Taito 3/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Trade fair www.formex.se TEEMA KIVAT JA PIRTEÄT KESÄMATKAKOHTEET. Welcome to Formex! The largest meeting place for Nordic interior design. 900 exhibitors, exhibitions, lectures and Materialbiblioteket. 3/2013 11,50 e Taito.fi Löydä oma Taitosi! 3 . not to mention the news for this year Profile & Promotion. 2013 ECLECT IC TOUCH ONKO KÄSITYÖLLÄ JA ASKARTELULLA EROA? LAURA PAJARINEN, MAKRAMEEKORUJEN TAITAJA TEE ITSE UPEAT VERKKONEULEET! VAIVAISUKKOJEN KIEHTOVA HISTORIA 15-18 August 2013 New season, new inspiration, new business deals, new know-how, new contacts, new trends and all the new products in home interior decorating, gifts, accessories
tutkinnon osat: Tuotteistaminen, mestarityön valmistaminen ja käsityöprojektin johtaminen HAKUAIKA päättyy 18.6.2013 KORPILAHDEN SATAMASSA LISÄTIETOA: www.emalipuu.? www.hoyrygalleria.? www.mkto.raseko.? sirpa.kiviharju@raseko.? 045 135 5500 www.craftmuseum.fi Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä . F I | W W W. kudonnan perusteet taitaville . FAC E B O O K . (03) 751 5338, 044 580 3957, eipenposti@gmail.com W W W. tutkinnon osat: Tuotteen suunnittelu, tuotteen valmistus sekä käsityöyrityksen tuotanto ja liiketoiminta Käsityömestarin erikoisammattitutkinto . Haluatko muuttaa osaamisesi tutkinnoksi! Käsityömatkailu SUORITA TUTKINTO JA KEHITÄ OSAAMISTASI SYKSYLLÄ ALKAVISSA VALMISTAVISSA KOULUTUKSISSA Käsityöntekijän ammattitutkinto . (03) 751 5338, 044 580 3957 tai eipenposti@gmail.com 4JOVMMF KPLB UFFU JUT F XX X TJOFM MJ RYIJYT, LA NG JA TARV AT, VÄRIT IKKEET GJ www.wet terhoff.fi Koulutusta Käsi- ja taid eteollisuus Tekstiili- ja vaatetus +8298 78 .6((1 HULWWlLQ RKXW P HULQRYLOODWRSV MD QHXODWWX L PH VLOHl VLONNLVLI ULQRYLOODOHY\ RQNL ssa 3DSLLQD 2\ _ ZZZ SDSLLQD FRP _ /HHQD 3LLD Huovutus ea askarteluun envahavalim villat, saipp ua- ja kyn Kaikki ta rvitt Taito 3 . K Ä S I T YÖ E L Ä M Ä S S Ä . C O M / K A S I T YO ELA MASSA TAITO 3 . TYKKÄISITKÖ TIETÄÄ MITEN? HALUAISITKO KÄSITYÖMATKALLE. monialainen . käsityöalan ammattialaisille; yrittäjille ja käsityöyritysten työntekijöille . kankuri . (014) 266 4370 Taito.fi Löydä oma Taitosi! 3/2013 11,50 e Ihanat kesätuliaiset Wanhalta Pajalta! Upea valikoima kotimaisia käsityö- ja designtuotteita eri valmistajilta. valmis Tule poikkeamaan! KYSY EDULLISIA MEDIAPAKETTEJAMME ONKO KÄSITYÖLLÄ JA ASKARTELULLA EROA? LAURA PAJARINEN, MAKRAMEEKORUJEN TAITAJA Eija Pensasmaa TEE ITSE UPEAT VERKKONEULEET! VAIVAISUKKOJEN KIEHTOVA HISTORIA Avoinna joka päivä Naissaarentie 1, VAAJAKOSKI WLHQ YDUUHOOD ZZZ SXWWLSDMD À 044-580 3957, 03-7515 338, eipenposti@gmail.com TEEMA KIVAT JA PIRTEÄT KESÄMATKAKOHTEET ETSITKÖ LANKAA. 2013 75 Nro. 2012 Forssan am matti-institu utti www.fai.? ! o.fi ttilätarvikk eet www.novi 2 Katso mitä kaikk www.lahtis Koulutusta ja kursseja nuorille ja aikuisille. Lue oppiaAR Teet-blogia oppiaartee : t.blogspot .fi ZZZ NNWD YDVWLD ¿ Tavataan Tavastiassa Hämeenlinna ta.fi 044-580 3957, 03-7515 338, eipenposti@gmail.com KÄSITYÖN JUHLAVUOSI 2013 www.taito.fi Messut Suomen Kä 15.?17.11.2dentaidot 013 Käsi- ja taideteolli suusmessut Tampereen Messu- ja Urheilukes kus ww w kad Eija Pensasmaa ent id Varmista yrityksesi näkyminen, ota yhteyttä: Eija Pensasmaa, puh. KAIPAATKO PUIKKOJA? TAHTOISITKO VÄRJÄTÄ. TOIVOISITKO KOTIIN JOTAIN KAUNISTA? t is k i TAITOtiski on kauniiden asioiden kauppapaikka, josta löydät vastaukset kysymyksiisi. Käsit yötarvik K AU N II D E N A S IO ID E N K A U P PA keet Materiaalit TAITOtiskin löydät tämän lehden sivuilta. Mieless kutoen tai ä ryijyt ommellen valmiina? , KATSO... www.ryijy palvelu-rp .fi Abrahamin katu 7, 001 80 HELSIN KI PUH. (09) 660 615 VARMISTA YRITYKSESI NÄKYMINEN, OTA YHTEYTTÄ: Eija Pensasmaa, puh
Mitä siitä sitten pitäisi ajatella. Niin ikään pari viikkoa sitten olin eräässä luomuruokakaupassa, jonka seinällä komeili teksti: täällä myydään käsityönä tehtyä ruokaa. Aiemmin tuttuja sanoja ovat olleet artesaaniolut ja -leipä, jotka ovat esimerkiksi Keski-Euroopassa hyvin käytettyjä termejä. Kukkien asettelu. 106. Mutta keskustelussa kannattaa silti myös muistaa, että on paljon muotoilijoita ja taiteilijoita, jotka työskentelevät täysin käsityömäisesti mutta eivät millään tavalla halua tulla leimatuksi käsityöläisiksi. (03) 751 5338, 044 580 3957, eipenposti@gmail.com Mediakortti: www.taito.fi Tilaushinnat: vuosikerta 62 ?, kestotilaus 2 x 29 . Keskustelua on käyty siitä, onko kakkutaiteilu käsityötä vai ei. (03) 4246 5340 tilaus@kustantajapalvelut.fi TAITO-lehti ei vastaa tilaamatta toimitetun aineiston säilytyksestä ja palautuksesta. Tilaajarekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin. Kuusi numeroa vuodessa. toimittajana olemiseen. Siinä kun yksi toimittaja tekee puoli vuotta taustatyötä ja kirjoittaa juttua kuukauden, toinen toimittaja kokoaa päivässä kolme aukeamaa kääk-juoruja ulkomaisista hömppälehdistä. Ongelma korostuu varsinkin pienessä maassa, jossa tekijöitä on muutenkin vähän. Vaikka olisinkin valmis tunnustamaan monet käsityömäisiä tekniikoita käyttävät tekijät käsityöläisiksi, ymmärrän myös heitä, jotka ovat eri mieltä. 50 . 2013 3 SAM I PE RTTI LÄ KUKA ON SE OIKEA?. Aivan varmasti toimittajienkin kesken on käyty keskustelua siitä, kuka on oikea toimittaja ja kuka ei. Tarkoitan, etten usko taidokkaan käsityön katoavan mihinkään, vaikka moni muukin kuin ?perinteinen osaaja. / vuosi), opiskelijavuosikerta 2 x 25 . TAMPERE, Taito Shop Pirkanmaan Kotityö, Hatanpään valtatie 4. (yht. TURKU, Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus, Uudenmaankatu 1. Sekä hyvin varustellut Lehtipisteet. Paino: Aikakauslehtien Liiton jäsen Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen ISSN 1235-6875 Jokin aika sitten kaverini Paul laittoi minulle viestiä, että nyt olisi lehteen tyrkyllä juttu, jonka hän mieluusti voisi käydä tekemässä. Mutta yhtä kaikki: toimialan etua on vaikea kenenkään ajaa, jos kenttä on riekaleinen ja liian ristiriitainen. PÄÄKIRJOITUS Kustantaja ja toimitus: Käsi- ja taideteollisuusliitto / Taito ry Kalevankatu 61, 00180 Helsinki Päätoimittaja Marketta Luutonen, marketta.luutonen@taito.fi Toimituspäällikkö Tiina Aalto tiina.aalto@taito.fi, puh. Kelpaisivatko he oikeille käsityöläisille käsityöläisiksi? Näihin tunnelmiin, kohti kaunista kesää! Tiina Aalto NYT M E I DÄTKI N TAVOITTAA MYÖS T FACE BOOKISTA. TAITO Nro 3 . Kyseessä oli Alkon lanseeraama kampanja, jossa yhtiö ilmoitti tuovansa Alkon hyllyille kokoelman käsityöläisoluita. JOENSUU, Taito Shop Pohjois-Karjala, Koskikatu 1. MIKKELI, Kenkävero, Pursialankatu 6. JYVÄSKYLÄ, Suomen käsityön museo, Kauppakatu 25. Kaikilla täytyy olla oikeus ammattiylpeyteen ja sen puolesta taisteluun. Vaikka Emma itse sai valtavasti julkisuutta ja kiitosta kakkutaiteilustaan, ääneen sosiaalisessa mediassa pääsivät myös ne, jotka valintaa kummastelivat. Nyt tietysti voisi kysyä myös, onko oluen tekeminen käsityötä? Ruuan tekeminen. vuosikerta. Edeltäjät Käsiteollisuus 1907?1931, Lastu ja lanka 1932?1935, Kotiteollisuus 1936?1991, Taito vuodesta 1991. Irtonumeromyynti: HELSINKI, Taito Shop Helsky, Aleksanterinkatu 26. käyttäisi itsestään termiä käsityöläinen. Näkemykseni perustuu . (yht. Mutta nyt siis näyttää siltä, että mainosmiehet ovat keksineet, miten trendikäs sana kotoinen käsityö on. Suomen käsityön museo valitsi vuoden käsityöläiseksi tamperelaisen Emma Iivanaisen. Maskeeraaminen. Kirjakauppa Tulenkantajat, Hämeenpuisto 25. 58 . KOUVOLA, Taito Shop Kouvola, Kouvolankatu 28. / vuosi) Tilaukset ja osoitteenmuutokset: iO Kustantajapalvelut Oy Puuvillakatu 4 C 4, 30100 Forssa puh. Ammatteja, joissa tarvitaan käsityötaitoa ja estetiikan tajua, on todella paljon. Itse keikun melko liberaaleilla linjoilla. Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta, Verkatehtaankatu 2. KAJAANI, Taito Shop Kainuun Pirtti, Brahenkatu 3. 040 7489 271, faksi (09) 3487 3603 www.taito.fi Avustajat: Johanna Aydemir, Katarina Boijer, Ulla-Maija von Hertzen, Marjatta Hietaniemi, Leila Itkonen, Kerttu Kotometsä, Tiina Lamminaho, Ildikó Lehtinen, Merja Räty, Taina Saarinen, Harri Syrjänen Ulkoasu: ESWE Suunnittelu / Sirkka Wallin sirkka.wallin@fonet.fi Ilmoitusmarkkinointi ja -trafiikki: Eipe/Eija Pensasmaa Niemenkatu 4 B 25, 15140 LAHTI puh. Hän tekee kauniita kakkuja. SEINÄJOKI, Rustoopuori, Sahalankatu 3. ehkä hieman yllättäen . Tästä täysin erityyppisestä työn kuvasta huolimatta heillä molemmilla on samanlainen pressikortti
Kuva: Sami Perttilä I LDI KÓ LE HTI N E N 3 6 7 8 10 11 12 Suomalaissyntyinen Minna Hepburn on valloittanut britit hääpukumallistoillaan.. 40. 4 TAITO Nro 3 . Kuka on se oikea? 16 Kasvokkain Laura Pajarinen: Sattumaraitoja ja makrameeta Saapuneet Käsityö elämässä Kesäkohteita Ilun tutka Kesäkirjat Teema/ Kesäkohteita 22 24 27 Alustaja: Onko käsityöllä ja askartelulla eroa? Juuri nyt: Vuoden käsityöläinen 2013 31 35 Fredan aarteet Poreileva putiikinpitäjä Blue Marlin on Suomen Puuvenekeskuksen sydän Vaivaisukko . Tutustu alueen kesäkohteisiin. 2013 KANSI: Laura Pajarinen on makrameekorujen taitaja. S. pajatson edeltäjä Unelmientäyteinen elämä, Minna Hepburn Sarja/ Suomalais-ugrilaiset kansat 40 47 Marit: Vaikka on kurjaa, pitää olla kaunista Kolumni: Joel Nokelainen Tällä kertaa suomalaisugrilaista käsityöperinnettä tutkitaan Marien kautta. 9 SISÄLLÄ Pääkirjoitus . S. Zero Waste Pattern Cutting -menetelmällä on mahdollista vähentää radikaalisti tekstiilijätettä, jota syntyy perinteisen vaatesuunnittelun seurauksena. s.. s. MARJO KOIVU MÄKI SUOM E N KÄSITYÖN M USEO/AN N E LI H E M M I LÄ-N U R M I SISÄLTÖ s. Suomen käsityön museo valitsi kakkutaiteilija Emma Iivanaisen Vuoden käsityöläiseksi 2013. ALUSSA 14 Viron Muhu tunnetaan n a nimenomaan kukallisista n tossuistaan
Voimaakin siinä kysytään. S. S. kauniiden asioiden kauppa Svenska sidor Taitotiski Omalla ajalla Haarniskan tekoon tarvitaan taitoa, tietoa ja työtunteja Tapahtumat Langan päässä Harri Syrjänen Puh. 040 544 5577 // info@finland.messefrankfurt.com. 27. KE SÄ N TR E N DI KK ÄI M MÄT N E U LE ET SYN TYVÄT PU NO SK UTE ESTA. TI I NA AALTO S . Tuesday perfect date // perfect time Alansa tärkein kohtaamispaikka syyskaudella // Vertaansa vailla oleva tilauskanava talvi- ja joulumyynnille // Katsaus kevään trendeihin // Ainutkertainen sisustustuotteiden ja lahjatavaroiden valikoima // Nimekkäät merkkituotteet ja kansainväliset markkinajohtajat // Kaikille liiketoimintamuodoille >> 50 tärkeää syytä vierailla Tendencessä tendence-50reasons.com Muun muassa tämä Birger Kaipiaisen seinävati on esillä Riihimäellä Suomen lasimuseossa. 66 LOPUSSA 60 61 66 70 74 . 2013 new Saturday . 56 24 . 70 KÄSILLÄ 48 52 54 58 Söpö tuoli pikkuiselle Raikasta koti raidoilla Villiinny virkkauksesta Kantoliina ja vaunupeitto Haarniskan tekeminen ei ole pikkujuttu. 8
2013 Taitokulttuuriteko -valinnan teki professori Janne Vilkuna. Käy katsomassa video osoitteessa taito.fi. JUHLAVUODEN ENSIMMÄINEN UFO-KOHTAUS järjestettiin Suomen käsityön museossa perjantaina 22.3. Tapahtumassa vaihdettiin arpomalla 22 keskeneräistä käsityötä. TIINA AALTO Saapuneet PERINNE EI PAHENE Taito-kulttuuriteko myönnetään joka toinen vuosi tunnustuksena merkittävästä käsityö- ja taitokulttuuria edistävästä teosta tai toiminnasta. Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito kutsuu kulttuuriteon valitsijan. pahennustako perinteeseen on uudenlainen tapa siirtää käsityöperinnettä sukupolvelta toiselle. 2013. Käsi- ja taideteollisuuden edistämissäätiö myöntää kulttuuriteosta palkitulle yhdistykselle 1 000 euron stipendin. VOIT KOMMENTOIDA MITÄ TAHANSA ALAAN LIITTYVÄÄ ASIAA TAI ILMIÖTÄ. 6 TAITO Nro 3 . Nuorten SAMI KILPIÖ Helsingin rautatieasemalla puolestaan flashmobbailtiin UFOjen kanssa Taito-viikon kunniaksi. Juhlavuoden ensimmäisessä UFO-kohtauksessa Jyväskylässä arvottiin keskeneräisiä käsitöitä. Viime Taitolehdessä oli juttua Juuso Peltomäen pienoisrautatiestä. Tänä vuonna radan hienouden hoksasivat muutkin: rata voitti keväisillä Model-Expo -messuilla pienoisrautatiesarjan ykköspalkinnon. Onnea Juuso! SUOMEN KÄSITYÖN MUSEO/ANNELI HEMMILÄ-NURMI Haminan alueella toimiva hanke PISTOS . Pistoksessa nuoret ja eri-ikäiset ammattilaiset etsivät yhdessä tuoreita tapoja perinteisten mallien ja työtapojen hyödyntämiseen massamuodin valtaamassa maailmassa. Hankkeessa nuoret eivät ole toiminnan kohteita vaan tekijöitä. kautta Pistos on uskottava sen oikealle kohderyhmälle eli nuorille. MARJA SEPPÄLÄ Taito Kymenlaakson nuorten Pistos nousi vuoden Taitokulttuuriteoksi JATKA KESKUSTELUA LÄHETTÄMÄLLÄ TERVEISESI OSOITTEESEEN: TOIMITUS@TAITO.FI. TOIMITUS VALITSEE PARHAAT KOMMENTIT JULKAISTAVIKSI, JA RAKENTAVIMMAN MIELIPITEEN ESITTÄJÄ PALKITAAN YLLÄTYSPALKINNOLLA. UFO-kohtaus sai riemastuneen vastaanoton, joten keskeneräisten käsitöiden vaihtotapahtumia tullaan järjestämään juhlavuoden aikana ympäri Suomea kestävän käsityön teeman mukaisesti. Hankkeen ideointipohja perustuu kansanomaiseen pukeutumiseen ja kansallispukuihin. Työpajoissa ei kuitenkaan valmisteta kansallispukuja vaan ammennetaan niistä ideoita ja taitoa nykypäivän nuorten vaatteisiin, koruihin ja asusteisiin. Nuoret toimivat suunnittelijoina, toteuttajina, valokuvaajina, kirjoittajina, malleina, haastateltavina sekä edustavat hanketta muutoinkin. VOIT KIRJOITTAA NIMIMERKILLÄ, MUTTA LAITATHAN MUKAAN KUITENKIN NIMESI JA OSOITTEESI. Perinteen siirtäminen nykynuorille on haasteellista ja onnistuu harvoin perinteisillä vanhemmalta nuoremmalle -opetusmenetelmillä
Vaasaan Matkan varrelta pääsee myös mukaan inspiraation hakumatkalle. Tarkista ajoreitti ja ohjelma täältä: Ta T ar www.käsityöelämässä.fi KESÄ TULEE JA JUHLAVUOSI JATKUU! KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ -juhlanäyttely on esillä Suomen käsityön museossa 15.6.?8.12.2013. Joka perjantai on tarjolla myös osallistavia työnäytöksiä. www.käsityöelämässä.fi JULISTEKUVA: SUOMEN KÄSITYÖN MUSEO/ HANNE MANELIUS JULISTEIDEN TAITTO: VILLAKAS TAITO Nro 3 . F I | W W W. KESÄN AIKANA SUOMEN KÄSITYÖN MUSEO JA TILAUSLIIKENNE KAINULAINEN J Ä R J E S TÄVÄT K O L M E K A H D E N PÄ I VÄ N K Ä S I T Y Ö R E T K E Ä J Y VÄ S K Y L Ä S TÄ . Käsityö ja matkailu kuuluvat yhteen! 26.?27.7. Mukana on myös katsaus käsityön taiteen perusopetukseen ja lyhyt oppimäärä tekstiilien kudonnasta viimeisen sadan vuoden aikana. KÄSITYÖN JUHLAVUOSI 2013 W W W. Näyttelyn visuaalisuuteen on panostettu ja jo pelkistä näyttelyrakenteista saa paljon ideoita. FAC E B O O K . Käsityö elämässä -näyttelyn avajaisissa. C O M / K A S I T YO E L A M A S S A KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ -lyhytelokuvakilpailuun osallistuneita elokuvia käytiin huhtikuun aikana äänestämässä internetissä yli 5000 kertaa. Kilpailun tuomaristolla sekä yleisökilpailun äänestäjillä oli hyvin pitkälti samanlainen maku voittajien suhteen. K Ä S I T YÖ E L Ä M Ä S S Ä . 2013 7. Raumalle 23.?24.8. Porvooseen ja 6.?7.9. Työpajat ovat nimeltään Kutomo, Äijäpaja ja Tekemisen ilo. Äijäpajassa työstetään luonnonmateriaaleja: puuta, nahkaa, savea, villaa ja punontamateriaaleja kuten pajua, olkea ja kaislaa. Tekemisen ilo -pajassa työstetään käytettyjä jätemateriaaleja kuten paperi-, muovi-, metalli-, tekstiili- ja elektroniikkajätettä sekä mitä tahansa uutta ylijäämämateriaalia. Näyttely kestää 24 viikkoa, ja tekemiset pajoissa vaihtuvat viikoittain. Kilpailun viisi suosituinta elokuvaa julkistetaan Suomen käsityön museossa 14.6. Kutomossa tehdään perinteisiä tekstiilitöitä: kudonta-, nauha-, pitsi-, kirjonta- ja neuletöitä. Lyhytelokuvat ovat esillä koko näyttelyn ajan 8.12.2013 saakka sekä osoitteessa www.käsityöelämässä.fi. KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ -näyttely sisältää myös kolme erillistä työpajatilaa, joissa asiakkaat pääsevät kokeilemaan käsillä tekemistä pääsymaksun hinnalla. Näyttelyesineet ovat pääasiassa Taito ry:n valtakunnallisen Taito-palkinnon saaneiden ja alueellisen Taito-käsityöyrittäjä -tunnustuksen saaneiden käsityöyrittäjien tuotteita sekä käsi- ja taideteollisuusyhdistysten omia tuotteita
Omassa kaupassaan he voivat myydä myös uniikkitöitään. Salminen on valmistunut puusepäksi reilut 20 vuotta sitten, Huttunen metallisepäksi muutamaa vuotta myöhemmin. Emalipuu-kaupassa on tarjolla pariskunnan yhteisiä, puuta ja emalia yhdisteleviä töitä sekä molempien omia töitä. Salmisen sorvatuissa kulhoissa lähiseudun puut ovat saaneet uuden elämän, ja Huttusen rintakoruista löytyy esimerkiksi kettuja ja lehmiä. Kaupassa on myös muun muassa batiikkitaiteilija Sirpa Hasan vaatteita ja tarjottimia, Riiminkan laukkuja ja pussukoita, Risto Hämäläisen keramiikkaa, taidegraafikko Kirsi Neuvosen kortteja ja vihkoja, mediataiteilija Päivi Hintsasen vedoksia ja rintanappeja sekä kuvataiteilija Riitta Uusitalon sarjakuvakirjoja. . viime heinäkuussa kävijöitä oli 4500, talvikuukausinakin jokaista näyttelyä käy katsomassa useampi sata ihmistä. Emalipuu-kauppa ja Höyry-galleria Jyväskylän Korpilahdella ovat avoinna joka päivä. Teksti ja kuvat: TIINA LAMMINAHO www.hoyrygalleria.fi.. Kävijämäärissä Höyry-galleria voittaa Jyväskylän keskustan galleriat . vaiko tervasaippuaa tai kaurahunajasaippuaa? 8 TAITO Nro 3 . Olemme valinneet myyntiin sellaisia tuotteita, joista itse pidämme. Kesäkohteita ULLA HUTTUNEN 1 2 4 3 1 Emalipuu-kauppa ja Höyry-galleria toimivat vanhassa höyrysahan voimalaitoksessa Korpilahden satamassa. 2 Uniikkitaulujensa aiheet Ulla Huttunen saa usein luonnosta. 3 Riiminkan avaimenperät ja pussukat tuovat eläinhahmoillaan hymyn huulille. 4 Arto Salmisen sorvaamat uniikit kulhot kiinnittävät huomion heti, kun astuu sisään Emalipuu-kaupan ovesta. Kriteereinä ovat tietysti laatu ja kotimaisuus, Salminen selvittää. 5 Kaupan yläkerran Höyry-galleria on poikkitaiteellinen galleria, jossa esitellään kuvataiteen lisäksi muotoilua ja taidekäsitöitä. 2013 EMALIA, PUUTA JA VÄHÄN MUUTAKIN Kun Emalipuu-kauppa avattiin Korpilahden satamaan pari vuotta sitten, toteutui Ulla Huttusen ja Arto Salmisen pitkäaikainen haave. Puuta ja emalia yhdistävät lautaset ovat olleet Arto Salmisen ja Ulla Huttusen tuotevalikoimassa jo 1990-luvun puolivälistä lähtien. 5 Saisiko olla kahvi- saippuaa
2013 9. Toisaalta jos Hollannissa tulee käytyä, kauppaan kannattaa ehdottomasti poiketa. ?roositud pätid?. Pienenä vinkkinä Viron kehittyneestä palvelutasosta: katselin Kuressaaren torilla huovuttamalla tehtyjä hattuja, mutta en löytänyt malliltaan tai väriltään sopivaa. Tunnetuin tuote lienee mustapunasävyiset kukkaistossut . Seuraavana päivänä menin taas katselemaan hattuja. Kesäjuhliin kukissa Hollantilainen Lien & Giel -vaatekauppa saattaa olla ratkaisu, jos etsit päällesi jotakin todella raikasta ja näyttävää. Etenkin kirjotut kankaat ja neuleet ovat taidokkaasti tehtyjä. Jos pidät kukkakuosista, Muhusta sitä löytyy. Lien & Giel -vaatekauppoja on Hollannissa viisi, mutta mikäli kesäretki ei ole sinnepäin viemässä, heiltä löytyy myös nettikauppa. Värihullu tulee taatusti vielä hullummaksi. Lien & Giel -kaupan vaatteet ja asusteet hehkuvat väreissä. LI E N & G IE L www.lienengiel.nl KURESSAAREN JA MUHUN ELÄMYSPUODIT TÄSSÄ muutamia kesäkohteita Muhusta ja Kuressaarelta KÄSITYÖKAUPPA Kohtu 1, Kuressaare www.kris.ee LIISPET KAUPPA Lossi 17, Kuressaare www.kadakmari.ee/poed/ liispet.html SEPÄN PAJA-MYYNTI KURESSAAREN LINNANPIHALLA (Workshop) Kuivastu, Muhu www.muhukasitoo.ee Lossihoov 1, Kuressaare www.sepad.ee MUHU KÄSITYÖ OAD JA EED TALUPOOD/ SAARENMAAN KÄSITYÖ Piiri, Liiva Muhu www.oadeed.ee www.laat.ee KÄSITYÖKAUPPA TIIU TANU Kauba 9, Kuressaare www.hot.ee/talupood Kauba 3, Kuressaare www.kadakmari.ee/poed/ tiiutanu.html KURESSAAREN LANKAKAUPPA Tallinna 9, Kuressaare www.kadakmari.ee/poed/ longapood.html MUHU KÄSITYÖ MUHUMUSTER Liiva, Muhu www.muhumuster.ee Viron Kuressaari ja Muhu tarjoavat vilkasta kulttuurielämää, kylpylöiden runsautta, ainutlaatuista saaristokulttuuria ja arkkitehtuuria sekä viihtyisiä kahviloita, mutta myös käsityöelämyksiä. Perinteisiä Muhulla tehtyjä käsitöitä löydät myös Tallinnasta ja Pärnusta sekä tietysti näiden saarten omista puodeista. Muhulla käsityöperinne on säilynyt kautta aikojen. Valmistaja oli yön aikana tehnyt minulle toiveiden mukaisen hatun. Teksti: TERTTU KOTOMETSÄ TAITO Nro 3
Jos ei halua kantaa kaulassaan karkkia, Elvarin valikoimissa on myös hauskoja eläinhahmoja. www.elvari.fi Kalannahkakorut on in! Kalannahka on näyttävää ja kestävää nahkaa, josta valmistetaan koruja ja pieniä asusteita. ILUN TUTKA STUDIO ADELEIDE / KATJA KUORINKI-VÄÄNÄNEN TÄLLÄ PALSTALLA BLOGGARI, LANKAKAUPPIAS JA KANSANMUUSIKKO ILONA ?ILU. 2013 NOUSEVA MYRSKY ON VUONNA 2012 PERUSTETTU KORUYRITYS, JOKA VALMISTAA KORUNSA EPÄTYYPILLISESTÄ KORUMATERIAALISTA, KIERRÄTYSKUMISTA. Suunnittelija Liisa Tuimala sanoo tekevänsä koruja ?omaa tietään kulkeville kaunottarille. Kotiuunissa kovetettavat massat ovat hauska ja helppo materiaali ja jokaisen ulottuvilla: massoja dää k iki myydään kaikissa askarteluliikkeissä, ja ne sopivat valvotusti käytettyinä jopa lapsille. www.nousevamyrsky.fi www.minervakustannus.fi www.askartelumassat.com VILLE ANGERVUORI IHASTUIN LAURASEN PENNIKORUIHIN ENSINÄKEMÄLTÄ. Nousevan myrskyn korut ovat vahvoja ja näyttäviä ja niin arkeen kuin juhlaankin sopivia.. www.handu.fi KESÄJUHLISSA KOREILLAAN KORUILLA VIIME AIKOJEN MAKEIN KORUHITTI ON OLLUT EHDOTTOMASTI ELVARIN MALLISTO: massasta valmistettuja lakuja, kuppikakkuja, kakkuja, vaahtokarkkeja, tikkareita. Elvarin Sanna Leinonen kirjoittaa: ?Korutehtaalla ei varmasti tehdä tylsiä koruja vaan tarkoituksena on saada hieman hymyä huuleen ja väriä elämään.? Värikimara on melkoinen ja mallit herkullisia, ja mikä parasta, käsityön jälki on ensiluokkaista ja huolellista. Omaa englanninlakritsikoruani on nuolaistu ja puraistu jo monta kertaa, niin aidonnäköisiä korun herkut ovat. Jaana Cederbergin Puuhatar valmistaa virolaisesta kuhanja lohennahasta erilaisia uniikkeja, värikkäitä kalannahkatuotteita, niin korviksia, rannekoruja kuin pussukoitakin. Tutustumisen arvoinen materiaali ja valmistaja, joka järjestää myös kursseja korujen valmistuksesta. Ai niin, vaikka helposti niin luulisi, kalannahka ei haise! www.puuhatar.fi JOS OMIA KORUSTELU-SORMIA ALKOI NYT SYYHYTTÄÄ, kannattaa tutustua tarkemmin Pörrö Sahlbergin ansiokkaaseen massailukirjaan Valloittavat korut askartelumassasta (Minerva). Suomenkielistä opasta askartelumassojen käyttöön onkin odotettu, ja Pörrön kirja opettaa perustekniikoita ja erilaisten massahelmien tekoa. ja korusuunnittelun peruslähtökohdat ovat esteettisyys ja ekologisuus: korujen päämateriaali, uusiokäytetty kumi, tulee korunvalmistukseen sataprosenttisesti kierrätyksen kautta ja korut valmistetaan täysin kotimaisena käsityönä. KORHONEN TUTKAILEE MAAILMAN TUULIA. Kolikot lyödään kuperiksi yksi kerrallaan ja kiillotetaan. Oman viispennissormukseni tilasin oman syntymävuoteni kolikosta. www.laurase.fi 10 TAITO Nro 3 . Käytöstä poistetuista suomalaisista, ennen euroa käytössä olleista kolikoista valmistetut riipukset, korvakorut, avaimenperät, kalvosinnapit ja solmioneulat ovat mitä oivallisimpia syntymäpäivä-, rippi- tai ylioppilaslahjoja, sillä korut voi tilata haluamansa vuoden kolikoista
2013 11. Analyysi toi esiin muotoilun yksityisiä ja arkisia merkityksiä. Kirjassa kerrotaan sienien ja jäkälien tunnistamisesta, keräämisestä sekä käsittelystä aina värjäämiseen asti. Mukana on myös yli 600 langanvärjäysmallia, jotka ainakin näin alaa tuntemattoman silmään ovat erittäin hyvää lisäinformaatiota. ISBN 978-952-254-144-4 TA Elina Hassi: Hassi Räsymatto Heidi Paavilainen: Dwelling with Design Karisto 2013 Hämeenkoskelaisen tekstiiliartesaani Elina Hassin kokoama Räsymatto-kirja on tunnelmallinen nostalgiapläjäys, joka jatkaa muutama vuosi sitten alkanutta räsymattobuumia. Kirja sisältää perustietoja kudonnasta, mutta enemmän kirja toimii inspiraation lähteenä ja oppaana värisuunnitelmien tekemiseen. Huomionarvoista on, että kirjan kaikki matot on valmistettu ainoastaan käytöstä poistetuista tekstiileistä, juuri kuten aina perinteisestikin on tehty. ISBN 978-951-23-5579-2 TA Marie Koch: ?Jeg striker, derfor er jeg!? Aalto University 2013 Läring og identitet i uformelle läringsrum Åbo Akademis förlag 2012 Marie Kochin väitöstutkimuksessa tarkastellaan käsityön uusia näkökulmia paneutumalla käsityöaktivistien toimintaan eri Pohjoismaissa. Käsityöaktivistit välittävät viestejä, joiden toivotaan aiheuttavan hämmästymistä ja kokemuksia. ISBN 978-951-765-672-6 Marketta Luutonen Molla Mills: Virkkuri Nemo 2013 Jonkinlaiseksi käsityöilmiöksi noussut Molla Mills on koonnut ensimmäisen käsityökirjansa Virkkurin. Muotoilun onnistunut kotouttaminen kytkeytyy hyvinvointiin. ISBN 978-952-60-4929-8 Marketta Luutonen Riippumatolle lukemaan, mars! TA TAITO Nro 3 . Tutkimuksen mukaan muotoilu kytkeytyy enemmän asumiseen kuin sisustamiseen. Kodeissa oli paljon rakkaita rikkinäisiä, rumia ja huonosti toimivia hassuja ja omintakeisia esineitä. Kirjassa on lähes 40 virkkausohjetta, joista osa soveltuu hyvin vasta-alkajille osa kokeneemmille virkkaajille. Teos on selkeä ja perusteellinen opas, jonka avulla voi rohkeasti lähteä tutustumaan sienivärjäyksen saloihin. Kirjassa esitellään sisustustuotteita ja asusteita, kuten suosittuja koreja, laukkuja tai vaikkapa mattoja. Kirja on varmasti tämän kesän hittejä: taitto on erittäin kaunis ja trendikäskin, kuvat ovat raikkaan harmonisia ja ennen kaikkea ohjeet ovat selkeitä ja huoliteltuja. Seuraavassa Taito-lehdessä tutustaan eteläpohjalaissyntyiseen suunnittelija-käsityöläinen Molla Millsiin paremmin. Tekstiiliartesaani Elina Hassi työhuoneellaan. Kuva on Räsymatto-kirjan kuvitusta. ISBN 978-952-240-191-5 Heidi Paavilaisen väitöstutkimuksen aiheena on muotoilun kotiutuminen kodin arkeen. Aineisto kerättiin kuvaamalla ja haastattelemalla ihmisiä 17 kodissa. Kesäkirjat Sienivärjäyskirjassa on mukana myös selkeitä langanvärjäysmalleja. Anna-Karoliina Tetri: Sienivärjäys Moreeni 2013 Jos satut olemaan hulluna sienestämiseen ja luonnonvärjäykseen, kannattaa tarttua tähän kirjaan. Anna-Karoliina Tetri on kirjoittanut kolmannen kirjansa, nyt sienivärjäyksestä. Paavilainen nimesi kotien toimintoja hotelliksi, museoksi ja galleriaksi. Paavilainen pohti sitä, miten ihmiset ottavat muotoiltuja käyttöesineitä osaksi omaa arkeaan
Meillä Kotoliving-lehdessä käytetään askartelun sijaan sanaa näperrys. Monet ?uniikit uutuudetkin. termi. On käsityötä, on askartelua, on muotoilua, on designia... Askartelulla on jotenkin sellainen epämääräinen klangi, ja käsityö on sitten ?vakavampi. Meillä puhutaan muun muassa taidekäsityöstä, kun halutaan korostaa, että kyseessä on jokin erityinen käsityön luovuustaso. Käsityö on yläkäsite, ja askartelu . käsityötä. Olen monasti pohtinut, miten voisimme ilmaista kätevästi sitä käsityön tekemistä, jossa tekijä käyttää toisen suunnittelemaa mallia, ja toisaalta sitä käsityön tekemistä, jossa tekijä on myös oman työnsä suunnittelija. Käsityön opetuksen piirissä olemme paljonkin keskustelleet termikysymyksistä. koetaan ehdottomasti liian ahtaasti! Viitaten ylempään, suomen kielessä on heikot termit rennolle käsillätekemiselle, harrastekäsitöille ja itsetekemiselle.? ?Käsityö koetaan ehdottomasti liian ahtaasti!? 12 TAITO NRO 3 . On ihan surkuhupaisaa, miten monet aloittelevat käsityöalan suunnittelijat tai tekijät esiintyvät ties minä huippudesignereina uniikkituotteineen ja kuitenkin, jos rehellisiä ollaan, ovat hyvin usein tekemässä ?vain tavallista. käsityöaskartelu . Suomessa sana ?käsityö. O N K O NIILLÄ EROA? ANU HARKKI Päätoimittaja, Kotoliving TÄMÄ käsityön ja askartelun erotte- lu on Suomessa ja suomen kielessä mielestäni ärsyttävä puute tai haaste. Englanninkielinen sana crafting ja crafts pitää sisällään kaiken käsillätekemisen, mutta mielestäni meillä käsityö ja askartelu eroavat toisistaan. Minusta käsityöhön kuuluu aitous ja rehellisyys . myös puheissa!? ?On ihan surkuhupaisaa miten, aloittelevat käsityöalan tekijät esiintyvät ties minä huippudesignereina.?. Lisäksi käsitöiksi helposti mielletään pehmeiden materiaalien käyttö, vaikka käsityötä on monenlaista. Kun askartelu on noussut näkyvämmin suosioon, näkee valitettavan usein kuviteltavan, että leikkaaminen, liimaaminen ja vaikka vain helmien pujottelu tai korujen kokoaminen valmiista osista olisi ?oikeaa. ALUSTAJA Onko käsityöllä ja askartelulla eroa? TA I T O - L E H T I K Y S Y I N E L J Ä LTÄ E R I K Ä S I - J A TA I D E T E O L L I S U U S A L A N A M M AT T I L A I S E LTA , M I TÄ M I E LTÄ H E O VAT K Ä S I T Y Ö S TÄ J A A S K A R T E L U S TA . Käsityö on vanhastaan koettu vaativammaksi, enemmän taitoa, tietoa, harjaantumista ja omaperäisyyttä vaativaksi tekemiseksi kuin askartelu, ja niin tulisi olla edelleen. Käsityö sanana on vaarassa väljähtyä, jos sitä käytetään kaikenlaisen puuhastelun yhteydessä. 2013 PIRJO SINERVO Käsityönopettaja Punomo.fi:n yrittäjä MIELESTÄNI käsityöllä ja askartelulla on eroa. Olisi hyvä saada pystyyn termityöryhmä perkaamaan tätä kenttää. Meiltä ilmeisesti puuttuu suomen kielestä termi, jolla tuon tapaista käsin tehtävää kokoonpanotyötä voisi kutsua. on käsityön alakäsite. on usein keksitty jo aiemmin moneen kertaan. käsityötä
Käsityöksi puolestaan mielletään pitkäjänteisesti valmistettu tarve-esine. Nykyään ei ole myöskään syytä asettaa erilaisia tekotapoja tai lopputuotteita käyttökelpoisuuden mukaan arvojärjestykseen, vaan paremmuus voidaan ratkaista muilla kriteereillä, kuten helppous, oivaltavuus, viihdyttävyys, esteettisyys, trendikkyys?? ?Kulttuurit ja merkitykset muuttuvat, halusimmepa tai emme!? MI TÄ MI ELTÄ SIN Ä OL ET, ON KO KÄ SIT YÖ LL Ä ER OA ? JA AS KA RT EL UL LA LU A TE US SK KE JATK A LÄ ÄL ÄM TT JÄ A AIH EE ST : ISI TT EN KO MM to im itu s@ ta ito .fi TAITO NRO 3 . Käsityön tekemisen prosessilla on merkitystä ihmiselle. Askartelu mielletään vähemmän tärkeäksi ja lyhytkestoiseksi puuhasteluksi. Yksi hyvä perustelu erotteluille ja rajaamiselle voisi olla siis kielen vivahteiden säilyttäminen. Useimmiten on kuitenkin kyse arvostuksesta: arvokkaimmiksi koettujen joukkoon halutaan päästä käyttämällä niihin kuuluvia nimikkeitä tai keksimällä sellaisia, jotka assimiloituvat niihin. rinnalle tarvitaan aina hyviä ja nopeita käsillä tekemisen aiheita. Myös ne materiaalit, joita myydään askartelukaupoissa ja jotka monesti kalskahtavat feikiltä ja äkkikorealta, ovat käyttökelpoisia ja mielenkiintoisia. ?Perinnekäsitöiden. Tämän kaiken voi aina tehdä kauniisti ja aikaa kestävästi. Mielestäni annamme turhia arvolatauksia askartelu-sanalle.? ?Mielestäni annamme turhia arvolatauksia askartelusanalle.? IRENE VÄLIMÄKI Tekstiilitaiteilija Taito Keski-Pohjanmaan toiminnanjohtaja TIINA KAARELA Puikkomaisteri-blogin pitäjä ASKARTELULLA ja käsityöllä on eroa, semanttisesti. Erityisesti esimerkiksi iltapäiväkerhoihin, päivähoitoon, vammaispalveluihin tai vanhustenhoitoon. 2013 13. TEKEMISELLÄ ja tekemisellä on aina eroa, sehän lähtee jo alkuasetelmista, siitä mitä on tarkoitus tehdä ja mikä on lopputulema. Joku tekee maailman estradeille uniikkia taidetta käsityömäisin keinoin, joku neuloo harmaita saapassukkia perheen käyttöön, joku tekee kauniisti muotoiltuja piensarjatuotteita myyntiin. Eiväthän nämä rajaukset pidä enää paikkaansa, koska myös käsityö on kehittyneissä teollisuusmaissa muuttunut välttämättömyydestä viihteeksi. Kun näprää liimapuikolla koristeita pahvinpalalle tai kutoo pirtanauhaa, kehittää se koordinaatiota, värisilmää, kokonaisuuden hallintaa ja tuottaa paljon tekemisen iloa. On ollut mielenkiintoista huomata, että juuri nopeat kotituotteet ovat tuoneet harrastuksen pariin ihmisiä, joilla ei ole ollut juuri mitään kosketuspintaa käsityöhön. Kulttuurit ja merkitykset muuttuvat, halusimmepa tai emme! Napakkaan suomenkieliseen ilmaisuun kuuluu, että asioilla on täsmällisiä, rajaavia ilmaisuja, eikä kielen käyttäjän tarvitse selittää sadalla sanalla sitä, mitä yhdellä tarkoittaa. Jouluna kodeissa valmistetaan lasten kanssa kortteja ja kuusenkoristeita, taitellaan origameja, tehdään omaperäisiä lahjoja? Maailmassa on hyviä ja huonoja tuotteita ja kaikkea siltä väliltä. Useimmat tekniikat ja kaikki mahdolliset maailman materiaalit ovat koukuttavia, on ainoastaan kysymys siitä, mitä niistä saa aikaan. Kielemme mahdollistaa käsityön erottamisen muista kädentaitoa vaativista töistä
JUURI NYT 14 TAITO NRO 3 . 2013
Julkisuuden myötä myös blogini kävijämäärät kahdeksankertaistuivat, joka tarkoittaa tuhansia uusia lukijoita. Näyttelyn kakut ovat sisältä styroksia. Kakut ja tietysti myös monet muut leivonnaiset ovat vieneet Iivanaisen kädet ja mielen niin mukanaan, että hän suunnittelee myös tulevaisuuttaan niiden kautta. Emma Iivanainen haluaisi yhdistää tulevaisuudessa teollisuustalouden opintonsa sekä kakkutaiteilun. Tosin kakkuja tehdessä pitää ottaa huomioon myös muita kuin materiaalin asettamia vaatimuksia. . Haaveissa on oman yrityksen perustaminen. SOKERIN VEISTÄJÄ SUOMEN KÄSITYÖN MUSEO ON JO V U O S I E N A J A N N O S TA N U T E S I I N K Ä S I T Y Ö N T E K I J Ö I TÄ , J O I TA P E R I N T E I S E S T I E I O L E L U O K I T E LT U K Ä S I T Y Ö L Ä I S I K S I . Sen lisäksi päänvaivaa aiheuttaa joskus se, millä saada kakun rakenne toimimaan. Tosin tietenkin niin, että vain kuorrute on aitoa kakkumateriaalia. Sen lisäksi koristeiden tekemiseen menee aikaa. Sokerimassat on värjättävä, koristeet muotoiltava ja kuivatettava. näyttely Jyväskylässä sijaitsevan Suomen käsityön museon vitriinissä. Kakkuhurahdusta on kuitenkin edeltänyt kiinnostus taiteeseen: Iivanainen on koko ikänsä harrastanut piirtämistä, maalaamista ja esimerkiksi muovailemista. Iivanaisen mielestä kakkujen tekemisessä on paljon samaa kuin veistosten tekemisessä. 2013 15. TÄ N Ä VUONNA VUODEN KÄSITYÖLÄISEKSI 2 0 1 3 VA L I T T I I N K A K K U TA I T E I L I J A E M M A I I VA N A I N E N . Teksti: TIINA AALTO Kuvat: SUOMEN KÄSITYÖN MUSEO/ ANNELI HEMMILÄ-NURMI 25-VUOTIAS tamperelainen Emma Iivanainen on harrastanut kakkujen te- kemistä aktiivisesti vasta muutaman vuoden. Varmasti on monenlaisia mielipiteitä ja saa ollakin. Olen saanut todella hyvin julkisuutta, ja se on hyvä tietysti koko kakkutaidealaa kohtaan. Opinnot Tampereen teknillisessä yliopistossa alkavat olla loppusuoralla, ja teollisuustalouden opintojen myötä myös haave omasta yrityksestä on virinnyt. . Koska Iivanaisen käsityöt ovat helposti pilaantuvaa sorttia, ajatus oli ensin, että näyttely olisi toteutettu valokuvanäyttelynä. . Sen suutuntuma pitää olla juuri oikeanlainen, mutta kakun on myös oltava riittävän tukeva pysyäkseen kasassa, hän kertoo. VALINTA vuoden käsityöläiseksi tuli Iivanaiselle täytenä yllätyksenä ja valinnan jälkeinen hulina sitäkin suurempana ihmetyksen aiheena. . Itse olen kuitenkin hyvin vakuuttunut siitä, että kakun tekeminen on ihan oikeaa käsityötä. Yhden kakun tekemiseen menee aikaa lähes kymmenen tuntia. Olen saanut myös todella paljon hyvää palautetta, mikä on tietysti tosi mukavaa. Iivanainen sanoo, että häntä itseäänkin alkuun hieman jännitti se, miten hänet ja hänen kakkunsa miellettäisiin perinteisellä käsityön kentällä. . Halusin kuitenkin itse tehdä ihan oikeat kakut näytille. Ilman muuta kakun on oltava hy- vänmakuinen. Luulen, etten juuri nyt voisi olla onnellisempi. Emma Iivanaisen blogin löydät osoitteesta: www.paintedbycakes.com Vuoden käsityöläinen 2013: Kakkutaiteilija Emma Iivanainen Suomen käsityön museon Käsityössä elämän tuntu -perusnäyttelyn vitriinissä 6.4.2014 asti Kauppakatu 25, Jyväskylä VUODEN käsityöläinen 2013 -tunnus- tukseen liittyy lähes vuoden mittainen TAITO NRO 3
Oma tekemiseni lähti liikkeelle rahapulasta. > 16 TAITO NRO 3 . Makrameekoruja tehdään Latinalaisessa Amerikassa tosi paljon, ja tutustuin niihin siellä. Tekniikka näissä koruissa on ihan sama kuin isommissakin makrameetöissä, ero on materiaalissa: käytän koruissani ohutta vahattua polyesterilankaa. KASVOKKAIN SATTUMARAITOJA JA MAKRAMEETA M A K R A M E E S TA T U L E VAT M I E L E E N A M P P E L I T, V Y Ö T J A I S O T S E I N Ä K O R I S T E E T. Lähdin vuonna 2000 Englantiin opiskelemaan Latinalaisen Amerikan kehitystä. 2013. Riipuksia, joiden koristeena on kiviä ja erikoisia siemeniä. Kukkamaisia rinta- ja hiuskoruja. Opintoihin liittyi vuosi Boliviassa, jossa työskentelin paikallisessa Ayni Tambo -järjestössä Aymara-intiaanien parissa. L A U R A PA J A R I S E N M A K R A M E E T Y Ö T O VAT T O I S TA M A ATA . Teksti: MERJA RÄTY Kuvat: SAMI PERTTILÄ S iroja korvakoruja, sormuksia, rannerenkaita. Äkkiseltään ei edes tajua, että korut ovat makrameetöitä. . Käytän töissäni kahta perussolmua ja kahta niiden muunnelmaa; loppu on mielikuvitusta. En itsekään korua aloittaessani aina tiedä, mikä siitä loppujen lopuksi tulee, nauraa Laura Pajarinen. PAJARINEN on jo kotonaan tottunut siihen, että käsitöitä tehdään, mutta makramee sai hänet valtoihinsa vasta kymmenisen vuotta sitten.
2013 17. Kun Laura Pajarinen aloittaa käsityönsä, hän harvoin vielä silloin tietää, minkälainen siitä lopulta tulee. TAITO NRO 3
Siellä voi levittää tiepuoleen maton, panna korunsa esille, ja myyntikoju on siinä. Siellä arvostetaan käsitöitä ja myös ostetaan niitä. koruja. . Kontrolloimatonta katumyyntiä en kannata, mutta olisi hauskaa, jos Suomessa olisi paikkoja, joissa kesäaikaan vapaamuotoisempi myynti olisi sallittua; Kluuvin kävelykatu voisi esimerkiksi sopia hienosti käsityöläisten myyntipaikaksi. LAURA Pajarisen vuoden matka Boliviaan ei jäänyt ainoaksi pidemmäksi oleskeluksi Latinalaisessa Amerikassa. Ihan pienissä viidakkokylissäkin ostetaan makrameekoruja. Vahatulle puuvillalangalle ei niin voi tehdä. Korujaan Pajarinen on Suomessa myynyt lähinnä festareilla, joissakin myyjäisissä ja Kauppatorilla. Silloin ystäväni sanoivat, että nyt pitää ruveta tekemään koruja. Reissasin sikäläisten ystävieni kanssa, ja matkakassani loppui kesken kaiken. Nyt niitä on myös myynnissä Helsingin Kalliossa Galleria Sattumankaupassa. . Ei sielläkään saa myydä missä vain, mutta koska kontrolli on vähäisempää kuin täällä, katumyyntiä on enemmän. 2013 mävalmennukseen. Hän palasi Suomeen vuonna 2004 opiskelemaan kulttuurienvälistä vuorovaikutusta ja matkasi vuonna 2005 vuodeksi Chileen työharjoitteluun alkuperäiskansojen tutkimusinstituuttiin ja vuonna 2009 Peruun Limaan Suomen suurlähetystöön työelä- 18 TAITO NRO 3 . Suomessakin olen saanut korujen vastineeksi esimerkiksi shiatsuhieronnan. KUN kummastelen, miksi tällaisia koruja ei näy Suomessa enemmänkin, Laura Pajarinen arvelee yhdeksi syyksi sen, että materiaalia ei saa Suomesta. . Koskaan kukaan ei sanonut ei. . Tykkään muutenkin vaihtokaupoista, ei rahan tarvitse aina liikkua. Minut on otettu siellä hyvin vastaan. Sen sijaan turistit saattavat kääntää päänsä pois sen näköisinä, että älä vain tule mulle puhumaan. ?Oma tekemiseni lähti liikkeelle rahapulasta.? Jokainen Laura Pajarisen koru on uniikki, sillä hän ei halua tehdä kahta samanlaista. Pajarinen käyttää töissään kahta perussolmua ja kahta niiden muunnelmaa. Kuvauksia varten Laura Pajarinen hieman hullutteli ja ripusti ylleen ?reilusti. Torilla tein useasti vaihtokauppoja: yhdeltä saatoin saada korumaksulla juustoa, toiselta hedelmiä. Kun töiden ohessa lähdettiin reissun päälle, piti koruntekotaito hänet käyttövaroissa. . Vahatun polyesterilangan hyvä puoli on se, että se on jäykkää ja sen päät voi polttaa. Sitä varten koruja piti olla varastossa paljon, ja sen rupeaman jäl-. Sitten jäinkin koukkuun makrameehen. Pajarinen kertoo, että reissaaminen ja koruilla tienaaminen on Latinalaisessa Amerikassa joillekin elämäntapa: kun rahat loppuvat, tehdään koruja, myydään niitä ja jatketaan matkaa. . He opettivat tekniikkaa, ja minä olin ihan ymmälläni, kun sain ensimmäiset koruni myydyksi. Viime joulukuussa olin ensimmäistä kertaa Vanhan joulumyyjäisissä
2013 19. Koskaan kukaan ei sanonut ei.? TAITO NRO 3 . ?Torilla tein useasti vaihtokauppoja: yhdeltä saatoin saada korumaksulla juustoa, toiselta hedelmiä
?Olin ihan ymmälläni, kun sain ensimmäiset koruni myydyksi.? 20 TAITO NRO 3 . 2013
Teen muutenkin kaikkea pientä, punon koreja sanomalehdistä, maalailen mukeja ja mitä milloinkin. Ristipistotöistä pidän myös. Minulla on esimerkiksi sekainen lankakasa, josta vedän langan katsomatta, mikä sieltä tulee. Muita suosittuja värejä ovat neonvärit ja turkoosi, sanoo Pajarinen. Pajarinen kertoo, että vaikka yksinkertaisia kaulakoruja menee kaupaksi eniten, niin aina eteen tulee sellainenkin asiakas, joka hakee monimutkaista ja värikästä. . Parasta Lapsille ry:n lastenleireillä ja monikulttuurisilla perheleireillä on ollut mukavaa olla ohjaajana, ja kaiken kaikkiaan haluaisin työskennellä lasten ja nuorten ja monikulttuurisuuden parissa, sanoo monessa mukana oleva Latinalaisen Amerikan tuntija. Pajarisen korut ovat niin kauniita, että rupean jo toivomaan aiheesta kirjaa suomalaisille markkinoille. Mahtaisiko kirjanteko kiinnostaa? . Värien ennakkoluuloton yhdisteleminen on Pajarisen mieleen. Erilaiset kivet ja siemenet löytävät usein paikkansa hänen koruissaan. le kyllä, mutta aina on niitä koruja, joihin olen kiintynyt ja joita en myy halvemmalla. keen ei pitkään aikaan tehnyt mieli tehdä yhtään korua. Vaikuttaa vähän hassulta, mutta on mukavaa. siksi kai pidän korujen tekemisestä. Olen pienten tuotteiden tekijä, haluan saada valmista kohtuullisessa ajassa . En itse välitä metallikoruista, siksi on kiva tehdä koruja muusta materiaalista. Eniten valituksia hinnoista tulee markkinoilla, joissa on myytävänä myös paljon ei-käsityötä, esimerkiksi halpoja tuontikoruja. Mikä ettei, varsinkin, jos voisin tehdä sellaisen kirjan, jossa olisi mallien lisäksi myös makrameen kulttuuri- ja historiapuolta. www.facebook.com/Baiarimakramee ?Jos tekisin tätä päätyökseni, pitäisi tehdä isoja määriä ja sarjoja, ja siihen en tahdo ryhtyä.? TAITO NRO 3 . Koko hommasta menisi mielekkyys, ja haluan muutenkin tehdä uniikkeja töitä. Päätoimiseksi käsityöläiseksi ryhtyminen tietäisi myös sitä, että muuhun kiinnostavaan ja tärkeään ei jäisi enää aikaa. Tekniikan taitavilta eteläamerikkalaisilta ystäviltäkin tulee koko ajan uusia vinkkejä, joten sellaista tuntua ei tule, että kaikki olisi jo kokeiltu. . Yksivärisiä koruja en juuri tee. Argentiinalainen ystäväni sanoi, että suomalaisille tehtävissä koruissa kannattaa käyttää hillittyjä, maanläheisiä värejä, mutta en osaa ajatella niin. Sitten vedän seuraavan miettimättä, sopivatko värit toisiinsa. Jos tekisin tätä päätyökseni, pitäisi tehdä isoja määriä ja sarjoja, ja siihen en tahdo ryhtyä. Ja värien yhdistely on myös se, mikä innostaa. 2013 21. Chilen mapuche-intiaanien maaoikeuksista gradunsa tehneelle Pajariselle Latinalainen Amerikka ei ole vain makrameekoruja. . Rannekorun tekemiseen ei esimerkiksi mene kuin puolisen tuntia. Joskus voin sanoa tinkijäl- LAURA Pajarisen myyntipöydällä tapaa olla korujen lisäksi myös virkattuja pipoja. . Pajarinen ei pahastu tinkimisestä, mutta arvostaa niitä asiakkaita, jotka ymmärtävät käsityön arvon. . Toimin aktiivisesti muun muassa Suomen Tinku ry:ssä, jonka tavoitteena on lisätä Andien alueen kulttuurien, kansan ja kansanliikkeiden tuntemusta. Pari kuukautta meni toipuessa, mutta nyt taas on sellainen tunne, että koruja alkaisi syntyä. Koruntekijän mielessä pulppuaa yleensä ideoita sitä vauhtia, että kaikkia ei ehdi edes toteuttaa. En enää välitä siitä. Teen värikkäitä koruja, koska itse pidän väreistä. Kyllä hinnoista toisinaan valitetaan. Olen vihannut ompelukonetta yläasteen käsityötunneista lähtien, mutta nyt on alkanut käydä mielessä, että voisin alkaa opetella senkin käyttöä. VAIKKA ideoista ei ole pulaa, ei Laura Pajarinen aio ryhtyä tehtailemaan täyspäiväisesti sen paremmin makrameekoruja kuin virkattuja pipojakaan. Eikä koskaan tiedä tarkkaan, mikä asiakkaita miellyttää: se, mikä itsestä ei ole erityisen innostava, voi olla jollekin toiselle mieleen. Käsityönä tehtyjen tuotteiden hinnoista käydään aika ajoin kiivastakin keskustelua. Mustasta en mielelläni tee, vaikka se tuntuu olevan muodissa. Siihen on muutamia painavia syitä. . Virkkaamisesta olen tykännyt aina
2013 elsingin Design-pääkaupunkivuosi tuli ja meni, mutta Fredrikinkatu jatkaa elämäänsä korkeatasoisen designin ostopaikkana. 1 JUURI TEEMANYT Kesäkohteita 4 5 FREDAN AARTEET H Yhdellä kadulla monta kivaa kohdetta! 22 TAITO NRO 3 . Täältä voit löytää maullesi ja kukkarollesi sopivia yksilöllisiä tuotteita mielin määrin. Pelkästään kenkäkauppoja Fredrikinkadulla on kasapäin. Usein niissä myydään myös laukkuja ja vaatteita, kuten D?Annassa ja She?ssä. Ulkomaisten muotivaatteiden lisäksi suomalaisen naisen kannattaa muistaa myös Arolan raunioille synnytetty Aïno, jonka mallistosta tukevampikin leidi löytää vartalolleen sopi- via, moniin tilaisuuksiin soveltuvia asuja. Huonekalujen hankkijoille Fredrikinkatu on varsinainen aarrepaikka, halusitpa rentoja kierrätyshuonekaluja tai italialaista tai suomalaista huippumuotoilua. Useimmista liikkeistä löytyy myös sisustustavaroita, mutta varsinaisesti niihin on erikoistunut italialainen Alessi, jonka mallistosta toki löytyy suomalaistenkin suunnittelijoiden tuotteita. Teksti ja kuvat: MARJATTA HIETANIEMI
(Fredrikinkatu 30) 7 BOUTIQUE D?Anna tarjoilee italialaisia huippumerkkejä. (Fredrikinkatu 39) 3 PEROBAN filosofiaan kuuluu, että kuluminen saa näkyä. Roomalaisten käsintehtyjen kenkien lisäksi liikkeessä on muun muassa Etron vaatteita. Liikkeestä löydät myös Petri Vainion suunnittelemia lampunvarjostimia. (Fredrikinkatu 33) 4 LITTOISISSA toimivan Kaanin tehtaan huonekalut ovat Esko Niinikorven suunnittelemia. Lasiesineet ovat Pia Kiannen suunnittelemia. (Fredrikinkatu 43) 5 LIISA Kotilaisen pohjoismaiselle naiselle suunnittelemissa Aïno-vaatteissa yhdistyvät suomalainen design sekä erittäin korkealaatuiset italialaiset ja ranskalaiset kankaat. (Fredrikinkatu 33) 6 CASUARINA yhdistää sisustuksessaan usein italialaisia huippumerkkejä ja kiinalaisia antiikkihuonekaluja. 2013 23. (Fredrikinkatu 31) 2 ALESSIN uudistuneesta liikkeestä löytyy italialaisten suunnittelijoiden lisäksi muun muassa Eero Aarnion, Harri Koskisen ja Kristiina Lassuksen suunnittelemia tuotteita. (Fredrikinkatu 26) TAITO NRO 3 . Liikkeen tuotteet ovat usein valmiiksi kulutettuja ja kierrätystuotteista valmistettuja.Osa niistä tuodaan kehitysmaista. Kaanista kannattaa hankkia myös erityises- ti nahkakalusteiden puhdistamiseen kehitettyä nimikkosaippuaa, joka sopii myös ihon ja kylpyammeen hellävaraiseen puhdistukseen. 2 3 7 6 1 VASTA puolivuotias She on keskittynyt lähinnä saksalaisiin tuotteisiin
roudarista yrityksen arvomaailman mukaisten tuotteiden valitsemiseen. 24 TAITO NRO 3 . 2013 Kesäkohteita. TEEMA Sirpa Linnanmäellä on Pore Helsingissä monta roolia
Roudarin hommat ovat lisääntyneet aika lailla, Linnanmäki sanoo ja viittaa äskettäin avattuun, Katariinankadun myymäläänsä. Korkeavuorenkadun näyteikkuna vihjaa, että sisältä liikkeestä löytyy niin sisustustuotteita kuin koruja ja asusteitakin. Poreileva putiikinpitäjä S I R PA L I N N A N M Ä K I , 4 6 , O N O L L U T A I N A K I I N N O S T U N U T N I I N VÄ R E I S TÄ , M U O D O I S TA , K Ä S I T Y Ö L Ä I S Y Y D E S TÄ K U I N K A S S A K O N E E N K I L I N Ä S TÄ K I N . J A R I I T TÄ Ä Y R I T TÄ J Ä S I E L U L L A E N E R G I A A O P E T TA M I S E E N K I N ! Teksti: LEILA ITKONEN Kuvat: SAMI PERTTILÄ PITKÄ vaalea nainen on jo tuttu näky Helsingin Korkeavuorenkadulla. Olin jo lapsena kiinnostunut erilaisista materiaaleista ja tein käsilläni kaikkea mahdollista. Näyteikkuna kertoo myös putiikinpitäjän alun perin vahvimmasta osa-alueesta: esillä on Linnanmäen suunnittelemia värikkäitä tyynynpäällisiä. . 2013 25. olivat Linnanmäelle tietynlainen itsestäänselvyys. > TAITO NRO 3 . Puolitoista vuotta sitten Pore Helsinki -myymälän avannut Sirpa Linnanmäki pysäköi tänäänkin pyöränsä liikkeensä eteen ja alkaa saman tien siirrellä tuotteitaan kaupan edustalle. . Hyödynsin pihasaven, kuljin nahkatehtaassa työskennelleen mummoni perässä keräämässä nahkapaloja ja harrastin muun muassa ikonimaalausta, Linnanmäki kertoo. ARTENOMIOPINNOT Hämeenlinnan Wetterhoffilla ? samoin kuin opettajaopinnot siinä sivussa
Varsinkin markkinointi on monille vaikeaa. PORE Helsingissä myymälätila on hyödynnetty lattiasta kattoon. . jahka ei ole jommassa kummassa myymälässään. . Yrittäjäidentiteetin hahmottaminen on monille taidealojen ihmisille aikaa vievä prosessi, ja jos sitä ei ole sisäistänyt kunnolla, haasteista on ehkä hankalampi selvitä. Vastikään pedagogiseksi yrittäjyysasiantuntijaksi valmistunut Linnanmäki on sitä mieltä, että luovien alojen tukijärjestelmän tulisi uudistua. . Onneksi valikoimat kuitenkin kasvavat koko ajan. ALKUVUODEN Sri Lankan -matkalta ei uusia yhteistyö- kumppaneita löytynyt, vaan maaseudun naisten aika näytti kuluvan lasten, kodin ja viljelysten hoitoon. Matka oli silti Linnanmäelle arvokas; kuuluuhan hän helsinkiläiseen Naisverkostoon, joka rakennutti Sri Lankaan äitiysklinikan 10-vuotisjuhlakeräyksellään. Uuteen, Katariinankadun liikkeeseensä Linnanmäki suhtautuu innostavana projektina. . Haluaisin tukea enemmänkin naisia maailmalla, mutta kehitysmaista on saatavilla toistaiseksi aika vähän eettis-ekologisesti tuotettuja sisustustuotteita. varsinkin, kun aika monille asiakkaille sopi se, että tuunasin heidän pyöriään tarroilla. Tänään Linnanmäkeä ympäröivät useat eettis-ekologiset, kestävällä pohjalla valmistetut tuotteet. Siksi kerron aina luennoillanikin, että päätös oli kova, Linnanmäki sanoo ja siirtyy puhumaan jälleen yhdestä intohimostaan; opettamisesta. Linnanmäki opettaa edelleen . Itämaisten mattojen ja ryijyjen korjauspalvelu on nyt myös osa Pore Helsingin palvelukokonaisuutta. YKSITYISYRITTÄJÄKSI ryhtyminen edellytti Linnan- Sisustustyyny on värejä rakastavan Sirpa Linnanmäen itsensä suunnittelema. Tässä yksi esimerkki Latinalaisen Amerikan maissa valmistetusta kierrätyslaukusta. Yrittäjäperheen kasvatti ei ole vierastanut missään vaiheessa myöskään yrittäjyyttä. . Kun olin Iittalan tuoteryhmäpäällikkönä, kaikki tuotannossa olleet värit kulkivat minun käsieni kautta. Putiikinpitäjä kertoo mieluusti esimerkiksi siitä, millä tuotteilla tuetaan työyhteisöjä, joissa kehitysmaiden naiset pärjäävät paremmin työmahdollisuuksien avulla. . Nautin pienestä pitäen ukkini pyöräkaupassa häärimisestä ja kassakoneen kilinästä . Naisilta on vaatinut todellista sinnikkyyttä mobilisoida toiminta Afganistanissa, Linnanmäki iloitsee. Hänellä itsellään on monipuolinen työhistoria jo ajalta ennen yksityisyrittäjyyttä. Tiesin, että haasteita riittää ja karikoitakin varmasti tulee. Stockmannilla tein muun muassa sisustuksia ulkomaille, mutta kun kukaan muu ei osannut korjata paimentolaismattoja, pääsin ylläpitämään sitäkin taitoani. 26 TAITO NRO 3 . Rakastuin Katariinankadun arkkitehtuuriin ja miljööseen, ja toivon, että kaupunkilaiset ja kesäturistit löytävät tiensä myös meidän viehkeälle sisäpihallemme, putiikinpitäjä sanoo.. Löysin esimerkiksi afganistanilaiset rauhanlinnut ja niiden hollantilaiset tuottajat pari vuotta sitten Pariisin messuilta. Tämä kaulassani oleva lusikkakoru on eläkkeellä olevan nivalalaismiehen suunnittelema. Antti Alatalo on sanonut, että ei anna mallistoaan myyntiin kenellekään muulle kuin minulle, naapurikylän tytölle, Ylivieskasta kotoisin oleva Linnanmäki nauraa. Hän haeskelee uusia tuotteita myös lomamatkoillaan. . Eri tahot jakavat hirveästi rahaa tuotekehitykseen. Minusta rahaa ei pitäisi ripotella alkulähteillä sinne tänne vaan rajata tarkemmin tuen saajat ja pysyä heidän rinnallaan myös myynnin ja markkinoinnin rahoittamisessa. 2013 mäeltäkin pitkää pohdintaa. . Siihen mahtuu suunnittelua, ostamista, myymistä, markkinointiviestintää ja tuotekehitystä. . Olin aluksi kolmen euron saippuakauppias, ja aloin hankkia kalliimpia tuotteita vasta pikkuhiljaa, Linnanmäki kertoo strategiastaan. Asiakkailleen hän kertoo mielellään tarinoita tuotteiden takaa.
2013 27. TEEMA Kesäkohteita BEKEN OF COWES Tällainen oli Blue Marlin vuonna 1947 Englannin vesillä purjehditussa Cowesin Regatassa. BLUE MARLIN ON SUOMEN PUUVENEKESKUKSEN SYDÄN VUONNA 1938 RAKENNETUN SUUREN PURJEVENEEN KUNNOSTUSTYÖ LOI KOTKAAN KANSAINVÄ L I S E N TA S O N V E N E V E I S TÄ M Ö N . VENEEN KUNNOSTUS O N TA R J O N N U T M O N TA SEIKKAILUA. Teksti ja kuvat: ULLA-MAIJA VON HERTZEN TAITO NRO 3
un kotkalainen Leo Skogström ja Allan Savolainen näkivät ensimmäisen kerran kilpapurjevene Blue Marlinin Sloveniassa, kumpikaan tuskin arvasi, miten suuri merkitys tällä veneellä tulisi olemaan suomalaiselle puuveneenveistolle. 2013 ensi talvena vene viimeistellään. Mutta Puuvenekeskuksessa korjataan ja kunnostetaan myös pienempiä veneitä. Suomessa on nyt yli sata puuveneveistämöä, joista useimmat ovat yhden miehen yrityksiä. Puuveneitä on rakennettu 10 000 vuoden ajan. Sen ovet ovat avoinna ihmisille, jotka haluavat tulla katsomaan 21 metriä pitkän Blue Marlinin kunnostamista ja ihailemaan muita puuveneitä. Mutta aloitetaanpa tarina alusta. Elo-syyskuussa se lasketaan vesille, suoritetaan testipurjehdukset, ja K 28 TAITO NRO 3 . Tuolloin oli vuosi 2006. Kotkan vanhassa kantasatamassa on vuodesta 2008 lähtien toiminut Suomen Puuvenekeskus, jonka suurin työ on kaikkien vuosien aikana ollut Blue Marlinin kunnostaminen oman aikansa asuun. Suomen Puuvenekeskus on myös suosittu ja ainutlaatuinen turistikohde. Suomen Puuvenekeskus on maailmanluokan veistämö, jonka päämääränä on suomalaisen puuvenekulttuurin ylläpitäminen ja kehittäminen, Leo Skogström sanoo.. Suomalaisella pankkiirilla ja puuveneiden ystävällä Henrik Andersinilla oli kaksi . Monet Haminasta Etelä-Kymenlaakson ammattiopistosta valmistuneet puuveneveistäjät saavat sieltä työtä ja kokemusta
Jo alun perin tiedettiin, että vuosia meressä käyttämättömänä ollut vene tarvitsee mittavan kunnostuksen. . Kaavan tuloksen tulee olla 12m tai pienempi. LEO SKOGSTRÖM Yleisöparvekkeelta on mielenkiintoista seurata Blue Marlinin kunnostusta. Sisään pääsee aukioloaikoina ilman maksua. Blue Marlin vaiheessa, jossa kansipalkit on kiinnitetty. Teräskaaret vaihdettiin pronssisiksi, ja niiden väliset vanhat jalavasta veistetyt painokaaret korvattiin nekin uusilla. Mutta pronssia ja jalavaa oli vaikea löytää. Sitten ruvettiin ihmettelemään, missä 21 metriä pitkä vene kunnostetaan. Kotkan kantasatamassa oli ennestään tilaa veistämölle, mutta nyt tarvittiin kokonaan uudet tilat. Tampereella pronssilevyistä vesileikattiin yhteensä > TAITO NRO 3 . Kaikki kustannukset maksoi Henrik Andersin. Blue Marlin tuotiin ?kuuriin?, kuten kotkalaiset sanoivat. Veneiden pituus vaihtelee 21 metrin molemmin puolin. Jan Fagerroos ja Toni Parkkinen askeltavat yhtä tahtia veneen pohjaa hioessaan. ?kuutosta?, mutta häntä alkoi kiinnostaa suuremman purjeveneen hankkiminen. Muutamat linjapiirustukset löytyivät British Maritime Museumista, ja lisäksi saimme käyttöömme sisaralus Evainen piirustukset, Skogström muistelee. SEIKKAILU nimeltä Blue Marlinin kunnostus jatkui. . Hän kuuli, että Sloveniassa olisi myynnissä klassinen 12mR-luokan kilpapurjevene Blue Marlin, joka oli rakennettu Englannissa vuonna 1938. Tämä kansainvälinen luokka oli vuosina 1958?1988 maailman tunnetuimman purjehduskilpailun America?s Cupin veneluokka. Kauppa syntyi ilman, että Andersin näki venettä. Tästä johtuu, että luokkaa kutsutaan kaksitoistametriseksi. Kotkalaiset Skogström ja Savolainen lähtivät jännittävissä tunnelmissa hakemaan venettä, joka tuotiin Kotkaan marraskuun sakeassa lumisateessa. Veneen piirustukset olivat tuhoutuneet saksalaisten pommituksissa toisen maailmansodan aikana. 2013 29. Sitten tuli eteen ongelma. . Ylhäällä seinällä on 12mR-luokan mittasääntö, jossa L = vesilinjan pituus, d=ympärysmittojen erotus, S = purjepinta-ala ja F = vapaalaidan korkeus. Henrik Andersin vuokrasi pitkäaikaisella sopimuksella kaupungilta kantasatamasta tontin, ja professori Ilmari Lahdelma piirsi nykyaikaisen veistämörakennuksen, viime syksynä Puuvenekeskuksen johtajan työstä eläkkeelle jäänyt Leo Skogström muistelee. Veistämö suunniteltiin ottaen huomioon Blue Marlinin mitat. Vene purettiin lauta laudalta, ja laudat korvattiin uusilla. Kuparipäällysteisestä rakennuksesta tuli komea: muodoltaan se on kaarimallinen, kuin ylösalaisin käännetty vene. Oikeanlaista pronssia löydettiin saksalaisesta valssaamosta
2013 Suomen Puuvenekeskus Suomen Puuvenekeskus tarjoaa tilat monille alan yrityksille. Toiminnan ydin on maamme johtaviin puuveneveistämöihin kuuluva, kymmenisen henkeä työllistävä Red Sky. Tämä on hyvin työllistävä hanke veneenveistäjille. Työn jäljen on oltava täydellistä. . Jalavaahan siellä kasvaa, viskitislaamosta kerrottiin. Tämän jälkeen Blue Marlin onkin taas valmis keväästä 2014 lähtien ottamaan osaa suuriin kilpailuihin. BLUE Marlin on kunnostettavanakin juhlava näky. Johtaja Petri Tykkä tutustui Puuvenekeskukseen, kun hän toi muutama vuosi sitten oman purjeveneensä talvenmittaiseen kunnostukseen. Taustalla on Kari Cavénin komea vanhoista höylistä tehty taideteos 1300 erimuotoista kappaletta, ja Kotkassa ne taivuteltiin ja juotettiin yhteen. Ja se jalava: tarina kertoo, että Allan Savolainen löysi ratkaisun Google Earthista. Nyt hän valmistautuu liimaamaan mahonkisen kannen reunalaidan eli skantäkin. Jos veneilijä tarvitsee pressun, kunnostusta, verhoilua, moottorin huoltoa, niin kaikki löytyy täältä, kertoo Puuvenekeskuksen johtaja ja Red Skyn toimitusjohtaja Petri Tykkä. Keskuksessa on myös runsaasti tilaa veneiden talvisäilytystä varten. Petri Tykkä on tietysti itsekin antanut palasen sydämestään puuveneille. Muita ovat kuomuja, pressuja ja verhoiluja tekevä Venekuomu Ma-Re, koneiden moottorihuoltoon ja laiteasennuksiin erikoistunut Extra Marine, veneveistämö Mika Kajander ja Jan Fagerroosin ja Toni Parkkisen veneveistämö Kaakon Vene. Lisäksi Puuvenekeskuksen yhteydessä toimii Leo Skogströmin valokuvastudio ja huippuluokan digipaja CandyStore, joka dokumentoi Blue Marlinin entisöintiä. . Tämä on kerran elämässä vastaan tuleva työ, todella hieno haaste. Kun Blue Marlin tulee valmiiksi, toi- votaan, että Kotkan Puuveneveistämölle saadaan maailmalta jokin vastaavanlainen suuri työ. Hänen oma veneensä on vuonna 1939 Ruotsissa, Vätternin rannalla rakennettu puinen purjevene Attack. . Sen ympärillä tekee työtä useampikin mies, kaikki alansa huippuammattilaisia. Ne ovat aitoa luonnonmateriaalia, ja varsinkin vanhempien veneiden muoto ja estetiikka miellyttävät minua. Tällä alalla sukupolvi on vaihtumassa, vanhat mestarit jäävät eläkkeelle ja meidän ikäiset, 30-vuotiaat, tulevat alalle. . Savolainen hyppäsi lentokoneeseen ja matkusti Edinburgiin, josta ajoi loppumatkan vuokra-autolla maanomistajan puheille. Puu on ikuinen materiaali, jota voi hyvin korjata. Puuveneessä on hienointa sen pehmeä ääni vettä vasten, kauneus ja se, että puu on uusiutuvaa luonnonvaraa, Hakkarainen miettii. Mutta täydellistä pitää olla myös vesilinjan alapuolella. Veneenveistäjät ja puuveneartesaanit Jan Fagerroos ja Toni Parkkinen 30 TAITO NRO 3 . Kannen tekeminen on mielenkiintoista, sillä siinä kaikki jää näkyviin. Hän näki, että hyvällä jalava-alueella Pohjois-Skotlannin kohdalla joen rantamilla näkyi lupaavasti vihreää. Sitä paitsi Kotka ja Suomen Puuvenekeskus tunnetaan jo maailmalla ja suureksi osaksi juuri Blue Marlinin ansiosta, Leo Skogström sanoo.. Leo Skogströmin mielestä se on aivan mahdollista. . Nämä veneet ja niiden kunnostukset ovat niin kalliita, että kuljetukseen käytettävät rahat ovat niihin verrattuna pikkujuttu. Se vaatii useiden viikkojen, jopa kuukausien hiomisen, höyläämisen ja taas hiomisen. . Vaikka puuvene rakennettaisiinkin uudelleen kuten Blue Marlin, vene säilyy sellaisena kuin se on alun perin ollut. Kari Cavénin taideteos Blue Marlin Reincarnation on tehty Blue Marlinin kylkilaudoista ja peräsimestä. kulkevat hitaasti veneen pohjan päästä päähän, yhä uudelleen ja uudelleen. Se on fairausta: he pitelevät pitkän lankun näköistä hiomalaitetta, joka pikkuhiljaa hioo pohjan helmensileäksi. Vieressä oli viskitislaamo, johon Savolainen soitti. Se nostetaan vielä talveksi veistämön suojiin viimeistelyjä varten. Sisustus tehdään komeasti seetristä. Olen aina pitänyt puuveneistä. Suuri hetki koetaan näillä näkymin tänä syksynä, kun vene lasketaan koemielessä vesille. Matkan varrella esiin nousseet yllättävät ongelmat kuitenkin hidastivat työtä. Koko Puuvenekeskuksen 20 hengen porukka on mukana Blue Marlinin entisöimisessä. Veneenveistäjä, puuveneartesaari Taneli Hakkarainen on ollut kunnostamassa Blue Marlinia ihan alusta lähtien. Kaupat syntyivät, ja niin saatiin veneen vaatimat jalavat. Alun perin kaavailtiin, että Blue Marlinin kunnostus kestäisi kolme vuotta
PAJATSON EDELTÄJÄ KIRKON ETEISESSÄ, SEN ULKOPUOLELLA TA I TA P U L I S S A S E I S O VA PUINEN VEISTETTY U K K O O J E N TA A K ÄT TÄ A N O VA N N Ä K Ö I S E N Ä . ?JOKA KÖYHÄÄ A R M A H TA A , H Ä N LAINAA HERRALLE?, LUKEE KARVIAN KIRKON ULKOSEINÄSSÄ PIKKUISESSA K AT O K S E S S A S E I S O VA N UKON YLÄPUOLELLA. Teksti: JOHANNA AYDEMIR Kuvat: AKI PAAVOLA M oni suomalainen ei ole koskaan nähnyt vaivaisukkoa. Ei ihme, sillä ne ovat varsin paikallinen ilmiö. Suomessa tiedetään olleen noin 150 vaivaisukkoa, joista reilu sata on yhä jäljellä. Myös pukeutuminen on siistiä, joka on yleistä erityisesti Pohjanmaan alueen ukoille. VAIVAISUKKO . TEEMA Kesäkohteita Karvian vaivaisukolla näkyy hyvin tyypillinen keppi kädessä. 2013 31. Suomessa vaivaisukkojen sijainti keskittyy Pohjanmaan alueelle ja läntiseen Suomeen, tarkemmin kartassa alueen Rauma?Hämeenlinna?Jyväskylä?Kokkola sisäpuolelle. > TAITO NRO 3 . Mutta esimerkiksi naapurimaasta Ruotsista on löytynyt vain yhdeksän ukkoa
2013. Keuruun vanhankirkon vaivaisukko on oikeastaan nuori poika. Se ei ole ehkä tyypillisin malliltaan, koska ei muistuta köyhyydestä eikä ojenna anovaa kättä. 32 TAITO NRO 3
Toisaalta jotkut vaivaisukot kuvaavat hyvin köyhää tai sairasta, Särkisalon ukko esimerkiksi on pieni, vauvanvartaloinen lä- hes alaston ukko, jonka vartalo on maalattu täyteen punaisia pilkkuja kuin rokkotautisella. VAIVAISUKKOJEN tarinaa voidaan jäljittää aina keski- ajalle asti, jolloin rahaa kerättiin sodankäyntiin niin sanottujen uhritukkien avulla. 2013 33. ja niinpä vaivaisukot ilmestyivät kirkkojen eteisiin. Niiden tekijät ovat olleet yleensä kansantaiteilijoita, paikallisia puuseppiä, joiden kädenjäljessä näkyy kansanomainen luovuus. Vuonna 1525 uhritukit kiellettiinkin, koska ne koettiin anekauppana. 1700-luvulla köyhistä huolehtimista alettiin pitää julkisena yhteisön velvoitteena, ja 1852 säädettiin kuntalaki, jonka mukaan köyhien asioista huolehtimaan tuli määrätä kuhunkin pitäjään vaivaishoitohallitus. Kun tätä hallitusta yleensä johti kirkkoherra tai kappalainen, syntyi luonnollinen yhteys kirkon ja vaivaishoidon välille . Mitään selitystä sijainnille ei varmasti ole voitu antaa, mutta arvailuja on esitetty, että vauraammassa lännessä on ollut varaa antaa omastaan köyhemmille. Myös puunveistotaito on keskittynyt näille samoille alueille. Vaivaisukot ovatkin yksi kansantaiteen muoto. Suurin osa nykyään ?palvelevista? ukoista on peräisin 1800-luvulta. > TAITO NRO 3 . Tekijätietoja ei useinkaan ole taltioitu, tallessa saattaa olla vain esimerkiksi tieto ?eräs kirvesmies Reisijärveltä?. Ukot ovat yleensä hyvin puettuja, monella on silinterihattu päässä ja yli puolella niistä on puujalka kuvaamassa sotavammaa, sillä yksi työ ukoilla oli kerätä rahaa juuri sotainvalideille. Vahvasti uskottiin myös, että rahalla voitiin ostaa puhdasta omaatuntoa: ?Kun raha kirstuun kilahtaa niin sielu taivaaseen vilahtaa?. Vain muutama yksittäinen vaivaisukko seisoskelee tämän alueen ulkopuolella. Vain yksi vaivaisakka on säilynyt, ja se on Soinin kirkolla
Yksi tuoreimmista tapauksista on viime kesänä Kalajoella Raution kirkolta kadonnut ukko, jolle nyt parhaillaan työstetään uutta seuraajaa vanhan mallin mukaan. Lisää vaivaisukoista: www.vaivaisukot.fi ?Kun raha kirstuun kilahtaa niin sielu taivaaseen vilahtaa.? 1 Soinin vaivaisakka on 4 Särkisalon ukko ainoa Suomessa säilynyt naishahmo ?ukkojen töissä?. on aika erikoinen ilmestys. Pelastakaa vaivaisukot ry on kerännyt Kerimäen näyttelyyn noin neljäkymmentä ukkoa, ja o ne ovat nähtävillä Kerimäellä elokuun loppuun asti. Ko Kokoelmaan kannattaa lähteä tutustumaan, sillä se on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen. Lähde tapaamaan vaivaisukkoja Kerimäelle! Ukoista on ilmestymässä kesän kynnyksellä myös kirja, jota varten valokuvaaja Aki Paavola on matkustelut kuvaamassa kaikki Suomessa jäljellä olevat vaivaisukot. 3. 2013 TÄNÄ KESÄNÄ on hyvä mahdollisuus nähdä laajempi kokoelma vaivaisukkoja, kun Vaivaisukot Kerimäellä -näyttely aukesi toukokuun lopulla. 1 2 4 JOS NYKYÄÄN hyväntekeväisyyteen kerätään merkit- täviä varoja rahapeleillä, ei vaivaisukkojen rahankeräysarvo koskaan ole ollut vastaava, mutta niiden sosiaalinen merkitys jakamisen ja toisista huolehtimisen symboleina on ollut sitäkin merkittävämpi. Rahaa keräävät vaivaisukot ovat kohdanneet myös paljon väkivaltaa ja ryöstelyä. Silti niistä ei ole haluttu luopua vaan hyvin usein tilalle on tehty uusi, jopa vanhan kopio. Surkeutta on lisätty tekemällä ukosta sairaan näköinen siinä toivossa, että lahjoittajan kolikko helpommin kilahtaisi alla olevaan kirstuun. 2 Hauhon kirkossa olevassa ukossa näkyy hienosti veiston jälki. 3 Alavuden vakavakasvoinen vaivaisukko ojentaa kättään. 34 TAITO NRO 3 . Milloin on vain ilkivallan takia katkaistu käsi tai vielä pahempaa, kiskottu koko ukko sijoiltaan ja ryöstetty
Tekijä Unelmientäyteinen ELÄMÄ B R I TA N N I A N D O R S E T I S S A A S U VA SUOMALAINEN MINNA HEPBURN ON L U O N U T U N E L M A S TA A N M E N E S T Y N E E N VA AT E T U S A L A N Y R I T Y K S E N . 2013 35. S A M A L L A HÄN SAA NAUTTIA MAASEUTUI D Y L L I S TÄ Y M PÄ R I L L Ä Ä N . Teksti: KATARINA BOIJER Kuvat: MARJO MARIANNE TAYLOR KOIVUMÄKI TAITO NRO 3
2013. Hepburnin liiketila sijaitsee lontoolaisessa vanhassa kirkossa. 36 TAITO NRO 3
Ja kun vielä asun maalla kaukana pääkaupungista, olen kahden lapsen äiti ja mieheni matkustaa työnsä puolesta paljon, niin aikakin on rajallista. . Vuonna 2008 perustin vaatemerkin ja pääsin samantien Lontoon muotiviikoille, mikä oli valtaisa onnenpotku. Naistenmallisto on aina hankalaa pienelle brändille ja on usein kannattamatonta. Myös erilaiset kankaat ja eettinen muotisuunnittelu olivat suurennuslasin alla. . Myös lapsiani opetan vastuullisiksi kuluttajiksi, Hepburn kertoo valinnoistaan. MINNA on erityisen ihastunut hääpukuihin ja keskit- tyykin nykyään lähinnä niiden suunnitteluun. Brittikangas voi olla kiven takana, eivätkä kankaantuottajat pahemmin itseään mainosta. Toki ihastuttavia pitsisiä puseroita saa edelleenkin. . Eettisen muotiteon palkinto napsahti Hepburnille Elle Style Awards -kisassa Helsingissä vuonna 2011. Englantiin Minna muutti skottilais-kanadalaisen miehensä kanssa vuonna 1998. 2013 37. Eettisyyden pitäisi olla sunnittelijoille itsestään selvää. Pitsi on ihana materiaali, ja käytän sitä paljon. Lastenvaatekokoelmanikin on tehty kangaspakkojen ylijäämistä. . Kaikki vaatteet tehdään käsityönä Englannissa. En ole koskaan ollut mitenkään nerokas käsityöihminen, mutta olen hyvä suunnittelemaan suurempia kokonaisuuksia, joten hyvä kaavoittaja on aina ollut minulle elintärkeä, Minna sanoo. Muotiviikoilla kokoelman keveys, vintage-henkisyys ja luova kierrätysmateriaalien käyttö saivat aikaan ihastuneita huokaisuja, joten Hepburn on ollut kokoelmineen muotiviikoilla alusta lähtien joka vuosi. V BRITANNIASSA oli ennen kukoistava kangas- ja pitsi- teollisuus, mutta tänä päivänä tehtaita on enää muu- tamia. Itselleni ympäristöasiat ovat aina olleet tärkeitä, ja puvuissani avainasemassa ovat kierrätys, luomu sekä paikallisuus. Suunnittelu lähti ihan harrastuspohjalta, mutta ajatus omasta yrityksestä alkoi pian itää. Mitään ei myöskään mene hukkaan kankaita leikattaessa. Lontoon > TAITO NRO 3 . Kaikki ainekset hankin maatilatoreilta ja paikallisilta tuottajilta. Pitsi mukautuu moneen, ja yhdistettynä farkkuihin tai nahkavaatteseen siihen saa sopivaa särmää, Hepburn vinkkaa. . Mutta onneksi nyt ovat parhaat kangas- ja pitsipaikat tiedossa. . Webbisivujakaan ei monella yrityksellä ole, joten kankaitten metsästys oli alussa haasteellista. Sama koskee myös ruokaa. Mutta sitten sain yht?äkkiä idean häämallistosta, ja nyt töitä sen tiimoilta on todella paljon. Ilman vaatesuunnittelijan koulutustakin on mahdollista luoda oma tuotemerkki. aikka Minna Hepburnilla ei vaatesuunnittelijan koulutusta olekaan, hän on kavunnut Britannian muotimaailman liukkaita portaita, ja hänen naisellisia mekkojaan sekä hääpukujaan on ollut esillä niin Voguessa, Ellessä, Graziassa kuin useissa koti- ja ulkomaisissa häälehdissäkin. Pienen tyttären kotiäitinä Minnalla oli aikaa kierrellä antiikkimarkkinoilla, haistella Lontoon tuulia sekä katsella ihmisten pukeutumista
Hepburnin perhe haaveilee seuraavaksi parista siasta. . HÄÄPUKUNI ovat sellaisia, joita voi käyttää alttaril- le astumisen jälkeenkin. Ihastuimme paikkaan heti, kun menimme sitä katsomaan. 2013 MINNA perheineen päätyi maaseudulle toisen lapsen synnyttyä. Puvut on valmistettu laadukkaista ekologisista kankaista, muun muassa saksalaisesta sertifioidusta luomusilkistä. Morsiamien palaute on myös koskettavaa, ja he lähettävätkin kiitoskortteja. Lontoon Showroomista löytyy myös värikkäitä nappeja. . Yhä harvemmat morsiamet haluavat tänä päivänä sijoittaa tuhansia pukuun, jota käyttää vain kerran. Koko häämaailma on itselleni uusi asia, mutta pidän siitä todella paljon juuri asiakkaiden ansiosta. Meidän putiikkiin voi tulla höpöttelemään vaikka tunneiksi, ja kuohuviiniäkin on tarjolla. Talossa asui yhdeksänkymppinen taiteilijarouva, ja maalauksia ja ihania tavaroita oli huikeita määriä lattiasta kattoon, Minna kertoo.. Häämuodinkin pitäisi olla hauskaa ja leikkisää, ilman turhaa vakavuutta. Minnan hääpuvut ovat tyttömäisen romanttisia, olematta kermakakkuja. 1800-luvun alkupuolella rakennettu koti löytyi Dorsetin kreivikunnasta, jossa Minna elää idyllistä maalaiselämää miehensä, lastensa sekä eläimiensä kanssa. Minna Hepburnin hääpukueleganssi on romanttinen olematta liian kermakakkumainen. putiikkiin on sovittu tapaamisia jo viikkojen päähän. Mutta en vielä halua palkata ulkopuolisia, koska en itsekään nosta palkkaa. . Vintage-vivahdus tekee niistä ajattomia ja monikäyttöisiä. Lontoon putiikissa on hääpukujen lisäksi tarjolla kattava kokoelma huntuja, hiuskoristeita, vöitä ja kaikkea muuta mukavaa morsianta koristamaan. 38 TAITO NRO 3 . Eläinkatraaseen kuuluvat hevonen, poni ja koira. Koska liikkeemme sijaitsee vanhassa kirkossa, sekin luo omaa tunnelmaansa
Pikkuhiljaa taloa korjailemme, keittiö odottaa vuoroaan seuraavana. Värikäs stailaus piilotteli kuitenkin alleen rakennusteknillisiä pommeja. . 2013 39. Seinät suorastaan murenivat käsiin, katto vuosi ja antiikkinen öljyboileri puksutti semmoisella aliteholla, että talvisin lämmin kerrospukeutuminen ja villasukat olivat kova sana, Minna nauraa. Brittiläiseen rakentamiseen täytyy suhtautua tietyllä huumorilla, muuten voi koittaa täydellinen hermojenmenetys. Huumori ei loppunut Minnaltakaan, kun hän kärpästä hätistellessään työnsi kätensä seinän läpi. . Vanhojen talojen seinien tilkkeinä on usein olkia tai hevosenjouhia. Kaikki vanhat kokolattiamatot on revitty pois, ja nyt kopsuttelemme kivi- tai puulattialla. Talosta tulee jonakin päivänä todella upea, Minna hehkuttaa. Puutarha on aikoinaan ollut showpuutarha, ja ihmiset ovat maksaneet päästäkseen sitä ihastelemaan. Tyyli on tietysti rustiikin maalaishenkinen. www.minna.co.uk Minna Hepburnin Showroom sijaitsee Lontoossa, osoitteessa 90 Brixton road. TAITO NRO 3 . Mutta maalla on vain niin ihanaa! Lapsille se on aivan erilainen kasvuympäristö kuin suurkaupunki. Ebay, huutokaupat ja kierrätyskeskukset ovat aarreaittojamme. Vuosien saatossa siitä on tullut rikkaruohojen valtaama ryteikkö, mutta vähitellen se alkaa paljastaa paratiisimaista menneisyyttään patsaitten ja suihkulähteiden muodossa. . Kierrätys on kotonakin kunniassa, eikä täältä löydy yhtään ketjuliikkeestä ostettua huonekalua
Neuvostoliitossa naisten työpanosta tarvittiin maataloudessa ja teollisuudessa.Aikaa ei enää riittänyt ompeluun. Mekkoa pidetään joko vyötettynä tai esiliinan kanssa. Laakapistoin ommellut kukat loistavat sateenkaaren väreissä ja langat ompeluun saadaan yhä joko kaupan vauvannuttuja tai villahuiveja purkamalla. Pukumalli on syntynyt marilaisen kansanpuvun pohjalta 1920-luvulla. Silloisten marilaisten kulttuurivaikuttajien tarkoituksena oli luoda marilainen kansallispuku, jossa yhdistyisi marilaisuudelle ominainen kirjontataito ja tuohon aikaan moderni tekniikka eli laakapistokirjonta ukrainalaisen mallin mukaan. Uudistamisen taustalla vaikutti poliittinen tilanne. Muunnoksia on niin monta kuin tekijöitäkin. Uudesta puvusta on tullut suosittu koko marilaisella kielialueella ikään tai aviosäätyyn katsomatta. ?KUKA M U U P I TÄ I S I M A R I L A I S P U K U A , JOS EMME ME?. Marilaisten kansanpukujen valmistus perinteisellä tavalla oli työläs prosessi. Se tunnetaan tasavallan pääkaupungin nimeltä jo?kar-olalaisena pukuna. >. Koko marilaisella kielialueella käytetään juhlapukuna valkoista kirjontakoristeista mekkoa, jonka helma on murretun sävyistä tekosilkkiä. MUSEOVIRASTO. Kuvaajatieto valokuvan yhteydessä 40 TAITO NRO 3 . NIIN NUORET K U I N VA N H AT O VAT O L L E E T TÄTÄ M I E LTÄ . Teksti: ILDIKÓ LEHTINEN Kuvat: SUOMEN KANSALLISMUSEO / KULTTUURIEN MUSEO. 2013 M itä marilainen puku on. SARJA 3/6 Suomalais-ugrilaiset kansat ILDIKÓ LEHTINEN ?Vaikka on kurjaa, PITÄÄ OLLA KAUNISTA? M A R I T T U N N E TA A N L A U L U I S TA A N , TA N S S E I S TA A N J A K A N S A L L I S P U V U I S TA A N . M A R I T E S I I N T Y VÄT M I E L E L L Ä Ä N M A R I L A I S P U V U I S S A J A H A L U AVAT A N TA A U L K O P U O L I S E L L E M I E L I K U VA N K A N S A S TA , J O K A K ÄY T TÄ Ä Y H Ä TÄTÄ P U K U A IDENTITEETIN MERKKINÄ
2013 41. Valkoinen on puhtauden ja jumalten väri ja se kuuluu uhritilaisuuksiin. TAITO NRO 3 . ILDIKÓ LEHTINEN Juhlapukuinen nainen uhraamassa Veden haltialle
Yksinkertaistettua pukua on tehty palvelutalojen ompelimoissa, ja se on yhä suosittu koulujen juhlapukuna. Turkoosi, pinkki, aniliini, tummanpunainen, oranssi ja taivaansininen ovat Marin tasavallan rajojen ulkopuolella asuvien itämarien suosittuja värejä. Hampun ja pellavan viljely lopetettiin vasta 1970-luvulla. Ennen sitä puolet naisten elämästä kului vaatteiden > 42 TAITO NRO 3 . ?Kirjonta on kuin naisten kasvot?, sanovat edelleen naiset. Kankaita kudottiin marikylissä aina 1950-luvulle asti. Ba?kortostanissa Belajajoen varrella pukuja ommellaan kotioloissa mieluiten tekosilkistä. Kirjonta on ollutkin naisen osaamisen mitta. ILDIKÓ LEHTINEN Morsian on valkoisessa, kaasot ja morsiusneidot itämarien kansallispuvuissa. Toiset ompelevat mekkoja valmiiksi, ja toiset koristelevat niitä häivepistoin kukkakirjonnalla. Kiireinen morsian saattaa tilata pukuja käsityötaitajalta, jollaisia joka kylässä on useitakin. Marilainen puku on aina ollut ja on edelleenkin kirjontakoristeinen. Volgan kauppareitin varrella vuorimarit omaksuivat kansanpukuunsa innovaatioina koristenauhoja ja pitsikoristeisen esiliinan, ja luopuivat raskaista rahakoruistaan 1800-luvun lopulle tultaessa. Tasavallan toista virallista marikieltä, vuorimaria, puhuvat marit suosivat omaa pukuaan merkkinä elinvoimaisuudesta. Huolimattomasti kirjailtu mekko oli osoitus laiskuudesta. Tyynyt kuuluvat morsiamen myötäjäisiin. PITSIKORISTEINEN esiliina, raidalliseksi kudottu silkkivyö ja hillitysti kirjailtu valkoinen mekko ovat käytössä tasavallan lounaisosassa Kozmodemjanskin eli marilaisittain Tsikman kaupungin lähikylissä. 2013 Juhla päiväkodissa. Etnopukujen kirjoa, vasemmalla muodikkaita kotelomekkoja, oikealla vuorimarilaispuku hempeän värisine esiliinoineen.
2013 43. ILDIKÓ LEHTINEN TAITO NRO 3
Perinnepukujen sarjassa marit selviytyivät voittajina muun muassa vuonna 2003. KANSALLIS- ja etnopukujen valmistus on aikaa vievää tai kallista. Etnopuvut kelpaavat esiintymisasuiksi mutta myös juhliin kaupunkioloissa. Marilaisten kiintymys perinteisiin pukuihinsa ja niiden kauneusarvoon kuvastuu myös siitä, että heti Neuvostoliiton romahduksen jälkeen vuodesta 1991 alettiin järjestää kyläjuhlia. Uhripappi sytyttää vahakynttilää pyhään nurkkaan. 44 TAITO NRO 3 . Talvella ommeltiin pimeässä tuvassa päreen valossa, joten silmäsairaudet olivat yleisiä. Perinteisten pukujen kirjontatekniikka edellytti osaamista ja aikaa. Mekon helmaa ommellaan perinteiseen tapaan nurjalta puolelta etupistoin. Itämarilaisen opettajan puku on viimeisen muodin mukaan tekosilkistä. Kukat on ommeltu häivepistoin ohuella villalangalla. Opettajalla on useita mekkoja eri käyttöön, puuvillaisia arkeen, silkkisiä juhliin ja häihin. ILDIKÓ LEHTINEN Marilainen pääsiäinen on esiisien juhlaa. Ba?kortostanin marikylissä puvun hinnaksi tulee noin 1000 ruplaa. Niissä naiset ovat pukeutuneet jo unohdettuihin kansanpukuihin ja ovat tehneet uusia vanhojen mallien mukaan. Kirjonta on yhä suosittua ajanvietettä. Morsiamen vieraat pukeutuvat viimeisen muodin mukaisiin luomuksiin, mutta sulhasen puolelta ehdottomasti marilaisittain. Laulutaidon lisäksi hyvä kansallispuku onkin häävieraita valitessa tärkeä kriteeri. Lisäksi hän joutuu koristelemaan uutta kotiaan kirjontakoristeisin liinoin, joita on toistakymmentä. Matemaattista taitoa tarvittiin lankojen laskemiseen kirjontakuvioita ommellessa etupistoin niin, että oikea ja nurja puoli tulivat samanlaisiksi. 2013 valmistamiseen ja kirjailemiseen. Yhden puvun ompelemiseen kuluu kuukauden päivät. Marien aloitteesta on ruvettu Venäjällä pitämään kansallispukukilpailuja vuodesta 2003 lähtien. Ostamalla hankitun puvun hinta vaihtelee paikkakunnittain. Jos morsian ei itse ehdi tai osaa, hän hankkii tarvittavat vaatekappaleet ja tekstiilit torilta, markkinoilta tai puoliammattilaisilta. Kylähäät ovat pukujuhlaa. ?Ompelen aina, kun istun, television edessä tai ihan missä vaan, aina ompelen.? Maaseudulla kansallispukuja käytetään ahkerasti uhrijuhlissa ja kesällä festivaaleilla. Morsian pukeutuu valkoiseen, mutta hän antaa lahjaksi uusille sukulaisilleen kansallispukuja. Vuodesta 1991 pidettiin hääpuku-kilpailuja ja vuodesta 2000 marilaispukujen juhlia. Marin tasavallassa perinteiseen tapaan kahdenneulakirjonnalla koristeltu etnopuku saattaa maksaa lähes 3000 ruplaa, joka on noin puolet opettajan palkasta. >. Kahdenneulakirjonta on kuitenkin säilynyt ja on nyt taas muotia. Marilaismieliset kaupunkilaisnaiset tilaavat ompelimolta etnopukuja, joiden leikkaus saattaa olla moderni, mutta joiden koristelu tehdään perinteiseen tapaan etu- ja varsipistoin punaisella ja mustalla langalla. ILDIKÓ LEHTINEN ILDIKÓ LEHTINEN Ompelimoita on eri puolilla marilaista maaseutua. ILDIKÓ LEHTINEN Unt?on kylän ompelimon valmistamat kirjontakoristeiset mekot, housut, topit ja sisutustekstiilit tunnetaan koko marinkielisellä alueella. Niitä tarvitaan myös häissä
MARKKU HAVERINEN Yksityiskohta vuorimarilaisen naisen vyönkoristeesta, joka on ommeltu etupistoin niin, että oikea ja nurja puoli on samanlaista. Ristikuvion uskottiin suojelevan kantajaansa. TAITO NRO 3 . 2013 45
Hopealta kiiltävät ruplat ja kopeekat ovat olleet naisten mieleen, ja niistä on koottu säppäleitä, kaula- ja rintakoruja suojaksi yliluonnollisilta voimilta ja kauneuden takia. 2013 AIHEESTA ENEMMÄN: Lehtinen, Ildikó. Marien mekot. Suomalais-Ugrilainen Seura: Helsinki 1999. Marit, mordvalaiset ja udmurtit. Perinteisen kulttuurin tietosanakirja. Lasihelmistä pujotetut helminauhat koristivat naisten kaulaa arkisin ja pyhäisin. Valkoinen marilaispuku on myös vainajan pukuna, jotta hän ?pääsisi joutsenen lailla taivaaseen?. Kansanlauluissa morsian kimaltelee aamuauringon lailla, ja hänen korunsa häikäisevät kuin keskipäivän auringonsäteet. Museovirasto: Helsinki 2005. Valkoisen jumalan tyttäret. Marilainen nainen ja modernisaatio. Toimittanut Ildikó Lehtinen. Nyt yksityisiä yrittäjiä on useita, ja käsin ommeltuja mekkoja voi tilata verkon kautta. Marilaisten naisten juhlapukuun on aina kuulunut näyttäviä koruja. Kaurikotiloita ripustettiin nuorten naisten juhlakoruihin lapsionnen toivossa. Se on puhtauden väri ja siksi luontouskontoa noudattavilla mareilla uhripuvun väri. Nyt vanhoja rahakoruja korjataan lisäämällä niihin uusia rahoja, ja uusia koruja kootaan myös rahajäljennöksistä. ILDIKÓ LEHTINEN ILDIKÓ LEHTINEN Itämarilaiseen morsiuspukuun kuuluu rahakoristeinen lakki ja rintakoru. MARKKU HAVERINEN Marin tasavallan kaakkoispuolella mekon rintahalkiota, hihansuita ja helmaa koristellaan ristipistokirjonnalla ja lisäksi paljetein sekä koristenauhoin. KIRJOITTAJA ON KULTTUURIEN MUSEON INTENDENTTI JA DOSENTTI ILDIKÓ LEHTINEN Yksityiskohta marilaisen naisen päänkoristeesta, johon on ommeltu keskiaikaisia hopeakopeekkoja, niiden jäljennöksiä, helmiä ja nappeja sekä muutamia kaurikotiloita. 46 TAITO NRO 3 . MARIEN pukuinto ei näytä laantumisen merkkejä. Valkoinen väri on yhä valttia. Suomalais-Ugrilainen Seura: Helsinki 2009.. Toimittanut Ildikó Lehtinen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Askartelun perustana ei vain ole enää materiaalin merkityksellisyys samalla tavalla kuin tehdessämme käsityötä. Askartelussa vapaus materiaalikeskeisyydestä johtaa mitä erilaisimpiin asioihin ja ideoihin miettimättä varsinaisesti tarpeita tai merkityksiä kovinkaan ehdottomasti. Tällä kirjoituksella en halua ottaa kantaa kummankaan . Käsittäminen on käytössä jopa Eduskunnassa, jossa asiat käsitellään. Silloin teemme sen niin hyvin kuin osaamme. Harrastaminen ja askarteleminen ovat luovaa toimintaa parhaimmillaan, sitä ei voi kieltää. Siellä he tekivät perinteisiä käsitöitä työnäytöksissä. käsityön tai askartelun . 2013 47. Käsityöläisyyden rikkaus on käsityöläisen ajattelun ja käsien yhteistyössä. KOLUMNI JOEL NOKELAINEN: MATERIAALIN MERKITYS I hmisen kasvuprosessi on jatkuvaa uusien asioiden oivaltamista, ja niiden ymmärtämisessä on käytetty monenlaisia synonyymejä. Uskon, että siihen pääsee kaikkein kokonaisvaltaisimmin ryhtymällä luomaan omaa esinemaailmaa omiin tarpeisiimme. puolesta, sillä molemmilla on paikkansa ja niitä tarvitaan. Ihmisinä haluamme monenlaisia asioita, ja silloin kun meillä on mahdollisuus vaikuttaa haluihimme omalla tekemisellämme, tehkäämme se hyvin, ja kauniisti. JOEL NOKELAINEN ON KÄSITYÖLÄINEN, VUOLIJA JA VUOLUKOULU-YRITYKSEN PERUSTAJA. TAITO NRO 3 . Perusopetus on varsin keskeisessä asemassa tässä asiassa. Ne voivat tukea toisiaan todella merkittävällä tavalla. Elämme tavarataloelämää, olemme keskellä suunnatonta markkinameininkiä, mutta meidän tulisi voida keskittyä myös oman sisimpämme ymmärtämiseen. Olisiko mahdollista lähteä purkamaan tämän sanan kautta sitä ihmisen erityisasemaa, johon maailma on ikään kuin asettanut hänet? Elämän ei tarvitse olla yhtämittaista uuden oppimisen ja kouluttautumisen taivalta. Tällaisen pohdinnan joutuu jokainen käsityöläinen kohtaamaan omassa työssään. Olin 1970-luvun lopulla matkailualan messuilla Lausannessa, jossa oli useita intiaaniperheitä Kanadasta. Käsityötaitojen oppimisen kannalta laadukkaat ja tarkoitukseen sopivat materiaalit ovat keskeisiä asioita. Arvostaessaan omaa työtään käsityöläinen haluaa tehdä tuotteen juuri siitä materiaalista, joka on tarkoitukseen sopivaa laadullisilta, eettisiltä ja esteettisiltä ominaisuuksiltaan. Harrastajan osalta asioiden ei tarvitse välttämättä olla näin. ESKO KESKI-VÄHÄLÄ Olisi hyvä muistaa ettei maailma tarvitse esineitä, vaan ihminen. Sen tarkoitus on luoda maailman käsittämisen ja oivaltamisen ilmapiiri. Pitäessämme kiinni eettisistä arvoista haluamme tehdä hyvää, kaunista ja kestävää sekä tuottaa jotakin tarkoituksenmukaista ?juuri oikeasta materiaalista?. Kestävän tuotannon perusta ovat oikeat materiaalit sekä tarkoituksenmukaisuus ja esteettinen muoto. Tähän pyrkiminen antaa motivaation ammatin harjoittamiseen. Mitenkään askartelua väheksymättä, on aivan selvää, ettei kädentaitojen oppimista voida perustaa askartelun varaan. Murheellista kuitenkin oli havaita, ettei heillä ollut käytössään alkuperäisiä käsityömateriaaleja kuin osittain. Tällainen tilanne luo käsityöhön askartelun leiman. Elämä voi olla seikkailu (ja sen myös tulisi olla sellainen) jokaisen persoonan oman erityisyyden vuoksi. Ehkä joku muukin sitten ihastuu aikaansaannoksiimme. Jotta omaleimaisesta käsityöstä tulisi myös myyntimenestys, edellytyksenä on tehdä kestävää tuotantoa
Sen pääasiallinen käyttö on ollut aikaisemmin savustuspuu, saunankiukaan lämmityspuu sekä saunojen sisustusmateriaali. . . Rakenteeltaan tuoli on yksinkertainen eikä vaadi kovin suurta puuntyöstöön soveltuvaa konekantaa. . soveltuu kuitenkin suurelta osin käytettäväksi puusepäntöissä. Tervaleppää on todella helppo työstää, ja sen viimeistely on vaivatonta. KÄSILLÄ TAITO-LEHDEN TUOLISARJAN TUOLIT ON UUDELLEENPIIRRETTY VANHOJEN KÄSITEOLLISUUS-, LASTU JA LANKA- SEKÄ KOTITEOLLISUUS-LEHDISSÄ (NYK. TAITO) JULKAISTUJEN PIIRUSTUSTEN MUKAAN. Söpö tuoli pikkuiselle L A S T E N T U O L I N VA L M I S T U S M AT E R I A A L I K S I S O P I I P E H M E Ä J A K E V Y T T E R VA L E P PÄ . A iemmin roskapuuksi luokitellun tervalepän arvostus on noussut kahden edeltäneen vuosikymmenen aikana. . Tämän tuolin valmistukseen riittää vannesaha, sorvi ja porakone. Lastentuolin vaikeusaste on: . . 2013 Tervalepän pintakäsittelyksi riittää usein pelkkä öljy, joskin tämä pikkutuoli on saanut ylleen punaisen maalin. Lastentuolin valmistus on vaativahko työ, koska se vaatii sorvaustaitojen lisäksi myös lasten ergonomian tuntemusta. . ? UOLEVI NURMI Huonekalupuuseppä. / . Se on myös hyvä veistopuu. 48 TAITO NRO 3 . Tämä ?lahopuu. Tänä päivänä sitä käytetään monipuolisesti pienesineiden ja huonekalujen valmistukseen. Tervalepän puuaines on väriltään punertavaa. Tervalepän ydinpuussa esiintyy yleisesti tummanruskeaa kovalahoa
2013 49. TAITO NRO 3
2013 Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. 1:2 50 TAITO NRO 3 . TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien paino- tai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja.
2013 51. 1:1 TAITO NRO 3
2013. 52 TAITO NRO 3
040 838 544 9, INF O@ FIL ON A.F I, WW W.F ILO NA .FI TAITO NRO 3 . Hienopesu 30 °C erillään muusta pyykistä. Huomioi loimen leveyttä suunnitellessasi, että matto kutistuu loimen leveydestä n. 2013 53. Syötä kudetta lievästi, jotta pinnasta tulee tasainen: tee 1 syötöskaari n. leveys 83 cm . TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien paino- tai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. UT: LAP PAJ ÄR VEN VÄR JÄÄ MÖ OY, PU H. 15 cm päähän kankaan suusta ja lyö kude kankaan suuhun umpiviriöllä. Toista seuraava raidoitus 2 kertaa: 7 cm harmaa, 2 cm valkoinen, 3 cm punainen, 2 cm valkoinen, 12 cm sininen ja valkoinen vuorolankaisesti kahdella sukkulalla, 2 cm valkoinen, 3 cm punainen, 2 cm valkoinen, 7 cm harmaa, 2 cm valkoinen, 3 cm sininen, 2 cm valkoinen, 12 cm punainen ja valkoinen vuorolankaisesti kahdella sukkulalla, 2 cm valkoinen, 3 cm sininen, 2 cm valkoinen. Tasoita hapsujen päät. Hoito- ja pesuohje: Säännöllinen imurointi ja tuuletus. KÄSILLÄ RAIKASTA KOTI RAIDOILLA R A I D A L L I N E N M U O V I M AT T O O N K E S Ä K O D I N K ÄY TÄ N N Ö L L I N E N P I R I S T Y S . MUOVIMATTO Malli: LAPPAJÄRVEN VÄRJÄÄMÖ OY, MARJA RAUTIAINEN Kuva: BEADA KINNARINEN Koko: 73 x 160 cm Sidos: palttina Loimi/m: 90 g valkaisematonta Lappajärven Värjäämön 15-säikeistä kotimaista Liina-kalalankaa tex 30x15. . Pese isot matot käsin. OH JE- JA LA NK ATI ED US TEL Rakenne: Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Kudo matto yhdellä ja kahdella sukkulalla. 10 cm. Viimeistely: Solmi maton päihin 4 langan hevosenhäntäsolmut. tiheys 2 l/cm . lankaluku 166+2 Kude/matto: 800 g valkoista (1), 450 g harmaata (3), 350 g punaista (4) ja 300 g sinistä (6) Lappajärven Värjäämön 15 mm leveää Miisa-muovikudetta (n. kaide 20/1 . 600 g /kiekko). Kuteen tiheys: 5 l/cm KUDONTAOHJE Vahvista reunalangat. Kudo loppuun täydennykseksi 7 cm harmaata, 2 cm valkoista, 3 cm punaista, 2 cm valkoista, 12 cm sinistä ja valkoista vuorolankaisesti kahdella sukkulalla, 2 cm valkoista, 3 cm punaista, 2 cm valkoista ja 7 cm harmaata = 172 cm. Puno hapsuista vielä 2+2 langan punoshapsut. Kudo maton alkuun ja loppuun muutama heitto loimilankaa
Höyrytä valmis matto nurjalta tasaisella alustalla esim. Virkkaa palojen vastakkaisille sivulle sama määrä silmukoita, jolloin palat on helppo yhdistää. Viimeistely: Yhdistä palat virkkaamalla. Ota seuraavat 2 palaa ja yhdistä ne samoin. lattialla vanhojen mattojen päällä ja anna kuivua. OHJE- JA LANKATIEDUSTELUT: KAUHAVAN KANGAS-AITTA OY, PUH. krs: 5 kjs, * 15 p, 2 kp+4 kjs+2 kp (= kaksoispylväs), p, 2 kjs*, toista *?* vielä 2 kertaa, 15 p, 2 kp+4 kjs+2 kp kjs-kaareen, 14 p, 1 ps. Päättele kuteet. Viimeistely: Höyrytä palat ja tarkista, että ne ovat saman kokoiset. pystysuoran s:n läpi ja vedä kude koukulle, vie koukku tämän jälkeen 1. silmukan läpi, *ota lanka koukulle ja vedä se kahden koukulla olevan s:n läpi*, toista *?* krs loppuun. 2. Koukkua paluuvaihe kuten 1. Jatka katkaisematta lankaa. 2. Aset palojen np:t vastakkain. Silmukkaluku on jaollinen 4:llä + 4 s. Virkkaa 2 eri väristä palaa, toinen oranssilla ja valkoisella sekä toinen harmaalla ja valkoisella. Virkkaa värillisellä kuteella aloitusketjuun 80 kjs. 1. krs: Poimi silmukat pareittain ristiin ja vaihda samalla värien paikkaa: *Vie koukku edellisen krs:n 2. Virkkaa jokaisen sivun ensimmäiseen ja viimeiseen s:aan 2 ks (= kulmat). Vedä lanka viimeisen ps:n läpi ja virkkaa toinen keskisauma samoin. krs (aloituskerros): Poimi kjs-ketjusta silmukoita koukulle oikealta vasemmalle: vie koukku ensin 2. krs: 5 kjs, *6 p, 2 p+2 kjs+2 p kjs-kaareen, 6 p, 2 kjs*, toista *?* vielä 2 kertaa, 6 p, 2 p+2 kjs+2 p kjs-kaareen, 5 p, 1 ps. pystysuoran s:n läpi ja vedä kude koukulle*, toista *?* krs loppuun ja poimi krs:n viimeinen s värillisellä kuteella. liian löysällä käsialalla matosta tulee veltto ja venyvä. Virkkaa aloitusketjuun 6 kjs ja sulje renkaaksi ps:lla. Huom. Koukkua paluuvaihe vasemmalta oikealle kääntämättä työtä ja koukkua s:t poimintavaiheen väreillä: vedä kude 1. Kaapelikoukku nro 11,5 ja 70 x 70 cm sisätyyny. Tiheys: s ja krs = 10 cm TYÖOHJE Yksi koukkuamiskerros muodostuu poiminta- ja paluuvaiheesta. KÄSILLÄ KOUKUTTU LATTIATYYNY VIRKATTU PALA-MATTO Malli: KAUHAVAN KANGAS-AITTA OY, MIRJAM AHOPELTO Kuva: BEADA KINNARINEN Malli: KAUHAVAN KANGAS-AITTA OY Koko: n. krs: 5 kjs, *13 p, 1 p+3 kjs+1 p kjs-kaareen, 13 p, 2 kjs*, toista *?* vielä 2 kertaa, 13 p, 1 p+3 kjs+1 p kjs-kaareen, 12 p, 1 ps. krs:sta ja vaihda värien paikkaa aina poimintavaiheessa. 60 x 60 cm Tarvikkeet: 700 g valkaisematonta (2), 350 g oranssia (S 2 ) ja 350 g harmaata (17) Kangas-Aitan Mini-ontelokudetta (80 % kierrätyspuuvilla, 20 % muita kuituja). krs: 5 kjs, *5 p, 1 p+3 kjs+1 p kjs-kaareen, 5 p, 2 kjs*, toista *?* vielä 2 kertaa, 5 p, 1 p+3 kjs+1 p kjs-kaareen, 4 p, 1 ps. 5. pylvääseen), 2 kjs*, toista *?* vielä 2 kertaa, 1 p, 2 p+2 kjs+2 p kjs-kaareen, 1 ps. 3. kjs:aan. Huom. Virkkaa 1 ks jokaiseen p:seen, 5 ks jokaiseen kulmaan, 2 ks jokaiseen kahden kjs:n kaareen ja 1 kjs saumojen kohdille. Toista 2. 6. 35 krs:sta. Päätä s:t pomintavaiheessa oranssilla kuteella näin: *ota koukulle ensin silmukkaparin 1. 7. Koukkua yht. krs: 5 kjs, *3 p, 2 p+2 kjs+2 p kjs-kaareen, 3 p, 2 kjs*, toista *?* vielä 2 kertaa, 3 p, 2 p+2 kjs+2 p kjs-kaareen, 2 p, 1 ps. Virkkaa ps:t reunasilmukoiden ulkoreunojen läpi ja kulmissa kahden kjs:n läpi. Käänny ja virkkaa vielä 1 krs piilosilmukoita tyynyn oranssilta puolelta. Koko: 110 x 110 cm Tarvikkeet: 4 kg oranssia (S 2) Kangas-Aitan Lilli-ontelokudetta (80 % kierrätyspuuvilla, 20 % muita kuituja) ja metallinen virkkauskoukku nro 8 tai käsialan mukaan. Tiheys: 7 s ja 4 krs = 10 cm TYÖOHJE Virkkaa neljä samanlaista palaa. 2013 Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. 1. krs: Virkkaa renkaaseen 3 kjs, 3 p, *3 kjs, 4 p*, toista *?* vielä 2 kertaa, 3 kjs, 1 ps 3. 4. krs: 5 kjs, *11 p, 2 p+3 kjs+2 p kjskaareen, 11 p, 2 kjs*, toista *?* vielä 2 kertaa, 11 p, 2 p+2 kjs+2 p kjs-kaareen, 10 p, 1 ps. krs: 5 kjs, *8 p, 2 p+3 kjs+2 p kjs-kaareen, 8 p, 2 kjs*, toista *?* vielä 2 kertaa, 8 p, 2 p+3 kjs+2 p kjs-kaareen, 7 p, 1 ps. Päättele kuteet. Virkkaa sitten oranssilla kuteella harmaan palan puolelta reunan ympäri 1 krs kiinteitä silmukoita (vie koukku vastakkaisten ps:iden läpi). krs:lla. s oikealta puolelta ja sitten 2. 8. Ota kaksi palaa, aseta niiden op:t vastakkain ja virkkaa reunat piilosilmukoin yhdeltä sivulta yhteen. Sulje kaikki krs:t samoin. Virkkaa viimeistä sivua n. 5 cm, laita sisätyyny paikoilleen ja virkkaa sivu loppuun. Reunusta matto vielä kiinteillä silmukoilla. krs: 5 kjs, *10 p, 1 p+3 kjs+1 p kjs-kaareen, 10 p, 2 kjs*, toista *?* vielä 2 kertaa, 10 p, 1 p+3 kjs+1 p kjs-kaareen, 9 p, 1 ps. (06) 4345 500 INFO@KANGASAITTA.FI, WWW.KANGASAITTA.FI 54 TAITO NRO 3 . Jatka oranssilla kuteella ja reunusta kappale piilosilmukoilla. pylvääseen), 2 p+2 kjs+2 p kulman kjs-kaareen, 1 p (seuraavan p-ryhmän 1. s vasemmalta puolelta, ota lanka koukulle ja vedä se näiden kahden s:n läpi*, toista *?* krs loppuun. TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien paino- tai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja.. 10. krs: 5 kjs, jätä 2 p väliin, *1 p (edellisen krs:n 4. kjs:n läpi ja vedä värillinen kude koukulle, *vie koukku seuraavan kjs:n läpi ja vedä kude koukulle*, toista *?* vielä kerran ja ota työhön valkoinen kude. Jatka toistamalla *?* ja poimi vuoroin 2 s valkaisemattomalla ja 2 s värillisellä kuteella. 9. Poimi krs:n ensimmäinen ja viimeinen s aina värillisellä kuteella
2013 55. Hoito- ja pesuohje: Pese matto käsin ja kuosittele kuivumaan tasaiselle ilmavalle alustalle. Höyrytä nurjalta ja kuosittele muotoonsa. VILLIINNY VIRKKAUKSESTA, KOUKUTU KOUKKUAMISEEN TAITO NRO 3
56 TAITO NRO 3 . 2013
lk, neulo lk ja sitä seuraava s 2 o yhteen, kun 2. lk:n edessä on 1 s, tee ylivetokavennus ja neulo krs loppuun. Jatka tasona. Etukappale: Kavenna 1. Toista 1.? 3. krs: neulo nurin. 84-92-98 cm, pituus n. Neulo oikealle olalle vielä 1 np:n krs ja päätä s:t. Ota punoskude, jätä alkuun n. 6. Merkitse etukappaletta varten krs:n alusta laskien 23-25-27 s. krs vielä kerran = 19-21-23 s. krs vielä kerran = 17-19-19 s. 4. 5. 5. Venytä neuletPU H. Päätä s:t löyhästi. Takakappale: Kun kädentien korkeus on 6 krs ja olet viimeksi neulonut mallikerran 3. krs: *1 n, pudota lk*, toista *?*, 1 n. Yhdistä etukpl:n viimeinen s takapääntien toiseen kulmaan. Viimeistely: Nosta alareunan s:t puikolle, pura apulanka ja päätä s:t löyhästi. 2. 5 m kudetta ja neulo suljettuna 2 krs oikein. Katkaise kude. Tee kpl:n oikeaan reunaan samanlaiset lyhennetyt krs:t: (op) neulo 4-5-6 o, käänny, tee napakka lk, neulo 4-5-6 n. Kun kädentien korkeus on 7 krs ja olet viimeksi neulonut mallikerran 1. krs: neulo nurin. 2013 57. krs: *1 o, pudota lk*, toista *?*, 1 o. 40 cm ja olet viimeksi neulonut mallikerran 3. krs: kuten suljetun 2. 66 cm Tarvikkeet: 600-600-700 g valkaisematonta (2) Kauhavan Kangas-Aitta Oy:n ohutta Paula-punoskudetta (80 % kierrätyspuuvilla, 20 % polyesteri, 1 kg = 210 m). krs: *1 o, lk*, toista *?*, 1 o. KÄSILLÄ KAUNIINA KESÄLAVOILLE N Ä M Ä K I E R R ÄT Y S P U U V I L L A I S E T V E R K K O N E U L E E T TA AT U S T I H U O M ATA A N VERKKOPAITA HAPSUTUNIKA Malli: KAUHAVAN KANGAS-AITTA OY, PIA HEILÄ Kuva: TIINA AALTO Malli: KAUHAVAN KANGAS-AITTA OY, PIA HEILÄ Koot: S, M, L Neuleen mitat: rinnanympärys n. Kun kädentien korkeus on 11-11-13 krs, tee pääntie lyhennetyin krs:n: (np) 4-56 n, käänny, tee napakka lk, 4-5-6 o. krs: neulo oikein. 4. Siirrä olan ja pääntien s:t puikolle ja poimi lisäksi pääntien reunoista 2x 5 s = 29 s. Neulo seuraava krs (op) oikein ja päätä keskimmäiset 7 s. Neulo vasemmalle olalle vastaavasti 3 krs aloittaen np:n krs:lla. Nosta alareunan s:t puikolle ja pura apulanka. LA NK A- JA Päätä s:t löyhästi. krs:lla puikon alussa ylivetokavennus ja lopussa 2 o yhteen ja toista kavennukset Lkoossa joka 4. Sileä neule suljettuna: neulo kaikki krs:t oikein. Sileä neule tasona: neulo op:lla oikein, np:lla nurin. Tiheys: 6 s ja 6 krs avattua, höyrytettyä neuletta = 10 cm TYÖOHJE Etu- ja takakappaleiden alaosa: Luo apulangalla puikolle 45(49)53 s. Kiinnitä helman jokaiseen silmukkaan 1 hapsulanka surmansilmukalla: taita kude keskeltä kahtia, vie koukku op:lta helmasilmukan läpi, ota hapsun pohjukka koukulle ja vedä se s:n läpi. 5 m kudetta ja neulo 1 krs oikein. Päätä kuteen päät OH JET IED US TEL UT: nurjalle ja kiinnitä ne vielä muutamalKA UH AVA N KA NG AS- AIT TA OY, la pistolla neulokseen. Toista tällaiset kavennukset joka 4. Sulje pyöröneuleeksi ja aloita mallineule. Kun kappaleen korkeus on n. 92-96-100 cm, paidan pituus n. Neulo vielä 1 krs oikein näin: kun edessä on 1. krs: neulo oikein. Katkaise kude ja jätä s:t odottamaan. Takakappale: Neulo alaosa ja kädentie kuten edessä, mutta kun kädentien korkeus on 11-11-13 krs, siirrä etukpl:n s:t samalle puikolle ja päätä kaikki pääntien s:t kerralla. krs:n (np), merkitse keskimmäiset 7 s pääntietä varten. 3. krs: kuten suljetun 3. Neulo pintaneuleen 1.?6. 30 cm) Tarvikkeet: 600-700-800 g omenanvihreää (10) Kauhavan Kangas-Aitta Oy:n ohutta Paula-punoskudetta (80 % kierrätyspuuvilla, 20 % polyesteri, 1 kg = 210 m). Toista krs:ia 1.?6. 3. krs: *1 o, pudota lk*, toista *?*, 1 o. krs: *1 o, lk*, toista *?*, 1 o. krs:n, merkitse krs:n alusta laskien 19-21-23 s etukappaletta varten ja jatka tasona. Etukappale: Tee 1. Vedä sitten hapsun päät pohjukan läpi. Vaihda punoskude, jätä alkuun n. krs:lla molemmissa reunoissa 1 s:n sisällä 1 s, puikon alussa ylivetäen ja lopussa 2 o yhteen. 4,5 s ja 5 krs avattua, höyrytettyä neuletta = 10 cm TYÖOHJE Etu- ja takakappaleiden alaosa: Luo apulangalla 3741-45 s. krs:ia. Tiheys: n. Neulo samoin vasen olka ja päätä s:t. Viimeistely: Ompele olkasaumat. krs: *1 n, lk*, toista *?*, 1 n. Tasoita hapsut saman mittaisiksi ja tee niiden päihin tiukat solmut. NG ASA ITTA.F I, WW W.K AN GA SAI TTA .FI TAITO NRO 3 . krs. krs:ia. Sileä neule pidennetyin silmukoin tasona: 1. 2. krs. 6. krs:n (op), ota keskimmäiset 7 s apulangalle ja neulo oikea olka ensin: neulo mallineuletta vielä 3 krs ja jätä s:t odottamaan. Toista 1.?6. Pyöröpuikko nro 20. Mallineuleet: Pintaneule suljettuna: 1.?3. Pyöröpuikko nro 20. Mallineuleet: Sileä neule pidennetyin silmukoin suljettuna: 1. (06 ) 434 5 500 , ta pituussuunnassa ja höyrytä. INF O@ KA Koot: S, M, L Neuleen mitat: rinnanympärys n. 61-63-65 cm (+hapsut n. krs:t 2 kertaa (= 2 mallikertaa) ja sitten 6-7-7 krs sileää neuletta. Päätä kuteen päät nurjalle ja kiinnitä ne vielä muutamalla pistolla neulokseen. Leikkaa kuteesta 65 cm:n pituisia pätkiä. krs: kuten suljetun 1.krs
Leikkaa solmut pois, huolittele kantoliinan päät kolmiaskelsiksakilla ja ompele 1 cm päärmeet. Hoito- ja pesuohje: Kirjopesu 60 °C erillään muusta pyykistä ja höyrytys puuvillan säädöllä. VAUNUPEITTO Valmis pituus: n. tiheys: 12 lankaa/cm . TAITO-lehti ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien paino- tai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja.. Leikkaa solmut pois, huolittele peiton päät kolmiaskelsiksakilla ja ompele 2,5 cm päärmeet. Hoito- ja pesuohje: Villapesu 30 astetta, höyrytys villan säädöllä. 58 TAITO NRO 3 . Esikutista 30 °C villapesuohjelmalla ja höyrytä villan säädöllä. Luo sitten kaikilla neljällä värillä vapaa raidoitus niin, että yhdessä raidassa on aina joko 6, 12, 18 tai 24 lankaa. 100 cm Kude/peitto: 100 g keltaista (100) Tekstiili-teollisuuden Elegant-lankaa tex 50x2. Kuteen tiheys: 10 lankaa/cm Kudontaohje: Kudo 125 cm kangasta poljentaohjeen mukaan. Rakenne: Viimeistely: Sido loimilankojen päät kankurintai hevosenhäntäsolmuilla. Tarkkaile välillä lankojen kulutusta, jotta kaikkia värejä riittää koko loimen leveydelle. Kangas kutistuu kudotusta pituudesta noin 10 prosenttia, joten yhtä valmista kangasmetriä varten on kudottava 1,1 metriä. Viimeistely: Sido loimilankojen päät kankurintai hevosenhäntäsolmuilla. Esikutista kangas 60 °C kirjopesuohjelmalla ja höyrytä puuvillan säädöllä. 65 cm Sidos: bataviatoimikas UT: TEK STI ILIT EO LLI SU US OY, PU H. (01 9) 529 210 0, WW W. TEK STI ILIT EO LLI SU US .FI KANTOLIINA Valmis pituus: 2,5?5,0 metriä oman valinnan Loimi/metri: Kirkkaankeltaista (11), sitruunankeltaista (2030), vaaleankeltaista (0020) ja oranssia (105) Tekstiiliteollisuuden puuvillalankaa tex 36x2, kutakin väriä noin 25 grammaa. . leveys: 78 cm . kaide: 60/2 . lankaluku: 936 Luontiohje: Luo ensin 30 lankaa kirkkaankeltaisella ja 6 lankaa vaaleankeltaisella. Yli olan -sidontoihin soveltuu noin 2,5?3,5-metrinen ja ristisidontoihin noin 4,5?5,0-metrinen liina. Kun olet luonut yhteensä 900 lankaa, luo 6 lankaa vaaleankeltaisella ja 30 lankaa kirkkaankeltaisella. mukaan (Sopiva pituus riippuu sidonnasta ja kantajan koosta.) Kude/metri: 75 g kirkkaankeltaista (11) Tekstiiliteollisuuden puuvillalankaa tex 36x2. Kuteen tiheys: 12 lankaa/cm Kudontaohje: Kudo kangasta poljentaohjeen mukaan. KÄSILLÄ Kantoliina ja vaunupeitto KUDO RAIKKAAN RAIDALLINEN KANTOLIINA OMALLE PIENOKAISELLE TA I L A H J A K S I VA U VA PERHEELLE! Liinan pituuden voit päättää itse. 2013 Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Vaihtele värien keskinäistä järjestystä ja vierekkäisten raitojen lankalukuja. Vaihtelevan raidoituksen salaisuus piilee luontiohjeessa! Samaan loimeen voit kutoa silkkivillalangalla kesäisen vaunupeiton, joka suojaa vauvan ihoa auringonvalolta, mutta on kuitenkin kevyt ja hengittävä. OH JE- JA LA NK ATI ED US TEL PÄIVÄNSÄDE-KANTOLIINA JA -VAUNUPEITTO Suunnittelu ja toteutus: TEKSTIILITEOLLISUUS OY / KATJA HYNNINEN Kuvat: KATJA HYNNINEN Valmis leveys: n
2013 59. TAITO NRO 3
2013 Varmista yrityksesi näkyminen, ota yhteyttä: Eija Pensasmaa, puh. s l o j d - d e t a l j e r. tiski KAUNIIDEN ASIOIDEN KAUPPA Käsityötarvikkeet Materiaalit Mielessä ryijyt ommellen, kutoen tai valmiina. KATSO... www.ryijypalvelu-rp.? 4JOVMMF KPLB UFFU JUTF Abrahaminkatu 7, 00180 HELSINKI PUH. (03) 751 5338, 044 580 3957, eipenposti@gmail.com. Lue oppiaARTeet-blogia: oppiaarteet.blogspot.fi ZZZ NNWDYDVWLD ¿ 3DSLLQD 2\ _ ZZZ SDSLLQD FRP _ /HHQD 3LLD Katso mitä kaikkea askarteluun ! Forssan ammatti-instituutti www.fai.? www.lahtisenvahavalimo.fi Huovutusvillat, saippua- ja kynttilätarvikkeet www.novita.fi Messut Suomen Kädentaidot 15.?17.11.2013 Käsi- ja taideteollisuusmessut Tampereen Messu- ja Urheilukeskus www.kadentaidot.? Kaikki tarvittava käsillä tekemiseen! Pl 2470 00002 Helsinki, Asiakaspalvelu: 09-3487 0606 :pOR?WVZ[P! [PSH\Z'ZSVQK KL[HSQLY Ä w w w. (09) 660 615 XXX TJOFMMJ GJ RYIJYT, LANGAT, VÄRIT JA TARVIKKEET Koulutusta www.wetterhoff.fi Käsi- ja taideteollisuus Tekstiili- ja vaatetus Tavataan Tavastiassa Hämeenlinnassa +829878.6((1 HULWWlLQ RKXW PHULQRYLOODWRSVL MD QHXODWWX PHULQRYLOODOHY\ VLOHl VLONNLVLIRQNL Koulutusta ja kursseja nuorille ja aikuisille. f i Lahjatiski Taito Shop. Kun tekijällä on merkitystä. BRAGES AB Kansallispukujen perinteiset materiaalit +358 (0)50 555 8258 Kasarmikatu 28 00130 Helsinki draktbyra@brage.fi www.brage.fi 09 396041 / www.sokevakasityo.fi/verkkokauppa! 60 TAITO Nro 3
Att binda blommor. kanske litet överraskande . Laura Pajarinens makraméarbeten är något helt annat. Text: MERJA RÄTY Bilder: SAMI PERTTILÄ S irliga örhängen, ringar och armband, blomlika broscher och hårprydnader, hängsmycken dekorerade med stenar och olika slags frön. Men hur som helst: det är svårt att driva branschens fördelar om fältet är splittrat och alltför konfliktfyllt. Skulle de duga som hantverkare för de riktiga hantverkarna ? I dessa tankar, mot en skön sommar! Tiina Aalto Laura Pajarinen slog sig litet lös för fotosessionen och hängde ?rejält. 2013 61. Jag menar, jag tror inte att välgjort hantverk försvinner någonstans, även om många fler än ?traditionella makare? använder termen hantverkare om sig själv. Min uppfattning grundar sig . med smycken på sig. SLUMPRÄNDER och makramé Makramé för tankarna till amplar, bälten och stora väggdekorationer. Översättning: BARBRO VUORINEN Svenska sidor FRÅN S.16 FRÅN REDAKTIONEN VEM ÄR DEN RÄTTE? F ör någon tid sedan skickade min kompis Paul mig ett meddelande, nu fanns det en grej för tidningen, som han gärna skulle åta sig att göra. Det var en kampanj, som Alko lanserade, där bolaget meddelade att de skulle skaffa en kollektion hantverkaröl till sina hyllor. Men i diskussionen bör man också komma ihåg att det finns en mängd formgivare och konstnärer, som arbetar helt hantverksmässigt, men som inte alls vill bli stämplade som hantverkare. Att maskera. Vad borde man då tänka om det. Vid första påseendet kommer man inte ens genast på att smyckena är makraméarbeten. . Diskussionen har rört frågan om kakkonsten är handarbete eller inte. på arbetet som redaktör. Medan en redaktör håller på ett halvår med bakgrundsarbete och skriver sin artikel en hel månad, samlar en annan på en dag ihop tre uppslag blingbling från utländska skvallertidningar. Hon gör vackra kakor. Jag slår två basknutar i mina arbeten och två variationer av dem; resten > TAITO NRO 3 . Alla måste ha rätt till yrkesstolthet och rätt att kämpa för den. Trots denna totalt annorlunda arbetsbild, har vardera ett likadant presskort. Det finns massor av yrken där det krävs hantverksskicklighet och estetiskt öga. Själv balanserar jag på ganska liberala linjer. Tekniken i mina smycken är densamma som i större makraméarbeten, skillnaden ligger i materialet; jag använder en tunn vaxad polyestertråd i mina smycken. Men nu verkar det som om reklammakarna har märkt hur trendigt det mysiga ordet hantverk/handarbete är. Finlands hemslöjdsmuseum valde Emma Iivanainen från Tammerfors till årets hantverkare. Det är helt säkert att man redaktörer emellan också diskuterat vem som är en riktig redaktör och vem som inte är det. Även om Emma själv fick enorm publicitet och beröm för sina kakkonstverk, hördes det nog också röster i de sociala medierna, som tyckte att valet var ganska underligt. Nu kan man ju också förstås fråga sig om det är handarbete att brygga öl. På samma sätt såg jag för ett par veckor sedan ett plakat på väggen i en ekologisk matbutik, där texten, här säljer vi handgjord mat, ståtade. Ord, som man redan tidigare hört har varit artesanöl och -bröd, som är mycket använda termer till exempel i Mellaneuropa. Problemet accentueras ytterligare i ett litet land, där det också annars finns få utövare i samma bransch. Även om jag skulle vara redo att erkänna många, som använder sig av hantverksmässiga tekniker som hantverkare, förstår jag också dem, som är av annan åsikt. Att laga mat
Där kan man breda ut en matta vid vägkanten, placera sina smycken på den och man har sitt stånd färdigt. Man får nog inte där heller sälja var som helst, men då kontrollen inte är speciellt sträng, finns det där mera gatuförsäljning. Jag reste omkring med mina vänner därifrån och ett, tu, tre tog min reskassa slut. Det kan man inte med vaxat bomullsgarn. Sina smycken har Pajarinen i Finland sålt närmast på festivaler, på en del basarer och på Salutorget. En okontrollerad gatu- TAITO NRO NRO 3 3? . Det tog ett par månader att komma över motviljan, men nu börjar det igen kännas som om nya smycken pockar på att bli till. Smyckesmakaren har så många idéer, som bubblar i huvudet att hon inte hinner förverkliga alla. Hon kom tillbaka till Finland år 2004 för att studera växelverkan mellan kulturer och reste år 2005 för ett år till Chile för att praktisera vid ursprungsbefolkningens forskningsinstitut och år 2009 till Finlands ambassad i Lima i Peru för praktisk arbetslivsorientering. Svenska sidor Pajarinen använder sig av två grundknutar och två variationer av dem i sina arbeten. DÅ jag undrar, varför man inte ser större mängder makramésmycken här i Finland, antar Laura Pajarinen att en orsak är att materialet inte finns i Finland. är fantasi. Det fina med den vaxade polyestertråden är att den är styv och att man kan bränna ändarna. Det var aldrig någon som sade nej. . Jag tycker också annars om bytesaffärer, man måste inte alltid betala med pengar. Där uppskattar man hantverk och köper också handgjorda produkter. Då sade mina vänner, nu måste vi börja tillverka smycken. De lärde mig tekniken och jag blev högeligen förvånad, när jag fick mina första smycken sålda. 2013 2013 62 TAITO försäljning förespråkar jag inte, men det kunde vara roligt om det i Finland skulle finnas platser, där en friare försäljning sommarid skulle vara tillåten. Också hennes vänner i Latinamerika, som behärskar tekniken, kommer hela tiden med nya tips, så tillsvidar har hon inte någon känsla av allt redan skulle vara gjort. . Jag reste år 2000 till England för att studera Latinamerikas utveckling. I studierna ingick ett år i Bolivia, där jag arbetade i den lokala Ayni Tamboorganisationen bland Aymaraindianerna. Också i alldeles små urskogsbyar köper man makramésmycken. Jag är inte själv intresser av smycken i metall, därför tycker jag om att pröva på andra material. Däremot händer det att turisterna vänder bort blicke och ser ut att önska att man inte skall försöka tala med dem. På torgen gjorde jag ofta bytesaffärer; någon bytte ut en ost, andra litet frukt mot något smycke. Och då man vid sidan av arbetet reste runt höll hennes smycketillverkning henne stadd vid kassa. . Och då måste man ha massor av smycken i lager, efter det har man nog inte lust att göra nya smycken på ett tag. Också i Finland har jag fått till exempel shiatsumassage i utbyte mot smycken. . Det görs mängder med smycken i makramé i Latinamerika och jag bekantade mig med dem där. Nu finns de till salu också i Galleria Sattumankauppa i Berghäll i Helsingfors. . Jag vet inte ens alltid själv vad det sist och slutligen skall bli då jag börjar på ett smycke, skrattar Laura Pajarinen. PAJARINEN var redan hemma van vid att man höll på med handarbete, men makramén trollband henne först för ett tiotal år sedan. . Min argentinska vän sade att det ?Att jag själv började göra smycken, berodde på penningbrist.?. Till exempel gågatan i Gloet skulle kunna passa bra som försäljningsplats för hantverkare. LAURA Pajarinens årslånga resa till Bolivia blev inte det enda längre uppehållet där. Jag har blivit mycket väl emottagen där. Det att jag själv började göra smycken berodde på penningbrist. . Och så var jag fast. Pajarinen berättar att det i Latinamerika är en livsstil för en del att resa runt och tillverka smycken vid behov; då pengarna tar slut, gör man smycken, säljer dem och reser vidare. . Senaste år i december var jag första gången med på julförsäljningen på Gamla studenthuset. Och att kombinera olika färger inspirerar också. Jag gör just aldrig enfärgade smycken
Ibland går jag med på att pruta, men det finns också sådana smycken, som jag fäst mig vid och dem säljer jag inte billigare. I LAURA Pajarinens stånd brukar det också förutom smycken finnas virkade mössor. . Jag deltar aktivt bland annat i Finlands Tinku rf, vars mål är att öka kunskapen om Andernas kultur, folk och folkrörelser. Jag gör över huvud bara små grejer, jag vill få saker färdiga inom rimlig tid . Och korsstygnsarbeten tycker jag också om. Hela meningen med arbetet skulle försvinna och också annars vill jag bara göra unika arbeten. Och om hon skulle vara hantverkare på heltid skulle tiden för annat intressant och viktigt inte längre räcka till. 2013 2013 63 63. och historiesidor. www.facebook.com/baiarimakramee TAITO TAITO NRO NRO 3 3? . Jag har avskytt symaskinen ända sedan handarbetstimmarna i högsta- diet, men nu har jag börjat planera att lära mig använda också den. ÄVEN om hon inte lider brist på idéer, har Laura Pajarinen inte planerat att börja tillverka smycken på heltid, liksom inte heller att virka mössor. Till det här har hon några tungt vägande skäl. . Jag gör också annars allt möjligt smått, jag flätar korgar av tidningspapper, målar muggar och det ena med det andra. Ingen sade någonsin nej.? kunde löna sig att göra smycken i diskreta, jordnära färger för finländarna, men jag kan inte tänka så. därför tycker jag antagligen om att göra smycken. För att göra ett armband, behöver jag kanske en halv timme. Sedan drar jag ut följande utan att grubbla över om färgerna passar ihop. Pajarinen tar inte illa upp om man försöker pruta, men värdesätter kunder, som förstår handarbetets värde. . ?På torgen gjorde jag ofta bytesaffärer: av en fick jag ost, av en annan frukt mot smyckesbetalning. Det har varit trevligt att arbeta som instruktör på Parasta Lapsille ry:s barnläger och på de mångkulturella familjelägren och över huvud skulle jag vilja arbeta med barn och unga i en mångkulturell miljö, säger denna kännare av Latinamerika med många järn i elden. Pajarinens smycken är så vackra att jag redan börjar hoppas på en bok i ämnet för den finländska marknaden. För Pajarinen, som gjort sin pro graduavhandling om mapucheindianernas jordrättigheter i Chile, är Latinamerika inte enbart makramésmycken. . Mest gnäll hör man på marknader där det till salu finns mycket, som inte är handgjort, till exempel billiga importerade smycken. Jag har till exempel en rörig garnhög, där jag brukar dra ut en trådända utan att se efter vad det blir. Och man vet aldrig vad som kunden fäster sig vid, något, som man själv inte finner speciellt intressant, kan var just det någon annan tycker om, Nu och då blossar debatten om handgjorda produkters pris upp. Månntro författarskapet kunde intressera? . Det verkar litet tokigt, men är rätt kul. Visst beklagar man sig ibland över priset. Jag har alltid tyckt om att virka. Jag bryr mig inte om det. Andra populära färger är neonfärger och turkos, säger Pajarinen. Och även om enkla halssmycken säljer bäst, kommer det alltid nu och då en kund som söker något intrikat och färgrikt, berättar Pajarinen. . Jag gör färgrika smycken, för att jag själv älskar färger. Varför inte, speciellt om jag kunde göra en bok, som utöver modeller skulle behandla också makraméns kultur. Om jag skulle ha det här som min huvudsakliga syssla, skulle jag vara tvungen att göra stora mängder och serier och det vill jag inte. Svart använder jag inte så gärna, fast det verkar vara på modet
Man visste från början, att en båt som legat i vattnet i BEKEN OF COWES I FINLANDS TRÄBÅTSCENTER . Svenska JUURI NYT sidor FRÅN S. Iståndsättandet av båten har bjudit på många äventyr. Text och bilder: ULLA-MAIJA VON HERTZEN Blue Marlin är hjärtat å kotkaborna Leo Skogström och Allan Savolainen första gången såg kappseglaren Blue Marlin i Slovenien, gissade de knappast hur stor betydelse den här båten skulle få för finländskt träbåtsbyggeri. Det här var år 2006. Finlands träbåtscenter har verkat i hamnen i Kotka sedan år 2008, där det största arbetet ända från början under alla år har varit att restaurera Blue Marlin i tidsenligt skick. Ett flertal träbåtsbyggare från yrkesinstitutet i Fredrikshamn har fått arbete och erfarenheter här. I Tammerfors skar man ut allt som allt 1300 delar av olika form och i Kotka böjdes de i rätt form och löddes ihop. Och almen: det berättas att Allan Savolainen fann lösningen via Google Earth. Ritningarna till båten hade förstörts i de tyska bombningarna under andra världskriget. I augusti-september sjösätts den, testseglingarna görs och nästa vinter finslipas båten. Sedan stod man inför ett nytt problem. . Han hörde att det i Slovenien fanns till salu en klassisk kappseglingsbåt i klassen 12mR, Blue Marlin, som hade byggts i England år 1938. Denna internationella klass var under åren 1958?1988 båtklassen i världens mest kända kappseglingstävling, America?s Cup. Finlands Träbåtscenter är också ett omtyckt och unikt turistmål. Men också mindre båtar repareras och renoveras på varvet. Några linjeritningar hittades i British Maritime Museum och dessutom fick vi använda oss av ritningarna till systerbåten Evaine, kommer Skogström ihåg. MEN låt oss börja från början. Den finländske bankiren och träbåtsvännen Henrik Andersin hade två ?sexor?, men han blev också intresserad av att skaffa sig en större segelbåt. Intill fanns ett whiskydestilleri. Finlands Träbåtscenter är ett båtbyggeri i världsklass och målet är att upprätthålla och utveckla den finländska träbåtskulturen, säger Leo Skogstöm. åratal utan att användas, skulle kräva omfattande renovering. . Savolainen. Han såg lovande grönt längs älvstranden i ett fint almområde i norra Skottland. I Kotkas hamn fanns sedan tidigare utrymme för ett båtvarv, men nu behövde man helt nya utrymmen. Henrik Andersin gjorde ett långtids hyreskontrakt med staden på en tomt ÄVENTYRET med restaureringen av Blue Marlin fortsatte . Dörrarna är öppna för alla som vill komma och se hur arbetet på den 21 meter långa Blue Marlin fortskrider och beundra andra träbåtar. D Så här såg Blue Marlin ut år 1947 i regattan i Cowes i England. TAITO NRO NRO 3 3? . Kotkaborna Skogström och Savolainen reste i ett spänningsfyllt tillstånd efter båten, som kom till Kotka i november i snöyra. Stålspanterna ersattes av dito i brons och också de gamla spanten av alm mellan dem ersattes av nya. Men det var svårt att få tag på brons och alm. 2013 2013 64 TAITO i hamnen och professor Ilmari Lahdema ritade en modern byggnad för båtbyggeriet, påminner sig Leo Skogström, som senaste år gick i pension från arbetet som direktör för Träbåtscentret. VARVET planerades utgående från Blue Marlins mått. Sedan började man grubbla på var en 21 m lång båt skulle kunna sättas istånd. Affären kom till stånd utan att Andersin hade sett båten. Rätt slags brons hittades i ett tyskt valsverk. Han ringde dit och, visst, det växte almar i närhet. 27 Restaureringen av den stora segelbåten, byggd år 1938 fick till stånd ett båtbyggeri av internationella mått i Kotka. Den kopparklädda byggnaden blev ståtlig: till formen bågformad, som en upp och ner vänd båt. Henrik Andersin stod för alla kostnaderna. Blue Marlin togs in i ?kuren?, som kotkaborna säger. Båten togs isär bräda för bräda och de ersattes av nya
Arbetet måste vara perfekt. . Sedan, år 2014, är Blue Marlin igen redo att delta i stora tävlingar. BLUE Marlin är också under restaureringen en ståtlig syn. Även om en båt byggs på nytt, som Blue Marlin, bevaras båten sådan den ursprungligen varit. TAITO NRO 3 . Ursprungligen beräknade man att arbetet med restaureringen av Blue Marlin skulle ta tre år. Ett generationskifte håller på som bäst, de gamla mästarna pensionerar sig och vi 30-åringar kommer in i branschen. . Det finns också gott om utrymme för vinterförvaring av båtar i centret. Petri Tykkä har förstås också själv gett en del av sitt hjärta till träbåtarna. Om en båtägare behöver presseningar, renovering, överdrag, motorservice, så finns allting här, berättar Träbåtscentrets direktör och Red Skyes vd Petri Tykkä. Dessutom finns här Leo Skogströms fotostudio och den högklassiga digistudion Candy Store, som dokumenterar restaureringen av Blue Marlin. . Nu förbereder han sig för att limma kantlisten på mahognydäcket. De är av äkta naturmaterial och speciellt de äldre båtarnas form och estetik tilltalar mig. Trä är ett evigt material, som lätt kan repareras. Hans egen båt är en liten träsegelbåt, Attack, byggd år 1939 på Vätterns strand i Sverige. . Det här projektet håller båtbyggarna väl sysselsatta. Verksamhetens kärna utgörs av Red Sky, ett av vårt lands ledande träbåtsbyggeri, som sysselsätter ett tiotal personer. Sedan lyfts den ännu upp för vintern och finslipningen. Det bästa med träbåtarna är det mjuka ljudet i vattnet, skönheten och att trä är ett förnyelsebart material, funderar Hakkarainen. Men perfekt skall det vara också under vattenlinjen. Båtbyggarna och träbåtsartesanerna Jan Fagerroos och Toni Parkkinen går långsamt längs båtens botten från den ena änden till den andra, på nytt och på nytt igen. Runt den arbetar ett flertal män, alla toppyrkesmän i branschen. Affären kom till stånd och man fick almvirke till båten. Problemen som kom fram under arbetets gång fördröjde dock arbetet. Jag har alltid tyckt om träbåtar. Enligt Leo Skogström är det helt möjligt. . Det är spännande att göra däcket, för där är allt synligt. Dessutom känner man redan internationellt till Kotka och Finlands Träbåtscenter till stor del just tack vare Blue Marlin, säger Leo Skogström. Finlands Träbåtscenter erbjuder utrymmen för många företag i branschen. Det här är ett arbete som man gör kanske en gång i livet, en verklig utmaning. Då Blue Marlin blir färdig, hoppas man att Träbåtscentret i Kotka skall få liknande stora uppdrag från yttervärlden. De här båtarna och renoveringen av dem, är så dyra, att kostnaderna för transporten är en struntsumma i jämförelsen med det. Inredningen görs ståtligt i ceder. Petri Tykkä Finlands Träbåtscenter Det är intressant att följa med restaureringen av Blue Marlin från publikläktaren. Gratis inträde under öppethållningstider. I utställningshallen finns de vackraste träbåtar till påseende och till salu. flög till Edinburg och därifrån med en hyrbil för en träff med markägaren. Hela Träbåtscentrets 20 man starka arbetsstyrka deltar i restaureringen av Blue Marlin. Båtbyggaren, träbåtartesanen Taneli Hakkarainen har varit med från första början. Detta kräver flera veckor, ja till och med månader av slipning, hyvling och slipning igen. . De håller en slipapparat, som ser ut som ett långt bräde, med vilken de långsamt slipar bottnen sidenslät. Bland de andra finns båtkapellmakeriet Venekuomu Ma-Re, Extra Marine, som specialiserat sig på båtmotorservice och installeringar, repslageriet Mika Kajander och Jan Fagerroos och Toni Parkkinens Kaakon Vene. En högtidsstund upplever man, som det nu ser ut, i september, då båten sjösätts på prov. 2013 65
OMALLA ajalla Haarniskaan tarvitaan taitoa, tietoa ja työtunteja HAARNISKA ON MONIEN E R I K Ä D E N TA I T O J E N S U M M A . 2013. T Y Ö TA P O J A J A M A L L E J A T U T K I VAT H A R R A S TA J AT P Y R K I VÄT AUTENTTISUUTEEN. R E N G A S PA N S S A R I A K ÄY T TÄVÄT KESKIAIKAHARRASTAJAT, M U T TA S E N T E K N I I K K A S O V E LT U U M Y Ö S MODERNEIHIN SUOJAUKSIIN. Teksti ja kuvat: TAINA SAARINEN Sääri- ja käsisuojia 66 TAITO NRO 3
Teollisesti valmistetun rakenne- ja hiiliteräksen etuna on myös puhtaus ja tasalaatuisuus, Marko Saari sanoo. JOKA sepällä on omat kaavansa. Marko Saari takoo levyn epätasaiseksi, sillä hän tekee haarniskoja. Haarniskan osien paksuus vaihtelee, esimerkiksi kypärän on tarkoituksenmukaista olla edestä paksumpi kuin takaa. Keskiajan seppä aloitti takomalla teräsmöykyn levyksi tai saattoi ostaa levyä siihen erikoistuneelta sepältä. Keskiajalla tarvittiin autonrenkaan kokoiset hiomakivet ja vesivoimaa niitä pyörittämään. Warussepät harrastavat eurooppalaisia keskiaikaisia ja varhaisrenessanssin aseita ja sotilaanvarusteita. Tärkeintä on tie- tää, miten muokata levy. 2013 67. Se sujuu kätevästi viiloilla, rälläkällä ja nauhahiomakoneella, vaikeimmat kohdat kiillotetaan käsin. Kaarevien osien kuten kypärän sisäpuolen työstämiseen tarvittava pitkä pakotusvasara on tehtävä itse. Samoin muotovasteet ja -alasimet, lävistimet, leimat ja muut koristelu- ja nahkatyövälineet, muun muassa punsselit. KUN valmiit osat on sovitettu yhteen ja istuvuus tarkistettu, osat kiillotetaan. Rintapanssari saa Marko Saaren käsissä muotonsa lyönti lyönniltä. Käsityöammattilaisen lisäksi joukossa on muun muassa laivanrakentajia, metallialan ihmisiä sekä sosiaali-, kulttuuri- ja it-alan ihmisiä. Kiltalaisia kiehtovat autenttiset mallit, työtavat ja materiaalit. Sen teräksenkin voisi siis valmistaa itse, mutta suomalmi maksaa hirvittävästi. . Levypanssarin osat kiinnitetään yhteen yleisimmin nahkahihnoilla. Hartiapellit ja käsiketjut voidaan kiinnittää hihnoilla tai nyöreillä haarniskan alla käytettävään paksuun, iskuilta suojaavaan pehmustetakkiin. > TAITO NRO 3 . Nykypajan valssilla tulee liian tasaista. Nyt aloitetaan tyyliseikoista. Levypanssarit yleistyivät 1400-luvulla. Rengaspanssari koostuu pikku renkaista, jotka lyödään yhteen pienillä kiilamaisilla niiteillä. K aupan teräslevy on liian tasaista. Valitaan aikakausi, maantieteellinen alue ja käyttötarkoitus. Eri aikoina haarniska on ollut hyvin erinäköinen, ja levypanssareita on ollut vasta 1300-luvun puolivälistä. Lopuksi päätetään, kuinka lähelle alkuperäistä pyritään. Saari on turkulaisen Warusseppäin Killan killanvanhin eli puheenjohtaja. Peltisotisopa saa muotonsa tutuilla vasaroilla ja erilaisilla muotoilutyökaluilla
Keskiajalla olisi tätä kaikkea ollut tekemässä jopa yli 20 eri alojen ammattimiestä. Nahkaa käytetään paljon. tapahtumissa. Viimeistely vei aikaa ja oli kallista. Rivisotilaiden suojat olivat koruttomia, ja istuvuus oli vain sinne päin. Nyt kullataan lehtikullalla ja elektrolyyttisellä kultauksella, keskiajalla käytettiin keittokultaa. Elohopean myrkyllisyyden vuoksi menetelmää ei enää edes kokeilla. Saari kertoo haarniskojen olleen hyvinkin värikkäi- tuu, se nähdään todennäköisesti Hämeenlinnan, Turun ja Visbyn keskiaikatapahtumissa sekä alan harrastajien, ?hifistelijöiden. Turun linnan peltipuvut ovat uudempia, 1700-luvulta. 68 TAITO NRO 3 . Siellä on paja, joka ei ole liian moderni, mutta jossa on helppo tehdä kaikki haarniskan ja aseenvalmistuksen vaiheet. Warusseppäin Killassa on kolme toimintalinjaa: pajapuoli, aseharrastus ja historian elävöitys. . Rautakaupasta saatavaan lankaan on kuitenkin tyytyminen, vaikka se on liian kovaa. Olen aina tähdännyt siihen, että osaan jotain vähän kaikesta. Näyttävätkö aseet ja varusteet siltä kuin kuvissa, tuntuvatko ne hyvältä yllä ja toimivatko ne tarkoituksenmukaisesti. Pelkkien kuvien perusteella tehty ei välttämättä toimi. Marko Saaren uusimman kypärän takomiseen meni kuutisen tuntia, kiillotukseen kaksi ja nahkaosiin toiset kaksi. Rengaspanssari kootaan 15 000?25 000:sta halkaisijaltaan noin puolen sentin kokoisesta metallirenkaasta, jotka nekin pitää ensin tehdä. Museokamppeita ei pääse kokeilemaan, eikä Suomessa ole keskiaikaisia haarniskoja. Värjättyä pellavaa vältetään, luonnonvärinen tai valkaistu on yleistä. Mikä autenttisessa valmistustavassa kiehtoo? . Pinnan rasvaaminen sianihralla suojaa myös ruosteelta, mutta härskiintyneen ihran hajun takia Warussepät käyttävät parafiiniöljyä. Tekstiilit ovat ostopellavaa ja -villaa, ja värit lähellä kasvivärejä. . Keskiaikaiselta sepältä sen valmistaminen kesti puolisen vuotta, eikä se nopeasti synny 600 vuotta myöhemminkään. Sitten lenkin päät lyödään yhteen kynnenpään kokoisilla pikku niiteillä. Lankaa voi vetää reikäsiivan läpi itsekin. Metalliosia on sinistetty kuumentamalla ja ruskeita sävyjä saatu ruostuttamalla. TIEDON lisääntyessä alkavat yksityiskohdat ja syven- täminen kiinnostaa. Rengaspanssarin ruostumista estetään mehiläisvaha- tai pellavaöljykäsittelyllä. 2013. elävöitetään historiaa eli järjestetään tapahtumia, joissa siirrytään aikaan 1380?1420. www.warusssepat.fi PAJA ANTAA MAHDOLLISUUDEN MARKO SAARI on valmistanut parikymmentä haarniskaa. Valmiina panssari painaa 8?12 kiloa. Saari kiertää metallilankaa puikon ympärille, katkaisee kierrokset renkaiksi, litistää sen päät ja lyö niihin lävistykset. Hyväksi havaitut tekniikat ovat säilyneet. Marko Saarta mietityttää Turun kaupunkiarkeologisilla kaivauksilla löytynyt vasikannahkainen jalkine ja sen ompeleiden nokkoslanka. Warusseppäin Killassa tutkitaan ja tehdään taoksia, aseita, nahkatöitä, kenkiä ja vaatteita. ?Turun linnan varusväkenä. Suorasta levystä tulee vähitellen lyömällä ja vasaroimalla kolmiulotteinen esine, jolla on tausta ja tarkoitus. TAISTELUUN lähdettiin koreana. Öljytty metalliesine kuumennetaan noin 400 asteessa. Samoin ainein voidaan suojata myös muuta metallia ja vaikkapa nyörejä. Ruostunut rengaspaita puhdistetaan hiekan ja etikan seoksessa pyörittämällä. Puutöitä tarvitaan peitsen valmistamisessa. Haarniskan pelti- ja KUN Saaren landsknechtin haarniska kesäksi valmis- nahkaosat saivat pintaansa etsauksia, kultauksia ja pakotuksia . Pajassa odottaa viimeistelyä yli kolmemetrinen peitsi. . Kenkien, vöiden ja hihnojen, laukkujen, huotrien ja tuppien sekä kypärän ripustuksen eli sisäosan nahka on kasviparkittua, jota saa muutamalta jälleenmyyjältä. Se on kokonaan itsestä kiinni, ei ole konetta peltiä lyömässä. RENGASPANSSARI on keksintö kahdentuhannen vuoden takaa ja keskiajan sotilaan perusvaruste. Saari on metalliartenomi, mutta muotoilupainotteinen koulutus ei valmistanut haarniskan- tai aseentekotaitoihin. Kullan ja elohopean sekoituksella koristeltu esine kuumennettiin, jolloin elohopea höyrystyi pois. Osa on omia, osa myyty tai vaihdettu muiden harrastajien kanssa. Hän on niitä, joita käsillä tekeminen on kiinnostanut aina. KUN keskiaikaharrastus tuli muotiin 90-luvulla, Saari ystävineen vain päätti tehdä haarniskan. Turun museokeskuksen ylläpitämässä, kaikille avoimessa elävän historian kylässä, Kuralan Kylämäessä, on kokeiluverstas. Niitä on maalattu pellavaöljymaalilla, joiden voimakkaat värit saatiin maapigmenteistä. Teurastajien viiltosuojahanskat ja sukeltajien ?haihanskat? perustuvat rengaspanssarin ideaan. tä. mikäli peltipuvun sisällä oli aatelinen tai varakas soturi. Kokeillaan työtapoja, ja katsotaan, toimivatko ne. Puhdasta rautaa on vaikea saada. Jokainen vasaranisku on ratkaiseva, Saari sanoo.
Marko Saari on valmistanut parikymmentä sotisopaa. Muotovasteita, joita vasten lyömällä levystä tulee panssari. ?Keskiajalla olisi tätä kaikkea ollut tekemässä jopa yli 20 eri alojen ammattimiestä.? TAITO NRO 3 . 2013 69
Puumarkkinapäivät 11.7.?14.7. Fantasiaesineitä . asti Elina Förstin tekstiiligaffiteja ESPOO Emma WeeGee-talo Ahertajantie 5 Avoinna ti, to, pe 11?18, ke 11?20, la 11?17 . Päivi Mikolan keinutuoleja ja ryijyjä äänimaisemassa ALAJÄRVI Nelimarkka-museo Pekkolantie 123 Avoinna ti?pe 11?17, la 12?16, su 12?17 . asti Kipinä ? 70 TAITO Nro 3 . KUI. asti Muodin ja viivan juhla . 15.6. 29.9. IX tekstiilitaiteen triennale . asti Iloa . asti Jakkara tekee historiaa LAHTI Pro Puu -galleria Satamakatu 2 A Avoinna ma?pe 10?17, la 10?14 . 6.6. 19.6.2013?12.1.2014 Outo lintu . 4.8. asti Turhake ? Turhien esineiden lumoama arki FISKARS Kuparipaja Avoinna ti?su 12?17 . Jukka Rintala JOENSUU Joensuun Taidemuseo Kirkkokatu 23 Avoinna ti ja to?su 11?16, ke 11?16 . asti Art Déco ja Vanha Veitsitehdas . 8.9. Työn- iloa, silmäniloa, tekemisen ja antamisen iloa Makasiini . Birger Kaipiaisen keraamisia fantasioita Glimsin talomuseo Glimsintie 1 Avoinnna t?pe 10?16, su 11?16 . 5.6.?31.7. asti Liitosten arkki LAPINLAHTI Eemil Halosen museo Eemil Halosentie 6 Avoinna ti?ke ja pe?su 11?17, to 11?20 . moderni klassikko . Käsityö elämässä KAJAANI Kajaanin taidemuseo Linnankatu 14 Avoinna su?pe 10?17, ke 10?20 . 8.6.?9.6. asti Muotoiltua teknologiaan . Taidolla taivutettu. asti Keinuen Kalevalaan . 15.9. Pohjoissavolaista käsityötä LAPPEENRANTA Täky-galleria Satamakatu 10 ma?pe 11?17, la?su 11?15 . 30.5.?29.9. kesäkuu Tini Sauvo . 15.6.?8.12. Fiskarsin antiikkipäivät Studio Karin Widnäs . ? korumuotoilunäyttely Tekniikan museo Viikintie 1 Avoinna ti?pe 9?17, la?su 11?17 . asti Tuulikki Päällysahon tekstiilitaideteoksia. 4.8. Kotona VIII Galleria Jangva Uudenmaankatu 4?6, sisäpiha Avoinna ti?pe 11?19, la?su 11?17 . Kurkistuksia designiin HYVINKÄÄ Hyvinkään kaupunginmuseo Kankurinkatu 4?6 Avoinna ti?la 11?16, ke 11?18 . asti Pistoksia ? Pahennustako perinteeseen? KUHMO Jumikeko Kontionkatu 25 Avoinna ma?pe 12?18 . 7.6.?22.9. Designmuseon 140-vuotisjuhlanäyttely . Wieniläishuonekalu . 14.6. Ulla Pohjolan 50?vuotisnäyttely JYVÄSKYLÄ Keski-Suomen museo Alvar Aallon katu 7 Avoinna ti?su 11?18 . 16.3.2014 asti Keräilijät . 31.12. TAPAHTUMAT KOONNUT ANNA-KAISA HUUSKO Rauman taidemuseossa on esillä Kerttu Horilan teoksia. Suomen käsityön museo Kauppakatu 25 Avoinna ti?su 11?18 . 22.9. 12.7.?28.9. Eeva-Maija Manninen HEINOLA Heinolan taidemuseo Kauppakatu 4 Avoinna ti, to?su 12?16, ke 12?20 . Toisia tarinoita . 2.7. Kimono ? taiteet, France?Finland 1905?1935 puku kuin taideteos HELSINKI Amos Andersonin taidemuseo Yrjönkatu 27 Avoinna ma, toja pe 10?18, Designmuseo Korkeavuorenkatu 23 Avoinna ti 11?20, ke?su 11?18 . 4.6.?15.9. asti Riipus!. 22.9. 15.9. Taitava käsistään . kohti toisia maailmoja IKAALINEN Ikaalisten kylpylän kartano Hämyläntie 2 Avoinna ma?pe 10?17, la?su 12?16 . heinäkuu Täky ry:n 30-vuotisjuhlanäyttely LAPUA Taito Paukku Kulttuurikeskus Vanha Paukku Kustaa Tiitun tie 1 Avoinna ti?pe 12?18, la?su 11?15 . 4.6.?15.9. Oma koti? HÄMEENLINNA Hämeen linna Kustaa III:n katu 8 Avoina ti?su 11?17 . 6.6.?23.6. asti 60-luku ? iloista kapinaa ja aatteen paloa KOTKA Vellamo Kymeenlaakson museo Tornatorintie 99 Avoinna ti, to?su 11?18, ke 11?20 . 30.5.?29.9. 2013 Kantaaottavaa nykytaidetta ja muotoilua ke 10?20, la?su 11?17 . 1.7.?31.7. Kesä- monumentti Paja 31 Arkadiankatu 31 Avoinna ma, pe 11?18, la 10?15, su 12?16 . 31.10. 7.6.?1.9
asti Kattaillen, Modus ry PORVOO Galleria Frö Rihkamakatu 2 Avoinna ma?pe 10?18, la 10?16 . 5.6. asti Lasitaiteilija Vineta Groza, Latvia . Nämä englantilaisen Raphael Tuck & Sonsin paperinuket ovat aivan 1800-luvun lopulta. Fiskarsin Iloa-näyttelyssä on esillä muun muassa nämä uudenlaiset kummilusikat. Birger Kaipiaisen Kolme sulotarta näytillä Riihimäellä Suomen lasimuseossa. N ICLAS WAR I US SAVONLINNA Taito Shop Puistokatu 7 Avoinna ma?pe 10?17, la 10?14, ooppera-aikana ma?pe 10?19, la 10?18, su 10?16 . 15.7. Suuri näytelmä . 2.6. hautalöydöstä muinaispuvuksi Rauman taidemuseo Kuninkaankatu 37 Avoinna ma?to 11?18, pe?su 11?16 . Jukka Rintala TAMPERE Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta Verkatehtaankatu 2 Avoinna ma?pe 10?18, la?su 12?17 . 9.6. Puusepät Pihlman MIKKELI Kenkävero Pursialankatu 6 Avoinna ma?pe 10?18, la 10?16, su 10?18 . nykytaiteen kesänäyttely OULU Galleria 5 Hallituskatu 5 Avoinna ke?pe 12?18, la?su 12?16 . asti Jukka Rinta- lan katetut pöydät . 2013 71. LOVIISA Loviisan kaupungin museo Puistokatu 2 Avoinna 11?16 . Kulta?aika ? Mafka & Alakoski UUSIKAUPUNKI Uudenkaupungin kulttuurihistoriallinen museo Ylinenkatu 11 Avoinna ma?pe 10?17, la?su 12?15 . 16.6.?18.8. 7.6.?1.9. 14.6.?1.9. vanha huopatossutehdas Käkelänraitti 4 Avoinna ti?su 11?18, juhannuksena suljettu . 31.8. asti Luonnon luoma . 15.6.?11.8. Hienoissa hepeneissä Uudenkaupungin museon kesänäyttelyssä on esillä myös muotipaperinukkeja. 3.6.?25.8. Viivasta luomukseksi . Ullakaija Vaismaa . Viivasta unelmaksi . Leijat RAUMA Rauman museo Marela Kauppakatu 24 Avoinna ti?pe 12?17, la 10?14, su 11?17 . Näpsä käsityökoulu . asti Euran muinaispuku . asti Käsillä taitoa, iloa, muotoa . 15.6.?18.8. heinäkuu Jaana Pajuniemen tekstiilit Porvoon museo Holmin talo Välikatu 11 Avoinna ma?la 10?16, su 11?16 . 2.6. 17.11. Meistä naisista ja vähän miehistäkin . Taidelasia ja hopeaa Kyösti Kakkosen kokoelmasta . 14.6.?1.12. asti Vanhaa suomalaista lasia 1700? ja 1800?luvulta . Jukka Rintala RAISIO Raision museo Harkko Nallinkatu 2 Avoinna ti?pe 10?16, la?su 12?15 . Jukka Rintala SOMERO Hovilan kartano Helsingintie 164 Avoinna ti?pe 12?18, la?su 10?16 . 31.12. 31.12. 25.6.?11.8. asti Tapio Wirkkala . asti Viivasta designiksi . 14.6.?1.9. 2.6. 15.6.?15.9. Polku ? kesäkokoomanäyttely Vapriikki Alaverstaanraitti 5 Avoinna ti?su 10?18 . 7.6.?1.9. Huopayhdistys Filt ORIMATTILA Villa Roosa . Terra- kotta-armeija ja Kiinan keisarin aarteet TAITO Nro 3 . asti Louis Sparre ja Porvoo ? Elämäni parhaat vuodet Porvoon taidetehdas Läntinen Aleksanterinkatu 1 Avoinna ma?pe 9?19, la?su 10?17 . Kerttu Horilan keramiikkaveistoksia RIIHIMÄKI Suomen lasimuseo Tehtaankatu 23 Avoinna ti?su 10?18
taitoylasavo.fi Savonkatu 19, 74100 Iisalmi, puh. 040 7517 855 toimisto@taitouusimaa.fi TAITO ITÄ-SUOMI www.taitoitasuomi .fi www.kenkavero.fi Pursialankatu 6, 50100 Mikkeli, puh. 010 387 1010 taito@aivia.fi TAITO KYMENLAAKSO www.taitokymenlaakso.fi Varuskuntakatu 11, 45100 Kouvola, puh. 050 5500 501 helsky@helsky.net TAITO SATAKUNTA www.taitosatakunta.fi Marttilankatu 10, 38200 Sastamala, puh. (03) 511 3597 hanna-leena.rossi@taitosatakunta.fi TAITO HÄME www.taitohame.fi Vesijärvenkatu 25 b, 15140 Lahti , puh. f i TAITO ETELÄ-KARJALA www.taitoetelakarjala.fi Tasihinin talo, Kauppakatu 25, 53100 Lappeenranta puh. 050 428 8210 eija.rasanen@taitoylasavo.fi TAITO KAINUU www.taitokainuu.fi Brahenkatu 3, 87100 Kajaani, puh. 040 584 9550, johanna.kemppinen@taitoetelakarjala.fi TAITO POHJOIS-KARJALA www.taitopohjoiskarjala.fi Koskikatu 1, 80100 Joensuu, puh. heikkinen@kainuunpirtti.fi TAITO KESKI-POHJANMAA www.taitokeskipohjanmaa.fi Mannerheiminaukio 3, 67100 Kokkola puh. 040 680 0101 birgitta.sassi@taitolappi.fi TAITO PIRKANMAA www.taitopirkanmaa.fi Verkaranta, Verkatehtaankatu 2, 33100 Tampere, puh. (06) 420 5800 taito@taitoep.net TAITO POHJOIS-POHJANMAA www.taitopohjoispohjanmaa.fi Rautatienkatu 11, 90100 Oulu, puh. (02) 454 4066, gullkrona@parnet.fi ÅLANDS SLÖJD OCH KONSTHANTVERK www.konsthantverk.ax Fabriksgatan 4, 22100 Mariehamn, tel. 045 7524 4007 konsthantverk@konsten.ax ÖSTERBOTTENS HANTVERK www.loftet.fi Raastuvankatu/Rådhusgatan 28, 65100 Vaasa / Vasa, puh./tel. 040 849 9641 toimisto@taitovarsinaissuomi.fi NYLANDS HANTVERK www.nylandshantverk.net Björkuddsvägen 155, 10620 Tammisaari / Ekenäs tel./puh. (013) 220 140 toimisto@taitopohjoiskarjala.fi TAITO ETELÄ-POHJANMAA www.taitoep.net Sahalankatu 3, 60100 Seinäjoki, puh. Kesä on käsitöitä . (08) 311 5145 toimisto@taitopohjoispohjanmaa.fi TAITO HELSKY www.helsky.net Ala-Malmin tori 1, 00700 Helsinki, puh. Hantverksföreningar w w w. (03) 225 1400, toimisto@taitopirkanmaa.fi VARSINAIS-SUOMEN KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUS www.taitovarsinaissuomi.fi Uudenmaankatu 1, 20500 Turku, puh. (03) 877 610 taitokeskusvelma@taitohame.fi TAITO UUSIMAA www.taitouusimaa.fi Rautatienkatu 11, 05800 Hyvinkää, puh. poikkea myymälöissä ja näyttelyissä! Käsi- ja taideteollisuusyhdistykset . (015) 162 230 TAITO YLÄ-SAVO www. (08) 629 211 kirsi. t a i t o. (06) 318 5300, anna-maija.backman@loftet.fi. 040 716 6839, info@nylandshantverk.net ÅBOLANDS HANTVERK www.gullkrona.fi Kauppiaskatu/ Köpmansgatan 12, 21600 Parainen / Pargas puh./tel. (05) 375 1906, kouvola@taitokymenlaakso.fi TAITO LAPPI www.taitolappi.fi Valtakatu 21, 96200 Rovaniemi, puh. (06) 832 8550, kty@taitokeskipohjanmaa.fi TAITO KESKI-SUOMI www.aivia.fi Taito Aivia, Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä, puh
Tiedustele edullista jäsen- tai opiskelijahintaa! www.taito.fi Lahjalehden maksaja, jos eri kuin saaja Kestotilauksena tilattu lehti tulee tilaajalle vuodesta toiseen ilman eri uudistusta, kunnes tilaaja joko muuttaa sen määräaikaiseksi tai lopettaa tilauksen. Seuraavassa numerossa 4/2013 ilmestyy heinäkuun lopulla MOLLA JA MONTA MUUTA Molla Mills (kuvassa) on nainen, joka on saanut harrastajat villiintymään virkkauksesta. Mitä muuta hän on tehnyt, siitä kerrotaan seuraavassa lehdessä. Lehdessä pohditaan myös käsityöblogien maailmaa, vieraillaan Sirkka Könösen kesäpaikassa sekä julkaistaan Mari Muinosen suunnittelema sydämenlämmittäjä-ohje. SAARA SALMI tilaus@kustantajapalvelut.fi . 58 euroa / vuosi) 6 numeroa. Etunimi Taito maksaa Lähiosoite tilauksen postimaksun Postinumero ja -toimipaikka Puhelin 6 numeroa hintaan 62 euroa vuosikertatilauksena. Allekirjoitus Tilaushinnat voimassa Suomeen toimitettaviin tilauksiin 2013 loppuun. Kaikki eri tilausvaihtoehdot ja -hinnat Suomeen ja ulkomaille ovat nähtävissä www.taito.fi. Puh. 2013 73. Osoitetietoja voidaan käyttää markkinointiin. Postinumero ja -toimipaikka Sukunimi Etunimi Tunnus 5014106 00003 Vastauslähetys Lähiosoite Puhelin Yhdistyksen leima TAITO NRO 3 . Tilauksen voi keskeyttää vähintään kaksi viikkoa ennen uuden tilauskauden alkua. 03 4246 5340 . www.taito.fi Käsityön aikakauslehti on älyttömän hyvä käyttöliittymä! TILAUSKORTTI Lehden saaja Sukunimi Tule mukaan lukemaan, tekemään ja ideoimaan! Tilaan TAITO-lehden kestotilauksena hintaan 2 x 29 euroa (yht. Mikäli peruutus ei saavu määräaikaan mennessä, laskutetaan tilaajan saamat lehdet irtonumerohintaan sekä peruutuksen aiheuttamat kulut
Jo pikkupoikana veistelin kaarnaveneitä kevätpurojen reunoilla ja puuhasin jousipyssyjen kimpussa. 80-luvulla minulla oli mahdollisuus tavata ja kuunnella hänen ajatuksiaan luonnon monimuotoisuudesta ja sen vaikutuksesta hänen tinkimättömään työskentelyynsä. Sota-ajastahan oli kulunut tuojista?, sillä 60-luku oli vielä melko tosikkomaista. vasta parikymmentä vuotta! 70-luvulla sitten saattoi olla tilaa jo pienelle irrottehalsi jo vinhasti ajatusteni purjeilulle muotoilun ja käsityön aloilla. Hän kuului niihin suuriin nimiin, jotka nostivat Suomi-designin koko maailman tietoisuuteen. 74 TAITO NRO 3 . Opiskelijat sko ja halu ovat hyvin motivoituneita, ja heissä paistaa usko menestyä tällä alalla. Olin vasta 16-vuotias aloittaessani kultasepän opinnot 1965 kultaseppäkoulussa Helsingissä. Sain hyvän koulutuksen ja pohjan käsityöläisyydelleni, jonka turvin perustin ensimmäisen työpajani Espooseen. Toisaalta kansainväliset t uusia kontaktit, näyttelyt ja kulttuurivaihdot avaavat mahdollisuuksia. Jos sinun pitäisi nostaa esiin yksi käsi- ja taideaideteollisuusalan ilmiö, joka on koskettanut sinua, mikä se olisi? Hopeaseppä, akateemikko Bertel Gardberg ja hänen tapansa ajatella ja työskennellä ovat tehneet minuun suurimman vaikutuksen. Käytännön yrittämisen tasolla ei stynyt alvjuurikaan ole tapahtunut muutoksia, sillä kiristynyt vat suuret verotus ja yleinen taloudellinen tilanne asettavat inväliset haasteet käsityöyrittämiselle. Varsinaisen käsityöläisyyden herätyksen koin o -messuille. 2013 Opiskelijat ovat hyvin motivoituneita, ja heissä paistaa usko ja halu menestyä tällä alalla.?. Muun muassa Pirkanmaan kotityö mälöitä minulle. Myin paljon tuotteitani 70-luvulla osallistuessani silloisille Työ ja Taito käsi- ja taideteollisuusmyymälöiden kautta. Perustaessani oman ja Helsingissä Helsky olivat merkittäviä myymälöitä atakadulle, muut myyntipaikat ovat liikkeen, avoimen työpajan 1981 Helsinkiin Ratakadulle, vähitellen jääneet pois. Minkä koet merkittävämmäksi uudistukseksi si tai muutokseksi tuona aikana? Olen iloinen, että olen osaltani voinut olla yksi si niin sanotun ?uuskäsityöläisyyden maista. 80-luku puhalsi siin pitäessäni ensimmäisen ison näyttelyni Käsityöläisen 13 vuotta Finnish lypaikka monille käsityöläisille. Design Centerissä, joka oli merkittävä näyttelypaikka nut muotoiluosaamista ja 80-luvulla käsityöalojen koulutus on kasvattanut nostanut esineiden laadullista tasoa. En kylläkään noudattanut koulussa opittuja metodeja pikkutarkasta näpertelystä, vaan minulla oli oma visioni tehdä rouheampaa ja saada metallin pinnat elämään erilaisilla pintakäsittelyillä ja vasaroinneilla. Heti alusta alkaen on myös nahka ollut merkittävä materiaali metallien ohella valmistaessani vöitä ja laukkuja. Langan päässä TÄLLÄ PALSTALLA KÄSITYÖALALLA VAIKUTTAVAT IHMISET VASTAAVAT KÄSITYÖ ELÄMÄSSÄ -JUHLAVUODEN KUNNIAKSI KÄSITYÖALAN KYSYMYKSIIN. HARRI SYRJÄNEN: TOSIKKOMAISUUDESTA VAPAUTEEN Miten pitkään olet työskennellyt käsi- ja taideteollisuusalalla ja missä? Käsityöläisyys on ollut minulle luontaista. Omalta osaltani olen voinut osallistua pajallani jo muutamalle sadalkoulutukseen antamalla harjoittelupaikan työpajallani le opiskelijalle vuosien varrella. Minkälaisena näet alan tulevaisuuden? Viime vuosikymmenellä olen voinut nähdä käsillä sillä teke tekekeat misen arvostuksen kasvaneen merkittävästi
kudonnan perusteet taitaville . Haluatko muuttaa osaamisesi tutkinnoksi! Käsityömatkailu SUORITA TUTKINTO JA KEHITÄ OSAAMISTASI SYKSYLLÄ ALKAVISSA VALMISTAVISSA KOULUTUKSISSA Käsityöntekijän ammattitutkinto . 2013 75 Nro. (03) 751 5338, 044 580 3957 tai eipenposti@gmail.com 4JOVMMF KPLB UFFU JUT F XX X TJOFM MJ RYIJYT, LA NG JA TARV AT, VÄRIT IKKEET GJ www.wet terhoff.fi Koulutusta Käsi- ja taid eteollisuus Tekstiili- ja vaatetus +8298 78 .6((1 HULWWlLQ RKXW P HULQRYLOODWRSV MD QHXODWWX L PH VLOHl VLONNLVLI ULQRYLOODOHY\ RQNL ssa 3DSLLQD 2\ _ ZZZ SDSLLQD FRP _ /HHQD 3LLD Huovutus ea askarteluun envahavalim villat, saipp ua- ja kyn Kaikki ta rvitt Taito 3 . kankuri . F I | W W W. TOIVOISITKO KOTIIN JOTAIN KAUNISTA? t is k i TAITOtiski on kauniiden asioiden kauppapaikka, josta löydät vastaukset kysymyksiisi. Käsit yötarvik K AU N II D E N A S IO ID E N K A U P PA keet Materiaalit TAITOtiskin löydät tämän lehden sivuilta. Mieless kutoen tai ä ryijyt ommellen valmiina? , KATSO... www.ryijy palvelu-rp .fi Abrahamin katu 7, 001 80 HELSIN KI PUH. käsityöalan ammattialaisille; yrittäjille ja käsityöyritysten työntekijöille . TYKKÄISITKÖ TIETÄÄ MITEN? HALUAISITKO KÄSITYÖMATKALLE. 2012 Forssan am matti-institu utti www.fai.? ! o.fi ttilätarvikk eet www.novi 2 Katso mitä kaikk www.lahtis Koulutusta ja kursseja nuorille ja aikuisille. Lue oppiaAR Teet-blogia oppiaartee : t.blogspot .fi ZZZ NNWD YDVWLD ¿ Tavataan Tavastiassa Hämeenlinna ta.fi 044-580 3957, 03-7515 338, eipenposti@gmail.com KÄSITYÖN JUHLAVUOSI 2013 www.taito.fi Messut Suomen Kä 15.?17.11.2dentaidot 013 Käsi- ja taideteolli suusmessut Tampereen Messu- ja Urheilukes kus ww w kad Eija Pensasmaa ent id Varmista yrityksesi näkyminen, ota yhteyttä: Eija Pensasmaa, puh. C O M / K A S I T YO ELA MASSA TAITO 3 . tutkinnon osat: Tuotteen suunnittelu, tuotteen valmistus sekä käsityöyrityksen tuotanto ja liiketoiminta Käsityömestarin erikoisammattitutkinto . (014) 266 4370 Taito.fi Löydä oma Taitosi! 3/2013 11,50 e Ihanat kesätuliaiset Wanhalta Pajalta! Upea valikoima kotimaisia käsityö- ja designtuotteita eri valmistajilta. valmis Tule poikkeamaan! KYSY EDULLISIA MEDIAPAKETTEJAMME ONKO KÄSITYÖLLÄ JA ASKARTELULLA EROA? LAURA PAJARINEN, MAKRAMEEKORUJEN TAITAJA Eija Pensasmaa TEE ITSE UPEAT VERKKONEULEET! VAIVAISUKKOJEN KIEHTOVA HISTORIA Avoinna joka päivä Naissaarentie 1, VAAJAKOSKI WLHQ YDUUHOOD ZZZ SXWWLSDMD À 044-580 3957, 03-7515 338, eipenposti@gmail.com TEEMA KIVAT JA PIRTEÄT KESÄMATKAKOHTEET ETSITKÖ LANKAA. FAC E B O O K . (09) 660 615 VARMISTA YRITYKSESI NÄKYMINEN, OTA YHTEYTTÄ: Eija Pensasmaa, puh. K Ä S I T YÖ E L Ä M Ä S S Ä . (03) 751 5338, 044 580 3957, eipenposti@gmail.com W W W. KAIPAATKO PUIKKOJA? TAHTOISITKO VÄRJÄTÄ. tutkinnon osat: Tuotteistaminen, mestarityön valmistaminen ja käsityöprojektin johtaminen HAKUAIKA päättyy 18.6.2013 KORPILAHDEN SATAMASSA LISÄTIETOA: www.emalipuu.? www.hoyrygalleria.? www.mkto.raseko.? sirpa.kiviharju@raseko.? 045 135 5500 www.craftmuseum.fi Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä . monialainen
Trade fair www.formex.se TEEMA KIVAT JA PIRTEÄT KESÄMATKAKOHTEET. Welcome to Formex! The largest meeting place for Nordic interior design. 2013 ECLECT IC TOUCH ONKO KÄSITYÖLLÄ JA ASKARTELULLA EROA? LAURA PAJARINEN, MAKRAMEEKORUJEN TAITAJA TEE ITSE UPEAT VERKKONEULEET! VAIVAISUKKOJEN KIEHTOVA HISTORIA 15-18 August 2013 New season, new inspiration, new business deals, new know-how, new contacts, new trends and all the new products in home interior decorating, gifts, accessories . 3/2013 11,50 e Taito.fi Löydä oma Taitosi! 3 . not to mention the news for this year Profile & Promotion. 900 exhibitors, exhibitions, lectures and Materialbiblioteket