s. . 26 Syksyisen metsän MONIKÄYTTÖÄ Mika Salminen ja hänen puolisonsa Hanna Nohynek muuttivat Iittiin lähemmäs Mikan metsäpalstaa, s. hyvinvointi . . . metsä ????. 42 ?13,40 € 10 | 2022 AARRELEHTI.FI Eläimet tietäjän apuna s. luonto . puu . s. 60 PUUMARKKINAT Koivutukilla suurta kysyntää s. . 62 Hyvät neuvot Traktorimönkijät metsätöihin s. 48 Mihin nyt metsäraha. oma talous Sain lapsena syvän luontoja metsäsuhteen, joka sittemmin katkesi. juuret . 18. 24 HAVUNMYYNTI Koristehavua omasta metsästä s
Metsien merkitys tutuksi nuorille Lahjoitukset käytetään 100 %:sti lahjoittajan haluamaan kohteeseen. Lisätietoja: www.mmsaatio.fi/lahjoita
1960-luvulta lähtien markkinoille tulivat teolliset pientalot, joissa jokaisella talotehtaalla oli oma mallistonsa. Nykyisessä asenneilmapiirissä puurakentamisella on puolellaan se merkittävä etu, että vihreimmätkään – ne, jotka eivät koe tarvitsevansa vessapaperia tai pakkauskartonkia – eivät yleensä vastusta puun käyttöä rakentamiseen. T yyppitalo on suomalaisille tuttu käsite. 3 Aarre 10/2022 METSÄ Ennallistamisasetusta käsitellään parhaillaan sekä EU-parlamentissa että eduskunnassa. Ensimmäiset tyyppitalot olivat kansakouluja ja asemarakennuksia. Nyt ajatus tyyppitaloista on herätetty uudelleen henkiin, tällä kertaa puukerrostalojen muodossa. Pientalomallien suunnittelu alkoi jo sata vuotta sitten. Tämä kuva on Turun Linnanfältin alueelta, s. Hyvin suunniteltu ja kustannustehokkaasti toteutettu uusien puukerrostalojen rakennuskanta olisi pitkäaikainen hiilivarasto kotimaiselle puulle. Vuosittain meillä rakennetaan noin 36 000 uutta kerrostaloasuntoa. Useimmissa aloitteissa on vahva luonnonsuojelupainotus. Yksinkertainen on kaunista. Lautarakenteisten rintamamiestalojen eristeenä palveli sahanpuru, joten puumateriaali hyödynnettiin taloissa tarkkaan. 15 ja 66) ovat hyvin erilaiset, mutta kumpikin teksti on lukemisen arvoinen. Markkinajohtaja CLT ja sen kilpailija LVL ovat parhaimmillaan korkeissa taloissa, sillä jäykkien ja tiiviiden elementtien ansiosta rakennuksen runko ei juuri painu. Onko se vähän, sitä pohtikoon kukin tykönään. Sotien jälkeen tyyppitalopiirustukset mahdollistivat laajamittaisen ja rivakan hartiapankkirakentamisen silloinkin, kun tarvikepula oli pahimmillaan. EU:ssa on parhaillaan käynnissä lukuisia hankkeita, jotka toteutuessaan vaikuttaisivat tavalla tai toisella Suomen metsien käyttöön. 3 miljoonaa hehtaaria Tyyppitalojen paluu, nyt puukerrostaloina PÄÄKIRJOITUS Suunnittelun pohjana ovat teolliset tila elementit.. Puu-lehden tämänvuotinen erikoisnumero kertoo, että Suomi on Espanjan jälkeen Euroopan kerrostalovaltaisin maa: noin 47 prosenttia Suomen asunnoista on kerrostaloissa. 1961) on hausjärveläinen metsänomistaja, joka harrastaa muun muassa ruskaretkeilyä, metsästystä ja villiruoanlaittoa. Heidän kolumninsa (s. 52. METSÄ WOOD M AR IA M IKL AS / VM -A RK IST O KU VA M AR IA M IK LA S Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen (s. Vakioidulla, teollisella elementtirakentamisella puukerrostalojen rakentaminen voisi ottaa laskelmien mukaan jopa 20 prosentin tuottavuusloikan. Suunnittelun perustana olisi CLTtai LVL-pohjainen tilaelementtirakentaminen. Tavoitteena ovat sarjavalmistettavat puukerrostalot, joissa eri toimijat voisivat hyödyntää tiettyjä vakioituja ratkaisuja. Tyyppipuukerrostalo voi olla pistetalo, keskikäytävätalo tai sivukäytävällinen rakennus. Tähän numeroon molemmat olivat päätyneet kirjoittamaan EU:n ennallistamisasetuksesta. Kerroksia näissä uusissa tyyppitaloissa voisi olla enimmillään kahdeksan. A arteen kolumnistit Teemu Keskisarja ja Risto Isomäki valitsevat aiheensa itse. Kantavat seinät, hormilinjat ja märkätilat ovat kerroksissa päällekkäin, ja asuntojen pohjaratkaisuissa pyritään selkeyteen. Niin sanotut insinööripuutuotteet tuovat tehoa puukerrostalojen rakentamiseen. Rakennusten julkisivuihin saadaan vaihtelua parvekkeilla. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Suomessa on nyt 2,94 miljoonaa hehtaaria suojeltua metsää, siitä suurin osa täysin metsätalouden toimenpiteiden ulkopuolella
Muuta tarinasi suuntaa. Aikakausmedioiden parissa syntyy ajatuksia, jotka saattavat muuttaa koko elämän. Siksi niitä luetaan.
24 MILLÄ KORVATAAN VENÄJÄNKOIVU. 42 HAVUT TALTEEN Metsän omistaja Veikko Lamminaho kerää koristehavua myyntiin. 18 LÄHEMMÄS METSÄÄ Mika Salminen muutti Vantaalta Iittiin lähemmäksi isältä pe rimäänsä metsätilaa. 6 Aarre 10/2022 METSÄ 16.11.2022 10 18 42 KANNES SA KA NN EN KU VA JO HA NN ES W IE HN NRO 10 METSÄ 3 TYYPPITALOJEN PALUU, NYT PUU KERROSTALOINA 8 METSÄ NYT Lisätuloja luomusta. 15 ENNALLISTAMIS ASETUS KIELII KOKO MAANOSAN MIELEN VIKAISUUDESTA Brysselissä vastakkain ovat maalaisjärki ja maalaisjärjettömyys, kirjoittaa Teemu Keski sarja. 34 ”HIRRELLÄ MENEE HYVIN” Hirsitalo teollisuus ry:n toimitus johtajan Seppo Romppaisen mukaan hirsi elää loisto kauttaan. SISÄLTÖ Mika Salminen aikoo kouluttaa kymmenen kuukauden ikäisestä Onnista metsästyskaverin. JUURET 48 VÄELLÄ JA VOIMALLA Entisajan tietäjä luotti sairauksien paranta misessa väkeensä ja apueläimiinsä. JYRKI LUUKKONEN JO HA NN ES W IE HN HA NN E M AN EL IU S 40 7 KYSYMYSTÄ ILMAS TOKESTÄVYYDESTÄ Metsänomistajan kannalta ilmasto kestävyydessä on kyse varautumisesta tulevaisuuteen. 52 NOPEAMMIN, YLEMMÄS Puusta on kehitetty vahvo ja, moni puolisia ja eko logisia rakennus materiaaleja. 36 TARPEELLISTA TAVARAA Kirjoittajien apuna metsässä on tällä kertaa hyödyllisiä apuvälineitä sekä oma näkemys. 16 AJANKOHTAISET AARTEET Nostalgista muotoilua ja metsä nimisissä Otto Latva. 26 TARJONTA KASVUSSA Kokosimme yhteen traktorimönkijöiden tarjonnan. ”Lintu koiran. Työpäivän päätteeksi hän niputtaa havut kahden tai viiden kilon nippuihin vaa’an ja pakkauskoneen yhdistelmällä. Tai, jos hyvin käy, ylösaja van koiran peuroille ja kauriille.” Veikko Lamminaho kerää 38senttistä pikkuhavua ja 50–70senttistä peitto havua. Suo men metsäteollisuu den lopputuotteissa koivutukin korvaami nen on hankalampaa kuin koivukuitupuun, kirjoittaa tutkija Jussi Leppänen. 10 RIISTAA, RAKKAUDELLA Ikänsä metsällä kulkenut Pertti Kärppä jakaa riistaruokareseptejään omassa blogissaan. PUU 50 PUUKEHYKSET LYHDYLLE Nikkaroi metallilyhdylle puiset raamit. LUONTO 56 PIHAKOIVUN TARINA Vanha koivu on tarjonnut monenlaista draamaa Heikki Willa mon pihassa.. Pertti Kärppä valmisti rusakkoa sous vide menetelmällä
7 Aarre 10/2022 METSÄ 26 52 50 M IKK O AU ER NIIT TY HYVINVOINTI 58 TÄHTEET KÄYTTÖÖN Loihdi tähteistä helppoja arkiruokia. OMA TALOUS 62 MIHIN NYT METSÄ RAHA. VAKIOT 47 LUKIJAKYSELY 55 RISTIKKO 65 ENSI NUMEROSSA 66 ONKO EUROOPAN UNIONIN ENNALLISTA MISHANKE JÄRKEVÄ. Loihdi metalliselle pihalyhdylle uusi ilme puisilla kehyksillä. 60 METSÄN SYLISSÄ Oleilu metsässä rauhoittaa ja vähentää stressiä. Inflaation voittavaa sijoituskohdetta on nyt hankala löytää. PYSY MATKASSA ! KOKO VUOSI METSÄHISTORIAA Aarteen kestotilaajana saat joulukuussa lehden mukana vuoden 2023 seinäkalenterin. Kalenteri tarjoaa koko vuoden täydeltä kuvia entisajan savotoilta ja metsätyömiehistä sekä tietoiskuja metsätöiden historiasta.. Suurin osa maapallon eliölajeista elää valtamerien pohjalla, Risto Isomäki muistuttaa. SUSANNA UUSITALO CFMOTO Tuupalan koulu oli Suomen ensimmäinen CLT-koulu. CFMoto CForce 850XC -mönkkäri on tukevaa tekoa
L uomun merkitys on kasvanut erityisesti jalostetuissa elintarvikkeissa, kosmetiikassa ja luontaistuotteissa. Kun kääpä on tullut metsään, se ei sieltä poistu ennen kuin puu lajivaihdon myötä. Muttilaisen mukaan perusmalli voi olla metsänomistajalle taloudellisesti kannattavampi. Luonnontuotteita voisi tuottaa alueen metsissä enemmän.” Luomusertifioitujen luonnontuotteiden kysyntä kasvaa. Jotta kysyntään voitaisiin vastata, tarvittaisiin nykyistä enemmän luomusertifioituja keruualueita. Tällä hetkellä Suomessa on luomusertifioitua metsää noin 7,9 miljoonaa hehtaaria. Kyselytutkimus kuitenkin osoittaa, että iso osa metsänomistajista ei haluaisi luomusertifioinnin aiheuttavan heille vaivaa tai kustannuksia. Luomusertifioiduille raaka-aineille on kova kysyntä, ja Suomen metsissä olisi nykyistä suuremmat mahdollisuudet tuottaa niitä. Selvittäjämallissa paperityöt hoitaa ulkopuolinen selvittäjä. Kun luontoa käsitellään, toiset lajit hyötyvät ja toiset kär sivät. Oman metsän tuotteiden myynti kiinnostaa metsänomistajia, mutta vain harva myy. ”Vaikka meille suomalaisille on selvää, että luonnontuotteemme ovat puhtaita, emme voi olettaa, että se on ulkomailla kaikille selvää. Kaik kein vakavinta on karujen mäntykankaiden saastut taminen.» Metsätalousyrittäjä Tiina Lietzén muistuttaa juurikäävän torjunnan tärkeydestä (Metsälehti 28.10.2022) KU VA T JA AN A KA NK AA NP ÄÄ , SA NN E KA TA IN EN JA , M AR KK U VU O RIK AR I, Aarre 10/2022 METSÄ 8 VESA-MATTI VÄÄRÄ METSÄ NYT Jos keruualueen perustaminen kiinnostaa, kannattaa olla yhteydessä paikalliseen ely-keskukseen. ”Pohjois-Karjalassa on paljon metsänomistajia ja luonnontuotteita jalostavia yrityksiä. Luomumerkki on kansainvälisesti tunnettu brändi, ja viennissä sillä on suuri painoarvo”, Luonnonvarakeskuksen tutkija Hanna Muttilainen selittää. Eli jos mahlaa jalostava yritys haluaa myydä luomutuotetta, metsänomistajan on luomusertifioitava metsänsä voidakseen myydä mahlaa yritykselle.” Metsänomistajalla on kaksi tapaa liittyä luomu keruualueisiin. »Edes toimien monimuo toisuusvaikutuksista ei ole tieteellistä selvitystä. ”Jos lopputuote halutaan myydä luomuna, koko tuotantoketjun pitää olla luomuvalvonnassa. Luonnonvarakeskus ja Suomen metsäkeskus selvittivät pohjoiskarjalaisten metsänomistajien näkemyksiä luonnontuotteista ja luomukeruualueista. Luomumerkki voi nostaa hintaa.. Kielletyistä toimenpiteistä on ilmoitettava luomuvalvontaan, jolloin metsä poistetaan luomukeruualueesta kolmeksi vuodeksi. Huonosti suunnitel luilla ennallistamistoimilla voidaan aiheuttaa suoras taan vahinkoa luonnolle.» Metsäninventoinnin emeritusprofessori Erkki Tomppo (Helsingin Sanomat 2.11.2022) »Nyrkkisääntönä voi sanoa, että kaadettu puu tuottaa metsän ulko puolella kansantuotetta kymmen kertaisesti met sään nähden. Vielä harvempi kerää myyntiin jokamiehenoikeuksien ulkopuolella olevia luonnontuotteita, kuten pakuria, mahlaa ja kuusenkerkkiä. Luomu keruuta ohjeistaa Ruokavirasto. Ylimääräinen työ ei kiinnosta Metsänomistaja voi kerätä luonnontuotteita omista metsistään ja myydä niitä eteenpäin ilman luomusertifiointiakin. Metsätaloudessa niitä ovat lannoitukset ja torjunta-aineiden käyttö. Molemmissa malleissa metsänomistaja sitoutuu noudattamaan luomu tuotannon ehtoja. Luomumerkki voi kuitenkin lisätä myyntimahdollisuuksia ja nostaa hintaa. Teksti ELINA LAMPELA | Kuva VM-ARKISTO Lisätuloja luomusta. Luomusertifiointi edellyttää, että metsässä ei ole tehty kolmen edellisen vuoden aikana luomussa kiellettyjä toimenpiteitä. Yli 80 prosenttia vastaajista kerää luonnontuotteita omaan käyttöön, mutta vain 14 prosenttia myy. Tätä ei ha luta ottaa huomioon, kun metsiä poistetaan talous käytöstä.» Kolumnisti Hannes Mäntyranta (Maaseudun Tulevaisuus 19.10.2022) »Juurikääpä aiheuttaa vuo sittain noin 50 miljoonan euron tuhot. Perusmallissa hän liittyy itse luomuvalvontaan, laatii suunnitelmat ja hoitaa maksut. Vaikka kiinnostusta luonnontuotteiden taloudelliseen hyödyntämiseen on, vain harva myy niitä
Aarre 1/2023 ilmestyy tammi kuun lopussa. Tuttu korttipeli saa uuden käänteen, jos vaikka varis linnut ovat valttia. Kestotilaus kannattaa! TEE KESTO TILAUS VIIMEISTÄÄN 13.1.2023, SAAT KORTIT LAHJAKSI AARTEEN 1/2023 MUKANA! Saat tammi kuussa kivat lintuaiheiset pelikortit!. Lapset voi vat opiskella niistä lintujen tunto merkkejä ja aikuiset lajien vieraskielisiä nimiä. Voit tilata myös käyttäen tämän lehden palvelu korttia sivulla 65. Kesto tilaaja, ole hyvä! A arteen ja MT Metsän lintu pelikorteista on pitkä aikaista iloa koko perheelle. Kuu kiurusta kesään, pääskysestä ei päivääkään! J os et vielä ole Aarteen kestotilaaja, tee tilaus osoit teessa aarrelehti.fi/tilaa. Saat lintupelikortit tilaaja lahjaksi, kun kesto tilauksesi alkaa viimeistään Aarteen numerosta 1/2023, jonka mu kana korttipakka postitetaan
RIISTAA, RAKKAUDELLA Pertti Kärppä kokkaa riistaruokaa Ihana mies -blogissaan. Pertti Kärppä ja Jiippi saattavat käydä metsällä neljä kertaa viikossa. Metsästysreissuilla hänen kaverinaan on karkeakarvainen saksanseisoja Jiippi. HENKILÖ Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuvat HANNE MANELIUS Aarre 10/2022 METSÄ 10. Tällä kertaa he pyytävät Sisä-Suomen metsästysseuran mailla Laukaassa
KUKA. Ihanamies.fi Some. Jyväskylässä Perhe. Poista rusakon ulkofileistä kalvot. Lisukkeet. Katso ohjeet osoitteesta mt.fi/aihe/pertti-karppa 11 METSÄ Aarre 10/2022. Mutta aina se tulee omia jälkiään takaisin.” Pertti Kärppä Ikä. ”Jos Jiipiltä kysytään, se ei ole kertaakaan eksynyt. Lehtokurppa ja pyy Riistaresepti. Suolaa fileet ja kääri niistä tuorekelmun avulla vedenpitävät, sylinterimäiset pötköt, sido päät tiukasti paistilangalla. Poista kelmut ja paista fileisiin kaunis pinta kuumalla pannulla. Jos minulta kysytään, se on. Mausta suolalla ja pippurilla. Instagramissa ihana.mies Suosikkiriistaa. Puoliso ja aikuinen tytär, neljä lapsenlasta Harrastukset. 60 Koti. Metsästys; koiraharrastus on yhteinen vaimon kanssa Blogi. Kärppä seuraa Jiipin menoa gps-pannan avulla. Laita fileet sous vide -keittimeen (55 astetta) pariksi tunniksi
Jiippi on niin kokenut, että se tietää, etteivät linnut ole tässä keskellä vaan metsän reunassa.” Kuusivuotias Jiippi hankittiin Laihialta, Takkaloimun kennelistä. Vain kupeista takajalkoihin leviävä hienoinen tärinä paljastaa, että mieli tekisi jo kirmata pellolle. Varasin pennun salaa.” Miten minä tunnustan tämän vaimolle, Kärppä pohti. Kohta koira pelmahtaakin metsästä kieli maata viistäen. ”Vapaa.” Odotettu käsky tulee ja Jiippi syöksähtää autosta kuin kahvinväriseen turkkiin puettu luoti. Takatilassa karkeakarvainen saksanseisojanarttu nuuhkii kirsu väristen talveen valmistautuvan luonnon tuoksuja. ”Vaimo on Alajärveltä kotoisin, ja appiukko on maanomistaja. Suuttuukohan tuo kovastikin. Lokakuun puolivälissä metsäkanalintujen pyyntikausi on Keski-Suomessa suurimmalta osalta ohi, mutta lehtokurppaa ja fasaania saa vielä pyytää. ”Kun Jiippi saa tarpeeksi liikuntaa, se on kotioloissa rauhallinen. Kärppä avaa oven ja Jiippi nousee jaloilleen. Perheessä oli tuolloin viisi koiraa, puolison mielestä tarpeeksi. ”Kysyin, mikä olisi niin paha teko, ettet antaisi sitä minulle ikinä anteeksi.” Virikkeitä kaipaava rotu Kertomus keskeytyy, kun metsästä kantautuu yllättävä haukku. Saadaanko mitään?” hän juttelee pukiessaan ylleen huomioliiviä. Osa metsästäjistä pitää kanakoiran koulutusta haastavana tehtävänä. ”Meidän metsästysseura istutti tänne 70 fasaania, mutta ne tahtovat kadota jonnekin. Saksanseisoja saattaa seurata rusakkoa hetken, mutta into loppuu, kun saalis katoaa näköpiiristä. Jos se ei saa, se kyllä keksii tekemistä. Vaimoaan töistä hakiessaan mies avasi keskustelun. ”Mutta minä en malttanut odottaa. Kärppä ei sanoisi näin mutta muistuttaa, että saksanseisoja on aktiivinen rotu ja kaipaa virikkeitä. Kärppä vilkaisee gps-pannan vastaanotinta. HENKILÖ. Se seisoo eleettömän tyynenä. L aukaan Savio-Puttolan kylällä Pertti Kärppä pysäköi autonsa peltoa reunustavan hiekkatien laitaan. Jos vain isäntä antaisi luvan. Ikänsä metsällä kulkenut Kärppä kuuluu kahteen eri metsästysseuraan, Keski-Suomessa Sisä-Suomen metsästysseuraan ja Etelä-Pohjanmaalla Alajärven metsästysseuraan. Sellainen oma pieni yksiö.” Salamyhkäinen pennunvaraus Kärpän rupatellessa Jiippi on palannut asemiin isäntänsä vierelle. Vaimo toppuutteli. ”Sillä ei kauaa mene, kun se katselee koko pellon. ”Jaahas, Jiippi. Pedot vievät”, Kärppä sanoo. Kerran se söi runkopatjan.” Riistan hakeminen ja seisominen ovat rodulla geeneissä, mutta noutamista ja etsimistä Kärppä ja Jiippi ovat treenanneet. Mitenköhän meidän käy. Minulla on siellä ruokintapaikka ja kyttäyskoppi. 12 Aarre 10/2022 METSÄ Kuusivuotiaan Jiipin nimi juontuu purjehdusharrastuksesta ja tarkoittaa myötäkäännöstä. Se käy systemaattisesti peltoa läpi kaarrellen vuoroin oikeaan, vuoroin vasempaan. ”Hakuun!” Käskysanan kuultuaan Jiippi ryhtyy välittömästi työhön. Jiippi on menossa tielle päin todennäköisesti rusakon perässä. ”Tiesin, että kennelissä oli pentue, ja minun teki kovasti mieli pentua”, Kärppä aloittaa. Kärppä seuraa koiransa menoa tyytyväisenä
Lauantait Kärppä pyhittää ruuanlaitolle. ”Alkuruoka ja pääruoka ovat usein riistaa. ”Oikeasti Jiipin pitäisi pysähtyä saaliin paetessa, joten olen vähän epäonnistunut koulutuksessa siinä kohdin. Nytkin tuli jälkeenpäin mieleen, että annoksen päälle olisi voinut lisätä persiljaa.” Lauantait Kärppä pyhittää ruuanlaitolle. Metsästyskauden ulkopuolella Kärpän puoliso Susanna Uusitupa-Kärppä harrastaa Jiipin kanssa noseworkia. Jälki ruokasuosikkini on paahto vanukas. Noseworkissa koira etsii sille opetettuja kohdehajuja erilaisissa ympäristöissä. Tarkoitus ei ole kypsentää sitä enempää vaan saada aikaan paistopinta. Mutta jos käsken liikaa, avanssi katoaa”, Kärppä sanoo. Silloin hän saattaa aloittaa valmistelut jo aamulla. Kermaa ja sokeria, voiko olla pahaa?” Tämänpäiväistä annosta Kärppä tuskin valmistaa samanlaisena toista kertaa. Paistaminen saa aikaan Maillard-reaktion, sokerien ja aminohappojen välisen kemiallisen reaktion, jonka tuotteina muodostuu ruskeita väriaineita ja aromia tuottavia yhdisteitä eli paistopinta. Jälkeenpäin hän ymmärsi, ettei niinkään kyllästynyt riistaan vaan tapaan, jolla siitä valmistettiin ruokaa. Rusakon ulkofilee käy nopeasti pannulla. Ja aina pataruokaa.” Kärppä on intohimoinen kokki, joka haluaa nostaa riistalihan arvostuksen sille kuuluvaan asemaan. Kotona Jyväskylän Mäyrämäessä rusakon ulkofilee on kypsynyt sous vide -kypsentimessä kahdessa tunnissa 55-asteiseksi. Silloin siihen jo vähän kyllästyi. Avanssilla tarkoitetaan metsästystilanteessa ja kanakoirien erikoiskokeessa tehtävää, jossa koira seisonnan jälkeen ajaa linnun ilmaan ohjaajan käskystä. 13 Aarre 10/2022 METSÄ Jiipillä on vahva saalisvietti, joka toisinaan saa sen lähtemään riistan perään turhan innokkaasti. Ensin Kärppä levittää lautasille kotitekoista palsternakkapyreetä. ”Paistinpannulla fileestä ei ikinä saa tasakypsää. ”Mausteeksi pelkkää suolaa ja pippuria. ”Maista. Sous vide on ranskaa ja merkitsee ”tyhjiössä”. Tyhjiökypsennin on puolisolta saatu lahja ja Kärpän mukaan riistan valmistuksessa aivan ehdoton. Tyhjiökypsennettyä rusakonfileetä Kun Pertti oli lapsi, kotona syötiin riistaa harva se päivä. Täydellisesti kypsennetty filee käy nopeasti pannulla. ”Samalla oppii uutta. Valmis kolmen ruokalajin illallinen nautitaan yhdessä puolison kanssa laadukkaan italialaisen amaronen kera. Maistuuko jouluiselta?” Helmet on tehty tiputtamalla agar agarilla hyydytettyä alkoholitonta jouluglögiä tippa kerrallaan jääkylmään öljyyn. Ruuanlaittoa pitkällä kaavalla ”Tässä vaiheessa tulee aina kiire. Kun Pertti Kärppä kokkailee, häneltä saattaa kulua pelkästään kastikkeen valmistukseen useita tunteja.. Se saa seurakseen palan ulkofileetä sekä punajuurta, pikkelöityä retiisiä ja vuohenjuustomoussea. Vakumoitu lihapala kypsennetään vesihauteessa erittäin tarkassa lämpötilassa. Kotioloissa kun tekee, ei ole lautasten lämmittimiä.” Annoksen asettelu on oma taiteenlajinsa. Jos se on keskeltä medium, pintaosa on jo ylikypsä.” Kärppä sitaisee ylleen nahkaisen esiliinan. Ja pieniä, viininpunaisia helmiä. Hänelle reseptien kokeilu on osa ruuanlaiton viehätystä
”Jiippi jäi seisomaan ja minä komensin, että mene. Kaijansuo on Karstulassa sijaitseva, käytöstä poistettu turvesuo, jonka Sisä-Suomen metsästysseura osti Vapon huutokaupasta kolme vuotta sitten. ”Olin tehnyt vaimolle riistaillallisen, ja anoppini kirjoitti hänelle Facebookiin kommentin, että on sulla ihana mies. ”En ole lakimies. Silloin lukijan on helppo etsiä aiheesta lisätietoa.” Joulumetson yllätys Jos Kärpän pitäisi mainita yksi asia, jonka hän on metsästäessään oppinut, se olisi: ”Luota koiraan, se tietää sinua paremmin.” Viimeksi aiheesta tarjoiltiin oppitunti Toivakassa, jossa Kärppä ja Jiippi olivat metsojahdissa. Olemme kaivaneet uusia putkia, joilla pyrimme johtamaan lisää vettä kosteikkoon, mutta saa nyt nähdä.” Parhaillaan työn alla on kirjoitus, joka käsittelee tuulivoimapuistojen vaikutusta metsäkanalintuihin. ”Käytän saaliin mahdollisimman tarkkaan. ”En millään keksinyt mieleistä. ”Pyrin kaikissa blogikirjoituksissani käyttämään lähdemateriaalina tieteellisiä julkaisuja. ”Pudotin linnun ja kehuin Jiippiä, että voi miten hienoa, joulumetso saatiin. ”Arvelimme jo alussa, että veden pinta ei ehkä nouse riittävän ylös ja vesialue jää suunniteltua pienemmäksi. Pari vuotta sitten hän päätti perustaa blogin, jonka kautta jakaisi niitä kaikille kiinnostuneille. Mutta ei sieltä lintua lähtenytkään.” Kärppä ehti juuri todeta Jiipille, että lintu oli varmaan poistunut paikalta jo aiemmin, kun ylhäällä puun latvassa kävi humahdus. Kylkiluiden väleistäkin irrotan lihan pienellä veitsellä jauhelihaksi.” Sous vide -kypsennettyä rusakonfileetä kasvisten, vuohenjuustomoussen ja glögihelmien kanssa (katso reseptit mt.fi/ aihe/pertti-karppa).. Toinen metso lähti samasta puusta.” HENKILÖ Riistalihaa tulisi Kärpän mielestä arvostaa nykyistä enemmän. Sitten iski tenkkapoo. Ongelmatilanteissa kannattaa kääntyä Metsästäjäliiton lakimiehen puoleen.” Konstikas kosteikkoprojekti Blogissaan Kärppä on kertonut esimerkiksi Kaijansuon kosteikkoprojektin vaiheista. Tavoitteena oli houkutella kosteikolle pesimään vesilintuja Karstulan Peuralammen alueen ympäristöstä ja samalla luoda suotuisia elinympäristöjä myös kahlaajille. ’Riistaruokablogi’ tuntui liian tavalliselta.” Lopulta nimen keksi – tietämättään – Pertin anoppi. 14 Aarre 10/2022 METSÄ Riistaa ja yhdistystoimintaa Tuttavapiirissä Kärpän reseptit ovat suosittuja. Niin eikö mitä. Loppuvuodesta aiheesta on valmistumassa laaja norjalainen tutkimus, jonka tuloksia Kärppä odottaa kiinnostuneena. Kesäkuussa 2020 alueen veden pintaa pyrittiin nostamaan patoamalla, ja seuraavana kesänä vesialtaiden väliin tehtiin riistapeltoja. Seuran tavoitteena oli ennallistaa kahdeksan hehtaarin alue kosteikoksi, jota seuran jäsenet voisivat käyttää sorsastuspaikkanaan. Kauppaoikeuden opiskelu antaa lainopillista pohjaa yhdistysten joskus hankaliinkin ongelmiin.” Toisinaan yhdistysten jäsenet lähestyvät Kärppää suoraan kysymyksillään, mutta hän korostaa, ettei anna neuvoja. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä, että metsot ja riekot eivät hahmota tuulimyllyn valkoista tornia vaan törmäävät siihen. Mikä blogille nimeksi. ”Olen ollut eri yhdistysten hallituksissa ja aktiivisena jäsenenä kolmisenkymmentä vuotta, joten yhdistystoiminnan kiemurat ovat tulleet tutuiksi. Metso nousi siivilleen. Valitettavasti pelko toteutui. Siinä se oli.” Riistaruuan lisäksi Kärppä käsittelee blogissaan koira-, metsästysja yhdistysaiheita
Lue uudestaan vaikka useampaankin kertaan: ”Investoinnit luonnon ennallistamiseen tuovat jokaiselle sijoitetulle eurolle 8–38 euron tuoton.” Saako Osuuspankin sijoitusrahastoa taikka Veikkauksen peliä markkinoida näin. Myönnytyksiä on pakko tehdä, oli niissä järkeä tai ei. Palkka on hyvä, mutta Suomen metsätalouden puolustaminen saattaa ammattina koetella mielenterveyttä. EI TAIDA AUTTAA se hokema, että Suomi on maista metsäisin, ottakaa meistä oppia eikä päinvastoin. TEEMU KESKISARJA Ennallistamisasetus kielii koko maanosan mielenvikaisuudesta KESKISARJA Ennallistamme tai itkemme ja ennallistamme.. Työntäminen ja vetäminen vaikuttaa piirun verran jompaankumpaan suuntaan. Mutta tuommoista tekstiä tulee julki maanosan korkeimpien virkamiesten komissiosta ja tieteenkin nimissä. O len vähentänyt vanhemmiten päihteiden käyttöä. Mediasta lukemani, näkemäni ja kuulemani asiat eivät mitenkään voi tapahtua tosielämässä tai edes myötäihmisten pään sisällä. ”Vihreän kehityksen ohjelma: uraauurtavat ehdotukset Euroopan luonnon ennallistamiseksi vuoteen 2050 mennessä...” esittelee lehdistötiedotteessa laskelman: ”Ennallistaminen koskee tiiviisti kaikkia yhteiskunnan osia ja hyödyttää niitä, se on toteutettava osallistavassa prosessissa ja sillä on erityisen myönteinen vaikutus niihin, jotka ovat toimeentulonsa osalta suoraan riippuvaisia terveestä luonnosta, kuten viljelijät, metsänhoitajat ja kalastajat. Suomen talousja ikimetsät eivät enää palaa Suomen ikiomiksi. Loppusyksyllä 2022 koen kärsiväni jonkinlaisesta pysyvästä aistiharhasta. Entä jos joku jäsenmaa, maakunta tai paikkakunta tulevaisuudessa huomaa, että himskatti, hyödyimme ennallistamisesta vain seitsenkertaisesti tai peräti jäimme häviölle. Tässäpä tiivistelmä direktiivistäni: Euroopan unionin alueella metsissä ei saa teloittaa ihmisiä, kiduttaa tarpeettomasti eläimiä, sytyttää naapurimaille vaarallisia tulipaloja, istuttaa rajat ylittävän haitallisia vieraslajeja ja niin poispäin – kiistanalaisempiin metsäkysymyksiin vastatkoon kukin jäsenmaa itsenäisesti. Investoinnit luonnon ennallistamiseen tuovat jokaiselle sijoitetulle eurolle 8–38 euron tuoton.” NIIN. Rokotekielteistä ja Venäjä-mielistä roskaa on netistä poistettu. Vastakkain ovat kansallinen ylihuomisesta huolehtimisen kulttuuri ja ylikansallinen moraalipörssi. Ken ei jaksa lukea mitään, kuunnelkoon Yle Areenan Brysselin koneesta esimerkiksi MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakolan täysjärkisen haastattelun. Vastakkain eivät ole Suomi ja Eurooppa. Kesken istunnon ei voi naurahtaa, lähteä kävelemään, painaa kabinetin ovea kiinni perässään ja siemaista belgialaista luostariolutta sillä aikaa kun kollegat keskustelevat kapulaisimmalla englannin kielellä siitä, että metsä-, lajija luontokato vaati isoimmat ennallistamiset nimenomaan Suomessa. Mitä tekisin, jos saisin Euroopan yksinvaltiaana diktaattorina säätää uusiksi Suomen ja EU:n toimivallat metsäasioissa. BRYSSELISSÄ VASTAKKAIN eivät todellakaan ole Suomen metsätalouden etu ja luonnonsuojelu. Saha-, selluja paperiteollisuutta korvannee julkisen talouden anomusteollisuus. Ennallistamisasetuksen mielenvikaisuuden toteamiseen ei tarvita historioitsija Teemua. Vastakkain ovat metsän menneisyyden taju ja virkavaltainen visio läpitunkemattomasta kaavakeviidakosta. Vastakkain ovat maalaisjärki ja maalaisjärjettömyys. Vastakkain eivät ole tiedemiesten erilaiset mielipiteet. Yleisö kukaties väittää vastaan, mutta luullakseni luennoin, kirjoittelen ja tutkin tolkullisessa mielentilassa. On masentavaa ja ahdistavaa, että suomalaiset – tai jotkut heistä – joutuvat Brysselissä lobbaamaan, viivyttämään ja vänkäämään päivänselviä valheita ja väärinkäsityksiä vastaan. Suomalaiset ovat vuosikaudet heristäneet sormea valeuutisille, propagandalle, disja misinformaatiolle. Ennallistamme tai itkemme ja ennallistamme, vaikka ennallistaminen tarkoittaa käytännössä miljardihintaisia lumeprojekteja. 1971) on historia-alan yrittäjä ja historioitsija, joka on tutkinut muun muassa Suomen metsäteollisuuden historiaa, sotaja rikoshistoriaa. Aarre 10/2022 METSÄ 15 KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti Teemu Keskisarja (s. Argumentit Suomen metsätalouden puolesta löytyvät useiden lehtien mielipideja pääkirjoituksistakin. Mene ja tiedä. Voimasuhteiden mukaisiin kompromisseihin valtioiden väännöt yleensä päättyvät. Yritän piristää itseäni pöhköllä kysymyksellä. Mistä rahat voi vaatia takaisin
Alexander ja Pekka ovat koneellistaneet valmistuksen niin, että käsityötä ei juuri enää tarvita. (Lähde: Metsäteollisuus ry) SITAATIT O Y JU HO JU SS ILA Rytmisoitin puusta Juho Jussilan kastanjetti, 7 e, ei ole helistin eikä sovi alle 3-vuotiaille. RIS-PERT OY Jakkaran istuinkorkeus on 50 cm ja baarijakkaran 70 cm. Mutta tämähän on vanhaa muotoilua, emme me sitä keksineet.” Kovamies-brändin alla on muitakin Alexanderin ja Pekan luovan työn tuloksia. Jakkaroita on ostettu paljon 80-vuotislahjoiksi. LISÄTIETOJA juhojussila.fi »Energiakriisin takia yritän totuttautua viileämpään huonelämpötilaan ja olen hankkinut halkoja hellassa poltettavaksi. Jakkara tehdään CNC-koneella ja käsityönä. Vierellä yhtiökumppani Pekka Varttila. Myös tuotteen yhteys suomalaiseen maaseutuun viehätti. ”Saamme palautetta, että se on hyvä istua. ”Haaveilimme pitkään siitä, että voisimme suunnitella myös omia tuotteita”, Alexander kertoo. Niiden muoto muistuttaa heinäseivästä. Osa metsänomistajista joutuu odottamaan ensi vuoteen ennen kuin arvioitsijat ehtivät käydä paikalla.» Varsinais-Suomen elykeskuksen ylitarkastaja Leena Lehtomaa Metsosuojeluohjelman suosiosta (Taloustaito 10/2022) P uusepät Alexander Strakh ja Pekka Varttila työskentelivät 90-luvulla tamperelaisessa Ris-Pert Oy:ssä valumallien valmistajina. Kun yrityksen perustajat 2000-luvun alussa jäivät eläkkeelle, Alexander ja Pekka ostivat sen. Koonneet ELINA LAMPELA ja MARI IKONEN. ”Halusimme Pekan kanssa tuoda sen ajan muotoilun takaisin.” Kovamies-jakkaroiden materiaaliksi valittiin kotimainen koivuvaneri, koska se on kestävää. Se on luterilaista käyttäytymistä: kaikkien täytyy kantaa vastuuta, jotta yhteiskunta pärjää.» Taloustieteilijä Sixten Korkman (Kauppalehti Optio 10/2022) »Meillä on nytkin ehdolla todella paljon kohteita. Molemmissa istuimen leveys on 48 cm ja syvyys 38 cm. Tuotteet viimeistellään lakalla ja voidaan myös maalata asiakkaan toiveen mukaan. Emme halua tästä liukuhihnatuotantoa.” LISÄTIETOJA kovamies.fi Nostalgista muotoilua VIL LE KU LM AL A AJANKOHTAISET AARTEET ”Meille hyvä laatu ja kotimaisuus ovat tärkeimpiä arvoja Kova mies-tuotteissa”, Alexander Strakh (vas.) sanoo. ”Voisi kai sanoa, että korona synnytti Kovamies-brändin.” Niittokoneen metallisen istuinpenkin miellyttävä muoto oli pyörinyt Alexanderin päässä pitkään. ”Pidän myös siitä, miten vanerin liimasaumat korostavat valmiin jakkaran muotoja.” Jakkara, kuten muutkin Ris-Pertin tuotteet, valmistetaan omassa hallissa Tampereen Hervannassa. Valumallien valmistus Suomen valimoille on yrityksen päätoimiala. Koronapandemia vähensi merkittävästi Ris-Pertin tilauksia, joten aikaa vapautui luovaan työhön. Alexander on huomannut, että entisajan maatalouskoneiden maailmaan vievä jakkara herättää erityisesti vanhemmissa ihmisissä nostalgisia tunteita. Suomen metsäteollisuuden tuotannosta vientiin menee tuoteryhmästä riippuen 48–97 %. Jalat sorvataan. Ryhti paranee, kun siihen istahtaa. ”Kovamies on meille sydämen asia. Jakkara 540 e, baarijakkara 680 e. Sitä isommat lapset se vie matkalle musiikin maailmaan. Aarre 10/2022 METSÄ 16 PUU AARRE 97 Vuonna 2021 kartongin tuotannosta meni vientiin 97 %
(Vastapaino) ilmestyi lokakuussa. Pariskunnan sykähdyttävissä kuvissa sisäja ulkotila kohtaavat. Emme palauta kuvia. Komeat luontokuvat Ahvenanmaalta Enontekiölle saavat haaveilemaan ensi kesästä. Willamo ja valokuvaaja Kikka Niittynen ovat asuneet Karjalohjalla vanhassa kansakoulussa 27 vuotta. Mukana on myös esteettömiä polkuja. ”Etelä-Pohjanmaalla Suupohjan alueella Teuvan ja Karijoen metsämailla ja soilla. KIRJAAARTEET LUONTOKUVA Jaoitko Instagramissa hienon kuvan. Kuvien päälle painettu pieni teksti on paikoin vaikealukuista. Illalla Petäiskylässä satoi lunta.” MAIJA SAVOLAINEN Otto Latva ja Maarit Leskelä-Kärki kirjoittivat Tove Janssonista niin sanotun ympäristöelämäkerran. Tägää kuvaan #aarrelehti niin kuvasi voi päästä tähän. Juurivesat taas ovat kasvaneet Varsinais-Suomen maaperään.” Kuinka korkealle kurkotat. Maksamme julkaistusta kuvasta 50 euron palkkion. Talon ja pihan täyttää elämä: kotija villieläimet, linnut ja hyönteiset. Latvan ja Taija Kaarlenkasken toimittama teos Tunteva tuote – Kuinka eläimistä tuli osa teollista tuotantoa. Jokainen puukin lopulta luhistuu, jollei se pysty kannattelemaan oksia, lehtiä tai neulasiaan tai estyy kantamaan vettä korkealle.” Taivutko. Se on myös sosiaalinen harrastus suomalaiseen tapaan: esimerkiksi Rauhaniemen kansankylpylässä ei ole pakko rupatella mutta voi nyökätä tervehdyksen matkalla lauteille. 17 METSÄ Aarre 10/2022 Lähetä luontokuvasi (sähköisenä koko vähin tään 1 Mt) sekä kuvan ottamiseen liittyvä tarina osoitteeseen luontokuva@aarrelehti.fi tai postitse Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki, kuoreen tunnus Luonto kuva. Tuomo Kesäläinen: Suomen upeimmat patikointipolut (Karttakeskus 2022) KYLMÄÄN VETEEN TALVIUINTI ON hyvinvointiharrastus ja samalla luontoja sääharrastus. VALON LEIKKIÄ VALOKUVATAITEILIJA Heikki Willamo on tänä vuonna jakanut pihapiirinsä elämää Aarteen lukijoille. He tarkastelevat taiteilijan elämän kautta myös saariston kulttuurihistoriaa. Talviuimareiden mielestä avantoon meno palkitsee kaikki aistit. METSÄNIMISET. ”Orava jo saanut harmaan talviturkin. ”Korkeintaan niihin korkeuksiin, joihin kestävyys asettaa rajat. Juurien alkulähteet ja mentaalinen maailma ovat Kristiinankaupungin alueella Selkämeren rannikolla. KIM I KÄ RK I KUUKAUDEN LUONTOKUVAN lähetti Maija Savolainen Nurmeksesta. Viime aikoina maisemat ovat muodostuneet Saaristomeren tammimetsistä.” Missä ovat juuret. ”Joustavuus, kyky kompromisseihin ja omien näkemystensä jatkuva uudelleentarkastelu ovat mielestäni keskeisimpiä hyveitä.” Miten kestät tuulia. ”Ikävä kyllä jotain tällaisia merkkejä on jo havaittavissa.” LISÄTIETOJA Historioitsija Otto Latva on erikoistunut kulttuuriseen eläin ja kasvitutkimukseen sekä ympäristöhistoriaan. ”Optimismin ja laatuviihteen avulla.” Alatko harsuuntua. Pasi Heikura, Pirkko Hiissa Huttunen ym.: Avantoon! Talvi uimarin käsikirja (Minerva 2022) Otto Latva YLIOPISTONLEHTORI, TUTKIJA, 37 Millaiset ovat maisemat. Heikki Willamo & Kikka Niittynen: Valon ja varjon talo (Parvs 2022) VALMIILLE REITILLE OSA KIRJAN esittelemistä patikointireiteistä vie evästaukoineen koko päivän, toiset sopivat automatkan happihyppelyksi. ”Hyvin vaihtelevat! Toisinaan merenranta, karut kallioluodot ja kaislaiset rantalepikot, joskus taas salaperäiset aarniometsät. Meri ja Tove ilmestyi syyskuussa
METSÄNOMISTAJA Lähemmäs metsää Mika Salminen muutti Vantaalta Iittiin lähemmäksi isältä perimäänsä metsätilaa. Metsässä viihtyy myös hänen puolisonsa Hanna Nohynek. 18 Aarre 10/2022 METSÄ Kouvolan Valkealassa sijaitsevan metsätilan vanhin kuusikko on istutettu 1980-luvulla. Teksti JUKKA BEHM | Kuvat JOHANNES WIEHN 18 Aarre 10/2022 METSÄ KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Metsään koiran kanssa Juttuun liittyvällä videolla Mika Salminen ja Hanna Nohynek puhuvat Onnikoiran koulutuksesta ja riistaruuasta.
”Isän mielestä metsähommat piti tehdä itse.” Mika Salminen Ikä: 61 Kotikunta: Iitti Koulutus: rakennusteknikko Työ: eläkkeellä oleva tekninen valvoja Metsät: 20 hehtaaria Valkealan Anttilan kylässä Kouvolassa Perhe: kolme lasta ja kuusi lastenlasta edellisestä liitosta, nykyinen avopuoliso ylilääkäri Hanna Nohynek Harrastukset: metsästys, kalastus, luottamustehtävät, valokuvaus, musiikki 19 Aarre 10/2022 METSÄ. 19 Aarre 10/2022 METSÄ METSÄNOMISTA JA Mika Salminen oli istuttamassa kuusikkoa isänsä kanssa
2 Tarkista metsä aina myrskyn jälkeen ja kerää tarvit taessa tuulen kaadot pois. Taimet eivät kas va kunnolla hei nän ja koivikon seassa. ”Varsinkaan, kun puoliso on kaikille tuttu kasvo.” Kaksi kertaa Mika Salminen Salminen pysähtyy sähkölinjan kohdalle tutkaile maan edessä olevaa, reilut kymmenen vuotta sitten istutettua kuusikkoa. Hänen isänsä osti metsätilan 70luvulla kyllästyttyään vuokraasuntonsa vuokralaisiin, jotka eivät maksaneet asumisestaan. Ennen uudistamista suositeltiin kuitenkin välivuotta, ja sellaisen Sal minen päätti pitää. Viime kesänä hän oli mukana Iitin Rantamakasii niin ripustetussa valokuvanäyttelyssä, jonka nimeksi oli annettu Kaksi kertaa Mika Salminen. Matka omaan metsään lyheni reilusti. Se toinen näyttelyyn valokuvannut Mika Salminen on virologi ja THL:n hyvinvointivaikuttajat osaston johtaja, Hanna Nohynekin pitkäaikainen työkaveri ja tämän avopuolison täyskaima. Tai, jos hyvin käy, ylösajava koira peuroille ja kauriille”, Salminen sanoo ja nappaa kameravehkeensä mukaan metsäretkelle. Se on kasvanut hyvässä maapohjassa vauhdikkaas ti. ”Vähissä ovat. ”Toukat ovat päässeet nakertamaan. Kolme päivää Tukholmassa. Puoliso Hanna Nohynek ottaa kainaloonsa sienikorin ja lähtee etenemään heinittynyttä uraa. Emme halunneet katsella sellaista ikkunasta. Pariskunta käyskentelee koiransa kanssa kohti Salmisen metsäpalstaa, joka sijaitsee Anttilan kylässä Kouvolan Valkealassa. Sunnuntai on THL:n rokoteasiantuntijan ja ylilääkä rin vapaapäivä, tai ainakin vapaaaamu. Koriin ei ole ilmestynyt yhtään sientä. On hyvä tehdä metsässä välillä kierroksia, niin huomaa ajoissa tuholaisten työn.” Sitä saa, mitä ei tilaa Salmisen metsässä kasvaa pääosin eriikäistä kuu sikkoa. ”Kerään lähinnä mustikoita ja vattuja. Hän on harrastanut luontokuvausta kauan niin matkoillaan maailmalla kuin Suomessa. Korppipari suorittaa ylilennon. Yleensä marjastan mökkimme lähellä Iitissä”, Nohynek ker too. METSÄNOMISTAJA Mika Salminen on totuttanut myös lapsensa ja lapsenlapsensa metsään ja metsästykseen.. Isä kuoli vuonna 2008, ja ainoana lapsena Mika Salminen peri metsätilan. Tuttu reitti. Salmisella on ollut enem män totuttelemista, sillä pienellä paikkakunnalla ei ole samanlaista yksityisyyttä kuin pääkaupunkiseudulla. Viime vuoden keväästä lähtien pariskunta on asunut Iitissä vakituisesti , sillä he ostivat mökki paikkakunnaltaan kodikseen entisen pankinjohtajan asunnon. Nohynek on sopeutunut Iittiin hyvin. Kirjanpainajat olivat tehneet tuhoja kolmasosaan rungoista.” Hakkuun jälkeen Salminen pyysi tarjouksen mätästyksestä ja istutuksesta. Taustalla häämöttää kaksi muun puuston yläpuo lelle kohoavaa mahtihaapaa. ”Lintukoira. Uusi elämä Iitissä Hanna Nohynekilla on kuten tavallista takanaan kiireinen viikko. Seuraavana vuonna hän hämmästyi saadessaan laskun työstä, jota ei ollut tilannut. M ika Salminen park keeraa farmari Audinsa metsätien varteen ja vapauttaa takakon tista suklaanruskean labradorin noutajan Onnin. 20 Aarre 10/2022 METSÄ Mikan vinkit 1 Tee säännöl lisesti kierros metsissäsi. ”Isä myi asuntoosakkeen ja sijoitti rahat tähän”, Salminen sanoo ja pysähtyy kohdalla, jossa siintää reilut kymmenen vuotta sitten hakattu aukko. Lää käripäivät. Hanhien ääne kästä muuttomatkaa ihaillaan. Teetin päätehak kuun vuonna 2009. 3 Ensimmäi nen varhais perkaus ja taimi konhoito kannat taa tehdä ajoissa. Erilaisia seminaareja ja kokoontumisia. Salminen kiinnittää kameran jalustaan. ”Vantaalla omakotitalomme viereen alettiin raken taa kerrostaloa. Se on ristitty Kissankäpäläksi. Hanna oli meistä se, joka halusi aktiivi semmin Iittiin”, Salminen sanoo. Vantaalta Anttilan tilalle on 150 kilometriä, Iitistä enää 60. Jos sadetta saadaan, voisi nousta rouskua ja tattia.” Metsätöissä Nohynek auttaa Salmista siinä missä voi, mutta metsässä hän viihtyy parhaiten sienestä mässä ja marjastamassa. Tarjous oli muuttunut vahingossa tilaukseksi, mutta suunniteltu työ oli nyt sitten tehty. ”Soitin ja kysyin, haetteko taimet pois vai kuinka toimitaan”, Salminen kertoo ja virnistää. Matka omaan metsään lyheni reilusti. ”Isä ei raaskinut hakkauttaa mitään, vaikka tässä kasvoi pystyyn kuolleita kuusia. Salminen pysähtyy katselemaan mäntyä, jonka rungosta kaarna on varissut pitkältä matkalta. Kymmenen kuukau den ikäisestä Onnista olisi tarkoitus kouluttaa metsästys kaveri. Kyseessä oli virhe metsäfirman ohjelmistossa. Sil loin pysyt selvillä esimerkiksi siitä, ovatko kirjan painajat tehneet tuhoja
Valkealassa hän on mukana Anttilan Erämiehissä ja Iitissä Kymikunnan metsästäjissä. Iitissä hän toimii seuran sihteerinä sekä peuraja hirvijaoksessa. Niihin siirtyminen merkitsee ongelmia paitsi metsästäjien asekannalle myös sahoille, kun tukkipuun sisälle päätyy terästä. Hän työskenteli 50-luvulla porvoolaisen Aug. Eklöf Ab:n metsätyönjohtajana. Haulit vaihtoon Muutaman otoksen jälkeen Mika Salminen suuntaa ojitetun palstan läpi metsätilan vanhimpaan kuusikkoon, joka on istutettu 80-luvulla. Isän mielestä hommat piti tehdä itse, ilman ulkopuolista apua.” Isällä oli kokemusta metsäalalta. Jollakin on sentään ollut sienionnea. Labradorin noutaja Onni on vielä pentu. Taitaa olla yhtä turhaa työtä kuin Nohynekin sienijahti. Lyijyhaulikiellosta seuraa se, että Suomessa pitäisi metsästää teräshauleilla. 21 Aarre 10/2022 METSÄ ”Näyttely oli Hannan idea. Eikä muissakaan kosteikoissa, soilla tai järvien lähettyvillä. Salminen sekaannusten välttämiseksi. Maaliskuusta lähtien tässä ei saa enää metsästää lyijyhauleilla. ”Olin isän kanssa istutushommissa. Pieni työmaa kiinnostaa Tilhipari pyrähtelee etsimässä pihlajanmarjoja. Osan työstä Hanna Nohynek toivoo, että loppusyksystä saataisiin vielä sieniä. Siitä on tar koitus kouluttaa metsästyskoira.. ”Viime vuonna keräsin niitä vielä marraskuussa omalta pihaltamme Iitissä.” Mika Salminen suunnit telee hankkivansa makro kuvausvälineitä, jotta voi tallentaa luonnon pieniä yksityiskohtia. Mutta ihan ensimmäiseksi pitäisi tehdä taimikonhoitoa 12-vuotiaassa kuusentaimikossa. Taustalla kasvaa männikköä, joka odottaa kaatamista. Kosteikossa kasvava kuusikko saa hänet manaamaan uutta lyijyhaulikieltoa. Nyt taitaa olla välivuosi”, Nohynek arvelee. ”Ajeli 500-kuutioisella Arielilla vuoden ympäri työmaille. ”Kaikkia metsiimme liittyviä asioita ei pitäisi päättää Brysselistä käsin”, Salminen sanoo. Retkeläiset istahtavat nauttimaan eväitä. Sen takana olevassa rinteessä pitäisi suorittaa ensiharvennus. Onni osallistuu nappaamalla kahvimukin. ”Mikä tarkoittaa siis suurinta osaa Suomea. Talvella moottoripyörässä oli sukset lisävarusteena”, Salminen muistelee. Ennen kuin hän harppaa maatuvan rungon yli, hän tallentaa kännykkäkameralla sen pinnan värimaailman. ”Se on kuin kaunis sisustuselementti.” Närhi on varastoinut haperon kuusenoksaan. Keski-Euroopassa ei ole samanlaista luontoa kuin meillä”, ärähtää kahteen metsästysseuraan kuuluva Salminen. Porukkaa kävi hyvin, jopa bussiryhmiä”, sanoo Salminen, joka käyttää välillä nimeä Mika P. ”Viime vuonna marjoja tuli puihin paljon
Mika Salminen ja Hanna Nohynek juovat teet kaatuneella kelolla.. Saaliinsa Salminen käsittelee alusta loppuun, valmistaa sen lautaselle asti. Haluan näyttää heille, miten maalla eletään ja mistä ruoka tulee kaup pojen hyllyille.” Hanna Nohynekillä on yksi tytär ja viiden kuu kauden ikäinen lapsenlapsi. ”Minusta piti tulla rumpali, mutta isän mieles tä se ei ollut ammatti”, hän kertoo hymyillen. Saan kotona erinomaisen hyvää ruokaa.” Hirvieläinten lisäksi Salminen metsästää jä niksiä, pienpetoja ja vesilintuja. Hanna Nohynek kertoo asuvansa ”Chez Salmisessa”. ”Olen tuonut lapseni ja lapsenlapseni metsään ja myös hirvimetsälle. Osa niistä on liian kaukana, osalla lä hellä sijaitsevista on posketon hinta. Mika käy välillä jutustelemas sa niille. Hän soit taa myös rumpuja bändissä. Tytöstä taas on kuva, jossa hän puhdistaa 5vuotiaana haulikkoa prinsessamekossa. ”Isoa työmaata en aio enää ostaa.” Saalis lautaselle asti Kun Mika Salminen oli asettautunut Iittiin, hänestä kuoriutui järjestöaktiivi. Tämän pitää vielä odottaa metsästyshommiin pääsyä. Pää ei käänny kunnolla. Edellisestä liitostaan Sal misella on kolme lasta ja kuusi lastenlasta: viisi poikaa ja tyttö. Närhi on varastoinut kuusenoksaan palan haperoa talven varalle. Myytäviä metsätiloja Salminen katselee sään nöllisesti. Avuksi hän palkkaa kenties kylän nuorukaisia, jotka hän tuntee metsästys seuran kautta. Työssään rakennusteknikkona hän teki julkisivu saneerausvalvontaa työmailla ympäri maata. ”Ravustamme yhdessä ja toimme ravut mer rasta pihaaltaalle. Vanhin lapsenlapsis ta on 18vuotias ja luultavasti Alppilan lukion ainoa oppi las, jolla on metsästyskortti. METSÄNOMISTAJA Myrskyn jälkeen Salminen tekee aina pikaisen kierroksen metsässä. Metsäretken evästauko. ”Riistapullia, riimihirveä, hirven jääpaistia. Nohynek on huomannut, että mieheen on tul lut iän myötä herkkyyttä. Sairautensa takia Salminen on ollut kymmenisen vuotta työkyvyttömyyseläkkeellä. Metsästysseu rojen lisäksi hän on mukana SPR:n toiminnassa, kuntapolitiikassa ja Iitin kalamiehissä. Raaskineeko keittää niitä rapujuhliin.” Lapsen lapsetkin tuodaan hirvi metsälle. 22 Aarre 10/2022 METSÄ Salminen aikoo tehdä itse. Selkärankareuma vaivaa. Hän haluaa pysyä selvillä mahdollisista tuulituhoista
Maaseudun yrittäjän paras tietolähde. Tietoa ja hyötyä ammattilaisille. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy verkosta Viestimedia.fi. 2023 Verkkopalvelu osoitteessa koneviesti.fi. Aarteen kohdalla digilukuoikeus koskee vain näköislehteä. Tuntee koneet ja hallitsee tekniikan. Lahjatilauskortti Kyllä kiitos! Tilaan lahjaksi rastimani lehden: MT (MAV2096) 3 kk = 76,50 € (norm. 95,70¤) 6 kk = 153,00 € (norm. 11 kertaa vuodessa. 140,40¤) Aarre (AAV2062) 5 kk = 52,50 € (norm. 25 50 €/kk MT Lehti + Digi Määräaikainen tilaus Tilaa heti! Tarjous on voimassa 24.12.2022 asti. 158,40¤) Tilaus on määräaikainen ja sisältää digilukuoikeuden. 191,40¤) Koneviesti (KAV2073) 4 kk = 70,00 € (norm. Paperisiin laskuihin lisätään 3,90 € paperilaskulisä. 93,60¤) 6 kk = 105,00 € (norm. Viestimedia Oy voi käyttää ja luovuttaa annettuja yhteystietoja markkinointiin voimassa olevaa tietosuojalainsäädäntöä noudattaen. 020 413 2277 (ark. Halutessasi voit kieltää yhteystietojen käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: Viestimedia Oy/Asiakaspalvelu, PL 440, 00101 Helsinki, puh. Verkossa joka päivä: MT.FI. Sähköpostiosoite tarvitaan digilehden käyttöönottoa ja kirjautumisohjeiden lähettämistä varten. Tilaus alkaa joulun jälkeen seuraavasta mahdollisesta numerosta. Tarjoushinnat ovat voimassa vain uusiin kotimaan tilauksiin. 16 tuhtia numeroa v. Tilaa netissä! viestimedia.fi/joulu Voit tulostaa lahjansaajalle lahjakortin osoitteessa viestimedia.fi/lahjakortti Tilaa soittamalla! 020 413 2277 Puhelun hinta on 8,35 senttiä/puhelu + 16,69 senttiä/min 17 50 €/kk Koneviesti Lehti + Digi Määräaikainen tilaus 10 50 €/kk Aarre Määräaikainen tilaus. 66,00¤) 12 kk = 126,00 € (norm. 8–21). Painettu lehti 3 kertaa viikossa. Lue lisää ja katso videoita somesta @aarrelehti. Aarre tarjoaa tietoa ja elämyksiä metsäasioista kiinnostuneille. Viestimedia Oy maksaa postimaksun Tilauksen maksaja Lähiosoite Postinumero Puhelin Postitoimipaikka Sähköposti Lehden saaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Sähköposti VIESTIMEDIA OY TUNNUS 5002596 INFO: M2 00003 VASTAUSLÄHETYS Anna joululahjaksi luettavaa! Luotettavaa uutisointia ja ajankohtaista asiaa
Kriittisen käänteen voidaan katsoa ajoittuneen vuoteen 2003, ja koivutukin kantoja hankintahinnat erkanivat oleellisesti mäntytukista ja kuusitukista. Venäläisen koivutukin korvaamisessa on kyse Euroopan tason lopputuotemarkkinoista, sillä koivutukkia on tuotu Suomeen Venäjältä melko vähäisiä määriä. PUUMARKKINAT Teksti JUSSI LEPPÄNEN | Graafit AINO SAARIKIVI Hankintaja kantohinnan erotus e / m 3 -5 5 10 15 20 2022/7 2022/4 2022/1 2021/10 2021/7 2021/4 2021/1 2020/10 2020/7 2020/4 2020/1 LÄHDE Luonnonvarakeskus Koivukuitupuu Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivutukki Kuusitukki Mäntytukki. Vielä 1990-luvulla koivutukki oli mäntytukin kanssa arvokkain puutavaralaji puuta myytäessä. 2000-luvulle tultaessa lisääntynyt venäläinen koivuvaneri lopputuotemarkkinoilla alkoi heikentää suomalaisen koivuvaneri teollisuuden kannattavuutta. Suomen metsäteollisuuden lopputuotteissa koivutukin korvaaminen on hankalampaa kuin koivukuitupuun, kirjoittaa Luonnonvarakeskuksen tutkija Jussi Leppänen. Yllä olevassa graafissa on kuvattu puutavaralajeittaisten hankintaja kantohintojen kuukausittainen erotus kaikilla hakkuutavoilla keskimäärin (euroa/m 3 ), 1/2020–9/2022. 24 Aarre 10/2022 METSÄ Millä korvataan Venäjän-koivu
Koivutukkien kysyntä olisi Suomessa nyt erittäin suurta. Tämä merkitsee sitä, että metsäteollisuusyhtiöt ostavat ja hakkaavat myös sellaista puuta, jota ne eivät itse jalosta. Sen sijaan useimmissa pääte hakkuuleimikoissa pääasiallisi na puutavaralajeina olevia män tytukkia ja kuusitukkia puunos tajat saavat edelleen hankittua riittävästi pystykaupoin. Sahatavaran hinnat laskevat selvemmin. Varsinkin koivutu killa olisi nyt kysyntää, mutta sen kantohintakehitys riippuu niistä koivumääristä, joita pys tytään hakkaamaan kotimaisista havupuuleimikoista. Kannattaako hankinta. Puunviennin jo käytännössä tyrehdyttyä Venäjä sääti maa liskuussa puunvientiä koskevat vientikiellot määrittelemiinsä niin sanottuihin epäystävällisiin maihin Suomi mukaan lukien. Män tytukin suhteellinen asema han kintakaupoissa oli syyskuussa 3,3 euroa kuutiometriltä vuoden takaista heikompi, kuusitukilla kin 40 senttiä heikompi. Ensi vuonna talouskasvun hiipumisen ennustetaan kään tävän havutukkien vuositason keskikantohinnat pieneen laskuun. Kuitupui den ja koivutukin kantohintojen odotetaan nousevan edelleen vaneri sekä massa ja paperi teollisuuden puunhankinnan kiristyvän kilpailun vuoksi. Toisin kuitenkin kävi, sillä Ukrainan sodan seuraukse na sekä metsäteollisuustuottei den että puun hinnat nousivat uudelleen. Ensimmäisenä vahvistui koivukuitupuun hankintahinta kesäkuussa, havukuitupuiden seuratessa heinäkuussa ja koi vutukin elokuussa. Venäjän ja samalla myös Val koVenäjän koivuvanerin poistu misen jälkeen Euroopan markki noilla on täytettävänä kysyntää, jonka määrä vastaa yli puolta EU:n koivuvanerin kokonais kulutuksesta. Jos vertailukohdaksi ote taan vuoden takainen syyskuu, koivutukilla hankintahinta oli kuluvan vuoden syyskuussa vahvistunut kaikkien hakkuuta pojen pystykauppoihin verrat tuna 6,2 euroa. Politiikka tuli mukaan heti markkinareaktioiden jälkeen. Inflaatio iskee Vuonna 2021 puumarkkinat olivat koronasta elpymisen huippusuhdanteessa, ja talvek si 2021–22 puun kantohinnat laskivat hieman metsäteollisuus tuotteiden hin tojen perässä. Hankintapuiden hinnat suh teessa kantohintoihin ovatkin odotetusti vahvistuneet kesästä alkaen. 25 Aarre 10/2022 METSÄ K uluvaa puu markkina vuotta on leimannut Venä jän hyökkäyssota Ukrainassa. Niis tä puunhankinta tehdään yli 80prosenttisesti pystykaupoil la, kokonaisina leimikoina. Tuotantolinjoja on muutettu koivusellusta havusellulle, ja lisäksi suomalaisilla metsäteolli suusyhtiöillä on kasvavaa lehti sellun tuotantoa ulkomailla. Koivukuitupuun ja havu puuhakkeen tuonti Venäjältä päättyi kevättalven jälkeen, ja Venäjä suljettiin metsäteolli suustuotteiden markkinoilta länsimaissa. Tämän vuoksi yhtiöiden puunhankinnat voivat pyrkiä li säämään tarvitsemiensa puiden täsmäostoja joko metsänomis tajien tienvarteen toimittamana hankintapuuna tai esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten ja niiden omistamien yhtiöiden puunhankintapalvelujen avulla. Kysyntää koivutukille Venäjän mer kitys Suomen metsäsektorille on ollut suurin koivukuitupuun ja havupuu hakkeen tuonnissa Suomeen. Kuluvasta vuo desta odotettiin huippusuhdan teen jälkeistä maltillisempaa puumarkkina vuotta. Huhtikuussa julkaistu EU:n viides pakotepaketti päätti ve näläisen raakapuun ja puujalos teiden kaupan unionin alueelle, mutta pakotteisiin säädettiin heinäkuulle asti kestänyt siirty mäaika. Päätehakkuissa havutukkien hankintalisä on usein negatiivi nen, ja varsinaista hankintalisää kuusi ja mäntytukeista on mahdollista saada vain harven nushakkuista. Lopputuotemarkkinoilla Euroopan unionissa venäläisen koivuvanerin markkinaosuus oli viime vuosina kasvanut jo lähes puoleen kokonaiskulutuksesta. Pakotteet tuntuvat Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24. Sen seuraukset ovat tun tuneet sekä metsäteollisuuden lopputuotemarkkinoilla että kotimaan puumarkkinoilla. Koivukuitupuussa ja havu puuhakkeessa Venäjänpuu on pystytty korvaamaan paremmin. Samoin maaliskuun aikana sekä PEFC että FSCserti fiointijärjestelmissä Venäjän ja ValkoVenäjän puu luokiteltiin konfliktipuuksi, mikä poisti ser tifikaatit näistä maista peräisin olevilta puilta ja puutuotteilta. Venäjänpuun korvaamistar peet näkyvät eniten kuitupuu markkinoilla, koivutukissa sekä energiapuussa, joten niiden kysyntä on muodostunut suu remmaksi kuin mitä metsäteol lisuusyhtiöt kykenevät keski näisillä pystykauppojen puun ja jalostusjakeiden kauppajärjes telyillä hankkimaan. Metsäsektorin suhdannekatsaus 2022–2023: luke.fi/fi/uutiset/maailmantilanteen-epavarmuus-heijastuu-myos-metsasektorille Teollisuuspuun kauppa: luke.fi/fi/tilastot/teollisuuspuun-kauppa. helmikuuta markkinat toi Lisää aiheesta LUON NO N VA RA KE SK US mivat yllättävänkin nopeasti. EU:ssa venäläisen koivuvanerin määrien kasvun takana nähtiin selvää alihinnoittelua, mitä pyrittiin ennen Ukrainan sotaa suitsimaan vuoden 2021 kesä ja marraskuussa voimaan tulleilla polkumyyntitulleilla. Täsmäostoja tarvitaan Metsäteollisuusyhtiöt hankki vat Suomessa yli 80 prosenttia puustaan yksityismetsistä. Koivutukkien ky syntä olisi Suomessa nyt erittäin suurta, mutta kysyntää vastaavaa tarjontaa on hankalaa saada no peasti liikkeelle, ovathan koivu tukin markkinat olleet lamassa jo vuodesta 2003 lähtien. Korkean inflaation vuoksi puun reaalihintojen lasku voi mistuu alenevilla kantohinnoil la, kun taas nousevilla kanto hinnoilla reaalihinnan muutos on melko pieni. Vastaavasti män tykuitupuulla vahvistuminen oli 2,7 euroa, kuusikuitupuulla 3,8 ja koivukuitupuulla 3,6 euroa kuutiometriltä. Merkit tävä osa varsinkin koivutukista korjataan sellaisista kuusi ja mäntyvaltaisista leimikoista, joiden ostajat eivät itse jalosta koivutukkia. Vuonna 2022 Aarteen Puu markkinatpalstalla markki noita analysoivat vierailevat kirjoittajat, tällä kertaa Luonnonvara keskuksen tutkija Jussi Leppänen. Jo maaliskuussa Stora Enso, Met sä Group ja UPM ilmoittivat keskeyttävänsä puuntuonnin Venäjältä. Lisäksi Venäjä on ollut Suomen merkittävä kilpailija Euroopan lopputuotemarkkinoilla erityi sesti vanerissa ja sahatavarassa
26 Aarre 10/2022 METSÄ KATSO VIDEO! youtube.com/ aarrelehti Kärryn kanssa Juttuun liittyvällä videolla ajetaan puuta metsästä erilaisilla peräkärryillä. TRAKTORIMÖNKIJÄT 26 Aarre 10/2022 METSÄ. Tarjonta kasvussa Polaris on Suomen pitkäaikainen markkinajohtaja mönkijöiden myynnissä, mutta kilpailevien merkkien määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta
Samalla työelämä muuttui etätöiden myötä, kun moni alkoi viettää enemmän aikaa kesämökillä tai kakkosasunnolla maaseudulla. Kokosimme yhteen traktorimönkijöiden tarjonnan. Tänä vuonna energian kallistuminen on lisännyt polttopuiden hakkuuta ja keruuta, mikä on pitänyt yllä mönkijäkaupan hyvää virettä. Talvihakkuun ja -ajon jäljiltä metsään oli jäänyt joitakin ajamattomia kasoja. Muutos räjäytti mönkijöiden myynnin poikkeuksellisen kovaan kasvuun. 27 METSÄ. VEROVINKKI JOS MÖNKIJÄÄ käytetään metsätöissä vain omien polttorankojen kuljetukseen, siihen liittyviä kuluja ei voi vähentää metsäverotuksessa. Mönkijöiden suurimpia käyttäjäryhmiä ovat maaja metsätilat, kesämökkiläiset ja metsästäjät. MIKÄLI TEKEE mönkijän avulla hankintahakkuita tai poltto puita myyntiin, aiheutuneet kulut vähennetään pääsääntöisesti käyttötuntien perusteella. VAIN POIKKEUSTAPAUKSISSA mönkijä voi kuulua metsä talouden kalustoon. Jos ne kerätään, asialla on syytä olla ennen lahoa. 27 Aarre 10/2022 METSÄ Mönkijöiden hankkimisessa painottuu hyötykäyttö metsässä, maatilalla tai mökillä. Siksi traktorimönkijät ovat edelleen suosittuja. Mönkkäreitä ryhdyttiin käyttämään aiempaa enemmän erityisesti mökkija metsätöissä, metsästysja kalastusreissuilla, sienija marjaretkillä sekä lähialueella liikkumisessa. Teksti ja kuvat RISTO JUSSILA | Mönkijämallien kuvat VALMISTAJAT ja MAAHANTUOJAT M ökkeilyn ja ulkoharrasteiden suosio kasvoi koronapandemian ensimmäisessä aallossa. Etenkin sorkkaeläinsaaliin kuljetukseen peräkärryllä varustettu maastokelpoinen mönkijä on mainio apu. Tällöin sen pääasiallisen käy tön tulee olla metsätalouskäyttöä, konetyypin täytyy olla metsätalouskäyttöön sopiva, ja käytössä on oltava metsätöiden kannal ta tarpeelliset lisävarusteet, esi merkiksi peräkärry
Silloin metsään voi hurauttaa suoraan mönkkärillä. Esimerkiksi ahkerasti marjassa käyvälle eläkeläispariskunnalle hytillinen mönkkäri on kiitollinen kulkuneuvo. Polttopuille kysyntää Energian hinnannousu on tuonut vipinää klapikauppaan. Kasvaneen kysynnän takia hyväkuntoiset käytetyt ovat säilyttäneet arvonsa. Hytillinen mönkijä muistuttaa hieman autoa, koska siinä on ratti. Paljon työläämpi vaihtoehto on kuskata mönkkäri peräkärryineen trailerilla metsään. Polttopuiden kuten rankojen, hakkuutähteiden ja tuulenkaatojen keruussa traktorimönkijät ovat parhaimmillaan. Hytillisten suosio kasvaa Rinnakkain istuttavien mönkijöiden suosio on kasvanut senkin takia, että niiden tarjonta on lisääntynyt. Kun sähkön hinta nousee, lämmittäminen omilla puilla on yhä kannattavampaa. Maaseudulla nuorison mopoautot ovat paikoin menettäneet suosiotaan hytillisille mönkijöille. Mummon ei tarvitse kivuta pitkälle penkille papan selän Metsä kärryillä on iso hinta haitari. Sähkön hinnan odotetaan nousevan huippuunsa kylmimpänä pakkaskautena, eikä energiapulan odoteta helpottavan vielä seuraavanakaan talvena. Jotkin mallit on rekisteröity kolmelle. Samalla polttopuiden ottaminen omasta metsästä on nostanut suosiotaan. Hytillisessä mönkkärissä kuljettaja, kyydissä istuja ja myös hyttiin mahtuvat tavarat ovat suojassa sateelta ja tuulelta. Outlander 1000 T:n sylinteritilavuus on suuri suhteessa painoon. Hyvä käytetty ei irtoa halvalla. 28 Aarre 10/2022 METSÄ taakse, vaan kyytiin noustaan kuin autoon ja matka lakkasuon reunaan taitetaan mukavasti vierekkäin säältä suojassa. TRAKTORIMÖNKIJÄT Hytti ja pieni lava mönkkärin perässä laajentavat tuntuvasti traktorimönkijän käyttöaluetta. Kärryjen tarjonta on laaja alkaen joitakin satoja euroja maksavista pikkukärryistä tuhansien eurojen hintaisiin vetäviin metsävaunuihin. Uutta on se, että hytillisillä mönkkäreillä kuljetaan nyt enemmän myös töihin ja harrastuksiin. Lisävarusteeksi riittää metsäkärry. Mukavuutta lisää lämmityslaite, joka voi olla vakiona tai pitää hankkia erikseen. Mönkijälle on sen rahoittajalla muutakin käyttöä, kun taas mopoautolla harva vanhemmista on vaivautunut koskaan ajamaan. Se antaa mallille erinomaisen väännön ja vetokyvyn. Tarvitaanko traileri. Mönkijä palvelee etenkin sellaista metsänomistajaa, joka asuu joko vakituisesti tai kesäisin metsiensä äärellä. Markkinoilta löytyy myös käytettyjä traktorimönkijöitä. POLARIS RANGER 1000 EPS NORDIC PRO HINTA: 23 990 e + toim.kulut SYLINTERITILAVUUS: 999 cm 3 SYLINTERIEN MÄÄRÄ: 2 PAINO: 685,8 kg PITUUS: 305 cm RENKAAT: edessä 27x9-12”, takana 27x11-12” MAAVARA: 305 mm CAN-AM OUTLANDER MAX DPS 1000 T HINTA: 16 990 e SYLINTERITILAVUUS: 976 cm 3 SYLINTERIEN MÄÄRÄ: 2 PAINO: 401 kg PITUUS: 239 cm RENKAAT: edessä 26x8/14”, takana 26x10/14” MAAVARA: 280 mm. Moni metsänomistaja ostaa mönkijän puukaupparahoilla, jolloin hankinnan kohteena ovat yleensä uudet traktorimönkijät. Esimerkiksi maatilayrittäjille peräkärryllä varustettu, hytillinen mönkijä on käyttökelpoinen peli tiluksilla kiertelyyn ja pienten asioiden toimittamiseen
Aarre 10/2022 METSÄ 29 HONDA TRX 520 FE2 HINTA: 12 190 e SYLINTERITILAVUUS: 520 cm 3 SYLINTERIEN MÄÄRÄ: 1 PAINO: 287 kg PITUUS: 210,5 cm RENKAAT: edessä 25x8-12”, takana 25x10-12” MAAVARA: 190 mm TRAPPER 550 UTV T1 EPS HINTA: 15 290 e + toim.kulut SYLINTERITILAVUUS: 546 cm 3 SYLINTERIEN MÄÄRÄ: 1 PAINO: 618 kg PITUUS: 298 cm RENKAAT: edessä 26x9-14”, takana 26x11-14” MAAVARA: 305 mm Trapper haastaa kilpailijoitaan hinnalla myös hy tillisissä traktori malleissa.. Aarre 10/2022 Mönkijä ja iso metsäkärry mahtuvat traileriin, kun se on riittävän pitkä. Yhdis telmä edellyttää vetoautol ta riittävän paljon massaa. Maavara on pieni. Hondan traktori mönkijä on kevyt, kestävä ja säilyttää hyvin hintansa
Mikäli peräkärry vielä on vetävä, sutimisen takia ei jumia enää kovin helposti tule. Varsinkin kuorman kanssa mönkkärin renkaat alkavat helposti lyödä tyhjää. Herkästi jumissa Mönkijällä metsissään liikkuneet tietävät, ettei kaikkialle pääse. Käytännössä tarvitaan iso, nelivetoinen maasturi. Painokin kertoo, että malli on tukevaa tekoa. Kun uralta sahaa pitkät kannot lyhyiksi, väylä voi olla ajokelpoinen kärryn kanssa. TRAKTORIMÖNKIJÄT CFMoto 850XC lukeutuu 2-sylinterisiin malleihin. Kulkuväyliä metsään Hakkuuaukean mätästys, metsätien teko tai peruskorjaus sekä ojaverkoston kunnostus tuovat kaivinkoneen metsään. Kaivuria voi hyödyntää myös mönkkäriväylien teossa. Realistisempaa on tyytyä liikkumaan metsän niissä osissa, joissa metsäautoteiden lisäksi on muita kulkukelpoisia väyliä kovapohjaisella maalla. Mönkijöiden renkaat ovat pienet ja maavara vähäinen umpimetsässä ajamiseen. Mitä painavampi on mönkkärin ja kärryn yhdistelmä, sitä raskaampi pitää vetoautonkin olla. Sportsman 570 on Polariksen paljon myyty malli ja suosittu myös metsänomistajien keskuudessa. Jo yksikin väylä keskeisellä paikalla voi laaMönkkäri väyliä kannattaa teettää kaivurilla. Aarre 10/2022 CFMOTO CFORCE 850XC HINTA: 11 900 e SYLINTERITILAVUUS: 800 cm 3 SYLINTERIEN MÄÄRÄ: 2 PAINO: 481 kg PITUUS: 239,5 cm RENKAAT: edessä 26×9-14”, takana 26×11-14” MAAVARA: 285 mm POLARIS SPORTSMAN 570 EPS HINTA: 11 890 e + toim.kulut SYLINTERITILAVUUS: 567 cm 3 SYLINTERIEN MÄÄRÄ: 1 PAINO: 342 kg PITUUS: 210,1 cm RENKAAT: edessä ja takana 25 x 8-12” MAAVARA: 296 mm. Kuivilla kankailla se voi onnistua. 30 Aarre 10/2022 METSÄ Riittävän suuria trailereita on kyllä tarjolla, mutta trailerin hankinta ja kuljetus metsään lisäävät rutkasti kokonaiskustannuksia. Kivikot, jyrkät rinteet, vetiset paikat ja suo-ojat ovat myrkkyä mönkijöille. Jos veturi pitää hankkia pelkästään mönkkärin kuljetusta varten, kustannukset ja luvassa oleva kuljetustyö eivät kovin monia metsänomistajia houkuttele. Ajoväyläksi voi riittää metsäkoneen ajoura, johon telat eivät ole painuneet. Kun mönkijä varustetaan kumiteloilla, kulkukelpoisuus puukuorman kanssa parantuu tuntuvasti
Can-Am Outlanderin Suomen maahantuojan pääkonttori on Rovaniemellä. Segway oli alun perin yhdysvaltalainen valmistaja, jonka kiinalainen robottivalmistaja Ninebot osti vuonna 2015. 31 Aarre 10/2022 METSÄ Kuivalla kankaalla männikössä vetävällä peräkärryllä ja aisaohjauksella kulkukelpoisuus on yleensä hyvä, kun lyhentää kannot. 31 METSÄ Aarre 10/2022 SEGWAY SNARLER AT6 L EPS HINTA: 9 790 e SYLINTERITILAVUUS: 570 cm 3 SYLINTERIEN MÄÄRÄ: 1 PAINO: 385 kg PITUUS: 230 cm RENKAAT: edessä 26 x 8-12”, takana 26 x 10-12” MAAVARA: 270 mm CAN-AM OUTLANDER XU+ 450 T HINTA: 10 490 e SYLINTERITILAVUUS: 427 cm 3 SYLINTERIEN MÄÄRÄ: 1 PAINO: 318 kg PITUUS: 211 cm RENKAAT: edessä 26x8/12”, takana 26x10/12” MAAVARA: 290 mm
Trapper 550 lukeutuu edullisemman pään mönkijöihin, jossa sylinteritilavuus ylittää silti puolen litran. Kaikissa Goes-mönkijöissä on seitsemän vuoden takuu, joka on mönkijämarkkinoiden pisin. Uudistusalalle väylän voi teettää mätästyksen yhteydessä. Alamaahan puomin kanssa vinssatessa rungon pää ei tökkää jokaiseen kiveen ja kantoon. Silloin juontopulkasta on apua. Tuulenkaatojen keruussa ja polttorangan hakkuussa muutama ajoväylä ja pitkällä vaijerilla varustettu puomivinssi antavat jo realistisia mahdollisuuksia metsäajoon. Siihen tarvitaan erillinen, puomilla varustettu vinssi, jossa vaijeri kulkee ylhäällä olevan kääntyvän puomin kautta. Ylämäkeen vinssatessa näin tuppaa käymään erityisesti silloin, kun runko on kaukana kärrystä. Raivaamaan on mukava mennä, kun saha, valjaat, polttoaine ja eväsreppu kulkevat kuviolle mönkijällä. Väylille vinssaten Traktorimönkijä varustetaan kutakuinkin aina keulassa alhaalla olevalla mönkkärin omalla vinssillä. Ne maksavat joitakin satoja euroja. Edullisinta on teettää ajokelpoinen väylä vanhalle traktoriajouralle, mihin se syntyy nopeasti satunnaisia kiviä ja kasvatusmetsän kantoja poistaen. Myöhemmin väylää voi hyödyntää varhaisperkauksessa ja taimikonhoidossa. Yksi ainut väylä keskellä aukkoa helpottaa istutusurakkaa, kun taimia ei tarvitse kantaa kaikkialle. Tällä mönkijän omalla vinssillä on hyvin hankala vinssata puita. Vaijeria olisi tarpeen olla ainakin 20 tai mieluummin 30 metriä. Mönkkäriura palvelee myös rankapuun hakkuussa, tuulenkaatojen keruussa ja hankintahakkuussa, samoin hirvisaaliin kuljetuksessa. Aarre 10/2022 TRAPPER CHASER 550 EFI EPS HINTA: 7 790 e + toim.kulut SYLINTERITILAVUUS: 546 cm 3 SYLINTERIEN MÄÄRÄ: 1 PAINO: 386 kg PITUUS: 232 cm RENKAAT: edessä 26x9-12”, takana 26x11-12” MAAVARA: 295 mm GOES COBALT 550 EPS MAX HINTA: 8 290 e SYLINTERITILAVUUS: 495 cm 3 SYLINTERIEN MÄÄRÄ: 1 PAINO: 356 kg (kahdenistuttava) PITUUS: 233 cm RENKAAT: edessä: 25x8-12”, takana 25x10-12” MAAVARA: 285 mm. TRAKTORIMÖNKIJÄT Kun vinssissä on kaukoohjaus, vinssaaja voi pysytellä rungon lähellä ja tarvittaessa ohjailla rungon kulkua maastossa. 32 Aarre 10/2022 METSÄ jentaa mönkkärin käyttömahdollisuuksia tuntuvasti. Se on tarkoitettu mönkijän irrottamiseen jumista. Kun tuulenkaato juonnetaan kokorunkona väylälle, maassa olevan rungon suunnasta riippuen se voi onnistua, vaikka matkaa kannolta väylälle on 30–40 metriä tai vähän enemmänkin
Jos pökkööntyminen on jo päässyt alkamaan, kaatuneista puista ei saa hyvää polttopuuta. Linhai 500:n hinta jää noin puoleen kalliimman pään traktorimönkijöiden tarjonnasta. Näin käy yleensä myös osalle metsätien viereen kaatuneista rungoista. Y ksittäiset tuulenkaadot on viisainta jättää lahoamaan ja lisäämään metsäluonnon monimuotoisuutta, varsinkin jos ne sijaitsevat hankalissa paikoissa syvällä metsässä. Mikäli myrskyssä kaatuneita puita on niin paljon, että metsätuholaki velvoittaa viemään ne pois metsästä, ne kannattaa kerätä mahdollisimman tuoreena. Lahopuusta on enemmän hyötyä luonnossa. Aina ei ehdi ajoissa eikä ole tarviskaan, jos polttopuuvarastoa on jo tarpeeksi. Silloin niistä pilkottujen ja kuivatettujen klapien lämpöarvo on hyvä. CFMoto CForce 520 on saatavana pitkänä ja lyhyenä versiona. Aarre 10/2022 LINHAI 500 PROMAX EPS HINTA: 6 690 e SYLINTERITILAVUUS: 493 cm 3 SYLINTERIEN MÄÄRÄ: 1 PAINO: 360 kg PITUUS: 224 cm RENKAAT: edessä 25x8-12”, takana 25x10-12” MAAVARA: 270 mm CFMOTO CFORCE 520 LONG HINTA: 7 590 e SYLINTERITILAVUUS: 495 cm 3 SYLINTERIEN MÄÄRÄ: 1 PAINO: 382 kg PITUUS: 230 cm RENKAAT: edessä 25×8-12”, takana 25×10-12” MAAVARA: 250 mm LISÄTIETOJA Can-Am Outlander, can-am.brp.com/offroad/fi/fi/ CFMoto, cfmoto.fi Goes, goes.fi Honda, hondamonkijat.fi Linhai, motorpower.fi Polaris, polaris.fi Segway, segwaypowersports.fi Trapper, trappermotors.fi. 33 Aarre 10/2022 METSÄ Luontoon vai liiteriin
”Massiivi hirrestä valmistettu rakennus ei tarvitse lisäeristystä.” ”Hirrellämenee hyvin” Hirsitaloteollisuus ry:n toimitus johtajan Seppo Romppaisen mukaan hirsi elää loistokauttaan. Rakentamisen hiipuminen huolettaa. Metsäluonnon elinvoima ja maiseman muuttuminen vuodenaikojen mukana. METSÄVAIKUTTAJA Itsekin hirsitalossa asuvan Seppo Romppaisen mukaan hirsitalo on energia tehokas ja ekologinen asumisratkaisu. 34 Aarre 10/2022 METSÄ KUKA. 60-vuotias rakennus alan diplomiinsinööri Sotkamosta Työ. Hirsitaloteollisuus ry:n asiamies vuodesta 2013 ja toimitusjohtaja vuodesta 2019 alkaen Parasta metsässä. Teksti MARKKUPULKKINEN | Kuva MARIAMIKLAS Seppo Romppainen Tausta
Siinä mielessä parhaillaan käytävä keskustelu on kuitenkin haitta, jos kaikkea metsästä otettavaa puuta aletaan pitää kielteisenä ja metsäkatoa edistävänä asiana. Taloteollisuuden tarpeet siirtyvät sujuvasti sahoille, jotka pystyvät toimittamaan tilaukset nopeasti hirsitalotehtaille. Aika harvalla rakennusliikkeellä on vielä kokemusta hirsirakentamisesta, mikä hidastaa hirren yleistymistä julkisessa rakentamisessa. Saamme Suomesta riittävästi hyvää rakennusmateriaalia. Reilut puolet tuotannostamme on niin sanottua painumatonta hirttä, jota voidaan yhdistellä myös muihin rakennusmateriaaleihin. Hirsitalon arvoketju kulkee kannolta valmiiksi rakennukseksi, joka on vieläpä vientituote. Onko mitään muuta suomalaista rakennusalan vientituotetta, jonka arvonlisä jää kokonaisuudessaan Suomeen. Monet kunnatkin tykkäävät hirrestä, vaikka ennakkoluulojakin on. Hiilineutraalilla rakentamisella on suuri merkitys, kun tavoitellaan Suomen hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Hirsitalo voidaan rakentaa massiivihirrestä ilman lisäeristystä, jolloin se on tarvittaessa helppo purkaa ja siirtää, mikä on kiertotaloutta parhaimmillaan. Rakentaminen hiipuu taloussuhdanteen vuoksi ensi vuonna myös muissa Euroopan maissa. Vapaa-ajan rakentamisessa käytetään vielä jonkin verran pyöreää ja höylättyä hirttä. Menossa oleva vuosi on liikevaihdolla mitattuna hirsitaloteollisuuden kaikkien aikojen ennätysvuosi. Pyöröhirsi, höylätty vai lamelli – mikä vetää Suomessa ja maailmalla. 35 Aarre 10/2022 METSÄ Näetkö EU:n suunnitelmat metsien käytön rajoittamisesta etuna vai haittana hirsirakentamiselle. Asun Sotkamossa metsän keskellä. Kaupungeissa pyritään tiiviiseen ja korkeaan rakentamiseen, jolloin pientaloalueet jäävät pienemmälle huomiolle ja omakotirakentaminen vähenee. Odotamme innolla näitä uusia määräyksiä. Jos rakentaminen ei onnistu hirrestä, rakennetaan puusta. Se on hyvin pitkäikäinen hiilivarasto ja esimerkillinen kiertotaloustuote. Pikkuhiljaa pääsemme silti eteenpäin. Hirsitalo on energiatehokas, ja se voidaan rakentaa hiilineutraaliksi. Hirsirakentamisen hinta ei ole noussut muuta rakentamista enempää, vaikka ihmiset mieltävät puurakentamisen kallistuneen muuta rakentamista enemmän. Tämä oli nähtävissä myös viimekesäisillä Naantalin asuntomessuilla. Haave omasta hirsitalosta elää voimakkaammin kuin aikoihin. Valtio voisi edellyttää kunnilta hiilineutraalin rakentamisen strategiaa. Valtio voisi ottaa käyttöön myös puurakentamista edistävän porkkanan. Kuluttajat tykkäävät hirrestä, entä kunnat ja kaupungit. Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä teit siellä. Millaisella metsänhoidolla saadaan hyvää hirsimateriaalia. Jos rakentaminen ei onnistu puusta, tehdään sitten jostakin muusta. Millaiset ovat hirsitaloteollisuuden talousnäkymät. Asuinrakennukset tehdään nykyään lähes pelkästään lamellihirrestä. Ainakaan toistaiseksi se ei ole haitta, koska hirsitaloteollisuuden käyttämä puumäärä on kohtuullisen pieni. Venäjänviennin loppuminen tekee vientiin ison loven.. Saadaanko Suomesta riittävästi laadukasta raaka-ainetta hirsitalojen rakentamiseen. Siellä laaditussa rakentamisstrategiassa sanotaan, hieman karrikoiden, että kunnan kaikki oma rakentaminen tehdään hirrestä. Tavoitteena on vaikuttaa yhdessä Saksan rakentamismääräyksiin. Entä vientinäkymät. Viimeksi olin varta vasten metsässä, kun olin syksyllä poimimassa mustikoita. Hyviä viimeaikaisia esimerkkejä hirsirakentamisesta ovat Paltamon uusi kunnantalo ja Tuusulaan rakentuva yläkoulu ja lukio Monio. Korkojen ja kustannusten nousu on kuitenkin vähentänyt tilauksia ensi vuodelle. On tärkeää, että Suomessa säilyvät myös perinteiset hirren veistämisen käsityötaidot. Mitään puumateriaaleja ei tarvitse tuoda ulkomailta. Tähän saakka viennin osuus on ollut reilu viidennes. Viennin haasteena ovat eri maiden erilaiset rakennuslupamääräykset. Strategian myötä kuntien virkamiesten toimintaa olisi helpompi ohjata puurakentamisen suuntaan. Suurin osa hirsitaloista tehdään nykyään lamellihirrestä, joka valmistetaan liimaamalla järeää sahatavaraa yhteen. On järkevää jalostaa laadukas, suomalainen puutavara mahdollisimman pitkälle. Hirsitaloteollisuus ry:n jäsenyritykset käyttävät vain sertifioitua puuta. Millä keinoilla valtion tulisi edistää puurakentamista. Kaikki muukin rakentaminen hiljenee. Silloin puunjalostuksen arvonlisä ja työpaikat jäävät Suomeen. Massiivihirrellä tarkoitetaan yli 200 millimetrin paksuista lamellihirttä tai yhdestä kappaleesta valmistettua hirttä. Useimmissa painumattomissa hirsiratkaisuissa osa puun syistä on pystysuunnassa, jolloin hirren painuminen on eliminoitu minimiin. Painumaton hirsi on käytännössä aina lamellihirttä. Jatkossa jo rakennuslupavaiheessa on määriteltävä, mitä rakennusmateriaaleille tapahtuu rakennuksen elinkaaren toisessa päässä. Kannustimen voisi sitoa vaikkapa kuntien valtionosuuksiin. Venäjän osuus alan koko liikevaihdosta oli 4–5 prosenttia. Kaavoitus on monesti haaste hirsirakentamiselle. Hyvä esimerkki löytyy Pudasjärveltä. Millaiset ovat hirsitaloteollisuuden ilmastoargumentit. Viime vuosikin oli jo hyvä. Prosessissa tulisivat esille puurakentamisen ekologiset hyödyt, ja asenteet puurakentamista kohtaa saattaisivat muuttua. Molemmat sertifikaatit, PEFC ja FSC, käyvät meille. Venäjän-viennin loppuminen tekee vientiin ison loven, sillä Venäjä oli suurin vientikohteemme. Metsien viisaan käytön kannalta on järkevää jalostaa metsistä otettava puu mahdollisimman pitkälle ja tehdä siitä taloja, jotka varastoivat hiilidioksidia jopa satoja vuosia. Yhdistyksenä teemme yhteistyötä muun muassa Saksan hirsitaloteollisuuden kanssa. Raaka-aineen toimitusketju on erittäin joustava ja toimiva. Lamellihirren osalta ei ole merkitystä sillä, onko puu kasvanut nopeasti vai hitaasti, sillä raaka-aineen lajittelulla ja valmistustekniikalla varmistetaan, että hirren laatu on aina sama
On se niin terapeuttista. syömistä. Kun vaatteet kostuivat, vaihdettiin kuivemmat ylle. Siitä opimme, kuinka tärkeää on, että mukana on toimivat laitteet kun lähdetään korpeen. Lähinaapuri ihmettelee varusteitamme, kun poikkeaa joskus raivausalueelle. Märät asusteet ripustettiin pyykkinarulle kuivumaan, ja kohta olivat taas varavaatteet valmiina. Tarvittiin useampi kuljetuskeikka, että saatiin kaikki tarvittava raivauspaikalle. 36 Aarre 10/2022 METSÄ Tarpeellista tavaraa Kirjoittajat ylistävät hyödyllisiä apuvälineitä vesureista lastenrattaisiin. Ja tietenkin metsänhoitoyhdistykseltä saadut raivaussahat, jotka eivät olleet ihan keveintä mallia. LIISA LAHTI VANTAA. Saatoimme siis lähteä metsänraivauspuuhiin. NYKYÄÄN ON SAATU metsäautotie koko alueen halki, iso varastorakennus ja mäelle pieni metsämökki saunoineen. Metsänhoitoyhdistykseltä oli saatu opastus, mutta emmehän me tarpeeksi harvaa tuotosta saaneet aikaan. Kävipä paikallinen metsägurukin kerran ihmettelemässä ja kannustamassa kaupunkilaisia ahertajia. Ei muuta kuin raivaamaan. Vaan vieläkin on vetoa puuhastella voimien mukaan. Autolla pääsimme naapurin metsän reunaan. KIRJOITUSKILPAILU Koonnut MARI IKONEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI Teltta, pulkka ja lastenvaunut E lettiin 1980-lukua. Iän myötä olemme oppineet, ettei kaikkea tarvitse tehdä itse, voi myös teettää. Aika aikaansa kutakin. Moottorija raivaussahat saadaan metsään näillä välineillä. On toimiva kaivokin metsikön alavimmassa kohdassa. Apuna metsässä on myös oma näkemys metsänhoidosta. Miehelläni ja minulla oli viikon pituinen syysloma. Meillä on telttakin varusteena, sillä tarvitsemme lepohetkiä työn lomassa. Vaikka teltta oli vaatimaton, uni maittoi makuupussissa. Raivaussahat reistailivat, ja jouduimme ajamaan Sysmään korjauskeikoille. Niistä on suuri apu, kun pitää kuljettaa vettä, puuta ja tavaraa paikasta toiseen. Mukaan varattiin teltta, vaatetta, turvasaappaat, kypärät, juotavaa lasipulloissa, säilykepurkkeja ym. Siitä patikoitiin iso mäki ylös ja muutama sata metriä omalla puolella olevan suon reunaan. Otimme käyttöön tarpeettomat lastenvaunut ja rattaat sekä ison pulkan
Se tarjoaa ihmisille rahatonta rikkautta uskomattoman monessa muodossa. Sieltäpä saisimme leivinuuniin ja valmistuvaan pihasaunaan polttopuuta nätin matkan päästä. Monta rankakasaa on jo odottamassa kevään hankikelejä, jolloin ne voidaan kuljettaa moottorikelkalla kotiin. Moottorisahan paino kädessäni unohtuu. Oravanmetsästystä seuranani pirteä ja kaunis suomenpystykorva. Lämpö irrottaa havun tuoksun. RANKOJEN KARSIMINEN oli niin mukavaa, että seuraavana vapaapäivänäni laitoin työvaatteet ylleni, otin pikikintaat ja niiden sisään kahdet kintasvantuut ja ajelin metsäpalstalle. Se kertoo edellisten sukupolvien työstä. Työ opetti. Join termospullosta päiväkahvin voileivän kanssa ja nautin ulkona olosta. Kuljen metsätietä. Mieheni tuli töistä ja sanoi lähtevänsä karsimaan puita, hänellä oli muutama tunti aikaa ennen seuraavan asiakkaan saapumista. Isäni kävi katsomassa ja neuvoi, että rangat laitetaan tavallisesti tyviosat päällekkäin. Monet retket olemme tehneet lasten kanssa metsiin. Sillä on täällä jossain koti ja sama oikeus elää kuin minullakin. Ansiotyöni on pääasiassa sisätyötä, joten ulkona työskentely tuntui juhlalta. Sukupolvesta toiseen V ietin kotona syksyistä vapaapäivää. Menin metsään monta kertaa vähän lumen aikaan, vaikka jo toisena päivänä kiskoessani isoja puita jäätyneestä maasta sain kylkeni niin kipeäksi, etten pariin viikkoon pystynyt nukkumaan vasemmalla kyljelläni. Ihminen ei ole yksin. Sahalla oli kevyt ja nopea raivata. Pääasiassa mäntyä kasvavassa metsässä oli ollut puita niin tiheässä, että kaadettujen puiden seassa oli hankala kulkea. Metsä on paljon, paljon muutakin kuin puun tuottamista ja työtä. Ajatukset vievät minut elämäni ensimmäiseen metsästyspäivään. Se kertoo myös siitä, kuinka metsä luonto palkitsee työn tekijän. Sain silloin hyvän ohjeen, jonka muistin nyt. Puu liikkui hevosilla. Näsiä puhkeaa roudan läpi ensimmäisenä kukkaan. TAPIO PYYNÖNEN NURMIJÄRVI Ulkona työskentely tuntui juhlalta. Taakse on jäänyt aika, kun kaikki työ tapahtui käsivoimin käsityökaluilla. Ajoimme muutaman kilometrin päähän metsäpalstallemme, jossa hän oli käynyt kahtena kesänä iltaisin ja lauantaisin raivaa massa. Metsän eläimet ovat kiireisinä lisääntymispuuhissaan. Ehkä alamme heillekin ostamaan vesureita lahjaksi. Isommat jätin moottorisahaa käyttävälle miehelleni. RAUNI KUMMALA SARAJÄRVI. 37 Aarre 10/2022 METSÄ Perintönä metsätie A stelen moottorisaha kädessäni kaunista metsätietä. Se päivä oli metsästysharrastukseni ensimmäinen ja viimeinen. Mikä helpotus. Karsin rangat myöhemmin ja kokosin ne ristikoiksi. Lunta oli sopivan vähän, kaadetut puut näkyivät selvästi, eikä ollut eksymisen vaaraa, kun jälkiä pitkin saattoi palata autolle. ”Minä tulen mukaan”, sanoin ja otin kauan sitten syntymäpäivälahjaksi saamani, vähän tylsäksi menneen vesurin. Nyt osasin tehdä ristikon oikein. Koira pysäyttää oravan haukullaan. Nopea kehitys toi metsiin moottorivoiman ja koneet. Kokosimme rangat ristikoihin. Jokainen askel tuo kulkijalle muistoja. Metsäluonto on meille äänetön ja sanaton aarre. On kevät. Ajatus vie mukanaan. Jokainen askel vie syvemmälle metsän ihmemaailmaan. Tie halkoo hyvin hoidettua perintömetsääni. Sitten seuraavat tuomet, pihlajat ja kielot. Tähtään, mutta salamana tulee tunne: Älä tee sitä. Aurinko ja valo ovat taittaneet talven kahleet. Kuljen metsätietä. Pienten puiden karsiminen vesurilla oli kevyttä työtä. Olin aloittanut työn vesurilla, mutta käteni kipeydyttyä isäni ostin raivaussahan. Mieheni teroitti sen ja otti itse moottorisahan. Muistelin, kuinka lapsuuskodissani olin raivannut pienen metsikön
Seuraavana kesänä olin töissä Muuramen metsänhoito yhdistyksellä. Se tapahtui kahden käden vesurilla. Eihän nuo hoikat männyt juuri vastustelleet isoa vesuriani. Tai sitten päästimme miehenkorkuisia kuusia päivänvaloon koivujen, pihlajien ja leppien varjosta. Talonrakennuksessa kirvesmiehenä ollut Terho oli luvannut isälle metsästään harvennuksen jäljiltä jääneitä latvuksia aidantolpiksi. Risusavottaan silloin tällöin pääsen ja avuksi otan vesurin, sellaisen yhden käden mallin. Meillä oli pari kirvestä, saha ja vesuri. Tauolla sitä voi näön vuoksi viilalla hieman teroittaa. Vesurilla toki, sillä samalla yhden käden mallilla. Loppupäivä rokulia, mutta piankos työkalu oli korjattu ja seuraavana päivänä työ jatkui. Yhden käden vesuri ei paljon paina, se kulkee mukavasti mukana ja on kevyt käyttää. Kun vesuri joskus kuitenkin karkasi kädestä, se oli nyt helpompi löytää ryteiköstä. Piilottelin sitä Terholta selkäni taakse. Niska kyyryssä odottelin, minne terä putoaisi, mutta onneksi se mätkähti parin metrin päähän. ITSELLENI EN OLE kahden käden vesuria hankkinut, koska eipä ole metsääkään. En mennyt vaihtamaan uuteen vaan jatkoin varovaisesti raivuuta. Tontin rajoille hän halusi riukuaidan pintalaudasta, jota oli pinottu tontillemme naapurin Matin sahattua talon puutavarat. Sen merkittävä etu oli punainen väri terässä. Sillä oli verrattomasti kirvestä kevyempää karsia kuusenlatvuksia aidantolpiksi. KYÖSTI HUHTALA LEMPÄÄLÄ Katsoin kadehtien Terhon vesuria.. Olin kovasti mielissäni metsämarssista, kun saimme olla ulkona ja hieman vapaammin kuin tavallisessa RUK:n äksiisissä, mutta innoissani katkaisin jo heti alkuun vesurista varren. Toimistotyöläisen ranne siinä väsyy, mutta vesuria heilutellessa hiipuu paha mieli. Sellaisella tempulla ei vapautuisi työstä, sillä vesureita riittäisi. Kai tuo oli jo vanhuuttaan väsynyt, mutta ei sitä kukaan jäänyt kaipaamaan, kun isä osti uuden fiskarsilaisen. 38 Aarre 10/2022 METSÄ Verrattomat vesurit KIRJOITUSKILPAILU I sä oli rakentanut pitkästä tavarasta talon Muurameen. Sitten kahdella iskulla itse näre tyvestä poikki ja pinoon. Olin varovaisempi, mutta niinpä vain meni senkin varsi säröille. Jossain kohtaa sitten terä, perhana, pääsi varresta irti juuri, kun olin heilauttanut vesurin ylös uutta iskua varten. Ei ole niin nuukaa, millä kohtaa oksaan osuu – oksa joutuu aina antautumaan. Vesurista kilpailimme veljen kanssa. Katsoin kadehtien Terhon vesuria ja vertasin sitä omaamme, rupiseen yhden käden vesuriin. Kelpasihan se, mutta mukava oli lopulta päästä vesakon raivuuseen. Lyöpä sillä sitten ohimennen uutta elintilaa taimelle. Jonakin kesänä olin tiekunnalla raivaamassa tienvartta vesakoista. TIENI VEI AIKANAAN varusmieheksi ja sitten Haminan upseeri kouluun. Joukkueemme hommaksi tuli kylvösmännikön perkaaminen, ja työkaluiksemme saimme tukun kahden käden vesureita. Toisena päivänä iskin koko terän poikki. Kilometrejä riitti, mutta valmistakin tuli. Sillä onko verrattomampaa työkalua keksitty kuin vesuri! Koukkunokka auttaa olemaan lyömättä terää kiveen, ja toisaalta sillä on hyvä koukkia heiniä pois taimen päältä ja laittaa rankoja uuteen järjestykseen pinossa. Niitä isä, äiti, veli ja minä lähdimme kokoamaan alkutalven ensilumilla. Loppukevät ja alkukesä oli mennyt metsä talolla koulimassa kuusentaimia peltoon. Terho tuli katsomaan työtämme. Mukanaan hänellä oli kahden käden vesuri. Voi olla aihettakin, vai olisiko se sellaista jutustelua mainion työkalun kanssa. Oli monenlaista työmaata. Tuosta vain kun pyyhkäisi, niin hennot oksat rapisivat maahan. Sotilasmestari mulkaisi pahasti ja ojensi seuraavan vesurin. Jostain syystä siellä oli rungoltaan liki kymmensenttisiä kuusia, jotka piti kaataa pois ennen istutusta. Se korvaa myös kirveen, kun iltapäiväkahvinuotioon kaivataan puita. Sotilasmestari sanoi, ettei niistä sitten lyödä varsia poikki. Siellä järjestettiin metsämarssi, eli menimme auttelemaan maanomistajia metsätöissä korvaukseksi siitä, että me rukkilaiset olimme möyrineet harjoituksissamme heidän maillaan. On kyllä pikkuisen arka myös peittymään metsänpohjalle, jos sen tauolla huolimattomasti kädestään jättää. Riittävän pitkä terä antaa holkkumaa, kun karsii. Eivät nekään mitään mahtaneet vesurilleni. Parimetrisen vitalikon keskeltä etsimme koivuntaimia ja sitten vesurilla lepät, pihlajat ja heinät tieltä pois. Hän sanoi, että ottakaa myös näitä pystyyn jätettyjä raippoja, ja malliksi hujautti yhdestä parilla pyyhkäisyllä oksat pois parin metrin matkalta. Rajuimpia olivat hakkuuaukkojen perkaukset. Kahden käden malli taas on isännän työkalu, jota sopii kanniskella olalla, kun omia salojaan mittailee
Auta armias sitä heinikkoa ja heinikon tallontaa sekä täydennysistutusta. Polttopuita on tullut tehtyä metsurien ja motojen jäljiltä, ja olen tuonut niitä metsästä pois Virkku-tammalla ja traktorilla. MAURI LÅNGVIK YLÖJÄRVI Appiukon opetukset 1 970-luvun puolivälissä astelin tulevan appiukkoni kanssa hänen metsässään Satakunnassa. Olen hyvin tyytyväinen raivaus veitseen. Näin appeni metsässä mielestäni paljonkin hoidettavaa sekä uudistamisen että harventamisen kautta. Metsätöitä ”käryallergia” ei kuitenkaan lopettanut. ELÄMÄN OPPIPOIKA Kätevä raivausveitsi. Meillä jokaisella on näkemys metsästämme tai jostakin metsäkuviosta. Metsän kasvupotentiaalissa oli valtava ero verrattuna Kainuun raja maiden kitumaihin. Pidin kumminkin enimmäkseen diplomaattisen ja kuuntelevan asenteen. Kun ajatus on tulevissa sukupolvissa, ne näkemykset tuskin ovat vääriä. 39 Aarre 10/2022 METSÄ T iekunnan talkoissa raivasimme ojan notkoa. Toisella kuviolla taas haluan säilyttää puuttomana kylän todennäköisesti vanhimman asuinpaikan, vaikka yhdistyksen neuvoja esittää siihen istutusta. Reikäperkaus on hyvä ratkaisu monessa kohtaa. Kun muutin eläkemiehenä kerrostaloon, Raiva soveltui hyvin taloyhtiön tontin kunnossapitoon. Katso noita kolmea koivuakin, lahoja ovat ja linnut tykkää. Silloin metsän käsittely ei myöskään ole tulevilta sukupolvilta pois. Sitä esiteltiin jossain messuilla, ja Raiva-paketti kainalossa sieltä palasin. Noudattamalla omia näkemyksiämme emme kylvä tulevaisuuteen tuhoa. Mitä voisin tehdä vanhemmilta peritylle metsätilkulle. Noin 200 metriä oli matka ja leveyttä niin paljon, että pari metriä syvästä ojasta nousevan maan pystyisi tasaamaan, ettei oja aivan heti menisi umpeen. Yritetään päästää arvopuiden kasvu karkaamaan yli muiden, ja välistä nousevat kuritetaan pysymään riistatiheikkönä. Pari isäntää kaatoi moottorisahoilla puut, me muut karsimme ne ja kannoimme kasoihin alueen ulkopuolelle. Kaverit eivät olleet niistä moksiskaan. Työ oli lähes valmis, kun yhtäkkiä oksensin ja tunsin olevani sekaisin. Ruohojen kuritukseen Raiva sopii myös. Naapurustossa samantapaisella tontilla innostuivat matkimaan meitä, kun saivat selville, mikä vehje minulla oli ja mistä sellaisen saa. Se oli maanomistajan ehto ojan kaivamiselle. Tärkeimpänä apuna metsässä onkin oma näkemys. On mukava raivata sillä jo puiden ollessa pieniä. Välillä vähän harventaen ja välillä sen mukaan, millaista puuta oli tarvis. Appiukkoni kertoili, kuinka hän oli tuosta ja tuosta kuviolta ottanut heti sotien jälkeen rakennuspuut taloonsa ja ulkorakennukseen. Sanoin hänelle, että kuvio on epätasainen ja se pitäisi uudistaa. Olin edellisenä vuotena valmistunut metsätoimihenkilöksi ja pursuin sen aikaista metsänhoitotietoa. Kaikenlainen raivaus raittiissa metsä ilmassa on ollut oikein himohommaani. Raivausveitsi on ollut erityisen tärkeä väline. Omia kasvunpaikkojani tuli 80-luvulla ja tulee edelleen. Kaikilla on valinnan mahdollisuus, ja me vaikutamme metsään hyvin rajoitetun ajan. Kaikki kuitenkin tunsivat jonkun, joka sai käryistä samanlaisia oireita. Olen istuttanut, kylvänyt ja pystykarsinut. 2000-luvulla perikunta teki aukkoa juuri sille kuviolle, jota olimme appeni kanssa katselleet noin 30 vuotta aikaisemmin. Parhaiten kasvaa, kun sopivasti päältä rassaa. Jos kuuset kaataa, jäävät linnut ilman suojaa.” Jätin mielipiteeni sanomatta, ja matkamme jatkui. Useissa kohdin pysähdeltiin, ja apella olivat omat mielipiteensä, jotka eivät ihan sopineet 70-luvun tehometsänhoitoon. Silloin siihen oli jäänyt erimittaisia kuusentaimia. Se, että saan viisi sankkoa mustikoita, on minulle sen kuvion hoitoperuste, vaikka metsä on satavuotiasta. Rehevillä pohjilla taimet kannattaa merkitä, niin ne löytyvät helpommin. Siihen appi totesi: ”Ei kannata, koska maa pukkaa vallan mahrottoman heinikon. Pako kaasut sen aiheuttivat. Siinä tuli selväksi, että minun pitää pysyä erossa moottorien katkuista. Nykyiset akkukoneet varmaan sopisivat. Ainakin olen suunnitellut pitkäjänteistä ja monimuotoista käyttöä eri kuvioille. Taimetkin tukehtuu heinikkoon. Totesimme molemmat, että nyt suurimmista saisi jo tukkipuuta. On kuvioita, joiden arvo on vaikkapa marjoissa. VASTA JÄLKEENPÄIN on oma kynttiläni alkanut palaa edes kytemällä
Ilmastokestävyyttä on metsänhoidon suosituksissa sivuttu jo yli kymmenen vuotta sitten. Ensin kannattaa arvioida metsätilatasolla, mitkä kohdat ovat alttiita ilmastonmuutoksen mukanaan tuomille riskeille. Vuotuisen keskilämpötilan noususta seuraa, että teholliset lämpösummat kasvavat. Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän useimpien hyönteisja sienituhojen riskiä. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen pyritään ylläpitämällä ja kasvattamalla metsien hiilensidontaa, vaalimalla hiilivarastoja sekä tuottamalla uusiutuvaa raaka-ainetta. Tavoitteena on myös hyödyntää ilmastonmuutoksen aikaansaama puuston lisäkasvu. 4 Miten varmistetaan omien metsien sopeutuminen tulevaan ilmastoon. Roudattomuus haittaa puunkorjuuta, ja talvimyrskyt voivat aiheuttaa nykyistä enemmän tuhoa. Kokonaiskestävässä metsänhoidossa otetaan huomioon ne kaikki. Yhdessä kohonneen hiilidioksidipitoisuuden kanssa tämä lisää puiden kasvua etenkin Pohjois-Suomessa. 3 Miten ilmaston muutoksen ennustetaan vaikuttavan metsiin. Ilmatieteen laitoksen ilmastomallien keskiarvotulosten mukaan Suomen vuotuisen keskilämpötilan odotetaan nousevan 2–6 asteella. Samalla metsäraja siirtyy pohjoiseen. Pitkien kuivuusja hellejaksojen todennäköisyys kasvaa, ja ongelmia puustolle voi esiintyä sellaisillakin alueilla, missä niitä Myös uusia tuholaisia voi levitä maahamme.. Tämän hetken ennusteissa kielteiset vaikutukset näyttäytyvät voimakkaampina. Puulajisuhteiden ennustetaan muuttuvan, ja etenkin Etelä-Suomessa lehtipuut ja jalot lehtipuut hyötyvät. Jo nyt Pohjois-Suomessa on havaittu taimettumista aikaisemmin puuttomilla alueilla. Männyn kasvun ennustetaan lisääntyvän Pohjois-Suomessa, mutta Etelä-Suomen osalta tilanne on epävarmempi. Samalla sadannan ennustetaan lisääntyvän 6–18 prosenttia vuoteen 2100 mennessä. Aarre 10/2022 METSÄ 40 7 kysymystä ilmasto kestävyydestä Ilmastokestävyys on jo oleellinen osa metsänhoidon suosituksia. Vahvasti se on tullut esiin viime vuosina ilmastopoliittisen tahtotilan vahvistumisen ja hiilimarkkinoiden kehittymisen myötä. Myös uusia tuholaisia voi levitä maahamme. 1 Miten pitkään ilmastokestävyyttä on tarkasteltu osana metsänhoidon suositusten laadintaa. Muutoksia monimuotoisuudelle on haastava ennustaa, mutta lajien levinneisyyteen ilmastonmuutoksella on vaikutuksia. Sen jälkeen pidättäydytään riskien lisäämisestä ja pyritään vähentämään niitä. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa nykyisestä noin 350 ppm:stä 430–940 ppm:ään. 2 Mitä ilmasto kestävyydellä tarkoitetaan metsänhoidossa. Osa ennustetuista vaikutuksista on myönteisiä, osa kielteisiä. Myös suometsissä kasvun ennustetaan kiihtyvän haihdunnan lisääntyessä. Kuusen kasvu sen sijaan voi kärsiä hyvin vettä läpäisevillä kasvupaikoilla sekä savipohjaisilla mailla kuivuusjaksojen yleistyessä. Ilmastokestävyys liittyy jokaiseen näistä osa-alueista. Metsänhoidon kestävyyttä on totuttu tarkastelemaan ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden osa-alueiden kautta. Metsänomistajan kannalta kyse on viisaasta varautumisesta tulevaisuuteen. Ilmastokestävässä metsänhoidossa autetaan metsiä sopeutumaan ilmastonmuutokseen sekä varaudutaan esimerkiksi leutoneTIETOISKU Teksti MARIA LATOKARTANO | Kuva PASI LEINO / VM-ARKISTO viin talviin, sään ääri-ilmiöihin ja puuston tuhoriskeihin
Puut sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon hitaasti, mutta metsänjalostuksella sopeutumista voidaan nopeuttaa. Hyvin pitkällä aikavälillä, satojen vuosien kuluessa, mallin käyttö johtaa tilanteeseen, jossa metsän hiilivarasto täyttyy. Ilmastokestävässä metsänhoidossa pitää ottaa huomioon metsän sopeutumiskyky ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin. Usein oikea vastaus on sekä hakata että säästää. Ilmastokestävässä metsänhoidossa ja nykymetsänhoidossa on paljon samaa, jollei metsää haluta ensisijaisesti kehittää hiilen varastona hiiltä metsään -toimintamallin mukaisesti. Toimintamallia noudatettaessa on huolehdittava siitä, että vanhenevien metsien tuhoriski pysyy hallinnassa. Jos tilan metsät ovat pääosin kuusikoita, puulajivalikoimaa kannattaa pyrkiä laajentamaan. Suositukset laaditaan metsä ja ympäristöalan yhteistyönä ja tieteelli seen tietoon nojautuen. Kysymyksiin vastasi Tapio Oy:n palvelualueen päällikkö, metsänhoidon suositusten koordinaattori Kalle Vanhatalo. Positiivinen hiilitase tarkoittaa hiilivaraston kasvua. Lyhyellä, alle 25 vuoden aikavälillä hakkuista tingitään metsän hiilivaraston kasvattamiseksi. Monimuotoisuuden vahvistaminen parantaa luonnon sopeutumiskykyä. Metsätilan eri kuvioita voi tarkastella tapauskohtaisesti ja painottaa joko hiilen varastointia tai puuntuotantoa. 41 METSÄ Aarre 10/2022 Routa-ajan lyheneminen haastaa jo nyt puunkorjuuta, miten sitten tulevaisuudessa, kun talvet entisestään leutonevat. Hiilitase koostuu puustoon ja maaperään sitoutuneesta hiilestä sekä hakkuissa poistuvasta hiilestä. Metsänomistajat tavoittelevat metsiensä käy tössä erilaisia asioita, esimerkiksi taloudellis ta tulosta, monimuotoisuutta, virkistyskäyttöä tai ilmastonmuutoksen hillintää. Mallin kannattavuus metsänomistajalle edellyttää tuloja hiilivaraston lisäämisestä. Kun viljelyyn valitaan tulevaisuuden ilmastoon mahdollisimman hyvin sopeutuvia, geneettisesti stabiileja ja viljelyvarmoja yksilöitä, varmistetaan myös metsien tuotoskyvyn säilyminen. LISÄTIETOJA metsanhoidonsuositukset.fi Vinkki! Tapion järjestämä Ratkaisuja ilmastokestävään metsänhoitoon webinaari 13.12.2022 klo 9–11.30 on avoinna kaikille kiinnostuneille. 5 Miten metsänhoidolla hillitään ilmaston muutosta. Hiilitase kertoo, onko tarkasteltava kokonaisuus hiilen lähde vai hiilinielu. Pitkällä aikavälillä metsiä hoidetaan puuston ja maaperän hiilivaraston ylläpitämiseksi. Metsän hiilitaseella kuvataan metsän hiilivaraston muutosta vuositasolla. Metsänhoitoon kuuluu myös metsän hiilitaseen tarkastelu. Niin sanotussa hiiltä tuotteisiin -toimintatavassa pyritään sitomaan mahdollisimman paljon hiiltä puustoon ja tuottamaan mahdollisimman paljon jalostuskelpoista raaka-ainetta puupohjaisiin tuotteisiin. Metsänhoidon suositukset tarjoavat käytännön ohjeita erilais ten tavoitteiden saavuttamiseen. Toinen, hiiltä metsään -toimintamalli panostaa puuston ja maaperän hiilivarastojen lisäämiseen. Vielä toistaiseksi hiilitaseen huomiointi on vapaaehtoista, mutta mahdollista on, että jatkossa siihen kohdistuu poliittisia rajoitteita. Tuhoriskit on otettava huomioon puulajivalinnassa siten, että kasvatettava puulaji menestyy alueella myös tulevaisuudessa. 7 Miten ilmastokestävä metsänhoito poikkeaa nykyisestä. Voi esimerkiksi kasvattaa metsiä useamman puulajin sekametsinä sekä säästää metsiin järeää lahopuuta. Se tapahtuu jo metsien kasvusta huolehtimalla ja maaperän hiilivarastoja säilyttämällä. Toimenpiteiden oikea-aikaisuus, puulajin valinta kasvupaikan mukaan sekä monimuotoisuus ovat tärkeitä metsien kasvun, hiilensidonnan ja raaka-aineiden tuottamisen kannalta. Suosituksia päivitetään sitä mukaa kuin metsien käsittelystä saadaan uutta tutkimusnäyttöä tai käytännön kokemusta. Hiiltä tuotteisiin -toimintatavan mukaisessa metsänhoidossa huolehditaan puuston elinvoimasta ja järeytymisestä sekä ohjataan kasvu jalostuskelpoisiin puihin. Pitäisikö metsänomistajan siis hakata vai säästää. ILMOITTAUTUMINEN tapio.fi/tapahtumat/. Ilmastonmuutoksen hillintää voi halutessaan painottaa kahdella erilaisella tilatason toimintatavalla. Metsä uudistetaan, kun puuston kuutioja arvokasvu alittavat metsänomistajan hyväksymän rajan. Mallin oletuksena on, että puusta tehdään tuotteita, joissa hiili varastoituu tai puu korvaa fossiilisia raaka-aineita. 6 Mitä tarkoitetaan metsän hiilitaseella. nyt ei ole. Omien päätösten pohjaksi Metsänhoidon suositukset ovat metsän omistajien ja metsäalan ammattilaisten käyttöön laadittu käytännön opas ja päätöksenteon apu väline. Metsänhoidon suositukset ovat maa ja metsä talousministeriön tarjoama palvelu, joka on va paasti kaikkien saatavilla
42 Aarre 10/2022 METSÄ Metsänomistaja Veikko Lammin aho käyttää koristehavuja myös itse porraspielissä, kukkapenkeissä ja seppeleissä. METSÄTULO 42 Aarre 10/2022 METSÄ
43 Aarre 10/2022 METSÄ VEROVINKKI KUN METSÄNOMISTAJA kerää ja myy omasta metsästään koristehavua, myyntitulo rinnastetaan esimerkiksi joulupuiden myyntiin ja lasketaan mukaan metsätalouden pääoma tuloihin. Teksti MEERI YLÄ-TUUHONEN | Kuvat JYRKI LUUKKONEN 43 Aarre 10/2022 METSÄ. HAVUT TALTEEN Havunkeruu tarjoaa lisätuloja metsänomistajalle, jolla on rehevää varttunutta taimikkoa tai nuorta kasvatusmetsikköä ja joka ei pane pahakseen metsässä työskentelyä rospuuttoaikaan
”Minulla on paljon varttunutta taimikkoa ja nuorta kasvatusmetsikköä, jotka ovat parhaita metsiä havunkeruuseen.” Jopa 1 500 kiloa hehtaarilta Tavallisesti Lamminaho kerää koristehavua omista metsistään Jyväskylän Korpilahdelta ja Viitasaarelta. ”Siellä puut ovat saaneet kasvaa väljästi ja hyvässä valossa. Havukertymä vaihtelee kuvioittain suuresti, mutta reheviltä mailta koristehavua voi kertyä jopa 1 500 kiloa hehtaarilta. 44 Aarre 10/2022 METSÄ S ekatöörien eli oksasaksien leuat käyvät tiuhaan, kun Veikko Lamminaho leikkaa oksia kaadetusta kuusesta Ylöjärven Kurussa. Runsaimman saaliin saa metsitetyiltä pelloilta, kertoo Lamminaho. Kakkosvuosikurssi tekee tänne talvella ensiharvennuksen.” Lamminahon mukaan vain harva työmaa soveltuu havunkeruuseen. Yritys toimittaa havut eteenpäin kukkatukkuihin ja -kauppoihin ja puutarhaliikkeisiin. Tällä kertaa metsäopettaja on työn touhussa Tampereen seudun ammattiopisto Tredun harjoitusmetsässä. ”Puiden täytyy olla tietyn ikäisiä, noin 20–30-vuotiaita. Silloin puu menee lepotilaan, eli siinä ei ole enää nestevirtauksia.” Eteläisessä Suomessa koristehavun keruu ajoittuu tavallisesti lokakuulle. ”Kiinnostuin havunkeruusta, koska kasvatan joulukuusia ja havujen keräämisessä käytetään osittain samaa pienkalustoa kuin kuusenkasvatuksessa”, Lamminaho kertoo. Värikin on juuri oikea, tummanvihreä.” Metsänomistaja Lamminaho on kerännyt koristehavua euralaiselle Havupuu Heikki Puputti Oy:lle viitenä syksynä. Pikkuhavulla taas mitta on valtavan tarkka.” Hän leikkaa havut kerralla oikean mittaisiksi, jottei hänelle tule moninkertaista työtä. Samasta syystä havuja voi kerätä myös pystypuista ilman, että keruu vaikuttaa puun kasvuun tai terveyteen. ”Tässä on taivaallisen kaunis havu. Lamminaho kerää sekä 38-senttistä pikkuhavua että 50–70-senttistä peittohavua. Erilaisten oksasaksien lisäksi hän tarvitsee mönkijän ja perävaunun yhdistelmää, jolla hän tarvittaessa kuljettaa havut pois metsästä. ”Jos peittohavu on todella hyvä, pituus saa venyä lähelle 80:tä senttiä. Se on tuuhea, tasainen ja runsas ja oikean mittainen. Jos havuilla meinaa tienata, niitä pitää leikata siihen tahtiin, ettei niitä voi jatkuvasti mitata.” Kuusen alimmat oksat Lamminaho jättää rauhaan, sillä ne ovat liian kuivia. ”Pituuden olen opetellut silmän lihasmuistiin. ”Keski-Suomessa havunkorjuu alkaa yleensä syyskuun puolivälissä, kun ensimmäiset yöpakkaset tulevat. Lepotilan ansiosta neulaset eivät varise ja havu säilyy vihreänä. Yli 40-vuotiaissa puissa havu alkaa olla jo sellaista roikkuvaa, eikä se enää sovellu koristehavuksi.” Tien varressa kasvaneet puut ovat ”havunkeräyspuiden aatelia”, Lamminaho sanoo, mutta leimikolla niitä ei ole kovin monta, jos ollenkaan. Kalustoakin merkittävämpi syy oli se, että Lamminahon metsien ikärakenne sopii hyvin havunkeräykseen. Alaoksat eivät ole karsiutuneet, vaan ne ovat eläviä ja havu on runsasta.” Keruu syys-lokakuussa Korjuukauden aloitus vaihtelee metsän sijainnin ja syksyn suursäätilan mukaan. Parhaat oksat löytyvät rehevillä mailla kasvavista ensiharvennusmetsistä ja nuorista kasvatusmetsiköistä, Veikko Lamminaho neuvoo.. ”Ensimmäisen vuoden opiskelijat harjoittelivat tällä kuviolla ennakkoraivausta moottorisahalla. MyösMETSÄTULO Pystypuista Veikko Lammin aho kerää havuja teleskooppivarsi saksien avulla
Hyvä havu on vihreä, tuuhea, pullea ja terve. Kotimaiselle koriste havulle on kysyntää E uralainen havupuuviljelijä Heikki Puputti välittää vuosittain kymmeniä tuhansia kiloja kotimaista koristehavua kukkatukkuihin ja -kauppoihin sekä puutarhaliikkeisiin. Tukkurit sanoivat, että te kauppiaat tuotte kyllä nätin nipun näytille mutta itse toimitus on joka kerta pettymys.” Puputille selvisi, että suomalaisilla havunkerääjillä oli puutteita sekä laadussa että logistiikassa verrattuna tanskalaiseen koristehavuun. Silti kuljetuksen pitäisi olla kustannustehokasta.” Puputin mukaan kuluttajat eivät edes tiedä, että heille myydään tavallisesti tanskalaista havua, koska sitä ei tuoda selvästi esiin. ”Logistiikassa riittää vieläkin haastetta. Määrien ei tarvitse olla isoja, koska silloin laatu pysyy yleensä hyvänä. Aarre 10/2022 45 METSÄ. Kerron mielelläni lisää ja opastan kerääjiä alkuun.” LISÄTIETOJA havupuu.fi Työpäivän päätteeksi Veikko Lamminaho niputtaa havut kahden tai viiden kilon nippuihin vaa’an ja pakkauskoneen yhdistelmällä. Puputti lähti kaupallistamaan kotimaista koristehavua 1990-luvun puolivälissä. Serbiankuusta ostaisin enemmänkin, jos sitä vaan löytyisi.” Havunippujen lisäksi Havupuu Heikki Puputti Oy toimittaa havuköynnöksiä, -kransseja ja -palloja. ”Kotimaiselle koristehavulle on kysyntää, kunhan se on tuoretta, oikein leikattua ja pakattua sekä tasalaatuista. Olen kiinnostunut yhteistyöstä. Tilaus saattaa tulla keskiviikkona ja toimitus halutaan perjantaille. Kiireisimpään aikaan koristeita valmistaa toistakymmentä ammattilaista. Hän kiinnostui havusta ja havukoristeiden tekemisestä isänsä jalanjäljissä. ”Ensin se oli lähinnä harrastustoimintaa, ja siitä se on sitten vuosi vuodelta kasvanut. ”Alkuun kun tarjosin havua tukkuihin, sain tulla häntä koipien välissä takaisin. Tie kotimaisen koristehavun kaupallistamiseksi on ollut kivinen. Sen eteen joudun tekemään aika paljon työtä.” Mieluiten Puputti ostaa havua sadan kilometrin säteellä Eurasta, mutta viime vuonna hän haki yhden erän Joensuusta asti. ”Uusille kerääjille on tarvetta. Siitä 30 000 kiloa oli tavallista kuusenhavua. Vuonna 2007 jäin päätoimiseksi yrittäjäksi”, Puputti kertoo. ”Viime syksynä havua meni noin 40 000 kiloa. 45 METSÄ JUSSI PARTANEN / VM-ARKISTO Euralainen Heikki Puputti ostaa kerääjiltä laadukasta koristehavua
Sitten hän joko ajaa kasat tien varteen itse tai ajattaa ne metsäkoneura koitsijalla ja myy rangat energiapuuna. Raha ei tule helpolla. Siinä pitää olla sinut ränssäämisen kanssa. Jos energiapuun tienvarsihinta on esi merkiksi 25 euroa kuutiolta, Lamminaho saa kuusistaan tuhat euroa hehtaarilta. Halutessaan metsänomistaja voi myydä havunsa myös paikallisille loppukäyttäjille kuten kukkakaupoille, seurakunnille tai kansalaisille marketin nurkalla tai torilla. kään latvan viimeiset metrit eivät kelpaa koristehavuiksi. Jollei ke rääjällä ole omaa kuljetuskalustoa, hän voi pestata jonkun isännän ajamaan havut tienvarteen.” Ennen havunkeruun aloittamista ke rääjän on syytä selvittää, kenelle havunsa myy, sekä sopia samalla seikkaperäisesti toimitettavan tavaran laadusta. ”Jos myyn kohteen pystykaupalla kui tupuuksi, saan siitä ehkä vain 400 euroa hehtaarilta.” Havunkerääjänä hän kaataa puut itse ja korjaa havut talteen. ”Varastoin havut rakennuksen ulkosei nällä pohjoisen puolella. ”Lokakuussa lämpötila seilaa nollan pinnassa ja puut ovat rännän peitossa. Myös männynhavua kerätään jonkin verran”, Lamminaho kertoo. Niitä ei saa varastoida lappeellaan maata vasten, koska silloin ne helposti ho mehtuvat.” Parhaimpana vuonna Lamminaho on kerännyt runsaat 2 000 kiloa havua. ”Koristehavuissa paisukarvejäkälä ei haittaa. Niput säilytän pystyssä. Minä nautin siitä. Mootto risahan lisäksi hän tarvitsee laadukkaat oksasakset sekä varsisakset, jos hän aikoo kerätä havuja pystypuista. ”Silloin havukilon hinta on 1,50 euroa ilman arvonlisäveroa.” Metsänomistaja pääsee havunkeruussa alkuun pienillä investoinneilla. ”Perinteinen metsätalous ei ole minulle riittävän kannattavaa.” Hän käyttää esimerkkinä ensiharvennuskuusikkoa, jossa saanto on noin 40 mottia heh taarilta. Sen jälkeen hän katkoo rungot oksineen päivineen neljämetrisiksi ja kasaa ne. ”Jos koristehavua kertyy hehtaarilta tuhat kiloa ja sen tukkuhinta on 80 senttiä kilolta ilman arvonlisäveroa, saan havusta lisä tuloja 800 euroa hehtaarilta.” Raha ei kuitenkaan tule helpolla, sillä ha vut kerätään säiden kannalta pahimpaan aikaan. Pikkuhavut hän pakkaa säkkeihin. ”Latvassa kuusenoksat sojottavat jokai seen ilmansuuntaan. ”Hyvästä laadusta on pidettävä tarkasti kiinni. Koristehavu vähintään tuplaa ensiharven nuskohteen tuoton, Lamminaho sanoo. Sehän on oikeastaan vain kaunis”, Veikko Lamminaho sanoo. 46 Aarre 10/2022 METSÄ ”Minulle jää siitä kuljetuksen jälkeen kä teen noin 680 euroa.” Sen päälle tulevat havuista kertyvät tulot. Metsänomistaja saa kerätä havuja myyntiin omissa metsissään ja luvanvaraisesti myös toisen metsässä.. ”Jos kohde on lähellä tietä, havujen kuljetukseen riittää peräkärry. Jos kerääjällä on pelkät euronkuvat silmissään, toiminnalla ei ole pitkää tule vaisuutta”, Lamminaho sanoo. En viihdy sisätöissä.” ”Laadusta pidettävä kiinni” Työpäivän päätteeksi Veikko Lamminaho vie peittohavut vaa’alle ja sitoo ne paa linarulla kahden tai viiden kilon nippuihin. Koristehavujen keruu ei siis kuulu jokamiehen oikeuksiin. Vain luvan kanssa Puun osia, kuten oksia, käpyjä, kaarnaa, tuohta tai naavaa, ei saa kerätä ilman maanomistajan suostumusta elävistä eikä kuolleista puista. METSÄTULO ”Havunkeruuseen soveltuvat metsäkuusi ja pihdat. Havu on kyllä todella kaunis, mutta se ei sovellu peittohavuksi, koska se ei peitä.” Lisätuloja metsänomistajalle Havunkeruussa Veikko Lamminahoa kiin nostavat myös siitä saatavat lisätienestit. Val miit niput ja säkit hän kuljettaa itse perä kärryllä tai pakettiautolla ostajalle Euraan
Kirjassa pääsevät ääneen savotoilla uurastaneet metsätyömiehet, metsätöiden historiaan perehtyneet tutkijat sekä Aarteen lukijat. ?Tilaajan perheenjäsen . . Yhden palkinnon arvo on 25 e. ?Mielestäni kiinnostavin juttu oli sivulla 4. Aarre 10?/?2022 VAKIOT 47 V astaa oheiseen lukija kyselyyn 13.12.2022 mennessä ja osallistu arvontaan. ?Irtonumeron ostaja . VASTAA NÄIN LUKIJAKYSELY LOMAKKEEN voi täyttää osoit teessa viestimedia.fi/aarre/palaute TAI VOIT POSTITTAA kyselylomakkeen osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. ?Olen . 020 413 2277 (ark. Voit postittaa samassa kuoressa myös ristikon ratkaisun ja/tai muuta toimitukselle osoitettua postia. ?Mielestäni vähiten kiinnostava juttu oli sivulla 5. Kerro mielipiteesi Aarteesta ja voita Ankara savotta -kirja.. Varusta kuori kirjeposti merkillä. Miten hyvin tämä Aarre-lehden numero vastasi odotuksiasi. ?Muu lukija 2. Se kertoo ajasta ennen metsätyön koneellistumista. ?Toivoisin lehteen juttuja seuraavista aiheista: 7. KIITOKSET KAIKILLE VASTAAJILLE! MIKÄ ARTIK KELI KIINN OSTI, MIKÄ EI. VIIME VOITTAJAT AARRE 8/22:N kiinnostavin juttu -äänestyksen voitti artikkeli Lämpöä metsästä. ?Muut terveiset toimitukselle LUKIJAKYSELY POSTITA KYSELYLOMAKE tai sen kopio osoitteella Aarre toimitus, PL 440, 00101 Helsinki. VOIT LÄHETTÄÄ PALAUTETTA myös sähköpostitse osoitteeseen toimitus@aarrelehti.fi tai verkossa osoitteessa viestimedia.fi/aarre/palaute. . ?Ei vastannut odotuksiani Perustelu:. ?Aarre-lehden kestotilaaja . ?Mielestäni lehden hienoin valokuva oli sivulla 6. 8–21). ?Vastasi odotuksiani . Ankara savotta -kirjan voittivat arvonnassa itselleen Pekka Huitti, Loppi, Sanna Kerola, Pori, Pekka Mylly harju, Lauhala, ja Paula Niemisalo, Varjakka. Varusta kuori kirjepostimerkillä. Arvomme kaikkien vastaajien kesken neljä Ankara savotta -kirjaa (Viestilehdet 2019). VASTAA, NIIN VOIT VOITTAA! Mitä pidit Aarteesta. Halutessasi voit kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PUHELINNUMERO SÄHKÖPOSTI VASTAAJAN SYNTYMÄVUOSI Kiitos mielipiteestäsi! Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppa neiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Aarre 10/2022 1. 3
Vienalainen runo esittelee värikkään magiamestarien joukon. Sen uumenista löytyivät väekkäimmät taikakalut. Tietäjä vahvisti väkeään myös lepakon, liitooravan ja korpin avulla. Aarre 10/2022 JUURET 48. Ennen kuin tietäjä ryhtyi toimeen, hän otti väkensä käyttöön nostattamalla luontonsa eli intonsa. Kansan käyttämiä nimityksiä tietäjistä olivat muun muassa noita, myrrysmies, intomies, komuska ja konehtelija. Hänen oli osattava kattava loitsuvalikoima sanasta sanaan, jotta sanoissa oli tehoa. He olivat kuuluisia parantajia, taitavia eläinten lumoajia sekä karhun, peuran ja hirven metsästäjiä. Henkisesti vaativa parantaminen edellytti siirtymistä transsin kaltaiseen tilaan. Oman vahvan tuonpuoleisen voimansa eli väkensä lisäksi tietäjä hankki ”ottoluontoa”, muun muassa ukkosen ja kuoleman väkeä. Teksti ELINA PALLAS | Kuvitus AINO SAARIKIVI JUURET T ietäjän puoleen käännyttiin sairauksien hoidossa, kun kotikonstit eivät tehonneet. Auttajat veivät taudit syntytai häätöpaikkaansa. Renkaan muotoiseksi kasvaneella oksalla tai juurella oli käyttöä varsinkin parannustaioissa. Väekkyyttä lisäsivät voimalliset apueläimet. Psyykkisesti vahvana, ”lujavesisenä”, tietäjä sai aikaan maagisia vaikutuksia ja pystyi parantamaan sairauksia. Juhana oli palannut pohjoisesta kotikonnuilleen mukanaan "hirmuiset" tiedot ja taidot. Sen jäännöksiä on löydetty tietäjänlakin sisältä. Apueläimet saapuivat myyttisestä paikasta, usein kuolleiden asuinsijoilta, kuten Manalan vartiokoira, Tuonelan hauki, Hiiden hevonen ja Hiiden härkä. 1868, tarkka kuolinaika ei tiedossa), jonka muistia on kuvailtu ehtymättömäksi. Pussin sisällöstä ei hiiskuttu sanaakaan, jotta esineet eivät olisi menettäneet tehoaan. Parannustavat olivat yksilöllisiä. Tietäjänvyössä roikkui tärkeitä taikaesineitä kuten umpipuu eli tapionlukko. Samaan sukuun kuului Luusalmen Vuonnisen kylästä kotoisin ollut Anni Lehtonen (s. Suuren parantajan ja tunnetun runonlaulajan Juhana Kainulaisen luokse Kiteen Kesälahdelle matkustettiin pitkien matkojen takaa. Hammasja päänsärkyä potevalle tarjoiltiin viinaa, jossa oli liotettu korpin päätä. Hän oli saanut oppinsa Lauri-isältään. Ontrei, Anni ja Juhana Erityisen arvostettuja olivat Karjalan suurtietäjät. Viikon aikana hän sai tietäjältä talteen yhteensä 57 runoa ja loitsua. Tärkein varuste oli taikaeli noitapussi. Taikakaluja kuikkapussissa Tietäjän tunnisti jo kaukaa lakista, joka oli usein väriltään punainen. Elias Lönnrot tapasi Juhanan kesällä 1828. Eläinauttajiaan tietäjä kutsui tuonpuoleisesta loitsujen voimalla. ”Paljon on päällä kuulijoita, oven suussa oppineita, rahi rautahampahia, peripenkki tietäjiä, noitia joka norolla, kahtojia kaikin paikoin, velhoja vesakot täynnä, korvessa koko runoja.” Vienankarjalaisen Malisen tietäjäsuvun kantaisä Ontrei (1777–1855) oli kuuluisa runonlaulaja ja metsästäjä, jonka kädessä pysyivät niin kantele kuin karhukeihäskin. VÄELLÄ JA VOIMALLA Entisajan tietäjä hallitsi loitsujen mahdin ja luotti sairauksien parantamisessa väkeensä ja apueläimiinsä. Korppi eli kaarne tiedettiin viisaaksi linnuksi, jonka uskottiin elävän moni satavuotiaaksi. Tietäjällä piti olla hyvä muisti. Pussista löytyi esimerkiksi salaman polttamaa puuta, vainajan hiuksia, hautausmaan multaa, karhun hampaita sekä käärmeen ja lepakon ruumiinosia. Häneltä luontuivat pitkätkin parannusloitsut. Osa tiedoista ja taidoista oli peräisin noaidilta eli Lapin noidalta. Se oli karjalaisen mahtitietäjän erityinen tunnusmerkki
LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOJA Jane Tuovinen: Tietäjistä kuppareihin (WSOY 1984) Anna-Leena Siikala: Laululoitsu ja tietäjän toimi (Universitas Joensuensis 1989) Irma-Riitta Järvinen ja Markku Tanttu: Pieni lintukirja (SKS 2005) Rauno Saunaoja: Parantajan matkassa paha veri pois (Raunon Mankeli 2012) Äkillisen ja kivuliaan rinnan lihaspistoksen, rinta vihon, hoitona oli pistosvesi. Myös mestarisukeltaja kuikka ja sen lähisukulainen kaakkuri tiedettiin noitalinnuiksi. Kontion keväinen ”piki paska” kelpasi yleislääkkeeksi tautiin kuin tautiin. Käräjäkiviäkin tavoitellumpi taikakapine oli käär meiden kuninkaan kultainen kruunu. Karhun kuivatun kurkkutorven kautta tietäjä juotti erilaisia nesteitä ummetusta ja kurkku vaivoja potevalle. Kansanuskomuksen mukaan käärmeet kokoontuivat keväisin päättämään yhteisistä asiois taan. Käärme, tuo jalaton luikertelija, ei sopinut eläin ten tavanomaiseen luokitukseen. Ruotsissa Värmlannin metsäsuomalaisilla on ta rinoita tietäjistä, jotka pystyivät ottamaan karhun hahmon. Väekkyydessään vertaansa vailla oli kuitenkin talvi uniltaan nousseen karhun ensimmäinen kiinteä, tappimainen uloste. Mistä tahansa sairaudesta ajateltiin päästävän eroon syömällä raa kaa karhunlihaa. Tietäjälle tärkeät eläimet olivat symbolisesti läsnä hänen varusteissaan. Taikapussi oli usein valmistettu kuikan tai kaakkurin nahasta. Karhunkurkkua tarvittiin myös hevosen niin sanotuissa ammustaudeissa, jotka seli tettiin yleensä pirun eläimeen ampumiksi. Tällaisia olivat ähky ja muut vatsa ja suolistovaivat. Loit siessaan ”mull’ on kourat kontiolta” tietäjä ilmaisi olevansa häädettävää tautia vahvempi ja pystyvänsä nujertamaan sen. Karhun kynnellä tietäjä raapi sairauden pois, eläimen käpälällä painelu vei kivun. Parannustaioissa sappi tehosi varsinkin lihas pistoksiin ja vatsakipuihin, samoin keltatautiin eli maksa tulehdukseen. Nykyisen Siikalatvan Haarojan kylässä tietäjänä toimi Korkian ukko, jolla oli taikavälineenä muun muassa tikan pää pistos veden valmistukseen. Tämän mieli kuvan taustalla ovat todennäköisesti rantakäärmeen keltaiset niskatäplät. Väinämöisen käynti Tuonelassa on suomalaisen kansanrunouden kertomus, jossa mahtitietäjä matkaa kuolleiden asuinsijoille Tuonelaan. Hyvin väekkäitä taikakaluja olivat käärmeen käräjäkivet. Käräjä kivillä parannettiin erilaisia lihaspistoksia ki peää kohtaa painelemalla. Väinämöinen lauloi itsensä käärmeeksi. Käärmeet ilmensivät hänen mahtiaan, mutta niillä oli myös käytännön merkitystä raaka aine varastona. Niiden johtajalla oli kokoontumisessa aseman merkkinä noin sormenpään kokoinen pyöreä kivi. Karhunhampaita ja pikipaskaa Mahtiaan tietäjä nostatti usein karhun kynsien ja hampaiden avulla. Niiden ruumiin osilla oli monenlaista käyttöä erilaisissa parantamis ja suojaustaioissa. Voimallisiin kiviin oli kos ketuksen kautta siirtynyt kyyn mahtavaa väkeä. Vaikka kyyt olivat pelättyjä otuksia, taikojen taitajalla saattoi olla niitä elätteinä. Kolotuksia ja ihovaivoja lievitettiin helposti levitettävällä rasvalla, ylyksellä. Se oli harvinainen löytö ja juuri sen takia niin tehokas. Käärmeiden käräjiltä Käärme kuului tietäjän tärkeimpiin apueläimiin. 49 JUURET Aarre 10/2022. Erityistä voimaa ja rohkeutta uskottiin saatavan karhun raa’asta lihasta sekä sapesta. Tietäjänvyöhön taas saattoi olla ommeltuna käärme tai lakin vuoriin liitooravan nahka. Manalan väki on virittänyt Tuonelan tum maan jokeen verkon, jonka läpi päästäkseen Väinämöinen laulaa itsensä käärmeeksi. Metsän isännässä oli väkeä, jolla saattoi voittaa vastukset ja vaikeat sairaudet
50 Aarre 10/2022 PUU Puinen lyhty on kaunis kehystys metalliselle ulkolyhdylle. OMIN KÄSIN. Lisää somisteeksi havuja ja ajasta led-kynttilä valaisemaan talviiltoja pihalla tai parvekkeella
Leikkaa esimerkik si nahkavyöstä 35 cm:n pituinen kaita le ja kiinnitä se ke hikon ulkoreunoihin huonekalunitojalla. Käsittele puun pinta haluamallasi tavalla. 51 Aarre 10/2022 PUU Sahaa puu lyhdylle tarvitta vat osat rimasta ja laudasta. Mitoita puinen lyhty vanhan kynttilälyhdyn mukaan. 6 Naulaa kehikko katon ulko puolelle keskelle lyhyemmillä, 1,4 x 30 mm:n nauloilla. 1 2 3 4 5 6. Kierrä lopuksi pieni koukku katon sisä puolelle keskelle. Tunnelmallinen lyhty valaisee pihaa jouluiltana. 4 Kiinnitä lyhdyn pohja ja katto kolmesta laudasta, jotka naulaat 1,4 x 30 mm:n nauloilla välipuiden puolelta. Tee lyhdylle kanto kahva van hasta vyöstä tai muusta kierrätys materiaalista. Lyhdyn ilme muuttuu taas uudeksi, kun sen ympärille kietoo pienen patterivaloköynnöksen. Lisää kehyksiin välipuut ylös ja alas. Kiinnitä kanto kahva lyhdyn kattoon. Malli, teksti ja kuvat SUSANNA UUSITALO L öytyykö kotoasi kynttilälyhty, jonka ympärille voisit nikkaroida suuren, puisen lyhdyn rimasta ja laudoista. Puu kehykset lyhdylle Kookkaat kynttilä lyhdyt ovat juhlavia. Lisää liitoksiin ha lutessasi puuliimaa naulaamisen yhtey dessä. Kun metallinen lyhty roikkuu ilmavasti puukehikon sisällä, voit lisätä pohjalle somisteeksi havunoksia. Näyttävän kokonaisuu den saat nikkaroimalla vanhalle metallilyhdyl le kehykset kotoa löy tyvästä ylijäämäpuusta. 2 Kokoa ensin kaksi kehys tä 500 mm:n ja 200 mm:n pitui sista rimoista 1,7 x 40 mm:n nauloilla. Naulaa ensin kaksi kehystä. TARVIKKEET SAHA, 22 X 22 MM:N RIMAA, 12 X 95 MM:N LAUTAA, VASARA JA 1,7 X 40 MM:N ja 1,4 X 30 MM:N NAULOJA, PUULIIMAA, VANHA VYÖ tai jokin muu hihna kantokahvaan, SAKSET, HUONEKALUNITOJA sekä PIENI RIPUSTUSKOUKKU Tee näin 1 Sahaa rimasta 4 kpl 500 mm:n mittaista, 8 kpl 200 mm:n mittaista ja 4 kpl 100 mm:n mit taista pätkää se kä laudasta 6 kpl 300 mm:n mittaista osaa. Tiivistä liitos jälleen halutessasi liimalla. Lyhdyn katto ja pohja on koottu kolmes ta laudasta, jotka naulataan paikalleen väli puiden kautta. Materiaalin ei tarvitse olla höylättyä, vaan raakalaudat ja rimat tuovat lyhdylle omanlaistaan ilmettä. Puulyhdyn sisälle sopii mainiosti myös suuri lasipurkki, jonka sisällä on led-kynttilä tai esimerkiksi havuja ja ruusuja. 3 Naulaa kehyk siin 200 mm:n pituiset välipuut ja lisää halutessasi lii maa kuten edellä. 5 Naulaa 100 mm:n pituisis ta rimoista kanto kahvalle kehikko. Jos nurkista löytyy ylijäämäpuuta, hyödynnä niitä tähän edulliseen käsityöhön
Modernin CLT-linjaston ansiosta yhtiö tuplaa kapasiteettinsa ja liikevaihto nousee viidestä miljoonasta yli kymmeneen miljoonaan euroon. ”CLT-elementtien kysyntä kasvaa koko ajan. Levy on todettu helpoksi ja toimivaksi rakennusmateriaaliksi. ”Hankimme puutavaran pääosin Kuhmo Oy:n sahalta. Ristiin liimauksesta syntyy hyvin paloa kestävä, erittäin luja ja jäykkä sekä ominaisuuksiinsa nähden kevyt rakennuslevy. Raaka-aineena CLT-levyissä käytetään tavallisimmin kuusta tai mäntyä. Näkyvissä pinnoissa voidaan käyttää muitakin puulajeja asiakkaan toiveiden mukaan. Kainuussa hitaasti kasvanut puu on erinomainen raaka-aine CLT-levyiPUURAKENTAMINEN 52 PUU M IKK O LE HT IM ÄK I. CLT-levyt kasvattavat omalta osaltaan puurakentamisen suosiota”, myyntijohtaja Ville Manninen sanoo. Crosslam käyttää puumateriaalinaan sekä kuusiettä mäntylautaa. Kantavilla ja kevyillä insinööri puutuotteilla päästään korkealle. Teksti MARKKU PULKKINEN Kuvat VM-ARKISTO, PUUINFO, CROSSLAM KUHMO ja METSÄ WOOD K uhmossa CLT-levyjä valmistava Crosslam Kuhmo sai juuri valmiiksi tuotantotilojensa laajennuksen. CLT-levy koostuu polyuretaaniliimalla ristiin liimatuista lautakerroksista. Kerroksia on tavallisimmin kolme tai viisi, mutta niitä voi olla enemmänkin. 52 Aarre 10/2022 PUU CLT eli ristiin liimattu, luja ja mittatarkka puulevyelementti on vallannut vahvasti alaa kerrostalojen ja julkisen puolen puurakentamisessa. Nopeammin, ylemmäs Puusta on kehitetty vahvoja, monipuolisia ja ekologisia raken nus materiaaleja
Elementtirakennus voidaan siirtää helposti uuteen paikkaan. Manninen kertoo, että pystyrunkoiseen omakotitaloon verrattuna CLT-elementeistä rakennettava talo on viisi prosenttia kalliimpi, mutta työaikaa säästyy lähes 50 prosenttia. Mannisen mukaan talotehtaat ovat huomanneet materiaalin edut, mikä helpottaa CLT-pientalon hankintaa tulevaisuudessa. Korkeimmat CLT-levystä Suomessa rakennetut kerrostalot ovat 13-kerroksisia. Crosslam ei ala kuitenkaan itse suunnitella CLT-taloja. Alan yhdistys työstää asiaa parhaillaan eteenpäin, jotta hyväksyntä viranomaisilta tulisi. On selvää, että julkisella puolella kysyntä kasvaa.” Pientalorakentamisessa CLT-levyä käytetään yleensä arkkitehdin suunnittelemissa kohteissa. Finlandia-talon väistötilassa, PikkuFinlandiassa, on käytetty näkyvinä sisämateriaaleina CLTja LVL-levyjä. Viime vuonna valmistunut Helsingin opiskelija-asuntosäätiön Tuuliniitty Espoon Tapiolassa on maailman korkein puumoduuleista valmistettu kerrostalo. Naantalin asuntomessuilla tällaisia kohteita oli kolme, muun muassa meren rannassa sijaitseva saunarivitalo. Suomen korkeimmissa CLT-taloissa on 13 kerrosta. Levyjen pintakerroksissa käytämme kuusta sen pienioksaisuuden ja vaaleuden vuoksi.” Vaikka CLT-levyjen menekki on kasvanut, Crosslam käyttää puutavaraa vain reilut 10 000 kuutiometriä vuodessa, mikä on pieni osa Kuhmo Oy:n 600 000 kuution vuosituotannosta. Metsä Group -konserniin kuuluva Metsä Wood kehitti Kerto LVL -rakenteen tuotteekseen ja tuotemerkikseen jo 1970-luvun puolivälissä. hin. Lujuutensa ja painumattomuutensa ansiosta CLT-elementeistä voidaan tehdä korkeita rakennuksia”, Manninen luettelee. ”CLT-elementtirakentaminen on hyvin kustannustehokasta rakentamista.” Myös julkisen sektorin rakennuttajat ovat löytäneet CLT-materiaalin. Massiivipuiset asunnot rakennettiin tilaelementtitehtaalla lähes valmiiksi pintamateriaaleja, kiintokalusteita ja kodinkoneita myöten. Viime vuonna valmistunut Hoas Tuuliniitty Espoon Tapiolassa on maailman korkein CLT-puumoduuleista valmistettu kerrostalo. Teolliset puutuotteet tuovat ensimmäisen kerran vaihtoehdon betonille ja teräkselle, mikä on hyvä uutinen ilmaston kannalta.” Kevyt ja luja CLT-levyn rinnalla puurakentamisessa on käytössä LVL-viilupuu. Suomessa ensimmäinen valmistaja oli Crosslam, joka aloitti tuotannon vuonna 2014. ”Puurakentaminen kasvaa voimakkaasti, ja kaikille puumateriaaleille on kysyntää. Ville Manninen näkee, ettei CLT:n ja muiden insinööripuutuotteiden suosion lisääntyminen ole muilta puumateriaaleilta pois. Toistaiseksi Crosslam on vienyt ulkomaille vain pieniä määriä CLT-tuotteitaan, sillä kasvanut kotimaan kysyntä täyttää tilauskirjat. CLT-massiivipuu ei tarvitse erillisiä höyrysulkuja, mikä vähentää muovin käyttöä rakentamisessa. 53 Aarre 10/2022 PUU Turun Linnanfältin puukerros talojen elementit on valmistettu Metsä Woodin Kerto LVL -tuotteista. Nyt CLT-seinäisiä kouluja ja päiväkoteja on Mannisen mukaan jo kymmeniä. Asennus rakennustyömaalla on helppoa ja nopeaa. Asunnot rakennettiin sisätiloiltaan lähes valmiiksi taloelementtitehtaalla. Tuupalan koulu valmistui Kuhmoon vuonna 2016. ”Elementit voidaan työstää valmiiksi kuivissa sisätiloissa. CLT-elementillä ei ole vielä hyväksyntää ulkopintamateriaaliksi. Pikku-Finlandia voitti Puupalkinto 2022 -kilpailun yleisöäänestyksen. Crosslamin lisäksi CLT-levyjä valmistavat CLT Finland Alajärvellä ja CLT Plant Kauhajoella. Nykyään Metsä Wood on Euroopan suurin LVL-viilupuun valmistaja. CLT-rakentamisella on keveyden ja lujuuden lisäksi muitakin hyviä puolia. Stora Enso tuo CLT-levyä Suomeen ulkomailla sijaitsevilta tehtailtaan. ”Materiaali on otettu kunnissa hyvin vastaan sen ekologisuuden ja terveellisyyden ansiosta. Tehoa ja laatua CLT-levy on kehitetty 1990-luvulla Keski-Euroopassa. M IKA EL LIN D EN HA NN U AA LT O NE N. Neljässä talossa on yhteensä 128 asuntoa
Kerroksia on tavallisimmin kolme tai viisi. Tuotteesta riippuen kaikkien viilujen syysuunta on pituussuuntaan tai osa niistä voi olla liimattu ristiin. Viilupuu valmistetaan liimaamalla 3 millimetrin paksuisia kuusiviiluja yhteen. ”Kerto LVL soveltuu hyvin myös rakennuselementtien valmistukseen. Viilupuuta käytetään kanta vissa palkeissa, pilareissa, levyissä sekä ikkuna ja oviteollisuudessa. Pohjakerrosta lukuun ottamatta rakennus on kokonaan puurakenteinen. Puuraakaaine käytetään erittäin tehokkaasti, eikä hukkaa juuri synny.” LVL-viilupuun, kuten CLT-levynkin, etuna on mittapysyvyys. ”LVL:n globaali kysyntä kasvaa tasaisesti, ja sitä vauhdittaa kaupungistuminen, joka luo uusia erityistarpeita rakentamisen tuotteille. Markkinoille on tullut muun muassa kevyemmistä viiluista valmistettu Kerto L -tuote. Myös Amsterdamin satamarakennuksia on valmistettu LVL:stä. Näin saadaan aikaan kevyt ja luja rakenne. CLT on hyvin palon kestävä, erittäin luja ja jäykkä se kä ominaisuuksiinsa nähden ke vyt rakennuslevy. LÄHDE Puuinfo Oy PUURAKENTAMINEN Jyväskylän Puukuokka-korttelin (2015–18) yhteydessä kehitettiin CLT-tilaelementtiratkaisun soveltamista kerrostalorakentamiseen. LVL-levy ei kuitenkaan sovellu ulkopintoihin. Noin 80 prosenttia Kerto LVL -tuotannosta menee vientiin. Viilupuu valmistetaan liimaamalla kuusesta sorvattuja, kolmen millimetrin paksuisia viiluja yhteen. Yhtiö valmistaa kertopuuta tällä hetkellä Lohjan ja Punkaharjun tehtailla. Elementissä on lämmöneristekerros ja teräsbetonista valmistettu julkisivu. Metsä Woodin Kerto LVL -tuotteita on käytetty esimerkiksi Turun Linnanfältin puukerrostaloissa, Helsingin Pikku-Finlandiassa ja Metsä Groupin Äänekosken vierailukeskuksessa. 54 Aarre 10/2022 PUU Tuupalan koulu Kuhmossa oli Suomen ensimmäinen CLT-koulu. ”Hybridielementin keveys osoittautui eduksi Metsä Fibren Rauman sahan rakennustöissä, missä elementtejä käytettiin ensimmäistä kertaa.” Moneen käyttöön CLT (cross laminated timber) koos tuu ristiin liimatuista lautakerrok sista. Tämä kuva on Metsä Woodin Punkaharjun-tehtaalta. LVL-tuotteet mahdollistavat nopean, kevyen ja ympäristö ystävällisen rakentamisen. LVL (laminated veneer lumber) on sorvatuista viiluista liimaamalla val mistettu rakenteellinen puutuote. ”Olemme kehittäneet kumppaniemme kanssa hybridi-sandwich-seinäelementtiä, joka uudistaa elementtirakentamista. Vaikka Kerto LVL on jo nyt paljon käytetty materiaali, tuotetta kehitetään koko ajan eteenpäin. Rakennuksessa on alakoulu, päiväkoti ja esikoulu, ja sillä on myös konserttija liikuntakäyttöä. Tuotteesta riippuen kaik kien viilujen syysuunta on pituus suuntaan tai osa viiluista on liimattu ristiin. Kertopuu soveltuu Anttilan mukaan erinomaisesti kantaviin rakenteisiin niin uudiskuin korjausrakentamisessa. Samanaikaisesti kysyntä uusiutuviin materiaaleihin perustuville, hiiltä sitoville ja materiaalitehokkaille ratkaisuille on kasvanut voimakkaasti”, kertoo Metsä Woodin toimialajohtaja Jaakko Anttila. SA AR A LA VI M IKK O AU ER NIIT TY. Innovaatiossa yhdistyvät betoni ja kertopuu”, Anttila kertoo. Teollisista puutuotteista voi tehdä lujuutensa ja jäykkyytensä ansiosta myös kantavia rakenteita. Puukomponentteja voi yhdistää muihin rakennusmateriaaleihin kuten betoniin. CLT:tä käytetään puuelementti rakentamisessa. Parhaillaan Metsä Wood suunnittelee uutta kertopuutehdasta Äänekoskelle. Esimerkkejä käyttökohteista ovat kantavat palkit, pilarit, levyt ja ikkunaja oviteollisuuden komponentit. Raakaaineena on tavallisimmin kuusi tai mänty. Kerto LVL -levy muodostaa elementin kantavan rakenteen
Halutessasi voit kieltää yhteystietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: puh. OSAL LISTU JA VOITA ! RISTIKKO 10/2022. Ristikon 10/2022 ratkaisu julkaistaan Aarteen numerossa 1/2023. 8–16). Avainsanassa on kahdeksan kirjainta. Ristikon 8/2022 ratkaisu: Avainsana: HONKAPUU Laita vastaukseesi Ristikon avainsana Vastaajan nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Tilinumero IBAN-muodossa MUISTA ANTAA NÄMÄ TIEDOT! Vastaa vain avainsana Avainsana muodostuu ristikon numeroitujen ruutujen kirjaimista. 020 413 2277 (ark. Voit palauttaa samassa kuoressa myös lukijakyselylomakkeen. Poimi kirjaimet numerojärjestyksessä. Arvomme vastanneiden kesken kolme 25 euron palkintoa. Vastaa näin Täytä ristikon palautus lomake osoitteessa viestimedia.fi/aarre/ palaute Tai lähetä ristikon avainsana, yhteys tiedot ja tilinumerosi kirje kuoressa 13.12.2022 mennessä osoitteella Aarre Ristikko 10, PL 440, 00101 Helsinki. 55 Aarre 10/2022 VAKIOT Onnittelemme Ristikon 8/2022 voittajia: Eeva Ala-Heikkilä, Mänttä Paula Haarahiltunen, Ranua Pentti Pyykkönen, Kempele Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyö kumppaneiden suora markkinointiin henkilö tietolain mukaisesti
Tikaksi se on helppo tunnistaa mustavalkoisesta värityksestään ja tietenkin tavastaan liikkua rungoilla. 56 Aarre 10/2022 LUONTO Pikkutikka on varpusen kokoinen pieni lintu. PIHAPIIRIN ELÄMÄÄ 56 Aarre 10/2022 LUONTO
Molemmat poikaset kuolivat pesäänsä. Pikkutikkanaaras naputteli koivupökkelöä, kiersi sitä, kurkisteli repsottavan kuoren alle ja napautti silloin tällöin irti muutaman lastun tai kuorenpalan. Kesä oli kuuma, kolon vieressä oleva puoleksi irtonainen kuorenkappale taipui kuivuudessa kolon eteen, eivätkä emot päässeet ruokkimaan poikasiaan. Aika pian muuttomme jälkeen se alkoi tehdä hidasta kuolemaa, ja lopulta käpytikka hakkasi siihen pesäkolon. Sitten onnettomuus kohtasi tervapääskyjä. Emme huomanneet tilannetta ennen kuin oli liian myöhäistä. Jälleennäkemisen ilo oli molemminpuolinen, eikä tapahtuneesta jäänyt kenellekään suurempia traumoja. Sillä välin meille oli tullut koira, ja olin rakentanut sille ulkotarhan parinkymmenen metrin päähän koivusta. SEURAAVANA KESÄNÄ tervapääskyt ottivat kolon käyttöönsä. Ennen pesästä lähtöään tikanpojat pitivät huolta aikaisesta aamuherätyksestä kimittäessään kolon suulla nälkäänsä. Sen voimat olivat loppuneet, mutta kynsien ote piti. Teksti ja kuva HEIKKI WILLAMO P ihassa oli harvinainen vieras. Vuosia aikaisemmin punalakkinen koiras oli kevään korvalla käväissyt rummuttamassa antenniamme. Myös pihan puukiipijöillä oli tapana etsiskellä hyönteisiä sen rakosista, ja ennen pökkelön lopullista kaatumista saimme siis katsella siinä myös pikkutikkaa – vieläpä aivan vierestä, sillä lintu oli tapansa mukaan hyvin peloton. Se oli tikkojen suosiossa, sitä kävivät hakkaamassa niin palokärki, käpytikka kuin harmaapäätikkakin. Taru juoksi talon toiselle puolelle ja löysi Kuuran istumassa parvekkeen ovella. Kuura oli tarhassa silloin, kun olimme poissa, se viihtyi siellä talonvahtina paremmin kuin sisällä. Muuttomatkalta palattuaan pariskunta valitsi niistä lähimmän, ja muutamaa vuotta myöhemmin naapuripönttöön asettui iloksemme toinen pari. Myrskyssä koivu oli rojahtanut kohti koiratarhaa.. Ne pesivät siinä onnistuneesti ainakin kuusi vuotta, minä aikana koivu alkoi ränsistyä, oksia putoili ja kuorta irtosi sieltä täältä. Vierailu oli vasta toinen. Ovi oli säpissä, mutta Kuuraa ei näkynyt missään. KOIVU PÄTKITTIIN ja vietiin tontin kulmaan lahoamaan, mutta pökkelö sai jäädä paikoilleen. Siinä se tutki rungon jäkäläkasvustoja, roikkui oksilla selkä alaspäin kuin tiainen ja kävi välillä aivan oksien hennoissa kärkiosissa. Huusimme sitä, mutta äänemme hukkuivat myrskyn pauhuun. Kun tulimme kotiin eräänä myrskyisenä syyspäivänä, koivu oli katkennut kolon kohdalta ja rojahtanut suoraan kohti tarhaa. Pökkelöön ilmestyi kääpiä, se jatkoi lahoamistaan ja kuori irtoili suurina kappaleina. Vanha koivu kasvoi pihatiemme reunassa entisen opettajan asunnon päädyssä. Aitaan asti se ei ollut yltänyt, mutta rysähdys oli varmasti ollut valtava. Siinä ei ollut enää koloa, joten ripustimme lähimäntyihin tervapääskyille varta vasten suunniteltuja vaakapönttöjä. Se roikkui kaarnan raossa toisen jalan kynsistään. Yksi niistä lähti jostain syystä pesästä liian aikaisin ja löytyi koivun rungolta kuolleena. 57 Aarre 10/2022 LUONTO PIHAKOIVUN TARINA Tämänvuotisessa sarjassaan Heikki Willamo tarkkailee luonnon vuodenkiertoa omassa pihapiirissään Uudellamaalla. Se kipusi vaahteran latvaan, pudottautui sieltä takaisin pökkelön kylkeen ja alkoi taas nakutella viisimetristä rungonpätkää, jolla oli pitkä ja värikäs historia. Se oli tunkenut hädissään päin ovea, taivuttanut sen alaosaa ja päässyt livahtamaan raosta. Se oli tikaksi hämmentävän pieni, vain vaaksan mittainen, mustavalkoinen lintu. Se liikkui ketterästi rungolla, kipusi pökkelön päähän ja lennähti siitä viereiseen vaahteraan. Kuura tosin katseli muutaman päivän epäilevästi tienreunan koivuja, mutta seuraavalla kerralla kotoa lähtiessämme se meni tarhaan yhtä iloisena kuin aina ennenkin. Tarha oli tyhjä
Teksti, kuvat ja kuvausjärjestelyt MARI IKONEN Tähteet käyttöön Löytyvätkö jääkaapista perunamuusin ja hirvisoosin tähteet sekä kuivahtanut juustonpala. VILLIRUOKA 58 Aarre 10/2022 HYVINVOINTI. 58 Aarre 10/2022 HYVINVOINTI Metsästäjäperheissä riistaa käytetään monipuolisesti. Arkea helpottavat nopeasti loihditut tähderuuat. Niistä syntyy mehevä kahden kerroksen liha-perunasoselaatikko
Pannuperunat ja rapeaksi paistettua hirvenkieltä (3–4 ANNOSTA) 500 g pakastettua perunasipulisekoitusta 2 rkl voita 1 dl kermaa 0,5 tl suolaa 0,5 tl rouhittua mustapippuria reilu kourallinen tuoretta persiljaa (1 hienonnettu valkosipulinkynsi tai 50 g murustettua sinihomejuustoa) Lisäksi: 150 g keitettyä hirvenkieltä ohuina viipaleina 1 rkl voita paistamiseen ripaus suolaa ja mustapippuria Kuumenna voi paistinpannulla ja lisää jäinen peruna-sipulisekoitus. Sekoita mukaan tomaattisose, mausteet ja jauhot. Vinkki! Riittoisia tähderuokia syntyy myös kypsästä, suikaloidusta hirven tai peuran sunnuntai paistista. Paista 225-asteisessa uunissa 20–30 minuuttia, kunnes pinta saa hiukan väriä. Lisää jauheliha, sekoittele ja anna ruskistua. Valkoinen nahka irtoaa sormin vetämällä ja tar vittaessa terävällä juures veitsellä. Jos haluat, voit maustaa perunapaistoksen valkosipulilla tai homejuustolla. Kuullota sipulit ja porkkanakuutiot öljyssä pannulla. Leikkaa keitetystä, kylmästä hirvenkielestä ohuita viipaleita ja paista ne rapeapintaisiksi kuumalla pannulla puoli minuuttia per puoli. 4 Miedon makuinen kieli sopii leikkeleeksi, pak sumpi tyvipää erilaisiin kas tikkeisiin. Kaada keitinvesi pois. Metsästäjän piiras (4 ANNOSTA) 800 g jauhoisia perunoita vettä keittämiseen 1 tl suolaa 25 g voita 3 dl maitoa 2 dl vahvaa juustoraastetta Jauhelihatäyte: 1 iso sipuli 1 valkosipulinkynsi 1 iso porkkana 1 rkl rypsiöljyä 400 g riistajauhelihaa (hirveä tai peuraa) 2 rkl tomaattipyreetä 1 tl suolaa (1 tl riistamausteseosta) 1 tl rouhittua mustapippuria 1 rkl vehnäjauhoja 1 dl lihalientä Kuori perunat, puolita ne ja keitä kypsiksi suolatussa vedessä. Kääntele, kunnes suikaleet sulavat ja saavat hieman väriä. Pese ja kuori porkkana ja leikkaa se pikkuisiksi kuutioiksi. Moneen ruokaan 1 Huuhtele hirven kieli hyvin ja laita se kylmään veteen sopivan kokoiseen kattilaan. Lisää tilkka lihalientä ja hauduta noin 10 minuuttia. 3 Nylje kieli lämpimänä. Pannulla paistetut viipaleet ovat herkullinen lisä vaikkapa pyttipannuun. Lisää kattilaan voi ja raastettu juusto sekä maitoa vähän kerrallaan ja vatkaa pehmeäksi soseeksi. Rouhi päälle hiukan suolaa ja pippuria ja tarjoa persiljaperunoiden ja kasvisten kanssa. Kuori vaahto pois, kun vesi alkaa kiehua. Lisää keitinveteen 1 rkl suolaa, muutama maustepippuri, pari laakerinlehteä sekä halutessasi juureksia. 2 Keitä vasan kieltä hil jalleen kannen alla rei lut pari tuntia ja aikuisen hirven kieltä 3–4 tuntia. Kaada sekaan kerma ja mausteet ja paista vielä pari minuuttia. 59 Aarre 10/2022 HYVINVOINTI Ohuet hirvenkieli viipaleet paistetaan nopeasti kuumalla pan nulla ja tarjotaan persilja perunoiden kanssa. Kuori ja silppua sipuli ja valkosipulinkynsi. Ripottele pinnalle juustoa. Kaada jauhelihaseos voideltuun uunivuokaan ja levitä päälle perunasose. Tarjoa kuumana etikkapunajuurija herkkukurkkuviipaleiden kanssa. Säästä osa juustoraasteesta piiraan pinnalle. Vinkki! Lisää täytteeseen 1–2 dl esikäsiteltyjä ja paloiteltuja metsäsieniä.
Ilmiölle on myös tieteen tarjoamia selityksiä. METSÄN SYLISSÄ Suomalaiset tietävät, että oleilu metsässä rauhoittaa ja vähentää stressiä. Ne ovat tärkeitä myös kaupungeissa, koska niissä on helppo pistäytyä arjen kiireiden keskellä. METSÄOLEILU Teksti MARI IKONEN | Kuvat MARIA MIKLAS Kokeile vaikka näitä Mene metsään ilman syytä Pysähdy ihmettelemään Sulje silmäsi ja hengitä syvään Katsele ja kuuntele Haistele ja tunnustele Kävele paljain jaloin Löydä oma lempi paikkasi tai voimapuusi Heittäydy sammaleelle tai tee lumienkeli Halaa puuta ja paina poskesi sen runkoa vasten Tunne rauhaa ja kiitollisuutta VINKIT Henna Helmenmaa: Metsän hoitava syli (Viisas Elämä 2022) Aarre 10/2022 HYVINVOINTI 60. Henna Helmenmaa puhuu lähi metsien puolesta
Niillä ei ole mikään kiire kasvaa, siellä ne ovat metsässä ihan rauhallisina.” Vantaalla asuva Helmenmaa pyrkii käymään metsässä joka aamu. Vahva, juureva maayhteys tukee kehon ja mielen tasapainoa. Vaikka asun kau pungissa, tunnen omat karjalaiset juureni. ”Nyt näen puut yksilöinä, ys tävinä. Kiinnitä huomiota hengitykseesi, kulkeeko se vatsanpohjaan asti. Puuhakas perhe teki metsässä poltto puita, marjasti ja sienesti. Pi ti tottua omaan päänsisäiseen hiljaisuuteen. Ne ovat siinä maaperässä.” Lapsia kannattaa viedä metsään.. Yhtenä elämänmuutoksen merkkinä on puolitoista vuotta sitten valittu uusi suku nimi. Vihreä väri rau hoittaa, koska se viestii lajillemme sopivasta elin ympäristöstä. Joskus aikaa on vain viisi minuuttia, mutta sekin antaa voimaa työpäivään. Kirjan tekeminen on mer kinnyt Helmenmaalle paluuta aikaan, jolloin metsässä sai vain istua ja ihmetellä. Aikuisellekin tekee hyvää ihmetellä met sässä lapsen tavoin, ikään kuin näkisi ja kokisi kaiken ensimmäistä kertaa. Hän on vieraillut puun luona myös las tensa kanssa – ja ehkä nämä joskus vievät samalle paikalle omat lapsensa. Esimerkiksi vastustusky kyä tukeva mikrobialtistus. ”Sain lapsena syvän luonto ja metsäsuhteen, joka sittem min katkesi moneksi vuodeksi. Parikymppisenä hän opiskeli metsän hoitajaksi ja oppi tarkastelemaan puita niiden taloudellisen arvon kautta: laadu kas, oksaton tukkirunko on paras. Yhtenä viikonloppuna hän osallistui hiljaisuuden retriittiin, johon kuului ohjattu metsä kylpykävely. Jos hengitys on jonakin päivänä pin nallista, voi miettiä mikä siihen vaikuttaa.” Viime aikoina Henna Helmenmaalle ovat tulleet tärkeiksi omat juuret Parik kalassa. Lapsen tavoin Yksi Henna Helmenmaan voimapaikoista on hänen lapsuutensa kotimetsissä val tavan, paksukaarnaisen männyn juurella. Suomessa ei ole toista Helmenmaata. Sen takia ihminen voi hyvin paikassa, jossa hän kuulee lintujen laulua, näkee rauhoittavaa vihreää väriä ja on tiiviisti yhteydessä maahan.” ”Maadoittuminen” ei ole Helmenmaan mukaan vain meditaatiota, vaan sillä saat taa olla terveyttä tukevia vaikutuksia. Isä ja äiti saivat tuloa puunmyynnistä, mutta samalla he arvostivat ja kunnioitti vat luontoa. Hän on maa talon tytär itärajan pinnas ta Parikkalasta. Kir jassa on käytännön harjoituksia ja vinkke jä lukijan yksilölliseen ”metsäreseptiin”. Liian steriili ympäristö ei ole hyväksi.” Metsäluonnossa lapsi saa myös virikkei tä luovuudelleen ja irtautuu edes hetkeksi ikuisesta ruudun tuijottamisesta. ”Ota käyttöön kaikki aistit. Puu on joskus ollut pihapuu, sen ympärillä ovat vanhan asuinsijan kivijalan rauniot. ”Kesällä voisimme riisua kengät ja tun nustella sammalta, kosteaa hiekkaa tai kalliota jalkojemme alla”, hän vinkkaa. Nyt hän on kirjoittanut tietokirjan Met sän hoitava syli, jossa hän kertoo omia ko kemuksiaan ja tieteen havaintoja metsän vaikutuksesta ihmisen hyvinvointiin. Pieneen lähi metsääni kantautuu liikenteen melua, mutta kun kuuntelee tarkkaavaisesti, siel lä kuuluvat myös luonnon äänet.” ”Ihmislaji on kaksi miljoonaa vuotta vanha, kaupunkielämä on meille tosi uusi juttu. Asuimme syrjäseudulla, eikä siellä ollut paljon kavereita. ”Kävelyn jälkeen minulla oli oikein hyvä olo ja ajattelin, että tätä voisi tehdä toistekin.” Tutkijana ja italalla koettu työuupu mus johti alanvaihtoon kustannusalalle, ja henkistä kipuilua seurasi myös avioero. Henna oli herkkä lapsi, joka tunsi metsässä olonsa turvalliseksi. Entä tuoksut – märkä metsä tuoksuu hyvin erilaiselta kuin paah teinen mäntymetsä. On monta syytä, miksi lapsia kannattaa viedä metsään. Kirjansa loppusanoissa Henna Helmen maa kiittää kauniisti sekä lastensa isää että nykyistä kumppaniaan. ”Oman burnoutini jälkeen opin ammen tamaan puiden viisautta”, Henna Helmenmaa sanoo. 61 Aarre 10/2022 HYVINVOINTI H enna Helmenmaa, 43, ym märtää ihmisiä, joiden on vaikea lähteä metsään vain oleilemaan. ”Tutkimuksessa on herätty siihen, että kun lasten annetaan möyriä metsämaassa, sillä tavoin voidaan oikeasti vähentää al lergioita ja autoimmuunisairauksia. Se on taito, josta olen am mentanut paljon aikuisiällä.” Seitsemän vuotta sitten hänellä oli elä mässään vaikea vaihe, ja hän halusi irtau tua suorittamisen oravanpyörästä. ”Ne pitävät sisällään elinvoimaa ja iloi suutta, energiaa, toimeliaisuuttakin, ja tiettyä isänmaallisuutta. ”Makoilen kalliolla tai istun kaatuneen puun rungolla. Aivojemme syvimmät kerrokset reagoivat luontoympäristöön samalla ta valla kuin kivikaudella 10 000 vuotta sit ten. Irti oravanpyörästä Kun maatalous ja metsätieteiden tohtori Henna Helmenmaa edellisen kerran jul kaisi pidemmän tekstin, se oli väitöskirja purppuranahakkasienen soveltuvuudesta biologiseen vesakontorjuntaan. Miltä kaarna ja sammal tuntuvat
Kaikkea varallisuuttaan ei kannata kiinnittää edes metsään, vaikka se on hyvä ja vakaa pitkän tähtäimen sijoituskohde. HYVÄT NEUVOT Teksti MARKKU PULKKINEN | Kuvitus AINO SAARIKIVI Riskillä osakkeisiin. Osakeindeksirahastoilla saa edullisen ja kattavan hajautuksen maailman osakemarkkinoille. Osakkeisiin sisältyy kuitenkin iso kurssivaihteluiden riski. S-Pankin päästrategi Lippo Suominen on hieman myönteisemmällä mielellä osakkeiden suhteen. Varallisuuden hajauttaminen useisiin eri kohteisiin on aina järkevää riskien hallintaa. Takana on kymmenen vuoden matalien korkojen jakso, jolloin korkorahastosijoituksista ei ole saanut tuottoa. Lindholmin mukaan tänä vuonna suhteellisesti parhaiten ovat pärjänneet taloussuhdanteista vähemmän riippuvaisten toimialojen pörssiyhtiöt. Hajautuksen pystyy Lindholmin mukaan rakentamaan parhaiten kustannustehokkaiden osakeindeksirahastojen ja aktiivirahastojen yhdistelmänä. ”Kyllin pitkä, vähintään 5–10 vuoden sijoitusaika tasaa toki riskejä. ”Osakkeiden arvot ovat laskeneet tänä vuonna 20 prosenttia, joten ne tarjoavat nyt pitkän tähtäimen sijoitusmahdollisuuksia. Rahasto heiluu pääosin osakemarkkinoiden mukana, mutta sen korkosijoitukset tasaavat heiluntaa pitkällä tähtäimellä”, Suominen sanoo. 62 Aarre 10/2022 OMA TALOUS MIHIN NYT METSÄRAHA. Jos on halua ja harrastusta perehtyä yrityksiin, yksittäisiin osakkeisiin voi sijoittaa suoraankin. Niihin nähden määräaikaistalletuksen korko tuntuu varsin matalalta. Inflaation voittavaa sijoituskohdetta on nyt hankala löytää. OP Uusimaa tarjoaa vuoden määräaikaistalletukselle 1,2 prosentin korkoa. ”Maksamme vuoden määräaikaistalletukselle noin 1,80 prosentin koron”, kertoo johtaja Thomas Lindholm Aktiasta. Ne ovat hyvä tapa hankkia valmis ja monipuolinen osakesalkku. Osa pankeista on alkanut pitkän tauon jälkeen maksaa taas korkoa talletuksille. Inflaatio laukkaa kahdeksan prosentin vauhtia, ja 12 kuukauden euribor on 2,7 prosenttia. Toisaalta siinä ei ole vaarana menettää tilille talletettua pääomaa. 20 000 euron summa kannattaisi jakaa silloin vähintään kymmeneen osakkeeseen.” ”Jos ei halua itse valita yhtiöitä, hyvä ja helppo vaihtoehto on sijoittaa osakepainotteiseen rahastoon. Kun korot nousevat, korkorahastojen tuotto on negatiivinen. Tällaisiksi toimialoiksi hän lukee muun muassa vähittäiskaupan ja terveydenhuollon. Kautta historian suorat osakesijoitukset ovat tuottaneet sijoituksista parhaiten. OP Uusimaan liiketoimintajohtaja Markus Malviniemi suosittelee juuri nyt olemaan hieman varovainen osakeostojen kanssa. Nyt, kun korot Hajauta joko itse tai rahaston kautta.. Puukaupparahan sijoittaminen tuottaa metsän omistajalle pään vaivaa. Esimerkiksi yhdistelmärahasto, joka sisältää 70–80 prosenttia osakkeita, voisi sopia riskiä sietävälle sijoittajalle. Kaikki neuvoivat sijoittamaan rahan vähintään muutamaksi vuodeksi eteenpäin, mikä kertoo siitä, että nopeita sijoitustuottoja on nyt vaikea saada. Osakesijoittajaksi ei kannata lähteä lyhyellä tähtäimellä. K ysyimme muutamalta sijoitusasiantuntijalta, mitä kohteita he suosittelisivat 20 000 euron puukaupparahalle. Osakeostot kannattaa aina hajauttaa myös ajallisesti. 20 000 euron sijoituksen voi jakaa esimerkiksi neljään ostokertaan”, Malviniemi neuvoo. Entä korkorahastot
ovat nousseet reippaasti ja välillä jopa laskevat, on jälleen mahdollisuus tienata myös pieniriskisillä korkosijoituksilla. Jos jo omistaa metsätilan, ei välttämättä ole viisasta lähteä sen lisäksi osaomistamaan muiden metsiä. Osakeindeksirahastot ovat edullisimmasta päästä. Pankkien sijoitusneuvojat auttavat mielellään asiakkaita heidän riskiprofiiliinsa ja tavoitteisiinsa sopivien sijoituskohteiden löytämisessä. 63 Aarre 10/2022 OMA TALOUS VEROVINKKI METSÄNOMISTAJAN KANNATTAA ajoittaa pörssiosakkeiden voitollinen myynti eri verovuodelle kuin puun myyntitulot, sillä 30 000 euroa ylittävältä osalta pääomatulojen vero nousee 30 prosentista 34 prosenttiin. Jos taas sijoittaa osakkeisiin pitkällä tähtäimellä eikä käy aktiivisesti kauppaa, lopputulos on verotuksen osalta sama, olivatpa osakkeet osakesäästötilillä tai tavallisella arvo-osuustilillä.. Myyntivoitoista maksetaan pääomavero vasta silloin, kun varoja nostetaan osakesäästötililtä. Lippo Suomisen mukaan high yield -lainat sopivat kohtuullisella osuudella osaksi sijoitussalkkua, mutta yksistään niihin ei kannata kaikkia rahojaan laittaa. Avoimia metsärahastoja on tällä hetkellä esimerkiksi OP Ryhmällä ja S-Pankilla. Tuotteeseen liittyy usein kuitenkin rajattu riski. ”Korkorahastot ovat hyvä vaihtoehto maltilliseen tuottoon pyrkiville sijoittajille, jotka eivät halua jännittää osakekurssien heiluntaa. Esimerkiksi osakekurssien laskiessa sijoittaja menettää maksimissaan sijoituksen yhteydessä maksamansa kymmenen prosentin ylikurssin”, Lindholm selventää. Mikäli aikoo käydä aktiivisesti osakekauppaa, voi olla järkevää avata osakesäästötili. Puun huono hinta iskee silloin molemmille käsille. Tuottoa yrityslainoista Osakeja korkorahastojen lisäksi löytyy hieman harvinaisempia sijoitustuotteita. High yield -rahastojen tuotto-odotukset ovat selvästi korkeammat kuin valtioiden tai vakavaraisten yritysten lainoissa. Osakeobligaatiot ovat pohjimmiltaan korkosijoituksia, mutta korkotuoton sijaan niille maksetaan jonkin valitun osakemarkkinan mahdollinen arvonnousu esimerkiksi viiden vuoden ajalta. Tällaisia ovat esimerkiksi korkeariskisten yhtiöiden lainoihin sijoittavat high yield -rahastot, joista voi saada hyvää tuottoa myös huonommassa suhdanteessa. Aktia markkinoi aktiivisesti pääomaturvattuja osakesijoituksia eli osakeobligaatioita. Varsinkin lyhyen koron rahastot tai eri markkinoille hajautetut korkovarainhoitosalkut voivat tuoda lähivuosina muutamien prosenttien tuottoa rajallisella riskillä”, S-Pankin Suominen uskoo. Etenkin ympäristöön ja ilmastoon liittyvien rahastojen hoitokulut ovat usein varsin korkeat. Pidä pää kylmänä Pankkien ja pankkiiriliikkeiden metsärahastot ovat tuottaneet vakaata, 2–4 prosentin tuottoa. Asiak kaan kannattaa suhtautua suosituksiin terveen kriittisesti, sillä pankit suosittelevat lähinnä omia rahastojaan. ”Jos markkina ei ole noussut, saa sijoittamansa nimellispääoman viiden vuoden päästä takaisin. Kannattaa kysyä omasta osuuspankista tätäkin vaihtoehtoa. High yield -rahastojen riskit sijoittuvat osakeja korkosijoitusten väliin. ”Korkojen noustua voi korkorahastoistakin saada maltillisella riskillä kohtuullisen tuoton. Tappiollisten osakkeiden oikea-aikaisella myynnillä voi puolestaan pienentää puukauppatulosta maksettavaa pääomaveroa. Tuotto-osuuden suositeltava sijoitusaika on vähintään kaksi vuotta”, Markus Malviniemi sanoo. Hyvin hajautetussa korkorahastossa erilaiset korkomarkkinat lisäävät tuottomahdollisuuksia.” Osuuspankit ovat tarjonneet omistaja-asiakkailleen pankin tuotto-osuuksia kilpailukykyisellä korolla. ”Osuuspankin tuotto-osuudelle maksetaan esimerkiksi tältä vuodelta 4,45 prosentin korko
Laihian Tilipalvelu Ky Vaasantie 522, 66420 Ruto puh. Laihian Tilipalvelu Ky Vaasantie 522, 66420 Ruto puh. Laihian Tilipalvelu Ky Vaasantie 522, 66420 Ruto puh. Maaja metsätalouskirjanpidot . 4 Hyväksy käyttö ehdot ja valitse Aktivoi tunnus. Lue Aarteen näköislehteä millä tahansa laitteella selaimen kautta ilman erillistä sovellusta. 3 Tarkista osoitetietosi, anna sähköposti osoitteesi ja määrittele haluamasi salasana. 06 4761 104 laihian.tilipalvelu@netikka.fi Kirjanpitopalvelut kaikille yritysmuodoille. 64 Aarre 10/2022 VAKIOT PALVELUHAKEMISTO HYÖDYNNÄ KONTAKTIT! 040 720 7981 Halutessasi mukaan ota yhteyttä: p. 06 4761 104 PALVELEVA PIENKONELIIKE Echo moottorisahat ja akkukoneet + varaosat niihin meiltä OSMON PIENKONE OY Korjalankatu 6, 45130 Kouvola 05–3261 097, 040–5542 418 www.osmon-pienkone.fi ma–pe 9–17, kesä la 9–13 TÄSSÄ ON HYVÄ PAIKKA SINUNKIN ILMOITUKSELLESI! TILAA HETI 040 720 7981 Luo käyttäjä tunnukset ja varmista pääsy metsäsisältöihin! Tunnusten luontiin tarvitset vain asiakasnumeron ja postinumeron 1 Mene osoitteeseen viestimedia.fi/aktivointi 2 Kirjoita asiakasnumerosi ilman etunollia sekä posti numerosi ja valitse Jatka. Asiakasnumeron löydät tilaus laskulta, lehden takaa osoitetietojen yhteydestä tai soittamalla asiakas palveluun. Kirjautuminen kannattaa Löydät Aarteen verkko sisällöt osoitteesta MT.FI/metsa. 040 720 7981, Myyntimestarit Oy info@laihiantilipalvelu.fi Kirjanpitopalvelut kaikille yritysmuodoille Maaja metsätalouskirjanpidot laihian.tilipalvelu@netikka.fi Kirjanpitopalvelut kaikille yritysmuodoille. Jos olet tilannut Aarteen 29.3.2022 mennessä, luet MT Metsän verkkosisältöjä maksutta vuoden loppuun saakka. Jos sinulla on käyttäjätunnuksiin tai kirjautumiseen liittyviä ongelmia, saat niihin apua asiakaspalvelustamme viestimedia.fi/asiakaspalvelu. 5 Saatuasi sähköpostivahvistuksen aktivoinnista voit kirjautua tunnuksillasi osoitteessa aarrelehti.fi ja osoitteessa MT.FI/metsa. Maaja metsätalouskirjanpidot . Tee muutoksia tilauksiisi liittyviin asioihin Omat tiedot -osiossa.. 06 4761 104 laihian.tilipalvelu@netikka.fi Kirjanpitopalvelut kaikille yritysmuodoille. Maaja metsätalouskirjanpidot . Antamasi sähköpostiosoite on jatkossa käyttäjätunnuksesi
Tilaan kestotilauksena Aarre-lehden . seuraavasta numerosta?. 2022! Tilaustunnus AAV0024 Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. tekstiviestillä. Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä asiakas palveluun. Uusi kestotilaus lasku tetaan laskutusjakson alussa. AARTEEN TILAUSLOMAKE . Kestotilaus jakautuu sovittuihin laskutusjaksoihin. Paperisiin laskuihin lisätään 2,90 e paperilaskulisä. Lahjatilauksen saaja / Uudet osoitetietoni Etunimi Sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi A ar re m ak sa a p o sti m ak su n Vie stim edia Oy Asia kas palv elu Tun nus 50 025 96 Info A2 00 00 3 VA STA US LÄ HE TY S 11-merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta KÄYTÄ OHEISTA PALVELUKORTTIA KUN HALUAT • tilata lehden itsellesi tai lahjaksi • ilmoittaa osoitteen muutoksesta • irtisanoa tilauksesi TILAA AARRE! Aarre ilmestyy 11 kertaa v. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) asiakaspalvelu@viestimedia.fi PL 440, 00101 Helsinki viestimedia.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). H AN NE MA NE L I U S M ARI I KO N EN ENSI NUMEROSSA SEURAAVA AARRE ILMESTYY 14.12.2022 JYRKI LUUKKONEN Vanhan Savotan Jouko Vilkman on myös pelimanni Akkulämpöä metsätyöasusteisiin Lapsiperheen joulu rintamamiestalossa Karstulassa Kaksi metsä ammattilaista ryhtyi metsäsijoittajiksi Soppaa ja sämpylöitä evääksi talvimetsään Metsätyömieskodit maksoivat kunnia velkaa jätkille Metsuri, metsänomistaja ja perinnetapahtumien järjestäjä Jouko Vilkman asuu Pälkäneen Rautajärvellä.. __?/?__?/ 20___ . Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. sähköpostilla . 020 413 2277 (arkisin klo 8–21) ASIAKASPALVELU puh. Suosittelemme maksutonta e-laskua. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy osoitteesta viestimedia.fi. 65 Aarre 10/2022 VAKIOT PALVELUKORTTI TILAUSHINNAT Vaivaton kestotilaus • laskutusjakso 6 kk 69,00 e • laskutusjakso 12 kk 127,20 e Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. . 6 kk 69,00 e . Tilaukset ulkomaille • ota yhteyttä asiakaspalveluun puh. lahjaksi alkaen. 12 kk 127,20 e . Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Tilaaja voi irtisanoa kesto tilauksen ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. itselleni?. Osoitteenmuutos alkaen __?/?__?/ 20___ ajaksi __?/?__?/ 20___?– __?/?__?/ 20___ Tilauksen maksaja / Vanhat osoitetietoni Asiakasnumero Etuja sukunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Syntymävuosi Sähköposti Haluan saada Viestimedia Oy:ltä uutisia ja etuja . Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun
Näiden velvoitteiden seurauksena maailman valtiot ovat ikään kuin käpertyneet sisäänpäin ja laajempi perspektiivi on unohtunut. Euroopan unionilla on kuitenkin kokonaisuutena niin vähän luonnontilaisia alueita, että se on alkanut ajaa toisenlaista politiikkaa. Vuonna 1992 kanonisoidun kansallisen lajiluettelon säilyttäminen sellaisenaan ei saisi olla luonnonsuojelun ensisijainen tavoite. ISOMÄKI Suurin osa eliölajeista elää valtamerien pohjalla.. Monimuotoisuuden kannalta ratkaisevan tärkeille toimenpiteille ei enää heru ymmärrystä eikä taloudellisia voimavaroja silloin, kun kohteet sijaitsevat kaukana oman maan rajojen ulkopuolella. OLEN ITSE TULLUT MUKAAN ympäristöjärjestöjen toimintaan 1970-luvulla. Hetkellä, jolloin maapallo uhkaa menettää suurimman osan kaikista eliölajeistaan ilmaston lämpenemisen vuoksi, ilmastonmuutoksen pysäyttämisen täytyy olla myös luonnonsuojelun tärkein prioriteetti. Mutta pakonomainen vaatimus 20 prosentin ennallistamisesta uhkaa kääntää ison osan ihmisistä ympäristönsuojelua ja ilmastonmuutoksen torjuntaa vastaan hyvin vaarallisella hetkellä. Se haluaisi ennallistaa 20 prosenttia kaikista niistä maista, joilla luonnon tilaa on heikennetty. Valtioiden omia ohjeistuksiaan seuraavia byrokratioita kiinnostaa nykyään yhä pakkomielteisemmin vain se, säilyykö jokin laji niiden omalla alueella vai ei. Olemme myös vaarassa menettää tämän vuosisadan aikana kaikki maapallolla 55 miljoonan viime vuoden aikana kehittyneet korallit. 1961) tunnetaan tieteis romaaneistaan, tietokirjoistaan ja tiede aiheisista lehti artikkeleistaan. KU VA M AR IA M IK LA S Aarre-lehden kolumnisti kirjailija Risto Isomäki (s. Tämänsuuruisen suojelutavoitteen saavuttaminen olisi Suomelle helppoa, sillä selvästi yli 30 prosenttia maamme pinta-alasta on jo nyt jonkinasteisen virallisen tai epävirallisen suojelun piirissä. Sillä on kuitenkin ollut haitallisia sivuvaikutuksia, joita kukaan ei nähnyt etukäteen. RISTO ISOMÄKI Onko Euroopan unionin ennallistamishanke järkevä. Korallien mukana menisi neljännes merien pintakerroksen lajeista. Valjastettujen jokien palauttaminen luonnontilaan on tärkeää lohien, ankeriaiden ja muiden vaelluskalojen pelastamiseksi. Metsiksi ja pelloiksi ojitettujen soiden ennallistaminen on hyvä ajatus, koska se on kustannustehokas tapa torjua ilmastonmuutosta. Tämän pitäisi edelleen olla luonnonsuojelun tärkein tavoite. Ilmastokaaoksen keskellä kansallispuistot ja muut suojelualueet haihtuvat kirjaimellisesti savuna ilmaan. Suurin osa maapallon eliölajeista elää valtamerien pohjalla. Sitä ei ole mahdollista estää, jos valtiot keskittyvät tuijottamaan omaa napaansa. Lämpeneminen muun muassa heikentää merivirtoja, jotka pitävät merien syvänteet hapellisina. Syynä on meriveden happamoituminen, joka johtuu ylimääräisestä hiilidioksidista. Maapallon aiemman historian perusteella yli 90 prosenttia kaikista näistä lajeista menetetään, jos ilmasto lämpenee muutamalla asteella. Juuri nyt olisi äärettömän typerää käyttää kaikki voimavarat jo kauan sitten alkuperäisen monimuotoisuutensa menettäneiden alueiden ennallistamiseen. Pidin aikoinaan Riossa vuonna 1992 allekirjoitettua YK:n biodiversiteettisopimusta suurena voittona. Myös joitakin muita hyviä kohteita saattaa löytyä. Mantereiden uhanalaisille lajeille ei käy hyvin, jos merenpinta nousee ja ilmastovyöhykkeet siirtyvät niin, että miljardien ihmisten täytyy etsiä itselleen elantoa uusilta asuinsijoilta. Tuolloin johtavana ajatuksena oli uhanalaisten lajien pelastaminen niin, että niistä olisi iloa myös kymmenille tuhansille maapallolla meidän jälkeemme eläville sukupolville. TÄMÄN RINNALLA ei ole tärkeää, säilyykö jokin ihmisen aikoinaan maahamme tuoma kasvilaji tai hyönteinen juuri Suomen alueella, jos se on edelleen yleinen muualla maailmassa. Aarre 10/2022 VAKIOT 66 Y K:ssa on neuvoteltu sopimuksista, jotka suojelisivat 30 prosenttia maapallon merien ja mannerten pinta-alasta. Meriruohikoiden mukana menee vielä enemmän. On kuin juuri kukaan ei enää muistaisi, miksi sopimus alun perin laadittiin. Sopimus velvoitti valtiot laatimaan listan omalla alueellaan esiintyvistä lajeista ja seuraamaan niiden tilannetta. MEITÄ UHKAA EDELLEEN niin sanottu kuudes sukupuuttoaalto eli eliölajien kuudes suuri massakuolema maapallon monisoluisen elämän 600 miljoonan vuoden mittaisen historian aikana
40/60 km/h. Kampanja ei koske CFORCE 652 Blue Editionia. 7290€ SÄÄSTÄ 400€ 40/60 km/h SUOSIKKIMALLIT KAMPANJAHINNOIN 31.12.2022 SAAKKA CFMOTOLTA MÖNKIJÄÄSI PARAS TAKUU: 3 vuotta ilman tuntitai kilometrirajaa! HYÖDYNNÄ LOPPUVUODEN KAMPANJAT Kaikki tarjoukset esillä nettisivuillamme TUTUSTU MUIHIN TUOTTEISIIMME JA ETSI LÄHIN JÄLLEENMYYJÄSI OSOITTEESTA cfmoto.fi OSTA CFORCE 625-MÖNKIJÄ – SAAT KAUPAN PÄÄLLE CFMOTOETUKORIN JA TUULILASIN! -KAMPANJA Kampanjatarjous on voimassa 1.11.–30.11.2022. 2 hlölle • 400 cc moottori EFI-polttoainejärjestelmä, CV Tech -variaattori, alumiinivanteet, vinssi, vetokuula ja peräkärryn pistoke vakiona alk. Edun arvo on yhteensä 388 €. 2 hlölle • 495 cc moottori EPS-ohjaustehostin, EFI, CV Tech -variaattori, alumiinivanteet, vinssi, vetokuula ja peräkärryn pistoke vakiona alk. 6090€ SÄÄSTÄ 300€ CFORCE 520 Lyhyt ja pitkä malli, voi rek. CFORCE 450 Lyhyt ja pitkä malli, voi rek
Kuvan laite erikoisvarustein. Legendaarisen Segwayn mönkijämallisto edustaa maastoajoneuvojen innovatiivisinta kärkeä. Full Version -vakiovarusteet mm. alv 24 %. Hinta: 9 790 €. Hinta sis. 11 179 €) Tehokas 44 hv/570 cm 3 DOHC 4-tahti moottori. Segway App – Ole yhteydessä mönkijääsi! SNOW KI T Segway Snarler AT6 L Full Version + lumilevy + takalaukku Yhteishintaan 10 490 €* (Sh. Hintaan lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. Uuden ajan traktorimönkijät segwaypowersports.fi segwaypowersports_fi Segway Snarler AT6 *Kampanja voimassa 31.12.2022 asti. ohjaus tehostin (EPS), lukittava tasauspyörästö edessä ja takana, säädettävä kaasuiskunvaimennus, 14” alumiinivanteet + beadlock, vinssi 2500 lbs, vetokuula, LED-ajovalot, käsisuojat, USB-latauspistoke, astinlautojen suojaputket