Luulen, että autiotupakulttuuri on monelle suorastaan pyhä asia. 10 Täytä metsäveroilmoitus viisaasti s. 62 AR-20250127-526821-_6269925.indd 1 AR-20250127-526821-_6269925.indd 1 14.1.2025 8.53.18 14.1.2025 8.53.18. 24 15,90 € 1 | 2025 aarrelehti.fi Sallan 1930-luvun autosavotat s. 32 Jatkuvuus mielessä Metsänomistaja Riitta Torikka, 51, suunnittelee jo vastuun siirtämistä seuraavalle sukupolvelle, s. 50 metsä juuret puu luonto hyvinvointi oma talous hyvät neuvot Näin vältät tieriidat s. s. 18 KUORIMAKONE Lisätuloa itse jalostamalla s
Marttailloissa voisi keskustella energiahuoltovarmuudesta ja maistella itse tehtyä yrttiteetä tai kahvinkorviketta. Jos se taas johtuu epävarmuudesta, asiallinen tieto ja sisarellinen vertaistuki saattaisivat olla paikallaan. Huhtikuussa liiton vuosikokous vaati luonnon virkistyskäytön turvaamista. Äitini, mummoni, kummitätini ja anoppini olivat aktiivisia marttoja, joten siitäkin syystä seurasin kiinnostuneena, miten teemavuosi näkyi liiton toiminnassa. Silloin, kun se johtuu metsänomistajan tietoisesta suojelutavoitteesta, siihen ei kenelläkään ole nokan koputtamista. Luonnonperintösäätiö tekee hienoa työtä, ja meidän on syytä toivottaa Marttametsälle terveyttä ja pitkää ikää. 3 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526823-_6269924.indd 3 AR-20250127-526823-_6269924.indd 3 14.1.2025 8.53.07 14.1.2025 8.53.07. Syyskuussa järjestössä vietettiin sieniviikkoja, ja marraskuussa Martat ja WWF Suomi rohkaisivat metsänomistajia luopumaan avohakkuista. Pysytelkööt Kaakkois-Suomen kirjanpainajat poissa sen kuusista. Kunnianosoituksena menneiden naispolvien ponnisteluille järjestö voisi neuvoa jäsenilleen polttopuiden tekemistä samoin kuin luonnonkasvien ja voi kukanjuurien keruuta ja käsittelyä. Näkyvimmän metsäkampanjansa Marttaliitto avasi toukokuussa 2023, kun se alkoi kerätä Luonnonperintösäätiön kanssa varoja marttojen nimikkometsälle. Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Naispuoliset metsänomistajat solmivat vähemmän puukauppoja kuin miespuoliset. Ensimmäisenä mieleen tulee marjastus, perinteikäs ja nykyään myös erittäin ajankohtainen metsien käyttömuoto. MARIA MIKLAS Lähetä palautetta pääkirjoituksesta tai lehden muista kirjoituksista osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi Vaihtoehtoisia tapoja juhlistaa metsävuotta PÄÄKIRJOITUS M arttaliitto täytti viime vuonna 125 vuotta, ja juhlavuoden teemaksi järjestö nosti suomalaiset metsät. MARTAT ON kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö, joten sen metsävuoden painopisteet olisivat voineet olla myös toisenlaisia. Martat voisivat jakaa marjojen ja sienien säilöntävinkkejä kellarittomille kotitalouksille. Muidenkin kansalaisjärjestöjen soisi kannustavan perheitä marjametsään vaikkapa Kymmenen litran kampanjalla. Kansalaisjärjestön rooliin voisi perustellusti kuulua myös se, että se muistuttaa metsien taloudellisesta merkityksestä kotitalouksille. 1961) on ollut metsänomistaja yli 50 vuotta. Kesäkuussa martat keskustelivat SuomiAreenassa metsistä stressinhallinnan perustana. Helmikuussa järjestö kertoi olevansa mukana Luontoliiton kevätseurannassa. Rahaa kertyi yli 100 000 euroa, ja nyt sillä on ostettu Iitistä suojeltavaksi kymmenen hehtaarin Marttametsä. Tarjotkoon se mielenrauhaa lukuisille kulkijoille. Tarjotkoon metsä mielen rauhaa
Tietosuojalausekkeen, tilausehdot sekä asiakaspalvelun yhteystiedot löydät osoitteesta viestimedia.fi Tilaa MT Metsä osoitteesta MT.FI/etutilaus tai oheisella QR-koodilla MT METSÄ DIGI Kestotilauksen 1. jakso (Norm. MT Metsän päivittäistä uutisointia rikastuttavat viikoittain Aarre-lehden syvälliset verkkojutut ja Koneviestin ajankohtaiset metsäteemat. MT Metsä on metsäomaisuutesi asiantuntija verkossa! Lue metsänomistajan tärkeimmät uutiset, analyysit ja artikkelit, jotka auttavat sinua arvioimaan metsäsi taloudellista arvoa ja edistämään sen hyvinvointia. MT Metsän löydät helposti osoitteesta MT.FI/metsa ja Maaseudun Tulevaisuuden mobiilisovelluksesta. Uutta metsää joka päivä Tarjous on voimassa 30.6.2025 asti ja koskee vain uusia tilauksia. 11,50 €) E T U H I N T A A N 8 50 €/kk AARTEEN TILAAJALLE AR-20250127-526825-_6269923.indd 5 AR-20250127-526825-_6269923.indd 5 14.1.2025 8.53.02 14.1.2025 8.53.02
16 AJANKOHTAISET AARTEET Kuukauden luontokuvassa tykkylunta ja metsänimisis sä Tero Hirvi. RUOTTINEN / SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO / ILMARI KARVOSEN KOKOELMA MANU HUMPPI HANNE MANELIUS KANNEN KUVA MARIA MIKLAS METSÄ 3 VAIHTOEHTOISIA TAPOJA JUHLISTAA METSÄVUOTTA 8 METSÄ NYT Lisää kasvua tutuilla keinoilla ja muita metsä alan uutisia. 22 HANKINTALISÄ VOI HOUKUTELLA ENSIHARVENNUKSEEN Puun hintojen nousun myötä on noussut myös pieniläpimittaisen puun hankintalisä. 30 ”MUSEOT OVAT TULLEET LÄHEMMÄS IHMISTEN ARKEA” Suomen Metsästysmuseon johtaja Timo Kukko toivoo, että luonto ja eräkulttuuri voitaisiin yhdistää osaksi museon toimintaa. Rautulammen uusi autioja varaustupa sekä päivätupa ovat avotunturissa Urho Kekkosen kansallispuistossa. 18 YHTEISELLÄ ASIALLA Kymenlaaksolainen Riitta Torikka saa iloa elämäänsä omien metsiensä hoidosta ja metsänomistajien yhteis ten asioiden ajamisesta. 24 KUORET POIS JA MYYNTIIN Hannu Hämäläinen jalos taa hankintapuunsa omalla koneketjulla, jonka tärkein työväline on kuorimakone, itse tuunattu KuoriJuho. SISÄLTÖ 6 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526826-_6269990.indd 6 AR-20250127-526826-_6269990.indd 6 14.1.2025 9.14.28 14.1.2025 9.14.28. P. 10 ARKKITEHTI ERÄMAASSA Manu Humppi on kulkenut Lapin erämaissa parikym mentä vuotta ja suunnitel lut tupia ja laavuja. 15 METSÄÄN VOI SIJOITTAA MONELLA ERI TAVALLA Kotimaisen metsänomista jan näkökulmasta metsä sijoittaminen ei tarkoita pelkästään uusien metsä tilojen ostamista, kirjoittaa Petri Kortejärvi. 32 ENTISTÄ HELPOMMIN OMAVEROSSA Tiedot metsätalouden tuloista voi nyt saada suoraan Omaveroon. Laukaan Kuussaaressa tehtiin hakkuu, jota varten metsänomistaja teki 150 työtuntia vaatineen jäätien. Rakennusten pitää kestää rajuakin säätä. 1 2025 lukuvinkki! 10 50 44 Miehet poseeraavat tukkien lastaamisessa käytetyn kiramon äärellä Sallan savotassa vuonna 1938
R I ST O J U S S IL A Hannu Hämäläinen sai apuriksi naapurinsa Veli-Matti Kirselän. 44 VIELÄ KERRAN KUUSSAAREEN Timo Niemisen puut kuljetettiin Laukaan Kuus saaresta hänen itse teke määnsä jäätietä pitkin. OMA TALOUS 62 NÄIN VÄLTÄT TIERIIDAT Metsänomistajan kannat taa osallistua yksityistien kokouksiin ja hallintoon. 7 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526826-_6269990.indd 7 AR-20250127-526826-_6269990.indd 7 14.1.2025 9.14.30 14.1.2025 9.14.30. PUU 56 TALVIPIHAN PUPUT Päästä luovuutesi irti ja nikkaroi pihalle pölkky ja kiekkopupuja. Aarteen kestotilaajana pääset lukemaan lehtiä sen jälkeen, kun olet luonut itsellesi käyttäjätunnuksen. LUONTO 58 PYY PIHLAJASSA Pyy ilmestyi Heikki Willamon pihaan pihlajan marjoja syömään. Punajuuri-kaalikeitto on muhennosmaisen paksua ja täyteläisen hapanimelää. JUURET 50 MILJOONAN TUKIN AUTOSAVOTTA Pulavuosien kurittamat kyläläiset vaurastuivat, kun Kemiyhtiön ja Veitsiluodon autosavotat jyristivät Sallas sa 1930luvulla. HYVINVOINTI 60 LÄMMINTÄ SOPPAA Pakkaspäivän parasta ruo kaa on juureksista ja riistas ta keitelty tuhti keitto. Tunnuksen luomiseen tarvitset vain takakannen osoite kentästä löytyvän asiakasnumerosi sekä postinumerosi. 38 VÄHENNYKSET VIIMEISEN PÄÄLLE Metsätalouden menot kannattaa ilmoittaa myös niinä vuosina, kun metsätaloudesta ei ole kertynyt tuloja. Lisää aarteita! MUISTA ARKISTO Osoitteesta aarrelehti.fi/nakoislehti löydät jo viiden vuoden Aarteet näköis lehtinä. VAKIOT 43 LUKIJAKYSELY 55 RISTIKKO 65 ENSI NUMEROSSA 66 TALONPOIKAISJÄRKEÄ ENNALLISTAMISEEN Iso osa havumetsistämme kannattaisi ennallistaa seka metsiksi, kirjoittaa Risto Isomäki. Luo käyttäjätunnus osoitteessa aarrelehti.fi/luotunnus ja pääset uppoutumaan lehti arkistomme aarre arkkuun. 60 24 MARI IKONEN 34 VEROTETTAVAA PÄÄOMATULOA Metsäveroilmoituksella ilmoitettavaa metsätalouden tuloa kertyy puukauppojen lisäksi myös muun muassa vakuutuskorvauksista
Yhteishankkeessaan WWF ja Tor nator haluavat luoda toimintamal leja, jotka tulevaisuudessa helpot tavat vesiensuojelun huomioimista metsäsuunnittelussa. Takavuosien suoojitusten jäl jiltä sekä kunnostusojitusten ja maanmuokkauksen seurauksena vesistöihin päätyy ravinteita, hu musta ja kiintoainesta, jotka tum mentavat ja rehevöittävät vesiä latvavesiltä Itämereen asti. Jalostetun metsänviljelymateriaalin käyttö yhdistettynä tehokkaaseen metsän uudistamiseen ja varhaishoitoon on merkittävin kasvua lisäävä keino. Myös kasvatuslannoituksen avulla puuston kasvua voidaan lisätä sekä kivennäisettä turvemailla. Metsäpalstalla virtaa vesi, mutta virtaako se luonnon vai ih misen tekemässä uomassa. Avaintekijä on se, että kullekin kohteelle käytetään oikeita metsänhoiLuonnonvarakeskuksen mukaan metsien vuotuista kasvua olisi mahdol lista lisätä jopa 10 miljoonalla kuutiometrillä koko maan mittakaavassa. Olennaista on huolehtia myös kasvatushakkuista, joissa kasvua ohjataan hyväkasvuisiin puihin. On ratkaisevan tärkeää huolehtia taimikonhoidosta, Luken raportti muistuttaa. Kasvun notkahduksesta huolimatta poistuma, siis hakkuut ja luonnollinen poistuma, on edelleen pienempi kuin kasvu, eli Suomen puuston kuutiomäärä ei laske. Puusto ja kasvuolosuhteet määräävät pitkälti sopivat käsittelyvaihtoehdot. Joulukuussa ilmestynyt Metsä ammattilaisen pienvesiopas (Tapio, Metsäteollisuus ry ja Saha teollisuus ry) tarjoaa käytännön läheistä tunnistusapua. Koska Suomen puustosta lähes puolet on mäntyä, männyn kasvun muutokset vaikuttavat merkittävästi puuston kokonaiskasvuun. Teksti ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN | Kuvat VM-ARKISTO Puro vai oja. Kotimaiselle puulle on kysyntää, eikä kysynnän ennusteta laantuvan. Hyvä kasvu taataan varhaishoidossa Nämä kaikki seikat antavat aihetta etsiä nykyistä tehokkaampia keinoja, joilla metsien kasvua ja elinvoimaa saadaan lisättyä. Metsien monimuotoisuutta ja vastustuskykyä voidaan vahvistaa esimerkiksi kasvattamalla lehtipuiden osuutta ja varmistamalla metsänviljelymateriaalin kestävyys ja sopeutumiskyky. don toimenpiteitä ja parhaiten sopivia puulajeja. Opas on osa puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuustiekarttaa. Opas auttaa kohteiden mää rittelyssä ja tarjoaa ohjeistusta pienvesiin liittyviin monimuotoi suuskysymyksiin. Näiden toimenpiteiden yhteenlaskettu vuosittainen kasvunlisäys lähimmän kymmenen vuoden aikana olisi arviolta noin kolme miljoonaa kuutiometriä. Yksit täiset ja pistemäiset vesiensuoje lutoimet eivät riitä, vaan suojelus sa pitää tarkastella laajempia ko konaisuuksia. Korkean tuho riskin alueella metsien käsittelyssä tulee painottaa tuhoriskien välttämistä sekä jo syntyneiden vaurioiden korjaamista. Suunnittelussa tarvitaan myös paljon vuorovaikutusta yksi tyismetsänomistajien suuntaan. PEKKA FALI METSÄ NYT Sään ääri-ilmiöt lisäävät metsätuhoja. Kuusen kasvu on lisääntynyt. Varttuneissa metsissä ja kasvatusmetsissä maltillinen kiertoajan pidentäminen lisää puuston hiilivarastoa sekä ainespuun tuotosta, jos puusto on tervettä eikä metsikkö sijaitse korkean tuhoriskin alueella. Vedet huomioon WWF Suomi ja Tornator aloit tavat kolmevuotisen vesiensuoje luyhteistyön, jonka tarkoituksena on minimoida metsätalouden hai talliset vesistövaikutukset koko naisten valumaalueiden tasolla. Tulos selittyy männyn ja lehtipuiden kasvun alentumisella. Varhaisvaiheen onnistuneet valinnat ovat edellytys myöhempien kasvua lisäävien toimenpiteiden vaikuttavuudelle. Metsäveroilmoituksen voi tehdä myös helposti Mhy.fi Metsässä hyvä Veropalvelun hinta jäsenille 120 €/h (alv. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua puuston kasvunlisäys olisi noin seitsemän miljoonaa ja 30 vuoden kuluttua noin 10 miljoonaa kuutiometriä. PDFmuodos sa tarjolla olevaan, 25sivuiseen oppaaseen on kerätty kaikki ser tifikaattien ja lakien tuomat vaa timukset ja velvoitteet. Kiertoajan pidentäminen lisää aines puun tuotosta. Erilaisten pienvesien tunnista minen maastossa voi olla hanka laa, mutta erot pitää tunnistaa, sillä sitä edellyttää jo metsälaki. Lisää kasvua tutuilla keinoilla Metsäasiantuntijamme tekee metsäveroilmoituksen puolestasi ja antaa samalla neuvoja verosuunnittelussa. 0%) Ei jäsenille 160 €/h mhy.fi//metsaverotus Varaa aika yhdistyksestäsi tai pk-seudulla mhy.fi/metsaveroilmoitus varauskalenterista 8 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526829-_6270456.indd 8 AR-20250127-526829-_6270456.indd 8 14.1.2025 9.55.21 14.1.2025 9.55.21. Viime kädessä hakkuukoneen kul jettaja vastaa purojen ja norojen vaatimista käsittelyrajoitteista ja suojakaistoista. Kotimaisen puun kysynnän ja metsien kasvun pienentymisen lisäksi metsien hiilinielu heikkenee ja eliölajisto yksipuolistuu. Viimeisimmän valtakunnan metsien inventoinnin tulosten perusteella kasvu on pienentynyt 103 miljoonaan kuutiometriin aiemman inventoinnin 107,8 miljoonasta kuutiometristä. Metsätalouden suunnitteluun tarvitaan osaajia, jotka koordinoivat vesiensuojelua valumaalueiden tasolla. Sinä voit keskittyä siihen, mitä metsäsi sinulle mahdollistaa. J os puuntuotanto halutaan pitää nykytasolla ja samalla vahvistaa metsien hiilensidontaa, täytyy kasvua saada lisättyä puuntuotannon metsissä, todetaan Luonnonvarakeskuksen joulukuussa julkaisemassa raportissa. Samalla metsien vuotuinen kasvu on kuitenkin heikentynyt
Vuosina 2020–22 Euroopan bioenergia tuotettiin pääasiallisesti (70 %) kiinteillä biomassoilla kuten puulla. Nestemäisten biopolttoaineiden osuus oli 12,6 % ja biokaasun 11 %. ”Epävarmassa turvallisuustilanteessa bioenergia turvaa Euroopan energiaomavaraisuutta ja vähentää samalla energiantuotannon ilmastopäästöjä. Tämä käy ilmi bioenergia-alan eurooppalaisen kattojärjestön uusimmasta raportista, jonka tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2022. Fossiilisten energialähteiden osuus lämmityksessä ja jäähdytyksessä oli 75 prosenttia. Suomi ei silti ole Euroopan viiden suurimman bioenergian käyttäjän joukossa. Euroopan käyttämästä energiasta lähes puolet kuluu lämmitykseen ja jäähdytykseen. Bioenergia korvaa merkittävästi fossiilista energiaa”, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka. Sinä voit keskittyä siihen, mitä metsäsi sinulle mahdollistaa. Metsäveroilmoituksen voi tehdä myös helposti Mhy.fi Metsässä hyvä Veropalvelun hinta jäsenille 120 €/h (alv. Bioenergialla tuotettiin kaiken kaikkiaan noin 13 % energian loppukäytöstä Euroopassa ja yli puolet (54 %) Euroopan uusiutuvasta energiasta. Yhdyskuntien biojätteellä tuotettiin 6,6 prosenttia Euroopan bioenergiasta. KAI TIRKKONEN Bioenergiaa tarvitaan koko Euroopassa Metsäasiantuntijamme tekee metsäveroilmoituksen puolestasi ja antaa samalla neuvoja verosuunnittelussa. AR-20250127-526829-_6270456.indd 9 AR-20250127-526829-_6270456.indd 9 14.1.2025 9.55.24 14.1.2025 9.55.24. Eniten bioenergiaa käyttäviä maita ovat Saksa, Ranska, Italia, Ruotsi ja Puola, kertoo Bioenergia ry. Haastattelututkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista (71 prosenttia) pitää bioenergian määrää sähköntuotannossa vähintään sopivana. Energiateollisuus ry julkaisi joulukuussa uusimpia tuloksia suomalaisten energia-asenteista. Bioenergia oli Euroopassa 95-prosenttisesti kotimainen energialähde, kun taas kotimaisuusaste esimerkiksi öljyssä oli 2 %. Eri puolilla Eurooppaa bioenergia on miltei kokonaan kotimainen energialähde. 0%) Ei jäsenille 160 €/h mhy.fi//metsaverotus Varaa aika yhdistyksestäsi tai pk-seudulla mhy.fi/metsaveroilmoitus varauskalenterista S uomessa bioenergian osuus energian loppukäytöstä vuonna 2022 oli 38 prosenttia ja osuus uusiutuvasta energiasta 74 prosenttia
10 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526830-_6269991.indd 10 AR-20250127-526830-_6269991.indd 10 14.1.2025 9.15.08 14.1.2025 9.15.08. Pirkanmaan Polkujuoksu ry:n puheenjohtaja. HENKILÖ Manu Humppi Ikä. Arkkitehti Työ. Yhdistys järjestää Voimaa Metsästä -hyväntekeväisyystapahtumaa. 44 Koti. Joukkuesuunnistuslaji rogaining, polkujuoksu, seikkailu-urheilu, retkeily, vaeltaminen, retkiluistelu, hiihtäminen ja polku pyöräily Kovimmat kisasaavutukset. Laitila Arkkitehdit Tampereen toimitusjohtaja Omat lajit. Tampereella Perhe. Puoliso Kaisa ja lapset Veikko, 18, Martta, 15, ja Paavo, 13 Koulutus. Kuka. KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Omalla laavulla Juttuun liittyvällä videolla Manu Humppi kertoo, millainen on hyvä laavu ja mikä on parasta, mitä laavulla voi tehdä. Humppi haaveilee siitä, että pääsisi tekemään enemmän pitkiä ja vaativia vaelluksia Lapin erämaihin. Viime syksyn tapahtumalla kerättiin 20 000 euroa TAYS:n lasten ja nuorten psykiatrialle. Hopeaa Lapland Wilderness Challenge -kisassa 2024, hopeaa rogainingin EM-kisoissa 2023, pronssia rogainingin MM-kisoissa 2022 Muuta
Hän on sitä mieltä, että autiotuvat kestäisivät enemmänkin luovaa uudistamista. ARKKITEHTI ERÄMAASSA Manu Humppi on kulkenut Lapin erämaissa parikymmentä vuotta, ja hänen työpöydällään on syntynyt monta laavua ja tupaa. Siellä hänet voi nähdä polkujuoksemassa koiransa kanssa. Teksti ELINA LAMPELA | Kuvat JYRKI LUUKKONEN 11 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526830-_6269991.indd 11 AR-20250127-526830-_6269991.indd 11 14.1.2025 9.15.12 14.1.2025 9.15.12. Tampereen seudulla Manu Humppi ulkoilee eniten Kaupin metsissä
Suurin osa autiotuvista on alkujaan palvellut työssään liikkuvia, kuten postimiehiä, poromiehiä, pappeja ja kauppiaita. Projektipäällikkönä oli eräretkeilijä Petri Mäkelä, jonka aloitteesta tamperelaiset retkeilevät arkkitehdit suunnittelivat alueelle neljä laavua. Yleensä arkkitehtiopiskelijoiden työt kuulemma lähtevät lapasesta ja niistä tulee elämää suurempia projekteja. Ja niinhän siinä sitten kävi, että lähti.” Suomessa on satoja kaikille avoimia autiotupia, joissa saa yöpyä yön tai kaksi. ”Lähdeaineistoa oli paljon ja hajallaan. Vuosina 2017–18 sinne rakennettiin retkeilyreittejä ja laavuja. Laavun sisällä on tilavaa. Kattohuovalla verhoiltu rakennus näyttää pikkuruiselta. Pieni koko on harhaa. Tyyli säilyi samanlaisena. Materiaalien pitää kestää kulutusta. ”Ajattelin, että tämä on niin rajattu aihe, että minulla ei lähde lapasesta. Metsähallituksen ylläpitämiä autiotupia on noin 240, ja lisäksi on viitisenkymmentä päivä tupaa, reilut 30 varaustupaa ja kymmenittäin kammeja, kotia ja vuokratupia. ”Se on sellainen herkkä tasapaino, milloin rakennus on sopivan kokoinen, ei liian pieni eikä liian iso”, Humppi pohtii. Joulukuu on puolivälissä ja olemme liikkeellä jalan. Humppi sai tilauksen laavusta, joka rakennettaisiin kallion kupeeseen, suolammelle avautuvaan maisemaan. Samalla sisätilan reunoille saadaan tilaa repuille. Humppi perehtyi lopputyössään Lapin erämaarakentamisen historiaan ja kulttuuriin ja kirjoitti myös perusteelliset korjausrakentamisohjeet. K unhan lunta saadaan riittävästi, Manu Humppi pääsee hiihtämään umpihankea Kintulammille. Erä-lehdessä oli ollut Jouni Laaksosen kirjoittama juttu autiotupien historiasta. ”Sain sitä lukiessani ahaa-elämyksen, että tämähän on kiva ja pieni aihe”, Humppi sanoo ja alkaa nauraa. HENKILÖ 12 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526830-_6269991.indd 12 AR-20250127-526830-_6269991.indd 12 14.1.2025 9.15.15 14.1.2025 9.15.15. Ensimmäisenä silmä osuu perinteiseen puuvajaan ja vasta sitten laavuun, joka solahtaa nätisti maisemaan. Metsähallituksen tupien lisäksi tarjolla on kuntien, yhdistysten ja paliskuntien ylläpitämiä tupia. Pyryttää lupaavasti, kun etenemme havu metsässä kohti arkkitehti Humpin suunnittelemaa Kaukaloistenkallion laavua. Huomasin, että aiheesta ei ole olemassa omaa teosta.” Valmistuttuaan arkkitehdiksi vuonna 2008 Humppi kirjoitti tietokirjan Kammit ja autiotuvat (2014). Kintulammi on retkeilyja luonnonsuojelualue Tampereella. Sitten laitetaan huopaa ympärille ja tehdään vesikatosta ulkoseinä.” Aihe lähti lapasesta Manu Humppi on retkeilyrakenteiden asiantuntija, arkkitehti, retkeilijä ja kestävyysurheilija. 1960-luvulla valtio alkoi rakentaa tupia myös retkeilijöiden käyttöön, ja ne suunniteltiin hieman suuremmiksi kuin vanhat tuvat. ”Sain ajatuksen, että pannaan kurkihirsi kahden pilarin nokkaan ja levitetään ulkoseinät ulospäin. Työnsä rahoittajaksi hän sai Metsä hallituksen. Nyt hänellä on työn alla uusi tietokirja. Hän on retkeillyt koko ikänsä, joten tuntuu luontevalta, että hän valitsi diplomityönsä aiheeksi autiotuvat. Kaukaloistenkallion laavua kannattelevat kierrätys hirret, ja seinät ovat kar keaa lautaa. Humppi on retkeillyt koko ikänsä
”Siinä on kaikki ominaisuudet, joita ra kennusmateriaalilta vaaditaan erämaaolo suhteissa. Katto ja osa ulkoseinistä on vuorattu bitumi kermillä. Vanhasta tuvasta myrsky repi kerran katon irti. Jos kulttuuri ja käyttötavat muut tuvat, rakennusten pitää elää sen mukana.” Rahan puute voi vaikuttaa myös tupa verkoston huoltoon. Se myös lämpenee varsin nopeas ti ja pitää lämpöä riittävän hyvin.” Tupien ulkovuoraukseksi Humppi valitsi haapapaneelin, joka harmaantuu kauniis ti. Humppi on saanut paljon myös kiitosta. Tupien käytännöllistä tilasuunnittelua ja valoisuutta on kehuttu. Rautulammella rakennus töiden raskain osuus eli materiaalien kuljetus teh tiin talvella, jotta kuljetuk set eivät rasittaisi maastoa. ”Se on vähän ristiriitaista, sillä en haluaisi, että luonto ja maasto kuluvat, kun sinne tehdään arkkitehtuurin tähden pyhiin vaelluksia.” Tupien huolto huolettaa Rautulammen projektin jälkeen Humppi sai tehtäväkseen suunnitella uuteen Sal lan kansallispuistoon neljä laavua, kaksi päivä tupaa ja yhden autiotuvan. Vuonna 2017 Humppi suunnitteli talkoo töinä Urho Kekkosen kansallispuis toon Rakitsanojan kammin. Kavereiden kanssa talvisin juostiin, hiihdettiin ja oltiin KUVAT MANU HUMPPI 13 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526830-_6269991.indd 13 AR-20250127-526830-_6269991.indd 13 14.1.2025 9.15.18 14.1.2025 9.15.18. Halusin, että tuvat palve levat retkeilijää eivätkä tuota päänvaivaa ylläpidolle”, Humppi kertoo. Moni matkustaa paikalle vain tupia katsomaan. Ehkei haluta, että nykyelämä modernin arkkitehtuurin muodossa tunkeutuu erämaan puolelle”, Humppi pohtii. Kaikki sujui hyvin, urakoitsija oli hyvä, työnjälki oli hyvä, eikä yllätyksiä tullut. Pihassa oli parikymmentä telttaa. Modernia muotoa tupiin Lapasesta karannut aihe jatkoi poikimis taan. ”Suunnitteluni lähtökohtana on aina käyttötarkoitus. Kalusteet on tehty CLT elementtien hukkapaloista. Tilaaja halusi jotakin uudenlaista, mutta kuitenkin helposti toteutettavan ja elemen teistä pystytettävän rakennuksen. Hän työskentelee arkkitehtitoimiston toimitusjohtajana, elää perhearkea, treenaa kaksi kertaa päivässä, kilpailee ja retkeilee. ”Jos tupien korjaamiseen tai uusimi seen olisi varaa ottaa mukaan arkkitehte jä, voisi syntyä tuoreita näkemyksiä. ”Tuntuuko vaeltajista, että 20 hengen autiotupa on varattu, jos siellä on kolme ihmistä. Ainoa yllätys tuli jo silloin, kun hanke jul kistettiin, nimittäin arvosteluryöppy. Ennen vanhaan lasi on ollut kallista ja hankala kuljettaa, mutta nykyään ei ole sellaisia ongelmia.” Sijainti erämaassa asetti suurimmat reuna ehdot. Sitä seurasi Kintulammin laavuhanke. ”On pelkona, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden huollosta joudutaan tinkimään. Suosittu Rautulammen tupa avotuntu rissa Urho Kekkosen kansallispuistossa oli palanut edellisenä vuonna. ”En käytä aikaa joutavanpäiväisiin.” Perustukset aktiiviselle elämälle valettiin jo lapsuudessa Karstulassa. Sekä Rautulammen autio tuvassa että varaustuvassa on makuutilaa kahdeksalle. ”Luulen, että autiotupakulttuuri on mo nelle suorastaan pyhä asia. Ensimmäisenä tulee mieleen Kruununtupa Lemmenjoella Angelintien tuntumassa.” Ei joutavanpäiväisyyksiä Manu Humpin arjessa ei juuri joutohetkiä ole. Avaralla paikalla rakennukset ovat sään armoilla. ”Perinteiset tuvat ovat aika hämäriä, kos ka niissä on pienet ikkunat. Tupien perinteisestä poikkeava muotokieli ei kaik kia miellyttänyt. Rautulammen uusista tuvista löytyvät sa mat elämän edellytykset kuin vanhemmista tuvista: suojaa säältä, lämpöä kamiinasta, keittonurkkaus, kaksikerroksiset makuu laverit, pöytä, penkit ja mahdollisuus kui vata varusteita. Metsähallitus järjesti julkisen tarjouskilpailun, ja Humpin tarjous voitti. Eniten julkisuutta saaneeseen projektiin sa arkkitehti tarttui vuonna 2020. Mielipahaa ja kiitoksia Rautulammen kolme rakennusta – autio ja varaustupa, päivätupa ja puuliiteri – val mistuivat syksyllä 2021. Humppi valitsi tupien rakennusmate riaaliksi kotimaisen ristiinliimatun massiivi puulevyn eli CLT:n. Metsähallituksen suosituimmat ja eniten käytössä olevat tuvat lienevät jatkossakin hyvin huollettu ja, mutta syrjäisemmät tuvat voivat jäädä vähemmälle huomiolle. Sil loin suunnitteluun voisi myös osallistaa tupien käyttäjiä.” Viime syksynä Pallaksella Humppi oli ystävineen autiotuvassa ja ihmetteli, miksi muut retkeilijät eivät tule tupaan. Metsähallituksen Luontopalve luiden määrärahoja on jatkuvasti leikattu. Hän tekisi mielellään jatkossakin ret keilyrakenteita ja ajattelee, että tilaa uu distamiselle on. Tällä hetkellä suurin este on raha. Hänen piirustuksissaan oli paljon ikku noita, mutta tilaaja toivoi niitä vielä enem män, jotta tuvista tulisi oikein valoisat. Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että autiotuvat ovat pyöröhirrestä tehtyjä, harjakattoisia ja hämäriä. Ne ra kennettiin vuosina 2022–23
Humppi on nukkunut sekä Rautulammen tuvassa että Kaukaloistenkallion laavulla. ”Tämä on suosittu paikka. Äärirajoilla oleminen kiehtoo Humppia. Eteneminen on hidasta ja raskasta. K U V A T M A N U H U M P P I 14 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526830-_6269991.indd 14 AR-20250127-526830-_6269991.indd 14 14.1.2025 9.15.22 14.1.2025 9.15.22. ”Kisoihin mennään taistelemaan sijoituksista. Vanhemmat veivät lapsia joka vuosi Lappiin. Erämaa-arkkitehdin etuuksiin kuuluu se, että tauon voi viettää itse suunnittelemallaan laavulla tai tuvalla. ”On sellainen sanonta, että kun ruumis kärsii, sielu lepää.” Tampereen lähiluonnossa retkeillessään Humpilla ei ole tavoitteita, silloin hän voi vain nautiskella. Viime kesänä hän saavutti parinsa kanssa hopeaa Lapland Wilderness Challenge -suunnistuskilpailussa Kaldoaivin erämaassa. Hiljaisuus, pimeys ja pakkanen”, hän perustelee. Kesäja syysvaelluksilla hän on käynyt aina, mutta kaamosvaellukset ovat uusi, kiehtova valloitus. Rajoille menemisellä Humppi viittaa jopa viiden vuorokauden suunnistuskisoihin. ”Tuore lumi, umpihanki, se, että saa tehdä ensimmäisenä hiihtouran hankeen. Vuosi sitten Manu Humppi oli kaamos vaelluksella Pallaksella. Myös omatoimiset erämaajuoksut ja vaellukset ovat suoritushenkisiä, mutta siellä ei mennä rajoille”, Humppi kertoo. Kuvassa reissu kaveri VillePekka Seppä Pallaksella. Ennen ensimmäistä kaamos vaellustaan Lapissa Humppi opiskeli aihetta ja teki yöretkiä Etelä Suomen kohteissa. Oma-aloitteisen retkeilyn Humppi aloitti teini-ikäisenä. ”Kuljimme noin 320 kilometriä neljässä vuorokaudessa. Nukuimme neljän vuorokauden aikana kuusi tuntia.” Pitkät kilpailut ovat rankkoja sekä keholle että mielelle. HENKILÖ Retkeillessä on aikaa nautiskel la, mutta myös juoksuvaelluksil la ja kilpailuissa Humppi kertoo pysähtyvänsä välillä tunnelmoi maan luontoa ja maisemaa. Kun tehdään, tehdään kunnolla. Ruumis kärsii ja sielu lepää Manu Humpin kaikkea tekemistä tuntuu ohjaavan omistautuminen. Polkujuoksu on Humpin ohjelmassa päivittäin kesät talvet, kesäisin hän osallistuu eri suunnistus lajien kilpailuihin, talvisin on mukana myös retkiluistelua, ja pitkät vaellukset vievät häntä Lappiin kaikkina vuodenaikoina. Kisassa ei ole huoltoa, eli kaikki pitää kantaa mukana. Usein tuletkin ovat jo valmiina, joten tähän on helppo tulla ja lämmittää vähän leipää tai makkaraa.” Kun tehdään, tehdään kunnolla. ”Yllätyin siitä, että kaamoksesta huolimatta valoisa aika oli lopulta aika pitkä, hyvinkin kuusi tuntia päivässä.” lumisotaa, kesäisin pyöräiltiin ja uitiin. Toisinaan Humppi oli isänsä apuna metsätöissä. Seuraavalla umpihankihiihdollaan Kintulammilla Humppi tulee taas omalle laavulle
Myynnissä olevista tiloista voi edel leen löytää keskimääräistä paremmin tuottavia kohteita mutta toisaalta myös niitä heikompia. PUUN KYSYNTÄ ja kantohinnat pysyvät korkeina tänäkin vuonna, ja teollisuuden lopputuotemarkkinoissa on positiivisia merkkejä. Jos tilalla on runsaasti hakkuumahdollisuuksia, kauppa hinnan voi saada pääosin maksuun jo lähivuosi na tehtävillä puukaupoilla. Kantohintojen nousua on kuitenkin vaikeampi ennustaa, kun teollisuuden puustamaksukyky ja puun saatavuus alkavat olla kipurajoilla. Kaikkein kannattavin metsään tehtävä sijoitus on edel leen lannoitus. Metsä tilamarkkinat ovat rauhoittuneet, kun rahastot ovat vä hentäneet ostojaan. Lannoitteiden hinnat ovat nyt kohtuulliset. Hinta pyynnöissä tarvittaisiin nyt realismia, jotta ostamis ta harkitsevat rohkaistuvat tutustumaan myytävään tilaan tarkemmin. Myös erilaiset politiikkatoimet todennäköisesti vähentä vät puun saatavuutta tai ainakin poistavat maaalaa puun tuotannosta. Venäjän syrjäseutujen met sätalous kärsi työvoimapulasta jo ennen maan aloittamaa hyökkäyssotaa. MARIA MIKLAS O sta maata, sitä ei enää valmisteta. Parhaat metsäsijoitukset jäävät tekemättä, mikäli metsänlannoituksen pintaalat eivät nouse ensi kesänä uusiin ennätyslukemiin. Taimikonhoidot kannattaa tehdä ajallaan, ja niihin käy tetty raha on enemmän sijoitus kuin kustannus. KOTIMAISEN METSÄNOMISTAJAN näkökulmasta metsä sijoittaminen ei tarkoita pelkästään uusien metsätilojen ostamista. Toisaalta tilat, joilla hakkuumahdollisuuksia ei ole, voivat jäädä myymättä, jos myyjän hintaodotus on asetettu nollakorkoaikojen tasolle. Kirjailija Mark Twainin neuvo näyttää yhä pätevältä, vaikka varmasti huonojakin metsätilakauppoja on teh ty. PETRI KORTEJÄRVI Metsään voi sijoittaa monella eri tavalla KORTEJÄRVI Ilmaston muutos vähentää puun saatavuutta. Boreaalisen vyöhykkeen suurissa metsämaissa Kanadassa ja Venäjällä puuta kyllä riittäisi. 15 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526835-_6270002.indd 15 AR-20250127-526835-_6270002.indd 15 14.1.2025 9.15.03 14.1.2025 9.15.03. Kesäaikaisen kuljetuksen kestävä metsätie nostaa tilan arvoa, vaikka tieinvestointia harvoin saa maksettua ensimmäisellä puukaupalla. Suomalaiselle metsä koneosaamiselle ja tavaralajimenetelmälle on kasva vaa kysyntää jo paremman työergonomian vuoksi. Pintaalan kasvattamista kannattavampia sijoi tuskohteita löytyy yleensä jo valmiiksi omistuksessa olevil ta metsätiloilta. Aarteen kolumnisti, metsänhoitaja ja metsän omistaja Petri Kortejärvi (s. Tilanne ei ole ainakaan parantunut, kun metsureita ja koneenkuljettajia on kuollut ja vammautunut jo kolme vuotiseksi venähtäneessä erikoisope raatiossa. Kun rahalla ei ole hintaa, sijoittajien tuottovaatimus alenee. Metsävaratiedon saatavuuden parannuttua markkinat hinnoittelevat yksittäiset tilat entistä tarkemmin. Vuoden 2022 aikana korot lähtivät nousuun, ja nyt ne ovat asettuneet noin kolmen prosentin tuntumaan. Ilmaston muutos vähentää puun saatavuutta KeskiEuroo passa, jossa teollisuuden ja puurakentamisen tärkein puu laji kuusi kärsii hyönteistuhoista. Nykyiset metsätilamarkkinat antavat arvoa hoidetuille, täystiheille taimikoille. Tämä puolestaan nostaa omaisuus erien hintoja, ja näin kävi myös metsätilakaupassa. Tässä on mahdollisuus suomalaiselle saha ja levyteollisuudelle, kunhan pidämme omat metsämme terveinä ja kasvavina. Puun kantohinnat ovat nousseet reippaasti, ja kasvatus hakkuista saa hyvinkin kaksinkertaisen tulon parin vuo den takaiseen verrattuna. Valtaosa met sistä on saavuttamattomissa, ja myös siellä yhtenä ongelmana on työvoimapula. Nollakorkojen aikana metsätilojen hinnat lähtivät reip paaseen nousuun. Suomen Sijoitusmetsät Oy:n seurannan mukaan myymättä jää nykyisin jopa 20 prosenttia myyntiin asetetuis ta metsätiloista. Samaan aikaan puun kantohinnat ovat nousseet merkittävästi varsinkin kuitupuun osalta. Sama pätee tiestöön. 1973) työskentelee metsäasiantuntijana finanssialalla. Kanadan metsissä puolestaan on massiivisia ongelmia hyönteistuhojen ja metsäpalojen takia. Kaukolämmön tuotannossa sähkö alkaa ottaa osuutta puulta, ja lauha alkutalvi on säästänyt energiapuuvarantoja. Pitemmällä aikavälillä niukkuus puusta lisääntyy. Ulkomaista pääomaa ei virtaa Venäjälle muutamaan vuosi kymmeneen ainakaan metsätalouden ja teollisuuden investointeihin
4 Vuonna 2024 koko Suomen keskilämpötila oli noin 4,0 astetta. Siitä kiitos edesmenneelle luontokuvaajapioneerille Hannu Hautalalle, jonka kirjoista näin ensi kertaa nämä satumaisen kauniit, tykkylumen taikomat maisemat. Sillä tiellä olen yhä, ja luontokuvauksessa tykkykuvaus kuuluu edelleen suosikkeihini. Auton lämpömittari näytti tunturin tyvessä –32 astetta. Iltapäivän puolella valo oli kääntynyt juuri sopivasti rinteen alapuolella olevaan metsään, ja sain kuvattua tämän haaveilemani kuvan. Luontokuvausta olen harrastanut vuodesta 1987, ja se on ollut mukana myös valokuvaajan ammatissani, johon ryhdyin vuonna 1995. Se on 1,1 astetta yli keskiarvon vuosilta 1991–2020. Ilma oli tyyni, eikä minua pakkasesta huolimatta palellut kuvaustilanteessa. Hieman ylemmäksi rinnettä kiivetessäni sain otettua maisemasta lisää mieluisia kuvia. Aamulla tuli muitakin tunnelmallisia kuvia. Vaatimus hakkuiden vähentämisestä EU-alueella saattaa aiheuttaa hakkuuvuotoa sellaisiin maihin, joissa riskit esimerkiksi biodiversiteetin heikkenemisestä ovat suuremmat kuin EU:n alueella. Metsä sana Sitaatit Kuukauden luontokuva KEIJO PENTTINEN AJANKOHTAISET AARTEET Koonneet MARI IKONEN ja ELINA LAMPELA Tykkylumen lumoa H elmikuisena aamuna vuonna 2021 saavuin Iso-Syötteen hotellille Pudasjärvellä. Tykkymaisemien kuvaus on ollut innoittajani jo 30 vuotta. Tiesin tykkyjen olevan nyt hyvät pitkän, kovan pakkasjakson vuoksi. Nukkumaan mennessä otan päällimmäiset pois.” Hevosalan yrittäjä, kirjailija Veera Ahlgren ylistää villasukkia (Kantri joulukuu 2024) ”Kiristyvä kilpailu ja liiketoiminnan kehittäminen asettavat uusia vaatimuksia yhdistysten hallinnolle ja henkilöstölle.” Mhy Kanta-Hämeen pitkän urakkansa päättänyt hallituksen puheenjohtaja Juha Kartano (Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen jäsenlehti 2/2024) Hakkuuvuoto Jos metsänhakkuita vähennetään jossakin mutta puuraakaaineen tarve pysyy ennallaan, hakkuut lisääntyvät muualla. KEIJO PENTTINEN LISÄÄ KUVIA ps-studio.fi instagram.com/keke.ps.studio 16 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526836-_6270003.indd 16 AR-20250127-526836-_6270003.indd 16 14.1.2025 9.15.21 14.1.2025 9.15.21. Hotellilla laitoin kaiken mahdollisen vaatetuksen päälle ja lähdin polkuja pitkin kävellen katselemaan kuvauspaikkoja. (Lähde: Ilmatieteen laitos) ”Pakkasilla pidän kaksia päällekkäin, koska vanhan omakotitalon lattia ja minun varpaani eivät saa olla kovin lähellä toisiaan. Auringonnousuun sain kuvattua muutamia tykkymaisemia
Tomi Kontio & Elina Warsta: Koira nimeltään Kissa ja viimeinen naali (Teos 2024) SIIRTOTYÖLÄISET Teos vie 1880-luvun Bakuun, jossa haisee raakaöljy ja raha. Merja Mäki: Itki toisenkin (Gummerus 2024) 1 Kuinka monta celsiusastetta on kovin Suomessa mitattu pakkanen. Kissa seurueineen suuntaa Saanatunturille ja kohtaa pesimään palanneen naalin, jonka pesän suulla kettu väijyy. ”Kesäisin kyllä, teen kuitenkin lähinnä päiväretkiä.” Oletko tavoitellut Hiiden hirveä. Uintikin sujuu, mutta se ei ole vahvuuksiani.” Viihdytkö yksin. 4 Mikä on Suomen itäisin kansallispuisto. Larja on Petroskoissa koulutettu opettaja, jonka kotikylän Aunuksessa valtaavat jatkosodassa suomalaiset. 6 Minkä kasvin kukintoja kutsutaan kissoiksi. Jouko Aaltonen & Seppo Sivonen: Nobelien öljydynastia ja suomalaiset (Into 2024) RAJASEUDULLA Ennen lintuja -romaanin evakkoperheen tarina saa koskettavaa jatkoa. ”En ole erityisen nopea juoksija. ”Kasvislasagne.” Vaellatko. ”Ei ole tullut tavoiteltua.” LISÄTIETOJA Viljanhankintajohtaja Tero Hirvi vastaa viljanhankinnasta Fazer Myllyllä Lahdessa ja Ruotsin Lidköpingissä. Kuusi kiperää kysymystä Aarrevisan vastaukset ovat sivulla 65. Hirvi on myös Pro Ruis ry:n hallituksen puheenjohtaja. 17 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526836-_6270003.indd 17 AR-20250127-526836-_6270003.indd 17 14.1.2025 9.15.24 14.1.2025 9.15.24. Lempeän neuvottelun päätteeksi kaikki voittavat. ”Näkö lienee paras, mutta myös hajuaisti on hyvä.” Oletko nopea juoksija ja hyvä uimari. LÄMPÖÄ LAPISSA Tomi Kontion uusin Koira nimeltään Kissa -tarina on lämmin ja liikuttava. ”Viihdyn yksinkin, mutta mieluummin aika kuluu hyvässä seurassa.” Lempikasvisruokasi. 2 Mikä on Suomen suurin jyrsijä. Tero Hirvi on kotoisin Parkanosta Pirkanmaalta, mutta hän asuu nykyisin Lahdessa. Uudet kirjat Aarre visa Metsä nimiset HANNU LAMMINSIVU Tero Hirvi VILJANHANKINTAJOHTAJA, 44 Mikä on vahvin aistisi. HEIKKI WILLAMO 5 Mikä on tämä lintu, joka on erikoistunut ravinnossaan kaarnakuoriaisten toukkiin. 3 Mitä tarkoittaa lyhenne MÄK. Elina Warstan kuvitus on kaunista ja tarkkaa. Yksi heistä on kaksosveljensä ja nuoren vaimonsa menettänyt Tuomas Alava Laatokan Haavuksen saaresta. Suvun palvelukseen Kaukasiaan päätyi myös suomalaisia insinöörejä ja satoja siirtotyöläisiä, ja entinen ruusuparatiisi muuttui ympäristökatastrofien näyttämöksi. Osa ruotsalaisen Nobelin perheen vauraudesta syntyi öljystä
”Täällä on hyvä rau hoittua joskus tiiviinkin kokous ruljanssin jälkeen”, Torikka sanoo. Tilan pieni rantasauna ja laavu ovat Kymijokeen johtavan joen rannalla. METSÄNOMISTAJA Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvat MARIA MIKLAS 18 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526838-_6270053.indd 18 AR-20250127-526838-_6270053.indd 18 14.1.2025 9.17.39 14.1.2025 9.17.39. Yhteisellä asialla Kymenlaaksolainen Riitta Torikka saa iloa elämäänsä paitsi omien metsiensä hoidosta myös metsänomistajien yhteisten asioiden ajamisesta
Riitta Torikka Ikä: 51 Koulutus: agrologi Työ: lomituspalveluyrittäjä, maaja metsätalousyrittäjä vuodesta 1995 Perhe: viisi 18–27-vuotiasta lasta sekä kaksi lastenlasta Asuinpaikka: Selänpään kylä Kouvolan Valkealassa Metsät: 30 hehtaaria Valkealassa Harrastukset: suunnistus, vapaapalokunta ja kesäisin suppailu Luottamustehtäviä: MTK:n johtokunnan jäsen 2024–, Mhy Kymenlaakson hallituksen jäsen 2020–, Suomen metsäkeskuksen Kaakkois-Suomen metsäneuvoston puheenjohtaja, Metsästyskerho Eräveikkojen sihteeri 1995–, lisäksi monenlaista yhdistystoimintaa omalla kylällä 19 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526838-_6270053.indd 19 AR-20250127-526838-_6270053.indd 19 14.1.2025 9.17.44 14.1.2025 9.17.44. Metsän omistaja Riitta Torikan omistaman Mäkelän tilan metsien jokaiselle kuviolle johtavat hyvät metsätai peltotiet
2 Hanki lisätietoa kursseilta ja opiskele metsäverotuksen perusteet. Vanhin poika Mauri on palkka töissä samalla tilalla. Minut valittiin Kymenlaakson metsän hoitoyhdistyksen valtuustoon, ja siitä etenin yhdis tyksen hallitukseen jossa olen edelleen. Sitä vastuuta ei voi siirtää ulkopuoliselle.” Trombi pyyhkäisi kuusikon Riitta Torikka hoitaa metsiään metsänhoitosuositus ten mukaisesti, ja hän kehottaa muitakin metsän omistajia tutustumaan Tapion laatimiin metsänhoi don suosituksiin. Päätehakkuun tekijä saatetaan syyttä leimata ilmaston pilaajaksi.” Naispuolisena metsänomistajana hän on kokenut saaneensa metsäasioissa hyvää ja asiallista palvelua. Kyllä siinä itku pääsi.” METSÄNOMISTAJA Riitan vinkit 1 Aseta tavoitteeksesi kannattava metsätalous. Olen myös Kaakkois Suomen metsäneuvoston puheenjohtaja.” Yhteisöllisyys ja asioiden tekeminen muiden yrittä jien hyväksi ovat motivoineet Torikkaa. 20 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526838-_6270053.indd 20 AR-20250127-526838-_6270053.indd 20 14.1.2025 9.17.46 14.1.2025 9.17.46. ”Sosiaalisen median metsäkeskustelu harmittaa mi nua aika usein. Hän heinii nuoria taimikoita ja tekee rai vaussahalla varhaisperkauksia. Edunvalvonta kiinnosti Nuoren maatalousyrittäjän aktiivisuus huomattiin aikanaan monissa piireissä. ”Halusin maa ja metsätalousyrittäjäksi, vaikka koulussa opettajat olivat ehdotelleet muita ammat teja. Luottamustehtäviä tuli tarjolle, ja yhteisten asioiden hoitaminen kiinnosti ihmisten parissa viihtyvää Torikkaa. ”Päätehakkuiden jälkeen savipohjaisille maille istutettiin yhden puula jin metsiköitä, pääosin kuusta.” Nykyisin Riitta Torikka ehtii paremmin töihin metsiinsä. 6 Käy metsässäsi niin usein kuin pystyt, jotta tiedät, mitä siellä tapahtuu. Isäni teki onneksi ak tiivisesti metsätöitä ja tekee edelleen. 3 Kilpailuta puukaupat. 7 Tunnista metsäsi taloudelliset mahdollisuudet. Lypsylehmiä tilalla pidettiin vuoteen 2018 asti. Reilun kolmen hehtaarin kuviosta on tehty riista metsikkö. ”Kymmenet kokoukset olen aikanaan käynyt vau van kanssa, vaikka myös taustajoukot auttoivat hie nosti lasten hoitamisessa.” Haastatteluviikolla Riitta Torikalla oli yhdeksän eri luottamuselimen kokoukset, joista osa hoitui etä yhteydellä. Vajaan kymmenen kilometrin päässä Torikan kotitilasta sijaitsee Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, joka on nykyään Unescon maailmanperintökohde. Nytkin täällä näkyy vaikka kuinka mo nen eläimen jäljet. ”Pitää vain rohkeasti kysyä asiantuntijoilta mieltä askarruttavista kysymyksistä. ”Perheessämme oli pitkään pieniä lapsia, emmekä itse ehtineet metsien hoitoon. ”Metsäalan luottamustehtäviin minua kysyttiin myö hemmin, ja lähdin niihin mielelläni, koska metsän hoito kiinnosti. Kaikki ei kuitenkaan aina mene niin kuin suunnit telee. Riitan isä Pentti Torikka oli hoitanut tilan 30 hehtaarin metsiä hyvin, joten niistä ei tarvinnut heti kantaa huolta. Häntä kuitenkin sapet taa metsänomistajien leimaaminen julkisuudessa. Hän on hankkinut metsänhoitoon myös lisäoppia suorittamalla metsä talousyrittäjän ammattitutkinnon. Riitta Torikan omistamalla Mäkelän tilalla valmis tellaan sukupolvenvaihdosta. He ovat valmiita neu vomaan ja osaavat selittää asiat ymmärrettävästi. Lapset ja lapsenlapset vilahtelevat Torikan puheissa tiheään. Viljelijänä hän aloitti samana päivänä, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin ja maatalouselinkeinon tiedettiin joutuvan uuteen ja haastavaan toimintaympäristöön. Ainakin metsäkauris, hirvi, rusak ko ja orava ovat liikkuneet tässä aukiolla.” Yksi Riitta Torikan viidestä lapsesta, Jarmo, on opiskellut ympäristönhoitajaksi, ja riistametsikön ke hittäminen oli hänen opinnäytetyönsä aihe. Helpoimmin se onnistuu metsänhoitoyhdistyksen kautta. Puulla on kysyntää Kymenlaakso on pitkään ollut metsäteollisuusmaa kunta. Jutustelumme aikana kauniinvalkoinen metsäjänis vilistää metsätien yli. Tämä ei alan opiskelijaa pelottanut. Perheyhteys on tiivis, ja lapset ovat perineet kiinnostuksen maa ja metsätalouteen ja luontoon. Silloin hoitotoimet tulevat tehdyiksi ajallaan ja metsänhoidon suositusten mukaisesti. Alussa luotta mustehtävät painottuivat maatalouspuolelle. Puut olivat keskeltä poikki ja sikin sokin 50 met rin leveydeltä. Tilalla asuva Jarmo otta nee vastuun 56 hehtaarin peltojen viljelystä, ja Riitta itse on muuttanut omakotitaloon Selänpään kylälle. Ei täällä kuitenkaan kauan surtu rakennemuutos ta. ”Asiantuntijoita kannattaa kuunnella, mutta päätökset metsänomistaja tekee aina itse”, Riitta Torikka sanoo. Mäkelän tilalla kasvatetut viljat ja nurmi menevät pääosin rehuksi kyseiselle karjatilalle. 4 Kuuntele asiantuntijoita mutta uskalla sen jälkeen tehdä itsenäisiä päätöksiä. ”Puulajeja on monipuolistettu ja riistatiheikköjä jätetty reilusti. ”Metsäteollisuutta pidettiin silloin kuolevana alana. Niitä voi löytyä puukaupan lisäksi muun muassa luontoarvo-, hiilitai kiinteistökaupasta. 5 Hyödynnä metsänomistajille tarkoitetut Metka-tuet. Metsätuloilla oli tärkeä merkitys maatilan taloudelle.” Metsiä hoidettiin silloin tavanomaisten talousmet sien hoitoperiaatteiden mukaisesti. Se kulki kahdeksan hehtaarin kokoisen, 60vuotiaan kuusikon läpi. Hän työskentelee maatalouslomitusyrittäjänä kylän suurella maitotilalla. Ihmiset eivät oikein ymmärrä metsän ja luonnon kiertokulkua ja sitä, että metsänhoitome netelmät ovat takavuosista muuttuneet. P akkasen kovettama hanki narskuu jalkineiden alla, kun Riitta Torikka johdattaa meidät pellon laidalla sijait sevaan lempimetsikköönsä Valkealan Selänpään kylällä. Nuorena maatalousyrittäjäksi Kun Riitta aikanaan otti vastuun kotitilastaan, hän oli juuri täyttänyt 20 vuotta. Kun olin valmistunut agrologiksi, menin aluksi palkkatöihin Kymenlaakson maaseutukeskukseen, koska pelkkä kasvinviljely ei olisi elättänyt.” Vuonna 1999 hän muutti maatilan silloisen puoli sonsa kanssa takaisin karjatilaksi. Metsissä toiminta jatkui entisellään, ja puilla oli edelleen hyvää kysyntää, vaikka osa niistä kuljetettiin kauemmas. Lopulliset päätökset pitää kuitenkin tehdä itse. Puun ostajia täällä on edelleen paljon.” Torikka ei epäile hetkeäkään, ettei metsätalous kan nattaisi myös tulevaisuudessa. Torikka kertoo oman metsänomistajaaikansa kovimmasta takaiskusta: ”Vuonna 2008 tästä yli pyyhkäisi trombi. 2000luvun alussa Kymenlaakson sellu ja paperi teollisuudelle koittivat synkemmät ajat, kun monia tehtaita suljettiin
Silloin Riitta ei itse päässyt kilpailemaan. Silloin tietäisi, mitä oman alueen riistanhoidossa tapahtuu, ja voisi halutessaan vaikuttaa asioihin. Hän haluaa siirtää vastuuta seuraavalle sukupolvelle hyvissä ajoin. Olisi kannattanut uudistaa koko kuvio saman tien.” Onnistumisia metsänhoidossa on kertynyt enemmän kuin epäonnistumisia. Hän on pienestä pitäen harrastanut suunnistusta ja juossut parikymmentä kertaa Venlojen viestissä. ”Päätin jo yläasteella, että minusta tulee maanviljelijä. Puilla riittää valoa ja kasvutilaa. Hirvivahinkoja saadaan vähennettyä vain hirviä metsästämällä”, Torikka kannustaa. ”Yritin jatkaa kuvion kasvattamista muutaman vuoden ajan, mutta kovemmilla tuulilla aukon reunoille tuli aina uusia tuulenkaatoja. ”Hienointa on se, jos tilanpito jatkuu omassa perheessä, mutta kaikilla ei ole tätä mahdollisuutta. Pellot ja metsät siirtyvät jatkajalle yhtenä kokonaisuutena, kunhan sopiva aika tulee. Reilun kolmen hehtaarin riistametsiköstä löytyy tuoreita eläinten jälkiä. ”Uusien puulajien lisääminen talousmetsiin on ollut palkitsevaa. Ahkerimmin siellä vierailevat metsäkauriit ja jänikset. Myös vanhin lapsenlapsi on jo kovasti mukana metsäretkillä ja polttopuiden teossa”, isoäiti hymyilee. ”On ollut mukava huomata, että lapseni ovat kokeneet maatilan hyväksi kasvuympäristöksi ja että kaksi heistä on halunnut opiskella maatalousalaa. Silloin metsätila kannattaisi myydä osaaviin käsiin jollekin toiselle yksityiselle omistajalle mieluummin kuin kasvottomalle rahastolle tai suuryritykselle.” Tila siirtyy jatkajalle yhtenä kokonai suutena. Lasten kanssa olemme tehneet jonkin verran istutuksia itse, ja nekin ovat onnistuneet hyvin.” Hyvältä näyttävätkin Mäkelän tilan metsien parin viime vuoden aikana tehdyt harvennukset. Opettajat suosittelivat kympin tytölle muita aloja, mutta pidin pääni enkä ole katunut”, Riitta Torikka kertoo. Vastuuta seuraajalle Maaja metsätilan jatkuvuus on Torikalle tärkeää. 21 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526838-_6270053.indd 21 AR-20250127-526838-_6270053.indd 21 14.1.2025 9.17.51 14.1.2025 9.17.51. Hän on aktiivinen myös metsästyspiireissä, vaikka ei itse omista asetta. Vuonna 1983 Jukolan viesti järjestettiin Selänpään lentokentällä aivan Torikan tilan naapurissa. Lopulta luovutin ja hakkautin loputkin puut. Jälkien siivoamisessa meni aikansa, ja metsävakuutuksesta ”sai jotain rahaa”. ”Maat kannattaa antaa vuokralle paikalliselle metsästysseuralle. ”Kirjan painajatuhot hieman pelottavat täällä Kaakkois-Suomessa, ja ne vaikuttavat myös metsien hoitoon”, Torikka sanoo. Kaksi vuotta sitten harvennettu reilun hehtaarin kuvio kasvaa nyt hienosti. Sukupolvenvaihdos on maaja metsätilalla aina iso asia, ja siihen sisältyy paljon tunteita. Suunnistusta ja ajojahtia Torikka arvostaa metsiä muutenkin kuin talousmielessä. ”Olen toiminut 30 vuotta metsästysseuran sihteerinä ja olen mukana ajojahdeissa, jos apuvoimia tarvitaan.” Hänen mielestään metsän omistajan kannattaisi liittyä jäseneksi metsästysseuraan, vaikkei itse harrastaisi metsästystä. Myös harvennukset ovat onnistuneet. ”Kun pyrin MTK:n johtokunnan jäseneksi, tein vaalikampanjavideoni suunnistustamineissa omassa metsässä”, hän naurahtaa
Hankintalisien tilastokuoppa kesä-heinäkuussa 2023 johtui poikkeuksellisen suurista hankintakaupoista Lapissa, jossa hankintahinnat ovat muuta maata matalammat. Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 22 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526842-_6270054.indd 22 AR-20250127-526842-_6270054.indd 22 14.1.2025 9.16.49 14.1.2025 9.16.49. Silloin myös kuitupuun pystykauppahinnat nousivat voimakkaasti, mikä pienensi hankintalisiä. Viime vuonna ensiharvennushakkuiden kuusikuidulle sai 25,90 euron hankintalisän. PUUMARKKINAT Teksti MARKKU PULKKINEN | Graafi AINO SAARIKIVI | Kuva VM-ARKISTO 15 18 21 24 27 30 10 /2 02 4 5/ 20 24 10 /2 02 3 5/ 20 23 10 /2 02 2 5/ 20 22 10 /2 02 1 5/ 20 21 10 /2 02 5/ 20 20 1/ 20 20 Hankintalisä ensiharvennusten kuitupuulajeilla vuosina 2020–2024 LÄHDE Luonnonvarakeskus Vuonna 2020 hankintalisää maksettiin ensiharvennusten kuusikuitupuulle keskimäärin 20,10 euroa kuutiolta. Omatoiminen hakkuu voi kiinnostaa metsänomistajaa etenkin ensiharvennuksissa. Syinä kuitupuiden hankintalisän euromääräiseen nousuun ovat muun muassa puun kasvanut kysyntä, metsäalan työvoimaja kalustopula sekä konetyön kohonneet kustannukset. Hankintalisä voi houkutella ensiharvennukseen Puun hintojen nousun myötä myös hankintalisä on noussut
Pystykaupassa puun ostaja vastaa puiden kaatamisesta ja kuljettamisesta tienvarteen. MARI IKONEN 23 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526842-_6270054.indd 23 AR-20250127-526842-_6270054.indd 23 14.1.2025 9.16.51 14.1.2025 9.16.51. Noin 90 prosenttia puusta myydään pystykauppana. Konekustannukset jäävät maltillisiksi, jos samaa traktoria ja muita koneita käytetään sekä maatalousettä metsätöissä. Metsäperäkärryyn tarvitaan lisäksi kuormain, joka maksaa saman verran. Siitä tukkia oli lähes 26 milj. Hankintahakkuita harkitsevan pitää pohtia etukäteen myös oman ajan riittävyys ja laskea konekustannuksen lisäksi työvoimakustannus. Puusta maksettua hintaa kutsutaan tällöin hankintahinnaksi. Vuonna 2022 puunhakkuun keskimääräinen urakointihinta oli 15 euroa kuutiolta. Aika on rahaa Omaa puunkorjuuta suunnittelevan on laskettava korjuutyöhön käytettävien koneiden käyttöja pääomakulut. Siinä metsänomistaja myy puiden ostajalle hakkuuoikeuden sovitulle alalle, ja myydystä puusta maksetaan metsänomistajalle niin sanottua kantohintaa. m3 ja kuitupuuta lähes 30 milj. Metsäkuljetukseen on tarjolla myös metsätyöhön tarkoitettuja pienikokoisia kuormatraktoreita. Koska metsänomistaja vastaa itse puiden kaatamisesta ja kuljettamisesta tien varteen, puun ostaja maksaa hankintakauppapuusta yleensä parempaa kuutiohintaa kuin pystykauppapuusta. Energiapuuta hakattiin tammi-marraskuussa noin 5,5 miljoonaa kuutiometriä. Ulkopuoliselta ostettu puun kaataminen ja kuljetus maksoi siten yhteensä 22 euroa kuutiometriltä. Maatiloilla puuta on perinteisesti korjattu omin konein. Kuusikuidulle maksettiin vuonna 2022 ensiharvennuksissa keskimäärin 22,25 euron hankintalisä kuutiometrille. Tosin tukkivaltaisissa päätehakkuissa hankintalisä saattaa olla mitätön tai negatiivinen. Niiden vähäinen teho ja pieni koko asettavat kuitenkin rajoituksia puun tehokkaalle korjuulle. Myös harvestereita eli hakkuukoneita on tarjolla omatoimiselle puunkorjaajalle, mutta niiden hinta on käytettynäkin niin korkea, että käyttötunteja pitäisi saada joka vuodelle runsaasti. P uukauppaa käydään kahdella tavalla: pystyja hankintakauppana. Itse tehden saa sellaista laatua kuin haluaa. Itse tehden saa sellaista laatua kuin haluaa. Koneita tarvitaan Puut voi kaataa moottorisahalla, mutta hankintahakkaaja tarvitsee koneita myös puiden kuljetukseen, esimerkiksi traktorin sekä kuormaimella varustetun metsäperäkärryn. Verohallinto ohjeistaa kuusikuitupuun hankintatyön arvoksi viime vuodelta 22,31 euroa kuutiolta sisältäen puiden kaadon ja kuljetuksen. Osalla metsänomistajista on omaa konekalustoa puun korjuuseen. Toukoja marraskuun välisissä havupuiden hakkuissa metsänomistajan pitää muistaa myös kantokäsittely ja suorittaa verkossa suppea kasvinsuojelututkinto, jotta saa luvan ostaa tarvittavan torjunta-aineen. Verohallinnon ohjeistus oman hankintatyön arvosta tarjoaa vahvistusta Työtehoseuran urakkahintatilastoille. Kantoja hankintahinnan välistä hinnaneroa kutsutaan hankintalisäksi. Metsurin tuntipalkka on 12–15 euroa, ja ulkopuoliselta yritykseltä metsurityötä voi ostaa noin 50 euron tuntihintaan. Puun korjuuseen ja kuljetukseen on tarjolla myös traktoria pienempiä koneita, esimerkiksi mönkijöitä peräkärryineen. RISTO JUSSILA Vilkas puukauppavuosi Tammi-marraskuussa 2024 teollisuuspuuta hakattiin Suomessa kolme prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana, yhteensä reilut 55 miljoonaa kuutiometriä. Jos ensiharvennuksen tekee moottorisahatyönä, saa taloudellisen hyödyn lisäksi hyötyliikuntaa. Esimerkiksi traktorivetoisten metsäperäkärryjen arvonlisäverottomat hinnat lähtevät 10 000 eurosta ylöspäin. Puiden lähikuljetuksen hinta oli keskimäärin seitsemän euroa kuutiolta. Metsänomistajan pitää päättää, mikä riittää hänen omaksi palkakseen. Viime vuosina se on hieman kasvanut. Laatu itsestä kiinni Omatoimisen korjuun hyvä puoli on se, että metsänomistaja pystyy vaikuttamaan korjuutyön jälkeen. m3. Kakkosharvennuksessa kuusikuidulle maksettu hankintalisä oli 19 euroa. Hankintatyön arvo Työtehoseura selvittää joka toinen vuosi konetyön kustannukset ja konetöistä keskimäärin laskutetut hinnat. Vuoden 2024 lopulla päätehakkuiden kuusitukista maksettiin koko maan keskihintana pystykaupoissa vajaat 84 e/m3 ja hankintakaupoissa vajaat 81 e/m3. Omatoimisen puunkorjaajan pitää tehdä metsänkäyttöilmoitus Suomen metsäkeskukselle. Viime vuosikymmeninä yhä harvinaisemmaksi käyneessä hankintakaupassa metsänomistaja myy puun ostajalle kuljetuskelpoisen tien varteen määräaikaan mennessä pinotut puut. Sitäkin moni arvostaa. Ensiharvennushakkuu onnistuu myös tavalliselta metsänomistajalta, mutta puiden lähikuljetus vaatii konekalustoa. Vuoden 2024 metsäurakointihinnat eivät ole vielä selvillä, mutta ne ovat varmasti nousseet kahden vuoden takaisesta. Metsänomistaja voi hoitaa hakkuun ja lähikuljetuksen itse tai teettää sen kokonaan tai osittain esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksellä tai metsäpalveluyrittäjällä. Kustannuslaskennassa voi käyttää avuksi Työtehoseuran TTS-Kone-kustannuslaskuria, joka ottaa huomioon myös polttoaine-, huoltoja vakuutuskustannukset
KUORIMAKONEET KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Liiteripuita kuusen rungoista Juttuun liittyvällä videolla kuoritaan kuusen runkoja rakoliiterin rakennuspuiksi. Hannu Hämäläisen (vas.) Kuori-Juhoon on lisätty hydrauliikkaa. Kuoret pois ja myyntiin Kuori-Juho oli varmatoiminen kuorimakone. 24 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526863-_6270102.indd 24 AR-20250127-526863-_6270102.indd 24 14.1.2025 9.27.34 14.1.2025 9.27.34. Apurina naapuri Veli-Matti Kirselä
Metsänomistaja ei hänen mielestään käytännössä voi vaikuttaa hakkuun ja korjuun jälkeen, ei myöskään apteeraukseen eli siihen, miten rungot katkotaan. Hämäläinen vetää venttiili vivusta. Uudempi hankinta on auton perässä kulkeva tehokas klapikone. Se pyörittää kuorimakonetta, viriteltyä Kuori-Juhoa. Sillä tavalla sain apteerata tukit itse ja maksimoida kuorittavaksi tulevan puun määrän.” Omatoimijalostajan koneketju Omasta takaa Hämäläisellä oli maataloustraktori, juontokoura ja moottorisaha. Sitä hän ei halunnut. Jos konetta ei hyväksytä metsätalouden kalustoon, sen käyttö metsätaloudessa vähennetään käyttötuntien mukaan. Verovinkki Niiden metsätalouden koneiden ja laitteiden, joiden käyttöaika on yli kolme vuotta, hankintameno vähennetään poistoina. Piikkipyörä nousee ylös, ja miehet nostavat puhtaan rungon rullapöydältä kasaan. ”Vierastan motolla rankasti hakattuja metsiä. Metsäfirmojen armoilla Idea omatoimisesta puunjalostuksesta lähti Hämäläisen tyytymättömyydestä puunmyynnin ehtoihin. Puolessa minuutissa kone on kuorinut kuusen valkoiseksi. ”Hankin ammattikäytössä olleen koneen. Vasta konetta ostaessaan hän kuuli, että Kuori-Juhot valmistettiin aikoinaan Mäntsälässä, vain joidenkin kilometrien päässä Hämäläisen kotitalosta. Toiveeni on, että etenkin kotini lähimetsät säilyisivät puistomaisina. ”Jos haluaa leimikosta itselleen kaiken kuorittavaksi kelpaavan kuitupuun sopivan mittaisena, puut on parasta kaataa itse”, Hannu Hämäläinen sanoo. Jalostus prosessissa tarvitaan työ välineitä, joista tärkein on oma kuorimakone. Edellinen omistaja oli kuorinut sillä suuria määriä leppää, josta hän oli valmistanut savustus purua.” Hämäläisen kuorimakoneen runkona on legendaarinen Kuori-Juho. Hämäläinen, 79, ja hänen naapurinsa Veli-Matti Kirselä nostavat uuden rungon rullien päälle pöydälle. Terälaikan vinhasti pyörivät terät rohisevat leikatessaan jäisen kuusen pintaa. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA V anha massikka rätkättää pellon reunassa Mäntsälässä Hannu Hämäläisen piharakennuksen takana. Enimmäispoistoprosentti on 25. Vieressä seisoo läjä pitkiä, kuitukokoisia kuusipöllejä. Puolessa minuutissa kone on kuorinut kuusen valkoiseksi. Kuorisilppu lentää torvea myöten kuin lietsosta koneen viereen kuoriläjään. Hämäläinen painaa venttiilivipua. ”En olisi saanut motoa metsääni muuten kuin tekemällä puukaupan jonkin metsäfirman kautta”, hän sanoo. Puukauppaehdoissa korjuuaika vielä ulotetaan kahden tai jopa kolmen vuoden pituiseksi. Hämäläinen on itse kaatanut ne ja ajanut pihaan metsästään pellon toiselta puolelta. Koneketjuun tarvittiin vielä kuorimakone. Ajatuksessa tökki moni asia. 25 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526863-_6270102.indd 25 AR-20250127-526863-_6270102.indd 25 14.1.2025 9.27.41 14.1.2025 9.27.41. ”Hankintahakkuu oli käytännössä ainoa vaihtoehto. Liikun ja metsästän tässä lähialueilla koirieni kanssa.” Lisäksi Hämäläinen halusi pitää itsellään kaikki tukkikokoa pienemmät rungot ja rungon osat. Eläkkeellä oleva yrittäjä Hannu Hämäläinen myy hankinta puistaan vain tukit ja jalostaa itse muun puu aineksen useik si eri tuotteiksi. Piikkipyörä laskeutuu vasten runkoa ja alkaa pyörittää sitä
Lisäksi Hämäläinen aikoo ryhtyä valmistamaan vielä pidemmälle jalostettua tuotetta. Sorvatusta puusta niiden tekeminen on moninkertaisesti kalliimpaa. Terien purevuutta voidaan lisätä myös painoa lisäämällä sekä tangosta kädellä painaen. Eikä sitä ole myynnissä olevissa kuorimakoneissakaan.” Hämäläisen tuunatussa Kuori-Juhossa rungon teriä vasten painava piikkipyörä lasketaan alas hydraulisesti. Kysyntää voi vielä lisätä se, että uuden lain mukaan alle 30 neliömetrin kokoisille piharakennuksille ja alle 50 neliömetrin katoksille ei enää tarvita rakennuslupaa. Projekti jatkuu tänä talvena. ”Kun myyn rungot kuorittuina, saan niistä 14–16 euroa kappaleelta. ”Puun pyörimisnopeutta voi tässä koneessa säätää.” Kuorinnan voimakkuutta voi puolestaan säätää piikkipyörän tangon päällä olevalla painolla. ”Isompaan bisnekseen en enää ryhdy, mutta minun tapaiselleni eläkeläiselle ja pienmetsänomistajalle puiden pienimuotoinen jalostus sopii hyvin.” Työhön hän ei ryhtynyt rahan takia vaan periaatteesta, jotta voi vaikuttaa metsiensä käsittelyyn. ”Olin myös utelias näkemään, mitä tällaisella liikunnallisella puuhastelulla voi saada aikaan.” Monenlaisia tuotteita Hämäläisen viime talvena kuorimat kuusenrungot menivät hyvin kaupaksi. Yrittäjyydestä on kokemusta. ”Koneeseen on lisätty hydrauliikkaa, jota alkuperäisessä Kuori-Juhossa ei ollut. KUORIMAKONEET 26 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526863-_6270102.indd 26 AR-20250127-526863-_6270102.indd 26 14.1.2025 9.27.46 14.1.2025 9.27.46. Koivukuidun hän teki tarkasti klapeiksi omaan käyttöön ja myös myyntiin. Lisäksi hydrauliikka pyörittää piikkipyörää, joka puolestaan pyörittää kuorittavaa runkoa. ”Tämä on hyvä peli, mutta vielä parempi olisi, jos kuorimakoneessa olisi oma moottori ja sen voisi vetää auton perässä metsän reunaan.” Hämäläinen heittää, että jos olisi nuorempi, hän haluaisi alkaa valmistaa liikuteltavia kuorimakoneita. Hakkuusta syntyi myös hakepuuta, jolle löytyi oma ostaja. Näin kuorikasa ei jäänyt pihaan mätänemään. Eläkkeelle hän jäi myytyään viisi tuulilasienkorjauksen ja -vaihdon toimipistettään. Lisäksi kuorinnasta syntyi kuorta, jonka hän myi kuorikatteeksi. Ero on huikea.” Kuorituille pölleille on kysyntää, koska rakoliiterit ja laavut ovat suosiossa. ”Kone sopii hyvin tällaisen tee itse -jalostajan koneketjuun.” Rakoliiterit suosiossa Hämäläinen laskee, että jos hän myy rakoliitereiden rakennusaineeksi kuorimansa 3–5-metriset pöllit pystykaupalla metsäfirmalle, hän saa pölleistä keskimäärin noin puolitoista euroa kappaleelta. Hän kuorii omasta metsästä kaadetut lepät, tekee niistä klapeja ja ryhtyy kaupKuori katteelle oli kymmen kunta hakijaa. Hydraulisylinteri vetää paino palkkia kohti terää. Lisäksi tankoa voi vielä painaa mekaanisesti alaspäin, jos kuorinnan voimakkuutta halutaan edelleen lisätä. Sille oli kymmenkunta hakijaa. Hämäläisen kuorimakone on kiinni traktorin nostolaitteessa ja pyörii nivelakselilla
Terät eivät tylsy kovin helposti. Teriä on kolme, ja niiden leikkuuta voidaan säätää. 27 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526863-_6270102.indd 27 AR-20250127-526863-_6270102.indd 27 14.1.2025 9.27.52 14.1.2025 9.27.52. Rakennusvaiheessa nekin voi halutessaan veistää pois. Terät heittävät kuoren putkeen, josta ne lentävät levyn ohjaamina sivuun runkojen kulkulinjasta. Vähäiset kuorenjäänteet eivät ole rakoliiterissä haitaksi
Sanotaan, että lepän kuori antaa makuun kitkeryyttä, joten kuoren poistaminen parantaa leppäklapien laatua.” Kuorituista lepänrungoista voi tehdä myös leppäkiekkoja, joita käytetään joissakin sähkösavustimissa. Hämäläisen kuorimakoneella voi kuoria yksinkin, mutta kahden ihmisen voimin pitkien runkojen käsittely on kevyempää ja nopeampaa. Myöhemmin Hämäläinen kulki kaksi talvea savotoilla metsurina ja oli töissä myös sahalla. paamaan niitä savustuspuuksi sellaisiin savustimiin, joissa savu synnytetään leppää polttamalla. Nuoruuteen mahtui kolme vuotta YKjoukoissa Kyproksella ja komennus sieltä 1973 Suezin sodan keskelle. ”Muistan kun naapurin rouva itki, kun hän näki minun rippikouluikäisenä ajavan hevosella puita metsästä. ”Nyt eläkkeellä olen tavallaan palannut juurilleni, tänne metsien keskelle.” Arkeen kuuluvat metsätöiden ohella metsästys ja koirat, pohjanpystykorvat. Sen jälkeen Hämäläinen päätyi kymmeneksi vuodeksi Suomen Pankkiin virastomestariksi. ”Jos terveenä pysyn, ainakin pari vuotta aion jatkaa metsähommia. ”Pystyn valmistamaan kuorettomia leppäklapeja. Siellä hän kirjoitti iltalukiosta ylioppilaaksi ja sai Mauno Koivistolta kirjan ylioppilaslahjaksi. ”Aika monenlaisia myyntiartikkeleita omasta metsästä syntyy, jos on aikaa ja viitseliäisyyttä.” Puunajoa ja metsätöitä Lemiltä Etelä-Karjalasta kotoisin oleva Hämäläinen tottui metsätöihin jo nuorena. Hän tykkäsi ajaa hevosella. Kaksi vuotta sitten valmistui Hämäläisen toimittama kirja pohjanpystykorvan historiasta. Hänen mielestään nuori poika joutui liian koville”, Hämäläinen muistelee nauraen. Kotona oli hieman metsää. Pankissa Hämäläinen lopulta pitkästyi ja ryhtyi tuulilasiyrittäjäksi. Mukavaa tekemistä riittää metsissä ja puiden jatkojalos tuksessa.” KUORIMAKONEET 28 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526863-_6270102.indd 28 AR-20250127-526863-_6270102.indd 28 14.1.2025 9.27.55 14.1.2025 9.27.55. Ei se hänestä itsestään pahalta tuntunut. Tässä ympärillä on parikymmentä hehtaaria metsää ja Luumäellä saman verran
Tehty kestämään kovaa käyttöä pitkään. Koneita on valmistettu viisi vuotta, ja niitä on myyty Suomen lisäksi lukuisiin Euroopan maihin. LISÄTIETOJA Kuoretta-kuorimakone, 041 432 0069, Pasi Näyhä Puunkuorimakone, kuorimakone.fi, Eero Piippo PUUNKUORIMAKONE Voimanlähde: traktori Hinta: 4 950 e Paino: 400 kg Mitat: pituus 170 cm, leveys 260 cm, korkeus 120 cm Rungon minimipaksuus: 5 cm Rungon maksimipaksuus: 25 cm Traktorin nivelakselilla pyörivä vahvatekoinen kuorimakone. KUORETTA-KUORIMAKONE (POLTTOMOOTTORI) Voimanlähde: polttomoottori Hinta: 3 800 e Paino: 160 kg Mitat: pituus 100 cm, leveys 100 cm, korkeus130 cm Rungon minimipaksuus: 4 cm Rungon maksimipaksuus: 25 cm Teknisesti muutoin samanlainen kuin traktorilla pyöritettävä Kuoretta-kuorimakone, mutta voimanlähteenä on oma polttomoottori. Valmistusaika 4–6 viikkoa. Mahtuu pakettiautojen tavaratilaan. Kulutusosat kuten akseli lujaa nuorrutusterästä, ympärikoneistettu teräslaikka, korroosioalttiit osat kuumasinkittyjä. Suunniteltu ja valmistettu Suomessa kestämään talvella ja kesällä. Painoa ei ole kovin paljon, ja koska alla on renkaat, konetta voi siirrellä käsin. Rakenne on yksinkertainen ja luja. Kuoretta-kuorimakoneessa on pyörät, joiden avulla sitä voi liikutella. VALMISTAJA VALMISTAJA VALMISTAJA Markkinoilla olevia kuorima koneita 29 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526863-_6270102.indd 29 AR-20250127-526863-_6270102.indd 29 14.1.2025 9.28.03 14.1.2025 9.28.03. Puunkuorimakonetta liikutellaan traktorin nostolaitteeseen kiinnitettynä. KUORETTA-KUORIMAKONE Voimanlähde: traktori Hinta: 3 300 e Paino: 130 kg Mitat: pituus 100 cm, leveys 100 cm, korkeus 130 cm Rungon minimipaksuus: 4 cm Rungon maksimipaksuus: 25 cm Traktorin nivelakselilla pyörivä kuorimakone. Pasi Näyhän Kempeleessä toimiva Tmi Kuoretta kasaa, maalaa ja koekäyttää koneet. Osat valmistetaan Suomessa alihankintana. Etenkin sisätiloissa tämä helpottaa siirtelyä ja varastointia. Kyytiin vetäminen vaatii jonkinlaisen lastausrampin. Ylinnä on painopakka, joka painaa runkoa vasten teriä. Eero Piipon yritys sijaitsee Vieremällä. Se lisää koneen painoa noin 30 kiloa. Materiaalit vahvoja, rakenne järeä ja luja. Polttomoottorilla varustetun Kuoretta-kuorimakoneen voi kuljettaa työmaalle peräkärryllä tai pakettiautolla. Kokonaispaino pysyy kuitenkin sellaisena, että tätäkin laitetta voi siirrellä käsin työntäen, eikä polttomoottori kasvata koneen ulkomittoja. Koneen sähköstartti toimii akulla
” Museot ovat tulleet lähemmäs ihmisten arkea” Suomen Metsästysmuseon johtaja Timo Kukko toivoo, että luontoja eräkulttuuri voitaisiin yhdistää osaksi metsästysmuseon toimintaa. Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuva MARIA MIKLAS Timo Kukko Tausta. 58-vuotias maatalousja metsätieteiden maisteri ja metsänhoitaja Hämeenlinnasta Työ. Yllätyksellisyys: koskaan ei tiedä, mitä metsässä kohtaa 30 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526870-_6270101.indd 30 AR-20250127-526870-_6270101.indd 30 14.1.2025 9.25.59 14.1.2025 9.25.59. METSÄVAIKUTTAJA ”Esimerkiksi kesälomareissua kannattaa syventää vierailemalla paikallisissa museoissa”, Timo Kukko sanoo ja muistuttaa, että mielenkiintoisia paikkoja on myös valtaväylien ulkopuolella. Kuka. Riihimäellä sijaitsevan Suomen Metsästysmuseon johtaja 15.10.2024 alkaen, toiminut johtajana myös Inarin Siidassa, Metsämuseo Lustossa Punkaharjulla ja Suomen luontokeskus Haltiassa Espoossa Parasta metsässä
Lähtökohdat Imatralla ovat muuttuneet totaalisesti eräja luontokulttuurimuseon kilpailutuksen jälkeen, koska matkailijapotentiaali on romahtanut. Jos suurempi museohanke edistyy, se tarvitsee metsästysmuseon osaamista ja kokoelmia. Yksi kannustin vierailuun on sekin, että museoomme pääsee metsästyskortilla ilmaiseksi sisään. Hoitosuositusten muutoksilla tai metsäsertifikaateilla ei mielestäni pystytä takaamaan talousmetsien monimuotoisuutta. Olen huolissani metsien monimuotoisuuden vähenemisestä. Muistitietoa ja metsästystarinoita haluaisimme myös. Lapset kuitenkin tykkäävät eniten juuri tästä huoneesta. Kun Museokorttia suunniteltiin, tavoitteeksi otettiin miljoona uutta käyntiä museoissa, jolloin olisimme päässeet museokäynneissä suhteellisesti Ruotsin tasolle. Tallennamme mielellämme metsästysseurojen historiaa ja otamme säilytettäväksi seurojen arkistoja pöytäkirjoineen. Millaista esineistöä haluaisitte ottaa vastaan. Viime vuonna museokäyntejä oli 8,7 miljoonaa, ja tällä hetkellä aktivoituna on 330 000 Museokorttia. Lisääntyneiden tulojen ansiosta museot ovat voineet nostaa näyttelyjensä tasoa. Joku varmasti ajattelee, onko ulkomailta metsästetty eksoottisten eläinten kokoelma lapsille sopivaa materiaalia. Valtavan iso. Miltä näyttää Suomen Metsästysmuseon rahoituspohja. Meillä on laaja-alaiset ja monipuoliset näyttelyt. 1800-luvulla metsissämme ei ollut juuri lainkaan suurriistaa, vain muutama hirvi ja pieni karhukanta. Laavupaikalta näimme merikotkan liitelemässä Vanajaveden yllä. Voiko metsää museoida. Siihen tarvitsemme vaatteita, jalkineita, reppuja ja tuotepakkauksia. Vuosibudjettimme on reilut 800 000 euroa ja julkinen rahoitus alkaneelle vuodelle 700 000 euroa. Metsäpeuran palaaminen Suomen luontoon olisi hieno asia, mutta kannan kehitys on huolestuttava. Kun museohanke lähtee alkuun, toteutus pitää hoitaa mahdollisimman nopealla aikataululla. Silloin aiheesta aikaisemmin tietämättömät saisivat tietoa oikealla tavalla tarjoiltuna. Aseita emme loputtomasti tarvitse, sillä asemuseot ovat erikseen. On mielenkiintoista, että pedoista, erityisesti susista, puhutaan paljon, mutta samalla unohdetaan, että myös ihmisen vaikutus metsäpeurakantaan on suuri. Mitä olet niistä oppinut. Myös vanhat postimyyntikatalogit ovat meille arvokkaita tietolähteitä. Mikä on Imatralle kaavaillun eräja luontokulttuurimuseon tilanne. Lapset tykkäävät eniten trofee huoneesta. Museoiden pitää sijaita matkailijoiden ja arkiliikkumisen luontaisilla reiteillä. Palvelu ei maksa seuralle mitään, mutta toivomme, että seura liittyisi museoyhdistyksen jäseneksi. Viime viikonloppuna vietimme tyttären syntymäpäivää Hämeen virkistysalueyhdistyksen retkeilyalueella Hattulassa. Meidän pitäisi jättää enemmän alueita kokonaan talouskäytön ulkopuolelle. Metsästyksen vastustajat ovat museon näkökulmasta parhaita asiak kaita, koska metsästäjäthän jo pitkälti tietävät esittelemämme asiat. Entä sellaisen henkilön, joka vieroksuu metsästystä. Lipputuloja saamme vuodessa noin 40 000 euroa, loput rahoituksesta tulee erilaisista kumppanuuksista. Museoiden näyttelyt pitäisi suunnitella noin 13-vuotiaalle nuorelle. Meidän pitää saada lisää kävijöitä ja yhteistyökumppanuuksia. Parhaillaan rakennamme kalastusnäyttelyä, ja monet vaihtuvat näyttelyt ovat olleet luontokuva-aiheisia. Kortin ansiosta museoihin poiketaan aikaisempaa herkemmin. Meillä ei ole rahaa eikä aikaa kierrellä kirpputoreja, ja siksi olisi hienoa, jos ihmiset tarjoaisivat meille vanhaa arkipäivän esineistöä. Silloin metsästettiin lähinnä kanalintuja ja jäniksiä. Me kehitämme nyt aktiivisesti metsästysmuseota. Museon rakentaminen ja ylläpitäminen on niin kallista, että samojen aihealueiden ympärillä ei voi olla kahta museota. Kannattaa muistaa, että museoissa esitellään aina vain toiseksi parasta näyttelyä, paras näyttely on luonnossa itsessään. Kokoelman esillepanoa varmasti vielä kehitetään. Kun rakennamme näyttelyä, metsästäjä pitää sijoittaa senaikaiseen ympäristöön. Täällä saa perspektiiviä siihen, millainen merkitys metsästyksellä on ollut Suomen asutushistoriassa. On mielenkiintoista, että Luonnontieteellisessä keskusmuseossa täytetty tiikeri on hyväksyttävämpi kuin metsästysmuseossa oleva täytetty tiikeri, vaikka kumpikin niistä on ihmisen ampuma. Haluamme tänne tavallisia arjen esineitä, jotka päätyvät usein roskiin. Taantumisen taustalla ovat muun muassa metsien käytön muutokset sekä liikenne. Oma mielipiteeni on se, että yhteen museoon, sijaitsi se missä tahansa, pitää saada laajasti metsästys-, kalastus-, retkeilyja luontokuvausaiheet. 31 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526870-_6270101.indd 31 AR-20250127-526870-_6270101.indd 31 14.1.2025 9.26.01 14.1.2025 9.26.01. Museoiden johtaminen on ihmisten eikä kokoelmien johtamista. Metsästysmatkailu kuuluu museomme tallennusvastuuseen, ja siksi kokoelmaa on perusteltua säilyttää täällä. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Muutos on ollut iso jo omana elinaikanani. Huolestuttaako sinua metsäpeuran tilanne, kun vasatuotto on romahtanut petojen takia. Jos viivytellään, syntyy helposti rahoituksesta kilpailevia muita hankkeita. Kun henkilökunta on sydämellään mukana toiminnassa, se näkyy museovieraille. Se antaa syvyyttä omaan ajatteluun. Vaikkei hyväksy jotakin asiaa, siihen kannattaa kuitenkin tutustua. Käymme haastattelemassa esimerkiksi kaikki eräneuvokset. Se ei ole tarpeellista, koska metsä uusiutuu jatkuvasti. On syntynyt positiivinen kierre. Museokortin tärkeimpänä ansiona näen sen, että museot ovat tulleet lähemmäs ihmisten arkea. Opetusja kulttuuriministeriön rahoitus väheni 0,6 henkilötyövuoden verran. Mikä merkitys Museokortilla on suomalaiselle museotoiminnalle. Historiallinen geeniperintö säilyy parhaiten elävänä metsässä. Jos metsää ajatellaan biologian sijasta kokemuksena, metsästä kertynyttä muistitietoa voi museoida, ja tätä muistitietoa museot keräävätkin. MMM:n rahoitusosuus pysyi entisellään, vaikka kustannuksemme ovat nousseet. Olet aiemmin ollut kehittämässä muun muassa Inarin Siidaa, Punkaharjun Lustoa ja Espoon Haltiaa. Ihminen on niin riippuvainen luonnosta, että luonnon köyhtyminen on vaarallista sekä ympäristön että talouden kannalta. Kokoelmat ja niihin liittyvät tarinat antavat uusia näkökulmia myös kokeneelle metsästyksen harrastajalle. Museokortin aikana museoiden kävijämäärä on kasvanut peräti 2,5 miljoonalla kävijällä. Nakkikioskit pitää rakentaa teiden risteyksiin, ja sama pätee museoihin. Miksi metsästäjän kannattaa vierailla Suomen Metsästysmuseossa. Törmäyksistä syntyy uusia, hyviä ajatuksia Millaista palautetta saatte suurriistanmetsästäjä Jaakko Ojanperän trofeekokoelmasta. Aikaisemmin venäläiset asiakkaat olisivat täyttäneet museon hiljaisia aikoja
V uoden 2024 metsäveroilmoitustaan Verohallinnon Omavero-palvelussa täyttävä metsänomistaja voi halutessaan helpottaa täyttöurakkaansa. Kertakorvaus ilmoitetaan henkilökohtaisella esitäytetyllä veroilmoituksella. Kertaus arvonlisäverojen ilmoittamisesta löytyy myös tämän lehden sivulta 42. Tulotiedot eivät tule lomakkeelle automaattisesti, vaan tietojen siirto on klikattava käyttöön Omaverossa erikseen. Veroilmoitukselle saa nyt valmiiksi täytettynä puunmyyntituloja ja niiden ennakonpidätyksiä koskevat tiedot. Sähkön siirtolinjaa varten luovutetusta alueesta tai pysyvästä käyttöoikeudesta maksettu kertakorvaus verotetaan luovutusvoittona. Metsäveroilmoituksen voi myös lähettää suoraan monista kirjanpitoohjelmista. LISÄTIETOJA Omavero.fi Vero.fi -> Metsänomistaja Tulotiedot eivät tule lomakkeelle automaattisesti. helmikuuta. Tuulivoimayhtiön tuulivoimalan rakennuspaikasta maksama vuokratulo, voimalan tuoton perusteella maksettava korvaus tai yhtiön voimalan ympäristön maanomistajille maksama vaikutusaluetai muu korvaus ilmoitetaan maatalouden tulona. Valtuudet kuntoon Yksityishenkilö löytää metsäveroilmoituksen kirjautumalla omaan Omaveroonsa pankkitunnuksin tai mobiilivarmenteella. Verottaja saa kyseiset tiedot puun ostajien ja tukien maksajien tekemistä vuosi-ilmoituksista viimeistään tammikuun lopussa. Lomakkeelle tulevat myös metsänomistajan saamat julkiset tuet ja niiden palautukset, metsävahinkojen vakuutuskorvaukset ja niiden ennakonpidätykset sekä hirvivahinkokorvaukset. Jos valtuutus ei vielä ole kunnossa, ohjeet löytyvät osoitteesta Vero.fi. Jos kuolinpesällä ei ole Y-tunnusta, veroilmoitus on annettava paperilomakkeella. Avaa sivu ja vieritä sivua alas kohtaan Maatalouden tai metsätalouden harjoittaja. Muita metsätuloja Metsänomistajille on viime vuosina syntynyt uusia metsäomaisuuteen liittyviä tulonlähteitä, joista saadut tulot ilmoitetaan muilla kuin metsäveroilmoituksella. Jos puutavaran jalostus on laajamittaista, se voidaan katsoa elinkeinotoiminnaksi. Aihetta käsiteltiin marraskuun numerossa jutussa Tarkkana alveissa (AR 10/24, VERO-OPAS Teksti ANU SUSI | Omaveron asiantuntija SOILE JÄRVINEN, Verohallinto s. Maatalouden veroilmoituksella ilmoitetaan myös metsätilan, metsästysoikeuden tai matkapuhelinverkon tukiaseman alueen vuokraamisesta saadut vuokratulot, ulkopuoliselta hankitun puutavaran myynti, omasta metsästä otetun puun jatkojalostus sahatavaraksi sekä jäkälän ja kuntan myynti. 32 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526874-_6270115.indd 32 AR-20250127-526874-_6270115.indd 32 14.1.2025 9.27.52 14.1.2025 9.27.52. Kuolinpesän tai metsäyhtymän veroilmoitus Oma verossa vaatii sen, että osakkaat ovat valtuuttaneet jonkun omistajista tai esimerkiksi tilitoimiston asianhoitajaksi Suomi.fi-palvelussa. Nosto koski sekä puunmyyntituloja että useimpia tuotteita ja palveluja, joita metsänomistaja käyttää. Tietojen tarkistamiseen samoin kuin vähennysten ilmoittamiseen kannattaa silti paneutua huolellisesti. Tiedot näkyvät metsänomistajan Omaverossa viimeistään 3. Halutessaan tiedot voi täyttää edelleen itse, ja tietoja voi tarkistamisen jälkeen myös korjata. 62), jonka löydät myös Aarteen näköislehtiarkistosta (aarrelehti.fi/nakoislehti). Kirjoita hakukenttään: Suomi.fi-valtuus veroasioihin – näin annat ja pyydät valtuuden. Alvikanta muuttui Yleinen arvonlisäverokanta nousi 24 prosentista 25,5 prosenttiin 1.9.2024. Entistä helpommin Omaverossa Tiedot metsätalouden tuloista voi nyt saada suoraan Omaveroon. Puolisoiden yhdessä omistamista metsistä veroilmoitus annetaan sen puolison Omaverossa, jonka Omaverosta ilmoitus löytyy
Veromuistiinpanoihin talletetaan verovuoden aikana kertyneet, tuloihin ja menoihin liittyvät tositteet aikajärjestyksessä ja numeroituna. Rajoitetusti verovelvolliset, pysyvästi ulko mailla asuvat antavat ilmoituksen viimeistään 29.4.2025. Ennen kuin tiedot siirtää omalle vero ilmoitukselle, niitä voi tarkastella klikkaamalla Avaa tietojen erittely -otsikkoa kohdassa Vuosi-ilmoitusten yhteenveto. Muistiinpanot on säilytettävä mahdollista verotarkastusta varten kuuden vuoden ajan verovuoden päättymisestä. Palauta ajoissa Pelkkää metsä taloutta harjoittavat jättävät ilmoituksen viimeistään 28.2.2025. Puun ostajien ja julkisten tukien maksajien vuosi-ilmoituksella ilmoittamat tulotiedot otetaan käyttöön klikkaamalla otsikkoa Ota tiedot käyttöön kohdassa Tietojen siirtäminen veroilmoitukseen. Maatalouden ja elinkeinotoiminnan harjoittajilla viimeinen ilmoituspäivä on 1.4.2025. Muistiinpanoihin eritellään poistot ja niiden lyhennykset, tiedot omaan käyttöön otetusta puutavarasta sekä hankintatyön arvon arvioimisperusteet maatilakohtaisesti. Myös paperisen vero ilmoituksen on oltava perillä verottajalla viimeistään määräpäivänä. Vero muistiin panot ojennukseen M etsäveroilmoitus pohjautuu metsänomistajan tekemiin veromuistiinpanoihin, joista käyvät ilmi verovuoden tulot, menot sekä vähennysten ja varausten käyttäminen. Arvonlisävero ilmoituksen viimeinen jättö päivä ja arvonlisäveron maksupäivä on 28.2.2025. Oman auton, traktorin ja mönkijän käyttö metsätalouteen liittyviin ajoihin merkitään ajopäiväkirjaan. Metsänomistajan verolomakkeita 2C Metsäveroilmoitus Veroilmoitus omaaloitteisista veroista (ilmoitetaan arvonlisäverot) 2 ja 2Y Maatalouden veroilmoitus (ilmoitetaan useimmat metsätalouden sivutulot, esimerkiksi metsätalouden vuokratulot) 2L Metsälahjavähennys (haetaan metsälahjavähennystä) Lomake 9 Laskelma luovutus voitosta tai -tappiosta (ilmoitetaan metsä kiinteistön sekä metsätalouden koneiden ja laitteiden myynnit jokainen myynti erikseen) 50B Pääomatulot ja niistä tehtävät vähennykset (ilmoitetaan metsätalouden korot, myös yhtymän osakkaan korot) 33 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526874-_6270115.indd 33 AR-20250127-526874-_6270115.indd 33 14.1.2025 9.27.54 14.1.2025 9.27.54
Huomaa, että sähköisellä verolomakkeella ja paperilomakkeella hankintatyön arvo an netaan eri kohdissa. Pystyja hankintakaupat ja myyty polttopuu Jos metsänomistaja on arvonlisäverovelvol linen, puun ostaja maksaa sovitun kauppa hinnan lisäksi arvonlisäveron. Tästä summasta maksetaan valtiolle veroa pääomatulojen veroprosentin mukaan. Pääomatulojen veroprosentti on 30 pro senttia 30 000 euron tuloihin saakka ja 34 prosenttia 30 000 euroa ylittävältä osalta. Puut voi kaataa ja toimittaa tienvarteen itse tai teettää hankintapuun korjuun esimerkiksi metsänhoitoyhdistyk sellä tai metsäpalveluyrityksellä. Puun ostaja huolehtii hakkuusta ja puun lähikul jetuksesta tienvarteen. Pystykaupoissa se on 19 ja hankintakaupoissa 13 prosenttia. Arvonlisäveron metsänomistaja ilmoittaa erillisellä arvonlisäveroilmoituksella ja mak saa eräpäivään mennessä verottajalle (lue lisää sivulta 42). Huomaa, että tänä vuonna Omaverossa ilmoituksensa jättävä saa helmikuun alussa lomakkeelle valmiiksi puukauppatuloja ja tukia koskevat tiedot, kun klikkaa tietojen siirron käyttöön. Hankintatyön arvo Itse tehdyn hankintahakkuun hakkuu ja korjuutyön arvo on metsäverotuksessa vähennys, joka alentaa verotettavan puun myyntitulon määrää. Jos ostetuista rangoista tehdyn poltto puun myyjä ei omista mitään maatilamaata, myyntitulot verotetaan elinkeinotoiminta na. Pystykaupassa metsänomistaja myy os tajalle hakkuuoikeuden metsäänsä. Mikäli rangat on hankittu muualta kuin omasta metsästä, klapien myyntitulo vero tetaan maatalouden tulona ja ilmoitetaan maatalouden veroilmoituksella. Pääomatuloja voi saada metsätalouden lisäksi esimerkiksi maataloudesta, osinko ja vuokratuloista ja omaisuuden luovutusvoi toista. Hankintakaupassa metsänomistaja myy puun hakattuna ja sovittuun noutopaikkaan toimitettuna. Verotettavaa pääomatuloa Metsäveroilmoituksella ilmoitettavaa metsätalouden tuloa kertyy puukauppojen lisäksi muun muassa vakuutuskorvauksista ja metsäyhtiöiden bonuksista. Luvut löytyvät helpoimmin puun ostajan vuosiyhteenvedosta. Tulot puun myynnistä Metsäveroilmoituksella ilmoitetaan puun pystykaupoista, hankintakaupoista ja käteis kaupoista saadut tulot sekä metsänomista jan suoraan kotitalouksille myymistä poltto ja joulupuista saadut tulot. VERO-OPAS Puunmyyntitulot merkitään ilmoitukseen ilman arvonlisäveroa, mutta puunostajan verottajalle toimittama ennakonpidätys lasketaan mukaan. Teksti ANU SUSI | Omaveron asiantuntija SOILE JÄRVINEN, Verohallinto M etsätalouden tulot ovat pääoma tuloja. Ennakonpidätys on puunmyyntituloista ennakolta verottajalle maksettu vero, jonka puunostaja ilmoittaa ja toimittaa verottajalle. Kun metsänomistaja tekee ja myy poltto puita oman metsänsä puista, hän ilmoittaa saamansa myyntitulot metsäveroilmoituk sessa. Omaveron sähköisellä lomakkeella hankintatulot merkitään Tulot 34 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526876-_6270116.indd 34 AR-20250127-526876-_6270116.indd 34 14.1.2025 9.28.13 14.1.2025 9.28.13. Tuloraja lasketaan kaikkien pääoma tulojen yhteissummasta. Verotetta vat tulot saadaan vähentämällä kai kista tuloista met sätalouteen liittyvät menot. Lisäksi tuloina ilmoitetaan metsätalouden tuet, vakuutuskorvaukset, aikaisempina vuosina tehtyjen varausten tuloutukset sekä omaan käyttöön otetun puutavaran arvo
Jos korjuu on teetetty ulkopuolisella toimijalla, korjuupalvelun kustannukset ilmoitetaan vuosimenoina. fi (kirjoita etusivun hakukenttään: Yhtenäistämisohjeet vuodelta 2024 toimitettavaa verotusta varten). Elinkeinokäyttöön otetun puutavaran hinta lasketaan käyvän arvon eli hankintakauppahinnan mukaan. Lomakkeelle tal lennetut tiedot säilyvät järjestelmässä kolme kuukautta. Menot ja varaukset. Esimerkiksi myrskytuhopuun arvo on alempi kuin normaalin ainespuun. Ohjehintoja alempia puun arvoja voi käyttää perustelluissa tapauksissa. Verottajan ohjehinnat V erohallinto julkaisee vuosittain puun arvon laskemista varten niin sanotut yhtenäistämisohjeet. kohtaan ja hankintatyön arvo sekä tarkemmat tiedot tehdyistä määristä annetaan kohdassa 3. Täytettävän kohdan oletusarvo lomakkeella on ”Ei”. Tässä kohdassa ilmoitetaan sekä vanhat Kemera-tuet että nykyiset Metka-tuet (muun muassa ympäristötuki ja tuki nuoren metsän hoitoon) samoin kuin joutoalueen metsitys tuki. Metsätalouden tukijärjestelmässä on siirrytty Kemera-tuista Metka-tukiin. Maatalouteen ja yksityiskäyttöön otetun puutavaran arvo lasketaan kantoraha-arvon mukaan. Jos sinulla on ilmoitettavia tuloja, klikkaa kohtaa ”Kyllä”, jotta saat esiin täytettävät alueet. Jos tuki on maksettu esimerkiksi työn suorittaneelle metsänhoitoyhdistykselle, metsänomistaja ilmoittaa vain hoitotöiden 35 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526876-_6270116.indd 35 AR-20250127-526876-_6270116.indd 35 14.1.2025 9.28.15 14.1.2025 9.28.15. Jos tuki on maksettu suoraan metsänomistajalle, se on hänelle verollista tuloa. Menot ja varaukset. Esimerkkilomakkeella ilmoitetaan yhden pysty kaupan, metsänhoitoyhdistyksellä teetetyn han kintakaupan sekä itse tehdyn hankintakaupan tulot. Ne löytyvät Verohallinnon verkkosivuilta osoitteesta Vero. Täyttövinkki Metsäveroilmoitusta voi täyttää Omaverossa pikku hiljaa ja tallentaa keskeneräisenä. Paperilomakkeelle puunmyyntitulosta vähennettävä hankintatyön arvo merkitään hakkuutulojen alapuolelle lomakkeen ensimmäisellä sivulla ja eritellään tarkemmin sivulla 2. Korvaukset ja tuet Metsätuhojen perusteella myönnetyt vakuutuskorvaukset ja hirvivahinkokorvaukset ilmoitetaan ennakonpidätyksineen. Ilmoituksen voi sitten viimeistel lä ja lähettää vasta lähempänä määrä päivää. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun kulut sekä oman hankintatyön arvo annetaan kohdassa 3
Menot ja varaukset. Menot ja varaukset. Yksityistalouteen otettua puuta ovat esimerkiksi asuinrakennuksen, saunan, kesämökin tai muun rakennuksen rakentamiseen tai korjaamiseen otettu puu. Hankkeiden tulot ja menot ilmoitetaan sinä vuonna, kun ne ovat syntyneet. Laskennassa voi käyttää verottajan yhtenäistämisohjeissa annettuja arvoja. Jos on tehnyt aikaisempina vuosina varauksia ja haluaa tulouttaa niitä vuoden 2024 verotukseen, tuloutettava määrä merkitään Tulot-kohtaan. 36 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526876-_6270116.indd 36 AR-20250127-526876-_6270116.indd 36 14.1.2025 9.28.18 14.1.2025 9.28.18. Se merkitään metsäveroilmoitukseen maatalouskäyttöön otetuksi puuksi. Jos haluaa tehdä vuoden 2024 tuloista menotai tuhovarauksen tai ilmoittaa käyttämättömien menotai ja tuhovarauksen tietoja, ne ilmoitetaan sähköisen metsäveroilmoituksen kohdassa 3. Luonnonsuojelulain nojalla suojeltujen kohteiden korvaukset ovat verovapaita. Puun arvoa ei merkitä tuloksi metsäverotuksessa, mutta sen arvoa ei voi myöskään vähentää maatalouden tai elinkeinotoiminnan verotuksessa. kulut menoina veroilmoituksen kohdassa Muut vuosimenot. Metsätaloudesta elinkeinotoiminnan käyttöön otetun puutavaran arvo on metsätalouden pääomatuloa käyvän arvon eli hankintakauppahinnan mukaisesti arvostettuna. Omaan käyttöön otettu puu Metsästä omaan käyttöön otetun puun arvo ilmoitetaan verotuksessa sen perusteella, mihin puu käytetään. Verovapaita ovat myös myyntitulot metsän keräilytuotteista kuten marjoista ja sienistä, kunhan tuotteita ei ole jalostettu ennen myyntiä. Lisätietoja voi katsoa Omaverosta klikkaamalla vinkkiä Miten omasta metsästä otetun puutavaran arvo ilmoitetaan. Huomaa, että omien polttopuiden kuljetus metsätalouden kalustoon kuuluvalla mönkijällä ja peräkärryllä on yksityiskäyttöä, koska omaan käyttöön kuljetettu ja käytetty polttopuukin on metsän omistajalle verovapaata. Varausten tuloutus Menoja tuhovarausten avulla sellainen metsänomistaja, joka ei tee vuosittain puukauppaa, voi siirtää puukauppavuonna osan metsätalouden pääomatulosta verotettavaksi tulevina vuosina, jolloin tiedossa on vähennettäviä kustannuksia. Jos metsänomistajalle vuonna 2024 myönnetyn metsänhoitotuen maksaminen lykkäytyy vuoteen 2025, työn kustannukset ilmoitetaan vuonna 2024 vuosimenoissa, mutta saatu tuki ilmoitetaan pääomatulona vasta vuoden 2025 verotuksessa. Arvoksi merkitään puun kantoraha-arvo. Silloin metsänomistaja ei itse ilmoita tukea vaan kulujen ja tuen erotuksen vuosimenoissa kohdassa 3. Jos metsänomistaja käyttää oman metsän puuta maatalouden tai muun elinkeinotoiminnan tuotantorakennusten rakentamiseen tai korjaamiseen, sovelletaan niin sanottua hiljaista kuittausta. Omasta metsästä asuinrakennuksen lämmitykseen otettu polttopuu on verovapaata, eikä sitä ilmoiteta metsäveroilmoituksessa. Osassa tuetuista metsänhoitotöistä tuki maksetaan suoraan työn tehneelle toimijalle kuten metsänhoitoyhdistykselle. Esimerkkilomakkeella ilmoitetaan omasta metsästä varastorakennuksen rakentamiseen otetun puutavaran arvo. Muun toiminnan menot Muun toiminnan menoja muodostuu, kun käyttää metsätalouden kalustoon kuuluvia koneita, esimerkiksi mönkijää, maataloudessa, elinkeinotoiminnassa tai yksityiskäytössä. Varausten käyttäminen on vapaaehtoista. Lämmityspuu on verovapaata. VERO-OPAS Esimerkkimetsänomistaja ilmoittaa saamansa vakuutuskorvauksen ja metsänhoidon tuen. Jos metsästään ottaa puuta maatalouskäyttöön, sen arvo on metsätalouden pääomatuloa
Muutos hyödyt tää metsän ja pellon vuokraamisesta vuokratuloa saavia pal kansaajia ja eläkeläisiä, arvioi MTK:n verojohtaja Timo Sipilä. Valitse Henkilön tulovero -kohdasta Verovuosi 2024 ja linkki Avaa metsätalouden vero ilmoitus (2C). Sipilän mukaan maanvuokratulon muuttuminen pääoma tuloksi keventää palkansaajien verotusta lähes aina, yleensä myös eläkeläisten verotusta. Vuokratulojen verotus muuttuu vuonna 2025 V ielä tällä kerralla metsätilojen saamat vuokra tulot ilmoitetaan maatalouden veroilmoituksella, mutta vuo den 2025 alusta lähtien niitä verotetaan pääomatulona. Jos metsänomistaja tulouttaisi aikaisemmin tehdyn menotai tuhovarauksen, se merkittäisiin tuloksi tässä kohdassa. Vuonna 2026 tehtävässä veroilmoituksessa metsätalouden vuokratulot ilmoitetaan omalla esitäytetyllä veroilmoituksel laan yhdessä muiden vuokratulojen kanssa. Valitse kohta Korjaa ja muokkaa haluamaasi kohtaa. Metsätalouden koneista saatavat vuokratulot pysyvät maatalouden tulona, ja ne ilmoitetaan edelleen maatalouden veroilmoituksella. Maatalouden tulot jaetaan verotettavaksi pääomatulo ja ansiotuloosuuksiin. 37 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526876-_6270116.indd 37 AR-20250127-526876-_6270116.indd 37 14.1.2025 9.28.20 14.1.2025 9.28.20. Saat esiin lomakepohjan, jossa näkyvät aiemmin antamasi tiedot. Vuokratuloja metsänomistaja saattaa saada esimerkiksi maidensa vuokraamisesta tuulivoimayhtiölle tai metsästys oikeuden vuokraamisesta metsästys seuralle. Jos merkittävä osa tuloista verotetaan ansiotulona, rajaveroaste voi nousta jopa 50?60 prosenttiin. Korjausvinkki Jo lähetettyä veroilmoitusta voi Omaverossa korjata siihen asti, kun vero vuoden verotus valmistuu. Lopuksi lähetä lomake uudelleen kohdasta Esikatsele ja lähetä
Ulkomaan opinto ja koulutusmatkoilla on oltava opiskelua vähintään neljä tuntia päivässä. Metsätalouden matkoja ovat myös esimerkiksi moottorisa han vienti huoltoon tai käynti metsänhoito yhdistyksen toimistolla. Teksti ANU SUSI | Omaveron asiantuntija SOILE JÄRVINEN, Verohallinto M etsätalouteen liittyvät kulut vähennetään metsätalouden tuloista, ja ne vähentävät veron alaisen tulon määrää. Makse tut alvit ilmoitetaan verottajalle arvonlisä veroilmoituksella (lisää arvonlisäverosta sivulla 42). Käytännössä auton metsätalouteen liittyvät käyttökulut voi olla työlästä laskea ja eritellä muusta käytöstä. Mikäli metsänomistaja ei ole alvvelvolli nen, hän ilmoittaa menot metsäveroilmoi tuksessa alveineen. Myös oman perheenjäsenen palkka sivukuluineen on vä hennyskelpoinen lukuun ottamatta puolisoa ja perheen alle 15vuotiasta lasta. Omalla autolla tehtyjen matkojen kus tannukset lasketaan kilometrikorvauksena, joka on 0,27 euroa kilometriltä vuoden 2024 verotuksessa. Menot ja varaukset ilmoitetaan vuosi menot, poistot, metsävähennys, menoja tuhovaraukset sekä hankintatyön arvo ja tekemistiedot. Matkoista kirjataan omiin muistiinpanoi hin matkan ajankohta, pituus, ajoreitti ja tarvittaessa matkan tarkoitus kuten taimi kon istutus tietyllä kuviolla. Julkisilla kulkuneu voilla tehdyistä matkoista talletetaan matkalippu muistiinpanoihin, ja vä hennyksissä käytetään lipun hintaa. Huomaa, että tämä korvaus on laskenut viime vuodesta. Muuten matkakulut vähennetään vuosikuluissa kuolinpesän tai yhtymän vero ilmoituksella. Vähennykset viimeisen päälle Metsätalouden menot kannattaa ilmoittaa myös niinä vuosina, kun metsätaloudesta ei ole kertynyt tuloja, sillä alijäämä hyvitetään joko metsänomistajan muiden pääomatulojen tai ansiotulojen verotuksessa. Näin hän saa korvauksen matkakuluista suoraan it selleen. Palkkausmenot Palkkausmenoja ovat vieraan työvoiman palkkauksen kustannukset. Ulkomaille tehtyjen metsäopinto Kilometri korvaus on laskenut viime vuodesta. Kuolinpesä tai vero tusyhtymä voi maksaa osakkailleen matkalaskun perusteella verovapaita matkakustannusten kor vauksia metsätalouteen liittyvistä matkoista, ei kuitenkaan osakkaan matkoista kotoaan metsätilalle. Metsänomistajat palkkaavat melko har voin itse työvoimaa metsätöihin niin, että VERO-OPAS he olisivat suoraan esimerkiksi metsurin työnantaja. Omaveron metsäveroilmoituksen sivulla 3. Metsätalouden ajot kirjaa helpoiten au tossa pidettävään ajopäi väkirjaan. Se talletetaan veromuistiinpanoihin. 38 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526880-_6270117.indd 38 AR-20250127-526880-_6270117.indd 38 14.1.2025 9.28.43 14.1.2025 9.28.43. Matkakulut Metsänomistaja voi vähentää oman asunnon ja metsätilan väliset matkakulut sekä met sänhoitoon liittyvät muut matkat ilman ylärajaa. Jos metsänomistaja on arvonlisäverovel vollinen, hän ilmoittaa menot metsäveroil moituksessa ilman arvonlisäveroja. Matkalle metsätilalle on kuitenkin oltava metsän hoitoon liittyvä syy. Metsänhoitoyhdistykseltä tai metsäpalve luyrittäjältä ostettujen metsänhoitopalve lujen kustannukset vähennetään kohdassa Muut vuosimenot. Oman auton kulut on mahdollista vä hentää myös todellisten kulujen mukaan
Joskus tulo voi tulla vasta seuraavana vuonna. Hankintatyön arvo Omaveron metsäveroilmoituksessa hankinta työn arvo sekä työn tekijät ja tehdyt määrät annetaan Menot-sivulla. Verohallinto laskee vähennyksen metsänomistajan puolesta, eikä sitä tarvitse itse merkitä lomakkeelle. Tehty hankintatyö kirjataan veroilmoitukselle sinä vuonna, kun se on tehty. Vähennyksen määrän näkee myöhemmin verotus päätöksestä. Työn arvo lasketaan käyttämällä joko verottajan antamia kuutiometrikohtaisia taksoja (Vero.fi > Metsänomistaja > Puun myyntitulot > Hankintatyö) tai metsurien työehtosopimustaulukoiden taksoja. Hankintatyön tarkemmat tiedot syötetään klikkaamalla otsikkoa ”Lisää uusi”. Jos työn tekijöitä on useampi, hankintatyön arvo ilmoitetaan kaikille tekijöille erikseen omalla rivillä. Hankintatyön tekijä voi olla myös verovelvollisen puoliso tai kotona asuva, ennen verovuotta 14 vuotta täyttänyt 39 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526880-_6270117.indd 39 AR-20250127-526880-_6270117.indd 39 14.1.2025 9.28.46 14.1.2025 9.28.46. matkojen kustannukset ovat vähennyskelpoisia, jos matkalta saadut tiedot ovat hyödynnettävissä Suomessa harjoitetussa metsätaloudessa. Hankintatyön arvo merkitään lomakkeen kohtaan Hankintatyön arvo sinä vuonna, kun hankinta kauppatulo saadaan. Jos määrä ylittää verovapaan määrän eli 125 kuutio metriä, tämä tulo verotetaan tekijän ansiotulona. Oman hankintatyön arvo on verovapaata 125 kuutiometriin saakka. Hankinnoista liitetään veromuistiinpanoihin perustelut ja ostokuitit päivämäärineen. Esimerkkilomakkeella vuosimenoina ilmoitetaan muun muassa metsä talouteen liittyvien matkojen kuluja, puunkorjuupalvelun kuluja, tarvike hankintoja, metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu, yksityistien metsään kohdistuva tienhoitomaksu, ammatti lehden tilausmaksu ja muita metsä talouden harjoittamisen kuluja. Vähennyskelpoisia menoja on listattu sivulla 41. Muut vuosimenot Suurin osa metsätalouden vuotuisista kuluista on muita vuosimenoja. Yrittäjä vähennys Varsinaisen metsätalouden positiivisesta pääomatulosta tehdään 5 prosentin yrittäjävähennys. Se avaa ruudun, johon syötetään hankintatyön tekijän tiedot, tehty puumäärä ja työn arvo
Hankintatyön määrä selvitetään silloin myös sille vuodelle, jolloin puun myyntitulo verotetaan pääomatulona. Hän voi silloin myydä näiltä metsätiloilta puuta 30 000 euron arvosta verottomasti. Ne voi tulouttaa veroilmoitukseen Tulot-kohdassa sellaisena vuonna, jona on paljon vähennettäviä menoja. Kuolinpesissä ja verotusyhtymissä tekijöitä voivat olla osakkaat perheenjäsenineen. Kullakin maatilalla eli eri kunnissa sijaitsevilla kiinteistöillä voi tehdä hankintapuuta verottomasti 125 kuutiometriin saakka. Ota tämä raja huomioon silloin, kun teet viimeisiä metsävähennyksiä. Hankintatyön määrä ilmoitetaan ansiotulona sinä vuonna, kun hankintatyö tehdään. Vähennystä vaaditaan itse merkitsemällä se veroilmoitukseen. Verovuoden veronalainen pää omatulo (puukauppatulot, han kintakauppatulot ja tuet, joista on vähennetty hankintatyön arvo) on 26 859,5 euroa. Metsän omistaja käyttää koko 12 000 euron metsä vähennyspohjan. Tästä metsän omistaja voisi vaatia metsä vähennystä enintään 60 prosenttia eli 16 115,7 euroa. 40 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526880-_6270117.indd 40 AR-20250127-526880-_6270117.indd 40 14.1.2025 9.28.48 14.1.2025 9.28.48. Metsävähennyksen minimimäärä on 1 500 euroa. Metsävähennyspohja vähenee sitä mukaa kuin sitä käytetään. Hankintatyön veronalainen osa voidaan verottaa ansiotulona ja puun myynti pääomatulona eri verovuosina. 2 500 euroa. Menovaraus voi olla enintään 15 prosenttia verovuoden metsätalouden pääomatuloista, joista on vähennetty ensin verovuoden metsävähennys ja mahdollinen hankintatyön arvo. Sähköisellä metsäveroilmoituslomakkeella metsävähennyksen seurantatiedot ilmoitetaan samassa kohdassa kuin verovuonna käytettävän metsävähennyksen määrä. Metsävähennykseen ovat oikeutettuja ne metsänomistajat, jotka ovat vuonna 1993 tai sen jälkeen hankkineet metsätiloja vastikkeellisesti eli joko kaupalla, lahjanluonteisella kaupalla tai vaihtamalla. Vähennystä voi siis hakea silloin, kun metsävähennykseen oikeutetuista metsistä kertyy verovuonna pääomatuloja vähintään VERO-OPAS Omaveron ilmoituksessa anne taan ensin metsävähennyksen seurantatiedot. Metsävähennys Metsävähennysoikeus antaa metsänomistajalle mahdollisuuden saada osan metsiensä puukauppatuloista käytännössä verovapaasti. Tätä kutsutaan metsävähennyspohjaksi. Mikäli verovapaa kuutiomäärä ylittyy, ylimenevältä osalta syntyvä hankintatyön arvo on tekijälle veronalaista ansiotuloa. Esimerkiksi 10 000 euron metsätuloista voisi tehdä 6 000 euron metsävähennyksen. Viimeisenä vuonna jäljellä olevat varaukset on merkittävä tuloksi, vaikka tuona vuonna ei olisi menoja. Menovaraus on tuloutettava verotukseen neljän vuoden kuluessa (entisissä Lapin ja Oulun lääneissä kuuden vuoden kuluessa). Jos metsävähennyspohjaa jää alle 1 500 euroa, loppuosaa ei pysty käyttämään. lapsi. Metsänomistaja voi itse päättää, paljonko ja milloin hän metsävähennystä käyttää. Metsävähennys käytännössä pienentää metsätilan hankkimisen kustannuksia. Jos olet antanut seurantatietoja edellisenä vuonna, ne ovat lomakkeella valmiina. Hankintatyön kohdistumisen oikealle vuodelle ratkaisee työn tekemisaika. Metsävähennysoikeutta syntyy 60 prosenttia metsän hankintahinnasta. Menoja tuhovaraukset Vapaaehtoiset menoja tuhovaraukset antavat mahdollisuuden siirtää osa verovuoden tuloista verotettavaksi myöhempinä vuosina. Esimerkkilomakkeen metsän omistajalla on metsävähennys pohjaa 12 000 euroa. Hankintatyön verovapaus on maatilakohtainen. Yhden verovuoden aikana metsävähennysoikeutta voi kuitenkin käyttää enintään 60 prosenttia sen vuoden metsätulojen arvosta. Jos metsänomistaja on esimerkiksi ostanut metsätilan 50 000 euron hintaan, hänen metsävähennyspohjansa on 30 000 euroa
Käyttötuntien mukaan M önkijä tai moottorikelkka hyväksytään metsätalouden laitteeksi vain, jos sen ajoista yli puolet on metsätalouden ajoja. Metsänomistaja tekee vuoden 2024 metsätuloista vielä 1 500 euron menovarauksen. Tässä on tehty poistot metsäojista ja -teistä. Vuonna 2024 moottorikelkasta ja mönkijästä tehtävät vähennykset ovat 15 euroa/käyttötunti ja traktorista 12 euroa/käyttötunti. Aiempien vuosien tulouttamattomat va raukset näkyvät valmiiksi Omaverossa. Laitteen varusteineen on sovelluttava metsätyökäyttöön. Omiin veromuistiinpanoihin liitetään luotettava arvio uudistamiskustannuksista. Muista päivittää seurantatiedot, jos tuloutat aiempien vuosien varauksia. Tuhovarauksen voi tehdä vakuutustai vahingonkorvauksesta. Huomaa, että metsäveroilmoitus on annettava, vaikka ilmoitettavana olisi pelkästään varausten ja metsävähennyksen seurantatietoja. Nämä kulut ilmoitetaan kohdassa Muut vuosimenot. Kuolinpesän alijäämä Kuolinpesän alijäämää ei voi siirtää osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen, mutta sen voi vähentää kuolinpesän metsäverotuksessa, kun kuolinpesä saa metsätalouden tuloa. Tavallisimmin metsätöissä käytetään yksityiskäytössä olevaa mönkijää, jonka käyttäminen metsätaloudessa vähennetään käyttötuntien perusteella. Korvaus voi olla enintään tuhoutuneen metsän uudistamiskustannusten suuruinen. Omaveron lomake varoittaa, jos kohtaan syöttää tätä suuremman menovarauksen. Sähköinen veroilmoitus laskee valmiiksi suurimman mahdollisen poiston ja menojäännöksen. Metsätalouden poistot Poistoina ilmoitetaan sellaisten hyödykkeiden hankintamenot, joiden todennäköinen taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta. 41 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526880-_6270117.indd 41 AR-20250127-526880-_6270117.indd 41 14.1.2025 9.28.51 14.1.2025 9.28.51. Menovaraus voi olla 15 prosenttia veronalaisista tuloista, joista on vähennetty metsävähennys ja hankintatyön arvo. Käytännössä metsätalouden on oltava laajamittaista. Paperilomakkeella seurantatiedot ovat lomakkeen kakkossivulla kohdassa IV Tulouttamattomat varaukset. Tuhovaraus tuloutetaan verotuksessa sinä vuonna, kun kustannukset syntyvät. Seurantatietoihin on merkittävä aiempina vuosina tehdyt varaukset, vaikka niitä ei tulouttaisi vuonna 2024. Poistoista valitaan haluttu ryhmä. Metsätalouden käyttötunneista ja -kohteesta on oltava selvitys veromuistiinpanoissa. Koska tappio vanhenee 10 vuodes sa, kuolinpesien kannattaa siirtää menovarauksella osa metsä tuloista kattamaan tulevien vuosien menoja. Takarajat ovat samat kuin menovarauksella. Se avaa ruudun, jossa annetaan tarkemmat tiedot
Muista ilmoittaa ja maksaa alvit VERO-OPAS Esimerkkejä vähennys kelpoisista menoista Lannoitteet ja lannoitustyö, kantokäsittely, metsäteiden perusparannus, metsäojien perkaus Urakoitsijoille maksetut korvaukset puunkorjuusta ja metsäajosta sekä maanmuokkauksen, metsäteiden ja -ojien kunnossapitokulut Kunnalta haetun maisema työluvan hinta Metsäsuunnitelman teettäminen, puukaupan teettäminen, veroneuvonta ja kirjanpito Muut metsänhoitoyhdistysten, Metsäkeskuksen ja metsäpalveluyritysten palvelumaksut Työja turva-asut, työjalkineet ja -käsineet, vesurit, raivausveitset, sahat, istutusvälineet ja torjuntaaineet Raivaussaha ja moottori saha Metsätalouskäyttöön hankittu kalusto, kuten mönkijä Laitteiden ja koneiden polttoaineet ja teräöljy, huollot ja korjaukset Mönkijän tai moottori kelkan vuosikulut Matkat asuinpaikalta metsätilalle tarkastuskäynnille tai metsätöihin, matkat metsä alan tilaisuuksiin (esimerkiksi verokoulutukset ja metsämessut) ja asiointikäynnit esimerkiksi metsän hoitoyhdistykseen Metsätalouden harjoittamiseen liittyvät opintomatkat Metsävakuutusmaksut Metsätalouden harjoittamiseen liittyvät omat ja perheenjäsenen pakolliset eläke-, tapa turmaja ryhmähenkivakuutusmaksut Kurssit, ammattikirjallisuus sekä ammattilehtien (esimerkiksi Aarre) tilausmaksut Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu Suomen Metsäsäätiön menekinedistämismaksu Metsätalouden raken nusten ja tonttien kiinteistövero Metsätalouden lainojen liitännäiskulut (Huom! Metsätalouden lainojen korkotiedot ilmoitetaan Omaverossa esitäytetyn veroilmoituksen yhteydessä tulonhankkimisvelan korkona tai paperilomakkeella 50B Pääomatulot ja niistä tehtävät vähennykset) Vieraiden henkilöiden palkkauskulut, työntekijän matkaja ateriakulut Työhuonevähennys, kun metsätalous on merkittävä tulonlähde Metsätalouden yleiskulut, kuten toimisto-, puhelinja tietoliikennekulut Näitä ovat laitteet ja koneet, metsä talouden rakennukset sekä metsätei den rakentamis ja perusparannus menot ja metsäojituksen, metsäojien perkauksen ja täydennysojituksen menot. Jos ilmoitettavia tai vähennettäviä alveja ei ole, vuosi-ilmoittajan ei tarvitse antaa alv-ilmoitusta. Suuri osa metsänomistajista on jo nyt alv-velvollisia, sillä kerran alettuaan alv-velvollisuus jatkuu, jollei tee lopettamisilmoitusta. Ensimmäisen pois ton voi tehdä vasta hyödykkeen käyttöön ottovuonna tai hank keen valmistuttua. LISÄTIETOJA Vero.fi > Metsänomistaja > Metsänomistajan arvonlisäveroilmoitus Tarkkana alveissa (Aarre 10/2024, s. Meno jäännöksellä tarkoitetaan aiempien poistojen jälkeen jäljellä olevaa arvoa. Heidän on jätettävä arvonlisäveroilmoitus ja maksettava mahdollisten puukauppatulojen arvonlisäverot viimeistään 28.2.2025. 62) 42 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526880-_6270117.indd 42 AR-20250127-526880-_6270117.indd 42 14.1.2025 9.28.53 14.1.2025 9.28.53. Enintään 600 euron suuruinen meno jäännös poistetaan kerralla. Alv-velvollinen metsänomistaja käyttää metsäveroilmoituksen menoja ilmoittaessaan alvittomia lukuja ja ilmoittaa puukauppatulojen sekä metsätalouden hankintoihin ja palveluihin sisältyneet alvit arvonlisäveroilmoituksella. Metsätalouden vuosimenoihin sisältyneet alvit lasketaan yhteen ja merkitään kohtaan Verokauden vähennettävä vero. Kunkin ryhmän poistot ilmoitetaan yhteis summana. Raja nousee 20 000 euroon vuonna 2025. Viitenumero ja verohallinnon tilinumero löytyvät Omaverosta. Vuonna 2024 arvonlisäverovelvollisuuden alaraja kulki 15 000 euron vuositulossa. Tämä koskee myös isoja hankkeita, joiden ensimmäinen lasku voi tulla aiempana vuonna kuin hanke päättyy. Alvit voi maksaa Omaverossa tai verkkopankissa. Mikäli kone on myyty pois verovuo den aikana, ei poistoa enää tehdä. Tällaisia ovat esimerkiksi puun kuljetus maataloustraktorilla. Ensimmäinen poisto tehdään han kintamenosta ja seuraavien vuosien poistot menojäännöksestä. Kaikki alvit lasketaan yhteen verokannasta riippumatta ja merkitään lomakkeella samaan kohtaan. Lomakkeelle tulee kaksi lukua: puukauppatulosta maksettavat alvit merkitään kohtaan Vero kotimaan myynneistä 25,5 %:n verokannan kohdalle. Vuonna 2024 arvonlisäverokanta nousi syyskuun alussa 24 prosentista 25,5 prosenttiin. P elkkää metsää omistavat, arvonlisäverovelvolliset metsänomistajat, metsäyhtymät ja kuolinpesät maksavat arvonlisäverot yleensä kerran vuodessa. Sen luo vutusvoitto tai tappio ilmoitetaan Omaverossa tai lomakkeella 9. Maatalouden tai elinkeinotoimin nan menoja pienennetään vastaavan suuruisella korjauserällä. Koneiden ja laitteiden enimmäis poisto on 25 %, rakennusten 10 % ja metsäojien ja metsä teiden 15 %. Veroilmoituksessa poistot ilmoi tetaan kuhunkin poistoryhmään yhteissummana, mutta omiin muis tiinpanoihin on tehtävä selvitys, jossa on eritelty jokaisen hyödykkeen han kintameno, verovuonna tehty poisto ja menojäännös poiston jälkeen. Toisesta tulolähteestä siirrettävät menot Jos maatalouden tai elin keinotoiminnan kuluihin sisältyy metsätalouteen liittyviä menoja, ne siirre tään metsätalouden vero lomakkeelle kohtaan Toisesta tulolähteestä siirret tävät menot
Yhden palkinnon arvo on 25 e. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. Voit lähettää palautetta myös sähköpostitse osoittee seen toimitus@aarrelehti.fi tai verkossa osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute. Aarre-lehden kestotilaaja . Osallistut samalla Ankara savotta -kirjan arvontaan. Kirjassa pääsevät ääneen savotoilla uurastaneet metsätyömiehet, metsätöiden historiaan perehtyneet tutkijat sekä Aarteen lukijat. Muu lukija 2. Voit postit taa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun tai muuta toimitukselle osoitettua postia. 020 413 2277 (ark. 43 Aarre 1/2025 VAKIOT AR-20250127-526859-_6270114.indd 43 AR-20250127-526859-_6270114.indd 43 14.1.2025 9.27.40 14.1.2025 9.27.40. Tulta ja tervaa kirjan voittivat arvon nassa Markku Halen, Karkkila, Tuulikki Luusua, Meltaus, Birgit Perttula, Noormarkku, ja Seppo Pohjaväre, Mänttä. Ei vastannut odotuksiani Perustelut 3. Olen . Aarre 1 / 2025 Mikä juttu kiinnos ti sinua. 8–21). Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. Vastaa oheiseen lukija kyselyyn 23.2.2025 mennessä ja osallistu arvontaan. . Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. Tilaajan perheenjäsen . Kerro, mikä on lehden paras juttu. Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Vastaajan syntymävuosi Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY Postita kyselylomake tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Varusta kuori kirje posti merkillä. 1. VASTAA NÄIN Lukijakysely lomakkeen voi täyttää osoit teessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai voit postittaa kysely lomakkeen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista 7. Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. Se kertoo ajasta ennen metsä työn koneellistumista. VIIME VOITTAJAT Aarre 10/24:n kiinnostavin jut tu äänestyksen voitti artikkeli Keihäsmiehen savotta. Kiitokset kaikille vastaajille! Vastaa, niin voit voittaa! Mitä pidit Aarteesta. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. Varusta kuori kirjepostimerkillä. Vastasi odotuksiani . Arvomme kaikkien vastaajien kesken neljä Ankara savotta -kirjaa (Viestilehdet 2019)
Vielä kerran Kuussaareen Jäätien on kannettava täydessä kuormassa olevien ajokoneiden paino. Kaikkiaan jäätien tekoon kului 150 tuntia. SAARIHAKKUU Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS 44 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526864-_6270272.indd 44 AR-20250127-526864-_6270272.indd 44 14.1.2025 9.43.31 14.1.2025 9.43.31. Timo Niemisen puut kuljetettiin Laukaan Kuussaaresta hänen tekemäänsä jäätietä pitkin
Katselmuksessa tarkistettiin jään paksuus ja määritettiin suurin tonnimäärä sekä ajonopeus. Verovinkki Metsänomistaja voi vähentää hakkuiden vaatiman jäätien teke misen kustannukset metsä verotuksessa, jos puun ostaja ei vastaa jää tien teosta. Nämä tiedot kirjattiin pöytä kirjaan. Jos jää alkaa pettää, kuljettaja pääsee pelas tautumaan ikkunan kautta. 45 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526864-_6270272.indd 45 AR-20250127-526864-_6270272.indd 45 14.1.2025 9.43.38 14.1.2025 9.43.38. Kuussaaren jäätie 2024 Mitat: Pituus 70 metriä, leveys 40 metriä Jään paksuus: 120 cm Maksimiajonopeus: 10 km/h Liikkuminen: Puutavaraauton kul jettajat ajavat jäätien yli ikkuna auki. Muuta: Ennen jäätien käyttöönottoa järjestettiin katselmus, jossa olivat pai kalla metsänomistajien lisäksi puunosta jan ja metsänhoitoyhdistyksen edustajat. Metsänomistaja Timo Nieminen (vas.) ja Mhy Päijänteen metsäneuvoja Heikki Kuha tarkistavat jään vahvuuden. Ilman pöytäkirjaa vakuutusyhtiöt eivät välttämättä korvaa jäätiellä ajamista
Vanhassa peltomaassa rauduskoivut kasvoivat hyvin. Silloin saaresta korjattiin kahdessa ja puolessa viikossa 5 000 mottia puuta. Boorilannoitus luokitellaan terveyslannoitukseksi, jota tuetaan Metka-varoista. Samassa yhteydessä kannattaa hoitaa kuntoon maaperän ravinnehäiriö”, Heikki Kuha kertoo. Kävisikö tällä kerralla yhtä hyvä tuuri. ”Se oli hyvä päätös. Nieminen seurasi kairaamalla jään vahvistumista, kunnes mitta viimein osoitti jään olevan 30-senttistä. Hirveä urakka”, hän muistelee. Kerrallaan Nieminen pumppasi tielle vettä kolmesenttisen kerroksen, joka sai jäätyä yön yli. ”Syksyllä jäät eivät kantaneet, eivätkä hirvet päässeet saaresta pois. SAARIHAKKUU M arraskuun 20. Nieminen istutti taimet muokkaamattomaan maahan, ja ne kasvoivat hyvin, kunnes toissa kesänä saareen ui hirvilehmä kaksosvasoineen. Boorin lisäys korjaa kasvuhäiriöitä jo seuraavan kasvukauden aikana, ja sen vaikutusaika on yleensä vähintään kymmenen vuotta. Näin vahva jää kantaa traktorin, joten Nieminen ryhtyi vahvistamaan tietä pumppaamalla vettä jäälle. Kun kuusikko vuonna 2016 harvennettiin, hakkuukoneen kuljettaja jätti osan laatuvikaisista puista pystyyn. Kuussaaren molemmin puolin aukeavat isot selät, ja tiheämmällä kasvuasennolla haluttiin suojella puustoa tuulituhoilta. Nieminen oli kuitenkin pannut merkille, että runkoihin oli iskeytynyt kirjanpainaja. Jäätien tekemisen kannalta talvi 2015–16 oli optimaalinen. Hirmuinen kolaamisurakka Timo Nieminen aloitti jäätien teon kolaamalla jäädytettävän alueen puhtaaksi lumesta. Uudistushakkuita tehtiin 14 hehtaarilla ja harvennuksia kuudella hehtaarilla. Yhteismyynnit yleisiä Kuussaaren hakkuut toteutettiin kolmen metsänomistajan yhteismyyntinä. Kuha suosittelee boorilannoitusta noin metrin mittaiseen taimikkoon, jolloin uusi puusukupolvi säästyy kasvuhäiriöiltä. Tukisumma on 155 euroa hehtaarilta. Kuusia sen sijaan kiusasi boorin puute, joka aiheutti puihin kasvuhäiriöitä kuten poikaoksia ja monilatvaisuutta. Koivun viljelyyn Nieminen ei enää ryhdy, sillä edelliset taimet päätyivät hirvien suihin. Ja tietysti ne sitten parkkeerasivat taimikkoon.” Kesällä uudistusalalle istutetaan kuusen taimet. ”Näppituntumalta sanoisin, että saarihakkuista 99,9 prosenttia tehdään kesällä proomun avulla.” Varovainen harvennus oli hyvä Kuussaari on kaksi kilometriä pitkä ja puoli kilometriä leveä. Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen metsä neuvojan Heikki Kuhan mukaan yhteis myynnit ovat saarikohteissa yleisiä. päivänä vuonna 2023 Timo Nieminen asteli lumikola kädessään Laukaan Kuusaassa sijaitsevan Kuusveden rantaan. ”Parhaana päivänä lunta tuli kerralla yli 15 senttiä. Boorilannoitus tarpeen Seitsemän vuotta sitten harvennettua kuusikkoa ei ikänsä ja kasvunsa puolesta välttämättä olisi vielä ollut tarpeen uudistaa. Seuraavina viikkoina hän toisti jäädytyksen joka päivä, kunnes jään vahvuus oli 120 senttiä. Kustannusnäkökulmasta se on järkevää, sillä saarihakkuut ovat usein työläitä ja kalliita toteuttaa.” Metsänhoitoyhdistys Päijänteen alueella saarikohteita on paljon, mutta talvikorjuut ovat harvinaisia. Korkeapaineen selänne pysytteli Suomen yllä ja piti pakkasen 20 asteen tuntumassa ja taivaan pilvettömänä. 46 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526864-_6270272.indd 46 AR-20250127-526864-_6270272.indd 46 14.1.2025 9.43.41 14.1.2025 9.43.41. ”Usein käy niin, että yksi metsänomistaja ottaa ensin yhteyttä ja sen jälkeen muutkin lähtevät mukaan. ”Maitotonkat kuljetettiin saaresta veneellä, lossi saatiin vasta myöhemmin”, hän kertoo. Harvennusalan reunasta kaatui jokunen kuusi, jotka hain poltto puiksi, mutta suurempaa tuhoa ei tullut”, Nieminen kertoo. Hirvet motissa saaressa Rehevä maapohja soveltuisi kuusen lisäksi myös rauduskoivulle, mutta koivun viljelystä Niemisellä on karvaita kokemuksia. ”Edellisissä hakkuissa uudistettiin rannasta vanerikoivikko”, hän aloittaa. Läheiseen Kuussaareen oli suunniteltu hakkuita, ja yhtenä saaren maanomistajista Nieminen oli luvannut pitää huolen siitä, että koneet pääsisivät saareen jäätietä pitkin. Edellisen kerran Kuussaaressa käytiin samoissa merkeissä seitsemän vuotta aiemmin. Saareen kulkeminen oli työlästä, joten 50 vuotta sitten pellot metsitettiin. Alkutalvi oli luminen, ja Nieminen joutui kolaamaan 70 metriä pitkän ja 40 metriä leveän jäätien puhtaaksi kymmenen kertaa. Kaivinkone ei ehtinyt saareen jäätietä pitkin. Vakituista asutusta siellä ei enää ole, mutta kun Timo Nieminen oli lapsi, lehmät vielä laidunsivat saaressa. ”Ensi kesänä alue uudistetaan kuuselle. Kaikkiaan työ vei 150 tuntia
Saaresta kerättiin tuolloin myös energiapuuta UPM:n Kaipolan lämpölaitokselle. Helmikuussa 2016 puuta korjattiin viiden metsänomistajan mailta yhteensä viisi tuhatta kuutiometriä. helmikuuta 2016. Edellinen hakkuu Kuussaaressa A arre oli paikalla myös viime kerralla, kun Laukaan Kuussaareen tehtiin jäätie saarihakkuuta varten. Hakkuissa oli mukana ensiharvennuksia, harvennuksia, ylispuiden poistoa ja uudistushakkuita. 47 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526864-_6270272.indd 47 AR-20250127-526864-_6270272.indd 47 14.1.2025 9.43.46 14.1.2025 9.43.46. Koivu rangat korjattiin giljotiiniterällä ja keräävällä kouralla tuhannen kilon paaleiksi. Saaressa metsää omistavalla Timo Niemisellä on vuosien kokemus jäätien teosta. Rantoihin jätettiin maiseman takia suojavyöhykkeet. Reportaasi hakkuista ilmestyi Aarteen numerossa 1/2017. Lumisena talvena jäätien tekeminen on mittava urakka, sillä jäädytettävä alue on pidettävä puhtaana lumesta. Timo Niemiseltä jäätien tekeminen vei silloin kuukauden päivät. Puut myytiin UPM:lle. Jutussamme kerrottiin, että saaren edellisistä hakkuista oli ehtinyt tuolloin vierähtää 15 vuotta. Kun tie oli saatu kantavaksi, puukauppa solmittiin 26.1.2016 ja hakkuut alkoivat 17. UPM:n ostomiehenä oli silloinkin ollut Timo Huikuri
Runkohinnoittelu kannatti Saarihakkuiden kannattavuus on pitkälti kiinni siitä, minkä kokoisesta saaresta on kyse ja paljonko puuta voidaan korjata kerralla. Pitkä metsäkuljetus Ajokoneet ovat käyneet kuormaamassa kuusi tukit rannan välivarastoon ja etenevät nyt peräkanaa ajouraa pitkin. ”Viime kerralla puut kuljetettiin mantereelle ajokoneella, ja alun perin aioimme tehdä samalla tavalla tänäkin vuonna. Runkohinnoittelussa puulajille maksetaan yksi hinta, eikä katkonta vaikuta metsänomistajalle maksettavaan tiliin. Hakkuisiin osui pakkasjakso, jossa elohopea painui alle 30 miinusasteen. Kun hakkuut alkavat, ne etenevät poikkeuksetta rivakasti. Kuussaaren puukaupassa käytettiin runkohinnoittelua. ”Tämä oli hyvä ratkaisu, saimme puista manteretta vastaavan hinnan”, Nieminen kertoo. SAARIHAKKUU Nieminen yritti syksyn mittaan hätistellä hirviä koivikostaan huonolla menestyksellä. Yhteensä työ kesti yhdeksän päivää. Uudistushakkuut hinnoiteltiin runkohintana. Nyt hän odottaa, että alue täydentyy luontaisesti syntyvillä taimilla. Täällä hakkuita helpotti se, että vanhat peltomaat ovat kivettömiä ja siksi nopeita korjata”, Kuha kertoo. ”Hakkuut alkoivat viime viikon tiistaina, ja eilen kaatui viimeinen puu. Usein suunnittelu ja työ on kalliimpaa kuin mantereella, mikä näkyy ostajien kiinnostuksessa. Kuussaaren leimikot päästiin hakkaamaan tammikuun lopulla 2024. 48 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526864-_6270272.indd 48 AR-20250127-526864-_6270272.indd 48 14.1.2025 9.43.49 14.1.2025 9.43.49. Keskitalvella tehty kaivinkonemuokkaus onnistui, sillä maapohja ei ollut jäässä. ”25 asteen pakkasella konetta on pidettävä käynnissä kaksi tuntia, ennen kuin se on lämmin, eikä se ole halpaa lystiä”, Kuha sanoo. Jäätienteosta koituneet kustannukset maanomistajat jakoivat keskenään, kun taas edellisellä kerralla työstä maksoi puunostaja. Harvennukset hinnoiteltiin puutavaralajeittain. Siinä puulajille maksetaan yksi hinta. Timo onnistui kuitenkin tekemään jäätiestä niin vahvan, että voimme telata puut mantereelle puutavarayhdistelmän vetoautossa”, Heikki Kuha kertoo. ”Tälle kohteelle runkohinnoittelu oli järkevä tapa, sillä tiedettiin etukäteen, että puissa on vikaisuutta”, Kuha sanoo. ”Saarikohteisiin tarjouksia ei tule kovin monta. Vaikka puunkorjuun kannalta sateinen ja leuto sää usein on pakkasia suurempi ongelma, liika on liikaa kylmyydessäkin. Tällä kertaa tuli vain yksi, mutta se oli todella hyvä”, Heikki Kuha kertoo. Reippaassa tahdissa Saarikohteissa puunostajalla on kolme vuotta aikaa korjata puut
En simmäisen jäätiensä hän teki vuonna 1990. Muokkausta tammikuussa Uudistusalueen laidassa Paavo Heikkinen kääntelee maata mättäiksi Kolbecon ohjaimissa. Vuodenajasta huolimatta työ sujuu hyvin. Tammikuu ei ole tyypilli sin ajankohta maanmuok kaukselle, ja Heikkinen kertoo naurahtaen, että metsäneuvoja Kuhan puhelinsoitto herätti hänet talviunilta. Talvimuokkaus oli harvinainen urakka. Pit kä metsäkuljetus syö hakkuiden kannatta vuutta, joten jokainen metri, jonka siitä voi nipistää, on tervetullut. Maa on jäässä vain osittain. Paavo Heikkinen mätästi uudis tettavan alueen. ”Näköjään luottivat jää tiehen, kun uskalsivat ajaa uuden koneen siitä yli. Timo Nieminen panee ilahtuneena mer kille uutuuttaan kiiltelevän Ponsse Buffa lon, joka on Kuusaaressa ensimmäisellä työmaallaan. Se taas kulkee saareen vaikka soutu veneessä. 49 Aarre 1/2025 METSÄ AR-20250127-526864-_6270272.indd 49 AR-20250127-526864-_6270272.indd 49 14.1.2025 9.43.54 14.1.2025 9.43.54. Vuoden ajasta huolimatta maan muokkaus sujuu hyvin. ”Harvinaista tämä talvimuokkaus on. Hakkuutarpeita ei enää ole, ja taimikoissa pärjätään seuraavat vuosikymmenet raivaussahalla. Viimeinen jäätie Talven 2023–24 jäätie oli Timo Niemisen kuudes. Puut tuo tiin saaresta traktorilla ja peräkärryllä.” Nieminen arvelee, että uusin jäätie jää hä nen osaltaan viimeiseksi. Geologituttuni selitti asian niin, että kos teassa maassa lämpö pyrkii ylöspäin.” Kun alue kesällä istute taan, voi olla hyväkin, että mättääseen on päätynyt hie man lunta. Metsänhoitoyhdistys Päi jänteen metsä neuvojan Heikki Kuhan mukaan yhteismyynnit ovat saari kohteissa yleisiä. ”Karut kohdat ovat jäässä, hikevät eivät. Olisiko kymmenen vuotta siitä, kun edelli sen kerran tein muokkausta talvella”, hän muistelee. Kuussaaressa metsäkuljetusmatka on poikkeuksellisen pitkä, 1,4 kilometriä. Se pitää istutus kohdat kosteina. ”Koneet olivat silloin ny kyistä pienempiä. Lunta ei kuusikossa suuremmin ollutkaan, ja se, mitä siellä oli, ehti painua metsäko neiden alla
MILJOONAN TUKIN AUTO SAVOTTA Pulavuosien kurittamat kyläläiset vaurastuivat, kun Kemi-yhtiön ja Veitsiluodon autosavotat jyristivät Sallassa 1930-luvulla. Järeät tukkipuut korjattiin metsäteollisuuden tarpeisiin juuri ennen sodanjälkeisiä alueluovutuksia. JUURET Teksti KARI LINDHOLM | Kuvat SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO ja LAPIN METSÄMUSEO 50 Aarre 1/2025 JUURET AR-20250127-526848-_6270274.indd 50 AR-20250127-526848-_6270274.indd 50 14.1.2025 9.44.14 14.1.2025 9.44.14
Pätkän lopussa savotan kasööri maksaa työmiehelle palkan 500 markan seteleillä. Isojaon jälkeen Kemi-yhtiö ryhtyi hankkimaan järeää sahapuuta etenkin Keskija Itä-Lapista. Ylen verkkosivuilta löytyy 2,5 minuutin mittainen näyte elokuvasta, joka esittelee puunkuljetusta tuiskun ja kinosten keskellä. Yhtiön savotat olivat aiheuttaneet Lapin metsätyömaille jopa työvoimapulaa ennen pulavuosia 1929–33. Autoilijoiden lisäksi valo kuvaan ovat päässeet kämppä emännät. KATSO JUTTU QR-KOODILLA 51 Aarre 1/2025 JUURET AR-20250127-526848-_6270274.indd 51 AR-20250127-526848-_6270274.indd 51 14.1.2025 9.44.19 14.1.2025 9.44.19. Esimerkiksi Sallan Kuolajärven kylässä noin 35 kilometriä nykyisestä Sallan raja-asemasta itään maanmittaustoimitus saatiin päätökseen 1930-luvun alussa. Mustavalkoinen, hyvälaatuinen filminpätkä todistaa, miten järeitä ItäLapin puut olivat ja miten pieniä niiden rinnalla tuon ajan kuorma-autot. Eniten esillä on Ford-merkkinen kuormuri. Tukit kumipyörille Kemi Oy tunnettiin jo entuudestaan suurena työllistäjänä. I täisessä Lapissa tehtiin maiden isojakoa vielä pitkälti 1900-luvulla. Isojaossa talollisille erotettiin omat kiinteistöt, ja samalla he saivat oikeuden puunmyyntiin metsistään. Puun myynti pääsi käyntiin viimein myös Sallassa, kun isojako valmistui vuonna 1934”, kertoo Sallan suurten autosavottojen vaiheisiin perehtynyt tietokirjailija ja toimittaja Erkki Hautala. LAPIN METSÄMUSEO Autosavottaa filmillä Sallan autosavottaa tallennettiin liikkuvaan kuvaan, kun filmiyhtiö Aho & Soldan teki dokumenttielokuvan Maailman suurin tukkisavotta (1938). Toisen auton kuormana on ratapölkkyjä. Tukkien lastaus ja kiinnittäminen vaati kovaa työtä, vaikka apuna oli tukkihissi. ”Silloin Lapin tukkimetsissä rupesi käymään melkoinen ropina, ja peräkylissä isäntien lompakot saivat täytettä. Kuva on Sallan Kuola järveltä vuosilta 1937–39. Hautala, jonka sukujuuret ovat sotien jälkeen Neuvostoliitolle luovutetussa Vanhassa Sallassa, kiinnostui jo parikymmentä vuotta sitten selvittämään kotiseutunsa metsätyöhistoriaa. Uusien yksityismaiden muodostuminen käynnisti Kemi Oy:n jättisavotat, jotka työllistivät tuhansia miehiä
Sallan savotoissa pääsivät tienaamaan sekä puun myyjät, hakkurit ja hevosmiehet että usein etelästä saapuneet kuormaautoilijat. Niiden aikana jättimäisiä hakkuita tehtiin eri puolilla Sallaa. Autosavotoista oli saatu maistiaiset Rovaniemen Rumamaassa, jossa Veitsiluoto Oy oli järjestänyt Lapin ensimmäisen autosavotan talvella 1929. Suunnitelmissa oli kuljettaa tukit ensin kumipyörillä Kemijärveen ja siitä uittamalla Kemiin. Erkki Hautala painottaa, että Sallan autosavotta oli kokoluokassaan poikkeuksellinen. LAPIN METSÄMUSEO Sallaan kaavailtu autosavotta oli niin valtava, että hankkeen toteuttamiseksi Kemi-yhtiö joutui liittoutumaan kilpailijansa Veitsiluoto Oy:n kanssa, Erkki Hautala kertoo. JUURET 52 Aarre 1/2025 JUURET AR-20250127-526848-_6270274.indd 52 AR-20250127-526848-_6270274.indd 52 14.1.2025 9.44.22 14.1.2025 9.44.22. Yhtiön edelliset suursavotat, Nuortin konesavotta Savukoskella 1913–16 ja tukkisavotat Sodankylässä 1914–25, olivat vasta alkusoittoa Lapin metsien hyödyntämiselle. Sitä se saattoi ollakin miljoonan tukin kokonaissaannollaan. Purkupaikka sijaitsi Suomutunturin lähistöllä Räisälän kylässä. Koska uitto ei käynyt päinsä, Kemi Oy ryhtyi selvittämään, onnistuisiko tukkien kuljetus Kemijoen vesistön varteen kuorma-autoilla. Aikaansa edellä ollutta hanketta ryhdyttiin suunnittelemaan jo silloin, kun 30-luvun lama kynti syvimmillään. Puun kantohinnat olivat romahtaneet, samoin metsätyömiesten palkat. Savotan pääsuunnittelijoina toimivat Kemi Oy:n metsäpäällikkö Jarl Sundqvist ja Veitsiluodon Valtteri Laukkanen. Neljän talven urakka Sallan autosavotoiden kokonaisuus koostui neljästä savottatalvesta vuosina 1934–39. Velkaisia pientiloja päätyi vasaran alle. Työtä kaivattiin kipeästi Ankara työttömyys ja köyhyys kurittivat kansaa pulavuosina. 1930-luvun lehtimainoksissa sitä tituleerattiin ”maailman suurimmaksi tukkisavotaksi”. Siksi uutiset tuhat miestä ja kymmeniä kuormureita työllistävästä suursavotasta otettiin vastaan innokkaasti sekä Lapissa että Etelä-Suomessa. Yhtiö suuntasi katseensa yhä kauemmas itään ja sitä myöten myös Sallan kirveenkoskemattomiin, järeiksi tiedettyihin aihkimetsiin, vaikka ne humisivat kaukana länteen suuntautuneista uittoväylistä. Kemi-yhtiö suuntasi katseensa yhä kauemmas itään. Ensimmäisenä talvena 1934–35 tukkeja ajettiin Oulankajoen valuma-alueelta, pääosin valtionmetsistä, 60 kuorma-autolla Kemijärven Suomulahteen. Miehet poseeraavat lastatun tukkiauton luona 1930-luvun lopulla
Se on valtava määrä.” Autot eivät hakeneet puutavaraa suoraan hakkuutyömailta, kuten nykyään on tapana. Ajurit tukkikuormineen talvitiellä Sallan Morottajassa vuonna 1939. Savotat paisuivat edelleen Toisena savottatalvena 1936–37 puuta ostettiin Hautavaaran–Aholanvaaran jakokunnista ja Metsähallitukselta. ”Ensimmäiseltä savotalta ajettiin Kemijärveen suunnilleen 200 000 tukkia kolmen kuukauden aikana. Silloisten kuorma-autojen kokoon ja hevosvoimiin nähden autokuormista tuli massiivisia, noin kymmenen tonnin painoisia. Puun ostajat olivat rakentaneet Kurtin ja Vuorikylän välimaastoon Isoselkään valtavan tukikohdan pääpirtteineen. Tukit lastattiin lavoille kiramoilla, ruotsalaisilla tukkihisseillä, jotka toimivat polttomoottorilla. ”Työaikoja ei ollut. Tarkkoja lukuja työväen määrästä ei arkistojen kätköistä ole löytynyt. Hakkuupalstoilta tukit tuotiin välilanssiin vielä vanhaan tapaan hevosen vetämällä tukkireellä. SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO / ILMARI KARVOSEN KOKOELMA 53 Aarre 1/2025 JUURET AR-20250127-526848-_6270274.indd 53 AR-20250127-526848-_6270274.indd 53 14.1.2025 9.44.25 14.1.2025 9.44.25. Ensimmäinen talvisavotta työllisti satakunta hevosta ja satoja miehiä, jotka olivat ajan tavan mukaan kämppämajoituksessa. Kahvia, bensaa ja tukanleikkuu Yhtiöt järjestivät Isoselän tukikohdassa ensimmäistä kertaa ruoka huollon. Metsätöissä Kelsinkäistunturin maisemissa hikoili 1 500 puunkaatajaa eli hakkuria ja 300 hevosmiestä. Korjaamoille oli paljonkin käyttöä, kun ylisuuret kuormat rikkoivat kuljetuskalustoa. Puuta ajoi nelisenkymmentä kuormuria, ja Suomulahteen kuskattiin 175 000 tukkia. Puuta kuormassa oli suurimmillaan yli 600 kuutiojalkaa. Kuskit ajoivat yötä päivää Aholanvaaraan oli rakennettu savotan kuormureita varten tukikohta, jossa oli bensiiniasema ja kaksi autokorjaamoa. Metsästä puut tuotiin välilanssiin hevosen vetämällä tukkireellä. Tukit olivat järeitä, sillä vanhimmat kaadetut puut olivat jopa 300-vuotiaita. Puun kuljetusmatka oli noin 65 kilometriä yhteen suuntaan, ja tiet olivat kapeita, mutkaisia ja lumisia. Talvitiestöä oli rakennettu 110 kilometriä. Sallan kolmas autosavotta Vanhassa Sallassa Kurtin ja Vuorikylän jakokunnissa 1937–38 oli savottasarjan ylivoimaisesti mittavin peräti puolen miljoonan tukin saannollaan. ”Se kuitenkin tiedetään, että kuorma-autoilijat saapuivat Sallan savotalle pääasiassa Etelä-Suomesta, kauimmaiset Turusta saakka”, nykyään Kemijärvellä asuva Hautala kertoo. Majoituskämppiä oli rakennettu nelisenkymmentä. Miehiä työskenteli metsätöissä suunnilleen saman verran kuin ensimmäisenä talvena. Ratin takana nuokkuvat autoilijat urakoivat yötä päivää ja ehtivät kuljettaa vuorokauden aikana jopa neljä puukuormaa”, Hautala kertoo. Ajoreitti Suomulahteen kulki Hautajärven, Hautavaaran, Hirvasvaaran ja Karhuvaaran kautta
Kolmantena savottatalvena tukit ajettiin Kuolajärven rannalla sijainneeseen uittolanssiin, josta ne uitettiin Kuolajokea pitkin Tenniöjokeen ja sen kautta edelleen Kemijokeen. RUOTTINEN / SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO / ILMARI KARVOSEN KOKOELMA Kyläläisille ne olivat valtavia rahasummia. Puuta ajettiin 90 kuorma-autolla, jotka olivat pääasiassa Chevroletja Ford-merkkisiä. Pillarikuskit poseeraavat suursavottaa ikuistamaan saapuneelle valokuvaajalle. Kahvitkin tarjoiltiin kolmesti päivässä”, Hautala kertoo. P. Kyläläisille ne olivat valtavia raha summia. Neuvostoliiton rajavartijat olivat kummeksuneet rajan takaa kuuluvaa ryskettä. Isännät nettosivat miljoonia Tieto vihreää kultaa vuolevasta jättisavotasta – Lapin Klondykesta – oli jo kiirinyt maailmalle. Sallan viimeinen autosavotta päättyi keväällä 1939. Tukkien lisäksi savotalta kertyi pinotavaraa sekä ratapölkkyjä eli liipiä. Kurtin rajavartioaseman päällikkö päätti keskeyttää hakkuut, jottei itänaapuria turhaan ärsytettäisi. Kurtin kylän läpi juoksi Tuntsajoki, mutta se virtasi väärään suuntaan eli Neuvostoliittoon. Vuorikylän jakokunta ansaitsi sadasta tuhannesta tukkipuusta lähes viisi miljoonaa markkaa, nykyrahassa yli kaksi miljoonaa euroa. Kurtin jakokunta sai 60 000 tukista 2,4 miljoonaa markkaa. ”Eräskin isäntä oli ihmetellyt, että on se vaan kumma, kuinka tuulenpieksemistä metsistä saa näin paljon rahaa”, Erkki Hautala kertoo. Itäisimmät palstat oli leimattu alle kilometrin päähän silloisesta valtakunnanrajasta. Kuolajärven jäälle laskeuduttiin suksilla varustetuilla lentokoneilla ja käytiin ihmettelemässä maailman suurinta autosavottaa. Caterpillar-traktori lumiauroineen Sallan savotalla vuonna 1938. Kuolajärven lanssi oli valaistu ympäri vuorokauden. Yksityismaiden puiden lisäksi kolmannen talven tukkisaantoa paisutti Metsähallituksen Tuntsan hoitoalue, joka leimautti samalta seudulta 100 000 tukkia. Lanssin päähän oli rakennettu mittava tukikohta, jossa oli hyvät palvelut: bensa-asemat, ruokalat, kahvilat ja parturit. ”Savotan työväki sai ostaa itselleen ruoan, eikä hakkuilla tarvinnut pärjätä omien eväiden varassa. Niiden lisäksi ajossa oli muutama Volvo ja Studebaker. Tieto hakkuiden keskeytymisestä kiiri Lapin rajavartioston esikuntaan Rovaniemelle. Marraskuun lopussa Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen, ja sotavuosien katkeraksi päätteeksi valtaosa itäisen Sallan kylistä ja metsämaista jouduttiin luovuttamaan naapurimaalle. JUURET 54 Aarre 1/2025 JUURET AR-20250127-526848-_6270274.indd 54 AR-20250127-526848-_6270274.indd 54 14.1.2025 9.44.28 14.1.2025 9.44.28. Rajavartioston päällikkö Oiva Willamo päätti, että savottaa jatketaan. Ryskettä rajan taakse Neljännen talven savotassa (1938–39) ajettiin 120 000 tukkia Kuolajärven lanssiin
Onnittelemme Ristikon 10/2024 voittajia: Maija Lamponen, Voikoski Leena Uusitalo, Oulu Aulis Varpula, Kurikka Vastaa näin Täytä ristikon palautus lomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteystiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 23.2.2025 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 1, PL 440, 00101 Helsinki. Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/ luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. 8–16). 020 413 2277 (ark. 55 Aarre 1/2025 VAKIOT AR-20250127-526858-_6270273.indd 55 AR-20250127-526858-_6270273.indd 55 14.1.2025 9.43.12 14.1.2025 9.43.12. Ristikon 10/2024 ratkaisu: Avainsana: SATIKUTI Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista. Ristikon 1/2025 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 3/2025. RISTIKKO 1/2025 Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN muodossa Muista antaa nämä tiedot! Osall istu ja voita ! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen
Talvisessa pihapiirissä puiset puput ilahduttavat enemmän kuin omenapuita kaluavat rusakot. Talvipihan puput Nikkaroi puutarhaan puisia koristepupuja, jotka ilahduttavat valkoisten hankien keskellä. Malli, teksti ja kuvat SUSANNA UUSITALO OMIN KÄSIN 56 Aarre 1/2025 PUU AR-20250127-526852-_6270353.indd 56 AR-20250127-526852-_6270353.indd 56 14.1.2025 9.48.17 14.1.2025 9.48.17
1 2 3 4 5 57 Aarre 1/2025 PUU AR-20250127-526852-_6270353.indd 57 AR-20250127-526852-_6270353.indd 57 14.1.2025 9.48.22 14.1.2025 9.48.22. 5 Ohjeen mitat ovat viitteelli siä. 4 Piirrä lopuksi pölkky pupuille kasvot ensin lyijykynällä hahmotellen ja sitten permanentti tussilla viimeistellen. Näin voit tehdä omalle pupullesi mallipupua pidem mät ja ohuemmat korvat käytettävis säsi olevan puumateriaalin mukaan. 2 Sahaa kolmea pölkkypupua varten halkaisijaltaan 15 cm:n paksuisesta rungosta 45, 55 ja 60 cm:n pituiset kappaleet. TARVIKKEET Oksattomia koivun runkoja ja -rankoja, käsisaha tai moottorisaha, vasara, 1,75 x 40 mm:n nauloja sekä veden kestävä, ulkokäyttöön soveltuva perma nentti tussi Hilpeät pupuset ilahduttavat myös ohi kulkijoita. Kasvot syntyvät viistoon sahaamalla. Tee sen kokoisia pupuja kuin käytössäsi oleva puutavara sallii. Kiekkopuput syntyvät yksinkertaisesti naulaamalla erikokoiset kiekot yhteen pupun muotoon. T alvipuutarhan somisteet syntyvät helposti vaikkapa klapitalkoiden sivutuotteena. Sahaa pölk kyjen toiset päät viistoon pupujen kasvoja varten. Puutarhan talvipuput syn tyvät erikokoisista, oksatto mista koivunrangoista hel poimmin moottorisahalla. Pölkkypuput tehdään niin, että pölkkyjen toinen pää sahataan viistoon. Piirrä ilmeikkäät kasvot vedenkestävällä tussilla. Sahaa vielä kuusi korva kappaletta haluamiisi mittoihin. Varta loksi tarvitset kaksi halkaisijaltaan 25 cm:n kokoista kiekkoa, pääksi yhden 15 cm:n kiekon, käpäliksi kaksi noin 16 x 6 cm:n kokoista kiekkoa ja kor viksi kaksi esimerkiksi 20 x 6 cm:n kiekkoa. Pölkkypuput pysyvät tukevasti pystyssä, kun ne upotetaan hankeen seisomaan. Korvat ja käpälät syntyvät sahaamalla kuuden sentin paksuis ta rankaa viistoon. Ei mene kauankaan, kun hauskat puput jo kurkkivat uteliaina siellä täällä. Pölkkypuput voit sahata samasta ran gasta kuin kiekko pupun pään. Sahaa itse tai pyydä tutulta moottorisahurilta muutama koivupölkky ja erilaisia puukiekkoja, joista kokoat pupuja. Tee näin 1 Sahaa kiekkopupuun parin sentin paksuisia kiekkoja. Sahaa kiekko pupuun yksi kiekko päätä varten ja kaksi vartaloa varten. Kiinnitä lopuksi pää vartalokiekkojen väliin. Kokoa puput naulaa malla. 3 Kokoa kiekkopupu naulaa malla ensin käpälät vartalokap paleisiin ja korvat päähän. Naulaa myös pölkkypupuille korvat. Piirrä lopuksi pölkkypupuille kasvot permanenttitussilla. Korvat ja kiekko pupun käpälät syntyvät ohuesta rungosta viis toon sahaamalla
Teksti ja kuva HEIKKI WILLAMO S atoi lunta, pientä pyryä, joka tiheni välillä pehmentäen pihamaan utuiseksi ja lähes mustavalkoiseksi. Se kurkotti kaulaansa ja nosti töyhtönsä pystyyn, seisoi pitkään paikallaan soukkana, ryhdikkäänä ja valmiina nopeaan pakoon. Lopulta se rentoutui ja muuttui taas pyynpyöreäksi. Se on kiehtova lintu, tiheikköjen piileksijä, jonka siipien pärähdys saa aina hätkähtämään. Saunan takana olevat pihlajat olivat jääneet linnuilta huomaamatta, ja niissä roikkuvat marjat olivat houkutelleet paikalle pyyn. Sinne ilmestyessään ne ennustivat vilua ja nälkää, sairautta ja jopa kuolemaa. Syksyisin jokin metsää hakkuiden keskeltä etsivä nuori saattaa viheltää puuvajan takana kuusikossa mutta menee nopeasti menojaan. LÄHILUONNON IHMEITÄ PYY PIHLAJASSA Karjalohdalla asuva luontokuvaaja Heikki Willamo kertoo arkisista ihmeistä, joita hän on kokenut omassa lähiluonnossaan, korkeintaan peninkulman päässä kotioveltaan. Se piiloutuu lumisten oksien alle, pörhöttää höyhenensä ja ryhtyy sulattelemaan ateriaansa. Sillä oli kiire, se ei halunnut olla avoimesti näkösällä yhtään kauemmin kuin oli pakko. Kerran muistan pyyn ruokailleen talviaamun hämärässä pihatietämme reunustavassa lepikossa, mutta muuten sitä ei ole talvella pihassa näkynyt. Vanhojen uskomusten mukaan asia oli juuri päinvastoin. Tarinassa pyy ylpistyi pitämään itseään muita parempana. Se kurotti marjan nokkaansa, nielaisi sen ja otti toisen. Se keikkuu yhä pihlajassa, noppii marjoja ja taiteilee seuraavan tertun luo. Se oli linnuista suurin ja vanhin ja ylpistyi pitämään itseään muita parempana. Se räpiköi toiselle oksalle, pudotteli lunta siivillään, kunnes löysi asennon ja jatkoi syömistä. Vain pihlajien punaiset marjatertut toivat väriä ikkunasta aukeavaan näkymään. Katselin ikkunasta, miten hienosti pyy taiteili oksilla. 58 Aarre 1/2025 LUONTO AR-20250127-526860-_6270352.indd 58 AR-20250127-526860-_6270352.indd 58 14.1.2025 9.48.03 14.1.2025 9.48.03. Se käveli varovasti kohti ohutta kärkeä, tasapainoili latvan taipuessa sen painon alla. Myös marjat kuuluvat tärkeiden ravintolähteiden listalle, mutta ensi kertaa kohtaan sen pihlajanmarjoja syömässä – vieläpä omassa pihassamme, jossa metsän asukkaiden piipahdukset ovat aina tervetulleita. Pihapiirin ja metsän välinen raja käsitettiin jyrkäksi, eikä metsän asukkaiden katsottu kuuluvan pihapiiriin. Pyyn kohtaaminen metsässä kuuluu aina päivän kohokohtiin. Pihlajat olivat tehneet runsaan sadon, jota mustarastaat, räkättiparvet ja muut marjalinnut olivat parhaansa mukaan korjanneet. Se täytti tilavaa kupuaan sulatellakseen ateriaa myöhemmin jossakin piilossa. PYY RUOKAILEE talvisin mieluiten lepissä noppien norkkoja kupuunsa. KUUSIKOSSA RÄHÄHTI närhi, ja pyy valpastui. Lopulta se pärähtää siivilleen ja katoaa kuusten sekaan. Tuollaiset asiat ovat kadonneet historian hämärään, ja voin nauttia turvallisin mielin pyykukon katselemisesta. Näin pyy pienenee koko ajan, ja tästä juontaa sanonta ”pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä”. Vanhan syntytarun mukaan ”kun pyy pyrähti, niin maa järehti”. Toistaiseksi tämä pienin metsäkanamme on pyyksi juuri sopivan kokoinen, mutta pihassa se on varsin harvinainen vieras. Silloin Luoja määräsi sen rangaistukseksi antamaan lihaansa jokaiselle uudelle eläimelle. Se oli komeatöyhtöinen ja selkeäkuvioinen koiras. Se näytti kiikarin suurentamana kauniilta ja puhtaalta höyhenissään puilta lainatut värit – männyn punaa, kuusen harmaata, koivun mustaa ja valkoista
Teksti, kuvat ja kuvausjärjestelyt MARI IKONEN 60 Aarre 1/2025 HYVINVOINTI AR-20250127-526872-_6270386.indd 60 AR-20250127-526872-_6270386.indd 60 14.1.2025 9.50.01 14.1.2025 9.50.01. Lämmintä soppaa Muhennos maisen paksun punajuurikaali keiton maku on täyteläisen hapanimelä. VILLIRUOKA Pakkaspäivän parasta ruokaa on juureksista ja riistalihasta keitetty tuhti soppa, josta riittää myös seuraavaksi päiväksi
Muista juurekset 1 Kotimaiset juurekset ovat sydäntalvella edullisia, joten niitä kannattaa käyttää monipuolisesti. Sekoita ja tarkista maku. Punajuurikaalikeitto (10 ANNOSTA) • 1 kg punajuuria • reilun kilon painoinen keräkaali • 1 suuri sipuli • noin 600–700 g hirven, peuran tai kauriin lapapaistia • noin 2 l vettä • 2 laakerinlehteä • 5 maustepippuria • 2–3 dl etikkapunajuurien lientä • 1–2 rkl hunajaa • 1–2 rkl kuivattuja yrttejä (esim. 4 Jos keitossa ei ole perunaa, osan siitä voi pakastaa, joten kannattaa tehdä isoja annoksia. Kuumen na vesi kiehuvaksi ja kuori pois pinnalle kertyvä vaahto. Nosta lihapala kattilasta leikkuulaudalle. Laita kaikki kasvikset kat tilaan kylmään veteen, lisää mausteet, liemikuutiot ja hu naja ja kuumenna kiehuvaksi. 61 Aarre 1/2025 HYVINVOINTI AR-20250127-526872-_6270386.indd 61 AR-20250127-526872-_6270386.indd 61 14.1.2025 9.50.05 14.1.2025 9.50.05. Kuori ja silppua sipuli. Anna kypsyä kannen alla keski lämmöllä noin puoli toista tuntia. Kuori porkkanat, palster nakka ja juurisellerin pala ja leikkaa ne pieniksi kuutioiksi. Vinkki! Pakastettua riista lihapalaa ei tarvitse välttämät tä sulattaa ennen keittämistä. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa tai muita mausteita. Kun perunat ja juurekset ovat kypsiä, lisää paistettu jauheliha. Ennen tarjoilua lisää pari kourallista silputtua persiljaa. Laita lihapala 10 litran kat tilaan kylmään veteen niin, että se juuri peittyy. Juures-jauhelihakeitto (6 ANNOSTA) • 10 perunaa • 3 porkkanaa • 200 g palsternakkaa • 100 g juuriselleriä • 1 sipuli • noin 15 cm:n pala purjoa • 2 laakerinlehteä • 5 maustepippuria • 2 l vettä • 2 lihaliemikuutiota • 1 kasvisliemikuutio • 1 rkl hunajaa • 500 g hirven tai peuran jauhelihaa • 2 rkl voita jauhelihan ruskistamiseen • 1 tl suolaa • ripaus rouhittua mustapippuria Päälle: • tuoretta, silputtua persiljaa Kuori perunat ja leikkaa ne kuutioiksi. Kaada vesi pois ja anna juuresten jäähtyä. 5 Viitseliäs leipoo sopan seuraksi tuoretta rieskaa tai sämpylöitä. Laita kuutioitu liha ja punajuurisuikaleet kattilaan ja keitä hiljalleen vielä puoli sen tuntia. Riistajauhelihasta saa nopean sopan. Vii meistele keitto persiljasilpulla. Yhden ruokailijan annos on helpointa lämmittää mikrossa. Poista kalvot ja leikkaa liha sentin kuu tioiksi. Silppua keräkaali ohuiksi ja lyhyiksi suikaleiksi. Kuori ja silppua sipuli, huuh do ja silppua purjo. Anna kiehua kannen alla keski lämmöllä noin 20 minuuttia. Jauhelihakeittoon voi pilkkoa kaikki jääkaapin juureslokeroon unohtuneet aarteet. timjami, meirami, rosmariini) • 4 lihaliemikuutiota • (suolaa maun mukaan) • pari kourallista tuoretta persiljaa Pese punajuuret ja keitä ne kannellisessa kattilassa napa kan kypsiksi (koosta riippuen noin puoli tuntia). 2 Keittoon ei kannata uhrata pakastimen parasta paistilihaa vaan lapaa tai etuselkää. 3 Monet keitot ovat parhaimmillaan seuraavana päivänä. Kuori keitetyt punajuuret ja leikkaa ne suikaleiksi. Keiton kiehuessa ruskista riistajauheliha paistinpannulla voissa ja mausta se suolalla ja mustapippurilla. Lisää laakerinlehdet, maus tepippurit, etikkapunajuuri liemi, hunaja, liemikuutiot, kaalisuikaleet ja sipulisilppu
Mitä enemmän osakas käyttää yksityistietä, sitä enem män hän maksaa tien hoidosta. Yksityistien käyttömaksut pe rustuvat tien arvioituihin käyttö määriin. On tärkeää, että ko kouskutsu tavoittaa kaikki tien varrella sijaitsevien kiinteistöjen omistajat. Toiminnan selkey den vuoksi kokous kannattaisi pitää joka vuosi. Tälläkin halutaan kannustaa tiekuntien perusta miseen. Asiantunteva tiekunta, enti seltä nimeltään tienhoitokunta, turvaa myös metsänomistajan tienkäyttöoikeuksia. Jotta jokaista kesämökkimat kaa tai puutavaraauton käyntiä ei tarvitse laskea erikseen, Maanmittauslaitos on laskenut valmiiksi niin sanottuja paino lukuja yleisimmille tieliikenne lajeille. Metsänomistajan kannattaa osallistua aktiivisesti yksityistien kokouksiin ja hallintoon. NÄIN VÄLTÄT TIERIIDAT Hyväkuntoiset yksityistiet ovat kannattavan metsätalouden perusta. Tonni puolestaan muodostuu niistä ajoneuvoista, joilla kiinteistön omistaja tiellä liikkuu. Yksiköinnin keskeinen käsite on tonnikilometri. Useimmissa yksi tyisteissä on paljon osakkaita, ja erimie lisyyksiä syntyy erityisesti kiin teistöjen maksuosuuksista. Huo lellisesti laadittu yksiköinti on oikeudenmukainen tapa jakaa tien hoitamiseen kohdistuvat kulut osakkaiden kesken. Lain mu kaan tiekunnan vuosikokous on pidettävä vähintään neljän vuo den välein. Yksiköinti määrää Yksityistien hoitomaksut pe rustuvat tieyksiköintiin. Tiekunnan kokous valitsee hoitokunnan tai toimitsija miehen, joiden tehtävänä on huolehtia tien kunnossapidosta ja tiekunnan taloudesta. Hoitokunta vastaa Tiekunnan hallinnointi on säädetty yksityistielaissa varsin kevyeksi. Esimerkiksi kesämökin vuotuiseksi painoluvuksi on laskettu 750 tonnia ja ympäri 62 Aarre 1/2025 OMA TALOUS AR-20250127-526882-_6270384.indd 62 AR-20250127-526882-_6270384.indd 62 14.1.2025 9.49.34 14.1.2025 9.49.34. Kilometri muodostuu siitä, kuinka kaukana kiinteistö si jaitsee tien alusta lukien. Ulkoistamisesta huolimatta tiekunnalla pitää ol la hoitokunta tai toimitsijamies. Tiekunnan korkein päättävä elin on vuosikokous. Kun tiekunnan osakkaat ja hallinto tuntevat yksityisteitä koskevan lainsäädännön, ei ris tiriitoja pitäisi syntyä. Käytön mukaan Kaikille Suomen yksityisteille, esimerkiksi mökkiteille, ei ole perustettu tiekuntaa. Tiekunnan perustamista puoltaa myös se, että kunnan yksityisteiden kunnossapito avustuksia ja valtion peruspa rannustukia myönnetään vain virallisille tiekunnille. Kokoukset pitää kutsua koolle yksityistielain edellyttämällä tavalla. Yksityisteiden hoitomaksujen yksiköinti voi kuitenkin olla hy vin vanhaa perua, jolloin mak sut eivät jakaudu oikeudenmu kaisesti. Yksityisteiden ylläpitoa sää televä yksityistielaki on selkeä. Myös hoitomaksujen näkökulmasta virallinen tiekun ta on paras ja kaikille osakkaille reilu ratkaisu. Jos tien ylläpito on vain vapaamuotoisen yhteenliittymän kontolla, tien käyttäjien välisten epäselvyyk HYVÄT NEUVOT Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI sien vaara on suurempi kuin silloin, kun tietä hoitaa määrä muotoinen ja virallisesti rekiste röity tiekunta. Hoi tokuntaan valitaan 3–5 jäsen tä. Hoitokunta vastaa myös tiekunnan kokouksen koolle kutsumisesta. Laki uudistettiin vuonna 2018, ja yksityisteiden maksuja sääte levää tieyksiköintiä selkeytettiin vuonna 2023. Hoitokunnan ja toimitsijamiehen toimikausi voi olla maksimissaan neljä vuotta. Vuosikokous voi päättää myös tien hallinnoinnin ulkoistami sesta, jolloin hallintoa hoitaa esimerkiksi tieisännöitsijä tai tilitoimisto. Tiekunnan kokouksista on tehtävä selkeät päätöspöytäkir jat, jotta jokainen osakas tietää, mitä kokouksissa on päätetty. Y ksityistiet ovat tunnetusti erittäin yleisiä riidanaiheita
Ympärivuotisen asunnon painoluku on 1 700 tonnia. Maanmittauslaitoksen julkaisuja nro 119 Verovinkki Metsänomistaja voi vähentää tiekunnan vuosittaiset hoitomaksut metsäveroilmoituksessa metsätalouden kuluina. Tien pitää olla vapaasti käytettävissä sen vuoden ajan, jolle kunnossapitoavustus on myönnetty. 63 Aarre 1/2025 OMA TALOUS AR-20250127-526882-_6270384.indd 63 AR-20250127-526882-_6270384.indd 63 14.1.2025 9.49.35 14.1.2025 9.49.35. Samalla yksiköinnillä voidaan pärjätä pitkiäkin aikoja, jos kiinteistöjen käyttötarkoitus ei muutu. Yksityistielle voi laittaa puomin, jos tiekunnan kokous niin päättää. Eteläisimmässä Suomessa metsäkiinteistön painoluku on 21 tonnia hehtaaria kohden ja pohjoisimmassa Suomessa kolme tonnia hehtaarilta. Vapaa käyttö sisältää sellaisen tienkäytön, joka liittyy jokaisen oikeuksien kuten marjastuksen toteuttamiseen. Puomia ei kuitenkaan saa asettaa, jos kunta on myöntänyt tiekunnalle kunnossapitoavustusta. Jos tiessä on korjattavaa, asiasta pitää reklamoida puun ostaneelle yhtiölle, joka yleensä korjauttaa tien esimerkiksi ajattamalle sille soraa. Yksityiskohtainen painolukuluokittelu löytyy Maanmittauslaitoksen oppaasta Yksityistien tieyksiköinti 2023. Puomi vai ei. Halutessaan hän voi periä maksun takaisin vuokralaiselta. Kannattaa huomata, ettei marjastaja tai sienestäjä saa kuitenkaan hankaloittaa tien muuta käyttöä vaikkapa pysäköimällä autonsa niin, ettei traktori tai tukkirekka – tai esimerkiksi hälytysajoneuvo – mahdu ohi. Metsän osalta hehtaareiksi lasketaan vain tuottava metsämaa, ei kitutai joutomaata. Metsätilan painoluku perustuu metsäpalstan pinta-alaan ja maantieteelliseen sijaintiin. Metsäkiinteistön valmiiksi lasketut painoluvut sisältävät metsänhoitoon liittyvän kulkemisen sekä metsänhoitokaluston ja puutavaran kuljetuksen. Halutessaan tiekunta voi periä tiekunnan ulkopuolisilta henkilöiltä maksua tien muusta käytöstä. Metsäkiinteistön painoluku on yleensä pienempi kuin vapaa-ajan asunnon painoluku. Omistajan vaihtuminen ei muuta yksiköintiä, koska se on sidoksissa kiinteistöön, ei sen omistajaan. LISÄTIETOJA Yksityistielaki, finlex.fi Yksityistien tieyksiköinti 2023. Jos kiinteistö, esimerkiksi asunto tai pelto, on annettu vuokralle, kiinteistön omistaja on silti aina velvollinen maksamaan tienhoitomaksun. Maaja metsätalouskiinteistöille on omat painolukunsa. Metsänomistajan kannattaa käydä tarkastamassa tien kunto puunajon jälkeen. Mikäli tie vaurioituu puun kuljetuksista, vastuu tien korjaamisesta on puun ostajalla. Katselmukseen kannattaa pyytää mukaan myös tiekunnan edustaja. Artikkelin asiantuntijoina olivat MTK-Akatemian Yksityistiet-webinaarissa lokakuussa 2024 puhuneet asiantuntija Seppo Miettunen MTK:sta ja toimitusjohtaja Simo Takalammi Suomen Tieyhdistyksestä Yksiköinnin keskeinen käsite on tonni kilometri. Päätetai harvennushakkuiden kuljetuksista ei makseta ylimääräistä käyttömaksua kyseiselle vuodelle. vuotisen vapaa-ajan asunnon painoluvuksi 1 300 tonnia. Jos ely-keskus tai Metsäkeskus on myöntänyt tiekunnalle perusparannus tukea, tie on pidettävä avoinna vähintään kymmenen vuotta tuen myöntämisestä eteenpäin. Lisäksi painoluku sisältää metsänhoitoon liittyvät valvontakäynnit. Omistaja maksaa Kun yksiköinti on tehty, laaditaan maksuunpanoluettelo, jonka tiekunnan vuosikokous hyväksyy
PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja akkukoneet + varaosat niihin meiltä OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 PALVELUHAKEMISTO Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. 64 Aarre 1/2025 VAKIOT AR-20250127-526884-_6270385.indd 64 AR-20250127-526884-_6270385.indd 64 14.1.2025 9.49.37 14.1.2025 9.49.37. Aarre tarjoaa lukuelämyksiä metsänomistajille, tuleville metsänomistajille sekä kaikille metsästä kiinnostuneille. 044 500 5404, Viestimedia Oy Hyödynnä kontaktit! 044 500 5404 aarrelehti.fi/lahjatilaus Tilaa Aarre lahjaksi ystävälle! Aarteen tilaus on lahja, josta on saajalleen iloa ja hyötyä
3. H ANN E M A N E L I U S K A R I LI ND HO LM ENSI NUMEROSSA MARIA MIKLAS Uunituoreella koulutuksella metsätöihin Maalaislääkärin hyvän elämän reseptit Nuoren metsän kunnostus Kokeilussa Husqvarna 542i XP ja Stihl MSA 220 Talvisavottaa Sallan Tuntsalla Opinto-ohjaaja, metsänomistaja Janne Saarinen tekee paljon itse metsissään Rengossa. Euroopanmajava ja amerikanmajava ovat Suomen suurimmat jyrsijät. 4. AARREVISAN VASTAUKSET 1. 2. Voit olla meihin yhteydessä Aarteen tilaukseen liittyvissä asioissa: • lehden tilausasioissa • jakeluhäiriöissä • osoitteenmuutoksissa • laskutusasioissa • verkkopalveluihin liittyvissä kysymyksissä kuten kirjautumisessa ja käyttäjätunnuksissa Aarre 1/2025 AR-20250127-526885-_6270383.indd 65 AR-20250127-526885-_6270383.indd 65 14.1.2025 9.49.33 14.1.2025 9.49.33. 5. Petkeljärven kansallispuisto Ilomantsissa. Pajun. Suomen kylmin pakkanen, -51,5 celsiusastetta, mitattiin Kittilän Pokassa 28.1.1999. 6. Seuraava Aarre ilmestyy 24.2.2025 Asiakaspalvelun yhteystiedot viestimedia.fi/asiakaspalvelu asiakaspalvelu@viestimedia.fi 020 413 2277 (ma-pe klo 8–21, hinta mpm/pvm) PL 440, 00101 Helsinki Asiakas palvelu auttaa Asiakaspalvelu on sinua varten. MÄK on mäntykuitupuun lyhenne. Pohjantikka
Myös soita oli paljon vähemmän. Tämä kasvattaisi myös maaperän hiilivarastoa. Entä jos vertailukohta asetetaan selvästi kauemmas, muutaman tuhannen vuoden päähän menneisyyteen. Suomi on lämmennyt kolme kertaa maapallon keskiarvoa nopeammin, joten tämä malli ei tulevaisuudessa ole kestävällä pohjalla kaarnakuoriaisten takia. Asetus on herättänyt laajaa närkästystä ja jopa epätoivoa. Hiilen vapautuminen turpeesta on toisinaan jatkunut sen jälkeen, kun suo-ojat on padottu tai täytetty. Jos lähtökohdaksi asetettaisiin 1800-luvun loppu, ennallistaminen tarkoittaisi metsien kaskeamista tai hakkaamista laidunmaiksi. Suurin piirtein kaikki suomalaiset toivoisivat, että Itämeren ja järviemme vesi olisi tulevaisuudessa jälleen kristallinkirkasta tai ainakin läpinäkyvää. Aiempaa tarkemmat siitepölyanalyysit ovat osoittaneet, että Eurooppa on aikoinaan ollut monimutkainen metsien sekä ruohoja heinämaiden mosaiikki. Olisi tärkeää kehittää menetelmiä, joilla turvekerroksen kasvu saadaan käynnistymään uudelleen myös tällaisissa tapauksissa. Lapin jäkäliköt olisi mahdollista ennallistaa vähentämällä porojen määrää. Myös suuria vesimassoja tehokkaasti sitovien rahkasammalten määrä on saattanut pienentyä liikaa. Erilaiset yhdistykset voisivat kerätä rannoilta merilevää tai muita vesikasveja, ja kauppaketjut voisivat myydä niitä lannoitteina. Se ei olisi erityisen järkevää taloudellisesti eikä ilmastosyistä. EPÄONNISTUNEELLA TAVALLA metsiksi ojitettujen soiden uudelleen soistaminen olisi ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta hyödyllisin toimenpide. Myös monet padotut tai peratut joet ja pikkupurot kannattaisi palauttaa luonnontilaan silloin, kun paikallisen väestön selkeä enemmistö on hankkeiden takana ja haluaa vaelluskalat takaisin. Se voisi pysäyttää turpeen hajoamisen laajoilla suoalueilla ja palauttaa ne hiilinieluiksi. Ennallistamisen kanssa pitää vain keskittyä asioihin, joiden toteuttaminen olisi joka tapauksessa ollut järkevää. Seuraavien hakkuiden, istutusten ja taimikonhoitotöiden yhteydessä iso osa havumetsistämme kannattaisi ennallistaa sekametsiksi. Tukittaviin suo-ojiin olisi mahdollista myös varastoida suuria määriä hakkuutähteitä ja niiden sisältämää hiiltä. Ennallistaminen voi tarkoittaa oikeastaan ihan mitä tahansa riippuen siitä, mikä ajankohta asetetaan vertailukohdaksi. Mammuttien ja muiden suurten villieläinten laumat ovat pitäneet puut poissa laajoilta alueilta. Valtaosa Suomen talousmetsistä on muutettu sekametsistä puhtaiksi havumetsiksi, koska metsäteollisuutemme on tarvinnut pitkäkuituista havusellua. SEKÄ ITÄMEREN että kymmenien tuhansien suomalaisten järvien vesi on muuttunut rehevöitymisen seurauksena paljon aiempaa sameammaksi. Suolle kasvaneet puut ovat ilmeisesti jo alkaneet haihduttaa liikaa vettä. 66 Aarre 1/2025 VAKIOT AR-20250127-526886-_6270382.indd 66 AR-20250127-526886-_6270382.indd 66 14.1.2025 9.49.30 14.1.2025 9.49.30. Tämä olisi hyvä tapa ennallistaa noin 20 prosenttia Suomen rajojen sisälle jäävästä pinta-alasta. Ovatko turpeen energiakäyttö, soiden ojittaminen pelloiksi ja metsiksi sekä metsien raivaaminen laidunmaiksi olleet ennallistamista. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan ja tietokirjoistaan. Niukkaravinteisten soiden ennallistaminen on kuitenkin ollut oletettua vaikeampaa. MARIA MIKLAS E uroopan unionin ennallistamisasetuksen mukaan 30 prosenttia laadultaan heikentyneistä luontotyypeistä pitäisi kunnostaa tai ennallistaa vuoteen 2030 mennessä. VALTAOSA ETELÄ-SUOMEN metsistä oli 150 vuotta sitten kaskiraiskioita tai laitumia. Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s. Yksi ongelmista on vaatimusten epämääräisyys. Meidän kannattaisi tehdä Itämereen ja järviin jo laskettujen ravinteiden poistamisesta kansanliike. Vuoteen 2040 mennessä ennallistamisen piiriin pitäisi saada jo 60 prosenttia laadultaan heikentyneistä luontotyypeistä ja vuoteen 2050 mennessä peräti 90 prosenttia. Vaikka ennallistaminen voi tarkoittaa lähes mitä tahansa, käsitteellä on silti myös rationaalinen ydin. Niiden paksut turvekerrokset ovat syntyneet vähitellen, tuhansien vuosien aikana, usein järvien umpeen kasvamisen seurauksena. RISTO ISOMÄKI Talonpoikaisjärkeä ennallistamiseen ISOMÄKI Onko soiden ojitus ollut ennallis tamista
Rahtivapaasti 150 km Pieksämäeltä! Country 550Kuormainpaketti Ulottuvuus 5,5 m, nostaa 3,5 m. Renkaat 500/50-17. 550 kg. Leveys 2.28 m. Renkaat 550/45-22.5. 1120 kg. Sopii vaunuille 110 D, 130 D, 150 D. Kannattaa kysyä tarjous. UUDET MALLIT K325 Leveys 1.6 m, paino 2.6 t nosturin ulottuvuus 5 m. 1195 kg. Renkaat 500/50-18, 550/45-22.5. Country 500 Kuormainpaketti Ulottuvuus 5 m, nostaa 3.5 m. AH 30 S Pienpuurulla harvesteri Paino 225 kg Max katkaisu 300 mm Country 720 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 7 m, nostaa 3.5 m 1120 kg. Vaunu 90 S Leveys 2,2 m. Vaunu 130 D. Renkaat 300/65-12. Countryllä takuu 3 vuotta Country 720 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 7.2 m, nostaa 3.5 m 1356 kg. 13 kuormainja 10 vaunumallia. K437 Leveys 1.9 m, paino 3,5 t nosturin ulottuvuus 5.5 m. Tukikohdantie 10, 76150 PIEKSÄMÄKI +358 500 373 420 www.metsa-saamanen.fi Country 700 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 7 m, nostaa 3,5 m. KATSO K437 HAKKUUVIDEO NETTIKONEESTA AR-20250127-526887-_6270388.indd 67 AR-20250127-526887-_6270388.indd 67 14.1.2025 9.49.49 14.1.2025 9.49.49. Country 850 Pro Kuormainpaketti Ulottuvuus 8.5 m, nostaa 3.5 m. 618 kg. Leveys 2 m. Vaunu 110 D, 4 pankkoparilla, 2 runkopalkilla. Vaunu 30 S leveys 1.6 m. Renkaat 400/60-15.5. Vaunu 70 S
tai tee Metsätestamentti Lue lisää: www.mmsaatio.fi/lahjoita Lisää vaikuttavaa rahoitusta metsäalan hyväksi Perusta oma rahasto AR-20250127-526888-_6270387.indd 68 AR-20250127-526888-_6270387.indd 68 14.1.2025 9.49.50 14.1.2025 9.49.50