50 MOOTTORISAHAT Pikkusahat parivertailussa s. metsä ????. 60 Metsäluonnon hyönteiset s. 18. juuret . oma talous Puulinnun vuoleminen pakottaa keskittymään ja mietiskelemään. . s. 70 Uusi sarja Proviisorin PERINTÖMETSÄ Espoolainen Kirsti Rytilä on toisen polven kaupunkilaismetsänomistaja, s. . 10 Näin täytät metsäveroilmoituksen s. luonto . puu . . . 24 ?12,90 € 1 | 2020 AARRELEHTI.FI Tasamailta metsiin s. 38–49 METSÄNLANNOITUS Tuhka nopeuttaa metsän kasvua s. hyvinvointi
Rinta-Jouppi Oy *) 06 4201800 www.rintajouppi.fi • Tampere Caravan Erälaukko Oy *) 020 75 59960 www.eralaukko.fi • Turku Turun Länsi-Vankkurit Oy*) (02) 274 9880 www.lansivankkurit.com • Tuusula K&K Kivinen Oy (09) 273 1707 www.kkkivinen.fi • Vantaa J. www.kabe.se/fi Kaben matkailuvaunujenja autojen*) jälleenmyyjät: • Helsinki/Vantaa Helsinki Caravan Oy *) 0300 472 370 www.helsinkicaravan.fi • Jalasjärvi Jalasjärven Kalustetalo (06) 4560669 • Jyväskylä Jyväs-Caravan *) 0400 407 066 www.jyvascaravan.fi • Kokkola Kokkolan Vaunupalvelu Oy 040 515 8159 www.vaunupalvelu.fi • Kouvola Kouvolan Vaunu Oy *) (05) 311 9077 www.kouvolanvaunu.com • Kuopio J. Siinä on koko autoa kattava nestekiertoinen lattialämmitys, erillisvuoteet sekä mainiot tilat viihtyisään oleskeluun ja täydellisyyttä hipova varustus. Rinta-Jouppi Oy *) 017 36830 00 www.rintajouppi.fi • Lahti J. Tervetuloa kaupoille asiantuntevien jälleenmyyjiemme luo.. Rinta-Jouppi Oy *) 020 7881340 www.rintajouppi.fi • Rovaniemi Caravankeskus Reatalo *) (016) 315 440 www.reatalo.net • Seinäjoki J. Rinta-Jouppi Oy *) (09) 25257500 www.rintajouppi.fi Tähtiluokan tyyliä ja asumismukavuutta vireään vapaa-aikaan Kabe on ympärivuotiseen käyttöön rakennettujen matkailuajoneuvojen suvereeni edelläkävijä Euroopassa. Rinta-Jouppi Oy *) 020 7881310 www.rintajouppi.fi • Lappeenranta J. Erinomaiset ajo-ominaisuudet takaavat turvallisen ja mukavan liikkuvuuden. Kaben uusin 2020-automalli on Mercedes Sprinter-alustalle rakennettu 6,9 metriä pitkä ketterä Premium-luokan retkeilyauto
Metsään mennään rentoutumaan ja purkamaan stressiä. Ilmastoseuranta osoittaa, että metsälainsäädäntö vaatii muutoksia. Varsinkin Ylä-Tatran tuhot pysäyttivät. Puunkorjuun haasteista lauhoina talvina ja turvemailla kerrotaan vuosi sitten kuvatussa jutussamme sivulla 32. Keskisessä Suomessa kuorellinen puutavara tulisi poistaa tienvarresta aiemmin kuin metsätuholaki nykyisin edellyttää. Ilmatieteen laitos muistuttaa myös siitä ilmaston lämpenemisen seurauksesta, että kesällä metsäpaloja pystyy esiintymään entistä pidemmän aikaa. Termiseksi talveksi kutsutaan vuodenaikaa, jolloin keski lämpötila on nollan alapuolella. Suomen ympäristökeskuksen mukaan pidentyvä jäätön kausi lisää Suomen järvien kasvihuonekaasupäästöjä. 3 Aarre 1/2020 METSÄ Mahdollisuus vir kistyä metsissä on tärkeä osa laadu kasta kaupunki asumista. Suomessa puiden kaataminen ja kuljetus metsästä on perinteisesti tehty talven aikana. R oudan niukentuessa puunkorjuu metsistä vaikeutuu, sillä sula maa ei kanna koneita, kirjoittaa Ilmatieteen laitos tiedotteessaan, jossa kerrotaan talvien lyhenemisen seurauksista Suomessa. Lähimetsien toivottiin säilyvän myös tulevaisuudessa. Metsiin toivotaan valmiita reittejä mutta myös tilaa vapaaseen samoiluun. Juuri lähellä sijaitsevat metsät kannustavat metsien virkistyskäyttöön. Ilmastomallinnusten perusteella tämän vuosisadan puolivälin tienoilla terminen talvi jäisi lounaisimmassa Suomessa kokonaan tulematta useammin kuin joka kolmas vuosi. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit HANNE MANELIUS HA NN E M AN EL IU S KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Nähtäväksi jää, saammeko etelään edes kuukauden mittaisen talven ennen kevään tuloa. Jos talvi jää tulematta, se on valtava muutos PÄÄKIRJOITUS L ähimetsät ovat tärkeä asumisen vetovoimatekijä, kertoo Jyväskylän kaupungin teettämä tuore kysely. Maaperän ollessa pidempään roudattomana myös ravinteiden huuhtoutuminen vesistöihin lisääntyy. Kesä on hakkuissa paljon ongelmallisempi vuodenaika sekä korjuuvaurioiden että vaikkapa lintujen pesinnän kannalta. Esimerkiksi MTK on todennut, että metsätuholakiin tarvitaan tarkennusta kirjanpainajatuhojen estämiseksi ilmaston lämmetessä. Jyväskylän kyselyyn vastanneet toivoivat hakkuutoimenpiteiden olevan lempeitä, mutta harvennushakkuita toivottiin lisättävän. Puunkorjuun ja -kuljetuksen ongelmista antaa näytteen kuluva talvi, jossa routaa ja pysyvää lumipeitettä on odotettu turhaan Pohjois-Suomea lukuun ottamatta. Jos roudan ja lumen aikaa ei tule talven mittaan ollenkaan, se on valtava muutos. Viime syyskuussa Aarteen lukijamatkalla näin Keski-Euroopan kirjanpainajatuhoja ja niiden seurauksia. Vastaajia huoletti tiivistyvä kaupunkirakentaminen. Ruotsissa tämä on jo koettu viime ja toissa kesänä. Rakas lähimetsä Puut on perinteisesti kaadettu talvella.. Mitä suurempi kaupunki, sitä tärkeämpi on lähimetsien rooli. Asukkaat arvostavat mahdollisuutta päivittäiseen luontokontaktiin, luonnonrauhaa sekä metsien kauneutta. Etelä-Suomen rannikkoalueilla termisen talven ennustetaan lyhenevän jopa yhdeksällä päivällä seuraavien kymmenen vuoden aikana. Herättikö pääkirjoitus ajatuksia. Kun vuorenrinteiden puut olivat kuolleet kirjanpainajien massaesiintymien vuoksi, seurauksena oli tulvia, maanvyörymiä, kuivuutta, metsäpaloja ja lisää hyönteistuhoja – sanalla sanoen ympäristö katastrofi. 1961) on hausjärveläinen metsän omistaja, joka harrastaa muun muassa ruskaretkeilyä, metsästystä ja villiruoanlaittoa
Arvonta suoritetaan 4.3.2020 ja voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. VOITA 1000€ matka lahjakortti. Palkintoa ei voi vaihtaa muuhun tuotteeseen, palveluihin tai rahaksi. Kun teet metsäveroilmoituksen eMetsä-verkkopalvelulla, osallistut automaattisesti 1000 euron arvoisen Aurinkomatkojen lahjakortin arvontaan. eMetsällä metsäverolomake ja arvonlisäverolaskelma täyttyvät sitä mukaan kuin tallennat metsätulot, ostomenot ja metsämatkat helppokäyttöiseen kirjanpito-ohjelmaan. Tunnistaudu pankkitunnuksilla ja seuraa palvelun antamia ohjeita rekisteröityäksesi. Lopuksi vain lähetät sähköisesti metsäveroja arvonlisäverolomakkeet verottajalle – helposti vaikka aurinkorannalla palmun varjossa. Etsi valmiiksi pankkitunnukset, joilla voit tunnistautua palveluun. Vero ilmoituksella aurinko lomalle Säännöt Stora Enso arpoo kaikkien eMetsä-verkkopalvelussa 1.1.-29.2.2020 vuoden 2019 metsäveroilmoituksen lähettäneiden kesken 1000 euron arvoisen Aurinkomatkojen lahjakortin. 2. Näin saat eMetsän käyttöösi: 1. Mene internet-selaimella osoitteeseen www.emetsa.fi ja klikkaa ”Kirjaudu”. Stora Enso maksaa arpajaisveron. 3. eMetsän käyttö on metsänomistajalle maksuton ja ei edellytä asiakkuutta Stora Ensossa. Verotuskin voi olla iloinen asia
56 METSÄÄ KAHDESSA KERROKSESSA Lipe riläisellä metsätilalla tehtiin ensiharvennus syksyllä, ja talvella pöllit ajettiin pois moottorikelkalla, jotta kuusentaimet eivät kärsisi. Maltti ja järki harvennuksilla lisäisi kiertoajan hiilen sidontaa, kirjoittaa Juha Aaltoila. Puulinnun pyrstösulkien määrä vaihtelee. 16 AJANKOHTAISET AARTEET Skeittilauta penkkinä ja metsä nimisissä Jarkko Honkanen. 6 Aarre 1/2020 METSÄ 30.1.2020 10 18 56 KANNES SA KA NN EN KU VA HA NN E M AN EL IU S NRO 1 METSÄ 3 JOS TALVI JÄÄ TULEMATTA, SE ON VALTAVA MUUTOS 8 METSÄ NYT Työmailla odotellaan pakkasia 10 LINTUJEN YSTÄVÄ Joel Nokelainen veis tää leveäpyrstöisiä puulintuja ja vakuut taa, että vuolemisen aloittaminen onnistuu jokaiselta. 18 LAINASSA LAPSILTA Kirsti Rytilälle metsä on kuin lahja, jonka hän haluaa luovuttaa hyvässä kunnossa seuraavalle suku polvelle. 32 KANTAVUUTTA POLANTAMALLA Kokooja uran jäädyttäminen tarjoaa lisää kanta vuutta metsäkoneille. Muista metsänhoitotöistä huolehtii luottometsuri. Edellissyksynä koivut kaadettiin moottorisahalla ja Kouvalainen kasasi pöllit pinoihin odottamaan talvea. 22 NOPEA VOITTAA HITAAN Oikein ajoitetuilla hoitotöillä voidaan vaikuttaa merkittävästi metsä talouden kannatta vuuteen. 24 PIKKUSAHAT PINTEESSÄ Miten Makitan ja OleoMacin uutuudet pärjäsivät hankinta savotalla. 48 ALVIT MAKSUUN Arvon lisäveroilmoitus on jätettävä 2. 50 TUHKALLA TULOSTA Tuhkalannoitus kan nattaa tehdä kasva tusikäiseen metsään. Puuta kertyi liki 50 mottia. SISÄLTÖ Espoolaiset Kirsti ja Tapio Rytilä tekevät Kirstin perintöpalstalla Jämsässä polttopuuja risusavottaa. JOHANNA KOKKOLA HA NN E M AN EL IU S VE SA -M AT TI VÄ ÄR Ä 47 MONTA TAPAA JÄTTÄÄ Metsäveroilmoituksen voi tehdä netissä tai paperilomakkeella. Jaakko ja Matti Kontkanen auttavat Rauno Kouvalaista puunajossa. 38 NÄIN TÄYTÄT METSÄVEROILMOITUKSEN Tänä vuonna ei tarvit se opiskella kovin pal jon uutta, jos palautit metsäveroilmoituksen viime vuonna. Joel Nokelainen veisti vastikään 107-sulkaisen linnun. 54 ”KOVA TAISTELU EDESSÄ” Petri Sarvamaa puolustaa Suomen metsätaloutta Euroopan unionissa. JUURET 60 TASAMAILTA METSÄMÄKIIN Suomalaiset kilpahiihtäjät siirtyivät 1920luvulla jää ja niittyladuilta kumpui leville metsäradoille.. maalis kuuta mennessä. 30 HIILEN SIDONTAAN ON KALUT, MISSÄ OVAT TAITO JA HALUT
Pihapiirin linnut saavat 4-vuotiaalta Ebbalta murkinaa. Kesto tilaajana pääset lukemaan Aarre Plus -artikkeleita kirjautumalla sisään. LUONTO 70 KEKOJEN YHTEISÖT Heikki Willamo kirjoittaa uudessa sarjassaan metsän tärkeistä hyönteisistä. Sekä Makitassa (vas.) että Oleo-Macissa on 14-tuumainen laippa. HYVINVOINTI 74 PARASTA RETROA Täytetyt letut, levylihapiirakka ja purjo-perunasosekeitto tuovat 70-luvun keittiöön. Tervetuloa verkko sisältöjemme pariin!. Anton Collin oli oman aikansa mestarihiihtäjä. MIKÄ AARRE PLUS. AMATOR OY RI ST O JU SS IL A 76 HOPEALEHTINEN AURINKOMARJA Ravinteikas tyrni kasvaa Suomessa sekä luonnossa että puutarhoissa. OMA TALOUS 78 KYLLÄ KANSA TIETÄÄ Raha on tuottanut rutkasti kansanviisauksia. 7 Aarre 1/2020 METSÄ AARRE VERKOSSA 24 64 60 AARRE KOKEILU HA NN E M AN EL IU S PUU 64 UUSVANHA UNELMA Maria Honkakoski ja Miika Vanhatalo suunnittelivat hirsi kodin, jonka he toivovat säilyvän sukupolvelta toiselle. AARTEEN VERKKOSIVUILLA on nyt enemmän sisältöä kuin koskaan. Ensimmäisenä vuorossa ovat muurahaiset. VAKIOT 73 LUKIJAKYSELY 79 RISTIKKO 81 ENSI NUMEROSSA 82 METSIEN HEIJASTAVUUS UNOHTUU ILMASTOKESKUSTELUSSA Pohjoisissa metsissä pitäisi suosia lehtikuusia, koivuja ja haapoja, ehdottaa Risto Isomäki. Osoitteesta aarrelehti.fi löydät metsäuutisten lisäksi ajattomia ja kiinnostavia Aarre Plus -artikkeleita. Jutut avautuvat myös Aarre Digi -tilaa jille
Varsinkin pehmeäpohjaiset alueet ovat vaikeita korjuun kannalta. Tammikuun puumäärät jäävät alueella tavallista pienemmiksi. Puunkorjuusta vastaava tuotantopäällikkö Pasi Arkko Metsä Groupista kertoo, että keli on monin paikoin vaatinut jäisten sivuteiden hiekoittamista ja ketjuja kuljetusautojen renkaisiin. "Rajan eteläpuolella lunta on vain paikoin, mikä on ajankohtaan nähden poikkeuksellista", meteorologi Pauli Jokinen sanoo. Keväälle ei ole jäänyt juuri lainkaan kelirikkokohteita varastoon.” Yli-Talosen mukaan moni korjuuyrittäjä on Lauha talvi hankaloittaa puunkorjuuta ja -kuljetusta. Metsäteillä kelirikkoa Puun kaukokuljetukset lauhana talvena ovat jopa ongelmallisempia kuin hakkuut. neljän viime kuukauden aikana joutunut seisottamaan motoja ja lomauttamaan työntekijöitä. ”Talvikohteita on niin paljon, että jos lauhat talvet yleistyvät, iso osa kohteista jää hakkaamatta. Meillä on ollut useissa kohteissa ongelmia, ja paikoin kuljetukset on jouduttu keskeyttämään.” Jotta kaikki varastot saataisiin kuljetettua tienvarsilta pois, tarvittaisiin kunnon pakkanen, joka kovettaisi tienpohjat. ”Vaikka hakkuun pystyisikin tekemään, kuljetus ei välttämättä onnistu, koska vettyneet metsätiet eivät kestä. Mutta pakko tunnustaa, että kyllä iso teollisuus osaa meitä tiukalla pitää.» Metsäkonepalvelu Oy:n toimitusjohtaja Timo Tolppa (Tekijä 1/2020) KU VA T M AR IA M IKL AS JA KA RI SA LO NE N HANNE MANELIUS METSÄ NYT I lmatieteen laitoksen mukaan tammikuun alku oli suuressa osassa maata 6–10 astetta pitkän ajan keskiarvoa leudompi. Sen sijaan Keski-Lapissa lunta on paikoin ennätyksellisen paljon, Sodankylän Vuotsossa jopa 93 senttiä. Jos tällaisia talvia tulee lisää, se on tosi radikaali muutos.” Työmailla odotellaan pakkasia. Päijät-Hämeen alueella tienvarsille on kertynyt melko paljon puuta kaukokuljetuksia odottamaan. Teksti ELINA LAMPELA | Kuvat VL-ARKISTO Tienvarsille on kertynyt puuta kuljetuksia odottamaan. Viime vuosina talvikorjuukohteita on jäänyt vaille ostajaa. Hiilinielujen ja hakkuiden välille pitää löytää sopiva tasapaino.» Euroopan metsäinstituutin apulaisjohtaja Lauri Hetemäki (Metsälehti 16.1.2020) »Ostomme ovat usein pelastusoperaatioita avohakkuun partaalta. ”Kovapohjaisten metsien päätehakkuut ja männiköiden harvennukset ovat onnistuneet. ”Vaikea alku tälle vuodelle. ”Läheskään kaikkiin paikkoihin ei ole asiaa. Päijät-Hämeessä on urakoitu kelirikkokohteilla, mutta talvileimikoille ei ole päästy. Lumipeitteen osalta Suomi on jakautunut kahtia. Silloin kun hinta ei tyydytä, joutuu urakoista kieltäytymään. Yhtenäisemmän lumipeitteen raja ulottuu Pohjois-Karjalasta Meri-Lappiin. Kaikki odottavat nyt pakkasia”, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen johtaja Jari Yli-Talonen toteaa. Luonto määrää, mihin pääsee ja mihin ei.” Jari Yli-Talonen on huolissaan talvien leudontumisen vaikutuksista puunkorjuuseen. Lauha ja märkä keli on haitannut puun korjuuta ja kuljetusta tammikuussa erityisesti lumirajan eteläpuolella. Jos maassa ei ole routaa, kantavuus on huono. Kaikki kelirikkoleimikot on nyt kuitenkin jo tehty. Päijät-Hämeessä ei lämpimässä talvikelissä ole päästy ollenkaan saarija suokohteille eikä kuusikoiden harvennuksiin. Aarre 1/2020 METSÄ 8 »Metsien hiilinielujen pysyvyys metsätuhojen yleistyessä on yhä suurempi huolenaihe, eikä kiertoaikojen pidentäminen näytäkään niin yksiselitteisen hyvältä asialta. Kaikilla hinnoilla ei pysty tekemään. Kukaan muu ei näitä metsiä pelastaisi kaatokoneelta, mikäli Luonnonperintösäätiö ei sitä yhdessä lahjoittajien kanssa tekisi.» Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja Anneli Jussila (Uutisia ikimetsästä, Luonnonperintösäätiön vuosilehti 2019) »Ei auta muu kuin vastata laadukkaalla palvelulla
Myös chatissa. Suunnittele nyt kesän metsänhoitotyöt. Monipuoliset tiedot karttoineen ovat maksutta käytettävissäsi silloin, kun niitä tarvitset. 029 432 409, asiakastuki@metsakeskus.fi. KIRJAUDU osoitteessa www.metsään.fi | ASIAKASTUKI apunasi: p. ILMOITA TYÖKOHTEISTA JAA METSÄTIETOJA ILMOITA HIRVIVAHINGOISTA LÖYDÄ TÖILLE TEKIJÄ LÖYDÄ LUONTOARVOT KÄYNNISTÄ SUOJELUSELVITYS LIITY LUOMUKERUUALUEESEEN HAE KEMERA-TUKEA LÖYDÄ METSÄNHOITOKOHTEET KÄYNNISTÄ PUUKAUPPA. Sinä päätät metsäsi hoidosta! Me tarjoamme sinulle perustiedot metsästäsi ja sähköisen asiointipalvelun
Hän toivoo, että vuolemiskulttuuri nousisi vielä voimiinsa. 10 Aarre 1/2020 METSÄ Linnun vuoleminen alkaa pienestä, suorakulmion muotoisesta puupalasta. HENKILÖ Teksti ELINA TEERIJOKI | Kuvat VESA-MATTI VÄÄRÄ 10 Aarre 1/2020 METSÄ. LINTUJEN YSTÄVÄ Joel Nokelainen on vuollut kymmeniä tuhansia puulintuja
Niitä on monta, mutta esimerkiksi Mark Helprinin Talvinen tarina 11 Aarre 1/2020 METSÄ. 11 Aarre 1/2020 METSÄ Joel Nokelainen on vuollut puulintuja pikkupojasta lähtien. Veistonopettaja, vuolija Harrastukset. Kuvataide, lukeminen, kädentaidot Lempimusiikki vuolemisen aikana. Kaksi lasta, kuusi lapsenlasta Asuinpaikka. KUKA. Vuoristomänty on upea työstettävä Tärkeä kirja. Joel Nokelainen Ikä. Huittinen Koulutus. 72 Perhe. Valmistunut valokuvaajaksi Ateneumista Ammatti. Barokkimusiikki, etenkin sellomusiikki Lempipuulaji
”Minulla ei ollut omaa telttaa, vaan nukuin veljeni teltassa. Linnun lähes painoton ilmavuus ja yksityiskohdat loihditaan puusta ilman muita apuvälineitä kuin puukko sekä veistäjän taito ja keskittyminen. ”Vaimo kannusti hakemaan Ateneumiin, ja toisella kerralla pääsin sisään. Puun on oltava sitkeää ja tiheäsyistä”, sanoo vuoluperinteen ylläpitäjä ja opettaja Joel Nokelainen. Tie johti puutyön opettajaksi erilaisiin kouluihin sekä yleisettä erityisopetuksen oppilaille. Yhdeltä leirintäalueelta löytyi hyvää lintupuuta, ja istuin vuolemaan. ”Hyvän lintupuun etsiminen ei ole helppoa. Siellä vietetyt vuodet olivat Nokelaisen mukaan hyvää, luovaa aikaa. Lapsia ja nuoria ohjatessaan Joel Nokelainen on käyttänyt paljon itse tehtyjä välineitä. ”Siihen liittyi myös 50 puolimetristä lintua. Vastikään Joel Nokelainen veisti 107-sulkaisen linnun lahjaksi ystävälleen, joka täytti kunnioitettavat 107 vuotta. Pituus-tarkkuusjousiammuntaa varten jokainen koululainen veisti ensin nuolen itselleen. Nokelainen on virallisesti jäänyt eläkkeelle veistonopettajan töistään vuonna 2011, mutta nytkin hänellä on kehitysvammainen oppilas, jonka luona hän käy vuolemassa viikoittain. Myin monta lintua ja seuraavana päivänä ostin niillä rahoilla oman teltan. ”Parhaat työhetkeni ovat olleet kehitysvammaisten parissa. Ja lastu pitää tehdä todella ohueksi, että se taipuu.” Pyrstösulkien määrä vaihtelee. Linnoitus-kuulapeli saa tekijänsä edelleen innostumaan. Linnut rahoittivat Nokelaisen nuoruuden pitkät pyöräretket ympäri Pohjoismaita. Se on edelleen kodin seinällä. Taitava veistäjä saa aikaan satasulkaisen pyrstön. Taidot karttuivat tehdessä, ja 16-vuotiaana hän teki jo lintuja tilauk sesta. He eivät tiedä sitä itse, mutta heillä on suuri vaikutus elämässä”, Joel Nokelainen sanoo. Joel Nokelainen on kehittänyt useita pelejä puumateriaalista. ”Olen tehnyt paljon juttuja tietämättä, osaanko. Hän vuolee lintua varmoin, nopein, keskittynein ottein. Joel Nokelainen on 13-lapsisen perheen kuopus. Työskentelin valokuvaajana kymmenen vuotta. Myöhemminkin linnut ovat käyneet kaupaksi. ”Se ei ollut vain lasten satu, vaikka sitä esitettiinkin television lastenohjelmassa.” Valokuvaus jäi, kun Nokelaisesta alkoi tuntua, ettei se enää palkitse. Minä ja monet veljistäni opimme niin kuin lapset oppivat, opettamatta.” 11-vuotiaana Nokelainen myi isän vuolemia karjalankäkiä ja kerran omankin tuotteensa. Tuon kuvan ottamisen aikoihin Nokelainen opetti valokuvausta työväenopistossa. Saksalaiset matkailijat näkivät ja halusivat ostaa linnun, ja paikalle tuli muitakin. 1970-luvulla Nokelainen sai 1 500 linnun tilauksen Sveitsiin tavaratalo Globukseen. Ne kiinnostivat etenkin Keski-Euroopassa. Leirintäalueilla nuoren miehen käsityötaidot herättivät huomiota. Hän meni Helsingin kaupungin opetusvirastoon ja tarjoutui konsultoimaan vuolemisperinnettä kouluihin. Aikuisille hän on opettanut vuolemista jo vuosien ajan kursseilla, kehittänyt vuolukoulun konseptin ja julkaissut oppikirjan vuolemisesta. Niiden veistäminen oli raskasta työtä.” Valokuvaajasta veistonopettajaksi Elämään on mahtunut muutakin kuin vuolemista. Kaksi pääsi, toinen heistä oli Joel, joka opiskeli valokuvaajaksi. Erityisen tärkeä hänelle on Pariisissa otettu kuva, jonka nimi on Elämän hetkellinen todellisuus. ”Hyvä lintupuu ohjaa veistäjää, mutta tässä täytyy nyt käyttää vähän voimaa. Yksi niistä, JoArNonoppapeli, oli myös tuotannossa; sitä myytiin esimerkiksi Artekin myymälöissä. Puulintu HENKILÖ Joel Nokelaisen mielestä käsityöllä voi luoda omaan elinympäristöön kauneutta. Hänen veljistään monet olivat taiteellisia, ja isän toiveena oli, että joku lapsista pääsisi Ateneumiin. Tahdoin kertoa kuvaamalla, miten hienoa elämä on.” Nokelainen työskenteli vapaana valokuvaajana monenlaisissa töissä, teki esimerkiksi muotikuvauksia Sebastian Nurmen studiolla ja kuvasi katuelämää kaupungeissa. Nokelainen vakuuttaa, että vuolemisen aloittaminen onnistuu jokaiselta. Nokelainen, 72, oppi lintujen vuolemisen isältään tarkkailemalla tämän työtä. Pelejä perinteiseen tapaan Eläkkeelle jäätyään Joel Nokelainen muutti Keuruun ekokylään, jossa hän asui kuusi vuotta. Mutta kun tekee vain, niin jotain syntyy.” Sataseitsemän pyrstösulkaa Palataanpa puulintuun, esineeseen, jonka Nokelainen todella osaa. Nokelaisen monipolvista tarinaa kuunnellessa voi vain ihmetellä, miten paljon luovuutta voi yhteen elämään mahtua. Kun mieli paloi näkemään maailmaa ja rahat olivat vähissä, polkupyörä ja kädentaidot auttoivat matkaan. 12 Aarre 1/2020 METSÄ P uulintu syntyy yhdestä pienestä, melkein nyrkkiin mahtuvasta palasta puuta, mutta ei millaisesta tahansa. Kotinsa tilanjakajan hän on rakentanut pihlajakepeistä.. Vuolemisnäytöksissä Nokelainen rukoilee sisäisesti, jotta keskittyminen olisi täydellistä. Keuruulla syntyi tilataideteoksia ja monenlaisia suunnitelmia kuten pelipuistokonsepti, joka perustui perinteisiin ja perinteisistä materiaaleista työstettyihin peleihin. Yhden kurssin katuvalokuvista syntyi Pilvipaimenen seikkailut, musiikkitaustainen elokuva, jossa satu ja todellisuus kohtasivat. ”Isä oli oppinut vuolemisen venäläiseltä pakolaiselta vuonna 1921. Näytös on yleisölle ainutkertainen tapahtuma, vaikka tekijälle se on yksi tuhansista. Mallinsa hän omaksui Risto-veljeltä, taitavalta veistäjältä, jonka puulintu oli kuvattuna joulumerkissäkin 1960-luvulla
Nokelaisen vastauksesta voi päätellä, että vuoleminen on lähellä meditaatiota. Muovipussi tai kannellinen astia on kotioloissa oiva säilytin. Puun pitää pysyä kosteana. Lopuksi pyrstösulat taivutetaan auki. Mutta miksi vuoleminen on tärkeää. Hän toivoo, että vuolemisperinne otettaisiin peruskoulun käsityöopetuksen ja artesaanikoulutuksen sisältöihin. Vuolukoulun ensimmäinen työ voi olla vaikkapa yksinkertainen jumppa keppi. Lintu on veistetty muotoonsa. Ensin avataan lyhyemmät siipisulat ja limitetään pykälästä kiinni toisiinsa. Vuolija näkee luonnon todellisuutta Joel Nokelainen puhuu edelleen vuolemiskulttuurin puolesta. Itse luoduilla yksinkertaisilla esineillä ja tilateoksilla voi rikastaa omaa kotia ja elinympäristöä.” Vuoleminen on hiljaista ja siistiä sisätyötä, jota voi verrata vaikkapa ompeluun. Puuta löytyy metsistä ja joutomailta, kunhan muistaa pyytää maanomistajalta luvan. Vuolija voi tehdä omaa työtään tai harrasteryhmä tehdä yhteisen, suuremman Prosessi on lopputulosta tärkeämpi. Hyvällä puukolla ja suojaavalla nahkaesiliinalla pääsee alkuun. Nokelainen arvioi veistäneensä elämänsä aikana kymmeniä tuhansia lintuja. Vuoleminen pakottaa keskittymään ja saa mietiskelemään, ja vuolemalla voi tuottaa oman näköistä elämänsisältöä. Verstastakaan ei tarvita. Nokelainen vuolee kerrostalokodissaan. Veistoon sopivia puulajeja on monta, mutta parasta lintupuuta on mänty. Hän ei kuitenkaan mielellään puhu määristä, vaan tärkeintä vuolemisessa on prosessi. ”Vuolija näkee luonnon rakentamaa todellisuutta, puun rakennetta. Liitos vahvistetaan liimalla.. Alkuvuonna 2020 vuolukouluja on käynnistymässä ainakin hänen kotipaikkakunnallaan Huittisissa yhteistyössä Me Miehet -hankkeen kanssa sekä Helsingissä Lapinlahden Lähteellä. Vuoleminen ei ole välineurheilua. 13 Aarre 1/2020 METSÄ ei synny aloittelijalta, mutta jokin muu työ onnistuu kyllä
Pieni koti on täynnä omaa taidetta ja puusta valmistettuja esineitä. Nokelaisen kirjoittama Keppiä vuoleva prinssi -niminen satu kertoo siitä, miten pienilläkin taidoilla voi saada aikaan tärkeitä asioita. Sadut ovat Joel Nokelaiselle tärkeitä. HENKILÖ. Nokelainen toivoo nyt, että löytäisi yhteisön, jonka tuella voisi järjestää lapsille Satuvuolu-kiertueen. Koristeellisia puu lintuja käytetään esimerkiksi joulu koristeina. 14 Aarre 1/2020 METSÄ teoksen. ”Kirja rakentuu vaarin ja lapsenlapsen keskustelulle, jossa lapsi pyytää vaaria kertomaan tarinoita. Me Miehet -ryhmän toiminnassa on omien töiden lisäksi tarkoitus luoda ryhmän yhteinen tilateos. Mökkimaisema on tärkeä Joel Nokelaisella on Huittisissa koti ja kesä mökki. Teksti valmistuu omaan tahtiinsa. Vuolukouluissa aloitetaan hyvin helpoista töistä, jotka kuitenkin jumppa kepin tapaan ovat käyttöesineitä. ”Rakennutin sinne aikoinaan huvimajan, jonka ikkunat ovat vanhasta työväentalosta. Nokelainen piirtää ja maalaa, lukee kirjallisuutta ja tietysti vuolee. Siinäkin prosessi on lopputulosta tärkeämpää. Hän on lukenut niitä paljon – etenkin Marjatta Kurenniemen sadut ovat tehneet häneen vaikutuksen – ja kirjoittanut niitä itsekin. Sen nimeksi tulee Puulinnun tie. Vuolemisen ohessa voi keskustella, ja joskus Nokelainen on lukenut vuolemiskurssilla sadun. Siellä on hieno kuunnella putkiradiota.” Tekeillä on myös uusi kirja lapsenlapsille. Pyrstön levittämisessä pitää olla varovainen, ettei sulka katkea juuresta. Noke laisen asunnossa leijailee lintuparvi. Siellä, vanhassa pihapiirissä kaartuvan soratien varrella, kasvaa paljon eri puulajeja: omenapuu, vaahtera, tuomi, syreeni... Eläkeläisen aika kuluu töiden ja taiteen parissa. ”Sermi on hyvä esimerkki työstä, jonka voi toteuttaa ilman erikoistaitoja.” Mökki on syy, joka sai Nokelaisen asettumaan juuri Huittisiin. Mökillä tulee vietetyksi edelleen paljon aikaa. Haluan tuoda siihen mukaan muistoja hienoista kohtaamisista.” Mitä ohuempia pyrstö sulat ovat, sitä leveäm män pyrstön lintu saa. Niistä pihlajakepeistä koottu tilanjakaja miellyttää Nokelaisen silmää erityisen paljon
(80 km/h) GENERAL PREMIUM T1B Sh. MFD-MITTARISTO BLUETOOTH-TOIMINNALLA AUTOMAATTINEN 100 % HIPERF. CLOSERATIO NELIVETO WWW.POLARIS.FI *Pris exkl. PY YD Ä KO EA JO! KENRAALI ON VALITTU! ABS-JARRUT FOX 2.0 PODIUM QS3 KAASUISKUNVAIMENNUS KESTÄVÄ KATTO KARJAPUSKURI POLARIS HD VINSSI 2041 KG MTX ROCKFORD STAGE 1 MUSIIKKIJÄRJESTELMÄ GENERAL 1000 EPS DL ABS 4X4 T1B Sh. moms (246.125:inkl. (60 km/h) KYSY NYT TARJOUS JA SIIRRY VALIOLUOKKAAN! ERÄ 2019-MALLEJA ERIKOISHINTAAN! General-mallit on saatavana myös lämpöhytillä. LED-VALOT Polaris-Aarre230x290-GeneralMY19-Koeaja.indd 1 20/01/2020 15.53. 23 990 € + tk. moms) Leverans och monteringskostnader kan tillkomma. 25 990 € + tk
OONA MANNINEN SK8-penkin vanerikanteen voi valita maalipinnan kolmesta eri värivaihtoehdosta tai laminaattipinnan kolmesta eri sävystä. tammikuuta vuonna 1999. Hän hankkii kotimaiset puulajit, koivun, visakoivun ja männyn, pääosin kuhmoislaisilta metsänomistajilta. Huomasin käyttäväni kaiken vapaa-aikani omiin kalusteprojekteihin ja ideoivani jatkuvasti, miten itse suunnittelisin ja toteuttaisin asioita. ”Kierrätettyä materiaalia oli kuitenkin mahdoton saada tarpeeksi vastaamaan kysyntää, sillä yleensä laudat poistuvat käytöstä vasta, kun ne katkeavat. Aloimme valmistaa kantta itse muotopuristeena.” Penkki tehdään massiivikoivusta, kansi on koivuvaneria. Se mitattiin Kittilän Pokassa 28. Hän perusti oman tuotemerkin Ruoko Designin vuonna 2017 isänsä yrityksen alaisuuteen. EU:ssa neuvotellaan päästöistä yhdeksän vuotta ja lopulta Puola rakentaa kivihiilivoimalan.» Toimittaja Jouko Kyytsönen (Maaseudun Tulevaisuus 15.1.2020) Aarre 1/2020 METSÄ 16 S anna Ruokola on puualan artesaani, insinööri ja puusepän tytär. Malliston kestosuosikiksi on noussut penkki, joka syntyi puolivahingossa. ”Kaikki muu työ on ollut minulle vähän sellaista tuulimyllyjä vastaan taistelua. Ruokola teki ystävälleen tupaantuliaislahjaksi rahin käytetystä skeittilaudasta. Vaikka käsityöläisyys kulkee suvussa, Sannalle se ei ollut itsestään selvä valinta. Kuva sai sosiaalisessa mediassa huomiota, joten hän teki kierrätysmateriaaleista pienen erän penkkejä myyntiin. Mitat (l x s x k): 78 x 20 x 30 cm. Jyväskylässä hänellä on kodin yhteydessä työhuone toimistotöitä ja tekstiilitöitä varten. Ennen Ruoko Designia hän ehti työskennellä muutaman vuoden teknologia-alalla. Hän suunnittelee tuotteet, valmistaa lähes jokaisen itse, pyörittää verkkokauppaa, myy, markkinoi ja solmii yhteistyökuvioita. Kuhmoisissa hän tekee puutuotteet ja prototyypit. Koonneet ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN. Kaipasin vapautta ja luovuutta.” Nyt oma tuotemerkki työllistää Ruokolan täysipäiväisesti. Vesa Ruokolan puusepänliike Ruokolan Puu on toiminut Kuhmoisissa vuodesta 1981. Mallistossa on tekstiilija puutuotteita sekä tuotesarja, jossa Ruokola yhdistää visakoivua ja villahuopaa. Kotimainen koivu on Ruokolan mielestä hintansa ja laatunsa puolesta erinomainen materiaali kalusteisiin. Hän tekee myös mittatilauskalusteita. (Lähde: Ilmatieteen laitos) SITAATIT PA PT IC Muovikassin korvaaja Sokos-ketju on ottanut käyttöön kotimaiset, sellusta tehdyt Paptic-kassit, jotka ovat kestäviä, vettä hylkiviä ja kierrätettäviä. ”Puu on miellyttävä, ajaton ja ekologinen materiaali, jonka käyttömahdollisuudet ja luonnollinen kauneus inspiroivat minua.” LISÄTIETOJA ruokodesign.com Skeittilauta penkkinä SA NN A RU O KO LA AJANKOHTAISET AARTEET Sanna Ruokolan arki jakautuu Jyväskylän ja Kuhmoisten välille. LISÄTIETOJA paptic.com »Luovuudesta puhuttaessa ajatellaan liian helposti Mozartia ja Einsteinia, mutta tavalliseen arkeenkin voi suhtautua luovasti ja kekseliäästi.» Niksien tutkijana tunnettu Anssi Orrenmaa (MT Viikonvaihde 17.1.2020) »Tämä on ympäristömuunnelma jalka pallosta, jossa ensin pelataan 90 minuuttia ja sitten Saksa voittaa. PUU AARRE 51,5 Alin Suomessa mitattu lämpötila on -51,5 celciusastetta. Hinta 110 e
PELASTA MAAILMA SUOMEN HIILIPÄÄSTÖISTÄ reilusti yli 60 prosenttia syntyy kotitalouksista. ”Tervasnuotio palaa iloisesti. Käytännönläheisen oppaan kirjoit tanut Rinna Saramäki väittää, että tavallisen kuluttajan ei ilmaston muutoksen hillitsemiseksi tarvitse tehdä repiviä uhrauksia ja laskea elintasoa. ”Ensimmäinen julkisesti esittämäni laulu oli Aleksis Kiven Metsämiehen laulu. Olen laulanut sitä myös lapsilleni ja muille Honkasille.” LISÄTIETOJA Jarkko Honkanen on lappilainen laulaja. Tai voihan se kertoa vanhuudesta ja tylsyydestäkin.” Miten paljon tarvitset valoa. Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion. Emme palauta kuvia. Rinna Saramäki: 250 ilmasto tekoa, joilla pelastat maailman (Otava 2020) KOTKAN SAARISSA VALOKUVAKIRJAN MUOTO tukee sisäl töä: Kotkan saariston panoraama maisemat pääsevät oikeuksiinsa aukeaman kuvissa. KIRJAAARTEET LUONTOKUVA Jaoitko Instagramissa hienon kuvan. ”Lunta on tulvillaan aurinkoinen lauantai!” MAIJA SAVOLAINEN Jarkko Honkanen on kotoisin Vuostimon kylästä Kemijärveltä. METSÄNIMISET. Harmaa on viisauden väri. ”Huokoinen mutta kestävä. Honkaselta ilmestyy uusi 18 kappaletta sisältävä albumi helmimaaliskuun aikana. Kirja neuvoo keinoja, joilla voi ehkäistä yleisimpiä elintaso sairauksia, kuten selkävaivoja ja sy dän ja verisuonitauteja. ”Erittäin syvällä Suomen Tunturi-Lapissa.” Onko sinulla kova kuori. Juha Metso, Mika Rokka ja Ville Vanhala: Murtuvan aallon harjalla (Docendo 2019) ULOS JA LIIKKEELLE VIIKOITTAINEN HIKIJUMPPA tai viikonlo pun kävelyretki ei riitä kompensoi maan päivittäistä kymmenen tun nin tuolissa istuskelua. Pienet teot riittävät. Sen rauhoittavaa vaikutusta, tuoksua ja lämpöä ei voita mikään.” Mitä laulaisit honkien keskellä. Valo ennen kaikkea.” Miten selviät myrskyistä. Luotu liikkumaan (Minerva 2019) 17 METSÄ Aarre 1/2020 Jarkko Honkanen LAULAJA, 47 Missä ovat juuresi. Kirjaa selaillessaan kuulee korvis saan aallot ja lokkien kirkunan. Lähetä luontokuvasi (sähköisenä koko vähin tään 1 Mt) sekä kuvan ottamiseen liittyvä tarina osoitteeseen luontokuva@aarrelehti.fi tai postitse Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus Luonto kuva. SA M U RÖ TK Ö NE N UPEAN PERINTEIKKÄÄN talvimaiseman kuvasi viime vuonna tammihelmi kuun vaihteessa Maija Savolainen Nurmeksen Petäiskylästä. Välissä horjun pohjoisen jäätävissä tuiskuissa, mutta jääräpäinen luonteeni ei anna periksi. Hän esiintyy yhdessä Taigayhtyeensä kanssa. Kuvia tukevat mainiot tarinat ja saariston asuk kaiden ja mökkiläisten haastattelut. ”Juureni ovat vahvat ja syvällä erämaassa. Op paan vinkeillä pääsee hyvin alkuun. ”Ajatukset rullaavat parhaiten aamulla, rauhassa ja yksin. Vuosikymmeniä olen harjoitellut seisomaan omilla jaloillani. Hän keikkailee yhtyeensä kanssa koko Suomessa. Vybarr CreganReid: Homo Sapiens. Biologisesti ihminen on suunniteltu liikkumaan, ja erityisen terveellistä on ulkolii kunta. Se on luovinta aikaa. Tägää kuvaan #aarrelehti niin kuvasi voi päästä tähän. Vielä niitä honkia humisee.” Käytätkö pihkaa tai tervaa
METSÄNOMISTAJA Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS. Hänelle on tärkeää, että perintömetsä siirtyy eteenpäin terveenä ja elinvoimaisena. Lainassa lapsilta Kirsti Rytilä rakastui metsään jo lapsena kesämökin metsäpoluilla kulkiessaan. METSÄ 18 Aarre 1/2020 ”Minulle ei ole tärkeää se, mitä metsä tuottaa, vaan se, että hoidan sen hyvin tulevalle sukupolvelle”, Rytilä sanoo
19 Aarre 1/2020 METSÄ METSÄNOMISTA JA Kirsti Rytilä on kaupunkilaismetsänomistaja, jolla on läheinen suhde metsäänsä. Kirsti Rytilä Ikä: 71 Kotikunta: Espoo Ammatti: eläkkeellä oleva proviisori Perhe: puoliso Tapio Rytilä, kaksi aikuista lasta ja neljä lastenlasta Metsät: Kotalahden tila (55 ha) Jämsässä, lisäksi Kirstillä on veljensä kanssa yhteinen metsäyhtymä Harrastukset: mökkeily, matkailu, kirjallisuus 19 Aarre 1/2020 METSÄ
”Joten seuraavaksi ryhdyin kulkemaan metsässä metsäneuvojan kannoilla. Yksipuolinen yhden puulajin viljely on kuitenkin riskialtista, sillä kuusi on altis esimerkiksi kuivuudelle ja siitä johtuville kirjanpainajatuhoille. Tiina Riihiaho lupaa selvittää, täyttääkö alue Metso-ohjelman kriteerit. Esimerkiksi koivua ei kannatta istuttaa, sillä taimet päätyisivät joka tapauksessa hirvien suuhun. Kirsti Rytilän äidin puolen suku on kotoisin Jämsästä, Karhalan kartanosta. Niiltä ajoilta varmaan tarttui rakkaus metsään.” Vasta myöhemmin Kirsti Rytilä huomasi, että vaikka isä otti hänet aina mielellään mukaansa metsään, hän ei koskaan neuvonut, miten metsää pitäisi hoitaa. Viimeisimmät hakkuut Kotalahden metsissä tehtiin syyskesällä. Kirsti ja Tapio Rytilä jäivät eläkkeelle kolme vuotta sitten. Eläkkeellä Kirstin kiinnostus metsää kohtaan on syventynyt entisestään. Kirsti Rytilälle metsä on kuin lahja, jonka hän on saanut edelliseltä sukupolvelta ja jonka hän haluaa hoitaa hyvin ja luovuttaa lapsilleen ja lapsenlapsilleen terveenä ja elinvoimaisena. Tiina Riihiaho kertoo, että alueen hirvikanta on jo niin tiheä, että se vaikeuttaa metsänviljelyä. ”Isä tykkäsi kulkea metsässä, ja minä kuljin hänen kannoillaan. Yhteys metsään säilyi vahvana, kun perheen kesämökki 1960-luvulla rakennettiin Päijänteen rantaan. Sukupolvenvaihdos suunnitelmissa Uudistusalan reunalta maasto nousee jyrkästi ja muuttuu kallioiseksi. ”Vesi on nyt onneksi korkealla. Tiheässä kasvavat kuuset ja männyt kurottavat latvuksiaan taivasta kohti. ”Olisiko ollut metso”, Tiina Riihiaho arvelee. Vanhempien kuoltua tilan metsät siirtyivät Kirstin ja tämän veljen sekä heidän lastensa omistukseen. Vaikka perhe ei isän työuran aikana asunut Karhalassa, isä piti huolen siitä, että tilan metsät hoidettiin hyvin. Kirsti Rytilä kertoo, että kallion laella on jääkauden jälkeensä jättämiä kivimuodostelmia. 20 Aarre 1/2020 METSÄ Kirstin vinkit 1 Tukeudu metsäasioissa ammattilaisiin mutta käytä myös omaa päätäsi. ”Se on todella kaunis paikka, jota olisi sääli käsitellä. Alueelle on tarkoitus istuttaa kuusta, ja hieman karummat reuna-alueet kylvetään männylle. Ja jo rupesin saamaan oppia”, Kirsti Rytilä naurahtaa. Lämpömittari näyttää neljää lämpöastetta, mutta navakka tuuli tekee säästä kirpeän ja saa Päijänteen pinnan väreilemään. Metsän läpi johtaa polku, joka päättyy niemen kärkeen Rytilöiden kesämökin pihaan. Harvennuksen jälkeen myös alaoksat saavat valoa. Lintujen lisäksi monet muutkin eläimet viihtyvät Kotalahden tilan metsissä. Harvennus pitää kuitenkin tehdä taiten, sillä etenkin kuuset ovat tiheässä kasvettuaan alttiita lumija myrskytuhoille. Tiina Riihiahon mukaan yksipuolisesta kuusen viljelystä on viime aikoina siirrytty pienipiirteisempään ja uudistusalan ravinteisuusvaihtelut paremmin huomioon ottavaan suuntaan. ”Aina on jotain hoitotöitä joko omalla tai yhtymän palstalla.”. ”Keskustelimme siitä, mikä muokkausmenetelmä olisi paras mahdollinen, ja päädyimme maastoa säästävään kääntömätästykseen”, Kirsti Rytilä kertoo. Kuusta ja mäntyä samalle uudistusalalle Suuri lintu lähtee lentoon latvuksista, mutta se katoaa metsään ennen kuin kukaan ehtii tunnistaa sitä. Kuusi ei maistu hirville niin hyvin kuin koivu ja mänty, mikä on osaltaan johtanut siihen, että suurin osa uudistusaloista nykyään viljellään kuuselle. Kun elävää latvusta ei ole riittävästi, puun kasvu hidastuu. Kirsti Rytilä halusi suojella polun ympäristöä, mutta viime aikoina hän on miettinyt, olisiko puiden hyvä saada lisää tilaa ympärilleen. Vähän kerrassaan elävän latvuksen osuus lisääntyy ja puun kasvu elpyy. Isäni oli radanrakennusinsinööri, ja perheemme muutti paikkakunnalta toiseen hänen työnsä perässä”, Kirsti Rytilä kertoo. 4 Muista, että pahinta on se, jos metsä jää heitteille. ”Tämä metsä on todennäköisesti syntynyt luontaisesti, eikä sitä ole harvennettu aiemmin. Hirviin täällä törmää harva se viikko”, Tapio Rytilä sanoo. Mietin, voisiko sitä tarjota Metsoon.” Metso on yksityisille metsänomistajille suunnattu vapaaehtoinen ohjelma, jonka kautta maanomistaja voi korvausta vastaan suojella metsänsä luontoarvoja. Edelliset kesät olivat todella kuivia”, Kirsti Rytilä sanoo. Uudistusala on muokattu, ja se viljellään tulevana keväänä. ”Luen kaikki mahdolliset metsälehdet ja sitten ahdistelen Tiinaa kysymyksilläni.” Ylitiheä metsä on harvennettava varoen Metsänpohjaa peittää tasainen sammalmatto, joka vaimentaa askelten äänet. Puusto ei näytä vanhalta, mutta iän arvioimista vaikeuttaa se, että metsä on kasvanut ylitiheässä.” Liian tiheän kasvuasennon vuoksi puiden alaoksat ovat kuolleet valon puutteeseen niin, että elävää latvusta on jäljellä enää tupsu puun latvassa. T ammikuinen metsä on hämyinen, vaikka on keskipäivä. ”Oikeastaan olen jo toisessa polvessa kaupunkilaismetsänomistaja. METSÄNOMISTAJA Rytilä on Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen jäsen ja pitää aktiivisesti yhteyttä metsäneuvojaansa Tiina Riihiahoon. Kysy! 3 Mieti sukupolvenvaihdokseen liittyvät omistusjärjestelyt hyvissä ajoin. Kirsti ja Tapio Rytilä ovat tulleet kotoaan Espoosta Kirstin omistamalle Kotalahden metsätilalle Jämsään tapaamaan metsäneuvojaansa Tiina Riihiahoa. Tiina Riihiahon mukaan metsä hyötyisi varovaisesta harvennuksesta. Koivua todennäköisesti tulee sekaan luontaisesti. Sapluuna on sama, jota Kotalahden metsätilalla on jo aiemmin onnistuneesti käytetty kuusikoiden uudistamisessa. Pentu oli tiellä ja emo istui penkalla. Rytilät ja Riihiaho pitävät yhteyttä säännöllisesti ja suunnittelevat yhdessä tilan tulevia hoitoja hakkuutöitä. 2 Metsänhoito ei ole rakettitiedettä, eikä kaikkea tarvitse osata. ”Olemme nähneet myös kettupoikueen, ja naapuri näki viime kesänä karhuemon pentunsa kanssa
Metsäveroilmoituksen jättöpäivä lähenee, ja sitä ennen pitää yhdessä käydä läpi tarvittavat paperit. Metsäkeskustelu ihmetyttää Viime kuukausina Suomen metsien käytöstä on käyty kiivasta keskustelua. Rytilät ovat seuranneet keskustelua tarkkaan: Kirsti Rytilä hämmästyneenä, Tapio Rytilä osin huvittuneena. Metsäkäynnin lopuksi Rytilät ja Riihiaho sopivat vielä seuraavasta tapaamisesta. ”Seuraavassa sukupolvessa serkuksia on jo yhdeksän. Tiina Riihiaho huomauttaa, että yksi tapa tarjota nuoremmille sukupolville kosketus metsään voisi olla metsänhoitoyhdistyksen järjestämä metsäretkipäivä, jossa tilan metsiin tutustutaan yhdessä metsäneuvojan kanssa. Ennen kuin kotimatka alkaa, Rytilät päättävät ryhtyä hetkeksi risusavottaan. Tiheä kasvuasento on johtanut siihen, että puiden latvukset ovat supistuneet. ”Meillä jo lainsäädäntö edellyttää, että metsiä hoidetaan moneen muuhun maahan verrattuna hienosti. Oman Kotalahden metsätilansa lisäksi Kirstillä on veljensä kanssa yhteinen metsäyhtymä, ja lisäksi Kirstin ja veljen yhteensä neljällä lapsella on oma metsäyhtymänsä. Rytilät hoitavat kesämökin pihatyöt polttopuuja risusavottoineen itse. Mutta en ole kuullut aikoihin, että koulussa olisi metsäoppia”, Tapio Rytilä sanoo. ”Vaikuttaa siltä, että keskustelevat osapuolet eivät ole tasapainossa. Kirsti ja Tapio Rytilä uskovat, että metsään pitää ensin tutustua, jotta siitä voi kiinnostua. Ja jos sitten EU:sta lyödään sellaiset laskelmat, että metsän hiilinielu ei olekaan nielu vaan päästö, niin kyllä se hämmästyttää. Keskustelussa pelataan aika paljon tunteilla, ja tunteissahan skaalaa riittää”, Tapio Rytilä sanoo. 21 Aarre 1/2020 METSÄ ”Metsä on tavallaan lainassa lapsiltani.” Kirsti Rytilä kertoo, että he miettivät parhaillaan veljensä kanssa, mikä olisi järkevin tapa siirtää metsäomaisuus heiltä ja heidän lapsiltaan edelleen lapsenlapsille niin, etteivät metsät pirstaloituisi. Minusta se oli mielenkiintoista, ja meidän luokalta taisi valmistua ainakin kaksi metsänhoitajaa. Tuntuu, että tässä ollaan kaatamassa koko ilmastoahdistusta metsien niskaan”, Kirsti Rytilä jatkaa. ”Kun aikanaan kävin Parkanossa yhteiskoulua, meillä oli lauantaisin viimeinen tunti metsäoppia. Kirsti ja Tapio Rytilä viettävät kaikki kesät Kotalahden tilalla sijaitsevalla kesämökillään Päijänteen rannalla. Metsäkäynnin päätteeksi Rytilät ryhtyvät risu savottaan. Metsuri kävi syksyllä raivaamassa mökin läheisyydessä, ja hänen jäljiltään maastossa on mukavasti polttopuuksi soveltuvaa rankaa. Mökkipolkua ympäröivä metsä on saanut kasvaa luonnontilaisena. Olisiko omistusmuotona yhä metsäyhtymät, vai kannattaisiko omistusmuoto muuttaa yhteismetsäksi?” Toinen kysymys on se, miten saada nuoremmat sukupolvet kiinnostumaan metsänhoidosta. Muista metsänhoitotöistä huolehtii luottometsuri.. Tapio Rytilä nykäisee Stihlin käynnistysnarusta, ja kohta rantametsästä kantautuu moottorisahan pärinä
Sekä puuston tilavuus että vuotuinen kasvu ovat lisääntyneet viisi vuotta aiemmin tehtyyn inventointiin verrattuna. Samaan aikaan järeys on kasvanut 27 senttimetristä 28 senttimetriin. VMI 12 kertoo myös, että Suomen puuston vuotuinen kasvu metsä ja kitumaalla on yhteensä 108 miljoonaa kuutiometriä. Uusin inventointi VMI 12 perus tuu vuosina 2014–2018 mitattuun aineistoon. Metsätalouden kannattavuudelle tekee hyvää, mikäli puut järeytyvät aikaisempaa nopeammin arvokkaaksi tukiksi. 50 100 150 200 250 VMI 12 (2014–2018) VMI 11 (2009–2013) VMI 10 (2004–2008) VMI 9 (1996–2003) Puuston keskitilavuus uudistuskypsissä metsissä m 3 /ha LÄHDE Luonnonvarakeskus Puuston kasvu vuodessa metsäja kitumaalla 108 milj. Korhosen mukaan laskenut sadasta vuodesta 90 vuoteen. Muutosten syistä ei ole tutkittua tietoa, mutta taustalla voi olla aktiivisempi metsänhoito ja sen aikaan saama nopeampi kasvu. Päätehakkuun tarkat ikäja läpimittarajat jäivät silloin pois. Muutos on samansuuntainen koko maassa. Säännölliset harvennushakkuut kuuluvat nykyään useimpien metsänomistajien toimintaperiPUUMARKKINAT Teksti ANTTI ÄIJÖ | Graafi AINO SAARIKIVI Uudistuskypsissä metsissä puuston keskitilavuus on kasvanut tasaisesti, kun seurataan valta kunnan metsien inventointien tuloksia vuodesta 1996 alkaen. 22 Aarre 1/2020 METSÄ NOPEA VOITTAA HITAAN Aika on rahaa metsän kasvatuksessa. Vauhdilla järeäksi Yksi selitys uudistamisiän lyhentymiseen voi olla metsänhoidon muutoksessa. Metsien keski-ikä uudistushakkuissa on Luonnonvarakeskuksen johtavan tutkijan Kari T. Vuoden 2014 alussa uudistunut metsälaki sekä sitä täydentävät asetukset ja ohjeet antoivat metsänomistajille entistä enemmän vapauksia muun muassa uudistusajankohdan valintaan. Näin ei kuitenkaan ole käynyt ainakaan laajassa mitassa. m 3 4,7 m 3 /ha. Oikein ajoitetuilla hoitotöillä ja hakkuilla voidaan vaikuttaa merkittävästi metsätalouden kannattavuuteen. Luonnonvarakeskuksen tietojen mukaan uudistamisessa onkin menty hyvään suuntaan. Valtakunnan metsien inventointien (VMI) tulokset kertovat, että metsien hoidossa ollaan menossa tähän suuntaan. Sen mukaan puuston tilavuus metsä ja kitumaal la on yhteensä 2,5 miljardia kuutiometriä. Kiertoajan lyhentämisessä suuri merkitys on oikea-aikaisella ja hyvin toteutetulla uudistamisella, mutta paljon hyvää voidaan tehdä myös taimikonhoidolla ja harvennuksilla. K iertoajan lyhentäminen puiden järeydestä tinkimättä antaa roiman sysäyksen metsätalouden kannattavuudelle. Säädösten voimaantulon pelättiin heikentävän metsänhoidon tasoa ja aiheuttavan ennenaikaisia hakkuita
aatteisiin. Ilman tarkempaa harkintaa seurauksena voi olla, että korjuu ei satu otollisimpaan ajankohtaan puuston kehityksen ja puun hinnan kannalta. Viime vuosina on yleistynyt tapa tehdä viimeiset käsittelyt yläharvennuksina. Korkokannan nosto yhdestä prosentista neljään prosenttiin lyhentää erään tutkimuksen mukaan kiertoaikaa männyllä 15–20 ja kuusella 25–30 vuotta.. Puumarkkinatilanne vaihtelee alueittain melko paljon. Ilmaston lämpeneminen on fakta, samoin ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden lisääntyminen. Harvennukset harkiten Kuitupuun ja tukin hintasuhde vaikuttaa vahvasti siihen, miten harvennukset ja päätehakkuut kannattaa ajoittaa. Esimerkiksi hyvä hinta kuitupuulle voi antaa syytä siihen, että harvennus tehdään vähän aikaisemmin. Taloudellisessa mielessä harvennushakkuiden ajoituksessa riittää kyllä pohdittavaa. Sopivan harvana kasvatetussa metsikössä puuston edullisin kiertoaika on lyhyempi kuin tiheissä kohteissa. Metsän myöhemmissä käsittelyissä painopistettä voi siirtää suurimpiin puihin. Paraneva tukin hinta pidentää optimaalista kiertoaikaa, kun taas paraneva kuidun hinta lyhentää sitä. Kelirikkoja kesäkorjuukelpoisille kohteilla saattaakin nyt olla kysyntää. Talvikorjuukohteille ei ole päästy normaaliin tapaan, ja myös metsäteiden kantavuudessa on ollut ongelmia. Korkeampaa korkoa tavoiteltaessa kiertoaikaa pitäisi pystyä lyhentämään. Kuitupuuleimikoiden kysyntä näyttää edelleen suotuisalta. Osatekijänä voi olla olosuhteiden muutos ja esimerkiksi metsänlannoitusten yleistyminen. Edullisinta taloudellista tulosta tavoiteltaessa ensiharvennusvaiheessa kannattaa poistaa kaikenkokoisia puita laatua painottaen. Katkontaan tulee kiinnittää edelleen huomiota. Metsien hoidossa on siinä mielessä samaa lasten kasvatuksen kanssa, että ensimmäisillä vuosilla on hyvin suuri merkitys. Laatutappiot ovat sitten oma lukunsa. Tämä ei välttämättä ole toiminnan kannattavuuden näkökulmasta paras vaihtoehto. Tukin hinta heikentyi enemmän kuin kuidun. Olisi kyllä yllättävää, jos muutokset näkyisivät VMI-tuloksissa näin nopeasti. Tasaista edistystä Moni metsänomistaja perustaa metsissä tehtävät toimet metsäsuunnitelmiin ja tavoittelee mahdollisimman tasaisia vuosittaisia tuloja. Harvennushakkuiden kannattavuuteen puun hinnalla on suomalaisten tutkimusten mukaan melko pieni vaikutus. Vallitsevilla hinnoilla metsänomistajan kannattaa tavoitella mahdollisimman suurta tukkisaantoa ja valita hoitotoimet tätä silmällä pitäen. Oikein ajoitetun taimikonhoidon edut näkyvät metsissä pitkään. Molemmat tekijät nopeuttavat puiden kasvua. Tutkimukset osoittavat kiistatta, että hoitamattomissa metsissä kiertoajat ovat pidempiä. Soita ja tule katsomaan miten harvesteri toimii! Kinetic T8 8-pyörävetoinen pienmetsäkone Nyt saatavana Saatavana myös Country metsäperävaunut ja kuormaimet metsä-säämänen valk pohja 95x130.indd 1 31.10.2019 9:13:20 Ajankohtaista Vuoden 2019 puukauppamäärät jäivät noin 30 prosenttia edellisvuotta pienemmiksi. Hoitamattomissa metsissä kiertoajat ovat pidempiä. 23 Aarre 1/2020 METSÄ Leveys 1,57 m Paino 2T Lisävarusteet – Lämmin ohjaamo – Telat/ketjut – Kauko-ohjattu vinssi – Kippilava – Tuhkan/ apulannanlevitin 0500 373 420 l Tukikohdantie 10, 76150 PIEKSÄMÄKI www.metsa-saamanen.fi Kuusi eri kokoluokkaa Kysy tarjous AM 300 rullaharvesteri tai sykeharvesteri Katso video kotisivuilta. Tällöin kiertoaika pitenee, mutta järeän puun osuus kasvaa. Tällöin puut ovat myös päätehakkuun aikaan järeämpiä. Pätevä metsätalouden kannattavuuden mittari on metsään sitoutuneelle pääomalle saatava korko. Toisaalta korkeat korjuukustannukset kannustavat tekemään harvennukset myöhemmin, jolloin hakkuukertymät ovat suurempia. Metsänomistaja voi itse asettaa korkotavoitteen ja määrittää muun muassa päätehakkuun ajankohdan sen perusteella. Tämä tuo ihan selvää, rahassa mitattavaa hyötyä. Ajoissa tehdyllä taimikonhoidolla voidaan lisätä hakatun puun keskijäreyttä myös harvennuksissa. Ensiharvennusta samoin kuin myöhäisempiä harvennuksia kannattaa lykätä vain, jos samalla voidaan varmistua harvennuksessa jätettävien puiden elpymisja kasvukyvystä. Alkuvuoden 2020 leudot säät ovat vaikeuttaneet puunkorjuuta
Hankintahakkaajaa pikkusahat kiinnostavat keveytensä takia. MOOTTORISAHAT AARRE KOKEILU Pikkusahat käytössä Juttuun liittyvällä videol la Juha Saukko hakkaa kokeilu sahoilla ja kertoo kokemuksiaan. KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso Aarre 1/2020 METSÄ 24. Pikkusahat pinteessä Ensiharvennuksella poistettavat puut ovat lähes järjestään pieniä, ja niiden kanssa pärjää pienemmälläkin sahalla. Makita EA 3600F
Makita 3600F kuuluu keskihintaisiin, se maksaa kampanjassa 349 euroa. K okeiluumme valitut Makita EA 3600F ja Oleo-Mac GS-371 lukeutuvat molemmat 35,2 kuutiosenttimetrin sylinteritilavuudellaan pikkusahoihin. Teholukujen perusteella sahojen potku voisi riittää ensiharvennukselle. Tehoa niistä löytyy mukavasti: Oleo-Macista 1,8 kW ja Makitasta 1,7 kW. Toinen rakenteellinen ero löytyy terälaippojen pituudesta. Siksi Juha irrotti myös läpän kehikon, jolloin aukko hieman suurentui. Makita on rungoltaan hivenen pienempi, ja sen takakahva on keskemmällä. Molemmat ovat selvästi halvempia kuin Stihl 201 CM, jonka hinta on huimat 799 euroa. Näinkin voisi päätellä, jos tuijottaa vain hintaa. Välillä tyhjäkäynti nousi. Miten uutuudet pärjäsivät ensi harvennuksella verrattuna tämän kokoluokan kunkkuun. Mutta onko Stihl 201 neljä kertaa niin hyvä saha kuin kokeilun Oleo-Mac. Koska se on melkoisen hintava, uudet sahat herättivät kiinnostuneen kysymyksen, olisiko niistä Stihlin korvikkeeksi. Terälaipoiltaan 14-tuumaiset Makita EA 3600F (vas.) ja Oleo-Mac GS-371. Tältä osin ero Stihl 201 -sahaan tuntui suurelta.. Oleo-Mac ei ole kovan pakkassään saha. Miksi Makitassa ja Oleo-Macissa on näin pitkä laippa. Tämän rakenteellisen eron voi tuntea kourissaan näitä kolmea sahaa kääntelemällä. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA VEROVINKKI MOOTTORISAHAT SEKÄ niiden poltto aine-, teräöljy-, varaosa-, huoltoja korjauskulut ovat metsänomistajalle verovähennyskelpoisia vuosi menoja. Ero hämmästytti Juhaa, jolle Stihl 201 ja sen edeltäjä Stihl 200 ovat tuttuja työkaluja. Näin voi olettaa, koska tämän kokoluokan sahoissa pitkään kuninkaan kruunua kantanut Stihl 201 CM on täsmälleen samankokoinen. Sekä kokeilun Makitassa että Oleo-Macissa on 14-tuumainen laippa. Myös siinä sylinteritilavuus on 35,2 kuutiosenttiä ja tehokin samaa luokkaa, 1,8 kW. Lauhoilla säillä saha toimi, mutta pakkasen kiristyminen 15 asteeseen tuntui olevan liikaa. Lyhyt laippa vastaa loogisesti pikkusahan muitakin mittasuhteita. Ongelma johtuu osittain siitä, että talviläppä on liian pieni. Pohjoismaissa se ei lukeudu ammattikäyttäjien metsäsahoihin vaan vapaa-ajan sahaluokkaan. Juhan kokeilemissa Makitassa ja Oleo-Macissa sylinteri on perinteisesti pystysuorassa. Stihl 201:n laippa on vakiomallissa 12-tuumainen. Kuinka suuri merkitys asialla on metsässä, sitäkin Juha lähti kokeilemaan. Oleo-Mac GS-371 maksaa 199 euroa ja on näin kokoluokkansa edullisimpia sahoja. 25 Aarre 1/2020 METSÄ Aarteen kokeilussa Juha Saukko pani kaksi pikkusahaa koville viedessään ne jokavuotiselle hankintasavotalleen. Rakenteelliset erot Stihl 201:n sylinteri on vaakatasossa. Tätä lähti kokenut hankintahakkaaja Juha Saukko Aarteen kokeilussa selvittämään. Onko siitä haittaa hakkuutyössä tai ehkä jotain hyötyä. ALV-VELVOLLINEN METSÄNOMISTAJA merkitsee metsäverolomakkeelle ostostensa alvittomat hinnat ja ilmoittaa arvonlisäverojen osuuden erikseen alv-ilmoituksella. Kaasuttimessa ilmeni polttoseoksen virtauksen ongelmia eli jäätämistä, jolloin saha ei ota kunnolla kierroksia. Makaavassa asennossa oleva sylinteri laskee painopistettä ja tekee kääntelyn karsiessa käteväksi. Se on paljon, kun sahojen raamit ovat lähellä toisiaan. Stihl 201 on vuosikausia ollut ammattikäyttäjien suosituin pikkusaha. Se auttoi mutta ei poistanut ongelmia kokonaan. Italialainen pakkasilla Italialainen brändi Oleo-Mac on Euroopassa tunnettu tuotemerkki. Yhden Stihl 201:n hinnalla saa neljä Oleo-Macia. Alkutalvi oli lauha, mutta Juha avasi Oleo-Macin niin sanotun talviläpän, joka päästää lämmintä ilmaa sylinterikopan alta ilmansuodattimen puolelle
26 Aarre 1/2020 METSÄ MOOTTORISAHAT Oleo-Mac selviytyi pikkupuiden karsinnasta ja katkonnasta tehon puolesta yllättävänkin hyvin.
Makitat ovat nimeä ja väriä lukuun ottamatta pitkälti samoja sahoja kuin Dolmarit. Juhaa oudoksutti myös tankin korkin vino asento. Oleo-Mac painaa tankit täynnä 5 652 grammaa, Stihl 201 vain 4 986 grammaa. Sammuttimen kookas nappi oikkuili ajoittain, eikä saha sitä painaessa aina sammunut heti. Hän tottui sahaan nopeasti. Purukopan mutterit ovat muovilenkeissä eivätkä voi pudota, mutta niiden saaminen jenkoihin on konstikasta. Pitemmän laipan etuna on se, ettei karsiessa tarvitse kumartua yhtä paljon kuin lyhytlaippaisella. 27 Aarre 1/2020 METSÄ Kohtalainen käsissä Oleo-Mac GS-371 oli halvin saha, jolla Juha on koskaan hakannut hankintaa. Eroa kertyy yli 600 grammaa, josta osa tulee pitemmästä laipasta ja ketjusta. Monia pikkuvaivoja Juhan työmaalla poistettavat puut olivat pieniä kuitupuita, mutta tukkejakin kertyi. Painoeron huomaa työssä. Tämä oli yllättävää 14-tuumaisen laipan takia. Oleo-Mac on kömpelömpi sekä pitemmän laipan että pystystä sylinteristä johtuvan korkeamman painopisteensä takia. Italialaissahan takuu on kaksi vuotta. Identtisiä Makitan ja Dolmarin vastaavat mallit eivät välttämättä ole. Karsinta on kuitenkin kulmikkaampaa. Sen sijaan sahan muotoilu pystysuunnassa tuntui sopivalta karsintaan. AARRE SUOSITUS: Oleo-Mac GS-371 on edullinen pikkusaha, joka sopii parhaiten rankapuiden hakkuuseen ja polttopuiden tekoon, kun ei ole kiirettä. Kokonaisuutena Oleo-Mac ei tuntunut neljä kertaa kokoluokan kunkkusahaa huonommalta. Selästään kankea voi olla jopa tyytyväinen. Hyvä voitelu lisää paitsi laipan myös koko sahan käyttöikää. Isona plussana Juha piti sitä, että öljypumppu voiteli laippaa hyvin, mikä näkyi teräöljyn reiluna kulumisena. Myönteistä sahassa oli se, että kahvat tuntuvat olevan kohdillaan ja sahaustuntuma Juhan mielestä kohtalainen. Hankintatyöhön varasahaksi. Hinta-laatusuhteessa on kyse myös maku asioista. Kiihtyvyys on kohtalainen. Ketjujarru oli Juhan mielestä turhan herkkä laukeamaan. Myös isot puut katkeavat, mutta laippaa ei kärsi painaa. Myös Dolmar on sahamerkkinä edelleen olemassa. Pykälää parempi Makita Makita on työkalujen valmistajana maailman tunnetuimpia tuotemerkkejä, mutta Makita-nimisiä moottorisahoja markkinoilla on ollut vasta muutaman vuoden. Pakkasilla ja ärhäkkyydessä tasoero pikku-Stihliin on kuitenkin myyntipuuta hakatessa selvä. Saha ei kuitenkaan ole uusi. Karsinta ei kylläkään suju yhtä jouhevasti kuin Stihl 201:llä. Pitkähkö laippa ei ollut niin huono ensiharvennuksella kuin etukäteen olisi voinut kuvitella. Mutta tärkeämpää oli se, että Oleo-Mac lähti kaiken aikaa hyvin käyntiin. Ei koville pakkasille. Oleo-Macin tulpanhatun takaa pilkistävä vaalea talviläppä osoittautui turhan pieneksi. Lämmintä ilmaa virtaa kaasuttimeen kitsaasti. Katkonnassa ei periaatteessa ollut tehon puolesta ongelmia. Oleo-Macin moottori on kuutiotilavuuteen nähden riittävän tehokas. Myös purukopan asennus laipan kääntämisen jälkeen paikoilleen on kopan muotoilun takia hieman kankeaa. Aarteen kokeilija Juha Saukko käytti työmaallaan Fortumin pienkonebensaa ja bioteräketjuöljyä.
Stihl 201 on silti vielä parempi karsintasaha kuin Makita. Lisävarusteena Makitaan voi ostaa 12 tuuman laipan ja sitä vastaavan teräketjun hintaan 39,80 euroa. Mutta plussana on se, että tehoa MOOTTORISAHAT Makitan sylinterikopan kannen klipsit avautuvat ruuvarilla vääntäen. Ilmansuodatin on suorapintainen mutta iso.. Stihlin vaakatasoinen sylinteri mataloittaa painopistettä ja koko sahaa, mikä parantaa ominaisuuksia karsinnassa. Käyntihäiriöitä pakkasilla ei ilmennyt. Tämä johtunee siitä, että Makitassa päästöt pysyvät kurissa moottorin ilmahuuhtelulla. Ero keveydessä parantaa käsiteltävyyttä. Juuri tämä ominaisuus tekee siitä niin hyvän pienten ja oksaisten kuitupuiden karsintaan. Öljytankin korkki tuntuu myös olevan herkkä aukeamaan, ellei sitä väännä tiukkaan kiinni. Ne keventävät painoa ja parantavat sahan käsiteltävyyttä. Makitan pitkään 14 tuuman laippaan Juha tottui nopeasti. Käsissä Makita on tasapainoltaan vähän Oleo-Macia parempi. Eron tuntee Juhan mukaan käsissä. Stihl 201 ottaa korkeat huippukierrokset nopeasti. Makita talvisahana Myös Makitan talviläpän Juha piti alusta asti auki. Stihlillä etuna on myös laaja huoltoverkosto. Oleo-Maciin verrattuna Makita on sylinterin hiouduttua ärhäkkä, mutta Stihl 201:lle se ei pärjää kierrosherkkyydessä. Pieniä puutteita Makitan teräöljysäiliön aukko ja korkki ovat kooltaan merkillisen pieniä. Hyvää sahoissa oli muun muassa se, että ne käynnistyivät helposti. Makita ei ole samanlainen herkkä kierroskone. Mutta tässäkin Stihl 201 pesee molemmat uutuudet: se painaa tankit täynnä 320 grammaa Makitaa vähemmän. 28 Aarre 1/2020 METSÄ Jälleen yksi päivä sahoja kokeillen alkaa olla takana. Se hankaloittaa öljysäiliön tankkausta. Outoa sahassa on Juhan mielestä myös se, että sammutusvipu toimii päinvastaiseen suuntaan kuin normaalisti eli alaspäin vipua painaen. Kokeilussa käytimme 14 tuuman terävarustusta, koska sillä sahaa myydään. Siksi Makita on karsiessa vähän ketterämpi kääntymään. Käyntiin Makita lähti moitteitta myös kovemmilla pakkasilla, joten tämänkin puolesta se tuntuu sopivan Suomen talveen. Öljypumppu toimi Makitassa hyvin ja voitelu oli reilua kuten pitää. Makita painaa tankit täynnä 5 309 grammaa – noin 340 grammaa vähemmän kuin Oleo-Mac. Kun nämä tekijät yhdistetään Stihl 201:n ketteryyteen karsinnassa, perusteita sen selvästi korkeampaan hintaan alkaa löytyä. Pakkasella kylmin käsin kiristämisen tarkkuus tuntui haitalta. Se aiheutti tahattomia sammutuksia. Makitassa kädet ovat karsiessa enemmän samassa linjassa kuin Oleo-Macissa. Aluksi se tuntui turhan vaatimattomalta, mutta moottorin hioutumisen myötä kone alkoi Juhan mukaan kiertää aina vain paremmin. Plussat ja miinukset laipan osalta olivat samat kuin Oleo-Macissa. Melko ärhäkkä Eniten mielenkiintoa Makitassa herätti ennakolta sahan kierrosherkkyys. Stihl 201 on molempia selvästi ketterämpi. Se johtunee osin siitä, että Makitan takakahva sijaitsee keskemmällä sahaa. Mitään perustetta pienuudelle Juha ei keksinyt ja piti sitä yksinomaan puutteena. Bensan kulutus tuntui Makitassa vähäisemmältä kuin Oleo-Macissa. Lämpimän ilman virtausaukko on Makitassa riittävän suuri, eikä saha tunnu muutenkaan herkältä jäätämiselle
Oleo-Macin tankin korkin vino asento vaikeuttaa tankkausta. Se näyttää pienentäneen sahan kulutusta.. Ilmahuuhtelu pienentää bensan kulutusta, koska kaikki bensa palaa. Polttoaineikkuna on mukava lisäominaisuus. Ilmapulssin ansiosta pakotahdin myötä sylinteristä poistuu vain pakokaasuja, eikä lainkaan palamatonta ilman ja bensan seosta. LISÄTIETOJA Makita, makita.fi | Oleo-Mac, kone-glans.fi Mikä ilmahuuhtelu. Sen kautta sylinteri imaisee ilmapulssin. Ketteryys parantuu lisävarusteena myytävällä 12 tuuman laipalla. Kevytsahaksi moottori on yllättävän vääntävä laajalla kierrosalueella. Puhdas ilmapulssi ohjautuu pakoja imutahdin väliin niin, ettei palanut pakokaasu sekä palamaton ilman ja bensan seos pääse menemään sekaisin. Moottorisahan sylinterin ilmahuuhtelu tarkoittaa sitä, että moottorissa on erillinen, ylimääräinen ilmakanava. Sitä on vaikea sanoa, mutta mitä ammattimaisempaa hakkuu on, sitä paremmin Stihl 201 haukkuu hintansa. Hinta (e) Sylinteri tilavuus (cm 3 ) Teho (kW) Paino (g)* Terälevyn pi tuus (tuumaa) Vetolenkin leveys (mm) Polttoaine säiliö (l) Teräöljy säiliö (l) OleoMac GS371 199 35,2 1,8 5 652 14 1,3 0,32 0,22 Makita EA 3600 F 439 ** 35,2 1,7 5 309 14 1,3 0,30 0,26 Parivertailun moottorisahat * Aarteen mittaama paino laipan ja ketjun kanssa, polttoaineja teräöljytankit täynnä, ilman muovista teräsuojaa eli täydessä käyttökunnossa. Semmoinen urakka hoituu myös Makitalla, vaikka ei yhtä ketterästi kuin Stihlillä. Vanhoissa sahoissa sen huomasi siitä, että pakokaasujen seasta saattoi haistaa selvän bensan käryn. Makitan takuu on kaksi vuotta yksityiskäytössä ja puoli vuotta ammattikäytössä. Sahavalmistajista ilmahuuhtelun ottivat ensimmäisinä käyttöön Husqvarna ja Stihl jo useita vuosia sitten. Juuri palamaton seos synnyttää päästöjä. tuntuu löytyvän myös matalilla kierroksilla. Ilmahuuhtelu yleensä lisää hitusen sahan tehoa. Toisaalta kyse on myös makuasioista. 29 Aarre 1/2020 METSÄ Juha vierasti aluksi sahojen pitkiä terälaippoja mutta tottui niihin yllättävän pian. Juhan mielestä Makita 3600F on riittävän hyvä metsänomistajan normaalille vuosittaiselle 125 motin tai sitä pienemmälle hankintasavotalle. Mökkija pihasahana sekä polttorangan hakkuussa saha on hyvä. ** Maaliskuun alusta kampanjahinta 349,00. Makitastakin löytyy jo päästöjä kurissa pitävä ilmahuuhtelu. Entä onko Makitan laatuero niin suuri kuin hinta osoittaa. AARRE SUOSITUS: Makita EA 3600F on keskihintainen pikkusaha, jonka teho ja kierrosherkkyys riittävät melko hyvin myös ensiharvennusta tekevälle hankintahakkaajalle
Kasvava osa metsänomistajista asuu kaukana metsästään ja on riippuvainen palveluja tarjoavien organisaatioiden osaamisesta ja ammattimoraalista. Jos otos on edustava, metsiä hakataan liian harvaksi kymmeniä tuhansia hehtaareja vuosittain. Olisiko tässä aihetta Ruotsi–Suomi-yhteistyöhön, tutkijoiden, yrittäjien, arjen toimijoiden. Näin saadaan maan vesi ja ravinteet, auringon valo ja lämpö sekä ilman hiilidioksidi tehokkaasti jalostettua uudeksi puuksi. Metsänomistaja valitsee itse tai ammatti-ihmisen kanssa hakkuutavaksi yleisimmin harvennuksen, jossa valitaan kasvamaan puiden kasvukilpailun voittajia, joilla on hyvät juuret ja pitkä, elävä latvus. Avohakkuu antoi vuonna 1984 Ruotsissa keskimäärin 180 kuutiometriä puuta hehtaarilta, vuonna 2015 vain 260 kuutiota. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit Aarre 1/2020 METSÄ 30 M etsänomistaja on ylennetty sankariksi ilmaston pelastustalkoissa. Lipevät markkinoijat korostavat, kuinka he tarjoavat metsänomistajille vaihtoehtoja, usein juuri avohakkuille. Nuoren metsän kunnostuksessa arvosanan ”hyvä” sai alle puolet kohteista, Pohjanmaalla alle joka kolmas. RUOTSALAINEN ATL-LEHTI uutisoi äskettäin Fredrik Reuterin tutkimuksen, joka hyvin laihaksi lohdukseni kertoi, ettei meno länsinaapurimme metsissä ole sen parempaa kuin meilläkään. Taimikot jäävät liian tiheiksi, harvennuksissa taas otetaan puuta enemmän kuin olisi järkevää. Mitä on hiilensidonnan ja järkevän taloudenpidon kannalta nuoren metsän kunnostuskohde, jolta hakkuuja ajokone valtion tuella keräilevät 20–30 litran runkoja tien varteen, missä lehtipuuvaltaiset kasat odottavat yli vuoden hakkuria ja rekan kyytiä ”energiantuotantoon”. Maltti ja järki harvennuksilla lisäisi kiertoajan hiilen sidontaa 40 prosenttia. Ensiharvennushakkuiden pino oli kasvanut Ruotsissa edellä mainitussa aikavertailussa 77 prosenttia, myöhempien harvennusten 58 prosenttia. KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen kolumnisti Juha ”Koltta” Aaltoila (s. Avohakkuita oli hakkuiden pinta-alasta vähiten vuonna 2012, 17,3 prosenttia, eniten vuonna 2016, 21,6 prosenttia. Ja ”virheellinen” eli lainvastainen jää viranomaisen tiedotteissa selvittämättä. Surkeutta yritetään paikata raa’alla hakkuulla. Iso raha on tyrkyllä, ilmastokin kiittää. Otoksen niittaaminen koko maata koskevaksi kertoo metsänomistajien kärsivän isot tappiot. Kirjoitan ”vain” siksi, että Reuterin mukaan luvun tulisi olla paljon isompi. ”Lainmukaisuuden” tiheysrajan täyttävä metsä voi olla karmea harveikko. Ikävää on, että jatkuvan kasvatuksen jälkien monikymmenvuotinen korjuu-urakka tuntuu olevan nykypäättäjille ja monille toimittajille ihan outo asia. Luke tuottaa tiedot männyn, kuusen ja koivun siemensadoista vuosittain. Uskon että hyviä käytäntöjä löytyy monistukseen. AALTOILA Surkeutta yritetään paikata raa’alla hakkuulla.. Tarkastusten tulokset eivät iloa nosta. Herättikö kolumni ajatuksia. Kuluttaako sähläily fossiilienergiaa enemmän kuin puunhötöstä pannussa irtoaa. Sopimusrikkomus on korvauksen ja uutisenkin aihe. Tutkija laskee metsänomistajien päätehakkuutulojen jäävän 20 prosenttia optimaalisesta liian rajujen harvennusten takia. Tapahtuuko tunaroinnin tantereelle mitään. Avohakkuilla pelottelu on saavuttanut käsittämättömät mittasuhteet. UPM imeltelee jatkuvalla kasvatuksella ikään kuin talolla ei olisi tarpeeksi talvileimikoita. Runsas hiilensidonta ja hyvä taloustulos lyövät kättä. Reuterin mukaan harvennukset ovat nyt aivan liian voimakkaita ja ne tehdään liian myöhään. JUHA AALTOILA Hiilen sidontaan on kalut, missä ovat taito ja halut. Hyvä sato kannattaa hyödyntää. 1947) pääsi taimien lajitteluun 11-kesäisenä, siitä ura yleni aukkojen viljelijäksi. Laskin avohakkuiden pinta-alan osuuden kaikkien hakkuiden alasta kymmenvuotiskaudelta 2009–2018. Metsänhoitajan työ yksityismetsissä vei hänet vuonna 1986 kynän varteen, ja kynä on pysynyt terävänä. Liian harvaksi, silti ”lainmukaiseksi”, hakattiin yli kahdeksan prosenttia kohteista. Hakkuilla voidaan myös vaihtaa metsän puusukupolvi luontaisesti. Kun seuraava puusukupolvi istutetaan jalostetuilla taimilla, kasvu ja hiilensidonta paranevat 20–25 prosenttia. Entä meneekö tieto metsän tuhoamisesta maanomistajalle. Minusta metsänomistaja on aivan liian usein uhri. Hakkuussa siementämään valitut emopuut poistetaan ylispuuhakkuulla taimia kiusaamasta. Metsänomistajan kannattaa vaatia kauppakirjaan pyöreiden suositusten sijaan numeroina jäävän puuston tiheys. Harvennushakkuissa työn jälki oli ”hyvää” 55 prosentilla kohteista. Koneyrittäminen kannattaa sitä huonommin, mitä heikommille taimikonhoidon jäljille yrittäjä joutuu hakkuulle. HAKKUIDEN JA TAIMIKONHOIDON laatu on kestomurheen aihe
F I Pyydä vaihtoja rahoitustarjous: HONDA ATV -mallisto alkaen 7 990 € * Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. Aarre-lehti 1/2020 1/1 sivu 230x290 mm + 5 mm leikkuuvara RASKAAN TYÖN RAATAJA! TRX500FPE T3B sh. Tarkat rahoitusesimerkit ja -ehdot verkkosivuillamme. 020 7757 200 facebook.com/hondamonkijat Hondabikes Finland H O N D A M Ö N K I J ÄT. 10 590 € 205 €/kk * TRX420FE T3B sh. H O N DA M Ö N K I J ÄT. Pidämme oikeuden hinnan muutoksiin. 8 990 € 175 €/kk *. F I Puh
Kokooja uran jäädyttäminen saattaa ratkaista, onnistuuko se vai ei. PUUNKORJUU Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS 32 Aarre 1/2020 METSÄ. 32 Aarre 1/2020 METSÄ Kantavuutta polantamalla Lauhoina talvina leimikoiden korjuu voi olla pulmallista. Hakkuukoneen telat ovat 900 mm:n levyiset, ajo koneen vieläkin leveämmät. Leveät telat parantavat koneiden kantavuutta
Tiivis ja kostea lumikerros saa tämän jälkeen jäätyä kuukauden päivät. Ne kohdat, mistä kolaat ja kuljet, ovat keväällä kaikkein paksuimmin jäässä”, Aki Laaja sanoo. Jos kokooja uran avaamisen jälkeen sataa lunta, jäljet on avattava uudelleen. Täydellä puukuormalla varustettu ajoko ne voi painaa 35 tonnia, ja isolla leimikolla edestakaisia ajokertoja tulee helposti kym meniä. Polantamisen jälkeen kokoojauraa peittää 15–20senttinen jäätyneen lumen kerros. ”Kokoojaura kannattaa tehdä 4–5-metriseksi, jotta kuljettaja voi tarvittaessa vaihtaa raidetta”, Kai Laaja sanoo.. ”Lumi on valitettavan hyvä eriste. Kun Petri Onjukka avaa kokoojauraa, hakkuukoneen alle jäävä lumi painautuu kiinni maahan. Polanne kestää niin kauan kuin se jous taa koneen alla kokonaisena levynä. ”Jos kuljettajasta tuntuu, ettei polanne kanna, on korjuuajankohtaa muutettava”, Aki Laaja sanoo. Normaali käytäntö on, että hakkuuko neenkuljettaja pui hakkuutähteet kokooja uran päälle tuomaan lisää kantavuutta. Helpoilla kohteilla tämä riittää antamaan kokoojauralle juuri sopivan määrän lisäkan tavuutta. Yksi keino on jäädyttää kokoojaura po lantamiseksi kutsutulla tekniikalla. Jo kymmenen sentin kerros estää routaan tumisen”, MetsäMultia Oy:n johtaja Kai Laaja sanoo. Jos PUUNKORJUU Metsä-Multia Oy:n Aki (vas.) ja Kai Laaja korostavat suunnittelun merkitystä. Monena talvena viimeisiä talvikorjuu leimikoita on korjattu maaliskuun aikana melkeinpä kelloa vastaan. 34 Aarre 1/2020 METSÄ M ultialla Pirttiperällä hakkuukoneenkuljetta ja Petri Onjukka avaa harvennusmännikköön kokoojauraa. Polantamisella korjuuaikaa on usein mahdollista venyttää ratkaisevat päivät. Tämä johtuu siitä, että turvekangas ei ole 10 asteen pakkasjakson jälkeenkään kunnolla roudassa. ”Periaate on sama kuin kotipihassasi. Samalla maaperän turpeessa oleva kosteus nousee pintaan, vähän samal la tavoin kuin kosteaa pesusientä puristaes sa. ”Oikeanlainen kokoojaura on aivan suora ja noin 4–5 metriä leveä, jotta kuljettaja voi tarvittaessa vaihtaa raidetta”, sanoo Met säMultia Oy:n toimitusjohtaja Aki Laaja. Jos katsoo tarkasti Pirttiperän leimikon mäntyjen latvuksia, saattaa huomata niiden kevyesti heilahtelevan lumikuormansa alla, kun moto ohittaa ne. Kokooja ura, jota kutsutaan myös pääajouraksi, on lähikuljetuksen pääväylä. Aina tämä ei kuitenkaan riitä. Sitä pitkin ajoko neen kuljettaja vie kaiken leimikolta korjat tavan puutavaran tien varteen välivarastoon. Kantavuutta kokoojauralle Roudattomuus on viime talvina aiheuttanut usein päänvaivaa puunostajille ja korjuu yrittäjille. Kolmas kerta toden sanoi Kun hakkuu polantamisen jälkeen alkaa, on hakkuukoneen kuljettajan vastuulla arvioi da, onko polanne jäätynyt riittävästi. Vaikeammilla kohteilla jäätymistä voidaan auttaa esimerkiksi pakkaamalla lunta kuoppakohtiin tai ajamalla kokoo jauran läpi toistamiseen kevyemmällä, alle 20tonnisella hakkuukoneella. Sen alla routa voi painua jopa metrin syvyy teen. Siksi on tärkeää, että kokoojaura suunnitellaan ja tehdään huolellisesti. Miten turvemaiden talvileimi koilta saadaan puut korjattua, jos maa ei jäädy
Ajokoneen on oltava kahdeksanpyöräinen”, kertoo Metsä Groupin tuotantopäällikkö Pasi Arkko. Jos maa ei routaannu, ovat korjuuvauriot todellinen riski etenkin turvemaiden kuusikoiden harvennuksilla. ”Toisaalta pieni kone ei aina auta, sillä pienellä kuormatraktorilla ajokertoja tulee enemmän.” Hangen peittämän maan kantavuutta voi olla vaikea arvioida, ja välillä käy niin, että jo aloitetut hakkuut on pakko keskeyttää. Arkon mukaan kevyet metsäkoneet kiinnostavat metsänomistajia, ja pyyntöjä sellaisten käytöstä tulee toisinaan. Pitkä pakkasjakso varmisti sen, ettei hakkuurästejä jäänyt. Tämän vuoksi puun ostajat edellyttävät usein urakoitsijoilta erikoisvarusteltua korjuukalustoa turvemaille. ”On koneyrittäjän ammattitaitoa osata myös keskeyttää aloitettu työ. Aarre 1/2020. 35 METSÄ Turvemaa vaatii erikoiskalustoa T alvi 2018–19 oli puunkorjuun kannalta erinomainen Etelä-Suomea myöten. Kuiva kesä sopii turvemaiden korjuuseen märkää talvea paremmin. Tietyin edellytyksin myös korjuuajankohtaa voidaan vaihtaa. Jos keli on vaikea, hakkuuta saatetaan lykätä seuraavaan talveen tai siirtää kesälle. Vuodet kuitenkin vaihtelevat, ja varsinkin etelärannikolla perinteiset pakkastalvet ovat harvinaistuneet. Metsäkeskus arvioi, että puunkäytön lisääntyessä turvemaiden merkitys puuntuotannossa kasvaa entisestään. Pirttiperän leimikon harvennus jatkuu, kun kokoojaura saa ensin jäätyä kuukauden päivät. Kai Laaja ja Petri Onjukka keskustelevat tulevista hakkuista. Petri Onjukka työskentelee Metsä-Multialla hakkuukoneen kuljettajana. Tällä hetkellä Suomen puuvarannoista noin neljännes ja metsän vuotuisesta kasvusta viidennes on turvemailla. Lauhoina talvina viimeisiä talvileimikoita on korjattu maaliskuussa kelloa vastaan. Monesti työtä päästään jatkamaan saman talven aikana sään muututtua. ”Edellytämme, että hakkuukone on varusteltu kantavilla, vähintään 90-senttisillä teloilla. Samaan aikaan turvemetsien puunkorjuu on yleistynyt. Sillä rakennetaan luottamusta”, Arkko sanoo. Toinen vaihtoehto on lykätä korjuuta seuraavaan talveen. Esimerkiksi kuivan kesän 2018 jälkeen vedenpinta oli niin alhaalla, että turvemaille päästiin myös kesällä
Sen sijaan kevyistä metsäkoneista yritys ei ole kiinnostunut. ”Lopuksi meidän täytyi nostaa kaivurilla märkää maata polanteelle”, Kai Laaja kertoo. PUUNKORJUU Maaston kantavuutta on joskus vaikea arvioida luonnossa. Kai Laaja muistaa tapauksen, joka aiheutti poikkeuksellisen paljon työtä. Oranssilla merkityt alueet ovat talvikorjuukelpoisia turvemaita. Polantamalla Metsä-Multia on saanut korjattua sellaisiakin kohteita, jotka muutoin olisivat osoittautuneet mahdottomiksi. Talvinen maasto ei aina kerro, kuinka pehmeä maaperä on”, Aki Laaja sanoo. Hakkuukone on varusteltu leveillä, 900 mm:n teloilla. Punaisella on merkitty kohteet, jotka sopivat ainoastaan talvella korjattaviksi. ”Korjuukelpoisuuskartta on osoittautunut hyväksi työkaluksi korjuukelpoisuuden arviointiin. ”Pienillä ja kevyillä koneilla tuottavuus on huomattavasti alhaisempi, sen vuoksi niiden markkina osuus on hyvin pieni”, Kai Laaja sanoo. Vaikeimmille kohteille nämä ovat välttämättömiä toimia, jotta puut saadaan korjattua.” Toisaalta ilman polannetta puut pitäisi ajaa metsästä vajailla kuormilla, mistä myös aiheutuisi kustannuksia, tai kohde jäisi korjaamatta kokonaan. ”Pylkönmäellä oli kohde, joka periaatteessa oli kesäkorjuukelpoinen mutta sijaitsi nevan takana.” Polannetta nevan yli yritettiin rakentaa kolmena talvena, kunnes olosuhteet viimein olivat sellaiset, että leimikolle päästiin. Oikeanlainen konekalusto auttaa myös. Karttapalvelu auttaa arvioimaan Aki ja Kai Laaja käyttävät korjuukelpoisuuden arvioinnissa apuna Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilta löytyvää Korjuukelpoisuuskartat-palvelua. Leveät telat tuovat kantavuutta Peltojen ja purojen ylitystä varten Metsä-Multialla on käytössään lankuista rakennettu ajoramppi. Sen avulla on pehmeitä paikkoja ylitetty parhaimmillaan sadan metrin matka. Ajokoneen telat ovat vieläkin leveämmät, 1 050-milliset. Palvelun rasterimuotoiset kartat kuvaavat maaston kantavuutta eri korjuuajankohtiin yhdistettynä. Lumipeitteen alla maa saattaa olla roudaton.. Tämä on estettävä”, Kai Laaja sanoo. Korjuukelpoisuuskarttojen laskentaan on käytetty laserkeilausaineistoa ja Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa. Polantaminen nostaa puunkorjuun hintaa, mikä otetaan yleensä huomioon puukaupan yhteydessä. Vihreät alueet kuvaavat kesäkorjuukelpoisia kangasmaita, keltaiset kesäkorjuukelpoisia turvemaita. 36 Aarre 1/2020 METSÄ se murtuu, murtumapaikka on korjattava esimerkiksi ajamalla hakkuutähteet kohdan päälle. Ilman polannetta puut pitäisi ajaa metsästä vajailla kuormilla. Käynneistä myös syntyy ylimääräisiä siirtokustannuksia. ”Jos murtumaa ei korjaa, polanne jatkaa murtumistaan koneen edellä. ”Koneyrittäjät käyvät erikseen kohteella avaamassa pääurat, jolloin työvuorot yleensä jäävät rikkonaisiksi
F I Laadukkaat kotimaiset Ecolan Silva ® -tuhkalannoitteemme on suunniteltu vastaamaan tehokkaasti metsäsi kaikkiin ravinnetarpeisiin sen kasvun eri vaiheissa. Valikoimasta löydät varman ja ympäristölle turvallisen lannoitteen metsänkasvatukseen kangasja turvemaiden metsissä. M E T S I E S I K E S TÄ V Ä Ä K A S V U A K I E R T O TA L O U D E S TA W W W . SILVA M E T S Ä L A N N O I T T E E T PARAS SIJOITUS METSÄLLESI. E C O L A N
Lomakkeelle voi merkitä vähennyksiksi vain sellaisia kuluja, joista on esittää tosi. Yleensä menoja löytyy. Vanhastaan käytetyn Katsovaltuuden tilalle on tulossa Suomi.fivaltuus. Verottaja voi kysyä lisätietoja lomakkeella ilmoitetuista vähennyksistä. 47). Enää ei riitä, että veroilmoituksen vie postiin viimeisenä palautuspäivänä, vaan lomakkeen on tuolloin oltava perillä Verohallinnossa. Katsovaltuutta voi kui tenkin käyttää vielä tämän vuoden loppu puolelle saakka. Tällainen tiedosto syntyy esimerkiksi kirjanpitoohjelmilla. M ikäli palautit metsävero ilmoituksen viime vuonna, sinun ei tarvitse tänä vuonna opiskella kovinkaan paljon uutta. Myöskään itse metsäverotukseen ei ole tullut muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Paperilomaketta käyttävän henkilön tulee muistaa, että palautusta ei voi jättää viime tinkaan. 38 Aarre 1/2020 METSÄ Näin täytät Paperilomakkeen palautusta ei pidä jättää viime tinkaan. Katso-tunniste yhä käytössä OmaVeroon kirjaudutaan omilla verkko pankkitunnuksilla. Ilmoita vähennykset Metsäveroilmoitusta ei ole pakko palauttaa, mikäli mitään ilmoitettavaa – tuloja, menoja tai varauksiin ja metsävähennyksiin liittyviä tietoja – ei ole. Esi merkiksi kulkuneuvojen vähennykset ovat samansuuruiset kuin verovuonna 2018. Jos metsätilalla on metsätalouden käytös sä olevia rakennuksia, kannattaa tarkistaa maaliskuussa tulevan veropäätöksen tiedot ja tehdä mahdolliset korjaukset 5.5.2020 mennessä joko OmaVerossa tai paperilo makkeella 3353. Katso ja Suomi.fivaltuuden käytöstä sekä yksityishenkilön tai ammattilaisen val tuuttamisesta kerrotaan tarkemmin tämän verooppaan sivulla 47. Enää ei riitä se, jos veroilmoituksen vie postiin viimeisenä palautuspäivänä. Veron voi maksaa OmaVeron kautta, tilaamalla elaskun tai verkkopankin kautta. Verottaja kannustaa verovelvollisia entis tä ponnekkaammin käyttämään sähköisiä palveluja. Mieluiten sähköinen ilmoitus Viime vuonna muuttui moni metsävero ilmoituksen jättämiseen liittyvä asia alkaen VERO-OPAS Teksti ANU SUSI | Kuvat VL-ARKISTO METSÄVERO ILMOITUKSEN palautuspäivistä ja siitä, ettei verottaja enää postita esitäytetyn metsäveroilmoituksen mukana palautuskuorta tai paperista täyt töohjetta. Lopulliset verot lasketaan metsänomista jan metsäveroilmoituksessa antamien tieto jen perusteella. Postin kulku on sen verran epävarmaa, että sille kannattaa varata riittä västi aikaa. Metsäveroilmoituksen jättämistä koske vat ohjeet on tässä verooppaassa koottu omalle sivulleen (s. Pääomatulojen veroprosentti on edelleen 30 prosenttia 30 000 euroon saakka ja sen yli menevältä osuudelta 34 prosenttia. Metsäveroilmoituksen voi myös antaa ammattilaisen tehtäväksi tai valtuuttaa omainen tekemään sähköinen veroilmoitus. Lähes kaikki veroasiat pystyy ny kyisin hoitamaan OmaVeron kautta. Sähköinen veroilmoitus jätetään joko OmaVeropalvelun kautta tai lähettämällä täytetty veroilmoitustiedosto Lomake.fi palvelun kautta. Myös arvonlisäverojen ilmoittamisesta ja maksamisesta selviytyy pitkälti viimevuotiseen tapaan (ks. Kuolinpesä ja verotus yhtymä kirjautuvat palveluun Katsotun nisteella. Maksun eräpäivät vaihtele vat nyt asiakaskohtaisesti. Siksi metsän omistajalla on velvollisuus tehdä veromuis tiinpanot verovuoden tuloista ja menoista. Esimerkiksi Aarrelehden tilausmaksu ja metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu ovat vähennyskelpoisia metsäverotuksessa. Vaikka metsätaloudesta ei olisi verovuonna mitään tuloja, verottaja hyvittää alijäämän. Jotta joku voi tehdä veroilmoituksen puolestasi sähköisesti, sinun täytyy antaa valtuutus ilmoituksen tekoon. Sen mukaan metsänomista ja saa joko jälkiveroja tai veronpalautuksia. Vähennettävät menot kannattaa silti aina ilmoittaa. sivu 48). 2Clomake on samanlai nen kuin ennenkin
Metsänomistaja voi myös maksaa lisäennakkoa, joka on korvannut aiemman ennakon täydennysmaksun. Menot kirjataan muistiinpanoihin aikajärjestyksessä. Vähennä työhön liittyvät kustannukset, kuten raivaussahan bensakulut, kohdassa 7 Vuosimenot. Viimeinen poisto tehdään yhdellä kerralla, kun menojäännös jää alle 200 euron. Lisäennakko on maksettava vuoden 2019 verotuksen osalta tammikuun loppuun mennessä. Jos jättää metsätulonsa kokonaan ilmoittamatta, seurauksena voi olla veronkorotus.. Pitääkö se ilmoittaa metsäveroilmoituksessa. Saat hankkeen hinnan sisältämän arvonlisäveron verottajalta palautuksena. Veroilmoitukseen poistot lasketaan yhteen kustakin ryhmästä (koneet ja kalusto, rakennukset sekä ojat ja tiet). LISÄTIETOJA Vero.fi/metsa Sivuilla on kattavat neuvot metsäverotuksesta ja metsäveroilmoituksen jättämisestä, mm. Tie-investoinnin poisto. Tein kesällä 2019 metsäpalstallani taimikon varhaishoitotöitä ja sain työhön Kemera-tukea. Pienistäkin menoista on siksi otettava kuitti talteen. Voit tehdä ensimmäisen poiston vuoden 2019 eli sen vuoden verotuksessa, jolloin hanke valmistui. Metsätilani oli mukana metsänhoitoyhdistyksen yhteishankkeena toteuttamassa metsätien parannuksessa, joka valmistui syksyllä 2019. te. Verotus päättyy, kun verovelvollisen verotus saadaan käsiteltyä, mikä tapahtuu kesäkuun ja lokakuun lopun välillä. Jälkiverojen mahdollisuutta voi pienentää menovarauksen (katso s. Jos olet arvonlisäverovelvollinen, tee poisto alvittomasta hinnasta ja ilmoita alvit alv-ilmoituksessa. Myöhästymismaksu määrätään, jos lomakkeen on palauttanut myöhässä mutta ennen verotuksen päättymistä. Oman auton tai mönkijän käytöstä pidetään ajopäiväkirjaa. Investointien kustannukset vähennetään poistoina, jotka ovat metsätiehankkeissa 15 prosenttia. Poistot kirjataan muistiinpanoihin kohde kerrallaan, vaikka lomakkeella esitetään yhteenlasketut luvut eri poistoryhmistä. Miten teen siitä verovähennyksen. 39 Aarre 1/2020 METSÄ Kemeran verotus. Pidä poistoista kirjaa veromuistiinpanoissasi hankeja laitekohtaisesti. Ensimmäisenä vuonna 15 %:n poisto tehdään hankintamenosta ja seuraavina vuosina menojäännöksestä eli aiempien poistojen jälkeen jäljellä olevasta arvosta. Moni käyttää kirjanpidossa apuna taulukkolaskentatai kirjanpito-ohjelmaa. Jos metsänomistaja on tehnyt puukauppoja, niiden ennakonpidätykset eivät aina kata pääomaveroa, jolloin maksettavaksi tulee jälkiveroja. metsäveroilmoituksen, arvonlisäveroilmoituksen ja metsälahjavähennysvaatimuksen, sekä maksaa arvonlisäveron METSÄNOMISTAJAN VEROILMOITUKSET • 2C METSÄVEROILMOITUS • VEROILMOITUS OMA-ALOITTEISISTA VEROISTA (ilmoitetaan arvon lisäverot) • 2L METSÄLAHJAVÄHENNYS (haetaan metsälahjavähennystä) • LOMAKE 9 LASKELMA LUOVUTUSVOITOSTA TAI -TAPPIOSTA (ilmoi tetaan metsäkiinteistön sekä metsätalouden koneiden ja laitteiden myynnit jokainen myynti erikseen) • 50 B PÄÄOMATULOT JA NIISTÄ TEHTÄVÄT VÄHENNYKSET (ilmoi tetaan metsätalouden korot, myös yhtymän osakkaan korot) LISÄTIETOJA Kaikki ilmoitukset voi tehdä OmaVeron kautta Palauta ajoissa Veroilmoituksen myöhästy misestä seuraa myöhästymismaksu, joka on luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle 50 euroa ja muulle verovelvolliselle, kuten metsäyhtymälle tai yhteisölle, 100 euroa. Kun verotus valmistuu, verovelvollinen saa postitse verotuspäätöksen. Silloin, kun Kemeratuki maksetaan suoraan metsänomistajalle, se on hänelle metsätalouden veronalaista tuloa, joka ilmoitetaan metsäveroilmoituksen kohdassa 3.3 Metsätalouden tuet. 45) avulla. lomakkeet, täyttöohjeet ja sähköisten palvelujen käyttö Omavero.fi Verohallinnon sähköinen palvelu, jossa voi jättää useimmat veroilmoitukset, mm. Lisäennakko haetaan ensin OmaVero-palvelun kautta, ja se maksetaan verottajan hyväksyvän päätöksen jälkeen saadun eräpäivän mukaan
5.1 Metsävähennystä vaaditaan 9 300 euroa, mikä on metsänomistajan koko jäljellä oleva metsävähennyspohja. 4 Omasta metsästä otettu puutavara Metsästä omaan käyttöön otetun puun arvo ilmoitetaan verotuksessa sen käyttökohteen mukaan. 3.3 Metsätalouden tukiin on merkitty taimikon varhaishoitoon saatu Kemera-tuki. 3.3 Metsätalouden tuet Jos Kemera-tuki on maksettu suoraan metsänomistajalle itselleen, se on hänelle verollista tuloa. Tuloiksi lasketaan myös omasta metsästä otettu puutavara. Silloin hankkeeseen saatu Kemera-tuki on toteuttajan veronalaista tuloa. Pääomatulojen veroprosentti on 30 prosenttia 30 000 euron tuloihin saakka ja 34 prosenttia 30 000 euroa ylittävältä osalta. 8 Vanhasta tien kunnostuksesta on jäljellä 760 euron menojäännös, josta tehdään 15 %:n poisto (114,00 euroa).. Lisäksi itse tehdyn hankintatyön tiedot eritellään tarkemmin veroilmoituslomakkeen sivulla kaksi. Raja lasketaan kaikkien pääomatulojen yhteissummasta, puunmyyntitulojen lisäksi esimerkiksi osinkoja vuokratuloista ja omaisuuden luovutusvoitosta. Kemera-hankkeiden tulot ja menot ilmoitetaan sinä vuonna, kun ne ovat syntyneet. Kemera-tuetuista hoitotöistä koituneet kustannukset ilmoitetaan kohdassa 7 Vuosimenot. Puukauppatulot ilmoitetaan aina ilman arvonlisäveroa. Mervi Metsälän veroilmoitus 1 Kohdassa 1.1 ovat pystykauppana myydyn päätehakkuun tulot. Vuonna 2019 ennakonpidätysprosentti on pystykaupoissa 19 % ja hankintaja käteiskaupoissa 13 % arvonlisäverottomasta kauppahinnasta. Itse tehty hankintatyö vähentää siten pääomaverotettavaa puunmyyntituloa. Työn tehnyt toimija laskuttaa metsänomistajalta hankkeen kuluista vain sen osan, jota tuki ei kata. Kohtaan 3.2 merkitään hirvivahinkokorvaukset sekä muut mahdolliset metsätalouteen kohdistuvat vahingonkorvaukset. Jos korjuu on teetetty muulla toimijalla, korjuupalvelun kustannukset merkitään vähennykseksi kohtaan 7.3 Muut vuosimenot. 2 000 euron menovarauksella varaudutaan päätehakkuualan uudistamiskuluihin. 41 Aarre 1/2020 METSÄ 2C-LOMAKKEEN ETUSIVU 1 Puun myyntitulot Verolomakkeelle merkitään erikseen pystykaupoista ja hankintaja käteiskaupoista saadut tulot sekä suoraan kotitalouksille myydyistä polttoja joulupuista saadut tulot. Tästä summasta maksetaan valtiolle veroa pääomatulojen veroprosentin mukaan. Jos vuonna 2019 myönnetyn Kemera-tuen maksu on lykkäytynyt vuoteen 2020, työn kustannukset ilmoitetaan vuonna 2019 vuosimenoissa ja tuet pääomatuloina vuoden 2020 verotuksessa, mikäli ne on maksettu itselle. Puun voi korjata itse tai teettää korjuun metsänhoitoyhdistyksellä tai metsäpalveluyrityksellä. JOS OLET alv-velvollinen, puun ostaja maksaa sovitun kauppa hinnan lisäksi myös arvonlisäveron. Sen kustannukset on merkitty vuosimenoiksi kohtaan 7.3 Lisäksi summaan sisältyy metsänomistajan itse tekemä ensiharvennus, jonka hankintatyön arvo on merkitty kohtaan 2.1 ja eritelty tarkemmin lomakkeen sivulla 2. 5.2 Menovaraus voi olla enintään 15 % metsätalouden tuloista. Tässä kohdassa ilmoitetaan myös Kemera-lain nojalla saatu metsätalouden ympäristötuki. Jos hakkuun tekee itse, puukaupan verollinen osuus lasketaan vähentämällä puukaupan puunmyyntituloista oman hankintatyön arvo. Luvut löytyvät puukaupan maksutositteesta. 3 Vakuutusja hirvivahinkokorvaukset ja metsätalouden tuet 3.1 ja 3.2 Vakuutusja hirvivahinkokorvaukset Metsätuhojen perusteella myönnetyt vakuutuskorvaukset merkitään ennakonpidätyksineen kohtaan 3.1. Hankintatyön arvon laskeminen selitetään tarkemmin tämän vero-oppaan sivulla 45. Puun myyntituloiksi lasketaan myös puukauppaan liittyvät hintalisät, kuten bonukset. Arvonlisäveron metsänomistaja ilmoittaa ja tilittää edelleen verottajalle. Siinä on otettu huomioon metsänhoidon kustannuksista maksettavat vähennykset. PUUNMYYNTITULOISTA PUUN ostaja tilittää suoraan valtiolle ennakonpidätyksen. 7 Vuosimenoja on kertynyt muun muassa oman auton käytöstä metsäasioiden hoidossa, verokoulutukseen osallistumisesta, metsänhoitoyhdistyksen tekemän hakkuun korjuukustannuksista, ammattilehtien tilausmaksuista, varustehankinnoista, metsävakuutuksesta, matkakuluista ja metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksusta. Hankintakaupasta saatu puun myyntitulo ilmoitetaan kohdassa 1.2 ja oman hankintatyön arvo kohdassa 2. Silloin, kun metsänomistaja käyttää puun maatalouden tai muun elinkeinotoiminnan METSÄTALOUDEN TULOT METSÄTALOUDEN VEROTUS on pääomatulojen verotusta. 2 Hankintatyön arvo Hankintakaupassa metsänomistaja myy puun valmiiksi hakattuna ja sovittuun paikkaan toimitettuna. Tämä on metsänomistajalle vähennyskelpoinen meno. Luonnonsuojelulain mukaan suojeltujen kohteiden korvaukset ovat verovapaita. Verotettavat tulot saadaan vähentämällä metsätalouden tuloista kaikki siihen liittyvät menot. Metsätien perusparannuksen tai kunnostusojituksen tapaisissa yhteishankkeissa tuet maksetaan yleensä hankkeen toteuttajalle, kuten metsänhoitoyhdistykselle. Puun ostajan verottajalle maksama ennakonpidätys lasketaan mukaan. Kohdan 1.2 hankintakauppa sisältää harvennushakkuun, jonka korjuun on tehnyt metsänhoitoyhdistys korjuupalveluna. VEROILMOITUKSELLA ILMOITETTAVIA tuloja ovat tukki-, kuituja energiapuun myyntitulot, polttopuun, joulupuiden tai koristehavujen kaupasta saadut tulot sekä vakuutusja hirvivahinkokorvaukset ja metsätalouden tuet
Tämä minimiraja kannattaa ottaa huomioon myös silloin, kun tekee viimeisiä metsävähennyksiä. Menovaraus voi olla enintään 15 prosenttia verovuoden metsätalouden pääomatulojen määrästä. Verottaja ei tee metsävähennystä automaattisesti, vaikka metsävähennysoikeutta olisi jäljellä. Metsävähennyspohja vähenee sitä mukaa kuin sitä käytetään. 7.2 Matkakulut Metsänomistaja voi vähentää oman asunnon ja metsätilan väliset matkakulut sekä metsänhoitoon liittyvät muut matkat. Tuhovarauksen voi tehdä vakuutuskorvauksesta. Tulouttamattomien varausten seurantatiedot on täytettävä, vaikka niitä ei tulouttaisi vuonna 2019. Jäljellä olevien menoja tuhovarausten määrää seurataan lomakkeen kakkossivulla osassa IV Tulouttamattomat varaukset. 5 Metsävähennys ja varaukset 5.1 Metsävähennys Metsävähennysoikeus antaa metsänomistajalle mahdollisuuden saada osan metsiensä puukauppatuloista käytännössä verovapaasti. Jos metsävähennyspohjaa jää alle 1 500 euroa, loppuosaa ei pysty käyttämään. Ne löytyvät Verohallinnon verkkosivuilta osoitteesta vero.fi (> Syventävät vero-ohjeet > Metsäverotus > Verohallinnon yhtenäistämisohjeet vuodelta 2019 toimitettavaa verotusta varten). Julkisilla kulkuneuvoilla tehdyistä matkoista talletetaan matkalippu muistiinpanoihin ja vähennyksissä käytetään lipun hintaa. Tuloutuksen takarajat ovat samat kuin menovarauksella. Varausten käyttö on vapaaehtoista. Näin metsänomistaja voi päättää, paljonko ja milloin vähennystä käyttää. Omasta metsästä asuinrakennuksen lämmitykseen otettu polttopuu on verotonta, eikä sitä ilmoiteta metsäveroilmoituksessa. Esimerkiksi myrskytuhosta vuonna 2019 saadusta vakuutuskorvauksesta voi tehdä uudistamiskustannusten suuruisen tuhovarauksen, jos seuraavana keväänä tuhoalueella on uudistettava metsää. Jäljellä olevat varaukset on merkittävä tuloksi viimeisenä vuonna riippumatta siitä, onko tuona vuonna menoja. Muuhun maatalouskäyttöön otetun puun arvo on metsätalouden pääomatuloa ja merkitään kohtaan 4.1. Entisissä Lapin ja Oulun lääneissä menovaraus on tuloutettava verotukseen kuuden vuoden ja muualla maassa neljän vuoden aikana. Omista metsistä yksityiskäyttöön esimerkiksi asuinrakennuksen, saunan, kesämökin tai muiden rakennusten rakentamiseen otetun puun arvo ilmoitetaan verolomakkeessa tulona kohdassa 4.3. Metsävähennyksen minimimäärä on 1 500 euroa, eli vähennystä voi hakea silloin, kun metsävähennykseen oikeutetuista metsistä kertyy verovuonna pääomatuloja vähintään 2 500 euroa. Ohjehintoja alempia puun arvoja voi käyttää, jos ne voi perustella. Omiin muistiinpanoihin liitetään puutavaralajikohtainen selvitys puutavaran käytöstä ja arvosta. Tämä puu on maataloudessa tai elinkeinotoiminnassa kustannus, ja näiden verotuksessa vähennyskelpoinen meno. Vähennys on vaadittava itse ja merkittävä verolomakkeelle. Hän voi silloin myydä näiltä metsätiloilta puuta 30 000 euron arvosta verottomasti. Puun arvoa ei merkitä tuloksi metsäverotuksessa, mutta sen arvoa ei voi myöskään vähentää maatalouden tai elinkeinotoiminnan verotuksessa. 5.2 ja 5.3 Menoja tuhovaraus Menoja tuhovarauksilla voi siirtää osan metsätalouden pääomatuloista verotettavaksi tulevina vuosina, jolloin on tulossa verotuksessa vähennettäviä kustannuksia. Myös oman perheenjäsenen palkka sivukuluineen on vähennyskelpoinen lukuun ottamatta puolisoa tai alle 15-vuotiasta lasta. Metsävähennys pienentää metsätilan hankkimisen kustannuksia. 6 Muut pääomatuloksi luettavat erät Jos menoja tuhovarauksia tuloutetaan vuonna 2019, summa merkitään kohtaan 6.1. Metsänhoitoyhdistykseltä tai metsäpalveluyrittäjältä ostettujen metsänhoitopalvelujen hinta vähennetään kohdassa 7.3 Muut vuosimenot. Tuhovaraus tuloutetaan verotuksessa sinä vuonna, kun kustannukset syntyvät. Puun arvon laskemiseen voi käyttää Verohallinnon yhtenäistämisohjeissa annettuja kantohintoja. Metsävähennysoikeutta syntyy 60 prosenttia metsän hankintahinnasta. Matkakustannuksille ei ole ylärajaa, mutta matkoille on oltava metsänhoitoon liittyvä syy. Jos metsävähennystä unohtaa vaatia jonakin vuonna, vähennysoikeus säilyy ja sitä voi käyttää tulevien vuosien puukauppatulojen yhteydessä. Metsävähennykseen ovat oikeutettuja ne metsänomistajat, jotka ovat vuonna 1993 tai sen jälkeen hankkineet metsätiloja vastikkeellisesti eli kaupalla, lahjanluonteisella kaupalla tai vaihtamalla. Kun omasta metsästä otettua puuta jalostetaan myyntiin esimerkiksi sahatavaraksi, puutavaran arvo merkitään kohtaan 4.2. Jäljellä olevaa metsävähennysoikeuden määrää seurataan lomakkeen kakkossivulla kohdassa III Metsävähennyksen seuranta. Niihin liittyvät kustannukset merkitään kohtaan 7 Vuosimenot. Yhden verovuoden aikana voi kuitenkin käyttää metsävähennysoikeutta enintään 60 prosenttia sen vuoden metsätulojen arvosta. Esimerkiksi 9 000 euron metsätuloista voisi tehdä 5 400 euron metsävähennyksen, joka merkittäisiin veroilmoituslomakkeelle kohtaan 5.1. Tätä kutsutaan metsävähennyspohjaksi. 7 Vuosimenot 7.1 Palkkausmenot Palkkausmenoja ovat vieraan työvoiman palkkauksen kustannukset. Jos metsänomistaja on esimerkiksi ostanut kaksi metsätilaa 15 000 ja 35 000 euron hintaan (yhteensä 50 000 euroa), hänen metsävähennyspohjansa on 30 000 euroa (0,6 x 50 000). Verovapaita ovat myös tulot metsän keräilytuotteista kuten marjoista ja sienistä. Omiin muistiinpanoihin liitetään metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen arvio uudistamisen kustannuksista. Esimerkiksi myrskytuhopuun arvo on ainespuuta alempi. Omalla autolla tehtyjen matkojen kustannukset lasketaan kilometrikorvauksena, joka on 0,25 euroa kilometriltä vuonna 2019. Maatalouteen ja yksityiskäyttöön otetun puutavaran arvo lasketaan kantoraha-arvon mukaan ja elinkeinokäyttöön otetun puutavaran hinta käyvän arvon eli hankintakauppahinnan mukaan. VERO-OPAS Tuhovarauksen voi tehdä vakuutuskorvauksesta.. Melko harva metsänomistaja palkkaa itse työvoimaa metsätöihin niin, että hän toimisi esimerkiksi metsurin työnantajana. 42 Aarre 1/2020 METSÄ 2C-LOMAKKEEN ETUSIVU tuotantorakennusten rakentamiseen tai korjaamiseen, sovelletaan niin sanottua hiljaista kuittausta
Hankinnoista liitetään veromuistiinpanoihin ostokuitit päivämäärineen ja perustelut. Vähennyskelpoisia menoja on listattu sivulla 46. Autossa on hyvä olla oma ajopäiväkirja metsätalouden matkojen kirjaamiseen. Näitä ovat laitteet ja koneet, metsätalouden rakennukset sekä metsäojien ja -teiden tekoja kunnostuskustannukset. Mönkijä tai moottorikelkka hyväksytään metsätalouskäytön koneeksi vain, jos sen ajoista on yli puolet metsätalouskäyttöä. Matkoista kirjataan omiin muistiinpanoihin matkan ajankohta, pituus, ajoreitti ja tarvittaessa tarkoitus, kuten taimikon raivaus tietyllä kuviolla. 8 Metsätalouden poistot Poistoina ilmoitetaan sellaisten hyödykkeiden hankintamenot, joiden todennäköinen taloudellinen käyttöikä on yli kolme vuotta. Lomakkeella poistot ilmoitetaan yhteissummana, mutta omiin muistiinpanoihin on tehtävä selvitys, jossa on eritelty jokaisen laitteen hankintameno, verovuonna tehty poisto ja menojäännös poiston jälkeen. Työajot kirjataan ajopäiväkirjaan. 9 Toisesta tulolähteestä siirrettävät menot Jos maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluihin sisältyy metsätalouteen liittyviä menoja, ne siirretään metsätalouden verolomakkeelle kohtaan 9. 7.3 Muut vuosimenot Suurin osa metsätalouden vuotuisista kuluista on muita vuosimenoja. 43 Aarre 1/2020 METSÄ METSÄTALOUDEN KUSTANNUKSET METSÄTALOUDEN KUSTAN NUKSET jaetaan verolomakkeella vuosimenoihin, suurempien investointien poistoihin sekä muista tulonlähteistä siirtyviin menoihin, jotka ovat useimmiten maatalouden menoja. Tavallisimmin metsätöissä käytetään yksityiskäytössä olevaa mönkijää, jonka metsäkäytön käyttökustannukset vähennetään käyttötuntien perusteella kohdassa 7.3 Muut vuosimenot. Yksityiskäyttöä on muun muassa omien polttopuiden teko metsätalouden kalustoon kuuluvalla mönkijällä. OMIIN VEROMUISTIINPANOIHIN menot kirjataan selityksineen aikajärjestyksessä tositteiden perusteella. Käytännössä metsätalouskäyttöön hyväksytyllä mönkijällä täytyy olla paljon käyttöä hankintahakkuissa ja muissa metsätöissä, mikä vaatii laajamittaista metsätaloutta. Tämä koskee myös laajempia hankkeita, joiden ensimmäinen lasku voi tulla eri vuonna kuin hanke päättyy. Tällaisia ovat esimerkiksi puun kuljetus maataloustraktorilla. 10 Metsätalouden muistiinpanoihin sisältyvät muun toiminnan menot Tässä ilmoitetaan se osa metsätalouden muistiinpanoissa käsitellyistä ja kohdan 7 tai 8.4 vähennyksiin sisältyvistä menoista, joka kohdistuu muuhun kuin metsätalouteen. Jos mönkijän katsotaan kuuluvan metsätalouden kalustoon ja sen hankintahinta vähennetään poistoina, mönkijän yksityiskäytön osuus merkitään 2C-lomakkeella yksityismenoksi kohtaan 10.3. Metsätalouden ajoa on myös esimerkiksi moottorisahan vieminen huoltoon ja käynti metsänhoitoyhdistyksen toimistolla. Koneiden ja laitteiden enimmäispoisto on 25 %, rakennusten 10 % ja metsäojien ja -teiden 15 %. Ulkomaille tehtyjen metsäopintomatkojen kustannusten vähennyskelpoisuus edellyttää sitä, että matkalta saadut tiedot ovat hyödynnettävissä Suomessa harjoitetussa metsätaloudessa. Verottajan antamat tuntikulut ovat moottorikelkasta ja mönkijästä 14 euroa/tunti ja traktorista 11 euroa/tunti. Verottaja vähentää metsätalouden verotuksessa syntyneen alijäämän metsänomistajan muista pääomatuloista. Mönkijämallin on myös sovelluttava metsäkäyttöön, ja siihen on oltava metsätöihin tarvittavat lisälaitteet, esimerkiksi peräkärry. 11 tai 12 Metsätalouden puhdas pääomatulo tai tappiollinen pääomatulo Jos metsätalouden tulos on positiivinen, luku merkitään kohtaan 11 Metsätalouden puhdas pääomatulo. Ensimmäinen poisto tehdään hankintamenosta ja seuraavien vuosien poistot menojäännöksestä. Ajopäiväkirja talletetaan veromuistiinpanoihin. Kohtaan 8.1 merkitään verovuoden alun menojäännös yhteenlaskettuna kaikista kunkin poistoryhmän laitteista, kohtaan 8.2 hankintamenojen yhteenlaskettu lisäys, kohtaan 8.3 luovutusten kautta vähenevä hankintamenon summa, kohtaan 8.4 verovuonna tehtyjen poistojen summa ja kohtaan 8.5 verovuoden lopun menojäännös. Jos menot olivat suuremmat kuin tulot, luku merkitään kohtaan 12 Metsätalouden tappiollinen pääomatulo. Mikäli kone on myyty pois verovuoden aikana, sen menojäännös merkitään kohtaan 8.3, ja sen luovutusvoitto tai -tappio ilmoitetaan lomakkeella 9. Ulkomaan opintoja koulutusmatkoilla on oltava opiskelua vähintään neljä tuntia päivässä. JOS METSÄNOMISTAJA ei ole alv-velvollinen, hän käyttää menoja laskiessaan hintoja, joissa on mukana alv. Jos niitä ei ole, alijäämästä voi tehdä pääomaveroprosentin (30 prosenttia) suuruisen vähennyksen ansiotai eläketulojen verotuksessa. Ajopäiväkirja talletetaan omiin veromuistiinpanoihin.. Menojäännöksellä tarkoitetaan aiempien poistojen jälkeen jäljellä olevaa arvoa. Jos hyödykkeen hankintameno tai menojäännös on enintään 200 euroa, se poistetaan kerralla. Maatalouden tai elinkeinotoiminnan menoja pienennetään vastaavan suuruisella korjauserällä. 48). Maksamansa arvonlisäverot hän ilmoittaa arvonlisäveroilmoituksella verottajan maksamia alv-palautuksia varten (katso s. Tähän merkitään esimerkiksi metsätalouden kalustoon kuuluvien koneiden, kuten mönkijän, käyttö maataloudessa, elinkeinotoiminnassa tai yksityiskäytössä. ALVVELVOLLINEN METSÄN OMISTAJA vähentää kustannuksista arvonlisäveron ja laskee vuosimenot alvittomista summista. Ensimmäisen poiston voi tehdä vasta hyödykkeen käyttöönottovuonna tai hankkeen valmistuttua
Hankin pari vuotta sitten mönkijän lähinnä pihahommiin. Vuonna 2019 käytin sitä myös raivaussahan kuljettamiseen taimikkoon, tuulija kirjanpainajatuhojen tarkkailuun sekä polttopuiden kuljetukseen. Mönkijän kulut. Arvon laske misessa on käytetty veroilmoituksen täyt töohjeessa annettu ja arvoja (valmistus 13,54 e/m 3 ja kor juu 2,41 e/m 3 ). 14–20 Mervi Metsä lällä on jäljellä met sävähennyspohjaa 9 300 euroa vuonna 2005 ostamastaan metsätilasta. Jos metsänomistaja on vero vuonna myynyt metsäkiinteis töjä ja niiden luovutusvoittoon on lisätty metsävähennystä, sen yhteismäärä merkitään kohtaan 16. Miten vähennän nämä mönkijän metsätalouden käyttökustannukset metsäverotuksessani. III Metsävähennyksen seuranta Merkitse kohtaan 14 kaikkien metsävähennykseen oikeuttavien metsien yhteenlaskettu metsä vähennyspohja ja kohtaan 15 aiempina vuosina käytetyt metsä vähennykset. Jos työn tekijöitä on useampi, hankintatyön arvo ilmoitetaan kaikille tekijöille erikseen omal la rivillä. Jos hankintapuun ostaja ei ole ehtinyt maksaa han kinta tai käteiskaupan maksu suorituksia tekovuoden aikana, hankintatyön arvo vähennetään metsätalouden pääomatulosta vasta sinä verovuonna, kun osta ja maksaa puukaupan. MENOJA TUHO VARAUSTEN käytön seurantatiedot merkitään lomakkeen sivulle 2. Kuolinpesissä ja verotusyhty missä tekijöitä voivat olla osak kaat perheenjäsenineen. Sen sijaan raivurin ja polttoainekanisterien kuljettaminen, metsätuhojen tarkistaminen tai vaikkapa taimilaatikoiden vieminen istutusalalle ovat metsätalouskäyttöä ja siten vähennyskelpoista. Kulut lasketaan ilman arvonlisäveroa. Hankintatyön arvo ilmoite taan sinä vuonna, jona hankinta työtä on tehty. Saat luvun vuoden 2018 verolomakkeen kohdasta 20.. Seurantatiedot on merkittävä lomakkeelle, vaikka ei käyttäisi metsävähennystä vuonna 2019. Metsäverolo make on palautettava, vaikka muita tietoja ei olisi ilmoitettavana kuin varausten tai metsävä hennyksen seuranta tiedot. Verovuonna käytettävissä oleva metsävähennysoikeus merkitään kohtaan 17. Jos sitä ei ole, käytetään yhtenäistämisohjeissa annettua tuntikohtaista vähennystä. Alkupe räisestä 20 000 eu ron metsävähennys pohjasta on aiempien vuosien puukaupoissa tehty 10 700 euron metsävähennykset. Sähköinen metsä vero ilmoitus OmaVe ron kautta helpottaa metsävähennysten ilmoittamista, sillä OmaVeron lomake pohjalla ovat valmiina tiedot edellisvuoden vahvistetusta metsä vähennyksestä samoin kuin menojäännöksis tä ja varauksista. Lomakkeelle lasketaan täyttölomakkeessa annetun kertoimen avulla ve ronalaisen työn arvo. Niitä ovat koneen polttoaine-, vakuutus-, huoltoja muut kulut lisättynä koneen laskennallisella hankintamenopoistolla. Teh ty määrä jää alle 125 kuutiometrin, joten työ on verovapaata. Kullakin maatilalla eli eri kunnissa sijaitsevilla kiinteistöillä voi tehdä hankintapuuta verotto masti 125 kuutiometriin saakka. Yksityiskäyttöön hankitun mönkijän, moottorikelkan tai traktorin satunnaisen metsätalouskäytön kulut voi helpoimmin vähentää tuntikorvauksena käyttäen Verohallinnon yhtenäistämisohjeissa annettuja lukuja (verovuonna 2019 14 e/tunti). Hankintatyön tekijä voi olla myös verovelvollisen puoliso tai kotona asuva, ennen verovuotta 14 vuotta täyttänyt oma lapsi. Vuoden 2019 veronalaiset pääomatulot merkitään kohtaan 18. Vähennyksiä varten käyttö pitää pystyä osoittamaan ajopäiväkirjan avulla (tunnit, milloin ja missä käytiin, mitä tehtiin). Työn arvo lasketaan käyttämällä joko metsäve roilmoituksen täyttöohjeissa annettuja kuutiometrikohtaisia taksoja tai metsurien työehtoso pimustaulukoiden taksoja. Tästä on etua, jos tietää tuleville vuosille tulevan isompia menoja, kuten uudistamiskustannuk set, tai jos verovuoden 30 000 euron pääoma tuloraja uhkaa ylittyä. Tau lukossa selvitetään tarkemmin lomakkeen etusivulla kohdassa 2.1 annettu hankin tatyön arvo. Verottaja siirtää sen tekijän henkilökoh taiseksi ansiotuloksi. 45 Aarre 1/2020 METSÄ 2C-LOMAKKEEN 2. VARAUSTEN KÄYTTÖ VAPAAEHTOISET MENOJA TUHO VARAUKSET antavat metsänomistajalle mahdollisuuden tasata tuloja ja menoja tasai semmin eri vuosille. II Tehty hankintatyö Oman hankintatyön arvo on verovapaata 125 kuutiometriin saakka. Vuoden 2019 puu kaupan jälkeen Mer vi on käyttänyt koko metsävähennyspoh jan. Toinen tapa tehdä vähennys on käyttötuntien perusteella laskettavana suhteellisena osuutena kokonaiskuluista. Tämä laskelma vaatii kirjanpitoa kokonaistunneista ja kaikista käyttökustannuksista. Mervi Metsälän puoliso Mat ti Metsälä on tehnyt kuusikon ensiharven nuksen ja kuljettanut harvennuspuut tien varteen. Verovapaus on maatilakohtai nen. Mönkijän metsätalouskäytöksi ei lueta omaan käyttöön tulevien polttopuiden kuljetusta, joten sitä et voi vähentää verotuksessa. Vuonna 2019 käytetty metsä vähennys merkitään kohtaan 19. SIVU Mervi Metsälän veroilmoitus II Selvitys vuonna 2019 tehdystä han kintahakkuusta. IV Tulouttamattomat varaukset Vielä tulouttamattomat meno ja tuhovaraukset merkitään sen vuoden kohdalle, jona varaus on tehty. Kaikkina vuosina yhteensä käytetty metsävähennys merki tään kohtaan 20, se saadaan las kemalla yhteen kohdat 15 ja 19. Jos verovapaa kuutio määrä ylittyy, ylimenevältä osal ta kertyvän hankintatyön arvo lasketaan tekijälle veronalai seksi ansiotuloksi
Metsälahjavähennys VERO-OPAS VÄHENNYSKELPOISIA VUOSIMENOJA LANNOITTEET ja lannoitustyö, kantokäsittely, metsäteiden perus parannus, metsä ojien perkaus URAKOITSIJOILLE maksetut korvaukset puunkorjuusta, metsäajosta ja maanmuokkauksesta sekä metsäteiden ja -ojien kunnossapitokulut KUNNALTA HAETUN maisematyöluvan hinta METSÄSUUNNITELMAN teko, puukaupanteko, veroneuvonta ja kirjanpito MUUT METSÄNHOITOYHDISTYSTEN, metsäkeskusten ja metsäpalveluyritysten palvelumaksut TYÖJA TURVA-ASUT, työjalkineet ja -käsineet, vesurit, raivausveitset, sahat, istutusvälineet ja torjunta-aineet RAIVAUSSAHA ja moottorisaha METSÄTALOUSKÄYTTÖÖN hankittu kalusto, kuten mönkijä LAITTEIDEN JA KONEIDEN polttoaineet ja teräöljy, huollot ja korjaukset MÖNKIJÄN TAI MOOTTORIKELKAN vuosikulut MATKAT asuinpaikalta metsätilalle tarkastuskäynnille tai metsätöihin, matkat alan tilaisuuksiin (esimerkiksi verokoulutukset ja metsämessut) ja puukaupantekoon, asiointikäynnit metsänhoitoyhdistyksessä jne. Metsälahjavähennys koskee melko harvoja metsänomistajia, sillä se on suunnattu helpottamaan suurten ja suurehkojen metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Metsänomistajan ei tarvitse tehdä tästä vähennyksestä merkintöjä 2C-lomakkeelle. Yrittäjävähennys pienentää näin metsätalouden verotettavaa puhdasta pääomatuloa viidellä prosentilla. Mukaan ei lasketa hankintatyön arvoa, joka verotetaan ansiotulona. METSÄTALOUDEN harjoittamiseen liittyvät opintomatkat METSÄVAKUUTUSMAKSUT METSÄTALOUDEN harjoittamiseen liittyvät omat ja perheenjäsenen pakolliset eläke-, tapaturmaja ryhmähenkivakuutusmaksut KURSSIT, ammattikirjallisuus sekä ammattilehtien (esimerkiksi Aarre) tilausmaksut METSÄNHOITOYHDISTYKSEN jäsenmaksu SUOMEN METSÄSÄÄTIÖN menekinedistämismaksu METSÄTALOUDEN rakennusten ja tonttien kiinteistövero METSÄTALOUDEN lainojen liitännäiskulut VIERAIDEN HENKILÖIDEN palkkauskulut, työntekijän matkaja ateriakulut M etsälahjavähennys muistuttaa periaatteeltaan metsävähennystä. Metsälahjavähennys pienentää metsätalouden veronalaista tuloa, ja se lasketaan yrittäjävähennyksellä vähennetystä metsätalouden puhtaasta pääomatulosta. Nämä ovat yhtymälle vuosimenoissa vähennyskelpoisia palkkausmenoja.. Matkaa on yhteen suuntaan 35 km. Metsäyhtymän osakkaat voivat laskuttaa muut matkakulut kuin kodin ja metsän väliset matkat myös matkalaskulla verovapaina matkakorvauksina verovuoden aikana. Vähennysvaatimus tehdään sähköisenä OmaVerossa tai paperisena lomakkeella 2L. Metsälahjavähennykseen oikeuttava vähimmäispinta-ala määräytyy metsän sijaintikunnan mukaan. Osakkaan omalla autolla tekemät matkat metsäpalstalle vähennetään metsäyhtymän veroilmoituksessa matkakuluina. Olen osakkaana metsäyhtymässä, jonka metsissä kävin omalla autolla viime kesänä kuusi kertaa taimikonhoitotöissä. LISÄTIETOJA Vero.fi/metsa > Metsälahjavähennys metsakeskus.fi/ metsalahjavahennyslaskuri Matkakulut. Jos sinulla on sekä metsälahjavähennysettä metsävähennysoikeutta, ensin kannattaa käyttää pois metsälahjavähennysoikeus, sillä se vanhenee 15 vuodessa. Kilometrikorvaus on 0,25 euroa vuonna 2019 eli yhteensä (6 x 70) x 0,25 e = 105 euroa. Verottaja ei tee metsälahjavähennystä automaattisesti, vaan metsänomistajan on vaadittava sitä itse ennen verovuodelta toimitetun verotuksen valmistumista. 46 Aarre 1/2020 METSÄ MUISTETTAVAA Yrittäjävähennys V erottaja laskee 5 prosentin suuruisen yrittäjävähennyksen varsinaisen metsätalouden pääomatulon positiivisesta nettotulosta. Oikeus metsälahjavähennykseen voi syntyä, jos on saanut lahjana metsäomaisuutta vuonna 2017 tai sen jälkeen. Miten vähennän matkakulut. Yrittäjävähennyksen määrän näet verotuspäätöksestäsi
OmaVero-palvelussa valtuuttajan on määritettävä roolit, jotka määräävät, mitä asioita asianhoitaja voi palvelussa tehdä. VERO-OPAS Teksti ANU SUSI Veroilmoitusvaltuudet voi antaa asianhoitajalle. Enää ei siis riitä se, että postin kautta lähetetty kuori on jätetty määräpäivänä postiin. Suomi.fi-palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. RAJOITETUSTI VEROVELVOLLISET eli pysyvästi ulkomailla asuvat metsänomistajat jättävät metsäveroilmoituksen esitäytetyn lomakkeen päivämäärän mukai sesti toukokuussa. Mikäli olet alv-velvollinen, huomaa, että arvonlisäveroilmoitus lähetetään eri postiosoitteeseen kuin metsäveroilmoitus. MAATALOUDEN HARJOITTAJA tai liikkeentai ammatinharjoittaja jättää metsäveroilmoituksensa 2.4.2020 men nessä. Veroilmoituksen on oltava viimeistään viimeisenä palautuspäivänä perillä Verohallinnossa. Metsäyhtymä ja kuolinpesä tarvitsevat Katso-tunnisteen, sillä niiden jäsenet eivät voi käyttää kirjautumiseen henkilökohtaisia pankkitunnuksiaan. Uutena ominaisuutena OmaVeron metsäveroilmoituspohjassa ovat nyt valmiina edellisenä vuonna vahvistetut menojäännökset, varaukset ja metsävähennyksen tiedot, mikä helpottaa ilmoituksen täyttämistä. METSÄLAHJAVÄHENNYSTÄ ON vaadittava tammikuun loppuun mennessä. Jos puolisot jättävät yhteisen metsäveroilmoituksen, palveluun on kirjauduttava sen puolison tunnuksilla, jolle esitäytetty veroilmoitus on osoitettu. Palautusosoite löytyy esitäytetystä lomakkeesta. Hakemus jätetään OmaVeron kautta. 3 Valtuuta asianhoitaja Verovelvollinen voi valtuuttaa omaisensa tai muun yksityishenkilön tekemään veroilmoituksen puolestaan. PALAUTUS PÄIVÄT MUUT KUIN maataloutta harjoittavat metsänomistajat, kuolinpesät ja verotusyhtymät jättävät ilmoituksen 2.3.2020 mennessä. Tarvittaessa palautuskuoren saa myös verotoimistosta tai pyytämällä sitä Verohallinnon palvelunumerosta. VERKKO-OSOITE: Ilmoitin.fi 2 Lähetä paperilomake Verottaja lähettää tammikuussa alkutuottajille eli metsänomistajille ja maanviljelijöille esitäytetyn verolomakkeen. Katso-tunnisteen voi perustaa Katso-palvelussa osoitteessa yritys.tunnistus.fi. YHTYMÄN OMISTUSMUUTOKSISTA ei tarvitse jättää ilmoitusta, sillä verottaja saa niistä tiedon kiinteistörekisteristä.. 1 Tee sähköinen veroilmoitus OMAVERON KAUTTA OmaVero on Verohallinnon sähköinen palvelu, jonka kautta voi jättää metsäveroilmoituksen lisäksi arvonlisäveroilmoituksen ja vaatia metsälahjavähennystä sekä maksaa alvit. Niitä hallinnoidaan osoitteessa yritys.tunnistus.fi. Jos käytät Katso-valtuuksia, sinun on annettava asianhoitajalle OmaVeroa varten rooli ”henkilön ja yrittäjän OmaVero”. VERKKO-OSOITE: Omavero.fi Metsäveroilmoitus löytyy kohdasta Toiminnot > Veroilmoitukset ja verotiedot > Vuosi 2019 > Metsätalouden veroilmoitus TIEDOSTONA ILMOITIN.FI-PALVELUN KAUTTA Kirjanpito-ohjelman tai muun ohjelmiston luoma täytetty veroilmoitustiedosto lähetetään Ilmoitin.fi-palvelun kautta. Sen mukana ei tule palautuskuorta, vaan kuori pitää itse hankkia. Myös Katso-valtuuksia voi käyttää vielä vuoden 2020 loppupuolelle saakka. KIRJAUTUMINEN: Palveluun kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla (henkilöasiakas) tai Katsotunnisteella (kuolinpesä ja verotusyhtymä). Kuolinpesät ja verotusyhtymät eivät voi vielä tehdä Suomi.fi-valtuutuksia, vaan niiden on käytettävä Katso-valtuuksia. Lomakkeen voi myös tulostaa Vero.fi-palvelun kautta tai noutaa verotoimistosta. Asianhoitajalle annetaan tarvittavat valtuudet verkko-osoitteessa Suomi.fi (kohta Valtuudet > Anna ja pyydä valtuuksia). KIRJAUTUMINEN: Palveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Valtuudet voi antaa myös metsänhoitoyhdistykselle, kirjanpitäjälle, tilitoimistolle tai muulle asianhoitajalle. Asianhoitaja tarvitsee palvelussa valtuuden ”veroasioiden hoito”. 47 METSÄ Aarre 1/2020 Monta tapaa jättää Metsäveroilmoituksen jättämisen voi hoitaa kolmella tavalla
Mukana puukaupassa Puukaupassa puun ostaja lisää kauppahintaan arvonlisäveron, jos kauppasumma ylittää verorajan tai jos puun myyjä on alv-velvollinen. Metsänomistaja voi myös ryhtyä oma-aloitteisesti arvonlisäverovelvolliseksi. Lähes aina arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen on metsänomistajalle kannattavaa. Myös puolisot jättävät yhteisen ilmoituksen. Arvonlisävero ei siten vaikuta metsänomistajan saaman varsinaisen puukauppatulon määrään. Kerran alettuaan alv-velvollisuus jatkuu, jollei tee lopettamisilmoitusta. Alv-velvollinen metsänomistaja voi vähentää verottajalle puunmyyntituloista maksamistaan alveista metsätalouden menojen sisältämän arvonlisäveron. Maanviljelyn ja metsätalouden arvonlisäverot ilmoitetaan yhdellä ilmoituksella (Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista). VERO-OPAS Teksti ANU SUSI | Kuva VL-ARKISTO NÄIN ILMOITTAUDUT ALV-VELVOLLISUUS ALKAA metsätilan tulojen ylittäessä alv-rajan. A rvonlisäverovelvollisuus syntyy, jos alkutuotannon tuloja kertyy yli 10 000 euroa vuodessa. Jos metsänomistaja ei ole alv-velvollinen, hän merkitsee metsäveroilmoitusta täyttäessään ostamiensa tuotteiden ja palvelujen hinnat vähennettäviin menoihin alveineen. ILMOITTAUTUMISMENETTELYLLÄ ALV-VELVOLLISEKSI voi hakeutua taannehtivasti, jolloin alv-velvollisuus on voimassa saman kalenterivuoden alusta alkaen. ALV-VELVOLLISEKSI EI voi ilmoittautua vain saadakseen alv-palautukset aiem masta hankinnasta, vaan verottaja edellyttää verovuonna puukauppaa. Näin ilmoitat ja maksat Arvonlisäverolomakkeelle täytetään puunmyynteihin sisältyneet arvonlisäverot verokannan (24, 14 tai 10 prosenttia) mukaan sekä metsätalouden ostoihin tai palveluihin sisältyneet arvonlisä verot. Jos tämän tuotteen ostaja on itse alv-velvollinen yrittäjä tai alkutuottaja, hän voi vähentää valtiolle itse tilittämiensä myyntien arvonlisäveroista tuotteen hintaan sisältyneen arvonlisäveron. Jos vuoden aikana ei ole tullut ilmoitettavia alveja puun myynnistä tai ostoihin sisältyneitä vähennettäviä alveja, metsänomistajan ei tarvitse jättää alv-ilmoitusta. PERUSTAMISILMOITUKSEN KAUTTA metsänomistaja katsotaan alv-velvolliseksi siitä päivästä lähtien, kun hakemus jätetään. Alvit takaisin valtiolta Arvonlisäveron periaate on se, että tuotteen tai palvelujen myyjä lisää veron myymiensä tuotteiden hintoihin ja tilittää alvit valtiolle. Jos metsänomistaja saa tuloa esimerkiksi maanviljelystä tai pellon vuokraamisesta, hänen on jätettävä ilmoitus, vaikka metsätaloudesta ei olisi tullut ilmoitettavia alveja. Alvin osuus näkyy ostosten tositteista. Vuoden aikana ostettujen, metsänhoitoon liittyvien tuotteiden tai palvelujen hintoihin sisältyneet arvonlisäverot saa tällöin valtiolta kokonaan takaisin. Puut myynyt metsänomistaja tilittää arvonlisäveron verottajalle. Alv-velvollisen metsäja maatalouden harjoittajan on jätettävä arvonlisäveroilmoitus 2.3.2020 mennessä. Edellytyksenä on se, että verokausi on kalenterivuosi. 48 Aarre 1/2020 METSÄ ALVIT MAKSUUN Arvonlisäveroilmoitus on jätettävä 2.3.2020 mennessä. Etu on alvin takaisinmaksua pienempi. Tähän on kaksi tapaa. Sama päivä on arvonlisäveron maksupäivä, jos metsänomistajalla on maksettavia alveja. Silloin arvonlisäveron osuus pienentää verotettavan tulon määrää. Klapitai joulukuusikauppaa tekevä metsänomistaja maksaa myyntiensä arvonlisäverot valtiolle, mikäli hän on alv-velvollinen. Sitä ennen tehdyistä ostoista ei voi hakea alv-palautuksia. Edellytyksenä on tietysti se, että ostetut tuotteet tai palvelut ovat liiketoiminnan kustannuksia. Edellä täytettyjen kohtien erotus merkitään kohtaan Maksettava vero / Palau. Ne lasketaan yhteen veromuistiinpanoihin talletetuista maksukuiteista. Ostosta on oltava tosite, josta näkyy arvonlisäveron osuus. Jotta ostojen alvit voi vähentää, myös tuotteen tai palvelun myyjän on oltava alv-velvollinen
49 Aarre 1/2020 METSÄ Mervi Metsälän alv-ilmoitus Puun ostaja lisää maksamaansa puukaupan hintaan 24 prosentin ar vonlisäveron, jos metsänomistaja on arvonlisäverovelvollinen. Jos verovuodelta ei ole metsä tuloja, verottaja palauttaa kaikki os tojen alvit. Myös tilitoimiston, metsänhoitoyhdistyksen, omaisen tai muun asianhoitajan voi valtuuttaa tekemään ilmoituksen puolestaan. Arvonlisäverojen maksussa on oltava tarkkana silloin, kun alv-velvollisen metsänomistajan perikunta puretaan tai muutetaan yhtymäksi tai metsätila myydään. Alv-ilmoituksen voi jättää paperilomakkeella vain erityisestä syystä, esimerkiksi silloin, kun sähköinen ilmoittaminen on teknisen esteen vuoksi mahdotonta. Jos itselle jää maksettavaa, erotus on positiivinen. Silloin käytetään lomaketta Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista, joka palautetaan postitse. Lomakkeen voi tulostaa nettiosoitteesta vero.fi/lomakkeet tai noutaa verotoimistosta. OmaVeron kautta voi hoitaa myös työnantajan ennakonpidätykset, joita saattaa olla myös metsänomistajalla. Maksamattomat alvit on maksettava silloin viimeistään yleisenä eräpäivänä siinä kuussa, joka on toinen kuukausi lopettamis kuukauden jälkeen. Myöhästyminen maksaa Jos ilmoitus myöhästyy eräpäivästä, joutuu maksamaan myöhästymismaksun, joka suurenee myöhästymisajan pidetessä. Yhtymät ja kuolinpesät tarvitsevat Katso-tunnisteen. Veron voi maksaa OmaVero-palvelun kautta osoitteessa vero.fi/omavero. Ensisijaisesti sähköisenä tukseen oikeuttava vero. Muista, että saapumispäiväksi katsotaan se päivä, jona verottaja saa postitetun lomakkeen. Muistiinpanotai kirjanpito-ohjelman alv-ilmoitustiedoston voi lähettää Ilmoitin.fipalvelun kautta. Ne merkitään kohtaan Vero kauden vähennettävä vero. Jos omien ostojen alvit ovat suuremmat kuin myyntien alvit, loppusumma merkitään miinusmerkkisenä. Se on Verohallinnon sähköinen asiointipalvelu, jossa voi hallinnoida verotukseen liittyviä tietoja ja jättää useimmat veroilmoitukset. OmaVero-palveluun kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla tai mobiilitunnisteella. Arvonlisäveron maksun myöhästyessä joutuu maksamaan viivästyskorkoa. Ilmoituksen voi tehdä OmaVero-palvelussa. Mervi Met sälän 20 500 euron puukauppatu loilla alvin määrä on 4 920 euroa. Silloin palkkojen ennakonpidätyksien maksuun voi käyttää OmaVeron kautta metsätaloudesta saatuja arvonlisäveron palautuksia. Ostojen alvit vähennetään puun myyntitulojen alveista, ja laskun lop putulos merkitään kohtaan Makset tava vero / Palautukseen oikeuttava vero. LISÄTIETOJA omavero.fi Mervi Metsälä Mervi Metsälä 050 123 4567 10.2.2020 2345678-9 4 920 00 520 00 4 400 00. Metsänomistaja voi vähentää puu kauppatuloista maksamistaan arvon lisäveroista omien alvillisten metsä taloudenostojensa sisältämät ar vonlisäverot. Mikäli verovuonna ei ole ollut puunmyyntituloja, verottaja palauttaa kaikki ostojen arvonlisäverot. V erottaja ei postita alkutuottajille paperista alv-lomaketta, vaan vero pitää ilmoittaa ja maksaa itsenäisesti. Jos maksat muuta kautta, oma-aloitteisten verojen viitenumero ja Verohallinnon tilinumero löytyvät OmaVerosta
50 METSÄ Tuhkalla tulosta Tuhkalannoitus nopeuttaa metsän kasvua ja aikaistaa hakkuita. Pitkän vaikutusajan vuoksi se kannattaa teettää kasvatusikäiseen metsään. Aarre 1/2020 50 METSÄ. Lisäksi se tukee kiertotaloutta, kun metsäja energiateollisuudessa syntyneen puuja turvetuhkan ravinteet palaavat lannoituksessa metsään. METSÄNHOITO Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS VEROVINKKI METSÄN TERVEYSja kasvatuslannoituksen lannoiteja levityskulut ovat vähennyskelpoisia kuluja metsäverotuksessa. Tuhkalannoitus vähentää maan happamuutta ja lisää puuston kasvua
Ennen ojitusta puusto kitui liiallisen veden vuoksi, ja nyt, kun vesitalous on kunnossa, kasvua jarruttaa ravinteiden puute ja niiden epätasapaino. Kun olosuhteet ovat kunnossa, kolme edestakaista ajoa riittää antamaan tarpeeksi kantavuutta. Metsänomistaja oli ennalta tuttu, joten Kortteinen tarttui puhelimeen. Silloin jäädytetyt urat tulevat ilman edestä”, Kortteinen vinkkaa. Reilun 15 hehtaarin räme ojitettiin 1980-luvulla. Teillä olisi täällä mahdollinen tuhkalannoituskohde.” ”Joo. Virisi seuraavanlainen keskustelu: ”Terve. 51 Aarre 1/2020 METSÄ Metsäkoneurakointi Pekka Siirilä Ay:n Jyri Siirilä (vas.) ja Aleksis Siirilä urakoivat metsänlannoituksia koko maassa. Omiin metsiinsä Kortteinen on polantanut ajouria telamönkijällä. Tällä pyritään välttämään se, että tuhka karkaisi sulamisvesien mukana ojiin ja että maastoon jäisi raiteita painavan koneen jäljiltä.. Lannoituksen jälkeen metsänomistajan sopii odottaa vähintään 80–100 motin kasvunlisäystä hehtaaria kohden kiertoaikana. Tuhkalannoitusten sesonki on talvella. Koneen liikkuessa vaunuun kiinnitetty keskipakolevitin lennättää tuhkan tasaisesti ympäröivään metsään. Hoidatko kaikkineen?” ”Joo.” Ensi töikseen urakoitsija kävi polantamassa tuhkanlevitykseen tarvittavat ajourat. ”Edullisinta on toteuttaa tuhkalannoitus heti hakkuun jälkeen. Edullisinta se on toteuttaa heti harvennushakkuun jälkeen, kun ajourat ovat maastossa. ”Hyvällä kohteella vuotuinen kasvu voi kaksintai kolminkertaistua.” Ajourat polannettiin Työssään Kortteinen vastaa paitsi hakkuiden ja metsänhoitotöiden myös lannoitushankkeiden suunnittelusta. Turvemaille tuhka levitetään aina talvella, yleensä tammikuun ja maaliskuun välillä. ”Puusto näyttää läpimitaltaan 50–60-vuotiaalta mutta on todennäköisesti 80-vuotiasta”, sanoo Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen metsäasiantuntija Antti Kortteinen. Mannisperän hanke käynnistyi, kun Kortteinen alkutalvesta tutki työpöytänsä ääressä metsätilan papereita ja hänen huomionsa kiinnittyi edellistalvena harvennettuun rämeeseen. Se on tarpeen, sillä umpihangessa etenevän, 10 000 kilon painoista tuhkavaunua perässään vetävän metsätraktorin polttoaineenkulutus olisi kohtuuton. Perässään kone vetää vaunua, joka on laitojaan myöten täynnä rakeistettua tuhkaa. Kesäisin he tekevät myös muokkauksia ja kylvöjä metsä-äkeellä. M etsätraktori etenee pitkin ajouraa harvennusleimikossa Multian Mannisperällä
Lannoittamattomalta leimikolta puuta kertyy 40 mottia, josta tukkia neljä mottia ja kuitua 36 mottia. Turvemaa on usein myös hapanta, mikä entisestään vaikeuttaa puiden ravinteiden ottoa. Tuhkan jälkeen voi olla varma, että uudistusala kasvaa heinää.” Puuston tilavuuskasvu alkaa voimistua parin vuoden kuluttua. Kaupalliselta tuottajalta hankittu tuhka on aina valvottua ja standardit täyttävää. ”Voimalaitostuhka on ongelmajätettä, jonka levittäminen metsään on ympäristörikos”, Kortteinen muistuttaa. Kortteista väite huvittaa. Ensin muutos näkyy neulasissa. Nopeutunut kasvu palkitsee metsänomistajan kahdella tapaa: tukkipuun määrä lisääntyy ja hakkuu aikaistuu. Päätehakkuuikäistä metsää ei ole mielekästä lannoittaa. Tuhka vaikuttaa puuston kasvuun PK-lannoitetta hitaammin, mutta kun vaikutukset alkavat näkyä, ne kestävät pitkään. Mielestäni Yaran mies sanoi hyvin, että sinä päivänä, kun höttöpuuta ruvetaan tarvitsemaan, he kyllä keksivät tuotteen sen kasvatusta varten.” Valvottua tuhkaa Metsään ei kannata kylvää mitä tahansa tuhkaa. ”Höttöpuusta aina puhutaan, vaikka todellisuudessa varsinkaan rämeellä harvoin saavutetaan optimaalista kasvua. Typellä terästettynä se sopii kuitenkin myös kivennäismaiden lannoitukseen. ”Se on karhunpalvelus uudistamiselle. Metsänomistajan tulo on 1 035 euroa. METSÄNHOITO Metsäasiantuntija Antti Kortteinen (oik.) vastaa tuhkalannoitushankkeiden suunnittelusta Multian alueella.. 52 Aarre 1/2020 METSÄ Tuhkaa on perinteisesti pidetty turvemaiden lannoitteena. Mitä enemmän turpeessa on typpeä, sitä suurempi on lisäkasvu. Lannoitetulta leimikolta puuta kertyy enemmän, 50 mottia. Kortteinen laskee esimerkin, jossa vertaa kahta väljennyshakkuukohdetta. Tästä tukkia on 7,5 mottia, parrua 12 mottia ja kuitua 30,5 mottia. Myös kalsiumia, booria, sinkkiä ja kuparia on niukasti. Kasvatusikäiseen metsään Turvemailla puuston kasvua rajoittaa yleensä fosforin ja kaliumin puute. ”Lannoituksen jälkeen neulasia on paljon ja ne ovat tummia.” Pitkän vaikutusajan vuoksi tuhkalannoitus kannattaa teettää kasvatusikäiseen metsään joko ensiharvennuksen tai väljennyshakkuun jälkeen. Tämänhetkisillä kantohinnoilla tulo on 720 euroa. ”Ja siinä, missä lannoittamattomalla kohteella toinen harvennus tehdään yleensä 20 vuotta ensiharvennuksen jälkeen, lannoitetulla kohteella se voidaan tehdä jo 13 vuoden kuluttua.” Toisinaan kuulee, että lannoituksella aikaansaatu puu on höttöpuuta, joka kelpaa korkeintaan sellukattilaan. Ravinteiden puute näkyy puissa: rungot ovat monilatvaisia, neulaset hailakoita ja niitä on vähän
Rakeistettu tuhkalannoite muistuttaa mursketta. Jos on huono puukauppavuosi, hoitomäärätkin niiaavat.” Puhtaan puun poltosta syntynyttä tuhkaa voi metsään levittää turvallisin mielin. ”Keinolannoitetta on käytetty pitkään. Maaperässä pH-arvon nousu sitoo raskasmetallit vaikealiukoiseen muotoon, jolloin ne eivät huuhtoudu haitallisessa määrin. Vesistöt ja ojat otetaan joka tapauksessa huomioon tuhkalannoituksen yhteydessä. Ulkomuodoltaan rakeistettu tuhka muistuttaa mursketta, jossa isoimmat paakut ovat nyrkin kokoisia lohkareita ja pienin ”nolla-aine” hienoa pölyä. ”Ongelmallisinta on se, ettei hanketta saa aloittaa ennen kuin päätös on tullut. ”Yleensä hyvän puukauppavuoden jälkeen hoitotöitä tehdään aktiivisesti. Esimerkiksi Itä-Suomen entiset kaskiviljelyalueet hyötyvät Remeksen mukaan typpituhkasta, ja näille maille sitä toistaiseksi on eniten käytettykin. 53 Aarre 1/2020 METSÄ Typpituhka käy myös kivennäismaille M oni metsänomistaja yhdistää tuhkalannoituksen turvemaihin, mutta typellä terästettynä tuhka soveltuu myös kivennäismaiden lannoitukseen, sanoo Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes. Määrä riittäisi lähes 70 000 metsä hehtaarin lannoitukseen. Typpituhka myös korjaa mahdollista maaperän ravinne-epätasapainoa ja vilkastuttaa maan mikrobitoimintaa.” Puutuhka sisältää puiden tarvitsemia ravinteita oikeassa suhteessa typpeä lukuun ottamatta. FSC-sertifikaatti edellyttää jättämään vesistöjen rannoille 50 metriä leveän suojavyöhykkeen, PEFC-sertifikaatissa suojakaista on 5–10 metriä. Toimintaa valvoo Evira. Se on tuttu tuote, ja metsäammattilaiset tietävät tarkkaan, milloin se tulee levittää jotta kasvuvaste on paras mahdollinen. Nykyisen tutkimustiedon valossa tuhkalannoituksesta ei ole haittaa vesistöille. Itse kuitenkin näen, että typpituhkan kohdalla saattaa olla lievää ylivarovaisuuttakin ilmassa.” Puuta polttavissa energialaitoksissa syntyy vuosittain yli 200 000 tonnia puuntuhkaa. Veteen joutunut tuhka nostaa vesistön pH:ta, eli vaikutus on sama kuin vesistöjen kalkituksessa. Yleensä siinä kestää joitakin kuukausia, joten metsänomistajan pitää ensin varautua maksamaan kustannukset omasta pussistaan. Tuhkalannoitteen sisältämien ravinteiden vähimmäispitoisuudet ja haitallisten aineiden enimmäispitoisuudet on puolestaan määritelty lannoiteasetuksessa. ”Maalevityksessä kuljettaja pystyy säätämään levittimien asetuksia ja tarvittaessa esimerkiksi sulkemaan ojan puoleisen suuttimen”, Kortteinen kertoo. ”Keinolannoitteeseen verrattuna typpituhkan tarjoama kasvuvaste on huomattavasti pidempi, noin parikymmentä vuotta. Helikopterilevityksen kustannukset ovat yleensä hieman korkeammat, noin 400–600 euroa hehtaarilta. Antti Kortteisen toimialueella Multialla tuhkalannoituksia tehdään vuosittain noin 50–100 hehtaarilla. Tuhkalannoitetta valmistetaan sekä rakeistettuna että rakeistamattomana. Remes arvelee, että käyttöä jarruttaa osin typpituhkan kemiallista typpilannoitetta korkeampi hinta, osin typpituhkan käyttöä koskeva tiedon puute. Joten jos tuen haluaa, kannattaa olla etupainotteisesti liikkeellä.” Tuki maksetaan sen jälkeen, kun Metsäkeskus on käsitellyt hankkeen toteutusilmoituksen. Isoimmat palat ovat nyrkin kokoisia.. Puhtaan puun poltosta syntynyttä tuhkaa voi metsään levittää turvallisin mielin. Tukipäätös usein viipyy Mannisperän 15,4 hehtaarin tuhkalannoitushanke maksoi polantaminen mukaan lukien 369 euroa hehtaarilta plus arvonlisäveron. ”Paras kasvuvaste saadaan nimenomaan ravinnehäiriöisillä mailla.” Toistaiseksi typpituhkaa on levitetty metsiin niukasti, vain noin muutamille sadoille hehtaareille vuodessa. Helikopterilevitys tehdään aina rakeistetulla tuhkalla, ja myös maalevityksessä sitä käytetään usein, koska levitystulos on tasaisempi. Kustannuksiin on mahdollista saada 30 prosenttia Kemera-tukea, mutta Kortteisen mukaan päätöstä voi toisinaan joutua odottamaan jopa puoli vuotta. Jotta typpituhkasta saisi parhaan mahdollisen hyödyn, levityskohde on valittava huolella
Petri Sarvamaa Tausta. Euroopan parlamentin jäsen vuodesta 2012, EU-parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan jäsen vuodesta 2019, johtaa EU:n uuden metsästrategian valmistelua Parasta metsässä. 59-vuotias valtiotieteen maisteri Helsingistä Työ. Suomen monimuotoiset metsät Teksti MARKKUPULKKINEN Kuva MARIAMIKLAS. 54 Aarre 1/2020 METSÄ Euroopan parlamentin jäsen Petri Sarvamaa (kok.) on varma, että Euroopan unionin metsästrategiasta syntyy Suomen kannalta kova puolustustaistelu. ”Kova taistelu edessä” KUKA. METSÄVAIKUTTAJA ”Lähes kaikki muut Euroopan maat kuin Suomi näkevät metsän ainoana arvona biodiversiteetin”, Petri Sarvamaa sanoo
Pyrimme esittämään mahdollisimman paljon faktaa. Esimerkiksi vihreän parlamenttiryhmän saksalainen puheenjohtaja Ska Keller syytti pääministeri Juha Sipilää metsien murhaamisesta, kun Sipilä esitteli vuosi sitten Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tavoitteita. Yritän kuitenkin parhaani mukaan tasapainottaa tilannetta ja saada metsien kestävän käytön kriteereiksi taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden ekologisen kestävyyden lisäksi. Metsien taloudellisen käytön vastustajat Suomessa ja Euroopassa saavat tällaisista vääristä johtopäätöksistä uutta polttoainetta tavoitteilleen. Mikä on kummallisin metsiin liittyvä väärinkäsitys, johon olet EUpiireissä törmännyt. Viime viikolla kävin kävelemässä omassa pienessä metsässäni Heinävedellä. Miksi olet halunnut profiloitua Suomen metsämepiksi. Yhtä outo on Euroopan unio nin ilmasto-ohjelmasta vastaavan hollantilaisen Frans Timmermansin ehdotus siitä, että istutetaan metsiä eurooppalaisiin kaupunkeihin ja saadaan siten lisää hiilinieluja. Pieni osavoitto oli se, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta sai päävaliokunnan roolin metsästrategian valmistelussa. En kiistä, ettei erilaisiakin näkemyksiä olisi, mutta yleispuolueena kokoomukseen mahtuu erilaisia mielipiteitä. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä teit siellä. Kun valmistelemani valiokunnan metsästrategiamietintö esitellään maaliskuussa, pressut avataan, ja sitten alkaa tulla painetta joka suunnasta. Olet laatimassa Euroopan unionille uutta metsästrategiaa. Mitä haasteita Luonnonvarakeskuk sen uusimmat LULUCFlaskelmat tuovat maamme metsäsektorille. Jostakin syystä haluan inhottaviin paikkoihin, vaikka tiedän, että metsästrategian osalta on todella vaikea saada aikaan hyvää lopputulosta ja kiitosta tuskin heruu. Näistä kommenteista paljastuu, ettei ole oikeasti oltu koskaan metsässä. Tärkeintä on se, että metsästrategia seisoo omilla jaloillaan. Lista on valitettavan lyhyt. Mitkä ovat tärkeimmät tavoitteesi. Ei ymmärretä. Aion painottaa metsästrategiassa jatkojalostuksen merkitystä, sillä Keski-Euroopassa on hyvin vähän hajua siitä, mitä kaikkea puusta jo tehdään ja miten paljon se vaikuttaa hiilitaseeseen. Moni on kysynyt itähelsinkiläiseltä pojalta samaa. Tämä on tullut hyvin selvästi esille parlamentissa ja komissiossa käydyissä keskusteluissa. Kokoomuksen metsäpolitiikassa on paljon vähemmän sisäistä ristivetoa kuin vaikkapa Suomen hallituksessa tällä hetkellä. 55 Aarre 1/2020 METSÄ Kumpi on suurempi uhka Suomen metsille, kirjanpainajat vai Euroopan unioni. Montako sellutehdasta Suomeen vielä sopii. Juuri sen verran kuin meillä riittää puuta. Monet katsovat vain hakkuumäärää ja taivastelevat 70 miljoonan kuution vuosittaisia hakkuita. Heiltä puuttuu perusymmärrys siitä, miten metsät kasvavat ja miten niitä pitäisi hoitaa ja käyttää. Viime syksynä julkaistu laskelma, joka puolitti metsien hiilinielut aikaisempaan laskelmaan verrattuna, sai keskustelun väärille urille. LULUCF-laskelmat ovat vakava paikka, sillä hiilinielujen määrä päätetään oikeasti Euroopan unionissa, ei Suomessa. Yhteistyötä laajennetaan kumppanimaiden jälkeen niihin porukoihin, jotka ovat perehtyneet metsänhoitoon. Nyt mediassa on esitelty käyriä, jotka kertovat hiilinielujen loppuvan kokonaan Suomesta vuoteen 2030 mennessä. Keskeisillä päätöksenteon paikoilla on ihmisiä, jotka eivät oikeasti tiedä, mistä he puhuvat, kun he puhuvat metsistä. Vaikka ilmastopolitiikka on saanut kokoomuksessa suuren jalansijan, on liioiteltua sanoa, että kokoomuksella on metsien suhteen voimakas Green Deal -tyyppinen yleislinja. Se on sama asia, jonka moni muukin on kertonut hieman erilaisissa muodoissa: yksi EU-komission hollantilainen ympäristöpuolen virkamies kysyi minulta, että montako metsää teillä siellä Suomessa on. Metsästrategiassa pitää ottaa huomioon myös kestävä metsänhoito ja se, miten hiiltä sidotaan pitkäikäisiin puutuotteisiin ja kuinka puulla korvataan fossiilipohjaisia materiaaleja. Ajatellaan, että vain suojelemalla metsien hiilensitomiskyky kasvaa ja kaikki paha loppuu. Pienempiä puunjalostajia saisi tulla huomattavasti enemmänkin, sillä maailmalla riittää kysyntää biopohjaisille materiaaleille. Onko kokoomuksen metsä linjauksissa ristivetoa. Suunnitteilla olevat tehtaat varmasti mahtuvat, kunhan saamme jatkossakin kaataa puita. Näköpiirissä olevalla aikajaksolla ehdottomasti suurempi uhka on Euroopan unioni. Teen tätä työtä siksi, että suomalainen erityisosaaminen metsien hoidossa tunnustettaisiin ja että sitä hyödynnettäisiin koko Euroopassa. Mikä on ollut suomalaismeppien suurin saavutus maamme metsätalouden edunvalvojina. Ymmärretäänkö EU:ssa metsien taloudellinen merkitys Suomessa ja muissa EU:n metsämaissa. Tekstiilikuidut ovat hieno innovaatio, sillä vaatemarkkinat ovat valtavat. Haluan puolustaa Suomen etua maaja metsätalousasioissa, ja siksi halusin EU-parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaan. Metsät ovat meidän aarre, ja niihin kohdistuu juuri nyt valtava paine. Mistä metsäalan innovaatioista olet itse erityisen innostunut. Olemme vielä vaiheessa, jossa kaikki ovat pressun alla piilossa omilla tahoillaan. Vaikka metsäasiat pysyvät edelleenkin nimellisesti kansallisessa päätösvallassa, saattaa EU asettaa muiden politiikkojen kautta regulatiivisia vaatimuksia, joiden seurauksena metsien käyttö liukuu omista käsistämme EU:n toimivaltaan. Lujimmat ja läheisimmät yhteistyökumppanit löytyvät maantieteellisin perustein, ja he ovat ruotsalaisia, itävaltalaisia ja jossain määrin myös saksalaisia. Vihreä ohjelma keskittyy hyvin paljon ilmastoasioihin, ja päätavoitteena on koko unionin saaminen hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Kuka tai mikä on tärkein yhteistyökumppanisi metsä strategian laadinnassa. Kaikki ovat vielä pressun alla piilossa.. Strategian laadinta tulee olemaan paljolti viestinnällistä taistelua. Mitään suurta emme ole kuitenkaan vielä Suomen metsien puolustustaistossa ehtineet saavuttaa. Sitä ei saa alistaa Euroopan unionin muille tavoitteille, kuten ilmastotai biodiversiteettistrategioille. Ohjelmassa ei mainita bioenergiaa eikä ydinvoimaa kertaakaan, mikä lisää entisestään paineita metsien käyttöä kohtaan. Ylipäätään kaikki tuotteet, jotka korvaavat muovia, ovat ilahduttavia. Metsästrategian lähtöasetelmana on parlamentin päättämä Green Deal -sopimus, joka on ikään kuin EU:n viisivuotinen hallitusohjelma
KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso. Rauno Kouvalainen käy vastavuoroisesti ajamassa kelkallaan puita Kontkasten perikunnan metsässä. Teksti PEKKA VIRTAMO | Kuvat JOHANNA KOKKOLA M oottorikelkan ääni voimistuu, ja pian Rauno Kouvalaisen kelkka koivupöllilasteineen ilmestyy metsästä tieuran vieressä kohoavan propsipinon viereen. Pinotavarasakset pureutuvat pölliin hyvin pakkasellakin, kunhan ne on teroitettu hyvin. Edellissyksynä koivut kaatoi moottorisahalla Kouvalaisen monivuotinen savottakaveri, eläkkeellä oleva metsuri Seppo Surakka, ja Kouvalainen kasasi pöllit pikkupinoihin odottamaan talvea ja kelkalla tehtävää Aarre 1/2020 METSÄ 56 Puu liikkuu Katso juttuun liittyvältä videolta Kouvalaisen ja Kontkasten tyylinäyte puunajosta talvimetsässä. METSÄNHOITO Metsää kahdessa kerroksessa Kun koivikon ensiharvennus tehtiin moottorisahalla ja pöllit ajetaan pois moottorikelkalla, kuviolle nousseet kuusentaimet säilyvät lähes vaurioitta. Kouvalainen purkaa lastin pinon vieressä seisovan traktorin metsäperäkärryn kuormaimella ja ajaa sitten takaisin metsään. Koivua kasvava ensiharvennusala sijaitsee muutaman sadan metrin päässä pinolta. Kouvalaisen lisäksi puunajossa ovat mukana naapuritilan veljekset Jaakko ja Matti Kontkanen, jotka lastaavat pöllit tukkirekeen. ”Näin tämä käy nopeammin, ja porukalla työtä on mukavampi tehdä”, Kouvalainen myhäilee
LISÄTIETOJA metsänhoitosuositukset.fi METSÄ 57 Aarre 1/2020. Periaatteena kaksijakoisessa kasvatuksessa on vallitsevan koivujakson harventaminen ja kasvattaminen ylispuustona kuusten päällä. Ensiharvennuksessa jätetään hehtaarille 200–300 rauduskoivua ja 800– 1 000 kuusentainta. Puuntuotos kaksijakoisessa kasvatuksessa on jonkin verran suurempi kuin puhtaassa kuusikossa. Kuusten kasvatuksen edellytyksenä ovat koivikon ajoissa tehdyt harvennukset. Rauno Kouvalaisen moottorikelkan reessä pystyy kuljettamaan kunnon kuorman kolmimetristä koivupölliä, jos ajoura on käyty pohjustamassa etukäteen ja se on ehtinyt kovettua. Eri-ikäisrakenteisessa metsässä latvuskerroksia on 3–5. Kannattavuuskin saattaa nousta paremmaksi riippuen harvennusten onnistumisesta. Kaksijakoisen koivukuusisekametsän kasvatus Kaksijakoinen kasvatus ei ole jatkuvaa kasvatusta, vaan kyseessä on jaksollisen metsänkasvatuksen menetelmä. Parhaat koivut voidaan vielä jättää ylispuustoksi ja kasvattaa niistä tyvitukkipuita. Liian voimakas harvennus levittää koivujen latvuksia, jolloin seuraava hakkuu aiheuttaa kuusille enemmän vahinkoa. Loput koivut otetaan pois seuraavassa harvennuksessa 35–45-vuotiaina
Hän korostaa, että vaikka koivuja kasvatetaan suosituksia tiheämmässä, pidetään kuitenkin huolta siitä, että kuusentaimet saavat riittävästi valoa. Hehtaari vuodessa Rauduskoivulle vuonna 1999 istutettu kuvio on kaikkiaan kolmen hehtaarin laajuinen. Kuusista kasvaa alalle aikanaan uusi metsä, kun koivuille tehdään päätehakkuu. Koivikon vieressä on kahden hehtaarin kuvio, joka on istutettu kuuselle. Ennen ensiharvennusta kuviolla oli raivattu taimikkoa raivaussahalla kahteen kertaan, joten ensiharvennus oli suhteellisen helppo tehdä. Metsäsuunnitelmassa kuvio määritellään tuoreeksi kankaaksi tai vastaavaksi suoksi, joten kasvulle on hyvät edellytykset. Liperin Ahonkylässä sijaitseva 48 hehtaarin metsätila on nykyisin Kouvalaisten pojan Perttu Kouvalaisen omistuksessa. ”Ensi vuonna aloitetaan kierto alusta, ja tälle kuviolle palataan siis muutaman vuoden kuluttua. Kouvalainen sanoo luottavansa asiantuntijoiden neuvoihin metsänkasvatuksessa. Viiden vuoden välein Kun koivuja harvennetaan miestyönä viiden hehtaarin alueelta hehtaari vuodessa, on kuvioiden läpikäymiseen mennyt viitisen vuotta. Siellä ovat puolestaan luontaisesti syntyneet koivut nousseet kuusentaimien yläpuolelle, joten koivujen harvennussavottaa on riittänyt sielläkin. ”Mieltä ja kuntoa kohentavaa hyötyliikuntaa”, myhäilee Rauno Kouvalainen ajorupeaman välissä.. Uudistamisen yhteydessä kosteudesta kärsinyt kuvio ojitettiin. Kouvalainen kertoo, että metsäasiantuntijat suosittelivat uudistamaan kuvion koivulle, koska päätehakatussa vanhassa kuusikossa esiintyi runsaasti tyvilahoa. Vanhemmilla on vielä tilaan hallintaoikeus. Rauno ja Marja-Liisa Kouvalainen asuvat edelleen tilalla, joka on ollut Marja-Liisa Kouvalaisen suvun omistuksessa 1800-luvun puolivälistä lähtien. Erityiset kiitokset häneltä saa Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan erityisasiantuntiMETSÄNHOITO Jaakko (vas.) ja Matti Kontkanen (kesk.) ovat Rauno Kouvalaisen apuna lastaamassa pöllejä rekeen. ”Perttu on yrittäjä eikä hänellä ole aikaa tehdä metsätöitä. Sitä paitsi hehtaarin harvennus kevyellä kalustolla ja miestyönä on vielä hoidettavissa ilman stressiä. Myös tällä kahden hehtaarin kuviolla on koivut korjattu kevyellä kalustolla. Minulla taas eläkeläisenä on, ja teen näitä hommia mielelläni”, Rauno Kouvalainen kertoo. Kevättalvella pöllit tehdään polttopuuksi omalla klapikoneella. Koivikon alle syntynyt kuusentaimikko on tarkoitus säästää. Maaperä kuviolla on aika pehmeää, joten raskaammalla kalustolla työskentely tekisi rumaa jälkeä”, Rauno Kouvalainen kertoo. ”Kun hakkuu tehtiin moottorisahatyönä ja puut ajetaan kelkalla, ei synny maastovaurioita eivätkä koivikon alle luontaisesti syntyneet 3–4-metriset kuusentaimet kärsi. ”Mustikkatyyppiä”, Matti Kontkanen toteaa. Ajettavaa puuta on lähemmäs 50 mottia. Noin hehtaarin laajuiselta hakkuulta saatavat pöllit täyttävät perheen vuoden polttopuutarpeen. Sitä ajatellen koivuja on jätetty hiukan tiheämpään kuin ehkä normaalisti olisi ensiharvennuksessa jätetty”, Rauno Kouvalainen selostaa. Rauno Kouvalainen kertoo, että harvennukset on jaettu useammalle vuodelle. 58 Aarre 1/2020 METSÄ poisajoa. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2006
Se riittää mainiosti puunajoon, mutta muuten olosuhteet eivät ole aivan ihanteelliset. ”Pinojen pohjapuut on laitettu hyvin. Kun pinot tekee ja pohjustaa huolellisesti sulan maan aikaan, on pöllejä ilo ajaa pois talvikeleillä. ”Täyteen lastattu reki painaa noin 600 kiloa, joten kelkalla pitäisi pystyä pitämään koko ajan vauhti päällä sen jälkeen, kun on päästy liikkeelle. Reki tyhjenee nopeasti metsäperäkärryn kuormaimella. Viimeisessä harvennuksessa hehtaarille jätetään noin 200–400 runkoa. ”He osaavat parhaiten, tietävät mitä jättää ja mitä ottaa pois.” Kunnolliset esivalmistelut Tukkireellä varustetulla moottorikelkalla pöllien ajaminen sujuu helpohkosti melko tasaisessa maastossa. Kun lunta oli maastossa kolmisenkymmentä senttiä, Kouvalainen hiihti vielä urat läpi ja varmisti, että kaikki pöllikasat ovat ajourien varressa ja että ne löytyvät helposti. Perustaksi on laitettu muutama pölli, ja pöllien päälle on aseteltu havuja. Tammikuun puolivälissä lunta on kertynyt Liperin metsiin jo puolisen metriä. Jos vauhti loppuu, telamatto rupeaa helposti pyörimään tyhjää”, Kouvalainen selvittää. Lauhalla säällä kelkan telamatto jauhaa uran pehmeäksi. Sen jälkeen hän ajoi urat läpi moottorikelkalla pariin kertaan, jotta urat kestävät raskaan lastin vetämisen. Tähtäimessä laatutyvet Pinot hupenevat vauhdilla ajouran varresta. Koska kuvio, jolta pöllejä ajetaan, on aikoinaan ojitettu, on ajouralle ollut pakko tehdä myös jokunen silta. ”Jos olisi pitänyt kovempia pakkasia, olisivat urat kovettuneet kunnolla. PEKKA VIRTAMO. 59 Aarre 1/2020 METSÄ ja Aija Koistinen, joka on seurannut ja ohjeistanut tilan metsien käsittelyä vuodesta 1993 lähtien. Ropseja ei tarvitse repiä jäätyneestä maasta, joten siihenkään ei tärväänny aikaa”, Jaakko Kontkanen kiittelee. Havujen päälle satava lumi tiivistää lopuksi sillan ajokuntoon niin, että se kestää myös raskaan reen painon. Koivujen päätehakkuu tehdään tällä kolmen hehtaarin kuviolla vuoden 2055 paikkeilla, kun koivut ovat noin 60-vuotiaita. Myös osa pöllikasoista on merkitty löytymisen helpottamiseksi. Kuuset jätetään kasvamaan”, Kouvalainen suunnittelee. Nyt on ollut melko lauhaa ja lunta satanut, joten telamatto jauhaa uran pehmeäksi melko nopeasti ja se hidastaa ajamista”, Kouvalainen tuumii. ”Nykyinen metsälakihan sallisi koivujen poistamisen vaikka 40-vuotiaina, mutta kyllä ne kasvatetaan riittävän järeiksi.” ”Eikös tässä laatutyveen tähdätä”, vieressä seisova Matti Kontkanen lisää. Rauno Kouvalainen arvelee, että kuviolla tehdään kaikkiaan kolme harvennushakkuuta. Ennen lumikelien alkamista ajourat on merkattu maastoon kuitunauhalla. ”Silloin otetaan kuviolta pois myös närettä. Välillä Kontkaset työntävät perästä vauhtia, kun kelkan telamatto pyörii tyhjää pehmeässä lumessa. Hän on valmistellut koivupöllien ajoa syksystä lähtien, sillä ilman esivalmisteluita ajaminen ei onnistu. Ammattilaisiin Kouvalainen on luottanut myös taimikoiden raivaustöissä. Kevyt pakkaslumi on helppo puhdistaa pinon päältä lumilapiolla. Ajourien varteen sijoitetut pöllikasat löytyvät helposti lumen alta, ja viereen ajetun reen lastaaminen käy nopeasti. Lyhyt talvipäivä on hyödynnettävä tehokkaasti
Hiihtäjä maastossa Salpausselän kisoissa 1920-luvun lopulla. JUURET Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat LAHDEN KAUPUNGINMUSEON KUVA-ARKISTO LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Harri Eljanko ja Jussi Kirjavainen: Suomen hiihdon historia (WSOY 1969) Pentti Jussila: Suomen hiihto (Otava 1998) Pentti Jussila: Juha Mieto (Otava 2000) Jussi Kirjavainen: Suomalaiset suurhiihtäjät I ja II (WSOY 1938 ja 1941) Tapani Niku: Murtomaata (Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen 1977) VALOKUVAAMO NYBLIN. 60 Aarre 1/2020 JUURET TASA MAILTA METSÄ MÄKIIN Luut ja sukset katkeilivat, kun suomalaiset kilpahiihtäjät siirtyivät 1920-luvulla tasaisilta jääja niittyladuilta kumpuileville metsäradoille
”Kisamatkat naapurimaihin osoittivat, että tasamaan taidoilla ja välineillä suomalaiset jäivät auttamatta jälkeen ruotsalaisista ja norjalaisista”, Suvi Kuisma kertoo. 1910-luvun taitteessa Suomen hiihdossa kilpaili vallasta kolme liittoa ja yksi suurseura. Tasaisella hiihto sujui sukkelammin kuin Oman aikansa suomalainen mestarihiihtäjä Anton Collin hiihtokilpailuissa 1920-luvulla. Tapani Niku, suomalaisen hiihdon ensimmäinen olympiamitalisti (Chamonix 1924), valaisee muistelmissaan hiihtotekniikan ongelmat. Ylämäet selvitettiin ottamalla sukset jalasta ja juoksemalla ylös. 61 Aarre 1/2020 JUURET Oulun Hiihtojen 30 km:n hiihdon mitalistit ryhmäkuvassa vuonna 1922. Tasamaan puolustajat korostivat hiihtotyylin ja pitkien suksien kauneutta ja supisuomalaisuutta. ”Suomalaisen miehen piti olla metsässä kuin kotonaan, talvella ja kesällä”, Jussila kiteyttää. L atujen mutkapaikoissa karisi kaarna ja kaatuneet hiihtäjät ryömivät kasapäissä alamäkien alla pensaikoissa.” Näin hurjaksi kuvailee hiihtäjä Antti Härkönen ensimmäistä murtomaakisaansa Jussi Kirjavaisen kirjassa Suomalaiset suurhiihtäjät II. Pitkillä suksilla ei haarakiipeämistä voinut ajatella ja sauvoista puuttuivat käsilenkit, jotka olisivat auttaneet nousuissa. ”Kun hiihtokilpailut Suomessa alkoivat yleistyä 1890-luvulta lähtien, ladut kulkivat enimmäkseen jäillä, pelloilla ja niityillä. Muisto kertoo vuodesta 1922, jolloin suomalainen kilpahiihto oli juuri siirtynyt tasamailta mäkiseen metsään puiden keskelle. Kuvassa vasemmalta Hannes Nissinen, Pekka Väisänen ja Lauri Alestalo. Tasamaille ladut oli todennäköisesti helpoin tehdä, koska metsissä saattoi olla karjan vuoksi paljon aitoja, eikä jäällä hiihtämiseen tarvittu maanomistajien lupia”, kertoo Lahden Hiihtomuseon museoamanuenssi Suvi Kuisma. ”Rasvat, joita suomalaiset siihen aikaan käyttivät, lipsuivat kaksi kertaa enemmän AM AT Ö R O Y. Murtomaahiihdon kannattajat vetosivat vuosisataiseen metsähiihtoperinteeseen ja maanpuolustukseen. Kirjassaan Jussi Kirjavainen ounastelee myös ”ennätyshulluuden” vaikuttaneen. ”On mahdollista, että juuri tämä koko maassa esimerkiksi otettu kilpailu vei hiihtomme jäämatkoille yli kolmeksi vuosikymmeneksi”, Kirjavainen arvelee. Lisäksi edelläkävijä eli Helsingin Sporttiklubi järjesti vuonna 1886 yleiset hiihtokilpailut nimenomaan jäälle. Murtomaahiihdon puolesta puhui etenkin Lauri ”Tahko” Pihkala, joka vaikutti puolustusvoimissa ja suojeluskunnassa. ”Meikäläiset eivät osanneet nousta mäkiä ja alastulokin oli useimmilla avutonta.” Yhtä suorat sanat Niku latelee varusteista. Suomalaisten pitkät ja kapeat, koivupuiset sukset toimivat parhaiten tasaisella maalla, ja jäähiihto oli mahdollista lähes kaikkialla, Pohjanmaan lakeuksillakin. Häviöt kirvelivät Suomessa katkerasti, ja niihin ryhdyttiin etsimään selitystä ja parannusta. Metsässä hiihtämisen taito nähtiin turvaksi viholliselta, joka saattaisi ilmestyä pitkän itärajan takaa. Suomen hiihto -kirjassa Pentti Jussila arvioi murtomaahiihtoon siirtymisen hidastuneen, koska hiihtopolitiikan soppaa hämmentämässä oli monta kokkia. kumpumaastossa, mikä tiesi komeita tulostilastoja. Hän kehitti murtomaahiihdolle oman iskulauseen: ”Suksissa Suomen suoja”. Sukset irti ja juoksuun Tasamaalta metsään hiihtäjät johti lopulta kilpailujen kansainvälistyminen. Isänmaan suojaksi Väittely tasaja murtomaan paremmuusjärjestyksestä kuohui hiihtopiireissä pitkään
Murtomaakisojen alkuaikoina lehtiselostuksissa kisan arvoa saatettiin jopa punnita katkenneiden suksiparien määrällä. ”Parempien välineiden saamiseksi Suomessa otettiin mallia Norjasta, ja sitten kehiteltiin omia ratkaisuja”, Suvi Kuisma kertoo. Taisi tajukin vähäksi aikaa kadota”, Niku kertoo muistelmissaan. JUURET Kuntosalina savotta M urtomaahiihdon varhaistähdille metsä oli paitsi kisapaikka myös leivän ja kunnon lähde. Kun Niku vuonna 1922 Holmenkollenilla Norjassa odotti viidenkympin kisan puoliväliin järjestämältään huoltomieheltä hörppyä sitruuna-sokerimehua, hän saikin suun täyteen lasinsiruja. taaksepäin kuin eteenpäin”, Niku tarinoi vuoden 1920 kisareissusta Ruotsiin. ”Mäen päältä ilmoitettiin: ’Rata-auki, Niku tulee!’, jolloin kaikki raadot heitettiin sivuun. Urheiluaitan ovesta hulmutettiin Suomen lippua, jolle yleisö hurrasi”, kertoivat lehdet ja puhuivat vuosikymmenten toiveiden täyttymisestä. Laskin sen sitruunan ja vihan voimalla pitkät laskut, joissa melkein nukuin välillä ja pääsin velliasemalle. Urheilun avulla haluttiin nousta kansana kansakuntien joukkoon ja olla yhtä hyviä ja parempiakin kuin muut pohjoismaat”, Suvi Kuisma selittää. ”Tätä huutamista jatkui herkeämättä neljännestunnin. Uutinen kaksoisvoitosta kerrottiin Helsingissä Suomen Urheiluaitan edustalla odottavalle väkijoukolle kuulutustorvella ja sen jälkeen kaikuivat eläköön-huudot. Se oli kauhea paikka, mutta osasin täydessä vauhdissa puitten välistä, vaikka hiuksen varassa se oli.” Vihdoinkin voittoon Hiihtäjien huollossa oli omat haasteensa. Hiihtäjät kutsuivat latuja luunmurto radoiksi. Aikuisena hiihtäjänä ja suksitehtailijana 1920-luvulla hän sai syyssavotalta myös hyvää loppuharjoitusta kisakauteen, kun joka päivä valitsi, kaatoi ja sahasi suksipuita ja joka toinen päivä teki vielä 30 kilometrin lenkin postia hakemaan. Ne oli mulle hyviä kestovoiman ja kestävyyren hankinnas”, Mieto on sanonut elämäkerturilleen Pentti Jussilalle. Yleisöä kertyi paikalle tuhatmäärin. Esimerkiksi kolminkertainen olympiamitalisti, 1950-luvun tähti Veikko Hakulinen hakeutui opiskelemaan metsäteknikoksi, koska metsäkoulu ja metsätyö mahdollistivat voimaja hiihtoharjoittelua”, Suvi Kuisma kertoo. Esimerkiksi Anton Collin ei Holmenkollenin voittovuonnaan 1922 alkutalvesta edes harjoitellut hiihtoa, vaan ajoi koko syksyn metsästä tervaksia ja kaatuneita puita sekä raivasi, sahasi ja karsi niitä. Hänestä parhaat työmiehet olivat yleensä myös parhaita hiihtäjiä. ”Vastaitsenäistyneessä Suomessa menestys kohotti kansallista itsetuntoa. Termospullo oli mennyt rikki. 62 Aarre 1/2020 JUURET Hiihtäjät Veli Saarinen (etualalla) ja Tapani Niku 50 km:n hiihtomatkalla MM-kisoissa ja kongressihiihdoissa Lahdessa vuonna 1926. Hiihtäjä uupui, kunnes 12 kilometriä ennen maalia joku ladun sivusta antoi hänen suuhunsa sitruunaa. ”Mettätyöt jäi vähiin 1975:sta 79:ään, ja se oli virhe. Oman hiihtokuntonsa Niku kertoo kasvaneen nuoruuden suoja metsätyömailla. ”Pitkään Nikun ja Collinin jälkeenkin kilpahiihtäjät yhdistivät hiihtoon metsätöitä. ”Varsinkin kun teköö halkoja pokasahalla ja kirveellä ilman halkoma pukkia, liikkeet ovat monipuolisimmillaan.”. ”Ajoin päin keloleppää niin että puu katkesi kahdesta paikasta. Nahkasiteet vaihtuivat metallisiin, ja monot korvasivat kippurakärkiset pieksut. Vähitellen sukset ja sauvat lyhenivät ja sauvoihin ilmestyivät käsilenkit. Sahan ja kirveen voimaan uskoi myöhemmin myös Juha Mieto. Siinä ryyppäsin kauravelliä ja taas rupesi kunto nousemaan.” Maaliin Niku hiihti lopulta toisena, edellään voittajana vain suomalainen Anton Collin. Hän arvioi, että kisajärjestäjät kärsivät käännynnäisen kiihkosta ja siksi vetivät aluksi ladut ”äärimmäisen vaikeisiin ryteikköihin”. Isku osui minua suoraan rintaan ja salpasi hengityksen. Kun näin, minkä työn he tekivät minua varten, oli pakko laskea täyttä vauhtia. Jyväskylän Laajavuoressa latu kulki jyrkässä laskussa niin kapeasta raosta kahden puun välistä, että moni laski vaarallisen mäen takalistollaan. ”Kaiken lisäksi tuli kielto, että suksia ei saa kantaa mäissä.” Tasamaille suunnitellut sukset ja sauvat myös katkeilivat usein. Tapani Niku kertoo muistelmissaan, että hän oppi jo nuorena vanhojen hiihtokuninkaiden kunnon perustuvan metsästykseen ja kovaan ruumiilliseen työhön. Esimerkiksi vuonna 1923 Salpausselän hiihdoissa Niku muistaa laskeneensa luonnontilaista linjaa pitkin, jossa kesken kaiken tuli vastaan sekä piikkilanka-aita että raivaamaton lepikko. ”Mietin sappi kiehuen, että joko minä taas nolaan itseni [--]. Raadot pois radalta Hiihtäjät kutsuivat ensimmäisten murtomaavuosien latuja luunmurtoradoiksi
maansiirtoon, konekuljetuksiin tai hiekoittimella varustettuna talvihiekoitukseen/suolaukseen. Kippaussuunnan muuttaminen onnistuu nopeasti vain niveltappeja vaihtamalla. JOUTSA 550 ulot. ® VARUSTELLUT MAANSIIRTOVAUNUT . Kantavuudet 6-18 tn . 8,40m 17.800 € JOUTSA 900 ” 9,00m 21.850 € Malliston kaikki kuormaimet laippakiinnitteisiä, voidaan asentaa myös peräasennus telineelle. Eteen tai taakse kippaava lava . Useita eri takalaita vaihtoehtoja . Voidaan käyttää esim. Puomistoja runkotakuu täydet 3 vuotta. Maansiirto lavalla KIRE SORASTUSVAUNU Kantavuus 14tn Tilavuus 8,5 m³ xCrane ohjaimet Propo kahvat Mini joystickit G20 pro tarjouskoura Hardox koura G22 Kahmarileuat Kaikissa vaunuissa järeä, kestävä telirakenne. Laaja lisävarustelu mahdollisuus . Linnamäentie 3, 24910 HALIKKO AS PUH 02-7318 251, 0400-226925 Hinnat, myynti ja tarkemmat tekniset tiedot nettisivuiltamme www.seppokuismaoy.fi KIRE YLEISJA MAANSIIRTOPERÄVAUNUT TUOTTEISSA OIKEA HINTA-LAATU SUHDE MARKKINOIDEN LAAJIN MALLIVALIKOIMA JOUTSA / KIRE KUORMAIMET JA METSÄVAUNUT KIRE MONITOIMIVAUNU ® . Kiinteistöja kaivinkonekärryksi . Jokaiseen käyttötarkoitukseen löytyy sopiva vaihtoehto . Metsävaunu/Kuormain . . PAT. Valmistamme asiakkaille myös räätälöityjä erikoismalleja 40 vuotta konekauppaa ja valmistusta KIRE 85 8,5 tn/1P 5.390 € KIRE 902 9 tn/2P 5.880 € KIRE 1002 10 tn/2P 6.980 € KIRE 1202 12 tn/2P 8.980 € JOUTSA 140 14 tn/2P sis. JOUTSA Ilmoitetut hinnat alv.0% Yleisja maansiirtovaunuja monipuoliseen käyttöön . HX/HLE-malleissa kulutusteräspohja ja laidat vakiona . KIRE perävaunut kaikkeen kuljetukseen . 5,50m 6.980 € JOUTSA 670 ” 6,70m 8.950 € JOUTSA 700 ” 7,00m 9.970 € JOUTSA 70 7 tn/1P 3.990 € JOUTSA 90 9 tn/1P 5.220 € JOUTSA 110 11 tn/2P 6.980 € Kuormaimiin saatavana useita eri ohjausventtiili vaihtoehtoja, manuaali, hydraulinentai sähköinen esiohjaus. Lisävarusteena isommissa metsävaunuissa veto napamoottoreilla, pienemmissä napamoottori tai rullaveto. Maansiirtovaunu aisaohjauksella . Tilavuus 4,4-42 m3 . Maansiirtovaunu, 15t kantavuus . 2-pyöräjarrut 10.480 € KIRE 670 ulot. 6,70m 8.690 € KIRE 700 ” 7,00m 9.760 € KIRE 750 ” 7,50m 12.450 € JOUTSA 840 ulot
Maria Honkakoski ja Miika Vanhatalo löysivät vanhoista pohjalaistaloista mallin hirsikodilleen, jonka he rakensivat kestämään aikaa. PUUTALO Uusvanha unelma Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat HANNE MANELIUS. 64 Aarre 1/2020 PUU Keittiön pikkupöydän äärestä voi katsella takapihaa, jossa metsä kasvaa ja muuttuu koko ajan
Sen varrelta löytyy usein eläinten jälkiä. Täällä asuvat Agrologi Maria Honka koski, 35, kone insinööri Miika Vanhatalo, 32, ja heidän tyttärensä Ebba Vanhatalo, 4 Isäntäparin itse suunnittelema hirsitalo valmistui vuonna 2017 Lasikankaan kylään Pattijoelle, joka nykyisin kuuluu Raahen kaupunkiin 65 PUU Aarre 1/2020. PUUTALO Heti kodin nurkalta lähtee Marian, Miikan ja Ebban metsäseikkailupolku
Yhtä mieltä pari oli myös siitä, että he asettuvat pohjoiselle Pohjanmaalle, juurevasti kummankin synnyinseudulle, ja että kodin pitää sijaita lähellä luontoa. Marian puhelun jälkeen hän jatkoi savottaansa toiveikkaana. Keväällä 2015 Maria soitti Miikalle ja kertoi kiinnostavasta ilmoituksesta. Tilaan kuului kolme ja puoli hehtaaria maata ja metsää sekä huonokuntoinen pikkutalo, joka voitaisiin pikaremontoida rakennusajan kodiksi. Pirtin vanha harmoni on huutokauppalöytö – kuten moni muukin kodin huonekaluista.. Miika kasvattaa metsää, kun taas minä kerään ja valokuvaan metsän antia”, Maria juttelee ja nostaa neljän vanhan Ebban syliinsä. Marian isä on nikkaroinut ikkunoiden kauniit, irrotettavat koristelistat. Monet pirtin huone kaluista ovat joko itse tehtyjä tai kierrätystavaraa sukulaisilta, huutokaupoista ja kirpputoreilta. ”Omistajat pitävät hintoja korkealla, sillä he uskovat maan arvon nousevan, jos Raahen naapurikuntaan Pyhäjoelle tulee ydinvoimala”, Miika selittää. Näin ajattelivat raahelaiset Maria Honkakoski ja Miika Vanhatalo, kun he alkoivat suunnitella yhteistä tulevaisuutta ja omaa kotia. 500 tukilla emme olisi tarvinneet ostopuuta lainkaan.” Talon hirsikehikon pari osti valmiina, mutta lattiat, katot, ruoteet, ulkovuorauk set ja listat syntyivät 90-prosenttisesti omista männyistä ja kuusista. Oman ja ostopuun laatueron huomasi rakennusvaiheessa selvästi.” Lämpöä maasta ja uunista ”Meillä tapahtuu nykyään kaikki pirtissä”, Maria juttelee ja kattaa lähes kolmemetriseen ruokapöytään välipalaa Ebballe. ”On meillä muka työhuonekin, mutta kummasti kaikki tekeminen hissautuu aina tähän pirtin pöydän ääreen.” Itse asiassa koko 201-neliöisen talon suunnittelu alkoi pirtistä, josta tuli 58 neliömetrillään kodin keskus. 66 Aarre 1/2020 PUU T alo pitää tehdä niin hyvin, että se säilyy sukupolvelta toiselle, mielellään ainakin parisataa vuotta. Kaksikko istuu tuolilla, joka on peräisin Marian papan serkulta. Ne on rakennettu kestämään – samoin kuin tämä talo.” Oman metsän puista Puhelu tuli kesken metsätöiden. Paikka tuntui löydöltä, sillä pari oli jo muutaman vuoden turhaan etsinyt joko vanhaa taloa remontoitavaksi tai tonttia uudisrakennukselle. ”Mallin saimme vanhoista pohjalaisrakennuksista, joita kiersimme tutkimassa, mittaamassa ja piirtämässä. Perikunta kauppasi mummolaansa Raahesta, Lasikankaan kylästä, Pattijoen rannalta. ”Harjoitan metsässä jatkuvaa kasvatusta, ja poimintahakkuulla saimme mahdollisimman isoja ja vähäoksaisia tukkeja. Miikan työpaikalle suunnittelutoimistoon Raaheen olisi 15 kilometriä ja Marian työpaikalle Luonnonvarakeskukseen Ruukkiin 30. SuunnittelimPUUTALO Ulko-oven sininen väri sopii mukavasti yhteen kuistin perinnekeltaisen kanssa. Olemme molemmat metsäihmisiä, vaikka ehkä vähän eri painotuksilla. ”Tarvitsemme rauhaa ja tilaa ympärillemme. Osa silloin kaadetuista puista päätyikin omaan taloon, sillä tontin tarjouskilpailu ratkesi aikanaan parin onneksi. ”Kaikilla huonekaluillamme on oma tarinansa. ”Kun syksyllä 2016 aloitimme rakentamisen, tapulissa oli laudaksi ja lankuiksi sahattuna jo 470 tukkia omasta metsästä. Budjettiin sopivaa tonttia ei ilmaantunut eikä kiinnostavia taloja ollut tarjolla lainkaan
Pirtin jokaiselle seinälle tulisi enemmän pistorasioita.” Mikä on seuraava hankkeenne. Sisällä haluaisin jo maalata tapettien maisemat uudelleen.” ”Tavaramme ovat sellaisia, että kolhut eivät haittaa”, Maria kertoo kiikussa, jonka hän opiskelija na osti kirpputorilta. ”Tuntuisi tylsältä, jos kaikki toistuisi sa manvärisenä. ”Avara ja valoisa pirtti. Muutenkin pari valitsi mah dollisimman paljon perinteisiä ja hengittä viä ratkaisuja ja materiaaleja, esimerkiksi eristeeksi ekovillaa ja pellavaa. ”Pekka teki kuviosahalla listoihin 742 lovea”, Miika kehaisee appensa taidonnäy tettä. Lupa paino voimaiseen ilmanvaihtoon heltisi heistä yllättävän helposti. ”Maalämmöstä ja hirsirakentamisesta saimme ehkä energiatehokkuuden lisäpis teitä”, Maria arvelee. ”Häkäpelti aukaistaan ja palopelti laite taan kiinni, kun hiilet vedetään palopesästä alaluukkuun”, Miika selittää. Vanhempien makuuhuoneen seiniin tuli tapetin sijasta makulatuuri paperi, johon Maria maalasi meren ja taivaan.. Makuuhuoneet voisivat olla pienempiä, niissähän vain nukutaan. Siihen tuli pirtin lisäksi keittiö, kolme makuuhuonetta, kodinhoito huone, sauna ja wc. Miika insinöörinä vastaa 3 x kotirauha Mikä on lempipaikkasi kotona, MARIA HONKAKOSKI. Kaikki talon räsymatot on aikoinaan kutonut Marian mummu. Samalla kypsyvät ruoat ja leivät, joiden leipomisessa Miika ja Ebba ovat osoittautuneet lahjak kaiksi. Jokiran nan ja metsän väliin kohosi yksikerroksinen hirsitalo, joka on 21 metriä pitkä ja kymme nen metriä leveä. Ne on nik karoinut Marian isä, taitava harrastepuu seppä. Rossipohjan alle Miika halusi metrin ryömintätilaa. Kuistin keltamultamaali ostettiin, ja pihaan kohoavasta autotallista on tulossa musta. Halusimme perinteisen mutta yksilöllisen kodin. Talolle tulevasta tiestä tulisi kapeampi, koska muualta tuotua maata menisi vähemmän. Pirtin pöydän ääressä voin esimerkiksi leipoa, maalata, kirjoittaa ja askarrella Ebban kanssa.” Mitä tekisit toisin, jos aloittaisitte rakentamisen nyt. Pekan kanssa Miika myös keitti perinteisen punamultamaalin talon ulkoseiniin. ”Talo saisi olla vielä syvemmällä metsässä. Hän on tyytyväinen sekä lattialämmitykseen että pirtin suureen leivinuuniin. ”Ratkaisevaa oli ilmeisesti energiatehok kuus eli se, että eristeet ovat tietynpaksuisia ja ikkunat ja ovet riittävän tiiviitä”, Miika miettii. Kun uunin kerran kuumentaa, se hohkaa lämpöä kolme päivää. ”Autotalli Miikalle ja sen kylkeen pieni, lämmin harrastetila minulle. Punaista, mustaa ja keltaista Keskitalven lyhyt päivä kurkkii sisään talon 12 ikkunasta, joita ulkopuolella reunustavat kauniit, valkoiset koristelistat. Muurarin ehdotuksesta uuniin tulivat erikseen palo ja häkäpellit, mikä vähentää lämpöhävikkiä ja tehostaa ilmanvaihtoa. Ensimmäisen piirtäjän kanssa tosin riitaan nuimme, koska hän yritti muuttaa taloam me liian nykyaikaiseksi.” Uusi koti valmistui keväällä 2017. Yhdessä miehet kehittivät ikkuna listoista irrotettavat, jotta ne on helppo poistaa maalattaviksi. 67 Aarre 1/2020 PUU me talon itse, mutta rakennuslupakuvat piirrätimme puhtaaksi ammattilaisella
Yhtenä syksynä 70 metrin päässä meni karhun jäljet. 68 Aarre 1/2020 PUU pitkälle talon rakennepäätöksistä, minä taas ulkonäköja tyylipuolesta. Siksi käytimme tapetin sijasta paljon makulatuuri paperia, jonka maalasin kasviöljypohjaisilla maaleilla”, Maria kertoo. Raksapäivän päätteeksi parilla oli iltaisin tapana pitää tuumaustauko, miettiä tulevia työvaiheita ja perehtyä niihin etukäteen. Kodinhoitohuoneeseen tarvitsin paljon pöytätilaa, jotta mahdun puuhailemaan ruukkujen ja taimien kanssa.” Kesällä perhe saa kasvimaalta omat perunat, sipulit, valkosipulit, pavut, porkkanat ja punajuuret. Pirtin seinähirret isäntäpari halusi jättää näkyviin, koska puu tuntuu heistä kauniilta ja lämpimältä. ”Rakentamisen loppuvaiheessa meille kävi juuri niin, sillä budjetti ylittyi, lainaraha loppui ja piti ryhtyä kekseliääksi.” Niinpä pari kelpuutti pesuhuoneen seiniin halvimmat mustat ja valkoiset laatat. Ajatustyötä olemme yhdessä tehneet paljon”, Maria kertoo. Hänelle tärkeää on myös mahdollisuus harrastaa puutarhaa ja kaikkea vihreää. Usein näkyy esimerkiksi hirviä, kärppiä ja metsäjäniksiä. Samalla voi tarkkailla luontoa ja lintuja ja seurata metsän kasvua, mikä on mukavaa puuhaa”, Miika kertoo. ”Kun emme itse pystyneet tekemään jotain, esimerkiksi ovia tai uunin pellityksiä, tilasimme ne lähiseudun pienyrittäjiltä. Harmaaksi maalatut lattialankut on tehty oman metsän tiukka syisistä männyistä. ”Retkipolut ja hiihtoladut alkavat heti omasta pihasta. Koskaan ei voi tietää varmasti, mitä kotimetsästä löytyy. ”Pitkästymään ei pääse, kun on kasvimaa, metsä ja tilaa touhuta.” PUUTALO Suurimman osan talon 70 viherkasvista Maria on itse kasvattanut pistokkaista. Kaikki luonnollinen on niin kaunista.” Tilaa touhuta ”Lähdetäänkö ulos”, vanhemmat ehdottavat, ja Ebba sujahtaa toppavaatteisiin nopeasti. Pirtissä sisäseinät on jätetty paljaalle lamellihirsipinnalle, hengittämään ilman pintakäsittelyaineita. ”Meitä eniten miellyttävät tapetit osoittautuivat hirmuisen kalliiksi. Pirtti on kodin sydän. Jo opiskeluaikana kaupungissa huomasin, että minun täytyy asua syrjäkylällä”, Maria pohtii. Eli esimerkiksi rungossa ja kivijalassa ei kannata säästää, mutta laatoista voi tarvittaessa tinkiä. ”Ebban kanssa makoilemme usein lattialla tutkimassa oksien ja puun syiden kuvioita. ”Pimeäkin metsä tuntuu minusta turvalliselta ja seesteiseltä, ihmisen oikealta kodilta. Millimetripaperin avulla Maria suunnitteli, miten edullisista laatoista voi leikata ja sommitella seiniin näyttävät koristekuviot. ”Halusin kylmän kuistin, jotta pelakuut saavat viettää sen ikkunoilla rauhassa talvi lepoa ja keväällä taas herätä kasvuun. Omaa puuta höyläytettiin paikallisella höylärillä, ja listat ostettiin pieneltä valmistajalta, mikä säästi useita euroja metriltä. Hiihtoladut alkavat heti omasta pihasta.. Hinta oli kilpailukykyinen ja työn laatu hyvää, palvelu sujuvaa ja asioiminen mukavaa.” Seinissä merta ja metsää Parhaan rakentamiseen liittyvän neuvon Maria ja Miika saivat tuttavaltaan, joka opasti, että rahaa kannattaa laittaa eniten niihin asioihin, joita ei myöhemmin voi vaihtaa. Sinne Ebban lelutkin päivän mittaan kulkeutuvat. Metsä ei silti perhettä pelota. Kasvihuoneesta tulevat tomaatit, kurkut, chilit ja yrtit. Pirtin uuni on tärkeä lämmönlähde, jossa Miika on opetellut myös paistamaan leipää. Aikuisten makuuhuoneen seinille hän loi meren ja poutapilvitaivaan, vierashuoneen seiniin koivumetsän ja eteiseen kuusikon
Saunan puupinnat jätettiin ilman käsittelyaineita, jotta löylyihin ei irtoaisi ylimääräisiä kemikaaleja. Oma huone on lapselle tärkeä, oma reviiri, jossa hän saa itse määrätä edes vähän, vanhemmat ajattelevat.. Tarjoilusta nauttivat myös uhanalaiset hömötiaiset. Avaran pirtin lattiaja katto laudat on sahattu oman metsän puista. 69 Aarre 1/2020 PUU Ebba ruokkii mielellään pihapiirin lintuja
70 Aarre 1/2020 LUONTO Muurahaiskeot näyttävät kasalta neulasia ja oksan pätkiä, mutta ne ovat taidokkaasti rakennettuja asumuksia käytäväverkos toineen ja eri tarkoituksiin sopivine kammioineen. PIENTÄ ELÄMÄÄ 70 Aarre 1/2020 LUONTO
Viholaiset ovat pieniä, alle puolisenttisiä ja kirvelevästi purevia muurahaisia. Muurahaisyhteiskunnan perusta on kuningatar, jonka elämäntehtävänä on lisääntyminen. Kekojen hyönteiskaupungit Muurahaisista näkyvimpiä ovat kekoja rakentavat muurahaiset, joita meillä on kuusi lajia. Neljänteen heimoomme eli varsinaisiin muurahaisiin kuuluvat sitten loput lähes kolmekymmentä lajia. Viholaislajeja on 17, ja ne elävät kivien ja kantojen alla tai ruohomättäiden kätköissä ja hankkivat suurimman osan ravinnostaan maan uumenista. Muurahaisten heimoon kuuluu Suomessa vajaat kuusikymmentä lajia, jotka jakaantuvat neljään alaheimoon. Niiden kapeat polut risteilevät metsämaassa johtaen komeisiin kekoihin tai suurten puiden tyville. Tämän takia niitä kutsutaan kansan suussa polttiaisiksi, vaikka todelliset polttiaiset ovat pikkuruisia, kaksisiipisten lahkoon kuuluvia verenimijöitä. Näitä ovat erilaiset kekomuurahaiset, mauriaiset, joihin kuuluu mustia ja keltaisia lajeja, sekä suuret hevosmuurahaiset. Keossa voi olla jopa puoli miljoonaa asukasta. Kaikki lajimme elävät yhdyskunnissa, ja yksilöitä voi parhaimmillaan olla useita tuhansia neliömetrillä. 71 Aarre 1/2020 LUONTO M uurahaisia on kaikkialla. Niiden keot kohoavat varvikosta komeina hyönteiskaupunkeina, joissa asukkaita voi olla jopa puoli miljoonaa. Suurikokoinen kuningatar kykenee kerran hedelmöityttyään munimaan vuosien ajan. Valtaosa yhdyskunnan muista asukkaista on lisääntymiskyvyttömiä naaraita eli työläisiä. Asiantuntija pystyy arvailemaan lajia pesän muodosta ja rakennusmateriaaleista, mutta asian varmistamiseksi keon asukkaita täytyy katsoa mikroskoopilla ja tehdä määritys karvapeitteen perusteella. Niitä asustaa maan alla, puiden juuristoissa, ydinlahoissa rungoissa, lahopuiden kätköissä, jopa pienten maassa makaavien oksien sisuksissa. Niiden tehtäviin kuuluu ruuan hankinta niin kuningattarille kuin toukillekin, pesän jatkuva laajentaminen ja huolto, puhtaanapito sekä jälkeläisten hoito. KEKOJEN YHTEISÖT Muurahaisten heimoon kuuluu Suomessa vajaat kuusikymmentä lajia. Kun jotkin lajit tekevät useita samalle yhdyskunnalle kuuluvia pesiä, voidaan puhua miljoonien muurahaisten yhteisöistä. Kekomuurahaiset ovat yleensä punamustia, runsaan puolen sentin mittaisia ”perusmuurahaisia”, joita varsinkin metsässä tuntuu olevan kaikkialla. Teksti ja kuvat HEIKKI WILLAMO Uudessa sarjassaan Heikki Willamo kirjoittaa metsän tärkeistä hyönteisistä.. Niistä kahteen kuuluu vain yksi äärimmäisen harvinainen laji. Heimon ekologinen merkitys on valtava. Suuressa yhdyskunnassa kuningattaria saattaa olla jopa puolen tuhatta, joten lisääntymispotentiaali on valtava
Vieraita yksilöitä ne eivät pesiensä lähettyvillä siedä. Hedelmöittyneet kuningattaret etsivät sopivan pesän paikan ja ryhtyvät munimaan perustaakseen uusia yhdyskuntia. Muurahaiskeoissa saattaa asustaa erikoinen laji, norkomuurahainen. Käytäviä erottaa usein vain ohut seinämä, ja puun lopulta kaatuessa sen sisus näyttää kastuneelta vanerilta, jonka käpertyneet levyt ovat irronneet toisistaan. Vieraat vainajat syödään, mutta omat viedään ainakin keon liepeiltä tiettyyn paikkaan, johon kaikenlainen pesässä syntyvä jäte kuskataan. Elämää lahon puun sisällä Jykevärakenteiset, noin sentin mittaiset hevosmuurahaiset elävät selvästi pienemmissä yhdyskunnissa, joissa on vain yksi, jopa kymmenen vuotta elävä kuningatar. Usein lisänä on jokin paikallinen erikoisuus, kuten vaikkapa pihkapallerot vahingoittuneen kuusen tyvellä. Metsien keot on usein rakennettu havunneulasista, niityillä heinänpätkistä ja pikkukivistä. Useimmat muurahaisten paimentamat kirvat elävät korkealla puissa, mutta maan alla elävät muurahaislajit hoitelevat siellä omaa juurikirvakarjaansa. Kirvat imevät ravinnokseen kasveista nesteitä ja poistavat sokerin takaruumiinsa aukosta makeana mesikasteena, joka on aikuisten muurahaisten pääasiallista ravintoa. Aikuistuttuaan ne lähtevät pesästä nuorten kuningattarien kanssa häälennolle. Joukkoon mahtuu tietenkin myös tuhohyönteisiksi kutsumiamme kovakuoriaisia ja pistiäisten sekä perhosten toukkia. Lypsykarjana kirvat Muurahaisten ekologinen merkitys on valtava. Sitten niiden elämäntehtävä onkin suoritettu ja ne kuolevat. Sen pieni yhdyskunta varaa itselleen vähäisen sopen ja saa olla omistajilta rauhassa ilmeisesti kitkerän makunsa vuoksi. Keon pinnalla olevia aukkoja avaamalla ja sulkemalla muurahaiset pitävät keon eri osien lämpötilat sopivina. Palkaksi ne vartioivat kirvoja pedoilta. Pesä jatkuu vielä näkyvän osansa verran maan alle, ja se on täynnä käytäviä, kuningattaren tai kuningatarten munimistiloja, kammioita munille, toukille ja koteloille, joillain lajeilla myös ravinnoksi käytettävän sienirihmaston kasvatushalleja. Joskus eri lajien välille puhkeaa suoranaisia sotia, joiden syynä voi olla myös ravinnonhankinta pesässä nälkäisinä odottaville toukille. Keois sa elää myös muita selkärangattomia perhostoukista ja kovakuoriaisista hämähäkkeihin. Muurahaiset ottavat myös orjia. Hevosmuurahaiset asuttavat lähes poikkeuksetta ydinlahoja tai jo kuolleita puita, mutta saattavat aiheuttaa vahinkoa pesiytyessään vanhan hirsitalon pehmenneisiin alahirsiin. Pesänsä nämä vahvaleukaiset muurahaiset jyrsivät lahovikaiseen puuhun, jonka ytimeen syntyy myös maanalainen, juuristoon yltävä käytävien verkosto. Hyvin harvoin ne jyrsivät tervettä puuta mutta voivat taloon asetuttuaan levittäytyä myös muualle seinä rakenteisiin. Hieman työläisiä suuremmat, mustat ja siivelliset koiraat syntyvät alkukesällä. PIENTÄ ELÄMÄÄ. 72 Aarre 1/2020 LUONTO Mustamuurahainen on saalistanut hämähäkin ja raahaa sitä pesäänsä toukkien ravinnoksi. Ne varastavat munia ja koteloita vieraista pesistä ja kasvattavat ne omissaan työskentelemään hyväkseen. Mitään haittaa niistä ei omistajille ole, mutta itse ne saavat suuren keon tarjoaman suojan. Miljoonien yksilöiden armeijat pyydystävät erilaisia hyönteisiä ja muita pikkueläimiä toukkiensa ravinnoksi. Ihmisen kannalta toisessa vaakakupissa ovat kirvat, joita muurahaiset suojelevat lypsykarjanaan. Muurahaisyhdyskunnan jäsenet tuntevat toisensa tuoksusta, ja tavatessaan ne haistelevat toisiaan tuntosarvilla hieromalla. Hivelemällä kirvoja tuntosarvillaan muurahaiset kiihdyttävät niiden aineenvaihduntaa ja lisäävät mesikasteen tuottoa
LISÄTIETOJA vogel.fi VASTAA NÄIN POSTITA KYSELYLOMAKE osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. ?Ei vastannut odotuksiani Perustelu:. NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO SÄHKÖPOSTI VASTAAJAN SYNTYMÄVUOSI Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. ?Tilaajan perheenjäsen . Vogelin tuote pakettia. Paketti sisältää VegOmega-ravintolisän, kurkkusuihkeen, Santasapina-kurkkupastilleja, silmätippoja, Molkosan fruit -herajuomaa, Herbamare-tuotteita, täysjyväriisiä, Biotta-mehuja ja juomalasin. ?Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. ?Irtonumeron ostaja . ?Vastasi odotuksiani . Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. 8–21). Fiskars Nor den valurautapadan voittivat ar vonnassa itselleen Pirkko Hauta mäki, Hoisko, ja Virpi Kuitunen, Kuivasmäki. Mitä pidit Aarteesta. Arvomme kaikkien vastaajien kesken kolme A. Varusta kuori kirjeposti merkillä. ?Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY POSTITA KYSELYLOMAKE tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. . ?Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista: 7. VOIT LÄHETTÄÄ PALAUTETTA myös sähköpostitse osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi tai verk ko palvelumme kautta www.aarre lehti.fi. ?Muu lukija 2. LUKIJAKYSELY LOMAKKEEN voi täyttää myös Aarteen nettisi vuilla osoit teessa www.aarrelehti.fi. VIIME VOITTAJAT AARRE 10/19:N kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Lap suuden maisemiin. 3. Voit postittaa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun ja/tai muuta toimitukselle osoi tettua postia. ?Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. Muista merkitä palaut teeseen, onko se tarkoitettu vain toimitukselle vai julkaistavaksi Aarteen Keskustelua palstalla. Aarre 1/2020 VASTAA, NIIN VOIT VOITTAA! V astaa oheiseen lukija kyselyyn 26.2.2020 mennessä ja osallistu arvontaan. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n Tilaajapalveluun: puh. 020 413 2277 (ark. Yhden tuotepaketin arvo on 102,80 e. 1. Aarre 1?/?2020 VAKIOT 73. ?Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. Kerro mielipiteesi Aarteesta ja voita paketti Vogelin tuotteita. KIITOKSET KAIKILLE VASTAAJILLE! MIKÄ ARTIK KELI KIINN OSTI, MIKÄ EI. ?Aarre-lehden kestotilaaja . ?Olen . Varusta kuori kirjepostimerkillä.
Tarjoa perheelle 70-luvun suosikkiruokia, täytettyjä lettuja tai levylihapiirakkaa, joka maistuu purjo-perunasosekeiton kanssa. Parasta retroa Letut ovat kaikkien suosikkeja myös suolaisena versiona. VILLIRUOKAA Teksti, kuvat ja kuvausjärjestelyt MARI IKONEN Aarre 1/2020 HYVINVOINTI 74
Täytetyt letut (4 ANNOSTA) 5 dl maitoa 2 kananmunaa 2,5 dl vehnäjauhoja 1 tl suolaa Paistamiseen: voita tai ruokaöljyä Täyte: 1 iso sipuli 1 iso porkkana 1 rkl voita tai öljyä 300 g hirvenjauhelihaa 1 tl suolaa 0,5 tl rouhittua mustapippuria 100 g tuorejuustoa (esim. Vinkki! Tarjoa keitto levylihapiirakan kanssa joko erikseen tai niin, että syvän lautasen pohjalla on pala lämmintä lihapiirakkaa ja sen päälle kauhotaan kuumaa sosekeittoa. Kauli voitaikina leivinpaperin päällä ohueksi levyksi ja vedä leivinpaperi pellin päälle. Riko kulhoon kolme raakaa kananmunaa ja vatkaa niitä hiukan haarukalla. Keitä esikypsytetyt ohrasuurimot pakkauksen ohjeen mukaan, mausta keitinvesi suolalla. Kuullota sipulisilppua öljytilkassa paistinpannulla, lisää sitten jauheliha ja ruskista sekoitellen. Soseuta keitto sauvasekoittimella. Paista taikina suuriksi ohukaisiksi. 75 Aarre 1/2020 HYVINVOINTI Peltilihapiirakka täyteläisen sosekeiton kanssa on retroherkku parhaimmillaan. Voitele piirakka munalla ja pistele kuoreen haarukalla sinne tänne reikiä. Lisää lopuksi tuorejuusto nokareina ja mausta täyte suolalla ja pippurilla. Mausta suolalla ja maustepippurilla sekä silputuilla yrteillä. Maista ja lisää tarvittaessa ripaus suolaa. Kuullota kasvisseosta paistinpannulla voissa tai öljyssä, lisää sitten hirvenjauheliha ja kypsennä sekoitellen. Villi purjoperunasosekeitto (6 ANNOSTA) 2 pientä purjoa 750 g jauhoisia perunoita 1,5 litraa vettä 2 kasvisliemikuutiota ripaus jauhettua valkopippuria ripaus rouhittua mustapippuria kourallinen silputtua persiljaa villiyrttejä maun mukaan 50 g tuorejuustoa (tarvittaessa ripaus suolaa) Halkaise purjot, huuhtele niistä huolellisesti multa ja silppua purjot veitsellä. Täytä letut kääryleiksi tai nyyteiksi ja laita ne uuninkestävään, laakeaan astiaan. Laita kasvikset kattilaan ja kaada päälle vesi, murustele sekaan kasvisliemikuutiot. Nosta reunat kannen päälle ja ummista ne haarukalla painelemalla. Paista 200-asteisessa uunissa noin puoli tuntia, kunnes piirakka on kullanruskea.. Kaada kypsä ohra lävikköön ja valuta. Päällystä puolet taikinalevystä reunoja lukuun ottamatta täytteellä ja käännä toinen puoli kanneksi. Kuori ja silppua sipuli, pese ja kuori porkkana ja raasta hienoksi raasteeksi. Keitä kypsäksi (noin 20 minuuttia). Ennen tarjoilua ripota päälle juustoraastetta ja kuumenna lettukääröjä 200-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia. 3 Vaihtelua saa myös korvaamalla osan juustoraasteesta murustetulla sinihomejuustolla. Hirvilihapiirakka (10–12 PALAA) 600 g pakastevoitaikinaa tai -lehtitaikinaa Täyte: 1 dl esikypsytettyjä ohrasuurimoita 5 dl vettä 1 tl suolaa 300 g hirvenjauhelihaa 1 rkl ruokaöljyä 1 iso sipuli 1 tl suolaa 1 tl jauhettua maustepippuria kourallinen silputtua persiljaa tai lipstikkaa (tai haluamaasi villiyrttiä) 3 kananmunaa Voiteluun: tilkka kananmunaa Ota pakastetaikina sulamaan huoneenlämpöön. Kuori ja paloittele perunat. Mausta pippureilla, silputulla persiljalla sekä kuivatuilla, pakastetuilla tai tuoreilla villiyrteillä (esim. Täytä kuten haluat 1 Suolaiset letut ovat hyvä ruoka illanistujaisiin, koska ne voi tehdä etukäteen kuumentamista vaille valmiiksi. Sekoita toisessa kulhossa ohrasuurimot ja kypsä jauheliha-sipuliseos ja kääntele mukaan suurin osa munaseoksesta, säästä tilkka siitä piirakan voiteluun. vuohenputkea, poimulehteä tai nokkosta). Tarjoa salaatin kanssa. Kuumenna kiehuvaksi ja hämmennä sekaan tuorejuustoa. Kuori ja silppua sipuli. yrttimaustettua) Päälle: 100 g juustoraastetta Sekoita lettutaikina ja anna sen turvota puolisen tuntia. 2 Jos jauhelihatäyte ei innosta, kokeile vaikka tatti muhennosta tai kermaisen paksua kasvismuhennosta
Lehtiä voi käyttää liharuokien, erityisesti patojen, maustamiseen katajanmarjojen tapaan. Marjojen kuoressa on muun muassa serotoniinia ja hippofeiiniä. Marjojen makua voi halutessaan miedontaa omenalla, porkkanaraasteella tai muilla marjoilla kuten mustaherukalla, orapihlajanja ruusunmarjoilla. Aarre 1/2020 HYVINVOINTI 76 YRTTINAINEN Tänä vuonna Aarteen yrttinainen Satu Hovi keskittyy kirjoituksissaan Suomen luonnon upeisiin marjoihin. Monipuolisesti ruokiin Marjojen maku on vahva, hapan ja terävä. Ravinteikasta marjaa myös viljellään puutarhoissa. Siemenöljyssä on myös muun muassa oleiini-, isolinoli-, linoleenija steariinihappoa, kasvisteroleja sekä hivenaineita kuten kuparia, rautaa, seleeniä ja mangaania. Siemenöljy irtoaa siemenistä vähintään 1 200 watin tehoisen tehosekoittimen avulla. Hopealehtinen aurinkomarja Vuoden 2020 luonnonmarjaksi valittu tyrni kasvaa luonnossa Ahvenan maalla sekä Pohjanlahden merenkohoamisrannikoilla. Sitä voi laittaa salaatinkastikkeisiin tai tarjota kalan lisukkeena. C-vitamiinia tyrnimarjoissa on todella paljon, 12 kertaa niin paljon kuin appelsiinissa. Tyrnillä on monia terveys vaikutuksia.. Maku vaihtelee jonkin verran lajikkeiden ja kasvupaikan mukaan. Teksti SATU HOVI | Kuvat VL-ARKISTO | Kuvitus AINO SAARIKIVI S uomessa tyrnipensaita (Hippo phaë sp.) kasvaa luonnossa etupäässä kivisillä ja hiekkaisilla merenrannoilla. Marjojen hapan maku miedontuu pakkasten jälkeen tai pakastimessa. Niissä on myös muun muassa B-, Eja K-vitamiineja, öljyä, kumariinia, flavonoideja, sitosterolia, sokerialkoholeja, kivennäisaineita, kuituja, proteiinia ja antosyaaneja. Tyrnijauhetta voi käyttää värjäämään ruokia keltaiseksi. Tyrnin maku sopii hyvin yhteen pihlajan, omenan, kahvin, mustaherukan, vaniljan, mesiangervonkukkien, kardemumman, porkkanan ja pähkinöiden kanssa. Siksi marjojen maku on karvas. Tyrni sopii myös pääruokiin; se tuo piristävän lisän jopa pyttipannuun. Erityisesti siemenissä olevassa öljyssä on runsaasti E-vitamiinia. Sekä marjoista että siemenistä puristetaan myskille tuoksuvaa öljyä. Marjat, lehdet ja kukat voi kuivata tai pakastaa ja kuoret ja siemenet kuivata. Marja on kypsä, kun sen sisällä oleva siemen on musta. Marjoissa on myös omega-3-, -6-, -9ja -7-rasvahappoja. Koska tyrnissä on paljon karotenoideja, ihon voiteleminen runsaalla tyrniöljyllä pitkän aikaa yhtäjaksoisesti voi sävyttää ihon väriä. Marjoja voi käyttää esimerkiksi mehuun, hyytelöön, hilloihin, marmeladiin, likööriin ja snapsiin. Marjoja voi laittaa leipätaikinaan, puuron päälle, pestoon ja chutneyyn. Marja ei ole pelkästään vitamiinipommi, vaan sen käyttö ehkäisee sydänja verisuonisairauksia ja ylipainoon liittyvää metabolista oireyhtymää. Marjat säilyvät pensaissa tuoreen veroisina ainakin 2–3 kuukautta. Tyrnistä saa hyviä jälkiruokia, kuten jäädykkeitä, sorbettia, jäätelöä, kiisseliä ja vispipuuroa. Lehdistä ja kukista voi valmistaa muun muassa teetä, viherjauhetta, siirappia ja marmeladia. Marjat sisältävät sokerialkoholeja sekä paljon omena-, viini-, etikkaja kiinahappoa. Myös tyrninlehdissä on lähes yhtä paljon terveyttä edistäviä ravintoaineita ja bioaktiivisia yhdisteitä kuin marjoissa ja siemenissä, muun muassa ellagitanniineja, fenolisia yhdisteitä ja antioksidantteja. Kuoret ja siemenet ovat erittäin terveellisiä, joten marjojen puristusjäte kannattaa kuivata ja jauhaa jauheeksi. Paras öljyja rasvahappopitoisuus on kypsänä kerätyissä marjoissa, mutta ylikypsissä marjoissa öljyja rasvahappojen määrät pienenevät. Terveellistä öljyä Voimakkaan oranssinväriset marjat kypsyvät syys-lokakuussa. Tyrnimarjoissa on runsaasti A-vitamiinin esiasteita eli karotenoideja
SANNE KATAINEN 77 HYVINVOINTI Aarre 1/2020 Tyrnimarjojen vitamiinipitoisuus sekä hivenaineiden ja karoteenin määrä vaihtelee kasvupaikan mukaan. Sekoita nopeasti tasaiseksi massaksi. Hyvä niksi on leikata poimivan käden hansikkaan etusormen ja peukalon päät auki. Paista isossa kakkuvuoassa 175–200 asteisessa uunissa noin 45 minuutin ajan, kunnes pinta saa hieman väriä. Oksien piikit tekevät ihoon kipeitä pistoja. Yhdistä kuivat aineet ja mausteet. Vinkki! Halutessasi voit myös kypsentää rullat uunissa. Tyrnigraavatut silakat 500 g silakkafileitä Marinadi: 1,5 dl tyrnimarjoja 0,5 dl ruokaöljyä 1 dl omenamehua 1 tl hunajaa 2 tl merisuolaa 2 tl mustapippuria Riko tyrnimarjoja hiukan ja sekoita marinadin ainekset. Kokeile kakun kypsyyttä puutikulla. Levitä silakkafileet vuokaan ja kaada marinadi päälle. On poimittava omin käsin tai pinsettipoimurilla. Siivilöi jauhoseos muna-öljy-sokeriseoksen joukkoon. Pullon mallinen pinsettipoimuri toimii niin, että tyrnimarja napataan poimurin kärjessä olevien pinsettien väliin, jolloin marja tippuu putkea pitkin pulloon. Jos kakkuun upotettuun tikkuun on tarttunut taikinaa, jatka vielä paistamista. Lisää porkkanaraaste, tyrnimarjat, pähkinärouhe ja rosmariini. Siivilöi ja pullota. Mittaa kaikki aineet kattilaan ja sekoita hyvin. Kaada päälle öljyä niin, että marjat peittyvät. Tyrnimarjaöljy 3 dl kuivattuja tyrnimarjoja noin 2,5 dl laadukasta ruokaöljyä Murskaa marjat ja laita ne tiiviskantisen lasipurkin pohjalle. Ravinteita on sitä enemmän, mitä pohjoisempana tyrni kasvaa. Tyrnipuristimella voidaan puristaa marjojen mehu suoraan pensaasta pulloon.. Rullaa fileet ennen tarjoilua ja sulje ne cocktailtikulla. Lisää kylmä tuorejuusto ja vatkaa voimakkaasti viitisen minuuttia niin, että seos on kuohkeaa. Valmista kuorrutus: Vatkaa pehmeä voi ja tomusokeri. Poimintaa helpottamaan on kehitetty myös poimureita. Anna kakun jäähtyä. Vatkaa nopeasti sekaisin. Jos poimit käsin, käytä napakoita puutarhahansikkaita, joiden läpi piikit eivät pääse. LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Satu Hovi: Marjat (Readme 2019) Tuula Laamanen: Ravintoterapian käsikirja (Amino-kustannus 2011) Sinikka Piippo: Luonnonyrtit, villivihannekset ja marjat (WSOY 2005) Sinikka Piippo: Mielen ruokaa (Minerva 2014) Sinikka Piippo: Puhdasta ravintoa (Minerva 2013) Poimi käsin tai poimurilla Tyrnin poimiminen on hidasta puuhaa. Paljailla sormenpäillä marjasta saa napakan otteen, ja samalla kämmenet ja sormet ovat piikeiltä suojassa. Anna marinoitua jääkaapissa yön yli. Pidä öljyä aurinkoisella ikkunalla 3–6 kuukauden ajan. Jos toiveissa on saada marjat ehjinä pois pensaasta, ei oikoteitä ole. Tyrni-porkkanakakku 3 kananmunaa 3 dl ruokosokeria 3 dl öljyä 4,5 dl vehnäjauhoja 1 tl ruokasoodaa 1 tl leivinjauhetta 1 tl kanelia 0,5 tl jauhettua inkivääriä 1 tl suolaa 1 tl mesiangervonkukkia tai vaniljajauhetta 4,5 dl hienoksi raastettua porkkanaa 1,5 dl tyrnimarjoja 50 g saksanpähkinärouhetta 1 tl rosmariinia Vuokaan: nokare voita kourallinen korppujauhoja Kuorrutus: 300 g maustamatonta tuorejuustoa 6 dl tomusokeria 100 g huoneenlämpöistä voita Riko munat kulhoon ja lisää öljy sekä sokeri. Levitä kakun päälle. Kuumenna kiisseli kiehuvaksi koko ajan sekoittaen kattilan pohjasta asti, kunnes se on sopivan sakeata. Tyrnikiisseli 4 dl tyrnimarjoja 2 l vettä 2,5 dl sokeria 12 rkl perunajauhoja Murskaa marjat sauvasekoittimella pienen vesitilkan kanssa
Se liittyy myös holtittomaan riskinottoon. Huoleton on hevoseton poika sanoo selvästi sen, mikä muutoinkin tiedetään: raha tuo mukanaan myös rahahuolia. Ylettömän velanoton turmiollisuudesta puhuu ohje suu on pantava säkkiä myöten. Suomalaiset tietävät hyvin, miten ahnehtijalle käy. Ahneen tunnettu loppu Säästäväisyys on kansanviisauksien parissa korkeassa kurssissa. Työlläkin elää, mutta kaupalla rikastuu kertoo siitä, että juuri kaupankäyntiä pidettiin keinona vaurastua. Kunnon kansalainen kuitenkin tietää, että joka säästää saadessaan, sillä on ottaa tarvitessaan. Taloudenpidossa kannattaa aina tavoitella menestystä, mutta yleensä parhaan tuloksen saa, kun tyytyy vähän vähempään. Ylpeys omasta osaamisesta näkyy sanonnassa hyvää on yritetty, mutta priimaa pukkaa tulemaan. Liiallinen riskinotto, kymmenen pyyn tavoittelu, voi kostautua. Pennissä on miljoonan alku, opastettiin lapsia entisaikaan. Lounais-Suomessa taas on tapana vähätellä varallisuuttaan ja nuukailla, vaikka todellisuudessa rahaa on vaikka latoja kattaisi. Hyveellisen säästäväisyyden vastakohta on ahneus, joka on perisynti. Jos joku on onnistunut hankkimaan paljon rahaa, sitä on ihasteltu mutta myös kadehdittu. Velan ottaminen saa elämän tuntumaan auvoiselta, mutta velan takaisinmaksu ei olekaan yhtä mukavaa. 78 Aarre 1/2020 OMA TALOUS KYLLÄ KANSA TIETÄÄ Vanhat sanonnat sopivat myös nykypäivään. Ohje saattaa sopia yhtä hyvin pörssipeleihin kuin uhkapeleihin. Sitä paitsi rahan pitää poikia eli raha tulee rahan luo. Velanmaksua ei voi välttää, olipa se miten hankalaa hyvänsä, sillä lupaus on velkaakin pahempi. T alous on aina kiinnostanut ihmisiä. Tärkeintä on varmistaa talouden perusta. Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla, sanoi vanha kansa. velka on veli otettaessa mutta veljenpoika maksettaessa. Kaikille ei huolettoman pojan elämä sovi, vaan mieluummin noudatetaan ohjetta rahalla saa ja hevosella pääsee. Kirjailija Mark Twain kiteytti tämän ristiriidan sattuvasti: Minä olen miljonäärejä vastaan, mutta olisi vaarallista tarjota minulle sitä asemaa. Vaikka yhteiskunta on muuttunut ja muuttuu yhä nopeammin, hämmästyttävän monet vanhoista sanonnoista ovat sovellettavissa nykypäivään. Nykyisin pitäisi kai sanoa, että viidessä sentissä on miljoonan alku. Ei se hullu ole joka pyytää, vaan se joka maksaa. Kerrotaan, että Marcus Wallenberg, joka oli aikoinaan Ruotsin ja koko Pohjolan rikkain mies, piti arvossa sitä, että johtajat hänen firmoissaan olivat maksaneet oppirahansa eli haukanneet paskaa. Hyväksi johtajaksi voi tulla vasta, kun on joskus epäonnistunut ja oppinut siitä. Kun jotakin tärkeää hankitaan, sen pitää olla laadultaan hyvää. Suhtautuminen rahaan on ollut aina kansanviisauksien suola. Poliittisesti korrektia on nyrpistellä nenää rikkaille, vaikka todellisuudessa lähes jokainen toivoo itse tulevansa joskus rikkaaksi. Ajan mittaan laadukas tuote tulee kuitenkin edullisemmaksi kuin halpa ja huono. Hullu mies Huittisista söi tunnetusti enemmän kuin tienasi, ja huonosti kävi. Työn tekeminen, raha ja rahan puuttuminen, kaupankäynti ja tavaroiden omistaminen ovat tuottaneet lukemattoman määrän sanontoja ja sutkauksia. Ahneella on paskanen loppu. Tuttu on sanonta TALOUSKOULU Teksti LAURI KONTRO Viidessä sentissä on miljoonan alku. Lause tunnetaan myös muodossa parempi pieni ja varma kuin suuri ja epävarma saalis. Toisaalta raha ja tavarakaan ei tee aina onnelliseksi. Jokainen hankinta kannattaa tutkia tarkkaan ennen kuin lyö kättä päälle. Veli ja veljenpoika Velka ja velan ottaminen on tuottanut paljon kansanviisautta. Ennen kertakäyttökulttuurin syntymistä tavaroiden kestävyys oli keskeinen periaate. Silloin lauletaan, että ainahan on maksettava eikös juu, mitä tässä maailmassa velkaantuu. Tämä tapa suhtautua asioihin tunnetaan varovaisuusperiaatteen nimellä. Rahan käyttöä eli kulutusjuhlaa perustellaan myös sanomalla, että raha on kuin lanta, hyödytöntä jos sitä ei levitä. Kaupankäynti on tuottanut ohjetta toisensa perään. Kun priimaa tulee, siitä voi sitten laskuttaakin hyvän hinnan. AARTEEN RAHA SARJASSA käsi tellään kansalaisen taloustiedon perus kysymyksiä.. Samaa tarkoitti sanonta köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa. Saman asian sanoo hienostuneemmin viisaus oppirahat on maksettava. Rahalla rehvastelu on ollut jossakin osissa Suomea sopivaa: Joroisissa ollaan ja rahhoo on evväänä. Vain paras on kyllin hyvää oli tunnettu elämänohje
Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. 79 Aarre 1/2020 VAKIOT Onnittelemme Ristikon 10/2019 voittajia: Aila Honkola, Mäyry Ari Korhonen, Vesanto Martti Markkula, Renko Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. OSAL LISTU JA VOITA ! RISTIKKO 1/2020. Vastaa näin Lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 26.2.2020 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 1, PL 440, 00101 Helsinki. 8–16). Avain sanassa on kahdeksan kirjainta. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n Tilaajapalveluun: puh. Ristikon 10/2019 ratkaisu: Avainsana: OHRAKASA Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN-muodossa MUISTA ANTAA NÄMÄ TIEDOT! Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruu tujen kirjaimista. 020 413 2277 (ark. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Tai täytä ristikon palautuslomake osoitteessa aarrelehti.fi/ristikko. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. Ristikon 1/2020 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 3/2020
050 4120 785 Metsät kasvukuntoon! Nimetön 3 1 1.6.2016 15:04:42 Lue lisää! LISÄTIEDOT JA OSTOPAIKAT aarrelehti.fi/kuningasmetsuri Suosikki kirjasta 3. 040 720 7981, Myyntimestarit Oy puh. 0400 895 174 tai 0400 157 701 • nastaketjut ja liikenneketjut • aidot ja alkuperäiset • paljon kokoja helppo asentaa Tilaa netissä tai soita: LUMIKETJUT TRAKTOREILLE JA TYÖKONEILLE trukeille pyöräkuormaajille mönkijöille, autoille jne. painos! KUNINGASMETSURI Kysy lähim mästä kirjak aupas tasi! Palau tetta lukijoi lta: ” Iso suositus tälle!” ” 300 sivua meni parissa päivässä.” ” Paras kirja ikinä!” ” Herkistää raavaammankin miehen.”. 80 Aarre 1/2020 VAKIOT PALVELUHAKEMISTO HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. Edullinen kuljetus! METSÄ JA SÄHKÖ Kaadamme vaikeatkin pihapuut kokemuksen tuomalla ammattitaidolla Soita Asko Mäkelä 050-306 2480 Oulainen +100 km säteellä Vaikutu Museo Militariassa! Vanhankaupunginkatu 19, 13100 Hämeenlinna www.museomilitaria.fi www.tuhka.info p
Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestilehdet.fi. Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun . painos! KUNINGASMETSURI Kysy lähim mästä kirjak aupas tasi! Palau tetta lukijoi lta: ” Iso suositus tälle!” ” 300 sivua meni parissa päivässä.” ” Paras kirja ikinä!” ” Herkistää raavaammankin miehen.”. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. 81 Aarre 1/2020 VAKIOT M AR KKU PUL K KIN E N M IKKO LEH TIM Ä K I PALVELUKORTTI TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 lehteä 70,80 e • laskutusjakso 11 lehteä (12 kk) 109,80 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä tilaajapalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. AARTEEN TILAUSLOMAKE . Jukka Nykänen viihtyy vaelluksilla kaikkina vuodenaikoina. seuraavasta numerosta?. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) tilaajapalvelu@viestilehdet.fi PL 440, 00101 Helsinki aarrelehti.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). 11 lehteä (12 kk) 109,80 e . 6 lehteä 70,80 e . Lue lisää! LISÄTIEDOT JA OSTOPAIKAT aarrelehti.fi/kuningasmetsuri Suosikki kirjasta 3. Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) TILAAJAPALVELU puh. Uusi perinne talo Ilmajoen Koskenkorvalla Miten lasketaan metsätilan oikea arvo. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä tilaajapalveluun puh. Lahjatilauksen saaja / Uudet osoitetietoni Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – A ar re m ak sa a p o sti m ak su n Vie stile hde t Oy Tila aja palv elu Tun nus 50 025 96 Info AR 1 00 00 3 VA STA US LÄ HE TY S 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta KÄYTÄ OHEISTA PALVELUKORTTIA KUN HALUAT • tilata lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteen muutoksesta • irtisanoa tilauksesi TILAA AARRE! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. . Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. digitilauksena 12 kk 94,80 e . Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä tilaajapalveluun. ENSI NUMEROSSA SEURAAVA AARRE ILMESTYY 27.2.2020 JOHANNA KOKKOLA Tutkimusmatkailija Suomen luonnossa Suometsä parem paan kasvuun kunnostus ojituksella Kypärä suojaa pään ja kuulon Sopiiko sähköauto metsänomistajalle. lahjaksi alkaen. sähköpostilla . 2020! Tilaustunnus AAV0024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Mitä enemmän haasteita, sitä paremmat muistot. Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden . tekstiviestillä. __?/?__?/ 20___ . Osoitteenmuutos alkaen __?/?__?/ 20___ ajaksi __?/?__?/ 20___?– __?/?__?/ 20___ Tilauksen maksaja / Vanhat osoitetietoni Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – Sähköposti Haluan saada Viestilehdet Oy:ltä uutisia ja etuja . itselleni?. Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa
Vä hintään 50 mutta usein jopa reilusti yli 90 prosenttia lumeen osuvista auringonsäteistä heijastuu takaisin avaruuteen. Lehtipuiden lehdet ovat vaaleamman vihreitä ja palauttavat selvästi isomman osan säteilystä suoraan takaisin avaruuteen ennen kuin se ehtii muuttua lämpösäteilyksi. Kukin hiilidioksidi molekyyli törmää ilmassa oleviin typpi ja happimole kyyleihin keskimäärin 10 miljoonaa kertaa sekunnissa. Lapin korkeudella auringon ympärivuotinen säteilyn voimakkuus on keskimäärin vähän alle yksi megawatti per hehtaari. Hiilidioksidin kerääntyminen ilmakehään lämmittää planeettaamme niin sanotun kasvihuoneilmiön välityksellä. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. Kun auringon säteet osuvat niihin, alle 10 pro senttia säteilystä heijastuu takaisin. Vaikka metsien kasvattaminen yli tiheinä maksimoisi nuorien metsien hiilinielut joidenkin vuosikymmenien ajaksi, menetetty heijastavuus enemmän kuin kumoaisi saavute tun ilmastohyödyn. SUOMEN AKATEMIAN ja Aaltoyliopiston viime vuosina tekemien tutkimuk sien mukaan metsänhoidon mallit ja menetelmät vaikuttavat ilmastoon myös siten, että ne muuttavat laajojen maaalueiden heijastavuutta. Pohjoisilla alueilla pilvipeitteestä alaspäin säteilevä energiavuo on talvisin keskimäärin 90 wattia neliömetriä kohden tai 0,9 megawattia hehtaaria kohden vuorokauden ympäri. Suomen kannattaisi ehkä ottaa nämä asiat esille myös tulevissa arktisten maiden kokouk sissa. Vastaavasti myöskään taimikonhoitotöitä ja harven nushakkuita ei saisi jättää tekemättä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Mäntymetsiä kannattaisi kasvattaa selvästi nykyisiä ohjesääntöjä harvempina. Tämä tar koittaa sitä, että pohjoisissa metsissä pitäisi jatkossa suosia lehtikuusia, koivuja ja haapaa kaikkialla, missä ne jo kasva vat paljon kuusta nopeammin. RISTO ISOMÄKI Metsien heijastavuus unohtuu ilmastokeskustelussa ISOMÄKI Harvennus hakkuita ei saisi jättää tekemättä.. Tapahtuma ei kestä edes sekunnin tuhannesosaa, mutta kaasuatomien elämä on melko vilkasta. Herättikö kolumni ajatuksia. Olennaista on myös se, että lehtipuut ja lehtikuuset pudot tavat lehtensä tai neulasensa talveksi. Toisin sanoen aina, kun jonkin metsähehtaarin puu varasto kasvaa 400 kuutiometrillä, ilmakehästä poistuu 400 hiilidioksiditonnia ja hiilidioksidin planeettaamme lämmittävä vaikutus pienenee yhdellä megawatilla. Tämä tarkoittaa noin kahta wattia jokaista merien ja mannerten neliömetriä kohden. Osa tästä on pilvistä takaisin alas heijastuvia sätei tä. Tarkka luku riippuu lumen puhtaudesta ja rakeisuudesta. Lumihanki kuiten kin heijastaa myös pilvistä alaspäin säteilevää infrapunaa takaisin ratkaisevasti paremmin kuin tummat havun neulaset. Tätä kautta hiilidioksidi pystyy muuttamaan osan kohtaa miensa lämpösäteiden energiasta ilmakehän atomien kiih tyneeksi liikkeeksi eli niin sanotuksi lämmöksi. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiede aiheisista lehti artikkeleistaan. Näiden lukujen perusteella voisi päätellä, että metsien hiilivarastojen muutokset vaikuttavat ilmastoon paljon enemmän kuin metsien heijastavuus. Tämän seurauksena lehti tai lehtikuusimetsään osuva auringon säteily pääsee suuren osan vuotta paistamaan suoraan lumihankeen. Havupuiden neulaset ovat hyvin tummia. MAAPALLON ILMAKEHÄSSÄ on tällä hetkellä 400 miljardia ylimääräistä hiilidioksiditonnia, jotka lämmittävät pla neettaamme satelliittien mukaan karkeasti miljoonan giga watin teholla. AINAKIN POHJOIS-SUOMESSA metsien heijastavuuden muutokset ovat siis ilmaston kannalta yhtä tärkeä asia kuin metsien hiilivaraston koko. Loppuosa on lämpösäteilyä, joka syntyy pilvien sisällä, kun eteläisemmiltä leveysasteilta poh joiseen kulkeutunut vesihöyry ensin tiivistyy vedeksi ja sitten jäätyy. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että man nerten ja merien tietyillä aallonpituusalueilla hohkaama lämpösäteily saa vastaan tulevien hiilidioksidimolekyylien elektronit hyppäämään hetkeksi hiukan korkeammalle energiatasolle. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit Aarre 1/2020 VAKIOT 82 V iime vuosina on keskusteltu vilkkaasti siitä, mi ten metsätalous vaikuttaa metsien hiili nieluihin ja hiilivarastoihin ja tätä kautta ilmaston läm penemiseen. Tällöin syntyisi vähemmän sellupuuta mutta enemmän tukkia, ja rungot järeytyisivät arvopuun mittoihin nykyistä nopeammin
• Lahti J. • Lappeenranta J. Rinta-Jouppi Oy *) 017 36830 00 www.rintajouppi. Rinta-Jouppi Oy *) 020 7881340 www.rintajouppi. • Vantaa J. • Turku Turun Länsi-Vankkurit Oy*) (02) 274 9880 www.lansivankkurit.com • Tuusula K&K Kivinen Oy (09) 273 1707 www.kkkivinen. Talvinen metsä houkuttaa ja koukuttaa Lähimetsät ovat nurkan takana, mutta kaukaisemmat satojen kilometrien päässä. Rinta-Jouppi Oy *) 020 7881310 www.rintajouppi. Tervetuloa kaupoille. Metsän omistajille ja metsäammattilaisille Kaben uudet 2020-malliston matkailuautot tarjoavat lämpimät ja kodikkaat olosuhteet sekä matkalle että perillä ololle. • Lappeenranta J. Rinta-Jouppi Oy *) 06 4201800 www.rintajouppi. Rinta-Jouppi Oy *) (09) 25257500 www.rintajouppi. • Rovaniemi Caravankeskus Reatalo *) (016) 315 440 www.reatalo.net • Seinäjoki J. www.kabe.se/ Kaben matkailuvaunujenja autojen*) jälleenmyyjät: • Helsinki/Vantaa Helsinki Caravan Oy *) 0300 472 370 www.helsinkicaravan. • Kokkola Kokkolan Vaunupalvelu Oy 040 515 8159 www.vaunupalvelu. Kuitenkin metsä kutsuu ja kutsua on kuultava. • Tampere Caravan Erälaukko Oy *) 020 75 59960 www.eralaukko. Pohjolan olosuhteisiin huolellisesti rakennettu ja täydellisesti varustettu Kabe on koti matkalla ja metsässä. • Kouvola Kouvolan Vaunu Oy *) (05) 311 9077 www.kouvolanvaunu.com • Kuopio J. • Jalasjärvi Jalasjärven Kalustetalo (06) 4560669 • Jyväskylä Jyväs-Caravan *) 0400 407 066 www.jyvascaravan. Rinta-Jouppi Oy Kaben matkailuvaunujenja autojen*) jälleenmyyjät: Kaben matkailuvaunujenja autojen*) jälleenmyyjät: Kaben matkailuvaunujenja autojen*) jälleenmyyjät: Kaben matkailuvaunujenja autojen*) jälleenmyyjät: Kaben matkailuvaunujenja autojen*) jälleenmyyjät:
#INSPIRING ADVENTURES TWIN SUPREME ALPINA. Adria-jälleenmyyjät Jyväskylä Jyväs-CaravanOy 0400214400 www.jyvascaravan.fi Kokkola.* KokkolanVaunupalvelu 0405158159 www.vaunupalvelu.fi Kuopio J.Rinta-JouppiOy 0173683000 www.rintajouppi.fi Lahti J.Rinta-JouppiOy 0207881310 www.rintajouppi.fi Lappeenranta J.Rinta-JouppiOy 0207881352 www.rintajouppi.fi Raisio J.Rinta-JouppiOy 0207881460 www.rintajouppi.fi Rovaniemi Caravankeskus Reatalo 045 128 1128 www.reatalo.net Seinäjoki J.Rinta-JouppiOy (06)4201800 www.rintajouppi.fi Tampere CaravanErälaukkoOy 0207559960 www.eralaukko.fi Turku Turun Länsi-Vankkurit Oy (02) 274 9880 www.lansivankkurit.com Vantaa HelsinkiCaravan 0300472370 www.helsinkicaravan.fi Vantaa J.Rinta-JouppiOy (09)25257500 www.rintajouppi.fi *vain Adria -vaunut TWIN PLUS TWIN SUPREME ADORA CORAL PLUS Adria – aina parhaat maisemat Suunnittelemme suurella sydämellä matkailuautoja ja asuntovaunuja, joissa yhdistyvät asumisen mukavuus ja käytännöllisyys. Olemme inspiroineet seikkailuja jo vuodesta 1965. Uuteen 2020-sarjaamme kuuluu palkittuja malleja, joissa on mukavat nykyaikaiset sisätilat, ylellisiä ominaisuuksia ja laaja valikoima erilaisia pohjaratkaisuja. Ajoneuvoja, jotka ovat osa sinun seikkailuasi