oma talous Se ei tunnu hyvältä, että suojeluvaatimus tulee ylhäältä määrättynä. metsä ????. . luonto . 58 TYÖVÄLINEET Kokeilussa otsalamput s. . puu . . juuret . 38–57 Lahjan kanssa PUUNAJOSSA Hankasalmelainen Matti Makkonen tekee hankintapuut omilla suomenhevosillaan, s. 24 ?13,40 € 1 | 2022 AARRELEHTI.FI Made, Manalan asukki s. hyvinvointi . 78 Hyvät neuvot. s. s. 18 Vinkit metsäveroilmoitukseen s. . 32 ERIKOISPUUKAUPPA Yksitellen valitut hirsipuut s. 64 Vuokratuloa metsästä
valtra collection NÄKYVYYS LISÄÄ TURVALLISUUTTA. Heijastavat ja lämmittävät turvavaatteet koko perheelle verkkokaupasta sHop.valtra.com ja valtra-myymälöistä kautta maan
Veroil moituksen pohjatyö tehdään ympäri vuoden pitämällä kuitit tallessa ja muistiinpanot ajan tasalla. Nykykeskustelussa metsänomistajaa hämmentää muun muassa kärjistävä jaottelu ”luonnonmetsiin” ja ”puupeltoihin”. S uomen metsätalouden kokonaiskestävyys perustuu vuoden 1886 metsälakiin ja periaatteeseen, että metsää älköön hävitettäkö. Aarteen perinteinen esimerkki lomake täytetään Omaveropal velussa. Viime vuosikymmeninä metsätalouden käytäntöjä on haastanut luonnonsuojeluliike. Tällä hetkellä kuuminta keskustelua käydään luonnon monimuotoisuuden maailmanlaajuisesta heikkenemisestä. 3 Aarre 1/2022 METSÄ Aarteen veroopas löytyy sivuilta 38–57. Hakkuuaukkoa ei saa jättää oman onnensa nojaan, vaan metsänomistajan pitää huolehtia tilalle uusi taimikko. Ensimmäinen metsälaki tuli tarpeeseen, sillä 150 vuotta sitten maamme metsät olivat kehnossa kunnossa ja puuvarat huvenneet paikoin olemattomiin. Metsää ei saa hävittää. Niille, joille on ylipäätään mahdollista hoitaa veroasiat netissä, Omavero on kätevä työkalu. Esimerkiksi ison puukaupan tekevä kuolinpesä saattaa huomata, että metsät menivät mutta mitään ei jää käteen, kun verokarhu on ottanut omansa. Suomalaisten talousmetsien luonnonhoidon taso on nyt korkeampi kuin esimerkiksi 1980-luvulla. PÄÄKIRJOITUS. 1961) on hausjärveläinen metsänomistaja, joka harrastaa muun muassa ruskaretkeilyä ja villiruoanlaittoa. Suomessa metsätalouden toimintatapojen kehittämisen seurauksena noin 30 aiemmin uhanalaisen metsälajin luokitus on parantunut joko silmälläpidettäväksi tai elinvoimaiseksi. Välillä erimielisyydet ovat roihahtaneet metsäsodiksi, mutta isossa mittakaavassa sparraus on ollut hedelmällistä. Luontokadon ehkäisy on tärkeä tavoite, mutta paljon on myös tehty. Ajan mittaan metsiimme kertyy yhä enemmän luontoarvoja. Koskematonta aarnimetsää Etelä-Suomessa on lähinnä Vesijaon luonnonpuistossa – ja sekin on joskus historiansa aikana ollut talouskäytössä. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit MARI IKONEN LA RI LIE VO NE N / VM -A RK IST O KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Muun muassa tältä näyttää puupelloksi haukuttu suomalainen talousmetsä. Se on ollut työläs urakka, mutta parhailla hehtaareilla kasvaa nyt satoja kuutioita puuta. Jos joku nimittää metsääni puupelloksi, hän loukkaa Toivo-vaijani elämäntyön muistoa. Suomessa on jonkin verran metsiä, jotka on perustettu entisille pelloille. Karhu ottaa omansa Terveiset täältä puupellon keskeltä Ajan mittaan metsiimme kertyy yhä enemmän luontoarvoja. Itse asun sellaisen metsän keskellä, jota jo isoisäni vaali ja hoiti silmäteränään. Sen sijaan tavallisen, huolella hoidetun talousmetsän ja luonnonmetsän olennaisin ero kuulostaa olevan puuston ikä. M etsätuloa verotetaan ko valla kädellä. Joutoalueiden metsitystuen turvin puupeltoja perustetaan paraikaakin ihmiskunnan tulevaisuutta suojeleviksi hiilinieluiksi. Herättikö pääkirjoitus ajatuksia. Myös suojelutavoitteissa on osuttu yhteiseen maaliin, mistä kertoo Metso-ohjelman suosio metsänomistajien keskuudessa. Se ei ole veronkiertoa vaan viisasta taloudenhoitoa. Veroilmoituksen täyttämiseen kan nattaa varata aikaa ja hyödyntää kaik ki lain suomat mahdollisuudet oman kokonaisverotaakan keventämiseen. Lisäksi metsälaki edellyttää suojelemaan metsän erityisen tärkeät elinympäristöt kuten pienvedet ja lehtolaikut
Niitä luetaan keskittyneesti ja usein. Aikakausmedioihin uppoudutaan. Myös mainoksia. Sinä olet siellä. Lisätietoja aikkarimainonnasta: aikakausmedia.fi/sinaoletsiella. Ne kuljettavat lukijan toiseen maailmaan
6 Aarre 1/2022 METSÄ 26.1.2022 18 32 10 KANNES SA KA NN EN KU VA JY RK I LU UK KO NE N NRO 1 METSÄ 3 TERVEISET TÄÄLTÄ PUUPELLON KESKELTÄ 8 METSÄ NYT Lumi painaa puita 15 SOTAHEVOSTEN SAATANANMOINEN SAVOTTA Ruotsin-ajan oikeat armeijat toimivat kaura moottorilla, kirjoittaa Teemu Keski sarja. 16 AJANKOHTAISET AARTEET Käsilaukku koivusta ja metsänimisissä Kati Närhi. SISÄLTÖ Matti Makkonen tekee harvennushakkuut hevostyönä. 10 SAALIINA MIELEN RAUHA Tamperelainen Teuvo Koskinen pilkkii, koska avarassa, valkoisessa järvimaisemassa mieli lepää.. Sähköistä ilmoitusta ei tarvitse tehdä valmiiksi yhdellä istumalla. Samoin voi tuntua, että kohta on se hetki, jolloin kala ottaa kiinni.” Nivelrikko estää Maritta ViinikkaAution raivaustyöt mutta ei muita metsä harrastuksia. JUURET 64 SYVYYKSIEN VIIKSI NIEKKA Madetta on uskottu niin tietäjän apueläimeksi kuin paholaisen luomukseksi. JYRKI LUUKKONEN JY RK I LU UK KO NE N HA NN E M AN EL IU S 30 ”PARAS KORJUU TALVI MIESMUIS TIIN” Metsä Groupin puun hankinnasta vastaava johtaja Juha Jumppanen iloitsee hyvistä korjuukeleistä mutta on huolissaan kuljettaja pulasta. 32 HANKINTAA HEVOS VOIMIN Työhevosharrastaja Matti Makkonen ajaa kuitupuunsa tienvarteen perinteiseen tyyliin hevosella. 22 OLIKO 2021 HYVÄ VUOSI. ”Tietyillä alueilla minusta vain alkaa tuntua, että tästä saa kalaa. Se on hänen mielestään metsän etu, mutta palkitsevinta on yhteistyö hevosen kanssa. Tyytyväisyys puukauppavuoteen on aina suhteellista, kirjoittaa MTK:n tutkimus päällikkö Kalle Karttunen. 58 HIRSIPUITA HAKEMASSA Lievestuoreen Puttolankylältä poimittiin yli satavuotiaita mäntyjä hirsitalon seiniin. 24 VALOA PIMEÄÄN Otsalamput ovat kehittyneet niin, että kohtuuhintaisetkin ovat riittävän hyviä työkäyttöön. ”Jos hevonen tulee metsässä puskemaan tai nuuhkimaan, se on tyytyväinen.” Teuvo Koskinen kuvailee itseään intuitiokalastajaksi. 18 LEMPEÄÄ METSÄN HOITOA Maritta Viinikka-Autio hoitaa metsiään kolmen periaatteen mukaan. 38 AARTEEN VEROOPAS Metsäveroilmoituksen ja alv-ilmoituksen täyttäminen käy kätevimmin Omaveropalvelussa
Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion. OMA TALOUS 78 METSÄ VUOKRALLE. OTITKO HIENON KUVAN?. Peuraborssi hautuu miedolla lämmöllä täyteläisen makuiseksi. VAKIOT 71 LUKIJAKYSELY 77 RISTIKKO 81 ENSI NUMEROSSA 82 METALLEJA ON PAKKO KORVATA PUU PERÄISILLÄ MATERIAA LEILLA Puupohjaisista hiilikuiduista olisi mahdollista tehdä lä hes kaikkea sitä, mitä nyt tehdään metal leista, kirjoittaa Risto Isomäki. Metsän vuokraaminen on yksi keino hoi taa metsää ja saada tasaista tuottoa. 7 Aarre 1/2022 METSÄ 24 38–57 74 AARRE KOKEILU KA RI LIN D HO LM PUU 66 LUONNON KESKELLÄ Laura ja Petri Luokka nen halusivat perheen uuteen kotiin tilan tuntua, luonnonvaloa ja harmoniaa. Vaeltaja LedOtsa valo 500 on jykevätekoinen otsalamppu. LUONTO 72 MUUTOSTEN TUULIA Heikki Willamo tarkkailee uudessa sarjassaan luonnon vuodenkiertoa omassa pihapiirissään. MARI IKONEN RISTO JUSSI LA Aarteen veropaketin ohjeet ja vinkit auttavat metsäveroilmoituksen täyttämisessä. HYVINVOINTI 74 PEURAA PATAAN Nyt herkutellaan peura padalla, peura rokalla ja peura borssilla. AARRE JULKAISEE LUKIJOIDEN LUONTOKUVIA LÄHETÄ PAINOKELPOINEN KUVA (sähköisenä vähintään 1 Mt) sekä pieni kuvan ottami seen liittyvä tarina sähköpostitse (luonto kuva@aarre lehti.fi) tai postitse (Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus ”Luontokuva”, em me palauta kuvia)
Kaikkein herkimpiä lumija tykkytuhoille ovat pitkään ylitiheinä kasvaneet, juuri harvennetut männiköt. Parhaiten vaurioita voi ehkäistä huolehtimalla puiden hyvästä kasvusta. Luken, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen metsäkeskuksen LumiLaser-hankkeessa kehitetään menetelmää, jolla lumituhoja saataisiin kartoitettua laserkeilausaineistosta. ”Sitten, kun metsään on turvallista mennä, tuhot voi kartoittaa itsekseen tai metsäammattilaisen kanssa.” Tuhoalueiden kartoitus voi pian helpottua. Kun riukuuntunutta metsää harvennetaan, puut eivät kestä lumen taakkaa”, Melin selittää. »Yksi työpaikka teollisuu dessa luo kolme työpaik kaa muuhun yhteiskun taan, joko kuljetukseen ja palveluketjuun tai rahoilla pyöritettävään julkiseen sektoriin. Toistaiseksi hyönteistuhot eivät ole lumituhojen yhteydessä olleet yhtä vakavia kuin myrskytuhoissa, kertoo Markus Melin. Mhy Savotan Sonkajärven alueen metsäasiantuntija Marko Mustonen korostaa oikea-aikaisten metsänhoitotöiden merkitystä. Tekstit ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN | Kuvat VM-ARKISTO Lumi painaa puita Apua laserkeilauksesta Lumituhot kuuluvat metsätuholain piiriin. Rännän ja alijäähtyneen veden yhdistelmä luo otollisen pohjan tykkylumelle. Luonnonvarakeskuksen metsätuhokartalla Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Kainuu ja Lappi piirtyvät suurimmiksi lumituhoriskialueiksi. Tavoitteena on, että aineistosta voidaan keväisin nähdä laajat lumituhot, jotka edellyttävät toimia maanomistajalta. Parhaiten vaurioita voi korkeilla vaara-alueilla ehkäistä huolellisella metsänhoidolla. ”Jatkossa metsänomistaja voisi saada tiedon Metsään.fin kautta, jos omaan metsään on kohdistunut laajaa tuhoa”, Melin kertoo. Tärkeintä on saada korjattua laajat tuhoalueet hyvissä ajoin.” Mustonen muistuttaa, että lumituhoja ei pidä mennä kartoittamaan silloin, kun puut notkuvat lumesta. Itäja Pohjois-Suomen vaara-alueet ovat altteimpia lumituhoille. ”Metsiä ei pidä päästää ylitiheiksi, jotta puut eivät riukuunnu. Se tarkoittaa sitä, että laissa määriteltyjen kuutiorajojen ylittävä osuus tuhopuuta on poistettava metsästä määräaikoihin mennessä hyönteistuhoriskin vuoksi. Saman on huomannut Marko Mustonen: ”Mitään laajamittaista hyönteistuhoa ei lumituhojen yhteydessä ole meilläpäin ollut. Se tarkoittaa, että heti kun kustannusten nousuvauhti kiihtyy, on isolla osalla yrittäjiä ongelmat sylissä.» Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola metsäkoneja kuljetusyritysten kannattavuusahdingosta (Koneviesti 1/2022) KU VA T M AR IA M IKL AS JA CA RO LIN A HU SU Aarre 1/2022 METSÄ 8 PEKKA FALI METSÄ NYT Lämpötilojen vaihtelut, jäätävät sateet ja lumi altistavat puita vaurioille. Vaurioita voi ehkäistä huolellisella metsän hoidolla.. ”Riski on ilmeisin yli 200 metriä merenpinnan yläpuolella. Ensim mäisen kerran sitten 40luvun lopun on tilanne, jossa on oikeasti mahdol lista neuvotella uusista sopimuksista.» UPM:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén (Maaseudun Tulevaisuus 12.1.2022) »Metsään perustuvien tuotantoketjujen alkupään voittomahdollisuudet on puristettu hyvin pieniksi. Puunmyynti tulojen kanssa kerrannais vaikutus talouteen on tosi iso.» Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen (MT Metsä 10/2021) »On historiallisen ainut laatuinen hetki. Jos ensiharvennus tehdään myöhässä, puut eivät pääse järeytymään ja riukuuntumisen riski on suuri.” Kuusi kestää mäntyä paremmin lumen painoa. P inta-alalla mitattuna lumi on vakavin metsätuhojen aiheuttaja Suomessa, kertovat tulokset edelliseltä Valtakunnan metsien inventoinnin kierrokselta (2014–18). ”Puu kestää, kun järeys ja pituus ovat hyvässä suhteessa. Siellä sääolosuhteet ovat otolliset lumen kertymiselle puiden latvustoihin”, tutkimuspäällikkö Markus Melin Lukesta kertoo
Luonnonhoidon tukea kului vajaat kymmenen miljoonaa euroa. Edellisvuonna nuoria metsiä hoidettiin Kemeratuella yli 155 000 hehtaaria, viime vuonna vain 129 000 hehtaaria. Jotkut pohjoisemman Suomen metsänomistajat ovat sitä mieltä, että Kemera-kelpoisuus jättää taimikon liian harvaksi. Tehtaiden tuotevalikoima on muuttunut asiakkaiden tarpeiden mukaan ja yritysostojen kautta. Maaliskuussa yhtiön hallitukseen on nousemassa ennakkotietojen mukaan Metsä Groupin entinen pääjohtaja Kari Jordan. Joulun alla Stora Enso kertoi investoinnista Varkauden pakkauskartonkitehtaaseen. 9 METSÄ Aarre 1/2022 STORA ENSO Kemeraa jäi käyttämättä Vaurautta metsästä jo 150 vuotta N ykyinen Stora Enso syntyi vuonna 1998, kun suomalainen Enso Oyj ja ruotsalainen Stora AB yhdistyivät. K estävän metsätalouden rahoitustukia jäi vuonna 2021 käyttämättä ennätyksellisen paljon. ”Lankut ja laudat ovat jalostuneet massiivipuuelementeiksi. Yhtiön teollinen toiminta alkoi, kun norjalainen Hans Gutzeit perusti Suomen suurimman höyrysahan Kotkaan vuonna 1872. Tänä vuonna Stora Enso juhlii 150-vuotista taivaltaan Suomessa. Yhdeksi syyksi on arveltu tuen tiukkoja sääntöjä. Metsäkeskuksen tilastojen mukaan tukirahaa jäi käyttämättä 16,5 miljoonaa euroa. Jääsken Enso, nykyinen Svetogorsk, oli ennen sotia Suomen merkittävin teollisuuskeskittymä ja erikoistunut puunjalostukseen.. Yhtiön uusimpia innovaatioita on esimerkiksi Kotkan Sunilassa käynnistetty koelaitos, jossa puusta erotetusta ligniinistä valmistetaan materiaalia akkuihin. Yrityksen Enso-nimi periytyy Jääsken pitäjän Enson teollisuustaajamasta, joka jäi viime sodissa täpärästi Neuvostoliiton puolelle. Kemeraan oli varattu viime vuonna 58,8 miljoonaa euroa. Metsäteihin tukea käytettiin vajaat viisi miljoonaa euroa, suometsiin 2,2 ja terveyslannoituksiin 1,5 miljoonaa euroa. Ligniini poimitaan talteen sellutehtaan perusprosessista. Metsänhoidon asiantuntijoita huolestuttavat erityisesti nuorten metsien hoitorästit. Nykyään Stora Enso toimii Suomessa 11 paikkakunnalla ja työllistää noin 6 000 henkilöä. Selluloosan lisäksi puusta hyödynnetään nykyään myös puun ligniini ja hemiselluloosa”, sanoo Stora Enson Suomen maajohtaja Seppo Parvi. Vuonna 2022 juhlitaan myös Stora Enson Anjalankosken tehtaiden 150-vuotista taivalta, ja Veitsiluodon sahan käynnistymisestä tulee kuluneeksi sata vuotta. ”Uskomme, että kaikkea, mitä tänään valmistetaan uusiutumattomista materiaaleista, voidaan valmistaa puusta”, Parvi sanoo
SAALIINA MIELENRAUHA Teuvo Koskinen on pilkkinyt pikkupojasta lähtien. Teuvo Koskisen paras pilkkikausi alkaa, kun päivä kevättalvella pitenee ja jäällä voi viipyä yhä kauemmin. Avannolta hän löysi elämäntavan, joka tuo ruokaa pöytään, helpotusta työstressiin, lohtua suruun ja tekemistä eläkepäiviin. Varusteet kulkevat kätevästi mukana ahkiossa. HENKILÖ Teksti TUIJA MANNERI | Kuvat JYRKI LUUKKONEN Aarre 1/2022 METSÄ 10
KUKA. Tampereen Kauka järvellä Teuvo Koskinen onkii sekä kalaa että nostalgisia muistoja iso jen ahventen vuosista. Tampereella Perhe. Ei ole, koska tosisaaliita ei tarvitse värittää Vinkki aloittelijalle. Paistetut ahvenen mätipussit ja kuhafilee uusien siiklien kanssa Kalavale. Hank kiudu kokeneen kaveriksi. Myös itsekseen etsiminen antaa upeita elämyksiä ja kokemus karttuu 11 METSÄ Aarre 1/2022. Teuvo Koskinen Ikä. Eläkkeellä tarkkailu luokan erityisluokanopet tajan virasta, rekisteröity nyt kakkosluokan kaupal liseksi kalastajaksi Harrastukset. Leski, kaksi aikuista poikaa ja kolme pojanpoikaa Työ. Avanto uinti, kuntoilu, kalastus sekä toi minta paikallisissa, alueel lisissa ja valtakunnallisissa kalastus järjestöissä Kalaherkku. 70 Koti
Sen Koskinen jättää variksille. ”On koukuttavaa nähdä ruudulla kalat, kuinka ne nousevat ja iskevät kiinni. ”Järveen olivat päässeet kehittymään isojen ahventen vuosiluokat, ja olin siinä porukassa, joka sai kuoria kermat päältä. Sitä hän on kartuttanut yli kuusi vuosikymmentä. ”Jokainen järvi on omanlaisensa, joten on perehdyttävä kalojen käyttäytymiseen ja järven sisimpään olemukseen. L umi ratisee tamperelaisen Teuvo Koskisen jalkojen alla. Kokemus ja opiskelu pereh dyttävät pilkkijän siihen, miten kun kin järven kalat käyttäytyvät. Hän vetää perässään ahkiota, jossa kulkevat pilkkivehkeiden lisäksi eväät ja nuotiopuut. Matkaa parkkipaikalta kala-apajalle kertyy vajaat puoli kilometriä, mutta ajatuksissaan Koskinen vaeltaa kauemmas, 1960-luvun lopulle ja 1970-luvulle, jolloin hän istui satoja tunteja pilkillä kotijärvensä jäällä. Juuri tässä, ”länsipään etelärannalla”, Koskinen rikkoi kerran toisensa jälkeen maagisen rajan ja sai yli kilon painoisia ahvenjötkäleitä. ”Näillä reissuilla ei hötkyillä. Kaukajärven ahvenpaikkakin löytyi, koska se tuntui oikealta. Avara sielunmaisema Isä laittoi pilkkivavan nelivuotiaan käteen. Esimerkiksi syvässä Kaukajärvessä kaloilla riittää ruokaa, joten ne eivät hamua pilkkiä nälkäänsä. Tulen Kaukajärvelle nostalgiareissuille istuskelemaan vanhalla lempipaikalla ja muistelemaan menneitä.” Siipirikosta tuli kaveri Kaira narskuu jään läpi, ja avannosta purskahtaa sohjoa ja vettä. Tärkeintä on hyvä fiilinki”, konkarikalastaja toteaa. Sitä jatkui vuosia.” Kohti järven olemusta Saaliin saaminen ei ole koskaan ollut Koskiselle itsestäänselvyys. Se on vähän salatiedettä, josta ei paljon muille puhuta”, Koskinen naurahtaa ja kuvailee itseään intuitiokalastajaksi. ”Enää en välttämättä tarvitse kalaa. On oltava oikeassa paikassa oikealla hetkellä oikeilla välineillä ja syvennyttävä asiaan. ”Tietyillä alueilla minusta vain alkaa tuntua, että tästä saa kalaa. Se oli aikaa, josta Koskinen sai kalastusporukoissa mainetta Kaukajärven legendana. Voi sitä haltioitumisen tunnetta! Työkseen Koskisen isä piti kunnossa tekstiilitehtaan koneita. 12 Aarre 1/2022 METSÄ Parin viime vuoden aikana Teuvo Koskinen on palannut akkuporakonekairasta kuusi tuumaiseen käsikairaan. Samoin voi tuntua, että kohta on se hetki, jolloin kala ottaa kiinni.” Koskisen sisäistä näkemystä voisi sanoa myös kokemukseksi. Siitä se lähti, ja ensimmäinen ahven on piirtynyt tarkkana kuvana Koskisen mieleen. Nytkin näkyy, miten ne heti tulevat pilkkiä katsomaan.” Jään alla on vettä 15 metriä ja siiman päässä mormuska. Elektroniikka on tuonut pilkkimiseen uusia sävyjä. ”Jotkut kairaavat reikiä pitkin järveä. Ensimmäiseksi siihen tarraa pieni ahventirri. Yhdenkin talven eräs siipirikko lintu odotti vanhassa rantakuusessa häneltä aina ateriaa. Kun sillä tekee avannon, isotkin kalat mahtuvat läpi. Miehenä, joka jallitti järven isot ahvenet. HENKILÖ. Hän kuului myös tehtaan pilkkiporukkaan, joka sunnuntaisin kävi kalalla. Saappaan pohjissa ketjut varmistavat, että pilkkimies pysyy pystyssä vaikka Kaukajärven jää luistaisi. Suurin niistä painoi 1 710 grammaa. Itse teen yhteen paikkaan pari kolme reikää”, Koskinen juttelee ja virittää avannon viereen kaikuluotaimen
”Se vei ajatukset edes pikkuisen pois surusta ja menetyksestä.” ”Koronapandemian alussa ajattelin kauhulla, että entä jos tulee ulkonaliikkumiskielto. ”Kaikenlaista sontaa tuli työssä vastaan. 13 Aarre 1/2022 METSÄ Jäällä tarvitaan pitävät kengät, naskalit sekä kyky lukea ja kunnioittaa jäätä. Tai kokisi kuhaverkot Pyhäjärven Sorvanselällä. ”Väitän, että sinä päivänä he oppivat enemmän kuin pulpetissa istumalla.” Kalastamisesta tuli Koskisen tärkein henkireikä myös silloin, kun syöpä vei hänen vaimonsa 38 yhteisen vuoden jälkeen. Kun päivä pitenee, jäällä voi viipyä yhä kauemmin, mieluiten auringonnoususta lähtien. ”Tärkeintä on hyvä fiilinki ja kiireettömyys”, Teuvo tiivistää pilkkireissujensa tavoitteet. Jos Koskinen tänään haluaisi kotiin viemisiksi varmasti syötävää, hän istuisi ehkä Längelmävedellä. Isä teki sen eteen paljon töitä, ja minä aloin säestää siinä sivussa.” Teuvolla kalastaminen jatkui vielä sittenkin, kun se ei enää ollut taloudellisesti välttämätöntä. Jos joutuisin teljetyksi pirttiin, minut saisi viedä suoraan suljetulle osastolle.” Kalakannat ovat kasvaneet ”Nyt siellä on jotain”, Koskinen havahtuu ja kelaa siimaa. Jokaisella on oma sielunmaisemansa, ja minun mieleni lepää, kun ympärilläni avautuu avara, valkoinen järvimaisema ja saan katsella horisonttiin.” Tuska vaimeni hetkeksi Helmi-maaliskuu on Teuvo Koskisesta parasta pilkkiaikaa. Aikuisena hänen kalastusharrastukseensa tuli mukaan järjestötoiminta ja huolenpito kalakannoista. Ensimmäiset kolme vuotta hän eli kuin koomassa, mutta jaksoi välillä lähteä kalaan. Edelleen jokainen ottihetki sykähdyttää. Työvuosinaan Koskinen palautui kalastamalla tarkkailuluokan opettajan kuormasta. ”Nykyään puhutaan mindfulnessista, ja pilkillä kokee juuri sitä. Ensin luokka koki verkot Näsijärvellä, sitten palattiin koululle fileoimaan ja paistamaan kuhat ja syömään ne pottumuusin ja salaatin kera. Minun oli oltava paitsi opettajan myös isän, poliisin ja sossun rooleissa. Silloin kalamies tajuaa, että on tehnyt harrastuksessaan jotain oikein. Saaliit ovat nyt ihan toisenlaisia kuin nuoruudessani.” Koskiselle itselleen kalojen koot ja määrät ovat käyneet vähemmän tärkeiksi, vaikka edelleen jokainen ottihetki sykähdyttää sydäntä. Välillä on aikaa nuotiomakkaralle.. Tasapainopilkin päässä sätkii alamittainen taimen, joka saa saman tien molskahtaa takaisin syvyyksiin. Oppilaille oli rakennettava turvallinen olo luokassa, koska muuten moni heistä eli kaikkea muuta kuin turvallisessa maailmassa.” Kotitalouspäivinä Koskinen saattoi viedä oppilaat kalastamaan. Kuhaa hän joskus myös myy ja on siksi rekisteröitynyt kakkosluokan kaupalliseksi kalastajaksi. Siitä tuli elämäntapa, joka antaa saaliin lisäksi mielenrauhaa. Voi olla, että samaisen taimenen on juuri Koskinen istuttanut järveen. ”Aamuhetket ovat upeita, kun aurinko alkaa valaista maiseman.” Sellaisina hetkinä pääsee eroon ikävistä ajatuksista, joita pään sisällä pyörii. Tehtaiden päästöt vesistöihin ovat radikaalisti vähentyneet, ja ilmaston lämpeneminen on toistaiseksi hyödyttänyt ahvenen, kuhan, hauen ja särkikalojen kantoja. ”Sitten 1960-luvun on tapahtunut paljon hyvää. ”Tekstiiliteollisuuden palkat olivat pienet, ja työläisperheissä kalaa todella tarvittiin ruokapöydässä
”Aarolaisten ja muutaman muun kanssa on kasvanut keskinäinen luottamus. Ennen lumentuloa kala syö hetken aikaa hyvin, ja siksi moni kiiruhtaa jo viisisenttisille jäille. Kroolattavaa rantaan oli onneksi vain neljä metriä.” Tarkkana Koskinen on myös syysjäillä, jolloin pilkille olisi kova polte. Naskaleita ei näy kenelläkään, mutta Teuvo Koskisella ne ovat jäällä aina mukana. Sitten he saisivat kokea saman kuin minä ja isäni: kalassa tuntee olevansa osa luontoa.” Haurailla kevätjäillä sattuu yllätyksiä. ”Sytytyspalan ansiosta”, Koskinen virnistää ja ryhtyy paistamaan makkaraa. Sitten koiranulkoiluttaja. Se on kutsuklubi, jonka jäsenet harrastavat vanhan tamperelaisen tasapainopilkinvalmistajan Aaro Sillanpään pilkkejä. Yhteistä pilkkipäivää voisi kuvailla terapiaksi. ”Nykyään odotan kymmenen sentin jäätä. ”Se on minun sielunmaisemani.” HENKILÖ. ”Viihdyn hyvin yksinäni ja kuljen mielelläni omia polkujani, mutta tässä harrastuksessa voi myös saada mukavia kavereita.” Erityisen mielellään Koskinen lähtee pilkille Aaro-kerhon kanssa. Nuorena Koskinen teki niin itsekin. Illalla kotiin palatessa tuntuu tosi hyvältä.” Vaarilta pojanpojille Ohi suhahtaa hiihtäjä. Jäätä pitää osata lukea.” Vaarallisinta on haurastuva kevätjää. ”Haluan siirtää tiedot ja taidot seuraaville sukupolville ja muillekin, jotka näitä asioita osaavat arvostaa. Myyntituloja toivon lähinnä kalareissujen materiaalija polttoainekustannuksiin.” Kuin päivä terapiassa Nuotio syttyy yhdellä raapaisulla. ”Mieleni lepää, kun ympärillä avautuu avara, valkoinen järvimaisema”, Teuvo Koskinen miettii. ”Humpsahdin, koska avantouimareiden pumppu oli heikentänyt jään. Se kestää varmasti.” Yhtä varmaa on se, että Koskinen pilkkii poikiensa ja tulevaisuudessa toivoakseen myös pojanpoikiensa kanssa. Sitä Koskisella on kulkiessaan tapana tutkia kairaamalla, mutta silti sattuu yllätyksiä. 14 Aarre 1/2022 METSÄ ”Verkoilla saan syöntikalaa ja liikuntaa. Kerhon retkillä kalastetaan vain tasapainopilkeillä, tamperelaisittain ”puntareilla”. ”Hukkumistilastoihin en aio päätyä. Kuten toissa keväänä siianpyynnissä Hervannan Suolijärvellä. Välillä hän kalastaa ja evästelee muiden samanhenkisten pilkkijöiden kanssa
Korkeintaan muutama sata sissiä patikoi korvessa eväät kontissa. Joku onnekas sai ratsukon varustamisen vastineeksi verovapauden ja aatelisarvon. Lybecker tilasi maa-armeijansa kotiinkuljetuksen laivastolta. Sotaretkeily perustui pakosta kesäisiin laitumiin. Tarkoitus oli tukea Kaarle XII:n samanaikaista operaatiota ja hävittää Venäjän vastasyntynyt pääkaupunki, jota ruotsalaiset kutsuivat ”Petterborgiksi”. Niitä ei kannattanut jättää sotasaaliiksi. TEEMU KESKISARJA Sotahevosten saatananmoinen savotta KESKISARJA Laivoihin mahtui vain muutama hevonen.. Tunnetusti ”armeija marssii vatsallaan”, mutta vatsa ei täyttynyt saappaiden vaan kavioiden avulla. Tankit täyteen, kiitos. Suomen suurimman teurastamon kapasiteetti on nykyisin 500 nautaa päivässä. Virman, Roiman, Liiron ja Piirton pakko-otto tuntui pahalta. Tappaminen oli vaikeaa pistimillä ja miekoilla. Hevosista mahtuivat laivoihin vain upseerien muutamat arvokkaimmat. Mitään ei kuitenkaan kehkeytynyt, koska hyökkääjien huolto hyytyi. Kaiken kukkuraksi talonpojat menettivät välttämättömiä työhevosiaan. Sotilaiden evakuointi onnistui, mutta logistiset tuhot olivat peruuttamattomia. Siviili-ihmisten ja elikoiden elinehdot liiskaantuivat totaalisesti. Kuvittele viiden talon kylä, jolla oli parikymmentä hehtaaria viljapeltoa ja luonnonniittyjä lypsykarjalle. Lehmät ja lampaat nälkiintyivät talvisin, vaikka asujaimet saivat rauhassa niittää puronvartensa ja viritellä haasionsa. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit Aarre 1/2022 METSÄ 15 F antasiasarjoissa ratsuväki parveilee kuukausikaupalla lumisessa ja jäisessä erämaassa. Mitä ääniä mahtoi lähteä monituhatpäisestä laumasta synkässä ja myrskyisässä syysyössä. Sotakoneisto oli rehusyöppö. Mitä tehdä ylimääräisille. SUOMALAISTAUSTAISEN RATSUVÄEN eli hakkapeliittain urotyöt Keski-Euroopassa ovat hyvin tunnettuja. Lybecker liikehti aikansa ja huomasi sitten, että talvi on tulossa. lokakuuta 1708 Suomen lahden etelärannalla Laukaan inkeriläis pitäjässä Kolkanpään niemeen. Siinä on vain neljä kirjainta: rehu. 1971) on historia-alan yrittäjä ja historioitsija, joka on tutkinut muun muassa Suomen metsäteollisuuden historiaa, sotaja rikoshistoriaa. Myös dokumentit ja kirjat usein sivuuttavat vanhan sotahistorian avainsanan. Sotilaat eivät jaksaneet kantaa muonaansakaan ennen säilykkeiden ja energiapatukoiden keksimistä. SUOMESSA MOISIA rehumääriä ei kerta kaikkiaan ollut olemassa. Kolkanpään katastrofin jälkeen Suomen-armeija oli raportin mukaan ”käytännössä pilalla”. Liitän tähän surkeamman tarinan, josta tietänee vain pieni historiapiiri. Herättikö kolumni ajatuksia. Lystin lopetti lokakuun harmaus tai ensilumi. Viime sodista tiedämme, että haavoittuneen hevosen hirnunta vääntää sielua sijoiltaan. Ihmisillä oli luontokappaleisiin myös syvät tunnesiteet. Kauroja, silppua, heiniä ja olkia kului vuorokaudessa toistakymmentä kiloa per luupää. Haastavissa oloissa se ankkuroi illalla 8. Ilman rehua sotimisesta ei tullut mitään. Mitä tapahtui, kun ratsuväkirykmentti tai kuormaston pätkä pistäytyi heinäkuussa ikään kuin huoltoasemalla. Paluumatka Suomeen ei enää onnistunut maitse rehuongelman takia. Uhreja oli 6 000. Useammin esivalta korvauksetta ryösti kalustoa kyydityksiin ja kuljetuksiin. Nopeammin kävi ”vuojustaminen” eli kintustaminen, kintun katkominen. Kenraali Georg Lybecker lähti kesällä 1708 Viipurista liikkeelle 10 000 paljolti suomalaisen miehen ja yli 6 000 hevosen armeijalla. Toukokuussa Suomen ruoho ei kunnolla riittänyt hevosmassoille. Teltat, kassaja lääkekirstut, paloviinasammiot, upseerien tinapotat, työkalut, rummut, torvet, ruuti, kuulat sekä pronssija rautakanuunat kysyivät hirmuisia hevosvoimia. Tehokasta peliaikaa jäi noin neljä kuukautta. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti Teemu Keskisarja (s. LYBECKER MÄÄRÄSI ratsu-, rakuuna-, tykistöja kuormastohevoset ”joukkosurmattaviksi ja hengiltälyötäviksi”. Petterborgilaiset pelkäsivät rynnäkköä ja piiritystä pelkkien paaluvarustustensa takana. Sotahevosiin verrattuna heinäsirkat olivat hyötyeläimiä. Pienehkökin sotaretki vaati esimerkiksi: 100 päivää x 1 000 hevosta x 12 kiloa = 1,2 miljoonaa kiloa. Kynnöt ja kylvöt jäivät tekemättä vajeen vuoksi. Kutsumattomat asiakkaat kalusivat kaiken paljaaksi. Sotapäällikön suvi oli kaunis mutta lyhyt. Ruotsin-ajan oikeat armeijat toimivat kauramoottorilla. Revi siitä. Lybeckerin joukot pääsivät Kannaksen poikki ja Nevan yli
Myös heijastimia hän alkoi tehdä itse puusta. Nyt Weckman on pyörittänyt yritystään päätoimisesti pian vuoden ajan. Suunnittelija Pauliina Aarikka. ”Keksin, että sellainen heijastin olisi hauska, jossa lukee ’Olen loistava’. Runkopala taipuu verkkomaisen rakenteen ansiosta. Apuna omien töiden ohella häärää avopuoliso Anniina Ahti. Koonneet ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN. Nahkaisen olkahihnan pituus: 110 cm. Häneltä olen perinyt tekemisen filosofian, että kun tehdään niin tehdään kunnolla. Niistä tuli niin kivoja, että ajattelin niiden kelpaavan myyntiin asti.” Weckman alkoi kehittää Olen loistava -brändiä. Yhtenä päivänä menin kirjastoon kokeilemaan laserleikkuria. Runko vaahteraa, varjostin pellavaa. Hankin vanerin Koskisen Oy:lta. Sinne päin ei kelpaa”, Johannes Weckman kertoo. ANNIINA AHTI Olen loistavan mallistossa on juhlalaukku ja kuvan käsilaukku. Se on ollut Weckmanille myös ideasampo. Olen loistavan pajalla Helsingin Haagassa tärkein työväline on laserleikkuri. Hän on kehitellyt sillä omiin tuotteisiinsa sopivan taipuisan rakenteen vanerille. Hän suunnitteli kotimaisesta koivuvanerista koruja, asusteita ja kakkukoristeita. Hinta 149 e. Perustin siis heijastinkaupan ja pyöritin sitä leipätyöni ohella.” Työ median ja markkinoinnin parissa oli kyllä mielekästä, mutta koko ajan Weckmanin takaraivossa kolkutteli palo tehdä enemmän omin käsin. LISÄTIETOJA olenloistava.fi Käsilaukku koivusta AN NIIN A AH TI AJANKOHTAISET AARTEET ”Isäni on yksinyrittäjä, remontti reiska. Laukut käsitellään unikkoöljyllä. LISÄTIETOJA aarikka.fi »Puukkojen keräi leminen on ollut varma keino pääs tä ihmisten kanssa juttuun.» Kolme tuhatta puukkoa kerännyt Ilmo Juntunen (Metsästys ja kalastus 1/2022) »On aika epä todennäköinen kuolinsyy, että täällä päättäisi päivänsä peto eläimen suussa.» Kuhmon maaseudulla asuva kirjailija Aura Koivisto (Kodin Kuvalehti 2/2022) Aarre 1/2022 METSÄ 16 J ohannes Weckmanin yrittäjyys alkoi heijastimista nelisen vuotta sitten. Sen lisäksi miestä työllistävät erityisesti kakkukoristeet, jotka ovat nousseet Olen loistavan suosituimmiksi tuotteiksi. Kun mietin, mihin muuhun rakennetta voisi käyttää, sain idean laukusta.” Mallistossa on kaksi koivuvanerista käsilaukkua. Ne syntyvät kolmesta kappaleesta: sivupaloista ja runkopalasta. ”Koivuvaneria on mukava työstää. Käsilaukun koko: leveys 230 mm, korkeus 165 mm, syvyys 65 mm. Suomi on metsäinen maa, joten olisi hullua tilata puuta jostain kaukaa.” Parhaillaan Weckmanin työpöydällä on kolmannen laukkumallin piirustukset. Leikkelin puusta erilaisia muotoja ja esineitä. (Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2021) SITAATIT AA RIK KA Klassiset muodot Aarikan Keisarinna-valaisin, 325 e, on kotimaista käsityötä. kuutiometriä. PUU AARRE 6,5 Vuonna 2020 pientaloissa poltettiin runkopuusta valmistettua energiapuuta halkoina, klapeina ja metsä hakkeena 6,5 milj. ”Puinen kravatti oli ensimmäinen tuote, johon sovelsin taipuisaa leikkausta. ”Olen aina tehnyt käsitöitä puusta, muun muassa veistellyt
”Sileäkarvaisen mäyrä koiran karvoilla, vastentahtoisesti. Varoitukset on syytä lukea huolella. Sinikka Piippo & Pertti Salo: 100 teeyrttiä luonnosta ja puutarhasta (Minerva 2021) METSÄNIMISET 17 METSÄ Aarre 1/2022 Kati Närhi KUVITTAJA, 48 Missä pesit. Tägää kuvaan #aarrelehti niin kuvasi voi päästä tähän. Pidän hiljaisuudesta. Kirjataiteen komi tea valitsi Ei mikään -kuvakirjan vuoden 2020 kauneimpien kirjojen joukkoon.. ”Helsingissä, Arabianrannassa.” Vaellatko syksyisin. Minun puolestani puhe ja kaikki muu möly saisi olla kiellettyä ennen puoltapäivää.” Jemmaatko ruokaa. Kaunis keltasirkku on harmaan talvipäivän piristys!” MAIJA SAVOLAINEN Kati Närhi on palkittu Sarjakuva-Finlandialla teoksestaan Seitsemäs vieras vuonna 2016. ”En ikinä, syön kaiken kerralla. ”Saatan rääkyä, jos raivostun oikein kunnolla. ”Enemmän kuin muina vuodenaikoina. Emme palauta kuvia. Se istuu vain työpöytänsä ääressä kumarassa, nyhrää jotain omituista ja välillä hihittelee omille vitseilleen.” LISÄTIETOJA Kati Närhi on helsinkiläinen kuvittaja ja sarjakuvataiteilija. Välillä on vaikea hahmottaa, mikä on tarua ja mikä totta. KIRJAAARTEET LUONTOKUVA Jaoitko Instagramissa hienon kuvan. Kuvitus on runsas mutta kuvien päälle painettu teksti paikoin hankalaa lukea. Syksy on suosikkivuodenaikani ja silloin käyn mieluiten pitkillä kävelyillä. Kuva on otettu viime vuonna tammi-helmikuun vaihteessa. Heidi Kalmarin tietokirjan luettua on hieman hölmistynyt olo: toden totta lumi vaikuttaa näinkin moneen asiaan! Kirja on mukavasti soljuva kudelma Kalmarin omakohtaista tarinointia sekä asiantuntijoiden ja lumeen eri tavoin suhtautuvien ihmisten haastatteluja. Lähetä luontokuvasi (sähköisenä koko vähin tään 1 Mt) sekä kuvan ottamiseen liittyvä tarina osoitteeseen luontokuva@aarrelehti.fi tai postitse Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus Luonto kuva. Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion. ”Hirvittävän tylsä. Tuomo Kesäläinen: Suomen upeimmat muinaiskohteet (Karttakeskus 2021) SUOMEN TEEYRTIT VILLIYRTTIKAUTTA ODOTELLESSA voi perehtyä Suomessa kasvaviin ja kasvatettaviin kasveihin, jotka sopivat erityisesti teen valmistukseen. Koristan niillä myös asuntoni, ruokani, kirjeeni ja ylipäätänsä kaikki tavarani.” Millainen sarjakuvahahmo Närhi on. Varsinkin, jos suklaa lasketaan ruuaksi.” Miten koristat asujasi. KUUKAUDEN LUONTOKUVAN lähetti Maija Savolainen Nurmeksen Ylikylästä. Useimmiten kuitenkin pyrin pitämään nokkani kiinni. Heidi Kalmari: Lumen jäljillä (Docendo 2021) HISTORIAN JÄLJET PAINOPISTE ON lennokkaassa tarinoinnissa eikä lähdekritiikissä, kun Tuomo Kesäläinen johdattaa lukijan Suomen muinaiskohteille kuten jatulintarhoihin ja linnavuorille. Piippo ja Salo perehdyttävät lukijan peräti sataan kasviin ja opastavat yrttiteen saloihin. JOS LUNTA EI OLE LUMI ON suomalaiselle ainakin jossain määrin itsestäänselvyys. Kävelyillä suunnittelen, kuvittelen, keksin uusia asioita tai sitten vain annan ajatusten hortoilla.” Millaisissa tilanteissa rääyt. ”Erään maalais talon pihapiirissä oli satoja keltasirkkuja. Hänen ja Paula Norosen lastenkirja Yökoulu ja järkyttävä jättizombi (Tammi) sekä Närhin sanaton kuvakirja Kadoksissa (Capuchina Kustannus) ilmestyvät maaliskuussa
METSÄNOMISTAJA Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS Aarre 1/2022 METSÄ 18. Hakkuita tehdään vain tarpeeseen, arvokkaat luontokohteet suojellaan, ja ilmaston muutokseen varaudutaan suosimalla sekametsiä. Lempeää metsänhoitoa Maritta Viinikka-Autio hoitaa metsiään kolmen periaatteen mukaan
METSÄNOMISTA JA Maritta ViinikkaAutio nauttii luonnossa liikkumisesta. Maritta Viinikka-Autio Ikä: 64 Kotipaikka: Jyväskylän Korpilahti Ammatti: eläkkeellä oleva koulunjohtaja Perhe: puoliso Pekka, aikuiset lapset Maria ja Kalle, kohta kaksivuotias lapsenlapsi Lola Metsät: Metsä-Puustin ja Aapolan tilat Keuruulla, yhteensä 36 ha Harrastukset: talvella lumikenkäily, hiihto ja retkiluistelu, kesällä purjehdus, mökkeily, sienestys, marjastus, vaellus sekä metsänhoitotyöt ja polttopuusavotat 19 METSÄ Aarre 1/2022. Talvella lumisessa metsässä kulkeminen käy joutuisasti lumi kengät jalassa
Suunnitteilla olevalla hakkuuaukolla se merkitsee sitä, että kuvion uudistamiseen käytetään useaa eri puulajia. Löytyi jotakin muuta, lähde. Maritta Viinikka-Autio oli lähtenyt metsäkäynnille metsäneuvojansa, Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen Riikka Paanasen kanssa. ”Yhden hehtaarin kuvion joudun pitkin hampain hakkauttamaan aukoksi, sillä metsässä oli niin paljon myrskytuhoja.” Viinikka-Autiolle on tärkeää, että hänen metsistään korjattu puu käytetään mielekkäällä tavalla, esimerkiksi puurakentamiseen. ”Lähteen ympärillä kasvaa 1,8 hehtaaria yli satavuotiasta kuusikkoa. 5 Teetä hakkuut mahdollisuuksien mukaan keveillä koneilla. Tarkoitus oli keskustella tilan metsäsuunnitelman päivittämisestä sekä tarkistaa, ettei metsistä löytyisi kirjanpainajan vioittamia kuusia. Metsästä ei haeta jokaista irti lähtevää euroa, mutta hakkuitakaan ei vältellä silloin, kun niille on painava peruste. Yhtenä kriteerinä luonnoksissa on esitetty, että 20 prosenttia metsistä pitäisi jättää talouskäytön ulkopuolelle. Omalla kohdallani se olisi noin seitsemän hehtaaria, enkä kyllä tiedä, mistä siihen soveltuva alue löytyisi”, Viinikka-Autio sanoo. ”Metsäuutisointia kannattaa seurata useista eri medioista, jotta saa vinkkeliä asioihin ja pystyy muodostamaan oman näkemyksen. Aiemmat laskelmat eivät olleet ottaneet riittävästi huomioon ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia, kuivuuden aiheuttamia metsätuhoja. ”Viime metsäkäynnillä löysimme pari kuviota, joita on jatkossa tarkoitus harventaa jatkuvan kasvatuksen harvennusmallien mukaan ja samalla ohjata kohti sekametsää.” Vapaaehtoisuutta, ei pakkotoimia Tänä talvena harva metsänomistaja on välttynyt kuulemasta sanaa taksonomia. Siihen aikaan ei ollut paakkutaimia.” Isä kuoli 92-vuotiaana vuonna 2016. ”Tiesin, että tilan laidalla on rakennettu lähde, jota on joskus käytetty varavedenottopaikkana. Mutta se ei tunnu hyvältä, että vaatimus tulee ylhäältä määrättynä.” Marittan vinkit 1 Ole lempeä metsälle. Niitä ei onneksi löytynyt. Alue koostuu kahdesta erillisestä, Keuruulla sijaitsevasta tilasta, joiden metsänhoidosta hän vastaa. ”Riikka on pystynyt hyvin vastailemaan luonnonsuojelullisiin kysymyksiini.” Parhaillaan Paananen auttaa Viinikka-Autiota ohjaamaan metsiään kohti jatkuvan kasvatuksen mukaista metsänkäsittelymallia. Olin ehkä juuri ja juuri kouluikäinen.” Taimet saivat vahvistua pellossa vuoden verran, minkä jälkeen isä istutti ne metsään. Metsiä hakataan vain, kun se on välttämätöntä, ja kaikki, mikä voidaan suojella, suojellaan. ”Suosin pieniä sahoja ja olen myynyt puuta esimerkiksi Multian Sahalle.” Viiden puulajin metsä Jokin aika sitten Viinikka-Autio luki huolestuttavan uutisen, että Luonnonvarakeskus oli joutunut tarkistamaan hiilinielulaskelmiaan. Avohakkaamalla sen saisin huomattavasti suuremman summan kuin suojelemalla, mutta minulle ei ole tärkeintä se, että saan mahdollisimman paljon rahaa.” Omaa metsänhoitotapaansa Viinikka-Autio kuvaa sanalla hybridimalli. Päätila jäi Viinikka-Aution veljelle ja 36 hehtaarin metsäalue Maritta Viinikka-Autiolle. ”Varhaisimpia metsämuistojani on se, kun istutamme veljeni kanssa kuusentaimia riveihin peltoon. Samalla käyn kirkonkylällä tervehtimässä äitiäni.” Avohakkuu pitkin hampain Metsäänsä Viinikka-Autio pyrkii hoitamaan lempeästi. 6 Myy tukit pienille sahoille, jotta puu päätyy rakentamiseen. Hän peräänkuuluttaa maanomistajien parempaa osallistamista, kun laaditaan metsänkäyttöön vaikuttavia suunnitelmia. Metsäsuhde syntyi jo lapsena Metsä on aina ollut osa Maritta Viinikka-Aution elämää. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on osa Viinikka-Aution noudattamaa hybridimallia. 3 Toimi yhteistyössä paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kanssa ja kysy metsäneuvojaltasi, jos jokin askarruttaa. ”Kotoamme Korpilahdelta matkaa kertyy noin 70 kilometriä. Hieman myöhemmin myös Maritta oli mukana istuttamassa. 2 Seuraa metsäuutisointia ainakin kahdelta kanavalta, jotta saat eri näkökulmia. Pyrin käymään tilalla noin kerran kahdessa viikossa. ”Vesi oli niin kirkasta, että sitä olisi voinut juoda.” Kotiin päästyään Viinikka-Autio laittoi lähteestä kuvan Facebookiin naismetsänomistajien Lady Forest -ryhmään. Mutta tämä toinen lähde oli yllätys.” Viinikka-Autio kumartui katsomaan lähteen silmää, joka katsoi takaisin tyynenä ja tummana. ”Tarkoitus on istuttaa ainakin lehtikuusta, metsäkuusta, douglaskuusta ja mäntyä. Kuten esimerkiksi marraskuussa löytynyt lähde. Kuva keräsi nopeasti satoja tykkäyksiä. 4 Tarkkaile metsääsi ja ota tarvittaessa asiantuntija mukaasi metsäkäynnille. ”20 prosenttia on aika paljon. Lapsuudenkodissa Keuruulla perheen elanto tuli maaja metsätaloudesta. Ja koivua sinne tulee todennäköisesti luontaisesti.” ”Avohakkuun teettäminen harmittaa, mutta lohduttaudun sillä, että saan tilalle ilmastonmuutoksen kannalta kestävän metsän.” ”Musta tuntuu” ei riitä Vaikka Viinikka-Autio puhuu lämpimästi metsänsuojelun puolesta, hän painottaa metsänomistajan oman ajattelun ja valinnanvapauden tärkeyttä. Metsänhoidossa ei pidä mennä mutu-tuntumalla vaan tieto edellä.” Milloin jokin askarruttaa mieltä, Viinikka-Autio kääntyy Riikka Paanasen puoleen. ”Kuokan kanssa niitä istutettiin. Suojele aina kun voit ja selvitä sen mahdollinen rahoitus. ”Ei se vetele, että suojelualueet määritetään harppia kartalle kiertämällä. Oma kokemukseni on, että moni metsänomistaja suojelee vapaaehtoisesti tietyn osan metsästään. Kestävän rahoituksen luokitellulla EU sitoo rahan hinnan siihen, miten ilmastomyönteisestä investointikohteesta on kyse. 20 Aarre 1/2022 METSÄ E nsimmäinen tunne oli puhdas ilo. METSÄNOMISTAJA Metsäuutisointia kannattaa seurata useasta eri mediasta, Maritta ViinikkaAutio on huomannut.
Puolisonsa Pekan kanssa Maritta marjastaa, sienestää, purjehtii ja vaeltaa. Yhdessä toimiminen voi olla innostavaakin.” Nivelrikko ei sallinut raivaus sahan käyttöä. ”Suunnittelin, että hankin raivaussahan ja ryhdyn raivaamaan taimikoitani.” Intoa puhkuen Viinikka-Autio marssi Husqvarnan esittelytilaisuuteen ja ilmoitti tarvitsevansa koko setin. Korpilahdella on mahtavat sienimetsät. Mielestäni on vanhanaikaista ajatella, ettei yhteisomistajuus voisi toimia. Metsien suojeluun Viinikka-Autio suhtautuu myönteisesti mutta muistuttaa, että suojelun tulisi perustua vapaaehtoisuuteen.. Yksi periaate hänellä kuitenkin on: kumpikin lapsi saa tilasta samanarvoisen osan. Toinen hirviin liittyvä muisto on tuoreempi. Hänen kaksi perintömetsätilaansa sijaitsevat Keuruulla noin 70 kilometrin päässä kotoa. ”Metsäyhtymä voisi olla hyvä ratkaisu, tai sitten tila jää perinnöksi ja he saavat keskenään sopia asioista. ”Lapsemme asuvat Helsingissä, kumpikin on keskellä ruuhkavuosiaan. Viinikka-Autio pyrkii ohjaamaan metsiään kohti jatkuvaa kasvatusta ja sekametsärakennetta. Parin raivauspäivän jälkeen hän joutui toteamaan, ettei nivelrikko sietänyt työn raskautta ja yksipuolisia liikeratoja. 21 Aarre 1/2022 METSÄ Maritta Viinikka-Aution koti on Korpilahdella. Raivaussaha jäi käyttämättä Vuonna 2017 Viinikka-Autio jäi eläkkeelle koulunjohtajan virastaan. Ymmärrän, ettei sieltä niin vain irtauduta. ”Joka syksy keräämme kantarelleja, mustia torvisieniä ja suppilovahveroita ja säilömme niitä sekä lapsillemme että ystävillemme. Molemmat ovat kuitenkin kiinnostuneet metsästä ja osallistuvat metsänhoitotöihin mahdollisuuksiensa mukaan.” Tarkkoja suuntaviivoja sille, millä tavalla ja milloin omistajuus siirtyy, Viinikka-Autio ei vielä ole laatinut. Viinikka-Autio naurahtaa lapsuusmuistolleen: ”Oli kuutamoilta ja kuljimme metsäpolkua naapuriin isän ja äidin kanssa, kun yhtäkkiä polulle ilmestyi hirveä möykky.” ”Hirveä möykky” ei onneksi ollut sen kummempaa kuin hirvi, mutta pienen tytön sydän löi kiivaasti pitkän aikaa. ”Olimme Pekan kanssa retkellä Jämsän Vuorissalossa ja juuri purjehtimassa kohti Vaherin satamaa, kun näimme hirviemän kahden vasan kanssa uivan hurjaa vauhtia saaresta kohti manteretta.” Noin viiden solmun tuntivauhtia edennyt vene ei pysynyt hirviperheen perässä. Mutta aloitus oli hieno!” Muita metsäisiä harrastuksia nivelrikko ei onneksi ole haitannut. Metsäkoneiden jäljet vain hirvittävät, niitä on viime aikoina näkynyt niin paljon.” Hirviperheen uimaretki Parasta metsässä on sen tarjoama tunnelma: hiljaisuus ja rauha, linnut ja eläimet. Metsät jäävät lapsille Metsänsä tulevaisuuden suhteen Viinikka-Autiolla on yksi toive: että se siirtyisi mahdollisimman hyvinvoivana seuraavalle sukupolvelle. ”Tuolla ne vermeet ovat nyt käyttämättöminä
Vielä heinä, elo ja syyskuus sa puuta myytiin enemmän kuin aiempina vuosina. 22 Aarre 1/2022 METSÄ 500 1000 1500 2000 2500 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 1 Oliko 2021 hyvä vuosi. Puukaupan kokonaisarvo oli kuitenkin lähes ennätyksellisel lä tasolla. Voi olettaa, että liikkeellä olivat mattimyö häiset, jotka ajattelivat puun hintojen nousun jatkuvan sa hatavaran jyrkästi kohoavien hintojen seurauksena. Vuonna 2021 puukauppaa käytiin ajoittain jopa ennätysvuotta 2018 rivakammin. Näinhän hinnoille olisi pitä nytkin käydä, koska raakapuun kysynnän pitäisi seurata loppu tuotteen kysyntää. Kesäkuun ensimmäinen viikko kohosi huippuviikoksi, jolloin metsäteollisuus osti puuta 2,4 miljoonaa kuutiota. Kesä täytti varastot Moni metsänomistaja ehti myy dä puuta keväällä ja alkukesällä, jolloin puun hinnat kävivät kor kealla. Laskeva kehitys ei korjaantunut Graafi esittää Metsäteollisuus ry:n jäsenten puun ostomäärät yksityismetsistä neljänä viime vuotena. Hintojen yleinen nousu loppuvuodesta vei mennessään puun hinnan nousun viimeisetkin rippeet. Tyytyväisyys puukauppavuoteen on aina suhteellista, muistuttaa MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen. Määrien osalta voivat, mutta hintojen osalta eivät. Voivatko metsänomistajat eli raakapuun myyjät olla tyytyväi siä päättyneeseen puukauppa vuoteen. Vastaus kysymykseen onkin hyvin suhteellinen, koska emme tiedä tulevaa kehitystä. Se vaikuttaa merkittävästi puu kauppaa tehneiden tunteeseen siitä, ajoittivatko he kaupanteon oikein. Loppuvuonna puukauppa hiljentyi merkittävästi. PUUMARKKINAT Teksti KALLE KARTTUNEN | Graafi AINO SAARIKIVI 500 1000 1500 2000 2500 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 1 1000 m 3 Puukauppamäärät neljän viime vuoden ajalta LÄHDE Metsäteollisuus ry 2021 2020 2019 2018. Kova kysyntä käänsi puun alitarjonnan kesän myötä ylitar jonnan puolelle, mikä aiheutti puun keskihinnoissa paluun lähes lähtötasolle. Jokaisen vuoden viikko 2 sisältää myös viikon 1 ostomäärät. Puuta myytiin ennätyk sellisen paljon erityisesti kesä kuussa, yli kahdeksan miljoonaa kuutiometriä, mikä oli tuplasti edellisiin vuosiin nähden. V iime vuoden puu markkinoita leimasi vat erityisesti raaka puun kova kysyntä ja metsäteollisuuden lopputuotteiden hintojen nou sut. Mutta raaka puun pystyvarastojen täyttymi nen ja sitä myöten puun ylitar jonta sysäsivät hinnat laskuun
Voimme myös verrata puumarkkinoiden kehitystä muuhun talouteen tai muiden maiden puumarkkinoiden kehitykseen. JA RK K O SIRK IÄ / V M A RK IST O. Hyvät korjuuolosuhteet Vuonna 2021 sekä alkuettä loppuvuosi olivat puunkorjuun kannalta erinomaisia. Toisaalta kysyntä kohdistui erityisesti havutukkivaltaisiin kohteisiin. Metsätilastolliseen vuosikirjaan on koottu keskeiset tilastot Suomen metsistä, metsätaloudesta ja metsäteollisuudesta. Toisaalta sielläkin on tulevaisuuden uskoa ja investointeja tiedossa. Hintahuippuja voi ilmetä muutaman kerran vuosikymmenessä. Tiedot koskevat pääosin vuotta 2020. Sahatavaran tuotantoa ei pystytty nostamaan määräänsä enempää, vaikka kysyntää sahatavaralle olisi ollut kevään ja kesän aikana enemmänkin. Alkuvuodesta päästiin korjaamaan edellisiltä heikoilta talvilta jääneitä korjuurästejä. Hintahuiput pysyvät metsänomistajien muistissa pitkään. Ajankohtaista Luonnonvarakeskus julkaisi joulukuun puolivälissä perinteikkään Metsätilastollisen vuosikirjan 2021. Hintahuiput muistetaan Suomessa puumarkkinat ovat olleet melko vakaat, eikä markkinoiden ylikuumenemista suuntaan tai toiseen nähdä kovinkaan usein. Markkinat pyrkivät ohjautumaan tasapainoonsa kysynnän ja tarjonnan mukaisesti. Vaikka yksityisten metsänomistajien puukauppaa tehtiinkin paljon, korjuumäärät olivat vuoden mittaan vielä suuremmat. Tempoilevasta puukaupasta hyötyvät vain ne metsänomistajat, jotka pystyvät ajoittamaan myynnin korkeimpaan hintahuippuun. Kesähakkuumäärät olivat niin ikään kasvussa verrattuna aiem piin vuosiin. Toivon mukaan metsänomistajilla pysyisi muistissa myös ylitarjonnan vaikutus markkinoihin. 23 Aarre 1/2022 METSÄ Vuonna 2022 Aarteen Puumarkkinatpalstalla markkinoiden erityispiirteitä analysoivat vierailevat kirjoittajat. Kun Suomen puun hintakehitystä verrataan Keski-Euroopan vastaaviin, voidaan havaita, että siellä raakapuun hinnat nousivat esimerkiksi sahatavaramarkkinoiden hintakehityksen seurauksena vielä loppuvuodesta. Suomessa metsäja sahateollisuus onkin saanut ennätykselliset voitot lopputuotteiden hintojen nousun sekä vastaavasti alhaisten puuraaka-ainekustannuksien seurauksena. Katsommeko mennyttä kehitystä vai arvioimmeko tulevaa. Tällä kertaa loppuvuoden puukauppa jäi merkittävästi aiempaa alemmaksi. Lisäksi teoksessa käsitellään metsäluontoa ja metsien suojelua. Metsänomistajille avautui mahdollisuus tarjota myös uudistushakkuita talvikorjuukohteista, jotka menivät nopeasti korjuuseen. Päättyneen vuoden hintahuippua saatetaan muistella jälkikäteen ”koronahuippuna” samaan tapaan kuin on muisteltu esimerkiksi 1970-luvun öljykriisin vaikutuksia. Puun korjuumäärät kasvoivat vuonna 2021 lähes 20 prosenttia edellisestä vuodesta, mikä vastaa lähes kymmentä miljoonaa kuutiota. Talvikuukausien pitkät ja purevat pakkasjaksot tarjosivat otolliset olosuhteet puun korjuulle. Metsänomistajien lähitulevaisuuden uskoa puumarkkinoihin vahvistavat puun korkean kysynnän näkymät edelleen vuodelle 2022. Tulee uusia tilaisuuksia Teollisuus on tarvinnut korona-aikana puuta ennätyksellisen tee itse -puurakentamisen sekä pakkausmateriaalien kysynnän kasvun myötä. Toisaalta metsäteollisuuden etu on se, että raaka-aineen hinnat palaavat alhaiselle tasolle, kun puumarkkinat kääntyvät ylitarjonnan puolelle. Perinteisesti puukauppa on viime vuosina painottunut enemmän loppuvuoteen, jossa erityisesti marraskuu on erottunut vilkkaana puunmyyntikuukautena. Lisäksi puun tuonnin rajoitukset lisännevät kotimaisen puun kysyntää entisestään. Vuosikirjan maksuton verkkoversio löytyy osoitteesta stat.luke.fi enää loppuvuodesta, vaan puukaupan määrät ja hinnat laskivat aiempaan verraten. Tukkipuun hinnat nousivat monissa maissa Suomen hintakehityksen ohitse. Kenties vertailemme naapurin puukaupan ajoituksen onnistumista omaamme. Mikäli tällainen tempoilu jatkuu, markkinat pyrkivät ohjautumaan tasapainoonsa kysynnän ja tarjonnan mukaisesti. Sarjan aloittaa MTK Metsänomistajien tutkimuspäällikkö, MMT Kalle Karttunen. Tyytyväisyys vuoden 2021 puumarkkinoihin riippuu näkökulmasta. Samoin loppuvuodesta talvi saapui viime vuosia varhemmin. Havutukkien kysyntä kiihtyi kesää kohden, ja tienvarsija pystyvarastot niiden osalta alkoivat täyttyä. Onneksi uusia mahdollisuuksia puukaupan tekoon on tiedossa myös tänä vuonna ja tulevina vuosina. Kemin Veitsiluodon alasajo vaikutti myös alueellisesti erityisesti Pohjois-Suomen puumarkkinoihin. Muutamana viime vuonna julkaisun nimi on ollut Suomen metsätilastot. Paperiteollisuus on ollut metsäteollisuuden ainut kärsijä
24 Aarre 1/2022 METSÄ Otsavalon avulla kesän työtaakkaa voi tasata talven pimeisiin iltoihin. KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso Valoa pimeään 24 Aarre 1/2022 METSÄ. OTSAVALAISIMET AARRE KOKEILU Avuksi valintaan Videolla käymme läpi erilaisia otsalamppuja ja niiden ominaisuuksia. Polttopuiden katkonta otsalampun valossa ei ole sen vaikeampaa kuin päivänvalossa
Kaadettavien runkojen valinta on hitusen hitaampaa, mutta metsänomistajan tavallisella työtahdilla asialla ei ole suurta merkitystä. Metsätyön vaarallisin työvaihe, kaato, ei sen jälkeen ole hallinnassa. Paristojen takia ei sovellu kylmään. Jos lamppu sammuu kesken tukkipuun kaadon, muun muassa pitopuun oikean vahvuuden jättäminen käy mahdottomaksi. Hyvä otsalamppu voi valaista yli sadan metrin päähän, mutta lampun jättämissä varjoissa jotakin voi jäädä huomaamatta. Linssiä vetämällä voi zoomata leveän tai hyvin kapean ja pitkälle näyttävän keilan. Raivurin terä ja sahattavat tyvet näkyvät mainiosti. Koko metsää ei tarvitse valaista – riittää, kun lähialue näkyy hyvin. Olen itse käyttänyt otsalamppuja yli 25 vuotta. 25 Aarre 1/2022 METSÄ Otsalamppujen valoteho ja akkujen kestävyys ovat parantuneet niin, että kohtuu hintaisetkin ovat riittävän hyviä työkäyttöön. Otsalampun valossa tehty tilannearvio tukkipuun latvan käyttäytymisestä kaadossa ei ole yhtä luotettava kuin päivänvalossa. Työturvallisuuden kannalta metsätyö pimeässä sisältää aina enemmän riskejä kuin sama työ päivänvalossa. Valoteho: 500 lm Paino: 302 g Ominaisuudet: Jykevätekoinen ja painava otsalamppu, jossa virtalähde takaraivolla. Tukkipuut on viisainta kaataa päivänvalossa. P imeänä vuodenaikana päivänvaloa ei riitä pitkästi. Otsavalo helpottaa löytämistä, jos valo palaa, mutta sen varaan ei voi laskea. Fenix-otsavalojen pidike kiinnitetään kypärään kiinnikkeellä, jossa on kaksipuolinen liimapinta.. Lumi parantaa näkyvyyttä. Aamun pimeään Otsalampun avulla metsänomistaja voi lähteä metsään jo varhain aamulla. Vaeltaja Led-Otsavalo 500 Hinta: 14,95 e Kapasiteetti: paristot 4 kpl AA, eivät sisälly hintaan. Hakkuutyö otsalampun kanssa sopii vain kokeneelle. Fenix ja Lumonite (vas.) edustavat tarjonnan laadukasta päätä, Vaeltaja ja Biltema edullista päätä. Ensi käynti palstalla on silti syytä tehdä päivänvalossa. Kaksi tehotilaa ja vilkkuvalo. Edullinen. Lisäksi kaadossa pitäisi nähdä latvoihin. Suositus: Yksinkertainen peruslamppu lämpimään vuodenaikaan pihatöihin, mökille ja ulkoiluun. Aloittelijalle tätäkään ei voi suositella. Kokeilun ainoa paristoilla toimiva valaisin, muissa otsalampuissa on paremmin tehonsa säilyttävä akku. Hyvä otsavalo valaisee kirkkaasti sekä syksyllä mustan maan aikana että talvella lumisessa metsässä. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA Ei aloittelijoille Kun sahatyö on tuttua hommaa, kuitupuun hakkuu ja rankojen teko onnistuu pimeässä metsässä ihan mukavasti. Vanhantyylinen terävärajainen valokeila, jonka reunalta näkymä on heti musta. Rankaja kuitupuun hakkuu sujuu myös pimeässä. Raivaus otsalampun kanssa ei työturvallisuuden kannalta eroa kovin paljon raivauksesta päivänvalossa. Silloin apuun tulee otsalamppu. On hämmästyttävää, kuinka paljon ne ovat kehittyneet viiden viime vuoden aikana ledien kehityksen ansiosta. Otsalamppujen valaisimia, joita voi käyttää myös käsivalaisimina. Parhaiten raivaus otsalampun kanssa sopii varhaisperkaukselle, samoin sellaiseen taimikkoon, jossa kaadettavien valinta on helppoa. Metsän omistajalle otsalampusta on hyötyä niin metsässä kuin pihapiirissä. Loukkaantunutta sahaajaa on vaikeampi löytää pimeästä metsästä
Kolme tehotilaa ja vilkkuvalo. Neljä tehotilaa ja vilkkuvalo. Huonompana vaihtoehtona pidän sitä, että töitä jatketaan illalla väsyneenä otsalampun kanssa. Kolme tehoaluetta sekä punainen ja vilkkuva punainen. Roiskevesitiivis. Kypärän päälle vai alle. Aamun pimeydessä ja alkavassa sarastuksessa metsänomistaja on virkeä ja hyvävoimainen, mikä parantaa työturvallisuutta. CRX 239 Otsalamppu Hinta: 29,90 e Kapasiteetti: 800 mAh Valoteho: 540 lm Paino: 98 g Ominaisuudet: Kätevän pieni ja kevyt. Kun vielä hidastaa työtahtia ja lisää varovaisuutta, tapaturmariski pysyy hallinnassa. Toiminnaltaan yksinkertainen. Latausjohdossa magneettiliitäntä. Lisäksi takana kapea ja pitkä punainen valo, jonka saa vilkkumaan. Ei ole vedenpitävä eikä kestä iskuja yhtä hyvin kuin vastaavan tyyppiset hintavammat otsalamput. Liitäntä otsakappaleeseen kumisilla o-renkailla. Ominaisuuksiinsa nähden edullinen. Taskuklipsi, joka saisi olla tiukempi. Vanhantyylinen terävärajainen valokeila, jonka reunalta näkymä on heti musta. Suositus: Monipuolinen yleisvalo pihatöihin, mökille ja liikuntaan. Marjastus onnistuu ihmeen hyvin, ja suppilovahverotkin löytyvät, kun tuntee metsän ja tietää paikat. Taskuklipsi, joka saisi olla tiukempi. Silloin metsästä myös poistutaan valoisana aikana. Suositus: Monipuolinen yleisvalo pihatöihin, mökille ja ulkoiluun. Yleisvalo moneen Otsalamppu on kätevä lisävalo mönkkärin kuljettajalle pimeällä. Otsalamppu kohoaa silloin pitkin kypärän kuperaa pintaa ylöspäin noin puoleenväliin, samoin päähihna mahdollisine akkuineen kypärän takapuolella, mutta valaisin pysyy paikoillaan. Toimii ladattavan akun lisäksi myös kolmella AAA-paristolla. Hintaan nähden yllättävän hyvä. Liitäntä otsakappaleeseen kumisilla o-renkailla. Parhaiten otsalamppu valaisee sysipimeässä. Valokeilan voi zoomata linssiä kiertämällä laajasta kapeaksi ja pitkälle näyttäväksi. Korjaustöissä pimeässä se on erinomainen apu. Ei ole vedenpitävä eikä kestä iskuja yhtä hyvin kuin vastaavan tyyppiset hintavammat otsalamput. Myös puutteet käyttäjän omassa näkökyvyssä voivat haitata eniten nimenomaan hämärän aikaan. Vaeltaja Led-Otsavalo 900 Hinta: 29,95 e Kapasiteetti: 2 200 mAh Valoteho: 900 lm Paino: 123 g Ominaisuudet: Otsakappaleesta myös käsivalaisimeksi irrotettava pitkulainen alumiininen otsalamppu, jossa akku sisällä. Syksyllä otsalampun valossa voi leikata pihanurmikkoa. Tehon voi säätää myös portaattomasti ääripäiden väliin. Yksinkertaisuutta arvostavalle. Peräkärryn kanssa otsavalosta on hyötyä ahtaissa paikoissa kääntyessä tai kun haluaa nähdä, mistä kärryn renkaat kulkevat. Akun kesto lyhyehkö. Valaisin ei estä visiirin nostamista ylös. Sen jälkeen se käännetään osoittamaan sopivasti. Se lisää haaverin riskiä. Aarteen kokeilun kaikkia otsalamppuja voi käyttää metsurinkypärän päällä niin, että sivuhihnat kiepautetaan kuulosuojainten alapuolelta. Punaisen takavalon ansiosta erityisen sopiva pyöräilijälle.. Aamun ja illan puolihämärässä valotehon pitää olla riittävä ja akun kunnossa, jotta näkyvyys on hyvä. Kaksi tehotilaa ja vilkkuvalo. Kokeneelta polttopuiden sahaus ja klapien teko koneella tai kirveellä sujuvat otsalampun kanssa kutakuinkin yhtä hyvin kuin Biltema Otsalamppu 24-993 Hinta: 19,90 e, laturi 6,90 e Kapasiteetti: 2 200 mAh Valoteho: 600 lm Paino: 128 g Ominaisuudet: Otsakappaleesta myös käsivalaisimeksi irrotettava pitkulainen alumiininen otsalamppu, jossa akku sisällä. Varhain aloittanut voi lopettaa työt ennen iltahämärää, vaikka tekisi kunnon päivän. Vain otsapanta, ei hihnaa yli pään. Suositus: Kompakti yleisvalo pihatöihin, mökille ja ulkoiluun lämpimään vuodenaikaan. 26 Aarre 1/2022 METSÄ OTSAVALAISIMET päivänvalossa. Tarttuu magneetilla metalliin. Airam Rizzo -yleistyövalo Hinta: 49,90 e Kapasiteetti: 2 600 mAh Valoteho: 350 lm, boost 500 lm/10 s. Otsavalo valaisee myös lumitöitä tehdessä samoin kuin kävely-, juoksuja pyörälenkillä. Paino: 176 g Ominaisuudet: Etuosan lamppuosa pienikokoinen, takaraivolla järeä akku. Ominaisuuksiinsa nähden edullinen. Retkeilijälle otsalamppu on mahtava varuste, ja iltalennolla käynyt sorsastaja osaa otsalampun valossa kompuroimatta kosteikosta pois. Mönkijän ajovalo näyttää aina eteenpäin, mutta otsavalon voi suunnata minne haluaa, mikä auttaa reitin valinnassa. Suositus: Helppokäyttöinen yleisvalo pihatöihin, mökille ja liikuntaan
Kaksi tehotilaa, takana lisäksi punainen pistevalo. Portaaton valotehon sekä leveän tai kapean valokeilan säätö, joka on näppärä ja tekee käytön yksinkertaiseksi. Sen avulla lampun saa roikkumaan kätevästi vaikkapa rintataskuun. Erityisen kestävä akku. Suositus: Akun kestoltaan erinomainen otsalamppu vapaa-ajalle ja työkäyttöön, myös sadesäälle. Linssistä vetämällä voi zoomata leveän tai hyvin kapean ja kauas näyttävän keilan. Pyöräilijälle. Hyvät hihnat. 27 Aarre 1/2022 METSÄ Otsavalo on kesämökillä erinomainen apuri pimeänä vuodenaikana. Ledlencer H7R Core Hinta: 94,90 e Kapasiteetti: 4 800 mAh Valoteho: 600 lm, boost 1 000 lm Paino: 251 g Ominaisuudet: Lampun linssi suuri, takaraivolla järeähkö akku. Vanhantyylinen terävärajainen valokeila, jonka reunalta näkymä on heti musta. Tarttuu magneetilla metalliin. Vesija pölytiivis. Latausjohdossa magneettiliitäntä. Elvis Pro H2-R Hinta: 79,00 e Kapasiteetti: 2 600 mAh Valoteho: 420 lm Paino: 175 g Ominaisuudet: Lampun linssi suuri, takaraivolla järeähkö akku. Mahtava valoteho. Suositus: Yksinkertaisuutta arvostavalle todella simppeli peruslamppu pihatöihin, mökille ja ulkoiluun. 27 Aarre 1/2022 METSÄ Lumonite-valaisin, jossa on myös taskuklipsi. Klapien pilkonta talvella sujuu siinä missä kesälläkin. Suositus: Monipuolinen ja kestävä otsa lamppu vapaa-ajalle ja työkäyttöön ympäri vuoden.. Viisi tehoaluetta ja kaksi asetusta punaiselle valolle. Toimiva kiinnitys metsurinkypärään kiinnikkeellä (19,50 e). Liitäntä otsakappaleeseen metallipidikkeillä. Vanhantyylinen terävärajainen valokeila, jonka reunalta näkymä on heti musta. Erillinen kiinnike polkupyörän tankoon ja pyöräilykypärään. Kestävä akku. Pölynja vedenkestävä, kestää pudotuksen kahdesta metristä. Hyvä taskuklipsi. Fenix HM61R Hinta: 99 e Kapasiteetti: 3 500 mAh Valoteho: 1 200 lm Paino: 149 g Ominaisuudet: Otsakappaleesta myös käsivalaisimeksi irrotettava pitkulainen alumiininen otsalamppu, jossa akku sisällä. Kun tarvitaan sekä leveää että hyvin kapeaa valokeilaa. Latausjohdossa magneettiliitäntä. Takuu myös ammattikäytössä 5 vuotta
Erikoisuutena mahdollisuus käyttää reaktiivista tilaa, jolloin lamppu säätää itse valon ympäristön valaisutasoon sopivaksi säästäen akkua. Huikaiseva 1 600 luumenin valoteho, jonka kantama jopa 180 metriä. Lisäksi vakiotila. Näissä valaisimissa on jykevä taskuklipsi. Mahtava valoteho. Tehotiloja molemmissa neljä, lisäksi hyvä punavalo. Aarteen kokeilun kaikki otsalamput valaisevat uusina pimeässä riittävästi, ja parhaiden valoteho on huikaiseva. Mitä enemmän kapasiteettia, sitä pitempään akku kestää kaikilla tehoalueilla. Näin voi käyttää niitä valaisimia, joissa valo ja akku sijaitsevat otsalla. Pelkkä klipsilamppu ilman päähihnoja on hyvä lisä metsurin perusvarustukseen pimeänä vuodenaikana, vaikka sen kanssa ei tehdä töitä. Sen yksikkö on milliampeeritunti (mAh). Suurikokoinen painokytkin, toimii helposti myös hansikkaat kädessä. Akun kestoon nähden nopea lataus. Hyvät hihnat. Suositus: Monipuolinen ja kestävä otsalamppu vapaa-ajalle ja työkäyttöön ympäri vuoden. Akun käyttöaika kokeilun pisin. Lumoniteen on saatavana kypärän lippaan ruuvattava otsalampun kiinnike. Raivattaessa visiiri ylhäällä silmien suojana on syytä käyttää suojalaseja. Syvään työnnettynä klipsi pitää. 28 Aarre 1/2022 METSÄ OTSAVALAISIMET Jos raivaaja puskee ryteikköön pää edellä, kypärän päällä oleva otsalamppu saattaa kääntyä. Hyvät otsalamput näyttävät yli sadan metrin päähän ja valaisevat metsän laajalti. Petzlin otsalampun mukana tulee kypäräkiinnike, mutta se käy vain Petzlin kypärään. Kestävä akku. Viisi tehoaluetta. Fenix HM70R Hinta: 114 e Kapasiteetti: 5 000 mAh Valoteho: 1 600 lm Paino: 205 g Ominaisuudet: Järeä otsalamppu, jossa akku otsalla. Sen avulla lampun voi kiinnittää metsurinpuseron rintataskuun, olipa tasku vaakatai pystymallia. Kun visiirin laskee alas, silmikon sisältä tuleva valo heijastuu visiiriverkosta ja voi häikäistä. Niissä ei ole takaraivolla sijaitsevaa erillistä akkua, vaan akku on valaisimen sisässä. Pölynja vedenkestävä, kestää pudotuksen kahdesta metristä. Suositus: Monipuolinen ja kestävä otsalamppu vajaa-ajalle ja erityisesti työkäyttöön ympäri vuoden. Akun kapasiteetin suhteen paremman pään otsavaloissa virtaa riittää pitkänkin työpäivän ajaksi, kun ei käytetä tarpeetta maksimitehoa. Monikäyttöiset valaisimet Joistakin otsavaloista valaisimen voi irrottaa käsivalaisimeksi. Hätätilanteessa lampulla voi antaa valomerkkejä apuun tuleville. Oli yllättävää, että sekä hakkuu että raivaus onnistuvat ihan hyvin myös tällaisella rintavalolla, vaikka se ei käänny pään mukana. Monivalojärjestelmässä kuusi tehoaluetta kahdella eri lampulla, lisäksi kaksi punaista tehoaluetta. Takuu 5 vuotta. Erillinen kiinnike polkupyörän tankoon ja pyöräilykypärään, kypärän lippaan (ei metsurinkypärä) ja koukuilla jokaiseen kypärään sekä GoPro-kiinnike. Säänkestävä. Kävely autolle on helpompaa valaisin rinnassa, sahat ja kannut käsissä. Se toimii parhaiten visiiri ylhäällä, jolloin voi raivata suojalasien kanssa. Lumonite Compass R Hinta: 149 e Kapasiteetti: 3 500 mAh Valoteho: 1 200 lm Paino: 164 g Ominaisuudet: Otsakappaleesta myös käsivalaisimeksi irrotettava pitkulainen alumiininen otsalamppu, jossa akku sisällä. Jos lähtö metsästä venyy hämäriin, klipsilampun avulla tavarat löytyvät paremmin. Myös lähityöskentelyyn ja lukemiseen.. Liitäntä otsakappaleeseen metallipidikkeillä. Pölynja vedenkestävä, kestää pudotuksen kahdesta metristä. Hyvä otsapanta, jossa ei hihnaa pään yli. Suositus: Sopii erityisen hyvin jatkuvaan työkäyttöön, jossa valaisun tarve vaihtuu tämän tästä ja välillä pitää katsoa hyvin lähelle, välillä kauaksi. Tärkeä akun kesto Otsalamppuja vertailtaessa valovirran yksikkö luumen (lm) ei kerro kaikkea, koska maksimiteho on virtasyöppö, joka tyhjentää akun todella paljon nopeammin kuin vaikka keskiteho. Petzl Swift RL Pro reaktiivinen Hinta: 159 e Kapasiteetti: 2 350 mAh Valoteho: 900 lm Paino: 124 g Ominaisuudet: Pienikokoinen ja kevyt otsalamppu. Siksi jotkut raivaajat pitävät otsalamppua kypärän alla, pään ympärillä. Metsätyössä kuitenkin katsotaan lähes koko ajan lähelle, jolloin äärimmäistä valotehoa ei tarvita. Tällöin valaisimen ei tarvitse olla vedenpitävä. Fenix-otsavaloihin on saatavilla lisävarusteena kypäräkiinnike, jonka voi kiinnittää kaksipuolisella tarralla mihin tahansa metsurinkypärään. Toimiva kiinnitys metsurinkypärään kiinnikkeellä (19,50 e). Takuu 5 vuotta. Maksimitehosta on eniten hyötyä silloin, kun katsotaan kauas. Keskitehon käyttäminen pidentää akun kestoa. Takuu 5 vuotta. Latausjohdossa magneettiliitäntä. Hyvät hihnat. Useita tunteja kestävässä työkäytössä akun kapasiteetti on tärkeämpi tekijä. Hyvä taskuklipsi. Kun tarvitaan erityisen hyvää valotehoa ja akunkestoa. Joissakin malleissa valaisimen voi irrottaa ja kiinnittää taskuun. Kiinnike estää visiirin laskemisen kokonaan alas. Tarttuu magneetilla metalliin. Kiinnikettä käytettäessä päähihnat poistetaan, jolloin poistuu myös riski, että ne tarttuvat oksiin
Iso linssi, kirkas 1 000 luumenin laajakeilainen valo. Paloaika 3,5 tuntia, latausaika 5 tuntia. Hinta 42 e. Vain yksi käyttönappi. Toimii siis myös virtapankkina. Aarre 1/2022 Valoa ja virtaa A lumiinirunkoinen Airam Worky 10 W -työvalo on raskastekoinen ja kestävä työvalo sisäsekä ulkokäyttöön. Sen avulla Workyllä voi ladata kännykkää tai muita ladattavia laitteita. METSÄ 29 Aarre 1/2022 Otsavalo pysyy kypärässä paikoillaan, kun päähihnat kiepautetaan kuulosuojainten alta. Kypärän päällä lamppu ei haittaa visiirin toimintaa.. LISÄTIETOJA Airam, airam.fi Biltema, biltema.fi CRX, ikh.fi Elvis, ikh.fi Fenix, fenixvalaisimet.fi Ledlenser, nordictrail.fi Lumonite, valostore.fi Petzl, ikh.fi Vaeltaja, tokmanni.fi Etenkin helpohkojen kohteiden raivaus onnistuu otsalampun valossa niin pimeässä syksyllä kuin alkutalvella, kun lunta on vasta muutama sentti. Pehmustetut kulmat. Kapasiteetiltaan hyvätasoinen 4 400 mAh:n akku. Sen voi asettaa tasolle tai ripustaa roikkumaan. Takaosasta aukeaa luukku, jonka takana on latauspistoke sekä myös USB-liitin
44-vuotias metsänhoitaja (MMM) Espoosta Työ. Teksti MARKKUPULKKINEN | Kuva MARIAMIKLAS Juha Jumppanen Tausta. METSÄVAIKUTTAJA ”Paraskorjuutalvi miesmuistiin” Metsä Groupin puunhankinnasta vastaava johtaja Juha Jumppanen iloitsee hyvistä talvikorjuukeleistä. ”Metsäalan kestävyyttä pitää muistaa tarkastella myös taloudellisesta näkökulmasta.” KUKA. Sen sijaan kuljettajapula huolettaa. 30 Aarre 1/2022 METSÄ Juha Jumppanen muistuttaa, että yksityismetsien arvo on suurempi kuin suomalaisten osakevarallisuuden arvo. Vapaaajalla erityisesti metsän tarjoamat virkistäytymisja metsänhoitomahdollisuudet. Metsä Groupin puunhankinnasta ja metsäpalveluista vastaavan Metsä Forestin toimi alajohtaja 1.11.2021 alkaen, sitä ennen 21 vuotta Metsä Groupin muissa tehtävissä Parasta metsässä
Millaisina näet Metsä Forestin metsänhoitopalveluiden markkinat. Metsänomistajalle on kätevää sopia hakkuiden yhteydessä myös metsänhoitopalveluista. Olet ollut yli 20 vuotta Metsä Groupissa. Miltä talvi on näyttänyt korjuukelien kannalta. Olot puhtaille kuusikoille ovat muutaman vuosikymmenen kuluttua nykyistä haastavammat. Näin metsänomistaja saa rungoistaan oikeudenmukaisen hinnan. Kuinka suuri osa kotimaan puukaupastanne tehdään Metsäverkkopalvelunne kautta. Varsinkin Etelä-Suomessa talven alku oli upea, kun ensimmäisillä pakkasilla ei ollut vielä lumi maassa. Alan yleistä imagoa pitää saada edelleen parannettua, ja kuljettajille pitää pyrkiä tarjoamaan tasainen työllisyys ympäri vuoden. Puun jalostajalle tämän hinnoittelumallin hyvä puoli on se, että voimme katkoa rungot sellaiseen mittaan kuin haluamme ja saamme niistä irti parhaan jalostusarvon. Sähköistäkin kaupankäyntiä edeltää usein tapaaminen maastossa, ja lopullinen allekirjoitus hoidetaan digitaalisesti. Rajoituksella ei siis ole merkitystä puunhankintaamme paitsi ehkä kotimaassa lisääntyvän havukuitupuun hankinnan kilpailun kautta. Uskon, että myös Metsäverkon kautta käytävät videoneuvottelut lisääntyvät. Runkohinta määräytyy kuitenkin todellisuudessa poistettujen puiden tilavuuden mukaan. Sen sijaan harvennushakkuilla on huomattavasti vaikeampaa arvioida puiden järeyttä. Tarvitsemme Pohjois-Suomeen hurjasti uusia kuljettajia. Mitä se tarkoittaa käytännössä. Saamme dataa tuotantoketjuun suoraan maastosta monesta eri lähteestä. Kestävä kehitys on nyt integroitu olennaiseksi osaksi jokapäiväistä liiketoimintaamme. Myös Kuutio-kauppapaikalla on meille edelleen tärkeä merkitys ja hyödynnämme sitä mielellämme. Talviharvennusten ostot keskitämme tästä eteenpäin sopimusasiakkaillemme. Ilmastonmuutos ja sen myötä lisääntyvät metsätuhot ovat metsiemme kasvulle uhka, joka pitää ottaa vakavasti. Menetelmän läpinäkyvyys on ehdottomasti tämän hinnoittelumallin etu. Kemin investointihankkeen seurauksena kuitupuun käyttömme lisääntyy 4,5 miljoonaa kuutiometriä, ja tämä määrä halutaan hankkia valtaosin omistajajäseniltämme. Tähän tarkoitukseen kehitimme viime vuonna järeysrunkohinnoittelun, jossa otetaan huomioon poistettavien puiden järeyden vaihtelu. Tämä antaa hankintahakkaajille varmuutta tulevasta, ja he pystyvät suunnittelemaan esimerkiksi koneinvestointinsa paremmin. Alatte jatkossa suosia ”ammattimaisia hankintamyyjiä”. Tarjoamme meille vuosittain yli 350 kuutiota hankintapuuta myyville omistajajäsenille etuja. Suurimpana haasteena on metsäkoneiden ja puutavara-autojen kuljettajien saatavuus. Hankintapuu on meille yhtä tärkeää kuin pystypuu.. Uudistushakkuuleimikoita mahtuu vielä hieman talven korjuuohjelmiin. Miten se eroaa tavallisesta runkohinnoittelusta. Kemin tehdasinvestointimme tuo 1 500 uutta työpaikkaa, joista valtaosa syntyy korjuuketjuun. Järeysrunkohinnoittelu etenee niin, että toimihenkilömme käy maastossa arvioimassa tiettyjen kriteereiden perusteella poistettavan puuston keskijäreyden ja hinnan. Metsät herättävät tällä hetkellä intohimoista keskustelua moneen suuntaan. Myös ekologisessa kestävyydessä on edetty huimin harppauksin. Panostamme jatkossakin paljon metsänhoitopalveluihimme, sillä puunhankinnan strategiamme keskeinen osa on jäsentemme metsävarallisuuden arvon kasvattaminen. Tämä on mahdollistanut huomattavasti aikaisempaa tehokkaamman toiminnan. Korjuu talvileimikoiden osalta on edennyt hyvin, ja korjaamme koko talven täydellä kapasiteetilla. Lähivuosina sähköisen kaupankäynnin osuus kasvaa edelleen. Metsänomistajat ovat kokeneet hinnoittelumallin selkeäksi ja reiluksi. On tärkeää suosia entistä enemmän sekametsiä. Mikä on mielestäsi vakavin uhka Suomen metsille. Metsäverkon käytön kehitys on ollut tasaisen nousevaa. Meidän osaltamme rajoituksella ei ole merkitystä, koska olemme tuoneet Venäjältä käytännössä vain lehtikuitupuuta ja haketta. Meillä Metsä Groupissa suurin muutos on ollut se, että olemme muuttuneet puunhankintaorganisaatiosta monipuoliseksi metsänomistajan palveluorganisaatioksi. Mikä on suomalaisen puun korjuuketjun haavoittuvin kohta, ja mitä sille pitäisi tehdä. Hyvin positiivisina. Koska talvesta näyttää muodostuvan pitkä, pystymme korjaamaan talvikohteidemme varannon aika pieneksi, mikä on asiakkaiden kannalta erinomainen asia. On valmistauduttava siihen, että ilmasto muuttuu, ja se on otettava huomioon metsien hoidossa. Mikä on ollut suurin muutos metsäalalla. Esimerkiksi kauppa-aikaa on pidennetty heidän osaltaan kuudesta kuukaudesta kahteentoista. Ehdottomasti digitalisaatio. Digitalisaatioon liittyy myös sähköinen puukauppa ja metsänomistajien sähköinen asiointi laajemminkin. Metsäalan on tehtävä asioita, jotka säilyttävät alan hyväksyttävyyden. Miten korvaatte Venäjänpuuntuonnin. Venäjä rajoittaa raakapuun vientiä. Tähän liittyvät muun muassa kaikki toimet, joilla varmistamme metsien biodiversiteetin säilymisen. Viime vuonna yli puolet puuja metsäpalvelukaupastamme käytiin Metsäverkon kautta. Myös Rauman sahainvestointimme tuo uusia työpaikkoja korjuuketjuun. Metsänhoitopalvelujemme kysynnän kasvu on ollut 10–20 prosenttia vuosittain. Me olemme esimerkiksi ottaneet entistä vahvemmin ohjelmaamme männyn ja kuusen sekaviljelyn. Hankintapuu on meille aivan yhtä tärkeää kuin pystypuu. Jos poistettavien runkojen tilavuus on keskimäärin 150 litraa, hinta muuttuu kymmenen litran välein ylöstai alaspäin. Metsäala on ollut digitalisaation kärkitoimialoja maailmassa. 31 Aarre 1/2022 METSÄ Kannattaako teille tarjota vielä talvileimikoita tälle talvelle hakattavaksi. Venäjä rajoittaa ainoastaan havukuitupuun vientiä. Olisi tärkeää, että meillä säilyisi vakaa ja ennakoitava toimintaympäristö metsäteollisuuden ja metsätalouden harjoittamiselle. Haluamme tarjota metsänomistajille parasta tuottoa ja helppoutta. Koska kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Osassa maata lumi tuli sulaan maahan, mutta silti näin hyvää korjuutalvea ei ole ollut miesmuistiin. Talvesta näyttää tulevan puunkorjaajan unelmatalvi lähes koko Suomessa. Vajaa viikko sitten kävin kanalintukoirani kanssa ulkoilemassa tuttavani metsässä Keski-Suomessa. Toinen iso haaste liittyy metsienkäytön yleiseen hyväksyttävyyteen. Markkinoitte harvennusten ”järeysrunkohinnoittelua”. Tavallinen, kiinteä runkohinta soveltuu hyvin uudistushakkuille. Käytämme sitä kakkosharvennuksiin
METSÄTYÖT Teksti MEERI YLÄ-TUUHONEN Kuvat JYRKI LUUKKONEN Aarre 1/2022 METSÄ 32. Matti Makkosella ja Lahjalla on työn alla reilun hehtaarin harvennussavotta aivan tilakeskuksen tuntumassa. Lumisessa metsässä liikuntaa saavat sekä hevonen että isäntä. Lahja ei säiky puista putoavaa lunta. HANKINTAA HEVOSVOIMIN Työhevosharrastaja Matti Makkonen ajaa kuitupuunsa tienvarteen perinteiseen tyyliin hevosella
”Harrastajia on ympäri Suomen ja kursseilla on aina kävijöitä, mutta olem me vähän myöhässä, sillä vanhat työ hevosten sukulinjat ovat jo hävinneet.” Makkonen korostaa, että myös nykyi sistä ravurilinjaisista suomenhevosista saa monesti mainioita työhevosia. Työhevosharrastajat ry:n puheen johtaja Matti Makkonen arvioi, että Suomessa on alle sata metsätyöhevos harrastajaa. Alle sata harrastajaa Metsätöiden tekeminen hevosella on käynyt harvinaiseksi. 33 METSÄ Aarre 1/2022
Aarre 1/2022 Reki vaatii alleen runsaasti lunta. ”Tasaan hevosuraa usein lapiolla”, Matti Makkonen kertoo. ”Suoralla reki kulkee aika kepeästi, mutta käännöksissä hevosella pitää olla tilaa. ”Yli kahdenkymmenen asteen pakkasilla en lähde puunajoon. Harvennukset hevostyönä Hangen alta pilkottaa tasaisin välein puu kasoja. Reki ei ihan kynnen päällä käänny.” Ajourat on suunniteltava tarkemmin kuin koneella ajettaessa. Ajoura on hevosajossa olennainen, Mak konen kertoo. Makkonen kertoo kaataneensa puut moottorisahalla lumettomaan aikaan joulun alla. ”Tämä on perinteinen suomalainen työ valjastus”, Makkonen kertoo, peruuttaa Lahjan reen eteen ja kiinnittää aisat luok kiin nahkahihnojen eli rahkeiden avulla. Se on suunniteltava etukä teen tarkemmin kuin koneella ajettaessa. Sillä tukki kamme taan reen kyy tiin. Sitten hän val jastaa tammansa. ”Tukinajossa myös kanki on tarpeen. METSÄTYÖT METSÄ 34. Aina kun hevosella lähtee metsätöihin on syytä olla kirves matkassa, jotta hevosen saa vapautettua, jos reki sattuu kaatumaan, Makkonen jut telee. P akkanen paukkuu nurkis sa, kun hankasalmelainen Matti Makkonen pukee ylleen ruudullisen sarka takin ja lähtee talliin ha kemaan suomenhevostaan Lahjaa. Tai jos reki jää kiven tai kannon taakse jumiin, kangen avulla sen saa vapautettua.” Metsätyömies varaa vielä säkillisen hei niä Lahjalle ennen kuin ohjastaa sen lähi metsään. Länget, setolka, mahavyöt, luokki ja mä kivyö asettuvat oikeille paikoilleen. Pakkasraja ei johdu hevosesta vaan minusta itsestäni.” Ensi töikseen Makkonen puhdistaa Lah jan kaviot ja harjaa hevosen. ”Kantojen pitää olla hevosajossa matalia, etteivät ne ota rekeen kiinni.” Makkonen kaataa puut yleensä aina ajo uran suuntaisesti, koska silloin hän ei joudu vetämään niitä kasalle koko puun mitalta
Nälkä kasvoi syödessä. ”Ptruu”, Makkonen sanoo, pysäyttää Lahjan kasan kohdalle ja sitoo sen varmuuden vuoksi kiinni puuhun. Puolisonsa vanavedessä hän innostui ratsastuksesta, hankki oman islanninhevosen ja opetti sen vetämään rekeä ja kärryä. ”Lahja pysähtyy vaikka kannonnokkaan, mutta se ei meinaa malttaa seisoa kuormauksen ja purun aikana. Hän tekee hevosillaan myös peltotöitä. Maatila ehti olla kolmekymmentä vuotta ilman hevosta, kunnes emäntä Riitta Makkonen aloitti aikuisiällä ratsastuksen, ihastui islanninhevosiin ja osti oman issikan. ”Kun talossa oli taas hevosia, työhevoshommat alkoivat poltella. Harvennushakkuut hän tekee lähes poikkeuksetta hevostyönä. Se on ollut Makkosen omistuksessa yhdeksän vuotta. ”Koneet kiinnostivat silloin enemmän kuin hevoset.” Valmistuttuaan maanviljelysteknikoksi Makkonen työskenteli ensin 4H-neuvojana ja sen jälkeen ajoi rekkaa. ”Tähän tehtiin aukko vuonna 1977, ja sitten palkkarenki istutti tänne kuusta.” Makkonen omistaa noin 30 hehtaaria talousmetsää. Minun teki mieli suomenhevosta, sillä issikkani ei olisi jaksanut vetää kyntöauraa.” Aarre 1/2022 METSÄ 35. Lahja on hyvä luonteinen, 13-vuotias suomenhevonen. Kun ohjas on kiinni, se tottelee.” Kuusivoittoisen sekametsän puut kohoavat noin 20 metriin. ”Minusta oli hyvä ajatus, että taloon tuli hevonen. ”Toissa syksynä aukon reunasta kaatui 24 mottia puuta, ja ne minä ajoin traktorilla, koska maasto oli kivikkoista. ”Hevosajossa menee aikaa, kun puut pitää itse mättää rekeen ja purkaa”, Makkonen sanoo. Matti Makkonen kiinnittää luokin aisaan rahkeen avulla. Lumi pöllyää, kun Lahja vetää tyhjää rekeä kohti päivän ensimmäistä puukasaa. Tein sille tallin vanhan navetan paikalle”, Matti Makkonen kertoo. Kuusi vuotta aikaisemmin tilalla oli luovuttu hevosesta ja alettu tehdä työt traktorilla. En hirvinnyt viedä sinne hevosta, ettei se mene jalattomaksi.” Hevonen teki paluun Matti Makkonen on viljellyt Hankasalmen Kovalanmäellä sijaitsevaa kotitilaansa vuodesta 1974. Tilanpidosta hän ei kuitenkaan luopunut
”Kun kaadan puut itse ja ajan ne hevosella, saan sellaisen työjäljen kuin haluan. Hevos ajo säästää puita juuristo vaurioilta”, Makkonen sanoo. METSÄTYÖT Aarre 1/2022 METSÄ 36 36 METSÄ
Mutta he vosen kanssa on mukava pelata, ja samalla sekin saa päivittäisen liikuntansa.” Palkitsevaa yhteistyötä Tavallisesti Matti Makkonen myy talvessa 50–100 kiintomottia kuitupuuta ja muuta man kymmenen mottia tukkia. Ta lonsa hän lämmittää hakkeella. 37 METSÄ ”Hevonen pyrkii luontaisesti menemään kovaa. Hän irrottaa laitatapit ja tarttuu puutavara saksiin. Siel lä hän nostaa puut reestä myyntipinoon. ”Jos ajan koko päivän, silloin hevoselle pi tää antaa heiniä eteen ja pistää välly päälle, jotta se ei vilustu, kun pidän ruokatuntia.” Työhevosen tykötarpeet Matti Makkonen kertoo ostaneensa turuilta ja toreilta. Aarre 1/2022 Vuonna 2005 Makkonen kävi Mikkelin Haukivuoressa viikonlopun mittaisen metsätyökurssin ja alkoi sen jälkeen to sissaan katsella omaa työhevosta. Muuten se lähti menemään kun selkäni käänsin.” Meno reen edessä oli alussa melkoista haipaikkaa.. Lumet kaikkoavat kasan päältä, kun mies nostaa päällimmäisen puun ilmaan sak silla ja täräyttää sen alimpia vasten. Mies ja hevonen rehkivät metsässä taval lisesti vain puoli päivää kerrallaan. Kaikki työhommat olen joutu nut sille opettamaan.” Työhevosen kouluttaminen vaatii Makkosen mukaan aikaa ja kärsivälli syyttä. Mutta kuntoilusta tämä kyllä käy. Lisäksi hän tekee itse poltto puut. Se oli ravuriksi liian hidas mutta sopiva koulu tettavaksi työhevoseksi.” Koulutus vie aikaa Saapuessaan Kovalanmäelle Ulla oli kaikkea muuta kuin valmis työhevonen, Makkonen muistelee. ”Toistoja pitää tehdä monta kertaa. Lumen alta paljastuu kolmimetristä kuusirankaa. ”Ulla tuli meille loppiaisena 2006. ”Siinä on etureki ja takareki, ja niiden päällä on sitten se itse ronkeli eli lava.” Reen edessä Lahja kuopii jo malttamatto mana lunta kaviollaan. ”Pysyhän paikallasi”, Makkonen sanoo, ja hevonen rauhoittuu. Mutta jos uralla on kiviä, siihen Ullaa ei kannata pysäyttää, sillä se menee yli väkisin ja pysähtyy tasaiselle.” Työ käy kuntoilusta Puunajossa Makkonen käyttää vuorotellen molempia suomenhevostammojaan Ullaa ja Lahjaa. Puun ajossa hän käyttää niin sanottua ronkelia eli rekkaa. ”Ensimmäinen talvi oli sellainen, että se oli aina pantava kiinni kasalle. ”Ei tässä palkoille pääse, on tämä aina sen verran kova savotta. ”Se antaa kuormata hyvin ja se myös ve tää hyvin. Kyse on tukinajoon soveltuvasta lavallisesta parireestä. Siinä oli alkuun aika pidättäminen, että sain Ullan menemään niin hiljaa, että mutkissa puut pysyivät kyydissä.” Vähitellen Ulla oppi, ettei sen tarvitse ”mennä vöyhöttää”, ja nykyään se toimii Mak kosen mukaan puunajossa jo mallikkaasti. Kun opetan hevosta esimerkiksi reen eteen, kyllä siinä aina talvi menee.” Seuraavana talvena Ulla oli jo isäntän sä kanssa ajamassa puita. Hevosvoimin tehty puunajo on Makkosesta metsän etu. ”Jos hevonen tulee metsässä puskemaan tai nuuhkimaan, se on tyytyväinen. Siitä tu lee hyvä mieli itsellekin.” Lahja hirnahtelee, kun päivän savotta on ohi ja kaksikko suuntaa kotia kohti. Makkonen nostelee puut yksitellen rekeen ja pistää kuorman kasvaessa tapit paikoilleen, jotta puut eivät pyörähdä hankeen. Reki natisee ja paukkuu painavan kuor man alla, kun Makkonen ohjastaa Lahjan laanipaikalle läheisen kylätien varteen. Hän työskentelee metsissään mielellään hevosvoimin, koska se on hänestä metsän etu. ”Tamma ei seisonut yhtään paikallaan, ja kun se lähti menemään, niin raviahan se tarjosi. Isäntä palkitsee hevosen leipäpalalla, ennen kuin peittelee sen loimen alle tarhaan. Mutta talvet ovat nykyisin niin ly hyitä, että hakkuita on väistämättä tehtävä sulan maan aikaan, ja silloin tulee helposti juuristovaurioita.” Hänestä palkitsevinta harrastuksessa on yhteistyö hevosen kanssa. ”Nykyään metsäyhtiöt ostavat aika kit saasti hankintapuuta”, hän harmittelee. Ostin sen ravitallilta Alavudelta. ”En epäile, etteivät konekuskit osaa asiaansa. Eipähän tarvitse kuntosalille mennä.” ”Traktorilla voisin ajaa puita paitasillani, ja se olisi fyysisesti helpompaa. Urakan päätteeksi Matti Makkonen palkitsee Lahjan leivänpalalla. Hevonen ei opi yhdestä tai kahdesta ker rasta. Kun puut ovat pinossa, Makkonen sukeltaa Lahjan kanssa uudel leen lumiseen metsään ja ohjastaa hevosen seuraavalle kasalle
Loppuvuonna 2021 tehty päivitys helpotti palvelun käyttöä. 70). Yhteismetsien oikeuteen käyttää metsävähennystä tulee osaa yhteismetsistä koskeva rajoitus. Sinne tulee esimerkiksi verotuspäätös sitten, kun metsäverotus valmistuu. Ohjeet Suomi.fi-valtuuksien hakemiseen annettiin Aarteen numerossa 8/2021 (Valtuudet kuntoon, s. Muista, että toisen puolesta asioiva tarvitsee täyttämiseen Suomi.fi-valtuuden. Pienostojen raja nousi Pienten hankintojen vähentäminen helpottuu vuoden 2021 verotuksessa. Jatkossa metsärahastojen mahdollisuutta hyödyntää metsävähennystä rajataan siten, että yhteismetsällä on oikeus metsävähennykseen vain, jos luonnolliset henkilöt tai kuolinpesät omistavat vähintään puolet osakaskunnan osuuksista. Esimerkiksi silloin, jos haluaa vähentää mönkijän metsätalouden laitteena, verottaja haluaa vaatimukselle perustelut, jotka kannattaa kirjata valmiiksi veromuistiinpanoihin. Tositteet kannattaa tallettaa aikajärjestyksessä. Suomi.fi-valtuudet Muistathan, että Katso-tunnisteesta on luovuttu. Muistiinpanot perustuvat tositteisiin. Rajoitus koskee vuonna 2022 tai sen jälkeen hankittavia mutta ei tätä aiemmin hankittuja metsiä. Muutos tulee voimaan vuoden 2022 alusta alkaen eikä koske vielä vuoden 2021 verotusta. Valitse verovuosi 2021. Niitä ovat esimerkiksi ostojen kuitit, puukaupan maksutositteet ja ajopäiväkirjat. 38 Aarre 1/2022 METSÄ METSÄVEROT VERKON KAUTTA Aarteen metsäveroilmoitusoppaan esimerkkilomake täytetään Omaveropalvelussa. Nyt sen voi vähentää vuoden 2021 verotuksesta alkaen. Metsätalouden verotuksessa pienet hankinnat sekä koneiden ja laitteiden pienen menojäännöksen saa nyt vähentää kerralla, jos hankinnan arvo tai menojäännös on enintään 600 euroa. Velan korko katsotaan tulonhankkimisvelan koroksi, jonka voi vähentää pääomatuloista. Muistiinpanot esiin Metsäveroilmoituksen täyttäminen perustuu vuoden mittaan tehtyihin veromuistiinpanoihin, joihin eritellään metsätalouden tulot ja menot sekä arvonlisäverot, mikäli metsänomistaja on arvonlisäverovelvollinen. Myös aiemmin tähän tarkoitukseen otettujen velkojen korot ovat maksuvuodesta 2021 alkaen vähennyskelpoisia. Vero muistiin panot perustuvat tositteisiin.. Yhteismetsävelan korko Yhteismetsäosuuden hankintaa varten otetun velan korko ei ole aiemmin ollut vähenVERO-OPAS Teksti ANU SUSI | Kuvat VM-ARKISTO nyskelpoinen. Muistiinpanoja on säilytettävä kuuden vuoden ajan verotuksen päättymisvuodesta siltä varalta, että verottaja haluaa tarkistaa veroilmoituksessa annettuja tietoja. Toisen puolesta asioivat, kuolinpesät ja metsäyhtymät tarvitsevat Omaveroon Suomi.fi-valtuuden. Metsänomistaja löytää metsätalouden veroilmoituksensa klikkaamalla etusivulta Omat veroasiat -otsikkoa ja sieltä Henkilön tulovero (tai Yhtymän tulovero, jos jätät yhtymän veroilmoitusta). Tehtävät-välilehdellä näkyvät ne asiat, jotka edellyttävät verovelvolliselta toimenpiteitä. V erottajan sähköinen palvelu Omavero on noussut suosituimmaksi tavaksi jättää metsäveroilmoitus
Sähköinen metsätalouden veroilmoitus löytyy Vero hallinnon sähköisestä asiointiMetsäyhtymät ja kuolinpesät tarvitsevat Suomi.fi-valtuudet J os metsällä on useita omistajia, kuten metsäyhtymissä tai kuolinpesissä, tai veroilmoituksen tekeminen halutaan antaa esimerkiksi tilitoimiston tai omaisen hoidettavaksi, ilmoituksen jättämiseen Omaverossa tarvitaan Suomi.fi-valtuus. 39 Aarre 1/2022 METSÄ Jos on verovuoden aikana saanut puunmyyntituloja tai Kemeratukia, metsäveroilmoitus on pakko antaa. Verovuoden tuloista tehtävät menoja tuhovaraukset sekä hankintatyön arvo annetaan Omaverossa kohdassa Menot ja varaukset. Kattavat ohjeet Vero.fi:ssä Verohallinnon Metsä-sivuilla on kattavat ohjeet metsäveroilmoituksen täyttämiseen. Ohjeet Suomi.fi-valtuuden hakemiseen tai valtuutuksen antamiseen vaihtelevat sen mukaan, pystyvätkö valtuuttajat kirjautumaan sähköisesti henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla ja haetaanko valtuuksia yksityishenkilölle, metsäyhtymälle, kuolin pesälle vai tilitoimistolle. Ne luvut, jotka ovat paperilomakkeella miinusmerkkisiä, ovat sähköisessä palvelussa Menot ja varaukset -sivulla. Hyvänä apuna tässä ovat vanhat metsäveroilmoitukset. LISÄTIETOJA vero.fi/tietoa-verohallinnosta/ yhteystiedot-ja-asiointi/asioi-verkossa/ valtuuttaminen/ vero.fi/lomakkeet Huomaa erot Metsäveroilmoituksen paperinen ja sähköinen 2Clomake eroavat toisistaan hieman logiikaltaan ja täyttämisjärjestykseltään. Valtakirjan avulla valtuutettu voi hoitaa valtuuttajan veroasioita paperilomakkeilla, puhelimitse ja verotoimistossa. Sähköisellä lomakkeella asiat ilmoitetaan tuloihin tai menoihin ja varauksiin sen perusteella, lisäävätkö ne vai vähentävätkö ne verotettavaa tuloa. Niistä merkitään hankintameno, poiston suuruus verovuonna ja menojäännös poiston jälkeen. Sieltä löytyy myös tulostettava paperilomake, jos haluaa jättää metsäveroilmoituksen paperisena. Ilmoituksen voi antaa myös tiedostona Ilmoitin.fi:ssä tai taloushallinnon ohjelmiston tai metsäyhtiön palvelun kautta, jos siitä on rajapinta Verohallinnon verkkoon. Jos valtuutuksen antavalla metsänomistajalla ei ole käytössään henkilökohtaisia pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai varmennekortia, hän voi hoitaa valuutuksen valtakirjalla. Myös varausten ja metsävähennysten seurantatiedot löytyvät tuolta sivulta.. Muistiinpanoihin kirjataan myös metsävähennyksen käyttö ja jäljellä oleva metsävähennyspohja. Muistiinpanoihin merkitään poistot jokaisesta koneesta, tietai täydennysojitushankkeesta tai rakennuksesta erikseen. Omaveron esitäytetystä metsäveroilmoituksesta löytyvät valmiina edellisvuoden menojäännökset ja varausten seurantatiedot. Valtakirja veroasioiden hoitamista varten -niminen tulostettava lomake löytyy osoitteesta vero.fi/lomakkeet, kun kirjoitat hakukenttään sanat ´valtakirja veroasioiden hoitamista varten´. Niinpä ne luvut, jotka ovat paperilomakkeella +-merkkisiä, ovat Oma verossa Tulotsivulla
Rajoitetusti verovelvolliset, pysy västi ulkomailla asuvat antavat il moituksen viimeistään 24.5.2022. Omaveroon pääsee myös Vero.fiverkko palvelun Metsäsivuston kautta. Paperisen metsäveroilmoituksen jättäjien kannattaa laittaa ilmoitus hyvissä ajoin postiin. Jos veroilmoitus jätetään avioparin met sistä, palveluun kirjaudutaan sen puolison tunnuksilla, jolle metsätalouden veroil moitus on saapunut ja jonka Omaverossa se näkyy. Näin kirjaudut Yksityishenkilö kirjautuu Omaveroon omien pankkitunnustensa avulla. Valitse kohdasta Verovuosi 2021 linkki Tee metsätalouden veroilmoitus. Jos sinulla on vuoden aikana ollut esimerkiksi matkakuluja metsäpalstalle tai olet maksa nut Aarteen tilausmaksun tai metsänhoi toyhdistyksen jäsenmaksun, veroilmoitus kannattaa ilman muuta antaa. Metsänomistaja voi jättää Omaverossa metsäveroilmoituksen ja arvonlisäveroil moituksen sekä maksaa arvonlisäveron. VERO-OPAS. Verotusyhtymät ja kuolinpesät tarvitse vat Suomi.fivaltuuden. Sellai seen kohtaan, johon on ilmoitettavia tietoja, klikataan ”Kyllä”, jolloin esiin tulevat täy tettävät vaihtoehdot. Veroilmoitus on jätettävä myös silloin, kun ilmoitettavana on pelkästään varausten ja metsävähennyksen seurantatietoja. Lomakkeella eri tulot ja menot ovat ole tuksena arvossa ”Ei ilmoitettavaa”. Mikäli sinulla ei ole ilmoitettavana mi tään metsätalouden tuloja vuodelta 2021, veroilmoitusta ei ole pakko jättää. Verottaja vä hentää metsätalouden tappiol lisen tuloksen muussa verotuksessa. Sähköisen lomakkeen tiedot on jaettu neljän otsakkeen alle: Taustatiedot, Tu lot, Menot ja varaukset sekä Esikatselu ja lähetys. Veroilmoi tuksen on oltava perillä Verohal linnossa viimeistään vaadittuna viimeisenä palautuspäivänä. Siellä voi lisäksi ilmoittaa luovutusvoiton tai tappion, korjata kiinteistötietoja ja ha kea metsälahjavähennystä. 40 Aarre 1/2022 METSÄ Palauta ajoissa Pelkkää metsätaloutta harjoitta vat metsänomistajat palauttavat metsäveroilmoituksen viimeistään 28.2.2022. Palvelun kautta voi hoitaa jo lähes kaikki henkilö veroasiat. Ei siis riitä, että kuoressa on kysei sen päivän leima. Muista kuitenkin, että metsätalouteen liittyvät menot kannattaa aina vähentää. LISÄTIETOJA vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/metsa/ omavero.fi Myrskytuhopuista saatu vakuutuskorvaus on veronalaista tuloa, josta voi tehdä tuhovarauksen. Metsätalouden veroilmoitus löytyy Oma verosta Omat veroasiat alasivulta kohdas ta Henkilön tulovero (tai Yhtymän tulove ro). palvelusta osoitteesta Omavero.fi. Maataloudentai elinkeinotoi minnan harjoittajat antavat vero ilmoituksen 1.4.2022 mennessä
Metsäveroilmoituksen eri osien välillä voi liikkua ja korjata lukuja siihen asti, kun lähettää lomakkeen. Jos ilmoitus jätetään puolisoiden yhteisistä metsistä, sivu kertoo, missä suhteissa metsä jakautuu omistajien kesken. Sinne merkitään myös tilinumero, jonne mahdolliset veronpalautukset maksetaan. Jos kaikki metsät omistetaan yhdessä, kummankin osuus on 50 %. Jos toisella puolisolla on myös yksin omistettua metsää, hänellä on suurempi omistusosuus. Jos olet jo täyttänyt yhteystiedot asiakastietoihin, palvelu hakee ne lomakkeelle, kun klikkaat kohtaa Omiin tietoihin tallennetut yhteystiedot. O maveron Taustatiedot-sivulla annetaan verovelvollista koskevat yhteys tiedot. Lomakkeella ilmoitettu metsätalouden tulos jaetaan verotuksessa näiden omistusosuuksien mukaan. Asiakastiedot-alasivu löytyy Omaveron etusivulta. Sähköinen lomake antaa myös täyttämisvinkkejä, jotka näkyvät i-kirjaimella merkittyinä. Omat tiedot voi täyttää myös valmiiksi Omaveron asiakastietoihin, josta ne voi hakea kaikkiin ilmoituksiin yhdellä hiiren klikkauksella. VEROOPAS Teksti ANU SUSI Muista tilinumero palautuksille.. 41 Aarre 1/2022 METSÄ ALOITA TAUSTA TIEDOISTA Taustatiedoista näkee muun muassa sen, miten metsä tulot jakautuvat puolisoiden kesken
Jos hankintahakkuun tekee itse, itse tehdyn hakkuuja korjuutyön arvon voi vähentää metsäverotuksessa. Arvonlisäverovelvollinen metsänomistaja saa maksamansa arvonlisäveron takaisin alv-vähennyksenä. Menot ja varaukset. Puun voi korjata itse tai teettää korjuun esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksellä tai metsäpalveluyrityksellä. Myös vuonna 2021 uutena tullut joutoalueen metsitystuki ilmoitetaan tässä kohdassa.. Korvaukset ja tuet Metsätuhojen perusteella myönnetyt vakuutuskorvaukset, hirvivahinkokorvaukset sekä metsätalouteen saadut tuet, kuten Kemera-tuet, ilmoitetaan aina ennakonpidätyksineen. Silloin hankkeeseen saatu Kemera-tuki on toteuttajan veronalaista tuloa. Se alentaa siten verotettavaa puunmyyntituloa. Jos korjuu on teetetty muulla toimijalla, korjuupalvelun kustannukset merkitään kohtaan Muut vuosimenot sähköisen lomakkeen seuraavassa kohdassa 3. Jos vuonna 2021 myönnetyn Kemeratuen maksu lykkäytyy vuoteen 2022, työn kustannukset ilmoitetaan vuonna 2021 vuosimenoissa ja tuet ilmoitetaan pääomatuloina vasta vuoden 2022 verotuksessa, mikäli ne on maksettu suoraan metsänomistajalle itselleen. Paperilomakkeelle puunmyyntitulosta vähennettävä hankintatyön arvo merkitään hakkuutulojen alapuolelle lomakkeen ensimmäisellä sivulla ja eritellään tarkemmin VERO-OPAS Teksti ANU SUSI | Kuvat VM-ARKISTO toisella sivulla. Tässä ilmoitetaan myös Kemera-lain nojalla saatu metsätalouden ympäristötuki. Puun myyntitulot ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa. Kemera-tuetuista hoitotöistä aiheutuneet kustannukset ilmoitetaan menoina sähköisen veroilmoituksen kohdassa Vuosimenot. Kemera-hankkeiden tulot ja menot ilmoitetaan sinä vuonna, kun ne ovat syntyneet. Tämä on metsänomistajalle vähennyskelpoinen meno. Hankintakaupassa metsänomistaja myy puun valmiiksi hakattuna ja sovittuun paikkaan toimitettuna. Puun ostajan maksama ennakonpidätys lasketaan mukaan. Luvut löytyvät puukaupan maksutositteesta. 42 Aarre 1/2022 METSÄ TULOJA OVAT MYÖS TUET Metsätalouden verotettavia tuloja ovat puun myyntitulojen lisäksi myös metsätalouden tuet ja vakuutuskorvaukset. Omaveron sähköisellä lomakkeella hankintatyön arvo sekä tarkemmat tiedot tehdyistä määristä annetaan kohdassa 3. Menot ja varaukset. Metsätien perusparannuksen tai kunnostusojituksen tapaisissa yhteishankkeissa tuet maksetaan yleensä hankkeen toteuttajalle, kuten metsänhoitoyhdistykselle. M etsäveroilmoituksessa ilmoitetaan erikseen pystykaupoista ja hankintaja käteiskaupoista saadut tulot sekä metsänomistajan suoraan kotitalouksille myymien polttoja joulupuiden tuomat tulot. Jos Kemera-tuki on maksettu suoraan metsänomistajalle itselleen, se on hänelle verollista tuloa. Huomaa, että hankintatyön arvo annetaan sähköisellä ja paperilomakkeella eri kohdissa. Koska toimijan metsänomistajan valtuuttamana saama tuki kuuluu palvelun myyntihintaan, toimija maksaa siitä verottajalle arvonlisäveron ja lisää alvin palvelun hintaan. Työn tehnyt toimija laskuttaa metsänomistajalta hankkeen kuluista vain sen osan, jota tuki ei kata. Pystykaupassa puun ostaja huolehtii hakkuusta ja kuljetuksesta. Luonnonsuojelulain mukaan suojeltujen kohteiden korvaukset ovat verovapaita
Vakuutus ja hirvi vahinkokorvaukset sekä metsätalouden tuet ilmoitetaan erikseen. Menot ja varaukset. Jos sinulla on ilmoitettavia tuloja, klikkaa malla kohtaa ”Kyllä” saat esiin täytettävät kohdat. Esimerkissä ilmoitetaan yhden pystykaupan sekä metsänhoito yhdistyksellä teetetyn ja itse tehdyn hankintakaupan puun myyntitulot. Aarre 1/2022 METSÄ 43. Hankintatyön arvo ja tarkemmat tiedot tekijästä ja tehdyistä määristä annetaan kohdassa 3. Puukauppatulot ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa, pysty kaupat ja hankinta kaupat erikseen. Tulotsivun oletusarvona on ”Ei ilmoitettavia tuloja”
Muuhun maatalouskäyttöön otetun puun arvo on metsätalouden pääomatuloa ja merkitään metsäveroilmoitukseen maatalouskäyttöön otetuksi puuksi. Ohjehintoja alempia puun arvoja voi käyttää, jos ne voi perustella. Ne löytyvät Verohallinnon verkkosivuilta osoitteesta Vero.fi (> Syventävät vero-ohjeet > Metsäverotus > Verohallinnon yhtenäistämisohjeet vuodelta 2021 toimitettavaa verotusta varten). Yksityiskäyttöä on muun muassa omien polttopuiden teko metsätalouden kalustoon kuuluvalla mönkijällä. Tämä puu on maataloudessa tai elinkeinotoiminnassa kustannus, ja sen arvo voidaan merkitä niiden verotuksessa vähennykseksi. Varausten käyttö on vapaaehtoista. Omasta metsästä otetun puun arvo ilmoitetaan käyttökohteen mukaan. Jos haluat tulouttaa aikaisempina vuosina tehtyjä varauksia, ne merkitään tässä kohdassa metsätalouden tuloksi. Puun arvoa ei merkitä tuloksi metsäverotuksessa, eikä sen arvoa voi vähentää maatalouden tai elinkeinotoiminnan verotuksessa. Varausten tuloutus Menoja tuhovarauksilla voi siirtää osan metsätalouden pääomatuloista verotettavaksi tulevina vuosina, jolloin on tulossa verotuksessa vähennettäviä kustannuksia. Omaan käyttöön otettu polttopuu on verovapaata. Kohdassa ilmoitetaan esimerkiksi metsätalouden kalustoon kuuluvien koneiden, kuten mönkijän, käyttö maataloudessa, elinkeinotoiminnassa tai yksityiskäytössä. Menot ja varaukset. Klikkaamalla kysymysmerkillä merkittyä kohtaa saa lisätietoja siitä, mitä käyttökohteilla tarkoitetaan. 44 Aarre 1/2022 METSÄ VERO-OPAS Omasta metsästä otettu puutavara Metsästä omaan käyttöön otetun puun arvo ilmoitetaan verotuksessa sen käyttökohteen mukaan. Omasta metsästä asuinrakennuksen lämmitykseen otettu polttopuu on verotonta eikä sitä ilmoiteta metsäveroilmoituksessa. Silloin, kun metsänomistaja käyttää puun maatalouden tai muun elinkeinotoiminnan tuotantorakennusten rakentamiseen tai korjaamiseen, sovelletaan niin sanottua hiljaista kuittausta. Puun arvon laskemiseen voi käyttää Verohallinnon yhtenäistämisohjeissa annettuja kantohintoja. Ne ovat metsätalouden puolella tuloja. Kun omasta metsästä otettua puuta jalostetaan myyntiin esimerkiksi sahatavaraksi, sen arvo ilmoitetaan elinkeinotoiminnassa käytettynä puuna. Omaveron infoteksteissä on linkkejä Vero.fisivustolle, jossa annetaan tarkempia tietoja metsäverotuksesta.. Omiin muistiinpanoihin liitetään puutavaralajikohtainen selvitys puutavaran käytöstä ja arvosta. Esimerkiksi myrskytuhopuun arvo on ainespuuta alempi. Verovapaita ovat myös tulot metsän keräilytuotteista kuten marjoista ja sienistä, kunhan tuotteita ei ole jalostettu. Maatalouteen ja yksityiskäyttöön otetun puutavaran arvo lasketaan kantoraha-arvon mukaan ja elinkeinokäyttöön otetun puutavaran hinta käyvän arvon eli hankintakauppahinnan mukaan. Yksityistalouden käyttämää puuta on esimerkiksi asuinrakennuksen, saunan, kesämökin tai muiden rakennusten rakentamiseen otettu puu. Jos haluat tehdä vuoden 2021 tuloista menotai tuhovarauksen tai ilmoittaa käyttämättömien menotai ja tuhovarauksen tietoja, ne ilmoitetaan sähköisessä metsäveroilmoituksessa kohdassa 3. Metsätalouden muistiinpanoihin sisältyvät muun toiminnan menot Tässä ilmoitetaan se osa metsätalouden muistiinpanoissa käsitellyistä menoista, jotka kohdistuvat muuhun kuin metsätalouteen
Verotettavat tulot saadaan vähentämällä metsätalouden tuloista kaikki metsätalouteen liittyvät menot. Metsäveroilmoituksella ilmoitettavia tuloja ovat tukki-, kuituja energiapuun myyntitulot, polttopuun, joulupuiden tai koristehavujen kaupasta saadut tulot, vakuutusja hirvivahinkokorvaukset sekä metsätalouden tuet. Esimerkkilomakkeella tuloutetaan aikaisempana vuonna tehty menovaraus vuonna 2021 verotettavaksi tuloksi. Aarre 1/2022. Menot ja varaukset, sillä tuloista tehtävät varaukset vähentävät metsätalouden veronalaista tuloa. Raja lasketaan kaikkien pääomatulojen yhteissummasta eli puunmyyntitulojen lisäksi esimerkiksi osinkoja vuokratuloista ja omaisuuden luovutusvoitosta. Siinä on otettu huomioon metsänhoidon kustannuksista maksettavat vähennykset. Puunmyyntituloista puun ostaja tilittää suoraan valtiolle ennakonpidätyksen. Jos olet alv-velvollinen, puun ostaja maksaa sovitun kauppahinnan lisäksi myös arvonlisäveron. Jos metsänomistaja haluaisi siirtää osan vuoden 2021 puukauppatuloistaan tuleville vuosille menotai tuhovarauksella, se tehtäisiin kohdassa 3. Pääomatulojen veroprosentti on 30 prosenttia 30 000 euron tuloihin saakka ja 34 prosenttia 30 000 euroa ylittävältä osalta. Tästä summasta maksetaan valtiolle veroa pääomatulojen veroprosentin mukaan. Nuoren metsän hoidon tuki ja muut metsänomistajalle maksetut Kemeratuet ovat metsänomistajalle veronalaista tuloa. 45 METSÄ Metsätalouden tulot ja tuet M etsätalouden verotus on pääomatulojen verotusta. Arvonlisäveron metsänomistaja ilmoittaa ja tilittää edelleen verottajalle. Tuloiksi lasketaan myös omasta metsästä otettu puutavara. Vuonna 2021 ennakonpidätysprosentti on pystykaupoissa 19 % ja hankintaja käteiskaupoissa 13 % arvonlisäverottomasta kauppahinnasta. Puun myyntituloiksi lasketaan myös puukauppaan liittyvät hintalisät kuten bonukset
Myös oman perheenjäsenen palkka sivukuluineen on vähennyskelpoinen lukuun ottamatta puolisoa tai alle 15-vuotiasta lasta. Julkisilla kulkuneuvoilla tehdyistä matkoista talletetaan matkalippu muistiinpanoihin ja vähennyksissä käytetään lipun hintaa. Omalla autolla tehtyjen matkojen kustannukset lasketaan kilometrikorvauksena, joka on 0,25 euroa kilometriltä vuonna 2021. Metsätalouden ajoa on myös esimerkiksi moottorisahan vieminen huoltoon ja käynti metsänhoitoyhdistyksen toimistolla. Matkakulut Metsänomistaja voi vähentää oman asunnon ja metsätilan väliset matkakulut sekä metsänhoitoon liittyvät muut matkat. Esimerkkilomakkeella matka kustannuksissa ilmoi tetaan omaan metsään teh tyjen matkojen kustannuk sia ja vuosimenoissa muun muassa puunkorjuupalvelun kuluja, metsäalan lehden tilausmaksu, metsänhoito yhdistyksen jäsenmaksu ja muita metsä talouden harjoittamisen kuluja.. Palkkausmenot Palkkausmenoja ovat vieraan työvoiman palkkauksen kustannukset. Matkoista kirjataan omiin muistiinpanoihin matkan ajankohta, pituus, ajoreitti ja tarvittaessa tarkoitus, kuten taimikon raivaus tietyllä kuviolla. Teksti ANU SUSI | Kuvat VM-ARKISTO S ähköisen verolomakkeen kohdassa 3. Matkakustannuksille ei ole ylärajaa, mutta matkoille on oltava metsänhoitoon liittyvä syy. Alv-velvollinen metsänomistaja vähentää kustannuksista arvonlisäveron ja laskee vuosimenot alvittomista summista. Melko harva metsänomistaja palkkaa itse työvoimaa metsätöihin niin, että hän toimisi esimerkiksi metsurin työnantajana. Jos hän ei ole alv-velvollinen, menot ilmoitetaan alveineen. Omiin veromuistiinpanoihin menot kirjataan selityksineen aikajärjestyksessä tositteiden perusteella. 46 Aarre 1/2022 METSÄ ILMOITA KAIKKI MENOT Mikäli verovuonna ei metsätaloudesta ole tuloja, menot hyvitetään muussa verotuksessa. Jos metsänomistaja ei ole alv-velvollinen, hän käyttää menoja yhteen laskiessaan sellaisia hintoja, joissa on mukana arvonlisävero. Menot ja varaukset ilmoitetaan metsätalouden harjoittamisesta koituneet kulut. Jos metsänomistaja on arvonlisäverovelvollinen, hän ilmoittaa menot metsäveroilmoituksessa ilman arvonlisäveroja ja antaa arvonlisäverojen osuudesta alv-ilmoituksen. sivu 54). Tässä kohdassa ilmoitetaan vuosimenot, poistot, metsävähennys sekä menoja tuhovaraukset sekä myös hankintatyön arvo ja tekotiedot. VERO-OPAS Metsä talouden menot M etsätalouden kustannukset jaetaan veroilmoituksessa vuosimenoihin, suurempien investointien poistoihin sekä muista tulonlähteistä siirtyviin menoihin, jotka ovat useimmiten maatalouden menoja. Metsätalouden ajot pitää kirjata ajo päiväkirjaan. Maksamansa arvonlisäverot metsänomistaja ilmoittaa arvonlisäveroilmoituksella verottajan maksamia alv-palautuksia varten (ks. Metsänhoitoyhdistykseltä tai metsäpalveluyrittäjältä ostettujen metsänhoitopalvelujen hinta vähennetään kohdassa Muut vuosimenot
Kun tiedot hankintatyöstä on syötetty, lo makkeelle merkitään hankinta työn arvo hankintakaupassa ja polttopuu ja joulupuukaupan hankintatyössä. Hankintahakkuiden kulut, kuten sahat ja polttoaineet, ovat vähennyskelpoisia metsä verotuksessa. 47 METSÄ Aarre 1/2022. Se avaa ruudun, johon syötetään hankintatyön tekijän tiedot, tehty puumäärä ja työn arvo. Hankintatyön arvo on osittain verovapaa. Hankintatyön tarkemmat tiedot syötetään klikkaamal la otsikkoa ”Lisää uusi”. Esimerkkilomakkeen luvuis sa on tehty ja kuljetettu 40 kuutiometriä kuusikuitupuuta. Esimerkissä hankintatyötä oli tehty vain hankinta kaupassa. Arvo on laskettu verottajan antamien kuutiotaksojen mukaan (valmistus 13,94 e/m 3 , kuljetus 2,48 e/m 3 )
Yhden verovuoden aikana voi kuitenkin käyttää metsävähennysoikeutta enintään 60 prosenttia sen vuoden metsätulojen arvos ta. Työn arvo lasketaan käyttämällä joko verottajan antamia kuutiometrikohtaisia taksoja Sähköisessä metsäveroilmoituksessa annetaan ensin metsävähennyksen seurantatiedot. Metsävähennys Metsävähennysoikeus antaa metsänomista jalle mahdollisuuden saada osan metsiensä puukauppatuloista käytännössä verova paasti. Ulkomaan opinto ja koulutusmatkoilla on oltava opiskelua vähintään neljä tuntia päivässä. Ajopäiväkirja talletetaan veromuistiinpa noihin. Verottaja ei tee metsävähennystä auto maattisesti, vaan vähennystä vaaditaan itse Autossa on hyvä olla oma ajopäiväkirja metsätalouden matkojen kirjaamiseen. Jos verovapaa kuu tiomäärä ylittyy, ylimenevältä osalta kerty vän hankintatyön arvo lasketaan tekijälle veronalaiseksi ansiotuloksi. Hankintatyön tekijä voi olla myös vero velvollisen puoliso tai kotona asuva, ennen verovuotta 14 vuotta täyttänyt oma lapsi. Jos olet antanut seurantatietoja edellisenä vuonna, ne ovat lomakkeella valmiina. Jos työn tekijöitä on useampi, hankin tatyön arvo ilmoitetaan kaikille tekijöille erikseen omalla rivillä. Jos metsänomistaja on esimerkiksi osta nut kaksi metsätilaa 40 000 ja 10 000 euron hintaan (yhteensä 50 000 euroa), hänen metsävähennyspohjansa on 30 000 euroa (0,6 x 50 000 euroa). Vähennys kelpoisia menoja on listattu ohessa. Muut vuosimenot Suurin osa metsätalouden vuotuisista ku luista on muita vuosimenoja. Verot taja siirtää sen tekijän henkilökohtaiseksi ansiotuloksi. Hankintatyön arvo Sähköisessä metsäveroilmoituksessa han kintatyön arvo sekä työn tekijät ja tehdyt määrät annetaan Menotkohdassa. Oman hankintatyön arvo on verovapaa ta 125 kuutiometriin saakka. Metsävähennys pienentää metsäti lan hankkimisen kustannuksia. Jos maksu hankintakaupasta saadaan työn tekovuotta seuraavana vuonna, han kintatyön arvo voidaan vähentää sinä vuon na kun maksu saadaan. Lomakkeelle lasketaan annetun kertoi men avulla veronalaisen työn arvo. Esimerkiksi 9 000 euron metsätuloista voisi tehdä 5 400 euron metsävähennyksen. Hän voi silloin myydä näiltä metsätiloilta puuta 30 000 euron arvosta verottomasti. Verovapaus on maatilakohtainen. Metsävähennykseen ovat oikeutettuja ne metsänomistajat, jotka ovat vuonna 1993 tai sen jälkeen hankkineet metsätiloja vastik keellisesti eli kaupalla, lahjanluonteisella kaupalla tai vaihtamalla. Hankinnoista liitetään veromuistiin panoihin ostokuitit päivämäärineen ja perustelut. Ulkomaille tehtyjen metsä opintomatkojen kustannusten vähennys kelpoisuus edellyttää sitä, että matkalta saadut tiedot ovat hyödynnettävissä Suo messa harjoitetussa metsätaloudessa. Kuolinpesissä ja verotusyhtymissä tekijöitä voivat olla osakkaat perheenjäsenineen. Kulla kin maatilalla eli eri kunnissa sijaitsevilla kiinteistöillä voi tehdä hankintapuuta ve rottomasti 125 kuutiometriin saakka. Esimerkkilomakkeessa metsänomistaja ei ole aiemmin käyttänyt metsävähennystä, ja metsätilan ostossa saatua metsävähennyspohjaa on 10 000 euroa. Hankintatyön arvo kirjataan veroilmoi tukseen sinä vuonna, jona hankintatyö on tehty. Pienin metsävähennys, jota voi vuodessa vaatia, on 1 500 euroa. Metsävähennystä vaaditaan kuitenkin vain 8 500 euroa, jotta jäljelle jäävä metsävähennyspohja pystytään hyödyntämään myöhemmin. Verovuoden veronalainen pääomatulo (puukauppatulot, hankintakauppatulot ja tuet, joista on vähennetty hankintatyön arvo) on 15 144,80 e. Tästä voisi vaatia metsävähennystä 60 prosenttia eli 9 086,88 e. Metsävähennysoikeutta syntyy 60 pro senttia metsän hankintahinnasta. Nyt jäljelle jää minimimäärä metsävähennyspohjaa (10 000–8 500 e = 1 500 e).. 48 Aarre 1/2022 METSÄ VERO-OPAS (Vero.fi > Metsä > Puun myyntitulot > Han kintatyö) tai metsurien työehtosopimus taulukoiden taksoja. Tätä kut sutaan metsävähennyspohjaksi
49 Aarre 1/2022 METSÄ Esimerkkejä vuosimenoista Metsälannoitteet ja lannoitustyö Kantokäsittelyn kus tannukset Metsäteiden ja metsäojien kunnossapitotyöt Metsän uudistami sen ja maanmuokkauksen kulut Urakoitsijoille maksetut korvaukset muun muassa puunkorjuusta ja metsäajosta Kunnalta haetun maisematyöluvan hinta Metsäsuunnitelman teko, puukaupanteko, veroneuvonta ja kirjanpito Muut metsänhoito yhdistysten, metsäkeskusten ja metsäpalveluyritysten palvelumaksut Työasut ja turvavarusteet, työjalkineet ja -käsineet, vesurit ja raivausveitset, sahat, istutusvälineet ja torjunta-aineet Raivaussaha ja moottorisaha Laitteiden ja koneiden polttoaineet ja teräöljy, huollot ja korjaukset Mönkijän tai moottorikelkan vuosikulut Matkat asuin paikalta metsä tilalle tarkastuskäynnille tai metsätöihin, matkat alan tilaisuuksiin (esimerkiksi verokoulutukset ja metsämessut) ja puukaupantekoon, asiointikäynnit metsänhoitoyhdistyksessä jne. 49 Aarre 1/2022 METSÄ. Metsätalouden har joittamiseen liittyvät opintomatkat Metsävakuutus maksut Metsätalouden har joittamiseen liittyvät omat ja perheenjäsenen pakolliset eläke-, tapaturmaja ryhmähenkivakuutusmaksut Kurssit ja ammattikirjallisuus Ammattilehtien (esimerkiksi Aarre) tilaus maksut Metsänhoito yhdistyksen jäsen maksu Suomen Metsä säätiön menekinedistämismaksu Metsätalouden ra kennusten ja tonttien kiinteistövero Metsätalouden lai nojen liitännäiskulut Vieraiden henkilöi den palkkauskulut, työntekijän matkaja ateriakulut Työhuonevähennys, kun metsätalous on merkittävä tulonlähde Metsänhoidon kulut voi vähentää, tekipä hoitotyöt itse, teetti ne metsurilla tai käytti ostopalveluita
Jos hyödykkeen hankintameno tai menojäännös on enintään 600 euroa, se poistetaan kerralla. Koneiden ja laitteiden enimmäispoisto on 25 %, rakennusten 10 % ja metsäojien ja -teiden 15 %. Metsävähennyspohja vähenee sitä mukaa kuin sitä käytetään. Jos metsänomistaja haluaisi tehdä verovuoden 2021 tuloista menovarauksen, se merkittäisiin kyseisen vuoden kohdalle.. Tuhovaraus tuloutetaan verotuksessa sinä vuonna, kun kustannukset syntyvät. Sähköisellä metsäveroilmoituslomakkeella metsävähennyksen seurantatiedot ilmoitetaan samassa kohdassa kuin verovuonna käytettävän metsävähennyksen määrä. Esimerkiksi myrskytuhosta vuonna 2021 saadusta vakuutuskorvauksesta voi tehdä uudistamiskustannusten suuruisen tuhovarauksen, jos seuraavana keväänä tuhoalueella on uudistettava metsää. Tulouttamattomien varausten seurantatiedot on täytettävä, vaikka niitä ei tulouttaisi vuonna 2021. Omiin veromuistiinpanoihin liitetään metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen arvio uudistamisen kustannuksista. 50 Aarre 1/2022 METSÄ VERO-OPAS Menovaraus voi olla enintään 15 prosenttia verovuoden metsätalouden pääomatulojen määrästä. Näin metsänomistaja voi päättää, paljonko ja milloin vähennystä käyttää. Vaikka metsävähennystä unohtaisi vaatia jonakin vuonna, vähennysoikeus säilyy ja sitä voi käyttää tulevien vuosien puukauppatulojen yhteydessä. Tuhovarauksen voi tehdä vakuutuskorvauksesta. Ensimmäisen poiston voi tehdä vasta hyödykkeen käyttöönottovuonna tai hankkeen valmistuttua. Tämä minimiraja kannattaa ottaa huomioon silloin, kun tekee viimeisiä metsävähennyksiä. Metsätalouden poistot Poistoina ilmoitetaan sellaisten hyödykkeiden hankintamenot, joiden todennäköinen taloudellinen käyttöikä on yli kolme vuotta. Mikäli kone on myyty pois verovuoden aikana, sen menojäännös ilmoitetaan merkitsemällä se veroilmoitukseen. Menojäännöksellä tarkoitetaan aiempien poistojen jälkeen jäljellä olevaa arvoa. Ensimmäinen poisto tehdään hankintamenosta ja seuraavien vuosien poistot menojäännöksestä. Menoja tuhovaraus Vapaaehtoisilla menoja tuhovarauksilla osan tuloista voi siirtää verotettavaksi myöhemmin. Tämä koskee myös laajempia hankkeita, joiden ensimmäinen lasku voi tulla eri vuonna kuin hanke päättyy. Entisissä Lapin ja Oulun lääneissä menovaraus on tuloutettava verotukseen kuuden vuoden ja muualla maassa neljän vuoden kuluessa. Metsävähennyksen minimimäärä on 1 500 euroa, eli vähennystä voi hakea silloin, kun metsävähennykseen oikeutetuista metsistä kertyy verovuonna pääomatuloja vähintään 2 500 euroa. Metsänomistaja käytti kuitenkin koko aiemman menovarauksen, joten ilmoitettavana ei ole enää käyttämättömiä varauksia. Koska esimerkkimetsänomistaja merkitsi Tulot-sivulle aikaisempana vuonna tekemänsä menovarauksen tuloutuksen, lomake pyytää tässä varmistamaan, tarvitseeko menovarausten seurantatietoja muokata. Ne voi tulouttaa veroilmoitukseen sinä vuonna, jona on paljon vähennettäviä menoja. Jos metsävähennyspohjaa jää alle 1 500 euroa, loppuosaa ei pysty käyttämään. Jäljellä olevat varaukset on merkittävä tuloksi viimeisenä vuonna riippumatta siitä, onko tuona vuonna menoja. Tuloutuksen takarajat ovat samat kuin menovarauksella. Muista, että veroilmoitus on jätettävä, vaikka ilmoitettavana olisi vain varausten ja metsävähennyksen seurantatietoja. Paperilomakkeella seurantatiedot ovat lomakkeen kakkossivulla kohdassa IV Tulouttamattomat varaukset. Näitä ovat laitteet ja koneet, metsätalouden rakennukset sekä metsäojien ja -teiden tekoja kunnostuskustannukset
Toisesta tulolähteestä siirrettävät menot Josmaataloudentaielinkeinotoiminnan kuluihinsisältyymetsätalouteenliittyviä menoja,nesiirretäänmetsätaloudenverolomakkeellekohtaanToisestatulolähteestäsiirrettävätmenot. Selvitä poistot omissa vero muistiin panoissasi. Tällaisiaovatesimerkiksimyytävänpuun kuljetusmaataloustraktorilla. Maataloudentaielinkeinotoiminnan menojapienennetäänvastaavansuuruisella korjauserällä. Mönkijä ja moottorikelkka M önkijä tai moottorikelkka hyväksytään metsätalouskäytön koneeksi vain, jos sen ajoista yli puolet on metsätalouskäyttöä. Työajot kirjataan ajopäiväkirjaan. Oman polttopuun teko ei ole metsätalouskäyttöä.. Poistoryhmistämerkitäänmyöshankintamenojenyhteenlaskettulisäys,luovutustenkauttavähenevähankintamenonsumma,verovuonnatehtyjenpoistojensumma javerovuodenlopunmenojäännös. Poistoista valitaan haluttu ryhmä, tässä poistot metsäojista ja teistä. Sähköinen veroilmoitus laskee valmiiksi suurimman mahdollisen poiston ja menojäännöksen. Veroilmoituksessapoistotilmoitetaan yhteissummana,muttaomiinmuistiinpanoihinontehtäväselvitys,jossaoneritelty jokaisenlaitteenhankintameno,verovuonna tehtypoistojamenojäännöspoistonjälkeen. Käytännössä mönkijällä täytyy silloin olla paljon käyttöä hankintahakkuissa ja muissa metsätöissä, mikä vaatii laajamittaista metsätaloutta. Tavallisimmin metsätöissä käytetään yksityiskäytössä olevaa mönkijää, jonka metsäkäytön käyttökustannukset vähennetään yleensä käyttötuntien perusteella kohdassa Muut vuosimenot. Mönkijän käyttöä omaan käyttöön tulevan verottoman polttopuun korjuuseen ei lueta metsätalouskäytöksi. Se avaa ruudun, jossa annetaan tarkemmat tiedot. Verottajan antamat tuntikulut ovat moottorikelkasta ja mönkijästä 14 euroa/tunti ja traktorista 11 euroa/tunti. Jos mönkijän katsotaan kuuluvan metsätalouden kalustoon ja sen hankintahinta vähennetään poistoina, mönkijän yksityiskäytön osuus merkitään sähköisen metsäveroilmoituksen alasivulla 2. Vuonna 2021 raja, jota pienemmän menojäännöksen voi poistaa kerralla, nostettiin 600 euroon. 51 Aarre 1/2022 METSÄ metsäveroilmoituksessajasenluovutusvoittotai-tappiolomakkeella9. Mönkijämallin on sovelluttava metsäkäyttöön, ja siihen on oltava metsätöihin tarvittavat lisälaitteet, esimerkiksi peräkärry. Veroilmoituksellemerkitäänverovuoden alunmenojäännösyhteenlaskettunakaikistakunkinpoistoryhmänlaitteista. Mönkijän kulut vähennetään yleensä käyttötuntien mukaan. Esimerkkilomakkeella on poistettu metsätiehankkeen koko jäljellä oleva menojäännös. Tulot kohtaan Metsätalouden muistiinpanoihin sisältyvät muun toiminnan menot
Kuolinpesä voi vähentää tappion seuraavien 10 vuoden kuluessa. Myös lähetettyä ilmoitusta voi vielä muuttaa. 52 Aarre 1/2022 METSÄ TARKISTA ENNEN LÄHETYSTÄ Esikatselu helpottaa vero ilmoituksen tarkistamista. Verotus valmistuu kesäkuun ja lokakuun välillä. Lähetetystä lomakkeesta tulee Omaveron näkymään ilmoitus, että veroilmoitus on vastaanotettu. Keskeneräisen lomakkeen voi tallentaa vaikka kuinka monta kertaa ja jatkaa ilmoituksen täyttämistä paremmalla ajalla. Teksti ANU SUSI | Kuva VM-ARKISTO S ähköinen veroilmoitus laskee annettujen tulojen ja menojen pohjalta valmiiksi metsätalouden puhtaan pääomatulon tai tappion. Tappio vähennetään muista tuloista Metsätaloudessa on tavallista, että kaikkina vuosina ei tule hakkuutuloa vaan metsätalouden tulos jää tappiolliseksi. Metsänomistajan ei tarvitse tehdä tästä vähennyksestä merkintöjä metsäveroilmoitukseensa, vaan verottaja laskee sen automaattisesti metsäverolomakkeella annetuista tiedoista. Verottaja vähentää metsätalouden tappiollisen tuloksen metsänomistajan muista pääoma tuloista. Jos niitä ei ole, alijäämästä voi tehdä pääomavero prosentin (30 prosenttia) suuruisen vähennyksen ansiotai eläketulojen verotuksessa. VERO-OPAS Yrittäjä vähennyksen laskee verottaja Metsänomistajan verolomakkeita • 2C Metsätalouden veroilmoitus • Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista (ilmoitetaan arvonlisäverot) • 2L Metsälahjavähennys (haetaan metsä lahjavähennystä) • Lomake 9 Laskelma luovutusvoitosta tai -tappiosta (ilmoitetaan metsäkiinteistön sekä metsätalouden koneiden ja laitteiden myynnit jokainen myynti erikseen) • 50B Pääomatulot ja niistä tehtävät vähennykset (ilmoitetaan metsätalouden korot, myös yhtymän osakkaan korot) LISÄTIETOJA Kaikki yllämainitut veroilmoitukset voi tehdä Omaveron kautta V erottaja laskee 5 prosentin suuruisen yrittäjävähennyksen varsinaisen metsätalouden pääomatulon positiivisesta nettotulosta. Lähetettyä ilmoitusta voi sen jälkeen tarkastella Omaverossa, ja vielä siihenkin pystyy tekemään muutoksia niin kauan kuin ilmoitus on tilassa Lähetetty. Mukaan ei lasketa hankintatyön arvoa, joka verotetaan ansiotulona. Valmiiksi täytetyn sähköisen veroilmoituksen voi tarkistaa esikatselussa, ennen kuin lähettää lomakkeen verottajalle. Mikäli korjaat veroilmoituksen tietoja lähettämisen jälkeen, sinun pitää täyttää koko lomake uudestaan, ei pelkästään korjattava kohta. Sähköistä veroilmoitusta ei tarvitse täyttää valmiiksi yhdellä istumalla. Kuolinpesä on itsenäinen verovelvollinen, eikä sen tappiota vähennetä osakkaiden omassa verotuksessa. Yrittäjävähennyksen määrän näet verotuspäätöksestäsi.. Alv-velvollinen metsänomistaja saattaa joutua korjaamaan myös alv-ilmoitusta. Paperilomakkeen täyttäjä laskee tuloksen itse ja täyttää sen 2C-lomakkeen ensimmäiselle sivulle. Yrittäjävähennys pienentää näin metsätalouden verotettavaa puhdasta pääomatuloa viidellä prosentilla
LISÄTIETOJA vero.fi/metsa > Metsälahjavähennys metsakeskus.fi/ metsalahjavahennyslaskuri Aarre 1/2022. Kun kaikki tiedot on annettu, siitä näkee metsätalouden tuloksen. Metsälahjavähennys pienentää metsätalouden veronalaista tuloa, ja se lasketaan yrittäjävähennyksellä vähennetystä metsätalouden puhtaasta pääomatulosta. 53 Aarre 1/2022 METSÄ Lomakkeen oikeassa reunassa oleva yhteenvetotaulukko täyttyy sitä mukaa kuin tietoja annetaan. Verottaja ei tee metsälahjavähennystä automaattisesti, vaan metsänomistajan on vaadittava sitä itse ennen verovuodelta toimitetun verotuksen valmistumista. Jos hakkuutuloja ei ole, metsänomistaja voi huojentaa metsätalouden tappioilla muuta verotustaan. Jos sinulla on sekä metsälahjavähennysettä metsävähennysoikeutta, ensin kannattaa käyttää pois metsälahjavähennysoikeus, sillä se vanhenee 15 vuodessa. Lopuksi veroilmoitusta voi tarkastella esikatselussa ennen lähettämistä. Metsälahjavähennykseen oikeuttava vähimmäispinta-ala määräytyy metsän sijaintikunnan mukaan. Oikeus metsälahjavähennykseen voi syntyä, jos on saanut lahjana metsäomaisuutta vuonna 2017 tai sen jälkeen. Metsälahjavähen nystä vaaditaan itse M etsälahjavähennys muistuttaa periaatteeltaan metsävähennystä. Metsälahjavähennys koskee käytännössä melko harvoja metsänomistajia, sillä se on suunnattu helpottamaan suurten ja suurehkojen metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Vähennysvaatimus tehdään sähköisenä Omaverossa tai paperilomakkeella 2L
Maanviljelyn ja metsätalouden arvonlisäverot ilmoitetaan yhdellä ilmoituksella. VERO-OPAS Näin ilmoittaudut Alv-velvollisuus alkaa metsätilan tulojen ylittäessä alv-rajan. Vero pitää muistaa ilmoittaa ja maksaa omatoimisesti. Henkilöasiakas voi hakea siellä myös Y-tunnusta. Metsänomistaja voi myös ryhtyä arvonlisäverovelvolliseksi omaaloitteisesti. Etu on alvin takaisinmaksua pienempi. Myös puolisot jättävät yhteisen ilmoituksen. Alv-rekisteriin voi hakea Omaverossa. Jos viime vuonna ei tullut ilmoitettavia alveja puun myynnistä eikä ostoihin sisältyneitä vähennettäviä alveja, metsänomistajan ei tarvitse jättää alv-ilmoitusta. Se on myös arvonlisäveron maksupäivä, jos metsänomistajalla on puukaupoista kertyneitä maksettavia alveja. Ilmoita Omaverossa Verottaja ei postita alkutuottajille paperista alv-lomaketta. Sitä ennen tehdyistä ostoista ei voi hakea alv-palautuksia. Alv-velvollinen metsänomistaja vähentää verottajalle puunmyyntituloista maksamistaan alveista metsätalouden menojen sisältämän arvonlisäveron. Alv-velvollisen metsäja maatalouden harjoittajan on jätettävä arvonlisäveroilmoitus 28.2. mennessä. Paperilomakkeella ilmoituksen voi jättää vain erityisestä syystä, esimerkiksi silloin, kun metsänomistajalla ei ole verkkopankkitunnuksia. Teksti ANU SUSI | Kuva VM-ARKISTO V uoden 2021 verotuksessa arvonlisäverovelvollisuus syntyi, jos arvonlisäverollisia myyntejä kertyi yli 15 000 euroa kalenterivuodessa. Vuoden aikana ostettujen, metsänhoitoon liittyvien tuotteiden tai palvelujen hintoihin sisältyneet arvonlisäverot saa tällöin valtiolta kokonaan takaisin. Arvonlisäveron tilittää verottajalle puut myynyt metsänomistaja. Silloin käytetään lomaketta Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista, joka palautetaan postitse. Sisältyy puukauppaan Puukaupassa puun ostaja lisää kauppahintaan arvonlisäveron, jos kauppasumma ylittää verorajan tai jos puun myyjä on alv-velvollinen. TÄHÄN ON KAKSI TAPAA: Perustamisilmoituksen tehnyt metsänomistaja katsotaan alv-velvolliseksi siitä päivästä lähtien, kun hakemus jätetään. Klapitai joulukuusikauppaa tekevä metsänomistaja maksaa myyntiensä arvonlisäverot valtiolle, mikäli hän on alv-velvollinen. Edellytyksenä on se, että verokausi on kalenterivuosi. Alv-ilmoitus on tehtävä Omavero-palvelussa. Ilmoittautumismenettelyllä alv-velvolliseksi voi hakeutua taannehtivasti, jolloin alv-velvollisuus on voimassa saman kalenterivuoden alusta alkaen. helmikuuta. Arvonlisävero ei siten vaikuta metsänomistajan saaman varsinaisen puukauppatulon määrään. 54 Aarre 1/2022 METSÄ MUISTA MAKSAA ALVIT Ilmoita ja maksa arvonlisäverot viimeistään 28. Lomakkeen Vero pitää ilmoittaa oma toimisesti.. Yhtymä tai kuolinpesä voi ilmoittautua alv-rekisteriin Omaverossa, kun sillä on ennestään Y-tunnus. Lähes aina arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen on metsänomistajalle kannattavaa. Silloin arvonlisäveron osuus pienentää verotettavan tulon määrää. Jos tämän tuotteen ostaja on itse alv-velvollinen yrittäjä tai alkutuottaja, hän voi vähentää hintaan sisältyneen arvonlisäveron itse valtiolle tilittämistään myyntiensä arvonlisäveroista. Moni metsänomistaja on jo ennestään alv-velvollinen, sillä kerran alettuaan alv-velvollisuus jatkuu, kunnes tekee lopettamisilmoituksen. Jos metsänomistaja ei ole alv-velvollinen, hän merkitsee metsäveroilmoitusta täyttäessään ostamiensa tuotteiden ja palvelujen hinnat vähennettäviin menoihin alveineen. Euromääräinen raja on noussut edellisvuodesta. Jos metsänomistaja saa tuloa esimerkiksi maanviljelystä tai arvonlisäverollisesta pellon vuokraamisesta, hänen on jätettävä alv-ilmoitus, vaikka metsätaloudesta ei olisi tullut ilmoitettavia alveja. Alvit takaisin valtiolta Arvonlisäveron periaate on se, että tuotteen tai palvelujen myyjä lisää veron myymiensä tuotteiden hintoihin ja tilittää alvit valtiolle
Jotta ostojen alvit voi vähentää, myös tuotteen tai palvelun myyjän on oltava alv-velvollinen. Mikäli verovuonna ei ole ollut puunmyyntituloja, verottaja palauttaa kaikki ostojen arvonlisäverot. Ostosta on oltava tallessa tosite, josta näkyy arvonlisäveron osuus. Esimerkkilomakkeella ilmoitetaan 3 600 euroa. Saapumispäiväksi katsotaan se päivä, jona verottaja saa postitetun lomakkeen. Metsänomistaja ilmoittaa arvonlisäveroilmoituksessa kaksi lukua: puunmyyntitulojen sisältämät arvonlisäverot ja metsätalouden hankintoihin sisältyneet alvit. LISÄTIETOJA vero.fi > Metsä > Metsänomistajan arvonlisäveroilmoitus omavero.fi. voi tulostaa osoitteesta Vero.fi/lomakkeet tai noutaa verotoimistosta. 55 Aarre 1/2022 METSÄ Puunmyyntituloista maksettavat arvonlisäverot merkitään Vero kotimaan myynneistä 24 %:n verokannan kohtaan. Paperilomakkeelle se on laskettava ja merkittävä itse. Muista myös maksaa Arvonlisäverot voi maksaa Omavero-palvelun kautta. Ne lasketaan yhteen veromuistiinpanoihin talletetuista maksukuiteista, ja summa merkitään alv-ilmoitukseen. Metsätalouden vuosimenoihin sisältyneet arvonlisäverot on laskettu yhteen, ja ne ilmoitetaan kohdassa Verokauden vähennettävä vero. Jos maksat veron muuta kautta, esimerkiksi verkkopankissa, löydät oma-aloitteisten verojen viitenumeron, tilinumeron ja muut maksutiedot Omaverosta tai soittamalla palvelunumeroon 029 497 026 (Maksuliikenne, tilija viitenumerot). Omavero laskee maksettavan tai palautuksena saatavan veron valmiiksi
Maatalouden harjoittajien ja rajoitetusti verovelvollisten metsäveroilmoituksen palautuspäivät ovat 1.4. Yhtymät ja kuolinpesät tarvitsevat Suomi.fi-valtuuden. ja 24.5., joten he ehtivät saada esitäytetyn veroilmoituksen mukana vasta alustavan verotuslaskelman ja saavat verotuspäätöksen myöhemmin. Näitä ovat esimerkiksi metsäkiinteistöjen tai metsätalouden käyttöomaisuuden myynnistä saadut luovutusvoitot. Arvonlisäverovelvollinen metsänomistaja saa metsä talouteen liitty vien ostostensa arvonlisä verot takaisin valtiolta.. Määräpäivän voi tarkistaa myös Omaverosta. Arvonlisäverojen maksaminen tapahtuu kohdassa Verojen maksaminen > Maksa oma-aloitteisia veroja. helmikuuta, 1. Muistiinpanotai kirjanpito-ohjelman muodostaman alv-ilmoitustiedoston voi lähettää Ilmoitin.fi-palvelun kautta. toukokuuta (ks. 56 METSÄ Aarre 1/2022 VERO-OPAS Näin metsänomistajan verotus etenee Alv-ilmoitus Omaverossa M etsänomistaja antaa metsätalouden veroilmoituksella tiedot verovuoden metsätalouden tuloista ja menoista. Myös jotkin metsätalouteen liittyvät tulot ilmoitetaan tässä vaiheessa joko esitäytetyllä veroilmoituksella tai erillisellä omalla lomakkeellaan. Sillä hän ilmoittaa tuloverotuksen kaikki muut kuin elinkeinotoiminnan, maatalouden ja metsätalouden tiedot. Maalis-huhtikuussa metsänomistaja saa verottajalta henkilökohtaisen esitäytetyn veroilmoituksen. Arvonlisäverot löytyvät myös välilehdeltä Kaikki verolajit, valitse Oma-aloitteisten verojen veroilmoitukset. O maveroon kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla. Metsälahjavähennystä vaaditaan esitäytetyn veroilmoituksen antamisen yhteydessä erillisellä omalla ilmoituksellaan. tarkemmin sivulla 40). Arvonlisäverojen maksussa on oltava tarkkana silloin, kun alv-velvollisen metsänomistajan perikunta puretaan tai muutetaan yhtymäksi tai metsätila myydään. Koska pelkkää metsätaloutta harjoittavat metsänomistajat jättävät metsäveroilmoituksensa jo 28.2., he yleensä saavat jo esitäytetyn veroilmoituksen mukana kaikkia tulolajeja koskevan verotuspäätöksen. Maksamattomat alvit on maksettava silloin viimeistään yleisenä eräpäivänä siinä kuussa, joka on toinen kuukausi lopettamiskuukauden jälkeen. Tämän jälkeen metsäverotuksen tietojen oikaiseminen edellyttää vaatimusta verotuksen oikaisulautakunnalle. Arvonlisäveroilmoitus löytyy Omaverosta välilehdeltä Omat verolajit. Samoin metsätalouteen kohdistuvien velkojen korot ilmoitetaan vähennykseksi esitäytetyllä veroilmoituksella. Esitäytettyä veroilmoitusta voi korjata ilmoitukseen merkittyyn päivämäärään saakka. Valitse seuraavaksi oikean kauden kohdalta linkki Tee ilmoitus. Metsäveroilmoituksen viimeinen palautuspäivä on omistajaryhmästä riippuen joko 28. huhtikuuta tai 24. Jos alv-ilmoitus myöhästyy eräpäivästä, joutuu maksamaan myöhästymismaksun, joka suurenee myöhästymisajan pidetessä. Metsänomistajan henkilökohtainen verotus valmistuu kesäkuun ja lokakuun välillä. Jos on lähettänyt metsäveroilmoitukseen korjauksia, verotuspäätös saattaa tulla myöhemmin. Valitse osiosta Arvonlisävero ja linkki Tee arvonlisäveroilmoitus
Sähköyhtiöt lunastavat yleensä sähkölinjan tarvitsemalle alueelle pysyvän käyttöoikeuden, josta ne maksavat kertakorvauksen. Koska korvauksen maksajalla on lunastusmahdollisuus tarvittavaan alueeseen, luovutusvoitto on osittain verovapaa. Teksti ANU SUSI | Asiantuntija ylitarkastaja KARI PILHJERTA, VEROHALLINTO 1 Ilmoitetaanko sähkölinjan alle jäävästä metsämaasta saatu korvaus metsätalouden verolomakkeella 2C. Metsänomistajan maille sijoittuvan tuulivoimalan korvausta verotetaan eri tavalla. Koska kyse on kertakorvauksesta, sitä verotetaan luovutusvoittona. Kustannukset osakkaiden tekemistä matkoista kotoa metsätilalle ja muista metsätalouteen liittyvistä matkoista vähennetään yhteissummana yhtymän antamalla metsäveroilmoituksella. Metsäyhtymässä metsätalouteen kohdistuvat osakkaiden työhuonevähennykset ilmoitetaan yhtymän metsätalouden veroilmoituksella vuosimenona. Myös niitä, samoin kuin tuulivoimalan tuoton perusteella saatuja korvauksia, verotetaan maatalouden tulona. Maanvuok ra on maa talouden tuloa.. Osakkaiden kannattaa sopia keskenään, kuinka kustannukset korvataan tasapuolisesti. Miten metsäverotus ottaa huomioon osakkaiden erilaiset kulut. Metsäverotus ei siis ota huomioon sitä, että osakkaille voi kertyä eri määrä kustannuksia yhteisten metsien hoidosta. Tuulivoimayhtiöt tekevät yleensä vuokrasopimuksen maanomistajan kanssa ja maksavat vuokraa tuulivoimalan rakennuspaikasta. Luovutusvoitot verotetaan sen vuoden esitäytetyllä veroilmoituksella, jolloin luovutussopimus on tehty. 4 Jos postitse lähettämäni paperinen metsäveroilmoitus myöhästyy eräpäivästä, koituuko siitä minulle jotakin maksuja. Maan vuokraamisesta saatava vuokratulo on maatalouden tuloa. Matkakulujakin kertyi siksi enemmän kuin muille osakkaille. Niistä kannattaa tehdä matkalasku yhtymälle. Metsänomistaja voi tehdä asunnon käytöstä sivutulojen hankkimiseen myönnettävän työhuonevähennyksen. Luovutusvoiton laskennassa käytetään silloin 80 prosentin hankintameno-olettamaa. 57 Aarre 1/2022 METSÄ MUUTAMIA VEROTÄRPPEJÄ Asiantuntijan vastauksia metsänomistajien kysymyksiin. 2 Olen tehnyt suuremman osuuden metsän hoitotöistä kuin metsäyhtymämme muut osakkaat. Sellaisia ovat esimerkiksi matkat koulutustilaisuuksiin tai sahan vieminen huoltoon. Yhtymän tulos jaetaan osakkaiden omistussuhteiden mukaan. Verottaja neuvoo ilmoittamaan tämän luovutusvoiton sen vuoden esitäytetyllä veroilmoituksella, jolloin korvauksen on saanut. Tuulivoimayhtiö voi maksaa lähiympäristön maanomistajille myös erilaisia vaikutusaluetai muita korvauksia. Mikäli metsäveroilmoitusta ei jätä lainkaan, vaikka verovuoden aikana on ollut metsätuloja, tai ilmoituksen antaa puutteellisena, seurauksena voi olla veronkorotus. Vuonna 2021 sivutulojen työhuonevähennys on 230 euroa. Vuonna 2021 tehdyistä matkoista ei enää verovuoden päätyttyä pysty tekemään matkalaskua. Veroilmoituksen myöhästymisestä seuraa myöhästymismaksu, joka on luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle 50 euroa ja verotusyhtymälle 100 euroa. Metsäyhtymä voi kuitenkin maksaa osakkailleen verovapaita matkakustannuksia matkalaskun perusteella muista kuin kodin ja metsän välisistä matkoista. Se ilmoitetaan maatalouden veroilmoituksella, vaikka maanomistaja ei harjoittaisi varsinaista maataloutta. 3 Voiko metsäyhtymä tehdä työhuonevähennyksen
Tällä kertaa haetaan runkoja, joiden rinnankorkeusläpimitta on 35–38 senttiä. ERIKOISPUUT 58 Aarre 1/2022 METSÄ. 58 Aarre 1/2022 METSÄ Hirsirakentamiseen käytettävien runkojen mittaja laatuvaatimukset ovat tarkat
Päijänteen metsän hoitoyhdistyksen Teemu Kivi valitsi rungot yksitellen. Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS 59 Aarre 1/2022 METSÄ. 59 Aarre 1/2022 METSÄ HIRSIPUITA HAKEMASSA Lievestuoreen Puttolankylältä poimittiin yli satavuotiaita mäntyjä hirsitalon seiniin
Muisto tilakäynnistä nousi nyt hänen mieleensä. Lunta oli pyryttänyt pitkin talvea siinä määrin, ettei metsään ollut mitään asiaa ilman lumikenkiä eivätkä edes lumikengät kantaneet puuterilumen päällä. Poimintahakkuu, jossa hirsi rakentamiseen soveltuvia run koja poistettaisiin sieltä täältä, sen sijaan sopi metsänomista jalle hyvin. Lopuksi hän piirtää spraymaalilla oranssin Xmerkin rungon kylkeen. Jos mitään yllättävää ei satu, lei mikko valmistuu tänään. ”On tämä korpijääkärin hom maa, mutta pitäähän sitä auttaa, kun on tällaisen työmaan luvan nut hoitaa.” Sitä paitsi nyt ollaan jo voiton puolella. ”Joonas otti asian puheeksi aamupalave rissa, ja ajattelin heti että bingo.” Syksyllä 2019 Kivi oli käynyt tilakäynnillä Laukaan Lievestuoreen Puttolankylällä. Leimikkoa puoli yhdeksästä lähtien edestakaisin kulkenut Kivi ei kui tenkaan valita. ”Nostin varovasti käteni ja sanoin, että saattaisin tietää sopivan kohteen.” Ei avohakkuuta Jokaisella metsänomistajalla on oma tapan sa hoitaa metsäänsä. Aamuvuorossa saatiin korjattua 112 mottia puuta, ja iltatuuriin tullut TSMetsän Joonas Säämänen käynnistelee parhaillaan Ponssea jatkaakseen urakkaa. Jos hirsipuiden korjuu olisi edellyttänyt avohakkuuta, Kivi ei olisi ottanut tilan omista jiin yhteyttä. Lumi tuotti hankaluutta Kulkiessa pysyy lämpimänä, mutta jos jää paikalleen, pakkanen alkaa nopeasti nipis tellä nenää. Sitten hän mittaa puun vielä uudelleen, tällä kertaa alarinteen puolelta. Metsän omistajalle poiminta hakkuu sopi hyvin.. Käynnin päätteeksi hän kiipesi metsän omistajan kanssa rinteen laelle laavulle ihailemaan alla kasvavaa yli satavuotiasta männikköä. Sieltä kysyttiin, olisiko yhdistyksen kautta mahdollista tilata hirsirakentamiseen sovel tuvia runkoja. Puukaupassa sovittiin metsäkuviot, joille poimintahakkuut kohdistuisivat. Omistaja ei halunnut metsäänsä avohakkuuta, mutta häntä miellytti ajatus, että oman metsän puita käytettäisiin hirsirakentamiseen. Järeän männyn juurelle saavuttuaan hän ottaa repustaan mittasak set ja tarkistaa niillä puun rinnankorkeus läpimitan. Vielä viikko sitten näytti siltä, ettei leimi kolle päästä ollenkaan. Sen jäl keen Kivelle annettiin vapaat kädet valmis tella korjuun toteutus. 60 Aarre 1/2022 METSÄ ERIKOISPUUT M aaliskuinen hanki kantaa komeasti, kun metsä asiantuntija Teemu Kivi lumikengät jalassaan tar poo männikköä alarinteen suuntaan. Hakkuiden jälkeen maisema säilyisi edelleen met säisenä, ja aukkopaikkoihin todennäköisesti syntyisi luontaisesti taimikkoa uutta puu sukupolvea varten. Lisäksi metsänomistajaa miellytti ajatus, että oman metsän puita käytettäisiin hirsi talojen rakentamiseen. Tammikuussa Kiven työkaveri, Päijän teen metsänhoitoyhdistyksen hankintavas taava Joonas Huovila, oli saanut puhelun pirkanmaalaiselta hirsitalovalmistajalta. Yksitellen valitut rungot kaatoi pieksämäkeläisen TS-Metsä Oy:n hakkuukone. Hän tiesi ennalta, että metsänomistaja pyrki vii meiseen asti niitä välttämään
Aarre 1/2022 ”Ilman hangen kantavaa kuorta olisi korjattavien puiden leimaaminen ollut kuoleman rasti”, Kivi huokaa. Päijänteen metsänhoito yhdistyksen metsäasiantun tija Teemu Kivi uskoo, että määrämittahakkuut tulevat jatkossa yleistymään. Kivi nyökkää kohti metsäautotietä, jota reunustavat edelleen metriset penkat. Vaikka puut olisi saatu leimattua, metsäkoneet eivät olisi päässeet työmaalle. ”Kentällä käytettävää työaikaa ei ole paljon, mutta suoria puita ei näkisi ilmakuvasta.” Mittasakset ovat tarpeen, sillä rinteisen kasvupaikan vuoksi suuri osa rungoista muistuttaa läpileikkaukseltaan enemmän soikiota kuin ympyrää. Suurempiakin metsästä löytyy, parhaimmillaan jopa 45-senttisiä, mutta hirsitalovalmistajan tarpeisiin ne olisivat liian suuria. ”Mutta sitten on niitä tapauksia, joissa juurella on vastassa pettymys.” Puttolankylän leimikolta Kivi on etukäteen valinnut puita, joiden rinnankorkeusläpimitta on 35–38 senttiä. Mutta hyvää ei tule kuin ajan kanssa.” Kiven oma arvio on, että tulevaisuudessa tiettyä tarkoitusta varten suunnitellut, määrä mittaiset hakkuut tulevat yleistymään. ”Suomi on ollut osa tsaarin Venäjää, kun nämä puut olivat taimia. Viikko sitten tämä tie oli kuin kapea kanjoni.” Täydellistä puuta hakemassa Selkärepussaan Kivellä on eväät, mittasakset ja termospullollinen lämmintä juotavaa. ”Onneksi tuli suojasäätä ja penkat painuivat. Motokuski Säämänen katkoo pöllit 4–6,7 metrin pituisiksi. Jonkun toisen omistuksessa tässä kohden olisi ollut jo 25 vuotta sitten nuorta metsää. ”Rinnankorkeusläpimitta voi toiselta kupeelta olla 36 senttiä mutta toiselta vain 29 senttiä.” Joskus täydellisen puun huomaa jo kaukaa. Tämänkaltaisia leimikoita, joissa metsäneuvoja saa viettää koko päivän ulkosalla, ei osu kohdalle joka viikko. Tiukkasyinen, verkkaan kasvanut puu on hirsirakentamiseen parasta raaka-ainetta. Määrämittahakkuu yleistyy. METSÄ 61. Kauempaa metsästä kuuluu humaus, kun jälleen yksi runko jysähtää hangelle. Teemu Kivi seisahtuu ajouralle ja katselee hetken ympärilleen
Huippuvuonna 2007 viennin osuus oli yli 50 prosenttia koko tuotan nosta. Ruotsalaiset saattoivat omia saunan, mutta hirsirakentaminen on Romppaisen mukaan tiukasti suomalaisten käsissä. Ennen vanhaan, kun hirret kuorittiin käsipelillä, sekin työ tehtiin aina talvella. Suomalaista hirttä voi ulkomailla löytää esimerkiksi hotelleista, golfkeskuksista tai sairaaloista. Suomalaisia talomalleja ei viedä, vaan ra kentaminen sovitetaan yhdessä paikallisen arkkitehdin kanssa sopivaksi sikäläiseen arkkitehtuuriin ja kulttuuriin. Hirsi rungon etuna on lisäksi sen kierrätettävyys. Tämä kiertotalouden näkökulma tulee entisestään korostumaan tulevaisuudessa.” Nykyinen metsälaki on edeltäjiään selvästi sallivampi erilaisten hakkuutapojen suhteen, eikä harventaminen ole aina huono vaihtoehto edes yli satavuotiaassa metsässä. ”Nykyiset hirsirakennukset ovat aiempaa helpompia purkaa ja siirtää, ja niiden ulkosei nä on sataprosenttisesti uudelleen käytettä vissä. ”Esimerkiksi Kiinassa hirsistandardin laadinta on parhaillaan työn alla, ja olemme laatimisessa mukana.” Hirsirakentamisen tulevaisuus näyttää Romppaisen mukaan valoisalta. ”Metsää ei saa ryöstöhakata, vaan täytyy pitää huoli siitä, että metsään jää myös valtapuustoa.” Puttolankylän leimikossa puut ovat terveitä. Juurikäävän vaivaamaan, iäkkääseen kuusikkoon ei yksikään metsäammattilainen tarjoaisi muuta kuin avohakkuuta. 62 Aarre 1/2022 METSÄ ERIKOISPUUT Suomalaista hirsiosaamista viedään maailmalle V iidentoista viime vuoden aikana Suomesta on viety hirsirakennuk sia yli 40 maahan noin 1,5 miljardin euron arvosta. ”Etelämanner taitaa olla ainoa maanosa, minne suomalaisia hirsirakennuksia ei ole viety”, naurahtaa Hirsitaloteollisuus ry:n toi mitusjohtaja Seppo Romppainen. Lämpimällä säällä kaadettuihin runkoihin iskee herkästi sinistäjäsieni, joka värjää puun pikkuhiljaa levitessään sinisenmustaksi. ”Maailmalla hirsikohteet ovat olleet niin sanotusti isoja kohteita paljon pidempään kuin Suomessa, jossa hirsi on vasta vii me aikoina alkanut yleistyä esimerkiksi julkisessa rakentamisessa”, Romppainen kertoo. ”Talvikaatojahan nämä ovat, jottei puun väri muutu”, Kivi huomauttaa. Kannattava kauppa Päijänteen metsänhoitoyhdistykseltä hirsirakentamiseen soveltuvia pöllejä kysellään joka vuosi. Näin varmistettiin se, että hirsiin ei pääsisi epäpuhtauksia kuten hiekkaa tai maa-ainesta. Puu on uu siutuva luonnonvara, ja rakennuksissa puu toimii pitkäaikaisena hiilivarastona. Jo pa siinä määrin, että alan laatustandardit ovat kehittyneet ja niitä yhä kehitetään suo malaisten standardien pohjalta. Kivi kuitenkin painottaa, että hakkuiden tulee aina olla lainmukaisia. Teemu Kivi mittaa rungot kahdesta eri suunnasta, sillä rinteessä kasvaneet puut eivät kaikki ole tasaisen pyöreitä.. Ei kuitenkaan joka kuukausi
Hirsipuiden korjuu on kannattavaa myös korjuuyrittäjälle, sillä rungot ovat järeitä ja motteja kertyy nopeasti. 15 V/T-KORTTI RANGER 2022 CABIN PACK ETUSI 4631 € UUTUUS! (SH. Kohteesta riippuen hintaero voi olla kymmenen euron luokkaa motilta. Hirsirakennuksen seinässä rungot varastoivat hiiltä seuraavat sata vuotta tai kauemminkin. WWW.POLARIS.FI 2022 RANGER SP 570 EFI EPS ALKUPERÄISELLÄ PIKAKIINNITTEISELLÄ PRO FIT -LÄMPÖHYTILLÄ RANGER JOKAISELLE MÖKILLE JA TILALLE Saatavana bensa-, dieselja EV-sähkömallit ja 2-, 3ja 6-paikkaiset mallit KAIKISSA RANGER-MALLEISSA: automaattinen 100% neliveto sähkötoiminen turf 1x4 -tasauspyörästö kaasuavusteinen kippilava ROPS-turvakehikko jouhevasti toimiva nopeudenrajoitin Lue lisää: www.polaris.fi SAA AJAA TIELLÄ 60 KM/H, ALK. Ripeästi eteenpäin Jostakin talvitakin uumenista kantautuu pu helimen soittoääni. Langan toisessa päässä on ajokoneen kuljettaja, joka kyselee, onko tieosuuden viimeinen pätkä lavetilla kuljetta vassa kunnossa. 63 Aarre 1/2022 METSÄ Metsänomistajalle hirsipuiden myynti on kannattavaa, sillä kyseessä on erikoispuu tavaralaji, josta maksetaan parempi hinta kuin tukista. Teemu Kivi nakkaa reppunsa auton taka konttiin. 19 990 € ALK. SATOI TAI PAISTOI.. ”Kyllä tästä selvitään, tule tänne vaan.” Pitkään eivät pöllit ehdi tienvarsivarastos sa odottaa, kun tukkiauto jo tulee ja vie ne loppukäyttäjälle. Korjuu on kannattavaa myös korjuuyrittä jälle, sillä järeistä tukkipuista kuutioita kertyy joutuisasti. ”Ei tätä yrittäjän tarvitse tuntitöinä tehdä”, Kivi huomauttaa. ”Kyllä tämmöisen päivän jälkeen nukuttaa.” TS-Metsän Joonas Säämänen tarkistaa rungon mitan. Työpäivä on pulkassa, kotona odot taa ruoka ja sauna. YMPÄRIVUOTISTA KÄYTTÖÄ. 24 621 €) + TK
Made häviää rehevistä vesistä usein ensimmäisten kalalajien joukossa, kun pohjalla kehittyvät mätimunat kuolevat hapenpuutteeseen. Mieluisia lisääntymispaikkoja ovat myös joet ja purot. Kun vesi syksyllä viilenee, made suuntaa mataliin vesiin ja sen vauhti alkaa kiihtyä. Muun luonnon sinnitellessä talviajan energiaa säästäen on mateen lisääntyminen täydessä vauhdissa. Limamikon ulkonäkö on tyypillinen pohjan pimennoissa lymyävälle saalistajalle. Kutualustaksi kelpaa niin hiekka-, hieta-, sorakuin mutapohjakin. Sillä on hauen ohella laajin levinneisyys. Kuoriuduttuaan vajaan viiden millin mittaiset pikkumateet nousevat pinnalle kulkeutuen tuulen ja virtausten vieminä ranta-alueille. Pää on leveä mutta litteä, ja ruumis on poikkileikkaukseltaan edestä ja keskiosasta lähes pyöreä. Kutuaika helmikuussa Eräkirjailija Jukka Halonen on jaotellut erävuoden kalojen mukaan. Takaosasta mateen ruumis on sivusuunnassa voimakkaasti litistynyt. Poikaset aloittavat kalanelämänsä jäidenlähdön aikaan. Väritykseltään made on yleensä ruskehtava, mutta saaliiksi saadaan myös vihreänharmaita yksilöitä. Kansan runoudessa made on Manalan Matti.. Kesällä hiljaiseloa Muiden turskakalojen tapaan mateella on kookas kita, johon sujahtaa isokin saalis. Järven jäädyttyä ja kaamoksen alkaessa yökyöpeli liikkuu myös päivisin. Mateen kuukausi on helmikuu, jonka alkupuolelle sen lisääntymisaika tyypillisesti ajoittuu. Kutupuuhien alkaessa naaras laittaa parittelukumppaniinsa vipinää esittelemälle sille mätimunista pullottavaa vaaleaa vatsaansa. Viiksekäs limamikko Mateen rinnakkaisnimiä ovat murrealueesta riippuen matikka, mare, mades ja mae. Kesän made viettää hiljaiseloa järven viileissä syvänteissä. Ei ihme, että moisen kummajaisen nähdessään menneiden aikojen kalanpyytäjät ovat ajatelleet sen olevan tuonpuoleisen asukki. Made vaatii paljon happea, joten vesistön rehevöityessä sillä menee huonosti. Vonkale elelee pohjoisen pallonpuoliskon viileissä sisävesissä eikä karta myöskään vähä suolaista murtovettä. Made kasvaa myös kylmänä vuodenaikana ja voi saavuttaa parinkymmenen vuoden iän. Sisävesissä öinen vaanija nappaa tavallisesti muikun, kiisken, kuoreen, ahvenen tai kivisimpun. Suomen suurimmat vonkaleet ovat olleet yli kahdeksan kilon painoisia. Syvänteiden eväkkääseen on menneinä aikoina liittynyt synkältä kalskahtavia myyttejä. Alle 20 sentin mittaiset pikkumatikat syövät pohjaeläimiä, mutta koon kasvaessa niistä tulee yhä selvemmin petokaloja. Aikuiselämänsä valoisan ajan se lymyää lähes paikallaan pohjan pimennossa. Siinä sekä vatsaevien pisimmässä toisessa eväruodossa sijaitsevat tuntoelimet, joita kala tarvitsee ravinnon etsinnässä. Mätimunat säilyvät uppoamatta pehmeilläkin pohjilla niissä olevan pienen öljypisaran ansiosta. Aarre 1/2022 JUURET 64 SYVYYKSIEN VIIKSINIEKKA Erikoisen ulkonäkönsä ja elintapojensa vuoksi madetta on joskus uskottu pirun luomukseksi. Madetta on pidetty vainajien valtakunnan asukkina, ja sen on uskottu olevan pirun luomus. Iho vaikuttaa melkein nahkamaiselta, mutta sitä peittävät pienet, pyöreät suomut. JUURET Turskakaloille ominaiseen tapaan mateen leuan alla sojottaa viiksisäie. Muiden kalojen hyydyttyä säästöliekille lähes nolla-asteisessa vedessä mateet suuntaavat mataliin vesiin kutemaan. Teksti ELINA PALLAS | Kuvitus AINO SAARIKIVI Ö isin saalistava made on sisävesiemme ainoa turskakala. Vonkale viihtyy viileissä vesissä ja on vetreimmillään talvikuukausina. Joskus pyydyksiin päätyy myös keltaisia ja sinimustia vonkaleita
65 JUURET Aarre 1/2022 LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Hannu Lehtonen & Markku Varjo: Suomen kalat. Jeesuksen mallia seuraten piru kopautti kaksi rantakiveä yhteen ja heitti ne jokeen. Myös Kalevalassa turskakalat turska ja made ovat vainajalan asukkeja. Kalevalassa Pohjolan emäntä Louhi eli Pohjan akka kieltäytyy selvin sanoin antamasta tytärtään epämieluisalle kosijalle Lemminkäiselle: ”Ennen työnnän tyttäreni / laitan lapseni vakavan / koskehen kohisevahan, / palavahan pyörtehesen, / Manalan matikan suuhun, / Tuonen hauin hampahisin.” (Kalevalan 38. Vastarannalla piru seurasi tapahtumia uskoen pystyvänsä samaan. Tuloksena ei ollutkaan lohi vaan made, joka häpesi rumuuttaan niin paljon, että päätti jäädä pohjaan asumaan. He kalastivat matikkaa puisella launilla. Suomalainen Mytologia. Vanhan kansan mukaan oivallinen matikkasää on silloin, kun pyryttää lunta ja tuuli ulvoo. Mateeseen liittyvä sananlasku sanoo: ”Heikki heittää, Paavo painaa, Matti nostaa matikan rysiä.” Vesilahdella tiedettiin, että ”Paavalilta (25.1.) rysä järveen ja mateet rysään”. Toim. Entisaikaan limamikon joutuminen nuottaan tai muuhun pyydykseen oli huono enne. Mateita on pyydystetty myös kirkkailta syysjäiltä kolkkaamalla. Sitä verrataan usein Tuonen haukeen, kuolleiden valtakunnan mahtikalaan. Kansanrunoudessa silloin tällöin vilahtava made on alisen vonkale, Manalan Matti. Pienirakeinen mäti on himoittua herkkua. Matikan rinnastaminen käärmeeseen juontuu ilmeisesti esikristilliseltä ajalta. Tuonen matikka Erikoinen syvyyksien asukas mainitaan joissakin loitsuissa tietäjän apueläimenä. Mateen liha on vaaleaa, maukasta ja vähärasvaista. Pyyntionni ei kuitenkaan ollut lopullisesti menetetty, vaan pilauksen saattoi poistaa naulaamalla matikan petäjään tai turvautumalla johonkin toiseen taikaan nuotan korjaamiseksi.. Nykyään madetta pyydetään verkolla, koukulla, pilkillä, rysällä ja katiskalla. Matikka sujahtaa vain harvoin muille lajeille asetettuihin pyydyksiin. Utsjoella sen synnystä kerrottiin seuraavaa: Jeesus kuljeskeli kerran Tenojoen varrella, ja joen kauneudesta vaikuttuneena hän päätti luoda sinne lohen. runo) Pilattu pyyntionni Kristillisellä ajalla Manalan kalasta tuli paholaisen luomus. Lämpimänä vuodenaikana se voi päätyä muikku verkkoon. Jo kivikauden kalamiehet tiesivät, että mateen parasta pyyntiaikaa ovat keskitalven pakkaset. Vanhan vihtahousun uskottiin myös tehneen mateen syljellään limaiseksi. Kristillisen ajan tietäjän apulainen oli kivikauden samaanin tärkein matkakumppani, kun hän henkimatkoillaan suuntasi aliseen vainajien asuinsijoille. Lajiopas (Bonnier Group Company 2021) Kristfrid Ganander: Mythologia Fennica. Kateellinen kalastaja oli pilannut pyydyksen, jotta saalista ei enää tulisi. Launi on päistään kapeneva tikku, jonka keskelle kaiverrettuun uraan siima solmitaan. Juha Pentikäinen (Salakirjat 2016) Marita Råman: Mulurautunen – Ruutanalliset säkeet (Semiopoli 2006) Antto Laiho: Wanhan kansan merkkipäivät (Karisto 2002) Juhla-Kalevala (WSOY 1980–1981) Keski talven herkkua H öyryävä madekeitto ja -muhennos ovat kuuluneet kauan pohjolan talviseen ruokapöytään
Luonnon keskellä Laura ja Petri Luokkanen halusivat perheensä moderniin hirsitaloon ripauksen vanhan ajan henkeä. Teksti ja kuvat HANNAKAISA HOLMI PUUTALO. 66 Aarre 1/2022 PUU Talon ulkoverhoilu on välimaalattu. Luokkasilla on tarkoitus maalata se toiseen kertaan ensi kesänä
Täällä asuvat Laura ja Petri Luokkanen ja lapset Petrus, 18, Otto, 16, ja Ninni, 10 Oulun Kiimingissä sijaitsevan hirsi talon päärakennuksen huoneistoala on 113 neliömetriä 67 PUU Aarre 1/2022. PUUTALO Laura ja Petri Luokkasen toivei den mukaisen hirsi talon suunnitteli arkkitehti Tapani Takkunen
CLT:n eli ristiinliimatun massiivipuuelementin he hylkäsivät siksi, että siihen ei löytynyt sopivaa suunnittelijaa. Oululaisten Laura ja Petri Luokkasen lamelli hirsitalo valmistui marraskuussa 2020 Kiimingin Ylikylään. 68 Aarre 1/2022 PUU O n ihanaa tulla kotiin, kun vastassa on puun tuoksu”, Laura Luokkanen sanoo. Korona-aika on lisännyt perheen kotoilua. Samaan aikaan selvitimme rahoitusta pankkien kanssa ja pyysimme tarjouksia talotehtailta”, Petri kertoo. He päätyivät tilaamaan PUUTALO Ninni käy koulua läheisessä kyläkoulussa. Painumatonta liimahirttä ”Arkkitehdin luonnosten perusteella lähdimme laatimaan alustavaa kustannusarviota. ”Emme hankkineet tonttia kaava-alueelta, sillä haluamme asua maalaismaisemassa. Ennen nykyistä taloaan he olivat rakennuttaneet yhden omakotitalon, joka sekin tehtiin hirrestä. Luokkaset kilpailuttivat hirsien toimittajista ne, jotka pystyivät toimittamaan painumatonta hirttä. Luokkaset löysivät arkkitehdin sosiaalisen median kautta ja mieltyivät Takkusen tyyliin. He hankkivat materiaalit ja ostivat työurakoita. ”Ajatuksena oli, että huilaisimme vuoden ennen kuin alamme rakentaa. Samana päivänä, kun he myivät ensimmäisen talonsa, he ostivat sekä tontin uudelle talolleen että rivitalon päätykolmion. Ensimmäiset luonnokset tehtiin siten, että talo rakennettaisiin joko CLT-levyistä tai liimahirrestä. Pariskunnan haaveena oli, että perheen uudessa kodissa olisi tilan tuntua, luonnonvaloa ja harmoniaa. ”Meillä oli kuitenkin koko ajan taustalla ajatus, että rakennamme unelmiemme hirsitalon. Toinen heistä oli Lauran veli. Tämä paikka oli meille ihanteellinen, koska Kiimingin ja Oulun palvelut ovat lähellä.” Laura on koulutukseltaan vaatesuunnittelija ja Petri puutekniikan insinööri, ja pariskunnalla on kolme lasta. ”Päädyimme rakentamaan talon hirrestä, sillä se on minulle tutuin materiaali”, Petri kertoo. Taustalla etupiha ja talon julkisivu. Pariskunta toivoi taloon erillisen saunarakennuksen, ison olohuoneen sekä kodinhoitohuoneen vaatteiden säilytykseen. Kaksi ammattitimpuria oli pystyttämässä taloa sekä tekemässä sääsuojaa. Ninni-kuopus pääsee hiihtämään omassa pihapiirissä. Pariskunta listasi toiveensa ranskalaisilla viivoilla. Ninni viihtyy olohuoneessa vanhempiensa kanssa.. Arkkitehti toteutti toiveet Ensimmäiset arkkitehtiluonnokset teki Tapani Takkunen vuonna 2017. Ensimmäinen talo ei täysin vastannut toiveitamme”, Laura lisää. Takkunen toteutti toiveet. Alkuperäisten ajatusten jälkeen ainoastaan leivinuunin paikkaa vaihdettiin ja yläkerran korkea tila otettiin hyötykäyttöön. Petri oli kuitenkin mukana joka työvaiheessa. Molemmat pojat ovat lukiossa. Luokkaset toimivat itse talonsa rakennuttajana. Loppujen lopuksi huilasimme kolme vuotta”, kertoo Petri, joka työskentelee liiketoiminnan kehityspäällikkönä
”Valoisuus, luonnonläheisyys ja puun tuoksu.” Mitä teet kotona mieluiten. ”Lämmitän pihasaunaa. ”Seinärakenne koostuu kokonaan puusta, eikä siinä ole lisäeristeitä. Työt päätettiin aloittaa autokatoksesta, sillä siihen oli puutavara valmiina. Perheen yhteistyötä ”Alun perin oli tarkoitus, että kirvesmiehet rakentavat talon pidemmälle. Kirves miehet tekivät autokatoksen katon ja sei näelementit valmiiksi maassa. Rakenne sekä sitoo että luovuttaa kosteutta, joten huone ilman kosteus pysyy luonnollisen hyvänä”, Petri kertoo. Lakko viivästytti hirsien toimitusta neljä viikkoa, ja kirvesmiesten töiden aloitusta jouduttiin siirtämään kolmella viikolla. ”Hirteen on myös helppo vaikka kiinnittää taulukouk kuja. Samaan aikaan rakennettiin myös erilli nen hirsirakenteinen saunatupa ja sauna. Keittiön tiiliseinän tiilet ovat peräisin Lauran isoisän talon puretusta leivin uunista.. Sauna lämpiää melkein joka ilta. Kotoilu on korona-ajan myötä lisääntynyt.” Mikä on lempipaikkasi. Keskiviikkona tuli nosturi, ja torstaina oli katto päällä auto katoksessa.” Hirsien saapuessa tontille kirvesmiehet olivat tehneet talon päätyelementit ja sau narakennuksen katot maassa valmiiksi. Koska lakko viivästytti töiden aloittamista, heillä oli Lakko viivästi töiden aloit tamista. ”Olohuone ja keittiö, jossa luonto tulee lähelle isoista ikkunoista. Maalaismaisema on kivan näköinen kaikkina vuodenaikoina.” Petri ja Laura halusivat sisustukseen puun luonnollisia sävyjä. Pienet kolot eivät elä vässä puupinnassa haittaa.” Ensin nousi autokatos ”Meidän oli tarkoitus rakentaa ensin talo ja saunarakennus ja sen jälkeen autokatos, jonka ajattelin rakentaa itse. Olohuoneen isot ikkunat päästävät luonnonvalon esteettä sisään. Olohuoneen rimakatto vaati paljon työtä. ”Maanantaina aloimme tehdä kattoja ja seinäelementtejä. Sen jälkeen tuli nosturi, jonka avulla autokatos nostet tiin pystyyn yhdessä päivässä. 3 x kotirauha Mikä talossanne on parasta, LAURA LUOKKANEN. Kun hirsitoimituksen piti tulla, alkoi puuteollisuu den lakko”, Petri kertoo. 69 Aarre 1/2022 PUU hirret ja kattorakenteiden puuosat Honka rakenteelta. Hirsiseinien pys tytykseen kului kaksi päivää. Kuvassa perheen keskimmäinen lapsi Otto. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat. Toisena asennuspäivänä nos tettiin lisäksi ristikot paikoilleen ja laitettiin aluskate
Myös pihasaunan kiuas lämpiää puulla. Asennuksessa talkooapuna olivat Petrin isä ja veli. Yhteistyömme toimi hyvin”, Petri kertoo. ”Meille on ollut tosi iso apu siitä, kun sukulaiset ovat käyneet auttamassa sisustuksen viimeistelyssä.” Kaikki toiveet täyttyivät ”Rakennusaikana Laura käytännössä hoiti perheen ja minä rakensin. Löylyhuone on kylmänä silloin, kun siellä ei saunota. Olohuoneeseen valittiin visuaalisten ja akustisten ominaisuuksiensa vuoksi rimakatto. Olohuoneessa ja makuuhuoneissa on isot ikkunat, joista luonnonvalo pääsee sisään. ”Yritin tarjota Lauralle muitakin vaihtoehtoja, mutta mikään ei kelvannut. Saunatuvan ja saunan Luokkaset halusivat erilliseen rakennukseen. Pihasaunan kiuas lämpiää puulla. Sen lasiluukku tilattiin Tapani Puosi Oy:ltä. Palkkasimme kaksi uutta kirvesmiestä jatkamaan töitä.” Uudet kirvesmiehet tekivät pääasiassa sisätöitä. Jonkun verran meillä oli myös talkooapua.” Perinteinen pihasauna Talon energiaratkaisuna on maalämpö. Kun Luokkaset muuttivat taloon, yläkerta ei ollut vielä valmis. Olen koettanut miettiä, mutta en keksi mitään. Yksi keittiön seinistä on muurattu tiilillä, jotka ovat peräisin Lauran isoisän vanhasta kotitalosta. Lattia on parkettia ja kattopaneelit puuta. Kattorimat Luokkaset tilasivat Arolan höyläämöltä. Saunan lämmitys on sekä Lauran että Petrin mielipuuhaa. 70 Aarre 1/2022 PUU kiire seuraavaan kohteeseen. ”Olemme olleet tosi tyytyväisiä kotiimme. Moni on kysynyt, mitä tekisimme nyt toisin. Rimakaton asentaminen vaati verta, hikeä ja kyyneliä”, Petri naurahtaa. PUUTALO Keittiön viereen muurattiin leivinuuni. Talon sisustuksessa ja verhoilussa on käytetty mahdollisimman paljon puuta. Tulisijaksi Luokkaset halusivat takan sijasta leivinuunin, jota hyödynnetään myös leipomiseen ja ruuanlaittoon. Pesuhuoneen ja löylyhuoneen väliin tuli katettu terassi. Sähköasennukset taloon teki Salotec Oy ja LVI-työt Kaakkurin Putki Oy. ”Suurimman osan ulkoverhoilusta olemme laittaneet Petruksen kanssa kahdestaan. Vanhoja perinteitä on kunnioitettu myös päärakennuksessa. Kymmenvuotias Ninni on valinnut huoneensa värimaailman itse.. Laura hoiti myös työntekijöiden palkkojen maksun ja muut juoksevat asiat. He ajattelivat, että sen voi hyvin tehdä silloin, kun talossa jo asutaan. ”Kiintokalusteet, lattian asennukset, listoitukset sekä joitakin muita loppuvaiheen töitä tein veljeni kanssa”, Petri kertoo. Jonkin verran on myös ulkona pieniä viimeistelytöitä jäljellä, mutta pääosin talo on valmis. Kun sisätyöt olivat jotakuinkin valmiina, Petri jatkoi ulkoverhoilua apunaan perheen esikoinen Petrus. Tämä talo vastaa täysin meidän tarpeitamme”, Laura sanoo. Tunnelmallinen pihasauna lämpiää puulla
?Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. . Aarre 1/2022 V astaa oheiseen lukija kyselyyn 22.2.2022 mennessä ja osallistu arvontaan. 1. ?Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY POSTITA KYSELYLOMAKE tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. ?Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. Aarre 1?/?2022 VAKIOT 71. ?Irtonumeron ostaja . VASTAA, NIIN VOIT VOITTAA! Mitä pidit Aarteesta. ?Olen . 020 413 2277 (ark. ?Tilaajan perheenjäsen . ?Ei vastannut odotuksiani Perustelu:. LISÄTIETOJA intokustannus.fi VASTAA NÄIN LUKIJAKYSELY LOMAKKEEN VOI täyttää Aarteen verkkosivuilla osoit teessa aarrelehti.fi/kilpailut TAI VOIT POSTITTAA kyselylomak keen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Arvomme kaikkien vastaajien kesken neljä Into Kustannuksen lahjoittamaa kirjaa Matkalla Suomeen. Kerro mielipiteesi Aarteesta ja voita kirja Suomen heimoista. ?Vastasi odotuksiani . VIIME VOITTAJAT AARRE 10/21:N kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Pöl kyn elämää. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Voit pos tittaa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun ja/tai muuta toimitukselle osoitettua postia. ?Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista: 7. VOIT LÄHETTÄÄ PALAUTETTA myös sähköpostitse osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi tai verkko palvelumme kautta aarre lehti.fi. Muurlan tarjottimen voittivat arvonnassa itselleen Hannu Tikka, Helsinki, Markku Uitto, Jakkula, ja Timo Ylitalo, Jyväskylä. Yhden palkinnon arvo on 32 e. Varusta kuori kirjeposti merkillä. 3. Mistä olemme kotoisin. ?Muu lukija 2. KIITOKSET KAIKILLE VASTAAJILLE! MIKÄ ARTIK KELI KIINN OSTI, MIKÄ EI. ?Aarre-lehden kestotilaaja . Muista merkitä palautteeseen, onko se tarkoitettu vain toimituk selle vai julkaistavaksi Aarteen Keskustelua palstalla. Näihin ja moniin muihin kysymyksiin kirjailija Ville-Juhani Sutinen etsii vastausta. ?Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. 8–21). Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Ovatko hämäläiset oikeasti hitaita, pohjalaiset ylpeitä tai savolaiset lupsakoita. NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO SÄHKÖPOSTI VASTAAJAN SYNTYMÄVUOSI Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. . Varusta kuori kirjepostimerkillä
Kireä pakkas aamu saa pikku varpuspariskunnan pörhistämään höyhenensä. PIHAPIIRIN ELÄMÄÄ Aarre 1/2022 LUONTO 72
Matkaa on muutama kivenheitto, mutta aluksi linnut tekivät meille vain lyhyitä vierailuja. Pyrimme elämään sovussa ympäröivän luonnon kanssa. Kevät ei vuosikausiin tuntunut oikealta räystäällä silputtavien varpusten puuttuessa. VUOSIEN VARRELLA ruokavieraissa on tapahtunut suuria muutoksia. Silloin tällöin myös varpushaukka tai piskuinen varpuspöllö käyvät nappaamassa jokapäiväisen ateriansa suuresta lintujoukosta. Ne täyttävät pihan kirkkailla äänillään, pesivätkin kesäisin korkeissa vaahteroissa. Hoidamme niittyä ja muutamaa ketolaikkua, tarjoamme linnuille kaiken kokoisia pönttöjä ja pistiäisille hyönteishotelleja. MUUTETTUANI HELSINGISTÄ maaseudulle en voinut kuvitellakaan tulevani kaipaamaan varpusta, mutta toisin kävi. Aloitamme joulukuussa ja jatkamme kevään korvalle. Toivomme kovasti saavamme ensi keväänä uuden lajin pihassamme pesineiden runsaan kolmenkymmenen lintulajin jatkoksi. Talvisin pidämme ruokintaa niin pikkulintujen kuin omaksi iloksemme. Pikkuserkku ei sitä korvaa, mutta kovin kotoisalta sekin on alkanut tuntua. Eipä niitä nykyisin näe juuri muuallakaan, monen metsälajin tavoin niiden kannat ovat romahtaneet talousmetsissämme. Suren varpusen katoamista. VIIME SYKSYNÄ tapahtui muutos, ja parhaimmillaan pihassamme hääräsi parinkymmenen pikkuvarpusen parvi. Kun sisään kantautuu pikkuvarpusen ääni, mielessä läikähtää lämmin nostalgia. Tilalle on tullut serkku – pikkuvarpunen, joka on levinnyt yli Suomen kuin hyökyaalto. Talvensa ne viettivät lähimmän talon antimia nauttien. Näiden vuosien aikana olemme muokanneet runsaan hehtaarin tonttiamme luonnon kannalta monipuolisempaan suuntaan. Kun vielä lisätään keltasirkku, puukiipijä, närhi, harakka, käpyja harmaapäätikka sekä pari vuotta meitä ilahduttanut valkoselkätikka, lista on pikkuvarpusta vaille valmis. Samalla se on hitaasti mutta varmasti ottanut paikan mielenmaisemassani. Meillä ne näyttäytyivät ani harvoin, ruokinnalla ne eivät käyneet koskaan. Runsaan kymmenen linnun parvi tulee ja menee, viivähtää muutaman minuutin ja jatkaa taas matkaansa. Alkuvuosien vakituiset hömöja töyhtötiaiset katosivat ja kuusitiainen väheni lähiympäristön hakkuiden myötä. 73 Aarre 1/2022 LUONTO MUUTOSTEN TUULIA Uudessa sarjassaan Heikki Willamo tarkkailee luonnon vuodenkiertoa omassa pihapiirissään Uudellamaalla. Minulle on ilo saada työskennellä kotona, ja viime vuodet olen keskittynyt myös valokuvaamaan kotipihan tapahtumia. Toisaalta olemme antaneet metsikön olla omissa oloissaan ja pensaiden rehottaa, pienessä lepikossa pökkelöt saavat lahota sijoilleen. Kun sähköt kaivettiin maan alle, pikkuvarpusilta katosivat pesäpaikat ja ne siirtyivät naapuriin peltoaukean tälle puolelle. Myös tiklit ovat viime vuosien tuttavuuksia. Yksi linnuista kantoi korsia pönttöön esitellen sitä innokkaasti puolisolleen. Uusimpia vierailijoita ovat pyrstötiaiset, ne löysivät tarjoilumme vasta viime talvena. Talviaamun valjetessa seuraan kirjoittamisen lomassa ruokintapaikan tapahtumia. Pakkaspäivinä vilinä on kova, rasvaa ja siemeniä kuluu melkoiset määrät. Laji on kadonnut totaalisesti maalaismaisemasta, pihassamme sitä ei ole näkynyt kertaakaan. Seuraan ruokinta paikan tapahtumia.. Teksti ja kuva HEIKKI WILLAMO O lemme asuneet Karjalohjalla, vanhassa kansakoulussa, kohta kolmekymmentä vuotta. Vuosien ajan pikkuvarpuset pesivät peltoaluetta halkoneen sähkölinjan tolppien ontoissa vaakapalkeissa. Talija sinitiaisia sen sijaan riittää, kumpainenkin on runsastunut tavattomasti osittain juuri lisääntyneen talviruokinnan ansiosta. Viherpeipot ovat kannan romahduksen jälkeen taas runsastuneet, ja punatulkkujakin on parin huonon vuoden jälkeen enemmän. Ruokapaikan runsastujiin kuuluvat erityisesti mustarastaat, joista yhä useampi on ilmaston lämmetessä vaihtanut muuttomatkan rasitukset talvehtimiseen
VILLIRUOKA Kevättalvella Etelä-Suomen metsästäjäperheissä herkutellaan peuralla. 74 Aarre 1/2022 HYVINVOINTI Peuran uunipata on tuhtia talviruokaa. Teksti, kuvausjärjestelyt ja kuvat MARI IKONEN Peuraa pataan 74 Aarre 1/2022 HYVINVOINTI. Tässä lisukkeena on persilja perunoita, vihreitä papuja ja pakastepuolukoita
Tarkista maku. Laita lihakerrosten väliin kasvispaloja ja laakerinleh det ja sirottele maustesekoitusta. Laita uunipataan kansi päälle ja anna ruuan hautua 175asteisessa uunissa 3–4 tuntia, kunnes liha on hajoavan mureaa. Kuutioi palviliha ja lisää kuutiot keittoon. Kuori ja paloittele reiluiksi paloiksi sipulit, porkkanat ja palsternakka, kuori ja paloittele valkosipulinkynnet. Peurarokka (8–10 ANNOSTA) 500 g kuivattuja (luomu)herneitä 1 iso sipuli 1–2 porkkanaa 2,5 litraa suolaamatonta peuralientä 1–2 tl kuivattua meiramia 500 g peuranpalvia tai muuta savupalvia 3 rkl sinappia 2–3 tl suolaa (1 dl punssia) Huuhdo herneet siivilässä ja laita ne kylmään veteen likoamaan yön yli. Paista viimeisessä pannullisessa myös paloitellut pekonit niin, että ne jäävät pataan päällimmäiseksi. Kuumenna kiehuvaksi ja lisää meirami. Mausta si napilla, suolalla ja halutessa si punssilla. 75 Aarre 1/2022 HYVINVOINTI Peurapata uunissa (10 ANNOSTA) 1,5–2 kg peuran paistilihoja 100 g pekonia 3 sipulia 3 porkkanaa 1 palsternakka 3 valkosipulinkynttä 3 laakerinlehteä 10–12 mustapippuria 5–6 katajanmarjaa 3 tl kuivattua timjamia 2 tl kuivattua rosmariinia noin 3–4 tl merisuolaa 2–3 dl punaviiniä 2–3 dl laimennettua marjamehua Lihojen paistamiseen: voita ja rypsiöljyä Poista paistipaloista rasva ja kalvot ja paloittele liha parin kolmen sentin kuutioiksi. Tarjoa peurarokka ruis tai näkkileivän kanssa.. Vinkki! Leivinuunissa ruokaa voi hauduttaa miedossa lämmös sä vaikka yön yli. Jauha morttelissa pippurit, katajan marjat, timjami, rosma riini ja suola riistamausteeksi. Ruskista lihat pienissä erissä paistinpannulla voiöljyseoksessa, laita lihat kannelliseen uunipa taan ja kaada päälle tilkka pannun huuhdelientä. Tarkista maku, koristele tuo reella persiljalla ja tarjoa peura pata perunoiden, puolukoiden ja vihreiden kasvisten kanssa. Kaada pataan punaviiniä sekä marjamehua sen verran, että lihat miltei peittyvät. liemen ohje sivulla 76). Siivilöi herneet ja laita herneet sekä sipuli ja pork kanapalat kattilaan peu ranluuliemeen (ks. Kypsennä keittoa kannen alla liedellä tai leivinuunissa parin tunnin ajan. Kuori ja silppua sipuli, kuori porkkanat ja paloittele ne pieniksi kuutioiksi. Pakkaspäivänä voit tarjota peurarokan painikkeena tilkan lämmitettyä punssia ruotsalaiseen tapaan
5 Kuori luuliemen päältä rasvakerros, heitä se pois ja käytä liemi keittoihin ja kastikepohjiin. Siivilöi jäähtynyt liemi pienempään kattilaan ja laita jääkaappiin. VILLIRUOKA Kuori punajuuret ja raasta ne karkeaksi raasteeksi. 4 Lisää kattilaan 3–4 laakerilehteä, 10 maustepippuria ja nippu persiljaa ja keitä tiiviin kannen alla hiljaa hymyillen 4–5 tuntia. Silppua kaali ohuiksi suika leiksi. Kuumen na kiehuvaksi. Sirottele sekaan silputtua persiljaa ja tarkista maku. Laita kasvissilput pienissä erissä suureen kattilaan ja kuumenna niitä käännellen öljy tilkassa, kunnes ne hieman pehmenevät. Paahda luita ja kasviksia 250-asteisessa uunissa puolisen tuntia, kääntele välillä. Jos käytät keittoon liemikuutioi ta ja voimakassuolaista palvilihaa tai makka raa, siihen ei tarvita lisäsuolaa.. Kuumenna kiehuvaksi ja kuori pois pinnalle nouseva vaahto. Lientä voi myös keittää edelleen kokoon ja pakastaa esimerkiksi jääpalapusseissa. Hauduta keittoa kannen alla miedolla lämmöllä 40–50 mi nuuttia ja lisää sitten tähteeksi jäänyttä, sui kaloitua peuranpaistia tai palvattua peuraa tai paloiteltua peuramak karaa. Lisää kattilaan myös pu najuuriliemi ja muut mausteet, mutta maus ta hunajalla ja suolalla vasta lopuksi, kun olet maistellut keittoa. Paloittele sitten kirveellä muutamia peuranluita sen verran, että ne mahtuvat 10 litran kattilaan. Laita tarjolle myös venäläistyyppistä ruis limppua ja voita. 76 Aarre 1/2022 HYVINVOINTI Peuraborssi (10 ANNOSTA) 1 kg punajuuria 500–600 g valkokaalia 3–4 porkkanaa 3–4 sipulia (1–2 valkosipulinkynttä) 1 dl rypsiöljyä 3 l peuralientä (tai 3 l vettä ja 4 lihaliemikuutiota) 2–3 dl säilykepunajuurien lientä 3 laakerinlehteä 5 valkopippuria 5 maustepippuria 2 tl kuivattua meiramia 2 tl kuivattua timjamia 500 g kypsää peuranlihaa ja/tai peuramakkaraa 3 tl hunajaa pari kourallista silputtua persiljaa (3–4 tl suolaa) (tilkka väkiviinaetikkaa) Tarjoiluun: 2 dl smetanaa tai ranskankermaa pieniä suolakurkkusuikaleita Paahdettu peuraliemi 1 Paloittele terävällä lihaveitsellä peuran takaneljännes ja ota talteen fileet, paistit ja makkaralihat. Kuori ja raasta porkkanat, kuori ja silppua sipulit ja ha lutessasi valkosipulin kynnet. 3 Kaada paahdetut luut ja juurekset kattilaan ja valuta päälle kylmää vettä. Vinkki! Ohjeen suo lamäärä on tarkoitettu suolattomalle peura liemelle. Kaada kasvisten päälle peuraliemi tai lihalientä. Borssin valmistamista helpottaa monitoimi koneen raastinterä. Keitto vain paranee uu delleen lämmitettäessä. Lisää halutessasi tilkka etik kaa. Tarjoile borssi rans kankerman kanssa ja koristele annokset suolakurkkusuikaleil la. 2 Kuori 1–2 porkkanaa, sipulia ja palsternakkaa sekä iso pala juuriselleriä ja laita ne peuranluiden kanssa uunipellille
020 413 2277 (ark. 8–16). 77 Aarre 1/2022 VAKIOT Onnittelemme Ristikon 10/2021 voittajia: Mauri Inha, Tampere Pertti Pärssinen, Orimattila Seija Saravaara, Kannonkoski Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. OSAL LISTU JA VOITA ! RISTIKKO 1/2022. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Avain sanassa on kahdeksan kirjainta. Vastaa näin Täytä ristikon palautuslomake osoitteessa aarrelehti.fi/ristikko. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. Tai lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 22.2.2022 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 1, PL 440, 00101 Helsinki. Ristikon 10/2021 ratkaisu: Avainsana: ONKIVAPA Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN-muodossa MUISTA ANTAA NÄMÄ TIEDOT! Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruu tujen kirjaimista. Ristikon 1/2022 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 3/2022
Koska metsä on kulkenut suvussa, palstan myyminen ei tullut kysymykseen. Voimme esimerkiksi rajata tiettyjä alueita vuokrasopimuksen ulkopuolelle.” Myös Kärkkäiset halusivat tietää, mitä metsässä tapahtuu tulevien vuosien aikana. Se sekä kymmenen vuoden hoitosuunnitelma pitävät meidät ajan tasalla metsän hoidosta ja lisäävät luottamusta vuokraajaa kohtaan”, Olli Kärkkäinen sanoo. 78 Aarre 1/2022 OMA TALOUS METSÄ VUOKRALLE. Metsän antaminen vuokralle on yksi vaihtoehto metsän hyvän hoidon ja tasaisten tuottojen varmistamiseksi. Koko prosessiin kului noin neljä kuukautta. ”Pystymme useimmiten ottamaan huomioon metsänomistajan toiveet. ”Talouden budjetointi on helpompaa, kun tietää, minkä verran tuloja metsästä saa kuukaudessa ja vuodessa.” Yleistyy hitaasti Tornator Oyj:n maankäyttöasiantuntija Aleksi Vanninen on käynyt keskusteluja vuokraamisesta kymmenien metsänomistajien kanssa. Sukupolvenvaihdoksessa saadun 30 hehtaarin metsäpalstan antaminen vuokralle tuli harkintaan, kun Laura, 37, ja Olli Kärkkäisen, 36, aika ei enää riittänyt metsäasioiden hoitamiseen. Viime joulu oli kuitenkin ensimmäinen, kun metsänhoidosta vastasi metsät vuokrannut Tornator Oyj. Pääasia heille on se, että metsää hoidetaan aktiivisesti ja ammattitaitoisesti. Vuokraamiseen Kärkkäisiä kannusti myös säännöllisen kuukausituoton saaminen metsästä. Kun vuokrasopimus 20 vuoden päästä päättyy, meillä voi olla enemmän aikaa metsäasioille”, Olli Kärkkäinen kertoo. Muita hoitotai hakkuutöitä ei ole vielä tehty. Tornator on jo aloittanut metsänhoitotyöt harventamalla noin hehtaarin taimikon. Vuokrasopimuksen syntymistä edeltävät aina perusteelliset keskustelut sopimuksen sisällöstä ja metsänomistajan toiveista metsänhoidon osalta. Tuloa kerran kuussa Tornatorin tavoitteena on löytää vuokrauksen kohteiksi. HYVÄT NEUVOT Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI Omistus säilyy Juankosken metsäpalsta siirtyi Laura ja Olli Kärkkäiselle yhdeksän vuotta sitten Lauran vanhemmilta. Olli Kärkkäinen näki ilmoituksen metsien vuokraamisesta ja otti yhteyttä Tornatoriin. ”Metsänhoito kiinnostaa meitä, mutta tässä elämäntilanteessa ei yksinkertaisesti ole aikaa metsien hoitoon tai edes hoitotöiden tilaamiseen. K uopiolainen Kärkkäisen perhe vietti joululomaansa perinteiseen tapaan oman metsänsä keskellä Kuopion Juankoskella. Ajatus tuntui pikemminkin helpottavalta, kun tiedämme, että metsää hoidetaan hyvin. Metsänsä Tornatorille vuokranneet ovat yksityisiä metsänomistajia. ”Metsän vuokraaminen on vielä uusi toimintamalli, ja siihen perehtyminen ottaa metsänomistajilta aikansa”, Vanninen sanoo. Vannisen mielestä vuokraamisvaihtoehto sopisi hyvin myös yhteisöille, esimerkiksi seurakunnille, joiden ydintehtävä on muualla kuin metsien hoidossa. Käymme metsässämme entiseen tapaan esimerkiksi marjassa”, Olli Kärkkäinen kuvailee. ”Saamme kerran vuodessa Tornatorilta raportin siitä, mitä metsässä on tehty. Kärkkäiset pitivät vuokrasopimusta selkeänä ja ymmärrettävänä. Heillä ei ollut metsän käsittelyyn erityisiä toiveita. Sopimus käytiin perusteellisesti läpi. Vuokrasopimuksia on kuitenkin syntynyt vasta kymmenkunta. Taustalla touhuavat pariskunnan neljä alle kymmenvuotiasta lasta. ”Vuokralle antamiseen ei ollut henkistä kynnystä, koska metsä säilyy omistuksessamme
”Meillä kyse on vastuullisesta omaisuudenhoidosta. Jos metsänomistaja tulee katumapäälle tai haluaa myydä palstansa, vuokrasopimuksen voi purkaa kesken sopimuskauden. Kaikki Tornatorin tähän mennessä solmimat sopimukset ovat olleet 20-vuotisia. Vuokran suuruus riippuu vuokrasopimuksen aikaisista hakkuumahdollisuuksista ja tarvittavista hoitotoimista. Itä-Suomen yliopistossa on kuitenkin selvitetty, millaisia vuokrausmalleja muissa maissa käytetään. Vuokra maksetaan metsänomistajalle kerran kuukaudessa. Vuokrattujen palstojen keskikoko on nyt noin 140 hehtaaria. Tornator sertifioi vuokraamansa metsät PEFCja FSC-vaatimusten mukaisesti. Maailmalta on saattanut metsänomistajien korviin kaikua huonoja esimerkkejä vuokrametsien ryöstötaloudesta. Tornatorin laatima esimerkkilaskelma kertoo, että sadan hehtaarin hyväkasvuisesta metsäpalstasta on mahdollista saada 7 500 euron vuotuinen vuokratulo. Metsän vuokratuloista tehdään maatalouden veroilmoitus. ”Vuokranantajien joukossa on useita yrittäjiä ja sellaisia metsänomistajia, jotka eivät asu metsän sijaintipaikkakunnalla”, Vanninen kertoo. ”Ikävät esimerkit maailmalta muovaavat käsityksiä myös Suomessa. Vuokratulo on vapaata arvonlisäverosta. ”Hoitotöiden kustannusindeksiä sopimuksessa ei ole. Professorin mukaan ulkomailla tapahtuneita väärinkäytöksiä ei voi verrata metsänvuokraukseen Suomessa. 79 Aarre 1/2022 OMA TALOUS VEROVINKKI METSÄN VUOKRATULOA verotetaan pääosin ansiotulona, mikä hieman heikentää vuokrauksen taloudellista kannattavuutta verrattuna itse solmittuihin puukauppoihin. Vuokra tarkistetaan kerran vuodessa. Ihmisillä voi olla mielikuva, että vuokraaminen tarkoittaa metsien puhdistamista puusta. Vaatii luottamusta Suomessa ei ole juuri tutkittu metsänvuokrausta taloudellisesta eikä mistään muustakaan näkökulmasta, koska toimintamalli on meillä uusi. Pykäläinen oli mukana Luonnonvarakeskuksen Metsä vuohankkeen työryhmässä, joka vuonna 2017 visioi metsänvuokrauksen aloittamista Suomessa. Vuokran suuruus on sidottu puun markkinahintaindeksiin, ja se tarkistetaan kerran vuodessa Luonnonvarakeskuksen kokoaman puukauppatilaston hintojen perusteella. Puheissa toistuu erityisesti Venäjä, jossa vuokralaiset ovat saattaneet hakata puuston ja jättäneet uudistamistyöt tekemättä”, sanoo metsäekonomian ja -politiikan professori Jouni Pykäläinen. vähintään 30 hehtaarin metsäpalstoja, jotta hoitotyöt voi järjestää kustannustehokkaasti. Metsänvuokraus vaatii kuitenkin luottamusta, joka rakentuu pidemmän ajan kuluessa.” Pykäläinen pitää metsänvuokrausta järkevänä vaihtoehtona ja uskoo, että 10–20 vuoden kuluttua vuokraus on huomattavasti nykyistä yleisempää.. Vuokra sidottu indeksiin Puun markkinahinnat vaihtelevat huomattavasti 20 vuoden vuokra-aikana. Jos hoitokustannukset nousevat esimerkiksi polttoaineiden kallistuttua, metsänomistaja ei joudu maksamaan tätä korotusta”, Vanninen sanoo. Esimerkkilaskelmassa puuston vuosikasvu on viisi kuutiota hehtaarilla ja puuston kokonaismäärä 20 vuoden jälkeen viidenneksen suurempi kuin lähtötilanteessa. ”Sopimuskauden aikana tai sen päätyttyä metsän voi myydä myös Tornatorille, mutta meille ei muodostu etuosto-oikeutta”, Aleksi Vanninen kertoo. Jos markkinahinta on edellisen kolmen vuoden jaksolla noussut, nousee myös vuokra, ja päinvastoin
www.turbostove.fi 040–5354 801 TURBOSTOVE Vihdintie 4, 00350 HKI p. Maaja metsätalouskirjanpidot . 3 Kirjoita asiakasnumerosi ilman etunollia sekä posti numerosi. Kirjautuminen kannattaa Lue ajattomia ja hyödyllisiä Aarre Plus -artikkeleita Löydä arkiston aarteita vuodesta 2016 alkaen Lue näköislehteä joko verkko selaimella tai älylaitteella Aarresovelluksessa Tee muutoksia yhteystietoihisi sekä tilauksiisi liittyviin asioihin Omat tiedot -osiossa Kaikissa ongelmatilanteissa voit olla yhteydessä asiakaspalveluun, puh. Hyväksy käyttö ehdot ja aktivoi tunnuksesi. 09 241 8498 www.tuomontupa.. Hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). 80 Aarre 1/2022 VAKIOT PALVELUHAKEMISTO HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. 06 4761 104 laihian.tilipalvelu@netikka.fi Kirjanpitopalvelut kaikille yritysmuodoille. KOVA KYSYNTÄ! OKT, MAATILAN PIHAPIIRI T JA METSÄ-M AATILAT Sopivasta kauppa heti.. Tervetuloa! Vanhankaupunginkatu 19, Hämeenlinna www.museomilitaria.fi Luo käyttäjä tunnukset Aarteen verkkopalveluun! Tunnusten luontiin tarvitset vain asiakasnumeron ja postinumeron 1 Mene osoitteeseen aarrelehti.fi ja klikkaa oikeassa yläkulmassa kohtaa Kirjaudu. Paina Kirjaudu. 5 Mene uudestaan osoitteeseen aarrelehti.fi ja klikkaa oikeassa yläkulmassa kohtaa Kirjaudu. Saat sähkö postiisi aktivointiviestin, jossa olevaa linkkiä klikkaamalla saat tunnukset käyttöösi. 4 Kirjoita avautuvaan lomakkeeseen sähkö postiosoitteesi ja haluamasi salasana. 06 4761 104 Sotilashistorian aarreaitta Hämeenlinnassa. Laihian Tilipalvelu Ky Vaasantie 522, 66420 Ruto puh. 06 4761 104 laihian.tilipalvelu@netikka.fi Kirjanpitopalvelut kaikille yritysmuodoille. Maaja metsätalouskirjanpidot . 040 720 7981, Myyntimestarit Oy laihian.tilipalvelu@netikka.fi Kirjanpitopalvelut kaikille yritysmuodoille Maaja metsätalouskirjanpidot laihian.tilipalvelu@netikka.fi Kirjanpitopalvelut kaikille yritysmuodoille. Klikkaa jatka. 020 413 2277 (arkisin kello 8–21). Laihian Tilipalvelu Ky Vaasantie 522, 66420 Ruto puh. Lisää sähköpostiosoitteesi ja salasanasi. Asiakasnumeron löydät tilaus laskulta, lehden takaa osoitetietojen yhteydestä tai soitta malla asiakaspalveluun. 2 Klikkaa kohtaa Luo tunnukset ja Aktivoi käyttäjätunnuksesi. Maaja metsätalouskirjanpidot . Laihian Tilipalvelu Ky Vaasantie 522, 66420 Ruto puh
itselleni?. Suosittelemme maksutonta e-laskua. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. 2022! Tilaustunnus AAV0024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. __?/?__?/ 20___ . 12 kk 127,20 e . Paperisiin laskuihin lisätään 2,90 e paperilaskulisä. sähköpostilla . AARTEEN TILAUSLOMAKE . Lahjatilauksen saaja / Uudet osoitetietoni Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi A ar re m ak sa a p o sti m ak su n Vie stim edia Oy Asia kas palv elu Tun nus 50 025 96 Info A2 00 00 3 VA STA US LÄ HE TY S 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta KÄYTÄ OHEISTA PALVELUKORTTIA KUN HALUAT • tilata lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteen muutoksesta • irtisanoa tilauksesi TILAA AARRE! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. . Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun . Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. 6 kk 69,00 e . Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Osoitteenmuutos alkaen __?/?__?/ 20___ ajaksi __?/?__?/ 20___?– __?/?__?/ 20___ Tilauksen maksaja / Vanhat osoitetietoni Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti Haluan saada Viestimedia Oy:ltä uutisia ja etuja . A R T O KO M U L A I N EN V E S A -MA TTI V ÄÄ RÄ ENSI NUMEROSSA SEURAAVA AARRE ILMESTYY VIIKOLLA 8 JOHANNA KOKKOLA Erikoisteemana talviajan harvennus hakkuu Uutuussaha Aarteen hakkuu kokeilussa Talvivaellus Vongoivalle Metsänomistajan nelivetoiset käyttö farmarit Kirjoituskilpailun parhaat Lahnaa lautaselle Puulaivaan hupeni satoja tukkipuita Luonnonvarakeskuksen tutkija Yrjö Nuutinen tarkastelee jatkuvan kasvatuksen koealan hakkuujälkeä omassa metsässään Joensuussa.. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä asiakas palveluun. tekstiviestillä. Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden . seuraavasta numerosta?. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. lahjaksi alkaen. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki viestimedia.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestimedia.fi. 81 Aarre 1/2022 VAKIOT PALVELUKORTTI TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 kk 69,00 e • laskutusjakso 12 kk 127,20 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa
Veden täyttämien vanhojen kaivosten hyödyntämistä olisi mahdollista jatkaa veden alla toimivien robottien avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että koko ihmiskunnan nykyistä sähkön tuotantokapasiteettia vastaavan sähkömäärän tuottaminen aurinkopaneeleilla vaatisi maailman yhden vuoden kuparin kulutuksen nykyisellä tasolla. MEIDÄN ON PIAN PAKKO siirtyä sellaiseen teknologiaan, joka ei tuota suuria määriä kasvihuonekaasuja. RISTO ISOMÄKI Metalleja on pakko korvata puuperäisillä materiaaleilla ISOMÄKI Sähköautojen ekologisuus näyttää epäselvältä. KAIVOSTOIMINTAA PITÄISI kehittää vähemmän tuhoisiin suuntiin. Näiden ratkaisujen kehittäminen on jo pitkällä. Mutta jos kaikki suunnitellut kaivokset perustetaan, niiden suorat ja epäsuorat päästöt voivat kumota muilla sektoreilla saavutetun edistyksen. Maapallolla on tällä hetkellä noin 17 000 suurta kaivosta, mutta vakavasti suunnitteilla on ainakin 45 000 lisää. Aarre 1/2022 VAKIOT 82 K aivosten jokiin ja ilmakehään laskemat radioaktiiviset sekä raskasmetallija rikkipäästöt ovat alkaneet herättää kasvavaa vastarintaa eri puolilla maapalloa. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiede aiheisista lehti artikkeleistaan. Herättikö kolumni ajatuksia. Merituulipuistot vaativat kahdeksan tonnia kuparia megawattia kohden. Tämä on lähes 10 prosenttia kaikista ihmiskunnan ilmastoa lämmittävistä päästöistä. Kukaan ei ole vielä esittänyt kunnollisia laskelmia siitä, miten suuriksi kaivostoiminnan ilmastopäästöt paisuvat, jos kaivosten määrä kasvaa ennusteiden mukaisesti. Sen sijaan sähköautojen ekologisuus alkaa näyttää epäselvältä. Nykyisetkin järjestelmät vaativat vain kolme tonnia kuparia megawattia kohden. Eli suo siellä, vetelä täällä. Jos kaikki uudet kaivokset käynnistetään, ne vaikuttaisivat tuoreen arvion mukaan metsiä ja luonnon monimuotoisuutta hävittävällä tavalla yhteensä noin 50 miljoonan neliökilometrin eli viiden miljardin hehtaarin laajuiseen alueeseen. Tähän me kyllä pystymme. Yksi sähköauto tarvitsee 80 kiloa kuparia, neljä kertaa enemmän kuin tavallinen auto, akkujen nielemän nikkelin, koboltin ja litiumin lisäksi. Isojen avolouhosten sijasta pitäisi kaivaa näkymättömiä tunneleita syvälle maan alle. Mutta kaikelle puulle ja muulle biomassalle, jonka maapallon nykyiset talousmetsät, rehupellot ja laidunmaat pystyvät tuottamaan, on jatkossa paljon kysyntää. Myös geotermiset voimalat sekä metalleja pyydystävät kasvit voivat toimia kaivoksina. Nykyaikaisen biotalouden raaka-aineita ei tietenkään kannata tuottaa tuhoamalla jäljellä olevia vanhoja metsiä, soita ja ruohomaita, sillä se aiheuttaisi vielä isommat hiilipäästöt kuin kaivostoiminta. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit. Erityisesti puupohjaisista hiilikuiduista olisi periaatteessa mahdollista tehdä lähes kaikkea sitä, mitä me nyt teemme metalleista, jopa valtaosa suuritehoisten moottorien osista. Iso osa kaikista uusista kaivoksista on – hiukan ironisesti – tarkoitus perustaa ainakin osaksi niin sanotun vihreän siirtymän takia. Globaalin etelän maissa uusille metsäalueille muuttaa teitä pitkin usein kaskiviljelyä harrastavia siirtolaisia. Lisäksi kaivokset tuottavat vuosittain jo 3,6 miljardia hiilidioksiditonnia vastaavan määrän kasvihuonekaasuja. Aurinkosähkön tuotannon lisääminen ei näytä ongelmalliselta. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. Tämäkin on todennäköisesti vielä järkevä satsaus. YMPÄRISTÖN JA ILMASTON näkökulmasta huolestuttavaa on sekin, että suuri osa kehitteillä olevista uusista kaivoksista sijaitsisi kansallispuistoissa ja muilla luonnonsuojelualueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. Voi olla, että meidän pitäisi sittenkin panostaa enemmän biokaasuun ja muihin biopolttoaineisiin sekä aurinkosähköllä tuotettuihin synteettisiin power-to-x-poltto aineisiin. Ennen kaikkea meidän pitäisi tulevaisuudessa pyrkiä korvaamaan mahdollisimman suuri osa kaivosten tuottamista metalleista uudenlaisilla, puusta ja muusta biomassasta valmistetuilla materiaaleilla. Tietokoneet, sähkön siirtolinjat, tuulimyllyt, aurinkopaneelit ja sähköautot tarvitsevat paljon kuparia, alumiinia, nikkeliä, kobolttia ja harvinaisia maametalleja. Koska kaivoksia varten tarvitaan uusia teitä, niiden vaikutus ylettyy tutkimusten mukaan keskimäärin 70 kilometrin päähän – joka suuntaan. Eli kolmannekseen maapallon pinnasta
Kysy alkuvuoden eduistamme lisää omalta Stora Enson metsäasiantuntijaltasi. Lift off! Metsäveroilmoituksen ja alv-laskelman matka kohti verottajaa on alkanut. eMetsällä se on helppoa kuin kuuraketin lähtölaskenta. Metsäveroilmoituksen tekeminen ei ole rakettitiedettä. storaensometsa.fi Asiakaspalvelu ark klo 8–16 p. 02046 1478 Suomalaista metsäosaamista jo 150 vuotta Veroilmoituksen lähtölaskenta on alkanut 3 2 1 Ota esille pankkitunnukset, verovuoden kuitit ja muistiinpanosi Kirjaudu turvallisesti pankkitunnuksilla www.emetsa.fi Avaa eMetsä veropalvelu -välilehti ja anna lennonjohdon neuvoa. Nyt voit nauttia verokahvit ja hoitaa tämän vuoden puukauppaja metsänhoitoasiat