Petäjävesi-lehti 15.10.2014

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Tarvittaessa nykyisen sairaalan henkilöstöä palkataan uuteen vanhusten palvelutaloon. Valmistelussa uusi toiminta Uudistusta valmistelee vanhuspalvelujen laajentumistyöryhmä, johon valtuuston päätöksellä valittiin Ulla Pietilä, Anne Ikonen, Anu Tuikkanen, Anne Toivola-Mäkinen, Niina Kanerva, Reijo Räsänen, Mervi Ässämäki ja Antti Koskinen. Tehtävänä on suunnitella vanhuspalvelujen toiminnan laajentuminen sairaalatoiminnalta vapautuviin tiloihin 1.3.2015 alkaen, ja laskea muutoksen kokonaistaloudellinen vaikutus perusterveydenhuollon ja vanhuspalvelujen kustannuksiin. Suunnitelmissa huomioidaan myös kunnan ulkopuolisissa hoitokodeissa olevien petäjävetisten kotiuttaminen tänne. Sote-uudistus vie kunnilta valtaa Petäjäveden kunta antoi lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriölle sotelakiesityksestä ja mieluisimmasta erva-alueesta. Kunta katsoo, että KYS:n eli Kuopion yliopistollisen sairaalan erva-alue olisi Petäjävedelle luontevin suunta. - Nyt voi jo pientä kelloa soittaa, että alijäämäinen vuosi on tulossa. - Tälläkin hetkellä meillä on sairaalassa asiakkaita, jotka eivät tarvitse sairaalan lääkinnällisiä palveluja, vaan odottavat siellä palveluasumispaikkaa. Kun nykyinen sairaalatoiminta muutetaan palveluasumiseksi ja muita tarvittavia vanhuspalveluja vahvistetaan, seututerveyskeskus päättäisi jatkossa mihin sairaalaan petäjävetisiä ohjataan. Hoitopaikan valinnassa tulee kuitenkin huomioida etäisyys, palvelutaso ja hinta. Tilanne näyttää periaatteessa hyvältä, mutta kunnanjohtaja Sirniö toppuuttelee, ettei nollatulosta välttämättä saavuteta. - Ihmiset ovat huolissaan siitä, mihin tässä joudutaan, Ritva Lehtonen (ps) komppasi. Uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaisi vuoden 2017 alusta, mikä ei kunnan lausunnon mukaan ole realistinen. Näköpiirissä alijäämää Valtuusto kävi läpi kunnan talouden osavuosikatsauksen vuoden alusta elokuun loppuun. Nro 01 - 04.01.2006 PETÄJÄVESI - PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU - Sivu 08 Irtonumero 1,50 euroa Nro 42 - 2014 Keskiviikkona lokakuun 15. - Kunnan ääni jää kyllä ohueksi tässä uudessa systeemissä. Selvitys lakiluonnoksen suhteesta perustuslakiin on vielä keskeneräinen. Hoitopäivien käyttö yli 65-vuotiaista kohti laskettuna oli Pe- täjävedellä 2,5-kertainen naapurikuntaan nähden. Myös sairaalatoiminnan kiinteiden kustannusten osuus on merkittävä, eivätkä menot laske samassa suhteessa, vaikka vuodeosaston hoitopäivät ovatkin viime vuosina olleet laskusuunnassa. - Juustohöylä ei tepsi enää, palvelurakenteita pitää muuttaa, perusturvalautakunnan puheenjohtaja Mervi Ässämäki (kesk) toteaa. Petäjävedellä laitoshoidon osuus vie peräti 53 prosenttia koko perusterveydenhuollon menoista, kun koko seututerveyskeskuksen alueella laitoshoidon osuus on ollut 32 prosenttia. - Vuodeosastopalvelut ovat muuttuneet ja kapasiteetti on liian suuri, kunnanjohtaja Teppo Sirniö linjaa. Petäjävetisten terveyskeskussairaala- hoito voitaisiin keskittää esimerkiksi Keuruun sairaalaan, jossa voidaankin ottaa heti käyttöön tarvittavat viidestä seitsemään sairaalapaikkaa petäjävetisten nykyiseen tarpeeseen vastaavaksi. Silloin kunta maksaisi vain hoitopäivistä. Petäjäveden terveyskeskussairaalan alasajolla ja uudelleenjärjestelyllä arvioidaan tulevan kunnalle säästöjä vähintään 200 000 - 300 000 euroa vuodessa. Seututerveyskeskuksen henkilöstöllä on tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanomissuoja vuoden 2015 loppuun. - Ehkä pystytään siellä Itä-Suomen sarjassa EHDOKASLISTOJEN YHDISTELMÄ Petäjäveden seurakunnan kirkkovaltuuston jäsenten vaalissa 9.11.2014 paremmin pärjäämään. Isommat pojat päättävät sitten loput, Mikko Tiirola (kesk) arvioi. - Suurin muutos on, että sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta erva-alueille, ja tuottamisvastuu on kunnilla ja kuntayhtymillä, Mervi Ässämäki tiivistää. Isoja kysymysmerkkejä on silti ilmassa, etenkin sen suhteen, kuinka päätäntävalta on siirtymässä kunnilta pois. vuosikerta ?Juustohöylä ei tepsi enää, palvelurakenteita pitää muuttaa? Kalliista sairaalasta vanhusten palvelutalo Suvi Kallioinen Petäjäveden kunnanvaltuusto päätti maanantaisessa kokouksessaan Keski-Suomen seututerveyskeskuksen johdon ehdotuksen mukaisesti, että Petäjäveden sairaalan vuodeosaston toiminta päättyy ensi vuoden helmikuun lopussa ja sairaalan uudelleenjärjestely käynnistetään. Ei vastaa enää tarpeeseen Vuosikymmenten ajan Petäjävedellä toimineen terveyskeskussairaalan hoitopaikkoja vähennettiin säästösyistä kymmenellä jo vuonna 2012. 20-paikkaisen sairaalan kustannukset ovat olleet kuitenkin suhteellisen korkeat. - Akuutteja vuodeosastoasiakkaita on vähemmän kuin paikkoja, ja toisaalta vanhuspalvelupaikkoja kevyemmällä hoidolla tarvitaan lisää. Tätä nyt lähdetään selvittämään. Laitoshoidon kustannus Petäjävedellä on seututerveyskeskuksen keskiarvoon verrattuna yli 120 euroa (vuodessa, asukasta kohden) korkeampi, vaikka täällä kuntalaisten ikärakenne on seututerveyskeskuksen toiseksi nuorin. Huikeahintaista terveyskeskussairaalaa käytetään suhteellisen paljon: esimerkiksi väestörakenteeltaan vanhemman Keuruun terveyskeskussairaalan kustannus oli viime vuonna 176 euroa asukasta kohden, kun se Petäjävedellä oli 344 euroa. Nyt on kriittiset loppuvuoden kuukaudet jäljellä. Olennaisesti vuositulokseen vaikuttavat terveyspalvelujen loppuvuoden kustannukset, kun seututerveyskeskukselta on tulossa vielä tämän vuoden osalta lisälaskua.. Petäjäveden kunnanvaltuusto kuitenkin päätti lisätä lausuntoonsa Esko Karénin (sdp) esittämänä, että sote-lakiesityksessä on perustuslaillisia ristiriitoja, kun kunnilta viedään päätäntävaltaa. Hyvä säästövuosi on takana, mutta riittääkö se. päivänä 54
Klikkauksetkin hoitaa kuntalaisen puolesta palveluneuvoja, joten itse ei tarvitse kuin ruutuun jutella. 5.2.1929 Helsinki k. Liettä, joka lämmitti ruuan, kattoa joka suojasi sateelta ja ikkunaa, josta näki kylän valot kertoen muidenkin päässeen suojaan. En väitä, että asiat olisivat kaikilla tänä päivänä sen paremmin. alv 24%): K-Market Porkkana os. Asematie 6, Petäjävesi Ilmoitushinnat: etusivulla 1,00e/pmm ja sisä- ja takasivulla 0,90e/pmm + alv 24%, laskutuslisä 5e + alv 24% Tilaushinnat: kestotilaus 53e, määräaik. MURTONEN. RANTATIE 3. klo 11 Jumalanpalvelus ANKKURI-ILTA TÄNÄÄN KE 15.10.2014 KLO 18.30, K. klo 14.30 Lähetysnaiset srkkodilla. klo 12.30 Ylä-Kintauden lähetysompeluseura Kultarannassa Ritva Koskisella. klo 10 Messu kirkossa / SO, MÖ, Maanantaikuoro. Samoilla koneilla kun saisi yhteyden muuallekin kuin TE-keskuksen kaveriin muutaman kerran kuussa - vaikkapa yritysasiakkaaseen. Kun korulauseina mainostetaan, että palveluja tarjotaan keskitetysti yhdestä paikasta monipuolisesti ja laadukkaasti myös haja-asutusalueilla - on todellisuus toinen. Syksy on aina ollut suosikki vuodenaikani. Jotenkin sitä kuitenkin tuntee elävänsä voimakkaammin luonnon tarjotessa haasteita ja koetellessa hieman kovemmin. Eläkejärjestöjen ja Maa- ja kotitalousnaisten kirkkopyhä. 014 854 240) toimitus@petajavesi.net, etunimi.sukunimi@petajavesi.net Avoinna: ma-to klo 9-16, os. Murheet ovat muuttuneet vain kovin pinnallisiksi, että kuulostavat vain hullunkurisilta yrityksiltä saada myötätuntoa egonsa kohottamiseksi. Rahan voimalla voi voidella monta asiaa, mutta häpeän tunne tehdyistä virheistä ei lennä syksyn lehtinä pois, vaan jää ikävästi kuistille pyörimään ja koputtamaan räystäille. Joku kyynikko voisi todeta, että on elettävä niin ettei kukaan jää kaipaamaan. Klo 18 Kirkkovaltuuston kokous srk-kodilla. To 23.10. . Asematie 8, Petäjävesi Avoinna: ma - la klo 7-21 ja su 10-21 Tapulin takaa Olen pannut merkille julkisten henkilöiden haastatteluista, että mitä vaativammassa ja stressaavammassa asemassa he ovat, sitä tärkeämpänä latautumis- ja voimavaroja lisäävänä paikkana he kokevat luonnon. Luonnossa, jossa on ympärillä suuria puita ja muuta kasvillisuutta, jotka antavat suojan liikenteen ynnä muulle ihmisen aiheuttamalta melulta, jo parin tunnin retki tällaiseen ympäristöön palauttaa aivot takaisin toimintakykyisiksi niihin vaativiin tehtäviin, joita on luontoon paennut. Kun aikoinaan jouduin muuttamaan työn perässä Helsinkiin, tulin tavallisena metsäläisenä huomaamaan luonnon tärkeyden oman henkisen tasapainoni säilyttäjänä. 3kk 25e Tilausasiat: puh. Tämän ovat huomanneet varsinkin raskaan paineen alla töitään tekevät ihmiset. Asumme Petäjävedellä pienellä paikkakunnalla, jossa metsiä löytyy aivan kävelymatkan päässä taajamastakin. Klo 18 Körttiseurat pappilassa. Veisataan Siionin virsiä. Kastettu: Armi Astrid Ilona Vanhatalo Kuollut: Helvi Vilenius, 85 v. ja Unto Esko Rohula, 82 v. BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Su 19.10. Syksy pistää yrittämään. Muistan ajan jolloin lähdettiin sateiseen rankametsään. . Kupiainen s. Helluntaisrk eikä tarvitse lähteä Jyväskylään varta vasten köröttelemään. Kesän kädenpuristus oli jälleen liian veltto ja hikinen. Mikä siinä ruudussa nyt mättää? - Suvi Kallioinen - PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 - Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry ISSN: 2242-2463 Ilmestyminen: keskiviikkoisin, 2046 kpl (LT 2012) Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Toimitus: päätoimittaja Suvi Kallioinen (puh. 15.9.2014 Petäjävesi On luonain Jeesus, kun silmäin sulkeutuu, ja päärlyportit mulle avautuu. On luonain Hän, kun jätän tämän maan ja Isän kotiin mä muutan ihanaan. Rakkaudella muistaen ja kiittäen Rauni Antti, Jukka, Annukka ja Olli-Pekka perheineen Siunaus toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitämme kaikkia teitä rakkaat ystävät ja työtoverit, jotka muistitte meitä vaikeina hetkinä rakkaamme Eija Humalamäen äkillisen poismenon johdosta. Kiittäen, Kari, tytöt ja Mikko Humalamäki Viikon pakina: Rusetti ruutupaidasta Lähdin keräilemään kirjaimia lenkkipoluilta. Illan laskiessa armeliaan hämäränsä päällemme nostimme märät reput selkäämme ja taivalsimme pitkin upottavaa suota autollemme. Olisin varmaankin tullut hulluksi, jos en olisi päässyt retkeilemään lähimetsien synkkiin kuusikoihin. Niihin voisi talkoilla rakentaa luontopolkuja, ja niissä petoja pelkäävät perheetkin uskaltaisivat käydä marjastamassa, sienestämässä tai muuten eri kasvilajeja ja eläimistöä tutkimassa. - Aake Ojala Rakkaamme Vanhainkodin johtaja Helvi Vilenius o.s. Messun jälkeen puuro ja ohjelmaa srk-kodilla. Ma 20.10. TERVETULOA! Järj. Syystuuli rankaisi puita riistäen lehdet niiden oksilta. Hautausmaalle oli tuotu kanervia. Vaikka omat työtehtäväni olivat henkisesti suhteellisen vaatimattomia, tajusin paineiden laukaisemisen tärkeyden. Viimeisen syksyn saapuessa omalle kohdalleni laittakaa ruutupaidasta rusetti ja tehkää henskeleistäni risti arkulleni. Läheisiä muistetaan vielä. Lähdön hetken olevan juhlapäivän saattajilleen. Naama kuin naama. Keskistetysti Kela, verotoimisto, TE-toimisto, oikeusapu ja maistraatti ovat tavoitettavissa muutaman klikkauksen päässä, PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA ?Vakaana Herran teitä vaella ainiaan.? (Virrestä 393) Huomenna klo 18 Hartaushetki vanhassa kirkossa. Su 19.10. alv 24%) Sanomalehtien Liiton jäsen - www.petajavesi.net Lehden irtonumeromyynti: hintaan 1,50e (sis. Ikkunat huurussa matkasimme ja märät kumisaappaan loivat lisää rillumarei-meininkiä. Aamulla laitettiin puolikuivien saappaiden sisään uutta sanomalehteä ja lähdettiin räntäsateeseen vihellellen. Tuolloin sitä osasi arvostaa sitä johtoa, joka toi veden, jolla pestä varpaanvälit ja kainalot mäntysuovan hellällä syleilyllä. Tulitikut kastuivat sarkatakin taskussa, nuotio ei syttynyt, syötiin makkarat kylminä ja imeskeltiin jäisestä appelsiinista c-vitamiinia jaksaaksemme vielä muutaman motillisen. Työmiehen merkiksi. - Markku Koskinen. 030 39778 (arkisin klo 8-18), tilaajapalvelu@yap.fi Lehden näköisversio osoitteessa www.lehtiluukku.net hintaan 1,50e (sis. 050 366 7691) toimittaja Hanna Mäkinen (puh. Nro 42 - 15.10.2014 Sivu 02 Pääkirjoitus: Yhteispalvelupiste ja etäpalvelut eivät tavoita www.petajavedenseurakunta.fi petajaveden.seurakunta@evl.fi Muutama vuosi sitten Kuntalassa vietettiin pilottihankkeessa mukana olleen Petäjäveden kunnan etäpalvelupisteen avajaisia ministereineen kaikkineen. Nykyisen yhteispalvelupisteen, johon myös etäyhteyspalvelut kuuluvat, infopäivää vietettiin viime viikolla, mutta paikalla ei kyllä tunkua ollut. Julkishallinnon palvelut pikkukyliltä on jo vaivihkaa vuosien aikana karsittu, mutta kuntien etäpalvelulaitteistot mahdollistavat vielä asioinnin naamatusten virkailijan kanssa - toki kuvaruudun kautta mutta kuitenkin. Etäpalvelumahdollisuuksia ei kuitenkaan juuri täällä, eikä muissakaan maalaispitäjissä, juuri hyödynnetä, vaikka jonkin verran jo Kelan lomakesoppaa pyöritetäänkin Yhteispalvelupisteen kautta. Etäpalvelulaitteistot on tänne valtion kustannuksella saatu, kun on komiasti pilottihankkeessakin oltu, ja ne on yksityisten viranomaisasiointikäytössä. Mutta kuka estäisi kalliiden vehkeiden hyödyntämisen muutoinkin, vaikkapa paikallisten yrittäjien hyväksi. Mutta olisiko kuitenkin syytä yrittää säilyttää aivan taajaman lähiympäristön metsiä ulkoilukäyttöön
Hän avioitui samana vuonna maaviljelysteknikko Rauni Vileniuksen kanssa. Helvi aloitti työuransa Lempäälän sosiaalitoimistossa sosiaalityöntekijänä ja vs sosiaalisihteerinä. Vanhustyö vei hänet mennessään vuonna 1952, kun Helvi valittiin kunnalliskodin johtajaksi Multian Vehkooseen ja Rauni samaiseen paikkaan maatilanhoitajaksi. Vuonna 1957 perhe muutti Petäjävedelle, jossa Helvi ja Rauni jatkoivat yhteistä työtään kunnalliskodissa Heinämäessä. Nyt hälytyksiä saattaa tulla jopa noin 120 vuodessa. Helvi toimi myös vammaisneuvostossa ja puuhanaisena Pihlajarinteen palveluasuntojen aikaansaa- misessa. Helvi oli työlleen omistautunut. Pääosan kesästään hän vietti Jyväskylän keskussairaalassa sen eri osastoilla ja kaksi lyhyttä jaksoa Petäjäveden sairaalassa. Kun kirkas, kaunis syksyinen aamu 15.9. sarasti, sulki loppuun väsynyt Helvi silmänsä yksin vuoteessaan keskussairaalassa ja hän sai siirtyä todelliseen kirkkauteen Vapahtajansa läsnäoloon luottaen. Helviä jäivät ikävöimään puoliso, lapset ja lapsenlapset perheineen, lukuisat ystävät ja tuttavat ympäri Suomen. Äitiä muistaen, Olli-Pekka Vilenius Petäjäveden paloaseman päällikkö Matti Palosaari on tyytyväinen laitoksen nykyiseen kalustoon. Yleisempiä ovat Palosaaren mukaan olleet maastopalot ja turvesuopalot. Nykyisin yksi paloja pelastustoimen tärkeistä painopistealueista on ennaltaehkäisevä koulutus- ja tiedostustyö. Esimerkiksi Petäjäveden kouluilla, päiväkodeissa ja Petäjäkodilla järjestetään vuosittain paloharjoituksia. Miehet ja kalusto hyvässä kunnossa Käytettävissä olevat resurssit ovat Petäjäveden palolaitoksella pysyneet kaluston puolesta ennallaan. - Kalusto on meillä hyvässä kunnossa, ja sitä on pystytty viime vuosina uusimaankin, kertoo Palosaari. - Asemien ja palokuntien määrää ei olla näillä näkymin vähentämässä, vaikka säästöpaineita kyllä on. Säästöt pyritään saavuttamaan ensisijaisesti menot jäädyttämällä, Palosaari toteaa. Jatkossa mahdolliset pelastusalueliitokset saattavat Palosaaren mukaan aiheuttaa tarvetta esimerkiksi päällystön henkilöstöjärjestelyihin. Tällä hetkellä kunnat rahoittavat Keski-Suomen pelastuslaitoksen toimintaa. Lyhyen evakkovaiheen jälkeen perhe muutti Poriin 1940 ja vuonna 1945 Metsämaalle ja edelleen Lempäälään vuonna 1949. Helvi valmistui Yhteiskunnallisesta korkeakoulusta sosiaalihuoltajaksi 1951. Tämä ajatuksen avaruus ja myönteinen suvaitsevaisuus sekä kyky empatiaan kumpusi vahvasta itsetunnosta ja ihmiskäsityksestä, joka perustui toisen ihmisen kunnioittamiseen itsessään arvokkaana yksilönä, Jumalan luomistyönä ja rakkauden kohteena. Väestön ikääntyessä ja nuorten muuttaessa kaupunkeihin ei pienten kuntien vapaaehtoiseen pelastustoimintaan ole kaikkialla välttämättä jäänyt tarpeeksi väkeä, kertoo Palosaari. Palopäällikkö Palosaari on jo pitkään ollut ainoa vakituinen työntekijä Petäjäveden palolaitoksella. Oman työn ohella palolaitoksen palveluksessa toimivilta miehiltä vaaditaan nykyisin melkoista osaamista. - Sivutoimiselle henkilöstölle on tullut viime vuosina lisää koulutusvaatimuksia. Esimerkiksi sammutusauton välineistöä on hiljattain uusittu. Palosaari on toiminut Petäjäveden palopäällikkönä jo 25 vuotta Hanna Mäkinen Matti Palosaari tuli palopäälliköksi Petäjäveden kunnan palvelukseen 25 vuotta sitten, syyskuussa 1989. Helvi jäi eläkkeelle vuonna 1990 ja Vileniukset jäivät viettämään eläkepäiviään Petäjävedelle. Vielä eläkkeelläkin Helvin mielenkiinto säilyi sosiaalisessa toiminnassa. Nro 42 - 15.10.2014 Sivu 03 HANNA MÄKINEN Vanhustyön veteraani Helvi Vilenius on poissa Helvi syntyi 5.2.1929 Helsingissä. Varhaislapsuutensa hän vietti Lappeenrannassa. Hänestä saikin erinomaisen keskustelukumppanin, jonka seurassa koki olevansa arvostettu ja tulevansa kuulluksi. Helvi ei karsinoinut ihmisiä eikä heidän mielipiteitään. Ennen palolaitokselta ei hälytetty yksiköitä kovin usein esimerkiksi pienehköjen liikenneonnettomuuksien tapahtumapaikoille. Rakennuspalojen määrä on pysynyt Petäjävedellä melko alhaisena. Petäjävedellä on lähettää sammutustöihin kuuden miehen sammutusauto, kahden miehen säiliöauto ja ensivasteyksikön pakettiauto. Henkilöstötilanne on Petäjävedellä palopäällikön mukaan hyvä. Henkilökunnan oli taivuttava moneen. 1950- ja 60-luvun kunnalliskoti ei ollut vain vanhustenhuollon yksikkö, vaan vastasi myös psyykkisesti sairaiden ja kehitysvammaisten tarpeisiin. Vasta 1975 kunnalliskoti muuttui vanhainkodiksi. Helvi suhtautui ihmisiin myönteisesti ja nautti seurasta. Muutoksen pontimena ovat esimerkiksi hallituksen asettamat, palolaitoksiin kohdistuvat 7,5 miljoonan euron vuosittaiset säästötavoitteet. Tavoitesäästöön hallitus haluaa päästä vuoden 2017 loppuun mennessä. Keski-Suomen ja Petäjäveden palolaitoksen näkökulmasta säästöt eivät välittömästi ole aiheuttamassa valtavia mullistuksia. Tämän arvostuksen saivat aivan erityisellä tavalla kokea oma perhe, suku ja ystävät, jotka olivat Helville erittäin rakkaita. Alkukesästä Helvi sairastui äkillisesti ja vakavasti. Koska terveyskeskussairaalaa ei vielä ollut, olipa kunnalliskodissa vielä erillinen sairas- Eija-rakkaan muistolle Suru sydämessä on kuin virtaava laava. Rakkaani kun mä menetin, niin suru rintaani jäi. En kai koskaan sua unhoittaa mä voi, kun lähdit täältä yllättäen pois. Maailmassa olet syvällä mun rinnassain ja suru kasvaa vain. Iäisyys matkaasi siunaten. Taivaassa tavataan. Rakkaasi, Kari osastokin. Hän oli paikalla vanhusten keskuudessa silloin kun häntä tarvittiin, olipa vuorokaudenaika sitten mikä tahansa. Petäjäveden paloasemalta lähdetään edelleen sammuttamaan tulipaloja sekä pelastamaan ja auttamaan onnettomuuksien uhreiksi joutuneita ihmisiä. Hälytysten lukumäärällä mitattuna työn painopiste on Palosaaren mukaan liukunut palojen sammuttamisesta muiden pelastustehtävien suuntaan. Esimerkiksi liikenneonnettomuudet työllistävät Petäjäveden yksiköitä nykyisin huomattavasti useammin kuin rakennuspalot. - Suuntausta kuvastaa se, että 1980-luvun lopulla vuodessa saattoi tulla noin 20-30 hälytystä. Jos vain mahdollista, oli Helvi asukkaan rinnalla kädestä pitäen vielä silloinkin, kun tämän elämä päättyi. Hän toivoi, ettei kenenkään tarvitsisi kuolla yksin. Helvi näki työkautensa aikana pitkän kehityskaaren entisajan kunnalliskotielämästä moderniin vanhustenhuoltoon. Perustehtävät ovat pysyneet samoina läpi koko neljännesvuosisadan pätkän. Hän vei eteenpäin vanhusta kunnioittavaa ja yhteisöllisyyttä vahvistavaa työotetta. Helvi halusi, että jokainen vanhainkodin asukas voisi tuntea talon kodikseen ja pääsisi sen kautta kokemaan yhteisön antaman turvallisuuden, yhdessä olemisen ja tekemisen. Sivutoimista henkilöstöä on Petäjäveden paloasemalla noin 30 henkeä. - Monilla pienillä paikkakunnilla tilanne on toinen. Hänellä oli luottamustehtävät sosiaalilautakunnassa 1993-1996 ja Suojarinteen kuntayhtymässä 1997-2000. Myös kuntotestit ovat tiukentuneet, sanoo Palosaari. Vapaaehtoisuuten perustuvan pelastustyön tulevaisuus näyttää hyvältä. - Nuoriso-osaston toiminta on meillä vireää. Mukana on kymmenkunta yli 12 vuotiasta nuorta. Säästöjä, säästöjä Monen muun ison rakenteen tavoin myös suomalainen palo- ja pelastustoimi tulee kokemaan muutoksia lähitulevaisuudessa. Petäjäveden kunnan maksuosuus on vuodessa noin 300 000 euroa.. Kurssit ovat pidentyneet ja taitojen ylläpitämiseksi on tullut joukko pakollisia harjoituksia. Kiireisten työvuosien aikana perheeseen syntyi neljä lasta. Sellaista matkaa ei tämän päivän vanhustenhuollossa enää ole mahdollista kokea. Jos ihmisen tarpeiden ja arvon aito kunnioittaminen on haaste tämän päivän työskentelytavoilla ja resursseilla, oli se haastavaa myös 50-luvun olosuhteissa vanhoissa, aluksi sähköttömissä puitteissa ja nykymittapuun mukaan käsittämättömän niukoilla aineellisilla resursseilla ja pienillä työntekijämäärillä
Ruskaretken tapaisten ulkoiluhetkien järjestäminen on käytännössä riippuvainen ulkopuolisesta avusta. - Petäjävedellä asuu paljon yksinäisiä vanhuksia, jotka tarvitsisivat ystävää ja ulkoilukaveria. Vapaamuotoisen keskusteluillan teemana oli, kuinka ikäihmiset voivat itse tukea kotona asumistaan. - Vaikka vanhuspalvelujen kehittäminen on tärkeää, on vähintäänkin yhtä merkittävää pohtia keinoja, millä nämä ihmiset pystyvät jatkossakin tulemaan toimeen ilman vanhuspalveluja mahdollisimman pitkään, sanoo tilaisuuden vetäjä Timo Itäpuisto Oma tupa, oma lupa -hankkeesta. Pitkään kotona asuvan ikäihmisen kodissa tulisi foorumin osanottajien mielestä olla esimerkiksi toimivat pesutilat, eli tilava wc tukikaiteineen ja korokkeineen. Suihkussa tai ammeessa tulisi olla liukastumisen estävä matto, hyvä olisi myös suihkutuoli ja tukikaide. Muissa näkökulmissa esille nousivat myönteinen mieli, sosiaalinen aktiivisuus eli ystäväverkon ylläpito ja laajentaminen, terveellinen ravinto ja monipuolinen liikunta. 2010-luvun ikäihmisten listoilla huomioitiin myös sosiaalinen media yhteydenpidon välineenä ja oppimisen kohteena. Kolmikantafoorumin päätteeksi osapuolet laativat vielä omat lupauksensa asioiden edistämisestä. Ikäihmisiä edustanut vanhusneuvosto lupasi esimerkiksi käydä seuraavassa kokouksessaan illan aineiston läpi. Läheskään kaikkiin asioihin ei tarvita rahallista panostusta - ei kunnalta eikä yksittäisiltä ikäihmisiltä. Tärkeimmiksi listattujen asioiden joukossa konkreettisimmat huomiot liittyivät oman kodin varustamiseen. Nro 42 - 15.10.2014 Sivu 04 Happea, hyvää mieltä ja auttavia ystäviä HANNA MÄKINEN Hanna Mäkinen Raitista ilmaa, reipasta liikuntaa, iloista seuraa ja hyvää mieltä oli tarjolla vanhustenviikon tapahtumissa Petäjävedellä viime viikolla. Torstaina vietettiin valtakunnallista iäkkäiden ulkoilupäivää, jonka merkeissä tekonurmikentälle kokoontui aamupäivällä parinkymmenen hengen ryhmä reippailijoita. Ennen viime viikon ruskaretkeä Heinäaho oli ollut muutaman kerran auttamassa vanhuksia konsertteihin. Anna-Liisa Lindholmin apuna ruskaretkellä oli Auli Kytölehto. Vanhusneuvosto haluaa olla myös mukana suunnittelemassa senioritaloa ja vaikuttaa terveyspalvelujen tulevaisuuteen. Päättäjien ensimmäinen lupaus oli tehdä seuraavassa valtuuston kokouksessa aloite eri-ikäisten ihmisten yhdessä toimimisen kehittämiseksi. Virkamiesten puolelta vanhuspalveluiden edus- tajat lupasivat kehittää muun muassa päivätoimintaa ja matalan kynnyksen palveluja. Hyvä esimerkki matalan kynnyksen palveluista on vanhusneuvola, joka on tarkoitus vakiinnuttaa säännölliseksi palveluksi myös Petäjävedellä. Esimakua vanhusneuvolatyyppisestä palvelusta saatiin jo vanhustenviikon tiistaina, jolloin Petäjäkodin takkahuoneessa majaili Terveystupa. Palveluohjaaja Niina Liedevaaran puoleen Petäjäveden ikäihmiset voivat kääntyä itseään askarruttavissa asioissa, eikä kynnys yhteydenottoon ole tuolloinkaan korkealla. - Timo Itäpuisto / HM. Ystävänä voi toimia yksittäisissä tapahtumissa tai vaikkapa säännöllisen seuranpidon merkeissä. Ikäihmisten foorumi toivoo myönteistä asennetta ja aktiivisuutta Petäjäveden keskiviikkoisessa kolmikantafoorumissa Solikkosalilla kohtasivat paikalliset ikäihmiset, päättäjät ja virkamiehet. Mukaan SPR:n ystävätoimintaan ovatkin lämpimästi tervetulleita kaikki halukkaat, sanoo ystävätoiminnan yhteyshenkilönä Petäjävedellä toimiva Mervi Ässämäki. Ystävätoiminnan muoto räätälöidään ystäväksi ryhtyvän toiveiden mukaisesti. Mahdollisimman pitkä asuminen omassa kodissa on monen harras toive, ja myös valtakunnallisten suositusten mukainen asia. Illan aikana kiinnitettiin huomiota siihen seikkaan, että tällä hetkellä valtakunnan tasolla yli 87 prosenttia kaikista vanhuseläkeiässä olevista ihmisistä ei käytä vanhuspalveluja. Apuna Vanhustenviikolla Petäjäveden ikääntyneille oli tarjolla sekä keskustelutilaisuuksia, terveysneuvontaa että liikuntaa. Positiivisella elämänasenteella ja omalla aktiivisuudella on usein keskeinen merkitys kotona asumisen mahdollistamisessa. Iida Koskinen vei kynttilän miehensä haudalle Martti Heinäahon avustamana. Martti Heinäaho kävi SPR:n järjestämän ulkoiluystäväkurssin pari vuotta sitten. Samoilla, kiittävillä linjoilla olivat Töysänperältä torstain tapahtumaan saapuneet Ulla Nuora ja Pekka Heino. Ruskaretki ystävien kanssa Ikäihmisten ulkoilupäivään sisältyi myös ruskaretki Petäjäkodilta hautausmaalle. Liikuntatapahtumassa jämeriä korkokenkiä kokeili Helga Lindholm. Mukana oli sekä ikäihmisiä että Tuulentuvan työkeskuksen väkeä. - Tällaistä lisää, totesi Pappilanpellolta tapahtumaan kipaissut Helga Lindholm, jonka elämään kävelylenkit, marjastus ja erityisesti tanssi tuovat liikettä ympäri vuoden. Myös Anneli Lintunen piti torstain liikuntatapahtumasta. Kytölehto on käynyt katsomassa ja kuuntelemassa palveluasunnoilla asuvaa Lindholmia viikottain jo seitsemän vuoden ajan. Vapaaehtoisesti ja palkatta avuksi saapuvilla ystävillä on iso merkitys esimerkiksi Petäjäkodin toiminnassa. Vanhuspalveluiden ja vapaa-aikatoimen yhdessä järjestämään tapahtumaan sisältyi alkujumppa, tasapainorata ja kävelytesti. Sään suosima liikuntatuokio keräsi osanottajilta kiitosta. - Tämä oli ehdottoman hyvä! Tämän tyyppinen tapahtuma voisi toistua vaikka vuosittainkin. - Tässä asiassa jokaisella on myös omavastuuta, ja siksi illan teema oli kaikkia koskeva ja yhteinen. Foorumin osallistujat jakautuivat ryhmiin ja ottivat keskustelun aiheeksi omasta mielestään keskeiset näkökulmat illan teemaan eli ikäihmisten omiin keinoihin kotona asumisen pitkittämiseen. Jutustelun perusteella keskeisiksi näkökulmiksi nousivat toimiva koti, so- siaalisuus, hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen sekä aktiivinen elämä. Jokaisesta edellä mainitusta näkökulmasta foorumin osanottajat poimivat esiin kolme tärkeintä asiaa, joihin petäjävetisten ikäihmisten tulisi kiinnittää huomiota kotona asumisensa tukemiseksi. Ryhmien yhteisenä näkemyksenä korostui oman asenteen tärkeys kaikissa edellämainituissa näkökulmissa. Torstaina tehtiin myös Petäjäkodilta hautausmaalle ruskaretki, jolle osallistui esimerkiksi Iida Koskinen Martti Heinäahon avustamana. taipaleella olivat SPR:n ystävätoimijat. Hautausmaalla Petäjäkodin vanhukset pääsivät sytyttämään kynttilät omaistensa haudoille
Sivu 05 Nro 42 - 15.10.2014 Luontopolku tarjosi elämyksiä Tiina Lamminaho - Aivan loistava retki, lisää vain tällaista, totesi ensimmäistä kertaa tyttärensä kanssa Petäjäveden seurakunnan isien ja lasten retkellä mukana ollut Tapio Tammi. MLL:n hallituksen puheenjohtaja Pia Jussila sekä Airi Lindholm SPR:n Petäjäveden osastolta ovat omalta osaltaan ottaneet osaa tiedotukseen sekä ovat mukana yhteyshenkilöinä Terhokerho-asioissa. Terhokerho kokoontuu Kintauden nuorisoseurantalolla viikoittain kahvittelun ja muun ohjelman merkeissä. Se vahvistaa siltaa sukupolvien välillä. Kolmivuotisen hankkeen (2014-2016) toteuttavat yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti. lokakuuta kello 9.30 alkaen. Terhokerho on ilmainen, eikä ennakkoilmoittautumisia tarvita. Jos haluat auttaa lahjoituksin tai olemalla ohjaaja, voit ottaa yhteyttä joko Siniin 050 411 9774 tai Taijaan 044 975 8696. Terhokerhosta tiedo- tetaan ainakin Kintauden kyläyhdistyksen, MLL:n paikallisyhdistyksen sekä Kintauden nuorisoseuran Facebook-sivuilla. Mukana ovat niin juniorit kuin senioritkin. Haemme yhteisöllisyyttä lasten elämään, kertoo Koko Suomi leikkii -hankkeen Keski-Suomen leikkilähetti Taija Savolainen. Savolainen kävi keskiviikkona Kintauden nuorisoseurantalolla opastamassa Terhokerhon tulevat ohjaajat tehtäviinsä. Samu Korkiavuori (alakuvassa) sai monta kalaa. Sami Junttilan mielestä työn ja huvin yhdistäminen on mukavaa. Ikäihminen voi myös esimerkiksi ottaa mukaan valokuvan tai vanhan esineen ja kertoa siitä tarinan. - Jo pelkkä SARIANNE NIITTYARO Taija Savolainen luovutti ohjaajille Terhorepun, joka sisältää vinkkejä ja välineitä kerhojen pitämiseen. Valmista sapluunaa kerhon pitämiseen ei ole, vaan ohjaajat saavat suunnitella kerhojen sisällön itse yhdessä kävijöiden kanssa. vanhusten mukanaolo rikastuttaa lapsen elämää. Heidän ei tarvitse leikkiä prinsessoja ja ritareita, vaan jo sekin on leikkiä, että höpötetään yhdessä loruja. Joitakin leluja on jäänyt perhekahvilan ajoilta, mutta erityisesti pelejä kaivataan lisää. - Nyt mukana oli 18 henkeä, monesti on ollut enemmänkin. Ensimmäisen kerran kokoonnutaan perjantaina 24. - Olemme käyneet muun muassa ajamassa kartingia ja kiipeilemässä seinälle, nuorisotyönohjaaja Sami Junttila ja seurakuntapastori Ilkka Pihlajamäki kertovat. - Nyrölän luontopolku Saana Huuskonen, Lyydia Pihlajamäki, Matilda Pihlajamäki, Tea Tammi ja Anna Pihlajamäki viihtyivät lossiajureina. Jokainen voi osallistua oman jaksamisensa ja kiinnostuksensa mukaan, Taija Savolainen kertoo. Terhokerhon ohjaajaksi pääsee jokainen. Ohjaajaksi voi tulla vaikka vain yhdeksi kerraksi. Halukkaat voivat järjestää yhteistä tekemistä omien taitojensa mukaan: voi järjestää askartelua, tarinatuokion tai vaikka nukketeatteriesityksen. Eri tahojen välisenä yhteyshenkilönä toimiva Sini Sairanen on kiitollinen tähän mennessä saaduista lahjoituksista sekä Kintauden nuorisoseuran mukanaolosta. Mutta tämä oli oikein sopiva määrä tällaiselle retkelle, Junttila kertoi. Nyrölän luontopolun saaressa siis kalastettiin mato-ongilla ja paistettiin makkaraa - ja ajeltiin lossilla. Se kuuluu Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaan Koko Suomi leikkii-hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on innostaa kaikenikäisiä ihmisiä leikkimään ja olemaan yhdessä. Tällä kertaa mukana oli yksi isoisäkin. Ajatuksena oli myös tuoda lapsia luontoon ja etsiä virikkeitä muualtakin kuin ruudun takaa. Päätarkoituksena on mukava yhdessäolo. Junttilan ja Pihlajamäen mukaan isien ja lasten yhteiset retket ovat olleet suosittuja. Kintauden Terhokerho toimii yhteistyössä MLL:n kanssa. Valtakunnallisen hankkeen aikana pyritään luomaan ainakin yksi Terhokerho jokaiseen Suomen kaupunkiin ja kuntaan. Niitä on jo yli kuusikym- mentä. Isien ja lasten retkellä oli mukana poika Vilho Junttila. valikoitui nyt kohteeksi, koska tämä on tässä lähellä ja hyvä paikka. Ja onhan tällaisessa paikassa hienoa keittää oikein nokipannukahvit, Pihlajamäki kertoi. - Tällaisia juttuja, joihin saa omatkin lapset mukaan, on hauska järjestää. Tässä yhdistyy työ ja huvi, Junttila totesi. Terhokerho vahvistaa siltaa sukupolvien välillä Sarianne Niittyaro Kintaudella käynnistyy aivan uudentyyppinen kokoontumispaikka, Terhokerho. - Eväitten syönti taisi olla pääohjelmanumero. Lahjoituksena saatua uutta pianoa pääsee kokeilemaan kahvion uudessa ja kodikkaassa tilassa. Lahjoituksia kaivataan lisää. Tea Tammi muun muassa kalasti retkellä ja sai neljä kalaakin, mutta parasta oli kuitenkin Nyrölän luontopolun vetolossi, jolla pääsi ajamaan. Saareen vievä lossi kiinnosti muitakin retkellä TIINA LAMMINAHO olleita tyttöjä enemmän kuin kalastus; toimittajaakin oltiin lossin kanssa rannassa vastassa ja hyvä oli kyyti. Petäjäveden seurakunnassa isien ja lasten yhteiset retket ovat pitkä perinne. Ensimmäisellä kerralla kahvittelun ohella askarrellaan terhopassit ja tutustutaan rennon jutustelun ja leikin merkeissä.. Keski-Suomeen nousee syksyn aikana kahdeksan uutta Terhokerhoa. - Tämä on kohtaamispaikka sukupolvien välillä. Ohjaajiksi ovat lupautuneet Meeri Ek ja Mirja Jääskeläinen. Lisäksi kiinnostusta on esittänyt Kati Kärävä kirkonkylältä. Ohjaajat toivovat, että ikäihmisiä, oman kylän mummoja ja pappoja, saadaan kerhoihin paljon mukaan
Saamme palautetta testiporukoilta. Pian otamme heiltä vastaan toiveita, mitä ohjelma kaipaa lisää, kertoo ohjaaja ja idean äiti Nina Varvikko. Hän kehitteli ZombiSumban yhdessä muusikkomiehensä Sami Varvikon kanssa. Esimerkiksi 8-vuotias pikkuzombi Tea Tammi käy ZombiSumbassa äitinsä ja viisivuotiaan pikkusiskonsa kanssa. Joka kerta kun joku menee ali, tehdään tunnelin rakenteissa punnerrus. kello 18.30 Kintauden koulun salissa. - 17.10. Tiedustelut Mennään Bussilla Oy / 040 702 1599. - Syysloman jälkeen aloitetaan uuden tanssin harjoittelu, joten mukaan voi mainiosti vielä hypätä. Yläkuvassa osallistujat muodostavat pitkän pyöreän tunnelin, jonka läpi ryömitään. 9-vuotias Kaisa Kuukkanen on juuri tulossa tunnelista. Sami säveltää ja tuottaa musiikit ja Nina tekee tanssit. EMME AJA SYYSLOMAN AIKANA 13. Nro 42 - 15.10.2014 Sivu 06 Nina ja Sami Varvikon kehittelemässä koko perheen ZombiSumbassa treenaavat minizombit ja isot möröt Sarianne Niittyaro Suvi Kallioinen Kirkonkylän ja Kintauden kouluilla lanseerataan parhaillaan uutta hauskaa yhteistä liikuntaharrastusta aikuisille ja lapsille. Petäjäveden Naisvoimistelijoiden valikoimista löytyvää ZombiSumbaa suositellaan 5-10-vuotiaille lapsille, mutta nuorempiakin on mukana ollut. Tärkeintä on, että lapsi tietää, mitä tarkoittaa ylös ja alas ja koordinaatio jo hiukan toimii. Ideoita myös omilta lapsilta - Tavoitteena on tehdä tästä niin helppo, että päiväkoditkin voivat ottaa sen ohjelmaansa. Varsinkin Kintaudelle oikein toivotaan lisää perheitä, jotta tunti pysyy sielläkin ohjelmistossa, Varvikko kannustaa. - Jatkossa ZombiSumba-tansseista olisi tarkoitus tehdä dvd, jossa opetetaan valmistuneet tanssit, ja niitä voidaan tanssia päiväkodeissa ja alakouluissa ympäri Suomea Koululiikuntaliiiton PowerMover -tanssin tapaan, Varvikko lisää. taidenäyttelyn muodossa. Vaikka Jansson vaikuttikin kulttuurin saralla monin tavoin, on hänen maailmanlaajuisesti tunnetuin ja rakastetuin perintönsä takuulla Muumiperhe eriskummallisine ystävineen. Muumit Rivieralla perustuu Janssonin jo vuonna 1955 piirtämään sarjakuvaan, joka nimensä mukaisesti tapahtuu vilkkaalla aurinkorannalla Muumilaakson sijaan. Janssonin romaanit ja sarjakuvat olivat aikanaan huumoriltaan uskaliaita ja yhteiskuntakriittisiä. Samalla kuitenkin tärkeät perusarvot, kuten lähimmäisenrakkaus ja välittäminen, ovat aina kuuluneet osaksi Muumien luonnetta. Elokuvassa on aikui- sille ja lapsille omat tasonsa, eikä Muumeille ominaisesta lämmöstä, huumorista, optimismista ja tapahtumien rikkaudesta jäädä paitsi. Tuntien aikana nähdään kiviä, seurataan johtajaa tai ollaan ihan solmussa. Hinta vain 8e meno-paluu (käteinen tai pankkikortit). Kyytiin pääsee myös matkan varrelta. Huom. Kino Metso on palvellut keskisuomalaisia vuodesta 2006 esittäen vuosittain keskimäärin 220 elokuvanäytöstä eri puolilla maakuntaa. Myös Petäjävedellä Kino Metson elokuvanäytöksistä on saatu nauttia viime vuosina lukuisia kertoja. Elokuvateatteri on vieraillut matkansa aikana monenlaisissa kohteissa, kuten kylätaloilla, koulujen liikuntasaleissa ja auditorioissa. Petäjäveden auditorio Miiluun Kino Metson väki on aina tullut pitämään näytöksiä erityisen mielellään, sillä salin suuri valkokangas, tekniikka ja valaistus ovat kuin luotuja elokuvien näyttämiseen. Kino Metson mukana kulkeva tekniikka, laadukas projektori ja tehokas äänentoisto, takaavat katsojille elokuvateatterin elämyksen kaikilla herkuilla. Mieli ?pahaksi? Mielensäpahoittaja on Tuomas Kyrön menestyskirjoihin perustuva ja Dome Karukosken ohjaama tuore kotimainen elokuva, joka tarkastelee ja ihmettelee muuttuvaa maailmaa humoristisesti, mutta samalla myös lämpimän sydämellisesti. Kirjoista tuttu pohdiskeleva monologi saa elokuvassa seurakseen myös henkilöhahmojen välistä dialogia, kun maaseudulle juurtunut Mielensäpahoittaja joutuu poistumaan mukavuusalueeltaan. Vastakkainasettelun ja tarkastelun alle joutuvat sekä suomalaiset perinteet ja sielunmaisema suhteessa nykyaikaan että maalaiselämän ja kaupunkilaisuuden ajoittain ristiriitaisetkin eroavaisuudet. Kaiken keskiössä Mielensäpahoittaja (Antti Litja) löytää jälleen kerran tiensä suomalaisten sydämiin. Iki-ihanat Muumit Tove Janssonin satavuotisjuhlan kunniaksi on tänä vuonna jo ehditty näkemään monipuolisen taiteilijan edesottamuksia esimerkiksi Ateneumin - Vaalikone ei aina riitä - Petäjävesi-lehden seurakuntavaalien teemanumero ilmestyy ensi viikolla 22.10.2014. Ehdokas, varaathan hyvissä ajoin ilmoitustilaa ennen vaaleja. LEHDISTÖKUVA Muumien rantalomaeksotiikka Rivieralla. Ammattilainen asialle UUTTA! Asiointikuljetus Petäjävedeltä Jyväskylän Keljonkeskukseen Lähtö ma-pe klo 8.30 Liikekeskuksen pysäkki (paluu lähtee klo 11.15). Tavoitteena on liikuntamuoto, jossa on tekemistä sekä aikuisille, että lapsille. - ZombiSumba tanssi- ja jumppatunnin nimi syntyi Samin päässä joskus viime keväänä ja totetusmahdollisuus tälle ajatukselle tuli, kun Petäjäveden Naisvoimistelijoiden puheenjohtaja Sari Kaartinen esitti toiveen perheliikuntatunnista, Nina Varvikko kuvailee. - Ideat ?zombailuun? syntyvät näppärästi oman perheen poikia seuratessa. He ovatkin ehtymätön lähde. - Musiikki-ideat ovat heränneet kappaleista, jotka ?liikuttavat?, ja ne sitten muhivat Samin päässä. Sami Varvikko on toiminut pitkään lastenmusiikin parissa muusikkona sekä äänitetuotannossa. - Kotona ideat pääsevät heti testaukseen ja saavat armotonta palautetta perheen 5- ja 10-vuotiailta pojilta, Nina Varvikko kertoo. - ZombiSumbassa aikuiset eivät ainoastaan seuraa lapsia vierestä, SARIANNE NIITTYARO vaan he joutuvat liikkumaan itsekin niin, että tulee hiki. Hikistä ja hauskaa yhdessä Jumpassa aikuiset ovat isoja mörköjä, isommat lapset pikkuzombeja ja ihan pienimmät ovat minizombeja. Niin äidin kuin tyttären mielestä laji on hauska, koska siinä saa liikkua yhdessä. - Tää on tosi mahtavaa. Ihan koko juttu, Tea Tammi iloitsee. Nina Varvikon mukaan petäjävetiset perheet kirkonkylällä ja Kintaudella ovatkin nyt ?testiryhmiä? tälle kokonaisuudelle. - Tunti varmaan elää niin vetäjän kuin vedettävienkin ideoiden pohjalta koko vuoden, Nina Varvikko luonnehtii. Tunti on tarjolla vain Petäjävedellä: tiistaisin kello 17 Kirkonkylän alakoulun salissa ja torstaisin ZombiSumba on hauskaa ja tehokasta liikuntaa aikuisille ja lapsille. Kyseessä onkin koko perheen elokuva sanojen varsinaisessa merkityksessä. Auditorio Miilussa nähdään torstaina 16.10. kello 15 Muumit Rivieralla ja iltakuudelta Mielensäpahoittaja. - Olli Koponen, Petäjäveden kunnan kulttuuriohjaaja Laatuelokuvia torstaina Miilussa Kiertävä elokuvateatteri Kino Metso vie elokuvanäytöksiä niihin kuntiin, joissa ei ole omaa elokuvateatteria
kokouksille SOLARIUM . 020 170 5120. 050 414 7275 www.lemettilantila.fi Origonova, Jyväskylä www.heliheiskanen.fi p. 045 148 6300 / Erja Leppänen 0400 536 840 v.i.rasanen@luukku.com RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI Avoinna ke 10-16.30, to 10-16, pe 10-15, la 10-13 PALVELUA LIIKEKESKUKSESTA! Petäjäveden Liikekeskus, Siltatie 1, Petäjävesi Fysioterapiaa ammattitaidolla - asiakasta kuunnellen www.fysiocenter.fi 014 31 00775 Psykologi Heli Heiskanen T:mi siivous- ja kotiapu Berit Skyttén - Kotisiivoukset - Toimistosiivoukset Sivu 07 RINDESSO OY - Antenniasennukset - @450- ja 3G-tehoantennit - ATK-verkot - Äänentoistojärjestelmät - Valokuituhitsaukset Käyntios. Puh. MlWHKXROWR . - la 25.10. (014) 854 113 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PALVELEMME: (014)854113 1900 PETÄJÄVESI PUH. ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 014)854113 Petäjäveden Rakennustoiminta Oy Rakennus- ja saneeraustyöt Soita Alpo 0400 494 802 tai J-P 040 528 0541 www.kukkonen.nettisivu.org Yrityskonsultointi JonesCon Arvioinnit ja analyysit ArviCon? . 0400 580 153 LEIPOMOTUOTTEITA Konditoria Toppalantie 134 Pekkarinen Petäjävesi Puh. ORNDSDOYHOX ZZZ VLKYDUL À KOTIAPUA, SIIVOUSTA JA PIHATÖITÄ - haravointia, istutusten hoitoa, nurmenleikkausta - siivousapua, leipomista - lemmikkieläinten hoitoapua Työ kotitalousvähennyskelpoinen. Petäjäveden 4H-yhdistys ry Puh. tuote- ja liikeideoiden arviointi Pitkäkatu 29 B 15, Jyväskylä . 044 971 0385 / Suvi Nikonen, kotiapupisara@gmail.com Puukauppaa j a puunkorj u upal v el u a Metsä-Perälä Oy www.metsa perala.fi . tilojen pinnoitukset *Mattotyöt TILITOIMISTOPALVELUT Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. 045 238 2170 www.rindesso.fi info@rindesso.fi Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanut jalkahoitaja, kuntohoitaja Asianajotoimisto JUKKA HOKKANEN Pirkko Viinikka 040 843 1598 - hierontaa - jalkahoitoja - vyöhyketerapiaa § asianajaja § varatuomari Keuruuntie 11 B 14 42700 Keuruu Vastaanotto sop. Vasarakatu 9, 40320 Jyväskylä KOULUTETUT HIEROJAT Petäjäveden hieronta Rennox, Irja Viitanen, 0500 546 090 ? Lisäksi perinteinen kuppaus ja jäsenkorjaus ? Opisk. YDLKWRODYDSDOYHOX 1 . yrityskauppojen arviointi Puh. 0400 933 274 jouni.hirvimaki@jonescon.fi www.jonescon.fi Kysy, ilmainen kartoitus! 41900 Petäjävesi, puh. (014) 722 237 työ, 040 724 0787 Keuruuntie 15, Keuruu. 0401 854237 Papintie 2, Petäjävesi Keskussairaalantie 17, Jyväskylä Kintaus 040 590 7360 IV-kanavien puhdistus ja huollot Sähkö- / ilmanvaihtourakointi, LVI-työt SINUN JA TALOSI HYVINVOINNIN PUOLESTA Silmälääkärin vastaanotto joka viikko HANNU NEIJONEN 0400 797 516 Leppäläntie 3, puh. posti@sahkoasennuskoskinen.fi ? S . asti) Pms 732 Pms 427 Rakentavasti Kone & Rakennus Meronen Ky 044 043 0222 meros.pate@suomi24.fi PAPINTIE 2 APTEEKKI PETÄJÄVESI P. 041 441 5253 KOTIAPU PISARA Koti- ja yrityssiivoukset, ikkunoiden ja mattojen pesut sekä asiointiapu. MATKAHUOLTO SULJETTUNA VIIKON 42! MA - TO 10-16.30, PE 10-16 050 544 1200 www.kahvilafreesi.fi - Fysioterapia - Hieronta - Neuvonta - Ohjaus TAPANI KUMPULA (Ft.) 040 736 2806 Kasvojen kiiteytys, ihonpuhdistus, jalka- ja käsihoidot, geelikynnet ja kavitaatio-selluliitinpoisto. Tervetuloa! Keuruuntie 11, Keuruu p. MlWHKXROWRWXRWWHLGHQ P\\QWL MD YXRNUDXV . Sari Kuokkanen 045 871 3558 Petäjäveden hieronta Tavax, Marita Lehtonen, 040 763 3995 ? Lisäksi jalkahoito Juha Nokelainen, 0400 541 758 Juho Kivelä, 040 702 7902 ? Lisäksi urheiluhieronta ja kinesioteippaus Sampo Koivula, 050 349 2319 ? Lisäksi jäsenkorjaus ? ? ? ? www.khl.fi Nro 42 - 15.10.2014 KAHVILA PAPERITARVIKEMYYNTI KABINETTI esim. 044 325 3363 / Heli Mielen hoitoa ja koulutusta kokonaisvaltaisesti * Katso kurssit ja blogit netistä! 0400 600 115 berit.skytten@luukku.com T:mi Väinö Räsänen - Koti- ja mökkitalkkari - Pienkonekorjaamo Uutta puodin syksyssä: Callunat, hautakynttilät ja lyhdyt myynnissä kappelilla to-la klo 9-14 Asematie 6, Petäjävesi 040 838 8645 www.liisankukkapuoti.fi (alkaen to 25.9. yrittäjäominaisuuksien arviointi . 32 27 N Ammattilainen asialle Rakennus- ja puusepän palvelut PERUSKORJAUS/SANEERAUS EKMAN - 2 973 4 6 0 040 Kotien ja kesämökkien korjaukset, laajennukset Varastojen ja autokatosten teko 0v. Lisälämpöeristykset ja kattotyöt aa yli 3 ! oimint s Leikkimökit, jätekatokset ym. - Rak.t lousvähenny a Puusepän työt, entisöinti - Kotit Juhla- ja kokoustilat kivinavetassa. Mökki- ja huonemajoitusta läpi vuoden. Ruoka- ja kahvipalvelut tilauksesta. Siltatie 23, Petäjävesi, puh. 0400 472 378 SANEERAUS- JA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. Kotitalousvähennyskelpoinen. www.kotiapupisara.fi Puh. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. 040 541 8485 Siivous Tomera Siivous- ja kotiapupalvelu Puhdas ja raikas koti! Puh. www.sahkoasennuskoskinen.fi . mukaan Petäjävedellä, ajanvaraus p. 0500 740 999 www.kauneushoitolaaamuaurinko.fi SALMISEN HAUTAUSTOIMISTO - Meiltä kaikki alaan liittyvät palvelut Palvelemme sopimuksen mukaan, puh
Maksu Osuuspankkiin JHL:n tilille FI1347681020049781. Tervetuloa! Rivitalohuoneistoja Petäjävedellä: Pamppulantie 1, 2h+k+s, 52 m2 Hyväkuntoinen huoneisto lähellä terveyskeskusta ja kauppaa! Tilava tupakeittiö. 29.10. UPM Metsän asiantuntijat esittelevät yhdessä paikallisen yrittäjän sekä metsäkonevalmistaja Ponssen kanssa kattavasti puunkorjuu- ja metsänhoitotöitä. Tervetuloa keskustelemaan kanssamme ajankohtaisista metsäasioista! Paikalla kahvi- ja makkaratarjoilu. Lisätiedot: metsäasiakasvastaava Matti Asuinmaa 0204 16 0224, matti.asuinmaa@upm.com metsäasiakasvastaava Markku Koskela 0204 16 0238, markku.j.koskela@upm.com TERVETULOA METSÄÄN! UPM Metsä, Veljekset Lehtomäki, Ponsse Messu klo 10, jonka jälkeen srk-kodilla uutispuuro ja ohjelmaa, mm. Hot. (014) 854 240 ja tekstiviestit 050 366 7691 (lisää viestin alkuun tunnus VIESTEILTIIN). Kahvitarjoilu. Emme voi julkaista mitään kirjoitusta, joka on jätetty meille ilman henkilötietoja. Oleskelupiha iltapäiväauringon puolella. 0207 528 100 Paikallislehdessä pienikin huomataan. Postia lukijoilta En juhli merkkipäivääni 18.10.2014. - Kerttu Heinonen Kuulemisiin! Petäjävesi-lehti julkaisee mielellään paikallisia mielipiteitä ja näkökulmia joko nimellä tai nimimerkillä. blueveljet liput 5E liput 5E MA suljettu, TI-TO 18-22 *, PE 18-02 *, LA 14-02 *, SU 14-21 (* jatkoaika mahdollinen) Löydät meidät Facebookista! Asematie 6, puh. klo 18.00 Ritva Oksanen kertoo upeasta urastaan, vastailee kysymyksiin ja saatammepa kuulla vähän lauluakin... Elämäkerta myynnissä alehintaan 25 euroa - ota tasaraha mukaan! Tervetuloa! ROMUN KERÄYS! Noudetaan romuautot, maatalouskoneet ym. Nro 42 - 15.10.2014 Sivu 08 Viikon sarjakuva: Tällä kylällä SEURAKUNTAVAALIT 2014 PETÄJÄVDELLÄ KUTSU MAASTOTYÖNÄYTÖKSEEN Petäjäveden seurakunnassa 9.11.2014 toimitettavien seurakuntavaalien ehdokaslistojen yhdistelmä on nähtävänä 19.10. - 9.11.2014 seurakunnan kirkkoherranviraston ilmoitustaululla, Asematie 1. Tule tutustumaan puunkorjuuseen ja metsänhoitotöihin Multialle Kyöpelin tilalle tiistaina 21.10.2014 klo 10?14 Metsänhoidon ja hakkuiden oikea ajoitus vaikuttaa metsäomaisuutesi tuottoon merkittävästi. 0400 856 450 / TOMI HEIKKINEN iloista juhannusta... aidon äärellä pe 10.10. klo 19.00, jouluateria noutopöydästä. 358 SYYSKOKOUS keskiviikkona 22.10. 0400 644 859 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI TORSTAINA 16.10. Petäjäveden tori 9-9.45 KINKKUMAKKARA 8,95 E/KG 0400 872 461 arkisin klo 7-16 Ritva Oksanen esittelee uunituoretta Näyttelijätär -elämäkertaansa kirjastolla ti 21.10. Jos haluat esiintyä nimimerkillä, on sinun silti aina ilmoitettava oma nimesi - se jää vain toimituksen tietoon. Tervetuloa! - Petäjäveden eläkejärjestöt, Maa- ja kotitalousnaiset ja seurakunta Jouluinen matka Tallinnaan 29.11. Tervetuloa! 140,-/hlö (maj . Velaton hinta 98.800 e. Pistotie 6, 2h+kk+s, 44,5 m2 Siisti, näppärä rivitalokaksio tien toisella puolella terveyskeskusta. Kuulemisiin! Ehdokaslistojen yhdistelmiä on saatavana kirkkoherranvirastosta sen aukioloaikoina ma klo 10-17 ja ke klo 9-16. Petäjävesi 1.10.2014 Petäjäveden seurakunnan vaalilautakunnan puolesta, puheenjohtaja Veikko Muhos TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ. www.metsämaailma.fi/fi SADONKORJUUJUHLA 19.10.2014 AJO-OHJE: Multia?Petäjävesi tien (VT18) varrella, opastus Väätäiskylän puoleisen Multian liittymän kohdalta. JHL os. Velaton hinta 58.500 ?. Kiinteistövälitys Marjaana Autio LKV, Keuruuntie 11 B 2 krs., 42700 Keuruu p. 040 579 2915. dj ripa pe 17.10. Hinta jäseniltä 5 ?, avec 35 ?. Oma bussi mukana! Ilm. klo 18.30 Petäjälahden leirikeskuksella. Esillä sääntömääräiset asiat. Hyvin säilytystilaa. Pesuhuone laatoitettu, oma sauna. Toimituksella on oikeus muotoilla ja lyhentää tekstejä. Muistathan, että lyhyt ja napakka kirjoitus tehokkain. Voit lähettää yleisönosastokirjoituksesi toimitukseen osoitteella Petäjävesi-lehti, Asematie 6, 41900 Petäjävesi, sähköpostitse toimitus@petajavesi.net, kotisivujen Ota yhteyttä -osion kautta tai Facebookissa yksityisviestinä. Soiteltiin ja Viesteiltiin -palstoilla julkaisemme myös lukijoidemme ajatuksia, välitämme risut ja ruusut, puh. Europa 2hh). lapaskilpailun tulokset. Energialuokka E.Vastike 129,40 ?/kk sis. - 30.11.2014 UPM METSÄ Seuratoiminta Petäjäveden Ratsastajat ry:n SYYSKOKOUS ke 22.10.2014 klo 18 (hallitus klo 17) Osuuspankin kerhohuoneella. Vastike 130 ?/kk sisältää lämmityksen. metalliromut. - Rekisteristä poisto ja romutustodistus. PUH. lämmityksen. Kokoukseen osallistujille JHL-tuote. Sitovat ilmoittautumiset 3.11. Ulkovarasto ja autokatospaikka. Oma sauna ja kaakeloitu kylpyhuone, jonne sopii myös pyykkikone. Omat vesimittarit. mennessä, 50 hlö ilmoittautumisjärjestyksessä mahtuu. Puh. (014) 854 950. Reilunkokoinen lasitettu terassi. kanttarin karaoke la 18.10. mennessä Viitasaaren Tilausliikenne Oy:lle, puh. Hallitus kokoontuu klo 18.00. PIKKUJOULURUOKAILU LEMETTILÄN TILALLA perjantaina 14.11. Oma vesimittari. 0400 645284 VUOKRATTAVANA SAUNALLINEN RIVITALOKOLMIO Vapaa 1.11. Puh