kalevi Laitinen. Nimenkirjoittajaksi valittiin Eino Hiltunen ja yhtiön osakepääomaksi päätettiin miljoona markkaa. Kaikkiaan osakkeita oli 200 kappaletta ja niiden nimellisarvo oli 5 000 markkaa. Samassa kokouksessa Sotkamo-lehti päätti liittyä Paikallislehtien Liiton jäseneksi. Kun susi sitten kaatui, se tuotiin auton lavalla kirkolle kaikkien töllisteltäväksi. Näin osakepääoma täyteen merkittynä 1.000.000 markkaa.. Eihän juuret mihinkään katoa. Eino Hiltunen ikävöi omia Orivedelle jääneitä lapsiaan, ja katseli haikeana meidän lastemme touhuja, Elvi muistelee. Kun Elvi Keränen tuli tarjoutumaan töihin 17-vuotiaana vuonna 1955, hän ei tiennyt jäävänsä taloon yli 46 vuodeksi. Erään kerran Elvi muistaa säikähtäneensä, kun paloauto ajoi pillit päällä pitkin kirkonkylää. Eino Hiltunen oli hänen " Uskallustahan se varmasti vaati. Minähän en niissä ehtinyt käymään, mutta Tikkasella pidettiin monet kokoukset ja toisaalta esiintyjät majoittuivat meillä, joten sitä kautta tieto kulki meiltä matkustajillekin, hän arvelee. Kainuun Sanomat ei kovin paljon Sotkamon asioista silloin kirjoittanut. Jos olisin Sotkamoon jäänyt, olisin kuitenkin koko ajan puuttunut Matkakodin toimintaan, hän epäilee. Kun Martta kuoli vuonna Puskaradio ja mainosjulisteet olivat siihen saakka olleet kirkonkylän ainoa tapa saada tietoa kylän riennoista. Elvi Tikkanen jää oikein miettimään, miten ennen Sotkamo-lehteä osattiin mennä konsertteihin, tansseihin tai elokuviin. Matkakoti Tikkanen on edelleen Elvin ja hänen lastensa omistuksessa, mutta toimii vuokralaisten ylläpitämänä. Kaarto ja Heikki Soriola (1 osake). Tässä kokouksessa valittiin lehden hallitukseen: aluemetsänhoitaja Matti Härkönen puheenjohtajaksi, kauppias Vesa Korhonen, varapuheenjohtajaksi sekä hallitukseen kanttori Risto Ylimäki, kansakoulunopettaja Aatos Tähtö sekä metsäteknikko Eino Hiltunen. Tarkoitukseni oli mennä talouskouluun, mutta se sitten jäi. 1957, jäi matkustajakodin pito nuorelle Elville. Kokouksessa esiteltiin osakkeiden merkintäluettelo, josta todettiin että kaikki osakkeet on merkitty ja yhtiöjärjestyksen edellyttämä määrä on maksettu. helmikuuta 1962 ja lopullisesti yhtiön perustaminen todettiin tapahtuneeksi 16. Aika monta kertaa sain puhelimeen vastata Hiltusen ollessa myyntikierroksellaan, otin tilauksia ja ilmoituksia vastaan, Elvi muistelee. Perustavan kokouksen pöy- täkirjan allekirjoittivat: nimismies Heikki Soriola (5 osaketta), piirityönjohtaja Uuno Hyvönen (5 osaketta), kauppias Kalevi Korhonen (4 osaketta), rehtori Aune Meriläinen (3 osaketta), aluemetsänhoitaja Matti Härkönen (5 osaketta), kanttori Risto Ylimäki (3 osaketta), konttoripäällikkö Kalevi Laitinen (2 osaketta), maanviljelijä Olli Kaartinen (1 osake), yrittäjä Olavi Tikkanen (1 osake), pankinjohtaja Markus Härkönen (5 osaketta), pankinjohtaja Pekka Kaarto (1 osake), kauppias Vesa Korhonen (4 osaketta), piiriesimies Lauri Tervo (5 osaketta), pankinjohtaja Unto Koskenranta (1 osake), yrittäjä Aimo Korhonen (4 osaketta), kunnanlääkäri Lasse Ala-Ketola (5 osa- ketta), metsäteknikko, päätoimittaja ja yhtiön toimitusjohtaja Eino Hiltunen (60 osaketta), KOP:n edustajat P. Ihan viisas päätös se oli, jälkeenpäin ajateltuna, Elvi myöntelee. lokakuuta 1962 Mat- kustajakoti Tikkasella. Lapset sanoivat, että nyt äiti riittää. Uutisetkin tiedettiin usein jo ennen kuin ne oli lehteen painettu. Perustavan kokouksen pöytäkirjan liitteestä nähdään kokoukseen osallistuneiden omistusosuudet, jotka edellä suluissa merkittynä. Paloasemalle oli saatu uusi paloauto, ja siinä kyydissä lehden päätoimittajakin ajeli kylällä yhdessä tulevan päätoimittajan, silloisen palopäällikön Sipo Häyrysen kanssa, Elvi muistelee. Elvi Keränen-Tikkanen muistaa hyvin, kuinka Matkailijakoti Tikkasella tehtiin ensimmäiset Sotkamo-lehden numerot. Vähitellen niitä ilmoituksia alkoi lehteen tulla, ja lehti vakiinnutti asemansa sotkamolaisten käsissä, Elvi toteaa. Yhtiön toimitusjohtajaksi ja päätoimittajaksi valittiin metsäteknikko Eino Hiltunen ja taloudenhoitajaksi pankinjohtaja Unto Koskenranta
Oikolukijana Aune oli korvaamaton. Puhelimitse otettiin vastaan ilmoituksia, lehden tilauksia ja juttuvinkkejä. Uskollisia, rakkaita ystäviä riitti. Sipo Häyrysen kauden jälkeen Sotkamo-lehden tekemistä oli hyvä jatkaa. Innostusta oli vielä silloinkin, kun Sipo aloitti oman, ehkä yksinäisenkin uransa. Siellä jutut kirjoitettiin vanhalla kirjoituskoneella. Sotkamon Jymy, kotiseutumiehelle rakas Sotkamoseura, Liikeväki ry, Uhtuan sissit, pankki- ja liikemaailma antoivat henkeä lehden tekemiseen. Niillä eväillä lehtiä tehdään vieläkin. Leena Häyrynen päätoimi, mutta sitä ennen Sipo Häyrysen nimi iskostui sotkamolaisten mieliin pitäjän palopäällikkönä. Sotkamolaisille Sipo Häyrynen oli käsite: mahtipontinen ääni puhelimessa, koukeroinen nimikirjoitus ja menevä askel. Sipo oli brändännyt itseään jo vuosikymmeniä, vaikka ilmiö tuli yleiseksi vasta vuosituhannen lopulla. Uuno ei Sipoa jättänyt. Lehtikauden loppuvuosina toteutui Sipon unelma, oman kirjan julkaiseminen. Kauppaa hierottiin pitkään. Aune pysyi Sipon rinnalla huoltaen niin lehden toimitusta kuin toimittajaakin. Sotkamoa ja Jymyä käsitteleville Sipon lehtileikkeille oli kysyntää. Korhosten pitäjässä oli vain yksi Sipo Häyrynen. Ja kirjoitti hän joskus jutunkin valmiiksi. Peräkamarin toi- Sotkamo-lehti menestyi ja vauhti kiihtyi, mutta Sipon askel hidastui. Joku halusi ehkä lainata vanhoja valokuvia tai vain poiketa kahville, ehkä ryypyllekin. Tilaa oli Sipon kahdeksanlapsisessa perheessä vähän ja suurin huone, Hirvolan peräkamari oli työhuoneena. Terveys saattoi reistailla ja sotaan lähtö 17-vuotiaana vapaaehtoisena oli jättänyt jälkensä herkkään mieleen. helmikuuta 2012 SOTKAMO-lehti 1962 - 2012 5 Sipo Häyrysen missio: Sotkamo-lehden pitkäaikainen päätoimittaja ja omistaja Sipo Häyrynen tutkimassa leikekirjaa. Sotkamolaisuus yli kaiken Usein puhelimeen vastasi päätoimittajan vaimo Aune Häyrynen. Taloudelliset raamit olivat selvät: lehti oli hyvä, jos ilmoituksia oli runsaasti. Ja kun nimen takana olivat vielä Sipon äiti, Haapalan Korhosten tytär Hilma, ja Hirvenniemelle noussut nahkurinverstas siinä oli ponnahduslautaa. Nimen brändääminen oli alkanut vuosikymmeniä ennen Sotkamo-lehden perustamista, jo siinä vaiheessa kun Hirvenniemelle oli perustettu Sipo Häyrysen kauppapuutarha ja kirkonkylälle kukkakauppa. 1950-luvulla valmistunut käsikirjoitus "Korpelan maailmanvalta" sai Kauko Kareesta kustantajan. Seinillä oli Jaakko Leppäsen taidetta ja huonekalut olivat lääkäri Karjalaisen hylkäämää billnäsiä. Verkostoituminen, brändittyminen ja sidosryhmät olivat Sotkamo-lehden päätoimittajan Sipo Häyrysen vahvuuksia. Lehden perustamisessa oli paloa ja innostusta. Uusi omistaja sai aloittaa puhtaalta pöydältä. Vanhasta henkilökunnasta on jäljellä vain Sipon toimitusharjoittelijaksi palkkaama Pertti Granqvist, josta tuli uuden lehden kantava voima. Sipo oli aktiivinen yhdistysihminen eikä se lehden puolueettomuutta ja sitoutumattomuutta vaarantanut. Nimi näkyi myös maakuntalehtien juttujen ja kirjoitusten alla. Sota-aikaisiin päiväkirjoihinsa perustuvaa kirjaansa Sipo itse postitti tilaajille. mitukseen oli mukava piipahtaa. Tukena ja autokuskina oli Keiman Uunona tunnettu Uuno Sirviö, joka kuskasi keltaisella minillään kirjapainolle ja odotti vaikkapa Saimin baarissa palaveeraavaa päätoimittajaa. Maakuntalehdet laajenivat ja vahvistivat aluevaltaustaan, ja kun paikallislehdistä oli kysyntää, teki Kainuun Sanomatkin tarjouksen Sotkamo-lehdestä. Missio oli selvä: kotiseuturakkaus ylitse kaiken muun. Sipo luopui lehdestään vasta kun terveys heikkeni ja parhaat luovan kirjoittamisen vuodet alkoivat olla ohi. Toisinaan, jos päätoimittajaa ei tavoitettu, saattoi lehden kokoaminen jäädä vaimon vastuulle. Lehti muutti kirkonkylän toimitukseen, painaminen siirtyi Sotkamon kirjapainosta Kajaaniin ja lehtimaailmaa mullistavat tekniset muutokset tekivät tuloaan. Leena Häyrynen työskentelee toimittajana Sveriges Radion Sisuradiossa Sipo Häyrynen sai Sotkamo-lehden Antti-patsaan vuonna 1985. Kuvassa myös Sipon Aunepuoliso. YHDESSÄ MATKATEN YHTEISET AIHEET ! Sotkamon kunta onnittelee 50-vuotiasta matkakumppania Sotkamo-lehteä. Alussa päätoimittajan virkaa hoiti taitava kirjoittaja Eino Hiltunen, joka oli lapsuudenystävä ja sielunveli. Oman pitäjälehden perustaminen oli Sipolle sydämen asia. Perjantai 24. Vuosikymmenien aikana kerätyt lehtileikkeet oli sidottu nahkakantisiin kansioihin. Uuno tiesi, että lukijoiden oli saatava lehtensä, olihan hän vuosikymmeniä hankkinut lehdelle aina uusia tilaajia. Sotkamo-lehden hallituksen puheenjohtaja, Sipon hyvä ystävä ja tuki, pankinjohtaja Arvi Juntunen luotsasi kauppaa. Kirjoittamisesta tuli vähitellen Verkostoituminen ja sidosryhmät olivat Sipo Häyrysen vahvuuksia
Mitään ei Kajaaniin enää rakennettu eikä investoitu. Siitä parhaat onnittelut niin minulta kuin Arjaltakin. Pienriista on saanut minulta olla rauhassa viimeiset puolenkymmentä vuotta. Sotkamossa oli tiukkoja liikemiehiä. Emmekä lähde tuomariksi heidän kiistoihin. Kilpailijan taustalla oli heikko organisaatio. Ettei kaikki ole jäänyt vain puheeksi, sotkamolaisten ystävien kanssa Kolilla tehtävä vuosittainen hiihtoretki jännittää taas parin viikon kuluttua. Ennen opiskelun aloittamista kauppaopistossa Eino kertoi olleensa yhden kesän töissä Vikke Hakkaraisen kaupassa. Pertti Granqvist Sotkamossa kiisteltiin 1980-luvulla pankki- ja meijeriasioista. On mukava saada edelleen veseli-soittoja, ja jutella joskus myös suuresti kunnioittamani meijerin mummon kanssa. Vaan kaikki mistä sovittiin, niin se myös piti. Eino kertoi käyvänsä lähes päivittäin lukemassa tekstiä näkövammaisten äänilehteen. tiseutulehteä koskeneet muutokset. Päätoimittajan pestiä Eino kuvaili työteliääksi. Tuntuu suorastaan uskomattomalta, miten läheiseksi Sotkamo on meidän perheelle muodostunut, vaikka silloinen ajanjakso kesti vain hieman yli kymmenen vuotta. Sotkamo-lehden päätoimittajuus sattui elämässäni aikaan, jolloin paikkakunnalla tapahtui paljon. Pal- Vuodet Sotkamossa ja Sotkamo-lehdessä olivat hienoa aikaa Palaan Huuskon Martin pyynnöstä aikaan, jota kuljimme yhdessä koko 1990luvun. jon lehtimiestaitoja ei tarvinnut kilpailussa pärjätäkseen. Kuntauudistukseen liittyviä muutoksia on kyllä pakko epäillä. 2011 alkaen. 6 SOTKAMO-lehti 1962 - 2012 Perjantai 24. Samoin kuin Sotkamoon rakennetunkin talon. Varsinkin, jos liitokset tapahtuvat pakottamalla. Kuntaliitoksista Eino sanoi ihan yksinkertaisilla laskutoimituksilla jokaisen ymmärtävän liitosten tarpeellisuuden. Se päivä tulee vielä. Kainuun isoimman metsästysseuran, Ristijärven Metsästysseuran puheenjohtajanakin ollut Eino käy edelleen ahkerasti hirvenpyynnissä kotiseudullaan. Yhden ilmaisjakelulehden aikakausi osui 1980-luvulle Sotkamossa. Yksi muutos oli painopaikan muuttuminen Kajaaniin. Piirsin itse tämän talon pohjapiirustuksen. Olen ollut Sotkamo-lehden lukija ja asioiden seuraaja koko sen jälkeisen ajan, jonka olemme asuneet pois Sotkamosta. Eino Tolonen aloitti Sotkamo-lehden päätoimittajana kesäkuun 1. Kunnanjohtajan palkka kaikkine kuluineen Eläkepäiviään Sotkamolehdestä lähdettyään Ylen ja Kainuun Sanomien palveluksessa työskennellyt Eino viettää Kajaanissa yhdessä vaimonsa Irjan kanssa. Jymy voitti ja voittaa lähes joka vuosi, Vuokatti ja Sotkamon keskusta kehittyivät, ja minä seisoin milloin kenenkin edessä moitittavana lehden sisällöstä tai jutuista. Etenkin Pertti piti ja pitää näköjään edelleen huolen siitä, että päätoimittajalla olisi muutamina aamuina ollut huomattavasti mukavampaa olla Nuasjärvellä ongella tai pilkillä kuin avata konttorin ovi tietäen, mitä tuleman pitää. Voin vain kuvitella mikä riemu siitä repeäisi, kun erään paikallisen pankin toimitusjohtaja tai Toisinajattelija Suovaaralta joutuisivat kirjoittamaan osoitteeseensa Kuhmon postinumeron. Ei ole ollenkaan sama, jos hevosmiesten tietotoimiston varmat tiedot tulevat Kajaanista kuin, jos asialla on läheinen vasikka Haapalasta. Kehityksen suunta oli nähtävissä 1990-luvulla. Silloin ymmärsin kuinka tärkeä näkökyky on. Näköalapaikalla eri tiedotusvälineissä ja Kajaanissa Oy:ssä olleena Eino Toloselle ei UPM:n Kajaanin tehtaan toiminnan päättyminen ollut yllätys. Ei voi moittia paikkakunnan nykyistäkään elämän menoa. Eino Tolonen sanoi silloin ottaneensa sellaisen linjan, ettei kilpailijaa lähdetä millään tavoin arvostelemaan. Päivän uutiset uutisoitiin, muuten ei lähdetty ketään kehumaan tai moittimaan. on noin 10 000 euroa. Einon mielestä Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan ja Ristijärven kokoiset kunnat ovat auttamattomasti liian pieniä. " Kilpailijan taustalla oli heikko organisaatio. Eino Tolonen hoiti Sotkamo-lehden päätoimittajan pestiä vuosina 1982-1989. Tämän talven aikana tekstiä Eino on näkövammaisten kuultavaksi lukenut yli 4 000 sivua. Hän kertoi irtisanoutumisen taustalla olleen erilainen näkemys kustantajan kanssa taloudellisista realiteeteista. Metsästysseurassa Einon tehtävä on sidosryhmäsuhteiden ylläpitäminen. Omat paineensa aiheutti tuttua ja turvallista ko- Paikallislehtien kanssa elintilasta ovat kautta aikojen taistelleet ilmaisjakelulehdet. Olisi ollut äärimmäisen kiva tavata, ja muistella aikaa, kun vielä kunnolla meuhattiin, uitiin Hiukassa joskus paremmissakin vaatteissa, ja siinä sivussa hieman kehitettiin huippuihanaa Sotkamoa. Menin tarjoutumaan paikalliseen näkövammaisten toimistoon. Harrastus sai alkunsa kaihileikkauksen myötä. Tein selväksi, ettei lehti lähde kenenkään joukkojen puolelle. Vähänkin kartalla olleet ymmärsivät kuitenkin muutoksen välttämättömyyden. Vaikka aloitteita toiselta puolen olisi tullutkin. Sotkamo-lehden palveluksesta Eino Tolonen irtisanoutui omasta aloitteestaan 1989. Vaikka aika kultaa aina muistot, tuntuu edelleen siltä, että koko Sotkamon aika oli kulta-aikaa. Niin rakas kunta kuin Ristijärvi onkin, mutta se on pieni ja köyhä. Ristijärven Uvalta syntyisin olevalle Einolle ei Sotkamo ihan tuntematon paikka ollut. päivänä 1982. Yhtiöllä töissä olleen vaimoni kanssa silloin todettiin, ettei myllyjen seisahtumiseen Kajaaniin mene viittätoista vuottakaan. Minä Sotkamossa ja Martti Kuhmossa, ja paljon yhteistyötä tehden. Eli tarjottiin sellaista budjettia, jonka toteuttamisen minä näin silloin täysin mahdottomaksi. Jos kunnassa on alle 1 500 asukasta, niin joka kuukausi yhdeltä kuntalaiselta pitää ottaa tai varastaa kuusi euroa palkkaukseen. Siinä missä muulla Kainuulla on vaikeuksia, Sotkamossa painetaan vain kaasua. Koska minulla on aikaa, käyn jakamassa maanomistajille hirvenlihasta tehtyjä säilykkeitä. Ajasta Sotkamo-lehden päätoimittajana Eino sanoi jääneen kaiken kaikkiaan hyvät muistot. Kunnallispolitiikkaan kietoutuneiden valtakytkösten edustajat vierailivat päätoimittajan huoneessa useampaan kertaan. Sotkamosta muutettuamme rakensimme omakotitalon Hetteenmäkeen. Laskutoimituksesta Eino otti esimerkiksi kunnanjohtajan palkkauksen pieneen kuntaan. Niskaan puhallettiin niin kustantajan kuin kyläläistenkin taholta. Silloisen Kajaani Oy: n tiedotusosastolta Sotkamo-lehden päätoimittajaksi siirtynyt Eino Tolonen seurasi tehtävässään Sipo Häyrystä. Jämsässä ystävänpäivänä 2012 Päätoimittaja Jukka Ignatius Jukka Ignatius Sotkamo-lehden päätoimittaja 1989-1998, Jämsän Seudun päätoimittaja 1.12. Hienoisesti metsästysinto on laskenut. helmikuuta 2012 Ensimmäinen uuden ajan päätoimittaja Eino Tolosen tehtävä ensimmäisenä uuden ajan päätoimittajana ei ollut välttämättä helpoimpia. Minulta kyseltiin, jotta sinäkö se lehden tuonne painettavaksi veit. Muutos on aina mahdollisuus. Heidän kanssaan piti neuvotella asioista. Nyt lehti täyttää 50 vuotta. Sain olla mukana töissä lehden 30-vuotisjuhlissa, ja vieraana 40-vuotisjuhlilla, mutta valitettavasti nämä juhlat jäävät aiemmin lupaamani päällekkäisen tilaisuuden takia käymättä
Myös poliittiset voimasuhteet poikkesivat nykyisestä, sillä kunnanvaltuustossa oli vasem- Nyt lähes 50 vuotta myöhemmin hän on tyytyväinen tekemäänsä työhön. Tässä Sotkamo-lehdellä oli tärkeä rooli, hän vielä muistuttaa. 14. Sotkamohenki kehittyi. Sis. Kehitys lähti osin liikenneyhteyksien parantumisesta mutta se oli myös asenteellista. työskennellä jonkin aikaa Sotkamo-lehden ensimmäisessä toimipaikassa Matkustajakoti Tikkasen yläkerrassa, missä se oli aloittanut toimintansa. haltehokkaamp malleja! kaisija 25 cm, max. helmikuuta RiittaMaaria -tytär. mm. Hän seuraa edelleen kotipitäjänsä Sotkamon tapahtumia. UPOTUSSAHA KAHDELLA KISKOLLA Festool TS 55 EBQ-PLUS-FS 230V Rajoittetu Monipuolisuudessaan ylivertainen! Repeilemät- erä! tömät leikkaukset patentoidun murtosuojan ansiosta. Minulla oli kuitenkin toiminnan kantavana periaatteena halu luoda kaikille sotkamolaisille oma pitäjälehti, joka tarkastelee asioita lukijoiden kannalta, muistuttaa Korhonen. Emeritus-toimittaja muisteli vanhoja Sotkamon päätoimittaja-aikojaan Oulun kodissaan. Tila sijaitsee nykyisessä Paakin kylässä ja tunnetaan Vihtamon Korholana. Tiistaisin Jorma keräsi kauppiailta lehteen tulevat ilmoitukset toimitustyön välissä. Tästä syystä 19.2.1963 päivän lehdestä puuttuivat kaikki kuvatekstit. Hän oli perustamassa lehteä ja pyysi myös Jorma Korhosta lehden päätoimittajaksi. Etelä- ja länsi-Sotka- mistoenemmistö. Sotkamon Jymyn menestys, vuonna 1963 saavutettu pesäpallon suomenmestaruus sekä Sotkamo-lehden toiminnan käynnistyminen toivat tähän asiaan muutoksen. 633 0880, halli 044 533 6084 Avoinna: ma-pe 7-18, la 9-14, varasto: ma-pe 7-16, la 9-13. Väki alkoi tottua tulemaan kirkolle ja asioimaan oman pitäjän keskustassa, arvioi nyt Oulussa eläkepäiviään viettävä Korhonen. Vuoden 1963 keväällä, juuri kun Veikko Huovisen Kylän koirat -kirja oli ilmestynyt, lehti ja myös perheemme; minä, Maijavaimoni ja helmikuussa syntynyt Riitta-Maaria muutimme nykyisellä Konstankujalla sijaitsevaan kirjailijan kotitaloon Kuukkeliin. Hivenen kokemusta olin saanut lehtityöstä partiolippukunnan Kääpälehden ja oppilaskunnan lehden päätoimittajana. 1962 - 2012 7 Jymy ja paikallislehti loivat Sotkamo-henkeä Martti Huusko Vielä 1960-luvulle tultaessa Sotkamo eli ja toimi aivan eri tavoin kuin nykyään. Se mursi vanhoja ajattelumalleja ja kuppikuntia. Se oli vahva maatalouspitäjä. Tämän sai myös silloin Suomen nuorin päätoimittaja Jorma Korhonen kokea. Samalla kun Korhonen teki uutisjuttuja, hän myös myi lehden tilauksia ja tarpeen tullen ilmoituksiakin. Työ päätoimittajana oli 1960-luvulla monipuolista. Rohkeutta lähteä päätoimittajaksi antoi kauppaoppilaitoksen hyvän äidinkielen opettajan antamat opit. pituus 52 cm AWD400A 199 299 (ovh 369,-) (ovh 499,-) KLAPISIRKKELI 1,5 kW 230V KATTOLUMEN PUDOTIN - puun max. helmikuuta 2012 SOTKAMO-lehti mon kylät alkoivat kokea yhtenäisyyttä kirkonkylän suuntaan, rakentaminen ja toiminta muutoinkin oli todella vilkasta. Se loi pohjan toimia tarkkanäköisenä, havainnoivana, Pohjois-Suomen asioista seuraavana toimittajana Helsingin Sanomissa, joka on suurin valtakunnallinen lehti. Perjantai 24. Huovisen kirjan kuvamateriaalia oli vielä silloin huoneiden seinillä. Maan nuorimpana lehden päätoimittajana Jorma Korhonen aloitti työnsä Sotkamo-lehdessä helmikuussa 1963. Keskiviikkona lehden materiaali viimeisteltiin toimitettavaksi Kajaani-lehden kirjapainoon ja lehti ilmestyi torstaina. Sotkamo-lehti oli elämäntyönsä Helsingin Sanomissa toimittajana tehneelle Jorma Korhoselle lehtityön korkeakoulu. Kajaanin Kauppaoppilaitoksessa kouluttautunut Jorma työskenteli tuolloin Hirvenniemellä Pohjaan Kauppiaiden myyntimiehenä. Hänen toimittamansa ensimmäinen lehti ilmestyi samana päivänä kun perheeseen syntyi 19. Työskenteli myyntimiehenä Pohjanmaan Kauppiaiden myyntiedustajana Sotkamossa, Sotkamo-lehden päätoimittajana 1963-1964, opettajana Sotkamossa toteutetulla liikeapulaisten kurssilla 1964-1965 sekä Helsingin Sanomien avustajana ja sitten toimittajana 1965-2001. polven sotkamolaisen esi-isä Olavi (Olof) Korhonen saapui Vihtamoon vuoden 1560 tietämissä. Työ kainuulaisten lehtimiesten kanssa loi yhteydet, jotka johtivat Helsingin Sanomiin ja tänne Ouluun, jossa olemme viihtyneet erittäin hyvin, selvittää vielä Jorma Korhonen. Pitäjän eri kylillä piti kiertää ahkerasti, jotta levikki lisääntyi kattamaan koko kunnan alueen. Työtään reilun vuoden ikäisessä Sotkamo-lehdessä Jorma Korhonen kuvaa haasteelliseksi. halkaisija 135 mm 189 KAT-60 Matti, kokonaispituus 5 m. 55 OY Työkalut Keskuskatu 2, Sotkamo, p. Opiskeli Kajaanin Kauppaoppilaitoksessa merkonomiksi. Palkittiin valtion tiedonjulkistamispalkinnolla vuonna 1980 erityisesti Pohjois-Suomea, Lappia ja saamelaisia käsittävistä artikkeleistaan. YHTEISHINTAAN 613 XK1500 445 osaa FS tarvike-systrainer (arvo 265,-) 795 TYÖKALUVAUNU TYÖKALUILLA PUUNHALKAISUKONEET JALUSTAJALLA HITSAUSKONEET WEL005 180 A - hitsausvirta-alue 40 - 180 A - kuormitettavuus 180A/10%, 100A/35% - sulake 20A - kelakoko 5 kg Onnea 50-vuotiaalle Sotkamo-lehdelle! Tikkasen perikunta Matkailijakoti AWD052B 239 - hitsausvirta-alue 40 - 180 A - kuormitettavuus 200A/15% - sulake 20A - kelakoko 5 kg WEL006 200 A 5 tn/1,5 kW 230V Kysy myös ia - puun max. Selvitin asian seuraavan viikon lehdessä, muistelee Jorma Korhonen. 1960-luvun alkuvuodet olivat Jorma Korhosen mukaan Sotkamossa lehtityössä ja muutoinkin hienoa kehityksen aikaa. Tämä toi omat haasteensa sitoutumattoman ja puolueista riippumattoman Sotkamolehden toiminnalle. siirtokulmat ja puristimet. Kaupan päälle! Toimittaja Jorma Korhonen Jorma Korhosella on vahvat sotkamolaiset juuret. Siellä oli sitten myös lehden toimitus. Sotkamo-lehden toinen päätoimittaja Jorma Korhonen muistelee, kuinka pitäjän eteläosat olivat selvästi suuntautuneet Pohjois-Karjalaan ja Ylä-Savon suuntaan sekä läntiset kylät Kajaaniin. Jorma Korhonen ehti Sotkamo oli tuolloin tyystin erilainen kuin nykyään. Sotkamo-lehden tärkeisiin käynnistäjiin kuului yrittäjä Vesa Korhonen
Mieleenpainuvin koke- Hirvensaaressa on Nina Ternon veistos Havukka-ahon ajattelija. Eila Valtanen kaupunginjohtaja metsänhoitoja Huovinen tunnetaan irtonaisesta mielikuvituksestaan, joka lensi korkeimmalle little -jutuissa, kuten kirjailija lyhyitä erikoisiaan nimitti. mukseni Huovisen kanssa oli matka lukijatapaamiseen Ouluun. Opin matkan aikana, että Huovinen oli innokas penkkiurheilija ja urheilusta kirjoittaminen olisi yhä kiehtonut ikääntyvää mestaria. Huovisen elämään ja teoksiin perehdyttää par- Sattuva sana herättää iloa ja riehakkuutta, hartautta ja rauhaa, jos myös järkytystä ja kapinaakin. Kirjailija Veikko Huovinen ja kirjailija Kaari Utrio sotkamolaiskirjailijan nimikkopatsaalla. Huovinen on muuan niistä kainuulaisista, jotka ovat hyvällä ja lämpimällä tavalla rakentaneet sekä kainuulaista että suomalaiseen identiteettiä. 8 SOTKAMO-lehti 1962 - 2012 Perjantai 24. joitti mustiakin teoksia kuten Talvituristin ja Lemmikkieläimen., joista viimeksi mainittu tuo mieleen BB-talon. Kun Kuhmon lukijatapaamisessa Huoviselta kysyttiin, miltä huomio tuntuu, vastaus oli osuva: nuljulta. " Arvelen, että metsänhoitajan koulutuksen saaneen Huovisen kirjoittamisen motiivi pohjautui osaksi haluun rakentaa siltaa metsätyömaitten jätkien ja herrojen välille. Minä luin ne myös, mutta vasta myöhemmällä iällä, uudelleen lukemisen kautta, olen tullut ymmärtämään, kuin merkittävästä kirjallisesta lahjakkuudesta on kyse. Sodan kuluttamat suomalaiset olivat kokeneet kovia, ja Huovisen sympatia oli heikkojen ja köyhien ihmisten, mutta myös väärin ymmärrettyjen herrojen puolella. Kirjailijan perintö seuralle oli selkeä: hän toivoi, etteivät hänen kirjansa pölyttyisi hyllyissä. Piileskeleväksi itseään kuvannut kirjailija osallistui yllättävän paljon seuran toimintaan. Hän halusi elää elämänsä kotipaikallaan, Sotkamossa, Pirttijärven rannalla. Koska humoristin leima oli ahdas, hän kir- Kirjailija Veikko Huovinen (vasemmassa reunassa) oli seuraamassa elokuussa 2009 Havukkaahon ajattelija -elokuvan kuvauksia. Kirjailija ja nimikkoseuran puheenjohtaja Eila Valtanen kotipitäjän kirjaston lukusalissa vuonna 2009.. Perustamiskokous pidettiin Sotkamon lukiolla 20.5.2007. En ole kirjallisuuden tuntija, vain tavallinen lukija. Kainuulaisempaa eetosta voi tuskin kuvitella. Huovisessa olikin oraakkelin vikaa, sillä eläinaktivisteista hän kirjoitti ennen ensimmäistäkään turkistarhaiskua. Hyvä sana saa ihmispenteleen kurttuisen sielun joskus kehräämään kuin kissa lämpimässä sylissä. Hän tuli kokouksiin ja lukijatapaamisiin, ja vauhdikkaimmillaan hän lienee ollut lukupiireissä, joista hän ennätti vierailla Paltamossa, Kuhmossa ja Sotkamossa. Sieltä oli helppo lähteä Korhosen Utin kanssa talviverkoille. Huoviseen törmäsin pikkutyttönä isäni kirjahankintojen kautta: myös isäni oli metsänhoitaja ja etunimeltään Veikko, kova lukija, joka hankki kaikki saman ikäluokan kirjailijamestarin teokset. Ajaa körryyttelimme ja keskustelimme, ja välillä pysähdyimme tupakoimaan levikkeelle, se kun oli sopiva irtiotto arjesta. Touko Siltalalle, pitkäaikaiselle kustannustoimittajalleen, Huovinen oli uskoutunut nauhoittavansa urheilukisoja mielenvirkistykseksi: oli kiva katsoa videolta talvilajeja kesällä ja kesälajeja talvella. Veikko Huovinen haiten hänen oma muistelmateoksensa Muina miehinä. Jos arki painaa, suosittelen lääkkeeksi Lyhyitä erikoisia. Huovisesta tekee suuren paitsi oivallinen kielenkäyttö ja huumori myös se, että hänen tuottelias kautensa kesti yli viisikymmentä vuotta ja ainakin kolme sukupolvea. helmikuuta 2012 Huovinen antoi kainuulaisuudelle kasvot Kaikkien suomalaisten rakastama sotkamolainen kirjailija Veikko Huovinen sai 80vuotissyntymäpäivälahjakseen nimikkokirjailijaseuran. Pääsin mukaan seuran alkutouhuihin ikuisen rehtorini Toini Blomqvistin ystävällismielisestä kehotuksesta, sillä olin asustellut kahdeksan vuotta Pirttijärven rannalla ja tutustunut saman lukupiirin jäsenenä rouva Hilkka Huoviseen
(08) 632 220 Tuhkakylän Kyläyhdistys ry toivottaa Sotkamo-lehdelle paljon onnea! Sotkamon Yrittäjät ry Keskustan Sotkamon kunnallisjärjestö Timo Mustonen, puheenjohtaja, p. 08 6660 498, 0400 388 754 Onnea 50 v. Kuva: Jouko Komulainen.. 044 750 2243 Kuvia ja kokemuksia Sotkamosta Suomen Nuorisoliiton kesäjuhlat Sotkamossa vuonna 1950. Perjantai 24. (08) 632 200 Sotkamon Keskusliike Oy Kainuuntie 28, p. 044 750 2767 Timo Korhonen, sihteeri, p. 9.30-17, la 10-14 Avoinna ma-pe 10-18, Katinkullantie 1, Vuokatti, p. 050 464 6777/Tuula SOTKAMON METSÄSTYSKOIRAKERHO Kari Korhonen, Valcokuja 7, 88610 Vuokatti Sotkamo, Kainuuntie 25, 6660 230 ma-pe 9.30-18, la 9.30-14 www.moda.fi TIMO KORHONEN Onnitellen ja kiittäen hyvästä yhteistyöstä Sotkamo-lehteä! Suovaaran maa- ja kotitalousseuran väki KANSANEDUSTAJA Avoinna ma-pe 9-19, la 9-14, su 12-14, Kainuuntie 28, p. 08 - 666 2757 www.sotkamonkultapuoti.fi Avoinna: ark. 666 0037 www.keskusliike.com K i Kainuuntie 15, S k i 15 Sotkamo p. helmikuuta 2012 SOTKAMO-lehti 1962 - 2012 9 Onnittelemme 50-vuotiasta Sotkamo-lehteä Kainuulaisten hyväksi vuodesta 1979 SOTKAMON LASI Tuottajantie 2, SOTKAMO P. Kuvat: Tauno Moisanen. Kuvauspaikka Suovaaran Polvivaarantie 13.2.2012. Yläkuvat ovat urheilukentältä juhlapäivänä. 044 750 2766 Tuula Rossi-Määttä, pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, jäsenasianhoitaja, p. johdosta! www.kristallijulkaisut.fi tuula@kristallijulkaisut.fi p
päivä elokuuta 1962 Sotkamo sai katuvalot viime maanantaina, jolloin hämärän tultua kyläläiset saivat ensi kerran ihailla kirkkaitten valojen loisteessa kylpevää pääkatuaan. Huuskon pajalla Sotkamossa ja sähköasennukset on suorittanut Sotkamon Osuusmeijerin sähkölaitos. lokakuuta 1965 Sotkamon kirkonkylän katujen nimistä oli lehtemme toimittaja keskustelussa kunnansihteeri Vesa Reinikaisen kanssa. Samalla suunnitelmat tähtäävät kansainväliseen toimintaan, sanoi urheiluopiston säätiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Koskivuori opiston majoitusrakennuksen harjannostajaisissa viime torstaina. Valtuuston puheenjohtaja Artturi Okkonen lausui erikoisen tervehdyksensä presidentille sotkamolaisilta savotta- ja uittomiehiltä. tammikuuta 1972 Vuokatin urheiluopiston kokonaissuunnitelman valmistuttua opisto tulee kattamaan hiihtourheilun valtakunnalliset tarpeet niin huippu- kuin kuntourheiluakin ajatellen. Kunnansihteeri valaisi meille asiaa katujen nimien suhteen, jossa todettiin, että kirkonkylän rakennuskaava on arkkitehti Eero Huotarin arkkitehtitoimiston suunniteltavana ja valmistuu 1967 kesäkuun loppuun mennessä. Katunimikilpien asiallisuus ja tarpeellisuus ymmärretään kunnassamme erinomaisen hyvin ja kuntalaisten mielipiteet asiassa ymmärretään, niin kuin siinä kunnankin taholta halutaan parhaamme tehdä, lausui kunnansihteeri Vesa Reinikainen lehtemme toimittajalle. 26. päivänä. 1966 kirjoittanut nimimerkki Sotka-Jussi: -Sotkamon kansalaisopisto päätettiin perustaa Sotkamon kunnanvaltuuston päätöksen mukaan 24.7.65, jolloin hyväksyttiin kansalaisopiston johtosääntö. Toisena kohtana kiinnitti presidentin huomiota lakattu koivulattia, joka oli havaintoluokassa, jossa suoritetaan autojen muiden ajoneuvojen huoltotyöt. heinäkuuta 1966 arvokkaat vieraat otettiin vastaan Sotkamon kunnan puolesta Sotkamon uudella kansalaiskoululla. Samassa kokouksessa valittiin johtokunta ja johtokunnalle annettiin tehtäväksi valmistelut opiston eteenpäin viemiseen. Näihin lukeutuu Sotkamo, joka on pyrkimässä läpivuotiseen matkailuun ehkä pitemmälle kuin monet muut paikkakunnat. Ensimmäiset talkkitoimitukset Lahnaslammella lähipäivinä Suomen Talkki Oy:n Lahnaslammen kaivoksen rakennustyöt Sotkamossa on saatu päätökseen ja kaivoksen tuotanto on alkanut noin kuukauden suunniteltua aikaisem- 20. Vuosien mukana on myöskin Sotkamo kehit- tynyt. Presidentti oli asiasta sikäli innostunut, että lupasi tulla katsomaan miten lattia on säilynyt muutaman vuoden koulun pidon jälkeen. Sotkamoon tulee kansalaisopisto 20. Kaivos tuottaa tässä vaiheessa vuosittain 70 000 tonnia talkkirikastetta, 5000-10 000 tonnia talk- kijauhetta sekä pienehkön määrän nikkelirikastetta. Talkkirikasteen tuotantoa voidaan pelkästään konekantaa lisäämällä nostaa 100 000 tonniin vuodessa. Sotkamon kunnanvirasto uuteen toimitaloon 10.huhtikuuta 1975 Sotkamon kunnanviraston eri toimistot pääsivät tiistaina uuden virastotalon suojiin. Rakennusluvat käsittävät kolme liiketaloa kirkonkylään ja loput rakennusluvat ovat omakotitaloille, kesähuviloille ja muille rakennuksille. Osuuskauppa Maakunta aloittaa tavaratalon rakennuksen lähiaikoina. Vuokatin Urheiluopiston laajennus harjakorkeudessa 19. Sotkamon Osuuskassa on saanut rakennusluvan liiketalolle, joka rakennetaan Paajalan tontille. Lamput toimivat samalla periaatteella kuin ns. helmikuuta 2012 50 vuotta hyviä uutisia Sotkamosta Katuvalot syttyivät maanantaiiltana 27. Niiden rakentamisessa on oltu puolesta ja vastaan, on todettu, että monet lomakylät eivät ole täyttäneet niille asetettuja toiveita. Yleinen toimisto, taloustoimisto, sosiaalitoimisto, opetus- ja sivistystoimisto sekä teknillinen toimisto aloittivat toimintansa uusissa tiloissa.. Kauppias Y.L. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen seurueineen saapui Sotkamoon sunnuntaiaamuna, jolloin 28. Aikaisin aamulla lamput tarkastettiin konetikkaiden avulla ja illalla kaikki oli kunnossa. 10 SOTKAMO-lehti 1962 - 2012 Perjantai 24. Rakennuslupia on myönnetty 91 kappaletta. Sotkamon Säästöpankin rakennus on valmistusvaiheessaan ja uudet liikkeet pääsevät siihen muuttamaan näinä päivinä. Ensimmäiset malmierät syötettiin rikastamon murskauspiiriin tammikuun 1. Erikoisesti tunsi Sotkamon kunnansihteeri Vesa Reinikainen ilonsa siitä, että kansalaisopisto on saanut sotkamolaisissa myötämielisen kannanoton ja uskoo vakaasti että opistosta on Sotkamolle vielä paljon hyötyä. Kirkonkylä saa nimikilvet kaduilleen 28. Erikoisesti presidentti kiinnitti huomiota koulun keittiön nestekaasulaitteisiin, kertoen näkemänsä järjestelmän olleen ensimmäisen. Oksasen liiketalo käsittää laajennuksen entiseen liiketaloon. Kun asiapaperit palaavat kouluhallituksesta niin pitäjässämme päästänee parhaassa tapauksessa kansalaisopisto aloittamaan jo tulevana syksynä. loisteputket, joten virrankulutus on valaistustehoon nähden pieni. Tasavallan presidentti otettiin vastaan Sotkamon uudella kansalaiskoululla Tasavallan presidentti Urho Kekkosen vierailuun oli varustauduttu koko Sotkamon laajassa pitäjässä ja kaikkialla tiedettiin, että maan päämies saapuu Sotkamoon. syyskuuta 1963 Jymyn pesäpallokulta oli etusivun juttu. Rakennuskausi vilkkaimmillaan Sotkamossa 26. kesäkuuta 1969 Rakennuskausi on ollut odotettua vilkkaampi Sotkamossa. Pylväät on tehty velj. tammikuuta 1966 Kun puhutaan kansalaisopistosta Sotkamossa, tahtoi kunnansihteeri Vesa Reinikainen huomauttaa lehden lukijakunnalle, ja oli asiassa täysin samaa mieltä kuin lehdessämme 5.1. Suuria matkailukeskuksia on kehittymässä Suomeen. Opisto ei keskity yksinomaan liikuntakulttuuriin, vaan myös matkailun kehittämiseen koko Kainuuta ajatellen. Sotkamosta kehittynyt valtakunnallinen matkailukeskus 7. Todellisella matkailukeskuksella tulisi olla matkailusesonki mahdollisimman pitkä ja vasta läpivuotinen matkailupiste olisi täydellinen. helmikuuta 1969 min. elokuuta 1969 Uusien lomakylien rakentamisesta on paljon keskusteltu. Näin ollen katujen nimikilpien laittoon ei ole ennemmin mahdollisuutta, koska myöskin katujen suunnittelu saa asemakaavaan vahvistuksen vasta kesäkuussa 1967. Rintarinnan on kehityskulussa tulleet uudet ja nykyaikaiset koulussa, joista viimeisen saavutuksemme, Sotkamon kansalaiskoulu, on nyt esiteltävänämme. Näille alueille suunnitellaan katunimien laittaminen ensi vuoden puolella, johon määräraha varataan ensi vuoden talousarviosta. Henkisestä kehityksestämme ovat vastanneet ne hyvät kouluolot, jotka meilläkin täällä vallitsevat. Kirkonkylässämme on kuitenkin Ylisotkamon puoli saanut asemakaavavahvistuksen heinäkuussa 1964 ja alue käsittää Pappilanpellon ja Jataniemen seudun. Tähän kaikkeen me täällä Sotkamossa olemme tyyty- väisiä ja toivomme vieraittemme Sotkamossa viihtyvän
Laajaa kuntaa kiertävä kirjastoauto pysähtyy 126 paikassa siten, että samassa paikassa käydään joka toinen viikko. 9. viikolla Katinkullan harjoituslyöntiradalla. Huokean taksikuljetuksen avulla Finnair pyrkii helpottamaan matkustajien pääsyä lentovuoroille. 26. Paloaseman kunnostus nuorisotaloksi alkaa suunnitelmien mukaan ensi syksynä ja tavoitteena on nuorisotoimen johtajan MarjaMaija Pyykkösen mukaan saada hanke valmiiksi vuoden 2010 loppuun mennessä. toukokuuta 2009 Paloasemalla järjestet- viran vastaan Jo kolmekymmentä tävä nuorten kuulemistilaivuotta suunnitteilla ollut nuorisotalo Sotkamoon on vihdoin toteutumassa. Automaatti otetaan käyttöön kesällä. daan päätökseen hyvissä ajoin ennen kuin opiskelijat maanantaiaamuna saapuvat uusiin luksustiloihinsa. elokuuta 1985 Varsin värikkäiden ja monimuotoisten tapahtumine jälkeen on Vuokatin osayleiskaava saanut kunnanvaltuuston siunauksen. Silloin Finnairin DC-9 koneet alkavat säännöllisen liikenteen neliöreitillä Helsinki-Kuopio-KajaaniOulu-Helsinki. elokuuta 2002 Ensimmäinen pankkiautomaatti Sotkamoon 30.joulukuuta 1986 Sotkamon Osuuspankin johtokunta on päättänyt hankkia paikkakunnan ensimmäisen pankkiautomaatin. Pirjo veti näytöstyyliin 200 metriä 23,5 voittaen kilpailun ylivoimaisesti. Remontti alkoi tasan kolme vuotta sitten, syksyllä 1999. Ainoastaan pihatyöt ovat vielä vähän kesken. Vihdoinkin uuteen kotiin 3. maatyöt aloitettiin silloin, mökkien kolmannen vaiheen rakennustyöt alkoivat silloin ja golfkentän nurmetustyöt aloitettiin silloin. Eevala-Juurikkalahtitie valmis 10. Perjantai 24. Tämä tapaus sai sotkamolaiset tuhatlukuisesti liik- Katsomon rakentamiseen lähes tuhat talkoopäivää 10. Koko talon kattanut kunnostus maksoi noin 5,9 miljoonaa euroa. Kenttäää on tullut maksamaan lähes miljoonan markkaa, johon summaan sisältyy huomattava summa veikkausvaroja. 1962 - 2012 11 Urheilukentät vihkiäiskilpailut olivat todella juhlalliset 19.elokuuta 1976 Sotkamo sai viimein urheilukenttänsä siihen malliin, että kentällä päästiin pitämään vihkiäiskilpailut. Viimeiset vastaanottotarkastukset pidettiin tiistaina ja kalustustyöt saa- Uusi kirjastoauto liikenteeseen 23. Kajaanin lentoasemalta on uutuutena järjestetty taksikuljetus Sotkamoon. Vuosia odotettu rakennus otti vastaan asukkaansa ehona ja viihtyisänä. Nuoret innolla mukana uusien tilojen suunnittelussa Rentola otti 15. Lähes 25 vuotta jatkunut vääntö tien tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta on nyt takanapäin, kun tie on tehty ja otettu käyttöön Lukion kolmivuotinen remontti päättyi Sotkamon lukion rakennusten remontti saatiin päätökseen tällä viikolla, kun luokkahuoneiden saneeraus valmistui myös vanhalla puolella eli käytävillä, joiden varrella sijaitsivat ennen vanhaan muun muassa kuvaamataitoluokka, terveydenhoitajan vastaanotto ja kielistudiot. Katsomon vihkiäiset ovat sunnuntaina ennen Jymy-Hyvinkään Tahkosuperpesisottelua. helmikuuta 2012 SOTKAMO-lehti keelle. marraskuuta 1969 12. elokuuta 1972 Sotkamo aikoo nostaa vähäistä lainakirjojen lainauslukuaan uudella kirjastoautolla, joka aloitti toimintansa perjantaina. Kunnanjohtaja Leevi Rentola otti viran vastaan maanantaina ja voidaan hyvin sanoa, että alku on ollut kunnanjohtajalle kovasti työntäyteinen.. lokakuuta 1972 Valtuusto yhtä Katinkullan rakentaminen ja mieltä kauppa etenevät vauhdilla Tiistaina Katinkullan raVuokatin 28.heinäkuuta 1989 kentamisessa oli kolme Kainuun ensimmäiset kehittämisestä golfpallot lensivät viime käännekohtaa, sillä kylpylärakennuksen pohjan 9. kesäkuuta 1988 Sotkamon vanhainkodin asukkaat pääsivät vihdoin keskiviikkona muuttamaan uusiin tiloihin kirkonkylään. Oulun läänin alhaisin lainausmäärä henkeä kohti - vain 3,3 kirjaa - hellytti viimein kunnanisät avaamaan kukkaronsa autokirjan hankkimiseksi. syyskuuta 1996 Vesikkotieksi ristitty uusi tie Eevalasta Juurikkalahteen vihittiin virallisesti käyttöön maanantaina. suus tarjoaa nuorille mahdollisuuden tutustua tiloihin paikan päällä ja tehdä ehdotuksia remontin suhteen. 1950-luvulla ensimmäisiä kertoja esillä ollut Joensuun-Kajaanin valtatien oikaisu on valmis viimeistelytöitä lukuunottamatta. Hankkeesta on myös kunnanvaltuuston päätös. 6. heinäkuuta 1992 Sotkamon keskusurheilukentän uusien katsomoiden rakentamiseen käytettiin lähes tuhat talkoopäivää. Rakentamassa oli yli 130 eri henkilöä. Lisäksi kymmenet yritykset ja yhdistykset olivat mukana talkoissa. lokakuuta 2007 uutisoitiin taas suurista matkailuinvestoinneista. Sotkamon kunnanjohtajakysymys on saanut ratkaisunsa noin kahdenkymmenen vuoden odotuksen jälkeen. Kisojen suurin suosikki oli Sotkamon kasvatti, olympiaedustaja, nykyisin KHV:tä edustava Pirjo Häggman (Wilmi). Kolmen vuoden taistelujen tuloksena Vuokattiin rakennetaan lomaosakekylä ja neljä uutta laskettelurinnettä. Paikalla on myös kunnan viranomaisia. Katsomon vihkii sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen. Taksikuljetus Sotkamosta DC-9 koneille Marraskuun alusta Kajaani siirtyy lentoliikenteessä suihkukauteen. Nyt koko koulu on käyty läpi lattiasta kattoon ja todellinen suururakka on ohi. Opetusministeriön päätöksen mukaan remontin on alettava vuoden 2009 aikana. Kajaanin yhteydet nopeutuvat samalla jonkin verran. Ensimmäisenä radalle pääsivät osakkeenomistajat, mutta nyt rata on jo avoinna ulkopuolisillekin
Valtuuston legendaarisemman naisvaltuutetun ja tunnetuimman puheenjohtajan Rakel Paavosepän muotokuva on valtuustosalin seinällä. Arffman). Hän oli eduskunnassa vuosina 1917-1945. Tarinan mukaan kunnantalo tehtiin sairaalan tyyppipiirustuksilla. Myös kunnan ilmoitustaulu vaihdettiin samaan paikkaan. Ensimmäiseen valtuustoon valittiin 29 henkilöä. Sotkamon väkiluku oli valtuuston ensimmäisinä vuosikymmeninä suunnilleen sama kuin nykyisinkin. helmikuuta 2012 Valtuusto sata vuotta kuntalaisten iloissa ja suruissa mukana Kunnallishallinnon juuret ylettyvät ainakin 1700luvulle. Timo Korhonen istuu toista kauttaan eduskunnassa.. Sotkamon pitäjäkin täyttää 2012 jo 365 vuotta. Pertti Granqvist Kunnanvaltuuston ko- kouksia vastasivat 1700-luvulla pitäjänkokoukset. Näin valtuuston jäsenmääräksi tuli 27. Edessä keskellä valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja ja ex-ministeri Juho Eemil Partanen. Ruista esimerkiksi jaettiin 75 000 kiloa. Suurien nälkävuosien kynnyksellä keisarillinen majesteetti antoi asetuksen kunnallishallinnosta maalla. lokakuuta 1926 Hirvenniemellä. Näitä kokouksia johtivat papit. Päätösvalta kokouksissa oli vain hyvämaineisilla, omaisuuttaan itse hallitsevilla ja veroa maksavilla kuntalaisilla. Partanen oli ministerinäkin. Niin kuin nytkin, kuului kanttori valtuustoon. Artikkeli perustuu osittain Sotkamon sivistystoimen ja Anne Lukkarin keräämään aineistoon Sotkamon kunnanvaltuuston historiasta. Ensimmäisenä lakkautettiin Varisvaaran koulupiiri vuonna 1962. Heistä kaksi pyysi eroa heti. Sotkamossa oltiin taas kerran aikaansa edellä. Lailla valtuustot määrättiin pakollisiksi 1917. Vuonna 1935 kunnanvaltuusto päätti hyväksyä vuosittain, syyskuun 5. Valtuusto kokoontui Niemelässä. 12 SOTKAMO-lehti 1962 - 2012 Perjantai 24. Silloin saapui juhlajuna vasta valmistunutta rautatietä pitkin Vuokatin asemalta Sotkamoon. Emäntäkoulu saatiin Sotkamoon kunnanvaltuuston päätettyä maan lahjoittamisesta koulutilan käyttöön. Suuria 1970-luvun rakennushankkeita olivat muun muassa jätevedenpuhdistamo ja Hakatalot Tiilitörmällä. Legendaarisimman päätöksen valtuusto teki 8.12.1950 kieltäessään atomipommin käytön. Kuva on otettu uuden virastotalon valmisttuttua 1975. Sotkamon vanhimpiin kouluihin kuuluva Tipasoja nousi erityisesti otsikoihin. Samalla valtuusto myönsi lautakunnalle 10 000 markkaa ensiapuvälineiden hankintaan. Pahimpina pulakuukausina erilaisista avustuksia sai noin 30 prosenttia sotkamolaisista. Meijerin mummolla Rakelilla sanottiin olevan kansanedustajatason suhteet Helsingin kirkolle. Kuntien historia on paljon vanhempi. Talollisia oli valtuustossa 17, torppareita neljä. Jouko Aho hoiti sotien jälkeisinä vuosina kunnankirjurin ja kunnanesimiehen tehtäviä.. Kunnallispolitiikassa vaikuttivat kansanedustajat Juho Eemil Partanen (maalaisliitto) ja Heikki Mustonen (skdl). Sekä tietenkin kunnantalo ja kirjasto. karivainajan hautajaisiin. Sotkamon valtuustossa neljännen kauden valtuutettu Tuula Rossi-Määttä (sd.) käyttämässä puheenvuoroa. Tilanteen huonontuessa Sotkamoon pe- Yhtä juhlatapahtumaa vietettiin Sotkamossa 26. Työttömyystöinä täytettiin 1930-luvulla Kuopplan eli Uhtuan rimpi. Artturi Okkonen (sd.) ja Raakel Paavoseppä (kesk.) olivat legendoja jo puheenjohtajana toimiessaan. Eräs poliisimies niitti arolta sukset jalassa heinää. Nytkin valtuustossa istuu kaksi kansanedustajaa. Vaikeudet eivät päättyneet 1920-luvun alkuun. Esimerkiksi maaliskuun kokoukseen Sotkamossa vuonna 1876 ei saapunut yhtään kuntalaista. Sodan aikaisia päätöksiä oli myös osallistuminen seppeleellä jokaisen san- Sotien jälkeisen jälleenrakentamisen ja suurten ikäluokkien lapsuuden ajankuva on 25 uuden koulurakennuksen rakentaminen 1950-luvulla. rustettiin elintarvikelautakunta. Sotkamossa vuonna 1910 kuntakokous valitsi valtuuston vuosiksi 19111913. Sotien jälkeen kuntapolitiikan hegemoniasta aina 1980-luvulle taistelivat tasapäin nykyisen vasemmistoliiton edeltäjä skdl yhdessä sittemmin keskustaksi muuttuneen maalaisliiton kanssa. Emäntäkoulua unohtamatta. 2000-luvulla valtuusto on ollut opettajien hallinnassa. Todellista pula-aikaa oli 1930-luku. Puolesta annettiin 12 ääntä, 12 äänesti tyhjää ja kaksi oli poissa. Pettujauhotehdas aloitti toimintansa Kajaanissa vuonna 1918. Majesteetin vuonna 1865 antaman asetuksen mukaan muita kuin puhtaasti seurakunnallisia asioita oli ryhdyttävä hoitamaan kuntakokouksissa. Kauppiaita ja opettajia oli kumpiakin kaksi. Valtuustossa puhetta johti insinööri Werner Tervo. Suoranainen ruuan puute ja taudit runtelivat vuosisadan alussa sotkamolaisia. Oulun lääninhallitus kumosi päätöksen sitten erään kuntalaisen valitettua päätöksestä. Maallisia asioita olivat esimerkiksi kievarinpidon, kyydinannon, postinkannon ja viljamakasiinien hoidon järjestäminen. Mustonen vähän myöhemmin. Kuntakokousten kautta asioiden hoitaminen ei ollut aina helppoa. päivä pidettävien karjanmyyntipäivien järjestyssäännöt. Talossa joka sittemmin on ollut kunnantalona, kunnanlääkärin vastaanottotiloina ja nyt tunnetaan päiväkotina. Timo Härkösen työtä valtuuston puheenjohtajana jatkaa Anne Lukkari. Kyseinen rimpi tulvi nykyisen torin kohdalla aina maantielle saakka. Maatalouden kehittämistä kunnanvaltuusto edisti 1929 ottamalla miljoonan markan suuruisen lainan maataloustuotannon edistämisrahastosta. Molemmat olivat myös valtuuston puheenjohtajia. Matti Meriläinen (skdl) vaikutti kansanedustajana sotien jälkeen kolmella vuosikymmenellä. Vaikka nälästäkin 1930luvulla kärsittiin, niin jano ei aina vaivannut. Jalkapelissä pelkästään liikkuvaa miestä ei hyllyvä aro olisi kestänyt. Ensimmäiseksi kunnanjohtajaksi valittiin legendaarinen Leevi Rentola. Kokouksissa päätettiin sekä maallisista että kirkollisista asioista. Pitäjänkokoukset velvoitettiin pidettäväksi vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tuolloin perustettiin Sotkamoon vaivaiskoti. Kuten edellä mainittu seuraajansakin Heikki Mustonen. Huolimatta säännöistä vuonna 1937 vietti peräti 60 väsynyttä markkinavierasta putkassa. Vääntöä koulupiirien lakkauttamisesta on käyty ihan viime vuosina. Varsinainen sairaala, terveyskeskuksen vuodeosasto valmistui 1978. Asioina olisivat olleet kunnan ja lainamakasiinin tilit. Käännyttäessä 1960-luvulle oli Sotkamon pitäjässä yli 15 000 asukasta. Vuonna 1980 avattiin Tulikettu, silloin kunnan omistama hotelli-ravintola. Jämäkän oloista porukkaa. Kun mentiin 1960- ja 1970-luvulle joutui valtuusto tekemään päätöksiä yhä useimmin koulupiirien lakkauttamisesta. Työikäisistä sotkamolai- Talvisodan uhatessa 23.10.1939 päätti kunnanvaltuusto maaherran määräyksestä valita väestönsuojelulautakunnan. Hyvämaineisia, veroja maksavia kuntalaisia ei joko ollut tai heitä ei kiinnostanut kuntakokoukset. Ruokolahteen rakennetusta vaivaiskodista ryhdyttiin myöhemmin käyttämään nimeä kunnalliskoti. " Sotkamossa oltiin taas kerran aikaansa edellä. Koska asioiden hoito ei kuntakokousten kautta oikein luonnistunut, alkoivat asetukset mahdollistaa kuntakokousten rinnalle valtuustojen perustamisen. sista työttömänä oli 1300 henkeä. Hankkeista suurimmat olivat vuonna 1953 valmistunut Salmelan koulu ja vuotta myöhemmin rakennettu Akkoniemen koulu eli lukio sekä Vuokatin koulu. Tammikuun viimeisenä päivänä pidetyssä kokouksessa 1940 päätettiin siirtää kunnantoimisto arkistoineen Tuhkakylän Seppälään. Hänen vierellään oikealla puolen tämän kuvan valtuutetuista ainoa edelleen valtuustossa istuva, Osmo Polvinen. Tenetin koulu, yläaste rakennettiin 1965. Onnenahon senaattori Osmo Polvinen oli eduskunnassa yhden kauden 1991-95. Lähdeteoksina on myös Sotkamon historia ja Sotkamon koululaitoksen 100-vuotishistoria.. Poislukien vuodet 1930-33. Ensimmäinen maalaisliittolainen kansanedustaja Sotkamosta oli Kusti Arhama (ent
Työn lisäksi elämässä pitää olla harrastuksia, miettii kauniin tupansa keinutuolissa istuva Arto Niskanen. On ollut jo yli kol- Onnittelemme 50-vuotiasta Sotkamo-lehteä! SOTKAMON KIRJAKAUPPA Keskuskatu 3, 88600 Sotkamo, p. helmikuuta 2012 SOTKAMO-lehti 1962 - 2012 13 Lehden ikäinen viisikymppinen Sotkamon Sumsalla, Virkkulan talossa, täytti viisikymmentä vuotta 20.2.2012 Arto Niskanen. Tarja Korhonen Arto Niskanen on asu- " nut samoilla seuduilla lähes koko ikänsä. Olivat Haminassa sanoneet, että Kainuun tytön ei tarvitse huutaa käskyjä yhtään kovempaa. mekymmentä vuotta. Ollako isona nainen vai sotilas. Kaksikymmentäkaksivuotiaalla neidolla on edessään isoja valin- Sotkamo-lehden kanssa samalla viikolla viisikymppisiä viettävä Arto Niskanen on ammatiltaan kirvesmies. kanen huvittuneena. Ravustus ja kalastus kesäisin, metsästys syksyisin ja erityisesti junioreiden eli lasten ja nuorten valmentaminen muun muassa jääkiekossa ovat hyvä vastine leipätyölle. Isä-Arto seuraa myhäillen tyttärensä reipasta selostusta elämän yhdestä risteyspaikasta. Olen kyllä käynyt vaimon kanssa muutaman kerran oopperassakin, ihan Savonlinnan oopperajuhlillakin. 08 666 0424, 0400 191 804 Tietoykkönen Oy on sitoutumaton ja riippumaton markkinaja mielipidetutkimuksiin erikoistunut tietopalveluyritys. Tosin nyt olen ehdottanut Irmelille, että kävisimme vaikkapa Kuopiossa jääkiekko-ottelussa. Perheen keskimmäinen tyttö, Milla, asuu Tampereella. Liikkuminen edesauttaa terveyttä. Syntymäpäiväsankarin takana on yleisurheilua harrastavan Milla-tyttären pokaalikaappi. Ääntä riittää, paljastaa Arto. Päivänsankari syntyi kahden kilometrin päässä sijaitsevalla Sumsan koululla oikein vanhan ajan tyylillä. Armeijauran ja toiveissa siintävän perhe-elämän yhdistämisessä on kuitenkin juuri naisella hankaluuksia. Olemme osa Keskisuomalainen Oyj konsernia. Onnittelemme 50-vuotiasta Sotkamolehteä! Onnittelemme 50-vuotiasta Sotkamon lehteä! puh. Vetoketjuja ja ompelutarvikkeita. Ykkösharrastuksestaan ravustuksesta hän poimii esille retket, jolloin perheen tytöt Lotta ja Milla olivat mukana ravunpyyntiretkillä viereisellä Sumsanjärvellä. Siinä ne pienet apulaiset kuorsasivat pelastusliiveissään veneen kokassa suut auki, kertoo isä Nis- Arto Niskasen rapsuteltavana Paavo-kissa. Lotta miettii. Vilkasta, kainuulaiselle jopa epätyypillistä luonnettaan Arto Niskanen kuvailee veikeästi. (08) 666 2999, www.herkku-sepat.com Onnittelumme 50-vuotiaalle Sotkamo-lehdelle! Kiitämme hyvästä yhteistyöstä! T:mi Kempex Jorma Kemppainen. Armeijan jälkeen Lotta työskenteli vuoden Haminassa ja yleni vänrikiksi asti. Kotona käymässä ollut Lotta asuu tällä hetkellä Lahdessa. Keittiön puolella kiipeilee Mölli. Arton tädin kerrotaan pyörtyneen synnytyksessä, mutta muuten tapahtuma sujui varsin mallikkaasti, ja koulun keittolan hoitajana toiminut Sisko-äiti synnytti toisen poikansa Sumsan kankaita, metsiä ja järviä asuttamaan. Ripsipöytäliinaa, valmiita päiväpeittoja ja verhojen ompelupalvelu. (017) 814 641 www.ecoprint.info Täyden Palvelun Painotalo - Suunnittelusta Toteutukseen. Onnittelemme 50-vuotiasta Sotkamo-lehteä Keskuskatu 12, terveyskeskusta vastapäätä, p. 045 312 1016 www.sotkamonkirjakauppa.net Onnittelut 50-vuotiaalle Sotkamo-lehdelle Tervetuloa kangasostoksille! Hyvät valikoimat keväisiä verho- ja kappakankaita. toja. Kylillä puhuvat, että kuuromykänkin se Arto saa puhumaan, nauraa Arto. Kylillä puhuvat, että kuuromykänkin se Arto saa puhumaan. Juttuja ja muisteluksia Niskasella riittääkin. Monta isompaa ja pienempää taloa on tullut rakennettua. Puolileikillään heitetyssä kysymyksessä piilee vakava ydin. Puuvilla-, lasten lakana-, fleece-, vohveli-, trikoo- ja collegekankaita. Raskaan ruumiillisen työn vastapainoksi Arto harrastaa monenlaisia asioita. SOTKAMON KANGASPUOTI Harjukatu 10, ma-pe 9-17, la 9-13 p. Vaimo Irmeli Jalkanen oli kirkonkylällä työmaallaan. Perjantai 24. Näitten täysien vuosieni kunniaksi, suunnittelee Arto ja rapsuttelee Paavoa, yhtä talon kolmesta kollikissasta. Varsinaista syntymäpäiväänsä Arto Niskanen vietti rauhallisissa merkeissä seuranaan koulusta palannut viidesluokkalainen Niko-poika ja tytär Lotta
Hyvä näin. Sotkamon Nuorisoseuran pöytäkirjoissa Jymy mainitaan ensimmäisen kerran 1911. SKP: n laskuun tansseja järjestettiin Naapurinvaaralla 1980-luvun puoliväliin saakka. Kirjoittaja on Sotkamon Nuorisoseurasäätiön hallituksen puheenjohtaja.. tiö hakisi opetusministeriöltä rahaa peruskorjaukseen. Laatikkalassa 1870 syntynyt ylioppilas Antti Vihtori Komulainen kantoi päävastuun nuorisoseuran puuhaamisesta Sotkamoon. Peruskorjausta varten olivat valmiina piirustuksetkin. " vät kuhmolaisille Vuosangan ampuma-alueen maiden vaihtomaina. Seuran toistaiseksi pitkäaikaisin puheenjohtaja luotsasi yhdistyksen läpi hiljaisen 1960-luvun. helmikuuta 2012 Juholankyläläisten seurasta Suomen parhaan tanssipaikan pyörittäjäksi Kainuun ensimmäinen nuorisoseura perustettiin, yllätys ja yllätys Sotkamoon 1891. Suojeluskunnan talosta siis punikkien taloon noin suoraan sanottuna. rustaminen voinut ainakin viivästyä. Perintöä ei kunta saanut. Seuraavakin puheenjohtaja oli Juholankylältä, A. Tuolloin käsiteltiin Jymyn sääntöjä, jotka hyväksyttiin lopullisesti 17.3.1912. Avustuksen ja todellisten kustannusten erotuksen maksaisi kunta. Ajatuksena oli, että sää- Nauhurin käynnistymisestä johtuvan äänen haastattelutilanteessa on sanottu olevan virka- ja luottamusmiehille merkin luvan valehtelun aloittamisesta. Vaikka sodan lopputulos olikin toisenlainen. Vuonna 1930 kunnallisneuvoksen arvonimen saanut Komulainen kuoli 1937. Eikä Rientolaa olisi rakennettu 1905. Sotkamon Jymy perustettiin kyseisen seuran virallisen historian mukaan 1909. Vanhemmat eivät päästäneet lapsiaan mukaan toimintaan. Asia tuli ilmi parin päivän päästä. Mustonen Komulan talosta. Juholankylä oli 1800-luvun lopulla Sotkamon vaurainta seutua. Ilman Antti Komulaisen aktiivisuutta olisi maineikkaan urheiluseurankin pe- Miten olisi käynyt Rientolalle, jos sotien jälkeen ei suojeluskunta- ja lottajärjestöä olisi lakkautettukaan. Tanssitoiminta on houkutellut mukaan seuraan jäseniä Sotkamon rajojen ulkopuolelta. Ehkäpä kyseisen ikäneidon ansiosta Kainuun Prikaati säilyy Kainuussa maailman tappiin saakka. Olen usein leikkinyt mielessäni sellaisella ajatuksella, että mitä olisi Sotkamon Nuorisoseuran toiminta ilman vuoden 1991 tapahtumia. Sitä ei meille neuvotteluhetkellä kerrottu. Valistuneisuuteen liittyviin hankkeisiin riitti aikaa ja siksi myös kiinnostusta. Jos tämä sangen iäkkäänä kuollut nainen olisi eläissään tehnyt valtavasta omaisuudestaan testamentin, niin tuskin Rientolaa oltaisiin purkamassa. Ikäneidon maat mene- Muutama sana säätiöstä ja teatterista. Joku toinen olisi varmaan seuran perustanut. Nyt seura elää yhtä historiansa toiminnallisinta aikaa. Pertti Granqvist Sotkamon Nuorisoseuran 100-vuotishistoriikissa kerrotaan yhdistyksen ensimmäisten vuosikymmenien aikana jäsenistön olleen Sotkamon kirkonkylältä ja Juholankylältä. Talkoolaisia on Suomussalmelta ja viime vuonna yhden järjestyksenvalvojan kotipaikkakunta oli Kotka. Kun teatterilaiset veivät kamppeitaan Rientolasta työväentalolle, pitivät jotkut tapausta syvänä häpeänä nuorisoseuran kannalta. Nuorisoseuran toiminta oli leimallisesti niin sanotun paremman väen harrastus. Juholankylältä oli Sotkamon Nuorisoseuran perustajakin. Sanon vain sen, että tuskin teatterilaiset ilman seuran hallituksen päätöstä olisivat "älynneet" ryhtyä teatterin rakentamiseen Hiukkaan. Nyt ei ainakaan kenelläkään ole esteenä "kun ei sinne jonnekin Napikselle ole täältä kylältä kyytiä." Sotkamon Nuorisoseura keskittyy tanssien ja muiden vastaavien tilaisuuksien järjestämiseen Naapurinvaaran Huvikeskuksessa. Kunta oli hakenut valtionkonttorilta valtion haltuun siirtynyttä Partasen perintöä nuorisotilojen rakentamisen rahoittamiseksi. Rientolalla ehkä ajattelivat jotkut sotkamolaiset poliitikot lyövänsä seuran ja säätiön polvilleen. Nuorisoseuran omaisuus, tuolloin Naapurinvaara ja Rientola sekä tontinpuolikas Pitkänlammen rannalla säätiöitiin 1990-luvun puolivälissä. 14 SOTKAMO-lehti 1962 - 2012 Perjantai 24. Nuoriso sai omat tilansa entiseltä paloasemalta. Tuolloin seuran silloinen puheenjohtaja Erkki Tuhkanen huuti pakkohuutokaupasta Naapurinvaaran Huvikeskuksen. Sekä lisää nuoria ja aktiivisia harrastajia. toukokuuta. Historiankirjoituksen mukaan uuteen seuraan eivät kaikki myötämielisesti suhtautuneet ensimmäisellä vuosikymmenellä. Viimeksi Sotkamon Nuorisoseuran siipien suojasta omaksi yhdistykseen on erkautunut Teatteri Havukka. Rientolan historian ja Sotkamon kirkonkylän historian kannalta merkittäväksi henkilöksi nousi Kaitainsalmella asunut ikäneito Aune Ester Partanen. Konkurssiin joutunutta Huvikeskusta/Lastenmaata oli toki tarjottu monelle muullekin. Silloin lienevät lausuttu syntysanat vuonna 1905 rakennetulle Rientolalle. Yhteistyö, joka johti Nuorisoseuran maamerkkinä ollutta Rientolaa puretaan parhaillaan. Toimintakin on ollut nollapisteessä. Vastikkeeksi kunta olisi saanut Rientolan käyttöönsä viideksitoista vuodeksi. Mainittakoon Komulaisen tehneen elämäntyönsä Käkisalmessa opettajana ja kaupunginjohtajana. Sotkamon Nuorisoseuran nykyisen toiminnallisen pääpaikan, Naapurinvaaran Huvikeskuksen rakensi 1950-luvun lopussa SKP:n Kainuun piiri. Kuntakokous ei antanut lupaa seuralle kokousten pitämiseen kuntahuoneella. Teatteri Havukalle toivon vilpittömästi onnea ja menestystä. Sotkamon Nuorisoseuran puheenjohtajan Komulainen vaikutti perustamisvuodesta 1891 vuoteen 1895. Se olisikin ollut koko maailmanhistorian muuttanut keikaus. Sorvari vastasi myös Rientolan peruskunnostuksen organisoinnista 1970-80lukujen taitteessa. Säätiö ja kunta kävivät neuvotteluja Rientolan peruskorjauksen toteuttamisesta vuonna 2006. Ajatusleikissä voidaan mennä vielä 1890-luvulle, jos kauppiaan poikaa Antti Komulaista ei olisi kiinnostanut opiskelu ja nuoriseura-aate. Väitän ratkaisun olleen kaikkien kannalta parhaan mahdollisen. Poliittisen leiman toiminnalle antoi yhteistyö suojeluskunnan kanssa. Nuorisoseuran toiminta kuitenkin jatkuu Naapurinvaaralla. Kunta oli hakenut valtionkonttorilta valtion haltuun siirtynyttä Partasen perintöä nuorisotilojen rakentamisen rahoittamiseksi. 1920-30-luvun vaihteessa Rientolan menetykseen suojeluskunnalle. Ottamatta sen enempää kantaa syihin tai seurauksiin. Sotkamon Nuorisoseura on vuosikymmenien kuluessa ollut välillä puilla paljailla. Tällä hetkellä seuran hallituksessa istuu kaksi kajaanilaista, yksi paltamolainen ja yksi kuhmolainen. Rakennusliike Rientolan tontin ja säätiö sekä seura keskittyy nyt tanssien järjestämiseen Naapurinvaaralla. J.O. Näin kävi Rientolan kohtalosta neuvotellessakin. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Tai miten olisi käynyt nuorisoseuralle, jos Sotkamoon ei sotien jälkeen poliisiksi olisi tullut muuan Jaakko Olavi Sorvari. Hänet haudattiin Käkisalmeen. Temppu, joka osoittautui täysin oikeaksi. Puolin ja toisin mennään, jos nyt näin vastakkainasettelua halutaan vielä harrastaa. Kevään ohjelmaan kuuluu muun muassa Vuokattikvartetin kanssa yhteiset Sotkamo-lehden juhlatanssit 12. Urheiluosaston perustamisesta oli tehty nuorisoseuran kokouksessa päätös jo vuona 1906. Edelleen muiden yhdistysten ja yhteisöjen kanssa yhteistyötä tehden
Esityksen televisioi TV1 ja se lähetettiin lukemattomiin suomalaiskoteihin suorana ennen pesäpalloottelua, jossa Sotkamon Jymy taisteli ensimmäisen Suomen mestaruutensa. Muutamia vuosia myöhemmin Väyrynen koosti monologin Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelija -tekstin pohjalta. Konsta Pylkkänen puhuu omaa monologiaan, ja välillä joku vanhus havahtuu ja alkaa puhumaan omaansa. Tekstiä ei ole saatavana edes Suomen Näytelmäkirjailijaliitossa. Huovisen kerrotaan suivaantuneen, kun joku oli sen kautta tekstiä tilannut esitettäväkseen ja lisännyt omin päin Pylkkäsen suuhun sopimattomia lauseita. Tietääkseni olen Suomessa ainoa, jolle kirjailija itse on luvan esittämiseen antanut. Nyt. Suurin yleisö Hannu Väyrysen edessä oli Malagassa, jossa 1200 henkeä vetävä konserttisali oli täynnä paikallisia suomalaisia. Toiseksi Pylkkäsestä ei saanut tehdä markkinapelleä eli ei saanut lisätä hänen suuhunsa muuta sanottavaa kuin mitä Huovinen Päätoimittaja Sipo Häyrynen 1965-1983 Päätoimittaja Eino Tolonen 1983-1989 Päätoimittaja Jukka Ignatius 1989-1999 Päätoimittaja Anssi Väisänen 1999-2004 Päätoimittaja Kari Kinnunen 2005-2010 Päätoimittaja Martti Huusko 2004 ja 2010- Konsta Pylkkänen (Hannu Väyrynen) pöllejä polkkaamassa. Tanssi-iltoina 08 664 495, muuna aikana 0400 372 415 oli kirjoittanut. Sotkamon Pylkkänen esiintyi Veikko Huovisen kirjallisen työn kunniaksi pystytetyn patsaan juurella Hirvenniemellä. Huovinen ei pitänyt esimerkiksi alapäähuumorista Konstan suussa, kertoo Väyrynen. Koskettavimpia esiintymisareenoita Väyrysen mielestä ovat vanhainkodit. Minä, joka puhun Huovi- sen kirjoittamaa tekstiä ja hän, joka torhistautuu hetkiseksi vireäksi Huovisen kielen myötä, miettii Väyrynen. (08) 4795 211 ZZZVXRPDODLQHQOHKWLSDLQR¿ Sotkamo | Kuhmo | Suomussalmi. Ensimmäiseksi oli luvattava esiintyä selvinpäin. Huovinen asetti kolme ehtoa, ennen kuin lupa esiintymiseen heltisi. Tulevana kesänä Hannu Väyrynen on jälleen mukana Teatteri Havukan kesäteatterinäytelmässä - hänen omien sanojensa mukaan "jossain muodossa". Havukka-ahon ajattelijana Hannu Väyrynen on esiintynyt yli kahdeksansataa kertaa. Kirjailija Huovinen katsasti tämänkin esityksen, ennen kuin se pääsi ihmisten ilmoille. Katso lisää: www.kaisanet.fi Onnittelemme 50-vuotiasta Sotkamo-lehteä! Onneaias uo 50-vmo-lt hti! e a Sotk Kajaani | Iisalmi p. 044 508 6989, 050 414 4166, 044 292 4922 www.aluevartiointi.fi Viestitie 2, 87700 Kajaani Puh. Veikko Huovisen poismenon jälkeen olen ajatellut, että näin voin jatkaa omalta osaltani Huovisen elämäntyötä. Kolmantena ehtona oli, että ilman palkkiota ei saanut esiintyä, muistelee Hannu Väyrynen. Perjantai 24. Myös Huovisen luoma Konsta Pylkkänen asettautuu ketterästi Hannu Väyrysen palttoon sisälle, jos ja kun - kutsu käy. Työtä kotiseudun parhaaksi 120-vuotias Sotkamon Nuorisoseura ry onnittelee 50-vuotiasta Sotkamo-lehteä. Kaisa Laajakaista Varmasti ja nopeasti nettiin! Super Tube TV-palvelu Tallenna ja katso - silloin kun sinua huvittaa Lähiverkkokauppa Osta viihteesi turvallisesti ja helposti, vaikka kotisohvaltasi, 24h Kaisanet KotiKuitu Tulevaisuuden nettiliittymä. Hänelle kuuluukin kiitos, että olen saanut tätä tekstiä käyttää. Jollain tavalla siinä me kohtaamme. helmikuuta 2012 SOTKAMO-lehti 1962 - 2012 15 Konstan Pylkkerö ei ole tänäänkään markkinapelle Sotkamolainen kulttuurialan monitoimimies Hannu Väyrynen nostaa monista tekemisistään esille Havukka-ahon ajattelijan, jonka esittämiseen hänellä on itsensä Veikko Huovisen suullinen lupa. Tarja Korhonen Sotkamo-lehden päätoimittajat Päätoimittaja Eino Hiltunen 1962-1963 Päätoimittaja Jorma Korhonen 1963-1964 Päätoimittaja Pirkko-Liisa Kantonen 1964 - 1965 Vuonna 1990 Hannu Väyrystä pyydettiin esittämään jokin lyhyt ote Veikko Huovisen tuotannosta Sotkamon Jymyn kotipeliin, jossa ratkeaisi Suomen mestaruus Imatran Palloveikkoja vastaan
Karjalassa perinteet olivat muuttuneet aivan muuksi mitä ne olivat uskonnon syntysijoilla Kreikassa. Sotkamoa on sanottu Kainuun veturiksi, tämä on virkeä ja eteenpäin katsova kunta. Rovastikuntamallissa seurakunnat jatkavat itsenäisinä toimintaansa, mutta hallinto ja veroäyri olisi kaikilla Kainuun seurakunnilla yhteinen. Suvun kotimökki sijaitsee Katinkullan lähistöllä. Kirkolliset tapahtumat on uutisoitu, ja kirkkoherrat ovat toimittaneet kirjoituksiaan sotkamolaisten luettavaksi. Isä Pentti halusi tuoda esille esimerkiksi praasniekan, eli temppelijuhlaperinteen alkuperäisiä traditioita. Hän teki 80-luvulta lähtien paljon yhteistyötä toimittaja Pertti Granqvistin kanssa. Ilmiötä voisi verrata esimerkiksi heimouskontoisuuteen. Ortodoksinen kulttuuri kunnioittaa aina aluetta jossa se vaikuttaa. Lisäksi Sotkamossa kävi tasokkaita luennoitsijoita, kuten Alpo Räisänen. Varhaisemmassa ortodoksisuudessa pääosassa olivat vammaiset, sairaat ja psyykkisesti järkkyneet. Sotkamo-lehti huomioi esimerkiksi seurakunnan järjestämiä ikoninäyttelyitä. Hän vertaa tilannetta palapeliin, jossa jokainen elämän osanen yhdessä synnyttää sotkamolaista kotiseutuhenkeä ja identiteettiä. Kainuussa sen sijaan on tapahtunut vain pienen pieni vähennys. Saimme myös oman kamarikuoron lehtori Pirkko Kupiaisen johdolla. Yhtenä esimerkkinä hän nostaa esiin Sotkamo-lehden, paikallisten metsästysseurojen ja seurakunnan yhteiset hirvipeijaiset. Karjalaisista perinteistä jäi puuttumaan sosiaalinen herkkyys. Jos kuitenkin mennään yhteen muiden kanssa, rovastikuntamalli olisi yksi vaihtoehto, Marin puntaroi. 1990-luvulla hän syvensi opintojaan teologin maisterin tutkinnolla Joensuussa. Paikallisuus on arvo sinänsä, se lähentää ihmisiä toisiinsa. Elämän särkemät. Se luo henkistä yhteyttä sotkamolaisiin ja tavoittaa nekin lukijat, jotka eivät seurakunnan tilaisuuksissa käy, Marin uskoo. Yhteistyö lehden kanssa on ollut ihmisten ja koko yhteisön väärinkäsityksiä oikaisevaa, Jos ajatellaan meidän lähiseurakuntiemme Pohjois-Karjalaa, Nurmesta ja Isä Pentti Hakkarainen on pitänyt tärkeänä yhteistyötä Sotkamo-lehden kanssa. Uskontoa ei rakennettu peloille ja myyteille, vaan avoimuudelle ja sille että kohdataan myös elämän pimeät ja pelottavat asiat myönteisesti. Edelläkävijänä hän mainitsee kansainvälisen Urheiluopiston ja Vuokatin rinteet. Hänen äitinsä suku on kotoisin Pisterinnimestä. Kuoro otti ohjelmistoonsa jo 80luvun alkupuolella vanhaa ortodoksista musiikkia. Sotkamon seurakunta on toiminut lähes 400 vuotta itsenäisenä, ja Marin toivoo tilanteen jatkuvan nykyisessä muodossa jo seurakuntalaisten oman identiteetin vuoksi. Marin muutti Pohjanmaalta Sotkamoon vuonna 2001. Karstulassa syntynyt Isä Pentti tuli suojärven siirtolaisten mukana 1940-luvun lopussa sijoituspaikkaansa Sotkamoon. Isä Pentti vietti varhaislapsuutensa ja kävi keskikoulunsa Sotkamossa. Marin on koko Sotkamossa olonsa ajan korostanut ihmisten kohtaamisen tärkeyttä erilaisissa tilanteissa, niin arjessa kuin juhlassa. Yli 700 ihmistä on liittynyt neljän vuosikymmenen aikana ortodoksiseen kirkkoon neljän vuosikymmenen aikana. Isä-Pentille Sotkamo tuo mieleen erityisen maiseman lisäksi merkittäviä kirjailijoita, kuten Heikki Meriläisen, Veikko Huovisen ja Viena Korhosen. Hengellisen näkökulman opiskelu ja avoin kohtaaminen, vuorovaikutus ja erilaisuuden hyväksyminen ovat tärkeitä asioita seurakunnan tuntemisessa. 1960-luvun alussa hän vaikuttui kuvaamataidon opettajansa Jaakko Leppäsen bysanttilaisesta taideajattelusta. Seurakunnan Kotikirkko-sivuja on julkaistu jo 35 vuoden ajan. Taiteellisesti merkittävä henkilö Isä-Pentille on ollut kuvataiteilija Irja Pääskyranta. Ortodoksisen seurakunnan yhteistyö Sotkamolehden kanssa alkoi Isä Pentin tultua Kainuun ortodoksisen seurakunnan kirkkoherraksi vuonna 1973. Hovikuvaajana toimi Pekka Kaarto. Kainuu on ekumeenisen kanssakäymisen alueella eräs maamme kehittyneimpiä alueita. Hänen tavoitteenaan on ollut oikaista uskonnosta syntyneitä väärinkäsityksiä. Jonna Karjalainen Kainuussa tunnettu bysanttilaisen ajattelutavan edelläkävijä Isä Pentti Hakkarainen on ollut tärkeässä avainasemassa ortodoksiseurakunnan ja Sotkamo-lehden yhteistyössä vuosikymmenten aikana. Iisalmessa ortodokseja on vain noin tuhat. Tässä on hyvä esimerkki miten media voi vaikuttaa. Näin myös vapaiden suuntien kanssa. Käytyään keskikoulun Sotkamossa hän lähti opiskelemaan Kuopion pappiseminaariin vuonna 1963. Toinen Isä Penttiin syvän vaikutuksen tehnyt henkilö oli Suojärvellä synty- nyt taidemaalari Victor Teronen. Jo lapsuuden partioharrastuksen myötä Isä-Pentti huomasi Sotkamon kansainvälisen hengen. Nämä kaksi henkilöä edesauttoivat Isä-Pentin mielenkiinnon kohdentumista Laatokan Karjalan sijaan kauemmas Välimeren maihin. helmikuuta 2012 Paikallisuus säilyttää identiteetin Evankelisluterilainen seurakunta on aina tehnyt yhteistyötä paikallislehden kanssa. Päivi Eskelinen Kirkkoherranviraston seinältä Sotkamon seurakunnan edellisten kirkkoherrojen kuvat tuntuvat seuraavan katseellaan nykyistä kirkkoherraa Erkki Marinia kuin katsoen, mihin suuntaan seurakuntaa nyt viedään. Kun selvitin asian, sain vastaukseksi että juuri tuollaista toimintaa pitäisi olla kaikissa seurakunnissa, ja että kirkkohallitus ohjeistaa nyt muitakin seurakuntia samanlaiseen toimintaan, hän kertoo hyvillään. " Paikallisuus lähentää ihmisiä toisiinsa. Kirkkoherra Erkki Marin toivoo, että lähes 400-vuotias seurakunta säilyttäisi itsenäisyytensä ja oman identiteettinsä. Uudesta ajattelutavasta inspiroituneena hän teki puolentoista kuukauden laajan matkan Balkaninmaihin vuonna 1966. Siis vähän yli tuhanteen ortodoksiin. Hän kertoo, kuinka kirkkohallituksesta otettiin yhteyttä ja kummasteltiin, millaisia peijaisia seurakunta täällä oikein järjestää. Käynnissä oleva keskustelu kuntajaon muutoksista koskettaa myös seurakuntia, joiden rajat nykylain mukaan noudattavat kuntarajoja. Paikallislehdessä tiedottaminen tuo seurakunnan lähelle. Palaset loksahtavat yhteen. Valaisevaa yhteistyötä Isä Pentti Hakkarainen on tehnyt vuosien varrella paljon yhteistyötä lehden kanssa. 70-luvulla ortodoksien määrä oli Kainuussa 2100, nyt väestöpohja on 1800. Hän kiittää erityisesti myös luterilaisen kanttorin Risto Vähäsarjan musikaalista lahjakkuutta. Silloinen päätoimittaja, Sipo Häyrynen, suhtautui ortodoksisuuteen tavattoman Lehdellä on ollut Isä Pentin mukaan vaikutus myös siihen että ortodoksit ovat kotiutuneet ja juureutuneet tänne. Kirkkoherraksi hänet äänestettiin vuonna 2004. Hän myöntää, että on vienyt oman aikansa päästä sisälle sotkamolaiseen sielunmaisemaan. Sotkamo-lehden ja seurakunnan yhteys toisiinsa näkyy jo lehden ensimmäisistä numeroista. Yhteistyön Sotkamolehden kanssa oli tarkoitus avartaa kuvaa ortodoksisuudesta. Jymyn toiminnassa näkyy alueen henkinen lahjakkuus ja voima.. Hänen mukaansa Sotkamossa hyvin hienoa henkistä kulttuuria. Ennen ortodoksisuus miellettiin vain karjalaisuutena ja takertumisena menetettyyn maisemaan. 16 SOTKAMO-lehti 1962 - 2012 Perjantai 24. Iisalmea, huomataan, että niiden väestökanta on romahtanut lähes puoleen. Keskeinen lippulaiva on myös Sotkamon Jymy. Matkasta tuli yksi hänen elämänsä käännekohdista. myönteisesti ja antoi tiedotuskäyttöön paljon palstatilaa
Toivo Lanamäki sai ensimmäisen Sotkamo-lehden jakaman Antti-patsaan. Kuulostelimme Elvin kanssa Viitasaarella, että oma työ on rakkaalla kotipaikkakunnalla tehty. Viitasaarella Veijo Grönholm teki yhdessä luterilaisten kirkon pappien kanssa käytännön sairaalasielunhoitotyötä paikallisessa sairaalassa. Sotkamon helluntaikirkon uusin paimen onkin opiskellut ihmisen mielenliikkeiden tuntemusta muun muassa luterilaisen kirkon järjestämässä sairaalasielunhoidon erikoistumiskoulutuksessa. Samaan aikaan kirkon alakertaan pystytettäisiin taidenäyttely. helmikuuta 2012 SOTKAMO-lehti 1962 - 2012 17 Seurakunnan paimen on rinnalla kulkija Sotkamon helluntaiseurakunta sai uuden pastorin viime vuoden heinäkuussa, kun Veijo Grönholm aloitti seurakunnan palveluksessa. Tarja Korhonen Veijo Grönholm työs- kenteli kahden helluntaiseurakunnan pastorina jossa koko Grönholmin perhe asui vuosina 1982-2002. Itävallassa perhettä siunattiin neljällä lapsella, Lauralla, Tanjalla, Samuelilla ja Danielilla. Asuntoautolla hurautetaan kesäisin esimerkiksi Oulujärven rannalle Manamansalon saareen. " Tärkeintä ovat suhteet Jumalaan, itseensä ja lähimmäisiin. Jatkossa voisimme tuoda seurakuntamme tapahtumia paikallislehdessä vielä enemmän julki. Työni on Sanan julistamisen lisäksi paljolti henkilökohtaista keskustelua ja rinnalla kulkemista, pohtii Grönholm. Missionsa saarnaajan työssä Veijo Grönholm kiteyttää pariin lauseeseen. Työnäkynäni Itävallassa oli "tehdä itseni tarpeettomaksi" eli päästä siihen tilanteeseen, että paikalliset seurakuntalaiset voivat jatkaa omin avuin, kertoo Veijo Grönholm. Perjantai 24. Työkielenä oli saksa. Ensi kesäksi olemme suunnitelleet, että kirkon ovet olisivat avoinna muutaman viikon ajan tutustumista varten. Antti-patsaalla palkitus: Toivo Lanamäki 1982 Veikko Huovinen 1983 Kalevi Korhonen 1984 Leevi Rentola 1985 Sipo Häyrynen 1986 Heikki Mustonen 1987 Eemil Partanen 1988 Pirkko Kupiainen 1989 Aulis Väisänen 1990 Sotkamon Nuorisoseura 1991 Heikki Mäntymaa 1992 Raimo Kolehmainen 1993 Kari Jansa 1994 Helena ja Pertti Okkonen 1995 Jari Kurkinen 1996 Vesa-Pekka Sarparanta 1997 Kainuun Osuusmeijeri 1998 Aino-Liisa Lukkari 1999 Unto Korhonen 2000 Sotkamon Visa 2001 Jorma Suvikas 2002 Alpo Komulainen 2003 Erkki Piipponen 2004 Olli Pautola 2005 Ilkka Suutarinen 2006 Sotkamon Lukio 2007 Jarmo Huttunen 2008 Timo Härkönen 2009 Hannu Vänninen 2010 Kari-Pekka Vehkaoja 2011 Koti-Kajaani onnittelee virkeää viisikymppistä naapurilehteä, paikallislehtien aatelia!. Grönholmit asuvat Sotkamon keskustassa kerrostalossa, järvenrannalla. Grönholmit lukeutuvat myös karavaanarien uljaaseen heimoon. Kuva Pekka Lanamäki Sotkamo-lehden Antti-patsaalla palkitut Sotkamo-lehti on palkinnut vuosittain Antti-patsaalla paikallisen kulttuurin ja kotiseudun hyväksi tehdystä työstä yhteisöjä ja henkilöitä vuodesta 1982 lähtien. Daniel-poika kuoli aivan pienenä, ja kolme muuta lasta ovat varttuneet jo aikuisiksi. Veijo Grönholm kokee, että tekee kutsumustyötä. Sotkamon helluntaikirkko itsessäänkin on hyvin kaunis ja näkemisen arvoinen, kuvailee Grönholm vuonna 1985 käyttöön vihittyä rukoushuonetta. siä. Jumala "osoittaa" seuraavan Sanan työmaan, jota kohti Grönholm vaimoineen lähtee. Eikä mennyt kauan aikaa, kun Sotkamosta tuli pyyntö tulla seurakunnan johtajaksi, valottaa Veijo Grönholm sinisten vaarojen kylään saapumisen lähtökohtia. Tärkeintä ovat suhteet Jumalaan, itseensä ja lähimmäisiin, sanoo Grönholm. Olen auttamassa ihmi- Sotkamo-lehden ja Sotkamon helluntaiseurakunnan kanssakäymistä Grönholm kuvailee hyväksi yhteiseloksi. Sotkamon helluntaiseurakunnan pastorina on toiminut viime kesästä alkaen Veijo Grönholm. Toivo Lanamäki ja Sipo Häyrynen katselemassa uutta Sotkamo-lehteä. Pirttijärven poukamassa keinuu pariskunnan purjevene
Alkuvuosina ilmestymiskertoja oli vain yksi viikossa. Tänä päivänä ammattitaitoiset Sotkamo-lehden tekijät välittävät uutiset tuoreeltaan internet-sivuilla. Internetissä joka päivä. Internet mahdollistaa myös aivan uudentyyppisten kontaktien saamisen asiakaskuntaan kaikkialla Suomessa ja maailmalla. Lehdessä tiistaisin ja perjantaisin. Alusta lähtien Sotkamo-lehti on paneutunut paikalliseen uutispalveluun ja tiedonvälitykseen. Päätoimittaja Martti Huusko Ilmoitusvalmistaja Mervi Piipponen Uutiset paikan päältä Sotkamosta nopeasti ja luotettavasti. Lukijalähtöisestä näkökulmasta lehti uutisoi paikallisista tapahtumista, suunnitelmista ja päätöksenteosta. Tässäkin korostuu luotettava tiedonvälitys. Tiedonvälitys on nopeutunut. Siellä ja myös Facebook-sivustoilla käydään vilkasta keskustelua. Tehtäviin kuuluu myös pohtia paikallisia kysymyksiä, niiden merkitystä sotkamolaisille lyhyellä ja pitemmällä aikavälillä. 18 SOTKAMO-lehti 1962 - 2012 Perjantai 24. www.sotkamolehti.fi Lue ja pysy ajan tasalla. " Asiakaspalvelusihteeri Jaana Komulainen SOTKAMO-lehti Ilmoitusvalmistaja Sampo Kaste. Paikallisuutinen on aina aidosti tuotettu uutinen. Toimittaja Pertti Granqvist. Toimittaja Päivi Eskelinen Toimittaja Tarja Korhonen Toimitusharjoittelija Jonna Karjalainen Markkinointipäällikkö Kirsi Kela Myyntineuvottelija Sanna Koivusalo. helmikuuta 2012 Sotkamo-lehden tekijät tänään Sotkamo-lehti ilmestyy nykyään kaksi kertaa viikossa tiistaisin ja perjantaisin. Silloin sotkamolaisten oma paikallislehti tipahti postilaatikkoon torstaisin
Lehtien postitus on ulkoistettu Itellalle. Aluksi niputetaan pienempien jakelualueiden lehdet. Jokaisen nipun päälle merkataan tieto sen määränpäästä. Lehtien lajittelu oikeisiin postin rullakoihin on tärkeää, jotta tilaaja saa nauttia lehdestä aamukahviseurana. Onnea Sotkamo-lehdelle 50-vuotispäivänä! Kiitos hyvästä yhteistyöstä. Loma Rinteelä Naapurivaaran Lomakeskus www.tahtesi.fi Lämpimät onnittelumme 50 - vuotiaalle Sotkamo - lehdelle LAAKAJÄRVEN TERÄS pitkäaikaista yhteistyökumppania menneistä ja tulevista vuosista! URHEILUSEURA onnittelee VUOKATIN URHEILUOPISTO ZZZYXRNDWWLVSRUWÀ. Koko Sotkamolehden painoprosessi kestää noin 15-20 minuuttia. Prosessin aikana painojälkeä tarkkaillaan ja säädetään useaan kertaan. Perjantai 24. Kuvassa Kari Karvonen. Painosta tulleet lehdet niputetaan. Sotkamo-lehden painaa Kajaanissa Suomalainen Lehtipaino Oy. Marja Niemi esittelee alumiinilevylle CTP-tulostimessa piirtynyttä vedosta lehdestä. Levyt laitetaan valtavaan painokoneeseen. helmikuuta 2012 SOTKAMO-lehti 1962 - 2012 19 Sotkamo-lehden tie luettavaksi Jonna Karjalainen Lehden saapuminen aamukahvipöytään on monivaiheisen prosessin tulos
On joulukuun 28. Yksi heistä on olympiamitalisti Mikko Meriläinen. Pertti Granqvist Eletään joulukuuta 1948. Samaan aikaan palvelukseen mennyt Martti Komulainen kertoi luokkakaverinsa vain häipyneen jonnekin. Vuotta vanhempi velimies Seppo asuu kerrostalossa melkein kivenheiton päässä synnyinkodistaan. Pääministeri Urho Kekkonen oli pistäytynyt Vikkeen kauppiasta tapaamaan. Moritzin talviolympialaisissa sotilaspartiohiihto oli näytöslajina. Tuolla luokalla oli 35 oppilasta. Kantahenkilökuntaa edusti myös vääpeli Vilho Ylönen. Meriläisellä oli maalissa oli muidenkin kantamuk- Siinä ne ovat. Leipuri Meriläisellä oli lapsia kaikkiaan 16. Vaimo Leena on syntyisin Kotkasta. Kirjailija Huovinen ja olympiamitalisti Meriläinen. Kysymykseen siitä, mitä Sotkamo hänelle merkitsee, tulee vastaus alle aikayksikön. Kekkonen vastasi siihen, ettei Vikke ole nyt täällä. Karsinnoissa hiihtivät muun muassa kuuluisat Vannisen veljekset, Pekka ja Benjamin. Aluksi lyhyt tuokiokuva. Vanha lehtileike kertoo Mikon olleen Kainuun ainoan olympiaedustajan vuonna 1948. En minä urheilusta taloudellisesti hyötynyt. Moritz Sveitsissä. Mikon vaimo Leena kertoi yhden kirjaimen heiton Urheilu vei Mikon aina Amerikan matkalle saakka. Laaksonen houkuttelee Martin katsomaan Vuokattiin St. Matka Sotkamosta Vuokattiin taitetaan kuormaauton lavalla. Alussa kuvattujen tapahtumien aikana Mikko oli "korkean paikan leirillä" Äkäslompolossa. Kolmikko on syntynyt samana vuonna. Postilla ensin postimiehenä ja sitten postin esimiehenä elämäntyönsä tehnyt Mikko on kuitenkin kiintynyt syntymä- ja kotikuntaansa. St. Kultaa voitti Sveitsi, ajassa eroa suomalaisiin syntyi melkein kolme minuuttia. Unto Korhonen ja Veikko Huovinen. helmikuuta 2012 Sitä on kotona kun on Sotkamossa Vuonna 1927 syntyneiden ikäluokassa on useita paikallisesti ja muutenkin tunnettuja sotkamolaisia. Turisti Kansa oli majatalo, joka sijaitsi nykyisen Paikallis-Sähkön myymälän kohdalla. Kun kysyn Mikolta sponsoreista, niin mies nauraa aikansa. Muutaman vuoden vanhemmilla ikäluokilla ainoaksi ulkomaanmatkaksi jäi puolustusvoimien kustantama reissu Venäjälle. Koulua käytiin kuusi luokkaa ja lisäksi kaksi jatkokoulun luokkaa. päivä. Olympialaisten järjestämispaikka oli St. Unto tälläili suksia jalkaansa synnyinkotinsa, Aukusti Korhosen talon pihalla. Pakkasta on -38 astetta. Korpraaliksi ylentivät samon tein, Mikko Meriläinen muisteli. Ei sitä siihen aikaan ollut sponsoreita sen kummemmin. Mikon nuorempi veli Jukka oli aikoinaan kova tekijä yhdistetyssä. Eroa suomalaisiin kirjattiin kolme ja puoli minuuttia. Sillankorvasta lahden yli kouluun hiihteli 1930-luvulla tuleva olympialaisten sankari Mikko Meriläinen. St. Matkarahat saattoi Sotkamon Jymyltä saada ja ruuat. Tauno Honkanen oli Meriläisen tavoin varusmies. Lajista on kehitetty nykyaikainen ampumahiihto. Partionjohtaja ei ampunut, vain komensi vuorotellen ampuneita miehiään. Mikko Meriläinen kertoi Sveitsin joukkueen käyttäneen terässauvoja. Sotilaspartiohiihdossa hiihtomatka on 25 kilometriä. Kuitenkin itse kilpailussa kävi niin, että Ylönen sai jonkinlaisen sairaskohtauksen. Sitä on kotona kun on Sotkamossa. Sotilaspartiohiihto Sotilaspartiohiihdossa kilpaillaan tavallisesti eri maiden sotilasyksiöiden välillä. Jukan tyttärenpoika Arttu Mäkiaho pitää suvun mainetta nyt yllä. Myös presidenttinä ollessaan oli Kekkonen käynyt tapaamansa entistä uittokaveriaan. nimessä tulleen esiin passia haettaessa. Eletään tammikuuta 2012. Suomen joukkueen heikoimpana lenkkinä pidettiin Mikko Meriläistä. Neljänneltä luokalta keskikouluun lähti kaksi poikaa. Mikolla sisaruksia on kahdeksan. Hänelle sanottiin, ettei Vikke ole paikalla. Sotkamon ainoa olympiamitalisti Mikko Antero Meriläinen syntyi toiseksi vanhimpana isänsä toisesta avioliitosta. Repuissa miehillä oli painona hiekkaa ja varusteina kiväärit. Partio koostuu upseerista, aliupseerista sekä kahdesta miehistön jäsenestä. Moritzin olympialaisten karsintoja. Moritzin olympialaisista sotilaspartiohiihdosta hopeamitalin voittanut sotkamolainen Mikko Meriläinen ei Vuokatissa jär- St. Moritzin olympialaisissa näytöslajina 1948.. Aliupseerien ja miehistön reppujen yhteispaino vähintään 24 kiloa. Moritzin jälkeen juhlapäivällisillä puolustusvoimien komentaja lupasi meille kahden viikon loman. Muilla sotilaskivääri. Mäkeä sveitsiläiset laskivat käyttäen jalkojen väliin laitettua sauvaa jarruna. Kontiolahdessa varusmiespalvelustaan suorittava Martti Komulainen on päässyt lomalle. sia. Kontiolahdessa varusmiespalveluksensa aloittanutta Mikkoa ei varuskunnassa usein nähty ensimmäisen kuukauden jälkeen. Sotilaspartiohiihto oli St. jestettyihin karsintoihin osallistunut. Mikko oli kastettu Mikaksi. Aikojen kuluessa nimi vääntyi tavallisempaan muotoon. Yhdistetyssä ja 15 kilometrin hiihdossa Mikko oli nuorten sarjan kolmas. " Samassa soi puhelin. Näyttöjä Mikko oli antanut menestymällä edellisenä vuonna muun muassa yhdistetyssä ja hiihdossa Mäntässä järjestetyissä SM-kilpailuissa. Martilla oli pisin koulumatka Urheilukadulta. Muiden kisamatkojen lisäksi. Vieläkin kuulee aksentista, ettei hän ole Kainuun korpimaisemista kotoisin. Osumia kirjattiin yhdeksän. Ruotsi jätettiin pronssille. Siis samalla luokalla oli kaksi tulevaisuudessa valtakunnallisesti tunnettua sotkamolaista. Jos sellaiseksi ei sitten lasketa ulkomaanmatkoja. Kansakoulukaverit vuodelta 1927. Suomen joukkue ampui kaikista parhaiten. He ovat vuoden 1927 ikäluokkaa. Upseerilla oli pistooli. Turisti Kansassa järjestivät kylän herroille päivällisen. Entisen laivalaiturin luona, Sillankorvassa istuvat omakotitalon olohuoneessa koulukaverit Unto "Uti" Korhonen, Martti Komulainen ja Mikko Meriläinen. Silloin talvella kun tultiin sieltä Sveitsistä. Eikä olympiamitalisti saanut kunnalta tontteja tai urheiluautojakaan En minä urheilusta taloudellisesti hyötynyt. Hopeamitalit vuoden 1948 olympilaisten sotilaspartiohiihdosta. Oikealta Unto Korhonen, Mikko Meriläinen ja Martti Komulainen. Kyseessä on viimeinen katsastus olympialaisiin. Jos sellaiseksi ei sitten lasketa ulkomaanmatkoja. Leena työskenteli 1950luvulla Vikessä, Vikke Hakkarainen Oy:ssä. Samaa ikäluokkaa ja samalla luokalla koulua käyneitä kuin edesmennyt kirjailija Veikko Huovinen. Urheilu-uran jälkeen Mikko meni naimisiin. Joukkueen tullessa maaliin ensimmäisen ja viimeisen ero saa olla 30 sekuntia. 20 SOTKAMO-lehti 1962 - 2012 Perjantai 24. Suomen joukkueen johtajana toimi kapteeni Eero Naapuri. Sotkamossa Meriläisen olympiamitali huomioitiin ja saavutusta myös juhlittiin. Ihan tavallista ei ollut, että 1940- ja 1950-luvuilla pienen maalaiskirkonkylän poika pääsee matkustelemaan Eurooppaan ja rapakon taakse. Upseerin aseistuksena on pistooli. Hänet oli jo valittu sotilaspartiohiihdon Suomen joukkueeseen aikaisempien näyttöjen perusteella. Seuraavana päivänä Martti tapaa nykyisellä Urheilukadulla itsensä tavoin asuvan Ville Laaksosen
Tyttö juoksi piirikunnallisissa kisoissa sata metriä aikaan 13,4, eikä Pauli ollut uskoa tulosta. Siinä Yrjö Heinäsen ja Jarmo Hakkaraisen osuus oli suuri. Viestissä hän keräsi neljä mestaruutta. Toivoisin, että nuoret pitäisivät huolta kunnostaan ja terveydestään, oli liikunnan laji sit- Sotkamon Jymy on uuden pesiskulttuurin tahko Martti Huusko Sotkamon Jymy on ol- lut aina pesäpallossa suunnannäyttäjä. Tärkeintä oli kuitenkin hengen ja voitontahdon luominen. Kaikkiaan viestit ja juniorisarjat mukaan lukien Wilmi voitti urallaan 51 SM-mitalia. Nykyään Pirjo Wilmi-Rokkanen opettaa liikuntaa ja terveystietoa Espoossa Olarin lukiossa ja peruskoulussa, jossa hän kannustaa nuoria liikkumaan mahdollisimman monin eri tavoin. Siitä oli hyvä jatkaa. Etratus piereo, nem erbis; nonsime ntemei contebe ressend icastor enterbe nsilis atius vid coenatus, quod con tantiliem ius, nostra imus, avero tus hos pectusatis cest perum, Ti. Valitimme siitä, että keväällä kauden alkaessa pesäpallokentän lumet aurattiin juoksuradalle. Sotkamossa on upeat mahdollisuudet liikkua luonnosta nauttien kesät talvet.Rum quo hos es mus, ces Catuitilin vastatanum virit. Sotkamossa hänellä ei ole enää varsinaista kiinnekohtaa, vanhempien raken- Pirjo Wilmi-Rokkaselle Sotkamo on aina rakas paikka, vaikka elämä on kuljettanut häntä ympäri maailmaa. Sitä se on edelleen. Onneksi Jymystä löytyy vielä pelaajia, Roope Korhonen ja Jani Komulainen etunenässä, jotka pystyvät horjuttamaan ulkopelijoukkueiden pelaamista, sanoo jo tulevaa pesiskesää odotteleva Aulis Väisänen. Edeorum inatimur acta remus es num perit ericonenis et; nuntium, que nonsuli sultus et o ered demo Catius atus horsus. Sotkamolaisilla on hänen mielestään puitteet kunnossa. Kuva: Anton Häggman Yleisurheilun kirkkain sotkamolaistähti ei ole unohtanut juuriaan. Päivi Eskelinen Urallaan EM-hopeaa ja useita pistesijoja kansainvälisistä huippukilpailuista napsinut pikajuoksija Pirjo Wilmi-Rokkanen aloitti uransa Sotkamon koulujen välisissä juoksukilpailuista 1960-luvun alkuvuosina. Pauli Laakkonen kuskasi nuoria yleisurheilijoita Vuokatin urheiluopistolle talviharjoituksiin. Avoltus coered comnem et. Kesäisin Aulis Väisänen kertoo katselevansa Jymyn superpesisotteluita mielellään. Sotkamolle ja sotkamolaisille. Keskeistä oli nopeus, taito ja yhteishenki. Wilmi voitti EM-hopeaa 4 × 400 metrin viestissä Roomassa 1974. Nythän rataa on pidennetty ja osa siitä jätetty katsomon alle. Rei pos horum untebus. Sieltä Laakkosen Pauli minut taisi keksiä, ilman häntä en ehkä olisi yleisurheilusta kiinnostunutkaan. Siitä lähtien joukkue kehittyi, eteni sarjatasolta toiselta saavutti vihdoin Tällä tiellä Sotkamossa jatketaan. Samana kesänä tyttöjen SM-kisoissa aika oli jo 12,9. Vuoden 1974 EM-joukkueen tyttöjen kanssa tapaamme edelleen vuosittain, urheilu toi hyviä ystäviä ja mahdollisuuden matkustaa moniin maihin. Sotkamossa olen saanut hyvät eväät elämää varten. ItäLänsi-tapahtuma heinäkuun 20.-22. perättäistä SM-mitalia ja Pojan paluuta kotiin!. Jymyn pesisottelun finaalia piti varta vasten lähteä Espoosta katsomaan, ja sukulaisvierailuja Sotkamoon on ollut ten mikä tahansa. Superpesisjoukkueemme on edelleen vahvistunut ja lähdemme tavoittelemaan kirkkaimpia mitaleita. Pelinjohtajana aloitin vuonna 1981. Quonsiliem, no. 1960-luvulla Yrjö Heinäsen, Jarmo Hakkaraisen, Pasi Vuorisen ja Martti Heikkisen luoma kvartetti loi voiton ja menestyksen sävelen joukkueeseen. Tähtäimessä ei tarvitse olla ura huippu-urheilijana, vaikka sekin oli hienoa aikaa. Jymyn vuoden 1963 mestaruusjoukkueessa pelannut Aulis Väisänen muistaa edelleen, kuinka jymyläiset aloittivat ensimmäisinä pesäpalloilijoina kovan treenaamisen. Kirkonkylältä juostiin Vuokattiin urheiluopistolle harjoituksiin. Hän kertoo, että pesäpalloilijoitten ja yleisurheilijoitten välillä on Hiukassa aina ollut pientä kinaa. Se on kyllä kauhistus näin yleisurheilijan silmin, Pirjo nuhtelee sotkamolaisia. Dum pessilica; imum quam deps, cem sedo, tus, plicidem te, Caturnum hil horti, conem ne tatursultiu quam ingul huis, quidie nentili et omnimihicae quam demus senatabis, consum istrevis huium te macrips, untiachuius, et; intio, Ti. Sotkamoon on aina yhtä hieno palata vierailuille tai viettämään pitempiäkin lomia. " Piirikunnallisia kilpailuja seurasivat valtakunnalliset ja pian kansainväliset kisat. Nentem, qua pesseni hicepse notilicitiam nemuncesu consunulica vis, achus. Ahalicam iustemus, P. kesäkuuta 1951 Sotkamo) on entinen pikajuoksija ja urheiluvaikuttaja, ammatiltaan liikunnanopettaja. Ti. Moskovan olympialaiset vuonna 1980 jäivät kilpauran viimeisiksi. helmikuuta 2012 SOTKAMO-lehti 1962 - 2012 21 Pirjo Wilmi juoksi koulukisoista maailman kärkeen tapana tehdä vuosittain. Sotkamon Jymy on pesäpallossa toiminut aina tavoitteellisesti. Kesätreenit olivat monipuoliset ja uu- sia taktisia kuvioita hiottiin porukalla. Perjantai 24. 8. Superjymyn toimitusjohtaja Jarmo Heikkinen heittää vettä myllyyn. Jarmo Heikkinen ja Hannu Hyvönen olivat tehneet hyvää pohjatyötä. Myös taktisesti olimme muiden edellä, mutta siitä huolimatta sotkamolainen pelitaito oli kaiden pohjalle, Aulis Väisänen muistuttaa. Toisen kerran Helsingissä liikunnanopettajana työskennellyt Väisänen lähti hakemaan menestystä ja kultaa 1980-luvun lopussa täysin uuden Jymyn kanssa. Sotkamo-lehtikin noteerasi seuraavina vuosina yleisurheilukisoista kirjoittaessaan Sotkamon Jymyn Pirjo Wilmin tehneen taas piirin ennätyksiä. Voittamisen kulttuuri syntyi 1960-luvulla, korostaa Aulis Väisänen. 1990 toisen SM-kullan, muistelee Aulis Väisänen. Que ditam patum videm aperis, ocrenem noc, quitusquem non sulium aucit; ex num sestra dem or Pirjo Wilmi-Rokkanen Pirjo Wilmi-Rokkanen ( s. Wilmi voitti 200 metrillä viisi ja 400 metrillä viisi Suomen mestaruutta. Utemorum ines. Roolipelaamisen myötä tapahtumat ovat kuitenkin helposti ennakoitavissa. Hän korostaa, kuinka pitkän matkan varrella nuorekas joukkue alkoi voittojen ja menestysten jälkeen uskoa itseensä. Me ala mo vis senatum pubis ret vivaster aci se rebeffrem ales essi pul uteris ocurs consime ignonsimil clesidit, nostarions scrio erristorista percerraet dium nonfica tictum int publis. Siitä löytyi taitavia ja monipuolisia pelaajia. Sotkamo merkitsee hänelle kotiseutua, jota ei ole korvannut mikään paikkakunta, ei ulkomailla eikä kotimaassa. Historian 80. Huippujoukkueiden väliset ottelut ovat todella kiinnostavia katsella. Kesäisin kilparatana toimi nykyisen pallohallin edessä oleva 100 metrin rata, Hiukassa juostiin 300 metrin hiilimurskaradalla. Siellähän ne kinokset sulivat sitten hitaammin, Pirjo muistelee. Sotkamossa olen saanut hyvät eväät elämää varten. tama talo on myyty, joten hän asuu joko sukulaisten luona tai muissa sopivissa majoituspaikoissa Sotkamossa vieraillessaan. 15 vuotta urheilin kilpaa, ja hyvät muistot siitä on jäänyt. Hänen mukaansa pesäpallokausi 2012 on merkittävä Vuoden 1963 mestari ja Jymyn 1990-luvulla kultakantaan nostanut pelinjohtaja Aulis Väisänen seuraa edelleen aktiivisesti sotkamolaisten otteita. 400 metrillä hän oli Montrealin olympialaisissa 1976 neljäs (aika 50,56, häviten pronssimitalin sadasosasekunnilla), EM-kisoissa Prahassa 1978 seitsemäs (52,46) ja Moskovan olympialaisissa 1980 myös seitsemäs (51,35). Pitkässä viestissä hän oli mukana Rooman lisäksi 1969 EM-kisoissa (sijoitus kahdeksas) ja Montrealin olympialaisissa 1976 (kuudes). Valmentajaksi häntä ei saanut nimittää, hän kutsui itseään innostajaksi, Pirjo muistelee 13-vuotiaana alkanutta uraansa. Silti sotkamolaisuus tuntuu istuvan lujasti kansainvälisen uran tehneen Pirjon sielussa. Fit. päivinä tuo Hiukan kentälle omaa lisäsykettää ja kun se jatkuu naperoleirillä pesisjännäreille on taas tarjolla hienoja hetkiä, hän lupaa. Jymyn superpesisjoukkue juhlii mestaruutta, 12
Ilman tietokonetta laskelmien tekeminen olisi ollut mahdotonta. 22 SOTKAMO-lehti - Jos äitini ei olisi rahoittanut Katinkullan syntyyn vaadittuja tutkimuksia ja matkustelua. 5) Milloin kävit viimeksi Suomessa/Sotkamossa/ Vuokatissa. - Jos olisin vuonna 1982 muuttanut Helsinkiin, jossa minulle tarjottiin hyvää työpaikkaa Suomen Matkailuliitossa. Veljieni pojat saivat vaimot. Paljon onnea 50-vuotiaalle Sotkamo-lehdelle. 2) Rosvottiinko pankkikriisin varjolla Lindemanin suvun omaisuus. Silloin Sotkamon elinkeinoasiamiehenä toiminut Veikko Mantila muistelee, kuinka Vuokatin alueen kehittäminen jurrasi paikallaan, kun rinnetoimintojen kehittämiseen ei urheiluopiston toimesta löytynyt riittävästi resursseja. - Jos en olisi työskennellyt Jäätiön Lomakylässä 10 vuotiaasta saakka. Ja tuskin kukaan muu juristi olisi pystynyt laatimaan ideoitteni tarvitsemia uudenlaisia yhtiöjärjestyksiä. Nyt vain on huolehdittava siitä, että erilaisia majoitusmahdollisuuksia ja palveluita kehitetään tasapainoisesti vuorovedolla, tuumii Veikko Mantila. Alusta lähtien Vuokatinrinteet joutui pohtimaan, kuinka alueen kehittäminen saataisiin hoidettua, kun maanomistus oli pirstoutunut ja toiminnallisesti hankala. Vuodesta 1983 lähtien Vuokatinrinteet lähti määrätietoisesti kehittämään Vuokatinrinteillä käynnistyvät yli viiden miljoonan euron investoinnit hälventävät usvan alueen kehittymisen yltä. Toivon myös sitä, että yrittäjää ei jätetä yksin ja unohdeta, jos yritystoiminta päätyy konkurssin. Osinkoa me emme nostaneet. 1) Olisiko voinut käydä niin, ettei Katinkultaa olisi koskaan perustettu. - Jos en olisi tavannut Matti Linnanvirtaa (ent. Olen aivan varma, että kukaan muu kuin minä ei olisi pystynyt ideoimaan aivan ainutlaatuista rahoitusmallia Klubirakennukselle ja Golfkentälle. Ehkä minun olisi pitänyt perustaa vain torille kioski. Joskus pohdin sitä, että elämäntyöni tuotti varmaan niin paljon tuskaa sotkamolaisille ja kainuulaisille, että ilmeisesti minun täytyy pyytää sitä anteeksi. Omaosuusmassa siirrettiin panttihuutokaupassa SKOP:n tytäryhtiölle 70% alennuksella käyvästä arvosta eli 190 miljoonalla markalla. 1962 - 2012 Perjantai 24. Silloin Levillä meille korostettiin kaavoituksen merkitystä. Vastaus: Viimeksi olin Vuokatissa ja Sotkamossa kesällä 2009, jolloin oli siellä kahdet häät. Toivon, että sotkamolaiset pohtivat todella suvaitsevaisuuden merkitystä omassa elämäsään ja antavat tilaa erilaisuuden hyväksymiselle. Samalla reissulla sain "Jaakon puukon", jota arvos- Esitimme Pertti Lindemanille seitsemän kysymystä. Hän ihmettelee edelleen sitä kuinka hitaasti Vuokatin kehittäminen lopulta käynnistyi. Sotkamossa ja Kainuussa en saanut kokea konkurssin jälkeen myötätuntoa. Joten oikeutta emme saaneet. helmikuuta 2012 Kuusi kysymystä Pertti Lindemanille Nimenä Pertti Lindeman ei nuoremman polven sotkamolaisille taida sanoa juuri mitään. Hautamäen Erkki oli lopulta hyvin rakentavasti kehittämisessä mukana ja niin Vuokatin rinnealueen kehittäminen saatiin vihdoin käyntiin, kuvailee Mantila tilannetta. viemään tätä asiaa eteenpäin ja nyt Vuokatin rinnealueen kehittäminen näyttää todelle hyvältä, kiittelee Mantila työnsä jatkaa. Vuokatinrinteet Oy perustettiin viemään kehitystä eteenpäin vuonna 1981. - Jos olisin mennyt naimisiin, niin tuskin olisin uhrannut elämääni näin suureen projektiin. Pertti Lindeman vieraili viimeksi Sotkamossa kolme vuotta sitten, kesällä 2009. 6) Terveisiä Suomen herroille ja kansalaisille. Kunnanhallitus vieraili 35 vuotta sitten Levillä, joka oli silloin pieni mutta kehityshaluinen matkailukeskus. listen lakimääräisten vähennysten jälkeen. Tämä työ Vuokatissa on kangertanut vuosikymmenien ajan. Elän aika yksinäistä elämää. Ymmärrän hyvin sotaveteraaneja, joilla tulee sodan kauhut uniin elämän loppuun saakka, niin myös minä olen välillä unissani Katinkullassa. En myöskään elämäni loputtua. Silloin myös Veikko Mantila jätti elinkeinoasiamiehen tehtävät ja siirtyi päätoimisesti rinneyhtiön toimitusjohtajaksi. 4) Mitä sinulle nyt kuuluu. toimintaa. Toissa vuonna kävin Helsingissä kolme päivää uusimassa passini ja henkilökortin viime vuonna piipahdin kaksi tuntia lentokoneen vaihdon välillä. Pakko muutto Kainuusta, Helsingistä, Suomesta, Tartosta Espanjaan söi voimiani ja kadotin aina sosiaalisen verkostoni, joka jäi aina kauas taakseni. Toteutuneiden kauppojen perusteella omaisuusmassan arvo oli 700 miljoonaa markkaa. Tapani kuitenkin perusteli asian hyvin, että katinkulta tuo yleensä mieleen suloisen lapsuuden, jolloin katinkultaa löytää rantakivistä. Vihdoin 1970-luvun lo- pulla kehittämiseen tuli vauhtia, kun kunnan puolelta kunnanjohtaja Leevi Rentola ja elinkeinoasiamiehenä toiminut Veikko Mantila löysivät yhteisen sävelen silloin urheiluopiston rehtori Erkki Hautamäen kanssa. Kokonaisinvestointi oli 465milj.mk, josta velat 265 milj.mk, osakemyynnillä olimme saaneet kasaan 200milj.mk:aa. Kihlattuni Liisa muutti ja erosimme. Kaikki se tuli maksamaan yli miljoona markkaa. Erityisesti Katinkullan rakentamisen jälkeen kehitys sai uutta vauhtia ja ympärivuotinen matkailu sai kilpailukykyiset olosuhteet. Vuosien varrella ajattelin usein, kuinka vaikea lukkotilanne Vuokatissa oli, kun toiminta nojasi Vuokatin Urheiluopiston ja VR:n retkeilykeskuksen osalta säätiöiden toimintaan. Ne kehittivät omaa toimintaansa eivätkä pystyneet ajattelemaan koko alueen kehittämistarpeita, sanoo Mantila. Yritän järjestää, että minut polttohaudataan ja osa tuhkistani sirotellaan Välimereen, osa Tarton Emajõkeen, osa Bangkokin Lumbini puiston lampeen ja loppu Tiibetin vuoristoon. Vastaus:Tämä onkin vaikea kysymys, ulkoisesti olosuhteeni ja elämäni ovat kunnossa, mutta sisältäni olen hyvin surullinen siitä, että miten Suomen oikeuslaitos ja Sotkamon kunta minua kohteli. - Jos en olisi tavannut asianajaja Seppo Juurikkoa 1987, joka tiesi elämästä enemmänkin kuin lakikirjan. Ei olisi tullut juttua näin pitkästi. Ensin säikähdin nimeä, sillä se vaikutti negatiiviselta. Monipuolisuus ja hyvät palvelut ovat edelleen Vuokatin kilpailuvaltteina. Suunnitelmissani oli vanhuuseläkkeellä hoitaa pientä tasokasta hotellia jonkun kaupungin keskustassa. Ko - Jos isäni ei olisi kuollut niin nuorena 1980, 54 vuotiaana. Onneksi Ilkka Suutarinen on Vuokatinrinteiden nykyisenä yrittäjänä pystynyt Jo 1980-luvun lopulla Vuokatissa nähtiin alueen ehdottomana kilpailuvalttina olevan monipuolisuus. Tämä on johtanut siihen, että meillä on melkoinen matka Levin nykyisiin 25.000-27.000 majoituspaikkaan, hotelleihin ja moniin oheispalveluihin. Katinkullan rahoittajayhtiö teki vielä 1991 15 miljoonan markan voiton, kaikkien mahdol- Vuokatinrinteet pisti kehityksen liikkeelle vauhtia riittää yhä Martti Huusko Vuokatin alueen kehi- tys hiihtokeskuksena lähti reippaasti käyntiin vasta 1970-luvun puolivälin jälkeen, kun Vuokatinrinteet Oy perustettiin. Nyt kaavoitusasiat pitää vihdoin hoitaa kuntoon, opastaa Veikko Mantila päättäjiä. Vastaus: Tarina alkaa rahamarkkinoiden vapautumisesta 80-luvun lopussa ja sitä kautta yksityisten ihmisten ja yrityksien talousromahduksesta devalvaation kautta. Vastaus: Vuokatti ja Sotkamo olivat mainioita paikkoja kasvaa ja elää siihen saakka kunnes minulta ja veljiltäni vietiin kaikki tuhkatkin pesästä. Tuomioistuimen puheenjohtajana toimi korkeimman oikeuden jäsen ja jäseninä vakuutusyhtiöiden keskusliiton toimitusjohtaja ja asianajaja, joka oli hoitanut ja hoiti SKOP:n ja sen lähipiirin asioita. Vuokatin rinnealueen kehittämisen kannalta näyttää juuri nyt hyvältä. Vuoden 1991 vuoden loppupuolella viikko-osake myynti romahti, johtuen valtion harjoittaman väärän rahamarkkinapolitiikan seurauksena. Olenhan saanut siitä kovimman mahdollisen rangaistuksen, kodin ja isänmaani menettämisen. Ensimmäisen kannettavan ostin 1982. Ja sitä enemmistöä törkeästi hyväksi käyttäen SKOP äänesti hallituksessa yhtiömme konkurssiin 1992 äänin 3-2, joten me Juurikon kanssa hävisimme äänestyksen. Rahoittajapankkimme romahti siirtyen määräysvaltaan. Hän luottaa siihen, että Vuokatin sijainti, monipuolisuus ja ympärivuotisuus luovat myös tulevaisuudessa hyvät edellytykset menestyä. Mutta myös kaava-asiat koko Vuokatin alueella on ratkaistava mahdollisimman pian.. Vastaus: Tässä muutama Katinkullan perustamiseen vaikuttanut tapahtuma. - Jos isäni vanhempi veli Veikko ei olisi kuollut talvisodassa, niin isäni ei olisi perinyt Jäätiön tilaa. Pertti Lindeman on se mies, joka perusti Katinkullan. Pertti Granqvist 3) Kuka keksi nimen Katinkulta. Hautamäki) 1985, joka kertoi minulle viikkoosake järjestelmästä. Jäimme ystäviksi ja Liisan kanssa pidän vieläkin yhteyttä. - Jos varusmiespalvelupaikkani Karjalan lennosto ei olisi järjestänyt minulle mahdollisuutta hoitaa isäni kuoleman jälkeen armeijasta käsin Jäätiön Lomakylää ja Talvivaaran lomapirttiä. Kiitos siitä! En ehkä palaa enää Sotkamoon ja Vuokattiin. Teimme yhdessä SKOP: n kanssa vaihtovelkakirjalaina- ja jatkorahoitussopimuksen joulukuussa 1991. Meidän välisessä rahoitussopimuksessa oli välitysklausuuli, eli sopimusriita ratkaistaan välimiestuomioistuimessa. - Jos en olisi ollut kiinnostunut tietokoneista ja niiden tuomista mahdollisuuksista tehdä valtava investointi ohjelma 43.000 viikko-osakkeelle. Huom! Valtiolta tai kunnalta tukea emme saaneet. Sopimukseen liittyi pykälä, että SKOP saa Rantakatin Lomakylän hallituksessa enemmistön ja määräysvallan lama-ajan yli. Vastaus: Katinkulta nimen keksi Mainostoimisto Mediamixin omistaja Tapani Hautamäki. Olen eläkeläinen, jota en koskaan ajatellut olevani. tan paljon, sillä onhan se ainut saamani tunnustus Sotkamolle ja Kainuulle tekemästäni työstä. Se vaatii kuitenkin määrätietoista toimintaa ja halua investoida. Aluksi rinnetoiminnoista vastasi urheiluopiston henkilökunta, mutta ensimmäisten vuosien kokemusten perusteella rinneyhtiö ryhtyi vastaamaan itse myös rinnealueen toiminnasta
Pian tehtävät muuttuivat. Tärkeää on Timo Welsbyn mielestä kehittää Vuokatin rinnealuetta, majoituspalveluita ja myös opiston palveluita. Vanhimmat talot ovat 1940-luvulta ja myös vanha pallohalli on rakennettu 1950-luvun puolivälissä. Lähtökohdat toiminnalle ovat hyvät. Rehtori Timo Welsby muistuttaa myös sotkamolaisille ja Sotkamo-lehden lukijoille, että kaikki ovat tervetulleita käyttämään Vuokatin Urheiluopiston palveluita. Haluankin kiittää lukion ja muiden oppilaitosten opettajia sekä eri lajien valmennustyössä mukana olevia. Ilman Sotkamosta ja Vuokatista löytyviä puitteita ei urheiluakatemia pystyisi toimimaan. Janne Vuorinen korostaa, että koko järjestelmän tavoitteena on tukea nuoria, heidän kehitystään urheilijoina sekä samalla luoda hyvät puitteet koulunkäynnille ja myös ammattiin johtaville jatkoopinnoille. Joukossa on myös ulkomaisia opiskelijoita. Keskeisiä urheiluakatemian yhteistyökumppaneita ovat eri lajien lajiliitot. Tämän ovat huomanneet myös nuoret. Toiseksi osakkaaksi tuli Suomen Hiihtoliitto vuonna 1949 ja nykyisen nimensä Vuokatin Urheiluopisto sai seuraavana vuonna. Se merkitsee jatkuvaa uuden etsimistä koulunkäyntiin, valmennukseen ja puitteiden kehittämiseen. Pelkästään Sotkamon Urheilulukiossa opiskelee Ajan hermolla on pysyttävä. Nykyisen opiston toimistoja ja tunnelmallinen kabinettitila sijaitsevat talossa, missä aikaisemmin huolehdittiin opiston vieraiden ruokapalveluista ja pidettiin kokous- ja koulutustilaisuuksia. Paikkojen pitää olla Vuokatissa huippukunnossa. Pitkästä historiasta huolimatta Vuokatin Urheiluopistolla on runsaasti uusia haasteita. Paikalleen ei passaa jämähtää, muuten muut menevät edelle. Vain siten voimme vastata myös tänne tulevien nuorten vaatimuksiin ja korkeisiin odotuksiin, Vuorinen vielä muistuttaa mutta toteaa samalla, että kaikilla on hyvä vire ja se jatkuu.. Hän luottaa siihen, että Sotkamon Urheilulukion, Kajaanissa toimivan lukion, Kainuun Ammattiopiston, Kajaanin Ammattikorkeakoulun, Kainuun Prikaatin ja Vuokatin Urheiluopiston sekä Jyväskylän yliopiston ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa yhdessä toimien nuorille huippu-urheilijoille pystytään luomaan sellainen koulutuksellinen Kun toiminta on laajenemassa yläkouluikäisiin Tenetin koululle, yhä nuoremmat urheilusta innostuneet nuoret pääsevät urheilu-uraa tukevan toiminnan piiriin. Vajaan kymmenen kilometrin sisällä Sotkamossa ovat lukio, muut oppilaitokset, Vuokatin Urheiluopisto, Vuokatinrinteet Janne Vuorinen toimii Vuokatti Urheiluakatemian johtavana valmentajana. Syksyllä 2011 meillä oli kymmenittäin maajoukkueita leireilemässä Vuokatissa. Vuoden 2009 aikana hän ryhtyi hoitamaan rehtorin viransijaisuutta Pekka Vähäsöyringin sairastuttua. Kukaan ei pärjää yksin. " Esimerkiksi ensilumenladun ansiosta monet sellaiset hiihto- ja ampumahiihtomaajoukkueet, jotka olivat jo unohtaneet Vuokatin, ovat palanneet leireilemään Sotkamossa. helmikuuta 2012 SOTKAMO-lehti nanohjaajan perustutkintoa suorittamaan, selvittää Welsby. Hyvän ja osaavan henkilökunnan Timo Welsbyn omat kokemukset kuvaavat hyvin opistolle tyypillisten kävijöiden kuvaa. Sijainti on hyvä ja luonto suuri vahvuus. Lisää tulijoita on, jos saamme pidettyä palvelut huippukunnossa. Vuokatti Urheiluakatemian johtava valmentaja ja valmennuksellinen kokonaisuus, joka luo menestymisen edellytykset. Vuorinen haluaa nostaa hattua arkipäivän työssä mukana oleville. Siksi tällä hetkellä vajaat 200 nuorta, jotka ovat saapuneet noin 70 eri kunnasta. Niiden ja Vuokatti Urheiluakatemian yhteisvoimin olemme pystyneet luomaan urheilijoille kehittymispolun, joka antaa heille edellytykset pärjätä omassa lajissa maailman huipputasolla ja saada samalla koulutus urheiluuran jälkeiseen arkeen, sanoo johtava valmentaja Janne Vuorinen. Meillä on koulutustehtävämme lisäksi paljon sellaista toimintaa, jota paikalliset asiakkaat voivat käyttää ja hyödyntää. Tässä hyvä ja osaava henkilökunta on tärkeässä asemassa. YIT:n Chaletsit sekä uudet suorituspaikat ovat täydentäneet oivallisesti alueen palveluita. On hienoa, että yhteistyö lajiliittojen ja Suomen Olympiakomitean kanssa sujuu hyvin. 1980-luvun lopulla tulin tänne seuran kanssa maastohiihtoleirille ja vuonna 1993 liikun- Vuokatin Urheiluopisto on kehittänyt määrätietoisesti lumilajien olosuhteita ja siihen liittyvää osaamistaan. Hiihtotunnelin ja ensilumenladun tuomat kokemukset rohkaisevat jatka- Urheiluakatemia kasvattaa tulevaisuuden menestyjiä Martti Huusko Pitkät urheilun, liikuntakasvatuksen ja lukio-opetuksen perinteet ovat kehittyneet vuosikymmenien mittaan Sotkamossa urheilun, valmennuksen ja opetuksen huipputasolla toimivaksi kokonaisuudeksi: urheiluakatemiatoiminnaksi. Ensimmäisen kerran kävin Vuokatin Urheiluopistolla vuonna 1975 alle vuoden ikäisenä vanhempieni kanssa. Tärkeää on, että nuoria urheilijoita pystytään viemään eteenpäin. Ensimmäinen työnimike oli liikuntamatkailun kehittäjä. Luonnollisesti ravintolamme on kaikille avoinna, myös sotkamolaiset toivotetaan tervetulleiksi liikuntaryhmiimme ja paljon muutakin toimintaa järjestämme. Vuokatin Urheiluopiston rehtori Timo Welsby Tästä Welsby nostaa esiin yhteistyön kunnan ja alueen muiden palveluiden tarjoajien kanssa. Työ nuorten, kovat tavoitteet itselleen asettaneiden urheilijanuorten kanssa on vaativaa. Nykyisin pitää kuitenkin olla yhä enemmän vetovoimatekijöitä, jotka ensin kiinnittävät huomiota ja sitten luovat pysyvän asiakassuhteen, arvioi rehtori Welsby. Timo Welsby toivoo Vuokatinrinteiden superpipen ja esiin nousseen uuden HS 110 -hyppyrimäen toteutuvan nopeasti. Heidän avullaan nuoret kehittyvät ja menestyvät. Rehtoriksi hänet valittiin keväällä 2010. 1962 - 2012 23 Urheiluopisto tärkeä osa Vuokattia Urheiluopisto ja samalla Vuokatin vaarat ovat olleet tärkeä osa alueen liikuntatoimintaa ja opetusta jo 1940-luvulta lähtien. Martti Huusko avulla pystymme ottamaan niiden hyödyntämisestä kaiken irti, mutta perusinvestoinnit on tehtävä, Welsby painottaa. Urheiluopiston perusti vuonna 1945 Suomen Latu. Urheiluopiston nykyinen rehtori Timo Welsby tuntee opiston historian. Ne ovat tärkeitä suorituspaikkoja kaikille alueen majoituspalveluja tarjoaville yrityksille. Ilman heitä ei tuloksia syntyisi. Janne Vuorinen on tyytyväinen vauhdilla käynnistyneeseen urheiluakatemian toimintaan. Opiston ehdottomiin vahvuuksiin Timo Welsby nostaa osaamisen ja hyvän henkilökunnan, omaleimaisuuden, perinteet ja historian sekä sijainnin talvilajien osalta. Seuraavana ovat vuorossa uuden jäähallin rakentaminen, Vuokatinrinteiden kehittämisinvestoinnit ja opiston omien rakennusten saneeraukset. Kun meillä on näin vahva toiminnallinen tausta, pystymme kehittämään urheiluakatemian toimintaan pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Vuokatti on varsin etelässä mutta samalla lumivarma. Tekemistä siis riittää. Siitä syntyy todella kilpailukykyinen paketti. maan tätä työtä. Tuolloin se toimi Vuokatinmajan nimellä . Perjantai 24. sekä muut kilpailu- ja harjoitusalueet. Kokemukset Vuokatista olivat niin hyvä, että hän palasi muutaman Rovaniemen vuoden jälkeen opistolle jatkamaan opintoja ja myöhemmin töihin. Tämä on Janne Vuorisen mukaan keskeinen teema Vuokatti Urheiluakatemian kehittämisessä. Erityisen syyn siihen on antanut vanhan päärakennuksen kunnostusprojekti. Siksi Vuokatti ei saa jäädä muista jälkeen uusien investointien osalta. Suorituspaikkojen pitää olla huippukunnossa ja nykyaikaisia
Tuomo Meriläisen mukaan nyt eletään turpeentuotannossa taas samanlaista aikaa kuin 1980-luvun lopulla. Vauhdilla edenneen turvejunan kyytiin hyppäsi Reino Meriläinen. Sekä hoitanut tiedotuksen mallikkaasti. Sekä erilaisia koneita ja kulkupelejä niin maalle kuin vesillekin. Ja halvemmalla. Neljätoistavuotiaana piti olalle lentää 50-kiloinen säkki. Ensimmäinen tehtiin nykyisessä hallissa. Veikko on ollut yli 40-vuotta, myyjä Arto Klemetti 37 vuotta tiskin takana. Korot olivat korkealla. Työvälineitä metsään ja pihanhoitoon. Suokone Oy ei onneksi ole suomalaisten soiden varassa. Mieluummin vedetään matalampaa profiilia. Tunteja mittariin kertyi 515. Yksinkertaisesti työtä tekemällä. Koulupäivän jälkeen tultiin kaupalle töihin. Veikon puoliso, kauppias Seija Karjalainen kiittelee uskollisia asiakkaita. Me olemme niin vanhanaikaisia, että luemme mieluummin paperilehteä, Veikko sanoi. Suokone Oy:n mahdollisuuksia kaikista ikävistä uutisista huolimatta jopa laajentumiseen voidaan pitää hyvinä. Puuta käytetään lämmityksessä. Suokone Oy:stä tuli sotkamolainen yritys Korholanmäeltä löytyneiden tuotantotilojen ansiosta. 1980-luvun alussa yritys muutti Vuokattiin. johtajan mukaan merkitystä nimenomaan positiivisten viestien viejänä. Harvassa ovat ne tarvikkeet tai laitteet, joita ei meillä olisi. Sauli Meriläinen ker- toi Venäjästä tulleen vuosi vuodelta tärkeämmän asiakkaan. Nyt tuotantomäärät ovat tippumassa jopa 15 miljoonaan kuutioon. helmikuuta 2012 Kaikessa pahassa ollaan mukana Suokone Oy edustaa sotkamolaista yrittäjyyttä parhaimmillaan. Liikevaihtoa eniten kerrytti keräilyvaunu Ecofield. Keskusliikkeen tapaiset kaupat ovat kadonnutta kansanperinnettä. Suokone Oy on mediassa ollut siellä hyvien kategoriassa. Kun uusia lupia tulee 500 hehtaarille vuodessa. Saha ja sahoja on jokaisessa taloudessa ainakin maaseudulla. Sattuneista syistä Suomeen ei taida sitä ensimmäistä kauppaa tulla. Keskusliikkeen vastaus Keskusliikkeen väkeä ryhmäkuvassa. Ikävistäkin asioista pitää kirjoittaa. Sauli Meriläinen kertoi yrityksen pelastukseksi koituneen suhdannelainan ja murskausjyrsimen. Ei mitään suurta. Ja millainen on paikallisen lehden rooli? Paikallisella lehdellä on Suokone Oy:n toimitus- Tuomo Meriläinen Suoccoa koeajaneen Pekka Meriläisen kanssa kuvattuna viime syksynä eräällä turvesuolla Kajaanissa. Pienkoneasentaja Teemu Heikkinen edustaa työiältään liikkeen nuorinta polvea. noo. Emme ole lähteneet kovin paljon kopioimaan muiden tuotteita. Kainuulaiselle yrittäjälle saattaa olla vaikea lähteä kehumaan itseään. Naapurin menestyksestä ei osata riemuita puoliksikaan niin hyvin kuin epäonnesta. Nykyisin ei kirkonkylästä taida enää muita moottorisahakauppiaita löytyäkään. Tietenkin jos saataisiin Hesarissa yhtä paljon julkisuutta kuin täällä, niin ei sekään haittaisi. Tuomo Meriläinen sanoo kuitenkin olevansa ylpeä siitä, että edellä kuvattu tilanne on täysin suomalaisten poliitikkojen aikaan saannosta. Sitten vain kaikki loppuu. Suokone Oy:n markkinointipäällikkö Tuomo Meriläinen sanoo edustamansa yrityksen olevan kaikessa mahdollisessa pahassa mukana. Tuomon ja Saulin isä Reino Meriläinen perusti Meriläisen Konepajan. Elintarvikkeiden myynti päättyi 1970-luvulla. Turpeen tuotanto on ollut pitkään 25 miljoona kuutiota. Konkurssissa meni kotitila. Tuttuja kasvoja Keskusliikkeen asiakkaille ovat myös myyjät Liisa Sarajärvi ja Virpi Korhonen. Ja sillä tiellä ollaan " Virallinen perustamisvuosi Suokone Oy:llä on 1971. Vuokatissa teollisuustontilla olisi vielä rakennusoikeutta. 24 SOTKAMO-lehti 1962 - 2012 Perjantai 24. Ensin on isoja juttuja ja isoja ilmoituksia. Vaunuja meni tilaajille viime vuonna 13 kappaletta. Hyvät, pahat ja rumat, heistä kirjoitetaan mediassa. Tila, jota pankilta ei ole saatu ostettua vieläkään takaisin. edelleenkin. Oikealta Seija Karjalainen, Arto Klemetti, Liisa Sarajärvi, Virpi Korhonen, Veikko Korhonen ja Teemu Heikkinen. Moottorisahoja tarvitaan polttopuidenkin hankinnassa. Keväällä esitellystä Suokone Oy:n valmistamasta, Suoccoksi nimetystä työkoneen vetäjästä yritetään nyt vääntää ensimmäistä kauppaa Venäjälle. Veikko Korhosen mukaan metsurien ammattikunnan radikaali vähentyminen ei ole lopettanut moottorisahojen kysyntää. hintakilpailuun on kattava varasosapalvelu ja huolto omalla paikkakunnalla. Kysymykseen siitä, millainen Keskusliike on 50 vuoden päästä, ei vastausta tule kuin liikkeen seinänaapurin hyllyltä. Kuitenkaan lehden tehtävänä ei voi olla vain niiden ikävien juttujen metsästäminen. Lisättynä tiedolla, mikä meillä metsätöihin liittyen on. Keskusliikkeen tuotevalikoima on toki muuttunut vuosikymmenien aikana. Samoja koneita käytetään maataloudessa. Valmistamme turvetuotannossa tarvittavia koneita. Yrityksen imagolle Sauli sanoo olevan tärkeää julkisuuden ja myös paikallisen julkisuuden. Työtä tekemällä. Sahoja ja muitakin laitteita toki saisi ostettua muualtakin. Iloisin yllätys oli polttoaineen kulutuksen vähyys verrattuna käsiteltyihin hehtaareihin. Tuotekehityspanoksilla mitattuna Suocco on Suokoneen ykköstuote. Jonkin verran vikoja löytyi. Tuomo Meriläinen kertoi Suoccon koeajojen menneen erinomaisesti. Lisäten samaan hengenvetoon Keskusliikkeestä löytyvän miesvoimalla tehtävään metsätyöhön kaikki mahdolliset tarvikkeet. Velkaa oli enemmän kuin liikevaihtoa. Seuraavalla vuosikymmenellä alkanut energiakriisi antoi vauhtia turvetuotannolle. Mikä parasta, näin virtuaalisena aikana Suokone Oy:n valmistamat tuotteet ovat sananmukaisesti maanläheisiä. Pertti Granqvist sen. Puhe kääntyykin nykyaikaan ja Sotkamo-lehteen. Tähän vaikuttaa Sauli Meriläisen mukaan kateuden pelkokin. Seija puolestaan kertoo lukevansa paperilehden kannesta kanteen, pienimpiä rivi-ilmoituksia myöten. Keskusliike perustettiin vuonna 1914. Vaan eihän sitä tiedä, vaikka jossain meillä olisi hevosaikakauden tarvikkeita tallessa, Veikko Korhonen arvoituksellisesti sa- Moottorisahojen myyjänä Keskusliike on legendaarinen paikka. Toivottavasti siihen tulee vielä traktoritehdas, Tuomo Meriläinen sanoo. Kaupan hyllystä ei enää löydy saverikkorautoja, aisaremmejä tai rahkeita. Sauli Meriläinen sanoo rohkeiden, omaperäisten ratkaisujen tuotekehityksessä tehneen Suokone Oy:stä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnetun toimijan. Siihen saumaan sattui sukupolvenvaihdoskin. Myös Talvivaaran kaivoksella meidän koneita käytetään. Sarjatuotanto ei näissä tiloissa onnistu. Keskusliikkeestä löytyy kaikki Pertti Granqvist Kohta satavuotias Keskusliike tunnetaan paikkana, josta löytyvät kaikki taloudessa tarvittavat tavarat. Sauli Meriläisen tarkentaessa, ettei Suoccon kokoamispaikkaa ole vielä ratkaistu. Keskusliike vain on ja pysyy. Toisaalta toimimista oman paikkakunnan´lehdessä olevat jutut helpottavat kotikentällä. Se loppu oli lähellä Suokoneellakin 1980 ja 1990lukujen taitteessa. Yritys teki konkurssin 1960luvun lopussa. Vaan mistä asioista pitäisi Suokone Oy:n toimitusjohtaja Sauli Meriläisen mielestä paikallisessa lehdessä kirjoittaa. Käytöstä poistuu jopa 3 000 hehtaaria suota. Siksi, että yritys on menestynyt. Velkaa oli enemmän kuin liikevaihtoa. Millä keinoilla lähes sata vuotta on liike elänyt ja menestynyt. Jos ovat asiakkaatkin uskollisia, niin ei henkilökuntakaan Keskusliikkeessä ole jatkuvasti vaihtunut. Lyhyenä kertauksena kerrottakoon Suokone Oy: n juurien juontavan 1960luvun Kajaaniin. Kyseessä on Sotkamon toiseksi vanhin, edelleen toimiva kauppa.. Olen seurannut paljon ääntä itsestään pitävistä yrityksistä ennemmin tai myöhemmin tulevan sen huonon uuti- Korot olivat korkealla. Seija vuodesta 1987 alkaen. Neljänkymmenen vuoden aikana turpeen käyttö on ollut välillä muotia, sitten taas melkein valtiovallan toimesta kiellettyä. Seitsemänä päivänä viikossa, kauppias Veikko Korhonen vastaa kysymykseen. Kolmannen polven kauppias Veikko kertoi saaneensa tuntumaa työntekoon 1960-luvun lopulla
Nyt Vuokatissa on vireillä uuden K-supermarketin rakentaminen osana Vuokatin kauppakeskusta. Uutuudet päätyvät pari vuotta ilmestymisensä jälkeen alennuskoreihin. Yksittäinen yrittäjä ei alalla selviä. Mukana on Eijapuolison lisäksi myös neljännen polven kauppiaaksi tähtäävä Teemu-poika. Vuonna 1997 päädyimme ratkaisuun, jossa kaupan ja leipomon liiketoiminta eriytettiin diffuusion avulla. Kauppa haluaa kehittyä. Martti Huusko Sotkamolaiset voivat olla tyytyväisiä siihen, että palvelut ovat matkailijoiden ansiosta näin hyvät. kaisi Hannua taas laajennukseen. Sen on kerrottava niin hyvät kuin huonotkin uutiset, elettävä paikkakunnan hermolla ja kehityksessä mukana, toteaa Hannu Korhonen. Sotkamo-lehti täyttää edelleen puoli vuosisataa sitten aloittamansa tehtävät. Myönteisen kehityksen ansiosta taas uusi laajennus oli vuorossa 1983. Uusi yritysrakenne roh- Vastuu ja tehtävät kasvoivat vuosien myötä. Eihän televisiolla ollut minkäänlaista vaikutusta kirjakauppa-alalle, hän muistuttaa. Pienet yritykset tarvitsivat toisiaan pärjätäkseen kilpailussa isojen ketjujen kanssa. Niinpä Hannu isä Kalevi oli mukana perustamassa vuonna 1962 Sotkamo-lehteä. Tokihan niitä tilataan jos kysyntää on, ei vain toistaiseksi ole ollut, Korhonen kertoo. Siitä hyötyvät kaupat ja paikalliset asiakkaat. Kauppa haluaa olla mu- " Kauppias Hannu Korhosen ukki Johannes kävi 1930luvulla katsomassa maailmalla, miten "lännellä" toimittiin. Kesäisin myydään paljon pokkareita. Ei me niitä kirjoja hävitetty, piilotettiin vain ja luettiin salaa. Kolmannen polven kauppias, K-supermarketia kirkonkylällä ja K-kauppaa Vuokatissa pyörittävä Hannu Korhonen on tyytyväinen Sotkamon kehitykseen viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Kirjan ostamiseen kuuluu se, että sitä saa pidellä käsissään, katsella ja hypistellä, Päivi Korhonen toteaa. Hänen äitinsä Riitta Arhama aloitti työt ukkinsa Simo Nykäsen perustamassa perheyrityksessä 1930-luvulla jo ennen kuin nenä ylsi myyntitiskin yli. Tällöin aloitti toimintansa kauppaan erikoistunut Johanneksenkulma Oy ja leipomotuotantoon erikoistunut Leipomo Johanneksenpojat Oy. helmikuuta 2012 SOTKAMO-lehti 1962 - 2012 25 Kauppa haluaa olla mukana kehityksessä Kauppa on tärkeä osa Sotkamoa ja paikkakunnan kehitystä. Vuokatin kauppakeskus olisi hänen mielestään osaltaan nostamassa alu- Vuosien varrella kauppiaat ovat katsoneet laajemmin pitäjän tarpeita. Sotkamolaisten kirjalliset mieltymykset noudattelevat valtakunnallisia tren- dejä. Nautin haasteista mutta myös onnistumisista, joita yhdessä hyvän henkilöstömme kanssa olemme päässeet. Se taas tuo uusi matkailijoita paikkakunnalle ja kehitys menee eteenpäin. kana paikkakunnan kehityksessä. Vuosi ennen Sotkamo-lehden perustamista 1961 valmistui uusi liiketalo, johon sijoittui uusi myymälä, Santos-baari ja asuntotilat. Silloin kun televisio tuli, sanottiin että nyt loppuu kirjojen lukeminen. Annan siitä täydet pisteet kunnalle. Koen että toiminta kauppiaana on elämäntapa. E-kirjoja on tähän mennessä kysynyt yksi asiakas, eikä hänkään sitten sitä ostanut. Kirjojen kiertokulku nykyisessä kirjakaupassa on nopeaa. Oikea kirjakauppa, jossa asiakasta palvellaan, Sotkamon kirjakaupassa on jo viides sukupolvi töissä. Ei kirjoja voi hävittää, Arhama tunnustaa nyt. on monelle erityinen lomaelämys. Myyntilistojen kärki on samanlainen, oltiin sitten Helsingissä tai Sotkamossa. Perjantai 24. 1960-luvulla yritys harppasi uudelle tasolle. Kirkonkylällä kaikki kehittämishankkeet toteutuivat joustavasti. Keskon hallintoneuvostossakin toiminut Kalevi käynnisti 1970-luvulla kehityksen uuden vaiheen. Kalevin veli Seppo perheineen vastasi tällöin leipomon liiketoiminnasta. Kauppias Kalevi Korhosen ja hänen veljensä Sepon johdolla yritys kehittyi. oli jo hänen hoidossaan. Olen havainnut kauppiaana, että suuret matkailijoiden virrat ovat lisänneet kysyntää eri tuoteryhmissä meillä elintarvikekaupan piirissä sekä erikoistavarakaupassa. Verkkokauppa on tullut vahvasti kuvaan monien tuotteiden myynnissä, mutta Sotkamon Kirjakaupalle ei silläkään ole ollut näkyvää merkitystä. Mahdottomalta tuntuu kuitenkin ajatus kirjojen pois heittämisestä. Vuonna 1974 myymälä- ja varastotiloja laajennettiin. Riitta Arhama muistaa, että ennen pidettiin alennusmyyntejä paljon harvemmin. Kirjakauppiaan lapset ovat tottuneet saamaan kovia, kulmikkaita paketteja joulu- ja muiksi lahjoiksi. Riitta Arhama luovutti kirjakaupan tyttärelleen Päivi Korhoselle vuonna 2005. Kauppiaan tehtävät alkoivat siirtyä hänelle 1990-luvulle tultaessa. Nykyisin alennuskirjat tulevat suoraan kustantajilta, myymälän omaa varastoa on myynnissä vain vähän. KiPa-ketjuun kuuluva Sotkamon Kirjakauppa oli vuonna 1984 mukana perustamassa kirja- ja paperikauppojen yhteenliittymää. Arhama muistaa ajan, jolloin kirjakauppiaatkin saivat listoja kielletyistä kirjoista, jotka piti hävittää. Vuokatissa K-kauppa aloitti vuonna 1985 parinsadan neliön tiloissa. een vetovoimaa. Mummo Anni hoiti kauppaa ja Johannes keskittyi leipomotyöhön. Ensimmäinen tehtävä oli hyllyjen täyttäminen. Asiakkaat ovat sanoneet, etteivät he halua tilata kirjoja netin kautta. Kanadassa Torontossa syntyi myös Hannun isä Kalevi, joka vanhempiensa Johanneksen ja Annin kanssa palasi Sotkamoon, missä vuonna 1934 aloitti toimintansa torin reunassa Johannes Korhosen "Jöllin" leipomo ja siirtomaatavaraliike. Kirjat ovat aina kuuluneet elämään. Itse hän on keskittynyt perheyrityksen kehittämiseen. Ei niin voi tehdä, äiti ja tytär toteavat yhteen ääneen.. Päivin tytär Heidi Korhonen on hänkin töissä perheyrityksessä. set kirjailijat ja paikkakunnan historiasta kertovat kirjat kiinnostavat, Korhonen kertoo. Kirja säilyttää paikkansa, vaikka viestintätekniikka koko ajan kehittyy ja muuttuu. Lisäksi tietysti paikalli- Sotkamon Kirjakauppa on myös matkailijoitten suosiossa. Perspektiiviä siis löytyy. Helppoa ja kevyttä lomalukemista hakevat matkailijat ja kylän omakin väki. Se mahdollistaa liiketoiminnan jatkuvan kehittämisen. Sotkamon vanhin yritys uskoo tulevaisuuteen Päivi Eskelinen Vuonna 1897 perustettua Sotkamon Kirjakauppaa pitävä Päivi Korhonen ei usko paperille painettujen sanojen katoavan minnekään. Vuonna 1998 kirkonkylällä toteutettiin viimeisin laajennus, jonka jälkeen nykyisen Supermarketin kokonaispintaala on noin 1 850 neliötä. Tämän ansiota kaupan palvelut ovat Sotkamossa paljon paremmat kuin yleensä tämänkokoisella paikkakunnalla, muistuttaa Hannu Korhonen. Hannu Korhonen kertoo saaneensa ensimmäisen tilinauhan ja tilin pankkitililleen Johanneksenpojilta vuonna 1978. Silloin myyntilaareista saattoi tehdä todellisia löytöjä, kun kirjakaupan kellarit oli poistomyyntiä varten koluttu läpi. Alennusmyynti on usein myös kirjan painoksen loppuunmyynti. Markettien hintojen kanssa kilpaileminen olisi mahdotonta, Päivi Korhonen perustelee ketjun merkitystä. Päivi Korhonen myöntää, että kirjakauppiaalla on kirjoja kotonakin, "ihan liikaa". Matkailun ja kaivannaisteollisuuden kehitys on antanut lisäpuhtia koko paikkakunnalle. Siitä työt lähtivät käyntiin, hän selvittää. Valitettavasti Vuokatissa kaavan vahvistamiseen liittyvät valitukset ovat lykänneet koko alueen kannalta tärkeää projektia yli vuodella, Hannu Korhonen selvittää yhtiön nykytilannetta. 1980luvun lopulla Hannu otti yhä enemmän vastuuta kauppaliikkeestä. Myöhemmin rakennettiin erillinen leipomo Hirvenniemelle ja kirkonkylän leipomorakennus purettiin. Kolmannen polven K-kauppias Hannu Korhonen on tyytyväinen siihen, kuinka Sotkamossa toimintaa on pystytty kirkonkylän alueella kehittämään joustavasti. Kalevi-isän kuoltua vuonna 1992, kauppa Matkailijat ovat kaikille sotkamolaisille tärkeitä. Mitään Neuvostoliiton vastaista kirjallisuutta ei sodan jälkeen sallittu. Silloin nähtiin tarpeelliseksi perustaa oma paikallislehti toisaalta välittämään tietoa paikkakunnasta ja sen palveluista sotkamolaisille mutta myös luotiin väylä lähestyä paikallisia kuluttajia
Pahimmillaan vaikutus ylettyy perheenjäseniin saakka. Sitten siirryimme Kainuuntie 3:n tiloista uudemman kahden köyhän talon alakertaan. Usein ykkösenä tai kakkosena. Meijeri- ja pankkipolitiikasta puhuttiin julkisesti. Maanantain lehti oli yleensä neljäsivuinen. Sotkamo-lehti on pärjännyt hyvin verkkouutisoinnissa. Toimittajille ilmestyivät ensimmäiset tekstinkäsittelylaitteet. Ympäristöasioihin liittyi myös kreosootilla kyllästettyjen pylväiden käytöstä kertova juttu 2000-luvun puolella. Sama talo, jossa Sotkamo-lehteä painettiin 1980-luvun alussa. Sotkamo-lehdessä päätoimittaja Sipo Häyrysen lisäksi toimittajana oli Marjatta Virkkunen, nykyiseltä sukunimeltään Kurvinen. Kesäkuun 4. Päätoimittajalla oli oma huoneensa, toimittajat ja ilmoituskonttoristi tekivät työtään yhtenäisessä tilassa. Tai Kusianjärven rannasta Nettilehtien armotonta puolta edustavat kävijämäärien ja klikkausten laskurit. 26 SOTKAMO-lehti 1962 - 2012 Perjantai 24. Usein tiedotteet ovat menneet isoihinkin lehtiin päineen ja karvoineen. -Ei myö itelle poemita. Aiemmin oli käytetty valokuvaliikkeen palveluita. Kukaan ei oikeasti uskonut silloin näiden hankkeiden toteutuvan. Kokonaan toinen juttu on se, kuinka Sotkamon kokoisessa kylässä yksityisyydensuoja kestää. Tai viitsitty itse kirjoittaa kommenttia. Copy paste on tämän päivän kultaiset sakset. Toisaalla juhlalehdessä kerrotaan torin luona tulvineesta arosta. Toimittajille eikä lehtien kustantajille ole oikein. helmikuuta 2012 Neljällä vuosikymmenellä toimittajana Kahdeksankymmentäluvun alussa tapetilla oli kaksi kaivoshanketta, Tipaksen hopeakaivos ja Talvivaaran nikkelikaivos. Saukossa myrkytettiin 1982 vesakoita metsäteiden varsilta Vietnamin sodassa tunnetuksi tulleista hermomyrkyistä tehdyillä torjunta-aineilla. Sipo Häyrynen sanoi Sotkamo-lehden olevan puolueellisen paikallislehden. Sotkamonimisen puolueen pää-äänenkannattaja. Verkkolehtien aineistoissa tiedotteiden osuus on ylittänyt jopa 50 prosentin maagisen rajan. Tein jutun maaliskuussa 1981. Palautettakin on kestettävä. Yksityisyydensuoja on tietenkin hyvä asia. Tuon paremmin ei paikallislehden linjaa voisi määritellä. Pertti Granqvist Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana lehden tekemisessä on tapahtunut suuria muutoksia. Pidän 1970-luvun käytäntöä parempana. Erkki Junkkarisen haastattelin helmikuussa 2008. Jotenkin näin tiedotteessa kerrottaisiin. Hän on Jämsän Seudussa töissä. 1980-luvun alkuvuosina sudet raatelivat lammaslauman Saviahossa. Entinen Maakunnan talo oli ehdolla. R-kioski oli silloin nykyistä pienemmissä tiloissa talon Hirvenniemen puoleisessa päädyssä. Aika yleistä lienee ollutkin juttujen leikkaaminen maakuntalehdistä. Kiitos teille lehden lukijat hyvistä vinkeistä. Nykyaikana olisi vastaavasta onnettomuudesta laitettu nettiin ja lehteen suora kopio viranomaistiedotteesta. Auto edusti tuolloin Sotkamossa vallan yleistä merkkiä. Ensimmäinen kunnon juttuni taisi kertoa Petäjävaaran kylästä. Sotkamo-lehden ilmestymispäivät olivat 1980luvun alussa maanantai ja torstai. vesta. Paikallislehdestä luettu uutinen kirpaisee tiukemmin kuin maakuntalehden tai iltapäivälehden juttu. Keskuskadulle tulimme ensiksi Kansaneläkelaitoksen toimiston naapuriin. kunniaksi tutkimusten tulokset, joiden mukaan yli kolmannes lehtien jutuista on kirjoitettu jossain muualla kuin toimituksissa. Copy paste on tämän päivän kultaiset sakset. Kylällä virnuiltiin maanantaina tulevan kannet, torstaina sisäsivut. Kunnallispolitiikka on ollut aina herkullinen jut- " tujen aihe. Sotkamoa hallitsi tuolloin englantilaista esikuvaansakin päättäväisempi paikallinen rautarouva, meijerin mummo Rakel Paavoseppä. Sipo Häyrysen kanssa sovimme muutamasta kuukaudesta. Tai olisi mahdollista tulla. Merkittävimmät muutokset menneiden vuosikymmenien aikana ovat olleet valokuvauksen digitalisoituminen ja uutisten julkaiseminen verkossa. Sotkamo-lehdelle etsittiin omia toimitiloja. Meidän tilat olivat huomattavasti entisiä tiloja isommat. Viime vuosituhannen lopulla oli enemmän kuin lähellä, ettei kierros umpeutunut. Ilman näitä vinkkejä olisi monet hyvät jutut jääneet tekemättä. Taidettiin olla jo 2000luvun puolella kun Tauno Partanen nimitti kunnanhallituksen naisjäseniä valtuustossa kepulaisiksi joojoo-akoiksi. Kansaa oli marssimassa ja myös marssijoita katsomassa. Mainittakoon Marjatan olevan myös nykyisin Alma-Median palkkalistoilla. Ulkopaikkakuntalaisten henkilöiden kuljettamat ajoneuvot olivat törmänneet. Sorsakosken ja Irwinin haastattelin Tuliketussa. Muutos tiesi viikoittaisia Kajaanin reissuja meille toimittajille. Kauppaan viijään, he perustelivat. Kohta "fasisti-merkkiset" kirjoituskoneet vietiin nurkkaan häpeämään. Valokuvien valmistusta varten rakennettiin alakertaan erillinen huone. Lehti painettiin valmiiksi perjantaina. Lasten nimet ja iät oli tietenkin ker- Aikoinaan kerrottiin legendaa paikallislehden päätoimittajasta, joka sai syntymäpäivänään lahjaksi kultaiset sakset. Työsuhteen alkamispäiväksi virallisiin papereihin on merkitty 2.3.1981. Junkkarinen oli 1970luvun stara. Mieluimmin suoraan kuin kylän baarien kautta tullutta. Muutimme kirjapainon nurkkakopista Kainuuntie 3:n alakertaan. Seuraavana syksynä oli muistaakseni puhetta talven yli kestävästä työpaikasta. Seuraavana vuonna päätoimittaja ja Sotkamo-lehden suurin osakkeenomistaja Sipo Häyrynen myi osake-enemmistön Kainuun Sanomille. Henkilöhaastatteluista mieleen ovat jääneet lähtemättömästi Topi Sorsakoski, Reijo Taipale ja Irwin. Kaikenlaista muutakin on vuosikymmenien aikana tapahtunut. Pertti Granqvist Sotkamo-lehden painamisessa oli siirrytty kohopainotekniikasta offsettekniikkaan aloittaessani toimittajana. Tanssilavojen yleisömagneetti. Erkki Junkkarinen poistui keskuudestamme puolitoista kuukautta myöhemmin. Sotkamo-lehti on ollut oman tiensä kulkija myös ikävistä uutisista kirjoitettaessa. Usein toimittajan työ vaikuttaa henkilökohtaisiin suhteisiin kielteisesti. päivä 1984 tulvi torilla ja Foto-Leskisen takapihalla (nykyisen Saastamoisen ja entisen Alkon myymälän välissä) näin voimallisesti. Kun Sipolta kysyttiin, että minkä puolueen kannattaja lehti on, vastasi päätoimittaja: -Sotkamon. Pahennusta herätti 1980-luvulla valtuuston kokouksen kuva. Nettilehdestä näkee välittömästi, mitkä jutut kiinnostavat ja mitkä eivät. Hän esiintyi silloin "eläkeläisten oman elviksen" Eero Avenin kanssa työväentalolla. Sotkamo-lehden painaminen siirtyi Kajaaniin. Nettilehtien ansiosta paikallislehdistäkin on tullut 24/7-tiedotusvälineitä. Ei ole syytä pilkata menneiden vuosien toimittajia. Asutustilallinen Tauno Putkosesta tein jutun 1983. Mainittakoon, etteivät petovahingot ole vain nykypäivän ilmiö. Taipaleen Naapurinvaaralla. Joskus on joutunut soittajalta kysymään, että kuinka. Ja kestetään. Joskus on tuntunut kuin ikävä tapahtuma olisi siitä tapahtumasta kirjoittaneen toimittajan syy. Sanomalehdessä kerrottiin Iisalmessa sattuneesta kolarista. Osallisten nimet ja paikkakunnat oli mainittu. Ystävystyimme ja Putkonen oli mukana lukijamatkoillakin 1990-luvulla. Arvailuille ja huhuille ei jäänyt tilaa. Ikävissä uutisissa on se ikävä puoli, että onnettomuuksien uhrit ovat tuttuja tai tuttujen tuttuja ja sukulaisia. Kyntölän kämpällä yksinään asunut leskinainen, Tipasjoen varressa lumesta ja jäästä tehdyssä kirkossa saarnannut mies. Elettiin vuotta 1999. Nykyisellä tekniikalla olisi mahdollista päivittää nettiä vaikka Loukkukor- Sattumalta käsiini osui sanomalehti vuodelta 1973. Negatiivit kehitettiin ja valokuvat vedostettiin vessassa. Negat kuitenkin kehitettiin ja kuvat vedostettiin edelleen vessassa. Suomalaisten ja venäläisten naisten pukeutumisen vertailu sai tavallisesti laiskasti yleisönosastoon kirjoittavat sotkamolaiset tarttumaan kynään. Vappumarssit olivat vielä 1980-luvun alussa kyläkuvaa värittäviä tapahtumia. Tietyllä tasolla pysyvä nationalismikin kuuluu asiaan. Samoin vakavan onnettomuuden nähneen silminnäkijän nimi. Ilman, että olisi kysytty tarkennuksia tai ulkopuolisen asiantuntijan kommenttia. Viimeksi viime syksynä terävänäköisen ohikulkijan ilmoittaessa Huovispatsaan päässä olevasta kurpitsasta. Samana vuonna meistä tuli osa Alma-Mediaa. Konsernin keskinäisessä kilpailussa olemme olleet melkein joka kuukausi viiden parhaan joukossa. Valinta osui entisen verotoimiston tiloihin. Eräässä toisessa onnettomuusuutisessa mainittiin, kuinka henkilöautolla kuorma-auton eteen ajanut nainen oli hetki ennen kolaria jättänyt kyydistä kaksi lasta pois. Sekä keskustelun herättäjänä. rottu. Muorit poimivat puolukoita muutaman metrin päässä myrkytetystä tienpenkasta. Kuvassa SMP:n valtuutettu Jouko Niskasen edessä oli auki Hevosurheilu-lehden V5-aukeama
Ensimmäinen postiauto, Leyland Sherpa, tuli vasta myöhään 70-luvun loppupuolella. Työtahti on selvästi kiihtynyt vuosien varrella. Ei ole valittamista. Jorma Sirviö Muualta Sotkamoon tulleena olen ihan ihastunut ja kotiutunut. Nyt otetaan löysät pois. Aivan mahtava, ei täältä voi minnekään lähteä. Teuvon postiautoa odotellaan maaseudulla monesti jopa postilaatikolla. Auto annettiin minun vastuulleni. Maalaispojalle lähtö kylille oli suuri muutos. Täällä on hyvä metsästellä ja kalastaa. 0,5h säätöä. Päivän aikana hän kulkee reitin Juholankylä-Sapsoranta-Saukko-Maanselkä. kamoon Liisa Turunen postin toimistosta soitti ja pyysi häntä jatkamaan työtä postilla. 60,Moottoriöljyn vaihto, 5w-40 öljy + öljynsuodatin henkilöautoille 69,Katsastustarkastus 50,- ( obd-testi veloitetaan erikseen ) Nelipyöräsuuntaus 75,- sis. pakkasessa meijerin, Ylikylän ja Tiilitörmän alueilla taittui vaivalloisesti. Olen asunut monella paikkakunnalla. Ansiokkaasti armeijassa pärjänneen Teuvon palattua takaisin takaisin Sot- Teuvo Piirainen aloitti postilla tuuraajana ja sillä tiellä hän on edelleen. Hiukka ja ynnä muuta. Sotkamo on hyvä paikka. Aliupseerikoulu kesti vuodesta 1971 vuoteen 1972. Omat reitit alkavat olla jo niin tuttuja, että ne muistuvat mieleen vaikka unissaan. Teuvon mukaan työn parhaisiin puoliin kuuluu ehdottomasti se, että pääsee jututtamaan ihmisiä. Teuvo ehti työskennellä postinjakajan tuuraajana 11 kuukauden ajan, kunnes tuli hänen vuoronsa lähteä suorittamaan asevelvollisuutensa. Epäröin osaisinko suorittaa tehtäväni tarpeeksi hyvin. Niihin verrattuna Sotkamo on vireää. Parasta Sotkamossa on luonto, luonnonkauneus, joka on havaittavissa kaikkialla. SUORITAMME : MÄÄRÄAIKAISHUOLLOT, KORJAUKSET, VIKAKOODIENLUVUT, WEBASTO -/ EBERSPÄCHER- HUOLTO, RUOSTEVAURIOKORJAUKSET , KATSASTUSTARKASTUKSET JA KATSASTUKSESSA KÄYTÖT + MUUT HUOLLOT JA TESTAUKSET. Sakari Härkönen PIKAHUOLLOT JA ÖLJYN VAIHDOT ILMAN AJANVARAUSTA AD KORJAAMO AD VARAOSAMYYNTI HINAUSPALVELU AUTONPESU Eeva-Liisa Pyykkönen Paavo Puheloinen Täällä on kaikkea kivaa. Sotkamo on hyvä paikka. SOTKAMON AUTOPALVELU OY Salmelantie 43 F 6, 88600 SOTKAMO Hyvä paikka olla ja asua. Teuvo jää mielellään juttusille reittinsä asukkaiden kanssa. Jonna Karjalainen tunnettu Teuvo Piirainen on kuljettanut Sotkamolehteä jo 70-luvulta saakka tilaajien kahviseuraksi. Luonto on likellä. Kaisu Lipponen Tauno Lukkari Irma Falin No onhan tämä Suomen paras paikka. Se on ydinasia. Aamulla töiden alkaessa selaan Sotkamo-lehden otsikot ja työpäivän jälkeen on mukava pötkähtää sohvalle ja rentoutua lukemaan jutut alusta loppuun. juhlagallup Mitä mieltä olet Sotkamosta? Salmelantie 43, g-rakennus (ent. 00 06 Vain 350,- sis. Täältä ei haluta lähteä minnekään. Perjantai 24. Täältä ei ole ole tarvis lähteä minnekään. Hiukan maasto on hieno. Sotkamo on syntymäpitäjä. Hyvin harvoin käy niin, että lehti jää jakamatta. Kahdenkymmenen kilometrin matka 30 asteen Vaikka vuodet ovat muuttaneet postijakajan virkapukua, toimintatapaa ja toimipistettä, pitää paikallislehti yhä pintansa ja kulkee joka viikko moneen Sotkamon kolkkaan. Teuvo palasi töihin mielellään. Tervetuloa! KORJAAMOMME TARJOUKSET MAALISKUUN LOPPUUN Jakohihnasarjan ja vesipumpun vaihto Vw, Seat, Audi ja Skoda vm. 045 310 6160 Sotkamon on hyvä paikka asua. Sotkamossa on hyvät urheilumahdollisuudet hiihtoon ja lenkkeilyyn. Se nopeutti työntekoa huomattavasti. Olen kuitenkin ollut aina tyytyväinen työnantajaan, sanoo hyväntuulinen Teuvo. 98 06 4-sylinteriset bensa tai diesel Vain 499,- sis. Silloin uskollisille lukijoille tulee olla pätevä selitys. Muusikkonakin hyvin Teuvon työpäivä alkaa normaalisti kello 7.30 aamulla ja päättyy noin kello 15.00. Sotkamosta löytyy kaikkea, voi harrastaa vaikkapa metsästystä tai kalastusta. TIEPALVELU / HINAUSPÄIVYSTYS 24h /vrk Puh. Itse en usko, että paperilehti menettää suosionsa. Pohdin pitkään, että tartunko haasteeseen. Täällä on paljon liikunnan harrastamiseen mahdollisuuksia. Auton talvikunnon tarkistus 50,Auton yön yli sulatus lämpimässä hallissamme 30,Noudamme autosi veloituksetta huoltoon, vaikka kotioveltasi 10 km etäisyydeltä korjaamostamme, tilaa noutopalvelu toimistoltamme. ( vain ajokuntoisille autoille ) AUTONPESUT 24h / vrk Sotkamo on tosi mahtava paikka. Postinjakaja on monelle Uransa postin virkamiehenä Teuvo aloitti ennen armeijaan lähtöään. osat ja työt Autonpesu + auton sisäpuhdistus alk. Teuvon mukaan paikallisille Sotkamon asioista kertova lehti on tärkeä. Vuosien varrella lehden tilaajamäärät ovat jopa kasvaneet reilusti. Siitä käskettiin pitää hyvää huolta. Ensimmäiset vuodet matka taittui pyörällä. helmikuuta 2012 SOTKAMO-lehti jakoalueensa asukkaalle tuttu. Täällä on ollut hyvä olla. osat ja työt Jakohihnasarjan ja vesipumpun vaihto Volvo 2.4 bensa tai 2.4 diesel vm. Sotkamo on rauhallinen ja turvallinen. Tatu Huusko Täällä olen ikäni asunut enkä kaipaa minnekään muualle. meijeri), opasteet Salmelantien alusta. 040 779 1317. Sellainen on Sotkamo. KÄYNTIOSOITE: TUOTTAJANTIEN PÄÄSTÄ! Leo Korhonen Martti Korhonen AVOINNA: MA PE klo 7.00 17.00 P. Soittokeikkoja monta kertaa viikossa tehdessään hän tutustui postilla työskentelevään Matti Teiskaan, joka oli juuri lähdössä armeijaan. Elävä kylä, jossa on hienot maisemat. Aina kysytään kuulumiset ja voinnit. 1962 - 2012 27 Lehden tuo Teuvo jokaisen luo Teuvo Piirainen aloitti postimiehen uransa jo 1970-luvulla. Teuvolle tarjoutui mahdollisuus tuurata ystäväänsä. Ilmapiiriä vain pilaa turha kateus. Sotkamo on hieno paikka
27.8.2011, Kaarina Heiskanen Pöllylammen lumpeita kesällä 2005, Kari Mämmi Ensilumen latu 14.10.2011, Kari Mämmi "Poeka tuli kotiin." 17.9.2011, Aulis Halonen Juho soutelee innoissaan isin avustuksella rantamatalikolla. 28 SOTKAMO-lehti 1962 - 2012 Perjantai 24. 17.9.2011, Kaarina Heiskanen Koira ratissa Sotkamon torilla kesällä 2005, Kari Mämmi. helmikuuta 2012 Kuvia ja kokemuksia Sotkamosta Hirvenniemi 27.1.2012, Jouko Komulainen Jannen teki mieli Hiukkaan uimaan lämpimän päivän päätteeksi
Suuri vaara tulevaisuuden kannalta on se, että päätöksenteossa ja asioiden eteenpäin ajamisessa unohtuu kokonaisuus. Tässä yhteydessä on nostaa esiin Vuokatin Urheiluopiston, joka on toiminut 1940luvulta lähtien. Vuokatti, Katinkulta ja Jymy. Nämä ovat vielä tällaisia harrastuksia. Sotkamossa ja koko Kainuussa on turvattava palveluiden ja elinkeinojen kehittyminen. Mutta mistä itsetunto ja itseluottamus rakentuu. Täällä olisi lähtöjä vaikka kakkos-Leviksi, kaavailee Pohjola. Kunnan sisäisessä päätöksenteossa pitäisi nyt kiinnittää huomiota kokonaisuuksiin. Meidän pitää itse olla valmiita tekemään töitä. Edessä on Juhan Tanskasen arvion mukaan uusia liittoutumia. helmikuuta 2012 SOTKAMO-lehti 1962 - 2012 29 Sotkamossa lähtöjä toiseksi Leviksi Yhdeksäntoista vuotta Helsingissä asuttuaan Nightwishin manageri Ewo Pohjola muutti Sotkamoon. Vuokattiin ja upeisiin maisemiin sekä pitkiin perinteisiin. Parasta täällä on elämisen helppous. Siinä kolme vahvaa Sotkamon imagon luojaa, Tanskanen iskee valtit pöytään. Kun vastikään Saksassa kultalevyn myynyt Nightwish harjoittelee ja keikkailee Amerikassa, on manageri Pohjola luonnollisesti mukana. Mennään toistaiseksi näillä, Ewo Pohjola sanoo vaatimattomasti. Kun Sotkamosta ja sotkamolaisista löytyy vielä poikkeuksellisen vahva itsetuntoja itseluottamus, luo se Juha Tanskasen mukaan menestyksen eväät. Nyt ei pidä taistella "lillukanvarsista", kansanedustaja Timo Korhonen vielä huomauttaa.. Usko ja tahtoa Timo Korhosen pitää välttämättömänä tulevaisuuden menestyksen luojina. Myös kansanedustaja Timo Korhonen on yhtä mieltä siitä, että Sotkamon vahvuus pohjautuu olosuhteisiin. Toisena Kainuun vuo- Ensimmäisenä talvena Nightwishin managerin Ewo Pohjolan uuden klubin seinät hohtavat kullankeltaisina. Hän nostaa empimättä ykkösasiaksi tähänastisessa menestymisessä yhteen hiileen puhaltamisen. Luonto ja ihmiset luovat rautaiset menestymisen mahdollisuudet. Martti Huusko Huippupaikat Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Suutarinen katselee kehitystä Vuokatinrinteiden eli talvisten matkailupalveluiden kautta. Kolmen viikon matkan jälkeen on hyvä palata lumiseen, puhtaanvalkoiseen Sotkamoon, omaan kotiin järven rannalle. Pohjola sai mukaansa Leipätyötään Pohjola käy hoitamassa Helsingissä, mutta on pois Sotkamosta vain viikon kuukaudessa, jos päällä ei ole kiertueita tai muita ulkomaille suuntautuvia työmatkoja. Kaikki tarvittava on lähellä, toteaa Pohjola. Kaikissa tilanteissa on pystytty tekemään kuntasektorilla sekä yritysten puolella oikeita ratkaisuja. Kansanedustaja Timo Korhonen mista kuntakartalla yhdeksi, suuremmaksi kuntayksiköksi. Tulevaisuudessa ei yksin pärjää. Elettiin vuotta 2010. Tarja Korhonen Parasta täällä on elämisen helppous. Erilaisilla kehittämishankkeilla on tähän saakka ollut kaikkien varaukseton tuki. Tähän ei Ilkka Suutarisen mielestä ole varaa. Sotkamon vahvuudeksi nostaa Pohjolan Mylly Oy:n toimitusjohtaja Juha Tanskanen vahvan imagon. Luoja on antanut Sotkamolle harvinaisen hyvä lähtökohdat menestyä ja kehittyä. Sotkamossa ei ole jääty missään vaiheessa yksin vaikeroi- Toimitusjohtaja Juha Tanskanen maan. Sotkamolaiseen ravintolaelämään uutta potkua tuova rockhenkinen SykeKlubi avataan helmikuun alkupäivinä. " Ewo Pohjola rakensi hirsisen talon, ja näin Helsingin Kalliossa sijainneen kaksion betoninen takapiha-askeesi vaihtui vesinäkymään. Tiivis, parin viikon mittainen turnee päättyy Tampereelle. Nyt on fiksua liittoutua vahvana. Maaliskuussa alkaakin Nightwishin Suomen kiertue Joensuusta. Myös urheilulla on tärkeä merkitys. Nämä tulokset ovat taas seurausta yhteisen tekemisen kulttuurista, joka on syntynyt vuosikymmenien aikana. Kajaanista löytyy lentokenttä ja muut liikenneyhteydet, kulttuuritarjontaa ja erilaisia palveluita. Tutustuminen sotkamolaisiin toimijamiehiin tapahtui rivakasti ja jo syksyllä uusien kavereiden kanssa perustettu yritys Järjestävä taho tuotti Tuliketun maisemiin uuden rock-tapahtuman, Sotkamon Sykkeen. tena vaimo alkoi opiskella hevosalaa lähikaupungissa Kajaanissa, ja Ewo Pohjola Järjestävine tahoineen osti Kummitus-baarin. Urheiluopisto toi uutta avarakatseisuutta, ja kansanvälisyyttä Sotkamoon, hän huomauttaa. Neitsytkesä Sotkamossa ei sekään sujunut jouten. Myöskään Kuhmon tarjoamia kulttuuripalveluja ei pidä väheksyä. On katsottava avoimin silmin ilman ennakkoluuloja tulevaisuuden vaatimuksia, hän alleviivaa. Jymyä ei missään nimessä saa jättää mainitsematta. Juha Tanskasen mukaan nämä ominaisuudet perustuvat jo aikaan saatuihin onnistumisiin ja menestykseen. Se on muodostunut vahvojen asioiden, ei puheiden pohjalle. Matkailu, Toimitusjohtaja Ilkka Suutarinen kaivostoiminta, metsät ja luonto yleensä luovat hyvän pohjan elämälle. Kainuun osalta Korhonen on huolissaan valtakunnallisesta päätöksenteosta kuinka eduskunnassa tehdyt päätökset vaikuttavat. Sotkamon omia vahvuuksia täydentävät kansanedustaja Timo Korhosen mielestä hyvät naapurit. Kaikki tarvittava on lähellä. henkistä ja aineellista pääomaa isolta kirkolta, Helsingistä, kun mukaan remmiin astui Nosturissa ravintolaa pyörittävä ystävä Timo Koutala. Kun Vuokatissa urheiluopiston, Katinkullan ja muiden palveluiden rinnalle on syntynyt vahva kaivannaistuotanto Mondon, Talvivaaran ja pian myös Taivaljärven toimesta, luo se vahvan pohjan tulevaisuudelle. Juha Tanskanen huomauttaa, kuinka myös yhteiskunnan pelikenttä muuttuu. Sotkamo on ehdottomasti myös talvella asuttava paikka. Se mitä koko Sotkamon ja Vuokatin alueen kehittäminen vaatii. Hän toivoo että syksyn kunnallisvaalienkin jälkeen ei ala taistelu, nahistelu ja kinastelu, vaan uudet päättäjät pystyvät pitämään Sotkamon edelleen yhtenäisenä ja vahvana, kehittyvänä kuntana. Rockhenkinen Syke-Klubi tuo uutta eloa Sotkamon ravintolaelämään. Jo loppuunmyydyssä Vuokatin konsertissa julkistetaan myös Sotkamon Sykkeen kesän 2012 ohjelma. Sotkamolla on vahvuuksia joilla se pärjää Sotkamolaisen luottavat kotikunnan tulevaisuuteen. Hän ei siinä tilanteessa pelkää Sotkamon ja Kajaanin sulautu- Juuri nyt Juha Tanskanen pelkää yhteisen tahdon rapautumista. Turha spekulointi ja laskelmointi on jätetty pois päätöksenteosta kun asioita on valmisteltu ja niistä on tehty päätöksiä, Suutarinen kiittelee. Siksi kaikkien pitäisi hänen mielestään vaikuttaa poliittisiin päätöksentekijöihin. Muuta ei ole vielä suunnitteilla. Perjantai 24
Työssäoppimisjaksoja on järjestynyt opiskelijoille myös Lapista. Tämä on hyvä pakopaikka hypyillä, kertovat lukiossa opiskelevat Mira Huotari ja Johanna Jansa. Parasta on se, että täällä on lämmin ja seinien nurkat eivät vedä, iloitsevat tytöt. Kainuun ammattiopiston pallovalmennus järjestyvät matkailualan opiskelija voi Sotkamon urheilulukion joustavasti yhdistää mat- kautta. helmikuuta 2012 Nuorison oma pakopaikka Nuorisotalo Asema 13 toimii sotkamolaisten nuorten omana olohuoneena. Asema 13:lta löytyvät X-box, Wii sekä Pleikkari. 30 SOTKAMO-lehti 1962 - 2012 Perjantai 24. Usein kuitenkin pelaillaankin yhdessä yhdessä, toteaa Samuli. Matkailualan perustutkinnon koulutus käynnistyi Suomessa vuonna 2000. Suosituimmaksi tapahtumaksi nuoret nimeävät yökahvilan. Olemme toteuttaneet myös yrityksille oppisopimuskoulutusta. Kainuussa yhteistyörenkaassa ovat mukana Kajaanin Matkailu, Idän Taiga, Oulujärven Jättiläiset, Vuokatin matkailukeskus, Paljakan matkailuyhdistys sekä Ukkohalla. Perustutkintoa opiskelee yhteensä sata nuorta ja aikuista, joista kolmasosa on sotkamolaista, kolmasosa kajaanilaisia ja loput eri puolilta Suomea. Äidinkielenään 13 opiskelijaa puhuu venäjää, ja tällä taidolla on suuri merkitys meidän matkailualueellamme, Luhtaniemi muistuttaa. Kuukausittain järjestettävässä yökahvilassa käyvät usein samat nuoret. Lisäksi täällä on parhaat ohjaajat. kailualan opiskelijoissa on neljä lumilautailijaa sekä Opiskelupaikkakuntaa valittaessa puitteet talvi- Kajaanin HoKin jääkieklajeille ovat merkittävässä koilijoita. Myös ja hiihto- ja pesäroolissa Vuokatissa. Pojat vaan pelaa änäriä, työtöt kertovat. Pojat vaan pelaa änäriä. Uusi nuorisotalo täytti hiljattain vuoden. Tällä hetkellä päivittäisten kävijöiden pääpaino on enimmäkseen lukiolaisissa. Opiskelua matkailun sydämessä Päivi Eskelinen Tulevia matkailupalvelujen tuottajia ja matkailuvirkailijoita kouluttava KAO: n Vuokatin toimipiste sijaitsee asiakkaiden ja yritysten keskellä. Hyppytunnit ja koulunpäivän jälkeinen luppoaika menevät kuin siivillä hyvästä seurasta, peleistä ja kahvista nauttien. Täällä on enemmän tilaa ja vaihtoehtoja tekemiseen. Kansainvälinen työssäoppiminen osana opintoja toteutuu tänäkin vuonna niin Eurooppaa, Venäjällä kuin Thaimaassa. Pojilla on kuitenkin Miran ja Johannan mukaan omat aktiviteettinsa. Myös uusimmat pelikoneet ovat nuorten käytettävissä. Suomalainen matkailualan koulutus on lajissaan ainutlaatuista maailmassa. Asemalla vierailee päivittäin suuri määrä nuoria. Jonna Karjalainen Nuorisotalo Asema 13 on nuorten tärkein ajanvietto paikka Sotkamossa. Tietenkin nuoremmat ja vanhemmat ovat enimmäkseen omissa porukoissaan. Kajaanista ja muualta tulevien opiskelijoitten määrä on jatkuvasti kasvanut. Luokkatilat on Snowpoliksessa, ja ympärillä on Vuokatin matkailukentän koko kirjo. Nuorisotalon läheisyydessä sijaitsevasta lukiosta onkin helppo piipahtaa tekemään rästitehtäviä ja läksyjä Asema 13:n rennon kodikkaaseen ympäristöön. Samuli Aihos, Mira Huotari, Terho Klemetti ja Johanna Jansa käyvät nuorisotalolla lähes päivittäin. Suurin osa heistä opiskelee ja asuu Kajaanissa. Maailmalla ei kouluteta matkailupalvelutuottajia, vaan hotellivirkailijoita, kokkeja ja tarjoilijoita, kertoo koulutuspäällikkö Heli Luhtaniemi. Nuorisopuolella aloituspaikkoja on 32, ja Luhtaniemi uskoo määrän säilyvän ikäluokkien pienenemisestä huolimatta. Luhtaniemen kokemuksen mukaan osa opiskelijoista palaa valmistuttuaan kotiseuduilleen, mutta osa löytää työpaikkansa opiskeluvaiheessa työssäoppimispaikkojen kautta. Nykymuotoisen opiskelun ensimmäiset opiskelijat valmistuivat Vuokatista vuonna 2008. Kaikkiaan tähän mennessä on valmistunut matkailuvirkailijoiksi on 29, joista viisi on suorittanut kaksoistutkinnon eli samanaikaisesti lukion oppimäärän. Pelikoneiden lisäksi nuorisotalolta löytyvät myös perinteinen biljardipöytä, pingis sekä ilmakiekko. Uutukaiset tilat ovat lisänneet ajanviettomahdollisuuksia ja nuorten viihtyvyyttä. He ovat monitaitoisia, hyvin koulutettuja ja nuorekkaita, hehkuttavat nuoret. Opiskelijat saavat tukea elämäänsä koulukuraattorilta ja kouluterveydenhoitajalta, lisäksi tukena on KAO:n koko opiskelijahuoltojärjestelmä. Matkailualan opiskelijat järjestävät Vuokatissa opintojen lomassa monenaisia tapahtumia. Matkailupalveluiden tuottajia on valmistunut 35. Porukkaa käy enemmän kuin Rientolan aikoihin. Hyvin täällä tullaan toimeen. Kainuussa koulutus keskittyy Vuokattiin, mutta muun maussa työssäoppimisjaksot toteutetaan erilaisten yhteistyötahojen kanssa eri puolilla Kainuuta. Snowpoliksessa Kidekujalla Kainuun ammattiopiston matkailualan opiskelijat aloittivat vuonna 2006. Nuoriso-ohjaajat Sanna Saarinen ja Minna Karppinen toivovat, että nuorisotoimi tavoittaisi entistä enemmän nuoria. Perjantaisin talo on pullollaan nuoria ja viikonloppuisin taas Asemalla käy muualla opiskelevia sotkamolaisia nuoria. Suomessa matkailualan perustutkinnon koulutusta järjestetään 36 eri oppilaitoksessa. Osa on lähtenyt varusmiespalvelukseen, osa on jatkanut opintojaan ammattikorkeakoulussa. Eniten nuorisotalon tiloja käyttävät lukio ja ammattikoululaiset. Nuorisotalon erikoisuuk- siin kuuluvat myös kovassa käytössä oleva bänditila ja kiipeilyseinä. Yhteiselo varhaisnuorten ja toisenasteen kouluttautujien kesken on toiminut hyvin. Lisäksi matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkinnon, tapahtumatuottaja on suorittanut 20 opiskelijaa. Opintojen keskeyttämisprosentti on alhainen. Me käydään täällä melkein päivittäin juomassa kahvia ja pelaamassa korttia. Tälläkin hetkellä mat- tärkeä yhteistyökumppani.. Entisiä tiloja ei ole ikävä. Kasvua edesauttavat tarjolla olevat opiskelija asuntola sekä lähialueen toimiva linja-autoliikenteen seutulippu. Tiivistä yhteistyötä Vuokatissa tehdään alueen matkailuyritysten kanssa. Mira ja Johanna kävivät usein myös Rientolassa sijainneella nuorisotalolla. " Talossa viihtyvät kaikki. Nuorten lisäksi tiloja käyttävät MLL ja kansalaisopiston liikunta- ja tanssiryhmät, kertoo myös Sentti-vaikuttajaryhmässä toimiva Samuli Aihos. Torstaisin talo on pyhitetty ala-asteikäisille. Alaasteen diskot vetävät säännöllisesti noin 80 kävijää. Heli Luhtaniemi kertoo, että kaksi kolmasosaa valmistuneista on sijoittunut heti työelämään. Vuokatin urheiluopisto kailualan opinnot ja urheion myös ammattiopiston luvalmennuksen. Pelejä hankittaessa kuunnellaan nuorten toiveita
Suvi kehuu Miika J. Virheitä ei tarvitse pelätä ja pikkuhiljaa nuoret käyttävät kieltä jo luonnostaan. Norvanto. Opiskelukielenä on englanti. IB-lukioon haetaan yhteishaussa. Hän on ollut mukana elokuvaprosessien jokaisessa työvaiheessa. Viime vuonna linjalle haki opiskelemaan 27 nuorta, joista 24 valittiin. Karsivana tekijänä ovat keväällä järjestettävät pääsykokeet. Välillä tuntuu kuin olisimme Sotkamon sijaan Oulussa. Elokuvien pääasiallisina tekijöinä ovat toimineet nuoret, ja aikuiset ovat olleet antamassa tukea ja asiantuntija-apua. Nuorisotyön- ja elokuvaalan ammattilaiset perustivat nuorten elokuvapajatoiminnan ympärille vuosi sitten Versova puu -yhdistyksen. Ollin suuntana on armeijan jälkeen opinnot ulko- Saksalainen Ida Herdieckerhoff nauttii Sotkamon rauhallisesta ilmapiiristä. Suurin osa työstä tehdään kameran takana, Suvi muistuttaa. Kari-Pekka Vehkaoja (vas.) ja Miika J.Norvanto ovat avainhenkilöitä nuorten elokuvatoiminnan ohjaamisessa.. Johanna ei halunnut lähteä peruskoulun jälkeen opiskelemaan kotipaikkakuntansa ulkopuolelle, eikä opiskelu tavallisessa lukiossakaan innostanut. Sotkamossa luodut elokuvat eivät jää vain oman nuorisotyön käyttöön vaan niitä on levitetty dvd-kopioina ympäri Suomea eri seurakuntiin, joissa niitä käytetään muun muassa virikemateriaalina rippikoulutyössä. Muualta tulleille järjestyy asuntolapaikka SotkamoVuokatti -alueelta. Erityisesti Suvi kuitenkin korostaa sitä, että juuri nuorille annettiin paljon vastuuta työn eri vaiheissa. Aluksi tuntui ihmeelliseltä kun opiskelu tapahtui englanniksi ja asioita piti opetella uudestaan. Kajaanista IB-lukioon opiskelemaan tullut Olli Hyvärinen kertoo, että opiskelijalle tärkeintä on motivaatio kielen opiskelua kohtaan. Kielitaito paranee koko ajan ja erilainen opiskelu tuo monipuolisuutta tylsään kouluarkeen. Isoveli -elokuva kuvaa särkyneiden nuorten elämää paineiden ja odotusten keskellä ja sitä voi luonnehtia modernisoiduksi versioksi Raamatun Tuhlaajapoika -kertomuksesta. Lisäksi peruskoulussa englanti kuului hänen vahvimpiin aineisiinsa. Monen oppilaan kurssitarjonta koostuu melkein kokonaan etänä lähetettävistä opinnoista. Ryhmäkoko on sopivan pieni verrattuna aikaisempaan kouluuni. Perjantai 24. Opintojen alettua oli jännittävää tuntea pieni kulttuurishokki omalla kotipaikkakunnallaan. Noin puolet kunkin ryhmän opiskelijoista on suomalaisia ja puolet ulkomaalaisia, kertoo IB-lukion opinto-ohjaaja Tiina Virrantalo. Osa kursseista järjestetään etäopintoina Oulun lyseon lukiosta uuden tekniikan avulla. Muualta Suomesta tulleita on vähemmän. Yhdistys perustettiin, koska sillä on paremmat edellytykset nuorisotoiminnan turvaamiselle alueella. Pienet ryhmäkoot ja yksilöllinen opetus takaavat rauhallisen oppimisympäristön. Ulkomaalaiset oppilaat ovat kotoisin muun muassa Venäjältä, Virosta, Italiasta sekä Saksasta. Versova puu -yhdistyk- nistumisissa. sen tuottama ensimmäinen elokuva on ensi-illassa marraskuussa 2012. Nuorten elokuvatoiminnan päävetäjinä Versova puu ry:ssä toimivat nuorisotyönohjaaja Kari-Pekka Vehkaoja ja elokuvantekijä Miika J. Isoveli-elokuvan toisen pääosan esittäjälle Suvi Korhoselle jäi vuoden mittaisesta elokuvaprojektista mieluisat muistot. Nopeasti siihen kuitenkin tottui, pohtii Jo- hanna. Kajaanilaiset kulkevat kouluun päivittäin bussilla ja sotkamolaiset kotoaan. Opinnot lukuunottamatta äidinkieltä ja ruotsinkieltä suoritetaan englanniksi. IB-lukion pääsykokeisiin kutsutaan yhteishaun jälkeen. Sen pohjalta oli turvallista rakentaa roolihahmoa, kuvailee Suvi. IB-lukion suorittanut saa ympäri maailmaa tunnustetun IB-diploman. mailla. Opiskelijoiden mieleen on erityisesti se, että englanninkieltä opiskellaan yhdessä mukavassa porukassa. Kouluun haetaan osana yhteishakua. Johannan mukaan moni sotkamolainen nuori ei osaa arvostaa kotikulmilta löytyvää mielenkiintoista opiskelumahdollisuutta. Vuoden kestäneessä projektissa tähtiroolin saanut Suvi ei unohda muiden osuutta. IB-lukiossa opiskelee tällä hetkellä oppilaita ainakin Sotkamosta ja Kajaanista. helmikuuta 2012 SOTKAMO-lehti 1962 - 2012 31 IB-lukiossa opiskelee oppilaita Sotkamosta, Kajaanista, Latviasta, Venäjältä, Virosta, Italiasta... Kansainvälistä opiskelua Sotkamoon vuonna 2005 perustettu IB-lukio on vahvasti mukana luomassa paikkakunnalle kansainvälistä henkeä. Jonna Karjalainen Sotkamon IB-lukiossa opiskellaan iloisessa, kansainvälisessä hengessä. Kun opinnot alkoivat, selvisi, että keskustelutaidoissa on vielä paljon parannettavaa. IB-lukio antaa hyvät mahdollisuudet myös yliopistotasoisiin jatko-opintoihin ulkomailla sekä Suomessa. IB-lukio Ensimmäinen vuosi on valmistava, varsinainen IB-ohjelma on kaksivuotinen. Ei ole tyydytty pelkästään dvd-elokuvien katsomiseen, vaan on paneuduttu elokuvan käsikirjoittamiseen, tuottamiseen ja tekniseen tuotantoon alusta loppuun. Norvannon ymmärrettäviä ja selkeitä ohjeita, joita hän sai omaan näyttelijän työhön. Elokuvassa Miialla on uskoon tullut isoveli Markus, joka haluaisi siskon löytävän urheilun sijalle enemmän hengellisiä arvoja. Opiskelu on sujunut mukavasti, miettii Ida. Ensimmäisen vuoden jälkeen on mahdollista vaihtaa tavalliseen lukioon tai jatkaa IB-opintoja englanniksi, kertoo Virran- talo. Norvanto on ollut keskeinen henkilö aiempien elokuvien tuotantojen on- Elokuvamaailmaan kurkistaneista yksi on tämän kevään abiturientti Suvi Korhonen. Tällaisia kouluja on harvassa ainakin PohjoisSuomen alueella. Opinnot IB-lukiossa kestävät kolme vuotta, joista ensimmäinen opiskeluvuosi on valmistava. IB-diploma on arvostettu ympäri maailmaa ja se antaa hyvät valmiudet korkeakouluopintoihin Suomen lisäksi ulkomailla. Hän esitti syksyllä 2011 ensi-illassa olleessa Isoveli-elokuvassa Miiaa, 16vuotiasta hiihtäjälupausta. Sotkamolainen Johanna Partanen opiskelee historian ja englannin kurssit oululaisten opettajien johdolla. Tiedon opiskelupaikasta saa kesäkuussa. Seurakunnan nuorisotyö avaa portin elokuvaan Tarja Korhonen Sotkamon seurakunta on tehnyt jo useamman vuoden ajan nuorisotyötä myös elokuvan keinoin. Hakija osallistuu sekä kirjalliseen kokeeseen että haastatteluun. Tällä hetkellä opiskelijoita englanninkielisellä linjalla on yhteensä noin 50. Sotkamon IB-lukio on Oulun Lyseon filiaali ja osa opetuksesta on etäopetusta, IB-ohjelma on sama kaikissa IB-kouluissa ympäri maailmaa. Miika kartoitti kohtausten tilanteita, taustoja ja roolihenkilön kokemaa tunnetilaa. Tunnit alkavat Oulun aikataulun mukaan. Aluksi luulin, että puhun sujuvaa englantia. Opiskelu englanniksi on kuitenkin ollut mukavaa ja monipuolista. Tuntui siltä, että projekti oli tarkoitettu juuri meitä nuoria varten, toteaa Suvi
Kauniin talonsa sijaintia järven pohjukassa ja Vuokatin vaarajonon maisemassa sekä vanhemmat että lapset pitävät ihanteellisena asuinpaikkana. Iso- ja pikkuveli eivät jää huonommiksi harrasteiden määrässä tai laadussa. Sunnuntaipäivän kahvipöytään kerääntynyt Vihantojen perhe on tyytyväinen elämäänsä Kainuussa. Kotikadulle on syntynyt vanhanajan kylämeininkiä ja sieltä löytyy ihan arkisen oikeasti sitä nykyään niin peräänkuulutettua yhteisöllisyyttä. Luistelen, uin, tanssin, soitan pianoa ja käyn koulun keramiikkakerhossa, luettelee kymmenen vuoden ikäinen Ella. Erno käy lisäksi koulunsa näytelmäkerhossa ja toimii koulunsa oppilaskunnan puheenjohtajana. Vasemmalta Outi, Erno, Ella, Pentti ja Iivari. rahtaa Pentti Vihanto. helmikuuta 2012 Sunnuntaisohvalla Vihannon perhe Vuokatista. 32 SOTKAMO-lehti 1962 - 2012 Perjantai 24. Sotkamolaiseen elämänmenoon solahtaminen on tapahtunut paljolti lasten elämän kautta. Kun nähtiin, että kyllä se isä siellä viihtyy, uskallettiin muuttaa perässä, kujeilee erityisopettajana Tenetin koulussa työskentelevä Outi Vihanto. relle rakennetuissa naapuritaloissa. Vihantojenkin lapset voivat piipahtaa turvallisesti rauhallisen kadun var- Pentti Vihannolla on entuudestaan siteitä Sotkamoon. Hän on viettänyt lomia setänsä Markku Vihannon perheen luona ja käynyt täällä rippikoulunkin. Omalta tontilta johtaa polku rantaan, jossa kesäisin kelluu soutuvene. Vuokatti mielletään usein vain matkailijoiden paratiisiksi, mutta se on sitä myös asuinalueella vakituisesti asuville. Välillä maistuu vaaran laella kuuma kaakao - ja sitten taas mennään!. Sitten vain huudellaan perään, että missäs talossa se meidän Ella onkaan, kertoo Pentti. Perheen isä, Pentti Vi- hanto, asettui Topinlammen rannalla sijaitsevaan taloon ensimmäisenä ja aloitti työt Talvivaarassa, jossa toimii nyt kaupallisena päällikkönä. Vihannon perheen arki koostuukin koulusta, töistä ja lasten harrastuksista. Erno kehuu käyneensä soutuveneellä kahdestaan pikkuveljen kanssa läheisessä marketissa . Ellan sylissä leijonakoira Nella. Vihannot viihtyvät Vuokatissa Vuokatissa asuu järvimaisemassa, palvelujen ja harrastusten äärellä useampikin tyytyväinen perhe. Kun Iivari ohjattiin tomeran päiväkodin opettajan toimesta hiihtokouluun pari vuotta sitten, huomasivat vanhemmat ilmoittautuvansa samaan aikaan pidettävään, Reijo Jylhän vetämään aikuisten hiihtokouluun. Työn perässähän sitä Kainuuseen tullaan, naurahtaa Pentti talonsa avaran olohuoneen ruokailutilassa, jota kehystää kolme ikkunaseinää. Vuokatin koulua käyvät Erno, Ella ja Iivari ovat aktiivisia lapsia, joilla on paljon harrastuksia. Yksi heistä on Vihannon viisihenkinen perhekunta, joka muutti Keravalta Kainuuseen nelisen vuotta sitten. Tarja Korhonen " Kun nähtiin, että kyllä se isä siellä viihtyy, uskallettiin muuttaa perässä. Sekä yksitoistavuotiaan Ernon että kahdeksanvuotiaan Iivarin vapaa-aikaan kuuluvat muun muassa musiikki-, judo- ja jääkiekkoharjoitukset sekä viikonloppuisin uinti Vuokatti Swimming Clubin tiimissä. Jonkinlainen sotkamolaistumisen tähtihetki oli, kun vedin viime kesänä Sotkamon Jymyn pelijohtajan paidan päälle toimiessani poikien pesäpalloleirin yhtenä vetäjänä, nau- Jos Ellan, Iivarin ja Ernon elämä on liikunnallisen tervettä ja vauhdikasta, on liikkumisen into tarttunut Vuokatissa myös äiti-Outiin ja isä-Penttiin. Lumettoman lapsuuden viettänyt Pentti sivakoi nyt luistelutyylillä viidentoista kilometrin Heikkilän helppoa yhdessä toiminnallisen pesueensa kanssa