Petäjävesi-lehti 25.01.2015

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Kaikilla pitäisi olla tasapuolinen kohtelu, mutta niin ei tässä käynyt. Viime viikolla kunnan sisäilmatyöryhmä kävi helmikuussa valmistuneita sisäilmatutkimuksen tuloksia läpi kuntotutkija Tuomo Jarvan johdolla ja terveystarkastaja Jari Pihlajaniemi esitteli tammikuussa tehdyn oireky- 55. vuosikerta Keskiviikkona helmikuun 25. Hovioikeus katsoi, että ei ole näyttöä siitä, että Ässämäki olisi 20042010 levittänyt sako- ja umpikaivolietettä pelloilleen ilman asianmukaista stabilointia ja että ympäristö olisi siitä pilaantunut. Ässämäki vapautettiin noin 2.000 euron sakkoja korvausvaatimuksista ja valtio maksaa hänelle yli 5.000 euroa oikeudenkäyntikuluja. - Kaikki alkoi 2011 kun Petäjäveden ympärisHANNA MÄKINEN tölautakunta teki minusta rikosilmoituksen roskien poltosta ja näistä jätevesien käsittelystä. Tämän lisäksi neljän vuoden aikana on tehty kanteluja lähes jokaiselle viranomaiselle minusta tai yritystoiminnastani. - Olen saanut myötätuntoa, että olen jaksanut taistella. Yhteenvedossa todetaan, että ?kaikkien kartoitusten ja tutkimusten johtopäätökset ja tulokset vahvistavat, että rakennuksen pitempiaikainen käyttö edellyttää erittäin laajoja korjaustoimenpiteitä lähitulevaisuudessa, jotta se täyttäisi turvallisen ja terveellisen tilan tunnusmerkit.? Lisäksi rakennuksen kunnon kohentamisesta sanotaan, että: ?Kohteen peruskorjausta ajatellen suositeltavat korjaustoimenpiteet tulevat olemaan raskaita ja mittavia (purkutyöt käytännössä kantavia rakenteita myöten). päivänä Liete-jupakan päätös: Ässämäki on syytön Suvi Kallioinen selyn tulokset. Sisäilmatyöryhmä hyväksyi sisäilmatutkimuksessa esitetyt johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset: sisäilmatyöryhmä edellyttää turvallisten ja terveellisten tilojen järjestämistä koulun ja varhaiskasvatuksen käyttöön ensi elokuusta alkaen. Jarvan ja Pihlajaniemen lisäksi sisäilmatyöryhmän kokoukseen osallistuivat tekninen johtaja Antti Koskinen, työsuojelupäällikkö Tapani Nislin, työterveyshoitaja Mervi Rantanen, työsuojeluvaltuutettu Jarno Ristola, sivistystoimenjohtaja Timo Holm ja varhaiskasvatusjohtaja Sanna Ruuth. Aiemmat tulokset vahvistuivat Ylämäen koulun koulutiloihin on tehty kuntoarviolausunto huhtikuussa 2012 ja sen pohjalta kosteusvaurio- ja rakennetutkimus viime marraskuussa. Viimeinen täydentävä sisäilmatutkimus valmistui 13. Kyläkoulun lakkautusesitys on uudelleen valtuuston käsittelyssä maanantaina 9. - Hyvässä hallinnossa epäkohdista ensin huomautetaan ja sitten vasta tehdään rikosilmoituksia. Nro 01 - 04.01.2006 PETÄJÄVESI - PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU - Sivu 08 Irtonumero 1,50 euroa Nro 9 - 2015 ?Edellyttää laajoja korjaustoimenpiteitä? HANNA MÄKINEN Ylämäen koulun tulevaisuutta käsitellään seuraavassa kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston kokouksessa. Kuva on otettu laskiaissunnuntain tapahtumasta, joka perinteiseen tapaan kokosi kyläläisiä yhteen. Jokainen voi omalle kohdalleen miettiä, miltä tuntuu olla neljä vuotta syyllisenä, Ässämäki toteaa. Tutkinnanjohtaja sai nyt asian käsittelystä huomautuksen eduskunnan oikeusasiamieheltä. Ylämäen koulun kohtalon lisäksi päättäjien tarkastelun alla on kevään aikana myös Kintauden päivähoidon tilakysymykset sekä käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen tilojen tulevaisuus. Nyt pitää mennä elämässä eteenpäin, turha tätä on jäädä märehtimään. Jospa se toinen osapuoli vaikka tuntisi syyllisyyttä. Hannu Ässämäkeä on haastateltu myös Radio Jyväskylän nettiradioon. Ylä-Kintauden asukkaat haluavat sekä kyläkoulun että lähipalvelut Suvi Kallioinen Ylä-Kintauden asukkaat kokoontuivat viime torstaina kyläiltaan Ylämäen koululle. Koulun yhteydessä sijaitsevat vuokra-asunnot nähtiin myös kunnan etuna, koska vuokratulot ovat kiinteistönhoitokuluja isommat. Kyläiltaan osallistuneiden mielestä uusi koulu olisi ilman muuta vetonaula ja Ylä-Kintaudella tarjolla olevat edulliset, väljät tontit houkuttelisivat jatkossakin lapsiperheitä rakentamaan ja asumaan. Palvelujen saaminen lähelle tukisi myös ikääntyneiden kotona asumista pidempään, ikä palvelujen perässä tarvitsisi aina kulkea aina kirkonkylälle asti.. helmikuuta, ja siihen näytteitä otettiin koulun lisäksi myös perhepäivähoidon käytössä olevasta asunnosta. Sisäilmatutkimuksen tulokset vahvistavat marraskuisen rakenneselvitysja vauriokartoituslausunnon sekä vuoden 2012 kuntoarviolausunnon johtopäätökset. Ylä-Kintaudella on jo kylätalo ja se toimii lähinnä juhlatilana - kun taas kaikki jokapäiväiset toiminnot keskittyvät kou- lulle. Roskien poltto ei edennyt ja vihdoin jätevesiasiakin on saatu päätökseen. Ylämäen pääosin yksikerroksinen koulu on rakennettu 1962. Koulun tilojen lisäksi rakennuksessa on kolme asuinhuoneistoa. Suvi Kallioinen Petäjäveden kunnanvaltuusto päätti joulukuussa, että käsittelee Ylämäen koulun lakkautusesityksen vasta kun rakennuksen tämänhetkisestä kunnosta on tehty tarvittavat lisäselvitykset. Vahanen Oy:lta tilattu koulurakennuksen kuntoarvio ja sisäilma- sekä kuntotutkimukset ovat nyt valmistuneet. - Poliisi tutki asiaa 2,5 vuotta, syyttäjä piti asiaa pöydällään vuoden. Illan alustajana toimi kunnanvaltuutettu Eija Hanhimäki (kesk.). Kyläillassa koulun ja kylän tilojen osalta nousi vahvasti esiin kanta, että jos nykyistä koulua ei voida enää remontoida, tarvitaan Ylä-Kintaudelle ehdottomasti uusi koulurakennus. maaliskuuta. Ja kun kunnan ympäristölautakunta teki aikoinaan salaisen päätöksen, se vuodettiin saman tien tuonne ?kyläsepän pöytiin?, Ässämäki tilittää. Ässämäkeä kohtaan esitetyt syytteet raukesivat viime viikolla, kun Vaasan hovioikeus päätti, että syyte ympäristön turmelemisesta hylätään. Rakennuksen korjausaste nousee lähelle sataa prosenttia.? Kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja Loma-Ässän yrittäjä Hannu Ässämäki (ps) haki muutosta Keski-Suomen käräjäoikeuden viime keväiseen tuomioon ympäristön turmelemisesta. Kyläillassa todettiin, että tarvittaessa kyllä löytyy talkoovoimaa yhteisen hyvän eteen. Kunnan osallisuus koulun ja kylän kehittämiseen nähtiin tärkeänä, koska se myös sitouttaa siihen, että koulu ja kylä säilyvät jatkossakin elinvoimaisina. Myös ikäihmiset huomioitava Palvelujen osalta kyläiltaan osallistuneet olivat vahvasti siis sitä mieltä, että koulu ja päivähoito tarvitaan jatkossakin, koska pieniä lapsia ja koululaisia on paljon. Ikääntyneille taas toivotaan palvelupistettä koulun yhteyteen, jossa voisi olla esimerkiksi sairaanhoitajan vastaanotto. Myös kirjastopalvelupistettä, käsityö- ja kahvipistettä, lastenhoitoapua sekä kylätalkkaria kaivataan. Ruuanvalmistus koululla ja ateriapalvelujen avaaminen koulun yhteyteen myös kyläläisille, etenkin ikäihmisille, koettiin tärkeinä. Kaiken kaikkiaan sukupolvien välistä kanssakäymistä kaivataan ja sitä tulisi mukavasti, jos ikääntyneet voisivat aterioida koulun yhteydessä vaikkapa viikoittain
Siinä on ollut mielipiteineen noheva naisihminen, vaikkakin joku ukkokulta asian vei myöhemmin eteenpäin, kunnes kouluhallitus myönsi hiihtoloman kaikille koululaisille vuonna 1930. Edelleen koulun väki saa nauttia tästä edusta, mutta toisaalta kuinka moni lomaviikkonsa oikeasti hiihtämiseen käyttää - vaikka loman myöntäminen alun alkaenkin PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA "Koetusten tie luokses, Herra, vie." (Virrestä 388) Su 1.3. Huh, kyllä helpotti... Hiihtolomalaisia piti tulla, mutta tuli jotakin muuta niille. - Klo 12 Hartaus Tuulentupa, klo 13.30 Solikkosali. Kuollut: Pentti Päiviö Vääränen, 90 v ja Armas Johannes Mäkinen, 88 v. Kerro toimitukselle juttuvinkki! on ollut Suomen yksi merkittävin liikuntapoliittinen toimi. Se ei ensisijaisesti painota kuvausteknisiä seikkoja, vaan pikemminkin hakee kuvista vaikutelmia. Eikä ole pitkä aika kun ensimmäiset muuttolinnutkin ilmaantuvat. Jos talvien lämpeneminen jatkuu nykyiseen malliin, on tulevien talvien lajimäärissä odotettavasti edelleen kasvua. Nykyaikoina ovat ihmiset alkaneet innokkaammin seuraamaan luonnon tapahtumia. Tuomaristo palkitsee kolme parasta kuvaa: ensimmäinen palkinto on sadan euron ja toinen 50 euron arvoinen lahjakortti valokuvausliikkeeseen. Hartaudet: klo 12 Pihlajarinne, klo 13 Heinämäki, klo 14 Tikka-koti. To 5.3. Kuoreen merkintä Valokuvauskilpailu. Kuvat halutaan käsitellä anonyymeinä, joten laita kuvan taakse nimimerkki ja samalla nimimerkillä varustettuun toiseen kuoreen nimesi ja yhteystietosi. Onneksi on muita mieluisia talvilajeja, kuten mattojen tamppaus pakkaslumilla, keveimmät lumityöt harjaa heilutellen, makkaranpaisto nuotiolla sekä lapsi-pulkka -yhdistelmän perässä vetäminen. Olen huomannut, että täällä ei monikaan helposti periksi anna ja vastatuuleenkin sivakoidaan omalla tyylillä kunnes päästään maaliin. Nro 9 - 25.02.2015 Sivu 02 Vaikka vastatuuleen sivakoiden www.petajavedenseurakunta.fi petajaveden.seurakunta@evl.fi Internet sen kertoi, että hiihtoloman idea lähti alun perin kouvolalaiselta voimistelunopettajalta, joka vuonna 1926 kirjoitti Kasvatus ja koulu -lehteen, että nassikoille tekisi viikon mittainen hiihtoloma hyvää ja raitista ilmaakin saisi sen verran, että jaksaa taas kevääseen asti pulpetissa pakertaa. Ainahan sitä pahinta ajattelee. Oletin, että on ihan vaan pudonnut taskusta ja mietin jo, että olihan siellä rahaa jonkin verran ja muutama kortti ja ennenkaikkea se hirmuinen häpeä, jos mies hukkaa rahapussinsa. Kuten arvata saattaa, en puhunut Liinulle mitään. Ruokintapaikalla on viime aikoina jokaöisenä vieraana käynyt valkohäntäkauriita. Tietää sitä, että suklaamunia kuluu ihan mieletön määrä ja ei kelpaa muuta kuin ne isommat, joissa on yllätyksiä. Halvemmaksi olisi meille tullut hiihtolomareissu. - Käpytikka - PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 - Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry Ilmestyminen: keskiviikkoisin, levikki 2046 (LT 2012) Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi päätoimittaja Suvi Kallioinen (puh. - SK Viikon pakina: Karmea tilanne Oli kyllä omituinen olo tässä muutaman päivän, kun luulin hävittäneeni rahapussin ja yritin vaivihkaa etsiä sitä joka puolelta. Jokapäiväisiä lintuja ovat talitiainen, hömötiainen, kuusitiainen, töyhtötiainen, sinitiainen, keltasirkku, punatulkku, viherpeippo, käpytikka, harakka, närhi sekä tämän talven erikoisuus harmaapäätikka ja talvehtimaan jäänyt mustarastas. Diakoniatyön väki palvelutehtävissä. Moni petäjävetinenkin perhe on suunnannut yhdessä reissuun. 030 39778 (arkisin klo 8-18) tai tilaajapalvelu@yap.fi Lehden näköisversio www.lehtiluukku.fi hintaan 1,50e (sis. Kolmas palkitaan jollain luontoyhdistyksen tuotteella. Palkitut kuvat julkaistaan Petäjävesi-lehdessä ja yhdistys järjestää kilpailun jälkeen kuvista näyttelyn. Tarjolla olemme pitäneet auringonkukan siemeniä, kauroja, pähkinöitä, talipalloja sekä pökkelöpätkässä oleviin tikankoloihin sulatetusta kookosrasvasta ja siemenistä sekoitettua puuroa. Tämän talven erikoisuus on ollut joulumyyjäisistä myymättä jääneet saunavastat. Kauriilla on tapana turvalla töniä linnunruokinta-automaatteja ja sitten syödä maahan karisseita auringonkukan siemeniä, mutta suolan kanssa säilötyt saunavastatkin, etenkin tammivastat, näkyvät maistuvan. Nisäkkäistä kauriiden ja oravien lisäksi on näkynyt jäniksen, ketun, kissan, lumikon, hiiren ja myyrän jälkiä. Kuva saa olla värillinen tai mustavalkoinen. klo 18 Raamattuluento srkkodilla, Kari Valkonen: "Jeesus - Tie, totuus ja elämä". Kymppikoon kuvien, myös digikuvien, tulee olla tulostettu valokuvapaperille. Kuvaa ei saa digitaalisesti muokata, eikä värejä merkittävästi muuttaa, mutta kontrastia tai sävyjä saa hienovaraisesti säätää. Vuoden lopussa tuomaristo kiinnittää huomiota siihen, miten aihetta Koskematon luonto on käsitelty. Tämä talvi on ollut lähes ihanne ainakin omakotiasukkaalle. 050 366 7691) toimittaja Hanna Mäkinen (puh. Mikäli haluat kuvat takaisin, liitä myös palautuskuori osoitteineen ja postimerkkeineen. Nähtävästi olin sujauttanut rahapussin samaan kassiin. Siellä laduillako kaikki luuraa vai missä. Itsellä on kouluajoilta niin huonot hiihtomuistot, että voi olla omalle lapselle esimerkin näyttäminen vähän nihkeää. On hienoa asua kylässä, jossa uskalletaan uskoa omaan asiaan ja tehdään sen eteen vaikka hampaat irvessä töitä. Heräsin viime yönä ja minulle valkeni asia kuin salama kirkkaalla taivaal- la! Nousin ylös ja kävelin suoraan pakastimelle. Siellähän se rahapussi oli samassa muovipussissa ternimaitopurkin kanssa! Niilon sisko oli tuonut ternimaitoa jostakin maalaiskaupasta Niilolle ja ostin sitten samalla kertaa meillekin yhden purkin, maksoin ja laitoin purkin muovikassiin ja tulin kotiin. Havuja! - Suvi Kallioinen Kuvakisan aiheena on tänä vuonna koskematon luonto Petäjäveden luonto ry:n valokuvauskilpailun aiheena on Koskematon luonto. alv 24%): K-Market Porkkana, Asematie 8 Ma-la klo 7-21 ja su 10-21 S-Market Petäjävesi, Karikontie 2 Ma-pe klo 7-21, la 7-18 ja su 12-18 Tapulin takaa Luontoihmisille ovat vuodenajat erittäin tärkeitä, sen huomasi viime talvena selvästi, kun pimeyttä riitti ja riitti loputtomiin. klo 12.30 Ylä-Kintauden lähetysompeluseura Toukolassa Helena ja Pentti Kytölällä. On päässyt lumitöihin, on päässyt hiihtämään ja tutkimaan, että mitähän uusia jälkiä onkaan pihamaalle yön aikana taas ilmestynyt. Meillä on lintujen ja oravien talviruokintapaikka vajaan kymmenen metrin päässä keittiön ikkunasta. Kahvitarjoilu. Ke 4.3. 014 854 240) toimitus@petajavesi.net, etunimi.sukunimi@petajavesi.net Ilmoitushinnat: etusivulla 1,00e/pmm, sisä- ja takasivulla 0,90e/pmm + alv 24%, laskutuslisä 5e + alv 24% Tilaushinnat: kestotilaus 55e, määräaikainen 3kk 25e Tilausasiat: puh. Tiesin vanhasta muistista, että muuten meillä on edessä huushollin suursiivous viimeistä nurkkaa myöten ja se ei ole minun heiniäni ollenkaan. No, ihmisen aivot toimivat silloinkin kun ihminen nukkuu ja niin kävi tällä kerrallakin. Lehdissä olevat luontopalstat ovat saaneet suuren suosion. Valokuvaamisen siirryttyä digiaikaan on kuvaamisestakin tullut huomattavasti halvempaa ja helpompaa. Jos hiihtolomalla suksi ei luista, aina voi ottaa kiikarin tai kameran ja lähteä tutustumaan lähiluontoon. - Aake Ojala Petäjävesi-lehti myös äänilehtenä! Ilmaisen äänilehden voi tilata Keski-Suomen Näkövammaiset ry:ltä. Lisätietoja puh. Ja jos väki ei ole reissussa, niin johonkin koko kylä on kuitenkin hiljentynyt. klo 10 Messu srk-kodilla / IP, LGK. Eläkeläisten kirkkopyhä. Luistelutyyli löi sukset ristiin ja perinteisen sijaan kävellen olisi ollut jo perillä. Messun jälkeen kirkkokahvit ja ohjelmaa. Ma 2.3. Räkättirastaat ja tilhet vain pyörähtivät tyhjentämässä pihlajat jatkaen saman tien matkaansa. Lähiaikoina ovat odotettavissa urpiaiset ja vihervarpuset sekä mahdolliset vaelluksella olevat pikkukäpylinnut. Eivät onneksi lähteneet tartuttamaan sitä tänne. Pääsiäisenä kuulemma sitten tullaan isolla sakilla. Muistelin tilanteita taaksepäin, missä olin rahaa tarvinnut ja kylmä hiki oli melkein koko ajan otsalla. Kuvata voi koko kuluvan vuoden ajan ja mukaan saa osallistua maksimissaan kolmella kuvalla. alv 24%) Sanomalehtien Liiton jäsen www.petajavesi.net - www.facebook.com/petajavesilehti Lehden irtonumeromyynti hintaan 1,50e (sis. 050 431 7149 tai www.ksn.fi. Kilpailukuvan pitää olla Petäjävedellä otettu ja paikka on mainittava. Kinaa ja kitinää ei voi pitkillä automatkoilla välttää, mutta yhdessäolo on varmasti tärkeintä, vaikka hiihtourheilu vähemmälle jäisikin. Nimittäin mahatauti. Lähetä kisakuvasi osoitteeseen Petäjäveden luonto ry, Anja Vanninen, Karikontie 28, 41900 Petäjävesi
- Koiran omistajien ei kannata antaa koirien nuuskia toisiaan, varsinkin jos eläintä ei ole rokotettu kennelyskää vastaan. Esimerkiksi Nina Hirsiaho toivoi Petäjävedelle biokaasupolttoaineen tankkauspistettä ja jopa tuotantoa. ?Eläimistä pidetään täällä hyvää huolta? Suvi Kallioinen Petäjäveden kunnaneläinlääkärinä toimii nyt perhevapailla olevan Katja Tuomen sijaisena Laura Mäkelä, joka aloitti vuoden pestinsä syyskuussa. Jos tulee tarvetta, niin Petäjävedelle muuttanut Mäkelä jatkaisi täällä mielellään myös kesän jälkeen. Mäkelä työskenteli aiemmin Pirkanmaalla sekä Korpilahti-JoutsaPalokka -akselilla. Mitä täällä voitaisiin tehdä, linjaa johtaja Pekka Äänismaa Jamk:in Biotalousinstituutista Tarvaalasta. Uudet biotalouteen linkittyvät ansaintamahdol- lisuudet saattavat liittyä yhtälailla maa- ja metsätalouden alkutuotantoon, rakentamiseen, tutkimukseen, tuotekehittelyyn, jatkojalostukseen kuin matkailuunkin. Kaavoitus avainasemassa Mikko Tiirolan mukaan olennaisen tärkeää biotalouden hyödyntämisessä on se, kuinka maaseudulla asuminen ja rakentaminen mahdollistetaan. Koirilla on ollut tänä talvena liikkeellä kennelyskää. Toimintaaika olisi ollut 1.1.-30.3. lauantaisin kello 12-15 ja yhtä aikaa radalla olisi 1-4 moottoripyörää. Radan etäisyys lähimpään vakituisesti asuttuun kiinteistöön on noin 125 metriä. Hakemuksen hylkäämisen perusteluina on usean viranomaisen näkemys. Äänekosken hankkeeseen liittyvien kumppanuuksien luominen on jo käynnissä, mikä kannat- Biotalousseminaari-idean äiti, kunnanvaltuutettu Eija Hanhimäki sekä ELY-keskuksen ympäristökasvatuksen kehittämispäällikkö Anna-Liisa Kiiskinen käsittelivät biotaloutta osana laajempaa kestävän kehityksen tavoitetta. Ajoissa profiloitunut kerää myönteisen huomion. Tiirolan terveiset lähtevät kuntapäättäjien suuntaan. - Päätöksenteossa, kuten esimerkiksi kaavoituksessa, ei pitäisi päätyä maaseutuasumisen ja elinkeinojen kehittymistä rajoittaviin ratkaisuihin. Varoittavana esimerkkinä Tiirola mainitsee naapurikaupunki Jyväskylän kaavoituspolitiikan. Tiirolan mukaan tärkeää on myös taata maaseudulle toimivat työkalut, joita edustaa esimerkiksi taa huomioida viimeistään nopea tietoverkko. nyt myös Petäjävedellä. Luotaimet ylös viimeistään nyt Kestävää kehitystä edistäen Biotalouden kelkkaan kannattaa hypätä ajoissa, mikäli mullistuksesta haluaa irti kaiken hyödyn. - Elämme huomiotaloudessa. Mäkelän mukaan kennelyskä on tarttuva koirien keuhkoputkentulehdus, jota tyypillisesti aiheuttaa virus. Rokotetta saa nyt myös suihkeena. - Riskiryhmään kuuluvat pennut, isot ja vanhat koirat sekä jotain perussairautta sairastavat. Terveelle aikuiselle koiralle ei kennelyskästä ole suurempaa vaaraa, mutta tautia voi aiheuttaa myös bakteeri, jolloin hoito vaatii antibioottikuurin. Mäkelä kiittelee, että Petäjävedellä ihmiset hoitavat myös kissojaan tunnollisesti. Mäkelää töistä kotiin odottaa oma jackrussellinterrieri Touho. Viikonloppuisin ajokilometrejä tulee helposti yli tuhat. - Kunnalliset palvelut ovat myös huomattavasti edullisempia kuin yksityisten eläinlääkäriasemien. Päivystykseen kuuluu äkillinen synnytysapu, hevosten ähkyt ja lehmien halvaukset. - Selkeästi kennelyskä riehuu nyt ja olen tehnyt useita diagnooseja. - Uskon, että kissat on luotu kulkemaan, ja on mielestäni ihan ookoo, että kissat ulkoilevat kylänraitilla vapaasti. Puheenvuoroissa tuli ilmi koulutuksen ja kasvatuksen tärkeä merkitys tiellä kohti kestävästi kehittyvää kuntaa. Seminaariyleisö täydensi neljää puhujaa kommenteillaan. Toisessa melumittauksessa maksimiäänitasot ylittyivät kaikilla mittauspisteillä, mikä oli yksi painavimmista syistä evätä lupa. Työajat ovat raskaat: joka arkipäivä on työtä tavallisen virka-ajan verran, ja näiden työpäivien päätteeksi on joka viikko yksi päivystysyö sekä joka neljäs viikko päivystysviikonloppu. SINNA IKONEN Eläinlääkäri Laura Mäkelän reippaana potilaana on 10-vuotias napolinmastiffi Nömpi. Valtioneuvoston linjauksen mukaan Suomessa tulee syntymään seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteensä 100 000 uutta työpaikkaa nimenomaan biotalouden sektorille. - Keski-Suomessa tavoitteen täyttyminen merkitsisi noin 10 000 - 15 000 työpaikan syntymistä 15 vuodessa, laskee seminaaHANNA MÄKINEN Petäjäveden biotalousseminaarissa kuunneltiin ja otettiin kantaa. Omistajan pitää kuitenkin ehdottomasti huolehtia siitä, että kissa on madotettu, leikattu ja rokotettu. Lemmikkieläinten lopettamiset omistajan surua myötäillen ovat eläinlääkärintyön raskainta puolta. Mäkelä tekee tarvittaessa niitä myös kodeissa. Eläimistä pidetään hyvää huolta Petäjäveden eläinlääkä- rivastaanotto toimii Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuollon alaisena. Mikäli suunnitelmat toteutuvat, alkaa puun keräys jättitehtaan tarpeisiin Pekka Äänismaan mukaan vuonna 2017. Päivystysalue on taas valtavan laaja. Kuvassa vasemmalta Erkki Havu, seminaari-idean äiti Eija Hanhimäki, Nina Hirsiaho, Leena Kivelä sekä Keski-Suomesta biotalouden maakuntana puhunut Mikko Tiirola. rin ensimmäinen puhuja, MTK:n metsävaltuuskunnan ja Keski-Suomen maakunnallisen yhteistyöryhmän puheenjohtaja Mikko Tiirola. Aineksia on, löytyykö ideoita? Petäjävedellä on mainiot edellytykset hyödyntää meneillään oleva siirtyminen fossiilitaloudesta biotalouteen. Esimerkiksi saksalainen Feldheimin kylä on saanut paljon hyvää julkisuutta uusiutuvan energian kylänä, Pekka Äänismaa kertoo. Biotalouden mahdollisuuksien symboliksi on Keski-Suomessa noussut Metsä Fibren tehdas Äänekoskella. Nro 9 - 25.02.2015 Sivu 03 Biotalous nousee Petäjäveden kehittämisen kärkihankkeisiin Hanna Mäkinen Talouden avainsanaksi singahtanut biotalous veti petäjävetisiä Lemettilän tilalla pidettyyn biotalousseminaariin viime torstaina. Avaussanat esittäneen kunnanjohtaja Teppo Sirniön mukaan biotalous on yksi Petäjäveden kehittämisen kärkihankkeista kunnan uudessa, keväällä valtuustokäsittelyyn päätyvässä strategiassa. Biotaloudella on jo iso rooli Keski-Suomen maakuntastrategiassa sekä valtiotason visioissa. Toisaalta kotieläintiloja on alueella paljon, joten eläinlääkäri on välttämättömyys ja töitä on niin paljon kuin ehtii ja jaksaa tehdä. Mäkelän potilaskatraaseen kuuluu parisenkymmentä lehmä- ja lammastilaa ja hevostalleja on Petäjävedellä saman verran. Mäkelällä on itselläänkin ollut aiemmin hevosia ja hän on harrastanut kenttäratsastusta edellisen eläinlääkärisijaisen tavoin. - Täällä tiloilla on pääsääntöisesti kaikki hyvin ja meillä on onnellisia eläimiä. Lähellä kulkee myös hiihtolatu sekä moottorikelkkaura. Viranhaltijapäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. - SK. Metsiä, peltoja, niittyjä, soita ja vesistöjä, eli biotaloudessa käytettäviä uusiutuvia luonnonvaroja, kunnassa riittää. - Itse pidän tästä Keski-Suomen alueesta ja varsinkin Petäjävedestä, koska täällä on paljon pieneläimiä ja hevosia, mutta myös maatiloja. Halusin kunnan, jossa on kaikkea ja olen viihtynyt todella hyvin. Kennelyskä riehuu Pieneläimiä, kissoja ja koiria, on Petäjävedellä paljon. - Petäjävedellä eläinlääkärien vaihtuvuus on ollut viime vuosina suurta, mikä on ollut ikävintä tilallisten kannalta, kun pitkäaikaista hoitosuhdetta ei ehdi syntymään, Mäkelä arvioi. Välillä huomaa, että tilalliset ovat aika väsyneitä, mutta vaikka oltaisiin kuinka tiukilla, eläimistä pidetään täällä hyvää huolta. Eläinlääkärin alueeseen kuuluu myös Multia, Kuohu ja Vesanka. Läheisyydessä on useita kiinteistöjä, joiden asuinympäristön viihtyisyys saattaisi pienentyä harjoitusradan sijainnin vuoksi. Kannattaa miettiä, mikä on se oma juttu. - Jos on aikaa, niin joskus otan päivystysaikana pieneläimiäkin, vaikka periaatteessa silloin pieneläinpäivystys on Jyväskylässä. Petäjävedellä eläinlääkärin tilat ja välineistöt ovat erinomaiset ja tilaa saatiin entisestään, kun terveystarkastajan työhuone siirtyi Kuntalaan. Työtä jaksaa tehdä, kun se tuntuu oikealta ja sitä on lapsesta saakka halunnut tehdä. Yksi Mäkelän tulevaisuuden haave on oma maaseutumainen eläinlääkärivastaanotto ja hoitola, joka poikkeaisi nykyisistä eläinlääkäriketjuista. Biotalousseminaarin luentoaineistot löytyvät kunnan kotisivuilta Yrittäjälle -sivustolta. Ratahakemus hylättiin melun vuoksi Kunnan ympäristösihteeri viranhaltijapäätöksellään hylkäsi Markku Salmisen lupahakemuksen moottoripyörien jäärataharjoitteluun Kirrinjärven jäällä, 15 hehtaarin kokoisella Suntiolahdella. Lupaa haettiin jääradalle moottoripyörien ajoharjoittelua varten vuosiksi 2015-2020. Hyvä sijainti yliopistokaupungin kupeessa on sekin plussaa. - Nyt tarvitaan uudelleen ajattelua. Omistaja Hanna Soukka kiittää, että Petäjävedellä on hyvät eläinlääkäripalvelut ja ajan saa tarvittaessa nopeastikin, ja eläinlääkäri saattaa jäädä ylitöihinkin. Alueelle tehtiin kaksi melumittausta, joista ensimmäinen uusittiin Elykeskuksen huomautusten vuoksi
Aamukahveilla olivat mukana Keulink Oy:n, Uusyrityskeskuksen, Vesuri-ryhmän sekä Petäjäveden kunnan edustajat. Yritysneuvoja Leila Piippa Keulink Oy:sta kertoi yritystuista. - Pienessä seurakunnassa saa tehdä paljon erilaisia töitä ja haluaisin tehdä tulevaisuudessakin työtä pienellä paikkakunnalla. Pienin maksettava tukisumma on 2.000 euroa, joten yrittäjän tekemän investoinnin pitää olla vähintään 10.000 euroa, jotta tukea voi saada. - Kannattaa huomioida, että esimerkiksi rakennustöitä ei saa aloittaa ennen tukihakemuksen hyväksymistä, ja että tuki maksetaan vasta jälkikäteen, Piippa toteaa. Valtioneuvoston yritystukia koskeva asetus sisältää rajauksia tukikelpoisuuteen. Lapsikuorossa on taas peräti 25 aktiivista laulajaa ja mukana on Siviilipalvelusvuoden aikana Samuli Niiles toimii kanttori Leena Giers-Koljosen apuna ja sijaistaa tarvittaessa. Tällä viikolla Niiles hyppää heti puikkoihin ja tositoimiin rippileirin kanttorina. Niileksellä on kokemusta myös kuoronjohtamisesta ja hän vetää tämän vuoden ajan Lehterilaulajia. sellaisiakin, jotka ovat olleet kuorossa mukana koko ala-asteen ajan. Kuoroilla on runsaasti esiintymisiä - sekä yhdessä että erikseen, mutta harrastamaan saa tulla mukaan, vaikkei haluaisikaan sitoutua pitkäksi aikaa. Harjoitukset on torstai-iltaisin ja mukana on nyt 15 laulajaa. Maanantaikuorolla on nyt 15. - Kuoro on suunnattu pääasiassa työikäisille ja välillä otetaan lauluissa vähän haasteitakin, GiersKoljonen kuvaa. Esimerkiksi kuljetuskalustoon tai traktoriostokseen yritystukea ei ole luvassa, kuten ei myöskään atk-laitteiston hankintaan. Toimintaansa vasta käynnistäville yrityksille on lanseerattu uusi tuki, perustamistuki, jota myöntää Ely-keskus. Tukihakemusten laatimisessa Petäjävedellä toimiva yrittäjiä auttavat Keulink ja Vesuri-ryhmä. Yrittäjyyttä suunnitteleva ja vasta-alkaja saa avun Uusyrityskeskuksesta. Kevään aikana on tulossa useampia yrittäjän kannalta kiinnostavia tapahtumia. Petäjäveden vanhan kirkon kesämusiikisarja järjestetään ensi kesänä kuudennen kerran ja ohjelmisto on lyöty lukkoon. Suunnitteilla on myös virsimaraton. Kahvia, sämpylää ja yritystukia Hanna Mäkinen Päivi Savolainen - En voi päivisin seurata kisoja, joten katson tuloksia iltaisin, harrastaminen on jäänyt vähälle. Teksti ja kuvat: Sinna Ikonen Petäjäveden yrittäjien perjantainen aamukahvitilaisuus sisälsi tuoretta tietoa yrittäjille suunnatuista tukimuodoista. Niiles saadaan pitää täällä kanttorin hommissa Leena Giers-Koljosen apuna vuoden loppuun saakka. Samuli Niiles on monelle petäjävetiselle tuttu, sillä asuuhan Petäjävedellä paljon Niileksen sukulaisia ja lukionkin hän kävi täällä. Hän asuu Uuraisilla ja on tehnyt kanttorin sijaisuuksia säännöllisesti jo 14-vuotiaasta asti Uuraisilla, myöhemmin Petäjävedellä ja Rääkkylässä. - Olen haaveillut kanttorin työstä jo ihan pienestä, kun kuljin mummon mukana Uuraisten seurakunnan kuoroharjoituksissa, Niiles kertoo. Syksyn seurakuntavaaleissa Niiles ylsi Uuraisten ääniharavaksi ja on nyt myös kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja. Lahjakas nuori mies olisi päässyt lukion jälkeen suoraan SibeliusAkatemiaan, mutta ei silloin ottanut paikkaa vastaan. Lisäksi Keulink aloittaa maaliskuun alussa petäjävetisten yritysten kartoittamisen. - Selvitämme yritysten työvoima-, investointi- ja toimitilatarpeet saadaksemme laajemman kuvan yrityskentän tarpeista täällä Petäjävedellä, sanoo suunnittelija Ritva Pohjoisvirta Keulink Oy:stä.. juhlavuosi, ja sillä on saman verran laulajia kuin Lehterilaulajillakin. Pienissä seurakunnissa ei kokoaikaisia vakituisia kanttorin paikkoja ole kuitenkaan lähivuosina tarjolla. Mieslaulajia kaivataan Petäjäveden seurakunnalla on kolme kuoroa, joihin kaikkiin mahtuu vielä mukaan - erityisesti miesääniä kaivataan joukkoon. Niiles luotsaa tämän vuoden ajan Lehterilaulajia. - Yritystukea voi hakea esimerkiksi rakentamiseen tai kone- ja laitehankintoihin. Nyt siviilipalvelusvuoden jälkeen kuitenkin opettaja- tai diakoniaopinnot kiinnostavat. Harrastatteko itse talviurheilulajeja? Niiles saatiin vuodeksi seurakunnan musiikkityöhön Sinikka Hiljanen SUVI KALLIOINEN - Seuraan. Kyllä, hiihdän omaksi ilokseni. Eine Rusila - Kyllä seuraan kisoja, en pysty enää itse harrastamaan talviurheilua. Suvi Kallioinen Anja Simonaho - Kyllä seuraan, en harrasta itse mitään. Johannes Nyman - Kyllä. Maaliskuun lopussa Keuruulla käynnistyy rekrytointitilaisuus, jonka tavoitteena on kohtaannuttaa työnhakijat ja yritykset. Kokoontumiset on torstaipäivisin ja mukana on paljon eläkeläisiä ja laulujen rinnalla tärkeää on myös leppoisa yhdessäolo. - Nyt tuli oiva tilaisuus päästä tänne vähäksi aikaa takaisin, Niiles miettii. - Tarvittaessa voidaan perustaa myös projektikuoroja jotain tiettyä esitystä tai tarvetta varten. Kannattaa siis ilmoittautua mukaan, jos vähänkin kuorolaulu kiinnostaa, Giers-Koljonen kertoo. Seuraavan kerran pääsiäisen perhesunnuntaissa esiintyvät kaikki kuorot, samoin Helatorstaina Keuruun vanhalla kirkolla. Tuen määrä on 20 prosenttia investoinnin kustannuksesta. Nro 9 - 25.02.2015 Sivu 04 Gallup: Seuraatteko hiihdon MM-kisoja. Helmikuun yritysklinikkapäivä buu- kattiin nopeasti täyteen, mutta uusi klinikkapäivä aukeaa jo viimeistään huhtikuussa. Talvisin harrastan sauvakävelyä 2-3 kertaa viikossa. Samuli Niiles, 22, aloitti vuoden alussa siviilipalveluksensa suorittamisen Petäjäveden seurakunnan musiikkityössä. - Ei siinä ehtinyt, kun olin kanttorina Rääkkylän seurakunnassa, Niiles hymyilee
Viesteissä Eemil voitti Keuruun Kisailijoiden joukkueessa joukkuekultaa M14 -sarjassa. Luonto ja Kalevala inspiraation lähteinä. Kolmikko esiintyi Kntauden koululla viime keskiviikkona Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlaa kunnioittaneessa konsertissa. Konsertteja on kertynyt vuodesta 2010 alkaen jo lähes tuhat, keskimäärin 15 viikossa. Maaliskuussa Makkonen lähtee Sibelius -ohjelmansa kanssa Yhdysvaltoihin, jossa on festivaalien lisäksi konsertteja myös amerikkalaisissa kouluissa. Petäjävedelle kolmikko palaa heinäkuussa, jolloin Sibeliuksen sävelmät kiirivät vanhassa kirkossa. Veeti Alanko (kuvassa oikealla) haki visailussa voittamaansa levyyn sellisti Jussi Makkosen, pianisti Nazig Azezianin sekä viulisti Susanna Mieskonen-Makkosen nimikirjoitukset. Iiris Helander oli N12sarjan toinen. Toisin sanoen säästöä päiväkotisiiven rakentamis- ja koulun päivähoitokäyttöön saneerauskustannusten välillä syntyisi jopa vain 250.000 euroa - eikä tässä vielä ole huomioitu esimerkiksi koulukuljetuksista syntyviä kustannuksia, joiden kustannuslaskelma nykyisiin hintoihin perustuen on vähintään 250.000 euroa kymmenessä vuodessa. Koulun merkitys koko kunnalle K intauden koulu, jossa lapsi saa kasvaessaan siirtyä varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta kouluun kuudennelle luokalle saakka, on Petäjäveden kunnan vahva vetovoimatekijä, jonka merkitykseen koko kunnan hyvinvoinnissa kannattaa kiinnittää huomiota. Pienten kuntien selviytymisessä kriittistä on estää kehityksen kääntyminen kurjistuvaksi kunnaksi, josta maksu- ja muuttokykyiset asukkaat häviävät ja jäljelle jää huoltosuhteeltaan vääristynyt ikäpyramidi, jossa kunta ei pysty enää mitenkään selviämään lain vaatimista minimivelvoitteistaan. Esityksemme on, että Petäjäveden kunnan päätöksissä huomioidaan Kintauden koulun merkitys kunnan vahvana vetovoimatekijänä ja hyödynnetään sitä yhä tietoisemmin koko kunnan ja kaikkien kuntalaisten eduksi. Kintauden päiväkoti (52 lasta) pullistelee liitoksistaan perhepäivähoitajien määrän vähennyttyä, mutta päivähoitoa ei kuitenkaan voi järjestää liian pienissä tiloissa - siitä määrää varhaiskasvatuslaki. Lähtö oli yhteislähtö ja keli oli haastava nollakeli. Viestit hiihdettiin sunnuntaina 15.2. - Markus Helander / HM Kintauden koulu, Petäjäveden vetovoimatekijä sen yhteisön. Tämä on kunnalle täysin turhaa rahanmenoa, kun tarpeellisten ja hyvin toimivien, koulun käyttöön suunniteltujen tilojen muutostöistä toiseen käyttöön joudutaan maksamaan. Kintauden koulun päiväkotisiiven rakentamisesta on olemassa valmiit suunnitelmat. Haluamme tuoda esiin oman esityksemme Kintauden koulun tulevaisuudesta, joka hyödyttää koko Petäjäveden kuntaa. Päivähoidon kasvanut tarve Kintauden koulu ja päiväkoti muodostavat tänä lukukautena 185 ihmi- Piirinmestari Petäjävedeltä Eemil Helander voitti piirinmestaruuden hiihdossa M14 -sarjassa. Huomionarvoista on, että Kintauden koululaisten siirtäminen Kirkonkylän kouluun viidennelle luokalle ja edelleen yläkoulun tiloihin kuudennelle luokalle on räikeässä ristiriidassa uusien opetussuunnitelman perusteiden kanssa, jotka velvoittavat myös Petäjäveden kuntaa. Tärkeää on, että Petäjävedellä huomioidaan päätösten pitkän aikavälin vaikutukset ja pyritään itse aktiivisesti vaikuttamaan kunnan tulevaisuuteen. - Kintauden koulun vanhempainyhdistys. Ahkerasti maata ja maailmaa kiertävät muusikot palaavat Petäjävedelle jo tulevana kesänä, jolloin esiintymispaikkana on Petäjäveden vanha kirkko. Näkökulma Petäjävedellä on jäämässä runsaasti 1960-80 -luvuilla rakennettuja kiinteistöjä tyhjäksi käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen muuttaessa Jyväskylään ensi lukuvuoden alusta. Opetussuunnitelman perusteissa korostetaan opetuksellisesti eheää ja kasvatuksellisesti johdonmukaista jatkumoa, joka jäsentyy valtioneuvoston asetuksen mukaisesti vuosiluokkien 1-2, 3-6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Hyvä, laadukkaaksi koettu Kintauden koulu on tuonut Petäjäveden kun- taan lapsiperheitä, joissa usein molemmat vanhemmat käyvät ansiotyössä, tuovat veroeuroja kuntaan ja ovat usein valmiita toimimaan oman lähiyhteisönsä hyväksi, mikä on huomionarvoista, kun kuntien tehtävistä kasvava osa siirtynee tulevaisuudessa kolmannen ja neljännen sektorin vastuulle. Kintaudelle muuttaneiden lapsiperheiden vanhemmista osa tekee etätyötä kotoa käsin ja osa on jo perustanut kuntaan uusia yrityksiä. Valtiotieteen tohtori Jari Aron (2014) analyysin mukaan asuinpaikka on ennen valittu sen mukaan, missä on työpaikkoja, kun taas jatkossa työpaikat tulevat hakeutumaan sinne, missä on paljon koulutettuja ihmisiä tai tiettyjen toimialojen keskittymiä. Aron (2014) keräämien tilastojen mukaan Petäjävesi on ollut vuosina 2009-13 Suomen toiseksi muuttovoimaisin pieni (alle 5000 asukkaan) kunta, saaristokunta Jomalan jälkeen. Henkilökohtaiset matkat käytiin perinteisellä tyylillä 14.2. -konsertin merkeissä. Musisoinnista vastasivat pianisti Nazig Azezian, sellisti Jussi Makkonen ja viulisti Susanna Mieskonen-Makkonen. Kappaleiden välissä Makkonen ja Azezian kertoivat koululaisille tarinaa Sibeliuksen elämästä ja uran kehityksestä. HANNA MÄKINEN Kintauden jumppasalissa opittiin konsertin aikana ainakin se, että merkittäviä hengentuotteita on mahdollista saada aikaiseksi, vaikka ?kukkarossa ei olisi pennin hyrrää?. Sellisti Jussi Makkosen käsikirjoittaman ja ideoiman Sibelius-konsertin on nähnyt jo yli 250.000 koululaista. Epäilemättä Kintauden tonttien kaavoittaminen myyntiin 2000-luvulla on ollut kunnan kannalta viisas päätös, jolla on ollut suuri rooli Petäjäveden hyvässä kehityksessä. Tyhjille tiloille on etsitty kiivaasti uutta käyttöä. Tällöin joudutaan tilojen muutostöistä maksamaan kustannusarvion mukaan 450.000 euroa. Juhlavuoden kunniaksi sekä Kirkonkylän että Kintauden kouluilla päästiin viime keskiviikkona tutustumaan Sibeliuksen sävellyksiin ?Jean Sibelius 150-vuotta. Kauhistuneina olemme kuunnelleet ehdotusta, jossa näitä tiloja täyttämään kuskattaisiin Kintauden kylältä 11-12 -vuotiaita lapsia, jotka ensin siirtyisivät omasta koulustaan Kirkonkylän koulun tiloihin käymään viidettä luokkaa ja sen jälkeen yläkoulun tiloihin kuudennelle luokalle, jolloin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen nykyisiä tiloja käytettäisiin taito- ja taideaineiden opetuksessa. Ratkaisuksi on ehdotettu, että hyvä, 2000-luvun alussa rakennettu Kintauden koulu saneerataan päiväkotitiloiksi. Jämsänkoskella. Lasten koulu on perheiden päätöksenteos- sa monesti erittäin tärkeä tekijä, joka vaikuttaa myös asuinpaikan valintaan. Ensi lukuvuonna Suomessa astuvat voimaan Opetushallituksen määräykset uusista esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista (ks. www.oph.fi/ops2016). Niiden perusteella kukin kunta on velvollinen laatimaan paikalliset opetussuunnitelmat. Päivähoidon näkökulmasta suunnitellun ja varhaiskasvatuksen tarpeita vastaavan päiväkodin rakentamiskulut ovat kustannusarvion mukaan 0,7-2,1 miljoonaa euroa riippuen toteutuksen laajuudesta. Päiväkotisiiven toteuttaminen tehtyjen suunnitelmien mukaisesti ratkaisisi tilaongelmat pitkäksi aikaa, sillä uusien tilojen suhteen pelko esimerkiksi sisäilmaongelmista on pienempi. Joukkueessa hiihtivät myös Samuel Koljonen ja Samuli Peltola. Iiris oli N12-sarjan viestissä Keuruun Kisailijoiden joukkueessa pronssilla. Joukkueessa hiihtivät myös VarpuSofia Heinonen ja Helmi Karkiainen. Myöskin Keuruun Kisailijoiden riveissä hiihtänyt Riikka Strömberg sijoittui N20-sarjassa neljänneksi. Sivu 05 Nro 9 - 25.02.2015 Koulujen saleissa soi Sibelius Hanna Mäkinen Säveltäjämestari Jean Sibeliuksen syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta
Vaihtoehtoja kaasun tarjontaan on myös useampia: hinnakkaammista kertainvestoinneista paikalla tuotetun kaasun osalta aina edullisempaan paikalle tuotuun kaasuun. esiteltiin myös Keuruun Kylävoimaa -hanketta, jonka myötä perustettiin seitsemän kylää osallistava kyläparlamentti. Aatu pitää päärynästä ja Samu kurkusta. Tapahtuma on osa Kuluttajaliiton samannimistä hanketta ja sitä rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Pappilan iltaa emännöi Keski-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten ruokaasiantuntija Mirja Pummila ja Petäjäveden tapahtuma järjestettiin yhteistyössä seurakunnan perhetyön kanssa. Kasviksiin tutustuttiin toimintarasteilla. Toivonkin, että raskaat kuljetuskalustot voisivat saada tankkauspisteensä näin Jyväskylän keskustan tuntumasta. Kymmenen maistelukerran jälkeen lapsi joko tykkää tai ei tykkää uudesta mausta, Pummila toteaa. Usein sanotaan, että kotimaiset kasvikset ovat kalliita. sekä oman kuntamme biotalousseminaari 19.2. Lämmöllä näkisin biotaloutta edistäen koko maakunnan yhteisen tahtotilan hirsirakentamisen edistämisestä, myös julkisrakennusten osalta. Pudasjärven hirsikampus voisi osaltaan toimia hirsirakentamiseen rohkaisevana esimerkkinä. Ilolla on saatu myös seurata Mustankorkean visiointia kaatopaikka-kaasutuotannon aloittamisesta. Suositus on enintään 22 sokeripalan verran päivässä. Pummilan mukaan aikuiset siirtävät helposti omat tapansa lapsiin ja kriittisin on siirtymävaihe, kun lapset siirtyvät samaan ruokavalioon muun perheen kanssa. Hyvinä avauksina muun muassa Ely:n infopäivä maaseudun kehittämisohjelmasta 12.2. Sokerin käyttö opitaan vanhemmilta, samoin liian suuret annoskoot. Julkinen esimerkki toimisi usein myös rohkaisijana yksityisellekin puolelle. Feldheim on saksalainen täysin energiaomavarainen kylä, jossa ei käytännössä ole työttömiä ja useimmat kyläläiset käyvät töissä kylän biokaasulaitoksella, tuulipuistossa tai aurinkosähkölaitoksella. Jos Kintaudelle suunnitellun ekokylän annettaisiin toteutua vaihtoehtoisten energiatuotantojen osalta, olisimme hyvin jo Feldheimin jalanjäljissä. Hajautuksen puolesta myös yleisesti puhutaan. Terveellisen ruokavalion voi koota eri tavoin. Elimistöään kuunnellen jokainen löytää varmasti tavan syödä hyvin. Nykyisen valtuustokauden alussa tein myös aloitteen kylävaltuuston/-neuvoston perustamisesta Petäjävedelle. Laukaassa tämä onkin jo ymmärretty uuden hirsisen koulurakennuksen myötä. Elina ja Juha Korkiavuori tulivat tapahtumaan lastensa Lassin, 2, Aatun, 5, ja Samun, 8, kanssa. Korkiavuorten perhe noudattaa jo ennestään melko hyvin ruokakolmiota. Kiiskinen peräänkuulutti myös niin sanottua kuntamme ?omaa juttua?. Kunnianhimoisena tavoitteena ja omana juttunamme voisi olla myös Feldheimin mallin oppiminen. - Tär- keintä on syömisten kokonaisvaltaisuus. Lapset oppivat syömään yli kylläisyyden rajan. Mitään ei heitetä pois, vaan tähteistä tehdään uutta ruokaa. Einesäiti saa synninpäästön Mirja Pummila korostaa, että järkevä ruokailu ei ole pelkkää grammojen laskemista, vaan jokapäiväisiä pieniä hyviä tekoja. Selkeä ateriarytmi on tärkeä. 050 3616 018 Postia lukijoilta Kestävää kehitystä biotaloudella ja avoimuudella Maaseudun kehittämisen perusperiaatteista biotalous on eittämättä tulevaisuutta ja toki jo tätäkin päivää. Nro 9 - 25.02.2015 Sivu 06 Sarianne Niittyaro Viime vuoden alussa tuli voimaan uudet suomalaiset ravintosuositukset ja niihin päästiin tutustumaan toissa keskiviikkona pappilassa Keski-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten järjestämässä Syö hyvää -perhetapahtumassa. Tarjonta lisää tunnetusti kysyntää ja jos esimerkiksi biokaasutankkauspisteitä olisi lisäksi PetäjävesiKeuruu suunnallakin, voisi myös kaasuautojen hankintakin virkistyä näilläkin mutkilla. Ei katsota niin tarkkaan yhden päivän syömisiä vaan sitä, mitä syö vuoden aikana. - Perheissä tärkeää on yhdessä syöminen. Yhteinen ateria voi olla niin aamupala, iltapala kuin päivällinenkin. Sovitetaan se siihen oman perheen rytmiin. Pummila lohduttaa, ettei ruuanlaitosta saa tulla taakkaa: ruuhkavuosissa aikaa on vähemmän ja käytetään eineksiä. Vuoden alussa tein aloitteen myös lavan (lapsiasiavaikutusten) mukaan ottamisesta kuntamme päätöksentekoon. Kasviksiin luetaan niin marjat, hedelmät, juurekset kuin jopa perunakin. Biotalous olisikin mahtava kenttä tällekin kulovalkealle levittäytyä julkisista hankinnoista yksityisten omiin hankintoihin. Elyn infopäivässä 12.2. Lapset syövät mielellään kasviksia, mutta ne täytyy tehdä valmiiksi nautittavaan muotoon. Porkkanat saavat sellaisenaan olla kaapissa, mutta valmiiksi kuorittuna ja pilkottuna ne häviävät Lassi, Samu ja Aatu Korkiavuori tunnistivat kasviksia tunnustelemalla mysteeripusseja. parempiin suihin. Lapset voivat syödä sitä kasvista, mistä he tykkäävät, ja pääasia on, että he tottuvat niitä syömään ja niitä tarjotaan. - Aika hyvin lapset syövät kasviksiakin. Lempiruoka vanhemmilta pojilta tulee kuin yhdestä suusta: nakkikeitto. Tilaisuuteen saapuivat myös ystävykset Suvi Jokio ja Katja Tall lastensa kanssa. Heilläkin kasviksia syödään allergioiden sallimissa rajoissa. Myös lapset syövät kasviksia mielellään. Katja Tallin kaksostytöt Veera ja Saara yrittivät tunnistaa kasviksia tuoksun perusteella. Tehtävässä oli haastetta vanhemmillekin. Viimeisellä toimintapisteellä kasviksiin tutustuttiin maistelemalla ja illan päätteeksi seurakunta tarjosi osallistujille leipää ja vispipuuroa. Tmi Petäjäveden Apupojat N Rakennustyöt, kiinteistönhoito, käsilumityöt yms. RTA ENERGI UO ! SARIANNE NIITTYARO Ammattilainen asialle AA Terveellinen ruokailu on päivittäisiä pieniä hyviä tekoja MIIKA JA AKSELI Yrittäjälle laskutussopimuksella myös lyhytaikaiset aputyöt 15 e/h tai sop.muk. Yksityisille kotitalousvähennysoikeudella 12 e/h tai sop.muk. Yhteydenotot: Markus Salminen, puh. On hienoa, että siihen ollaan viimeinkin yhteisesti satsaamassa ymmärtäen, ettei maapallomme kantokyky kestä kertakäyttömentaliteettia. Jotain eivät syö ollenkaan, mutta kaikkea maistetaan, sen olemme opettaneet. Lisäksi toivotan lämpimästi tervetulleeksi tällaisen tankkauspisteen myös yksityisajoneuvojen tankkauksen mahdollistamiseksi, sillä nykyinen lähin kaasutankkauspiste esimerkiksi Petäjävedeltä katsottuna sijaitsee useamman kymmenen kilometrin päässä Leppäveden kylällä. Tärkeintä on, että muitakin kasviksia on lapsuudessa ollut tarjolla. Uusiin makuihin tottuminen vie aikaa. Niissäkin on oikein hyviä vaihtoehtoja ja tuoteselosteita vertaamalla löytyvät parhaimmat. Töitä aisteille Syö hyvää -tapahtumassa kasviksiin päästiin tutustumaan kaikilla aisteilla. Puurakentamistahan meilläkin on jo toteutettu 2000-luvun uudisrakennuksissa, muun muassa päiväkoti-koulu-kauppa-kuntala -akselilla. - Nina Hirsiaho, kunnanvaltuutettu (vihr.). 4,5-vuotiaat kaksostytöt Veera (vas.) ja Saara Tall yrittivät tunnistaa kasviksia pelkän tuoksun perusteella. Uusi ravintokolmio suosittaa syömään kasviksia puoli kiloa päivässä; se on noin nyrkillinen jokaisella aterialla. Einesten käyttö on sallittua, eikä sitä tarvitse hävetä. Hirsitalojen etuina ei ole ainoastaan niiden lämmin, kodinomainen, luonnollinen tunnelma, vaan myös luonnonmukaisen materiaalin tarjoama terveellinen sisäilma. Punaista lihaa tulisi käyttää vain kerran viikossa ja sen voi korvata kalalla ja broilerilla. Lasten kohdalla erityisesti sokereiden laatuun kannattaa kiinnittää huomiota, koska sokeria tulee nopeasti liikaa. - Ennen on käsketty syömään lautanen tyhjäksi. Yhdessä koossa määrä ei kuitenkaan näytä sekään paljolta. Arkiruokaa suositusten mukaan Uusissa ravintosuosituksissa korostetaan pehmeiden eli juoksevien rasvojen sekä täysjyväviljatuotteiden käyttämistä. Janojuomana kannattaa käyttää vettä. Avoimuudella ja kyläläisten aktiivisella kuulemisella aloitetut hankkeet myös esimerkiksi biotalouden osalta olisivat lämpimästi tervetulleita omaankin kuntaamme. Maaseudun kehittämisohjelman nykyisen kauden hankehaku 04/15 asti, ja päätökset 09/15. Petäjävedelläkin voisi hajautetusti toteuttaa kestävää kehitystä ja biotaloutta keskittäen esimerkiksi ympäristökasvatus Ylä-Kintaudelle, toteuttaen ekokylähanke Kintaudella, edistäen matkailua erityisesti keskustan Unesco-kirkon ja Koskensaaren tehdasmiljöön myötävaikutuksella, tuottaen lähi- ja luomuruokaa eri maatiloilla, samoin lähienergiaa eri metsätiloilla ja toivottavasti vielä myös biokaasun tuotantoonkin ryhtyen jollain maatilalla. Hän myös suositteli Petäjävettäkin hankkimaan Vihreä Lippu -sertifikaatteja kouluille ja päiväkodeille. Kyllähän se silti yllättää, kun täällä näki sokeripaloina, kuinka paljon rusinoissakin on sokeria, Elina Korkiavuori miettii. Kasviksista Lassi Korkiavuoren suosikki on viinirypäleet. Ei olla niin ankaria tässä asiassa, Mirja Pummila kehottaa. Tärkeintä että tarjotaan Kasviksia tulee syödä puoli kiloa päivässä ja on tärkeää opettaa kasvisten syönti perheen pienimmillekin. Juurekset ja kaalit ovat edullisia talvellakin. Helpotusta arkeen saa pakastealtaasta löytyvistä valmiista sekoituksista. Niiden ravintoarvot ovat jopa parempia kuin loppukauden tuoreiden vihannesten. Pummila muistuttaa, että jos haluaa säästää ruoassa, kannattaa ruoka tehdä itse. - Vaikka lapsena söisi pelkkää kurkkua, aikuisena saattaa syödä kasviksia monipuolisesti. On hyvä muistaa, että on olemassa paljon muutakin kuin kotimainen kurkku, tomaatti ja salaatti. Biotalousseminaarissamme puhunut Ely-keskuksen ympäristökasvatuksen vastaava, Anna-Liisa Kiiskinen korosti myös avoimuuden merkitystä ja kuntalaisten osallistamista elinympäristönsä kehittämisessä. Toivoisin myös omaan kuntaamme ajatuksen leviävän pohdittaessa vaikkapa kyläkoulujemme uusimisia ja lisärakentamisia. Kilpailutuksissa olisi syytä huomioida entistä tarkemmin myös lähituotannon mahdollistamat monipuoliset edut. Hyvää puustoa löytynee hirsirakentamiseenkin runsaasti omastakin kunnasta
050 414 7275 www.lemettilantila.fi Palvelemme: ma 9.00 - 16.30, ti-pe 9.00 - 15.30 0400 600 115 berit.skytten@luukku.com T:mi Väinö Räsänen - Koti- ja mökkitalkkari - Pienkonekorjaamo 41900 Petäjävesi, puh. Puh. 32 27 N Ammattilainen asialle Yli 100-vuotias Petäjäveden Osuuspankki - Itsenäinen, vahva ja vakavarainen. Vasarakatu 9, 40320 Jyväskylä . (014) 722 237 työ, 040 724 0787 KOTIAPU PISARA PAPINTIE 2 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PETÄJÄVESI P. ORNDSDOYHOX ZZZ VLKYDUL À Keuruuntie 15, Keuruu. 020 170 5120 UUTTA! ASIOINTIKULJETUS Petäjävedeltä Jyväskylän Keljonkeskukseen ja Jyväskylään Lähtö ma-pe klo 8.30 Liikekeskuksen pysäkki (paluu lähtee klo 11.15). 044 971 0385 / Suvi Nikonen, kotiapupisara@gmail.com Puukauppaa j a puunkorj u upal v el u a Metsä-Perälä Oy www.metsa perala.fi - Fysioterapia - Hieronta - Neuvonta - Ohjaus TAPANI KUMPULA (Ft.) 040 736 2806 SALMISEN HAUTAUSTOIMISTO - Meiltä kaikki alaan liittyvät palvelut Palvelemme sopimuksen mukaan, puh. 0401 854237 Papintie 2, Petäjävesi Keskussairaalantie 17, Jyväskylä Rakennus- ja puusepän palvelut PERUSKORJAUS/SANEERAUS EKMAN - 3 42 97 6 0 0 04 Kotien ja kesämökkien korjaukset, laajennukset Varastojen ja autokatosten teko li 30v. Lisälämpöeristykset ja kattotyöt intaa y ys! im o .t k a Leikkimökit, jätekatokset ym. henn -R alousvä Puusepän työt, entisöinti - Kotit RINDESSO OY - Antenniasennukset - @450- ja 3G-tehoantennit - ATK-verkot - Äänentoistojärjestelmät - Valokuituhitsaukset S Avoinna ke 10-16.30, to 10-16, pe 10-15 HANNU NEIJONEN Kintaus 040 590 7360 IV-kanavien puhdistus ja huollot Sähkö- / ilmanvaihtourakointi, LVI-työt SINUN JA TALOSI HYVINVOINNIN PUOLESTA Silmälääkärin vastaanotto joka viikko 0400 797 516 www.rindesso.fi info@rindesso.fi Käyntios. Juurevasti petäjävetinen. 050 546 4134 TILITOIMISTOPALVELUT Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. (014) 854 113 APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI www.fysiocenter.fi 014 31 00775 0400 536 840 v.i.rasanen@luukku.com RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI uusi puutarha avataan keväällä! Fysioterapiaa ammattitaidolla - asiakasta kuunnellen Koti- ja yrityssiivoukset, ikkunoiden ja mattojen pesut sekä asiointiapu. 045 238 2170 www.khl.fi - Kotisiivoukset - Toimistosiivoukset - Asematie 6, Petäjävesi - 040 838 8645 - www.liisankukkapuoti.fi - Pms 732 Pms 427 Petäjäveden Liikekeskus, Siltatie 1, Petäjävesi T:mi siivous- ja kotiapu Berit Skyttén Uudet aukioloaikamme: ma 10-16 ti-pe 10-17 la 10-14 www.petajavedenpuutarha.com PALVELUA LIIKEKESKUKSESTA! ? ? ? kirjanpito ja verotus tilinpäätös ja sen tulkinta budjetoinnit, hinnoittelu yms. ? palaverimahdollisuus myös Metsäkulmantie 516 Kysy, ilmainen kartoitus! . Huom. YDLKWRODYDSDOYHOX . KABINETTI esim. kokouksille . 0400 580 153 Rakentavasti Asianajotoimisto JUKKA HOKKANEN Kone & Rakennus Meronen Ky 044 043 0222 meros.pate@suomi24.fi PALVELEMME: (014)854113 1900 PETÄJÄVESI PUH. ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 014)854113 § asianajaja § varatuomari KOULUTETUT HIEROJAT Petäjäveden hieronta Rennox, Irja Viitanen, 0500 546 090 ? Lisäksi perinteinen kuppaus ja jäsenkorjaus Petäjäveden hieronta Tavax, Marita Lehtonen, 040 763 3995 ? Lisäksi jalkahoito Juha Nokelainen, 0400 541 758 Juho Kivelä, 040 702 7902 ? Tutustu netissä! www.hierojajuhokivela.fi Sampo Koivula, 050 349 2319 ? Lisäksi jäsenkorjaus . KAHVILA . - Juhla- ja kokoustilat kivinavetassa. Mökki- ja huonemajoitusta läpi vuoden. Ruoka- ja kahvipalvelut tilauksesta. Puh. posti@sahkoasennuskoskinen.fi ?. PAPERITARVIKEMYYNTI . SOLARIUM . Hinta vain 8e meno-paluu (käteinen tai pankkikortit). Kyytiin pääsee myös matkan varrelta. 014 415 1500 Siltatie 23, Petäjävesi, puh. Asiointiliikennettä ei ajeta talvilomaviikolla, jatkamme 2.3. Tiedustelut Mennään Bussilla Oy / 040 702 1599 Yrityskonsultointi JonesCon Taloushallintopalvelut TahvoCon? Pitkäkatu 29 B 15, Jyväskylä Puh. Kotitalousvähennyskelpoinen. www.kotiapupisara.fi Puh. 0400 933 274 jouni.hirvimaki@jonescon.fi www.jonescon.fi Leppäläntie 3, puh. 0400 472 378 SANEERAUS- JA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. mukaan Petäjävedellä, ajanvaraus p. MlWHKXROWRWXRWWHLGHQ P\\QWL MD YXRNUDXV . MATKAHUOLTO MA - TO 10-16.30, PE 10-16 050 544 1200 www.kahvilafreesi.fi Keuruuntie 11 B 14, 42700 Keuruu Vastaanotto sop. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt kesäkukat, perennat, taimet... puh. MlWHKXROWR . (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. www.sahkoasennuskoskinen.fi
(014) 720 017 tai 040 586 0015 Kirkkotie 6, Petäjävesi www.keuruunautokoulu.fi KUUTAMOHIIHTO Pe 6.3. Nro 9 - 25.02.2015 Sivu 08 Petäjävesi_25022015_257x180.indd 1 20.2.2015 15:07:21 TEIDEN KUNNOSSAPITOAVUSTUKSET ilmoitetaan haettavaksi 15.5.2015 klo 15.00 mennessä Yksityistiekuntien ja "villien" teiden on haettava avustusta lomakkeella, jota saa kunnan infosta tai teknisestä toimistosta. Lomake saatavissa myös kunnan kotisivuilta kohdasta kuulutukset. Avustuksia myönnetään sellaisille, vähintään 0,5 km pitkille teille, joiden varrella on ainakin yksi ympärivuotisessa asuinkäytössä oleva talous. Avustushakemus on toimitettava kunnanvirastoon 15.5.2015 klo 15.00 mennessä osoitteeseen Suutarintie 4, 41900 Petäjävesi. AUTO- JA MOOTTORIPYÖRÄKORTTI KESÄKSI! Perhealbumista Uusi autokoulukurssi alkaa Petäjävedellä ma 2.3.2015 klo 17.00. Tervetuloa! - Hoitokunta KORPELAN PALVIAUTO P-VEDEN TORILLA LA 28.2. Mukaan voi ottaa oman esiliinan, Tervetuloa! Keurusseudun Sydänyhdistys ry Sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS pidetään to 5.3.2015 klo 10.00 Lehtiniemen takkahuoneessa. Käsitellään sääntöjen määrämät asiat. Soita ja varaa paikkasi! Syntymäpäiväonnittelut! PETÄJÄVEDEN AUTOKOULU Puh. Tervetuloa! - Hallitus Kuivasmäen kalastusosakaskunnan (592876-5-1) VUOSIKOKOUS pe 13.3.2015 klo 18 Petäjäveden Osuuspankin kerhohuoneella. kaan u m e n! Tul lmaa e n n tu KOKOUSKUTSU - Yhteistyössä, kunnan vapaa-aikatoimi & JOPO-luokka Petäjävesi-lehdessä julkaistaan paikallisia mielipiteitä nimellä tai nimimerkillä. dj kanttarin la 28.2. karoke c-wawe! 5E 5E MA suljettu, TI-TO 18-22 *, PE 18-02 *, LA 14-02 *, SU 14-21 (* jatkoaika mahdollinen) Löydät meidät Facebookista! Asematie 6, puh. KLO 9-15 Ylä-Kintausjärven Kalamiesseura ry:n jäsenet kutsutaan varsinaiseen VUOSIKOKOUKSEEN, joka pidetään sunnuntaina 8.3.2015 klo 13.00 alkaen Ylämäen koululla Ylä-Kintaudella. Kokouksessa käsitellään seuran sääntöjen määräämät asiat. - Johtokunta hiihtotauolle! ripa pe 10.10. 27.2. mennessä. (014) 854 950. Kahvitarjoilu ennen kokousta. Otathan Katiin (044 045 0236) yhteyttä pe 27.2. klo16 alkaen maatilamatkailu Kumpusessa. klo 18.30 alkaen Kettulanvuoren 6km ja 15km -laduilla. Kimppakyytimahdollisuus. Toimituksella on oikeus muotoilla ja lyhentää tekstejä. Käsitellään vuosikokousasiat. Pöytäkirja nähtävillä Pyöräliike Virtasella 24.3.17.4.2015. Korpilaavulla JOPO-luokan puffetti: kahvia, mehua, ja makkaraa. Toivottaa setä ja Liisa - TEKNINEN LAUTAKUNTA Seuratoiminta Petäjäveden alaosaston maaliskuun TOIMINNALLINEN TAPAAMINEN tiistaina 3.3