34–48 Tykättyjä luontokuvia Ossi Saarisen eläinkuvat keräsivät niin suuren somesuosion, että harrastuksesta tuli työ, s. 24 14,40 € 1 | 2023 aarrelehti.fi Mitä kuuluu Pessiselle. 10 PUUNKORJUU Tarkkaa jälkeä omalla kalustolla s. metsä juuret puu luonto hyvinvointi oma talous Joskus ihmettelen suojelun ja metsänhoidon asettamista vastakkain. 22. s. 28 puumarkkina t Ohjautuuko kuitupuuta polttoon. s. 18 Näin täytät metsäveroilmoituksen s. s
UFORCE 600 EFI EPS Hinta alkaen 13 990 € • 580 cc:n moottori • Ohjaustehostin vakiona • CV Tech -variaattori • 270 mm maavara mahdollistaa ajon vaikessa maastossa • Vinssi ja vetokuula vakiona • Kookas ja mukava hytti, johon on helppo nousta • Kallistettava kippilava 250 kg lastaus kapasiteetilla • Alumiinivanteet ja jämerät 25” maastorenkaat UFORCE 600 + LÄMPÖHYTTI KAMPANJAHINTAAN 19 590 € Sisältää lämpöhytin asennuksen ja toimituskulut Markkinoiden paras takuu: 3 vuotta ilman tuntitai kilometrirajaa! Tutustu kaikkiin voimassa oleviin kampanjoihimme osoitteessa cfmoto.fi Paljon laitteita saatavilla etuhinnoin! TARVITSETKO LISÄVARUSTEITA. Kysy lisää jälleenmyyjältäsi
Metsänomistajien tappiot tajuaa suuriksi, sillä ensiharvennuksen kohtalokkaita virheitä ei enää kiertoajan kuluessa korjata. Jos taas koneyrittäjä joskus pääsee tekemään ensiharvennuksen viimeisen päälle hoidettuun nuoreen metsään, hänellä voi olla kiusaus paikata aiempia tappioitaan korjaamalla niin paljon puuta kuin ikinä kehtaa. ”Aivan pila”, on mieheni tavannut surkutella hämäläismetsiköiden ensiharvennusjälkeä jo jonkin aikaa. Jokainen ymmärtää, että jos porkkanariviin jää harventajan jäljiltä vain pari kolme porkkanan tainta metrille, syksyn porkkanasato jää pieneksi. Oikeampi kysymys on se, onko niitä järkevää tehdä metsäkoneilla ollenkaan teollisuuden nykyisillä korjuutaksoilla. 1961) on ollut metsänomistaja yli 50 vuotta. Kun Metsäkeskus tarkasti ensiharvennusten korjuujälkeä Keski-Suomessa, yhdelläkään kohteella jälki ei ollut metsänhoitosuositusten mukaista. Eihän se vain tarkoita sitä, että leimikosta on kaadettu parhaat puut, jotka olisi ehdottomasti pitänyt jättää varttumaan ja lihomaan päätehakkuuseen asti. Jotta puut kasvavat hyvin, ne tarvitsevat kasvutilaa, mutta liika on liikaa. Jokaisen kynnelle kykenevän metsänomistajan kannattaa harkita ensiharvennusten tekemistä itse. Pitäisikö ensiharvennus palauttaa metsurityöksi. NYT KESKUSTELLAAN, tehdäänkö ensiharvennuksia liian isoilla koneilla. Lähetä palautetta pääkirjoituksesta tai lehden muista kirjoituksista osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi MARIA MIKLAS 3 Aarre 1/2023 METSÄ. Myös parin edellisvuoden tarkastuksissa vain noin joka kuudes kohde oli hakattu metsänhoitosuositusten mukaisesti. ENSIHARVENNUS ON METSÄN tärkein ja vaikein hakkuu. Ensiharvennuksen voi mokata myös niin, että se tehdään joko liian aikaisin tai liian myöhään. PÄÄKIRJOITUS T ieto ensiharvennusten kehnosta laadusta ei tullut yllätyksenä. Peräti 58 prosenttia kohteista oli harvennettu alle lakirajan. Tilanne on sama muuallakin. Tiedän, ettei metsureita ole jonoksi asti, mutta tässä olisi metsänhoitoyhdistyksillä tilaisuus asiakaslähtöiseen palvelutarjontaan niille, jotka haluavat maksaa laatujäljestä. Tunti hinnoittelu ohjaisi konemiestä ajattelemaan metsän parasta. Siinä voi tienata satojen eurojen tuntipalkan – itselle tai perikunnalle. Puusto oli hakkuun jälkeen liian harvaa tai ajourat liian leveitä. Urakkataksat pakottavat kuskin haalimaan jotakin puuta pinoon asti, vaikka sitten giljotiinikouralla. Puuston tilanne pitäisi tarkistaa paikan päällä eikä luottaa avoimeen metsävaradataan. Vanhan ajan metsuri jättäisi metsän parempaan kasvukuntoon. Tuntihinnoittelu ohjaisi konemiestä ajattelemaan metsän parasta. Fiksu metsänomistaja säpsähtää, kun hänelle kerrotaan, että ensiharvennuksesta kertyi tukkiakin. Puolen miljoonan euron moto on väärä työkalu myöhästyneeseen taimikonhoitoon. Silti se on vain yksi osa hyvän tai heikon metsänhoidon jatkumosta. Jos metsä on ollut istuttamisen jälkeen 25 vuotta oman onnensa nojassa, pusikossa puikkelehtivaa metsäkonekuskia ei käy kateeksi. Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s
Metsänomistaja tiesitkö. • Metsien luonnontuotteita voi hyödyntää puuntuotannon rinnalla ja saada niistä lisätuloja. • Luomuluonnontuotteiden kysyntä kasvaa niin paikallisesti kuin maailman markkinoilla. • Luomuluonnontuotteiden tuottaminen monipuolistaa metsätaloutta. • Luomusertifioituja metsiä voi edelleen hoitaa omien tavoitteiden mukaisesti. Tutustu metsän sertifiointiin: www.metsakeskus.fi/luomukeruu. Jotta luomulaatuista raaka-ainetta riittää markkinoille, tarvitaan lisää luomukeruualueita
”Makasin maassa ja odotin, että hanhet tottuvat minuun.” METSÄ 3 PITÄISIKÖ ENSI HARVENNUS PALAUTTAA METSURITYÖKSI. 31 METSÄN OPETUKSET Osallistu Aarteen uuteen kirjoituskilpailuun. 22 TEOLLISUUTEEN VAI ENERGIAKSI. 1 2023 lukuvinkki! 18 10 50 Talvikauden aikana Ilmo ja Pirjo Aronen korjaavat 100–200 kuutiota puuta ajouran varteen. 32 ”AINA VOIDAAN TEHDÄ PAREMMIN” Metsäneuvos Erno Järvinen vaatii korjaustoimia liian rajuihin ensiharvennuksiin. 15 BYROKRATIAN RYTEIKKÖIHIN EI TULE HARVENNUSHAKKUITA Elämme laskennallisia aikoja, kirjoittaa Teemu Keskisarja. ”Olemme myyneet viime aikoina kaiken harvennuspuun energiapuuksi”, Pirjo kertoo. 28 METSURIN FINLANDIA Mitä kuuluu kuningasmet suri Jaakko Pessiselle. 18 LAATUAIKAA METSÄSSÄ Euralaiset Ilmo ja Pirjo Aro nen viettävät yhteistä aikaa metsätöissä. Nuorimmat Sedun metsä alan ammattitutkintoa suo rittaneet naismetsänomis tajat olivat kolmekymppisiä, vanhimmat eläkkeellä. Puun myyntitulot, metsä SISÄLTÖ 6 Aarre 1/2023 METSÄ. RISTO JUSSILA MARKKU PULKKINEN OSSI SAARINEN KANNEN KUVA MARIA MIKLAS Ossi Saarinen kuvasi kanadan hanhipoikasen keväällä 2020. 24 OMALLA KALUSTOLLA Metsätalousyrittäjä Tiina Morri hoitaa metsiensä harvennushakkuut omalla korjuuketjullaan. 10 ELÄINTEN LUOKSE Ossi Saarisen eläinkuvat keräsivät somessa niin suuren suosion, että hän sai harrastuksestaan työn. 8 METSÄ NYT Lisää tietoa sekametsistä ja metsäalan uutisia. 36 SAITKO MYYNTITULOJA TAI KEMERATUKIA. Aiemmin väitteet Suomen metsien hakkaamisesta ener giaksi ovat olleet aiheettomia, kirjoittaa Tuomas Niinistö. 34 METSÄVEROVUOSI PAKETTIIN Ilmoita metsätalouden menot ja tulot verottajalle. 16 AJANKOHTAISET AARTEET Japanilaisia kuvioita puusta ja metsänimisissä Jussi Lehmus
JUURET 54 TALVISTA HEVOSAJOA Kirjoittajat muistelevat hevosella tehtyä metsätyötä. MUISTA LEHTI ARKISTO Osoitteesta mt.fi/lehdet/aarre löydät viimeisen kolmen vuoden Aarteet näköis lehtinä. PUU 58 KARTANON UUSI KUKOISTUS Autioitunut Vaarniemen kartano Kaarinassa heräsi eloon hyvissä käsissä. Lampunjalan japanilainen musketti on ensimmäisen maailmansodan ajalta. 50 NAISET METSÄOPISSA Metsää omistaville naisille suunnattu metsäalan ammattitutkinto on osoittautunut täysosumaksi. SVALA VESA-MATTI VÄÄRÄ talouden tuet ja vakuutuskorvaukset ovat verotettavaa tuloa. LUONTO 64 JÄLKIKIRJOITUSTA Ilman jälkien kertomaa emme tietäisi paljoakaan siitä, mitä pihassamme tapahtuu, kirjoittaa Heikki Willamo. Luo nyt itsellesi käyttäjätunnus osoitteessa viestimedia.fi/aktivointi ja uppoudu Aarteisiin! Aarre kilpailu Osallistu Aarteen kirjoituskilpailuun, voit voittaa mukavia palkintoja. HYVINVOINTI 66 MAUKASTA MADETTA Made sopii Kaukoidän ruokaperinteitä mukailevan aterian pääruokaan. 46 MUISTA ARVONLISÄVEROT Alv-ilmoitus pitää muistaa tehdä omatoimisesti. VAKIOT 53 LUKIJAKYSELY 69 RISTIKKO 73 ENSI NUMEROSSA 74 HYÖNTEISKANTOJEN ROMAHDUS PITÄÄ OTTAA VAKAVASTI Hyönteiset ja muut niveljalkaiset muodostavat lukuisien ravintoketjujen perustan, kirjoittaa Risto Isomäki. OMA TALOUS 70 VIIMEISET KEMERAT Kemera-tukea voi hakea vielä tänä vuonna. 40 ILMOITA KAIKKI MENOT Jos metsätaloudesta ei verovuonna ole tuloja, menot hyvitetään metsänomistajan muussa verotuksessa. 7 Aarre 1/2023 METSÄ. Tunnuksen luomiseen tarvitset taka kannen osoitekentästä löytyvän asiakas numerosi sekä postinumerosi. Aarteen kesto tilaajana pääset lukemaan lehtiä, kun kirjaudut sisään. Lue verkossa! 58 31 Kirjastohuone on Lars ja Carita Tiusasen lempihuone Vaarniemen kartanossa
Suomessa maltillisen koivusekoituksen on havaittu lisävään kuusikon koko kiertoajan puuntuotosta. HANNE MANELIUS METSÄ NYT Sekametsässä pääpuulajin osuus puustosta on korkeintaan 75 prosenttia. Maaja metsätalousministeriö valmistelee tuelle jatkoa. Sekametsä on kestävä monia sienija hyönteistuhoja vastaan, mutta se ei kuitenkaan ole tuhoille immuuni. Luken arvion mukaan tavoite tarkoittaisi noin 2–6 miljoonan hehtaarin ennallistamista vuoteen 2050 mennessä. ”Sekametsiä olisi mahdollista kasvattaa enemmän. Vain joka kymmenes oli tyytyväinen tuen hoitopalkkioon. Miten kannattavaa sekametsän kasvatus on metsänomistajalle pitkällä aikavälillä. Hintalappu tarkentuu Luonnonvarakeskus on arvioinut EU-komission luonnon ennallistamista koskevan lainsäädäntöehdotuksen vaikutuksia Suomessa. Rajan tulkinta on ollut vaikeaa, ja tähän maanomistajat toivovat selvennystä uudessa laissa. Yhden puulajin metsä on sekametsää alttiimpi tuhoille, koska monet tuhonaiheuttajat esiintyvät vain tietyllä puulajilla. Myös sellaiset taudit, jotka esiintyvät useilla eri puulajeilla, voivat lisääntyä sekametsissä.” Tekstit ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN | Kuva VM-ARKISTO Hoitopalkkio ei tyydytä Laki joutoalueiden metsitystuesta on voimassa vuoden 2023 loppuun. Erityisesti havuja lehtipuun yhdistelmä on altis hirvituhoille. Turvemaat ja viljavat kasvupaikat ovat sekametsille suotuisimpia. Selvityksen tilasi maaja metsätalousministeriö. Viljavat kasvupaikat sopivat sekametsälle. Sen verran tutkimuksista tiedetään, että sekapuustoisuus parantaa metsän tuhonkestävyyttä. Suurimmat ennallistamiskustannukset ovat näiden lisäksi mereisissä luontotyypeissä. ”Ilmasto ja toimintaympäristö muuttuvat. Sekametsät nähdään ratkaisuna, sillä ne ovat elinvoimaisia ja monimuotoisia ja turvaavat siten hiilensidontaa", sanoo erikoistutkija Saija Huuskonen Luonnonvarakeskuksesta. Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan kolmannes Suomen metsistä on jossakin määrin sekapuustoisia ja 14 prosenttia metsämaan pinta-alasta on havuja lehtipuuston muodostamia sekametsiä. Hiekkakankaat, harjut ja sitä karummat kasvupaikat eivät sekametsien kasvatukseen sovi. Sataa prosenttia metsämaan pinta-alasta niitä ei voi olla. Ajantasaista tutkimustietoa sekametsistä on vähän, koska tutkimus on keskittynyt yhden puulajin metsien kasvatukseen. Metsien tulisi tuottaa monta hyvää samaan aikaan. Ei ihan yksinkertaista”, Saija Huuskonen toteaa. Viime vuosina puhe sekametsistä on lisääntynyt. 8 Aarre 1/2023 METSÄ. Kasvupaikan ehdoilla Pohjoismaisissa kokeissa on havaittu, että sekametsän kasvatus ei lisää eikä vähennä puuntuotosta. Suurimmat ennallistamistarpeet ovat kosteikkojen, metsien ja sisävesien luontotyypeissä. ”Tämä on tärkeä kysymys, ja tällaista laskelmaa teemme. ”Hirvituhoriskit ovat sekametsissä suuret. Laskelmassa pitää ottaa huomioon uudistamiskustannukset, taimikonhoito, puusta maksettava hinta ja alueelliset erot. M etsänkasvatuksessa on Suomessa pitkään suosittu havupuita yhden puulajin metsiköinä. Luke varoittaa, että näihin arvioihin sisältyy vielä suuria epävarmuuksia ja niitä tulee myöhemmin tarkentaa. Suomessa on paljon sellaisia kasvupaikkoja, jotka ovat biologisesti puhtaasti havumetsiä.” Sekä sekametsien että yhden puulajin metsien kasvatukseen pätee sama sääntö: valitse puulaji kasvupaikan mukaan. Valtaosa Metsäkeskuksen kyselyyn vastanneista, tukea saaneista maanomistajista oli tyytyväisiä metsitystuen kustannuskorvaukseen, joka on noin 1 000–2 000 e/ ha. Palkkio on 450 e/ha ja maksetaan kahdesti, kahden ja kahdeksan vuoden kuluttua metsityksestä. Luontotyyppien heikentyneessä tilassa olevasta pinta-alasta tulisi ennallistaa 30 prosenttia vuoteen 2030, 60 prosenttia vuoteen 2040 ja 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tutkimustietoa sekametsien kasvatuksesta ja talousvaikutuksista kertyy parhaillaan. Puusto voi koostua joko pelkästään havutai lehtipuustosta tai niiden sekoituksesta. Lisää tietoa sekametsistä Metsien ilmastokestävyys voisi parantua, jos sekapuustoisuutta lisättäisiin. Sekametsien kasvatus vaatii huolellista ja oikea-aikaista metsänhoitoa, jotta puiden elinvoimaisuus säilyy. Metsitystukea myönnetään vain lievästi vesoittuneiden alueiden metsittämiseen, ja viime vuonna moni hakija joutui pettymään, kun metsitettäväksi aiottu alue katsottiin liian vesakoituneeksi. Arvion mukaan ennallistamistoimet tarkoittaisivat 13–19 miljardin euron toimenpidekustannuksia vuoteen 2050 mennessä. Lukessa alkoi keväällä 2020 tutkimusprojekti, jossa selvitetään sekametsien perustamiseen, kasvatukseen ja talousvaikutuksiin liittyviä kysymyksiä
Lataa nyt ilmainen eMetsä Mobiili verkkokaupastasi. Lift off! Tallennukset ovat nyt tehty. Sillä tallennat ostokuitit ja matkakulut jo reissun päältä valmiiksi ensi vuoden veroilmoitukseen. 02046 1478 Elämässä mukana – Stora Enso Veroilmoituksen lähtölaskenta on alkanut 3 2 1 Ota esille pankkitunnukset, verovuoden kuitit ja muistiinpanosi Kirjaudu turvallisesti pankkitunnuksilla www.emetsa.fi Avaa eMetsä veropalvelu -välilehti ja anna lennonjohdon neuvoa. Metsäveroilmoituksen tekeminen ei ole rakettitiedettä. storaensometsa.fi Asiakaspalvelu ark klo 8–16 p. eMetsällä se on helppoa kuin kuuraketin lähtölaskenta. Automaattisesti täyttyneet metsäveroilmoitus ja alv-laskelma ovat jo sähköisesti matkalla verottajalle
Lisätietoja. Mitä enemmän hän kuvaa, sitä paremmin hän oppii tuntemaan eläimiä. Ylioppilas, yliopisto-opintoja maantieteestä Perhe. 10 Aarre 1/2023 METSÄ. Luontokuvia. soosseli.com, instagram.com/soosseli Kuka. Yksittäiset hienot hetket. Metsä Parasta Suomen luonnossa. Espoo Työ. Kun on päivätolkulla etsinyt jotain eläintä ja lopulta löytää sen. Villieläimet Parasta työssäsi. Opi kuvaamaan eläimiä (Gummerus 2019) Lempipaikka. Luonto, ruuanlaitto, kuntosali Julkaisut. Ennen kuin Ossi Saarinen lähtee kuvaamaan, hän tekee tausta työt päivän kohteesta: missä eläin liikkuu ja miten se käyttäytyy. HENKILÖ Ossi Saarinen Ikä. Avopuoliso, joka on kotoisin Vietnamista Harrastukset. 26 Koti. Luontokuvaaja Koulutus
Hänen eläinkuvansa keräsivät somessa niin suuren suosion, että harrastuksesta tuli työ. Etenkin vähän arktisempi ja karumpi luonto on mielenkiintoinen.” Teksti ELINA LAMPELA | Kuvat MARIA MIKLAS ja OSSI SAARINEN 11 Aarre 1/2023 METSÄ. ELÄINTEN LUOKSE Parasta on saada olla luonnossa ja tarkkailla eläimiä, ajattelee luontokuvaaja Ossi Saarinen. ”Tykkään eniten pohjoisesta luonnosta
Seuraavat kymmenen päivää piileskelimme maastossa ja koetimme nähdä susia uudestaan.” Kaveri oli sveitsiläinen kollega, Jérémie Moulin. Saarinen kuvasi oravia, lintuja ja kettuja ja alkoi julkaista kuvia Instagramissa aiempaa määrätietoisemmin. Täällä voi nähdä enemmän erilaisia lajeja, ja niitä on helpompi kuvata.” Satumetsien kuvaaja Uusi kuvausympäristö mahdollisti kehittymisen kuvaajana. Pääsimme 50 metrin päähän niistä. ”Otin kuvan, ja se onnistui yllättävän hyvin. Siellä hän jakaa lyhyitä, viihteellisiä videoita. Pääkaupunkiseudulla Saarinen onkin kuvannut kettuja paljon. Alkukesästä 2017 someseuraajia oli noin tuhat. Hollolassa luonto ja eläimet olivat lähellä. Tarkoituksena oli kuvata visenttejä, mutta jo ensimmäisenä päivänä suunnitelmat muuttuivat. Hieno luontovideo antaa mielestäni katsojalle enemmän kuin hieno valokuva. ”Nykyään kuvaan enemmän videoita kuin valokuvia. ”Käytännössä olen koko ikäni tehnyt samaa kuin nyt, tarkkaillut eläimiä. Kun ollaan oikeanlaisessa metsässä, on tarkkailtava oravien jälkiä ja papanoita. ”Sitten niitä eläimiä vasta alkoikin löytyä. Verkkojutuissa kirjoitettiin suomalaisesta kuvaajasta, joka ottaa taianomaisia kuvia ja todistaa, että satumetsiä on olemassa. Kaverilla oli lämpökamera, jolla näimme, että niityn laidassa on kuuden suden lauma. Vuonna 2017 alkoi tapahtua. Alkuun tein sitä ilman kameraa, paljain silmin ja kiikareilla.” Ensimmäisen eläinkuvansa Saarinen otti kotipihalla 18-vuotiaana. L uontokuvaaja Ossi Saarinen on juuri palannut kuvausmatkalta Puolasta. Facebookin Saarinen näkee hiipuvana kanavana, vaikka sielläkin hänellä on laaja yleisö. Saarinen muutti Hollolasta Helsinkiin opiskelemaan yliopistossa maantiedettä. TikTok on toinen tärkeä kanava, jossa yhdelle videolle voi helposti kertyä jopa viisi miljoonaa näyttökertaa. Ilman sosiaalista mediaa moni asia Saarisen elämässä olisi jäänyt tapahtumatta. Jouluna 2018 hän laski, että pärjää myyntituloilla niin hyvin, että voi pitää puolen vuoden loman opinnoista ja keskittyä kuvaamiseen. Suosio lisäsi motivaatiota, ja Saarinen alkoi myydä kuviaan. Lempileluja olivat pienet eläinfiguurit. Tällä hetkellä Saarisella on Instagramissa 305 000 seuraajaa. 12 Aarre 1/2023 METSÄ. ”Oli jo pimeää. Jäin heti koukkuun kuvaamiseen.” Isä opetti kameran perusasetukset, mutta sen jälkeen Saarinen on opetellut kaiken itse. Ensimmäisiä kuviaan hän esitteli Facebookin kuvausryhmissä mutta siirtyi pian Instagramiin, jossa ihmiset jakavat kuvia ja videoita. Ossi Saarinen tietää, millaisista puista liito-oravia kannattaa etsiä. Luontokuvaajat tutustuivat toisiinsa somessa. Seuraajien määrä kasvoi aina, kun uusia verkkojuttuja ilmestyi. Kuvaaminen alkoikin työllistää niin hyvin, että hän ei enää palannut yliopistolle. Isä lainasi pojalle kameraa ja kehotti kuvaamaan pikkulintua. Kävikin päinvastoin. Sen kesän ja seuraavan vuoden aikana moni ulkomainen media löysi Saarisen kuvat. Eteen ilmestyi susilauma. Ennen muuttoa hän pelkäsi, että luontokuvausharrastus päättyy, kun maaseutu vaihtuu kaupunkiin. Heti koukussa Pikkupoikana Ossi Saarinen kantoi kirjastosta kotiin kasapäin eläinkirjoja, vaikka ei osannut vielä lukeakaan. Haaveilen, että voisin joskus kuvata pitkän luontodokumentin.” HENKILÖ Kaupunkikettuja saa kuvata rauhassa, sillä ne eivät ihmisestä hätkähdä
Se on tähän mennessä paras ku vausvuoteni.” Vuoden kokokohdaksi nousi kohtaaminen karhu jen kanssa ItäSuomessa. Opettavainen ote Ossi Saarinen haluaa näyttää ihmisille, millaisia villit eläimet ovat, ja kertoa, että niiden elämänkierto on oikeastaan aika sa manlainen kuin ihmisellä. Saarinen ja Moulin olivat pellon reunassa odotta massa karhuja, kamerat jalustoilla valmiina. Ne saattavat myös tottua ihmiseen. Saarinen haluaa löytää eläimet itse ilman houkuttimia. Silloin eläimet ovat liikkeellä ja valo on hyvä. ”Vuoden 2020 aikana löysimme yhdessä kaikki eläimet, joita halusimme Suomessa kuvata. Ossi Saarinen haluaa löytää eläimet itse ilman houkuttimia. Siksi hän ei kuvaa eläimiä kaupallisista piilokojuista. Illalla tai seuraavana aamuna mennään vielä uudestaan luontoon kuvaamaan. Hänen kuvaustyö pajansa saattaa alkaa esimerkiksi niin, että hän vie ryhmän aikaisin aamulla luontoon. Myöhemmin selvisi, että iso karhu ei ollut pienten emo. ”Kuvien ohessa kerron mielenkiintoisia faktoja eläimistä. ”Olen aina tykännyt opettaa. Haluatko lähteä etsi mään eläimiä, Jérémie Moulin kysyi. Sehän on melkein ainoa vaarallinen tilanne, johon Suomen luonnossa voi eläinten kanssa joutua. 13 Aarre 1/2023 METSÄ. Yhtäkkiä Saari nen kuulee olkansa takaa rapinaa, kääntää päätään ja huomaa kolmannen, huomatta vasti isomman karhun. Kaksi nuorta karhua saapui pellolle noin 30 metrin päähän kuvaajista. ”Hän ei varmaan oppinut kuvaamisesta mitään uutta mutta pääsi näkemään eläi miä, joita ei ollut ennen nähnyt.” Karhujen välissä Juuri ennen koronapandemiaa Saarinen sai somessa viestin sveitsiläiseltä biologian vaihtoopiskelijalta. Siitä ei saa onnistumi sen tunnetta.” Saarinen näkee kuvauskojuissa eettisiä ongelmia, sillä eläimet tottuvat siihen, että ruokaa saa helposti aina samasta paikasta. Hetki tämän kuvan ottamisen jälkeen Ossi Saarinen huomasi ison karhun selkänsä takana. Jos kuvan eläin on uhan alainen, kerron uhanalaisuuden syitä ja mi tä tilanteen auttamiseksi voi tehdä.” Vuodesta 2018 alkaen Saarinen on myös opettanut luontokuvausta. Se oli vähän pelottava hetki, kädet alkoivat täristä.” Tilanne laukesi, kun nuoret karhut lähti vät pinkomaan kohti metsää. ”Se tuijotti meitä. Kun aihe on tuttu, sitä on tosi kiva opettaa muille.” Valtaosa osallistujista on turisteja, jotka ovat löytäneet Saarisen somesta. Parin kuvaustunnin jälkeen mennään sisätiloihin ja perehdytään kuvan käsittelyyn. Hän toivoo, että voisi lisätä ihmisten arvostusta eläimiä ja luontoa kohtaan. Yleensä osallistujat haluavat nimenomaan oppia kuvaamista. Se on minulle vähän sama kuin menisin kuvaa maan eläintarhaan. ”Eläimet tulevat ko jujen lähelle joka päivä syömään niille tarjottua ruokaa. Sillä hetkellä en tien nyt, oliko siinä emo ja pennut. Jos hän piileksii, hän pukeutuu maaston väreihin ja odot taa vaikkapa puun tai pensaan suojissa. Mutta on Saarisella ollut sellai nenkin asiakas, joka oli kuvannut itse jo 20 vuotta. Monta vuotta sitten hän kävi kuvaamassa karhuja kojusta
Sain otettua yhden kuvan.” Sen ikimuistoisen hetken jälkeen Saarinen on käyttänyt useita viikkoja ilvesten jälkien seuraamiseen. ”Ilveksen näkeminen on aina ollut ykkösunelma minulle. ”Tiesin suunnilleen, missä pesäpuita on. Ilveksessä Saarista kiehtoo mystisyys. ”Yhtäkkiä ilves oli siinä niityllä meidän edessä ja katsoi meitä muutaman sekunnin ajan. Jotakin samanlaista mystiikkaa on liitooravassa, jota hän on kuvannut paljon. Ulkomaiset kuvaajat ovat olleet yllättyneitä siitä, että karhuja ja susia kuvataan Suomessa näin.” Yöeläinten perässä Huippuvuoden 2020 aikana Saarinen ja kuvaajakaveri Moulin kohtasivat sattumalta myös ilveksen. Oksantyngällä istui ihan pieni poikanen. Eniten tykkäyksiä saavat lähikuvat eläinten poikasista. Ne saattavat liikkua parikymmentä kilometriä päivässä.” Sinä iltana kuvaajat olivat liikkeellä autolla Etelä-Suomessa. Kaupallisia kuvauskojuja tarjoaa moni yritys pitkin itärajaa. ”Eniten tykkään kuvata lumisateessa. Kun löytää niitä, voi koettaa löytää pesäkolon. HENKILÖ Viime aikoina liitooravien kuvaaminen on ollut Saarisen ykkösprojekti. Yritin etsiä liito-oravien papanoita. Olin sekunnin liian hidas, ja susi juoksi pois. ”Valtaosa suomalaisista varmaan tietää, että kuvat on otettu kojuista. Vaihtuvat säät ja valoolosuhteet tuovat kuviin vivahteita. Se olisi varmaan ollut hienoin kuvani. Isot, hitaasti leijailevat lumihiutaleet näyttävät hienoilta.” Tällainen unelmien lumisade osui kohdalle Puolassa, kun Saarinen ja Moulin odottivat hangessa susien saapumista. Tosin Saarisen mielestä vain sähköpostien läpikäynti ja sopimusten tekeminen tuntuvat työltä, muu ei. Kuulin läheltä pientä ääntä. Saarinen arvioi, että yli 90 prosenttia Suomessa otetuista karhuja susikuvista on otettu kojun suojista. Moulin näki ikkunasta vilaukselta ilveksen. Se oli varmaan juuri sinä yönä lähtenyt pesästä.” Ensi keväänä ja kesänä Saarinen palaa liitooravien pariin, sillä oravien liitäminen on hänellä vielä kuvaamatta. Vielä hän ei ole nähnyt eläintä uudelleen. EU-maista liito-orava elää vain Suomessa ja Virossa. Täydellisen lumisateen keskelle asteli susi. Vuosien mittaan Ossi Saarinen on oppinut, millaiset kuvat vetoavat ihmisiin. Somessa kuvien yhteydessä harvoin kerrotaan siitä, miten kuva on otettu. ”Ehdin nähdä suden etsimen läpi. Kuvaaja itse pitää sellaisista kuvista, joissa eläimen takana näkyy maisemaa. Mutta ei se oikein osaa harmittaa, koska sain nähdä tämän eläimen.” Täydellisen lumisateen keskelle asteli susi. ”Jos voittaisin lotossa eikä tarvitsisi ajatella raha-asioita, olisin varmaan vain metsässä ja katselisin eläimiä.” 14 Aarre 1/2023 METSÄ. Täydellinen hetki Seitsemässä vuodessa harrastuksesta on kehittynyt työ. Ensimmäisen kerran Saarinen kuvasi liitooravia vuonna 2020. Se seisoi lumisateessa ja katsoi suoraan kameraan. Saarinen pysäköi auton, ja miehet kävelivät takaisin tulosuuntaan. Etukäteen ei oikein voi suunnitella, että nyt mennään kuvaamaan ilvestä. ”Yhtenä aamuna menin sinne aikaisin ja ihmettelin, miksi kolossa ei näy mitään. Sitten vain pitää tuijottaa sitä pesäkoloa ja toivoa, että jotain tulee ulos.” Viime kesänä Saarinen vietti kaksi viikkoa kytäten liito-oravaperhettä ja odottaen, että poikaset tulevat ulos pesästä
Aihe on mutkikas, mutta parahin lukija, luultavasti tajuat sitä maalaisja metsäläisjärjelläsi. Miten yhdet ihmiset käyttävät toisten miljardeja kolmansien ja neljänsien puolesta. 2) Kuinka paljon sitä on nyt EUasiat mukaan lukien. Toinen, kriittisempi selittää, että ”Suomelle on arvioitu tulevan hyötyjä lähes kymmenen miljardin euron edestä vuosittain, eli vauvasta vaariin 1 752 euroa. 1971) on historiaalan yrittäjä ja historioitsija, joka on tutkinut muun muassa metsä-, sotaja rikoshistoriaa. Ruisleivän ja maitotölkin hinnalla lähikaupassa on väliä kukkarollemme. Lukemattomilla raharei’illä ei ole huolenpidon ja hoivan kanssa mitään tekemistä. Mutta kuinka säästäväisesti ja vastikkeellisesti käytämme isoimpia rahoja, jotka eivät ole meidän eivätkä suoraan hyödytä edes naapurien eloa ja oloa. Paitsi käänteisesti. Ken törsää vuoden palkkansa urheiluautoon, vähintäänkin vahtaa sitä, että ominaisuudet vastaavat myyjän ilmoittamia. Byrokratian ryteikköihin ei tule harvennushakkuita KESKISARJA Aarteen kolumnisti Teemu Keskisarja (s. Eri asia on se, että hallinnoinnin kasvu jo ajat sitten ryöstäytyi itsetarkoitukselliseksi. ELÄMME LASKENNALLISIA AIKOJA. Kuten Milton Friedman osoitti, yhteisellä ei-kenenkään velkarahalla on aina ja kaikkialla taipumus valua poispäin tuottavasta työstä. Hallinnon rahatulva on vastavirta, jossa räpiköivät käytännön suorittajat. Niukimmassa ääripäässä, 1800-luvun Suomen puisessa kunnantalossa, oli yksi porras ja nolla byrokratian portaikkoa. Ehkemme katso yhtä tarkkaan hintalappua, mutta vastine yhä kiinnostaa yöunemme ja vatsamme vuoksi. TEEMU KESKISARJA MARIA MIKLA S Hallinnon rahatulva on vastavirta, jossa räpiköivät käytännön suorittajat. Lahjan hinta on varmaan tolkullinen, vaikkei sentilleen mietitty. Maakuntakaupungeissa oli pari virastotaloa torin laidalla. Totta kai tuhlaaminen tähtitieteellistyy YK:n tai Yhdysvaltain liittovaltion kokoisissa instituutioissa. Vaivaisruodut kustannettiin sananmukaisesti kuntalaisten pussista, ja valtio vähäsen tuki kansakoulua. Suomen sairaaloilla ja kouluilla on vuonna 2023 numeraalisesti isommat resurssit kuin ikinä, mutta hoitajat ja opettajat läkähtyvät tietotekniikasta, joka sikiää hoitamisen ja opettamisen ulkopuolelta. Koska laskentapotentiaalia piisaa, pyydän Aarteen lukijoilta apua seuraavissa matikkapähkinöissä: 1) Paljonko henkilöstöä oli 50 vuotta sitten maaja metsätalouteen sekä ympäristönsuojeluun liittyvissä ministeriöissä, virastoissa, tutkimuslaitoksissa ja asiantuntijaelimissä. Mikäs siinä. Eipä sillä julkisella sektorilla paljon yhteishyvää herunutkaan. Rakas hyvinvointivaltiomme ei tietenkään pyörisi siten, että kukin valitsee itse kolehtihaavin, johon lanttinsa pudottaa. Sama juttu, jos ostamme omilla rahoillamme lelun kummilapselle, jota vain harvoin tapaamme. SELVÄ PYY. 3) Paljonko työaikaa maaja metsätalouden harjoittajilta kului kaavakkeisiin, hakemuksiin, anomuksiin ja raportteihin vuonna 1973. Jopa päihdeja peliriippuvaiset sekä kulutuskiimaiset shoppailijat vaativat panokselleen vastineen. 15 Aarre 1/2023 METSÄ. ”Tulonsiirto” tarkoittaa sitäkin, että tulon siirtäminen on esimerkiksi etuuskäsittelijän ammatti. Useimmat ihmiset kuluttavat harkiten ikiomia varojaan itsensä ja läheistensä hyödyksi. Menokuri hieman höltyy, kun hankimme itsellemme jotakin muiden rahoilla, vaikkapa hotellihuoneen ja lounaan työnantajan piikkiin. Entä tänään – ja huomenna. (Kirjasuositus: Milton ja Rose Friedman, Vapaus valita, suomennos Heikki Lempiäinen ja Jyrki Vesikansa, Otava 1982) Byrokratian oikeutus riippuu rahankäytön kannustimista ja pidäkkeistä. T aloustieteen nobelisti Milton Friedman (1912–2006) tutki rahankäytön lainalaisuuksia. Ne ovat yleisinhimillisiä eivätkä välttämättä sitoudu kulttuuriin, rotuun ja uskontoon tai kapitalismiin ja sosialismiinkaan. Luku on saatu kertomalla ennallistamistarpeen alaiset hehtaarit ekosysteemikohtaisilla hyötyarvioilla.” Kolmas ennakoi, että Suomi joutuu vuonna 2025 pulittamaan hiilinielujensa pienentymisestä 2–7 miljardia euroa. Mikäli summa on suunnaton ja lähteet pulppuavat kaukana rahoituskohteista, välikädet ovat pakostakin epälukuisia ja säästämistarpeet abstraktioita. YHTEISKUNTA KERÄÄ Suomessa vuonna 2023 yli 40 prosentin veroasteella (ja lainaamalla) rahavuoren käyttääkseen sen kansalaisten puolesta ja hyväksi. Yksi taho laskee, että ”investoinnit luonnon ennallistamiseen tuovat jokaiselle sijoitetulle eurolle 8–38 euron tuoton”
”Kumiko saattaa näyttää siltä, että sen tekeminen on hankalaa. Sisäpinnalla on kotimainen, käsin valmistettu paperi. Lankut saavat kuivua ulkona, kunnes Tarvainen sahaa ne pienemmiksi ja jatkaa kuivatusta sisällä. Päät viistetään työkalulla, jonka nimi on jigi. Metsä sana 1323 700 vuotta sitten, 12.8.1323, solmittiin Ruotsin ja Novgorodin välillä Laatokan Pähkinäsaaressa rauha, jossa määritetty rajalinja oli voimassa 272 vuotta. Vanhan ajan metsätöistä muistuttava leimikko-nimitys tulee siitä, että aiemmin hakkuualueen puut merkittiin eli leimattiin yksitellen erityisellä leimakirveellä. Kiehtovia kuvioita 16 Aarre 1/2023 METSÄ. Minä ajan puut laanille ja iskä ja äiti hoitavat rangat klapeiksi.” Metsänomistaja, metsäpalveluyrittäjä Roope Tonteri (Metsälehti Makasiini 8/2022) ”Kun katson käsistään taitavia ja paikalleen juurtuneita nuoria miehiä, heidän olemisessaan ei ole mitään vikaa. ”Lapsuudesta lähtien minulle on ollut päivänselvää, että käytetään niitä resursseja, joita käsillä on. Valonlähteenä on led-polttimo. Ajattelin, että onpa kiehtovaa.” Ennen vanhempainvapaata Tarvainen työskenteli it-alalla koodarina. LISÄTIETOJA etsy.com/shop/tikkuteatteri, tikkuteatteri.fi AJANKOHTAISET AARTEET Koonneet ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN ATTE TARVAINEN Koodarin työhön Atte Tarvainen ei ole enää palannut. Hän myy tekemiään jigejä ja rimoja ja suunnittelee lähitulevaisuuteen kursseja, jotta muiden ei tarvitse aloittaa puun kaatamisesta. Kumiko on hyvä vastapaino, sillä se on hiljaista ja vaatii hirmuisesti kärsivällisyyttä.” Kumikoja tehdään liittämällä ohuita puupaloja yhteen ilman nauloja. Jigien lisäksi tarvitaan ohutteräisiä sahoja, höylä ja taltta. Haapa ja leppä ovat hänen suosikkimateriaalinsa. Hinta 220 e. Lyhty on tehty haavasta ja koivusta. Tee itse -ajattelu on meidän suvussa vahva.” Tarvainen tekee kumikonsa käsityökaluilla. Otan puita paljon poltto puuksi, joten nuoret harvennusmetsät sopivat siihen hyvin. Jyväskyläläinen Atte Tarvainen kiinnostui siitä jäätyään pari vuotta sitten vanhempainvapaalle. Jotta ne saadaan istumaan, pitää päiden olla oikeassa kulmassa. Tarvaisen kumikot saavat alkunsa Keski-Suomen metsistä, joko omalta palstalta tai tuttujen metsistä. Koko 12 x 12 x 25 cm. Nuorukaiset opettelevat lukemattomia taitoja pyörittääkseen esimerkiksi maatilaa.” Näyttelijä Petteri Summanen (Maaseudun Tulevaisuus 4.1.2023) K umiko on 600–700-luvuilla kehitetty japanilainen puukäsityötekniikka. Kun kappaleet ovat täysin kuivat, hän sahaa ne 12 millimetrin paksuisiksi laudoiksi ja lopulta kolme milliä ohuiksi rimoiksi. Näistä rimoista kumiko-kuviot lopulta kootaan. Jigejä Tarvainen tekee itse puusta. ”Eritoten haapa on loistava, melko oksaton ja suorasyinen. Leimikko Hakattavaksi suunniteltu metsikkö, hakkuualue, puunmyyntisuunnitelma. ATTE TARVAINEN Satoja vuosia vanhoihin kumikokuvioihin liitetään eri merkityksiä, kuten terveys ja onni. Se ei vie huomiota itse kuviolta.” Tuttu sahuri sahaa rungot lankuiksi. Tällä hetkellä hän on koti-isä. ”Se on aika mielen päälle käyvää työtä. Mutta kun tekniikan tajuaa, ei se sitten niin kummallista olekaan.” Tarvainen haluaa kannustaa muitakin kumikoiden pariin. Kesällä hän valmistuu käsityöntekijäksi Jyväskylän Gradiasta. Sitaatit ”Tykkään siitä, että metsissä on tekemistä. ”Näin videon, jossa näytettiin, miten kumikoja tehdään
”Olen vahvasti juurtunut Tampereelle, vaikka minut istutettiin Helsingissä ja olen kasvanut muun muassa Saksassa ja Japanissa.” Kuinka paljon tarvitset valoa. HEIKKI WILLAMO 5 Minkä alueen maakuntalintu on yllä olevassa kuvassa. 4 Miksi pakkaslumi pitää askelten alla narskuvaa ääntä. Nimittäin talvellakin voi lähteä kasviretkelle. ”Paremmin kuin lajitoverini. Ihailen ihmisiä, jotka työstävät puuta perinteisin menetelmin.” Kuinka jalo olet. Metsä nimiset Yrittäjä ja historian har rastaja Jussi Lehmus on perustanut Kamera tori Oy:n, joka ostaa, kunnostaa ja myy vanhoja kameroita. Kati pitää tauon polkupyörällä ajamisesta, kun punakylkirastas munii munansa sen koriin, ja nauttii myöhäissyksyn metsän vehreydestä. Edellisessä kirjassaan Salaista sotaa (Docendo 2021) Lehmus kertoi isoisoisänsä eversti Kalle Lehmuksen urasta. Paikoitellen kieli on helppoa, mutta kaikkia termejä ei muisteta selittää. 6 Millaisia asioita tutkitaan dendrologiassa. Aarrevisan vastaukset ovat sivulla 73. 17 Aarre 1/2023 METSÄ. Esimerkiksi Kaupin metsä Tampereella on juuri sopiva hallittuun eksymiseen. ”Selviydyn kyllä ilman valoa, mutta pitkän pimeyden jälkeen vasta tajuaa, kuinka hyvin valossa kukoistaa. Kuvittanut Mari Tuominen (Tapio Palvelut Oy 2022) 1 Mainitse kolme talviunta nukkuvaa Suomen luonnon nisäkästä. Kytömäen luontohavaintojen kieli on runollista. Ari-Pekka Huhta: Talvikasvio (Vastapaino 2022) METSÄTIETOA JUNIOREILLE Kirja ei ole kauneudella pilattu, mutta asiaa siinä on paljon. Kirja on sopivan pieni retkelle mukaan otettavaksi. 3 Minkä ajankohtaisen eläimen latinankielinen nimi on Lota lota. Niin henkisesti kuin fyysisesti.” Miten kestät kolhuja. Kirja sopii myös ääneen luettavaksi. ”En valitettavasti. ”Nuorena käytin Taru sormusten herrasta -foorumilla nimimerkkiä Jussi Jalojalka. Kuusi kiperää kysymystä DOCENDO / VEIKKO SOMERPURO Jussi Lehmus TIETOKIRJAILIJA, 32 Minne olet juurtunut. ”Puolen hehtaarin metsä on aika sopiva. 2 Millä Suomessa luontaisesti kasvavista puulajeista on eniten normaalista poikkeavia muotoja. Visa Vilkuna: Lasten ja nuorten metsäkirja (Alfamer 2022) VUODENKIERTOA Minähenkilö Katilla on tytär Siiri, ex-mies Risto ja Aliisa-ystävä. Uudet kirjat Aarre visa TALVIKASVEISTA UUSI HARRASTUS Ei kannata ikävöidä kesää, sanoo Ari-Pekka Huhta kirjansa esipuheessa. Anni Kytömäki: Luontopäiväkirja. Huhdan oppaan avulla voi hankien keskeltä oppia tunnistamaan 175 talventörröttäjää. Metsänhakkuista kertovan luvun otsikko osuu nappiin: Tehdään tilaa parhaille puille. Yrittäjän multa on joskus hyvin kuivaa ja ruukut ahtaita tai väljiä, mutta pakko on silti pitää runkoa pystyssä.” Puisto vai metsä. Hetken voi olla hukassa ja maisema näyttää vieraalta, mutta aina löytää kotiin.” Nikkaroitko. Nomen est omen.” LISÄTIETOJA Jussi Lehmuksen teos Suomen taistelu bolsevismia vastaan (Docendo) ilmestyi syyskuussa
Harvennushakkuut ja monet muut metsätyöt hoituvat omin voimin. Laatuaikaa metsässä Euralaiset Ilmo ja Pirjo Aronen viettävät yhteistä aikaa metsätöissä. Traktoria käytetään metsässä lähinnä työkalujen ja taimien kuljettamiseen. Valtra 600 vuodelta 2000 on Ilmo Arosen silmäterä. METSÄNOMISTAJA Teksti ja kuvat MARKKU PULKKINEN 18 Aarre 1/2023 METSÄ. Puiden ajamisesta huolehtii naapuritilan yrittäjä
Metsän omistajat Ilmo ja Pirjo Aronen viihtyvät metsätöissä. Ilmokin siirtyi viime syksynä eläkkeelle, joten nyt heillä on entistä enemmän aikaa sahojen kanssa kuntoiluun. Ilmo ja Pirjo Aronen Kotipaikka: Euran Hinnerjoki Koulutus: Ilmo, 64, on maatalousja metsätieteiden tohtori, Pirjo, 65, on maatalousja metsätieteiden maisteri Työ: molemmat ovat eläkkeellä Perhe: kaksi poikaa, yksi tytär ja kolme lastenlasta Metsät: Hinnerjoella 76 hehtaaria ja Rovaniemellä 12 hehtaaria, Pirjolla lisäksi 37 hehtaaria omaa metsää Rovaniemellä Harrastukset: Ilmolla OPryhmän ja metsänhoitoyhdistyksen luottamus tehtäviä, Pirjo toimii SPR:n Hinner joen osaston puheen johtajana ja hoitaa kesäisin puutarhaa ja kasvi huonetta 19 Aarre 1/2023 METSÄ
Puiden ajamisen metsästä tienvarteen hoitaa naapuritilan yrittäjä. Pienempiä puita Pirjo kaataa myös itse. 4 Muista turva varusteet ja tapaturma vakuutukset. ”Kaikki sukulaiseni asuvat Rovaniemellä ja vierailemme siellä ainakin kaksi kertaa vuodessa. Syksyn syvetessä talveksi alkaa Arosten vilkkain metsätyökausi. ”Olemme viime vuosina käyttäneet lokakuun lopusta maaliskuun loppuun lähes kaikki viikonloput metsänhoitotöihin. Ihmisten lisäksi myös tilan metsät on vakuutettu kattavimmalla vakuutuksella. Päätehakkuut Aroset teettävät Metsänhoitoyhdistys Lounametsällä. 2 Tee hoitotyöt oikeaan aikaan, älä tuijota pelkäs tään puun hintaa. Ne ovat hyvää kuntoilua. Yhdellä kuviolla oli nuoren metsän hoitotarvetta. ”Halusin oman sahan, että pääsen kaatamaan ja karsimaan puita. Yhdistys myös kilpailuttaa puun ostajat. Aluksi pidin sahaa liian kaukana vartalosta, mutta pian löysin oikean tekniikan.” Työnjako on nyt yleensä se, että Ilmo kaataa puut ja Pirjo tulee perässä ja karsii ja pätkii rungot. Yhtenä kevättalvena meidät herätettiin aamuneljältä, ja lähdimme lannoittamaan metsää hankikannon päältä. Ei mennyt kauaa, kun metsänhoidosta tuli yliopistossa toisensa tavanneen agronomipariskunnan yhteinen harrastus. 3 Tartu metsä töihin rohkeas ti. Teimme metsätöitä yhdessäkin.” Myönteiset esimerkit ja hyvät omat kokemukset johtivat siihen, että metsässä alkoi kulua enemmän ja enemmän viikonloppuja. ”Isä kuljetti meitä viittä sisarusta mukanaan metsäretkillä ja kertoi tarinoita metsästä. ”Täällä Länsi-Suomessa on paljon puun ostajia, joten tilanne on hyvä. Aroset pitävät metsätöitä erinomaisena kuntoiluna. Energiapuussa kolmen metrin mitan ei tarvitse olla kovin tarkka, joten homma käy sukkelaan. ”Lapissa teetämme käytännössä kaikki työt metsänhoitoyhdistyksellä. Olemme myyneet viime aikoina kaiken harvennuspuun energiapuuksi, sillä hakeyrittäjät ostavat sitä mielellään. Me lapset emme olleet oikein innostuneita aamuherätyksestä. Olen vasenkätinen ja ihmettelin, miksei vasenkätisille tehdä sahoja. Opettelin kuitenkin sahaamaan oikeakätisesti.” Ensimmäinen moottorisaha oli pienin markkinoilla oleva malli. Jokainen sai oman palstansa. ”Isoisäni osti aikanaan tämän tilan, ja vuonna 1988 se siirtyi meille. ”Isäni oli innostunut metsien hoidosta. Rovaniemeltä Aroset ostivat Pirjon veljeltä pienen palan metsää. Lisäksi heillä on Melan Mata-tapaturmavakuutukset. Harvennuspuu energiaksi Arosille on kertynyt jo paljon omaa kokemusta metsänhoidosta, mutta he käyttävät silti säännöllisesti metsänhoitoyhdistysten palveluita. METSÄNOMISTAJA Ilmon ja Pirjon vinkit 1 Luota asian tuntijoihin. Luin ohjekirjasta, kuinka saha pannaan käyntiin. Energiapuun teossa on se hyvä puoli, ettei puita tarvitse lajitella vaan kaikki voidaan laittaa samaan kasaan latvuksia myöten. Energiapuun hinta on hyvin kilpailukykyinen kuitupuuhun nähden”, Pirjo toteaa. Puuta riittää myyntiin lähes joka vuosi. Molem mat opiskelivat Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa kotieläintieteitä. R unsaan puolentoista kilometrin pituisen soratien varren hyvin hoidettuja mäntymetsiä on ilo katsella talviauringon paisteessa. 20 Aarre 1/2023 METSÄ. Silloin teemme lähinnä ensiharvennuksia, joskus myös esimerkiksi siemenpuiden poiston.” Viime syksynä aikataulu väljeni, kun myös Ilmo jäi eläkkeelle Lantmännen Agron palveluksesta ja työelämäprofessorin tehtävästä. Siinä vaiheessa lapsiperheen arki oli kiireistä emmekä heti innostuneet metsätöistä. Arosten maaja metsätila sijaitsee omassa rauhassaan Hinnerjoen Korvenkylässä. Tilaan kuului 24 hehtaaria peltoa ja 23 hehtaaria metsää. Koko perheen aika kului hyvin metsässä retkeillen, makkaraa paistellen ja töitä tehden. Täällä Satakunnassa käytämme yhdistyksen palveluita tarpeen mukaan. Kun pariskunnalle tuli tilaisuus hankkia Hinnerjoelta lisää metsää, se käytettiin. Näillä reissuilla käymme aina myös metsissämme”, Pirjo kertoo. 6 Perehdy Tapion hyvän metsänhoidon suosi tuksiin. Pian se kävi liian tylsäksi. Äsken juuri teetimme vuoteen 2029 asti ulottuvan metsäsuunnitelman”, Ilmo kertoo. Nyt tilan lähistöllä on yhteensä 76 hehtaaria metsää. Talvikauden aikana Aroset korjaavat vuodesta riippuen 100–200 kuutiota puuta ajouran varteen. Hänen ansiotaan on, että aloin palkkatöiden ohessa viihtyä metsätöissä. Ilmo näytti minulle perusjutut, ja sen jälkeen olen opetellut sahaamisen itse. Pirjon isä luovutti vajaan kahdensadan hehtaarin metsänsä hyvissä ajoin lapsilleen. 5 Suosi moni puolisia puu lajeja, jos kasvu paikka sen sallii. Sahaa sarvista Pirjo Aronen oli aluksi metsätöissä siirtelemässä ja pinoamassa runkoja. Pirjon osuudeksi tuli 37 hehtaaria. Isät innostivat Pirjo Aronen on kotoisin Rovaniemeltä, jossa hän sai ensimmäiset oppinsa metsänhoitoon. Nyt Aroset voivat suunnata metsään myös arkena. Ilmo Arosen juuret ovat täällä. Keväällä, kesällä ja syksyllä ohjelmassa on istutuksia ja varhaisperkauksia. Isä kuitenkin perusteli, että teillehän nämä hommat tehdään”, Pirjo muistelee hymyssä suin. ”Koetin joskus käydä ohjatuissa liikuntaryhmissä, Pirjo ja Ilmo Arosen tiet kohtasivat agronomi opinnoissa 1980luvulla. Isäni oli hoitanut metsiä hyvin, joten hoitotöihin ei ollut kiirettäkään”, Ilmo kertoo. ”En käynyt mitään kursseja. ”Olin 1990-luvun alussa yhteydessä paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen ja kyselin, mitä metsälle pitäisi seuraavaksi tehdä. Olenkin Jormalle ikuisesti kiitollinen rohkaisusta.” Muutaman vuoden päästä Pirjo Aronen ja perheen kaksi poikaa tulivat mukaan metsähommiin. Silloinen toiminnanjohtaja, nyt jo edesmennyt Jorma Nummela kannusti minua tekemään homman itse. Se ei pitkälle piisannut, ja pari vuotta myöhemmin Pirjo vaihtoi normaaliin moottorisahaan. Pojille hankittiin omat pienet vesurit. Vain yksi puhelin soitto, ja asiat alka vat rullata. Myös Ilmo Aronen sai hyviä vaikutteita isältään, joka alkoi laittaa maatilansa metsiä kuntoon sen jälkeen, kun lehmät lähtivät. Molemmilla sahaajilla on kaikki turvavarusteet viiltosuojahousuja ja -hanskoja myöten
Metsissä vipeltää myös kolme lastenlasta. ”Ilman muuta voisimme ostaa vielä jonkun uudenkin metsäpalstan. Sahat pärähtävät kerrasta käyntiin. Riitely ei vie asioita eteenpäin.” Katseet tulevaisuuteen Työuransa tutkijana ja rehuja elintarvikealan johtotehtävissä tehnyt Ilmo Aronen antaa tunnuksen suomalaisen metsäteollisuuden innovaatioille. Suosimme monimuotoista puustoa”, Ilmo Aronen linjaa. ”Jos koivuilla tai pihlajilla on sopiva kasvupaikka havupuiden joukossa, jätetään ilman muuta lehtipuita kasvamaan. Muistamme hyvin, miten vessapaperi loppui kaupasta ensimmäisenä koronan alussa.” Kovakuntoiset metsätalousyrittäjät aikovat jatkaa aktiivista metsänhoitoa vielä pitkään. Vierastan kovasti vastakkainasettelua, mutta yritän ymmärtää erilaisia näkökantoja ja oppia niistä. Ja kannattaa muistaa, että myös perustuotteita, kuten kartonkia ja pehmopapereita, tarvitaan edelleen. Se saisi olla nuorempaa metsää, jossa olisi hoitotöitä odottamassa.” ”Meille on ollut aina tärkeämpää saada metsät hyvään kasvuun kuin laskea kovin tarkasti, mikä työvaihe tuottaa eniten rahaa. Täällä kasvaa myös tammia, sillä metsätöissä usein apuna oleva veljeni heittelee silloin tällöin tammenterhoja metsään. Ilmo Arosen vastuulla on yleensä puiden kaatami nen. Ilmo Aronen muis tuttaa, että terävä terä keventää saha työtä ja parantaa työturvallisuutta. Hyvän ja ajantasaisen hoidon ansiosta eurojakin kertyy, ja samalla, kun pidämme metsät kasvukunnossa, olemme mukana hiilinielujen kasvatustalkoissa.” Arosilla on kolme aikuista lasta, jotka kaikki ovat tottuneita metsässä liikkujia. Kohta lumet putoilevat sahureiden niskaan ja energiapuuta alkaa kaatua. Suunnitelmissa siintelee pienen juontokouran hankkiminen Valtraan. Aarre 1/2023. Metsätietä kävellessä kuuluu, kun palokärki koputtelee vanhaa mäntyä. ”Joskus ihmettelen suojelun ja metsänhoidon asettamista vastakkain. Monimuotoisuus huomioon Vedämme saappaat jalkaan ja lähdemme pistäytymään juuri alkaneella männikön ensiharvennuksella. Pirjo Aronen halusi oman moottorisahan, kun pelkkä pinoaminen kävi tylsäksi. Ilmo köröttelee työmaalle reilut 20 vuotta vanhalla Valtra 600 -traktorilla, joka toimii hyvänä apuna työvälineiden kuljettamisessa. Metsien sukupolvenvaihdos ei ole vielä muutamaan vuoteen näköpiirissä, mutta sen suunnittelu on kuitenkin jo aloitettu. Pirjo Aronen karsii ja pätkii ne ja kaataa pie nempiä puita myös itse. Pystyyn jää mäntyjen lisäksi myös lehtipuita. Pystyyn jää mäntyjen lisäksi myös lehtipuita. Yleensä sahaan pari kolme tankillista päivässä, ennätys on viisi tankillista. Lunta on helmikuun lopussa melko paljon, mutta saappaanvarsi vielä riittää. ”Viime aikoina on kehitetty monia hienoja puupohjaisia tuotteita. mutta siellä tuli etupäässä katseltua kellosta, koska tunti loppuu. Kah desta kolmeen tankillista on yleensä päivän työsaavutus. Keskellä päivää pidämme yleensä lounasja päiväunitauon”, Pirjo kertoo. Metsässä liikunta tulee kuin itsestään
Sen sijaan arvokasta tukkipuuta tuskin päätyy missään oloissa suoraan metsästä hakkeeksi ja lämpökattilaan. Venäläisen energian tuonnin päättyminen puolestaan kasvatti entisestään puupolttoaineiden merkitystä huoltovarmuudellemme. m3 Tukkija kuitupuun markkinahakkuut sekä piensahojen puunhankinta, milj. 22 Aarre 1/2023 METSÄ. Oma kysymyksensä tietenkin on se, millainen painoarvo monimuotoisuusja hiilensidontakysymyksille annetaan kestävyyden rajoja määritettäessä. Hyvin lähekkäin olevat käyrät kertovat, että Suomessa metsistä hakattu tukkija kuitupuu on ainakin tähän saakka päätynyt erittäin hyvin metsäteollisuuskäyttöön eikä johonkin muualle kuten energiaksi. Sivutuotteita vai haketta. Kilpailu puusta on muuttunut selvästi ärhäkämmäksi, kun kotimaisen puun kysyntä on nousussa. Metsäkeskustelun yksi kuuma kysymys on se, ohjautuuko energiakäyttöön sellaista puuta, joka kelpaisi metsäteollisuuden jalostettavaksi, kirjoittaa Luken yliaktuaari Tuomas Niinistö. m3 Graafissa vertaillaan kotimaisen tukkija kuitupuun tarjontaa (teollisuuspuun markkina hakkuut sekä piensahojen puunhankinta) ja käyttöä (metsäteollisuuskäyttö ja vienti) tämän vuosituhannen puolella. Jatkossa kuitupuukokoisesta ainespuusta voi olla enemmän kilpailua metsäteollisuuden ja energia-alan toimijoiden välillä. Niiden saatavuus riippuu metsäteollisuuden tuotantomääristä sekä puuta jalostavien tehtaiden sijainnista. Tehtaiden yhteydessä sijaitsevat voimalaitokset tuottavat esimerkiksi mustalipeästä sekä kuoresta ja purusta energiaa tuotantotoiminnassa käytettä40 50 60 70 80 2020 2015 2010 2005 2000 Kotimaisen tukkija kuitupuun tarjonta ja käyttö LÄHDE Luonnonvarakeskus Kotimaisen tukkija kuitupuun käyttö metsäteollisuudessa ja vienti, milj. Paineita puun käytön vähentämiselle esitettiin niin ilmaston kuin luontokadon näkökulmasta sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Metsäteollisuuden ja energiantuotannon välinen sidos on vahva. Kattiloissa palava puu on lähinnä erilaisia metsäteollisuuden sivutuotteita. Kannattaa muistaa, että toistaiseksi Suomessa – paria maakuntaa lukuun ottamatta – on jääty vuotuisissa hakkuumäärissä kestävän hakkuusuunnitteen alle ja että puun määrä suomalaisissa metsissä on lisääntynyt jo vuosikymmenten ajan. Tuotantonsa turvaamiseksi metsäteollisuuden tulee nyt löytää erityisesti venäläisen koivukuitupuun korvaava raaka-aine kotimaan metsistä. PUUMARKKINAT Teksti TUOMAS NIINISTÖ | Graafi AINO SAARIKIVI V uosi 2022 jäi metsäasioiden osalta mieleen erityisesti kiihkeän metsäpolitiikan vuotena. Väiteltiin suojelualuemääristä, hiilinieluista ja hakkuutasoista sekä siitä, mihin puuta pitäisi käyttää ja mihin ei. Vaikka venäläisen puun tuonnin päättyminen viime vuonna ei ollut Suomelle kohtalokasta, kaikilta vaaditaan sopeutumista uuteen tilanteeseen. Päätöksentekijöillä on hankala pulma ratkaistavaksi. Teollisuuteen vai energiaksi
Metsäpoliittisesti kehitys on haastava. Aiemmin väitteet Suomen metsien hakkaamisesta energiaksi ovat olleet aiheettomia. Hoitorästejä on kannustettu purkamaan, mutta polttoaineiden korkea hinta on nostanut puuenergian hankintaketjun kustannuksia, mikä osuu erityisesti rästikohteiden korjuun kannattavuuteen. Tilastotietojen mukaan tukkija kuitupuun hakkuut ovat olleet lähes yhtenevät verrattuna kotimaisen puun käyttöön eli metsäteollisuuteen menneen ja ulkomaille viedyn suomalaisen tukkija kuitupuun määriin (ks. Ainespuun energiakäytön ehkäisemistä on perinteisesti pidetty yhtenä puunkäytön kestävyysmittarina. Metsänomistajan kannalta markkinatilanne näyttää positiiviselta, kun puun hinnat ovat kohonneet, harvennuspuullekin riittää kysyntää ja ostajien puunhankinta-alueet ovat laajentuneet. Nuorten metsien hoitorästejä Suomessa riittäisi potentiaalisiksi energiapuun korjuukohteiksi. toimijoiden katseita teollisuuspuun suuntaan. S A RA K UP AR I väksi ja usein myös ympäröivän asutuksen tarpeisiin. Kuitupuun hintojen PTT arvioi nousevan hieman inflaatiota enemmän. Yksityismetsien nimellisille bruttokantorahatuloille laitos ennusti tälle vuodelle pientä laskua. Lämpöja voimalaitosten kuluttamasta metsähakkeesta viidenneksen eli 1,9 miljoonaa kuutiometriä puolestaan kattoi tuontihake, josta pääosa tuli Venäjältä. Metsähakkeen osuus puupolttoaineiden kulutuksesta oli vuonna 2021 vajaa viidennes. Luonnonvarakeskus (Luke) ennusti viime syksynä, että metsähakkeen käyttö jopa hieman kasvaisi vuonna 2023 aiemmista ennätyslukemista ja että keskimääräinen laitoshinta nousisi jopa 20–30 prosenttia. Tukkien hinnalle PTT ennusti laskua, koska sahatavaran vientihinnat ovat laskussa. Tilastotkaan eivät anna tähän suoria vastauksia, koska teollisuudelle jalostuskelpoista puuta voidaan ostaa ja hakata myös energiapuuksi. Tilanne on Suomessa uusi, sillä aiemmin metsäteollisuusyritykset ovat maksaneet puusta merkittävästi korkeampaa hintaa kuin energia-alan toimijat. Väitteet Suomen metsien hakkaamisesta energiaksi ovat olleet aiheettomia. MTK ennakoi joulukuussa, että Venäjän-tuonnin päätyttyä tänä vuonna tarvitaan noin 10 miljoonaa kuutiometriä enemmän kotimaista puuta. Energiaa kuitenkin tarvitaan, ja tarvittava energia tuotetaan tavalla tai toisella. Parhaillaan keskustellaan jopa siitä, pitäisikö hakkuumääriä rajoittaa riittävän suuren hiilinielun turvaamiseksi. Kauempana metsäteollisuustuotannosta puun energiakäyttö puolestaan perustuu pääosin metsähakkeeseen. Tuontienergia ei näytä tulevaisuuden vaihtoehdolta, turpeesta ollaan luopumassa, eivätkä rakenteilla olevat uusiutuvan energian lähteet pysty vielä yksin vastaamaan lisääntyvään kotimaiseen tarpeeseen. Sekin tulee muistaa, että energian tuotantotavat kehittyvät nyt vauhdilla. Energiaa tarvitaan Arvokkainta puuta eli tukkia tuskin alkaa jatkossakaan päätyä lämpökattilaan, ja tukin kasvattamiseenhan metsänomistajat loppujen lopuksi tähtäävät. Tämä on ohjannut kuituja tukkipuun teollisuustuotannon raaka-aineeksi. Hoitorästit korjuuseen. Ajankohtaista PTT ennusti viime syksynä, että vuonna 2023 puunkäyttö Suomessa lisääntyy ja hakkuut nousevat reiluun 66 miljoonaan kuutiometriin, joka on historiallisesti toiseksi suurin lukema. Kilpailua kuitupuusta Puupolttoaineiden markkinatilanne on kääntänyt energia-alan 23 Aarre 1/2023 METSÄ. Poliittisissa päätöksissä saatetaan pyrkiä ohjaamaan puuvirtoja niin, että teollisuuden mittaja laatuvaatimukset täyttävä puu päätyy jalostukseen. Euroopan unionin bioenergian kestävyyskriteereissä esitetään keinoja ehkäistä puun päätymistä metsästä suoraan poltettavaksi ja halutaan edistää puuraaka-aineen jalostamista mahdollisimman korkean jalostusarvon tuotteiksi. Monimuotoisuusja ilmastopolitiikan näkökulmasta tuulija aurinkovoiman yleistyminen herättää paljon toiveita, vaikka kuluvana pakkastalvena uudet energialähteet eivät yksin riitä turvaamaan maamme energiahuoltoa. Sen lisäksi itäpuuta paloi metsäteollisuustuotteiden jalostuksesta syntyneinä sivutuotteina kuten mustalipeänä. Kuitupuun kysyntää lisäävät paitsi Venäjän-puun korvaaminen myös Kemin biotuotetehdas. MARI IKONEN Aarteen Puumarkkinapalstalla markkinoita analysoivat vierailevat kirjoittajat, tällä kertaa Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari, MMM Tuomas Niinistö. Vaikka energiapuupinoissa saattaa näkyä myös metsäteollisuuden raaka-aineeksi kelpaavaa puuta, on epäselvää, missä määrin kuitupuuta todella päätyy lämpölaitosten kattiloihin. Hakkaaminen on hidasta, saanto jää pieneksi, ja kustannus korjattua energiapuukuutiometriä kohden nousee korkeaksi. Venäläisperäisissä puupolttoaineissa riittää korvattavaa, kun puun energiakäyttö ei ilmeisesti ole lähivuosina vähenemässä. Joissakin maakunnissa kuten Uudellamaalla sen varaan on laskettu paljon siirryttäessä fossiilisista kohti uusiutuvia. viereisen sivun graafi). Toisaalta useat poliitikot ja kansalaisjärjestöt kritisoivat puun energiakäyttöä, ja sitä vastaan on käyty myös aktiivista kampanjointia. Jatkossa väite ei ehkä olekaan täysin perätön, kun energiapuun kohonnut hinta ja yhtiöiden maksuvalmius vaihtoehtoisten polttoaineiden kallistuessa ajavat energiayhtiöitä kilpailemaan kuitupuukokoisesta puusta massateollisuuden kanssa
PUUNKORJUU Teksti MEERI YLÄ-TUUHONEN | Kuvat JYRKI LUUKKONEN 24 Aarre 1/2023 METSÄ. Virtolainen metsätalousyrittäjä Tiina Morri ei enää useinkaan ehdi itse koneidensa puikkoihin. Katkontaa ja harvennusten korjuujälkeä hän vahtii tarkalla silmällä. Omalla kalustolla Metsätalousyrittäjä Tiina Morri hoitaa metsiensä harvennushakkuut omalla korjuuketjullaan
Teimme harvennuksia metsänhoitoyhdistyksille, Vierumäen Teollisuus Oy:lle ja yksityisille metsänomistajille.” Sittemmin veli luopui lypsykarjasta ja kotitilan hoidosta ja yli 400-vuotias sukutila jäi Tiina Morrille. Vuosituhannen vaihteessa Morri kyllästyi urakointiin muille. Enimmäkseen tilat sijaitsevat noin 50 kilometrin säteellä Morrin sukutilalta Hauhuulta. A jokone möyrii lumisessa sekametsässä Virtain Hauhuulla. Aiemmin hän istui myös itse paljon harvesterin pukilla. Tytöt ovat usein nopeita ja tarkkoja tekemään.” Nykyään Morri keskittyy yrityksensä johtamiseen ja hallintoon sekä töiden ja tilusrakenteiden suunnitteluun. Ergonomiasta ei tingitä Ensimmäiset koneketjunsa Tiina Morri osti veljensä kanssa yli 30 vuotta sitten vuonna 1991. Se herätti ihmetystä.” ”Sydäntäni lämmittää aina kun kuulen, että alalle on tullut naisia. Hän omistaa runsaat 1 900 hehtaaria metsää Pohjois-Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Edellisestä on viisitoista vuotta. ”Olin ensimmäisiä naisia hakkuukoneen puikoissa. Vuodesta 2005 alkaen tilan päätuotantosuunta on ollut metsätalous. ”Minulla on sellainen tyyli, että ennen päätehakkuuta metsät harvennetaan kolme kertaa koneilla”, Morri sanoo. Tuolloin omat metsät alkoivat kaivata ensiharvennusta. Morri tarkastelee katkonnan onnistumista kävellessään kotitilansa kupeessa sijaitsevalle Kivimäen palstalle. Metsätalousyrittäjä Tiina Morrin palstalla on käynnissä toinen harvennushakkuu. Minulla on siitä juhlallinen tilanne, että useimmat kuljettajistani pystyvät ajamaan molempia koneita”, Morri sanoo. ”Viisitoista vuotta tein työt kevyellä kalustolla ja keskityin ensiharvennuksiin. Ensiharvennukset ja muut harvennushakkuut Morri hoitaa omalla kalustollaan, joka käsittää hakkuukoneen ja kahdeksanpyöräisen ajokoneen. ”Omat metsät eivät vielä silloin riittäneet työllistämään koneita kokoaikaisesti. Koneita hän ajaa kuitenkin edelleen tarpeen mukaan. Nyt 25 Aarre 1/2023 METSÄ Aarre 1/2023. Koneet olivat samaa kokoluokkaa kuin nykyiset, mutta valmistaja oli Valmet. ”Kevättalvella, kun päivät ovat pitkiä, koneet käyvät kahdessa vuorossa
PUUNKORJUU konekalustoni on astetta raskaampi”, Tiina Morri kertoo. ”Olen onnekas, kun minulla on hyvät kuskit, jotka ovat kouliintuneita tehtäviinsä”, Morri sanoo. Se on sopivan kevyt ja ketterä kone, jossa on isot renkaat. ”Jokainen euro ja sentti, mitä laitetaan tekniikkaan jota ei välttämättä tarvittaisi, on poissa metsätalousyrittämisen viivan alta.” Työergonomiasta Morri sen sijaan ei ole valmis tinkimään. Päätehakkuut Morri myy pystykaupalla. 26 Aarre 1/2023 METSÄ. ”Jos metsänomistaja pystyy käyttämään omaa työpanostaan koneiden ajamiseen, siirtämiseen ja korjaamiseen, se vaikuttaa kannattavuuteen.” Koneiden isot vuosihuollot hän teettää sopimushuoltajilla, mutta esimerkiksi öl jynvaihdot ja muut pienem mät huollot Morri ja hänen kuskinsa tekevät itse. ”Minulle on juhlapäivä, kun pääsen met sään tekemään itse jotain. Pyrin siihen, että matkaa met sästä laanille on keskimäärin 200 metriä.” ”Koneessa ajatus kulkee” Aurinko paistaa puiden lomasta, kun Tiina Morri nostaa nipun pikkutukkia ajokoneen kyytiin. Ajokonetta ajaa Tuomo Jokinen. Myös val mistajan teknisellä tuella on väliä, Morri vinkkaa. ”Minulla on aina ollut nelipyöräinen harvesteri. Konehankinnan kannattavuus riippuu paitsi hankintapuun hinnoista myös siitä, paljonko omistajalla on osaamista, kiin nostusta, aikaa ja kykyä investoida. Kun vielä saan tehdä töitä omassa metsässä, en paremmasta tiedä.” Nykyisen koneketjunsa hän osti vuonna 2016, ja sillä hoituvat kaikki harven nukset. ”Moni asia selviää jo pu helimessa, jos tekninen tuki on hyvää.” Oman puunkorjuun kan nattavuuteen vaikuttaa myös metsätilojen koko ja sijainti toisiinsa nähden sekä metsäautoteiden määrä ja kunto. ”Ei ole kannattavaa ostaa miljoonan eu ron konetta ja pistää sinne töihin kaveria, joka maksaa 40 euroa tunnilta.” Oma korjuukalusto voi Morrin mukaan kannattaa, vaikka metsää ei olisi tuhansia hehtaareja. Järeissä hakkuukoneissa on usein kallista, metsänomistajalle tarpeetonta tek niikkaa, kuten karttaohjelma, gpspaikannin tai erilaisia tiedonsiirtoratkaisuja. Niistä on etua etenkin pen koissa. ”Kun istutat jonkun kuvion ja pääset sitten tekemään sinne taimikonhoidon, en siharvennuksen ja toisenkin harvennuksen, siinä saat nähdä kättesi jäljen.” Oma kone kalusto mahdollistaa oman mielen mukaisen metsän hoidon. Meillä pistoja menee joka puolelle. ”Yksi suurimmista kannattavuusmurheista tällä hetkellä on poltto aineen hinta”, Tiina Morri toteaa. Koneessa istuessa ajatus kulkee. Maastot metsissäni ovat paikoin aika haastavat.” Metsässä tehtävä työ on Morrista antoisaa. ”Tieverkoston pitää olla sellainen, että ajo matkat jäävät lyhyiksi. ”Sen pitää olla kunnossa.” Tarkat laskelmat tarpeen Metsänomistajalle, joka suunnittelee oman korjuukaluston hankintaa, Tiina Morri suo sittelee tarkkoja laskelmia. Konetta valitessa kan nattaa kiinnittää huomiota siihen, miten huolto toimii, miten varaosia on saatavana ja mihin hintaan. Hän harmittelee sitä, että pienten ensi harvennuskoneiden kehittäminen on hii punut
Hyviä korjuukelejä ei aina ole, ja se aiheuttaa päänvaivaa kohteiden valinnassa.” Osalle kuvioista Morri saattaa viedä koneet metsänhoidon kannalta hiukan etuajassa tai vähän myöhässä, koska hän pyrkii käsittelemään isoja kokonaisuuksia kerrallaan. ”Palvelut perustuvat liialliseen helppouteen. Vuosikaudet hän oli myös yksi MTK:n metsävaltuuskunnan harvoista naisjäsenistä. Hän on valmistunut maatalousteknikoksi ja metsätalousinsinööriksi. Laadukasta työtä hän edellyttää myös kuljettajiltaan. ”Me aloitamme hakkuut yleensä jo elokuussa ja jatkamme niitä kevään kelirikkoon asti. Puun hyvä hankintahinta on Morrin mukaan yritystoiminnan kannattavuustekijä numero yksi. Harvesterin pukilla istuu Jussi Ruokonen. ”Monille kaupunkilaismetsänomistajille MTK on punainen vaate, mutta se on järjestö, joka ajaa metsänomistajien etua kannon juurelta aina kansainväliseen vaikuttamiseen.” Erityisen huolissaan Tiina Morri on siitä, että metsäpalveluita tarjoavat tahot ovat ulkoistaneet metsänomistajat pois näiden omista metsistä. Pienestä likasta pitäen olen ollut koneiden pukilla, ensin traktorissa ja sittemmin metsäkoneissa.” Oma konekalusto mahdollistaa Tiina Morrille sen, että hän voi hoitaa metsänsä mieleisellään tavalla. Puun ostajat tarjoavat kaikkea paitsi hyvää hintaa”, hän harmittelee. ”Tämän päivän metsätilamarkkinat tosin ovat sellaiset, että yksityinen metsätalousyrittäjä ei enää pärjää kilpailussa sijoitusyhtiöiden ja rahastojen kanssa.” Morria mietityttää, paljonko Suomi menettää verotuloja, kun isänmaata myydään ulkomaalaisille. 27 Aarre 1/2023 METSÄ. Liian moni metsäasia hoidetaan kotisohvalta. Korjuujäljen ja katkonnan pitää olla viimeisen päälle tarkkaan harkittua.” Vähillä siirroilla Tiina Morrista on tärkeää, että metsänomistaja tuntee metsänsä. Morri on ollut nuoresta pitäen kiinnostunut metsätaloudesta. ”Olen vaativa harvennuksien suhteen. Esimerkiksi Pirkanmaalla oli viime vuonna kaupan yli sadan hehtaarin hoitamaton taimikko, josta pyydettiin 130 000 euroa. Metsässä ei enää tarvitse käydä. Riski mennä halpaan kasvaa, jos oma metsäsuhde on etäinen.” Morrin tiloilla on harrastettu männyn pystykarsintaa 1980-luvulta lähtien. Se myytiin yli puolella miljoonalla eurolla ruotsalaiselle sijoitusyhtiölle. Kaikki aika, minkä koneet ovat tien päällä, tuottaa ylimääräistä kustannusta.” Tiina Morri ostaa edelleen lisää metsää kohtuullisen matkan päästä kotitilaltaan. ”Olen aina rakastanut koneita. ”Parhaimmillaan tilanne on se, että syksyllä viemme koneet kuviolle ja haemme ne keväällä pois. Silloin hän osaa hoitaa niitä oikein ja ajallaan. Tavoitteena on laadukas tukkipuu. ”Huolestuttavinta on se, että pankit eivät rahoita ylihintaisia metsäkauppoja, mutta samaan aikaan niiden rahastot ovat nostattamassa keskihintaa.” ”Kaikkea paitsi hyvää hintaa” Oman yritystoimintansa ohessa Tiina Morri osallistuu metsänomistajien edunvalvontaan. Kun kävelen ja kompastelen hakkuukoneen urissa, katson aina, kuinka pitkiä ja paksuja latvat ovat. Morri on Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan valtuuston puheenjohtaja ja kuuluu Metsäliiton edustajistoon. ”Edunvalvonta on tarpeen, sillä metsänomistajien sieluja yritetään ostaa keinolla millä hyvänsä
Myös kotikunta Lappajärvi on hiljattain muistanut suurta poikaansa. Välillä pitää kuitenkin levähtää. Moottorisahan hän oli viilannut ja tankannut valmiiksi edellisenä iltana. ”Toivottavasti liikuntakyky säilyy ainakin tällaisena”, Jaakko sanoo. Aiemmin Jaakko pääsi liikkumaan vain rollaattorilla, nyt hän kävelee kyynärsauvoilla. Takana oli 54 vuotta metsätyötä ilman yhtään sairauspäivää. Nykyään Jaakko Pessinen asuu Palvelukoti Maijalassa Lappajärvellä. Pessinen oli tuolloin 70-vuotias. Pölliautot ajavat tuosta päätietä Maijalan ja kirkonkylän ohi. Enkä voisikaan, koska diabetes vaatii jatkuvaa hoitoa”, Jaakko toteaa. Lukijan toive juttu 28 Aarre 1/2023 METSÄ. Yllättäen olo heikkeni ja Jaakko rojahti kotinsa lattialle. Sen turvaamiseksi hän tekee joka toinen päivä kyynärsauvojen avulla puolen kilometrin lenkin palvelukodin sisätiloissa. Metsään hän ei enää haikaile, ei myöskään syntymäkotiinsa Aholaan. Vaivihkaa puhjenneen diabeteksen aiheuttama sairauskohtaus vei häneltä kävelykyvyn, mutta kuntoutuksen ansiosta tilanne on hieman parantunut. KUNINGASMETSURI Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA S yyskuussa 2019 ilmestyi Jaakko Pessisen elämäkerta Kuningasmetsuri. Pellon toisella puolella näkyy S-market. Usein niitä siitä menee”, Jaakko Pessinen kertoo. Siitä on nyt runsaat kolme vuotta. Jaakon asunto, jossa on makuuhuone ja olohuone, on rakennuksen kolmannessa kerroksessa. Metsurin Finlandia Aarteen lukijat ovat toivoneet juttua kuningasmetsuri Jaakko Pessisen kuulumisista. ”Kesällä käyn terassilla haukkaamassa raitista ilmaa. Hyvässä hoidossa Palvelukoti Maijala sijaitsee Lappajärven keskustan tuntumassa. Jaakko oli tapansa mukaan herännyt ennen viittä ja valmistautui päivän valjettua lähtemään uudelle palstalle, joka oli energiapuun hakkuuta. ”Olen niin tottunut olemaan täällä passattavana, etten enää osaisi lähteä pois. Marraskuinen aamu myöhemmin samana syksynä muutti kaiken
Jaakon liikkumiskyky on hieman parantunut. Usein kävelin autolta kilometrin tai kaksikin palstalle. Jaakko valmistautui puheluihimme muistelemalla jo päivällä kulloinkin meneillään olleita ajanjaksoja. Millaisia tulevaisuuden toiveita sinulla on. Palvelukodissa asuu toinenkin metsuri. Välillä käy vieraita, ja täällä on toimintaa, ettei aika tulisi pitkäksi. Ulkona hän ei liukkailla keleillä juuri liiku. Naisia on enemmän kuin miehiä. ”Olen tyytyväinen elämääni” Äkillinen liikuntakyvyn menetys on koetellut Jaakkoa. Otan osaa kaikkeen, mitä täällä järjestetään”, Jaakko juttelee. Matkaa on noin viisikymmentä metriä. ”Sellainen toive on, että kun pääsisin vielä kävelemään huoneestani ruokailuun ilman kyynärsauvoja. ”Loppujen lopuksi olen ihan tyytyväinen elämääni nyt, sairaudesta huolimatta. Ehdotuksia palkinnon saajaksi kysyttiin kuntalaisilta, ja heiltä tuli vahva tuki Jaakolle. Yritän harjoitella, että se toteutuisi.” Kaksi muistamista Viime vuonna Lappajärven kunta palkitsi Jaakko Pessisen Lappajärven kulttuuripalkinnolla. Metsätyö meni veriin Kuningasmetsuri-kirja oli Jaakolle melkoinen muistelu-urakka. Kun kirjoitin kirjaa vuonna 2019, soitin hänelle joka ilta kello seitsemältä tammikuun alusta kesäkuun puoliväliin. KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti 6.12.2022 Juttuun liittyvällä videolla Jaakko Pessinen lähtee palvelukodista Kauhavalle viettämään itsenäisyyspäivää. Metsureista ei kovin hyvin huolehdittu.” Jaakko kuitenkin viihtyi kovassa työssä ja nautti siitä. Monet asukkaat ovat heikkokuntoisia, mutta juttuseuraakin löytyy. Häneltä otti aikansa sopeutua sairauteensa. Nykyisin hän tekee sisätiloissa pieniä kävelylenkkejä kyynärsauvoilla. 29 Aarre 1/2023 METSÄ. Osaan olla siitä tyytyväinen, vaikka enää niin ei ole.” Morsiamiakin oli, Jaakko muistelee, ”vaikka niistä ei sitten kovin pitkiä suhteita kehittynyt”. ”Nyt jälkeenpäin kun ajattelee, yksi suuri hankaluus uran alkuvuosikymmeninä oli siinä, ettei teitä talvisin aina aurattu. Metsä meni veriin jo silloin, kun hän aloitti lapsena metsätyöt isänsä kanssa. ”Onneksi en autonkaadon maailmanennätyksen jälkeen lähtenyt Amerikkaan voimailu-uralle, vaan pysyin Lappajärvellä metsätöissä”, Jaakko sanoo. Edelleen työmaat pyörivät aika ajoin mielessä. Täällä huolehditaan minusta hyvin. ”Maijalassa on turvallista asua. Metsuriksi ryhtymistä Jaakko Pessinen ei kadu, vaikka palkkataso metsätöissä oli heikko. Edelleen työmaat pyörivät aika ajoin hänen mielessään. Töitä sai tehdä lujasti, jotta sai edes kohtalaiset ansiot. ”Toisaalta on hyvä mieli siitä, että sain tehdä yli viisikymmentä vuotta töitä ilman minkäänlaista sairastelua ja olin aina hyvässä kunnossa. Vieläkin välillä harmittaa, että kaikki muuttui niin nopeasti ja lopullisesti. Palvelukodin asukkaat ovat iäkkäitä, Jaakko on nuorimmasta päästä. Jo silloin hän tunsi löytäneensä oman maailmansa
Seuraan televisiosta mieluusti muun muassa urheilua”, Jaakko kertoo. Vielä kuuntelimme Finlandian pianolla soitettuna, Jaakko kyynärsauvojen varassa seis ten. Vuosina 2020 ja 2021 juhlahetken vietto ei onnistunut hoivakodin tiukkojen korona rajoitusten takia. Jaakon vakava sairauskohtaus marraskuussa 2019 esti juhli misen. Pessinen asuu nyt pysyvästi palvelukodissa. Kyllä se lämmittää mieltä.” Risto Jussilan kirjasta Kuningasmetsuri (Viestilehdet 2019) on otettu neljä painosta. Mutta viime joulukuussa pääsin hakemaan Jaakon kotiimme. Jaakko oli muistamisista otettu. Tuntuu hienolta saada nämä tunnustukset. Lisäksi olet esiintynyt miesten voimamieskisoissa sekä tehnyt autonkaadon maailmanennätyksen, joka on huomioitu myös Guinnessin Ennätysten kirjassa.” Pessisen saaman kulttuuripalkinnon arvo oli 500 euroa. Hyvästel lessäni sanoin hänelle, että ehkä sekin päivä vielä joskus koittaa, kun kuningasmetsuri näkee Linnan juhlat lähempää kuin televisiosta seuraten. Loppuillan Jaakko kertoi seuraavansa televisiosta Presi dentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa. Lisäksi Lappajärvi-seura muisti Jaakkoa viime vuoden lopussa Lappajärvi-viirillä ja kukilla. K un vuonna 2019 kirjoi tin Kuningasmetsuria, sovin Jaakko Pessisen kanssa, että itsenäisyyspäivänä noudan hänet kotiini Kauhaval le. KUNINGASMETSURI Jaakko Pessinen kokee, että pitkä työura metsurina on ollut paitsi oman toimeentulon hankkimista myös työtä yhteisen isänmaan hyväksi. Kiitin Jaakkoa siitä, että olin saanut kirjoittaa kirjan hänes tä ja hänen aikakaudestaan suomalaisen metsätyön histo riassa. Illan päätteeksi ajoin Jaakon takaisin Lappajärvelle palvelu kotiin. Vie timme siellä oman itsenäisyys päivän juhlamme – lopultakin. Seuran mukaan Jaakko on kenties tämän hetken tunnetuin lappajärveläinen. ”Yllätyin palkinnoista valtavasti. Itsenäisyyden kynttilät Palkinnon perusteissa sanottiin: ”Olet tehnyt merkittävää kulttuurityötä tuomalla tunnettavuutta Lappajärvelle omalla ainutlaatuisella elämäntyölläsi. Siitä valmistui kirja vuonna 2019, Kuningasmetsuri Jaakko Pessisen elämä. 30 Aarre 1/2023 METSÄ. ”Ennen olin aina töissä, mutta nyt aikaa riittää. Painokset on myyty miltei loppuun, joten kirjaa ei ole tällä hetkellä saatavana. Ojensin hänelle myös vaatimattoman joululahjan. Syömme, juomme kahvit, muistelemme pitkiä iltojamme puhelimen ääressä ja sytytämme itsenäisyyspäivän kynttilät, kuten Jaakolla oli tapana tehdä synty mäkodissaan Aholassa
Millaista tietoa tai osaamista haluat välittää nuoremmalle polvelle. Tai postita kirjoituksesi 10.2.2023 mennessä, osoite on Aarre, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus ”Metsän opetukset”. Muina palkintoina arvomme Viestimedia Oy:n ”metsänomistajan selviytymispaketin”, jossa on varavirtalähde, sateensuoja, heijastinvaljaat sekä Aarteen lintu aiheiset pelikortit. Muista liittää kirjoituksen mukaan yhteystietosi (nimi, osoite, puhelinnumero, mahdollinen sähköpostiosoite). 54). Nyt julistettavan uuden kirjoituskilpailun aiheena on Metsän opetukset. Jos kirjoitat käsin, kirjoita mahdollisimman selvällä käsialalla. s. Lähetä tekstisi 10.2.2023 mennessä osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi. Tässä numerossa julkaisemme vielä edellisen kirjoituskilpailumme runsasta ja laadukasta satoa (ks. KIRJOITUSKILPAILU Teksti MARI IKONEN | Kuvat SVALA ja ELINA LAMPELA Palkinnot Kaikkien kirjoittajien kesken arvomme seuraavat palkinnot: Pääpalkintona arvomme kotimaisen Svalan monikäyttöisen Thermal Flex Mesh -kerraston, joka sisältää pitkähihaisen paidan, pitkä lahkeiset housut sekä sukat. Mitä olet oppinut metsästä, metsätöistä tai metsään liittyvistä harrastuksista kotona, koulussa, kirjoista, sukupolvien perinnetietona tai omien kokemustesi avulla. Arvonnan voittajat kerrotaan ja parhaita tekstejä julkaistaan Aarteen numerossa 3/23, joka ilmestyy 27.3.2023. Miten metsä on vaikuttanut elämänkatsomukseesi, entä mistä aiemmista näkemyksistäsi olet joutunut ehkä luopumaan. Viestimedian tuotepakkaus pitää sisällään kodin hyötytarvikkeita. Kotimaisen Svalan Thermal Flex Mesh -verkko kerrasto sisältää pitkähihaisen paidan ja pitkälahkeiset housut sekä sukat. Arvomme viisi palkintoa. Aihetta voi lähestyä monesta kulmasta, ja tekstisi voi käsitellä nykypäivää tai menneitä aikoja, miksei tulevaisuuttakin. Unisexmalli, koot XXS–4XL, väri vihreä. A arteen suositut kirjoituskilpailut jatkuvat. Lisäksi luvassa on kirjapalkintoja! LISÄTIETOJA svala.com Näin osallistut Kirjoituksen enimmäispituus saa olla noin 7 000 merkkiä. Onko jokin oppi isketty perille niin sanotusti kantapään kautta. Osallistu Aarteen kirjoitus kilpailuun! 31 Aarre 1/2023 METSÄ. Laita viestin aihekenttään tunnus ”Metsän opetukset”. Metsän opetukset Osallistu Aarteen kirjoituskilpailuun, voit voittaa mukavia palkintoja. Kerro yksi tarina tai muistele kokemuksiasi eri vuosikymmeninä. Lähetä teksti mieluiten sähköisessä muodossa. Kilpailuun lähetettyjä tekstejä voidaan julkaista ilman erillistä korvausta myös Aarteen myöhemmissä numeroissa, verkkosivuilla ja muissa tuotteissa
50-vuotias maatalousja metsätieteiden maisteri ja metsänhoitaja Järvenpäästä Työ. ” Aina voidaan tehdä paremmin” Metsäneuvos Erno Järvinen vaatii korjaus toimia liian rajuihin ensi harvennuksiin. Uutta kansallista metsästrategiaa hän pitää onnistuneena. Maaja metsätalousministeriön metsäja bioenergiayksikön päällikkö ja metsäneuvos 1.4.2022 alkaen, sitä ennen Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Parasta metsässä. Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuva MARIA MIKLAS Erno Järvinen Tausta. Metsässä vallitsee aina rauha Kuka. 32 Aarre 1/2023 METSÄ. METSÄVAIKUTTAJA Erno Järvisen mielestä vastaus hiilinielujen vahvistamiseen, talousmetsien elonkirjon turvaamiseen ja teollisuuden kasvavaan puuntarpeeseen on metsien kasvun lisääminen
On tärkeää, että metsästrategiaa pystytään jatkossakin päivittämään ketterästi toimintaympäristön muuttuessa. Ilahduttavaa on se, että metsäalan toimijat ja metsänomistajat ovat hyvin sitoutuneita metsien elonkirjon turvaamiseen. 33 Aarre 1/2023 METSÄ. Jos katsotaan kahta viimeisintä metsien uhanalaisuusarviota, metsäluonnon monimuotoisuus on pysynyt aika lailla ennallaan. Miksi Suomi tarvitsi päivitettyä metsästrategiaa. Saimme strategiaa arvioineilta Pellervon taloustutkimukselta ja Gaia Consulting Oy:ltä kiitosta siitä, että kansallisen metsästrategian laatiminen oli erityisen onnistunut osallistava prosessi. Metsäneuvosto kokoontuu alkuvuonna ja päättää vuoden 2023 tarkemmista toimenpiteistä strategian toteuttamiseksi. Uutena ulottuvuutena metsästrategiaan on tullut hyvin vahvasti ilmastonäkökulma. Puuntuotanto on markkinaehtoista toimintaa, ja hakkuumäärissä on joka tapauksessa paljon vuotuista vaihtelua. Jotkut vaativat, että hiilinielujen ylläpitämiseksi Suomessa pitäisi rajoittaa metsänhakkuita. Maaja metsätalousministeriö aikoo keskustella aiheesta metsäalan toimijoiden puumarkkinatyöryhmässä heti vuoden alussa ja pohtia, mitä tilanteelle voidaan tehdä. Mitä tälle voisi tehdä. Nykyisen hallitusohjelman Nappaa hiilestä kiinni -rahoitus on edelleen käytettävissä, ja sillä pääsemme toimeenpanon alkuun. SLL:n mielestä ”metsien käsittely on suurin yksittäinen syy suomalaiseen luontokatoon”. Mikään laki ei kuitenkaan tälläkään hetkellä kiellä metsänomistajaa pidentämästä metsiensä kiertoaikaa. Uudessa strategiassa on tunnistettu kolme kärkihanketta: metsien kasvun lisääminen, talousmetsien elonkirjon turvaaminen sekä metsäalan uudistuminen ja kilpailukyky. Aloitamme metsien kasvun lisäämiseen tähtäävillä toimilla. Oliko sinulle pettymys se, että Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) ja WWF Suomi jättivät eriävän mielipiteen joulukuussa hyväksyttyyn kansalliseen metsästrategiaan. Metsäbiotalouden tiedepaneeli nimettiin viime vuoden lopulla. Ensiharvennusten laatu on huolestuttavan heikko, puusto jää liian harvaksi. Myös puuterminaaliverkostoa kehitetään valtion hankevaroin. Maamme metsästrategiat ovat aikaisemminkin olleet hyvin kokonaisvaltaisia. Aina voidaan toki tehdä paremmin. Se hieman harmittaa. Suomen luonnonsuojeluliitolla oli edustaja kansallisen metsästrategian laatimisesta vastanneen Metsäneuvoston työvaliokunnassa. Eriävästä mielipiteestään huolimatta ne ovat kertoneet haluavansa jatkaa hyvää yhteistyötä strategian käytännön toteutuksessa. Nyt on selkeän ryhtiliikkeen paikka kaikille metsäalan toimijoille. Metsien kasvun lisäämisessä katse kääntyy ennen kaikkea harvennusrästeihin. Tulevasta metsätalouden kannustinjärjestelmästä Metkasta oltiin jo jättämässä pois tuki pienpuun korjuuseen, mutta tilanteiden muututtua pienpuun korjuutuki päätettiin sisällyttää ensi vuonna starttaavaan Metkaan. Mitkä ovat kiireisimpiä asioita. Mitä mieltä olet vaatimuksesta. Mitkä ovat nyt hyväksytyn strategian olennaiset muutokset aikaisempaan verrattuna. Tilanne on Metsäkeskuksen tarkastusten perusteella äärimmäisen huolestuttava, eikä tuloksia voi jättää huomiotta. Kuinka MMM aikoo edistää energiapuun saatavuutta. Meillä Suomessa ei ole sellaista mekanismia, jolla voitaisiin rajoittaa metsänomistajien elinkeinon harjoittamista. On hyvä muistaa, että metsä on paitsi hiilinielu myös hiilivarasto ja samalla monien uusien tuotteiden uusiutuva raaka-aine. Metsäkeskus tekee parhaillaan teiden ja siltojen kuntokartoitusta. Metsästrategian laatiminen oli valtava ponnistus. Kaikella todennäköisyydellä suomalaisen puuraaka-aineen kysyntä kasvaa. Iso osa Suomen pinta-alasta on metsää, joten metsien talouskäytöllä on vaikutusta luontoon. Metsiin jätetään hakkuiden yhteydessä esimerkiksi riistatiheikköjä sekä lahoja säästöpuita. Olen kaivannut metsän arvoketjun kokonaistarkastelua, jossa katsottaisiin, mitä vaikutuksia ja ilmastohyötyjä on sillä, kun muita materiaaleja korvataan uusiutuvalla puuraaka-aineella. Kaiken puun saaminen liikkeelle on ennen kaikkea logistinen haaste. Toimien näkyminen metsien parempana kasvuna ottaa aikaa, joten työhön on ryhdyttävä heti. Kasvua voidaan lisätä melko nopeasti esimerkiksi lannoituksella, jalostetun taimiaineksen käytöllä ja ajallaan tehdyillä nuoren metsän hoitotoimilla. Järjestöillä oli toki täysi oikeus jättää eriävä mielipiteensä. Pitkällä aikavälillä liian rajuista ensiharvennuksista kärsivät sekä metsänomistajat, metsäteollisuus että suomalainen yhteiskunta. Näin ei voi jatkua. Toivottavasti keskustelu lähtee hyvin käyntiin ja tuo päätöksentekoon mukaan tieteeseen perustuvaa taustatietoa. Metsien kasvun lisääminen, metsien terveydentilan turvaaminen ja metsäluonnon monimuotoisuuden eteen tehtävä työ ovat nykytilanteessa entistä tärkeämpiä. Luonnonsuojeluliiton edustaja ei kuitenkaan osallistunut viime syksynä yhteenkään metsästrategiaa valmistelleeseen kokoukseen. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Viime vuoden keväällä Metsäkeskukselle myönnettiin lisää neuvontarahaa energiapuun liikkeelle saamiseksi. Kansallinen metsästrategia oli alun perinkin tarkoitus uusia viime vuonna, ja toimintaympäristön iso muutos korosti entisestään uuden strategian tärkeyttä. Nykyinen strategia on hieman aikaisempaa fokusoidumpi. Strategian toteutus on jo käynnistynyt. Niissä on sovitettu yhteen ihmisen, luonnon ja talouden tarpeet. Saimme sen aikataulussa valmiiksi, vaikka strategian laatimisen aikana toimintaympäristö muuttui hyvin paljon. Yksityismetsien hakkuita ei pystytä rajoittamaan viranomaistoimin. Miten kommentoit väitettä. Kasvun lisäämisessä katse kääntyy harvennus rästeihin. Kävin viikko sitten hiihtämässä Keravan Keinukallion laduilla. Ilmastonmuutoksen lisäksi metsäalalla on muitakin pitkään jatkuneita haasteita, joihin metsästrategialla pyritään vaikuttamaan. Odotan 14-jäsenisen paneelin toiminnalta paljon. Koulutuksella ja neuvonnalla on varmasti keskeinen rooli. Metsäluonnon monimuotoisuuden eteen tehdään paljon töitä jokapäiväisessä käytännön metsätaloudessa. Mitä toivot paneelilta. Omavaraisuuden ja huoltovarmuuden merkitys korostui erityisesti viime keväänä. Metsäala on itse laatinut hyvän metsänhoidon suositukset, ja niitä pitää noudattaa
34 Aarre 1/2023 METSÄ. Sähköisellä lomakkeella on etuja. Veroilmoituksen on oltava perillä verottajalla viimeistään viimeisenä vaadittuna palautuspäivänä. Myös Aarteen metsäveroilmoituksen täyttöoppaan esimerkit ovat sähköiseltä lomakkeelta. Lomake on perillä heti lähetyspäivänä, kun taas paperisen lomakkeen lähettäjän pitää varata aikaa postin kululle. Merkittävin uutinen taitaa olla oman auton käytöstä saatavan vähennyksen nostaminen 25 sentistä 30 senttiin. Ilmoitus perustuu tositteisiin Metsäveroilmoituksessa tarvittavat tiedot löytyvät tositteisiin perustuvista muistiinpanoista, joihin tulot ja menot kannattaa kirjata aikajärjestyksessä. Lisäksi lomake hoitaa yhteenlaskun, varoittaa mahdollisista virheistä ja antaa matkan varrella lisäohjeita lomakkeen täyttämiseen. Muut saavat ohjekirjeen ilmoitustavoista. Yksityishenkilö kirjauVerotus yhtymät ja kuolinpesät tarvitsevat Suomi.fi valtuuden. Metsätalouden ajot merkitään ajopäiväkirjaan, ja muistiinpanoihin talletetaan myös yksityiskohtaiset tiedot omaan käyttöön otetusta puusta, tehdystä hankintatyöstä sekä poistoista ja varauksista. Sen voi tulostaa Vero.fi-sivulta, hakea veroVERO-OPAS Teksti ANU SUSI | Kuva RAMI MARJAMÄKI / VM-ARKISTO toimistosta tai tilata puhelimitse numerosta 029 497 030. Lomake löytyy Omaverosta Löydät sähköisen 2C-lomakkeen Verohallinnon sähköisestä palvelusta Omaverosta (Omavero.fi). Metsävero vuosi pakettiin On taas aika ilmoittaa verottajalle metsätalouden menot ja tulot. Veroasioiden hoidon voi myös antaa toisen henkilön tai esimerkiksi tilitoimiston hoidettavaksi, kun antaa tälle Suomi.fi-valtuuden. Mikäli sinulla ei ole ilmoitettavana mitään metsätalouden tuloja tai varausten seurantatietoja vuodelta 2022, veroilmoitusta ei ole pakko jättää. Jos sähköistä lomaketta ei ole mahdollista käyttää, on paperilomake yhä käytettävissä. Tositteita ja muistiinpanoja on säilytettävä kuusi vuotta verovuoden päättymisestä, jotta verottajalle pystyy tarvittaessa perustelemaan antamansa tiedot. Verottaja vähentää metsätalouden tappiol lisen tuloksen metsänomistajan muussa verotuksessa. Y li 80 prosenttia pelkkää metsätaloutta harjoittavista metsänomistajista jätti metsäveroilmoituksensa viime vuonna sähköisesti. Maatalouden harjoittajilla sähköisen ilmoituksen osuus oli hieman alempi, 69 prosenttia. Jos sinulla kuitenkin on vuoden aikana ollut mitä tahansa metsätalouteen liittyviä menoja, esimerkiksi matkakuluja metsäpalstalle tai olet maksanut Aarteen tilausmaksun tai metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun, veroilmoitus kannattaa jättää. Verohallinto lähettää paperilomakkeen enää verotusyhtymille ja kuolinpesille. Aarteen metsävero-oppaan esimerkkilomake täytetään Omavero-palvelussa. Menot kannattaa aina ilmoittaa Metsäverotukseen ei ole tullut suuria muutoksia edellisvuodesta. Siitä löytyvät varausten ja metsävähennyksen seurantatiedot valmiina, jos edellisenä vuonna on jättänyt sähköisen ilmoituksen
Aloita Omaveron välilehdeltä Omat verolajit. Jos teet ilmoitusta metsäyhtymän nimissä, hae kohta Yhtymän tulovero. Jos jätät yksityishenkilönä veroilmoitusta, hae kohta Henkilön tulovero. Valitse seuraavaksi kohdasta Verovuosi 2022 linkki Tee metsätalouden veroilmoitus. Jos toinen puoliso omistaa metsää yksin, hän voi jättää myös oman metsäveroilmoituksen. Silloin hän valitsee Omaverossa kohdan Oma erillinen ilmoitus. LISÄTIETOJA Vero.fi/metsa, Omavero.fi Vero.fi > Hae > Näin annat Suomi.fi-valtuuden METSÄNOMISTAJAN VEROLOMAKKEITA 2C Metsäveroilmoitus Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista (ilmoitetaan arvonlisäverot) 2L Metsälahjavähennys (haetaan metsälahjavähennystä) Lomake 9 Laskelma luovutusvoitosta tai -tappiosta (ilmoitetaan metsäkiinteistön sekä metsätalouden koneiden ja laitteiden myynnit jokainen myynti erikseen) 50B Pääomatulot ja niistä tehtävät vähennykset (ilmoitetaan metsätalouden korot, myös yhtymän osakkaan korot) 2 Maatalouden veroilmoitus (ilmoitetaan useimmat metsätalouden sivutulot, esimerkiksi jäkälän myynti tai metsätalouden vuokratulot, kuten tuulivoimayhtiön maksama vuokra tuulivoimalan rakennuspaikasta) LISÄTIETOJA Kaikki yllämainitut veroilmoitukset voi tehdä Omaveron kautta 35 Aarre 1/2023 METSÄ. Jos veroilmoitus jätetään avioparin metsistä, he jättävät yhteiseen veroilmoituksen sen puolison tunnuksilla, jonka Omaverossa metsätalouden veroilmoitus näkyy. tuu Omaveroon omien pankkitunnustensa avulla. Taustatiedoissa annetaan ilmoituksen antajan tiedot, kuten yhteystiedot ja tilinumero mahdollisia palautuksia varten. Sähköisen lomakkeen tiedot on jaettu neljän otsakkeen alle: Taustatiedot, Tulot, Menot ja varaukset sekä Esikatselu ja lähetys. Verotusyhtymät ja kuolinpesät tarvitsevat Suomi.fi-valtuuden
Siinä on otettu huomioon metsänhoidon kustannuksista maksettavat vähennykset. Itse tehdyn hakkuuja korjuutyön arvo alentaa verotettavaa puun myyntituloa. Puun myyntitulosta voi tällöin vähentää puiden hankintahinnan. Huomaa, että hankintatyön arvo annetaan sähköisellä lomakkeella ja paperilomakkeella eri kohdissa. Pystyvai hankintakauppoja. VERO-OPAS Pystykaupassa puun ostaja huolehtii hakkuusta ja kuljetuksesta. Ennakonpidätyksen puun ostaja tilittää suoraan valtiolle. Kun metsänomistaja myy omasta puusta tekemäänsä polttopuuta, myyntitulot ilmoitetaan metsäveroilmoituksessa. Puun voi korjata itse tai teettää korjuun esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksellä tai metsäpalveluyrityksellä. Hankintakaupassa metsänomistaja myy puun valmiiksi hakattuna ja sovittuun paikkaan toimitettuna. Teksti ANU SUSI | Kuva KAI TIRKKONEN / VM-ARKISTO M etsäveroilmoituksessa ilmoitetaan pystykaupoista ja hankintaja käteiskaupoista saadut tulot sekä metsänomistajan suoraan kotitalouksille myymistä polttoja joulupuista saadut tulot. Jos on saanut metsäyhtiöltä puukaupan bonuksia, jotka annetaan lisähintana seuraavassa puukaupassa, lasketaan bonus sen puuerän hintaan, jota luovutettaessa se maksetaan. Jos olet alv-velvollinen, puun ostaja maksaa sovitun kauppahinnan lisäksi myös arvonlisäveron. 36 Aarre 1/2023 METSÄ. Jos bonuksen saa alennuksena yhtiön tekemästä metsäpalvelusta, ei synny erillistä veronalaista tuloa. Menot ja varaukset. Paperilomakkeelle puunmyyntitulosta vähennettävä hankintatyön arvo merkitään hakkuutulojen alapuolelle lomakkeen ensimmäisellä sivulla ja eritellään tarkemmin toisella sivulla. Metsätalouden verotettavia tuloja ovat puun myyntitulot, metsätalouden tuet ja vakuutuskorvaukset. Menoissa ja varauksissa ilmoitetaan myös korjuupalvelun kustannukset, jos korjuu on teetetty muulla toimijalla. Se alentaa siten verotettavaa puunmyyntituloa. Jos hankintahakkuun tekee itse, itse tehdyn hakkuuja korjuutyön arvon voi vähentää metsäverotuksessa. sivu 46). Saitko myynti tuloja tai Kemera-tukia. Luvut löytyvät puukaupan maksutositteesta. Mikäli polttopuuksi tehty raakapuu on hankittu muualta, myyntitulo verotetaan maatalouden tulona ja ilmoitetaan maatalouden veroilmoituksella. Jos polttopuun myyjä ei omista lainkaan maatalousmaata, tulot verotetaan elinkeinotoimintana. Metsäveroilmoituksessa puun myyntitulot ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa, mutta puun ostajan maksama ennakonpidätys lasketaan mukaan. Vuonna 2022 ennakonpidätysprosentti on pystykaupoissa 19 % ja hankintaja käteiskaupoissa 13 % arvonlisäverottomasta kauppahinnasta. Omaveron sähköisellä lomakkeella hankintatyön arvo sekä tarkemmat tiedot tehdyistä määristä annetaan kohdassa 3. Arvonlisäveron metsänomistaja ilmoittaa erillisellä arvonlisäveroilmoituksella ja maksaa eräpäivään mennessä verottajalle (ks
Verotettavat tulot saadaan vähentämällä metsätalouden tuloista kaikki metsätalouteen liittyvät menot. Paperisen metsävero ilmoituksen jättäjien kannattaa laittaa ilmoitus hyvissä ajoin pos tiin. Lomakkeen oikeassa laidas sa oleva yhteenvetotaulukko näyttää syötetyt tulot ja menot, ja siitä näkee verovuoden tuloksen kun kaikki tiedot on annettu. Voit siirtyä yläreunan palkista taaksepäin, jos haluat muokata jo annettuja tietoja. Esimerkissä ilmoitetaan yhden pystykaupan ja metsänhoitoyh distyksellä teetetyn hankinta kaupan sekä omasta puusta itse tehdyn polttopuun myynti tulot. Rajoitetusti verovelvolliset, pysyvästi ulkomailla asuvat antavat ilmoituksen viimeistään 23.5.2023. Menot ja varaukset. Raja lasketaan kaikkien pääomatulojen yhteissummasta eli puunmyyntitulojen lisäksi esimerkiksi osinkoja vuokratuloista ja omaisuuden luovutus voitosta. Jos sinulla on ilmoitettavia tuloja, klikkaamalla kohtaa ”Kyllä” saat esiin täytettävät kohdat. METSÄTALOUDEN VEROTUS Metsätalouden verotus on pääomatulojen verotusta. Ei siis riitä, että kuoressa on kyseisen päivän leima. Ilmoitettavien kohtien oletus arvo on ”Ei ilmoitettavia tuloja”. Vero ilmoituksen on oltava pe rillä Verohallinnossa viimeistään vaadittuna viimeisenä palautuspäi vänä. Tästä summasta maksetaan valtiolle veroa pääomatulojen veroprosentin mukaan. Palauta ajoissa Pelkkää metsätaloutta har joittavat metsänomistajat palautta vat metsäveroilmoituksen viimeis tään 28.2.2023. 37 Aarre 1/2023 METSÄ. Maatalouden tai elinkeino toiminnan harjoittajat antavat vero ilmoituksen 3.4.2023 mennessä. Pääomatulojen veroprosentti on 30 prosenttia 30 000 euron tuloihin saakka ja 34 prosenttia 30 000 euroa ylittävältä osalta. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun kulut sekä polttopuun hankintatyön arvo ja tarkemmat tiedot tekijästä ja tehdyistä määristä annetaan kohdassa 3
Metsätien perusparannuksen tai kunnostusojituksen tapaisissa yhteishankkeissa tuet maksetaan yleensä hankkeen toteuttajalle, kuten metsänhoitoyhdistykselle. Muuhun maatalouskäyttöön otetun puun arvo on metsätalouden pääomatuloa ja merkitään metsäveroilmoitukseen maatalouskäyttöön otetuksi puuksi. Kun omasta metsästä otettua puuta jalostetaan myyntiin esimerkiksi sahatavaraksi, sen arvo ilmoitetaan elinkeinotoiminnassa käytettynä puuna. Tämä on metsänomistajalle vähennyskelpoinen meno. Luonnonsuojelulain mukaan suojeltujen kohteiden korvaukset ovat verovapaita. Jos vuonna 2022 myönnetyn Kemera-tuen maksu lykkäytyy vuoteen 2023, työn kustannukset ilmoitetaan vuoden 2022 vuosimenoissa ja tuet ilmoitetaan pääomatuloina vasta vuoden 2023 verotuksessa, mikäli ne on maksettu suoraan metsänomistajalle itselleen. Se ilmoitetaan vuosimenoina kohdassa 3. VERO-OPAS Omasta puusta myyntiin teh dyt poltto puut ilmoitetaan metsä talouden vero ilmoi tuksella. Kun toimijan metsänomistajan valtuuttamana saama tuki kuuluu palvelun myyntihintaan, toimija maksaa siitä verottajalle arvonlisäveron ja lisää alvin palvelun hintaan. Puun arvoa ei merkitä tuloksi metsäverotuksessa, mutta sen arvoa ei voi myöskään vähentää maatalouden tai elinkeinotoiminnan verotuksessa. Monissa Kemera-tuetuissa töissä tuki maksetaan työn tekijälle, kuten metsänhoitoyhdistykselle, ja metsänomistaja maksaa kulujen ja tuen erotuksen. Jos metsänomistaja olisi saanut suoraan hänelle maksettuja Kemera-tukia, ne ilmoitettaisiin kohdassa Metsätalouden tuet. Silloin, kun metsänomistaja käyttää puun maatalouden tai muun elinkeinotoiminnan tuotantorakennusten rakentamiseen tai korjaamiseen, sovelletaan niin sanottua hiljaista kuittausta. 38 Aarre 1/2023 METSÄ. Kemera-tuetuista hoitotöistä aiheutuneet kustannukset ilmoitetaan menoina sähköisen veroilmoituksen kohdassa Muut vuosimenot. Menot ja varaukset. Korvaukset ja tuet Metsätuhojen perusteella myönnetyt vakuutuskorvaukset, hirvivahinkokorvaukset sekä metsätalouteen saadut tuet, kuten Kemera-tuet, ilmoitetaan ennakonpidätyksineen. Yksityistalouden käyttämää puuta on esimerkiksi asuinrakennuksen, saunan, Lomakkeella ilmoitetaan myrskytuhosta saatu vakuutuskorvaus. Tämä puu on maataloudessa tai elinkeinotoiminnassa kustannus, ja sen arvo merkitään niiden verotuksessa vähennykseksi. Arvonlisäverovelvollinen metsänomistaja saa maksamansa arvonlisäveron takaisin alv-vähennyksenä. Kemera-hankkeiden tulot ja menot ilmoitetaan sinä vuonna, kun ne ovat syntyneet. Omasta metsästä otettu puutavara Metsästä omaan käyttöön otetun puun arvo ilmoitetaan sen käyttökohteen mukaan. Silloin hankkeeseen saatu Kemera-tuki on toteuttajan veronalaista tuloa. Työn tehnyt toimija laskuttaa metsänomistajalta hankkeen kuluista sen osan, jota tuki ei kata. Jos Kemera-tuki on maksettu suoraan metsänomistajalle, se on hänelle verollista tuloa. Myös Kemera-lain nojalla saatu metsätalouden ympäristötuki sekä joutoalueen metsitystuki ilmoitetaan tässä kohdassa
Jos haluat tulouttaa aikaisempina vuosina tehtyjä varauksia, ne merkitään tässä kohdassa metsätalouden tuloksi. Jos haluat tehdä vuoden 2022 tuloista menotai tuhovarauksen tai ilmoittaa käyttämättömän menotai tuhovarauksen tietoja, ne ilmoitetaan sähköisessä metsäveroilmoituksessa kohdassa 3. Sähköinen lomake laskee val miiksi tulojen yhteissumman. Metsätalouden muistiinpanoihin sisältyvät muun toiminnan menot Tässä ilmoitetaan se osa metsätalouden muistiinpanoissa käsitellyistä menoista, jotka kohdistuvat muuhun kuin metsätalouteen. Varausten käyttö on vapaaehtoista. Menot ja varaukset. Maatalouteen ja yksityiskäyttöön otetun puutavaran arvo lasketaan kantoraha-arvon mukaan ja elinkeinokäyttöön otetun puutavaran hinta käyvän arvon eli hankintakauppahinnan mukaan. Omasta metsästä asuinrakennuksen lämmitykseen otettu polttopuu on verotonta, eikä sitä ilmoiteta metsäveroilmoituksessa. Kohdassa ilmoitetaan esimerkiksi metsätalouden kalustoon kuuluvien koneiden, kuten mönkijän tai traktorin, käyttö maataloudessa, elinkeinotoiminnassa tai yksityiskäytössä. Esimerkiksi myrskytuhopuun arvo on ainespuuta alempi. Varausten tuloutus Menoja tuhovarauksilla voi siirtää osan metsätalouden pääomatuloista verotettavaksi tulevina vuosina, kun tulossa on verotuksessa vähennettäviä kustannuksia. Ohjehintoja alempia puun arvoja voi käyttää, jos ne voi perustella. Esimerkkilomakkeella ei tällä kertaa ilmoiteta muuta omasta metsästä otettua puuta, aiempi na vuosina tehtyjen varausten tuloutusta tai muita metsäta louden pääomatuloiksi luetta via tuloja. Ne löytyvät Verohallinnon sivuilta osoitteesta Vero.fi. 39 Aarre 1/2023 METSÄ. Puun arvon laskemiseen voi käyttää Verohallinnon yhtenäistämisohjeissa annettuja kantohintoja. Menot ja varaukset. Verovapaita ovat myös tulot metsän keräilytuotteista kuten marjoista ja sienistä, kunhan niitä ei ole jalostettu, esimerkiksi survottu tai suolattu. Omiin veromuistiinpanoihin liitetään puutavaralajikohtainen selvitys puutavaran käytöstä ja arvosta. Ne ovat metsätalouden puolella tuloja. kesämökin tai muiden rakennusten rakentamiseen otettu puu. Esimerkkimetsänomistaja tekee tämän vuoden tuloista menovarauksen, mutta koska se vähentää tämän vuoden ve rotettavaa tuloa, se ilmoitetaan kohdassa 3. Kaluston yksityiskäyttöä on muun muassa omaan käyttöön tulevien polttorankojen haku metsästä mönkijällä
Matkalaskut vähennetään yhtymän tai kuolinpesän veroilmoituksella palkkauskuluina. Palkkausmenot Palkkausmenoja ovat vieraan työvoiman palkkauksen kustannukset. Kuolinpesä tai verotusyhtymä voi matkalaskun perusteella maksaa osakkailleen verovapaita matkakustannusten korvauksia metsätalouteen liittyvistä matkoista, mutta ei osakkaan matkoista kotoa metsätilalle. Matkalaskut on tehtävä verovuoden aikana. Omalla autolla tehtyjen matkojen kustannukset lasketaan kilometrikorvauksena. Oman auton kulut on mahdollista vähentää myös todellisten kulujen mukaan, mutta se voi olla työlästä laskea ja eritellä muusta käytöstä. Omiin veromuistiinpanoihin menot kirjataan selityksineen aikajärjestyksessä tositteiden perusteella. Jos metsätaloudesta ei verovuonna ole tuloja, menot hyvitetään metsänomistajan muussa verotuksessa. Matkakulut Metsänomistaja voi vähentää oman asunnon ja metsätilan väliset matkakulut sekä metsänhoitoon liittyvät muut matkat ilman ylärajaa. Ulkomaille tehtyjen metsäopintoOman auton käytöstä voi vähentää 0,30 euroa kilometriltä verovuonna 2022. Matkalle metsätilalle on kuitenkin oltava metsänhoitoon liittyvä syy. Metsätalouden ajoa on myös esimerkiksi moottorisahan vieminen huoltoon tai käynti metsänhoitoyhdistyksen toimistolla. sivu 46) Jos hän ei ole alv-velvollinen, menot ilmoitetaan metsäveroilmoituksessa alveineen. Ilmoita kaikki menot Metsäveroilmoituksen jättäminen maksaa vaivan. Se nostettiin 0,30 euroon kilometriltä vuonna 2022. Ajopäiväkirja talletetaan veromuistiinpanoihin. Tavalliset metsänomistajat palkkaavat harvoin itse työvoimaa omiin metsiinsä VERO-OPAS niin, että he toimisivat esimerkiksi metsurin työnantajana. Jos metsänomistaja on arvonlisäverovelvollinen, hän ilmoittaa menot metsäveroilmoituksessa ilman arvonlisäveroja ja ilmoittaa maksamansa alvit arvonlisäveroilmoituksella verottajalle (ks. Teksti ANU SUSI S ähköisen verolomakkeen kohdassa 3. Menot ja varaukset ilmoitetaan metsätalouden verotettavaa tuloa vähentävät menot: vuosimenot, poistot, metsävähennys, menoja tuhovaraukset sekä hankintatyön arvo ja tekotiedot. Ulkomaan opintoja koulutusmatkoilla on oltava opiskelua vähintään neljä tuntia päivässä. Julkisilla kulkuneuvoilla tehdyistä matkoista talletetaan matkalippu muistiinpanoihin ja vähennyksissä käytetään lipun hintaa. Matkoista kirjataan omiin muistiinpanoihin matkan ajankohta, pituus, ajoreitti ja tarvittaessa tarkoitus, kuten taimikon raivaus tietyllä kuviolla. 40 Aarre 1/2023 METSÄ. Metsänhoitoyhdistykseltä tai metsäpalveluyrittäjältä ostettujen metsänhoitopalvelujen hinta vähennetään kohdassa Muut vuosimenot. Autossa on hyvä olla oma ajopäiväkirja metsätalouden matkojen kirjaamiseen. Myös oman perheenjäsenen palkka sivukuluineen on vähennyskelpoinen lukuun ottamatta puolisoa tai alle 15-vuotiasta lasta
Yrittäjävähennyksen määrän näet verotuspäätöksestäsi. Hankintatyön tarkemmat tiedot syötetään klikkaa malla otsikkoa ”Lisää uusi”. Yrittäjävähennyksen laskee verottaja Verottaja laskee 5 prosentin suu ruisen yrittäjävähennyksen varsinai sen metsätalouden pääomatulon positiivisesta nettotulosta. Metsänomistajan ei tarvitse teh dä tästä vähennyksestä merkintöjä metsäveroilmoitukseensa, vaan ve rottaja laskee sen automaattisesti metsäverolomakkeella annetuista tiedoista. 41 Aarre 1/2023 METSÄ. Mukaan ei lasketa hankintatyön ar voa, joka verotetaan ansiotulona. Esimerkkilomakkeella matka kustannuksissa ilmoitetaan omaan metsään tehtyjen matkojen kustannuksia ja vuosimenoissa muun muassa puunkorjuupalvelun kuluja, metsäalan lehden tilaus maksu, metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu ja muita metsä talouden harjoittamisen kuluja. Yrittäjä vähennys pienentää näin metsäta louden verotettavaa puhdasta pää omatuloa viidellä prosentilla. Se avaa ruudun, johon syötetään hankinta työn tekijän tiedot, tehty puumäärä ja työn arvo
Metsävähennykseen ovat oikeutettuja ne metsänomistajat, jotka ovat vuonna 1993 tai sen jälkeen hankkineet metsätiloja vastikkeellisesti eli kaupalla, lahjanluonteisella kaupalla tai vaihtamalla. Jos verovapaa kuutiomäärä ylittyy, ylimenevältä osalta kertyvän hankintatyön arvo lasketaan tekijälle veron alaiseksi ansio tuloksi. Jos metsänomistaja on esimerkiksi ostanut metsätilaa 55 000 euron hintaan, hänen metsävähennyspohjansa on 33 000 euroa VERO-OPAS Oman hankinta työn arvo on verovapaata 125 kuutio metriin saakka. Oman hankintatyön arvo on verovapaata 125 kuutiometriin saakka. Kun tiedot hankintatyöstä on syötetty, lomakkeelle merkitään hankintatyön arvo hankinta kaupassa ja polttopuu ja joulupuukaupan hankintatyössä. Työn arvo lasketaan käyttämällä joko verottajan antamia kuutiometrikohtaisia taksoja (Vero.fi > Metsä > Puun myyntitulot > Hankintatyö) tai metsurien työehtosopimustaulukoiden taksoja. Metsätalouden velan korot vähennetään metsänomistajan esitäytetyllä veroilmoituksella, mutta velkoihin liittyvät toimitusmaksut ja muut lainan liitännäiskulut vähennetään metsäveroilmoituksella kohdassa Muut vuosimenot. Jos maksu hankintakaupasta saadaan työn tekovuotta seuraavana vuonna, hankintatyön arvo voidaan vähentää sinä vuonna kun maksu saadaan. Tätä kutsutaan metsävähennyspohjaksi. Arvo on laskettu verottajan antamien kuutiotaksojen mukaan (korjuu 2,79 e/m3, halot ja klapit 28,53 e/m3). Metsävähennys Metsävähennysoikeus antaa metsänomistajalle mahdollisuuden saada osan metsiensä puukauppatuloista käytännössä verovapaasti. Hankinnoista liitetään veromuistiinpanoihin ostokuitit päivämäärineen ja perustelut. Jos työn tekijöitä on useampi, hankintatyön arvo ilmoitetaan kaikille tekijöille erikseen omalla rivillä. Kuolinpesissä ja verotusyhtymissä tekijöitä voivat olla osakkaat perheenjäsenineen. Hankintatyön tekijä voi olla myös verovelvollisen puoliso tai kotona asuva, ennen verovuotta 14 vuotta täyttänyt oma lapsi. Hankintatyön arvo kirjataan veroilmoitukseen sinä vuonna, jona hankintatyö on tehty. Lomakkeelle lasketaan annetun kertoimen avulla veronalaisen työn arvo. Esimerkkilomakkeen luvuissa on tehty ja kuljetettu 40 kuutio metriä polttopuuta omaa myyntiä varten. matkojen kustannusten vähennyskelpoisuus edellyttää sitä, että matkalta saadut tiedot ovat hyödynnettävissä Suomessa harjoitetussa metsätaloudessa. Metsävähennys pienentää metsätilan hankkimisen kustannuksia. Hankintatyön verovapaus on maatilakohtainen. Vähennyskelpoisia menoja on listattu sivulla 45. Hankintatyön arvo Sähköisessä metsäveroilmoituksessa hankintatyön arvo sekä työn tekijät ja tehdyt määrät annetaan Menot-kohdassa. Kullakin maatilalla eli eri kunnissa sijaitsevilla kiinteistöillä voi tehdä hankintapuuta verottomasti 125 kuutiometriin saakka. Muut vuosimenot Suurin osa metsätalouden vuotuisista kuluista on muita vuosimenoja. 42 Aarre 1/2023 METSÄ. Metsävähennysoikeutta syntyy 60 prosenttia metsän hankintahinnasta. Verottaja siirtää sen tekijän henkilökohtaiseksi ansiotuloksi
Metsävähennyksen minimimäärä on 1 500 euroa, eli vähennystä voi hakea silloin, kun metsävähennykseen oikeutetuista metsistä kertyy verovuonna pääomatuloja vähintään 2 500 euroa. Tämä minimiraja kannattaa ottaa huomioon silloin, kun tekee viimeisiä metsävähennyksiä. Ensimmäisen poiston voi tehdä vasta hyödykkeen käyttöönottovuonna tai hankkeen valmistuttua. Jos olet antanut seurantatietoja edellisenä vuonna, ne ovat lomakkeella valmiina. Verottaja ei tee metsävähennystä automaattisesti, vaan vähennystä vaaditaan itse merkitsemällä se veroilmoitukseen. Verovuoden veronalainen pääomatulo (puukauppa tulot, hankintakauppatulot ja tuet, joista on vähen netty hankintatyön arvo) on 22 897,20 e. Nyt jäljelle jää 2 500 e. Omiin veromuistiinpanoihin liitetään metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen arvio uudistuskustannuksista. Esimerkiksi 10 000 euron metsätuloista voisi tehdä 6 000 euron metsävähennyksen. 43 Aarre 1/2023 METSÄ. Tuloutuksen takarajat ovat samat kuin menovarauksella. Sähköisellä metsäveroilmoituslomakkeella metsävähennyksen seurantatiedot ilmoitetaan samassa kohdassa kuin verovuonna käytettävän metsävähennyksen määrä. Ne voi tulouttaa veroilmoitukseen Tulot-kohdassa sinä vuonna, jona on paljon vähennettäviä menoja. Tästä voisi vaatia metsä vähennystä 60 prosenttia eli 13 738,32 e. Näitä ovat laitteet ja koneet, metsätalouden rakennukset sekä metsäojien ja -teiden tekoja kunnostuskustannukset. Metsävähennyspohja vähenee sitä mukaa kuin sitä käytetään. Esimerkiksi myrskytuhosta vuonna 2022 saadusta vakuutuskorvauksesta voi tehdä uudistamiskustannusten suuruisen tuhovarauksen, jos seuraavana keväänä alueella on uudistettava metsää. Tulouttamattomien varausten seurantatiedot on täytettävä, vaikka niitä ei tulouttaisi vuonna 2022. Entisissä Lapin ja Oulun lääneissä menovaraus on tuloutettava verotukseen kuuden vuoden ja muualla maassa neljän vuoden kuluessa. Jos metsävähennyspohjaa jää alle 1 500 euroa, loppuosaa ei pysty käyttämään. Hän voi silloin myydä näiltä metsätiloilta puuta 33 000 euron arvosta verottomasti. Paperilomakkeella seurantatiedot ovat lomakkeen kakkossivulla kohdassa IV Tulouttamattomat varaukset. Jäljellä olevat varaukset on merkittävä tuloksi viimeisenä vuonna riippumatta siitä, onko tuona vuonna menoja. Koneiden ja laitteiden enimmäispoisto on 25 %, rakennusten 10 % ja metsäojien ja metsäteiden 15 %. Tämä koskee myös suurempia hankkeita, joiden ensimmäinen lasku voi Sähköisessä metsävero ilmoituksessa annetaan ensin metsävähennyksen seurantatiedot. Menovaraus voi olla enintään 15 prosenttia verovuoden metsätalouden pääomatulojen määrästä. Metsätalouden poistot Poistoina ilmoitetaan sellaisten hyödykkeiden hankintamenot, joiden todennäköinen taloudellinen käyttöikä on yli kolme vuotta. Esimerkkilomakkeessa metsänomistaja ei ole aiem min käyttänyt metsävähen nystä, ja metsätilan ostossa saatua metsävähennys pohjaa on 15 000 euroa. (0,6 x 55 000 euroa). Tuhovarauksen voi tehdä vakuutuskorvauksesta. Yhden verovuoden aikana voi käyttää metsävähennysoikeutta enintään 60 prosenttia sen vuoden metsätulojen arvosta. Metsävähennystä vaaditaan kuitenkin 12 500 euroa, jotta jäljelle jäävä metsä vähennyspohja pystytään hyödyntämään myöhem min. Pienin metsävähennys, jota voi vuodessa vaatia, on 1 500 euroa. Menoja tuhovaraukset Vapaaehtoisilla menoja tuhovarauksilla osan verovuoden tuloista voi siirtää verotettavaksi myöhemmin. Muista, että metsäveroilmoitus on jätettävä, vaikka ilmoitettavana olisi pelkästään varausten ja metsävähennyksen seurantatietoja. Tuhovaraus tuloutetaan verotuksessa sinä vuonna, kun kustannukset syntyvät
Jos hyödykkeen hankintameno tai menojäännös on enintään 600 euroa, se poistetaan kerralla. Veroilmoituksessa poistot ilmoitetaan yhteissummana, mutta omiin muistiinpanoihin on tehtävä selvitys, jossa on eritelty jokaisen laitteen hankintameno, verovuonna tehty poisto ja menojäännös poiston jälkeen. Omaveron lomake varoittaa, jos kohtaan syöttää tätä suuremman luvun. Tällainen meno on esimerkiksi puun kuljetus maataloustraktorilla. Toisesta tulolähteestä siirrettävät menot Jos maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluihin sisältyy metsätalouteen liittyviä menoja, ne siirretään metsätalouden verolomakkeelle kohtaan Toisesta tulolähteestä siirrettävät menot. Vuonna 2022 moottorikelkasta ja mönkijästä tehtävät vähennykset ovat 15 euroa/käyttötunti ja traktorista 12 euroa/käyttötunti. Menovaraus voi olla 15 prosenttia veronalaisista tuloista. Metsänomistaja tekee vuoden 2022 tuloista 1 500 euron menovarauksen. Käytännössä metsätalouden on oltava laajamittaista. Menojäännöksellä tarkoitetaan aiempien poistojen jälkeen jäljellä olevaa arvoa. Tavallisimmin metsätöissä käytetään yksityiskäytön mönkijää, jonka käyttö vähennetään käyttötuntien perusteella. Myös laitteen varusteineen on sovelluttava metsätyökäyttöön. 44 Aarre 1/2023 METSÄ. Nämä kulut ilmoitetaan kohdassa Muut vuosimenot. tulla eri vuonna kuin hanke päättyy. Mikäli kone on myyty pois verovuoden aikana, sen menojäännös ilmoitetaan metsäveroilmoituksessa ja sen luovutusvoitto tai -tappio lomakkeella 9. Ensimmäinen poisto tehdään hankintamenosta ja seuraavien vuosien poistot menojäännöksestä. Mönkijän vähentäminen Huomaa, että mönkijä tai moottorikelkka hyväksytään metsätalouden laitteeksi vain, jos sen ajoista yli puolet on metsätalouden ajoja. Veroilmoituslomakkeelle merkitään verovuoden alun menojäännös yhteenlaskettuna kaikista kunkin poistoryhmän laitteista. Poistoryhmistä merkitään myös hankintamenojen yhteenlaskettu lisäys, luovutusten kautta vähenevä hankintamenon summa, verovuonna tehtyjen poistojen summa ja verovuoden lopun menojäännös. Maatalouden tai elinkeinotoiminnan menoja pienennetään vastaavan suuruisella korjaus erällä. VERO-OPAS Jos hyödykkeen hankintameno tai meno jäännös on enintään 600 euroa, se poistetaan kerralla. Poiston euromääräinen yläraja nousi vuonna 2021
Sähköinen veroilmoitus laskee valmiiksi suurimman mahdollisen poiston ja menojäännöksen. Se avaa ruudun, jossa annetaan tarkemmat tiedot. Lannoitteet ja lannoitus työ, kanto käsittely, metsäteiden perus parannus, metsä ojien perkaus Urakoitsijoille mak setut korvaukset puun korjuusta ja metsä ajosta sekä maanmuok kauksen, metsäteiden ja ojien kunnossapito kulut Kunnalta haetun maisema työluvan hinta Metsäsuunnitelman teko, puukaupanteko, veroneuvonta ja kirjan pito Muut metsänhoito yhdistysten, metsä keskusten ja metsä palveluyritysten palvelu maksut Työ ja turvaasut, työjalkineet ja käsi neet, vesurit, raivaus veitset, sahat, istutus välineet ja torjunta aineet Raivaussaha ja moottori saha Metsätalous käyttöön hankittu kalusto, kuten mönkijä Laitteiden ja konei den polttoaineet ja teräöljy, huollot ja kor jaukset Mönkijän tai moottori kelkan vuosikulut Matkat asuin paikalta metsätilalle tarkastus käynnille tai metsätöi hin, matkat alan tilai suuksiin (esimerkiksi verokoulutukset ja met sämessut) ja puu kaupantekoon, asiointi käynnit metsänhoitoyh distyksessä jne. Metsätalouden har joittamiseen liittyvät opintomatkat Metsävakuutus maksut Metsätalouden har joittamiseen liittyvät omat ja perheenjäse nen pakolliset eläke, tapaturma ja ryhmä henkivakuutusmaksut Kurssit, ammatti kirjallisuus sekä am mattilehtien (esimerkik si Aarre) tilausmaksut Metsänhoitoyhdis tyksen jäsenmaksu Suomen Metsä säätiön menekin edistämismaksu Metsätalouden rakennusten ja tonttien kiinteistövero Metsätalouden laino jen liitännäiskulut (Huom! Metsätalouden lainojen korkotiedot il moitetaan Omaverossa tai lomakkeella 50B Pääomatulot ja niistä tehtävät vähennykset) Vieraiden henkilöi den palkkauskulut, työntekijän matka ja ateriakulut Työhuonevähennys, kun metsätalous on merkittävä tulonlähde 45 Aarre 1/2023 METSÄ. ESIMERKKEJÄ VÄHENNETTÄVISTÄ VUOSIMENOISTA Poistoista valitaan haluttu ryhmä, tässä poistot metsä ojista ja -teistä. Esimerkkilomakkeella on poistettu metsä tiehankkeen koko jäljellä oleva menojäännös
Edellytyksenä on se, että verokausi on kalenterivuosi. Alv-velvolliseksi voi myös ilmoittautua vapaaehtoisesti. Moni metsänomistaja on jo ennestään alv-velvollinen, sillä kerran alettuaan alv-velvollisuus jatkuu, kunnes tekee lopettamisilmoituksen. Muista arvonlisäverot Verottaja ei muistuta arvonlisäveroilmoituksesta, vaan se on muistettava antaa omatoimisesti 28.2. Jos metsänomistaja ei ole alv-velvollinen, hän merkitsee metsäveroilmoitusta täyttäessään ostamiensa tuotteiden ja palvelujen hinnat vähennettäviin menoihin alveineen. Vuoden aikana ostettujen, metsänhoitoon liittyvien tuotteiden tai palvelujen hintoihin sisältyneet arvonlisäverot saa tällöin valtiolta kokonaan takaisin. Teksti ANU SUSI | Kuva TOMMI HAKALA / VM-ARKISTO V uoden 2022 verotuksessa arvonlisäverovelvollisuus syntyi, jos alkutuotannon tuloja kertyi yli 15 000 euroa vuodessa. 46 Aarre 1/2023 METSÄ. Maksetut alvit takaisin Arvonlisäveron periaate on se, että tuotteen tai palvelujen myyjä lisää veron myymiensä tuotteiden hintoihin ja tilittää alvit valtiolle. Etu on alvin takaisinmaksua pienempi. Se on myös arvonlisäveron maksupäivä, jos metsänomistajalla on puukaupoista kertyneitä maksettavia alveja. Alv-velvollisen metsäja maatalouden harjoittajan on jätettävä arvonlisäveroilmoitus 28.2.2023 mennessä. mennessä. VERO-OPAS Jos metsänomistaja saa tuloa esimerkiksi maanviljelystä tai pellon vuokraamisesta, hänen on jätettävä alv-ilmoitus, vaikka metsätaloudesta ei olisi tullut ilmoitettavia alveja. Jos viime vuonna ei tullut ilmoitettavia alveja puun myynnistä eikä ostoihin sisältyneitä vähennettäviä alveja, metsänomistajan ei tarvitse jättää alv-ilmoitusta. Lähes aina arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen on metsänomistajalle kannattavaa. Puut myynyt metsänomistaja puolestaan tilittää arvonlisäveron verottajalle. Arvonlisävero ei siten vaikuta metsänomistajan saaman varsinaisen puukauppatulon määrään. Jotta ostojen alvit voi vähentää, myös tuotteen tai palvelun myyjän on oltava alvvelvollinen. Myös puolisot jättävät yhteisen ilmoituksen. Sisältyy puukauppaan Puukaupassa puun ostaja lisää kauppahintaan arvonlisäveron, jos kauppasumma ylittää verorajan tai jos puun myyjä on alv-velvollinen. Alv-velvollinen metsänomistaja vähentää puunmyyntituloista kertyvistä alveista metsätalouden menojen sisältämän arvonlisäveron ennen kuin maksaa summan verottajalle. Jos tämän tuotteen ostaja on itse alv-velvollinen yrittäjä tai alkutuottaja, hän voi vähentää hintaan sisältyneen arvonlisäveron itse valtiolle tilittämistään myyntiensä arvonlisäveroista. Maanviljelyn ja metsätalouden arvonlisäverot ilmoitetaan yhdellä ilmoituksella. Silloin arvonlisäveron osuus pienentää verotettavan tulon määrää
Huolehdi arvon lisäverojen maksusta ajoissa myös silloin, kun alv-velvollisen metsänomistajan perikunta puretaan tai muutetaan yhtymäksi tai metsätila myydään. Valitse seuraavaksi oikean kauden kohdalta linkki Tee ilmoitus. Puunmyyntituloista maksettavat arvonlisäverot merkitään Vero kotimaan myynneistä 24 %:n vero kannan kohtaan. Metsätalouden vuosimenoihin sisältyneet arvon lisäverot on laskettu yhteen, ja ne ilmoitetaan kohdassa Verokauden vähennettävä vero. Jos alvilmoitus myöhästyy eräpäivästä, joutuu maksamaan myöhästymismaksun, joka suurenee myöhästymisajan pidetessä. Yhtymät ja kuolinpesät tarvitsevat Suomi.fi-valtuuden. Arvonlisävero ilmoitus löytyy Omaverosta välilehdeltä Omat verolajit. Näin ilmoitat Omaverossa Omaveroon kir jaudutaan omilla pankkitunnuksilla. Arvonlisäverojen maksaminen tapahtuu kohdassa Verojen maksaminen > Maksa oma-aloitteisia veroja. 47 Aarre 1/2023 METSÄ. Esimerkkilomakkeella ilmoitetaan 5 640 euroa. Valitse osiosta Arvonlisävero ja linkki Tee arvonlisäveroilmoitus
LISÄTIETOJA Vero.fi > Metsä > Metsänomistajan arvonlisäveroilmoitus Omavero.fi Omavero laskee maksettavan tai palautuksena saatavan veron valmiiksi. Paperilomakkeella ilmoituksen voi jättää vain erityisestä syystä, esimerkiksi silloin, kun metsänomistajalla ei ole verkkopankkitunnuksia. Ilmoita sähköisesti Verottaja ei postita alkutuottajille paperista alv-lomaketta. Ostosta on oltava tallessa tosite, josta näkyy arvonlisäveron osuus. Alv-ilmoitus on tehtävä Omavero-palvelussa. Silloin käytetään lomaketta Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista, joka palautetaan postitse. Postitetun paperilomakkeen on oltava perillä verottajalla eräpäivänä. Muista maksaa Arvonlisäverot voi maksaa Omavero-palvelun kautta. Ne lasketaan yhteen veromuistiinpanoihin talletetuista maksukuiteista, ja summa merkitään alv-ilmoitukseen. Jotta ostojen alvit voi vähentää, myös tuotteen tai palvelun myyjän on oltava alv-velvollinen. Maksua ei pysty ajoittamaan, vaan se veloitetaan tililtä heti. Lomakkeen voi tulostaa osoitteesta Vero.fi/lomakkeet tai noutaa verotoimistosta. Vero pitää muistaa ilmoittaa ja maksaa omatoimisesti. Mikäli verovuonna ei ole ollut puunmyyntituloja, verottaja palauttaa kaikki ostojen arvonlisäverot. Jos maksat veron muuta kautta, esimerkiksi verkkopankissa, löydät oma-aloitteisten verojen viitenumeron, tilinumeron ja muut maksutiedot Omaverosta tai soittamalla palvelunumeroon 029 497 026 (Maksuliikenne, tilija viitenumerot). Paperi lomakkeelle se on laskettava ja merkittävä itse. Metsänomistaja ilmoittaa arvonlisäveroilmoituksessa kaksi lukua: puunmyyntitulojen sisältämät arvonlisäverot ja metsätalouden hankintoihin sisältyneet alvit. Ilmoituksen voi antaa myös muistiinpanotai kirjanpito-ohjelman muodostamana tiedostona Ilmoitin.fi-palvelun kautta. VERO-OPAS Klapitai joulukuusikauppaa tekevä metsänomistaja maksaa myyntiensä arvonlisäverot valtiolle, mikäli hän on alv-velvollinen. 48 Aarre 1/2023 METSÄ
Me raportoimme, jotta sinä voit tehdä parempia päätöksiä metsäsi hyväksi. Suomi elää metsästä MT Metsä Digi etuhintaan Aarteen tilaajalle! 9 €/ kk 30 Kaikki metsästä Tarjous on voimassa 30.4.2023 asti ja koskee vain uusia tilauksia. Metsä on osa yhä useamman suomalaisen arkea, taloutta, vapaa-aikaa tai elantoa. MT Metsä vastaa erityisesti asiantuntevan ja kokeneen metsänomistajan tai metsänkävijän tarpeisiin. MT Metsä -sisältöjä tekevät asialleen omistautuneet metsäammattilaiset yli sadan vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla. Tuotamme päivittäin uutta tietoa, joka auttaa metsänomistajaa ymmärtämään metsänsä taloudellista arvoa ja metsän hyvinvointia vastuullisuutta unohtamatta. MT Metsä -kokonaisuuteen verkossa kuuluvat myös Aarre-lehden verkkosisällöt. 10,90 €/kk). MT Metsän löydät helposti osoitteesta MT.FI/metsa. Tietosuojalausekkeen, tilausehdot sekä asiakaspalvelun yhteystiedot löydät osoitteesta viestimedia.fi Tilaa MT Metsä osoitteesta MT.FI/etutilaus tai oheisella QR-koodilla kestotilauksen 1.jakso (norm
Opiskelu tapahtui maastossa ryhmissä. Jäävän puuston määrää mitataan koealan avulla. Leena Tasanen (vas.), Katri Anttila ja Laura Lamminaho. METSÄKOULUTUS Naiset metsäopissa 50 Aarre 1/2023 METSÄ. ”Olen hyvin tyytyväinen saamaamme koulutukseen”, kertoo Tuula Salo Kauhavan Kortesjärveltä. Mittanauhan päässä Jaana Heinola
Aiemmin Salo on osallistunut lyhyemmille metsänomistajille järjestetyille kursseille. Tässä kuussa aloitti opintonsa uusi kurssi, jonka osallistujat ovat eri puolilta maata. Hän teki metsänhoitotöitä sekä hakkasi polttopuuta. Hänellä on takanaan ura lypsykarjatilan yrittäjänä. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA 51 Aarre 1/2023 METSÄ. ”Ilmapiiri oli sellainen, että me lähdimme kaikki samalta viivalta oppimaan uutta. Jos kurssilaiset ovat kauempaa, opetusta voidaan järjestää etänä Teams-sovelluksen avulla. Maidontuotannon lopettamisen jälkeen Tuula pestautui myyjäksi Lappajärven S-marketiin. Sedu kouluttaa Naisille suunnatun, metsäalan ammattitutkintoon tähtäävän koulutuksen järjestää Seinäjoen Sedun Ähtärin Tuomarniemen toimipiste. ”Oppimisen kannalta on tärkeää uskaltaa kysyä, jos jotain jää hämäräksi. Porukka on aktiivista ja ilma piiri vapautunut. Tuulalle vuorotyö kaupassa toi opiskeluun omat haasteensa. Hyvä yhteishenki Juuri valmistuneen kurssin osallistujien taustat olivat erilaisia. Onko kone painunut syvään. Edessä Anne Vuorijärvi. KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Maasto päivä ope tusmetsässä Juttuun liittyvällä videolla osallistujat harjoittelevat korjuu jäljen arviointia ja opettaja Johanna SallaUitto kertoo ryhmästä. Itse kukin niitä jännitti.” Hyvä yhteishenki näkyi hänen mukaansa siinä, miten ryhmäläiset tukivat toisiaan. Naismetsänomistajien ryhmä aloitti opintonsa Sedussa elokuussa 2021. Asioita pohditaan yhdessä. Kuuluu puhetta, naurua ja huudahduksia. Olimme tulleet sinne oppimaan.” Oppi viedään lapsille Useimmilla metsänomistajilla on toiveissa siirtää metsäomaisuus sopivassa elämänMetsää omistaville naisille suunnattu metsäalan ammat ti tutkinto on osoit tautunut täys osumaksi. Koulutus kestää puolitoista vuotta. Lisäksi oli harjoitustöitä ja myös näyttökokeita, joita annoimme kouluttajille kukin omassa metsässämme.” Monet muut kurssilaiset kertovat, että heillä elämäntilanne oli sellainen, että aikaa riitti hyvin myös opiskeluun. Edellisen ryhmän kaikki osallistujat olivat EteläPohjanmaalta. Koska juuri valmistuneen ryhmän naiset olivat kaikki eteläpohjalaisia, opetukseen kuului kahtena iltana kuukaudessa lähiopetusta Seinäjoen Sedussa sekä kerran kuussa lauantaina metsäpäivä Ilmajoella Sedun opetusmetsässä. hakemaan kokonaisvaltaisempaa näkemystä metsätalouteen, ja sen koulutus myös antoi.” Iltaisin ja viikonloppuisin Kunkin kurssin opetus räätälöidään sen mukaan, mistä opiskelijat tulevat ja miten monimuoto-opetus on järkevintä toteuttaa. ”Naisten ryhmän erityinen piirre on ollut se, että osallistujat eivät epäröi avata suutaan, jos heillä on kysyttävää”, kertoo Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun metsäalan opettaja Johanna Salla-Uitto. Kun naiset ovat omassa ryhmässään, ilmapiiri on vapautunut”, Salla-Uitto on huomannut. Jo maitotilaa hoitaessaan Tuula Salo oli kiinnostunut metsästä. Hänen mukaansa naisilla oli kova halu oppia, joten tunnelma oli innostunut. ”Kyllä me siellä tohdimme sanoa, jos jokin asia ei mennyt heti pipoon. Ei siellä kukaan pitänyt itseään tietäjänä”, Tuula kertoo. ”Itseopiskelua kertyi aika paljon. K orjuujäljen arviointia opiskelevien kurssilaisten äänet kiirivät ilmajokelaisessa metsässä. Joku oli saanut metsänsä hiljattain, toiset olivat olleet metsänomistajia pitempään. Salo on toiminut vuosien ajan myös Aarteen varustetestausryhmässä, joka kokeilee eri metsätyövälineitä hoitoja hakkuutöissä. Harjoitustöitä tehtiin myös kunkin omassa metsässä. Yksityisasioista ei kovin paljon puhuttu, nuotiollakin keskustelut pyörivät metsäasioissa. ”Monet metsän omistamiseen ja hoitoon liittyvät asiat olivat minulle tuttuja entuudestaan, mutta halusin lisää tietoa. Vastaavan ammattitutkinnon sekaryhmissä ainakin osa naisista vetäytyy helposti taustalle, jos ryhmässä on metsäasioita mielestään paremmin tuntevia miehiä. Yksi juuri valmistuneen ryhmän osanottajista on ollut Tuula Salo Kortesjärveltä. Lähdin Löytyykö runkotai juuristovaurioita. Kysymyksiä muille osallistujille ja mielipiteitä puheena olevasta harjoitustehtävästä. Myös ikähaitari oli laaja: nuorin kurssilainen oli 36-vuotias, vanhimmat jo eläkkeellä. ”Töitä piti kaikkien tehdä sen eteen, että pääsi tenteistä ja näytöistä läpi. Niissä on opeteltu muun muassa raivaussahan ja moottorisahan käyttöä
Tuula Salolle yksi syy suorittaa metsäalan ammattitutkinto liittyy tähän. METSÄKOULUTUS Metsätalouden opiskelu kiinnostaa metsän omistajia. Uusi kurssi aloitti S einäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu on maakunnallinen nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen järjestäjä. Metsätalousyrittäjän ammattitutkinto on tarkoitettu paitsi metsänomistajille myös muille metsäasioista ja metsätaloudesta kiinnostuneille. ”Jos lähiopetusta on niukasti, somekanavalla voi olla tärkeä rooli opiskelussa. ”Se, mitä täällä opimme, antaa meille itsellemme eväitä toimia metsänomistajina järkevästi. Koulutuksen aikana on mahdollisuus päivittää oman tilan metsäsuunnitelma. Se aktivoi ja motivoi”, Salla-Uitto kertoo. Sedussa toimii myös aikuiskoulutuslinja. ”Halusin oppia enemmän metsästä, jotta pystyisin paremmin opastamaan omia lapsiani metsänomistamiseen liittyvissä asioissa.” Salo toivoo, että omat metsät pysyisivät hyvässä kunnossa ja että myös tulevat sukupolvet pääsevät nauttimaan niistä. WhatsApp-ryhmä jatkaa Juuri valmistuneen kurssin vetäjä ja opettaja Johanna Salla-Uitto Tuomarniemen Sedusta kertoo, että motivoituneita naisia oli mukava opettaa. Jaana Heinola (vas.), Armi Ahola ja Laura Lamminaho. Opiskelija saa kokonaiskäsityksen metsätaloudesta ja metsänhoidosta ja oppii tunnistamaan omaa metsätilaansa koskevat rajoitukset ja mahdollisuudet. LISÄTIETOJA kurssin vetäjä Johanna Salla-Uitto, johanna.salla-uitto@sedu.fi, 040 680 7054 vaiheessa seuraavalle sukupolvelle. Kurssilaiset perustivat oman Whats Appryhmän, joka toimi paitsi tiedottamisen kanavana myös kurssin omana keskusteluareenana. Ryhmässä on jaettu myös kuvia. Ja jos me vielä pystymme siirtämään oppia eteenpäin lapsillemme, opinnoista hyötyvät tulevatkin sukupolvet.” Tuula Salo aikoo jatkaa metsiin perehtymistä itse opiskeluna. Opiskelu on joustavaa, ja kurssille voi hakea edelleen mukaan, vaikka asuisi kauempanakin. Sitäkin voi ehkä tehdä yhdessä lasten kanssa. 52 Aarre 1/2023 METSÄ. Muiden metsäalan tutkintojen lisäksi Sedun Tuomarniemen toimipiste Ähtärissä jatkaa metsäalan ammattitutkinnon järjestämistä vain naisille suunnatuissa ryhmissä. Lähiopetuksen ja ryhmätöiden kautta Tuula Salo on löytänyt myös uusia ystäviä. Jos kysyntää riittää, ensi syksynä perustetaan uusi opiskeluryhmä. Opinnot antavat valmiudet metsänhoidon suunnitteluun ja toteutukseen niin, että samalla otetaan huomioon myös metsän luontoarvot. Tiedotteet on helppo jakaa siellä, ja kun ryhmä vielä keskustelee asioista keskenään, opiskeluaiheet pysyvät jokaisen arjessa esillä. Voi olla, että kurssimme vielä joskus kokoontuu omin päin.” Oma opiskelu jatkuu kurssin päättymisen jälkeen. ”Aiomme pysyä WhatsApp-ryhmänä myös opintojen päätyttyä, ja pyysimme myös Johannaa jäämään siihen. Uusi kurssi aloitti tammikuussa. Aiempaa kokemusta ei tarvita. Se vaatii metsänomistajalta tietoa ja ymmärrystä metsäasioista
Kerro, mikä on mielestäsi lehden paras juttu. Aarteen metsäristikot -kirja on koottu Aarteessa vuodesta 2008 alkaen ilmestyneistä sanaristikoista. Vastaa oheiseen lukija kyselyyn 26.2.2023 mennessä. Varusta kuori kirjepostimerkillä. VASTAA NÄIN Lukijakysely lomakkeen voi täyttää osoit teessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai voit postittaa kysely lomakkeen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. Osallistut samalla ristikkokirjan arvontaan. Muu lukija 2. Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista 7. . Aarre 1 / 2023 Mikä juttu kiinnos ti sinua. Voit lähettää palautetta myös sähköpostitse osoittee seen toimitus@aarrelehti.fi tai verkossa osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute. Olen . Aarre-lehden kestotilaaja . Voit postit taa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun tai muuta toimitukselle osoitettua postia. VIIME VOITTAJAT Aarre 10/22:n kiinnostavin jut tu äänestyksen voitti artikkeli Havut talteen. 1. Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Vastaajan syntymävuosi Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Tilaajan perheenjäsen . Vastaa, niin voit voittaa! Mitä pidit Aarteesta. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Ankara savotta kirjan voittivat arvonnassa it selleen Juha Aho, Tornio, Martti Levy, Suonenjoki, Petra Santala, Espoo ja Leila Soik keli, Halikko. Kirjassa on 84 kokosivun sanaristikkoa. Varusta kuori kirje posti merkillä. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Vastasi odotuksiani . 8–21). Arvomme kaikkien vastaajien kesken viisi ristikkokirjaa. 020 413 2277 (ark. Niiden laatija on Suomen tunnetuin ristikontekijä Erkki Vuokila. Ei vastannut odotuksiani Perustelut 3. Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. Irtonumeron ostaja . Kiitokset kaikille vastaajille! 53 Aarre 1/2023 VAKIOT. Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY Postita kyselylomake tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki
Siinä joskus kävi niinkin, että kun kuorma oli tuotu laaniin ja sitä purettiin, hevonen haistoi puun oksalta repusta kalakukon, pisteli sen poskeensa ja ajaja itse jäi ilman kukkoa. Traktorilla ajo oli vähän joutuisampaa. Myös kuorman kantavuus oli toista luokkaa. Hevosella ajettiin myös tukkikaupan tukit sekä kuidut. TALVISTA HEVOSAJOA Apuna metsässä -kirjoituskilpailumme viimeisessä osassa kirjoittajat muistelevat hevosella tehtyä metsätyötä. Polttopuita ajettaessa oli rekikehikko, johon rangat mätettiin ja tuotiin likemmä pihapiiriä kasoihin, joista ne sahattiin uuneihin sopivan mittaisiksi ja halottiin pieniksi. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut MARI IKONEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI Raskasta työtä käsipelillä H evonen oli suuri apu metsässä, kun tarvitsi hakea polttopuita tai puukauppaa varten tukkeja tai kuitupuita laaniin. Nosteltaessa apuna olivat tukkisakset. Tosin kuormat tehtiin edelleen käsipelillä ja edelleen oli raskasta tehdä ja purkaa kuormat, kun ei ollut apuna nostolaitteita. Tukkien alla oli köysillä kiinnitetyt parireet ja kuituja ajettaessa joko kärryt tai kärryissä reunukset, joiden väliin kuidut ladottiin kuitupinoon vietäväksi. Katso uuden kirjoituskilpailumme julistus sivulta 31. Halot pinottiin ja vähän myöhemmin peitettiin sateilta. Kun hevosesta luovuttiin, tuli traktorin vuoro. Metsässä sai raitista ilmaa, ja kunto pysyi hyvänä. Hevosella pääsi pienemmästä välistä kuin nykyään isoilla traktoreilla. AMALIA 54 Aarre 1/2023 JUURET
IHMETTELIN, miksi pappa oli laittanut lumilapion käsihantaakistaan roikkumaan tukkireen sivukalikkaan. Katselin ihaillen ja kateellisena papan työskentelyä. Hämärä alkoi voittaa päivänvalon harmaudellaan ja pimentyen pikkuhiljaa illaksi. PITKIEN RANKOJEN HÄNNÄT raapivat monttupaikoissa kaviouraa pöllyttäen pakkaslumen hevosen jälkien päälle. Tiellä oli mahtava rekikeli. Polttopuun ajoa papan kanssa K oulussa oli juuri luettu aapiskirjasta kertomus, joka käsitteli maatilan poltto puuhuoltoa. Kysyisin vasta kotona. Pappa oli jälleen kerran taitavasti ylipuhunut mummun, ja mummu oli vastahakoisesti luvan myöntänyt. APUMIES -72 Tiellä oli mahtava rekikeli. Pappa totesi, että Mari pääsee paljon helpommalla, kun ajoväylä on ”aurattu” tyhjällä tukkireellä. Pian näkyivät rankakasat mustina möykkyinä kuin muurahaiskeot. Seitsemän kilometrin matka tietä pitkin sai alkaa. Huomenna olisi odotettu päivä. Tänä päivänä sille tielle ei olisi asiaa tukkireellä, syntyisi katastrofi. Mielestäni maisema oli joka puolella samanlaista, en nähnyt ainuttakaan puukasaa. Osa oli kai puiden oksilla. Kävelijät ja hitaat ajoneuvot tuntuivat olevan silloin paremmassa turvassa. Tuntuisi että metsässä oli huomattavasti vähemmän lunta. 55 Aarre 1/2023 JUURET. Tähän nyt pystyisin minäkin, olisin avuksi papalle. Saattoi vain arvata, että siinä oli kavioiden jälkiä. Pari lautaa tukkipankolle poikittain, heinäkasa pehmusteeksi ja lämpöä antamaan takapuolen alle. Se sai minut kiinnostumaan. Miten pappa saattoi muistaa niin tarkkaan kasan paikan, ei tarvinnut koko metsää lapioida. Pappa oli luvannut! Tiesin, että minun polttopuureissuni ei ollut mummun mieleen. Pappa tarttui lumilapion kahvaan ja heitti muutaman lapiollisen lunta etäämmälle, kunnes lapio kolahti johonkin ja paljasti polttorankojen rungot näkyviin. ”ENSIMMÄINEN PUUKASA”, pappa huusi. Polttopuiden nouto ja lumilapio eivät sopineet yhteen, ei sitten ollenkaan. Oli talvi, lunta kohtuullisesti. Oli 50-luvun loppu ja kirjoittaja 8–10-vuotias. Pääsen papan kanssa hakemaan polttopuurankoja hevosella metsästä. Tiiviisti nojaten selät vastakkain, jaloillani pappaan päin työntäen oli lämmin. Tien reunalla oli kulkematonta, reen jalas kiillotti lumen paikoitellen peilaavaksi. Ei hiekkaa, suolasta puhumattakaan. Nyt olin tarkkana ja yritin ymmärtää. Kotiin on miltei 10 kilometriä, Marin on jaksettava vielä sekin kulkea ja vetää raskasta kuormaa. Tuttu talo piirtyi näkyviin outona tummana möhkäleenä pihapuiden takaa. Pappa ajoi tyhjän reen kauas ja kääntyi takaisin tulouralle. Kuorma nitisi ja soitti omaa säveltään puiden hakeutuessa omille paikoilleen. Nyt selvisi, miksi lumilapio oli mukana. Toinen jalas kulki autojen kiillottamaa jäistä raidetta pitkin iloisesti kolahdellen. Kasalta toiselle, puut rekeen, ylimääräiset lumet kolistellen edettiin, kunnes viimeinenkin ranka oli reessä. Maantie loppui, vielä vajaa kilometri metsää pitkin umpihangessa. Talojen piipuista kiipesivät harmaat savupatsaat hajoten sitten naapureiden savujen kanssa suureksi savupilveksi. Ikkunasta näkyi himmeä valo. Lunta alkoi lentää kahta puolta tulojälkeämme useista paikoista. Mielessäni oli paljon kysymyksiä, en kuitenkaan kysynyt mitään. Pakkaskeli. Istuin kuorman päällä köydestä kiinni pitäen
Niinpä minulle tulivat jo pienestä pitäen tutuiksi niin navetta-, peltokuin metsätyötkin, ja osasin jo hyvin varhain keskustella niistä pikkuvanhasti, ehkä jopa näsäviisaasti. MUKAVIA METSÄKEIKKOJA olivat ne, kun Hipsulla haettiin rankakuormia metsästä. Noin viidenkymmenen vuoden takaa pystyn palauttamaan mieleeni pihkaisten puiden ja hevosen tuoksun, isän lempeän ja turvallisen olemuksen sekä tietyn kiireettömyyden mutta samalla hyvän mielen metsätöiden edistymisestä. Metsätyömaalla on paljon vaaran paikkoja työn tekijälle, mutta varsinkin lapsille, ja ilman muuta pikkulapsen mukana pitäminen ja kaitseminen hankaloitti isän omaa työtä. Työhön mukaan ottaminen antoi tunteen siitä, että olen tärkeä ja hyväksytty ja että tekemisilläni on merkitystä. Vanhempani käyttivät tätä keinoa taitavasti ja samalla tulivat kasvattaneeksi meidän lasten itsetuntoa ja kiinnostusta erilaisiin arjen asioihin. Yhteistä aikaa isän kanssa A lle kouluikäiselle lapselle tai pikkukoululaiselle iso motivaation lähde tehtävään kuin tehtävään on positiivinen kannustaminen, niin että lapsi kokee olevansa tärkeä ja hyödyllinen. Enpä tässä metsätyöapulaisen roolissani todellakaan saanut aikaan mitään tärkeää enkä millään tavoin kehittynyt metsätöiden tai muutenkaan fyysistä suoritusta vaativien töiden tekijänä. Näillä lapsuuden kokemuksilla on kuitenkin ollut elämässäni hyvin tärkeä, suorastaan perustavaa laatua oleva merkitys. Isä ei meitä kuitenkaan pitänyt haittana tai hidasteena vaan antoi pikku tehtäviä samalla tietysti ohjeistaen tarkkaan, missä kohtaa saimme oleskella eli turvallisen välimatkan päässä esimerkiksi oksimistai kuormantekotyöstä. Tomerana istuin isän vieressä kuorman päällä. Vasta aikuisena olen tajunnut, että isäni oli aikansa isien joukossa hyvinkin edistyksellinen, kun hän usein otti meidät lapset mukaansa työmaalleen, vaikkei se taatusti ollut hänelle helppoa. Puiden kaatamisvaiheessa emme turvallisuussyistä päässeet ollenkaan mukaan. Yritimme arvuutella, mikä iskelmä seuraavalla viikolla olisi kärjessä, ja lauleskelimme yhdessä päivän hittejä. Yksittäinen metsätyöretki ei varmaan kestänyt kovin kauan kerralla, ja tietysti sen edellytyksenä oli, että isän työmaa sijaitsi sillä kertaa lähellä kotia. Sain välillä pitää ohjaksia, ja samalla keskustelimme isän kanssa tärkeistä aiheista, kuten radion Listasta, joka oli molemmille tärkeä ohjelma. Sellaisesta vanhempien antamasta henkisestä perinnöstä on totisesti ollut iloa ja hyötyä monessakin tilanteessa elämän varrella. Maalaistalojen lapsille ei 1960-luvulla ollut tarjolla sen kummempaa päivähoitoa kuin vanhempien töissä mukana pyöriminen ja satunnaisesti mummojen tai tätien hoivissa oleminen. Metsän olen aina kokenut turvalliseksi ja rauhoittavaksi ympäristöksi, ja maaseudulla metsän keskellä asuminen on minulle iso sisäisen rauhan ja voiman lähde. Aikanaan opiskelu ja työ veivät minua erilaisten tehtävien suuntaan. Aikani kului mukavasti omaa pikku risukasaa kooten ja Hipsu-hevosemme edesottamuksia seuraten. SEIJA 1962 Välillä isä antoi tärkeitä tehtäviä. Välillä isä antoi tärkeitä tehtäviä, kuten jonkin työkalun noutamista tai eväiden esiin ottamista repusta. Joskus perustin kuusen alle oman majan, jossa leikin kotia; saattoipa joku nukeistakin olla reissussa mukana. Joskus oli tietysti myös suojakeli, jolloin kuusen alla olevan majan eteen saattoi muovailla pienen lumiukon. Parasta oli se, kun pääsi isän mukana metsähommiin. Muistikuvissani näen kuitenkin kokonaisia kevättalvisia päiviä, jolloin aurinko kimalsi hangella ja metsässä oli raikasta ja virkistävää. Tohkeissani niitä toimitin, ja tauolla istuin isän kanssa kannolla tai kaadetun puun rungolla eväitä syömässä. MUISTAN NOUDATTANEENI tarkasti isän neuvoja. KIRJOITUSKILPAILU 56 Aarre 1/2023 JUURET. Tunsin itseni tärkeäksi, kun sain olla isän mukana, enkä varmaan viitsinyt valittaa pikkuharmeista, kuten kastuneista vanttuista tai pakkasessa kipristelevistä varpaista. Isälle keittelin majassani leikisti ruokaa, ja joskus hän ehti työnsä lomassa käydä syömässä kuvitteellisen aterian tarkistaen samalla, että minulla oli kaikki hyvin, etten ollut palelluttanut poskia tai varpaita tai ollut jo liian väsynyt tai nälkäinen ja sen vuoksi kypsä lähtemään kotiin
Eläin on kestävä, terve ja hyväluontoinen. Isoissa tukeissa tarvittiin kaksi miestä sahaukseen. Kävin usein katsomassa isän puunajoa, kun olin alle kouluikäinen. Isä, keski-ikäinen, sodankäynyt mies, ja Sirkka-hevonen ovat ystäviä. Ei se laittanut hanttiin kun kohteli sitä oikein. Kevättalvella väsyvät tarpoessaan paksussa hangessa. Tukki sakset kolisivat. Kääre on uusi mutta sisältö tuulahdus vuosikymmenten takaa. Puut oli vedetty tukkisaksilla tai vieritetty ajotien varteen. Se hamusi turvallaan lunta tarvitessaan. Puut mitattiin itse ja pituudet merkattiin pöllien päihin paksulla kynällä. Piti osata kuunnella. On se vaatinut hoitoa ja osaamista. Suomenhevonen on muokannut suomalaisten identiteettiä. Hevonen oli Suomelle korvaamaton apu etenkin sodissa ja kotirintamalla sekä sotien jälkeisessä jälleenrakentamisessa. Kylmää vettä ei saanut antaa ”kuumalle” hevoselle. Ajattelin leikkiä ja hyppäsin kuormasta hankeen. Meidän hevonen oli hyvä vetämään. Lumi narskuu isän jalkojen alla. Hevonen oli rauhallinen, sen häntä heilui kuusikossa. Tuoksui tuore puu. Itselleni lakritsi maistuu edelleen lapsuuden karkkina. Tauolla isä laittoi hevoselle loimen samalla kun vaihtoi itselleen kuivaa vaatetta. Isä puhuu ja eläin kuuntelee miestä katsoen. Molemmille tuli hyvä mieli. Isä mietti, miten hyvä ja varma ajopeli hevonen on. Oli suojasää. Muistuttavat siis toisiaan. Olimme firman jäseniä, eikä muille myyty puuta. Pakkasella sekä hevonen että mies höyrysivät hiestä. Silloin ei ollut moottorisahaa meillä, eikä niitä ollut muutenkaan vielä käytössä pienillä tiloilla. Työstään ylpeät ystävykset Käpyjä ja lakuja L apsuusmuisto isän talvisavotasta hevosen kanssa 50-luvulla: On varhainen talviaamu. Me molemmat olimme hyvillämme, olin isän tyttö. MEILLÄ TEHTIIN AINA harvennushakkuita. Ovat molemmat parhaimmillaan alkuja keskitalvella, kun lunta on vähemmän. Vein kahvia termarissa ja voileipiä. P ienenä tyttönä istuin isän hevoskyydissä pienen reen kannaksilla ja välillä tukkikuorman päällä ”apurina”. Syöhän nyt. Kovan paikan jälkeen isä antoi hevoselle suupalaa: leipää, porkkanoita ja jopa sokeripaloja. Oma tytär on ollut metsässä apuna lähinnä marjassa. Hetken levähdettyään ja voimien palauduttua hevonen läksi itsekseen liikkeelle. Samalla tavalla tuoksui puu edelleen hyvälle ja tuoreelle viime kesänä, kun kävelimme siskoni kanssa samassa metsässä nyt omistajien ominaisuudessa, apuna toisillemme. Kävyistä syntyy sujuvasti joulukoristeita. Toivottavasti tulevaisuudessa poika myös polttopuuhommissa. Hän on menossa talliin antamaan hevoselle apetta ja vettä. Puut sahattiin tukeiksi ja ropsiksi Metsäliitolle. Siitä ne ajettiin parireellä lanssiin isomman tien varteen. Täältä tulen ja laitan evästä ja sitten lähdemme töihin. PIKKU-ANNA 57 Aarre 1/2023 JUURET. Itse en sitä pois sieltä saanut, toruja kylläkin. Isä oli aiemmin sahannut tukit justeerilla velipojan kanssa tai yksin pokasahalla. He tervehtivät toisiaan joka aamu, ja heillä oli läheiset välit. Isä tahtoi helliä kaveriaan jopa enemmän kuin vaimoaan. Siitä sai muutaman kolikon, joilla ostin lakua. Kuultuaan isän askeleet hevonen tömistää jalkojaan ja hörähtelee tervehdyksen, ja isä vastaa puhumalla. YLPEITÄ NÄYTTIVÄT olleen ystävykset. Mielikin herkistyi kauniissa luonnossa. Mielestäni he muistuttivat toisiaan. Ei hevonen tyhmä ollut, se ymmärsi millä mielellä isä sitä hoputti. Siinä hukkaantui isältä työaikaa, kun hän kaiveli saapastani syvästä hangesta. Tarvitsivat lepoa, ruokaa ja ystävyyttä. Laitan välineet ja eväät valmiiksi. Isä taputtelee ja juttelee, välillä kaulaileekin. Tänään aloitamme puunajon omassa metsässä. Liian isoa kuormaa ei saanut laittaa. Tehtävänä oli kerätä siemenkäpyjä, joita sitten vietiin kylän kauppaan. Käskeä ei kannattanut eikä piiskata. SINIKKA PILTO SUONENJOKI Pakkasella sekä hevonen että mies höyrysivät hiestä
Historiallinen hirsirakennus huokuu arvokkuutta. PUUTALO Kartanon uusi kukoistus Autioitunut ja ränsistynyt Vaarniemen kartano Kaarinassa heräsi eloon hyvissä käsissä. 58 Aarre 1/2023 PUU. Teksti RIITTA VAURAS | Kuvat VESA-MATTI VÄÄRÄ Salin ovenpielien komeat pylväskoristelut ideoi timpuri, joka ahkeroi autio talossa vuoden päivät
Puu talo Lars ja Carita Tiusanen ovat sitä mieltä, että vanhan rakennuksen ikä saa näkyä, kaiken ei tarvitse olla tiptop. Täällä asuvat Carita ja Lars Tiusanen sekä heidän tyttären tyttärensä Adeline Snickars Vaarniemen puustelli Kaarinassa on rakennettu vuonna 1828 59 Aarre 1/2023 PUU
Siinä poseeraa hovioi keudenneuvos, senaattori Ernst Fredrik Brander, talon rakennuttaja. Myös täällä vierailleen tyttäremme auto juuttui vastikään tien kuoppaan.” Tyttärentytär Adeline hyppäsi autosta ja juoksi Pitkänsalmen yli Hirvensaloon bussi pysäkille. Tiusaset näkivät apeuden alle. Ihmiset olivat kunnostaneet täällä ve neitään ja mopojaan. Talo oli hyväryhtinen, ja sillä oli komea kivijalka. Olettaa sopi, että hirret olivat ter veet. Pikkupeto piileksii myös vanhan tammen onkalossa. Isovanhempiensa luona asuva lu kiolainen halusi ehtiä ajoissa kouluun. Autiotalo asuttavaksi Kun Tiusaset tulivat 1990luvun lopulla ensimmäisen kerran Vaarniemen kartanon pihaan, mahtitalon rikottuja ikkunoita peit tivät kovalevyt ja merenpuoleinen avokuisti oli lähes luhistunut. Turun ja Kaarinan rajalla on hil jaista, kuuluu vain harmaa päätikan vaimeaa huutoa. Vanha huussi könötti vinossa rannan tuntumassa.” Muut ostajaehdokkaat olivat säikkyneet surullista näkyä. Carita ja Lars Tiusanen ovat asuneet omassa rauhassaan meren rannalla jo yli 20 vuotta. Kaikenlaista suurta ja pientä romua oli rannassa ja talon ympä rillä. Sillä on pituutta 30 ja leveyttä 10 metriä. Isäntäpari toivottaa vieraat tervetulleiksi ja toteaa, etteivät muutkaan uskalla autoilla perille asti. Virkatalo eli puustelli valmistui vuonna 1828. Ne ovat muisto Ruissalon merenrantahuvilasta, jossa Tiusaset asuivat ennen muuttoaan Ranskaan 1980luvun lopulla. Komea, hyvin hoidettu kartano seisoo tammimetsän tuntumassa. ”Nyt ei tule sanomalehteä eikä posti kulje. L umikko kurkistelee vanhan tammen onkaloista. Ranskasta Kaarinaan Astumme kapeasta ovesta katetulle kuis tille. ”Tämä oli rikki ja tästä sällit kömpivät sisälle, mutta kovin pahaa jälkeä luvattomat vierailijat eivät talolle kumma kyllä tehneet. Pihatie, johon oikullinen talvi on tehnyt syviä sula vesikuoppia, vie vanhalle sotilasvirkatalolle Vaarniemen luonnonsuojelualueella. Talvella isäntä lämmittää joka päivä kirjaston vanhan kaakeli uunin. ”Olemme aina asuneet vanhoissa taloissa, ja kun palasimme kymmenen Ranskanvuo den jälkeen takaisin Turkuun, aloimme etsiä vanhaa merenrantataloa”, Carita Tiusanen kertoo. ”Tämä oli ikään kuin eikenenkäänmaa ta. Puustellin mahtavassa kivijalassa asustaa lumikko, joka pitää hiiret kurissa. On ihme, ettei koko puustelli palanut.” Kenties monilla oli omia muistoja ta losta, sillä vanhan omistajan aikaan se oli jaettu lukuisiin pieniin vuokrahuoneisiin, joissa asuttiin ainakin kesäisin. Carita Tiusanen nappaa hyllyltä arvok kaan herran kuvan. ”Ovet ovat alkuperäiset”, Lars Tiusanen toteaa, kumartuu ja naputtaa ulkooven alapeiliä. Takapihan ikkunat antavat merelle. Keltaiseksi maalattu Vaarniemen puustelli on poikkeuksellisen komea rakennus. Arvorakennus rähjääntyi kummitustalona peräti neljän nesvuosisadan, kunnes se sai uudet omis tajat. Eteisestä avautuvat näkymät saliin, isän nän työhuoneeseen ja makuuhuoneeseen, jonka ikkunoita koristavat taidokkaat lyijy lasimaalaukset. PUUTALO 60 Aarre 1/2023 PUU. Rakennustyöt Vaarniemessä alkoivat heti Turun palon jälkeen, kun Branderin perheen piti saada katto pään päälle
Carita Tiusanen rakastaa talon keittiötä ja pyö räyttää joka päivä tuoreet sämpylät. Levottomat satamapaikat eivät ole meitä varten”, Tiusaset toteavat. Emme halunneet piilottaa salin leveää lankkukattoa, vaikka se oli reunoiltaan risa. Pikku purrella pääsee luontoon, luotojen rannoille. Isoa taloa lämmitetään vain sen verran että tarkenee. Myös Adelinen ystävät ovat ihastuneet Vaarniemeen. Hyvä puoli oli sekin, että puustellista puuttuivat vesija viemäriputket, samoin se, että Vaarniemen lyhytaikainen omistaja oli ehtinyt kunnostaa katon. Ne sopivat tänne hyvin.” ”Talohan on vaatimatonta empireä, josta puuttuvat ainoastaan ulkoseinien koristepylväät”, isäntä sanoo ja kertoo, että kaikki Suomen pienet kartanot noudattavat tätä rakennustyyliä, joka tuli meille Ruotsin kautta. Rannassa on venevaja. Se on avaran keittiön sydän, jonka pesässä leiskuu tuli päivittäin. ”Vaatetustahan voi aina lisätä”, naurahtaa isäntä, istahtaa mielinojatuoliinsa ja sytyttää piippunsa. ”He vierailevat meillä mielellään huonoista kulkuyhteyksistä huolimatta”, isoäiti lisää iloisena. Ne ovat muisto Villa Erstavikista, Tiusas ten vanhasta kodista Turun Ruissalossa. Ovipeilejä kyllä piti uusia. Uuden talon rakentaminen on kalliimpaa kuin vanhan korjaaminen. Myös monen huoneen lattiat ovat alkuperäiset, samoin väliovet. Punasavitiilinen katto uusittiin siinä vaiheessa, kun yläkertaan rakennettiin asuttavaa tilaa. Makuuhuoneen lyijy lasimaalaukset ovat saksalaista alku perää 1860luvulta. Tosin se remontti osoittautui sudeksi ja katto piti myöhemmin uusia. Hän koteloi taidokkaasti risat reunat ja ideoi myös salin ovenpielien pylväskoristelut. ”Ihmiset pelkäävät turhaan vanhoja taloja. ”Hän oli huolellinen, ja hänellä oli silmää. ”Täältä Adeline loikkii peltojen poikki Turun puolelle bussipysäkille säässä kuin säässä”, isoisä kehuu. ”Avovintillä oli pidettävä useita ämpäreitä”, Carita Tiusanen muistelee. Saimme ahertaa ikkunoiden kimpussa koko talven tuossa yhdessä kammarissa”, isäntä kertoo. Hän muistuttaa, että vanhaa kannattaa vaalia. Upean ullakkotilan valloitti tyttärentytär, joka aloitti opinnot Aurajoen rannassa Åbo Katedralskolanin lukiossa. Savupiiput talossa olivat hyvässä kunnossa, samaten Turun kaakelitehtaan jugendtyyliset uunit 1920-luvulta. Korjattaessa kannattaa repiä auki vain se, mikä on pakko. ”Meidän piti itse puhdistaa puuosat kitistä ja nauloista. Puustellin komea vanha hella piti muurata uudel leen. Vaarniemen huoneiden katot ovat jyhkeää lankkua. Matala ja kapea Pitkäsalmi ikivanhoine kylineen on ikään kuin Aurajoen ja sen asu61 Aarre 1/2023 PUU. Vanha saa olla vanhaa ja vinoakin”, Lars Tiusanen sanoo. ”Ikkunat ovat 1800-luvun loppupuolelta, ja kaikki puuosat ovat terveet.” Tiusaset kehuvat timpuria, joka ahkeroi talossa vuoden päivät. Isäntä kertoo, että heillä oli vaikeuksia saada urakkatarjousta ikkunoiden kunnostamisesta. Lopulta tärppäsi, mutta ehdot olivat ankarat. ”Voimme lähteä tästä retkille Turun saaristoon. Ne ovat edelleen käytössä, sähkölämmityksen tukena. Pariskunnan molemmat lapset asuvat Kristiinankaupungissa. Vuoden kestänyt remontti Vanhan virkatalon ikkunoissa on vielä paljon vanhaa, vedettyä lasia. Merkintöjä jo keskiajalta Komean puustellin 11 ikkunaa katsovat merelle
62 Aarre 1/2023 PUU. Aluksen kapteeni oli Lars Tiusasen isoisän isä. Kuisti oli luhistumaisillaan, joten sen me jouduimme kunnostamaan perusteellisesti.” Ranskalaista tunnelmaa Kirjastohuone on pariskunnan lempihuone. Harmaapäätikka ja pikkutikka sekä vierailijana valko selkätikka kuuluvat Vaarniemen linnustoon. Kesällä pariskunta oleilee mielellään merenpuoleisella avokuistilla. Se ei ole alkuperäinen vaan lisätty taloon 1900-luvun alussa. Uusille omistajille oli täydellinen yllätys, kuinka merkittävään paikkaan he olivat asettuneet. tuksen jatkumoa. Nousemme pimeät, kapeat portaat. Keittiön kapeasta päätyikkunasta näkyy rantalaidun, jonne kesäisin tuodaan lampaita. Pienoismalli on parkki Pallas, joka vei vehnää Australiaan. Tila on ollut aikanaan esimerkiksi Mikael Agricolan prebendi eli palkkaetutila. Sen ikkunoista on mukava katsella puutarhaa, rantaa ja tammimäkeä. PUUTALO Kirjasto huoneesta on mukava katsella puutarhaan. Tiusasten komeassa keittiössä on ranskalaista tunnelmaa. ”Vain toinen puoli yläkerrasta on asuttua tilaa, toinen puoli on avovinttiä. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät ovat keskiajalta, ja mainintoja virkatalosta on kautta vuosisatojen. Yläkerrassa häikäistymme. Veneellä tai jäätä pitkin vanha kirkon ja kruunun tila on ollut helppo saavuttaa. Talon päädyn apukeittiöstä oli aikanaan ovi puutarhaan. Hella on muurattu uudelleen, ja siinä on joka päivä tuli. Yläkerran avaraa huonetta halkoo jyhkeä hormisto. Vesi ei pääse salaa rakenteisiin”, Carita Tiusanen sanoo. Suurta, yhtenäistä tilaa hallitsee mahtava savupiippu. Isäntä uskoo, että seinä on rakennettu jälkeenpäin. Seinien salaisuus Lars Tiusanen avaa välikäytävän vaatimattoman vanhan oven. Puustellin ullakolle rakennettiin huone lapsille ja lapsenlapsille. ”Tuolloin kuistilla oli pulpettikatto. Sieltä on hyvä tarkkailla myös tämän puolen katon kuntoa. Näin luonnonsuojelualueen perinnemaisema pysyy avoimena. ”Me emme tienneet talon historiasta mitään, kun tulimme tänne”, kertoo Carita Tiusanen. Kivilattia huokuu lämpöä, samoin puuhella, jonka kyljessä on vanhan talonvahdin lempipaikka. Kirjastoseinässä on matala salaovi, joka avautuu pieneen makuuhuoneeseen. Korkealla katonrajassa on kolot muistona leipävartaista. Seinään upotetut sängyt ovat jo liian pienet jälkikasvulle. ”Tilan alkuperäinen talonpaikka on korkeammalla, tienvarren kallioitten luona, missä ne pahimmat paannejäät ovat”, Lars Tiusanen kertoo. ”Tuosta vastapäätä olevasta Vaarniemen kalliosta louhittiin kivet tämän talon kivijalkaa varten”, Carita kertoo ja mainitsee, että talon päädyssä on hieno, holvattu kellari, jonne joskus on ollut kulkuyhteys myös keittiön eteisestä. Carita Tiusanen tarjoaa kahvin kanssa raparperitäytteiset kierrepullat ja hymyilee: ”Tuosta pienestä kasvimaasta saamme talvivarastot täyteen syötävää.” Kasvimaa on aidattu, sillä kauriit ovat näillä main jokapäiväinen näky. Ilmeisesti talon palvelusväki asui niissä tiloissa. Nykyinen ilme on 1920-luvulta. Pihassa kevättä odottavat myös isännän mehiläispesät
”200-vuotiaassa talossa on aina jotakin pientä korjattavaa.” Komeat lankku katot ovat kaikki alku peräisiä, samoin useimpien huonei den lattialankut. Lat tiassakin ovat kannatinparrut esillä. Savupiippu on kuin veistos, entis aikain muurarien taidonnäyte. Salin tumman empire kaluston hankki aikanaan Lars Tiusasen iso isän isoisä, kaupun ginviskaali Oulusta. 3 x koti rauha LARS JA CARITA TIUSANEN, mikä on mielipaikkanne. Elämä ja histo ria saa näkyä”, Carita Tiusanen sanoo. ”Perinneasuminen ja hengittävät hirsiseinät.” Mikä kaipaa kunnostusta. Palataanpa talon historiaan: mistä hovioikeudenneuvos Brander sai niin nopeasti kuivia hirsiä puustellinsa rakentamiseen. Rune berg kuvaa verisen tappion runossaan Kuoleva soturi. Leveään ulkolaudoitukseen ei taloremontissa koskettu. Lähellä Vaar niemen sotilasvirka taloa käytiin vuonna 1808 Lemun tais telu, jonka voittivat venäläiset. ”Kesällä meren puoleinen kuisti ja talvella kirjasto huone.” Mikä on talossanne parasta. Talvella Tiu saset viihtyvät kirjasto huoneen tunnelmallises sa hämärässä. Kelta multainen ulkoseinä saattaa kätkeä salaisuuden. Ranskassa vanhoissa rakennuksis sa saattaa olla lattiassa niin mahtavat poikkiparrut, että ne ylittääkseen pitää ottaa isot loikat.” ”Viimeistään Ranskassa opimme ymmärtämään, miten vanhan talon kanssa eletään. ”Kenties hirsiä saatiin Turun palon nuolemista taloista”, miettii Lars Tiusanen. Kaiken ei tarvitse olla ojennuksessa ja tiptop. Sanoimme, että ei missään tapaukses sa. ”Remonttimies totesi, että lattiaa pi tää korottaa, jotta ne saadaan piiloon. Ovatko hirret peräisin ehkä jostakin toisesta rakennuksesta. 63 Aarre 1/2023 PUU
Koetan etsiä myös lumikon jälkiä, mutta niitä ei löydy. Hienoimpiin vieraisiin kuuluu ilves. Ne pistäytyvät usein lähinaapurimme pikkulammella, mutta pienellä mäellä olevalle pihallemme ne ovat eksyneet vain kerran. Sen penkassa olevasta reiästä alkaa pyrähdys avotaivaan alla, sitten toisesta reiästä vastapäisen penkan suojiin ja esiin vasta lintulaudan alla. Kettu on tullut naapurin suunnasta ja kierrellyt saunan ja piharakennuksen seinustoja hiiriä etsiskellen, mutta jäljistä päätellen se on jatkanut matkaansa tyhjin vatsoin. Kiirehdin aamun hämärässä viemään linnuille ruokaa: lisää auringonkukkaa automaatteihin, samaa tavaraa kovaksi poljetulle lumelle mustarastaita varten ja kauraa keltasirkuille. JÄLKI KIRJOITUSTA Heikki Willamo tarkkailee luonnon vuodenkiertoa omassa pihapiirissään Uudellamaalla. Se nuohosi puuvajan ja entisen kanalan nurkat, tutki lintujen ruokintapaikan mutta ei hoksannut koivun kyljessä olevaa rasvaa. Myöhemmin olemme kuunnelleet terassilla ison kissan kiimahaukkuja, mutta tuo vierailu oli tietämämme mukaan ainoa kerta, jolloin se on astellut suurilla tassuillaan omalla maallamme. Repo laisen pääsee näkemäänkin pihassa silloin tällöin, mutta jäljet kertovat sen olevan lähes jokaöinen vieras. Polulla olevien jälkien runsaudesta päätellen siemeniä on siirtynyt myös varastoon talon kivijalan uumeniin. Kun jokainen lumisade avaa uuden sivun pyyhkimällä vanhan pois, riittää jälkikirjoituksessa lukemista pitkin talvea. AURINGON NOUSTUA teen pienen lenkin katsomassa, onko pihassa kulkenut muita yövieraita. Se tulee usein ensimmäisenä talviaamun hämärässä. Teksti ja kuva HEIKKI WILLAMO P akkasta on reilut kymmenen astetta, ja illalla satanut lumi peittää kauniisti pihaa. Valkohäntäja metsäkauriit ovat hamuilleet auringonkukkaa automaateista. Vaaksan mittainen pikkupeto näyttäytyi pari viikkoa sitten ja jätti muutamana yönä jälkiään ympäri pihaa. Sitten se katosi, eikä jälkiä ole sen jälkeen näkynyt. Saukot kulkevat säännöllisesti lähteiköltä valtaojaa pitkin järvelle. Hiiret asustavat talon alla, josta ne pääsevät lumitunnelissa polulle. Muutaman muun lajin vierailut tontin rajojen sisäpuolella tiedämme vain jälkien perusteella. Näin ei tietenkään ole, varsinkaan lumiaikaan, mutta valaistuista huoneista ei ulos näe. Viime talvena kahden saukon syvä jälkiura oikaisi niittymme poikki, siitä eläimet olivat laskeneet liukumäkeä pellolle ja loikkineet peräkanaa takaisin ojanvarteen. Ruokintapaikalla näkyy myös nisäkkäiden öisiä jälkiä. Sieltä ne löytävät nälkäänsä kauriiden lumelle karistamia siemeniä. Kun iltapäivällä alkaa hämärtää, sytytämme valot, ja äkkiä ulkona näyttää pilkkopimeältä. Ripustan syreenin oksalle kolmannen rasvamakkaran, jotta lintujen ei tarvitsisi lyhyen päivän aikana odotella kovin kauaa omaa vuoroaan. Vuosia sitten emo tuli pentunsa kanssa postilaatikollemme, kulki pihatietä kappaleen matkaa, jatkoi sitten pitkin tontin rajaa metsikköön, jossa silloin vielä kasvoivat seutukunnan komeimmat kuuset. Jäljet kertovat ketun olevan lähes jokaöinen vieras. Rusakko on syönyt keltasirkuilta jääneet kaurat ja jättänyt tilalle pyöreitä papanoitaan. 65 Aarre 1/2023 LUONTO. Tai kaksihan niitä silloin oli, emo ja vajaan vuoden ikäinen pentu. Rasva maistuu niin tiaisille kuin tikoille, ja poistuessani kuulenkin harmaapäätikan äänen. Metsähiiret ovat loikkineen puuvajalle kolatun polun poikki. TÄNÄÄN KÄSIKIRJOITUKSESTA vastasivat ruokinta paikan nisäkäsvieraat sekä kettu. Ilman jälkien kertomaa emme tietäisi paljoakaan siitä, mitä pihassamme vuorokauden pimeämmällä puoliskolla tapahtuu. Keskitalven lyhyiden päivien aikana elämme paljolti keinovalojen loisteessa
Teksti ja kuvausjärjestelyt ELINA TEERIJOKI | Kuvat VESA-MATTI VÄÄRÄ Maukasta madetta Made on herkullinen kala, joka sopii myös thaityyliin maustettuun kalacurryyn. VILLIRUOKA 66 Aarre 1/2023 HYVINVOINTI. Mateesta on moneksi, vaikkapa Kaukoidän ruokaperinteitä mukailevan aterian päätähdeksi
Tarkista maku. Murenna ja sekoita hiiva joukkoon. Lisää kookosmaitoon juurekset ja sipulit ja noin 10 minuutin kuluttua paprikat. Lisää muhennokseen madepalat ja anna niiden kypsyä miedolla lämmöllä. Sekoita ja kuumenna poreilevaksi. Tutuin made ruoka on perinteinen madekeitto. Alusta taikina, joka saa jäädä melko pehmeäksi. Paloittele paprika ja poista siemenet. Sekoita lopuksi taikinaan sulatettu voi, peitä taikina leivinliinalla ja anna kohota ainakin puolen tunnin ajan. Tartu nahkaan talouspaperin avulla ja vedä nahkaa irti pyrstön suuntaan sormella auttaen. 3 Mateen selkärangan saa kätevästi poikki pienillä oksasaksilla. Nokkosnaan (8 KPL) • 2 dl maitoa • 2 dl maustamatonta jogurttia • 25 g tuorehiivaa • 1 rkl nokkosjauhetta • 1 tl suolaa • 2 tl sokeria • 6–7 dl vehnäjauhoja • 0,5 dl sulatettua voita Päälle: • voita Yhdistä maito ja jogurtti. Mateen käsittely 1 Turskansukuinen made on kiinteäja valkolihainen järvikala, jonka parasta sesonkia on tammi-maaliskuun kutuaika. Laita paksupohjaiseen kattilaan kookosmaito, currytahna ja kaffirlimetin lehdet. Paistoaika on noin 5 minuuttia. Paista leivät uunin ylätasolla neljä kerrallaan puhtaalla uunipellillä ilman leivinpaperia. Intialaistyylinen, litteä naanleipä on parhaim millaan vasta paistettuna. Lisää suola, sokeri ja nokkosjauhe sekä vehnäjauhot muutamassa erässä. Kuori ja silppua valkosipulinkynnet. 4 Mateen maksan voit lisätä keiton tai curryn joukkoon, mutta hyödynnä herkullinen mäti erikseen. Tarjoa riisin ja naanleivän kanssa. Madecurry (4–5 ANNOSTA) • reilun kilon painoinen made • 1 iso porkkana • 300 g bataattia • 1 sipuli • 2–3 valkosipulinkynttä • 1 pieni punainen paprika • 1 mieto punainen chilipaprika • 2 tölkkiä kookosmaitoa (400 g:n tölkeissä) • 2–3 rkl vihreää currytahnaa • 5 kaffirlimetinlehteä • 1 tl suolaa • 1–2 tl itämaista kalakastiketta • tuoretta korianteria ja/tai thaibasilikaa Perkaa ja nylje made ja paloittele sen liha ruodottomiksi, melko kookkaiksi paloiksi. 5 Huuhdo mätipussit ja purista niistä mäti kulhoon. Kuori porkkana, bataatti ja sipuli ja paloittele ne. Lämmitä seos kädenlämpöiseksi. 67 Aarre 1/2023 HYVINVOINTI. Aloita nylkeminen viemällä sormi kurkusta nahan alle ja auta nahka irti etupäästä. Anna hautua ainakin puolen tunnin ajan tai kunnes kasvikset ovat kypsiä. 2 Made nyljetään ennen käyttöä. Säädä uuni 275 asteeseen (tavallinen) tai 250 asteeseen (kiertoilmauuni). Päätä ei tarvitse nylkeä, joten voit viiltää nahan niskasta poikki. Mausta curry suolalla, itämaisella kalakastikkeella ja yrteillä. Hienonna chilipaprika ja poista siitä siemenet. Pakasta mäti vähintään vuorokaudeksi ennen suolaamista (1 tl suolaa / 100 g mätiä) ja tarjoamista. Poista mätirakeiden joukosta loput kalvot vaikka haarukalla vatkaamalla. Voitele lämpimät naanleivät voilla ja tarjoa mieluiten saman tien. Jaa taikina kahdeksaan osaan ja muotoile niistä jauhotetulla pöydällä litteitä, soikeita leipäsiä
Puolukkalassi (2–3 ANNOSTA) • 2 dl puolukoita • 0,5–1 dl sokeria • 2 dl maustamatonta jogurttia • 1 dl vettä • kourallinen tuoreita mintunlehtiä Soseuta puolukat sokerin kanssa tehosekoittimessa. Lisää muut ainekset ja jatka sekoittamista, kunnes seos on tasaista. Kaada laseihin ja koristele mintun lehtiruusukkeella. VILLIRUOKA 68 Aarre 1/2023 HYVINVOINTI 68 HYVINVOINTI. Punaisen puolukkalassin voi nauttia ruokajuomana tai lisätä sokeria sen verran enemmän, että siitä saa raikkaan jälkiruuan
Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. Ristikon 10/2022 ratkaisu: Avainsana: LUOSTARI Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Ristikon 1/2023 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 3/2023. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. RISTIKKO 1/2023 Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBANmuodossa Muista antaa nämä tiedot! Osall istu ja voita ! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. 8–16). 69 Aarre 1/2023 VAKIOT. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Onnittelemme Ristikon 10/2022 voittajia: Mervi Heikkilä, Ypäjä Paul Kälviäinen, Savitaipale Ulla Ylitalo, Alajärvi Vastaa näin Täytä ristikon palautus lomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 26.2.2023 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 1, PL 440, 00101 Helsinki. 020 413 2277 (ark
Töiden toteutusilmoitus Met säkeskukselle on jätettävä 14 kuukauden sisällä päätöksenan topäivästä. M etsien kasvu kunnon paran tamiseen ja Suomen puuhuollon turvaamiseen tarkoitettua Kemeratukea saa muun muassa taimikon var haishoitoon, nuoren metsän hoitoon, metsäteiden raken tamiseen ja kunnostukseen, suometsien ojien perkaukseen ja täydennysojitukseen sekä terveys lannoitukseen. Kemeratuella rahoi tettavien metsänhoitotöiden ei kuitenkaan tarvitse olla valmiita vielä kuluvan vuoden loppuun mennessä, vaan useimpia niistä voi toteuttaa vuoden 2026 lop puun saakka. Päätöksen hakemukseen nuoren metsän hoitotöistä saa Metsä keskuksesta pääsääntöises ti kahdessa viikossa. Kuvion minimikoko on 0,5 hehtaaria, ja tuki pitää hakea vä hintään hehtaarin alueelle. Tukiraha maksetaan metsänomistajalle sen jälkeen, kun toteutusilmoitus on tehty. Helppo hakea Kemeratuen hakeminen on helppoa. 70 Aarre 1/2023 OMA TALOUS. Sujuvimmin se tapah tuu Metsään.fipalvelun kautta. Tänä vuon na valtio on varannut Keme ratukeen 53 miljoonaa euroa. Palvelussa on kohtalaisen ajan tasaista tietoa jokaisen metsän omistajan metsäomistuksesta ja kuvioiden kasvuvaiheesta. Taimikot kuntoon Metsän hoitotoimia voi toki tehdä itsenäisesti ilman Keme ratukeakin. Metsäkeskus tekee tuettuihin kohteisiin otantatarkastuksia. Jos metsänomistaja teettää esimerkiksi taimikon varhais perkauksen tai energiapuun korjuun metsäpalveluyrityksel lä, palveluntarjoaja hakee yleen sä Kemeratuen metsänomista jan puolesta. Metsäteitä tai suometsien ojitusta käsittele viin hakemuksiin saa päätöksen keskimäärin kuukaudessa. Palkkaa omalle työlle Kemeratuki taimikon varhais hoitoon on 160 euroa hehtaaril ta. Muutaman kuvion käsittävän Kemerarahoitusha kemuksen tekee vartissa. Jos hakee tukea taimikon var haishoitoon tai nuoren metsän hoitoon, hoitotoimien pitää olla tehtyinä vuoden sisällä Metsä keskuksen päätöksenantopäiväs tä. Suomen metsäkeskuksen palvelupäällikön Aki Hostikan mukaan metsänomistajat teke vät noin kolmanneksen Keme ratukihakemuksista itse. Tukirahaa kannat taisi kuitenkin käyttää, sillä se parantaa metsätalouden kannat tavuutta. ”Metsänomistajien kannattaa hakea Kemeratukea erityisesti raivaussahatöihin, kuten var haisperkaukseen ja taimikon hoitoon”, Hostikka kannustaa. Viime vuonna valtio varasi Kemeratukiin 57 miljoonaa eu roa, mutta siitä käytettiin vain 37 miljoonaa euroa. VIIMEISET KEMERAT Nuorten metsien hoitoon kannustavaa Kemera-tukea voi hakea vielä tänä vuonna. Rahaa on varattuna reilusti, joten hakemus kannattaa jättää ja hoitotyöt toteuttaa. Kemeratukia hal linnoi ja tuet maksaa Suomen metsä keskus. Tällä hetkellä niiden vuo tuiset työmäärät jäävät kauas yksityismetsissä olevista taimi koiden hoitotarpeista. Tuen edellytyksenä on, että varhaisper kauksen jälkeen jäljelle jäävän puuston pituus on 0,7–3 metriä. Kemeralyhenne tulee sa noista kestävän metsätalouden rahoituslaki. Nykyisen Kemeralain mu kaisia tukia voi hakea 1.10.2023 HYVÄT NEUVOT Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI saakka. Kemeratukea haettaessa va litaan ensin käsiteltävät kuviot ja sen jälkeen niille tehtävät toimenpiteet
Metka tarkoittaa metsätalouden kannustejärjestelmää. Jäljelle jäävän puuston pituus pitää olla yli kolme metriä. Metka-kannustejärjestelmään ehdotetaan tukia taimikon ja nuoren metsän hoidon lisäksi terveyslannoituksiin, suometsän hoitosuunnitelmiin, suometsien vesiensuojelutoimenpiteiden ja piennarteiden tekemiseen, metsätalouden tieverkostoon, metsäluonnon hoitoon ja kulotukseen sekä ympäristötukea metsän määräaikaiseen suojeluun. Ensi vuonna alkavan Metkan tukitasoksi nuorten metsien hoitoon on kaavailtu 200 euroa hehtaarilta. Vaikka tukisumma ei ole suuri, metsänomistaja saa Kemera-tuen kautta kannustavan tuntipalkan ja bensarahan hoitotöihinsä. LISÄTIETOJA metsakeskus.fi/fi/metsatalouden-tuet Tukirahaa on käytössä tulevinakin vuosina. Tavoitteena on edistää ja lisätä suometsien kokonaisvaltaista ja monitavoitteista hoidon suunnittelua. Uutta on myös se, ettei taimikon ja nuoren metsän hoitoon tarvitse hakea tukea ennen työn aloittamista, vaan tukihakemus jätetään vasta töiden toteutuksen jälkeen. Perusparannusten ei tarvitsisi siten olla enää useamman metsänomistajan yhteishankkeita. Tulossa Metka Ensi vuoden alussa Kemeratukijärjestelmä muuttuu Metka-tueksi. Metka-järjestelmästä oli alun perin tarkoitus jättää pois tuki energiapuun korjuuseen. Lakiluonnoksessa esitetään, että vain yhden tilan alueella olevan yksityistien perus parannukseen voisi saada tukea. Nuoren metsän hoidon Kemera-tuki on 230 euroa hehtaarilta. Tuki nuoren metsän hoitoon pitää hakea vähintään kahden hehtaarin alueelle. Nuoren metsän hoidossakin kuvion minimikoko on 0,5 hehtaaria. VEROVINKKI Metsäkeskuksen maksama Kemera-tuki ilmoitetaan metsäveroilmoituksessa, ja se on metsänomistajalle veronalaista tuloa. Energiakriisi ja puun tuonnin loppuminen Venäjältä muutti tilanteen kuitenkin niin, että Metkasta myönnetään vastakin tukea myös energiapuun korjuuseen. Suometsän hoidon tuki korvattaisiin suometsän hoitosuunnitelman tuella sekä suometsän vesiensuojelutoimenpiteiden ja piennarteiden rakentamisen tuella. Uudistuksen myötä kuvion minimikokovaatimus poistuu kokonaan nuoren metsän hoidon osalta. 71 Aarre 1/2023 OMA TALOUS. Uudessa tukijärjestelmässä säilyvät kannustimet nuoren metsän hoitoon ja energiapuun korjuuseen. Kemera-rahoitus on myös tuki metsäpalveluyrityksille, jotta ne pystyvät tarjoamaan hoito töitä metsänomistajalle kohtuullisempaan hintaan. Muutamia hehtaareja hoitamalla tienaa rahat vaikkapa uuteen raivaussahaan, mikä tekee metsien hoidosta miellyttävämpää. Muutoksia työlajeihin Metka-järjestelmässä tuet tavat työlajit ovat pitkälti samoja kuin Kemerassa, mutta tukiehtoihin on tulossa muutoksia. Suurin muutos on tulossa suometsien hoidon tukemiseen. Jos omat metsät eivät tällä hetkellä täytä tukiehtoja, ei tarvitse huolestua, sillä kannusterahaa on käytössä tulevinakin vuosina
72 Aarre 1/2023 VAKIOT. 044 500 5404, Viestimedia Oy Hyödynnä kontaktit! 044 500 5404 aarrelehti.fi/lahjatilaus Tilaa Aarre lahjaksi ystävälle! Aarteen tilaus on lahja, josta on saajalleen iloa ja hyötyä. PALVELUHAKEMISTO Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. Aarre tarjoaa lukuelämyksiä metsänomistajille, tuleville metsänomistajille sekä kaikille metsästä kiinnostuneille
6. Kovalla pakkasella lumikiteissä on paljon sakaroita. Kuusella. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 3,90 e / lasku. Tilaan kestotilauksena Aarrelehden . Suosittelemme maksutonta e-laskua. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. AARTEEN TILAUSLOMAKE . TÄLLÄ PALVELU KORTILLA VOIT • tilata Aarrelehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteen muutoksesta • irtisanoa tilauksesi Tilaa Aarre! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja. 12 kk 138 e . lahjaksi alkaen . Tunnetuimpia erikoismuotoja ovat surukuusi, käärmekuusi ja erilaiset kääpiökasvuiset kuuset. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. itselleni . PALVELUKORTTI A a rr e m a k s a a p o st i m a k s u n Vie sti m ed ia Oy A sia ka sp alv elu Tu nn us 50 02 59 6 In fo A 2 00 00 3 VA ST AU S LÄ H ET YS TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 kk 69 e • laskutusjakso 12 kk 138 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. Käki on Pohjois-Karjalan maakuntalintu. 3. Lota lota on made. Osoitteenmuutos alkaen __ / __ / 20___ ajaksi __ / __ / 20___ – __ / __ / 20___ TILAUKSEN MAKSAJA / VANHAT OSOITETIETONI Asiakasnumero Etu ja sukunimi Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti LAHJATILAUKSEN SAAJA / UUDET OSOITETIETONI Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Tilaustunnus AAV0024 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta E R K KI V OU T IL A I N E N / V M -A R K IS TO A R TO K OM UL AI N E N ENSI NUMEROSSA MARIA MIKLAS Finanssimies innostui omasta metsästä Suomenhevonen oli tukkisavotan ihmeveturi Tehokas talvi saha kaikkeen hakkuutyöhön Mikä käyttövoima autoon. 2023 Tilaus alkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja jatkuu kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaushintaan. AARREVISAN VASTAUKSET 1. 2. Mäyrä, karhu, supikoira ja koivuhiiri nukkuvat talviunta. Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun . Seuraava Aarre ilmestyy 27.2.2023 Aarre 1/2023. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointija asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun. 4. Dendrologiassa eli puulajitieteessä tutkitaan puuvartisia kasveja. seuraavasta numerosta . Kun lumikiteen päälle astuu, sakarat särkyvät ja syntyy narskuvaa ääntä. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. __ / __ / 20___ . 5. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki viestimedia.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). 6 kk 69 e . Hiihtovaelluksella LuoteisLapin erämaissa Sijoitusjohtaja Visa Kiviharju saa tyy dytystä nähdessään kättensä jäljet metsässään Lopen Mustajoella
RISTO ISOMÄKI Hyönteiskantojen romahdus pitää ottaa vakavasti ISOMÄKI Hyönteiset muodostavat lukuisien ravinto ketjujen perustan. Lukemattomat linnut, nisäkkäät, kalat, matelijat ja sammakkoeläimet ovat täysin riippuvaisia niistä. Lähes jokainen suomalainen olisi voinut tehdä saman havainnon, ja lukuisat meistä olivat tavallaan jo tehneetkin sen. Miksi myrkkyjen vaikutus meihin ihmisiin olisi täysin erilainen. Myös luonnontilaisten alueiden vähenemisen on täytynyt vaikuttaa asiaan. Eräistä Keski-Euroopan pienistä joista on mitattu niin korkeita pitoisuuksia, että niiden vettä voisi sellaisenaan käyttää hyönteismyrkkynä. Kun DDT ja muutamat muut hyönteismyrkyt kiellettiin teollisuusmaissa, ympäristöliike ajatteli, että ongelma oli hoidettu pois päiväjärjestyksestä. Saksalainen Krefeld-seura otti vuonna 2015 yhteyttä brittiläiseen hyönteistieteilijään Dave Goulsoniin. Olen itsekin yrittänyt miettiä, milloin olen viimeksi nähnyt jotakin vastaavaa. Hyönteisten määrän romahtaminen on huolestuttavaa, sillä hyönteiset ja muut niveljalkaiset muodostavat lukuisien ravintoketjujen perustan. Asia oli kuitenkin niin mahdoton ja järjenvastainen, ettei kukaan osannut suhtautua siihen vakavasti. Ilmiö viittaisi siihen, että hyönteiskantojen isoin romahdus on saattanut tapahtua jo ennen Krefeld-seuran tutkimuksia ilman että kukaan on huomannut mitään. Seuran keräämien tietojen perusteella vaikutti siltä, että hyönteisten määrä suojelualueilla oli pienentynyt 76 prosentilla vuosina 1989–2014. Se ei kuitenkaan voi olla hyönteisten joukkotuhon ainoa syy, sillä Krefeld-seuran havainnot tehtiin nimenomaan luonnonsuojelualueilla. Seura oli 1980-luvun lopulta lähtien pitänyt kirjaa loukkuihin lentäneiden hyönteisten määrästä Saksan kansallispuistoissa ja muissa suojelluissa metsissä. Kun muita hyönteisiä syövät lajit katoavat, yhden tuhohyönteisen massaesiintymien mahdollisuus kasvaa. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan ja tietokirjoistaan. Yleistyneet sään ääri-ilmiöt ovat ehkä alkaneet verottaa hyönteiskantoja. Goulson auttoi Krefeld-seuraa julkaisemaan aineistonsa. Esimerkiksi Puerto Ricon metsissä näyttäisi olevan 75–88 prosenttia vähemmän hyönteisiä kuin 1970-luvun puolivälissä. MARIA MIKLA S P ieni saksalainen hyönteisharrastajien yhdistys julkaisi kuusi vuotta sitten yhden kaikkien aikojen tärkeimmistä luonnontieteellisistä havainnoista. Aluksi juuri kukaan ei noteerannut tutkimustulosta, mutta sitten kaikkialta maailmasta alkoi tulla sitä tukevia raportteja. Saksalaiset hyönteisharrastajat eivät oikein ymmärtäneet, mitä heidän keräämänsä aineisto merkitsi. Niistä aiheutuu virallisen arvion mukaan vuosittain vain 20 000 kuolemantapausta, mutta onko tämä uskottava luku. Maailmassa sattuu myös noin 400 miljoonaa torjuntaaineiden ihmisille aiheuttamaa myrkytystä vuodessa. 74 Aarre 1/2023 VAKIOT. KUN ASIASTA ALETTIIN puhua, monet meistä muistivat, että ai niin, silloin kun minä olin lapsi ja nuori, autojen tuulilasit, lyhdyt ja etupuskurit piti aina välillä pestä puhtaaksi niihin liiskautuneista hyönteisistä. KYSE NÄYTTÄISI OLEVAN ennen kaikkea ympäristömyrkyistä eli asiasta, jonka yhdysvaltalainen biologi Rachel Carson nosti esille jo vuonna 1962 teoksessaan Hiljainen kevät. ASIALLA ON SUURI merkitys maa taloudelle pölyttäjien vähenemisen kautta, ja se lisää paradoksaalisesti myös metsiin kohdistuvien hyönteistuhojen riskiä. Sitten, kun myös neonikotinoidit kiellettiin EU:ssa ja USA:ssa, ajattelimme jälleen, että kaikki on kunnossa. Nopeiden vaikutuksien ohella hyönteismyrkyillä näyttää olevan myös lukuisia pikkuhiljaa kumuloituvia, hyönteisten hermostoa ja sisäelimiä vaurioittavia, hitaasti tappavia seurauksia. Supertehokkaita hyönteismyrkkyjä kulkeutuu eri tavoin myös suojelluille alueille. Teema unohtui, kunnes uusi, 7 000 kertaa aiempaa tappavampi myrkkyjen sukupolvi alkoi tuhota arvokkaiden pölyttäjien yhdyskuntia. Myrkkykielto oli kuitenkin niin täynnä erilaisia porsaanreikiä, että neonikotinoidien tai niitä muistuttavien aineiden käyttö on todellisuudessa jatkunut myös Euroopassa hyvin suuressa mittakaavassa. Mutta mistä hyönteiskantojen romahtaminen johtuu. Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s. Yhä uudet tiedot näyttivät vahvistavan, että hyönteisten yhteenlaskettu biomassa maapallolla oli todella romahtanut
Tule mukaan: www.mmsaatio.fi/lahjoita Nostetaan yhdessä METSÄSSÄ TEHTÄVÄ HYVÄ TYÖ NÄKYVÄKSI