33–49 Takaisin metsään TEHOHOIDOSTA Kajaanilainen Juhani Aavakare, 72, opetteli koronan jälkeen uudelleen kävelemään, s. s. 28 ?12,90 € 1 | 2021 AARRELEHTI.FI Jätkien hurjat huvit s. puu . metsä ????. hyvinvointi . 22 METSÄNHOITO Pienaukoilla kohti eriikäisyyttä s. 78 Hyvät neuvot Menneisyyden ihminen joutui sinnittelemään oman ällinsä varassa. juuret . 50 TYÖVARUSTEET Lämpimänä talvisavotassa s. 56 Hyöty irti yhdistyksestä s. . . 8. luonto . . . oma talous Näin teet metsäveroilmoituksen netissä s
Veroilmoituksen lähtölaskenta on alkanut Metsäveroilmoituksen tekeminen ei ole rakettitiedettä. eMetsä Mobiililla tallennat kuitit ja matkapäiväkirjat jo reissun päällä, ja helpotat seuraavan vuoden metsäveroilmoituksen tekoa! Elämässä mukana Stora Enso 3 2 1 Ota esille pankkitunnukset, verovuoden kuitit ja muistiinpanosi Kirjaudu turvallisesti pankkitunnuksilla www.emetsa.fi Avaa eMetsä veropalvelu -välilehti ja anna lennonjohdon neuvoa. Nyt voit nauttia verokahvit, silmäillä eMetsästä tilakarttojasi, kuvioita ja puustotietoja, sekä suunnitella tulevia metsänhoitoja hakkuutarpeita. Lift off! Metsäveroilmoituksen ja alv-laskelman matka kohti verottajaa on alkanut. Lataa myös ilmainen eMetsä Mobiili puhelimesi sovelluskaupasta
Metsähygienia on yhtä tärkeää kuin käsihygienia PÄÄKIRJOITUS T ammikuun lumisateet hurmasivat suomalaiset laduille. Mutta naapurisuhde siinä voi olla koetuksella. Kysyimme häneltä, mikä oli hänen mielestään viime vuoden myönteisin uutinen Suomen metsien kannalta. Jatkuva kasvatus on huono ajatus juurikäävän saastuttamalla maalla. Kasvavaa huolta aiheuttaa havununna, jonka toukat ahmivat kuusen ja männyn neulasia. Maltilla maastoon Naapuri suhde voi olla koetuksella.. Juurikääpätuhoja ei korvaa metsävakuutus, eivätkä käävän leviämistä estä edes turvavälit. Merkittävintä taloudellista vahinkoa aiheuttaa edelleen juurikääpä, lahottajasieni, joka tuhoaa kuusen arvokkaan tyvitukin. Kaupungeissa kokonaiset ikäluokat ovat nyt päässeet kokeilemaan maastohiihtoa. Herättikö pääkirjoitus ajatuksia. Ytimen nävertäjä voi levitä puupinoista ympäröivään männikköön. Hiihtoretkeilyyn tarvitaan erilaista varautumista ja kokemusta kuin sulan maan vaelluksille. Kirjanpainaja ei ole ainoa riskiötökkä. Metsien terveysriskit ovat olleet metsäpoliittisesti jopa hieman epäkorrekti puheenaihe, kun painopisteenä on ollut monimuotoisuuden korostaminen. Kannattaa muistaa, millä innolla korona-Suomessa tarkkaillaan kanssaihmisten maskinkäyttöä ja käsienpesua. Metsähallitus varoittaa, että retkeilybuumin takia tuvilla voivat ajoittain olla polttopuut vähissä. Terveet metsät ovat elinehto ympäristön, ihmisten ja kansantalouden hyvinvoinnille”, pääjohtaja vastasi. Yöperhosen lisääntymiselle kriittisiä ovat heinä-elokuun yölämpötilat. M etsävaikuttaja-sarjassamme (sivu 26) haastatellaan Luonnonvarakeskuksen pääjohtajaa Johanna Buchertia. Esimerkiksi keskustelu lahopuiden tärkeydestä on pudottanut monen metsänomistajan kärryiltä. Havununnan munat kestävät 29 asteen paukkupakkasia. Pitikös ne tuulenkaadot korjata vai ei. ”Se, että metsien terveys on pysynyt hyvällä tasolla eivätkä riskit ole realisoituneet. Metsätuholaki määrää esimerkiksi siitä, milloin viimeistään puupinot pitää kuljettaa metsänreunasta pois. Metsien terveyttä vaalimaan on laadittu laki metsätuhojen torjunnasta. Se velvoittaa metsänomistajan tarkkailemaan metsänsä hyönteistuhoja ja huolehtimaan siitä, ettei edesauta omalla toiminnallaan niiden leviämistä. Hiihto on ollut mustina talvina harvinaista huvia. 3 Aarre 1/2021 METSÄ Hiihtäminen on nautinto, mutta koke mattoman on paras pysytellä lähimetsissä. Pitkästä aikaa myydyimpien suksien listalle ovat nousseet metsään ja tuntureille sopivat metsäsukset. Riittävien voimien ja varusteiden lisäksi kysytään suunnistustaitoa, eikä pohjoisessa kannata luottaa siihen, että aina jaksaa hiihtää seuraavalle tuvalle. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit SANNE KATAINEN / VM-ARKISTO AR TO KO M UL AIN EN / VM -A RK IST O KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Ensimmäiselle talviretkelle ei pidä lähteä liian kauas. 1961) on hausjärveläinen metsän omistaja, joka harrastaa muun muassa ruskaretkeilyä ja villiruoanlaittoa. Tutkimuksen mukaan puolet istutustaimista sai juurikääpätartunnan, kun etäisyys lahosta kannosta oli kaksi ja puoli metriä. Jos tuhot leviävät naapurin metsään, metsänomistaja voi lain mukaan joutua korvaamaan aiheutuneet vahingot. Käytännössä tuottamuksellisuuden todistaminen on vaikeaa, koska esimerkiksi kuusen kirjanpainajia on runsaasti koko Etelä-Suomessa. Monessako kaatuneessa rungossa korjuuvelvoitteen raja menikään. Ne palvelevat hyvin myös metsänomistajia. Minkä ikäinen tuulenkaato on riski tuhohyönteisten lisääntymiselle, ja milloin se taas on hyväksi monimuotoisuudelle
Eeva Mutanen löysi omalle hirsitalolle tontin Oulujoen läheisyydestä. Pitkän toipilasajan jälkeen hän pääsi taas metsätöihin. 12 AJANKOHTAISET AARTEET Lyyti-lypsyjakkara ja metsänimisissä Satu Pihlaja. PUU 62 SINKKUNAISEN TALOHANKE Eeva Mutanen toteutti haaveensa omasta hirsitalosta yhteisvoimin läheistensä kanssa.. 6 Aarre 1/2021 METSÄ 28.1.2021 62 22 8 KANNES SA KA NN EN KU VA HA NN U HU TT U NRO 1 METSÄ 3 METSÄHYGIENIA ON YHTÄ TÄRKEÄÄ KUIN KÄSIHYGIENIA 8 KYNÄMIES HUPPARISSA Aarteen kolumnistina aloittava historioitsija Teemu Keskisarja ajattelee, että ihmiset olivat ennen älykkäämpiä. Kulutususkonto määrää kaupungistumista, pohtii Teemu Keskisarja. SISÄLTÖ Koronavirus vei Juhani Aavakareen niin huonoon kuntoon, että jalat eivät kantaneet. 28 VARUSTEET TALVISAVOTTAAN Työn tehoa ja mukavuutta voi parantaa sopivilla välineillä ja nikseillä. 26 ”TEHDÄÄN SELLUSTA ENEMMÄN” Luonnonvarakeskuksen pääjohtajan Johanna Buchertin mielestä on selvää, että sellusta pitää jalostaa monipuolisempia tuotteita. MARIA MIKLAS HA NN U HU TT U HA NN AK AI SA HO LM I 50 PIENAUKOILLA KOHTI ERI-IKÄISYYTTÄ Alle 0,3 hehtaarin kokoisilla aukoilla voidaan vauhdittaa metsän luontaista taimettumista. 22 PALUU PALSTALLE Koronavirus pysäytti kajaanilaisen Juhani Aavakareen sydämen, ja nyt mies kuntouttaa itseään metsässä. Kätevimmin sekä metsäveroilmoituksen että alv-ilmoituksen täyttäminen käy verkossa. 20 KEHITTYVÄ PÄRJÄÄ Suomalaisten metsäyhtiöiden on jatkettava uudistumista ja investoimista. ”Historia opettaa kärsimysten suhteellisuutta, se synnyttää myötäelämistä esi-isiin ja syvempää ymmärrystä omasta asuinpaikasta”, sanoo Aarteen uusi kolumnisti, historioitsija Teemu Keskisarja. ”Vielä en ole ihan entisessä kunnossa, mutta koko ajan menee parempaan päin”, hän sanoo. 14 KOIVURANKAA POLTTO PUUKSI Liperiläinen metsänomistaja Pekka Tirkkonen viettää alkutalven rankasavotassa. 33 AARTEEN VERO-OPAS Taas on aika jättää veroilmoitus. 19 MIKÄ MAASEUTUA NÄIVETTÄÄ. 55 JATKUVAPEITTEINEN METSÄNKASVATUS ON ANSA Metsänhoitoa yritetään muuttaa luonnottomaan suuntaan, harmittelee metsänhoitaja Matti Vattula. JUURET 56 JÄTKÄN HURJAT HUVIT Savottakämpillä juhlinta yltyi välillä varsin railakkaaksi
Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion. VAKIOT 75 LUKIJAKYSELY 80 ENSI NUMEROSSA 81 RISTIKKO 82 METSÄKATO EI ENÄÄ JOHDU PELTOJEN RAIVAUKSESTA Risto Isomäki muistuttaa, että kaupungistumi nen hävittää paljon metsäpintaalaa. 7 Aarre 1/2021 METSÄ Käpytikka takoo koko lyhyen talvi päivän ajan. 76 HERKKUJA LÄHI LUONNOSTA Raija Kivi metsä antaa uu della palstallaan vink kejä villivihannesten keruusta ja käytöstä. OTITKO HIENON KUVAN?. 28 68 56 HE IKK I W ILL AM O LUONTO 68 LUMITALVI Heikki Wil lamo vie uuden pals tansa ensimmäisessä muistelmassa lukijan keskelle lumisen met sän tunnelmaa. OMA TALOUS 78 HYÖTY IRTI YHDISTYKSESTÄ Kaksi kolmas osaa metsänomistajista on jäsenenä metsän hoitoyhdistyksessä. HYVINVOINTI 72 TALVISTA ARKI RUOKAA Tee hauesta nugetteja, upota kuivattuja sieniä kasvispihveihin ja keitä pakastemarjoista kiisseli. Huikka maistui savotoilla. Nahkaturvakenkien varret voivat jäädä paksussa hangessa liian lyhyiksi. SAKARI PÄLSI / MUSEOVIRASTO RI ST O JU SS ILA AARRE JULKAISEE LUKIJOIDEN LUONTOKUVIA LÄHETÄ PAINOKELPOINEN KUVA (sähköisenä vähintään 1 Mt) sekä pieni kuvan ottami seen liittyvä tarina sähköpostitse (luonto kuva@aarre lehti.fi) tai postitse (Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus ”Luontokuva”, em me palauta kuvia). Nämä ryypiskelijät ikuistettiin vuonna 1923
HENKILÖ Teksti MARI IKONEN | Kuvat MARIA MIKLAS 8 Aarre 1/2021 METSÄ. 8 Aarre 1/2021 METSÄ KYNÄMIES HUPPARISSA Historioitsija Teemu Keskisarjan mielestä ihmiset ovat olleet samanlaisia aina, paitsi että aikaisemmin heidän oli oltava älykkäämpiä hengissä pysyäkseen. ”Tutkiminen on helppoa, mutta se, että oppii kirjoittamaan luettavaa tekstiä maksaville asiakkaille, on vaikeaa”, Teemu Keskisarja luonnehtii ammattiaan
Koivu Lempiruoka. ”Vaikka mulla on huono hengitystekniikka, silmät räpyttää ja asento on epäluonnollinen. Aleksis Kiveltä minulla olisi paljon kysyttävää. Yritysten tilaus historiikit sekä metsä teollisuus-, rikosja sotahistoria Suosikkipuu. 9 Aarre 1/2021 METSÄ. Perunat ja kastike Historian henkilö, jonka haluaisit tavata. 9 Aarre 1/2021 METSÄ Puhujana Keskisarja vetää salit täyteen. Helsinki Perhe. 49 Kotipaikka. Yrittäjä, Helsingin yliopiston dosentti Erikoisalat. Teemu Keskisarja Ikä. Filosofian tohtori Ammatti. Puoliso Jenna Piirto ja kolme lasta Koulutus. Uskon että tulisimme hyvin juttuun. Ehkä muut ovat vielä huonompia?” KUKA
”Kun menee kolmekymppisenä opiskelemaan, on pakko kiriä muut kiinni. ”Nyt pitää paahtaa sitä kovemmin”, huppariasuinen harjastukka kertoo kotisohvansa pohjalta. Sitten hän pyrki Helsingin yliopistoon, luki pikavauhtia maisteriksi ja samalla draivilla tohtoriksi. Suoritin kahdessa vuodessa maisterintutkinnon samalla, kun tein rakennuksilla töitä kalusteasentajana, mutta en mielestäni mitenkään erityisesti rehkinyt.” Keskisarjan rikoshistorian gradu käsitteli 1700-luvun eläimiinsekaantumista. Tänä vuonna Keskisarjan kirjoitustyyli ja ajatukset tulevat entistä tutummiksi, kun hän aloittaa Aarteen vakituisena kolumnistina (ks. ”Mikään ei tule kertanäpyttelyllä, vaan viilaan ja hinkkaan loputtomiin. Keskisarja on kirjoittanut muun muassa Suuresta Pohjan sodasta, Aleksis Kivestä ja nuoresta Mannerheimista. Hihat heilumaan Keskisarjaa voisi kauniisti luonnehtia myöhäiseksi kukkijaksi. Parhaillaan hänellä on työn alla kaksi yrityshistoriaa, joista toinen kertoo sahayhtiöstä ja toinen Serlachiuksen metsäteollisuussuvun viimeisestä patruunasta, vuorineuvos Gustaf Serlachiuksesta (1935–2009). Olen aloittanut kirjoittamisen liian myöhään, on vähän huono tuo pohjimmainen työkalupakki.” Keskisarja kiittää onneaan siitä, että pääsi 2000-luvun alussa mukaan Markku Kuisman tiimiin, jossa lahjakkaat nuoret tutkijat ruotivat viiltävään sävyyn toistensa aikaansaannoksia. Minua ei ole yhdessäkään yrityshistoriikissa sensuroitu.” Viilausta ja hinkkausta Keskisarjan Ihmishistoria Oy työllistää omistajansa lisäksi tutkimusapulaisia, jotka penkovat arkistolähteitä. Suvun silloinen päämies, juristi Arvi Paloheimo, oli joutunut jatkosodan aikana ratkaisemaan oikeudessa jotain eläimeensekaantumistapausta, ja tästä syntyi luonteva keskustelu työhaastattelussa.” Paloheimo-historiikki oli Keskisarjasta mielenkiintoinen ja opettavainen homma, ja hän tajusi löytäneensä alansa. Se, että armotta nuijii toisen maanrakoon ja toivoo että hän siitä vielä nousee, vaatii ohjaajalta enemmän.” Teemu Keskisarja huomauttaa, että silloin kun historiikki epäonnistuu, se epäonnistuu yleensä siksi, että kirjoittaja ei osaa kyllin hyvin äidinkieltään, ei tunne kerrontatekniikan lainalaisuuksia eikä ymmärrä, mikä on kiinnostavaa. Uran tärkeimmäksi mentoriksi ilmaantui professori Markku Kuisma, joka järjesti suojatilleen jo maisterivaiheessa tämän ensimmäiset tilaustyöt. Viime syksynä Keskisarjalta ei ilmestynyt yleisölle suunnattua tietokirjaa, mikä on tuotteliaalta mieheltä poikkeuksellista. Päätin että numeroilla ei ole väliä, kunhan saan opinnot kasaan ja paperit ulos. Sen kirjoittamiseen hän panosti ja kiinnitti opettajiensa huomion. Koronan takia haastattelu hoidetaan etäyhteyden kautta, keskisarjamaisen rennosti. ”Vuonna 2004 pääsin kirjoittamaan Paloheimo-suvun historian. sivu 21). ”Yliopistoseminaareille tyypillinen hyssyttely haittaa kirjoittajaa ja sammuttaa itsekritiikin, joka muutenkin yleensä puuttuu. Opettajalta on moraalisesti helppoa laskea läpi huonoja tekstejä ja kehua kirjoittajia, jotka eivät kehuja ansaitse. Kirjoja kirjoittamalla hän elätti itsensä myös viime vuonna, kun korona vei livekeikat. Seitsenlapsisen opettajaperheen esikoinen vietti ylioppilaskirjoitusten jälkeen kymmenisen vuotta ”tekemättä mitään järkevää”. Teemu Keskisarja itse keskittyy kirjoittamaan niin hyvää tekstiä kuin ikinä osaa. HENKILÖ. 10 Aarre 1/2021 METSÄ T eemu Keskisarja on suosittu luennoitsija, vetovoimainen matkaopas ja tuttu monista tv-ohjelmista, mutta ennen kaikkea hän on kynämies. Šakkia hän pelasi intohimoisesti mutta lopetti, kun ei päässyt aivan huipulle. ”On kivempi kirjoittaa kirjoja, joita joku oikeasti lukee, kuin viisi klikkausta saavia englanninkielisiä tiedeartikkeleita.” ”Yleensä omistajat ovat iäkkäitä, sivistyneitä ihmisiä, jotka tajuavat, ettei ole mitään älyä maksaa historioitsijalle kovaa palkkaa kiiltokuvamaisesta tekstistä, jonka firman markkinointiosasto hoitaisi paremmin. Häntä kiehtoo myös suomalainen rikoshistoria
”Missään rajan länsipuolella ei ole vaikkapa vuoden 1918 tapahtumapaikkoja jäljellä niin paljon kuin Viipurissa, vaikka talvisodan jälkeen Viipuri oli maailmanhistorian pommitetuin kaupunki.” Niin, talvisota. Teemu Keskisarjan omat sukujuuret ovat Nivalassa, mutta Viipuri on hänelle rakkain Suomen kaupungeista, haamukivun lähde. ”Viipurista en pääse yli enkä haluakaan päästä. ”Itse kuitenkin lisäisin, että sata tai kolmesataa tai viisisataa vuotta sitten ihmiset olivat älykkäämpiä kuin me nykyiset. Kaikki ihmisten tekemät asiat ovat mielenkiintoisia, niihin liittyy valtataistelua ja suuria tunteita. 11 Aarre 1/2021 METSÄ ”Taloushistoria ei missään nimessä ole kuivaa ja tylsää. Mutta menneisyyden ihminen joutui joka päivä sinnittelemään hengissä oman ällinsä varassa.” ”Ajatellaan vaikka metsätyön kehitystä vuosina 1880–1930 ja sitä, miten nerokkaita tee itse -keksintöjä savotoilla tehtiin. ”Olen tottunut työskentelemään metelissä ja kiireessä. Mutta suruliputukseenhan se päättyi, kun rauhanehdot julistettiin. ”Mutta joillekin valistuneille ihmisille historia säteilee sydämen sivistystä, sellaista tajua, että elettiinpä ennenkin ja aina on noustu. ”Daavid vastaan Goljat, demokratia vastaan totalitaarinen diktatuuri, hyvä vastaan paha. Se on niin järeä ala, että se liittyy kaikkeen.” Viipuri tuo haamukivun Elokuussa 2018 olin päivällisellä Viipurin Espilässä, kun viereiseen pöytään asettui toinen suomalainen turistiryhmä mukanaan asiantuntijaopas Teemu Keskisarja. ”6.3.1940 Suomessa kuoli rintamalla 816 nuorta miestä, se oli talvisodan verisin päivä. Lähes joka päivä sapettaa, varsinkin Viipuri.” Elettiinpä ennenkin Teemu Keskisarja ei tuhlaa aikaansa sosiaaliseen mediaan, ja hän on hyvä keskittymään. Opaskateus iski, vaikka Keskisarja röhnötti tuolissaan poissaolevan tuntuisena, seuramieheksi vaivautumatta. Nykyään ne vaatisivat innovaatiorahoituksen ja tuhat toimikuntaa.” Talvisota on vaikuttavin kansallinen tarinamme. Historia opettaa kärsimysten suhteellisuutta, se synnyttää myötäelämistä esi-isiin ja syvempää ymmärrystä omasta asuinpaikasta.” Hän siteeraa Mika Waltaria: ihminen ei muutu, vaikka hänen vaatteensa muuttuvat ja myös hänen kielensä sanat muuttuvat. Jos on lapsia jaloissa, ne menevät siinä, nostan vain tietokoneen vähän korkeammalle. Antaisin vuoden elämästäni, jos pääsisin paikan päälle katsomaan kesän 1939 katuhyörinää Viipurissa.” Historioitsijana hänen on ollut pakko antaa arvoa sille, miten ”Neuvostoliiton köyhyys ja saamattomuus” suojeli ikivanhan kaupungin arkkitehtuuria. Esimerkiksi Suomen metsäteollisuuden historia on samalla osa maamme poliittista historiaa, kulttuurihistoriaa ja sotahistoriaa. Viime syksynä perheen yksivuotias tytär vietti päivät enimmäkseen kotihoidossa, kun hiukankaan nuhaista lasta ei voinut viedä päiväkotiin. Siellä yleisö ei ole yhtä vastaanottavaista kuin vaikkapa kirjastoissa, mutta Keskisarjalla on tavoite. Yläkoululaisia ja lukiolaisia hän tapaa vierailuluennoilla kouluissa. ”Jos pystyn joka toisella vierailulla tavoittamaan yhden nuoren ihmisen siten, että sytytän hänessä kipinän ja hän sen takia lainaa kirjastosta historiateoksen, kenen tahansa kirjoittaman, vierailu ei ole mennyt hukkaan.” Keskisarja ei suinkaan edellytä, että kaikkien pitäisi kiinnostua historiasta. Me emme tarvitse älyä mihinkään, kun kaikki tieto on internetissä ja kaikki arvot tarjoillaan valmiina. En ihmettele sitä, että Suomen talvisota kiinnostaa historian harrastajia ympäri maailman. Dosentuuriaan Helsingin yliopistossa Teemu Keskisarja väittää hoitavansa passiivisesti, mutta lupaaville kirjoittajille hän yrittää välittää töitä.. En tarvitse omaa työhuonetta.” Keskisarjan kaksi vanhempaa lasta ovat alakouluikäisiä. Vuosi 2020 ei todellakaan ollut mikään kansakunnan kohtalonhetki.” Muun muassa Raatteen tien taisteluista kirjan kirjoittanut Keskisarja ymmärtää hyvin, miksi talvisota on vaikuttavin kansallinen tarinamme. Keskisarja tuhahtaa, kun korona-aikaa verrataan sotavuosiin
PUU AARRE 53,2 Tänä vuonna Kemera-varoja on käytettävissä puuntuotannon töihin 53,2 milj. LISÄTIETOJA riiminka.fi »Pentin pieni piha maa metsän sy lissä Sääksmäellä oli malliesimerkki silleen jättämisen aikaansaamasta rikkaudesta (hän kutsui sitä hal litsemattomaksi hoitamattomuu deksi).» Anneli Jussila muistelee ystäväänsä Pentti Linkolaa (Uutisia ikimetsästä, Luonnonperintösäätiön vuosilehti 15/2020) »Olin pienenä paljon isovanhem pien kanssa. Alkuun ajatuksena oli tehdä Lyytiä vain yhden kesän myyntituotteeksi Heinolan Heila -lähiruokatorille. ”Kalusteet ovat nykyään tosi kiiltäviä ja muovisen oloisia. Puuseppä itse käyttää jakkaroita niin verstaalla kuin kotona. ”Halusin, että uusi jakkara näyttäisi mummon vanhalta lypsyjakkaralta, joka on vain maalattu uudelleen”, Karppinen kertoo. Meidän pitäisi ostaa mieluummin laatua kuin koko ajan uutta ja kertakäyttöistä.” LISÄTIETOJA www.karppinen.shop Ajan patinaa ST UD IO G AR AG E / JA RI VIR TA NE N AJANKOHTAISET AARTEET Jari Karppinen perusti oman yrityksen vuonna 2000 valmistuttuaan puualan artenomiksi. euroa, ympäristötukeen ja luonnonhoitoon 8 milj. Se on myös sen verran edullista, että lopputuotteen hinnan voi pitää melko edullisena. Verstaalla Heinolan Paasossa, vanhan sukutilan navetassa, työskentelee hänen lisäkseen kaksi työntekijää. Koonneet ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN. Korkeus 30 cm, leveys 41 cm, syvyys 23 cm. ”Tuunasin vanhan Upon mankelin niin, että mäntylevy mahtuu kulkemaan sen läpi.” Mankelointi on hidas työvaihe, jolla Karppinen saa Lyytiin juuri oikeanlaisen roson. Täti on opettanut käsi töitä.» Inarinsaamelainen metsänhoitaja Váábu Maati Uulá Irján Inká eli Inka Musta (HS Teema 6/2020) Aarre 1/2021 METSÄ 12 K ymmenisen vuotta sitten heinolalainen hienopuuseppä Jari Karppinen löysi mummonsa navetan vintiltä vanhan lypsyjakkaran. Kestävyys on Jari Karppiselle tärkeä arvo. Maalattu jakkara 79 e, pintakäsittelemätön 69 e. Siksi Lyytin osat sahataan vannesahalla ja Pälkäneen Puulevyltä hankitut mäntylevyt käsitellään Karppisen kehittämällä patinointimankelilla. Idea omaan tuotteeseen, Lyyti-jakkaraan, alkoi kypsyä. Jakkaran muotoilu ja ajan patina miellyttivät miehen silmää. ”Mutta sitten kun yksi sadan kappaleen erä meni heti, ajattelin, että tässä tuotteessa on jotain taikaa.” Jakkaraa on myyty Heilassa nyt seitsemän vuotta. Tilauksesta jakkaraa saa myös isommassa koossa. He opettivat luon nossa liikkumista, metsästystä ja kalastusta. ”Ennen kaikkea haluan tehdä tuotteeni niin hyvin, että ne kestävät moninkertaisesti ulkomaisiin halpatuotteisiin verrattuna. Viime syksynä Karppinen perusti oman verkkokaupan, koska hän toivoo, että jokaisessa kodissa olisi oma Lyyti. En halunnut tästä samanlaista.” Karppinen on valinnut jakkaran materiaaliksi männyn, koska sitä on pehmeytensä ansiosta helppo työstää. (Lähde: Suomen metsäkeskus) SITAATIT RIIM IN KA Karhut korviin Tamperelaisen Riimingan korut valmistetaan omassa korupajassa. Lyyti-jakkaraa on saatavana 16 eri värissä sekä täysin käsittelemättömänä. Karhukorvisten materiaali on suomalaista koivuvaneria, 30 e. euroa. Hän käyttää sertifioitua kotimaista puuta, istuttaa männyntaimia vanhempiensa metsään ja käyttää vihreää sähköä
Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion. Risto Isomäki: Veden paisumuksen lapset (Into 2020) METSÄNIMISET 13 METSÄ Aarre 1/2021 Satu Pihlaja PSYKOLOGI, 42 Mihin olet juurtunut. ”Puisto. Tägää kuvaan #aarrelehti niin kuvasi voi päästä tähän. RIIK KA KA NT IN KO SK I Esikoiskirjassaan Aikaansaamisen taika (Atena 2018) Satu Pihlaja kannusti asettamaan tavoitteita ja etenemään niitä kohti. Muutin tänne Hyvinkäältä 20 vuotta sitten ja jäin. Teoksessa on kaksi aikatasoa, vuosi 6676 eKr. ”Luonnonvaloa saisi näin talvisaikaan olla vähän enemmän. Jälkimmäinen on huolestuttavan pian. Töölön lahden puisto on ihana ja Keskuspuisto hou kuttelee minut viikoittain lenkille. Aitous on kuin hunajaa.” Mikä on sinulle pyhää. Toisaalta olen ollut lapsesta lähtien kuuluisa itsepäisyydestäni, jota voidaan nimittää myös sinnikkyydeksi.” Vaaditko paljon valoa. Julia Savtchenko: Unohdettu ötökkäkirja (Karisto 2020) IHMINEN OLI ALKUANSA KALA ISOMÄEN UUSIN ekotrilleri palaa Saras vatin hiekan teemoihin, mutta sen voi lukea myös itsenäisenä teoksena. Metsässä kin on kyllä ihana käydä.” Oletko sitkeä ja taipuisa. Ja ystävyys on pyhää.” LISÄTIETOJA Satu Pihlaja on psykologi, tietokirjailija, luennoitsija, valmentaja ja kouluttaja. ”Todellakin! Olen joustava ja sopeutuvainen. sijoittuva epilogi antaa toivoa. KUUKAUDEN LUONTOKUVAN kuvasi viime vuoden tammikuun lopussa sinisenä hetkenä Sirkka Lukkari. Onneksi vuoteen 6676 jKr. Emme palauta kuvia. ”Vetovoimaa on riittänyt aina silloin, kun olen uskaltautunut olemaan oma itseni. R. En ole suostunut edes tilapäisesti muuttamaan Espoon puolelle vaan houkuttelin puolisonkin Helsinkiin.” Piha, puisto vai metsä. Oula Silvennoinen: Savunharmaa eminenssi. ”Näin kaunis ikkuna sattui silmiini matkalla Pielavedeltä Iisalmeen.” SIRKKA LUKKARI. MEIÄN ERKKI METSÄMIES, METSÄN MIES, lähisuvulle Eja, mänttäläisille "meiän Erkki". ”Helsinkiin. Tiesitkö, että krumeluurikärpänen vaatii ravinnokseen kolmen ruokalajin illallisia tai että harakkatorakat hamuavat kiiltäviä esineitä. Toi saalta läheisten ja ystävien tuoma valo ravit see sieluani läpi vuoden.” Vedätkö pörriäisiä puoleesi. Näin teet parempia päätöksiä (Atena). Äsken on ilmestynyt hänen toinen tietokirjansa Valinnan paikka. KIRJAAARTEET LUONTOKUVA Jaoitko Instagramissa hienon kuvan. Perheessä valta periytyi isältä pojalle, ja kriisiaikoina vastuuta kannettiin tarvittaessa koko Suomen tulevaisuudesta. ”Uni palauttaa minut mistä tahansa, sitä kunnioitan. Lähetä luontokuvasi (sähköisenä koko vähin tään 1 Mt) sekä kuvan ottamiseen liittyvä tarina osoitteeseen luontokuva@aarrelehti.fi tai postitse Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus Luonto kuva. Erik Serlachiuksen elämä ja aika (Siltala 2020) MIELIKUVITUS LENTOON MYYTTISEN ENTOMOLOGIAN professorin Mimosa Melesin kadoksissa olleen tutkimuskansion ötökät heräävät eloon lasten fiktiivisessä tietokirjassa. Ralph Erik Serlachiuksen (1901– 1980) elämäkerta on upeasti kirjoitettua teollisuusja kulttuurihistoriaa. sekä vuosi 2046
On sydäntalvi, mutta lunta vain muutama sentti. Polttopuut on saatava kuivumaan vappuun mennessä. Koivurankoja on helppo karsia, kun ne eivät uppoa hankeen. Koivu rankaa polttopuuksi Liperiläisen Pekka Tirkkosen alkutalvi kuluu rankasavotassa, ja maaliskuussa alkaa klapikone pyöriä. METSÄNOMISTAJA Teksti PEKKA VIRTAMO | Kuvat ja video JOHANNA KOKKOLA Koivuja nurin Juttuun liittyvällä videolla Pekka Tirkkonen kaataa ja katkoo koivuja kevään klapisavottaa varten. KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso Aarre 1/2021 METSÄ 14
METSÄNOMISTA JA Liperiläinen versio rankasavotan moni toimikoneesta: Pekka Tirkkonen ja moottorisaha. Pekka Tirkkonen Ikä: 71 Ammatti: eläkkeellä oleva hitsausasentaja Kotikunta: Liperi Perhe: vaimo Arja, tytär ja neljä lastenlasta Metsät: Liperin Leppälahdessa 36 hehtaarin metsäyhtymä yhdessä tyttären kanssa, lisäksi Pekan hoidossa on noin 40 hehtaaria sukupolvenvaihdoksessa jälkeläisten omistukseen siirrettyä metsää, johon hän on pidättänyt hallintaoikeuden Harrastukset: metsästys, kalastus, ulkoilu ja metsänhoito 15 METSÄ Aarre 1/2021
Ne metsät ovat nyt kuusikymppisiä ja hyvässä kunnossa. Pekka Tirkkosella on ollut näppinsä pelissä aina, kun tilan metsiin on istu tettu kuusentaimia: ”Istutimme isäni kanssa ensimmäiset kuusen taimet rauduskoivikoihin, puiden väleihin. Muutamia koivuja jä tän taimikon päälle kasvamaan, mutta niin harvaan, että nuoret kuuset saavat riittävästi valoa. ”Harrastus se minulle on, mutta kyllä se välillä ihan työstä käy.” Työelämässä ollessaan Pekka ja Arja Tirkkonen asuivat pitkään muualla mutta palasivat muutama vuosi sitten takaisin Leppälahteen, keskelle tuttu ja metsiä. Muuta man sentin lumikerros ei työtä haittaa, ei edes hi dasta. 2 Ota männi kön pysty karsinta kevät talven ohjelmaan. 16 Aarre 1/2021 METSÄ K ävelemme ajouraa pitkin kuu sentaimikolle, jonka päälle on hujahtanut muutamassa vuodessa koivutiheikkö. ”Hoidin itse metsiäni koko ajan, vaikka asuim mekin muualla. 3 Pidä työ välineesi ai na kunnossa. 4 Kunnosta ja pohjusta ajourat etukäteen, jos käytät moot torikelkkaa ja re keä puunajossa. Vie moottori tai rai vaussaha ammat tilaisen huolletta vaksi, jos vähän kään epäilet omaa osaamistasi. Valtaosa koivuista on turvonnut tyveltään jo kym mensenttisiksi, muutama on vielä raippaiässä. ”Olin isän kanssa istuttamassa avojuurisia kuusen taimia. ”Taimikkoa hän raivasi pelkästään kassaralla”, Pekka Tirkkonen muistelee. Pystykarsinta parantaa puus ton laatua ja on mukavaa hyöty liikuntaa. Koivut korjattiin aikanaan pois, ja tilalle kasvoi kuusimetsä. Tirkkosten metsissä pääpuulaji on kuusi. Apuna seuraaville polville Pekka Tirkkosen kotitila, Tirkkola, sijaitsee muu taman kilometrin päässä Pekka ja Arja Tirkkosen omakotitalosta. Talvella lunta ei satanut kuin malliksi, kotitalon edustalla avautuva Suurijär vi jäätyi kunnolla vasta tammikuun lopulla, ja maa lishuhtikuun klapisavotasta kehkeytyi ikänsä vuok si koronaeristykseen joutuneen miehen henkireikä. Pekka Tirkkonen silmäilee kuviota ja kertoo, miltä toivoo alan näyttävän, kun kasvukausi alkukesällä käynnistyy. Hän ei osaa sanoa, miksi taimia istutettiin ”täy den vanerimetsän” keskelle. Kaikki palstat sijaitsevat muutaman kilometrin säteellä Tirkkolasta. Kivisillä mailla kasvaa hyvin myös rauduskoivu. Olen aina tehnyt kaikki istutus ja taimikonhoitotyöt heinäyksestä lähtien. Metsäyhtymän ulkopuoliset metsät ovat siir tyneet sukupolvenvaihdoksen myötä tyttärelle ja Tirkkosten pojan kahdelle lapselle. Siitä on nyt kuutisenkymmentä vuotta”, Tirkkonen muistelee. Vuoden takainen kevät jäi Pekka Tirkkosen mie leen poikkeuksellisena. Myös myöhemmin tehtyihin aukkoihin olen aina itse istuttanut taimet”, pitkän linjan metsämies kertoo. Sitten hän ottaa käsiinsä moottorisahan, vetää sen käyntiin ja kaataa muutaman koivurangan malliksi. 60 vuotta omissa metsissä Liperin Leppälahden metsät ovat vuosien varrella tulleet tutuiksi Pekka Tirkkoselle, joka otti ensitun tumaa kotitilan metsätöihin jo kymmenvuotiaana nassikkana. Pekka Tirkkonen muistuttaa, että jos omatoiminen metsänomistaja haluaa metsästään hyvän tuoton, työtä riittää.. Poika meneh tyi yllättäen muutama vuosi sitten. Ehkä alueet olivat hallanarkoja, ehkä isä oli nähnyt jossakin niin tehtävän ja piti tapaa hyvänä. Tirkkolan ostivat vuonna 1936 Pekka Tirkkosen vanhemmat. ”Suurimman osan koivuista kaadan, karsin ja pät kin muutaman metrin pituisiksi pölleiksi, joista teen myöhemmin keväällä klapeja. Olosuhteet ovat rankasavotalle suosiolliset. Nuorem pana tein hankintana harvennuksiakin, mutta eihän siitä nykyisin saa kunnollista työpalkkaa, joten nykyään ne tehdään motolla.” METSÄNOMISTAJA Pekan vinkit 1 Tee tai teetä taimikon var haisperkaus ajois sa, jotta autat taimikkoa kehit tymään nuoreksi metsäksi. Einariisäni kulki edellä kuokan kanssa ja teki laikun, ja minä istutin siihen taimen. Pekka Tirkkosen ja hänen tyttärensä noin 36 hehtaarin metsäyhtymän maat sijaitsevat Tirkkolan tilan maisemissa. Sitä ennen pienti lan omisti Pekan äidinisä. Myös Pekka Tirkkonen on ostanut lisää met sämaata, joten lopulta omien metsien pintaala nousi 76 hehtaariin. Maapohjat ovat Leppälahdessa reheviä. Maanviljelijä Einari Tirkkonen teki paljon työtä metsissään. Kuusen taimien kasvuvauhti kiihtyy kummasti harvennuk sen jälkeen”, Tirkkonen sanailee. Pekka Tirkkonen on pidättänyt itsellään met sien hallintaoikeuden, ja hän vastaa käytännössä metsien hoidosta. Pintaala oli aluksi vain neljä hehtaaria, mutta koko kasvoi valtiolta hanki tun lisämaan myötä
Joskus tarvitaan vielä kolmaskin kerta ennen ensiharvennusta. Raivaussaha laulamaan Ilmaston lämpenemisen myötä talvi on lyhentynyt molemmista päistään, joten taimikoita voi raivata usein vielä myöhään loppusyksyllä ja vastaavasti jo varhain keväällä. Tirkkosen löytää silloin metsästä raivaussahan äänen perusteella. Tirkkonen kertoo, että merkittävä syy siihen, että alueella istutetaan nykyisin pääasiassa kuusentaimia, on seudun runsas hirvikanta. Kun kaatolupia on kymmeniä, vie myös saaliiden käsittely paljon aikaa. Odottelemaan ei ole syytä jäädä. Maapohjat ovat Leppälahden seudulla rehevät, joten raivaussahalle riittää käyttöä. 17 Aarre 1/2021 METSÄ Pipo kypärän alla lämmittää eikä kypärä tällöin tunnu epämukavalta pakkaskeleillä. Kun talven ote on tiukimmillaan ja metsään harvemmin asiaa, käy Pekka Tirkkonen talviverkoilla ja silloin tällöin jänisjahdissa. ”Pitäisi melkein aidata, jos istuttaa koivuntaimia”, hän hymähtää. Näissä maisemissa yhdellä perkauksella ei päästä ensiharvennukseen asti, vaan kuusikot pitää raivata ainakin toiseen kertaan ja poistaa lehtipuut”, Pekka Tirkkonen selvittää. Mies tekee parhaansa, jotta hirvikanta pysyisi kurissa. ”Varhaisperkaus on tehtävä ajoissa, kun taimikko on saavuttanut 5–10 vuoden iän. Tirkkosen mukaan ensiharvennus on tehtävä, kun puusto on saavuttanut noin 25 vuoden iän. Se on kaikkein tärkein toimenpide, sen jälkeen taimikko kyllä nousee. Kevättalvella kaadetuista koivurangoista tulee hyvää klapia.. Niitä rankoja harvennan sitten polttopuuksi. Leppälahden Erän hirvipassissa kuluu syksyisin tunti jos toinenkin. Pääasiassa teen polttopuuta kotikäyttöön mutta myös muutamalle vakioasiakkaalle.” Hyvin hoidetut kuusikot varttuvat vauhdilla ensiharvennusikään. Hirvijahti onkin loka-marraskuussa Tirkkosen kalenterissa pääosassa ja metsätyöt vasta toisena. ”Se on ihan ehoton! Joillakin kuvioilla ensiharvennuksen voi tehdä jo silloin, kun puusto on pariHyväkuntoinen metsäautotie helpottaa paitsi puukaupan tekoa myös metsänomistajan kulkua autolta työmaalle. Sitä riittää, vaikka ei istutetakaan. Hirvipassissa ja verkoilla Metsästysharrastuksen ansiosta Pekka Tirkkoselle tuttu reviiri Suurijärven maisemissa on paljon laajempi kuin pelkästään suvun metsät. ”Näkyy tuota rauduskoivua ilmaantuvan luontaisesti
Siellä näkemäni ja kuulemani perusteella uskon, että puulle riittää kysyntää tulevaisuudessakin”, Pekka Tirkkonen toteaa. Hän korostaa, että vaikka ensiharvennuksista saa jonkin verran puukauppatuloa, pääsyy niihin on metsänhoidollinen. Yksi isännän talvisista lempihetkistä: itse tehdyt klapit uuniin ja tuli palamaan. METSÄNOMISTAJA kymmenvuotiasta”, Leppälahden mies kertoo. ”Taannoin Metsäliiton retkellä vierailimme Äänekosken biotuotetehtaalla. Tässä asiassa täytyy pitää puolensa eikä myydä liian halvalla. Euronkin hintaero motilta saattaa lopulta olla iso raha.” Leppälahtelainen uskoo metsäalan tulevaisuuteen. Yksi syy 60-vuotiaiden kuusikoiden järeyteen on metsänlannoitus, jonka tehoa Tirkkonen kehuu. Pitkän linjan metsämiehen hoitofilosofia tiivistyy kahteen sanaan: riittävästi valoa. ”Seuraan puun hintoja, ja jos ne ovat mielestäni kohdillaan, kaupat saattavat syntyä. Parin vuoden sisällä on järeytymässä uudistamiskypsäksi yksi kuusta kasvava ala, joten puukauppa päätehakkuusta on ehkä edessä. Puun hinta on aina tehnyt aaltoliikettä, joten pitää vain olla kärsivällinen, ”kasvattaa latvaläpimittaa” ja myydä oikealla hetkellä. 18 Aarre 1/2021 METSÄ Seinien tuulirakojen ansiosta ilmavirtaus pääsee kuivattamaan klapeja kaikista ilmansuunnista. Kuviot uudistetaan kerralla, kun puusto on riittävän järeää. Osa kuvioista on lannoitettu ensiharvennuksen, osa kakkosharvennuksen aikoihin. Päätehakkuu tehdään, kun hinnat ovat kohdillaan. ”Jos ne sanat muistaa, niin metsän kasvattamisessa on vaikea epäonnistua:” Tehdasvierailu vakuutti Pekka Tirkkonen luonnehtii hoidossaan olevia metsiä talousmetsiksi, joita pyritään kasvattamaan niin, että metsän tuotto on mahdollisimman hyvä. Mutta osa niistäkin kuusikoista, jotka aikanaan istutin isäni kanssa, alkaa olla riittävän järeää hakattavaksi, ja ne ovat vasta noin kuusikymmenvuotiaita”, Tirkkonen kertoo. Pekka Tirkkosen polttopuuvarastossa riittää poltettavaa yli vuodenkin tarpeisiin.. Jatkuvasta kasvatuksesta Tirkkonen ei ole kiinnostunut. Kuivia puita on mukava kantaa taloon. ”Nykyisen kotitalomme ympäriltä hakattiin muutama vuosi sitten kuusikko, jonka ikä oli noin 120 vuotta
Minä en jaksa uskoa kosmetiikkaan. Näinkö ovat näreet iankaikkisesti. JOKIN KAAVOITUSHANKE on kuulemma mennyt vitakkoon, mutta se tuntuu anteeksiannettavalta. Miksi työikäiset eivät janoa halpaa ja väljää eloa. Minä täällä havumetsän ja historia-ajatusteni huminassa en usko niinkään maaseudun elinvoimaan vaan urbaanin kulutususkovaisuuden kuolemaan. Mietin Suomen maaseudun apeaa yleisilmettä. tehtaat, palveluyhteiskunta, valkokaulus duunit ja opiskelupaikat. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden uusi kolumnisti Teemu Keskisarja (s. Haen rauhaa ja inspiraatiota kirjoittamiseen. Metsä ei ole joutomaata vaan oikeaa luontoa. KESKISARJA Ihmisoikeutemme ontungeksia betonipyhätöissä.. Sen opinkappaleiden mukaan meidän jakamaton ihmisoikeutemme ja -velvollisuutemme on tungeksia betonisissa ja lasisissa pyhätöissä ja kröhiä samaa ilmaa tuntemattomien lähimmäisten kanssa. Kanta-asukkaiden – ainakaan maanviljelijöiden ja metsänomistajien – elintaso ei autoista ja pihoista päätellen liene viheliäinen. Naapurikunnat ovat enimmäkseen yhdistyneet. Miten lukemattomat suurkaupunkilaiset asuvat kalleimmilla neliökilometreillä ilman mitään palkallista tekemistä. Ikääntyneen asukaspohjan hoiva, erikoissairaanhoito ynnä muu maksaa mahdottomia. Silloin, kun korpikylät tyhjenivät kaupunkeihin ja Ruotsiin 1950–1970-luvuilla, työntöja vetovoimat olivat selviä. Ehkä maaseudun näivettyminen ei ole talouden lain alaisuus vaan mielenmaisema. Traktori, moottorisaha ja voivuoret, kylmät tilat, entiset piiat ja tukkilaiset... Palveluita on karsiutunut lukiosta uimahalliin. Tausta on mitä tyypillisin 2020-luvun Suomessa. TEEMU KESKISARJA Mikä maaseutua näivettää. Nettiaikana syy-yhteys sumentuu. Pitäjä on minulle ennalta tuttu. Se johtuu väestökadosta ja kuntatalouden vararikosta. Asumistuesta tai muusta sellaisesta ei ollut tietoakaan viime vuosisadalla työn perässä muuttajilla. Vaikka kauppakeskukset ovat juuri nyt puolityhjiä, kaupungistumista määrää kulutus uskonto. Pitäjän lävistää hyväkuntoinen valtatie. Arvokkaiden talonpoikaisrakennusten miljöö jopa ”lumoaa”, kuten mainoskyltissä lukee. Mitään merkkejä ei näy piittaamattomasta miljoonien haaskauksesta. Teollisuudella on yhä kiinnekohtansa maaseudun luonnonvaroihin. 1971) on historia-alan yrittäjä ja historioitsija, joka on tutkinut muun muassa Suomen metsäteollisuuden historiaa, sotaja rikoshistoriaa. Sisällä tuskin on tolkuttomasti byrokratian portaita ja tyhjänistujia. Isäni asuu vieressä talonmiehenämme. Verrattuina pohjoisen syrjäseutuihin etäisyydet ovat mitättömät, päärataankin vain 40 kilometriä. Herättikö kolumni ajatuksia. Vaikka niitä automaattisesti rikastuttavat keskusvirastot, pääkonttorit, korkeakoulut ja liikennesolmut. Tarkemmin sanottuna Itä-Uudeltamaalta, sadan kilometrin ja tunnin ajomatkan päässä Helsingin-kodistani. Paremmanpuoleisetkin asumukset ovat täällä puoli-ilmaisia. Maailman painavin julkinen sektori painautuu isoihin kaupunkeihin ja niitä entisestään isontaa. KONSULTTI VOI VÄITTÄÄ, että kunta on brändännyt väärin ja kaipaa imagonkohotusta. Helsingillä, Espoolla ja Vantaalla on omat suunnattomat talousongelmansa. Ihmisja rahavirrat eivät riipu Sörnäisten ja Tammerkosken ajat sitten sammuneista tehtaanpiipuista. Se ei ole ratkaissut niiden samankaltaisia ongelmia. Yksityinen sektori on kitulias. Yksikerroksisessa kunnantalossa (entisessä kansakoulussa) on yksi ovi. Miksi yritykset eivät houkutu tänne millään ilveellä. Virastokompleksit rakennettiin 1900-luvun jälkipuoliskolla tietysti sinne, missä eniten kansalaisia asui. MAALAISILLE KUNNANISILLE en ylipäätään naura enkä itke. Kunnan tulopuoli roikkuu valtionosuuksien varassa. Mutta kunnallinen puoli on kanttuvei ja elinkeinoja väestörakenteen korjautuminen epätodennäköistä. Ulkonäössä ei todellakaan ole vikaa historioitsijan silmin. Kirkonkylässä pystyssä ovat muun muassa kirjasto, apteekki, pankki, ruokakauppa, rautakauppa ja kahvila. Yritän pakottaa lapseni sellaiseen vapaa-aikaan, jonka muistan omasta lapsuudesta. En äkkiseltään keksi, mitä enempää itse kaipaisin. Tänään murros on epämääräisempi, pakoilevampi. Asiakasvirtojen puolesta monet voisivat sijaita vaikka tunturin laella. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit Aarre 1/2021 METSÄ 19 H ommasin komean talon maalta
Tuotannolliset investoinnit vaikuttavat puun kulutukseen, koska tehtaita uudistettaessa pyritään lisäämään tuotanto määriä. Kartonki on ollut vahva valo pilkku metsäteollisuustuottei den muuten varsin harmailla markkinoilla. Tänä vuonna tilanne muuttuu todennäköisesti pysyvästi, kun kartongin ulkomaankaupan odotetaan kasvavan ja paperin viennin jatkavan supistumista. S uomi on vähitellen muuttunut paperin suurvallasta yhdeksi merkittävimmistä kar tongin viejistä. PUUMARKKINAT Teksti ANTTI ÄIJÖ | Graafi AINO SAARIKIVI 2 4 6 8 10 12 2019 2015 2010 2005 2001 Graafi esittää paperin, sellun ja kartongin tuotantomäärien kehityksen Suomessa vuosina 2001– 2019. Tuotteiden voi mistuneen kysynnän ansiosta hinnat ovat pysyneet melko vakaina tai jopa hieman vahvis tuneet. Samaan aikaan useim pien paperilaatujen kysyntä on laskenut ja hintakehitys ollut heikkoa. Esimerkiksi Oulussa tullaan käyttämään noin 0,5 miljoonaa kuutiometriä enem män kuitupuuta vuodessa, kun tehtaan kapasiteetti on koko naan käytössä. Viimeksi näin tapahtui Ou lussa, missä vanha hienopaperi kone nyt uudistettuna tuottaa kraftlineria pakkauskartongin raakaaineeksi. Paperin tuotantomäärät laskevat, kun kartongin tuotantomäärät puolestaan kasvavat tasaista tahtia. Muutos on ollut nopeaa: paperia vietiin maastamme yli neljän miljardin euron arvosta vielä vuonna 2019, kun karton gista saatavat vientitulot jäivät alle kolmen miljardin. Puun kysyntä kasvaa Kartongin tuotannon kasvu on saatu viime vuosina aikaan pää asiassa niin, että paperikoneita uudistettaessa on tehty mitta vampi konvertointi ja vaihdettu valmistettava tuote kokonaan. Viime syksynä kartonkiviennin arvo oli niukasti alle paperin vienti tulojen. Alkanut vuosi on käännekohta tässä kehityskulussa. Näillä näkymin kartongin vientitulot ohittavat paperiviennistä saatavat eurot lähikuukausina. Teollisuus pärjää kilpailussa vain investoimalla ja uudistumalla. Painoja kirjoituspaperien kysyntä on heikentynyt Euroopassa voimakkaasti, mikä heijastuu Suomen paperiteollisuuteen. LÄHDE Luonnonvarakeskus, Metsäteollisuus ry, Tulli paperi sellu kartonki Yksikkö: miljoonaa tonnia Paperin, sellun ja kartongin tuotantomäärät 2001–2019. Tuotanto pääs see täyteen vauhtiin tämän vuo den loppuun mennessä. 20 Aarre 1/2021 METSÄ KEHITTYVÄ PÄRJÄÄ Suomalaiset metsäyhtiöt ovat toteuttaneet rakennemuutostaan menestyksekkäästi, mutta kehittämistä on pakko jatkaa. Viime vuonna Luonnonvarakeskus arvioi, että viennin arvolla mitattuna kartonki nousee vuonna 2021 paperin ohi Suomen tärkeimmäksi metsäteollisuustuotteeksi
Korkeampi jalostusaste voisi tuoda vakautta ja parempaa hintaa.. Näin saattaa olla lähitulevaisuudessakin, sillä ympäristöluvan saatuaan Metsä Fibre pystyy melko nopeasti käynnistämään uuden biotuotetehtaan rakentamisen Kemiin. Kuitukankaiden valmistus hallitaan jo hyvin, lääkkeiden ja erikoiskemikaalien kehittäminen puusta etenee monella taholla. Kun viennin keskihinta syyskuussa oli 770 euroa, halvimmista laaduista saatiin alle 500 euroa ja kalleimmista yli 1 000 euroa tonnilta. UPM on pysytellyt kartonkimarkkinoilta poissa. Paperin valmistuksen supistuessa suurempi osa Suomessa valmistetusta selluloosasta on myyty ulkomaille. Sahatavarakauppa vetää hyvin markkinoilla. Kontti rahtien kallistuminen johtuu Kiinan kaupan elpymisestä. Havutukeista nähdään olevan edelleen alitarjontaa. Kyse on monipuolisesta tuoteryhmästä, jossa hinnat ja laadut vaihtelevat paljon. Kritiikki metsien käsittelyä kohtaan on voimistunut. Viime vuosina erityisesti pakkauskartongin kysyntä on kansainvälisillä markkinoilla kasvanut. Metsäteollisuuden tuotannon monipuolistaminen on tulevaisuuden kannalta tärkeää. Vain osa metsäteollisuuden investoinneista on sellaisia, että ne lisäävät raakapuun käyttöä. Kartonkilaatujen hintahaitari oli kuitenkin laaja. Pidemmällä tähtäimellä teollisuuden rakennemuutoksella on todennäköisesti vielä suurempi vaikutus. Alalla toimii myös joukko pienempiä yrityksiä, joista merkittävin, Kotkamills, on juuri saanut uudet itävaltalaiset omistajat. Myös sellun ja kartongin kysyntä ja hintata so ovat olleet nousussa. Edellistalvia paremmat korjuu kelit mahdollistavat sen, että päätehakkuissa myös talvikor juukohteet tekevät kauppansa. Massaa jalostavat biotuotetehtaat ovat avain metsäteollisuuden tulevalle menestykselle. Puun kysyntä painottuu edel leen tukkivaltaisiin kohteisiin. Markkinasellun kysyntä heittelee voimakkaasti suhdanteiden mukaan. Vaatimukset suojelun lisäämisestä ja hakkuutapojen muuttamisesta kaventavat toteutuessaan teollisuuden raaka-ainepohjaa. Tuotteille pitää luoda myös markkinat, ja se vie aikaa. Kartonki on laaja käsite. Uusien, enemmän puuta käyttävien hankkeiden käynnistämistä harkitaan erityisen tarkkaan, koska kritiikki metsien nykyistä käsittelyä kohtaan on voimistunut. Tärkein markkina-alue suomalaiselle kartongille on ollut Keski-Euroopassa, mutta tuotteita myydään paljon myös Aasiaan. Maamme metsävarat antavat mahdollisuuksia yhä monipuolisempaan jalostukseen. Kartongin ja paperin ohella selluloosaa voidaan käyttää hyvin monenlaisten erikoistuotteiden valmistukseen. Kaikenlaista kartonkia Viime syksynä jokaisesta Suomesta viedystä kartonkitonnista maksettiin noin sata euroa enemmän kuin hienopaperista keskimäärin. Yritykset ja tehtaat ovat erikoistuneet tuotteissaan pitkälle. 21 Aarre 1/2021 METSÄ Ajankohtaista Vuoden alku näyttää metsä teollisuuden näkökulmasta hy vältä. Viime vuosien investoinnit kartongin valmistukseen yhtiö on tehnyt Ruotsiin. Tämä toisi merkittävän piristysruiskeen Pohjois-Suomen puumarkkinoille. Stora Enso on kotimaisista kartongin valmistajista suurin. Investointeja kasvuun Metsäteollisuuden kalleimmat investoinnit on Suomessa viime vuosina tehty selluloosan tuotantoon. Ykkösasema maassamme on vain vahvistunut Varkauden ja Oulun investoinneilla. Metsä Boardin valikoimissa on taiveja pakkauskartonkeja hyvin laajalla skaalalla. Pelkkä valmistuksen osaaminen ei kuitenkaan riitä. Yhtiön ykköstuote on nestepakkauskartonki, mutta valikoima on laaja. Lähimmän tulevaisuuden puunkysyntä riippuu jalosteiden ajankohtaisista markkinoista
PALUU PALSTALLE Koronavirus vei Juhani Aavakareen tuonelan portille. Jämptistä puupinosta näkee, millaisella asenteella Juhani Aavakare metsiään Kainuussa hoitaa: hommat tehdään tarkasti eikä sinne päin. Toipilaana metsänhoito on ollut hänelle parasta terapiaa – mutta ensin oli opeteltava taas kävelemään. METSÄTYÖ KUNTOUTUKSENA Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat HANNU HUTTU Aarre 1/2021 METSÄ 22
23 METSÄ Aarre 1/2021. Viime huhtikuussa Juhani Aavakare jaksoi tuskin viedä lusikkaa suuhunsa, mutta nyt koivupölli nousee mukavasti
Teho-osastolla sanoivat, että olin heidän ensimmäinen korona potilaansa.” Juhani oli nukutettava, jotta kone pystyi hengittämään hänen puolestaan. 24 Aarre 1/2021 METSÄ Karhujahdissa Juhania ei ole koskaan pelot tanut, mutta korona sai hänet pelkäämään hengenlähtöä. Käynnisty, sydän! Saha metsässä hiljenee, ja Juhani pysähtyy pitämään pienen tauon. ”Minun palstallani ei kantoihin kompastella, sillä sahaan ne sammaleen tasalta”, hän naurahtaa ja nakkaa kolmemetriset koivu pöllit mönkijän peräkärryyn. Sähkö on iskenyt sydämen taas käyntiin. Tänään saha pärisee, puru lentää ja puita kaatuu. Ajatuksissa kävi myös, että metsäreissut taisivat nyt olla tässä. Sen juuret veivät Lappiin ja hiihtokeskukseen. Sillä nimellä hänet tunnetaan metsästyspiireissä. ”Vielä en ole ihan entisessä kunnossa, mutta koko ajan menee parempaan päin”, Juhani kertoo ja nostaa päästä vanhan, keltaisen metsurinkypäränsä, jossa lukee Karhu-Jussi. Reilun viikon päästä Juhani heräsi hengityskoneessa Kainuun keskussairaalan teho-osastolla. ”Hädissäni sanoin, että elvyttäkää, elvyttäkää – älkää tappako minua.” Seuraavaksi Juhani muistaa pompahtavansa sairaalapedillä. ”Koronaa en osannut epäillä. ”Virus varmistui vasta sairaalassa, kun vointini muutaman päivän päästä romahti. Koronatestiä ei tehty. Tulehdusja happiarvot olivat hirveät ja sydämessä rytmihäiriöitä. Eräs lääkäri kävi myöhemmin sanomassa, että olen ihmeukko.” Kooma vei lihasvoimat Mönkijä kaartaa laanille, ja Juhani purkaa puut peräkärrystä pinoihin. Hikoilutti niin, että päivällä kastui paita ja yöllä lakanat. Paikoin on kuin avohakkuun jäljiltä. Vastaanotolta Juhani lähetettiin kotiin syömään särkylääkettä. Mutta ei mennä sinne vielä. Kolme päivää myöhemmin Juhania alkoi viluttaa ja päänahkaa pistellä. Virus oli Kainuussa vielä harvinainen, eikä minulla ollut flunssaoireita. ”Silmiä särkee, kun sitä raiskiota katson. Se oli viimeinen kuva, joka välähti kajaanilaisen Juhani Aavakareen, 72, mielessä. Vieressä harmaan hirsimökin piipusta tuprahtelee savu. Hengityskoneen työntämä ilma meni reiästä väärään paikkaan, vasen keuhko painoi sydäntä, eikä veri päässyt kiertämään. ”Olen kaatanut 242 hirveä ja 15 karhua, mutta niissä tilanteissa ei ole koskaan pelottanut. Kotona Eila sai raskaan puhelun: ymmärräthän, että miehesi on hengenvaarassa. Ajattelin vain vilustuneeni metsässä tuulisena päivänä.” Tavallisesti työteliäs mies nukkui yhä enemmän, ja hengitys kävi yhä vaikeammaksi. M äntytaimikko, tie ja hirviporukan kämppä. Juhani tekee itse ensiharvennusta kolmekymppisessä koivikossa. Sydän pysähtyi, ja Juhani kuuli jonkun toteavan, että elvytetään. Teho-osaston pilottipotilas Virus tuli viime vuoden maaliskuun puolivälissä. Tuttava poikkesi Juhanin luona tietämättä omasta tartunnastaan. Pahimmillaan neliöl lä saattoi olla 50 pientä puuta.” METSÄTYÖ KUNTOUTUKSENA ”Kiikkus tuoliin en jää”, Juhani päätti, kun alkoi toin tua viruksesta.. Sitten tuli pimeys ja pitkä lääkeuni. Suurin osa menee kuitupuuksi ja hakerangaksi, hiukan myös oman saunan ja takan lämmöksi. Rakennus oli alun perin savusauna, jonka Jussi siirrätti metsäänsä taukotuvaksi. Yhteisomistuksessa kertyi hoitorästiä, joten metsä pääsi riukuuntumaan ja jumalattoman sakeaksi. Läheisessä männikössä saman homman teki moto, mutta siihen Juhani ei toiste ryhdy. Viruksen valtaamat keuhkot eivät enää siihen pystyneet. Mennään ensin Sotkamoon, yhdelle Juhanin kolmesta metsäpalstasta. Heti ei uskoisi, että tämän miehen keuhkoja on koronavirus runnellut. Eila-vaimo huolestui, nauhoitti Juhanin puuskutusta ja soitti sitä miehelleen, jotta sai tämän patistettua lääkäriin. Ison koneen ajourat on ensiharvennukseen ihan liian leveät”, Juhani manaa ja myöntää, että kuudenkymmenen vuoden metsätyökokemus on tehnyt hänestä melkoisen tarkan. Sairaalassa sen sijaan pelotti.” Kun Juhani heräsi nukutuksesta, häntä oli nosteltava ja käänneltävä, mutta siinä hässäkässä oikeaan keuhkoon tuli repeämä. ”Olen raivannut täällä taimikkoa yli 700 päivää. Tai kysyvän, että elvytetäänkö. Kuume sahasi toista viikkoa: välillä mittari näytti 37 astetta, välillä yli 39. ”Elvytys ei ilmeisesti onnistunut ihan heti, koska sydän pysähtyi neljäksi minuutiksi
Ystävät toivat parin viikon ajan oven taakse lämmintä ruokaa. ”Rakastan sinua miljoona metriä”, Juhani sanoi Eilalle ensimmäiseksi tutun hellittely lauseensa. Siihen tunteeseen nukahdin.” Syyskuussa Juhani otti ensi kertaa taas moottori sahan käteensä. ”Lopulta sain hissattua jalkaa muutaman sentin. Silloin hän oli itse kin jo metsänomistaja. Nykyään sekin tuntuu hänestä hienolta, että kuppi ja lusik ka pysyvät vaivatta kädessä. Tuntuisi katastrofilta, jos en koronan takia enää pääsisi metsätöihin.” Pitkään aikaan ei tosin ollut puhettakaan, että Juhani olisi jaksanut tehdä metsässä mitään. Kuukaudessa paino oli pudonnut yli kahdeksan kiloa ja veren hemo globiiniarvo laskenut lähes aneemiseksi. Pari ei voinut tavata, mutta sai puhelintreffit. Selvisi, että vaimo on samassa sairaa lassa saman viruksen takia, mutta lievem mässä taudissa. Tällä hetkellä hehtaareja on reilut sata, joista yhtäkään en ole saanut lahjana tai perintönä.” Tuli vahva luottamus Lyhyt talvipäivä kääntyy hämärän puolelle, ja Juhani suuntaa auton kohti kotia ja Ka jaania. 25 Aarre 1/2021 METSÄ Nyt Juhani omistaa yksinään 76 hehtaarin palstan. ”Tulen töihin, kun päivä valkenee. ”Pitkäaikaissairauk sista huolimatta minulla oli kaksi isoa etua puo lellani koronaa vastaan. Aluksi Juhani ei päässyt kotona omin voimin edes saunan lauteille. Valtaosa on nuorta kasvatusmetsää. ”Metsänhoito on minulle parasta terapiaa ja kuntoutusta. Keskikesän hillasoilla tarpoessa kunto alkoi kuitenkin pikkuhiljaa kohota, ja syyskuussa Juhani otti ensi kertaa taas moottorisahan käteen sä. Velli valui kaulukselle, kun yritin syödä.” Jalatkaan eivät enää pitäneet alla. Vaikka kyllä 32 sairaala päivän aikana välillä teki mieli ki roilla. ”Ajattelin huolissani, että metsähommat jäävät minulta kesken. Napoleon on pystykorvan ja kettuterrierin sekoitus, Leonid kettuterrieri. Vapun tienoilla Juhani pääsi lopulta kotiin kuntoutumaan ja sai mukaansa hyvät jump paohjeet. ”Oma metsä alkoi himottaa, joten ostin en simmäiset tilat vekseli rahalla. Onnellisena hän keräili tuulenkaatoja ja sahasi moton jättämiä kantoja mataliksi. Seuraavana päivänä meni puoli jalan mittaa.” Puhelintreffit sairaalassa ”Missä Eila on?” Juhani kysyi pian herät tyään. Juomista piti ra joittaa, jotta kehoon ja keuhkoihin ei kertyisi liikaa nestettä. ”Hoidon laatu ja inhimillinen ote teki vät suuren vaikutuksen. Hetki herkisti, ja Juhani muistaa lämmöllä lääkärin lohduttavan käden olal laan, kun itku tuli. Koronasairauden pitkäkestoisimmaksi oireeksi Juhanille jäi etureisiin tunnottomuutta, mutta sekin alkaa jo helpottaa.. Kettuterrieri Leonid ja seka rotuinen Napoleon lähtevät aina innolla hänen kanssaan metsään. ”Hengityskoneaikana lihasvoima katosi, eivätkä kädet tahtoneet kooman jälkeen liik kua. Napoleon ja Leonid lähtevät aina innolla Juhanin kanssa metsätöihin. 12vuotiaana lähdin sukulaismiehen opissa pöllimetsään pokasahan ja justeerin kanssa.” Metsätyöstä tuli Ju hanin ensimmäinen am matti, joka vuonna 1988 vaihtui taksiyrittäjyy teen. Pakastimesta Eila – toipilas hänkin – kokkasi hirvenlihat, lohet ja marjat, jotta Juhanin ruokahalu palaisi. Huomenna häntä odottaa hirvijahti Puolangalla – siinä samassa metsässä, jonka hän näki mielessään viimeisenä hetkenä ennen koomaa. Ja kiroilinkin.” Pahinta oli raastava jano. En ole koskaan tupakoinut, ja metsätyö on pitänyt minut hyvässä fyysisessä kunnossa.” Hillasuolta se alkoi ”No niin pojat”, Juhani rapsuttelee koira kaksikkoaan. Nyt ne odottavat taukotuvalla sen aikaa, että Juhani tekee vielä yhden koivukuorman. Jo poikana etsin ajokoirana naapurin met sästäjälle oravia ja jäniksiä. Alkukesästä voimat olivat loppua jo kesken korvasieniretken. Välillä pidän tuvalla lounastauon ja sen päälle eh kä otan nokoset”, Juhani juttelee ja nostaa esiin lohivoileipiä ja kahvia. Sitten tuli vahva luottamus: kyllä seuraava sukupolvi hoitaa. Juhani muistaa ajatelleensa, että ei voi olla totta: että jalka ei liikahdakaan, vaikka hän kaik kensa yrittää ja tukeutuu kävelytelineeseen ja kahteen hoitajaan. Lisäksi uni ja kipulääkkeet toivat kamalia, todentuntuisia painajaisia. Toisaalta laih tuminen teki hyvää kak kostyypin diabetekselle ja verenpainetaudille: arvot paranivat ja lääki tys väheni. ”Metsä on minun paikkani, jossa olen viettänyt suurimman osan elämästäni
26 Aarre 1/2021 METSÄ KUKA. METSÄVAIKUTTAJA Johanna Buchert toimi tutkimus johtajana VTT:llä, kun siellä kehitettiin puukuituja tekstiiliteollisuuteen. Luonnonvarakeskuksen (Luke) pääjohtaja syyskuusta 2018, sitä ennen Luken tutkimus ylijohtaja 2015–18 Parasta metsässä. Teksti MARKKUPULKKINEN | Kuva MARIAMIKLAS Johanna Buchert Tausta. Metsä on kokonaisvaltainen kokemus, ja suomalainen mäntymetsä on maailman kaunein paikka. ”Tehdäänsellusta enemmän” Pääjohtaja Johanna Buchert näkee Luonnonvarakeskuksen tehtäväksi sovittaa yhteen metsien käyttö, ilmastohyöty ja monimuotoisuus. ”Tekstiili kuiduista tulee merkittävä tulonlähde suomalaiselle metsä teollisuudelle”, Buchert uskoo. 60-vuotias tekniikan tohtori Espoosta Työ
Se kertoo siitä, että suomalaisilla on ylisukupolvinen tun neside metsiin. Miten luotettava Luken vuosittain tekemä metsämaan hiilinielulaskelma on. Meille saattaa tulla esimerkiksi laajoja metsätuhoja, kuten Ka nadassa ja KeskiEuroopassa on käynyt Myös metsänjalostuksella pystymme vas taamaan ilmaston muuttumisen haasteisiin. Nyt markkinoille tulee paljon puupohjaisia tekstiilisovelluksia. Jalostukselle lisätään kasvua ja parannetaan hiilensidontaa. Maaperän prosessien ymmärtä minen on tärkeää. Olemme perustaneet sekametsiin kesto kokeita, joilla selvitetään ilmastonmuutok sen vaikutuksia metsien kasvuun. Tutkimme eri metsänkäsittelymenetelmien vaikutuksia metsien tuottokykyyn ja hiilen sidontaan. Ei ole ollut yllätys, sillä metsä ja suurpedot ovat tunnepitoisia asioita, joista kansalaisil la ja päättäjillä on joskus vastakkaisia mieli piteitä. Tekeillä on uusi verkkosivusto nimeltä riistahavainnot.luke.fi. Onko asia edennyt. Tutkimuksellinen hanke se ei meille ole, sillä Lukella on omat tutkimusmetsänsä. 27 Aarre 1/2021 METSÄ Voittaako tunne tieteen nykyisessä metsäkeskustelussa. Mikä oli mielestäsi viime vuoden myönteisin uutinen Suomen metsien kannalta. Sa malla meidän pitää vahvistaa metsien roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamisessa. Tiedekansallispuisto on hieno ja kannatettava hanke, ja sillä on suuri merkitys metsätalouden ja met sätutkimuksen viestinnässä kansalaisille. Alkutuotanto on oma kokonaisuutensa. Liike ja kan santaloudellisen tutkimuksen yhdistäminen biologiseen tutkimukseen on nykymaail massa erittäin tärkeää. Kasvattaako se tutkijoiden ja metsästäjien välistä luottamusta. Tutkimuksessa katsomme metsää kestä vyyden kaikista elementeistä ja tuotamme tuloksia, joiden perusteella voidaan raken taa entistä kestävämpää tulevaisuutta. Hiilinielulaskelmat tehdään kansainvälisesti sovituilla menetel millä, ja kansainvälinen tiedeyhteisö kehit tää menetelmiä koko ajan. Py rimme viestimään tutkimustuloksistamme kansantajuisesti ja ymmärrettävästi. Meidän pitää kuitenkin pystyä näkemään pitkän täh täimen tavoitetila, johon kaikki tutkimukset tähtäävät. Pitäisikö tekstiiliteollisuutta varten kasvattaa vaik kapa nopean kierron puulajeja erilaisilla jättömailla. Ainakin toivomme näin. Onko sinulle ollut yllätys se, kuinka hanakasti Luken metsätai suurpetotutkimusten tuloksia kyseenalaistetaan. Luke tutkii alku tuotantoa ja sovittaa alkutuotantoa ja jalostusta yhteen. Projektit lisäävät suunnitelmal lisuutta, kansainvälistä kilpailu kykyä ja tavoitteellisuutta. Pitäisikö metsäntutkimuksen ja kemian alan tutkimuksen yhdistää osaamisiaan. Toivoisin, että Euroopassa hyväksyttäisiin käyttöön metsänjalostus ta nopeuttava geenieditointimenetelmä (CRISPRCas). Erityisesti turvemaiden mikrobiologisten prosessien ja vesitasapai non tutkimiseen pitää panostaa. Riistaasiat herättävät paljon erilaisia mielipiteitä, ja minulla onkin niiden osal ta monia kansalaiskirjeenvaihtokavereita. Kävin viime viikonloppuna kävelemässä sukumme metsässä EteläSavossa. Joka tapauksessa on selvää, että sellusta pitää jalostaa jatkossa moni puolisempia tuotteita. Pyrimme myös aktiivisen ja monipuolisen sidosryhmäyh teistyön kautta vahvistamaan luottamus tamme eri osapuoliin ja olemaan läsnä erilaisissa tilaisuuksissa. Meidän tulisi pystyä ennakoimaan lopputuotteiden vaatimusten kautta, mil laista raakaainetta alkutuotannossa on tuotettava. Hiilinielulaskelmamme ovat luotettavia, ja ne on tehty aina sen hetken parhailla mene telmillä. Teollisuuden prosesseihin keskittyvä tutki mus on oma kokonaisuutensa, jota tekevät esimerkiksi Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Aaltoyliopisto. Kyllä se usein voittaa. Pitkällä tähtäimellä asiat menevät oikeaan suuntaan, kun niitä kyseenalaiste taan ja tuodaan tutkimuksella uutta tietoa päätöksenteon tueksi. Terveet metsät ovat elinehto ympäris tön, ihmisten ja kansantalouden hyvin voinnille. Olet taustaltasi kemisti. Esimerkiksi metsämaan puuston hiilinielun muutoksen virhemarginaali on nykymene telmillä 31 prosenttia. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. On kuitenkin hyvä, että metsistä keskustellaan. Millaisia haasteita projektipainotteinen rahoitus tuo Luken tutkimukselle. Rekrytoimme koko ajan lisää ihmisiä talouspuolelle, sillä biotalouden talous tutkimukselle on suuri kysyntä. Onko Hämeen Evolle suunniteltu tiedekansallispuisto Luonnonvarakeskuksen mielestä kannatettava ajatus. Metsätalouden taloustutkimukseen on kaipailtu lisäresursseja. Luontojärjestöt ja metsästäjät ovat kiinnostuneita ajan tasaisesta riistatiedosta, ja tiedon entistä parempi ja havainnollisempi julkaisemi nen auttaa keskustelussa. Meille on esimerkiksi juuri nimitetty kansainvälisen metsäpolitiikan professori. Metsät ovat maamme vihreä kulta, ja meidän pitää hyödyntää metsiä kokonais kestävästi kansantaloutemme hyväksi. Tähtäämme interaktiiviseen sivustoon. Se, että metsien terveys on pysynyt hyväl lä tasolla eivätkä riskit ole realisoituneet. Metsämaan, kuten muunkin maankäy tön, kasvihuonekaasujen arvioinnissa on kuitenkin paljon epävarmuuksia, joista suu rimmat liittyvät maaperän hiilensidontaan. Ilmaston lämpenemisen myötä syntyviä riskejä pitää ennakoida ja hallita. Projektirahoituksen hakeminen vie tut kijan työaikaa, mutta samalla tutkimukset tulevat suunnitelluksi hyvin, jolloin niiden toteutus on tehokkaampaa. Terveet metsät ovat kaiken elinehto.. Nykyinen eurooppalainen lainsäädäntö luokittelee geenieditoinnin geenimuuntelulainsäädännön (gmo) alai seksi, vaikka kyseessä on eri asia. Millaista tutkimusta Luke tekee sen varmistamiseksi, että metsiämme hoidetaan jatkossa mahdollisimman ilmastokestävällä tavalla. Olen itse tehnyt aina projektipainotteista tutkimusta, ja näen sen hyvänä suuntana. Nyt tähtäämme tutkimuksillamme kiertotalouden vahvistamiseen, kestävään ja vastuulliseen alkutuotantoon, sopeutumis ja palautuskykyiseen biotalou teen sekä ilmastoviisaaseen hiilikiertoon
Lumen paksuuntuessa sopivia kohteita ovat tiheät kuusikot. KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso Aarre 1/2021 METSÄ 28. Varusteet talvisavottaan Talvi haittaa metsätöiden tekoa, mutta vähän lumen aikana haittakin on vielä melko vähäistä. TYÖVÄLINEET Talvi varusteet Juttuun liittyvällä videolla hakataan puuta ja käy dään läpi metsän omistajan talvi varusteita
Käynnistinpuolen ilma-aukkojen alaosa on peitetty Husqvarnassa sinisellä suojalla. Kun lämmin saha sammutetaan, imuilman jäädyttävä vaikutus loppuu ja kurkku alkaa sulaa moottorista tulevasta lämmöstä. Etenkin silloin, kun ilman suhteellinen kosteus on suuri, imuilmassa oleva kosteus voi synnyttää hyhmää ja jäätä kaasuttimen kurkun metallipintoihin heikentäen virtausta, eikä saha ota kierroksia. Jollei tätä tee, saha kuumenee liikaa. Jäätä voi kertyä myös vipuihin rajoittaen niiden liikettä. Aukot voi myös teipata umpeen. Ellei kaatajalla ole kypärään liitettävää niskasuojaa, osa pulverista osuu paljaalle iholle niskaan. Näin avautuu läpimitaltaan parisenttinen kanava kaasutintilasta sylinteriin. Työn tehoa ja mukavuutta voi kuitenkin parantaa sopivilla välineillä ja nikseillä. Y ksi hyvän talvisahan ominaisuus on se, että niin sanottu talviläppä on riittävän suuri ja toimiva. Sinne voivat päätyä myös nuoskalumen paakut. Käynti oikkuilee etenkin kaasu pohjassa. Ilma-aukoista puolet, alapuolisen osuuden, voi peittää myös ilmastointiteipillä. Se pitää muistaa pakkasilla avata. Pakkaskeli, jolloin ilmankosteus on pieni, ei erityisemmin aiheuta jäätämistä. Avointa ihoa voi löytyä myös ranteista. Ilmansuodattimen jäätyminen ja kaasarin jäätämispulma voivat ilmetä salakavalasti yhtä aikaa. Hienojakoinen lumipöly jää vielä hetkeksi ilmaan leijumaan. Talviläppä löytyy sylinterikopan alta ja lähtee uristaan vetämällä. Läpän avaamisen jälkeen sylinterin rivoista nouseva kuumuus virtaa kaasuttimen puolelle vähentäen ilmansuodattimen jäätymistä ja ilmiötä, jota sanotaan kaasuttimen jäätämiseksi. Tämä läppä käännetään, jolloin lämmin ilma pääsee kaasutintilaan. Joissakin harvoissa sahoissa on vakiovarusteena muovinen tai kuminen suojakansi, joka kiinnitetään talvella käynnistinpuolen alapuolisten ilma-aukkojen päälle. Jää heikentää ilman saantia. Talven jälkeen imuilman esteet pitää poistaa ja talviläppä laittaa paikoilleen. Pakoputkelle, terälaipalle, tankkien korkeille sekä käsille puhkaistaan reiät. VEROVINKKI KAIKKI HANKINTAHAKKUITA varten ostetut työkalut, työvarusteet ja työasut ovat vähennyskelpoisia metsäverotuksessa. Käsineen ranneresori torjuu tätä haittaa. Kun hakkaaja puskeutuu kypärä edellä tiheän oksiston läpi puun tyvelle, niskasuoja voi aikaa myöten repeillä. Vaiva on suurimmillaan, kun pakkaseen liittyy sumuinen kosteus, eikä talviläppää ole tai se ei ole toimiva. Tilapäisesti suojauskyvyn voi palauttaa kahdelta puolelta ilmastointiteipillä teipaten. Niska ja ranteet suojaan Kaadossa pulverilumi pölähtää välillä pilvenä alas sahaajan päälle hukuttaen näkyvyyden. Sekin voi ilmetä käyntihäiriöinä. Kun pulverilumi pölisee oikein hankalasti, edes hienojakoinen lumi ei imeydy sahan sisään, kun sahan päälle venytetään naisten sukkahousut. Resori ja kiristinremmi parantavat myös käsineiden lämpimyyttä. Jos käsine tai rukkanen on pitkävartinen, siinä ei ole resoria mutta mahdollisesti kiristinremmi kämmenselän puolella vähentämässä lumen livahtelua ranteisiin. Metsurinpuseron hihojen pitäisi lisäksi olla niin pitkät, että nekin estävät lumen pääsyä ranteisiin, kun sahaaja seisoo kaatuvan puun tyvellä lumipilven keskellä. Kun työkäsineen suu on avoin ja osoittaa ylöspäin, putoava pulveri pääsee ranteisiin. Sieltä se voi kulkeutua lumipölynä tai vesihöyrynä ilmansuodattimen pinnalle ja jäätyä. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA Teippiä ja sukkahousuja Pölisevä pulverilumi voi imeytyä käynnistinpuolen ilma-aukoista sisään. Hetken päästä saha kyllä käynnistyy, mutta sahatessa vaiva pian taas palaa. ALUSASUJEN VÄHENTÄMISTÄ verottaja ei yleensä hyväksy, koska niitä voi käyttää myös muulloin kuin työssä.. Talviläppä on nostettu ylös ja sylinterin rivat näkyvät. 29 Aarre 1/2021 METSÄ Talviset olosuhteet hankaloittavat hankintapuun ja polttorangan hakkuuta
Pinotavarasaksien putoamisen syynä voi olla myös se, että toinen leuka on jäänyt sojottamaan kotelon ulkopuolelle. Viime vuosien vähälumiset talvet ovat lisänneet nahkaturvakenkien käyttökelpoisuutta. Tällä virityksellä lahje ei nouse nahkaturvakengän matalahkon varren yläpuolelle. Pinotavarasakset tai nostokoukku saattavat joskus pudota kotelosta, jos niitä ei tule survaistua riittävän syvään. Tähän vaivaan auttaa se, että lahkeet ovat nilkoista mahdollisimman tiukat. Putosiko nostokoukku. Taukotakki tarpeen Kylmänaralle turvahaalari on lämpimämpi kuin vyötäröhousut. Lämpökahvat lämpiävät eniten kaasu pohjassa, vähiten tyhjäkäynnillä. Nahkaturvakengissä jalat eivät hikoa yhtä paljon kuin kumiturvasaappaissa. Varsinkin kovasti hikoavalle nahkaturvakengät voivat siksi olla talvella lämpimämmät. Joissakin lämpökahvallisissa sahoissa on myös sähköllä lämpiävä kaasutin. Tuppaa näet olemaan niin, että jos paksussa lumessa kahlaamista on paljon, lunta voi lopulta päästä nahkaturvakenkien lyhyistä varsista sisään. Näin voi käydä, vaikka lahkeensuissa on hakaset, jotka on kiinnitetty turvakenkien nauhoihin. Päteväksi on osoittautunut niksi solmia kädensijaan työkalun mitta punaista kangasnauhaa tai narua. TYÖVÄLINEET Niskasuojan puuttu minen altistaa niskan kylmälle ja lumelle. Ne maksavat 50–100 euroa normaalimalleja enemmän. Jos työtahti on verkkainen ja taukoja pidetään, paksu, merinovillainen alusasu ei ehkä ole liian lämmin. Märkä nahkakenkä tulee kuivata hitaasti, jotta nahka säilyy hyvä laatuisena ja kestää pitkään. Kypärämyssy läm mittää vain päätä. Vasemmassa kädessä on kinnas ja vedenpitävä kumirukkanen, kaasuliipaisinta painavassa kädessä lämmin sormikas. Oikealla kädellä runkoihin tartutaan mieluiten pinotavarasaksilla tai nostokoukulla. Aivan kaikki eivät kuitenkaan pidä lämpökahvallisista sahoista. Kuivalla pakkaskelillä käsineisiin putoava kuiva lumi sulaa ja kastelee muuten kuivat käsineet. Jos sormet kylmettyvät helposti, yksi vaihtoehto on hankkia lämpökahvoilla varustettu saha. 30 Aarre 1/2021 METSÄ Rukkasniksi Talvella moni oikeakätinen käyttää työkäsineitä näin: vasempaan käteen rukkanen, jonka sisässä on perinteinen villakinnas, ja oikeaan käteen lämmin käsine. Kuiva käsine pitää käden paremmin lämpimänä. Väljästä lahkeesta lumi voi siitä huolimatta tungeksia lahkeen alta kenkään. Ellei haaveria heti huomaa, haeskelu vie aikaa eikä karkulainen ehkä sittenkään löydy. Myös paksussa lumessa kumiturvasaapas on sikäli hyvä, ettei varren suusta kovin helposti pääse lunta sisään, kun turvahousujen lahkeet ovat saappaiden päällä. Pudonnut teräksinen työkalu painuu pehmeässä lumessa helposti näkymättömiin. Kaksinkertainen kerros pitää vasemman käden lämpimänä ja kuivana. Turvakenkäniksi Jos työmaalla on vetisiä ojia tai suopainanteita, joista löytyy hangen alta vettä, kumiturvasaapas on varma valinta pitkän vartensa ansiosta. Se jää pilkistämään esiin hangesta. Isoja kuusia karsiessa lämpöä riittää paljon enemmän kuin pieniä, vähäoksaisia koivurankoja tehdessä. Sievi Timber.. Kun puuta pitää kaadossa työntää tai runkoa nostaa kädellä, se tehdään rukkasen suojaamalla vasemmalla kädellä. Paksussa lumessa kumi turvasaappaiden pitkät varret ja lahkeet niiden päällä antavat hyvän suojan lunta vastaan. Silloin oikean käden työhansikas ei kastu kovin nopeasti, vaikka rungot ovat lumisia. Silloin sakset tippuvat helposti
Avonaista ihoa ei kannattaisi olla näkyvissä. 31 METSÄ Aarre 1/2021. LISÄTIETOJA Echo, Stokker.fi Fiskars, fiskars.fi Husqvarna, husqvarna.fi Sievi, sievi.com Kun kaadettu puu irtoaa jäävästä puusta, toisissaan kiinni olevat oksat erkanevat, jolloin lumet humahtavat alas
Hyvät resorit lämmittävät ranteita ja estävät lumen pääsyn kä sineiden sisään. Jotkut käyttävät kypärämyssyä vain tauolla. Käsineet pysyvät kuivina, vaikka kaa tuvista puista pöllyää lunta päälle.” Aivan käsineiden kärkeen hihat eivät kuitenkaan saa ulottua, jotta ne eivät haittaa sahaan tarttumista. Välipalaa haukatessa vilunväreet alkavat silti yleensä jo puistattaa selkää. Pitkä helma on eduksi. Sillä tavalla hartioilta hihoja myöten alas valuva lumi ei keräänny käsiin kuten käy silloin, jos hihat ovat lyhyet”, Jaakko vinkkaa. Jos saha pitää vielä viilata, viilan on oltava uusi. Yksi niistä oli Jaakon tapa käyttää talvella numeroa liian suurta metsu rinpuseroa, jossa oli lisäksi reilunpi tuiset hihat. Sitä varten tarvitaan kuiva istuinalusta, vaikka pala solumuovia, jotta ahteri ei kastu pinon päällä. V uosikymmenien ura savo toilla opetti metsurilegenda Jaakko Pessiselle monia käytännön niksejä, jotka yllättävät nykypäivän hakkaajat. On pakko kiirehtiä töihin, vaikka oman jaksamisen kannalta pieni lepohetki voisi olla tarpeen. Viiltosuojat estävät polvien kastumisen. ”Käytin niin pitkähihaista puseroa, että kädet olivat sahatessa osin hihojen suojassa. Puseron pitkistä hihoista huoli matta käsineet lopulta kastuvat. Levätä voi myös polvien päällä, ellei istuinalustaa ole. Käsineet kastuvat, minkä jälkeen käsiä alkaa palella. Myös kypärä painetaan takaisin päähän. Paksu taukotakki pitää läm pimänä. Lumi valuu silloin hihoja myöten käsien yli maahan. ”Käytin talvella niin pitkähihaista metsurinpuseroa, että hihat ulottui vat reilusti yli ranteen. Mutta hitaasti kiiruhtaessa ja kun kasaamista on vähän, ei väliasu ole kaikille liian kuuma. Hionneeseen hakkaajaan pakkanen iskee tankkaustauolla nopeasti. Useimmiten Jaakko käytti nahka sormikkaita, joissa oli ranteessa resorit. Jos tankkiin pääsee enemmälti lunta, se voi aiheuttaa käyntihäiriöitä. Echo.. Hakkuu on talvella niin raakaa työtä, että kaikki pienetkin työn iloa lisäävät asiat kannattaa yrittää hyödyntää.” TYÖVÄLINEET Turvanauhan tai -narun pitää olla riittävän pitkä, jotta se jää varmasti näkösälle, kun sakset tai koukku tipahtaa lumeen. Taukotakki on silloin välttämätön. Hionneesta päästä lämpöhukka on suuri, mutta kypärämyssy vähentää sitä olennaisesti. Paksu taukotakki säilyttää lämmön niin hyvin, että tauolla voi ehkä myös istua. Kun lumi valuu käsineisiin, se ker tyy kämmenpohjiin ja sulaa kahvoja vasten. 32 Aarre 1/2021 METSÄ Pitkät hihat talvipuserossa Väliasua ei aktiivihakkaaja pysty yleensä pitämään, siinä tulee liian lämmin. Sen varalta Jaakolla oli repussa aina mukana lukuisia varakäsineitä, joita hän vaihteli tankatessaan. Fiskars. Taukotakki lämmittää. Alusasun tulisi silloin siirtää tehokkaasti hikeä väliasuun. Pienestä pölähdyksestä ei yleensä ole haittaa. Se vedetään päähän heti repulle tultaessa. ”Kun hörppää kahvit ja vaihtaa repusta kuivat käsineet, töiden aloittaminen tuntuu sen jälkeen mu kavammalta. Sellaiseksi kelpaa vanha talvitakki, kunhan se on niin väljä, että on helppo kiskaista metsurinpuseron päälle
Lomakkeella tulot ja menot ovat oletuksena arvossa ”Ei ilmoitettavaa”. Useimmilta se käy kirjautumalla omilla pankkitunnuksilla verottajan sähköiseen veroilmoituspalveluun OmaVeroon. Sähköisen lomakkeen tiedot on jaettu neljän otsakkeen alle: Taustatiedot, Tulot, Menot ja varaukset sekä Lomakkeen lähetys. Palvelun kautta voi hoitaa jo lähes kaikki henkilökohtaiset veroasiat. Siellä voi lisäksi ilmoittaa luovutusvoiton tai -tappion, korjata kiinteistötietoja ja hakea metsälahjavähennystä. Verohallinnon ylitarkastajan Hilkka Pelanderin mukaan metsäveroilmoituksen jättää vuosittain keskimäärin vähän yli 200 000 metsänomistajaa. Sähköisellä ilmoituksella tulot ja menot annetaan omilla alakohdillaan. OmaVeroon pääsee myös Vero.fi-verkkopalvelun Metsäsivuston kautta. Valitse vuosi 2020 ja seuraavalta näytöltä Veroilmoitusten tekeminen > Henkilön tulovero > Valitse kausi (31.12.2020) > Metsätalouden veroilmoitus. M etsäveroilmoituksen jättäneistä metsänomistajista jo 61 prosenttia käytti viime vuonna sähköistä lomaketta. Veroilmoituksen voi tallentaa keskeneräisenä vaikka useitakin kertoja ja palata myöhemmin täydentämään ennen lähettämistä. Verottajan metsäsivuilla on kattavat ohjeet metsäveroilmoituksen täyttämiseen. Samalla annetaan vinkkejä sähköisen metsäveroilmoituksen tekemiseen. Lomake laskee osan luvuista valmiiksi.. Se on vain osa metsää omistavista, sillä veroilmoitusta ei tarvitse jättää, jos ei ole ollut mitään ilmoitettavia tuloja tai menoja. Sieltä löytyy myös tulostettava paperilomake, jos haluaa jättää veroilmoituksen paperisena. Kattavat ohjeet verottajan sivuilla Sähköinen metsäveroilmoitus löytyy Verohallinnon sähköisestä asiointipalvelusta osoitteesta Omavero.fi. Kaikki hankintatyön arvoon tai metsävähennykseen liittyvät tiedot annetaan samassa kohdassa. Verotusyhtymät ja kuolinpesät tarvitsevat Suomi.fivaltuuden tai Katso-tunnisteen (ks. 33 Aarre 1/2021 METSÄ Aika täyttää VEROILMOITUS Aarteen vero-oppaan esimerkkilomake täytetään tällä kertaa OmaVero-palvelussa. Sähköinen metsäverolomake etenee eri tavalla kuin paperilomake, ja kohtien numerointi on erilainen. Yksityishenkilö kirjautuu OmaVeroon omien pankkitunnustensa avulla. VERO-OPAS Teksti ANU SUSI | Kuvat VM-ARKISTO Metsäveroilmoituksen eri osioiden välillä voi liikkua ja korjata lukuja niin kauan kuin lomaketta ei ole lähetetty. sivu 43). Sellaiseen kohtaan, johon on ilmoitettavia tietoja, klikataan ”Kyllä”, jolloin esiin tulevat täytettävät vaihtoehdot. Metsäveroilmoitus löytyy OmaVerosta kohdasta Veroilmoitukset ja verotustiedot. Metsänomistaja voi jättää OmaVerossa metsäveroilmoituksen ja arvonlisäveroilmoituksen sekä maksaa arvonlisäveron. Sähköinen lomake vähentää virhemahdollisuuksia, koska se laskee osan luvuista valmiiksi lomakkeen täyttäjälle sekä antaa muistutuksia ja täyttövinkkejä. Jos veroilmoitus jätetään avioparin metsistä, palveluun kirjaudutaan sen puolison tunnuksilla, jolle esitäytetty lomake on saapunut ja jonka OmaVerossa metsäveroilmoitus näkyy
34 Aarre 1/2021 METSÄ 2C METSÄVEROILMOITUS 34 Aarre 1/2021 METSÄ Metsäveroilmoitus on pakko jättää, jos on saanut verovuonna puunmyyntituloja. Usein riittävä syy on myös vähennysten hyödyntäminen.
Veroilmoituksen voi tallentaa keskeneräisenä ja palata myöhemmin täydentämään sen ennen lähettämistä. Jos toisella puolisolla on myös omaa metsää, hänellä on suurempi omistusosuus. 1. Jos toisella puolisolla on myös omaa metsää, hänellä on suurempi omistusosuus.. Kummankin osuus on 50 %, jos kaikki metsät omistetaan yhdessä. Taustatiedot Taustatiedoissa annetaan verovelvollista koskevat tiedot. Jos ilmoitus jätetään pariskunnan yhteisistä metsistä, sivulta näkee, missä suhteissa metsä jakautuu omistajien kesken. Metsäveroilmoituksen osien välillä voi liikkua ja korjata lukuja niin kauan kuin lomaketta ei ole lähetetty. Kummankin osuus on 50 %, jos kaikki metsät omistetaan yhdessä. 35 Aarre 1/2021 METSÄ VERO-OPAS METSÄN OMISTAJAN VEROLOMAKKEITA • 2C METSÄVEROILMOITUS • VEROILMOITUS OMA-ALOITTEISISTA VEROISTA (ilmoitetaan arvonlisäverot) • 2L METSÄLAHJAVÄHENNYS (haetaan metsälahjavähennystä) • LOMAKE 9 LASKELMA LUOVUTUSVOITOSTA TAI -TAPPIOSTA (ilmoi tetaan metsäkiinteistön sekä metsätalouden koneiden ja laitteiden myynnit jokainen myynti erikseen) • 50B PÄÄOMATULOT JA NIISTÄ TEHTÄVÄT VÄHENNYKSET (ilmoitetaan metsätalouden korot, myös yhtymän osakkaan korot) LISÄTIETOJA Kaikki yllämainitut veroilmoitukset voi tehdä OmaVeron kautta Jos metsä omistetaan yhdessä puolison kanssa, taustatiedoista näkyy omistusten jakautuminen. Jos metsä omistetaan yhdessä puolison kanssa, taustatiedoista näkyy omistusten jakautuminen. Jos olet täyttänyt tiedot OmaVeron käyttäjäprofiiliin, voit hakea ne veroilmoitukselle profiilistasi. Lomakkeella ilmoitettu metsätalouden tulos jaetaan verotuksessa näiden omistusosuuksien mukaan
Raja lasketaan kaikkien pääomatulojen yhteissummasta, eli puunmyyntitulojen lisäksi esimerkiksi osinkoja vuokratuloista ja omaisuuden luovutusvoitosta. Jos hankintahakkuun tekee itse, puukaupan verollinen osuus lasketaan vähentämällä puukaupan puunmyyntituloista oman hankintatyön arvo. Pystykaupassa puun ostaja huolehtii hakkuusta ja kuljetuksesta. Jos korjuu on teetetty muulla toimijalla, korjuupalvelun kustannukset merkitään kohtaan Muut vuosimenot sähköisen lomakkeen kohdassa 3. Miten nämä tiedot ilmoitetaan -linkki ohjaa tarkempiin täyttö ohjeisiin. Menot ja varaukset. Oma hankintatyö vähentää siten pääomaverotettavaa puunmyyntituloa. METSÄTALOUDEN TULOT METSÄTALOUDEN VEROTUS on pääomatulojen verotusta. Tulot-sivun oletus arvona on ”Ei ilmoitettavia tuloja”. Verotettavat tulot saadaan vähentämällä metsätalouden tuloista kaikki siihen liittyvät menot. 36 Aarre 1/2021 METSÄ 2C METSÄVEROILMOITUS VERO-OPAS 2. Tuloiksi lasketaan myös omasta metsästä otettu puutavara. Huomaa, että sähköisessä veroilmoituksessa hankintatyön arvo, joka vähentää verotettavaa tuloa, annetaan kohdassa 3. Luvut löytyvät puukaupan maksutositteesta. Puun ostajan maksama ennakonpidätys lasketaan mukaan. Siinä on otettu huomioon metsänhoidon kustannuksista maksettavat vähennykset. Vuonna 2020 ennakonpidätysprosentti on pystykaupoissa 19 % ja hankintaja käteiskaupoissa 13 % arvonlisäverottomasta kauppahinnasta. Jos sinulla on ilmoitettavia tuloja, klikkaamalla kohtaa ”Kyllä” saat esiin tarkemmat tiedot. VEROILMOITUKSELLA ILMOITETTAVIA tuloja ovat tukki-, kuituja energiapuun myyntitulot, polttopuun, joulupuiden tai koristehavujen kaupasta saadut tulot sekä vakuutusja hirvivahinkokorvaukset ja metsätalouden tuet. Puukauppatulot ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa. Tulot PUUN MYYNTITULOT Metsäveroilmoituksessa ilmoitetaan erikseen pystykaupoista ja hankintaja käteiskaupoista saadut tulot sekä suoraan kotitalouksille myydyistä polttoja joulupuista saadut tulot. Esimerkissä ilmoitetaan yhden pystykaupan sekä metsänhoitoyhdistyksellä teetetyn ja itse tehdyn hankintakaupan puunmyyntitulot. PÄÄOMATULOJEN VEROPROSENTTI on 30 prosenttia 30 000 euron tuloihin saakka ja 34 prosenttia 30 000 euroa ylittävältä osalta. JOS OLET alv-velvollinen, puun ostaja maksaa sovitun kauppahinnan lisäksi myös arvonlisäveron. Hankintatyön arvo ja sen tarkemmat tiedot annetaan kohdassa 3. Arvonlisäveron metsänomistaja ilmoittaa ja tilittää edelleen verottajalle.. Tästä summasta maksetaan valtiolle veroa pääomatulojen veroprosentin mukaan. Hankintakaupassa metsänomistaja myy puun valmiiksi hakattuna ja sovittuun paikkaan toimitettuna. Puun myyntituloiksi lasketaan myös puukauppaan liittyvät hintalisät, kuten bonukset. Puun voi korjata itse tai teettää korjuun metsänhoitoyhdistyksellä tai metsäpalveluyrityksellä. Menot ja varaukset. Menot ja varauk set. PUUNMYYNTITULOISTA PUUN ostaja tilittää suoraan valtiolle ennakonpidätyksen. Paperilomakkeella arvo ilmoitetaan lomakkeen ensimmäisellä sivulla puunmyynti tulojen yhteydessä ja eritellään tarkemmin 2Clomakkeen sivulla kaksi
Oma kohtansa on myös polttopuuja joulupuukaupalle.. Aarre 1/2021 METSÄ 37 Veroilmoituksessa ilmoitetaan erikseen pystyja hankintakaupoista saadut myyntitulot
OMASTA METSÄSTÄ OTETTU PUUTAVARA Metsästä omaan käyttöön otetun puun arvo ilmoitetaan verotuksessa sen käyttökohteen mukaan. Puun arvon laskemiseen voi käyttää Verohallinnon yhtenäistämisohjeissa annettuja kantohintoja. Koska toimijan metsänomistajan valtuuttamana saama tuki kuuluu palvelun myyntihintaan, toimija maksaa siitä verottajalle arvonlisäveron ja lisää alvin palvelun hintaan. Omasta metsästä asuinrakennuksen lämmitykseen otettu polttopuu on verotonta, eikä sitä ilmoiteta metsäveroilmoituksessa. VERO-OPAS Kemera-tuet ilmoitetaan ennakonpidätyksineen. Maatalouteen ja yksityiskäyttöön otetun puutavaran arvo lasketaan kantoraha-arvon mukaan ja elinkeinokäyttöön otetun puutavaran hinta käyvän arvon eli hankintakauppahinnan mukaan. Esimerkiksi myrskytuhopuun arvo on ainespuuta alempi. Arvonlisäverovelvollinen metsänomistaja saa maksamansa arvonlisäveron takaisin alv-vähennyksenä. Tässä ilmoitetaan myös Kemera-lain nojalla saatu metsä talouden ympäristötuki. Yksityistalouden käyttämää puuta on esimerkiksi asuinraVakuutusja hirvivahinkokorvauksille sekä metsätalouden tuille on oma kohtansa. Puun arvoa ei merkitä tuloksi metsäverotuksessa, mutta sen arvoa ei voi myöskään vähentää maatalouden tai elinkeinotoiminnan verotuksessa. Silloin hankkeeseen saatu Kemera-tuki on toteuttajan veronalaista tuloa. 38 Aarre 1/2021 METSÄ 2C METSÄVEROILMOITUS KORVAUKSET JA TUET Metsätuhojen perusteella myönnetyt vakuutuskorvaukset, hirvivahinkokorvaukset sekä metsätalouteen saadut tuet, kuten Kemera-tuet, ilmoitetaan aina ennakonpidätyksineen. Ne löytyvät Verohallinnon verkkosivuilta osoitteesta Vero.fi (> Syventävät vero-ohjeet >Metsäverotus > Verohallinnon yhtenäistämisohjeet vuodelta 2020 toimitettavaa verotusta varten). Jos Kemera-tuki on maksettu suoraan metsänomistajalle itselleen, se on hänelle verollista tuloa. Luonnonsuojelulain mukaan suojeltujen kohteiden korvaukset ovat verovapaita. Tämä on metsänomistajalle vähennyskelpoinen meno. Silloin, kun metsänomistaja käyttää puun maatalouden tai muun elinkeinotoiminnan tuotantorakennusten rakentamiseen tai korjaamiseen, sovelletaan niin sanottua hiljaista kuittausta. Verovapaita ovat myös tulot metsän keräilytuotteista, kuten marjoista ja sienistä.. Omiin muistiinpanoihin liitetään puutavaralajikohtainen selvitys puutavaran käytöstä ja arvosta. kennuksen, saunan, kesämökin tai muiden rakennusten rakentamiseen otettu puu. Ohjehintoja alempia puun arvoja voi käyttää, jos ne voi perustella. Muuhun maatalouskäyttöön otetun puun arvo on metsätalouden pääomatuloa ja merkitään metsäveroilmoitukseen maatalouskäyttöön otetuksi puuksi. Kemera-hankkeiden tulot ja menot ilmoitetaan sinä vuonna, kun ne ovat syntyneet. Tämä puu on maataloudessa tai elinkeinotoiminnassa kustannus, ja sen arvo voidaan merkitä niiden verotuksessa vähennykseksi. Kemera-tuetuista hoitotöistä aiheutuneet kustannukset ilmoitetaan menoina sähköisen veroilmoituksen kohdassa Vuosimenot. Työn tehnyt toimija laskuttaa metsänomistajalta hankkeen kuluista vain sen osan, jota tuki ei kata. Kun omasta metsästä otettua puuta jalostetaan myyntiin esimerkiksi sahatavaraksi, sen arvo ilmoitetaan elinkeinotoiminnassa käytettynä puuna. Jos vuonna 2020 myönnetyn Kemera-tuen maksu lykkäytyy vuoteen 2021, työn kustannukset ilmoitetaan vuonna 2020 vuosimenoissa ja tuet ilmoitetaan pääomatuloina vasta vuoden 2021 verotuksessa, mikäli ne on maksettu itselle. Metsätien perusparannuksen tai kunnostusojituksen tapaisissa yhteishankkeissa tuet maksetaan yleensä hankkeen toteuttajalle, kuten metsänhoitoyhdistykselle
Yksityiskäyttöä on muun muassa omien polttopuiden teko metsätalouden kalustoon kuuluvalla mönkijällä. Varausten käyttöä käsitellään tarkemmin tämän vero-oppaan sivulla 44. METSÄTALOUDEN KUSTANNUKSET jaetaan vero ilmoituksessa vuosimenoihin, suurempien inves tointien poistoihin sekä muista tulonlähteistä siir tyviin menoihin, jotka ovat useimmiten maa talouden menoja. OMIIN VEROMUISTIINPANOIHIN menot kirjataan selityk sineen aikajärjestyksessä tositteiden perusteella. Menot ja varaukset. 39 Aarre 1/2021 METSÄ VARAUSTEN TULOUTUS Menoja tuhovarauksilla voi siirtää osan metsätalouden pääomatuloista verotettavaksi tulevina vuosina, jolloin on tulossa verotuksessa vähennettäviä kustannuksia, kuten istutuskuluja. Kohdassa ilmoitetaan esimerkiksi metsätalouden kalustoon kuuluvien koneiden, kuten mönkijän, käyttö maataloudessa, elinkeinotoiminnassa tai yksityiskäytössä. ALV-VELVOLLINEN METSÄNOMISTAJA vähentää kustan nuksista arvonlisäveron ja laskee vuosimenot al vittomista summista. Metsätalouden puolella tuloiksi merkitään myös metsätalouden laitteiden, kuten traktorin tai mönkijän, käyttö muussa toiminnassa. Jos haluat tulouttaa aikaisempina vuosina tehtyjä varauksia, ne merkitään tässä kohdassa metsätalouden tuloksi. JOS METSÄNOMISTAJA ei ole alvvelvollinen, hän käyt tää menoja laskiessaan hintoja, joissa on mukana alv. METSÄTALOUDEN MUISTIIN PANOIHIN SISÄLTYVÄT MUUN TOIMINNAN MENOT Tässä ilmoitetaan se osa metsä talouden muistiinpanoissa käsitellyistä menoista, jotka kohdistuvat muuhun kuin metsätalouteen. 48).. Varausten käyttö on vapaaehtoista. METSÄTALOUDEN KUSTANNUKSET Omasta metsästä otetun puun arvo ilmoitetaan käyttökohteen mukaan. Ne ovat metsätalouden puolella tuloja. Maksamansa arvonlisäverot hän ilmoittaa arvonlisäveroilmoituksella verotta jan maksamia alvpalautuksia varten (katso s. Jos haluat tehdä vuoden 2020 tuloista menotai tuhovarauksen tai ilmoittaa käyttämättömien menoja tuhovarausten tietoja, ne ilmoitetaan sähköisessä metsäveroilmoituksessa kohdassa 3. Muita pääomatuloksi katsottavia tuloja voivat olla esimerkiksi aiempina vuosina vähennettyjen menojen palautukset
Omalla autolla tehtyjen matkojen kustannukset lasketaan kilometrikorvauksena, joka on 0,25 euroa kilometriltä vuonna 2020. Tässä kohdassa ilmoitetaan paitsi vuosimenot, poistot, metsävähennys sekä menoja tuhovaraukset myös hankintatyön arvo ja sen tekotiedot. VÄHENNYSKELPOISIA VUOSIMENOJA LANNOITTEET ja lannoitustyö, kantokäsittely, metsäteiden perus parannus, metsäojien perkaus URAKOITSIJOILLE maksetut korvaukset puunkorjuusta ja metsäajosta sekä maanmuokkauksesta METSÄ TEIDEN ja -ojien kunnossapitokulut KUNNALTA haetun maisematyöluvan hinta METSÄSUUNNITELMAN teko, puukaupanteko, vero neuvonta ja kirjanpito MUUT metsänhoitoyhdistysten, metsäkeskusten ja metsäpalveluyritysten palvelu maksut TYÖja turvaasut, työ jalkineet ja -käsineet, vesurit , raivausveitset, sahat, istutus välineet ja torjuntaaineet RAIVAUSSAHA ja moottorisaha METSÄTALOUSKÄYTTÖÖN hankittu kalusto, kuten mönkijä LAITTEIDEN ja koneiden polttoaineet ja teräöljy, huollot ja korjaukset MÖNKIJÄN tai moottorikelkan vuosikulut MATKAT asuinpaikalta metsätilalle tarkastuskäynnille tai metsätöihin, matkat alan tilaisuuksiin (esimerkiksi verokoulutukset ja metsämessut) ja puukaupantekoon, asiointi käynnit metsänhoitoyhdistyksessä jne.. 40 Aarre 1/2021 METSÄ 3. Julkisilla kulkuneuvoilla tehdyistä matkoista talletetaan matkalippu muistiinpanoihin ja vähennyksissä käytetään lipun hintaa. Melko harva metsänomistaja palkkaa itse työvoimaa metsätöihin niin, että hän toimisi esimerkiksi metsurin työnantajana. Matkakustannuksille ei ole ylärajaa, mutta matkoille on oltava metsänhoitoon liittyvä syy. Ajopäiväkirja talletetaan veromuistiinpanoihin. Ulkomaan opintoja koulutusmatkoilla on oltava opiskelua vähintään neljä tuntia päivässä. MATKAKULUT Metsänomistaja voi vähentää oman asunnon ja metsätilan väliset matkakulut sekä metsänhoitoon liittyvät muut matkat. Metsätalouden ajoa on myös esimerkiksi moottorisahan vieminen huoltoon ja käynti metsänhoitoyhdistyksen toimistolla. Jos metsänomistaja on arvonlisäverovelvollinen, hän ilmoittaa menot metsäveroilmoituksessa ilman arvonlisäveroja ja antaa arvonlisäverojen osuudesta alv-ilmoituksen. Vähennyskelpoisia menoja on listattu ohessa. Matkoista kirjataan omiin muistiinpanoihin matkan ajankohta, pituus, ajoreitti ja tarvittaessa tarkoitus, kuten taimikon raivaus tietyllä kuviolla. Autossa on hyvä olla oma ajopäiväkirja metsätalouden matkojen kirjaamiseen. Hankinnoista liitetään veromuistiinpanoihin ostokuitit päivämäärineen ja perustelut. Myös oman perheenjäsenen palkka sivukuluineen on vähennyskelpoinen lukuun ottamatta puolisoa tai alle 15-vuotiasta lasta. Menot ja varaukset ilmoitetaan metsätalouden harjoittamisesta koituneet kulut. 2C METSÄVEROILMOITUS VERO-OPAS Muut vuosimenot -kohdassa ilmoitetaan metsätalouden vähennyskelpoiset menot. Metsänhoitoyhdistykseltä tai metsäpalveluyrittäjältä ostettujen metsänhoitopalvelujen hinta vähennetään kohdassa Muut vuosimenot. Vuosimenot PALKKAUSMENOT Palkkausmenoja ovat vieraan työvoiman palkkauksen kustannukset. Ulkomaille tehtyjen metsäopintomatkojen kustannusten vähennyskelpoisuus edellyttää sitä, että matkalta saadut tiedot ovat hyödynnettävissä Suomessa harjoitetussa metsätaloudessa. Jos hän ei ole alv-velvollinen, menot ilmoitetaan alveineen. MUUT VUOSIMENOT Suurin osa metsätalouden vuotuisista kuluista on muita vuosimenoja. Menot ja varaukset Sähköisen verolomakkeen kohdassa 3
Se avaa ruudun, johon syötetään hankintatyön tekijän tiedot, tehty puumäärä ja työn arvo. Lomakkeelle lasketaan annetun kertoimen avulla veronalaisen työn arvo. Kun tiedot hankintatyöstä on syötetty, merkitään lomakkeelle hankintatyön arvo hankintakaupassa ja polttopuuja joulupuukaupan hankintatyössä. METSÄTALOUDEN harjoittamiseen liittyvät opintomatkat METSÄVAKUUTUS MAKSUT METSÄTALOUDEN harjoittamiseen liittyvät omat ja perheenjäsenen pakolliset eläke-, tapaturmaja ryhmähenkivakuutusmaksut KURSSIT, ammattikirjallisuus sekä ammattilehtien (esimerkiksi Aarre) tilausmaksut METSÄNHOITO YHDISTYKSEN jäsenmaksu SUOMEN Metsäsäätiön menekinedistämismaksu METSÄTALOUDEN rakennusten ja tonttien kiinteistövero METSÄTALOUDEN lainojen liitännäiskulut VIERAIDEN henkilöiden palkkauskulut, työntekijän matkaja ateriakulut TYÖHUONEVÄHENNYS, kun metsätalous on merkittävä tulon lähde Hankintatyön verovapaus on maatila kohtainen. Jos maksu hankintakaupasta saadaan vasta työn tekovuotta seuraavana vuonna, hankintatyön arvo voidaan vähentää sinä vuonna kun maksu saadaan.. Hankintatyön tarkemmat tiedot syötetään klikkaamalla otsikkoa ”Lisää uusi”. Oman hankintatyön arvo on verovapaata 125 kuutiometriin saakka. Verottaja siirtää sen tekijän henkilökohtaiseksi ansiotuloksi. Työn arvo lasketaan käyttämällä joko verottajan antamia kuutiometrikohtaisia taksoja (Vero.fi > Metsä > Puukauppa) tai metsurien työehtosopimustaulukoiden taksoja. Arvo on laskettu verottajan antamien kuutiotaksojen mukaan (valmistus 13,74 e/m 3 , kuljetus 2,44 e/m 3 ). 41 Aarre 1/2021 METSÄ Hankintatyön arvo Sähköisessä metsäveroilmoituksessa hankintatyön arvo annetaan Menot-kohdassa. Kuolinpesissä ja verotusyhtymissä hankintatyön tekijöitä voivat olla osakkaat perheenjäsenineen. Esimerkkiluvuissa on tehty ja kuljetettu 40 kuutiometriä kuusikuitupuuta. Hankintatyön arvo ilmoitetaan sinä vuonna, jona hankintatyötä on tehty. Jos työn tekijöitä on useampi, hankintatyön arvo ilmoitetaan kaikille tekijöille erikseen omalla rivillä. Hankintatyön tekijä voi olla myös verovelvollisen puoliso tai kotona asuva, ennen vero vuotta 14 vuotta täyttänyt oma lapsi. Esimerkissä hankintatyötä oli tehty vain hankintakaupassa. Jos verovapaa kuutiomäärä ylittyy, ylimenevältä osalta kertyvän hankintatyön arvo lasketaan tekijälle veronalaiseksi ansiotuloksi. Kullakin maatilalla eli eri kunnissa sijaitsevilla kiinteistöillä voi tehdä hankintapuuta verottomasti 125 kuutiometriin saakka
Sähköisellä metsäveroilmoituslomakkeella metsävähennyksen seurantatiedot ilmoitetaan samassa kohdassa kuin verovuonna käytettävän metsävähennyksen määrä. 42 Aarre 1/2021 METSÄ Metsävähennys Metsävähennysoikeus antaa metsänomistajalle mahdollisuuden saada osan metsiensä puukauppatuloista käytännössä verovapaasti. Tätä kutsutaan metsävähennyspohjaksi. Metsävähennyksen minimimäärä on 1 500 euroa, eli vähennystä voi hakea silloin, kun metsävähennykseen oikeutetuista metsistä kertyy verovuonna pääomatuloja vähintään 2 500 euroa. Metsävähennystä vaaditaan kuitenkin 9 500 euroa, jotta jäljelle jäävä metsävähennyspohja pystytään jatkossa hyödyntämään. Metsävähennys pienentää metsätilan hankkimisen kustannuksia. Verovuoden veronalainen pääomatulo (puukauppatulot, hankintakauppatulot ja tuet, joista on vähennetty hankintatyön arvo) on 16 652,80 e. Yhden verovuoden aikana voi kuitenkin käyttää metsävähennysoikeutta enintään 60 prosenttia sen vuoden metsätulojen arvosta. 80. Hän voi silloin myydä näiltä metsätiloilta puuta 30 000 euron arvosta verottomasti. Jos metsävähennyspohjaa jää alle 1 500 euroa, loppuosaa ei pysty käyttämään. Tämä minimiraja kannattaa ottaa huomioon myös silloin kun tekee viimeisiä metsävähennyksiä. Jos olet antanut seurantatietoja edellisenä vuonna, ne ovat lomakkeella valmiina. Metsävähennykseen ovat oikeutettuja ne metsänomistajat, jotka ovat vuonna 1993 tai sen jälkeen hankkineet metsätiloja vastikkeellisesti eli kaupalla, lahjanluonteisella kaupalla tai vaihtamalla. Esimerkiksi 9 000 euron metsätuloista voisi tehdä 5 400 euron metsävähennyksen. Tästä voisi vaatia metsävähennystä 60 prosenttia eli 9 991,68 e. Näin metsänomistaja voi päättää, paljonko ja milloin vähennystä käyttää. Nyt jäljelle jää minimimäärä metsävähennyspohjaa (11 000–9 500 e = 1 500 e). Sähköisessä metsäveroilmoituksessa annetaan ensin metsävähennyksen seurantatiedot. 2C METSÄVEROILMOITUS VERO-OPAS Metsävähennystä vaaditaan itse. Jos metsävähennystä unohtaa vaatia jonakin vuonna, vähennysoikeus säilyy ja sitä voi käyttää tulevien vuosien puukauppatulojen yhteydessä. Metsävähennyspohja vähenee sitä mukaa kuin sitä käytetään. Verottaja ei tee metsävähennystä automaattisesti, vaan vähennystä vaaditaan itse merkitsemällä se veroilmoitukseen. Jos metsänomistaja on esimerkiksi ostanut kaksi metsätilaa 20 000 ja 30 000 euron hintaan (yhteensä 50 000 euroa), hänen metsävähennyspohjansa on 30 000 euroa (0,6 x 50 000 euroa). Pienin metsävähennys, jota voi vuodessa vaatia, on 1 500 e. Metsävähennysoikeutta syntyy 60 prosenttia metsän hankintahinnasta. Esimerkissä metsänomistaja ei ole aiemmin käyttänyt metsävähennystä, ja metsätilan ostossa saatua metsävähennyspohjaa on 11 000 e
Tämän jälkeen hakemus täytyy skannata tai kuvata, jotta pääsee lisäämään valtuutushakemuksen asiakirjat liitteineen takaisin käsiteltäväksi Suomi.fi-palveluun. Mikäli haluaa antaa metsäveroasiat asianhoitajan, kuten tilitoimiston, hoidettavaksi, on asianhoitajalle annettava tarvittavat valtuudet osoitteessa Suomi.fi/valtuudet. 43 Aarre 1/2021 METSÄ AJOISSA POSTIIN! PAPERISEN METSÄVEROLOMAKKEEN täyttöjärjestys on erilainen kuin sähköisen lomakkeen. Lomake kannattaa täyttää ajoissa ja varata postin kulkuun riittävästi aikaa. Tänä keväänä jätettävä yhtymän tai kuolin pesän metsäveroilmoitus voidaan tehdä vielä Katsotunnisteen avulla. Palvelu sai kuitenkin jatkoajan 30.4.2021 saakka, koska monelta kuolinpesältä ja metsäyhtymältä puuttui loppuvuodesta uusi Suomi-valtuus. Alun perin verottaja suunnitteli Katso-palvelun lakkauttamista vuoden 2020 lopussa. Sen jälkeen se tallennetaan ja tulostetaan, jotta osakkaat voivat sen allekirjoittaa. Verotoimistossa asiointi on pakollista ainoastaan silloin, jos jollakin osakkaalla ei ole voimassa olevaa henkilötodistusta. Vaihtoehtoisesti valtuutushakemuksen liitteineen voi postittaa Digija väestötietovirastoon. Tarvittavat liitteet ovat valtuutushakemus, kopiot hakemuksen allekirjoittajien suomalaisesta henkilökortista tai passista sekä mahdollisesti valtakirjat, jos kaikki eivät pääse allekirjoittamaan valtuutushakemusta. Vanhalla Katso-tunnisteella saa siis tehtyä vielä viime vuotta koskevan metsäveroilmoituksen. LISÄTIETOJA VÄHENNYKSISTÄ Vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Ohjeet > Metsätalouden matkakustannukset Vero.fi > Metsä > Poistoina vähennettävät menot Vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Ohjeet > Metsätalouden pääomatulon hankinnassa käytettävien koneiden hankintamenon vähentäminen. Jos yhtymä tai kuolinpesä ei ole hakenut Suomi-valtuutta, asia kannattaa hoitaa kuntoon hyvissä ajoin tämän vuoden puolella, sillä valtuuden hakeminen vaatii paljon paperisotaa. Valtuutushakemus täytetään Suomi.fi-sivustolla. Paperilomakkeen muotoon ei ole tullut muutoksia viime vuodesta. OmaVerossa asianhoitaja tarvitsee valtuuden ”veroasioiden hoito”. Yhtymät ja kuolinpesät J os metsällä on useita omistajia, kuten metsäyhtymissä tai kuolinpesissä, tai veroilmoituksen tekeminen annetaan tilitoimiston tai omaisen hoidettavaksi, ilmoituksen jättämiseen OmaVerossa tarvitaan valtuutus. Kuolinpesien täytyy liittää mukaan myös perukirjan kopio. Ilman jatkoaikaa moni niistä olisi joutunut jättämään tänä vuonna paperisen veroilmoituksen. Kun valitsee valtuutushakemusta täyttäessään toimitustavaksi sähköisen tavan, pääsee tallentamaan hakemuksen ja tulostamaan sen allekirjoitettavaksi. Tällöin tunnistaminen tehdään verotoimistossa. JOS PALAUTAT paperisen metsäveroilmoituksen, muista, että sen on oltava perillä verottajalla määräpäivänä
Tuloutuksen takarajat ovat samat kuin menovarauksella. Ne voi tulouttaa veroilmoitukseen sinä vuonna, jona on paljon vähennettäviä menoja. MUKAAN EI lasketa hankintatyön arvoa, joka vero tetaan ansiotulona. Yrittäjävähennyk sen määrän näet verotus päätöksestäsi. 2C METSÄVEROILMOITUS VERO-OPAS Vielä käyttämätön, vuonna 2018 tehty menovaraus ilmoitetaan seuranta tiedoissa sen vuoden kohdalla, jona se on tehty. Menovaraus voi olla enintään 15 prosenttia verovuoden metsätalouden pääomatulojen määrästä. Yrittäjävähennys pienentää näin metsätalouden verotettavaa puhdasta pääoma tuloa viidellä prosentilla. Paperilomakkeella seurantatiedot ovat lomakkeen kakkossivulla kohdassa IV Tulouttamattomat varaukset. 44 Aarre 1/2021 METSÄ YRITTÄJÄ VÄHENNYS VEROTTAJA LASKEE viiden prosentin suurui sen yrittäjävähennyksen varsinaisen metsä talouden pääomatulon positiivisesta netto tulosta. Esimerkiksi myrskytuhosta vuonna 2020 saadusta vakuutuskorvauksesta voi tehdä uudistamiskustannusten suuruisen tuhovarauksen, jos seuraavana keväänä tuhoalueella on uudistettava metsää. Tuhovarauksen voi tehdä vakuutuskorvauksesta. Tuhovaraus tuloutetaan verotuksessa sinä vuonna, kun kustannukset syntyvät. Muista, että veroilmoitus on jätettävä, vaikka ilmoi tettavana olisi pelkästään varausten ja metsävähen nyksen seurantatietoja. Menoja tuhovaraus Vapaaehtoisilla menoja tuhovarauksilla voi siirtää osan tuloista verotettavaksi myöhemmin. Tulouttamattomien varausten seurantatiedot on täytettävä, vaikka niitä ei tulouttaisi vuonna 2020.. Entisissä Lapin ja Oulun lääneissä menovaraus on tuloutettava verotukseen kuuden vuoden ja muualla maassa neljän vuoden kuluessa. Jäljellä olevat varaukset on merkittävä tuloksi viimeisenä vuonna riippumatta siitä, onko tuona vuonna menoja. Omiin muistiinpanoihin liitetään metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen arvio uudistamisen kustannuksista. METSÄNOMISTAJAN EI tarvitse tehdä tästä vä hennyksestä merkintöjä metsävero ilmoitukseensa
Tämä koskee myös laajempia hankkeita, joiden ensimmäinen lasku voi tulla eri vuonna kuin hanke päättyy. Tulot kohtaan Metsätalouden muistiinpanoihin sisältyvät muun toiminnan menot. Tavallisimmin metsätöissä käytetään yksityiskäytössä olevaa mönkijää, jonka metsäkäytön käyttökustannukset vähennetään yleensä käyttötuntien perusteella kohdassa Muut vuosimenot. Ensimmäisen poiston voi tehdä vasta hyödykkeen käyttöönottovuonna tai hankkeen valmistuttua. Työajot kirjataan ajopäiväkirjaan. Veroilmoitukselle merkitään verovuoden alun menojäännös yhteenlaskettuna kaikista kunkin poistoryhmän laitteista. Tällaisia ovat esimerkiksi puun kuljetus maataloustraktorilla. Jos mönkijän katsotaan kuuluvan metsätalouden kalustoon ja sen hankintahinta vähennetään poistoina, mönkijän yksityiskäytön osuus merkitään sähköisen metsäveroilmoituksen sivulla 2. 4. Jos hyödykkeen hankintameno tai menojäännös on enintään 200 euroa, se poistetaan kerralla. Verottajan antamat tuntikulut ovat moottorikelkasta ja mönkijästä 14 euroa/tunti ja traktorista 11 euroa/tunti. Se avaa ruudun, jossa annetaan tarkemmat tiedot. Käytännössä metsätalouskäyttöön hyväksytyllä mönkijällä täytyy olla paljon käyttöä hankintahakkuissa ja muissa metsätöissä, mikä vaatii laajamittaista metsätaloutta. Mönkijän käyttöä omaan käyttöön tulevan verottoman polttopuun korjuuseen ei lueta metsätalouskäytöksi. Poistoryhmistä merkitään myös hankintamenojen yhteenlaskettu lisäys, luovutusten kautta vähenevä hankintamenon summa, verovuonna tehtyjen poistojen summa ja verovuoden lopun menojäännös. Ensimmäinen poisto tehdään hankintamenosta ja seuraavien vuosien poistot menojäännöksestä. Mönkijä tai moottorikelkka hyväksytään metsätalouskäytön koneeksi vain, jos sen ajoista on yli puolet metsätalouskäyttöä. Lomakkeella poistot ilmoitetaan yhteissummana, mutta omiin muistiinpanoihin on tehtävä selvitys, jossa on eritelty jokaisen laitteen hankintameno, verovuonna tehty poisto ja menojäännös poiston jälkeen. Maatalouden tai elinkeinotoiminnan menoja pienennetään vastaavan suuruisella korjauserällä. TOISESTA TULOLÄHTEESTÄ SIIRRETTÄVÄT MENOT Jos maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluihin sisältyy metsätalouteen liittyviä menoja, ne siirretään metsätalouden verolomakkeelle kohtaan Toisesta tulolähteestä siirrettävät menot. Koneiden ja laitteiden enimmäispoisto on 25 %, rakennusten 10 % ja metsäojien ja -teiden 15 %. Esikatsele ja lähetä Sähköinen veroilmoitus laskee annettujen tulojen ja menojen. Sähköinen veroilmoitus laskee valmiiksi suurimman mahdollisen poiston ja menojäännöksen. Mönkijämallin on myös sovelluttava metsäkäyttöön, ja siihen on oltava metsätöihin tarvittavat lisälaitteet, esimerkiksi peräkärry. Mikäli kone on myyty pois verovuoden aikana, sen menojäännös ilmoitetaan metsäveroilmoituksessa, ja sen luovutusvoitto tai -tappio lomakkeella 9. Poistoista valitaan haluttu ryhmä, tässä poistot metsäojista ja teistä. Näitä ovat laitteet ja koneet, metsätalouden rakennukset sekä metsäojien ja -teiden tekoja kunnostuskustannukset. 45 Aarre 1/2021 METSÄ Metsätalouden poistot Poistoina ilmoitetaan sellaisten hyödykkeiden hankintamenot, joiden todennäköinen taloudellinen käyttöikä on yli kolme vuotta. Menojäännöksellä tarkoitetaan aiempien poistojen jälkeen jäljellä olevaa arvoa
Verottaja ei tee metsälahjavähennystä automaattisesti, vaan metsänomistajan on vaadittava sitä itse ennen verovuodelta toimitetun verotuksen valmistumista. pohjalta metsätalouden puhtaan pääomatulon tai tappion. Metsälahjavähennys koskee melko harvoja metsänomistajia, sillä se on suunnattu helpottamaan suurten ja suurehkojen metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. LISÄTIETOJA Vero.fi/metsa > Metsälahjavähennys Metsakeskus.fi/metsalahjavahennyslaskuri Metsälahja vähennys Aarre 1/2021 METSÄ 46 Esimerkiksi sahat ja turvavarusteet ovat vähennyskelpoisia metsätalouden menoja, samoin matkat metsäpalstalle. M etsälahjavähennys muistuttaa periaatteeltaan metsävähennystä. 2C METSÄVEROILMOITUS VERO-OPAS Tulot ja Menot ja varaukset -sivujen oikeassa laidassa on yhteenvetotaulukko, jonka tiedot päivittyvät sitä mukaa kuin veroilmoitusta täyttää. Paperi lomakkeen täyttäjä laskee tuloksen itse ja täyttää sen 2Clomakkeen ykkössivulle. Jos niitä ei ole, alijäämästä voi tehdä pääomaveroprosentin (30 prosenttia) suuruisen vähennyksen ansiotai eläketulojen verotuksessa.. Metsälahjavähennys pienentää metsätalouden veronalaista tuloa, ja se lasketaan yrittäjävähennyksellä vähennetystä metsätalouden puhtaasta pääomatulosta. Metsälahjavähennykseen oikeuttava vähimmäispinta-ala määräytyy metsän sijaintikunnan mukaan. Jos sinulla on sekä metsälahjavähennysettä metsävähennysoikeutta, ensin kannattaa käyttää pois metsälahjavähennysoikeus, sillä se vanhenee 15 vuodessa. Verottaja vähentää metsä talouden verotuksessa syntyneen alijäämän metsänomistajan muista pääomatuloista. Oikeus metsälahjavähennykseen voi syntyä, jos on saanut lahjana metsäomaisuutta vuonna 2017 tai sen jälkeen. Valmiiksi täytetyn sähköisen veroilmoituksen voi tarkistaa esikatselussa ennen kuin lähettää lomakkeen. Vähennysvaatimus tehdään sähköisenä OmaVerossa tai paperisena lomakkeella 2L
3 Onko metsä veroilmoitusta mahdollista korjata sen jälkeen, kun sen on lähettänyt OmaVerossa. Avopuolisoiden yhdessä omistama metsä on metsäyhtymä. TÄRKEÄT PÄIVÄ MÄÄRÄT JOS HARJOITAT pelkkää metsätaloutta, palauta metsätalouden vero ilmoitus viimeistään 1.3.2021. VEROILMOITUKSEN MYÖHÄSTYMISESTÄ seuraa myö hästymismaksu, joka on luonnolliselle henki lölle ja kuolinpesälle 50 euroa ja muille verovel vollisille, kuten metsä yhtymille, 100 euroa. Metsä verotus valmistuu kesälokakuussa. VERO-OPAS. Silloin hän merkitsee OmaVerossa metsäveroilmoituksen Taustatiedot-kohdassa tekevänsä erillisen ilmoituksen, tai rastittaa paperilomakkeella vastaavan kohdan. Oikaisupyyntö on tehtävä, ennen kuin on kulunut viisi verovuotta seuraavan vuoden alusta laskien. Mikäli haluaa korjata jo kertaalleen jättämäänsä veroilmoitusta, silloin pitää antaa kaikki tiedot uudella veroilmoituksella. Metsää yksin omistava puoliso voi halutessaan tehdä niistä oman metsäveroilmoituksen. Sähköisen metsäveroilmoituksen Taustatiedot-sivulla näkee, miten metsänomistus jakautuu puolisoille. Sekä paperilla että Oma Verossa jätettyä metsävero ilmoitusta voi täydentää ja korjata siihen saakka, kun verotus valmistuu. JOS OLET rajoitetusti vero velvollinen, palauta metsätalouden vero ilmoitus viimeistään 18.5.2021. 47 METSÄ Aarre 1/2021 Kysymyksiä & vastauksia Lähetettyä metsäveroilmoitusta voi korjata tai täydentää siihen asti, kun verotus valmistuu. Pyynnön voi tehdä OmaVerossa. Perheen omistamista metsistä tehdään yleensä yksi metsäveroilmoitus. Jos kumpikaan puolisoista ei ole alv-velvollinen tai molemmat puolisot ovat alv-velvollisia, lomake on osoitettu sille puolisolle, joka omistaa yli 50 prosenttia metsä omaisuudesta. Miten annamme veroilmoitukset. Jos veroilmoitus jäte tään kokonaan palaut tamatta, vaikka met sästä on verovuonna saatu tuloja, voidaan määrätä veron korotus. Mistä tämä johtuu, ja voinko minä silti jättää yhteisen vero ilmoituksen omilla tunnuksillani. Kun eri tilojen tulot ja menot ilmoitetaan yhdessä veroilmoituksessa, metsätalouden tulos jaetaan verotuksessa puolisoiden välillä näiden omistusosuuksien mukaan riippumatta siitä, minkä metsätilan hakkuista tulot ovat tulleet. Avopuolisoiden yksin omistamista metsistä tehdään omat metsäveroilmoitukset, jollei heillä ole yhteistä lasta. Asia kyllä huomataan ja ylimääräinen veroilmoitus poistetaan, mutta se saattaa hidastaa ilmoituksen käsittelyä. Jos toisen puolison yksin omistaman metsätilan hakkuiden tulot haluttaisiin vain hänen verotukseensa, hän voi tehdä metsistään erillisen ilmoituksen. Verotus valmistuu kesäkuun ja lokakuun välillä. 2 Meillä on puolisoni kanssa yhteistä metsää, mutta metsävero ilmoituslomake näkyy vain hänellä OmaVerossa. Teksti ANU SUSI 1 Omistamme puolison kanssa metsää sekä yhdessä että yksin. Verottaja lähettää puolisoiden yhteisen metsätalouden veroilmoituslomakkeen sille puolisoista, joka on rekisteröity alkutuottajana arvonlisäverovelvolliseksi. Ilmoitus on mahdollista tehdä myös toisen puolison tunnuksilla, mutta silloin verottajan järjestelmissä näkyy kaksi metsäveroilmoitusta. Kun verotus on valmistunut, siihen on mahdollista vaatia oikaisua verotuksen oikaisulautakunnalta. JOS HARJOITAT myös maa taloutta tai elinkeinotoi mintaa, palauta metsä talouden veroilmoitus viimeistään 1.4.2021. Jos edellisvuonna on annettu varausten tai metsävähennyksen seurantatietoja, ne näkyvät valmiina hänen OmaVeronsa veroilmoituksella. Jos kumpikin puoliso omistaa metsäomaisuudesta tasan puolet, lomake on osoitettu puolisoista iältään vanhemmalle. Jos alv-velvollinen metsänomistaja korjaa metsäveroilmoituksensa tietoja, hänen tulee huomata, että myös hänen alv-ilmoituksensa saattaa vaatia korjausta. OmaVerossa yhteinen metsäveroilmoituslomake kannattaa täyttää sen puolison OmaVero-tunnuksilla, jolle veroilmoituslomake on osoitettu
V uoden 2020 verotuksessa arvonlisäverovelvollisuus syntyi, jos alkutuotannontuloja kertyi yli 10 000 euroa vuodessa. Jos metsänomistaja ei ole alv-velvollinen, hän merkitsee metsäveroilmoitusta täyttäessään ostamiensa tuotteiden ja palvelujen hinnat vähennettäviin menoihin alveineen. Jos tämän tuotteen ostaja on itse alv-velvollinen yrittäjä tai alkutuottaja, hän voi vähentää hintaan sisältyneen arvonlisäveron itse valtiolle tilittämistään myyntiensä arvonlisäveroista. Jos maksat veron muuta kautta, löydät oma-aloitteisten verojen viitenumeron, tilinumeron ja muut maksutiedot OmaVerosta tai soittamalla palvelunumeroon 029 497 026 (Maksuliikenne, tilija viitenumerot). Mikäli verovuonna ei ole ollut puunmyyntituloja, verottaja palauttaa kaikki ostojen arvonlisäverot. Sisältyy puukauppaan Puukaupassa puun ostaja lisää kauppahintaan arvonlisäveron, jos kauppasumma ylittää verorajan tai jos puun myyjä on alv-velvollinen. Lähes aina arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen on metsänomistajalle VERO-OPAS Teksti ANU SUSI NÄIN ILMOITTAUDUT ALV-VELVOLLISUUS ALKAA metsätilan tulojen ylittäessä alv-rajan. Ne lasketaan yhteen veromuistiinpanoihin talletetuista maksukuiteista ja summa merkitään alv-ilmoitukseen. Arvonlisävero ei siten vaikuta metsänomistajan saaman varsinaisen puukauppatulon määrään. Ensisijassa OmaVerossa Verottaja ei postita alkutuottajille paperista alv-lomaketta. mennessä. Lomakkeen voi tulostaa nettiosoitteesta Vero.fi/lomakkeet tai noutaa verotoimistosta. Puunmyyntitulojen sisältämät arvonlisäverot ja metsätalouden hankintoihin sisältyneet alvit. ILMOITTAUTUMISMENETTELYLLÄ ALVVELVOLLISEKSI voi hakeutua taannehtivasti, jolloin alv-velvollisuus on voimassa saman kalenteri vuoden alusta alkaen. Jos viime vuonna ei tullut ilmoitettavia alveja puun myynnistä eikä ostoihin sisältyneitä vähennettäviä alveja, metsänomistajan ei tarvitse jättää alv-ilmoitusta. Ilmoituksen voi jättää paperilomakkeella vain erityisestä syystä, esimerkiksi silloin, kun sähköinen ilmoittaminen on teknisen esteen vuoksi mahdotonta. Vuoden aikana ostettujen, metsänhoitoon liittyvien tuotteiden tai palvelujen hintoihin sisältyneet arvonlisäverot saa tällöin valtiolta kokonaan takaisin. kannattavaa. Alv-velvollisen metsäja maatalouden harjoittajan on jätettävä arvonlisäveroilmoitus 1.3. Arvonlisäveron tilittää verottajalle puut myynyt metsänomistaja. Muista myös maksaa Arvonlisäverot voi maksaa OmaVeropalvelun kautta. Vuonna 2021 raja nousee 15 000 euroon. Edellytyksenä on se, että verokausi on kalenterivuosi. Saapumispäiväksi katsotaan se päivä, jona verottaja saa postitetun lomakkeen. METSÄNOMISTAJA VOI myös hakeutua oma-aloitteisesti arvonlisäverovelvolliseksi. Maanviljelyn ja metsätalouden arvonlisäverot ilmoitetaan yhdellä ilmoituksella. Ostosta on oltava tallessa tosite, josta näkyy arvonlisäveron osuus. Alv-ilmoitus on tehtävä sähköisesti OmaVero-palvelussa, joka on Verohallinnon sähköinen asiointipalvelu. Se on myös arvonlisäveron maksupäivä, jos metsänomistajalla on puukaupoista kertyneitä maksettavia alveja. Jotta ostojen alvit voi vähentää, myös tuotteen tai palvelun myyjän on oltava alv-velvollinen. LISÄTIETOJA Vero.fi > Metsä > Metsänomistajan arvonlisäveroilmoitus Omavero.fi. Myös puolisot jättävät yhteisen ilmoituksen. Klapitai joulukuusikauppaa tekevä metsänomistaja maksaa myyntiensä arvonlisäverot valtiolle, mikäli hän on alv-velvollinen. Alv-velvollinen metsänomistaja vähentää verottajalle puunmyyntituloista maksamistaan alveista metsätalouden menojen sisältämän arvonlisäveron. Puolisot jät tävät yhteisen ilmoituksen. Moni metsänomistaja on jo alv-velvollinen, sillä kerran alettuaan alv-velvollisuus jatkuu, jollei tee lopettamisilmoitusta. Silloin käytetään lomaketta Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista, joka palautetaan postitse. Vero pitää muistaa ilmoittaa ja maksaa itsenäisesti. Alvit takaisin valtiolta Arvonlisäveron periaate on se, että tuotteen tai palvelujen myyjä lisää veron myymiensä tuotteiden hintoihin ja tilittää alvit valtiolle. Etu on alvin takaisinmaksua pienempi. OmaVerossa voi hakeutua alv-rekisteriin seuraavasti: Valitse ensin välilehti Asiakastiedot ja siellä Yritystoiminta-otsikon alta valitse Muuta rekisteritietoja. Jos metsänomistaja saa tuloa esimerkiksi maanviljelystä tai pellon vuokraamisesta, hänen on jätettävä alv-ilmoitus, vaikka metsätaloudesta ei olisi tullut ilmoitettavia alveja. Silloin arvonlisäveron osuus pienentää verotettavan tulon määrää. Metsänomistaja ilmoittaa arvonlisäveroilmoituksessa kaksi lukua. 48 Aarre 1/2021 METSÄ ILMOITA JA MAKSA ALVIT Alv-ilmoituksen ja arvonlisäverojen maksun määräpäivä on 1.3.2021
OmaVerossa asianhoitaja tarvitsee valtuuden ”veroasioiden hoito”. Paperi lomakkeelle se on laskettava ja merkittävä itse. Arvonlisäveroilmoitus löytyy OmaVerosta valitsemalla ensin Kaikki toiminnot, sen jälkeen Oma-aloitteiset verot > Arvonlisävero > Valitse kausi. Vuoden 2020 arvonlisäverojen maksun myöhästyessä joutuu maksamaan 7 %:n viivästyskorkoa. Arvonlisäverojen maksaminen tapahtuu kohdassa Verojen maksaminen > Oma-aloitteiset verot. Myöhästyminen maksaa Jos ilmoitus myöhästyy eräpäivästä, joutuu maksamaan myöhästymismaksun, joka suurenee myöhästymisajan pidetessä. Yhtymät ja kuolinpesät tarvitsevat Katso-tunnisteen tai Suomivaltuuden. Muistiinpanotai kirjanpito-ohjelman muodostaman alv-ilmoitustiedoston voi lähettää Ilmoitin.fi-palvelun kautta. OmaVero laskee maksettavan tai palautukseen oikeuttavan veron valmiiksi. Esimerk kilomakkeella ilmoitetaan 3 840 euroa. Näin hoidat alvit OmaVerossa O maVeroon kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla. 49 Aarre 1/2021 METSÄ Puunmyynti tuloista maksetta vat arvonlisäverot merkitään Vero ko timaan myynneistä 24 %:n verokannan kohtaan. Maksamattomat alvit on maksettava silloin viimeistään yleisenä eräpäivänä siinä kuussa, joka on toinen kuukausi lopettamiskuukauden jälkeen.. Arvonlisäverojen maksussa on oltava tarkkana silloin, kun alv-velvollisen metsänomistajan perikunta puretaan tai muutetaan yhtymäksi tai metsätila myydään. Tilitoimiston, metsänhoitoyhdistyksen, omaisen tai muun asianhoitajan voi valtuuttaa tekemään ilmoituksen puolestaan osoitteessa Suomi.fi/valtuudet. Metsätalouden vuosimenoihin sisältyneet arvonlisäverot on laskettu yhteen ja ne ilmoitetaan kohdassa Verokau den vähennettävä vero
PIENAUKOILLA KOHTI ERIIKÄISYYTTÄ Muutaman aarin aukoilla metsän luontaista taimettumista voidaan vauhdittaa. Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS Aarre 1/2021 METSÄ 50
51 METSÄ Aarre 1/2021. Kasvatuskelpoisia taimia on riittävästi. Pienaukoiksi kutsutaan alle 0,3 hehtaarin kokoisia hakkuuaukkoja. Luonnonvarakeskus tutkii pien aukkojen taimettumista esimerkiksi Kuhmoisten Isojärvellä. METSÄNHOITO Mikä pienaukko. Jos pienaukon päättää muokata, sopiva menetelmä on esimerkiksi laikutus. Tämä pienauk ko on hakattu kymmenen vuotta sitten. Pienaukkohakkuun riskejä ovat aukon epätasainen taimettuminen, taimien tukahtuminen pintakasvillisuuden alle sekä tuulenkaadot aukon lähellä. Menetelmä liitetään usein jatkuvaan kasvatukseen, mutta sitä voidaan käyttää myös tasaikäisrakenteisessa metsässä, kun tavoitellaan luontaista uudistumista
Sauli Valkonen tarkistaa sijainnin kartastaan ja astelee sitten syvemmälle metsään. Metsään hakattiin halkaisijaltaan 30–60-metrisiä aukkoja eri ravinteisuusluokan kivennäismaille ja turvemaille. Kasvupaikka vaikuttaa ”Viljavilla kasvupaikoilla kasvatuskelpoisia taimia on inventoinnin mukaan keskimäärin 1 760 kappaletta hehtaarilla. ”Ensinnäkään metsäpalossa metsä ei juuri koskaan pala kokonaan suurelta pinta-alalta, vaan palo sammuu ja syttyy uudelleen, jolloin lopputulos on mosaiikkimainen. Palon jälkeen metsän puumäärä ei myöskään putoa nollaan kuten avohakkuussa, vaan osa puustosta jää henkiin ja kuollutkin puusto jää metsään. Hänen mukaansa on kolme syytä, miksi väite ei pidä paikkaansa. 52 Aarre 1/2021 METSÄ Pienaukoissa olosuhteet eivät muutu yhtä rajusti kuin avohakkuissa. Niitä tehdään yleensä poimintahakkuun yhteydessä metsään silloin, kun metsää pyritään ohjaamaan kohti eri-ikäisrakenteisuutta. Kuin pieni metsäpalo Yhteensä noin 800 hehtaarin tutkimusalueella Luonnonvarakeskus tutkii yhdessä Metsähallituksen ja yliopistojen kanssa luonnonläheisiä metsänhoidon menetelmiä, joihin myös metsän omaa häiriödynamiikkaa jäljittelevät pienaukot kuuluvat. Kolmanneksi metsä ei luontaisesti pala 50–100 vuoden välein, kuten aiemmin on luultu.” Isojärvellä pienaukkohakkuut tehtiin talvella 2009–2010. Isojärvelle hän on tullut tarkistamaan pienaukoin käsitellyn tutkimusalueen taimettumista. Jos pienaukko on tätä suurempi, metsänomistaja on metsälain mukaan velvollinen huolehtimaan siitä, että alueelle syntyy taimikko. ”Meillä Suomessahan on vallalla väite, että avohakkuu jäljittelisi metsän luontaista kehityskulkua, ikään kuin korvaamalla metsäpalot”, Sauli Valkonen toteaa. Se ylittää tasaikäiskasvatuksessa käytetyn lakirajan, 1 500 tainta hehtaarilla, ja on aika lähellä tavoitetta eli 2 000:ta tainta hehtaarilla”, Valkonen kertoo. ”Jos tavoitteena on mäntyvaltaisen taimikon syntyminen, uudistumisen voidaan katsoa epäonnistuneen. Valkonen, joka työskentelee Luonnonvarakeskuksen tutkijana, selvittää työkseen muun muassa luontaisen uudistumisen onnistumisen edellytyksiä. Toisinaan pienaukkoja käytetään myös tasaikäisrakenteisessa metsässä, kun metsä halutaan saada uudistumaan luontaisesti. Karummilla kasvupaikoilla uudistumistulos ei ole Isojärven kuusivaltaisissa metsissä yhtä yksiselitteinen. O hut lumikerros peittää maata Kuhmoisten Isojärvellä. Jos sen sijaan kuusivaltaiset taimikot katsottaisiin kasvatuskelpoisiksi näillä karummilla kasvupaikoillakin, uudistumistulos olisi jopa parempi kuin viljavilla kasvupaikoilla.” Valkonen kertoo, että Pohjois-Karjalassa, Ruunaan tutkimusmetsässä, mäntykankaiden pienaukkojen uudistuminen on onnisSauli Valkonen suosittelee pienaukkoja tilanteisiin, joissa tasaikäistä metsää halutaan ohjata kohti eri-ikäisrakenteisuutta. Kymmenen vuotta hakkuun jälkeen taimettumisen onnistumista voidaan jo luotettavasti arvioida. Vaikka kuusen taimia tuli pienaukkoihin runsaasti, männyn taimet loistivat poissaolollaan. Pienaukoiksi kutsutaan alle 0,3 hehtaarin kokoisia aukkoja. METSÄNHOITO. Hyötyjiä ovat monet lahopuilla elävät lajit, jotka vaativat varjoisia olosuhteita. ”Pienaukko voi olla kooltaan suurempikin, mutta jatkuvan kasvatuksen lakiraja on 0,3 hehtaaria. Jatkuvassa kasvatuksessa tätä uudistamisvelvoitetta ei ole”, Valkonen kertoo
Heinittyminen on ongelma rehevillä kasvumailla. tunut selvästi paremmin. Muokatuilla mailla taimettuminen onnistui jonkin verran paremmin, mutta ero ei ollut merkittävä. Istutustaimen kohdalla tilanne on toinen, niillehän mätäs on paratiisi.” Laikkumätästyksen tilalle Valkonen suosittelee joko laikutusta tai äestystä. Viljavilla kasvu paikoilla kasvatus kelpoisia taimia oli keskimäärin 1 760 kappaletta hehtaarilla.. Pienaukkoja ei pidä tehdä peltojen tai avohakkuualueiden viereen eikä niin lähelle toisiaan, että väliin jää kapea, tuulille altis metsäkaistale. Kaikilla pienaukoilla taimettuminen oli voimakkainta aukon reunasta noin kymmenen metrin päähän ulottuvalla kaistaleella. Keskemmällä aukkoa taimia oli heinittymisen vuoksi vähemmän. ”Kainuussa taimikko oli täystiheä aina, jos pienaukkoa oli muokattu.” Turvemailla, korpikuusikoissa uudistuminen on myös onnistunut erinomaisesti ainakin Pohjois-Suomessa. ”Tuulenkaatojen kannalta pienaukkojen tekeminen metsän keskelle näyttäisi olevan turvallista. Tiedän kohteita, jotka aluksi näyttivät pöheköityvän hurjasti, mutta 15 vuoden kuluttua pöheikköä ei ollut juuri ollenkaan.” Valkonen painottaa, että pienaukot on sijoiteltava metsään oikein, jotta tuulenkaadoilta vältytään. Laikutus sopii pienaukkoihin Pienaukoista osa muokattiin laikkumätästämällä, osa ei. Tuulenkaatojen riski kuitenkin Hyvä taimettuminen ei vielä takaa hyvää taimikkoa. Jos varhaishoito jää tekemättä tai viivästyy, metsän tuleva kehitys vaarantuu. Tällä alueella taimia oli kymmeniä tuhansia. Pintakasvillisuus taantuu Tavanomaisessa jaksollisessa metsänkasvatuksessa uuden metsän ensimmäiset vuosikymmenet avohakkuun jälkeen ovat ratkaisevan tärkeitä. Rehevillä mailla pintakasvillisuuden aiheuttamaa kilpailua voi pyrkiä välttämään pitämällä pienaukot alle 30-metrisinä. ”Aiemmissa tutkimuksissa havaitsimme, että pintakasvillisuus aiheuttaa eniten ongelmia viiden vuoden kuluttua hakkuusta, mutta sen jälkeen pintakasvillisuus hiipuu. Siellä kasvatuskelpoisia männyntaimia oli keskimäärin 1 530 kappaletta hehtaarilla, taimettuminen oli tasaista, ja taimimäärä lisääntyy koko ajan. Valkonen kertoo tuloksen osoittavan, että siemenet itävät pienaukoissa myös muokkaamattomassa maassa – toisin kuin joskus on esitetty. ”Mättään olosuhteet ovat siemenelle liian äärevät. Pintakasvillisuutta voi joutua torjumaan heinäämällä useana vuonna, minkä jälkeen varhaisperkaus ja taimikonhoito tulee tehdä ajallaan. Kainuussa kuusikoiden pienaukkojen uudistuminen onnistui Etelä-Suomea paremmin, koska karummalla maaperällä heinien kilpailu oli vähäisempää. Valkonen muistuttaakin, ettei hyvä taimettuminen vielä takaa hyvää taimikkoa, sillä pienet taimet saattavat tukahtua pintakasvillisuuden alle. 53 Aarre 1/2021 METSÄ Isojärvellä viljavat kasvu paikat taimettuivat järjes tään hyvin. Valkosen mukaan myös pienaukkohakkuissa voi joutua raivaamaan, mutta taimikonhoidon tarve ei ole yhtä akuutti kuin tasaikäisissä taimikoissa. Karuilla paikoilla kuusen taimia syntyi paljon, männyn taimia ei niinkään. Laikkumätästys ei Valkosen mukaan ole pienaukoille paras mahdollinen maanmuokkausmenetelmä
Ja että näiden, perimältään huonompilaatuisten ja iäkkäiden taimien kasvattaminen johtaa ajan mittaan metsän kasvun heikkenemiseen. Esimerkiksi lahopuilla elää lajeja, jotka vaativat varjoisat olosuhteet ja joille uudistushakkuu on haitallinen. ”Perimän vaikutusta on näissä väitteissä hurjasti liioiteltu. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä kannattavampaa jatkuva kasvatus on, sillä pohjoisessa viljelyn taloudellinen kannattavuus heikkenee.” Luonnolle lempeämpi vaihtoehto Luontaisesti syntyneiden taimien kasvatuskelpoisuutta kritisoidaan toisinaan väittämällä esimerkiksi, että ne ovat perimältään heikkoja ja jääneet siksi jälkeen kilpailussa ravinteista ja kasvutilasta. ”Muutosvaihe on hidas ja taloudellisesti heikko, mutta sen jälkeen jatkuva kasvatus on kannattava vaihtoehto. ”Jokainen hakkuu menee puukaupan kautta. 54 Aarre 1/2021 METSÄ Pintakasvillisuus aiheut taa eniten ongelmia silloin, kun hakkuista on kulunut viisi vuotta. kasvaa, jos metsikössä tehdään yhtä aikaa sekä poimintahakkuita että pienaukkoja”, Valkonen sanoo. Metsän keskellä olevat pienaukot eivät ole alttiita tuulenkaadoille. Kaikista hakkuista niiden osuus on 1–2 prosenttia. Valkosen mukaan kritiikki ei ole perusteltua. ”Jos helmipöllön tai liito-oravan pesäpuun ympärillä on aukeaa, on varmaa, ettei eläin enää tule alueelle.” Tällä hetkellä pienaukko hakkuita tehdään vain vähän. Valkonen painottaa, että vertailtaessa eri metsänkasvatusmenetelmien taloudellisuutta pitää ottaa huomioon lähtötilanne. Sen kun menee ja tekee.” MTK:n keväällä 2020 tekemän kyselytutkimuksen mukaan kolmannes metsänomistajista on jo kokeillut jatkuvaa kasvatusta metsässään, ja Luonnonvarakeskuksen mukaan merkittävä osa metsänomistajista on siitä kiinnostunut. Ja onko ostaja kiinnostunut pienaukoista. Vähäinen määrä ei Valkosen mukaan johdu siitä, että menetelmä olisi huono, vaan enemmänkin siitä, etteivät pienet aukot juuri kiinnosta metsäteollisuutta. Valkosen mukaan pienaukot ovat hyvä menetelmä, kun tasaikäisrakenteista metsää halutaan ohjata kohti eri-ikäisrakenteisuutta, sillä niiden avulla taimettumista voidaan vauhdittaa. METSÄNHOITO. Niitä tehdään vain pyynnöstä, ei tarjota itse.” ”Teknisesti pienaukkojen korjuussa ei ole mitään ongelmaa. Peltojen tai avohakkuualojen lähelle pien aukkoja ei kannata tehdä. Tutuista, uudistushakkuista kärsivistä metsäluonnon lajeista Valkonen nostaa esimerkkeinä esiin mustikan, helmipöllön ja liito-oravan. Ei varmasti. Tämän jälkeen heinikon kilpailu hiipuu. Muutos ottaa aikansa Tällä hetkellä pienaukkohakkuita tehdään vain vähän. Taimet eivät ole pieniä siksi, että ne olisivat geneettisesti huonompia, vaan siksi, että ne ovat syntyneet ja kasvaneet tiheän metsän alikasvoksina.” Metsäluonnolle pienaukkohakkuu on perinteistä uudistushakkuuta lempeämpi vaihtoehto, sillä alueen kosteusja lämpöolosuhteet eivät muutu dramaattisesti. Muutos ei kuitenkaan käy käden käänteessä, vaan kehitys täysin tasaikäisestä eri-ikäisrakenteiseen metsään voi viedä kymmeniä vuosia
Metsän alkaessa olla parisataa vuotta vanhaa se alkaa uudistaa itseään altapäin eli kehittyy eri-ikäisrakenteisuutta. Syntyneitä taimirykelmiä perataan. Tutkijat myöntävät, että metsään luontaisesti syntyneitä nuorempia puuryppäitä myös harvennetaan. Biodiversiteetti ja monimuotoisuus olisivat heikkoa ja uhanalaisten lajien määrä paljon suurempi kuin nykyisin. Luonto on ”avohakannut” kaikki jatkuvan kasvatuksen metsät, kuten joka vuosi tapahtuu Siperiassa vielä nytkin, ja nämä aukeat ovat olleet Suomen vanhojen läänien suuruisia. Metsä on siis eri-ikäisrakenteinen vain pienen ajan. Meidän metsänomistajien kannattaa olla astumatta tähän ansaan. ”Tukkipuun” korjuu tarkoittaa monihaaraisten ja vioittuneiden puiden korjaamista. Moton ympäristö on kyllä hyvin valaistu, mutta jatkuvapeitteisessä metsässä puut luovat varjon taakseen ja juuri sinne varjoon puut on kaadettava. Emmehän halua jättää lapsillemme hävitettyjä metsiä. 55 METSÄ Aarre 1/2021 J otkut metsäntutkijat väittävät, että jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on tasaikäisrakenteista kasvatusta kannattavampaa ja tehokkaampaa, metsä antaa parempaa tuottoa ja kasvaakin paremmin. Koko metsäpinta-ala käsitellään 15 vuoden välein. TASAIKÄISRAKENTEISESSA metsänkasvatuksessa taimikko hoidetaan 1–2 kertaa, sitten metsää harvennetaan hakkuilla 2–3 kertaa ja lopuksi uudistetaan avohakkuulla, ja tämä kaikki tapahtuu sanokaamme sadan vuoden kiertoajan kuluessa. Puunkorjuu tapahtuu koneellisesti, pääasiassa talvisaikaan ja kahdessa vuorossa. Vasta seuraavien hakkuiden myötä koko touhun mahdottomuus paljastuu. Metsä uudistuu luontaisesti kaiken aikaa ja eri-ikäisrakenteiseksi. VÄITTEET, ETTÄ JOSSAKIN metsänkäsittelyssä päästäisiin korjaamaan koko ajan vain tukkipuuta eikä metsää tarvitse hoitaa ja harventaa ollenkaan, ovat pötyä. Metsurin työ ei ole yhtä intensiivistä, koska metsän pinta-ala ei ole pelkkää taimikkoa, mutta käytännössä hänen on kuitenkin käveltävä raivaussahan kanssa läpi lähes kaikki neliömetrit. Tasaikäistä metsää jatkuvaan kasvatukseen muutettaessa alussa kaikki onnistuu hyvin ja päästään korjaamaan paljon tukkia, korjuuvaurioitakaan ei tule. JOS JATKUVAPEITTEINEN kasvatustapa tulisi vallitsevaksi, koko Etelä-Suomesta tulisi alikasvoskuusista kehittynyt lähes yhden puulajin metsä. Meillä pohjoisessa metsänkiertoon ovat kuuluneet toistuvat metsäpalot. VÄITETÄÄN MYÖS, että jatkuvapeitteisyys olisi luonnonmukaisempaa metsänhoitoa. Herättikö kolumni ajatuksia. Päivänvaloa ei riitä kuin murto-osalle työajasta. Hakkuukertymä on pääasiassa tukkipuuta, koska metsän uudistaminen tapahtuu suurimpia puita korjaamalla. Jos kaikesta edellä olevasta vielä voitaisiinkin käydä eipäs– juupas-väittelyä kasvatustapojen paremmuuden välillä, seuraava seikka tyrmää jatkuvapeitteisen kasvatuksen varmasti. Millä ihmeen yhtälöllä tästä saadaan tulokseksi, että jatkuvapeitteinen kasvatus olisi kustannustehokkaampaa. Asiaa ei selitä edes se, että tasaikäisrakenteinen metsä tulee uudistushakkuun jälkeen yleensä kylvää tai istuttaa. Totuus ei ikävä kyllä paljastu heti. Avohakkuita vastaan käydään metsäsotaa ja yritetään muuttaa metsänhoitoa luonnottomaan suuntaan. Sadan vuoden aikana toistuvissa hakkuissa kaikki puurykelmät saavat tuntuvia vaurioita. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit KU VA HE LJ E VA TT UL A Kuukauden vieraileva kirjoittaja, metsänhoitaja Matti Vattula (s. Jatkuvapeitteisessä metsässä motokuski joutuu tekemään paljon enemmän työtä, koska hänen on kierreltävä syntyneitä taimikkoryhmiä. Myöhemmin sinne tänne kehittyy eri-ikäisrakenteisuutta pienialaisten myrskyja hyönteistuhojen myötä. Jatkuvapeitteisessä metsässä sadan vuoden aikana taimikkoryppäitä perkaava metsuri kävelee ristiin rastiin koko pinta-alan 10–15 vuoden välein. Jatkuvassa kasvatuksessa hakkuita tehdään sadan vuoden aikana noin seitsemän kertaa. Hyvä alku voi hämätä metsänomistajaa tekemään väärän valinnan. Tasaikäisrakenteisessa metsässä tehdään harvennuksia 2–3 kertaa ja sen jälkeen uudistushakkuu. Sellaisen jälkeen metsä uudistuu ja kasvaa tasarakenteisena. Motokuskilla ei ole mitään mahdollisuutta tietää etukäteen, mitä siellä on, minne hän puun kaataa. Suurten kaupunkien vihreät eivät tunne luontoa eivätkä metsäntutkijat ymmärrä mitään puunkorjuusta. 1956) on nykyään Viron Viimsissä asuva kiinteistöyrittäjä. Näin käy myös toisessa hakkuussa 15 vuoden kuluttua. MATTI VATTULA Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus on ansa VIERAANA Hyvä alku voi hämätä väärään valintaan.. Pian tulee kuitenkin uusi metsäpalo ja kaikki alkaa alusta
56 Aarre 1/2021 JUURET JÄTKÄN HURJAT HUVIT Savottajätkän tilipussi houkutteli metsätyö maiden liepeille korttihuijareita, viinatrokareita ja prostituoituja. Meno yltyi välillä melkoiseksi. Metsätyö oli ankaraa, ja tukki kämpät olivat kaukana kaikes ta. VELI ARRELAN KOKOELMA, SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO JUURET Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat MUSEOVIRASTO ja SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO. Kuva on Lapista ja otettu joko 1910 tai 1920luvulla
Tosin radiot saattoivat olla rikki ja lehdet jäädä johtoportaan käsiin.. 5 Puhujat Jokainen vieras toi tuulahduksia ulkomaailmasta, olipa tämä sitten saarnamies tai poliittinen agitaattori. 6 Sivistys Ajan myötä työmaille tuli radioita, ja valaistuksen parantuessa myös lehtien ja kirjojen lukeminen lisääntyi. 57 Aarre 1/2021 JUURET Kämppäemäntiä suojasi naisrauha. Työmailla kulki myös kiertäviä musikantteja. 3 Musiikki Soittotai laulutaitoinen jätkä toi viihteen mukanaan. Daameja saatiin emännistä, ja myös härkäpareina tanssittiin. Kuvassa Rovaniemen Ylä-Säynäjän metsätyömaan pääpirtin emännät vuonna 1923. 2 Temput Kiertävät kulkumiehet esittivät ruokapalkkaa ja pientä kolehtia vastaan kummallisuuksia, esimerkiksi outoja naamanilmeitä tai kivuliaita temppuja. SAKARI PÄLSI, MUSEOVIRASTO Hillittyjä huvituksia 1 Tarinointi Sanataiturit ja jutuniskijät saivat porukassa arvostusta, koska he pystyivät elävöittämään yksitoikkoista kämppäarkea. 4 Tanssit Nurkkatanssit saatiin pystyyn, jos löytyi soittaja ja sopiva tila, esimerkiksi tyhjä kämppä tai ulkorakennus
Lisäksi savotan miesseurassa oli esiinnyttävä rehvakkaan maskuliinisesti. 58 Aarre 1/2021 JUURET M etsänhoitaja lähti sosiaaliministeriön herran kanssa tarkastamaan pientä työmaata. Siellä tosiaan makasi heinissä nuori ja kaunis tyttö. ”Kuukausien kämppäelämän jälkeen oli aika suuri houkutus viettää hetken aikaa railakkaampaa elämää”, Häkkinen toteaa. ”Useimmiten prostituoidut saivat savotan johdolta äkkilähdön”, Häkkinen korostaa. ”Kämpällä vietettiin jokseenkin vapaamielistä elämää, kun herramme Aho ei ollut paikalla”, muistelus kertoo. Kotona ei käyty ehkä kuukausiin, eikä monella edes ollut vaimoa tai morsianta odottamassa. Lyöttäytyipä iloiseen seuraan hamehelmojakin, jotka ammattinsa taiten, auliisti tarjosivat sulojaan”, muistelee tutkimuksessa eräs eteläsuomalainen. Perheenisä tai pientilan poika vei palkkarahansa kotiin, mutta juureton ja naimaton lentojätkä lähti huvittelemaan. JUURET. Eikä työmaan kolmaskaan mies ollut puita kaatamassa. ”Savottoja oli eri aikoina ja eri paikoissa hyvinkin erilaisia. Josta poliisit yön aikana korjasivat onnettoman juoppoputkaan ja aamulla kirjoittivat sievoisen sakkolapun.” Naisesta puhe ja puute Metsätyöhön liittyvä seksikauppa keskittyi luppoaikoihin ja asutuskeskuksiin. Toisaalla juttua riitti esimerkiksi lyhythameisesta naisesta, joka esiintyi työmaalla oopperalaulajan kanssa. Seksikaupasta seurasi häiriöitä: tappeluita, töiden hidastumista ja sukupuolitauteja. ”Epämääräisissä murjuissa nämä ilolinnut tyhjensivät humalaisen jätkän lompakon ja pennittömänä heittivät tämän kylmälle kadulle. Yhtiöiden säännöissä juopottelu yleensä kiellettiin, mutta suhtautuminen kieltoon vaihteli. ”Nainen se on keskeinen kysymys puheissa kämpällä”, eräs haastateltava totesi tutkijalle. ”Ja kun oli viinaa ja rahaa, niin siipiveikkoja kyllä löytyi sen ajan Rovaniemeltä. Heille arki oli sitä, että aamulla mentiin metsään, illalla tultiin takaisin, syötiin ja ehkä saunottiin. ”Minä tein sitten toverini neuvon mukaan ja aloin kävellä latoa kohti. Esimies saattoi itse naukkailla, eikä raitiskaan pomo aina ollut väkeään valvomassa. Niistä tytön housuista puhuttiin koko talvi, eikä muuta koko ohjelmasta.” Kun kurkkua kuivasi Savotta merkitsi pidättäytymistä myös alkoholista. Kolmikon tapaus avaa sosiaalija taloushistorioitsija Antti Häkkisen mukaan yhden näkökulman metsätyöläisten elämään. Myös jätkät itse kertovat huono-onnisista kemuista. Mutta minua rupesi äkkiä iljettämään, kun tiesin että niin monta jätkää oli juuri tyttöä käsitellyt”, kertoi eräs uittotyöläinen jätkäperinnekeruussa. Niinpä yksi ja toinen vieraili ahkerasti siinä kämpässä, jossa Savottakäm pillesaapui kaupungista viina trokareita. Juhlimisen seuraukset näkyivät virkakunnan raporteissa, Antti Häkkinen huomasi tutkiessaan irtolaisuutta ja prostituutiota. Herätys juoppoputkassa Metsätyömiehen palkka oli pieni, mutta rahaa ei työmaalla juuri pystynyt kuluttamaan. Niinpä tili kahisi lompakossa, kun pesti päättyi ja luppoaika alkoi. Toinen mies oli sortunut pöydän alle ja huuteli sieltä”, eräs metsäammattilainen kirjasi myöhemmin tilanteen. ”Kun seurue pääsi kämpälle, tuli heitä ovessa vastaan humalainen mies verinen sianpää kainalossa. Suurin osa metsätyömiehistä eli siivosti ja teki työnsä. Kaupungissa jätkä hankki ensin uudet vaatteet, sitten ilolientä. Prostituoitujen kysyntä johtui metsätyöläisten pitkästä selibaatista. ”Mies pyöritti naista käsistä pitäen, niin että mustat pikinit näkyivät. Ennen nukkumaanmenoa huollettiin vielä hevoset, työkalut ja vaatteet, juteltiin ja pelattiin korttia.” Toisaalta isoon joukkoon mahtui aina niitä, jotka eivät pärjänneet ilman ryyppyjä, rahapelejä tai naista – vaikka sitten maksullista. Hän oli hakemassa lisää viinaa. Prostituoituja pyrki kuitenkin myös savotoille, koska hakkuuja uittotöissä oli paljon naimattomia nuoria miehiä, aivan kuten satamissa ja kasarmeilla
Joulun ihme säästi kämpän ja känniläiset. Pakkastakin olisi ollut aivan tarpeeksi paleltumiseen.” Juominkien jälkeen sarasti ankea aamu. Yhtä pahaksi tilanne ei päässyt, jos viinatrokari huomattiin ajoissa ja jos ukkoherra oli riittävän vahva. Myyjät saattoivat tekeytyä jätkiksi vain päästäkseen kämpälle. Metsässä he saivat tuotteestaan moninkertaisen hinnan asutuskeskuksiin verrattuna. Arveli, että tunti pari meni siinä. Hellalla kinkku oli palanut karrelle, herneet myös pilalle. 59 Aarre 1/2021 JUURET oli viidenkymmenen litran tamminassakka kypsää kiljua. Juhlat olivat alkaneet välittömästi, vain muutama selvänä pysytellyt mies oli aamulla lähtenyt palstalleen”, Tapio Vilkuna kirjoittaa savottamuistelmissaan. Eipä syömään liioin pystynyt.” Kun miesten ajatukset selkenivät, he tajusivat sammuneensa ennen pöytäkynttilää, jonka lähelle oli jäänyt helposti syttyviä roskia. ”Hän pomppasi pystyyn, tarttui riuskasti miestä kauluksesta ja housun takamuksesta, juoksutti miestä vauhdilla turkkikomeron ovelle, potkaisi sen auki, samoin vielä tuulikaapin ja ulko-oven ja tyrkkäsi miehen portailta alas”, kuvailee 1950-luvun muistelus. Miehiä metsätyömaan saunassa Sodankylän Kuorajoella vuonna 1947. Sakari Pälsi ikuisti vuonna 1923 ryypiskelijöitä, todennäköisesti luppoilevia tukkijätkiä, Rovaniemen Säynäjäjokivarressa. Välillä oli tullut otetuksi vahvistusta joten lopuksi kävi että mies oli nukahtanut suksien päälle. SAKARI PÄLSI, MUSEOVIRASTO Pohjois-Suomen savotat keräsivät nuoria miehiä etelästä asti. Sen kokivat nekin jätkät, jotka olivat jääneet jouluksi vartioimaan savottaa ja päättäneet hommata pontikkaa. Trokari esitti jätkää Työmiehen tilipussin perässä jopa kaukaisille savotoille saapui aika ajoin ammattimaisia viinakauppiaita. ”Yösijalleen he olivat ilmestyneet reput ja kassit täynnä pontikkaa. OTSO PIETINEN, MUSEOVIRASTO. ”Janotti ja päätä pakotti. Sillä kertaa paikalle oli soitettava poliisi, koska ”hulluna humalassa” hillui nelisenkymmentä miestä. ”Hymyillen sieltä tultiin ja joku hieman horjahdellenkin.” Omatekoisten juomien lisäksi viinaa käytiin ostamassa, vaikka etäisyyksien vuoksi se vaati vaivannäköä. Noutomies saattoi myös palata kämpälle sellaisessa kunnossa ettei enää omin voimin löytänyt ovea. Vesiämpäri oli jäätynyt, eikä kauhalla särkynyt, piti kirvestä käyttää. ”Pontikkaa oli saanut, se oli repussa, ja hyviä ryyppyjä myös. Jätkiä YläSäynäjän metsä työmaalla vuonna 1923. SAKARI PÄLSI, MUSEOVIRASTO Puhtauskin oli omanlaisensa ylellisyys
Pelissä saattoi kuukausien tili vilahtaa toiseen taskuun. ”Voittajasta oli yhdentekevää, oliko vastapuolena tuttu kotikylän mies tai viimeisillä markoillaan pelaava outo nuorukainen”, kirjasi tutkimusapulainen, joka tarkkaili peliä vuonna 1952. He kont rolloivat nuorempien käytöstä”, Häkkinen toteaa. 60 Aarre 1/2021 JUURET kaksi kahden hengen joukkuetta. Milloin pelattiin venttiä, milloin sököä, tikkiä, kasinoa tai raminaa. ”Se teki elämän tukalaksi rikkeentekijälle kaikkialla, sitä oli vaikea pakoilla.” Järjestystä pitivät yllä myös jätkät itse. Häviäminen eli ”tuppeen joutuminen” oli häpeä, jonka vuoksi hävinnyt saattoi joskus jopa harkita savotan vaihtoa. Muut jännäsivät eli kihottivat ympärillä. ”Metsätyöläisten joukossa oli paljon per heellisiä ja jo vanhempia miehiä. Urho perusteli, että hän ei voinut tulla töihin, koska se on kiellettyä, jos on alkoholin vaikutuksen alainen. Sen koki esimer kiksi Lenni, jonka kaverit houkuttelivat maistelemaan kiljua samana päivänä, kun työpäällikkö saapui paikalle ensi kertaa. Etenkin Lapissa pelattiin tuppea, jossa toisistaan otti mittaa Korttipelissä saattoi kuu kausien tili vilahtaa toi seen taskuun. Ja jos väärintekijä välttyikin pahimmalta, sana hänen tekosistaan levisi työmailla. Hyväksi tiedetty työmies saattoi saada pestin, vaikka hummaili tulo matkan ja saapui savotalle humalassa tai krapulassa. Esimerkiksi savotan heikoimmalta mieheltä anastamisesta seurasi kova selkäsauna ja lähtö yönselkään. ”Se oli tiukkaa toverikuria, jossa miehet langettivat yhdessä rangaistuksia”, Antti Häkkinen selittää. Jos viinanhimo oikein jätkää kaihersi, hän sai juopotella kämpällä päivän. He saattoivat viinakauppiaiden lailla esittää työmiehiä, jotta pääsivät kynimään jätkien rahat. Konnan takinhihoista saatettiin myös pujottaa seiväs kuin variksenpelätille ja lähettää tämä sellaisena toikkaroimaan pois. Meni rahat ja hevonen Korttipeli oli kämpällä jokailtainen huvitus. Vaarana lopputili Joskus työnjohto ymmärsi huikan otta misen tarvetta. Eikä juopottelija saanut häiritä muita.” Tavallisinta oli, että juomari sai pelätä äkkipotkuja. JUURET. ”Selitys oli pomon mielestä niin hyvä, että työsuhde sai jatkua, ja Urho teki uuden raittiuslupauksen”, tarina kertoo. Seuraukset olivat pahimmillaan traa gisia. Ryypiskellessä hän jätti tehtävänsä proomulla, joka siksi hörppäsi vettä. Tämä ei Lennin soperteluja kuunnellut. Kon karipelaajan kynsissä untuvikko ehkä oppi läksynsä kerrasta ja jätti rahapelit sikseen, mutta moni pelasi illasta toiseen niin kiihkeästi, että tuskin malttoi syödä tai nukkua. ”Käskettiin hakea lopputilinä rahaa toimistosta. Toisenkin, jos oikein tingalle otti, mutta kolmantena oli palattava töihin. Melskaajat saatettiin komentaa saunaan, tai riski mies valittiin pysyttelemään selvänä sillä välin kun muut juhlivat. Rahansa hupuloineet saattoivat näh dä nälkää ja menettää mielenterveytensä. Tapio Vilkuna kertoo kirjassaan myös uk koherrasta, jonka mielestä juominen käm pällä oli sekä yhtiölle että jätkälle parempi vaihtoehto kuin rymyreissu kaupunkiin, ”Ukkoherran taksa juopottelusta oli tinkimätön mutta reilu. ”Tietysti niitä pahimpia sutkeja työnjohto karkoitti pois, mutta jotkut osasivat käydä sen verran päivällä työssä että heillä oli oikeus asua ja harjoittaa iltaisin tuottavampaa ammattiaan.” Jos pomot eivät ilkitöihin puuttuneet, saattoi pahantekijöitä kohdata korpilaki. Olihan matka hänen viimeinen ryyppytilaisuutensa pitkään aikaan. ”Näin niinkin kurjan tapauksen eräässä savotassa, että rahansa ja hevosensa menettänyt hirtti itsensä hevosen jättämään tyhjään pilttuuseen.” Ketku kohtasi korpilain Vuorenvarmoja harmeja oli tiedossa, jos työmaalle luikerteli ammattimaisia korttihuijareita, jotka pelasivat merkityillä korteilla. Myös rahasta pelattiin paljon. Kun Lenni sai rahansa, hän tilasi taksin, lähti hakemaan mustasta pulloa, joi sen ja nukkui metsään.” Parempi onni oli Urholla. ”Irtisanomisaikoja ei ollut, ja käyttäytymistä työmaalla valvottiin tarkkaan”, Häkki nen kertoo
Metsähistoriaa mettäpoikien kertomana suur-Sodankylän ajoista nykypäivään (2006) Veikko Vuontisjärvi ja Sulo Raiskio: Osaran aukeat. VALDE AHON KOKOELMA, SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO Elämänluukusta saatiin kahvia ja saatettiin kilpailla naisväen huomiosta. Hän oli rauhoitettu, vaikka itse olisi ollut taipuvainen flirt tailuun”. Julkaisussa Metsien miehiä ja naisia (Vuosilusto 9/2012) Erkki Snellman (toim.) Muut sortaa, saha yksin puoltaa. Savottaperinnettä Lapista (Rovalan Kannatusyhdistys 1991) Hanna Snellman: Tukkilaisen tulo ja lähtö. Romansseja kämpillä tiedetään syntyneen paljon, koska moni kokki löysi savotalta puolison. Kämppäemäntiä pidettiin tar kasti silmällä. Tuhkasta hyvinvointi-Suomen perustaksi (2012) Soittoja laulutaitoa arvostettiin, kun muut huvit olivat harvassa. Kuva Kuhmosta vuonna 1953. Käpälöiminen saattoi loppua emännän napak kaan kauhaniskuun tai muiden miesten väliintuloon. Suomen metsien käytön historiaa (Metsäkustannus 2010) Terhi Reiterä: ”Kämppäemäntä, olet alituisen tarkastelun ja ’silmälläpidon’ kohteena!” Pohjois-Suomen kämppäemännät ja kämppäelämän sukupuolittuneisuus. Kämppälaista huolimatta seksuaalista häirintää tapahtui jonkin verran. Kansatieteellinen tutkimus Kemijoen metsäja uittotyöstä (Pohjoinen 1996) Tapio Vilkuna: Savitalon pojat savotalla (Metsälehti kustannus 1998) Veikko Vuontisjärvi (toim.): Metsä puhuu miehet tarinoi. Se koski vaimoja ja kämppä emäntiä. Kirjoittamattoman kämppälain mukaan ”omasta akastaan ei suosittu kenenkään puhuvan huonoa, tai rivouksia”. Kuva on Pohjois-Savosta 1920–30luvulta. SAKARI PÄLSI, MUSEOVIRASTO Tilipäivänä raha päätyi joskus korttipelissä toisen miehen taskuun. Naispuolisista kokeista kämppälaki puolestaan määräsi, että ”siihen ei saanut kukaan kajota, eikä hiipiä hänen viereen yöllä. Timo Holtari, Pekka Laaksonen ja Urpo Vento (toim.): Jätkät sen kun porskuttaa (Weilin+Göös 1970) Turkka Jämsén (toim.) Työniloa Länsi-Suomen metsissä ja merillä (Myllylahti 2004) Esko Pakkanen ja Matti Leikola: Metsää, puuta ja kovaa työtä. Seurustelu pyrittiin pitämään salassa, totesi Terhi Reiterä tutkimuksessaan kämppäemännistä. ”Vasta vakavan suhteen saattoi paljastaa muille kämpän miehille.” Käpälöiminen saattoi loppua emännän napakkaan kauhaniskuun. Rovaniemi, 1923. 61 Aarre 1/2021 JUURET LAINAUKSET JA LÄHTEITÄ Kämpällä vallitsi naisrauha R onskeista puheista ja prostituoitujen vie railuista huolimatta savotoilla ylläpidettiin naisrauhaa. Se suojeli heitä ja samalla varmisti, etteivät he antaneet jollekin miehelle enem män huomiota kuin toisille. EDVARD PÄÄSKYLÄN KOKOELMA, SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO. Härskit pu heet hiipuivat, jos emäntä kykeni antamaan sanasta rempseästi takaisin
62 Aarre 1/2021 PUU Opettaja Eeva Mutasen haaveena oli muuttaa maalle hirsitaloon. Läheisten kanssa yhteisvoimin unelmasta tuli totta. Rakentamisen jälkeen Eeva Mutanen istutti tontin ympärille 200 kuusentainta kuusiaidaksi ja autokatoksen taakse omena-, luumuja kirsikkapuita sekä tyrnipensaita. Sinkkunaisen talohanke PUUTALO Teksti ja kuvat HANNAKAISA HOLMI
63 Aarre 1/2021 PUU PUUTALO Eevalle oli tärkeää, että taloon tulisi luonnonvaloa kaikkina vuodenaikoina. Täällä asuu Äidinkielenopettaja Eeva Mutanen, 42 Muhoksella sijaitseva hirsinen oma kotitalo on valmistu nut vuonna 2018 63 Aarre 1/2021 PUU. Hänen suosikkipaikkansa on ison ikkunan ääressä
Autolla pääsisi tarvittaessa kaupunkiin ystävien luo. Jotkut ihmettelivät, mitä sinkku tekee niin isolla ruokapöydällä. Siksi kai minulla on aikuisenakin ollut koko ajan mielessä, että haluan omaa tilaa ja rauhaa.” Toukokuussa 2018 unelmasta tuli totta, ja oma hirsitalo valmistui. Muhoksen keskustaan on 10 kilometriä ja Ouluun 25 kilometriä. Mutanen on ollut 13 vuotta töissä Oulun Raksilassa palvelualan opistossa, jossa hän opettaa pääasiassa maahanmuuttajia. Hän on syntynyt Pudasjärven Jongulla, 30 kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Talon suunnitteli Eevan lanko Matti Viljamaa asukkaan toiveiden mukaisesti. Rinnetontti hiekkapatjalla Ennen oman talon rakentamista Eeva asui kymmenen vuotta Oulun keskustassa, eikä hänellä ollut autoa. 64 Aarre 1/2021 PUU U sein harmittelin, etten pysty sinkkuna asettumaan unelmieni asuin ympäristöön eli maaseudulle. Hirret tilattiin Kontiotuotteelta, ja hirsikehikko pystytettiin suvun talkoilla. Tuolloin hänestä alkoi tuntua, että kyllä hän voisi hyvin muuttaa maalle yksinkin. Kauniit, puiset koristelinnut Eeva on saanut enoltaan Pentti Mäkäräiseltä. Tontti rajoittuu Oulujokeen. ”Ensimmäisen kesän vietin tontilla mukanani joko raivaussaha tai jättipalsamin keruusäkki. Tontti oli entistä peltomaata. Rinnetontin saviperäinen alaosa rajoittuu ojaan. Halusin tutustua rauhassa maaston muotoihin ja kasvillisuuteen.” Maaperätutkimuksessa selvisi, että tontille ulottuu hiekkapatja, jonka päälle perustukset oli helppo tehdä eikä routaeristyksiäkään tarvittu. Talo sijaitsee Muhoksen Laitasaaressa Oulujoen tuntumassa. Lisäksi tontin alaosassa rehotti laajalti jättipalsamia. Siellä kasvoi pajukkoa, harmaaleppää, koivua ja jonkin verran mäntyä. ”Aloin etsiä sopivaa tonttia. Kuvittelin, että en pärjää yksinäni kaukana ystävistäni ja sukulaisistani.” Äidinkielenopettaja Eeva Mutanen uskoi kyllä viihtyvänsä maalla, mutta häntä huoletti se, miten hän saisi yksin hoidettua rakennusprojektin sekä omakotitalon kunnossapitotyöt. Talo syntyi yhteisvoimin Talonsa Eeva rakensi yhteisvoimin sukulaistensa kanssa. Hänen siskonsa mies, rakennusinsinööri Matti Viljamaa suostui hankkeen pääsuunnittelijaksi. Kun hän vuonna 2014 osti auton, hän alkoi viettää aikaa Sanginjoen marjaja sienimetsissä, laavuilla ja luontopoluilla. Sähkölämmityksen kustannusten alentaPUUTALO Talo sijaitsee 10 kilometrin päässä Muhoksen keskustasta. Toiveena oli sijainti joen lähellä ja tontilta avautuvat metsäja peltomaisemat.” Mieleinen tontti löytyi vuonna 2016 Oulujoen läheisyydestä. Hän on 91-vuotias kirvesmies.. Viljamaa piirsi talon Eevan suunnitelmien pohjalta. ”Halusin isot ikkunat ja yhtenäisen tupakeittiön, jotta pystyn touhuamaan keittiössä samalla, kun pidän seuraa vierailleni.” Ruokailutilaan hän halusi ison pirtinpöydän, jonka ympärille mahtuu kymmenen henkeä. ”Asuimme lapsuudessani metsän keskellä ihan korvessa. Talon suunnitteluvaiheeseen kuuluivat myös rakennusluvan sekä viemärija vesiliittymien hankkiminen ja naapurien kuuleminen. ”Kerroin ihmettelijöille, että yksinasuja tarvitsee yhtä paljon tilaa kuin perheelliset, kun iso porukka tulee syömään.” Eeva ei osannut talon suunnitteluvaiheessa kiinnittää huomiota energiaratkaisuihin, mutta lankomiehellä oli niistä selkeä visio
Talon sisätiloja hallitsevat puu pinnat. ”Hirvikolari pysäytti, ja tuntui entistä arvokkaammalta, kun sen jälkeen sain jatkaa terveenä oman talon rakentamista.” Rankkaa mutta antoisaa Rakentaminen jatkui talven 2017–18 aikana. Lisäksi talossa on tekniikka valmiina aurinkokeräintä varten. Selvisin itse säikähdyksellä, mutta hirvi kuoli ja auto meni lunastukseen.” Työterveyslääkäri kielsi Eevaa menemästä katolle, joten hän joutui perumaan huovanlaittotalkoot siltä viikonlopulta. "Muistan torstai-illan 7. ”Vuoden verran käytin lähes kaiken vapaa-aikani rakennuksella. Kiperiä tilanteita Hirret taloonsa Eeva Mutanen tilasi Kontiotuotteelta eli synnyinpitäjästään Pudasjärveltä. syyskuuta 2017. Pilvet väistyivät ja aurinkokin näyttäytyi. Rakennusprojekti kesti tarkalleen vuoden verran, toukokuusta 2017 toukokuuhun 2018. Hirvitti pelkkä ajatuskin siitä, että joudumme pystyttämään hirret rankkasateessa.” Kun hirret saapuivat, tapahtui ihme ja sade lakkasi. Oli kiire nähdä koko komeus vesikatto päällään. Auto törmäsi toiseen niistä, ja matkanteko loppui kertarysäyksellä. Vain perustukset, sähkötyöt ja ekovillan puhallutuksen hän teetti ulkopuolisella firmalla. Koko viikon oli satanut kaatamalla. Seuraavalla viikolla hän kiinnitti huopia ystävien ja sukulaisten avustamana. Hän muistaa tarkasti päivän, kun hirret saapuivat tontille. Vasta kun Eevan veljet olivat lyöneet aluskatteeseen viimeiset naulat, alkoi ripsiä vettä. ”Se oli todella vakava tilanne. 65 Aarre 1/2021 PUU miseksi taloon rakennettiin hybridilämmitys, jossa vesivaraajaa voidaan lämmittää leivinuunilla. Keit tiön vieressä on leivinuuni, jolla voidaan lämmittää myös käyttövettä. Eevan veli lupautui rakennukselle timpuriksi. ”Toinen veljeni vastasi maatöiden apurin töistä sekä laatoittamisesta ja väliseinien teosta. Taisin ajaa aika reippaasti Ylikiimingistä Muhokselle.” Yhtäkkiä Eeva huomasi, että kaksi hirveä lähti ylittämään tietä. Se oli 1. Niiden rungot ovat mäntyä ja ovet koivua. Maksoin heille kaikille palkkaa, mutta veljeni tekivät myös huomattavan määrän talkootunteja.” Veljien ja siskonmiehen lisäksi myös muut Eevan sukulaiset ja ystävät kävivät talkoissa. Eevan lanko toimi pääsuunnittelijan roolin lisäksi myös vastaavana mestarina, leivinuunin muurarina sekä rossipohjan ja putkitöiden tekijänä. Joka ilta kävin siivoamassa siellä, toimin muurauksessa apurina, hioin ja vahasin hirret, maalasin seiniä, tein tarjouspyyntöjä ja hankin tavaTalkoot jouduttiin siirtämään hirvikolarin vuoksi. ”Tunnelma oli todella vaisu, kun odotimme hiljaisina Kontiotuotteen rekkaa tontille. Oman talon rakentaminen oli Eeva Mutasen mielestä kokonaisuutena fyysisesti rankkaa mutta henkisesti erittäin antoisa projekti. Seurasi viikon mittainen pouta, jonka aikana talkooväki sai pystytettyä hirsikehikon ja laitettua myös vesikaton. Sohvan takana olevan taulun on maalan nut Eevan ystävä Saara Teeri joki Joensuu. syyskuuta 2017, kun iltahämärissä lähdin veljeni perheen luota ajamaan rakennukselle. Rakentajien kädenjälki oli tarkkaa ja työntahti ripeä. Pirtin seinät Eeva vahasi kahteen ker taan Colorian öljyvahalla.. Kaapit on teetetty puu sepällä
Sain arvokkaita neuvoja myös ystäviltäni sekä naapureilta.” Pari vuotta Eeva ehti asua talossaan sinkkuna, kunnes hän löysi miehen Paltamosta. Materiaalina hän käytti haapaa. Siitä näkee pellolle ja joelle ja voi ihailla myös talon sisätiloja.” Mikä on parasta pihapiirissä. Syksyisin seuraan kurkien ja hanhien muuttoa, keväällä ja alkukesästä lähipellolla asustelevaa kuoviperhettä sekä vesilintujen konserttia Oulu joella.” PUUTALO Talolta avautuvat joka suuntaan avarat maisemat. Talossa on käytetty muun muassa ekovillaa, Timberwisen parkettia ja Suomen Luonnonmaalien maaleja. Tuntuu mukavalta, kun voin kutsua vieraita ja oleskelutilaa on reilusti.” 3 x kotirauha Mikä talossasi on parasta, EEVA MUTANEN . ”Olin valmis satsaamaan rahaa, sillä ajatukseni oli, että talo tulee itselleni pitkäaikaiseen käyttöön.” Talon sisustuksen Eeva on suunnitellut itse. Saunan lauteet on Eevan lanko Matti Viljamaa veistänyt käsin. Kaappien rungot ovat mäntyä ja ovet koivua. ”Jokivarsi ja peräkärrysauna. ”Ison ikkunan edusta. ”Hirsitalon lämpö ja oma rauha.” Mikä on lempipaikkasi. Periaatteena oli, että hän ei hanki kotiinsa muovitai lastulevyhuonekaluja. ”Talo on ollut minulle unelmieni täyttymys! Olen ollut todella tyytyväinen talon pohjaratkaisuun ja toimivuuteen. Apua on saatavilla, kun sitä vain hoksaa pyytää. ”Hirret muodostavat sisustuksen perustan, ne luovat kodikasta ja lämmintä tunnelmaa. Töissä Oulussa hän käy omasta kodistaan käsin. ”Itselleni tärkeä tuki oli Facebookin Hirsitalon rakentajat -ryhmä sekä muut rakentamiseen liittyvät someryhmät. Niistä sain materiaalivinkkejä ja vertaistukea. 66 Aarre 1/2021 PUU raa. Sunnuntait lepäsin puolikuolleena ja keräsin voimia tulevaa työviikkoa varten.” Laadukkaat materiaalit Eeva käsitteli hirret ulkoapäin rautasulfaatilla, sisäpinnat hän vahasi Colorian öljyvahalla. Kiintokaapit Eeva teetti vaalalaisella puusepällä. Pariskunta meni naimisiin heinäkuussa 2020. Eevasta on mukava käpertyä torkkupeiton alle lukemaan ja nauttimaan leivinuunin lämmöstä.. Nyttemmin Eeva viettää vapaa-aikansa paljolti Paltamossa. Hän halusi sisustaa maltilla ja ajan kanssa ja välttää pintamuotia. Suosin sisustuksessa luonnonläheisiä sävyjä ja puuta sekä muita luonnonmateriaaleja.” Onnistunut lopputulos Eeva Mutanen rohkaisee myös muita yksinasuvia lähtemään ennakkoluulottomasti taloprojektiin, jos sellainen on haaveissa. Hänelle oli tärkeää, että talossa käytetyt materiaalit olivat mahdollisimman luonnonmukaisia, myrkyttömiä ja ekologisia
Lahjatilauksen saaja / Uudet osoitetietoni Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – Tilaustunnus AAV0024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun . 20 999 € PÄÄSIKÖ LUMIPYRY YLLÄTTÄMÄÄN. Sopimusaika maks. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestimedia.fi.. Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. itselleni?. 72 kk. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun. Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. 6 lehteä 73,80 e . lahjaksi alkaen. Hinta sisältää toimituskulut 600 €. __?/?__?/ 20___ . 2021! AARTEEN TILAUSLOMAKE . KÄYTÄ OHEISTA PALVELUKORTTIA KUN HALUAT • tilata lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteen muutoksesta • irtisanoa tilauksesi TILAA AARRE! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. digitilauksena 12 kk 94,80 e . Tilaan kestotilauksena Aarrelehden . sähköpostilla . 5,5–7,2 l/100 km. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. tekstiviestillä. Nelivetoinen Duster-mallisto alkaen: Duster 10 TCe 150 4×4 20 999 €. Takuuetu koskee uusia Dacia-tilausja kauppasopimuksia ja se on voimassa 31.3.2021 asti. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki aarrelehti.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). . Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa. Jatkotakuu 5 vuotta / 100 000 km. Kuvan auto erikoisvarustein. Rahoitussopimukseen sisältyy mahdollisuus 6 kuukauden veloituksettomaan lyhennysvapaaseen omavalintaisena aikana. 67 Aarre 1/2021 ILMOITUS VIE SINUT PERILLE NELIVEDON VOIMALLA DACIA DUSTER ALK. 11 lehteä 119 e (12 kk) . PIDENNÄ TAKUU VIITEEN VUOTEEN VAIN 99 EUROLLA! HYÖDYNNÄ MYÖS EDULLINEN DACIA-RAHOITUS JA 6 KK LYHENNYSVAPAA. Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Lyhennysvapaan saat, kun rahoitusyhtiönä on Dacia-rahoitus / DNB Auto Finance Oy. Lue lisää: dacia.fi DACIA DUSTER 4×4 2021-01_Aarre_Dacia_neliveto_230x142mm.indd 1 15.1.2021 12.51 Aarre maksaa postimaksun Viestimedia Oy Asiakaspalvelu Tunnus 5002596 Info A2 00003 VASTAUS LÄHETYS PALVELUKORTTI TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 lehteä 73,80 e • laskutusjakso 11 lehteä 119 e (12 kk) Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. seuraavasta numerosta?. Osoitteenmuutos alkaen __?/?__?/ 20___ ajaksi __?/?__?/ 20___?– __?/?__?/ 20___ Tilauksen maksaja / Vanhat osoitetietoni Asiakasnumero Etu ja sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – Sähköposti Haluan saada Viestimedia Oy:ltä uutisia ja etuja . Duster-malliston CO 2 -päästöt 139–163 g/km, WLTP-yhd
Tunnen kokevani asioita syvemmin, kun mietin niitä kuvaamisen kautta. 68 Aarre 1/2021 LUONTO MATKAN VARRELTA LUMITALVI Luonnossa liikkumiseni on vuosien saatossa kietoutunut yhä tiiviimmin valokuvaamisen ympärille. Teksti ja kuvat HEIKKI WILLAMO
Suojelualue oli lampien ja kallioiden pirstomaa metsää. Illan hento lumisade on mennyt menojaan, taivas on valkoisen pilviverhon peittämä. Se vei mäeltä ja lammelta toiselle, yhdisti metsän tärkeät paikat. Kuvan syntyminen on usein vain lyhyt hetki pitkän polun päässä. Valokuvaajana haikailen kunnon talvien perään, sillä metsän kuvaajalle vain paras on kyllin hyvää. Ei lintujen ääniä, ei tuulen tohahdustakaan. Silloin kuulen aamun ensimmäisen elämän äänen, hiljaista koputusta jostain lumisten mäntyjen takaa. Sydäntalven metsä on hiljainen. TALVI 2009–2010 OLI sellainen. Seison lammen rannassa ja kuuntelen hiljaisuutta. Se oli kotiseutuni mitassa kaukana asutuksesta, siellä oli hiljaista ja rauhallista. Silloin, kun suolla tai pellon reunassa näyttää talviselta, metsän sisällä vallitsee vielä tummien runkojen, lumipeitteisen maan ja oksien kaaos. Koska hiihtämistä ei pehmeässä lumessa voinut ajatellakaan, tein itselleni polkuverkoston. Nautin elämäni talvesta. Etelä-Suomen asukkaalle tätä tarjotaan äärimmäisen harvoin. Lunta tiputteli lähes päivittäin, eikä jouluaaton ja helmikuun lopun välille sattunut suojakelejä tai tuulisia päiviä. Tein silloin Vuosi metsässä -projektia, jonka aikana kuvasin vuodenkierron ajan yhdellä ainoalla, rauhoitetulla metsäalueella. Talven tuntu tulee kuviin vasta, kun kuura vaalentaa rungot ja oksisto on paksun lumen peittämä. Ylös päästyäni pysähdyn tasailemaan hengitystäni ja ihastelemaan näkymiä. TAMMIKUUN LOPUN aamu on hämärä, on kuin pitkä yö ei millään haluaisi antaa tilaa valolle. Jatkan polkua kalliolle. 69 Aarre 1/2021 LUONTO M etsässä kulkiessani etsin paikkoja, totuttelen eläimiä ja odottelen oikeaa hetkeä, vähintäänkin mietin kuvia ja tarkkailen ympäristöäni ideoita saadakseni. Kuljin polkujani aamusta iltaan, kirkkaina öinä myös illasta aamuun. Lumi pysyi puissa, ja tuimana paukkuva pakkanen kerrytti rungoille kuuraa. Sen asukkaat keskittyvät ravinnon etsimiseen, niiden pienet äänet hukkuvat lumeen.
Polkujeni varsilla olen nähnyt tämän omin silmin. Tammikuu on kuitenkin jo lopullaan. Käpytikalla menee hyvin silloin, kun kuusissa tai männyissä riittää käpyjä ja niissä rasvaisia siemeniä. Seppää ei näy, mutta kohta se palaa pajalleen käpy nokassaan. Pohjoinen luontomme on sopeutunut monin tavoin ankariin olosuhteisiin, mutta runsaslumiset pakkastalvet ovat useimmille metsän pienille vaikeaa aikaa. Taivaanrannassa näkyy kirkastumisen merkkejä, on tulossa kylmä yö. Tätä se tekee koko lyhyen talvipäivän, aloittaa aamun hämärässä jatkaen miltei pimeän tuloon. Tiaisparvet ovat harventuneet, hippiäiset ja puukiipijät kadonneet miltei kokonaan. Työ alkaa aamun kajastaessa ja päättyy vasta illan hämärän tummuessa pitkäksi talviyöksi. Ilta lähestyy. Se hakkaa suomut auki, noukkii siemenet ja kääntää kävyn. 70 Aarre 1/2021 LUONTO MATKAN VARRELTA Käpytikka takoo pajassaan koko lyhyen päivän. Siinä on lumeton kohta – tikan paja. Välivuosina on vaikeaa, ja varsinkin nuoret lähtevät joukolla nälkävaellukselle parempia paikkoja etsimään. Metsä on hiljentynyt päivä päivältä, mutta jotkut ovat selviytyneet. Lyhyen talvi päivän täyt tää kiireinen ravinnon etsintä.. Päivä pitenee, ollaan voiton puolella. Lyhyt päivä on kiireistä ravinnonetsintää, pitkä yö lepattavan elämänliekin ylläpitämistä. Sitten se lentää koloonsa, nukkuu siellä aloittaakseen taas uuden, edellisen kaltaisen päivän. Se vilkaisee minua, irrottaa vanhan kävyn hakkaamastaan rakosesta, kiilaa uuden tilalle ja ryhtyy takomaan. Jatkan varovasti eteenpäin, ja pian valkeuden keskellä pilkottaa kelon latva. Lopulta se lentää läheisen männyn latvaan, irrottaa kävyn, palaa pajalleen, nakkaa vanhan maahan, sovittaa uuden paikoilleen ja ryhtyy takomaan. KÄPYTIKAN UURASTUKSEEN kiteytyy jotakin oleellista talvesta
19, 00 € ARVO 100% luomu merinovillaa, joustintrikoo Ruskovilla tuote – aito suomalainen klassikko! Suosittele Aarretta ystävällesi! Antamiasi tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyökumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Lahjojen toimitus vain kotimaahan. Tilaus jatkuu 11 lehden laskutusjaksoissa voimassa olevaan tilaushintaan niin kauan kuin tilaaja haluaa. sähköpostilla . Täytä, leikkaa irti ja postita. Kun hän tilaa itselleen Aarteen sinun suosituksestasi, saat meiltä kiitokseksi laadukkaat ja lämpi mät Ruskovillan ranteenlämmittimet! Ystäväsi saa laadukasta metsäaiheista luettavaa, josta on hyötyä niin uudelle metsän omistajalle kuin konkarillekin. Puhelun hinta on 8,35 senttiä/puhelu + 16,69 senttiä/min. Asiakastietoja koskeva tieto suojalauseke löytyy verkosta viestimedia.fi. . klo 8–21) Mainitse tilauksen yhteydessä tilaus tunnus AAV1026. TILAA HELPOSTI TÄLLÄ KORTILLA! 1 Postita ystävätilauskortti Aarre maksaa tilauksen posti maksun 2 Tilaa netissä osoitteessa aarrelehti.fi/ystava tilaus 3 Soita numeroon 020 413 2277 (ark. 3 NOPEAA TAPAA TILATA Muistathan kertoa ystävällesi, että Aarteen tilausmaksu on metsä verotuksessa vähennyskel poinen! Mainitse hänelle myös Aarteen hyvistä kesto tilaajan eduista! Psst.. A ar re m ak sa a p o sti m ak su n Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumeroja toimipaikka Matkapuhelinnumero Sähköpostiosoite Allekirjoitus (alle 18-vuotiaalta huoltajan allekirjoitus) Lehden uusi tilaaja ja maksaja Suosittelija ja kiitoslahjan saaja AAV1026 Kyllä! Ystäväni haluaa vastaanottaa Viestimedia Oy:lta uutisia ja etuja . Saat itsellesi kiitokseksi Ruskovillan ranteen lämmittimet!. tekstiviestillä Vie sti m ed ia Oy Til aa ja pa lve lu Tu nn us 50 02 59 6 In fo A2 00 00 3 VA ST AU S LÄ HE TY S Asiakasnumero (11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta) Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumeroja toimipaikka Onko ystävissäsi muitakin metsä henkisiä kuin sinä. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojen käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun. Tilaus alkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja se laskutetaan tilauksen alettua. Saan itselleni lahjaksi Ruskovillan ranteenlämmittimet (arvo 19,00 €) Saan kiitoslahjani noin kuukauden kuluttua siitä, kun ystäväni on maksanut tilauksen. YSTÄVÄTILAUSKORTTI Kyllä kiitos! Ystäväni tilaa Aarteen edullisesti kestotilauksena 11 lehteä hintaan 119 € Tarjous on voimassa 30.4.2021 asti ja koskee kotimaan tilauksia. Viestimedia Oy / Asiakaspalvelu, PL 440, 00101 Helsinki, puh 020 413 2277 (ark 8–21). Suosittele ystäväl lesi Aarretta. Puhelun hinta on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min
72 HYVINVOINTI Ota pakastimen ja kuiva-ainekaapin sato arkiruokaa maustamaan. VILLIRUOKA Teksti ja kuvausjärjestelyt ELINA TEERIJOKI | Kuvat VESA-MATTI VÄÄRÄ Aarre 1/2021 72 HYVINVOINTI. Talvista arkiruokaa Haukinugetit voi tarjoilla myös fish & chips -henkisesti pirskottamalla päälle etikkaa. Hauki maistuu lapsillekin, kun ruodottomaksi peratun fileen leivittää nugeteiksi
Paista taikinasta pieniä kasvis pihvejä öljytyssä lettupannussa miedolla lämmöllä. Lai ta vehnäjauhot ja maustetut korppu jauhot kahdelle lauta selle. Y-ruodot poistetaan y:n muotoa jäljittelevällä kaksipuolisella leikkauksella ruotolinjaa pitkin. Anna ensin paistamasi puolen paistua kun nolla ennen pihvin kääntämistä, jotta juuresraaste ehtii kypsyä. Tarjoa nokkosperunamuusin ja sitruunamehulla, sinapilla, sokeri ja suolaripauksella sekä yrteillä maustetun kermaviili kastikkeen kanssa. Sekoita korppujauhoihin limetinkuoriraaste ja kuivat mausteet. Paista nu getit pannulla reilussa rasvassa kullanruskeiksi. Pyörittele kalapalat ensin vehnäjauhoissa, sitten kanan munassa ja lopuksi maustetuis sa korppujauhoissa. Nahkapuolella näkyvät y-ruotojen päät. Kuori ja raasta juurekset. Haukinugetit (3–4 ANNOSTA) 500 g ruodotonta haukifileetä 1 limetti 1–2 dl korppujauhoja maun mukaan suolaa, pippuria ja sipulijauhetta 1 kananmuna 1 dl vehnäjauhoja Paistamiseen: rasvaa (esim. Lisää nokkosjauhe ja suola, tarkista koostumus ja anna vetäytyä hetken. Riko kananmuna kulhoon ja vispaa sen rakenne rikki. Vinkki! Jos et itse ole kuivan nut nokkosia talven varalle, löydät nokkosjauhetta hyvin varustetusta ruokakaupasta. Yhdistä kaikki aineet kulhossa taikinaksi ja anna sen turvota noin puolen tunnin ajan. Leikkaa fileet irti tavalliseen tapaan. Tarjoile nugetit limettilohko jen, herkkukurkkujen ja lohko perunoiden kanssa. Pese limetti ja raasta sen kuori. 4 Mikäli olet epävarma, netistä löytyy ammattilaisten tekemiä video-ohjeita hauen fileoinnista.. porkkana tai juuriselleri) ja/tai jauhoista perunaa 1 pieni sipuli kourallinen kuivattuja suppilovahveroita 1 kananmuna 1 tl valkosipulijauhetta 1 tl suolaa 1 rkl rypsiöljyä Paistamiseen: öljyä Valuta linssit. Poista fileen sisä puolella näkyvät kylki ruodot. 3 Poista fileistä nahka. Kuori ja silppua si puli. Linssi-juures-sienipihvit (4 ANNOSTA) 1 tölkki (400 g) kypsiä punaisia linssejä 300 g juureksia (esim. Aarre 1/2021 HYVINVOINTI 73 Juures-sienipihvejä voi tehdä kerralla suuren annoksen ja pakastaa osan vaikkapa eväitä varten. Kokonaiset ruodot on helpointa poistaa kypsästä kalasta, mutta terävällä veitsellä onnistuu myös ruodottoman fileen leikkaaminen. 1 Hauki on tunnettu ruotoisuudestaan. Hauen fileointi Nokkosperunamuusi (4 ANNOSTA) 1 kg jauhoisia perunoita 2–3 dl maitoa 2 rkl voita 1–2 tl kuivattua, jauhettua nokkosta 1,5 tl suolaa Kuori perunat, keitä ne peh meiksi ja vatkaa kuohkeaksi soseeksi maidon ja voin kans sa. voikasviöljyseosta) Leikkaa haukifileet noin tuli tikkulaatikon kokoisiksi pa loiksi. 2 Avaa ensin hauen vatsa ja poista sisälmykset sekä evät. Poista viimeiseksi pyrstöruodot y-ruodon leikkauslinjan yläpuolelta samantyyppisellä leikkauksella. Murskaa kuivatut suppilo vahverot
Lisää lopuksi vaniljasokeri. VILLIRUOKA Aarre 1/2021 HYVINVOINTI 74 Kerroskiisseli kauniissa lasissa juhlistaa arkisenkin aterian. Sekoita perunajauhot puoleen desilitraan vettä. Anna kiehua parin minuutin ajan. Lämmitä uudelleen, kun nes kiisseli pulpahtaa kerran tai pari. Anna kiehua miedolla lämmöllä kolmen minuutin ajan edelleen sekoittaen. Voit halutessasi lisätä päälle nokareen kermavaahtoa.. Annostele jäähtyneet kiisselit jälkiruokakulhoihin: alimmaiseksi annos vaniljakiisseliä ja pinnalle va rovasti annos mustikka kiisseliä. Kaada peruna jauhosuurus kuumaan mustikka liemeen ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Mittaa toiseen kattilaan maito, sokeri ja maissi tärkkelys ja lämmitä kiehuvaksi koko ajan pohjaa myöten sekoittaen. Kerroskiisseli (4 ANNOSTA) Mustikkakiisseli: 5 dl vettä 2 dl mustikoita 0,5 dl sokeria 0,5 dl vettä 3 tl perunajauhoja Vaniljakiisseli: 5 dl maitoa 0,5 dl sokeria 2 rkl maissitärkkelystä 1 tl vaniljasokeria Mittaa vesi, mustikat ja sokeri kat tilaan
?Muu lukija 2. Voit pos tittaa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun ja/tai muuta toimitukselle osoitettua postia. ?Vastasi odotuksiani . Riku Aalto ja Paula Immo tarjoavat kirjassaan työkaluja, joiden avulla voi oppia tunnistamaan, mitä keho ja mieli milloinkin kaipaavat. . Arvomme vastaajien kesken kirjapaketin. Palkinnon arvo on 79,80 e. Aarre 1/2021 V astaa oheiseen lukija kyselyyn 24.2.2021 mennessä ja osallistu arvontaan. Varusta kuori kirjeposti merkillä. KIITOKSET KAIKILLE VASTAAJILLE! MIKÄ ARTIK KELI KIINN OSTI, MIKÄ EI. 1. ?Tilaajan perheenjäsen . ?Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Tekoja nyt! on ensiapukirja akuuttiin maailmantuskaan. . ?Irtonumeron ostaja . VASTAA, NIIN VOIT VOITTAA! Mitä pidit Aarteesta. NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO SÄHKÖPOSTI VASTAAJAN SYNTYMÄVUOSI Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Maarit Lassanderin kirja Rahaviisaus auttaa ymmärtämään omaa suhdetta rahaan. ?Ei vastannut odotuksiani Perustelu:. ?Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY POSTITA KYSELYLOMAKE tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Kirja palkinnon voitti arvonnassa itselleen Päivi Tolppanen, Siika järvi. ?Aarre-lehden kestotilaaja . Aarre 1?/?2021 VAKIOT 75. 8–21). Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. 3. Muista merkitä palautteeseen, onko se tarkoitettu vain toimituk selle vai julkaistavaksi Aarteen Keskustelua palstalla. VOIT LÄHETTÄÄ PALAUTETTA myös sähköpostitse osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi tai verkko palvelumme kautta aarre lehti.fi. ?Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. ?Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. 020 413 2277 (ark. LISÄTIETOJA atena.fi, docendo.fi, otava.fi VASTAA NÄIN LUKIJAKYSELY LOMAKKEEN VOI täyttää Aarteen verkkosivuilla osoit teessa aarrelehti.fi/kilpailut TAI VOIT POSTITTAA kyselylomak keen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Kerro mielipiteesi Aarteesta ja voita upea kirjapaketti. ?Olen . ?Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista: 7. Varusta kuori kirjepostimerkillä. VIIME VOITTAJAT AARRE 10/20:N kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Tehokasta maisemanhoitoa
Minulle rikkaruoho on rikkausruoho ja hyötykasvi siinä missä lehtikaali, puna juuri tai porkkana. Ota villivihannekset mukaan arkeesi! Saat ilmaista ja herkullista superruokaa lähiluonnosta. Suomalai set villivihannekset ovat laadultaan ja ravinto arvoiltaan parempia kuin esimer kiksi keskieurooppalaiset, kiitos Suomen pitkän ja pimeän talven ja pitkien, valoi sien kesäpäivien. Villivihannek sia suosimalla tekee valinnan maapallon hyväksi ja tietää mitä syö. Minun kasvimaallani villivihannekset saavat rehottaa ja kasvaa rinnakkain ”hyötykas vien” kanssa. Puhtia kaamokseen Villivihannekset ovat superruokaa. Ne kasvavat itsekseen, valitsevat oman kasvupaikkansa ja puskevat sit keästi jopa asvaltin läpi. Ruuan matka pellolta pöytään voi olla pahimmillaan kymmeniä tuhansia kilometrejä. Kasvimaan rikkausruohoja Monet villivihanneksista ovat tuttuja rik karuohoja, kuten voikukka, vuohenputki ja vesiheinä, joita kitketään kasvimailta hampaat irvessä. Villin vihreän supermarketti on avoinna varhaisesta keväästä aina lu mentuloon saakka. Niiden matka lähiluonnosta, omalta pihalta tai mökkitontilta lautaselle on parhaimmil laan vain muutama metri. KIVIMETSÄSSÄ Teksti ja kuvat RAIJA KIVIMETSÄ | Kuvitus AINO SAARIKIVI Minulle rikkaruoho on rikkausruoho. Entä löytyykö keittiösi purkkirivistä kuivattua nok kosta, ikiomaa vihersekoitusta tai sian kärsämösuolaa sienten ja riistaruokien mausteeksi. Herkkuja lähiluonnosta. Luontoäiti on antelias, sillä villivihanneksia löy tyy kotipihalta, vanhoista pihapiireistä, niityiltä, polkujen varsilta, metsistä, rannoilta, luomupelloilta ja hakkuuaukoilta. Tämä tarkoittaa sitä, että jo pienessä määrässä villivihanneksia on paljon ravintoaineita, jotka tukevat terveyttä ja hyvinvointia. Näin itse kasvatetut perunat, purjot ja porkkanat saisi vat terveys ja makuakse lilla superbonuksen. Villivihanneksista saa runsaasti kui tuja, vitamiineja, antioksidantteja, hi venaineita, kivennäisaineita ja hitaita hiilihydraatteja, jotka auttavat pitämään verenpainetta, verensokeria ja kiloja ku rissa. Minun ruokalautasellani nuo villit antioksidanttipommit ovat sulassa sovussa herneiden ja kaalin rinnalla. Villivihannekset ovat myös erityisen hyvää kaamosruokaa, joka vahvistaa immuniteettia ja auttaa selviytymään paremmin pitkästä ja pimeästä talvesta. Entistä useampi suomalainen osaa etsiä luonnosta villivihanneksia ja hyö dyntää niitä arkiruuissa. Villivihanneksia riittää kaikille haluk kaille. Lisäksi villivihannekset ovat ihan teellista ravintoa suoliston terveydelle. Tämä edellyttää sitä, että kasvukaudella luonnon villejä vihreitä antimia pakas tetaan ja kuivataan talteen marjojen ja sienien tapaan. Villivihannesten syöminen on kestävän kehityksen valinta myös ruuan hiilijalanjäljen kannalta. Toivon, että sinäkin alkaisit nähdä rikkaruohot rikkausruo hoina, et enää kitkisi niitä kompostiin vaan ottaisit ne ruokalautaselle. Monia askarruttaa ruuan laatu suh teessa ruuan hintaan. Meillä Suomessa villiyrttien keruu on siinäkin mielessä helppoa, että meillä on jokamiehenoikeudet ja monin paikoin vielä erittäin puhdas luonto. Kasvit tunteva pääsee hakemaan herkullista ja hoitavaa ruokaa koko pitkän satokauden ajan. Tällä palstalla annan vinkkejä villivihannesten keruusta ja käytöstä ja myös ruokareseptejä, joilla pääset alkuun. Villivihannesten laatu on ensiluokkaista ja ne ovat ilmai sia. Ei kannattaisi. Villi toisi lautaselle voimaa ja huikeaa aromia, kesytetty pehmeyttä ja lempeyttä. Ekologista ravintoa Maapallon tulevaisuus askarruttaa mo nia. PAULA MYÖHÄNEN Uuden Kivimetsässäpalstan toimittaja, FM Raija Kivimetsä (s. Voikukat, siankärsä möt, vesiheinät ja muut villivihannekset voivat sisältää jopa kymmenkertaisen määrän antioksidantteja, vitamiineja ja kivennäisaineita verrattuna viljeltyihin kasveihin. Lautaselle päätyvä villivihreä tuo hyvän olon ja virkeyttä. 1962) on kokenut villiyrttikouluttaja ja tietokirjailija. Aarre 1/2021 HYVINVOINTI 76 O nko pakastimessasi voikukan lehtiä, ryöpättyä nokkosta, vuohenputkia ja maitohorsma parsaa
Selvitä ennen keruuta, ettei alueella ole käytetty torjuntaaineita tai keinolannoitteita. Vinkkejä! Psylliumjauhe parantaa gluteenittoman leivonnaisen rakennetta. Sekoita sitten kaikki pohjan ainekset keskenään. Villivihanneksia ei pidä kerätä läheltä vilkasta maantietä eikä huussien, sikaloiden, lantaloiden tai teollisuuslaitosten läheisyydestä. Valmista pohja: Sekoita psylliumjauhe, leivinjauhe ja suola gluteenittomien kaurajauhojen joukkoon. Sekoita feta, sipulija tomaattisilppu ja munat silputun nokkosen joukkoon. Muista! Villivihannesten keruuseen pätevät samat säännöt kuin sienestykseen. Aloita vajaalla kourallisella tuoreita kasveja ja lisää määrää viikoittain. Kerää vain varmasti tuntemiasi lajeja ja käsittele saalis heti kotiin tultuasi. Koristele pinta halkaistuilla kirsikkatomaateilla. 77 HYVINVOINTI Aarre 1/2021 Mehevä nokkosfetapiiras vie kreikkalaiseen makumaailmaan. GLUTEE NITON SY VÄ TY T KU VA T VM -A RK IST O. 1–2 rkl kuivattua kasvia vastaa noin 1 desi litraa tuoretta kasvia. Raijan nokkos-fetabataattipiiras (UUNIPELLILLINEN) 3,5–4 dl gluteenittomia kaurajauhoja 2 tl psylliumjauhetta vajaa 1 tl suolaa 2 tl leivinjauhetta 400 g soseutettua bataattia 1,5 dl kylmäpuristettua oliiviöljyä Täyte: noin 150 g tuoretta tai pakastettua ryöpättyä nokkosta 150 g fetajuustoa 1–2 punasipulia 3–4 valkosipulinkynttä 0,5–1 dl aurinkokuivattuja tomaatteja 2 luomumunaa 0,5–1 tl rouhittua limettipippuria pieni rasiallinen kirsikkatomaatteja 1 tl kuivattua oreganoa 1,5 dl juustoraastetta Valmista ensin täyte: Sulata nokkoset tai silppua tuore, ryöpätty nokkonen hienoksi. Moni villivihannesten syöjä voi hyvästellä ummetuksen. Hienonna fetajuusto muruksi haarukalla. Levitä täyte taikinapohjalle ja rouhi päälle hieman limettipippuria myllystä. Voit käyttää piirakan pohjaan kaupan valmista bataattitai porkkanasosetta. Painele hieman löysäksi jäävä taikina leivinpaperilla päällystetylle uunipellille. Aloita villivihannesten syöminen maltillisesti. Kuori ja silppua sipulit ja valkosipulinkynnet ja hienonna aurinkokuivatut tomaatit. Ripota pinnalle oreganoa ja juustoraastetta. Voit tehdä piirakan myös kuivatusta nokkosesta ja pakastetusta pinaatista; käytä tällöin pakastepinaatin lisäksi 2–3 rkl kuivattua nokkosta. Villivihannekset antavat virtaa, ja suolisto toimii hienosti. Paista uunin alatasolla 175 asteessa noin 40 minuuttia, kunnes pinta on hieman ruskettunut ja pohja kypsä. Nokkonen on sopiva keruukasvi myös aloittelijalle: yleinen, maukas, monikäyttöinen ja helppo tunnistaa
Tiainen pitää kehitystä hyvänä. ”Jäsenet omistavat metsänhoitoyhdistykset ja päättävät, miten yhdistykset toimivat.” Kohti isompia Suomessa on tällä hetkellä 59 metsänhoitoyhdistystä ja niissä HYVÄT NEUVOT Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI 200 000 jäsentä. Jäsenmaksuun sisältyy MTK:lle maksettava 12–18 euron edunvalvontamaksu. ”Metsänhoitoyhdistykset ovat kuitenkin ainoa aidosti metsänomistajan etua ajava puukauppatoimija”, Tiainen muistuttaa. Miksi jäsenyys kannattaa ja miten siitä saa parhaan hyödyn irti. 78 Aarre 1/2021 OMA TALOUS HYÖTY IRTI YHDISTYKSESTÄ Kaksi kolmesta metsänomistajasta kuuluu metsänhoitoyhdistykseen. Jäsenmaksu on metsäverotuksessa vähennyskelpoinen kulu.. Noin puolet kaikista puukaupoista kilpailutetaan joko metsänhoitoyhdistyksille annetuilla valtakirjoilla tai muuten yhdistyksen avulla. Merkittäviä jäsenetuja Metsänhoitoyhdistysten jäsenmaksuperusteita muutettiin viime vuonna. ”Hoidamme yhdessä MTK:n kanssa metsänomistajien edun valvontaa niin kotimaassa kuin Euroopan unionissa. ”Vaikka jäseninä on alle 70 prosenttia metsänomistajista, jäsentemme metsät kattavat yli 80 prosenttia yksityismetsien pinta-alasta. Takavuosina Suomen jokaisella paikkakunnalla toimi oma metsänhoitoyhdistys, mutta fuusioiden myötä niiden määrä on vähentynyt reippaasti. Vuosittainen jäsenmaksu vaihtelee 50 ja 250 euron välillä; keskimäärin se on 80 euroa. M etsänhoitoyhdistyksiin kuuluminen muuttui vapaaehtoiseksi seitsemän vuotta sitten, kun metsälakia uudistettiin. Koska monet metsät ovat yhteisomistuksessa, henkilöjäseniä on yhteensä noin 400 000. Kulu vana vuonna EU:ssa päätetään muun muassa metsästrategiasta ja ilmastotoimista, ja meidän on pidettävä huolta siitä, että Suomessa voidaan harjoittaa metsätaloutta myös tulevaisuudessa”, Tiainen painottaa. Osa jäsenistä kaipaa kuitenkin yhdistyksiltä aktiivisempaa yhteydenpitoa metsänomistajiin. Viime vuonna toteutetussa Metsätutka-kyselyssä yhdeksän kymmenestä metsänhoitoyhdistyksen jäsenestä kertoi olevansa tyytyväinen yhdistyksen toimintaan. Myös asiantuntemus lisääntyy, kun toimihenkilöt voivat erikoistua tiettyihin osaamisalueisiin.” Kilpailutus ja veropalvelu Metsänhoitoyhdistysten käytetyimmäksi palveluksi Tiainen nimeää puukauppapalvelut. Hän arvelee, että pienimpien metsäpalstojen omistajat saattavat painottaa metsässään muita arvoja kuin metsätaloudellisia eivätkä siksi koe tarvetta liittyä jäseneksi. Nyt jokaisessa yhdistyksessä on 5–8-portainen jäsenmaksu, jonka suuruus riippuu jäsenen metsäpinta-alasta. ”Isomman yksikön on helpompi tarjota jäsenilleen laadukkaita palveluja ja panostaa sähköisiin palveluihin. Metsänhoitoyhdistykset toimivat osana Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:tä. Metsänhoitoyhdistysten jäsenten metsätilat ovat siis keskimääräistä suurempia”, Tiainen kertoo. Toimitusjohtaja Jouni Tiainen Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:stä arvelee isojen metsäyhtiöiden tarjoamat sopimukset ja kumppanuudet syyksi siihen, miksi kaikki metsänomistajat eivät katso enää tarpeelliseksi kuulua metsänhoitoyhdistykseen. Myös puumarkkinoiden tilanteesta ja puun hintakehityksestä tiedottamista Tiainen pitää tärkeänä edunvalvonnan muotona, samoin metsäverotukseen vaikuttamista. Nykyään kaksi kolmasosaa metsänomistajista on jäsenenä metsänhoitoyhdistyksessä. Tähän aikaan vuodesta kysytään myös veroilmoitusten täyttöpalvelua
Helsingin palvelutoimisto järjestää valtakunnallisia webinaareja. Toimistoverkosto on vielä tiheä, sillä toimistoja löytyy 11 paikkakunnalta. ”Kaikille halukkaille pää kaupunkiseudulla asuvil le mhyjäsenille saamme tehtyä veroilmoitukset”, Jouni Tiainen kertoo. ”Täyden palvelun talo” Pohjois-Pohjanmaalla toimiva Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala on 7 400 jäsenellään ja 41 toimihenkilöllään Suomen seitsemänneksi suurin metsänhoitoyhdistys. Helsingissä hoidetaan muun muassa veroja sukupolvenvaihdosasioita. Mhy Pyhä-Kala pystyy palvelemaan hyvin myös etämetsänomistajia, ja Kilpivaara toivoo etämetsänomistajien olevan entistä aktiivisemmin mukana yhdistyksen toiminnassa. Viime syksyn valtuustovaalissa paikallisten metsänomistajien äänestysaktiivisuus oli yli 50 prosenttia ja etämetsänomistajien 35 prosenttia. ”Olemme pitäneet myös webinaareja, jolloin etämetsänomistajat pääsevät osallistumaan koulutuksiin helpommin. Kaksitoista kuntaa kattava yhdistys on saanut pidettyä metsänomistajat hyvin jäseninään, sillä alueen metsänomistajista 84 prosenttia kuuluu yhdistykseen. Sen sijaan omien metsien hoitotoimiin liittyvissä asioissa asioidaan aina paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Metsänhoitoyhdistyksistä löytyy vahvaa asiantuntemusta esimerkiksi kaavoitus-, suojeluja kiinteistökauppaasioihin. Tä mä vaikuttaa esimerkiksi veroilmoitusten täyttö palveluun. Yli tuhat jäsentämme teettää metsäveroja arvonlisäveroilmoituksensa meillä.” ”Liikevaihdostamme suurimman osan tuo puukauppaja korjuupalvelu. Monissa metsänhoitoyhdistyksissä vältetään koronan takia henkilö kohtaisia tapaamisia. Kaikki pääkaupunkiseudulla asuvat metsänhoitoyhdistysten jäsenet voivat asioida Helsingin Maalaistentalossa (Simonkatu 6) sijaitsevassa Metsänomistajien Palvelutoimistossa. 79 Aarre 1/2021 OMA TALOUS Asiointi korona-aikaan Jäsenmaksun suuruus riippuu metsäpinta-alasta. Kilpivaara lupaa toimihenkilöiden olevan aktiivisesti yhteydessä jäseniin ja muistuttavan ajankohtaisista metsänhoitotoimista. Valtakirjakauppoja teemme noin tuhat vuodessa”, Kilpivaara kertoo. Jos tarvitsemme lisätietoja, olemme yhteydessä asi akkaaseen puhelimitse, ja valmiin veroilmoitusai neiston toimitamme pos titse tai sopimuksen mu kaan. Seuraava webinaari pidetään 17. Välttämättömissä tapauksissa on mahdol lista sopia tapaamisaika.” Kätevintä asiointitapaa veroilmoitusasioissa kan nattaa tiedustella omasta metsänhoitoyhdistyk sestä. Toiminnanjohtaja Maunu Kilpivaara kertoo, että juuri tällä hetkellä yhdistyksen toimihenkilöillä pitää kiirettä. LISÄTIETOJA www.mhy.fi. Tänä vuonna koulutamme metsänkäsittelyyn Huomisen metsänomistaja -hankkeen kautta.” Kilpivaaran mukaan yhdistys haluaa olla täyden palvelun talo, josta metsänomistaja saa tarvitsemansa palvelut yhden luukun periaatteella. Veroja sukupolvenvaihdoskoulutuksia järjestetään joka vuosi ja metsänhoitoon liittyviä kurssejakin usein”, Maunu Kilpivaara kertoo. Jäsenten metsäpinta-ala on keskimäärin 48 hehtaaria. ”Käytetyin jäsenpalvelumme on veroilmoitusten täyttöpalvelu. Jäsenyyden myötä metsänomistaja saa alennuksia metsänhoitoyhdistyksen tarjoamista palveluista. Koulutusta jäsenille ”Järjestämme säännöllisesti koulutuksia jäsenillemme. Jäsenyyden kautta saa huomattavia alennuksia myös esimerkiksi polttoaineista, ammattilehdistä ja vakuutuksista. Jouni Tiainen näkee merkittäväksi jäseneduksi myös sen, että jäsenten metsät ovat automaattisesti PEFC-sertifioinnin piirissä. ”Pyydämme toimittamaan veroilmoitusaineistot Simon kadun aulapalve luun tai sähköisesti. helmikuuta, ja siinä käsitellään metsäpolitiikan, puumarkkinoiden ja metsänomistajan edunvalvonnan ajankohtaisia asioita. Monet yhdistykset antavat kymmenen prosentin alennuksen esimerkiksi puukauppaja veroilmoituspalveluista sekä metsäsuunnitelmien ja tila-arvioiden laatimisesta
0500 574 350 arvo.suutari@arvotarha.fi www.arvotarha.fi arvo suutari toimitusjohtaja KUIVIKETURVETTA JÄÄKETJUT • traktoreihin ja työkoneisiin • rekkoihin ja mönkijöihin • nastaketjut • neliskanttinastalliset liikenneketjut • paljon kokoja -helppo asentaa • opastamme valinnassa! Tilaa netissä tai soita 0400 895174/ 0400 157701 ENSI NUMEROSSA Tärkeä talvikorjuu kausi lyhenee myös Lapissa Pudasjärveläinen Heimo Hanhisuanto lähti savotoille 13vuotiaana Aarteen vinkit: Näin löydät hyvän käytetyn pakun metsäajoihin Pienten sahojen parivertailu Kirjoituskilpailun parhaat Tyrnipirtelö piristää SEURAAVA AARRE ILMESTYY 25.2.2021 KARI LINDHOLM Sodankyläläisen Mototappi Oy:n Ponsse Scorpion kaatoi puita Metsähallituksen talvisavotalla Muoniossa. Kysy lähim mästä kirjak aupas tasi!. 050 4120 785 Metsät kasvukuntoon! Arvoturve Oy Kouvolan Sippolasta! Tilaukset ja toimitussopimukset Arvo Suutari 0500 574 350 Jyrääntie 400, 45100 Kouvola www.arvoturve.fi Arvotarha Oy Jyrääntie 400 • 45100 Kouvola puh. K O T I ALB UM I KU V A EL I NA L AM PEL A Aarre 1/2021 Suosikki kirjasta jo 4. 80 VAKIOT PALVELUHAKEMISTO HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 Nimetön 3 1 1.6.2016 15:04:42 www.tuhka.info p. painos! KUNINGASMETSURI LUE LISÄÄ aarrelehti.fi/ kuningasmetsuri 25, 00 Tai osta kirja tarjou s hintaa n Helsin gin Maala isten talosta (Simon katu 6)
RISTIKKO 1/2021 OSAL LISTU JA VOITA ! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakyselylomakkeen. Ristikon 10/2020 ratkaisu: Avainsana: SUOMETSÄ Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN-muodossa MUISTA ANTAA NÄMÄ TIEDOT! Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. 8–16).. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. 81 Aarre 1/2021 VAKIOT Onnittelemme Ristikon 10/2020 voittajia: Terttu Laaksonen, Jämsä Paula Muurinen-Ignatius, Helsinki Markku Uitto, Jakkula Vastaa näin Täytä ristikon palautuslomake osoitteessa aarrelehti.fi/ristikko Tai lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 24.2.2021 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 1, PL 440, 00101 Helsinki. Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. 020 413 2277 (ark. Ristikon 1/2021 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 3/2021. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä
Lisäksi runsaasti eloperäistä ainetta sisältävät maa-ainekset poistetaan, jotta talot eivät altistuisi kosteudelle. Näillä alueilla puuston ja maaperän hiilivarastot ovat merkittävästi valtakunnallista keskiarvoa suurempia. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit Aarre 1/2021 VAKIOT 82 K aikki suomalaiset tottuivat varmaan aikanaan ajattelemaan, että metsäkato eli metsien pinta-alan väheneminen ei ole meidän ongelmamme. Jaakko Heikkisen vuonna 2016 julkaistun väitöskirjan mukaan kivennäismailla sijaitsevien metsien maaperän ylin metri sisältää tyypillisesti 40–119 tonnia hiiltä hehtaarilla. Puu kasvaa etelässä nopeammin, ja kaupunkien lähimetsiä on hoidettu puolittain virkistysalueina ja vain puolittain talousmetsinä. METSÄKATO KESKITTYY Etelä-Suomen suurien kaupunkien ympäristöön, erityisesti pääkaupunkiseudulle. RISTO ISOMÄKI Metsäkato ei enää johdu peltojen raivauksesta ISOMÄKI Nykyään todellinen syy on kaupungistuminen.. Kymmenkunta vuotta sitten Suomen metsät hupenivat noin 20 000 hehtaarin vuosivauhdilla. Tuho on yhtä totaalinen silloinkin, kun kyse on tien tai parkkipaikan raivaamisesta. Asuinalueilta kaadetaan nykyään käytännössä kaikki puut. Tutkimukset eivät valitettavasti tue tätä ajatusta, johon Suomen nykyinen asutuspolitiikka perustuu. Myös tästä eloperäisestä aineesta suurin osa vapautuu yleensä ilmakehään silloin, kun metsä hävitetään. Nykyään metsäkadon todellinen syy on kaupungistuminen. Jopa suurkaupunkien liikenne tuottaa asukasta kohden suuremmat päästöt kuin maaseudun liikenne. VIRALLISEN ARVION mukaan metsäkato aiheutti vuosittain noin miljoonan hiilitonnin suuruiset päästöt, kuusi prosenttia Suomen kaikista kasvihuonekaasuista. Kuitenkin myös metsien maaperä vapautti hiiltä ilmaan. Esimerkiksi Helsingin metsissä on usein hyvin suuria kuutiomääriä hehtaarilla. Jatkuva shoppailu kun on tyypillisemmin kaupunkilaisten eikä maaseudun asukkaiden harrastus. Ongelman syyt ovat kuitenkin muuttuneet. Kukaan ei puhu siitä, eikä siitä ole kunnollisia laskelmia. Kaupungistumiseen liittyvän metsäkadon päästöt pitäisi arvioida tarkemmin. Ne ovat tärkeä lisäsyy taistella kaupunkien kasvua ja maaseudun tyhjenemistä vastaan. Suomen metsien pinta-ala kasvoi vuosikymmenien ajan sitä mukaa kuin peltoja pistettiin pakettiin. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiede aiheisista lehti artikkeleistaan. Tämäkin oli tietysti vain 0,1 prosenttia eli noin yksi tuhannesosa metsiemme pinta-alasta vuodessa, mutta Suomen hiilipäästöjen kannalta asialla oli yllättävän suuri merkitys. Uusien asuinalueiden raivaaminen hävittää kuitenkin sekä puuston että maaperän hiilivaraston vielä perusteellisemmin kuin metsän muuttaminen pelloksi. Kerrostalot ovat energiasyöppöjä ja tuottavat asukasta kohden selvästi enemmän hiilidioksidia kuin maaseudun talot. Ero päästöissä on vielä musertavampi, jos myös välillisen kulutuksen päästöt otetaan huomioon. Pelloiksi raivattavan metsän määrä laski jo muutama vuosi sitten alle 2 000 hehtaariin vuodessa. Tiedotusvälineissä metsäkato liitetään vieläkin pellonraivaukseen, mutta tämä on vanhentunut tieto. Herättikö kolumni ajatuksia. Kaupungistumista on perusteltu sillä, että ihmisten pakkaaminen mahdollisimman tiheään pienentää ilmastoa lämmittäviä päästöjä. Kaupungistumisen aiheuttama metsäkato on unohdettu hiilidioksidipäästö. Jossakin vaiheessa tilanne kuitenkin muuttui. Metsäkadon aiheuttamat hiilidioksidipäästöt olivat siis todennäköisesti suurimmillaan selvästi yli 10 prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä – ja ne saattavat edelleen olla suurin piirtein samalla tasolla. Lisäksi liikenteen typpipäästöt ovat lannoittaneet niitä. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. Toisin sanoen nykyiset rakennusmenetelmät vapauttavat myös maaperän hiilivaraston hiilidioksidina ilma kehään. AIEMMIN METSÄKATO johtui ennen kaikkea metsän raivaamisesta pelloiksi erilaisten EU:n järjestelyjen ja säädösten takia. Sen takia menetetään vuosittain noin 9 500 hehtaaria metsää. Tämä luku oli epäilemättä vakava aliarvio, sillä siinä metsäkadon päästöt oli määritelty hehtaaria kohden yhtä suuriksi kuin metsiemme puuston keskimääräinen hiilivarasto. Näin siksi, että kaupungeissa suuri osa ihmisistä tekee pitkiä päivittäisiä työmatkoja omalla autollaan
NÄKYVYYTTÄ JA KESTÄVÄÄ MUKAVUUTTA Valtra-turvatyövaatteet ovat standardoituja turva-asuja, joilla varmistat näkyvyytesi hämärässä ympäristössä. NYT VERKKOKAUPASTA SHOP.VALTRA.COM SEKÄ VALTRA-JÄLLEENMYYJÄLTÄSI.. Pidä huolta turvallisuudestasi ja valitse tehokkaasti heijastavat Valtra-turvatyövaatteet
KIRJAUDU osoitteessa www.metsään.fi | ASIAKASTUKI apunasi: p. KÄYNNISTÄ SUOJELUSELVITYS LÖYDÄ LUONTOARVOT ILMOITA HIRVIVAHINGOISTA JAA METSÄTIETOJA HAE TUKEA METSÄNHOITOON KÄYNNISTÄ PUUKAUPPA LIITY LUOMUKERUUALUEESEEN LÖYDÄ TÖILLE TEKIJÄ LÖYDÄ METSÄNHOITOKOHTEET ILMOITA TYÖKOHTEISTA Suomen käytetyin metsäpalvelu.. Myös chatissa. Sinä päätät! Me tarjoamme sinulle perustiedot metsästäsi ja sähköisen asiointipalvelun – maksutta. 029 432 409, asiakastuki@metsakeskus.fi