16 PUUNKORJUU Harvennus pienellä koneella s. 28 Sukutilan isäntä Jouni Ylätalo opettaa koneellista puunkorjuuta Ähtärissä ja vaalii omia metsiään Multialla, s. 58 metsä juuret puu luonto hyvinvointi oma talous hyvät neuvot Päätä itse puukaupan ehdot s. 22 14,40 € 1 | 2024 aarrelehti.fi Lähiluonnon ihmeitä s. 62 AR-20240129-503523-_5907913.indd 1 AR-20240129-503523-_5907913.indd 1 16.1.2024 12.09.26 16.1.2024 12.09.26. Ruuvaojan sotakorvaussavotan kämppä oli tupaten täynnä miehiä. 52 Vinkit metsäverotuksen optimointiin s. s
Myös metsäverokurssit ja webinaarit ovat tähän aikaan vuodesta suosittuja. 3 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503525-_5907300.indd 3 AR-20240129-503525-_5907300.indd 3 16.1.2024 8.13.52 16.1.2024 8.13.52. Laskemisessa auttaa työkalu, ja ?tunnuksella mer kityt lisävihjeet löytyvät loogisista kohdista. Osa luvuista on nettilomakkeel la valmiina. Sitten olemme me vähemmän säntilliset, joiden helmikuun lopun perinneleikkinä on penkoa laskupinoja, työvaatteiden taskuja ja auton hanskalokeroa. Mitä metsässäni tehdään tänä vuon na. METSÄVEROILMOITUSTA EI ole pakko täyttää itse. Kun laittaa vuoden mittaan metsään liittyviä laskuja ja kuitteja talteen ja pitää ajopäiväkirjaa metsä veroilmoitusta varten, siitä on se hyöty, että oma metsä pysyy mielessä. Ruutukaappauksina verkkolomaketta on hiukan vaikeampi hahmottaa kuin kaksisivuista paperilomaketta, mutta itse täyt täminen on netissä helpompaa. Toimistoilla on totuttu kenkälaatikkoa kan niskeleviin asiakkaisiin; joskus kyse on vuosi kymmenien yhteistyöstä saman metsätilan kans sa. Entä milloin olisi sopiva aika siirtää valtaa, vastuuta ja metsänhoidon iloa eteenpäin, uudelle sukupolvelle. Eteen ja taaksepäin on helppo siirtyä ja jatkaa tarvittaessa seuraavana päivänä. Säntillinen metsänomistaja voi aloittaa sähköisen veroilmoi tuksen täyttämisen vaikka jo tammikuun alkupuolella. Viimeinen kuitti löytyy leivinuunin päältä. Yritämme turhaan tihrustaa lämmön haalistamaa loppu summaa. Sen tekeminen metsän omistajan puolesta tai kanssa on yksi metsänhoitoyhdistysten alkuvuoden halutuimmista palvelumuodoista. Kun alkuvuonna täyttää tai teettää veroilmoi tuksen, voi samalla siirtää katseen tulevaisuu teen. Otimme lusikan kauniiseen käteen samaan aikaan kuin valtaosa metsän omistajista. Viimeinen kuitti löytyy leivin uunin päältä, jonne joku on sen syksyllä hetkeksi kädestään laskenut auton avaimien kans sa. 1961) on ollut metsänomistaja yli 50 vuotta. Esimerkiksi Aarteen tilausmaksu on metsänomistajalle vähennyskelpoinen meno. Suosittelen kyllä käyt tämään vuosittain hyväksi kaikki mahdolliset vähennykset. Koronakin osaltaan vauhditti metsävero ilmoitusten siirtymistä nettiin. Metsäveroilmoitusta ei ole pakko jättää, jos mi tään ilmoitettavaa ei ole. Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. MARIA MIKLAS Lähetä palautetta pääkirjoituksesta tai lehden muista kirjoituksista osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi Kenkälaatikollinen kuitteja ja katse tulevaisuuteen PÄÄKIRJOITUS V uoden ensimmäisessä numerossa Aarre opastaa lukijoitaan metsäveroilmoituksen kiemuroihin. Tammikuusta 2021 alkaen juttumme esimerkkivero ilmoitus on täytetty verottajan Omaveropalvelussa, ei enää paperiselle 2Clomakkeelle
Myös mainoksia. Ne kuljettavat lukijan toiseen maailmaan. Aikakausmedioihin uppoudutaan. Lisätietoja aikkarimainonnasta: aikakausmedia.fi/sinaoletsiella AR-20240129-503527-_5907301.indd 5 AR-20240129-503527-_5907301.indd 5 16.1.2024 8.13.52 16.1.2024 8.13.52. Sinä olet siellä. Niitä luetaan keskittyneesti ja usein
14 AJANKOHTAISET AARTEET Kuukauden luontokuvassa metsäpeura ja metsänimisissä Maritta Lintunen. MARI IKONEN MARIA MIKLAS HANNE MANELIUS KANNEN KUVA HANNE MANELIUS METSÄ 3 KENKÄLAATIKOLLINEN KUITTEJA JA KATSE TULEVAISUUTEEN 8 METSÄ NYT Lumi lisää tuhoriskejä ja muita uutisia. 16 SUKUTILAN ISÄNTÄ 1500-luvulla perustettua sukutilaa isännöivä Jouni Ylätalo suosii metsissään sekapuustoisuutta. 22 PIENELLÄ KONEELLA Pienellä metsäkoneella puuta korjaavalla Pekka Paanasella riittää savottaa enemmän kuin mihin yksi mies ennättää. Kirjailija Kirsti Manninen alias Enni Mustonen pyörittää kesäisin Frugårdin kartanon vanhassa päärakennuksessa kahvilaa lastenlastensa kanssa. Viitasaarelainen Pekka Paananen korjaa puuta alle 10-tonnisella SampoRosenlewillä. 34 MENOT KANNATTAA AINA ILMOITTAA Jos metsätaloudesta ei verovuonna ole tuloja, menoista kertyvä alijäämä hyvitetään SISÄLTÖ 6 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503528-_5907936.indd 6 AR-20240129-503528-_5907936.indd 6 16.1.2024 12.19.15 16.1.2024 12.19.15. 1 2024 lukuvinkki! 10 60 22 Lindströmin riistamurekkeeseen laitetaan yhtä paljon punajuurta ja riistajauhelihaa. 30 MONENLAISTA PUUKAUPPAA Ilmoita verottajalle puunmyyntitulot, metsätalouden tuet ja vakuutuskorvaukset. 27 SYYT, JOIDEN VUOKSI METSIEN SUOJELUA OLISI LISÄTTÄVÄ Suomalainen metsäluonto ei ole romahtamassa tai lähenemässä keikahduspistettä, kirjoittaa Petri Kortejärvi. 20 KOIVULLA KYSYNTÄÄ Koivukuidun kantohinta on noussut kahdessa vuodessa liki 50 prosenttia ja koivutukin hinta kolmanneksen. 28 METSÄVEROT MINIMIIN Veroilmoituslomakkeiden täyttämiseen kannattaa paneutua huolellisesti. 10 TOIMEEN TARTTUJAT Enni Mustosen romaaneiden keskiössä on toimelias ja oma-aloitteinen suomalais nainen
Aarre kokeilu Kuvan 21vuotias Sauli Kaisa matti on nyt 105-vuotias sotaveteraani. HYVINVOINTI 60 UUNIN LÄMMÖSTÄ Sydäntalvella maistuvat kas viksista ja riistasta valmiste tut murekkeet ja laatikot. Parhaita tekstejä aletaan julkaista jo Aarteen seuraavassa numerossa (AR 2/24), ja samalla kerromme palkintojen arvonnan voittajat. SA U LI K A IS A M A TI N KO TI A LB U M I 7 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503528-_5907936.indd 7 AR-20240129-503528-_5907936.indd 7 16.1.2024 12.19.18 16.1.2024 12.19.18. KIITOS KIRJOITUKSISTA Aarteen uusimpaan, Metsän parhaat aarteet -nimiseen kirjoituskilpailuun saapui määräaikaan mennessä yhteensä nelisenkymmentä sähköpostilla ja postitse lähetettyä kirjoitusta. 46 KAHVI KUUMANA Aarre vertaili ja mittasi, kuinka hyvin terästermos pullot pitävät juoman lämpimänä. 52 RISTO JUSSILA 46 metsänomistajan muussa verotuksessa. PUU 56 LUMOAVA LASTUKRANSSI Askartele kestokranssi käsi höylällä höyläämistäsi las tuista ja muista koristeista. OMA TALOUS 62 OMAT TOIVEET ESIIN Kun puukaupasta sovit taessa metsänomistaja tuo esiin omat tavoitteensa ja toiveensa, säästytään myö hemmiltä harmeilta. 40 ALVIT HYÖDYKSI Arvonlisäveroilmoitus pitää muistaa tehdä oma toimisesti. VAKIOT 43 LUKIJAKYSELY 55 RISTIKKO 65 ENSI NUMEROSSA 66 VETYTALOUS EI VOI HAASTAA PUUPOHJAISTA BIOTALOUTTA Vetytaloudelle voi löytyä paikkansa ilmastonmuutok sen torjunnassa, mutta se ei ole ihmelääke, kirjoittaa Risto Isomäki. kevättä kohden! Metsätöiden lomassa evästauolla maistuu kuuma kahvi. Saalis on jälleen kerran laadukas ja mielenkiintoinen. LUONTO 58 METSÄN MUISTI Pähkinähakilla on poik keuksellinen taito muistaa kaikki reviirinsä pähkinä pensaat ja kätköt. Aarre kokeili termospullojen lämmönpitävyyttä. 44 ”METSÄNOMISTAJAN ARVOT EDELLÄ” Metsänhoitoyhdistys ten Palvelu MHYP Oy:n uusi toimitusjohtaja Harri Huupponen odottaa tästä vuodesta erittäin hyvää puukauppavuotta. JUURET 52 SAULIN SAVOTAT 105vuotias sotaveteraani Sauli Kaisamatti pestattiin ensimmäiselle hevos savotalleen 14vuotiaana vuonna 1932
Kampanjassa myös jaetaan vinkkejä kalansaaliin perkaamiseen. Jos hoidettavan jakson puuston keskipituus on yli 3 mutta alle 8 metriä, kohteelle saa jäädä enintään 2 500 runkoa hehtaaria kohden. Lumi lisää tuhoriskejä 8 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503531-_5907344.indd 8 AR-20240129-503531-_5907344.indd 8 16.1.2024 8.29.14 16.1.2024 8.29.14. Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2022 lumituhojen osuus Lapissa oli 20 prosenttia maakunnan metsämaan pinta-alasta. Männiköt herkimpiä Lannoituksellakin on vaikutusta. Niissä kannattaa pitää muutaman vuoden väli, ja ensiharvennus pitäisi tehdä tarpeeksi maltillisena, erityisesti jos puusto on siihen asti ollut ylitiheä”, Päätalo neuvoo. Alle kolmemetrisiin taimikoihin ei saa jäädä kasvua haittaavaa etukasvuista lehtipuustoa. Työt voi aloittaa heti. Lumituhojen tarkastaminen kannattaa tehdä vasta keväällä, sillä tykkylumen peittämien puiden keskellä ei välttämättä ole turvallista liikkua. Ohut puu, jonka juuret eivät ole kunnolla ankkuroituneet maahan, ei kestä lumen painoa samalla tavoin kuin paksu. Havupuuvaltaisissa metsissä se saa olla enintään 12 metriä ja lehtipuuvaltaisissa metsissä enintään 15 metriä. Kampanjassa esitellään erilaisia kalastuksen muotoja ja tehdään tutuksi kalastusta ympärivuotisena harrastuksena. ”Siinä metsänhoidon suositukset ovat hyvä ohjenuora.” Laki velvoittaa korjaamaan vahingoittuneen puuston metsästä, jos sen määrä ylittää laissa määritellyn kuutiometrirajan. Silloin lumi pystyy kiinnittymään ja jäätymään puihin”, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Marja-Leena Päätalo. Lumituhot aiheuttavat taloudellisia tappioita ja saattavat altistaa metsää myös hyönteisja sienituhoille. ”Jos ylitiheään metsään tehdään voimakas ensiharvennus tai ylipäänsä harvennus, se lisää jäljelle jääneiden, ohuiden puiden alttiutta lumituhoille.” Metsäpinta-alalla mitattuna lumi on merkittävin metsätuhojen aiheuttaja Suomessa. Riskialttiita ovat myös ylitiheinä kasvavat metsät. Haasteena ovat kuitenkin muun muassa puutteelliset kalankäsittelytaidot. Kun lunta tulee paljon, puut ovat vaarassa vaurioitua”, Päätalo sanoo. ”Ylitiheässä metsässä puut ovat solakoita ja niiden oksat ja latvukset heikkoja ja epäsymmetrisiä. Valtion kalastonhoitomaksu on tänä vuonna pakollinen kaikille 18–69-vuotiaille kalastajille, jotka kalastavat muuten kuin pilkillä, ongella tai silakkalitkalla. Parasta ehkäisyä on Päätalon mielestä se, että metsänhoitotoimet tehdään ajallaan. ”Lumituhojen riski on suurimmillaan, kun lunta sataa runsaasti, 40–60 senttiä, lyhyen ajan sisällä ja lämpötila on nollan tienoilla. Kotimaisesta luonnonkalasta 75 prosenttia on itse pyydettyä, ja neljä viidestä suomalaisesta haluaisi syödä kalaa enemmän. Se toisaalta herkästi taipuu lumikuorman alla.” Lumivahinkoja on hankala estää. Ohut puu ei kestä lumen painoa. Sitä, syntyykö tänä vuonna paljon lumivahinkoja, on vielä vaikea ennustaa. Koivuun taas ei kerry niin paljoa lunta lehdettömyyden vuoksi. ”Lumituhoriski kasvaa entisestään, jos lannoitus ja harvennus tehdään samaan aikaan. Kuusen rakenne on lumituhojen kannalta edullisempi. Lisää lähikalaa Marttaliiton ja Suomen Vapaaajankalastajien yhteinen Kalasta ympäri vuoden -kampanja kannustaa kaikkia suomalaisia kalastusharrastuksen pariin ja käyttämään monipuolisesti kotimaista kalaa. Tätä pidempiin kohteisiin saa jäädä enintään 1 300 runkoa hehtaaria kohden, kun pääpuulaji on lehtipuu, ja enintään 1 500 runkoa, kun pääpuulaji on havupuu. Altteimpia lumivaurioille ovat pitkään ylitiheänä kasvaneet, juuri harvennetut männiköt. Lumivahinkoja syntyy, kun lunta sataa runsaasti lyhyen ajan sisällä suhteellisen tyynellä säällä. Se kiihdyttää puun oksiston ja latvuksen kasvua, kun taas rungon läpimitta ja juuret kasvavat ”jälkijunassa”, hitaammin. JOHANNES WIEHN METSÄ NYT T alvi alkoi Suomessa aikaisin, ja tammikuun puolessavälissä lunta oli kautta maan ja paikoin runsaasti. ”Puiden tai vähintään oksien katkeamisia alkaa tapahtua, kun lunta on puun latvuksessa noin 20–60 kiloa neliömetriä kohden.” Lumituhojen riski on suurin Pohjoisja Itä-Suomessa. ”Tykkylumialueiden kynttiläkuuset kestävät isojakin lumikuormia, koska niiden kapeat latvukset tukeutuvat maahan asti. Metkatukien haku aukeaa 1.3.2024. Raskas lumi tekee vahinkoja kaatamalla, katkomalla ja taivuttelemalla puita. Tutkimusten mukaan keskimääräistä suurempi riski tuhoille on yli 200 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevilla tykkylumialueilla. Teksti ANNE SOININEN ja MARI IKONEN | Kuva VM-ARKISTO Metkan ehtoja Taimikon ja nuoren metsän hoitotyöhön voi saada Metkatukea 200 euroa hehtaaria kohden. Jos samassa yhteydessä kerätään pienpuuta, tuki nousee 300 euroon. Tavoitteena on, että edullista ja terveellistä lähikalaa, esimerkiksi haukea ja särkikaloja, käytettäisiin ruokana aiempaa enemmän. Hoidetun kohteen puun keskipituuden tulee olla vähintään 0,7 metriä. Kuolleet pystyja maapuut pitää jättää keräämättä
MT Metsä on metsäomaisuutesi asiantuntija verkossa! Tutustu metsänomistajan ja luonnossa liikkujan tärkeimpiin uutisiin, analyyseihin ja artikkeleihin, jotka auttavat sinua arvioimaan metsäsi taloudellista arvoa ja edistämään sen hyvinvointia. MT Metsä tarjoaa päivittäisen lukupaketin sinun ja metsäsi tueksi, rikastettuna Aarre-lehden syvällisillä verkkojutuilla ja Koneviestin ajankohtaisilla metsäteemoilla viikoittain. Uutta metsää joka päivä Tarjous on voimassa 30.4.2024 asti ja koskee vain uusia tilauksia. jakso (norm. MT Metsän löydät helposti osoitteesta MT.FI/metsa ja Maaseudun Tulevaisuuden mobiilisovelluksesta. 11,20 €/kk) 9 €/kk 30 AR-20240129-503530-_5907345.indd 9 AR-20240129-503530-_5907345.indd 9 16.1.2024 8.29.04 16.1.2024 8.29.04. Tietosuojalausekkeen, tilausehdot sekä asiakaspalvelun yhteystiedot löydät osoitteesta viestimedia.fi Tilaa MT Metsä osoitteesta MT.FI/etutilaus tai oheisella QR-koodilla MT Metsä Digi etuhintaan Aarteen tilaajalle! Kestotilauksen 1
HENKILÖ Kirsti Manninen Ikä. Filosofian toh tori, opiskellut Helsingin yli opistossa kotimaista kirjal lisuutta, Suomen historiaa, suomen kieltä, kasvatusoppia ja tiedotus oppia Ammatti. Oman kodin tupa, jossa on kauniit, kirveellä veistetyt 1700luvun hirsiseinät 10 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503532-_5907383.indd 10 AR-20240129-503532-_5907383.indd 10 16.1.2024 9.00.13 16.1.2024 9.00.13. Museo kahvilan pyörittäminen, leikkiminen, nukkekodit ja pienois maailmat, kylä toiminta Lempipaikka. Kuka. Puoliso, kuusi lasta joista yksi bonuslapsi, 22 lastenlasta Koulutus. Yli toistasataa omalla nimellä ja kirjoittaja nimellä julkaistua teosta Tekeillä. Varpulan pientila Mäntsälän Jokelanseudulla Perhe. Etelä-Pohjanmaalla lapsuutensa viettänyt Kirsti Manninen on aikuisiällä juurtunut Mäntsälän historiallisiin kartanomaisemiin. 71 Koti. Historiallinen romaani Kartanonrouva sekä lasten tietokirja Muutosten maa yhdessä työryhmän kanssa Harrastukset. Kirjailija ja käsikirjoittaja Julkaisut
Vahvasti Mäntsälään juurtunut kirjailija ammentaa inspiraationsa kotiseudultaan. TOIMEEN TARTTUJAT Kirsti Mannisen alias Enni Mustosen romaaneiden keskiössä ovat suomalaisten naisten tarinat. Teksti ANNE SOININEN | Kuvat MARIA MIKLAS 11 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503532-_5907383.indd 11 AR-20240129-503532-_5907383.indd 11 16.1.2024 9.00.17 16.1.2024 9.00.17. Kirsti Mannisen ensimmäinen Enni Mustosen nimellä julkaistu romaani ilmestyi 40 vuotta sitten
Kartanon museokahvilan pöydässä istuu Kirsti Manninen, kirjailija, käsikirjoittaja ja tutkija, joka tunnetaan myös kirjailija nimellään Enni Mustonen. Suurin osa Mannisen muustakin elämästä liittyy kartanon lähiympäristöön. HENKILÖ ”Omat tarinani vievät minut mukanaan. Kesäisin Nordenskiöldmuseona toimiva Frugårdin kartano Mäntsälässä on Manni sen elämän solmukohta. Yhtenä tärkeimmistä teoksistaan Manni nen pitää Mäntsälän pitäjänhistoriaa, jonka kirjoittamiseen hän sai osallistua 25vuoti aana tutkijana. Historia näyttää aivan erilai selta ihmisten arjessa kuin vallanpitäjien ja isojen päätösten tasolla.” Tällöin Manninen sai käsiinsä myös Fru gårdin kartanon arkiston ja paksun mapil lisen Nordenskiöldsuvun kirjeenvaihtoa. Pitäjänhistorioitsija Kirsti Manninen on kirjoittanut pitkälti toistasataa teosta: naistenviihdettä, las ten ja nuortenkirjoja, tietokirjoja, yritys historiikkeja, historiallisia dekkareita ja paikallishistoriallisia teoksia. Puhtaanvalkoisesta mai semasta piirtyvät esiin pihapiiriä reunustavat punamultaiset rakennuk set: päärakennus, vanha päärakennus ja kaksi au makattoista ulkorakennusta. Sen ympäristössä asuu paljon Mannisen sukua, muun muassa neljä hänen lapsistaan perheineen. Se on myös paikka, jossa Manninen pyörittää kesäisin kirjasarjan päähenkilön mukaan nimettyä museokahvila Hedda Nooraa. Nordenskiöldin isoäidin. ”Silloin pääsin erilaisten asiakirjojen ja kartanoiden arkistojen kautta tarkastele maan historiaa tavallisten ihmisten, myös naisten ja lasten, näkökulmasta. ”Sukulai suus auttaa yhteistyössä." A likartanon eli Fru gårdin piha lepää paksun, peh meän lumipeitteen alla. Ne olivat kuin hyvän kirjoittajan Face bookpäivityksiä, joita hän kirjoitti töidensä lomassa.” Nyt, 45 vuotta myöhemmin, nuo kirjeet ja muu Frugårdaineisto ovat löytäneet tiensä Enni Mustosen kirjasarjaan, Rouvan kartanon tarinoita nimiseen trilogiaan. Se oli silmiä avaavaa. Seuraava osa, Kar tanonrouva, tulee myyntiin huhtikuussa. Sen ensimmäinen osa, Kasvattitytär, ilmestyi viime keväänä. Ensinnäkin se on hänen uusimman kirjasarjansa tapahtumien keskipiste. Seitsemän kilometrin päässä Frugårdista on hänen ko tinsa, Varpulan tila. Pro gradu tutkielmassaan Manninen olisi halunnut tutkia suoma laisten naistenromaanien historiaa, mutta se ei hänen professorilleen Annamari Sarajakselle sopinut. Sieltä hän löysi Frugårdin kartanonrouvan Hedvig Eleonora Lilliehöökin, kuuluisan tutkimusmatkailijan A. Manninen on tehnyt käsi kirjoituksia myös tyttärensä Katrin ja veljensä Jussi Pekan kanssa. Kirjoissa seurataan Hedda Nooran elämää 1700–1800luvuilla Kustaa III:n sodan ja Suomen sodan aikoihin. Perheeni nau raa, kun saatan ruokapöy dässäkin olla ajatuksissani aivan toisella vuosisadalla.” 12 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503532-_5907383.indd 12 AR-20240129-503532-_5907383.indd 12 16.1.2024 9.00.20 16.1.2024 9.00.20. Lisäksi hän on ollut käsikirjoittajana useissa tvsarjoissa, kuten Vihreän kullan maa, Hovi mäki, Kotikatu ja Nyrkki. ”Ihastuin Hedda Nooran elävään, juu revan järkevään tapaan kirjoittaa kirjeitä. Näillä seuduilla Kirsti Manninen on inspi roitunut kirjoittamisesta ja historian tutki misesta jo lähes 50 vuoden ajan. E. Esikoisromaani viidessä päivässä Suomen historiaa ja kotimaista kirjalli suutta opiskelleen Mannisen romaaneissa historia ja naisten tarinat nivoutuvat luon tevasti yhteen
Vaikka heillä oli palvelusväkeä eikä kaikkea tarvinnut tehdä itse, he olivat kuitenkin vastuussa siitä, että hommat hoidetaan. Niin syntyi salanimi Enni Mustonen, jota Manninen on käyttänyt romaaneissaan siitä lähtien. Vain työnjako kotona on toisin kuin hänen romaaneissaan. Ja lumien sulettua jälleen Frugårdin kartanolle ja kahvila Hedda Nooralle, josta voi ammentaa innoitusta seuraavaan kirjaan. Saatan kirjoittaa yötä päivää. Naiset vastasivat arjen ylläpitämisestä, herrat puuhasivat mitä puuhasivat.” Sukupolvesta toiseen perinteisen suomalaisen naistenromaanin ydinsanoma on ollut selviytyminen, Manninen sanoo. ”Välillä on tiukkaa, työtai perhekuvio tekee onnettomaksi ja joutuu todella ponnistelemaan. Maitotytön (1984) kustannussopimuksen ansiosta myös rännilasku saatiin maksettua. Kustannusyhtiö ei halunnut tunnolleen sitä, että Mannisen tieteellinen ura tuhoutuisi naisten viihderomaanin takia. Kahvila Hedda Noora on omistettu entisajan naisille. Tarina elää päässäni vuorokauden ympäri ja tempaa minut täysin mukaansa.” Jatkuvasta kirjoittamisesta huolimatta aikaa tuntuu jäävän myös suvulle, rakkaille ihmisille ja kylätoiminnalle. Jos parhaansa mukaan yrittää tehdä oikein ja muuttaa asioita, vaikeuksistakin pystyy selviytymään. Puoliso Jarmo hoitaa huushollaamisen ja Kirsti kirjoittaa. Professorin puuskahduksesta huolimatta naisten viihdekirjallisuus jäi kiinnostamaan Mannista. Mieli on kuitenkin vapaa. Historiallisen romaanin kirjoittamiseen menee noin vuosi: kymmenen kuukautta pohjatyöhön ja tutkimukseen, 2–3 kuukautta itse kirjoittamiseen. Kunnes syksyllä 1982 ei ilmestynyt yhtäkään perinteistä suomalaista naistenromaania. Sitkeä suomalaisnainen Millainen sitten on tuo kotimaisten naistenromaanien sankaritar, suomalainen nainen. Viime kesänä siellä oli näyttely Nordenskiöld-suvun äideistä, tyttäristä ja miniöistä. Vaikka ajan saatossa elintaso on parantunut, tilalle on tullut uusia vaatimuksia ja rasitteita. 1970–80-luvuilla hän kirjoitti kymmenisen vuotta Helsingin Sanomiin kirja-arvosteluja suomalaisista naistenromaaneista. ”Hilja Valtonen, Anni Polva ja Aino Räsänen olivat lopettaneet, Kaari Utrio ja Laila Hietamies siirtyneet eri lajityyppeihin. ”Silloin päätin, että nyt kyllä teen sen perinteisen suomalaisen naistenromaanin. ”Kun kiinnostun jostain asiasta, kuten historian penkomisesta, haen tietoa väsymättömästi ja hyvin keskittyneesti. ”Hän heitti tutkimussuunnitelmani takaisin ja puuskahti, että triviaalista aiheesta syntyy triviaalia tutkimusta.” Gradu syntyi lopulta kansanrunouden tutkijan Matti Kuusen esseistä. ”Suomalaisen nykynaisen juuret ovat erämaahan raivattujen uudistilojen emännissä ja tyttärissä. Ainakin Enni Mustosen kirjoissa monesti työteliäs, reipas, oma-aloitteinen, oikeudenmukainen ja toisille naisille solidaarinen. Meillä ihanteena on ollut se, että naisen on tartuttava toimeen, olipa hän palvelusväkeä tai kartanonrouva.” Keskija Etelä-Euroopassa yläluokkaisten naisten tärkein tehtävä oli olla kaunis, mutta suomalaisilla maalaiskartanoiden emännillä ei sellaiseen ollut aikaa. ”Nauran aina, että Kirsti tekee tutkimustyön, koska hänellä on siihen koulutus, ja sen jälkeen päästetään Enni irti Kirstin luomaan maailmaan kertomaan tarinaa.” Nopeaan kirjoittamistahtiin ja tuotteliaisuuteen ovat Mannisen mukaan vaikuttaneet pari olennaista seikkaa: 15-vuotiaana sveitsiläisessä sisäoppilaitoksessa opittu täydellinen konekirjoitustaito sekä add-tyyppinen ilmiömäinen keskittymiskyky. Olin todella huolissani siitä, että vahva kotimainen traditio uhkaa näivettyä.” Seuraavana kesänä kävi ilmi, että Mannisen silloinen puoliso Pekka oli piilotellut pöytälaatikossaan nykyrahassa mitattuna noin 7 000 euron arvoista laskua, joka liittyi huonolaatuisiksi osoittautuneisiin kattoränneihin. 13 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503532-_5907383.indd 13 AR-20240129-503532-_5907383.indd 13 16.1.2024 9.00.22 16.1.2024 9.00.22. Lapsiperheelle se oli valtava summa. Loppujen lopuksi elämä kantaa.” Kirsti tutkii, Enni kirjoittaa Toimeliaisuutta, aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta Kirsti Manninen toteuttaa myös omassa elämässään. Viidessä päivässä kirjoitin esikoisromaanini käsikirjoituksen ja vein sen Otavalle.” Otavalta ehdotettiin, että kirja julkaistaisiin salanimellä. Väitöskirjansa Kirsti Manninen teki Ylioppilaslehden pakinoista. Naisten romaanin ydinsanoma on ollut selviytyminen. ”Esimerkiksi Hedda Noora käytännössä pyöritti yksinhuoltajana Frugårdin kartanoa, kun aviomies oli linnoitusupseerina Viaporissa
PAUL STEVENS LISÄTIETOJA finnpaul.myportfolio.com/my-photography instagram.com/finnpaulphoto/ facebook.com/finnpaulphoto 14 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503538-_5907367.indd 14 AR-20240129-503538-_5907367.indd 14 16.1.2024 8.42.17 16.1.2024 8.42.17. Tarkistin valotuksen ja ylivalotin yhdellä arvolla saadakseni lumen valkoiseksi eikä harmaaksi. Asetin tarkennuspisteen peuran silmään jättäen tilaa vasemmalle, jonne peura oli matkalla. Kameraani olin kiinnittänyt 400 mm:n objektiivin ja 1,4x:n telejatkeen, mikä antoi 560 mm:n polttovälin. Kaksi metsäpeuraa käveleskeli minua kohti pienessä painaumassa. Peura huomasi kameran liikkeen, katsoi tarkemmin, kääntyi ympäri ja laskeutui hitaasti rinnettä poispäin. AJANKOHTAISET AARTEET Koonneet ANNE SOININEN ja MARI IKONEN Herkkä metsäpeura M etsäpeura on kiehtonut minua pitkään, joten viime helmikuussa päätin viettää päivän eteläkainuulaisessa metsässä etsimässä niitä. Ennen retkeäni tutustuin metsäpeuran ekologiaan. (Lähde: Suomen metsäkeskus) Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuuteen sisältyvät sekä yhden eliöyhteisön lajiston monimuotoisuus että laajempien alueiden erilaisten eliöyhteisöjen kirjo. Sitten huomasin liikettä. Etummainen peura nousi rinteelle kevyessä lumisateessa noin 12 metrin päähän ja jäi sopivasti kahden männyn väliin. Kuvaan luontoa monipuolisesti, myös maisemia, kasveja sekä yötaivasta. Biodiversiteettiä voi mitata indikaattorilajien avulla ja useilla muilla tavoilla. Laskin hitaasti kuksani ja puoliksi syödyn patukan. Opin, kuinka herkkä eläin metsäpeura on. ”Äärimmäiset painot on nähty, niiden pariin ei ole paloa. Eläimistä olen kuvannut muun muassa liito-oravaa ja koskikaraa. Peruskuntoa parannetaan raivaamalla ja metsurin töillä.” Keihäänheittäjä Antti Ruuskanen vaihtoi pari vuotta sitten kuntosalit metsäalan moniyrittämiseen (Yrittäjä 6/2023) ”Isältä olisi voinut saada tietoa enemmänkin. Nostin kamerani varovasti ja hitaasti. Pitkän päivän päätteeksi palasin paikalle, jossa olin aamulla kuvannut peuratokan. Lähikohtaaminen kesti vain hetken, mutta se oli hieno kokemus. Kyllä hän yritti jo silloin, kun olin teiniikäinen, mutta elämässä oli aina ajankohtaisempia asioita.” Tamperelainen tutkijatohtori ja etämetsänomistaja Mari Pienimäki, jolle vanhemmat lahjoittivat kaksi metsätilaa (HS Teema 5/2023) Metsä sana Sitaatit PAUL STEVENS Kuukauden luontokuva 42 Kemera-tukea käytettiin viime vuonna 42 miljoonaa euroa metsien ja suometsien hoitoon, metsäteihin ja terveyslannoituksiin. Aamulla lähdin kävelemään lumikengillä uudessa lumipuvussani. Kamera lepäsi vierelläni valmiina. Istuin alas puuta vasten, kaadoin kahvia kuksaan, avasin retkipatukan. Elinvoimainenkin laji saattaa olla paikallisesti uhanalainen. Minun kunto salini on metsässä
Anne Hakulinen – Olga Veselovskaya: Lapsen oma retki kasvien salaisuuksiin (Minerva 2023) 2 351 KILOMETRIÄ Onni Kojo (1990–2020) patikoi vuonna 2019 vajaassa neljässä kuukaudessa Hangosta Hämeen, itärajan ja Kilpisjärven kautta Jäämeren rantaan. Kuvaajien omakohtaiset, kiehtovat kertomukset ja havainnot saavat lukijan tuntemaan, että hän itsekin olisi mukana pöllöjä tiirailemassa. ”Kesäisin idän vaaramaisemiin, syksyisin pohjoiseen, vaikkapa Norjan vuonoille.” Oletko aikainen lintu vai yölintu. 2 Mikä on pinta-alaltaan Suomen suurin kansallispuisto. Maritta Lintunen harrastaa lenkkeilyä ja luonnon tarkkailua. ”Kun huomaan epäoikeudenmukaisuutta, välinpitämättömyyttä ja heikomman sortoa.” Miltä maailma näyttää lintuperspektiivistä. Samalla lukijakin saa kerrata tietojaan ja oppia myös paljon uutta eri kasveista, niiden tuntomerkeistä ja ominaisuuksista. Kesäisin vietän aikaa torpalla, jossa seuraan kasvien ja perhosten elämää.” 15 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503538-_5907367.indd 15 AR-20240129-503538-_5907367.indd 15 16.1.2024 8.42.19 16.1.2024 8.42.19. Ystävät kokosivat hänen muistiinpanonsa ja valokuvansa viime vuoden kiinnostavimmaksi ja samalla katkeransuloiseksi vaelluskirjaksi. ”Hiukan pohdiskeleva, hiukan runollinen ja toivottavasti myös hauska!” LISÄTIETOJA Hämeenlinnalainen kirjailija Maritta Lintunen on koulutukseltaan musiikin maisteri ja laulunopettaja. 4 Millä nimellä kutsutaan uhanalaisten eliölajien listaa. HEIKKI WILLAMO 5 Mikä on kuvassa näkyvä Suomen suurin varislintu. Aina en onnistu.” Milloin höyhenesi pörhistyvät. 3 Mikä komea nisäkäs on Suomen kansalliseläin. ”Se hetki, kun löydän tekstiini oikean kielen, rytmin ja sävyn. PÖLLÖJEN JOUKOSSA Suomessa pesii kymmenen pöllö lajia, jotka esitellään kirjassa upein kuvin ja tekstein. ”Rauhattomalta ja välillä täydeltä hulluudelta. Siellä mieli rauhoittuu, ajatus lentää ja aistit kirkastuvat.” Mikä saa sinut laulamaan. Kuusi kiperää kysymystä Aarrevisan vastaukset ovat sivulla 65. Alasaarela, Hohtola & Pelto mäki: Pöllöt – Metsiemme hiljaiset saalistajat (Docendo 2023) LÖYTÖRETKILLÄ Biologin ja kuvataiteilijan tieto kirja Oonan ja Onnin löytöretkistä sopii yli viisivuotiaiden iltasatukirjaksi, koska tekstejä voi lukea vaikka aukeama kerrallaan. Siihen tarvitsen hiljaisuutta ja uppoutumista.” Minne haluaisit lentää. Lintusen romaani Sata auringonkiertoa sai joulukuussa 2023 Savonia-kirjallisuuspalkinnon. ”Olen nojatuolipuutarhuri. 6 Mitä tarkoittaa PEFC. ”Ylä-Karjalan vaaroilla, ikivanhan torpan pihapiirissä. ”Aikainen. Työpäivä alkaa hyvin, jos herään klo 6, juon kahvin ja alan kirjoittaa. Valtaa ei pitäisi luovuttaa ihmisille, jotka eivät osaa sitä käyttää muiden parhaaksi.” Millainen kirja Lintusesta syntyisi. Anu Nylund (toim.): Onnin matkassa (Karttakeskus 2023) 1 Minkä värisiä ovat syksyllä marjakuusen marjamaiset kävyt. Uudet kirjat Aarre visa Metsä nimiset MIKA WIST Maritta Lintunen KIRJAILIJA, 62 Missä on Lintusen pesä
Kiinnostus metsäalaan virisi peruskoulun työelämään tutustumisen yhteydessä. METSÄNOMISTAJA Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS 16 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503540-_5907384.indd 16 AR-20240129-503540-_5907384.indd 16 16.1.2024 9.00.17 16.1.2024 9.00.17. Jouni Ylätalo on maaja metsätalousalan yrittäjä ja koneellisen puunkorjuun opettaja. ”Metsä on minulle työ ja harrastuspaikka.” Suku tilan isäntä Jouni Ylätalo ryhtyi kotitilansa isännäksi 26-vuotiaana
Omana työnä hoituu usein myös puukauppaa edeltävä maastosuunnittelu. Metsän omistaja Ylätalo vastaa tilansa metsien hoidosta itse. Jouni Ylätalo Ikä: 33 Kotikunta: Multia Ammatti: Koulutus keskus Sedun koneellisen puunkorjuun opettaja, maa ja metsätalousyrittäjä Metsät: 152 hehtaaria Luottamustoimet: Metsänhoitoyhdistys Keski Suomen valtuuston jäsen vuodesta 2020 17 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503540-_5907384.indd 17 AR-20240129-503540-_5907384.indd 17 16.1.2024 9.00.20 16.1.2024 9.00.20
”Evolta meitä jäi tiivis ystäväporukka. Parhaillaan Jouni Ylä talo opiskelee Tampereen ammatti korkeakoulussa metsätalousinsinöö rin YAMKtutkintoa. ”Sekametsä on yhden puulajin metsää terveempi, elinvoimaisempi ja tuhonkestävämpi. Kuljettuaan viikon metsäneuvojan kannoilla hän oli varma asiastaan: hänkin hakeutuisi metsäalalle. Ja teinhän minä yhden avohakkuunkin, kun sattui tykkylumituho.” Puukaupat Ylätalo kilpailuttaa yleensä itse, mutta hän on tehnyt puukauppaa myös metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakaupan kautta. Ensin hän puntaroi sitä, jäisikö asumaan tilalle vai hoituisivatko metsäja peltotyöt muualta käsin. Olisi ollut jotenkin noloa, jos kukaan ei enää olisi asunut tilalla.” Ehkä alussa ilmassa oli jonkinlaista kipuilua sen suhteen, ollaanko tässä sitoutumassa alta kolmekymppisenä yhteen paikkaan, Ylätalo miettii. luokalla Jouni pääsi TET-harjoitteluun paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen. Kuljettajalle ei riitä, että hän tykkää ajaa puuta. Ikää heillä oli seitsemän ja yhdeksän vuotta, ja kaupat tehtiin pajunoksista. 3 Muista, että metsänomistajana sinä päätät, mitä teet omalla omaisuudellasi. Jounin vinkit 1 Tutustu metsääsi ja ole realistinen sen suhteen, mitä siellä voi tehdä. Herukkamaan vieressä kasvavan kuusikon takana kasvaa toistakymmentä tammea.” Hoitotyöt ja kilpailutukset Tilansa metsien hoidosta Jouni Ylätalo vastaa pitkälti itse. ”Ala on vaativa, ja sen arvostusta pitäisi nostaa. Totta kai kuusta pitää suosia niillä kohteilla, joille se on oikea puulaji, mutta rinnalle voidaan tuoda muitakin puulajeja.” Ylätalon tilan metsissä sekapuustoisuus pitää sisällään myös muita puulajeja kuin tutut koivun, kuusen ja männyn. En ole kovin aktiivinen juhlien järjestäjä. Peruskoulun 9. Valtaosa maista on rehevää mustikkatyypin kangasmaata, pienempi osa kuivahkoa ja lehtomaista kangasta. Kaverit sanovat, että ne kasvavat korkoa”, Ylätalo naurahtaa. Hän on tilan kymmenes isäntä. 4 Erilaiset mieli piteet ja tavoitteet metsissä ovat sovitettavissa yhteen. 2 Muista kilpailuttaa puukauppasi sekä vertailla tarjouksia keskenään. Tosin viime vuosina puutavaralajit ovat olleet toiset. Tuparit ja kolmekymppisetkin ovat vielä pitämättä. ”Myös tulevaisuudessa tarvitaan talousmetsiä, joten kannattaa jo nyt katsoa pitkälle sen sijaan, että tekee kuten aina ennenkin on tehty. Metsälehmusta hän on istuttanutkin sopiviin kohteisiin. ”Mutta enää ei ole. Viime talvena minusta tuli yhden opiskelukaverini lapsen kummi.” Valmistumisensa jälkeen Jouni Ylätalo työskenteli Jyväskylän Energialla polttoainehankinnassa sekä metsäalan opettajana Gradialla Jämsässä, kunnes vuonna 2018 Ähtärissä avautui koneellisen puunkorjuun opettajan paikka. Se on Jouni Ylätalon sukutila. Tilanne on poikkeuksellinen, sillä yleensä Ylätaloa ei keskellä päivää tavoittaisi sisältä kahvikupin äärestä. K aksi isäntää vertaili puukauppojaan Ylätalon riihen kulmalla 1990-luvun loppupuolella: ”Paljonkos kertyi puuta?” ”Jaa, senkö verran vaan.” ”Mulla kyllä paljon enemmän.” Isännät olivat Jouni Ylätalo ja tämän veli Tommi. ”Jos on jokin kiva pellonreunametsä, saatan tehdä moottorisahalla myös ensiharvennuksen. Jouni Ylätalo kertoo ohjanneensa viime vuosina metsiään sekapuustoisempaan suuntaan. Arkinen sukupolvenvaihdos Tie nousee vaivihkaa yhä ylemmäs, kunnes se päättyy maatilan pihaan. Viime vuosina alalle jäävien osuus on entisestään pienentynyt. Tiiliverhoillun päärakennuksen kanssa seisovat kulmittain vanha päärakennus ja kone halli. ”Kyllä minulta joskus kysytään, että oletko sä missään muualla kuin metsässä”, mies naurahtaa. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2016, kun Jouni Ylätalo oli 26-vuotias. METSÄNOMISTAJA 18 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503540-_5907384.indd 18 AR-20240129-503540-_5907384.indd 18 16.1.2024 9.00.23 16.1.2024 9.00.23. Esimerkiksi kukkivat puulajit, kuten raidat, pihlajat ja tuomet, Jouni säästää taimikonhoidossa mahdollisuuksien mukaan. ”Ei sitä sen kummemmin juhlittu. Vuonna 1564 perustettu Ylätalo on yksi Keski-Suomessa sijaitsevan Multian kunnan vanhimmista tiloista. Sen jälkeen hän jatkoi Hämeen ammattikorkeakoulun Evon yksikköön, josta hän valmistui metsätalousinsinööriksi. Hyvä kuski ymmärtää myös raivaussahan päälle.” Tavoitteena sekametsät Ylätalon tilaan kuuluu 152 hehtaaria metsää. ”Pappa istutti sotavuosina pihaan tammen taimia, ja nyt tammia on alkanut levitä luontaisesti. 5 Vaadi, että metsiäsi käsitellään hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti. ”Päätin jäädä. Omiin metsiini luon sekapuustoisuutta harvennusten kautta, ja osan uudistusaloista olen jo heti alkuun viljellyt useammalle puulajille.” Sekametsien kasvatus on samalla satsausta tulevaisuuteen. Raivaussahatöitä hän arvioi tekevänsä vuosittain 5–15 hehtaarilla. ”Ähtärissä on yrittäjämäinen työkulttuuri, joka viehättää minua ja jota yritän valaa myös opiskelijoihin.” Kun Ylätalo aikanaan opiskeli metsäkoneen kuljettajaksi, valmistuneista vain noin puolet jäi alalle töihin. Muuttuvien ilmasto-olosuhteiden vuoksi yksipuoliselle kuusen viljelylle on hyvä löytää vaihtoehtoja. Pakottamalla yhtä asiaa oikeana keinona ei ikinä päästä yhteisymmärrykseen. Isännäksi ryhtyminen ei nuorta miestä arveluttanut. Peltojen yli katse kantaa kauas horisonttiin. Hän haki ensin Sedun Ähtärin toimipisteeseen opiskelemaan metsäkoneen kuljettajaksi. Maisemat ovat komeat. Vuosi vuodelta olen ylpeämpi tästä hommasta.” Kiinnostus heräsi ysiluokalla Isäntä on kattanut kahvit tilan päärakennuksen olohuoneeseen, jonka ikkunoista avautuu näkymä lumen peittämille mustaherukkapelloille. Kiinnostus metsään heräsi varhain. 1990-luvun lopun puukauppaa on seurannut koko joukko muita
”Puukaupoissa katkonta on todella tärkeä asia, mutta tuntuu, että monelta unohtuu sen merkitys. ”Jos metsänomistaja ei tiedä, millainen hänen metsänsä on, hän joutuu puukauppaa tehdessään toimimaan ostajan varassa.” PEFC-sertifikaatin mukaan Kaikki Ylätalon tilan metsät ovat talouskäytössä. Etukäteen tehty maastosuunnittelu myös nopeuttaa ostajan työtä.” Vaikkei metsänomistaja suunnittelisi leimikkoa itse, hänellä tulisi olla tietty ymmärrys omista metsistään, Ylätalo katsoo. ”Niin sanotun virallisen suojelun piirissä ei ole mikään osa tilan maista, mutta olen ajatellut, että Sinerväjärven rannassa olevan mökin takametsään ei tarvitse koskea.” Tilan metsät on PEFCsertifioitu. Maltilliset, joita on suurin osa, ovat hiljaa.” Metsiä tulee käsitellä metsän hoidon suositusten mukaisesti, Ylätalo sanoo. Niin, että koneenkuljettaja ja metsänomistajat voivat yhdessä katsoa harvennusta ja todeta, että tuli tosi hyvä työjälki.” Ylätalon mukaan metsäkoneen kuljettajalla on oltava ymmärrys siitä, millaista on tasalaatuinen metsänhoito, ja häneltä on voitava edellyttää hyvää korjuujälkeä. Mahdollisen suojelupäätöksen isäntä tekee itse, oman harkintansa mukaan. ”Metsänomistajan ja koneenkuljettajan pitää voida yhdessä todeta, että tulipa hyvä korjuujälki.” 19 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503540-_5907384.indd 19 AR-20240129-503540-_5907384.indd 19 16.1.2024 9.00.26 16.1.2024 9.00.26. Jos en itse pidä työssäni huolta hyvästä korjuujäljestä, turvallisesta työskentelystä tai laadusta ylipäätään, työelämään siirtyvien korjuuammattilaisten tie on kivisempi.” Metsän omistajalla tulisi olla tietty ymmärrys omista metsistään. ”Itsehän minä parhaiten tiedän, mitä minun metsässäni on. ”Mielestäni metsiä tulisi aina käsitellä hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti eli laadukkaasti. Metsäalan ammattilaisena Ylätalo seuraa kiinnostuneena metsäkeskustelua. Ylätalo kuuluu KM Peltomarjat -osuuskuntaan, joka markkinoi jäsentensä herukat asiakkailleen. ”En ole FSC:tä vastaan, mutta minulle PEFC on riittävä.” Ylätalo uskoo, että mikäli hoitoja hakkuukohteet suunniteltaisiin nykyistä huolellisemmin, keskustelua sertifikaattien paremmuudesta käytäisiin vähemmän. ”Eniten äänessä ovat ääripäät. Toissa kesän avohakkuukohteesta yksi ostaja tarjosi todella hyvää kantohintaa, mutta tukkiprosentti jäi heillä 70 prosenttiin, kun se toisella ostajalla oli 90 prosenttia.” Usein Ylätalo tekee myös puukauppaa edeltävän maastosuunnittelun itse. Ylätalo on käynyt etukäteen polantamassa laanipaikan ja kokoojauran. ”Omassa työssäni puunkorjuun opettajana luon pohjaa sille, että opiskelijat pystyvät tähän. Vierailemme kuusikossa, johon on sovittu ensiharvennus. Mustaherukkaa kasvaa tilan mailla kymmenellä hehtaarilla
Määrä: 1000 m³, yksikköarvo: e/m³ 100 200 300 400 500 600 10 /2 3 9/ 23 8/ 23 7/ 23 6/ 23 5/ 23 4/ 23 3/ 23 2/ 23 1/ 23 12 /2 2 11 /2 2 10 /2 2 9/ 22 8/ 22 7/ 22 6/ 22 5/ 22 4/ 22 3/ 22 2/ 22 1/ 22 12 /2 1 11 /2 1 10 /2 1 9/ 21 8/ 21 7/ 21 6/ 21 5/ 21 4/ 21 3/ 21 2/ 21 1/ 21 Koivulla kysyntää Puun tuonnin loppuminen Venäjältä kiristi kilpailua erityisesti koivusta. Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan koivukuitupuun hinta rajalla oli alle 40 euroa. Graafissa ovat myös kuusija mäntytukin sekä kuusija mäntykuidun hintakäyrät. Sen jälkeen hinta on laskenut. Koivukuitu on ollut saman hintaista kuin havukuidut. Metsänomistajilla on nyt mahdollisuus lyödä rahoiksi koivukuidulla. 20 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503544-_5907439.indd 20 AR-20240129-503544-_5907439.indd 20 16.1.2024 9.10.12 16.1.2024 9.10.12. PUUMARKKINAT Teksti MARKKU PULKKINEN | Graafit AINO SAARIKIVI | Kuvat VM-ARKISTO Koivukuitupuun tuonti Suomeen Kolmen pääpuulajin kantohinnat vuonna 2023 LÄHTEET Luonnonvarakeskus, Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, Tulli LÄHDE Metsäteollisuus ry Yksikkö: e/m³ 10 20 30 40 50 60 70 80 52 /2 3 50 /2 3 48 /2 3 46 /2 3 44 /2 3 42 /2 3 40 /2 3 38 /2 3 36 /2 3 34 /2 3 32 /2 3 30 /2 3 28 /2 3 26 /2 3 24 /2 3 22 /2 3 20 /2 3 18 /2 3 16 /2 3 14 /2 3 12 /2 3 10 /2 3 8/ 23 6/ 23 4/ 23 2/ 23 Kuusitukki Mäntytukki Koivutukki Kuusikuitupuu Mäntykuitupuu Koivukuitupuu Määrä 1 000 m³ e/m³ Koivu myydään yleensä sekaleimikoista. Vuoden 2023 lopulla koivutukin hinta läheni havutukkien hintoja. Loppusyksyllä 2022 metsäyhtiöt maksoivat tuontikuidusta yli sata euroa
Metsäteollisuus ostaa koivutukkia hieman vajaat miljoona kuutiometriä ja koivukuitua reilut viisi miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Klapikauppiaat ovat joutuneet tänä talvena myymään eioota. Kysyjinä on ollut uusia asiakkaita kauempaakin, mikä kertoo koivupulasta”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Uusimaan johtaja Saija Peltola. Koivun osuus on Uudellamaalla luontaisestikin lisääntynyt tyvilahon ja muiden tuhojen myötä. Yhtä hintaa tuijottamalla iskee helposti sokeus”, Peltola varoittaa. K oivun kasvattamiseen takavuosina lyödyt pilkkakirveet kannattaa viimeistään nyt heittää syvälle kaivoon. Yhdestä kiintokuutiosta koivua tulee keskimäärin 2,5 irtoeli heittokuutiota klapeja. KIMMO KOTTA Janne Kiiliäinen ei näe taloudellisesti järkeväksi lähteä poimimaan yksittäisiä koivutukkeja havupuumetsiköistä, vaikka hinta olisikin metsänomistajan kannalta hyvä. 21 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503544-_5907439.indd 21 AR-20240129-503544-_5907439.indd 21 16.1.2024 9.10.13 16.1.2024 9.10.13. Hyvälaatuisesta koivutukista UPM käyttää vanerin tekoon 32 prosenttia, selluhakkeeksi 27 prosenttia ja polttohakkeeksi 41 prosenttia. ”Lehtipuuosuuden kasvattaminen vähentää myrskyja hyönteistuhoriskejä ja lisää metsän monimuotoisuutta. Koivukuidun kantohinta on noussut kahdessa vuodessa liki 50 prosenttia ja koivutukin hintakin kolmanneksen. ”Tarjouksissa ei kannata koskaan tuijottaa vain yhden puulajin hintaa, vaan pitää ottaa huomioon kaikkien puutavaralajien hinnat. Muille metsänomistajille sieltäkään ei riitä koivuntaimia tulevaksi kevääksi. Tulisijat ovat olleet ahkerassa käytössä. ”Hankimme koivun sen parhailta kasvualueilta Itä-, Keskija Etelä-Suomesta. Pääosa koivusta saadaan havupuu valtaisten hakkuiden yhteydessä. Katkonnassa eroja Uusimaa savimaineen ei ole Suomen parasta koivualuetta, mutta siitä huolimatta hyvin hoidettu koivikko varttuu eteläisen Suomen lämmössä tukkipuuksi nopeimmillaan 35 vuodessa. Kannattaa varmistaa, että katkonnassa ovat mukana lyhyemmätkin pituudet.” ”Valkoinen puu kelpaa” UPM Metsän yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen kertoo, että viime vuonna rakennusalan hiljeneminen vähensi koivuvanerin kysyntää selvästi. Koivuklapit arvossaan Kotitalouksien käyttämä polttopuu on noussut arvoonsa pörssisähkön hinnan puhkoessa pilviä. Koivun osuus kaikista ainespuuhakkuista on noin 15 prosenttia. ”Koivutukin tarve on hieman vähentynyt, ja siksi sen hintakin on laskusuunnassa. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että valkoinen puu kelpaa meille aina.” UPM Plywood valmistaa koivuvaneria Joensuun ja Savonlinnan tehtaillaan. Kiertoaikaansa nähden koivu on tällä hetkellä erittäin kilpailukyinen puulaji kuuseen ja mäntyyn nähden”, Peltola toteaa. UPM:n tavoitteena on hankkia tehtailleen 600 000 kuutiota koivutukkia vuodessa, mikä on noin puolet UPM:n hankkiman kuusivaneritukin määrästä. ”Ensi kevään koivuntaimet on jo myyty loppuun”, Peltola kertoo. ”Myös koivun katkonnassa on yhtiökohtaisia eroja, ja katkonta kannattaa katsoa tarjouksista tarkasti. ”Koivun hinnassa olisi nousuvaraa enemmänkin. Vanerin raaka-aineeksi koivua päästään hakkaamaan yleensä vasta 50 vuoden ikäisenä, mutta sekin on aikaisemmin kuin kuusen ensimmäinen kunnon tukkipuuhakkuu. Suomen omakotitalojen tulipesissä poltetaan vuosittain peräti 2,5 miljoonaa kiintokuutiometriä koivuklapeja. Koivutukin latvaläpimitalla on suurin vaikutus kokonaishintaan. Meitä kiinnostaa oksaton ja mutkaton rauduskoivu.” ”Pääosan koivutukista ja -kuidusta saamme havupuuvaltaisten hakkuiden yhteydessä. Koivua on saatavissa suomalaisista metsistä niukasti, eivätkä koivukuidun ja -tukin vuotuiset hakkuumäärät ole kasvaneet, vaikka kysyntää on. Suosittelen ottamaan koivun mukaan puulajivalikoimaan.” Taimien saatavuus rajoittaa kuitenkin istutuksia. Vanerin kysyntä on hänen mukaansa jatkunut maltillisena myös alkaneena vuonna. Kymmenen vuotta sitten koivuklapien kuluttajahinta oli 50 euroa irtokuutiolta, nyt keskimäärin 90 euroa. Metsänomistaja saa koivusta hyvän hinnan pilkkomalla sen klapeiksi. Koivuvaltaisia kuvioita meille tulee harvemmin tarjolle”, Kiiliäinen kertoo. Kun kysyntä on kova, puukauppatarjouksista löytyy isoja hintaeroja ostajien välillä. ”Jos intoa ja aikaa on hankintahakkuuseen, olemme kiinnostuneita koivusta myös hankintakaupalla.” Tulevaisuuden puulaji Saija Peltolaa ilahduttaa metsänomistajien koivua kohtaan virinnyt kiinnostus. ”Tänne kuusivaltaiselle alueelle kaivataan lisää sekametsiä. ”Kahden viime vuoden aikana on kysytty erityisesti koivukuitua. Koivu on tulevaisuuden puulaji yhtä lailla kuin kaikki muutkin kotimaiset puulajit.” Omille asiakkailleen UPM pystyy toimittamaan koivuntaimia Joroisten taimitarhaltaan. Myös koivutukkia on kysytty aikaisempaa enemmän. Myös UPM:n Kiiliäinen kannustaa koivun lisäämiseen
Tieto pienestä koneesta kulkee suusta suuhun, ja yhteydenottoja kiinnostuneilta metsänomistajilta tulee viikoittain. Pienellä koneella Viitasaarelainen Pekka Paananen korjaa puuta alle 10-tonnisella Sampo-Rosenlewillä. Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS 22 Aarre 1/2024 METSÄ 22 METSÄ AR-20240129-503546-_5907476.indd 22 AR-20240129-503546-_5907476.indd 22 16.1.2024 9.43.36 16.1.2024 9.43.36
Pienmetsäkoneen ulkoleveys on rengastuksesta ja teloista riippuen tyypil lisesti noin kaksi metriä tai kapeampi. Näin kapealla koneella voidaan toteuttaa niin sanottua ajouratonta puun korjuuta. Pienimmän kokoluokan ”mini koneet” voidaan siirtää raskaan maasto tai pa kettiauton ve tämällä 3,5 ton nin trailerilla. Koneen massa on yksi kriteeri, ja tiettyjen muidenkin kriteerien täyttyessä kone voidaan luokitella pieneksi. Paanasta työllistävät metsänomistajat, jotka ovat tehneet hankintakaupan harvennusmetsästään. Pekka Paananen hankki SampoRosenlewinsa kolme vuotta sitten. Hakkuukoneissa pienmetsä koneesta voi puhua silloin, kun puomin ulottuvuus jää niin lyhyeksi, että 20 metrin ajouravälistä joudutaan tinkimään mer kittävästi. HARVENNUSHAKKUU Mikä on pieni. Kriteerinä voi käyttää myös koneen leveyttä. Pienmetsäkoneille ei ole virallis ta kokoluokitusta. Pienkoneet voidaan jakaa kahteen kokoluokkaan sen perus teella, miten kone on siir rettävissä leimikolta toiselle. 23 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503546-_5907476.indd 23 AR-20240129-503546-_5907476.indd 23 16.1.2024 9.43.41 16.1.2024 9.43.41
Painonsa perusteella sen voi siis luokitella kevyeksi metsäkoneeksi. ”Eipä niitä minulle juuri tarjotakaan. ”Pääasiassa työskentelen Viitasaaren ja Kannonkosken alueilla. ”Ensimmäiset vuodet tein traktoripohjaisella koneella. Uusiltakin metsänomistajilta yhteydenottoja tulee lähes viikoittain. Vaikka alle kymmentonnisiin ja tätäkin kevyempiin metsäkoneisiin löytyy markkinoilta runsaasti vaihtoehtoja, metsissä niihin törmää harvemmin. Paanaselle on tärkeää, että työn jälki miellyttää myös metsänomistajaa. ”Ensin minulla oli Sampo-Rosenlewin esittelykone käytössä jonkin aikaa. Puuta korjaa Pekka Paananen, joka tunnetaan Viitasaarella pitkän linjan metsäammattilaisena. Päätehakkuut mies jättää suosiolla järeämmille koneille. ”Paksussakin lumessa tämä kulkee todella hyvin.” 24 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503546-_5907476.indd 24 AR-20240129-503546-_5907476.indd 24 16.1.2024 9.43.45 16.1.2024 9.43.45. ”Tämä minun koneeni on ketjujen kanssa leveydeltään 2,30 metriä, ja sille riittää 3–3,5-metrinen ajoura. Kuviolta, jonka koko on 1,6 hehtaaria, korjataan ensiharvennuspuiden lisäksi yksittäisiä ylispuina kasvaneita koivuja. Sen jälkeen ostin tämän käytettynä. Sampo ollut mieleinen Paanasen työkone on Sampo-Rosenlew HR46. Paananen työskenteli ensin reippaat 20 vuotta metsurina, ennen kuin laski moottorisahan käsistään ja hyppäsi metsäkoneen ohjaimiin. Paananen on kuitenkin ollut hankintaansa tyytyväinen. Osa tahtoo maksimoida puuntuotannon kasvattamalla metsänsä melko tiheänä ja välttää leveät ajourat. Aktiivisimmat käyvät joka päivä.” A joura erkanee tien varresta ja katoaa metsään niin vaivihkaa, että se voisi reippaalta tienkäyttäjältä jäädä kokonaan huomaamatta. Vakioasiakkaat ottavat yhteyttä yhä uudelleen. Ei minulla olisi ollut sellaiselle käyttöä.” Yhteydenottoja viikoittain Paanasta työllistävät yksityiset metsänomistajat, jotka ovat tehneet hankintakaupan ensiharvennustai harvennusmetsästään. ”Haluan, että metsänomistaja käy katsomassa jälkeä. Mutta jos puuta joudutaan poistamaan ajourilta runsaasti, HARVENNUSHAKKUU Kapea kone on tasaisella maalla ketterä, mutta kivikossa sillä on Paanasen mukaan ajettava varoen. Niiden tekeminen onnistuu, jos puusto on riittävän järeää. Hanki sen sijaan ei menoa hidasta. Viitasaaren Keihärinkoskella Riutunniemen kylällä sijaitsevassa koivu-kuusisekametsässä on käynnissä ensiharvennus. Ei tullut mieleenkään hankkia isoa konetta. Nelipyöräinen, seitsemänmetrisellä puomilla ja Kone-Ketosen 51-kokoluokan kouralla varustettu metsäkone painaa alle 10 tonnia. Traktoripohjainen ajokone mahtuu tämän levyiselle ajouralle hyvin.” Leveäkään ajoura ei automaattisesti merkitse kasvutappioita, jos metsää ei ajourien aukaisun jälkeen harvenneta alle metsänhoitosuositusten alarajan. Olipa kyseessä energiapuun korjuu tai päätehakkuu, useimmiten leimikolla ahertaa samanlainen, yli 20 tonnin painoinen metsäkone. Toki, jos nyt jollain on ensiharvennuksen yhteydessä pienialainen päätehakkuu, niin sellaisen hoidan pois.” Energiapuukohteita Paanaselle on tarjottu viime aikoina yhä enemmän. ”Tällä hetkellä minulla ei ole joukkokäsittelykouraa, mutta olen miettinyt, että sellaiselle saattaisi olla käyttöä.” Vaikkei Paananen markkinoi yritystään, töitä on riittänyt. Välillä joku soittaa jopa Jyväskylän liepeiltä, mutta valitettavasti minulla ei ole resursseja lähteä sinne asti.” Kapeat ajourat kiinnostavat Kun metsänomistaja soittaa Paanaselle, syynä on lähes aina se, että hän haluaa metsäänsä pienen hakkuukoneen. Moottorin hurina kuitenkin paljastaa käynnissä olevan työmaan. Tämän nykyisen hankin kolme vuotta sitten”, Paananen kertoo
”Metsäkuljetuksen huonon tuottavuuden ohella pidän puutteellista ergonomiaa isona haasteena ammattimaisen, pienkoneisiin perustuvan ensiharvennuksen kehityspolulla.” Työvoima kulut ovat yhtä suuret kuin isolla koneella. ”Työvoimakustannukset per tunti ovat pienellä koneella yhtä suuret kuin isommalla. Jotta pienmetsäkoneen edullinen hankintahinta näkyisi viivan alla, työtunteja ja motteja pitää kertyä vuodessa riittävästi. Tutkimuksessa 4–8-tonninen hakkuukone havaittiin kilpailukykyiseksi etenkin pieniläpimittaisilla ja pinta-alaltaan pienehköillä ensiharvennuskohteilla. Käyttötuntikustannus saadaan jakamalla kaikki vuoden mittaan kertyvät kiinteät, muuttuvat ja työvoimakustannukset koneen vuosittaisilla käyttötunneilla. Haasteena tuottavuus Eri kokoluokkien ja tuottavuustason hakkuukoneita voi verrata toisiinsa laskemalla koneelle käyttötuntikustannuksen. Metsäteho Oy:n erikoistutkija Asko Poikela on perehtynyt puunkorjuun tuottavuuteen ja kustannuksiin. Hänen mukaansa ruotsalaistutkimuksen tulos lienee sovellettavissa myös Suomen oloihin. Ennen metsäkoneen hankkimista Paananen työskenteli yli 20 vuotta metsurina. ”Myös polttoaineen tuntikulutus on pienmetsäkoneessa vähäisempi, mutta kustannussäästöä ei välttämättä kerry, sillä mottejakin kertyy hitaammin”, Poikela toteaa. Muuttuvissa kustannuksissa eli korjaus-, huolto-, siirtoja polttoainekustannuksissa säästöä syntyy varmasti, mutta kiinteiden kustannusten puolella säästöt ovat tiukemmassa.” Pienillä koneilla toteutettavassa puunkorjuussa kannattavuusongelma konkretisoituu metsäkuljetusvaiheessa. Pienmetsäkoneen säästöt syntyvät isoa konetta pienemmistä pääomakuluista sekä maltillisemmista siirtokustannuksista. ”Pieni hakkuukone voi olla kustannuskilpailukykyinen vaihtoehto ensiharvennuksilla etenkin, jos kone on kooltaan lähempänä kahdeksaa kuin neljää tonnia”, hän arvioi. ”Suurin osa isännistä on tuttuja, mutta sana kiertää ja uusiakin yhteydenottoja tulee säännöllisesti.” 25 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503546-_5907476.indd 25 AR-20240129-503546-_5907476.indd 25 16.1.2024 9.43.48 16.1.2024 9.43.48. ”Kuuden kuukauden työkausi yhdessä vuorossa ei todennäköisesti riitä.” Tavanomaisella kalustolla vuosityömäärä on Poikelan mukaan tyypillisesti noin 2 400 tuntia. Metsäkuljetuksessa työvoimakustannukset muodostavat jopa puolet koneen tuntikustannuksista, eikä heikkoa tuottavuustasoa saada kompensoiduksi käyttöja pääomakustannusten säästöillä. Kilpailukykyä ensiharvennuksilla R uotsalaisen tutkimuksen mukaan pienikokoinen hakkuukone on kustannuskilpailukykyinen vaihtoehto noin joka kolmannessa ensiharvennuksessa. Asko Poikelaa mietityttää myös pienmetsäkoneiden työergonomia. ”Jos koneen tuottavuustaso jää esimerkiksi neljänneksen matalammaksi kuin kilpailijallaan, myös tuntikustannusten puolella pitäisi päästä saman verran alemmas.” Kannattavuuden näkökulmasta pienen hakkuukoneen suurin haaste ovat työvoimakustannukset, jotka ovat koneen tuntikustannuksista noin 40 prosenttia. Säästöt on siis haettava muista kulueristä, ja niiden tulee olla melko tuntuvia, jotta tuottavuusero saadaan kurotuksi umpeen
Joku saattaa kysyä, onko hinnassa tinkivaraa, mutta siihen en ole lähtenyt.” Viitasaaren seudulla Paananen on ainoa pienellä koneella urakoiva korjuuyrittäjä. ”Jos metsänomistaja sanoo, että jätetään alle tuhat runkoa hehtaarille, niin sitten jätetään. Savottaa on enemmän kuin mihin yksi mies koneineen ennättää. Moni maanomistaja myös haluaa ajaa puut itse. Siksi tahdon, että metsänomistaja tulee työmaalle tarkistamaan, minkä nä köistä jälki on.” Omat metsänsä Paananen harventaa kol meen kertaan koivikoita lukuun ottamatta. 26 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503546-_5907476.indd 26 AR-20240129-503546-_5907476.indd 26 16.1.2024 9.43.52 16.1.2024 9.43.52. ”Suurin osa metsän omistajista ymmärtää hinnan. Jos rungot ovat 80–100litraisia, ehdin päivässä korjata puuta satakin mottia. HARVENNUSHAKKUU sitä ei välttämättä voida poistaa tarpeeksi niiden välistä. Metsänomistaja päättää, kumpaan päähän suo situksia lopullinen jälki asettuu. Pienipuustoisella koh teella pudotaan tuonne 30 kuution tuntumaan”, Paananen kertoo. Tästä voi seurata esimerkiksi se, että ensi harvennuksessa ei voida poistaa riittävästi heikkolaatuista puustoa. Omistajan ohjeilla Pekka Paanasen tämänpäiväisen työmaan kaltainen rehevän maan kuusikko voidaan metsänhoidon suositusten mukaan har ventaa 900–1 100 run gon hehtaaritiheyteen. Vaik ka omassa metsässä teki sin toisin, toisen metsässä teen omistajan ehdoilla. Työkaverina Paanasella on usein paikallinen maanviljelijä Arto Linnakallio, joka ajaa puut tienvarteen traktoripohjaisella ajokoneellaan. Urakkahinnoitel lussa työssä kuutioita on kerryttävä. ”Kyllä tällä seutukunnalla olisi varmasti tilausta toisellekin pienelle metsäkoneelle.” Metsän omistaja päät tää hehtaarille jäävien runko jen määrän. Tästä taas seuraa, että metsän kasvu ei jatkossa kohdistu laa dultaan parhaisiin puuyksilöihin. ”Mielestäni kolmesti harventamalla saa daan laatu paremmaksi.” Tilausta toisellekin Suurten metsäkoneiden käyttöä perustel laan usein suorituskyvyllä. Ensiharvennuksen hän tekee puuston ol lessa 20–30vuotiasta, toisen harvennuksen 5–10 vuotta myöhemmin ja kolmannen har vennuksen puuston ollessa yli 50vuotiasta. Paanasen hinnoittelu perustuu korjattuihin kuutioihin, ja taksan hän sopii etukäteen metsän omistajan kanssa. ”Korjuun kannattavuus riippuu paljon kohteesta. Hakkuupäänä on Kone-Ketosen 51-kokoluokan koura, joka on ollut toimiva ratkaisu järeähköistä energiapuukohteista aina pieniin päätehakkuisiin
Aarteen kolumnisti, metsänhoitaja ja metsän omistaja Petri Kortejärvi (s. Luontokato ei ole aiheuttamassa ekologista romahdusta metsissämme. Moneen kertaan kasketuilla alueilla voi nyt kasvaa vanhaa metsää omine lajeineen ja niittykasvit ovat aikaa sitten hävinneet. Etelä ja VäliSuomessa ja vesistöjen varsilla ihminen on vaikuttanut luontoon pitkään. Metsäluontomme ylipäätään on hyvin nuorta. PETRI KORTEJÄRVI Syyt, joiden vuoksi metsien suojelua olisi lisättävä KORTEJÄRVI Suomalainen metsäluonto ei ole romahtamassa. Millä tavoin metsien suojelua sitten voidaan perustella. Selkeimmät perustelut tulevat kansain välisistä tavoitteista ja sitoumuksista, ja niihin vetoaa myös Suomen luontopaneeli suojelu vaatimuksissaan. Kaskeaminen ja metsälaidunnus jatkuivat satojen vuosien ajan. EU:n monimuotoisuusstrategia sekä YK:n luontoko kouksessa sovitut Kunmingin–Montrealin luontotavoit teet velvoittavat meitä. Ne todennäköisesti pysyisivät uhanalaisina, vaikka kaikki ih mistoiminta metsissä lopetettaisiin. KANSAINVÄLISET SITOUMUKSET ovat tietysti tärkeitä, mutta vain esimerkin näyt tämiseksi ne tulevat sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta suomalaisille hyvin kalliiksi. Meillä on varaa lisätä suojelua maltillisesti. Keskustelussa luontokato nostetaan ilmastonmuutoksen rinnalle yhtä hälyttäväksi uhaksi, joka tulee ratkaista no peasti. Annetaan mielikuva, että monimuotoisuuden heik keneminen voi johtaa ekosysteemin romahtamiseen. Esimerkiksi puulajeista kuusi seuralaisineen saapui nykyisen Suomen alueelle vain 5 000 vuotta sitten. Osa metsän omistajista ei edes halua harjoittaa metsätaloutta. Suomen olosuhteissa peltokin palautuu metsäksi varsin lyhyessä ajassa. Lisäksi meidän kannattaa jatkaa luonnonhoitoa talousmetsissä, lisätä lahopuuta ja kasvattaa useita puulajeja. Suurin osa Suo men metsäluonto tyypeistä on määritel mien mukaan uhanalaisia. 1973) työskentelee metsäasiantuntijana finanssialalla. Ilmastonmuutos sen sijaan on konkreettinen uhka paitsi metsätaloudelle myös metsäluonnon monimuotoisuudelle. Suomalaisen metsän ekosysteemi ei tar vitse lisäsuojelua romahtamisen estämiseksi yksinkertaisesti siksi, että romahdusta ei ole tulossa, ei ainakaan metsätalouden seurauksena. Suomen luontopaneeli vaatii, että kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian ja siihen liittyvän toimintaohjelman tulee vastata kansainvälisiä ta voitteita täysimääräisesti niin, että luontokato pysähtyy ja luonto pääsee elpymään koko Suomessa. 27 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503537-_5907475.indd 27 AR-20240129-503537-_5907475.indd 27 16.1.2024 9.42.31 16.1.2024 9.42.31. MARIA MIKLAS M itkä ovat ne perusteet, joiden vuoksi Suo messa olisi lisättävä metsien suojelua. Suojelun lisäämisen kestäväksi perustaksi nousee luon non itseisarvo. Nykyään niin sanottujen perinnebiotooppien, esimerkiksi niittyjen ja metsälaidunten, lajit ja elinympäristöt ovat kaikkein uhanalaisimpia. Luonto kadon mittaaminen on vaikeaa verrat tuna esimerkiksi hiilidioksidipääs töihin, mutta juuri mittaa miseen ja ver tailutasojen asettamiseen liittyy nyt voimakkaita intohimoja. Suomalainen boreaalinen metsäluonto ei kuitenkaan ole romahtamassa tai lähenemässä keikahduspistettä. Osa entisistä metsistä on muuttunut pelloiksi ja rakennusmaaksi. LUONTOKATO ON voimakas sana. Hakkuiden vähentäminen ja aktiivisesta metsänhoidosta luopuminen eivät ole tehokkaita keinoja parantaa met siemme kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen, päinvastoin. Kansainväliset sitoumukset ovat poliittisia päätöksiä, joita voidaan Suomessa panna toimeen omista lähtökoh distamme. Usein vedotaan myös siihen, että Suomen tulee näyttää esimerkkiä, jotta voimme vaatia vastaavia toimia muilta mailta. Tärkeintä on kuitenkin jatkaa metsätaloutta niin, että metsät pysyvät mahdollisimman hyväkasvuisina ja terveinä. Tämä on sikäli luonnollista, että suurin osa metsäluontotyypeistä on hyvin pienialaisia. Kato, katovuosi, on Suomessa merkinnyt pahim millaan hyvin vaikeita aikoja, jopa nälän hätää. Käytännössä luontokato tarkoittaa biodiversiteetin vähenemistä
Sähkön siirtolinjaa varten luovutetusta alueesta tai pysyvästä käyttöoikeudesta maksettu kertakorvaus ve rotetaan luovutusvoittona. Jotkin metsään liittyvät tulot ilmoitetaan muilla lo makkeilla kuin metsävero ilmoituksella. Tuulivoimayhtiön tuulivoimalan raken nuspaikasta maksama vuokratulo, voimalan tuoton perusteella maksettava korvaus tai yhtiön voimalan ympäristön maanomistajil le maksama vaikutusalue tai muu korvaus katsotaan maatalouden tuloksi. Myös vuokratulot esimerkiksi metsätilan, metsästysoikeuden tai matkapuhelinverkon tukiaseman alueen vuokraamisesta ilmoite taan maatalouden veroilmoituksella kohdas sa Muut maatalouden arvonlisäverottomat tulot. Verovuonna 2022 polttoaineiden voima kas hinnannousu otettiin huomioon vähen nyksissä. Vuoden 2023 verotuksessa kyseiset vähennys tasot on pidetty ennallaan. Yksityiskäytön mönkijän ja moottori kelkan metsätalouden käyttökulut nousivat 15 euroon per käyttötunti ja traktorista 12 euroon per käyttötunti. Muistiinpanot on säilytettävä mahdollista tarkistusta varten kuuden vuoden ajan verovuoden päättymisestä. Verottaja nosti oman auton käytön kilometrikorvauksen 30 senttiin kilomet riltä. Muistiinpanoihin eritellään myös pois tot ja niiden lyhennykset, tiedot omaan käyttöön otetusta puutavarasta sekä han kintatyön arvon arvioimisperusteet maatila kohtaisesti. Hyvä keino siihen on paneutua huolellisesti veroilmoitusten täyttämiseen. VERO-OPAS Teksti ANU SUSI | Asiantuntijana ylitarkastaja SOILE JÄRVINEN, Verohallinto | Kuva VM-ARKISTO Metsätalouteen liittyvät ajot merkitään ajopäiväkirjaan. Jos puutavaran jalostus on laajamittaista, se voidaan katsoa elin keinotoiminnaksi. 28 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503558-_5907517.indd 28 AR-20240129-503558-_5907517.indd 28 16.1.2024 9.51.39 16.1.2024 9.51.39. Tällaisia ovat esimerkiksi tuulivoimaloista maksetut tulot. Muita metsätuloja Metsäveroilmoituksen li säksi metsänomistajan on usein annettava myös mui ta veroilmoituksia. Luovutusvoitto on osittain verovapaa, koska korvauksen maksajalla on lunastusmahdollisuus alueeseen. Muistiinpanoihin talletetaan verovuoden aikana kertyneet tuloihin ja menoihin liit tyvät tositteet aikajärjestyksessä ja nume roituna. LISÄTIETOJA Omavero.fi Vero.fi > Metsä Metsän omistajan on usein annet tava myös muita vero ilmoituksia. Samaten maatalouden tuloa ovat jäkälän ja kuntan myynti, ulkopuoliselta hankitun puutavaran myynti sekä omasta metsästä otetun puun jatkojalostus saha tavaraksi. Veromuistiinpanot talteen Metsäveroilmoitus pohjautuu metsänomis tajan tekemiin veromuistiinpanoihin, joista käyvät ilmi verovuoden tulot, menot sekä vähennysten ja varausten käyttäminen. M etsänomistajan vero vuoden loppuhuipen nus, metsäveroilmoi tuksen täyttäminen, sujuu kokeneelta met sänomistajalta tänä vuonna sikäli helposti, että metsäverotukseen ei ole tullut muutok sia edellisvuodesta. Metsäverot minimiin Metsänomistajan on aika optimoida omaa verotustaan vuodelta 2023. Kerta korvaus ilmoitetaan omalla, esitäytetyllä lomakkeellaan
Metsänomistajan verolomakkeita Palauta ajoissa Pelkkää metsätaloutta harjoittavat jättävät ilmoituksen viimeistään 29.2.2024. 2C Metsävero ilmoitus Veroilmoitus omaaloitteisista veroista (ilmoitetaan arvonlisäverot) 2T Maatalouden vero ilmoitus (ilmoi tetaan useimmat metsä talouden sivutulot, esi merkiksi metsätalouden vuokratulot, kuten tuu livoimayhtiön maksama vuokra tuulivoimalan ra kennuspaikasta) 2L Metsälahja vähennys (haetaan metsälahjavähennystä) Lomake 9 Las kelma luovutus voitosta tai tap piosta (ilmoitetaan metsäkiinteistön sekä metsätalouden konei den ja laitteiden myyn nit jokainen myynti erik seen) 50B Pääoma tulot ja niistä tehtävät vä hennykset (ilmoitetaan metsätalouden korot, myös yhtymän osakkaan korot) LISÄTIETOJA Kaikki yllämainitut veroilmoitukset voi jättää Omaveron kautta Useimmiten Omaverossa Valtaosa metsänomistajista jättää vero ilmoituksensa sähköisenä Omaveropalvelun kautta. Jos kuolinpesällä ei ole Ytunnusta, veroilmoitus on annetta va paperilomakkeella. Jos valtuutus ei vielä ole kunnossa, ohjeet sen antamiseen löytyvät osoitteesta Vero.fi > Yhteystiedot ja asiointi > Asioi ver kossa > Näin valtuutat. KUVA HANNU HUTTU 29 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503558-_5907517.indd 29 AR-20240129-503558-_5907517.indd 29 16.1.2024 9.51.42 16.1.2024 9.51.42. Arvonlisäveroilmoituksen viimeinen jättöpäivä ja arvonlisäveron maksupäivä on 29.2.2024. Puolisoiden yhdessä omista mista metsistä veroilmoitus annetaan sen puolison Omaveros sa, jonka Omaverosta ilmoitus löytyy. Maatalouden ja elinkeinotoiminnan harjoittajilla viimeinen ilmoituspäivä on 2.4.2024. Veroilmoituslomakkeiden huolellinen täyttäminen palkitsee vaivan ja voi olla metsänomistajalle vuoden kannattavin metsätyö. Rajoitetusti verovelvolliset, pysyvästi ulkomailla asuvat antavat ilmoituksen viimeistään 21.5.2024. Kuolinpesän tai metsäyhtymän veroilmoitus Omaverossa vaatii sen, että osakkaat ovat valtuuttaneet jonkun omistajista tai esimerkiksi tilitoimiston asianhoitajaksi Suomi.fipalvelussa. Yksityishenkilö löytää metsäveroilmoituksen kirjau tumalla omaan Omaveroonsa
Hankintakaupassa puut voi kaataa ja toimittaa tienvarteen itse tai teettää korjuun esimerkiksi metsän hoitoyhdistyksellä tai metsäpalveluyrityksellä. Jos metsänomistajalle vuonna 2023 myönnetyn Kemera-tuen maksaminen lykkäytyy vuoteen 2024, työn kustannukset ilmoitetaan vuonna 2023 vuosimenoissa, mutta saatu tuki ilmoitetaan pääomatulona vasta vuoden 2024 verotuksessa. Pystyja hankintakaupat ja myyty polttopuu Jos metsänomistaja on arvonlisäverovelvollinen, puun ostaja maksaa sovitun kauppahinnan lisäksi myös arvonlisäveron. Korvaukset ja Kemera-tuet Metsätuhojen perusteella myönnetyt vakuutuskorvaukset ja hirvivahinkokorvaukset ilmoitetaan ennakonpidätyksineen. Jos Kemera-tuki on maksettu suoraan metsänomistajalle, se on hänelle verollista tuloa. Kemera-tuetuista hoitotöistä aiheutuneet kustannukset ilmoitetaan menoina veroilmoituksen kohdassa Muut vuosimenot. Monenlaista puukauppaa Metsänomistaja ilmoittaa vuoden mittaan saamansa puunmyyntitulot. Ennakonpidätys on puunmyyntitulosta maksettava ennakkovero, jonka puun ostaja ilmoittaa ja tilittää valtiolle. Luonnonsuojelulain nojalla suojeltujen kohteiden korvaukset ovat verovapaita. Metsätalouden tuet -kohdassa ilmoitetaan saadut Kemera-tuet, kuten nuoren metsän hoidon tuki ja metsätalouden ympäristötuki, samoin kuin joutoalueen metsitystuki. 30 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503560-_5907531.indd 30 AR-20240129-503560-_5907531.indd 30 16.1.2024 9.54.50 16.1.2024 9.54.50. Verottajalle ilmoitetaan myös esimerkiksi metsätalouden tuet, puukaupan bonukset ja saadut vakuutuskorvaukset. Kun metsänomistaja tekee ja myy polttopuita oman metsänsä puista, hän ilmoittaa saamansa myyntitulot metsä veroilmoituksessa. Lisäksi ilmoitettavia tuloja voi tulla metsätalouden tuista, vakuutuskorvauksista, aiempina vuosina tehtyjen varausten tuloutuksesta sekä oman metsän puutavaran käytöstä. Puun ostaja huolehtii hakkuusta ja puun lähikuljetuksesta tienvarteen. Pystykaupassa metsänomistaja myy ostajalle hakkuuoikeuden metsäänsä. M etsäveroilmoituksessa ilmoitetaan pystykaupoista, hankintakaupoista ja käteiskaupoista saadut tulot sekä metsänomistajan suoraan kotitalouksille myymistä polttoja joulupuista saadut tulot. Polttopuukauppa voi olla myös maalouden tuloa. Puunmyyntitulot ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa, mutta puunostajan verottajalle toimittama ennakonpidätys lasketaan mukaan. Mikäli rangat on hankittu muualta kuin omasta metsästä, klapien myyntitulo verotetaan maatalouden tulona ja ilmoitetaan maatalouden veroilmoituksella. Luvut löytyvät puukaupan maksutositteesta tai ostajan vuosiyhteenvedosta. Kemera-hankkeiden tulot ja menot ilmoitetaan sinä vuonna, kun ne ovat syntyneet. Jos polttopuun myyjä ei omista lainkaan maatilamaata, myyntitulot verotetaan elinkeino toimintana. Hankintakaupassa metsänomistaja myy puun hakattuna ja sovittuun noutopaikkaan toimitettuna. Arvonlisäveron metsänomistaja ilmoittaa VERO-OPAS Teksti ANU SUSI | Asiantuntijana ylitarkastaja SOILE JÄRVINEN, Verohallinto | Kuva VM-ARKISTO erillisellä arvonlisäveroilmoituksella ja maksaa eräpäivään mennessä verottajalle (lue lisää sivulta 40 alkaen)
Esimerkkilomakkeella ilmoitetaan yhden pystykaupan, metsänhoitoyhdistyksellä teetetyn hankintakaupan sekä itse tehdyn hankintakaupan tulot. Monissa Kemera-tuetuissa töissä tuki maksetaan suoraan työn tekijälle kuten metsänhoitoyhdistykselle. Oletusarvo lomakkeella on ”Ei”. Jos metsänomistaja on saanut Kemera-tukia, ne ilmoitetaan kohdassa Metsätalouden tuet. 31 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503560-_5907531.indd 31 AR-20240129-503560-_5907531.indd 31 16.1.2024 9.54.52 16.1.2024 9.54.52. Voit palata muokkaamaan aiemmin täyttämääsi kohtaa siihen asti, kun olet lähettänyt lomakkeen. Menot ja varaukset. Se ilmoitetaan sivulla 3. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun kulut sekä oman hankintatyön arvo annetaan sivulla 3. Metsäveroilmoitussivun yläreunassa kulkeva jana kertoo, oletko antamassa taustatietoja, tuloja vai menoja ja varauksia. Silloin metsänomistaja maksaa kulujen ja tuen erotuksen. Menot ja varaukset. Esimerkkilomakkeella ilmoitetaan metsänomistajan saama hirvivahinkokorvaus. Jos sinulla on ilmoitettavia tuloja, klikkaa kohtaa ”Kyllä”, jotta saat esiin täytettävät kohdat
Verovapaita ovat myös myyntitulot metsän keräilytuotteista kuten marjoista ja sienistä, kunhan keräilytuotteita ei ole jalostettu. Yksityistalouden käyttämää puuta on esimerkiksi asuinrakennuksen, saunan, kesämökin tai muiden rakennusten rakentamiseen otettu puu. Omaan käyttöön otetun puun arvo ilmoitetaan sen mukaan, mihin puu käytetään. Varausten tuloutus Metsänomistaja, joka ei tee joka vuosi puukauppoja, voi menoja tuhovarausten avulla siirtää osan metsätalouden pääomatuloista verotettavaksi vasta tulevina vuosina, kun tulossa on verotuksessa vähennettäviä kustannuksia. 32 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503560-_5907531.indd 32 AR-20240129-503560-_5907531.indd 32 16.1.2024 9.54.55 16.1.2024 9.54.55. Tästä summasta maksetaan valtiolle veroa pääomatulojen veroprosentin mukaan. Hankintatyön arvo Itse tehdyn hankintahakkuun hakkuuja korjuutyön arvo on metsä verotuksessa vähennys, joka alentaa verotettavan puunmyyntitulon määrää. Esimerkiksi myrskytuhopuun arvo on alempi kuin normaalin ainespuun. Jos haluaa tehdä vuoden 2023 tuloista menotai tuhovarauksen tai ilmoittaa käyttämättömien menotai ja tuhovarauksen tietoja, ne ilmoitetaan sähköisen metsäveroilmoitukssen kohdassa 3. fi (> Syventävät vero-ohjeet > kirjoita hakukenttään: Yhtenäistämisohjeet vuodelta 2023 toimitettavaa verotusta varten). Omaveron sähköisellä lomakkeella hankintatulot merkitään Tulot-kohtaan ja hankintatyön arvo sekä tarkemmat tiedot tehdyistä määristä annetaan kohdassa 3. Omasta metsästä asuinrakennuksen lämmitykseen otettu polttopuu on verovapaata, eikä sitä ilmoiteta metsävero ilmoituksessa. Menot ja varaukset. Jos metsänomistaja käyttää omasta metsästä ottamansa puun maatalouden tai muun elinkeinotoiminnan tuotantorakennusten rakentamiseen tai korjaamiseen, sovelletaan niin sanottua hiljaista kuittausta. Menoissa ja varauksissa ilmoitetaan myös korjuupalvelun kustannukset, jos korjuu on teetetty ulkopuolisella toimijalla. Muun toiminnan menot Ne metsätalouden muistiinpanoihin merkityt menot, jotka kohdistuvat muuhun kuin metsätalouteen, ovat metsätalouden puolella tuloja. VERO-OPAS Omaan käyttöön otettu puu Metsästä omaan käyttöön otetun puun arvo ilmoitetaan verotuksessa sen mukaan, mihin puu käytetään. Tässä kohdassa ilmoitetaan esimerkiksi metsätalouden kalustoon kuuluvien koneiden, kuten mönkijän, käyttö maataloudessa, elinkeinotoiminnassa tai yksityiskäytössä. Huomaa, että sähköisellä verolomakkeella ja paperilomakkeella hankintatyön arvo annetaan eri kohdissa. Menot ja varaukset. Kun jalostaa omasta metsästä otettua puuta myyntiin esimerkiksi sahatavaraksi, sen arvo ilmoitetaan elinkeinotoiminnassa käytettynä puuna. Jos metsänomistaja ottaa metsästään puuta maatalouskäyttöön, sen arvo on metsätalouden pääomatuloa ja merkitään metsäveroilmoitukseen maatalouskäyttöön otetuksi puuksi. Puunmyyntitulojen lisäksi metsänomistaja voi saada pääomatuloja esimerkiksi osinkoja vuokratuloista ja omaisuuden luovutusvoitoista. Tämä puu on maataloudessa tai elinkeinotoiminnassa kustannus, ja sen arvo voidaan merkitä niiden verotuksessa vähennykseksi. Ohjehintoja alempia puun arvoja voi käyttää perustelluissa tapauksissa. Maatalouteen ja yksityiskäyttöön otetun puutavaran arvo lasketaan kantoraha-arvon mukaan ja elinkeinokäyttöön otetun puutavaran hinta käyvän arvon eli hankintakauppahinnan mukaan. Kyse on pää omatulosta Metsätalouden vero tus on pääomatulojen verotusta. Muun muassa omien polttopuiden ajaminen metsätalouden kalustoon kuuluvalla mönkijällä ja peräkärryllä on yksityiskäyttöä, koska omaan käyttöön tuleva polttopuu on metsänomistajalle verovapaata. Puun arvoa ei merkitä tuloksi metsäverotuksessa, mutta sen arvoa ei voi myöskään vähentää maatalouden tai elinkeinotoiminnan verotuksessa. Paperilomakkeelle puun myyntitulosta vähennettävä hankintatyön arvo merkitään hakkuutulojen alapuolelle lomakkeen ensimmäisellä sivulla ja eritellään tarkemmin sivulla kaksi. Pääomatulojen vero prosentti on 30 prosenttia 30 000 euron tuloihin saakka ja 34 prosenttia 30 000 euroa ylittävältä osalta. Ne löytyvät Verohallinnon verkkosivuilta osoitteesta Vero. Menoja tuhovarausten käyttäminen on vapaaehtoista. Omiin veromuistiinpanoihin liitetään puutavaralajikohtainen selvitys puutavaran käytöstä ja arvosta. Tuloraja lasketaan kaikkien pääomatulojen yhteissummasta. Verotettavat tulot saadaan vähentämällä metsätalouden tuloista kaikki metsätalouteen liittyvät menot. yhtenäistämisohjeet. Yhtenäistämis ohjeet Verohallinto julkaisee vuosittain puun arvon laskemista varten ns. Jos on tehnyt aikaisempina vuosina varauksia ja haluaa tulouttaa niitä vuoden 2023 verotukseen, tuloutettava määrä merkitään Tulot-kohtaan
Hankintakaupassa myytävät puut voi kaataa ja kuljettaa tienvarteen itse tai teettää korjuun vaikkapa metsänhoitoyhdistyksellä. Esimerkkimetsänomistaja tekee myös menovarauksen, mutta koska se vähentää tämän vuoden verotettavia tuloja, se ilmoitetaan vasta sivulla 3. Lopuksi lähetä lomake uudelleen kohdasta Esikatsele ja lähetä. Saat esiin lomakepohjan, jossa näkyvät aiemmin antamasi tiedot. Täyttö vinkki Kun täyttää veroilmoitusta Omaverossa, sitä ei tarvitse lähettää heti. Lomake laskee valmiiksi tulojen yhteissumman. Laskennassa voi käyttää verottajan yhtenäistämisohjeissa annettuja arvoja. KUVA RIITTA MUSTONEN 33 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503560-_5907531.indd 33 AR-20240129-503560-_5907531.indd 33 16.1.2024 9.54.58 16.1.2024 9.54.58. Lisätietoja voi katsoa Omaverosta klikkaamalla vinkkiä Miten omasta metsästä otetun puutavaran arvo ilmoitetaan. Paperisen verolomakkeen korjaaminen käy täyttämällä koko lomake uudelleen ja lähettämällä se verottajalle. Valitse kohta Korjaa ja muokkaa haluamaasi kohtaa. Osittain täytetyn lomakkeen voi tallentaa ja viimeistellä loppuun vasta myöhemmin. Valitse Henkilön tulovero -kohdasta Verovuosi 2023 ja linkki Avaa metsätalouden veroilmoitus (2C). Esimerkkilomakkeella ilmoitetaan omasta metsästä piharakennuksen rakentamiseen otetun puutavaran arvo. Korjaus vinkki Omaveron kautta lähettämäänsä vero ilmoitusta voi korjata siihen asti, kun kyseisen verovuoden verotus valmistuu. Menot ja varaukset. Lomakkeeseen tallennetut tiedot säilyvät kolme kuukautta
Oman auton kulut on mahdollista vähentää myös todellisten ku lujen mukaan. Teksti ANU SUSI | Asiantuntijana ylitarkastaja SOILE JÄRVINEN, Verohallinto | Kuva VM-ARKISTO O maveron metsävero lomakkeen sivulla 3. Makse tut alvit ilmoitetaan verottajalle arvonlisäve roilmoituksella (lisää tietoa arvonlisäverosta sivulla 40). Metsänhoitoyhdistykseltä tai metsäpalve luyrittäjältä ostettujen metsänhoitopalve lujen kustannukset vähennetään kohdassa Muut vuosimenot. Käytännössä metsätalouteen liittyvän autonkäytön kulut voi olla työlästä laskea ja eritellä muusta käytöstä. Metsätalouden matkoja ovat myös esimerkiksi moottorisa han vieminen huoltoon tai käynti metsänhoitoyhdis tyksen toimistolla. Jos metsänomistaja ei ole alvvelvollinen, hän ilmoittaa menot metsäveroilmoitukses sa alveineen. Palkkausmenot Palkkausmenoja ovat vieraan työvoiman palkkauksen kustannukset. Jos metsänomistaja on arvonlisäverovel vollinen, hän ilmoittaa menot metsäveroil moituksessa ilman arvonlisäveroja. Omalla autolla tehtyjen matkojen kus tannukset lasketaan kilometrikorvauksena, joka on 0,30 euroa kilometriltä vuoden 2023 verotuksessa. Kuolinpesä tai verotus yhtymä voi maksaa osak kailleen matkalaskun pe rusteella verovapaita mat kakustannusten korvauksia metsätalouteen liittyvistä matkoista, mutta ei osakkaan matkoista ko toaan metsätilalle. 34 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503566-_5907556.indd 34 AR-20240129-503566-_5907556.indd 34 16.1.2024 9.56.24 16.1.2024 9.56.24. Näin hän saa korvauksen matkakuluista suoraan itselleen. Matkalle metsä tilalle on kuitenkin oltava metsänhoitoon liittyvä syy. Ajopäiväkirja talletetaan veromuistiinpanoihin. Myös oman perheenjäsenen palkka sivukuluineen on vä hennyskelpoinen lukuun ottamatta puolisoa ja perheen alle 15vuotiasta lasta. Menot ja varaukset ilmoitetaan metsäta louden verotettavaa tuloa vähentävät menot eli vuosimenot, poistot, metsävähennys, meno ja tuhovaraukset sekä hankintatyön arvo ja tekemistiedot. VERO-OPAS Metsänomistajat palkkaavat harvoin itse työvoimaa metsiinsä niin, että he toimisivat suoraan esimerkiksi metsurin työnantajana. Omiin veromuistiinpanoihin menot kir jataan selityksineen aikajärjestyksessä tosit teiden perusteella. Autossa kannattaa pitää ajopäiväkirjaa metsätalou den matkojen kirjaamiseen. Matkakulut Metsänomistaja voi vähen tää oman asunnon ja met sätilan väliset matkakulut sekä metsänhoitoon liit tyvät muut matkat ilman ylärajaa. Poikkeuksena ovat kuolinpesien osakkaat. Matkoista kirjataan omiin muistiinpanoi hin matkan ajankohta, pituus, ajoreitti ja tarvittaessa matkan tarkoitus kuten taimi kon istutus tietyllä kuviolla. Muuten kulut voi vähentää kuolinpesän tai yhtymän veroilmoituksella. Ulkomaan opinto ja koulutusmatkoilla on oltava opiskelua vähintään neljä tuntia Matkalle metsätilalle on oltava metsänhoitoon liittyvä syy. Menot kannattaa aina ilmoittaa Jos verovuodelta ei ole kertynyt metsätalouden tuloja, menoista kertyvä alijäämä hyvitetään metsänomistajan muussa verotuksessa. Julkisilla kulkuneuvoilla tehdyistä matkoista tallete taan matkalippu muistiin panoihin, ja vähennyksissä käytetään lipun hintaa
Se avaa ruudun, johon syötetään hankintatyön tekijän tiedot, tehty puumäärä ja työn arvo. Työn arvo lasketaan käyttämällä joko verottajan antamia kuutiometrikohtaisia taksoja (Vero.fi > Metsä > Puun myyntitulot > Hankintatyö) tai metsurien työehtosopimustaulukoiden taksoja. Esimerkkilomakkeella vuosi menoina ilmoitetaan muun muas sa metsätalouteen liittyvien mat kojen kuluja, puunkorjuupalvelun kuluja, tarvikehankintoja, metsän hoitoyhdistyksen jäsenmaksu, yksityistien metsään kohdistuva tienhoitomaksu, ammattilehden tilausmaksu ja muita metsätalou den harjoittamisen kuluja. Vähennyskelpoisia menoja on listattu sivulla 39. Hankintatyön tarkemmat tiedot syötetään klikkaamal la otsikkoa ”Lisää uusi”. Jos työn tekijöitä on useampi, hankintatyön arvo ilmoitetaan kaikille tekijöille erikseen omalla rivillä. 35 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503566-_5907556.indd 35 AR-20240129-503566-_5907556.indd 35 16.1.2024 9.56.27 16.1.2024 9.56.27. Muut vuosimenot Suurin osa metsätalouden vuotuisista kuluista on muita vuosimenoja. päivässä. Oman hankintatyön arvo on verovapaata 125 kuutiometriin saakka. Tätä metsänomistaja ei merkitse vero lomakkeelle itse, vaan Verohallinto laskee sen metsänomistajan puolesta. Ulkomaille tehtyjen metsäopintomatkojen kustannusten vähennyskelpoisuus edellyttää sitä, että matkalta saadut tiedot ovat hyödynnettävissä Suomessa harjoitetussa metsätaloudessa. Hankinnoista liitetään veromuistiinpanoihin ostokuitit päivämäärineen ja perustelut. Vinkki Varsinaisen metsä talouden positiivisesta pääomatulosta tehdään 5 prosentin yrittäjävähennys. Hankintatyön arvo Omaveron metsäveroilmoituksessa hankintatyön arvo sekä työn tekijät ja tehdyt määrät annetaan Menot-sivulla. Vähennyksen määrän näkee myöhemmin verotus päätöksestä
VERO-OPAS Esimerkkilomakkeen metsänomistaja on hakannut ja kuljettanut ensiharvennuksen mänty kuitu puuta 100 kuutiometriä. Hankintatyön verovapaus on maatila kohtainen. Verottaja siirtää sen tekijän henkilökohtaiseksi ansio tuloksi. Tätä kutsu taan metsävähennyspohjaksi. Jos metsänomistaja on esimerkiksi osta nut metsätilan 45 000 euron hintaan, hänen metsävähennyspohjansa on 27 000 euroa (0,6 x 45 000 euroa). Verohallinto julkaisee vuosittain kuutiotaksat osoitteessa Vero.fi > Metsä > Puun myyntitulot > Hankintatyö. Sähköisellä metsäveroilmoituslomakkeel la metsävähennyksen seurantatiedot ilmoi tetaan samassa kohdassa kuin verovuonna käytettävän metsävähennyksen määrä. Hankintatyön kohdistuminen oikealle vuodelle ratkaistaan työn tekemisajan mu kaan. Kullakin maatilalla eli eri kun nissa sijaitsevilla kiinteistöillä voi tehdä hankintapuuta ve rottomasti 125 kuutiometriin saakka. Kuolinpesissä ja verotus yhtymissä tekijöitä voivat olla osakkaat perheenjäsenineen. Mikäli verovapaa kuutiomäärä ylittyy, ylimenevältä osalta kertyvän hankintatyön arvo on tekijälle veronalaista ansiotuloa. Metsävähennys Metsävähennysoikeus antaa metsänomista jalle mahdollisuuden saada osan metsiensä puukauppatuloista käytännössä verovapaasti. Ne voi tulouttaa veroil Hankin ta työn vero vapaus on maatila kohtainen. Metsävähennys käytännössä pienentää metsätilan hankkimisen kustannuksia. Verottaja ei tee metsävähennystä auto maattisesti, vaan vähennystä vaaditaan itse merkitsemällä se veroilmoitukseen. Esimerkiksi 10 000 euron metsätuloista voi si tehdä 6 000 euron metsävähennyksen. Metsävähennykseen ovat oi keutettuja ne metsänomistajat, jotka ovat vuonna 1993 tai sen jälkeen hankkineet metsäti loja vastikkeellisesti eli joko kaupalla, lahjanluonteisella kaupalla tai vaihtamalla. Menoja tuhovaraukset Vapaaehtoisilla meno ja tuhovarauksilla osan verovuoden tuloista voi siirtää verotet tavaksi myöhemmin. Hankintatyön tekijä voi olla myös verovelvollisen puoliso tai kotona asuva, ennen ve rovuotta 14 vuotta täyttänyt lapsi. Jos metsävähennyspohjaa jää alle 1 500 eu roa, loppuosaa ei pysty käyttämään. Metsävähennyksen minimimäärä on 1 500 euroa, eli vähennystä voi hakea silloin, kun metsävähennykseen oikeutetuista metsistä kertyy verovuonna pääomatuloja vähintään 2 500 euroa. Metsävähennysoikeutta syntyy 60 prosenttia metsän hankintahinnasta. Tämä raja kannattaa ottaa huomioon sil loin, kun tekee viimeisiä metsävähennyksiä. Metsävähennyspohja vähenee sitä mukaa kuin sitä käytetään. Hankintatyö voidaan verottaa ansio tulona ja puun myynti pääomatulona eri ve rovuosina. Hankintatyön määrä ilmoitetaan ansiotulona sinä vuonna, kun hankintatyö tehdään. Hän voi silloin myydä näiltä metsätiloilta puuta 27 000 euron ar vosta verottomasti. Hankintatyön arvo on tässä verovapaa, sillä tehty määrä jää alle 125 kuutiometrin. 36 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503566-_5907556.indd 36 AR-20240129-503566-_5907556.indd 36 16.1.2024 9.56.29 16.1.2024 9.56.29. Lomakkeelle lasketaan annetun kertoi men avulla veronalaisen työn arvo. Yhden verovuoden aikana metsävähennys oikeutta voi kuitenkin käyttää enintään 60 prosenttia sen vuoden metsätulojen arvosta. Metsän omistaja voi siis itse päättää, paljonko ja milloin hän metsävähennystä käyttää. Arvo on laskettu verottajan antamia kuutiotaksoja käyttäen. Hankintatyön määrä selvitetään silloin myös sille vuodelle, jolloin puun myyntitulo verotetaan pääomatulona
Metsäveroilmoituksessa annetaan ensin metsävähennyksen seuranta tiedot. Tappio vanhenee 10 vuodessa, joten on viisasta siirtää menovarauksella osa tuloista verotettavaksi sellaisina vuosina, kun kuolinpesän metsä taloudessa on vain menoja. Vinkki Erityisesti kuolin pesien kannattaa hyödyntää menovarausta. Tästä metsänomistaja voisi vaatia metsävähennystä enintään 60 prosenttia eli 8 441,40 e. Verovuoden veronalainen pääoma tulo (puukauppatulot, hankinta kauppatulot ja tuet, joista on vähen netty hankintatyön arvo) on 14 069 euroa. Jos olet antanut seuranta tietoja edellisenä vuonna, ne ovat lomakkeella valmiina. 37 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503566-_5907556.indd 37 AR-20240129-503566-_5907556.indd 37 16.1.2024 9.56.32 16.1.2024 9.56.32. Meno varaus voi olla 15 prosenttia veronalaisista tuloista, joista on vähennetty metsävähen nys ja hankintatyön arvo. Kuolinpesien alijäämäistä tulosta ei voi vähentää kuolinpesän osakkaiden verotuksessa vaan vain kuolinpesän omista tuloista tulevina vuosina. Metsänomistaja tekee vuoden 2023 metsätuloista vielä 900 euron menovarauksen. Käytettä vissä on 8 000 euroa. Metsän omistaja käyttää koko jäljellä olevan 8 000 euron metsävähennyspohjan. Omaveron lomake varoittaa, jos kohtaan syöttää tätä suu remman menovarauksen. Esimerkkilomakkeen metsänomis tajalla on metsävähennyspohjaa 30 000 euroa, josta hän on aiemmin käyttänyt 22 000 euroa
Paperilomakkeella seurantatiedot ovat lomakkeen kakkossivulla kohdassa IV Tulouttamattomat varaukset. Entisissä Lapin ja Oulun lääneissä menovaraus on tuloutettava verotukseen kuuden vuoden kuluessa ja muualla maassa neljän vuoden kuluessa. Vinkki Muista, että Aarteen tilausmaksu on metsän omistajalle verovähennys kelpoinen. Mikäli kone on myyty pois verovuoden aikana, sen menojäännös ilmoitetaan metsäveroilmoituksessa ja sen luovutusvoitto tai -tappio lomakkeella 9. Näitä ovat laitteet ja koneet, metsätalouden rakennukset sekä metsäojien ja metsäteiden tekemisja kunnostamiskustannukset. Tällaisia ovat esimerkiksi puun kuljetus maataloustraktorilla. Veroilmoituksessa poistot ilmoitetaan yhteissummana, mutta omiin muistiinpanoihin on tehtävä selvitys, jossa on eritelty jokaisen laitteen hankintameno, verovuonna tehty poisto ja menojäännös poiston jälkeen. Metsäveroilmoitus täytyy antaa, vaikka ilmoitettavana olisi pelkästään varausten ja metsävähennyksen seurantatietoja. Maatalouden tai elinkeinotoiminnan menoja pienennetään vastaavan suuruisella korjauserällä. Menovaraus voi olla enintään 15 prosenttia verovuoden metsätalouden pääomatulojen määrästä. Jos hyödykkeen hankintameno tai menojäännös on enintään 600 euroa, se poistetaan kerralla. Tuhovarauksen voi tehdä vakuutuskorvauksesta. Tulouttamattomien varausten seurantatiedot on täytettävä lomakkeelle, vaikka niitä ei tulouttaisi vuonna 2023. VERO-OPAS Poistoista valitaan haluttu ryhmä. Menojäännöksellä tarkoitetaan aiempien poistojen jälkeen jäljellä olevaa arvoa. Tämä koskee myös isoja hankkeita, joiden ensimmäinen lasku voi tulla aiempana vuonna kuin hanke päättyy. Metsätalouden poistot Poistoina ilmoitetaan sellaisten hyödykkeiden hankintamenot, joiden todennäköinen taloudellinen käyttöikä on yli kolme vuotta. 38 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503566-_5907556.indd 38 AR-20240129-503566-_5907556.indd 38 16.1.2024 9.56.35 16.1.2024 9.56.35. Se avaa ruudun, jossa annetaan tarkemmat tiedot. Takarajat ovat samat kuin meno varauksella. Poistoryhmistä merkitään myös hankintamenojen yhteenlaskettu lisäys, luovutusten kautta vähenevä hankintamenon summa, verovuonna tehtyjen poistojen summa ja verovuoden lopun menojäännös. Koneiden ja laitteiden enimmäispoisto on 25 %, rakennusten 10 % ja metsäojien ja metsäteiden 15 %. Veroilmoitukselle merkitään verovuoden alun menojäännös yhteenlaskettuna kaikista kunkin poistoryhmän laitteista. Sähköinen veroilmoitus laskee valmiiksi suurimman mahdollisen poiston ja menojäännöksen. Toisesta tulolähteestä siirrettävät menot Jos maatalouden tai elinkeinotoiminnan kuluihin sisältyy metsätalouteen liittyviä menoja, ne siirretään metsätalouden verolomakkeelle kohtaan Toisesta tulolähteestä siirrettävät menot. Tuhovaraus tuloutetaan verotuksessa sinä vuonna, kun kustannukset syntyvät. moitukseen Tulot-kohdassa sellaisena vuonna, jolloin on paljon vähennettäviä menoja. Ensimmäinen poisto tehdään hankintamenosta ja seuraavien vuosien poistot menojäännöksestä. Viimeisenä vuonna jäljellä olevat varaukset on merkittävä tuloksi riippumatta siitä, onko tuona vuonna menoja. Esimerkiksi vuonna 2023 myrskytuhosta saadusta vakuutuskorvauksesta voi tehdä uudistamiskustannusten suuruisen tuhovarauksen, jos metsä uudistetaan vasta seuraavana vuonna. Omiin veromuistiinpanoihin liitetään Metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen arvio uudistamiskustannuksista. Ensimmäisen poiston voi tehdä vasta hyödykkeen käyttöönottovuonna tai hankkeen valmistuttua. Tässä on tehty poistot metsäojista ja -teistä
Metsätalouden harjoittamiseen liittyvät opintomatkat Metsävakuutusmaksut Metsätalouden harjoittamiseen liittyvät omat ja perheenjäsenen pakolliset eläke-, tapaturmaja ryhmähenkivakuutusmaksut Kurssit, ammattikirjallisuus sekä ammattilehtien (esimerkiksi Aarre) tilausmaksut Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu Suomen Metsäsäätiön menekinedistämismaksu Metsätalouden raken nusten ja tonttien kiinteistövero Metsätalouden lainojen liitännäiskulut (Huom! Metsätalouden lainojen korkotiedot ilmoitetaan esitäytetyn veroilmoituksen yhteydessä tulonhankkimisvelan korkona) Vieraiden henkilöiden palkkauskulut, työntekijän matkaja ateriakulut Työhuonevähennys, kun metsä talous on merkittävä tulonlähde Metsätaloudessa käytetyt työkalut ja turvavarusteet ovat metsänomistajalle verovähennyskelpoisia vuosimenoja. KUVA PETRI JAUHIAINEN 39 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503566-_5907556.indd 39 AR-20240129-503566-_5907556.indd 39 16.1.2024 9.56.38 16.1.2024 9.56.38. Lannoitteet ja lannoitustyö, kantokäsittely, metsäteiden perusparannus, metsäojien perkaus Urakoitsijoille maksetut korvaukset puunkorjuusta ja metsäajosta sekä maanmuokkauksen, metsäteiden ja -ojien kunnossapitokulut Kunnalta haetun maisematyöluvan hinta Metsäsuunnitelman teettäminen, puukaupan teettäminen, veroneuvonta ja kirjanpito Muut metsänhoitoyhdistysten, Metsäkeskuksen ja metsäpalveluyritysten palvelumaksut Työja turva-asut, työjalkineet ja -käsineet, vesurit, raivausveitset, sahat, istutusvälineet ja torjunta-aineet Raivaussaha ja moottorisaha Metsätalouskäyttöön hankittu kalusto, kuten mönkijä Laitteiden ja koneiden polttoaineet ja teräöljy, huollot ja korjaukset Mönkijän tai moottorikelkan vuosikulut Matkat asuinpaikalta metsätilalle tarkastuskäynnille tai metsätöihin, matkat metsäalan tilaisuuksiin (esimerkiksi verokoulutukset ja metsämessut) ja puukaupantekoon, asiointikäynnit metsänhoitoyhdistyksessä jne. Käytännössä metsätalouden on oltava laajamittaista. Esimerkkejä vähennys kelpoisista menoista Mönkijän vähentäminen Mönkijä tai moottorikelkka hyväksytään metsätalouden laitteeksi vain, jos sen ajoista yli puolet on metsätalouden ajoja. Myös laitteen varusteineen on sovelluttava metsätyökäyttöön. Nämä kulut ilmoitetaan kohdassa Muut vuosimenot. Vuonna 2023 moottorikelkasta ja mönkijästä tehtävät vähennykset ovat 15 euroa/käyttötunti ja traktorista 12 euroa/käyttötunti. Tavallisimmin metsätöissä käytetään yksityiskäytössä olevaa mönkijää, jonka käyttäminen metsätaloudessa vähennetään käyttötuntien perusteella
Se on ns. 40 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503572-_5907601.indd 40 AR-20240129-503572-_5907601.indd 40 16.1.2024 10.05.17 16.1.2024 10.05.17. Alvvelvollinen metsänomista ja saa maksamansa alvit takaisin kokonaisuudessaan. Lähes aina kannattavaa Metsänomistajalle alvvelvolli suus on yleensä kannattavaa. läpi menovero, eli metsänomistaja ti littää veron edelleen verottajalle. Alvvelvollinen metsänomis taja käyttää metsäveroilmoituk sessa alvittomia lukuja ilmoit taessaan sekä puukauppatulot että metsätalouden menot. Kun verovuonna on metsäta louden tuloja, ostojen alvit vä hennetään myynneistä makset tavista alveista. Metsätalouden hankintojen hintoihin sisältyneet arvonlisä verot metsänomistaja saa vero tuksessa takaisin. VERO-OPAS Metsätalouden hankintoihin sisältyneet alvit lasketaan yh teen veromuistiinpanoihin sisäl tyneistä kuiteista, ja myyntien ja ostojen alvit ilmoitetaan erilli sellä arvonlisäveroilmoituksella. Alvit hyödyksi Arvonlisäveroilmoitus on muistettava antaa verottajalle omatoimisesti helmikuun loppuun mennessä. Jos metsänomistaja ei ole alvvelvollinen, hän merkitsee metsäveroilmoituksen vuosime noihin ostamiensa tuotteiden ja palvelujen hinnat vähennettä viin menoihin alveineen. Kerran alettuaan alvvelvolli suus jatkuu, jollei sitä irtisano. Niinpä moni metsänomistaja on arvonlisäverovelvollinen. Näin arvonlisävero toimii Jos metsänomistaja on alvvel vollinen tai puukaupan arvo on yli 15 000 euroa, puun ostaja lisää kauppahintaan 24 prosentin arvonlisäveron. Teksti ANU SUSI | Asiantuntijana ylitarkastaja SOILE JÄRVINEN, Verohallinto | Kuva VM-ARKISTO M etsän omistajan on ilmoit tauduttava arvonlisä vero rekisteriin, jos metsä talouden vuositulot nousevat yli 15 000 euron. Jos tuloja ei ole, verottaja palauttaa ostojen alvit. Alvvelvolliseksi voi myös ha keutua vapaaehtoisesti
Yhtymän tai kuolinpesän puolesta alv-ilmoituksen jättävä tarvitsee Suomi.fi-valtuuden. Omaverossa maksua ei voi ajoittaa, vaan raha siirtyy heti. Alv-velvolliseksi voi hakeutua myös vapaaehtoisesti. Maksa ajoissa Arvonlisäveroilmoitus on tänä vuonna jätettävä 29.2. Ilmoituksen voi antaa myös muistiinpanotai kirjanpito-ohjelman muodostamana tiedostona Ilmoitin.fi-palvelun kautta. Henkilöasiakas kirjautuu Omaveroon pankkitunnuksillaan. Puolisot jättävät yhteisen ilmoituksen. LISÄTIETOJA Vero.fi > Metsä > Metsänomistajan arvonlisäveroilmoitus Metsakeskus.fi/arvonlisaverotus Yksikin iso puukauppa vie metsänomistajan yli alvvelvollisuuden ylittävän rajan. Alv-ilmoitus on tehtävä sähköisesti Omaverossa. Ilmoita Omaverossa Arvonlisävero ilmoitusta ei tarvitse jättää, jos verovuodelta ei ole ilmoitettavia arvonlisäveroja. mennessä. Maksun voi hoitaa Omaveron kautta tai tilisiirtona verkkopankissa. Niitä voi kysyä myös verottajan palvelunumerosta 029 497 026. Silloin arvonlisäveron osuus pienentää metsätalouden verotettavan tulon määrää. Verkkopankin maksua varten tarvittavat Verohallinnon tilinumero ja asiakaskohtainen viitenumero löytyvät Omaverosta. Etu jää alvin takaisinmaksua pienemmäksi. Jos metsänomistaja on tehnyt puukauppaa, siitä maksettava arvonlisävero on maksettava viimeistään samana päivänä. KUVA HANNU HUTTU 41 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503572-_5907601.indd 41 AR-20240129-503572-_5907601.indd 41 16.1.2024 10.05.20 16.1.2024 10.05.20. Kaiken arvonlisäverollisen toiminnan arvonlisäverot ilmoitetaan samalla ilmoituksella. Paperilomakkeella ilmoituksen voi jättää vain poikkeustilanteessa, esimerkiksi silloin, jos käytössä ei ole verkkopankkitunnuksia. Edellytyksenä tällöin on se, että verokausi on kalenterivuosi eikä metsänomistaja harjoita muuta arvonlisäverollista toimintaa, kuten maataloutta tai elinkeinotoimintaa
päivänä. Metsän omistajalle alvvelvolli suus on yleen sä aina kan nattavaa. Puunmyyntituloista maksettavat arvonlisäverot merkitään Vero kotimaan myynneistä 24 %:n verokannan kohtaan. Metsänomistaja ilmoittaa arvonlisäveroilmoituksessa kaksi lukua: puunmyyntitulojen sisältämät arvonlisäverot ja metsätalouden hankintoihin sisältyneet alvit. Verovuoden hankintoihin sisältyneet arvonlisäverot lasketaan yhteen, ja ne ilmoitetaan kohdassa Verokauden vähennettävä vero. VERO-OPAS 42 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503572-_5907627.indd 42 AR-20240129-503572-_5907627.indd 42 16.1.2024 10.06.25 16.1.2024 10.06.25. Esimerkkilomakkeella ilmoitetaan 3 600 euroa. Omavero laskee maksettavan tai metsänomistajan alv-palautuksena saaman veron automaattisesti. Alvvinkki Jos kerran vuodessa alvit ilmoittavan metsänomistajan metsä talous päättyy kesken kalenteri vuoden, alv-ilmoitus on jätettävä ja arvon lisä vero maksettava viimeistään toiminnan päättymiskuukautta seuraavan toisen kuukauden 12
Ei vastannut odotuksiani Perustelut 3. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. VASTAA NÄIN Lukijakysely lomakkeen voi täyttää osoit teessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai voit postittaa kysely lomakkeen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Voit lähettää palautetta myös sähköpostitse osoittee seen toimitus@aarrelehti.fi tai verkossa osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute. Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. Kuningas metsurikirjan voittivat arvon nassa Jarmo Kontiainen, Sarvela, Vesa Koskela, Rantsila, ja Merja Villikka, Paijärvi. Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. Olen . Varusta kuori kirje posti merkillä. Löydät kirjasta myös ohjeita ja vinkkejä männyn, koivun ja pajun hyödyntämiseen käsitöissä ja keittiössä. Vastasi odotuksiani . Aarre 1 / 2024 Mikä juttu kiinnos ti sinua. Varusta kuori kirjepostimerkillä. Vastaa, niin voit voittaa! Mitä pidit Aarteesta. Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Vastaajan syntymävuosi Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 020 413 2277 (ark. Kerro, mikä on lehden paras juttu. Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista 7. 8–21). Yhden palkinnon arvo on 25 euroa. Muu lukija 2. Arvomme kaikkien vastaajien kesken neljä Tulta ja tervaa -kirjaa (Viestimedia 2022). Voit postit taa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun tai muuta toimitukselle osoitettua postia. Aarre-lehden kestotilaaja . Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Tilaajan perheenjäsen . Kirjassa tutustutaan perinteisiin suomalaisiin käsityötaitoihin ja niiden ylläpitäjiin. Osallistut samalla Tulta ja tervaa -kirjan arvontaan. 1. Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY Postita kyselylomake tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. . 43 Aarre 1/2024 VAKIOT AR-20240129-503554-_5907600.indd 43 AR-20240129-503554-_5907600.indd 43 16.1.2024 10.04.47 16.1.2024 10.04.47. VIIME VOITTAJAT Aarre 10/23:n kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artik keli Korvenraivaajat. Kiitokset kaikille vastaajille! Vastaa oheiseen lukija kyselyyn 25.2.2024 mennessä
Kasvun ihme, joka yllättää aina 44 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503536-_5907634.indd 44 AR-20240129-503536-_5907634.indd 44 16.1.2024 10.09.00 16.1.2024 10.09.00. METSÄVAIKUTTAJA Huupponen muistuttaa metsänomistajia, että taimikoihin ja nuoriin metsiin kannattaa panostaa. Metsänhoito yhdistysten Palvelu MHYP Oy:n toimitusjohtaja 1.1.2024 alkaen, sitä ennen MHYP:n kehittämispäällikkö Parasta metsässä. 57-vuotias metsätalousinsinööri (AMK) Rantasalmelta Työ. ”Se on investointi eikä kulu.” ” Metsänomistajan arvot edellä” Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy:n uusi toimitus johtaja Harri Huupponen odottaa kuluvasta vuodesta erittäin hyvää puukauppavuotta. Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuva MARIA MIKLAS Kuka. Harri Huupponen Tausta
On metsänomistajan etu, että hän voi käyttää metsänhoidossaan ja puukaupoissaan useampia kumppaneita. Millaisiin hoitotoimiin metsänomistajien kannattaisi tänä vuonna panostaa. Se ei kuitenkaan muuta sitä perusasiaa, että valtio tarjoaa meille metsänomistajille rahallisen kannusteen hoitaa metsiämme hyvin. Tarkalla tarjousten vertailulla ja huolellisella harkinnalla keskikokoisestakin leimikosta voi tienata useita tuhansia euroja enemmän kuin hätäilemällä. Millainen asema metsäkiinteistökaupassa on Metsätilat.fi-palvelulla. Omistajanamme on metsänhoitoyhdistysten lisäksi MTK ry. Toimimme taajamamerkkien ulkopuolella eli keskitymme maaseutukohteisiin, joissa osaamisemme on valtakunnan parasta. Liikevaihtomme on 8–9 miljoonaa euroa, jolla olemme kymmenen suurimman välitysketjun joukossa. Olemme metsäkiinteistöjen välityksen markkinajohtaja ja hoidamme vuosittain 2 000–2 500 metsätilakauppaa. Jokainen metsänhoitoyhdistys päättää edelleen omista asioistaan. Taimikoiden ja nuorien metsien hoito on investointi omaisuuteen. Kuinka vahvaan ketjuohjaukseen MHYP pyrkii – vai pyrkiikö se. Meiltä saa myös metsän sukupolvenvaihdoksiin liittyvät palvelut sekä lakiasiainneuvontaa. Metsänhoitoyhdistyksestä löytyvät kattavat palvelut myös tähän. Edelleen tapahtuu rakennekehitystä. Metsänhoitoyhdistysten lukumäärä vähenee ja yhdistysten koko kasvaa. Meillä on kattava katkontavarastodata ja uusi laskentaohjelma, jonka avulla pystymme asettamaan tarjoukset nopeasti samalle viivalle ottaen huomioon ostajien katkonnan. Uskon, että se tapahtuu sähköisiä palveluja kehittämällä ja kertomalla näkyvämmin siitä, millaisia palveluita tarjoamme. Yhtiössämme työskentelee 25 ammattilaista, ja toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä ja Ylöjärvellä. Metsänomistajat olisivat valmiita tarjoamaan kohteita Hiilipalveluun, mutta sääntely jarruttaa liiketoimintaa. Omalla työurallani en ole koskaan nähnyt näin isoja eroja ostotarjouksissa. Tällä hetkellä yhdistyksissä on hieman vajaat 200 000 jäsentä. Yhtiökokous eli omistajat yhdessä päättävät koko ketjun toiminnan suuntaviivat, hyväksyvät strategiat, toimintasuunnitelmat ja talousarviot. Mikä muuttuu metsänhoitoyhdistyskentässä kuluvana vuonna. Suometsien hoitoa tarkastellaan kokonaisuutena, mikä on luonnon monimuotoisuuden kannalta hyvä asia. Meillä on metsäsektorin laajin ja kattavin palveluvalikoima, ja yhdistyksen palvelu lähtee aina metsänomistajan omista arvoista ja tavoitteista. Jäsenmäärän kehitykseen en tietenkään ole tyytyväinen. 80 prosenttia Suomen yksityismetsistä on metsänhoitoyhdistysten jäsenyyden piirissä. Kysyntää vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla olisi, sillä monet yritykset haluavat kompensoida toiminnassaan syntyviä päästöjä. Ja sitten vinkki: kiire pois, kun tehdään puukauppaa. Ne metsänomistajat, jotka ovat hoitaneet metsiään kestävästi suhdanteista riippumatta, saavat tänä vuonna työstään palkkaa. Palveluiden osalta kehitämme muun muassa Omametsä-palvelua entistä kattavammaksi ja sujuvammaksi. Kaksi vuotta sitten uusimme MHYP Oy:n ja metsänhoitoyhdistysten ketjusopimuksen, jossa määritellään kaikkien osapuolien roolit. Toivon, että metsänomistajat kääntyvät puoleemme kaikissa metsä-alkuisissa asioissa. Nyt ne ostavat ilmastoyksiköitä esimerkiksi Väli-Amerikan tai Afrikan metsänistutushankkeista. Millaisissa asioissa toivoisit metsänomistajien kääntyvän metsänhoitoyhdistysten asiantuntijoiden puoleen. Myös energiapuun veto jatkuu. Onko uusi Metka-tukijärjestelmä mielestäsi onnistunut. ”Nuori metsä hyvään kasvukuntoon” voisi olla tämän vuoden tunnuslause. Meillä on koko maan kattava verkosto, johon kuuluu 84 välittäjää. Hiilensidontapalvelu on nykyisellä viranomaisten asettamalla regulaatiomallilla haastavaa. Ketjuohjauksella pyrimme siihen, että metsänomistaja saa jokaisesta yhdistyksestä samanlaiset, laadukkaat palvelut metsänsä hoitoon. Millaista puumarkkinavuotta odotat kuluvasta vuodesta. Tämän vuoden alussa Suomessa toimii 52 metsänhoitoyhdistystä. Neuvotteluja fuusioista käydään parhaillaankin, ja niistä viestitään, kun se on ajankohtaista. Hyvää on esimerkiksi se, että nuoren metsän hoitotoimiin tuen voi hakea toteutuksen jälkeen eikä tarvitse odottaa hakemuksen hyväksymistä. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Lukumäärä on viiden viime vuoden aikana laskenut noin 15 000:lla, mutta jäsenten omistama metsäala on pysynyt suunnilleen samana. Suosittelisin kilpailuttamaan puukaupat kunnolla, ja siinä yhdistykset ovat mielellään apuna. Kiire pois, kun tehdään puukauppaa. Jäsenyydestä ovat luopuneet lähinnä pienten metsätilojen omistajat. Jäsenyydestä pitää tehdä houkuttelevampaa. Kuinka metsänhoitoyhdistysten jäsenmäärä on kehittynyt viime vuosina. Joulun aikoihin kävin liukulumikengillä omissa metsissäni katsomassa, onko nuolukivillä ollut kävijöitä. Luomme metsänhoitoyhdistyksille myös toiminnallista ja taloudellista etua esimerkiksi yhteishankinnoilla. 45 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503536-_5907634.indd 45 AR-20240129-503536-_5907634.indd 45 16.1.2024 10.09.02 16.1.2024 10.09.02. Korjuukelitkin ovat olleet hyvät, marraskuusta lähtien on hakattu talvileimikoita. Toinen hyvän koron tuottava investointi on lannoitus. Sellutehtaisiin ja sahoihin on viime vuosina investoitu niin paljon, että kysyntää puulle on. Erittäin hyvää. Esimerkiksi nyt alkuvuonna täytämme satoja metsäveroilmoituksia. Vaikka metsänomistajalla olisi vakiintunut puukauppakumppani, hänen kannattaa silti kääntyä myös metsänhoitoyhdistyksen puoleen. Moniin luonnonhoitohankkeisiin on mahdollista saada tukea. Esimerkiksi lannoituksella ja kiertoajan pidentämisellä saatavan hiilensidonnan lisäyksen laskeminen on monimutkaista. Olemme metsänhoitoyhdistysten tarjoamien palveluiden liiketoiminnan kehittäjä ja it-palveluiden tuottaja. Metka on yksi porkkana metsien hyvään hoitoon, ja sitä kannattaa jokaisen metsänomistajan hyödyntää. Aina voidaan toki keskustella siitä, ovatko Metka-kohteiden puuston korkeustai läpimittarajat oikeita vai vääriä. Hintojen pohjat on nyt toivottavasti nähty, ja uskon, että puukauppa käy keväällä todella vilkkaana. Kaikilla välittäjillämme on LKV-tutkinto eli todistettu osaaminen kiinteistökaupoista. Pohjois-Euroopan metsien hiilensidontaa ei ole osattu kaupallistaa. Nuoriin metsiin kannattaa aina panostaa. Mikä on Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy:n rooli MTK– mhy-organisaatiossa. MHYP Oy:n tehtävänä on toteuttaa tehtyjä päätöksiä ketjuohjaajan ominaisuudessa. Palvelemme pääkaupunkiseudun metsänomistajia Helsingin keskustassa. Entä miten Hiilipalvelunne on lähtenyt käyntiin. Laskennan monimutkaisuuden vuoksi palvelua ei ole saatu kunnolla käyntiin
46 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503576-_5907658.indd 46 AR-20240129-503576-_5907658.indd 46 16.1.2024 10.21.08 16.1.2024 10.21.08. Aarre kokeilu Kahvitauko metsässä on elämys, jollaista ei voi kokea kotona tai kahvilassa. Talviseen metsäpäivään tarvitaan riittävän hyvä termospullo. Kahvi kuumana METSÄEVÄÄT KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Keittimestä kannolle Miksi kahvi ei ole talvella metsässä enää kuumaa. Aarre tutkaili asiaa hankien keskellä
Kun Thermos Midnight Blue termari oli täytetty tasan kolme tuntia aiemmin ja säi lytetty avaamattomana ulkona neljän asteen pakkasessa, kahvin lämpö heti Thermoksen omaan pieneen muovimukiin kaatamisen jälkeen oli 68,5 astetta. Ensin hoidetaan sahan viilaukset ja tankkauk set, sitten haukataan eväitä ja hörpätään termarin mukista kahvia – mieluiten kuumaa. Sitten vesi kaadetaan pois ja kahvi saman tien tilalle. Hyvä konsti on esilämmittää termospullo ensin kuumalla vedellä, jonka annetaan seisoa hetki pullossa. Samasta syystä kul jetan sokerin metsään rasiassa. Termospullo on metsän omistajan varusteista se, joka tarjoaa päivän parhaat hetket. Talvella kahvimuki on kylmä, joten kahvi jäähtyy siinä paljon nopeammin kuin kesällä. Kun kahvi kaadetaan metsässä pakkasen kylmettämään muovimukiin, se kylmenee. Siksi myös terästermoksia on syytä käsitellä varoen. Kuuminta hanavettä käyttäen mustan kahvin alkuläm pötila Thermos Midnight Blue 0,75 l ter moksessa oli 80,9 astetta. Huonokuntoisessa keittimessä lämpö voi olla alempi. Mikäli termariin lorautetaan maitoa tai kermaa, juoman alkulämpö putoaa alle 80 asteen. Terästermarin idea Kesällä termospulloja käytetään metsätöissä myös juomaveden pitämiseen kylmänä. 47 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503576-_5907658.indd 47 AR-20240129-503576-_5907658.indd 47 16.1.2024 10.21.15 16.1.2024 10.21.15. Jos evästermokseen otetaan kiehuvan kuumaa nestettä, sen lämpötila korkin sul kemisen hetkellä voi olla jopa 95–97 astetta. Myös pulloon tipautetut sokeripalat viilentävät kahvia hivenen. Iso ja laajapohjainen muki viilentää juomaa enemmän kuin pieni. Termospullot pitävät hy vin lämpöä. Kovemmalla pakkasella juoman lämpö tila voi pudota 60 asteeseen. Mittasimme, miten hyvin noin kolmen vartin vetoiset teräs termokset pitävät lämmön sisällään. Suodatinkahvin osalta lähtötilannetta heikentää kiehuvan kuumiin juomiin verrattuna se, että kahvi jauheella täytetyn suodatinpussin läpi values saan kuuma vesi jäähtyy. Muutaman vuoden ikäisessä Moccamaste rissa kahvijuoman lämpötila täydessä kaati messa pian lorinan päätyttyä oli 83,9 astetta. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA Kahvi metsässä Viilentymisen vähentämiseksi juon met sässä kahvin mustana, vaikka kotona lisään mukiini tilkan maitoa. Hyvältä kahvi maistuu silloinkin, vaikka ero vastakeitet tyyn on jo melkoinen. Kokeiluun otettiin myös yksi ruokatermos sekä Airamin klassikko. K ahvitauko on tärkeä metsätöi tä tekevälle. Vaikka terästermos ei mene kolhusta näkyvästi rikki, lämmönpitävyys saattaa heikentyä. Siksi mukiin kaadettu tee voi tuntua met sässä edelleen jopa polttavan kuumalta
Metsätyössä Aarteen vertailuun otettujen termospullojen (melko pienillä) painoeroilla ei ole olennaista merkitystä. Isoon termariin saa siksi varastoitua lämpöä enemmän kuin pieneen. Termoksen koon kasvaessa vaipan pinta-ala pienenee suhteessa pullon tilavuuteen. Retki käytössä, kun termospullo on mukana lisäämässä repun tai rinkan painoa, erot grammoissa merkitsevät paljon enemmän. Kolmen tunnin jälkeen ero on kuitenkin vasta hyvin pieni. Asia on hyvä pitää mielessä termospulloja vertailtaessa. Termospullon laadukkuus riippuu myös pullon teräksisen kaulan, tiivisteiden, korkin ja mukin muodostamasta lämmön johtavuuden kokonaisuudesta. Jos termarin ulkokorkkina palveleva muki tuntuu kuumalta, korkin Isoon termariin saa varastoitua enemmän lämpöä kuin pieneen. Kolmantena tekijänä ovat termospullon sisärakenteen heijastavat pinnat. Vaikka pullo on päällepäin ehjä, tyhjiö voi olla mennyttä, jos sen rakenne on pettänyt. Kyljessä ei välttämättä ole lommoa, eikä teräspintojen tarvitse koskettaa toisiaan. Aarre suositus: Lyhyille reissuille tai lämpimään vuodenaikaan, jolloin pitää lämpöä paremmin myös pidempään. Termospullon koko Tilavuudeltaan iso termospullo säilyttää täyteen kaadettuna lämmön paremmin kuin pieni, jos eristys on yhtä hyvä. METSÄEVÄÄT Kuuma säilyy termospullossa kuumana ja kylmä kylmänä, koska teräksisen ulkoja sisävaipan välissä on tyhjiö. Terästermarin vanhentuessa tyhjiön laatu tuppaa heikentymään. Ei painonappia. Se on kylmäsilta, jota myöten lämpö lopulta karkaa, vaikka termarin tyhjiö olisi täydellinen. Päätelmiä kokeilusta Sisukseltaan lasinen Airamin termospullo näyttää pitävän lämpöä hyvin. Kuuman kahvin ystävä käyttää pakkasilla isoa, vähintään 0,7 litran vetoista termospulloa. Sen avulla kahvitauon voi pitää istuallaan takapuolen kastumatta. 48 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503576-_5907658.indd 48 AR-20240129-503576-_5907658.indd 48 16.1.2024 10.21.22 16.1.2024 10.21.22. Reppujakkara on mainio varuste metsään. Terästermosten laatu voi näkyä myös pullon ja korkin kestävyydessä. Lämpö ei johdu tyhjiössä eteenpäin. Selvempiä eroja tuli ilmi vasta vuorokauden kokeilun jälkeen. Siinä kahvi säilyy lämpimämpänä kuin puolen litran pullossa. Pikkutermarit ovat parhaimmillaan sisäkäytössä ja lämpimänä vuodenaikana. Talvella metsäkäytössä vain kohtalainen. Nämä asiat tulevat ilmi vasta pitempiaikaisessa käytössä. Suuri suuaukko, kookas ja helposti avattava korkki. alueella voi olla viasta johtuva lämpövuoto. Terästermoksissa erot eri merkkien välillä olivat yllättävän pieniä kolmen ja kuudenkin tunnin aikajaksoilla. Jos tyhjiö purkautuu, termospullo on pilalla. Lämpö heijastuu takaisin, ja siksi lämpöön päin olevilla pinnoilla on merkitystä. Tyhjiö ei ole aina täydellinen, ja erot termospullojen lämmönpidätyskyvyssä voivat johtua osin tästä. Kun viallisen termarin täyttää kiehuvalla vedellä, kylki kuumenee heti selvästi. LISÄTIETOJA Airam, airam.fi Anar, anar.fi Husqvarna, husqvarna.fi Retki, blueimport.fi Sarek, orthexgroup.fi Stanley, nordictrail.fi Thermos, mastermarkbrands.fi RETKI-TERÄSTERMOS (0,7 L) Hinta: 14,90 e Paino: 380 g Ominaisuudet: Kevyt ja malliltaan matala termos, joka jäi lämmönpitävyydessä vertailun hännille. Tämän seikan rooli on kuitenkin kahta ensin mainittua pienempi
Suuri suuaukko, kookas ja helposti avattava korkki. Houkuttelee hintatietoista. Aarre suositus: Perustermos ympärivuotiseen käyttöön. Aukija kiinnipainonapit, joiden toiminta on jäykkää. Talvella parhaimmillaan lyhytkestoisilla reissuilla. ANAR FLAME (0,8 L) Hinta: 17,90 e Paino: 461 g Ominaisuudet: Keskimääräisen painoinen termos, joka pitää lämpöä kuusi tuntia lähes yhtä hyvin kuin parhaat terästermokset. Muovipannat kyljissä. Suuri suuaukko. Jos haluaa juoda metsässä höyryävän kuumaa suodatinkahvia, sen voi kuumentaa kattilassa lähes kiehuvaksi ennen kaatamista termospulloon. SAREK (1,0 L) Hinta: 27,50 e Paino: 631 g Ominaisuudet: Vertailun muita termareita suurempi tilavuus nostaa lämmönpitävyyden Sarekissa aivan kärkimerkkien tuntumaan. Riittävän hyvä ympärivuotiseen käyttöön metsässä. Jos kahvin pitää pysyä pitkään mahdollisimman kuumana, pullo suoriutuu tästä tehtävästä parhaiten lämpimänä vuodenaikana. Ei painonappia. AIRAM-TERÄSTERMOS (0,7 L) Hinta: n. 23 e Paino: 517 g Ominaisuudet: Malliltaan muita hieman matalampi ja leveämpi, mutta mahtuu silti kapoiseenkin repuntaskuun. Lämpötilavertailussa jäi kärkipäästä, mutta kuuden tunnin kuluttua ero on vielä pieni. Matala korkki, jossa on yksi painonappi. Korkki malliltaan pitkä ja paksu, purettavissa kahteen isoon osaan. Sarek edustaa vertailussa tätä vaihtoehtoa. Aarre suositus: Anar ei ole brändinä yhtä tunnettu kuin monet muut vertailun termokset mutta haastaa niitä selvästi edullisemmalla hinnalla. Ympäri vuotiseen käyttöön. Aarre suositus: Yksi tapa edesauttaa kahvin säilymistä kuumana on kuljettaa mukana isoa termos pulloa täyteen annosteltuna. 49 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503576-_5907658.indd 49 AR-20240129-503576-_5907658.indd 49 16.1.2024 10.21.31 16.1.2024 10.21.31. Suuremmasta vetoisuudestaan huolimatta on pienempiä, tunnetumpia termos brändejä edullisempi
THERMOS ULTIMATE JUOMA PULLO (0,75 L) Hinta: 59,95 e Paino: 359 g Ominaisuudet: Hämmästyttävän kevyt terästermospullo on tarkoitettu pitämään yhtä hyvin kuuma kuumana kuin kylmä kylmänä, mihin viittaa myös nimitys juomapullo. Pieni kaatonokka auttaa valuttamaan kahvin suoraan mukiin. METSÄEVÄÄT HUSQVARNA XPLORER (0,75 L) Hinta: 31,90 e Paino: 481 g Ominaisuudet: Keskimääräisen painoinen termos, jonka lämmönpitävyys on hyvää keskitasoa. Aarre suositus: Keskihintainen termos ympärivuotiseen käyttöön. Aarre suositus: Äärimmäisen keveytensä ansiosta ensisijaisesti retkeilijän termospullo talvija kesä käyttöön. Pieni kaatonokka ehkäisee kahvin läikkymistä mukin ohi. Ei painonappia. Ympärivuotiseen käyttöön. 50 Aarre 1/2024 METSÄ AR-20240129-503576-_5907658.indd 50 AR-20240129-503576-_5907658.indd 50 16.1.2024 10.21.42 16.1.2024 10.21.42. Keveydestään huolimatta tulos lämmönpitävyydessä erinomainen. Lämmönpitävyydessä se jäi kärkipulloista, mutta kuuden tunnin eli metsätyöpäivän jälkeen ero on vielä pieni. Erinomaisesti toimivat aukija kiinninapit. Kaatonokan ansiosta sopii siistiä termaria arvostavalle. Korkki on purettavissa kahteen isoon osaan. Metsäkäytössä soveltuu kesällä mainiosti raivaajalle kylmän juoman varastoksi. Kuuden tunnin aikajänteellä ero parhaisiin on hyvin pieni. Parhaimmillaan enintään normaalin työpäivän mittaisessa käytössä. Suuaukko hyvin kapea ja muista poiketen komposiittia. Kumipehmusteet, joista alempi on irrotettava. STANLEY CLASSIC (0,75 L) Hinta: 54,90 e Paino: 587 g Ominaisuudet: Lujatekoisuus näkyy muita vertailun termoksia suuremmassa painossa. THERMOS MID NIGHT BLUE (0,75 L) Hinta: 49 e Paino: 475 g Ominaisuudet: Keskimääräisen painoinen termos, jonka lämmönpitävyys on huipputasoa. Korkki purettavissa kahteen isoon osaan. Erityisen hyvät ovat pehmeästi toimivat käyttönapit. Stanleyn yli satavuotias brändi rakentuu paljolti työkäyttöön tarkoitettujen termosten kestävyyteen. Aarre suositus: Erottuu vertailun muista pulloista erityisesti talvella, kun kahvin pitää pysyä kuumana mahdollisimman pitkään. Hyvin toimivat aukija kiinninapit. Aarre suositus: Vankkatekoinen työtermos ulkotöiden tekijälle ympäri vuoden. Suuaukko vertailun kookkain, myös korkki on järeää tekoa. Kaato nokan ansiosta sopii siistiä termaria arvostavalle. Ei painonappia. Kauan markkinoilla ollut malli, joka tunnetaan lämmönpitävyydestään
Ulkokäytössä termospullo saa helposti kolhuja ja lasinen sisus voi rikkoutua, mutta koti oloissa särkymisen vaara on pienempi. Kukin mittauskerta suoritettiin omana mittauksenaan täyttämisen jälkeen avaamattomaan pulloon. Lämmönpitävyydeltään Klassikko oli vertailun paras. Jollei termosta esilämmitetä, neste ei pysy siinä yhtä kuumana. Termokset täytettiin maksimaalisesti, kuitenkin niin, ettei ylitäyttö haitannut korkin toimintaa. Taulukossa esitetty lämmön säilyminen kuvaa ihanteellisia olosuhteita. Lämpöä ruokatermokset pitävät lähes yhtä hyvin kuin kahvitermokset. 0,7 litran vetoinen pullo painaa 636 g, hinta noin 17 e. Kuoreltaan se on metallia ja muovia, sisältä lasia. Ja mikäli termospulloa säilytetään huoneenlämpöä kylmemmässä paikassa, sen kyky pitää yllä nesteen lämpötilaa on selvästi heikompi. Sitten termos tyhjennettiin ja täytettiin uudelleen juuri kiehuneella vedellä. Pullojen painot ovat Aarteen mittaamia. Klassikon suuaukko on ahtaampi kuin koko naan teräksisissä termareissa, joten kahvi pitää kaataa pulloon tarkasti. 51 Aarre 1/2024 METSÄ 51 METSÄ AR-20240129-503576-_5907658.indd 51 AR-20240129-503576-_5907658.indd 51 16.1.2024 10.21.50 16.1.2024 10.21.50. Veden lämpötila kolmen tunnin, kuuden tunnin ja vuorokauden jälkeen mitattiin ammattikäyttöön tarkoitetulla Testo 106 -ruokalämpömittarilla. Teräksinen ruoka termos on leveäsuinen, ja sinne on helppo annostella evässoppa tai muu lämmin ruoka. Suolainen välipala metsätyömaalle syntyy nopeasti, kun kuumentaa kotona mikrossa nakkeja, laittaa ne ruokatermokseen ja kaataa sen puolilleen kiehuvaa vettä. Terästermokset on esitelty jutussa järjestyksessä edullisimmasta kalleimpaan. Lämmon säilyminen (°C) Näin termospullojen lämmönsäilyttämiskokeilu tehtiin Termospullo 3 h 6 h 24 h Airam Klassikko (0,7 l) 92,5 87,7 65,6 Thermos Midnight Blue (0,75 l) 91,9 86,5 63,0 Thermos Ultimate -juomapullo (0,75 l) 91,7 86,3 61,3 Sarek (1,0 l) 91,5 86,1 60,3 Husqvarna Xplorer (0,75 l) 90,6 84,3 59,0 Anar Flame (0,8 l) 90,3 83,7 57,2 Airam-terästermos (0,7 l) 90,2 83,5 56,1 Stanley Classic (0,75 l) 90,1 83,5 55,5 Retki-terästermos (0,7 l) 89,2 81,9 53,8 Huoneenlämmössä oleva termospullo esilämmitettiin niin, että se kaadettiin täyteen vedenkeittimessä juuri kiehunutta vettä. Ruokaa metsään Kunnollinen lämmin ateria parantaa metsätöiden tekijän jaksamista ja myös mielialaa. Sarek Orthex 0,75 l -ruokatermos, hinta 29,95 e. Sisältä lasia Airam Punainen Klassikko -termos pulloa on valmistettu vuodesta 1934, eikä sen ulkoasu ole juuri muuttunut
”Kotona asuin 101-vuotiaaksi. Sauli Kaisamatin ensimmäisenä työnä oli opetella puunkaatoa justeerilla. Vuonna 1938 Reeta Kostamovaaran kanssa avioitunut ja nuorena isäksi tullut Sauli Kaisamatti sai komennuksen alokaskoulutukseen Ilmajoelle tammikuussa 1940. Olin ensin jouluun asti Peräpohjolan kiertävässä maamieskoulussa Kemijärvellä. Lähdin tänne hoivakotiin, kun ajattelin, että minusta on liikaa vaivaa lapsille. Hän on iäkkäimpiä elossa olevia sotaveteraaneja ja tiettävästi Lapin maakunnan vanhin asukas. Savotalla hakatut puut uitettiin keväällä Javarusjokea pitkin Kemijärveen ja sieltä edelleen Kemijokea pitkin Kemiin. Nyt sotaveteraanilla on ikää kunnioitettavat 105 vuotta. Svinhufvud. Kun joulu tuli, minähän päätin, että lähden Kalle-veljeni mukana Kemi-yhtiön savotalle Javarukselle Liskolan kämpälle, jossa asusti seitsemän hevosporukkaa”, Kaisamatti muistelee. E. Lapin sotaan minun ei sentään tarvinnut lähteä.” Kutsun presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhliin korpraali Sauli Kaisamatti sai vuonna 2018, jolloin hän oli juuri täyttänyt 100 vuotta. SAULIN SAVOTAT Kemijärveläinen Sauli Kaisamatti pestattiin hevossavotoille vuonna 1932. Metsään lähdettiin aamun saras52 Aarre 1/2024 JUURET AR-20240129-503550-_5907660.indd 52 AR-20240129-503550-_5907660.indd 52 16.1.2024 10.20.27 16.1.2024 10.20.27. Metsätöihin nuorukainen pestattiin ajan tavan mukaisesti jo 14 vuoden iässä, ja tämä ensimmäinen talvisavotta syöpyi hänen mieleensä elävästi. Jatkosodassa Kaisamatti taisteli JR 7:ssä eli Tyrjän rykmentissä sekä kenttätykistön puhelinmiehenä KTR 14:ssä muun muassa Karhumäessä, Rukajärvellä, Poventsassa, Salmijoella ja Ihantalassa. S otia edeltäneet suuret talvisavotat kokenut kemijärveläinen Sauli Kaisamatti vietti viime lokakuussa 105-vuotispäiviään. Palsta sijaitsi viiden kilometrin päässä kämpältä. JUURET Teksti ja kuvat KARI LINDHOLM Vanhat kuvat SAULI KAISAMATIN KOTIALBUMI ”Mulla oli tuuria, vai oliko se sitten varjelusta, etten kaatunut tai edes haavoittunut. Sotiemme veteraani asuu nykyään hoivakodissa ja istuu pyörätuolissa. Aarteella oli kunnia haastatella maanviljelijänä elämäntyönsä tehnyttä Kaisa mattia vanhoista savotta-ajoista. Sauli syntyi 11-lapsiseen perheeseen Kemijärven Levärannan kylällä 10.10.1918 sisällissodan jälkimaininkien vielä velloessa. Pää pelaa hyvin, mutta jalat eivät meinaa kantaa”, Kaisamatti kertoo. Kuukauden koulutuksen jälkeen hän sai tulikasteensa Summan lohkolla. ”Se oli talvi 1932. Metsätöihin 14-vuotiaana Javaruksen savottakämppä Kemijärven ja Sodankylän rajamailla oli Sauli Kaisamatin opinahjo, jossa hän oppi metsätyömiehen tavoille. Tuolloin hevosporukassa oli kaksi hakkuria yhtä hevosta kohden sekä hevosmies, joka huolehti kuorman kuljettamisesta ja hevosesta. Edellisvuonna itsenäistyneen Suomen valtionhoitajana toimi P
Siskoni oli kämpän kokkina. Olin niin puhkiväsynyt kämpälle päästyäni, että heittäydyin suoraan peskalle makaamaan. Välillä oli siis yövyttävä. Hänelle oli annettu ohjeeksi tuoda Sauli savotalta kotiin seuraavan huoltokäynnin yhteydessä. Justeerin toisessa päässä huhki kokenut hakkuri Onni Sierilä Rovaniemeltä. ”Siellä työskenteli parikymmentä hevosporukkaa, ja kaksi kämppää oli tupaten täynnä miehiä.” Sauli Kaisamatin kotoa Ruuvaojalle oli tuon ajan kulkuneuvoilla ja tieyhteyksillä melkoinen taival, matkantekoon kului puolitoista päivää yhteen suuntaan. Väli rauhan kesänä 1940 kuvan Sauli, 21, suoritti varusmiespalvelustaan. Olihan siellä savotallakin ruuat, mutta ei meidän juuri tarvinnut niitä syödä.” Kemijärven Tohmon kyläläisillä oli vierailuiltamat Javaruksella. Äidin kotiruokaa savotalle Kova työ vaati riskit eväät, ja Sauli Kaisamatti muistelee oman perheen hevosporukalla olleen melkeinpä kotiruuat. ”Tohmolan Väinö ja veljeni lähtivät iltamiin vähän niin kuin kimpassa. Niihin osallistuivat savotalta kynnelle kykenevät, niin myös nuori Sauli. Sotien jälkeisistä savotoista Kaisamatin mieleen ovat painuneet Ruuvaojan sotakorvaussavotan 12 kilometrin puunajomatkat Savukosken pohjoispuolella. ”Palstalta paluu oli vaikea paikka. Hevosmiehenä sotakorvaussavotoissa Sauli Kaisamatti laskee olleensa mukana viidellä tai kuudellakin savotalla, joista viimeiset olivat traktorisavotoita. Sauli Kaisamatti, 105, asuu nykyään hoivakodissa Kemijärven keskustassa. ”Äitini Ester Kaisamatti leipoi rieskat ja muut syömiset, ja ne toimitettiin meille aina kahden viikon päästä. Sauli Kaisamatti taisteli rintamalla talvija jatko sodassa kertaakaan haavoittumatta. Lähdin heitä kyytiin Javarukselle hevosella, joka jäi odottamaan Viirin Viken taloon. ”Onni tuli meille kotitilalle ensin heinäntekoon ja oli sitten kaksi vuotta tilan töissä.” Metsätyön opit upposivat kevyesti nuoren Saulin karvahatun alle, mutta ankara rehkiminen paita hiessä pakkasessa iski luihin ja ytimiin. Hoivakotiin hän muutti vasta yli satavuotiaana. ”Velipoika jäi vielä savotalle töihin, mutta minulla oli ensimmäisenä savottatalvenani kevennetty palvelus”, veteraani vitsailee. Hän minut oli riisunut työkamppeista, enkä itse tiennyt asiasta mitään.” Kämpän lavereilla vietetty yönseutu armahti nuorukaista, joka aamulla puhkui uutta virtaa. 53 Aarre 1/2024 JUURET AR-20240129-503550-_5907660.indd 53 AR-20240129-503550-_5907660.indd 53 16.1.2024 10.20.29 16.1.2024 10.20.29. Viinamiehiäkin siellä oli, eikä viinan juontia ollut erikoisemmin kielletty.” Heiniä ja muuta tarpeellista tavaraa Kaisamattien hevosporukalle kuskasi hevosella ja reellä perheen kotimies Honkamaa. taessa, seitsemän kahdeksan aikoihin, ja takaisin kämpälle palattiin illan pimetessä viiden paikkeilla. Metsätöitä tehtiin myös perheen omissa leveranssieli hankintaleimikoissa
Olipa se kova paikka, kun jäin toipilaana yksin pienten lasten kanssa.” Kaisamatti oli henkeen ja vereen hevos mies. Osasta mietin jälkeenpäin, että mitä hullua menin tuonkin vaihettelemaan. Olin sairaalassa kuutisen viikkoa vedossa kymmenien kilojen painojen kanssa.” Kun suurperheen isä lopulta kotiutettiin kainalosauvoineen Kemijärvelle, vaikeudet vain yltyivät. ”Kemijärven vanhan sairaalan lääkäri siinä käveli kädet seljän takana ja sanoi, että ei ei ei, odotellaan vielä huomiseen. ”Mutta eihän sitä tule uskottua. Toinen pää osui lonkkaani, joka meni halki.” Kovista kivuista kärsinyt Kaisamatti pääsi postinjakaja Ville Kasurisen pikkufiiatin kyydillä sairaalaan Kemijärvelle, josta häntä ei olisi ensin haluttu päästää hoitoon Rovaniemelle. 54 Aarre 1/2024 JUURET AR-20240129-503550-_5907660.indd 54 AR-20240129-503550-_5907660.indd 54 16.1.2024 10.20.32 16.1.2024 10.20.32. Moni hevonen ei kovin kauan tallissa asustanut, sillä Kaisamatti oli innokas tekemään hevoskauppoja. Hänellä on ollut elämänsä aikana peräti 78 hevosta, joista osa veti kuormaa savotoilla. Vaihtaminen oli tiheää, ja siihen vaikutti minun sieluntilani. Hakkureiksi hän pestasi perheen ulkopuoliset miehet. Reetasta tuli samalla savotalla työskennelleen Sauli Kaisamatin puoliso. Kuvassa Sallan Vuorikylän savotan pääpirtin eli Isoselän kämpän emännät Reeta Kostamovaara (oik.) ja Kaija Kostamovaara. ”Osa hevosista oli hyviä, osa ei. ”Vaimo siellä jo odotti autokyytiä Muurolan keuhkotautiparantolaan tuberkuloosinsa takia. Raiteet oli jäädytetty etukäteen vesipasalla, jota sitäkin vedettiin hevosella. Heinä kenkäinen Aukusti Kostamovaara (oik.), Sauli Kaisamatin lanko, kaatui jatkosodassa Kiestingin taisteluissa. Rupesin sitten kovasti karjumaan, niin johan löytyi kyyti Rovaniemelle. ”Olimme panemassa kuormaan viimeistä puuta, jonka toista päätä piätti karikka. Ruuvaojalla Kaisamatti oli kahtena talvena hevosmiehenä. Niin siinä kävi, että kuorma luisti rantaan mennessä Kaukon päälle ja hän joutui Ruuvaojalta sairaalaan.” Tukki murskasi lonkan 1960-luvulla myös Sauli Kaisamatti itse joutui Javaruksen traktorisavotalla vakavaan onnettomuuteen, kun Fergusonin reessä olleesta tukkikuormasta pääsi yksi tukki karkuteille. Vuorikylä oli osa vanhaa Sallaa, joka jouduttiin luovuttamaan jatkosodan rauhansopimuksessa Neuvostoliitolle. Kerran Sauli Kaisamatin veljenpoika Kauko käveli keulilla, ja häntä siitä varoiteltiin. ”Puuta ajettiin kaksi reissua päivässä, ja siinä hevosiakin vaiheteltiin. Kemijärveläisten lisäksi kuvassa on miehiä Keminmaasta ja Tervolasta. Sallan Vuorikylän Isoselän uusi, kaksiosainen savottakämppä talvella 1937–38, jolloin Sauli Kaisamatti työskenteli savotalla. Nuorempana Sauli oli henkeen ja vereen hevosmies. JUURET Vuorikylän savotalta tukit ajettiin ensin hevosilla lanssiin Isoselästä ja siitä edelleen kuorma-autolla Kuolajärveen uitettavaksi. Valkoasuiset naiset takana oikealla ovat Reeta ja Kaija Kostamovaara. Hevosten vaihdoista huolehti Pekkalan Aapeli Tohmosta.” Täyteen lastattuun rekeen mahtui 30–40 vaurasta runkoa. Oli aina kova jännitys, että minkälainen se tämä hevonen on.” Viimeisestä hevosestaan Sauli Kaisamatti luopui 1990-luvulla
Ristikon 1/2024 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 3/2024. RISTIKKO 1/2024 Muista antaa nämä tiedot! Osall istu ja voita ! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/ luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. 8–16). Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN muodossa 55 Aarre 1/2024 VAKIOT AR-20240129-503581-_5907659.indd 55 AR-20240129-503581-_5907659.indd 55 16.1.2024 10.20.03 16.1.2024 10.20.03. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. 020 413 2277 (ark. Ristikon 10/2023 ratkaisu: Avainsana: KAIVANTO Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista. Onnittelemme Ristikon 10/2023 voittajia: Hannu Hautamäki, Hoisko Markku Jokikokko, Kiiminki Esko Kärki, Lappeenranta Vastaa näin Täytä ristikon palautus lomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 25.2.2024 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 1, PL 440, 00101 Helsinki
Lumoava lastu kr anssi OMIN KÄSIN 56 Aarre 1/2024 PUU AR-20240129-503556-_5907666.indd 56 AR-20240129-503556-_5907666.indd 56 16.1.2024 10.21.02 16.1.2024 10.21.02. Ripusta omin käsin tekemäsi koriste kranssi kotonasi paikkaan, jossa se ilahduttaa silmää eniten
Samalla, kun harjoittelet höylän käyttöä, voit hyödyntää syntyvät kiharaiset lastut askartelussa. Valitse lastuseppeleen koristeet sisustuksen värien mukaan ja liimaa ne paikalleen. TARVIKKEET LASTUKRANSSIIN Lauta tai muuta ylimääräistä puu tavaraa, käsihöylä, askartelukranssi, kuumaliimapistooli ja liimapuikkoja, ripustusnaru tai ohut rautalanka, sakset sekä mieleisiäsi koristeita, esimerkiksi pähkinöitä, kuivakukkia, siemenkotia ja pieniä käpyjä Tee näin 1 Höylää ylijäämä laudasta tai muusta sopivasta puutavarasta käsihöylällä ohuita lastuja. Tämän koriste kranssin oikea paikka on sisä tiloissa. 2 Solmi styroksi renkaaseen ripustus naru. Sopivat koristeet löytyvät kotoa, pihalta tai lähikaupasta. Höylää perinteisellä käsihöylällä ohuita, kiharaisia lastuja kranssia varten. Koristele lastuseppele pihapiiristäsi tai ruoka tai kukka kaupasta löytyvillä tarvikkeilla. Lastukranssin paikka on kodin sisä tiloissa, sillä ulkooveen ripustettuna se saattaisi kiinnostaa liikaa lintuja. Päällystä puutavarasta höylää mälläsi lastusilpulla styroksi rengas tai muu sopiva kranssi pohja. Jos olet kasvattanut esimer kiksi olkikukkia ja kuivattanut ne, kranssissa ne pääsevät kauniisti esille. 1 2 3 4 57 Aarre 1/2024 PUU AR-20240129-503556-_5907666.indd 57 AR-20240129-503556-_5907666.indd 57 16.1.2024 10.21.06 16.1.2024 10.21.06. 3 Sommittele kranssin koristeet ja liimaa ne paikalleen. Kotipihalla kesällä kasvatetut ja sitten kuivatut olkikukat tuovat väriä kranssiin. Kiinnitä ripustusnaru ja päällystä askartelukranssi höylälastuilla kuumaliiman avulla. Materiaalia ikikranssiin syntyy samalla, kun harjoittelet perinteisen käsihöylän käyttöä. Jos itse joskus kyllästyt siihen, voit kierrättää sen käden taitoja arvostavalle ystävällesi. Myös erilaiset kuo relliset pähkinät, siemenkodat tai kuivatut kukat näyttävät lastuk ranssissa kauniilta ja tuovat siihen väriä. Lastuseppele on ikuinen koriste, joka kes tää niin kauan kuin haluat. Liimaa lastuja kranssipohjaan ristiin rastiin niin paljon, ettei renkaan pohja näy lastujen välistä. Koristeeksi voit käyttää vaikkapa pikkukäpyjä. 4 Saat lastukrans siin persoonallista ilmettä esimerkiksi pienillä kävyillä, kuorellisilla pähkinöillä ja kuivakukilla. Malli, teksti ja kuvat SUSANNA UUSITALO J os varastoistasi löytyy sellainen upea vanha työkalu kuin käsi höylä, ota se ihmeessä käyttöön
Se käy höy henpukunsa tarkasti läpi, sukii rinnan, selän ja kyljet, ojentelee siipiään ja ruopsuttaa kainalohöyhe net. PÄHKINÄHAKKI TEKEE reviirilleen satoja, jopa tuhansia kätköjä, joissa kussakin on vajaat kymmenen pähkinää. Jälkikasvu jättää pesän toukokuussa, mutta emot jatkavat niiden ruokkimista vielä pitkälle kesään – tietenkin pähkinöillä, mikäli niitä vie lä riittää. Vasta varastojen ehtyessä hakeista tu lee muutamaksi kuukaudeksi sekasyöjiä, mut ta ne palaavat pähkinädieettiin heti uuden sadon kypsyttyä. Sen vatsa on täynnä ravit sevia pähkinöitä, ja ilmavaksi huollettu untuvatakki pitää kylmän loitolla. Itse pähkinän se nie laisee kokonaisena. Kun kaikki on tehty, se vielä puistelee antaumuksella itseään ja pörhöttää höyhenensä. Suorituksen käsittämättömyyttä lisää lumi, joka useimpina talvina peittää maan ja laittaa tutut pinnanmuodot uuteen uskoon. Teksti ja kuva HEIKKI WILLAMO P ähkinähakki touhuaa talvisessa metsässä kaivellen kätköjään lumen keskeltä. Pähkinähakkia esiintyy vain pähkinäpensaan levinneisyys alueella Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa sekä eteläi sissä lehtokeskuksissa kuten asuinseudullani Lohjalla. Se tuntuu joka kerta yhtä ihmeel liseltä, mutta hakille se on pelkkää arkea. SYÖTYÄÄN VATSANSA täyteen pähkinä hakki istahtaa tiheän männyn suojiin ja ryhtyy puhdistamaan itseään. Tämän lisäksi ne muistavat käytännössä joka ikisen lukemattomista revii rille tehdyistä kätköistä. Tuollainen elämäntapa vaatii poikkeuksellisen hyvää muistia. Paksu nokka lennättää lunta, kuoppa syvenee, ja lopulta hakki löytää sen pohjalta pienen koural lisen syksyllä piilottamiaan pähkinöitä. Lintu noukkii pähkinät kurkkupussiinsa, lehahtaa kiven päälle ja ryhtyy syömään. Se on hiljainen ja piileskelevä, mutta pähkinäsadon korjuuaikana sen terävä rääkynä kuuluu mökkilehdostamme aamusta iltaan. Kun kaikki on syöty, se katoaa metsään seuraavan kätkönsä luo. Taivas on kirkas ja pakkanen kiristymään päin, mutta hakki on valmis pitkään yöhön. Se pullauttaa ulos pähkinän, asettaa sen jalkojensa väliin ja halkaisee kuoren parilla tarkalla nokan iskulla. Olen monta kertaa katsellut, miten pähkinähakki istuu matalalla oksalla, katselee hetken ympärilleen ja liitää sit ten tarkasti kätkölleen. Uusi Sarja! 58 Aarre 1/2024 LUONTO AR-20240129-503562-_5907738.indd 58 AR-20240129-503562-_5907738.indd 58 16.1.2024 10.26.23 16.1.2024 10.26.23. LÄHILUONNON IHMEITÄ METSÄN MUISTI Uudessa sarjassaan Karjalohjalla asuva luonto kuvaaja Heikki Willamo kertoo arkisista ihmeistä, joita hän on kokenut omassa lähiluonnossaan, korkeintaan peninkulman päässä kotioveltaan. Koti pihamme kaksi pähkinäpensasta sen sijaan tyhjenevät muutamassa päivässä. Kotoinen alalajimme käyttää ravinnokseen lähes yksinomaan pähkinöitä. Hakit tietävät elinpiirinsä ympäriltä noin kym menen kilometrien säteellä kasvavat pähkinäpensaat ja kuljettavat niiden sadon varastoihinsa. Se elää varas toillaan yli talven ja ruokkii niillä myös huhti kuussa kuoriutuvan poikueensa. Vaikka kiire tuntuu olevan kova, hakeilla on hauska tapa pitää välillä luovia taukoja. Se liitää oksalle, katselee kotvan ympärilleen pu dottautuen sitten valitsemaansa paikkaan ja ryhtyy lumitöihin. Siitä on tullut minulle jonkinlainen kotiseutulintu, jonka kohtaaminen riemastuttaa aina. Silloin ne istuvat aivan liikkumattomina eteensä tuijottaen, näyttävät miettivän metsän suuria kysymyksiä ja olevan juuri ratkaisemaisil laan niistä kiperimmän. Hakeilla on hauska tapa pitää luovia taukoja. Hakki on hieno lintu, jonka äärimmäisen erikoistunut ta elämäntapaa olen aina ihaillut
Teksti, kuvat ja kuvausjärjestelyt MARI IKONEN 60 Aarre 1/2024 HYVINVOINTI AR-20240129-503574-_5907737.indd 60 AR-20240129-503574-_5907737.indd 60 16.1.2024 10.26.31 16.1.2024 10.26.31. Uunin lämmöstä Tölkin pohjalle jääneen punajuuri liemen voi käyttää Lindströmin murek keen maustamiseen. VILLIRUOKA Sydäntalvella leivinuunin lämpö tai edullinen pörssisähkö kannattaa hyödyntää uuniruokiin, jotka pitävät perheen pitkään kylläisenä
Paista 180-asteisessa uunissa pari tuntia, kunnes pinta ruskistuu kauniisti. Laita kypsä jauheliha kahteen isoon kulhoon, joissa ainekset on helpompi sekoittaa. Vinkki! Yhden tai kahden hengen taloudessa osa laatikoista kannattaa pakastaa. Pinnastaan herkullisesti ruskistunut, vain suolalla ja pippurilla maustettu kaalilaatikko nautitaan puolukkahillon kanssa. Painele kaalimassaa lusikalla pari kertaa paistamisen aikana, jotta laatikot eivät pääse kuivumaan. Nostele kattilasta reikäkauhalla kaali-kasvissilppua kuumalle valurautapannulle muutamassa erässä ruskistumaan voissa. 3 Pitkä uunissa hauduttaminen tekee ihmeitä esimerkiksi kaalilaatikolle, joka makeutuu herkulliseksi ilman siirappi loraustakin. Ruskista peurantai hirvenjauheliha valurautapannussa voissa kahdessa erässä. Anna kaalisilpun kypsyä kannella peitetyssä kattilassa sillä aikaa, kun kuorit ja raastat lantun, porkkanat ja sipulit. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Muotoile massa yhdeksi isoksi tai kahdeksi pienemmäksi murekkeeksi ja paista 200-asteisessa uunissa 40–50 minuuttia. Laita korppujauhot turpoamaan kermaviiliin, joka on maustettu etikkapunajuurien liemellä. Aineksista riittää yhteen kookkaaseen uunivuokaan tai neljään 0,85 litran vetoiseen foliovuokaan; kaada kuhunkin niistä 1 dl kermaa. 1,5 kg) • 1 tl suolaa • 1 kasvisliemikuutio • puolikas lanttu • 4 porkkanaa • 4 sipulia • 700 g riistajauhelihaa • 100–150 g voita • noin 4–5 tl suolaa • mustapippuria myllystä • 4 dl kermaa Silppua keräkaali ja laita silppu kiehumaan suolalla ja kasvis liemikuutiolla maustettuun niukkaan veteen. Maistele, kunnes saat mieleisesi suolaisuuden. 4 Kasviksilla jatkettuun murekkeeseen saa vaihtelua täyttämällä sen esimerkiksi keitetyillä kananmunilla tai salaattijuustokuutioilla tai valmistamalla lisukkeeksi metsä sienikastikkeen. Tarjoa puolukkasurvoksen tai -hillon kanssa. Tarjoa perunamuusin, voissa kuullotettujen ja soijatilkalla maustettujen sipulirenkaiden sekä pakasteherneiden kanssa. Riittoisasti riistasta 1 Liharuoka ei läheskään aina tarkoita pihviä tai paistia. Sekoita massa tasaiseksi ja lisää punajuuriraaste, sipulisilppu, riistajauheliha, munat, suola, mustapippuri ja haluamasi muut mausteet. Kuori punasipulit ja silppua ne hienoksi silpuksi. Lindströmin riistamureke (8–10 ANNOSTA) • 600 g punajuuria • 2 punasipulia • 1 dl korppujauhoja • 200 g kermaviiliä • 0,5–1 dl etikka punajuurien lientä • 600 g hirventai peuranjauhelihaa • 2 munaa • 3 tl suolaa • 1 tl myllystä rouhittua mustapippuria • (1 tl kuivattua timjamia) • (1–2 rkl kapriksia) Pese punajuuret ja keitä ne kannellisessa kattilassa napakan kypsiksi (koosta riippuen noin puoli tuntia). 2 Riistajauheliha on niin täyteläisen makuista, että maukkaaseen lopputulokseen sitä tarvitaan vieläkin vähemmän kuin kaupan jauhelihaa. Tapio-paapan kaalilaatikko (8–10 ANNOSTA) • 1 keskikokoinen valkokaali (n. 61 Aarre 1/2024 HYVINVOINTI AR-20240129-503574-_5907737.indd 61 AR-20240129-503574-_5907737.indd 61 16.1.2024 10.26.35 16.1.2024 10.26.35. Kun punajuuret ovat hieman jäähtyneet, kuori ne ja raasta karkeaksi raasteeksi. Laita kumpaankin kulhoon puolet kaalisilpusta ja sekoita jauhelihan kanssa. Lisää raasteet kaalisilpun kanssa samaan kattilaan veteen kypsymään. Monissa Pohjolan perinneresepteissä käytetään enemmän kasviksia kuin lihaa
”Yleensä hakkuissa noudatetaan vähintään PEFC-metsäsertifioinnin vaatimuksia. Harvennusmalleihin on merkitty myös niin sanotut perusmallit, jotka soveltuvat useimpiin tilanteisiin. Muistilista pitää sisällään kattavan luettelon hakkuiden ja metsänhoitotöiden yhteydessä tehtävistä luonnonhoitotöistä. Metsänhoidon suosituksiin voi tutustua netissä, ja niitä päivitetään säännöllisesti. Näiden lisäksi hakkuusopimuksessa voidaan sopia myös muista puukaupan ehdoista, kuten vakioehdoista poikkeavista toimintatavoista. Ne eivät välttämättä ole joka tilanteeseen paras vaihtoehto, mutta ne tarjoavat turvallisen keskitien metsätalouden harjoittamiseen”, Vanha talo kertoo. Sen seliteosasta käy ilmi, mihin erilaisilla luonnonhoitotoimilla pyritään. Puukaupan sopimusehtojen kannalta keskeisiä ovat metsänhoidon suositusten harvennusmallit, joiden uudistustyö on loppusuoralla. Tavoitteiden kirjaamisessa voidaan käyttää apuna Metsäkeskuksen ja Tapion julkaisemaa luonnonhoidon muistilistaa, jonka voi ladata maksutta Metsäkeskuksen verkkosivuilta. Erikoisehdot sovitaan puukaupan yhteydessä tapauskohtaisesti, ja ne kirjataan puukauppasopimukseen. ”Metsänomistajan kannattaa tuoda esiin omat metsänkäyttöön liittyvät päämääränsä ja tavoitteensa puukauppaa sovitHYVÄT NEUVOT Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvitus AINO SAARIKIVI taessa. Yleensä hakkuusopimukseen kirjataan käsiteltävä alue, hakkuutapa, korjattavat puulajit, hinta, maksuehdot ja korjuun aikataulu. Omat toiveet ja tavoitteet kannattaa tuoda esiin, ennen kuin nimet ovat paperissa. ”Uudet harvennusmallit ottavat entistä paremmin huomioon metsän ominaisuudet, kasvupotentiaalin ja metsänomistajan tavoitteet. Uudet harvennusmallit Usein puukaupan ehdoissa mainitaan, että hakkuissa noudatetaan metsänhoidon suosituksia. V uosittain Suomessa solmitaan yli sata tuhatta puukauppaa. Ne voivat koskea esimerkiksi suojatiheikköjen tai tekopökkelöiden määrää tai monimuotoisuudelle tärkeiden luontokohteiden turvaamista. Samalla vältytään myöhemmiltä harmeilta”, sanoo Tapio Oy:n palvelualueen päällikkö Kalle Vanhatalo. Harvennusmallien uudistamisen myötä metsänomistaja voi valintansa mukaan painottaa esimerkiksi tuottotavoitetta tai metsän hiilensidontaa. Sopimuksiin tulevat liitteeksi puunostajan laatimat vakiomuotoiset sopimusehdot. Ne kertovat, milloin metsä kannattaa harventaa ja mikä on puuston suositeltava määrä harvennuksen jälkeen. Puukauppaa varten puun myyjä ja ostaja tekevät kirjallisen hakkuusopimuksen, jossa määritellään yksityiskohtaisesti, miten ja millä ehdoilla puunkorjuu suoritetaan. Turvallinen keskitie Harvennusmallit on laadittu tasaikäisiin, hoidettuihin kasvatusmetsiin. OMAT TOIVEET ESIIN Puukaupassa moni asia on sovittavissa. Jos metsänomistaja haluaa vaikkapa jättää enemmän säästöpuita tai leveämmät vesistöjen suojavyö62 Aarre 1/2024 OMA TALOUS AR-20240129-503584-_5907764.indd 62 AR-20240129-503584-_5907764.indd 62 16.1.2024 10.28.02 16.1.2024 10.28.02. Suositukset perustuvat tutkimustietoon ja käytännön kokemuksesta kertyneeseen osaamiseen, ja ne tarjoavat metsänomistajille ratkaisuja heidän erilaisten tavoitteidensa toteutumiseen. Metsänhoidon suositukset ovat metsäalan toimijoiden yhdessä laatima koonti metsänhoidon vaihtoehdoista ja toteutuksen parhaista käytännöistä. ”Perusmallit perustuvat kolmen prosentin tuottovaatimukseen ja alaharvennukseen. Omat mallit on laadittu alaharvennusten lisäksi yläharvennuksille, sekametsille ja pidennetylle kiertoajalle. Näin varmistetaan se, että metsänkäsittely vastaa myyjän odotuksia. Luonnonhoidon tavoitteet Harvennustavan ja tiheystavoitteen lisäksi hakkuusopimukseen voidaan kirjata luonnonhoidon toteutukseen liittyviä tarkennuksia. Vanhoissa malleissa oli tiettyjä sisäänrakennettuja oletuksia, joihin metsänomistaja ei päässyt vaikuttamaan”, Vanhatalo sanoo. Malleissa on tavoitekäyrät puolentoista, kolmen ja viiden prosentin korkokannoille. Yksityiskohtaiset ehdot käsittelevät muun muassa vastuita ja tarkentavat pääsopimuksessa käytettyjä termejä
”Puumarkkinoilla puun ostajien pitää pystyä tarjoa maan ensiluokkainen asia kaskokemus. Siihen ei kuiten kaan ole tarpeen kirjata asiaa tä tä tarkemmin. Nykyisen metsälain säädökset mahdollistavat aiempaa voimakkaammat hakkuut. Metsänomista jan toiveiden ymmärtäminen ja huomioon ottaminen on siinä keskeisessä roolissa.” LISÄTIETOJA metsakeskus.fi -> Luonnonhoidon muistilista metsanhoidonsuositukset.fi Puukaupan ehdot toimivat samalla ohjeina korjuun toteuttajalle. Mikäli myyntikohde on pieni, puunostaja ei välttämättä innos tu pitkästä vaatimuslistasta. Sen jälkeen on puunostajien vastuulla pohtia, miten toive käytännössä toteutetaan. Kalle Vanhatalo huomauttaa, että käytännössä yksikään puunostaja ei tietoisesti tavoittele hakkuun toteuttamista niin, että siinä päädytään lakirajan alareunalle. On aivan sallittua esittää vaikkapa sellainen toive, että haluaa toteuttaa hakkuut luontoa kunnioittaen.” Vaikka näin tulkinnanva raista toivetta ei voi kirjata hakkuusopimukseen, se voi daan liittää tarjouspyyntöön. ”Osa puunostajista ei halua sopimukseen liian yksityiskoh taisia vaatimuksia, jottei käy niin, ettei luvattuja asioita voi dakaan toteuttaa.” Osa asiakaskokemusta Kalle Vanhatalo arvioi kokenei den metsänomistajien tietävän melko tarkkaan, millaisia vaati muksia puukaupan yhteydessä voi ja kannattaa esittää. Ehdot on hyvä kirjata ylös mahdollisimman selkeästi, jotta niiden nou dattamista on jälkeenpäin hel pompi todentaa. ”Sopimukseen voidaan kir jata vaikkapa niin, että tietylle kuviolle jätetään kaikki yli 30 senttimetrin paksuiset haavat säästöpuiksi. ”Metsänomistajan ei tar vitse tietää ja osata kaikkea. 63 Aarre 1/2024 OMA TALOUS AR-20240129-503584-_5907764.indd 63 AR-20240129-503584-_5907764.indd 63 16.1.2024 10.28.03 16.1.2024 10.28.03. ”Tämä on hyvin järkevää varsinkin silloin, jos on itse kokematon.” Vanhatalo neuvoo tuomaan omat toiveet rohkeasti esiin ja kertomaan myös sen, jos tuntee olonsa epävarmaksi. ”Jos metsässä esimerkiksi on runsaasti kirjanpainajan tappamia puita, ehtoihin voidaan kirjata – met sätuholain määräykset huo mioon ottaen – että jätetäänkö ne metsään vai ei.” Ehdoista sovittaessa on syytä muistaa käytännön realiteetit. Ei siis pidä kirjata ehtoihin, että kuviolla suositaan leh tipuuta, vaan ennemmin niin että kaikki rau duskoivut säästetään”, Vanhata lo neuvoo. He voivat arastella omien ajatustensa esiin tuo mista etenkin, jos vastapuoli on kovin päämäärätietoinen.” Puukaupan suunnittelussa ja toteutuksessa voi käyttää tukena metsäammattilaista. Metsälaki säätelee Mikäli puukaupassa ei ole sovittu myyjän erikoistoiveista, hakkuussa ja korjuussa noudatetaan yksinkertaisesti metsälain määräyksiä. Puukaupan ehdot toimivat samalla ohjeina korjuutyön toteuttajalle. Esimerkiksi metsikön kasvatuskelpoisen puuston määrän tulee olla tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen maantieteellisestä alueesta riippuen 500–800 runkoa hehtaarilla. ”Epämääräisiä ilmaisuja kan nattaa välttää. Näin voi menetellä siitä huoli matta, että osalle kuvioista hak kuu tulisi hieman harvennus mallien suositusta aiemmin ja osalle hieman liian myöhään.” Jonkin verran riippuu osta jastakin, miten puun myyjän toiveisiin suhtaudutaan. Siksi ne kirjataan hakkuusopimukseen yleensä kuviokohtaisesti. hykkeet, tämä kannattaa kirjata luonnonhoidon muistilistaan ja lisätä liitteeksi puukauppa sopimukseen.” Ehdot kirjataan ylös Hakkuusopimuksessa sovitut ehdot sitovat sekä puun myy jää että ostajaa. Niin ikään ylös kannattaa kir jata se, mikäli kuviolla on jo tain poikkeavaa toteutuksessa. ”Mutta sitten on iso jouk ko sellaisia myyjiä, joille puukaupan tekeminen ei ole arkipäivää. Vanhatalo vinkkaa, miten lei mikon kiinnostavuutta ostajan silmissä voisi lisätä: ”Samaan kokonaisuuteen voi yhdistää metsätilan kaikki seu raavan viisivuotiskauden aikana käsiteltävät harvennuskuviot. Hakkuukoneiden kuljettajat ovat ammattilaisia, ja he osaavat kyllä valita säästettä vät rungot.” Ei liian pitkää listaa Jos metsänomistaja haluaa, että hakkuun jälkeen kuviolle jää tietty puuston pohjapintaala, tämä kannattaa kirjata ehtoihin
044 500 5404, Viestimedia Oy Hyödynnä kontaktit! 044 500 5404 PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja akkukoneet + varaosat niihin meiltä OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 045 128 4230 Tässä on hyvä paikka sinunkin ilmoituksellesi! Tilaa heti 044 500 5404 aarrelehti.fi/lahjatilaus Tilaa Aarre lahjaksi ystävälle! Aarteen tilaus on lahja, josta on saajalleen iloa ja hyötyä. PALVELUHAKEMISTO Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. Aarre tarjoaa lukuelämyksiä metsänomistajille, tuleville metsänomistajille sekä kaikille metsästä kiinnostuneille. 64 Aarre 1/2024 VAKIOT AR-20240129-503586-_5907763.indd 64 AR-20240129-503586-_5907763.indd 64 16.1.2024 10.28.21 16.1.2024 10.28.21
020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki viestimedia.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta on normaali matkapuhelumaksu (mpm) tai paikallisverkkomaksu (pvm). Seuraava Aarre ilmestyy 26.2.2024 PALVELUKORTTI Vie sti m ed ia Oy A sia ka sp alv elu Tu nn us 50 02 59 6 In fo A 1 00 00 3 VA ST AU SLÄ H ET YS TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 kk 73,80 e • laskutusjakso 12 kk 147,60 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. AARREVISAN VASTAUKSET 1. Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. 4. Karhu. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 4,90 e/lasku. 2. M AR IA MIK LA S M AR I I K ON EN ENSI NUMEROSSA JOHANNES WIEHN Metsänomistajan sähköautot Ensiharvennus omatoimisesti Viime hetken verovinkit Kokeilussa moottorisaha hankintahakkuulle Herkkuja hauesta Hiihtovaellus Lapin tuntureilla Kouvolassa asuvalle Vesa-Pekka Lehtomäelle koiravaljakkourheilu on muodostunut elämäntavaksi. Kesto tilaus laskutetaan sovituin laskutusvälein kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaus hintaan. AARTEEN TILAUSLOMAKE Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden itselleni lahjaksi alkaen seuraavasta numerosta __ / __ / 20___ 6 kk 73,80 e 12 kk 147,60 e Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen __ / __ / 20___ ajaksi __ / __ / 20___ – __ / __ / 20___ TILAUKSEN MAKSAJA / VANHAT OSOITETIETONI Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti LAHJATILAUKSEN SAAJA / UUDET OSOITETIETONI Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Tilaustunnus AAV0024 11merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta A ar re m ak sa a po sti m ak su n Aarre 1/2024 AR-20240129-503587-_5907762.indd 65 AR-20240129-503587-_5907762.indd 65 16.1.2024 10.27.57 16.1.2024 10.27.57. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi ja asiakas viestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakas palveluumme. Korppi. Punainen lista. Punaisia. 6. 3. Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja. Huomaa, että rikki pureskellut siemenet sekä marjakuusen neulaset ovat hyvin myrkyllisiä. 5. 2024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtosanoo tilauksen. Lemmenjoen kansallispuisto. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Kansainvälistä metsäsertifiointijärjestelmää. TÄLLÄ PALVELU KORTILLA VOIT • tilata Aarre-lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteenmuutoksesta • irtisanoa tilauksesi Tilaa Aarre! Aarre ilmestyy 11 kertaa v
Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s. TIEDEYHTEISÖN NYKYARVION mukaan vety lämmittää ilmastoa kymmenen vuoden aikavälillä 200 kertaa tehokkaammin kuin hiilidioksidi. Sitä paitsi kukaan ei todellisuudessa tiedä, auttaako vetyteknologia ilmastonmuutoksen torjumisessa. Toisin sanoen jos kolme prosenttia tuotetusta vedystä pääsee karkuun, vedyn ilmastohyöty on sadan vuoden tähtäimellä pyöreä nolla, ja lyhyellä aikavälillä vety lämmittää ilmastoa vielä tehokkaammin kuin fossiiliset polttoaineet. Vedyn avulla valmistettujen keinotekoisten polymeerien kustannustasoa pitäisi verrata näiden puoli-ilmaisten materiaalien ja biomassan hintoihin eikä polttoaineeksi käytettävän, paljon kalliimman öljyn hintaan. RISTO ISOMÄKI Vetytalous ei voi haastaa puupohjaista biotaloutta ISOMÄKI Vety ei ole mikään ihmelääke. Vety ei ole kasvihuonekaasu, mutta sillä on kaksi muuta ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Sadan vuoden aikajanalla sen lämmittävä vaikutus on todennäköisesti noin 33 kertaa suurempi kuin hiili dioksidilla. Vedystä ja hiilidioksidista tuotettu metaani on tätäkin arvokkaampaa, ja metaani on vielä erittäin yksinkertainen molekyyli, josta on pitkä matka alusta asti keinotekoisesti rakennettuihin muoveihin tai hiilikuituihin. Tulevaisuuden maailman pitää korvata suurin osa metalleista ja öljypohjaisista tuotteista puusta tai muusta biomassasta valmistetuilla materiaaleilla. Ensinnäkin vety kilpailee metaanin kanssa samoista ilmakehän puhdistuspalveluista eli niin sanotuista hydroksyyliradikaaleista (OH-). Sähköllä tuotettaisiin ensin vetyä, ja siitä ja hiilidioksidista tehtäisiin sitten metaania ja edelleen yhä monimutkaisempia molekyylejä. Tämä on teoriassa mahdollista, mutta asiaan liittyy muutama hyvin iso mutta. Vetytaloudelle voi löytyä oma paikkansa ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta se ei ole mikään ihmelääke. Vetytaloudesta ei ole nykyaikaisen, puupohjaisen biotalouden haastajaksi. ESIMERKIKSI MUOVIEN tekeminen puusta muuttui taloudellisesti kannattamattomaksi vasta, kun bensiinin ja dieselin sivutuotteina alkoi syntyä suunnattomia määriä öljyn raskaita jakeita, jotka olivat lähes ilmainen ongelmajäte. Tämän takia ilmakehään vuotava vety pidentää metaanin elinikää ja kasvattaa sen ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Koronapandemian aikana hallitukset ja yhtiöt alkoivat kuitenkin pyöriä omissa kuplissaan ja lakaisivat ongelman maton alle samaan aikaan, kun tutkijoiden arvio vedyn ilmastoa lämmittävästä vaikutuksesta kaksinkertaistui. Viime aikoina keskustelussa on kuitenkin alkanut esiintyä näkemyksiä, joiden mukaan metalleja ja öljypohjaisia materiaaleja olisi mahdollista syrjäyttää myös niin sanotun vetytalouden avulla. MARIA MIKLAS K olmannes ihmiskunnan kasvihuonepäästöistä tulee lähteistä, joita on vaikea korvata millään muulla kuin puusta tehdyillä vaatekuiduilla, kemikaaleilla ja muoveilla sekä metalleja ja betonia korvaavilla puupohjaisilla hiilikuiduilla ja rakennusmateriaaleilla. Nämä ilmastoa lämmittävät vaikutukset olivat yksi sudenkuopista, joihin ensimmäinen suuri vetyinnostus aikoinaan kaatui. Se karkaa pienimmistäkin rei’istä tai halkeamista ja läpäisee myös useimmat muovija metallilevyt. Lisäksi vedyn hajoaminen korkealla ilmakehässä synnyttää pikkuruisista jääkiteistä muodostuvia yläpilviä, joilla on voimakas lämmittävä vaikutus toisin kuin pienistä vesipisaroista koostuvilla alapilvillä. Silloin, kun paineerot eivät ole suuret, karkuun pääsevän vedyn määrä on laboratorioissa mahdollista pienentää jopa 0,1 prosenttiin, mutta tämä vaatii hyvin kalliita ratkaisuja. 66 Aarre 1/2024 VAKIOT AR-20240129-503588-_5907770.indd 66 AR-20240129-503588-_5907770.indd 66 16.1.2024 10.28.17 16.1.2024 10.28.17. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan ja tietokirjoistaan. Kukaan ei vielä tiedä, miten pieneksi päästöt olisi mahdollista kutistaa esimerkiksi vetyä tuottavissa suurissa elektrolyysilaitoksissa taloudellisesti realistisin menetelmin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa uusiutuvilla tuotettu vihreä vety on edelleen energiasisällön mukaan laskien noin kymmenen kertaa maakaasua kalliimpaa. Vety (H 2 ) on universumin pikkuruisin molekyyli. Esimerkiksi EU:n suunnitelmat vedyn siirtämisestä 700 ilmakehän paineessa muoviputkia pitkin ovat vaarallista toiveajattelua
EVENT SUPPLIER 2023 Mallisto alk. Tule tutustumaan uutuusmalleihimme ja näe TM:n sekä Metsästysja kalastus -lehden mönkijävertailujen testimenestyjä CFORCE 625. 5590€ Markkinoiden paras takuu – jopa 3 vuotta ilman tuntitai km-rajaa! Suomen myydyin 4x4 traktorimönkijä 2023 AR-20240129-503589-_5907276.indd 67 AR-20240129-503589-_5907276.indd 67 16.1.2024 7.55.43 16.1.2024 7.55.43. Löydät meidät osastolta 6g48. SUOMEN MYYDYIN SUOMEN MYYDYIN 4X4 TRAKTORIMÖNKIJÄ Tutustu mallistoomme osoitteessa cfmoto.fi Olemme mukana MP 24 Moottoripyörämessuilla 2.–4.2
Lahjoituksilla lisää vaikuttavuutta toimintaan Säätiö hakee lahjoituksia kasvattaakseen apurahojen määrää ja vaikuttavuutta. Säätiö on jakanut toimintansa aikana tukea metsäalalle jo yli 50 miljoonaa euroa. Kannatettavia apurahahankkeita jää joka vuosi runsaasti rahoittamatta. Säätiön kasvu metsäalan mesenaatiksi Onnistuneen sijoituspolitiikan ansiosta Metsämiesten Säätiöstä on kasvanut METSÄMIESTEN SÄÄTIÖ työtä metsäalan hyväksi jo 75 vuotta Metsämiesten Säätiön syntyhistoria liittyy 1930–1940 lukujen vaihteen sota-aikaan. Sinäkin voit olla tukemassa metsäalan kehitystä sanansaattajana, lahjoituksella tai oman rahaston perustajana. www.mmsaatio.fi metsäalan merkittävä vaikuttaja, yhteiseen hyvään tähtäävä mesenaatti. Lahjoitukset käytetään täysimääräisesti lahjoittajan toivomaan kohteeseen. Toimitusmaksuista oli kertynyt nykyrahassa noin miljoonan euron ylijäämä. Korttiannokset eivät riittäneet savotoilla raskasta metsätyötä tekeville jätkille. Säätiö kunnioittaa historiaansa nimellään ja tasa-arvoisella toiminnallaan. Ratkaisuksi perustettiin Metsätyömaiden Muonitustoimisto, jonka tehtäväksi tuli ruokatarpeiden ostolupien hankkiminen savotoille. Sen palauttaminen kymmenille tuhansille jätkille ei ollut mahdollista. Viisaat metsätyönantajien ja metsätyöntekijöiden edustajat päättivät 18.11.1948 perustaa yleishyödyllisen metsäalaa palvelevan säätiön, Metsämiesten Säätiön. Omaisuuden tuottoa ja lahjoitusvaroja jaetaan tänä päivänä apurahoina ja stipendeinä vuosittain vajaa kaksi miljoonaa euroa – paljon enemmän kuin Säätiötä perustettaessa oli sen koko alkupääoman määrä. Olojen parannuttua säännöstelystä luovuttiin ja välitystoiminta kävi tarpeettomaksi. Rahankeräyslupa RA/2021/664 Lahjoituksen voit tehdä Metsämiesten Säätiön tilille: FI44 5541 2820 0321 01 tai MobilePay: 68729 AR-20240129-503590-_5907275.indd 68 AR-20240129-503590-_5907275.indd 68 16.1.2024 7.55.41 16.1.2024 7.55.41