s. 10 ENSIHARVENNUS Valo ja tila lihottavat jäävät puut s. puu . juuret . 70 Hyvät neuvot. s. . luonto . . 44 Taloudellista turvaa metsästä s. . 16 Milloin kannattaa harkita mönkijää. 40 ?12,90 € 10 | 2020 AARRELEHTI.FI Piiskuupuiden muistot s. hyvinvointi . 26 OMISTUSMUODOT Yhden miehen yhteismetsä s. metsä ????. 34 Pyhän äärellä METSÄSSÄ Pastori Jussi Holopainen vie tamperelaisia pyhiinvaelluksille lähiluontoon, s. . oma talous Isä uudisti aktiivisesti vajaatuottoisia metsiä, ja nyt kasvu on hurjaa
Hinnat eivät sisällä lisävarusteiden asennuskuluja ellei toisin mainita. 1861 € Takuu 2 vuotta erittäin vahva ja tilava vaunu hitsatulla rungolla AKu Cp350-lH SC0144AKS (sininen) SC0144AKB (musta) tArjOuS! 2 350 € Norm. 2 919 € Vakaa vedettävä ja hyvä kantavuus AKu Bp750-l EC0507AK Vakiovarusteet •Nokkapyörä •Sivutuet kahdella sivupyörällä •2 kölirullaa •Takakeinussa 3 kölirullaa •Vinssipukissa vintturi ja nokkakumi Tekniset tiedot •Kokonaispaino 825 kg •Omapaino 183 kg •Kantavuus 642 kg •Leveys 207 cm •Pituus 545 cm uutuudet! Tekniset tiedot •Kokonaispaino 1000 kg •Omapaino 294 kg •Kantavuus 706 kg •Pituus 634 cm •Leveys 209 cm •Jarrullinen •Kumivääntöjousi Tekniset tiedot •Kokonaispaino 1600 kg •Omapaino 359 kg •Kantavuus 1241 kg •Pituus 635 cm •Leveys 209 cm •Jarrullinen •Kumivääntöjousi Vakiovarusteet näissä molemmissa •Nokkapyörä •Hitsattu upposinkitty runko •Step-on-lokasuojat •3 kölirullaa, takakeinu ja 2 sivutukea •Hitsattu sidontalenkki •Säädettävä vinssipukki, vintturi ja nokkakumi •Vesitiivis pyörännapa •Vesitiiviit LED-äärivalot •Helposti sivulle käännettävät LED-valot erittäin vahva prO-vaunusarja AKu 350 prO SC0169AKB1 Tekniset tiedot • Kokonaispaino 825 kg • Omapaino 316 kg • Kantavuus 509 kg • Laitakorkeus 40 cm • Lavan koko 350 x 150 cm • Hitsattu runko Vahvoja vakiovarusteita mm. Hinnat sisältävät alv 24 %. Vakiovarusteet •Kippi •Nokkapyörä •Laminoitu, vesitiivis vanerilattia •Avattavat ja irrotettavat etuja takalaita •Kokonaan hitsattu, upposinkitty runko •Vahva akseli iskunvaimentajilla •Astinlaudat lokasuojissa •5+5 kiinnityssilmukkaa sisälaidoissa •2+2 kiinnityskoukkua ulkolaidoissa Tekniset tiedot •Kokonaispaino 825 kg •Omapaino 303 kg •Kantavuus 522 kg •Laitakorkeus 40 cm •Lavan koko 350 x 150 cm •Hitsattu runko •Lehtijouset lehtijousilla AKu Bp 1000 rBA EC0576AK AKu Bp 1500 rBA EC0575AK A-runko malliset kevyet ja kiertojäykät AKu-venetrailerit 3 387 € 2 788 € tArjOuS! 1 175 € Norm. AGCO SuOmi Oy Katso lähin jälleenmyyjäsi agcosuomi.fi Kuljeta mitä kuljetat AKu – KuljetuStArpeiden mOniOSAAjA tArjOuS! 1 690 € Norm. 1 297 € tArjOuS! 2 550 € Norm. • Säädettävä nokkapyörä • Vahvistetut C-renkaat • Extravahva akseli ja pyörännavat • Vahvistettu vetoaisa ja vetopää Kaikki tiedot: agcosuomi.fi lehtijousilla lehtijousilla musta 100 cm jAXAl-kuomu ja lisävarusteet asennettuna. Tarjoushinnat niin kauan kuin tavaraa riittää. Hintoihin lisätään rekisteröintimaksu. 2 715 € jAXAl 100 cm kuomulla asennettuna! Hintaan sisältyy kipin kaasujousi ja takalaitavaneri! Haluatko AKusi sinisellä vai mustalla kuomulla
1961) on hausjärveläinen metsän omistaja, joka harrastaa muun muassa ruskaretkeilyä ja villiruoanlaittoa. Ankarimmat puritaanit hyväk syvät hirsirakennuksen materiaa liksi vain oman metsän pyöreästä puusta kirveellä piilutut hirret ja nurkkiin perinnesalvokset, mutta niillekin on sijansa hajaasutus alueilla, mökeillä ja eräkämpillä. Uhkiakin on. Uudet rakentamis menetelmät tekevät mahdollisik si taloja, jotka täyttävät sekä kaa voitus että energiamääräykset ja sopivat nykykuluttajan makuun. Monet muutkin metsänomistajat tahtovat, että ajatuksella hoidettu metsä saa arvoisensa tulevaisuuden. Ehkä jo lähitulevaisuudessa olemme tilanteessa, jossa perinteisen perhemetsätalouden hyvät puolet palautuvat myös muiden kuin metsänomistajien itsensä mieleen. Seurauksena hakkuuaukot ovat isompia kuin mihin silmä on tottunut ja saattavat ilmaantua yllättävän pieniläpimittaiseen metsään. Herättikö pääkirjoitus ajatuksia. Kun metsän omistaa institutionaalinen sijoittaja, tuottovaatimukset ovat kovemmat kuin yksityisellä metsänomistajalla. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit JYRKI LUUKKONEN JA AK KO NIE M EL Ä / KE YF RA M E O Y KU VA HA NN U VÄ HÄ NE N Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Sijoitusrahasto ei ole automaattisesti pahis. Toisaalta: raha ratkaisee. Yksityisten ostajaehdokkaiden silmin rahastot ovat maksaneet jopa ylihintoja. Myös suvun ulkopuolisissa metsätilakaupoissa ostajan aikeet halutaan usein kuulla jatkuvuuden nimissä. Muuan eteläsuomalainen metsänomistaja oli voittanut tarjouskilpailun myynnissä olleesta metsäpalstasta. Cityhirttä Sijoittajan tuotto vaatimus on kova.. Loput ovat päätyneet metsään erikoistuneille sijoitusrahastoille ja isoille metsäyhtiöille. Rahasto ei ole pahis, mutta tarkkana saa olla PÄÄKIRJOITUS I lahduttavan puurakentamis buumin yksi piirre on se, että hirsisten omakotitalojen markkinat ovat siirtyneet myös kaupunkeihin. S ain viime keväänä mutkan kautta mielenkiintoista palautetta muutaman vuoden takaisesta Aarteen jutusta. Huhu kertoo, että rahastot ostavat nyt kaiken mikä ei liiku ja maksavat hehtaarihintoja, jotka saavat muut tarjoajat pudistelemaan päätään. Näin kävi esimerkiksi viime kesänä, kun eurooppalainen vakuutuskonserni osti United Bankers Oyj:ltä 18 224 hehtaarin metsäomaisuuden 73 miljoonan euron hintaan. Metsärahasto on yksi tapa hajauttaa varallisuuttaan tilanteessa, jossa korot ovat nollassa ja osakemarkkinoiden myllerrys alkaa hirvittää. 3 Aarre 10/2020 METSÄ Hirsitalojen ulko seinissä suositaan kuultokäsittelyä, josta puu hohkaa läpi. Suomalaiset, hyvin hoidetut metsät kiinnostavat myös globaaleja sijoittajia, ja silloin voi jo puhua melkoisen kasvottomasta omistajasta. Korkeimman tarjouksen oli tehnyt metsärahasto, mutta myyjä halusi varmistaa, että hartaasti vaalittu metsä päätyy päteviin käsiin, ja päätti siksi myydä henkilölle, jonka tiesi Aarteen haastattelun perusteella ahkeraksi metsämieheksi. Tänä vuonna yksityiset metsänomistajat ovat ostaneet vain 43 prosenttia myyntiin tulleista metsistä. Rahastojen aktiivisuus näkyy metsämaan hinnassa. Sukupolvenvaihdoksissa etsitään perheen piiristä se, jota metsä työt eniten kiinnostavat. Eniten arveluttaa metsien päätyminen ulkomaiseen omistukseen. Pankkien metsärahastojen omistajat ovat enimmäkseen ihan tavallisia suomalaisia, jotka uskovat metsään ja arvostavat vaivattomuutta ja vakautta. Sivun 56 jutussa esitellään kotimaisten hirsitalovalmistajien uusia talomalleja, joiden ulko näkö saattaa yllättää
Tiedämme myös, että yksityinen ja yksilöllinen lomailu antaa parhaan suojan muuttuvassa maailmassa. Katso lähin jälleenmyyjäsi: www.kabe.se/fi Royal780DGDL Aina askeleen edellä… Kabe Crown-MB Turvallisuus ja yhdessäolo on jokaisen perheen mielessä nyt, kun suunnataan vapaa-ajan viettoon. Tervetuloa Kabe-kaupoille tekemään arvovalintaa! Pohjolan oloihin rakennetut Premium-luokan Kabe-matkailuasunnot koeteltavana, Suomen suurimmilla Caravan Messuilla Helsingin Messukeskuksessa 22-24.1.2021. Arvovalintaa on entistäkin helpompaa tehdä
23 AARTEITA METSÄSTÄ Osallistu uuteen kirjoitus kilpailuun! 24 KORVAUSTA TUHOISTA Laajojen myrskyvahinkojen jälkeen kiinnostus metsien vakuuttamiseen kasvaa. 21 SETELI SUOSSA EI SIDO HIILTÄ Suopellon metsitys on metsätalouden vaikein työ, toteaa Juha Aaltoila. JUURET 44 JULMAN AJAN MUISTO PUUT Monilla paikkakunnilla on vanhoja mäntyjä, jotka ennen muinoin olivat piiskuupuita. 34 MILLOIN MÖNKIJÄ. HANNE MANELIUS JY RK I LU UK KO NE N RI ST O JU SS IL A tä on metsänomistajalle eniten hyötyä. ”Samalla saattaa tulla tietoiseksi jostakin, mikä on jäänyt kiireen alle.” Leskelän tila on ollut Jukka Kongan suvun omistuksessa 1800-luvulta lähtien. PUU 48 MODERNI RINTAMAMIES TALO Sakari Tikka ja Ulla Mänttäri-Tikka halusivat talon, johon käytettäisiin mahdollisimman paljon puuperäisiä materiaaleja.. 16 TEHOKASTA MAISEMAN HOITOA Leskelän tilalla Mänty harjulla ylämaankarja hoitaa tilan perinnebiotooppeja ja pitää voimalinjojen alustat siisteinä. 40 YHDEN MIEHEN YHTEIS METSÄ Posiolainen Marko Poropudas on yhteismetsänsä ainoa osakas. Etuvinssin ja nelivedon avulla pääsee irti jumista. 14 AJANKOHTAISET AARTEET Perinteistä puutyötä ja metsänimisissä Maria Joutsen virta. Pohdimme, millaisella metsätilalla mönkijäsSISÄLTÖ Hengellisen ohjauksen pastori Jussi Holopainen tietää, että kävellessä ihmismieleen tulee tilaa. Vuonna 2014 tehdyssä sukupolvenvaihdoksessa se siirtyi Jukan omistukseen. 26 VALOA JA TILAA JÄÄVILLE PUILLE Ensiharvennus virittää jäljelle jäävät puut kovaan kasvuun. Kolmevuotias Helinä viihtyy isin mukana tilan töissä. 32 ”INVESTOINNIT ON TURVATTAVA” Työnantajien irtisanoutuminen työehtosopimuksesta oli Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhalalle yllätys. 6 Aarre 10/2020 METSÄ 12.11.2020 34 10 16 KANNES SA KA NN EN KU VA JY RK I LU UK KO NE N NRO 10 METSÄ 3 RAHASTO EI OLE PAHIS, MUTTA TARKKANA SAA OLLA 8 METSÄ NYT Suomi.fivaltuudet kuntoon 10 PYHÄN KESKELLÄ Pastori Jussi Holopainen johdattaa tamperelaisia pyhiinvaellukselle metsään
Kukka-amppelissa on vain muutama työvaihe. SUSANNA UUSITALO RO O SA KE SK ITA LO Yhteismetsällä voi olla muitakin tulonlähteitä kuin puunmyynti.. HYVINVOINTI 64 RIISTAA JA SIENIÄ Tuunaa riistaruokia metsäsienillä. 68 ALIARVOSTETTU METSÄ MARJA Vatukoiden sukuun kuuluva lillukka on niukkasatoinen marja mutta maultaan miellyttävä. Pertti Humalajärvi tekee perinteisiä vakkoja Toivakassa. LUONTO 60 TUOKSUJEN MAAILMASSA Kehrääjäkoiras aistii naaraan erittämän houkutustuoksun jopa parin kilometrin päästä. Kesto tilaus kannattaa! 14 40 54 KA RI LIN D HO LM 54 KUKAT KIEKOILLA Tee puukiekoista rouheita kukka-amppeleita. VAKIOT 63 LUKIJAKYSELY 66 RISTIKKO 73 ENSI NUMEROSSA 74 PUISET LAIVAN HYLYT VOIVAT JOSKUS KERTOA JOTAKIN TÄRKEÄÄ Kannattaako Suomen havitella euro armeijan arvovaltaa, kysyy Risto Isomäki. OMA TALOUS 70 TURVAA METSÄSTÄ Taloudellista turvaa arvostavien metsänomistajien osuus on noussut koko 2000-luvun. 7 Aarre 10/2020 METSÄ SINULLE KESTOTILAAJA! VUOSI KALENTERI SAAPUU PIAN! AARTEEN KESTOTILAAJANA saat joulukuun lehden välissä tuttuun tapaan tulevan vuoden seinäkalenterin. 56 HIRSIKODIN TUNNELMAA Omakoti taloja rakennetaan yhä useammin hirrestä. Vuosikalenteris sa 2021 pääroolissa loistavat Aartees takin tutun, rakastetun valokuva taiteilija Heikki Willamon häikäi sevän upeat eläinkuvat
Tässä joukossa on myös metsäyhtymiä. Valtuushakemuksen käsittelyaika on 2–3 viikkoa hakemuksen saapumisesta. Hakemus joko lähetetään liitteineen skannattuna verkossa salatun yhteyden kautta, postitetaan tai viedään Verohallinnon toimipisteeseen. Metsäyhtymien kannattaa hoitaa Suomi.fi-valtuudet kuntoon pikimmiten. Kun valtuudet on rekisteröity, voi Verohallinnon ja muiden viranomaisten kanssa asioida samaan tapaan kuin ennenkin. Metsäyhtymien edustajat ovat ihmetelleet prosessin vaivalloisuutta. Eli työtä ja tarvetta yrittäjille on.» Työtehoseuran yksikönjohtaja Henna Hurttala (MT Metsä 8/2020) »Taimen on saatava sienijuuri viimeistään muutaman kuukauden kuluessa istutuksesta tai se kuolee. ”Jos allekirjoitusten hankkiminen samaan hakemuspaperiin on hankalaa, voi kukin osakas allekirjoittaa omat kopionsa samansisältöisestä hakemuksesta tai erillisen valtakirjan”, King neuvoo. lokakuuta ohjauskirjeen noin 7 800 toimijalle, jotka eivät voi valtuuttaa itsepalveluna Suomi.fi:ssä. Hän voi olla yhtymän osakas tai sen puolesta toimiva asiamies. Viranomaisten vastuulla on tiedottaa asiakkailleen Katson päättymisestä. Sähköinen tunnistautuminen ei nykysäätelyn mukaan vastaa sähköistä allekirjoittamista. Kopio henkilötodistuksesta tarvitaan, jotta voimme todentaa omakätisen allekirjoituksen ja tahdonilmaisun oikeiksi”, sanoo kehityspäällikkö Mika King Digija väestötietovirastosta (DVV). Sähköinen valtakirja on vahva oikeustoimi, ja sitä koskee tarkempi lainsäädäntö. Teksti ELINA LAMPELA | Kuvat VL-ARKISTO Tunnuksia Suomi.fi palveluun ei tarvitse erikseen hakea, vaan käyttäjä tunnistautuu henkilökohtaisilla tunnistusvälineillään. Osakkaat voivat toimittaa allekirjoitetun hakemuksen tai valtakirjan hänelle varsinaiseen hakemukseen liitettäväksi. Suomi.fivaltuudet kuntoon. Jokaisen osakkaan on käsin allekirjoitettava valtuushakemus tai valtakirja sekä toimitettava kuva passista tai henkilökortista. LISÄTIETOJA, OHJEITA JA VALTAKIRJAPOHJA suomi.fi/valtuudet/hakemuksella-valtuuttaminen Suomi.fi-valtuudet ja -tunnistus korvaavat Katso-palvelun vuodenvaihteessa. Verohallinto on lähettänyt 8. Siksi muun muassa metsäyhtymien on haettava asiointivaltuudet uudestaan ennen vuoden loppua. Vastaavaa menetelmää edellytetään kaikilta yhteisöiltä, joiden edustajuusoikeuksia ei voida automaattisesti tarkistaa kauppatai yhdistysrekisteristä. Vain tunnistautumisväline vaihtuu. Metsänomistajat ikääntyvät, kaupungistuminen vaikuttaa. Sillä varmistetaan, että osakkaat todella antavat valtuutensa edustajalle hoitaa yhtymän asioita viranomaispalveluissa. Valtuus hakemuksen käsittely aika on 2–3 viikkoa. ”Valtuuksien rekisteröinnillä taataan metsäyhtymän ja sen osakkaiden oikeusturva. Tämänkin vuoksi taimikko kannattaa perustaa pian uudistamisen jälkeen, jolloin hakkuualueella on vielä aikaisemman metsän sieniyksilöitä.» Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Taina Pennanen (Metsä Groupin Viesti 3/2020) »Metsänomistajat kaipaavat tietoa siitä, miten muuttuva ilmasto vaikuttaa metsiin ja millainen metsänhoito on kaukaa viisasta.» Metsänhoidon suositusten koordinaattori Kalle Vanhatalo Tapiosta (Maaseudun Tulevaisuus 28.10.2020) KU VA T SA NN E KA TA IN EN , M AR IA M IKL AS JA M AR KK U PU LK KIN EN Aarre 10/2020 METSÄ 8 PASI LEINO METSÄ NYT K atso-palvelussa olevat roolit ja valtuudet eivät siirry Suomi.fi-palveluun automaattisesti. Metsäyhtymän kannattaa valita yksi henkilö hoitamaan valtuuden rekisteröintiä. »Ajatus siitä, ettei voi ostaa metsäpalvelua, on vähän sama kuin ennen ajatus siitä, ettei voi ostaa siivouspalvelua. Miten pitää toimia. Suomi.fi-palvelujen ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa Digija väestötietovirasto. Siksi perinteiselle allekirjoitukselle on vain kaksi digitaalista vaihto ehtoa: henkilökortti tai organisaatiokortti, jossa on DVV:n myöntämä varmenne
Rahoituksella alk. TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOKO MAAHAN KOTIIN ASTI! Tilaukset ja tiedustelut puh. +tk SH. 169?/kk. HETI TOIMITUS! 1 sylinterillä 1990. 8490. 8290 . 2 asentoa pysty tai vaaka 2 asentoa pysty tai vaaka 600 LTX EPS LED Ohjaustehostimella MAX PITKÄRUNKOINEN! MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III MÖN KIJÄ CE NTE R Avoinna: Ark.10-17, la 10-13 MEILLÄ TAKUU, VARAOSAT JA HUOLTO PELAA -VARMASTI! SUOMESSA YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. 500 x 610 37 T 500 x 1100 37 T Sylinteri 89 mm, ISO 22GPM pumppu Hydraulipumppu 16GPM Paino 360 kg, 16" renkaat Paino 330kg Rahoituksella alk. +tk SH. 100?/kk. Rahoituksella alk. tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus, ym. 179?/kk. Sopii myös kesantojen ja tienreunojen leikkuuseen. 149?/kk. 99/kk. 199?/kk. MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! KATSO ESITTELYVIDEOT www.rally.fi 5990 . Finman 120 Finman 150 2890 . 99/kk. Puun halkaisija 30-270 mm 420 x 340 x 1400 mm Suurin oksan halkaisija 100 mm, Cromiterät, Paino 225 kg Paino 210 kg Syöttöaukko KAIKILLA Finman TYÖKONEILLA 5 VUODEN RUNKOTAKUU! MOOTTORILLA 2 VUOTTA! LEIKKAUSNOPEUS JOPA 15000 m2/h. SAA AJAA TIELLÄ! Isoin maavara 30,5 cm Vetokyky yli 920 kg 26" Testivoittajarenkaat ym. +tk 600 EFI+EPS LED (10490?) SH.13990. 8990?+tk 4x4 SPECIAL 550 EFI EDITION FULL LED ERIKOISVARUSTELTU 7790 . SH. +tk TASAUSPYÖRÄSTÖ! Otamme vaihdossa mönkijät, mp:t ym. UUTUUS! EDUN ARVO 2990. HALKAISUKONE Rahoituksella alk. Rahoituksella alk. 139?/kk. 2490 . KATSO LEIKKURIN ESITTELYVIDEO www.rally.fi MÖNKIJÄN RUOHONLEIKKURIT! HALKAISUKONE OKSASILPPURI HALKOSIRKKELI 2290 . +tk SH.11490?+tk EDUN ARVO 3050. Rahoituksella alk. +tk Rahoituksella alk. 9490. TGB TAIWANILAINEN LAATUMERKKI JO VUODESTA 1965. Finman V-aura Hydrauliikalla 11990 . TARJOUSHINTAAN! Kaikkiin VINSSI JA PERÄVAUNUPISTOKE KAUPANPÄÄLLE! Finman V-aura + 800. 550 EFI EDUN ARVO 2990. Rahoituksella alk. MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! Ohjaustehostimella EPS LED 1000 BLADE LTX EPS LED EDUN ARVO 2490. 1990 . +tk Ohjaustehostimella 550 EPS 4x4 +tk 6990 . KAIKKI MALLIT 2-PAIKKAISIA 6790 . 2490 . +tk Rahoituksella alk. +tk Rahoituksella alk. 99/kk. 4x4 UUTUUS! Rahoituksella alk. 159?/kk. 26" MAXXIS BIG HORN Testivoittajarenkaat. 4x4 420cc15 hv moottori, Kaikissa MADE IN USA sähköstartti. 2 sylinterillä 2490. 1490 . Vasaraterät: Todella hieno leikkausjälki nurmikolle. 99?/kk. 8990
10 Aarre 10/2020 METSÄ PYHÄN KESKELLÄ Luontopyhiinvaelluksella ihminen voi huokaista huolet pois. HENKILÖ Teksti HANNA HIRVONEN | Kuvat JYRKI LUUKKONEN 10 Aarre 10/2020 METSÄ. Pastori Jussi Holopainen johdattaa vaeltajia metsään siksikin, että nämä muistaisivat olevansa osa luontoa. Luontopyhiinvaelluksella kulkijalla on hyvää aikaa tutkiskella vuorovaikutteista suhdetta eläinten ja kasvien kanssa
58 Kotipaikka. 11 Aarre 10/2020 METSÄ KUKA. Hengellisen ohjauksen pastori Harrastukset. Tuulen humina haavanlehdissä Sopivanmittainen kävely. Vaimo, 23-vuotias tytär ja 16-vuotias poika Koulutus. Samoilu, eräily, kalastus, raakamakkaran valmistus, kuvataide ja yhteis kunnallinen keskustelu Mieluisin ääni metsässä. Hyvinvointivaikutusten kannalta noin puolitoista tuntia Itselle tärkein pyhiin vaelluskohde. Jussi Holopainen Ikä. Pyhän Birgitan kirkko Lempäälässä 11 Aarre 10/2020 METSÄ. Viime kesänä Jussi Holopainen ohjasi 56 kaikille avointa pyhiinvaellusta. Teologi Ammatti. Lempäälä Perhe
Viime kesänä Holopainen vei viikoit tain pyhiinvaeltajia Kintulammin reiteille. ”Viime kesänä hämmästelin, kun monet nuoret aikuiset löysivät tiensä mukaani pöpelikköön. Jokaisella reitillä on teema, kuten toivo tai luottamus, ja teemaan liittyviä ru kouksia ja mietiskelyharjoituksia. Kesällä hän vei ryhmiä Kintulammille ja Kaupin metsään mutta myös Kalevankan kaan hautausmaalle sekä muihin kaupun kiympäristöihin. Samalla tavalla hyvinvointia edistävät myös luontopyhiinvaellukset. Hän ohjeistaa valitsemaan maise masta kauniin värin. Sen, että minun ei tarvitse hosua ja heilua vaan voin hengittää levollisemmin. Tämä on koko kirkossa ainoa virka tällä nimellä.” Muutos työelämässä sai vauhtia Holo paisen päässä toistuvasta kehotuksesta: ”Jussi, mene metsään. Valitaan puu jota katsellaan, sen jälkeen sii hen nojaudutaan. Kun tutkii kiveä tai lehteä, sen rosossa saattaa nähdä, millaisten vääntöjen kanssa kulkee. Se on myös vaelta mista sellaisen Pyhän äärelle, mikä on läsnä luonnossa.” Kintulammin Kirkkokivi on historialli sesti merkittävä paikka, sillä siirtolohka reen luo on muinoin kerääntynyt paimenia sunnuntaisten kirkkohetkien viettoon, mutta pyhiinvaellukselle voi lähteä minne tahansa. PyhiinvaellusTamperehankkeessa on suunniteltu noin 30 reittiä, jotka löytyvät Citynomadinimisestä mobiilisovellukses ta. ”Kun yhteiskuntaa alettiin avata, päätin tarjota niin paljon vaelluksia kuin ehdin järjestää. Välillä Holopainen pysähtyy. Nuorena kaikkea piti tehdä oma ego edellä, mutta nykyisin toimin mieluummin siellä, missä minua tarvitaan. Jokainen vaeltaja voi päättää, mitä väriltä haluaa ja saa. Ei tarvita erityistä lähtöpistettä tai määränpäätä. Hän tutkii lohkaretta joka puolelta. Siksi vaeltaja voi löytää reitin sisimpäänsä. Haluan kääntää huomion itsestäni ja pitää huolta eko systeemistä.” Hengellisen ohjauksen pastorin tehtä vään Holopainen astui viitisen vuotta sitten. Ennätysvuonna osallistujia oli noin 800. ”Jussi, mene metsään” Pyhiinvaelluksen kahvitauolla tai retken päätteeksi Holopainen saattaa kysyä kans sakulkijoilta, missä kohtaa he onnistuivat irrottautumaan työpäivään liittyvistä aja tuksista ja olemaan läsnä. Harjoitukset syventävät hetkessä olemi sen kokemusta. Tällä kävelyllä Jussi Holopaisen oma huomio kiinnittyi tummanvihreään ja tumman ruskeaan. Kävellessä ihmismieleen tulee tilaa. ”Kun kulkee riittävän kauan, laittaa vain jalkaa toisen eteen, pää tyhjenee kohinasta. Silloin, kun hän liikkuu metsässä yksin, hänellä ei ole ennalta suunniteltua määränpäätä. ”Saatan polun alussa kehottaa kulkijoita poimimaan luonnosta esineen, jossa näkee itsensä. Sii nä ehtii jo maadoittua. Ajatus oli auttaa ihmisiä palau tumaan koronakeväästä, joka oli jättänyt heihin varuillaan olemisen moodin.” Ryhmät olivat koronan takia pieniä, ja osallistujia niissä oli yhteensä noin 300. ”Usein seuraan eläinten polkuja. ”Näen niissä oman polkuni tämän koh dan. Jussi, mene met sään.” Aina uudelleen ja uudelleen. ”Rupesin menemään metsään, ja lopulta päädyin tekemään tätä mitä nyt teen.” Toivoa ja luottamusta Pastori Jussi Holopainen kertoo, että Suomen eri seurakunnissa järjestetään ny kyään paljon pyhiinvaelluksia. Pyhiinvaelluksessa tärkeää on matkan teko. Askellus auttaa irrottautumaan kehää kiertävistä ajatuksista. Pyhiinvaelluksella kävellään enimmäk seen hiljaisuudessa. Varsinkin luontoon tehdyt pyhiinvael lukset kiinnostavat myös sellaisia ihmisiä, joita ei yleensä näy kirkon tapahtumissa. Kirkkokiven läheisellä hirsirakennuksella on vihkosia ja niiden sivuilla samoja harjoituksia kuin ohjatuilla vaelluksilla. Puu voi olla ystävä Sukupolvesta toiseen suomalaiset ovat huutaneet tuskansa ja itkeneet surunsa metsässä. Sem moista samoilua ja ihmettelyä, sitä minä Lapissa teen.” HENKILÖ. ”Halusin keskittyä pyhiinvaelluksiin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Samalla saattaa tulla tietoiseksi jostakin, mikä on jäänyt kiireen alle.” Jussi Holopaisen ohjaamat pyhiinvael lukset kestävät useimmiten pari tuntia. Kuljettuaan pitkän aikaa hiljaisuu dessa ihminen haluaa usein varjella sitä, minkä äärellä on ollut. Hetken päästä käpy pudotetaan suolle. Luonto on monelle paikka, jossa voi löytää oman hengellisyytensä ko toisasti ja luontevasti.” Vapaa-aikana omilla poluilla Kun viime kesän ohjatut pyhiinvaellukset olivat ohi, Holopainen lähti lomalle Poh joisSuomeen. Hengellisen ohjauksen pastori Jussi Holopainen Tampereen ev.lut. Puun luona voi huokaista ulos huolia. seura kunnista on lähtenyt näyttämään, mis tä luontopyhiinvaelluksessa on kyse. Takaisin on tultu rauhoittuneina, toiveikkaampina. Jossakin kohdassa poimitaan maasta käpy, jota pu ristetaan niin lujaa, että kädessä tuntuu ki pua. ”Ihminen saattaa havahtua ja tuntea kehossaan, että hän on osa isoa ko konaisuutta, ekosysteemiä.” Sitä kautta voi kenties tuntea hengittä vänsä samassa rytmissä ympäristön ja Luo jan kanssa. Ohjatut, kaikille avoimet pyhiinvaellukset ovat tältä vuodelta ohi, mutta vaeltamaan pääsee itsenäisesti. Mukana saa mennä myös mieltä painava murhe. Ensimmäiset reitit julkaistiin vuonna 2016. Se rauhoittaa”, Holopainen sanoo. Silitetään kuusen oksaa ja nuuhkitaan neulasia. Se on sitä maadoittumista.” Luonto auttaa irrottautumaan mieltä hiertävästä asiasta. Peh meä sammal sekä rosoinen kivenpinta joh dattelevat tähän hetkeen metsässä. Muun muassa Turun reitit ovat siellä esillä. ”Pyhiinvaellus luonnossa on ihmisten saattelemista nykyhetkeen ja itseensä, ole muksensa keskukseen. 12 Aarre 10/2020 METSÄ K irkkokivi, siirtoloh kare Kintulammin luonnonsuojelu alueella Tampereella, on vaikuttava paikka aloittaa pyhiinvaellus. ”Puristava tunne muut tuu tunteeksi siitä, että kaikki järjestyy.” Välillä Holopainen kävelee pois polulta. Paljon sitä henkilökohtaisempia hän ei kysele. Tampereen seurakunnissa tehty työ on inspiroinut myös muita, ja Citynomadiin on alkanut ilmestyä muidenkin kaupun kien kuin Tampereen pyhiinvaelluksia. Sitä ennen hän oli Tampereen hiippakun nassa työnohjaaja ja organisaatiokonsultti. ”Kun siirtää huomion ajatuksista aistei hin, kytkeytyy siihen eloperäiseen mitä ympärillä on
13 Aarre 10/2020 METSÄ Työstään Holopainen palautuu myös iltaisin ja viikonloppuisin metsässä liikku malla. ”Vanhemmiten moni palaa juurilleen, ja niin olen myös itse tehnyt.” Marraskuuta Holopainen pitää erityisen kiehtovana kuukautena sekä mökkeilylle että metsässä kuljeskelulle. Kintulammin reitin pyhiinvaelluksella juodaan usein nuotiokahvit Kaukaloistenkalliolla. ”Jos ihmisellä on yhteys luontoon, hän haluaa antaa luonnolle takaisin huolen pitoa ja kaikkea muuta hyvää, mitä hän sieltä saa.” Holopainen on myös psykotera peutti ja kohtaa maahanmuut tajataustaisia ihmisiä henkisen huollon Huokaus keskuksessa. Yksin hän alkoi mökkeillä jo 12vuotiaana. Kintulammin luonnonsuojelualueella sijaitsevan Kirkkokiven pinta on sekä karhea että pehmeä. Kun menee paikkaan, jossa ei ole keinovaloa, marras kuu on pimeä muttei synkkä. Jussi Holopainen koordinoi hiljaisuuden retriittejä, järjestää luonnosta vaikutteita saaneita messuja, valmentaa luontokump paneita ikäihmisille, kouluttaa luontohen gellisyydestä ja ohjaa ihmisiä hengellisessä kasvussa. ”Luonto on hiljainen, riisuttu ja pelkistet ty. Hengellisen ohjauksen pastori Jussi Holopainen viihtyy metsässä reppu selässä sekä työssään että vapaa-ajallaan. Ihmeen kaunis marraskuu Holopaisen suhde metsään syttyi lapsuu dessa, mökillä Sastamalassa. ”Metsästä saan sielun ravintoa. ”Vanhemmat luottivat siihen, että sel viän.” Parikymppisenä tie vei Jussin Helsinkiin teologiaa opiskelemaan. Harmaan eri sävyt näkyvät hyvin.” Askellus auttaa irrottautumaan kehää kiertävistä ajatuksista. Li säksi hän raken taa kaupungin eri toimijoiden kanssa verkostoa vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Opiskelukiireiden ja myöhemmin vastaperustetun perheen keskellä metsäkäynnit jäivät vähiin. Jos en pääse metsään, rupean voimaan huonosti.” Tampereen seurakuntayhtymässä hen gellisen ohjauksen pastori työskentelee diakonian ja yhteiskuntavastuun yksikössä. Syys ja kevätperjantaisin, toisinaan talvellakin, hän käväisi koulun jälkeen nopeasti kotona, otti repun selkäänsä ja lähti mökille. Ympäristövastuu on mukana oikeastaan kaikessa hänen työssään. Samalla osallistujat saavat tilaisuuden jakaa kokemuksiaan.
Hän jatkaa Kurso Oy:ssä Toivakassa isänsä ja tämän serkun jalanjäljissä tehden pääasiassa tilauspuusepän töitä. Kaiken materiaalin vakkaseppä saa läheltä. Olemme osanneet elää ajan hengen mukaisesti.» Yrittäjäneuvos Kirsti Paakkanen (OP Lehti 3/2020) Aarre 10/2020 METSÄ 14 P ertti Humalajärvi, 76, on yrittäjä kolmannessa polvessa. Sen vuoksi olen esimerkiksi kehittänyt muottiin hakaset, joiden avulla saan lukittua haapa-aihion siihen kuivumaan.” Humalajärven vakat noudattavat keskisuomalaista perinnettä. PUU AARRE 18,7 Lokakuu oli lähes koko maassa harvinaisen lämmin. ”Aihio pitää osata ottaa tukista oikein, mahdollisimman hyvin syyn suuntaisesti.” Vakkoja saa myös perinteiseen tapaan heloitettuna. Vakka alkoi tuntua sopivalta tuotteelta. Sodan jälkeen täällä tehtiin ovia ja ikkunoita jälleenrakentamiseen. Helat Humalajärvi takoo tietysti itse. Viisi väriä. Työmenetelmien opettelu ja kehittely jatkui kurssin jälkeen verstaalla. Koonneet ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN. Siitä lähtien pajalta on voinut ostaa myös perinteisiä haapavakkoja. Humalajärvi tekee myös vakan muotokieltä mukailevia tarjottimia. Vuonna 1984 hän osti toiminnan isältään. Ainoaksi tuotteeksi haapavakka on liian työläs tuote, sillä sen tekeminen vie niin paljon aikaa. Itse olen pyörinyt pajalla pienestä pojasta asti”, Humalajärvi kertoo. Silloin kun teen vakkoja, en katso kelloa.” LISÄTIETOJA vakkapuoti.fi | kurso.fi Perinteistä puutyötä RO O SA KE SK ITA LO AJANKOHTAISET AARTEET Pertti Humalajärvi pitää arvossa sitä, että on saanut jatkaa isänsä työtä. Ylin lämpötila oli kuun 5. päivä Kouvolan Anjalassa mitattu 18,7 astetta. (Lähde: Ilmatieteen laitos) SITAATIT M YS O DA Kätevästi kuplavettä Pentagon Designin muotoilema Woodyhiilihapotuslaite (70 e) on valmistettu UPM Formi EcoAce -biokomposiitista. ”Toiveissa on, että minun työtäni jatkaisi puolestaan nuorin poikani.” ROOSA KESKITALO Vakkoja on saatavilla muutamassa eri koossa, ilman kantta tai kannen kanssa, pintakäsiteltynä tai ilman. Hinnat koosta riippuen 124–149 e. Jopa Toivakan kunnan vaakunassa on kylvövakka, puuseppä ajatteli. Sattumalta huomasin lehdessä ilmoituksen haapavakkakurssista.” Viikon mittaiselta kurssilta Humalajärvi sai tietotaidon keskisuomalaisen vakan tekemiseen. Vakan kehä on haapaa, pohja ja kansi kuusta. ”Joskus tarvitsisin kolmatta kättä. ”Halusin keksiä sellaisen tuotteen, jota voisin tehdä silloin, kun ei ole muita töitä. Potilaat, joilla on sairaalassa mahdollisuus katsella vehreää ympäristöä, toipuvat nopeammin kuin pelkkää kiviseinää tuijotelleet.» Luontokokemusten terapeuttisuutta tutkinut ympäristöpsykologi Kirsi Salonen (Kodin Pellervo 10/2020) »Suomi on aiemminkin nähnyt niin monta vaikeaa tilannetta, joista on sitten noustu taloudellisesti vahvaksi. Haavat hän ostaa tukkeina ja sahaa aihiot itse kenttäsirkkelillä. ”Vakkojen tekeminen on minulle vähän kuin terapiaa. Kehän liitoksen puuseppä ompelee käsin männynjuurella ja pohjan hän kiinnittää kehään itse tekemillään koivunauloilla. ”Verstaalla on ollut toimintaa jo 30-luvulla. LISÄTIETOJA mysoda.fi »Ikkunanäkymälläkin on merkitystä
KIRJAAARTEET LUONTOKUVA Jaoitko Instagramissa hienon kuvan. Romaani Väinö Linnasta (WSOY 2020) METSÄNIMISET 15 METSÄ Aarre 10/2020 Maria Joutsenvirta TUTKIJA, 52 Missä pesit. Hän suunnittelee ja toteuttaa osallistavia oppimispajoja. ”Nautin yhdessä tekemisestä, jossa uteliaisuus ja kaikkien äänien kuunteleminen pudottavat ennakkoluuloja ja vanhoja uskomuksia.” Puolustaudutko ärhäkästi. Tilannetta arvioituani ryhdyn toisten kanssa kovertamaan uomaa niin, että virta löytää oikean suunnan.” Mistä näkökulmasta haluaisit tutkia Joutsenvirtaa. ”Unelmani on talvehtia osa ajasta pakkasen huurruttamien tunturimetsien siimeksessä vitivalkoisten hankien välkkeessä ja osa ajasta etelämpänä.” Kokemuksia sulkasadosta. Koskettavin taso löytyy romaanin lopusta, kun kansalliskirjailija on menettänyt äänensä. Tuomo Kesäläinen: Suomen upeimmat luontokohteet (Karttakeskus 2020) LINNAA RAIKKAASTI VÄINÖ LINNAN 100-vuotissyntymäpäivän yllättävin juhlakirja kertoo pätevästi Linnan elämästä ja teosten synnystä, mutta se on samalla kirpeänhauska kuvaus nykypäivän kulttuurituotannosta ja luovan työn rajoitteista. ”Osallistavissa oppimispajoissa, joita järjestän, tunnistetaan ihmisten erilaisuudessa oleva luomisvoima ja löydetään uusia keinoja ratkoa yhteiskunnan tai yhteisöjen ongelmia”, Maria Joutsenvirta kertoo. RUNOMETSÄSSÄ RAKASTETTU KIRJAILIJA, akateemikko Kirsi Kunnas on koonnut tuotannostaan riemastuttavan Tiitiäisen metsä -runokirjan. Silja-Maria Wihersaaren kuvitus tekee runomaailmasta täydellisen. Karo Hämäläinen: Kansallis kirjailija. Emme palauta kuvia. Runot saavat kaikenikäisten lukijoiden mielikuvituksen säkenöimään. Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion. Tägää kuvaan #aarrelehti niin kuvasi voi päästä tähän. ”Olen havupuiden valloittamissa metsissä kasvanut ja niissä pesivä laji. Kirsi Kunnas: Tiitiäisen metsä (WSOY 2020) JÄNNITTÄVÄ SUOMI LUOLIA, ROTKOJA, hiidenkirnuja, dyynejä, vesiputouksia, lähteitä. AA LT O -Y LIO PIS TO KUUKAUDEN LUONTOKUVAN, loppu syksyisen harmaan potretin kolmesta heinäsorsasta, lähetti Marjut Salomaa Hyvinkäältä. "Marraskuinen harrashetki Kauniaisten Gallträskjärven rannalla." MARJUT SALOMAA. ”Kun tunnen ison virran vievän asioita väärään suuntaan, hakeudun suvantoon. Tänä vuonna ilmestyi Joutsenvirran ja Arto O. Lähetä luontokuvasi (sähköisenä koko vähin tään 1 Mt) sekä kuvan ottamiseen liittyvä tarina osoitteeseen luontokuva@aarrelehti.fi tai postitse Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus Luonto kuva. Aarteen sivuiltakin tuttu tietokirjailija Tuomo Kesäläinen esittelee sellaisia uusimmassa kirjassaan. Minua kiinnostaa myös sisäisen maailman todellisuus.” LISÄTIEDOT KTT Maria Joutsenvirta on Aaltoyliopiston kestävän talouden tutkija. ”Pyrin ensin tarkkailemaan, onko puolustautumiselle tarvetta. Salosen kirja Sivistys vaurautena (Basam Books). Jos on, käytän lempeästi tehokkaita keinoja.” Kuljetko vastavirtaan. ”Haluan tietää, millaisen elävän ekosysteemin osa olen. Sijaintitiedon ja kartan avulla kohteille on helppo löytää. Jännittäviä luontokohteita löytyy ympäri Suomen. Se on Kunnaksen oodi suomalaiselle metsälle. Maantieteellinen leveysaste voi vaihdella, mutta vaistoni ohjaa minut aina havumetsiin.” Missä mieluiten talvehdit
16 Aarre 10/2020 METSÄ METSÄNOMISTA JA Ylämaankarja on skotlantilainen naudan alkuperäisrotu. METSÄNOMISTAJA Jukka Konga Ikä: 43 vuotta Ammatti: metsätalous insinööri, maa ja metsä talousyrittäjä Koti: Mäntyharjulla, Hieta niemen kylässä Perhe: puoliso Johanna, lapset Helmiina, 13, Hermanni, 7 ja Helinä 3 vuotta Metsät: Leskelän tilalla noin 100 hehtaaria, lisäk si mukana metsäyhtymässä enon ja tädin kanssa Harrastukset: kalastaminen yhdessä lasten kanssa 16 Aarre 10/2020 METSÄ. Sisälle navettaan ne eivät tahdo edes talvella. Pitkäturkkiset eläimet tulevat toimeen karuissakin olosuhteissa
Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS 17 Aarre 10/2020 METSÄ. 17 Aarre 10/2020 METSÄ Tehokasta maiseman hoitoa Pitkäturkkinen ylämaankarja pitää huolen Jukka Kongan Mäntyharjulla sijaitsevan kotitilan perinnebiotoopeista
Joku muu olisi kauhuissaan, kun kuulisi, että täältä raivataan kuusen taimia pois.” Perinnebiotooppien alkukunnostukseen ja hoitoon voi hakea tukea. Suurin osa on ränsistynyt ja siellä täällä näkyy kuivu neita latvuksia. Ja sitten kiire ajoi ohi”, Jukka Kon ga hymähtää. Tai miten sen nyt ottaa. 4 Jos et tiedä, kysy. Tilan pelloilla ei käytetä kemiallisia lannoitteita tai torjuntaaineita. Vanha tienpohja kulkee voimalinjan ali ja sukeltaa metsikköön sen toisella puolella. ”Isä aikanaan mietti, että tämä pitäisi uudistaa. Viimeisen 50 vuoden aikana niiden pintaala on vähentynyt yli 90 prosenttia. ”Mitä Melvin?” Muistoja kaskiviljelyn vuosilta Leskelän tilalla ylämaankarja pitää huolen siitä, että voimalinjojen alustat pysyvät siisteinä, mutta se ei ole niiden ainoa työ. Kahdeksan kilometriä sähköaitaa Perinnebiotooppien lisäksi Leskelän tilan metsistä löytyy muitakin mielenkiintoisia kohteita. Tila on ollut Kongan suvun omistuksessa vuodesta 1886, ja vuonna 2014 tehdyssä sukupolvenvaihdoksessa se siirtyi Jukan omistukseen. 18 Aarre 10/2020 METSÄ Jukan vinkit 1 Uudistamis töissä pitää olla ripeä ja muokata maa mahdollisimman pian hakkuun jälkeen. Jukka Kongan mukaan eläimet ovat rauhallisia ja kesyyntyvät nopeasti. METSÄNOMISTAJA Leskelän tila on ollut Jukka Kongan suvun omistuksessa 1800luvulta lähtien.. E ikä! Minä lähden isin mukaan.” Vaikuttaa siltä, että äiti, Johanna Konga, on häviämässä tämän neu vottelun. Leskelän tilalle ensimmäiset ylämaankarjan naudat muuttivat vuonna 2009. Jos osaa katsoa, siellä täällä koivikossa voi nähdä sammaloituneita kivikasoja. Yksi niistä on nuori kuusikko, jossa puut kasvavat niin lähellä toisiaan, ettei sekaan mahdu. Aluskasvillisuutta koivikossa ei juuri ole, kiitos nautojen, jotka laidunsivat kesällä koivikossa parin viikon ajan. Kotitilan 25 emolehmän lauma jälkeläisineen pitää huolen siitä, ettei vapaillakaan tarvitse jäädä sohvalle lepäilemään. Jukka Konga nostaa tyttärensä auton turva istuimeen ja kiinnittää turvavyöt. Pelloista valtaosa on nurmituo tannossa ja laidunkäytössä. Perinnebiotoopeiksi kutsutaan perinteisen karja talouden muovaamia ketoja, niittyjä, hakamaita ja metsälaitumia, jotka toimivat karjan laitumina tai joilta eläimille korjattiin talvirehua. Kun maatalous tehostui, perinnebiotoopit uhanalaistuivat. Mutta tässä on kauhean hyvä kantarellipaikka, joten uudistaminen jäi. Ne ovat muistoja ajalta, jolloin aluetta käytettiin kaskiviljelyyn. Eläimet ovat rodul taan ylämaankarjaa. Ensin ajattelin, että tässä voisi kasvattaa joulukuusia, mutta tästä tulikin ammuille laidun.” Kesy luonne viehätti Jukka ja Johanna Kongan tila, Leskelä Highland, sijaitsee Mäntyharjulla, Hietaniemen kylässä. ”Tämä on kokeellinen metsikkö, jossa pyrin kasvat tamaan aitariu’uiksi sopivia, mahdollisimman pitkiä ja ohuita kuusia”, Jukka Konga kertoo. Leskelän tilan perinnebiotoopeille on ProAgrian kanssa laadittu viisivuotinen hoi tosuunnitelma ja niiden hoidosta maksetaan vuotui nen hehtaarikorvaus. 2 Raivaussaha on hyvä väline taimikon varhaishoitoon. Jukka ja Johanna ovat sitoutuneet luomutuotan toon. Lajeista monet ovat nykyään äärimmäisen uhanalaisia. Sympaattisen ulkonäön lisäksi pariskuntaa viehätti rodun luonne. On marraskuu ja Suomen metsä keskuksen metsäneuvojana työskentelevällä Jukka Kongalla on vapaapäivä. Jukka Konga kääntää auton keulan suurjännite linjaa seurailevalle metsäautotielle. 5 Kaikkea ei ole pakko tehdä itse. ”Minä ajattelen tämän alueen hoidon karjan kan nalta. Ikä näkyy jo puissa. Helinä, 3 vuotta, tahtoo isin mukaan metsään. Sähköaidan toisella puolella lähestyvää autoa tark kailee lauma karvaisia sarvipäitä. Lisäksi ne hoitavat tilan perinne biotooppeja, joita on yhteensä 13 hehtaaria. ”Johannan kanssa tavattiin ensimmäiset tämän rodun yksilöt maatalousnäyttelyssä vuonna 1998. ”Herkkuämpäriä kun kolistelee, niin nämä kiipeä vät vaikka puuhun perässä.” Jukka Konga kiipeää aitalankojen välistä ja rapsut taa mustaa sonnia otsatukasta. Mikäs siinä. Rotu on alkujaan Skotlannista, mistä sitä on 1900luvulla siirretty muualle maail maan. Alarinteen puolella tietä reunustaa vanha koivikko. 3 Puuston lat vuksilla pitää olla riittävästi tilaa. ”Minulla oli pikkupojasta asti visio, että linjan alle jäävä joutomaa pitäisi jollain tavoin käyttää hyödyksi. Jukka Konga kertoo, että laidunnuksella ja kuusialikasvosta raivaamalla halutaan lisätä met sän valoisuutta, saada maan siemenpankki itämään ja alueen kasvi, sieni ja eläinlajisto elpymään. Johanna sanoi jo silloin, että noita olisi kiva joskus saada”, Jukka Konga muistelee
Nyt kasvu on hurjaa.” Toisaalta myös luontoarvot olivat isälle tärkeitä ja esimerkiksi säästöpuita hän jätti metsiinsä jo kauan ennen kuin metsäsertifiointi alkoi niitä edellyttää. ”Lasten harrastukset ovat Mäntyharjulla, jonne heidät pitää kuljettaa kolmesta neljään kertaa viikossa. Jos pitäisi kellokortin kanssa mennä, niin eipä tästä mitään tulisi.” Perheen vanhimmat lapset, Helmiina ja Hermanni, käyvät koulua Mäntyharjun keskustassa. Tai sen puute. Perhekeskeistä elämää ”Pari vuotta sitten tässä oli iänikuinen kuusikko, puuta kertyi 420 mottia hehtaarilta”, Konga kertoo uudistusalan laidalla. 19 Aarre 10/2020 METSÄ Ylämaankarja ulkoilee läpi vuoden, joten laiduntilaa tarvitaan runsaasti. Puustoa tilan mailla on runsaasti, mistä Jukka Konga antaa kiitoksen isälleen. Luojan kiitos, ettei poika pelaa jääkiekkoa, ainakaan vielä.” Koska tunteja on vuorokaudessa rajallinen määrä, tilan metsänhoitotyöt on pitkälti ulkoistettu. Yksi tilan suurimmista puista kasvaa Varaslammen rannalla, pellon reunassa.. Kolmevuotias Helinä viihtyy isin mukana tilan töissä. Kuopus Helinä on kotona. Samalla tavoin, sekä talousettä luontonäkökohdat huomioiden, myös Jukka Konga pyrkii hoitamaan metsiään. Jos metsän kehitysluokkajakauman haluaisi saada pysymään tasaisena, pitäisi puukauppaa tehdä vuosittain. Mutta asia ei ole niin yksioikoinen. ”Isä uudisti 1960–70-luvuilla aktiivisesti vajaatuottoisia metsiä. Se taitaisi kuitenkin olla turhan tehokasta maisemanhoitoa, taimet ainakin häviäisivät alta aikayksikön.” Leskelän tilan metsät ovat pääosin reheviä, jopa lehtomaisia kankaita. Perhe-elämän, työn ja maatilan pyörityksessä jokaisen puukaupan parasta mahdollista ajoitusta ei vain ehdi pohtia kovin tarkkaan. Alun perin Jukka Kongan piti kasvattaa voimalinjan alla joulukuusia. Luonteeltaan se on lauhkea. ”Olen itse päässyt nauttimaan edellisen sukupolven tekemästä työstä. Nykyään tässä on nautojen laidun. Aitoja pitää uusia joka vuosi, sillä hirvet rikkovat niitä. Vapaa työaika ja etätyömahdollisuus helpottavat arjen hallintaa. Jukka Konga laskee, että sähköaitaa on tilan maille vedetty yhteensä 7–8 kilometrin verran, kolmeen juoksuun. ”Lapset ovat vain kerran pieniä, joten elämämme on tällä hetkellä hyvin perhekeskeistä. Välillä mietin, onko minun pakko omana omistusaikanani laittaa metsä sileäksi.” Toinen, arkisempi syy on aika. Melvin-sonni on pitkine sarvineen vaikuttava näky. ”Joskus mietin, olisiko helpompaa vain aidata koko tila karjan laitumeksi
Leskelän tilan sonnit ovat teuraskypsiä 3–4 vuoden ikäisinä, jolloin ne ovat elopainoltaan 700–800 kiloa. Myymälä on auki ympäri vuoden joka lauantai, minkä lisäksi tuotteita myydään paikallisen Reko-ringin kautta. Näistä ainakin tietää, miten ne ovat kasvaneet.” Kotipihassa Helinä hyppää autosta ja kipaisee katsomaan, onko isosisko Helmiina jo tullut koulusta. Hän naurahtaa. 20 Aarre 10/2020 METSÄ ”Nämäkin taimet istutti tuttavan poika. ”Kyllähän näihin kaikkiin kiintyy. Vapaasti ulkoilevilla eläimillä ne ovat kovalla koetuksella ja niitä joudutaan uusimaan usein. Ja kun nämä ovat niin luottavaisia, että melkein kävelevät itse traileriin. Ylämaan karja kasvaa hitaasti. METSÄNOMISTAJA Johanna Konga vastaa tilamyymälästä. Vuosittain tilalta viedään teuraaksi noin 10 eläintä. Omien metsien hoito on pitkälti ulkoistettu.. Naudat hoitavat Leskelän tilan perinnebiotooppeja, joille ProAgria on laatinut viisivuotisen hoitosuunnitelman. Johanna oli aiemmin kasvissyöjä mutta syö nykyään itse kasvatettua lihaa. Ja istutuksiin, jotka Johanna on suojannut sähkölangalla, etteivät ne päätyisi eläinten suihin. Jukka Konga kiipeää aidan yli tarkistamaan, että jokaisen sonnin korvamerkit ovat tallessa. Hirsisorvari sitten kasasi talon rungon.” Pihan toiseen laitaan valmistui vuosi sitten tilapuoti, jonka pyörittäminen on Johanna Kongan vastuulla. ”Minä kaadoin puut ja vedin ne vinssillä pihaan. Teurastus tapahtuu Orimattilassa Vainion luomuteurastamolla, jonne Konga kuljettaa eläimet itse. Mutta toisaalta, jos lihaa haluaa syödä, niin minusta tämä on vastuullisin vaihtoehto. ”Joku voisi sanoa, että on hullua tehdä talo näin korpeen mutta toisaalta, kun elinkeino on omassa pihassa, niin samahan se on.” Puut kasvavat niin lähellä toisiaan, ettei sekaan mahdu. Ja tuossa Iivari, lauman mentorisonni. Itse tein samaan aikaan aitoja.” Teurastuspäivä on haikea Läheisen Varaslammen rannalla sonniporukka seisoskelee sopuisasti pahnapaalin ympärillä. Tuossa on Nalle, jonka emä hylkäsi. Teurastuspäivänä mieli on haikea. Yleensä Jukka Konga kulkee relaskoopin kanssa jonkun muun metsässä. Perheen koti, kaksikerroksinen hirsitalo, on rakennettu oman metsän puista ja osittain omana työnä. Jukka Konga antaa katseensa kiertää pihapiirin ympäri: tien toisella puolella laiduntaviin nautoihin, lapsiperheen arjesta kertoviin ulkoleluihin ja polkupyöriin
Kun on metsityskohde valmiina, voi nopea toimija ehtiä töihin jo ensi keväänä. Ani harva. Tapio Oy etsi MMM:n toimeksiannosta hylättyjä peltoja ja turvekenttiä ja löysi 118 000 hehtaaria metsitettävää. KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen kolumnisti Juha ”Koltta” Aaltoila (s. Ei soinnu moinen velkaiseen Suomi-kuvaan, vanhustenhoidon, terveydenhuollon ja kuntatalouksien nykytilaan. Ravinneanalyysi ja mahdollisesti tarvittava lannoitus on mielestäni välttämätön ehto suopeltojen metsitysten tuelle ja palkkioille. Typpeä on suossa usein yli kaiken tarpeen, fosforista, kalista ja hivenaineista voi olla pula. Entä moniko metsittäjä itse jaksaa tehdä työn 2–3 kertaa kesässä 2–4 kesänä. Palkkiosummaa ei ole vielä päätetty, mutta tähän asti pellon metsitysala on ollut sitä isompi, mitä anteliaammin valtio on töitä palkinnut. Metsitykseen ja jälkitöihin kuluu kahdeksana vuonna rahaa 5 000 euroa hehtaarille, Tapio arvioi. Pitkässä peltoviljelyssä maasta katoavat puiden ystävät, sienijuuret eli mykorritsat ja monet metsämaan pieneliöt. En tunne yhtäkään ehdokasta. Ja mikähän ylipäätään olisi torjunta-aineen nimi metsätöissä, jos glyfosaatti kielletään. Jos tietai taimikko-omaisuus on luotu osin valtion tuella eikä sitä hoideta, niin tukien takaisin periminen korkoineen tulee olla tiukka periaate. MAANOMISTAJAT LUKIVAT uutiset lehdistä ja miettivät nyt omia maitansa, ”joskos se kytöheitto sieltä Pajuojan varrella” tai ”se hallan kiusaama kauramaa Kunteusaavan itäsyrjällä”. Lakimuistion toteamus ”suopelloilla saattaa olla tarvetta ojien kunnostukseen” pakottaa penäämään asiantuntemuksen ja arkirealismin perään. Kahdesti tuli sama asia tutkittua, eikä 19 000 hehtaarin ero tuloksessa ole paljon. 1947) pääsi taimien lajitteluun 11-kesäisenä, siitä ura yleni aukkojen viljelijäksi. Lähteekö työtön heiniä tallomaan tai vatukkoa lämmäilemään. Kuinka on sujunut jälkihoito, sadon nostatus. Valtio maksaisi kustannukset heti istutuksen jälkeen ja sitten palkkiot kahden ja kahdeksan vuoden kuluttua viljelystä. Ne eivät sido hiiltä. Joutoalueita viljellään metsiksi hiiltä sitomaan. Tulevien metsitysten hoitovelvoite saisi päättyä vasta tuloja antavaan ensiharvennushakkuuseen. Ei muuta kuin nuoria alalle tulijoita kesätöinään asiat tutkimaan. SUOPELLON METSITYS on mielestäni metsätalouden vaikein työ. KEPEÄ ON VIRKAHENKILÖN kirjoittaa hallinnon muistioon, että ”heinän ja muun häiritsevän pintakasvillisuuden voi polkea, niittää tai siirtää syrjään jääkiekkomailalla”. Puutteellinen ojitus on ollut suopeltojen metsityksissä iso syy epäonnistumisiin. Mielestäni on oikein, että valtio tukee peltojen metsityksiä ja metsäteiden tekoa, mutta täysin väärin, etteivät tien omistajat pidä tuotanto-omaisuuttaan kunnossa vaan valtio tukee laiminlyöntienkin korjausta. Näen ison vaaran, että sertifioinnein seppelöity maailman paras metsätaloutemme sulloo suohon verotuksella kerättyjä seteleitä. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit Aarre 10/2020 METSÄ 21 V oin kuulla puuhakkaat askeleet maaja metsätalousministeriön (MMM), Tapio Oy:n ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) konttorien käytäviltä: jotain ihku uutta! Maailman pelastaminen ilmastonmuutokselta ottaa askeleen eteenpäin. Eivät puutu tuollaiseen valtion tilien tai talouden tarkastajat. Ojitus, jopa suometsän kunnostusojitus, on nykyisin kirosana, mutta puusta et taio vesikasvia millään viheropilla, yritetty kyllä on. Osaavien puuntuottajien kohteet kasvavat jo tukkia toiseen harvennushakkuuseen. METSÄPOLITIIKAN NOLOINTA laitaa edustaa valtion tuella tehtyjen investointien kunnossapidon läpilepsu valvonta. JUHA AALTOILA Seteli suossa ei sido hiiltä AALTOILA Puusta et taio vesikasvia mil lään viheropilla.. Rikkakasvuston torjunta-aineiden käyttö rajoittuu meillä lähes tyystin ruoan kasvatukseen. Valtaosa koivikoista on ylitiheitä, männyn ja kuusenkin ensiharvennuksilla on monin paikoin kiire. MITÄ KUULUU VUODEN 1993 liki 18 000 hehtaarin pellonmetsityksille nyt. Hyvä niin, sillä vikkelä virkaväki ahersi tukien puitteet kuntoon poliitikkojen päätettäviksi. Metsänhoitajan työ yksityismetsissä vei hänet vuonna 1986 kynän varteen, ja kynä on pysynyt terävänä. Ministeriöemon hellässä huomassa ahertavat Metsäkeskus ja Luke löysivät nekin Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hankkeessa 99 000 hehtaaria maata metsänviljelyyn. MMM:llä on liki korotonta velkarahaa, jota EU painattaa uutterasti, ja ihanat EU:n hankerahat, mitäpä noita koordinoimaan. Herättikö kolumni ajatuksia. Pintakasvillisuus mesiangervoista ohdakkeisiin koiranputkiin, nokkosiin, vattuihin ja niin edelleen voi olla häkellyttävän sakea
11 990 € 230 €/kk * facebook.com/hondamonkijat Hondabikes Finland H O N D A M Ö N K I J ÄT. 8 990 € 175 €/kk * TRX520FE2 T3B sh. 10 790 € 205 €/kk *. H O N DA M Ö N K I J ÄT. Aarre-lehti 9/2020 1/1 sivu 230x290 mm + 5 mm leikkuuvara TRX420FE1 T3B sh. Pidämme oikeuden hinnan muutoksiin. F I UUTUUDET! HONDA 2020 TRX520FA6 T3B sh. F I Pyydä vaihtoja rahoitustarjous: HONDA ATV -mallisto alkaen 7 990 € * Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. Tarkat rahoitusesimerkit ja -ehdot verkkosivuillamme
KIRJOITUSKILPAILU Teksti MARI IKONEN | Kuvat VALMISTAJAT Luvassa mukavia palkintoja! Palkinnot Kaikkien kirjoittajien kesken arvomme seuraavat palkinnot: Kotimaisen Svalan kaikkiin metsä hommiin sopivan asu kokonaisuuden, johon sisältyvät verkko kerrasto ja merinovillaiset sukat. Tyylikkääs ti muotoiltu tuote on valmistettu UPM Formi EcoACe biokomposii tista, ei vaadi sähköä ja sisältää uudelleentäytettävän hiilihappo sylinterin sekä juomapullon. 23 Aarre 10/2020 METSÄ Aarteita metsästä Osallistu Aarteen kirjoituskilpailuun, voit voittaa hienoja palkintoja. Aiheen käsittely on vapaata. LISÄTIETOJA aarrelehti.fi | mysoda.fi | svala.com OSALLISTU AARTEEN KIRJOITUS KILPAILUUN!. Tai postita kirjoituksesi 12.1.2021 mennessä, osoite on Aarre, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus ”Aarteita metsästä”. Oletko kokenut hienoja hetkiä erätulilla, lämmitätkö taloasi oman metsän polttopuilla. Kilpailuun lähetettyjä tekstejä voidaan julkaista ilman erillistä korvausta myös Aarteen myöhemmissä numeroissa, verkkosivuilla ja muissa tuotteissa. Kerro yksi tarina tai muistele kokemuksiasi eri vuosi kymmeninä. Palkinnon arvo on 154,70 e, arvomme yhden palkinnon. Metsä merkitsee eri ihmisille erilaisia asioita. A arteen suositut kirjoituskilpailut jatkuvat. Jos kirjoitat käsin, kirjoita mahdollisimman selvällä käsialalla. Svalan hengittävä verkkokerrasto ja merinovillaiset sukat, arvo 154,70 e. Onko lempilajisi suunnistus, patikointi vai maastohiihto – vai nautitko eniten omaan tahtiin tehdyistä metsätöistä. Nyt julistettavan uuden kirjoituskilpailun aiheena on Aarteita metsästä. Entä osaatko laittaa puunmyyntitulot viisaasti poikimaan. Arvonnan voittajat kerrotaan ja parhaita tekstejä julkaistaan Aarteen numerossa 2/21, joka ilmestyy 25.2.2021. Metsänomistajan moni puolisin aikakauslehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Oletko himomarjastaja tai innostunut kuusenkerkkien keruusta. Yh den palkinnon arvo on 69,90 e, arvomme kolme palkintoa. Kirjoituksen enimmäispituus saa olla noin 7 000 merkkiä. Lähetä tekstisi 12.1.2021 mennessä osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi. Muista liittää mukaan yhteystietosi (nimi, osoite, puhelin numero, mahdollinen sähkö postiosoite). Mysodan Woodyhiilihapotuslaite, arvo 69,90 e. Suomalaiset saavat metsästä mielenrauhaa ja virkistystä, ja moni meistä palaa metsäretkeltä voimautuneena. Lisäksi luvassa on kirjapalkintoja. Laita viestin aihekenttään tunnus ”Aarteita metsästä”. Metsä sopii myös liikuntaan. Kotimaisen Mysodan Woody hiilihapotuslaitteen. Aarre-lehden vuosikerran itsellesi tai ystävällesi, arvo 109,80 e. Toiveenamme on saada kirjoituksia sekä konkreettisista metsän aarteista että metsän henkisestä ja fyysisestä annista. Poimitko suppilovahveroita vielä joulukuussakin
Toinen alentavasti vakuutuksen hintaan vaikuttava tekijä on PUUMARKKINAT Teksti ANTTI ÄIJÖ | Graafi AINO SAARIKIVI Metsätuhot puuntuotannon metsämaalla vuosina 2014–2018 LÄHDE Luonnonvarakeskus, Valtakunnan metsien inventointi 12 Metsikön laatua alentavia täydellisiä tuhoja Metsikön laatua alentavia vakavia tuhoja 30 60 90 120 150 U us im aa Va rs in ai sSu om i Sa ta ku nt a Ka nt aH äm e Pi rk an m aa Pä ijä tH äm e Ky m en la ak so Et el äKa rja la Et el äSa vo Po hj oi sSa vo Po hj oi sKa rja la Ke sk i-S uo m i Et el äPo hj an m aa Po hj an m aa Ke sk i-P oh ja nm aa Po hj oi sPo hj an m aa Ka in uu La pp i A hv en an m aa Yksikkö: 1000 ha VMI:n tulokset kertovat niistä tuhoista, jotka inventointihetkellä ovat näkyvissä. Tämä on metsänomistajien kannalta harmillista, sillä valtion varoista korvataan vain pieni osa hirvien taimikoille tuottamista vahingoista. Noin puolet maamme yksityismetsistä on vailla vakuutusturvaa. Laajakin metsävakuutus pysyy kohtuullisen hintaisena, kun omavastuuosuutta nostetaan korkeammaksi. Harvemman tieverkon ja pienemmän runkokoon sekä kantohinnan vuoksi pienen tuhon jälkiä ei useinkaan Lapissa kannata korjata.. Jopa 80 prosenttia vakuutuskorvauksista onkin maksettu myrskytuhojen takia. Syyskuussa koettiin jo tämän vuoden toinen merkittäviä metsätuhoja aiheuttanut myräkkä. Kannattaa etukäteen miettiä, miten ison vahingon oma talous kestää, ja mitoittaa korvattavan vahingon alaraja sen mukaan. Tykkylumen aiheuttamat vahingot ja metsäpalojen seuraukset ovat myrskytuhojen jälkeen seuraavaksi suurimmat korvauskustannusten aiheuttajat. Metsänomistajan on hyvä pohtia, miksi ja miten omia metsiä kannattaisi vakuuttaa. Korvauksiakin maksetaan miljoonia, mutta vain niille omistajille, joiden metsät on vakuutettu. Lappi erottuu muista alueista osittain siksi, että siellä vanhoja tuhoja tulee kirjatuksi enemmän kuin etelässä, jossa tuhopuut on helpompi korjata. Vakuutuksen ottamista ei kuitenkaan kannata lykätä ainakaan hinnan takia, sillä kustannukseen voi itse vaikuttaa. Laajojen myrskyvahinkojen jälkeen kiinnostus metsien vakuuttamiseen kasvaa. Kesäkuussa Päivöksi ristitty myrsky nujersi metsää suunnilleen yhtä paljon. Sen sijaan paikoin hyvinkin mittavia hirvituhoja vakuutukset eivät kata. Rahassa arvioi dut tappiot ovat ainakin 40 miljoonaa euroa. Ailaksi nimetty syysmyrsky kaatoi ja turmeli puustoa noin puolen miljoonan kuutiometrin verran. Kustannukset kipuavat Vakuutuksen ottaminen ei välttämättä ensimmäisenä tule mieleen uudelle metsänomistajalle. Täydellisellä tuholla tarkoitetaan niin pahaa tuhoa, että metsikkö kannattaa uudistaa heti. O n näyttöä siitä, että tuhoja aiheuttavat myrskyt ovat viime vuosina yleistyneet. Vakavassa tuhossa puuston laatu, määrä tai kasvu on merkittävästi heikentynyt, mutta välitöntä uudistamistarvetta ei ole. Metsiä voi vakuutuksilla turvata myös hyönteistuhojen tai myyrävahinkojen varalta. 24 Aarre 10/2020 METSÄ KORVAUSTA TUHOISTA Metsävakuutus voi tuntua kalliilta varo toimelta, kunnes isompi vahinko sattuu
Yhtiöiden vakuutusten ehdot ja korvaussummat vaihtelevat. Kysy tarjous, et pety! AM 300 rullaharvesteri tai sykeharvesteri Katso video kotisivuilta. Osa yhtiöistä hyväksyy puut korjaavan yrityksen toimittaman mittaustodistuksen, jossa vahingoittuneen puun määrä on eritelty. Metsänhoitoyhdistyksen arvio pätee lähes aina. Etelässä kirjanpainajat ovat yhä vakavampi uhka kuusikoille. Hirvituhoja ja juurikääpää vakuutukset eivät kata. Tonttien ja pihojen puustolle on olemassa muita vakuutustapoja. Aivan pienten vahinkojen varalta metsävakuutus ei ole paras vaihtoehto. Leveys 1,57 m Paino 2T Lisävarusteet – Lämmin ohjaamo – Telat/ketjut – Kauko-ohjattu vinssi – Kippilava – Tuhkan/ apulannanlevitin 0500 373 420 l Tukikohdantie 10, 76150 PIEKSÄMÄKI www.metsa-saamanen.fi Seitsemän eri kokoluokkaa. Myös puun hinnat ovat hieman vahvistuneet. Kartongit, tarrat sekä pehmoja erikoispaperit käyvät kaupaksi. Taimikoissa ja nuorissa metsissä vahinkotapauksessa maksettava korvaus kuutiometriltä voi perustellusti olla alhaisempi kuin päätehakkuuikää lähestyvissä puustoissa. Myös hakkuuaikomukset ovat nousseet lähes viikoittain. Puun kysyntä kohdistuu nyt sulan maan aikana korjattaviin leimikoihin ja energiapuussa latvusmassaan, kertoi Metsä Group lokakuun lopussa. Vahinkoja ei kannata jättää ilmoittamatta epähuomiossa. Yhden yhtiön laaja metsävakuutus ei välttämättä sisällä likimainkaan samoja vahinkotapahtumia kuin toisen yrityksen vastaava. Käytännössä kaikki metsänsä vakuuttaneet osallistuvat yhdessä korvauskustannuksiin. Metsävakuutuksessa edellytetään yleensä vähintään puolen hehtaarin vahinkoala tai ehdoissa määritelty kuutiometrimäärä menetettyä puuta. Onneksi vahinkotapahtumia ei ole ollut sentään joka vuosi. Vahingot arvioitava Vakuutussopimukset ovat tunnettuja siitä, että niihin kuuluu pitkä pienellä tekstillä varustettu liite. Vakuutusten hinnat kipuavat vuosi vuodelta ylöspäin. kuutiometrikohtainen korvaussumma. Tähän mennessä korvattavaa on tullut vanhaan kuusikkoon osuneen myrskyn ja harvennettuun männikköön sattuneiden tykkytuhojen takia. Tarkkana valinnassa Jokaisen metsänomistajan kannattaa pitää silmällä, mitä hänen metsissään tapahtuu. Pienikin präntti kannattaa lukea, sillä siinä voi olla tärkeitä vakuutusten vertailua palvelevia yksityiskohtia. Laaja metsävakuutus maksaa nyt yhtiöstä ja korvaustasosta riippuen keskimäärin 6–8 euroa hehtaarilta. Metsänomistajan on itse oltava tarkkana, että kaikki hänen tärkeinä pitämänsä vahingot tulevat korvatuiksi. Silmällä pidettäviä asioita ovat erityisesti taimituhot, joita on syytä seurata erityisesti pahoina myyrävuosina. Kinetic T8 8-pyörävetoinen pienmetsäkone Nyt saatavana Saatavana myös Country metsäperävaunut ja kuormaimet metsä-säämänen.indd 1 2.11.2020 14:48:18. Esimerkiksi vanhoja kuusikoita vaivaavan juurikäävän leviämistä ei korvata, sillä sen tuho etenee vähitellen. Maksut menevät säännöllisesti ja korvaukset tulevat vahinkojen tahdissa. Näitä tulee melko säännöllisin väliajoin ja tuhot voivat olla hyvinkin mittavia. Puukauppaa on nyt käyty viime vuotta kovempaa tahtia. 25 Aarre 10/2020 METSÄ Ajankohtaista Puumarkkinat ovat piristyneet syksyn aikana. Muiden vakuutusten tuotoilla ei metsävakuutusten korvauksia makseta. Osasyynä on yleinen kustannuskehitys, mutta ratkaisevampi on vahinkoindeksi, jonka Luonnonvarakeskus laskee metsissä raportoitujen tuhojen perusteella. Suppeammat ovat luonnollisesti edullisempia, mutta ne eivät yleensä korvaa esimerkiksi hyönteistuhoja. Korvattavan vahingon on oltava äkillinen ja ennalta arvaamaton. Myrskyt tulevat aina yllättäen, ja metsäpalo on vielä suurempi yllätys. Puukauppaa vetää erityisesti havutukkien kova kysyntä. Korvausten saaminen vaatii vahinkojen arviointia, ja senkin suhteen vakuutusyhtiöillä on erilaisia käytäntöjä. Vakuutetuilla tiloilla voi tällä tavalla saada enemmän vastinetta maksuilleen. Myrskytuho ja metsäpalo ovat selvimpiä tällaisia tapauksia. Oma kokemus tähän asti on ollut se, että vuosittaiset metsävakuutusmaksut ja vakuutusten korvaussummat ovat pitkällä aikavälillä lähes tasapainossa. Suurten metsäyhtiöiden tulosta rokottivat painopaperien kysynnän lasku ja sellun hinta
26 Aarre 10/2020 METSÄ VALOA JA TILAA JÄÄVILLE PUILLE Ensiharvennus on paitsi puukauppa myös tärkeä metsänhoidollinen toimenpide, joka virittää jäljelle jäävät puut kovaan kasvuun. ENSIHARVENNUS Teksti ja kuvat MARKKU PULKKINEN 26 Aarre 10/2020 METSÄ
27 Aarre 10/2020 METSÄ. JOS TEETTÄÄ leimikon ennakkoraivauksen ulkopuolisella metsurilla, kulut voi vähentää omassa metsäverotuksessa. Vähennyskelpoisia ovat myös esimerkiksi matkat hakkuujälkeä tarkastamaan. Hankintapuut voi kaataa ja kuljettaa tienvarteen itse tai ulkoistaa hankintaleimikon käytännön toteutuksen esimerkiksi metsänhoitoyhdistykselle. Köyliön ensiharvennuksesta irtosi 50 kuutiota puuta hehtaarilta: kuituja energiapuuta ja jokunen pikkutukkikin. VEROVINKKI ENSIHARVENNUSLEIMIKON PUUT voi myydä joko pystytai hankintakauppana. 27 Aarre 10/2020 METSÄ Ensiharvennuksesta kertyy hyvä määrä kuitupuuta, jos taimikonhoito on tehty huolella
Yhteismetsän vuosikokouksessa kaikille jäsenille kerrotaan hakkuuja hoito suunnitelmat. Koivulla ensiharvennus on noin 20 vuoden, kuusella noin 25 vuoden ja männyllä noin 30 vuoden iässä. Kolmejäseninen hoitokunta päättää hakkuista ja metsänhoitotöistä keskusteltuaan metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijan kanssa. Oranssi vilkahtaa puiden välistä, kun harmillisesti viime tippaan jäänyttä ennakkoraivausta tekevä metsuri kiiruhtaa harvesterin edellä minkä kintuistaan pääsee. 6 Metsää ei kannata jättää ensiharvennuksessa liian tiheäksi. 3 Muista tarkkailla latvuksen kuntoa, sillä se ratkaisee en siharvennuksen oikean ajankoh dan. Harvennettu puusto rynnistää nopeaan kas vuun ja sitoo kasvaessaan myös paljon hiiltä. 4 Älä mieti rahaa, sillä ensi harvennus on ensisijaisesti metsänhoidollinen toimenpide. Harvennuksessa saadaan noin 50 kuutiota kuituja energiapuuta hehtaarilta ja jokunen pikkutukkikin”, metsä asiantuntija Teemu Rauvala kertoo. 5 Ensiharvennusleimikko vaatii yleensä ennakko raivauksen. Metsiä hoidetaan metsänhoitoyhdistyksen laatiman metsäsuunnitelman mukaisesti.. Kylämetsuri raivaamassa ”Nyt tehdään ensiharvennus seitsemän hehtaarin kuviolle. Isommat savotat yhteismetsä on ulkoistanut metsänhoitoyhdistyksen tehtäväksi. Kun vesakko ja muu alikasvos poistetaan ainespuun ympäriltä, koneen kuljettaja näkee paremmin, mihin on kourallaan tarttumassa. 7 Hyödynnä nuoren metsän hoidon Kemeratuet. Työnteko nopeutuu, työn jälki paranee ja koneen hakkuupään vaurioiltakin vältytään. Alun perin ennakkoraivaus piti tehdä yhteismetsän osakkaiden voimin, mutta tieto moton saapumisesta tuli viime tingassa eikä joukkoa saatu koolle. 2 Tee tai teetä ensiharvennus puiden ollessa 12–16 metriä korkeita. Monitoimikoneen työskentelyä helpottava ennakkoraivaus on ensiharvennuskohteilla yleensä välttämätön. Juuri hän tekee leimikossa parhaillaan ennakkoraivausta. Puustosta poistetaan yleensä kolmannes. ”Teemme yhteistyötä Metsänhoitoyhdistys Satakunnan kanssa, ja hoitotoimissa noudatetaan tarkasti metsänhoitosuunnitelmaa”, kertoo yhteismetsän tuore puheen johtaja Ville Laukkanen. Kemera-tukea ensiharvennukseen ei yleensä saa. Ohjeet antoi Metsänhoitoyhdistys Satakunnan metsäasiantuntija Teemu Rauvala Metsänhoitoyhdistys Sata kunnan Olli Mäen (vas.) ja Teemu Rauvalan sekä Voitoisten yhteismetsän Esa ja Ville Laukkasen yhteistyö on saumatonta. Tältä palstalta metsänomistajan tilille jää korjuukulujen jälkeen 500–600 euroa hehtaarilta. Metsätietkin ovat hyvässä kunnossa. Kylällä asuu myös eläkkeellä oleva metsuri, jolta ostetaan palveluita. Taimikonhoidot ja harvennukset on tehty ajallaan. ”Erityisesti energiapuun kysyntä on lisääntynyt sen jälkeen, kun Naantalin biovoimalaitos käynnistyi. ”Jos taimikkoa ei ole istutuksen jälkeen hoidettu lainkaan ja puut ovat kasvaneet huonosti, saattaa ensiharvennus mennä joskus maksun puolelle. Taimi konhoidon jälkeen hehtaarilla pi täisi kasvaa 1 800–2 200 puuta. Metsänomistaja voi tehdä ennakko raivauksen itsekin raivaus sahalla. ENSIHARVENNUS Kolmannes puista pois 1 Hoida taimikot huolella alusta alkaen, tee varhaisperkaus ja varsinainen taimikonhoito. Mutta kyllä siitä saa myös hieman puukauppatuloa. Varhaisperkauksia, taimikonhoitoa ja ennakkoraivauksia osakkaat tekevät melko paljon omin voimin, sillä suurin osa osakkaista asuu Voitoisten kylällä. Muutama satanen hehtaarilta Ensiharvennus on metsänomistajalle aina enemmän metsänhoitotoimi kuin rahantekopaikka. Ympärilleen katsomalla huomaa, että näitä metsiä hoidetaan ammattimaisesti. Kuituja energiapuusta saakin tällä hetkellä saman hinnan”, Rauvala kertoo. Joka tapauksessa se on työ, joka on tehtävä, jotta jäljelle jäävät puut alkavat kasvaa kunnolla.” Ensiharvennuksista kertyvälle puulle on Satakunnassa hyvää kysyntää, sillä alueella toimii yksi sellutehdas, useampi biolämpölaitos ja monta sahaa. Voitoisten ensiharvennuskuvion taimikonhoito on tehty aikanaan hyvin, joten puut ovat ehtineet jo hieman järeytyä. 28 Aarre 10/2020 METSÄ Y öpakkasen huurruttamasta satakuntalaisesta metsästä kuuluu vuoroin raivaussahan kirahduksia, vuoroin monitoimikoneen matalaa murinaa. Olemme 75-vuotiaan Voitoisten asutusyhteismetsän 500 hehtaarin tiluksilla Köyliössä. Samalla tehdään toisella kuvioilla pieni päätehakkuu ja kolmannella toinen harvennus”, Laukkanen selostaa. Voitoisten yhteismetsässä on vain 13 osakasta, ja toiminta on kaikin puolin sopuisaa. ”Puusto on nyt keskimäärin 14-metristä ja 30 vuotta vanhaa, joten on oikea aika tehdä ensiharvennus
Voitoisten yhteismetsän hoitotoimet tehdään ajallaan. ”Ensiharvennuksella poistetaan noin kolmannes puustosta. Myös metsätiet pidetään hyvässä kunnossa. Pohjoisemmassa Suomessa ensiharvennusten aika koittaa hieman myöhemmin. Ajouralle puidut hakkuutähteet suojaavat maapohjaa ja juuria, kun puut ajetaan metsästä tien varteen.. Jos latvuksen osuus menee pienemmäksi, puun kasvu kärsii”, sanoo toiminnanjohtaja Olli Mäki Metsänhoitoyhdistys Satakunnasta. Poistan pienimmät ja huonoimmat puut ja jätän lähinnä ”Kiirettä pitää, kun pitää ehtiä käydä kuvio läpi ennen konetta”, metsurin töitä eläkkeellään tekevä Risto Rantala sanoo. ”Männiköissä vihreän latvan osuus ei saa alittaa 40 prosenttia puun pituudesta. Hehtaarille jätetään 800–1 200 runkoa. Ensiharvennus on tehtävä ennen kuin vihreä, yhteyttävä latvus kärsii metsän liiallisesta tiheydestä. Voitoisten palstalla puikkii John Deeren myös päätehakkuisiin sopiva, kahdeksanpyöräinen harvesteri. Seuraava harvennus koittaa jo 15–20 vuoden päästä. Onnistuu harvesterilla Ensiharvennukset tehdään nykyään lähes pelkästään monitoimikoneella. 29 Aarre 10/2020 METSÄ 20–30 vuoden iässä Ensiharvennuksen oikea ajankohta määritellään puiden latvustosta. Oikean harvennustiheyden voi varmistaa neljän metrin onkivavalla. Se tehdään pääsääntöisesti alaharvennuksena, jolloin poistetaan huonoimmin kasvaneet puut. Koivulla ensiharvennus osuu noin 20 vuoden, kuusella noin 25 vuoden ja männyllä noin 30 vuoden päähän istutuksesta. Normaalin kokoisella koneella pärjää kovan maan ensiharvennuksissa hyvin. Koivuilla latvusta pitää olla vähintään 50 prosenttia ja kuusilla vähintään 60 prosenttia puun pituudesta. Rauduskoivuja jätetään noin 800 ja mäntyjä jopa 1 200”, Mäki kertoo. Kun ensiharvennus on tehty, hujahtavat jäävät puut kovaan kasvuun. ”Koneessa on 11 metriä pitkä puomi, joten sillä ulottuu hyvin katkomaan poistettavat puut tiheässäkin metsässä. Otolliseen ensiharvennusaikaan puut ovat 12–16 metriä pitkiä. Kun ympyrän kehän sisään jää viisi runkoa, on tiheys tuhat puuta hehtaarilla
Mikko Pihlaja on ajanut harvesteria 15 vuotta. Hän työs kentelee seitsemän metsä konetta omis tavan Metsä KTK:n palveluksessa. Teemu Rauvala kertoo, että ensiharvennuksen voi toteuttaa mihin aikaan vuodesta tahansa. Kun lämpötila on loppusyksyllä vielä plussan puolella, suihkauttaa hakkuupää automaattisesti jokaiselle kannolle juurikääpää torjuvaa ureaa. Ensiharvennushakkuu vaatii kuitenkin sen verran tarkkuutta, että vajaan hehtaarin työsaavutus yhdessä työvuorossa on jo hyvä. Ehdoin tahdoin emme missään nimessä ihmisten metsiä pilaa”, Pihlaja painottaa. Ureaa kannoille Pihlajan koneessa on telat kaikissa pyörissä, mikä parantaa kantavuutta ja vähentää juuristovaurioita. 30 Aarre 10/2020 METSÄ ENSIHARVENNUS männyt ja jokusen kuusenkin”, Metsä KTK Oy:n harvesteria kuljettava Mikko Pihlaja selostaa. Puiden välissä pujottelu onnistuu ammattimieheltä mallikkaasti. Metsäkoneen kuljettaja on paljon vartijana, kun hän tekee ratkaisut poistettavista ja jätettävistä puista. Maannousemasieni pääsee kolhiintuneista juurista puuhun ja aiheuttaa lahoa nuorissakin puissa.” Harvesterin jälkiä on ilo kulkea, sillä valoa pääsee metsään aivan eri tavalla kuin harventamattomaan tiheikköön. ”Koneella liikuttaessa pitää tietysti olla varovainen. 11 metriä pitkällä puomilla ulottuu tiheässäkin metsässä pois tettavien puiden tyville. Juuristovaurioita pyritään kaikin keinoin välttämään ja ajourille kasataan hakkuutähdettä, jotta myöskään ajokone ei vaurioita metsänpohjaa. ”Pehmeäpohjaisissa kuusikoissa suositaan talviharvennusta, jotta puiden juuret eivät vaurioituisi. Ensiharvennus hakkuu vaatii motomieheltä tarkkuutta. Yhtiö korjaa puuta metsän hoitoyhdistyksen lisäksi myös UPM:lle ja Luvian Sahalle.. Yleensä pienimmät ja huonoimmat puut poistetaan ja kasvupaikalle parhaiten sopivat puulajit jätetään. Ensiharvennuksen laatu ratkaisee metsänomistajan tulevien vuosien puukauppatilit, joten kuljettaja on paljon vartijana. Kunhan kevät koittaa, tälle kuviolle voi tulla kuuntelemaan mäntyjen ja kuusten kasvun kohinaa. Täysikokoisella harvesteril la pärjää hyvin myös ensi harvennuksilla
Metsuri ja voimamies Jaakko Pessisen elämäkerta KUNINGASMETSURI jatkaa voittokulkuaan! Lue lisää! KUNINGAS METSURI Jaakko Pessisen kiitetty elämäkerta sopii loistavasti myös lahjakirjaksi kovakantinen, 304 sivua mukana valokuvaliite painettu Suomessa kustantaja Viestilehdet Oy LISÄTIEDOT JA OSTOPAIKAT aarrelehti.fi/kuningasmetsuri Vielä ehdit ostaa lahjaksi! KUNINGASMETSURI Kysy lähim mästä kirjak aupas tasi, joka voi tilata kirjan sinulle ! Palau tetta lukijoi lta: ” Iso suositus tälle!” ” 300 sivua meni parissa päivässä.” ” Paras kirja ikinä!” ” Herkistää raavaammankin miehen.”
Petri Vanhala Tausta. ”Investoinnit onturvattava” Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala on pysynyt varsin tyynenä metsäalan syysmyrskyissä. Teksti MARKKUPULKKINEN | Kuva MARIAMIKLAS KUKA. Työnantajien irtisanoutuminen työehto sopimuksesta oli hänelle yllätys. Hiljaisuus ja tuoksu. 57-vuotias hallintonotaari Helsingistä Työ. Paperiliiton puheenjohtaja vuodesta 2011 alkaen Parasta metsässä. 32 Aarre 10/2020 METSÄ METSÄVAIKUTTAJA Petri Vanhala muis tuttaa metsänomis tajia, että metsällä on arvoa vain jos puulla on kysyntää
Suomessa on kuitenkin paljon pieniä metsäteollisuusyksiköitä, eikä niillä ole riittävää henkilöstöhallintoosaamista. Paikallisesti ei voida kuitenkaan sopia työlainsäädäntöä huonommista eh doista. Paperiliitto edus taa joka tapauksessa edelleen jäseniään. Nykyisissä sopimuksissakin on ollut paljon paikallista sopimista. Kuinka Paperiliitto varmistaa, että tehtaiden luottamusmiehet osaavat neuvotella hyvän paikallisen sopimuksen. Suo meen mahtuu hyvin sekä teollisuus että virkistysmetsää. Samansuuruista palkkaa maksetaan kolmivuorotyötä teke ville raskaan kemian, terästeollisuuden ja satamien työtekijöille. Ihan tällaista emme odottaneet. Paperiliiton Kaipolan ammatti osasto jatkaa toimintaansa. Se vahvistaa kilpailu kykyämme. Olimme ajatelleet asian mene vän niin, että kolmessa isossa konsernissa alkavat konsernikohtaiset työehtosopimus neuvottelut. Meidän pitää puolin ja toisin turvata se, että uusi järjestelmä menee järkevästi maaliin. Totta kai se oli yllätys. Metsä Group investoi Suomeen, UPM etupäässä ulko maille, ja Stora Enso on siinä välissä. Kannattaako Suomen metsäteollisuu teen sijoittaa, jos valtiovalta torppaa in vestointeja. Olen silti huolissani siitä, kuinka yhteiskunta suhtautuu teollisuus investointeihin. Toivon, että metsänomistajat ja metsä asiantuntijat jaksavat pitää yllä loistavaa metsänhoitoosaamistaan ja että jokai nen metsänomistaja pitäisi edelleen metsistään hyvää huolta. Miten Metsäteollisuuden päätös luopua keskitetyistä työehtosopimuksista muuttaa Paperiliiton asemaa. Suomen hallitukselta oli hyvä päätös pudottaa energiavero Euroopan unio nin sallimaan minimiin. Torppaamisen sijasta pitäisi pikemminkin taistella kaikista uusista teollisuusinvestoinneista. Arvostan metsänomistajia suuresti. Kävin tänä aamuna ennen työpäivän alkua metsälenkillä Oulunkylässä. Finnpulp halusi rakentaa Kuopioon sel lutehtaan, ja korkein hallintooikeus eväsi luvan äänestyspäätöksellä. Koulutamme kaiken aikaa aktiivi sesti luottamusmie hiämme ja pidämme heidät jatkossakin hyvässä opissa. Suurin syy Metsäteollisuuden päätökseen lopettaa valtakunnalliset työehtosopimus neuvottelut lienee se, että konsernit ovat toiminnaltaan niin erilaisia. Siihen ei ole vastausta kenelläkään. Nykyiset työehtosopimukset ovat voimas sa vuoden 2021 loppuun, ja sitten aletaan valmistautua seuraavaan kierrokseen. Kuka alkaa tulkita ja sovitella niitä. Oliko Metsäteollisuus ry:n ilmoitus siirtymisestä paikallisiin sopimuksiin yllätys. Ostimme palstat aika naan UPM:ltä. Tästä tulee kin mielenkiintoi nen tilanne. On enemmänkin legendaa, että paperi miehillä olisi kovat palkat. Maahan saattaa tulla jopa monta sataa uutta työehtosopimusta. Liiton työttömyyskassa neuvoo kädestä pitäen työttömäksi jääviä muun muassa työttömyysturvaasioissa ja lomakkeiden täytössä. Olemme kaikki samassa veneessä, sillä metsällä on arvoa vain silloin, kun puul la on kysyntää. Millaisia terveisiä haluat lähettää suomalaisille metsänomistajille. Valtakunnansovittelija tar vitsee pian bussilasteittain piirisovittelijoita. Mitä Paperiliitto tekee heidän hyväkseen. Tämä on aivan väärä signaali metsäteollisuuteen sijoitta ville yrityksille tai yksityisille ihmisille. Isojen investointien lupamenettelyyn pitäisi puuttua. Pohdimme mahdollisia organisaatiomuutoksia ensi kesän liitto kokouksessamme. Valtakunnan sovittelija tarvitsee pian bussilasteittain piirisovittelijoita.. Teollisuus on tehnyt oman päätöksensä, mutta me emme ole tehneet mitään muu tosta toimintaamme. Tämä johtuu siitä, että työvoima koneilta on vuosien saatossa vähennetty puoleen ja jäljelle jääneiden työntekijöiden tehtävänkuvat ovat laajen tuneet. Onko EU:n vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal) uhka vai mahdollisuus. UPM:n lakkautettavalta Kaipolan tehtaalta jää työttömäksi satoja ihmisiä. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit. Olemme lobanneet yhtiöön päin, että työntekijöiden muutosturva olisi parempi, mutta tässä emme ole onnistuneet. Metsästä on tullut muo tiilmiö, mikä on hyvä asia. Kartongin valmistuksessa palkan osuus on tämän alle, ja selluteollisuudessa se on vain kolmisen prosenttia. Se toimii erään laisena ukkosenjohdattimena ja järjestää tilaisuuksia, joissa paperimiehet pääsevät tapaamaan toisiaan. Palkan osuus paperin tuotantokustan nuksista on vain seitsemän prosenttia. Enemmän olen huolissani työnantajapuolen neuvotteluosaamisesta. Viimeisimmät päätökset metsästrategi asta näyttävät siltä, että Euroopan uni onin suhtautuminen Suomen metsiin menee parempaan suuntaan. Lähdemme siitä, että Paperiliitto edustaa paikallisissa neuvot teluissakin jäseniään ja on edelleen neu votteluosapuoli. Suomessa tulee aina olemaan isossa määrin metsäteollisuutta. Näh täväksi jää, käydäänkö neuvotteluja silloin konserni, tehdas vai konetasolla. Nyt lupamenettelyt ovat aivan liian pitkiä, sillä investoija haluaa tietää mahdollisimman pian, onnistuuko investointi Suomeen. Kemin uusi sellutehdas saa toivon mu kaan ympäristöluvan, sillä tehtaan vai kutus kansantalouteen olisi merkittävä. Millaisena näet metsäteollisuuden tulevaisuuden Suomessa. Meidän pitää kääntää EU:n viherryttämisoh jelma mahdollisuudek si muun muassa met säteollisuuden uusilla tuoteinnovaatioilla, ja sen me teemmekin. Paperiliit tokin omistaa yhdessä Teollisuusliiton kanssa metsää. Metsät ovat kansallisaarteemme. 33 Aarre 10/2020 METSÄ Miksi paperimiehet saavat niin hyvää palkkaa suhteessa muihin teollisuustyöntekijöihin. Kolme isoa konsernia ovat jo alkaneet pal kata kiireen vilkkaa henkilöstöhallinnon osaajia. Olemme valtakunnal lisesti liittojen kesken sopineet esimerkiksi vuosilomalakia huonommista ehdoista, sillä paperimiehillä on vain kolmen viikon kesä loma. Tuotettua tonnia kohden suomalaisten paperimiesten palkat ovat huomattavasti pienemmät kuin keskieurooppalaisilla ja ruotsalaisilla kollegoilla
Tämä on yksi tapa nauttia eläkepäivistä. KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso Milloin mönkijä. Pohdimme, millaisella metsätilalla mönkkäristä on metsänomistajalle eniten hyötyä. Ajokelpoinen männikkökangas, mönkkäri ja kuormain perävaunuineen, kaunis syyspäivä hankintapuun ajoon. MÖNKIJÄT Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA Metsätöissä mönkkärillä Juttuun liittyvällä videolla ajetaan puuta mönkijällä metsässä. 34 Aarre 10/2020 METSÄ Mönkijän kyydissä kulkevat sahat, pöntöt, taimet sekä polttoja hankintapuut. 34 Aarre 10/2020 METSÄ
Pihapiirin vieressä sijaitsevaan metsään mönkkärillä huristaa kätevästi. Jos lavalla kuljetetaan yhtä aikaa myös metsäkärryä, peräkärryn pitää olla pitkä ja kippaava tai varustettu muutaman sadan euron hintaisella ajorampilla. Jos pulittaa reilun tonnin, valinnanvaraa on enemmän. Päätylevyt poistamalla kärryllä voi ajaa puutavaraa. Mönkijä ja mikä tahansa metsäkärry mahtuvat ison peräkärryn lavalle. Suuri lastin ja peräkärryn yhteispaino edellyttää raskasta vetoautoa. Isot peräkärryt maksavat noin 1 200– 6 000 euroa. Jos hankkii sekä mönkkärin että metsäkärryn, yhdistelmä maksaa uutena halvimmillaan noin 7 000 euroa. Telillä varustetut ovat vakaimpia. Veto auton massasta riippuu, kuinka painavaa kuormaa sillä saa vetää. Jos ostaa kalleinta, rahaa saa kulumaan ainakin hulppeat 35 000 euroa. Vaikka näitä ei olisikaan, metsä ei sittenkään ehkä ole riittävän tasainen ja helppokulkuinen, jotta siellä voisi luovia mönkijällä kärryn kanssa tai edes ilman kärryä. 35 Aarre 10/2020 METSÄ Akulla toimiva vinssi ja mekaaninen puomi ovat edullinen yhdistelmä raskaiden runkojen nosteluun. Kärry Ultratec, mönkijä Polaris. Mönkkärin jatkuva edestakaisin rahtaaminen peräkärryllä ei juuri houkuttele, ei varsinkaan, jos se edellyttää auton vaihtoa isompaan ja kalliimpaan. Hydraulisella kuormaimella varustetut metsäkärryt maksavat 5 000–20 000 euroa. Tallista vai trailerilta. Rakennustaitoinen väsää mönkkäri vajan itsekin. Eniten tarjontaa on noin kymppitonnin hintaisissa. Kärry ja mönkijä Honda. Mönkijä houkuttelee etenkin sellaista metsänomistajaa, joka asuu joko vakituisesti tai kesäisin metsiensä lähellä. Halvimmat tukkikoon runkojen kuljetukseen soveltuvat metsäkärryt maksavat noin 650–900 euroa. Pieni vaja maksaa noin tonnista kahteen. M etsäkäyttöön tarkoitetut traktorimönkijät maksavat noin 6 000–15 000 euroa. Toinen vaihtoehto on kuljettaa mönkkäri paikalle joka kerta erikseen peräkärryllä. Parhaissa on runko-ohjaus ja neliveto, jolloin niillä pääsee jo melko pahasta paikasta pois kuorman kanssa. Sen voi myös ostaa valmiina ja ajattaa kuorma-auton lavalla pihaan. Ison kärryn veturiksi tarvitaan painava nelivetoinen maasturi tai avolava-auto. Ihanteellisinta maastoa on kuiva ja tasainen mäntykangas. Myrkkyä mönkkärille ovat jyrkähköt rinteet, kivikkoiset metsät, suot ja muut vetiset alueet sekä ojaverkostot. Sen jälkeen puomi ja runko kääntyvät helposti käyttäjän liikkeiden ohjaamina. Sen säilytykseen tarvitaan lukittava rakennus. Jumiriskiä riittää Jotta mönkijästä olisi todellista hyötyä, sillä pitäisi pystyä ajamaan melko kattavasti koko tilan alueella. Tavallisempaa on kuitenkin se, että metsästä löytyy enintään joitakin valmiita väyliä tai luontaisesti tasaisia alueita, joilla mönkijällä ja kärryllä. Kipillä varustettu lavakärry. Harmi kyllä näin ei yleensä ole. Vähän käytettynä paketin voi saada pari tonnia halvemmalla. Runko nostetaan vinssillä tasapainopisteestä ilmaan. Niitä löytyy etenkin maatiloilta, asutuilta tai kylmiksi jääneiltä. Silloin kärryssä voi olla myös mekaaninen nostopuomi ja siinä akkutoiminen vinssi. Riittävän tehokasta ajopeliä ei juuri saa sen halvemmalla
36 Aarre 10/2020 METSÄ Hankintaan voi viekoitella myös se, että kävelymatka raivaamaan ja istuttamaan lyhenisi. Jos omistaa kaivinkoneen ja aikaa on, mikä jottei. MÖNKIJÄT Mönkijän lisälaitteita: apulannan levittäjä (vas.), nostopuomilla varustettu sorakärry ja tielana. Luonteva tilaisuus tarjoutuu, kun aukkoa avohakkuun jälkeen mätästetään. Ojien viereen on mahdollista tehdä ojamaista piennartie. Väylien sijainti kannattaa harkita tarkoin. Vaikea uskoa, että kovin moni sellaiseen ryhtyisi, vaikka lompsa olisikin lyönnissä. Puolen päivän työllä saa jo paljon aikaan. Jos metsästä löytyisi useita pitempiä mönkkäriväyliä, mahdollisuus polttopui den keruuseen lisääntyisi. Uudistusalalle väylä on kätevää teettää jo mätästyksen yhteydessä. Polttopuuta suvulle Mönkkärillä ajettavien väylien tekeminen omaan metsään ei ole mahdoton ajatus. On silti yleensä toiveajattelua, että pelkästään käsipelillä saisi pitempiä väyliä aikaan. Sen myötä mönkijän hankinnalle voi löy tää enemmän perusteita. Useimmiten tähtäimessä on polttopui den kuljetus. Metsätraktorin ura on paranneltu kaivinkoneella mönkijällä ajettavaksi poistamalla sieltä täältä kiviä ja kasvatusmetsän pienehköjä kantoja.. Kaksi vinssiä Kuviokohtaisten uraverkostojen rakenta minen mönkijää varten on kyseenalaista. Kulkuväylien rakentaminen Traktorimönkijällä ajettavan väylän tekemi nen metsään vaatii kaivinkoneen. Kaivinkoneen tuntihinnat vaihtelevat riippuen muun muassa koneen koosta. Sitä voi hyödyntää heti istutuksessa taimien kuljetukseen ja myöhemmin raivatessa ja harvennuksissa. Myös metsätien teko tai peruskorjaus se kä ojaverkoston kunnostus tuovat kaivinko neen paikalle. Rumpu yhteen ylitykseen maksaa noin 50 euroa tai vähemmän. Silloin suurempi osa ajasta ja ener giasta kohdistuisi itse työhön eikä metsään kävelyyn ja työvälineiden kantamiseen. Mönkkärillä kuljettavan väylän le veydeksi riittää suoralla uralla kaksi metriä, jolloin kolmen metrin rumpu on riittävä. Helpossa maastossa mönkkärillä ajetta va ura voi syntyä moottorisahalla kantoja katkoen. Luultavasti väylien teossa tarvitaan myös rumpuputkia. Näkymässä houkuttaa mahdollisuus saa vuttaa sellainen omavaraisuus, että oman talouden ja ehkä lastenkin polttopuut saataisiin metsästä joka vuosi pois omin voimin tarvitsematta turvautua traktori urakoitsijan maksulliseen apuun. pääsee ajamaan kuorma päällä jäämättä jumiin. Talteen voisi ottaa myös mönkkäriväylän varren tuulen kaadot. Tak sa voi olla noin 60–90 euroa tunti. Edullisimmaksi tulee, kun ajokelpoisia väy liä tehdään paikkoihin, joihin ne syntyvät nopeasti satunnaisia kiviä ja kantoja met sään hakatuilta vanhoilta urilta poistaen. Lisälaitteet laajentavat mönkijän käyttömahdollisuuksia. Ne ovat yleensä 6 tai 8 metriä pitkiä. Jo 20–30 metriä on metsässä niin pitkä matka, että harva viitsii raahata enemmälti puita niin kaukaa metsäauto tien varteen
Vinssillä ulottuu Kevyt puomi ja akkutoiminen tai hydraulinen vinssi ovat välttämättömiä apuvälineitä, jos tähtäimessä on kyetä keräämään itse puuta laajemmin. Puomin toinen tarpeellinen tai lähes välttämätön ominaisuus on se, että sen avulla välttyy nostamasta isoja runkoja lihasvoimalla. Mutta tällä omalla vinssillä on hankala vinssata puita. Jos puu on kaadettu uraa kohti, Omatekoinen takalaatikko. matkaa kannolta uralle saa olla jopa 40 metriä, ja rungon saa ehkä siitä huolimatta vinssattua mönkkärille. Yleensä se ei kuulu vakiovarusteisiin vaan pitää ostaa ja asentaa, kuten lähes kaikki tekevät jo mönkijän hankkiessaan. Metsässä käytettävä mönkijä tarvitsee etuvinssin. Toinen tärkeä asia on runkojen juonto kokorunkoina. Sellaiset maksavat joitakin satoja euroja. Mönkkärin vinssin käytettävyys paranee aavistuksen, jos käytössä on juontopulkka. Silloin metsänomistaja voi pysytellä kaiken aikaa rungon lähettyvillä. Sitä ei voi kääntäen suunnata ja se sijaitsee liian matalalla. Kun se avustaa nelivetoa, jumista pääsee yleensä irti. Raivausja moottorisaha sekä bensatonkka ja työkalut kulkevat kiinnitettyinä mönkkärin kyydissä metsään. Paras vinssaussuunta on alamäki tai tasainen. Hankintatyö mönkkärillä Mönkijän metsäkärryllä puuta saa kulkemaan kerrallaan noin yhden kiintomotin. Leukojen tulee aueta laajasti, kun kootaan isoja tuulenkaatoja. Suuremmilla metsävaunuilla, joissa on vetävät pyörät, päästään kahteen kiintoon tai yli. Akkutoimisen vinssin tukkisakset. Väyliä rakentamalla ei voi korvata vinssiä. 37 Aarre 10/2020 METSÄ Mikäli tähtäimessä ovat vain polttopuiden keräys ja metsänhoitotyöt, muutama harkittu väylä voi riittää. Se ei suuresti lisää saumoja ajaa metsän sisässä, mutta sitä ei tarvitakaan, kun kärryssä on puomi ja vinssi. On hyvä huomata, että lähes aina mönkijöiden keulassa alhaalla on myös mönkkärin oma vinssi. Se on silti pieni nyytti puuta, kun määrää vertaa traktoriin tai metsäkoneeseen. Metsätraktorilla harvennushakkuun ajossa puuta kulkee kerrallaan kymmenkunta mottia riippuen puiden pituudesta ja järeydestä. Raskaiden runkojen nostelu huonoissa asennoissa metsässä on turha riski tottumattoman selälle. Metsässä on aina märkiä paikkoja, jyrkänteitä, kivikoita, ojien takusia ja muita hankalia paikkoja, joihin ei kannata tunkea mönkkärillä ja kärryllä. Vinssissä pitäisi olla vaijeria ainakin 20 metriä tai mieluummin 30 metriä. Iso kone kiskoo enemmänkin.. Mutta juontopulkankin avulla työ sujuu jouhevammin, kun vaijeri vetää korkealta, kääntyvän puomin päästä. Metsävaunu Multi-Mette, mönkijä Yamaha. Pitkällä juontomatkalla vinssin kauko-ohjain on välttämätön. Oma vinssi on tarkoitettu mönkkärin irrotukseen jumista. Esimerkiksi tuulenkaatoja kauempaa uralle vinssatessa vaijerin pitää kulkea ylhäällä olevan kääntyvän puomin kautta, jotta työ on sujuvaa eikä tukin pää jää joka kannon tai kiven taa jumiin. Vinssaus kokorunkoina lisää ulottuvuutta jopa 30 metriä. Jos runko tökkää, vaijeri löysätään, runkoa siirretään tai nostetaan kangella, ja sitten taas jatketaan. Maataloustraktorin metsäkärryyn puutavaraa sopii puiden pituudesta riippuen 4–6 kiintomottia, joihinkin enemmän
Sillä on mukava surrailla omissa metsissä kärry perässä kolisten. Viimeiset vuodet kuljetaan komiasti ajaen. Pitkään metsiensä hyväksi raataneelle mönkkärin ja kärryn voi mieltää myös palkinnoksi kovan työn vuosikymmenistä. Käyttökelpoisuutta rajaa ratkaisevasti myös se, että puut pitäisi ajaa ennen lumia. Jos homman ottaa harrasteena ja hyötyliikuntana, tulosodotuksiakaan ei ole. Mönkkärin rajoitteena ovat pienet renkaat ja vähäinen maavara. Mönkkärin rengas on pieni ja lyö hyvin helposti sutia raskasta taakkaa kiskottaessa. Parhaita kohteita ovat huonot ensiharvennukset, joille firman ostaja nyrpistää nenäänsä. Mönkkärin suurena rajoitteena ovat pienet renkaat ja vähäinen maavara. Lumitelasarja maksaa noin 4 000–7 000 euroa. Pelkän kumirenkaan pito metsässä ylämäessä on heikko, jos kuormaa on reilusti. Onhan näet niin, että hyvä harrastus saa maksaa, ja siinä samalla metsätkin tulevat hoidetuiksi. Kevyellä yhdistelmällä korjuuvaurioita ei juuri synny. Vetävä rengas myös kärryssä lisää vetokykyä huimasti.. LISÄTIETOJA Mönkijät Arctic Cat Alterra, sumeko.fi CFMoto, atvfinland.fi Honda, hondamonkijat.fi LinHai, motorpower.fi Outlander, brp.fi Polaris, polaris.fi TGB, tgb.fi Trapper, trappermotors.fi Yamaha, yamaha-motor.eu/fi Peräkärryt IKH, ikh.fi Kellfri, kellfri.fi Kone-Glans, kone-glans.fi Kranman, kranman.fi Modularbox, rally.fi Multi-Mette, ihan-uus.net Tekno-Trailer, tekno-trailer.fi Ultratec, ultratec.fi MÖNKIJÄT Mönkijä ja runko-ohjauksella varustettu kärry mahtuvat ahtaista väleistä. Mikäli metsän roolina on tuottaa myös iloa ja virkistystä, konehenkiselle mönkkäri vastaa tähän tarpeeseen. Harrastus saa maksaa Jos metsän roolina on tuottaa maksimaalisesti tuloja, mönkkäriä ei yleensä kannata ostaa. 38 Aarre 10/2020 METSÄ Pienen kuormakoon lisäksi mönkkärin käyttökelpoisuutta tuottavassa metsäajossa heikentää se, että ajo on sujuvaa vain helpohkossa maastossa. Eikä silloinkaan kannata ajaa maksimikuormia. Yksi jumi ja kuorman purkaminen vie paitsi paljon aikaa myös mehut metsänomistajasta. Kaiken kaikkiaan mönkijän käyttö hankintapuun ajossa on työlästä ja tuottamatonta. Hyvät metsävaunut kykenevät nostamaan kaikki harvennusmetsän tukit. Halvemmaksi tulee ostaa kaikki kuljetusapu muualta. Ajo sujuu silti parhaiten, kun pitää kuormakoon kohtuudessa. Jos hankkii lumitelat, kausi pitenee
Tällainen tilanne voi olla metsätaloudessa lähinnä silloin, jos teet jatkuvasti vuosittain omana työnä runsaasti sellaisia hankintahakkuita tai metsänhoitotöitä, joissa konetta käytetään. Silloin koneen pääasiallisen käytön (vähintään 50 prosenttia) tulee olla metsätalouskäyttöä. Tämä johtuu omasta metsästä saatavan polttopuun verovapaudesta. Toinen vaihtoehto on vaatia vähennys ajettujen kilometrien mukaan. Näissäkin tilanteissa käyttötunneista on pidettävä kirjaa, ja yksityiskäytön osuus kuluista ja poistosta on vuosittain tuloutettava. METSÄ 39 Aarre 10/2020. Konetyypin on sovelluttava käyttötarkoitukseen, ja konetehokkuuden on oltava riittävä. Vain poikkeustapauksissa mönkijä voi kuulua metsätalouden kalustoon, jolloin sen voi vähentää poistoina. Kokorunkojen juonto ilman tukkisaksia. Aarre 10/2020 Verottaja on nihkeä mönkkärille J os käytät metsätaloudessa mönkijää, metsätalouskäytöstä aiheutuneet kulut vähennetään pääsääntöisesti käyttötuntien perusteella laskettuna osuutena kokonaiskuluista. Kärryyn rungot pitää nostaa kuormaimella tai puomilla saksien kanssa, koska kuvan yhdistelmää ei saa kärryyn nostetun rungon alta pois. Käytettävissä on lisäksi oltava metsätöiden kannalta tarpeelliset koneen lisävarusteet (esimerkiksi peräkärry, maatilakuormain tms.). Omaan käyttöön tehtävän polttopuun kuljetus ei ole mönkijän metsätalouskäyttöä, vaan se lasketaan yksityiskäytöksi
METSÄNOMISTUS Teksti ja kuvat KARI LINDHOLM 40 Aarre 10/2020 METSÄ. Ensimmäisen metsätilansa mies hankki parikymmentä vuotta sitten. Akanlahden yhteismetsä on aikanaan helppo jakaa perinnöksi lapsille yhteismetsäosuuksien muodossa. 40 Aarre 10/2020 METSÄ Yhden miehen yhteismetsä Posiolainen Marko Poropudas on 1 500 hehtaarin kokoisen yhteismetsänsä ainoa osakas
Se, mitä jää viivan alle, voidaan jakaa osakkaille.” Yhteismetsä voi myös maksaa osakkaalleen palkkaa metsänhoitotöistä. Sopimuksen tulee sisältää ehdotus ohjesäännöksi, perustajien henkilöja osoitetiedot, yhteismetsäksi muodostettavat alueet sekä muodostettavan yhteismetsän osakaskiinteistöt ja niiden omistajat. Tärkeä motiivi oman yhteismetsän perustamiseen Marko Poroputaalle oli etenkin se, että yhteismetsä on aikanaan helppo jakaa perinnöksi lapsille yhteismetsäosuuksien muodossa. Hakemus voi olla myös vapaamuotoinen, mutta siitä on käytävä esille toimituksen tarkoitus ja se, mitä kiinteistöjä hakemus koskee. 41 Aarre 10/2020 METSÄ E nsimmäisen metsätilan ostamiseksi jouduin menemään pankinjohtajan pakeille lippalakki kourassa. Leimikosta riippuen puu myydään pysty-, hankintatai toimituskauppana. Metsän uudistamisessa säätöauraus on Poroputaan ykkösvaihtoehto vahvaturpeisilla kankailla. ”Mikäli palstoja vielä hankitaan, ostot painottuvat kotikunnan alueelle.” Metsäomaisuutensa hallintaa varten Marko Poro pudas perusti tänä syksynä Akan lahden yhteismetsän. ”Siten metsät säilyvät yhtenäisinä.” Merkitystä on silläkin, että yhteismetsä maksaa verotettavasta tulostaan 26,5 prosentin kiinteän veron, kun taas yksityisen puunmyyjän pääomatulojen veroprosentti on 30 tai 34. Pelkkä ”fiilistely tai metsän rauhoittaminen” ei riitä perustamisen syyksi. Mies omistaa Posion 31 000 hehtaarin yhteismetsästä osuuksia, joista hän saa merkittävää lisätuloa. Poropudas kertoo, että Akanlahden yhteismetsässä harvennukset tehdään aina ajallaan mutta uudistamishakkuiden ajoituksessa otetaan huomioon puun hintavaihtelut. Lainasta tehtiin paperit, ja siitä se sitten lähti”, kertoo posiolainen maaseutuyrittäjä Marko Poropudas, 47. ”Ensimmäisen ostoksen jälkeen innostuin ostelemaan metsää palsta kerrallaan. Yhteismetsällä voi olla muitakin tulonlähteitä kuin puunmyynti. Myös yhteismetsä on oikeutettu Kemera-tukiin. Säädökset löytyvät yhteismetsälaista (109/2003) ja kiinteistönmuodostamislaista (554/1995). ”Jos ostaa hoitamatonta metsää eikä hoida sitä kasvukuntoon, se on kuin sahaisi omaa oksaansa.” Kauimmainen Poroputaan palstoista sijaitsee 200 kilometrin päässä Posiolta. Sopimuksen perusteella haetaan Maanmittauslaitokselta yhteismetsän muodostamista. Uutta metsää hankin puunmyyntituloilla.” Poropudas korostaa oikea-aikaisten hoito töiden merkitystä. ”Yhteismetsän jakama ylijäämä on osakkaalle verovapaata tuloa, mutta pitää ottaa huomioon se, että yhteismetsä on tuloistaan jo verot maksanut. Etupäässä ne olivat kunnostamattomia nuoria metsiä, joita harventelin kasvukuntoon. Helppo perintö jälkeläisille Kokemusta yhteismetsän toiminnasta Poroputaalle on karttunut Posion yhteismetsän hoitokunnan jäsenyyden myötä. Metsää hän ei ole perinyt hehtaariakaan. ”Tänä syksynä tukin kysyntä ja hinta ovat olleet kohdallaan.” kunnan alueella, ja pinta-alaa on kertynyt yhteensä lähes 1 500 hehtaaria. Niiden ansiosta metsä lähtee arvokasvuun ja sijoitus tuottaa korkoa korolle. ”Aurauksella saadaan taimikolle ja nuorelle metsälle satoja kilometrejä eteläisemmät kasvuolot jopa 35 vuoden ajaksi.” Ammattimaista metsätaloutta Oman tai suvun yhteismetsän perustaminen tulee Poroputaan mielestä kyseeseen silloin, kun metsätalous on ammattimaista. Mikäli perustamisessa ei käytetä konsulttiapua, yhteismetsän perustaminen on ilmaista.. Tällä hetkellä Akanlahden yhteismetsän kaikki tulo tulee puunmyynnistä, mutta jatkossa se saa tuloja Yhteismetsän perustaminen Kiinteistöjen omistajat tekevät yhteismetsän perustamissopimuksen keskenään kirjallisesti. Vaatimattomista oloista lähtöisin oleva Poropudas sanoo tehneensä hullun lailla töitä metsäomaisuutensa eteen. Neuvoja yhteismetsän perustamiseen saa Metsäkeskukselta. Omaa korjuukalustoa Akanlahden yhteismetsällä ei ole. Vastasin, että semmoinen olisi tarkoitus. Pankkiiri kysyi, että meinaatko maksaa lainan takaisin. Tällä hetkellä mies omistaa metsää seitsemän Metsien harventaminen arvokasvuun on Marko Poroputaalle tärkeää
Yhteismetsä on ennakkoverovelvollinen ja maksaa verotettavasta tulostaan 26,5 prosenttia veroa. Yhteismetsän laajentaminen kiinnostaa Poropudasta, mutta esteeksi on tullut metsätilojen hintojen nouseminen. Yhteismetsän osakkaille jakama ylijäämä on verovapaata tuloa. myös maa-ainesmyynnistä, metsästysluvista sekä mökkitonttien myynnistä. 42 Aarre 10/2020 METSÄ Mikä yhteismetsä. Kaukana sijaitsevia kohteita en enää halua vaivoikseni.” Tällä hetkellä metsätiloista maksetaan ylihintaa. Yhteismetsän perustaminen on periaatteessa yksinkertaista: se tapahtuu kiinteistön omistajien keskinäisellä sopimuksella. METSÄNOMISTUS Kun Marko Poropudas osti ensimmäiset metsäpalstansa lainarahalla, hän työskenteli Metsäkeskuksen metsätoimihenkilönä.. Yhteismetsällä voi olla muitakin tulonlähteitä kuin puunmyynti. Vuotuinen hakkuusuunnite yhteismetsällä on 2 000–2 500 kiintokuutiometriä. Monet kohteet ovat ylihintaisia niiden puustoon nähden.” Poropudas huomauttaa, että mikäli metsätaloudessa toimittaisiin osakemarkkinoiden tyyliin, nyt olisi hyvä aika myydä metsätila. Vuosittaisen hakkuumäärän tulisi olla sitä luokkaa, että ylijäämällä pystyy elämään”, Poropudas sanoo. ”Jos hinta ja sijainti ovat kohdallaan, ostaminen kiinnostaa kyllä edelleen. ”Lapissa myyntihinnat ovat tuplaantuneet tai paikoin jopa kolminkertaistuneet sen jälkeen, kun rahastot rupesivat ostamaan metsää. Poroputaan tapauksessa omistajia on yksi, mikä teki perustamisesta vielä helpompaa. Metsän ostohinnalla on suuri merkitys metsätalouden kannattavuuteen, joten ylihintaisille kohteille ei löydy sijaa Akanlahden yhteismetsästä. 2 500 kiintokuutiota Akanlahden yhteismetsän puustosta merkittävä osa on varttunutta kasvatusmetsikköä (03) ja varttunutta taimikkoa (T2). Yhteismetsä on kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakkaidensa hyväksi. Akanlahden yhteismetsässä jaettavaa ylijäämää kertyy 30 000–40 000 euroa vuodessa. ”Rahastot ostavat mielellään suuria tiloja, joten niistä voi saada kunnon hinnan niin kauan kuin metsien hintakupla ei ole puhjennut.” Vain kohtuuhintaan Akanlahden yhteismetsän rahallista arvoa ja puustomääriä Marko Poropudas ei halua paljastaa, mutta kyseessä on huomattava omaisuus. Kiinteistöjen omistajat ovat yhteismetsän osakkaita ja muodostavat osakaskunnan. Osakkaaksi voi tulla liittämällä metsänsä osittain tai kokonaan olemassa olevaan yhteismetsään tai perustamalla omista metsistä uuden yhteismetsän. Hakkuukertymästä suuri osa on tukkia. Seuraavan viiden vuoden aikana taimikonhoitotarve on 200 hehtaaria. ”Ei riitä että puuta hakataan silloin tällöin. Osakkaaksi voi tulla myös hankkimalla tai saamalla yhteismetsäosuuksia sekä hankkimalla tai saamalla kiinteistön, johon kuuluu yhteismetsäosuuksia
Viime vuonna perustettiin 39 uutta yhteismetsää. Pohjois-Suomessa puuta kasvaa hehtaarilla huomattavasti vähemmän ja hitaammin kuin Keskija Etelä-Suomessa. Samalla päästään eroon siitä kuolinpesäomistuksen hankaluudesta, että metsänhoitoon liittyvien päätösten tulee olla yksimielisiä. Jos osakasjoukosta löytyy pätevä henkilö hoitamaan hallintoa eikä ostopalveluille ole tarvetta, saattaa yhteismetsän perustaminen olla järkevää vähän pienemmälläkin pinta-alalla.” Yhteismetsän perustamiseen houkuttelee niiden verokohtelu, mutta merkittävimmät motiivit uusien yhteismetsien perustamiseen ovat Pirjo Havian mukaan olleet päätöksenteon sujuvuus sekä suvun metsien säilyminen jakamattomana. Tilinpäätöksen liitteeksi on laadittava toimintakertomus ja vuosikokoukselle seuraavan tilikauden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Olipa puunmyyntituloja tai ei, yhteismetsä joutuu tekemään vuosittain sille määrätyt hallinnolliset toimet. Y hteismetsiä on Suomessa tällä hetkellä 502, ja niiden pinta-ala on yhteensä noin 694 000 hehtaaria. ”Yhteismetsän tilitoimistopalveluiden lasku voi olla tuhat euroa vuodessa, vaikka toimintaa metsässä ei olisikaan. Pirjo Havia suosittelee kuolinpesän metsien jakamista murto-osien mukaan yhtymäksi ennen kuin ne liitetään yhteismetsään.. Myös metsää omistavien kuolinpesien kannattaa harkita yhteismetsää. Näitä ovat kaksinkertainen kirjanpito ja tilinpäätös sekä osakaskunnan vuosikokous kokouskutsuineen ja pöytäkirjoineen. Silloin metsät tulevat hyvän metsänhoidon piiriin ja osakkaat saavat yhteismetsästä vuotuista tuloa. ”Jos yhteismetsässä ei ole vuosittaisia hakkuutuloja, alkuinnostuksen jälkeen toiminnan mielekkyys rupeaa hiipumaan”, Havia varoittaa. 43 Aarre 10/2020 METSÄ ”Perustamista harkittava tarkkaan” Akanlahden yhteismetsä omistaa maata Posion Kitkajärven rannoilla. ”Yhteismetsän perustamista kannattaa harkita vasta sitten, kun pinta-alaa on vähintään satoja hehtaareja”, sanoo Metsä Premium Oy:n toimitusjohtaja Pirjo Havia. Järkevä pinta-ala pohjoisen yhteismetsälle on jopa kaksinkertainen etelään verrattuna. Jatkossa se saa tuloa myös mökkitonteista. Mikäli kuolinpesässä ei ole metsästä innostuneita osakkaita, yksi vaihtoehto on liittää metsät johonkin olemassa olevaan yhteismetsään. Uusien yhteismetsien keskimääräinen pinta-ala on reilut 300 hehtaaria, eikä tätä pienempi koko välttämättä varmista kannattavuutta
44 Aarre 10/2020 JUURET JULMAN AJAN MUISTOPUUT Monilla paikkakunnilla on vanhoja mäntyjä, joita kutsutaan piiskauspetäjiksi. Toi mitusta valvovan nimismiehen tuli varmistaa, että piiskuri iski riittävän lujaa. Puita kutsutaan piiskuu petäjiksi. ”Ja tuota kammottavan raakaa näytelmää oli ko koontunut katsomaan satoja henkiä, pieniä ja suu ria, vanhoja ja nuoria, jopa sylistä kannettavia lap siakin joka pitäjän kulmalta. Tämä näkyy myös raipaniskujen määrässä: Raamattu määritteli raipaniskujen ylärajaksi 40. Piiskatuomion saaneen kädet sidottiin yhteen, ja hänet sidottiin käsistä ylös paaluun tai puuhun me tallirenkaaseen tai oksanhankaan. Sanomalehti Uusi Suo metar julkaisi 25.5.1887 nimimerkki Pohjantuulen muistelman, jossa kirjoittaja kuvaili raipparangais tuksen etenemistä vuonna 1875. Kahdenkymmenen parin kohdalla piiskattava huusi sydäntä särkevästi ja menetti ta juntansa, minkä jälkeen häntä virvoitettiin kylmäl lä vedellä. J oensuun Lyseon lukion pihalla seisoo kolme matalaa mäntyä, joista kaksi on jo keloutunut. Iskujen välissä pidettiin kolmen minuutin tauko, joten rangaistuksen toimeenpano saattoi koko naisuudessaan kestää useita tunteja, kertoo Matti Vilska Parikkalan historiassa. Tultiin juhlavaatteissa kuin jouluna kirkolle tai kansanjuhlaan!”. JUURET Teksti TOPI LINJAMA | Kuvitus AINO SAARIKIVI Kolmannen raippaparin jälkeen veri valui murto varkaan selästä. Mitä piiskuupuiden taakse kätkeytyy. Piiskaus jatkui tunteja Raipparangaistus oli kivulias. Hevosvarkaille oli varattu asteikon ankarin ran gaistus. Totuus on kuitenkin paljon karumpi. Piiskuri saattoi käyttää karsittuja, sormenpaksuisia vitsoja. Lain mukaan tiedotonta ei saanut piiska ta ja raippatuomio tuli antaa yhdellä istumalla. Laissa vuodelta 1734 yhtenä rangaistusmuotona oli ruumiinrangaistus ”raippavitsoilla ja vitsoilla”. Laki pohjautui paljossa Vanhan testamentin sää döksiin. Julkisilla paikoilla Uusi Suometar lehti kertoi paheksuvaan sävyyn 20.3.1886, kuinka kaksi hevosvarasta, korpilahte laislähtöiset mies ja nainen, oli piiskattu Kälviällä. Kaupungin viskaali löi tahtia ja piiskuri, ”kaikin puolin kolkko mies” alkoi työnsä huulillaan ”murhaavan näköinen ivahymy”, nimimerkki kertoo. Koulussa liikkuvan tarinan mukaan kurittomia koululaisia sidottiin puihin ja heille annettiin piiskaa. Eräässä maaseutukaupungissa rangaistiin murto varkaudesta tuomittua miestä. Raippoja annettiin miehille enintään 40 paria, vitsoja naisille korkeintaan 30 paria
”Kujanjuoksulla ja julkisilla vitsoilla katsottiin olevan yleisesti estävää vaikutusta varoituksena muille, ja yhteisöllisellä ja julkisella rankaisemisella myös yhteisö sidottiin tuomitsemiseen”, Joensuu huomauttaa. Myös pakkotyörangaistukset yleistyivät entisestään – ja julkisissa rakennushankkeissa ja Siperiassa riitti töitä.. Oikeusfilosofi Juho Joensuu näkee tämän heijastelevan juutalais-kristillistä sovituskäsitystä, johon sisältyy ajatus hyvityksestä, kääntymyksestä ja lepytyksestä. Köyhän selkänahka Julkinen piiskaaminen on yksi vanhimpia rangaistuksia, ja se on tunnettu käytännössä kaikissa kulttuureissa, sanoo historioitsija ja väkivaltatutkija Satu Lidman. Pielaveden Rannankylän ”pieksupetäjään” oli kiinnitetty rautarengas kolmen metrin korkeuteen. Siten herätettiin kansalaisissa jo lapsuudesta asti kammoa rikollisuutta kohtaan”, kirjoittaa Matti Vilska. Oikeusfilosofi Joensuun mukaan käytön väheneminen oli yhteydessä laajempaan rikosoikeuden rationalisoitumiseen ja humanisoitumiseen. J. Vapausrangaistukset yleistyivät, ja nykyaikainen vankila laitos syntyi. Toiseksi niillä oli pelotevaikutus. Kulttuurihistorioitsija Kustaa H. Piiskatut tulivat usein yhteiskunnan alimmista kerroksista, ja he olivat jo valmiiksi sosiaalisesti marginaalissa”, Lidman sanoo. Rikos horjutti yhteisöllistä tasapainoa ja levitti siihen eräänlaisen saasteen. ”Kerrotaan, että kun rangaistuksia toimitettiin kirkon luona rippikouluaikoina, komennettiin koululapset katsomaan lyömistä. Kuortaneella ja Joutsenossa piiskuupuu on tien varressa. Ensinnäkin niillä kostettiin rikos Mooseksen lain mukaisesti. Piiskarangaistusten epätasaisesta jakautumisesta muistuttaa sananparsi ”rikas maksaa rahallaan, köyhä selkänahallaan”. Vilkuna sanoo kirjassaan Neljä ruumista ruumiinrangaistusten rakentuneen 1600-luvulla kolmen periaatteen varaan. Rautalammen piiskauspetäjä on entisen kunnantalon takapihalla, Ruokolahdella kirkon lähettyvillä. Raipparangaistuksen käyttö väheni valistuksen myötä 1800-luvun kuluessa, mutta se säilyi laissa vuosisadan lopulle. 45 Aarre 10/2020 JUURET Raipparangaistukset olivat julkisia, joten piiskuupuutkin löytyvät julkisilta paikoilta. Kolmanneksi niillä pyrittiin lieventämään Jumalan vihaa. ”Ainakin länsimaissa se oli usein vaihtoehto silloin, kun tuomittu ei kyennyt maksamaan sakkoja. Rikos horjutti yhteisöä ”Rikoksia ja rangaistuksia katsottiin vahvemmin yhteisöllisestä näkökulmasta. Se täytyi henkilöidä johonkin tai johonkuhun ja sitten sovittaa”, Juho Joensuu sanoo
Nämä saattoivat olla Joensuun viimei set julkiset piiskarangaistukset. ”Pari vuotta myöhemmin renki Suo malaiselle annettiin samasta työstä 12 markkaa”, kertoo Kalevi Ahonen kirjan artikkelissa. 46 Aarre 10/2020 JUURET ”Ne olivat myös yhteisön kannalta raipparangais tuksia hyödyllisempiä”, Juho Joensuu toteaa. Sanomalehdet tiesivät kertoa maaliskuussa 1895 seuraavaa: ”Piiskarangaistus on poistettu Venäjältä keisarilli sella ukaasilla, jossa kielletään käyttämästä tätä ran gaistusta talonpojille, jotka tähän asti ovatkin olleet alttiina paikallisten virkamiesten mielivallalle.” Keisarin päätökseen vaikutti tieto siitä, että piiska rangaistus johti vuosittain lukuisien varastelusta tuo mittujen talonpoikien kuolemaan. Raipparangaistuk sen kaltaiset nöyryyttävät, terveyttä vahingoittavat rangaistukset eivät millään mittarilla lisää hyvinvoin tia. Uusi rikoslaki, johon suomalainen rikoslainsäädäntö yhä pohjaa, säädettiin vuonna 1889 ja se tuli voimaan 1894. Rikosten uusijoiden määrää vähentää paremmin yhdyskuntaseuraamusten käyttö kuin vankeus. JUURET. ”Ja lapset saivat piiskaa kodeissa ja oppilaitoksissa vielä pitkälle 1900luvulle”, hän lisää. Piiskaus jatkui kodeissa Piiskatun saamiin vammoihin vaikuttivat ainakin väline – vitsa, nahkapiiska vai ruoska – rangaistavan kunto, käytetty voima, iskujen määrä ja tulehdus riskin kannalta myös vuodenaika, kertoo Satu Lidman. ”Pikemminkin se aiheuttaa katkeruutta yhteiskuntaa kohtaan ja on yhteydessä osattomuuden kokemuk seen ja syrjäytymiseen.” Uusi rikoslaki poisti Joensuun kaupungin historiassa kerro taan, että vielä vuonna 1872 maistraatti myönsi Matts Langiselle seitsemän mar kan palkkion siitä, että hän oli ”piiskalla rangaissut” vanki Anders Toivasta. Piiskuupuut olivat julkisilla paikoilla kylän keskellä. ”Rangaistuksien historia osoittaa, ettei julkinen nöyryytys vähennä rikollisuutta”, täydentää Lidman. ”Ensisijaisena tarkoituksena ei ollut aiheuttaa vammoja vaan antaa opetus, joka tuntui ja saattoi toki jättää myös elinikäisiä arpia.” Lidman huomauttaa, että vaikka julkinen piiskaaminen loppui, sitä jatkettiin vankilan muurien sisä puolella. Tämä ei istunut modernisoituvaan oikeuskäsitykseen. Suomen nykyinen kriminaalipolitiikka on osa sosiaa lipolitiikkaa, ja siinä uskotaan ihmisten hyvin voinnin vähentävän rikollisuutta
Ristikoiden parissa vierähtää talvi-ilta jos toinenkin, ja sitten onkin jo kevät! J os et vielä ole Aarteen kestotilaaja, tee tilaus 12.1. mennessä osoitteessa aarrelehti.fi/ tilaa. 47 Aarre 10/2020 ILMOITUS Kestotilaus kannattaa! Saat tammikuussa Aarteen metsäristikot -kirjan! A arteen kestotilaajana saat tammikuussa kirjan verran ristikoita täytettäväksi! Aarteen metsäristikot -kirja postitetaan Aarteen kestotilaajille 28.1.2021 ilmestyvän Aarteen numeron 1/2021 mukana. Voit tilata myös käyttäen tämän lehden palvelukorttia sivulla 73. Suomen tunnetuimman ristikontekijän Erkki Vuokilan ristikot sopivat vastaalkajallekin, mutta ne tarjoavat haasteita myös tottuneelle ratkojalle. KIRJAN ARVO 20, 00 TEE KESTO TILAUS NYT, SAAT KIRJAN LAHJAKSI AARTEEN 1/2021 MUKANA! Tilaaja, ole hyvä! Aarteen suositut metsäaiheiset ristikot yksissä kansissa!. Postita kortti viimeistään 12.1. Saat Aarteen metsäristikot tilaajalahjaksi, kun kesto tilauksesi alkaa Aarteesta 1/2021, jonka mukana kirja postitetaan
Se on rintamamies talon päivitetty versio. Moderni rintamamies talo Joensuun Karsikossa Pielisjoen rantamaisemissa seisoo persoonallisen näköinen omakotitalo. 48 Aarre 10/2020 PUU Sisustuksen vaaleat puupinnat saavat eloa seinillä olevista Vilhelmiina TikkaRissasen maalauksista. PUUTALO Teksti PEKKA VIRTAMO | Kuvat JOHANNA KOKKOLA Puutalo hiilinieluna Juttuun liittyvällä videolla Sakari Tikka kertoo puutalojen roolista hiilinieluna. KATSO VIDEO! aarrelehti.fi/katso
PUUTALO Täällä asuvat Metsänhoitaja Sakari Tikka, 57, ja toiminnan johtaja Ulla Mänttäri-Tikka, 55 Perheen omin voimin suun nittelema puutalo valmistui Joensuun Karsikon kaupun ginosaan vuonna 2015 Asuinpinta-alaa on kah dessa kerroksessa yhteensä noin 125 neliömetriä 49 Aarre 10/2020 PUU. Lattialla Vilhelmiina Tikka-Rissanen sylissään Olavi Rissanen. 49 Aarre 10/2020 PUU Ulla Mänttäri-Tikka ja Sakari Tikka suunnittelivat itselleen unelmiensa kodin
Nykyaikaan talon tuovat tietyt ratkaisut ulkonäössä ja rakenteessa sekä uusi talotekniikka. Ulkopuolinen rakennusinsinööri viimeisteli ne ja laati rakennepiirustukset. Arkkitehtiylioppilaan kohteeksi talo soveltui erinomaisesti, koska silloisessa opinahjossa, Oulun yliopistossa, keskityttiin paljon puurakentamiseen. Sisätilatkin ovat erilaiset kuin perinteisessä rintamamiestalossa. Määritelmä on osuva. ”Leveys ja pituus menevät tasan. Ulla Mänttäri-Tikka on astmaatikko, joten hänellä oli kaksi ehtoa, kun taloa ryhdyttiin suunnittelemaan: talon rakenteisiin ei tulisi muovia ja talossa olisi oltava hyvä ilma. Tikka ja taloa rakentamassa ollut kokenut kirvesmies suunnittelivat talon rakenteet. PUUTALO Jo eteinen kertoo, että koti on valoisa ja puupintoja riittää. Molemmat olivat toivelistan kärkipäässä tonttia etsittäessä. Yläkerran parvella sijaitsee toimisto työtila, josta avautuu näkymä alakertaan.. Pääsuunnittelijana toimi puoliso, arkkitehti Antti Rissanen. Halukkaat voivat ostaa myös valmiin puutavarapaketin runkorakenteita varten. Rakennussuunnittelijana toimineen perheen tyttären Vilhelmiina Tikka-Rissasen kädenjälki näkyy vahvasti talon ulkoasussa. Siihen vaikuttivat myös kaavamääräykset: rintamamiestaloalueelle sai rakentaa korkeintaan puolitoistakerroksisen asuintalon. Tarjolla on lisäksi suunnittelu-, kilpailutusja toimituspalveluita. Aihepiiri on hänelle tuttu, sillä puun käytön edistäminen rakentamisessa on metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa työskentelevän metsänhoitajan sydäntä lähellä. 50 Aarre 10/2020 PUU U lla Mänttäri-Tikka ja Sakari Tikka luonnehtivat kotiaan moderniksi rintamamiestaloksi. Kattokulmaksi taloon valittiin 36 astetta – sama kuin alueen muissa rakennuksissa. Se on lähellä uimarantaa, ja Joensuun torikin on kävelymatkan päässä. Myös hyvin pienet räystäät kertovat, että kyseessä on rintamamiestalon moderni versio. Omakotitalon mittasuhteet ja puumateriaalien runsas käyttö sitovat rakennuksen rintamamiestaloperinteeseen. Tyypillistä 1950-luvun jälleenrakennusajan talolle, mutta aukotus on hyvin erilaista”, talon piirtäjä miettii viitaten ikkunoihin ja oviin. Karsikon nopassa ajatusmaailma on päinvastainen: iso tupatila kokoaa koko rakennuksen ja elämän yhteen. Pariskunta muutti uuteen kotiinsa vuonna 2015. Tontti on muodoltaan pitkulainen, toisesta päästään leveämpi. Vilhelmiina Tikka-Rissanen kuvailee taloa muodoltaan kuutiomaiseksi nopparakennukseksi. Tyypillisesti sisätilat jakautuivat rintamamiestaloissa erilleen käyttötarkoituksen mukaan. Moderni rintamamiestalo sulautuu hyvin vanhempien talojen keskelle mutta erottuu monilla yksityiskohdillaan. Tikka pitää taloa niin toimivana pakettina, että hän on päättänyt markkinoida rakennuksen piirustuksia sivutoimisen yrityksensä kautta. Karsikon noppa Uuden talon rakennusprojekti nytkähti liikkeelle, kun sopiva tontti löytyi Joensuun Karsikosta. Rakenteiden suunnittelusta vastanneen Sakari Tikan kantavana ajatuksena oli se, että talon rakentamisessa käytettäisiin mahdollisimman paljon puuperäisiä materiaaleja. ”Halusin terveen talon”, hän tiivistää. ”Puuarkkitehtuuri on jo lähtökohtaisesti omanlaistaan”, Tikka-Rissanen sanoo. Tontin muoto vaikutti talon suunnitteluun
Lisäksi tuvassa on puulämmitteinen uuni. Sauna tehtiin erilliseen talousrakennukseen. Keväällä ja kesällä aurinko lämmittää tehokkaasti oleskelutilaa. Mutta hirteen verrattuna rakenteen lämpökapasiteetti on huonompi. Siksi ulkoseinässä on noin 30 senttimetrin kerros ekovillaa. Tässä tapauksessa tasainen pinta elävöittää tilaa. Sakari Tikka uskoo rakenteen kestävän ”kevyesti” 50 vuotta, jopa pidempäänkin. ”Vahatut paneelit hengittävät hyvin”, Ulla Mänttäri-Tikka kehuu. Se vähentää osaltaan asuinrakennuksen rakenteisiin kohdistuvaa ”kosteusrasitetta”, Tikka ajattelee. Uniikit paneelit Rakentamisessa käytettiin paljon oman tilan metsien puuta, joten sahaustalkoita riitti. Puupaneelien lisäksi sisäseinien verhoiluun on käytetty tasaista seinälevyä. On hyvä, että talossa näkyy niin paljon aitoja puupohjaisia materiaaleja”, hän myhäilee silmäillessään ympärilleen korkeassa tupatilassa. Jos seinään olisi laitettu vuorivilla, silloin olisi pitänyt asentaa muovinen höyrysulku”, Tikka selvittää. Hän on tyytyväinen myös siihen, että vahattu pinta kerää hyvin vähän pölyä. ”Ulkoseinässä ei ole höyrysulkua, vaan ilmatiivis paperi. Sakari Tikka kertoo, että Vanamon muotoilu tuotti yllättävän lisäbonuksen: paneeli ei kaiu yhtä paljon kuin standardipaneeli. Koneellinen ilmanvaihto on varustettu lämmön talteenotolla. Ikkunan eteen lattiaan on puisen ritilän alle sijoitettu harjalämmönsiirtimet, jotka luovuttavat putkissa kiertävää lämpöä huoneeseen.. Ulkopaneeli on käsitelty hengittävällä pellavaöljymaalilla, joka antaa pitkäaikaisen suojan. Se on normaalia seinäpaneelia kapeampi ja yhdistettävissä sormipaneeliin. Muualla höylätyt paneelit valkovahattiin koneellisesti Liperin Höyläämössä. Hän sanoo, että talon ulkoseinän rakenne toimii samalla tavalla kuin hirsi: rakenne ei ole häiriöherkkä eikä altis kosteusvaurioille. Iso, lattiatasoon ulottuva ikkuna päästää valoa alakertaan. Se näkyy selvästi tupatilassa: linjat yhtyvät toisiinsa, ikkunaja oviaukot ovat samassa korkeudessa. 51 Aarre 10/2020 PUU Vilhelmiina Tikka-Rissanen kuvailee itseään ”vähän minimalistiksi”. Vilhelmiina Tikka-Rissasen piirtämä kattopaneelimalli on nimeltään Vanamo, Sakari Tikan ja Antti Rissasen suunnittelema seinäpaneelimalli puolestaan Orvokki. Keväällä ja kesällä sisätiloja lämmittää myös isoista, listattomista ikkunoista paistava aurinko. Alkuperäinen ajatus oli, että uunista olisi tehty isompi, rakennukseen olisi asennettu lämpöpumppu ja varalämmönlähteeksi pari patteria. Lopulta valinta kohdistui kalliimpaan mutta toimintavarmempaan maalämpöön. Höyläyksessä käytetyt terät ovat Sakari Tikan omistuksessa. Ajatuksena on, että jos kosteutta menee läpi, niin se menee ulos asti. Ulkoseinä kuin hirsi Talon ulkoseinässä Orvokki-paneelin takana on ilmarako asennusvälinä, sen jälkeen ilmansulkupaperi, seuraavaksi puukuituvillaa ja heti villan jälkeen 25 millimetrin paksuinen puukuitulevy. Tavoitteena hyvä ilmanvaihto Talon päälämmönlähde on maalämmitys. Talon sydämen avarassa alakerrassa muodostaa yhdistetty tupakeittiö, ruokailuja oleskelutila. Omista puista on jalostettu esimerkiksi tuvan seinien ja katon puupaneelit. Levyn ja ulkovuorauslaudoituksen välissä on seinän tuuletusrako. ”Tuntuu, että sain tosi paljon vaikuttaa asioihin, ja yhteistyö sujui hyvin. Kun koko seinä on samaa puuperäistä ainetta, se kestää kosteutta
Kesällä on mahdollista käyttää myös painovoimaista ilmanvaihtoa, sillä uunin muurissa on ilmahormi ja räppänät, jotka voi aukaista”, Sakari Tikka selvittää. Työn jälki on viimeisen päälle huoliteltua. Lisäksi täällä on helppo siivota, kiitos pintamateriaalien. Jos koko ajan rakennettaisiin näin puusta, saataisiin hiiltä sidottua huomattavasti enemmän.” Sisätilatkin ovat erilaiset kuin perinteisessä rintamamies talossa. Vino yläpohja Talon sisäkatto on vino. Yläkertaan noustaan massiivipuisia portaita pitkin. Villan ja aluskatteen välissä on ristikoolattu tuuletusväli. Sakari Tikka kiittelee taitavaa kirvesmiestä, joka teki paneloinnit jiirauk sineen. Parven erikoisuus on ulkoseinä: puupaneelien taakse on piilotettu kaappirivistö, jonka takana varsinainen ulkoseinä sijaitsee. Pitkäikäinen hiilinielu Ulla Mänttäri-Tikka ja Sakari Tikka silmäilevät ympärilleen tyytyväisinä: heillä on ekologinen ja terve puutalo, jossa on hyvä asua. Lisäksi keskellä oleva ylös nouseva tuuletusputki on jatkuvasti auki. Alapohja on tuulettuva rossipohja, jonka alle jäävän vapaan ilmatilan korkeus on 80 senttimetriä. Perustuksen ”kissanluukut” avataan aina kesäksi. Lisäksi on asennettu salaojat. Lämmitysja ilmanvaihtokokonaisuus on toiminut hyvin. ”Tämä on puutuotteiden hiilinielu. Ratkaisun ansiosta tupatila on korkea ja yläkerran pikkuhuoneetkin tuntuvat tilavilta. Kurkihirren kokoinen liimapuupalkki toimii puolestaan parven kannatinpalkkina. Johdotukset ja putket on rakennusvaiheessa piilotettu huolella, joten sisätilojen pinnat ovat hyvin rauhallisia. Esimerkiksi vahattu lattia on nopeasti siivottu”, Ulla Mänttäri-Tikka kehuu. Yläpohjan lankut ovat tukevia vaarnapalkkeja, jotka on lyöty kiinni rautalevyillä. Katon rakenne on samantyyppinen kuin ulkoseinässä. PUUTALO Seinien puupaneelit luovat ilmettä korkeaan huonetilaan, joka on valoisa talvellakin. Kurkihirsi on järeä”, Sakari Tikka selvittää. ”Vino yläpohja onnistuu vain kurkihirsirakenteella. Sakari Tikka iloitsee siitä, että talossa toteutui hyvin myös hänen tavoitteensa. Maasta nousevan kosteuden määrä on minimoitu kapillaarikatkolla: savimaa on kaivettu pois ja tilalle tuotu sepeliä. ”Talossa on hyvä hengitysilma. Varsinaisena lämpöeristeenä on yli puoli metriä ekovillaa. ”Alun perin suunnittelimme taloon painovoimaista ilmanvaihtoa, mutta rakennusmääräysten vuoksi meille tuli koneellinen ilmanvaihto. Hyvä ilmanvaihto on ollut tavoitteena myös alapohjaa suunniteltaessa. Styroksia on käytetty mahdollisimman vähän, Leca-soraa puolestaan runsaasti. ”Käytimme mahdollisimman vähän fossiilista alkuperää olevia materiaaleja”, Sakari Tikka painottaa. Talon lämmityksessä hyödynnetään myös tulisijaa, jonka muotoilu ja mittasuhteet on mietitty tarkkaan. Alakertaan tulee valoa monesta suunnasta, myös eteisestä.. 52 Aarre 10/2020 PUU Myös asuintalon ilmanvaihtoratkaisu vaihtui suunnitteluvaiheessa. Alapohjan rakenne on periaatteessa samanlainen kuin ulkoseinässä, mutta esimerkiksi lämmöneristeenä oleva ekovillakerros on paksumpi
Saunarakennus sijaitsee pihan toisella laidalla.. 53 Aarre 10/2020 PUU 3 x kotirauha Mikä on lempipaikkasi kotona, ULLA MÄNTTÄRI-TIKKA . ”Omatoimirakentaminen onnistui paremmin kuin oletimme.” Selkeät linjat toistuvat oviaukoissa sekä takaksi verhoillun leivinuunin ja parven muodoissa. Yläkerran parvelle ulkoseinän puolelle on paneeliovien taakse piilotettu runsaasti säilytystilaa. Tila mahdollistaa yhdessäolon ja rentoutumisen sekä pienten juhlien pitämisen. Myös makuuhuoneissa on paljon puupintoja. ”Erityisesti viihdyn talomme tupakeittiössä. Tilassa on katto korkealla ja hyvä hengittää.” Mitä tekisit toisin, jos aloittaisitte rakentamisen nyt, SAKARI TIKKA . ”Tekisin kuraeteisen, saunan ja taloon erillisen teknisen tilan, jos ei olisi erillistä pihasaunarakennusta.” Mikä oli teille myönteisin yllä tys puutalon rakentamisessa. Ilmettä antaa tumma sängynpääty
OMIN KÄSIN. Aarre 10/2020 PUU 54 Puukiekko amppeleista saat kauniin asetelman teras sia koristamaan
Sahaa puunrungosta parin sentin paksuisia kiekkoja. Kiinnitä narun toinen pää samalla tavalla kiekon vastakkaiseen reikään. Tarvitset kaksi narun pätkää. Malli, teksti ja kuvat SUSANNA UUSITALO TARVITSET PÄTKÄ KAADETUN puun run koa, moottorisaha, pora ja noin 5 mm:n puuporan terä, juuttinarua, virkkuu koukku ja sakset. Pujota juuttinaru kaksi kertaa kiekon yhdestä reiästä läpi ja kiinnitä parilla solmulla. 3 Mitoita amppelin korkeus ja leikkaa kaksinkertainen määrä narua. Ripusta kiekot narulla kattokoukkuun. Tukeva ja koristeellinen naru on virkattu ketjusilmukoin.. Mitoita kukkaruukut kiekon koon mukaan ja valitse riittävän vahvaa ripustusnarua. P uukiekot ovat tuttu juttu pöydänkattauksessa, mutta ne sopivat hyvin myös muuhun sisustukseen ja käyttöesineiksi. Ohuesta narusta saat tukevamman ja koristeellisemman kannattimen, kun virkkaat narua ketjusilmukoin. 4 Jos teet kerrosamppelin, mittaa neljä yhtä pitkää narua ja solmi ne aluksi umpisolmuilla kiekon jokaiseen neljään reikään. Ripusta kiekkoja yksittäin tai kerroksittain. Tee näin 1 Sahaa kaadetusta puunrungosta parin sentin paksuisia kiekkoja. Pujota naruja uuteen kiekkoon pari kertaa reikien läpi ja solmi narut lopuksi yhteen ripustuslenkiksi. Parin sentin paksuisista puukiekoista syntyy muun muassa käteviä kukkaamppeleita. Isolle puukiekolle mahtuu useampikin ruukku. 2 Poraa jokaiseen kiekkoon neljä reikää tasaisin välein noin sentin päähän kiekon reunoista. Voit käyttää esimerkiksi vahvaa juuttinarua tai virkata ohuemmasta langasta kauniin ripustusnarun. 55 Aarre 10/2020 PUU Kukat kiekoilla Puunrungosta sahatuista kiekoista teet helppoja kukka-amppeleita. Voit myös tehdä isomman rungon kiekosta amppelin, johon mahtuu monta ruukkua vierekkäin. Solmi toinen yhtä pitkä naru kiekon kahteen muuhun reikään ja yhdistä narut solmimalla niistä ripustuslenkki. Poraa kiekkoihin tasaisin välein neljä reikää. Mallikiekkojen halkaisija on noin 20 cm. Tasaa kiekot vaakasuoraan liikuttelemalla naruja
Koska yhä useampi hirsikoti nousee pienelle kaupunkitontille, talojen koko on vuosien saatossa pienentynyt. Pai numaton kuusihirsi 202 x 260 mm. ”Kaupunkien kaavoitus jo lähtökohtaisesti hylkää perinteisille hirsitaloille tyypilliset vaihtoehdot eli talot, joissa on pitkät nurkat ja hirret menevät limittäin. Hirsikodin tunnelmaa Hirsirakentaminen yleistyy hyvää vauhtia myös kaupungeissa. Ulkokehän sisäpuolella oleva terassi tuo sopivaa yksityisyyttä. H irsitalot mielletään helposti vapaa-ajan asunnoiksi ja mökeiksi, mutta niiden osuus omakotitaloista kasvaa tasaisesti. 56 Aarre 10/2020 PUU Finnlamellin kaksikerroksisen Linna majuritalon uloin kehä suojaa taloa säältä ja suoralta auringonpaisteelta. KOTEJA PUUSTA Teksti ANNE SOININEN | Kuvat VALMISTAJAT JAAKKO NIEMELÄ, KEYFRAME OY. ”Oikeastaan vasta nyt viimeiset seitsemän vuotta hirttä on voitu käyttää pääkaupunkiseudulla, koska tuotteet ovat vastanneet ulkoasuiltaan ja tilaratkaisuiltaan kaupunkirakentamista”, sanoo Kontiotuote Oy:n luova johtaja ja arkkitehti Olavi Kujanen. Tiivis rakenne mahdollistaa talojen modernin ilmeen ja täyttää omakotitaloille asetetut energiavaatimukset. Rakennustutkimus RTS Oy:n mukaan joka neljäs uusi omakotitalo on hirsitalo. Nyt hirsitalojen suunnittelussa korostuvat valoisuus, avarat tilat ja yhteys luontoon. Mutta nyt ei enää periaatteessa pysty kunnolla ulospäin erottamaan, että talo on juuri hirrestä tehty.” Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki suurimmat hirsitalovalmistajat käyttävät omakotitaloissaan painumatonta hirttä, jolle ei nimensä mukaisesti tarvitse varata painumisvaroja. Hukkaneliöt minimiin Hirsitalojen kokoon vaikuttavat asiakkaan toiveet ja tontin koko ja hinta. Huoneistoala 149 m 2 . ”Keskimäärin asiakkaat toivovat noin 130-neliöisiä kaupunkitaloja. Luonnollisesti kokoja on laidasta laitaan, ja maaseudulle tehdään perinteisesti isompia taloja”, kertoo Mäkinen. Yhä useampi hirsikoti nousee nyt kaupunkiin, varsinkin pääkaupunkiseudulle ja muihin isoihin kaupunkeihin. Hirsitaloissa miellyttää niiden hyvä sisäilma ja luonnonmateriaalin ekologisuus. Hirsirakentamisen buumia on edistänyt myös se, että hirrellä pystytään nyt tekemään täysin moderneja rakennuksia, kertoo Honkarakenne Oyj:n pääarkkitehti Anne Mäkinen
Mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun kapeille tonteille ei kerta kaikkiaan mahdu isoa taloa muuten kuin kaksikerroksisena”, sanoo Mäkinen. Huoneistoala 126 m 2 . 57 PUU Kontiotuotteen Kontio Hill House on moderni, kaksikerroksinen kaupunki hirsikoti. Usein ne ovat kuultokäsittelyjä, joista puu ikään kuin hohkaa läpi. Mustaa ja vaaleaa Yleisin hirren valmistusmateriaali on mänty, jota suosivat sekä Kontiotuote että Honkarakenne. Myös männyn antibakteeriset ominaisuudet ovat hyvät. Viime vuosina olemme jättäneet hirsiä käsittelemättömän näköisiksi niin, että niissä on vain suojakäsittely, lakka tai kuultokäsittely.”. ”Harmaat, mustat ja ruskean eri sävyt ovat hirsitaloissa edelleen suosittuja. ”Ainakin kymmenen vuoden ajan hirsirakennuksia on käsitelty valkoisen eri sävyillä. Myös kuusihirsi on nostanut viime aikoina suosiotaan. Painumaton mäntyhirsi 205 x 275 mm. Sen pitää olla kuultava, jotta se näyttää luonnolliselta”, kertoo Olavi Kujanen Kontiolta. ”Mänty on pintamateriaalina allergisoimaton ja M1-luokitusta vastaava materiaali eli siitä ei vapaudu huoneilmaan haitallisia emissioita”, sanoo Mäkinen. Hirsitalot ovat pienentyneet myös siksi, että ihmiset ovat alkaneet ajatella ekologisemmin. Aarre 10/2020 Kontio Hill House on valoisa ja avara, ja siinä on paljon ikkunoita, jotka avautuvat suojaisalle sisäpihalle. Maalipinta ei kuitenkaan saa olla liian peittävä tai muuten se näyttää kalvomaiselta tai muovimaiselta. Kuusen etuna on muun muassa se, että jos kuusiseinä kuultokäsitellään vaaleaksi, se pysyy vaaleana pidempään kuin mänty. ”Asiakkaat haluavat tilaratkaisuiltaan järkevän kokoisia koteja: yksinkertaisia mutta hyvin mitoitettuja ja sellaisia, jotka sopivat heidän budjettiinsa.” Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että taloihin halutaan riittävästi säilytystiloja ja tehokkaita pohjaratkaisuja ja että hukkaneliöt on minimoitu. Hirsitalojen väritrendeissä näkyy sekä tummaa että vaaleaa. Honkarakenteen Mäkinen kertoo, että asiakkaat toivovat paljon vaaleaa, valkoista ja puun väriä. ”Jos tontti antaa myöten, suosituin hirsitalo on yksikerroksinen
LISÄTIETOJA finnlamelli.fi honka.fi kontio.com ohr.fi Ihmiset ovat alkaneet ajatella eko logisemmin. Musta ulkokuori henkii skandinaavista trendiä. Honkarakenteen Honka Huomen on yksikerroksinen talo, joka on suunniteltu neljälle henkilölle. Luontoon sopiva Kujasen mukaan asiakkaat haluavat moderneilta hirsikodeilta laatua, designia ja kestävyyttä. Painumaton kuusihirsi 204 x 260 mm.. Hirsitalon sisällä on hiljaisempaa ja akustiikka on hyvä. Suuria ikkunoita ja avointa yhteistilaa on paljon, ja huonekorkeus luo tilan tunnetta.” Talon pitää nyt myös mukautua luontoon. ”Myös ulkotilaa halutaan käyttää maksimaalisesti. Suunnittelussa on haluttu korostaa pihan liittymistä taloon ja sen sisustukseen. Painumaton mäntyhirsi 240 x 260 mm ja 134 x 260 mm. Huoneistoala 104 m 2 . Niillä pyritään siihen, että et ole talon sisällä mutta kuitenkin yhteydessä taloon”, sanoo Kujanen. Sekä Mäkinen että Kujanen kertovat, että ihmiset hakevat hirsitaloista hyvää ja rauhoittavaa tunnelmaa. Terassit ja lasitetut verannat ovat yleistyneet. ”Vielä vuosien jälkeenkin siellä on ihana puun tuoksu ja hyvällä tavalla sellainen aika pysähtyy -fiilis”, kuvailee Mäkinen. 58 Aarre 10/2020 PUU Ollikaisen Hirsirakenteen Villa Ormax on pohja ratkaisultaan kompakti rakennus, johon korkea tila ja luonnonvalo luovat väljyyttä. Huoneistoala 121 m 2 . KOTEJA PUUSTA Hirsitalojen sisällä puuta jätetään näkyviin eikä sitä lähtökohtaisesti haluta peittää. ”Asunnot tehdään valoisiksi. Talojen suunnittelussa ei enää rakenneta pelkkää taloa, vaan mietitään myös sisäja ulkotilojen yhteensovittamista ja piharakentamista. Hirsien vastapainoksi sisätiloihin voidaan luoda tasaisempia pintoja. Vaikka omasta ikkunasta ei luontomaisemaa avautuisikaan, talon suunnittelussa voi ottaa huomioon sen, kuinka luonnonvalo kiertää päivän mittaan rakennuksen eri puolilta sisään. Kontrastit luovat myös tunnelmaa”, sanoo Mäkinen. ”Esimerkiksi katto voidaan kokonaisuudessaan tehdä kipsilevystä, jolloin se tasaisena ja yksivärisenä pintana rauhoittaa tilan
Verkossa joka päivä. Lahjatilauskortti Kyllä kiitos! Tilaan lahjaksi rastimani lehden: MT (MAV0149) Koneviesti (KAV0127) Aarre (AAV0133) 6 kk = 131,40 € 12 nroa = 99,90 € 9 nroa = 74,90 € 3 kk = 65,70 € 6 nroa = 49,90 € 6 nroa = 49,90 € Tilaus on määräaikainen ja sisältää myös digilukuoikeuden. 11 kertaa vuodessa. 18 numeroa vuodessa. Anna joululahjaksi luettavaa! Tilaa netissä! viestilehdet.fi/joulu Tilaa soittamalla! 020 413 2277 Tilaa heti! Tarjous on voimassa 24.12. Tilaus alkaa joulun jälkeen seuraavasta mahdollisesta numerosta. Verkkopalvelu osoitteessa koneviesti.fi. Antamiasi tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden suora markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 88,50 €) 49 90 € 6 nroa + digi (norm. Tuntee koneet ja hallitsee tekniikan. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy verkosta viestilehdet.fi Sähköpostiosoite tarvitaan digilehden käyttöönottoa ja kirjautumisohjeiden lähettämistä varten. Tarjoushinnat voimassa vain uusiin kotimaan tilauksiin. AR_Joulu2020_230x290+3.indd 1 29.10.2020 16:11:54. Tietoa ja hyötyä ammattilaisille. Lue ja katso videoita verkossa aarrelehti.fi. 65 70 € 3 kk + digi (norm. 88,20 €) 6 nroa + digi 49 90 € (norm. Aarre tarjoaa tietoa ja elämyksiä metsäasioista kiinnostuneille. asti. Lehden saaja Lähiosoite Lähiosoite Postinumero Lehden maksaja Postinumero Puhelin Postitoimipaikka Postitoimipaikka Sähköposti Sähköposti Viestilehdet Oy maksaa postimaksun VIESTILEHDET OY Tunnus 5002596 Info: M2 00003 VASTAUSLÄHETYS Luotettavaa uutisointia ja ajankohtaista asiaa. Halutessasi voit kieltää yhteystietojen käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n asiakaspalveluun: Viestilehdet Oy/Asiakaspalvelu, PL 440, 00101 Helsinki, puh. 020 413 2277 (ark. 8–21). Painettu lehti 3 kertaa viikossa. 84,60 €) Kaikki tarjoukset ovat määräaikaisia. Maaseudun yrittäjän paras tietolähde
PIENTÄ ELÄMÄÄ 60 Aarre 10/2020 LUONTO. Kuvassa tiikerisiilikkäät, ylempänä koiras ja alempana naaras. 60 Aarre 10/2020 LUONTO Hyönteisten parittelu voi kestää tunteja, ja ne voivat häirittäessä jopa lentää yhteen kiinnittyneinä
61 Aarre 10/2020 LUONTO TUOKSUJEN MAAILMASSA Kehrääjäkoiraat etsivät naaraita eliökunnan tarkimman hajuaistin avulla. Tällöin kysymyksessä on naaras, sillä kehrääjille on tyypillistä sukupuolten välinen kokoero. Linnuistamme vain käki syö karvaisia toukkia. Suuremmilla lajeilla tämä vaihe kestää kaksi tai kolmekin vuotta. Meillä esiintyvät kehrääjät kuuluvat oman perhoslajistomme kookkaimpiin. Kiitäjät pois lukien maassamme esiintyviä lajeja on yhdeksäntoista, niistä muutama vain satunnainen vierailija. K ehrääjiin luettiin ennen suuri joukko perhosia, mutta nykyään nimeä kantaa vain kaksi yläheimoa: kehrääjämäiset, joihin kuuluvat myös kiitäjät, sekä karvakehrääjät. Ilmavirtausten kyyditseminä ne voivat matkustaa pitkiäkin matkoja. Teksti ja kuvat HEIKKI WILLAMO. Ne kiipeävät sopivalle paikalle, erittävät pitkän seittirihman ja antavat tuulen tarttua siihen. Tämä suojaa niitä useimmilta vihollisilta. Esimerkiksi riikinkukkokehrääjän siipien kärkiväli lähentelee kymmentä senttiä. Löytyypä maailmalla kehrääjä, joka viettää kotelona jopa kaksitoista vuotta. Suurimmat toukat ovat pikkusormen mittaisia, ja ne tunnistaa näyttävästä karvoituksesta, johon saattaa liittyä koristeellisia tupsuja. Aikuisia näkee suhteellisen harvoin, mutta suuria toukkia saattaa löytää varvuilla ja pensailla ruokailemassa tai vaeltamassa koteloitumispaikkaa etsien. Joillain trooppisilla lajeilla on takasiivissään parikymmensenttisiä kannuksia, ja muutenkin kehrääjien lähes kuuden tuhannen lajin joukossa on näyttäviä ja värikkäitä lajeja. Kehrääjät ovat saaneet nimensä toukkien tavasta kehrätä koteloitumisvaiheessa ympärilleen kuin ohuista langanpätkistä kudotun kopan, jonka sisään ne sitten koteloituvat. Munista kuoriutuneilla pikkuruisilla toukilla on erikoinen piirre, joka liittyy leviämiseen. Naaraat ovat isompia, joillain lajeilla ero voi olla silmiinpistävän suuri. Maailman suurimpiin perhosiin kuuluvan, Kaakkois-Aasiassa esiintyvän atlaskehrääjän siipien kärkiväli voi olla jopa 30 senttiä. Harvoin nähtyjä Aikuiset kehrääjät ovat tavattoman lyhytikäisiä, ja niitä näkee harvoin. Kookkaita ”karvamatoja” Useimmat kehrääjät ovat väritykseltään ruskeansävyisiä, ja niillä on siivillä yksi tai kaksi poikkijuovaa, joillakin myös vaalea täplä tai jopa kaunis silmätäplä. Useimmat talvehtivat koteloina. Kehrääjät ovat kookkaita, pullearuumiisia ja karvaisia perhosia. Aikuisvaiheen tarkoituksena on pelkästään parittelukumppanin löytäminen, ja siihen Kehrääjät kuuluvat perhos lajistomme kookkaimpiin. Niillä ei ole imukärsää eivätkä ne syö mitään vaan sinnittelevät muutamat elinpäivänsä vararavinnolla
Parittelun jälkeen naaras munii kotelokopan pinnalle ja kuolee. Pariteltuaan kehrääjät ovat suorittaneet elämäntehtävänsä ja kuolevat, naaras tietenkin vasta munimisen jälkeen. PIENTÄ ELÄMÄÄ. Kysymyksessä on täplätupsukkaan (entinen tupsutoukkakehrääjä) toukka. Tuntosarvet ovat koirailla kehittyneet kampatai sulkamaisiksi elimiksi, joilla tuoksun aistii jopa kilometrien päästä. Väriltään lämpimänruskeana se näyttää keisarinviitalta tai joltain toiselta isolta täpläperhoselta, mutta näitä ei ole lennossa vielä alkukesällä. Useimmin nähty lienee komea nastakehrääjä, joka lentää nopeaa ja heittelehtivää lentoaan touko-kesäkuussa. Moni mustikanpoimija lienee ihmetellyt muutaman sentin mittaista, karvaista toukkaa, jolla on punaisia kyhmyjä ja selässään neljä keltaista karvatupsua. Naaras alkaa kuoriutumisensa jälkeen erittää koiraita houkuttelevaa tuoksua eli feromonia. Teollisessa tuotannossa mulperiperhoset on jalos tettu pelkkään silkin tuot tamiseen, eivätkä ne enää pärjäisi alkuperäisessä elin ympäristössään vuorten rin teillä. Toinen koiras, jopa useampi, on saattanut ehtiä apajalle sitä ennen. Useimmat kehrääjät ovat yöaktiivisia, joten niitä näkee jo senkin takia todella harvoin. Silkin tuotanto on mo ninkertaistunut, mutta laatu ei ole samaa kuin alku peräisessä raakasilkissä. Se alkaa toukkien ravintokas vin, valkomulperipuun, vil jelystä. Kehrääjät tunnistavat tuoksun tuntosarvillaan. Laji on sikäli erikoinen, että sen naaras on lentokyvytön. kehrääjillä on erinomainen keino. Munat talvehtivat, ja keväällä kuoriutuvat toukat levittäytyvät ympäristöön erittämänsä rihman varassa leijaillen. Naaraan löytänyttä koirasta odottaa joko palkinto tai ikävä yllätys. Niitä pidetään eliökunnan tarkimmin hajuja aistivina eliminä, ja niille riittää houkuttelevan tuoksun tunnistamiseen yksi ainoa molekyyli kuutiometrissä ilmaa. Toukat kasvatetaan laatikoissa, ja niitä ruoki taan öin ja päivin lehtihak keella, kunnes ne koteloitu vat kotelokoppansa sisään. Jotkin naaraat saattavat tulla munimisen jälkeen valolle, mutta koiraita kiinnostaa vain kumppanin etsiminen. Tuoksun havaittuaan koiras alkaa seurata sitä. Se kiertää supistuvaa kehää voimistuvan tuoksun johtaessa sen lopulta naaraan luo – feromoni on tehnyt tehtävänsä. Sen siipien kärkiväli on jopa kahdeksan senttiä, ja se on helppo tunnistaan kermanvalkoisen, suklaanruskean ja oranssinpunaisen kirjavasta värityksestään. Tähän hauskasti nimettyyn joukkoon kuuluu näyttäviä ja mielenkiintoisia lajeja, joista isosiilikäs on yksi komeimpia. Sittemmin silkin valmistus on muuttunut teolliseksi. Kuo riutuneet perhoset paritte levat, jokainen naaras mu nii puolentuhatta munaa, ja kierto alkaa alusta. Kuoriuduttuaan tämä siivetön perhonen kiipeää kotelokoppansa päälle ja ryhtyy kutsumaan koiraita houkutustuoksullaan. Ennen ajanlaskumme alkua silkki tuli tunnetuksi myös Euroopassa, kun sitä kul jetettiin länteen kuuluisaa Silkkitietä pitkin. 62 Aarre 10/2020 LUONTO Nastakehrääjäkoiras kykenee aistimaan sulka maisilla tuntosarvillaan naaraan erittämän hou kutustuoksun jopa parin kilometrin päästä. Samalla nimistö on muutettu, ja esimerkiksi siilikehrääjistä on tullut siilikkäitä, villakehrääjistä villakkaita ja hammaskehrääjistä nirkkoja. Silkkiä tuottavat perhoset Noin 180-lajiseen silkki kehrääjien heimoon kuu luvan mulperiperhosen kotelo kopasta on Kiinassa osattu valmistaa silkkiä jo noin 5 000 vuoden ajan. Naaraita etsiviä kehrääjäkoiraita voi nähdä myös päiväsaikaan, sillä varsinkin keväällä kuoriutuvat lajit ovat liikkeellä lämpimässä auringonpaisteessa. Siilikkäitä, villakkaita ja nirkkoja Suurin osa entisistä kehrääjistä kuuluu nykyisin yökkösmäisiin perhosiin. Perhoset kuoriutuvat parissa viikossa, ja kopat kerätään silkin valmistukseen
VASTAA, NIIN VOIT VOITTAA! Mitä pidit Aarteesta. ?Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY POSTITA KYSELYLOMAKE tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. 8–21). LUKIJAKYSELY LOMAKKEEN voi täyttää myös Aarteen si vuilla osoit teessa aarrelehti.fi/kilpailut VOIT LÄHETTÄÄ PALAUTETTA myös sähköpostitse osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi tai verkko palvelumme kautta aarre lehti.fi. Aarre 10?/?2020 VAKIOT 63. ?Tilaajan perheenjäsen . Muista merkitä palautteeseen, onko se tarkoitettu vain toimituk selle vai julkaistavaksi Aarteen Keskustelua palstalla. . Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n Tilaajapalveluun: puh. 3. ?Aarre-lehden kestotilaaja . ?Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. ?Vastasi odotuksiani . Kerro mielipiteesi Aarteesta ja voita upea kirjapaketti. NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO SÄHKÖPOSTI VASTAAJAN SYNTYMÄVUOSI Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Aarre 10/2020 V astaa oheiseen lukija kyselyyn 9.12.2020 mennessä ja osallistu arvontaan. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. LISÄTIETOJA karttakauppa.fi, tammi.fi, teos.fi VASTAA NÄIN POSTITA KYSELYLOMAKE osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. ?Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. Palkinnon arvo on 95 e. Metsäisen kirjapaketin voitti arvonnassa it selleen Heljä Koskell, Kouvola. ?Irtonumeron ostaja . ?Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. Varusta kuori kirjepostimerkillä. Palkinto sisältää kolme kirjaa: Kristiina Vuoren romaanin Neitsytkruunu (Tammi), Tuomo Kesäläisen luontokirjan Suomen upeimmat luonto kohteet (Karttakeskus) sekä keittiömestari Juho Hämäläisen ruoka kirjan Voikukka! Pientareelta pataan (Teos). Voit postittaa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun ja/tai muuta toimitukselle osoi tettua postia. ?Muu lukija 2. 1. ?Ei vastannut odotuksiani Perustelu:. Arvomme kaikkien vastaajien kesken kirjapaketin. ?Olen . 020 413 2277 (ark. KIITOKSET KAIKILLE VASTAAJILLE! MIKÄ ARTIK KELI KIINN OSTI, MIKÄ EI. VIIME VOITTAJAT AARRE 8/20:N kiinnostavin juttu äänestyksen voitti artikkeli Korpi kuusen kyyneliä. . Varusta kuori kirjeposti merkillä. ?Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista: 7
Riistaa ja sieniä Hirven palapaisti on tuunattu metsäsienillä ja kermalla paksuksi kastikkeeksi. 64 Aarre 10/2020 HYVINVOINTI Jahtipäivän syksyisessä metsässä kruunaa passipaikan vierestä kerätty pussillinen suppilovahveroita. Suuret, halkaistut uuniperunat maustetaan (villi-) yrttisuolalla ja kypsennetään 200 asteessa noin 45 minuuttia. VILLIRUOKA Teksti, kuvat ja kuvausjärjestelyt MARI IKONEN 64 Aarre 10/2020 HYVINVOINTI
Syksyinen riistakastike (4 ANNOSTA) 600 g hirven tai peuran paistia 3 rkl voita ja/tai rypsiöljyä vettä 2 sipulia 1 l suppilovahveroita 1 laakerinlehti 1 tl kuivattua timjamia 1 tl vastarouhittua viistai mustapippuria 3 rkl riistafondia 2 dl kermaa 2 rkl ruskeaa Maizenasuurustetta suolaa maun mukaan Poista lihasta kalvot terävällä veitsellä ja paloittele liha parin sentin kuutioiksi. Ota keitinvesi talteen. Kuumenna rasva paistinpannussa ja ruskista filee joka puolelta kauniin ruskeaksi. Tarjoa esimerkiksi yrttiöljyllä siveltyjen uuniperunoiden ja puolukoiden kanssa. Lisää vettä sen verran, että liha miltei peittyy. Tarkista välillä, ettei neste ole haihtunut liikaa. 3 Palapaistia kannattaa valmistaa kerralla iso annos (esim. Siirrä filee pieneen uunivuokaan, rouhi sen pintaan merisuolaa ja mustapippuria ja kaada päälle pannuun jäänyt rasva. Tarjoa peuranfilee kukkakaali-sienigratiinin kanssa. Suurusta Maizena-jauheella ja anna vielä kiehahtaa. Näin filee jää keskeltä punertavaksi ja mehukkaaksi. Työnnä fileen paksuimpaan kohtaan lihalämpömittari ja laita vuoka 200-asteiseen uuniin noin 15 minuutiksi, kunnes mittari näyttää 55:tä astetta. Laita pataan sienet, paloitellut sipulit, laakerinlehti, tuoretta tai kuivattua timjamia sekä pippuri rouhetta. Kuori sipulit ja paloittele ne. Rouhi päälle hieman suolaa ja pippuria. Anna fileen vetäytyä vähintään vartin verran ja leikkaa se sitten terävällä paistiveitsellä ohuiksi viipaleiksi. Kypsennä 200-asteisessa uunissa puolisen tuntia, kunnes gratiinin pinta on kauniin ruskea. Kaada joukkoon myös kukkakaalin keitinvesi ja anna kiehahtaa samalla vatkaten, jottei kastike pala pohjaan. Kiehauta nuppuja kannen alla vesitilkassa noin 5 minuuttia niin, että ne jäävät napakoiksi. 65 Aarre 10/2020 HYVINVOINTI Peuran ulkofilee ei kaipaa muita mausteita kuin suolaa ja pippuria. Sulata paksupohjaisessa kattilassa voi ja sekoita siihen vehnäjauhot haarukkavatkaimella. Kukkakaalimetsäsienigratiini (4 ANNOSTA) 1 keskikokoinen kukkakaali tilkka vettä Kastike: 30 g voita 3 rkl vehnäjauhoja 3 dl kuumaa maitoa 1 dl kukkakaalin keitinvettä 2 dl paloiteltuja, pannulla kiehautettuja suppilovahveroita tai muita metsäsieniä 2 dl voimakkaan makuista juustoraastetta 1 tl suolaa 0,5 tl jauhettua muskottipähkinää Poista kukkakaalista kanta ja suojuslehdet ja paloittele kaali isoiksi nupuiksi. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. 2 Hirven lapaja pyöröpaisti ovat hyviä raaka-aineita palapaistin tyyppisiin ruokiin, samoin epämääräiset pienet paistipalat, joita syntyy porukan lihanjaossa. 1 Riista on harvoin pikaruokaa. Kun lihapalat ovat hajoavan mureita, lisää riistafondi ja kerma ja kuumenna pataruoka kiehuvaksi. Ruskista palat kuumalla paistinpannulla pienissä erissä voin ja öljyn seoksessa. Laita lihapalat pataan tai kattilaan ja kaada päälle paistinpannun huuhde liemi. 4 Tällä tavoin pääruoka valmistuu perunoiden kypsyessä ja metsästäjän perhe saa nauttia vaihtuvista makumaailmoista.. Vasanmaksapihvit ja kyyhkynrinta kypsyvät pannulla parissa minuutissa, mutta yleensä mureaa ja maukasta saa pitkään hauduttamalla. Puhdista suppilovahverot, poista niiden jaloista sitkeä tyviosa ja revi isoimmat sienet paloiksi. Sekoita valkokastikkeeseen sienet, raastettu juusto, suola ja muskottipähkinä. Kuumenna kiehuvaksi, alenna sitten lämpöä ja jatka kypsentämistä kannen alla 1,5–2 tuntia. Hirvipataa voi tuunata Uunissa paahdettu peuranfilee (4 ANNOSTA) 600 g:n pala peuran ulkofileetä 2 rkl voita merisuolaa ja mustapippuria myllystä Kuivaa filee ja poista siitä mahdolliset kalvot. parista lihakilosta), pakastaa se rasioissa ja viimeistellä ruoka vasta sulatuksen jälkeen vaikkapa kasvispaloilla, sienillä, hillosipuleilla, maustekurkkukuutioilla, yrteillä, katajanmarjoilla, sinihometai tuorejuustolla, ruokatai ranskankermalla, erilaisilla maustekastikkeilla tai viinitilkalla. Lisukkeena tarjotaan mehevää kukkakaalimetsäsienigratiinia. Kun voi-jauhoseos on kiehahtanut, kaada sekaan kuumaa maitoa vähän kerrallaan ja vatkaa sileäksi. Laita kukkakaalit voideltuun uunivuokaan ja kaada päälle kastike
Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n Tilaajapalveluun: puh. Ristikon 10/2020 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 1/2021. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. OSAL LISTU JA VOITA ! RISTIKKO 10/2020. Vastaa näin Lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 9.12.2020 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 10, PL 440, 00101 Helsinki. Ristikon 8/2020 ratkaisu: Avainsana: BERLIINI Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN-muodossa MUISTA ANTAA NÄMÄ TIEDOT! Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruu tujen kirjaimista. Tai täytä ristikon palautuslomake osoitteessa aarrelehti.fi/ristikko. 66 Aarre 10/2020 VAKIOT Onnittelemme Ristikon 8/2020 voittajia: Heli Ojalehto, Nivala Outi Peltonen, Harjavalta Ari Puikkonen, Pertunmaa Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakysely lomakkeen. 020 413 2277 (ark. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. 8–16). Avain sanassa on kahdeksan kirjainta
Ei sovi myöskään unohtaa Bacchus-käymisainepakkausta omille marjoille ja hedelmille. Oluentekijän mekka Laaja valikoima erilaisia käymisaineja viiniainespakkauksia takaa onnistuneen kotiviinin. uudistunut viiniainessarjamme. www.kotiviini. Helppokäyttöiset välinepakkaukset tekevät oluenvalmistuksesta helppoa ja siistiä. Pakkaukset sisältävät sokeria lukuunottamatta kaikki tarvittavat ainekset 22 viinilitran valmistamiseen helposti kotona. Valmiilla olutuutteilla ja reseptipaketeilla kotivalmistaja tekee maistuvaa olutta. Käy valitsemassa oma suosikkisi yli 20 eri makuvaihtoehdon joukosta. Edistyneemmillekin oluentekijöille löytyy mäskäyslaitteistot, kokomaltaat, humalat ym. Uudistettu ja laadukas Bacchus-sarjamme käsittää laajan valikoiman erilaisia viinityyppejä vaativaankin makuun. Suomen suosituin viiniainessarja Presto on nyt myös saanut uuden ilmeen. Myymälät: Lahti, Helsinki Tripla, verkkokauppa melkko@melkko
Aarre 10/2020 HYVINVOINTI 68 V atukoiden sukuun kuuluvan lillukan (Rubus saxatilis) marjan maku on hapan, mielenkiintoinen ja miellyttävä. Kirkkaanpunaiset lillukanmarjat antavat muihin marjatuotteisiin lisättynä erinomaisen värin. Luonnossa lillukka voi risteytyä mesimarjan kanssa mesilillukaksi, mutta risteymän kukista ei muodostu marjoja. Ne ovat hyvänmakuisia juomissa, ja niitä voi kuivata muun muassa erilaisiin teesekoituksiin. Lillukka ei ole kovin satoisa, joten ruuanlaitossa ja säilönnässä marjoja käytetään yhdessä muiden marjojen kanssa. Kesäkuussa kukkivan lillukan kukat, marjat ja lehdet sopivat myös salaatteihin. Lillukanlehtiä voi pakastaa. Siemenissä on runsaasti rasvahappoja. Vadelma ja mansikka toimivat lillukan kanssa erityisen hyvin. Lillukanmarja on suotta aliarvostettu, sillä sen maku on raikas ja hapan. Puhtaat, hieman nahistuneet lehdet rikotaan kevyesti esimerkiksi hieromalla niitä kämmenten välissä. Myös marjoja voi kuivata tai pakastaa yksitellen tai muutaman kappaleen ryhmissä jääkuutioon. Niissä on myös paljon aminohappoja, erityisesti L-tryptofaania. Lillukkaa käytetään kasvinjalostuksessa uusien lajien risteyttämiseen. Lehtiä lillukka kasvattaa runsaasti, ja niitäkin kannattaa kerätä. Marjoja kehutaan lakkaakin maukkaammiksi. Monet sen osat sisältävät tanniineja. Teepannuun voi kerätä myös mesilillukan lehtiä ja varsia. Lillukan tunnistaa metsässä maata pitkin suikertavista, pitkistä rönsyistään, joihin kulkijan jalka voi jäädä kiinni. Kukat kuivataan tai pakastetaan. Erityisen herkullisia ne ovat fermentoinnin eli hiostamisen jälkeen, jolloin niiden oma miellyttävä aromi on vahvistunut. Hiostaminen sopii hyvin esimerkiksi lillukan, vadelman ja maitohorsman lehdille. Sen jälkeen ne kääritään palloiksi ja lehtipallot laitetaan tiiviiseen purkkiin. Mehu sopii erityisen hyvin viinietikan tavoin käytettäväksi. Pidä purkkeja huoneenlämmössä parista päivästä muutamaan viikkoon, kunnes purkin sisäpinnalle ilmestyy pisaroita ja kantta avatessa tulee vahva tuoksu. Aliarvostettu metsämarja Miellyttävän makuisen mutta vähäsatoisen lillukan marjoja käytetään yleensä yhdessä muiden marjojen kanssa. Lillukanmarjan maku sopii hyvin yhteen muun muassa vaniljan ja mesiangervonkukkien kanssa. Suotta aliarvostettu Lillukat, kuten muutkin suomalaiset syötävät luonnonmarjat, ovat terveellisiä ja sisältävät paljon vitamiineja ja antioksidantteja. Lehtiä teesekoituksiin Erityisesti Venäjällä lillukkaa käytetään paljon. Marjojen suuret siemenet kannattaa siivilöidä pois.. Lillukan varret kuolevat kukinnan jälkeen. Erityisesti marjakeitossa tai -kiisselissä lillukan väri tulee hienosti esiin. YRTTINAINEN Teksti SATU HOVI | Kuvat VL-ARKISTO | Kuvitus AINO SAARIKIVI Herkullista hiostamalla Hiostaminen eli fermentointi tuo monien miedonmakuisten villiyrttien lehtiin lisää aromeja. Lillukoita käytetään myös venäläisen kotikaljan eli kvassin värjäämiseen. Marjat sisältävät sokereita, pektiiniä, C-vitamiinia, antosyaania ja karboksyylihappoa. Samalla mahdolliset kitkerät parkkiaineet hajoavat. Myös juurta voi käyttää. Tänä vuonna Aarteen yrttinainen Satu Hovi keskittyy kir joituksissaan Suomen luonnon upeisiin marjoihin. Tyhjennä purkki, avaa palloja hieman ja levitä lehdet ilmavasti kuivumaan. Hiostamisen jälkeen lehdet kuivataan normaalisti. Menetelmä voimistaa kunkin yrtin persoonallisen aromin sen sijaan, että yrtti maistuisi ”vain ruoholle”. Siellä sitä syödään perinteiseen tapaan marjamaitona, eli lautaselle laitetaan tuoreita marjoja sekä maitoa ja pinnalle ripotellaan sokeria maun mukaan. Marjojen suuret siemenet kannattaa siivilöidä pois. Lehdissä on muiden saman suvun marjakasvien lehtien tavoin muun muassa flavonoleja, antosyaaneja, klorogeenihappoa, ellagihappoa ja proantosyanidiinia. Lillukanvarsiin takertumista käytetään myös vertauksena, kun jonkun huomio juuttuu toisarvoisiin seikkoihin. Se kannattaa harjata huolellisesti puhtaaksi mullasta, paloitella ja kuivata. Ne sopivat esimerkiksi hyytelöön, hilloon, survokseen, makuetikkaan, mehuun, likööriin tai snapsiin
Maku tasaantuu ja paranee, jos maltat säilyttää likööriä vuoden ajan. Sekoita ne etikan kanssa tiiviskantiseen lasipurkkiin. Makeuta juoma tarvittaessa hunajalla tai sokerilla. Vinkki! Jos lillukanmarjojen suuret siemenet häiritsevät, voit pusertaa kaikki marjat mehuksi ja tarjoilla ne salaatinkastikkeessa. Lillukka-ruusuetikka 3 dl valkoviinietikkaa 1 dl lillukanmarjoja 1 dl ruusun siemeniä Riko ruusun siemeniä ja lillukan marjoja hieman tehosekoittimessa. Lisää loput vedestä kylmänä, sekoita hyvin ja odota, kunnes sima on noin 40-asteista. Levitä marjat päällimmäiseksi. Tarkista sopiva makeus vasta ennen tarjoilua. Ripottele yrtit (ja marjat), hunaja ja sokeri astian pohjalle. Laita kansi löysästi ämpärin päälle ja anna tekeytyä 15 minuutin ajan. Ripottele kuivahiiva nesteen pinnalle ja sulje kansi löysästi. Voit pullottaa juoman, mutta sima säilyy ämpärissäkin viileällä terassilla noin kuukauden ajan. Kuutioi kurkku, puolita kirsikkatomaatit ja asettele ne salaatin päälle. (Eräperinne 1997) Marjut Hjelt: Taikametsä: tarinoita ja taikoja suomalaisesta metsästä (SKS 2000) Satu Hovi: Luonnonyrtit (Readme.fi 2017) Satu Hovi: Marjat (Readme.fi 2019) Inger Ingmanson & Pelle Holmberg: Marjakirja (Karisto 2004) Sinikka Piippo: Luonnonyrtit – Villivihannekset ja marjat (WSOY 2005) Sinikka Piippo: Villivihannekset (Minerva 2016). MARKKU PULKKINEN / VL-ARKISTO 69 HYVINVOINTI Aarre 10/2020 Lillukan kansanomaiset nimet kuten kissanlillukka ja ämmänlitukka ovat suotta vähätteleviä, sillä se on hyvänmakuinen marja. Voit siivilöidä etikan kauniiseen pulloon. Vinkki! Voit kokeilla valmistaa likööriä myös lillukan hiostetuista lehdistä. Lillukka-yrttisima 5 l vettä 2 dl (ruoko)sokeria 1 dl hunajaa 2 dl lillukan hiostettuja lehtiä (3 dl lillukan marjoja) 1 dl mesiangervonkukkia 4 dl nokkosen, horsman tai vadelman lehtiä 1 tl kuivahiivaa Ota puhdas, kannellinen 10 litran ämpäri. Jätä astia lämpimään paikkaan vuorokaudeksi. Sulje sitten kansi tiiviisti ja vie astia kylmään 2–3 vuorokaudeksi. Anna maustua noin kuukauden ajan ennen siivilöimistä kauniiseen pulloon. Anna maustua huoneenlämmössä noin neljän viikon ajan. Lillukkalikööri 2 dl lillukanmarjoja 3 dl kirkasta, maustamatonta viinaa 1 rkl hunajaa Laita marjat pakastimeen muutamaksi päiväksi, ota sulamaan ja survo ne siivilän läpi. Laita marjasose, viina ja hunaja tiiviskantiseen tölkkiin. LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Turkka Aaltonen & Nalle Corander: Luonnonvaraiset hyötyja myrkkykasvit. Anna hautua pannumyssyn alla 20–30 minuuttia, lisää sitruunahappo ja tarjoile. Sekoita salaatinkastikkeen ainekset ja kaada kastike salaatin päälle. Lillukkasalaatti 2 dl salaatinlehtiä 5–7 tuoretta lillukanlehteä 1 dl siankärsämön, voikukan ja/tai mansikan lehtiä 5 cm:n pala kurkkua 5–10 kirsikkatomaattia 1 dl lillukanmarjoja Kastike: 0,5 dl laadukasta oliiviöljyä 1 rkl lillukanmarjojen mehua ripaus suolaa ja mustapippuria Riivi salaatin, lillukan ja muiden yrttien lehdet sekaisin lautaselle. Kiehauta 2 litraa vettä ja kaada se yrttien päälle. Poista voikukasta lehtiruoti ennen riipimistä. Sekoita hyvin. Lillukanlehtitee 1 l lillukan hiostamattomia tai 3 dl hiostettuja lehtiä 1 l vettä 0,25 tl sitruunahappoa hunajaa tai sokeria maun mukaan Laita lehdet teepannuun ja kaada kiehuva vesi päälle
”Ympäristö, jossa sijoittamisesta puhutaan vahvasti, saattaa nostaa ajattelua, että tämä minun metsäni onkin aikamoinen varallisuus”, Horne sanoo. 70 Aarre 10/2020 OMA TALOUS TURVAA METSÄSTÄ Uudet tehdashankkeet ja puukaupan ennätysvuosi 2018 herättelivät metsän omistajia huomaamaan metsänsä taloudellisen merkityksen. Y hä useampi metsänomistaja arvostaa metsäänsä sen tarjoaman taloudellisen turvan ja puunmyyntitulojen vuoksi, selviää Metsänomistaja 2020 -kysely tutkimuksesta. Metsänomistaja 2020 -kyselytutkimus kartoitti metsänomistajien aikeita ja tavoitteita alkuvuodesta 2019. Samaan aikaan osakekurssit ovat sahanneet ylös ja alas ja korkomarkkinat olleet jo pitkään historiallisen alhaisella tasolla. Niissä omistajien määrä on kasvanut välillä niin, että rahastoja on pitänyt sulkea määräajaksi. Oma metsäpalsta voi helpottaa luotonsaantia, toimia sukanvartena poikkeustilanteiden ja suurten hankintojen varalta sekä tuoda leveämmän leivän eläkevuosina.. Itse asiassa taloudellista turvaa arvostavien metsänomistajien osuus on noussut koko 2000-luvun. Kyselytutkimusta edelsi puukaupan ennätysvuosi 2018, jolloin sekä hakkuumäärät että kantohinnat olivat korkealla tasolla. Puunmyynti kiinnostaa Hakkuiden ja puukauppatulojen kautta metsä tarjoaa omistajalleen monenlaista taloudellista turvaa. HYVÄT NEUVOT Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvitus AINO SAARIKIVI Muodikas sijoitus Metsänomistaja 2020 -kyselytutkimuksen tulos heijastelee vallitsevaa yhteiskunnallista tilannetta. Uutisissa kerrottiin tehtaiden sulkemisista, eivätkä arviot kotimaisen metsäteollisuuden tulevaisuudesta olleet valoisat. Vuonna 2017 valmistunut ja 1,1 miljardia euroa maksanut tehdas on ainakin toistaiseksi suomalaisen metsäteollisuuden suurin investointi Suomessa. Vuonna 2000 taloudellista turvaa ilmoitti arvostavansa 13 prosenttia metsänomistajista. Uskoa tulevaisuuteen 2010-luvun alkuvuosina Suomessa elettiin metsäteollisuuden suurta rakennemurrosta. Jo toteutuneet sekä vielä suunnitteilla olevat investoinnit ovat luoneet uskoa metsäalan tulevaisuuteen ja siihen, että puulle on kysyntää myös tulevaisuudessa. Eräänlainen muoti-ilmiö ovat olleet metsärahastot. Kävikin päinvastoin. Rahastot ovat myös aktiivisesti ostaneet lisää metsää, mikä on nostanut metsämaan hintaa. Vuonna 2010 heitä oli 16 prosenttia, ja nyt, viimeisimmässä Metsänomistaja-tutkimuksessa, taloudellisia arvoja korosti viidennes eli 20 prosenttia vastaajista. Pessimistit ennustivat, ettei metsäteollisuus enää investoi Suomeen ollenkaan. Viime vuosina vaurastumisesta on tullut muodikasta, ja oman talouden hallinta ja sijoittaminen ovat olleet voimakkaasti esillä mediassa. Tulos näyttää lyövän korvalle käsitystä, että kaupungistuva metsänomistajakunta ei tarvitse puukauppatuloja elämiseensä ja että se mieluummin käyttää metsäänsä virkistymiseen kuin hakkauttaa sieltä puuta. ”Moni metsänomistaja saattoi silloin tehdä puukaupan ja yllättyä siitä, miten suuri taloudellinen vaikutus sillä oli. Tämä kokemus on sitten saattanut näkyä kyselytutkimuksessa”, Horne arvioi. Vuonna 2014 Metsä Group ilmoitti valmistelevansa Äänekoskelle biotuotetehdasta. Tässä ympäristössä metsä on näyttäytynyt turvallisena ja vakaana omaisuuslajina, arvioi Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Paula Horne. Metsä Groupin ilmoitusta seurasivat muutkin, ja kohta vireillä oli toistakymmentä tehdashanketta eri puolilla maata
”Vuosina 2016–18 virkistys käyttäjistäkin joka kolmas myi puuta, ja he myivät sitä lähes yhtä paljon hehtaaria kohden vuodessa kuin taloudellista turvaa arvostavat metsän omistajat.” Kaupungissa asuvat metsän omistajat ja nuoret metsän omistajat tekivät puukauppaa aktiivisemmin kuin maalla asu vat ja iäkkäät metsänomistajat. Toimis toilta siirryttiin etätöihin ja kunto saleilta lenkkipoluille ja marja metsiin. Vaikka muutos oli hyvä, se vähensi tietoa siitä, miten metsiä meillä hoidetaan ja mihin suuntaan metsän omistajat ovat viemässä met sätaloutta”, Horne sanoo. ”Harva on niin jyrkkä, ettei missään tapauksessa menisi metsään virkistäytymään tai ei koskaan myisi puuta. Met sänomistaja 2020 tutkimuksen mukaan metsänomistajien puunmyyntihalukkuus ei ole vähentynyt. ”On hyvä tietää, mihin suun taan asenteet ovat muuttu massa, sillä nykyinen aikomus saattaa realisoitua vasta kym menen vuoden päästä.” Investoinnit luovat uskoa puun kysyntään.. Yksityismetsien hakkuut ovat 20 vuodessa lisääntyneet 50 miljoonasta kuutiosta noin 60 miljoonaan kuutioon. ”Kun metsälaki vuonna 2014 päivitettiin sallivammaksi, valtio antoi metsänomistajille lisää vapautta päättää metsien sä hoidosta. He käyttävät metsäänsä taloudellisesti hyväksi mutta vaalivat myös metsän luonto arvoja. Huoli siitä, että kau pungissa asuva ja palkkatöissä käyvä metsänomistaja ei olisi kiinnostunut myymään puuta metsästään, ei kyselytutki muksen valossa näytä pitävän paikkaansa, sillä palkansaajista keskimääräistä useampi korosti arvostavansa metsässään sen tuomaa turvaa ja tuloa. Sukupuolten välillä ei ollut ero ja puukauppaaktiivisuudessa. Sekä miehissä että naisissa metsän talou dellista turvaa arvostivat eniten eläkeiän kynnyksellä olevat metsänomistajat. Tällä hetkellä joka kymmenes metsänomista ja saa leipänsä maataloudesta ja runsas kolmasosa asuu vaki tuisesti tilallaan. Taloudellista turvallisuutta arvostivat eniten opisto tai ammattikorkeakoulutetut, keskituloiset metsänomistajat. Jokin on kuitenkin muut tunut: puumarkkinoilla on aiempaa harvempi joukko met sänomistajia, mutta he myyvät puuta kerralla isomman erän. Yksityismetsänomistusta on seurattu kyselytutkimuksin vuodesta 1990. 71 Aarre 10/2020 OMA TALOUS Turvan merkitys kasvaa Metsänomistajien enemmistö on miehiä, ja miehet näyttävät myös arvostavan met sän tarjoamaa taloudellista turvaa naisia enemmän. Metsänomistajat ovat aiempaa koulu tetumpia, ja heidän tulotasonsa on nous sut. Kaupan koko kasvussa Metsänomistajakunta kaupun gistuu hitaam min kuin on odotettu. Muitakin tavoitteita Paula Horne huomauttaa, että suurin osa metsänomistajista on metsiensä suhteen monitavoit teisia. Taloudellista turvaa korosti mie histä 78 prosenttia, naisista 22 prosenttia. Kyse on enemmänkin eri tavoitteiden painotuksista.” Keväällä 2020 monen suo malaisen arki muuttui koro napandemian vuoksi. LÄHDE Metsänomistaja 2020 -tutkimus Metsänomistajien puun myyntihalukkuus on metsäteol lisuudelle kiinnostava tieto, sillä myytävästä puusta 80 prosent tia tulee yksityismetsistä. Toivottavasti myös kiin nostus omatoimisia metsätöitä kohtaan lisääntyy.” Mitä aiot, omistaja. ”Metsässä on vietetty aiem paa enemmän aikaa ja kenties nähty hoitotarpeita, joita siellä on. Palkansaajien osuus met sänomistajista on kasvanut selvästi. Säännölliset myyntitulot ovat tärkeitä taloudellista turvaa arvos taville metsän omistajille, mutta puu kauppatulot kelpaavat hyvin myös niille metsänomistajille, joiden tavoitteissa painottuu metsän virkistys käyttö
06 4761 104 AARTEELLA NYT JO 152 000 LUKIJAA! (KMT 2020) HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 TÄSSÄ ON HYVÄ PAIKKA SINUNKIN ILMOITUKSELLESI! TILAA HETI 040 720 7981 3 ilmoitus ta vain 580 € + alv www.raite.fi | puh. Laihian Tilipalvelu Ky Vaasantie 522, 66420 Ruto puh. Myynti, huolto ja varaosat ALAVUDEN AUTO OY Täyden palvelun liike Alavudella Lähteentie 2, 63300 Alavus Puh. (06) 511 2866, 040–530 0059 www.alavudenauto.fi METSÄ JA SÄHKÖ Kaadamme vaikeatkin pihapuut kokemuksen tuomalla ammattitaidolla Soita Jukka Mäkelä 4 0700 5 4 21 Oulainen +100 km säteellä laihian.tilipalvelu@netikka.fi Kirjanpitopalvelut kaikille yritysmuodoille Maaja metsätalouskirjanpidot laihian.tilipalvelu@netikka.fi Kirjanpitopalvelut kaikille yritysmuodoille. Tervetuloa! Avoinna ti-su klo 11-17. Jani Ylä-Rautio 0400 625 488 Ostetaan energiapuuta JÄÄKETJUT • traktoreihin ja työkoneisiin • rekkoihin ja mönkijöihin • nastaketjut • neliskanttinastalliset liikenneketjut • paljon kokoja -helppo asentaa • opastamme valinnassa! Tilaa netissä tai soita 0400 895174/ 0400 157701 Ruots. 24.500 e www.heinila.fi. Ei väliä, sillä Raite Yhdistelmäviilalla teroitat terän helposti ja nopeasti, koska viilaat sekä hampaanettä selkäpinnan samanaikaisesti.. 0400 679 468 RAITE Yhdistelmäviila puh. koti M etsä PO L20 15 -4 15 6 on monelle Nimetön 3 1 1.6.2016 15:04:42 Sotilashistorian aarreaitta Hämeenlinnassa. Pellonreunojen raivaukset ja kantojen nosto. 040 -586 3950 info@luonnonperintosaatio.fi www.luonnonperintosaatio.fi Lahjoitustili: FI78 5494 0950 0224 93 LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ – ostaa luonnonalueita pysyvään suojeluun. 72 Aarre 10/2020 VAKIOT PALVELUHAKEMISTO HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. Maaja metsätalouskirjanpidot . Arvoturve Oy Kouvolan Sippolasta! Tilaukset ja toimitussopimukset Arvo Suutari 0500 574 350 Jyrääntie 400, 45100 Kouvola www.arvoturve.fi Arvotarha Oy Jyrääntie 400 • 45100 Kouvola puh. P. 040 720 7981, Myyntimestarit Oy Tiedustelut: P. 0400 679 468 | www.raite.fi OSUIKO RAIVAUSSAHA KIVEEN. 06 4761 104 laihian.tilipalvelu@netikka.fi Kirjanpitopalvelut kaikille yritysmuodoille. Maaja metsätalouskirjanpidot . 0500 574 350 arvo.suutari@arvotarha.fi www.arvotarha.fi arvo suutari toimitusjohtaja KUIVIKETURVETTA Uusimaa ja ympäristökunnat. PROSESSORIT alk. Laihian Tilipalvelu Ky Vaasantie 522, 66420 Ruto puh. 045 866 5044. Maaja metsätalouskirjanpidot . 06 4761 104 laihian.tilipalvelu@netikka.fi Kirjanpitopalvelut kaikille yritysmuodoille. Laihian Tilipalvelu Ky Vaasantie 522, 66420 Ruto puh
lahjaksi alkaen. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä tilaajapalveluun. Osoitteenmuutos alkaen __?/?__?/ 20___ ajaksi __?/?__?/ 20___?– __?/?__?/ 20___ Tilauksen maksaja / Vanhat osoitetietoni Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – Sähköposti Haluan saada Viestilehdet Oy:ltä uutisia ja etuja . 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) TILAAJAPALVELU puh. Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden . Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. itselleni?. __?/?__?/ 20___ . digitilauksena 12 kk 94,80 e . Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä tilaajapalveluun puh. sähköpostilla . seuraavasta numerosta?. tekstiviestillä. ENSI NUMEROSSA SEURAAVA AARRE ILMESTYY 10.12.2020 KARI LINDHOLM Arvokasvua hankintahakkuilla Puunkorjuuta vaihtuvissa talvisäissä Sekametsä syntyy kuusentaimilla ja männynsiemenillä Unelmakodiksi löytyi 30luvun tyyppitalo Metsänomistajan puukot Raikastusta joulupöytään metsämarjoilla Metsänomistaja Kari Koivukangas Oulusta harventaa Pudasjärven metsäpalstojaan hyvään kasvukuntoon. Lahjatilauksen saaja / Uudet osoitetietoni Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero – A ar re m ak sa a p o sti m ak su n Vie stile hde t Oy Tila aja palv elu Tun nus 50 025 96 Info AR 1 00 00 3 VA STA US LÄ HE TY S 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta KÄYTÄ OHEISTA PALVELUKORTTIA KUN HALUAT • tilata lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteen muutoksesta • irtisanoa tilauksesi TILAA AARRE! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) tilaajapalvelu@viestilehdet.fi PL 440, 00101 Helsinki aarrelehti.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). AARTEEN TILAUSLOMAKE . Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä tilaajapalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa. 2020! Tilaustunnus AAV0024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. 73 Aarre 10/2020 VAKIOT PALVELUKORTTI TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 lehteä 70,80 e • laskutusjakso 11 lehteä (12 kk) 109,80 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. . 6 lehteä 70,80 e . Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun . 11 lehteä (12 kk) 109,80 e . H AN NE MA NE L I U S M ARI I KO N EN. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestilehdet.fi. Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti
Niiden sijainti vilkkaan kaupungin edustalla tekee alueesta vielä poikkeuksellisemman kuin se muuten olisi. SUOMELLAKIN OLISI samantyyppistä historiaa, mutta useimmat ihmiset eivät ole siitä kiinnostuneita. Venäjä siis pystyisi ampumaan mahdollisen sodan aikana Suomen hävittäjät alas suhteellisen helposti. Jos Suomi käyttää näin paljon varoja sotilaslentokoneisiin tilanteessa, jossa koronapandemian synnyttämä uusi talouskriisi kaatuu päällemme ennen kuin euroalue on vielä kunnolla toipunut vuoden 2008 romahduksesta, suuri, tuottamaton investointi vie helposti voimavarat elvytykseltä ja monelta muulta asialta. Monet keskeiset upseerimme ovat sanoneet, että maanpuolustuksen kannalta olisi älykkäämpää ostaa tehokkaina pelotteina toimivia puolustusaseita, kuten järeitä tykistöohjusjärjestelmiä. Hävittäjien varsinainen tehtävä olisikin luoda Suomelle kykyä osallistua EU:n muualla käymiin sotiin. Eurofighterit ja F-35-hävittäjät ovat oman aikamme kullattuja, suurvaltojen arvovaltaa ylläpitäviä linjalaivoja. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiede aiheisista lehti artikkeleistaan. Suomen hallitus valmistelee edelleen sinnikkäästi 60 uuden sotilashävittäjän ostamista. Kustaan sodassa Karlskronan prameat linjalaivat pärjäsivät huonosti Venäjää vastaan jopa silloin, kun niillä oli kaksinkertainen ylivoima. Karlskronaan sijoitettu avomerilaivasto koostui suurista, kullatuista linjalaivoista ja fregateista. Olisiko meidän kuitenkin tärkeämpää huolehtia Suomen omasta maanpuolustuksesta, taloudesta sekä terveydenja vanhustenhuollosta kuin havitellun euroarmeijan arvovallasta. Esimerkiksi Englannissa suuri osa ihmisistä on edelleen kovin ylpeitä merellisestä historiastaan, siitä, miten laivaston kelluvat puiset muurit puolustivat Britanniaa ensin Espanjaa ja sitten Ranskaa vastaan. Ne nielivät valtaosan Ruotsin varustelumenoista mutta olivat ennen kaikkea hyökkäysase, joka ylläpiti Ruotsin mainetta suurvaltana. Kanadan hallituksen laskujen mukaan esimerkiksi kuudenkymmenen F-35-hävittäjän elinkaarikustannukset olisivat huomattavan suuret eli vähän yli 60 miljardia dollaria. Venäjällä on maailman parhaana pidetty ilmatorjuntaohjus, Tor eli S-400, jonka kantomatka on 400 kilometriä ja joka on ratkaisevasti hävittäjäkoneita nopeampi. Kotkan edustalle suuren määrän laivanhylkyjä jättänyt Ruotsinsalmen toinen meritaistelu oli ylivoimaisesti pahin Venäjän merivoimien koskaan kärsimä tappio vuoteen 1905 asti. Helsingin saaristolaivasto sen sijaan jauhoi rannikolla käymissään taisteluissa Venäjän suuremmat laivastot palasiksi valtavalla tulivoimallaan. Se pelasti tilanteen. Helsingin eli Suomenlinnan saaristolaivasto koostui halvemmista mutta innovatiivisista uusista alustyypeistä. RISTO ISOMÄKI Puiset laivanhylyt voivat joskus kertoa jotakin tärkeää ISOMÄKI Suomenlinnan laivasto koostui uusista alus tyypeistä.. Ruotsi menetti merisodassa kaksitoista linjalaivaa, Venäjä vain yhden ja senkin karilleajon seurauksena. KUN RUOTSIN KAHJO kuningas Kustaa III julisti kesäkuussa 1788 sodan Venäjälle, Ruotsi-Suomella oli kaksi eri laivastoa. Niille varatusta puusta sai parhaan hinnan, ja hallitsijat usein jopa kielsivät sopivan tukkipuun käytön muihin tarkoituksiin. Kaikkein arvokkain ja hyvälaatuisin puutavara käytettiin satojen vuosien ajan sotalaivojen rakentamiseen. Kokoelma on ainutlaatuinen koko maailmassa. Herättikö kolumni ajatuksia. Me olemme kuitenkin juuri nyt tilanteessa, jossa Kotkan puiset laivanhylyt haluaisivat ehkä kertoa meille jotakin hyvin oleellista. Saaristolaivaston alukset eivät soveltuneet avomerelle eivätkä hyökkäyssotaan. Missään muualla maapallolla ei ole yhtä suurta määrää vanhoja sotalaivojen hylkyjä yhtä pienellä alueella. Laivastoa rakennettaessa oli yritetty saada mahdollisimman monta isoa tykkiä kellumaan mahdollisimman halvalla. ENNEN KAIKKEA KANNATTAA huomata se, että jopa Puolustus voimien monien korkeiden upseerien mielestä hävittäjä hankinnat olisivat vakava virheinvestointi myös maanpuolustuksen näkökulmasta. Laita juttu jakoon osoitteesta aarrelehti.fi/ kolumnit Aarre 10/2020 VAKIOT 74 M eren pohjassa Kotkan kaupungin läheisyydessä lojuu lähes kuusikymmentä puista sotalaivan hylkyä
Se on vertaansa vailla turvallisuuden, tilojen ja vetokyvyn suhteen. KIINNITÄ HUOMIO TURVALLISUUTEEN Oikea varustelu, huolellisuus, harkinta, kokemus ja taito – turvallisuus on monen tekijän summa, autossakin. Outback on kaikkea mitä Subarun omistaja rakastaa. Jatkuva neliveto pitää tiellä ja turvaa etenemisen kelillä kuin kelillä, tiellä kuin tiellä. Subaru tietää tämän. Ihanteellinen niille, jotka etsivät autoa, joka sopii kaikkiin perheen aktiviteetteihin, suuriin tai pieniin. Subaru_Outback_huomio_turvallisuuteen_230x290.indd 1 26.10.2020 12.01
Äänestä metsänhoitoyhdistyksen valtuustovaaleissa! Maija, 33 Teppo, 42 Matti, 55 Sirkka, 62 Jäsenet ovat metsänhoitoyhdistyksen tärkein voimavara. Valitse valtuutettu, joka edustaa sinun arvojasi metsänomistajana. Yhdistyksen suunnasta päättää valtuusto. Äänestämällä olet mukana muodostamassa tulevaisuuden metsänhoitoyhdistystä, sen toimintaa, kehitystä ja palveluita valitsemalla sopivimman valtuutetun. Äänestä kotiisi lähetettävällä äänestyslipulla tai verkossa: www.mhy.fi/aanesta Millaisia metsäasioita arvostat ja millainen metsänomistaja olet. Ota selvää ja tee leikkimielinen testimme www.mhy.fi/vaalit KÄYTÄ ÄÄNTÄSI 4.-25.11.. Päätöksentekoon tarvitaan monenlaisia metsänomistajia